<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

152 Käyttäjää paikalla! 0.0068099498748779

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |

1: Vuoden 1979
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-150
12:
13:
14:
15:
16: VALTIONEUVOSTON
17: HELSINKI 1980
18: KANSLIA
19: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus.
20: SIS..:iLLYSL UETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Kirjalliset kysymykset 1-150
26: 1 Juvela: Ydinvoimalaonnettomuuksien estämiseen - 13 Kortesalmi: Veteraanien kuntoutukseen varattu-
27: tähtäävistä toimenpiteistä jen määrärahojen käytöstä
28:
29: - 2 Männistö ym.: Mustanvirran salmen kalataloudel- - 14 Kortesalmi: Ns. pakettipeltoja koskevien sään-
30: lisesta suojelemisesta nösten korjaamisesta
31:
32: - 3 E. Laine ym.: Turun kaupungin vesijohtoveden - 15 Björklund: Vietnamin asemasta Suomen kehitys-
33: puhtauden turvaamisesta yhteistyössä
34: - 4 M. Järvenpää: Vammalan-Putajan-Suodennie-
35: - 16 Kauppinen ym.: Valtioneuvoston lisätukialueista
36: men tien perusparantamisesta
37: ja tukialueista tekemien päätösten soveltamisesta
38: 5 Helminen: Raskaana olevien naisten työsuhde-
39: turvan parantamisesta - 17 Kortesalmi: Kotimaisen työhevoskannan lisäämi-
40: sestä
41: - 6 Valtonen: Partek Oy:n Siikaisissa sijaitsevalle
42: kalkkitehtaalle johtavan tieyhteyden parantamisesta - 18 Pihlajamäki: Luonnonsuojeluun liittyvistä epä-
43: kohdista valtion hallinnossa
44: 7 Lillqvist m. fl.: Om den minskande inverkan
45: konstnärspension har på folkpensionen - 19 P. Vennamo ym.: Valtion investointirahastoa kos-
46: kevien säännösten muuttamisesta
47: - 7 Lillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen kansaneläkettä
48: vähentävästä vaikutuksesta - 20 Valo ym.: Lääninoikeuksissa olevien verovalitus-
49: ten käsittelyn nopeuttamisesta
50: - 8 E. Laine ym.: Rautatieliikenneyhteyksien kehittä-
51: misestä Varsinais-Suomessa - 21 Aaltio: Kohtuuttoman suuren piisamikannan ra-
52: joittamisesta
53: - 9 Alppi ym.: Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa so-
54: vellettavasta ajankäytön seurannasta - 22 Zilliacus m. fl.: Om tillsättande av en arbets-
55: grupp för att utreda ungdomsproblem
56: - 10 Anna-Liisa Jokinen: Pienoisröntgentutkimusten
57: lopettamisesta - 22 Zilliacus ym.: Nuorison ongelmia tutkivan työ-
58: ryhmän asettamisesta
59: - 11 Kortesalmi: Porotilalain epäkohtien korjaami-
60: sesta - 23 Söderman m. fl.: Om de kommunala skogs-
61: nämndernas ställning inom naturskyddsuppgifterna
62: - 12 Kortesalmi: Liike- ja ammattitulojen perusteella
63: kertyvien verotulojen jakamista koskevien säännös- - 23 Söderman ym.: Kunnallisten metsälautakuntien
64: ten tarkistamisesta asemasta luonnonsuojelutehtävissä
65:
66: 088000085D
67: 4 Sisällysluettelo
68:
69:
70: 24 Westerlund: Om inkallande av svenskspråkiga - 41 A. Stenbäck ym.: Opetusministeriön terveyden-
71: reservister medelst finskspråkig inkallelseorder huollon peruslinjan koulutuspituuksia koskevan
72: päätöksen peruuttamisesta
73: - 24 \Vesterlund: Palvcl.ukscenastumismääräyksen an-
74: tamisesta pelkästään suomenkklisenä 42 Kortesalmi: Oulujärven saastumisen estämisestä
75:
76: 25 P. Stenbäck m. fl.: Om höjda statsanslag för 43 Perho ym.: Autoverolain 17 §:n tulkinta
77: FN:s barnfond
78: 44 Taxell: Om erläggande av statsbidrag för in-
79: 25 P. Stenbäck ym.: Valtionosuuden lisäämisestä kvarteringskostnaderna för elever från Utö som
80: YK:n lastenrahastoon går i skola i Aho
81:
82: 26 Kortesalmi: Inkce!'.-Kynsiperän paikallistien _ 44 Taxell: Majoittumiskustannuksiin suoritettavasta
83: parantamisesta valtionavusta Turussa koulua käyvien utöläisten
84: oppilaiden osalta
85: - 27 Koppanen ym.: Ulkomailla tapahtuvan äänestä-
86: misen uudelleen järjestämisestä - 45 Taxell m. fl.: Om anskaffning iiV en helikopter
87: för skärgårdshavet
88: - 28 Hyrynkangas: Lohipadon erityiskoulun henkilö-
89: kunnan eläkeoikeudesra 45 Taxell ym.: Saaristomerelle hankittavasta heli·
90: kopterista
91: 29 M. Järvenpää: Työsuhdeturvan parantamisesta
92: - 46 Kemppainen: Työterveyshuoltolain noudattami-
93: 30 P. Puhakka ym.: Joensuun metsä- ja puutalous- sesta
94: opiston perustamisesta
95: - 47 Uitto: Rakennushallituksen Uudenmaan pnma·
96: 31 Uitto; VR:n Hyvinkään konepajan pienasunto- kennustoimiston työntekijöiden työsuhteiden säilyt-
97: jen kaukolämpöverkostohankkeen toteuttamisesta tämisestä
98:
99: - 32 Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtiopäiväjärjestyksen - 48 Anna-Liisa Jokinen ym.: Turun lähiliikenteen
100: 61 §:n muuttamisesta supistusten estäruisestä
101:
102: 33 Rytkönen: Essitä Oy:n toiminnan turvaamisesta - 49 Leppänen: Nuohoustoimesta annettavasta ase-
103: . tuksesta
104: 34 Ekorre: Torniolaiscn Hanhirova-yhtymän toi-
105: minnasta - 50 Zilliacus m. fl.: Om enhetliga åldersgränser
106: social- och skattelagstiftningen
107: ~ .35 Almgren ym.: Kotkan merenkulkuopiston siir-
108: tämisestä 3-lukukausijärjestelmään -- 50 Zilliacus ym.: Yhtenäisistä ikärajoista sosiaali-
109: ja verolainsäädännössä
110: 36 Tapiola ym.: Ylioppilaskokelaille j~irjestettävist[i
111: 51 Pelttari: Tien rakentamisesta Viljakkalan kautta
112: suullisista kuulustelt.iista
113: Kuruun
114: 37 Kortesalmi: Pyhäsalmen lentokentän kiitotien 52 Saukko ym.: Kontiomäen-Taivalkosken radan
115: päällystämisestä perusparantamisesta
116:
117: 38 Mikkola: Lasten päivähoidon maksuperusteista 53 Tuovinen ym.: Outokumpu Oy:n Keretin ja
118: Vuonoksen kaivosten puutteellisesta työturvallisuu-
119: 39 Zilliacus:. Om anordnande av högre undervis- desta
120: nirig i teaterkorist
121: 54 Kemppainen ym.: Valtionrautat~iden Pieksä-
122: .39 Zilliacus,: ~orkeamman teatteritaiteen qpetuksen fuäen liikennepiirin Kainuun liikennealueella tapah-
123: . j är j es tämises ti\ tuvista henkilökuntasupistuksista
124:
125: ~ AQ Kortesalmi: Sisälähetysseuran K;;svattajaopiston - 55 Hirvelä: Metsäliiton Teollisuus Oy:n hiivateh-
126: valtionavusta taa~ aibeuttamist~ haitoista
127: Sisällysluettelo 5
128:
129:
130: 56 Bärlund: Tammisaaren saaristossa olevan tontti- - 73 Söderman: Eräiden luotsiasemien toiminnan
131: alueen ostoon liittyvistä seikoista turvaamisesta
132:
133: 57 Koskenniemi: Saamelaisalueen ammattikoulun - 74 Salminen ym.: Opiskelija-asuntojen vuokratason
134: toiminnan aloittamisesta alentamisesta
135: - 75 Holvitie: Postinkuljetuksen nopeuttamisesta
136: 58 Tikka: Valtion virastotalon rakentamisesta Kou-
137: volaan 76 Viljanen ym.: Lahden ohitustien rahoituksen
138: keskittämisestä vuosiksi 1979-1982
139: - 59 Surakka ym.: Kunnallisen kulttuuritoiminnan
140: kehittämisestä
141: - 77 Renlund m. fl.: Om missförhållandena i fråga
142: - 60 Savola ym.: Kansantautiepidemiologisen tutki- om sjukhuskommunalförbundens statsandelar
143: musyksikön siirtämisestä Helsinkiin
144: - 77 Renlund ym.: Sairaalakuntainliittojen valtion-
145: - 61 Tennilä: Ounasjokeen rakennettavista voimalai- osuuksia koskevista epäkohdista
146: toksista
147: - 78 Pokka ym.: Kemijoen voimalaitosten kalakannan
148: - 62 Leppänen: Linja-auton kuljettajien eläkeiän hoitovelvoitteiden täyttämisestä
149: alentamisesta
150: - 79 Ruotsalainen ym.: Raamattu puhuu -nimisen jär-
151: - 63 Melin m. fl.: Om uppgörande av en helhetsplan jestön toiminnasta
152: för utprickning av far!eder för fritidsbåtar
153: - 80 Kauppi ym.: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien
154: hoito-organisaation puutteellisuudesta ja sen aiheut-
155: - 63 Melin ym.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta
156: tamista epäkohdista
157: vapaa-ajan veneille tarkoitettujen väylien varusta-
158: misesta merimerkein - 81 P. Puhakka ym.: Eläkeläisten omien asuntojen
159: peruskorjaustöiden avustussäännösten muuttamisesta
160: - 64 Salminen: Vuokrasääntelyä koskevien määräys-
161: ten korjaamisesta - 82 Breilin ym.: Rymättylän kunnassa sijaitsevan
162: Lookilan tilan rakennusten purkamisesta
163: - 65 Tenhiälä: Avioliittolain 80 §:n muuttamisesta
164: - 83 Niskanen: Apteekkipalvelujen turvaamisesta
165: - 66 Koppanen: Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan
166: maaseutukunnissa
167: tehostamisesta
168: - 84 Juvela: Kovapanosammunnan aiheuttamista hai·
169: - 67 Juvela: Kuvaskankaan-Isojoen tien perusparan-
170: toista Pyhärannan Reilassa
171: tamisesta
172: - 85 Valo ym.: Rintamapalvelusta vuosina 1939-
173: - 68 Zyskowicz ym.: Ensiasunnon hankkijoiden ja
174: 1945 suorittaneiden miesten ja naisten saattamises-
175: erityisesti nuorten parien asunnonhankintamahdol-
176: ta tasa-arvoisiksi ns. veteraanietuuksien suhteen ja
177: lisuuksien parantamisesta
178: heidän eläkeikänsä alentamisesta
179: - 69 Juvela: Nimikirja-asetuksen muuttamisesta 86 Pursiainen: Matkailun edistämiskeskuksen toi-
180: minnasta
181: - 70 Mikkola ym.: Keskiasteen kehittämislain edellyt-
182: tämien luottamuselinten toimintaedellytyksistä 87 Uitto: Koulujen peruskorjauksiin osoitettujen
183: varojen lisäämisestä
184: 71 Mikkola ym.: Puolustusvoimien työllistämismah-
185: dollisuuksista - 88 Hietala: Perhepolitiikan tehostamisesta
186:
187: - 72 Muroma ym.: Uskonnollisten ohjelmien lisäämi- - 89 Mattila ym.: Kehitysalueiden musiikkioppilai-
188: sestä tosten toiminnan turvaamisesta
189:
190: - 73 Söderman: Om tryggande av vissa lotsstationers - 90 Kivitie: Asiaruuhkan purkamisesta korkeimmas-
191: fortsatta existens sa oikeudessa
192: 6 Sisällysluettelo
193:
194:
195: 91 Tennilä ym.: Kalanjalostuslaitoksen perustami· 107 Hirvelä: Kotimaisen perämoottorituotannon
196: sesta Perämeren pohjoisen rannikon alueelle jatkamisesta
197:
198: - 92 Järvilehto ym.: Raamattujen tuonnista Ruotsista 108 Kortesalmi: Ns. hyvänlaatuisia kasvaimia sai-
199: ja siihen liittyvästä tullivälikohtauksesta rastavien potilaiden hoidon tehostamisesta
200:
201: - 93 Sillantaus ym.: Metsäverotuksen uudistamisesta - 109 Kortesalmi: Erityisen hevosenpitopalkkion suo-
202: rittamisesta
203: - 94 LiUqvist m. fl.: Om missförhållandena vid ut-
204: betalningen av folkpensionsdelarna tili pensionär 110 Kortesalmi: Pienten koulujen ja kauppojen säi-
205: som vårdas över tre månader på vårdanstalt lymisen turvaamisesta syrjäalueilla
206:
207: - 94 Lillqvist ym.: Hoitolaitoksissa yli kolme kuu- 111 Kortesalmi: Nykyisen sakelukujärjestelmän kor-
208: kautta hoidettavina olevien eläkeläisten eläkkeen- jaamisesta
209: maksuun liittyvistä epäkohdista
210: - 112 Kortesalmi: Ilmailumuseohankkeen toteutta-
211: - 95 Koskinen: Maakaasun käytön lisäämisestä misesta
212:
213: - 96 Tennilä: Erään poikkeusluvan käsittelystä Ke- 113 Kortesalmi: Petojen poronhoidolle aiheuttamien
214: min kaupungin Sotisaaren kaupunginosassa vahinkojen korvaamisesta
215:
216: - 97 Järvilehto ym.: Väkivalta- ja henkirikosten estä- - 114 Kortesalmi: Aurinkoenergiaa käyttäville laitok-
217: misestä sille myönnettävistä verohelpotuksista
218:
219: - 98 Impiö ym.: Rajavartiolaitoksen rajavartijain elä- - 115 Kortesalmi: Puoluetukea koskevien säännösten
220: ke-etuja koskevien säädösten korjaamisesta muuttamisesta
221:
222: - 99 Kortesdmi ym.: Pienkiinteistöjen verorasitusten 116 Kortesalmi: Marjanviljelyn edistämisestä
223: keventämisestä
224: 117 Kortesalmi: Liikevaihtoveron poistamisesta
225: - 100 Tuominen: Vanhojen ampumaratasäännösten eräiltä keräilytuotteilta
226: uudistamisesta
227: 118 Kortesalmi: Työllisyysvarojen osoittamisesta
228: 101 P. Jokinen ym.: Potilas- ja vastuuvakuutuksen lehdesten, kortteiden ja luonnonheinän keruun jär-
229: aikaansaamisesta jestämiseksi porojen talviravinnoksi
230: - 102 Lattula: Poliisitoiminnan määrärahojen lisäämi-
231: 119 Kortesalmi: Äidinkielen opetuksen tehostami-
232: sestä
233: sesta
234: - 103 Lattula: Sotiemme veteraanien, rintamamiesten
235: 120 Kortesalmi: Vaaliavustajajärjestelmän uudista·
236: ja -naisten sosiaali- ja terveysturvaa koskevan lain-
237: misesta
238: säädännön uudistamisesta
239: - 121 E. Laine yrn.: Sairastuneen lapsen hoitamises-
240: 104 Häggblom: Om de åländska kommunernas
241: ta kotona
242: skattekompensation
243: 122 Kortesalmi: Konduktöörin nimityksiin liittyvis-
244: 104 Häggblom: Ahvenanmaan kuntien verokom-
245: tä epäkohdista
246: pensaation suorittamisesta
247: 123 Melin: Om förhindrande av att skolornas höst-
248: 105 Melin m. fl.: Om förlängd giltighetstid för en
249: termin inleds tidigare än i år
250: s.k. stimulanslag
251:
252: 105 Melin ym.: Erään ns. elvytyslain voimassaolo 123 Melin: Koulujen syyslukukauden aloittamisen
253: ajan jatkamisesta estämisestä nykyistä aikaisemmin
254:
255: 106 Laitinen ym.: Kunnallisen työllistämistukijär- - 124 Leppänen: Kuusankosken puhelinkeskuksen ti-
256: jestelmän kehittämistarpeesta laamisesta ulkomaiselta valmistajalta
257: Sisällysluettelo 7
258:
259:
260: 125 Varhaiseläkekokeilun ulottamisesta koskemaan 138 Bärlund: Eräiden liikennemerkkien muuttami-
261: LEL:n alaisia työsuhteita sesta
262:
263: 126 Ihamäki: Laboratoriotutkimusten valtionosuus- 139 Tapiola ym.: Sairaalakuntainliittojen laajennus-
264: korvauksista terveyskeskussairaaloille hankkeiden suunnittelukustannusten valtionosuu-
265: desta
266: 127 Salminen ym.: Neste Oy:n petrakemian teh-
267: - 140 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Avoterveydenhuollon
268: taitten erään luottamusmiehen työsuhteen purkami-
269: lääkäripalvelujen kehittämisestä
270: sesta
271: - 141 Hyrynkangas: Työsopimuslain 40 §:n muutta-
272: 128 Kortesalmi: Valtatie n:o 5 uus1m1sesta yksityi-
273: misesta
274: sille ihmisille aiheutettujen vahinkojen korvaami-
275: sesta
276: 142 Holvitie: öljyntorjuntatoiminnan järjestämises-
277: tä Saaristomeren alueella
278: 129 Juvela ym.: Pienyrittäjien valinnanvapautta
279: loukkaavien sopimusten purkamisesta 143 Pelttari: Porin poliisilaitoksen ylityö- ja sun-
280: nuntaityökorvauksiin varattujen määrärahojen lop-
281: 130 Tennilä: Erään työsuhteen palauttamisesta pumisesta
282:
283: 131 Elo: Kuljetusalan työsuojelun tarkastukseen 144 Valo: Valtionavun myöntämisestä ammatillisten
284: liittyvistä epäkohdista kurssikeskusten vakuutusyhtiöiltä vuokraamiin tiloi-
285: hin
286: 132 Vähäkangas ym.: Maaseudun uudissähköistyk-
287: seen tarkoitettujen varojen pikaisesta suorittamises- 145 Hirvelä: Maatalouden konekustannusten nau-
288: ta kunnille sun hidastamisesta
289:
290: 133 Kortesalmi: Peruskoulun yleisaineiden opetta- 146 Karhuvaara: Valtion perhe-eläkelainsäädännös-
291: jien eläkeiän alentamisesta sä todettujen epäkohtien poistamisesta
292:
293: 134 Pokka: Koitelaiskairan luonnonpuistoalueen ra- - 147 Uitto: Työterveyshuoltolainsäädännön toteutu-
294: jauksen tarkistamisesta misesta talonrakennusalalla
295:
296: - 135 Loikkanen: Sairausvakuutuslain mukaisten päi- - 148 Kortesalmi: Nuorten upseerien virkauralla ete-
297: värahaetuuksien saannin vaikeutumisesta eräissä ta- nemisen nopeuttamisesta
298: pauksissa
299: 149 Kortesalmi: Reisjärven Lokkiperällä kulkevan
300: 136 Ihamäki: Alueittaisten väestösuunnitteiden laa- Saarelan yksityistien auraamisesta
301: timisesta
302: 150 Impiö: Veitsiluoto Oy:n Kemin Veitsiluodon
303: - 137 Ihamäki: Mikkelin läänin väestönkasvun kehi- tehtaan erään toimihenkilön siirtämisestä toisiin
304: tyksestä tehtäviin
305: 1979 vp.
306:
307: Kirjallinen kysymys n:o 1.
308:
309:
310:
311:
312: Juvela: Ydinvoimalaonnettomuuksien estämiseen tähtäävistä toi-
313: menpiteistä.
314:
315:
316: Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
317:
318: Yhdysvalloissa Harrisburgin ydinvoimalassa Maassamme on toiminnassa kaksi ydinvoima-
319: äskettäin katastrofiuhan aiheuttanut onnetto- lakeskusta, Loviisassa ja Eurajoella. On ym-
320: muus on nostanut entistä vakavampana kes- märrettävää, että ennen muuta näiden alueiden
321: kustelun myös omien ydinvoimaloittemme tur- väestöä kiinnostaa se, miten laitosten mahdol-
322: vallisuudesta. Kun Eurajoen Olkiluodon ydin- lisimman turvallinen käyttö on varmistettu.
323: voimalan ykkösvaiheen koekäyttöön valmistau- Toinen hyvin perusteltu ja oleellinen kysymys
324: duttiin, jolloin mm. kävi ilmi, että voimalan on se, miten väestön suojelu mahdollisten yllät-
325: käytössä syntyvä vaarallinen radioaktiivinen tävien onnettomuuksien varaLta on järjestetty.
326: pohtojäte tullaan varastoimaan toistaiseksi Eu- Ennen kaikkea on kuitenkin vähimmäistavoit-
327: rajoelle, jätin asiasta eduskuntakyselyn, jossa teena pidettävä sitä, että kaikki alan kansain-
328: esitin alueen väestön huolestumisen varastoin- välinen kokemus laitosten turvallisen toimin-
329: oin aiheuttamista mahdollisista turvallisuus- nan takaamiseksi huolella tutkitaan ja sovel-
330: riskeistä. Saamassani vastauksessa Teollisuuden tuvin osin otetaan viipymättä myös meillä
331: Voima Oy:n taholta vakuutettiin, että mah- käyttöön. Taloudellisten etunäkökohtien on
332: dolliset onnettomuusriskit on eliminoitu lähes väistyttävä silloin kun ihmisten ja koko elin-
333: täydellisesti ja että pohtojäteongelmassa odo- ympäristömme suojelemisesta on kysymys.
334: tetaan kansainvälistä ratkaisua. Kuten tunnet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
335: tua Loviisan ydinvoimalan osalta pohtojäte tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
336: toimitetaan Neuvostoliittoon. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
337: Yhdysvalloissa muutama vuosi sitten ja äs- vaksi seuraavan kysymyksen:
338: kettäin tapahtuneet onnettomuudet ovat tuo-
339: neet kuitenkin esiin uusia vakavasti varteen- Onko ja miten maamme ydinvoima-
340: otettavia riskitekijöitä ydinvoimaloitten käy- loissa otettu huomioon kaikki mahdol-
341: tössä. Alan tiedemiestenkin käsitysten mukaan liset turvallisuuteen li1ttyvät riskiteki-
342: tässä suhteessa on olemassa vielä liian paljon jät, ja
343: avoimia ja selvittämättömiä ongelmia. Laitos- antoiko Yhdysvalloissa Harrisbur-
344: ten käyttömekanismi on niin monimutkainen, gin ydinvoimalassa äskettäin sattu-
345: ettei kaikkia mahdollisia vaaratekijöitä vielä nut vakava onnettomuus aihetta eri-
346: tunneta läheskään täydellisesti. Todettakoon tyistoimenpiteisiin vastaavanlaisten on-
347: vain tässä yhteydessä, että mm. Olkiluodon nettomuuksien välttämiseksi meillä Suo-
348: ydinvoimalan eräässä erityisventtiilissä ilmen- messa, sekä
349: nyt yllättävä vika viivästytti voimalan ykkös- mitä on tehty väestön suojelemi-
350: vaiheen käyttöönottoa vuonna 1978 usealla seksi mahdollisten ennalta arvaamatto-
351: viikolla. mien katastrofien varaita?
352: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
353:
354: Aulis Juvela
355:
356:
357:
358:
359: 0879005033
360: 2 1979 vp.
361:
362:
363:
364:
365: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
366:
367: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa niset vaatimukset on valmisteltu laajan kan-
368: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sainvälisen käytännön pohjalta suomalaisin
369: olette 6 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn asiantuntijav01mm, säteilyturvallisuuslaitokses-
370: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston sa, atomienergianeuvottelukunnassa ja säteily-
371: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- suojausasiain neuvottelukunnassa, ja kauppa-
372: edustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta ja teollisuusministeriö on ne lupapäätösten yh-
373: kysymyksestä n:o 1: teydessä vahvistanut noudatettaviksi.
374: Johtoajatuksena teknillisessä turvallisuusval-
375: Onko ja miten maamme ydinvoima- vontatyössä on, että viranomaisvalvonnan avul-
376: loissa otettu huomioon kaikki mahdol- la pyritään vakuuttautumaan siitä, että ydin-
377: liset turvallisuuteen IHttyvät riskiteki- voimalaitokset Suomessa suunnitellaan, valmis-
378: jät, ja tetaan, koestetaan ja niitä käytetään muualla
379: antoiko Yhdysvalloissa Harribur- (suurissa ydinvoimatekniikkaa kehittävissä
380: gin ydinvoimalassa äskettäin sattu- maissa) hyväksyttäviä ratkaisuja soveltamalla
381: nut vakava onnettomuus aihetta eri- ja että niiden käyttäjien kyvyistä erityisesti
382: tyistoimenpiteisiin vastaavanlais,ten on- varmistaudutaan.
383: nettomuuksien välttämiseksi meillä Suo- Tätä valvontamenettelyä kotimaassa kehittä-
384: messa, sekä mällä, olemalla jatkuvasti yhteydessä vastaa-
385: mitä on tehty väestön suojelemi- viin ulkomaisiin tahoihin ja ottamalla huo-
386: seksi mahdollisten ennalta arvaamatto- mioon käytännön kokemukset yritetään riski-
387: mien katastrofien varalta? tekijät pitää alhaisina. Vaikka ratkaisut teh-
388: däänkin erittäin laajojen turvallisuusanalyysien
389: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pohjalta ja ydinvoimalaitosten käyttö varmiste-
390: vasti seuraavaa: taan tapahtuvaksi yksityiskohtaisten turvalli-
391: Ydinenergian hyväksikäyttö Suomessa on suusteknisten käyttöehtojen asettamissa rajois-
392: lainsäädännön tarkemmin osoittamalla tavalla sa, jää aina jäljelle tiettyjä epävarmuustekijöitä.
393: yhteiskunnan valvonnassa siten, että siihen Teknillisten järjestelmien luotettavuuden rajoit-
394: kohdistuvat ensinnäkin kaikki ne valvontatoi- tuneisuudesta aiheutuvan epävarmuuden pois-
395: met, jotka yleensäkin kohdistuvat energian tuo- tamiseksi huolehditaan siitä, että
396: tantoon, ja toiseksi ydinenergian eräiden eri- 1. turvallisuuden kannalta tärkeiden järjes-
397: koisplitteiden vuoksi atomienergialain, säteily- telmien, rakenteiden ja laitteiden suunnitte-
398: suojauslain ja atomivastuulain sekä eräiden kan- luun, valmistukseen, testaukseen ja käyttöön
399: sainvälisten sopimusten edellyttämät valvonta- on sisältynyt tai sisältyy huomattava määrä
400: toimet. Tästä erityisestä valvonnasta vastaa erityisiä laatua varmentavia piirteitä, joiden
401: kauppa- ja teollisuusministeriö ja turvallisuusvi- tarkoituksena on tehdä laite- tai toimintavian
402: ranomaisena käytännön valvontatyötä tekevä sä- syntyminen hyvin epätodennäköiseksi,
403: teilyturvallisuuslaitos. Muusta viranomaisvalvon- 2. ydinvoimalaitoksessa on normaaleista
404: nasta huolehtivat ne viranomaiset, joiden toimi- käyttölaitteista erilliset valvonta- ja suojaus-
405: alaan valvonta kuuluu. järjestelmät, joiden tehtävänä on automaatti-
406: Ydinenergian käyttöä säätelevä edellä mai- sesti käynnistää tarvittavat toimenpiteet, jos
407: nittu erityislainsäädäntö määrittelee ne puit- jokin valvottava kohde poikkeaa normaalista
408: teet, joissa valvonta tapahtuu. Ydinvoimaloi- tilastaan (tärkein suojaustoiminta on reaktorin
409: den turvallisuusvalvontaa koskevat yleiset tek- toiminnan pysäyttäminen),
410: N:o 1 3
411:
412: 3. ydinvoimalaitos on varustettu erity.i!sillä .teknisten laitteiden kohdalla soveltaa turvalli-
413: turvajärjestelmillä, joiden tehtävänä on, suo- suutta lisääväHä tavalla huolimatta siitä, että
414: jaustoiminnan epäonnistuessa, onnettomuuden nämä voimalaitdkset poikkeavat yksityiskoh-
415: ehkäisy ja onnettomuuden mahdollisesti sat- dissa huomattavasti toisistaan. Jotta turvatoi-
416: tuessa sen .seurausten rajoittaminen. Näiden met pystyttäisiin toteuttamaan tarvittaessa il-
417: turvajärjestelmien tehokkuus on mahdolliseksi man merkittävää terveydellistä vaaraa, on tar-
418: oletetuissa onnettomuuksissa analysoitu ko- kastettu myös uudelleen laskelmia, jotka kos-
419: keellisin ja laskennollisin menetelmin pitäen kevat säteilytasoja laitosten eri osissa mahdol-
420: toiminnan lähtökohtana vaatimusta laitoksen lisen onnettomuuden jälkeen. Lisäksi on otettu
421: henkilökunnalle ja ympäristön väestölle koh- suunniteltavaksi ne tavat, joilla mahdollisen
422: distuvien säteilyrasitusten pysymistä vahvistet- onnettomuuden kulusta saataisiin vääristymä-
423: tujen rajojen alapuolella. töntä ja ristiriidatauta informaatiota erityisesti
424: Maamme. ydinturvallisuusviranomaiset saavat julkisille tiedotusvälineille, poliittisille päätök-
425: jatkuvasti Yhdysvaltain viranomaisilta tietoja sentekijöille ja ulkomaisille viranomaisille. Ai-
426: Yhdysvalloissa Three Mile Island- 2 nimisel- kaisemmin on tiedotuksen suunnittelussa kes-
427: lä ydinvoimalaitoksella maalis-huhtikuussa sat- kitytty lähinnä pelastuspalvelun kannalta tar-
428: tuneiden tapahtumien selvittelyistä. Saatujen peellisiin seikkoihin, nimenomaan alueen oman
429: tietojen mukaan nämä tapahtumat eivät ole väestön informointiin.
430: aiheuttaneet henkilövaurioita. OECD:n ydin- Väestön suojelemiseksi mahdoll1sten ennalta
431: energiajärjestön NEA:n piirissä tullaan kesä- arvaamattomien onnettomuuksien varalta vaa-
432: kuussa järjestämään erityinen asiantuntijaneu- ditaan ydinvoimalaitosten käyttölupahakemus-
433: vottelu silloin saatavissa olevan kokemustiedon ten yhteydessä luvanhakijoilta valmiit suunni-
434: arvostelemiseksi ja hyödyntämiseksi. Lopullista telmat onnettomuustilanteissa tapahtuvaa toi-
435: selvitystä ei onnettomuudesta ole vielä saatu. mintaa varten. Sekä Loviisan että Olkiluodon
436: Eri puolilla maailmaa sattuneet ydinvoimalai- voimalaitosten hyväksytyt suunnitelmat sisältä-
437: tosonnettomuudet, laitteiden ja laitosten käyt- vät ohjeet toimista onnettomuuden rajoittami-
438: täjien virhetoiminnat ovat lisänneet tietämystä 'seksi ja sen seurausten lieventämiseksi laitos-
439: ydinvoimalaitosten käyttämisestä ja käyttöhen- alueella ja sen lähiympäristössä. Suunnitelmien
440: kilokunnan mahdollisuuksista ohjata ja käyt- edellyttämät pelastus-, mittaus-, viesti- ja kulje-
441: tää laitoksia tarkoitetulla tavalla ja siten, että tuskalustot on hankittu ja henkilökunnille on
442: onnettomuudesta ei aiheudu vahinkoa ympäris- annettu peruskoulutus ajatellen toimintaa mah-
443: töön, erityisesti odottamattomissa tilanteissa. dollisessa onnettomuustilanteessa. Suunnitel-
444: Vaikka julkisuudessa puhutaankin uusien vaka- miin kuuluu viranomaisten hälyttäminen sekä
445: vasti varteenotettavien riskitekijöiden esille- väestön varoittaminen ja säteilymittaustoiminta
446: tulosta, on turvall1suuteen liittyviä asioita vä- lähiympäristössä. Suunnitelmat on sovitettu yh-
447: heksymättä todettava, että kyse on enemmän- teen ympäristön viranomaisten pelastuspalvelu-
448: kin havaitusta tarpeesta parantaa tiettyjä tek- suunnitelman kanssa, joka perustuu valtioneu-
449: nisiä yksityiskohtia kuin uusista aikaisemmin voston päätökseen järjestelyistä pelastuspalve-
450: huomaamatta jääneistä periaatteellisista vaara- lun kehittämiseksi. Tämän päätöksen nojalla ja
451: tekijöistä. Suomen ydinturvallisuusviranomaiset pelastuspalvelun valtakunnallisen neuvottelu-
452: seuraavat jatkuvasti tilannetta ja kehitystä täs- kunnan esityksen pohjalta sisäasiainministeriö
453: sä suhteessa. on antanut yleisohjeet ydinvoimalaitoksia kos-
454: Three Mile Island- 2 ydinvoimalaitoksesta kevan pelastuspalvelusuunnitelman laatimista
455: saadut kokemukset ovat antaneet aihetta tiet- varten.
456: tyihin toimenpiteisiin myös suomalaisissa ydin- Viranomaisten suunnitelmissa on valmisteltu
457: voimalaitoksissa. Eräät kokemukset ovat niin seuraavat onnettomuudesta johtuvien tervey-
458: yleisiä, että niitä voidaan soveltaa kaikissa dellisten haittojen pienentämiseen tähtäävät
459: ydinvoimalaitoksissa. Suomessa on esim. tar- toiminnot:
460: kastuksilla uudestaan varmistettu, että laitos- - väilittömät toimenpiteet kuten väestön
461: ten venttiilit todella ovat suunnitelmien ja varoittaminen, suojautuminen sisätiloihin ja
462: vaatimusten mukaisessa asennossa. Erityisesti karjan vieminen navettaan,
463: Loviisan voimalaitoksessa, joka on samaa pe- - evakuointi,
464: rustyyppiä kuin kyseessä oleva amerikkalainen - ennaltaehkäisevä lääkitys sekä
465: laitos, on saatuja kokemuksia voitu eräiden - pitkän ajan suojelutoimenpiteet kuten
466: 4 1979 vp.
467:
468: erilaiset elintarvikkeiden, veden, rehun tai maa- osoittamiseksi on järjestetty koulutusta, harjoi-
469: alueiden käyttörajoitukset. tuksia ja tarkastuksia. Väestölle on tiedotettu
470: Suunnitelmat on laadittu siten, että ydin- ydinvoimalasta ja onnettomuustilanteessa suo-
471: voimalaitosta koskeva erityinen pelastuspalvelu- ritettavista varoitus-, suojaamis- ja evakuointi-
472: suunnitelma on laadittu koskemaan aluetta, toimenpiteistä kaikkiin talouksiin jaetulla kiin-
473: joka ulottuu noin 20 km:n etäisyydelle voima- tei:stötiedotteella.
474: lasta ja yleisten pelastuspalvelusuunnitelmien Eri hallintotasoilla laaditut suunnitelmat on
475: valmius on tarkistettu ydinvoimalaitosten eri- vahvistettu ja niiden sekä suoritettujen tarkas-
476: tyisvaatimusten kannalta noin 100 km:n etäi- tusten ja harjoitusten yhteydessä on voitu to-
477: syyteen saakka. deta, että ydinvoimalaonnettomuuksien varalt:1
478: Suunniteltujen toimenpiteiden mahdollista- on olemassa hyvin tyydyttävä valmius, jota
479: miseksi on viranomaisille hankittu välineistöä ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella ja harjoi-
480: sekä järjestetty ja valmisteltu viestiyhteyksiä. triksilla sekä tarkistamaila laaditut suunnitel-
481: Suunnitelmien toimintakyvyn kehittämiseksi ja mat tarvittaessa.
482: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
483:
484: Ministeri Esko Rekola
485: N:o 1 5
486:
487:
488:
489:
490: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
491:
492: I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen retts på basen av en vidsträckt internationell
493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse praxis med hjälp av finländska sakkunniga
494: av den 6 april 1979 till vederbörande medlem inom strålsäkerhetsinstitutet, atomenergikom·
495: av statsrådet för avgivande av svar översänt missionen samt kommissionen för strålskydds-
496: avskrift av följande, av riksdagsman Juvela ärenden, och handels- och industriministeriet
497: ställda skriftliga <Spörsmål nr 1: har fastställt dem i samband med besluten om
498: tillstånd.
499: Har man och på vilket sätt tagrt 1 Den ledande tanken inom den tekniska över-
500: beaktande vid vårt lands kärnkraftverk vakningen av säkerheten är, att man genom
501: alla möjliga riskfaktorer i samband med myndigheternas övervakning strävar att för-
502: säkerheten, och säkra sig om, att kärnkraftverk i Finland pla-
503: gav den nylingen inträffade all- neras, uppförs, provas och används med till-
504: varliga olyckan vid kärnkraftverket nära lämpning av lösningar som godkänns på annat
505: Harrisburg i Förenta Staterna anledning håll (i stora Iänder som utvecklar kärnteknik)
506: till spedella åtgärder för undvikande och att man speciellt försäkrar sig om att
507: av motsvarande olyckor hos oss i Fin- användarna är kunniga.
508: land, samt Genom att utveckla denna form av över-
509: vad har gjorts för att skydda be- vakning i hemlandet och fortlöpande upprä:tt·
510: folkningen med tanke på eventuella hålla kontakten med motsvarande utländska
511: oförutsedda katastrofer? övervakare och genom att beakta vunna er.
512: farenheter försöker man hålla riskfaktorerna
513: Såsom svar på spönsmålet får jag vördsamt små. Även om avgörandena träffas på grund-
514: anföra följande: val av ytterst omfattande säkerhetsanalyser och
515: Utnyttjandet av kärnenergi i Finland står driften av kärnkraftverken säkras genom att
516: under samhällets uppsikt såsom närmare anges för den uppställs detaljerade säkerhetstekniska
517: i lagstiftningen sålunda, att härvid gäller för gränser i samband med driftsvillkoren, återstår
518: det första alla de övervakningsåtgärder, som alltid vissa osäkerhetsfaktorer. För att avlägsna
519: i allmänhet gäller energiproduktion, och för den os~kerhet som beror av den begränsade
520: det andra alla de övervakningsåtgärder som tillförlitligheten hos tekniska S)'lstem ombesörjs,
521: på grund av kärnenergins speciella egenskaper att
522: förutsätts av atomenergilagen, lagen om strål- 1. vid planering, framställning, provning
523: ningsskydd och atomansvarighetslagen samt av och användning av ur säkerhetssynpunkt vik·
524: vissa internationella avtal. För denna speciella tiga system, strukturer och apparatur har in·
525: övervakning svarar handels- och industriminis- gått el1er ingår en betydande mängd särskilda
526: teriet samt strålsäkerhetsinstitutet, vilket såsom kvalitetssäkrande särdrag, vars syfte är att göra
527: sakerhetsmyndighet utför det praktiska över- uppkomsten av ett apparatur- eller funktionsfel
528: vakningsarbetet. Övrig övervakning handhas ,mycket osannolik,
529: av de myndigheter, tili vars verksamhetsom- 2. ett kärnkraftverk vid sidan av den nor-
530: råde övervakningen i fråga hör. maJa driftsapparaturen har särskilda övervak-
531: Ovan nämnda speciallagstiftning som regle- nings- och skyddssystem, som har tili uppgift
532: rar användningen av kärnkraft definierar de att automatiskt igångsätta behövliga åtgärder,
533: ramar, inom vilka övervakningen försiggår. De om någon övervakad komponent avviker från
534: allmänna tekniska fordringarna som rör över- sitt normala tillstånd (den viktigaste skydds-
535: vakning av säkerheten i kärnkraftverk har he- åtgärden är stängning av reaktorn) ,
536: 6 1979 vp.
537:
538: 3. ett kärnkraftverk förses med särskilda ' till sina detaljer betydligt avviker från varand-
539: .säkerhetssystem, vars uppgift är att, i fall ra. För att säkerhetsåtgärderna vid behov skall
540: skyddssystemen misslyckas, förhindra ellet be- kunna genomföras utan betydande hälsorisker,
541: gränsa följderna av en eventuell olycka. Effek- har man även på nytt granskat de beräkningar,
542: tiviteten hos dessa säkerhetssystem har analy- som gäller strålningsnivåer i olika delar av
543: serats med experimentella och teoretiska meto- kraftverket efter en eventuell olycka. Dessutom
544: der för olika olyckor, som antas vara möjliga, har man börjat planera de sätt, på vilka oför-
545: varvid utgångspunkten för verksamheten är vanskad och icke motstridig information om
546: att strålningsbelastningen på verkets personai förloppet vid en eventuell olycka skall kunna
547: och befolkningen i omgivningen skall kunna nå massmedia, politiska beslutsfattare och ut-
548: stahna under fastställda gränser. ländska myndigheter. Vid planering av infor-
549: Kärnsäkerhetsmyndigheterna i vårt land får mationen har man tidigare närmast koncentre-
550: fortlöpande information av Förenta Staternas rat sig på för räddningstjänsten nödvändiga
551: myndigheter om utredningarna i samband med omständigheter, i synnerhet informationen till
552: händelserna i mars och april vid kärnkraftver- befolkningen på området i fråga.
553: ket Three Mile Island- 2 i Förenta Staterna. För att skydda befolkningen vid eventuella
554: Enligt erhållna uppgifter har dessa händelser oförutsedda olyckor fordras av dem som söker
555: inte orsakat personskador. OECD:s kärnenergi- tillstånd till användning av kärnkraftverk fär-
556: organ NEA kommer under juni månad att diga planer för åtgärder vid olyckssituationer.
557: anordna en speciell sakkunnig konferens för att De godkända planerna för såväl Lovisa som
558: granska och utnyttja de erfarenheter som då Olkiluoto kraftverk omfattar instruktioner för
559: kommer att stå till buds. En slutlig utredning åtgärder i syfte att begränsa olyckan och mildra
560: om olyckan har ännu inte erhållits. Kärnkraft- dess följder på kraftverksområdet och dess när-
561: verksolyckor och felfunktioner i samband med maste omgivning. Den materiel som i planerna
562: apparatur och driftspersonal som inträffat på förutsätts för räddningstjänst, mätning, kom-
563: olika håll i världen har ökat kunskapen om munikationer och transporter har anskaffats
564: driften av kärnkraftverk samt driftspersonalens och personalen har erhållit grundskolning med
565: möjligheter att styra och driva anläggningarna tanke på verksamhet i en möjlig olyckssitua-
566: på avsett sätt och sålunda, att en olycka inte tion. I planerna ingår alarmering av myndig-
567: orsakar skada på miljön, särskilt i oväntade heterna och varning av befolkningen samt mät-
568: situationer. Även om man i offentligheten talar ning av strålningen i den närmaste omgiv-
569: om att nya riskfaktorer framkommit, som bör ningen. Planerna har anpassats till räddnings-
570: tas på allvar, kan man utan att nedvärdera be- tjänstplanen för myndigheterna i omgivningen,
571: tydelsen av säkerhetsaspekterna konstatera, att som grundar sig på statsrådets beslut om åt-
572: det snarare är fråga om att man observerat ett gärder för att utveckla räddningstjänsten. Med
573: behov av att förbättra vissa tekniska detaljer stöd av detta beslut och på framställning av
574: än om nya principiella faromoment, som man den riksomfattande delegationen för rädd-
575: tidigare förbisett. Finlands kärnsäkerhetsmyn- ningstjänst har inri:kesministeriet utfärdat en
576: digheter följer fortlöpande med situationen och allmän instruktion för uppgörandet av en rädd-
577: utv.ecklingen i detta avseende. ningstjänstplan för kärnkraftverk.
578: Erfarenheterna från kärnkraftverket Three I myndigheternas planer har följande åtgär-
579: Mile Island - 2 har gett anledning till vissa åt- der som syftar till att minska de hälsovådliga
580: gärder även vid finländska kärnkraftverk. effekterna av en olycka förberetts:
581: Några erfarenheter är av så allmän natur, att - omedelbara åtgärder såsom varning av
582: de kan tillämpas vid alla kärnkraftverk. I Fin- befolkningen, som bör hållas inomhus och föra
583: land har man till exempel genom företagna boskapen in i ladugården,
584: inspektioner på nytt säkrat, att kraftverkens - evakuering,
585: ventiler verldigen är i de lägen som förutsättes - preventiv medicinering samt
586: av planeringen och av säkerhetskraven. Särskilt - skyddsåtgärder på lång sikt såsom be-
587: vid Lovisa kraftverk, som är av samma grund- gränsning av användningen av olika livsmedel,
588: typ som ifrågavarande amerikanska kraftverk, vatten, foder eller landområden.
589: har de erhållna erfarenheterna kunnat til1ämpas Planema har uppgjorts så, att den speciella
590: för vissa tekniska apparater på ett sätt som räddningstjänstplanen för kärnkraftverk gäller
591: ökar säkerheten, trots att de två kraftverken ett område inom ca 20 km:s avstånd från
592: N:o 1 7
593:
594: kraftverket och beredskapen för de allmänna för att varna, skydda och evakuera befolk-
595: räddningstjänstplanerna har granskats med tan- ningen, med ett fastighetsmeddelande som ut-
596: ke på kärnkraftverkens speciella fordringar upp delats tili alla hushåll.
597: tili ca 100 km:s avstånd. De på olika administrativa nivåer utarbetade
598: För att göra de planerade åtgärderna möjliga planerna har fastställts och i samband med dem
599: har man anskaffat materiel åt myndigheterna samt utförda inspektioner och övningar har
600: samt öppnat och förberett kommunikationsför- man kunnat konstatera, att det med tanke på
601: bindelser. För att utveckla och påvisa funk- kärnkraftsolyckor förefinnes en mycket till-
602: tionsdugligheten hos planerna har man anord- fredsställande beredskap, som upprätthålles
603: nat skolning, övningar och inspektioner. Be- med kontinuerlig skolning och övningar samt
604: folkningen har informerats om kärnkraftverket genom att de uppgjorda planerna vid behov
605: och om de åtgärder, 'som vidtas vid en olycka granskas.
606: Helsingfors den 10 maj 1979.
607:
608: Minister Esko Rekola
609: 1:979~--vp.
610:
611:
612: Kirjallinen· kysymys n:o 2.
613:
614:
615:
616:
617: Männistö ym.: Mustanvirran · salmen kalataloudellisesta suojele-
618: misesta.
619:
620:
621: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e: ·
622:
623: Parhaillaan ollaan toteuttamassa "suunnitel- koja, joissa veden· arvokkailnmat kalalajit ku-
624: mia, joilla tuhottaisiin Pohjois-Savossa Maanin- fevai tai oleskelevat taikka . joita ne käyttävät
625: gan kuflllan alueella oleva arvokas kalojen: ku- kulkutienaän, sekä tarpeellinen o~a ··niihin ra-
626: tupaikka uittoyhdistyksen lyhytnäköisten talou- joittuvasta vesialuet:;sta. Vastaavasti kalastuslain
627: dellisten etujen turvaamisdtsi. Paikallinen 40 §: ssä säädetään rauhoituspiireistä mm: seu-
628: väes~ö ja kalastuskunta vastustaa uittoyhdisty~ raavaa: Rauhoituspiirissä, joka on syntynyt 38
629: seri suunnitelmia Mustanvirran pudotuspaikan §":n 3 tai 4 momentissa säädetyllä ·tavalla,
630: toteuttamiseksi ja Maaningan kunta 'on yhty~ älköön otettako kiveä, savea, hiekkaa~ malmia
631: nyt kalastuskunnan näkemyksiin. Vastineessaan tai muuta .sellaista, älköÖnkä siinä harjoitettako
632: Itä-Suomen vesioikeudelle sanoo · kalastuskun- lauttalista tai piiriä varten määrättynä rauhoi-
633: ta seuraavaa: tusaikana kuljettako veneillä tai .muilla aluk-
634: "Muistutuksena ja vaatimuksena hakemus- silla; milloin lauttaus- ja kulkuväylää muutoin
635: asiassa; joka koskee Kuopion tie~ ja vesiraken- on riittävästi tahi toimitettako muutakaan,
636: nuspiirin ja Savon Uittoyhdistyksen hakemus- mikä häiritsee kalaa. Mikäli uittotoiminta ta-
637: ta väliaikaisen luvan saamiseksi uiton toimitta- pahtuu esitetyn.' suuimitelman .. mukaisesti,
638: miseen Maaningan kunnassa olevan Mustanvir- Vaarnikkasaaren _rauhoituspliri _ menettää pää-
639: ran pudotuspaikan kautta ja tarvittavien alueit- osiltaan merkityksensä. Käsityksemme mukaan
640: ten käyttöön. ottoon, Ruokovirran kalastuskun- suunniteltu hanke on ristiriidassa kalastuslain
641: ta esittää kunnioittaen seuraavaa: · · 40 §:n· ja rauhoituspiiriin liittyvien maäräysten
642: Mustaanvirtaan suunniteltu pudotuspaikka kanssa.
643: ja uittotoiminnan käyttöön esitetyt vesialueet Alueella kutevista kalalajeista, joilla on mer-
644: sijaitsevat erittäin keskeisellä alueella Pien- kitystä ·laajemman alueen kalatuotannossa sekä
645: Ruokoveden ja Maaninkajärven ·· yhdistäväliä ko. kalalajien säilymisessä vesistöalueella, voi-
646: salmialueella. Vesialue kuuluu Vuoksen vesis- daan' mainita mm. siika, kuha, kuore ja säyne.
647: tön Iisalmen reittiin. Yläpuoliset Iisalmen rei- Iisalmen reitti oli vielä 50-luvulla merkittävim-
648: tin vedet purkautuvat Mustanvirran kautta piä planktonsiian kutu- ja lisääntymisaludsta
649: 1llapuolisille vesialueille, joista. merkittäviri on Kuopion läänin alueella. Tehokkaimmat reitin
650: Kallavesi, joka on eräs Vuoksen vesistön kes- kutu- ja lisääntymisalueet olivat Ruoko- ja Mus-
651: kusjärvistä. Vesialue tarjoaa elinmahdollisuudet tavirta sekä Viatinankosken alue. Kaikissa edel-
652: kaikille ·arvokaloille; Reittivesien ·luonteesta lämainituista paikoista suoritettiin mädirihan-
653: johtuen alueella on huomattava merkitys kalo- kintaa valtion- omistamalle Suovtinkosken ·kalan-
654: jen kululle eri vesistöjen osien välillä. Alueen viljelylaitokselle: ·Kantojen runsautta· osoittaa,
655: kalataloudellista merkitystä korostaa myös· se, että pyyntiä voitiia tuloksellisesti harjoittaa
656: että ko. vesialueet ovat merkittäviä kalojen mm. lippokalastusta suorittaen. Myöhemmin
657: lisäiintymisalueita. · alueen siikakanta on heikentynyt lähinnä erilai-
658: · Alueeri jakokuntaan kuuluvien tilojen osalta sista .vesistöjen luonnontilaa muuttavista toi-
659: on suoritettu ·osittaista vesialueeri jakoa. Jako- menpiteistä· .johtuen. Alueeseen råjoittuvissa
660: töimituksiin liittyvänä on muoPolitettu inm. Maaninkajärvessä, Ruokovedessä ja Pohjois-
661: Mustanvirran alaosaan rauhoitnspiirL KalastUs~ Kallavedessä vesialueita hallitsevat kalastusknn~
662: lain 38 §:n mukaan: Kalakannån suojelemista nat ovat 70-luvulla aloittaneet siianistutuksen
663: vanten voidaan rauhoituspiiriksi erottaa paik- 1-kesäisillä poikasilla. Istutukset ovat onnistu-
664: 087900490N
665: 2 1979 vp.
666:
667: neet ja siikakannat ovat vo1m1stuneet alueella. Haitat ja vahingot, jotka uittotoiminta mah-
668: Tietämämme mukaan on valtion toimesta ra- dollisesti tulee aiheuttamaan, ·ovat laajat ja
669: kenteilla Maaningan kunnan alueella kaksi laa- usein arvaamattomat. Uiton aiheuttamat hait-
670: jaa luonnonravintolammikkoa. Ko. lammikoita tavaikutukset käyvät selville toiminnanjohtaja
671: tultaneen käyttämään mm. siian kasvatukseen. Pentti Järvisen pitämästä esitelmästä "Uiton
672: Osa kasvatetuista poikasista tultaneen istutta- kalataloudellisista vaikutuksista". Kalastuskun-
673: maan alueeseemme liittyviin järviin. ta on saanut ko. esitelmän käyttöönsä ja yhtyy
674: Arvokas planktonsiika kutee virta-alueella. esitelmässä oleviin näkökohtiin niiltä osin, jot-
675: Kutu- ja lisääntymisalueiksi sopivia virta-alueita ka ovat afueeseemme sovellettavissa.
676: on erittäin vähän koko Kuopion läänin alueel- Lauttojen tekopaikka-alueeksi esitetty alue
677: la. Tämän vuoksi ne harvat virta-alueet, joissa on merkittävin kalastuskunnan alueella olevista
678: planiktonsii:ka kutee ja lisääntyy, on jätettävä ns. syvävesikalastusalueista. Ihmettelemme,
679: näiden kalojen lisääntymisalueeksi. Mustanvir- että. kalastuskuntaa kuulematta on lähdetty
680: ran alue saattaa muodostua erittäin merkittä- "lunastamaan" kalastuskunnan merkityksellistä
681: väksi siian lisääntymisalueeksi. AsiakirjÖissa talvi~ ja kesäkalasti.Isaluetta.
682: esitetty "uitto-ohjelma" tulee vaaraotamaan Alueelta laaditun kalatalousselvityksen ,nui~
683: siian kutumahdollisuudet, sillä siika kutee pää- kaan alueen kalavesien kalansaalis .on vähintään
684: asiassa marraskuun aikana. 25 kg/ha/v. Kyseiseen lukuun eisisälly 'kuore:
685: Myös kuhan kutu- ja lisääntymisalueiden si- Vastaavasti kalansaaliin bruttoarvo v. 1976
686: joittuminen luuastettaville tai uittotoiminnan hintatason mukaan on 125 mk/ha/v. Kalojen
687: piiriin tuleville vesialueille vaarantaa Ruoko- hintoina on selvityksessä käytetty Vuoksen
688: veden ym. vesialueiden kuhakantojen säilymis- vesistön alueelta niuodostettua hintaa. Lasketta-
689: tä. Parhaimmista kutualueista mainittakoon essa on kaytettävä kuitenkin alueen kalanhintaa
690: Vasikka- ja Vahtisaaren välillä oleva kutualue tai esim. Kuopiossa esiintyviä kalanhintoja. Täl-
691: sekä suunnitellun varastoalueen eteläosassa ole- löin vuonna 1978. tulee vesialueen kalansaaliin
692: va kutualue. Kaikki edellämainitut kutualueet bruttoarvoksi n. 150 mk/ha/v ilman ku.oretta.
693: joutuvat, mikäli esitetty uitto-ohjelma toteu- Saaliin nettoarvoksi - pyyntikustannusten ol-
694: tetaan, uiton vaikutuspiiriin. On luonnollista, lessa 40 % - muodostuu 90 mk/ha/v. Uitto-
695: että kalastolliset haitat ja vahingot alueen, ku- toiminnan aiheuttamana kalastusalueen mene~
696: hakannoille ovat ilmeisiä. tyksenä esitetään osalle . käyttöön otettua
697: Lisäksi keväällä kutevista kalalajeista aina- vesialuetta toimitusasiakirjoissa, korvausta 20
698: kin lahna ja säyne joutuvat uittotoiminnasta mk/ha. · . · .
699: kärsimään. Ko. kalalajit ovat mm. arkoja kai- Korvauksen on oltava vesialueen vuot.uisen
700: kenlaiselle melulle. Liikenne lauttojen tekopai- kalansaaliin nettoarvo eli 90 mk/ha/ v. Lisäksi
701: kan alueella kesäkuun 15 päivään saakka tu- Mustanvirran kalaston menetykset tulee kom~
702: lee häiritsemään edellämainittujen kalojen pensaatiotoimenp1tem hoidettavaksi, ainakin
703: ohella myös muiden kevätkutuisten kalalajien siika- ja kuhakantojen lisääntymiselle aiheutu-
704: lisääntymistä. vat haitat ja vahingot. .
705: On huomattava, että Mustanvirran alueella Edellä esitettyyn. viitaten Ruokovirran kalas-
706: suoritetulla kuoreen kalastuksella on ollut ·erit- tuskunta esittää kunilioittaen Itä-Suomen vesi-
707: tam huomattavaa taloudellista merkitystä oikeudelle, että Kuopion tie- ja vesirakennus-
708: alueella asuvalle väestölle. Taloudellisten etu- piirin ja Savon Uittoyhdistyksen hakemus väli-
709: jen vaarantaminen saattaa tapahtua, mikäli esi- aikaisen. luvan saamiseksi Mustanvirran pudo-
710: tetty uitto-ohjelma toteutetaan. tuspaikan kautta tapahtuvan uiton suorittami·
711: Kalastuskunnan käsityksen mukaan uiton seen hylätään. .
712: aiheuttamia kalataloudellisia vaikutuksia ei ole Asian laajuus ja alueen kalataloudellinen
713: tarpeellisessa määrin käsitelty ja selvitetty. Tä- merkitys edellyttää, että asia käsitellään ja
714: män vuoksi, ennenkuin mitään toimenpiteitä ratkaistaan katselmustoimituksessa, johon men-
715: suoritetaan, on alueella laadittava perusteellinen nessä hakijat veivoitetaan laatimaan aluett~
716: kalatalousselvitys. Laadittavalie kalatalousselvi- koskeva perusteellinen kalatalousselvitys ja esi-
717: tykselle on saatava kalastuskunnan hyväksymi- tys . aiheutuvien haittojen korvaamisesta ja
718: nen. kompensoimisesta."
719: N:o 2 3
720:
721: Mustanvirran pudotuspaikka ei ole uittoyh- Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo
722: distykselle välttämätön, sillä 4 km:n päässä tie- ryhtyä Vuoksen vesistön Iisalmen reit-
723: yhteyden varressa on Ruokovirran alue, joka tiin kuuluvan Pien-Ruokovettä ja
724: paremmin soveltuisi pudotuspaikaksi. Maaninkajärveä yhdistävän Mustanvir-
725: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- ran salmen kalataloudelliseksi suojele-
726: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi- miseksi ja puiden pudotuksen estämi-
727: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen seksi mainitulle arvokalojen lisäänty-
728: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: misalueelle?
729: Helsingissä 6 p~ivänä huhtikuuta 1979.
730:
731: Lauha Männistö V. J. Rytkönen Petter Savola
732: 4 1979 vp.
733:
734:
735:
736:
737: Eduskunnan Herra Puhemie'helle.
738:
739: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja sen alapuolisen virta-alueen merkitykseen
740: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, planktonsiian lisääntymisalueina. Lähinnä on
741: olette huhtikuun 6 päivänä 1979 päivätyn oltu huolestuneita siitä, että Mustavirran pudo-
742: kirjeenne n:o 44 ohella toimittanut valtioneu- tuspaikan käyttäminen syksyllä siian kutuaikana
743: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen saattaa heikentää siian lisääntymismahdollisuuk-
744: kansanedustaja Männistön ym. näin kuuluvasta sia sekä aiheuttaa myös haittoja kalanviljelyn
745: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2: tarpeisiin tapahtuvalle mädinhankinnalle.
746: Muistutuksessa ei ole vastustettu luvan
747: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo myöntämistä, vaan on katsottu, että tietyin
748: ryhtyä Vuoksen vesistön Iisalmen reit- kalataloushaittojen selvittämiseen ja vähentämi-
749: tiin kuuluvan Pien-Ruokovettä ja seen liittyvin ehdoin hakijoille voitaisiin myön-
750: Maaninkajärveä yhdistävän Mustanvir- tää määräaikainen lupa toimittaa väliaikaiseSti
751: ran salmen kalataloudelliseksi suojele- uittoa Mustavirran pudotuspaikan kautta. Väli-
752: miseksi ja puiden pudotuksen estämi- aikaisen luvan myöntämistä puoltaa se seikka,
753: seksi mainitulle arvokalojen lisäänty- että pudotustoiminnan vaikutukset ko. vesis-
754: misalueelle? tön osan kalastoon ja kalastukseen on selvi-
755: tettävä myös vireillä olevaa katselmustoimitusta
756: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- varten ja se on luotettavimmin tehtävissä nip-
757: vasti seuraavan: pujen pudotuspaikan koekäytön yhteydessä teh-
758: Kuopion tie- ja vesirakennuspiiri ja Savon tävin seurantatutkimuksin. Väliaikaisen luvan
759: Uittoyhdistys ovat Itä-Suomen vesioikeuteen osalta on asia jo vesioikeuden ratkaistavana.
760: 27. 4. 1978 toimittamassaan yhteisessä hake- Siltä osin, kuin on kysymys Mustavirran pu-
761: muksessa pyytäneet Mustavirran pudotuspaik- dotuspaikan pysyvästä liittämisestä uittotoimin-
762: kaa Maaningan kunnassa koskevan lisäyksen taan eli sitä koskevan lisäyksen tekemisestä
763: tekemistä Kallaveden-Unnukan uittosääntöön Kallaveden-Unnukan uittosääntöön, on asia
764: ja vesilain 5 luvun 35 ja 36 §:ssä tarkoitettua vireillä katselmustoimituksessa. Tämä tarkoit-
765: väliaikaista lupaa uiton toimittamiseen sanotun taa sitä, että ennen vesioikeuden ratkaisua suo-
766: pudotuspaikan kautta ja tarvittavien alueiden ritetaan hakijan suunnitelman tarkastamiseksi
767: käyttöön. Ensiksi mainittu asia on vesioikeu- ja yrityksen vaikutusten selvittämiseksi valmis-
768: den määräyksestä käsiteltävänä katselmustoi- tava käsittely. Tässä käsittelyssä tulevat esille
769: mituksessa. Lupaa väliaikaiseen uittoon ja tar- myös tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä esi-
770: vittavien alueiden käyttöön koskevan pyynnön tetyt seikat ja sen kuluessa on niillä, joiden
771: johdosta on vesioikeus 11. 12. 1978 päivätyllä oikeutta tai etua asia saattaa koskea tilaisuus
772: kuulutuksella varannut niille, joiden oikeutta katselmuskokouksessa esittää mahdolliset huo-
773: tai etua asia saattaa koskea, tilaisuuden muis- mautuksensa suunnitelman johdosta sekä sellai-
774: tutusten ja vaatimusten kirjalliseen esittämiseen set vaatimukset ja selvitykset, joiden esittämi-
775: vesioikeudelle viimeistään 19. 1. 1979. seen he katsovat olevan aihetta. Katselmus-
776: Edellä mainitun kuulutuksen johdosta on toimitus on vasta alkuvaiheissaan. Sen alku-
777: maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja kokous on pidetty 26. 9. 1978 ja nyt on me-
778: metsästysosasto yleistä kalatalousetua valvovan neillään lisäselvitysten hankintavaihe. Hank-
779: viranomaisen ominaisuudessa esittänyt vesioi- keeseen liittyvien kalataloudellisten kysymys-
780: keudelle 2. 1. 1979 päivätyn muistutuksensa ten selvittämiseksi hakijat laadituttavat toimi-
781: (4965/82 MMM 1978). Ministeriön muistu- tusinsinöörin valvonnassa täydentävän kala-
782: tuksessa on kiinnitetty huomiota Mustavirran talousselvityksen kuluvan kevään aikana. Selc
783: N:o 2 5
784:
785: vitystyötä jatketaan vielä vuoden 1980 aikana, sekä esittämään toimituksessa hankittavien kala-
786: jos tilapäistä lupaa pudotuskokeiluun ei sitä en- taloudei!listen selvitysten pohjalta yleisen kala-
787: nen ole saatu. Kalatalousviranomainen tulee talousedun turvaamiseksi tarpeelliseksi katso-
788: seuraamaan vireillä olevaa katselmustoimitusta mansa vaatimukset.
789: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
790:
791:
792: Ministeri Veikko Saarto
793: 6 1979 "P·
794:
795: -.' '~~ . - ..
796: ~ ! r.:•;:····;· i:~ ... .- •. !. ·--~· t ~ •.. .·.. •.:. _., .... ;_
797: ~ .i ~. ';".._::. i. ·~ .. ~ ~ ... · ,.. : ,. , · ., r~.• .. .;: . _ ; L. ~.:·:) ~.e·· ;
798:
799: ···'-~-·- ,;'' .. :::~ ... ::;·.-~. ,_' ....... ~
800:
801:
802:
803:
804: '.; \ L.- .. . ···•· . '· t
805:
806:
807:
808: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n .
809: . . .. :~-:; '~ .-~-· :
810:
811: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen teriets påminnelse har uppmärksamhet fästs
812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vid den betydelse som lekområden för plank-
813: nr 44 av den 6 april 1979 tili vederbörande tonsik som Mustavirta och strömområdet ne-
814: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- danför har. Närmast har man varit bekymrad
815: jande av riksdagsman Männistö m. fl. ställda över att användningen av Mustavirta utvält-
816: skriftliga spörsmål nr 2: ningsplats höstetid under sikens lektid kan
817: försvaga sikens möjligheter tili förökning samt
818: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta medföra olägenheter också för den romanskaff-
819: för det fiskeriekonomiska skyddandet ning som sker för fiskodlingens behov.
820: av Mustavirta sund, som förenar Pien- I påminnelsen har man inte motsatt sig be-
821: Ruokovesi och Maaninkajärvi sjöar, viljandet av tillstånd, utan det har ansetts, att
822: vilka tilihör Idensalmistråten inom under vissa villkor rörande utredandet och
823: Vuoksens vMtensystem och för hind- minskandet av de fiskeriekonomiska skadorna
824: randet av utvältning av träd inom skulle de sökande kunna beviljas tidsbestämt
825: nämnda lekområde för värdefull fisk? tilistånd att temporärt bedriva flottning via
826: Mustavirta utvältningsplats. Beviljandet av tem-
827: Som svar på spörsmålet får jag vördnads- porärt tillstånd förordas också av den om-
828: fullt anföra följande: ständigheten, att verkningarna av utvältnings-
829: Kuopio väg- och vattenbyggnadsdistrikt och verksamheten på fisken och fisket inom ifråga-
830: Savon Uittoyhdistys benämnda flottningsföre- varande del av vattendraget skall utredas också
831: ning har i en gemensam ansökan som de tili- för den anhängiga syneförrättningen och detta
832: ställt Östra Finlands vattendomstol 27. 4. 1978 kan mest tillförlitligt utföras vid uppföljnings-
833: anhållit om, att ett tillägg skulle göras i flott- undersökningar i samband med försöksdriften
834: ningsstadgan för Kallavesi-Unnukka rörande av utvältningsplatsen för knippat virke. Vad
835: Mustavirta utvältningsplats i Maaninka kom- gäller det temporära tiliståndet är målet redan
836: mun och om i 5 kap. 35 och 36 §§ vatten- för avgörande under handläggning vid vatten-
837: lagen avsett temporärt tillstånd att utföra domstolen.
838: flottning via nämnda utvältningsplats och tili Tili den del som det är fråga om att Musta-
839: användning av behövliga områden. Förstnämnda virta utvälningsplats permanent skulle anslutas
840: mål skall enligt vattendomstolens bestämmelse tili flottningsverksamheten eller att ett tiliägg
841: handläggas vid syneförrättning. Men anledning härom skulle fogas tili flottningsstadgan för
842: av anhållan om tillstånd tili temporär flottning Kallavesi-Unnukka, är målet anhängigt vid
843: och användning av behövliga områden har vat- syneförrättning. Detta innebär, att innan vat-
844: tendomstolen medels 11. 12. 1978 daterad kun~ tendomstolen avgör målet utförs en förbere-
845: görelse berett dem, vilkas rätt eller intresse dande handläggning för granskning av sökan-
846: ärendet kan beröra, möjlighet att skriftligen dens plan och utredande av verkningarna av
847: framställa påminnelser och yrkanden tili vatten- företaget. Vid denna handläggning kommer
848: domstolen senast den 19. 1. 1979. också de i det ställda skriftliga spörsmålet an-
849: Med anledning av ovan nämnda kungörelse förda omständigheterna upp och under dess
850: har avdelningen för jakt och fiske vid jord- och gång har de, vilkas rätt eller intresse ärendet
851: skogsbruksministeriet i egenskap av tillsyns- kan beröra rätt att vid synesammanträdet an-
852: myndighet för det allmänna fiskeriintresset tili föra sina eventuella anmärkningar med anled-
853: vattendomstolen riktat en 2. 1. 1979 daterad ning av planen samt sådana anspråk och ut-
854: påminnelse (4965/82 MMM 1978). I minis- redningar, vilka de anser det vara skäl att
855: N:o 2 7
856:
857: framlägga. Syneförrättningen befinner sig ännu fortsättes ännu under år 1980 ifall temporärt
858: i sitt första skede. Begynnelsesammanträde har tillstånd tili utvältningsförsök inte erhållits
859: hållits 26. 9. 1978 och nu pågår det skede innan dess. Fiskerimyndigheten kommer att
860: under vilket tilläggsutredningar införskaffas. följa med den pågående syneförrättningen och
861: För utredaridet av de fiskeriekonomiska frågor- på basen av de fiskeriekonomiska utredningar
862: na låter sökandena innevarande vår under för- som skall anskaffas vid förrättningen framställa
863: rättningsingenjörens tillsyn utföra en komp- de yrkanden som den anser påkallade för tryg-
864: letterande fiskeriutredning. Utredningsarbetet gandet av det allmänna fiskeriintresset.
865: Helsingfors den 4 maj 1979.
866:
867:
868: Minister Veikko Saarto
869: 1979 vp.
870:
871: Kirjallinen kysymys n:o 3.
872:
873:
874:
875:
876: E. Laine ym.: Turun kaupungin vesijohtoveden puhtauden tur-
877: vaamisesta.
878:
879:
880: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
881:
882: Keväällä 1978 Aurajokeen kulkeutuneiden kesän kynnyksellä pahan hajuista ja pahan ma-
883: saasteiden johdosta oli Turun kaupungin vesi- kuista sekä mahdollisesti sairauksia aiheuttavaa.
884: johtovesi lähes juomakelvotonta. Eräinä päi- Tällaisen tilanteen estämiseksi tulisi kiireelli-
885: vinä kohosi vesijohtoveden saasteiden määrä sesti kieltää sikaloiden jätteiden sijoittaminen
886: sellaisiin mittoihin, että huomattava joukko vesistöjen varsilla oleville pelloille.
887: asukkaita sairastui ripuliin ja muunlaisiin vatsa- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
888: ja suolistotulehduksiin. Saasteet kulkeutuivat väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
889: Aurajokeen keväthangille levitetyistä sikaloi- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
890: den jätteistä. si seuraavan kysymyksen:
891: Jokin aika sitten suoritetut helikopterilennot
892: Turusta pohjoiseen osoittivat, että Aurajokeen Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
893: rajoittuville peltoalueille oli jälleen ajettu sika- siin Turun kaupungin asukkaiden ja
894: loiden jätteitä ainakin 35 kohteeseen. Se mer- muiden väestökeskusten asukkaiden juo-
895: kitsee sitä, että lumen sulamisen mukana valuu maveden suojaamiseksi sikaloiden jät-
896: Aurajokeen lähiaikoina sikaloiden jätteiden ai- teiden aiheuttamaita saastumiselta kiel-
897: heuttamaa saastetta, jonka seurauksena turku- tämällä sikaloiden jätteiden sijoittami-
898: laisten juomavesi tulee olemaan edessä olevan nen vesistöjen varsilla oleville pelloille?
899: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
900:
901: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
902:
903:
904:
905:
906: 087900513D
907: 2 1~79vp:
908:
909:
910:
911:
912: f"·'
913:
914:
915:
916: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
917:
918: Valtiopäiväjärjestyksen'Yl '§:ric l lfhonientlsså' '''jdcii vederi laädun hub~nemista. Tähän vaikut-
919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies., tanevat sekä pelloille levitettyjen lannoitteiden
920: olette kltjeellänfie 6 ·päivält~ huhtikuuta 1979 ja: sikaloiden .lannan ;että maan omien ·ravin-
921: n:ö- 45 lähettänyt valtioneuvoston asianomiai~ teiden· j4 ma_a,ainesten. joutuminen jqkeen. Täs-
922: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio tä $yystä ei varsinaisilla jätevesien puhdistus-
923: Laineen yrn. ·tekemän· seuraavan sisältöisen ky- toimenpiteillä' voida saavuttaa.huoniattavaa ve-
924: symyksen n:o 3: , den la~dun paranemista; Sen sijaan sikaloiden
925: . A-.k- k:- ·H -11' L" .. --- . - • . _ lannan_·· -asianmubinen~ käsi_ttely saattaa vaikut-
926: ;; _1 oo _o . a ltu~. ryr~tyatol~enpit~l~ taa veden laatuun.
927: sun__.- Tur~n -~aupungm asiikk~den; .Ja Korkean ::u:tnnoniakkip~toisuuden perusteella
928: mUlden vaest~kes~us~er:_ as._ukka.Iden J~?- voidaan päätellä, että merkittävänä·· vaikutta-
929: m~veden. suoJaamiseksi sikal~nden J_at- jana- raakaveden laatuun ovat olleet eläinsuojien
930: _t~d~n .. ru~eutt~malt~:. saa.stllillls~~t~ kie~- jätteet_ ja jätevedet. Osaksi- tämä on aiheutunut
931: tamällä. s~~-~lmden )att~de.n SlJOltt~~ :siltä; ettei. kaiklJ!a ti1o~la vi~l~ n?udateta. asias-
932: nen vesl.stoJen varsilla olevdle J?ellmlle. sa'ännettuJa vesiensuoJeluohJetta Ja osaksi mah-
933: dollisesti rilyti's ·siitä, että lietelannan ta:lvilevi~
934: · Vastauksena . kysymykseen esitän kunnioit- tystä koskevat . · ohjeet nimenomaan vedenhan-
935: taen .seUJ:aavaa~ kintavesistöjä, ajatellen. kaipaavat tarkistamista.
936: Airrajoki sijaitsee keskellä' Su6men voimape- , Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto on
937: räisintä maatalousaluetta, jolla on tiheä asutus vuonnil 1978 laatinut maatalouden vesiensuo-
938: ja jolla maatalouden aiheuttama vesistökuormi- jelubhjeet. Vciihallittis · piiol~staan- ·ori '~n'tanut
939: tus on huomattava. Tästä johtuu, että sitä on sikaloita koskevat vesiensuojeluohjeet 19. 1.
940: pidettävä huonosti vede'hottooir sopivana. Haju- 1971. Niiden mukaan sikaloissa on oltava asian-
941: ja makuhaitat ovatkin olleet yleisiä Turun kau- mukaiset lietesäiliöt, joihin lietelanta ja muut
942: pungin vesijohtovedessä jo pitkään. sikalan jätevedet on varastoitava. Lietelanta on
943: Vesihallituksen saamien Aurajoen vedenlaa- levitettävä sulaan maahan ja kynnettävä tai
944: tutietojen perusteella ovat typpipitoisten ainei- muulla tavalla muokattava maahan mahdolli-
945: den (ammoniakki, nitriitti ja nitraatti) sekä simman pian levityksen jälkeen. Mikäli kuiten-
946: värin arvot erittäin korkeat verrattuna Suomen kin pelto on savinen ja märkä, jolloin 'sinne
947: muihin jokivesiin. ajaminen raskaalla kalustolla on mahdotonta tai
948: Aurajoen vesistöalueella Turun kaupungin viljelyn kannalta haitallista, voidaan lietelanta
949: vesilaitoksen vedenottamon yläpuolella on usei- 1evittää ohuesti routaantuneelle pellolle. Tällöin
950: ta vesistön kuormittajia, muun muassa yhdys- tulee ensisijaisesti kysymykseen tasaisella maal-
951: kuntien ja haja-asutuksen käsitellyt tai käsit- la oleva salaojitettu pelto.
952: telemättömät jätevedet, noin 50 yli sadan sian Todettakoon, että maatalouden ja vesiensuo-
953: sikalaa sekä huomattavat peltoalueet. Osalla ve- jelun edut ovat tärkeimmiltä osin samansuun-
954: sistöalueen taajamista on jätevedenpuhdistamo taiset. Sen vuoksi neuvontaan ja valistukseen
955: rakennettuna. Haja-asutusalueen jätevedet joh- perustuvalla vapaaehtoisella toiminnalla voidaan
956: detaan pääasiassa saostuskaivojen kautta vesis- tuntuvasti vähentää maataloudesta aiheutuvaa
957: töön. vesistöjen kuormitusta.
958: Koska veden hajun ja maun suhteen vaikein Lainsäädännön osalta mainittakoon vesien
959: tilanne on keväällä lumien sulamisen aikaan, suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä v.
960: on oletettavissa, että valuma-alueelta huuhtou- 1962 annettu asetus, jonka mukaan mm. sika-
961: tuneet aineet huomattavalta osin aiheuttavat lasta, joka on tarkoitettu yli sadalle sialle, on
962: N:o 3 3
963:
964: tehtävä vähintään kolme kuukautta ennen sen kustannuksista. Suunnitelma valmistuu vuoden
965: rakentamisen aloittamista ilmoitus asianomaisen 1980 alussa.
966: vesipiirin vesitoimistolle. On harkittu sitä, Aurajoen vesiensuojelusuunnitelma tuottanee
967: että tämä määräys vastaisuudessa ulotettaisiin runsaasti yksilöityä tietoa niistä toimenpiteistä,
968: myös muihin tietynkokoisiin eläinsuojiin. Ter- joilla myös maataloudessa voidaan vaikuttaa
969: veydenhoitolakiin ja -asetukseen sisältyy niin- Aurajoen vesistön tilaan. Samoin kyettäneen
970: ikään sikaloita koskevia määräyksiä. suunnitelman perusteella harkitsemaan, onko
971: Turun vesipiirin vesitoimisto ·suoritti liete- ryhdyttävä nykyistä voimakkaammin rajoitta-
972: lannan tJalvilevityksen yleisyyttä koskevia tut- maan kysymyksessä tarkoitettua sikaloiden jät-
973: kimuksia Aurajoen vesistöalueella talvella 1979. teiden sijoittamista vesistön läheisyydessä ole-
974: Tässä tarkoituksessa tehtiin alueella kaksi tut- ville pelloille. Tiedot erilaisten lainsäädännöl-
975: kimuslentoa maaliskuun 12 päivänä ja huhti- listen ja taloudellisten keinojen hyväksikäyttö-
976: kuun 4 päivänä. Ensimmäisellä tutkimusker- mahdollisuuksista juuri Aurajoen vesistöalueel-
977: .ralla havaittiin 35 lietelannan levitysaluetta ja Ia tullevat myös sisältymään .suunnitelmaan. ·
978: 'toisella kerralla näiden lisäksi 11 aluetna, yh- Edellisen lisäksi on huomattava, että Turun
979: teensä 46 aluetta. Tehdyssä tutkimuksessa lie- kaupungin vedenhankinnan järjestäminen ny-
980: telannan talvilevitystä todettiin kokonaisuute- kyistä paremmin ja häiriöttömämmin on jo
981: na ottaen harjoitettavan varsin yleisesti. pitkään ollut vireillä. Vedenotto Säkylän Py-
982: Lietelannan talvilevityksen lähemmis·tä vesis- häjärvestä on tällä hetkellä vesioikeuskäsitte-
983: tövaikutuksista on vesihallinnossa parhaillaan lyssä. Turun kaupunki joutuu kuitenkin lisä-.
984: käynnissä useita tutkimusprojekteja. Tähän veden hankinnasta huolimatta jatkuvasti käyt-
985: mennessä saatujen tulosten nojalla voidaan lie- tämään myös Aurajoen vesistöä raakavesiläh-
986: telannan talvilevityksestä todeta aiheutuvan teenään. Kaupungin vesilaitoksen toimintaky-
987: huomattavaa vesistökuormitusta. Tämän perus- kyä ja puhdistuksen tehokkuut1Ja ollaankin tiet-
988: teella näyttää aiheelliselta tarkistaa vesiensuo- tävästi tehostamassa nykyisestään.
989: jeluohjeita. Vesihallituksessa asia onkin parhail- Yhteenvetona edellä esitetystä hallitus toteaa,
990: laan valmisteltavana. että Aurajoen osalta on laadittavana kuormi-
991: Kuluvan vuoden alussa on käynnistetty laa- tuksen vähentämiseksi erityinen vesiensuojelu-
992: jamittainen Aurajoen vesiensuojeluongelmien suunnitelma ja että vesihallituksessa on lisäk-
993: selvittäminen. Tällöin aloitettiin Aurajoen ve- ·si valmisteltavana sikaloiden vesiensuojeluoh-
994: siensu0jelusuunnitelman laatiminen, mihin työ- jeiden tarkistaminen. Edelleen on pyritty sel-
995: hön osallistuvat vesihallitus, Turun vesipiirin vittämään, tulisiko vesien suojelua koskevista
996: vesitoimisto, Aurajoki-alueen kunnat, maata- ennakkotoimenpiteistä annettua asetusta siten
997: louskeskus, maataloustuottajat, piirimetsälauta- tarkistaa, että myös muut vesiensuojelun ;kan-
998: kun ta, 'seutukaavaliitto, lääninhallitus ja vesJen- nalta merkittävät eläinsuojat tuHsi ottaa en-
999: suojeluyhdistys. Suunnitelman tavoitteena on nakkoilmoitusvelvollisiksi.
1000: - kartoittaa Aurajokeen kohdistuva kuor- Hallitus katsoo, että mainittujen, käynnissä
1001: mitus ja erityisesti vedenhankinnalle ongelmia olevien toimenpiteiden lisäksi tehty kysymys
1002: aiheuttavat tekijät, ei tässä vaiheessa anna ,aihetta enempiin toi-
1003: - ,selvittää mahdollisuudet kuormitlllksen menpiteisiin. Mikäli vastaisuudessa kuitenkin
1004: vähentämis- ja muuulaisin toimenpitein paran- osoittautuu, evtä annettujen ja annettavien oh-
1005: taa Aunajoen käyttökelpoisuutta, sekä jeiden noudattaminen tai Aurajoen vesiensuo-
1006: - laatia suositus Aurajoen vesistöalueella jelusuunnitelman toimenpidesuositukset tulevat
1007: toteutettaviksi vesiensuojelutoimenpiteiksi. vaatimaan lisätoimenpiteitä, niihin ryhdytään
1008: Suunnitelmaan on tarkoitus sisällyttää myös välittömästi.
1009: arviot erilaisten · vesiensuojelutoimenpiteiden
1010: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
1011:
1012: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
1013: 1979vp.
1014:
1015:
1016:
1017:
1018: Till Riksdagens Herr Talman.
1019:
1020: I detsyfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fråri avrinningsområdet i bety~ande gmd för-
1021: ~nger har Ni, Herr ·Talman, med Edet skri- sämrar avattm!ts .kvali tet .. Härtill• torde bidraga
1022: velse nt 45 av den 6 april 1979 tili vedel:- atf näringsämnen från såväl· göd:sdmedel som
1023: böra:nde med1em av statsrådet översänt avskrift spritts ut .på åkrarna soin från svtingårdarnas
1024: av. följande av riksdagsman Ensio Laine. m. fl. gödsel liksom också jordens egna näringsärn';
1025: undertecknade spörsmål nr 3: tien 6ch jordsubstanser hamnar i ån. Av den-
1026: na anledning kan man inte med egentlig !ie-
1027: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i ning av avloppsvattnet uppnå någon betydan-
1028: avsikt att skydda det av invånarna i de förbättring av vattnets kvaliiet. Däremot
1029: Abo stad och andra befolkningscentra kan .en behörig behandling av .svingårdarnas
1030: använda ·dricksvattnet Irån · den förore- gödsel · påverka vattnets kvalitet.
1031: ning som otsakas av avfall från svin- · På basen av den höga ammoniakhalten
1032: gårdar genom att förbjuda att avfall kan man förmo~a a:tt den viktigaste f.aktorn
1033: . från svingårdar sprids ut på åkrar invid beträffatide råvattnets kvalitet har varit av-
1034: vattendragen? · failet och avloppsvattnet från boskapsbyggl:la-
1035: der; Delvis är detta en följd .av att alla lä-
1036: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- genheter ännu inte följer utfärdade vatten-
1037: samt · anföra följande: skyddsanvisningar och dels eventuellt av att
1038: anvisningarna beträffande .vinterutspridning av
1039: Aura å. Hyter genom ·Finlands. mest inten- flytgödsel kräver en översyn särskilt med ·tanc
1040: siva jordbruksområde, där det finns en dit fue på- vauendragen for vattenförsörjnilig.
1041: bosättning och där den ,av jordbruket .föran- Suomen . Vesiensuojeluyhdistysten Liitto har
1042: ledda belastningen på vattendragen .. är ·bety- ~r 197 8 utarbetat ai:wisningar för iordbrukets
1043: dande. Härav framgår att ån måste ·anses vara vauenskydd. Vattenstyrelsen har å sin ISida
1044: illa lämpad för vattenintagning. D'ålig lukt och den 19 januari .1971 utfärdat vattenskyddsan-
1045: smak har också redan länge varit känneteck- v1sningar gällande · för svingårdar. Enligt •dessa
1046: nanc\e för Åbo stads vattenledningsvatten. · anvisningar bör svingårdarna vara .försedda med
1047: Enligt .de uppgifter Viattenstyrelsen erhåHit ~ndamålsenliga slainbehållare, i vi1ka flytgöd-
1048: om vattenkvaliteten i Aura å är värdena för sel och annat avloppsvatten .{:rån svingården
1049: kväveha1tiga .. ämnen {ammoniak,· nitrit · och skall uppbevaras. Flytgödsel skäll utbredas på
1050: n.hrat)· samt Ji:ir färgen synnerligen höga i jäm- bar mark. och plöjas ner. eUer på annat sätt
1051: förelse med övriga. finska flodvatten. · · arbetas in i jorden så 1snart sotn möjligt ef-
1052: · lnom Aura ås flodområde,ovanför Åbo stads ter det .den blivii: · utbredd. Om åkern ·dock
1053: vattehv~rks vattentäkt, ·finns .flera v·attendmgs~ är lerig och våt och det är omöjligt eller med
1054: förorenare, bl.a. behandlat eller Ickeo .behand- tanke på odlingen menligt att köra, ut. på ·den
1055: lat avloppsvatten från samhällen och glesbyg- med tung material, . kan flytgodsel utbredas
1056: den, ungefär 50 svingårdar med över hundra tunt pii tjälfrusen åker. I främsta rummet kom-
1057: svin samt betydande åkerområden. För en del mer därvid i fråga på jämn mark belägen
1058: av flodområdets tätorter har avloppsrenings- täckdikad åker.
1059: verk byggts. Glesbebyggelseområdets avlopps- Det kan konstateras att jordbrukets och
1060: vatten 1leds huvudsakligast genom avsättnings- vattenskyddets intressen till de viktigaste de-
1061: brunnar ut i va:ttendragen. lama samma:nfaller. Fördenskull kan man med
1062: Då det .svåraste läget i fråga om va:ttnets frivillig verksamhet bas,erad på rådgivning och
1063: lukt och smak uppstår på våren vid snösmält- upplysning kännbart minska den av jordbru-
1064: ningen, är det antagligt att ämnen som sköljtJS ket orsakade belastningen på vattendragen.
1065: N:o 3 5
1066:
1067: För lagstiftningens del kan nämnas förord- skyddsåtgärder att förverkligas inom Aura ås
1068: ningen given år 1962 om förhandsåtgärder för flodområde.
1069: skydd av vatten ( 283/62), enligt viiken an- Avsikten är också att i planen inlemma
1070: mälan om t.ex. svingårdar med över hundra kalkyler över kostnaderna för olika slags vat-
1071: svin bör göras tili vattenbyrån i vederböran- tenskyddsåtgärder. Planen skall bli färdig [
1072: de vattendistrikt minst tre månader innan byg- början av år 1980.
1073: gandet påbörjas. Man har övervägt att i fram- Vattenskyddsplanen .för Aura å torde ge
1074: tiden utsträcka denna bestämmelse tili att gälla en avsevärd mängd av individualisel.'ad infor-
1075: också andra boskapsbyggnader av viss storlek. mation om de åtgärder, varmed man också
1076: Hälsovårdslagen och -förordningen innehåller inom jordbruket kan påverka läget ,i Aura
1077: likaså bestämmelser om svingårdar. ås flodområde. Likaså torde man på ib!llsen
1078: .&bo vattendistrikts vattenbyrå utförde vin- av pianen kunna pröva huruvida en kraftiga-
1079: tern 1979 undevsökningar gällande frekvensen re begränsning av utplaceringen av avfall från
1080: av vinterutspridning av flytgödsel inom Aura svingårdar på åkrar ,i närheten av vattendra-
1081: ås flodområde. Två flygningar i undersök- get bör införas. Uppgifter om möjligheterna
1082: ningssyfte gjordes över området, den 12 mars att utnyttja olika legislativa och ekonomiska
1083: och den 4 april. Vid den första undersökningen medel just inom Aura ås flodområde torde
1084: observerades 35 utspridningsområden för .flyt- också ingå :i planen.
1085: gödsel och vid den andva ytterligare 11 om- Utöver det ovanstående bör påpekas att ar-
1086: råden, totalt 46 områden. Undersökningen vi- betet på en bättre och mer störningsfri vat-
1087: sade att vinterutspridning ~av flytgödsel som tenförsörjning i Åbo stad redan har pågått
1088: helhet betraktad var rätt allmänt förekom- en längre ~tid. Vattentagningen från Pyhäjärvi
1089: mande. i Säkylä är Ii detta nu under vattendomstolts-
1090: Inom v·attenförvaltningen arbetar man i det- behandling. Trots anskaffning av tilläggsvatten
1091: ta nu med flera forskningsprojekt om hur måste Åbo stad dock kontinuerligt använda
1092: flytgödsel som sprids ut vintertid närmare på- Aura ås flodområde som råvattenkälla. Veter-
1093: verkar vattendragen. Med stöd av hittills er- ligen håller man också på att skärpa stadens
1094: hållna resultat kan konstateras att vinterut- vattenverks funktionsduglighet och reningens
1095: s.pridning av flytgödsd i avsevärd grad belas- eHektivitet.
1096: tar vattendragen. P.å basen av detta förefaller Resumerande det ovan anförda, konstaterar
1097: det motiverat att revidera anvisningarna om regeringen att beträffande Aura å utarbetas
1098: vattenskydd. Frågan bereds för närvarande vid för närvarande en sävskild vattenskyddsplan
1099: vattenstyrelsen. i avsikt aH minska belastningen, och att vat-
1100: I början av innevarande år inleddes en om- tenstyrelsen därtill bereder en översyn av vat-
1101: fattande utredning ,av problemen kring vatten- tenskyddsanvisningarna i fråga om svingårdar.
1102: skyddet för Aura å. Arbetet på att uppgöra Vidare har man vinnlagt sig om att utreda
1103: en vattenskyddsplan för Aura å påbörjades, huruvida förordn1ngen om förhandsåtgärder för
1104: och i detta arbete deltar vattenstyrelsen, Åbo skydd av vatten borde revideras så, att för-
1105: vattendistrikts vattenbyrå, kommunerna inom handsanmälan vore obligatorisk också beträf-
1106: Aura ås flodområde, lantbniksoentralen, lant- fande övriga, för vat•tenskyddet betydelsefulla
1107: bruksproducenterna, distriktsskogsnämnden, re- boskapsbyggnader.
1108: gionplansförbundet, länsstyrelsen och vatten- Regeringen anser att spörsmålet inte ger
1109: ~kyddsförbundet. Planens målsättning är att: anledning tili vidare åtgärder utöver det nämn-
1110: - kartlägga den belastning Aura å utsätts da l'edan påbörjade arbetet. Om det i fram-
1111: för och särskilt de faktorer som skapar pro- tiden visar sig att iakttagandet av redan ut-
1112: blem för vattenanskaffningen, färdade anvisningar eller anvisningar som skall
1113: - utreda möjligheterna att med minskad utfärdas eller att åtgärdsrekommendationerna
1114: belastning och andJJa liknande åtgävder förbätt- för Aura ås vattenskyddsplan kommer att krä-
1115: ra Aura ås användbarhet, samt va ytterligare åtgärder, skall dessa omedelba~:~t
1116: - utarbeta en rekommendation .för vatten- vidtagas.
1117: Helsingfors den 17 maj 1979.
1118:
1119: Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
1120:
1121: )87900513D
1122: 1979 ·vp.
1123:
1124: Kirjallinen kysymys n:o 4.
1125:
1126:
1127:
1128:
1129: M. Järvenpää: Vammalan-Putajan-Suodenniemen tien perus-
1130: parantamisesta.
1131:
1132:
1133: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
1134:
1135: Tieyhteydet Vammalasta Suodenniemen Pil- tulisi peruskorjata: ja kestopäällystää. Se on
1136: tajan kautta Poriin lyhenisivät noin 16 kilo- vain 10 kilometriä pitkä ja se ei vain patan-
1137: metriä, jos Vammalan ja Putajan välinen tie- taisi liikenneyhteyksiä Vammalaan, vaan myös
1138: osuus kestopäällystettäisiin liikennöitävään Porin suuntaan, koska tie samalla: toimisi 'Yh-
1139: kuntoon. Tämän tien parantamisesta lähetet- dystienä Suodennienteltä Tampereen-Porin
1140: tiin Tasavallan Presidentille kansalaisadressi ja tielle Put.ajaan .. KaikeQ lisäksi tieosuus Vam-
1141: siihen saatiin myönteisen tuntuinen vastaus. inala-Putåja-:-Suodenniemi on heikoin osa
1142: Käytännössä kuitenkin vain noin 6,5 kilometriä Helsingin-Vammalan---;-Kankaanpään-..~Vaasan
1143: tietä Vammalasta Putajan suuntaan päällystet- postilinja-auton liikennereittiä. Jäitäkin kan-
1144: tiin öljysoralla ja aivan heikossa kunnossa on nalta Vammalan ja Suodenniemen välisen tie-
1145: noin 13 kilometriä sorapäällysteistä· tietä.· Myl- osuuden perusparantaminen .··noin .. 23 kilomet-
1146: lymaasta Putajaan ulottuvan tieosuuden perus- rin matkalla Myllymaa-Putaja-=--:Suodenniemi
1147: korjaus olisi mitä kiireellisin ja kansantaloudel- olisi mitä kiireimmin toteutettava. · ·· ·· .·
1148: lisestikin edullinen, sillä se ei vain ·l.yhennä Edellä sanottuun ja · valtiopäiväjärjestyksen
1149: Vammalan ja Porin välistä matkaa, vaan sa- 37 §:n 1 momenttiin viitaten:esitän·valtioneu-
1150: malla keventäisi liikennettä· raskaasti liikennöi- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1151: dyillä Vammalan.....;....Lauttakylän.....;..Porin . teillä. raavan kysymyksen:
1152: . .
1153: Tie on samalla suurin osa Vammalari ja Suo-
1154: denniemen välistä tieosuutta. Viime vuosien Aikooko Hallitus vihdoinkin kiirehtiä
1155: tieolojen kehityksessä Suodenniemi onkin jää- Vammahtn --'-" Putajan -----'- Suodenniemen
1156: nyt eristettyyn asemaan. Sen vuoksi Putajan tien perusparantamista ja kestopäällys-
1157: ja Suodenniemen kirkonkylän välinen osuus tämistä? ·
1158: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1979.
1159:
1160: Matti Järvenpää
1161:
1162:
1163:
1164:
1165: 087900514E
1166: 2 1979 vp.
1167:
1168:
1169:
1170:
1171: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1172:
1173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nushallituksen ilmoituksen mukaan tarkastel-
1174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tava lähinnä paikallisia lii!kenneyhteyksiä pal-
1175: olette 6 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn velevana tienä. Vammalan-Putajan tien liiken-
1176: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston nemäärä on, niiltä osin kuin tie on kunnosta-
1177: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus- matta, alle 200 autoa/vrk. Koko maassa on
1178: taja M. Järvenpään näin kuuluvasta kirjalli- vastaavan kuntoisia sorateitä, joiden liikenne-
1179: sesta kysymyksestä n:o 4: määrä on suurempi, noin 12 000 kilometriä.
1180: Kun sorateitä voidaan päällystää vuosittain
1181: Aikooko Hallitus vihdoinkin kiirehtiä vain 600-700 kilometriä, olisi Vammalan-
1182: Vammalan- Putajan- ·suodenniemen Putajan tien vuoro liikennemäärää kiireelii-
1183: tien perusparantamista ja kestopäällys- syyden perusteena käyttäen vasta noin 20 vuo-
1184: tämistä? den kuluttua.
1185: Putajan-Suodenniemen tieosan liikenne-
1186: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määrä on n. 200-300 autoa vuorokaudessa.
1187: vasti seuraavaa: Tätä tietä vilkkaammin liikennöityjä sorateitä
1188: Kysymyksessä on perusteltu tien paranta- on koko maassa n. 6 500 kilometriä. Tienpidon
1189: mista Vammalan-Porin liikenneyhteytenä ja toimenpideohjelmaan vuosiksi 1979-84 tämä-
1190: sen lyhenemisenä. Tie- ja vesirakennuslaitoksen kään hanke ei sisälly.
1191: tieverkon kehittämissuunnitelmassa vuosiksi Kysymyksessä tarkoitetun tiehankkeen to-
1192: 1978-90 on alueen seuduHiseksi tieyhteydeksi teuttaminen edellä selostettua nopeammin jää
1193: valittu Kiikan-Kiikoisten tie, joka samalla paljolti riippumaan tulevien vuosien tiemäärä-
1194: palvelisi tarpeellisessa määrin Vammalan- rahojen kehityksestä. Myös työllisyyssyyt saat·
1195: Porin liikenneyhteyksiä. Muiden. kiireellisim- tavat aiheuttaa hankkeen nopeutumisen. Joka
1196: pien hankkeiden vuoksi tämänkin liikenne- tapauksessa tällaisen yksittäisen tiehankkeen
1197: yhteyden parantaminen ajoittuu suunnitelmassa aloittaminen ratkaistaan valtion vuotuisia tulo-
1198: vasta 1980~luvun lopulle. ja menoarvioita sekä 'työ. ja työllisyysohjelmia
1199: Edellä olevan perusteella on Vammalan- laadittaessa.
1200: Putajan-Suodenniemen tietä tie- ja vesiraken-
1201: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
1202:
1203: Liikenneministeri Veikko Saarto
1204: N:o 4 3
1205:
1206:
1207:
1208:
1209: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1210:
1211: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ligt meddelande från väg- och vattenhyggnads-
1212: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse styrelsen närmast betraktas som en väg avsedd
1213: av den 6 april 1979 tili vederbörande medlem att hetjäna lokala trafikförbindelser. Trafik-
1214: av statsrådet översänt avskrift av följande av mängden på vägsträckan Vammala-Putaja är,
1215: riksdagsman M. Järvenpää undertecknade spörs- för de icke iståndsatta delarna av vägen, under
1216: mål nr 4: 200 bilar/dygn. I hela landet finns ungefär
1217: 12 000 km grusvägar i motsvarande skick vars
1218: Ämnar Regeringen äntligen påskynda trafikmängd är större.
1219: grundförbättringen och permanentbe- Då endast 600-700 km grusvägar kan be-
1220: läggningen av vägsträckan Vammala- läggas årligen, skulle vägsträckan Vammala-
1221: Putaja-Suodenniemi? Putaja med trafikmängden som grund för
1222: hrådskande åtgärder stå i turen först om unge-
1223: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- fär 20 år.
1224: samt anföra följande: Trafikmängden på vägavsnittet Putaja-
1225: I spörsmålet motiveras en förhättring av Suodenniemi är ca 200-300 bilar i dygnet.
1226: vägen med att den är en trafikförbindelse Det finns i hela landet ca 6 500 km grusvägar
1227: mellan Vammala och Björneborg och att den som är livligare trafikerade än denna väg.
1228: borde förkortas. 1 väg- och vattenbyggnads- 1 vägunderhållets åtgärdsprogram för åren
1229: verkets utveoklingsplan för vägnätet för åren 1979-84 ingår inte heller detta projekt.
1230: 1978-90 har vägsträckan Kiikka-Kiikoinen Ett snabbare förverkligande än det ovan-
1231: valts tili områdets regionala vägförbindelse, relaterade av det i spörsmålet avsedda väg-
1232: och denna väg skulle också samtidigt i erforder- projektet, kommer tili stor del att bli hero-
1233: lig grad tjäna Vammala-Björneborgs trafik- ende av de kommande årens utveckling av
1234: förhindelser. På grund av andra mer bråds- väganslag. Också sysselsättningsskäl kan even-
1235: kande projekt har förhättringen av också denna tuellt medföra att projektet påskyndas. 1 varje
1236: vägförbindelse tidsmässigt i planen blivit för- fall avgörs påhörjandet av ett sådant enstaka
1237: lagd först tili slutet av 1980-talet. vägprojekt i samband med uppgörandet av
1238: På basen av vad ovan anförts skall väg- statens årliga budget samt arbets- och syssel-
1239: sträckan Vammala-Putaja-Suodenniemi en- sättningsprogram.
1240: Helsingfors den 11 maj 1979.
1241:
1242: Trafikminister Veikko Saarto
1243: 1979 vp.
1244:
1245: Kirjallinen kysymys n:o 5.
1246:
1247:
1248:
1249:
1250: Helminen: Raskaana olevien naisten työsuhdeturvan parantamisesta.
1251:
1252:
1253: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h ell e.
1254:
1255: Raskaana olevan naisen työsuhde, ja sosiaali- nemätön. Toisen työn löytäminen nykyisen
1256: turva ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan työttömyystilanteen aikana raskaana olevalle
1257: riittäväst·i turvattu. Jos hän toimii sellaisessa naiselle määräajaksi ei useimmiten onnistu.
1258: työssä, jossa esiintyy altistumista esim. styree- Työsopimuslain 37 §:ssä taattu irtisanomis-
1259: nille tai lyijylle, lääkärit kieltävät häneltä täl- suoja raskauden ajaksi ei näissä tapauksissa
1260: laisen työn työturvallisuuslain 44 § :n mukaan toteudu. Raskaana oleva joutuu täilaisessa
1261: heti raskauden toteamisen jälkeen. Tämä ta- tilanteessa taloudellisesti epävarmaan asemaan.
1262: pahtuu aina ennen kuin oikeus äitiyslomaan Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1263: on alkanut. Niissä tapauksissa, joissa työnanta- 37 §:n 1 momentin perusteella esitän valtio-
1264: jalla ei ole tarjolla altistumisvapaata työtä, neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1265: seurauksena on irtisanominen, 1omauttaminen seuraavan kysymyksen:
1266: tai irdsanoutuminen.
1267: Sairoosvakuutuslain 14 §:n mukaan ei pelk- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1268: kää vaaralliselle aineelle ahistumista nykyisen ryhtyä saattaakseen työsuhdeturvan ras-
1269: tulkinnan mukaan katsota sairaslomaan eikä kaana olevien naisten osalta työsopi-
1270: päivärahaan oikeuttava:ksi. muslain 37 §:n mukaiselle tasolle myös
1271: Myös liittojen työttömyyskassojen ·Sääntöjen 'kaikissa työturvallisuuslain 44 S:n tar-
1272: mukaisen työttömyysavustuksen saamisessa on koittamissa töissä ja taatakseen sen,
1273: ollut vaikeuksia, koska yleensä edellytetään että raskaus ei tällöin johtaisi perheen
1274: kassan jäsenyysehtoja sekä ettei hakija ole tulojen kohtuuttomaan alenemiseen?
1275: sairauden tai muun s.yyn vuoksi työhön kyke-
1276: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
1277:
1278: Olli Helminen
1279:
1280:
1281:
1282:
1283: 087900516H
1284: 2 1979 vp.
1285:
1286:
1287:
1288:
1289: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1290: ' ,. :·
1291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- vallisuuslain 9 §:n mukaan työnantajan on
1292: sa mainitussa tarkoitukse~sa Te, Herra Puhe- otettava huomioon kaiKki, mikä työn· laatuun,
1293: mies, olette 9 ·P'äivänä· 'huhtikuutå 1979 päi; työolosuhteisiin ja työntekijän edellytyksiin kat-
1294: vätyn kirjeenne- ohella_ toimittanut valtioneu- soen kohtuudella on tarpeellista työntekijän
1295: vostön ·asianomaiselle 'iäseneUe jäljennöksen suojelemiseksi. Työterveyshuoltolain 2 §: n 2
1296: kansanedustaja Helmisen näin kuuluvasta kir- momentin mukaan ei työntekijää, jolla erityi-
1297: jallisesta :kysytnyKsestä h:o 5: sen herkkyyden, rakenteellisen heikkouden tai
1298: ' .
1299: muun vastaavan syyn takia on ilmeinen alttius
1300: . Mihin 'toimenpit~isiin Hallitus aikoo saada työstä vaaraa terveydelleen, saa tällaiseen
1301: ryhty~ saattaakseeri tyosuhdeturvan ras- työhön käyttää. . ·
1302: . ka:ana olevfen . naisten osalta työsopi- Hallitus on tietoinen siitä, että erityistä
1303: "muslain 3i §:n mu~~iselfe tasolle myös sairaudenv~araa aiheuttavassa työss·ä. raskaana
1304: kaikissa työturvallisuuslain 44 §:n tar- olevan työntekijän työsuhdeturva on puutteel-
1305: .koittamissa töissä ja., taata~seen sen, linen niissä tapauksissa, joissa muunlaista työtä
1306: että 'r~skaus ei täll<:iin johtaisJ perheen ei ole. Sen sijaan vaikka tällaisella työnteki·
1307: .. iuloj~n kohtu~ttomaan alen~miseen? jällä ei ole oikeutta saada sairausvaKuutuslain
1308: ( 364/63) mukaista päivärahaa eikä äitiys-
1309: . Vast~uk.s~na ~ysyfu:ykseen esitän kunnioit- rahaakaan ennenkuin 24 arkipäivää ennen syn-
1310: taen seuraavaa: nytysaikaa, hän on kuitenkin oikeutettu näissä
1311: Raskaana olevan työnteKijän·. työsuhdeturvaa tapauksissa työttömyysavustukseen tai -korvauk-
1312: koskevat :perussäännökset· ··sisältyvät työsopi- seen.
1313: muslakiin (320/70). Lain 37 §:n 4 momen- Kuten esitetystä käy.. ilmi, hallitus on tie-
1314: tin mukaan tällaisen työntekijän työsopimusta toir.en myös raskaana olevan työntekijän työ-
1315: ei saa irtisanoa raskauden johdosta. Työn- suhdeturvan kehittämisen tarpee1Hsuudesta ja
1316: antaja ei myöskään saa irtisanoa työntekijän on muun muassa tämän vuoksi asettanut
1317: työsopimusta synnytysloman aikana eikä,· saa- komitean, jonka tehtävänä on työsopimuslain
1318: tuaan tietää työntekijän olevan raskaana, päät- työsuhdeturvaa koskevien säännösten heikkous,
1319: tymään synnytysloman alkaessa tai aikana. epäjohdonmukaisuus ja puutteellisuus huo-
1320: Raskaana olevan työntekijän työturvallisuut- mioon ottaen selvittää työsuhteen jatkuvuuden
1321: ta ja -terveyttä koskevat perussäännökset sisäl- lakisääteisen turvan kehittämistarvetta ja -mah-
1322: tyvät vuorostaan työturvallisuuslakiin ( 299/58) dollisuuksia alan lainsäädännön kansainvälisen
1323: ja työterveyshuoltolakiin (743/78). Työtur- kehityksen valossa.
1324: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1979.
1325:
1326: SosiaaLi- ja .terveysministeri Pirkko Työläjärvi
1327: N:o 5 3
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1333:
1334: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ( 7 43/7 8 ) . Enligt 9 § lagen om skydd i arbete
1335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse bör arbetsgivaren noggrant iakttaga allt som
1336: av den 9 april 1979 tili vederbörande medlem med hänsyn tili arbetets natur, arbetsförhå:Ian-
1337: av statsrådet översänt avskrift av följande av dena och arbetstagarens förutsättningar skä-
1338: riksdagsman Helminen undertecknade spörsmål ligen är av nöden för att skydda arbetstagaren.
1339: nr 5: Enligt 2 § 2 mom. lagen om företagshälsovård
1340: får arbetstagare som på grund av särskild
1341: Vilka åtgärder ämnar Regeringen mottaglighet eller svaghet i kroppsbyggnaden
1342: vidta· för att befordra anställningsskyd- eller av annan motsvarande orsak är uppen-
1343: det för havande kvinnor så, att det bart utsatt för hälsorisker tili följd av arbetet,
1344: svarar mot 37 § lagen om arbetsavtal inte anlitas i dylikt arbete.
1345: även i fråga om alla i 44 § lagen om Regeringen är medveten om att anställnings-
1346: skydd i arbete avsedda arbeten, och skyddet för en havande arbetstagare, i arbeten
1347: för att garantera att havandeskapet inte som föranleder särskild fara för hälsan, är
1348: i dessa fall skulle leda tili en oskälig bristfälligt i de fall då annat arbete inte
1349: minskning av familjens inkomster? föreligger. Fastän en sådan arbetstagare inte
1350: är berättigad till dagpenning enligt sjukför-
1351: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- säkringslagen ( 364/63) och ej heller till
1352: samt anföra följande: moderskapspenning förrän det återstår 24 var-
1353: Grundstadgandena gällande havande arbets- dagar tili nedkomsten, är hon dock i dessa
1354: tagares anställningsskydd ingår i lagen om fall berättigad att uppbära arbetslöshetsunder-
1355: arbetsavtal (320/70). Enligt 37 § 4 mom. stöd eller -ersättning.
1356: i sagda lag får en sådan arbetstagares arbets- Såsom av ovanstående framgår är regeringen
1357: avtal inte uppsägas på grund av havandeskapet. medveten om nödvändigheten av att utveckla
1358: Arbetsgivare får inte heller uppsäga arbets- även havande arbetstagares anställningsskydd
1359: tagares arbetsavtal under barnbördsledighet och den har därför bl.a. tillsatt en kommitte,
1360: och inte heller, sedan han fått kännedom om vars uppgift är att med beaktande av de
1361: arbetstagarens havandeskap, att upphöra då svagheter, inkonsekvenser och bristfälligheter
1362: barnbördsledigheten börjar eller medan den som föreligger beträffande stadgandena om
1363: pågår. anställningsskydd i lagen om arbetsavtal utreda
1364: Grundstadgandena om arbetarskyd<:l och ar- behovet och möjligheterna att utveckla det
1365: betshygien beträffande havande arbetstagare lagstadgade skyddet för arbetsförhållandets kon-
1366: ingår å sin sida i lagen om skydd i arbete tinuitet utgående från den internationella ut-
1367: ( 299/58) och lagen om företagshälsovår<:l vecklingen av lagstiftningen inom detta område.
1368: Helsingfors den 16 maj 1979.
1369:
1370: Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
1371: 1979 vp.
1372:
1373: Kirjallinen kysymys n:o 6.
1374:
1375:
1376:
1377:
1378: Valtonen: Partek Oy:n Siikaisissa . sijaitsevalle kalkkitehtaalle
1379: johtavan tieyhteyden parantamisesta.
1380:
1381:
1382: E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
1383:
1384: Satakunnassa Siikaisten Otamolla hiljakkoin Edellä olevan perusteella j~ viitaten valtio-
1385: aloitettu Partek Oy:n kalkkitehdas on joutunut päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1386: keskeyttämään tuotantonsa, koska yllättäen tie- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1387: viranomaiset ovat asettaneet neljän tonnin pai- vaksi seuraavan kysymyksen:
1388: norajoituskilvet tehtaalle johtavan kuuden kilo-
1389: metrin pituisen tien kumpaankin päähän. Kalk- Onko Hallitus tietoinen siitä,· että
1390: kia kuljettavilla raskailla rekka-autoilla ei ole vast'ikään valmistuneen Partek Oy:n
1391: asiaa kalkkitehtaalle. Kalkin keväinen markki- Siikaisissa sijaitsevan !kalkkitehtaan tuo-
1392: nointi on juuri nyt parhaimmillaan ja kalkkia tanto on jouduttu keskeyttämään teh-
1393: voidaan vielä· toistaiseksi levittää pelloille kun- taalle johtavan tienteon ajoitusvirheen
1394: nes · roudan sulattua pellot eivät enää kanna takia, ja jbs on,
1395: levittämistä. Kalkkitehdas sekä Siikaisten Kalk- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1396: kipalvelu :kärsivät kelirikon takia tuntuvia tap- ryhtyä tieyhteyden saamiseksi tuotanto-
1397: pioita. Miljoonien ikilojen sitoumukset jäävät laitokselle?
1398: toimittamatta tilaajille eri puolille pohjoista
1399: Safakuntaa. ·
1400: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
1401:
1402: Pirkko Valtonen
1403:
1404:
1405:
1406:
1407: 087900517}
1408: 2 1979 vp.
1409:
1410:
1411:
1412:
1413: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
1414:
1415: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- misesta vasta 6. 7. 1978. Tällöin tie- ja vesi-
1416: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- rakennushallitus Jupasi, että hanke pyritään
1417: mies, olette 9 päivänä huhtikuuta 1979 päivä- saamaan vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon, ja
1418: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- lisäksi hankkeelle pyritään saamaan työllisyys-
1419: ton asianomaiselle jäsenelle jä:ljennöksen kan- rahaa talvella 1979. Edelleen tie- ja vesiraken-
1420: sanedustaja P. Valtosen näin kuuluvasta kirjal- nushallitus totesi, että ellei talvella 1979 ehdi-
1421: lisesta kysymyksestä n:o 6: tä t~hdä riittävästi töitä ennen roudan sulamis-
1422: ta, saatetaan joutua käyttämään kelirikkorajoi-
1423: Onko Hallitus tietoinen siitä, että tusta muun paikaJlisen liikenteen 1iikkumismah-
1424: vast'ikään valmistuneen Partek Oy:n dollisuuksien turvaamiseksi.
1425: Siikaisissa sijaitsevan kalkkitehtaan tuo- Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksen
1426: tanto on jouduttu keskeyttämään teh- laadinta oli tuolloin jo varsin pitkällä ja se ei
1427: taa:lle johtavan tienteon ajoitusvirheen sisältänyt Pi]kkatien parantamista. Pilkkatie li-
1428: takia, ja jos on, sättiin tulo- ja menoarvioesitykseen vasta hal-
1429: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lituksen viimeisessä käsittelyssä eli ns. "budjet-
1430: ryhtyä tieyhteyden saamiseksi tuotanto- tiriihessä". Lisäksi vuoden 1979 työohjelman
1431: laitokselle? teon yhteydessä valtioneuvosto myönsi työlli-
1432: syysvaroista hankkeelle 1,5 mmk helmi-touko-
1433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuun aikana käytettäväksi. Töitä työmaalla on
1434: vasti seuraavaa: tehty työohjelman mukaisesti.
1435: Vielä 3. 4. 1979 tiemestari totesi tien kun-
1436: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen non tyydyttäväksi. Lämpimät säät yhdessä ras-
1437: mukaan tuskin minkään tienparannuskohteen kaan kuormituksen kanssa saivat aikaan sen,
1438: osalta on toimittu niin ripeästi, kuin kysymyk- että tie heikoimmilta osiltaan hajosi kuitenkin
1439: sessä tarkoitetun Pilkkatien osalta on tehty. jo seuraavana päivänä. Kuorma-autot aikaansai-
1440: Ensimmäiset tiedot Otamon kalkkilouhoksen vat jopa 10 cm:n syvyisiä raiteita öljysoratie-
1441: käynnistämisestä tie- ja vesirakennushallitus sai hen. Tielle asetettiin painorajoitus 5. 4. Seu-
1442: Satakunnan seutukaavaliiton kirjeestä 26. 5. raavana päivänä syntyneestä tilanteesta neuvo-
1443: 1978. Jo 5. 6. 1978 oli louhoksen avaamisen teltiin Partek Oy:n edustajien kanssa. Tie kor-
1444: aiheuttamaa Pilkkatien parantamistarvetta sel- jattiin 10-14. 4. tie- ja vesirakennuslaitoksen
1445: vitetty niin paljon, että voitiin todeta tien kan- toimesta Partek Oy:n lahjoittamalla kiviainek-
1446: tavuuden olevan niin heikko, että kestääkseen sella. Painorajoitus louhoksen ja valtatien 8 vä-
1447: louholksen raskaat kuljetukset se tarvitsee n. liseltä osuudelta on ollut poissa 12. 4. alkaen.
1448: 4 mmk maksavan rakenteen parantamistoimen- Kaiken kaikkiaan rajoitus siis kesti vain viikon.
1449: piteen. Edelleen oli tiedossa, että työn toteut- Louhokselta Sirkaisten suuntaan on edelleen
1450: tamiseksi tarpeelliset suunnitelmat pystytään painorajoitus. Tällä osuudella on kuitenkin
1451: tekemään ainoastaan yksityistä konsulttitoimis- heikkokuntoinen painorajoitettu silta, joten lou-
1452: toa käyttäen ja siUoinkin suunnitelmat olisivat hoksen kuljetukset eivät voisi tätä tieosuutta
1453: valmiina vasta tammi-helmikuun vaihteessa v. käyttää, vaikkei itse tiellä painotajoitusta olisi-
1454: 1979. kaan. Silta saadaan patannettua syksyyn 1979
1455: Partek Oy:n edustajat kävivät kertomassa mennessä, jolloin painorajoitukset Pilkkatien
1456: tie- ja vesirakennushallitukselle louhoksen avaa- osalta voidaan kokonaisuudessaan poistaa.
1457: N:o 6 3
1458:
1459: Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, naan. Lisäksi olisi työ saatu suoritettua nykyis-
1460: ettei tienteossa ole tapahtunut ajoitusvirhettä. tä halvemmalla, kun parannustöitä ei olisi tar-
1461: MiJkäli tie- ja vesirakennushallitukselle olisi il- vinnut aloittaa talvella vuoden epäedullisimpa-
1462: moitettu vuotta aikaisemmin louhoksen avaa- na ajankohtana.
1463: misesta, olisi painorajoitukselta vältytty koko-
1464: Helsingissä toukokuun 11 päivänä 1979.
1465:
1466: Liikenneministeri Veikko Saarto
1467: 4 1979 vp.
1468:
1469:
1470:
1471:
1472: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1473:
1474: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för år 1979 och därtill att försöka få syssel-
1475: anger har Ni, Herr T aiman, med Eder skrivelse sättningspengar för projektet vintern 1979. Vi-
1476: av den 9 april 1979 tili vederbörande med1em dare konstaterade väg- och vattenbyggnadssty-
1477: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av relsen att om inte tillräckligt av arbetet hinner
1478: riksdagsman P. Valtonen undertecknade spörs- utföras vintern 1979 innan tjällossningen, kan
1479: mål nr 6: man bli tvungen att ty sig tili tjälskadebegräns-
1480: ning för att trygga trafikeringsmöjligheterna
1481: Är Regeringen medveten om att man för den övriga lokaltrafiken.
1482: blivit tvungen att avbryta produktionen Uppgörandet av statsverkspropositionen för
1483: i Partek Oy:s nyligen färdigblivna kalk- år 1979 hade då redan avancerat rätt 1ångt och
1484: bruk i Siikainen på grund av ett tids- den innehöll inte förbättring av Pilkkatie.
1485: bestämningsfel vid anläggande av väg Pil:kkatie fogades tili statsverkspropositionen
1486: till bruket, och om så är, först vid regeringens sista behandling, den s.k.
1487: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- budgetmanglingen. Därtill beviljade statsrådet
1488: ta för att få till stånd en vägförbindelse i samband med uppgörandet av arbetsprogram-
1489: till produktionsinrättningen? rnet för år 1979 1.5 mmk av sysselsättnings-
1490: medel för projektet att användas under tiden
1491: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- februari-maj. Arbete har utförts på arbets-
1492: samt anföra följande: p1atsen i enlighet med arbetsprogrammet.
1493: Enligt meddelande från väg- och vattenbygg- Ännu den 3 april 1979 konstaterade vägmäs-
1494: nadsstyrelsen har man knappast i fråga om taren att vägen var i tillfredsställande skick. Det
1495: något annat vägförbättringsobjekt handlat så varma vädret fick tillsammans med den tunga
1496: snabbt, som i det i spörsmålet avsedda fallet belastni'ngen tili fö1jd att vägens svagaste delar
1497: som gäller Pi1kkatie. dock rasade samman redan följande dag. Last-
1498: De första uppgifterna om inledandet av bilarna åstadkom upp tili 10 cm djupa spår
1499: arbetet i Otamo Kalkbrott fidk väg- och vatten- på o1jegrusvägen. Vägen belades med viktbe-
1500: byggnadsstyrelsen i en skrivelse från Satakunta gränsning den 5 april. Följande dag diskutera-
1501: regionplansförbund av den 26 maj 1978. Redan des den uppkomna situationen med represen-
1502: den 5 juni 1978 hade behovet att förbättra tanter för Partek Oy. Vägen reparerades den
1503: Pilkkatie till följd av ka1kbrottets öppnande 10-14 april genom väg- och vattenbyggnads-
1504: blivit utrett så långt, att man kunde konstatera styrelsens försorg med stenmaterial som done-
1505: vägens bärighet vara så svag att vägen för att rats av Partek Oy. Viktbegränsningen för
1506: tåla brottets tunga transporter kräver en för- sträckan mellan brottet och huvudväg 8 är
1507: bättring av konstruktionen om ca 4 mmk. Vi- avlägsnad sedan den 12 april. Allt som allt
1508: dare förelåg vetskap om att erforderliga planer varade begränsningen således endast en vecka.
1509: för genomförande av arbetet kunde uppgöras Från brottet i riktningen Siikainen råder fort-
1510: endast med anlitande av en privat konsultbyrå, farande vrktbegränsning. 1 detta vägavsnitt in-
1511: och också då skulle planerna bli färdiga först går dook en bro i dåligt skidk och med vikt-
1512: vid månadsskiftet januari-februari 1979. begränsning, varför brottets transporter inte
1513: Partek Oy:s representanter kom tili väg- och skulle kunna använda denna vägsträcka, även
1514: vattenbyggnadsstyrelsen för att informera om om själva vägen inte vore belagd med v1ktbe-
1515: öppnandet av brottet först den 6 juli 1978. gränsning. Bron kommer att förbättras till
1516: Därvid 1ovade väg- och vattenbyggnadsstyrelsen hösten 1979, varvid viktbegränsningarna för
1517: att försöka få projektet med i statsförslaget Pilkkaties del kan slopas i sin helhet.
1518: N:o 6 5
1519:
1520: Med stöd av det ovan anförda kan konsta- v!ktbegränsningen helt kunnat undvikas. Där-
1521: teras att inget tidsbestämningsfel begåtts ifråga till kunde arbetet har utförts billigare än nu,
1522: om anläggandet av vägen. Om väg- och vatten- då förbättringsarbetet inte hade behövt på-
1523: byggnadsstyrelsen hade informerats ett år tidi- börjas på vintern vid årets mest ofördelaktiga
1524: gare om att kalkbrottet skall öppnas, hade tidpun:kt.
1525: Helsingfors den 11 maj 1979.
1526:
1527: Trafi.kminister Veikko Saarto
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: 087900517]
1533: 1979 vp.
1534:
1535: Skrif~ligt,. spörsmål nr 7.
1536:
1537:
1538:
1539:
1540: LiUqvist m. fl.: Om den minskande inverkan konstnärspension
1541: · har på folkpensiot1en. .
1542:
1543:
1544: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1545:
1546: Enligt statsrådets beslut av den 24 januari jade konstnärspensionen. Detta har som följd,
1547: 197 4 har undervisningsministeriet rätt att he- att pensionen för konstnären inte får just nå-
1548: vilja konstnärspensioner antingen som full pen- gon ekonomisk betydelse.
1549: sion eller delpension. Konstnärspension beviljas Det verkar som om vår pensionslagstiftning
1550: åt konstnär såsom erkänsla för förtjänstfull skulle vara bristfällig beträffande samordning-
1551: verksamhet som skapande eller återgivande en mellan konstnärspension och folkpension.
1552: konstnär. Pension kan icke utan synnerligt skäl För denna uppfattning får man ytterligare stöd
1553: beviljas åt person, som är yngre än sextio år. av att konstnärspensionen är skattefri inkomst
1554: Vid fastställande av pensionens storlek, skall och därigenom avsedd att verkligen förhättra
1555: hänsyn tagas tili sökandens förmögenhetsför- konstnärens ekonomiska ställning.
1556: hållanden samt tili hans inkomstmöjligheter. Hänvisande tili ovanstående får vi med s.töd
1557: Konstnärspension är skattefri inkomst. av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
1558: Av detta framgår, att ekonomiska och so- följande spörsmål att besvaras av vederbörande
1559: cialpolitiska synpunkter skall beaktas vid be- medlem av statsrådet:
1560: viljande av konstnärspension.
1561: I allmänhet saknar de, som nu söker om Är Regeringen medveten om att när
1562: konstnärspension, arbetspension varför deras konstnärspension beviljas åt en folk-
1563: enda inkomst ofta består av folkpension. Efter- pensionär minskar folkpensionen med
1564: som denna pension ,är behovsprövad och konst- i det närmaste konstnärspensionens be-
1565: närspension inte utgör en privilegierad in:komst lopp, och om så är fallet,
1566: enligt folkpensionslagens 30 §, måste folk- vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1567: pension minskas med beaktande av den bevil- taga för att rätta tili missförhållandet?
1568:
1569: Helsingfors den 9 april 1979.
1570:
1571: Bror Lillqvist Lasse Lehtinen
1572: Jacob Söderman Kaj Bädund .
1573: {]lf. Sundqvist Sinikka. Luja-Penttilä
1574: Erkki Liikanen · Matti Luttinen· ·
1575:
1576:
1577:
1578:
1579: 087900495U
1580: 2 1979 vt;.
1581:
1582: Kirjallinen kysymys n:o 7. Suomennos.
1583:
1584:
1585:
1586:
1587: Lillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen kansaneläkettä vähentävästä
1588: vaikutuksesta.
1589:
1590:
1591: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1592:
1593: V aitioneuvoston tammikuun 24 patvana mioon myönnetty taiteilijaneläke. Tästä seu-
1594: 197 4 tekemän päätöksen mukaan opetusminis- raa se, että eläkkeellä ei tule olemaan juuri
1595: teriöllä on oikeus myöntää täysiä taiteilijan- minkäänlaista taloudellista merkitystä taiteili-
1596: eläkkeitä sekä osaeläkkeitä. Taiteilijaneläke jalle.
1597: myönnetään taiteilijalle tunnustukseksi hänen Vaikuttaa siltä, että eläkelainsäädäntömme
1598: ansiokkaasta toiminnastaan luovana tai esittä- olisi puutteellinen taiteilijaneläkkeen ja kansan-
1599: vänä taiteilijana. Ilnian erityisiä syitä eläkettä eläkkeen yhteensovittamisen osalta. Tälle käsi-
1600: ei voida myöntää henkilölle, jöka on 60 vuot- tykselle antaa tukea lisäksi se, että taiteilijan-
1601: ta nuorempi. Vahvistettaessa eläkkeen suuruut- eläke on verovapaata tuloa ja siten tarkoitettu
1602: ta on otettava huomioon hakijan varallisuus- todella parantamaan taiteilijan taloudellista ase-
1603: olot sekä hänen tulonsaantimahdollisuutensa. maa.
1604: Taiteilijaneläke on verovapaata tuloa. Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
1605: Tästä ilmenee, että myönnettäessä taiteilijan- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1606: eläkkeitä on otettava huomioon taloudelliset valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1607: ja sosiaalipoliittiset näkökohdat. vaksi seuraavan kysymyksen:
1608: Yleensä niillä henkilöillä, jotka anovat tai-
1609: teilijaneläkettä, ei ole työeläkettä, minkä vuoksi Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1610: heidän ainoa tulonsa koostuu usein kansaneläk- myönnettäessä kansaneläkeläiselle taitei~
1611: keestä. Koska tämä eläke on tarveharkinnan lijaneläkettä kansaneläke laskee lähinnä
1612: alainen eikä taiteilijaneläke muodosta kansan- taiteilijaneläkkeen määrällä, ja jos on,
1613: eläkelain 30 §:n mukaan etuoikeutettua tuloa, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1614: kansaneläkettä on vähennettävä ottamalla huo- ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
1615: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
1616:
1617: Bror LUtqvist . Lasse Lehtinen
1618: Jacob Södenrtan Kaj Bärlund .
1619: Ulf Suhdqvist Sinikka Luja-Penttilä
1620: Et!ldd Liikanen Matti Luttinen ·
1621: N:o 1· 3
1622:
1623:
1624:
1625:
1626: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1627:
1628: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on määrältään puolet tästä, Koska taiteilijanelä-
1629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies; kettä ei lakkauteta eläkkeen' saajan tulojen ·..kas-
1630: olette 9 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn kir- vaessa, sitä ei voida pitää tarveharkiritai.Sena
1631: jeenne ohella toimittanut jäljennöksen kansan- eläkkeena. Kansaneläkejärjestelmässä se on rin-
1632: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta nastettava lähinnä valtion ylimääräisiin eläkkei-
1633: kirjallisesta kysymyksestä n:o 7: siin, jotka luetaan kokonaan tuloksi kansaneläk-
1634: keen tukiosassa. Vaikka tällä hetkellä eräät elä-
1635: Onko Hallitus tietoinen silta, että ketulot ovat kansaneläkkeen tukiosaa määrät-
1636: myönnettäessä kansaneläkeläiselle tai tei- täessä osittain etuoikeutettua tuloa, taiteilijan-
1637: lijaneläkettä kansaneläke laskee lähinnä eläkkeiden saattaminen samaan asemaan olisi
1638: taiteilijaneläkkeen määrällä, ja jos on, selvä poikkeus eduskunnan kesällä 1978 hyväk-
1639: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo symästä kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudis-
1640: ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi? tussuunnitelmasta. Sen lopputavoitteena on as-
1641: teittain tarveharkinnasta luopuen päästä eläke-
1642: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen järjestelmään, jossa kansaneläkkeen määrään ei-
1643: seuraavaa: vät vaikuttaisi enää muut kuin eläkkeen saajan
1644: Taiteilijaneläke myönnetään Suomen kansa- omat eläketulot.
1645: laiselle tunnustukseksi hänen ansiokkaasta toi- Sosiaali- ja terveysministeriö pitää välttätriät-
1646: minnastaan luovana tai esittävänä taiteilijana. tömänä jo aloitetun kansaneläkeuudistuksen
1647: Taiteilijan varallisuusasemasta sekä hänen toi- loppuunsaattamista mahdollisimman pian, jol-
1648: meentulomahdollisuuksistaan riippuen eläke loin myös kysymyksessä tarkoitettu epäkohta
1649: myönnetään joko täytenä eläkkeenä, joka vas- lievenee tulorajoihin kohdistuvan tarveharkin-
1650: taa valtion V 8 palkkausluokan mukaan mää- nan vähentyessä ja kansaneläkkeen määrän
1651: räytyvää täyttä eläkettä tai osaeläkkeenä, joka noustessa.
1652: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1979.
1653:
1654: .. Ministeri OiaVi Martikainen
1655: 4 19,79 vp.
1656:
1657:
1658:
1659:
1660: T i 11 R i k s d ag en s He r r Ta 1m a n.
1661:
1662: I det syfte riksdagsordningen anger har Ni, inte indras på grund av pensionstagarens ökade
1663: Herr Talman. med Eder skrivelse av den 9 inkomster, kan den inte anses som pension
1664: april 1979 tili vederbörande medlem av stats- som utgår enligt behovsprövning. Inom folk-
1665: rådet översänt en avskrift av ett av riksdags- pensionssystemet är den i det närmaste att
1666: man Bror LiUqvist m. fl. undertecknat skriftligt jämföra med statens extra pensioner, vilka helt
1667: spörsmål nr 7 av följande lydelse: räknas som inkomst vid bestämmande av. folk-
1668: pensionens understödsdel. Även om vissa pen-
1669: Är Regeringen medveten om att när sionsinkomster för närvarande delvis betraktas
1670: konstnärspension beviljas åt en folk- som en privilegierad inkomst vid fastställande
1671: pensionär minskar folkpensionen med av folkpensionens understödsdel, skulle det
1672: i det närmaste konstnärspensionens be- vara ett klart undantag från den av riksdagen
1673: lopp, och om så är fallet, sommaren 1978 godkända totalreformplanen
1674: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- för folkpensionssystemet att bringa :konstnärs-
1675: taga för att rätta tili missförhållandet? pensionerna i samma läge. Planens slutändamål
1676: är att genom ett gradvist upphörande med
1677: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- behovsprövningen åstadkomma ett pensions-
1678: samt anföra följande: system, där folkpensionsbeloppet inte längre
1679: Kostnärspension beviljas åt finsk medborgare skulle påverkas av andra än pensionstagares
1680: såsom erkänsla för förtjänstfull verksamhet egna pensionsinkomster.
1681: som skapande ellet återgivande konstnär. Be- Social- och hälsovårdsministeriet anser det
1682: roende på konstnärens förmögenhetsförhållan- nödvändigt att den redan påbörjade folkpen-
1683: den och hans utkomstmöjligheter beviljas pen- sionsreformen slutförs snarast möjligt, varvid
1684: sionen antingen som full pension, som mot- även det i spörsmålet avsedda missförhållandet
1685: svarar full pension enligt statens avlöningsklass lindras genom att den på inkomstgränser in-
1686: V 8, ellet som delpension, vars storlek är riktade behovsprövningen inskränks och genom
1687: hälften av denna. Eftersom konstnärspensionen att folkpensionsbeloppet stiger.
1688: Helsingfors den 9 maj 1979.
1689:
1690: Minister Olavi Martikainen
1691: 1979 vp.
1692:
1693: Kirjallinen kysymys n:o 8.
1694:
1695:
1696:
1697:
1698: E. Laine ym.: Rautatieliikenneyhteyksien kehittämisestä Var-
1699: sinais-Suomessa.
1700:
1701:
1702: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
1703:
1704: Eduskunnassa ja sen ulkopuolella on toistu- Rautatiehallituksen suunnitelma on herättä-
1705: vasti jouduttu kiinnittämään huomiota rautatie- nyt voimakasta vastustusta. Varsinais-Suomen
1706: hallituksen suunnitelmiin ja toimenpiteisiin Maakuntaliitto, Suomen Kommunistisen Puo-
1707: junavuorojen lopettamiseksi ja palvelujen su- lueen 7. 4. 1979 pidetty vuosikokous ja lukui-
1708: pistamiseksi. Rautatiehallitus on puolestaan sat muut yhteisöt ja kokoukset ovat vaatineet
1709: viitannut maan hallituksen budjettiratkaisuihin. supistussuunnitelman peruuttamista ja rauta-
1710: Varsinais-Suomen alueen liikenneoloja on jo teiden joukkoliikennepalvelujen kehittämistä
1711: aikaisemmilla supistuspäätöksillä vaikeutettu. Varsinais-Suomessa.
1712: Nyt on jälleen ilmoitettu. uusista supistuksista Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1713: ja muutoksista. Tarkoituksena on lopettaa järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla valtio-
1714: Turusta Helsinkiin sunnuntaisin klo 19.20 läh- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1715: tevä pikajunavuoro. Tämä junavuoro, jossa on seuraavan kysymyksen:
1716: matkustanut useina sunnuntaina 400-500 mat-
1717: kustajaa, on erittäin tärkeä Turusta, Paimiosta, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1718: Salosta, Perniöstä ja Kuovilasta matkustaviHe. ryhtyä rautatieliikenneyhteyksien kehit-
1719: Junavuoron lopettaminen tulisi aiheuttamaan tämiseksi Varsinais-Suomessa ja niiden
1720: sadoille matkustajille suurta ajanhukkaa, vai- supistamista tarkoittavan sunnuntaisin
1721: keuksia ja taloudellisia menetyksiä. Toimenpide klo 19.20 Turusta Helsinkiin lähtevän
1722: tulisi lisäämään liikennettä maantiellä, mitä ei junavuoron lopettamista koskevan rauta-
1723: voida pitää liikennepoliittisesti perusteltuna. tiehallituksen suunnitelman peruutta-
1724: VR:n henkilökunnalle se saattaisi merkitä li- miseksi?
1725: sääntyviä työllistämisvaikeuksia,
1726: Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1979.
1727:
1728: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
1729:
1730:
1731:
1732:
1733: 0879005044
1734: 2 1979 vp.
1735:
1736:
1737:
1738:
1739: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1740:
1741: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kun laivojen tuloajat uusien suurlauttojen tul-
1742: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lessa käyttöön aikaistuivat, jouduttiin yhteys-
1743: olette 9 päivänä huhtikuuta 197:9 päivätyn junan aikataulua vastaavasti siirtämään puoli
1744: kirjelmänne ohella toimittanut asianomaiselle tuntia aikaisemmaksi uuden lähtöajan ollessa
1745: valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan- kello 20.45. Rautatiehallituksen mielestä ei
1746: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjal- ollut enää tarkoituksenmukaista lähettää kahta
1747: lisesta kysymyksestä n:o 8: pikajunaa runsaan tunnin väliajoin Turusta
1748: Helsinkiin, varsinkin kun puheenaolevan
1749: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sunnuntaipikajunan käyttölukujen Turusta läh-
1750: ryhtyä rautatieliikenneyhteyksien kehit- dettäessä on todettu vuosina 1977-1978 vaih-
1751: tämiseksi Varsinais-Suomessa ja niiden delleen 120-165 matkustajaan keskiarvon ol-
1752: supistamista tarkoittavan sunnuntaisin lessa 150 matkustajaa. Kun kaikki pikajunat
1753: klo 19.20 Turusta Helsinkiin lähtevän pysähtyvät Salossa ja kun kyselyssä mainittujen
1754: junavuoron lopettamista-koskevan rauta- linja-asemien Paimion, Salon, Perniön ja
1755: tiehallituksen suunnitelman peruutta- Kuovilan pysähdykset lisättiin kello 17.25 läh-
1756: miseksi? tevän pikajunan aik~tauluun, ei rautatiehallitus
1757: voi yhtyä kysymyksessä esitettyyn käsitykseen
1758: Vastauksena kysymykseen eshän kunnioitta- toimenpiteen aiheuttamista moninaisista haitta-
1759: vasti seuraavaa: tekijöistä.
1760: Rautatiehallitus on antamassaan lausunnossa Osoituksena kaukojunaliikenteen kehitykses-
1761: ilmoittanut, että voimassaolevan aikataulun tä viime vuosina Varsinais-Suomen alueella voi-
1762: mukaan ovat iltajunien lähtöajat Turusta daan todeta, että pikajunien lukumäärä Turun
1763: Helsinkiin kello 17.25 ja kello 21.15 sekä ympäristössä on viimeisten 10 vuoden aikana
1764: sunnuntaisin lisäksi kello 19.20. Näistä kello lisääntynyt 5 jokapäiväisellä junalla ollen tällä
1765: 21.15 lähtevän junan lähtöaika on määräytynyt hetkellä yhteensä 23 päivittäin kulussa olevaa
1766: lähinnä Ruotsin laivojen saapumisajan mukaan. pika junaa.
1767: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1979.
1768:
1769: Liikenneministeri Veikko Saarto
1770: N:o 8 3
1771:
1772:
1773:
1774:
1775: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1776:
1777: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det nödvändigt att på motsvarande sätt justera
1778: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tidtahellen för komhinationståget med en halv-
1779: av den 9 april 1979 till vederhörande medlem timme så, att den nya avgångstiden hlev 20.45.
1780: av statsrådet översänt avskrift av följande av Enligt järnvägsstyrelsens åsikt var det inte
1781: riksdagsman E. Laine m. fl. undertecknade längre ändamålsenligt, att sträckan Aho-
1782: spörsmål nr 8: Helsingfors trafikerades av två snälltåg med
1783: en dryg timmes intervall, i synnerhet som det
1784: Vilka åtgärder ämnar Regeringen har konstaterats, att antalet passagerare som
1785: vidta, för utvecklande av järnvägstrafik- anlitar ifrågavarande söndagssnälltåg vld av-
1786: förhindelserna i Egentliga Finland samt gången från Aho under åren 1977-1978 har
1787: återkallande av järnvägsstyrelsens plan varierat mellan 120 och 165 och i genomsnitt
1788: som inskränker dessa genom att tåg- varit 150 passagerare. Emedan alla snälltåg
1789: turen från Aho till Helsingfors söndagar stannar i Salo, och då uppehållen vid de i
1790: kl. 19.20 slopas? spörsmålet nämnda linjestationerna Pemar,
1791: Salo, Bjärnå och Skogshöle har anslutits till
1792: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tidtabellen för snälltåget som avgår kl. 17.25,
1793: samt anföra följande: kan järnvägsstyrelsen inte ansluta sig till den
1794: Järnvägsstyrelsen har i sitt utlåtande med- i spörsmålet framförda uppfattningen att åt-
1795: delat, att avgångstiderna för kvällstågen från gärden har medfört mångahanda olägenheter.
1796: Aho till Helsingfors enligt gällande tidtahell är Som bevis pä fjärrtågtrafikens utveckling i
1797: 17.25 och 21.15 samt söndagar dessutom Egentliga Finland under de senaste åren kan
1798: 19.20. Avgångstiden 21.15 har fastställts när- nämnas, att antalet snälltåg i trakten av Aho
1799: mast enligt ankomsttiden för Sverigehåtarna. under de senaste 10 åren har ökat med 5 dag-
1800: Då de nya storfärjorna togs i hruk och med- ligen trafikerande tåg och är för närvarande
1801: förde tidigare ankomsttider för håtarna, var inalles 23 dagligen trafikerande snälltåg.
1802: Helsingfors den 7 maj 1979.
1803:
1804: Trafikminister Veikko Saarto
1805: 1979 vp.
1806:
1807: Kirjallinen kysymys n:o 9.
1808:
1809:
1810:
1811:
1812: Alppi ym.: Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa sovellettavasta ajan-
1813: käytön seurannasta.
1814:
1815:
1816: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1817:
1818: Valmet Oy:n lnstrumenttitehtaalla, Tampe- Tällainen menettely on ristiriidassa mm. työ-
1819: reen tehtaalla, Helsingin telakalla sekä Vuo- sopimuslain määräämän intimiteettisuojan kans-
1820: saaren telakalla ovat työntekijät joutuneet kiin- s::~.
1821:
1822: nittämään huomiota Valmet Oy:n uudenlai- Valmet Oy:n työntekijöitäkin laajempaa
1823: seen "ajankäytön seurantajärjestelmään". Mai- hämmästystä on herättänyt se, että uudenlais-
1824: nittujen laitosten työntekijät ovat ammattijär- ten "mustalista-järjestelmien" kehittämisessä
1825: jestöissään tuoneet julki huolestuneisuutensa ja toteuttamisessa ovat mukana valtiojohtoiset
1826: Valmet Oy:llä kehitellystä järjestelmästä ja to- yritykset, joiden tulisi olla edelläkävijöitä työn-
1827: denneet sen nykyaikaiseksi "mustalista-järjes- tekijöiden demokraattisten oikeuksien, mm.
1828: telmäksi", jolla työntekijöiden oikeuksia louka- työsuhteen entistä turvallisemmaksi tekemisen
1829: taan. edistämisessä. Uuden ajankäytön setirannan
1830: Uuden ajankäytön seurannan tarkoituksena käyttöönotto antaa kuitenkin perusteltuja syi-
1831: todetaan Valmet Oy:n taholta olevan "henki- tä pelätä kehityksen olevan kulkemassa toiseen
1832: löstösuunnittelun, erityisesti miehitystarpeen suuntaan - työntekijät ja toimihenkilöt pel-
1833: suunnittelun lähtökohtatietouden parantamisen, käävät edessä olevan työvoiman vähentämis-
1834: sekä asiasisällöltään yhtenäisen, yritystä laajem- toimia. Mm. Ruotsissa ja Norjassahan saman-
1835: man ajankäyttötutkimuksen suorittamisen tai kaltaista valvontajärjestelmää on jo käytetty
1836: määräaikaistilaston laatimisen mahdollistami- työvoiman vähennysten perusteena.
1837: sen". -Mm. Valmet Oy:n Instrumenttitehtaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1838: ja Tampereen tehtaan ammattijärjestöt toteavat, jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
1839: ettei järjestelmän sisältö eikä muoto vastaa tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1840: työntekijöiden käsitystä ajankäytön tai työajan vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1841: kontrollista. Työntekijöiden ajankäytön seuran-
1842: ta ei voi perustua henkilökohtaisille tiedoille, Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
1843: kuten nyt tapahtuu. Työnantajahan tilastoi sena Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa
1844: uudella järjestelmällään mm. työntekijöiden sovellettavaa uutta ajankäytön seuran-
1845: sairauksia, tapaturmista johtuvia poissaoloja, taa, ja
1846: äitiys- ja muita lomia, lapsen sairastumisesta miten Hallitus aikoo turvata sen, et-
1847: johtuvia poissaoloja, lakkojen aiheuttamia pois- tei järjestelmä johda työntekijöiden
1848: saoloja sekä yhteiskunnallisista syistä, kuten oikeuksien loukkaamiseen ja irtisanomi-
1849: luottamustoimien hoitamisesta aiheutuvia pois- siin?
1850: saoloja.
1851: Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1979.
1852:
1853: Ulla-Leena Alppi Anna-Liisa Hyvönen
1854:
1855:
1856:
1857:
1858: 087900523R
1859: 2 1979 vp.
1860:
1861:
1862:
1863:
1864: E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1865:
1866: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luettelo syistä, jolloin poissaolo katsotaan työs-
1867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, säolopäivän veroiseksi em. neljäätoista päivää
1868: olette 9 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn laskettaessa ja tämä luettelo velvoittaa työn-
1869: kirjeenne n:o 51 ohella toimittanut valtioneu- antajan rekisteröimään mm. poissaoloajan sai-
1870: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen rauden ja lainkohdassa mainitun luottamus-
1871: kansanedustaja Alpin ym. näin kuuluvasta ky- tehtävän vuoksi, jotta loma voidaan antaa lain
1872: symyksestä n:o 9: mukaisena. Yhtiötä koskevissa työehtosopimuk-
1873: sissa on määräyksiä mm. sairausajan palkasta,
1874: Pitääkö Ha1litus tarkoituksenmukai- lapsen sairauden aiheuttaman poissaolon kor-
1875: sena Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa vaamisesta, koulutusajan korvaamisesta sekä
1876: sovellettavaa uutta ajankäytön seuran- eräiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien
1877: taa, ja ajalta maksettavasta ansionmenetyksen kor-
1878: miten Hallitus aikoo turvata sen, et- vauksesta. Kyetäkseen täyttämään sopimuksiin
1879: tei järjestelmä johda työntekijöiden perustuvat maksuvelvollisuudet työnantajan on
1880: ·oikeuksien loukkaamiseen ja irtisanomi- rekisteröitävä nämä tiedot. Ajankäyttöä koske-
1881: siin? vat tiedot on yhtiö siten ollut velvollinen re-
1882: kisteröimään ennen järjestelmän käyttöön ottoa-
1883: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kin, mutta järjestelmä on yhdenmukaistanut
1884: taen seuraavaa: ajankäytön käsitteet. Aikaisemmin on poissa-
1885: Valmet Oy:ssä on keväällä 1978 aloitettu oloksi voitu tietojen antajasta riippuen lukea
1886: yritysten ja työnantajaliittojen edustajista koo- esimerkiksi vuosiloma-aika, koulutusaika tai
1887: tun työryhmän laatimaan suositukseen perus- matkustusaika. Järjestelmässä kaikki nämä esi-
1888: tuvan ajankäytön seurantajärjestelmän käyttöön merkit on lueteltu omina · alakohtinaan.
1889: otto. Suositeltua mallia käytetään yleisesti yri- Ajankäytön seurantajärjestelmää voidaan Val-
1890: tyksissä henkilöstöhallinnon apuvälineenä. Esi- met Oy:ssä käyttää hyödyksi esimerkiksi työ-
1891: merkiksi metallialalta saatujen tietojen perus- suojelutyössä sekä terveydenhuoltoa ym. so-
1892: teella noin kolmasosa yrityksistä on käyttänyt siaalitoimen alaa koskevia suunnitelmia teh-
1893: suositusta· hyväkseen. Suosituksesta on työn- täessä, jolloin luonnollisesti on apua mm. ta-
1894: antajajärjestöjen toimesta kerrottu SAK:n, paturmia ja sairauspoissaoloja koskevista yh-
1895: STTK:n, TVK:n sekä näiden jäsenjärjestöjen denmukaisista tiedoista. Yhtiön yhteistoiminta-
1896: edustajille. Palkansaajajärjestöt eivät ole aset- elimissä on lisäksi sovittu, että tietojen yh-
1897: taneet järjestelmän laillisuutta tai tarkoituksen- teenvedot toimitetaan myös eri henkilöstöryh-
1898: mukaisuutta kyseenalaiseksi. mien luottamushenkilöiden käyttöön. Järjestel-
1899: Myös ennen seurantajärjestelmän käyttöön mästä on myös hyötyä henkilöstösuunnittelussa,
1900: ottoa Valmet Oy on ollut velvollinen lainsää- jotta työvoima voidaan mitoittaa oikein ja vält-
1901: dännön, työehtosopimusten tai viranomaisten tyä tarpeettomilta yli- ja lisätöiltä.
1902: asettamien vaatimusten johdosta keräämään Erikseen . on syytä todeta, ettei ajankäytön
1903: kaikki järjestelmässä määritellyt ajankäyttöä seurannalla ole mitään tekemistä henkilöstön
1904: koskevat tiedot. Esimerkiksi työaikalaki edel- yhteiskunnallisten mielipiteiden kanssa. Tieto-
1905: lyttää säännöllisen työajan ja ylityön erotta- jen kerääminen näistä onkin täysin tuomittavaa.
1906: mista toisistaan sekä ylityökiintiöiden seuraa- Sairauden ja lapsen sairauden osalta selvitetään
1907: mista. Vuosilomalain mukaan työntekijä ansait- yksinomaan palkanmaksu- ja vuosilomatietojen
1908: see lomaa sellaiselta kuukaudelta, jolloin hän kane.alta tarvittava poissaoloaika mutta ei sai-
1909: on ollut työssä vähintään neljänätoista päivänä. rauden laatua. Myös muiden kyselyssä olevien
1910: Vuosilomalaissa on lisäksi yksityiskohtainen seikkojen osalta on syytä todeta, että ainoas-
1911: N:o 9 3
1912:
1913: taan poissaoloaika rekisteröidään. Ajankäytön Valmet Oy:ssä käyttöön otetun ajankäytön
1914: seurantajärjestelmä ei myöskään millään tavalla seurantajärjestelmän perustuvan lakien, sopi-
1915: liity työntutkimustekniikkaan kuuluviin ajan- musten sekä viranomaisten määräysten asetta-
1916: käyttötutkimuksiin. Työajan kontrollointi puo- mien velvoitteiden täyttämiseksi kerättyihin
1917: lestaan tapahtuu entiseen tapaan työehtosopi- tietoihin, joita yhdenmukaisesti koottuina voi-
1918: musten määrittelemällä tavalla esimerkiksi kel- daan käyttää hyödyksi yhtiön henkilöstöpoli-
1919: lokortin avulla. tiikkaa kehitettäessä eikä kysely siten anna
1920: Edellä olevilla perusteilla hallitus katsoo aihetta enempiin toimenpiteisiin.
1921: Helsingissä toukokuun 17 päivänä 1979.
1922:
1923:
1924: Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala·
1925: 4 1979 vp.
1926:
1927:
1928:
1929:
1930: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1931:
1932: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mester för sådan månad, under viiken han varit
1933: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i arbete minst fjorton dagar. I semesterlagen
1934: nr 51 av den 9 april 1979 till vederbörande ingår dessutom en detaljerad förteckning över
1935: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- orsaker, på grund av vilka frånvaro anses lik-
1936: jande av riksdagsman Alppi m. fl. underteck- ställd med arbetad dag vid bestämmande av
1937: nade spörsmål nr 9: ovannämnda fjorton dagar, och denna förteck-
1938: ning förpliktar arbetsgivare att registrera bl. a.
1939: Anser Regeringen det nya system för frånvarotiden på grund av sjukdom och i lag-
1940: kontroll av tidsanvändningen, som skall rummet nämnda förtroendeuppdrag, för att
1941: tillämpas i Valmet Oy:s produktions- semester skall kunna ges i enlighet med lagen.
1942: inrättningar, vara ändamålsenligt, och I de kollektivavtal som gäller bolaget ingår
1943: hur ämnar Regeringen garantera att bl. a. bestämmelser om lön under sjukdoms-
1944: systemet inte leder till kränkande av tid, ersättning för frånvaro till följd av barns
1945: arbetstagarnas rättigheter och till upp- sjukdom, ersättning för utbildningstid samt
1946: sägningar? ersättning för inkomstbortfaJI under tiden för
1947: vissa samhälleliga förtroendeuppdrag. För att
1948: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kunna uppfylla sina på avtal baserade betal-
1949: samt anföra följande: ningsskyldigheter måste arbetsgivaren registrera
1950: Valmet Oy tog på våren 1978 i bruk ett dessa uppgifter. Uppgifter gällande tidsanvänd-
1951: kontrollsystem för tidsanvändning, vilket ba- ning har bolaget sålunda varit förpliktat att
1952: serar sig på en rekommendation som utarbetats registrera redan innan systemet togs i bruk,
1953: av en av företagens och arbetsgivarförbundets men systemet har förenhetligat tidsanvänd-
1954: representanter sammansatt arbetsgrupp. Den ningsbegreppen. Beroende på uppgiftslämnaren
1955: rekommenderade modellen används allmänt har det tidigare varit möjligt att som frånvaro
1956: inom företagen som hjälpmedel i personal- räkna t. ex. semestertid, utbildningstid eller
1957: administrationen. På grundvalen av uppgifter resetid. I systemet är alla dessa exempel upp-
1958: t. ex. från metallbranschen kan det beräknas räknade som egna underpunkter.
1959: att ungefär en tredjedel av företagen har be- Kontrollsystemet kan inom Valmet Oy ut-
1960: gagnat sig av denna rekommendation. Rekom- nyttjas t. ex. inom arbetarskyddet samt för
1961: mendationen har genom försorg av arbetsgivar- uppgörande av planer för hälsovård o.a. verk-
1962: organisationerna relaterats för FFC:s, FTFC:s, samhet inom den sociala sektorn, varvid man
1963: TOC:s och dessas medlemsorganisationers re- självfallet har hjälp av enhetliga uppgifter om
1964: presentanter. Löntagarorganisationerna har inte olycksfall och frånvaro på grund av sjukdom.
1965: ifrågasatt det lagliga eller det ändamålsenliga Inom bolagets samarbetsorgan har därtill över-
1966: i systemet. enskommelse träffats om att sammandrag av
1967: Också innan kontrollsystemet togs i bruk uppgifterna också skall ställas till förfogande
1968: var Valmet Oy på grund av lagstiftning, kol- för de olika personalkategoriernas förtroende-
1969: lektivavtal eller av myndigheterna ställda ford- personer. Också för personalplaneringen är sys-
1970: ringar förpliktat att samla in alla de i syste- temet till hjälp, för att man rätt skall kunna
1971: met bestämda uppgifter 1som gäller tidsanvänd- dimensionera arbetskraften samt slippa onödigt
1972: ningen. Så förutsätter t. ex. arbetstidslagen att övertidsarbete och extra arbete.
1973: ordinarie arbetstid och övertidsarbete skiljs åt Det är befogat att särskilt framhålla, att
1974: samt att kvoterna för övertidsarbete iakttas. kontrollen av tidsanvändningen inte alls be-
1975: Enligt semesterlagen åtnjuter arbetstagare se- fattar sig med personalens samhälleliga åsikter.
1976: N:o 9 5
1977:
1978: Att samla in uppgifter därom är också helt bestäms i kollektivavtalen, t. ex. med hjälp
1979: förkastligt. Vad beträffar sjukdom och barns av stämpelkort.
1980: sjukdom utreds endast den frånvarotid, som På ovan anfö11da grunder anser regeringen att
1981: erfordras för löneutbetalning och semester, det av Valmet Oy ibruktagna systemet för
1982: men inte sjukdomens art. Också beträffande kontroll av tidsanvändningen är baserat på upp-
1983: en del andra omnämnanden i spörsmålet finns gifter som insamlats i syfte att uppfylla de
1984: det skäl att konstatera, att endast frånvaro- :skyldigheter som lagar, kollektivavtal och myn-
1985: tiden registreras. Systemet för kontroll av digheternas bestämmelser uppställer. Dessa upp-
1986: tidsanvändningen ansluter sig inte heller på gifter kan, enhetligt insamlade, utnyttjas vid
1987: något sätt tili de tidsstudier som hör tili om- utvecklandet av bolagets personalpolitik.
1988: rådet för arbetsstudietekniken. Koni:rollen av Spörsmålet ger därför inte anledning tili vidare
1989: arbetstiden sker, som tidigare, på det sätt som åtgärder.
1990: Helsingfors den 17 maj 1979.
1991:
1992:
1993: Handels- och industriminister Eero Rantala
1994:
1995:
1996:
1997:
1998: 087900523R
1999: 1979 vp.
2000:
2001: Kirjallinen kysymys n:o 10.
2002:
2003:
2004:
2005:
2006: Anna-Liisa Jokinen: Pienoisröntgentutkimusten lopettamisesta.
2007:
2008:
2009: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
2010:
2011: Viimeaikäiset tutkimustulokset ovat osoitta- kolliset joukkotutkimukset pienoisröntgenkoneil-
2012: neet, että pienoisröntgentutkimtisten yleisyys on la lopettaa välittömästi. Varsinkin odottavien äi-
2013: muodostunut kielteiseksi. tien kohdalla ei ole perusteita tutkimusten
2014: Tutkimuksia suoritetaan eri puolilla maata jatkamiseen.
2015: epäkuntoisilla laitteilla ja varsin usein tutki- Millään käytännön järjestelyvaikeuksien pe-
2016: muksen suorittajat eivät ole saaneet tehtävän rustetuilla ei tule sallia viivyttelyä tässä aikakau-
2017: vaatimaa koulutusta. Kuitenkin kysymyksessä temme kansalaisia ja heidän lapsiaan uhkaavassa
2018: on tapahtuma, jonka seuraukset saattavat muo- vaaratekijässä. Sillä säteilyvaaran uhkaa ja siitä
2019: dostua kohtalokkaiksi, sillä röntgensäteet ovat syntyvää vahinkoa ei voida millään korvata,
2020: vaarallisia, erityisesti pienoisröntgenkoneella ote- mutta tutkimuksiin voidaan palata mikäli ne
2021: tut kuvaukset. Koska kuvauksia pidetään edel- myöhemmin osoittautuvat vaarattamiksi ja ny-
2022: leen käytännössä välttämättöminä odottavien kyistä tarpeellisemmiksi.
2023: äitien tuberkuloosin toteamiseksi, on syntynyt Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ja
2024: vakava vaara sekä äitejä että sikiöitä kohtaan. valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
2025: Usein toistuvat joukkokuvaukset saattavat olla taten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2026: hyvin . vaarallisia myös muille kuin odottaville nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2027: äideille. Nykyisin vaadittavat toistuvat tutki-
2028: mukset tulisi välittömästi lopettaa, koska selviä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2029: todisteita näiden tutkimusten vaarallisuudesta ryhtyä pienoisröntgenkoneilla suoritettu-
2030: on olemassa. Tutkimusten johdosta löytyneet jen, vaarallisilksi osoittautuneideti joukko-
2031: sairaustapaukset ovat niin vähäisiä, että niiden tutkimusten lopettamiseksi välittömästi
2032: aiheuttamaa riskiä säteilyvaaran vahingosta on ja lainsäädännön muuttamiseksi sellai-
2033: pidettävä paljon suurempana viimeaikaisten tut- seksi, että velvoit~tta tämänlaatuiseen
2034: k~musten valossa. Tästä syystä tulisi kaikki pa- tutkimukseen ei enää edellytetä?
2035: Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1979.
2036:
2037: Anna~Liisa Jokinen
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: 0879005077
2043: 2 1979 vp.
2044:
2045:
2046:
2047:
2048: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2049:
2050: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Samanaikaisesti em. lääkintöhallituksen toi-
2051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, menpiteiden kanssa on Säteilyturvallisuuslaitos
2052: olette 11 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn tehostanut röntgenlaitteiden valvontaa. Tarkoi-
2053: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tuksena on ryhtyä valvomaan röntgenlaitteiden
2054: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kuntoa säännöllisin määräaikaistarkastuksin ja
2055: edustaja Anna-Liisa Jokisen näin kuuluvasta näin saada laitteissa esiintyvät mahdolliset viat
2056: kirjallisesta kysymyksestä n:o 10: todetuksi ja poistetuksi.
2057: Viranomaisten toimenpiteiden lisäksi teknil-
2058: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo linen kehitys on viime vuosina huomattavasti
2059: ryhtyä pienoisröntgenkoneilla suoritettu- vähentänyt . kuvattavien saamia sädeannoksia.
2060: jen, vaarallisiksi osoittautuneiden joUJkko- Samoin on kunnollisesti huolletun laitteiston ja
2061: tutkimusten lopettamiseksi välittömästi ammattitaitoisen henkilökunnan suorittaman pie-
2062: ja lainsäädännön muuttamiseksi sellai- noisröntgenkuvauksen ja muun keuhkojen rönt-
2063: seksi, että velvoitetta tämänlaatuiseen genkuvauksen välillä oleva ero sädeannoksessa
2064: tutkimukseen ei enää edellytetä? todettu hyvinkin pieneksi.
2065: Tähänastiset toimenpiteet on lääkintöhalli-
2066: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksessa katsottu tarpeellisiksi ja riittäviksi.
2067: vasti seuraavaa: Meillä esiintyy tuberkuloosia vielä selvästi
2068: Joukkoröntgenkuvauksia on maassamme tehty enemmän kuin esimerkiksi muissa pohjoismais-
2069: pääasiassa tuberkuloosin toteamiseksi. Samassa sa, joissa joukkokuvauksia edelleen tehdään.
2070: tarkoituksessa on eräitä ammattiryhmiä tutkittu Tuberkuloosin lisäksi joukkokuvauksissa nykyi-
2071: määräajoin ja äitiysneuvoloissa on kuvattu äidit sin todetaan myös muita sairauksia, yhteensä
2072: raskauden aikana. Tuberkuloosin vähentyessä jopa enemmän kuin tuberkuloosia. Jo nykyisin
2073: on kuvausten vähentäminen tullut aiheelliseksi. yli puolet joukkokuvauksista tehdään ns. riski-
2074: Tähän on antanut aihetta myös lisääntynyt tieto ryhmille, joissa sairastavuuden tiedetään olevan
2075: röntgensäteilyn mahdollisista terveyshaitoista. keskimääräistä suurempi. Röntgenkuvausten
2076: Lääkintöhallitus on jo vuonna 197 6 kiinnittä- vaarallisuutta ei tule liioitella. Esimerkiksi yh-
2077: nyt lääkärikunnan huomiota potilassuojeluun destä pienoiskuvasta tutkittavan saama säteily-
2078: röntgenkuvausten yhteydessä (10. 3. 1976 DNo määrä on vain murto-osa häneen vuoden aikana
2079: 1740/57/76). Lääkintöhallitus on 3.5.1978 luonnosta kohdistuvasta säteilystä. Ryhmä- ja
2080: antanut ohjekirjeen säteilyturvallisuudesta huo- riskikuvauksin voidaan pyrkiä toteamaan sai-
2081: lehtivan henkilön koulutuksesta. Tarkoituksena rauksia aikaisessa vaiheessa ja siten takaamaan
2082: on ollut parantaa potilasturvallisuutta välttä- sekä yksilön että yhteiskunnan turvallisuus.
2083: mättömien röntgenkuvausten yhteydessä. Lää- Mitä tulee lainsäädännön muuttamisen tarpeelli-
2084: kintöhallitus on 28. 3. 1979 antanut ohjekir- suuteen, on todettava, että jo nykyinen tuber-
2085: jeen, jonka mukaan mm. raskaana olevien nais- kuloosilaki ja muu lainsäädäntö antaa mahdolli-
2086: ten kuvaamisesta luovutaan. Samoin vähennetään suuden kuvausten tarkoituksenmukaiseen vähen-
2087: em. ammattiryhmien kuvauksia ja kehotetaan tämiseen. Velvoite tarkastuksiin osallistumiseen
2088: joukkotarkastuksissa siirtymään ns. riskiryh- tarvittaessa on yhteiskunnan turvallisuuden
2089: mien kuvaamiseen. kannalta välttämätöntä lainsäädännössä säilyttää.
2090: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
2091:
2092: Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
2093: N:o 10 3
2094:
2095:
2096:
2097:
2098: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a no
2099:
2100: I det syfte 3 7 § 1 momo riksdagsordningen sa åtgärder har Strålsäkerhetsinstitutet effekti-
2101: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse verat tillsynen över röntgenapparater Man har
2102: 0
2103:
2104:
2105:
2106: av den 11 april 1979 tili vederbörande medlem för avsikt att börja kontrollera röntgenappa-
2107: av statsrådet översänt avskrift av följande raternas skick vid regelbundet återkommande
2108: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen underteck- undersökningar och sålunda göra det möjligt
2109: nade spörsmå1 nr 10: att konstatera och eliminera de eventuella fel
2110: som kan förekomma i dessa apparater 0
2111:
2112:
2113:
2114: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta Förutom myndigheternas åtgärder har även
2115: så, att de massundersökningar med den tekniska utvecklingen under de senaste
2116: skärmbildsröntgenapparater, som visat åren i betydande grad bidragit tili att de per-
2117: sig vara farliga, omede1bart upphör och soner, som skärmbildsfotograferas, utsätts för
2118: för att ändra lagstiftningen så, att sky1- mindre stråldoser Likaså har skillnaden mel-
2119: 0
2120:
2121:
2122: dighet att delta i dylika undersökningar lan stråldosen vid skärmbildsfotografering som
2123: inte 1ängre förutsätts? utförs med välskött apparatur och av yrkeskun-
2124: nig personai och stråldosen vid annan, vanlig,
2125: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- thoraxfotografering konstaterats vara mycket
2126: samt anföra följande: liteno
2127: I vårt land har massröntgenfotograferingar Medicinalstyrelsen anser de hittills vidtagna
2128: huvudsakligen föranstaltats för konstaterande åtgärderna vara nödvändiga och tillräckligao
2129: av tuberkuloso I samma avsikt har även vissa Hos oss är tuberkulosen ännu betydligt all-
2130: yrkeskategorier undersökts med jämna mellan- männare än i toexo de andra nordiska 1än-
2131: rum och på rådgivningsbyråerna för mödravård derna, i vilka massfotograferingar fortfarande
2132: har mödrarna skärmbildsfotograferats under företaso Förutom tuberkulos konstateras nu-
2133: graviditeteno Då tuberkulos blivit sällsyntare mera även andra sjukdomar vid massfotografe-
2134: har det även funnits orsak att minska på ringarna, sammanlagt tooomo mera än tuberku-
2135: skärmbildsfotograferingarnao Också den ökade loso Redan för närvarande utförs över hälften
2136: kunskapen om röntgenstrålningens eventuella av massfotograferingarna på soko riskgrupper,
2137: men för hälsan har motiverat denna minskningo bland vilka man vet att morbiditeten är större
2138: Medicinalstyrelsen har redan år 1976 fäst än genomsnitteto
2139: läkarkårens uppmärksamhet vid patientskyddet Röntgenfotograferingens farlighet bör inte
2140: i samband med röntgenskärmbildsfotografering överdrivaso Den strålmängd som en person
2141: (100301976 DNr 1740/57/76)0 Medicinalsty- utsätts för vid en skärmbildsfotografering utgör
2142: relsen har 30 5o 1978 utfärdat direktiv angående endast en bråk:del av den strålning som han
2143: utbildningen av den personai som svarar för under samma år utsätts för i natureno Genom
2144: strålsäkerheteno Man har haft för avsikt att grupp- och riskfotograferingar kan man konsta-
2145: förbättra patientskyddet i samband med nöd- tera sjukdomar i ett tidigt stadium och sålun-
2146: vändiga röntgenskärmbildsfotograferingar Medi--
2147: 0 da garantera såväl individen som samhället
2148: cinalstyre1sen har 280 30 1979 utfärdat direktiv tryggheto I fråga om nödvändigheten av att
2149: om att bloao skärmbildsfotograferingen av gra- ändra lagstiftningen måste man konstatera; att
2150: vida kvinnor skall upphörao Likaså minskas redan den nuvarande tuberkuloslagen och annan
2151: skärmbildsfotograferingarna av ovannämnda lagstiftning erbjuder möjligheter tili en ända-
2152: yrkesgrupper och man uppmanas i stället att målsenlig minskning av fotograferingarnao Sky1-
2153: övergå rtill skärmbildsfotografering av soko digheten att vid behov delta i undersökningar
2154: riskgrupper vid massundersökningarnao måste, med tanke på samhällets säkerhet, bibe-
2155: Samtidigt som medicinalstyrelsen vidtog des- hållas i 1agstiftningeno
2156: Helsingfors den 11 maj 19790
2157:
2158: Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
2159: 1979 vp:
2160:
2161: Kirjallinen kysymys n:o 11.
2162:
2163:
2164:
2165:
2166: Kortesalmi: Porotilalain epäkohtien korjaamisesta.
2167:
2168: ' i :. .
2169:
2170: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2171:
2172: Porotilalain ulkopqolelle ort. jä~nyt paljon !iel- Lapissa ja .m;.n1alla P9hjois-Suomess::t ·o~ vielä
2173: laisia, jo.~: haluaisivat päästä·. tämän l~in pii- runsa::~s# valtion i~ puu,~avarayhtiöiden maita
2174: riin ja saada porotilan. Syitä lain ulkopuolelle annettavaksi porotilaa tarvitseville. ·
2175: jääntiin on monia. Yksi merkittävä on :se, että Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2176: Lapin ja Pohjois-Suomen oloissa tieto porothlan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
2177: saannin mahdollisuuksista ei ole mennyt pe- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2178: rille ja monet ovat myöhästyneet hakemusten jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2179: teossa ja jääneet siksi lain piiristä pois. Eräitä
2180: porotilan saantiin halukkaita on tahallisesti tai Aikooko Hallitus ryhtyä korjaamaan
2181: tahattomasti johdettu harhaan ja väitetty esim. porotilalain puutteita sekä porotilaoi-
2182: kuntaportaassa, etteivät he olisi oikeutettuja keuden myöntämiseksi sel!aisille, jotka
2183: porotilan saantiin vaikka heillä olisivat riittävät ovat tiedonkulun viivästymisen, viran-
2184: edellytykset olleetkin. omai,sen harhaaniohtamisen tai muun
2185: Toisaalta porotilalaki koetaan epäoikeuden- pätevän syyn vuoksi jääneet porotilalain
2186: mukaiseksi siinä mielessä, että porotiloja kerro- ulkopuolelle?
2187: taan annetun sellaisillekin, joilla on jo ennes-
2188: tään ollut perintötila.
2189: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
2190:
2191: ]. Juhani Kortesalmi
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: 087900546F
2197: 2 1979 vp.
2198:
2199:
2200:
2201:
2202: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2203:
2204: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sempi hakemus oli mahdollisesti hylätty. Uuden
2205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hakuajan puitteissa iätettiin 718 maansaanti-
2206: olette 12 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn hakemusta. Myöhästyneenä saapui lisäksi vajaa
2207: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 30 hakemusta. Saapuneista hakemuksista, jotka
2208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kaikki on jo ehditty käsitellä, on 329 osalta
2209: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- voitu ryhtyä maan hankkimiseen. Näihin sisäl-
2210: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 11: tyy seitsemän myöhästynyttä hakemusta, jotka
2211: on porotilalain 11 §:n 2 momentissa tarkoite-
2212: Aikooko Hallitus ryhtyä korjaamaan tuista erityisistä syistä hyväksytty. Hylätyissä
2213: porotilalain puutteita sekä porotilaoi- runsaassa 400:ssa hakemuksessa on yleisimpänä
2214: keuden myöntämiseksi sellaisille, jotka syynä hylkäämiseen ollut, ettei hakija ole saa-
2215: ovat tiedonkulun viivästymisen, viran- nut porotaloudesta lain 2 §: ssä edellytettyä
2216: omaisen harhaanjohtamisen tai muun pääasiallista toimeentuloansa tai olennaista osaa
2217: pätevän syyn vuoksi jääneet porotilalain siitä.
2218: ulkopuolelle? Kun porotilahakemuksia on voitu jättää kah-
2219: dessa eri vaiheessa, vuonna 1970 ja neljän
2220: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vuoden kuluttua uudelleen, ja kun porotila-
2221: taen seuraavaa: lain 11 §:n mukaan erityisistä syistä voidaan
2222: Porotilalain ( 590/69) mukaiset maansaanti- maan hankkimiseen ryhtyä myöhästyneenkin
2223: ha:kemukset tuli alunperin panna vireille 1. 11. hakemuksen perusteella, ei porotilalain muut-
2224: 1970 mennessä. Tuolloin jätettiin 380 hake- tamiseen yksinomaan uuden hakuajan varaami-
2225: musta, joista 310 pohjalta voitiin ryhtyä maan seksi ole hallituksen mielestä perusteltua aihet-
2226: hankkimiseen. Keväällä 197 4 annetulla lailla ta ryhtyä. Maatilahallituksessa on parhaillaan
2227: (3 51/7 4) tehtiin mahdolliseksi uusien hake- selvitettävänä, onko hylätyissä hakemuksissa
2228: musten jättäminen vuoden 1974 loppuun men- sellaisia tapauksia, joissa esitettyjen uusien sel-
2229: nessä. Oikeus uuden hakemuksen tekemiseen vitysten perusteella olisi kuitenkin oikeus maan
2230: oli sellaisillakin henkilöillä, joiden osalta aikai- saantiin olemassa.
2231: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
2232:
2233: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
2234: N:o 11 3
2235:
2236:
2237:
2238:
2239: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2240:
2241: I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen gare ansökan eventuellt hade blivit avslagen.
2242: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- Under den nya ansökningstiden inlämnades 718
2243: velse av den 12 april 1979 till vederbörande ansökningar om jord. Dessutom inkom knappa
2244: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- .30 försenade ansökningar. Av de inkomna
2245: jande av rilklsdagsman J. Juhani Kortesalmi un- ansökningarna, vilka alla redan har behand-
2246: dertecknade spörsmål nr 11: lats, har man på basen av 329 kunnat börja
2247: förvärva jord. I dessa ingår sju försenade an-
2248: Ämnar Regeringen börja avhjälpa sökningar, vilka godkänts på i 11 § 2 mom.la-
2249: bristerna i lagen om renskötsellägen- gen om renskötsellägenheter avsedda synnerliga
2250: heter samt se till att rätt att förvärva skäl. I de dryga 400 ansökningar som avsla-
2251: renskötsellägenheter heviljas sådana per- gits har det allmännaste skälet för avslaget va-
2252: soner som på grund av försenad infor- rit att sökanden inte fått sin huvudsakliga ut-
2253: mation, genom att de vilseletts av myn- komst av renskötsel, såsom det förutsätts i 2 §
2254: digheterna eller på grund av annat gil- lagen om renskötsellägenheter.
2255: tigt skäl inte berörts av lagen om ren- Då ansökningar om renskötsellägenhet har
2256: skötsellägenheter? kunnat inlämnas i två olika skeden, år 1970
2257: och på nytt fyra år senare, och då man en-
2258: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ligt 11 § lagen om renskötsellägenheter på
2259: samt anföra följande: synnerliga .skäl kan börja förvärva jord även
2260: I lagen om renskötsellägenheter ( 590/69) på grundvalen av en försenad ansökan, anser
2261: avsedda ansökningar om jord skulle ursprung- regeringen inte att det finns motiverat skäl
2262: ligen anhängiggöras före 1. 11. 1970. Före den- att ändra lagen om renskötsellägenheter enbart
2263: na dag inlämnades .380 ansökningar. På hasen i syfte att reservera en ny ansökningstid. Vid
2264: av .310 av dessa ansökningar kunde man bör- jordbruksstyrelsen utreds för närvarande hu-
2265: ja förvärva jord. Genom en lag (.351/74) ruvida det bland de avslagna ansökningarna
2266: som gavs våren 1974 blev det möjligt att finns sådana fall där sökanden på grundvalen
2267: lämna in nya ansökningar före utgången av av företedda nya utredningar dock skulle ha
2268: år 1974. Rätt att lämna in ny ansökan hade rätt tili jord.
2269: även sådana personer för vilkas del en tidi-
2270: Helsingfors den 23 maj 1979.
2271:
2272: Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
2273: Ii jJ
2274: '
2275: •1
2276: ~1.
2277:
2278:
2279: : d
2280: '
2281: ' 1 r; L~ 4 _;.-! .: 1 n
2282: ' '
2283: .: i )i!
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: .•- .. - :,;;::il;
2289:
2290: '•;;
2291:
2292:
2293: ; 1
2294:
2295:
2296:
2297:
2298: 'Ji, .l: -'
2299:
2300:
2301:
2302:
2303: ~ ...
2304:
2305:
2306:
2307:
2308: '3' 1 .:.
2309: 1979 vp.
2310:
2311: Kirjallinen kysymys n:o 12.
2312:
2313:
2314:
2315:
2316: Kortesalmi: Liike- ja ammattitulojen perusteella kertyvien vero-
2317: tulojen. jakamista koskevien säännösten tarkistamisesta.
2318:
2319:
2320: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2321:
2322: Vuoden 1976 lopussa jätti ylijohtaja Hon- valtiovarainministeriössä. Sitä on jatkuvasti yri-
2323: kavaaran johdolla toiminut kunnallisverotoimi- tetty vauhdittaa, viimeksi vuoden 1978 mar-
2324: kunta mietintönsä. Toimikunnan tehtävänä oli ras-joulukuun vaihteessa käymällä mm. val-
2325: antaa ehdotus liike- ja ammattitulojen perus- tiovarainministerin luona neljän kehitysalueen
2326: teella kertyvien verotuloj.en jakamisesta eri ve- maakuntaliiton lähetystön voimin. Sieltä saa-
2327: ronsaajien kesken koskevien säännösten tarkis- dun kokemuksen perusteella todettiin jälleen,
2328: tamisesta ja tarpeellisista muutoksista. Toimi- että asia ei etene ellei sitä ryhdytä eduskun-
2329: kunnan tuli erityisesti kiinnittää huomiota raa- tapolitiikan kautta hoitamaan.
2330: ka-aineen ottamiseen sekä vesivoiman ja mui- Asia on Oulujokilaakson kuntien verotulo-
2331: den luonnonvarojen hyväksikäyttämiseen. Edel- jen kannalta erityisen tärkeä. Näyttää nimit-
2332: leen sen tuli pitää silmällä verotulojen jaka- täin siltä, että muutoin ei saada täällä olevis-
2333: mista koskevien säännösten kunnallistaloudel- ta luonnonvaroista tulevaa kansantaloudellista
2334: lisia ja aluepoliittisia vaikutuksia erityisesti ve- hyötyä alueellisesti oikein jaettua. Nykyisellään
2335: rotulojen tasaamisen kannalta. Toimikunta on- voidaan puhua noin 1 500 000 markan vuo-
2336: kin varsin ansiokkaasti selvittänyt sanotut asiat tuisesta tulonsiirrosta täältä eteläisimmil1e alu-
2337: ja antanut muutosehdotukset tulolähdejaon sel- eille. Kysymys on sen laatuisesta asiasta, että
2338: kiinnyttämisestä, elinkeinotulolähteeseen kuulu- se olisi saatava pikaisesti oikeudenmukaiseen
2339: van kiinteistötulon määrittelystä todellisen tu- näkyvään ratkaisuun.
2340: lon mukaan, tulolähteiden välisten siirtohinto- Asialla on Oulujokilaakson kuntien ohella
2341: jen huomioonottamisesta todennäköisen luovu- luonnollisesti koko valtakuntaa ja erityisesti
2342: tushinnan mukaan, kiinteän toimipaikan mää- kaikkia kehitysalueita koskeva suuri merkitys.
2343: rittelystä jne. Toimikunta on pitkään ja an- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
2344: siokkaasti pohtinut vesivoimaloihin liittyvää tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
2345: asiaa ja antanut siitä sellaisia muutosehdotuk- tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2346: sia, jotka ovat erityisen merkittäviä nimen- tattavasti seuraavan kysymyksen:
2347: omaan Oulujoen vesistöalueen kunnille. Jos
2348: sanotut muutokset toteutettaisiin ehdotetulla Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
2349: tavalla, muuttaisi se vesivoimaloiden tuoton miin liike- ja ammattitulojen perusteel-
2350: kunnallisverottamista ratkaisevasti oikeudenmu- la kertyvien verotulojen jakamista eri
2351: kaisempaan suuntaan. Tosiasia nimittäin on, veronsaajien kesken koskevien säännös-
2352: että täällä vesivoimaloma tuotettava sähkö- ten tarkistamiseksi ja muuttamiseksi si-
2353: energia luovutetaan täällä olevalta tytäryhtiöltä ten, että raaka-aineiden ottamisesta sekä
2354: emäyhtiölle sellaiseen luovutushintaan, joka on vesivoiman ja muiden luonnonvarojen
2355: vain kolmannes käyvästä todellisesta hinnasta. hyväksikäyttämisestä kertyvät verotulot
2356: Näin ollen kunnat menettävät ratkaisevan osuu- nykyistä oikeudenmukaisemmin alkaisi-
2357: den voimaloiden tänne kuuluvista verotuloista. vat koitua asianomaisen kunnan ja paik-
2358: Asia ei toimikunnan mietinnön jättämisen kakunnan eduksi?
2359: jälkeen ole edistynyt lainkaan vaan se seisoo
2360: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1979.
2361:
2362: J. Juhani Kortesalmi
2363: 087900486]
2364: 2 1979 vp.
2365:
2366:
2367:
2368:
2369: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2370:
2371: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- keskeisiäkin kysymyksiä koskevia eriäviä mieli-
2372: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- piteitä.
2373: hemies, olette 12 päivänä huhtikuuta 1979 Kuntien välisen verotulojen jaon uudistami-
2374: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- nen on laajakantoinen kysymys. Tätä osoittaa
2375: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen mm. verolakikomitean mietintö (Komitean-
2376: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin mietintö n:o 4-1961), joka sisälsi yksityis-
2377: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 12: kohtaiset säännösehdotukset sähkövoiman ke-
2378: hittämisestä tai jakelusta saadun tulon verot-
2379: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- tamisesta. Mietintö ei kuitenkaan johtanut lain-
2380: miin liike- ja ammattitulojen perusteel- säädännön muuttamiseen, vaan oikeuskäytäntö
2381: la kertyvien verotulojen jakamista eri ohjasi asiaa koskevien yksityiskohtaisten sään-
2382: VIeronsaajien kesken koskevien säännös- töjen muovautumista. Tämä verotuslain säätä-
2383: ten tarkistamiseksi ja muuttamiseksi si- misestä lukien n. 20 vuotta jatkunut käytän-
2384: ten, että raaka-aineiden ottamisesta sekä tö, jota kunnallisverotoimikuntakin mietinnös-
2385: vesivoiman ja muiden luonnonvarojen sään selvittää, on vakiinnuttanut ne periaatteet,
2386: hyväksikäyttämisestä kertyvät verotulot joita noudatetaan mm. sähkövoiman kehittämi-
2387: nykyistä oikeudenmukaisemmin alkaisi- sestä tai jakelusta iSaadun tulon verottamisessa.
2388: vat koitua asianomaisen kunnan ja paik- Vähäinenkin lainsäädäntöteitse tapahtuva oi-
2389: kakunnan eduksi? keustilan muutos aiheuttaisi kysymyksessä mai-
2390: nituilta osin lukuisia uusia ja usein pitkään
2391: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jatkuvia oikeusriitoja eri kuntien kesken. Li-
2392: vasti seuraavaa: säksi lain säätämisen vaikeutena on se, että
2393: Kysymyksen perusteluissa mainittu kunnallis- jos yhdelle kunnalle annetaan lisää verotuloja,
2394: verotoimikunta totesi mietinnössään ( Komi- vastaava määrä pitäisi ottaa pois joltakin tai
2395: teanmietintö 1976:91), että sen tekemät muu- joiltakin muilta kunnilta. Lisäksi käsitykset
2396: tosehdotukset eivät varsinaisesti merkitse kun- siitä, millaisten eri kriteereiden mukaan tulo-
2397: nallisverotuksessa verotettavan elinkeino- ja jen jako eri kuntien kesken pitäisi suorittaa,
2398: kiinteistötulon kasvua. Tämän vuoksi verovel- saattavat vaihdella hyvinkin suuresti.
2399: vollisten kunnallisverorasitus ei toimikunnan Edellä mainitut näkökohdat eivät kuiten-
2400: käsityksen mukaan ehdotusten johdosta yleen- kaan saa olla verotuslain muuttamisen estee-
2401: sä kasvaisi. Toisaalta toimikunta totesi, että nä esim. sillä tavoin, kuin kunnallisverotoimi-
2402: ehdotukset on pyritty tekemään myös sitä sil- kunta on mietinnössään ehdottanut, jos se vero-
2403: mällä pitäen, että ne eivät lisäisi verotuskus- tulojen oikean jakaantumisen kannalta katso-
2404: tannuksia. Tarkoituksena oli saada verotulojen taan perustelluksi. Asia on harkittavana edellä
2405: jako entistä oikeudenmukaisemmaksi eri kun- mainituista eri näkökulmista valtionvarainminis-
2406: tien kesken. Toimikunnan mietintö ei ollut teriössä. Uusi hallitus ottanee a1kanaan kantaa
2407: yksimielinen, vaan siihen liittyi eräitä varsin, toimikunnan tekemiin ehdotuksiin.
2408: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
2409:
2410:
2411: Ministeri Esko Rekola
2412: N:o 12 3
2413:
2414:
2415:
2416:
2417: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2418:
2419: I det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen En revidering av fördelningen av skattein-
2420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- täkterna mellan kommunerna är en vittom-
2421: velse av den 12 april 1979 tili v·ederbörande fattande fråga. Detta framgår bl.a. av skatte-
2422: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- lagskommittens betänkande ( Kommittebetän-
2423: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi kande Nr: 4-1961), som innehöll detaljera-
2424: undertecknade spörsmål nr 12: de förslag tili stadganden angående beskatt-
2425: ningen av de inkomster som inflyter vid pro-
2426: Ämnar Regeringen i brådskande ord- duktion eller distribution av elkraft. Betänkan-
2427: ning vidta åtgärder för justering och det ledde dock inte tili någon ändring i lag-
2428: ändring av stadgandena gällande för- stiftningen utan rättspraxis styrde utformning-
2429: delningen av de skatteintäkter, som en av de detaljerade bestämmelserna i dessa
2430: grundar sig på rörelse- och yrkesin- angelägenheter. Denna praxis som iakttagits
2431: komst, mellan olika skattetagare så, att i ungefär 20 år a!lt sedan beskattningslagen
2432: de skatteintäkter som inflyter från ta- stiftades, och som även kommunalskattekom-
2433: gande av råvaror samt utnyttjandet av missionen utreder i sitt betänkande, har befäst
2434: vattenkraft och andra naturresurser de principer som följs bl.a. vid beskattningen
2435: skulle lända tili vederbörande kommuns av inkomster av produktion eller distribution
2436: och orts fördel på ett rättvisare sätt av .elkraft.
2437: än för närvarande? Aven en ringa förändring av rättsläget lag-
2438: stiftningsvägen skulle tili de i spörsmålet be-
2439: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rörda delarna föranleda en mångfald nya och
2440: samt anföra följande: i många fall långvariga rättstvister mellan kom-
2441: Den i spörsmålets motivering nämnda kom- munerna. En ytterligare svårighet vid stiftan-
2442: munal:skattekommissionen konstaterade i sitt det av en dylik lag är den omständigheten
2443: betänkande (Kommittebetänkande 1976: 91) att man, då en kommun tilldelas ökade skat-
2444: att de av den framlagda ändringsförslagen inte teintäkter, i motsvarande grad borde minska
2445: i egentlig mening innebär en tiliväxt av den på intäkterna för någon annan eller några
2446: vid kommunalbeskattningen beskattningsbara andra kommuners del. Därtill kan uppfattning-
2447: närings- och fastighetsinkomsten. Därför skul- arna om enligt vilka kriterier inkomsterna bor-
2448: le de skattskyldigas kommunalskattebörda en- de fördelas kommunernas emellan växla i syn-
2449: ligt kommissionens uppfattning inte i allmän- nerligen hög grad.
2450: het öka. A andra sidan konstaterade kom- Ovannämnda synpunkter får dock inte ut-
2451: mis·sionen att man även strävat tili att kom- göra hinder för en ändring av beskattnings-
2452: ma med sådana förslag som inte ökar kostna- lagen på t.ex. det sätt som kommunalskatte-
2453: derna vid beskattningen. Avs.ikten var att kommissionen föreslagit i sitt betänkande, om
2454: åstadkomma en rättvisare fördelning av skatte- det kan anses motiverat för att skatteintäk-
2455: intäkterna mellan kommunerna. Kommittebe- terna skall fördelas riktigt. Frågan prövas ur
2456: tänkandet var inte enhälligt utan försett med ovan anförda olika synpunkter i finansminis-
2457: reservationer även i vissa synnerligen centra- teriet. Den nya regeringen torde i sinom tid
2458: la frågor. ta ställning tili :kommissionens fö11Slag.
2459: Helsingfors den 4 maj 1979.
2460:
2461:
2462: Minister Esko Rekola
2463: 19i9 vp.
2464:
2465: Kirjallinen kysymys n:o 13.
2466:
2467:
2468:
2469:
2470: Kortesalmi: Veteraanien kuntoutukseen varattujen määrärahojen
2471: käytöstä.
2472:
2473:
2474: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2475:
2476: Isänmaallisten puolustustaistelujemme ryh- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2477: dikkäiden veteraanien huono kohtelu jatkuu päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentiiin esitän
2478: edelleenkin. Heitä pidetään yhäkin noin kuu- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen .vastatta-
2479: dennen luokan kansalaisina, vaikka kaikkialla vaksi seuraavan kysymyksen:
2480: muualla maailmassa sotien veteraanit ovat kun-
2481: niakansalaisia. Missä )a miksi viipyvät veteraanien
2482: Niinpä Suomessa jopa veteraanien kuntou- kuntoutukseen myönnetyt varat vuo-
2483: tusvai:ojen käyttö vuodelle 1979 on viivästy- delle 1979, ja
2484: nyt. Hakemuksia on runsaasti jätetty, mutta aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
2485: niiden käsittely viipymistään viipyy ja sotien miin tässä asiassa tapahtuneiden laimin-
2486: veteraanit saavat näistäkin laiminlyönneistä lyöntien korjaamiseksi?
2487: kärsiä.
2488: Helsingissä 12· päivänä huhtikuuta 1979.
2489:
2490: ]. Juhani Kortesalmi
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: 0879005088
2496: 2 1979 vp.
2497:
2498:
2499:
2500:
2501: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
2502:
2503: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mesta kevään 1979 aikana. Osassa kunnista on
2504: mainitussa· tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, valinta jo suoritettu. Sosiaali- ja terveysminis-
2505: olette 12 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn teriö on 15. 3. 1979, asian oltua valtioneuvos-
2506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston ton raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, vah-
2507: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- vistanut valtion tulo- ja menoarviossa mom.
2508: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli- 33.85.56 kohdalle rintamaveteraanien kuntou-
2509: se.sta kysymyksestä n:o 13: tustoiminnan tehostamista koskevaan kokeilu-
2510: toimintaan varatun 8 milj. markan määrärahan
2511: Missä ja miksi viipyvät veteraanien käytön perusteet. Tämän päätöksen perusteella
2512: kuntoutukseen myönnetyt varat vuo- on lääkintöhallitus 23. 3. 1979 antanut terveys-
2513: delle 1979, ja keskusta yUäpitäville kunnille ja kuntainliitoille
2514: aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- ohjeet rintamaveteraanien kuntoutuksesta
2515: miin tässä asiassa tapahtuneiden laimin- vuonna 1979.
2516: lyöntien korjaamiseksi? Lääkintöhallitus on sopinut 11 . kuntoutus-
2517: laitoksen kanssa siitä, että vuoden 1979 aikana
2518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- näissä kuntoutetaan 3 200 rintamaveteraania.
2519: vasti seuraavaa: 24. 4. 1979 mennessä kuntoutuslaitokset ovat
2520: Rintamaveteraanien kuntootus jatkuu vuon- laskuttaneet lääkintöhallitukselta 196 veteraa-
2521: na 1979 kahden edellisen vuoden aikana va- nin kuntoutuksesta. Tähän mennessä kuntou-
2522: kiintuneen käytännön mukaisesti. Vuoden tuksessa olleiden veteraanien määrä on jo
2523: alussa kuntootuslaitoksissa on kuntoutettu edellistä määrää suurempi.
2524: nuta veteraaneja, jotka terveyslautakunnat Tällä hetkellä veteraanien kuntootus on jo
2525: ovat vuoden 1978 aikana valinneet kuntoutet- hyvässä vauhdissa ja vuoden 1979 aikana tul-
2526: taviksi mutta jotka eivät viime vuoden aikana laan veteraanien kuntoutustoiminnan tehosta-
2527: saaneet kuntoutuspaikkaa. mista koskevaan kokeilutoimintaan varattu mää-
2528: Tänä vuonna veteraanien valinta tapahtuu räraha käyttämään tähän tarkoitukseen.
2529: useimmissa kunnissa terveyslautakunnan toi-
2530: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
2531:
2532: Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
2533: N:o D 3
2534:
2535:
2536:
2537:
2538: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2539:
2540: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ett antal kommuner har gallring redan skett.
2541: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- Social- och hälsovårdsministeriet har 15. 3.
2542: se av den 12 april 1979 till vederbörande 1979, sedan ärendet behandlats i statsrådets
2543: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- finansutskott, fastställt grunderna för använd-
2544: jande av ritksdagsman Ko11tesalmi underteokna- ningen av det anslag om 8 mHj. mk som under
2545: de spörsmål nr 13: moment 33.85.56 i stats,förslaget reserverats
2546: för experimentell verksamhet för effektivering
2547: Var och varför dröjer de medel som av frontveteranernas rehabilitering. På basen
2548: för år 1979 beviljats för veteranernas av detta beslut har medicinalstyrelsen 23. 3.
2549: rehabilitering, och 1979 tili die kommuner och kommunalförbund
2550: ämnar Regeringen omgående vidta som upprätthåller hälsovårdscentral utfärdat
2551: åtgärder för att försummelserna i detta anvisningar beträffande frontveteranernas reha-
2552: avseende skall kunna rättas till? bilitering år 1979.
2553: Medicinalstyrelsen har med 11 rehabilite-
2554: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ringsanstalter träffat avtal om 3 200 frontvete-
2555: samt anföra följande: raners rehabHitering under år 1979. Rehabili-
2556: Frontveteranernas rehabilitering pågår år teringsanstalterna hade 24. 4. 1979 debiterat
2557: 1979 enligt den praxis som utkdstalliserats medicinalstyrelsen för rehabiliteringen av 196
2558: under de två senaste åren. I början av året veteraner. Antalet veteraner som rehabiliterats
2559: ägde rehabiliteringen rum i rehabiliteringsan- är redan större än det föregående antalet.
2560: stalter för de veteraners del, som hälsovårds- För närvarande är veteranernas rehabilite-
2561: nämnderna år 1978 utvalde för rehabilitering, ring redan i full gång och under år 1979
2562: men som under det senaste året inte kunde kommer det anslag som reserverats för experi-
2563: få någon rehabiliteringsplats. mentdl verksamhet för effektivering av vetera-
2564: I de flesta kommuner sker årets gallring nernas rehabilitering att användas för detta
2565: denna vår på åtgärd av hälsovårdsnämnden. I ändamål.
2566: Helsingfors. den 11 maj 1979.
2567:
2568: Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
2569: 1979 vp.
2570:
2571: Kirjallinen kysymys n:o 14.
2572:
2573:
2574:
2575:
2576: Kortesalmi: Ns. pakettipeltoja koskevien säännösten korjaami-
2577: sesta.
2578:
2579:
2580: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2581:
2582: Maatalouspolitiikkamme omalaatuisimpia tipeltojen heinää ei saa ottaa riittävästi hyö-
2583: harha-askeleita on ollut keskustapuolueen joh- tykäyttöön esim. pahoina heinäkatovuosina.
2584: dolla toimeenpantu peltojen paketointi. Tällä Paha epäkohta on sekin, että esim. hevosen
2585: toiminnallahan ensiksikin häpäistiin koko vuo- omistaja ei saa käyttää laitumena naapurin pa-
2586: sisatainen esi-i,siemme raivaajantyö. Toiseksi kettipeltoa eikä korjata siltä heinää vaikka
2587: peltojen paketointi oli häpäisyisku koko elin- naapuri tähän itse luvan antaisikin. Tällainen
2588: voimaista talonpoikaiskulttuuriamme ja maa- byrokraattinen epäkohta olisi toki poistettava
2589: seudun elämänmuotoa vastaan. Kolmanneksi ja täten edistettävä kotimaisen hevosen kas-
2590: pakettipellot ovat jo ehtineet aiheuttaa monia vatusta.
2591: käytännön vaikeuksia ja vahinkoja, mm. ne Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
2592: ovat oUeet rikkaruohojen levittäjiä ja tuhoeläin- tiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esi-
2593: ten kuten hiirien ja myyrien lisääjiä. Paket- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
2594: tipelloilta ovat myyrät levittäneet huomatta- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan k)'lsymyk-
2595: via tuhoja mm. metsiemme istutustai:mistoihin. sen:
2596: Neljänneksi pakettipellot rumentavat kaunista
2597: maalaismaisemaamme ja lyövät siihen aineel- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
2598: lisen ja henkisen rappion leiman. Mutta tä- miin peltopakettilainsäädännön korjaa-
2599: mähän on K~linjan rappiota. Suomen kansa ei miseksi siten, että pakettipelloilla kas-
2600: ole siihen syypää vaan on ytimeltään vielä- vavaa heinää saa omistajan suostumuk-
2601: kin tervettä. Viidenneksi peltopakettilainsää- sella korjata hevosen rehuksi ja paket-
2602: däntöön sisältyy monenlaista hankalaa byro- tipeltoa käyttää myös hevosen laitume-
2603: kratiaa ja jäykkyyttä. Yksi on se, että paket- na, jos pellon omistaja sen sallii?
2604: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1979.
2605:
2606: J. Juhani Kortesalmi
2607:
2608:
2609:
2610:
2611: 087900547H
2612: 2 1979 vp.
2613:
2614:
2615:
2616:
2617: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2618:
2619: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- Pellon käytön rajoittamisesta annetun lain
2620: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- 3 §:n 2 momentin (548/71) mukaan pellon-
2621: mies, olette 18 päivänä huhtikuuta 1979 päi- varaussopimuksen tehneellä viljelijällä on muun
2622: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- muassa oikeus pitää omia hevosia sekä käyt-
2623: voston asianomai,gelle jäsenelle jäljennöksen tää maatilan tiluksia niiden laiduntamiseen ja
2624: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin korjata heinää niiden talvirehuksi. Kun kysy-
2625: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 14: jän ehdottama vieraiden hevosten laiduntami-
2626: sen salliminen pellonvaraustilojen pelloilla ja
2627: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi- tällaisilla peLloilla kasvavan heinän luovutta-
2628: miin peltopakettilainsäädännön korjaa- minen vieraiden hevosten rehuksi olisi perus-
2629: miseksi siten, että pakettipelloilla kas- teltua .asian luonteesta johtuen vain, milloin
2630: vavaa heinää saa omistajan suostumuk- sanotusta laiduntamisesta ja rehun luovuttami-
2631: sella korjata hevosen rehuksi ja paket- sesta ei perittäisi korvausta, ei hallitus, ottaen
2632: tipeltoa käyttää myös hevosen laitume- myös huomioon pellonvaraussopimusten jatku-
2633: na, jos pellon omistaja sen sallii? van vähenemisen, pidä tarkoituksenmukaisena
2634: ryhtyä toimenpiteisiin lainmuutosesityksen te-
2635: Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit- kemiseksi asiassa.
2636: taen seuraavaa:
2637: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1979.
2638:
2639: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
2640: N:o 14 3
2641:
2642:
2643:
2644:
2645: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
2646:
2647: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt 3 § 2 mom. lagen om begränsning
2648: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- av nyttjande av å:ker (548/71) har odlare,
2649: velse av den 18 april 1979 tili vederbörande som ingått åkerreserveringsavtal, bl.a. rätt att
2650: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- hålla egna hästar samt Iåta dem beta på bruk-
2651: jande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi ningsenhetens ägor och bärga hö till vinter-
2652: undertecknade spörsmål nr 14 : foder för dem. Då frågeställarens .förslag om
2653: att 1åta främmande hästar beta på åkerreser-
2654: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i veringsavtal underkastade lägenheters åkrar och
2655: skyndsam ordning i avsikt att justera att överlåta på sådana åkrar växande gräs
2656: åkerpaketeringslagstiftningen så, att på tili foder för främmande hästar vore motive-
2657: paketerade åkrar växande gräs med rat beroende på sakens art endast då ingen
2658: ägarens samtycke får bärgas till foder ersättning uppbärs för sagda bete och över-
2659: för häst och paketerad åker också an- Iåtelse av foder, anser regeringen inte, också
2660: vändas som betesmark för häst, om med beaktande av att åkerreserveringsavtalen
2661: åkerns ägare det tillåter? fortlöpande minskar, det vara ändamålsenligt
2662: att vidta ,åtgärder för avlåtande av en lag-
2663: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ändringsproposition i frågan.
2664: samt an.föra .följande:
2665: Helsingfors den 18 maj 1979.
2666:
2667: Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
2668: 1979 vp.
2669:
2670: Kirjallinen kysymys n:o 15.
2671:
2672:
2673:
2674:
2675: Björklund: Vietnamin asemasta Suomen kehitysyhteistyössä.
2676:
2677:
2678:
2679: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2680:
2681: Hallitus päätti Vietnamin ottamisesta yhdek- väestöstä tapettu, ja maanviljelysjärjes.telmä,
2682: si Suomen kehitysavun yhteistyömaaksi vuon- terveydenhoito, yleensä kaikki sivistyneen yh-
2683: na 1972. Samalla tehtiin periaatepäätös Vietna- teiskunnan tunnusmenkit, päästetty rappeutu-
2684: min nimeämiseksi rauhan tultua yhdeksi ke- maan. Lisäksi Vietnam on joutunut luonnon-
2685: hitysyhtdstyön päävastaanottajamaista Tansa- katastrofien ja viimeksi Kiinan vihamielisten
2686: nian ja Sambian ohella. Kuitenkin kehitysyhteis- hyökkäystoimien kohteeksi.
2687: työn 1970-luvun maksatuksista kolmelle pää- Kaiken tämän johdosta Vietnam todella tar-
2688: vastaanottajamaalle Vietnamin osuus on alle vitsee, ansaitsee ja pystyy varmasti taidolla
2689: 10 %. Kun Tansaniassa on noin parikymmen- käyttämään kaiken mahdollisen avun mitä
2690: tä projektia ja Sambiassa noin kymmenen, Suomi voi antaa. Mainittakoon viitteenä, että
2691: Vietnamissa on käytännöllisesti katsoen vain Vietnam on Ruotsin tärkein vastaanottajamaa
2692: yksi. On vaikea välttyä johtopäätökseltä, että ja rettä Ruotsin tähänastinen yhteenlaskettu apu
2693: päätöksentekijät tai asioita valmistelevat virka- Vietnamille on noin miljardi markkaa.
2694: miehet tai molemmat ovat tieten tahtoen jar- Suomi on ylpeillyt jatkuvasti sillä, että sen
2695: ruttaneet kehitysavun suuntautumista Vietna- apu vähiten kehittyneille maille suhteessa koko
2696: miin. Hallituksen on syytä antaa vakuutus sii- apuun on OECD:nkehitysapukomitean DAC:n
2697: tä, että avun toimittamista Vietnamiin tehos- jäsenmaista suurin. Suomen avusta menkittävä
2698: tetaan ja avun muotoja monipuolistetaan. osa suuntautuu kuitenkin muillekin kuin käy-
2699: Vietnam on köyhä maa, mutta siellä kaikki hirnmille kehitysmaille.
2700: saavat riittävän ravinnon ja lukutaito on kor- Apua on annettu mm. rsuorastaan vauraille
2701: keammalla kuin missään muussa saman brut- Saudi-Arabialle, Iranille, Irakille ja Libyalle.
2702: tokansantulon luokkaan kuuluvassa maassa. Monet muutkin öljymaat ovat päässeet osalli-
2703: Vietnamin kansa joutui käymään kolmekym- siksi Suomen niukoista kehitysyhteistyövarois-
2704: mentä vuotta vapaussotaansa, jonka viimeisen ta. Myös Indonesia on saanut apua lähes jat-
2705: vaiheen aikana Yhdysvaltoja vastaan sen maa- kuvasti ja viimeksi on sovittu uuden hank-
2706: perä myrkytettiin, luonto koki koko maail- keen toteuttamisesta tässä maassa ainoas-
2707: manhistoriassa ennennäkemättömän hävityksen, taan Suomen vientikaupan edistämiseksi. Apu
2708: väestöstä suuri osa sai surmansa ja kokonaisia OPEC-maille on vaikeasti perusteltavissa. Eri-
2709: kaupunkeja tehtaineen ja sairaaloineen pom- tyisen kyseenalaista on avun antaminen Li-
2710: mitettiin maan tasalle. Kuitenkin Vietnam byalle ja IndonesiaUe, jotka hankk1malla hyö-
2711: seisoo jaloillaan ja pitää yllä mm. esimerkil- töreaktoreita pyrkivät saamaan käyttöönsä ato-
2712: listä terveydenhuoltojärjestelmää. Yhdysvallat mipommin valmistamiseen :sopivaa plutoniu-
2713: on täydelleen laiminlyönyt sille moraaHsesti mia.
2714: kuuluvan velvoitteen maan jälleenrakennustyös- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2715: sä. Vi1me vuosien aikana Vietnam on kanta- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2716: nut raskaan taakan naapurimaan Kamputshean valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2717: ja sen kansan elämän saattamisessa kestävälle vaksi seuraavan kysymyksen:
2718: pohjalle, mikä edelleenkin kuluttaa Vietnamin
2719: voimavaroja, sillä Kamputsheassa on kaikki hä- Miksi Vietnamin kanssa tapahtuva
2720: vitetty tehtaista perheiden ruoanlaitto- ja ruo- kehitysyhteistyö ei vastaa Vietnamin
2721: kailuvälineisiin asti, lähes kaikki koulutusta asemaa yhtenä Suomen kehitysyhteis-
2722: saaneet ja monet muut, liki puolet koko maan työn päävastaanottajamaista, ja
2723: 087900528W
2724: 2 1979 vp.
2725:
2726: mitä Hallitus aikoo tehdä avun saat- OPEC:in jäsenmaista annettu kehitys-
2727: tamiseksi vakaalle ja monipuoliselle apua, ja
2728: pohjalle, sekä aikooko Hallitus lopettaa kehitysyh-
2729: millä perusteilla ja kuinka paljon on tdstyön suunnittelun OPEC-maiden
2730: kulLekin öljyntuottajamaiden järjestön kanssa?
2731: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1979.
2732:
2733: I.-C. Björklund
2734: N:o 15 3
2735:
2736:
2737:
2738:
2739: E d u s k u n n a n He r r a Puh em i e h e 11 e.
2740:
2741: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 rnomen~ ovat olleet Vietnamin merikoulu, satamanostu-
2742: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu~ dt sekä Pha Rungin korjaustelakka lähellä
2743: hemies, olette 24 päivänä huhtikuuta 1979 Haiphongia. Pha Rungin telakkahanke on Suo-
2744: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio- men kahdenvälisen kehitysyhteistyön mittavin
2745: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen yksittäinen hanke. Sen kustannusarvio on syk-
2746: kansanedustaja I.-C. Björklundin näin kuulu- syn 1977 hintatason mukaan 140 miljoonaa
2747: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 15: markkaa, josta Suomen osuus on 78 miljoo-
2748: naa markkaa. Hankkeen suuruuden vuoksi sen
2749: Miksi Vietnamin kanssa tapahtuva valmistelu- ja suunnitteluvaihe on vienyt huo-
2750: kehitysyhteistyö ei vastaa Vietnamin mattavasti enemmän aikaa kuin alunperin oli
2751: asemaa yhtenä Suomen kehitysyhteis- arvioitu. Kun eri tekniset ja rahoitusselvityk-
2752: työn päävastaanottajamaista, ja set oli saatu valmiiksi, maiden välinen hanke-
2753: mitä Hallitus aikoo tehdä avun saat- sopimus voitiin allekirjoittaa 17. 10. 1978. Juu-
2754: tamiseksi vakaalle ja monipuoliselle ri tämä suunnitteluvaiheen odotettua hitaampi
2755: pohjalle, 'sekä edistyminen on aiheuttanut Vietnamin koh-
2756: millä perusteilla ja kuinka paljon on dalla maksatusten viivästymistä. Hankkeen nyt
2757: kuHekin öljyntuottajamaiden järjestön käynnistyttyä on todennäköistä, että tähän
2758: OPEC:in jäsenmaista annettu kehitys- mennessä Vietnamille tätä hanketta varten
2759: apua, ja myönnetyt varat tulevat käytetyiksi 2-3 vuo-
2760: aikooko Hallitus ~lopettaa kehitysyh- den kuluessa. Ulkoasiainministeriö pitää erittäin
2761: teistyön suunnittelun OPEC-maiden tärkeänä, että tämä mittava telakkahanke tulee
2762: kanssa? aikanaan täyttämään sille asetetut odotukset.
2763: Tämän hankkeen suuruuden vuoksi on molem-
2764: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- minpuolisesti katsottu, ettei Vietnamissa lähi-
2765: vasti seuraavaa: aikoina aloiteta uusia hankkeita.
2766: Valtioneuvosto teki joulukuussa 1972 pää- On lisäksi syytä mainita, että Vietnam kuu-
2767: töksen Vietnamin ottamisesta Suomen kehitys- luu niiden maiden joukkoon, joille myöntä-
2768: yhteistyön kohteeksi. 1970-luvun alussa Suomi mänsä kehit)'lsluotot Suomi on muuttanut lah-
2769: antoi Vietnamille humanitaarista apua etupääs- ja-avuksi. Vietnamin kohdalla tämä merkitsee
2770: sä Suomen Punaisen Ristin välityksellä ja osal- 55 miljoonan markan anteeksiantoa. Tämä pää-
2771: listui UNICEFin Vietnamin jälleenrakennus- tös astui voimaan kuluvan vuoden alussa.
2772: ohjelmaan. UNICEFin ohjelmalla pyrittiin Suomen kahdenvälisestä avusta verrattuna
2773: parantamaan maan Iwulutus- ja terveydenhuol- muiden OECD:n kehitysapukomitean jäsenmai-
2774: to-oloja. den apuun suhteellisesti eniten ohjautuu vähi-
2775: Vietnam on yksi Suomen kahdenvälisen ke- ten kehittyneille ( LLDC-) mailie. Tämän maa·
2776: hitysyhteistyön päävastaanottajamnita. Sille on ryhmän osuus kahdenvälisestä avusta oli vuon-
2777: myönnetty sen tultua Suomen kehitysyhteis- na 1977 41 prosenttia (DAC-maiden vastaa-
2778: työn ohjelmamaaksi kehitysyhteistyövaroja Jä- va osuus oli 15 %) ja vuonna 1978 peräti
2779: hes 82 miljoonaa markkaa. 46 prosenttia. Jos mukaan lasketaan öljykrii-
2780: Suomen ja Vietnamin välisessä yhteistyössä sistä eniten kärsimään joutuneiden maiden
2781: on annettu keskeinen sija Vietnamin meren- osuudet, vastaava prosenttiosuus molempina
2782: kulun kehittämiselle. Myös maan kuparintuo- ko. vuosina on 62 prosenttia.
2783: tannon suunnittelutyöhön on käytetty jossain Mitä tulee OPEC-maiden Suomelta saamaan
2784: määrin Suomen myöntämiä kehitysyhteistyöva- apuun, niin se on todella vaatimatonta luok-
2785: roja. Merenkulun alalla yhteistyön kohteina kaa. OPEC-maiden ~saaman avun osuus Suo-
2786: 4 1979- vp.
2787:
2788: men koko kahdenvälisestä avusta oli vuonna miskursseille valitaan yhteistyössä kansainvälis-
2789: 1977 yksi prosentti ja vuonna 1978 vain 0,4 ten järjestöjen kanssa.
2790: prosenttia. 1970-luvun alkupuolella Nigeria sai Kuten edellä olevasta ilmenee, OPEC-mai-
2791: Suomelta suhteellisen paljon apua (yhteensä den kanssa ei ole harjoitettu suunnitelma!Hsta
2792: 8,8 mmk), mutta maan saatua öljytuloja on kehitysyhteistyötä. Vaikka näillä mailla on öl-
2793: apua annettu enää teknisen tietämyks·en muo- jytuloja, niin ne luokitellaan kansainvälisesti
2794: dossa. Pääosa OPEC-maiden saamasta avusta kehitysmaiksi, koska niiden tiedon ja taidon
2795: on ollut stipendejä Suomessa järjestettäville tarve on suuri. Tarkastellessaan näiden mai-
2796: kursseille, osa myös kansainvälisten järjestöjen den esittämiä kehitysyhteistyöpyyntöjä hallitus
2797: asiantuntijakuluja vastaanottajamaassa. Sdpen- pyrkii ottamaan tämän näkökohdan huomioon,
2798: diaatit monille kursseille, kuten YK:n teollisen varsinkin jos pyynnöt koskevat aloja, •joilla
2799: kehityksen järjestön ( UNIDO) huonekaluse- Suomella on korkean tason asiantuntemusta
2800: roinaateihin ja Kansainvälisen kauppakeskuksen ja tieto-taitoa tarjottavana.
2801: (ITC) Suomessa järjestettäville vienninedistä-
2802: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1979.
2803:
2804: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
2805: N:o 15 5
2806:
2807:
2808:
2809:
2810: T i 11 R i k s d a g en s He rr T a 1m a n.
2811:
2812: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen medel. Inom sjöfartsområdet har föremålen för
2813: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- samarbetet varit Vietnams sjöfartsskola, hamn-
2814: velse av den 24 april 1979 tili vederbörande Jyftkranarna samt reparationsvarvet i Pha Rung
2815: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- i närheten av Haiphong. Reparationsvarvspro-
2816: jande av riksdagsman I.·C. Björklund ställda jektet i Pha Rung är det mest omfattande
2817: skriftliga spörsmål nr 15: enskilda projektet i det finländska bilaterala
2818: utvecklingssamarbetet. Kostnadsberäkningen för
2819: Varför motsvarar inte det rpågåen- projektet är enligt prisnivån ·hösten 1977 140
2820: de utv·ecklingssamarbetet med Vietnam miljoner mark, av viiken Finlands andel utgör
2821: dess ställning som ett huvudmottagar- 78 miljoner mark. På grund av projektets
2822: land av Finlands utvecldingsbistånd, och storlek har dess berednings- och planerings-
2823: vilka avsikter har Regeringen att skede tagit betydligt mera tid i anspråk än
2824: införa biståndet på en stabil och mång- vad ursprungligen beräknades. Då de olika
2825: sidig grund, samt tekniska och finansiella utredningarna hade
2826: på vilka grunder och i v1lken ut- färdigställts, kunde ett projektavtal mellan län-
2827: sträckning har utveoklingsbistånd läm- derna undertecknas den 17. 10. 1978. Speciellt
2828: nats åt envar medlemsland av de ol- detta planeringsskedes långsammare framskri-
2829: jeproducerande ländernas organisation aande än väntat har åstadkommit förseningar
2830: OPEC, och av utbetalningarna tili Vietnam. När projek-
2831: har Regeringen för avsikt att avbry- tet nu har kommit i gång är det sannolikt,
2832: ta rplaneringen av utvecklingssamarbetet att de medel som beviljats Vietnam för detta
2833: med OPEC-länderna? rprojekt, kommer att användas under de när-
2834: maste två-tre åren. Ministeriet för utrikes-
2835: Såsom svar på detta spörsmål får jag hög- ärendena anser det vara av särskild vikt, att
2836: aktningsfu1lt anföra följande: detta omfattande varvsprojekt i sinom tid
2837: Statsrådet fattade i december år 1972 ett kommer att uppfylla de förväntningar som
2838: beslut om att inta Vietnam som mottagar- ställts på det. På grund av detta projekts
2839: Jand för finJändskt utvecklingsbistånd. I bör- omfattning har det ömsesidigt ansetts, att
2840: jan av 1970-talet gav Finland humanitärt bi- nya projekt inte påbörjas i Vietnam under
2841: stånd åt Vietnam i huvudsak via Finlands den närmaste tiden.
2842: Röda Kors, och deltog i UNICEF:s återupp- Det är skäl att yttel'ligare nämna, att Viet-
2843: byggnadsprogram för Vietnam. Med UNICEF:s nam til:lhör de länder, där av Finland bevil-
2844: program sttävade man tili att förbättra Jan- jade utvecklingskrediter har omvandlats tili
2845: dets skol- och hälsovårdsförhållanden. gåvobistånd. För Vietnams del innebär detta
2846: Vietnam utgör ett av huvudmottagarländer- en efterskänkning av 55 miljoner mark. Detta
2847: na i Finlands utvecklingssamarbete. Till landet beslut trädde i kraft i början av detta år.
2848: har beviljats, sedan det blev Finlands pro- I jämförelse med de andra medlemsländer-
2849: gramland, utvecklingsb1ståndsmedel tili ett be- na av OECD:s biståndskommitte riktas den
2850: lopp av närmare 82 miljoner mark. relativt största andelen av Finlands bilaterala
2851: I samarbetet mellan Finland och Vietnam bistånd tili minst utvecklade ( LLDC-) Iän-
2852: har utvecklingen av sjöfarten givits en central der. Denna ländergrupps andel av den bilate-
2853: ställning. Också för rplaneringen av landets rala hjälpen var år 1977 41 procent (motsva-
2854: kopparproduktion har i viss utsträokning an- rande andcl för DAC-länderna var 15 pro-
2855: vänts av Finland heviljade utvecklingsbistånds- .cent), och år 1978 hela 46 pl'OCent. Om de
2856: 087900528\V
2857: 6 1979 vp.
2858:
2859: länders andel som har lidit mest av oljekri- såsom av FN :s organisation för industriell
2860: sen tas med i räkningen, är motsvarande pro- utveckling (UNIDO) arrangerade möbelsemina-
2861: centandel för båda ovannämnda åren 62 pro- rier och av Internationella handelscentret
2862: cent. (ITC) arrangerade exportfrämjande kurser i
2863: Vad gäller det bistånd OPEC-länderna får av Finland väljs i 1samarbete med de internatio-
2864: Finland är det verkligen av anspråkslös klass. nella organisationerna.
2865: OPEC-ländernas andel av Finlands totala bila- Såsom av det föregående framgår, har det
2866: terala bistånd utgjorde år 1977 1 procent och inte bedrivits planmässigt utvecklingssamarbete
2867: år 1978 endast 0,4 procent. I början av 1970- med OPEC-länderna. Fastän dessa Iänder har
2868: talet fick Nigeria ett relativt stort bistånd oljeintäkter, klassificeras de internationellt så-
2869: av Finland (sammanlagt 8,8 mmk), men se- som utvecklingsländer eftersom deras behov
2870: dan landet börjat få oljeintäkter har biståndet av know-ho:w är stort. Vid · behandlingen av
2871: givits endast i form av know-how. Huvud- biståndsframställningar från dessa ländeJCs .sida
2872: andelen av biståndet tili OPEC-länderna har strävar regeringen tiU att beakta denna aspekt,
2873: varit stipendier tili kurser som arrangerats i i synnerhet om framställningarna gäller områ-
2874: Finland, en del också utgifter för experter i den, där Finland har en högklassig know-how
2875: internationella organisationers tjänst i motta- att erbjuda.
2876: garlandet. Stipendiaterna tili ett flertal kurser,
2877: Helsingfot"s den 18 maj 1979.
2878:
2879: Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
2880: 1979 vp.
2881:
2882: Kirjallinen kysymys n:o 16.
2883:
2884:
2885:
2886:
2887: Kauppinen ym.: Valtioneuvoston lisätukialueista ja tukialueista
2888: tekemien päätösten soveltamisesta.
2889:
2890:
2891: Ed u s kunnan Herra Puhe m i ehe l1 e.
2892:
2893: Valtioneuvosto tar.kisti 5. 5. 1977 kehitysc ole investointi• · ja ·käynnistysavustuksia myön-
2894: aluevyöhykkeistä sekä lisätukialueista ja tuki- netty yrityksille niiden sijoittuessa ko. pykä-
2895: alueista annettua päätöstään 4 päivänä tammi- lässä mainituille paikkakunnille. · "
2896: kuuta· 1979. Päätöksellä tehtiin eräitä muutok- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
2897: sia kehitysaluevyöhykkeisiin sekä lisätukialue- väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
2898: ja tukialuejakoihin .. Aiemmasta poiketen pää- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2899: töksen 3 §:ssä nimettiin kunnat, joihin harkin- vaksi seuraavan kysymyksen:
2900: nanvaraista kehitysaluepoliittista tukea myön-
2901: netään enimmäismäärien mukaisena tai korot- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2902: taen muiden · harkintaperusteiden mukaan mää- ryhtyä; että valtioneuvoston 4. 1. 1979
2903: rättyä tukea. lisätukialue1sta ja tukialueista tekemiä
2904: Päätöksen jälkeen on kuitenkin osoittautu- päätöksiä investointi- ja käynnistysavus-
2905: nut, ettei edellä mainitun 3 § :n mukaisesti tusten enimmäismäärien osalta myös
2906: käytännössä sovellettaisiin?
2907: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1979.
2908:
2909: Markku Kauppinen Hannele Pokka Mauri Pekkarinen
2910:
2911:
2912:
2913:
2914: .'
2915:
2916:
2917:
2918:
2919: 087900544D
2920: 2 1979 vp.
2921:
2922:
2923:
2924:
2925: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2926:
2927: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa syydeltään heikoilla paikkakunnilla. Pääasiassa
2928: mainitussa tarkoitukses.sa Te, Herra Puhemies, näistä muutostarpeista lähtien valtioneuvosto
2929: olette 24 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn on 17. 5. 1979 vahvistanut uudet periaateoh-
2930: kirjeenne n:o 100 ohella toimittanut valtio- jeet investointi-, käynnistys- ja koulutusavus-
2931: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tusten myöntämiseksi, joilla korvataan vastaa-
2932: kansanedustaja Markku Kauppisen ym. kir- va 30. 10. 1975 annettu valtioneuvoston päätös.
2933: jallisesta kysymyksestä n:o 16, joka kuuluu Uudet periaateohjeet poikkeavat aikaisem-
2934: seuraavasti: mista ohjeista lähinnä siten, että niissä on
2935: otettu huomioon laissa toteutettu muutos, jon-
2936: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ka mukaan tuen määrän haTkintaperusteeksi
2937: ryhtyä, että valtioneuvoston 4. 1. 1979 pysyvien työpaikkojen aikaansaamisen rinnalle
2938: lisätukialueista ja tukialueista tekemiä on otettu myös niiden turvaaminen. Uusina
2939: päätörosiä investointi- ja käynnistysavus- asioina valtioneuvoston päätöksessä ovat ohje
2940: tusten enimmäismäärien osalta myös ,sellaista hanketta varten, jossa on kysymys yri-
2941: käytännössä sovellettaisiin? tyksen muuttamisesta paikkakunnalta toiselle,
2942: sekä ohje siitä, että eräillä työllisyydeltään
2943: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- heikoilla paikkakunnilla toteutettaviin hankkei-
2944: taen seuraavaa: siin myönnetään avustukset ·säädettyjen enim-
2945: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- mäismäärien mukaisina tai korotettuina.
2946: sesta 13. 6. 1975 annetun lain (452/75, 323/ Eduskuntakysymyksessä kiinnitetään huomio-
2947: 79) 14 §:n mukaisesti investointi-, käynnist)'IS· ta viimeksi mainittuun ohjeeseen ja siihen liit-
2948: ja koulutusavustuksia myöntää kauppa- ja teol- tyvään luetteloon paikkakunnista. Ohje korvaa
2949: lisuusministeriö. Avustushakemuksia käsiteltä- kehitysaluevyöhykkeistä sekä lisätukialueista ja
2950: essä ja päätöksiä tehtäessä on noudatettava tukialueista 4. 1. 1979 annetun valtioneuvos-
2951: mitä mainitussa la1ssa on säädetty. Tällöin tu- ton päätöksen (10/79) 3 §:n, jota on käy-
2952: lee ottaa huomioon mm. valtion tulo- ja me- tännössä noudatettu. Luettelossa mainituilla
2953: noarvion käsittelyn yhteydessä päätetty enim- paikkakunnilla toteutettaviin hankkeisiin avus-
2954: mäismäärä, ,jonka eduskunta on kulloinkin tukset on myönnetty säädettyjen enimmäismää-
2955: avustuksiin myöntänyt. Paitsi aluepolitHkan rien mukaisina tai korotettuina. Tällaisia avus-
2956: päämäärien kannalta katsoen on mainitut va- tuksia on aikana 4. 1.-3. 5. 1979 myönnetty
2957: rat pyrittävä kohdeotamaan mahdollisimman yhteensä 30 hankkeeseen.
2958: tarkoituksenmukaisesti myös työllisyys- ja ta- V ahvistaessaan periaateohjeet investointi-,
2959: louspolitiikan tavoitteisiin nähden. käynnistys- ja koulutusavustusten myöntämisek-
2960: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- si 17. 5. 1979 valtioneuvosto on kiinnittänyt
2961: ,sesta annetun lain muuttamisesta annetussa erityisesti huomiota siihen, että laissa ( 323/
2962: laissa (323 /79) sekä sanottua lakia koske- 79) korostetaan työllisyysnäkökohtien huo-
2963: vissa hallituksen esityksen perusteluissa on täh- mioonottamista avustuksia myönnettäessä. Sen
2964: dennetty muun muassa työllisyysnäkökohtia vuoksi on näihin ohjeisiin otettu uutena koh-
2965: otettavaksi huomioon avustuksia myönnettäes- tana kysymyksessä oleva ohje avustusten myön-
2966: sä. Toisaalta on aluepoliittisen neuvottelukun- tämisestä enimmäismääräisenä tai korotettuna
2967: nan taholta esitetty noudatettavaksi lisäohjei- eräillä työllisyydeltään hdkoilla paikkakunnilla.
2968: ta avustuksen määrään nähden eräillä työlli- Mikäli näillä pa1kkakunniUa toteutettava hanke
2969: N:o 16 3
2970:
2971: täyttää kehitysalueiden tuotantotoiminnan tu- kulloinkin kysymyksessä olevan paikkakunnan
2972: kemisesta annetun lain (452/75, 323/79) elinkeinotoiminnan ja -rakenteen kehittämi-
2973: edellytykset, tullaan siihen soveltamaan maini- seksi.
2974: tun ohjeen mukaista voimakasta valtion tu;kea
2975: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1979.
2976:
2977: Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
2978: 4 1979 vp.
2979:
2980:
2981:
2982:
2983: T i J 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2984:
2985: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen selsättning. Utgående huvudsakligast från des-
2986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- sa ändringsbehov har statsrådet den 17 maj
2987: velse nr 100 av den 24 april 1979 tili ve- 1979 fastställt nya principanvisningar för be-
2988: derbörande medlem av stat.srådet översänt av- viljande av investerings-, start- och utbi1dnings-
2989: skrift av följande av ·riksdagsman Markku bidrag. Dessa anvisningar ersätter motsvarande
2990: Kauppinen m. fl. undertecknade spörsmål nr statsrådsbeslut av den 30 ohober 1975.
2991: 16: De nya principanvisningarna avviker från
2992: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- de tidigare närmast däri, att där :beaktas den
2993: ta för att statsrådets beslut den 4 ja- i lagen genomförda ändringen, enligt vi1ken
2994: nuari 1979 om tilläggsstödsområden och prövningsgrunden för beviljande av stödets
2995: stödområden till den del som gäller storlek är, förutom uppkomsten av fasta ar-
2996: maxim1beloppen för investeringsbidrag betsplatser, även säkerställandet av dessa ar-
2997: och startbidrag också skall tillämpas i betsplatser. Nytt i statsrådets beslut är an-
2998: praktiken? visning för sådant projekt, där det är fråga
2999: om att flytta ett företag från en ort till en
3000: annan samt anvisning om att bidrag för pro-
3001: Såsom •svar på detta spörsmål får jag vörd- jekt som skall genomföras på vissa orter med
3002: samt anföra följande: svag sysselsättning beviljas i enlighet med stad-
3003: 1 enlighet med 14 § lagen den 13 juni gade maximibelopp eller förhöjda.
3004: 1975 om stödjande av produktionsverksamhe- 1 spörsmålet fästes uppmärksamhet vid sist-
3005: ten inom utvecklingsområdena ( 452/75, 323/ nämnda anvisning och därtill anknuten förteck-
3006: 79) beviljas investeringsbidrag, startbidrag och ning över orter. Anvisningen ersätter 3 § i
3007: utbildningsbidrag av handels- och industrimi- 1statsrådets beslut den 4 januari 1979 om ut-
3008: nisteriet. Då bidragsansökningar behandlas och vecklingsområdeszoner samt om tilläggsstöds-
3009: beslut fattas bör iakttagas vad i nämnda lag områden och stödområden (10/79), som har
3010: är stadgat. Därvid bör bl.a. beaktas det maxi- iakttagits i praktiken. Bidragen för de projekt
3011: m1belopp som fastslagits i samband med be- som skall .förverkligas på de i förteckningen
3012: handlingen av statsförslaget och som riksda- nämnda orterna har beviljats enligt stadgade
3013: gen beviljat för bidrag. Utöver den hänsyn maximihelopp eller förhöjda. Sådan bidrag har
3014: som tas till regionalpolitikens syften bör av- under tiden 4 januari-3 maj 1979 beviljats
3015: sikten vara att så ändamålsenligt som möjligt för sammanlagt 30 projekt.
3016: inr1kta sagda medel med tanke på ;sysselsätt- Då •statsrådet den 17 maj 1979 fastställde
3017: nings- och ekonomipolitisk målsättning. principanvisningarna för beviljande av inves-
3018: 1 lagen angående ändring av lagen om terings-, start- och utbildningsbidrag, fäste
3019: stödjande av produktionsverksaroheten inom statsrådet särskild uppmärksamhet vid att la-
3020: utvecklingsområdena (323 /79) samt i moti- gen (323 /79) betonar att sysselsättningsaspek-
3021: veringen tili regeringens proposition till sagda ter skall beaktas då bidrag beviljas. Förden-
3022: lag har bl.a. betonats att sysselsättningssyn- skull har i dessa anvisningar som ny punkt
3023: punkter bör beaktas då bidrag beviljas. Å medtagits ifrågavarande anvisning om att bi-
3024: andra sidan har den regionaLpolitiska delega- draget skall beviljas enligt maximibelopp eller
3025: tionen framfört tilläggsanvisningar beträffande förhöjt på vissa orter med svag sysselsättning.
3026: bidragets belopp på vissa orter med svag sys- Om ett projekt avsett att genomföras på dessa
3027: N:o 16 5
3028:
3029: orter uppfyller förutsättningarna i lagen om ligt nätnnda anvtsmng i avsikt att i varje
3030: stödjande av produktionsverksamheten inom förekommande fall utveckla ifrågavarande orts
3031: utvecklingsområdena ( 452/75, 323/79), ,skall näringsverksamhet och -struktur.
3032: detta projekt ges ett kraftigt statligt stöd en-
3033: Helsingfors den 22 maj 1979.
3034:
3035: Handds- och industriminister Eero Rantala
3036:
3037:
3038:
3039:
3040: 087900544D
3041: Kirjallinen kysymys n:o 17.
3042:
3043:
3044:
3045:
3046: Kortesalmi: Kotimaisen työhevoskannan lisäämisestä.
3047:
3048:
3049: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3050:
3051: Suomalainen työhevoskimta on huolestutta- markkinaimisekSi valtio .joutuu käyttämään sa-
3052: vassa ·määrin loppumassa; Maa- ja metsätalous- toja miljoonia markkoja vuodessa.· Nyt myös
3053: töissä maamme alkaa jäädä yhä enempi kallis~ viljelijät maksavat noita ylituotannon markki-
3054: tuvan tuontiöljyn varaan, jonka saanti sitä noimismaksuja.
3055: paitsi mahdollisina kriisiaikoina on epävarmaa. Työhevoskannan kasvatuksen ja käytön lisää-
3056: Kuitenkin on perusteltua syytä moneltakin miseksi olisi ainakin metsäajoissa käytettävät
3057: kannalta katsottuna tukea ja edistää kotimaisen hevoset vapautettava kokonaan verotuksesta.
3058: työhevoskannan kasvatusta ja käyttöä. Esim. Lisäksi olisi työhevosia käyttävät viljelijät va-
3059: metsätöissä hevonen saattaa olla joissakin ta- pautettava markkinoimismaksuista.
3060: pauksissa yhtä tehokas kuin traktori ja erityi- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3061: sesti vaikeissa maastoissa vieläpä käytännölli- päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
3062: sempilbn. Lisälksi hevosen :käytön huomattava kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3063: etu tralktoriin ja raskaisiin metsäkoneisiin ver- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3064: rattuna on se, ettei hevonen ajoneuvoineen riko
3065: taimikikoa eikä jäiljellle jääviä puita eikä tannerra Aikooko Hallitus maamme työhevos-
3066: maaperää kovaksi eikä vahingoita myöskään kannan kasvatuksen ja käytön lisäämi-
3067: juuristoa. seksi vapauttaa metsäajoissa käytettävät
3068: Hevosten vähenemisen suurin aiheuttaja met- hevoset kokonaan verotuksesta sekä va-
3069: sätöissä on ollut verotus. Hevosten tilalle re- pauttaa tyohevosia käyttävät . vhljelijät
3070: hunkuluttajiksi laitettujen lehmien tuotannon ns. )4ituotannon marllclcinoimisma:k-
3071: suista?
3072: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1979.
3073:
3074: J. Juhani Kortesalmi
3075:
3076:
3077:
3078:
3079: 0879005653
3080: 2 1979 vp.
3081:
3082:
3083:
3084:
3085: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3086:
3087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rat ja muut käyttökorvaukset. Työsopimukseen
3088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perustuvassa metsäajossa katsotaan hevosesta
3089: olette 25 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn saaduksi käyttökorvaukseksi, ellei muuta näy-
3090: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tetä, 50 prosenttia työstä saadusta kokonais-
3091: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ansiosta. Muu osa ansiosta katsotaan verotet-
3092: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- tavaksi palkaksi. Hevostyön tulon vapauttami-
3093: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17: nen verosta edellyttäisi, että hevosesta aiheutu-
3094: neet rehu- .yms. kustannukset olisivat vastaa-
3095: Aikooko Hallitus maamme työhevos- vasti vähennyskelvottomia verotuksessa. Näiden
3096: kannan kasvatuksen ja käytön lisäämi- kustannusten erottelu maatalouden muista me-
3097: seksi vapauttaa metsäajoissa käytettävät noista tuottaisi kuitenkin veroviranomaisille vai-
3098: hevoset kokonaan verotuksesta sekä va- keuksia. Hevostyön tuottaman tulon verovapaus
3099: pauttaa työhevosia käyttävät vhljelijät olisi myös omiaan vaikeuttamaan metsäajosta
3100: ns. yili.tuotannon markkin.oi.mismak- saatavien tulojen verotuiksen valvontaa. Edellä
3101: suista? mainitut näkökohdat on otettava huomioon har-
3102: kittaessa vastattavana olevassa kysymyksessä
3103: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarkoitettua toimenpidettä verotuksen osalta.
3104: vasti seuraavaa: Työhevosia käyttävien viljelijöiden v·apautta-
3105: Maatilatalouden tuloverolain 5 § :n 1 mo- mista maataloustuotteiden markkinoimismaksu-
3106: mentin 8 kohdan mukaan ovat maatalouden jen suorittamisesta hallitus ei pidä perusteltuna.
3107: veronalaisia tuloja myös hevosista saadut vuok-
3108: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1979.
3109:
3110: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
3111: N:o 17 3
3112:
3113:
3114:
3115:
3116: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3117:
3118: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen som baseras på arbetsavtal betraktas såsom
3119: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vederlag för häst, om ej annat visas, 50 % av
3120: av den 25 april 1979 tili vederbörande medlem totalförtjänsten av arbetet. Återstoden av för-
3121: av statsrådet för avgivande av svar översänt tjänsten betraktas såsom lön viiken beskattas.
3122: avskrift av följande av riksdagsman J. Juhani Om i.nkomsten av hästarbete befriades från skatt
3123: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 17: skulle detta förutsätta, att de foder- m. fl. kost-
3124: nader som föranleds av hästen inte skulle
3125: Har Regeringen för avsikt att i syfte berättiga tili motsvarande avdrag i beskatt-
3126: att öka uppfödningen och utnyttjandet ningen. Det .skuihle doc!k våil:la sikattemyndig-
3127: av vårt lands stam av arbetshästar helt heterna svårigheter att göra skillnad mellan
3128: och hM1et befria de hästar som används dessa kostnader och de övriga utgifterna för
3129: i skogskörslor från beskattning samt lantbruket. Skattefrihet för inkomsten av häst-
3130: att befria de odlare som använder arbetet skulle också vara ägnad att försvåra
3131: arbetshästar från de s.k. marknadsfö- kontrollen beträffande beskattningen av de
3132: ringsavgifterna för överproduktion? inkomster som erhålls genom skogskörslor. De
3133: ovan nämnda synpunkterna bör beaktas, då
3134: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- man med hänsyn tili beskattningen prövar den
3135: samt anföra följande: i spörsmålet avsedda åtgärden. Regeringen
3136: Enligt 5 § 1 mom. 8 punkten inkomstskatte- anser det inte vara motiverat att befria de
3137: lagen för gårdsbruk är även hyror och annat odlare som använder arbetshästar från erläggan-
3138: vederlag för nyttjande av hästar skattepliktiga det av marknadsföringsavgifter för lantbruks-
3139: inkomster av lantbruket. Vid skogskörslor produkter.
3140: Helsingfors den 24 maj 1979.
3141:
3142: Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
3143: 1979 vp.
3144:
3145: Kirjallinen kysymys n:o 18.
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: Pihlajamäki: Luonnonsuojeluun liittyvistä epäkohdista valtion
3151: hallinnossa.
3152:
3153:
3154:
3155: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
3156:
3157: Valtakunnallisia luonnonsuojelusuunnitelmia hallitus ei tähän päivään mennessä eli yli kah-
3158: on laadittu maa- ja metsätalousministeriössä den vuoden aikana ole tehnyt edes arviota
3159: sekä komiteoissa. Seudulliset ensimmäisen vai- alueesta, saati käynnistänyt varsinaisia hintaneu-
3160: heen suojelusuunnitelman sisältävät vaihekaa- votteluja maanomistajien kanssa.
3161: vat alkavat olla seutukaavaliitoissa valmiina Luonnonsuojelualueiden osalta ei ainakaan
3162: koko maassa. Maamme alkuperäisen luonnon käytännössä ole myöskään olemassa menette-
3163: suojeluun tähtäävät suunnitelmat ovat nyt niin lyä, jota noudattaen maanomistajalle vmta1sun
3164: pitkällä, että luonnonsuojelusta vastaavat viran- maksaa korvaus hänen menetyksistään. Aivan
3165: omaiset yleensä tietävät, mitä alueita on tar- lähiaikoina tulee esimerkiksi Kruunupyyssä si-
3166: koitus suojella. jaitseva Höbäcken perattavaksi, koska valtio
3167: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain ei ole pystynyt esittämään arviota korvauk-
3168: ollut määräraha (momentilla 30.95.88) luon- sesta, jonka maanomistajat saisivat alueen suo-
3169: nonsuojelualueiden toteuttamiseen. Vuoden jelun seurauksena. Maanomistajat ovat tehneet
3170: 1978 tulo- ja menoarviossa määrä oli 6,8 mil- rahoitushakemuksen, jossa suojelulta edellyte-
3171: joonaa markkaa. Vuodeksi 1979 on varattu tään menetysten korvaamista.
3172: 6,0 miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston 24. 2. Monesti olisi maanomistaja valmis luonnon-
3173: 1978 tekemän, kansallispuistojen lähivuosien suojelun toteuttamiseen, mikäli tila, jonka hoi-
3174: kehittämistä koskevan periaatepäätöksen pe- toa aiotaan jatkaa, pysyisi elinkelpoisena. Täl-
3175: rustelumuistiossa esitetään määrärahatarpeeksi laisissa tapauksissa maanomistajat ovat halun-
3176: 7,5 miljoonaa markkaa vuodessa. Soiden suo- neet vaihtaa suojeltavan maansa samantuottoi-
3177: jelun perusohjelman toteuttaminen vaatii lisäksi seen metsätalousmaahan. Vaitio voisi jo nyt
3178: omat määrärahansa. ostaa vaihtomaata, mutta ei sitä käytännössä
3179: Myös yksityisten omistamia alueita on jou- tee. Esimerkiksi Lestijärven Matosuo tullaan-
3180: duttu sisällyttämään suojelusuunnitelmiin, koska kin lähiaikoina ojittamaan, koska maanomista-
3181: arvokkaat yksityiset luonnonalueet eivät aina jan tarpeellisena pitämää vaihtomaajärjestelyä
3182: ole korvattavissa vastaavanlaisilla valtion mail- ei ole saatu aikaan.
3183: la. Yksityisten tilojen omistajat ovat suojelu- Edellä on mainittu esimerkkeinä joitakin
3184: suunnitelmista yleensä selvillä. Viime aikoina tapauksia monien joukosta. Jo nämä esimerkit
3185: onkin valtiolle tarjottu ostettavaksi useita ti- kuitenkin selvästi osoittavat, että suojelutoimen
3186: loja eri alueilta. Näissä tapauksissa on maan- käynnistyttyä maanomistajien aloitteesta valtio
3187: omistaja ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa jou- ei pysty suoriutumaan sille toisena osapuolena
3188: tunut varsin hankalaan tilanteeseen. Myynti- kuuluvista tehtävistä. Erityisesti kiinnittävät huo-
3189: aloitteen tekemisestä kaupan tekoon on kulu- miota metsähallituksen toiminnassa tässä suh-
3190: nut erittäin pitkä aika. Vuoden kuluessa ei teessa esiintyvät suuret puutteet.
3191: yleensä ehdi tapahtua juuri mitään. Hankalaan Kysyjien saamien selvitysten mukaan luon-
3192: tilanteeseen ovat joutuneet esimerkiksi Vaasan nonsuojelualueiden toteuttamista hoidetaan si-
3193: läänissä sijaitsevan Juurikkanevan omistajat. vutoimisesti. Tämä tuntuu perustelemattomalta,
3194: Marraskuun 9 päivänä 1976 he ovat yksimieli- koska kyseessä on useiden miljoonien markko-
3195: sesti Ilmaisseet metsähallitukselle lähettämäs- jen käytön ratkaiseminen vuosittain. Edellä
3196: sään kirjeessä halukkuutensa noin 1 000 heh- oleva selittänee myös sen, miksi maanomista-
3197: taarin suojelusuon myymiseen valtiolle. Metsä- jien kanssa ei käydä henkilökohtaisia neuvot-
3198: 0879005620
3199: 2 1?79 vp.
3200:
3201: teluja siitä, mikä suojelun eri toteuttamista- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3202: voista olisi kyseiselle tilalle paras vaihtoehto, vaksi seuraavan kysymyksen:
3203: eikä siitä, kuinka suuri korvaus tai hinta olisi
3204: maksettava. Myös määrärahan käytön hitaus Onko Hallitus selvillä alkuperäisen
3205: osoittaa valtion toteuttamisorganisaatiossa ole- luonnon suojeluun liittyvistä puutteista
3206: van suuria puutteita. Esimerkiksi vuoden 1978 valtion hallinnossa ja erityisesti metsä-
3207: määrärahasta oli marraskuussa käytetty ostoihin hallituksessa, ja
3208: vasta vain 0,8 miljoonaa markkaa. Korvauksiin katsooko Hallitus, että tarvitaan pää-
3209: ei rahaa ole käytetty lainkaan. toiminen toteuttajavirkamies luonnon-
3210: Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä- suojelualueiden korvaus- ja hintakysy-
3211: järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella mysten selvittelyä varten?
3212: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1979.
3213:
3214: Veikko Pihlajamäki
3215: N:o 18
3216:
3217:
3218:
3219:
3220: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3221:
3222: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa metsähallituksen tulee saatuaan siihen mtmste-
3223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, riöltä kehotuksen suorittaa aluekohtainen arvio
3224: olette 25 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn sekä tehdä esitys siitä, mistä hinnasta alue
3225: kirjeenne n:o 112 ohella toimittanut valtio- olisi syytä hankkia valtiolle. Metsähallituksen
3226: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tekemän arvion ja ostohintaesityksen perusteel-
3227: kansanedustaja Veikko Pihlajamäen kirjallisesta la ministeriö saattaa asian valtioneuvostokä-
3228: kyselystä n:o 18, jossa tiedustellaan: sittelyyn sekä lähettää mainittuun käsittelyyn
3229: perustuvan päätöksensä metsähallitukselle, jos-
3230: Onko Hallitus selvillä alkuperäisen sa metsähallitus oikeutetaan hankkimaan pää-
3231: luonnon suojeluun liittyvistä puutteista töksessä lähemmin mainituin ehdoin asianomai-
3232: valtion hallinnossa ja erityisesti metsä- nen alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin.
3233: hallituksessa, ja - On syytä huomata, että näillä ohjeilla ei
3234: katsooko Hallitus, että tarvitaan pää- ole kumottu edellä mainitussa metsänparannus-
3235: toiminen toteuttajavirkamies luonnon- asetuksen täytäntöönpanoa koskevassa ministe-
3236: suojelualueiden korvaus- ja hintakysy- riön päätöksessä olevaa menettelyä (ohjeiden
3237: mysten selvittelyä varten? 5 kohta),
3238: Sanottua ohjekirjettään maa- ja metsätalous-
3239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriö on 4. 4. 1979 muuttanut kirjeellään
3240: vasti seuraavaa: n:o 2029/167 MMM 1979. Muutoksen mu-
3241: Valtiolle on ostettu alueita luonnonsuojelu- kaan ministeriö voi määrätä myös maatilahalli-
3242: tarkoituksiin vuodesta 1971 lähtien, jolloin tuksen suorittamaan aluekohtaisen arvion ja
3243: valtion tulo- ja menoarviossa on ollut määrä- hintaesityksen tekemisen. Lisäyksenä aikaisem-
3244: raha tätä varten. Käytännössä ostojen suoritta- paan ,on myös otettu ohje sellaisen alueen
3245: misesta on vastannut metsähallitus. hankkimisesta valtiolle, jota voitaisiin käyttää
3246: Huhtikuun 5 päivänä 1976 annetulla met- vaihtomaana yksityiselle hankittaessa tältä alue
3247: sänparannusasetuksen täytäntöönpanoa koske- valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Tällöin
3248: valla maa- ja metsätalousministeriön päätök- vaihdettavat alueet arvioi maatilahallitus ja te-
3249: sellä ( 286/76) asetettiin metsähallituksen teh- kee esityksen ministeriölle.
3250: täväksi selvittää tiettyjen määräaikojen puit- Metsähallinnon piirikunnissa on useita ar-
3251: teissa alueiden ostot luonnonsuojelutarkoituk- viointiin perehtyneitä ammattimiehiä, joiden
3252: siin, jos metsänparannustyö oli ristiriidassa tehtävänä on yksinomaan arviointityö. Kiinteis-
3253: luonnonsuojelua koskevien hankkeiden kanssa. töarviointia ei kuitenkaan voida suorittaa ka~k
3254: Kesällä 1977 julkistetun kansallispuistoko- kina vuodenaikoina. Luotettavan arvion takaa
3255: mitean mietinnön jälkeen maa- ja metsätalous- se, että työ suoritetaan lumettomana aikana,
3256: ministeriö antoi kirjeellään n:o 4959/54 MMM jolloin on todettavissa kaikki siihen vaikuttavat
3257: 1977/25. 8. 1977 ohjeet menettelystä hankit- tekijät. Tästä johtuen kesäkaudeksi kasautuu
3258: taessa maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituk- huomattava osa arviointitöistä.
3259: siin. Luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavaksi
3260: Ohjeen mukaan aloitteen jonkin alueen hank- määrätyt alueet metsähallitus arvioi metsähalli~
3261: kimisesta luonnonsuojelutarkoituksiin tekee mi- tuksen käyttöön vahvistettujen ohjeiden mu-
3262: nisteriön luonnonvarainhoitotoimisto varmistau- kaisesti. Metsätalousmaat arvioidaan metsäta-
3263: dtittuaan tätä ennen omistajan halukkuudesta lousmaina ja niiden hinnoittelussa otetaan huo-
3264: maan myymiseen valtiolle. Ostettavaksi suunni- mioon turpeen taloudellinen arvo valtion polt~
3265: tellun alueen ostohinnan selvittämistä varten toainekeskuksen ' asianomaisen turvepiirin tai
3266: 4 1979 Vp.
3267:
3268: Geologisen tutkimuslaitoksen antaman lausun- päästy lopullisiin kauppaneuvotteluihin, koska
3269: non mukaisesti. Turvearvon huomioon ottami- he eivät ole varmoja mahdollisuuksistaan saada
3270: nen alueen arvioinnissa tuli mahdolliseksi vasta maatilalain mukaisia lainoja ynnä muita etuja,
3271: ministeriön kirjeellään n:o 7797/167 MMM mikäli he myyvät lisämaiksi saamiaan alueita
3272: 1978/19. 12. 1978 annettua siitä määräyksen. valtiolle. Tältä osin ministeriö on antanut asiaa
3273: Mikäli hankittavana olevaan kohteeseen kuuluu selventäviä ohjeita maatilahallitukselle. Sopi-
3274: muuta erityisarvoa, otetaan tämä hinnoittelussa mukseen maanomistajien kanssa pyritään pääse-
3275: huomioon. Näin määräytyy hankittavan alueen mään lähitulevaisuudessa.
3276: käypä hinta. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan myös
3277: Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn Vaasan Kruunupyyssä sijaitsevan Höbäcken-nimisen
3278: läänin Juurikkanevan tapaukseen maa- ja met- puron perkaamiseen, joka oli vesihallituksen
3279: sätalousministeriö on kirjeellään n:o 3178/52 hanke. Sen osalta maanomistajien vaatimus
3280: MMM 1976/29. 6. 1976 lähettänyt asiasta met- alueen rauhoittamisesta aiheutuvan taloudellisen
3281: sähallitukselle määräyksen ryhtyä alussa maini- hyödyn korvaamisesta ei tätä koskevan valtio-
3282: tun metsänparannusasetuksen täytäntöönpanos- neuvoston päätöksen (627 /77) edellyttämän,
3283: ta annetun maa- ja metsätalousministeriön pää- korvauksen määräytymistä koskevan maa- ja
3284: töksen edellyttämiin toimenpiteisiin sen seikan metsätalousministeriön päätöksen puuttumisen
3285: selvittämiseksi, missä määrin alueen omistajat vuoksi ehtinyt päätökseen ennen ojitustoimi-
3286: ovat halukkaita myymään alueensa valtiolle. tuksen määräajan umpeutumista. Kysymyksessä
3287: Alueelle oli aiottu tehtäväksi metsänojitus- mainitun Lestijärven Matosuon osalta suojelun
3288: suunnitelma, minkä ministeriön luonnonvarain- toteuttaminen maanvaihtojärjestelyin on selvi-
3289: hoitotoimisto katsoi vaarantavan alueen vastais- tettävänä maatilahallituksessa.
3290: ta käyttöä luonnonsuojelukohteena. Alueen 12 Vuoden 1978 aikana metsähallituksella oli
3291: maanomistajasta yhdeksän ilmoitti metsähalli- käytettävissä luonnonsuojelualueiden ostoon
3292: tukselle haluavansa myydä suolla olevat tiluk- määrärahaa, kun otetaan huomioon myös edel-
3293: sensa valtiolle, mikäli niiden hinnanmääritys liseltä vuodelta siirtynyt erä, kaikkiaan 11,9
3294: tapahtuu heidän kirjeessään esittämien yksikkö- milj. markkaa. Marraskuun loppuun mennessä
3295: hintojen perusteella. Omistajien vaatimat yk- kauppoja oli tehty 6,5 milj. markan edestä.
3296: sikköhinnat olivat huomattavasti korkeammat Loppuosa 5,4 milj. markkaa oli sidottu siten,
3297: kuin mitä metsähallitus voimassa olevien oh- että niitä koskevat kaupat olivat joko kaupan-
3298: jeittensa mukaan yleensä käytti vastaavanlaisia tekovaiheessa metsähallituksessa tai ratkaisuvai-
3299: alueita hinnoitellessaan. Toisaalta valtion polt- heessa ministeriössä. Tämän lisäksi metsähalli-
3300: toainekeskuksen Pohjanmaan turvepiiri ilmoitti tuksen toimesta oli tuona ajankohtana arvioitu-
3301: metsähallitukselle, että sen toimesta tullaan na ja muuten valmisteluvaiheessa alueita, joi-
3302: kesällä 1977 jatkamaan edellisenä kesänä aloi- den arvo on useita miljoonia markkoja. Toisin
3303: tettua suoalueen turvetuotantokelpoisuuden sel- sanoen luonnonsuojelutarkoituksiin aiottuja
3304: vittämistä. Ylivieskan maatalouspiirin maata- alueita on arvioituna runsaasti enemmän kuin
3305: loustoimisto puolestaan katsoi, että puheena mitä määrärahaa on ollut olemassa. Kirjalli-
3306: oleva alue on omistajilleen tarpeellinen maatilo- sessa kysymyksessä esiintuotu väite, että määrä-
3307: jen rakentamisen ja elinkelpoisuuden kannalta. rahaa olisi käytetty vain 0,8 milj. markkaa, on
3308: Tämän vuoksi metsähallitus ilmoitti kirjeellään täysin erheellinen.
3309: n:o HkV 502/4. 1. 1977 ministeriölle, että se Maa- ja metsätalousministeriön käytettäväksi
3310: pitää epätarkoituksenmukaisena alueen hankki- maanomistajille aiheutuvien taloudellisen hyö-
3311: mista valtiolle maanomistajien ehdoilla. Samalla dyn menetysten korvaamiseen myönnettyä mää-
3312: metsähallitus esitti, että ratkaisu alueen lopul- rärahaa ei toistaiseksi ole käytetty. Määräraha
3313: lisesta käyttömuodosta tehtäisiin sen jälkeen on yksinomaan ministeriön käytössä ja kor-
3314: kun luonnonsuojelullisten ja maatilataloudellis- vaukset suoritetaan valtioneuvoston määräämien
3315: ten näkökohtien lisäksi valtion polttoainekes- perusteiden mukaisesti. Korvausten yksityiskoh-
3316: kuksen tutkimuksilla on saatu selvitys myös taisten laskemisperusteiden ja käytännön toteut-
3317: alueen turvetuotantokelpoisuudesta. Vuoden tamisen osalta on valmisteilla maa- ja metsä-
3318: 1977 lopulla ministeriö määräsi metsähallituk- talousministeriön päätös. Edellä mainittua mi-
3319: sen arvioimaan kyseiset Perhon kunnan alueel- nisteriön kirjeellä viime kuussa annettua oh-
3320: la olevat tilat. Arviointi tapahtui kesän 1978 jetta, minkä mukaan myös maatilahallitus suo-
3321: aikana. Omistajien kanssa ei kuitenkaan ole rittaa aluekohtaisia arviointeja ja ennen kaikkea
3322: .N:o 18 5
3323:
3324: vaihtomaiden arvwmnit, on pidettävä ostotoi- man sekä soidensuojelun perusohjelman to-
3325: minnan kannalta merkittävänä lisäyksenä. Maa- teuttamiseen on tarpeen käyttää eri viranomais-
3326: tilahallituksella on käytettävissään koko maan ten piiriorganisaatioita mahdollisimman paljon
3327: käsittävä organisaatioverkosto. Etenkin eteläi- hyväksi, mutta ilmeistä tarvetta on sekä osto-
3328: sen Suomen alueella, missä on yksityisomistuk- toiminnan että myöskin luonnonsuojelualueiden
3329: sessa tärkeitä suojelukohteita ja mitä aluetta perustamisesta aiheutuvan taloudellisen haitan
3330: valtion metsämaiden vähyyden vuoksi metsä- korvaamisen hoitamiseksi joustavasti lisätä eri-
3331: hallituksen organisaatio ei riittävän hyvin kata, tyisesti luonnonsuojelun toteuttamista koordi-
3332: voidaan arviointitoimintaa maatilahallituksen noivaa henkilöstöä.
3333: avulla merkittävästi tehostaa. Keskeisin kysymys edellä sanottujen luonnon-
3334: Mitä tulee esitettyyn kysymykseen päätoi- suojeluohjelmien toteuttamiselle on kuitenkin
3335: misen toteuttajavirkamiehen tarpeesta luonnon- valtion tähän tarkoitukseen varattujen määrä~
3336: suojelualueiden korvaus- ja hintakysymysten rahojen voimakas lisääminen. Maa- ja metsä-
3337: selvittelyyn, on todettava, että vahvistettujen talousministeriö on toistuvasti tehnyt esityksiä
3338: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- niiden lisäämiseksi.
3339: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1979.
3340:
3341: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
3342: 6 1979 vp.
3343:
3344:
3345:
3346:
3347: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3348:
3349: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sen, efter uppmaning därtill av mmtsteriet,
3350: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skti- uppgöra en regionbestämd värdering samt
3351: velse nr 112 av den 25 april 1979 till veder- förslag otn till vilket pris det vore skäl att
3352: börande medlem av statsrådet översänt av- förvärva området till staten. På basen av
3353: skrift av följande av riksdagsman Veikko Pih- forststyrelsens värdering och förslag till inköps-
3354: lajamäki undertecknade spörsmål nr 18: pris bringar tninisteriet ärendet till statsråds-
3355: behandling samt tillsänder forststyrelsen sitt
3356: Är Regeringen på det klara med de på nämnda behandling grundade beslut, vari-
3357: brister som vården av den ursprungliga forststyrelsen på villkor som närmare anges
3358: naturen är förenad med inom statsför- i beslutet berättigas förvärva området till
3359: valtningen, särskilt inom forststyrelsen, staten för att användas för naturvårdsändamål.
3360: och - Det är skäl att observera att dessa anvis-
3361: anser Regeringen att det behövs en ningar inte upphävt det förfaringssätt som
3362: tjänsteman med uppdraget att utreda ingår i ovannämnda ministeriebeslut rörande
3363: naturvårdsområdens ersättnings- och ve11kställighet av förordningen om skogsförbätt-
3364: prisfrågor som huvudsyssla? ring ( 5 punkten i anvisningarna) .
3365: Sagda skrivelse med anvisningar har jord-
3366: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- och skogsbruksministeriet ändrat med sin skri-
3367: samt anföra följande: velse nr 2029/167 MMM 1979. Enligt denna
3368: Till staten har områden inköpts för natur- ändring kan ministeriet också förordna jord-
3369: vårdsändamål sedan år 1971, då statsförslaget bruksstyrelsen att uppgöra en regionbestämd
3370: har omfattat anslag för detta. I praktiken är värdering och förslag till pris. Som tillägg till
3371: det forststyrelsen som har svarat för inköpen. det tidigare har också medtagits en anvisning
3372: Med jord- och skogsbruksministeriets beslut om förvärv till staten av sådant område som
3373: av den 5 april 1979 rörande verkställighet av kunde användas som utbytesmark för enskild
3374: förordningen om skogsförbättring ( 286/7 6) person, då område förvärvas av honom till
3375: ålades forststyrelsen uppgiften att inom ramen staten för naturvårdsändamål. Områden som
3376: för givna tidsperioder utreda frågan om inköp då skall utbytas värderas av jordbruksstyrelsen,
3377: av områden för naturvårdsändamål, om skogs- som också gör framställning till ministeriet.
3378: förbättringsarbetet inte var förenligt med pro- Inom forststyrelsens distrikt finns det många
3379: jekt som avsåg naturvård. med värdering förtrogna faokmän, vars upp-
3380: Sommaren 1977, efter offentliggörelsen av gift enbart är värderingsarbete. Fastighetsvär-
3381: nationalparkskommittens betänkande, utfärdade dering kan dock inte göras alla tider på året.
3382: jord- och skogsbruksministeriet genom sin skri- En tillförlitlig värdering garanteras av att
3383: velse nr 4959/54 MMM 1977/25.8. 1977 an- arbetet utförs under snölös tid, då alla med-
3384: visningar om förfaringssättet vid anskaffning verkande faktorer kan konstateras. På grund
3385: av mark till staten för naturskyddsändamål. därav koncentreras en betydande del av värde-
3386: Enligt anvisningen tas initiativ till anskaff- ringsarbetet till sommarsäsongen.
3387: ning av något område för naturvårdsändamål De områden som bestämts för anskaffning
3388: av ministeriets byrå för vården av naturtill- för naturvårdsändamål värderar forststyrelsen
3389: gångarna, sedan byrån dessförinnan försäkrat i enligt med anvisningar som fastställts att an-
3390: sig om ägarens villighet att sälja marken till vändas av forststyrelsen. Skogsbruksmarken
3391: staten. I avsikt att utreda inköpspriset för det värderas som skogsbruksmark och vid prissätt-
3392: till inköp planerade området skall forststyrel- ningen beaktas torvens ekonomiska värde en-
3393: N:o 18 7.
3394:
3395: ligt utlåtande som åvgetts av statens bränsle- slutet av år 1977 förordnade ministeriet forst~
3396: centrals vederbörande torvdistrikt ellet av styrelsen att värdera ifrågavarande lägenheter
3397: Geologiska forskningsanstalten. Det blev möj- belägna inom Perho kommuns område. Vär-
3398: ligt att beakta torvvärdet vid värdering av deringen gjordes sommaren 1978. Slutgiltiga
3399: området först sedan ministeriet med sin skri- handelsunderhandlingar med ägarna har dock
3400: velse nr 7797/167 MMM 1978/19. 12.1978 inte kunnat inledas, emedan ägarna inte är
3401: utfärdat en bestämmelse därom. Om annat spe- fullt övertygade om sina möjligheter att få
3402: cialvärde ingår i det · objekt som skall an- lån enligt lagen om gårdsbruksenheter och
3403: skaffas, beaktas detta vid prissättningen. På andra förmåner i det fall att de tili staten
3404: detta sätt fastställs det gängse priset för det säljer områden som de erhållit som tillskotts-
3405: område som skall anskaff.as, jord. Till dessa delar har ministeriet tili jord·
3406: Vad beträffar det i spörsmålet anförda fallet bruksstyrelsen utfärdat klarläggande anvisning-
3407: Juurikkaneva i Vasa Iän har jord- och skogs- ar. Avsikten är att inom den närmaste fram-
3408: bruksministeriet med sin skrivelse nr 3178/.52 tiden få till stånd ett avtal med markägarna,
3409: MMM 1976/29. 6. 1976 förordnat forststyrel- I spörsmålet hänvisas också till rensningen
3410: sen att i detta ärende vidta sådana åtgärder av Höbäck benämnda bäck i Kro)Joby, vilket
3411: som förutsätts i jord" och skogsbruksministe- var vattenstyrelsens projekt. För den delen
3412: riets i början nämnda beslut .om verkställig- hann beslut inte fattas beträffande markägar-
3413: het av förordningen om skogsförbättring, detta nas krav på ersättning för förlust av ekono-
3414: i syfte att utreda i viiken mån områdets ägare misk nytta tili följd av områdets fridlysning,
3415: är benägna att sälja sina områden tili staten. förrän fristen för dikningsförrättningen hade
3416: Avsikten var att för områden uppgöra en · löpt ut, på grund av att det i statsrådets beslut
3417: skogsdikningsplan, som ministeriets byrå för ( 627/77) förutsatta jord- och skogsbruksmi-
3418: vården av naturtillgångarna ansåg äventyra nisteriets beslut om bestämmande av ersätt·
3419: områdets framtida bruk som naturvårdsobjekt. ning fortfarande saknades. Vad beträffar i
3420: Av områdets tolv markägare meddelade nio spörsmålet nämnda Lestijärvi Matosuo, ut-
3421: forststyrelsen att de var villiga att tili staten reder jordbruksstyrelsen frågan om skyddandet
3422: sälja sina på myrmark belägna ägor, om pris- genom ägobytesreglering.
3423: sättningen av dessa sker på basen av de i deras Under år 1978 hade forststyrelsen till sitt
3424: skrivelse anförda priserna per enhet. De priser förfogande för inköp av naturvårdsområden
3425: ägarna begärde per enhet var avsevärt högre anslag på totalt 11,9 milj. mk, med beaktande
3426: än vad forststyrelsen enligt gällande anvis- av en från föregående år överförd rat. Fram
3427: ningar i allmänhet tillämpade vid sin prissätt· tili slutet av november hade inköp gjorts för
3428: ning av områden av motsvarande slag. A andra 6,5 milj. mk. Resterande del, 5,4 milj. mk,
3429: sidan informerade statens bränslecentrals Ös- var bunden så, att köpen därmed antingen
3430: terbottens torvdistrikt forststyrelsen om att stod på köpslutsstadiet i forststyrelsen eller
3431: man sommaren 1977 genom dess försorg kom- avgörandestadiet i ministeriet. Genom forst·
3432: mer att fortsätta den utredning om myrom- styrelsens försorg var därtill vid den tid-
3433: rådets lämplighet för torvproduktion som på- punkten områden värderade och under be-
3434: börjades föregående sommar. Ylivieska lant- redning, vars värde uppgår tili flera miljoner
3435: bruksdistrikts lantbruksbyrå å sin sida ansåg mark. Med andra ord har för naturvårdsända-
3436: att ifrågavarande område är nödvändigt för mål avsedda områden blivit värderade för
3437: ägarna med tanke på byggande av bruknings- långt utöver disponibla anslag. Det i spörsmålet
3438: enheter och livsduglighet. På grund därav framförda påståendet att endast 0,8 milj. mk
3439: meddelade forststyrelsen ministeriet med sin av anslagen blivit använda är helt missvisande.
3440: skrivelse nr HkV 502/4. 1. 1977 att den anser Det tili jord- och skogsbruksministeriets för-
3441: det vara oändamålsenligt att till staten anskaffa fogande ställda beviljade anslaget för ersättan-
3442: området på markägarnas villkor. Samtidigt de av förlust av ekonomisk nytta för mark-
3443: föreslog forststyrelsen att beslut om slutgiltig ägarna har hittills inte blivit använt. Anslaget
3444: form för nyttjande av området skulle fattas står enbart till ministeriets förfogande och
3445: sedan naturvårds- och gårdsbruksaspekter blivit ersättningarna utbetalas på grunder som stats-
3446: kompletterade med en utredning baserad på rådet bestämmer. För detaljerade beräknings-
3447: statens bränslecentrals undersökningar om om- grunder och genomförande i pra~ktiken är ett
3448: rådets lämplighet för torvproduktion. Vid beslut av jord- och skogsbruksministeriet under
3449: g 1979 vp.
3450:
3451: beredning. Ovannämnda, genom m1n1steriets nings- och prisfrågor, måste konstateras att
3452: brev senaste månad utfärdade anvisning, enligt för ett förverkligande av fastställda utveck-
3453: vilken också jordbruksstyrelsen gör regionbe- lingsprogram för nationalparker och naturpar-
3454: stämda värderingar och framför allt värdering ker samt av basprogrammet för myrskyddet är
3455: av utbytesmark, måste anses vara ett anmärk- det nödvändigt att så mycket som möjligt till-
3456: ningsvärt tillägg med tanke på inköpsverksam- godogöra sig olika myndigheters distriktsorga-
3457: heten. Jordbruksstyrelsen förfogar över ett or- nisationer. Men ett uppenbart behov finns att
3458: ganisationsnät som omfattar hela landet. Sär- såväl för handläggning av inköpen som för att
3459: skilt inom södra Finlands område, där det ersätta ekonomiska olägenheter tili följd av in-
3460: finns viktiga skyddsobjekt i privatägo och rättande av naturvårdsområden smidigt utöka
3461: vilket område till följd av knappheten på särskilt den personai som koordinerar för-
3462: statlig skogsmark inte tillräckligt väl täcks av verkligandet av naturvården.
3463: forststyrelsens organisation, kan värderings- Den mest centrala frågan för förverkligande
3464: verksamheten med bistånd av forststyrelsen av sagda naturvårdprogram är dock en kraftig
3465: i betydande grad effektiveras. ökning av de anslag staten reserverat för detta
3466: Vad beträffar den framställda frågan om ändamål. Jord- och skogsbruksministeriet har
3467: behovet av en tjänsteman vars huvudsyssla upprepade gånger gjort framställningar om
3468: vore att utreda naturvårdsområdenas ersätt- ökning av dem.
3469: Helsingfors den 18 maj 1979.
3470:
3471: Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
3472: 1979 vp.
3473:
3474: Kiqallinen kysymys n :o 19.
3475:
3476:
3477:
3478:
3479: P. Vennamo ym.: Valtion investointirahastoa koskevien sään-
3480: nösten muuttamisesta.
3481:
3482:
3483: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
3484:
3485: Yhteiskuntamme ttiie~aisuus on yksityisen lainoista on jäänyt varsin vähäiseksi. Se on ol-
3486: yritteliäisyyden ja kansan omatoimisuuden va- lut viime vuosina reilusti alle 10 prosenttia,
3487: rassa. Ilman kansaamme työllistävää erit;risesti jopa alle 5 prosenttia. Tämä ei ole oikein
3488: pientä ja keskisuurta yritteliäisyyttä ei nykyi- eikä vastaa sitä, mitä lakia säädettäessä edel-
3489: nen yhteiskuntajärjestyksemme voi pysyä pys- lytettiin.
3490: tyssä, jolloin ajaudumme maassamme ylipää- Pienteollisuuden ja pienyritteliäisyyden osuu-
3491: semättömiin vaikeuksiin. den pienuuteen investointirahaston lainoi:sta on
3492: Kireät lainamarkkinat ja epäonnistunut ta- vaikuttanut lähinnä kolme syytä. Hakemuksia
3493: louspolitiikka ovat viime vuosina ajaneet on ollut varsin vähän, niistäkin on evätty vie-
3494: maamme pienen ja keskisuuren yritteliäisyy- lä huomattava osa sekä huomattava osa rpien-
3495: den paheneviin vaikeuksiin. Tämä on johta- yritteliäisyydestä on jäänyt investointirahaston
3496: nut laajaan työttömyyteen ja kansan toimeen- tarjoamien lainamahdollisuuksien ulkopuolelle,
3497: tulon heikkenemiseen. Kehitykseen on saata- mm. kaupan ja palvelujen yritykset eivät voi
3498: va korjaus. nykyisten säännösten mukaan saada investoin-
3499: Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, tirahastosta lainaa.
3500: että yrittämisen edellytykset maas,sa säilyvät. Pienteollisuuden investointirahastolle osoit-
3501: Tämä merkitsee sekä sitä, että yritteliäisyyden tamien hakemusten vähäisyys johtuu pääosin
3502: toimintamahdollisuuksia ei saa vaikeuttaa sekä siitä, ettei sillä ole vielä riittävää tietoa ra-
3503: sitä, että yhteiskunta omilla toimenpiteillään haston tarjoamista lainamahdollisuuks1sta. Sik-
3504: pyrkii edesauttamaan yritystoiminnan tervettä si pitäisi tiedotustoimintaa nimenomaan pien-
3505: kehitystä. Lainoitus on tässä suhtees,sa varsin teollisuuden ja pienen ja keskisuuren yritteli-
3506: keskeisessä asemassa. äisyyden suuntaan lisätä. Samoin tulisi pienten
3507: Antaessaan eduskunnalle esityksensä laiksi yritysten lainahakemusten kohtelua investointi-
3508: valtion investointirahastosta (HE n:o 114/ rahaston lainoista päätettäessä lieventää, jol-
3509: 197 4) totesi hallitus esityksensä perusteluissa loin niille ohjautuisi lainoista suurempi osuus.
3510: mm.: "Tarkoituksena on, että vahvistaessaan Lisäksi tulisi harkita lain säännösten muutta-
3511: rahaston sijoitussuunnitelman valtioneuvosto sa- mista siten, että investointirahastosta voitaisiin
3512: malla antaa ohjeet siitä, että sijoitustoiminnassa myöntää lainoja myös ei-teolHsille pienille ja
3513: suhtaudutaan tasapuolisesti niin yksityisen sek- keskisuurille yrityksille erityisesti kaUIPan ja
3514: torin kuin valtionyhtiöidenkin investointeihin palveluelinkeinojen aloilla. Perustelujen osalta
3515: ja että varoista rahoitetaan mm. energiatuo- viittaamme lisäksi investointirahastoa koskevaa
3516: tannon ja pienteollisuuden investointeja." Näin lakia käsiteltäessä asiaan jättämäämme lakialoit-
3517: siis hallitus jo tuolloin korosti pienteollisuu- teeseen, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana
3518: den investointitarvetta, jota painotusta edus- oli ed. P. Vennamo (lakialoite n:o 320/1974
3519: kunta käsittelyssään ja lain hyväksyessään vielä vp.), sekä siinä esitettyihin perusteluihin.
3520: lisää painotti. Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
3521: Vastoin hallituksen esityksessään esittämää valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
3522: kantaa ja eduskunnan lain hyväksyessään aset- esitämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
3523: tamia vaatimuksia pienteollisuuden lainojen omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjal-
3524: osuus investointirahaston kautta myönnetyi:stä lisen kysymyksen:
3525:
3526: 087900556T
3527: 2 1979 vp.
3528:
3529: Tietääkö Hallitus, että valtion in- suunnitteleeko Hallitus investointi-
3530: vestointirahaston kautta myönnettävistä rahastoa koskevien säännösten muutta-
3531: lainoista menee pienelle ja keskisuurel- mista niin, että tuotannollisten inves-
3532: le yritteliäisyydelle vain murto-osa, ja tointien ohella pienyritteliäisyys voitai-
3533: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- siin myös kaupan ja palvelujen yritys-
3534: siin pienteollisuuden taholta investointi- ten investointien osalta saattaa inves-
3535: rahastolle osoitettujen lainahakemusten tointirahaston lainanannon piiriin?
3536: lisäämiseksi mm. tiedotustoimintaa li-
3537: säämällä ja hylättyjen hakemusten mää-
3538: rää pienentämällä, sekä
3539: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1979.
3540:
3541: Pekka Vennamo Urpo Leppänen
3542: N:o 19 3
3543:
3544:
3545:
3546:
3547: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
3548:
3549: Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa joittavia yrityksiä palvelevien kiinte1stöjen, ra-
3550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kennusten ja niihin liittyvien laitteiden hank-
3551: olette 27 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn kimista ja rakentamista varten. Lainmuutoksen
3552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tarkoituksena on tukea teollisuuskylien synty-
3553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- mistä sekä lähinnä kuntien omistamien teolli-
3554: edustaja Pekka Vennamon ym. näin kuulu- suustalojen ja -hallien rakentamista myös Ete-
3555: vasta kirjallisesta kysym}"ksestä n: o 19: lä-Suomessa.
3556: Valtion investointirahaston varoista myön-
3557: Tietääkö Hallitus, että valtion in- nettävien lainojen yleisistä ehdoista annetun
3558: vestointirahaston kautta myönnettärvistä valtioneuvoston päätöksen (423/75) 1 §:n
3559: lainoista menee pienelle ja kesbsuurel- mukaan rahaston varoista myönnetään lainoja
3560: le yritteliäisyydelle vain murto-osa, ja taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyk-
3561: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- set omaaville yrityksille erityisesti sellaisten
3562: siin pienteollisuuden taholta investointi- laissa tarkoitettujen tuotannollisten investoin-
3563: rahastolle osoitettujen lainahakemusten tien rahoittamiseksi, jotka edistävät vaihtota-
3564: lisäämiseksi mm. tiedotustoimintaa li- seen tasapainottamista, energian säästöä, ener-
3565: säämällä ja hylättyjen hakemusten mää- giatuotannon kehittämistä, tuottavuuden ko-
3566: rää pienentämällä, sekä hottamista tai uuden tuotantotekniikan käyt-
3567: suunnitteleeko Hallitus investointira- töönottamista.
3568: hastoa koskevien säännösten muuttamis- Lainoitettavista investoinneista on lisäksi an-
3569: ta niin, että tuotannollisten investoin- nettu yksityiskohtaisempia määräyksiä rahas-
3570: tien ohella pienyritteliäisyys voitaisiin ton sijoitussuunnitelmien vahvistamisen yhtey-
3571: myös kaupan ja palvelujen yritysten in- des!Sä varojen käytöstä annetuissa tarkemmissa
3572: vestointien osalta saattaa investointira- määrä yksissä.
3573: haston lainanannon piiriin? Investointirahaston lainanantaa koskevissa
3574: määräyksissä on pienteollisuuden erityisalasuh-
3575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teet otettu huomioon siten, että pienteollisuu-
3576: vasti seuraavaa: delle lainat myönnetään markkamääräisinä lai-
3577: Valtion investointirahastosta annetun lain noina, kun muihin tarkoituksiin myönnettävis-
3578: ( 74/7 5) mukaan rahasto on perustettu talou- tä lainoista on myönnettävä vähintään puolet
3579: dellista kasvua alueellisesti tasapuolisesti edis- valuuttamääräisinä. Pienteollisuuden lainoista
3580: tävien, kansainvälistä kilpailukykyä parantavien saadaan valtioneuvoston määräämissä rajoissa
3581: tai työllisyyden turvaamiseksi ja tulotason pa- myöntää osa käypää korkoa alemmallakin ko-
3582: rantamiseksi tarpeellisten investointien rahoit- rolla. Yleisehtojen mukaan pienteollisuudeksi
3583: tamiseksi. Rahaston varoista myönnetään laino- luetaan sellainen yritys, jonka liikevaihto on
3584: ja yrityksille mainittuja tavoitteita ed~stävien enintään 15 miljoonaa markkaa vuodessa. Pien-
3585: tuotannollisten investointien rahoittamiseen. teollisuuteen rinnastetaan myös muuta tuotan-
3586: Tämän lisäksi lainoja voidaan lakiin 2 päivänä nollista toimintaa harjoittavat yritykset, kuten
3587: maaliskuuta 1979 tehdyn muutoksen ( 264/ kalanviljelylaitokset, turkis- ja kasvitarhat, joi-
3588: 79) jälkeen myöntää kehitysalueiden ja niihin den vuotuinen liikevaihto ei ylitä 15 miljoo-
3589: kuulumattomien lisätuki- ja tukialueiden ul- nan markan rajaa.
3590: kopuolella kunnille ja sellaisille tarkoitusta var- Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi
3591: ten rperustetuille kiinteistöyrityksille, joissa kun- valtion investointirahastosta eduskunta samalla
3592: ta on osakkaana, tuotannollista toimintaa har- edellytti, että pienteollisuuden lainoitukseen
3593: 4 1979 vp.
3594:
3595: myö?netään 60 miljoonaa markkaa. Rahaston yrittäjiä rahoituskysymyksissä. Tiedotustoimin-
3596: varoista on viime vuoden loppuun mennessä ta on jo tähän mennessä ollut suhteellisen laa-
3597: jo myönnetty pienteollisuudelle 286 lainaa yh- jaa ja monipuolista ja sitä tullaan edelleen jat-
3598: tdsmäärältään yli 86 miljoonaa markkaa. Pien- kamaan. Vielä voidaan todeta, että Postipan-
3599: teollisuudelle myönnettyjen lainojen lukumäärä kin lisätyn johtokunnan, joka valmistelevas-
3600: on yli puolet rahaston koko lainakannasta, ti käsittelee investointirahastosta myönnettäviä
3601: mutta pienteollisuuden investointien laatu ja lainoja koskevat asiat, viidestä lisäjäsenestä on
3602: laajuus huomioon ottaen näiden lainojen yh- kaksi teollisuuden edustajaa. Heistä toinen
3603: teismäärä on luonnollisesti huomattavasti pie- edustaa Pienteollisuuden Keskusliitto ry:tä ja
3604: nempi kuin muille yrityksille myönnettyjen toinen Teollisuuden Keskusliitto ry:tä.
3605: lainojen yhteismäärä. Tässä yhteydessä on li- Huomioon ottaen investointirahastolle asete-
3606: säksi huomattava, että kuluvana vuonna aloi- tut tavoitteet rahaston varoista rahoitetaan lä-
3607: tettavalla kuntien teollisuustilainvestointien ra- hinnä sellaisia teollisuusrakennus-, kone- ja lai-
3608: hoittam1sella tuetaan erityisesti pienteollisuut- teinvestointeja, jotka ensisijaisesti tähtäävät
3609: ta, sillä valtaosa rakennettaviin teollisuustiloi- tuotantokapasiteetin laajentamiseen tai yrityk-
3610: hin sijoittuvista yrityksistä tulee ilmeisesti ole- sen tuottavuuden kohottamiseen. Rahastoa kos-
3611: maan pienteollisuusyrityksiä. kevat säännökset ja määräykset eivät kuiten-
3612: Rahaston toimintaa ja lainoitusmahdollisuuk- kaan estä rahoittamasta myös kaupan ja mui-
3613: sia on Postipankin toimesta selvitetty erityi- den palveluelinkeinojen tuotannollisia käyttö-
3614: sesti pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuu- omaisuusinvestointeja, jos ne täyttävät asetetut
3615: den edustajille järjestetyissä tilaisuuksissa eri vaatimukset ja jos lainan myöntämisen edelly-
3616: puolilla maata. Lisäksi tiedotustoiminnassa on tykset ovat muutoinkin olemassa. Käytännössä
3617: oltu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministe- tällaisiin investointeihin onkin myönnetty ra-
3618: riön teollisuuspiirien, teollisuutta edustavien haston varoista lainoja. Rahaston toiminnan
3619: järjestöjen, kauppakamarien, maakuntaliittojen laajentaminen käsittämään palveluelinkeinojen
3620: ja kuntien elinkeinoasiamiesten kanssa. Posti- muita kuin tuotannollisia investointeja ei aina-
3621: pankin pääkonttori ja konttoriverkosto sekä kaan tässä vaiheessa tuntuisi aiheelliselta.
3622: muutkin rahalaitokset opastavat ja neuvovat
3623: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1979.
3624:
3625: Valtiovarainministeri Paul Paavela
3626: N:o 19
3627:
3628:
3629:
3630:
3631: T i II R i k s d a g en s H e r t T a I m a n.
3632:
3633: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen dana för ändamåiet grundade fastighetsföretag
3634: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri- i vilka kommun ät delägate, föt an:skaffning
3635: velse av den 27 april 1979 tili vederbörande och hyggande av fastighetet, byggnadet och
3636: mediem av statsrådet för avgivande av svar dättill hörande anordningat avsedda att tjäna
3637: översänt avskrift av föijande av riksdagsman företag viika bedtivet ptoduktiv vetksamhet.
3638: Pekka Vennamo m. fl. undertecknade spörsmåi Syftet med Iagändringen ät att stöda upp-
3639: nr 19: komsten av industribyat samt byggandet av
3640: industrihus och -hallat som ftämst ägs av
3641: Ät Regetingen medveten om att kommunerna även i södra Finland.
3642: endast en bråkdel av de Iån som bevil- Enligt 1 § statstådets beslut om de allmän-
3643: jas via statens investetingsfond gåt tili na villkoren för lån som beviljas av 1statens
3644: små och medeistota fötetag, och investeringsfonds medel ( 423/75) beviljas av
3645: ämnat Regeringen vidta åtgärdet i statens investetingsfonds medel Iån åt företag
3646: syfte att öka antalet ansökningat om lån som har förutsättningat föt ekonomiskt Iön-
3647: hos investeringsfonden ftån småindus· sam vetksamhet speciellt föt finansiering av
3648: trin, bl.a. genom att öka infotmatio- sådana i lagen avsedda investetingat föt pro-
3649: nen och minska antaiet ansökningat duktion, vilka främjat utjämningen av bytes-
3650: som avslås, samt balansen, inbespating av enetgi, utvecklande av
3651: hat Regeringen pianet på att ändta enetgiptoduktionen, höjningen av ptoduktivite-
3652: stadgandena tötande investeringsfonden ten ellet infötande av en ny ptoduktionstekni:k.
3653: så, att småföretagsamheten, fötutom i Angånde de investeringat, föt vi1ka lån be-
3654: ftåga om ptoduktiva investeringat, skui- viljas, hat dessutom utfätdats meta detaijeta·
3655: Ie komma att betötas av investetings- de föteskriftet i de noggtannate bestämmeiset
3656: fondens Iångivning även i ftåga om in- som utfätdades om användningen av medlen i
3657: vesteringat som göts av fötetag inom samband med att fondens investetingspianet
3658: handeln och setvicenätingen? fastställdes.
3659: I bestämmeisetna om investetingsfondens
3660: Såsom svat på detta spötsmåi får jag vötd- Iångivning hat småindustrins särföthållanden
3661: samt anföta föijande: beaktats så, att småindusttin beviijas Iån i
3662: Enligt lagen om statens investetingsfond matkbelopp, medan minst hälften av de lån
3663: (74/75) hat fonden gtundats föt finansieting som beviljas föt andta ändamål skall beviljas
3664: av sådana investetingat föt produktion, vilka i valutabelopp. Av småindusttins lån fåt en
3665: på ett jämlikt sätt tegionalt främjat den eko- del inom av statstådets bestämda gtänset be-
3666: nomiska tillväxten, fö11bätttat den intetnatio- viljas mot en tänta som ät lägte än gängse
3667: nella konkutrensktaften ellet är erforderliga tänta. Enligt de allmänna villkoten bettaktas
3668: för tryggande av sysselsättningen och fötbätt· fötetag, vars åtsomsättning ät högst 15 milj.
3669: ring av inkomstnivån. Av fondens medei be- mk, som småindustti. Med småindustri jäm-
3670: viljas lån åt företag för finansieting av pto· ställs även fötetag som bedrivet annan pro-
3671: duktiva investetingat som ftämjat nämnda mål. duktiv vetksamhet, t.ex. Bskodlingsanstaltet,
3672: Härutövet kan Iån, eftet den ändting av la- pälsdjutsfatmet och trädgåtdat, vilkas årsom-
3673: gen som gjotdes den 2 mars 1979 ( 264/79), sättning inte övetstiget 15 milj. mk.
3674: beviljas annotstädes än inom utvecklingsomtå- I det tiksdagen godkände tegetingens pto·
3675: den samt tilläggsstöds- och stödomtåden utan- position med fötslag tili lag om statens in-
3676: för utvecklingsomtådena åt kommuner och så- vesteringsfond fötutsatte den att 60 milj. mk
3677: 087900556T
3678: 6 1979 vp.
3679:
3680: beviljas för långivning tili småindustrin. Av gor. Informationsverksamheten har redan hit-
3681: fondens medel hade småindustrin intill utgång- tills varit relativt omfattande och mångsidig
3682: en av senaste år redan beviljats 286 lån, till och man kommer alltjämt att fortsätta med
3683: ett sammanlagt belopp av mera än 86 milj. den. Det kan ytterligare framhållas att två
3684: mk. Antalet lån som beviljats småindustrin av de fem extra medlemmar som hör till
3685: utgör mera än hälften av fondens lånebestånd, Postbankens förstärkta direktion, viiken preli-
3686: men med beaktande av arten och omfattningen minärt behandlar ärenden angående lån som
3687: av småindustrins investeringar är det samman- beviljas ur investeringsfonden, företräder in-
3688: lagda beloppet av dessa lån naturligtvis av- dustrin. Den ena företräder Centralförbundet
3689: sevärt myoket mindre än det :sammanlagda be- för hantverk och småindustri r.f. och den andra
3690: loppet av de lån som beviljats andra före- Industrins Centralförbund d.
3691: tag. I detta sammanhang :bör det dessutom Med beaktande av de mål som uppställts
3692: beaktas att speciellt småindustrin kommer att för investeringsfonden finansieras med investe-
3693: stödas med den finansiering av kommuner- ringsfondens medel främst sådana industribygg-
3694: nas industriutrymmesinvesteringar som inleds nads- ooh maskininvesteringar samt investe-
3695: under innevarande år, ty huvudparten av de ringar i anordningar, vilka i första hand tar
3696: företag som etablerar sig i de industriutrym- sikte på en ökning av produktionskapaciteten
3697: men som skall byggas kommer uppeiJibarligen eller en förbättring av företagets lönsamhet.
3698: att vara småföretag. Stadgandena och bestämmelserna angående fon-
3699: Fondens verksamhet och möjligheter att ge den förhindrar doclc inte en finansiering även
3700: lån har på åtgärd av Postbanken utretts vid av produktiva investeringar i anläggningstill-
3701: de informationstillfällen som anordnats på oli- gångar inom handeln och den övriga service-
3702: ka håll i landet främst för småindustrins och näringen, om dessa investeringar uppfyller
3703: den medelstora industrins företrädare. Vidare kraven och förutsättningar för beviljande av
3704: har man i informationsverksamheten samarbe- lån föreligger även i övrigt. I praktiken har
3705: tat med handels- ooh industriministeriets in- lån även beviljats av fondens medel för dyli-
3706: dustridisttikt, de organisationer som företräder ka investeringar. En utvidgning av fondens
3707: industrin, handelskamrarna, landskapsförbun- verksamhet så, att den skulle omfatta även
3708: den och kommunernas näringsombudsmän. andra än produktiva investeringar inom :servi-
3709: Postbankens huvudkontor och kontorsnät samt cenäringarna, förefaller åtminstone inte i detta
3710: även övriga penninginrättningar handleder fö- skede motiverad.
3711: retagarna och ger dem råd i finansieringsfrå-
3712: Helsingfors den 24 maj 1979.
3713:
3714: Finansminister Paul Paavela
3715: 1979 vp.
3716:
3717: Kirjallinen kysymys n:o 20.
3718:
3719:
3720:
3721:
3722: Valo ym.: Lääninoikeuksissa olevien verovalitusten käsittelyn
3723: nopeuttamisesta.
3724:
3725:
3726: Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ,11 e.
3727:
3728: Verovalituksia on lääninoikeuksissa käsitte- Vielä on huomattava, että valitusten käsit-
3729: lemättöminä tai käsittelyn alaisina huomattavat telyn aikana nämä verotustoimenpiteet vaikeut-
3730: määrät. Muun muassa Uudenmaan lääninoikeu- tavat seuraavien vuosien veroilmoitusten laa-
3731: dessa on 31. 3. 1979 käsittelyn alaisena 14 337 dintaa sekä lopullista verotusta.
3732: kpl ratkaisemattomia verovalituksia. Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
3733: Verovalitukset kestävät lääninoikeuksissa jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
3734: keskimäärin 2-3 vuotta ja jopa kauemminkin tämme valtioneuvoston asianomaisen Jasenen
3735: ja näin saattaa verovelvollisen koko tulevaisuus vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3736: olla uhanalainen, koska verojen perintä toimi-
3737: tetaan kuitenkin ajallaan ja omaisuuden ulos- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3738: mittaukset ym. toimenpiteet pannaan täytän- ryhtyä nopeuttaakseen lääninoikeuksis,sa
3739: töön, vaikkakin useimmissa tapauksissa verova- olevien verovalitusten käsittelyjen rat-
3740: litukset ovat täysin aiheellisia ja johtavat kä- kaisemista?
3741: sittelyn jälkeen verovelvolliselle myönteiseen
3742: päätökseen.
3743: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1979.
3744:
3745: Tauno Valo Matti Maijala Eva-Maija Pukkio
3746: M. Jaatinen Olli Helminen Tapani Mörttinen
3747: Mauri Vänskä Peter Muurman Mauri Miettinen
3748: Matti Hakala Olavi Ronkainen Saara Mikkola
3749: Toivo Mäkynen Ulla Järvilehto Eeva Kauppi
3750: Helge Saarikoski Impi Muroma ] almari T orikka
3751: Arto Lampinen Esko J. Koppanen Tuulikki Petäjäniemi
3752: Terhi Nieminen-Mäkynen Asser Stenbäck Eero Lattula
3753: Matti Viljanen Väinö Rautiainen Ben Zyskowicz
3754: Juhani Laitinen Esko Almgren Helena Pesola
3755: Tapio Holvitie Heikki Perho Erkki Pystynen
3756: Anna-Kaarina Louvo Sauli Hautala Ulla Puolanne
3757: Irma Rihtniemi-Koski Helvi Hyrynkangas Toivo T. Pohjala
3758: Pekka Löyttyniemi Anneli Kivitie Lauri Impiö
3759: Heikki Järvenpää Urho Pohto Pekka Vennamo
3760: Ritva Laurila Pär Stenbäck Martti Ursin
3761: Aila Jokinen Saara-Maria Paakkinen Eino Poutiainen
3762: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Urpo Leppänen Sinikka Karhuvaara
3763: Juuso Häikiö Marjatta Väänänen Pentti Sillantaus
3764: Antero Juntumaa I.-C. Björklund Ilkka Kanerva
3765: Mikko Jokela Olavi Nikkilä Elisabeth Rehn
3766: Mauno Manninen Matti Hokkanen Boris Renlund
3767: Juhani Saukkonen Sampsa Aaltio Jutta Zilliacus
3768:
3769: 087900553P
3770: 2 1979 vp.
3771:
3772:
3773:
3774:
3775: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3776:
3777: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- tusten käsittelyn nopeuttamisesta. Tässä suh-
3778: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- teessa on käytettävissä monia eri tapoja, jois-
3779: mies, olette 27 päivänä huhtikuuta 1979 päi- ta voidaan mainita mm. asioiden käsittelyjär-
3780: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- jestystä koskevien lainsäännösten nykyaikaista-
3781: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen minen sekä lääninoikeuksien tosiasiallisten työs-
3782: kansanedustaja Tauno Valon ym. näin kuulu- kentelyolosuhteiden kehittäminen ja työmene-
3783: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 20: telmien tehostaminen.
3784: Sisäasiainministeriön asettama lääninoikeus-
3785: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo työryhmä jätti 9. 3. 1978 ehdotuksensa "toi-
3786: ryhtyä nopeuttaakseen lääninoikeuksissa menpiteiksi lääninoikeuksien työskentelyä vai-
3787: olevien verovalitusten käsittelyjen rat- keuttavien tekijöiden vähentämiseksi ja asioi-
3788: kaisemista? den käsittelyn jouduttamiseksi". Useiden työ-
3789: ryhmän ehdotusten johdosta on ryhdytty toi-
3790: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menpiteisiin ja sisäasiainministeriö on tehnyt
3791: vasti seuraavaa: aloitteita muille viranomaisille lääninoikeuk,sien
3792: Vuodelta 1977 tOlmltetusta verotuksesta toimintaedellytysten parantamiseksi. Vuonna
3793: tehtiin tutkijalautakunnille veromuistutuksia 1978 muutettiin mm. lääninoikeuslakia ja -ase-
3794: 132 543 kpl. Verotoimistoihin saapui veron- tusta siten, että työtilanteen vaatiessa läänin-
3795: oikaisuvaatimuksia vuoden 1978 aikana 44 355 oikeuden esittelijä voi toimia yhtenä läänin-
3796: kpl. Vuoden 1979 helmikuun tilaston mukaan oikeuden jäsenenä. Näin voidaan vapauttaa
3797: lääninoikeuksissa oli ratkai,semattomia verova- lääninoikeuden jäseniä esittelytehtäviin ja saada
3798: lituksia 45 546 kpl. Nykyisin verovelvollinen työvoiman käyttö tarkoituksenmukaisemmaksi.
3799: voi itse valita, tekeekä hän ensi vaiheessa Sisäasiainministeriö asetti vuonna 197 8 työ-
3800: muutoksen saamiseksi verotukseen vaatimuk- ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää mahdol-
3801: sen veronoikaisusta verolautakunnalle, vero- lisuuksia erilaisten päätösmallien ja -lomakkei-
3802: muistutuksen tutkijalautakunnalle vai verovali- den käytön lisäämiseen lääninoikeuksissa. Lo-
3803: tuksen lääninoikeudelle. Lääninoikeuksien jut- makkeita kokeillaan parhaillaan Hämeen lää-
3804: turuuhkan purkamiseksi on käytettävissä kaksi ninoikeudessa ja niistä on saatu hyviä koke-
3805: eri tapaa eli lääninoikeuksiin tulevien asioiden muksia nimenomaan työn jouduaarnisen kan-
3806: lukumäärän rajoittaminen ja lääninoikeuksien nalta.
3807: työskentelyn tehostaminen. Verotuslain 93 §:n mukaan valtion- ja kun-
3808: Kehittämällä verono1kaisusta tai veromuistu- nanasiamiehelle tulee tehdyn valituksen joh-
3809: tuksesta pakollinen ensi asteen oikaisu- ja dosta varata tilaisuus vastineen antamiseen.
3810: muutoksenhakukeino rajoitettaisiin tuntuvasti Apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt verohal-
3811: lääninoikeuksiin saapuvien asioiden lukumää- lituksen huomiota asiamiesten vastineitten vii-
3812: rää. Kumpi linja eli pakollinen itseoikaisu vai västymiseen. Tämän vuoksi verohallitus antoi
3813: pakollinen tutkijalautakunnassa tapahtuva ensi vuonna 1978 ohjeet, joiden mukaan asiamie-
3814: asteen käsittely valitaan, on vielä avoinna. helle nykyisin ilmoitetaan määräaika, jonka ku-
3815: Toinen tapa lääninoikeuksien jutturuuhkan luessa hänen on annettava vastineensa, jos
3816: purkamiseksi on lääninoikeuksien työskentelyn katsoo vastineen antamisen tarpeelliseksi. Asia-
3817: tehostaminen. Kansanedustaja Valon ym. kir- miehen on määräajassa palautettava valitus-
3818: jallisessa kysymyksessä lienee varsinaisesti tar- asiakirjat. Tarkoituksena on ollut nimenomaan
3819: koitettu juuri tätä puolta asiasta, kun siinä verovalitusten käsittelyn nopeuttaminen.
3820: puhutaan lääninoikeuksissa olevien verovali- Kysymyksen perustelujen mukaan verojen
3821: N:o 20 3
3822:
3823: perintä toimitetaan ajallaan ja omaisuuden osalta kieltää saamisen ulosotattamisen tai mää-
3824: ulosmittaukset ym. toimenpiteet pannaan täy- rätä sen keskeytettäväksi.
3825: täntöön, vaikka verovalitus myöhemmin joh- Uudistustyötä lääninoikeuksien jutturuuhkan
3826: taisi verovelvolliselle myönteiseen päätökseen. purkamiseksi jatketaan kaikilla niillä hallinnon-
3827: Tämä onkin verojen ja maksujen periruisestä aloilla, joilla on mahdollisuus asiaan vaikuttaa.
3828: ulosottotoimin annetun lain 6 § :n mukainen Entistä enemmän kiinnitetään huomiota myös
3829: pääsääntö. Kuitenkin saman lain 9 § :n mu- verotusta koskevan informaation lisäämiseen.
3830: kaan viranomainen, jolle on tehty säännönmu- Verotuksen perusteiden ja verotusmenettelyn
3831: kainen valitus tai perustevalitus saamisen mää- monimutkaisuuden vähentämiseen otetaan puo-
3832: räämisestä tahi maksuunpanosta, voi, jos aihet- lestaan kantaa laajempana veropoliittisena ky-
3833: ta siihen ilmenee, kokonaan taikka joltakin symyksenä.
3834: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
3835:
3836: Ministeri Esko Rekola
3837: 4 1979 vp.
3838:
3839:
3840:
3841:
3842: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3843:
3844: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen der att tillgå, bl.a. revidering av lagstadgan-
3845: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ,skri- dena beträffande handläggningsordningen, samt
3846: velse av den 27 april 1979 till vederbörande utvecklande av de faktiska arbetsförhållandena
3847: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- och effektivering av arbetsmetodema i läns-
3848: jande av riksdagsman Tauno Valo m. fl. un- rätterna.
3849: dertecknade spörsmål nr 20: Den av ministeriet för inrikesärendena till-
3850: satta arbetsgruppen för utvecklande av läns-
3851: Vilka åtgärder ämnar Regeringen rätterna lämnade 9. 3. 1978 sitt förslag tiH
3852: vidta, för att påskynda behandlingen "åtgärder för minskande av faktorer som för-
3853: av skattebesvär i länsrätterna? svårar länsrätternas verksamhet och för på-
3854: skyndande av handläggning av ärenden". Med
3855: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- anledning av flera av arbetsgruppens förslag
3856: samt anföra följande: har åtgärder vidtagits och ministeriet för in-
3857: Beträffande beskattningen för år 1977 fram- rikesärendena har till andra myndigheter rik-
3858: ställdes 132 543 skatteanmäl.'kningar hos pröv- tat framställningar om förbättrade verksam-
3859: ningsnämnderna. Under år 1978 inlämnades hetsförutsättningar för länsrätterna. År 1978
3860: 44 355 yrkanden på skatterättelse till skatte- ändrades bl.a. lagen och förordningen om
3861: byråerna. Enligt statistiska uppgifter för februa- länsrätt så, att föredragande i länsrätt kan,
3862: ri 1979 var antalet oavgjorda skattebesvär i då arbetssituationen i länsrätten det kräver,
3863: länsrätterna 45 546. Den skattskyldige kan vara en av ledamöterna i länsrätten. På detta
3864: numera själv avgöra, om han i syfte att få sätt kan ledamöter i länsrätten frigöras för
3865: ändring i beskattningen i första skedet yrkar föredragningsuppdrag, varvid användningen av
3866: på skatterättelse hos skattenämnden, framstäl- arbetskraft blir mera ändamålsenlig.
3867: ler skatteanmärkning hos prövningsnämnden Ministeriet för inrikesärendena tillsatte år
3868: eller anför besvär hos länsrätten. Det finns 1978 en arbetsgrupp, som hade i uppgift att
3869: två olika sätt att avveckla anhopningen av utreda möjligheterna att öka användningen av
3870: mål i länsrätterna, dvs. att begränsa antalet olika beslutsmodeller och -blanketter i läns-
3871: till länsrätterna ankommande ärenden och att rätterna. Blanketterna används för närvarande
3872: effektivera länsrätternas verksamhet. i experimentsyfte vid länsrätten i Tavastehus
3873: Genom att göra skatterättelse ellet skatte- Iän och erfarenheterna har varit goda, främst
3874: anmärkning till ett obligatoriskt förfarande vid med avseende på snabbare handläggning.
3875: rättelse och ändringssökande, kunde antalet Enligt 93 § beskattningslagen skall stats-
3876: ärenden vid länsrätterna betydligt minskas. Det och kommunalombud vid besvär beredas till-
3877: har ännu inte fastslagits, vilketdera alternati- fälle att ingiva bemötande. Justitiekanslers-
3878: vet, dvs. obligatorisk självrättelse ellet obli- adjointen har fäst skattestyrelsens uppmärksam-
3879: gatorisk handläggning i prövningsnämnden som het vid att ombudens bemötanden har förse-
3880: första instans, som kommer att väljas. nats. På grund av detta utfärdade skattesty-
3881: Ett annat sätt att avveckla anhopningen av relsen år 1978 direktiv, enligt vilka ombud
3882: ärenden i länsrätterna är att effektivera läns- delges frist, inom viiken han skall ingiva sitt
3883: rätternas verksamhet. I det av riksdagsman bemötande, såvida han anser detta vara nöd-
3884: Valo m. fl. undertecknade skriftliga spörsmålet vändigt. Ombud 'skall inom utsatt tid åter-
3885: torde främst denna omständighet ha åsyftats, ställa besvärshandlingarna. Avsikten med det-
3886: då det i spörsmålet anförs, att behandlingen ta har främst varit att påskynda handläggning-
3887: av skattebesvär i länsrätterna bör påskyndas. en av skattebesvären.
3888: I detta avseende finns det många olika meto- Enligt motiveringen tili spörsmålet sker
3889: N:o 20 5
3890:
3891: indrivning av skatter på utsatt tid och utmät- utsökning av fordran ellet förordna om av-
3892: ning av egendom ooh andra liknande åtgär- brytande av utmätningen.
3893: der verkställs, fastän skattebesväret senare Reformer för avvecklande av anhopningen
3894: skulle leda tili ett för den skauskyldige po- av ärenden i länsrätterna pågår inom de för-
3895: sitivt beslut. Detta är huvudregeln enligt 6 § valtningsgrenar, där det finns möjligheter att
3896: lagen om indrivning av skatter och avgifter påverka situationen. I större utsträckning än
3897: i utsökningsväg. Enligt 9 § sagda lag kan hittills kommer uppmärksamhet att fästas även
3898: dock myndighet, hos viiken ordinarie besvär vid ökad skatteinformation. Rationaliseringen
3899: eller grundbesvär rörande fastställande ellet av beskattningsgrunderna och beskattningsför-
3900: debitering av fordran anförts, om skäl därtill farandet kommer däremot att behandlas som en
3901: yppar sig, helt ellet tili någon del förbjuda mera omfattande skattepolitisk fråga.
3902: Helsingfors den 23 maj 1979.
3903:
3904: Minister Esko Rekola
3905:
3906:
3907:
3908:
3909: 087900553P
3910: 1979 vp.
3911:
3912: Kirjallinen kysymys n:o 21.
3913:
3914:
3915:
3916:
3917: Aaltio: Kohtuuttoman suuren piisamikannan rajoittamisesta.
3918:
3919:
3920: E d u s k u n 11 a 11 H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3921:
3922: Pi~samien maaran lisääntyessä ovat niiden samit ovat hävittäneet kal1anpoikasi:lle suojaa
3923: aiheuttamat vahingot huolestuttavasti lisäänty- antavat vesilkasvit. On todennäköistä, että ni-
3924: neet. Piisa:mi käyttää ravinnokseen vesikasvien menomaan piisamien takia moni ennen run-
3925: juuristoja. Lukuisista järvistä on piisamien ta- saasti arvokaloja sisältänyt järvi on muuttunut
3926: kia hävinnyt kokonaan !lumme ja eräistä jär- siinä määrin roskakalavailtaiseksi, että ranta-
3927: vistä myös erittäin harvimainen punaimen lum- asuk!kall!t joutuvat ostamaan tarvitsemansa ka-
3928: me. Varsinkin järvikaisla, mutta myös järviruo- lan.
3929: ko ja järvikorte ovat moninaisista järvistä joko Todettakoon, että Tansikassa ja Englannissa
3930: lähes kokonaan kadonneet tai ainakin olennai- nähdään paljon vaivaa, jotta piisamien tulo
3931: sesti vähentyneet. On mahdolllista, että piisa- näihin maihin voita~siin estää.
3932: mdsta johtuen monista järvistä on hävinnyt · Ede'l:lä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3933: kokonaan erilaisia harvinaisia vesikasvilajeja. 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3934: Liian suuren piisamikannan välillisesti ka'la- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3935: kannalle aiheuttamat vahingot ovat kuitenkin raavan kysymyksen:
3936: monin1kertaiset verrattuna piisamien vesikasveil-
3937: le suoranaisesti aiheuttamiin vahinkoihin. Tu- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3938: hoama11a ves~kasveja piisami: myös hävittää ka- ryhtyä huomattavia vahinkoja aiheutta-
3939: lojen luonnolJlisia kutupaik!koja. Mikäli kalojen van kohtuuttoman suuren piisamikan-
3940: kutu onnistuisi, joutuvat vastakuoriutuneet ka- nan rajoittamiseksi?
3941: lanpoikaset muitten kalojen suihin, koska pii-
3942: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1979.
3943:
3944:
3945: Sampsa Aaltio
3946:
3947:
3948:
3949:
3950: 087900578H
3951: 2 1979 vp.
3952:
3953:
3954:
3955:
3956: E d u s k u n 11 a 11 H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3957:
3958: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- kalat. Niukkaravinteisissa vestssa piisami saat-
3959: sa 1Uain1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- taa hävittää haitaLlisesti vesikasveja ja vaikuttaa
3960: mies, oilette 27 päivänä huhtikuuta 1979 päi- siten kevätkutuisten kaLojen kutu- ja poikasten
3961: vätyn kirjeenne oheLla toimittanut valt:ioneuvos- kasvualueisiin. Siitä, miten laaja ja vaikava tämä
3962: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- ongelma vesilssämme nykyism on, ei ole tehty
3963: sanedustaja AaJ.tion näin kuuluvasta kirjallises- yksityiskohtaisia selvityiksiä.
3964: ta kysymyksestä n:o 21: Piisamia koskevat tutkimukset ovat ,tät11ä
3965: hetJkelJlä kesiken ja vasta lähivuosina niistä tul-
3966: M~hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo laan saamaan yksityiskohtaisia sdvityksiä myös
3967: ryhtyä huomattavia vahinkoja aiheutta- pHsamin a1heuttamiin vahinikoi:hin ja niiden
3968: van kohtuuttoman suuren pi<is,am~kan mahddLHseen alueellisuuteen nähden. Tähätn-
3969: nan rajoittamiseksi? astiset tutikimukset osoittavat, että tehokas
3970: pyynt1 kuuluu piisamivesien välttämättömiin
3971: Vastau!ksena :kys~mykseen esitän kunnioitta- hoitokeinoihin. Mi'kiili mahdollista, on täilöin
3972: v,asti seuraavaa: tarlkoituksenmukaista vähentää piisameja selllai-
3973: Piisami, joka on alunperin pohjois-amerik- seen vuodenailkaan ja seLlaisin keinoin, että nii-
3974: kalainen tutikisriista1aji, istutettiin Suomeen lru- den nahka on käyttölkel1pomen turkiiksena.
3975: kuisillle paikkakunnille 19204uvulla. Laji so- Metsästäjien neuvontajärjestöjen toimesta on
3976: peutui maahamme hyvin ja levisi nopeasti sopi- viime aikoina eri puolilla maata järjestetty pii-
3977: viin vesistöihin lähes koko maahan. saminpyyntiä ja piisamin nahkojen käsittelyä
3978: Piisamikanna11e ovat ominaisia huomattavat koskevia koulutustilaisuuksia ja näm pyrirt:ty
3979: runsaudenvaihtelut. Istuttamisesta Jähtien kan- lisäämään halu!kkuutta piisamin pyyntiin. Kun
3980: ta kasvoi noin vuoteen 1955 saakka, jolloin piisami aiheuttamiensa vahinkojen oheLla on
3981: piisamisaa<liin määrä oli yli 600 000 :%silöä. arvokas turkisri1stalaji, jonlka saa:liJn arvo on
3982: Sittemmm kanta on vähentynyt ja viime aiko- viime vuosina vaihddllut 2,5-4,5 mi1j. markan
3983: jen saalismäärät ovat vaihdelleet 80 000- väH11ä, on oletettavaa, että sen !kanta, mikäli
3984: 120 000 yksilön väil.illä. sen paikoin todetaan kasvaneen yJisuureksi, on
3985: Piisamin ravintona ovat vesilkasvit, erityisesti mainituiHa pyynnin valistustoimenpiteillä pa-
3986: niiden juuret sekä .simpuikat ja harvoin myös lautettavissa tasapainoon.
3987: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1979.
3988:
3989:
3990: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
3991: N:o 21 3
3992:
3993:
3994:
3995:
3996: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3997:
3998: I det s.yfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen råden för yngel. Det har inte utförts detal-
3999: anger har Ni, Hel.'lr Talman, med Eder s!krivel- jerade undersöikningar om hur omfattande och
4000: se av den 27 apr.iJl 1979 tili vederbörande med- aJJlvarJigt denta problem är för närvarande i
4001: lem av statsrådet övevsänt avskrift av föiljande våra vatten.
4002: av riksdagsman Aailtio •stä11da skrifll1iga spörs- Undersökningarna rörande bisamråttan är
4003: mM nr 21: i detta nu på hälft oeh först under de närmaste
4004: åren kommer man att av dem få detaljerade
4005: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta utredningar odkså i fråga om de skador bisam-
4006: för begränsning av det orimJ.igt stora råttan föro11saikar och om dessas eventue1la
4007: beståndet av bisamråtta, viJiket åstad- regionala ·karaiktär. De hitJtihls utförda under-
4008: kommer betydande .skador? sökningama utvisar, att 'en effektiv fångst är
4009: en av de nödvändiga metoderna att siköta bi-
4010: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt samvattnen. I mån av möjlighet är det härvid
4011: anföra följande: ändamålsenligt att minska bisamråttorna under
4012: msamråttian, som ursprungligen är en nord- sådan årstid och med hjälp av sådana metoder,
4013: amer1kansk art av pälsvillebråd, inp1anterades a:tt skinnen av dem är användbara som päls-
4014: på tai1r~ka orter i Finland under 1920-ta:let. verk
4015: Arten anpassade s1g vä1 tiJII vårt 11and och spred På åtgärd av jägarnas rådgivningsorganisa-
4016: sig snabbt till Jäimphga vattendrag i nästan cioner har under senaste tid på oHka håJll i
4017: hela landet. landet arrangerats skolningssammankomster
4018: Betydande variationer i beståndets rilklighet rörande fångsten av bisamråtta och hanteringen
4019: är utmärlkande för bisamstammen. Från inp1an- av biisamskinn och sålunda har man strävat tili
4020: teringen ökade stammen tiLI omikring år 1955, att öka beredvillligheten för fångst av bisam-
4021: då bisamfångsten uppgidk tiJ1 över 600 000 råtta. Emedan bisamråttan utom att den föran-
4022: individ. Sedemnera har beståndet minskat och 1eder skador är ett värdefullt pä1svillebråd,
4023: få:ngstmängderna under senaste tid har varierat och värdet på fångsten av densamma oo.der
4024: mei1lan 80 000 och 120 000 individ. de senaste åren har varierat me!Llan 2,5 och
4025: Bisamråttans föda utgöres av vattenv~ter, 4,5 milj. matik, kan det förmodas, naJJI bestån-
4026: siPecie1lt dessas rötter samt muss,lor och sälJan det av den ställvis konstateras ha ökat så
4027: jämvä1 fisikar. I vatten med knapp närings- att det bHvit för s:tort, kan det genom de
4028: tillgång kan bisamråttan föröda vattenväxter nämnda upplysningsåtgärderna rörande fångsten
4029: på ett sikadligt sätt och irwerkar .sållunda på åtevstäl1as i jämvilkt.
4030: vårlekande fiskars lekplauser ooh uppväxtom-
4031: Helsingfors den 1 juni 1979.
4032:
4033:
4034: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4035: 1979 vp.
4036:
4037: Skriftligt spörsmål nr 22.
4038:
4039:
4040:
4041:
4042: Zilliacus m. fl.: Om tillsättande av en arbetsgrupp för att utreda
4043: ungdomsproblem.
4044:
4045:
4046: Till Riksdagens Herr Talman
4047:
4048: Samhällsdebatten återkommer ofta till spe- dra:bbat stora delar av befolkningen. Positiva
4049: kulationer huruvida ungdomen av i dag är s.a.s. åtgärder, som försöker tackla problemen finns
4050: sämre än under tidigare generationer. Ofta hän- förvisso - därtili kan räknas tv-spotar samt
4051: förs dessa antaganden till ungdomens försäm- artiklar i tidningspressen och tidskrifter, aktiva
4052: rade ekonomiska och sociala situation, men insatser för kvartersaktiviteter för ungdomen
4053: några vetenskapliga jämförelser mellan tidigare osv. - men dessa räcker inte tili.
4054: tider och dagens läge har inte gjorts. Otvivelak- Vid sidan av bristen på ekonomiska medel
4055: tigt har samhällsförändringarna, industriali- saknar staten personelia resurser för att i större
4056: seringen, urbaniseringen och den förändrade skala råda bot på problemen, varför det vore
4057: synen på familjens respektive samhällets ansvar skäl att låta även dagens kunniga generation
4058: påverkat ungdomens levnadsvillkor i en negativ reklamkvinnor och -män ställa sin sakkunskap
4059: riktning och följderna härav förmärks i en tili förfogande både i utredningsarbetet, rekom-
4060: kraftigt ökad spritkonsumtion, tobakskonsum- mendation av åtgärder och verkställandet av
4061: tion, förstörelsefenomen och behov av mental- beslutade åtgärder. Därtill borde läkarna, social-
4062: vård. myndigheter, polisen etc också fås med i ar-
4063: Utan att nedvärdera de organisationer och betet.
4064: samhällsinstanser som idkar upplysning och re- Med hänvisning tili ovanstående ber under-
4065: habilitering på dessa områden, kan man dock tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
4066: hävda att den är alltför vag och svag och lider dagsordningen föreskriver tili vederbörande
4067: av ,för små anslag. Hjälpen och upplysning får medlem av statsrådet få ställa följande
4068: sporadisk karaktär och når inte aHtid de spörsmål:
4069: grupper som är värst utsatta och bäst skulle Avser Regeringen att vidtaga åtgär-
4070: behöva en handräckning i någon form. der för att få tili stånd en parlamen-
4071: T. ex. kampanjen mot tobaksmissbruket är tariskt sammansatt arbetsgrupp, som
4072: populärt sagt mikroskopisk och rätt ineffektiv skulle utreda ungdomens ökade problem
4073: p.g.a. de snåla anslag som den har att tillgå. vad sprit- och tobakskonsumtion samt
4074: Samma gäller Alkos upplysning, även om resur- förstörelsen av allmän och annan egen-
4075: serna där är betydligt bättre. dom beträffar samt utreda förutsätt•
4076: Det nya fenomenet, nämligen förstörelsen av ningarna för att få ökade budgeterade
4077: allmän och annan egendom skapar hela tiden anslag för en omfattande, mångsidig och
4078: monument över den ro- och rotlöshet som kontinuerlig upplysning?
4079: Helsingfors den 27 april 1979.
4080:
4081: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom Håkan Malm
4082: Ingvar S. Melin Boris Renlund Ole Norrback
4083: Elisabeth Rehn
4084:
4085:
4086:
4087:
4088: 087900579}
4089: 2 1979 vp.
4090:
4091: Kirjallinen kysymys n:o 22. Suomennos.
4092:
4093:
4094:
4095:
4096: Zilliacus ym.: Nuorison ongelmia tutkivan työryhmän asettami-
4097: sesta.
4098:
4099:
4100: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4101:
4102: Yhteiskuntakeskustelu palaa usein spekuloin- tomerkkejä sille rauhattomuudelle ja juuretto-
4103: tiin siitä, onko tämän päivän nuoriso niin sano- muudelle, josta suuri osa ·väestöstä kärsii. On
4104: tusti huonompaa kuin aikaisemmat sukupolvet. toki olemassa positiivisia toimenpiteitä ongel-
4105: Usein nämä otaksumat koskevat nuorison huo- man ratkaisemiseksi. Näihin voidaan lukea TV-
4106: nontunutta taloudellista ja sosiaalista asemaa, ohjelmat sekä artikkelit päivä- ja aikakausleh-
4107: mutta mitään tieteellisiä vertailuja entisten ai- distössä, aktiiviset pyrkimykset luoda nuorisolle
4108: kojen ja tämän päivän tilanteesta ei ole tehty. kortteleiden puitteissa toimintaa ja niin edel-
4109: Epäilemättä yhteiskunnassa tapahtuvat muutok- leen, mutta nämä eivät riitä •.
4110: set, teollistuminen, kaupunkilaistuminen ja Sen lisäksi, että on puutetta taloudellisista
4111: muuttunut käsitys perheen ja yhteiskunnan vas- resursseista, valtiolla ei ole henkilöresursseja on-
4112: tuusta ovat vaikuttaneet nuorison elinolosuhtei- gelmien korjaamiseksi suuremmassa mittakaa-
4113: siin kielteisesti, ja tämän seuraukset voidaan vassa, minkä vuoksi olisi paikallaan antaa myös
4114: nähdä voimakkaassa alkoholin kulutuksen ja tu- tämän päivän ammattitaitoiselle mainosnaisten
4115: pakan kulutuksen kasvussa, tuhoamisilmiössä ja mainosmiesten sukupolvelle mahdollisuus
4116: sekä psyykkisen hoidon tarpeessa. asettaa asiantuntemuksensa käytettäväksi selvi-
4117: Väheksymättä niitä järjestöjä ja yhteiskunta- tystyössä, toimenpiteiden ehdottamisessa sekä
4118: elimiä, jotka harjoittavat tällä alueella valistusta päätettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.
4119: ja kuntoutusta, voidaan kuitenkin väittää, että Tämän lisäksi pitäisi saada lääkärit, sosiaalivi-
4120: niiden toiminta on liian epämääräistä ja heikkoa ranomaiset, poliisi ym. mukaan työhön.
4121: ja että se kärsii liian pienistä määrärahoista. Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
4122: Apu. ja valistus saavat satunnaisen luonteen tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
4123: eivätkä ne aina saavuta niitä ryhmiä, jotka kär- tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4124: sivät eniten ja jotka eniten tarvitsisivat jonkin- vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4125: laista apua.
4126: Esim. tupakan väärinkäyttöä vastaan suunna- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4127: rusta kampanjasta voidaan yleisesti ottaen sa- siin aikaansaadakseen parlamentaarisesti
4128: noa, että se on mikroskooppinen ja varsin te- kootun työryhmän, joka selvittäisi nuo-
4129: hoton käytettävissään olevista pienistä määrä.- rison lisääntyneet alkoholin- ja tupakan-
4130: rahoista johtuen. Sama koskee Alkon valistusta, kulutuksen ongelmat sekä yleisen ja
4131: vaikkakin sen resurssit ovat huomattavasti pa- muun omaisuuden vahingoittamisen ja
4132: remmat. joka selvittäisi budjettiin sijoitettavien
4133: Uusi Hmiö, nimittäin yleisen sekä toisten lisämäärärahojen saamisen edellytykset
4134: omaisuuden hävittäminen, luo koko ajan muis- laajaa, monipuolista ja jatkuvaa valistus-
4135: ta varten?
4136: Helsingissä: 27 päivänä huhtikuuta 1979.
4137:
4138: Jutta Zilliacus Gunnar Häggblom Håkan Malm
4139: Ingvar S. Melin Boris Renlund Ole Norrback
4140: Elisabeth Rehn
4141: N:o 22 3
4142:
4143:
4144:
4145:
4146: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4147:
4148: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mällä yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoittei-
4149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den ja kansalaisten perusoikeuksien toteuttamis-
4150: olette 27 päivänä huhtikuuta 1979 päivätyn ta nuorison osalta;
4151: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston 2) laatia ehdotus nuorisoa koskevan lainsää-
4152: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- dännön tärkeimmistä ja kiireellisimmistä uudis-
4153: edustaja Jutta Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta tuksista sekä laatia esitys nuorison riittäväksi
4154: kirjallisesta kysymyksestä n:o 22: huomioonottamiseksi kansainvälisessä yhteis-
4155: työssä;
4156: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 3) tehdä ehdotus niistä toimenpiteistä, joi-
4157: siin aikaansaadakseen parlamentaarisesti hin olisi ryhdyttävä nuorisopolitiikasta vastaa-
4158: kootun työryhmän, joka selvittäisi nuo- vien viranomaisten ja nuorisojärjestöjen yhteis-
4159: rison lisääntyneet alkoholin- ja tupakan- työn varmistamiseksi; sekä
4160: kulutuksen ongelmat sekä yleisen ja 4) selvittää komitean tekemien ehdotusten
4161: muun omaisuuden vahingoittamisen ja toteuttamisesta valtiolle mahdollisesti aiheutu-
4162: joka selvittäisi budjettiin sijoitettavien vat kustannukset.
4163: lisämäärärahojen saamisen edellytykset Komitean tulee saada ehdotuksensa valmiiksi
4164: laajaa, monipuolista ja jatkuvaa valistus- toimeksiannon kolmen ensimmäisen kohdan
4165: ta varten? osalta 1. 6. 1979 ja koko tehtävän osalta 1. 4.
4166: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 1980 mennessä.
4167: vasti seuraavaa: Ottaen huomioon, että komitean toimeksi-
4168: antoon sisältyy myös nyt esillä olevan kysy-
4169: Valtioneuvosto on 22 päivänä joulukuuta myksen piiriin kuuluvien asioiden selvittely se-
4170: 1977 asettanut parlamentaarisen nuorisopoliitti- kä niihin liittyvien ehdotusten tekeminen, ei
4171: sen komitean, jonka tehtävänä on: sosiaali- ja terveysministeriön mielestä työryh-
4172: 1) laatia ehdotus 1980-luvun nuorisopoliitti- män asettamisee!i ole tässä vaiheessa aihetta.
4173: seksi toimenpideohjelmaksi pitäen erityisesti sil-
4174: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
4175:
4176: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
4177: 4 N:o 22
4178:
4179:
4180:
4181:
4182: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
4183:
4184: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen seende fäst vid förverkligandet av allmänna
4185: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samhällspolitiska mål och medborgarnas grund-
4186: av den 27 april 1979 tili vederbörande med- rättigheter för ungdomens del;
4187: lem av statsrådet översänt avskrift av följande 2) att uppgöra förslag tili de viktigaste och
4188: av riksdagsman Jutta Zilliacus m. fl. under- mest brådskande reformerna av den 1agstift-
4189: tecknade spörsmål nr 22: ning som berör ungdomen samt att utarbeta en
4190: framställning om hur ungdomen kunde beaktas .
4191: Avser Regeringen att vidtaga åtgär- tillräckligt i internationellt samarbete;
4192: der för att få tili stånd en parlamen- 3) att uppgöra förs1ag till de åtgärder som
4193: tariskt sammansatt arbetsgrupp, som borde tillgripas i avsikt att trygga samarbetet
4194: skulle utreda ungdomens ökade problem mellan de myndigheter som svarar för ung-
4195: vad sprit- och tobakskonsumtion samt domspolitiken och ungdomsorganisationerna;
4196: förstörelsen av allmän och annan egen- samt
4197: dom bettäffar samt utreda förutsätt- 4) att utreda de kostnader, som ett förverk-
4198: ningarna för att få ökade budgeterade ligande av kommittens förslag eventuellt kom-
4199: ans1ag för en omfattande, mångsidig och mer att åsamka staten.
4200: kontinuerlig upplysning? Kommitten skall ha sitt förslag färdigt för
4201: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- uppdragets tre första punkter den 1 juni 1979,
4202: samt anföra fö1jande: och för hela uppdraget den 1 april 1980.
4203: Med beaktande av att kommittens uppdrag
4204: Statsrådet har den 22 december 1977 tilisatt också omfattar utredning av de frågor som före-
4205: en parlamentarisk ungdomskommitte, vars upp- liggande spörsmål berör samt förslag i anknyt-
4206: gift är: ning tili dessa, anser social- och hälsovårdsmi-
4207: 1) att uppgöra förslag tili 1980-talets ung- nisteriet att det inte föreligger skäl att i detta
4208: domspolitiska åtgärdsprogram med särskilt av- skede tillsätta en arbetsgrupp.
4209: Helsingfors den 29 maj 1979.
4210:
4211: Minister Katri-Helena Eskelinen
4212: 1979 vp.
4213:
4214: Skriftligt spörsmål nr 23.
4215:
4216:
4217:
4218:
4219: Söderman m. fl.: Om de korumunala skogsnämndernas ställning
4220: inom naturskyddsuppgifterna.
4221:
4222:
4223: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4224:
4225: Avverkning och kalhygge på områden som sägs vidare att "de kommunala skogsnämnderna
4226: föreslås ingå i den planerade nationalparken för ha tili uppgift att biträda distriktsskogsnämn-
4227: skärgårdshavet, har i Dragsfjärds kommun ajk- den." På distriktsskogsnämnderna beror sålunda
4228: turuliserat frågan om de kommunaila skogsnämn- helt om den lokala skogsnämnden blir hörd om
4229: dernas kompetens och möj'lighet att inverka på ett kalhygge eller inte, 1varför den Iolmla sak-
4230: stora skogsägares avverkningsplaner. ikunsikapen helt rkan bli åsidosatt.
4231: Inom Dragsfjänds kommuns område äger Att i ett fall som ovan relaterats ka1hugga
4232: Konstsamfundet tusentals hektar skog, varav en på ett område som utgör en del av sydvästra
4233: betydande del på den s.åkaJlade ölmos långsidan Finlands största sammanhängande område i na~
4234: som enligt Nationalparkskommittens betänkan- turtillstånd och som borde bevaras som sådant,
4235: de (8/76) bör ingå som en buffertzon för skär- visar på 1ett synnerligen ringa intresse för natur-
4236: gårdshavets nationalpark. På detta område har och miljövård såväl från säljarnas, köparnas som
4237: nu kalhuggits 20 ha och har endast ett smah de myndigihet·ers sida vilka bevilja lov til[ dylika
4238: bälte skog lämnats vid stranden. Risken för att kalhyggen.
4239: detta bält·e av skog faller vid första höststorm Med stöd av 37 § 1 mom. dksdagsordningen
4240: är stor. hemställer undertedknade följande spörsmål tili
4241: Det som väckt uppmärksamhet är att avverk- vederbörande medlem i statsrådet:
4242: ningsplanerna sent kommit de kommuna!la myn-
4243: digheterna tiU kännedom och att den lagstadga- Tili vilka .åtgärder ämnar Regeringen
4244: de kommunala skogsnämnden till följd av detta skrida för att öka de kommunala skogs-
4245: icke kunnat ingripa. Enligt 13 § L om skogs- nämndernas möjHgheter att påverka be-
4246: nämnder ( 411/6 7) skall distriktsskogsnämnden sluten om kalhyggen på områden som
4247: ti11 bi:träde finnas en kommunal skogsnämnd. I bOJJde bevaras av naturskyddsskäl?
4248: § 1 förordningen om skogsnämnder (602/67)
4249:
4250: Helsingfors den 27 aprH 1979.
4251:
4252: Jacob Söderman Reino Breilin Mikko Rönnholm
4253: Ulf Sundqvist Paula Eenilä Inger Hirvelä
4254: I.-C. Björklund
4255:
4256:
4257:
4258:
4259: 0879005642
4260: 2 1979 vp.
4261:
4262: Kirjallinen kysymys n:o 23. Suomennos.
4263:
4264:
4265:
4266:
4267: Söderman ym.: Kunnallisten metsälautakuntien asemasta luon-
4268: nonsuojelutehtävissä.
4269:
4270:
4271: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4272:
4273: Tavatliset hakkuut ja avohal&:uut ~lueil!la, että "kunnan metsälautakuntien teht.ävänä on
4274: jotka on ehdotettu sisällytettåiv~ksi suunnitteilla avustaa piirimetsälautakuntia". Näin ollen riip-
4275: olevaan saaristomeren 'kansa1lispuistoon, ovat puu kokonaan piirimetsälautakunnista se, kuul-
4276: Dragsfjärdin kunnassa tehneet ajankohtaiseksi laanko paikallista metsälautakuntaa vai ei avo-
4277: kysymyksen kunnallisten metsälautakuntien toi- hakkuusta, minkä seurauksena paikallinen asian-
4278: mivallasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa suur- tuntemus voidaan kokonaan syrjäyttää.
4279: ten metsänomistajien ha:k!kuusuunnitelmiin. Se, että edellä selostetun kaltaisessa !tapauk-
4280: Dragsfjärdin kunnan alueehla Konstsamfundet sessa suoritetaan avohakkuu alueella, joka muo-
4281: omistaa tuhansia hehtaareja metsää, josta huo- dostaa osan Lounais-Suomen suurimmasta yh-
4282: mattava osa sijaitsee niin kutsutulla ölmosin tenäisestä luonnontilassa olevasta alueesta ja jo-
4283: pitkällä sivustalla, jonka Kansallispuistokomi- ka olisi sellaisena säilytettävä, osoittaa erittäin
4284: tean mietinnön (8/7 6) mukaan tulisi muodos- vähäistä mielenkiintoa luonnon ja ympäristön
4285: taa saaristomeren kansallispuiston puskurivyö- hoitoa kohtaan sekä myyjien, ostajien että nii-
4286: hyke. Tällä alueella on nyt suoritettu 20 ha:n den viranomaisten taholta, jotka ovat myöntä-
4287: avohakkuu ja rantaan on jätetty vain kapea neet luvan tällaisiin avohakkuisiin.
4288: kaista metsää. On olemassa suuri vaara, että Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
4289: tämä metsäkaista kaatuu ensimmäisessä syys- nojalla allekirjoittaneet esittävät vairioneuvos-
4290: myrskyssä. ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
4291: Huomiota on herättänyt se, että hakkuu- van kysymyksen:
4292: suunnitelmat ovat 'tulleet myöhään kunnallisten
4293: viranomaisten tietoon ja että lakisääteinen kun- Mihin toimenpiteisiin Hallitus a~koo
4294: n:]llinen metsälautakunta ei tämän seurauksena ryhtyä lisätäkseen kunnan metsälauta-
4295: ole voinut puuttua asiaan. Metsälautakunnista kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa avo-
4296: annetun lain (411/67) 13 §:n mukaan piiri- hakkuita koskeviin päätöksiin alueilla,
4297: metsälautakunnan apuna on oltava kunnan met- jotka luonnonsuojelusyistä tulisi säilyt-
4298: sä:lautakunta. Metsälautakunnista annetun ase- tää?
4299: tuksen (602/67) 1 §:ssä lausutaan ~edelleen,
4300: Helsingissä 27 päivänä huhdkuuta 1979.
4301:
4302: Jacob Söderman Reino Breilin Mikko Rönnholm
4303: UJf Sundqvist Paula Eenilä Inger Hirvelä
4304: I.-C. Björklund
4305: N:o 23 3
4306:
4307:
4308:
4309:
4310: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4311:
4312: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa palveluksessa olevan metsäammattimiehen kans-
4313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sa, kun on syytä epäillä, että metsää on hävi-
4314: olette kirjeellänne 27 päivänä huhtikuuta 1979 tetty tarkka sitä on käytetty vastoin rauhoitus-
4315: n:o 159 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- määräystä, rauhoitussopimusta, yksityismetsä-
4316: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Söder- lain 5 § :n 3 momentissa tarkoitettua hakkuu-
4317: manin ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy- kieltoa tai piirimetsälautakunnan hyväksymää
4318: myksen n:o 23: suunnitelmaa. Ohjesäännössä voidaan kunnan-
4319: metsälautakunnalle antaa mahdoLlisuus tehdä
4320: Mihin to1menpiteisiin Hallitus ailkoo piirimetsäilautakunnalle esityksiä muun ohella
4321: ryhtyä lisätäkseen kunnan metsälauta- kysymyksen ,tarkoittamissa avohak!kuun ja luon-
4322: kuntien mahddllisuuksia vaikuttaa avo- nonsuoje1uhaniklkeen väHsiä suhteita koskevissa
4323: hakkuita koskeviin päätöksiin alueilla, asioissa. Tutkiessaan avohakJkuun edellytyksenä
4324: jotka luonnonsuojelusyistä tulisi säilyt- olevan yksityismetsälain 2 § :n mukaisen ha:k-
4325: tää? kuu- ja uudistamissuunnitelman perusteluita pii-
4326: rimetsälautakunnan asiana on kussakin tapauk-
4327: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen sessa ratkaista, miten edellä tarkoitettu kunnan-
4328: seuraavaa: metsälautakunnan 'esitys voidaan ottaa päätöstä
4329: Metsälau talkunnis ta annetun lain ( 411 /6 7) tehtäessä huomioon. Pitemmälle ulottuvien vai-
4330: 13 §:n mukaan piirimetsälautakuntaa avusta- kutusmahdollisuuksien antaminen kunnanmetsä-
4331: maan on kuhunkin kuntaan asetettava kunnan- lautakunnalle kysymyksessä ta11koitetuissa asiois-
4332: metsälautakunta, jonka ohjesäännön antaa kun- sa edellyttää muutoksia la:kiin metsalautaJkun-
4333: nallisvaltuusto. Ohjesääntö on alist,ettava lää- nista ja yksityismetsälakiin. Sanottujen muutos-
4334: ninhallituksen vahvistettavaksi, jonka tulee en- ten esittämistä erillisinä d voida pitää tarkoi-
4335: nen vahvistamista hankkia lausunto piirimetsä- tuksenmukaisena, koska valtioneuvosto on
4336: 1autakunnalta. Lain 14 §:n mukaan kunnanmet- 15. 3. 1979 asettanut metsätalouskomitean laa-
4337: sälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee timaan ehdotukset metsätalouden aineellisen
4338: kunnallisvaltuusto kunnassa asuvista, metsäta- sekä hallinnon vaatiman lainsäädännön tarkista-
4339: louteen perehtyneistä henkilöistä. miseksi.
4340: Kunnanmetsälautakunta asetetaan siis piiri- Edellä Jausutun perusteella voidaan todeta,
4341: metsälautakuntaa avustamaan, eikä s11lä näin ol- että kunnanmetsälautakuntien vaikutusmahdolli-
4342: len ole itsenäistä toimivaltaa. Kunnanmetsälau- suuksien lisääminen avohakkuita koskeviin pää-
4343: takunnan jäsenten tärkeimpiin tehtäviin kuu- töksiin alueilla, jotka luonnonsuojelusyistä tulisi
4344: luu yksityismetsälain 8 §:n mukaisen katsel- säilyttää, ei tässä vaiheessa aiheuta hallituksen
4345: muksen toimittaminen piirimetsälautakunnan taholta enempiä toimenpiteitä.
4346: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1979.
4347:
4348: Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
4349: 4 1979 vp.
4350:
4351:
4352:
4353:
4354: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4355:
4356: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fara, att skog sköv1ats eller brukats på sätt, som
4357: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivdse strider mot fredningsföreskrift eller -avtal, i 5 §
4358: nr 159 av den 27 apri11 1979 till vederbörande 3 mom. 1agen om enskilda skogar avsett avverk-
4359: med1em av statsrådet översänt av;skrih av fö1- ningsförbud eller av distrrktsskogsnämnden
4360: jande av riksdagsman Söderman m. fl. under- godkänd plan. 1 reglementet kan kommunal
4361: tecknade spörsmå1 nr 23: skogsnämnd ges möjhghet att fra:mstäHa förs1ag
4362: till distri!ktsskogsnämnden i ärenden rörande de
4363: Till vilka åtgärder ämnar Regeringen i :spörsmålet avsedda förhå:llandena mellan kal-
4364: skrida för att öka de kommunala ,skogs- hygge och naturskyddsprojekt Hksom även i
4365: nämndernas möjligheter att påverka be- andra frågor. Då distdktsskogsnämnd under-
4366: s1uten om ka~hyggen på områden som söker motiv,eringen för i 2 § 1agen om enskilda
4367: bo1.1de bevaras av naturskyddsskäl? skogar avsedd avverknings- och förnyelseplan,
4368: :som förutsätts för kalhyg,ge, ankommer det på
4369: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- nämnden att i varje enskilt fa:ll avgöra, på vrlket
4370: samt anföra fö1jande: sätt den kommuna:la skogsnämndens ovan nämn-
4371: Enligt 13 § lagen on skogsnämnder (411/ da förs1ag :kan beaktas då beslut .fattas. Om
4372: 6 7) skal1 i varje kommun distriktsskogsnämnden kommunal skogsnämnd ,~kall kunna ges påverk-
4373: tihl. biträde ,tHlsättas en kommuna:1 skogsnämnd, ningsmöjligheter, vilka sträoker sig 'längre än för
4374: vars reg1emente utfärdas av kommunens fuU- närvarande i de i spörsmålet av:sedda frågorna,
4375: mäktige. Reglementet skall.l för fastställelse un- förutsätts ändringar i ~agen om skogsnämnder
4376: derställas länsstyrelsen, som före fastställelsen och lagen om enskilda skogar. Det kan inte an-
4377: bör inhämta distriktsskogsnämndens utlåtande. ses ändamålsenligt att föreslå sagda ändringar
4378: En:ligt hgens 14 § utses medlemmarna av kom- separat, eftersom statsrådet 15. 3. 1979 dllsatte
4379: munal skogsnämnd och deras suppleanter av en skogsbrukskommitte med uppgift att utarbe-
4380: kommunens fullmäkt1ge bland i kommunen bo- ta förslag till rev1dering av skogsbrukets ma-
4381: satta, med skogshushållning förtrogna personer. teriella 1agstiftning samt lagstiftningen angåen-
4382: En kommunall. skogsnämnd tillsätts alltså för de skogsbrukets förvaltning.
4383: att biträda distriktsskogsnämnden, odh den har Med stöd av vad ovan anförts kan det konsta-
4384: sålunda in,gen självständig befogenhet. Till de teras att en ökning av de kommunala skogs-
4385: viktigas'te uppgifberna för medlemmarna av en nämndernas möjligheter att påv,el!ka besluten
4386: kommuna1 skogsnämnd hör att ve!ikstäl1a i 8 § om kalhyggen på områden som borde bevaras
4387: lagen om enskilda skogar avsedd syn tillsam- av naturskyddsskäJl inte i detta ,skede föranleder
4388: mans med i distriktsskogsnämndens ~jänst an- vidare åtgärder från regeringens sida.
4389: ställd skogsfackman, då skä1 föreligger att be-
4390: Helsingfors den 24 maj 1979.
4391:
4392: Jord- och ~kogsbruksmin1ster Johannes Virolainen
4393: 1979~ \rp.
4394:
4395: S}(lrifdigt~~rsmål nr 24.
4396:
4397:
4398:
4399:
4400: Westerlund: Öminkalhmde av ~venskspråkiga reservister medelst
4401: finskspråkig inkallelseorder.
4402:
4403:
4404: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4405:
4406: Inom Östra Nyland och möjligen även an- Hänvisande till det ovan anförda fåi: jag
4407: norstädes hat till svenskspråkiga reservister i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
4408: tillställts inkallelseorder till reservövning endast föreskriver till v.ederbörande medlem av stats-
4409: medelst finskspråkiga inkallelseformulär. Trots rådet ställa följande spörsmål:
4410: påpekanden och föclrågan vid militärdistriktet
4411: i Kervo i denna angelägenhet har någon rät- Vilka åtgärder har Regeringen vid-
4412: telse icke gjorts .. tagit eller ämnar den vidtaga med
4413: Förfarandet står självfallet i strid gentemot anledning av att tili svenskspråkiga
4414: gällande språklagstiftning och bör sålunda i reservister inkallelseorder tili reservöv-
4415: skyndsam ordning korrigeras. ning skett enbart på finska språket?
4416: Helsingfors den 2 maj 1979.
4417:
4418: Henrik Westerlund
4419:
4420:
4421:
4422:
4423: 087900548}
4424: 2 1979 vp.
4425:
4426: ;Kirjallinen kysymys n:o 24. Suomennos.
4427:
4428:
4429:
4430:
4431: Westerlund: Palvelukseenastumismääräyksen antamisesta pelkäs-
4432: tään suomenkielisenä.
4433:
4434:
4435: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
4436:
4437: Itäisellä Uudellamaalla ja mahdollisesti myös Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
4438: muualla ruotsinkielisille reserviläisille on lähe- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
4439: tetty kertausharjoituksiin saapumista koskevia valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4440: palvelukseenastumismääräyksiä, jotka ovat ol- vaksi seuraavan kysymyksen:
4441: leet pelkästään suomenkielisillä lomakkeilla.
4442: Huomautuksista ja sotilaspiirille Keravalla teh- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
4443: dystä tiedustelusta huolimatta tässä asiassa ei ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta,
4444: ole tapahtunut minkäänlaista oikaisua. että ruotsinkielisille reserviläisille on
4445: Menettely on luonnollisesti ristiriidassa voi- lähetetty vain suomenkielisiä kertaus-
4446: massa olevan kielilainsäädännön kanssa ja sitä harjoituksia koskevia palvelukseenastu-
4447: on sen vuoksi kiireellisesti korjattava. mismääräyksiä?
4448: Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1979.
4449:
4450: Henrik Westerlund
4451: N:o 24 3
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4457:
4458: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hettävät pääsääntöisesti aina kertausharjoituk-
4459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sien käskykortit eli palvelukseenas~mismää
4460: olette kirjeenne n:o 160 ohella 2 päivänä räykset ruotsinkielisinä silloin, kun asianomai-
4461: toukokuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston sen henkilön kantakortti on ruotsinkielinen tai
4462: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- kantakortin äidinkieltä koskevassa kohdassa on
4463: taja Henrik Westerlundin tekemän seuraavan merkintä ruotsinkielisyydestä. Sotilaspiirien
4464: sisältöisen kysymyksen n: o 24: esikunnilla on myös hallussaan ruotsinkielisiä
4465: palvelukseenastumismääräyksiä.
4466: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on Kyseessä olevan sotilaspiirin esikunnan lähet-
4467: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä sen johdosta, tämät suomenkieliset palvelukseenastumismää-
4468: että ruotsinkielisille reserviläisille on räykset eräille ruotsinkielisille reserviläisille oli
4469: lähetetty vain suomenkielisiä kertaus- valitettava eri tekijöiden aiheuttama yhteen-
4470: harjoituksia koskevia palvelukseenastu- sattuma. Sotilaspiirin esikunta pyrki tapauk-
4471: misniääräyksiä? sen selvittyä korjaamaan tapahtunutta lähettä-
4472: mällä asianomaisille myös ruotsinkieliset pal-
4473: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- velukseenastumismääräykset. Suoritetuissa tut-
4474: taen seuraavaa: kimuksissa on lisäksi todettu, ettii asianomai-
4475: Sen ohella mitä hallitusmuodon 14 §:ssä on nen sotilaspiirin esikunta lähetti ajalla 1. hel-
4476: säädetty Suomen kansalaisen oikeudesta käyt- mikuuta - 10. toukouuta 1979, jolloin ko.
4477: tää äidinkieltään omassa asiassaan hallintovi- tapaus sattui, noin 3 000 palvelukseenastumis-
4478: ranomaisen luona ja saada tältä toimituskirja määräystä. Näistä todettiin lähetetyn 79 suo-
4479: omalla kielellään on kielilain säännösten mu- menkielistä määräystä ruotsinkielisille reservi-
4480: kaisesti ruotsinkielisillä tai kaksikielisillä alueil- läisille. ,
4481: la sijaitseviin sotilaspiirien esikuntiin sijoitettu Hallitus katsoo, että nyt tapahtunut virhe
4482: ruotsinkieltä taitavia, joko ao. kielitutkinnon on ollut satunnainen ja se on pyritty viran-
4483: suorittaneita tai äidinkielenään ruotsia puhuvia omaisten toimesta heti korjaamaan eikä siten
4484: sotilashenkilöitä. Sotilaspiirien esikunnat lä- anna aihetta enempiin toimenpiteisiin,
4485: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
4486:
4487: Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
4488: 4 1~79 ;.Jti,
4489:
4490:
4491:
4492:
4493: t i 11 R i k s d a g e n s H er r T a l m a n.
4494: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen på Svenska i det fall att v'edetbörande' petsons
4495: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- militärstamkort är svehskspråkigt · eller · då ·i
4496: velse nt 160 av den 2 maj 1979 till veder- den punkt som anger modetsmålet •antecknats
4497: börande medlem av statsrådet för avgivande att personen i fråga är svenskspräkig. Milität-
4498: av svar översänt följande av riksdagsman Hen- distriktsstaberna har även svenskspråkiga in-
4499: rik Westerlund undertecknade spörsmål nr 24: ryckningsförständiganden till sitt förfogande.
4500: De finskspråkiga inryckningsförständiganden
4501: ViLl::a åtgärder har Regeringen vid- som staben för militärdistriktet i fråga sänt
4502: tagit . eller ämnar den vidtaga med en del svenskspråkiga reservister var ett beklag-
4503: anledning av att tili svenskspråkiga ligt sammanträffande till följd av olika omstän-
4504: reservister inkallelseorder till reservöv- digheter. Staben för militärdistriktet försökte
4505: . ning skett enbart på finska språket? efter det att fallet uppdagats avhjälpa miss-
4506: förhållandet genom att sända de berörda
4507: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- reservisterna även svenskspråkiga inrycknings-
4508: samt anf~r~ .följande: förständiganden. I samband med utredningar-
4509: Utöver vad i 14 § regeringsformen är stad- na har det vidare konstaterats att staben för
4510: gat. ortl &inska medborgares rätt att hos för- militärdistriktet i fråga under tiden 1 feb-
4511: valtand~ myndighet i sin sak använda sitt ruari - 10 maj 1979, då det ovan anförda
4512: modetsniåt 9ch att utfå expedition på sitt inträffade, sände ca 3 000 inryckningsförstän-
4513: eget &pråk ·har, i enlighet med stadgandena diganden. Av dessa var 79 .finskspråkiga för-
4514: i språklageri, vid militärdistriktsstaberna inom ständiganden vilka sänts till svenskspråkiga
4515: svenskspråkiga eller tvåspråkiga områden pla- reservister.
4516: aerats sådana militärpersoner som kan svenska, Regeringen anser att felet har varit tillfälligt
4517: dvs. sådanit' som avlagt vederbörligt språkprov och att man från myndigheternas sida: genast
4518: ellet·.· söin: har svenska som modersmål. I försökt avhjälpa det varför ärendet sålunda
4519: regel sänder · niilitärdistriktsstaberna alltid in- inte föranleder vidare åtgärder.
4520: ryckningsförständigandena till reservövningar
4521: Helsingfors den 23 maj 1979.
4522:
4523: Försvarsminister Taisto Tähkämaa
4524: 1979 vp.
4525:
4526: Skriftligt spörsmål nr 25.
4527:
4528:
4529:
4530:
4531: P. Stenbäck m.fl.: Om höjda statsanslag för FN:s barnfond.
4532:
4533:
4534: T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
4535:
4536: FN:s barnfond UNICEF har fått stöd av arbetat för UNICEF, men man väntar sig även
4537: Finland sedan år 1961. UNICEF är känd som att statsmakten skall höja sitt stöd tili denna
4538: en effektiv organisation med låga administra- organisa tion.
4539: tionskostnader. UNICEF samlar in pengar så- Trots att år 1979 är barnets internationella
4540: väl av regeringarna som genom frivilliga bidrag år har i statsbudgeten endast upptagits ett obe-
4541: och olika kampanjer. I Finland är UNICEF tydligt tillägg, 150 000 mark för att poängtera
4542: ett av de mest kända FN-organen bl.a. för att årets målsättning. Statens stöd tili UNICEF
4543: fonden hjälpte vårt land under efterkrigsåren. under år 1979 uppgår totalt tili 3,6 miljoner
4544: År 1979 firas överallt i världen som barnets mark. Även i relation tili Finlands stöd tili
4545: internationella år. Detta sker också i Finland. FN:s utvecklingsprogram UNDP är stödet tili
4546: Barnets år har två olika aspekter. På det na- UNICEF lågt. Finland ger 7,5 gånger mera
4547: tionella planet koncentrerar man sig på att tili UNDP, medan länderna i allmänhet ger
4548: skapa bättre förhållanden för det egna landets fyra gånger högre anslag tili UNDP än tili
4549: barn och den internationella uppgiften är att UNICEF. En bättre balans mellan dessa anslag
4550: informera om de förhållanden, i vilka utveck- borde därför uppnås genom en väsentlig för-
4551: lingsländernas barn lever och att förbättra de- höjning av stödet tili UNICEF. Ytterligare kan
4552: ras levnadsvilikor. Under barnets år effektive- nämnas att UNICEF under år 1978 av sam-
4553: ras servicen och hjälparbetet i de organisatio- manlagt 19 finländska företag inköpte medi-
4554: ner, som är underställda FN. Det är fråga om ciner och papper samt laboratorie-, skol- och
4555: hälsovård, tiligång tili rent vatten, näring, so- köksutrustningar tili ett värde av 8,5 miljoner
4556: cialservice, utbildning o.s.v. Det finns i dag mark. Det statliga stödet uppgick däremot tili
4557: 200 miljoner barn, som inte har några möjlig- endast 3,45 miljoner mark.
4558: heter att lära sig läsa, skriva eller räkna. I vis- Med hänvisning tili ovanstående anhåller
4559: sa utvecklingsländer dör t.o.m. 50 % av bar- undertecknade om att i den ordning 37 §
4560: nen före sin femte födelsedag och 500 miljoner 1 mom. riksdagsordningen föreskriver tili ve-
4561: barn får inte tillräcklig ellet rätt kost. derbörande medlem av statsrådet får ställa
4562: Som enda organ inom FN har FN: s barnfond följande skriftliga spörsmål:
4563: tili uppgift att helt koncentrera sin verksam-
4564: het på att förbättra barnens situation. Som Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
4565: ett resultat av det aktiva informationsarbete ta, särskilt med hänsyn tili att inne-
4566: som har utförts av FN:s barnhjälp i Finland varande år är barnets internationella år,
4567: har UNICEF i dag ett starkt stöd bland våra för att höja statens anslag tili FN :s
4568: medborgare. Många frivilliga organisationer har barnfond UNICEF?
4569: Helsingfors den 4 maj 1979.
4570:
4571: Pär Stenbäck Jutta Zilliacus Ole Norrback
4572: Christoffer Taxell Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
4573:
4574:
4575:
4576:
4577: 0879005708
4578: 2 1979 vp.
4579:
4580: Kirjallinen kysymys n:o 25. Suomennos.
4581:
4582:
4583:
4584:
4585: P. Stenbäck ym.: Valtionosuuden lisäämisestä YK:n lastenrahas-
4586: toon.
4587:
4588:
4589: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4590:
4591: YK:n lastenrahasto UNICEF on saanut ovat työskennelleet UNICEFin hyväksi, mutta
4592: Suomelta tukea vuodesta 1961 lukien. odotamme, että myös valtiovalta korottaisi tälle
4593: UNICEF tunnetaan tehokkaana järjestönä, järjestölle antamaansa tukea.
4594: jolla on alhaiset hallinnolliset menot. UNICEF Huolimatta siitä, että vuosi 1979 on kansain-
4595: kerää varoja sekä hallituksilta että vapaaehtoi- välinen lapsen vuosi, valtion budjettiin on otettu
4596: silla lahjoituksilla ja erilaisilla kampanjoilla. vain vähäinen lisäys, 150 000 markkaa vuoden
4597: Suomessa UNICEF on yksi YK:n tunnetuim- päämäärän korostamiseksi. Valtion vuonna
4598: mista elimistä, mm. sen vuoksi, että rahasto 1979 UNICEFitle antaman tuen määrä nousee
4599: auttoi maatamme sotaa seuranneina vuosina. kokonaisuudessaan 3,6 miljoonaan markkaan.
4600: Vuotta 1979 vietetään kaikkialla maailmassa Myös verrattuna Suomen YK:n kehitysohjel-
4601: kansainvälisenä lapsen vuotena. Näin tapahtuu malle UNDP:lle antamaan tukeen UNICEFille
4602: myös Suomessa. Lapsen vuodella on kaksi as- annettava tuki on vähäinen. Suomi antaa
4603: pektia. Kansallisella tasolla keskitytään luo- UNDP:lle 7,5 kertaa enemmän samanaikaisesti
4604: maan paremmat edellytykset oman maan lap- kun maat yleensä antavat UNDP:lle neljä ker-
4605: sille ja kansainvälisenä tehtävänä on informoida taa enemmän kuin UNICEFille. Näiden määrä-
4606: niistä olosuhteista, joissa kehitysmaiden lapset rahojen välillä olisi saavutettava parempi tasa-
4607: elävät, sekä parantaa heidän elinolosuhteitaan. paino korottamalla oleellisesti UNICEFille
4608: Lapsen vuonna tehostetaan Y1K:n alaisten jär- annettavaa tukea. Vielä voidaan mainita, että
4609: jestöjen palvelua ja avun antamista. Tällöin UNICEF vuonna 1978 osti yhteensä 19 suoma-
4610: on kysymys terveydenhoidosta, puhtaan veden laiselta yritykseltä lääkkeitä ja paperia sekä
4611: saannista, ravinnosta, sosiaalipalveluista, koulu- laboratorio-, koulu- ja keittiövarusteita 8,5 mil-
4612: tuksesta jne. Tänä päivänä on 200 miljoonaa joonan markan arvosta. Valtion tuki nousi sitä
4613: lasta, joilla ei ole mahdollisuuksia oppia luke- vastoin vain 3,45 miljoonaan markkaan.
4614: maan, kirjoittamaan tai laskemaan. Eräissä ke- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
4615: hitysmaissa jopa 50 % lapsista kuolee ennen tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
4616: viidettä syntymäpäiväänsä ja 500 miljoonaa mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
4617: lasta ei saa riittävää tai oikeata ravintoa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4618: Ainoana YK:n järjestönä YK:n lastenrahas-
4619: ton tehtävänä on kokonaan keskittyä lasten Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4620: aseman parantamiseen tähtäävään toimintaansa. ryhtyä erityisesti silmälläpitäen sitä,
4621: UNICEFilla on tänään kansalaistemme jou- että kuluva vuosi on lapsen kansainväli-
4622: kossa vahva tuki sen tuloksena, että YK:n nen vuosi, jotta valtion YK:n lasten-
4623: lastenapu on Suomessa suorittanut aktiivista rahastolle UNICEFille maksettavaa apua
4624: informaatiota. Monet vapaaehtoiset järjestöt korotettaisiin?
4625: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
4626:
4627: Pär Stenbäck Jutta Zilliacus Ole Norrback
4628: Christoffer Taxell Elisabeth Rehn Gunnar Häggblom
4629: N:o 25 3
4630:
4631:
4632:
4633:
4634: Eduskunnan Herra Puhe m iehe 11 e.
4635:
4636: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa puitteissa. Vuosina 1971-78 tällaisia avustuk-
4637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sia annettiin yhteensä lähes 14 milj. markkaa
4638: olette 2 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- Intiassa, Kuubassa, Nigeriassa ja Vietnamissa
4639: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- toimeenpannuilla, nimenomaan Suomen vas-
4640: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuulla oleville hankkeille tai UNICEFin erityis-
4641: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ohjelmille. Katastrofiavun määrärahoista osoi-
4642: kysymyksestä n:o 25: tettiin UNICEFin kautta varoja vuosina
4643: 1970-78 yhteensä 1.7 milj. markkaa. Lisäksi
4644: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kehitysyhteistyön tiedotuksen varoja käytetään
4645: ryhtyä erityisesti silmälläpitäen sitä, myös mm. Lapsen vuoden tiedotustoimintaan.
4646: että kuluva vuosi on lapsen kansainväli- UNICEFin tehtävien toteuttamisen kannalta
4647: nen vuosi, jotta valtion YK:n lasten- kaikki em. rahoitustavat ovat yhtä arvokkaita.
4648: rahastolle UNICEFille maksettavaa apua Hankekohtaisen rahoituksen puitteissa on Suo-
4649: korotettaisiin? mesta toimitettu mm. keskuskeittiökalusteita
4650: ja -laitteita, mutta kuten kansanedustaja Sten-
4651: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- bäckin ym. kysymys osoittaa, UNICEF on
4652: vasti seuraavaa: hankkinut viime vuonna ja myös aiemmin run-
4653: Hallitus suhtautuu UNICEFin tmmmtaan saasti suomalaisia tarvikkeita muihinkin ohjel-
4654: erittäin suurella arvonannolla ja toteaa, että se miinsa. Näinollen UNICEFin tuen lisäämiselle
4655: vastaa täysin Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan ei ole mitään maksutaseeseen liittyviä esteitä.
4656: periaatteita, joissa korostetaan sosiaalisen kehi- Vaikka kehitysyhteistyömäärärahoja on lisät-
4657: tyksen ja sosiaalisen tasa-arvon toteuttamisen ty jossain määrin viime vuosina, lisäys ei kui-
4658: merkitystä ja painotetaan vähiten kehittyneiden tenkaan ole tarjonnut mahdollisuuksia minkään
4659: maiden ongelmien ensisijaisuutta. Lapsen vuosi, toimintasektorin huomattavaan kasvattamiseen.
4660: jota vietämme, on tuonut UNICEFin toimin- Valtaosa kokonaismäärärahojen lisäyksestä on
4661: nan ja tavoitteet monella tavoin ihmisten tie- jouduttu käyttämään aiempien sopimusvelvoit-
4662: toisuuteen. Tällä on merkitystä sekä kansalais- teiden täyttämiseen. Hallituksen tarkoituksena
4663: ten vapaaehtoisen varainkeräystoiminnan että on kuitenkin lisätä tukea UNICEFille. Kulu-
4664: myös hallituksen kehitysyhteistyön kannalta. van vuoden 2. lisämenoarviossa hallitus on esit-
4665: UNICEFin toiminnan rahoittamisessa päävas- tänyt 1 miljoonan markan lisäystä UNICEFin
4666: tuu on sitä tukevilla hallituksilla, jotka antavat yleiseen avustukseen, jolloin tämä nousee 4.6
4667: järjestölle avustuksia joko yleisinä, tarkoituk- milj. markkaan. Erityisavustuksena on jo
4668: seltaan sitomattomina tai erityiskohteeseen tai myönnetty UNICEFin Bangladeshin koulutus-
4669: hankkeeseen osoitettuna, sekä eräissä tapauk- ohjelmalle 400 000 markkaa viime vuoden lo-
4670: sissa myös katastrofiapuna. pussa sille osoitetun 180 000 markan avustuk-
4671: Suomi tukee UNICEFin toimintaa kehitys- sen jatkoksi. Parhaillaan etsitään myös
4672: yhteistyövaroin kaikilla em. tavoilla. Yleisen, UNICEFin ohjelmista Suomelle soveltuvaa
4673: tulo- ja menoarviossa UNICEFin avustukseksi uutta yhteistyökohdetta, joka liittyisi kansain-
4674: merkityn 3.6 milj. markan lisäksi on varoja välisen naisten vuosikymmenen ohjelmaan. To-
4675: osoitettu ns. multi-bilateraalisen rahoituksen teutuessaan nämä suunnitelmat voivat korottaa
4676: eli kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyös- UNICEFin Suomelta saaman tuen yli 5 milj.
4677: sä toteutettavan, hankekohtaisen toiminnan markkaan vuonna 1979.
4678: 4 1979 vp.
4679:
4680: Hallituksen tarkoituksena on myös vuoden 15 % :n vuosittaista kasvua kaikkina vuosina,
4681: 1980 budjetin valmisteluissa lisätä UNICEFin vaikka myös UNDP toteuttaa tärkeitä taloudel-
4682: tukea. lisen ja sosiaalisen kehityksen ohjelmia. Todet-
4683: Mitä tulee multilateraalisen kehitysyhteistyön takoon myös, että Suomen osoittamat avustuk-
4684: painopisteisiin on todettava, että Suomi yhdes- set YK:n väestöpoliittiseen toimintaan ja väes-
4685: sä muiden pohjoismaiden kanssa korostaa YK:n töongelmien ratkaisemiseksi ovat jääneet vä-
4686: kehitysyhteistyön rahoituksessa ja avun koordi- häisiksi eikä niitä ole viime vuosina voitu sa-
4687: noinnissa YK:n kehitysohjelman UNDP:n kes- nottavammin lisätä. Hallitus toivoo voivansa
4688: keistä asemaa. Suomi ei ole kuitenkaan voinut kiinnittää huomiota myös tähän asiaan ensi
4689: noudattaa UNDP:n tuessa YK:n suosittamaa vuoden menoarviossaan.
4690: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
4691:
4692: Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
4693: N:o 25 5
4694:
4695:
4696:
4697:
4698: T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
4699:
4700: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen UNICEF:s specialprogram. Ur medel anvisade
4701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse för katastrofhjälp dirigerades via UNICEF
4702: av den 2 maj 1979 tili vederbörande medlem under åren 1970-78 sammanlagt 1,7 milj.
4703: av statsrådet översänt avskrift av följande av mk. Därtill används biståndsinformationsmedel
4704: riksdagsman Pär Stenbäck m. fl. ställda skrift- även bl. a. för informationsverksamhet kring
4705: liga spörsmål nr 25: barnets år.
4706: Med hänsyn tili förverkligandet av
4707: Vilka åtgärder avser Regeringen vid- UNICEF:s målsättningar är alla i det före-
4708: ta, särskilt med hänsyn tili att inne- gående nämnda finansieringsformer lika värde-
4709: varande år är barnets internationella år, fulla. Inom ramen för projektinriktat bistånd
4710: för att höja statens anslag tili FN: s har Finland bl. a. levererat centralköksutrust-
4711: barnfond UNICEF? ning och -anläggningar, men såsom riksdagsman
4712: Stenbäcks m. fl. spörsmål utvisar, har UNICEF
4713: Såsom svar på detta spörsmål får jag hög- under senaste år och även tidigare gjort ansen-
4714: aktningsfullt anföra följande: liga anskaffningar i Finland också för sina öv-
4715: Regeringen förhåller sig tili UNICEF:s verk- riga program. Sålunda möter ökat stöd tili
4716: samhet med synnerligen stor uppskattning och UNICEF inga betalningsbalanshinder.
4717: konstaterar, att den helt och fullt motsvarar Fastän anslagen för biståndssamarbeie har
4718: Finlands biståndspolitiska principer, vilka be- okats något under de senaste åren, har ök-
4719: tonar vikten av att förverkliga social utveck- ningen likväl inte medfört möjligheter att
4720: ling och social jämlikhet samt prioriterar de nämnvärt utvidga någon verksamhetssektor.
4721: minst utvecklade ländernas behov. Det på- Merparten av totalanslagens ökning har gått
4722: gående barnets år har på många sätt spridit åt till att täcka tidigare- ingångna avtalsför-
4723: kunskap om UNICEF:s verksamhet och mål- bindelser. Regeringen avser likväl att öka
4724: sättningar. Detta har betydelse såväl för fri- stödet tili UNICEF. I den andra tiliäggsbud-
4725: villiga medborgarinsamlingar av medel som geten under innevarande år har regeringen
4726: för regeringens utvecklingssamarbete. Huvud- föreslagit en ökning på en miljon mk i det
4727: ansvaret för UNICEF:s finansiering åvilar de allmänna bidraget tili UNICEF, vilket däri-
4728: regeringar som stöder organisationen, vilka an- genom stiger tili 4,6 milj. mk. Såsom special-
4729: visar bidrag antingen i form av allmänna, tili bidrag har redan beviljats 400 000 mk tili
4730: ändamålet obundna medel eller såsom special- UNICEF:s skolningsprogram i Bangladesh,
4731: bidrag eller projektanknutna medel, samt i vis- som en fortsättning på de 180 000 mk som
4732: sa fall även katastrofhjälp. anslogs härför i slutet på förra året. Som bäst
4733: Finland stöder UNICEF:s verksamhet med sökes ur UNICEF:s program ett nytt, för Fin-
4734: biståndsmedel på alla ovannämnda sätt. Utöver land lämpligt samarbetsobjekt, som skulle an-
4735: de 3,6 milj. mk som i budgeten anslagits för sluta sig tili det internationella kvinnoårtion-
4736: UNICEF har medel anvisats inom ramen för dets program. Som förverkligade kan dessa
4737: sk. multi-bilateral finansiering, dvs. projektverk- planer höja Finlands bidrag tili UNICEF till
4738: samhet i samarbete med internationella organi- över 5 milj. mk år 1979.
4739: sationer. Under åren 1971-78 gavs dylika bi- Regeringen avser även att i förberedelserna
4740: drag sammanlagt närmare 14 milj. mk tili pro- för 1980 års budget öka stödet tili UNICEF.
4741: jekt i Indien, Kuha, Nigeria och Vietnam för Vad gäller tyngdpunkterna för det multi-
4742: vilkas förverkligande Finland svarade, eller till laterala biståndssamarbetet bör det konstateras,
4743: 0879005708
4744: 1979 vp.
4745:
4746: att Finland i likhet med de övriga nordiska ekonomiska och sociala utvecklingsprogram.
4747: länderna betonar FN:s utvecklingsprogram Det skall också konstateras, att de av Finland
4748: UNDP:s centrala roll i finansieringen av FN:s anvisade bidragen tili FN:s befolkningspolitiska
4749: utvecklingssamarbete och koordineringen av verksamhet och lösandet av befolkningsproble-
4750: biståndet. Beträffande stödet tili UNDP har men har förblivit små och inte har kunnat ökas
4751: Finland dock inte under alla år kunnat följa nämnvärt under de senaste åren. Regeringen
4752: FN:s rekommendation om en årlig 15-procentig hoppas kunna fästa uppmärksamhet också vid
4753: ökning, fastän också UNDP verkställer viktiga denna fråga i nästa års budget.
4754: Helsingfors den 29 maj 1979.
4755:
4756: Minister för utrikesärendena PaavoVäyrynen
4757: 1979 vp~
4758:
4759: Kirjallinen kysymys n:o 26.
4760:
4761:
4762:
4763:
4764: Kortesalmi: Inkeen-Kynsiperän paikallistien parantamisesta.
4765:
4766:
4767: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4768:
4769: Taiyalkoskelta on käänriytty puoleeru sen Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio~
4770: johdosta, että Inkee-Kynsiperä -paikallistie on päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän,
4771: erittäin huonossa . kunnossa.. Tämä Kostonjär- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4772: ven itäpuolitse Inkeeltä Posion puolelle kulke- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysrmyksen: ··
4773: va tie palvelee myös Mustavaaran kaivoksessa
4774: käyvien paikkakuntalaisten .työmatkoja. Tietä Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä tar~
4775: käyttävät kertovat, ·että tie on niin huonossa vittaviin toimiin Taivalkoskella sijåit~
4776: kunnossa,· että "jos sillä ajaa niin auto särkyy". sevan Inkeen-Kynsiperän paikallistien
4777: Siksi paikkakunnalla toivotaan tien pikaista saattamiseksi ajokelpoiseen kuntoon?
4778: korjausta. · ·
4779: Helsingissä 4 päiväinä. toukokuuta 1979.
4780:
4781: J. Juhani Kortesalmi
4782:
4783: ·... ,
4784: ·.;
4785:
4786:
4787:
4788:
4789: 087900634A
4790: 2 1979 vp.
4791:
4792:
4793:
4794:
4795: Eduskunnan Herra .Puhe m i e he 11 e.
4796:
4797: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiellä on ollut 8 tonnin paip.orajoit~s. Vuosit-
4798: m~tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taitl vähintääri:.. vastaava painorajoitus on
4799: 6letie: 4 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn 6 .M0--:1 0 000 kilometrillä yleistä tietä. Tien
4800: Iarjelffiänne ohella toimittanut valtioneuvoston kunto on .vastanut 'siten. muita saman luokan
4801: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- s~rapffi.taisia teitä. ·. · . _ . .
4802: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta · Tiehen kohdistuvia suurempia parannustoi,.
4803: kirjallisesta kysymyksestä· n:o 26: · menpiteitä ei sisälly tienpidon toimenpideohj_el~:
4804: maan vuosiksi 1979-85. Taivalkosken tiemes.:
4805: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä tar- tar,ieiirin toimesta tie pyritään pitämää~ jatkll:,
4806: vittaviin toimiin Taivalkoskella sijait- vasti ajokelpoisessa kunnossa. Mikäli kunnossa-,
4807: sevan Inkeen-Kynsiperän paikallistien pitoon myönnettävät määrärahat kehittyvät ar-
4808: saattamiseksi ajokelpoiseen kuntoon? vioiden. mukaisesti, olisi- tieviranomaisilla 1980-
4809: luvuri puolella· mahdollisuuksia vähäisiin In-
4810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- . kee1;1-Kynsiperän paikallistien ajokelpoisuutta
4811: vasti seuraavaa: · hostaviinkin toimenpiteisiin. Näistä toimenpi-
4812: Tie- ja vesirakennushallituksen ilmoituksen teistä kunkin yksittäisen tien osalta päättävät
4813: mukaan tie on ollut ajokelpoisessa kunnossa tieviranomaiset vuosittain käytettävissä olevien
4814: lukuunottamatta tulvavesien aiheuttamaa paria määrärahojen puitteissa.
4815: lyhytaikaista katkoa. Kelirikkakauden aikana
4816: Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1979.
4817:
4818: Li~kenneministeri Veikko Saarto
4819: N:o 26 3
4820:
4821:
4822:
4823:
4824: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4825:
4826: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen råder viktbegränsning av minst motsvarande
4827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse storlek på 6 000-10 000 km allmän väg. Det
4828: av den 4 maj 1979 tili vederbörande medlem skick i vilket vägen befunnit sig har sålunda
4829: av statsrådet översänt avskrift av följande av motsvarat förhållandena i fråga om andra grus-
4830: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck- belagda vägar av samma klass.
4831: nade spörsmål nr 26: Några större förbättringsåtgärder gällande
4832: ifrågavarande väg ingår inte i åtgärdsprogram-
4833: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta met för väghållningen åren 1979-85. Man
4834: erforderliga åtgärder i syfte att ställa strävar på åtgärd av Taivalkoski vägmästar-
4835: den i Taivalkoski belägna bygdevägen distrikt tili att fortgående hålla vägen i körbart
4836: Inkee-Kynsiperä i körbart skick? skick. Såframt anslagen för vägunderhåll ut-
4837: vecklas enligt beräkningarna, skulle vägmyndig-
4838: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- heterna på 1980-talet ha möjligheter tili smärre
4839: samt anföra följande: åtgärder för förbättrandet av körbarheten även
4840: Enligt uppgift från väg- och vattenbyggnads- i fråga om bygdevägen Inkee-Kynsiperä. An-
4841: styrelsen har vägen varit i körbart skick från- gående dylika åtgärder besluter dock vägmyn-
4842: sett ett par kortvariga avbrott förorsakade av digheterna årligen för varje väg inom ramen
4843: flödvatten. Under menförestiden har på vägen för tillbudsstående anslag.
4844: gällt en viktbegränsning om 8 ton. Arligen
4845: Helsingfors den 5 juni 1979.
4846:
4847: Trafikminister Veikko Saarto
4848: ,.,
4849:
4850:
4851:
4852:
4853: ",· .,
4854: 1979 vp.
4855:
4856: Kirjallinen kysymys n:o 27.
4857:
4858:
4859:
4860:
4861: Koppanen ym.: Ulkomailla tapahtuvan äänestämisen uudelleen
4862: järjestämisestä.
4863:
4864:
4865: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4866:
4867: Nykyinen vaalilainsäädäntömme antaa peri- Kun äänioikeus on eräs kansalaisen tärkeim-
4868: aatteessa ulkomailla oleville Suomen kansalai- mistä perusoikeuksista, ei ole mitenkään hy-
4869: sille mahdollisuuden äänestää maamme vaJ- väksyttävissä, että vaalilainsäädännössä on sel-
4870: tiollisissa vaaleissa. Tämä on erityisen tärkeää, laisia puutteita, jotka mahdollistavat edellä-
4871: kun monet kansalaiset ovat joutuneet lähte- esitetynlaiset myöhästymiset ja sen seurauksena
4872: mään ulkomaille, ei vain omasta halustaan, tapahtuvan oikea-aikaisesti annettujen äänien
4873: vaan esim. kotimaan vaikean työllisyystilanteen hylkäämisen.
4874: pakottamana. Se, että kansalaiset joutuvat ha- Vaalilainsäädäntöä olisi mielestämme muu-
4875: keutumaan ulkomaille, ei kuitenkaan saa olla tettava niin, että ennakkoäänestys suoritettai-
4876: vaikeuttamassa heidän mahdollisuuksiaan vai- siin ulkomailla riittävän turvallisen aikamargi-
4877: kuttaa kotimaan kehittämisen suuntaan samoin naalin puitteissa, jotta kaikkien ulkomailla an-
4878: edellytyksin kuin Suomessa asuvilla kansalai- nettujen äänien huomioon ottaminen olisi
4879: silla on. mahdollista vaalituloksia määrättäessä, eikä
4880: Ulkomailla oleskelevat ja äänestävät kansa- myöhästelyjä pääsisi tapahtumaan. Muutos olisi
4881: laiset tuntevat elävää mielenkiintoa Suomen lähinnä tekninen, minkä vuoksi sen nopea
4882: asioiden hoitoon, koska lukemattomissa tapauk- toteuttaminen olisi mahdollista.
4883: sissa maamme asioiden kuntoon saaminen mer- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
4884: kitsisi heidän paluutaan kotimaahan antamaan 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
4885: oma panoksensa sen kehittämistyössä. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4886: Vaalilainsäädäntömme ei nykyisessä muodos- seuraavan kysymyksen:
4887: saan kuitenkaan anna riittäviä takeita siitä, että
4888: uLkomailla asuvat Suomen kansalaiset saisivat Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4889: antamansa äänen hyväksytyksi vaalituloksia siin vaalilainsäädännön muuttamiseksi
4890: määrättäessä. Tästä on 'selvänä osoituksena se, niin, että ulkomailla äänestäneiden suo-
4891: että vuoden 1978 presidentinvaaleissa ja tämän malaisten antamien äänien myöhästymi-
4892: vuoden eduskuntavaaleissa ulkomailla annetuis- siä ei pääsisi normaaleissa olosuhteissa
4893: ta äänistä jouduttiin useita satoja hylkäämään tapahtumaan ja niiden ottaminen huo-
4894: myöhästymisen takia. .mioon vaalien tulosta määrättäessä var-
4895: mistettaisiin?
4896: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
4897:
4898: Esko J. Koppanen P. Mäki-Hakola
4899: .Ingvar S. Melin Ulla Puolanne
4900:
4901:
4902:
4903:
4904: 087900522P
4905: 2
4906:
4907:
4908:
4909:
4910: Ed u s kun n a n H et r å :f.3 uIi em i e he 11 e.
4911:
4912: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §·n 1 momentissa eqnakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen
4913: mainitussa tarkoituksessa Te, UeH!:t Pliht:ihi~, edilstushHsl:a vclddert 1979 kansanedustajain
4914: olette 4 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn vaaleissa säädettiinkin, että eräissä kaukomaissa
4915: kitjeerihe olielia l:oiirlittlifiut valtiotihivoston jä sellaisissa mais~a; j6issä pbstiyhteydet köke-
4916: asiarldihiHselte jäsenelle jäljetint:>ksl:lli klitisäh- rltlisteh rrtukaati eiViit ole t)atl:iåat tnahtlolliset,
4917: edltståja E~ko l Kdppfiserl ym. kirjallisesta ehi:iakkö!iärtestys öli lopetettiiVä rlitiiit!ttiiaa päi-
4918: kysymyksestä n:o 27: vää aikaisemrl:ilrl. Tällä pyrittiirt vlltmistai:tiaati,
4919: ett!t niyös näistä maista äärtestyltsert loptlu-
4920: Aikook:b flållitlis ryhtyä toil:iienpitei- päivirtä täytet}Tt ertrtåkkdäändtysåsiakitjat eli-
4921: siin vaalilainsäädännön mUuttamiseksi ti!dvät määtäiijässå perille. Kokethukset tästä
4922: riHn; että Ulkötrtailla ääriestäheitl.l:!n ~uo järjestelystä olivat itiyönteist'!t.
4923: rli.nlaisl:eh arll:äilih!ti äihiien myöhästymi- Valtiollisteh vaalien toimi tbiiniseen liitty,vä t
4924: siä ~i pääsisi tiobn::taleissa olosU.htdssa 111iiärilajat on laissil jdh4uttu thä§fälimään edtis-
4925: tatJ:ihtuhiaån ja niiden othiinirierl litid- kqnnäh hajbttathisen jälkeisiä titisiå vttaleja sil-
4926: rriidori vaalieri hildsta riiäätättäessä vat- mällä pitiieri; ja vaalhilkataulti kokotiaisliudes-
4927: niish!thtlsiih? saan on, varsin kireä. Osittain tästä johi:tieh
4928: ulkdthallla aririettuhi ääniä ori jouduttu iityöhäs-
4929: Vastaukseria kysymykseen esitän kunnioitta- tyneirtä j!ittiti:hääh Huomiotta. dikeusministeriö
4930: vasti seuraavaa: ori vuodeh l91B loltäkt:tussli asettatmt työryh-
4931: Kniisärtedrish:tjain .vlialeista annetun lf!in män, jonka tehtätranä on valrriistäa ehdotus
4932: (391/69) jå tasäva11ah presidehtin valitsija- niiksi va::tlilaitisäädiihriön teknisikSi mhuh:ik-
4933: niiestel:i vaaleista ahnei:tlll hiiri (.392/69) sääl:i- siksi, joihih viime vuosina taplihturtut ke~itys
4934: nösten mukaan ennakkoäänestys ulkomailla val- arii:aa aiheen; ,Työryhmän on ehdotusta v~H.nis
4935: tiollisissa vaaleissa on mahdollista asetuksella tae~saaH kiirinih!tHlvä erityistä huorrHdia vaalien
4936: rb,äärättiiyissä Suo~en edustustoissa ja suoma- aikatauhirl tatkW:aniiseeh. Työryhthä. käsittelee
4937: låisiss:j. låivdissä. Ehl:iakktHiänesi:ys ::tloitetaan siteH rl:iyös enfiiJ,kkoääriesi:ystit iilkorhaillit ktis-
4938: 20. päivänä ja lope~etaån. 8. päfyänä ennen kevia i:ilääräaikdja. 'työryhmärt tytlh V!fllinis.tut-
4939: va~leja., JoulD;kliUti i' päiv!lnä. 1978 annetulla tua tulee ,harkittavaksi, rl:iltä mahdollisuuksia
4940: lailla (9~7/78) edtisbijaitivaaliUkiih lisättiin on vliaiilliki<i:H mUuttarniseh livtilla vaikuttaa
4941: säiihriös jöil.kå ititikaar\. .asetuksella määrättä- siilieri, että tilkdfuailiii annetut !iåriet ebti§ivät
4942: vissä ed\isttisH:>issä erttiäkkoäähestYs . vbi kestää nykyistä paremmin asiaiii:sirlaisilie vdälivirdti-
4943: lyhyemmänkin kuin mainitUti itjar\.. Asetuksessa omaisille.
4944: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
4945:
4946:
4947: dikeusrninisi:eti Paavo Nikula
4948: N:o 27 3
4949:
4950:
4951:
4952:
4953: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4954:
4955: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen ställen vid 1979 års riksdagsmannaval stadga-
4956: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse des också, att förhandsröstningen skulle av-
4957: av den 4 maj 1979 tili vederbörande mediem slutas några dagar tidigare i y;issa avlägset be-
4958: av statsrådet översänt avskrift av föijande av lägna Iänder och i Iänder där postförbindelser-
4959: riksdagsman Esko ]. Koppanen m. fl. under- na enligt erfarenhet inte är de bästa tänkbara.
4960: tecknade spörsmål nr 27: Man ville härigenom försäkra sig om, att för-
4961: handsröstningshandlingar som ifyllts under röst-
4962: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i ningens sista dagar skulle hinna fram inom
4963: syfte att ändra va1Iagstiftn1ngen på så föreskriven tid också från dessa Iänder. Er-
4964: sätt, att förseningar inte under normaia farenheterna från detta arrangemang var posi-
4965: förhållanden skulle kunna ske i fråga tiva.
4966: om röster som finiändare avgivit utom- Man har sett sig föranlåten att i lagen be-
4967: lands, och att beaktandet av dylika stämma de föreskrivna tiderna i ansiutning
4968: röster vid faststäliandet av vairesul- tili förrättandet av allmänna vai med tanke
4969: tatet skulle säkras? på nyval efter riksdagsupplösning, och valtid-
4970: tabellen är i sin helhet rätt stram. Delvis på
4971: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- grund härav har man varit tvungen att Iämna
4972: samt anföra följande: utomlands avgivna röster obeaktade såsom för-
4973: Enligt stadgandena i lagen om riksdags- senade. Justitieministeriet tillsatte i oktober
4974: mannaval (391/69) och lagen om vai av 1978 en arbetsgrupp med uppgift att bereda
4975: elektorer för vaiet av republikens president ett försiag om de tekniska ändringar av vai-
4976: (392/69) kan förhandsröstning utomlands ske lagstiftningen som de rsenaste årens utveck-
4977: i de finska representationer, som bestämmes ling ger anledning tili. Arbetsgruppen skall
4978: genom förordning, och ombord på finskt far- vid beredandet av sitt försiag fästa särskild
4979: tyg. Förhandsröstningen begynner den 20:e uppmärksamhet vid justeringen av valtidtabel-
4980: dagen och avslutas den 8:e dagen före valen. len. Arbetsgruppen behandlar såiunda också
4981: Genom lagen den 15 december 1978 (967 / de föreskrivna tiderna för förhandsröstning
4982: 78) fogades tilllagen om riksdagsmannaval ett utomlands. Man måste efter det arbetsgruppens
4983: stadgande, enligt vilket förhandsröstning i de arbete blivit färdigt överväga, vilka möjlig-
4984: finska representationer, som bestämmes genom heter det finns att med hjälp av en ändring av
4985: förordning, kan vara kortare tid än den ovan vallagarna inverka på, att utomlands avgivna
4986: nämnda. I förordningen om de finska repre- röster bättre en för närvarande skulle hinna
4987: sentationer i utlandet som är förhandsröstnings- fram tili vederbörande valmyndigheter.
4988: Helsingfors den 17 maj 1979.
4989:
4990:
4991: Justitieminister Paavo Nikula
4992: Kirjallinen kysymys n:o 28.
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: l:IYry~angl:!s~ . Lohipad()n edtyiskoulun henkilökunpan eläke-
4998: .. oikeudesta. .. . . . ...
4999:
5000:
5001: Edu:sku.nnan Herra. Puhemieh·elle;c·
5002:
5003: · Oulussa sijaitseva Lohipadon erityiskoulu ·on erityiskouluhoitajien eläkeiäksi :määrätäätl ase-
5004: siirretty valtion otnistuk!seen vuonna 1976. Siif- tuksella edeJleen ,58 vuotta. Lakiesityksen edus-
5005: toon saakka yksityisen yhteisön ylläpitämän kou" kuntakäsittelyssä hallituksen esitykseen lisättiin
5006: lun henkilöstön asema turvattiin siten, ettei siir- säännös, jonka mukaan tarkemmat säännökset
5007: rosta saa aiheutua· henkilökunnan palvelussuh- lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta anne-
5008: teeseen kuuluvien taloudellisten etujenhuonone- taan tarvittaessa asetuksella. · ·....
5009: mista. Niinpä henkilökunnan palkkaedut, jos ne Tähän mennessä ei kuitenkaan asetusta, jolla
5010: koulun siirtyessä valtion haltuun olisivat olen- hoitohenkilökunnan eläkeiäksi turvattaisiin siir-
5011: naisesti pienentyneet; turvattiin henikilökohtaise~ ron tapahtuessa voimassa ollut 58 vuotta, ole
5012: na palkanlisänä valtion varoista. Myös eräät li- annettu. Eräät hoitohenkilökuntaan kuuluvat
5013: sät, korotukset ja vuosilomaedut turvattiin lain ovat nyt lähestymässä 58 vuoden ikää, joka siis
5014: mukaan samoin kuin se, että henkilöstö sai lu- oli täyteen eläkkeen määrään oikeuttava ikäraja
5015: kea hyväkseen eläkevuosina · sen· ajan, joka Öli koulun siirtyessä valtion omistukseen. Henkilö-
5016: palveltu Lohipadon koulun ollessa yksityinen kunnalle luvattujen taloudellisten etuuksien py-
5017: koulu·. syttämirien entisinä myös eläkeiän osalta on siis
5018: Ennen valtion 01llistukseen siirtymistä· Lohi- kiireellisesti toteutettava.
5019: padon koulun hoitohenki1ökunnalla oli oikeus Edellä lausuttuun viitaten esitän valtiopäivä-
5020: täyteen eläkkeeseen 58 ikävuoderi jälkeen. Tar: järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun-
5021: koituksena oli, ettei täy!een eläkkeeseen oikeut~ nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse~
5022: tavaa ikää omistusmuodon· ·vaihtuessa nosteta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5023: Tämä käy ilmi lakiesityksen perusteluista, joissa
5024: nimenomaan todettiin, että "siirtyvälle henki- ' Milloin Hallitus suorittaa tarvittavat
5025: lölle on voitava· turvata hänelle siirtohetkellä toiinenpiteet siitä; että Lohipadon eri~
5026: kuuluvat taloudelliset edut", Erityinen eläkeikä tyiskoulun henkilökuntaan kuuluvan
5027: kuuluu kiistatta näihin taloudellisiin' etuihin, oikeus täyteen eläkkeeseen: täyttyy sil-
5028: jotka hallitus lupasi pysyttää. Hoitohenkilökun- loin, kun asianomainen tulee 58 vuoden
5029: nan eläkeiän osalta etuuksien pysyttäminen Ori ikään? ' ·· · ·
5030: mahdollista toteuttaa asetusteitse siten·, että
5031: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta ·1979.
5032:
5033: · Helvi Hyrynkangas
5034:
5035:
5036:
5037:
5038: 087900646P
5039: 2
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5045:
5046: · 'V~ltidpäivä]ärj~st~ksen;37 §:n ~i 'moni~htis~"a · · eJ~e1å1n '( 2gö 166) ja muun muassa eläkeiän
5047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, osalla vältion eläkeasetuksen ( 611/66) säännös-
5048: olette 4 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- ten mukaisesti. Valtion haltuun ottamisen jäl-
5049: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- keen Lohipadon koulun henkilökunnan, joka
5050: omaiselle jäsenelle jäljennökseil ''katisllnedu~tata ·• siiS:: nyt ·on ·valtion, palveluksessa, oikeus valtion
5051: Hyrynkankaan näin kuuluvasta kirjallisesta ky- varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttö-
5052: SX:tnYkse~);ä.,l;};iJ ~8; .,_;r;;, , .,,:· >· ·. -<, ,. IPYYS:-<, j~, työttömY,Ys~li\kkee~c;:en. l)lääräytyy. suo-
5053: ··~ ·.~. ·. :Millöfh Hallitus:· ~tioiiti~~·-,:\~arJiitä~"åi .raa;l'l valtion:eläkelain ,ja(-muun m1;1~Ssa eläkei.än
5054: osalta valtion eläkeasetuksen säännösten mukai-
5055: toimenl'Jiteet siitä, että Lohipadon .eri- sesti.
5056: tyi~koulun henkilökuntaan kuuluvän Edellä oleva.n .mukaan Lohipadon kol1ll1n hen~
5057: .·oikeus täyteen eläkkeeseen täyttyy ·sil-
5058: kilökunnan oikeus eläkkeesc:;en on siis määräyty"
5059: loin, kun asianom-ainen tUlee 58 vuodel'l nyt .sekä ennen valtion haltu~ ottamista että
5060: ikään? ·
5061: valtion haltuun ottamisen jälke~n samojen sään-
5062: nösten mukaisesti. Täten henkilökunnan asemas-
5063: v~stauksetia kysymykseen esitän kunnioitta~
5064: sa ei ~ässä su:hteess!l ole t~:tpahtunut mitään· muu-
5065: vasti seuraavaa: toksia.
5066: Lohipad()n koulun kannatusyhdistys ry -nimi- Lohipadon koulun valtion haltuun ottamisen
5067: sen yhdistyksen ylläpitämä Lohipadon koulu on yhteydessä kouluun perustettiin henkilökunnan
5068: otettu valtion haltuun varoineen ja velkoineen siirtämiseksi valtion palvelukseen tarpeellinen
5069: 16 päivänä tammikuuta 1976 annetulla lailla määrä ylimääräisiä toimia sekä varattiin tarpeel-
5070: valtion haltuun siirtyvän Lohipadon erityiskou- liset määrärahat tilapäisiä toimia varten. Täten
5071: lun henkilökunnan aseman järjestämisestä ( 301 perustetut toimet eivät kaikilta osin olleet ni-
5072: 76). Valtion haltuun ottamisen jälkeen Lohipa- mikkeiltään samoja kuin siirrettävien. aikaisem·
5073: don koulu on jatkanut toitnintaansa invalidihuol- mat tehtävänimikkeet. Täten muun muassa Ias,
5074: tolain ( 907146) .m~aisena invalidien e}:ityis- tenhoitajan~tehtävänimikkcellä työskennelleet
5075: kouluna. otettiin hoitajan toimiin .
5076: .Ennen valtion haltuun . ottamista Lohipadon Jos kyseeJlsä olevien henkilöiden tehtävät yk-
5077: koulu toimi invalidihuoltolain 25 a §:n mukai- sityisessii Lohipadon koulussa ovat vastanneet
5078: sena invalidien erityishuoltolaitoksena ja sen valtion palveluksessa olevan lastenhoitajan teh-
5079: toiminnalle tarpeelliset käyttötalousmep.ot kor- täviä, on heidän eläkeikänsä yksityisen koulun
5080: vattiin valtion varoista mainitun lain mukaan palveluksessa ollut sama kuin valtion lastenhoi-
5081: kokonaan. Koulu oli tällöin eräistä valtion va- tajan eläkeikä eli 58 vuotta. Siitä, ettei valtion
5082: roista suoritettavista eläkkeistä 13 päivänä ke- eläkeasetuksen 5 §:ään sisältyvässä erityisten
5083: säkuuta 1969 annetussa laissa tarkoitettu val- alempien eläkeikien luettelossa ole heidän ny-
5084: tionapulaitos ja sen henkilökunnalla on ollut mai- kyistä hoitajan virkanimeään, seuraa ettei hei-
5085: nitun lain 2 §:n mukaan oikeus valtion varois- dän elälkdkänsä nyt valtion palveluksessa ole
5086: ta suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys~•· ja: ~ä 58 vuotta, vaan eH~keikänä on pidettävä
5087: työttömyyseläikkeeseen soveltuvin osin samojen yleistä 63 vuoden eläkeikää. Mikäli voidaan
5088: säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa todeta, että asianomaisten tehtävät nykyisin
5089: valtioon olevalla henkilöllä. Toisin sanoen hen- ovat samat kuin ennen ko. koulun valtion hal-
5090: kilökunnan oikeus valtion varoista suoritetta- tuun ottamista ja että tehtävät olisivat edellyt-
5091: vaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys- täneet erityisdäkeikää, on virikanimien muutta-
5092: eläkkeeseen määräytyi soveltuvin osin valtion minen täLtä osin mahdollista.
5093: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
5094:
5095: Ministeri Pirkko Työläjärvi
5096: N:o 28 3
5097:
5098:
5099:
5100:
5101: T i 11 Rik sd agen s H er r T a 1m a n.
5102:
5103: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen pato skola övertogs av staten bestämdes rätten
5104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- för .skolans personal, som alltså nu är anställd
5105: se av den 4 maj 1979 till vederbörande medlem hos staten, till ålders-, invalid- och arbetslös-
5106: av statsrådet översänt avskrift av följande av hetspension av statens medel direkt enligt stad-
5107: riksdagsman Hyrynkangas undertecknade spörs- gandena i lagen om statens pensioner, och, bland
5108: mål nr 28: annat i fråga om pensionsåldern, enligt stad-
5109: gandena i förordningen om .statens pensioner.
5110: När vidta;r Regeringen erforderliga åt- Enligt det ovan anförda har alltså rätten tili
5111: gärder för att personalen vid Lohipadon pension för Lohipato .skolas personai såväl före
5112: erityiskoulu skall tilikomma rätt tili full som efter det skolan övertogs av staten fastställts
5113: pension när vederbörande uppnått 58 i enlighet med samma stadganden. Sålunda har
5114: års ålder? några förändringar i fråga om personalens ställ-
5115: ning inte i detta avseende ägt rum.
5116: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- I samband med att Lohipato skola övertogs
5117: samt anföra följande: av staten inrättades vid skolan för förflyttning
5118: Lohipato skola, som upprätthölls av Lohi- av peDsonalen tili ans,tällning hos staten ett
5119: padon kannatusyhdistys ry. benämnda förening, erforderligt antal extraordinarie befattningar och
5120: övertogs jämte tiligångar och skulder av staten erforderliga anslag för tilifälliga befattningar
5121: genom lagen den 16 januari 1976 om ordnandet reserverades. Sålunda var benämningarna på de
5122: av personalens ställning vid Lohipadon erityis- nyinrättade befattningarna inte tili alla delar
5123: koulu benämnda specialskola, viiken övertages de samma som de tidigare benämningarna på
5124: av staten (30/76). Efter det staten övertog de tjänster som överfördes. Sålunda anställdes
5125: Lohipato skola har skolan fortsatt sin verksam- bland annat personer som arbetar under benäm-
5126: het som i lagen om invalidvård ( 907/46) av- ningen barnsköterska i vårdares befattningar.
5127: sedd specialskala för invalider. Om ifrågavarande personers uppgifter vid Lo-
5128: Före det staten övertog Lohipato skola ver- hipato skola under den tid skolan var privat
5129: kade skolan som i 25 a § lagen om invalidvård har matsvarat de uppgifter som åligger barn-
5130: avsedd specialvårdsanstalt för invalider och de sköterska .som innehar statsanställning, har
5131: för dess verksamhet nödiga driftsutgifterna er- deras pensionsålder i anställning hos den pri-
5132: sattes i sin helhet av statens medel enligt sagda vata skolan varit densamma som pensionsåldern
5133: lag. Skolan har härvid varit en i lagen av den för barnsköterska som innehar statsanställning,
5134: 13 juni 1969 om vissa pensioner, som skall be- dvs. 58 år. Av den omständigheten, att deras
5135: talas av statsmedel av,sedd statsunderstödd insti- nuvarande tjänstebenämning, vårdare, inte
5136: tution och dess personai har enligt sagda lags ingår i 5 § förordningen om statens pensioner
5137: 2 § haft rätt tili ålders-, invalid- och arbets- följer, att deras pensionsålder i den nuvarande
5138: löshetspension av statens medel, i tiliämpliga anställningen hos staten inte längre är 58 år,
5139: delar enligt samma stadganden som den som utan den allmänna pensionsåldern, 63 år, måste
5140: står i tjänste- eller arbetsförhållande rt:ill staten. betraktas som deras pensionsålder. Om det är
5141: Med andra ord fastställdes personalens rätt tili möjligt att påvisa, att vederbörandes uppgifter
5142: ålders-, invalid- och arbetslöshetspension av för närvarande är de .samma som före det ifrå-
5143: statens medel i tiliämpliga delar i enlighet med gavarande skola övertogs av staten, och att upp-
5144: stadgandena i lagen om statens pensioner ( 280/ gifterna skulle ha förutsatt särslci.ld pensions-
5145: 66) och, bland annat i fråga om pensionsåldern, ålder, är det möjligt att till denna del ändra
5146: i enlighet med stadgandena i förordningen om tjänstebenämningarna.
5147: statens pensioner (611/66). Efter det Lohi-
5148: Helsingfors den 8 juni 1979.
5149:
5150: Minister Pirkko Työläjärvi
5151: r.
5152: '
5153:
5154:
5155:
5156:
5157: ' ..•-·
5158:
5159:
5160:
5161:
5162: ,.,, ;.•f
5163: ·.l'
5164: 1979 vp.
5165:
5166: Kirjallinen kysymys n:o 29.
5167:
5168:
5169:
5170:
5171: M. Järvenpää: Työsuhdeturvan parantamisesta.
5172:
5173:
5174: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5175:
5176: Työnantajien suorittamat työsuhteiden purka- tomaksi ja sopimuksien vastaiseksi, työnantaja
5177: miset ovat viime aikoina lisääntyneet voimak- selviää rikkomuksesta rahalla, mutta. työntekijä
5178: kaasti. Yhä enemmän on työsuhteiden purka~ ei saa työpaikkaansa takaisin. Samalla uuden
5179: mistapauksia, joiden osalta ei edes irtisanomis- työpaikan saanti vaikeutuu. Työnantajat ovat
5180: menettelyä ole voitu hyväksyä. Tällaisia työ· yhä enenevässä määrin omaksuneet menettely-
5181: suhteen purkamistapauksia on toteutettu aina- tapoja, joilla pyritään kiertämään irtisanomis-
5182: kin Porissa, Helsingissä, Kajaanissa, Kemissä, ia Jomautussuojaa koskevaa keskusjärjestösopi-
5183: Jyväskylässä ja Lohjalla. Niissä työnantaja on musta siten, että irtisanomisten sijasta pyritään
5184: purkanut työsuhteen toteennäyttämättömien työsuhteen purkamiseen, jolloin työnantaja vält-
5185: väitteiden perusteella. tyy mm. irtisanomisajan palkan maksamiselta.
5186: Näitä asioita on käsitelty työtuomioistuimis- Samalla työnantajat pyrkivät välttämään asian
5187: sa, ja äskettäin työtuomioistuin tuomitsi joutumista mahdolliseen työtuomioistuinkäsitte-
5188: Anttila Tukkukauppojen Oy:n maksamaan lyyn. Tämän vuoksi työsuhdeturvalain aikaan-
5189: porilaiselle luottamusmies-työsuojeluvaltuutettu saamista olisi kiirehdittävä.
5190: Anna-Maija Kivimäelle korvauksena työsuhteen Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5191: laittomasta katkaisemisesta 10 000 markkaa. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
5192: Kantajana toimineelle Suomen Liikeväen voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5193: Liitolle Anttila joutui maksamaan hyvityssakkoa raavan kysymyksen:
5194: työsuojelusopimuksen tahallisesta rikkomisesta
5195: 900 markkaa. Lisäksi Kaupan Työnantajaliitto Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5196: tuomittiin maksamaan Liikeväen Liitolle 3 000 ryhtyä työsuhdeturvan parantamiseksi
5197: markkaa. Vastaajat joutuivat myös korvaamaan ja sopimusten vastaisten irtisanomisten
5198: työntekijäpuolen oikeudenkäyntikulut. ja työsuhteiden purkamisten estämi-
5199: Vaikka työnantajan menettely tuomitaan Iait- seksi?
5200: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
5201:
5202: Matti Järvenpää
5203:
5204:
5205:
5206:
5207: 087900590W
5208: 2
5209:
5210: ·;, '.··
5211: .:.; .. Jl ..
5212:
5213:
5214:
5215:
5216: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5217: :"'
5218: \ :. l . ~~ .. ··.-.,
5219:
5220:
5221:
5222:
5223: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa Työntekijällä, jonka työsopimus on irtisa-
5224: mainitussa tarkoituksessa Te,· Herra Puhemies, nottu tai purettu, on työsopimusl~in mukaan
5225: olette A : päivänä . toukokuuta! i979, päivät)rn oikeus hakea työnantajaha vahingonkorvausta
5226: kitjeenne ohella · toimittanut ;valtioneuvoston
5227: 1
5228: yleisessä tuomioistuimessa -työsopimuslain _Vl\S-
5229: asianomaiselle jäsenelle,_; jäljennöksen , , kansan- taisesta · työsopimuksen irtisanomisesta.' tai pur-
5230: ~ustaja ·M. Järvenpään ;·niiin,·kuumvasta kirjal· kamisesta.. Vahingonkotvausvelvollisl,luQdla ei
5231: lisesta·~ .kysjmy.k.sestä.:~nto :··29::.·~·:_~·.·:· ~ · --.~ ·- kuitenkaan·:aina ole perusteetonta· työsopimuk-
5232: __.,.. Mihin: to1mhnpitd~iin_i;Iill!tus :li~do
5233: sen irtisanomista.. tai purkamista estiiväii vaiku~
5234: tusta; Näissä tapauksissa .·.ei myöskään ir-ti-
5235: · ' · : ~yhtyä . i:yösllhdeti:!i:Van : i>aratitäniisyksi sanotun tai . puretun työsuhteen palauttaminen
5236: .... N· so]Jimush'!n • .v,asfais.ten ·irtisanomisten oikeudellisin keinoin ole .voimassa olev~n lain-
5237: ja . työsrihteidt::n. ,purk~misten estämi- säädännön mukaan· mahdollista. Kun työsJ.Ihde-
5238: . .' 5eKsif: . . :.· :. ·- -: ·: . turvan toteutuminen edellyttää myös sit.ä, että
5239: V~sta~ksena ky~y~yks.~eri
5240: . _,· . : ,.· 1<unriioi
5241: . ...
5242: 'e5itän
5243: ttaen
5244: . . ,'
5245: työsuhteen osapuolet itse voivat selvittää oi-
5246: keudellisen asemansa, on- säännöstöä uudistetta-
5247: se.uraavaa:
5248: •• • • .> -'. ..• . • • i. ..·. - essa kiinnitettävä erityistä huomiota lakiteknic
5249: TyösuhdeturV-aa ··: koskevat: - perussäännökset sen:·selkeyden parantamiseen. . . , . .
5250: sisältyy'åt työsopimuslakiin · (320/70) • jossa· on . Kuten. esitetystä käy ilmi, hallitus on tietoi-
5251: säännelty työsopimuksen irtisanomisenja purka- nen· työntekijäin työsuhdeturvan kehittämisen
5252: misen edellytykset. Lain 37 § :n 2 momentin tarpeellisuudesta ja ·on tämän vuoksi a.s~tanut
5253: mUkaan •:tYönantaja ei saa ·irtisanoa työntekijää komiteao, jonka teht.ävänä on. työsopimuslain
5254: ilriutir. erit~n painavaa , syytä, · jollaisena ei työsuhdeturvaa koskevien· säännösten. heikkous,
5255: voida ~pitää ;·ainakaan . kyseisessä-~ Jainkohdassa epäjohdonn:il.lkaisuus ·ja puutteellisuus huomioon
5256: sääde:ttyjä. syitä;.Luottanrusmiehellä on lain 53 ottaen selvittää työsuhteen jatkuvuuden .laki-
5257: ja 54 § :n sekä työsuojeluvaltuutetUll:å työsuoje- sääteisen· turvan. kehittämilitarvetta- ja ~.irialidol
5258: lun valvonnasta annetun lain (131/73) 11 §:n lisuuksia alan lainsäädännön kansainvälisen
5259: 4 momentin mukaan erityinen irtisanomissuoja. kehityksen valossa. Lisäksi on 25 päivänä
5260: Työsopimuslain 43 §:n 1 momentin mukaan toukokuuta 1979 nimitetyn hallituksen ohjel-
5261: työsopimus voidaan heti purkaa, jos tärkeä, syy maan sisällytetty työsuhdeturvan kehittämistä
5262: sitä vaatii. Saman lainkohdan 2 ja 3 momentissa koskeva lausuma.
5263: luetelluissa tapauksissa työnantaja tai työn-
5264: tekijä voi erityisesti purkaa sopimuksen.
5265: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1979.
5266:
5267: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5268: N:o 29 3
5269:
5270:
5271:
5272:
5273: T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5274:
5275: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Arbetstagare, vars arbetsavtal har uppsagts
5276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ellet hävts, har enligt lagen om arbetsavtal
5277: av den 4 maj 1979 tili vederbörande medlem rätt att vid allmän domstol söka skadestånd
5278: av statsrådet översänt avskrift av följande av av arbetsgivaren för uppsägning eller hävning
5279: riksdagsman M. Järvenpää undertecknade spörs- av arbetsavtal i strid med lagen. Skadestånds-
5280: mål nr 29: skyldigheten förhindrar dock inte alltid en
5281: grundlös uppsägning eller hävning av arbets-
5282: Vilka åtgärder ämnar Regeringen avtal. 1 dessa fall är det inte heller enligt gäl-
5283: vidta för att förbättra anställnings- lande lagstiftning möjligt att återupprätta ett
5284: skyddet och förhindra avtalsstridiga uppsagt ellet hävt arbetsförhållande på rättslig
5285: uppsägningar och hävningar av arbets- väg. Då anställningsskyddets förverkligande
5286: förhållanden? även förutsätter att parterna i arbetsförhållan-
5287: det sjalva kan klargöra sin rättsliga ställning,
5288: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skall man vid revideringen av stadgandena fästa
5289: samt anföra följande: särskild uppmärksamhet vid en förbättring av
5290: Grundstadgandena i fråga om anställnings- den lagtekniska klarheten.
5291: skydd ingår i lagen om arbetsavtal (320/70), Såsom av ovanstående framgår är regeringen
5292: i viiken stadgas om förutsättningarna för upp- medveten om nödvändigheten av att utveckla
5293: sägning och hävning av arbetsavtal. Enligt arbetstagares anställningsskydd och den har där-
5294: lagens 37 § 2 mom. får arbetsgivare inte upp- för tillsatt en kommitte, vars uppgift är att
5295: säga arbetstagare utan särskilt vägande skäl med beaktande av de svagheter, inkonsekvenser
5296: och som sådant skäl kan åtminstone inte de i och bristfälligheter som föreligger beträffande
5297: sagda lagrum uppräknade orsakerna betraktas. stadgandena om anställningsskydd i lagen om
5298: Förtroendemän har enligt lagens 53 och 54 §§ arbetsavtal utreda behovet och möjligheterna
5299: samt arbetarskyddsfullmäktige enligt 11 § 4 att utveckla det lagstadgade skyddet för arbets-
5300: mom. lagen om ti11synen över arhetarskyddet förhållandets kontinuitet utgående från den
5301: ett särskilt uppsägningsskydd. Enligt 4 3 § 1 jnternationella utvecklingen av lagstiftningen
5302: mom. i lagen om arbetsavtal kan arbetsavtal inom detta område. Ytterligare har i program-
5303: hävas omedelbart om vägande skäl det på- met för den regering som utnämndes den 25
5304: kallar. 1 de fall som uppräknas i 2 och 3 mom. maj 1979 intagits ett uttalande angående ut-
5305: i samma lagrum kan arbetsgivare ellet arbets- vecklandet av anställningsskyddet.
5306: tagare i synnerhet häva avtal.
5307: Helsingfors den 4 juni 1979.
5308:
5309: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
5310: 1979 vp.
5311:
5312: Kirjallinen kysymys n:o 30.
5313:
5314:
5315:
5316:
5317: P. Puhakka ym.: Joensuun metsä- ja puutalousopiston perusta·
5318: misesta.
5319:
5320:
5321: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5322:
5323: Äskettäin saatettiin julkisuuteen koulutus- vaan lisätä koulutuspaikkoja aikaisemman suun-
5324: pailkkojen vähentämistä koskeva selvitys, mikä nitelman mukaisesti. Metsäalan koulutuspa~ko
5325: merkitsee kaikilla sektoreilla koulutuspaikkojen ja on ollut lii~ vähän ja siksi niitä ei tulisi
5326: supistamista aikaisemmista suunnitelmista vuo- karsia, kuten selvity!ksessä esitetään.
5327: teen 1988 mennessä. Tämä merkitsee myös Joensuun metsä- ja puutalousopisto tulee to-
5328: metsäoppilaitosten osalta voimakasta koulutus- teuttaa aikaisemmin suunnitellussa laajuudessa,
5329: paikkojen vähentämistä. Ilmeisesti mm. Joen- jolloin siilhen tulee noin 400 oppilaspaikkaa.
5330: suun metsä- ja puutalousopistoon ei tulisi opis- Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjiia.1jestyksen
5331: totasoista koulutusta laisinkaan. Myös teknik- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5332: kotason koulutus jäisi aikaisemmin kaavailtua neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5333: pienemmäksi. Ammattikasvatushallituksen met- seuraavan kysymyksen:
5334: säosasto katsoo, että metsäalan opetusta tulisi
5335: antaa laajemmassa mitassa kuin mitä selvityk- Aikooko Hallitus toteuttaa Joensuun
5336: sessä edellytetään. metsä- ja puutalousopiston siinä laajuu-
5337: Käsityksemme mukaan ei ainakaan perus- dessa, jota aikaisemmat suunnitelmat
5338: tuotannan koulutuspaikkoja tulisi vähentää, edellyttävät?
5339: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
5340:
5341: Pauli Puhakka Lea Sutinen Matti Puhakka
5342: Jouko Tuovinen Mauri Vänskä Markku Kauppinen
5343: Eino Poutiainen
5344:
5345:
5346:
5347:
5348: 087900610]
5349: 2 1979 vp.
5350:
5351:
5352:
5353:
5354: E d u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
5355:
5356: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavan ongelmia. Ongelmat keskittyvät yksin-
5357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, omaan puutekniikan opistoasteiseen koulutuk-
5358: olette kirjeellänne 4 päivänä toukokuuta 1979 seen, jota järjestetään sekä metsä- ja puutalous-
5359: n:o 178 lähettänyt 'Valtioneuvoston asianomai- opistoissa että teknillisissä oppilaitoksissa. Puu-
5360: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli tekniikan opistoasteista koulu_tusta tulisi koko
5361: Puhakan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen maassa olemaan aikaisempien suunnitelmien to-
5362: n:o 30: teutuessa vuonna 1988 ylemmällä opistoasteella
5363: 110 aloituspaikkaa. (valtioneuvoston 30. 11.
5364: Aikooko Hallitus toteuttaa Joensuun 1978 antama ohje: 40 aloituspatkkaa) sekä
5365: metsä- ja puutalousopiston siinä laajuu- alemmalla opistoasteella noin 180 aloituspaik-
5366: dessa, jota aikaisemmat suunnitelmat kaa (valtioneuvoston ohje: 120 aloituspaikkaa).
5367: edellyttävät? Ylitykset ovat suhteellisesti niin suuria, että ai-
5368: kaisempien laajennussuunnitelmien toteuttami-
5369: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen kaikissa oppilaitoksissa merkitsisi täydellistä
5370: vasti seuraavaa: poikkeamista valtioneuvoston ohjeesta. Valtio-
5371: Parhaillaan käynnissä olevassa valtioneuvos- neuvoston ohjeen perusteena on ollut koulu-
5372: ton 30. 11. 1978 antamien suunnitteluohjeiden tuksen tavoiteohjelmatoimikunnan ( 1978: 61)
5373: mukaan tapahtuvassa keskiasteen uudistuksen työ, joka perustuu laajimpaan ja perusteellisim-
5374: toimeenpanosuunnittelussa joudutaan määrittä- paan koulutustarpeen selvittelyyn, mitä maas-
5375: mään pitemmällä tähtäyksellä pysyväksi katsot- samme on koskaan tehty. V aitioneuvoston oh-
5376: tava ammatillisen koulutuksen ns. runkokapa- jeen mukaan metsätalouden pysyvät aloituspai-
5377: siteetti. Valtioneuvosto on suunnitteluohjeis- kat lisääntyisivät vuoden 1978 tasosta koulu-
5378: saan antanut toimeenpanosuunnitelmien laadin- asteella noin 40 %, alemmalla opistoasteella
5379: nan ohjeellisiksi lähtökohdiksi alustavat aloitus- samoin 40 % sekä ylemmällä opistoasteella py-
5380: parukatavoitteet edellä mainitulle runkokapasi- syisivät suunnilleen ennallaan. Puutekniikan
5381: teetille. Vaitioneuvoston ohjeen mukaan läänin- opistoasteella valtioneuvoston ohjeissa olevat
5382: hallitusten laatimat toimeenpanosuunnitelmat tavoitteet edellyttävät vähennystä ylemmällä
5383: valmistuvat 30. 9. 1979 mennes·sä ja ammatti- opistoasteella, mutta lisäystä alemmalla opisto-
5384: kasvatushallituksen toimeenpanosuunnitelma asteella opistoasteen aloituspaikkojen kokonais-
5385: 29. 2. 1980 mennessä. Opetusministeriön suun- määrän pysyessä ennallaan.
5386: nitelma laaditaan tämän jälkeen. Keskiasteen Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
5387: koulutuksen kehittämislain (474/78) mukaan Joensuun metsä- ja puutalousopiston toteutta-
5388: tehdään em. suunnitelmien pohjalta määrävuo- minen aikaisemmin suunnitellussa laajuudessaan
5389: s~ksi kerrallaan lain toimeenpanoon kuuluvien siten, että siihen sisältyisi metsätalouden alem-
5390: kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja kes- man ja ylemmän opistoasteen koulutus, puu-
5391: kiasteen koulutuksen muuta kehittämistä varten tekniikan alemman ja ylemmän opistoasteen
5392: ohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyy ja joka koulutus, puukaupallinen koulutus sekä kurssi-
5393: sisältää muun muassa keskiasteen koulutuksen osasto tuottaa ongelmia ainoastaan puuteknii-
5394: määrälliset ja alueelliset tavoitteet. Näin ollen kan ylemmän opistoasteen sekä puukaupallisen
5395: hallitus ottaa kantaa laadittuihin suunnitelmiin koulutuksen osalta. Vaitioneuvosto tulee näiltä
5396: vasta mainittua ohjelmaa käsitellessään. osin ottamaan kantaa valtakunnalliseen koko-
5397: Joensuun metsä- ja puutalousopistoon aikai- nais·suunnitelmaan keskiasteen koulutuksen ke-
5398: sempien suunnitelmien mukaan . sijoittuvasta hittämislain mukaista kehittämisohjelmaa käsi-
5399: koulutuksesta ei metsäalan aiemman ja ylem- tellessään.
5400: män opistoasteen toteuttaminen näyttäisi tuot-
5401: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
5402:
5403: Ministeri Kalevi Kivistö
5404: N:o 30 3
5405:
5406:
5407: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5408:
5409: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen problem. Problemen koncentrerar sig enbart
5410: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tili den utbildning i träteknik :på institutnivå,
5411: nr 178 av den 4 maj 1979 tili vederbörande som anordnas såväl vid skogs- och trähushåll-
5412: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- ningsinstituten som vid' de tekniska läroanstal-
5413: jande av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl. terna. Om de tidiga•re planerna förveJ."Ikligas
5414: ställda spörsmål nr 30: skulle det inom utbildningen i träteknik på
5415: institutnivå år 1988 i hela landet finnas 110
5416: .Ämnar Regeringen förverkliga Joen- nybörjarplatser på den högre institutnivån
5417: suun metsä- ja puutalousopisto i den (statsrådets anvisning 30. 11. 1978: 40 nybör-
5418: omfattning, som de tidigare planerna jarplatser), samt ca 180 n)llbörj.ar,platser på den
5419: förutsätter? lägre institutnivån ( statsrådets anvisning: 120
5420: nybörjarplatser). ÖVerskridningarna är relativt
5421: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sett så stora, att ett förverkligande av de tidi-
5422: samt anföra följande: gare utvidgningsplanerna i alla läroanstalter
5423: I den för närvarande pågående verkställig- skulle innebära en fullständig avv~kelse från
5424: hetsplanering, som gäller mellanstadiereformen statsrådets anvisning. Grundvalen för statsrå-
5425: ooh som sker enligt statsrådets planeringsanvis- dets anvisning har varit det ar:bete, som utförts
5426: ningar av den 30 november 1978, kommer av kommissionen för utbildningens målprogram
5427: man att fastställa den s.k. ramkapaciteten för (1978: 61) och som i sin tur grundar sig på
5428: sådan yrkesutbildning som på lång sikt bör den mest omfattande och grundliga utredning
5429: betraktas som :permanent. Statsrådet har i sina av utbildningsbehovet som någonsin företagits
5430: planeringsanvisningar såsom normativa utgångs- i vårt land. Enligt statsrådets anvisning skulle
5431: punkter för uppgörandet av verkställighetspla- antalet permanenta nybörjarplatser inom skogs-
5432: nerna angivit de preliminära målen för antalet hushållningen öka från 1978 års nivå med ca
5433: nybörjar,platser inom ovan nämnda ramkapa- 40 % på skolnivån, likaså med 40 % på den
5434: citet. Enligt statsrådets direktiv skall de lägre institutnivån samt förbli i stort sett det-
5435: verkställighetsplaner som uppgörs av länssty- samma ·som förut på den högre institutnivån.
5436: relserna vara färdiga före 30. 9. 1979 ooh den I fråga om trätekn~ens institutnivå förutsätter
5437: verkställighetsplan som uppgörs av yrkesut- de mål som anges i statsrådets anvisningar
5438: bildningsstyrelsen före 29. 2. 1980. Undervis- en minskning på den högre institutnivån, men
5439: ningsministeriets pian utarbetas efter detta. däremot en ökning på den lägre institutnivån,
5440: Enligt lagen om utveoklande av utbildningen varvid totalantalet nybörjarplatser på institut-
5441: på mellanstadiet ( 474/78) utarbetas, på basen mva skulle förbli detsamma som tidigare.
5442: av ovan nämnda planer, för förverkligande av Med stöd av vad ovan anförts kan det
5443: de tili verkställigheten av lagen hörande ut- konstateras, att ett förver.kligande av Joensuun
5444: veoklingsåtgärdena och utveclklande av mellan- metsä- ja puutalousopisto i den omfattning
5445: stadieutbildningen i övrigt, för ett bestämt som tidigare planerats på så sätt, att däri skul-
5446: antal år åt gången ett program, som godkänns le ingå utbildning i skogshushållning på lägre
5447: av statsrådet och som innehåller bl.a. de kvan- och högre institutnivå, utbildning i träteknik
5448: titativa och regionala målen för mellanstadie- på lägre och högre institutnivå, trämerkantil
5449: utbildningen. Regeringen tar sålunda ställning utbildning samt en !kursavdelning, medför
5450: tili de uppg:jorda planerna först vid behand- problem endast beträffande träteknikens bögre
5451: lingen av ovan nämnda program. institutnivå samt den trämerkantila utbildning-
5452: Enligt de tidigare planerna för den utbild- en. Statsrådet kommer thärvidlag, vid beihand-
5453: ning som skall förläggas tili Joensuun metsä- lingen av det i lagen om utveoklande av utbild-
5454: ja puutalousopisto förefaller det inte som om ningen på mellanstadiet föreskrivna utveclclings-
5455: förverkligandet av den lägre odh högre institut- programmet, att ta ställning tili en riksom-
5456: nivån för skogsbranschen skulle medföra några fattande totalplan.
5457: Helsingfors den 7 juni 1979.
5458:
5459: Minister Kalevi Kivistö
5460: 1979 vp.
5461:
5462: Kirjallinen kysymys n:o 31.
5463:
5464:
5465:
5466:
5467: Uitto: VR:n Hyvinkään konepajan pienasuntojen kaukolämpö-
5468: verkostohankkeen toteuttamisesta.
5469:
5470:
5471: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5472:
5473: Hyvinkään kaupungissa sijaitsee VR:n kone- sesta merkityksestä hankittiin myös valtion
5474: paja, jonka alueella on kolmekymmentä kah- kiinteistöhallinnon viraston RAKH Jausunto.
5475: den perheen asuttavaa puurakenteista pien- Yrityksistä huolimatta rahoituspyrkimykset ei-
5476: taloa. Nämä talot ovat VR:n konepajan työn- vät johtaneet silloin tuloksiin.
5477: tekijöitten työsuhdeasuntoja. Rautatiehallitus esitti vuoden 1979 I lisä-
5478: Mainitut talot on rakennettu 1940-luvun menoarviossa myönnettäväksi varoja energian
5479: jälkipuoliskolla ja niistä puuttuu keskuslämpö säästöä edistäviin talonrakennustöihin. Edus-
5480: sekä muut nykyajan mukavuudet. Sanotulla kunta hyväksyi tarkoitukseen 4 000 000 mk
5481: alueella sijaitsee myös kivirakenteisia kerros- ko. lisämenoarviossa. Tälle myönnetylle mää-
5482: taloja, jotka niin ikään ovat VR:n konepajan rärahalle rautatiehallituksessa laadittuun käyt-
5483: työsuhdeasuntoja. Nämä asunnot on alun- tösuunnitelmaan sisällytettiin mm. Hyvinkään
5484: perin varustettu kaikilla nykyajan mukavuuk- pientalojen liittäminen konepajan aluelämpöön.
5485: silla. Rautatiehallitus teki em. käyttösuunnitel-
5486: Konepajalla on oma voimalaitos tuotannol- maan perustuvan työohjelmaesityksensä 28. 2.
5487: lista toimintaa varten. Toiminnassa syntyy 1979 liikenneministeriön kautta työvoimami-
5488: huomattavassa määrin niin kutsuttua jäte- nisteriöön. Työvoimaministeriö ei katsonut
5489: lämpöä. voivansa hyväksyä tehtyä työohjelmaesitystä,
5490: 1960-luvun alkuvuosina jätelämpöä hyödyn- vaan vedoten vuoden 1979 tulo- ja meno-
5491: nettiin rakentamalla kaukolämpöjohdot kerros- arvion soveltamista koskevien erityismääräys-
5492: taloihin ja sen lisäksi vielä lähistöllä sijaitse- ten täydennysohjeiden (TM 5493, 16. 2. 1979)
5493: viin neljään rakennukseen konepajan ulko- kohtaan 15 katsoi, että kyseiset varat on käy-
5494: puoliselle asuntoyhtiölle. tettävä työllisyysaste-eroja tasaavasti. Koska
5495: Vuodesta 1975 lähtien ovat VR:n Hyvin- Hyvi!l1!kään työttömyysaste on keskimääräistä
5496: kään konepajan pientalojen asukkaat käänty- alhaisempi, on mainittuun kohteeseen tarkoi-
5497: neet kirjelmin ja lähetystöin rautatiehallituk- tetut varat jouduttu siirtämään muualle. Val-
5498: sen, ratapiirin, eduskuntaryhmien ja eräiden tioneuvosto on vahvistanut mainitulla perus-
5499: ministeriöiden puoleen saadakseen asuntonsa teella muutetun työohjelman 19. 4. 1979.
5500: liitetyksi konepajalta johdettuun kaukolämpö- Valtioneuvoston ratkaisu ei mielestäni ole
5501: verkostoon. lähtenyt oikeista lähtökohdista, sillä erityisesti
5502: tässä tapauksessa olisi ollut huomioitava se,
5503: Asukkaiden toiminta johtikin tuloksiin niin, että Hyvinkään työttömyyslukemat ovat olleet
5504: että vuonna 1976 konepajalla aloitettiin ko. jo pitkään Helsingin työvoimapiirin korkeim-
5505: lämmityshanketta koskeva suunnitelmien teko, pia, ja kun otetaan huomioon väestöpohja, niin
5506: mutta myöhemmin se keskeytyi rahoitustilan- "alhaisesta" työttömyysprosentista huolimatta
5507: teen huonontuessa. työttömyys koskettaa huomattavaa väestömää-
5508: Vuonna 1977 hanke sai alkurahoitusta rää tälläkin hetkellä. Paikallisen työvoima-
5509: 280 000 mk valtion työohjelman muutoksella toimiston ilmoituksen mukaan työttömiä Hy-
5510: 6. 10. 1977. vinkäällä oli huhtikuussa 1096 henkilöä, työt-
5511: Myöhemmin jatkorahoituksesta on tehty tömyysprosentin ollessa 6,31 %. Kuukautta
5512: kaksi esitystä, ensimmäinen vuosien 1977-78 aikaisemmin työttömyysprosentti oli yli 7 %.
5513: vaihteessa ja toinen LME:ssä 5.7.78. Esi- Energiataloudellisesti olisi myös huomioitava
5514: tyksissä olleiden hankkeiden energiataloudelli- se, että tarpeeton viivyttely jätelämmön hyö-
5515: 087900640H
5516: 2 1979 vp.
5517:
5518: dyntämisessä, kuten tässä tapauksessa on ky- Onko Hallitus tietoinen, että valtio-
5519: seessä, ei ole perusteltua. varainministeriö 16. 2. 1979 antamillaan
5520: Erityisesti valtion omien laitosten olisi nyt vuoden 1979 tulo- ja menoarvion so-
5521: syytä nopeuttaa kaikkia sellaisia energiatalou- veltamista koskevien erityismääräyksien
5522: dellisia ratkaisuja, jotka toteutuessaan merkit- täydentämisohjeilla on pysähdyttänyt
5523: sisivät jatkuvaa huomattavaa taloudellista sääs- VR:n Hyvinkään konepajan pienasun-
5524: töä. tojen kaukolämpöverkostohankkeen, sii-
5525: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- tä huolimatta, että kyseinen kaukoläm-
5526: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän pövet~kosto merkitsisi huomattavaa
5527: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vast,atta- pysyvää lämpöenergiataloudellista sääs-
5528: vaksi seuraavan kysymyksen: töä?
5529: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
5530:
5531: Pauli Uitto
5532: N:o 31 3
5533:
5534:
5535:
5536:
5537: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5538:
5539: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Edellä mainittuun valtioneuvoston hyväk-
5540: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- symään ja valtiovarainministeriön tiedoksian-
5541: mies, olette 4 päivänä toukokuuta 1979 päi- tamaan päätökseen vuoden 1979 tulo- ja
5542: vätyn kirjelmänne ohella toimittanut asian- menoarvion soveltamista koskevien erityismää-
5543: omaiselle valtioneuvoston jäsenelle jäJjennök- räysten täydentämisestä sisältyy seuraava va-
5544: sen kansanedustaja Pauli Uiton näin kuuluvasta raus: "Valtiovarainministeriö voi neuvotel-
5545: kirjallisesta kysymyksestä n:o 31: tuaan työvoimaministeriön kanssa myöntää yk-
5546: sittäistapauksessa poikkeuksia tämän päätök-
5547: Onko Hallitus tietoinen, että valtio- sen määräyksistä. Mikäli valtiovarainministe-
5548: varainministeriö 16. 2. 1979 antamillaan riö ja asianomaisen ministeriön (tarkoittaa
5549: vuoden 1979 tulo- ja menoarvion so- tässä tapauksessa työvoimaministeriötä) välillä
5550: vehamista koskevien erityismääräyksien ei saavuteta yksimielisyyttä, asia voidaan aset-
5551: täydentämisohjeilla on pysähdyttänyt taa erikseen valtioneuvoston raha-asiainvalio-
5552: VR:n Hyvinkään konepajan pienasun- kunnan käsiteltäväksi".
5553: tojen kaukolämpöverkostohankkeen, sii- Hyvinkään konepajan pientaloja koskevan
5554: tä huolimatta, että kyseinen kaukoläm- hankkeen osalta voidaan todeta, että liikenne-
5555: pöverkosto merkitsisi huomattavaa ministeriön neuvotellessa työvoimaministeriön
5556: pysyvää lämpöenergiataloudellista sääs- kanssa talven kuluessa työohjelman tarkista-
5557: töä? misesta työvoimaministeriö katsoi ensisijaiseksi
5558: päämääräksi työttömyyden tasaisen alueellisen
5559: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jakautumisen eikä tätä hanketta voitu siinä
5560: vasti seuraavaa: vaiheessa ottaa mukaan työohjelmaan. Edellä
5561: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion sovel- mainittua täydentämisohjeiden mahdollistamaa
5562: tamista koskevien erityismääräysten täydentä- neuvottelua yksittäisestä hankkeesta valtiova-
5563: misohjeiden 16. kohdan mukaan "valtion viras- rainministeriön ja työvoimaministeriön välillä
5564: toille rakennuskannan . lämpötaloudellisten ja ei ·tässä tapauksessa kayty. Kun kuitenkin on
5565: muiden peruskorjaustöiden suorittamiseksi va- tiedossa kysyjänkin mainitsemat perusteet
5566: rattu määräraha suum1ataan siten, että alueel- hankkeelle, niin ministeriöiden välisissä neu-
5567: liset . työttömyyserot supistuvat". Tällä lausu- votteluissa tullaan pyrkimään siihen, että va:l-
5568: malla viitattiin erityisesti vuoden 1979 1 lisä- tioneuvosto voisi syksyn 1979 lisätyöohjel-
5569: menoarviossa momentille 28.64.75 hyväksyt- massa osoittaa tarvittavat varat. hanketta var-
5570: tyyn 10 milj. markan sekä momentille ten. Tällöin alkaisivat työt tulevan syyskuun
5571: 31.90. 74 valtionrautateiden talonrakennusten aikana.
5572: energiasäästö- ym. korjaustöitä varten hyväk-
5573: syttyyn 4 milj. markan määrärahaan.
5574: Helsingissä kesäkuun 6 päivänä 1979.
5575:
5576: Liikenneministeri Veikko Saarto
5577: 4 1979 vp.
5578:
5579:
5580:
5581:
5582: T i 11 R i k s d a g en s H .e r r T a 1 m a n.
5583:
5584: I det syfte 37 § 1 mom ..riksdagsordningen känts för energiinbesparings- och andra repa-
5585: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- rationsarbeten på statsjärnvägarnas byggnader.
5586: v.else av den 4 maj 1979 till vederbörande Det ovan nämnda av statsrådet godkända
5587: medLem av statsrådet översänt avskrift av föl- och av finansministeriet medde1ade bes1utet
5588: jande av riksdagsman Pauli Uitto underteck- om komplettering ·av de särski1da föreskrifterna
5589: nade spörsmål nr 31: för tillämpning av statsförs1aget för år 1979
5590: omfattar fö1jande reservation: "Finansminis-
5591: Är Reegringen medveten om, att teriet kan ef.ter att ha underhand1at med
5592: finansministeriet genom de 16. 2. 1979 arbetskraftsministeriet i enskilda fall bevilja
5593: utfärdade kompletterande direktiven till undantag från bestämmelserna i detta beslut.
5594: särskilda föreskrifter för tillämpning Såvida enighet mellan finansministeriet och
5595: av statsförs1aget .för år 1979 har hindrat vederbörande ministerium ( i detta fall arbets-
5596: förverkligandet av fjärrvärmeprojektet kraftsministeriet) inte kan uppnås, kan ärendet
5597: som gäller statsjärnvägarnas Hyvinge särskilt handläggas av statsrådets finansutskott".
5598: mekaniska verkstad tillhöriga småhus, Beträffande Hyvinge mekaniska verkst·ads
5599: trots att ifrågavarande fjärrvärmenät småhusprojekt kan det konstateras, att då
5600: skulle innebära en avsevärd bestående trafikministeriet under den gångna vintern
5601: värmeenergiekonomisk inbesparing? med arbetskraftsministeriet underhandlade om
5602: justeringen av arbetsprogrammet, ansåg arbets-
5603: kraftsministeriet en jämn t·egional fördelning
5604: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- av arbets1ösheten vara den främsta må1sätt-
5605: samt anför.a följande: ningen och sagda projekt kunde inte i det
5606: Enligt 16 punkten i de komp1etterande di- skedet upptas i arbetsprogrammet. Ovan
5607: rektiven till särskilda föreskrifter för tillämp- avsedda underhandlingar om enskilda projekt,
5608: ning av statsförs1aget .för .innevarande år "rik- som de komp1etterande direktiven skulle ha
5609: tas det anslag som för statens ämbetsverk möjliggjort mellan finansministeriet och ar-
5610: reserverats för g.enomförandet av väl1meeko- betskraftsministeriet, har inte förts. Då de
5611: nomiska och andra grundreparationer på bygg- av även spörsmå1sställaren nämnda grunderna
5612: nadsbeståndet så, att de regionala skillnaderna för projektet är kända, kommer man vid under-
5613: med avseende på sysselsättningen reduceras". handlingarna mellan ministerierna att sträva
5614: Detta syftar speciellt på det ans1ag om 10 milj. tili att statsrådet i tilläggsarbetsprogrammet
5615: mk som i I tilläggsbudgeten för år 1979 för år 1979 kunde anvisa erforderliga medel
5616: under moment 28.64.75 samt det ·ans1ag om för projektet, så att arbetet kunde in1edas
5617: 4 m11j. mk som under moment 31.90.74 god- under inkommande september.
5618: Helsingfors den 6 juni 1979.
5619:
5620: Trafikminister Veikko Saarto
5621: 1979 vp.
5622:
5623: Kirjallinen kysymys n:o 32.
5624:
5625:
5626:
5627:
5628: Anna-Liisa Jokinen ym.: Valtiopäiväjärjestyksen 61 § :n muut-
5629: tamisesta .
5630:
5631:
5632: . Eduskunnan Herra Puhemiehell~.
5633:
5634: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sellaista evanlkelis-luterilaiselle kirkolle myön-
5635: laiksi kinklkolain muuttamisesta {HE n:o 4/ nettyä ainutlaatuista erityisasemaa,. joika estää
5636: 1979 vp.}. Laikiesityksen käynnistynyt edus- osan kansanedustajista osallistumasta lainsää-
5637: kuntakäsittely on jälleen kenran osoittanut tar- däntötyöhön. Edustajien oikeuksia rajoittavan
5638: peellisuuden muuttaa valtiopäiväjärjestyksen valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n lmmoamista on
5639: 61 §:ää. aikaisemmin esittänyt mrn. kirlkko ja valtio
5640: Valtiopäiväjärjestyksen 61 §:ssä kielletään .komitea; ·
5641: muilta kuin evankelis-luterilaiseen uskontun- Edella sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5642: nustukseen kuuluvilta oikeus ottaa osaa sellais- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5643: ten ehdotusten käsittelemiseen, jot!ka koskevat neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5644: evarlkelis-li.iteri1aisen ikirkon 'kirkkolakia tai seuraavan lkysymyksen:
5645: muuten evankelis-luterilaisten seurakuntien kir-
5646: kollisia oloja. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5647: Käytännössä tämä saattaa helposti johtaa sii- valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n muutta-
5648: hen, että esitystä käsittelevä valiokunta joutuu miseksi siten, että kaikille Suomen edus-
5649: tekemään sitä vajaalukuisena, koska evankelis- kunnan jäsenille taataan oikeus osallis-
5650: luteriiaiseen' kirkkoon kuulumattomat eivät voi tua lainsäädäntötyöhön myös e\rankelis-
5651: ottaa osaa valiokunnan työskentelyyn. luterilaisen !kirkon • kivkkola:kia ja muu-
5652: Kansalaisten uskonnonvapauden ja tasa-arvon ten kirkollisia oloja lkoskevien esitysten
5653: periaatteiden kannalta ei voi pitää perusteltuna käsittelyssä?
5654: Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1979.
5655:
5656: AMa-Liisa Jokinen Niilo Koskenniemi
5657: V. J. Rytkönen Inger Hirvelä
5658: Heli Astala
5659:
5660:
5661:
5662:
5663: 087900583N
5664: 2 1979 vp.
5665:
5666:
5667:
5668:
5669: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5670:
5671: Valtiopäiväjärjest)llksen 37 §:n 1 momentissa ollut esillä eräissä yhteyksissä. Evankelis-luteri-
5672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, laisen kirkon laajennetun piispainkokouiksen
5673: olette 4 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- asettama ns. Kansanahon komitea esitti vuonna
5674: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- 1970 jättämässään mietinnössä säännöksen ku-
5675: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja moamista. Parlamentaarinen kirkko ja valtio
5676: Anna-Liisa Jokisen ym. näin :kuuluvasta kirjal- ~komitea päätyi mietinnössään (komiteanmie-
5677: lisesta kysymyksestä n:o 32: tintö 1977:21) samaan tulokseen sillä edelly-
5678: tyksellä, että komitean ehdotus kirkkolain ja-
5679: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä kamisesta toteutuu. Mietinnössä viitattiin myös
5680: valtiopäiväjärjestyksen 61 § :n muutta- niihin eduskuntatyössä mahdollisesti aiheutu-
5681: miseksi siten, että kaikille Suomen edus- viin vaikeuksiin, joista nyt esillä olevassa kir-
5682: kunnan jäsenille taataan oikeus osallis- jallisessa kysymyksessä on mainittu.
5683: tua lainsäädäntötyöhön myös evankelis- Oi!keusministeriö ei näe estettä sille, että val-
5684: luteriJaisen kivkon kirkkolakia ja muu- tiopäiväjärjestyiksen 61 §:n !kumoaminen otet-
5685: ten ki~kollisia oloja koskevien esitysten taisiin harkittavaksi. Evankelis-luterilaisen kir-
5686: käsittelyssä? kon virallisen lausunnon antaa kirkolliskokous
5687: tämän vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen
5688: Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta- asia tulee esille selvitettäessä, mihin uudistus-
5689: vasti seuraavaa: · ·
5690: toimiin kwkko ja valtio -komitean ehdotusten
5691: Valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n mukaan muut johdosta ryhdytään.
5692: kuin evankelis-luterilaiseen uskontunnustukseen Opetusministeriö on oikeusministeriön pyyn-
5693: kuuluvat eivät saa ottaa osaa eduskunnassa sel- nöstä 23. 5. 1979 antamassaan lausunnossa to-
5694: laisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka koske- dennut: "Kirkko ja valtio -komitean ehdotuk-
5695: vat evanikelis-luterilaisen kirkon kirkkolakia tai set kuuluvat useiden eri ministeriöiden toimi-
5696: muuten evankelis-luterilaisten seurakuntien kir- alaan. Kun edessä olevien lainsäädäntötoimien
5697: kollisia oloja. Sanamuoto perustuu vuoden kenttä on laaja, ·on ratkaistava kysymys siitä,
5698: 1869 valtiopäiväjärjestyksen vastaavansisä[töi- ryhdytäänkö uudistustoimiin opetusministeriön
5699: seen säännökseen. johdolla vai hajautetaanJko asiat kunkin minis-
5700: Yhteiskunnalliset ja myös uskonnolliset olot teriön harkintaan. Tästä asiasta joudutaan ope-
5701: ovat valtiopäiväjärjestyksen 61 §:n säätämisen tusministeriössä ja laajemminkin valtionhallin-
5702: jälkeen olennaisesti muuttuneet. Säännöksen non piirissä ottamaan kantaa viimeistään ensi
5703: kumoaminen tai muuttaminen on tämän vuoksi vuoden alussa."
5704: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1979.
5705:
5706: Oikeusministeri Christoffer Taxell
5707: N:o 32 3
5708:
5709:
5710:
5711:
5712: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5713:
5714: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen möte tillsatta s.rk. Kansanaho-ikommitten före-
5715: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse slog i sitt år 1970 avgivna betänkande att
5716: av den 4 maj 1979 tili vederbörande medlem stadgandet skulle upphävas. Den parlamentaris-
5717: av statsrådet översänt avskrift av följande av ka kommitten Kyrkan och staten kom i sitt be-
5718: dksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. under- tälllkande (kommittebetänkande 1977:21) till
5719: tecknade spörsmål nr 32: samma resultat, under förutsättning att kom-
5720: mittens förslag tilli. uppdelning av kyrkolagen
5721: Vilka åtgärder ämnar Regeringen förverkligas. 1 betän!kandet hänvisas också till
5722: vidta i avsikt att änd.ra 61 § riksdags- de svårigheter som eventuellt kan uppstå i
5723: ordningen så, att alla ledamöter av Fin- .riksdagsarbetet och som nämns i det nu före-
5724: lands riksdag tillförsäkras rätt att delta liggande spörsmålet.
5725: i lagstiftningsarbetet, också när det Justitieministeriet ser inget hinder för att
5726: gäller handläggning av förslag rörande frågan om upphävande av 61 § dksdagsord-
5727: ·kyrkolag för evangelisk-lutherska kyr- ningen upptas tili prövning. Evangelisk-luthers-
5728: kan odh kytkliga förhållanden i övrigt? ka kyrkans officiella utlåtande avges av kyriko-
5729: mötet före utgången av detta år. Därefter kom-
5730: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mer ärendet upp i samband med utredandet av
5731: samt anföra följande: vi1ka reformåtgärder som sikall vidtas til[ följd
5732: Enligt 61 § dksdagsordningen får inte andra av förslagen från kommitten Kyrkan och staten.
5733: än de som tillhör evangelisk-lutherska trosbe- 1 det utlåtande som undervisningsministeriet
5734: kännelsen i riksdagen delta i hand!läggningen på justitieministeriets begäran avgav den 23
5735: av förslag rörande kyrkolag för evangelisk- maj 1979 konstateras: "Kommittens Kyrkan
5736: luuherska kytikan eller de evangelisk-lutherska och staten förslag hör tili flera olika ministe-
5737: församlingarnas kynkliga förhållanden i övrigt. riers verksamhetsområden. Då fältet för de
5738: Ordalydelsen är baserad på ett stadgande med förestående lagstiftningsåtgärderna är vid-
5739: motsvarande innehåll i 1869 års lantdagsord- sträokt, måste man avgöra om reformarbetet
5740: ning. skall påbörjas under ledning av undervisnings-
5741: De samhälleliga, liksom också de kyrk- ministeriet eller om ärendena skall delas upp
5742: liga förhållandena har väsentligt förähdrats se- mellan respektive ministerier. 1 denna fråga
5743: dan 61 § riksdagsordningen stadgades. Frågan måste inom undervisningsministeriet och även
5744: om att upphäva e1ler ändra detta stadgande har inom stats.förvaltningen i övrigt fattas stånd-
5745: därför varit uppe i vissa sammanhang. Den av punkt senast i början av nästa år."
5746: evangelisk-lutherska kyrkans förstärkta biskops-
5747: Helsingfors den 4 juni 1979.
5748:
5749: Justitieminister Christoffer Taxell
5750: 1979 vp.
5751:
5752: Kirjallinen kysymys n:o 33.
5753:
5754:
5755:
5756:
5757: Rytkönen: EssiJä Oy:n toiminnan turvaamisesta.
5758:
5759:
5760: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5761:
5762: Kuopiossa totmlVa Essilä Oy on joutunut västi suorittamassa tämänsuuntaisia toimenpi-
5763: konkm:s;sitilaan. Tämän seurauksena on irtisa- teitä, mutta sen mahdollisuudet ovat rajoitetut
5764: nottu yhtiön työntekijät, yhteensä 350 henki- näin suuren yksrkön ollessa kysymyksessä.
5765: löä. Kysymyksessä on varsin huomattavan työn- Myönteisen ja nopean ratkaisun aikaansaami-
5766: tekijäjoukon jääminen työttömäksi muutaman serosi hallituksen toimenpiteet asiassa näyttävät
5767: viikon kuluttua. Heille ei voida järjestää työtä välttämättömil.tä.
5768: muissa Kuopiossa toimivissa vaatetusalan yri- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5769: tyksissä. Työntekijöistä on 50 työskennellyt 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
5770: Pielaveden toimintayksikössä. Pielavedellä ei voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5771: ole mitään mahdollisuuksia saada edes muun raavan kysymyksen:
5772: alan työtä. Tilanne Essilä Oy:n työntekijöiden
5773: työn turvaamisessa on kokonaisuudessaan hyvin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5774: vaikava. ryhtyä Essilä Oy:n tuotannollisen toi-
5775: Essilä Oy:n tuotannon jatkumisen ehtona minnan turvaamiseksi Kuopiossa ja
5776: on uuden yrittäjän saaminen. KERA on tiettä- Pielavedellä?
5777: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1979.
5778:
5779: V. J. Rytkönen
5780:
5781:
5782:
5783:
5784: 087900649T
5785: 2 1979 vp.
5786:
5787:
5788:
5789:
5790: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5791:
5792: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jatkanut tuotannollista toimintaa yhtiön Piela-
5793: mainitussa tartkoituksessa olette Te, Herra veden tehtailla 17. 5. 1979 sekä yhtiön Kuo-
5794: Puhemies, 7 päivänä toukokuuta 1979 päivä- pion tehtailla 31. 5. 1979 saaJkka. Samanaikai-
5795: tyn kirjeenne n:o 181 ohella toimittanut valtio- sesti konkurssipesän väliaikainen hallinto sekä
5796: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen suoritustilaan joutuneen yrityksen rahoittajat
5797: kansanedustaja V. J. Rytkösen näin kuulu- - mm. Kehitysaluerahasto Oy - etsivät uutta
5798: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 33: yrittäjää, jolla olisi mahdollisuus jatkaa kon-
5799: kurssiin menneen yrityksen toimintaa ja työllis-
5800: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tää muutoin työttömäksi jäävät työntekijät.
5801: ryhtyä Essilä Oy:n tuotannollisen toi- Toiminnan jatkamisesta kiinnostuneita yrityksiä
5802: minnan turvaamiseksi Kuopiossa ja on myös löytynyt ja parhaillaan käydään eri
5803: Pielavedellä? osapuolten kesken neuvotteluja toiminnan jat-
5804: kamiseen liittyvistä rahoitusjärjestelyistä. Vasta
5805: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- näiden neuvottelujen edistyttyä voidaan arvioi-
5806: taen seuraavaa: da, onko valtioneuvoston tarkoituksenmukaista
5807: Essilä Oy joutui suoritustilaan 2. 5. 1979. ryhtyä joihinkin toimenpiteisiin asian ratkaise-
5808: Yhtiön konkurssipesän väliaikainen hallinto on miseksi.
5809: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
5810:
5811: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
5812: N:o 33 3
5813:
5814:
5815:
5816:
5817: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5818:
5819: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vid bolagets fabriker i Kuopio tili 31. 5. 1979.
5820: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Samtidigt soker konkursboets interimsstyrelse
5821: nr 181 av den 7 maj 1979 tili vederbörande samt de som finansierat det företag som trätt
5822: medlem av statsrådet översänt avskrift av i likvidation - bl.a. Utvecklingsområdesfon-
5823: följande av riksdagsman V. J. Rytkönen under- den Ab - en ny företagare som skulle ha
5824: teoknade spörsmål nr 3 3: möjlighet att fortsätta med verksamheten vid
5825: det företag som gått i konkurs och sysselsätta
5826: Vilika åtgärder ämnar Regeringen vid- de arbetstagare som annars blir arbetslösa.
5827: ta för tryggande av Essilä Oy:s produk- Man har också funnit företag ,som är intresse-
5828: tionsvel'ksamhet i Kuopio och Pielavesi? rade av att fortsätta med verksamheten, och de
5829: olika parterna förhandlar som bäst om finan-
5830: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sieringsarrangemangen i samband med den fort-
5831: samt anföra följande: satta verksamheten. Först när förhandlingarna
5832: Essilä Oy trädde i likvidation 2. 5. 1979. framskridit längre kan man bedöma huruvida
5833: Interimsstyrelsen för bolagets konkursbo har det är ändamålsenligt för statsrådet att vidta
5834: fortsatt med produktionsverksamheten vid bo- åtgärder för att få saken avgjord.
5835: lagets fabriker i Pielavesi tili 17. 5. 1979 och
5836: Helsingfors den 8 juni 1979.
5837:
5838: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
5839: 1
5840: 1
5841: 1
5842: 1
5843: 1
5844: 1
5845: 1
5846: 1
5847: 1
5848: 1
5849: 1
5850: 1
5851:
5852: 1
5853: 1
5854: 1
5855: 1
5856: 1
5857: 19-79: .vp.
5858:
5859: Kirjallinen kysymys n:o 34.
5860:
5861:
5862:
5863:
5864: Ekorre: Tornialaisen Hanhirova-yhtymän toiminnasta.
5865:
5866:
5867: Eduskutlrian•Herra ·Puhemiehelle.
5868:
5869: Rakenriustyöläistert ·Liiton alainen' Kemi- että esimerkiksi Keminmaan .kunnassa sijait-
5870: Tornion alueen maa- ja vesirakennusosasto n:o sevalla Outokumpu Oy:n Elijärven kromikai-
5871: 35 r:y. sekä useat seh jäsenet ovat pit:kään voksdla ·Hanhirova-yhtymä on · jättänyt.-_. tär-
5872: olleet huolestuneita tilanteesta,· joka vallitsee keimmätkiri työsuojelutoimenpiteet työntekijöi-
5873: Tornion kaupungista kotoisin olevan, ma-an- den toistuvista huomautuksista huolimatta suo-
5874: siirto-, maanrakennus-, kuljetus- ja muita ura- rittamatta. Työnt~kijöille aiheutuu näin ollen
5875: koita suorittavan ·Hanhirova-yhtymän työmailla. todennäköistä- loukkaantumisen vaaraa ja ter-
5876: Yhtymä on toistuvasti laiminlyönyt Jakisää- veydellisiä riskejä. Outdkumpu Oy:n .. taholta
5877: teisesti asetetut velvollisuudet järjestää työn- on ilmoitettu vastuun työsuojelusta työmaalla
5878: tekijöiden valitsemien työsuojeluvaltuutettujen kuuluvan . työsuoritukset urakoivalle Hanhiro-
5879: ja luottamushenkilöiden koulutus. Viranomais- va-yhtymälle. . .
5880: ten huomautuksista piittaamatta yhtymä on Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjä.rjes-
5881: jättänyt huolehtimatta työsuojelun vaJvonnasta tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla .esitän val-
5882: annetun laih edellyttämistä työsuojelutoimen- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5883: piteistä useilla työmaiUaan. Työntekijät pel~ vaksi seuraavan kysytnyksen: _..
5884: käävät:kin lainrikkomusten ja muiden laimin-
5885: lyörttien vielä lisääntyvän uuden työterveys- Mihin toilmenpiteisiin Hallitus )likoo
5886: huoltolain tultua voimaan kaikkia yksityisiä- ryhtyä tornialaisen Hanhirova-yhtymän
5887: kin työnantajia velvoittavana ja kun laki yh' veivoittamiseksi valtiolta, valtiojohtoi-
5888: teistoiminnasta yrityksissä tulee voimaan heinä- -silta ja valtionenemmistöisiltä .· yhtiöiltä
5889: kuun alussa tänä vuonna. - sekä' kuoriilta. j-a kuntainliitoil\:a. saamis-
5890: Hanhirova-yhtymä on saanut valtiolta, eri- saan tyokohteissa noudattamaan ._. tYÖ~
5891: tyisesti tie- ja vesirakennuslaitokselta, ja val- suöjdtin valvonnasta annetun 1~ih~ ty67
5892: tionenemmistöisiltä yhtiöiltä, muun muassa terveyshuoltolain ja inuiden työnteki-
5893: Outökumpu Oy:lt:ä, mittavia työurakoita ja jöiden.' oikeudet turvaavien lakieri no-
5894: pitkäaikaisia työsuorituksia. Ihmetystä on työn- jana · änndtuja _mäaräyksiä ja ohjeita?
5895: tekijöiden keskuudessa herättänyt erityisesti se,
5896: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1979.
5897:
5898: Mikko Ekorre
5899: 1
5900:
5901:
5902:
5903:
5904: 087900591X
5905: 2 1?79 vp.
5906:
5907:
5908:
5909:
5910: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5911:
5912: Valtiopäiväj'ärjestyksen 37 §:n 1 momen~ näiden säännösten ja määräysten noudattamista
5913: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- on valvottava ja mihin toimenpiteisiin on
5914: mies, olette 8 päivänä toukokuuta 1979 päi- ryhdyttävä, jollei säädöksiä noudateta. . Työ-
5915: vätyn kirjeenne ohella toimittanut . valtioneu- suojeluviranomaisen on näissä tapauksissa val-
5916: voston asianomaiselle · jäsenelle jäliennöksen vontalain 15 §:n mukaan ensisijaisesti annet-
5917: kan~anedustaia Ekorren näin, kuuluvasta kir- tava asia.iunukaiset ohjeet puutteellisuuksien
5918: j~lisesta kysymyksestä n:o 34: korjaamiseksi ja epäkohtien poistamiseksi. Li-
5919: säksi ovat työnantajan niskoitel:lessa käytettä-
5920: ·Mihin toilffienpi teisiin · Ha1litus aikoo vissä valvontalain 15 ja 16 §:ssä säädetyt pakko-
5921: ryhtyä tornialaisen Hanhirova-yhtymän keinot, joita ovat . muun muassa sakkouhka,
5922: veivoittamiseksi valtiolta, valtiojohtoi- teettämisuhka ja käyttökielto.
5923: silta ja· valtionenemmistöisiltä yhtiöiltä Täimän kysymyksen johdosta hankitun selvi-
5924: ·sekä kunnilta ja ·kuntainliitoilta · saamis- tyksen mukaan Lapin työsuojelupiirin työsuo-
5925: saan työkohteissa noudattamaan työ- jelutoimisto on vuosittain toimittanut Hanhi-
5926: suojeilun valvonnasta .annetun lain, työ- rova-yhtymän työpaikoilla työsuojelutal'lkastuk-
5927: terveyshuoltolain ja muiden työnteki- sia. Näiden tarkastusten perusteella on annettu
5928: jöiden oikeudet turvaavien lakien no- ohjeita ja neuvoja, jotka on merkitty tarkas-
5929: jaUa annettuja määräyksiä ja ohjeita? tuksesta laadittuun pöytäkirjaan. Työsuojelu-
5930: tarkastukset eivät ole johtaneet pakkokeinojen
5931: Vastauksena kysymyk5een · esitän kunnioit- käyttöön, koska ei ole ilmennyt, että työn-
5932: taen seuraavaa: antaja olisi valvontalaissa tarkoitetulla tavalla
5933: Työsuojeluvalvontaa koskevat perussäännö'k- niskoitellut pöytäkirjassa annettujen ohjeiden
5934: set sisähyvät työsuojeluhallinnosta annettuun noudattamisessa.
5935: lakiin (57 4/72) ja työsuojelun valvonnasta Työvoimaviranomaiset .tulevat valvomaan
5936: annettuun lakiin ( 131/73 ). Työsuojeluhallinto- myös työterveyshuoltolain (743/78) noudat-
5937: hiin mukaan työsuojeluviranomaisten tehtävänä tamista toimittaessaan työsuojelutarkastu!ksia.
5938: on muun muassa valvoa työsuojelua koskevien Mikäli Jaiminlyöntejä hav·aitaan, niiden johdos-
5939: säännösten ja määräysten noudattamista tar- ta ryhdytään valvontalain edellyttämiin toimen-
5940: kastuksia ja tutkimuksia toimittamalla. Val- piteisiin.
5941: vontalaissa on vuorostaan säädetty siitä, miten
5942: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1979.
5943:
5944: Sosiaali~ ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5945: N:o 34 3
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5951:
5952: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen om tiUsynen över arbetar.skyddet skall arbetar-
5953: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skyddsmyndigheten i dessa fall i första hand
5954: av den 8 maj 1979 tili vederbörande medlem ge vederbörliga anvisningar för rättelse av
5955: av statsrådet översänt avskrift av följande av bristfälligheterna eller avhjälpande av miss-
5956: riksdagsman Ekorre undertecknade spörsmål nr förhållandena. Vidare kan arbetarskyddsmyn-
5957: 34: digheten, om arbetsgivaren tredskas, tillgripa i
5958: 15 och 16 §§ stadgade tvångsmede'l, dvs. bl.a.
5959: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid~ förplikta arbetsgivaren att vidtaga dessa åtgär-
5960: ta i syfte att ålägga Hanhirova-kon- der vid vite eller vid äventyr, att det som
5961: cernen i Torneå att på de arbetsplatser lämnats ogjort utföres på hans bekostnad eller
5962: koncernen fått av staten, st·ats'ledda att användningen av anordning eller arbets-
5963: bolag och bolag med statsmajoritet samt metod förhindras.
5964: kommuner och kommunalförhund iakt- Enligt den utredning som införskaffats med
5965: ta de bestämmelser och anvisningar anledning av detta spörsmål har arbetarskydds-
5966: som utfärdats med stöd av lagen om byrån vid Lapplands arbetarskyddsdistrikt år-
5967: tillsynen över arbetarskyddet, lagen om ligen förrättat arbetarskyddsinspektioner på
5968: företagshälsovård och övriga lagar som Hanhirova-koncernens avbetsplatser. På basen
5969: säkerstä:ller de anstä1ldas rättigheter? av dessa inspektioner har arbetarskyddsmyndig-
5970: heten givit anvisningar och råd, vilka anteck-
5971: Såsom svar på detta spörsmål .får jag vörd- nats i det protokoll som förts vid inspektionen.
5972: samt antöra följande: Atibetarskyddsinspektionerna har inte lett tHI
5973: Grundstadgandena om tillsynen över arbetar- att tvångsmedel skulle ha tillgripits eftersom
5974: skyddet ingår i lagen om arbetarskyddsför- det inte framkommit att arbetsgivaren skulle
5975: valtningen (57 4/72) och lagen om tillsynen ha tredskats på i lagen om tillsynen över arbe-
5976: över atbetarskyddet (131 /7 3). Enligt lagen tar.skyddet avsett sätt i efterlevnaden av de
5977: om arbetarskyddsförvaltningen åligger det anvisningar som givits i protokollet.
5978: arbetarskyddsmyndigheterna bl.a. att utöva till- Arbetarskyddsmyndigheterna kommer även
5979: syn över att stadganden och bestämmelser att utöva tillsyn över efterlevnaden av lagen
5980: angående arbetarskyddet iakttas genom att för- om företagshälsovård ( 743/7 8) i samband
5981: rätta inspektioner och undersökningar. I lagen med att de förrättar arbetarskyddsinspektioner.
5982: om tillsynen över arbetarskyddet har i sin tur Såvida försummelse observeras, vidtas med an-
5983: stadgats om hur ti'llsynen över efterlevnaden ledning av dem åtgärder som förutsätts i lagen
5984: av dessa stadganden och bestämmelser skall om tillsynen över efterlevnaden av lagen om
5985: utövas och vilka åtg:ärder som skall vidtas om arbetarskyddet.
5986: stadgandena inte efterlevs. Enligt 15 § lagen
5987: Helsingfors den 4 juni 1979.
5988:
5989: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
5990: .·"-. ·-_. ~
5991: '
5992: '- .
5993:
5994: ,_·.::: ..··
5995: 1979 vp.
5996:
5997: Kirjallinen kysymys n:o 35.
5998:
5999:
6000:
6001: Almgren ym.: Kotkan merenkulkuopiston siirtämisestä 3-luku-
6002: kausijärjestelmään.
6003:
6004:
6005: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6006:
6007: Viime vuosina merenkulkualan kansipäällys- epävarmuutta tulevaisuudesta ja täten opiskelu-
6008: tön koulutuksessa on tehty useita huomattavia motivaation heikkenemistä.
6009: muutoksia, jotka aina eivät liene olleet lop- Kun epäkohta tuotiin esiin, muutettiin perä-
6010: puun asti harkittuja. Tämän johdosta koulutuk- miehen opintolinjan pääsyvaatimuksia siten,
6011: sen piirissä on ilmennyt ja edelleen ilmenee että pyrkijän tulee olla joko suorittanut meri-
6012: sekavuutta ja ristiriitoja. Näyttää siltä, että mieskoulun merimiesten perusopintolinjan ja
6013: å:lan koulutuksen pitkäjännitteinen suunnittelu että hänellä on vähintään 12 kuukauden hyväk-
6014: on puuttunut. sytty meripalvelu. Myös asetusta kauppa-alusten
6015: Vuoden 1975 syksyyn saakka maamme kaik- päällystästä muutettiin siten, että yllä mainittu
6016: ki neljä merenkulkuopistoa (Kotka, Maarian- harjoittelu riittää aliperämiehen kirjan saa-
6017: hamina, Rauma ja Turku) toimivat täysin sa- miseksi (A 449/77).
6018: man järjestelmän mukaisesti, joka perustui ase- Kokeilun tuloksena määrättiin kaikki muut-
6019: tukseen merenkulkuoppilaitoksista (A 93/69) kin merenkulkuopistot siirtymään samaan jär-
6020: ja yhtenäisiin ohjesääntöihin. Asetuksen 3 § jestelmään syyskuun 1 päivästä 1976 alkaen.
6021: määräsi: "Merenkulkuopistossa annetaan ope- Juuri kun 2-vuotinen perämiehen opintolinja
6022: tusta perämies-, yliperämies- ja merikapteeni- saatiin käyntiin kaikissa maamme merenkulku-
6023: luokalla. Kullakin luokalla opetusaika on yksi opistoissa, Kotkan merenkulkuopisto määrättiin
6024: lukuvuosi." siirtymään 3-lukukausijärjestelmään (valtion
6025: Vuoden 1975 syyskuun 1 päivänä Kotkan virkaehtosopimus v. 1977) . Koska uuden jär-
6026: merenkulkuopistossa määrättiin yllä mainittu- jestelmän puolesta ei esitetty mitään perusteluja
6027: jen luokkien lisäksi aloitettavaksi kokeiluna eikä siihen liittyviä käytännön jänjestelyjä, Kot-
6028: 2-vuotinen perämiehen opintolinja. Mitään ko- kan merenkulkuopiston opettajakunta vastusti
6029: keilusuunnitelmaa ei laadittu eikä kokeilun seu- muutosta.
6030: rantaa lainkaan suoritettu. Jo ennen tämän ko- Järjestelmä määrättiin Kotkan merenkulku-
6031: keilun päättymistä järjestelmä määrättiin pysy- opistossa heti pysyväksi ilman edeltävää kokei-
6032: väiksi (A 663/75 ja Kotkan merenkulkuoppi- luvaihetta. Tosin Helsingin ja Kotkan meri-
6033: laitoksen ohjesääntö 20. 10. 1975). mieskoulut olivat toimineet kokeiluluonteisesti
6034: Asetuksen merenku1kuoppilaitoksista ( 663/ 3-lukukausijärjestelmässä jo muutaman kuukau-
6035: 75) mukaan oppilaaksi pääsemiseksi perämiehen den ajan. Merimieskoulu on kuit·enkin ammatti-
6036: opintolinjalle vaadittiin, että pyrkijä on joko koulu, jota ei voi rinnastaa merenkulkuopis-
6037: suorittanut merimieskoulun merimiesten opin- toon. Sitäpaitsi mainittujen kokeilujen tuloksia
6038: tolinjan ja että hänellä on vähintään 6 kuukau- ei koskaan julkaistu eikä se olisi ollut mahdol-
6039: den hyväksytty meripalvelu, tai että hänellä on listakaan, koska järjestelmällistä seurantaa ei
6040: vähintään 22 kuukauden hyväksytty meripal~ suoritettu.
6041: velu. Voimassa olleen asetuksen mukaan ( A: 3-lukukausijärjestelmässä lukuvuosi jakautuu
6042: 522/64) - asetus kauppa-alusten päällystäs- kolmeen 75 työpäivän lukukauteen. Perämiehen
6043: tä - aliperämiehen kirjan saamiseksi vaadittiin opintolinja käsittää viisi lukukautta. Kolman-
6044: kuitenkin 24 kuukautta meripalvelusta, josta nen ja neljännen lukukauden väliin edellytettiin
6045: merenkulkuhallitus, kyseisen pätevyyskirjan an- 30-60 päivän ns. ohjattu perämiesharjoittelu
6046: tajana, luonnollisestikin piti kiinni. Perämiesten kauppa-aluksessa. Harjoittelun tarkoituksena oli
6047: koulutuksen uudistamisesta ei tiettävästi ollut paitsi teorian soveltaminen käytäntöön myös
6048: neuvoteltu merenkulkuhallituksen kanssa. Ase- katkaista pitkä yhtäjaksoineo opiskelu. Tätä
6049: tusten välinen ristiriitaisuus aiheutti oppilaissa opetuksellisesti tärkeätä harjoittelujaksoa ei
6050: 087900611K
6051: 2 1979 vp.
6052:
6053: kuibenkaan ole voitu järjestää ja sen toteutu- kustannukset n. 660 000 mk. · Kun siirryttnn
6054: minen tulevaisuudessakin on epävarmaa. toteuttamaan 3-lukukausijärjestelmää vuonna
6055: 3-lukukausijärjestelmä edellyttää uusia vir- 1978, niin ensimmäisenä vuot·ena, 1978, koho-
6056: koja. Kotkan merenkulkuopistoon näitä ei kui- sivat palkkakustannukset n. 825 000 markkaan,
6057: tenkaan ole perustettu. Siksi yliopettajien ja vaikka mainittuna vuonna ei v1elä kokonaisuu-
6058: lehtoteitten ol1essa opetusvapaalla joudutaan dessa afet~ukaan uutta järjestelmää. Vuodelta
6059: opetus hoitamaan tuntiopettajien avulla. Me- 1979 on: osoitettavissa vain neljän ensimmäisen
6060: renkulkuopiston ja kyseisen järjestelmän eri- kuukauden palkkamenot. Ne ovat n. 380 000
6061: koisluonteesta johtuen useimmissa oppiaineissa markkaa. Vaikka ei tapahtuisi mitään palkan-
6062: pätevien tuntiopettajien saaminen on miltei korotuksiakaan, nousisivat palkkakulut vuodelta
6063: mahdotonta. 1979 pitkälti yli miljoonan markan, kun ote-
6064: Opetuksen järjestelmällinen läpivieminen pe- taan huomioon lomaltapaluurahat, ylituntipalk-
6065: rämiehen opintolinjalla 3-lukukausijärjestelmäs- kiot ym.
6066: sä, opettajien vaihtumisista huolimatta, edellyt- 2. V11ltio ei saavuta mitään säästöä opetus~
6067: tää opetussuunnitelmaa, jossa oppiaines on tar- välinehankinnoissa, . koska kaikki muutkin
6068: koin jaksoteltu lukukausien mukaisesti. Tällais- m.aamme . merenkulkuopistot on varustettava
6069: ta suunnitelmaa ei kuitenkaan ole, vaan perä- ajanmukaisin laittein. . .
6070: miehen opintolinjalla noudatetaan entistä ope- 3. Merenkl!lkukoulutukseen kuuluu myö_s
6071: tussuunnitelmaa. Ammattikasvatushallitus on merikapteenikoulutus, jonka tulee niveltyä pe;
6072: ainoastaan vahvistanut uuden oppiaineiden vä- rämiehen opintolinjaan. Perämieskoulutuksessa
6073: lisen tuntijaon. Tässä tuntimäärät poikkeavat tehdyt muutok~et ovat niin suuria, että ne oli~
6074: oleellisesti muissa merenkulkuopistoissa perä-- sivat edellyttäneet myös merikapteenin koulu~
6075: miehen opintolinjalla noudatettavasta tunti- tuksen sam(:tnaikaista uudistamista, jotta olisi
6076: jaosta. syntynyt ehjä kokonaisuus. Silti merikapteeni~
6077: On esitetty, että tärkein syy 3-lukukausijär- koulutus on vieläkin lopullisesti ratkaisematta.
6078: jestelmään siirtymiselle oli näin saavutettavissa 4. Suuret . koulutusmuutokset edellyttävät
6079: oleva kustannussäästö, koska opistorakennus myös uusia .koulukohtaisia ohjesääntöjä. Am~
6080: ja varsinkin kalliit opetusvälineet saadaan täten mattikasvatushallituksen laatimat ohjesäännöt
6081: tehokkaaseen käyttöön. Voidaan kuitenkin ovat aiheuttaneet paljon sekavuutta ja tulkinta•
6082: o.so1ttaa asian olevan toisin, sillä: edmielisyyksiä. Kotkan merenikulkuoppilaitok-
6083: 1. 3-lukukausijärjestelmässä toimivien luok- sen ohjesääntö on jouduttu uusimaan keskimää,
6084: kien oppilasmäärät ovat pieniä (luvut tarkoit- rin kerran vuodes.sa.
6085: tavat oppilasmääriä aloitettaessa): 17 .. 10.1977 5. Me11enkulkualan. opetussuunnitelmatoimi:
6086: alkaneella luokalla on 18 oppilasta kunta jätti mietintönsä tammrkuussa 1977. Sii~
6087: 9. 2. 1978 alkaneella luokalla on 6 oppilasta nä ei edes mainittu 3-lukukausijärjestelmää.
6088: 3. 7. 197 8 alkaneella luokalla on 11 oppilasta Kaiken. ·edellä olevan. ja valtiopäiväjärjestyk·
6089: 16. 10. 1978 alkaneella luokalla on 12 oppi- sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme kun-
6090: lasta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6091: Oppilasmäärissä ei vastaisuudessakaan ole nen vastattavaksi seuraavan. kysymyksen:
6092: odotettavissa merkittävää kasvua, koska työl-
6093: lisyysnäkökohdat huomioon ottaen ammattikas- . Onko . Kotkan merenkulkuopiston
6094: vatushallitus on sopinut Suomen Laivanpäällys- siirtäminen · 3-lukukausijärjestelmään ol-
6095: töliiton kanssa siitä, että perämiehen opinto- lut tarkoituksenmukainen . ja valtionta-
6096: linjan vuotuinen aloituspaikkojen määrä on kor- louden · tila huomioon ottaen sääst~
6097: keintaan 100 koko maassa. Tästä luvusta Maa" pliätösten mukainen ja · .
6098: rianhaminan, Rauman ja Turun. oppilaitokset .. • &nko.siirtytpinen uuteen järjestelmään,
6099: ottavat osansa. Kotkan merenkulkuopiston kou~ .tapahtunut .. hyvää työmarkkinatapaa
6100: lutustkapasiteettia huomattavasti 'lisättiin, mutta .n~udattaenja ·
6101: sitä ei voida käyttää hyväksi. on·ko ·Se- edessa.. olevan k~skiasteeri.
6102: Palkkakustannuksista voidaan todeta seuraa- koul\ltl\,ludis~uksen tavoitteiden mukai~
6103: vaa: Viimeisen 2-lukukausijärjestelmään perus- nen?
6104: tuvan lukuvuoden aikana 1977 olivat palkka~
6105: Helsingissä 8 päivänä toukokuut.a 1979.
6106:
6107: Esko Almgren Sauli Hautala
6108: E du s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
6109:
6110: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:nl momentissa osissa. Kaksi ·järjestelmää hankaloitti myöskin
6111: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, oppilaitoksen yleistä hallinnollista hoitoa ja ai~
6112: olette 8 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- heutti lisätyötä. ·
6113: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Koska maamme merimieskoulujen oppilas-
6114: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja määrät ovat tasaisesti kasvaneet koko 70-luvun
6115: Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjalli- jälkipuolen ja koska merimieskoulut toimivat
6116: sesta kysymyksestä n:o 35: täydellä kapasiteetilla Kotkassa ja Helsingissä,
6117: pidettiin tarkoituksenmukaisempana esittää
6118: Onko Kotkan merenkulkuopiston Kotkan merenkulkuopiston siirtämistä 3-luku-
6119: siirtäminen 3-lukukausijärjestelmään ol- kausijärjestelmään kuin merimieskoulun siirtä-
6120: lut tarkoituksenmukainen ja valtionta- mistä takaisin 2-lukukausijärjestelmään. Jälkim-
6121: louden tila huomioon ottaen säästö- mäinen vaihtoehto olisi lisännyt painetta uuden
6122: päätösten mukainen ja merimieskoulun rakentamiseen, koska aloitus-
6123: onko siirtyminen uuteen järjestelmään paikat olisivat siinä vähentyneet aikaisemmasta.
6124: tapahtunut hyvää työmarkkinatapaa Lisäksi 3-lukukausijärjestelmä merkitsi tehostet-
6125: noudattaen ja tua opetustilojen ja -välineiden käyttöä, koska
6126: onko se edessä olevan keskiasteen opistossa annetaan tässä järjestelmässä opetusta
6127: koulunuudistuksen tavoitteiden mukai- 164 päivän asemesta 225 päivänä ja koulussa
6128: nen? 195 päivän asemesta 270 päivänä vuodessa.
6129: Esimerkkinä voidaan mainita, että saman ko-
6130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta· koisista kouluista valmistui lukuvuonna 1977-
6131: vasti seuraavaa: 1978 3-lukukausijärjestelmässä toimivasta Hel-
6132: Läki merenkulkuoppilaitoksista ( 397/75) singin merimieskoulusta 259 ja 2-lukukausijär-
6133: tuli voimaan 1. 8. 1975. Sen nojalla annettiin jestelmässä toimivasta Rauman merimieskou-
6134: 7. 8. 1975 asetus merenkulkuoppilaitoksista lusta 135 oppilasta. Kotkan edellä mainittuja
6135: ( 663/75). Asetuksen säännösten mukaisesti yh- pienemmästä merimieskoulusta valmistui sama-
6136: distettiin Kotkassa ja Raumalla merenkulku- na aikana 161 oppilasta.
6137: opistot ja merimieskoulut yhdeksi kouluyksi- Neuvoteltaessa vuoden 1977 virkaehtosopi~
6138: köksi. Kotkan merenkulkuoppilaitos käsittää muksesta valtion puolelta tehtiin tarjous sekä
6139: siten sekä merenkulkuopiston että merimies- Kotkan että Rauman merenkulkuoppilaitoksen
6140: koulun. siilitämiseksi 3-lukukausijärjestelmään, jossa
6141: Yhdistämisen tapahtuessa merenkulkuopisto tuolloin jo toimivat Helsingin merenkulkuoppi-
6142: toimi tavallisen kaksi lukukautta käsittävän jär- laitos ja Kotkan merenkulkuoppilaitoksen me-
6143: jestelmän mukaan, jossa opetus alkoi ensim- rimieskoulu. Asiasta solmitun virkaehtosopi-
6144: mäisenä päivänä syyskuuta ja päättyi viimeisenä muksen mukaan Helsingin ja Kotkan meren-
6145: päivänä toukokuuta. Merimieskoulu taas toimi kulkuoppilaitokset toimivat 3-lukukausijärjes-
6146: kolme lukukautta vuodessa käsittävän järjes- telmässä ja muut merenkulkuoppilaitokset 2-
6147: telmän mukaan, jossa jokaisen lukukauden pi- lukukausijärjestelmässä.
6148: tuus oli 90 työpäivää kuusipäiväisessä työvii- Uudella järjestelyllä tehostettiin Kotkan me-
6149: kossa, joka käsitti 45 tuntia. renkulkuoppilaitoksen oman toiminnan lisäksi
6150: Merimieskoulun ja merenkulkuopiston luku- myös koululaiva Rain käyttöä parhaaseen ajo-
6151: vuosien erilaiset työajat vaikeuttivat opetuksen aikaan eli heinä- ja elokuussa sekä Helsingin
6152: järjestämistä, koska samoja opettajia ei vaikeuk- merenkulkuoppilaitoksen palokoulutuskeskuk-
6153: sitta voitu käyttää oppilaitoksen molemmissa sen käyttöä kaikkina kesäkuukausina. Koulualus
6154: 4 1979 vp.
6155:
6156: Rai ja palokoulutuskeskus ovat kalliita mutta dattaa. Opetussuunitelman oppilaitoskohtaista
6157: täysin välttämättömiä kansainvälisten vaatimus- soveltamista on pidettävä oppilaitoksen sisäi-
6158: ten mukaisia koulutusvälineitä. Jos näillä lait- senä asiana.
6159: teilla ei voitaisi järjestää koulutusta kesäaikaan Kysymyksen perusteluissa mainittu palkka-
6160: jäisi osa oppilaista ilman kyseistä koulutusta. kustannusten nousu kuvastaa osaksi normaa-
6161: Palosammutuskoulutusjakson opetusta ei lisäksi leja palkkojen korotuksia, osaksi sitä kompen-
6162: voida korvata muulla opetuksella. Koululaiva saatiota, joka virkaehtosopimusneuvotteluissa
6163: Railla annettavan opetuksen korvaamista muul- hyväksyttiin 3-lukukausijärjestelmään siirryt-
6164: la opetuksella on vai!kea järjestää .ja se tulisi täessä korvaukseksi vuosilomien ajankohdan
6165: erittäin kalliiksi. siirtymisestä 3-lukukausijärjestelmän mukaisiin
6166: Perämieskoulutus muutettiin kaksivuotiseksi opetusvapaajaksoihin ja osaksi ylimenokautena
6167: kaikissa merenkulkuopistoissa vuonna 1976. esiintyvästä kahden järjestelmän päällekkäisyy-
6168: Kaksivuotiseen perämieskoulutukseen pohjau- destä.
6169: tuva merikapteenikoulutus käynnistyy syksyllä Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudis-
6170: 1980. Uuden merikapteenikoulutuksen opetus- tamisen eräitä keskeisiä tavoitteita ovat koulu-
6171: suunnitelma valmistuu syksyllä 1979. 3-luku- tuksen laaja-alaistaminen ja koulutusväylien
6172: kausijärjestelmään perustuvan perämieskoulu- avaaminen. Uudistuksen tavoitteiden saavutta-
6173: tuksen käynnistymistä on v;ai:keuttanut se, että miselle ei voida katsoa olevan merkitystä sillä,
6174: sen rinnalla on toiminut vanhan asetuksen mu- toimeenpannaanko koulutus 2- tai 3-lukukausi-
6175: kainen yliperämies- ja merikapteenikoulutus 2- järjestelmän mukaan. Sen sijaan opiskelijoiden
6176: lukukausijäDjestelmässä. Tämä siirtymäkausi kannalta saattaa eri oppilaitosten lukukausien
6177: päättyy keväallä 1980. Siirtymäkausi on aiheut- toisistaan poikkeava ajoitus aiheuttaa jossain
6178: tanut muun muassa tuntiopettajatarvetta. Vir- määrin ongelmia jatkokoulutukseen hakeudut-
6179: koja Kotkan merenkulkuoppilaitokseen on pe.- taessa. Tämä ongelma poistuisi, jos kaikki me-
6180: rustettu tyydyttävästi. renkulkuoppilaitokset toimisivat saman luku-
6181: Kotkan merenkulkuopiston perämiehen opin- kausijärjestelmän mukaisesti.
6182: tolinjalla noudatettava opetussuunnitelma ei Edellä olevan nojalla hallitus toteaa pitävän-
6183: olennaisesti poikkea muissa merenkulkuopis- sä valtiontalouden kannalta tarkoituksenmukai-
6184: toissa noudatettavasta opetussuunnitelmasta. sena, että ainakin osa merenkulkuoppilaitoksis-
6185: Kotkassa noudatettava 3-lukukausijärjestelmään ta toimii 3-lukukausijärjestelmän mukaisesti,
6186: mukautettu tuntijako sisältää kaikkiaan 2 595 että siirtyminen toiseen lukukausijärjestelmään
6187: tuntia ja muissa opistoissa noudatettava suuq- tapahtuu virkaehtosopimusjärjestelmän puitteis-
6188: nitelma 2 520 tuntia. Eroa tuntimäärissä ei sa ja että järjestelmä on hyvin sovellettavissa
6189: voida pitää oleellisena ja samaa opetussuunni- keskiasteen koulunuudistukseen.
6190: telmaa voidaan kummassakin järjestelmässä nou-
6191: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
6192:
6193: Ministeri Kalevi Kivistö
6194: N:o 3.S 5
6195:
6196:
6197:
6198:
6199: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6200:
6201: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen De elevantalet i vårt lands sjömansskolor
6202: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse har stigit i jämn takt under hela senare hälften
6203: av den 8 maj 1979 tili vederbörande medlem av 70-ta:let och då sjömansskolorna arbetar med
6204: av statsrådet översänt avskrift av följande av full kapacitet i Kotka och Helsingfors, ansågs
6205: riksdagsman Esko Almgren m. fl. underteck- det vara mer rationellt att föreslå en överföring
6206: nade spörsmål nr 35: av Kotka navigationsinstitut tili 3-terminssys-
6207: temet än att föra sjömansskolan tilihaka tili 2-
6208: V ar det ändamålsenligt och, med be- terminssystemet. Det sistnämnda alternativet
6209: aktande av det statsekonomiska läget, hade ökat trycket på att bygga en ny sjömans-
6210: förenligt med sparbeslutet att överföra skola, då nybörjarplatserna där skulle ha blivit
6211: Kotka navigationsinstitut tili 3-termins- färre än tidigare. Därtili innebar 3-terminssys-
6212: systemet och temet ett effektivare utnyttjande av utrymmen
6213: har övergången tili det nya systemet och materiel för undervisning, då institutet
6214: skett med iakttagande av god arbets- med detta system meddelar undervisning 225
6215: marknadssed och dagar i stället för 164 dagar, och skolan 270
6216: står detta i överensstämmelse med dagar i stället för 195 dagar om året. Som
6217: målsättningen för den förestående mel- exempel kan nämnas att från skolor av samma
6218: lanstadiereformen? storlek utexaminerades läsåret 1977-1978
6219: från Helsingfors .sjömansskola, som arbetar med
6220: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 3-terminssystemet, 259 elever och från Raumo
6221: samt anföra följande: sjömansskola med 2-terminssystemet 135 ele-
6222: Lagen om sjöfartsläroanstalter ( 397/75) ver. Från sjömansskolan i Kotka som är mindre
6223: trädde i kraft den 1 augusti 1975. Med stöd än ovan nämnda utexaminerades under samma
6224: av denna lag gavs den 7 augusti 1975 förord- tid 161 elever.
6225: ningen om sjöfartsläroanstalter ( 663/75). I Vid förhandlingar om 1977 års kollektivavtal
6226: enlighet med förordningens stadganden förena- kom staten med erbjudandet att överföra sjö-
6227: des i Kotka och Raumo navigationsinstituten fartsläroanstalten i såväl Kotka som Raumo
6228: och sjömansskolorna tili en skolenhet. Kotka tili 3-terminssystemet, som då redan var i bruk
6229: sjöfartsläroanstalt omfattar sålunda både ett na- vid Helsingfors sjöfartsläroanstalt och vid sjö-
6230: vigationsinstitut 'Och en sjömansskola. mansskolan i Kotka sjöfartsläroanstalt. Enligt
6231: Då sammanslagningen skedde verkade navi- ingånget kollektivavtalet i frågan arbetar sjö-
6232: gationsinstitutet enligt det vanliga tvåtermins- fartsläroanstalterna i Helsingfors och i Kotka
6233: systemet, där undervisningen börjar den första med 3-terminssystemet och övriga sjöfartsläro-
6234: september och avslutas den sista maj. Sjömans- anstalter med 2-terminssystemet.
6235: skolan däremot arbetade enligt ett system om- Med den nya organiseringen effektiverades
6236: fattande tre terminer om året, där varje termins utöver Kotka sjöfartsläroanstalts egen verksam-
6237: längd var 90 arbetsdagar fördelade på sex- het också nyttjandet av skolskeppet Rai under
6238: dagars arbetsveckor med 45 timmar. bästa seglationstid, dvs. i juli och augusti, samt
6239: Sjömansskolans och navigationsinstitutets läs- nyttjandet av Helsingfors sjöfartsläroanstalts
6240: år med oli!ka arbetstider försvårade en organi- brandskolningscentral under samtliga sommar-
6241: sering av undervisningen, då samma lärare inte månader. Skolskeppet Rai och brandskolnings-
6242: utan komplikationer kunde arbeta i vardera centralen är dyra men helt oumbärliga under-
6243: delen av läroanstalten. De två systemen för- visningsmedel i enlighet med internationella
6244: svårade likaså läroanstaltens administrativa fordringar. Om utbildning med dessa medel
6245: skötsel och gav upphov tili extraarbete. inte kunde ordnas sommartid, skulle en del av
6246: 087900611K
6247: 6 1979 vp.
6248:
6249: eleveroa bli utan ifrågavarande utbildning. Den måste anses vara en intern angelägenhet för
6250: undervisning som meddelas under perioden för respektive läroanstalt.
6251: brandsläckningsutbildningen kan dessutom inte Den i motiveringen tili spörsmålet nämnda
6252: ersättas med någon annan undervisning. Att ökningen av lönekostnaderna återspeglar dels
6253: ordna någon annan undervisning i stället för normala löneförhöjningar, dels den kompensa-
6254: den, som meddelas med skolskeppet Rai, är tion som under kollektivavtalsförhandlingarna
6255: svårt och skulle ställa sig synnerligen dyrt. godkändes vid övergång till 3-terminssystemet
6256: Styrmansutbildningen ändrades ,år 1976 till . som ersättning för förflyttning av semestertid-
6257: tvåårig i alla navigationsinstitut. Sjökaptensut- punkten tili undervisningsfria perioder enligt
6258: bildning, som är. baserad på et1 ~våårig styr- 3-terminssystemet, och dels de under över-
6259: mansutbildning, inleds hösten 1980. Läroplanen gångsperioden dubbla systemen.
6260: för den nya sjökaptensutbildningen blir färdig Några av de centrala syftena i reformen av
6261: hösten 1979. Starten för den på 3-terminssys~ yrkesutbildningen på mellanstadiet är att göra
6262: temet baserade styrmansutbildningen har för- utbildningen mera omfattande och att öppna
6263: svårats av att det vid sidan av den, i överens- utbildningsvägar. För att nå det mål reformen
6264: stämmelse med den gamla förordningen, har åsyftar kan det inte anses vara av betydelse
6265: funnits en överstyrmans- och sjökaptensutbild- om utbildningen sker enligt 2-termins eller 3-
6266: ning i 2-terminssystemet. Denna övergångs- terminssystemet. Däremot kan olika läroan-
6267: period slutar våren 1980. Övergångsperioden stalters från varandra avvikande tidsbestämning
6268: har bl. a. medfört behov av timlärare. Tjänster för termineroa i någon mån innebära problem
6269: vid Kotka sjöfartsläroanstalt har inrättats i för de studerande, som söker sig till inrättningar
6270: tiliräckligt antal. för vidareutbildning. Detta problem skulle eli-
6271: Den läroplan som skall följas på studielinjen mineras, om alla sjöfartsläroanstalter arbetade
6272: för styrmansexamen vid Kotka navigationsinsti- enligt samma terminssystem.
6273: tut avviker inte väsentligt från den läroplan Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
6274: som följs vid andra navigationsinstitut. Den regeringen, att den anser det med hänsyn tili
6275: timfördelningsplan som följs i Kotka och som statshushållningen vara ändamålsenligt att åt-
6276: är anpassad till 3-terminssystemet, omfattar to- minstone en del av sjöfartsläroanstalterna arbe-
6277: talt 2 595 timmar, och den plan som följs i tar enligt 3-terminssystemet, att övergången till
6278: övriga institut 2 520 timmar. Skillnaden i tim- ett annat terminssystem skedde inom ramen
6279: antalet kan inte anses vara väsentlig, och sam- för kollektivavtalssystemet och att systemet väl
6280: ma läroplan kan följas i vartdera systemet. Till- kan tillämpas vid mellanstadiereformen.
6281: lämpningen av läroplanen i läroanstalterna
6282: Helsingfors den 7 juni 1979.
6283:
6284: Minister Kalevi Kivistö
6285: 1979 vp.
6286:
6287: Kirjallinen kysymys n:o 36.
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: Tapiola ym.: Ylioppilaskokelaille järjestettävistä suullisista kuu-
6293: lusteluista.
6294:
6295:
6296: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6297:
6298: Lukion päättävaiheen työskentely on muuttu- kenut. Kai!kkien ylioppilaiden yleissivistykseen
6299: nut 1970-luvulla merkittävästi. Vuonna 1972 ei suullisten kuulustelujen lukumäärän rajoitta-
6300: annetulla asetuksen muutoksella rajoitettiin kou- misen jälkeen kuulu enää siinä määrin tietoa
6301: lussa ylioppilaskokelaille järjestettävien suullis- yhteiskunnasta ja talouselämästä kuin ennen.
6302: ten kuulustelujen lukumäärää. Tämän jälkeen Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
6303: kouluhallitus on antanut ohjeet suullisten kuu- sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme kun-
6304: lustelujen vaikutuksesta päästötodistusarvosanoi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6305: hin ja kuulustelun hyväksymiskriteereistä. Suul- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6306: listen kuulustelujen muuttunut luonne on ai-
6307: heuttanut myös sellaisia seurausvaikutuksia, joi- Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
6308: ta ei voi pitää myönteisinä. Erityisesti koulu- että lukion päättävaihetta koskevia mää-
6309: hallituksen yleiskirjeessä 2606/10. 1. 1975 an- räyksiä ja ohjeita muutetaan niin, että
6310: nettu ohje, joka pitää pakollisen kuulustelun ylioppilaskokelaille järjestettävissä suul-
6311: minimirajana kuulusteluun osallistumista, on lisissa kuulusteluissa hyväiksyt)llksi tule-
6312: synnyttänyt epätervettä kehitystä. minen ei olisi mahdollista ilman näyt-
6313: Ylioppilaskirjoituksissa suoritettavissa valin- töä osaamisesta ja miten voidaan suul-
6314: noissa on vuoden 197 3 jälkeen tapahtunut muu- listen kuulustelujen lukumäärän rajoit-
6315: toksia, jotka todennäköisesti ovat huomattaval- tamisen jälkeen turvata ylioppilaskoke-
6316: ta osalta seurausta suullisten kuulustelujen laille riittävä yhteiskunnan ja talouselä-
6317: luonteen muuttumisesta. Esim. reaalikokeen män tuntemus?
6318: suosio ylioppilaskokelaiden keskuudessa on Ias-
6319: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1979.
6320:
6321: Hannu Tapiola Pekka Starast Pirjo Ala-Kapee
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: 087900635B
6327: 2 1979 vp.
6328:
6329:
6330:
6331:
6332: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6333:
6334: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa lunkäynnin päättyessä saaman arvosanan alen-
6335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tamiseen. Kuulustelujen arvosana otetaan huo-
6336: olette 8 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- mioon vain jos se vaikuttaa päästötodistukseen
6337: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- korottavasti.
6338: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kouluhallitus on asiasta antamansa lausun-
6339: Hannu Tapiolan ym. näin kuuluvasta kirjalli- non perusteella ilmoittanut katsovansa, että op-
6340: sesta kysymyksestä n:o 36: pilaan tietomäärä ei kuulusteluun osallistumisen
6341: vuoksi voi vähentyä jo aikaisemmin todetusta
6342: Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, tietomäärästä eikä hänen arvosanansa siksi voi
6343: että lukion päättävaihetta koskevia mää- alentua siitä, mikä hänelle jo on annettu. Sitä-
6344: räyksiä ja ohjeita muutetaan niin, että vastoin kouluhallitus pitää mahdollisena, että
6345: ylioppilaskokelaille järjestettävissä suul- oppilaan tietomäärä hänen opiskellessaan joita-
6346: lisissa kuulusteluissa hyväksytyksi tule- kin päiviä pelkästään yhtä ainetta voi jossain
6347: minen ei olisi mahdollista ilman näyt- määrin syventyä ja selkiintyä, ja pitää sen vuok-
6348: töä osaamisesta ja miten voidaan suul- si perusteltuna, että oppilaan arvosanaa voidaan
6349: listen kuulustelujen lukumäärän rajoit- suullisen kuulustelun perusteella korottaa. Tä-
6350: tamisen jälkeen turvata ylioppilaskoke- hän vaaditaan ohjeiden mukaan kuitenkin va-
6351: laille riiutävä yhteiskunnan ja talouselä- kuuttavaa näyttöä.
6352: mätll tunrtemus? Vaikka suulliseen kuulusteluun osallistumi-
6353: sesta on kokelaalle ilmeistä hyötyä kuulustelun
6354: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen toimiessa sekä ylioppilastutkintoon valmentau-
6355: seuraavaa: tumistilaisuutena että arvosanan korotusmahdol-
6356: Kevääseen 197 3 asti koulussa suoritettavat lisuutena, näyttää ilmeiseltä, että oppilaat eivät
6357: suulliset tutkinnot olivat osa ylioppilastutkintoa ole aina suhtautuneet kuulusteluun tarpeellisel-
6358: vaikuttamatta kuitenkaan ylioppilastutkinnon la vakavuudella. Opettajat ovat tunteneet ni-
6359: arvosanoihin. Koska ne olivat osa ylioppilastut- mellisen kuulustelun, jossa ketään ei ole hylät-
6360: kintoa, niissä annetut arvosanat eivät myöskään ty, turhauttavaksi. Epätyydyttävään tilanteeseen
6361: olisi saaneet vaikuttaa oppilaan päästötodistuk- olisi löydettävä korjausmahdolliuuksia.
6362: seen niin kuin eivät kirjoituskokeidenkaan tu- Koska laaja-alaisella kertausvaiheelia on kyp-
6363: lokset. Vuonna 1972 tehdyillä asetusten muu- syttävä vaikutus jatko-opintoihin ja oppilaan
6364: toksilla irrotettiin nämä tutkinnot ylioppilastut- osoittama taito suurempien kokonaisuuksien
6365: kinnosta koulun omiksi loppukuulusteluiksi. hallinnassa olisi myöskin omiaan helpottamaan
6366: Samalla niiden määrä supistettiin ja niissä saa- koulun loppuarvostelun tatikentamista, pidän
6367: dut tulokset säädettiin vaikuttavan päästötodis- tärkeänä loppukuulustelujen tarkoituksenmu-
6368: tukseen. Koulujärjestyksen 33 §:n (716/72) kaista kehittämistä. Opetusministeriö tulee ke-
6369: mukaan oppilaan päästätodistuksen arvosana hottamaan kouluhallitusta ryhtymään asian vaa-
6370: määräytyy koulunkäynnin päättyessä annetun timiin toimenpiteisiin.
6371: arvosanan sekä silloin kun asianomaisessa ai- Yhteiskunnan ja talouselämän tuntemusta
6372: neessa on suoritettu suullinen loppukuulustelu, opetetaan historian ja yhteiskuntaopin yhtey-
6373: edellä mainitun arvosanan ja loppukuulustelus- dessä peruskoulussa ja lukiossa kahdeksan vuo-
6374: sa annetun arvosanan pohjalta kouluhallituksen den aikana yhteensä '18 1;2 viikkotuntia pätevin
6375: antamien ohjeiden mukaisesti. Kouluhallitus on ja taitavin opettajavoimin. 1Voidaankin katsoa,
6376: ohjeissaan sittemmin määrännyt, että suullisen että opetuksen laajuus ja laatu takaavat riittä-
6377: kuulustelun tulos ei saa johtaa oppilaan kou- vän tiedon tason tässä aineessa.
6378: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
6379:
6380: Opetusministeri Pär Stenbäck
6381: N:o 36 3
6382:
6383:
6384:
6385:
6386: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
6387:
6388: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen beaktas endast om det verkar höjande på di-
6389: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse missionsbetyget.
6390: av den 8 maj 1979 tili vederbörande medlem Skolstyrelsen har, enligt det utlåtande den
6391: av statsrådet översänt avskrift av följande av avgivit i saken, meddelat sig anse, att en elevs
6392: riksdagsman Hannu Tapiola m. fl. ställda spörs- kunskapsmängd inte på grund av deltagande i
6393: mål nr 36: ett förhör kan minska i förhållande tili den re-
6394: dan tidigare konstaterade kunskapsmängden,
6395: På vilket sätt ämnar Regeringen sörja och att hans vitsord således inte kan bli lägre
6396: för, att bestämmelserna och anvisningar- än det han redan erhållit. Däremot anser skol-
6397: na rörande gymnasiets avslutningsskede styrelsen det vara möjligt, att en elevs kun-
6398: ändras så, att det inte vore möjligt att skapsmängd under några dagars studier i endast
6399: bli godkänd i de muntliga förhör som ett ämne i någon mån kan fördjupas och att
6400: anordnas för abiturienterna utan påvisa- sammaohangen kan bli klarare. Skolstyrelsen
6401: de kunskaper, och hur kan man efter anser det därför vara motiverat, att elevens
6402: det att de muntliga förhörens antal be- vitsord kan höjas på basen av ett muntligt för-
6403: gränsats garantera, att abiturienterna hör. För detta krävs dock enligt anvisningarna
6404: har en tillräcklig kännedom om sam- en övertygande bevisning.
6405: hället och det ekonomiska livet? Ehuru en abiturient har påtaglig nytta av
6406: deltagande i ett muntligt förhör, då förhöret
6407: båda förbereder för studentexamen och innebär
6408: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- en möjlighet att höja ett vitsord, förefaller det
6409: samt anföra följande: tydligt, att eleveroa inte alltid har förhållit sig
6410: Ända tili våren 1973 var de muntliga exa- tillräckligt allvarligt tili förhöret. Lärarna har
6411: mina som avlades i skolan en del av student- upplevt det som frustrerande att hålla ett for-
6412: examen, utan att likväl inverka på vitsorden mellt förhör, där ingen har blivit underkänd.
6413: i studentexamen. Då de utgjorde en del av Det vore motiverat att finna en möjlighet att
6414: studentexamen, borde varken de för dem av- rätta till den otillfredsställande situationen.
6415: givna vitsorden eller resultaten i de skriftliga Då ett repetitionsskede som täcker ett stort
6416: proven ha fått påverka elevens dimissionsbetyg. område kan ge de fortsatta studierna en mera
6417: Genom ·.· de ändringar av förordningarna som mogen karaktär, och då en av eleven demonstre-
6418: gjordes 1972 frigjordes dessa examina från rad förmåga att behärska större helheter också
6419: studentexämen och ombildades tili skolans egna skulle vara ägnad att underlätta en precisering
6420: slutförhör. Samtidigt begränsades deras antal, av skolans slutliga bedömning, anser jag det
6421: och det stadgades att de i förhören erhållna vara viktigt att på ett ändamålsenligt sätt ut-
6422: resultaten påverkar dimissionsbetyget. Enligt veckla slutförhören. Undervisningsministeriet
6423: 3 3 § skolordningen ( 716/72) bestämmes elevs kommer att uppmana skolstyrelsen att vidta av
6424: vitsord på dimissionsbetyget på basen av de ärendet påkallade åtgärder.
6425: vitsord som givits vid skolgångens slut, samt Kännedom om samhället och det ekonomiska
6426: då muntligt slutförhör hållits i vederbörande livet meddelas i samband med undervisningen
6427: ämne, i enlighet med av skolstyrelsen givna an- i historia och samhällslära i grundskolan och
6428: visningar på basen av ovan nämnda vitsord och gymnasiet under åtta års tid under samman-
6429: vitsordet vid slutförhöret. Skolstyrelsen har se- lagt 18 ~ veckotimmar med hjälp av kom-
6430: nare i sina anvisningar bestämt, att resultatet petenta och skickliga lärarkrafter. Man kan i
6431: av ett muntligt förhör inte får leda tili sänk- själva verket anse, att undervisningens omfatt-
6432: ning av det vitsord eleven erhållit vid skol- ning och kvalitet garanterar en tillräcklig kun-
6433: gångens slut. Vitsord som givits vid förhören skapsnivå i detta ämne.
6434: Helsingfors den 7 juni 1979.
6435:
6436: Undervisningsminister Pär Stenbäck
6437: 1979 vp.
6438:
6439: Kirjallinen kysymys n:o 37.
6440:
6441:
6442:
6443:
6444: Kortesalmi: Pyhäsalmen lentokentän kiitotien päällystämisestä.
6445:
6446:
6447: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6448:
6449: Oulun läänin Pyhäjärvi on liikenneyhteyksien Kentän pääJlystämisellä olisi myös merkittä-
6450: kannalta monessa mielessä "lapsipuolen asemas- vä työllistävä vaikutus. Päällystystyö työllistäi-
6451: sa". Esim. pikajunaa ei kulje ollenkaan ja si noin kolmen kuukauden ajan viisi kuorma-
6452: muutenkin on vain kaksi junavuoroa päivässä. autoa, yhden kaivinkoneen, yhden tiekarhun,
6453: Pyhäjärven Ilmailukerho on omasta puoles- yhden katerpillarin sekä lisäksi 5-10 jalka-
6454: taan tunnustusta ansaitsevalla tavalla pyrkinyt miestä. Mainittakoon, että työttömyys rasittaa
6455: kehittämään paikkakunnan lentoliikennettä ja raskaasti paikkakuntaa: työttömiä oli huhti-
6456: siten parantamaan liikenneyhteyksiä. Pyhäjärven kuussa 1979 yhteensä 338 eli lähes 11 %
6457: kuntakin on luvannut tukea ilmailukerhon len- työvoimasta.
6458: tokenttähanketta, jos valtio tulee riittävästi mu- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
6459: kaan. Kysymyksessä on nimittäin Pyhäsalmen päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6460: lentokentän päällystys bitumilla. Kiitotien pääl- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6461: lystys olisi noin 15 metriä leveä ja 950 met- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6462: riä pitkä. Pyhäjärven kunnan osuudeksi kustan-
6463: nuksista on laskettu 150 000 mk, jolloin val- Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin
6464: tion osuus olisi 171 455 mk. Pyhäjärven Ilmai- toimiin Pyhäjärven ( 01.) lentoliikenteen
6465: lukerho on lähettänyt asiaa koskevan yksityis- kehittämiseksi ja samalla myös työlli-
6466: kohtaisen kirjelmän ilmailuhallitukselle 12. 2. syystilanteen parantamiseksi osoittamal-
6467: 1979. la mahdollisimman pian riittävän eli
6468: Pyhäsalmen kenttä on jo varsin hyvin tun- noin 170 000 markan määrärahan Py-
6469: nettu ympäri Suomen. Sen käyttö on jo kiin- häsalmen lentokentän kiitotien päällys-
6470: nostanut varsin monia yrittäjiä, kuten syksyllä tystöihin?
6471: 1978 suoritettu kokeilu 2-moottorisella koneella
6472: osoitti.
6473: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1979.
6474:
6475: J. Juhani Kortesalmi
6476:
6477:
6478:
6479:
6480: 087900641]
6481: 2 1979 vp.
6482:
6483:
6484:
6485:
6486: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6487:
6488: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Pyhäsalmen lentopaikka ei täytä kaikilta osil-
6489: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taan sille asetettuja vaatimuksia. Se ei voine
6490: olette 8 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kir- näin ollen tyydyttää myöskään ns. taksilentotoi-
6491: jeenne n:o 195 ohella toimittanut valtioneuvos- mintaa ainakaan kaksimoottorikoneilla.
6492: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- Lentopaikan kehittäminen sen käytön vaatimal-
6493: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- le tasolle tulisi ilmailuhallituksen käsityksen
6494: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 37: mukaan kuitenkin aloittaa kiitoalueen laajenta-
6495: misella ja esteiden poistamisella sekä kuivatuk-
6496: Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin sen jäl'jestelyi,llä. Kiitotien päällystäminen tulisi
6497: toimiin Pyhäjärven ( 01.) lentoliikenteen näin ollen suorittaa vasta näiden esitettyjen
6498: kehittämiseksi ja samalla myös työlli- perusparannustöiden jälkeen.
6499: syystilanteen parantamiseksi osoittamal- Lentopaikan kehittämissuunnitelmassa vuosil-
6500: la mahdollisimman pian riittävän eli le 1979-84 esitettyä tavoitetta kiitotien saat-
6501: noin 170 000 markan määrärahan Py- tam1seksi D~luokan vaatimukset täyttäväksi voi-
6502: häsalmen lentokentän kiitotien päällys- daan pitää perusteltuna. Se tyydyttänee tällaise-
6503: tvstöihin? na lähivuosien lentoliikenteelliset tarpeet.
6504: Lentopaikan rakentamiseen ja kehittämiseen
6505: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on Pyhäjärven Ilmailukerho ry saanut valtion-
6506: vasti seuraavaa: apua v. 1978 mennessä yhteensä 50 000 mk.
6507: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
6508:
6509: Liikenneministeri Veikko Saarto
6510: N:o 37 3
6511:
6512:
6513:
6514:
6515: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
6516:
6517: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen s.k. taxiflyg, åtminstone inte för taxiflyg med
6518: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tvåmotoriga pian.
6519: nr 195 av den 8 maj 1979 tili vederbörande Utvecklandet av flygplatsen tili den nivå dess
6520: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- användning kräver borde emellertid enligt luft-
6521: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un- fartsstyrelsens uppfattning inledas med utvidg-
6522: dertecknade skriftliga spörsmål nr 37: ning av rullbaneområdet och avlägsnande av
6523: hinder samt ordnande av dränering. Rullbanan
6524: Har Regeringen för avsikt att vidta borde sålunda förses med beläggning först när
6525: effektiva åtgärder för utvecklande av dessa föreslagna grundförbättringsarbeten ut-
6526: Pyhäjärvis ( Uleåborgs Iän) ilygtrafik förts.
6527: och samtidigt för förbättrande av syssel- Det i planen för utvecklandet av flygfältet
6528: sättningsläget genom att så snart som för åren 1979-84 uppställda målet, att för-
6529: möjligt anvisa ett tillräckligt stort ans1ag, sätta rullbanan i sådant skick att den uppfyller
6530: dvs. ca 170 000 mark, för beläggnings- fordringarna för klass D, kan anses väl moti-
6531: arbetena på Pyhäsalmi flygfälts rull- verat. Flygfältet torde som flygfält av klass D
6532: bana? motsvara flygtrafikens behov under de när-
6533: maste åren.
6534: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Pyhäjärven Ilmailukerho ry har fram tili år
6535: samt anföra följande: 1978 fått sammanlagt 50 000 mk i statsbi-
6536: Pyhäsalmi flygplats uppfyller inte till alla drag för byggandet ooh utvedklandet av flyg-
6537: delar de krav som ställts på den. Den torde platsen.
6538: sålunda inte heller vara tillfredsställande för
6539: Helsingfors den 8 juni 1979.
6540:
6541: Trafikminister Veikko Saarto
6542: 1979 vp.
6543:
6544: Kirjallinen kysymys n:o 38.
6545:
6546:
6547:
6548:
6549: Mikkola: Lasten päivähoidon maksuperusteista.
6550:
6551:
6552: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
6553:
6554: Lasten päivähoidosta annetun lain (36/73) yksiselitteisiä sosiaalihallituksen ohjeita. Myös
6555: 23 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan valtion- eri kunnissa tulkinta saattaa olla toisistaan
6556: osuuden saamisen ehtona on, että päivähoidosta poikkeavaa.
6557: peritään muulta kuin vähävaraiselta lapsen Aivan erityisesti päivähoitomaksujen korotus
6558: huoltajalta sosiaalihallituksen vahvistamien pe- on tuntunut ankarana sellaisissa nuorissa per-
6559: rusteiden mukainen korvaus. heissä, joilla on opintovelkojen, asuntovelkojen
6560: Sosiaalihallituksen viimeksi vahvistamat mak- ja kodinperustamisvelkojen rasitus suurimmil-
6561: sut ovat olleet voimassa 1. s~ 1976 alkaen. Hal- laan. Näiden pakollisten menojen vähennys-
6562: litus on esityksessään valtion tulo- ja meno- oikeuden poistuttua maksuperusteista päivähoi-
6563: arvioksi vuodelle 1979 edellyttänyt, että 1. 1. tomaksut saattoivat nousta jopa 400 %. Ran-
6564: 1979 alkaen päivähoidosta perittäviä maksuja kin ta on nuorilla yksinhuoltajilla.
6565: niin tarkistetaan ja maksujärjestelmää muute- Kuukausimaksusysteemi ei tee oikeutta esim.
6566: taan, että hoitomaksukertymä v. 1979 lisään- tilanteessa, jossa lapsi sairastuttuaan tarvitsee
6567: tyisi noin 8 %. Em. päätökseen nojaten on toisen palkatun hoitajan kotiin. Silloin hoito-
6568: sosiaalihallitus vahvistanut 29. 9. 1978 uudet kustannukset kaksinkertaistuvat.
6569: maksut ja niiden määräytymisperusteet, joita Sosiaalihallituksen tiedottaminen on ollut
6570: noudatetaan 1. 1. 1979 lähtien. puutteellista. Vuoden alusta voimaan astuneista
6571: Sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan on siir- maksuista on tiedotettu lasten huoltajille vasta
6572: rytty kuukausimaksujärjestelmään, maksut mää- 15. 2. päivätyllä kirjeellä. Jotkut saattoivat saa-
6573: rätään siten kuukautta eikä läsnäolopäivää koh- da tiedon vasta maaliskuussa postisiirtolomak-
6574: den. Ainoastaan milloin on kyseessä epäsään- keen eli maksumääräyksen muodossa. Perheet,
6575: nöllistä, kuten vuorotyötä tekevä lapsen huol- aivan erityisesti nuoret perheet, ovat olleet
6576: taja, peritään hoitomaksua todellisten hoitopäi- hämmentyneitä lasten päivähoitomahdollisuuk-
6577: vien edellyttämän suhteen mukaan. Maksu- sien näin vaikeutuessa, juuri kun voimakkaas-
6578: luÖkkien määrä on vähennetty aikaisemmasta ti keskustellaan kansantaloutemme voimavaro-
6579: kuudesta viiteen, ja maksut on porrastettu las- jen suuntaamisesta entistä enemmän perhepoli-
6580: ten iän mukaan. tiikan alueelle.
6581: Päivähoitomaksun perusteena käytetään per- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6582: heen, so. molempien huoltajien yhteerilaskettua päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
6583: nettotuloa kuukautta kohti. Pääsääntöisesti ei kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6584: maksua määrättäessä oteta huomioon veron- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6585: alaisten ansiotulojen ohella muita tuloja, kuten
6586: esim. sosiaalisia tulonsiirtoja eikä myöskään Onko Hallitus tietoinen lasten päivä-
6587: korkomenoista yms. aiheutuvia vähennyksiä. hoidosta perittävien maksujen ja mak-
6588: Vaikka sosiaalihallituksen ohjeissa on suotu superusteiden lapsiperheiden taloudelli-
6589: kunnille eräitä harkinnan alaisia mahdollisuuk- seen tilanteeseen lisäämästä rasitteesta,
6590: sia poiketa pääsääntöisistä ohjeista, ei tämä to- ja jos on,
6591: teudu kaikissa perheen taloudellisesti vaikeutu- mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
6592: neissakaan tilanteissa, kun ei siihen ole selviä jaamiseksi Lapsen vuonna 1979? ·.
6593: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1979.
6594:
6595: Saata Mikkola
6596: 087900671H
6597: 2 1979 vp.
6598:
6599:
6600:
6601:
6602: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6603:
6604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jollainen käsitys tuntuu olevan jossain määrin
6605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vallalla.
6606: olette 9 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn Selvittääkseen tilannetta sosiaalihallitus on
6607: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston antanut lääninhallituksille ohjeet, joilla läänin-
6608: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- hallitusten sosiaali- ja terveysosastoja kehote-
6609: edustaja Saara Mikkolan näin kuuluvasta kir- taan valvomaan alueellaan kuntien päivähoito-
6610: jallisesta kysymyksestä n:o 38: maksujen perusteiden noudattamista sekä hoi-
6611: tomaksuluokkien määräämisen perusteina ole-
6612: Onko Hallitus tietoinen lasten päivä- vien tulorajojen riittävää yhdenmukaisuutta.
6613: hoidosta perittävien maksujen ja mak- Näin voitaneen korjata mahdollisia tulkintaero-
6614: superusteiden lapsiperheiden taloudelli- jakin kuntien välillä.
6615: seen tilanteeseen lisäämästä rasitteesta,
6616: ja jos on, Sosiaalihallitus on jo yleiskirjeillään painot-
6617: mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor- tanut kuitenkin sitä, että kunnalla on harkinta-
6618: jaamiseksi Lapsen vuonna 1979? velvollisuus ja siten mahdollisuus poiketa em.
6619: ohjeista hoitomaksun määräämisessä yksittäis-
6620: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tapauksissa.
6621: taen seuraavaa: Sosiaalihallituksen 11. 1. 1979 päivätyllä
6622: Hallitus esityksessään valtion tulo- ja meno- yleiskirjeellä n:o B 1/79 on annettu ohjeita
6623: arvioksi vuodelle 1979 edellytti, että 1. 1. 1979 päivähoidossa olevan lapsen sairastumisen joh-
6624: lukien lasten päivähoidosta perittäviä maksuja dosta annettavasta kodinhoitoavusta perittäväs-
6625: tarkistetaan ja maksujärjestelmää muutetaan si- tä korvauksesta.
6626: ten, että päivähoidosta perittävien maksujen Ensimmäinen hoitomaksujen muuttamista
6627: kertymä vuonna 1979 kasvaa noin 8 %. Tämän koskeva yleiskirje n:o A 7/78 annettiin jo
6628: perusteella sosiaalihallitus on antanut kunnille 29. 9. 1978, joten ohjeet annettiin kuntienkin
6629: ohjeita uudesta maksujärjestelmästä 29. 9. 1978 ilmoituksen mukaan riittävän aikaisin. Sosiaali-
6630: päivätyllä yleiskirjeellään n:o A 7/78 ja 1. 12. lautakunnan tehtäviin kuuluu päättää päivähoi-
6631: 1978 päivätyllä yleiskirjeellään n:o B 29/78. topalvelujen käyttämisestä perittävistä korvauk-
6632: Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen on- sista sosiaalihallituksen vahvistamien perustei-
6633: gelmasta, joka on aiheutunut sosiaalihallituksen den mukaisesti; samoin sille kuuluu asiasta
6634: antamien päivähoitomaksujen yleiskirjeiden vanhemmille tiedottaminen (kunnan päivähoi-
6635: johdosta. Käytäntö aikaisemmin oli kuitenkin to-ohjesäännön 2 § :n 5- ja 18-kohta). Miksi
6636: paljon kirjavampaa toisten kuntien käyttäessä kaikki kunnat eivät ole asiaa hoitaneet jo syk-
6637: tuloperusteena bruttotuloja, toisten nettotuloja syn kuluessa ohjeet saatuaan, ei ole sosiaali-
6638: ja joidenkin käyttäessä bruttotuloja, joista suo- ja terveysministeriön tiedossa.
6639: ritettiin erilaisia vähennyksiä kunnan harkinnan Sosiaalihallitus on käynnistänyt laajal1kon
6640: mukaan. Nyt on käytäntöä yhdenmukaistettu päivähoitopalvelujen käyttäjätutkimuksen. Li-
6641: siirryttäessä kuukausimaksujärjestelmään sekä säksi tullaan vielä syyskaudella pyytämään kun-
6642: nettotuloihin maksujen määräytymisperusteena. nittain selvitys toimintavuodelle 1979-1980
6643: Lähtökohdat ovat siis nyt yhteneväiset kaik- vahvistetuista tulorajoista. Näin pyritään saa-
6644: kialla maassa. Lasten päivähoito on palvelua, maan selville se onko kuntien avuksi mahdolli-
6645: jossa pohjana ovat perheen nettotulot. Päivä- sesti vielä määriteltävä maksuttoman luokan
6646: hoitomaksut eivät voi olla kaiken sosiaalisen nettotulojen yläraja eri kalleusluokissa ja eri
6647: toiminnan viimesijainen tasaaja ja tukimuoto, suuruisissa perheissä.
6648: N:o 38 3
6649:
6650: Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä- ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotka osoit-
6651: mään huomiota edelleen päivähoitomaksujen tautuvat aiheellisiksi päivähoidon maksuissa
6652: määräämistä koskevaan asiaan ja tarvittaessa mahdollisesti olevien puutteiden korjaamiseksi.
6653: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1979.
6654:
6655:
6656: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
6657: 4 1979 vp.
6658:
6659:
6660:
6661:
6662: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6663:
6664: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sådan uppfattning tycks vara rådande i någon
6665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mån.
6666: av den 9 maj 1979 till vederbörande medlem I avsikt att klargöra situationen har social-
6667: av statsrådet översänt avskrift av följande av styrelsen till länsstyrelserna utfärdat anvisning-
6668: riksdagsman Saara Mikkola undertecknade ar, vari länsstyrelsernas social- och hälsovårds-
6669: spörsmål nr 38: avdelningar uppmanas tillse att inom respek-
6670: tive områden kommunernas grunder för dag-
6671: Är Regeringen medveten om den vårdsavgifter efterföljs samt att de inkomst-
6672: ökade belastning som barnfamiljers gränser, som utgör grunden för bestämmandet
6673: ekonomi utsätts för till följd av avgifts- av vårdavgiftsklasserna, är tillräckligt enhetliga.
6674: grunderna och de avgifter som upp- På detta sätt torde det också vara möjligt att
6675: bärs för barndagvården, och om så är, utjämna eventuella tolkningsskiljaktigheter
6676: vad ämnar Regeringen göra för att kommunerna emellan.
6677: rätta till saken under detta Barnets år Socialstyrelsen har dock redan i sina all-
6678: 1979? männa meddelanden understrykit kommunens
6679: prövningsskyldighet, varigenom möjlighet ges
6680: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- att avvika från ovannämnda anvisningar vid
6681: samt anföra följande: bestämmande av vårdavgift i enstaka fall.
6682: Regeringen förutsatte i sin proposition angå- Med socialstyrelsens allmänna meddelande nr
6683: ende statsförslaget för år 1979 att de avgifter B 1/79 av den 11 januari 1979 har anvisningar
6684: som uppbärs för barndagvården justeras och utfärdats om ersättning som skall uppbäras för
6685: att avgiftssystemet ändras, räknat från den 1 hemvårdshjälp som getts på grund av att barn
6686: januari 1979, så att intäkterna från de avgifter som är i dagvård har insjuknat.
6687: som uppbärs för dagvården ökar med ca 8 %. Det första allmänna meddelandet om ändring
6688: Utgående från detta har socialstyrelsen med av vårdavgifterna, nr A 7/78, sändes ut redan
6689: sina allmänna meddelanden nr A 7/78 av den den 29 september 1978, varför anvisningarna
6690: 29 september 1978 och nr B 29/78 av den åtminstone enligt uppgift utfärdades tillräck-
6691: 1 december 1978 till kommunerna utfärdat ligt tidigt. Till socialnämndens uppdrag hör
6692: anvisningar om det nya avgiftssystemet. att besluta om ersättningar som skall uppbäras
6693: Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet för nyttjande av dagvårdstjänster, i enlighet
6694: om det problem, som uppstått i och med so- med av socialstyrelsen fastställda grunder; lika-
6695: cialstyrelsens al1männa meddelanden om avgif- så åligger det socialnämnden att informera för-
6696: ter för barndagvård. Den tidigare praxis var äldrarna om saken ( kommuns dagvårdsregle-
6697: dock mycket brokigare, i det att en del kom- mente, 2 § 5 och 18 punkterna). Varför alla
6698: muner tillämpade bruttoinkomsterna som in- kommuner inte handlagt ärendet redan under
6699: komstgrund, andra nettoinkomsterna och några höstens lopp sedan de erhållit anvisningarna,
6700: bruttoinkomsterna efter olika avdrag enligt har social- och hälsovårdsministeriet ingen
6701: kommunens prövning. Nu har praxis blivit för- vetskap om.
6702: enhetligad genom övergången tili ett system Socialstyrelsen har inlett en omfattande kon-
6703: med månadsavgift samt nettoinkomsterna som sumentundersökning gällande dagvårdstjänster.
6704: bestämningsgrund för avgifterna. Utgångspunk- Vidare skall ännu under hösten en utredning
6705: terna är således nu enhetliga överallt i landet. begäras av kommunerna om de inkomstgränser
6706: Barndagvården är en service baserad på famil- som fastställts för verksamhetsåret 1979-
6707: jens nettoinkomster. Dagvårdsavgifterna kan 1980. Avsikten är att på detta sätt få utrett
6708: inte vara någon sista hands utjämnare och stöd- om det tili kommunernas hjälp ytterligare bör
6709: form i all social vel1ksamhet, även om en anges en Övre gräns för den avgiftsfria klassens
6710: N:o 38 5
6711:
6712: nettoinkomster i olika dyrortsgrupper och oHka fastställande av dagvårdsavgifter och vid be-
6713: stora familjer. hov vidta sådana åtgärder, som visar sig vara
6714: Social- och hälsovårdsministeriet kommer fort- påkallade för att avhjälpa de brister som even-
6715: farande att ägna uppmärksamhet åt frågan om tuellt vidlåder barndagvårdsavgifterna.
6716: Helsingfors den 5 juni 1979.
6717:
6718:
6719: Minister Katri-Helena Eskelinen
6720:
6721:
6722:
6723:
6724: 087900671H
6725: 1979 vp.
6726:
6727: Skriftligt spörsmål nr .39.
6728:
6729:
6730:
6731:
6732: Zilliacus: Om anordnande av högre undervisning i teaterkonst.
6733:
6734:
6735: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
6736:
6737: En angelägen uppgift för riksdag och rege- som finskspråkig professorstjänst för teater-
6738: ring är att genOilll olika åtgärder främ1a scen- arbete och scenkonst liksom även en drama-
6739: och teaterkonstens utveckling. Teaterutbild· turgprofessur. Samma gäller också dansikonsten.
6740: ningen i vårt land har ju länge varit föremål Denna seiktor inom scenkonsten har länge lidit
6741: för omfattande öch grundläggande reformer. av brist på utbildning på högskolenivå ävensom
6742: Riksdagsdebatten i anledning av regeringens avsaiknaden av den teaterteknisika personalens
6743: konstpolitisika redogörelse i maj 1978 gav sikolning. Önskvärt vore därför att man stegvis
6744: klara direktiv för det målsättningsprogram sikulle fylla ut dessa tomrum genom att grun-
6745: riksdagen ville omfatta för landets konst- och da en dansleiktorstjänst, en leiktorstjänst för
6746: kulturpolitik, låt vara att de snäva ekonomis'ka teatertekniik samt en ass.istenttjänst för dans-
6747: resurserna inte med detsamma möjliggör ett ikonst och för scenografi.
6748: sna:bbt förverkligande av samtliga projekt. Med hänsyn tili ovanstående ber undertecik-
6749: Riksdagen ihar emellertid trots snäva ramar nad att i den ordning 37 § 1 mom. riiksdags-
6750: godkänt lagar som främjar speciellt scenkons- ordningen föresikriver tili vederbörande medlem
6751: tens och teaterns utveckling. Att riksdagen av statsrådet få ställa följande spörsmål:
6752: närapå enhälligt godkände lagen om teater-
6753: högskolor och deras vet~ksamhet mottogs själv- Avser Regeringen att vidtaga åtgärder
6754: fallet med stor uppskattning av landets teater- för att i syfte att få tili stånd en re-
6755: arbetare och scenkonstens stödtrupper. presentativare och mera högklassig un-
6756: Då teaterhögskolan den 1 augusti 1979 på- dervisning i scenikonst och för inledande
6757: bör:jar sin verksamihet försvåras emellertid dess av utbildning inom danskonsten inrätta
6758: arbete och målsättning på grund av de utebliv- de på området erforderliga professurer-
6759: na budgetanslagen för teaterhögsikoleprofes- na för teaterarbete, dramaturgi samt
6760: surer, vi1ka utan tvivel är en förutsättning för lektorstjänster för danskonst och teater-
6761: att utbildningen ska kunna ske på önsikad nivå. tekniik samt assi:stenttjänster för såväl
6762: Teaterhögskolan saknar alltså såväl en svensk- danskonst som scenografi?
6763: Helsingfors den 9 maj 1979.
6764:
6765: Jutta Zilliacus
6766:
6767:
6768:
6769:
6770: 0879006UM
6771: 2 1979 vp.
6772:
6773: Kirjallinen kysymys n:o .39. Suomennos.
6774:
6775:
6776:
6777:
6778: Zilliacus: Korkeamman teatteritaiteen opetuksen järjestämisestä.
6779:
6780:
6781: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6782:
6783: Eduskunnan ja hallituksen tärkeä tehtärvä sekä ruotsin- että suomenkielinen teatterityön
6784: on erilaisin toimenpitein edistää näyttämö- ja ja näyttämötaiteen professorin virka samoin
6785: teatteritaiteen kehitystä. Onhan maamme teat- kuin yksi dramaturgian professuuri. Sama kos-
6786: terikoulutus jo pitkään ollut laajojen ja perus- kee myös tanssitaidetta. Näyttämötaiteen tämä
6787: tavaa laatua olevien uudistusten kohteena. sektori on kauan kärsinyt koulutuksen puut-
6788: Eduskunnassa hallituksen taidepoliittisen selon- teesta korkeakoulutasolla, samoin kuin teatte-
6789: teon johdosta toukokuussa 1978 käyty keskus- rin teknillisen henikilökunnan koulutuksen
6790: telu antoi selvät ohjeet päämäärän osalta, jon- puutteesta. Toivottavaa tämän vuoksi olisi, että
6791: ka eduskunta asetti maan taide- ja kulttuuri- asteittain täytettäisiin nämä tyhjiöt perustamal-
6792: politiikalle, olkoonkin että vähäiset taloudelli- la yksi tanssin lehtorin toimi, yksi teatteriteknii-
6793: set resurssit eivät heti anna mahdollisuuksia kan lehtorin toimi sekä ylksi tanssitaiteen ja
6794: nopeasti toteuttaa ka~kkia projekteja. Eduskun- näyttämötaiteen assistentin toimi.
6795: ta on kuitenkin ahtaista puitteista huolimatta Edellä 6levaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
6796: hyväksynyt lakeja, jotka edistävät erityisesti tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
6797: näyttämötaiteen ja teatterin kehitystä. Se, että nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6798: eduskunta lähes yksimielisesti hyväksyi lain nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6799: teatterikorkeakoulusta, otettiin luonnollisesti
6800: maan teatterityöntekijöiden ja näyttämötaiteen Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6801: tukiryhmien keskuudessa vastaan suuresti ar- siin perustaakseen alalla tarvittavat teat-
6802: vostaen. terityön ja dramaturgian professuurit
6803: Kun teatterikorkeakoulu aloittaa toimintansa sekä tanssitaiteen ja teatteritekniikan
6804: elokuun 1 päivänä 1979, sen työtä ja päämää- lehtorin toimet ja tanssitaiteen ja näyt-
6805: rää vaikeuttaa kuitenkin se, että budjetissa tämötaiteen assistentin toimet, jotta
6806: ei ole teatterikorkeakouluprofessuureja varten aikaansaadaan näyttämötaiteen edusta-
6807: määrärahoja, jotka epäilemättä ovat edellytyk- vampi ja kollkealuokkaisempi opetus ja
6808: senä sille, että opetus voisi tapahtua toivotulla jotta aloitetaan tanssitaiteen opetus?
6809: tasolla. Teatterikorkeakoululta puuttuu siten
6810: Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1979.
6811:
6812: Jutta Zilliacus
6813: N:o 39 3
6814:
6815:
6816:
6817:
6818: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6819:
6820: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tämiseiksi teatterikorkeakoulun palvelukseen
6821: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- sekä näiden laitosten toiminnan jatkamiseksi
6822: mies, olette kirjeellänne 9 päivänä toukokuuta teatterikorkeakouluna.
6823: 1979 n:o 199 lähettänyt valtioneuvoston asian- Lähivuosien aikana on tarkoitus kiinnittää
6824: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja erityistä huomiota teatterialan koulutuksen ke-
6825: Jutta Zilliacuksen tekemän seuraavan sisältöi- hittämiseen kaikilta osin !korkeakoulutasoiseksi.
6826: sen kysymyksen n:o 39: Valtiontalouden sallimissa rajoissa pyritään as-
6827: teittain lisäämään myös teatterikorkeakoulun
6828: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- va:kinaista opetushenlkilökuntaa ja perustamaan
6829: siin perustaakseen alalla tarvittavat teat- ensimmäiset professuurit. Opetusministeriön
6830: terityön ja dramaturgian professuurit asettama teatterialan tutkintoasetustyöryhmä,
6831: sekä tanssitaiteen ja teatteritekniikan joka saanee työnsä päätökseen tulevan loka-
6832: lehtorin toimet ja tanssitaiteen ja näyt- kuun loppuun mennessä, tulee tekemään ehdo-
6833: tämötaiteen assistentin toimet, jotta tuksen myös uusien koulutusalojen aloittamisen
6834: aikaansaadaan näyttämötaiteen edusta- ajankohdasta.
6835: vampi ja korkealuokkaisempi opetus ja Hallituksen esityksessä (1978 vp. n:o 161)
6836: jotta aloitetaan tanssitaiteen opetus? laeiksi teatterikorkeakoulusta ja teatterikorkea-
6837: koulusta annetun lain voimaansaattamisesta
6838: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- todetaan, että teatterikorkeakouluun on tarkoi-
6839: taen seuraavaa: tus perustaa tanssitaiteen laitos. Opetusminis-
6840: Teatterikorkeakoulusta tammikuun 26 päi- teriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä
6841: vänä 1979 annettu laki ( 87/79) tulee voimaan on selvittää tanssitaiteen koulutuksen tarve ja
6842: elokuun 1 päivänä 1979. Valtion kuluvan vuo- tavoitteet sekä laatia ehdotus tanssitaiteen kou-
6843: den tulo- ,ja menoarviossa on osoitettu määrä- lutuksen vastaisesta järjestelystä. Työryhmän
6844: raha Suomen teatterikoulun, Svenska teatersko- työ valmistunee tulevan syyskuun alkuun men-
6845: lan i Helsingfors -nimisen oppilaitoksen ja nessä.
6846: Teatterialan keskuskirjaston henkilökunnan siir-
6847: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
6848:
6849: Ministeri Kalevi Kivistö
6850: 4 1979 vp.
6851:
6852:
6853:
6854:
6855: T i 11 R i lk s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
6856:
6857: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man har för avsikt att under de närmaste
6858: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- åren fästa särskild uppmärksamhet vid utveck-
6859: se nr 199 av den 9 maj 1979 tili vederbörande landet av urbildningen på teaterområdet, så
6860: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- att den tili alla delar är på högskolenivå. Man
6861: jande av riksdagsledamot Jutta Zilliacus ställda strävar tili att inom ramen för de gränser
6862: spörsmål nr 39: statshushållningen medger stegvis utöka också
6863: tea terhögskolans ordinarie undervisningsperso-
6864: Avser Regeringen att vidtaga åtgärder nal och att inrätta de första professurerna. Den
6865: för att i syfte att få tili stånd en re- av undervisningsministeriet tillsatta arbetsgrup-
6866: presentativare och mera högklassig un- pen för en examensförordning för teaterbran-
6867: dervisning i scenkonst och för inledande schen, som torde slutföra sitt arbete före ut-
6868: av utbildning inom danslkonsten inrätta gången av inkommande oktober månad, kom-
6869: de på området erforderliga professurer- mer att göra ett förslag också om tidpunkten
6870: na för teaterarbete, dramaturgi samt för inledandet av verksamheten på nya utbild-
6871: lektorstjänster för danskonst och teater- ningsområden.
6872: teknik samt assistenttjänster för såväl I regeringens proposition med förslag tili
6873: danskonst som scenografi? lagar om teaterhögskolan ooh angående bring-
6874: ande i kraft av lagen om teaterhögskolan
6875: Såsom svar detta spörsmål får jag vördsamt ( 1978 rd. nr 161) konstateras, att man har
6876: anföra följande: för avsikt att inrätta en institution för dans-
6877: Lagen den 26 januari 1979 om teaterhög- konst vid teaterhögskolan. Undervisningsminis-
6878: skolan ( 87 /79) träder i lkraft den 1 augusti teriet har tillsatt en arbetsgrupp, som har tili
6879: 1979. I statsförslaget för innevarande år har uppgift att utreda behovet av utbildning på
6880: upptagits ett anslag för överföring av. perso- danskonstens område och målen för dylik ut-
6881: nalen vid Suomen teatterikoulu, Svenska Tea- bildning samt att utarbeta ett förslag tili fram-
6882: terskolan i Helsingfors och Dramatiska central- tida organisering av utbildningen. Arbetsgrup-
6883: biblioteket tili anställning vid teaterhögskolan pen torde få sitt arbete färdigt före september
6884: samt för fortsättande av dessa institutioners månad inkommande höst.
6885: verksamhet såsom teaterhögskola.
6886: Helsingfors den 7 juni 1979.
6887:
6888: Minister Kalevi Kivistö
6889: 1979 vp.
6890:
6891: Kirjallinen kysymys n:o 40.
6892:
6893:
6894:
6895:
6896: Kortesalmi: Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston valtionavusta.
6897:
6898:
6899: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6900:
6901: Sisälähetysseuran Kasvattajaopisto on vuo- Opiskelijalta kuluu kuukaudessa:
6902: desta 1918 lähtien kouluttanut sosiaalikasvatta-
6903: jia, jotka toimivat pääosin lasten ja nuorten - opintomaksuun . . . . . . . . . . 275,00 mk
6904: huoltolaitosten johtajina ja ohjaajfua. Kasvatta- - asunnon vuokraan . . . . . . . 96,00 mk
6905: jaopiston toiminta on tähän asti rahoitettu pää- - ruokaan ................ n. 300,00 mk
6906: osin opiskelijoilta kerättävin opintomaksuin. Li- yht. 671,00 mk
6907: säksi Kasvattajaopisto saa vuosittain harkinnan-
6908: varaista valtionapua. Lisäksi käytännöllisen opetuksen aikana mat-
6909: Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen kakustannukset:
6910: mukaan sosiaalikasvattaja on rinriastettu keski- - harjoittelupaikan ja opiston väliset mat-
6911: asteen koulunuudistuksessa opistotasoiseen lä- kat eivät kuulu alennuslipun piiriin. Kuiten-
6912: hikasvattajaan. kin säännölliset tentit opistolla edellyttävät
6913: Opintomaksu on pelkästä opiskelusta 275 Pieksämäelle matkustamista,
6914: mk/kk, lisäksi ruoka ja asunto sisäoppilaitok- - myöskään harjoittelupaikkojen väliset
6915: sessa. Opintomaksu on vuodessa 2 750 mk. matkat eivät oikeuta saamaan alennusta,
6916: Opiskelu kestää 25 kk. Keskiasteen uudistuk- - harjoittelupaikan ja asunnon välisiä mat-
6917: sen myötä opiskelu muuttuu 40 kk kestäväksi. koja ei korvata (paikkakunnan sisäisiä).
6918: Opiskelijat kokevat, että opiskeluolosuhteet Opintolainaa opiskelijat saavat 5 300 mk ja
6919: {luokka, opetusvälineet) eivät ole verrattavis- opintorahan enimmäismäärä on 1100 mk.
6920: sa maksujen suuruuteen. He ovat siis huo- Opintotuki on enimmäismäärältään 6 400 mk
6921: nommassa asemassa kuin muut keskiasteen vuodessa. Lukuvuodessa (10 kk) menot ilman
6922: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, joil- matka-, oppikirja- ja muita materiaalikuluja
6923: le opiskelu on yleensä lähes ilmaista. Em. ovat n. 6 700 mk.
6924: asiat heijastuvat opiskelijoiden opiskelute- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
6925: hoon. Opiskelijat pelkäävät tulevaisuudessa tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttlln esi-
6926: sen vaikuttavan myös opiskelijoiden vali- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6927: koitumiseen taloudellisin perustein. Opiske- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6928: lijat toivovat Kasvattajaopiston valtionavun la- sen:
6929: kisääteistämisen myötä muutosta opiskeluolo- Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
6930: suhteisiin ja opintomaksujen kohtuuttomuu- miin Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston
6931: teen. valtionavun saattamiseksi lakisäätei-
6932: Opiskelukustannukset ovat valtionavun pie- seksi sekä kyseisen laitoksen opiskelu-
6933: nuudesta johtuen kovin korkeat. olosuhteiden parantamiseksi ja opinto-
6934: maksujen tekemiseksi kohtuullisiksi?
6935: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
6936:
6937: ]. Juhani Kortesalmi
6938:
6939:
6940:
6941:
6942: 087900614N
6943: 2 1979 vp.
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6949:
6950: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valtionavun piiriin luettavista Kasvattajaopiston
6951: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, menoista.
6952: olette 10 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn Kasvattajaopiston opetussuunnitelmaa on
6953: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston uudistettu keskiasteen koulunuudistussuunni-
6954: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- telmien suuntaisesti ja opistossa kokeillaan ter-
6955: edust,aja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- veydenhuollon opetussuunnitelmatoimikunnan
6956: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40: esittämää lähikasvattajan koulutusohjelman pe-
6957: rusteella laadittua mukauttamisohjelmaa. Sen
6958: Aikooko Hallitus .ryhtyä kiireesti toi- sijaan kysymyksen perusteluissa mainittua val-
6959: miin Sisälähetysseuran Kasvattajaopiston tioneuvoston periaatepäätöstä, jossa sosiaalikas-
6960: valtionavun saattamiseksi lakisäätei- vattaja oli rinnastettu keskiasteen koulunuudis-
6961: seksi sekä· kyseisen laitoksen opiskelu- tuksessa opistotasoiseen lähikasvattajaan, ei ole
6962: olosuhteiden parantamiseksi ja opinto- tehty.
6963: maksujen tekemiseksi kohtuullisiksi? Sosiaalialan keskiasteen koulutuksesta on
6964: toistaiseksi tehty vain peruslinjaa koskeva rat-
6965: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaisu. Antaessaan keskiasteen koulunuudistuk-
6966: vasti seuraavaa: sen toimeenpanon edellyttämät suunnittelu-
6967: Suorp.en Kirkon Sisälähetysseuran Kasvattaja- ohjeet ammattikasvatushallitukselle ja koulu-
6968: opisto on vuodesta 1918 lähtien kouluttanut hallitukselle valtioneuvosto on todennut, että
6969: henkilöstöä erityisesti lastenkoteihin ja myös sosiaalialan peruslinjaan kuuluva koulutus sel-
6970: muihin lastenhuollon tehtäviin. Kasvattajaopisto vitetään erikseen. Opetusministeriö on 24. 5.
6971: on maan ainoa sosiaalikasvattajia kouluttava 1979 asettanut työryhmän muun muassa rajaa-
6972: oppilaitos. Koulutus tapahtuu Pieksämäellä maan tämän peruslinjan koulutusta ja mahdol-
6973: Sisälähetysseuran Diakoniaopiston yhteydessä. lisesti hahmottamaan sen erikoistumislinjoja.
6974: Koulutus kestää kaksi ja puoli vuotta. Aloitus- Kun selvitystyö keskiasteen koulunuudistuk-
6975: paikkoja kasvattajaopistossa on 52. sen vaikutuksista sosiaalialan koulutukseen on
6976: Kasvattajaopistolle ön vuosittain osoitettu vasta alkuvaiheessa, hallitus ei pidä ainakaan
6977: kiinteä määräraha valtion tulo- ja menoarvion vielä tarkoituksenmukaisena säätää erillistä la-
6978: alamomentilla 29.86.53.1 (Valtionapu lasten- kia yhtä sen osa-aluetta varten, mitä valtion-
6979: kodin johtajien koulutukseen). Valtionapu on avun lakimääräistäminen Suomen Kirkon Sisä·
6980: vuosina 1976-79 kattanut 41-52 prosenttia lähetysseuran Kasvattajaopistolle merkitsisi.
6981: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
6982:
6983: Ministeri Kalevi Kivistö
6984: N:o 40 3
6985:
6986:
6987:
6988:
6989: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6990:
6991: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Läroplanen vid Institutet för Uppfostrare
6992: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse har förnyats så att den överensstämmer. med
6993: av den 10 maj 1979 tili vederbörande medlem planerna för mellanstadiereformen, och man
6994: av statsrådet översänt avskrift av följande av utprövar vid institutet ett anspassningsprogram
6995: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda spörs- som utarbetats på grundvalen av de av läro-
6996: mål nr 40: planskommissionen för hälsovården föreslagna
6997: utbildningsprogrammet för närfostrare. Stats-
6998: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta rådet har däremot inte fattat något princip-
6999: åtgärder i syfte att göra statsunder- beslut av det slag som omnämns i spörsmålets
7000: stödet tili Inremissionssällskapets Insti- motivering, enligt vilket socialpedagoger vid
7001: tut för Uppfostrare lagstadgat samt att mellanstadiereformen skulle jämställas med när-
7002: förbättra studieförhållandena vid ifråga- fostrare som utbildats på institutnivå.
7003: varande institut och göra studieavgif- Beträffande mellanstadieutbildningen för det
7004: terna skäliga? sociala området har avgöranden tillsvidare fat-
7005: tats endast om grundlinjen. Statsrådet konsta-
7006: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- terade, när det meddelade yrkesutbildnings-
7007: samt anföra följande: styrelsen och skolstyrelsen sina planeringsan-
7008: Finska Kyrkans Inremissionssällskaps Institut visningar för genomförandet av mellanstadie-
7009: för Uppfostrare har sedan år 1918 utbildat reformen, att utbildningen på grundlinjen för
7010: personai särskilt för barnhem och också för det sociala området utreds skilt för sig. Under-
7011: andra uppgifter inom barnavården. Institutet visningsministeriet tilisatte 24. 5. 1979 en ar-
7012: för Uppfostrare är den enda läroanstalten i bestgrupp med uppgift bland annat att dra
7013: vårt land som utbildar socialpedagoger. Ut- upp gränserna för utbildningen på denna grund-
7014: bildningen sker i Pieksämäki i anslutning tili linje och att eventuellt skissera dess speciali-
7015: Inremissionssäl1skapets Diakoniinstitut. Utbild- seringslinjer.
7016: ningen räcker två och ett halvt år. Antalet Genom att utredningsarbetet rörande mellan-
7017: nybörjarplatser vid Institutet för Uppfostrare stadiereformens inverkningar på utbildningen
7018: är 52. för det sociala området endast befinner sig i be-
7019: Institutet för Uppfostrare har årligen an- gynnelseskedet, anser regeringen det åtminstone
7020: visats ett fast anslag under statsförslagets un- inte tilisvidare vara ändamålsenligt att stifta
7021: dermoment 29.86.53.1 (Statsunderstöd för en särskild lag för ett av dess delområden,
7022: utbildning av barnhemsföreståndare). Stats- vilket bestämmande i lag om statsunderstödet
7023: understödet har åren 1976-79 täckt 41-52 tili Finska Kyrkans Inremissionssällskaps Insti-
7024: procent av de av Institutets för Uppfostrare tut för Uppfostrare skulle innebära.
7025: utgifter, vilka berättigar tili statsunderstöd.
7026: Helsingfors den 7 juni 1979.
7027:
7028: Minister Kalevi Kivistö
7029: 1979 vp.
7030:
7031: Kirjallinen kysymys n:o 41.
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: A. Stenbäck ym.: Opetusministeriön terveydenhuollon perus-
7037: linjan koulutuspituuksia koskevan päätöksen peruuttamisesta.
7038:
7039:
7040: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7041:
7042: Ammattikasvatushallitukselle 18. 4. 1979 hallitusta selvittämään, onko tarkoituksenmu-
7043: osoittamassaan kirjelmässä on opetusministeriö kaista ja mahdollista sisällyttää peruslinjan
7044: ilmoittanut päättäneensä, että terveydenhuol- opistoasteen koulutukseen neljän vuoden ope-
7045: lon peruslinjan koulutusajat tulevat olemaan tuksen lisäksi lukukauden tai lukuvuoden pi-
7046: kouluasteen koulutuksessa 2 vuotta ja opisto- tuinen erillinen harjoittelujakso tai onko mah-
7047: asteen koulutuksessa 4 vuotta. dollista järjestää alan opinnot uudella tavalla
7048: Valtioneuvosto edellytti 30. 11. 1978 teke- siten, että opistoasteen erikoistumisopintoja
7049: mässään päätöksessä keskiasteen koulunuudis- edeltäisi tai niiden väliin sijoittuisi vähintään
7050: tuksen toimenpanosuunnitteluohjeista, että kou- vastaavan pituinen vastuullinen työkokemus
7051: luasteen koulutukseen tulee sisältyä opetusta alan tehtävissä. Vaikka tällaisten ehdotusten
7052: yleissivistävissä aineissa yhteensä vähintään toteuttamisesta koituisi ammatillisen koulutuk-
7053: 830 tuntia ja korkeakoulukelpoisuuden tuot- sen parantumista, ei tällainen varsinaisesta opet-
7054: tavan opistoasteen koulutukseen yhteensä vä- tavasta ja ohjaavasta koulutuksesta irrallaan
7055: hintään 1 400 tuntia. Terveydenhuollon ope- oleva harjoittelujakso voi korvata varsinaiseen
7056: tussuunnitelmatoimikunta on mietinnössään koulutusohjelmaan kuuluvaa ammatillista kou-
7057: esittänyt, että sekä 2-vuotisessa perushoitajan lutusta. Näin ollen ei edes opetusministeriön .
7058: ja 4-vuotisessa erikoissairaanhoitajan koulutuk- uusi ehdotus voisi estää terveydenhuoltoalan
7059: sessa tulisi olla yksi vuosi pääasiallisesti yleis- peruslinjan koulutuksen huononemista sosiaali-
7060: sivistäviä aineita sisältävä yleisjakso. Opetus- ja terveysministeriön pelkäämällä tavalla. Myös
7061: ministeriölle antamassaan lausunnossa on sosi- lääkintöhallitus ja ammattikasvatushallitus lie-
7062: aali- ja terveysministeriö edellyttänyt, että kou- nevät pitäneet opetusministeriön 18. 4. 1979
7063: lutusajat on määrättävä siten, että ammatilli- tekemää päätöstä epäonnistuneena.
7064: sen opetuksen määrän tulee olla kouluasteelia Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7065: vähintään sama kuin nykyisessä puolitoistavuo- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7066: tisessa koulutuksessa ja opistoasteella vähintään me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7067: sama kuin nykyisessä koulutuksessa erikoiskou- tattavaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
7068: lutus mukaan lukien. Ilmeisesti on opetusmi-
7069: nisteriössä todettu, että tätä sosiaali- ja ter- Onko Hallitus tietoinen opetusminis-
7070: veysministeriön toivomusta ei voida toteuttaa teriön terveydenhuollon peruslinjan kou-
7071: kahden ja neljän vuoden koulutusaikojen puit- lutuspituuksia koskevaan päätökseen
7072: teissa, koska ministeriö on uudessa 2. 5. 1979 liittyvästä ammatillisen koulutuksen
7073: päivätyssä ammattikasvatushallitukselle lähettä- tason heikkenemisestä, ja
7074: mässään .kirjelmässä pyytänyt ammattikasvatus- mitä Hallitus aikoo tehdä opetusmi-
7075: nisteriön päätöksen korjaamiseksi?
7076: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
7077:
7078: Asser Stenbäck Jorma Fred
7079: Ulla Järvilehto Esko Almgren
7080: Impi Muroma Olavi Ronkainen
7081: Antero Juntumaa Sauli Hautala
7082:
7083:
7084: 087900573B
7085: 2 1979 vp.
7086:
7087:
7088:
7089:
7090: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7091:
7092: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa poiketen 35 viikkoa. Erikoissairaanhoitajakou-
7093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lutuksen kokonaistuntimäärä on näin ollen
7094: olette 10 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn 4 478.
7095: kirj.eenne ohella toimittanut valtioneuvoston Terveydenhuoltoalan opetussuuuni telmatoi-·
7096: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-. mlkunta (komiteanmietintö 1977: 3) on ehdot-
7097: edustaja Asser Stenbäckin ym. näin kuuluvasta tanut siirtymistä kolmiportaisesta keskiasteen
7098: kirjallisesta kysymyksestä n:o 41: koulutuksesta kaksiportaiseen, joka käsittää
7099: kouluasteen ja nykyisestä sairaanhoitaja- ja eri~
7100: Onko Hallitus tietoinen opetusminis-
7101: koissairaanhoitajakoulutuksesta muodostuvan
7102: teriön terveydenhuollon peruslinjan kou-
7103: yhden opistoasteen koulutuksen. Ehdotuksen
7104: lutuspituuksia koskevaan päätökseen
7105: mukainen uusi opistoasteen koulutus tuottaisi
7106: liittyvästä ammatillisen koulutuksen erikoissairaanhoitajan pätevyyden kuitenkin si~
7107: tason heikkenemisestä, ja
7108: ten, että osastonhoitajan kelpoisuuden saavutta•
7109: mitä Hallitus aikoo tehdä opetusmi-
7110: minen edellyttäisi täydennyskoulutusta työnjoh~·
7111: nisteriön päätöksen korjaamiseksi?.
7112: dollisissa oppiaineissa.
7113: Ammattikasvatushallitus on tehnyt opetusmi-
7114: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nisteriölle niin ikään ehdotuksen siirtymisestä
7115: vasti seuraavaa: kaksiportaiseen koulutusrakenteeseen. Opetus-
7116: Terveydenhuollon nykyinen keskiasteen am- ministeriö teki alustavan kannanottonsa tervey-
7117: matillinen koulutus on kolmiportaista käsittäen denhuollon peruslinjan linjajaosta samalta poh-
7118: kouluasteen (apuhoitaja), opistoasteen (sai- jalta. Siitä antamissaan lausunnoissaan lääkintö-
7119: raanhoitaja) ja opistoasteen jatkokoulutuksen hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat
7120: (:erikoissairaanhoitaja). Kouluasteen koulutus asettuneet tukemaan kaksiportaista koulutusta.:
7121: on virallisesti yksivuotista lukuunottamatta Terveydenhuoltoalan opetussuunnitelmatoi-
7122: kahta puolitoistavuotista opintolinjaa. Apuhoi- mikunta esitti kaksiportaisen terveydenhuollon
7123: tajakoulutus on kuitenkin väliaikaisesti piden- koulutuksen kouluasteen pituudeksi kahta vuot.:
7124: netty puolee:1toista vuoteen. Opistoasteen kou- ta ja opistoasteen pituudeksi neljää vuotta. Amc
7125: lutus on kaksi ja puolivuotista. Opistoasteen mattikasvatushallitus ja lääkintöhallitus ovat
7126: jatkokoulutus on yksivuotista, jolloin erikois- mietinnöstä (KM 1977: 3) antamissaan lausun-
7127: sairaanhoitajan kokonaiskoulutusaika on kolme noissa esittäneet yhden lukuvuoden lisäämistä
7128: ja puoli vuotta ( 2 :1;2 + 1). komitean ehdottamiin koulutuspituuksiin niin
7129: Terveydenhuollon nykyisessä koulutukses·sa kouluasteelia kuin opistoasteellakin. Sosiaali- ja
7130: lukuvuoden pituus on pääsääntöisesti 40 viik- terveysministeriö ei ottanut lausunnossaan opec'
7131: koa. Maksimaalinen viikkotuntimäärä on sään- ttisministeriölle kantaa koulutuspituuksiin vuo-
7132: nösten mukaan 36 tuntia. Maksimaalinen vuosi- sissa. Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti,
7133: tuntimäärä olisi näin ollen 1440. Aivan näin että ammatillisen opetuksen .määrän tulee olla
7134: suurta tuntimäärää ei kuitenkaan sovelleta. kouluasteelia vähintään sama kuin nykyisessä
7135: Nykyisen, väliaikaisesti puolitoistavuotiseksi puolitoistavuotisessa koulutuksessa ja opistoas-
7136: pidennetyn apuhoitajakoulutuksen kokonais- teella vähintään sama kuin nykyisessä koulu-
7137: tuntimäärä on 2 000. Kaksi ja puolivuotisen tuksessa erikoiskoulutus (opistoasteen jatko-
7138: sairaanhoitajakoulutuksen kokonais tuntimäärä koulutus) mukaan lukien.
7139: on 3 480. Yksivuotisen opistoasteen jatkokou- Ammattikasvatushallitus on opetusministe-
7140: lutuksen kokonaistuntimäärä on 998. Jatko- riön pyynnöstä tehnyt selvityksen siitä, täyttä-
7141: koulutuksen pituus on muusta koulutuksesta vätkö terveydenhuoltoalan opetussuunnitelma-
7142: N:o 41 3
7143:
7144: toimikunnan (KM 1977: 3 ) ehdottamat ope- lutukseen olisi sisältynyt 501 tuntia vähemmän
7145: tussuunnitelmat edellä mainitut sosiaali- ja ter- opetusta kuin nykyiseen. Näiden aineiden tieto-
7146: veysministeriön asettamat edellytykset. Vertai- puolista opetusta ehdotetussa koulutuksessa
7147: lu on suoritettu nykyisen väliaikaisest!i puoli- olisi 617 tuntia enemmän kuin nykyisessä mut-
7148: toistavuotiseksi pidennetyn apuhoitajakoulutuk- ta käytännöllistä opetusta 1 118 tuntia vähem-
7149: sen ja ehdotetun perushoitajakoulutuksen ylei- män kuin nykyisessä. Biologisissa perusaineissa,
7150: sen linjan opetussuunnitelmien sekä nykyisen sosiaalisissa ja psykologisissa aineissa sekä kas-
7151: sairaanhoitaja- ja erikoissairaanhoitajakoulutuk- vatustieteessä ja yleisaineissa komitean ehdot-
7152: sen ja ehdotetun edkoishoitajan kirurgisen sai- tamaan koulutukseen sisältyisi opetusta huo-
7153: raanhoidon suuntautumisalueen opetussuunni- mattavasti enemmän kuin nyky1seen. Myös ny-
7154: telmien kesken. Vertailua vaikeuttaa se, että kyisen ja ehdotetun opistoasteen koulutuksen
7155: nykyisen ja ehdotetun koulutuksen oppiaineni- eroja selittänee huomattavasti se, mitä edellä
7156: mikkeet ovat osittain erilaisia. on todettu ehdotetun peruslinjan yleisjakson
7157: Ammattikasvatushallituksen tekemästä vertai- koulutuksesta. Se vaikuttanee etenkin käytän-
7158: lusta käy ilmi, että ehdotettu perushoitajakou- nöllisen opetuksen määrään. Ehdotetussa opis-
7159: lutus olisi 584 tuntia pitempi kuin nykyinen toasteen koulutuksessa oHsi käytännöllisen
7160: apuhoitajakoulutus. Ehdotetussa koulutuksessa opetuksen osuus kokonaistuntimäärästä 27,8 %
7161: olisi kuitenkin 646 tuntia sellaista opetusta, kun vastaava suhdeluku nykyisessä :koulutuk-
7162: jota nykyisessä koulutuksessa ei ole. Vertailus- sessa on 59,4 %.
7163: sa on luokiteltu nämä oppiaineet yleisaineiksi. Edellä esitetty ammattikasvatushallituksen
7164: Varsinaisia ammatt:iaineita (terveydenhuolto, suorittama vertailu viittaa siihen, että tervey-
7165: sairaanhoito) ehdotetussa :koulutuksessa olisi denhuoltoalan opetussuunnitelmatoimikunnan
7166: 306 tuntia vähemmän kuin nykyisessä. Näiden (KM 1977: 3) ehdottama kouluasteen koulu-
7167: aineiden tietopuolista opetusta olisi ehdotetussa tus ei täyttäisi sosiaali- ja terveysministeriön
7168: koulutuksessa 176 tuntia enemmän kuin nykyi- asettamia edellytyksiä. Sama johtopäätös on teh-
7169: sessä mutta käytännön opetusta 482 tuntia vä- tävä myös opistoasteen koulutuksen osalta, mi-
7170: hemmän. Ns. perusaineiden opetusta olisi ehdo- käli ·.varsinaiseen ammattiopetukseen luetaan
7171: tetussa koulutuksessa 244 tuntia enemmän vain terveydenhuollon, sairaanhoito-opin ja lää-
7172: kuin nykyisessä. ketieteen tuntimäärät. Mikäli ammattiopetuk-
7173: Edellä mainitut erot nykyisen ja ehdotetun seen luetaan myös muita edellä mainittuja op-
7174: koulutuksen ammattiaineissa ja etenkin käytän- piaineita, sosiaali- ja 'terveysministeriön edelly-
7175: nöllisessä opetuksessa johtunevat pääasiassa su- tykset näyttävät täyttyvän. Ehdotetussa koulu~
7176: tä, että ehdotetun terveydenhuollon ja sosiaali- tuksessa tapahtuisi kuitenkin nykyheen verrat-
7177: turvan peruslinjan yleisjakson eli ensimmäisen tuna huomattavia tuntimäärien muutoksia eri
7178: lukuvuoden koulutukseen ei olisi sisältynyt oppiaineiden sekä tietopuolisen ja käytänhölli-
7179: lainkaan käytännön opetusta. Tämä saattaa joh- sen opetuksen kesken.
7180: tua siitä, että ehdotettu koulutus oli komitean Juuri edellä kuvatut, terveydenhuollon kou-
7181: ehdotuksessa ·1suutiliiteltu aloitettavaksi heti pe- lutuskomitean (KM 1977: 3) ehdotuksen poh-
7182: ruskoulun jälkeen 16 vuoden iässä, jolloin op- jalta tehdyt laskelmat ovat olleet lähtökohtina
7183: pilaat ovat käytännön opetuksen eli sairaala- terveydenhuollon peruslinjan koulutuspituuksia
7184: harjoittelun kannalta liian nuoria. Nykyisin ter- koskevissa julkisissa kannanotoissa ja ·kyselyn
7185: veydenhuoltoalan koulutus voidaan aloittaa vas- perusteluissa. Opetusministeriön 18. 4. 1979 te-
7186: ta 18 vuoden iässä. Ilmeisesti yleisjakson yk- kemän päätöksen tarkastelun pohjaksi ne eivät
7187: sinomaisesta teoreettisesta opetuksesta johtuen kurtenkaan sovi siksi, että juuri edellä esitetyt
7188: ensimmäisen vuoden ehdotettu kokonaistunti- laskelmat ja mietinnöstä annetut lausunnot
7189: määrä olisi ollut vain 1 216 eli yli 200 tuntia ovat jo aikaisemmassa vaiheessa johtaneet sii-
7190: säännösten mukaista enimmäistuntimäärää pie- hen, ettei mainittu komiteanmietintö (KM
7191: nempi. 1977: 3) enää ole ollut terveydenhuollon kou-
7192: Opistoasteen koulutuksen vastaavasta vertai- lutusuudistusta koskevien suunnitelmien poh-
7193: lusta käy ilmi, että ehdotettu koulutus olisi jana. Lausunnoissa esitetyn kritiikin ja opetus-
7194: 801 tuntia pitempi kuin nykyinen sairaanhoi- suunnitelmaehdotuksen yksityiskohtaisen eritte-
7195: taja- ja erikoissairaanhoitajakoulutus yhteensä. lyn tuottamien tulosten lisäksi komitean (KM
7196: Varsinaisissa ammattiaineissa (terveydenhuolto, 1977: 3) ehdotuksesta luopumiseen jatkosuun-
7197: sairaanhoito-oppi, lääketiede) ehdotettuun kou- nittelussa ovat vaikuttaneet eräät muutkin syyt:
7198: 4 1979 vp.
7199:
7200: Ensinnäkin tarkoitettu opetussuunnitelma- Edellä todettu merkitsee shä, että ehdotuk-
7201: toimikunta ehdotti terveydenhuollon ja sosiaali- •set terveydenhuollon koulutusammattien ope-
7202: turvan yhteistä peruslinjaa, mikä on heijastunut tus- ja lukusuunnitelmiksi olisi joka tapauk-
7203: peruslinjan yleisjakson lukusuunnitelmaan siten, sessa tarkistettava, eikä niiden käyttöönotto
7204: että siihen on sisällytetty myös sosiaaliturvan sellaisenaan siten olisi tullut kysymykseen. Näin
7205: koulutuksen perussisältöjä. Valtioneuvoston ollen opetussuunnitelmat uudistettavaa koulu-
7206: 30. 11. 1978 tekemän päätöksen mukaan so- tusta varten on laadittava kokonaan uudelleen.
7207: siaalialan koulutuksen antamista varten muo- Koska nykyisen koulutuksen vertaaminen ter-
7208: dostetaan kuitenkin oma peruslinja. Sen perus- veydenhuoltoalan opetussuunnitelmatoimikun-
7209: teella voidaan olettaa, että yleisjaksolta vapau- nan ehdotJtamaan koulutukseen ei ole edellä
7210: tuu opetusaikaa pelkän terveydenhuollon am- mainituista syistä johtuen enää ajankohtaista,
7211: mattiopetukselle. Vaikutukseltaan päinvastainen opetusministeriö on tässä vaiheessa puhtaasti
7212: muutos on kuitenkin se, että terveydenhuollon laskennallisesti joutunut arvioimaan, kuinka
7213: peruslinjaan on tarkoitus sisällyttää myös labo- suurta kokonaistuntimäärää edellyttää tervey-
7214: ratoriohoitajan ja ~;öntgenhoitajan koulutus, denhuollon koulu- ja opistoasteen koulutuksen
7215: joka tarkoitetun toimikunnan .ehdotuksen mu- järjestäminen siten, että se täyttää ammatti-
7216: kaan sisältyi terveydenhuollon tekniseen perus- opetuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriön
7217: linjaan. Tämän muutoksen vaikutukset yleisjak- asettamat edellytykset ja yleissivistävän opetuk-
7218: son lukusuunnitelmaan ov:at kuitenkin mah- sen osalta valtioneuvoston asettamat edellytyk-
7219: dollisesti pienemmät kuin sosiaalialan koulu- set. Tässäkin tapauksessa vertailua vaikeuttaa
7220: tuksen irrottamisella peruslinjasta. oppiainenimikkeiden erilaisuus.
7221: Toiseksi terveydenhuoltoalan opetussuunni- Nykyisessä puolitoistavuotisessa · apuhoitaja-
7222: telmatoimikunnan valitsema lähtökohta, jonka koulutuksessa on yleissivistäviä oppiaineita val-
7223: mukaan terveydenhuollon koulutus aloitettai- tioneuvoston päätöksessä mainituilla oppiaine-
7224: siin 16 vuoden iässä, millä on ollut vaikutuk- nimikkeillä 130 tuntia. Edelleen voidaan ar-
7225: sia etenkin yleisjakson lukusuunnitelmaan, ei vioida, että muilla nimikkeillä on valtioneuvos-
7226: ole ainoa vaihtoehto. Käytännön opetuksen jär- ton päätöksessä tarkoitettua yleissivistävää ope-
7227: jestämiseen liittyvät erityisolosuhteet ·tervey- tusta 140 tuntia, jolloin tämän opetuksen ko-
7228: denhuoltoalalla aiheuttavat kuitenkin sen, että konaismäärä on 270 tuntia ja ammatillisen
7229: on perusteltuja syitä lähteä siitä, että koulutus opetuksen määrä 1 730 tuntia. Valtioneuvos-
7230: aloitettaisiin aikaisintaan 17 vuoden iässä tai ton päätöksen mukaan kouluasteen koulutuk-
7231: jopa, kuten nykyisin, vasta 18 vuoden iässä. seen tulee sisältyä yleissivistävää opetusta vä-
7232: Vastaaviin erity1sjärjestelyihin jouduttaneen hintään 830 tuntia. Tämä ja ammatillisen ope-
7233: myös eräillä muilla aloilla. tuksen nykyisen määrän .säilyttäminen edellyttä"
7234: Kolmanneksi terveydenhuollon keskiasteen vät näin ollen vähintään 2 560 tunnin koko.:
7235: koulutuksen opetussuunnitelmiin vaikuttavat naiskoulutusaikaa. Jos työvii:kkojen lukumäärä
7236: edellä tarkoitetun valtioneuvoston päätöksen si- vuodessa on 40 ja keskimääräinen viikkotunti-
7237: sältämät kannanotot koulu- ja opistoasteen määrä on 35 (maksimi 36), kahden vuoden
7238: ammatillisen koulutuksen yleissivistävistä op- koulutus si:sältää yhteensä 2 800 tuntia, joten
7239: piaineista ja yleissivistävän opetuksen vähim- ammavillisten aineiden käyttöön jäisi 240 tuntia
7240: mäistuntimääristä. enemmän kuin nykyisessä, väliaikaisesti puoli-
7241: Neljänneksi on vielä mainittava se edelläkin toistavuotiseksi pidennetyssä koulutuksessa.
7242: todettu seikka, että terveydenhuoltoalan ope- Nykyisessä kaksi ja puolivuodsessa sairaan-
7243: tussuunnitelmatoimikunnan (KM 1977: 3) eh- hoitajakoulutuksessa ja yksivuorisessa erikois-
7244: dottaman opistoasteen koulutuksen tavoitetaso hoitajakoulutuksessa on yhteensä yleissivistäviä
7245: on tarkoituksellisesti asetettu ·toiseksi kuin ny- oppiaineita valtioneuvoston päätöksessä maini-
7246: kyisen koulutuksen siten, ettei ehdotettu kou- tuilla oppiainenimikkei'llä 340 tuntia. Tarkoitet"
7247: lutus tuottaisi osastonhoitajan kelpoisuutta, jo- tua yleissivistävää opetusta voidaan arvioida ole-
7248: ka ehdotuksen mukaan olisi tullut hankkia van muilla oppiainenimikkeillä 90 tuntia, jolloin
7249: erikseen työnjohdollisella jatkokoulutuksella. tämän opetuksen kokonaismäärä on 430 tuntia
7250: Osastonhoitajan tehtäviin läheisesti liittyvän ja ammatillisen opetuksen määrä 4 048 tuntia.
7251: työnjohdollisen opetuksen osuus on nykyisessä Vaitioneuvoston päätöksen mukaan opistoas-
7252: koulutuksessa noin 300 tuntia. teen koulutukseen tulee sisältyä yleissivistävää
7253: N:o 41 5
7254:
7255: opetusta vähintään 1 400 tuntia. Tämä ja am- ammatillisten aineiden määrästä terveydenhuol-
7256: matillisen opetuksen nykyisen määrän säilyttä- lon uudistetussa koulutuksessa.
7257: minen edellyttävät näin ollen vähintään 5 448 Hallituksen käsityksen mukaan mikään muu
7258: tunnin kokonaiskoulutusaikaa. Neljän vuoden toimintalinja ei olisi tullut kysymykseen muun
7259: koulutus sisältää edellä mainituilla edellytyk- muassa 'seuraavista syistä:
7260: sillä yhteensä 5 600 tuntia, joten ammatillisten 1 ) Keskiasteen koulunuudistuksen toimeen-
7261: aineiden käyttöön jäisi 152 tuntia enemmän panosuunnittelu käynnistyi valtioneuvoston an-
7262: kuin nykyisessä erikoissairaanhoitajan koulu- nettua 30. 11. 1978 keskiasteen koulutuksen
7263: 1utuksessa. kehittämisestä annetun lain ( 47 4/78) edellyttä-
7264: Edellä esitettv laskutoimitus on mekaaninen. mät suunnitteluohjeet. T oimeenpanosuunnitte-
7265: Siinä ei ole voitu ottaa huomioon niitä mah- lun aikataulu on erittäin kireä. Peruslinjoihin
7266: dollisia lukusuunnitelmaan kohdistuvia vaiku- kuuluvat koulutusammatit ja niiden koulutus-
7267: tuksia, jotka johtuvat siitä, että terveydenhuol- ajat ovat suunnittelussa eräitä lähtökohtatietoja.
7268: lon nykyinen opintolinjamuotoinen koulutus Niitä koskevien suunnitteluohjeiden antamista
7269: kootaan yhteen peruslinjaan, jossa on kaikille ei olisi voitu lykätä pitämällä samalla kiinni
7270: yhteinen yleisjakson opetus. Suoritettu lasku- valtioneuvoston määräämästä suunnitteluaika-
7271: toimitus näyttäisi kuitenkin viittaavan siihen, taulusta. Kuten jäljempänä selviää ohjeet eivät
7272: että sosiaali- ja terveysministeriön asettamat kuitenkaan ole vielä päätös uusista koulutus-
7273: edellytykset voidaan täyttää kaksivuotisessa pituuksista.
7274: kouluasteen ja neljävuotisessa opistoasteen kou- 2) Vaitioneuvoston antamat toimeenpano-
7275: lutuksessa. Näille koulutusajoille perustuva suunnitteluohjeet kuten myös opetusministeriön
7276: koulutus tulisi kuitenkin järjestää siten, että edellä tarkoitetut ohjeet ja näin ollen koko
7277: koulutus aloitetaan alan erityisvaatimukset huo- keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-
7278: mioon ottaen aikaisintaan 17 vuoden iässä, suunnittelu perustuu uudistuksen kustannus-
7279: yleisjakson koulutukseen sisällytetään käytän- vaikutuksien osalta niille kehyksille, jotka on
7280: nön opetusta ja lukuvuoden pituutena pidetään esitetty hallituksen esityksessä eduskunnalle
7281: koko koulutusajan vähintään 1 400 tuntia. laiksi keskiasteen koulutuksen kehittämisestä
7282: Edellä es1tettyjen selvitysten ja lähtökohtien (1978 vp. n:o 37). Koulutuksen tavoiteohjel-
7283: perusteella opetusministeriö päätti 18. 4. 1979 matoimikunnan kustannusjaoston muistiossa
7284: ohjeissaan keskiasteen ammatillisen koulutuk- (Helsinki 1978) on arvioitu, että terveyden-
7285: sen koulutusammateista ja erillisistä opintolin- huollon peruslinjan koulutuspituuksiin määrää-
7286: joista sekä niiden koulutuspituuksista, että misestä muun muassa kouluasteelia kolmeksi
7287: keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano- vuodeksi ja opistoasteella viideksi vuodeksi ai-
7288: suunnitelmat laaditaan terveydenhuollon koulu- heutuisi oppilaspaikkojen lisätarvetta 6 300
7289: tuksen osalta lähtien siitä, että kouluasteen paikkaa, joiden perustamiskustannukset olisivat
7290: koulutusaika on kaksi vuotta ja opistoasteen noin 247 milj. markkaa ja joista aiheutuvat
7291: koulutusaika neljä vuotta. Opetusministeriö vuotuiset käyttökustannukset olisivat noin 47
7292: esitti edelleen 2. 5. 1979 kirjeessään ammatti- milj. markkaa. Hallitus tarvitsee tämän suu-
7293: kasvatushallitukselle käsityksenään, etteivät ter- ruusluokan menonlisäyksiä koskevien päätösten
7294: veydenhuoltoalan opetussuunnitelmatoimikun- pohjaksi perusteelli:set selvitykset, kyseessä ole-
7295: nan (KM 1977: 3) laatimat lukusuunnitelmat vassa tapauksessa uusien lukusuunnitelmien val-
7296: täytä sosiaali- ja terveysministeriön ammatti- mistamisen. Tämän valmistelun opetusministe-
7297: opetuksen osalta asettamia edellytyksiä ja koska riö on saattanut alulle kirjeessään ammattikas-
7298: myös perusUnjoista oli tehty komitean (KM vatushallitukselle 2. 5. 1979.
7299: 1977: 3) ehdottamasta poikkeava ratkaisu erot- 3) Opetusministeriön tarkoitettu päätös on
7300: ta."Tialla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon pe- ohje keskiasteen koulunuudistuksen toimeen-
7301: ruslinjat toisistaan, ei terveydenhuollon perus- panosuunnittelua varten. Se ei ole päätös uudis-
7302: linjan koulutusta voida näin ollen järjestää näi- tuksen toimeenpanoon ryhtymisestä. Sitä koske-
7303: den lukusuunnitelmien mukaisesti. Ministeriö vat päätökset tehdään erikseen. Keskiasteen
7304: kehotti ammattikasvatushallitusta tarkistamaan koulutuksen kehittämisestä annetun lain mu-
7305: lukusuunnitelmat siten, että koulutus toteuttaa kaan uudistuksen toteuttamisen ajoittamisesta
7306: niin valtioneuvoston päätöksen yleissivistävän säädetään toimeenpanosuunnitelmien pohjalta
7307: luin sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksen asetuksella viimeistään kahden vuoden kulues-
7308: 6 1979 vp.
7309:
7310: sa Iain voimaantulosta lukien di heiniikuun netuissa lausunnoissa esitetyn kritiikin vuoksi
7311: loppuun 1980 mennessä. Koska peruslinjojen jo huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa päät-
7312: perustamisajankohtaan vaikuttavana yhtenä tänyt, ettei mainitussa mietinnössä tehtyä luku-
7313: tekijänä on muun ohessa s·iitä aiheutuvat suunnitelmaehdotusta enää pidetä jatkovalmis-
7314: kustannukset ja koska koulutusaika on telun pohjana. Tämän päätöksen valtioneuvosto
7315: oleellisesti kustannuksiin vaikuttava tekijä, vahvisti hyväksyessään perusLinjajaon 30. 11.
7316: tulisi tarkoitettu ajoittarnisasetus voida val- 1978 ja muodostaessaan terveydenhuollolle ja
7317: mistella siten, että perus<linjojen koulutus- sosiaalihuoliolle erilliset peruslinjat. Tästä syys-
7318: ammattien koulutusajat on asialLisesti rat- tä terveydenhuollon lukusuunnitelma on val-
7319: kaistu. Tämä ratkaisu on hallituksen käsi- mistettava kokonaan uudelleen ja tämän val-
7320: tyksen mukaan mahdollista tehdä esimerkiksi mistelun opetusministeriö on käynnistänyt. En-
7321: siinä toimeenpanosuunnitelmassa, jonka ope- nen sen valmistumista ministeriö on joutunut
7322: tusministeriö valmistaa ammattikasvatushalli- perustamaan koulutuspituuksista antamansa
7323: tuksen ja kouluhallituksen toimiaioiltaan te- alustavan suunnitteluohjeen edellä esitettyihin
7324: kemien suunnitdmien pohjalta. Näin ollen laskennallisiin perusteisiin. Vasta uusien luku~
7325: terveydenhuollon peruslinjan uudet lukusuun- suunnitelmien valmistuminen antaa kuitenkin
7326: nitelmat tuHsi laatia toimeenpanosuunnitelman riittävän vahvan pohjan lopulliselle koulutus"
7327: valmistamiseen mennessä. Lopullinen päätös eri pituuksia koskevalle päätökselle, joka tullaan
7328: peruslinjojen koulutusammattien koulutuspi- tekemään uudistuksen toimeenpanosuunnitel-
7329: tu~ksista tehdään kuitenkin valtioneuvoston hy- man ja po. koulutusta koskevan kehittämis-
7330: väksymissä keskiasteen koulutuksen kehittämis- ohjelman hyväksymisen yhteydessä.
7331: ohjelrriissa. Terveydenhuollon peruslinjan osalta Hallitus katsoo, että se luopuessaan tervey-
7332: tämä päätös tehdään siinä kehittämisohjelmassa, denhuollon opetussuunnitelmakomitean (KM
7333: joka koskee sitä vuotta, jona terveydenhuollon 1977: 3) lukusuunnitelmaehdotuksesta paat-
7334: pe,ruslinja perustetaan eli jona alan koulutus- täessään uudesta peruslinjajaosta ja uuden lu-
7335: ammattien uudet opetussuunnitelmat otetaan kusuunnitelman valmistelun käynnistämisestä
7336: käyttöön. Tämä ajankohta selviää edellä tar- on nimenomaisesti pyrkinyt turvaamaan asian
7337: koitetusta ajoittarnisasetuksesta. valmistelun uudistuspros•essin edetessä niin, et-
7338: Terveydenhuollon peruslinjan koulutusam- tä päätöksentekijällä olisi koulutuspituuksist~
7339: mattietl koulutusajoista tullaan siis päättämään lopullista päätöstä tehdessään laajin ja perusc
7340: edellä esitetyn mukaisesti. Hallitus lähtee s1iitä, telluin ajateltavissa oleva aineis,to käytettävis,
7341: että .ratk)aisu tehdään perusteellisen valmistelun ·sään. Mikäli valmistelun tuloksena on ehdotus
7342: pohjalta siten, että terveydenhuollon henkilös- tähän asti ehdotettua pidemmistä koulutuspi·
7343: tön korkea koulutus- ja ammattitaitotaso turva- tuuksista, on käynnistetyn jatkovalmistelun
7344: taan.· muihin koulutusammatteihin verrattuna poik7
7345: Kysymyksen perusteluissa esitetyt arviot poh- keuksellisella perusteellisuudella pydtty ·takaa.
7346: jautuvat terveydenhuollon opetussuunnitelma- maan, että tällaisen varsin huomattavia lisäkus-
7347: komitean (KM 1977: 3) ehdotuksiin. Hallitus tannuksia merkitsevän päätöksen teolle muo7
7348: on. kuitenkin juuri mainitusta mietinnöstä an- dostuvat riittävät edellytykset.
7349: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1979.
7350:
7351: Ministeri Kalevi Kivistö
7352: N:o 41 7
7353:
7354:
7355:
7356:
7357: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7358:
7359: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen halvt år, är det totala timantalet 3 480. Det
7360: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- totala timantalet vid den ettåriga vidareutbild-
7361: ve1se av den 10 maj 1979 tili vedel'börande ningen på institutsnivå är 998. Vidareutbild-
7362: medlem av statsrådet · för avgivande av svar ningen pågår, avvikande från den övriga ut-
7363: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman bildnitigen, under 35 ve.ckor. ·Det totala timan-
7364: Asser Stenbäck m. fl. undertecknade spörsmål ta1et vid utbildning av specia1sjukskötare 'är så-
7365: nr 41: 1edes 4 478.
7366: Är Regeringen medveten om den Läroplanskommissionen för halsovården
7367: sänkning av . yrkesutbildningens nivå, ( kommittebetänkande 1977: 3) har föreslagit,
7368: som blir en fö1jd av undervisningsmi- att man från en trestegsutbildning på mellim-
7369: nisteriets bes1ut rörande utbildningens stadiet skall övergå tiH en tvåstegsutbildning,
7370: längd på grundlinjen för hä1sovård, och som omfattar utbildningen på sko1nivå och el1
7371: vad ämnar Regeringen göra för att utbildning på institutsnivå; vari både deri nu-
7372: korrigera undervisningsministeriets he- varande sjukskötar- och specia1sjukskötarut"
7373: slut? bildningen ingår. Den hya utbildningen på in-
7374: stitutsnivå skulle enligt förslaget ge .special-
7375: sjukskötarkompetens, dook så, att det för att
7376: Såsom ·svar på detta spörsmå1 får jag vörd- nå avdelningsskötarkompet•ens skulle k:rävas
7377: samt anföra följande: kompletterande utbildning i ämnen som .beiör
7378: Den nuvarande yrkesutbildningen i hä1so- arbetsledning. .
7379: våtd på mellanstadiet sker på tre nivåer och Y rkesutbildningsstyrelsen har likaså tili un-
7380: orttfattar sko1nivå (hjälpskötare), institutsnivå dervisningsministeriet ·framfört ett förslag om
7381: (sjukskötare) och vidareutbildning på instituts- övergång till en utbildningsstruktur i t,vå steg.
7382: nivå ( spedalsjukskötare). Utbildningen på sko1- Undervisningsministeriets, prelilllinära stä1Jiiings~
7383: nivå är officiellf ettårig, med undantag för tagande beträffande linjedelningen .p:i grurid·
7384: två studielinjer om ett och ett halvt år. Hjälp- linjen för hälsovård byggde på samma grund.
7385: skötarutbildningen har dock temporärt för- Medidnalstyrelsen och social- och hälsovårds-
7386: längts tili ett och ett halvt år. Utbildningen ministeriet har i sina utlåtanden gett stöd åt
7387: på institutsnivå pågår två och ett halvt år. en tvåstegsutbildning.
7388: Vidareutbildningen på institutsnivå är ettårig, Läroplanskommis:Sionen för hä1sovården fö-
7389: och den totala utbildningstiden för specialsjuk- reslog att utbildningen på skolstadiet inom
7390: skötare blir då tre och och ett halvt år tvåstegsutbildningen i hälsovård skulle få en
7391: (2 ~ + 1). längd av två år och att utbildningen på insti~
7392: Vid den nuvarande hälsovårdsutbildningen tu tsnivå skulle bli fyraårig. Y rkesu tbildriings-
7393: är läsårets längd i regeln 40 veckor. Det styrelsen och medicirialstyrelsen föres1og i sina
7394: maxima1a timantalet per vecka är enligt be- utlåtanden om betänkandet ( kommittebetän-
7395: stämmelserna 36 timmar. Det maximala tim- kande 1977: 3) att de av kommitten före-
7396: antal·et per år är under sådana förhållanden slagna utbi1dningstiderna skulle förlängas med
7397: 1· 440. I praktiken tillämpas dock inte ett fullt ett 1äsår både på skol- och institutsnivå: So-
7398: så stort timantal. cial- och hälsovårdsministeriet tog inte i sitt
7399: Det totala timantalet vid den nuvarande utlåtande tili undervisningsministeriet ställning
7400: hjälpskötarutbildningen, som temporärt för- till utbildningens längd i år. Social- och häl-
7401: längts tili ett och ett halvt år, är 2 000. Vid sovårdsministeriet förutsatte, att den yrkesinc
7402: sjukskötarutbildningen, som pågår två och ett
7403: 8 1979 vp.
7404:
7405: riktade undervisningen på skolnivån bör ha slag skulle inledas genast efter grundskolan i
7406: minst samma omfattning som i den nuvarande 16-årsåldern, då eleverna med hänsyn tili den
7407: utbildningen på ett och ett halvt år, och på praktiska undervisningen eller sjukhuspraktiken
7408: institutsnivån minst samma omfattning som ännu är alltför unga. För närvarande kan ut-
7409: inom den nuvarande utbildningen, specialut- bildningen på hälsovårdsområdet inledas först
7410: bildningen {vidareutbildningen på institutsni- i 18-årsåldern. Tydligen på grund av att ut-
7411: vå) medräknad. hildningen under den allmänna perioden skulle
7412: Yrkesutbildningsstyrelsen har på undervis- vara enbart teoretisk, skulle det föreslagna
7413: ningsministeriets begäran utrett, huruvida de totala timantalet under det första året ha va-
7414: läroplaner som föreslagits av läroplanskommis- rit endast 1 216, dvs det skulle med mer än
7415: sionen för hälsovården ( KB 1977: 3) uppfyl- 200 timmar ha understigit det stadgeenliga
7416: ler de ovan nämnda, av social- och hälsovårds- maximitimantalet.
7417: ministeriet formulerade kraven. Man har gjort En motsvarande jämförelse som gäller utbild-
7418: en jämförelse mellan läroplanerna för den nu- ningen på institutsnivån visar, att den före-
7419: varande hjälpskötarutbildningen, som tempo- slagna utbildningen skulle vara 801 timmar
7420: rärt har förlängts till ett och ett halvt år, längre än den nuvarande sjukskötar- och spe-
7421: och för den föres1agna grundläggande utbild- cialsjukskötarutbildningen 'sammanlagt. Under-
7422: ningen på den allmänna Hnjen, samt mellan visningen i de egentliga yrkesämnena ( hälso-
7423: läroplanerna för den nuvarande sjukskötar- ooh vård, sjukvård, medicin) skulle inom den fö-
7424: specialskjutskötarutbildningen och läroplanema reslagna utbildningen ha omfattat 501 timmar
7425: för det föreslagna inriktningsområdet ikirur- mindre än inom den nuvarande utbildningen.
7426: gisk sjukvård för specia1sjukskötare. Jämförel- Teoretisk undervisning i dessa ämnen skulle
7427: sen försvåras av, att benämningarna på läro- inom den föreslagna utbildningen ges 617 tim-
7428: ämnen inom den nuvarande och den föreslagna mar mera än i den nuvarande, men praktisk
7429: utbildningen delvis är olika. undervisning 1 118 timmar mindre. Den av
7430: Det framgår av den jämförelse yrkesutbild- kommissionen föreslagna utbildningen skulle
7431: ningsstyrelsen gjort, att den föreslagna grund- omfatta betydligt mera undervisning i de bio-
7432: läggande utbildningen skulle ha en längd som logisika basämnena, i sociala och psykologisika
7433: med 584 timmar överstiger den nuvarande ämnen samt i pedagogik och allmänna ämnen
7434: hjälpskötarutbildningen. I den föreslagna ut- än den nuvarande utbildningen. Skillnaderna
7435: bildningen skulle dock ingå 646 timmar så- mellan den nuvarande och den föreslagna ut-
7436: dan undervisning, som inte ingår i den nu- bildningen på institutsnivå torde i avsevärd
7437: varande utbildningen. I jämförelsen har dessa grad förklaras av, vad i det föregående har
7438: ämnen klassificerats som allmänna ämnen. I konstaterats om utbildningen vid den föreslag-
7439: den föreslagna utbildningen skulle egentliga yr- na grundlinjens allmänna period. Det torde
7440: kesämnen ( hälsovård, sjukvård) förfoga över främst vara den praktiska undervisningens
7441: 306 timmar mindre än i den nuvarande ut- omfattning som påverkas. Vid den föreslag-
7442: bildningen. Teoretisk undervisning i dessa äm- na utbildningen på institutsnivå skulle den
7443: nen skulle i den föreslagna utbildningen ges praktiska undervisningens andel av det totala
7444: 176 timmar mera i den nuvarande, men prak- timantalet vara 27,8 %, då motsvarande rela~
7445: tisk undervisning 482 timmar mindre. S.k. un- tionstal i den nuvarande utbildningen är,
7446: derv1sning i basämnen skulle i den föreslagna 59,4 %.
7447: undervisningen ges under 244 timmar utöver Den ovan relaterade jämförelsen, som har
7448: vad som nu är fallet. utförts av yrkesutbildningsstyrelsen, tyder på
7449: De ovan nämnda skillnaderna mellan den att den av läroplanskommissionen för hälso-
7450: nuvarande och den föreslagna utbildningen, vil- vården (KB 1977:3) föreslagna utbildningen
7451: ka gäller yrkesämnena och särskilt den prak- på skolnivå inte skulle uppfylla de av social-
7452: tiska undervisningen, torde i huvudsak bero och hälsovårdsministeriet angivna förutsättning-.
7453: på, att någon praktisk undervisning inte alls arna. Samma slutsats kan dras även beträffan-
7454: skulle ha ingått i utbildningen under den all- de utbildningen på institutsnivån, såvida en-
7455: männa perioden, dvs det första läsåret, på dast timantalen i hälsovård, sjukvård och me-
7456: den föreslagna grundlinjen för hälsovård och dicin räknas tili den egentliga yrkesundervis-
7457: socialvård. Otsaken kan vara den, att den ningen. Såvida även andra ovan nämnda läro-
7458: planerade utbildningen enligt kommittens för- ämnen räknas till yrkesundervisningen, ·före-
7459: N:o 41 9
7460:
7461: faller det som om hälsovårdsministeriets vill- för den allmänna perioden - inte det enda
7462: kor skulle uppfyllas. 1 den föreslagna utbild- alternativet. De speciella förhållanden på häl-
7463: ningen skulle det dock, i jämförelse med den sovårdsområdet som har samband med anord-
7464: nuvarande, ske betydande förändringar mellan nandet av den praktiska utbildningen föranle-
7465: olika läroämnen samt mellan den teoretiska der dock, att det är motiverat att inleda ut-
7466: och den praktiska undervisningen i fråga om bildningen tidigast i 17-årsåldern eller t.o.m.,
7467: timantalen. som för närvarande, först i 18-årsåldern. Ock-
7468: Just de ovan relaterade heräkningarna, som så på vissa andra områden torde man vara
7469: utförts på basen av det av läroplanskommissio- tvungen till motsvarande specialarrangemang.
7470: nen för hälsovården ( KB 1977: 3 ) framlagda För det tredje påverkas läroplanerna för mel-
7471: förslaget har varit utgångspunkten för de of- lanstadieutbildningen i hälsovård av de i det
7472: fentliga ställningstaganden som gällt utbild- ovan avsedda statsrådsbeslutet ingående ställ-
7473: ningens omfattning på grundlinjen för hälso- ningstagandena beträffande de allmänbildande
7474: vård och för spörsmålets motivering. Beräk- läroämnena på skol- och institutsnivån och
7475: ningarna lämpar sig dock inte som grund .för beträffande den allmänbildande undervisning-
7476: en bedömning av undervisningsministeriets be- ens minimitimantal.
7477: slut 18. 4. 1979, emedan just dessa beräkning- För det fjärde är det skäl att nämna det
7478: ar och de utlåtanden som avgivits om betän- även i det föregående konstaterade faktum,
7479: kandet redan i ett tidigare skede har lett tili, att den av läroplanskommissionen för hälso-
7480: att nämnda kommittebetänkande (KB 1977: 3) vården ( KB 1977: 3 ) föreslagna målnivån .för
7481: inte längre har utgjort grunden .för planerna utbildni:ngen på institutsnivå avsiktligt har för-
7482: rörande en reform av hälsovårdsutbildningen. ändrats i jämförelse med den nuvarande ut-
7483: Vid sidan av den kritik som .framförts i ut- bildningen, så att den föreslagna utbildningen
7484: låtandena och resultaten av en detaljerad ana- inte skulle medföra avdelningsskötarkompetens.
7485: lys av .förslaget till läroplan har även vissa Enligt förslaget skulle denna kompetens för-
7486: andra skäl medverkat tili att man i den fort- värvas särskilt, genom vidareutbildning. i ar-
7487: satta planeringen har avstått .från kommissio- betsledning. Undervisningen i arbetsledning,
7488: nens (KB 1977: 3) förslag: som har nära samband med avdelningssköta-
7489: För det .första .föreslog läroplanskommissio- rens uppgifter, omfattar inom den nuvarande
7490: nen en gemensam grundlinje för hälsovård och utbildningen ca 300 timmar.
7491: socialvård. Detta har återverkat på läsplanen Det som ovan konstaterats innebär. att för·
7492: .för grundlinjens allmänna period så, att även slagen till läro- och läsplaner för utbildnings-
7493: grundinnehållet i utbildningen i socialvård har yrkena inom hälsovården i varje fall borde
7494: medtagits i den. Enligt det beslut statsrådet revideras, och det skulle således inte ha kom-
7495: .fattade 30. 11. 1978 bildas docken egen grund- mit i fråga att ta dem i bruk som sådana .
7496: linje .för utbildningen på det sociala området. Under sådana förhållanden bör läroplanerna
7497: På grund härav kan man anta, att undervis- för den reformerade utbildningen helt och
7498: ningstid under den allmänna perioden frigörs hållet utarbetas på nytt.
7499: för yrkesundervisning enbart i hälsovård. En Då det av ovan nämnda skäl inte längre
7500: ' förändring med motsatt effekt är dock den, är aktuellt att jämföra den nuvarande utbild-
7501: att grundlinjen för hälsovård är avsedd att ningen med den av läroplanskommissionen
7502: omfatta även utbildning av laboratorieskötare för hälsovården föreslagna utbildningen, har
7503: och röntgenskötare. Denna utbildning skulle undervisningsministeriet i detta skede varit
7504: enligt den ovan avsedda kommissionens .för- tvunget att rent matematiskt beräkna, hur
7505: slag ingå i den tekniska grundlinjen i hälso- stort det totala timantal är som krävs för
7506: vård. Effekten av denna förändring med hän- att hälsovårdsutbildningen på skol- och insti·
7507: syn tili läsplanen för den allmänna perioden tutsnivå skall kunna ordnas så, att den i fråga
7508: är dock eventuellt mindre än effekten av att om yrkesundervisningen uppfyller social- och
7509: utbildningen för det sociala området .frigörs hälsovårdsministeriets krav och i fråga om
7510: från grundlinjen. den allmänbildande undervisningen statsrådets
7511: För det andra är den utgångspunkt läro- krav. En jämförelse försvåras även i detta fall
7512: planskommissionen för hälsovården valde - av de olika benämningarna på läroämnena.
7513: inledandet av hälsovårdsutbildningen i 16-års- 1 den nuvarande hjälpskötarutbildningen på
7514: åldern, vilket har påverkat läsplanen särskilt ett och ett halvt år om.fattar de allmänbildan-
7515: 2 087900573B
7516: 10 1979 vp.
7517:
7518: de läroämnena med de i statsrådets beslut ruva och en fyraårig utbildning på instituts-
7519: nämna benämningarna 130 timmar. Det kan nivå. Den på dessa utbildningstider baserade
7520: vidare beräknas, att sådan allmänbildande un- utbildningen borde dock ordnas så, att utbild-
7521: dervisning som avses i statsrådets beslut med ningen med hänsyn tili de speciella kraven på
7522: andra benämningar ges under 140 timmar, detta område inleds tidigast i 17-årsåldern, att
7523: varvid det totala antalet timmar för denna praktisk undervisning ingår i utbildningen un-
7524: undervisning är 270 och yrkesundervisning ges der den allmänna perioden och att läsåret under
7525: under 1 730 timmar. Enligt statsrådets beslut hela utbildningstiden omfattar minst 1 400
7526: bör i utbildningen på ,skolnivå ingå minst 830 timmar.
7527: timmar allmänbildande undervisning. För att På basen av de ovan nämnda utredningarna
7528: b1behålla detta timantal och yrkesundervisning- och utgångspunkterna beslöt undervisningsmi-
7529: ens nuvarande omfattning krävs under sådana nisteriet 18. 4. 1979 i sina anvisningar rörande
7530: förhållanden en total utbildningstid på minst utbildningsyrkena inom yrkesutbildningen på
7531: 2 560 timmar. Om antalet arbetsveckor per mellanstadiet och de fristående studielinjerna
7532: år är 40 och det genomsnittliga veckotiman- samt utbildningstidens längd, att verkställig-
7533: talet 35 (maximum 36), omfattar en tvåårig hetsplanerna för mellanstadiereformen för häl-
7534: utbildning .sammanlagt 2 800 timmar, varvid sovårdsutbildningens del uppgörs så, att ut-
7535: 240 timmar mera än för närvarande skulle bildningstiden på skolnivån är två år och på
7536: kunna utnyttjas för de ytkesinriktade ämnena institutsnivån fyra år. Undervisningsministeriet
7537: än vad fallet är i den utbildning, som tem- framförde vidare i sin skrivelse tili yrkesutbild-
7538: porärt . har förlängts tili ett och ett halvt år. ningsstyrelsen 2. 5. 1979 såsom sin uppfattning,
7539: Vid den nuvarande sjukskötarutbildningen, att de läsplaner .som utarbetats av läroplans-
7540: som omfattar två och ett halvt år, och vid den kommissionen för hälsovården ( KB 1977: 3 )
7541: ettåriga specialsjukskötarutbildningen ägnas inte uppfyller de krav social- och hälsovårds-
7542: sammanlagt 340 timmar åt allmänbildande läro- ministeriet uppställt för yrkesundervisningen,
7543: ämnen med de i statsrådets beslut angivna lä- och att då ett avgörande som avviker från läro-
7544: roämnesbenämningarna. Det kan beräknas, att planskommissionens hade träffats även i fråga
7545: allmänbildande undervisning av det avsedda om grundlinjerna genom att grundlinjerna för
7546: slaget under andra läroämnesbenämningar ges hälsovård och so.cialvård avskildes från varandra,
7547: under 90 timmar, varvid det totala timantalet utbildningen på grundlinjen för hälsovård inte
7548: fördenna undervisning skulle vara 430 timmar, under sådana förhållanden kan anordna.s i en-
7549: medan 4 048 timmar ägnas åt den yrkesinrik- lighet med dessa läsplaner. Ministeriet uppma-
7550: tade undervisningen. Enligt statsrådets beslut nade yrkesutbildning.sstyrelsen att justero. läs-
7551: bör minst 1 400 timmar allmänbildande under- planerna så, att utbildningen förverkligar både
7552: vis.ning ingå i utbildningen på institutsnivå. det krav på allmänbildning som ingår i stats-
7553: Detta beslut och bevarandet av den yrkesinrik- rådets beslut och social- och hälsovårdsminis-
7554: tade undervisningen i dess nuvarande omfatt- teriets krav beträffande omfattningen av de
7555: ning förutsätter under sådana förhållanden en yrkesinriktade ämnena i den reformerade hälso-
7556: total utbildningstid om minst 5 448 timmar. vårdsutbildningen.
7557: En fyraårig utbildning innehåller under ovan Enligt regeringens uppfattning skulle någon
7558: nämnda betingelser sammanlagt 5 600 timmar, annan verksamhetslinje inte ha kommit i
7559: och för de yrkesinriktade ämnena kunde då fråga bl.a. av följande skäl:
7560: användas 152 timmar utöver vad som nu före- 1 ) Planeringen för verkställande av mellan-
7561: kommer vid utbildningen av specialsjukskötare. stadiereformen inleddes sedan statsrådet 30. 11.
7562: Den ovan beskrivna kalkylen är mekanisk. 1978 hade uvfärdat de planenin~sanvisningar,
7563: Det har inte varit möjligt att beakta de even- som förutsätts i lagen om utvecklande av ut-
7564: tuella verkningar på läsplanen, som föranleds bildningen på mellanstadiet ( 474/78). Tid-
7565: av att den nuvarande på studielinjer uppde- tabellen för verkställighetsplaneringen är syn-
7566: lade hälsovårdsutbildningen sammanförs inom nerligen ansträngd. De utbildningsyrken som
7567: en grundlinje med en för alla gemensam un- hör tili grundlinjerna och utbildningstiderna för
7568: dervisning under den allmänna perioden. Kal- dem ger vissa utgångsfakta för planeringen.
7569: kylen tyder dock på, att de krav som upp- Man hade inte kunnat uppskjuta utfärdandet
7570: ställts av social- och hälsovårdsministeriet kan av planeringsdirektiven och samtidigt hålla fast
7571: uppfyllas genom en tvåårig utbildning på skol- vid den tidtabell för planeringen som stats-
7572: N:o 41 11
7573:
7574: rådet faststälk Såsom framgår av det följande den. Under sådana förhållanden borde de nya
7575: innebär anvisningarna dock inte ännu ett beslut läsplaner, som är avsedda för grundlinjen för
7576: om de nya utbildningstidernas längd. hälsovård, utarbetas innan verkställighetspla-
7577: 2) Statsrådets anvisningar för verk:ställig- nen får sin slutliga form. Det slutliga beslutet
7578: hetsplaneringen bygger, liksom även undervis- rörande utbildningens längd för utbildnings-
7579: ningsministeriets ovan avsedda anvisning•at och yrkena på de olika grundlinjerna fattas dock i
7580: således hela verkställighetsplaneringen för mel- de utvecklingsprogram för mellanstadieutbild-
7581: lanstadiereformen, i fråga om reformens kost- ningen, som godkänns av statsrådet. Beträffan-
7582: nadseffekter på de ramar, som angavs i rege- de grundlinjen för hälsovård fattas detta be-
7583: ringens proposition till riksdagen med förslag slut i utvecklingsprogrammet för dei år, då
7584: till lag om utvecklande av utbildningen på mel- grundlinjen för hälsovård inrättas, dvs då de
7585: lanstadiet (1978 rd. nr 37). I den promemoria nya läroplanerna för utbildningsyrkena inom
7586: som uppgjordes av kostnadssektionen inom branschen tas i bruk. Denna tidpunkt framgår
7587: kommissionen för utbildningens målprogram av den ovan avsedda ,förordningen rörande tid-
7588: (Helsingfors 1978) beräknade man, att fast- schemat.
7589: ställandet av utbildningstidens längd på grund- Beslut om utbildningstiderna för utbildnings-
7590: linjen för hälsovård, bl.a. på skolnivån till tre yrkena på grundlinjen för hälsovård kommer
7591: år och på institutsnivån till fem år, skulle således att fattas i enlighet med vad som klar-
7592: medföra ett ti'lläggsbehov av 6 300 elevplats- lagts i det föregående. Regeringen utgår från,
7593: erna. Kostnaderna för inrättandet av dessa att avgörandet baseras på en grundlig bered-
7594: platser skulle uppgå till 247 milj. mk och ning så att man säkerställer en hög utbild-
7595: de av platserna föranledda årliga driftskost- nings- och yrkeskunnighetsnivå för personalen
7596: naderna till 47 milj. mk. Som grund för beslut inom hälsovården.
7597: rörande utgiftsökningar av denna storleksord- De i spörsmålets motiver.ing framiagda beräk-
7598: ning behöver regeringen grundliga utredningar, ningarna bygger på de förslag som gjordes av
7599: i det ifrågavarande fallet för beredning av nya läroplanskommissionen för hälsovården ( KB
7600: läsplaner. Undervisningsministeriet inledde det- 1977: 3). Regeringen har dock, just på grund
7601: ta beredningsarbete genom sin skrivelse till av den kritik som framfört i utlåtandena om
7602: yrkesutbildningsstyrelsen 2. 5. 1979. det nämnda betänkandet, redan i ett betydligt
7603: 3) Det beslut av undervisningsministeriet tidigare skede heslutat, att den ·fortsatta bered-
7604: som avses i spörsmålet är en anvisning för ningen inte längre skall baseras på förslaget till
7605: verkställighetsplaneringen av mellanstadierefor- läsplan i betänkandet. Statsrådet bekräftade
7606: men. Det är inte ett beslut om att inleda verk- detta beslut då det 30. 11. 1978 godkände upp-
7607: ställigheten av reformen. Sådana beslut fattas delningen på grundlinjer och utformade fristå-
7608: särskilt. Enligt lagen om utvecklande av ut- ende grundlinjer för hälsovården och social-
7609: bildningen på mellanstadiet stadgas angående vården. Av denna orsak måste läsplanen för
7610: tiden för förverkligandet ·av de till Iagen hö- hälsovården helt och hållet uppgöras på nytt,
7611: rande utvecklingsåtgärderna på basen av verk- och undervisningsministeriet har låtit inleda
7612: ställighetsplanerna genom förordning senast detta arbete. Innan arbetet blir färdigt måste
7613: inom loppet av två år efter det lagen trätt ministeriet basera sin preliminära planerings-
7614: i kraft, dvs före utgången ·av juli månad 1980. anvisning rörande utbildningstidernas längd på
7615: Då tidpunkten för inrättandet av grundlinjerna de ovan anförda kalkylerna. Först då de nya
7616: påverkas bl.a. av de därav föranledda kost- läsplanerna blivit färdiga får man dock en till-
7617: naderna, och då utbildningstiden är en faktor räckligt fast grund ·för det slutgiltiga beslutet
7618: som väsentligt påverkar kostnaderna, borde den rörande utbildningstidernas längd. Beslutet
7619: avsedda förordningen rörande tidschemat kunna kommer att fattas i samband med godkännan-
7620: förberedas utgående från att utbildningstiderna det av verkställighetsplanen för reformen och
7621: för grundlinjernas utbildningsyrken har blivit utveoklingsprogrammet för tifrågavarande ut-
7622: sakligt avgjorda. Ett sådant avgörande kan en- bildning.
7623: ligt regeringens uppfattning träffas t.ex. i sam- Regeringen anser att den, då den i samband
7624: band med den verkställighetsplan, som under- med beslutet om den nya uppdelningen på
7625: visningsministeriet utarbetar på basen av de grundlinjer och inledandet av arbetet med den
7626: planer, vilka yrkesutbildningsstyrelsen och skol- nya läsplanen avstod från det av läroplanskom-
7627: styrelsen uppgjort för sina verksamhetsområ- missionen för hälsovården (KB 1977: 3) fram-
7628: 12 1979 vp.
7629:
7630: lagda fönslaget tililäsplan, uttryckligen strävade har man genotn den exceptionella gtundlighet,
7631: tili a:tt under förnyelseprocessens gång trygga som i jämförelse med v,ad som gällt för övriga
7632: bel."edningen av ärendet så, att beslutsfattarna utbildningsytken har kännetecknat den fortsatta
7633: vid det slutliga avgörandet skulle ha det mest beredningen, försökt garantera att det finns
7634: omfattande och grundligt förberedda matetial tiliräckliga förutsättningar för ett sådant be-
7635: som kan tänkas tili sitt förfogande. Om resul- slutsfattande, som innebär mycket betydande
7636: tatet av beredningen blir ett förslag om längre tiliäggskostnader.
7637: utbildningstider än de som hittills föteslagits,
7638: Helsingfors den 25 maj 1979.
7639:
7640: Minister Kalevi Kivistö
7641: 1979 vp.
7642:
7643: Kirjallinen kysymys n:o 42.
7644:
7645:
7646:
7647:
7648: Kortesalmi: Oulujärven saastumisen estämisestä.
7649:
7650:
7651: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
7652:
7653: Oulujärven rantojen paikalliset asukkaat, ke- kokonaisvaltaisesti kaikkien ves1a tarvitsevien
7654: säasukk,aat ja seudulla kulkevat matkailijat ovat
7655: 1
7656: ja niitä käyttävicen eturyhmien ja kansalaispii-
7657: viime vuosina joutuneet kärsimään suurista rien kannalta, ei suinkaan vain teollisuuden ja
7658: vaikeuksist'a ja ongelmista. Teollisuuden, var- voimatalouden välittömän taloudellisen voiton
7659: sinkin Kajaani Osakeyhtiön, laskemat jätevedet kannalta.
7660: ovat suuresti saastuttaneet Oulujärveä, vähen- Valitettavasti myös korvausten maksaminen
7661: täneet sen kalakantaa ja vaikeuttaneet kalastus- Oulujärven ranta-asukkaille on viivästymistään
7662: t~a. Saastuminen on vähentänyt myös rantamai- viivii!stynyt. Myös sitä on voimakkaasti kiireh-
7663: den tonttien arvoa ja loma-asutuksen haluk- dittävä. Valtiovallan onkin pikaisesti ryhdyt-
7664: kuutta hakeutua järven rantamaisemiin. tävä toimiin ennakonluonteisten alkukorvaus-
7665: Mutta ei tässä kaikki. Toinen jokapäiväinen ten maksamiseksi OulujärVIen ranta-asukkaille
7666: haitta ranta-asukkaille on Oulujännen vedenpin- Oulujärven säännöstelystä ja saastumisesta ai-
7667: nan säännöstely voimatalouden tarvetta varten. heutuneiden vahinkojen johdosta.
7668: Jopa viisi vuotta on Oulujärven pinta saatta- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7669: nut olla niin alhaalla, että satoja hehtaareja päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7670: järvenpohjaa on tullut kuiville. Tämä aiheut- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7671: taa varsinkin matalilla rannoilla asukkaille jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7672: suurta haittaa rannasta vesillä lähdettäessä ja
7673: muutenkin vesillä kuljettaessa. Edelleen pinnan Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä
7674: alhaalla pitäminen on aiheuttanut leväkasvilli- todella tehokkaasti suojelemaan kaikin
7675: suuden lisääntymistä ja siten lisää saastumista. sen käytettävissä olevin keinoin Oulu-
7676: Näin on siis aiheutunut huomattavaa haittaa järven ympäristön ammatti-, omatarve-
7677: ja vahinkoa Oulujärven kalakannalle, kalas- ja virkistyskalastajia ja muuta asujamis-
7678: tuselinkeinolle ja vesiliikenteelle, jokapäiväiselle toa ja matkailuelinkeinoa suurteollisuu-
7679: elämälle ja rantamaisemille eli ihmisten ympä- den ja voimatalouden aiheuttamaita
7680: ristölle ja viihtyvyydelle. Rantamaisemien muut- Oulujärven saastumiselta ja vedensään-
7681: tuminen voimakkaan säännöstelyn ja kuivuuden nöstelyn monilta haitailta ja poista-
7682: johdosta on aiheuttanut merkittävää epäviih- maan mahdollisimman monia järveä
7683: tyisyyttä ja tappioita sekä paikalliselle pysy- rasittavia haittatekijöitä, sekä
7684: välle väestölle että myös loma-asukkaille. aikooko Hallitus jo oikeusturvankin
7685: Näin ei voi loputtomiin jatkua. Vesikysy- vuoksi ryhtyä kiireesti toimiin enna-
7686: mykset ovat nyt ja tulevaisuudessa mitä tär- konluonteisten riittävien alkukorvaus-
7687: keimpiä koko Suomessa. Taloudellis,en voiton ten maksamiseksi Oulujärven ranta-
7688: tavoittelu ei saa olla esteenä taistelussa luonnon asukkaille Oulujärven saastumis- ja
7689: ja vesien saastumista vastaan. Vesiä, niiden säännöstelyvahinkojen johdosta?
7690: nykytilaa ja tulevaa käyttöä on tarkasteltava
7691: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
7692:
7693: ·]: Juhani Kortesalmi
7694:
7695:
7696:
7697: 087900669E
7698: 2 1979 vp.
7699:
7700:
7701:
7702:
7703: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
7704:
7705: VaLtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- käyttö siten, että ylimmät tulvat on poistettu.
7706: tissa mainitussa tarkoituksessa Te. Herra Puhe- Tulvan laskun johdosta säännöstelyn ylin raja
7707: mies, olette kirjedlänne 10 piivältä touko- on nyt entisen luonnontilaa vastaavan keski-
7708: kuuta 1979 n:o 207 lähettänyt valtioneuvoston yliveden tasolla. Ylin luonnonmukainen tulva-
7709: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan- korkeus on ollut tätä rajaa 1,0 m ylempänä.
7710: edustaj'a J. Juhani Kortesalmen tekemän seu- Säännöstelyn alinta rajaa on vastaavasti las-
7711: raavan sisä1töisen kysymyksen n:o 42: kettu, ja se on luonnonmukaista alinta veden-
7712: korkeutta alempana talvella 1,3 m sekä k esällä
7713: 1
7714:
7715: Aikooko Hallitus viipymättä ryhtyä 0,2 m. Tätä ennen oli mahdollista laskea
7716: todella tehokkaasti suojelemaan kaikin järven vesi kesällä 0,5 m alemmaksi ja näin
7717: sen käytettävissä olevin keinoin Oulu- tapahtuikin kuivana vuotena 1960 ja osittain
7718: jä'tven ympäristön ammatti-, omatarve- myös vuonna 1969, mutta nykyään tämä ei
7719: ja virkistyskalastajia ja muuta asujamis- ole mahdollista.
7720: toa ja matkailuelinkeinoa suurteollisuu- Järven säännöstelyn alarajalla käynti on
7721: den ja voimatalouden aiheuttamaita harvinaista. Esim. viimeksi kuluneina kolmena
7722: Oulujärven saastumiselta ja vedensään- vuotena on jääty 0,4 m alimman säännöstely-
7723: nöstelyn monilta haitailta ja poista- rajan yläpuolelle.
7724: maan mahdollisimman monia järveä Järven säännöstelly,t vedenkorkeudet ovat
7725: rasittavia haittatekijöitä, sekä pääasiassa ylärajan tuntumassa. Suurimman
7726: 'aikooko Hallitus jo oikeusturvankin osan ajasta ne ovat lisäksi olleet entisen keski-
7727: \"uoksi ryhtyä kiireesti toimiin enna- vedenkorkeuden yläpuolella.
7728: konluonteisten riittävien alkukorvaus- Tä1lä hetkellä järven vedenkorkeus on nou-
7729: ten maksamiseksi Oulujärven ranta- sussa ja on jo kuivan edellisen kesän veden-
7730: asukkaille Oulujärven saastumis- ja korkeutta tuntuvasti ylempänä ja noussee edel-
7731: säännöstelyvahinkojen johdosta? leen keskivedenkorkeudel1e.
7732: Alhaisista vedenkorkeuksista johtuvien vene-
7733: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kulku-, kalastus- ym. haittojen vuoksi alueella
7734: taen seuraavaa: on ilmennyt tarvetta huomattaviin väylän-
7735: Kysymys koskee kolmea asiaa: Oulujärven ruoppaus- ja venevalkamatöihin. Korkein hal-
7736: saastumista, Oulujärven säännöstelyä ja ennak- linto-oikeus onkin jo päätöksessään määrännyt
7737: kokorvauksien maksamista niihin liittyen. tällaiset työt enimmiltä osin suoritettaviksi, ja
7738: Mitä tulee Oulujärven ~saastumiseen ja mah- ne on myös käytännössä aloitettu. Vähäisiltä
7739: dollisten ennakkokorvausten maksamiseen tä- osiltaan asia on kuitenkin vielä vesioikeus-
7740: hän liittyen, niin asia on tältä osin parhaillaan käsittelyssä. Osa asiaan liittyvistä vahingon-
7741: vireillä olevassa vesioikeuskäsittelyssä. korvauskysymyksistä on niinikään vielä vesi-
7742: OuLujärven säännöstelyn tarkoitusperistä to- ylioikeuden käsiteltävänä.
7743: dettakoon, että se on toteutettu paitsi valta- Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
7744: kunnan voimatalouden tarpeita silmällä pitäen ettei tehty kysymys anna aihetta enempiin
7745: myös ottamalla huomioon mm. järven rannan toimenpiteisiin.
7746: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1979.
7747:
7748: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7749: N:o 42 3
7750:
7751:
7752:
7753:
7754: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7755:
7756: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tande av bl. a. nyttjandet av sjöns stränder så,
7757: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- att de högsta tillflödena har eliminerats. Som
7758: vdse nr 207 av den 10 maj 1979 tili veder- en följd av minskat tillflöde är regleringens
7759: börande medlem av statsrådet översänt avskrift översta gräns nu på en nivå som motsvarar
7760: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte- det tidigare medelhögvattenståndet i naturtill-
7761: salmi undertecknade spörsmål nr 42: stånd. Den högsta naturliga översvämnings-
7762: nivån har varit 1,0 m över denna gräns.
7763: Ämnar Regeringen utan dröjsmål Regleringens nedre gräns har sänkts på mot-
7764: och verkligt effektivt, med alla de svarande sätt, och den är på vintern 1,3 m
7765: medel som står tili dess förfogande, samt på sommaren 0,2 m lägre än det natur-
7766: börja skydda yrkesfiskare, sportfiskare liga lägsta vattenståndet. Tidigare var det
7767: och dem som fiskar för eget behov lik- möjligt att sänka sjöns vattenstånd 0,5 m
7768: som också övrig befolkning och turist- på sommaren och så skedde också det torra
7769: näring i Ule träsks omgivning för den året 1960 och delvis också år 1969, men
7770: förorening av Ule träsk, som storin- numera är detta inte möjligt.
7771: dustrin och krafthushållningen orsakar, Det är sällsynt att man går ända tili den
7772: och för de många av vattenregleringen nedre gränsen för sjöns reglering. Under de
7773: föranledda olägenheterna och därtill eli- tre senaste åren t. ex. har man stannat 0,4 m
7774: minera så många som möjligt av de över den lägsta regleringsgränsen.
7775: negativa faktorer som belastar sjön, Sjöns reg.lerade vattenstånd närmar sig i
7776: samt huvudsak den övre gränsen. Den största delen
7777: ämnar Regeringen redan för rätts- av tiden har den dessutom legat över det
7778: säkerhetens skull i brådskande ordning tidigare medelvattenståndet.
7779: vidta åtgärder för utbetalning av till- 1 detta nu stiger sjöns vattenstånd och är
7780: räckliga prejudiciella första ersättningar redan nu kännbart högre än vattenståndet
7781: för skador tili följd av förorening och under senaste totlia sommar och torde fort-
7782: reglering av Ule träsk? farande stiga tili medelvattenståndet.
7783: Till följd av de olägenheter de låga vatten-
7784: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- stånden medför för båttrafik, fiske o. dyl. har
7785: samt anföra följande: inom området uppstått behov av omfattande
7786: Spörsmålet berör tre saker: förorening av arbeten för farledsmuddring och båthamnar.
7787: Ule träsk, reglering av Ule träsk och utbetal- Högsta förvaltningsdomstolen har sålunda re-
7788: ning av förskottsersättningar i anknytning dan bestämt i sitt utslag att största delen av
7789: därtill. sådana arbeten skall utföras, och de har också
7790: Vad beträffar föroreningen av Ule träsk påbörjats i praktiken. Tili smärre dela·r är
7791: och utbetalning av eventuella ersättningar i ärendet fortfarande under vattendomstolsbe-
7792: anknytning därtili, är ärendet tili denna del handling. En del av ersättningsfrågorna under-
7793: just nu anhängigt vid vattendomstol. går likaså fortfarande handläggning vid vatten-
7794: 1 fråga om avsikten med regleringen av Ule överdomstolen.
7795: träsk kan konstateras, att regleringen har Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
7796: genomförts inte endast med tanke på rikets ringen att spörsmålet inte föranleder vidare
7797: krafthushållnings behov utan också med beak- åtgärder.
7798: Helsingfors den 13 juni 1979.
7799:
7800: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7801: 1979 vp.
7802:
7803: Kirjallinen kysymys n:o 43.
7804:
7805:
7806:
7807:
7808: Perho ym.: Autoverolain 17 §:n tulkinnasta.
7809:
7810:
7811: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7812:
7813: Voimassa olevan autoverolain 17 §:n mukaan määrin täydellisesti vaihdantatalouteen, ettei
7814: palautetaan hakemuksesta Helsingin piiritulli- ammatin harjoittaminen ilman autoa elinkelpoi-
7815: kamarin määräämin ehdoin auton teknillisestä sella maanviljelystilalla ole enää käytännössä
7816: varustuksesta riippuen autoveroa joko 12 000 mahdollista varsinkaan silloin, kun kysymyk-
7817: tai 16 000 markkaa. Palautuksen edellytyksenä sessä oleva yrittäjä on vaikea invalidi. Tästä
7818: on 80 % :n invalidit·eetti tai vähintään 60 % :n syystä auton käyttö maatiloilla pitäisi voida
7819: haitta-aste, mi!käli auton hankinta voidaan kat- nykyaikana katsoa aina olennaisen tärkeäksi.
7820: soa hakijalle hänen toimensa, työnsä tai ammat- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7821: tiin valmistumisensa kannalta olennaisen tar- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
7822: peelliseksi. neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7823: Määritellessään eri hakijoiden kohdalla seuraavan kysymyksen:
7824: veron palautuksen tarpeellisuuden olennaisuutta
7825: Helsingin piiritullikamari noudattaa erittäin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7826: ahdasta tulkintaa maatalousyrittäjien osalta. ryhtyä, jotta autoverolain 17 § :n tulkin-
7827: Useissa tapauksissa, ellei hakijalla ole huomat- nan mukaan nykyaikaisessa maatalou-
7828: tavassa määrin yhteiskunnallisia luottamustoi- dessa auton käyttö voidaan katsoa maa-
7829: mia, maatalousammattia ei yksin pidetä riittä- talouden harjoittajalle yleensä aina
7830: vänä syynä autoveron palauttamiselle. olennaisen tärkeäksi?
7831: Nykyai!kainen maatalousyritys perustuu siinä
7832: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1979.
7833:
7834: Heikki Perho Toivo T. Pohjala Sampsa Aaltio
7835: Olavi Nikkilä Arto Lampinen Matti Hakala
7836: Mikko Pesälä Tapani Mörttinen Helge Saarikoski
7837: Henrik Westerlund Lauri Impiö
7838:
7839:
7840:
7841:
7842: 087900647R
7843: 2 1979 vp.
7844:
7845:
7846:
7847:
7848: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7849:
7850: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sellaista ansiotoimintaa esim. metsäkoneurakoin-
7851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tia, suorittaa traktorilla erilaatuisia tehtäviä
7852: olette 11 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn jne., jonka työn hoitamisessa henkilöauton
7853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston käyttö on tarpeellinen. Yksittäistapauksissa ja
7854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Perhon milloin henkilöauton on osoitettu olevan vält-
7855: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä tämätön myös varsinaisten maatalouteen kuulu-
7856: n:o 43: vien tehtävien hoitamiseksi, on autovero voitu
7857: palauttaa. Näin mm. silloin, kun invalidi hen-
7858: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kilöautoon liitetyllä perävaunulla on itse kul-
7859: ryhtyä, jotta autoverolain 17 § :n tulkin- jettanut maitoa keräilyreitin varteen ja saanut
7860: nan mukaan nykyaikaisessa maatalou- siitä erillisen korvauksen.
7861: dessa auton käyttö voidaan katsoa maa- Sen sijaan varsinaisen perinteisen maanvilje-
7862: talouden harjoittajalle yleensä aina lyksen harjoittamista ei yleensä ole voitu pitää
7863: olennaisen tärkeäksi? autoverolaissa tarkoitettuna työnä, mikäli eri-
7864: tyistä auton tarvetta ei ole osoitettu olevan.
7865: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Näin varsinkin silloin, kun auton tarve perus-
7866: seuraavaa: tuu maataloustuotteiden, viljan, perunan jne.
7867: Autoverolain 17 § :n nojalla autovero palau- tai karjan rehujen kuljettamiseen, mihin käyt-
7868: tetaan täysimääräisenä, kuitenkin enintään töön henkilöauton ei voida katsoa olevan asian-
7869: 14 500 markkaa tai automaattivaihteisesta au- mukainen kuljetusväline. Myöskään veroa ei ole
7870: tosta 19 000 markkaa, invalidille, jonka liikun- voitu palauttaa sellaisille maanviljelijöille ja
7871: ta- tai näkövammasta johtuva pysyvä haitta-aste pienviljelijöille, jotka tarvitsevat autoa lähinnä
7872: on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtaiseen perheen juoksevien asioiden hoidossa, koska
7873: käyttöön auto tulee. Sillä seikalla, mitä ammat- sanottuja toimia ei voida muidenkaan osalta
7874: tia invalidi mahdollisesti harjoittaa, ei hake- pitää autoverolaissa tarkoitettuna työnä, kuten
7875: musta ratkaistaessa ole merkitystä, vaan auto- ei myöskään oman kiinteistön tai metsäpalstan
7876: vero palautetaan poikkeuksetta myös maan- parantamiseksi tai tuottavuuden lisäämiseksi
7877: viljelijäinvalidille mainittujen edellytysten ol- tehtyä työtä. Huomattava osa hylätyistä maan-
7878: lessa olemassa. viljelijöiden hakemuksista perustuu tullihalli-
7879: Muun kuin vähintään 80 % :n lii<kuntavammai- tuksen ilmoituksen mukaan auton tarpeeseen
7880: sen invalidin osalta autoveron palautuksen saa- maatilan johdon ja valvonnan hoitamiseksi, kun
7881: misen edellytyksenä on, että hänen pysyvä invalidille on myönnetty jo eläke ja muut hoi-
7882: haittansa on vähintään 60 % tai hänen alaraajo- tavat varsinaisen työn. Tällöin auton todellinen
7883: jensa vammat pysyvästi vähintään 40 % ja että tarVJe jäänee yleensä siksi vähäiseksi, ettei
7884: auto on hänelle olennaisen tarpeellinen työn, perusteluja veron palauttamiselle ole.
7885: toimen tai ammattiin valmistumista varten Helsingin piiritullikamarin ja tullihallituksen
7886: tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi. Noudatetun edellä mainittu tulkinta auton tarpeellisuudesta
7887: käytännön mukaisesti henkilöauto on katsottu maataloudessa perustuu korkeimman hallinto-
7888: maanviljelijälle olennaisen tarpelliseksi ja auto- oikeuden antamiin päätöksiin. Kuitenkin on
7889: vero palautettu silloin, kun maanviljelijä varsi- huomattava, että kukin tapaus käsitellään erik-
7890: naisen maanviljelyksen ohella harjoittaa suhteel- seen ja, mikäli maanviljelijällä on todellista
7891: lisen laajamittaista sikojen, kanojen, minkkien henkilöauton tarvetta, on autovero myös yleen-
7892: tms. kasvatusta tai hoitaa huomattavassa määrin sä palautettu.
7893: erilaisia luottamustoimia tahi harjoittaa muuta
7894: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
7895:
7896: Ministeri Pirkko Työläjärvi
7897: N:o 43 3
7898:
7899:
7900:
7901:
7902: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7903:
7904: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med skogsmaskiner, likaså då han utför olika
7905: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse slags uppdrag med tra:ktor osv., där arbetet krä-
7906: av den 11 maj 1979 tili vederbörande medlem ver användning av personbil. I enstaka fall,
7907: av statsrådet översänt avskrift av följande av och då personbil har visat sig vara oumbärlig
7908: riksdagsman Perho m. fl. undertecknade spörs- också för skötseln av uppgifter som ingår i det
7909: mål nr 43: egentliga jordbruket, har bilskatten kunnat
7910: rest1tueras. Så har skett bl.a. då invaliden själv
7911: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- med vid personbilen fäst släpvagn har trans-
7912: ta för att användning av bil i modernt porterat mjölk tili uppsamlingsvägen och för
7913: jordbruk, enligt tolkning av 17 § bil- detta uppburit en särs'kild ersättning.
7914: skattelagen, i stort sett alltid skall Däremot har utövande av egentligt traditio-
7915: kunna anses vara av väsentlig betydelse nellt jordbruk i allmänhet inte ansetts vara i
7916: för idkare av jordbruk? bilskattelagen avsett arbete, såvida något sär-
7917: skilt behov av bil inte har påvisats. Detta
7918: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- gäller särskilt då, när behovet av bil motive-
7919: samt anföra följande: ras med transport av jordbruksprodukter, säd,
7920: Med stöd av 17 § bilskattelagen återbetalas potatis osv., eller av kreatursfoder, för vilket
7921: bilskatten tili fullt belopp, dock högst 14 500 bruk en personbil inte kan anses vara ett ända-
7922: mk eller för automatväxlad bil 19 000 mk, tili målsenligt transportmedel. Skatt har heller inte
7923: invalid vars av rörelse- eller synskada förorsa- kunnat återbetalas tili sådana jordbrukare eller
7924: kade varaktiga invaliditetsgrad är minst 80 % småbrukare, som behöver bil närmast för att
7925: och i vars personliga bruk bilen kommer. sköta familjens löpande ärenden, då sagda verk-
7926: Vilket yrke invaliden eventuellt utövar har samhet inte heller för andra personers del kan
7927: ingen betydelse då avgörande om ansökningen anses vara i bilskattelagen avsett arbete, liksom
7928: skall fattas, utan bilskatten återbetalas undan- inte heller arbete som utförts för att förbättra
7929: tagslöst också tili jordbrukarinvalider, då nämn- egen fastighet eller eget skogsskifte eller öka
7930: da förutsättningar föreligger. produktiviteten. En avsevärd del av förkastade
7931: Vad beträffar annan än tili minst 80 % ansökningar från jordbrukare grundar sig enligt
7932: rörelsehämmad invalid, förutsätter en restitu- meddelande från tullstyrelsen på behov av bil
7933: tion av bilskatten att hans varaktiga invalidi- för skötsel och tilisyn av brukningsenhet, då
7934: tetsgrad är minst 60 % eller att skadorna på invalid redan har beviljats pension och andra
7935: hans nedre extremiteter varaktigt är minst sköter det egentliga arbetet. Därvid torde det
7936: 40 % och att bilen fyller ett väsentligt behov faktiska behovet av bil i allmänhet bli så obe-
7937: för att han skall kunna handha sin befattning tydligt, att grunder för restitution av skatten
7938: eller sköta sitt arbete eller sina yrkesstudier. I inte finns.
7939: enlighet med tiliämpad praxis har personbil an- Helsingfors distriktstullkammares och tullsty-
7940: setts vara av väsentlig betydelse för en jord- relsens ovannämnda tolkning av behovet av bil
7941: brukare och bilskatten har restituerats då jord- inom jordbruket baserar sig på högsta förvalt-
7942: brukaren, vid sidan av det egentliga jordbruket, ningsdomstolens utslag. Det bör dock obser-
7943: i relativt stor omfattning ägnar sig åt uppföd- veras att varje fall behandlas skilt för sig och,
7944: ning av svin, höns, minkar el. dyl., eller i be- såvida jordbrukaren har ett verkligt behov av
7945: tydande omfattning handhar olika slags för- personbil, har bilskatten också i allmänhet res-
7946: troendeuppdrag eller utövar annan sådan för- tituerats.
7947: värvsverksamhet, t. ex. entreprenadverksamhet
7948: Helsingfors den 7 juni 1979.
7949:
7950: Minister Pirkko Työläjärvi
7951: 1979 vp.
7952:
7953: Skriftligt spörsmål nr 44.
7954:
7955:
7956:
7957:
7958: Taxell: Om erläggande av statshidrag för inkvarteringskostnader-
7959: na för elever från Utö som går i skola i Aho.
7960:
7961:
7962: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7963:
7964: Korpo kommun hildar i dag gemensamt hög- summa. Korpo kommun, som är en liten skär-
7965: stadiedistrikt med Pargas stad, där högstadie- gårdskommun, har inte ansett sig ha ekono-
7966: skolan även är belägen. miska förutsättningar att själv stå för Utö-
7967: Några högstadieelever från Utö i den åho- harnens inkvarteringskostnader. Föräldrarna
7968: ländska skärgården, som hör tili Korpo kom- har därför själva fått hetala skolharnens in-
7969: mun, går emellertid i skola i Aho. Den vikti- kvartering.
7970: gaste orsaken tili detta är att resan redan mel- Det är uppenhart att skolgång och inkvar-
7971: lan Aho och Utö räcker ungefär 8 timmar. tering i Pargas för Utöeleverna innehär ytter-
7972: Direkta förhindelser mellan Utö och Pargas ligare hegränsningar av de redan tidigare små
7973: finns inte, så resan tili kommunens högstadie- möjligheterna att under veckosluten komma
7974: skola skulle för Utöharnen därför räcka ännu hem. Att elevernas föräldrar därför stannat
7975: längre. för Aho som skolort syns helt motiverat. Mot
7976: Det elevhem i Aho som traditionellt in- den hakgrunden ter det sig oskäligt att Utö-
7977: kvarterat skärgårdsharn ser enligt uppgift nu- elevernas föräldrar själva måste stå för kost-
7978: mera helst att de åker hem under veckosluten, naderna för sina harns inkvartering på främ-
7979: åtminstone kan det inte ge full service veckan mande ort. Ett beslut, eller en lagändring, ifall
7980: runt. Den långa resan och inkvarteringssvårig- en sådan krävs, som möjliggjorde att statsstöd
7981: heterna har lett tili att Utöhorna redan före heviljades Korpo kommun för dess kostnader
7982: grundskolans införande anskaffat sig egna skol- för Utöharnens inkvartering torde kosta stats-
7983: hostäder i Aho, där harnen under terminerna makten endast något över 20 000 mark.
7984: hor med sina mödrar, vilket dock inte är det- Med hänvisning tili ovanstående får jag i
7985: samma som att ho hemma. den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
7986: Inkvarteringskostnaderna för Korpoelever i föreskriver tili vederhörande medlem av stats-
7987: Pargas är 530 mark per månad för vilka stats- rådet ställa följande spörsmål:
7988: hidrag heviljas. Skolstyrelsen har emellertid
7989: inte ansett det möjligt att hevilja Korpo kom- Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
7990: mun statshidrag ifall kommunen stödde Utö- för att statshidrag skall kunna heviljas
7991: harnens inkvartering i Aho med motsvarande för inkvarteringskostnaderna för de
7992: elever från Utö, som går i skola i Aho?
7993: Helsingfors den 11 maj 1979.
7994:
7995: Christoffer Taxell
7996:
7997:
7998:
7999:
8000: 0879006915
8001: 2 1979 vp.
8002:
8003: Kirjallinen kysymys n:o 44. Suomennos.
8004:
8005:
8006:
8007:
8008: Taxell: Majoittumiskustannuksiin suoritettavasta valtionavusta
8009: Turussa koulua käyvien utöläisten oppilaiden osalta.
8010:
8011:
8012: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8013:
8014: Korppoon kunta muodostaa tänä päivänä yh- ta, joka on pieni saaristokunta, ei ole katsonut,
8015: dessä Paraisten kaupungin kanssa yhteisen ylä- että sillä olisi taloudellisia edellytyksiä itse vas-
8016: asteen piirin, jossa myös yläasteen koulu sijait- tata Utön lasten majoituskustannuksista. Van-
8017: see. hemmat ovat tämän vuoksi itse joutuneet mak-
8018: Eräät Utöltä, joka kuuluu Korppoon kun- samaan koululaisten majoituksesta.
8019: taan, Turunmaan saaristosta olevat yläasteen On ilmeistä, että koulunkäynti ja majoitus
8020: oppilaat käyvät kuitenkin koulua Turussa. Tär- Paraisilla merkitsee Utön koululaisille lisärajoi-
8021: keimpänä syynä tähän on se, että Turun ja tuksia jo nytkin vähäisiin mahdollisuuksiin
8022: Utön välinen matka kestää noin 8 tuntia. Vä- käydä viikonloppuina kotona. Tämän vuoksi
8023: littömiä yhteyksiä Utön ja Paraisten välillä ei on täysin perusteltua se, että vanhemmat ovat
8024: ole, joten matka kunnan yläasteen kouluun valinneet Turun koulupaikkakunnaksi. Tätä
8025: kestäisi Utön lapsille vielä kauemmin. taustaa vasten katsottuna tuntuu kohtuutto-
8026: Saatujen tietojen mukaan Turussa sijaitseva malta, että Utön koululaisten vanhempien on
8027: oppilaskoti, joka perinteellisesti on majoittanut itse vastattava lastensa majoituskustannuksista
8028: saariston lapset, haluaisi heidän markustavan vieraalla paikkakunnalla. Päätös tai lainmuu-
8029: kotiin viikonloppujen ajaksi. Oppilaskoti ei tos, mi'käli sellaista tarvitaan, joka tekisi mah-
8030: ainakaan pysty antamaan täyttä palvelua koko dolliseksi sen, että valtionapua myönnettäisiin
8031: viikoksi. Pitkä matka ja majoitusvaikeudet ovat Korppoon kunnalle Utön lasten majoituskus-
8032: johtaneet siihen, että Utön asukkaat jo ennen tannusten peittämiseen, tulisi todennäköisesti
8033: peruskoulun alkua olivat hankkineet omia kou- maksamaan valtiolle vain vähän yli 20 000 mk.
8034: lulaisasuntoja Turusta, jossa lapset lukukausien Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
8035: aikana asuvat yhdessä äitiensä kanssa, mikä ei tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
8036: kuitenkaan ole samaa kuin kotona asuminen. tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8037: Korppoolaisten oppilaiden majoituskustan- vaksi seuraavan kysymyksen:
8038: nukset Paraisilla ovat 530 mk kuukaudessa,
8039: mihin myönnetään valtionapua. Kouluhallitus Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8040: ei kuitenkaan ole pitänyt mahdollisena sitä, ryhtyä, jotta valtionapua voitaisiin
8041: että Korppoon kunnalle myönnettäisiin valtion- myöntää majoituskustannuksiin, jotka
8042: apua, jos kunta tukisi Utön lasten majoitusta aiheutuvat niistä Utön koululaisista,
8043: Turussa vastaavalla summalla. Korppoon kun- jotka käyvät koulua Turussa?
8044:
8045: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
8046:
8047: Christoffer Taxell
8048: N:o 44 3
8049:
8050:
8051:
8052:
8053: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8054:
8055: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa matkoista ja majoittamisesta, ei voimassa ole-
8056: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vien säännösten mukaan voida myöntää valtion-
8057: olette kirjeellänne 11 päivältä toukokuuta 1979 osuutta Turun kaupungille eikä myöskään
8058: n:o 231 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Korppoon kunnalle, koska kyseiset koulut eivät
8059: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Chris- kuulu Korppoon kunnan koululaitokseen eikä
8060: toffer Taxellin seuraavan kirjallisen kysymyk- Korppoon kunnalla ja Turun kaupungilla ole
8061: sen n:o 44: yhteistä koulupiiriä.
8062: Lainsäädännön muuttamisesta niin, että lap-
8063: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen koulunkäynnistä vieraan kunnan peruskou-
8064: ryhtyä, jotta valtionapua voitaisiin lussa aiheutuviin majoitus- ja kyydityskustan-
8065: myontaa majoituskustannuksiin, jotka nuksiin olisi mahdollista myöntää valtionosuut-
8066: aiheutuvat niistä Utön koululaisista, ta, seuraisi, että kyyditys- ja majoituskustan-
8067: jotka käyvät koulua Turussa? nuksiin jouduttaisiin antamaan valtionapua
8068: myös niissä tapauksissa, joissa koulunkäynti
8069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- on järjestetty epätarkoituksenmukaisesti. Tä-
8070: taen seuraavaa: män vuoksi ei olisi asianmukaista muuttaa la-
8071: Niin kuin kysymyksen perusteluissa todetaan, kia sanotulla tavalla.
8072: Korppoon kunta muodostaa Paraisten kaupun- Kysymyksessä tarkoitettuun lopputulokseen
8073: gin ja eräitten muitten kuntien kanssa yhteisen päästään myös siten, että Korppoon kunta ha-
8074: peruskoulun yläasteen piirin. Tämän yläasteen keutuu yhteistoimintaan Turun kaupungin kans-
8075: piirin koulu sijaitsee Paraisten kaupungissa. sa yläasteen opetuksen järjestämiseksi osalle
8076: Paraisten kaupunki järjestää Korppoon kunnas- Korppoon kunnan lapsia Turun kaupungin pe-
8077: ta tuleville peruskoulun yläasteen oppilaille ruskoulussa. Tiettävästi Korppoon kunta on
8078: kyydityksen ja majoituksen. Järjestämänsä kyy- jo ryhtynyt tämänsuuntaisiin valmistaviin toi-
8079: dityksen ja majoituksen aiheuttamiin kustan- menpiteisiin. Kun Korppoon kunnan velvolli-
8080: nuksiin Paraisten kaupunki saa valtionosuutta suudesta muodostaa yhteinen yläasteen piiri
8081: ja Korppoon kunta on koulujärjestelmän perus- Paraisten kaupungin kanssa on määrätty perus-
8082: teista annetun lain 30 § :n säännösten perus- koulun alueellisten toimeenpanosuunnitelmien
8083: teella velvollinen korvaamaan Paraisten kau- vahvistamisesta 2.3 päivänä maaliskuuta 1972
8084: pungille valtionosuuden ulkopuolelle jäävän annetussa valtioneuvoston päätöksessä, voidaan
8085: osan sen mukaan kuin vuosittain annettavassa edellä tarkoitettu Turun ja Korppoon yhteis-
8086: opetusministeriön päätöksessä määrätään. Sen toiminta toteuttaa muuttamalla tuota valtioneu-
8087: sijaan niihin majoitus- ja kyydityskustannuksiin, voston päätöstä siinä Korppoon kunnalle mää-
8088: jotka aiheutuvat Turun kaupungissa peruskou- rätyn yhteistoimintavelvoitteen osalta.
8089: lua käyvien Utön saarelta olevien oppilaiden
8090: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
8091:
8092: Opetusministeri Pär Stenbäck
8093: 4 1979 vp.
8094:
8095:
8096:
8097:
8098: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8099:
8100: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fråga om elever från Utö vilka går i grund-
8101: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skola i Aho stad, eftersom ifrågavarande sko-
8102: nr 231 av den 11 maj 1979 tili vederbörande lor inte tillhör Korpo kommuns skolväsen, och
8103: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Korpo kommun och Åbo stad inte har något
8104: jande av riksdagsman Christoffer Taxell under- gemensamt skoldistrikt.
8105: tecknade spörsmål nr 44: En ändring av lagen på så sätt, att det
8106: vore möjligt att bevilja statsandel för kostna-
8107: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta derna för inkvartering och skolskjuts när det
8108: för att statsbidrag skall kunna beviljas gäller barns skolgång i en annan kommuns
8109: för inkvarteringskostnaderna för de grundskola skulle följa, att man skulle se sig
8110: elever från Utö, som går i skola i Åbo? föranlåten att utge statsbidrag för kostnaderna
8111: för skolskjuts och inkvartering också i de fall,
8112: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- då skolgången har arrangerats på ett oända-
8113: samt anföra följande: målsenligt sätt. Fördenskull vore det inte tili-
8114: Såsom i motiveringen tili spörsmålet konsta- börligt att ändra lagen på ifrågavarande sätt.
8115: teras bildar Korpo kommun tilisammans med Det i spörsmålet avsedda slutresultatet upp-
8116: Pargas stad och vissa andra kommuner ett nås också på så sätt, att Korpo kommun in-
8117: gemensamt högstadiedistrikt för grundskolan. leder samarbete med Åbo stad i fråga om an-
8118: Detta högstadiedistrikts skola är belägen i Par- ordnande av undervisning på högstadiet i Åbo
8119: gas stad. Pargas stad anordnar skolskjuts och stads grundskola för en del av barnen i Korpo
8120: inkvartering för eleverna på grundskolans hög- kommun. Veterligen har Korpo kommun re-
8121: stadium från Korpo kommun. Pargas stad er- dan börjat vidta förberedande åtgärder i detta
8122: håller statsandel för kostnaderna för anord- syfte. Eftersom Korpo kommuns skyldighet att
8123: nandet av skolskjuts och inkvartering, och tillsammans med Pargas stad bilda ett gemen-
8124: Korpo kommun är med stöd av stadgandena samt distrikt för högstadiet är fastställd i stats-
8125: i 30 § lagen om grunderna för skolsystemet rådets beslut av den 23 mars 1972 om fast-
8126: skyldig att utge ersättning tili Pargas stad för ställande av grundskolans regionala verkställig-
8127: den del som inte täcks av statsandelen på sätt hetsplaner, kan det ovan avsedda samarbetet
8128: som bestäms i undervisningsministeriets årligen mellan Åbo och Korpo förverkligas genom att
8129: utfärdade beslut. Däremot är det inte enligt ifrågavarande statsrådsbeslut ändras beträffande
8130: gällande stadganden möjligt att bevilja vare den samarbetsskyldighet som fastställts för
8131: sig Åbo stad ellet Korpo kommun statsandel Korpo kommuns vidkommande.
8132: för kostnaderna för resor och inkvartering
8133: Helsingfors den 15 juni 1979.
8134:
8135: Undervisningsminister Pär Stenbäck
8136: 1979 vp.
8137:
8138: Skriftligt spörsmål nr 45.
8139:
8140:
8141:
8142:
8143: Taxell m. fl.: Om anskaffning av en helikopter för skärgårds-
8144: havet.
8145:
8146:
8147: Tili Riksdagens Herr Talman.
8148:
8149: I skärgårdshavet finns i dag ett stort behov sjöfartsstyrelsen, t.ex. för service av tyrar. Heli-
8150: av en helikopter konstruerad för flygning även kopter torde användas för detta ändamäl på
8151: i havs.förhållanden och i däligt väder. mänga häll i världen.
8152: I dag har sjöbevakningen i detta omräde tili En helikopt~r kunde alltsä användas för
8153: sitt förfogande endast en 4 personers helikop- olika förvaltningsgrenars behov, vilket inte
8154: ter som inte är lämplig för sjöräddningsopera- minst med tanke pä att en helikopter är dyr är
8155: tioner och egentligen inte heller för sjuktrans- motiverat. Den typ av helikopter som enligt
8156: porter, fastän den används för detta ändamäl. uppgift bäst torde lämpa sig för de nämnda
8157: Den nuvarande helikoptern kan inte heller olika uppgifterna är en tvämotorig helikopter
8158: flyga under svära väderleksförhållanden eller i med 3 mans besättning och en bärförmåga om
8159: dimma. I skärgårdshavet eller dess omedelbara 6-8 personer.
8160: närhet finns inte heller nägon annan sjörädd- Då ny helikopter skaffas bör även en andra
8161: ningshelikopter. helikop"ter, t.ex. av nuvarande typ forttarande
8162: Den allt livligare färj- och smäbätstrafiken finnas stationerad i skärgårdshavet. Det finns
8163: ökar hela tiden behovet av en större helikopter. uppgifter nog även för en sådan.
8164: Sjöbevakningen kunde använda en sädan heli- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
8165: kopter även för andra uppgifter. den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
8166: I år och senaste år har en helikopter under föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
8167: den allra sväraste menförestiden skött person- rädet ställa följande spörsmäl:
8168: transporter i den äboländska skärgården. En ny
8169: helikopter Jmnde även under den korta tid av Vilka åtgärder avser Regeringen
8170: äret det blir fräga om tjäna menförestrafiken, rvidta för att anskaffa en för skärgårds-
8171: självfallet med undantag för den tid dä den havet avsedd helikopter som lämpar sig
8172: används för sjöbevakningens egna brädskande framför allt för .sjöräddningsoperatio-
8173: uppdrag. Helikoptern kunde även länas ut ät ner?
8174: Helsingfors den 11 maj 1979.
8175:
8176: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
8177:
8178:
8179:
8180:
8181: 0879006926
8182: 2 1979 vp.
8183:
8184: Kirjallinen kysymys n:o 45. Suomennos.
8185:
8186:
8187:
8188:
8189: Taxell ym.: Saatistomerelle hankittavasta helikopterista.
8190:
8191:
8192: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
8193:
8194: Saaristomerellä tarvitaan tänä päivänä suu- majakoiden huoltoa varten. Helikopteria käy-
8195: resti helikopteria, joka olisi suunniteltu meri- tettäneen tähän tarkoitukseen monilla ,paikka-
8196: olosuhteissa ja huonolla säällä lentämistä var- kunnilla maailmassa.
8197: ten. HeHkopteria voitaisiin siten käyttää eri hal-
8198: Merivartiostolla on tällä alueella nyt käytös- linnonhaarojen tarpeisiin, mikä ottaen huo-
8199: sään vain yksi neljän hengen helikopteri, joka mioon sen, että helikopteri on kallis, olisi pe-
8200: ei sovellu meripelastusoperaatioihin eikä oi- rusteltua. Saatujen tietojen mukaan sen tyyppi-
8201: keastaan sairaankuljetuksiinkaan, vaikka sitä nen helikopteri, joka lienee parhaiten mainit-
8202: näihin käytetäänkin. Nykyinen helikopteri ei tuihin eri tehtäviin soveltuva, olisi kaksimoot-
8203: myöskään pysty lentämään vaikeissa sääolosuh- torinen helikopteri, jossa on kolmen hengen
8204: teissa tai sumussa. Saaristomerellä tai sen välit- miehistö ja jonka kantokyky on 6-8 henkilöä.
8205: tömässä läheisyydessä ei myöskään ole mitään Senkin jälkeen kun uusi helikopteri hanki-
8206: muuta meripelastushelikopteria. taan, tulee saaristomerelle olla sijoitettuna myös
8207: Yhä vilkkaampi lautta- ja pienveneliikenne toinen helikopteri, joka olisi esim. nykyistä
8208: lisää jatkuvasti suuremman helikopterin tarvet- tyyppiä oleva. Sellaiselle on riittävästi tehtäviä.
8209: ta. Merivartiosto voisi käyttää tällaista heli- Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
8210: kopteria myös muihin tehtäviin. jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
8211: Tänä vuonna ja viime vuonna on yksi heli- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8212: kopteri vaikeimpana kelirikkaaikana hoitanut vaksi seuraavan kysymyksen:
8213: henkilökuljetuksia Turunmaan 'saaristossa. Uusi
8214: helikopteri voisi myös kysymykseen tulevana Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo·
8215: lyhyenä aikana vuodesta palvella kelirikkalii- ryhtyä hankkiakseen saaristomerta var-
8216: kennettä luonnollisesti lukuunottamatta sitä ten tarkoitetun helikopterin, joka sovel-
8217: aikaa, jolloin sitä käytetään merivartioston tuu ennen kaikkea meripelastusoperaa-
8218: omiin kHreellisiin tehtäviin. Helikopteria voitai- tioihin?
8219: siin myös lainata merenkulkuhallitukselle esim.
8220: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
8221:
8222: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
8223: N:o 4.5 3
8224:
8225:
8226:
8227:
8228: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8229:
8230: Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa useammassa tukikohdassa. Puolustusvoimien
8231: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pyrkimyksenä on lähivuosina lisätä keskiraskas-
8232: olette 11 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn ta helikopterikalustoaan, jolla on puolustus-
8233: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston voimien erityistehtävien suoritusten lisäksi mer-
8234: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kitystä myös valtakunnallisen pelastuspalvelun
8235: edustaja Christotfer Taxellin ym. kirjallisesta kehittämisessä.
8236: kysymyksestä n:o 45, jossa tiedustellaan: Saaristomerellä kuten muuallakin pelastusta-
8237: pahtuma sisältää yleensä aluksi etsintä- ja pai-
8238: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kantamisvaiheen sekä sitä seuraavan varsinaisen
8239: ryhtyä hankkiakseen saaristomerta var- pelastustyön nosto-, kuljetus- ja ensiapusuori-
8240: ten tarkoitetun helikopterin, joka sovel- tuksineen. Ensinmainitusta etsintävaiheesta sel-
8241: tuu ennen kaikkea meripelastusoperaa- viydytään tyydyttävästi rajavartiolaitoksen Tur-
8242: tioihin? kuun pysyvästi sijoitetulla kevyellä yksimootto-
8243: risella helikopterilla ja uudella kaksimoottori-
8244: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: sella kiinteäsiipisellä lentokoneella. Sensijaan
8245: Vuonna 1973 jätti pelastushelikopterien varsinaiseen pelastustyöhön kaivataan turvallis-
8246: käyttöä ja hankintaa käsitellyt toimikunta mie- ta helikopteria, joka yleisen kansainvälisen käy-
8247: tinnön, jonka suosituksia noudattaen on mm. tännön mukaan avomeritoiminnassa olisi kaksi-
8248: rajavartiolaitokselle hankittu kevyttä helikop- moottorinen ja jolla olisi enemmän nostokykyä
8249: terikalustoa ja lentävää henkilöstöä. Rajavartio- ja potilastilaa kuin nykyisin käytössä olevilla
8250: laitos on toiminta- ja taloussuunnitelmiinsa yksimoottorisilla helikoptereilla.
8251: jatkuvasti sisällyttänyt tehokkaampien ja toi- Rajavartiolaitoksessa on käynnissä tutkimus
8252: mintakykyisempien kaksimoottoristen helikop- sopivan helikopterityypin ja hankintamahdolli-
8253: terien hankinnan merivartiostoille, mutta varo- suuksien selvittämiseksi. Valtakunnallinen pe-
8254: jen niukkuus on lähinnä ollut esteenä hankkeen lastusasiain neuvottelukunta käsittelee myös
8255: toteuttamiselle. meripelastusheHkopterikysymystä. Vaidontalou-
8256: Valtionhallinnon ainoat meripelastustarkoi- den rajalliset mahdollisuudet on kuitenkin otet-
8257: tuksiin sopivat helikopterit ovat puolustusvoi- tava huomioon. Tällöin on hattkittava, millä
8258: mien keskiraskaat neuvostoliittolaiset HS-tyy- järjestelyillä voidaan maahan luoda vaatimuk-
8259: pin koneet, jotka teknillisiltä ominaisuuksiltaan sia vastaava kokonaisjärjestelmä. Helikopterien
8260: ja suorituskyvyltään soveltuvat hyvin näihin osalta on harkittava, kuinka otettaisiin huo-
8261: tehtäviin. Nämä kuusi keskiraskasta helikop- mioon puolustusvoimilla jo oleva tarkoitukseen
8262: teria OB sijoitettu Uttiin, jossa niitä päätarkoi- sopiva kalustotyyppi ja miten edullisimmin
8263: tuksensa mukaisesti käytetään puolustusvoi- aikaansaadaan helikopterien huoltojärjestelmä ja
8264: mien koulutus- ja kuljetustehtäviin. Kalustosta lentävän henkilöstön ·koulutus.
8265: on yksi helikopteri jatkuvasti lähtövalmiudessa Voidaan yhtyä kysymyksen perusteluihin,
8266: käytettäväksi myös meripelastustehtäviin. Ajoit- joissa todetaan, että saaristomerta varten tarvi-
8267: tain on tällainen valmiushelikopteri tilapäisesti taan joka säähän soveltuva meripelastusheli-
8268: siioitettu Turkuun niinä aikoina, jolloin on ar- kopteri. Toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi
8269: vioitu pelastustapahtumien todennäköisyyttä ta- ovat käynnissä ja edellä mainittujen selvitysten
8270: vallista suuremmaksi sää- ym. olosuhteiden ta- valmistuttua hallitus tulee tekemään ratkaisun-
8271: kia. Kaluston vaatimat henkilöstö- ja huoltore- sa toimintaedellytysten parantamiseksi valtion-
8272: surssit eivät mahdollista helikopterien pysyvää talouden sallimissa puitteissa.
8273: hajauttamista eivätkä jatkuvaa hälytysvalmiutta
8274: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
8275:
8276: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8277: 4 1979 vp.
8278:
8279:
8280: Till Riksdagens Herr Talman.
8281:
8282: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Försvarsmaktens strävan är att under de
8283: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse närmaste åren öka den medeltunga helikopter-
8284: av den 11 maj 1979 till vederbörande medlem materielen, vilk.en, utöver det att försvarsmak-
8285: av statsrådet översänt avskrift av följande av tens specialuppgifter sköts med den, har bety-
8286: riksdagsman Christoffer Taxell m. fl. under- delse även vid utveoklingen av den riksomfat-
8287: tecknade spörsmil. nr 45: tande .räddningstjänsten.
8288: 1 skärgårdshavet liksom även annorstädes om-
8289: Vi1ka åtgärder avser Regeringen fattar en räddningsoperation i allmänhet först
8290: vidta för att anskaffa en tör Slkärgårds- ett spanings- och lokaliseringsskede samt där-
8291: havet avsedda helikopter som lämpar sig efter det egentliga räddningsarbetet med lyft-,
8292: framför allt för sjöräddningsoperatio- transport- och .förstahjälpsåtgärder. Spanings-
8293: ner? skedet kan skötas på ett tillfredsställande sätt
8294: med gränsbevakningsväsendets lätta helikopter,
8295: Såsom svar på detta spörsmål ·får jag vörd- som permanent stationerats i Aho, och med
8296: samt anföra töljande: ett nytt tvåmotorigt flygplan med fasta vingar.
8297: Ar 197 3 avgav den kommission som be- Däremot behövs för det egentliga räddnings-
8298: handlat användningen och anskaffningen av ar:betet en säker helikopter, som enligt allmän
8299: räddningshelikoptrar ett betänkande, i enlighet internationell praxis i operationer på det öppna
8300: med vars rekommendationer lätt helikopter- havet skulle vara tvåmotorig och som skulle
8301: materiel anstkaffats och flygande personai an- ha större lyftikapacitet ooh patientutrymme än
8302: ställts för gränsbevakningsväsendet. Gränsbe- de enmotoriga helikoptrar som för närvarande
8303: vakningsväsendet har fortsättningsvis tagit med är i bruk.
8304: anskaffningen av effektivare ooh funktionsdug- lnom gränsbevakningsväsendet pågår en un-
8305: ligare tvåmotoriga helikoptrar för sjöbevaknings- dersökning genom vi1ken man försöker Hnna
8306: sektionerna i sina verksamhets- och ekonomi- en lämplig helikoptertyp och utreda möjli~e
8307: planer, men de knappa resurserna har varit det terna att anskaffa en sådan helikoptertyp. De-
8308: främsta hindret för projektets genomförande. legationen för riksomfattande räddningstjänst
8309: De enda av statsförvaltningens helikoptrar behandlar även frågan om sjöräddningshelikopt-
8310: som är lämpade för sjöräddningsändamål är för- rar. Statsekonomins begränsade möjligheter bör
8311: svarsmaktens medeltunga sovjetiska helikoptrar likväl beaktas. Härvid bör även övervägas hur
8312: av HS-typ, vilka till sina tekniska egenskaper ett helhetssystem som motsvarar kraven kunde
8313: och sin prestationsförmåga lämpar sig väl för skapas i landet. För helikoptrarnas del bör man
8314: dessa uppgifter. Dessa sex medeltunga helikopt- överväga på vilket sätt försvarsmaktens redan
8315: rar har förlagts till Uttis, där de i enlighet existerande och ·för ändamålet lämpliga mate-
8316: med sin huvuduppgift används i försvarsmak- rieltyp skulle beaktas och hur man på det mest
8317: tens utbildnings- och transportuppgifter. Av fördelaktiga sättet skulle d=ä till stånd ett ser-
8318: materielen är en helikopter i ständig start- vicesystem ·för helikoptrar och utbildning av
8319: beredskap för att användas även för sjörädd- flygande personal.
8320: ningsuppgifter. Tidvis har en sådan bereds:kaps- Man kan omfatta motiveringen för spörs-
8321: helikopter tillfälligt förlagts till Åbo under målet, i viiken framhålls att i skärgårdshavet
8322: tider då räddningsoperationer bedömts vara finns ett stort behov av en helikopter konstrue-
8323: sannolikare än normalt på grund av väderleks- rad för flygning i havsförhållanden och i dåligt
8324: o.a. förhållanden. De personal- och service- väder. Atgärder för genomförande av projek-
8325: resurser som materielen kräver gör det omöj- tet har vidtagits ooh efter det att ovan nämnda
8326: ligt att permanent stationera helikoptrarna utredningar blivit klara kommer regeringen att
8327: i olika delar av landet. Av samma anledning fatta ett beslut för förbättrande av verksam-
8328: går det inte heller att upprätthålla någon hetsförutsättningarna ·inom den ram som stats-
8329: kontinuerlig alarmberedskap i flera baser. ekonomin tillåter.
8330: Helsingfors den 15 juni 1979.
8331:
8332: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
8333: 1979 vp.
8334:
8335: Kirjallinen kysymys n:o 46.
8336:
8337:
8338:
8339:
8340: Kemppainen: Työterveyshuoltolain noudattamisesta.
8341:
8342:
8343: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8344:
8345: Tämän vuoden alusta on tullut voimaan työ- kaisesti rakennusalalla olisi tullut suorittaa
8346: terveyshuoltolaki. Valtioneuvoston päätösten työntekijöiden työhöntulo- ja määräaikaistarkas-
8347: mukaan lakia ryhdytään toteuttamaan siten, tukset s.amoin kuin myös työpa1kkakartoituk-
8348: että niillä aloilla, joissa työolosuhteet ovat vaa- set.
8349: rallisimmat ja työntekijöiden terveys on eniten Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan
8350: uhattuna,. on ryhdyttävä lain mukaisiin toimen- Suomen Rakennusteollisuusliitto on jopa kiel-
8351: piteisiin ensiksi. täytynyt neuvottelemasta Rakennustyöläisten
8352: Rakennusala kuuluu eräisiin kaikkein vaaral- Liiton kanssa työterveyshuollon toteuttamisesta
8353: lisimpiin työaloihin. Tapaturmariskit ovat suu- rakennusalalla. Rakennusalan työnantajat kid-
8354: ret ja työ on monin tavoin kuluttavaa ja ras- täytyvät siis noudattamasta voimassa olevaa
8355: kasta. Varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairau- lainsäädäntöä.
8356: det ovat rakennustyöntekijöillä yleisiä. Talon- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8357: rakennusalalla työterveyshuoltoa on ryhdyttävä päiväjärjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esitän
8358: toteuttamaan 1. 8. 1979 lähtien ja siten, että valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8359: se on toteutettu .31. 7. 1980 mennessä. Valtio- vaksi seuraavan kysymyksen:
8360: neuvoston päätösten mukaisesti työnantajan tu-
8361: lee ilmoittaa 30. 4. 1979 mennessä kunnalliselle Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
8362: terveyslautakunnalle työterveyshuoltopalvelujen- ryhtynyt tai aikoo ryhtyä valvoakseen
8363: sa tarpeesta. Saatujen tietojen mukaan raken- sitä, että työnantajat niin rakennusalalla
8364: nusalan työnantajat ovat kuitenkin varsin vä- kuin muiUakin aloilla ryhtyvät noudat-
8365: häisessä määrin ilmoittaneet terveyslautakun- tamaan voimassa olevaa työterveyshuol-
8366: nille palvelujensa tarpeesta ja siitä, miten he tolakia vähintäänkin valtioneuvoston
8367: aikovat työntekijöidensä työterveyshuollon to- päätösten edellyttämässä aikataulussa ja
8368: teuttaa. Lisäksi on todettava, että jo 20 vuotta järjestyksessä?
8369: voimassa ollleen työturvallisuushin 44 § :n mu-
8370: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1979.
8371:
8372: Arvo Kemppainen
8373:
8374:
8375:
8376:
8377: 087900653X
8378: 2 1979 vp.
8379:
8380:
8381:
8382:
8383: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8384:
8385: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valvottava, että työnantaja on Jatjestänyt lain
8386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tai sen nojalla annettujen määräysten mukaan
8387: olette 11 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn työnantajan velvollisuudeksi säädetyt työter-
8388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston veyshuoltopalvelut. Työterveyshuollon toteutta-
8389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- misesta huolehtivien terveyskeskusten, työter-
8390: edustaja Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli- veyshuoltopalveluksia tuottavien yksiköiden ja
8391: sesta kysymyksestä n:o 46: terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimin-
8392: nan sekä työterveyshuoltopalvelujen sisällön
8393: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on lääketieteellinen valvonta kuuluu sen sijaan
8394: ryhtynyt tai aikoo ryhtyä valvoakseen lääkintöhallitukselle ja lääninhallitukselle siten,
8395: sitä, että työnantajat niin rakennusalalla kuin siitä erikseen on säädetty.
8396: kuin muillakin aloilla ryhtyvät noudat- Työsuojelun valvonnasta annetussa laissa
8397: tamaan voimassa olevaa työterveyshuol- {131/73) on säädetty tarkemmin siitä, mihin
8398: tolakia vähintäänkin valtioneuvoston toimenpiteisiin työsuojeluviranomaisen on ryh-
8399: päätösten edellyttämässä a1kataulussa ja dyttävä ellei työterveyshuoltolain ja sen nojalla
8400: järjestyksessä? annettuja määräyksiä noudateta. Työsuojeluvi-
8401: ranomaisen on näissä tapauksissa valvontalain
8402: Vastauksena kysymykseen esitän :kunnioit- 15 § :n mukaan ensisijaisesti annettava asian-
8403: taen seuraavaa: mukaiset ohjeet puutteellisuuksien korjaamisek-
8404: Syyskuun 29 pa1vana 1978 annettu työter- si ja epäkohtien poistamiseksi. Lisäksi ovat
8405: veyshuoltolaki ( 7 43/78) astui voimaan 1 päi- työnantajan niskoitellessa käytettävissä valvon-
8406: vänä tammikuuta 1979. Lain 2 §:ssä edelly- talain 15 ja 16 §:ssä säädetyt pakkokeinot,
8407: tettiin työterveyshuollon tarkemmasta sisällöstä joita ovat muun muassa sakkouhka, teettämis-
8408: määrättävän valtioneuvoston päätöksellä ottaen uhka ja käyttökielto.
8409: huomioon eri toimialojen ja työpaikkojen olo- Saadun selvityksen mukaan on työsuojelu-
8410: suhteet ja niistä johtuvat työterveyshuollon hallitus työsuojeluviranomaisten valvonta- ja
8411: tarve sekä käytettävissä olevat voimavarat. ohjaustoimintaa tehostaakseen järjestänyt tä-
8412: V aitioneuvoston päätös annettiin 14 päivänä män kevään aikana yhdessä muiden työterveys-
8413: joulukuuta 1978 {1009/78). Päätöksen mu- huoltolain toteuttamisesta vastuussa olevien
8414: kaan työterveyshuollon toteuttaminen on por- viranomaisten kanssa koulutustilaisuuksia työ-
8415: rastettu toimialoittain ja toimenpiteittäin neljän suojelutarkastajille. Työsuojeluhallinnon ja työ-
8416: vuoden ajalle. Työterveyshuollon toteuttamisen terveyslaitoksen yhteistyössä on myös selvitet-
8417: ensimmäisessä vaiheessa tulevat toiminnan pii- tävänä työterveyshuoltolain mukaisia työpaikka-
8418: riin riskialtteimmat toimialat, joihin myös ra- selvityksiä :koskevia yksityiskohtia rakennusalan
8419: , kennustoiminta kuuluu. Rakennustöistä talon- tarpeet huomioon ottaen. Selvitystyössä käyte-
8420: rakennus kuuluu työterveyshuoltolain toteutta- tään hyväksi muun muassa Ruotsissa saatuja
8421: misen ensimmäiseen, maa- ja vesimkennustoi- kokemuksia vastaavasta toiminnasta.
8422: minta toiseen vaiheeseen. Työterveyshuolto to- Lääkintöhallituksen ja työterveyslaitoksen
8423: teutetaan rakennusalalla 1 päivästä elokuuta yhteistyössä laaditaan terveystarkastusohjeita
8424: 1979 alkaen 31 päivään heinäkuuta 1982 men- terveydenhuoltohenkilöstölle erityisesti ne alat
8425: nessä ja maa- ja vesirakennusalalla vastaavasti huomioon ottaen, joilla kokemukset työterveys-
8426: vuotta myöhemmin. huollon toteuttamisesta ovat vähäiset. Edellä
8427: Työterveyshuoltolain 10 § :n nojalla on työ- mainittujen ohjeiden ja selvitystyön on saadun
8428: suojeluviranomaisten, sen mukaan :kuin työsuo- selvityksen mukaan tarkoitus valmistua elo-
8429: jelun valvonnasta annetussa laissa on säädetty, kuun alkuun 1979 mennessä, jolloin työterveys-
8430: N:o46 3
8431:
8432: huoltolain toteuttamisen ensimmäinen vaihe ja terveysministeriö on lisäksi asettanut 3 pal-
8433: rakennusalalla alkaa. vänä toukokuuta 1979 tekemällään päätöksellä
8434: Edellä esitetyn lisäksi Hallitus toteaa, että työryhmän, jonka tehtävänä on asiaa koskeva
8435: sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perus- aikaisempi valmistelu huomioon ottaen selvit-
8436: tettiin 1 päivänä joulukuuta 1978 työterveys- tää työnantajan velvollisuudeksi säädetystä työ-
8437: huonon neuvottelukunta. Neuvottelukunnan terveyshuollosta annetun valtioneuvoston pää-
8438: tehtävänä on työterveyshuollon neuvottelUJkun- töksen (1 009/78) 7 §: n 3 momentissa tarkoi-
8439: nasta 20 päivänä lokakuuta 1978 annetun ase- tettua lyhytaikaisessa työsuhteessa työskente-
8440: tuhen ( 784/78) mukaan seurata työterveys- levien työntekijöiden terveystarkastustietojen
8441: huollon yleistä kehitystä sekä edistää ja kehit- taltiointia ja säilyttämistä. Työryhmän tulee
8442: tää työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeel- toimeksiautonsa mukaisesti tehdä ehdotuksensa
8443: lista yhteistyötä. Neuvottelukunta on työohjel- asiaa koskevaksi sosiaali- ja terveysministeriön
8444: massaan ottanut erityiseksi tehtäväksi raken- päätökseksi 20 päivään kesäkuuta 1979 men-
8445: nusalan terveydenhuollon toteutuksen seuran- nessä.
8446: nan kuluvan kesän ja syksyn aikana. Sosiaali-
8447: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1979.
8448:
8449: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8450: 4 1979 vp.
8451:
8452:
8453:
8454:
8455: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8456:
8457: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med stöd av 10 § 1agen om företagshälso-
8458: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vård skall arbetarskyddsmyndigheten, i enlighet
8459: av den 11 maj 1979 tHl vederbörande medlem med vad i 1agen om tillsynen över arbetar-
8460: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av skyddet är stadgat, tillse att arbetsgivare i
8461: riksdagsman Kemppainen undertecknade spörs- enlighet med 1agen eller med stöd av den
8462: mål nr 46: utfärdade bestämmelser har anordnat den före-
8463: tagshälsovård som det enligt stadgandena är
8464: Vilka åtgärder har Regeringen vid- arbetsgivarens sky1dighet att anordna. Den
8465: tagit eller ämnar den vidta i syfte att medicinska övervakningen av den verksamhet
8466: övervaka att arbetsgivarna såvä1 inom som bedrivs vid de hälsovårdscentraler som
8467: byggnadsbranschen som inom övriga handhar företagshälsovård, vid de enheter som
8468: branscher börjar iaktta gällande 1ag om producerar företagshälsovårdsservice och av
8469: företagshälsovård åtminstone inom den hä1sovårdspersona1en samt innehållet i före-
8470: tidtabell och i den ordning som för- tagshä1sovårdsservicen ankommer däremot på
8471: utsätts i stats.rådets beslut? medicina1styrelsen och 1änsstyrelsen på sätt
8472: därom är särskilt stadgat.
8473: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- I 1agen om tillsynen över arbetarskyddet
8474: samt anföra följande: (131/73) har närmare stadgats om vilka åt-
8475: Lagen om företagshälsovård ( 74 3/78), som gärder arbetarskyddsmyndigheten skall vidta,
8476: gavs den 29 september 1978, trädde i kraft om stadgandena i 1agen om företagshälsovård
8477: den 1 januari 1979. I 1agens 2 § förutsattes och med stöd därav utfärdade bestämme1ser
8478: att man genom statsrådets beslut skulle be- inte iakttas. Arbetarskyddsmyndigheten skall i
8479: stämma om företagshä1sovårdens noggrannare dessa fall enligt 15 § tillsynslagen i första
8480: innehåll med beaktande av förhållandena inom hand ge vederbörliga anvisningar för rättelse
8481: oHka branscher och på olika arbetsp1atser samt av bristfälligheterna eller avhjä1pande av miss-
8482: det av dessa förhållanden föranledda behovet förhållandena. Vidare kan, om arbetsgivaren
8483: av företagshä1sovård ävensom til1budsstående tredskas, tillgripas i 15 och 16 §§ tillsynslagen
8484: resurser. stadgade tvångsmedel, dvs. arbetsgivaren kan
8485: Statsrådets bes1ut utfärdades den 14 de- bl.a. förp1iktas att vidta i tillsyns1agen avsedda
8486: cember 1978 (1009/78). Enligt beslutet har åtgärder vid vite eller vid äventyr, att det som
8487: genomförandet av företagshä1sovården uppde- 1ämnats ogjort utförs på hans beskostnad eller
8488: lats branschvis och enligt åtgärder på fyra år. att användningen arv anordning eller a'rbets-
8489: I det första skedet av företagshälsovårdens metod förhindras.
8490: genomförande omfattar verksamheten de mest Enligt erhållen utredning har arbetarskydds-
8491: riskfyllda branscherna, till vi1ka man även styrelsen i syfte att effektivera arbetarskydds-
8492: räknar byggnadsverksamheten. Av byggnads- myndigheternas tillsyns- och handlednings.verk-
8493: arbetena hör husbyggnadsbranschen till det samhet under denna vår tillsammans med andra
8494: första och jord- och vattenbyggnadsbranschen myndigheter som bär ansvar för att 1agen om
8495: till det andra skedet av genomförandet av företagshälsovård genomförs anordnat utbild-
8496: lagen om företagshälsovård. Företagshälso- ningstillfällen för arbetarskyddsinspektörerna.
8497: vården genomförs inom husbyggnadsbranschen Med beaktande av byggnadsbranschens behov
8498: under tiden mellan den 1 augusti 1979 och utreder arbetarskyddsförvaltningen och insti-
8499: den 31 juli 1982 och inom jord- och vatten- tutet för arbetshygien även för närvarande till-
8500: byggnadsbranschen på motsvarande sätt ett år sammans detaljer för de arbetsp1atsutredningar
8501: senare. som avses i 1agen om företagshä1sovård. I
8502: N:o 46 5
8503:
8504: utredningsarbetet använder man sig bl.a. av de med den allmänna utvecklingen inom företags-
8505: erfarenheter som erhållits av motsvarande verk- hälsovården samt främja och utveckla det sam-
8506: samhet i Sverige. arbete som är nödvändigt för förverkligandet
8507: Medicinalstyrelsen och institutet för arhets- av företagshälsovården. Delegationen har i sitt
8508: hygien utarbetar tillsammans anvisningar för arbetsprogram ställt som sin särskilda uppgift
8509: hälsoundersökningar. Anvisningarna är avsedda att följa upp genomförandet av företagshälso-
8510: för hälsovårdspersonalen och i anvisningarna vården inom byggnadsbranschen under inne-
8511: beaktas speciellt de branscher inom vilka er- varande sommar och under hösten. Social- och
8512: farenheterna av genomförandet av företags- hälsovårdsministeriet har dessutom genom ett
8513: hälsovården är ringa. Enligt erhållen utredning beslut av den 3 maj 1979 tillsatt en arbets-
8514: är avsikten att ovan nämnda anvisningar och grupp, vars uppgift är att med bea:ktande av
8515: utredningsarbetet sk:all bli färdiga före augusti ärendets tidigare beredning klarlägga den no-
8516: 1979, då det första skedet av genomförandet tering och uppbevaring av uppgifter om hälso-
8517: av lagen om företagshälsovård inleds ioom undersökning av arbetstagare i kortvariga ar-
8518: byggnadsbranschen. betsförhållanden som avses i 7 § 3 mom. stats-
8519: Utöver det ovan anförda framhåller rege- rådets beslut om företagshälsovård, vilket stad-
8520: ringen att en delegation för företagshälsovård, gats såsom arbetsgivares skyldighet. Arbets-
8521: som verkar i samband med social- och hälso- gruppen kommer att i enlighet med sitt upp-
8522: vårdsministeriet, tillsattes den 1 december drag framlägga sitt förslag tili social- och
8523: 1978. Enligt förordningen den 20 oktober hälsovårdsministeriets beslut i ärendet före
8524: 1978 om delegationen för företagshälsovård den 20 juni 1979.
8525: ( 784/78) åligger det delegationen att följa
8526: Helsingfors den 12 juni 1979.
8527:
8528: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8529:
8530:
8531:
8532:
8533: 087900653X
8534: 1979 vp.
8535:
8536: Kirjallinen kysymys n:o 47.
8537:
8538:
8539: Uitto: Rakennushallituksen Uudenmaan piirirakennustoimiston
8540: työntekijöiden työsuhteiden säilyttämisestä.
8541:
8542:
8543: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8544:
8545: Rakennushallituksen Uudenmaan piiriraken- siin, jotka aiemmin on tehty piirirakennustoi-
8546: nustoimisto on 30. 4. 1979 ilmoittanut irtisano- miston vakituista työvoimaa käyttäen. Edellä
8547: vansa useita kymmeniä vakinaisia rakennusalan mainitun ulkopuolisen työvoiman runsasta käyt-
8548: työntekijöitä, joiden työsuhteet ovat useissa ta- töä rinnan vakituisen työvoiman kanssa ei voida
8549: pauksissa muodostuneet jo varsin pitkäaikaisik- pitää oikeana menettelynä valtion työviraston
8550: si. Samalla kun vakituista työntekijäkuntaa on toiminnassa ja se on myös työehtosopimusten
8551: ryhdytty vähentämään, on kuitenkin samoihin vastaista. Piirirakennustoimiston toimenpiteet
8552: korjaustyökohteisiin otettu lainamiehiä välittä- ovat olleet myös hallituksen 31. 3. 1978 teke-
8553: viltä liikkeiltä työvoimaa. Lainamiehet työsken- män periaatepäätöksen vastaisia. Hallituksen
8554: televät osittain vakituisen työntekijäkunnan päätöksen mukaisella valtion rakennus- ja perus-
8555: kanssa ja ovat piirirakennustoimiston työnjoh- korjaustöiden suunnittelun nopeuttamisella oli
8556: don alaisia. Viime viikkoina töitä on pyritty tarkoitus tukea työllisyyttä.
8557: antamaan lainamiehiä välittäville liikkeille ja Yleisen käsityksen mukaan valtion virastojen
8558: pienurakoitsijoille, joita piirirakennustoimisto päälliköiden ja virkamiesten tulisi erityisen tar-
8559: nimittää laskutyöurakoitsijoiksi. kasti noudattaa työehtosopimuksia sekä työlain-
8560: Uudenmaan piirirakennustoimiston työnteki- säädäntöä. Valtion työvirastojen pitäisi toimin-
8561: jät eivät pidä oikeana työnjohdon menettelyä nassaan tukea työllisyyttä ja olla tiennäyttäjiä
8562: sen jatkuvasti sivuuttaessa omat työntekijänsä sopimusten ja lakien noudattamisessa. Nyt kui-
8563: ja heidän edustajansa. Työnjohdon toimesta on tenkin näyttää siltä, että Uudenmaan piirira-
8564: myös laadittu asiakirjoja vakituisen työntekijä- kennustoimiston johdon taholta on loukattu
8565: kunnan vähentämiseksi ja valikoimiseksi. Täl- ammatillisesti järjestäytyneiden työntekijöiden
8566: laisena asiakirjana voidaan pitää piirirakennus- lakien ja työehtosopimuksien mukaisia oikeuk-
8567: päällikkö Kalevi Puskan 30. 3. 1979 vastuu- sia. Tässä yhteydessä on myös todettava, että
8568: mestateille lähettämää kirjettä, jossa todetaan: eräissä tapauksissa aliurakoitsijalle annettu työ-
8569: "Rakennustyöntekijöiden määräaikaisia työsopi- suoritus on tullut kalliimmaksi kuin mitä se
8570: muksia laadittaessa vastuumestarin on sopimuk- olisi tullut maksamaan omana työnä tehtynä.
8571: seen tarkoin määriteltävä työn kesto ja merkit- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
8572: tävä työsopimukseen työsuhteen alkamis- ja jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8573: päättymispäivä. Allekirjoitettua määräaikaista valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8574: työsopimusta ei saa jatkaa kuin pakottavissa vaksi seuraavan kysymyksen:
8575: tapauksissa ainoastaan yhden kerran. Niissä ta-
8576: pauksissa, joissa rakennustyöntekijän määräai- Tietääkö Hallitus, että rakennushalli-
8577: kaista työsopimusta on jatkettu, ei työsopimus- tuksen Uudenmaan piirirakennustoimis-
8578: ta saa enää jatkaa, jolloin työntekijän työsuhde to on irtisanomassa useita kymmeniä
8579: päättyy viimeistään sopimukseen merkittynä vakinaisessa työsuhteessa olevia työnte-
8580: päivänä." kijöitä antaakseen toimialansa korjaus-
8581: Samanaikaisesti Uudenmaan piirirakennustoi- työt aliurakointiyritysten tehtäväksi, ja
8582: misto on solminut pitempiaikaisia sopimuksia ryhtyykö Hallitus toimiin Uudenmaan
8583: lainamiehiä välittävien liikkeiden kanssa heidän piirirakennustoimiston työntekijöiden
8584: työntekijöidensä saamiseksi korjaustyökohtei- työsuhteiden säilyttämiseksi?
8585: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1979.
8586:
8587: Pauli Uitto
8588: 087900615P
8589: 2 1979 vp.
8590:
8591:
8592:
8593:
8594: E d u s k u n n a n H e r r a P u :he 'm'i e li e H .e;:
8595:
8596: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa leenkin osan rakenriustöistään, la.Skdtyöunikalla,
8597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koska ··:ratkais:taessa töiden; toteuttamismuotoa·
8598: olette 15 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn noudatetaan· valtiova,rainmimsteriön vahvista"
8599: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston maa työjärjestystä; jönka mukaarr:valtion ·'raken:~
8600: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- nustyo .r.arihetaan urakoitsijan· ~uoritettavaksi;:
8601: edustaja Pauli Uiton näin kuuluvasta kirjalli- milloin. tämibtyön teettämistapar harkitaan. val~:
8602: sesta kysymyksestä n: o 47: tiolle · edulliseksi· sekä' siihen muutöin ovat' edel'-'
8603: lytykset olemassa; Laskutyöur:akoiden. ·osuus •un\
8604: Tietääkö Hallitus, että rakennushalli- ollut ·kuluvana 'VUonna•. noin· kuusii, prosenttia'
8605: tuksen Uudenmaan piirirakennustoimis- piirirakennustoimiston/ikoko korjaust0imin1ustlt.'
8606: to on irtisanomassa useita kymmeniä Laskutyöurakoita on suoritettu myös piidraken;.
8607: vakinaisessa työsuhteessa olevia työnte- nustoimistonr omilla' .·työmailht' .t:!dustaen:.;tämä
8608: kijöitä antaakseen toimialansa korjaus- enintään · yhtä kolmasosaa laskutyöurakoiden
8609: työt aliurakointiyritysten tehtäväksi, ja koko määrästlic eli enintään kahta pr06elittrn:
8610: ryhtyykö Hallitus toimiin Uudenmaan kolko korjaustoimirinasta. · ·' ·
8611: piirirakennustoimiston työntekijöiden Kysymyksessä on esitetty; . että pHrirakennus-
8612: työsuhteiden säilyttämiseksi? toimiston työnjohdon toimesta: on myös laadittu•.
8613: · asiakirjoja· vakituisen. •. työntekijäkunnan vähew.
8614: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tämiseksi ja valikoimiseksi. Tällaisena aisiakit-.:
8615: seuraavaa: jana voidaan kysymyksen mukaan pitää ·piil'i.ra"'
8616: Rakennushallituksen ja Uudenmaan piirira" kennuspäällikkö Kalevi Puskan 30.3.1979 'Vas..!
8617: kennustoimiston antaman selvityksen mukaan tuomestateille lähettämää kirjettä; Väitteen·joh-•
8618: piirirakennustoimisto ei ole 30. 4. 1979 ilmoit- dosta on 'todettava •saadurl.selvityksen mukilan;
8619: tanut yhdenkään rakennusalan työntekijän irti- ettei väitetynlaisis; asiakirjoja •ole laadittu ja
8620: sanomisesta niinkuin kysymyksessä väitetään. ettei piiritakennustoi:miston 30:3.1979 vastuu-
8621: Työntekijäkuntaa ei ole vähennetty edes niissä mestateille lähettäm~ä kirjettä myöskään voida
8622: tapauksissa, jolloin määräajaksi palkatun työnte- sellaisen.a .pitää;·Mainittu kirjekoski nimittäin
8623: kijän työsuhde on tehdyn työsopimuksen mu- rakennustyöntekijöiden määräafkaisia. sopimuik•'
8624: kaan lakannut. Selvityksen mukaan Uudenmaan sia, ei toistaiseksi .voimassa. olevia sopimuksia;'
8625: piirirakennustoimistosta on 30. 3. 1979 jälkeen jotka määrittelevät vakinaisen työntekijälrn,nnan
8626: lähtenyt yhteensä seitsemän työntekijää. Näistä aseman. ·Kirje· on vääririymmä:rtämisen ·• välttä•'
8627: neljä on eronnut omasta pyynnöstään, kahden miseksi korvattu 10. 5.1979 .päivätyllä•tn1della:
8628: määräaikainen työsuhde on päättynyt ja yksi kirjeellä. T:ässä yhteydessä voidaan todeta/ että
8629: työntekijä on siirtynyt vanhuuseläkkeelle. piirirakennu:St:oimistblla: •ori 0lmvå :mahdollisuuS:
8630: · Piil:irakenrmstoimisto ei· selvityksen. mukaan tehtävistään johtovaan työvoimån' säätelyyn, joik
8631: ole käyttänyt:~työvoiman rekrytoinnissa.·:työvoi- loin on tarkoituksenmuk!lista palkata työhuip"i
8632: maa hankkivia liikkeitä, eikä sillä .niin:muodoin pujen ta&aamiseksi työvoirnäå mää;äajaksi; · ,·.
8633: ole•ollut työmailla ns~ . lailiamiehiä,;~ Todettakoon ·'·,Edelleen; kysymykstl!ssä• on esitetty~ elltä pihli<<'
8634: myös· eitä:.:Suomefr RakennusteollisuusWton ja rakertnustmrm.istoh' . :·:tbfuienpiteet•..i•'Ovat''>::QHeet;
8635: Rakennustyöläisten:•liitori.•:26.,5~ 1J9:7;7.)ulkopuo- my&•·llalUtuk~en/3hc:3:•,t9:~S,tekemirr"peHaater:
8636: lisen työvoiman käytöstä tehdyn sopimuksen päätöksen v~st!lisia ... Tämän ·. johdosta •vpjdaan
8637: mukaan on sovittu ns. lainamiesten käytön todeta) ebtir:•pi1tit~k'enffiM:oiblis~onr1vnriJ.e! syk-
8638: rajoittamisesta, ei lopettamisesta. Sen sijaan pii- .. synä laatimassa vuosia 1979-80 koskevassa
8639: rirakennustoimisto on teettänyt ja teettää edeVJ suoohitelmassa on avainalueena ollut työllistä-
8640: N:o 47 3
8641:
8642: misedellytysten parantaminen. Tähän pyntaan tävän ennalta laaditun kustannusarvion niissä
8643: muun muassa laatimalla peruskorjattavasta kiin- tapauksissa, joissa työ suoritetaan ns. omana
8644: teistökannasta riittävän pitkälle vietyjä suunni- työnä.
8645: telmia. Tällä hetkellä Uudenmaan piiriraken- Edellä esitettyyn viitaten on katsottava, että
8646: nustoimistolla onkin suunnittelutehtäviä yli sen Uudenmaan piirirakennustoimiston johto on toi-
8647: suorituskyvyn. minnassaan noudattanut työlainsäädäntöä ja työ-
8648: Vielä kysymyksessä on todettu, että eräissä ehtosopimuksia. Piirirakennustoimisto ei ole ol-
8649: tapauksissa aliurakoitsijalle annettu työsuoritus lut eikä ole irtisanomassa vakinaisessa työsuh-
8650: on tullut kalliimmaksi kuin mitä se olisi tullut teessa olevia rakennusalan työntekijöitään. Uu-
8651: maksamaan omana työnä tehtynä. Vastaukse- denmaan piirirakennustoimisto pyrkii muutta-
8652: naan tähän piirirakennustoimisto on ilmoitta- maan organisaatiotaan sisäisin muutaksin ny-
8653: nut, ettei se tunne yhtään rakennushanketta, kyistä työllistämiskykyisemmäksi suuntaamaila
8654: jonka voitaisiin osoittaa tulleen urrukoitsijan työ- toimintaansa nykyistä enemmän rakennuttami-
8655: nä kalliimmaksi kuin omana työnä. Sensijaan seen pitäen kuitenkin tästä huolimatta palve-
8656: voidaan todeta, että rakennushankkeiden lo- luksessaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuh-
8657: pulliset kustannukset näyttävät helpommin ylit- teisiin jo pailikatut työntekijänsä.
8658: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1979.
8659:
8660: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
8661: 4 1979 vp.
8662:
8663:
8664:
8665:
8666: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8667:
8668: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen utlånad arbetskraft, inte om att upphöra an-
8669: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vända sådan arbet~kraft. Däremot har dis-
8670: av den 15 maj 1979 tili vederbörande medlem triktsbyggnadsbyrån låtit, och låter a'L1tjärrnt, ut-
8671: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman föra en del av sina byggnadsarbeten såsom
8672: Pauli Uittos skriftliga spörsmål nr 4 7, som arbetsentreprenad mot räkning, emedan man
8673: följer: vid avgörandet av hur arbetena skall utföras
8674: Är Regeringen medveten om att Ny- iakttar den av finansministeriet fastställda ar-
8675: laoos distdktsbyggnadsbyrå, viiken lyder betsordningen, enligt viiken statens byggnads-
8676: under byggnadsstyrelsen, ämnar säga arbeten ges tili entreprenör såvida detta sätt
8677: upp flera tiotal arbetstagare i ordinarie att utföra arbetet prövas vara förmånligt för
8678: arbetsförhållande för att i stället uppdra staten samt övriga förutsättningar är för han-
8679: reparationsarbeten inom sitt verksam- den. Under innevarande år har andelen arbets-
8680: hetsområde åt underentreprenörsföretag, entreprenader mot räkning utgjort ca 6 % av
8681: och distriktsbyggnadsbyråns hela reparationsverk-
8682: ämnar Regeringen vidta åtgärder för samhet. Arbetsentreprenader mot räkning har
8683: att bibehålla arbetsförhållandena vid utförts även på distriktsbyggnadsbyråns egna
8684: Nylands distriktsbyggnadsbyrå? arbetsplatser och utgjort högst en tredjedel av
8685: hela antalet arbetsentreprenader mot räkning
8686: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- eller högst 2 % av hela reparationsverksam-
8687: samt anföra följande: heten.
8688: Enligt utredning från byggnadsstyrelsen och I spörsmålet anförs att på åtgärd av dis-
8689: Nylands distriktsbyggnadsbyrå har distrikts- triktsbyggnadsbyråns arbetsledning även har
8690: byggnadsbyrån, i motsats tili vad som påstås uppgjorts skrivelser rörande en minskning och
8691: i spörsmålet inte 30. 4. 1979 meddelat om upp- utväljande av den ordinarie arbetstagarkåren.
8692: sägning av en enda arbetstagare inom byggnads- En dylik skrivelse är enligt spörsmålet den,
8693: branschen. Arbetstagarkåren har inte minskats som distriktsbyggnadschefen Kalevi Puska 30.
8694: ens i sådana fa11, då för viss tid anstä:E.d arbets- 3. 1979 sände tili de ansvariga mästarna. Med
8695: tagares arbetsförhållande upphört enligt det in- anledning av påståendet måste på basen av vad
8696: gångna arbetsavtalet. Enligt utredningen har som utretts konstateras, att dylika skrivelser
8697: sammanlagt sju arbetstagare lämnat Nylands inte avfattats och att inte heller den skrivelse
8698: distriktsbyggnadsbyrå efter 30. 3. 1979. Av des- som distriktsbyggnadsbyrån 30. 3. 1979 sänt
8699: sa har fyra avgått på egen begäran, i två fall tili de ansvariga mästarna kan anses vara en
8700: har för viss tid ingånget arbetsavtal upphört sådan. Sagda skrivelse gällde nämligen på viss
8701: medan en arbetstagare avgått med pension. tid ingångna avtal angående byggnadsarbetare,
8702: Enligt vederbörande utredning har distrikts- inte avtal ingångna att gälla tillsvidare, vilka
8703: byggnadsbyrån vid rekryteringen av arbetskraft bestämmer den ordinarie arbetstagarkårens ställ-
8704: inte anlitat företag som anskaffar arbetskraft, ning. Skrivelsen har för undvikande av miss-
8705: varför den på sina arbetsplatser inte haft s.k. förstånd ersatts med en 10. 5. 1979 daterad
8706: utlånad arbetskraft. Det kan även konstate- ny skrivelse. I detta sammanhang kan konsta-
8707: ras, att man enligt det mellan Finlands Bygg- teras, att disriktsbyggnadsbyrån inom ramen
8708: nadsindustriförbund och Byggnadsarbetarför- för sina uppgifter bör ha möjlighet att företa
8709: bundet 26. 5. 1977 ingångna avtalet om anli- reglering av arbetskraften, varvid det för utjäm-
8710: tande av utomstående arbetskraft har överens- ning av arbetstoppar är ändamålsenligt att an-
8711: kommit om att begränsa användningen av s.k. ställa arbetskraft för viss tid.
8712: N:o 47 5
8713:
8714: 1 spörsmålet har vidare anförts att distrikts- bete än såsom eget arbete. Däremot kan det
8715: byggnadsbyråns åtgärder även har stridit mot konstateras att de slutliga kostnaderna för bygg-
8716: !'egeringens 31. 3. 1978 fattade principbes[ut. nadsprojekt lättare förefaller överskrida på för-
8717: Med anledning härav kan konstateras, att för- hand uppgjorda kostnadskalkyler i fall där arbe-
8718: bättrandet av sysselsättningsförutsättningarna tet utförs som s.k. eget arbete.
8719: varit en central fråga i distriik:tsbyggnadsby- Med hänvisning tili ovanstående måste det
8720: råns senaste höst uppgjorda pian för åren 1979 anses att ledningen för Nylands distriktsbygg-
8721: -80. Denna målsättning vill man förverkliga nadsbyrån i sin verksamhet följt arbetslagstift-
8722: bl.a. genom att uppgöra tillräckligt långtgående ningen och kollektivavtalen. Distriktsbyggnads-
8723: planer i fxåga om det fastighetsbestånd som byrån har inte sagt upp och kommer inte att
8724: skall grundrepareras. För närvarande har Ny- säga upp sina inom byggnadsbranschen verk-
8725: lands distriktsbyggnadsbyrå ett större antal samma arbetstagare i ordinarie arbetsförhållan-
8726: planeringsuppgifter än dess kapacitet räcker tili de. Nylands distriktsbyggnadsbyrå strävar till
8727: för. att utveckla sin organisation i sysselsättnings-
8728: 1 spörsmålet har vidare konstaterats att det främjande riktning medelst interna förändring-
8729: i vissa fall blivit dyrare att anlita underentre- ar och genom att i: srtörre utsträckning än för
8730: prenörer än att utföra motsvarande arbete så- närvarande inrikta sin verksamhet på att ge ut
8731: som eget arbete. Såsom svar på detta har dis- byggnadsarbeten på entreprenad, likväl så, att
8732: triktsbyggnadsbyrån meddelat, att det inte kän- den inte säger upp arbetstagare som anställts i
8733: ner tiili ett enda byggnadsprojekt som kan på- arbetsförhållanden ingångna att gälla tillsvidare.
8734: visas ha blivit dyrare såsom entreprenörsar-
8735: Helsingfors den 6 juni 1979.
8736:
8737: Finansminister Ahti Pekkala
8738:
8739:
8740:
8741:
8742: 087900615P
8743: 1979 vp.
8744:
8745: Kirjallinen kysymys n:o 48.
8746:
8747:
8748:
8749:
8750: Anna-Liisa Jokinen ym.: Turun lähiliikenteen supistusten estämi-
8751: sestä.
8752:
8753:
8754: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8755:
8756: Kehitys valtionrautateillä ja sen lähiliiken- sevat rautatien varressa, joten mahdollisuudet
8757: teen supistaminen ovat suuresti huolestuttaneet liikenteen kannattavuuden parantamiseksi ja
8758: sekä rautateitä tarvitsevia että VR:n henkilö- liikenteen lisäämiseksi Turun kaupungin ym-
8759: kuntaa. Näistä kysymyksistä on yritetty neu- päristössä olisivat erittäin suotuisat.
8760: votella selostaen sellaisia olennaisuuksia kuten Tämän päivän yhä vakavarumat voimatalou-
8761: liikennetarvetta ja henkilövähennysten vaiku- den ja erityisesti pohto- ja voiteluaineiden
8762: tuksia. VR:n vastuullinen ja johtava henkilöstö saannin näkymät varoittavat valtionrautateillä
8763: ei näitä kuitenkaan ole käsittääksemme ottanut edelleenkin esiintyvästä leväperäisyydestä ja
8764: lainkaan vakavaan pohdintaan. piittaamattomuudesta liikennemuodon kehittä-
8765: Henkilövähennykset ovat jopa aiheuttaneet miseen. Maan hallituksen olisikin tarpeen pu-
8766: sekä turvallisuuden vaarantumista että palvelun reutua jatkuvasti ilmeneviin, taideliikenteen ke-
8767: huonontumista. Varsinais-Suomen Maakuntaliit- hittämistä jarruttaviin ja palvelutasoa heiken-
8768: to ja muut lähiliikenteen supistamisesta huoles- täviin ilmiöihin.
8769: tuneet ovat toistuvasti vedonneet asian korjaa- Edellä esitettyihin perusteisiin ja valtiopäivä-
8770: miseksi. Rautatiehallitus puolestaan väittää näi- järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8771: tä liikennemuotoja kannattamattomiksi vähäis- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8772: ten matkustajamäärien vuoksi. Rautatiet ovat vastattavaksi kysymyksen:
8773: kuitenkin osin itse olleet vaikuttamassa pai-
8774: kallisliikenteen heikkenemiseen. Ensin aikatau- Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Turun
8775: lut on muutettu sellaisiksi, että ne eivät lain- lähiliikenteen supistusten estämiseksi ja
8776: kaan sovi työssä käyville tai opiskeleville. VR:n palveluja tässä liikenteessä arve-
8777: Näin on saatu aikaan tilastoja, jotka sitten to- luttavasti heikentäneen suuntauksen
8778: distavat liikenteen kannattamattomuuden. Ai- korjaamiseksi, missä aikataulumuutosten
8779: katauluista ei ole neuvoteltu VR:n henkilö- tuottamilla harhaisilla matkustajamäärä-
8780: kunnan ja rautateillä matkustavien kanssa. Kui- tiedoilla on osuutensa?
8781: tenkin Turun useat suuret asuma-alueet sijait-
8782: Helsingissä 15 paivänä toukokuuta 1979.
8783:
8784: Anna-Liisa Jokinen Lauri Palmunen Paula Eenilä
8785: Jacob Söderman Reino Breilin Heli Astala
8786: Heikki Perho Ensio Laine Ilkka Kanerva
8787:
8788:
8789:
8790:
8791: 087900668D
8792: 2 1979 vp.
8793:
8794:
8795:
8796:
8797: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8798:
8799: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa liikenne po. junille on taysm olemassa eikä
8800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, junien heikkoa käyttöä tässä tilaisuudessa edes
8801: olette 15 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn yritetty asettaa kyseenalaiseksi asianosaisten ta-
8802: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston holta.
8803: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Liikennemuotona kiskoliikenne tarvitsee ti-
8804: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu- heää asutusta saadakseen riittävän matkustaja-
8805: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 48: pohjan paikallisliikenteelle. Tämä puolestaan
8806: edellyttää nykyoloissa kaavoituksellisia toimen-
8807: Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Turun piteitä kunnilta, jotka voivat keskittää asutusta
8808: lähiliikenteen supistusten estämiseksi ja ja työpaikkoja ratojen varsille. Tässä suhteessa
8809: VR:n palveluja tässä liikenteessä arve- pääkaupunkiseudulla on eräin paikoin onnis-
8810: luttavasti heikentäneen suuntauksen tuttu varsin hyvin. Turun kaupungin ja sen
8811: korjaamiseksi, missä aikataulumuutosten lähikuntien kaavoitukselliset ratkaisut eivät kui-
8812: tuottamiUa harhaisilla matkustajamäärä- tenkaan ole olleet omiaan ohjaamaan voimak-
8813: tiedoilla on osuutensa? kaita matkustajavirtoja rautateille. Kun vielä
8814: otetaan huomioon yksityisautokannan voimakas
8815: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kasvu ja linja-autoliikenteen kilpailu, niin voi-
8816: vasti seuraavaa: daan todeta, että paikallisliikenteessä on ta-
8817: Toukokuun 27 päivänä alkaneen aikataulu- pahtunut sitä suuruusluokkaa oleva matkusta-
8818: kauden alusta lukien lakkautettiin viime syk- jakato, että suoritettuihin supistuksiin on vält-
8819: synä ja talvena käytyjen neuvottelujen tulok- tämättä jouduttu.
8820: sena 14 Helsingin seudun ulkopuolisen pai- Kysymyksen perusteluissa esitetty käsitys,
8821: kallisliikenteen junaa. Näiden joukossa on ra- että aikatauluja olisi muutettu käyttäjille sopi-
8822: taosan Turku-,-Paimio liikenne kokonaisuudes- mattomiksi, on torjuttava, koska Paimion ju-
8823: saan. Turussa viime vuoden marraskuussa asian- nien aikataulut ovat vuosikymmeniä pysyneet
8824: omaisille viranomaisille ja järjestöille pidetyssä lähes paikallaan sovitettuina työpaikkojen ja
8825: informaatiotilaisuudessa todettiin, että korvaava koulujen toiminta-aikojen mukaisiksi.
8826: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1979.
8827:
8828: Liikenneministeri Veikko Saarto
8829: N:o 48 3
8830:
8831:
8832:
8833:
8834: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8835:
8836: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen helt ersätter ifrågavarande tåg existerar, och
8837: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- de herörda parterna ifrågasatte vid detta tili-
8838: velse av den 15 maj 1979 tili vederhörande fälle inte ens den ringa användningen av tågen.
8839: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Den spårhunda trafiken hehöver som trafik-
8840: jande av riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen form tät hosättning för att få ett tillräckligt
8841: m. fl. undertecknade spörsmål nr 48: stort passagerarunderlag för lokaltrafiken.
8842: Detta å sin sida förutsätter under nuvarande
8843: Vilka åtgärder vidtar Regeringen i förhållanden planläggningsåtgärder av kommu-
8844: syfte att förhindra inskränkningarna i nerna, vilka kan koncentrera hosättning och
8845: fråga om Aho lokaltrafik samt i syfte arhetsplatser längs hanorna. I detta avseende
8846: att avhjälpa den tendens tili försämring har man på vissa platser i huvudstadsregionen
8847: av statsjärnvägarnas service som ägt lyckats rätt väl. Aho stads och dess grann-
8848: rum i fråga om denna trafik, och he- kommuners planläggningslösningar har dock
8849: träf.fande viiken de vilseledande upp- inte varit ägnade att styra några större passa-
8850: gifterna om passagerarantal som de gerarströmmar tili järnvägarna. När man ytter-
8851: ändrade tidtahellerna åstadkommit har ligare heaktar det starkt ökade heståndet av
8852: sin andel? privathilar och konkurrensen med husstrafiken,
8853: kan man konstatera, att det inom lokaltrafiken
8854: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skett ett passagerarbortfall av den storleksord-
8855: samt anföra följande: ningen, att de vidtagna inskränkningsåtgärder-
8856: Räknat från hörjan av den tidtahellsperiod na visat sig oundvikliga.
8857: som vidtog den 27 maj indrogs såsom resultat Den i motiveringen tili spörsmålet anförda
8858: av förhandlingar som frödes förra hösten och uppfattningen, att tidtahellerna skulle ha änd-
8859: vintern 14 tåg i lokaltrafik utanför Helsingfors. rats så att de hlivit olämpliga för passagerarna
8860: Tilidem hör trafiken på handelen Aho-Pemar måste tilihakavisas, eftersom tidtahellerna för
8861: i sin helhet. Vid en information i novemher Pemar-tågen under årtionden varit i stort sett
8862: förra året för vederhörande myndigheter och desamma, anpassade tili arhetsplatsernas och
8863: organisationer konstaterades, att trafik som skolornas verksamhetstider.
8864: Helsingfors den 12 juni 1979.
8865:
8866: Trafikminister Veikko Saarto
8867: Kirjallinen kysymys n:o 49.
8868:
8869:
8870:
8871:
8872: • ,. ·~ '~ -· . ., "' . " tr. :.•
8873: L ~··•... ... · . >, ._ ._ ~-·. '·
8874:
8875: ~~ ·.·' ., : ' :: :-·, l ::. :· ~' .. -~-
8876: Ed u s kunnan He r r;a -P u:;he m·i e'lt.e-ll>e:.
8877:
8878: ·· Vuoriria 1975 on säädetty laki pal~ ja pelas- .Pii~irioohoOjajärjeste~ä :on tkui~enkin ylivoi-
8879: 'tustoimesta. Tarvittavat asetukset suurimmalta .1t1aisesti hålvempi· jkuin- kurntallistettu · nuohous-
8880: .Osalta· ori· tehty .. ·Kuitenkin riuohoustoimen. mai- toimi. Tämän vuoksi C'ei ole paikiillaan turhan
8881: ta välttämätön asetus on låatimatta. .byrokratia,n. luominen. nuoho'Uk~~n järjestämi-
8882: Vaikuttaa siltä, että jarruttamalla riuohous- sessil. · ' .· · · ·: · .. . .· _ ' · ·
8883: asetuksen aikaansaamista hallitus pyrkii pakot- .. Edellä. olevåän vlitateÅ esitän .kunnioittavasti
8884: tamaan kunnat nuohoustoimen kunnallistami- valtiopäiväjärjestyksen· 37 S:n 1 momentin no-
8885: . seen joka kunnassa eli tällä jarrutuksella vai- jalla valtioneuv,os~qp asiapomaisen jäsenen vas-
8886: keutetaan ·ratkaisevasti piirinuohoojien · asemaa. tattavaksi seuraavan kysym}'itsen:
8887: ·. Kun asetusta ei ole, kunnallinen sopimusval-
8888: tuuskunta neuvottelee hyvin haluttomasti piiri- Aikooko' ja milloin Hallitus antaa
8889: nuohoojien asioista, kun laki lähtee siitä, että " ' a5etukseti .nuohoustöiniesta piirinuohoo-
8890: · taksoista päättää hallitus. . · .. ·· jien aseman turvaamiseksi?
8891: Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1979.
8892:
8893: Urpo Leppänen ·
8894:
8895:
8896:
8897:
8898: ····~ .;,.;,
8899:
8900:
8901:
8902:
8903: ::>,.
8904:
8905:
8906:
8907:
8908: 087900700E
8909: 2
8910:
8911:
8912:
8913:
8914: E d u sk u nn a n Herra P u h e m i e h e 11 e.
8915:
8916: Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa tulisijojen ja savuhormien nuohouksesta sekä
8917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ilmanvaihtohormien puhdistuksesta perittävien
8918: olette kirjeenne n:o 246 bhd.la ;.toukdkutfu lo6 · rOOksujen perusteista.:: Kysymyksessä ei siten
8919: päivänä 1979 lähettänyt v,altioneuvoston asian- ole nimenomaan piirinuohoojien aseman turvaa-
8920: .~l(iseni:lj~ ,,y!lf~t~Y~!'L -kan~dus,taja "~11 ti:ihtääv~ aset~ ja mut1t' roi,menpi~eet,
8921: -~::Mk~oo::~Qr~s,v~-~k~i,seo_ ;kirjat- "~- ~~I.Johoil~tol,men 3$i~nen .Jwito j.a
8922: ~n].{~!~ 9\<9 :4,9 ~: ;,. '·· · - s,iitä . wi.tt~väf, :Qlak,Sl,l~ A$h1n, :· -'ll~hrusteb.l~~
8923: .: ; A'ikdokcf :1•11:. rilö.l.otii: · ·Hallitus antaa ei ole kiinnitetty. vähintäkään huomiota siihen,
8924: oli,siko vallalla kunnallinen vai yksityinen nuo-
8925: ; •;;- ..._...• , .Sf~t.~t;n. O,J!,O~oustoimesta piirinuohoo- housjärjestelmä, vielä vähemmin pyritty nuo-
8926: :~,r;·':::,·,'.'r'j·~:!h.:~:s~m~tt.,t#ä~mt~ksi?_ . .houstoimeti kunnallistamiseen. Sitävastoin on
8927: .' ' .
8928: ·. maksujen suorittajilla eli kiinteistöjen omista-
8929: ·:·:~~~~~~!~~~:>~r~~~j~~~ esitän kunnioit- iilla hyvinkin merkittäviä. näkökohtia asiassa
8930: ·esitettävänään. Nuohoustyötä yksityisinä yrit-
8931: 11-,:~1tiQr,jlt·.,vel~t~.;~m~ta 4 .,p~vänä heinä- täjinä tai muut()in piir.inuohousjärjestelmässä
8932: --k~~~ :,1975;~~tJ.UlJ~p. (559/.75). 24 S:n suorittavien.kannalta. varsinainen pulma on sii-
8933: mukaan trilisi~,.j~c~V-~r.m#."O;Il.-nuohottava ·nä, initen vaitaikunnallisen maksutaksan tulles-
8934: sekä ilmanvaihtohormit puhdistettava sisä- sa voimaan saadaan tasatuksi se merkittävä
8935: asiainministeriön määräysten mukaisesti. Nuo- ero mikä 1;yntyy maksutaksaan. perustuvissa
8936: houksesta ja puhdistuksesta rakennuksen omis- nuohoojien ansiotuloissa toisaalta taajamissa ja
8937: 1tajan on suoritettava maksu asetuksella &iiä<iet-.. ,toisaalta harvaan asutuilla seuduilla. Kunnalli-
8938: 'tävien perusteiden mukaan. · · sen nuohousjärjestelmän kiinteäpalkkaisiin nuo-
8939: Palo- ja pelastustoimen uudistettu lainsäädän- hoojiin ei ratkaisu vaikuta.
8940: tö ja siinä erityisesti valtionosuusjärjestelmä Tästä työmarkkinakysymyksen luontoisesta
8941: on antanut Sisäasiainministeriölie runsaasti työ- seikasta ovat alan järjestöt Kunnallisten työn-
8942: tä. Erityisen kiireellisinä on ministeriössä pidet- tekijäin ja viranhaltijain liitto KTV sekä Suo-
8943: ty nihä asioita ja kysymyksiä, joista ei ollut men nuohoojamestarien liitto kunnallisen sopi-
8944: lainkaan ohjeita olemassa tai joista annetut musv·altuuskunnan johtokunnalle 15. 1. 1979
8945: aikaisemmat ohjeet ikumoutuiv-at ilman ylimeno- jättämässään yhteisessä kirjelmässä edellyttä-
8946: kautta. Nuohous ja puhdistus enempää kuin neet, "että nämä kysymykset selvitetään ennen-
8947: niistä peri:t-tävät maksutkaan eivät kuulu tähän tkuin ministeriön ja valtioneuvoston toimesta
8948: asiaryhmään, vaan ov-at niistä annetut aikai. annetaan uudet ohjeet ja vahvis.tetaan maksu-
8949: semmat säännökset ja määräykset voimassa, asetus". Sisäasiainministeriö ei ole tahtonut
8950: kunnes asia on uudelleen järjestetty. vaikeuttaa meneillään olevia neuvotteluja.
8951: Sisäasiainministeriössä on valmisteltu pitkälle Työryhmässä on ministeriön ja edellä mai-
8952: kehitetyt luonnokset ministeriön päätöksiksi nittujen järjestöjen lisäksi edustettuna Suomen
8953: nuohous- ja puhdistusohjeista sekä nuohous- Kiinteistöli1tto.
8954: ja puhdistuskerroista samoin kuin asetukseksi
8955: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
8956:
8957: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8958: N:o 49 3
8959:
8960:
8961:
8962:
8963: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8964:
8965: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen här inte uttryckligen fråga om någon förord-
8966: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri- ning som vore avsedd att säkerställa just dist-
8967: velse nr 246 av den 16 maj 1979 tili veder- riktssotarnas ställning, eller om andra åtgärder
8968: börande medlem av statsrådet översänt avskrift i detta syfte, utan det rör sig om ett behörigt
8969: av följande av riksdagsman Leppänen ställda handhavande av sotningsväsendet och om av-
8970: skriftliga spörsmål nr 49: gifterna härför. Vid sakens beredning har
8971: ingen som helst uppmärksamhet fästs vid
8972: Ämnar Regeringen, och i så fall när, frågan huruvida sotningssystemet skulle kom-
8973: ge en förordning om sotningsväsendet ma att vara kommunalt eller privat, än ·mindre
8974: till säkerställande av distriktssotarnas har någon överföring av sotningsväsendet till
8975: ställning? kommunerna eftersträvats. Däremot har de
8976: som betalar avgiftema, dvs. fastighetsagarna,
8977: Som svar på detta spör.smål får jag vörd- synnevligen betydelsefulla synpunkter att anfö-
8978: samt anföra följande: ra i sammanhanget. För dem som utför sot-
8979: Enligt 24 § lagen den 4 juli 1975 om ningsarbete i egenskap av enskilda företagare
8980: brand- och räddningsväsendet ( 5 59/7 5) skall eller eljest inom ramen för distriktssotnings-
8981: eldstäder jämte rökkanaler sotas och luftväx- systemet, består det egentliga problemet i hur
8982: lingskanaler rengöras i enlighet med av minis- det blir möjligt att när en riksomfattande taxa
8983: teriet för inrikesärendena utfärdade bestäm- för avgifterna träder i kraft jämna ut den
8984: melser. Byggnads ägare skall för sotning och stora &killnad som uppstår mellan sotarnas på
8985: rengöring erlägga avgift enligt grunder, varom avgiftstaxan baserade inkomster i tätorter å
8986: stadgas genom förordning. ena sidan och i glesbygder å andra sidan.
8987: Den reviderade lagstiftningen om brand- Avgörandet berör inte sotare med fast lön,
8988: och räddningsväsendet, och inom denna särskilt vilka arbetar inom det kommunaJ.a sotnings-
8989: systemet med statsandelar, har gett ministeriet väsendet.
8990: för inrikesärendena mycket arbete. Särskilt När det gäller denna angelägenhet, som
8991: brådskande har ministeriet ansett de angelä- har karaktären av en avbetsmarknadsfråga,
8992: genheter och frågor vara, om vilka inga anvis- har organisationerna i branschen, dvs. Kommu-
8993: ningar alls har funnits eller beträffande vilka nala avbetarnas och tjänsteinnehavarnas För-
8994: de anvisningar, som hade utfärdats tidigare, bund KAT samt Suomen nuohoojamestarien
8995: upphävdes utan någon övergångstid. Varken liitto benämnda sotarmästarförbund, i en ge-
8996: sotning eller rengöring hör, lika litet som av· mensam skrivelse, viiken de 15. 1. 1979 över-
8997: gifterna för dem,- till denna grupp av frågor, lämnade till kommunala avtalsdelegationetliS
8998: utan de ·stadganden och föreskrifter som tidi- direktion, meddelat att de förutsätter "att
8999: gare har utfärdats om dem gäller tills saken dessa frågor utreds innan nya anvisningar ut-
9000: har omreglerats. färdas genom ministeriets och statsrådets
9001: Vid ministeriet för inrikesärendena har utar- försorg och förordningen om avgifter stad-
9002: betats långt hunna utikast till ministeriebeslut fästs". Minisoteriet för indkesär·endena har inte
9003: om anv1sningar för sotning och rengör1ng samt velat försvåra de pågående förhandlingarna.
9004: om sotnings. och rengödngsturer och till för- I arbetsgruppen är Firrlands Fastighetsför-
9005: ordning om sotning av eldstäder och rökka- bund företrätt tillsammans med nrinisteriet
9006: naler samt om grunderna för avgifter för och de ovannämnda organisationerna.
9007: rengöring av luftväxling.skanaler. Det är m.a.o.
9008: Hels1ngfors den 19 juni 1979.
9009:
9010: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
9011: ..... ;,.'""";, .:..
9012:
9013:
9014:
9015:
9016: ·.<·.
9017:
9018:
9019:
9020:
9021: !:,
9022: ....
9023: ·
9024:
9025:
9026:
9027:
9028: '. ~ ·..
9029:
9030: ., ...
9031: 1979 vp:
9032:
9033: Skriftligt sPörsmål nr 50. ('. ~
9034:
9035:
9036:
9037:
9038: Zilliactis :m. fl.: Om enhetliga åldersgränser i social- och skatte-
9039: lagstiftningen.
9040:
9041:
9042:
9043:
9044: Det har visat sig att begreppet barn är en dylik reform för,verklig~tS; .·vor.e. den•: ålders-
9045: synnerligen brokigt i vår lagstiftning. Senast gräns på 18 år, • som fråri .första.: hÖJ:j~; @ tagiJ;§·
9046: var det Delegationen för jämlikhetsärenden i arbetspensiorislagstiftningen,,•. på • yäg,, -att; ;;\}1~
9047: som fäste statsrådets uppmärksamhet vid detta allmän i Jagstiftningen;, Båda:-•ov!ln.flämnda .. &o~;
9048: missförhållande. Sålunda är t. ex. enligt den stanser och underteeknad:e ahser 1\tt· Jieformm.-
9049: allmänna familjepensionslagen en 16-åring inte vore utan tviveLägnad. att JclarH(gga situatiot)W
9050: mera barn. Enligt skattelagstiftningen är grän- och avskaffa konHikter' .eme&an:.den,:,}u ~skylle'
9051: sen 16 år; olycksfallsförsäkringen talar om 17 berÖra en åldetsgtupp,; SOffi.: ;i;;N~i't\ Sall}b~
9052: år och trafikförsäkringen igen om 18 år. Likaså i många avseenden "fltller: emellanF"<>Jika sysj
9053: är det känt att den allmänna 1äroplikten upp- tem. :. · ._,;,:->·:·• ''~''
9054: hör vid 16 år. Beträffande myndigheter är Med hänvisning tili ·ovlm ·åttf~rd11.' ber...-und~rf
9055: lagstiftningen lika oenhetlig. Enligt sjukför- tecknade att i. den ordn~ >7dd' t®.nt.:crik$~
9056: säkringen kan dagpenning erhållas av 16'----,. dagsordningen föreskrivet ' till ' ;v~)!bpr~e
9057: 64 -åringar, understöd från arbetslöshetskassa medlem av. statsrådet.c få: .ställa· föl.jand~L~spör~
9058: 17 år fyllda och arhetslöshetsersättning från mål: _, ,_,. ,... ,..,,, ., ,_,., \._..,_._c·
9059: staten 16-64 -åringar, rösträttsåldern är 18 år. Har Regeringerl: för :avsikt,~an:;förchc
9060: Delegationen för jämlikhetsärenden har anfört, hetliga. den skattti:: oclJ. socialail~s,tift..,
9061: att de åldersgränser den nämnt skall förenhet- ning, som gällebbarn så <a1lt:.:J.8:,fåt:blirr
9062: ligas så, att uppnåendet av 18 års ålder ska utslagsgivande för• ~mtt ,en. ~ persruL -}inte
9063: vara utslagsgivande. Detta bifalls · också av längre anses.~ bal1n?;,, :-;;·.,r '
9064: pensionsskyddscentralen, som anser att ifall
9065: Helsingfors den 15 maj 1979.
9066:
9067: Jutta .·.Zilliacus Henrik Westerland ·.·
9068: Ingvar S. ·Melin Håkan: M~loi . ;;'
9069: Christoffer Taxell Ole Noriba&: ., ,,
9070: Boris Renlund
9071:
9072:
9073:
9074:
9075: 087900701F
9076: 2 1979 vp.
9077:
9078: Kirjallinen kysymys n:o 50. Suomenno~:
9079:
9080:
9081:
9082:
9083: .Zilli~JcuS ym.: Yhtenäisistä ikärajoista sosiaali- ja verolainsäädän-
9084: nössä.
9085:
9086:
9087: Eduskunnan Herra· Puhemiehelle.
9088:
9089: On· osoittautunut, että ·käsite lapsi on· erit- taan, olisi 18 vuoden ikäraja, jonka työeläke-
9090: täin kirjava lainsäädäimössämme. Viimeksi lainsäädäntö on alunalkaen omaksunut, tulossa
9091: tasa-arvoasiain neuvottelukunta kiinnitti valtio- yleiseksi käytännöksi lainsäädännössä. Molem-
9092: neuvoston huomiota tähän epäkohtaan. Siten mat. edellä mainitut virastot sekä allekirjoit-
9093: esim. yleisen perhe-eläkelain mukaan 16-vuo- taneet ovat ·sitä mieltä, että uudistus olisi epäi-
9094: tias ei ole enää lapsi. Verolainsäädännön mu- lemättä omiaan selventämään tilannetta ja pois-
9095: kaan rajana on 16 vuotta; tapaturmavakuutus tamaan konflikteja, koska se koskisi ikäryhmää,
9096: puhuu 17-vuotiaista ja liikennevakuutus taas joka yhteiskunnassamme on monessa suhteessa
9097: 18-vuotiaista. Samoin ·on tunnettua, että ylei- "väliinputoajan" asemassa eri järjestelmissä.
9098: nen oppivelvollisuus lakkaa 16 vuoden iässä. Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
9099: Viranomaisten osalta lainsäädäntö on yhtä epä- tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
9100: yhtenäistä. Sairausvakuutuksen mukaan päivä- neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
9101: rahaa voivat saada 16-64-vuotiaat, apua työt- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9102: tömyyskassaha 17 vuotta täyttäneet ja työttö-
9103: myyskorvausta valtiolta 16-64-vuotiaat, ääni- Onko Hallituksella aikomus yhte-
9104: oikeusikärajana on 18 vuotta. Tasa-arvoasiain näistää lapsia koskeva vero- ja sosiaali-
9105: neuvottelukunta on ehdottanut, että sen mai- lainsäädäntö siten, että 18 vuotta tulee
9106: nitsemat ikärajat yhtenäistettäisiin siten, että olemaan ratkaisevana ikärajana sille,
9107: 18 vuoden täyttäminen olisi ratkaisevaa. Tätä milloin henkilöä ei ole enää pidettävä
9108: puoltaa myös eläketurvakeskus, joka on sitä lapsena?
9109: mieltä, että mikäli tällainen uudistus toteute-
9110: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1979.
9111:
9112: Jotta Zilliacus Henrik Westerlund
9113: Ingvar S. Melin Håkan Malm
9114: Christoffer Taxell Ole Norrback
9115: Boris Renlund
9116: N:o 50 3
9117:
9118:
9119:
9120: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
9121:
9122: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Myös sosiaalilainsäädännössä voimassa olevat
9123: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lasta koskevat ikärajat ovat kehittyneet osittain
9124: olette 15 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn historiallisista, osittain tarkoituksenmukaisuus-
9125: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston syistä. Niissä järjestelmissä, joissa vakuutus-
9126: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tapahtuman johdosta korvataan ansionmene·
9127: edustaja Jutta Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta tystä, kuten esimerkiksi kansaneläke-, sairaus-
9128: kirjallisesta kysymyksestä n:o 50: · vakuutus- ja perhe-eläkejärjestelmässä, lapsen
9129: ikärajan asettaminen 16 vuoteen on varsin pe-
9130: Onko Hallituksella· aikomus yhte- rusteltua. Lähtökohtana näissä, kuten verotuk-
9131: näistää lapsia koskeva vero- ja sosiaali- sessakin on ollut, että oppivelvollisuusikärajan
9132: lainsäädäntö siten, että 18 vuotta tulee päättyessä henkilön on voitu olettaa pystyvän
9133: olemaan ratkaisevana ikärajana sille, ansaitsemaan elatuksensa. Näin on ollut tarkoi-
9134: milloin henkilöä ei ole enää pidettävä tuksenmukaista pitää häntä itsenäisenä vakuu-
9135: lapsena? tettuna. Myös lapsilisän suorittaminen on lo-
9136: petettu tähän ikävuoteen. Muussa sosiaalilain-
9137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- säädännössä olevia 17 tai 18 vuoden ikärajoja
9138: vasti seuraavaa: valittaessa lähtökohtana ilmeisesti on ollut
9139: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 3 §:n huoltosuhteen keston arvioiminen.
9140: mukaan alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, Nykyisen täysi-ikäisyysrajan, 18 vuoden, sää-
9141: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt täminen siksi ikärajaksi, jolloin henkilöä ei
9142: 16 vuotta. Koska yleinen oppivelvollisuusikä- voida enää pitää lapsena, ei kaikissa tapauk-
9143: raja on 16 vuotta, on henkilön oletettu voivan sissa merkitsisi verotuksessa etua. Kotona ole-
9144: tästä lähtien ansaita itse toimeentulonsa. Vero- van alaikäisen lapsen muusta kuin ansiotulosta
9145: velvolliselle myönnetään sekä valtion- että kun- määrätään vero siten, että tulo lisätään hänen
9146: nallisverotuksessa vähennys elättämästään alle vanhempiensa tuloon. Näissä tapauksissa, sa-
9147: 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsen täytettyä 16 moin kuin elinkeinoverotuksessa ja maatila-
9148: vuotta oikeus lapsivähennykseen lakkaa, mutta talouden tuloverotuksessa sovellettavan 14 vuo-
9149: jos lapsi vielä 16 vuotta täytettyään jatkaa den ikärajan korottaminen merkitsisi luonnol-
9150: koulunkäyntiään eikä siten voi ansaita itse ela- lisesti verovelvollisen aseman heikkenemistä.
9151: tustaan, myönnetään verovelvolliselle valtion- Vero- ja sosiaalilainsäädännössä olevien ikä-
9152: verotuksessa koulutusvähennys sellaisesta lap- rajojen yhtenäistäminen ei ole lainsäädännön
9153: sesta, joka ennen verovuoden alkua on täyttä- kehittämisen päätavoite, vaan pyrkimyksenä on
9154: nyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna r,nahdollisimman oikeudenmukaisen lainsäädän-
9155: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saanut nön aikaansaaminen. Tarkoituksenmukainen
9156: säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-, ikäraja on määritettävä kulloinkin tavoiteha-
9157: ammatti-, iltaoppi- tai . oppikoulussa, korkea- van päämäärän ja käytettävien keinojen poh-
9158: koulussa tai muussa niihin verrattavassa oppi- jalta. Vero- ja sosiaalilainsäädäntöä onkin jat-
9159: laitoksessa. Verolainsäädännössä esiintyy vielä kuvasti pyrittävä .kehittämään silmällä pitäen
9160: kolmaskin lasta koskeva ikäraja~ Elinkeinotulon myös sosiaaliavustusten ja verovähennysten yh~
9161: verottamisesta annetussa laissa (360/68) ja teensovittamismahdollisuuksia. Tämän vuoksi
9162: maatilatalouden tuloverolaissa (543/67) ole- kehittämistyössä on myös huolehdittava . siitä,
9163: vien säännösten mukaan verovelvollisen elin- että toisiinsa liittyvien sosiaaliavustusten ja ve-
9164: keinotoiminnassa tai maatilataloudessa : työs- rovähennysten ikärajat eivät aiheetta poikkeaisi
9165: kennelleelle · alle· 14-VU:otiaalle lapselle makset- toisistaan.
9166: tuja palkkoja· ei saa v"2rotuksessa vähentää tu-
9167: lon hankkimisesta ·aiheutuneiM 1ltenoina;
9168: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1979.
9169:
9170: Ministeri Pirkko Työläjärvi
9171: 1979 vp.
9172:
9173:
9174: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
9175:
9176: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen historiska orsaker, delvis av ändamålsenlighets-
9177: anger har Ni, Hetr T alman, med Eder skrivelse skäl. I de system, i vilka inkomstbortfall er-
9178: av den 15 maj 1979 till vederbörande medlem sätts på grund. av försäkringsfall, såsom t.ex.
9179: av statsrådet översänt avskrift av följande av i fråga om folkpensions-, sjukförsäkrings- och
9180: ri~dagsledamot Jut~a Zilliacus m. fl. underteck- familjepensionssystemet, är det. tämligen moti~
9181: nade spörsmål nr 50: verat att upps~älla 16 år som åldersgräns för
9182: barn. Utgångspunkten har härvid, liksom också
9183: Har Regeringen för avsikt att fören~ när det gäller beskattningen, varit att en person
9184: -hetliga den skatte- och sociala lagstift- har förutsatts varaktigt kunna förtjäna sitt
9185: ning, som gäller barn så att 18 år blir uppehälle när gränsen för läropliktsåldern upp-
9186: utslagsgivande för när en person inte nåtts. Det har sålunda ansetts ändamålsenligt
9187: längre anses som barn? att betrakta vederbörande som en självständig
9188: försäkrad. Också utbetalningen av barnbidrag
9189: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- upphör när vederbörande uppnått denna ålder.
9190: samt anföra följande: U tgångspunkten för valet av 17 eller 18 år
9191: -- Enligt 3 § lagen om skatt. på inkomst och som åldersgräns på andra ställen i sociallag-
9192: förmögenhe~ (1043/74) avses med minder-
9193: stiftningen har uppenbarligen varit beräkningen
9194: åtigt barn, sådant barn som före ingången av av den tid ett vårdnadsförhållande varat.
9195: skatteåret icke fyllt 16 år. Eftersom ålders- Om den nuvarande gränsen för myndighets-
9196: gränsen för allmän läroplikt är 16 år, har en äldem, dvs. 18 år, skulle stadgas som den
9197: person ansetts själv kunna förtjäna sitt uppe- åldersgräns vid viiken en person. inte längre
9198: h:älle från Och med ifrågavarande tidpunkt. kan betraktas som barn, skulle detta inte i
9199: Skattskyldig beviljas i såväl ståts- som kom- alla fall innebära en fördel vid beskattningen.
9200: munalbeskattningen avdrag för underhåll av Skatt på annan än förvärvsinkomst för hemma-
9201: bam under 16 år. Efter det barnet fyllt 16 år varande minderårigt barn bestäms på så sätt,
9202: upphör rätten till barnavdrag, men om ·barnet att inkomsten läggs tili föräldrarnas inkomst.
9203: ännu efter fyllda 16 år fortsätter sin skolgång I dessa fall, liksom ocksa när det. gäller nä-
9204: och sålunda ·inte själv kan förtjäna sitt 'uppe- ringsbeskattningen och beskattningen av in-
9205: hälle, beviljas den skattskyldige utbildnings- komst av gårdsbruk, skulle en höjning av den
9206: avdrag vid 'statsbeskattningen för barn som åldersgräns på 14 år, som för närvarande till-
9207: före skatteårets början fyllt 16 men icke 18 lämpas, naturligtvis innebära att den skatt-
9208: år; och som under skatteåret under minst sju skyldiges ställning försämrades.
9209: månaders tid har fått regelbunden och full Ett förenhetligande av åldersgränserna i
9210: undervisning i folk-, grund-, yrkes- eHer afton- skatte- och sociallagstiftningen är inte huvud~
9211: skola ellet i läroverk, högskola ellet annan med målet · för utvecklandet av lagstiftningen, utan
9212: del!) jämförbar · läroanstalt. 1 skattelagstift- ~trävan är att åstadkomma möjligast rättvisa
9213: ningen förekommer ytterligare en tredje ålders- lagstiftning. En ändamålsenlig åldersgräns mås-
9214: gräns som gäller barn. Enligt stadgandena i te bestämmas ·på grundvalen av det huvud-
9215: lagen om beskattning av inkomst av närings- sakliga mål som eftersträvas i va:rt enskilt frtll
9216: verksamhet (360/68) · och inkomstskattelagen ocli de medel som finns att tillgå. Man måste
9217: för gårdsbruk · (543/67) får löner, som den sträva ·tili· att fortgående utveckla skatte- och
9218: skattskyldige utbetalat till sådant eget barn som sociallagstiftningen -med -hänsyn även tili· möj-
9219: inte .fyllt 14 år och som arbetat L den skatt- ligheterna att sammanjämka .socialhidragen och
9220: skyldiges näringsverksamhet ellet- . gårdsbruk, skatteavdragen. Fördenskull måste ~an vid ut-
9221: inte vid beskattningen avdras såsom -~ utgifter vecklingsathetet · också tillse, att åldersgtljnser
9222: för inkomstens förvärvande. för de skatteavdrag och socialbidrag som är
9223: Också åldersgränserna för barn enligt gäl- knutna .• till ~ranclra. inte utan ·'skäl ·avviker
9224: lande sociallagstiftning har tillkommit delvis av från varandra.
9225: Helsingfors den 18 juni 1979.
9226:
9227: Minister Pirkko Työläiärvi
9228: 1979 vp.
9229:
9230: Kirjallinen kysymys n:o 51.
9231:
9232:
9233:
9234:
9235: Pelttari: Tien rakentamisesta Viljakkalan kautta Kuruun.
9236:
9237:
9238: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9239:
9240: Kansanedustaja Matti Raipalan ym. 28 päi- detään tiehanketta erittäin tärkeänä muutenkin
9241: vänä helmikuuta 1962 tekemän toivomusaloit- kuin paikallisesti, koska se antaisi aivan uudet
9242: teen perusteella eduskunta päätti 1 päivänä mahdollisuudet puutavarankuljetusten kannalta.
9243: marraskuuta 1962 lausua toivomuksen, että Toisaalta tieyhteyden toteuttaminen toisi myös-
9244: hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuksen kin aivan uudet mahdollisuudet kulkuyhteyden
9245: tien rakentamiseksi Häijään-Hämeerrkyrön aikaansaamiseen Viljakkalasta ja sen itäpuoli-
9246: tien ja Vaasan-Tampereen tien risteyksen vai- silta alueilta lähimpään talvisatamaan ja yleen-
9247: heilta Viljakkalan kautta Kuruun. Toivomuk- sä Länsi-Suomeen.
9248: sen perusteluissa todettiin tuolloin, että edus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9249: kunnan mielestä puheena olevan tieyhteyden jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9250: parantamisella on liikenteen kannalta erittäin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9251: tärkeä merkitys sekä että tämä tienparannus, vaksi seuraavan kysymyksen:
9252: jota hanketta tien vaikutuspiirissä olevat kun-
9253: nat pitävät ensisijaisen tarpeellisena, olisi saa- Aikooko Hallitus uudelleen suoritut-
9254: tava toteutetuksi. taa tutkimuksen eduskunnan aikanaan
9255: TVL:n Turun piirin toimesta tutkimukset hyväksymän toivomuksen perusteella
9256: suoritettiinkin ja vuoden 1968 aikana valmistui tien rakentamiseksi Häijään-Hämeen-
9257: yleissuunnitelma Kyröskosken-Kyrönlahden- kyrön tien ja Vaasan-Tampereen tien
9258: Kurun tieosuudesta. Tien rakentaminen on jää- risteyksen vaiheilta Viljakkalan kautta
9259: nyt kuitenkin toteuttamatta. Kuruun ja näiden tutkimusten ja suun-
9260: Nyt kysymyksessä olevan tiehankkeen vai- nitelmien perusteella toteuttaa tien ra-
9261: kutuspiirissä olevien Viljakkalan ja Hämeen- kentamisen mahdollisimman pian?
9262: kyrön kuntien sekä elinkeinoelämän taholta pi-
9263: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
9264:
9265: Matti Pelttari
9266:
9267:
9268:
9269:
9270: 087900698C
9271: 2 1979 vp.
9272:
9273:
9274:
9275:
9276: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9277:
9278: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kautta kulkevaan reittiin verrattuna. Kurun ja
9279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Porin välinen yhteys on sen sijaan Parkanoo
9280: olette 17 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kautta yhtä pitkä kuin siitä muodostuisi Hä-
9281: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston meenkyrön kautta. Väli Kuru-Parkano on to-
9282: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sin v1elä huonokuntoinen, mutta sen paran-
9283: edustaja M. Pelttarin näin kuuluvasta kirjalli- taminen ja päällystäminen öljysoralla sisältyy
9284: sesta kysymyksestä n: o 51 : tie- ja vesirakennuslaitoksen toimintasuunnitel-
9285: miin vuoteen 1985 mennessä.
9286: A1kooko Hallitus uudelleen suoritut- Hämeenkyrön-Viljakkalan tie on päällystet-
9287: taa tutkimuksen eduskunnan aikanaan ty ja kohtuullisen hyväkuntoinen, mutta Vil-
9288: hyväksymän toivomuksen perusteella jakkalan-Luhalahden huonokuntoisen soratien
9289: tien rakentamiseksi Häijään-Hämeen- perusparantaminen ja päällystäminen voidaan
9290: kyrön tien ja Vaasan-Tampereen tien toimintasuunnitelmien mukaan toteuttaa vasta
9291: risteyksen vaiheilta Viljakkalan kautta muutaman vuoden kuluttua eli vuosina 1983-
9292: Kuruun ja näiden tutkimusten ja suun- 1984. Viljakkalasta Ylöjärven suuntaan johtava
9293: nitelmien perusteella toteuttaa tien ra- maantie voitaneen päällystää jo tämän ja_ ensi
9294: kentamisen mahdollisimman pian? vuoden aikana. Tämänkin jälkeen jää sekä ky-
9295: symyksessä tarkoitetulle alueelle että laajem-
9296: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maltikin koko maahan niin paljon olemassa ole-
9297: vasti seuraavaa: van tieverkon parantamistoimenpiteitä, ettei
9298: Kuten kysymyksen perusteluissa mainitaan, uuden tieyhteyden rakentaminen välille Hä-
9299: on hankkeesta tehty yleissuunnitelmatasoinen meenkyrö--Kuru ole tie- ja vesirakennushal-
9300: selvitys vuonna 1968. Hanke on kuitenkin jää- lituksen käsityksen mukaan nykyisillä rahoitus-
9301: nyt toteuttamatta kalleuden (pituus n. 25 km näkymillä tarkoituksenmukaista vielä 1980-lu-
9302: ja kustannusarvio n. 25 mmk) sekä suhteellisen vulla. Tällä hetkellä tiedossa oleva tiemäärä-
9303: vähäisen ja etupäässä vain paikallisen liikeoteei- rahojen kehitys ja kaikki edellä mainitut,
9304: lisen merkityksen vuoksi. alueella jo suoritettavat toimenpiteet huomioon-
9305: Tieyhteys Kurun ja Vammalan-Lauttakylän ottaen, liikenneministeriö yhtyy tähän käsi-
9306: alueen välillä lyhenisi hankkeen ansiosta vain tykseen.
9307: 10 % nykyisin käytettävissä olevaan Ylöjärven
9308: Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1979.
9309:
9310:
9311: Liikenneministeri Veikko Saarto
9312: N:o 51 3
9313:
9314:
9315:
9316:
9317: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9318:
9319: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vänds. Däremot är förbindelsen mellan Kuru
9320: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse och Björneborg via Parkano lika lång som den
9321: av den 17 maj 1979 till vederbörande medlem vore via Tavastkyro. Sträckan Kuru-Parkano
9322: av statsrådet översänt avskrift av följande av är visserligen fortfarande i dåligt skick men i
9323: riksdagsman M. Pelttari undertecknade spörs- väg- och vattenbyggnadsverkets verksamhets-
9324: mål nr 51: planer ingår förbättring av vägen och perma-
9325: nentbeläggning av densamma med oljegrus före
9326: Ämnar Regeringen på grundval av en år 1985.
9327: hemställan riksdagen i tiden godkände Vägen Tavastokyro-Viljakkala är permanent-
9328: låta undersöka möjligheterna att bygga belagd och i relativt gott skick, men grundför-
9329: en väg från trakten av korsningen mel- bättringen och permanentbeläggningen av den
9330: lan vägen Häijää-Tavastkyro och i dåligt skick varande grusvägen Viljakkala-
9331: vägen Vasa-Tammerfors via Viljakkala Luhalahti kan enligt verksamhetsplanerna för-
9332: tili Kuru och på basen av dessa under- verldigas först efter några år, dvs. åren 1983-
9333: sökningar och planer förverkliga väg- 84. Den landsväg som leder från Viljakkala i
9334: bygget snarast möjligt? riktning mot Ylöjärvi torde bli permanentbe-
9335: lagd redan under innevarande och inkommande
9336: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- år. Även därefter kommer det inom ifrågava-
9337: samt anföra följande: rande område samt i hela landet att kvarstå så
9338: Såsom i spörsmålets motivering nämns, har många förbättringsarbeten i fråga om det redan
9339: beträffande projektet år 1968 företagits en existerande vägnätet, att det enligt väg- och vat-
9340: undersökning på generalplanenivå. Projektet tenbyggnadsverkets uppfattning utgående från
9341: har likväl förblivit orealiserat på grund av dess de nuvarande finansieringsutsikterna inte ännu
9342: kostsamhet ( längd ca 25 km och kostnadskal- under 1980-talet kommer att vara ändamåls-
9343: kyl ca 25 mmk) samt dess ringa och närmast enligt att bygga en ny vägförbindelse mellan
9344: lokala trafikmässiga betydelse. Tavastkyro och Kuru. Med beaktande av för-
9345: Vägförbindelsen mellan Kuru och området handenvarande utveckling av väganslagen och
9346: Vammala-Lauttakylä skulle i och med samtliga ovannämnda åtgärder som redan kom-
9347: nämnda projekt bli endast 10 % kortare än mer att vidtagas på området, förenar sig trafik-
9348: den rutt via Ylöjärvi som för närvarande an- ministeriet om denna uppfattning.
9349: Helsingfors den 15 juni 1979.
9350:
9351:
9352: Trafikminister Veikko Saarto
9353: 1979 vp.
9354:
9355: Kirjallinen kysymys n:o 52.
9356:
9357:
9358:
9359:
9360: Saukko ym.: Kontiomäen-Taiva1kosiken radan perusparantami-
9361: sesta.
9362:
9363:
9364: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9365:
9366: Maassamme vallitseva ankara työttömyys on taisi työtä myös VR:n junasuoritushenkilökun-
9367: koetellut erityisesti maamme itä- ja pohjoisosia. nalle ja kunnossapito-osastolle, jonka henkilö-
9368: Kostamuksen rakennustöistä huolimatta työttö- kunta on vähentämisuhan alaisena.
9369: myys on ollut erityisesti Kajaanin työvoimapiirin Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
9370: vitsauksena. Tästä johtuen valtiovallan tulisi teh- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
9371: dä kaikki voitavansa työpaikkojen löytämiseksi. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9372: Tällaisia kohteita onkin olemassa. Nyt vaikut- vaksi seuraavan kysymyksen:
9373: taa kuitenkin siltä, että esimerkiksi valtionrau-
9374: tateiden toimesta aikataulumuutaksin ja vuo- Onko Hallitus tietoinen Kontiomäen
9375: rotauluteknisin keinoin vähennetään päinvas- -Taivalkosken radan perusparannuksen
9376: toin parhaillaan 'työpaikkojen määrää. Valtion- kiireellisyydestä, Kainuun työllisyysti-
9377: rautatiet voisivat vaikuttaa hyvin myönteisellä lanteesta sekä siitä uhasta, joka koh-
9378: tavalla Kainuun työllisyystilanteen parantami- distuu Kainuun liikennealueen junasuo-
9379: seen puuttumalla voimakkaaseen vaunupulaan ritushenkilökunnan työpaikkojen vähen-
9380: ja rataverkon peruskunnostamiseen. Tässä työl- tymiseen, ja
9381: lisyystilanteessa olisi esimerkiksi tarkoituksen- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9382: mukaista suorittaa Kontiomäen-Taivalkosken ryhtyä, jotta Kontiomäen-Taivalkosken
9383: radan perusparannus. Tiettävästi suunnittelun radan perusparannustyö saataisiin to-
9384: puolesta tämä hanke olisi toteutettavissa jo teuttamisvaiheeseen jo ensi talvikau-
9385: talvella 1979-80 Hyrynsalmelle saal&a, jolloin tena?
9386: kohde työllistäisi noin 25 työntekijää ja an-
9387: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
9388:
9389: Alvar Saukko Arvo Kemppainen
9390:
9391:
9392:
9393:
9394: 0879006937
9395: 2 1979 vp.
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9401:
9402: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- bruttotonnia vuodessa. Kuljetettava tavara
9403: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- koostuu raakapuusta ja sahatavarasta, joita kul-
9404: mies, olette 17 päivänä toukokuuta 1979 päi- jetettiin v. 1974 230 000 nettotonnia ja v.
9405: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- 1978 183 000 nettotonnia.
9406: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Vaidonrautateillä on tutkittu radan lähivuo-
9407: kansanedustaja A. Saukon ym. näin kuuluvasta sien kehitysnäkymiä, joiden mukaisesti voidaan
9408: kirjallisesta kysymyksestä n:o 52: olettaa puutavarakuljetusten lisääntyvän kor-
9409: keintaan vähäisessä määrin. Myöskään Musta-
9410: On!ko Hallitus tietoinen Kontiomäen vaaran kaivoksen malmikuljetusten aloittamises-
9411: -Taivalkosken radan perusparannuksen ta ei ole minkäänlaista tietoa. Siten radan lii-
9412: kiireellisyydestä, Kainuun työllisyysti- kenteessä ei ole odotettavissa oleellisia muu-
9413: lanteesta sekä siitä uhasta, joka koh- toksia. Radan vähäinen liikenne huomioonot-
9414: distuu Kainuun liikennealueen junasuo- taen voidaan tehdyillä toimenpiteillä ja vuotui-
9415: ritushenkilökunnan työpaikkojen vähen- silla kunnossapitovaroilla nykyinen liikennöinti-
9416: tymiseen, ja taso säilyttää, mikä tyydyttää nähtävissä olevan
9417: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tarpeen.
9418: ryhtyä, jotta Kontiomäen-Taivalkosken Kysymyksessä mainitut henkilökuntavähen-
9419: radan perusparannustyö saataisiin to- nykset ovat johtuneet liikenteen vähenemisestä
9420: teuttamisvaiheeseen jo ensi talvikau- linja-asemien osalta. Kajaanin tavaraterminaa-
9421: tena? lissa taas ovat käsiteltävät tavaramäärät pienen-
9422: tyneet vuodesta 1974 vuoteen 1978 noin
9423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 40 %. Henkilöstön vähennys on näin ollen
9424: vasti seuraavaa: ollut tämän kehityksen seurausta.
9425: Kontiomäen-Taivalkosken radan pituus on Kajaanin asemalla on aikaisemmin ollut ju-
9426: 153 km ja se on kiskotettu K30 kiskoilla ja nasuorittaja läpi vuorokauden. Uuden aikatau-
9427: varustettu soratukikerroksella. Radan heiken- lukauden alusta lukien ei viikonlopulla öisin
9428: tyneen kunnon parantamiseksi aloitettiin v. kulje yhtään junaa ja junasuorittajaa ei täten
9429: 1975 Kontiomäeltä lähtien radan "kevennetty tarvita. Palvelusten saanti ja vartiointi on jär-
9430: perusparannus" työllisyysvaroin, lähinnä radan jestetty eräin vähäisin toimenpitein myös täksi
9431: heikon eteläosan korjaamiseksi. Työ käsitti ajaksi.
9432: pölkkyjen vaihtoa, pölkkyvälin tilientämistä Liikennepoliittisin perustein ja myös kohoa-
9433: sekä lisäsorastusta routimisen poistamiseksi. V. vien energian hintojen vuoksi liikenneministe-
9434: 1978 lopulla oli patannettua osuutta Kontio- riö tähtää rautatieliikenteen lisäämiseen. Tässä
9435: mäeltä lähtien 4 km Hyrynsalmen eteläpuolel- mielessä mm. parhaillaan käydään neuvotteluja
9436: le. Tänä vuonna ei ole vastaavia perusparan- nykyistä joustavammasta rautatiepalvelusten
9437: nusvaroja käytettävissä, eikä myöskään niitä hinnoittelupolitiikasta. Joustavamman liikenne-
9438: ole varattu KTS-suunnitelmissa lähivuosille. politiikan avulla uskotaan erityisesti rautatei-
9439: Suoritetulla kevennetyllä perusparannuksella den tavarakuljetusten lisääntyvän. Tällainen
9440: on varmistettu 17 tonnin akselipainoinen lii- kehitys loisi edellytykset myös henkilöstöpoli-
9441: kenne nopeudella 50 km/h. Henkilöjunien tiikan muuttamiselle henkilökuntaa lisäävään
9442: maksiminopeus Dm-kalustolla on 95 km/h. suuntaan.
9443: Radan liikenteen määrä on nykyään 0,5 milj.
9444: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1979.
9445:
9446: Liikenneministeri Veikko Saarto
9447: N:o 52 3
9448:
9449:
9450:
9451:
9452: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9453:
9454: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ning är 95 km/h. Trafikvolymen på hanan är
9455: a.nger har Ni, Herr Truman, med Eder skri- förnärvarande 0,5 milj. hruttoton per år. Det
9456: velse av den 17 maj 1979 tili vederbörande gods som skall transporteras består av råvirke
9457: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- och sågvara, varav år 1974 transporterades
9458: jande av riksdagsman A. Saukko m.fl. under- 230 000 nettoton och år 1978 183 000 netto-
9459: tecknade spörsmål nr 52: ton.
9460: Statsjärnvägarna har undersökt hanans ut-
9461: Är Regeringen medveten om att vecklingsperspektiv för de närmaste åren och
9462: grundförhättringen av hanan Kontio- de utvisar att man kan förutse högst en ohe-
9463: mäki--Taivalkoski är av hrådskande tydlig okning av trävarutransporterna. Det före-
9464: natur, om sysselsättningsläget i Kajana- ligger inte heller någon vetskap om inledande
9465: land samt det hot om minskning, som av maLmtransporter från Mustavaara gruva.
9466: arbetsplatserna för tågklareringspersona- Sålunda kan man inte vänta sig några väsent-
9467: len inom Kajanalands trafikområde är liga förändringar i trafiken på banan. Med
9468: utsatta för, och heaktande av den ohetydliga trafiken på hanan
9469: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tkan man med redan vidtagna åtgärder och
9470: ta för att grundförhättringsarhetet på årliga underhållsmedel bihehålla den nuvarande
9471: hanan Kontiomäki-Taivalkaski skall trafiknivån, vilket tillfredsställer föreliggande
9472: ilmnna påbörjas redan nästa vintersä- behov.
9473: song? De i spörsmålet nämnda personalminskning-
9474: arna är en följd av minskad trafik för linje-
9475: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- stationernas del. I Kajana godsterminal åter
9476: samt anföra följande: har de godsmängder som skall behandlas mins-
9477: Banan Kontiomäki-Taivalkaski är 153 km kat från år 1974 tili år 1978 med ungefär
9478: lång och den är skenlagd med K30 skenor och 40 procent. Personalminskningen är sålunda en
9479: försedd med grusstödlager. I avsikt att för- följd av denna utvedkling.
9480: bättra den försvagade hanan inleddes år 1975 Kajana station har tidigare haft en tågkla-
9481: och utgående från Kontiomäki en "nedhantad" rerare dygnet runt. Sedan hörjan av den nya
9482: grundförhättring av hanan med sysselsättnings- tidtahellssäsongen passerar inte ett enda tåg
9483: medel, närmast för att reparera banans svaga om nätterna vid veclmslut, varför det inte
9484: södra del. Arhetet omfattade uthyte av syllar, hehövs någon tågklarerare. Men också för
9485: minskning av avståndet mellan syllarna samt denna tid har vakthållning ooh tillgång på ser-
9486: ytterligare hallastering för att eliminera .tjäl- vice ordnats med vissa smärre åtgärder. Av
9487: ning. Vid slutet av år 1978 sträckte sig den för- trafikpolitiska motiv och också på grund av
9488: hättrade delen från Kontiomäki 4 km söder stigande energipris siktar trafikministeriet på
9489: om Hyrynsalmi. Innev:arande år står inte att öka järnvägstrafiken.
9490: motsvarande grundförhättringsmedel tili för- I detta syfte hl.a. underhandlas förnärvaran-
9491: fogande, och de finns inte heller reserverade de en prissättningspolitik för järnvägsservice
9492: i ekonomiplanerna på medellång sikt för de som vore smidigare än den tidigare. Med hjälp
9493: närmaste åren. av en smidigare trafikpolitik tror man att
9494: Med den utförda nedhantade grundförhätt- . särskilt järnvägarnas godstranporter skall öka.
9495: ringen har trafik med 17 tons axeltryck och En sådan utveckling skulle också skapa förut-
9496: en hastighet av 50 km/h blivit säkerställd. sättningar för en ändring av personalpolitiken
9497: Persontågens maximihastighet med Dm-utrust- i en riktning mot ökad personal.
9498: Helsingfors den 11 juni 1979.
9499:
9500:
9501: Trafikminister Veikko Saarto
9502: 1979 vp.
9503:
9504: Kirjallinen kysymys n:o .53.
9505:
9506:
9507:
9508:
9509: Tuovinen ym.: Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten
9510: puutteellisesta työturvallisuudesta.
9511:
9512:
9513: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9514:
9515: Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kai- nostaa syytettä Outokumpu Oy:tä vastaan,
9516: voksilla on muutamien vuosien sisällä tapahtu- vaikka Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri on sitä
9517: nut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. työturvallisuuslain rikkomusten takia vaatinut.
9518: Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin suorittamis- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
9519: sa ko. kaivostarkastuksissa on todettu, ettei järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
9520: työturvallisuuslain määräyksiä ole noudatettu valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9521: eikä tarkastuspöytäkirjoissa mainittuja puut- vaksi seuraavan kysymyksen:
9522: teellisuuksia ole riittävän hyvin korjattu. Tämä
9523: käy ilmi myös työtapaturmien johdosta teh- Onko Hallitus tietoinen Outokumpu
9524: dyistä tapaturmaselostuksista. Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten
9525: Mikäli em. kaivoksissa olisi työsuojelupiirin puutteellisesta työturvallisuudesta ja
9526: antamia korjausehdotuksia tinkimättömästi nou- työturvallisuuslain rikkomisesta, ja jos
9527: datettu, olisi mitä todennäköisimmin useilta on,
9528: vakavilta työtapaturmilta voitu välttyä. mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9529: Myöskään Outokummun piirin nimismies ei ryhtyä työturvallisuuden takaamiseksi?
9530: ole katsonut aiheelliseksi tapaturmien johdosta
9531: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
9532:
9533: Jouko Tuovinen Juhani Raudasoja Olli Helminen
9534:
9535:
9536:
9537:
9538: 087900709R
9539: 2 1979 vp.
9540:
9541:
9542:
9543:
9544: __: ..
9545: : -~· ' .. ~· ..
9546:
9547: Edus'kurinan Herra• Puhemiehelle.
9548:
9549: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa viranomaisen on näissä tapauksissa valvontalain
9550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,. 15 §:n mukaan ensisijaisesti annettava asianmu-
9551: olette 17 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn kaiset ohjeet puutteellisuuksien korjaamiseksi ja
9552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston epäkohtien poistamiseksi. Lisäksi ovat työnan-
9553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- tajan niskoitellessa käytettävissä valvontalain
9554: edustaja Tuovisen ym, näin kuuluvasta kirjalli- 15 ja 16 §:ssä säädetyt pakkokeinot, joita ovat
9555: sesta ky&ymyksestä n:o 53: velvoittava päätös sakko-, teettämis- tai muine
9556: uhkineen sekä käyttökielto.
9557: Onko Hallitus tietoinen Outokumpu Tämän kysymyksen johdosta hankitun selvi-
9558: Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten tyksen mukaan Outokumpu Oy:n Keretin ja
9559: puutteellisesta työturvallisuudesta ja Vuonoksen kaivoksilla on viime vuosina sattu-
9560: työturvallisuuslain rikkomisesta, ja jos nut neljä kuolemaan johtanutta työtapaturmaa,
9561: . on, joissa on saanut surmansa viisi henkilöä. Näistä
9562: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tapaturmista kolme on ollut irtoavien kivien
9563: ryhtyä työturvallisuuden takaamiseksi? aiheuttamia.
9564: Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin työsuojelu-
9565: . Vastauksena kysymykseen esitän. kunnioit- toimisto on Keretin ja Vuonoksen kaivoksilla
9566: .faen seuraavaa: toimittamissaan tarkastuksissa toistuvasti huo-
9567: Työsuojeluvalvontaa koskevat perussäännök- m.auttanut irtoavien kivien aiheuttamasta vaa-
9568: set sisältyvät työsuojeluhallinnosta annettuun rasta. Koska työnantajan toimenpiteet kyseisen
9569: lakiin (57 4/72) ja työsuojelun valvonnasta an- vaaran välttämiseksi eivät osoittautuneet riit-
9570: nettuun lakiin ( 131/7 3) . Työsuojeluhallinto- täviksi, työsuojelutoimisto pyysi työnantajalta
9571: lain mukaan työsu,ojeluviraf1omaisten tehtävänä selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin vaaran
9572: on muun muassa valvoa työsuojelua koskevien vähentämiseksi ryhdytään. Saadussa selvityk-
9573: säännösten ja määräysten noudattamista tar- sessä esitettyjä toimenpiteitä työsuojelutoimisto
9574: kastuksia ja tutkimuksia toimittamalla. Valvon- pitää riittävinä työturvallisuuden takaamiseksL
9575: talaissa on vuorostaan säädetty siitä, miten näi- Mikäli näitä toimenpiteitä ei asianmukaisesti
9576: den säännösten ja määräysten noudattamista on toteuteta, työsuojeluviranomaisen käytettävissä
9577: valvottava ja mihin toimenpiteisiin on ryhdyt- ovat valvontalaissa säädetyt pakkokeinot asian-
9578: tävä, jollei säädöksiä noudateta. Työsuojelu- tilan korjaamiseksi.
9579: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1979.
9580:
9581: Sosiaali- ja terveysminiSiteri Sinikka Luja-Penttilä
9582: N:o 53 3
9583:
9584:
9585:
9586:
9587: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
9588:
9589: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen vederbörliga anvisningar för rättelse av brist-
9590: anger har Ni, Herr Talma:n, med Edrer skrivelse fällighetetn'<l eller avhjälpande av missförhållan-
9591: av den 17 maj 1979 tili vederbörande medlem dena. Vidare kan arbetarskyddsmyndigheten om
9592: av statsrådet översänt avskrift av följande av arbetsgivaren tredskas, tillgripa i 15 och 16 §§
9593: riksdagsman Tuovinen m.fl. undertecknade stadgade tvångsmedel, dvs. bl.a. förplikta ar-
9594: spörsmål nr 53: betsgivaren a:tt vidltaga dessa åtgä,rder vid vire
9595: eller vid äventyr, att det som lämnats ogjort
9596: Är Regeringen medveten om det utföres på ha:ns bekostnad eller att användL
9597: bristande arbetarskyddet vid Outokum- ningen av anordning eller arbetsmetod förhind-
9598: pu Oy:s gruvor Keretti och Vuonos ras.
9599: och om övertu:ädelse av stadgandena i Enligt den utredning som införskaffats med
9600: lagen om skydd i arbete, och om så är anledning av detJta spörsmål ha:r det vid Out~
9601: fallet, kumpu Oy:s gruvor Keretti och Vuonos under
9602: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta de senaste åren .inträffat fyra arbetsolyckor med
9603: för att trygga arbetarskyddet? dödlig utgång, varvid fem personar har om-
9604: kommit. Tre av dessa olycksfall hat förorsakats
9605: Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd- av lösa stenar.
9606: samt anföra följande: .Arbetarskyddsbyltån i Norra Karelens arbe-
9607: Grundstadgandena om tillsynen över arbe- t!arskyddsdistrikt har i samband med inspekti~
9608: tarskyddet ingår i lagen om arbetarskyddsför- nema vid Keretti- och Vuonos-gruvorna upp-
9609: valtningen (574/72) och lagen om tillsynen repade gånger framhållit risken för lösa slt1e:nar.
9610: över arbetarskyddet ( 131/73) . Enligt lagen Emedan arbetsgivarens åtgärder inte har visat
9611: om arbetarskyddsförvaltningen årligger det ar- sig vara tillräckliga för eliminerandbt av nämn-
9612: betarskyddsmyndigheterna bl.a. att utöva till- da risk, har arbeta:rskyddsbyrån av arbetsgi-
9613: syn över att stadganden och bestämmelser a:n- varen begä'rt en utredning om de åtgärder som
9614: gående arbetarskyddet iakttas genom att för- kommer att vidtas i syfte att minska risken.
9615: rält'ta inspektioner och undersökningar. I lagen .Arbeta:rskyddsbyrån anser, att de i utred!ningen
9616: om tillsynen över arbetarskyddet har i sin tur framlagda åtgärderna är tillräckliga för att arbe-
9617: stadgats om hur tillsynen över efterlevnaden av tarskyddet skall kunna tryggas. Såvida dessa
9618: dessa stadga:nden och bestämmelser skall ut- åtgärder inte vidtas i vedrerbörlig ordning, har
9619: övas och vilka åtgärder som skall vidtas om arbeta:rskyddsmyndigheterna med stöd av lagen
9620: stadgandena inte efterlevs. Enligt 15 § lagen om tillsynen över arbetarskyddet möjligheter
9621: om tillsynen över arbetarskyddet skall arbetar- atlt tillgripa tvångsmedel för avhjälpande av
9622: skyddsmyndigheten i dessa fall i första hand ge missförhållandooa.
9623: Helsingfors den 20 juni 1979.
9624:
9625: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
9626: 1979 -vp.
9627:
9628: Kirjallinen kysymys n:o 54.
9629:
9630:
9631:
9632:
9633: Kemppainen ym.: Valtionrautateiden Pieksämäen liikennepiirin
9634: Kainuun liikennealueella tapahtuvista henkilökuntasupistuk-
9635: sista.
9636:
9637:
9638: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9639:
9640: Valtionrautateiden tehtävänä on huolehtia Voidaan jopa todeta, että liikenneministeriön
9641: rautateitse tapahtuvasta henkilö- ja tavaraliiken- suunnitelma tältä osin on ristiriidassa alussa
9642: teestä koko yhteiskunnan ja kansantalouden esitettyjen yleistavoitteiden kanssa. Vuodelta
9643: tarpeiden ja etujen mukaisesti. Valtionrautatei- 1950 peräisin oleva valtionrautateiden talouden
9644: den talouden hoidon yleisistä perusteista 19. 5. hoitoa koskeva laki on myös katsottava vanhen-
9645: 1950 annetun lain mukaan on valtionrautatei- tuneeksi sen korostaessa yksipuolisesti liikec
9646: den taloutta hoidettava terveiden liikeperiaat- taloudellisten kannattavuusnäkökohtien huomi-
9647: teiden mukaan. Käytännössä tämä on johtanut oimista.
9648: siihen, että valtionrautateiden toiminnassa on Pieksämäen liikennepiirin toimeksiannosta
9649: yksipuolisesti korostettu liiketaloudellisen kan- suoritettiin Kajaanin tavaraterminaalissa 12.-
9650: nattavuuden periaatetta. Aivan liian vähän on 16. 3. 79 työntutkimus, jonka perusteella
9651: annettu painoa sille tosiasialle, että rautatie- vähennettiin neljä asemamiestä Kajaanin tavara-
9652: liikenteen ylläpitäminen ja kehittäminen on terminaalista. Aikataulumuutoksin ja vuoro-
9653: koko yhteiskunnan toiminnan kannalta välttä- tauluteknisin keinoin aiotaan Kainuun liikenne-
9654: mätöntä, valtion yleisiin tehtäviin kuuluvaa alueelta vähentää 27. 5. 79 lähtien henkilökun-
9655: toimintaa. taa seuraavasti: Taivalkoskelta kaksi asema-
9656: Liikenneministeriön hallinnonalan yleissuun- miestä, Kajaanista, Murtomäestä, Kivesjärveltä,
9657: nitelmassa vuosille 1980-84 korostetaan, että Jaalangasta sekä Maanselästä kustakin yksi
9658: harjoitettavan liikennepolitiikan tulee olla sopu- junasuorittaja. Maanselän ja Jaalangan asemat
9659: soinnussa muilla yhteiskuntapolitiikan sektoreil- jäisivät tällöin miehittämättömiksi, mikä vai-
9660: la suoritettavien toimenpiteiden kanssa ja että keuttaa huomattavasti radan kunnossapitotöitä
9661: tavoitteita aseteltaessa on otettava huomioon sekä junaliikenteen ja työmaaliikenteen hoita-
9662: mm. kauppa-, teollisuus-, työllisyys-, sosiaali-, mista. Kajaanin aseman junasuorituksesta pois-
9663: tulonjako-, yhdyskunta- ja aluepoliittiset sekä tuisi tällöin ympärivuorokautinen valvonta.
9664: ulkomaankauppa- ja energiapoliittiset näkö- Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä, varsinkaan
9665: kohdat. kun Kajaanin asema on samalla varuskunta-
9666: Käytännössä tämän tulisi merkitä sitä, että kaupungin asema ja väestönsuojelulliset sekä
9667: myös valtionrautateiden toiminta kaikilta osil- puolustukselliset seikat velvoittavat asemalla
9668: taan sopeutetaan palvelemaan keskeisiä yhteis- ympärivuorokautiseen valvontaan. Myös valtion
9669: kuntapoliittisia päämääriä: työllisyyden ja maan omaisuuden suojeleminen ja vartiointi ilki-
9670: alueellisesti tasapainoisen kehityksen turvaa- vallalta, tulipalolta jne. vaatii pysyvää miehi-
9671: mista. Valitettavasti em. suunnitelmassa ennus- tystä asemilla.
9672: tetaan valtionrautateiden henkilöstömäärän su- Edellä esitettyjä henkilökuntamäärien supis-
9673: pistuvan nykyisestä 27 900:sta 27 250:een v. tuksia (10-20 henkeä) ei voida pitää perus-
9674: 1984 johtuen liikenteen hitaasta kasvusta sekä teltuina siitäkään syystä, että kuljetusmäärät
9675: suoritettavista rationalisointi-investoinneista. Kainuun liikennealueella ovat nousseet vuoden
9676: Nykyisen vaikean työllisyystilanteen ja edessä 1979 ensimmäisen neljänneksen aikana n. 37%
9677: olevan yhä pahenevan joukkotyöttömyyden edellisvuoden vastaavaan verrattuna. Tavara-
9678: vallitessa ei voida millään tavoin pitää oikeana kuljetuksissa, varsinkaan puutavaran kohdalla,
9679: sitä, että valtiovalta ja sen eri laitokset ,toimi- ei Kainuusta poispäin tapahtuvien kuljetusten
9680: vat päinvastaisesti, lisäten työttömien määrää. osalta voida kysyntää tyydyttää kuin n.
9681: 087900702H
9682: 2 1979 vp.
9683:
9684: 30 % :sti. Tämä johtuu snta, että Kainuun Koulutusaika junasuorittajiksi ja junamiehiksi
9685: liikennealueen käyttöön ei anneta vaunukalus- kestää noin kaksi vuotta. Henkilökuntamäärien
9686: toa kuin n. 30 % tarpeesta. Tähän tulisi pikim- supistukset ovat johtamassa siihen, että ko.
9687: miten saada korjaus aikaan. Siten voitaisiin tehtävissä joudutaan käyttämään sellaisia henki-
9688: huomattavasti lisätä tavaraliikenteen määrää löitä, jotka eivät ole saaneet asianmukaista,
9689: Kainuun liikennealueella. riittävää koulutusta. Tämä merkitsee onnetto-
9690: Aikataulut Kontiomäen ja Taivalkosken muusriskien syntymistä ja jopa näiden työnteki-
9691: välisen rataosuuden henkilöliikenteessä ovat sel- jöiden sekä asiakkaiden, matkustajien hengen
9692: laiset, etteivät ne palvele lähestulkoonkaan par- vaarantamista. Tällainen kehitys ei voine olla
9693: haalla tavalla alueen väestöä. Aamuvuoro kul- valtionrautateiden toiminnan kannalta millään
9694: kee Kontiomäeltä Taivalkoskelle, vaikka sen tavoin perusteltavissa.
9695: väestön asioiden hoitamistarpeen huomioiden Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
9696: tulisi tapahtua päinvastoin Taivalkoskelta päiväjär}estyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
9697: Kontiomäelle ja Kajaaniin päin aamulla ja me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9698: Kajaanista Kontiomäelle ja Taivalkoskelie päin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9699: illalla. Tällaisella aikataulumuutoksella voitai-
9700: siin henkilöliikennettä Kontiomäen-Taival- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9701: kosken rataosuudella huomattavastikin lisätä. kiireellisesti ryhtyä estääkseen valtion-
9702: Kyseisen rataosuuden varrella on edelleenkin rautateiden Pieksämäen liikennepiirin
9703: useita talouksia, joiden ainoa julkinen liikenne- Kainuun liikennealueella tapahtuvat
9704: yhteys on rautatie, joten on erityisen tärkeää henkilökuntasupistukset ja sen seura-
9705: huolehtia siitä, että henkilöliikennettä rata- uksena olevat rautatieliikenteen huonon-
9706: osuudella edelleen kehitetään. nukset Kainuussa?
9707: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
9708:
9709: Arvo Kemppainen Alvar Saukko
9710: N:o 54 3
9711:
9712:
9713:
9714:
9715: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9716:
9717: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa viime vuosien aikana muuttunut niin, että
9718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lähetyserien koko on kasvanut yksittäisistä
9719: olette 17 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn vaunuista kokojuniksi. Tämä on vähentänyt
9720: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston olennaisesti vaihtotyötarvetta. Samaan suuntaan
9721: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ovat vaikuttaneet myös vaunujen kantavuuden
9722: edustaja A. Kemppaisen ym. näin kuuluvasta ja junakoon kasvaminen. Vaunupulaa on esiin-
9723: kirjallisesta kysymyksestä n:o 54: tynyt parin kuukauden aikana keväällä 1979.
9724: Käytännössä vaunupula ei ole siirtänyt kulje-
9725: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuksia muille kuljetusmuodoille, vaan kulje-
9726: kiireellisesti ryhtyä estääkseen valtion- tukset ovat siirtyneet myöhäisempään ajankoh-
9727: rautateiden Pieksämäen liikennepiirin taan. Tavaraliikenne voi Kainuussa olennaisesti
9728: Kainuun liikennealueella tapahtuvat kasvaa Kostamuksen malmiliikenteen alkaessa
9729: henkilökuntasupistukset ja sen seura- tai kaivostoiminnan laajentuessa. Näihin tilan-
9730: uksena olevat rautatieliikenteen huonon- teisiin on varauduttu sijoittamalla Kontiomäelle
9731: nukset Kainuussa? nykyistä tarvetta enemmän veturimiehiä. Muis-
9732: sa henkilöryhmissä ei lisäliikenne paljon vai-
9733: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuta.
9734: vasti seuraavaa: Kysymyksessä mainitut henkilökuntavähen-
9735: Pieksämäen liikennepiirin Kajaanin liikenne- nykset ovat johtuneet liikenteen vähenemisestä
9736: alueen henkilökunnan kehitys on ollut viime linja-asemien osalta. Kajaanin tavaraterminaa-
9737: vuosina seuraava: lissa taas ovat käsiteltävät tavaramäärät pienen-
9738: tyneet vuodesta 197 4 vuoteen 1978 noin 40 %.
9739: Henkilökunnan keskiarvo v. 197 4 266 Henkilöstön vähennys on näin ollen ollut tämän
9740: 1975 - 278 kehityksen seurausta.
9741: " " " 1976 274 Kajaanin asemalla on aikaisemmin ollut juna-
9742: " " " 1977 266 suorittaja läpi vuorokauden. Uuden aikataulu-
9743: " " " 1978 = 269 kauden alusta lukien ei viikonlopulla öisin
9744: "
9745: tammi-toukokuu " " 1979 263 kulje yhtään junaa ja junasuorittajaa ei täten
9746: " tarvita. Palvelusten saanti ja vartiointi on järjes-
9747: tetty eräin vähäisin toimenpitein myös täksi
9748: Erityisesti on huomattava, etta JO vuonna ajaksi.
9749: 1975 alkoivat liikennepiirin alueella suoritteet Lopuksi todettakoon henkilöliikenteen osalta
9750: supistua, mutta henkilökunnan supistuminen se, että mitään päätöksiä ei vielä ole tehty
9751: suoritteita vastaavaksi on ollut hidasta. Henkilö- Kontiomäki-Taivalkoski välisen henkilöliiken-
9752: kunnan näin supistuessa ei ketään ole jäänyt teen muuttamisesta. Matkustajamäärät ovat
9753: työttömäksi. Henkilökuntaan kohdistuneista nykyisin tosin niin pienet välillä Pesiökylä-
9754: muutoksista on rautatiehallituksen ilmoituksen Taivalkoski, että liikenteen hoitaminen junalla
9755: mukaan neuvoteltu sekä asianomaisten että on huomattavan alijäämäistä. Kesälomakautta
9756: luottamusmiesten kanssa. lukuunottamatta on matkustajia maanantaista
9757: Tavaraliikenne Kainuussa on lähes kokonaan perjantaihin keskimäärin ollut 10 tai vähemmän
9758: puutavaraa ja kaivannaisteollisuuden tuotteita junaa kohti.
9759: (malmit ja talkki). Kilpailutilanteesta johtuen Liikennepoliittisin perustein ja myös kohoa-
9760: on autoliikenne viime aikoina lisännyt merkittä- vien energian hintojen vuoksi liikenneministeriö
9761: västi osuuttaan varsinkin Kainuusta Ouluun tähtää rautatieliikenteen lisäämiseen. Tässä mie-
9762: suuntautuvien puutavaralähetysten kuljetuksis- lessä mm. parhaillaan käydään neuvotteluja ny-
9763: sa. Muualle suuntautuva tavaraliikenne on kyistä joustavammasta rautatiepalvelusten hin-
9764: 4 1979 vp.
9765:
9766: noittelupolitiikasta. Joustavamman liikennepoli- loisi edellytykset myös henkilöstöpolitiikan
9767: tiikan avulla uskotaan erityisesti rautateiden muuttamiselle henkilökuntaa lisäävään suun-
9768: tavarakuljetusten lisääntyvän. Tällainen kehitys taan.
9769: Helsingissä kesäkuun 11 päivänä 1979.
9770:
9771:
9772: Liikenneministeri Veikko Saarto
9773: 5
9774:
9775:
9776:
9777:
9778: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
9779:
9780: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen transporten, som tidigare skedde i enskilda
9781: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse vagnar, numera på grund av den ökade mäng-
9782: av den 17 maj 1979 tili vederbörande medlem den virkespartier sker per heltåg. Detta har i
9783: av statsrådet översänt avskrift av föijande av väsentlig grad minskat behovet av växelarbete.
9784: riksdagsman A. Kemppainen m. fl. underteck- Ä ven ökningen av vagnarnas bärighet och
9785: nade spörsmål nr 54: tågiängden har haft samma verkan. Våren 1979
9786: har det under några månader rått brist på
9787: Vilka brådskande åtgärder ämnar vagnar. I praktiken har detta dock inte med-
9788: Regeringen vidta för att hindra per- fört någon övergång tili andra transportsätt,
9789: sonalinskränkningarna inom statsjärn- utan transportetua har i stället uppskjutits tili
9790: vägarnas tili Pieksämäki trafikdistrikt en senare tidpunkt. Godstrafiken i Kainuu kan
9791: hörande Kainuu trafikområde och de öka märkbart då malmtrafiken i Kostamus in-
9792: därav föraniedda försämrade trafikför- Ieds eller då gruvverksamheten utvidgas. Med
9793: hållandena i Kainuu? sikte på detta har i Kontiomäki piacerats ett
9794: större antal Iokmän än vad som för tilifället
9795: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- behövs. Andra persongrupper berörs inte i
9796: samt anföra föijande: någon större utsträckning av ,trafikökningen.
9797: Personalbeståndet inom Pieksämäki trafik- De i spörsmåiet nämnda personalinskränk-
9798: distrikt, Kajana trafikområde, har under de ningarna har berott på en reducering av tra-
9799: senaste åren utvecklats enligt föijande: fiken för linjestationernas del. Vid Kajana gods-
9800: terminal har godshanteringen under åren
9801: Personai i genomsnitt år 1974 266 1974-1978 skurits ned med ca 40 %. Per-
9802: " 1976 --
9803: 1975 278 sonalminskningen har såiunda varit en föijd
9804: " " " 274 av denna utveckling.
9805: " " " " 1977 - 266 Vid Kajana station har tidigare funnits en
9806: " " " " 1978 = 269 tågklarerare dygnet om. Sedan tidtabellen för
9807: " "
9808: jaunari-maj " " 1979 263 en ny period togs i bruk, förekommer det ingen
9809: " tågtrafik om nätterna och någon tågklarerare
9810: Det bör speciellt beaktas att prestationerna behövs sålunda inte. Tillgången tili service
9811: redan år 1975 började minska inom trafik- och bevakningen har ordnats genom vissa
9812: distriktet, men att motsvarande personalminsk- smärre arrangemang även under denna tid.
9813: ning har skett långsamt. I samband med per- Siutligen kan det för persontrafikens del
9814: sonalminskningen har dock ingen blivit arbets- konstateras, att några besiut ännu inte har
9815: lös. Enligt uppgift från järnvägsstyrelsen har fattats beträffande en omiäggning av person-
9816: personaiomställningarna diskuterats såväl med trafiken på sträckan Kontiomäki-Taivaikoski.
9817: vederbörande sjäiva som med förtroende- Antalet passagerare på sträckan Pesiökylä-
9818: männen. Taivalkoski är visserligen numera så litet, att
9819: Godstrafiken i Kainuu består nästan ute- det är synnerligen förlustbringande att sköta
9820: slutande av virke och produkter från gruv- och trafiken med tåg. Med undantag av semester-
9821: annan exrraktiv industri (malm och talk). På perioden har antaiet passagerare mellan måndag
9822: grund av konkurrenssituationen har biltrafikens och fredag varit i genomsnitt 10 ellet något
9823: andel under senaste tid ökat betydligt, främst mindre per tåg.
9824: vid transport av virke från Kainuu tili På trafikpolitiska grunder och även med
9825: Uleåborg. Den övriga godstrafiken har under anledning av de stigande energipriserna har
9826: de senaste åren undergått den förändringen att trafikministeriet för avsikt att öka järnvägs-
9827: 087900702H
9828: 6 1979 Vp.
9829:
9830: trafiken. I detta syfte pagar bl.a. förhand- komma att öka. En sådan utveckling skulle
9831: lingar om smidigare prissättningspolitik än den skapa förutsättningar för en ändring av perso-
9832: nuvarande. Genom en smidigare trafikpolitik naipoHtiken i riktning mot en ökning av
9833: antas speciellt godstransporterna på järnvägarna personalen.
9834: Helsingfors den 11 juni 1979.
9835:
9836:
9837: Trafikminister Veikko Saarto
9838: 1979 .vp.
9839:
9840: Kirjallinen kysymys n:o 55.
9841:
9842:
9843:
9844:
9845: Hirvelä: Metsäliiton Teollisuus Oy:n hiivatehtaan aiheuttamista
9846: haitoista.
9847:
9848:
9849: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9850:
9851: Vuoden 197 4 joulukuussa Äänekoskella toi- vausta heille aiheutuneista haitoista. Sen vuoksi
9852: mintansa aloittaneen Metsäliiton Teol11suus hallituksen tulisikin kiireesti antaa eduskun-
9853: Oy:n hiivatehtaan on todettu aiheuttaneen nalle esitykset ilmansuojelulaiksi.
9854: hiiva-allergiaa. Tehtaan runsaan nelivuotisen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9855: toiminnan aikana on 87 ihmistä sairastunut tä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin V>iitaten esitän
9856: hän allergian oireiden vaihdellessa nuhasta ast- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9857: maan. Eräillä sairastumiset ovat johtaneet jopa vaksi seuraavan kysymyksen:
9858: työkyvyttömyyteen.
9859: Siitä huolimatta, että hiivapölyn vaaralli- Onko Hallitus tietoinen, miten yli-
9860: suus on jo kauan ollut tiedossa, asian vaati- päänsä on mahdollista, että Metsäliiton
9861: miin toimiin ei ole ryhdytty. Kuitenkin teh- Teollisuus Oy:lle on aikanaan myönnet-
9862: taan toiminta aiheuttaa jatkuvaa ja lisääntyvää ty lupa rakentaa hiivatehdas keskelle
9863: terveydellistä haittaa sekä työntekijöilleen että kaupunkia, ja
9864: lähiseudun asukkaille. Välittömässä vaarassa mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9865: on myös suuri joukko lapsia, sillä aivan teh- veivoittaakseen Metsäliiton Teollisuus
9866: taan läheisyydessä toimii uusi Riskinmäen Oy:n lopettamaan hiivapölyn laskemi-
9867: koulu. sen ilmaan ja koululaisten siirtämiseksi
9868: Ammattitautilain mukaan ·tehtaan työnteki- Riskinmäen koululta terveellisempään
9869: jöillä on mahdollisuus saada korvausta hiiva- ympäristöön ja mahdollisesta siirrosta
9870: pölyn aiheuttamista ammattitaudeista, mutta aiheutuneiden kustannusten saattami-
9871: tehtaan ulkopuolisilla hiiva-allergiaan sairastu- seksi Metsäliiton Teollisuus Oy:n vas-
9872: neilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada •tattavaksi?
9873: minkään voimassa olevan lain perusteella kor-
9874: He1singissä 17 päivänä toukokuuta 1979.
9875:
9876: Inger Hirvelä
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: 087900706M
9882: 2 1979 vp.
9883:
9884:
9885:
9886:
9887: E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
9888:
9889: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja ulkoilmanormeja hiivapölylle ei ole missään
9890: mainitussa ·tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maassa asetettu.
9891: olette 17 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn Allergisen sairauden puhkeaminen, aste ja
9892: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston oireet riippuvat altistuksen määrästä ja pituu-
9893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- desta, henkilön taipumuksesta allergiaan ja ku-
9894: edustaja Hirvelän näin kuuluvasta kirjallisesta dosten reaktioherkkyydestä. Hengitystiealler-
9895: kysymyksestä n:o 55: giaan taipuvainen henkilö sairastuu yleensä vas-
9896: ta 1/2-5 vuoden pituisen altistuksen seurauk-
9897: Onko Hallitus tietoinen, miten yli- sena. Tämän jälkeen saattaa herkistymistä ilme-
9898: päänsä on mahdollista, että Metsäliiton tä tavallisillekin pölyille ym. tilmassa oleville
9899: Teollisuus Oy:lle on aikanaan myönnet- aineille. Herkistymistä aiheuttavat allergiset ti-
9900: ty lupa rakentaa hiivatehdas keskelle lat ovat yleensä pysyviä ja ne saattavat johtaa
9901: kaupunkia, ja invaliditeettiin.
9902: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Terveydenhoitolatin ( 469/65) 26 § :n ja ter-
9903: veivoittaakseen Metsäliiton Teollisuus veydenhoitoasetuksen (55/67) 17 §:n kohta
9904: Oy:n lopettamaan hiivapölyn laskemi- 18:n nojalla hiivatehdas saadaan sijoittaa vain
9905: sen ilmaan ja koululaisten siirtämiseksi sellaiseen paikkaan, jonka terveyslautakunta on
9906: Riskinmäen koululta terveellisempään tehdystä hakemuhesta hyväksynyt. Äänekos-
9907: ympäristöön ja mahdollisesta siirrosta ken-Suolahden kansanterveystyön kuntainlii-
9908: aiheutuneiden kustannusten saattami- ton terveyslautakunta on hyväksynyt hiivateh-
9909: seksi Metsäliiton Teollisuus Oy:n vas- taan sijoittamisen vuonna 1973.
9910: tattavaksd.? . Terveyslauta:kunn.an pyydettyä lausunnon lää-
9911: kintöhallitus esitti vuonna 1977 toimenpi.teitä,
9912: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joiden perusteella tehtaan laitteistoa korjattiin,
9913: vasti seuraavaa: pölynpäästöä vähennettiin ja aloitettiin tutki-
9914: Metsäliitto Oy:n hiivatehdas aloitti toimin- mukset toimenpiteiden vaikutuksista. Hajuhai-
9915: tansa joulukuussa 1974 tarkoituksenaan valmis- tan poistamiseksi oli. ryhdytty toimenpiteisiin
9916: taa rehuhiivaa maamme rehuteollisuuden tar- jo kesän 1977 aikana.
9917: peisiin. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa hii-
9918: vaa käytetään myös elintarvikkeissa. Tehdas Tilanne toukokuussa 1979
9919: käyttää raaka-aineena samalla tehdasalueella ole-
9920: van sulfiittiselluloosatehtaan jätelientä. Hiiva- Keski-Suomen työsuojelupiiri on lausunnos-
9921: tehdas tuotannollisen ta11koituksen ohella vä- saan 9. 2. 1979 todennut, ettei hiivatehtaan
9922: hentää .sulfiittiselluloosatehtaan jätevesien ve- työntekijöillä ole enää esiintynyt uusia hiiva-
9923: sistöjä pilaavaa vaikutusta. Hiivatehtaan val- allergiatapauksia.
9924: mistusmenetelmät on ostettu tsveitsiläiseltä yh- Ympäristön asukkailla sen sijaan on edelleen
9925: tiöltä, joka on suunnitellut samanlaisia tehtaita todettu uusia hiiva-allergiatapauksia, joskaan
9926: muihinkin maihin. vaikutustutkimusten tulokset eivät vielä ole
9927: Tehtaan ympäristövaikutukset ovat olleet kaikilta osin käytettävissä. Eräiden tutkimus-
9928: kahdenlaisia. Tehtaalla syntyvät toisaalta hajut tuloksessa esiintyneiden l'istiriitaisuuksien joh-
9929: ja toisaalta pölymäiset hiivaproteiinipäästöt. dosta lääkintöhallitus on, ennen lisätoimenpitei-
9930: Hajulla ei ole vo1tu katsoa olevan terveydellistä den määräämistä, pitänyt tarpeellisena lääketie-
9931: merkitystä, kun taas hiivapölyllä on todettu teellisten tutkimustulosten arviointia allergiasai-
9932: olevan herkistäviä vaikutuksia erityisesti aller- rauksiin erikoistuneessa laitoksessa. Nämä selvi-
9933: gisen taipumuksen omaaviin ihmisiin. Päästö- tykset valmistuvat v. 1979 aikana.
9934: N:o 55 3
9935:
9936: Hiivapölyn aiheuttamien haittojen poistami- toimia po. haitan poistam~seksi. Parhaillaan
9937: seksi tarvittaviin toimiin on ryhdytty veivoitta- ministeriön toimesta selvitetään ratkaisuvaihto-
9938: malla Metsäliiton Teollisuus Oy terveydenhoi- ehtoja lisätoimenpiteiksi tarkoituksella nopeut-
9939: tolain 82 § :n nojalla vähentämään mm. pöly- taa päätöksentekoa myös ympäristöhaittojen
9940: päästöjä. Pölypäästöjen lopettamisa&ia käsitel- poistamiseksi. Tällöin tullaan ottamaan kanta
9941: lään ao. viranomaisten :toimesta lääketieteellis- myös siihen, tulisiko Riskinmäen koulun oppi-
9942: ten selvitysten valmistuttua. laat siirtää muualle jo ennen seuraavan luku-
9943: Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinteästi kauden alkamista.
9944: seurannut työsuojelu- ja terveysviranomaisten
9945: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1979.
9946:
9947: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
9948: 4 1979 vp.
9949:
9950:
9951:
9952:
9953: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9954:
9955: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen utomhus har inte i något land uppställts för
9956: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse jästdamm.
9957: av den 17 :maj 1979 till vederbörande medlem Den omständigheten att en allergisk sjukdom
9958: av statsrådet översänt avskrift av följande av bryter ut, sjukdomsgraden och sjukdomssymp-
9959: riksdagsman Hirvelä under,tecknade spörsmål tomen beror på graden av utsatthet och den
9960: nr 55: tid utsattheten varar, på en persons anlag för
9961: allergier och på vävnadernas reaktionskänslig-
9962: Känner Regeringen :till hur det över- het. En person som har anlag för luftvägs-
9963: huvudtaget är möjligt att Metsäliiton allergier insjuknar vanligen först dter att i
9964: Teollisuus Oy benämnda bolag på :sin 1/2-5 år ha varit utsatt för det allergifram-
9965: tid beviljats tillstånd att bygga en jäst- kalla:nde ämnet. Därefter kan överkänslighet
9966: fabrik mitt i staden, och uppstå också gentemot vanligt damm :m.fl.
9967: vilka åtgärder ämnar Regeringen ämnen som fördwmmer i luften. Allergiska till-
9968: vidta för att förpliktiga Metsäliiton stånd som förorsakar överkänslighet är i all-
9969: Teollisuus Oy att upphöra med att mänhet varaktiga, och de kan leda tili invalidi-
9970: släppa ut jästdamm i lyften och för- tet.
9971: flytta skoleleverna från Riskinmäen Enligt 26 § hälsovårdslagen ( 469/65) och
9972: koulu till en hälsosammare omgivning 17 § 18 punkten hälsovårdsförordningen (55/
9973: samt för att ålägga Metsäliiton Teolli- 6 7) får en jästfabrik förläggas endast till sådan
9974: sutls Oy att ansvara för de kostmader plats, som hälsovårdsnämnden på ansökan god-
9975: en eventuell förflyttning medför? känt. Hä1sovårdsnämnden vid Äänekoski-
9976: Suolahti kommunalförbund för folkhälsoarbe-
9977: Så:som svar på detta spörsmål får jag vörd- tet godkände jästfabr1kens förläggning år 1973.
9978: samt anföra följande: Efter det hälsovårdsnämnden anhållit om
9979: Metsäliitto Oy jästfabrik inledde sin verk- ett utlåtande föreslog :medicinalstyrelsen år
9980: samhet i december 197 4 i syfte att framställa 1977 åtgärder, på basen av vilka fabrikens an-
9981: foderjäst för landets foderindustri. I Mellan- läggningar reparerades, dammutsläppet minska-
9982: europa och Förenta Staterna används jäst också des och undersökningar gällande vevkningarna
9983: i Livsmedel. Fabriken använder som råvara av- av ovannämnda åtgärder inleddes. Man bör-
9984: lut från en ·sulfitcellulosafabrik på samma fab- jade vidta åtgärder för avlägsnande av lukt-
9985: riksområde. Utöver det att fabriken har en olägenheterna :redan under sommaren 1977.
9986: produktiv avsikt bidrar den också till att
9987: minska de vattenförorenande verkningarna av Läget i maj 1979
9988: sulfitcellulosafabrikens avfallsvatten. Jästfabri-
9989: kens framställningsprocesser har inköpts av ett Mellersta Finlands arbetarskyddsdistrikt
9990: schweiziskt bolag, som har planerat liknande konstaterade i sitt utlåtande 9. 2. 1979, att nya
9991: fabriker också i andra Iänder. jästallergifall inte längre har förekommit bland
9992: Fabrikens miljöpåvenkningar har varit av två jästfabrikens arbetstagare.
9993: slag. Vid fabriken uppkommer dels lukter, dels Bland invånarna i omgivningen har däremot
9994: 'Stoftartade jästproteinutsläpp. Luk,ten har inte alltjämt konstaterats nya jästallergifall, även
9995: kunnat ans,es vara av sanitär betydelse, medan om resu1taten av dnverkningsundersökningarna
9996: jästdammet däremot har konstaterats ha allergi- ännu inte till alla delar är tillgängliga. På
9997: framkallande effeher speciellt för sådana grund av vissa :motsägelser som fö:rekommer
9998: mänskor ,som har anslag för allergier. E:mis- i forskningsresu1tatet har :medicinalstyrelsen an-
9999: sionsnormer eller normer beträffande luften sett det vara nödvändigt att en värdering av
10000: N:o 55 5
10001:
10002: de medicinska resultaten utförs vid en institu- Social- och hälsovårdsministeriet har noga
10003: tion som specialiserat sig på al1ergisjukdomar, följt med arbetarskydds- och hälsovårdsmyn-
10004: innan beslut om vidare åtgärder fattas. Dessa dighetemas förehavanden i syfte att avlägsna
10005: utredningar blir färdiga under år 1979. ifrågavarande olägenhet. För närvarande utreds
10006: Man har hörjat vidta åtgärder ii syfte att på åtgärd av min~steriet alternativa avgöranden
10007: avlägsna de olägenheter som förorsakas av jäst- gällande ytterligare åtgärder i syfte att på-
10008: dammet, genom att med 1stöd av 82 § hälso- skynda beslutfattningen QCkså :i fråga om av-
10009: vårdslagen förpliktiga Metsäliiton Teollisuus lägsnandet av de olägenheter omgivningen för-
10010: Oy att minska bl.a. dammutsläppen. Frågan, orsakas. Man kommer då att ,fatta ställning
10011: huruvida fabriken skall upphöra med damm- också till frågan, huruvida det är skäl att flytta
10012: utsläppen behandlas på åtgärd av vederbörande över eleverna i Riskinmäki skola till en annan
10013: myndighet efter det de :medicinska utredning- skola redan före följande termin börjar.
10014: arna bliv1t färdiga.
10015: Helsingfors den 21 juni 1979.
10016:
10017: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
10018:
10019:
10020:
10021:
10022: 087900706M
10023: 1979 yp.
10024:
10025: Kirjallinen kysymys n:o 56.
10026:
10027:
10028: Bärlund: Tammisaaren saaristossa olevan tonttialueen ostoon
10029: liittyvistä seikoista.
10030:
10031: E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
10032: Vaitio on viime aikoina ryhtynyt Junasta- voston raha-asiainvaliokunnalla oli käytettävis-
10033: maan 'luonnontieteellisen edustavuuden karinal- sään .sisäasiainministeriön asiaa koskeva lau-
10034: ta välttämättömimpiä alueita kansallispuisto- sunto. Lausunnossa todetaan, ettei valtuuston
10035: komitean esitysten pohjalta. Tarkoitukseen ehdottamia 44 rantatonttia tulisi hyväksyä kaa-
10036: käytettävät määrärahat· ovat varsin niukat, vaan otettaviksi. Sisäasiainministeriö on lausu-
10037: jonka vuoksi on erityisen tärkeätä, että varatut nut samansuuntaisen kantansa Uudenmaan lää-
10038: määrärah~t käytetään ,-mahdollisimman tarkoi- ninhallitukselle.
10039: tuksenmukaisesti. Samalla kun määrärahoja Edellä esitettyjen tosiasioiden perusteella
10040: tulisi- pyrkiä .lisäämään tuntuvasti, on pidettävä voidaan todeta, että valtioneuvosto on tässä en-
10041: huoltl_l siitä; että ostot suoritetaan ennakkota- nakkotapauksen luonteisessa kaupassa maksa-
10042: pausvaiheessa tavalla,· joka mahdollisimman nut maanomistajalle sellaisesta rakennusoikeu-
10043: hyvin vastaa veronmaksajien etuja, desta, jota ei sittemmin myönnetty ja jonka
10044: Tämän vuoden maaliskuun 9 päivänä valtio- myöntämiseen julkisella vallalla on ollut täysi
10045: neuvoston raha-asiainvaliokunta teki päätöksen määräysvalta. Edelleen kaupantekoa on turhan
10046: Oy Prediurnin Tammisaaren saaristo!!sa omis- takia kiirehditty, vaikka olisi pitänyt olla help-
10047: taman tonttialueen ostamisesta Tammisaaren poa ennakoida Uudenmaan lääninhallituksen
10048: kansallj.spuistoalueen tarkoituksia varten. 70 päätöksenteon ajankohtaa ja yhdistää kaupan-
10049: hehtaaria käsittävästä tonttialueesta ostettiin teko tähän kauppahinnan kannalta keskeiseen
10050: tässä vaiheessa. kolmannes, mutta kauppakirjan päätökseen. Toimiessaan kuten nyt tapahtui
10051: ehtoihin sisältyy kohta, jonka mukaan loput on valtio käytännössä maksanut alueesta ai-
10052: alueesta ostetaan vuoden 1982 alkuun men- nakin nelinkertaisen hinnan verrattuna siihen
10053: nessä.. mikä olisi ollut kohtuullista lääninhallituksessa
10054: . Kaup1111 kohteena olevan tonttimaaksi merki- vahvistetun rantakaavan perusteella. . Rahalli-
10055: tyn alueen kaavoituksesta tehtiin vuonna 1976 sesti kauppa merkitsee noin 4,5 miljoonan
10056: päätös silloisessa Tammisaaren maalaiskunnan markan ylihinnan maksamista Oy Prediumille
10057: kunnanvaltuustossa. Rantakaavan rakennus- olemattomista rakennusoikeuksista.
10058: oikel}deksi esitettiip 36:000 ...kert:osneliömetriä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10059: Kaavan sisältämiä rakennuspaikkoja ei kuiten- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
10060: kaan hyväksytty Uudenmaan lääninhallituk- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10061: sessa 8. 5. 1979 päivätyn päätöksen mukaisesti. vaksi seuraavan kysymyksen:
10062: Tehdyn ostopäätöksen yhteydessä sovittiin
10063: tonttimaan hinnaksi kokonaisuudessaan 5,5 Onko Hallitus tietoinen suta, että
10064: miljoonaa markkaa, josta 1,8 miljoonaa mark- Oy Prediumin kanssa tehty yllä mai-
10065: kaa suoritettiin välittömästi kaupanteon yhtey- nittu ostosopimus hinnaltaan ylittää
10066: dessä. Loput hinnasta on määrä suorittaa vuo- kohtuulliseksi katsottavan tason siihen
10067: den 1982 alkuun mennessä. Arvioiden mukaan sisältyvän olemattomasta rakennus-
10068: maan hinnaksi, ilman valtuuston esittämää ra- oikeudesta suoritetun maksun johdosta,
10069: kennusoikeutta olisi muodostunut ehkä noin sekä
10070: 1 milj. markkaa koko alueelta. Lääninhallituk- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10071: sen tuoreen päätöksen perusteella tämä olisikin siin kauppasopimuksen toteutumatto-
10072: ainoa oikea ja kohtuullinen hinta. mien osien purkamiseksi kaupan ennak-
10073: Kaupantekopäätöksen yhteydessä valtioneu- kopäätösluonteeseen viitaten?
10074: Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1979.
10075:
10076: Kaj Bärlund
10077: 087900801P
10078: 2 19.79 vp.
10079:
10080:
10081:
10082:
10083: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
10084:
10085: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valmisteltaessa Oy Predium Ab:n kanssa
10086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tehtyä sopimusta, jonka mukaan valtiolle ensi
10087: olette 25 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn vaiheessa ostetaan kolmasosa noin 70 hehtaa-
10088: kirjeenne n:o 292 ohella toimittanut valtioneu- rin suuruisesta alueesta, oikea hintataso selvi-
10089: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tettiin erityisen tarkasti. Selvittely suoritettiin
10090: kansanedustaja Kaj Bärlundin kirjallisesta ky- usean viranomaisen toimesta ja tehdyn sopi·
10091: symyksestä n:o 56, jossa tiedustellaan: muksen mukainen hinta todettiin käyvän hinta-
10092: tason mukaiseksi. Tehty ostosopimus on osa laa-
10093: Onko Hallitus tietoinen siitä, että jemmasta sopimuksesta, jonka mukaan Tammi-
10094: Oy Prediumin kanssa tehty yllä mai- saaren saariston kansallispuiston alueella sijait-
10095: nittu ostosopimus hinnaltaan ylittää sevat Oy Predium Ab:n omistamat maa-alueet
10096: kohtuulliseksi katsottavan tason siihen hankitaan valtion omistukseen. Kun näiden
10097: sisältyvän olemattomasta rakennus- maa-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 470 ha
10098: oikeudesta suoritetun maksun johdosta, ja kun ne sijaitsevat haja-asutusalueella, on sel-
10099: sekä vää, että niillä on myös rakennusoikeuha.
10100: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Valtioneuvoston 24. 2. 1978 tekemän peri-
10101: siin kauppasopimuksen toteutumatta. aatepäätöksen mukaan Tammisaaren saariston
10102: mien osien purkamiseksi kaupan ennak- kansallispuisto on tarkoitus perustaa. Kun tämä
10103: kopäätösluonteeseen viitaten? perustaminen edellyttää maa-alueiden ostamista
10104: Oy Predium Ah:Itä, ei ole syytä ryhtyä purka-
10105: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan niitä sopimuksia, joiden mukaan sanotut
10106: vasti seuraavaa: maa-alueet voidaan saada valtion omistukseen.
10107: Helsitlgi!Jsä 11 päivänä syyskuuta 1979.
10108:
10109: Maa- ja metsätalousministeri Tllisto Täh!Mmaa
10110: N:o 56 3
10111:
10112:
10113:
10114:
10115: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10116:
10117: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen råde på ca 70 hektar i första skedet kommer
10118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att köpas för statens räkning, utreddes frågan
10119: nr 292 av den 25 maj 1979 tili vederbörande om den rätta prisnivån särskilt noggrant. Ut-
10120: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- redningen gjordes på försorg av flera olika
10121: jande av riksdagsman Kaj Bärlund ställda skrift- myndigheter och det konstaterades att ett pris
10122: liga spörsmål nr 56: som överensstämmer med det ingångna kontrak-
10123: tet motsvarar gängse prisnivå. Det ingångna
10124: Är Regeringen medveten om att köpekontraktet utgör en del av ett mera om-
10125: köpekontraktet med Oy Predium Ab fattande avtal, enligt vilket staten förvärvar de
10126: i fråga om priset tili följd av den däri markområden som Oy Predium Ab äger inom
10127: inbegripna betalningen för en obefint- Ekenäs skärgårds nationalparks område. Då
10128: lig byggnadsrätt över:stiger den nivå dessa markområden omfattar en areal av sam-
10129: som bör anses skälig, samt manlagt ca 470 hektar och är belägna på ett
10130: ämnar Regeringen med hänvisning område med spridd bebyggelse är det klart att
10131: tili köpets prejudicerande karaktär vidta områdena även har byggnadsrätt.
10132: åtgärder för en hävning av de delar Enligt ett principbeslut, som statsrådet fat-
10133: av köpekontraktet som inte har för- tade den 24 februari 1978, är avsikten den
10134: verkligats? att en nationalpark för Ekenäs skärgård skall
10135: grundas. Emedan denna åtgärd förutsätter, att
10136: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Oy Predium Ab tillhöriga markområden köps,
10137: .-samt anföra följande: finns det ingen orsak att häva de avtal genom
10138: Vid beredningen av kontraktet med Oy Pre- vilka staten kan förvärva äganderätten tili
10139: .dium Ab, enligt vilket en tredjedel av ett om- nämnda markområden.
10140: Helsingfors den 11 september 1979.
10141:
10142: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10143: ___ , ..
10144: 1979 vp.
10145:
10146: Kirjallinen kysymys n:o 57.
10147:
10148:
10149:
10150:
10151: Koskenniemi: Saamelaisalueen ammattikoulun toiminnan aloitta-
10152: misesta.
10153:
10154:
10155: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10156:
10157: Saamelaisalueen ammattikoulun toiminta pe- Ammattikoulun työn saaminen vastaamaan
10158: rustuu eduskunnan 16 päivänä syyskuuta 1977 opetuksen sisällön ja laadun osalta muiden
10159: säätämään lakiin. Tämän lain toimeenpanoa var- ammattikoulujen tasoa edellyttää, että kouluun
10160: ten annettiin asetus ( 302/78) keväällä 1978. tulee saada mitä pikimmin päteviä opettajavoi-
10161: Koulun toiminta käynnistyi 1 päivänä elokuuta mia ja asetuksen edellyttämät pätevyysvaati-
10162: 1978. Eduskunnan säätämällä lailla ja halli- mukset täyttävä rehtori. Vasta tämän jälkeen
10163: tuksen vahvistamalla asetuksella luotiin mah- voidaan opetuksessa ottaa huomioon ne talous-
10164: dollisuudet ottaa huomioon opetuksessa saame- elämän toiminnot, joilla on merkitystä saame-
10165: laisalueen ja -väestön erikoisolosuhteet. laisalueen talouselämän kehittämiselle.
10166: Koulun toiminta on kuitenkin jatkunut sa- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10167: manlaisena niin opetuksen sisällön, laadun kuin § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
10168: opettajavoimien pätevyyden suhteen kuin sa- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
10169: moissa tiloissa aikaisemmin toimineen Rovanie- van kysymyksen:
10170: men ammattikurssikeskuksen. Tämä on haitan-
10171: nut koulun käynnistymistä ammattikouluna, Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10172: mikä johtuu osittain siitä, että rehtorin virkaa saamelaisalueen ammattikoulun toimin-
10173: on hoidettu tilapäisin voimin. TäUä hetkellä nan käynnistämiseksi Inarissa niin, ettei
10174: koulun rehtorin virkaa hoitaa Pohjois-Lapin sen alueen saamelaisnuorten tarvitsisi
10175: ammattikoulun rehtori Sodankylästä käsin oman hakeutua alueensa ulkopuolelle amma-
10176: virkansa ohella 8 tunnin ajan kuukaudessa. tilliseen koulutukseen saamaan pätevää
10177: Nimenomaan tällaisesta tilapäisjärjestelystä joh- opetusta, ja
10178: tuu pinkälti se, että koulun opetuksen kannalta aikooko Hallitus. huolehtia siitä, että
10179: tärkeät opetussuunnitelmat ovat jääneet teke- saamelaisalueen ammattikoulun rehtorin
10180: mättä ja niitä, joita on olemassa, ei ole edes virka täytetään pätevällä hakijalla?
10181: noudatettu.
10182: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1979.
10183:
10184: Niilo Koskenniemi
10185:
10186:
10187:
10188:
10189: 087900742T
10190: 2 1979 vp.
10191:
10192:
10193:
10194:
10195: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10196:
10197: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa siis 8 päivää kuukaudessa eikä kuten kysymyk-
10198: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies, sen perusteluissa ilmoitetaan 8 tuntia kuukau-
10199: olette kirjeellänne 22 päivänä toukokuuta 1979 dessa. Asetuksessa säädettyjen rehtorin kelpoi-
10200: n:o 293 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- suusehtojen laajentamiseksi ammattikasvatushal-
10201: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo litus on tehnyt esityksen. Ko. asetusta on reh-
10202: Koskenniemen tekemän kirjallisen kysymyksen torin kelpoisuusehtojen osalta muutettu 29. 6.
10203: n:o 57: 1979 siten, että korkeakoulututkinnon ohella
10204: rehtorin virkaan on kelpoinen myös maatalous-,
10205: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä metsä- tai teknillisen opiston taikka kotiteolli-
10206: saamelaisalueen ammattikoulun toimin- suusopettajatutkinnon suorittanut.
10207: nan käynnistämiseksi Inarissa niin, ettei Koulutuskeskuksen varsinaisen tmmmnan
10208: sen alueen saamelaisnuorten tarvitsisi osalta voidaan todeta, että vuoden 1978 tulo-
10209: hakeutua alueensa ulkopuolelle amma- ja menoarvion momentin 29.86.01. perustelujen
10210: tilliseen koulutukseen saamaan pätevää mukaisesti koulutuskeskus toimii aluksi väliai-
10211: opetusta, ja kaiseen ammatilliseen koulutukseen ja työllisyys-
10212: aikooko Hallitus huolehtia siitä, että koulutukseen osoitetuin varoin ja näin ollen
10213: saamelaisalueen ammattikoulun rehtorin myös näiden varojen käyttöä sääntelevin mää-
10214: virka täytetään pätevällä hakijalla? räyksin, kunnes eduskunta myöntää tarvittavat
10215: varat kiinteämuotoisten opintolinjojen opetta-
10216: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jien palkkaamiseksi. Tämän vuoden toisessa lisä-
10217: vasti seuraavaa: menoarvioesityksessa hallitus on momentin
10218: Saamelaisalueen ammatillisen koulutuskes- 29.86.01. kohdalla esittänyt poro- ja maata-
10219: kuksen toiminta käynnistyi viime syksynä. louden sekä kotiteollisuuden koulumuotoisen
10220: Koulutuskeskuksen toiminta perustuu saamelais- opetuksen aloittamiseksi perustettavaksi 1. 8.
10221: alueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta 23. 1979 lukien kaksi ylimääräistä opettajan ( C
10222: 12. 1977 annettuun lakiin (994/77) ja 21. 4. 36) tointa.
10223: 1978 annettuun asetukseen (302/78). Vuoden Mitä sitten tulee opetuksen sisältöön ja laa-
10224: 1978 tulo- ja menoarviossa eduskunta myönsi tuun, niin on todettava, että muissa ammatti-
10225: varat koulutuskeskuksen rehtorin ja ylimääräi- kouluissa käytössä olevia, vahvistettuja opetus-
10226: sen kanslistin palkkaamiseen 1. 8. 1978 lukien. suunnitelmia on jouduttu aluksi käyttämään
10227: Uudentyyppistä oppilaitosta käynnistettäessä on myös saamelaisalueen ammatillisessa koulutus-
10228: oppilaitoksen rehtorilla siinä keskeinen asema. keskuksessa. Sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee,
10229: On kuitenkin osoittautunut vaikeaksi löytää opetussuunnitelmat mukautetaan saamelais-
10230: mainitussa asetuksessa säädetyt kelpoisuusehdot alueen koulutustarpeita enemmän vastaaviksi.
10231: täyttävää henkilöä tähän tehtävään. Tämän Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo,
10232: vuoksi on koulutuskeskuksen johtokunnan esi- että saamelaisalueen ammatillisen koulutuskes-
10233: tysten mukaisesti rehtorin virkaa jouduttu tois- kuksen aloitettua toimintansa saamelaisnuorten
10234: taiseksi hoitamaan väliaikaismääräyksin. Jotta ei tarvitse enää hakeutua muualle ammatilliseen
10235: käytettävissä olisi tehtävään tarvittavaa koke- koulutukseen. Koulutuskeskuksen rehtorin ni-
10236: musta, koulutuskeskuksen johtokunta ja ammat- mittää ammattikasvatushallitus. Hallituksen saa-
10237: tikasvatushallitus päätyivät viime talven aikana man selvityksen mukaan ammattikasvatushalli-
10238: ratkaisuun, jonka mukaan Pohjois-Lapin ammat- tus täyttää rehtorin viran heti ensi tilassa kel-
10239: tikoulun rehtori hoitaa oman toimensa ohella poisuusehtojen ja viran sopimuspalkkaiseksi
10240: koulutuskeskuksen rehtorin tehtäviä 2 päivää muuttamisen tultua hyväksytyksi.
10241: viikossa 1. 3.-31. 7. 1979 välisenä aikana ja
10242: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
10243:
10244: Ministeri Kalevi Kivistö
10245: N:o 57 3
10246:
10247:
10248: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10249:
10250: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen månaden och inte 8 timmar i månaden, vilket
10251: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse uppges i motiveringen tili spötsmålet. Yrkes-
10252: nr 293 av den 22 maj 1979 tili vedetbörande utbildningsstyrelsen har gjort ett fötslag om
10253: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- utvidgande av de i förordningen stadgade
10254: jande av riksdagsman Niilo Koskenniemi under- kompetensvillkoren för rektorstjänsten. I fråga
10255: tecknade spörsmål nr 57: om kompetensvillkoren för tektor har iftåga-
10256: varande förordning 29. 6. 1979 ändrats så, att
10257: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kompetensvillkor för rektorstjänst, vid sidan
10258: ta i syfte att igångsätta verksamheten av högskoleexamen, ät examen vid lantbruks-
10259: vid sameområdets yrkesskola i Enare ellet forstinstitut ellet tekniskt institut ellet
10260: på så sätt, att områdets sameungdomar vid hemslöjdslärarinstitut avlagd läratexamen.
10261: inte skulle behöva söka sig tili yrkes- Beträffande den egentliga verksamheten vid
10262: utbildning utanför sitt område för att utbildningscentralen kan konstateras att utbild-
10263: ·få kompetent undervisning, och ningscentralen i enlighet med motiveringen för
10264: ämnar Regeringen tillse, att tektors- moment 29.86.01 i statsförslaget för åt 1978
10265: tjänsten vid sameområdets yrkesskola ti:ll en början verkar med stöd av medel som
10266: besätts med en kompetent sökande? anvisats för temporär ytkesutbildning och sys-
10267: selsättningsutbildning, och sålunda också med
10268: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- stöd av de bestämmelser som teglerar använd-
10269: samt anföra följande: ningen av ifrågavarande medel, tili dess tiks-
10270: Verksamheten vid sameområdets yrkesutbild- dagen beviljar erfotderliga medel för avlönande
10271: ningscentral inleddes förra hösten. Utbildnings- av lärare vid studielinjer med fast utbildnings-
10272: centralens verksamhet grundar sig på lagen gång. I den andta tilläggsbudgeten för inneva-
10273: den 23 december 1977 ( 994/77) och förord- rande år har regeringen undet moment 29.86.
10274: ningen den 21 april 1978 (302/78) om same- 01 föreslagit inrättande av två extraordi-
10275: områdets yrkesutbildningscentral. I 1978 års narie läratbefattningar ( C 36) täknat ftån 1.
10276: statsförslag beviljade riksdagen medel för avlö- 8. 1979 för inledande av utbildning i skolform
10277: nande av utbildningscentralens rektor och en i renskötsel och lantbruk samt hemslöjd.
10278: etxraordinarie kanslist, räknat från 1. 8. 1978. V ad undervisningens innehåll och kvalitet
10279: När verksamheten vid ett nytt slag av läro- beträffat kan konstateras, att man tili en böt-
10280: anstalt inleds har läroanstaltens rektor en jan varit tvungen att använda fastställda läro-
10281: central ställning. Det har dock visat sig svårt planer, som används i andra yrkesskolor, också
10282: att för ifrågavarande uppgift finna en person vid sameområdets y1.1kesutbildningscentral. I
10283: som skulle uppfylla de i ovan nämnda förord- den mån behov uppståt anpassas läroplanetna
10284: ning stadgade kompetenskraven. Fördenskull tili att bättre motsvara sameområdets utbild-
10285: har rektorstjänsten på framställning av läroan- ningsbehov.
10286: staltens direktion hittills handhafts på grund- Med hänvisning tili det ovan anförda anset
10287: valen av temporära bestämmelser. I syfte att regeringen att sameungdomarna efter det same-
10288: möjliggöra tillgången tili det slag av erfarenhet områdets yrkesutbildningscentral inlett sin
10289: som uppgiften kräver, beslöt utbildningscentra- vetksamhet inte längre behövet söka sig tili
10290: lens direktion och yrkesutbildningsstyrelsen yrkesutbildning på andra orter. Utbildnings-
10291: förra vintern avgöra frågan på så sätt, att rek- centralens rektot utnämns av yrkesutbildnings-
10292: tor för Pohjois-Lapin ammattikoulu benämnda styrelsen. Enligt den uttedning regetingen er-
10293: yrkesskola jämsides med sin egen befattning hållit besätter yrkesutbildningsstyrelsen tektors-
10294: handhar de uppgifter som ankommer på ut- tjänsten vid fötsta til1fälle så snart ändringen
10295: bildningscentralens rektot 2 dagat i veckan un- av kompetensvillkoren och ombildandet av
10296: der tiden 1. 3.-31. 7. 1979, dvs. 8 dagar tjänsten tili tjänst med avtalslön godkänts.
10297: Helsingfors den 18 september 1979.
10298:
10299: Ministet Kalevi Kivistö
10300: 1979 vp.
10301:
10302: Kirjallinen kysymys n:o 58.
10303:
10304:
10305:
10306:
10307: Tikka: Valtion virastotalon rakentamisesta Kouvolaan.
10308:
10309:
10310: E cl u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
10311:
10312: Valtion virastotalojen rakentaminen on suh- valtio tukee yksityistä vakuutusyhtiötä huomat-
10313: teellisen tarkan parlamentaarisen kontrollin alla. tavalla summalla vuosittain ja tosiasiassa kuo-
10314: Valtion rahatilanteen vuoksi valtion virasto- lettaa vakuutusyhtiön jättiläisrakennuksen muu-
10315: taloja ei viime vuosina ole rakennettu tarpeeksi. tamassa vuodessa.
10316: Valtion omien tilojen puutteen vuoksi ovat Näistä syistä olisi koko yhteiskunnan kannal-
10317: useat eri laitokset joutuneet käyttämään yksi- ta oikeudenmukaisempaa, että Kouvolaan ra-
10318: tyisiltä vuokraamiaan tiloja. Vuokrasopimusten kennettaisiin valtion varoin oma virastotalo val-
10319: solmiminen on kuitenkin jo hyvin vähäisessä, tion omia tarpeita varten. Se olisi edullisinta
10320: jos minkäänlaisessa parlamentaarisessa valvon- kaikkien veronmaksajien kannalta.
10321: nassa. Monta kertaa solmitut vuokrasopimukset Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10322: merkitsevät kuitenkin huomattavaa valtion me- tyksen 37 §:n 1 mamentin perusteella esitän
10323: no}en tuhlausta ja samalla tulonsiirtoa valtiolta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10324: yksityisille. Useimmissa tapauksissa vuokran- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10325: antajia ovat yksityiset vakuutuslaitokset tai
10326: pankit. Millä perusteilla valtionhallinnossa
10327: Kouvolassa on valtio vuokrannut yksityisen tehdään päätökset, joilla tiloja vuokra-
10328: vakuutusyhtiön suuresta toimitalosta tiloja eri taan yksityisiltä valtion virastojen käyt-
10329: valtion laitoksia varten. Valtion laitosten käy- töön, ja
10330: tössä on vuokratilaa noin 12 000 m2 ja vakuu- koska hallitus aikoo ryhtyä toimenpi-
10331: tusyhtiö, jonka nimeä en tässä ehdi mainita, saa teisiin valtion virastotalon rakentamisek-
10332: vuosittain tiloista valtiolta vuokraa noin kuusi si Kouvolaan nyt tapahtuvien tulonsiir-
10333: miljoonaa markkaa. tojen lopettamiseksi?
10334: Yksinkertaisinkin laskutoimitus osoittaa, että
10335: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1979.
10336:
10337: Seppo Tikka
10338:
10339:
10340:
10341:
10342: 087900652W
10343: 2 1979 vp.
10344:
10345:
10346:
10347:
10348: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
10349:
10350: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuutusyhtiön välisissä neuvotteluissa päästiin
10351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, yksimielisyyteen kohtuullisista vuokrausehdois-
10352: olette 22 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn ta, joiden mukaan vuokranantaja saa sijoituk-
10353: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston selleen 8 3;4 % :n koron 40 vuoden kuoletus-
10354: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- ajalla, minkä lisäksi valtio maksaa käytössään
10355: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli- olevien tilojen todelliset hoitokulut, tehtiin
10356: sesta kysymyksestä n:o 58: valtiovarainministeriön ja vakuutusyhtiön välil-
10357: lä 15. 1. 1973 esisopimus, jolla valtio sitoutui
10358: Millä perusteilla valtionhallinnossa
10359: vuokraamaan vakuutusyhtiöltä noin 7 500 m2
10360: tehdään päätökset, joilla tiloja vuokra- toimistotiloja. Myöhemmin 6. 5. 1975 ja 1. 9.
10361: taan yksityisiltä valtion virastojen käyt-
10362: 197 6 valtiovarainministeriön päätöksillä, kun
10363: töön, ja välttämätön tilantarve vielä talon rakennusai-
10364: koska hallitus aikoo ryhtyä toimenpi- kana kasvoi ja perustettiin Kouvolan hovioi-
10365: teisiin valtion virastotalon rakentamisek- keus, jolle ei ollut osoitettavissa muualta toimi-
10366: si Kouvolaan nyt tapahtuvien tulonsiir- tiloja, sitoutui valtio vuokraamaan puheena ole-
10367: tojen lopettamiseksi? vasta rakennuksesta noin 3 400 m2 lisää toi-
10368: mistotilaa. Rakennus valmistui syyskuussa 1977
10369: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ja lopullinen vuokrasopimus, joka noudatti mai-
10370: vasti seuraavaa: nittuja valtiovarainministeriön tekemiä esisopi-
10371: Valtion virastotaloissa Kouvolassa on yh- muksia, allekirjoitettiin rakennushallituksen ja
10372: teensä noin 16 000 m2 tiloja. Tämän vuosikym- Kiinteistö Oy Kouvolan Karhujen välillä 17. lo-
10373: menen alussa valtion virastojen ja laitosten pal- kakuuta 1977.
10374: veluksessa olevien henkilöiden lukumäärä kas- Kun veronkantouudistuksen johdosta Kymen
10375: voi voimakkaasti, koska piirihallintoviranomai- lääninveroviraston henkilökunta kasvoi voimak-
10376: sille annettiin uusia tehtäviä. Tällöin myös toi- kaasti, eikä muita tiloja ollut saatavilla, vuok-
10377: mitilojen lisätarve kasvoi nopeasti. Kun valtion rattiin valtiovarainministeriön 7. 2. 1979 teke-
10378: tilat kävivät ahtaiksi, jouduttiin yksityisiltä mällä päätöksellä yhtiöltä vielä noin 700 m 2
10379: vuokraamaan hajallaan sijaitsevia, p1eniä ja epä- tiloja.
10380: tarkoituksemukaisia huoneistoja, mikä saattoi Kaikkiaan valtiolle on vuokrattu puheena
10381: pahastikin haitata viraston varsinaista toimin- olevasta rakennuksesta noin 11 500 m2 tiloja,
10382: taa. joiden keskimääräinen vuokra 1. 6. 1979 alkaen
10383: Kun Kouvolan virastotilannetta kartoitettiin on ollut noin 34 mk/m2/kk, eli valtio maksaa
10384: valtiovarainministeriön ja rakennushallituksen vuokraa näistä tiloista vuodessa yhteensä noin
10385: toimesta vuonna 1972, todettiin että uusien, 4,7 milj. mk.
10386: yhtenäisten virastotilojen tarve olisi noin 7 500 Johtuen melko pitkästä rakennusajasta ja sen
10387: m2 • Koska paikkakunnalle oli vuonna 1969 val- aikana voimakkaasti kohonneista rakennuskus-
10388: mistunut noin 11 000 m2 :n suuruinen valtion tannuksista nousi myös vuokra korkeaksi.
10389: virastotalo ja vireillä oli ja on 'edelleen lukuisia Vuokran kohtuullistuttamiseksi on kuitenkin
10390: muita valtion virastotalohankkeita, ei silloin vuokranantajan ja rakennushallituksen välillä
10391: katsottu olevan mahdollista ryhtyä suunnittele- vuoden 197 8 lopulla käydyissä neuvotteluissa
10392: maan Kouvolan kolmatta virastotaloa. sovittu, että vuokrasopimuksen mukaisia in-
10393: Samanaikaisesti Vakuutusosakeyhtiö Pohjola deksikorotuksia ei peritä ainakaan vuosilta
10394: oli tarjoutunut vuokraamaan valtiolle virasto- 1978 ja 1979.
10395: tiloja Kouvolaan rakennettavasta liike- ja toi- Kouvolassa on nyt päästy luopumaan pie-
10396: mistotalosta. Kun valtiovarainministeriön ja va- nistä, yhteensä noin 4 000 m2 laajuisista vuok-
10397: N:o 58 3
10398:
10399: ratiloista, tilanahtaus valtion virastotaloissa on luettelon, johon ei sisälly Kouvolaan rakennet-
10400: helpottunut ja useat virastot ovat saaneet yhte- tavaa virastotaloa. Mainittu päätös on tarkoitus
10401: näiset ja tarkoituksenmukaiset tilat, jolloin uusia kuluvan vuoden aikana. Asian vaatima
10402: paikkakunnalla toimivien valtion virastojen ja selvitystyö on pantu vireille viime huhtikuussa.
10403: laitosten toimintaedellytykset ovat parantuneet Kouvolan uuden virastotalon rakentamisen tar-
10404: olennaisesti. peellisuus tullaan tässä yhteydessä harkitse-
10405: Valtioneuvosto on vahvistanut 22. 11. 1973 maan.
10406: valtion virastotalojen rakentamisen kiireellisyys-
10407: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
10408:
10409: Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
10410: 4 1979 vp.
10411:
10412:
10413:
10414:
10415: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10416:
10417: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen säkringsbolaget kunde enas om skäliga hyres-
10418: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse villkor, enligt vilka hyresvärden för sin inves-
10419: av den 22 maj 1979 tili vederbörande medlem tering får en ränta om 8 3;4 % med 40 års
10420: av statsrådet för avgivande av svar översänt amorteringstid, varutöver staten bestrider de
10421: avskrift av följande av riksdagsman Seppo Tik- verkliga kostnader för skötseln av de hyrda ut-
10422: ka undertecknade spörsmål nr 58: rymmena, ingick finansministeriet och försäk-
10423: ringsbolaget 15. 1. 1973 ett föravtal, genom vil-
10424: På viiken grund fattas inom statsför- ket staten förband sig att av försäkringsbolaget
10425: valtningen beslut, genom vilka utrym-
10426: hyra kontorsutrymmen med en sammanlagd yta
10427: men för statens ämbetsverk hyrs av
10428: av ca 7 500 m2• Senare, då det oundvikliga ut-
10429: enskilda, och rymmesbehovet ytterligare växte under bygg-
10430: när ämnar Regeringen vidta åtgärder
10431: nadstiden och Kouvola hovrätt, som inte kunde
10432: för byggande av ett ämbetshus i Kou-
10433: anvisas utrymmen på annat håll, inrättades, för-
10434: vola i syfte att göra slut på de nu
10435: band sig staten genom finansministeriets beslut
10436: förekommande inkomstöverföringarna?
10437: 6. 5. 1975 och 1. 9. 1976 att hyra ytterligare
10438: ca 3 400 m2 kontorsutrymmen i ovan nämnda
10439: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- byggnad. Byggnaden blev färdig i september
10440: samt anföra följande: 1977 och det slutliga hyresavtalet, som följde
10441: I statens ämbetshus i Kouvola finns utrym- nämnda, av finansministeriet ingångna föravtal,
10442: men om sammanlagt ca 16 000 m2 • I början av undertecknades av byggnadsstyrelsen och Kiin-
10443: detta årtionde ökade antalet anställda vid sta- teistö Oy Kouvolan Karhut den 17 oktober
10444: tens ämbetsverk och inrättningar kraftigt, efter- 1977.
10445: som distriktsförvaltningsmyndigheterna ålades Då personalen vid Kymmene länsskatteverk
10446: nya uppgifter. Härvid ökade även behovet av ökade kraftigt på grund av skattereformen och
10447: verksamhetsutrymmen snabbt. Då det blev inga andra utrymrnen kunde uppbringas, hyrdes
10448: trångt i statens utrymmen, var man tvungen genom finansministeriets beslut 7. 2. 1979 yt-
10449: att av enskilda hyra små och oändamålsenliga terligare ca 700 m2 av bolaget.
10450: lokaliteter på olika håll, vilket kunde medföra Inalles har staten i ifrågavarande byggnad
10451: t.o.m. mycket stora olägenheter för ämbets- hyrt utrymmen med en yta av ca 11 500 m2 •
10452: verkets egentliga vetksamhet. Den genomsnittliga hyran har fr.o.m. 1. 6.
10453: Då finansministeriet och byggnadsstyrelsen 1979 varit ca 34 mk/m2/mån., dvs. staten be-
10454: år 1972 kartlade ämbetsverkssituationen i talar samanlagt ca 4,7 milj. mk i hyra per år
10455: Kouvola konstaterades det, att behovet av nya för dessa utrymmen.
10456: errhetliga ämbetsverksutrymmen skulle vara På grund av en relativt lång byggnadstid och
10457: ca 7 500 m2 • Eftersom ett ca 11 000 m2 stort de ikraftigt stegrade byggnadskostnaderna under
10458: ämbetshus hade blivit färdigt på orten för sta- byggnadstiden blev även hyran hög. För att
10459: tens räkning år 1969 och staten alltjämt hade hyran skulle bli skäligare kom hyresvärden och
10460: ett stort antal ämbetshusprojekt anhängiga, an- byggnadsstyrelsen vid förhandlingar i slutet av
10461: sågs det inte då vara möjligt att börja planera år 1978 överens om att indexförhöjningar en-
10462: ett tredje ämbetshus för Kouvola. ligt hyresavtalet inte uppbärs, åtminstone inte
10463: Vid samma tidpunkt hade försäkringsbolaget för åren 1978 och 1979.
10464: Pohjola erbjudit sig att åt staten hyra ämbets- I Kouvola har man nu kunnat avstå från
10465: verksutrymmen i det affärs- och kontorshus de små hyresutrymmena, som omfattade sam-
10466: som skulle uppföras i Kouvola. Då man vid manlagt ca 4 000 m2, utrymmesbristen i statens
10467: förhandlingar mellan finansministeriet och för- ämbetshus har lättat och flera ämbetsverk har
10468: N:o 58 5
10469:
10470: fått enhetliga och ändamålsenliga utrymmen, ämbetshus i Kouvola. Avsikten är att detta be-
10471: varvid verksamhetsförutsättningarna för statens slut skall förnyas under innevarande år. Det
10472: ämbetsverk och inrättningar på orten har för- utredningsarbete, som påkallas av ärendet, an-
10473: bättrats väsentligt. hängiggjordes i april. l detta sammanhang kom-
10474: Statsrådet fastställde 22. 11. 197 3 en skynd- mer man att överväga huruvida det är nödvän-
10475: samhetsordning gällande byggandet av ämbets- digt att bygga ett nytt ämbetshus i Kouvola.
10476: hus för staten. I den ingår inte något nytt
10477: Helsingfors den 7 juni 1979.
10478:
10479: Finansminister Ahti Pekkala
10480:
10481:
10482:
10483:
10484: 087900652W
10485: 1979 vp-.
10486:
10487: Kirja1linen kysymys n:o 59.
10488:
10489:
10490:
10491:
10492: Surakka ym.: Kunnallisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä.
10493:
10494:
10495: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10496:
10497: Maamme kunnallisen kulttuuritoiminnan ke" paa-ajan toimintojen laadulliseen ja määrälli-
10498: hittämiseen on pyritty jo usean vuoden ajan. seen kehittämiseen. Erityisesti pienissä ja keski-
10499: Näissä pyrkimyksissä on tärkeä sija suunnitel- suurissa kunnissa, joihin mm. suurimmissa taa-
10500: milla, joiden tarkoituksena on saada aikaan jamissa sijaitsevien taidelaitosten toiminta ei
10501: laki kuntien kulttuuritoiminnan järjestämisestä. merkittävästi ulotu, pidetään tärkeänä oman
10502: Lain perusteella kuntiin tulisi perustaa kulttuu- kunnallisen kulttuurihallinnon perustamista,
10503: rilautakunnat, joiden tehtävänä olisi mm. lisätä, palvelujen lisäämistä ja taideohjauksen tehosta-
10504: koordinoida ja suunnitella kunnallista vapaa- mista. Kokemusten mukaan palvelujen käyttö
10505: ajan toimintaa yhdessä muiden kunnallisten ja omakohtainen harrastustoiminta ovat kokei-
10506: elinten sekä järjestöjen kanssa. Kunnille annet- luvuosien aikana lisääntyneet kunnissa erittäin
10507: taisiin myös oikeus perustaa valtion tuella merkittävällä tavalla. Tämä huolimatta siitä,
10508: kulttuurisihteerin virkoja. että kokeilu sattui pahimpien lamavuosien ajak-
10509: Ensimmäiset tähän suuntaan tähtäävät esi- si, jolloin mahdollisuudet toiminnan rahoitta-
10510: tykset tehtiin yli viisi vuotta sitten ilmesty- miseen olivat poikkeuksellisen huonot.
10511: neessä kulttuuritoimintakomitean mietinnössä, On selvästi havaittavissa, että Keski-Suomen
10512: ja toistaiseksi viimeiset kuluvan vuoden alussa ja muiden kokeilujen avulla saatu käytännön
10513: julkaistussa opetusministeriön asettaman virka- kokemus ja tieto sekä eduskunnan aikaisem-
10514: miestyöryhmän mietinnössä. Vuosi sitten, kes- min ilmaisema tahto ovat kunnallisen kulttuuri-
10515: kustellessaan hallituksen taidepoliittisesta selon- toiminnan kehittämisen suhteen samansuuntai-
10516: teosta, eduskunta antoi näille kehittämispyrki- set.
10517: myksille lähes yksimielisen tukensa. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ja
10518: Kulttuuritoimintakomitean yksi esitys oli, valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin no-
10519: että sen kaavailemaan lakiin pohjautuvaa toimin- jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
10520: taa kokeiltaisiin ennen lain säätämistä. Keski- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10521: Suomen kolmessa kunnassa ja osittain koko
10522: läänin alueella tätä kokeilua toteutettiinkin val- Onko Hallitus tietoinen kunnallisen
10523: tion ja kuntien varoin vuosina 1975-78. Ko- kulttuuritoiminnan kehittämisen välttä-
10524: keiluun liittyy laaja seurantatutkimus, jonka mättömyydestä, ja jos on,
10525: viisi· osaraporttia on julkaistu ja lopulliset tu- milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
10526: lokset julkaistaan kuluvan vuoden aikana. kunnalle esityksen maamme kulttuuri-
10527: Saadut käytännön kokemukset osoittavat sel- toiminnan kehittämisen lakisääteistämi-
10528: västi kuntien kiinnostuksen runsaaseenkin va- seksi?
10529: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
10530:
10531: Juhani Surakka Kaisa Raatikainen Pentti Lahti-Nuuttila
10532: Pekka Starast Olli Helminen
10533:
10534:
10535:
10536:
10537: 087900743U
10538: 2
10539:
10540:
10541:
10542:
10543: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10544:
10545: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuoden 1978 lopulla ministeriölle uuden ehdo-
10546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tuksen laiksi kuntien kulttuuritoiminnan järjes-
10547: olette kirjeellänne 23 päivänä toukokuuta 1979 tämisestä (KM 1978: 59).
10548: n:o 337 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- Kulttuuritoimintatyöryhmän ehdotuksen mu-
10549: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani kaan kuntiin perustettaisiin kulttuurilautakun-
10550: Surakan ym. tekemän seuraavansisältöisen kysy- ta. Kunnat voisivat saada kantokykyluokituk-
10551: myksen n:o 59: seen sidottua valtionosuutta (39-75 %)
10552: kulttuurilautakunnan alaisten viranhaltijoiden
10553: Onko Hallitus tietoinen kunnallisen palkkauskustannuksiin. Tällaisia viranhaltijoita
10554: kulttuuritoiminnan kehittämisen välttä- olisivat kulttuurisihteeri, kulttuuriohjaaja ja
10555: mättömyydestä, ja jos on, kulttuuritoimenjohtaja. Lisäksi kunnat saisivat
10556: milloin Hallitus aikoo antaa eduskun- ehdotuksen mukaan valtionosuutta valtioneu-
10557: kunnalle esityksen maamme kulttuuri- voston erikseen asukasta kohti vahvistaman
10558: toiminnan kehittämisen lakisääteistämi- mavkkamäärän perusteella paikallisen kulttuu-
10559: seksi? ritoiminnan järjestämiseen. Tätä valtionosuutta
10560: kunnat voisivat harkintansa mukaan käyttää
10561: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- alalla toimivien yhteisöjen avustamiseen, kult-
10562: taen seuraavaa: tuuritilaisuuksien järjestämiseen, yleisökuljetuk-
10563: Hallitus on taidepoliittisessa selonteossaan siin sekä muuhun paikallisen kulttuuritoimin-
10564: Eduskunnalle 2. 5. 1978 todennut seuraavaa: nan tukemisesta ja järjestämisestä aiheutuviin
10565: "Kulttuuritoiminnan ja harrastajataiteen toimin- kustannuksiin.
10566: taedellytysten parantamisessa tullaan to~menpi Kuten hallituksen taidepoliittisen selonteon
10567: teet ensisijaisesti kohdistamaan paikallisen yhteydessä Eduskunnalle ilmaisema periaatteel-
10568: kulttuuritoiminnan rahoituksen sekä kuntien linen kannanotto sekä asian valmistelun yhtey-
10569: kulttuurihallinnon ja -suunnittelun kehittämi- dessä tähän mennessä suoritetut toimenpiteet
10570: seen lainsäädäntötoimin." osoittavat, pidetään kunnallisen kulttuuritoimin-
10571: Vuonna 1974 mietintönsä jättänyt kulttuuri- nan kehittämistä tärkeänä. Opetusministeriöllä
10572: toimintakomitea (KM 197 4; 2) valmisteli eh- on valmiina ehdotus hallituksen esity:kseksi
10573: dotuksen kuntien kulttuuritoimintaa koskevak- Eduskunnalle laiksi kuntien kulttuuritoiminnan
10574: si laiksi. Mietinnöstä saatujen lausuntojen ja järjestämisestä. Hallitusohjelmassa on niinikään
10575: Keski-Suomessa vuosina 1975-1978 tapahtu- maininta siitä, että hallitus tulee antamaan
10576: neen kokeilutoiminnan tulosten pohjalta tarkis- esityksen puheena olevaksi laiksi. Seuraavan
10577: ti· opetusministeriön asettall;la. kulttuuritoimin- kerran hallitus. palaa_asia.an. käsitellessään vuo-
10578: tatyöryhmä mainitun lakiehdotuksen ja antoi den 1980 tulo- ja menoarvioesitystä.
10579: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
10580:
10581: Ministeri Kalevi Kivistö
10582: N:o .59 3
10583:
10584:
10585:
10586:
10587: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10588:
10589: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen varande lagförslag och överlämnade i slutet av
10590: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse år 1978 till ministeriet ett nytt förslag tili lag
10591: nr 337 av den 23 maj 1979 till vederbörande om kulturverksamhet i kommunerna ( Kommit-
10592: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tebetänkande 1978:59).
10593: jande av riksdagsman Juhani Surakka m.fl. Enligt kulturaktivitetsarbetsgruppens förslag
10594: undertecknade spörsmål nr 59: skulle kulturnämnder inrättas i kommunerna.
10595: Kommunerna skulle kunna få tili bärkraftsklas-
10596: Är Regeringen medveten om nödvän- sificeringen bunden statsandel ( 39~75 %) tili
10597: digheten av att utveckla kulturverksam- avlöningskostnaderna för tjänsteinnehavare
10598: heten i kommunerna, och, om så är som är underställda kulturnämnden. Dylika
10599: fallet, tjänsteinnehavare skulle vara kultursekreterare,
10600: när ämnar Regeringen avlåta en pro- kulturinstruktör och direktör för kulturväsen-
10601: position tili riksdagen om utvecklande det. Kommunerna skulle därtili enligt förslaget
10602: av kulturverksamheten i vårt land så få statsandel för lokal kulturverksamhet på
10603: att ifrågavarande verksamhet blir lag- grundvalen av ett ma1.1kbelopp, som av stats-
10604: stadgad? rådet särskilt skulle fastställas per invånare.
10605: Denna statsandel skulle kommunerna kunna
10606: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- använda enligt prövning tili understödjande av
10607: samt anföra följande: samfund som verkar på ifrågavarande område,
10608: Regeringen konstaterade i sin konstpolitiska anordnande av kulturevenemang, publiktrans-
10609: redogörelse tili Riksdagen 2. 5. 1978 följande: porter samt till kostnaderna för stödjande och
10610: "När det gäller förbättrandet av verksamhets- anordnande av annan lokal kulturverksamhet.
10611: förutsättningarna för kulturverksamheten och Såsom framgår av det principiella ställnings-
10612: amatörkonsten kommer åtgärderna i första tagande regeringen gav uttryck för i samband
10613: hand att inriktas på att genom lagstiftningsåt- med sin konstpolitiska redogörelse tili Riksda-
10614: gärder utveckla finansieringen av den lokala gen och av de åtgärder som fram tili inneva-
10615: kulturvevksamheten samt kommunernas kultur- rande tidpunkt vidtagits i samband med ären-
10616: förvaltning och -planering." dets beredning, betraktas frågan om utveck-
10617: Kommitten för kulturell verksamhet, som lande av kulturverksamheten i kommunerna
10618: lämnade sitt betänkande år 1974 ( Kommitte- såsom viktig. En regeringsproposition med för-
10619: betänkande 1974:2), beredde ett förslag tili slag tili lag om kulturverksamhet i kommuner-
10620: lag om kulturverksamhet i kommunerna. Den na föreligger färdig i undervisningsministeriet.
10621: av undervisningsministeriet tillsatta kulturakti- I regeringsprogrammet ingår likaså ett om-
10622: vitetsarbetsgruppen justerade på grundvalen av nämnande av, att regeringen kommer att avlåta
10623: de utlåtanden som erhållits om betänkandet ifrågavarande lagproposition. Regeringen åter-
10624: och resultaten av :kulturverksamhetsexperimen- kommer tili ärendet i samhand med behand-
10625: tet i Mellersta Finland åren 1975-1978 ifråga- lingen av statsverkspropositionen för år 1980.
10626: Helsingfors den 18 september 1979.
10627:
10628: Minister Kalevi Kivistö
10629: 1979 vp.
10630:
10631: Kirjallinen kysymys n:o 60.
10632:
10633:
10634: Savola ym.: Kansantautiepidemiologisen tutkimusyksikön siirtä-
10635: misestä Helsinkiin.
10636:
10637: Eduskunn an Herra P u h e m i e h e 11 e.
10638:
10639: Suurten kansantautiemme torjunnan tehosta- - yksikön sijoitus on jo Kuopiossa,
10640: miseksi perustettiin vuonna 1976 Kansanter- - asialliset toimintaedellytykset Kuopiossa
10641: veyslaboratorion ( KTL) yhteyteen erityinen ovat hyvät,
10642: kansantautiepidemiologinen tutkimusyksikkö. - henkilökunta haluaisi yksikön pysyvän
10643: Yksikkö aloitti toimintansa kesällä 1977 Kuo- Kuopiossa ja
10644: piossa, jossa se on keskeisesti osallistunut Poh-
10645: jois-Karjala -projektin tietojen käsittelyyn ja en- siirto Helsinkiin olisi paitsi turha myös
10646: nen kaikkea projektin tulosten ja kokemusten monella tavalla haitallinen olemassa ole-
10647: pohjalta käynnistyneisiin valtakunnallisiin jat- van tutkimuskokonaisuuden kannalta.
10648: kotoimenpiteisiin ja jatkoprojekteihin. Tämän Tehdyn virkamiespäätöksen olennaisimpana
10649: kokonaisuuden piirissä toimii tällä hetkellä perusteena on ilmeisesti vain lääkintöhallituk-
10650: Kuopiossa ja Joensuussa noin 25 henkeä. sen ja sosiaali- ja terveysministeriön korkeim-
10651: Kansanterveyslaboratorion johtokunta on man virkamieskunnan pyrkimys keskushallin-
10652: 23. 4. 1979 tehnyt kuitenkin yllättäen päätök- non kasvattamiseen. On myös ilmeistä, että
10653: sen tutkimusyksikön siirtämisestä Helsinkiin päätöksellä pyritään tietoisesti lopettamaan Poh-
10654: keskuslaboratorion yhteyteen. Päätös on tehty jois-Karjala -projektin puitteissa käynnissä ole-
10655: vastoin yksikön henkilökunnan yksimielistä va tutkimuskokonaisuus, johon päätöksen to-
10656: kantaa ja yksikön johtoa kuulematta. teuttaminen väistämättömästi johtaisi.
10657: Useassa yhteydessä on asiallisesti selvitetty Todettakoon vielä, että myös hajasijoitusko-
10658: Kuopion edullisuutta KTL:n kansantautiepide- mitean mielestä Kansanterveyslaboratorion osia
10659: miologisen tutkimusyksikön sijainnin kannalta olisi tarkoituksenmukaista siirtää Kuopioon.
10660: (mm. Kuopion korkeakoulu ja sen kansanter- Nyt tehty päätös sotii tätäkin parlamentaari-
10661: veyden tutkimuslaitos, KTL:n aluelaboratorio, sen elimen päätöstä vastaan ja on yleisesti
10662: työterveyslaitoksen aluelaboratorio, hyvät toi- hyväksyttyjen aluepoliittisten tavoitteiden vas-
10663: mintamahdollisuudet ym.). Tämän lisäksi on tainen. Tästä syystä valtioneuvoston tulisikin
10664: muistettava, että siirto Helsinkiin hajoittaisi puuttua asiaan ja kumota päätös tutkimusyksi-
10665: vuosien kuluessa kansantautitutkimuksen alalle kön Helsinkiin siirtämisestä.
10666: koulutetun tutkijajoukon ja tutkimuskokonai- Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
10667: suuden. Kun useimmat muut alan tutkimuslai- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
10668: tokset sijaisevat Helsingissä, tuntuisi kohtuulli- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10669: selta, että edes yksi tutkimusyksikkö sijaitsisi seuraavan kysymyksen:
10670: muualla maassa. Juuri kansantautien tutkimuk-
10671: siin keskeisesti liittyvien kenttätutkimusten kan-
10672: nalta on Kuopion sijainnilla maan keskiosissa Aikooko Hallitus kumota Kansanter-
10673: olennainen etu. veyslaboratorion johtokunnan 23. 4.
10674: Vaikka erilaisten laitosten hajasijoituksessa 1979 tekemän päätöksen kansantauti-
10675: Helsingistä muualle täytyykin käyttää tarkkaa epidemiologisen tutkimusyksikön siirtä-
10676: harkintaa, tuntuu nyt virkamiestasolla tehty misestä Helsinkiin ja pysyttää siten yk-
10677: päätös oudolta, koska sikkö edelleen Kuopiossa?
10678: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
10679:
10680: Petter Savola Lauha Männistö
10681: Katri-Helena Eskelinen Toivo Yläjärvi
10682: V. }. Rytkönen
10683: 087900710S
10684: 2 1979 vp.
10685:
10686:
10687:
10688:
10689: E d u s kunnan Herra P u h e m i e he 11 e.
10690:
10691: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa puunsaattamisen kannalta pidettiin tärkeänä,
10692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, että ao. tutkijat voivat sen 1979 tapahtuvaan
10693: olette 23 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn päättymiseen asti osallistua hankkeeseen, Kan-
10694: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston santerveyslaboratorion johtokunta oikeutti ko-
10695: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kouksessaan 18. 12. 1978 henkilökunnan väli-
10696: edustaja Savolan ym. näin kuuluvasta kirjalli- aikaisesti oleskelemaan 1. 1. 1979-31. 12.
10697: sesta kysymyksestä n:o 60: 1979 Kuopiossa ja osallistumaan virkatyönään
10698: projektin lopputulostukseen.
10699: Aikooko Hallitus kumota Kansanter- Kansantautiepidemiologinen tutkimusyksikkö
10700: veyslaboratorion johtokunnan 23. 4. on siis budjettipäätöksellä ja asetuksella pe-
10701: 1979 tekemän päätöksen kansantauti- rustettu Helsingissä sijaitsevaan Kansanterveys-
10702: epidemiologisen tutkimusyksikön siirtä- laboratorion keskuslabora:torioon. Myös asetuk-
10703: misestä Helsinkiin ja pysyttää siten yk- sen pohjana olevassa 1974 valmistuneessa Kan-
10704: sikkö edelleen Kuopiossa? santerveyslaboratorion kehittämistä koskevassa
10705: komiteamietinnössä esitettiin yksikön sijoitta-
10706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mista nimenomaan Helsinkiin. Yksikön sijoitta-
10707: tavasti seuraavaa: mista Helsingin ulkopuolelle ei voida pitää tar-
10708: Kansantautiepidemiologinen tutkimusyksikkö koituksenmukaisena mm. seuraavista syistä:
10709: perustettiin Kansanterveyslaboratorion keskus- 1. Kansantautiepidemiologian asiantunte-
10710: laboratorioon Eduskunnan hyväksyessä hallituk- musta tarvitaan jatkuvasti keskushallinnon
10711: sen esityksen vuoden 1976 tulo- ja menoar- suunn~ttelussa ja päätöksenteossa. Yksikön
10712: vioksi. Tuolloin perustettiin Kansanterveysla- asiantuntijatehtävät edellyttävät päivittäisiä
10713: boratorion keskuslaboratorioon, joka sijaitsee yhteyksiä Kansanterveyslaboratorion johtoon ja
10714: Helsingissä, kansantautiepidemiologista tutki- lääkintöhallitukseen.
10715: musta varten ylimääräinen osastonjohtajan 2. Kansantautiepidemiologisen tutkimusyk-
10716: ( B 3) ja ylimääräinen toimistosihteerin (V 12) sikön päätehtävänä tulee olemaan jo olemassa
10717: toimi sekä työsopimussuhteinen erikoistutkijan olevien tautirekisterien hyödyntäminen. Muuta-
10718: toimi. Yksikön kokonaishenkilökunnan määrä maa alueellista rekisteriä lukuunottamatta
10719: on tällä hetkellä 3. Yksikön perustaminen poh- kaikki väestön terveyttä ja sairautta koskevat
10720: jautui Kansanterveyslaboratorion kehittämis- tiedostot sijaitsevat Helsingissä. Rekisterien
10721: toimikunnan yksimieliseen mietintöön ( 197 4: analysointi ja hyväksikäyttö on mahdotonta, jos
10722: 91 ) ja sen asemasta ja tehtävistä on säädetty tutkimusyksikkö sijaitsee Helsingin ulkopuo-
10723: asetuksessa kansanterveyslaboratoriosta ( 852/ lella.
10724: 76). 3. Kansantautiepi:demiologisen tutkimusyk-
10725: Helsingissä sijaitsevan keskuslaboratorioon sikön yhtenä tehtävänä on kehittää ja ylläpitää
10726: perustetun kansantautiepidemiologisen tutki- tartuntatautien informaatiojärjestelmää. Järjes-
10727: musyksikön toiminta alkoi 1. 11. 1976. Yksikön telmä voi tehokkaasti toimia vain Kansanter-
10728: johtajaksi nimitettiin 1. 6. 1977 LKT Pekka veyslaboratorion keskuslaboratorion mikrobio-
10729: Puska. Tutkimusyksikön johtaja ja työsopimus- logisten osastojen välittömässä yhteydessä.
10730: suhteisen erikoistutkijan toimessa oleva henki- 4. Kansantautiepidemiologisen tutkimusyk-
10731: lö ovat aikaisemmin toimineet Kuopion kor- sikön sijoittaminen keskuslaboratorion ulko-
10732: keakoulun kansanterveyden tutkimuslaitoksen puolelle vaikeuttaa oleellisesti Kansanterveys-
10733: alaisessa Pohjois-Karjala ~projektissa. Koska laboratorion muiden osastojen kehittämistä ru-
10734: laajoja voimavaroja vaatineen projektin lop- tiininomaista diagnostiikkaa tekevistä yksiköis-
10735: N:o 60 3
10736:
10737: tä terveydenhuoltoviranomaisten asiantuntija- keskusteltiin keskuslaboratorion tilakysymyk-
10738: laitokseksi. sistä ja todettiin johtokunnan yksimielisen kan-
10739: 5. Kansantautiepidemiologinen tutkimusyk- nan olevan, että yksikön pysyvä sijoituspaikka
10740: sikkö tarvitsee runsaasd atk-palveluja. Yksikön on Helsingissä sijaitseva keskuslaboratorio.
10741: t01m1m111en keskuslaboratorion ulkopuolella - Kansanterveyslaboratorion johtokunta ei
10742: merkitsisi automaattisen tietojenkäs.ittelyn hen- ole pyrkinyt "tietoisesti lopettamaan Pohjois-
10743: kilö- ja laitetarpeen olennaista kasvua. Karjala -projektin puitteissa käynnis·sä olevaa
10744: Kansanedustaja Savolan ym. tekemä edus- tutkimuskokonaisuutta". Päinvastoin johtokun-
10745: kuntakysely saattaa johtaa väärinkäsityksiin, el- ta on 18. 12. 1978 tekemällään päätöksellä, jol-
10746: lei seuraavia tosiasioita huomioida: la henkilökunnalle annettiin väliaikainen oikeus
10747: - Pohjois-Karjala -projekti ei ole Kansan- oleskella Kuopiossa vuoden 1979 ajan, pyrki-
10748: terveyslaboratorion epidemiologisen tutkimus- nyt omalta osaltaan edistämään 1utkimushank-
10749: yksikön vaan Kuopion korkeakoulun kansanter- keen loppuarvioinnin toteutumista.
10750: \'"eyden tutkimuslaitoksen alainen projekti. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan korkearta
10751: - Kansantautiepidemiologisen tutkimusyk- sai·rastavuutta ja sen syiden selvittämistä on
10752: sikön kokonaishenkilökunta on 3 henkeä. Ky- luonnollisesti kaikin tavoin edistettävä. Tämä
10753: selyssä mainitulla n. 25 hengellä tarkoite1Jta- tapahtuisi parhaiten li:säämällä Kuopion kol'kea-
10754: neen Kuopion korkeakouluun virka- ja työso- koulun kansanterveyden tutkimuslaitoksen voi-
10755: pimussuhteessa olevia Pohjois-Karjala -projek- mavaroja esimerkiksi perustamalla tutkimt.slai-
10756: tin piirissä työskenteleviä henkilöitä. tokseen tarpeelliset virat Itä-Suomen sairasta-
10757: - Kansantautiepidemiologinen tutkimusyk- vuuden erityispHrteiden tutkimista varten. Kan-
10758: sikkö on perustettu asetuksella ja siihen kuulu- santerveyslabora:torion kansantaut.iepidemiologi-
10759: vat toimet budjettipäiVtoksellä Helsingissä si- nen tutkimusyksikkö on sen sijaan perustettu
10760: jaitsevaan Kansanterveyslaboratorion keskus- Kansanterveyslaboratorion kehittämiseksi ter-
10761: laboratorioon. Kansanterveyslaboratol'ion johto- veydenhuoltoviranomaisten asiantuntijalai!rok-
10762: kunta on noudattanut edellämainittuja päätök- seksi. Jos yksrkkö siirrettäi'siin keskuslabo,rato-
10763: siä, eikä ole ryhtynyt yksikön siirtoon Helsin- rion ulkopuolelle, merkitsisi se yksikön toimin-
10764: gistä muualle. tamahdollisuuksien rajoittamista ja Kansanter-
10765: - Kyselyssä mainitussa Kansanterveyslabo- veyslaboratorion kehittämisen oleellista vaikeu-
10766: ratorion johtokunnan kokouksessa (23. 4. tumista.
10767: 1979) ei päåltetty ao. yksikön siirrosta, vaan
10768: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1979.
10769:
10770: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
10771: 4 1979 vp.
10772:
10773:
10774:
10775:
10776: T i 11 Riksd agens H err T a 1 m a n.
10777:
10778: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen folkhälsan. Då det med tanke på slutförandet
10779: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av detta projekt, som krävt betydande resurser,
10780: av den 23 maj 1979 tili vederbörande medlem 2nsågs vara viktigt att vederbörande forskare
10781: av statsrådet översänt avskrift av följande av kunde delta i arbetet ända fram till projektets
10782: riksdagsman Savola m.fl. undertecknade spörs- slutfas år 1979, berättigade Folkhälsolabora-
10783: mål nr 60: toriets direktion vid sitt möte den 18 december
10784: 1978 personalen att temporärt, för tiden 1
10785: Ämnar Regeringen upphäva det av januari-31 december 1979, vistas i Kuopio
10786: direktionen för Folkhälsolaboratoriet och på tjänstens vägnar delta i projektets slut-
10787: den 23 april 1979 fattade beslutet att förande.
10788: överflytta forskningsenheten för folk- Forskningsenheten för folksjukdomarnas epi-
10789: sjukdomars epidemiologi till Helsing- demiologi har således med budgetbeslut och
10790: fors, och därmed fortfarande bibehålla förordning inrättats vid det i Helsingfors be-
10791: enheten i Kuopio? lägna Folkhälsolaboratoriets centrallaborato-
10792: rium. Också i det år 197 4 färdigblivna be-
10793: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tänkandet av Kommissionen för utvecklande av
10794: samt anföra följande: folkhälsolaboratorieverksamheten föreslogs ut-
10795: Forskningsenheten för folksjukdomarnas epi- tryckligen att enheten placeras i Helsingfors.
10796: demiologi inrättades vid Folkhälsolaboratoriets Enhetens placering utanför Helsingfors kan inte
10797: centrallaboratorium i samband med att riks- anses vara ändamålsenligt av bl.a. följande skäl:
10798: dagen godkände regeringens proposition an- 1. Sakkunskap om folksjukdomarnas epide-
10799: gående statsförslaget för år 1976. Då inrätta- miologi behövs fortlöpande för centralförvalt-
10800: des vid Folkhälsolaboratoriets centrallaborato- ningens planering och beslutsfattande. Enhe-
10801: rium, som är beläget i Helsingfors, för forsk- tens expertuppdrag förutsätter dagliga kontak-
10802: ning av folksjukdomarnas epidemiologi en ter med Folkhälsolaboratoriets ledning och med
10803: extraordinarie byråsekreterarbefattning (V 12) medicinalstyrelsen.
10804: samt en specialforskarbefattning i arbetsavtals- 2. Huvuduppgiften för forskningsenheten
10805: förhållande. Totalantalet anställda vid enheten för folksjukdomarnas epidemiologi kommer att
10806: utgör i detta nu 3. Inrättandet av enheten bli att utnyttja redan existerande sjukdoms-
10807: grundar sig på ett enhälligt betänkande ( 197 4: register. Med undantag av några regionala regis-
10808: 91) av Kommissionen för utvecklande av folk- ter, finns alla dataregister över befolkningens
10809: hälsolaboratorieverksamheten, och om enhetens hälsa och sjukdom i Helsingfors. Det blir omöj-
10810: ställning och uppgifter finns stadgat i förord- ligt att analysera och tillgodogöra sig registren,
10811: ningen om folkhälsolaboratoriet (139 /70, ändr. om enheten är belägen utanför Helsingfors.
10812: 852/76). 3. En av uppgifterna för forskningsenheten
10813: Den forskningsenhet för folksjukdomarnas för folksjukdomarnas epidemiologi är att ut-
10814: epidemiologi, som inrättades vid centrallabora- veckla och vidmakthålla informationssystemet
10815: toriet i Helsingfors, inledde sin verksamhet den för smittosamma sjukdomar. Effektivt kan sys-
10816: 1 november 1976. Tili föreståndare för enheten temet fungera endast i omedelbar anknytning
10817: förordnades den 1 juni 1977 MKD Pekka tili de mikrobiologiska avdelningarna vid Folk-
10818: Puska. Forskningsenhetens föreståndare och hälsolaboratoriets centrallaboratorium.
10819: den person som innehar befattningen special- 4. En placering av forskningsenheten för
10820: forskare i arbetsavtalsförhållande har tidigare folksjukdomarnas epidemiologi utanför central-
10821: arbetat med Nordkarelen-projektet, som är un- laboratoriet försvårar i väsentlig grad arbetet
10822: derställt Kuopio högskolas forskningsanstalt för att utveckla Folkhälsolaboratoriets övriga av-
10823: N:o 60 5
10824:
10825: delningar från enheter som utför rutinmässig - Vid det i spörsmålet nämnda Folkhälso-
10826: diagnostik tili hälsovårdsmyndigheternas expert- laboratoriets direktionssammanträde ( 23. 4.
10827: inrättning. 1979) fattades inte beslut om överflyttning av
10828: 5. Forskningsenheten för folksjukdomarnas ifrågavarande enhet, utan där diskuterades
10829: epidemiologi behöver adb-tjänster i betydande centrallaboratoriets utrymmesfrågor och konsta-
10830: omfattning. Om enheten verkade utanför cen- terades att direktionens enhälliga åsikt var, att
10831: trallaboratoriet, skulle detta innebära en vä- enhetens permanenta förläggningsplats är cen-
10832: sentlig ökning av behovet av personai och an- trallaboratoriet i Helsingfors.
10833: ordningar för automatisk databehandling. - Folkhälsolaboratoriets direktion har inte
10834: Det av riksdagsman Savola m.fl. framförda "avsiktligt syftat till att avsluta den pågående
10835: spörsmålet kan leda tili missförstånd, om inte forskningshelheten inom ramen för Nordkare-
10836: följande fakta beaktas: len-projektet". Tärtom har direktionen med
10837: sitt beslut av den 18 december 1978, varmed
10838: - Nordkarelen-projektet är inte underställt personalen gavs temporär rätt att året 1979
10839: Folkhälsolaboratoriets epidemiologiska forsk- vistas i Kuopio, för egen del bemödat sig om
10840: ningsenhet, utan det är ett projekt underställt att främja förverkligandet av forskningspro-
10841: Kuopio högskolas forskningsanstalt för folk- jektets slutliga utvärdering.
10842: hälsan. Utredningen av den höga sjukdomsfrekvensen
10843: - Totalantalet anställda vid forslmingsen- i Nordsavolax och i Nordkatelen och orsakerna
10844: heten för folksjukdomarnas epidemiologi upp- därtill bör naturligtvis främjas på allt sätt.
10845: går till 3 personer. Det i spörsmålet nämnda Detta skulle bäst ske genom att öka resurserna
10846: antalet ca 25 personer torde avse de personer i för Kuopio högskolas forskningsanstalt för
10847: tjänste- och arbetsavtalsförhållande vid Kuopio folksjukdomar, t.ex. genom att vid forsknings-
10848: högskola som arbetar med Nordkarelen-projek- anstalten inrätta erforderliga tjänster för under-
10849: tet. sökning av särdragen i Östra Finlands sjuk-
10850: - Forskningsenheten för folksjukdomarnas domsfrekvens. Folkhälsolaboratoriets forsk-
10851: epidemiologi har inrättats genom förordning ningsenhet för folksjukdomarnas epidemiologi
10852: och därtill hörande befattningar genom budget- har däremot inrättats i avsikt att utveckla Folk-
10853: beslut för placering i centrallaboratoriet vid det hälsolaboratoriet till en expertinrättning för
10854: i Helsingfors belägna Folkhälsolaboratoriet. hälsovårdsmyndigheterna. Om enheten flytta-
10855: Folkhälsolaboratoriets direktion har efterföljt des någonstans utanför centrallaboratoriet, in-
10856: ovannämnda beslut, och har inte gripit sig an nebure detta en begränsning av enhetens verk-
10857: med att flytta enheten från Helsingfors tili samhetsmöjligheter och ett väsentligt försvåran-
10858: någon annan ort. de av Folkhälsolaboratoriets utveckling.
10859: Helsingfors den 20 juni 1979.
10860:
10861: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
10862:
10863:
10864:
10865:
10866: 0879007105
10867: 1979 Vp.
10868:
10869: Kirjallinen kysymys n:o 61.
10870:
10871:
10872:
10873:
10874: Tennilä: Ounasjokeen rakennettavista voimalaitoksista.
10875:
10876:
10877: Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
10878:
10879: Kemijoki Oy:n suunnitelma rakentaa Ounas- taloudellisilla myös työllisyysnäkökohdilla. Kui-
10880: jokeen ·kymmenen voimalaitosta ja kaksi teko- tenkin valjastaminen tosiasiassa antaisi vain
10881: allasta on herättänyt laajaa vastustusta joki- muutaman pysyvän työpaikan. Sitäpaitsi 10-
10882: varressa ja myös muualla Lapissa. Kittilässä 15 vuotta kestävän rakennusvaiheen aikanakin
10883: kerättyyn vastalauseadressiin kertyi yli kolme työvoiman määrä olisi· vain noin 350. Lapissa
10884: tuhatta allekirjoitusta. tiedetään kokemuksesta myös se, että voima-
10885: Ouna8joen valjastaminen muuttaisi tätä kau- laitosten rakentamiseen .tuotetaan ty,övoimaa
10886: nista j0 kea suuresti. Tämä .olisi suuri vahinko maakunnan ulkopuolelta. . .~. ·
10887: tämän päivän ihmisille, puhumattakaan tulevis- Yhteenvetona voidaan todeta, että~ Ounas-
10888: ta. sukupolvista, joille täytyy turvata mahdolli- joen valjastaminen antaisi vain pienehkön mää-
10889: suus tutustua alkuperäiseen luontoon. rän tilapäisiä työpaikkoja, mutta •. aih~uttaisi
10890: Valjastaminen ei kuitenkaan mullistaisi vain samalla työpaikkojen menetyksiä · pefuselinkei-
10891: joen ulkonäköä, vaan aiheuttaisi samalla mo- noissa, Tällamen "työllistäminen" ei tietenkään
10892: nenlaisia vaikeuksia ja menetyksiä jokivarten ole perusteltua, vaan . järkevåmpää on ohjata
10893: asukkaille. Suomen Luonto -lehden tietojen Lapissakin varoja teollisuuden ja kaivostoimin-
10894: mukaan säännöstely jättäisi veden alle 121 nan laajentamiseen sekä pientilallisten tukemi-
10895: taloutta ja tynkätiloja muodostuisi ainakin 170. seen. .. ..
10896: Jokivarren maatalous kärsisi näin ollen tuntu- Jotta Ounasjoen varressa asuvat voiV'ai: tur-
10897: via menetyksiä. Kun metsämaitakin jäisi veden vallisin mielin suunnitella tulevaisuuttaan, tu-
10898: alle, seurauksena olisi myös hakkuiden piene- lee hallituksen ottaa Ounasjoki-asia käsittelyyn
10899: neminen ja siten metsätyömiesten työmahdolli- ja tehdä sellaiset tarvittavat ratkaisut; joilla
10900: suuksi~n väheneminen. Lisäksi esim. Kyrön varmistetaan se, ettei Ounasjokea valjasteta.
10901: paliskunnassa jouduttaisiin porolukua pienen- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10902: tämään jopa useilla sadoilla säännöstelystä ai- § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittaen
10903: heutuvien ·laitumien menetysten vuoksi. Ounas- valtioneuvoston. asianomaisen jäsenen vastatta-
10904: joen valjastaminen ja säännöstely veisivät poh- vaksi seuraavan kysymyksen:
10905: jaa pois myös kalatalouden kehittämiseltä, mi-
10906: hin joki luonnontilassa antaa erinomaiset mah- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10907: dollisuudet. ryhtyä niin, että saadaan varmuus sii-
10908: Ounasjoen valjastamista ajavat ovat perus- tä, ettei Ounasjokea valjasteta?
10909: telleet voimaloiden rakentamista paitsi energia-
10910: Helsfugissä 23 päivänä toukokuuta 1979.
10911:
10912: Esko-Juhani Tennilä
10913:
10914:
10915:
10916:
10917: 0879007214
10918: 2 l979vp.
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
10924:
10925: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suunnitellusta T epaston altaasta kuuluu 77,2
10926: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, % Kyrön ja 22,8% Kuivasalmen paliskun-
10927: olette 23 päivänä toukokuuta , 1979 päivii,tyn taan. Kyrön ·. paliskunnao osalta me.netys on
10928: kixjeeftl1tr. n,:o 339 ohella toimittanut 'valtione~ 3,5% ja Kuivasalmen paliskunnan osalta·o,6%
10929: voston_ .· {l~ianomaiselle jäsen-elle . .jäljeAD;9~eil paliskuntien kokonaispintta-alasta. . .
10930: ~edu~taja ;Esko-Juhllni 'l:'erinilän ,n,hln kuti~ Ouna$joeo rakentamisaika olisi rioip.. 1? vuo(-
10931: ~uvM~ kirjallisesta kysymyksestä n:o 61: · .ta ja työvoima keskimäärin 350 m.ie~ta/Vuosi.
10932: Kone- ja laitehankinnat suunnataan lwtihtaahan.
10933: > Mihin toimenpiteisiin ·Hallitus aiko(>
10934: Energiapoliti,ikan neuvoston· laa,t~måssa.. Suo-
10935: · · ·eyht:f.i '·niin, että .• saadaan varmuus · sii- men energiapoliittisessa ohjelmassa; i6n\Ca. val-
10936: tä,. ,ettei Ounasjokea 'valjasteta? tioneuvosto on 15. 3.1979 hyväksynyt, todc::-
10937: . · taan vesivoiman rakentamisesta mm.: ''Vesi-
10938: ~,va;tau~se,qa· kysymykseen e~itän kunriioii:t~· voimavarojen hyväksikäyttöä lisätääri .lähinnä
10939: v~sti ~~i~vaa: .· ·..... · vesistöissä, jotka ovat jo pitkälle rakennettuja,
10940: . Kemijoki Oy· on rakentanut·Xemijoen pää- edellyttäen, että hyväksikäyttö on taloudellista.
10941: uoman . voitnahltokset, : Kemijänren, Lokan, Uutta rakennuskelpoista vesivoimaa otetaan
10942: Porttipahdan ja :Olkk-ajärven. säännöstelyaltaat käyttöön siinä määrin, kuin se on p,enisteltua
10943: seki: Permantakosken voimahtitoksen. Parhail- kokonaistaloudelliset ja ympäristöns~oj~li.IUiset
10944: !aan on Kitiseen rakenteilla Porttipahdan voi- seikat huomioon ottaen." :Kemijoe·ij vesistöil
10945: malaitoS: $ekä L0kan ja Porttipahdan ftltaiden :voidaan todeta kuuluvan pitkälle rake.'nnettuihin
10946: väliJ;len•Vuotson kanava. ·Tämän jälkeen on Ke- vesistöihin. ·.·. ·
10947: miioki · Oy:n rakennussuunnitelmi~sa Kiti!!en Ounasi~n . alue kuuluu Lapin set1~ukaavaQ.
10948: sek11 Vuoto.ksen altal\n ja voimalaitoksen J"aken- 1. osaan. Hyväksyessään kyseisen osan, pi\ättj.
10949: tamin~n,• VuotQ,l,tsen alt;1an ja·.vqimalaitoksen Lapin Seutukaavaliiton hallitus, ettij. ~nasjoki
10950: valmistuminen ajoittui~i 1980-luvun loppupuo- jätetään siinä erityisselvitysalueeksi, jonka käy-
10951: lelk. · · tön osalta lisäselvitykset ja tutki~l,lkset ovat
10952: Ounasjoen ~:akennussuunnitelmaan, jonka .tarpeen. Näitä selvityksiä ja tutkimuksia suo-
10953: mahdollinen toteuttaminen tulee kysymykseen ritetaan parhaillaan.
10954: vasta Kitisen rakentamisen jälkeen, kuuluu Te- Ounasjoen mahdollinen rakentaminen ei ole
10955: paston: ~ja· Meltauben ·säännöstely altaat sekä ajankohtainen lähitulevaisuudessa, Se .tullee
10956: kaikkiaan kymmenen voimalaitosta, joiden ko- mahdollisesti ajankohtaiseksi vasta l980-luvul1
10957: konaisteoo· on noin· 200 MW ja vuotuinen ener- lopulla tai 1990~luvulla. · ·· ' • ··
10958: giamäärä keskivesiolosuhteissa 880 milj. kWh. - Edellä olevan perusteella ei Ounasjoen ta-
10959: Vesivoiman hyvä soveltuvuus kuormitusvaih- kent.aiJ1iskysymykseen voitane . ott~ .lopullista
10960: telujen vaatimaan tehon säästöön on pidettävä ·kantaa ennen· kuin' edellä mainitut· tutkimukset
10961: myös mielessä ratkaisuja tehtäessä. pn suoritettu ja muut tarvittavat selvitykset
10962: Ounasjoen rakentamisen vuoksi jäi~i veden ·saatu ..
10963: alle peltoa 590 ha, niittyä 920 ha ja muuta
10964: maata 16 970 ha eli yhteensä 18 480 ha.
10965: Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1979.
10966:
10967: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
10968: N:o 61 3
10969:
10970:
10971:
10972:
10973: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
10974:
10975: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Av den planerade Tepasto bassäng hör 77,2
10976: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- % till Kyrö och 22,8 % till Kuivasalmi ren-
10977: se av den 23 maj 1979 nr 339 till vederböran- beteslag. Kyrö renbeteslag förlorar 3,5 % och
10978: de medlem av statsrådet översänt avskrift av Kuivasalmi renbeteslag 0,6 % av renbetesla-
10979: följande, av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä gens totala areal.
10980: ställda skriftliga spörsmål nr 61: Utbyggnadstiden för Ounasjoki är ca 15 år
10981: och arbetsstyrkan i medeltal 350 man/år. An-
10982: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skaffning av maskiner och apparatur görs i Fin-
10983: taga så att man kan förvissa sig om, land.
10984: att Ounasjoki inte utbyggs? I energipolitiska rådets energipolitiska pro-
10985: gram för Finland, som antagits av statsrådet
10986: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt 15. 3. 1979, konstateras angående utbyggnad
10987: anföra följande: av vattenkraft bl. a.: "Nyttjandet av vatten-
10988: kraftresurser skall utökas närmast i vattendrag
10989: Kemijoki Oy har byggt kraftverken i Kemi- som redan är långt utbyggda, under ·förutsätt·
10990: joki huvudfåra, Kemijärvi, Lokka, Porttipahta ning att nyttjandet är ekonomiskt. Ny vatten-
10991: och Olkkajärvi regleringsbassänger samt Per- kraft som kan byggas ut skall tas i bruk i den
10992: mantokoski kraftverk. För närvarande uppförs mån detta är befogat med beaktande av hel-
10993: Porttipahta kraftverk i Kitinen samt Vuotso hetsekonomiska och miljövårdsmässiga synpunk-
10994: kanal mellan Lokka och Porttipahta bassänger. ter." Kemijoki vattendrag kan anses höra till
10995: Härefter ingår i Kemijoki Oy:s byggnadspla- de långt utbyggda.
10996: ner bassängen och kraftverket i Kitinen samt Ounasjokiområdet hör tili del 1 av region-
10997: Vuotos. Vuotos bassäng och kraftverk skulle planen för Lappland. När ifrågavarande del av
10998: stå färdigt mot slutet av 1980-talet. planen godkändes av styrelsen för Lapplands
10999: Ounasjoki utbyggnadsplan, vars eventuella regionplansförbund bestämde denna, att Ounas-
11000: utförande kommer i fråga först sedan Kitinen joki skall vara ett område för specialutredning-
11001: byggts, omfattar Tepasto och Meltaus regle- ar, som kräver tilläggsutredningar och forsk-
11002: ringsbassänger samt sammanlagt tio kraftverk, ning för att kunna nyttjas. Dessa utredningar
11003: vars totaleffekt är ca 200 MW och årliga ener- och forskningsuppdrag utförs för närvarande.
11004: gimängd vid genomsnittlig vattenmängd 880 En eventuell utbyggnad av Ounasjoki är
11005: milj. kWh. inte aktuell inom närmaste framtid. Den torde
11006: Vattenkraftens lämplighet för effektbesparing möjligen bli aktuell först mot slutet av 1980-
11007: som behövs på grund av belastningsvariationer talet eller på 1990-talet.
11008: bör även hållas i minnet då beslut skall fattas. På basen av det ovan anförda torde man
11009: På grund av utbyggnaden av Ounasjoki skul- inte kunna ta slutlig ställning till frågan om
11010: le 590 ha åker, 920 ha ängsmark och 16 970 utbyggnad av Ounasjoki förrän ovannämnda
11011: ha övrig mark eller sammanlagt 18 480 ha forskningsuppdrag slutförts och övriga nödiga
11012: läggas under vatten. utredningar erhållits.
11013: Helsingfors den 15 augusti 1979.
11014:
11015: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
11016: 1979 \tp.
11017:
11018: Kirjallinen kysymys n:o 62.
11019:
11020:
11021:
11022:
11023: Leppänen: Linja-auton kuljettajien eläkeikärajan alentamisesta.
11024:
11025:
11026: E d u s ku n n a n H e r r. a P u h e m i e h e 11 e.
11027:
11028: Linja-auton kuljettajan tehtävä on sekä fyy- Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavasti
11029: sisesti että psyykkisesti rasittava. Tehtävään valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 niomeritiii nO-
11030: liittyy myös .erittäin suuri vastuu liikenteessä jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen· vas-
11031: matkustajista. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11032: Lukuisat yksityisten liikennöitsijöiden palve-
11033: luksessa olevat vanhemmat kuljettajat haluaisi- Aikooko Hallitus ja milloin antaa
11034: vat päästä eläkkeelle jo ennen 65 vuoden ikä- eduskunnalle esityksen yksityisten lii-
11035: rajaa. Tämä olisi erittäin perusteltua. Tiettä- kennöitsijöiden palveluksessa · olevien
11036: västi valtion palveluksessa olevien vastaavissa linja-auton kuljettajien eläkeikärajan
11037: tehtävissä toimivien henkilöiden onkin mah- alentamisesta?
11038: dollista päästä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta.
11039: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1979.
11040:
11041: Urpo Leppänen
11042:
11043:
11044:
11045:
11046: 087900703J
11047: 2
11048:
11049:
11050:
11051:
11052: ··:.-.-,--·,
11053:
11054: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11055:
11056: Valtiopäiväjärjestyksen J7 §:n l momentissa vana valtioneuvoStoa ;.;ettamassa eläkeikäkomi-
11057: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, teassa, joka harkitsee kysymystä ei ainoastaan
11058: .o.l~ 2,4 ,päjviinä toolrokuuta . J9J9 pährätyn Unja-ilut(ln kuljettajien vaan kaikkien työnteki-
11059: .kili~~ . ohella. toimittanut valtiont:ll,vost9n järyhmien kohdalta: HallituS ei pidä tarkoituk-
11060: #ianÖ~iselle · jäsenelle jäljennöksen kansan- senmukaisena ottaa kantaa ·tämänlaatuisiin ky-
11061: edustaja Urpo. Leppäsen nliin. kuuluvasta kir- symyksiin, ennen kuin komitea on saanut tycn-
11062: jallisesta kysymyksestä n:o 62: sä valmiiksi. · .
11063: :. :·' ,.
11064: -~
11065: . Työntekijäin eläkelain mukaan. työnantalj:alla
11066: Äik()oko· Hallitus j~· inilloin antaa on mahdollisuus järjestää työntekijöilleen Uti
11067: edus~unnalle 'esityksen yksityisten lii- . tietylle ryhmälle työntekijöistään däketurva,
11068: kent1oitsijöiden palveluksessa olevien joka .. joiltakin osin poikkeaa ·wssa säädetyistä
11069: ·linja-auton kuljettajien eläkeikärajan vähimmäisvaatimuksista . kuitenkin siten, että
11070: alentamisesta? · eläketunran on ·raha-arvoltaan vastattava laissa
11071: säädettyjä vähimmäisehtoja. Tämän perusteella
11072: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- työnantaja voi myös järjestää eläketurvan, jossa
11073: vasti seuraavaa: vanhuuseläkeikä on alhaisempi kuin laissa sää-
11074: Kysymys eläkeiän alentamisesta on tutkitta- · detty 65 vuotta.
11075: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
11076:
11077: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
11078:
11079:
11080:
11081:
11082: _._,-.
11083: . !' ,, 1.." ·... , ~- ' '
11084: N:o 62 3
11085:
11086:
11087:
11088:
11089: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
11090:
11091: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen satts av statsrådet och som överväger frågan
11092: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse inte bara för busschaufförers utan för alla ar-
11093: av den 24 maj 1979 till vederbörande medlem betstagargruppers del. Regeringen anser det
11094: av statsrådet för avgivande av svar översänt inte ändamålsenligt att ta ställning till frågor
11095: avskrift av följande av riksdagsman Urpo Lep- av detta slag innan kommittens arbete blivit
11096: pänen underteoknade spörsmål nr 62: färdigt.
11097: Enligt lagen om pension för arbetstagare
11098: Ämnar Regeringen, och i så fall när har arbetsgivaren möjlighet att till sina arbets-
11099: avlåta en proposition till riksdagen med tagare, eller till en viss grupp av sina arbets-
11100: förslag till sänkning av pensionsåldern tagare, ordna ett pensionsskydd, som till nå-
11101: för busschaufförer anställda hos privata gon del avviker från de lagstadgade minimi-
11102: trafikidkare? kraven, dock så, att pensionsskyddet till sitt
11103: penningvärde skall matsvara de minimivillkor
11104: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som stadgats i lag. På grund härav kan arbets-
11105: samt anföra följande: givaren även anordna ett pensionsskydd där
11106: Frågan om sänkning av pensionsåldern un- åldersgränsen för ålderdomspension är lägre än
11107: dersöks i pensionsålderskommitten som till- 65 år, såsom stadgats i lag.
11108: Helsingfors den 19 juni 1979.
11109:
11110: Social- ooh hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11111: 1979 vp.
11112:
11113: Skrlltligt spörsmål nr 6.3.
11114:
11115:
11116:
11117:
11118: Melin m. fl.: Om uppgöranae av en hethetsplan för utprlckning
11119: av farleder för fr.itidsbåtar. · ·
11120:
11121:
11122: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11123:
11124: Sjöfartsstyrelsen har redan i många år sy~te för motorbåtar, som kan gå i en rät linje,
11125: .tnatislkt dragit in farleder och minskat utprick- men sällan lämpliga för segelbåtar.
11126: ningen med motiveringen att farlederna i Småbåtäganaet tilitar kraftigt i vårt 1and
11127: fråga inte har större betydelse för den kom- och ett allt större antal nya båtägare, många i
11128: mersiella sjöfarten. De flesta av dessa farleder början ganska ovana att röra sig tili sjöss,
11129: har varit skyadade, inre farleder. I år har man soker sig årligen ut i vår skärgård,. som torde
11130: gått drastiskt till väga och i ett slag dragit in vara en av världens mest svårnavigerbara.
11131: hundratals remmare. Med allt högre bränslepriser kan · man även
11132: Indragningen av farleder och remmare leaer förutse en snabbare uppgång av energibespa-
11133: till att även småbåtar söker sig tili de stora rande sege1båtar än av motorbåtar. , ·
11134: farlederna, som vanligen går iängre ut tili havs Man har svårt att inse hur sjöfartsstyrel-
11135: ooh är mera oskyddade för väder och vind. sens nuvarande indragningspolitik skulle kunna
11136: Detta har såsom konsekvens dels att småbå- gå ihop med dess ansvar för säkerheten til1
11137: tarna i allt större antal "ligger i vägen" för den sjöss.
11138: kommersiella sjöfarten och dels att olycks- Med hänvisning tili det ovan sagda och med
11139: risken stiger då småbåtar måste längre ut tili stöd av riksdagsordningens 3 7 § 1 mom. vill
11140: havs. undertecknade ställa följande spörsmål tili ve-
11141: Enligt uppgift innebär årets indragning av derbörande medlem av statsrådet:
11142: remmare en total inbesparing för sjöfartssty-
11143: relsen på ca 100 000 mk. Detta motsvarar Är Regeringen beredd att tilisvidare
11144: priset på en ny medelstor segel- eller motor- uppskjuta de för 1979 planerade in-
11145: båt. Inbesparingen är inte mera än en bråkdel dragningarna av farleder och remmare
11146: av kostnaderna för en större sjöräddningsope- samt att ge sjöfartsstyrelsen i uppdrag
11147: ration. att i samarbete med båtsportorganisatio-
11148: För att kompensera bortfallet av utprickade nerna göra upp en helhetsplan för ut-
11149: farleder har sjöfartsstyrelsen på speciella sjö- prickning av ett tillräckligt antal farle-
11150: kort för båtsport ritat in farleder lämpliga för der lämpliga för fritidsbåtar?
11151: småbåtar. Dessa är i många fall mycket lämpliga
11152: Helsingfors den 24 maj 1979.
11153:
11154: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Jutta ZilLiacus
11155: Gunnar Häggblom Ole Norrback Pär Stenbäck
11156: Boris Renlund
11157:
11158:
11159:
11160:
11161: 0879007225
11162: 2
11163:
11164: Kirjallinen kysymys n:o 63.
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: "~in yl'll.: Kl>konaiss~unn.i~n laatimisesta vapaa-ajan veneille
11170: .•. tatlk;Qite,ttujen :v;iy~n varustamisesta merimerkein.
11171:
11172:
11173:
11174: Ed,~ s ku p. t1 a n He u a 1? u he PJi e he 11 e.
11175:
11176: Me~ulJruhallitU& on ~ moo.ett ~n · ai- pa•essa eriHäin . sopivia moottoriveaeille,
11177: kana järjesttilim~$i väi.eatätitYf väylien }4 jQ.~ka voivm. liikkua suoraviiv~ises.ti,. ID\lta ne
11178: merimetkkii:n lukumää•i1f pe11J<Stc;llen sitä sillä, ovat harvoill sopivia pwrje.venellle.
11179: että kysymyk~ä oleviJla väylillä ei ole suu- Pienv~neiden OQ1i&tus maassamme lisääatyy
11180: :tenlpaa fl1el'kitystä kaupallisen meteakulun ks· voi.fn.akkaasti ja yhi suurempi ~ärä. \lUs.ia. ve.
11181: mlta. lJMilll!mM: .nitstii. vä.ylistä ~at olleet !i'tlQ. .meenoJnis.tajia, joista mooet (}vat alius~ lll.elko
11182: jattuj$ eli tiliisiä · väyliä.. 'fw .vuoli111a on t~ kt>kem-.tomia merelJä .. li.ikku~ss~ hakeutuu
11183: rai.Uu cb:astisesti ~~ yh4tdlä "erralla vuosittain saaristoomme, joka . MVigoinnilt
11184: satoja metime:tkkejiL ., , Olialta Lienee eriis tnaaibnan vai~pia. Pohto-
11185: Väylien ja ~~n· v~täminell ~ ainei<l~ hint0jen noustasa oa <Xk»et~3-viasa,
11186: 11aa ·. ~ · että myös• pienven~t ha.k~f\Wat ~t~ ~rg1aa säästävien pmjeveneide.n ·luk;w-
11187: .suurille: · ft.yl)lle,. ictktt . ~alli~re~ · kulkevat ~ärä ~v~W~ no.PCJam:tnin kuin. llilQQ.t~orivenei;
11188: kauempma Merellä )a ovat tite~ väheannin .dea luk001äiirä.
11189: suojassa säältä ja tuulelta. Tämän seurau~na On ~ata ·<*>ittt'll, miten meremkutkuha1-
11190: osr toåoaka. "' että pieiJV.eneet entistä useam- 1ituk~n aykymen vähentämispoliti.ikka olisi so-
11191: ~. evat: kaupa:tlls~ m.tttenk~ "tiellä", toi.- pusoinllW&Il sen vastuM kanssa turvallisuu-
11192: saaltal:·taas Ol'Ulettomu~rislci ~s-vaa p~ desta merellä.
11193: den ollessa :palwtettaja . hak~hltllaaD kauem- Edellä Qle~aan 1'iitaten $eki; vahiopäivlijär-
11194: maksi merelle. jestyk~ 3 7 § :•n 1 ~ntin. no,ialla al:lekis·
11195: S!iatiijen tiettojen mukaan tänä Vl!l~nna tapah- joinaneet esit$iivät valtioneuvoston aiianolUai.
11196: tn:inut Jl'lelimertclden vih~äminen merkitsee S<m jäsenen v~tavabi seuraavan kysymyk.-
11197: ~~kuballitubePle· flotn 100 000 markan se.n:
11198: JmblEI:ItisSä~ Tämä vast" uuden keskisuu- Onlro Hallitui valmis- toistaiseksi
11199: ren.· Puri<:~ tai m<>oteoriveaeen hintaa. Säästö lykkäämään vuodeksi 1979 summitel..
11200: on v.rln: mortQ-OSS yhden suuren meripelastus- lut väy1ien ia 1M1'imerkkien lulmmää-
11201: operaation k:w!tan.nuksilsta. l!i\n supistukset sdcJi antamaan me.ren-
11202: Korvaubeksi siitä, että merimerkeillä varus- kttlk~llituksen . tehtäväksi Ia..ua · y~
11203: tettujen väylien lukumäärä vähentyy, meren- teistyössii veneurheilujärjestöjen ~aASsa
11204: ~ul!kuhallitus on erityisille veneurheilua varten kokonaissuunnitelma riittävän määrän
11205: tarkoitetuille merikorteille merkinnyt pienve- vapalil~jan ventille sopivien väylien va-
11206: neille sopivia väyliä. Nämä ovat monessa ta- rustamiseksi merimerkeillä?
11207: Helsingiss~··i4'·.Fäiv~•toukokuuta 197'7.
11208: Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn Ju tta Zilliacus
11209: Gunnar Häggblom Ole Norrback Pär Stenbäck
11210: Boris Renlund
11211: Edu s ku~~ an' Herra Puhemiehelle.
11212:
11213: ::. ValUopäi11äjiirjt$t~en >7 §;.n 1 ~mcntissa ~an siioittaa. mWJen väyHen merhl~ paran-
11214: ~·tarkoituksessa Te, H~tra Puhemies, ~n.. . , ·~···
11215: •~ · 24 päiväJlit toukokuJ.Jt" 1979 piiivätyn Merenkulkuhallim er
11216: ole missään v~eessa
11217: kirje.cm.ne oli!.e.lla ~irnitt~ut vak~eu~ pyrkinyt }ätj@s~lmällm~sti V~. venei-
11218: asianomaiselle jäsene11e jäljennök~C!n kansan.- lyyn soveltuvien väylien m~kintää •. ~yt 5\l()!i·
11219: ~·taJEI Melittin. ym. näin kouluvasta kirjalli- tettu toimenpide on kertaluonteinen, Ja se on
11220: sesta :ky$}'m!Y'ksesti n~o 63: , ' ... kMenut sekä vene.tlyyn mä bul'.P\tmerenkul-
11221: kaun t~rk.()itettuja väyliä. ·
11222: Onko · Hallitus valtnis toi&~iseks.i Soomen Putjehtijali1tto (SPL} :r.y./Finlands
11223: lykkäämään vUQde.lui 1979 ~tel~ Seglatförlinmd (FSF) r L seka M.e.rik:arhut -
11224: l\ll väylien ja· merimerkkieJ~ lukumää- Sjöbjömarna r.y. ovat! yhteistlld valittaneet 58
11225: .täa supi~t ~~ antamaan meten· viitmt poistosta. Valitus. ta.rk:utettiiA huolelli-
11226: kulkuhallituksen tehtäväksi laatia yh- ses-ti, ja merenkulkuhallitus autti prikalleen
11227: .1ei,s~ä . veneurheilujärje~ k«r!ssa kaksi poistettna viittaa. Aikaisett1ltlin (J.ti meren-
11228: ·. koltonaissuunmtelma. riittä.~än määräa kulkuhallitus palautJtanut oma-aloitteisesti myös
11229: . va.~a;. v~neille sopivien väylia» va- laksi viittaa. · . · · . · · · :. ,
11230: .· JUstamisekei merimerkei.Uä? Tehdyt poistopäätökset peni.S:tcnta:f :bto~ir
11231: rien esityksiin. Päätöksiä tehtäessä on kaikki
11232: ·.Vastauksena kytymykseen esitäa . kunnioitta- asiaan vaikutt~Wat näkökohJat, my~s. pietiveQei-
11233: vasti sewM'I'•a~ , liif;;iden edut1 pyritty ottatnaan huomiOon~ .Mqu-
11234: tok$~t nneilyä. koskevi~n. v.~äyIien merfci.·DnäSsä
11235: Merenkulkuhallituksen tehtävä~ä on huoleh- on; julkaistu m4!renki.Uk~tuksen. toit!Utta-
11236: tia väyLien ku~tlh kulky~~stä sekä nii- massa julkaisussa "TiedonantoJa. veneilijöil!etr.
11237: den .mc:r~tä•. Perämerellä }a V ~~an saatis. Lisäksi on otettava huomt.'oou1 että O$a. pois-
11238: tossa maan nousu on. aiheuttanut s-en, että tetuista viitoista oli sellaisia, jotka ~senunin
11239: väylät ovat a\lcupeEäisest:ä kulkusyvyydes.täil3 .00 kowattu. poijW.laf m\i.tta viitta t:iri }åinyt
11240: :rnataloituneet. J~ut väylät on tehty viime tilastoista syystä tai toiie!ta poistamat~. ·
11241: vuosisd<lalla eikä niistä ole t~peeks.i. tatkkaa Väylien ja merimerkkien supistusten.lykkää-
11242: aineisttoa j.äljellä. Toisaalta merenkalkuhallituk.. minen ci näytä tässä vaihettssa tatkokuksert-
11243: sen merenmi.ttausresursait eivät ole :rHttiivät ll!'!>'Lbiselta, kos-ka poistotoimenpiteet on jo suo-
11244: ni.klen .~tkintiseea välittömästi. Eräät väylät r.itettu, Sen sijaan kauppa.. fa te<i>Ilisu~
11245: }>lll@lestaart ovat käyneet kauppaimer~nkmlulle iedö tulee kehottamaan m~Uhal!~t~ta
11246: tatpeettomiksi. Näistä 5-yistä merenku~ valmistel~maan yhteistyössä veneurh~ll,l}ä.tjes.tö~
11247: ws on katsonut aiheelliseksi mataloittaa eräi>- jen k~nssa kokoMi.ssuunniteiman vapaa-,. . 'Ve·
11248: den väylän0$ien kulkusyvyyttä. j.a poistila joi- neilyyn sopivan väyläs.tön la.otcisebi.. Tfunä. ta-
11249: tad.cin väyliä tai niiden osia·. Poistot 01'1 suori- pahtuisi parhaiten Veneilyas-iain. neuv.,ttelu-
11250: :tettu alueilla, joilla kulkee kaksi tai useampia knnnan toimesta, j~ jo nyt toimii ·~uvoa-
11251: samansuuru:ai~ia viiyli~. · . .. ,. aatavana eU~nä.·. ~ .. ~.·~
11252: .....e. nku.lku .... ~.e... n._.)l~~y
11253: :. V~ylien mataloittaminen, poisto.sekä. väylJ.ea dessii. Laadittavan . suunw.telm~ penisteel41
11254: linjauksen paranta:J.:ni.nen #njataulujel} !lVltllla qn tulla.an a,ika~aan 4~fritsema~ onko :}lYt tef:i-
11255: ie,hnyt. ·mahdollis@~si.. sen,. että muenlrul:kuhaU~ tyjä st.!pistuspäätök$-iä. .aihetta, ~rki~taa" Ji.tikä!i
11256: t\,lS on voinut poistajl. osan \liitoi~>ta, Viittoj.a kuitenkin jo täti ennen. ilme~~ että ~if'fstu~
11257: poist~tjiQ kaikkiaan 450 kpl. ~Ii .. noin 8 % päätöksis.tä . on ai,beutunu.t medmmrJ1iSood'en
11258: •anrnik,en viitto}e~ k'*.onais.miiiä~äs~ä. Vi~toitus alentumista, hållitus . ryhtyy väHitöni~stL ~t
11259: kust~SUi :~~~F.I noin 10 %,: j'!ka vpi. peellisilc.si ~som;iins~ · t()Up~~ ··· · ·
11260: Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1979.
11261:
11262: T~·;::_:; Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
11263: 4 1979 vp.
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: . T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11269:
11270: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen tematiskt strävat tili att minska utpridkningen
11271: anger hat Ni, Herr Ta1moo, med Eder skrivelse av farleder som lämpar sig för båtsport. Den
11272: av den 24 maj 1979 tili vederbörande medlern åtgärd som nu vidtagits är en engångsåtgärd
11273: a'V statsrådet för avgivande av svar översänt och den har gällt såväl för båtsport avsedda
11274: avSkrift av följande av riksdagsman Melin m.fl. farleder som farleder avsedda för kommer-
11275: underteclmade spörsmål nr 63: siell sjöfart;
11276: Suomen Purjehtijaliitto (SPL) r.y./Finland.s
11277: Är Regeringen beredd att tillsvidare Seglarförbund (FSF) r.f. samt Merikarhut-
11278: uppskjuta de för 1979 planerade in· Sjöbjörnarna r.y. har gemensamt anfört klagomål
11279: dragningarna av farleder och remmare över indragningen av 58 remmare. Klagomålet
11280: samt att ge sjöfartsstyrelsen i uppdrag undersöktes noggrant och sjöfartsstyrelsen pla-
11281: att i satnarbete med båtsportorganisatio- cerade tilihaka två remmare, vilka avlägsnats.
11282: nerna göra upp en helhetsplan för ut" Tidigare hade sjöfartsstyrelsen på eget initia-
11283: pridming av ett tillräckligt antal farle- tiv p1acerat tilihaka två remmare.
11284: der lämpliga för fritidsbåtar? De beslut om avlägsnande som fattats ba-
11285: serar sig på av lotsfördelningar gjorda fram-
11286: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ställningar. Då besluten fattats har man för-
11287: samt anföra följande: sökt beakta alla synpunkter som påverkar
11288: Det ar sjöfartsstyrelsens uppgift att sörja ärendet, också småbåtsäg.arnas fördel. De änd-
11289: för farledernas skidk, farledsdjupet och far- ringar i farledernas utprickning vilka berör
11290: ledernas utmärknin.g. 1 Bottenviken och Vasa båtsporten har publicerats i publikationen Un-
11291: slkärgård har landhöjningen gjort att farleds- derrättelser för båtförare, som sjöfartsstyrelsen
11292: djupet minskat. Vissa farleder är gjorda under redigerar.
11293: förra århundradet och tillräckligt noggrant Vidare måste det konstateras att en del av
11294: materia! om dem finns inte bevarat. A andra de remmare som avlägsnats är sådana som re-
11295: sidan är sjöfartsstyrelsens sjömätningsresurser dan tidigare ersatts med bojar men av någon
11296: inte tillräckliga för att en omedelbar undersök- orsalk inte avlägsnats ur statistiken.
11297: ning av dessa farleder skall vara möjlig. Vissa 1 detta skede förefaller det inte ändamåls-
11298: farleder har å sin sida blivit obehövliga för den enligt att uppskjuta indragningen av farleder
11299: koinmersiella sjöfarten. Av dessa orsaker har och remmare, emedan åtgärder härför redan har
11300: sjöfartsstyrelsen ansett det befogat att minska vidtagits. Däremot komrner handels- och in-
11301: farledsdjupet för vissa farledsavsnitt och att dustriministeriet att uppmana sjöfartsstyrelsen
11302: indra några leder eller delar av dem. 1ndrag- att i samarbete med båtsportorganisationerna
11303: ningarna har gjorts på sådana områden där .två bereda en helhetsplan för att skapa ett far-
11304: eller flera farleder löper i samma riktning. le<lssystem som lämpar sig för ftitidsbåtar.
11305: Minskandet av farledsdjupen, indragning av Det lämpligaste vore att detta skulle ske på
11306: farleder sal1llt förbättringen av linjer på far- Delegationens för båtsportärenden försorg.
11307: lederna med hjälp av linjetavlor har gjort det Denna verkar redan nu som rådgivande organ
11308: möjligt för sjöfartsstyrelsen att avlägsna en del i samband med sjöfartsstyrelsen. På basen av
11309: ·av remmarna. Sammanlagt avlägsnades 450 st den pian som uppgörs kommer man i sinom
11310: remmare, dvs. cirka 8% av det totala antalet tid att överväga, huruvida det är skäl att jus-
11311: remmare vid kusten. Cirka 10% av utprick- tera de beslut om indragning som nu har fat-
11312: ningskostnaderna inbesparas och kan investe- tats. Såframt det dock redan dessförinnan
11313: ra.S ·i förbättrandet av andra farleders utmärk- framgår att besluten om indragning har för-
11314: ning. sämrat sjösäkerheten vidtar regeringen omedel-
11315: Sjöfa.rtSstyrelsen har inte i något skede sys- bart de åtgärder den finner erforderliga.
11316: Helsingfors den 20 augusti 1979.
11317:
11318: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
11319: 1979 vp.
11320:
11321: Kirjallinen kysymys n:o 64.
11322:
11323:
11324:
11325:
11326: Salminen: Vuokrasääntelyä koskevien määräysten korjaamisesta.
11327:
11328:
11329: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11330:
11331: Espoolainen Asunto Osakeyhtiö Lounaisme- Edellä selostettu tapaus osoittaa, että huo-
11332: ri, jonka omistaa Eläkevakuutusosakeyhtiö Il- neenvuokralain määräykset kohtuullisen vuok-
11333: marinen, on haastanut kaikki vuokralaisensa ratason määrittelystä antavat mahdollisuuden
11334: Espoon asunto-oikeuteen huoneenvuokra-asias- tulkinnalle, ettei vuokrankorotuksen perustee-
11335: sa. Ilmarinen vaatii vuokriin 0,49-1,27 mar- na tarvitse olla lisääntyneet kustannukset ja
11336: kan korotuksia neliöltä kuukaudessa. Vuokran- todellinen korotustarve.
11337: korotusvaatimuksensa Ilmarinen nojaa huoneen- Yleisohjeen taso on tiettävä·sti muodostu-
11338: vuokralain vuokrasääntelyä tarkoittaviin koh- nut vuokratiedustelun perusteella ns. keskimää-
11339: tiin, joiden perusteella valtioneuvostolla on oi- räisenä vuokrana. Jos vuokranantajalle perustel-
11340: keus ensinnäkin määrätä vuokrankorotuksen lun syyn nostaa vuokraa antaa tätä kohtuul-
11341: suuruudesta ( 47 a § 1 mom.) ja toiseksi mää- lista tasoa alhaisempi vuokra, merkitsee tämä
11342: ritellä se vuokrataso mikä on pidettävä koh- sitä, että yleisohjeen vuokrataso saavuttaa pian
11343: tuullisena ( 4 7 a § 2 mom.). Asunto Osake- tason, jota tällä hetkellä pidetään "kiskuri-
11344: yhtiö Lounaismeren vuokrat ovat hieman alle vuokrana".
11345: valtioneuvoston yleisohjeen ( 1027/78) koh- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
11346: tuullisen tason Espoossa. Ilmarinen perustaa järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
11347: vaatimuksensa yksinomaan tähän, ei lainkaan tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
11348: yhtiön taloudelliseen tilaan, mikä ilmeisesti on si seuraavan kysymyksen:
11349: hyvä eikä muodosta perustetta vuokrien koro-
11350: tukselle. Ilmarinen onkin kieltäytynyt luovut- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11351: tamasta vuokralaisten käyttöön asuntoyhtiön siin vuokrasääntelyä koskevien määräys-
11352: tuloslaskelmia ja taseita eikä myöskään asun- ten korjaamiseksi ja asuntopulan mah-
11353: to-oikeus 15. 5. 1979 pitämässään istunnossa dollistaman keinottelun vuokralla asu-
11354: sitä tähän velvoittanut. vien kustannuksella estämiseksi?
11355: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
11356:
11357: M.-L. Salminen
11358:
11359:
11360:
11361:
11362: 087900773T
11363: 2 t979'vp:
11364:
11365: (
11366: '
11367:
11368:
11369:
11370:
11371: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11372:
11373: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- osapuolten sopiessa vuokrasopimuksen ehdois-
11374: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ta. Tasoyleisohjeet perustuvat ns; keskimääräi-
11375: mies, olette 29 päivänä toukokuuta 1979 päi- sen vuokran :selvittelylle, mutta ne eivät muo-
11376: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- dostu vuokratiedustelun perusteella ääriarvojen
11377: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen keskiarvona. Tasoyleisohjeissa vaikuttaa perus-
11378: kansanedustaja Salmisen näin kuuluvasta kir- materiaalina tilastokeskuksen vuokratiedustelun
11379: jallisesta kysymyksestä n:o 64: tulos, kiinteistökustannusten ja jossain määrin
11380: myös pääomakustannusten kehitys ja lisäksi
11381: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- asunto-oikeuksien tuomiotilastot ja asuntohalli-
11382: siin vuokrasääntelyä koskevien määräys- tuksen vuokratilastot. Tilastopohja on kuiten-
11383: ten korjaamiseksi ja asuntopulan mah- kin vielä koko maata koskevia ohjeita ajatel-
11384: dollistaman keinottelun vuokralla asu- len riittämätön. Nyt tasoyleisohjeet on annet-
11385: vien kustannuksella estämiseksi? tu paikkakunnille, joilla toimii asunto-oikeus.
11386: Tasoyleisohjetta tulee siis edelleen kehittää
11387: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- niin, että se nykyistä paremmin ohjaa sekä
11388: taen seuraavaa: tuomioistuimia että vuokrasopimuksen osapuo-
11389: Huoneenvuokralain vuokran sääntelyä kos- lia kohtuullisiin vuokraratkaisuihin. Niihin ta-
11390: kevien säännösten yksinomaisena tarkoituksena pauksiin, missä kohtuullisena pidettävä vuokra
11391: on tavoittaa paitsi kunkin huoneiston vuokra- ylittää vuokralaisen maksukyvyn on ohjattava
11392: arvon ja sen käytöstä suoritettavan vastikkeen asumis tukea.
11393: välillä vastaavuus, niin myös vuokra-arvoltaan Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän,
11394: samanveroisten huoneistojen vuokrien välillä jonka tehtävänä on laatia vuokraneuvoston
11395: vastaavuus. ehdotuksen ja siitä saatujen lusuntojen poh-
11396: Vaitioneuvoston huoneenvuokralain 47 a §: n jalta huoneenvuokralain kokonaisuudistuksen
11397: 2 momentin nojalla antamat yleisohjeet kes- sisältävä ehdotus hallituksen esitykseksi edus-
11398: kuslämmitysasuntojen kohtuullisista vuokrista kunnalle huoneenvuokralaiksi. Työryhmän mää-
11399: eräillä paikkakunnilla eli ns. tasoyleisohjeet räaika päättyy kuluvan vuoden marraskuun lo-
11400: ovat tarkoitetut helpottamaan tämän vastaavuu- pussa. Huoneenvuokrien sääntelyä koskevien
11401: den löytymistä kysymyksen kohtuullisesta säännösten tarkistaminen tarpeellisilta osin on
11402: vuokrasta ollessa esillä tuomioistuimessa tai siten tässä yhteydessä myös vireillä.
11403: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
11404:
11405: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
11406: N:o 64 3
11407:
11408:
11409:
11410:
11411: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11412:
11413: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen men den utformas inte på ett medelta1 av
11414: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- extrema värden, vilket skulle ha utretts ge-
11415: velse av den 29 maj 1979 till vederbörande nom hyresförfrågning. Grundmaterialet, som
11416: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- påverkar anvisningen, är resultatet av statis-
11417: jande av riksdagsman Salminen undertecknade tikcentralens hyresförfrågning, fastighetskostna-
11418: spörsmål nr 64: dernas och i någon mån även kapitalkostna-
11419: dernas utveckling och härtill bostadsdomsto-
11420: Har Regeringen för avsikt att vidta larnas statistik över domar och bostadsstyrel-
11421: åtgärder för att korrigera bestämmelser- sens hyresstatistik. Den statistiska basen är
11422: na om hyresreglering och för att hindra dock fortfarande otillräcklig med tanke på di-
11423: den spekulation på de personers, vilka rektiv som gäller hela landet. Anvisningen har
11424: bor på hyra, bekostnad som möjliggörs nu getts till orter där bostadsdomstol är verk-
11425: av bostadsbristen? sam.
11426: Anvisningen bör således vidareutvecklas så,
11427: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- att den bättre än nu leder både domstolar
11428: samt anföra följande: och hyreskontraktsparter fram tili skäliga hy-
11429: Syftet med bestämme1serna om hyresregle- resavgöranden. Bostadsbidrag bör inriktas på
11430: ring i hyreslagen är uteslutande, att hyresvärde faH, där den hyra som måste anses skälig
11431: och vederlag för nyttjande för envar bostads överskrider hyresgästens betalningsförmåga.
11432: del skall motsvara varandra, samt att hyror Ministeriet för inrikesärendena har tillsatt
11433: för bostäder, vilkas hyresvärden är samma, li- en arbetsgrupp med uppgift att på basen av
11434: kaså skall matsvara varandra. hyresrådets förslag och därom avgirvna ut1å-
11435: Den al1männa anvisning om skäliga hyror tanden uppgöra ett förslag till en regerings-
11436: för bostäder med centralvärme på vis·sa orter proposition till riksdagen med förslag till hy-
11437: som statsrådet har utfärdat med stöd av 47 a reslag. Förslaget skulle innefatta en totalre-
11438: § 2 mom. hyreslagen är avsedd att göra det form av hyreslagen. Tidsfristen för arbetsgrup-
11439: lättare att finna denna motsvarighet, då frå- pens arbete utgår i slutet av november inne-
11440: gan om skälig hyra behandlas vid domstol, varande år. Sålunda är en justering i erforder-
11441: eller då parterna kommer överens om villko- lig omfattning av stadgandena om hyresregle-
11442: ren i hyreskontraktet. Anvisningen baseras på ring anhängig också i detta sammanhang.
11443: en utredning av de s.k. genomsnittshyrorna
11444: Helsingfors den 25 september 1979.
11445:
11446: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
11447: 1979 vp.
11448:
11449: Kirjallinen kysymys n:o 65.
11450:
11451:
11452:
11453:
11454: Tenhiälä: Avioliittolain 80 §:n muuttamisesta.
11455:
11456:
11457: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11458:
11459: Avioliittolain 80 §:n nojalla tulee oikeuden räisi lapsen huollosta erotetun puolison vähim-
11460: myöntäessään asumuseron tai tuomitessaan mäisoikeudesta s,aada tavata lasta. Lain puut-
11461: avioliiton purkautumaan määrätä puolisoiden teellisuudesta ja sen tuntemattomuudesta on
11462: lasten huollosta. Holhouslain 23 a § :n nojalla monelle ollut harmia ja ylimääräisiä kustan-
11463: isällä t:ai äidillä, joka ei ole alaikäisen lap- nuksia. Lain muutosta ei asian tärkeyden
11464: sensa holhoojana, on oikeus tavata lasta tai vuoksi tulisi lykätä suunnitteilla olevaan perhe-
11465: pitää lasta määräajan luonaan, jollei se ole oikeuden kokonaisuudistukseen saakka.
11466: vastoin lapsen etua. Elleivät vanhempi ja lap- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11467: sen holhooja voi tästä sopia, tulee tuomioistui- jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
11468: men ratkaista asia. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
11469: Epäkohdan lainsäädännössä muodostaa se, senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
11470: että oikeus ei ole velvollinen päätöksessään lau- myksen:
11471: sumaan lapsen tapaamisoikeudesta, ellei sitä
11472: ole erityisesti pyydetty. Etenkin sellaisten hen- Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11473: kilöiden kohdalla, jotka osallist:uvat asiansa tuomioistuin myöntäessään asumuseron
11474: tuomioistuinkäsittelyyn ilman lainoppinutta oi- tai tuomitessaan avioliiton purkautu-
11475: keusavustajaa, saattaa tässä suhteessa tapahtua maan ei voimassaolevan lain nojalla voi
11476: oikeuden menetyksiä. Korjaus oikeuden pää- lausua lapsen huollosta erotetun van-
11477: tökseen tältä osin on mahdollista saada aikaan hemman tapaamisoikeudesta, ellei sitä
11478: vain uudella oikeudenkäynnillä. ole erikseen pyydetty, ja jos on,
11479: Tämä varsin ajankohtainen asia olisi korjat- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11480: tavissa vähäisellä lain muutoksella siten, että ryhtyä tätä tarkoittavan tarpeellisen
11481: oikeus määrätessään avioliittolain 80 § :n no- muutoksen aikaansaamiseksi avioliitto-
11482: jalla puolisoiden lasten huollosta samalla mää- lain 80 §:ään?
11483: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
11484:
11485: Hannu Tenhiälä
11486:
11487:
11488:
11489:
11490: 087900704K
11491: 2 1979 vp.
11492:
11493:
11494:
11495:
11496: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11497:
11498: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa samallaan tavalla myös poiketen päätöksestä
11499: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Tuomioistuimen päätös merkitseekin viimesi
11500: olette 29 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn jassa täytäntöönpanoperustetta.
11501: kirjeenne n:o 407 ohella toimittanut valtio- Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koske
11502: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen van tuomion täytäntöönpanosta annettu bk
11503: kansanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta (523/75) tuli voimaan vuoden 1976 alusta
11504: kysymyksestä n:o 65, jossa tiedustellaan: Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla or
11505: tehty tämän lain soveltamista ja toimivuutt!
11506: Onko Hallitus tietoinen siitä, että selvittävä seurantatutkimus ( Oikeusministeriöt
11507: tuomioistuin myöntäessään asumuseron lainvalmisteluosaston julkaisu 23/1978). Tut
11508: tai tuomitessaan avioliiton purkautu- kirouksesta ilmenee, että vuonna 1976 vireillt
11509: maan ei voimassaolevan lain nojalla voi tulleita ja saman vuoden aikana ratkaistuja ta
11510: lausua lapsen huollosta erotetun V'an- rauenneita tapaamisoikeutta koskevia täytän
11511: hemman tapaamisoikeudesta, ellei sitä töönpanoasioita oli yhteensä 66. Verrattaess~
11512: ole erikseen pyydetty, 'ja jos on, näiden asioiden määrää vuoden 1975 asumus
11513: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ero- ja avioeroasioiden määrään, joka oli yl
11514: ryhtyä tätä tarkoittavan tarpeellisen 14 000, voidaan katsoa, että tapaamisoikeuw
11515: muutoksen aikaansaamiseksi avioliitto- koskevan tuomion täytäntöönpanoasioiden mää
11516: lain 80 §:ään? rä on varsin vähäinen. Tutkimuksesta selviäi
11517: lisäksi, että valtaosassa lapsen tapaamisoikeuw
11518: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen koskevista asioista täytäntöönpanoperusteen~
11519: seuraavaa: on ollut asumusero- tai avioero-oikeudenkäyn
11520: ~apaamisoikeudesta ei aikaisemmin ole ol- nin yhteydessä annettu tuomioistuimen päätös
11521: lut lainsäädännössä yleistä säännöstä. Lapsen Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta
11522: asemaa koskevan lainsäädäntöuudistuksen yh- että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske
11523: teydessä vasta otettiin holhouslakiin uusi 23 a van tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpan<
11524: § ( 711/75), joka kirjaa aikaisemmin nouda- on edelleenkin ongelmallista.
11525: tetun oikeuskäytännön. Tämän mukaisesti tuo- Tapaamisoikeus on osa lapsen huoltoa. Tuo
11526: mioistuin ratkaisee tapaamisoikeutta koskevan mioistuimen tulee aina asumusero- ja avioero
11527: asian ainoastaan silloin, kun holhoojana oleva asian yhteydessä määrätä, lapsen etua silmäili
11528: vanhempi ja tapaamista haluava vanhempi eivät pitäen, kummalle vanhemmista yksin lapser
11529: ole voineet sopia tapaamisesta ja viimeksi mai- huolto uskotaan. Tapaamisoikeuden tatkoitw
11530: nittu on esittänyt tätä koskevan vaatimuksen. ei ehkä kuitenkaan toteutuisi tarkoituksenmu
11531: Tapaamisoikeuden tarkoituksena on ensisijai- kaisiromalla tavalla siten, että tuomioistuir
11532: sesti suojata lapsen etua säilyttämällä lapsen aina myös määräisi laps·en huollosta erotetut
11533: suhde siihen vanhempaan, joka ei asu yhdessä vanhemman vähimmäisoikeudesta tavata lasta
11534: lapsen kanssa. Tapaamisoikeuden on katsottu Tuomioistuimen päätöksellä ei voida rajoitta~
11535: täyttävän tarkoituksensa parhaiten silloin, kun vanhempien sopimusvapautta tässä asiassa eiki
11536: se voidaan toteuttaa vapaaehtoisuuden tietä. päätöksellä voida myöskään velvoittaa vanhem
11537: Tämän vuoksi on myös pääsäännöks.i asetettu paa tapaamaan lastaan, jos vanhempi ei itse siti
11538: tapaamisoikeudesta sopiminen. Tuomioistuimen halua. Sen sijaan on tärkeätä, että lapsen huol
11539: tapaamisoikeudesta antama päätös ei ole van- lon ja holhouksen ohella myös tapaamisoikem
11540: hempia sillä tavoin sitova, että vanhemmat tulee asumuseron ja avioeron yhteydessä järjes
11541: eivät voisi toteuttaa tapaamista parhaaksi kat- tetyksi lapsen etua vastaavalla tavalla eivätki
11542: N:o 65
11543:
11544: lain tuntemattomuus taikka oikeudenkäynnistä desta ja miten. Oikeusministeriössä tullaan li-
11545: aiheutuvat kustannukset saa muodostua esteek- säksi selvittämään, olisiko yhdenmukaisen oi-
11546: si. Tämän vuoksi olisikin pidettävä vatsin tar- keuskäytännön edistämiseksi ja lapsen edun
11547: koituksenmukaisena menettelynä, että alioikeus turvaamiseksi tarpeellista ottaa nimenomainen
11548: asumusero- ja avioeroasiain oikeuskäsittelyssä .säännös siitä, että alioikeuden tulee lapsen
11549: viran puolesta kiinnittäisi asianosaisten huo- huoltoa koskevaa asiaa käsitellessään omasta
11550: miota siihen, että tapaamisoikeus tulee järjes- aloitteestaan tiedustella, miten vanhemmat ovat
11551: tetyksi lapsen edun mukaisesti. sopineet .tapaamisoikeudesta. Nimenomainen
11552: Alioikeudella on riita-asiain käsittelyssä jo säännös voidaan toteuttaa joko erillisenä lain-
11553: nykyään kyselyoikeuden puitteissa mahdollisuus säädäntöhankkeena taikka pitkälle valmistellun
11554: selvittää, ovatko vanhemmat lapsen huollon holhouslainsäädännön uudistamisen yhteydessä ..
11555: järjestelyn yhteydessä sopineet tapaamisoikeu-
11556: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1979.
11557:
11558: Oikeusministeri Christoffer Taxell
11559: 4 1979 vp.
11560:
11561:
11562:
11563:
11564: T i 11 R i k s d a g e n s. H e t t T a 1 m a n.
11565:
11566: I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen på sätt som de finnet lämpligast kunde få till
11567: anget hat Ni, Hett T.alman, med Edet skrivelse stånd en överenskommelse som avviket ftån
11568: nt 407 av den 29 maj 1979 till vederbötande utslaget. Domstolens utslag ät således i sista
11569: medlem av statsrådet övetsänt avsktift av föl- hand en vetkställighetsgrund.
11570: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä under- Lagen om verkställighet av dom törande
11571: tecknade spörsmål nt 65: våtdnad om ellet rätt till umgänge med barn
11572: (523/75) trädde i kraft från början av åt
11573: Ät Regeringen medveten om att 197 6. Vid justitieministeriets lagberedningsav-
11574: domstol då den beviljar hemskillnad delning har man följt upp denna lags tillämp-
11575: eller dömet till upplösning av äktenskap ning och funktion genom en undersökning
11576: med stöd av gällande lag icke kan (Justitieministetiets lagberedningsavdelnings
11577: uttala sig om den ftån våtdnaden av publikation 23/1978). Av denna framgår, att
11578: barnet skilda fötälderns tätt att ttäffa antalet under åt 1976 anhängiggjotda och
11579: barnet, såvida dylik tätt inte särskilt undet samma åt avgjotda ellet förfallna vetk-
11580: begätts, och om så ät fal1et, ställighetsärenden törande umgängestätt upp-
11581: vilka åtgärdet ämnat Regetingen vid- gick till sammanlagt 66. En jämfötelse av an-
11582: taga föt att åstadkomma denna nöd- talet ifrågavarande ätenden med antalet hem-
11583: vändiga ändring i 80 § äktenskaps- skillnads- och äktenskapsskillnadsätenden åt
11584: lagen? 1975, vilket övetsteg 14 000, tydet på, att an-
11585: talet ovan nämnda verkställighetsärenden ät
11586: Såsom svat på detta spöt.smål fåt jag vötd- rätt lågt. Av undersökningen framgåt vidare,
11587: samt anföta följande: att verkställighetsgrunden i huvudpatten av de
11588: I lagstiftningen hat tidigate inte ingått nå- ärenden som gäller tätt att ttäffa barn vatit
11589: got allmänt stadgande om tätten att ttäffa domstolsutslag givet i samband med hem-
11590: barn. Fötst i samband med den lagstiftnings- skillnads- ellet äktenskapsskillnadsrättegång. På
11591: tefotm som gällde barnets ställning, intogs i basen av undetsökningen kan även konstatetas,
11592: 1agen angående fötmynderskap en ny 23 a § att verkställigheten av domstolsutslag rötande
11593: ( 711 /7 5 ) , som innebär kodifiering av tidigate vårdnad om och rätt till umgänge med barn
11594: tättspraxis. Enligt sagda patagtaf skall ftågan fortfatande ät ptoblematisk.
11595: om rätten att ttäffa barn avgöras av domstol Umgängesrätten utgöt en del av vårdnaden
11596: endast i det fall att den fötälder som är föt- om barnet. Domstol skall alltid i samband med
11597: myndate och den fötäldet som önskar ttäffa hemskillnads- och äktenskapsskillnadsätende
11598: barnet inte kunnat komma övetens, och sist- med beaktande av barnets fördel förordna,
11599: nämnda fötäldet ftamställt ytkande i saken. vilkendera föräldern som ensam skall ombettos
11600: Syftet med umgängestätten ät i första hand vårdnaden om barnet. Syftet med umgänges-
11601: att tillvatataga barnets fötdel genom att bibe- tätten skulle eventuellt inte förvevkligas på det
11602: hålla dettas relation till den fötälder som inte mest ändamålsenliga sättet om domstolen alltid
11603: bot tillsammans med barnet. Umgängestätten även skulle meddela förotdnande om den från
11604: hat bäst ansetts motsvara sitt ändamål i det vårdnaden om barnet skilda förälderns minimi-
11605: fall att den kan fötvetkligas på frivillig väg. rätt att ttäffa barnet. Föräldtarnas avtalsftihet
11606: Huvudregeln ät därföt den, att vederbörande i denna fråga kan inte begränsas genom dom-
11607: skall komma överens om umgängestätten. Dom- stolsutslag och inte heller kan förälder genom
11608: stols utslag om nämnda rätt ät inte :i det av- dylikt utslag mot sin egen vilja förpliktas att
11609: seendet bindande föt fötäldtarna, att dessa inte träffa sitt barn. Dätemot ät det viktigt att,
11610: N:o 65 5
11611:
11612: vid sidan av vårdnaden om och förmynderskap sätt föräldrarna kommit överens om umgänges-
11613: för barnet, även rätten att träffa detta ordnas rätten i samband med ordnandet av vårdnaden
11614: i samband med hemskillnad och äktenskaps- om barnet. Vid justitieministeriet kommer man
11615: skillnad i enlighet med barnets fördel, varvid vidare att utreda, huruvida det med tanke på
11616: okunskap om lagen eller rättegångskostnaderna en enhetlig rättspraxis och för tryggandet av
11617: inte får utgöra något hinder. Därför måste barnets fördel är behövligt att i lagen intaga
11618: man anse det förfarande vara tämligen ända- ett uttryckligt :stadgande om att underrätt då
11619: målsenligt, att underrätten, då den handlägger den handlägger ärende som gäller vårdnad om
11620: hemskillnads- och äktenskapsskillnadsärenden, barn på eget initiativ skall förfråga sig om, hur
11621: på tjänstens vägnar uppmärksamgör parterna föräldrarna kommit överens om rätten att träffa
11622: på att umgängesrätten ordnas i enlighet med barnet. Ett dylikt stadgande kan förvel'kligas
11623: barnets fördel. antingen som ett fristående lagstiftningsprojekt
11624: Underrätten kan vid handläggning av tviste- eller i samband med revideringen av förmyn-
11625: mål redan för närvarande genom sin rätt att derskapslagstiftningen, vilkens beredning är
11626: stäiia frågor utreda, huruvida och på vilket långt framskriden.
11627: Helsingfors den 25 juni 1979.
11628:
11629: Justitieminister Christoffer Taxell
11630:
11631:
11632:
11633:
11634: 087900704K
11635: 1979 vp.
11636:
11637: Kirjallinen kysymys n:o 66.
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: Koppanen: Ammatinvalinnan ohjaustoiminnan tehostamisesta.
11643:
11644:
11645: E d u sk u n n an H erra P u h e m i e he 11 e.
11646:
11647: Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on hyvin rilattava määtä ns. kuntoutusasiakkaita, joiden
11648: yleistä, että ammattialat muodostuvat suppeiksi terveydellinen haitta tai vamma pakottaa heidät
11649: ja menestyminen ammatissa edellyttää juuri ky- muuttamaan urasuunnitelmiaan, nousee kunkin
11650: seistä toimintaa varten hankittua erityiskoulu- ammatinvalinnanohjaajan ohjattuvien maara
11651: tusta. Yhteiskunnan kannalta on luonnollisesti vielä suuremmaksi. On aivan ilmeistä, ettei yksi
11652: edullisinta, että jo nuoret saavat koulutuksen ohjaaja voi tehokkaasti auttaa jopa 700 amma-
11653: alalle, joka vastaa heidän intressejään ja jolle he tinvalintatilanteessa olevaa henkilöä, vaan hän
11654: sopivat mahdollisimman hyvin sekä henkisiltä kykenee antamaan vain riittämättömiä ohjeita ja
11655: että fyysisiltä ominaisuuksiltaan. tietoja. Tämän vuoksi syntyy helposti vääriä,
11656: Peruskoulutusvaiheensa päättymistä lähesty- sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta epä-
11657: vän nuoren on hyvin vaikeaa itsenäisesti suun- edullisia ja kalliita päätökSiä ammatinvalinnassa.
11658: nitella tulevaa ammattiaan, koska hän ei oma- Edellä esitettyjen perusteiden nojalla olisi
11659: toimisesti kykene saamaan riittävää informaa- sekä ammatinvalintatilanteessa olevan henkilön
11660: tiota eri ammattialojen sisällöstä. Hän tarvitsee että yhteiskunnan kannalta edullista ja jopa
11661: välttämättä avukseen ammatinvalintaan pereh- välttämätöntä ryhtyä tehostamaan ammatinva-
11662: tyneen asiantuntijan. Vain siten voidaan yhteis- linnan ohjaustoimintaa. Yksinomaan ohjaajien
11663: kunta säästää monilta virheellisiltä ammatinva- toimimahdollisuuksien parantaminen ei ilmei-
11664: lintapäätöksiltä, joiden seurauksena voi olla sesti toisi riittävää apua, vaan ammatinvalin-
11665: huono työmotivaatio sekä henkinen lamaantumi- nanohjaajien määrää tulisi huomattavasti lisätä.
11666: nen ja sitä kautta alhainen tuottavuus tai yh- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11667: teiskunnalle kallis kouluttaminen uuteen am- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
11668: mattiin. voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11669: Maamme työvoimahallinnon piirissä oli vuo- raavan kysymyksen:
11670: den 1979 alussa yhteensä 151 ammatinvalin-
11671: nanohjaajaa, joiden tehtävänä oli antaa ammatin- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11672: valinnanohjausta yli 80 000 ammatinvalinnan- ryhtyä ammatinvalinnan ohjaustoimin-
11673: ohjauksen tarpeessa olleelle nuorelle. Työvoima- nan tehostamiseksi niin, että sekä am-
11674: piiristä riippuen oli kullakin ammatinvalinnan- matinvalintatilanteessa olevan henkilön
11675: ohjaajalla ohjattavanaan 420-655 nuorta. Kun että yhteiskunnan kannalta epäedulliset
11676: ammatinvalinnanohjauksen tarpeessa eivät sitä- ja kalliit virheelliset ammatinvalintapää-
11677: paitsi ole yksinomaan nuoret, vaan esim. huo- tökset voitaisiin ehkäistä ennakolta?
11678: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
11679:
11680: Esko J. Koppanen
11681:
11682:
11683:
11684:
11685: 087900711T
11686: 2 1979 vp.
11687:
11688:
11689:
11690:
11691: E du skunnan H e rr a P u h e m i e he 11 e.
11692:
11693: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tömyys on aiheuttanut erikoistoimenpiteiden
11694: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarvetta. Tällainen toimenpide on esimerkiksi
11695: olette 29 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn nuorten aktivointi ryhmätoiminnan avulla. Tä-
11696: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston mänkaltaisten työmenetelmien kehittelyä jatke-
11697: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- taan edelleen työvoimahallinnon ammatinvalin-
11698: edustaja Esko J. Koppasen näin kuuluvasta nanohjauksen piirissä. Viimeaikaiset selvitykset
11699: kirjallisesta kysymyksestä n:o 66: ovat lisäksi osoittaneet, että ammatinvalinnan-
11700: ohjauksen tehostamisen tarvetta on nuorten
11701: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ohella pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten
11702: ryhtyä ammatinvalinnan ohjaustoimin- auttamisessa sekä asiakkaiden ohjaamisessa työl-
11703: nan tehostamiseksi niin, että sekä am- lisyyskoulutukseen.
11704: matinvalintatilanteessa olevan henkilön Jossakin määrin työvoimahallinnon ammatin-
11705: että yhteiskunnan kannalta epäedulliset valinnanohjaukseen kohdistuvaa painetta on
11706: ja kalliit virheelliset ammatinvalintapää- helpottanut edellä mainittu koulujen yhdysopet-
11707: tökset voitaisiin ehkäistä ennakolta? tajajärjestelmä, jonka piirissä on jo noin 400
11708: opinto-ohjaajaa. Nämä joutuvat kuitenkin pal-
11709: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jolti keskittymään koulun sisäiseen ohjaustoi-
11710: vasti seuraavaa: mintaan. Vastaavasti työvoimahallintoon vuosi-
11711: Edustaja Koppanen on oikein perustellut sitä, na 1978-79 palkatut 50 nuorten neuvojaa
11712: että sekä yhteiskunnan että ammattiaan hake- ovat tehostaneet nuorille annettuja palveluja.
11713: van nuoren kannalta on tärkeää, että asiantun- Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että tällä
11714: tevaa ohjausta on saatavilla. Hallitus on tietoi- tavoin ei voida turvata kaikille tarvitseville
11715: nen siitä, että ammatinvalinnanohjauksen tarve niitä henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauk-
11716: ei ole riittävässä määrin tyydytetty yhteiskun- sen palveluja, jotka antavat perustan yksilölli-
11717: nassamme ja että työvoimaministeriön alaisen selle uransuunnittelulle. Nämä palvelut on
11718: ammatinvalinnanohjauksen voimavarojen lisää- maassamme pyritty pitämään korkeatasaisina
11719: minen on tarpeellista. mm. kiinnittämällä huomiota ammatinvalinnan-
11720: Vuoden 1978 tilastojen mukaan perusteel- ohjaajien tieteelliseen koulutukseen.
11721: lista henkilökohtaista ammatinvalinnanohjausta Edellä mainittujen selvitysten pohjalta on
11722: sai 35 500 asiakasta ja eriasteista neuvontaa työvoimaministeriössä laadittu suunnitelma
11723: kaikkiaan 105 000 asiakasta, joista 11 000 va- paitsi ammatinvalinnanohjauksen laadulliseksi
11724: jaakuntoista. Viime vuonna kouluissa opiskele- kehittämiseksi myös sen saatavuuden paranta-
11725: vista 235 OOO:lle annettiin lähinnä yhdysopetta- miseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty sii-
11726: jien välityksellä tietoja ammateista sekä kou- hen, että ammatinvalinnanohjauksen tarjonnassa
11727: lutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Toimin- on epätasaisuutta eri työvoimatoimistojen kes-
11728: taan osallistui 151 ammatinvalinnanohjaajaa ken. On myös todettu tarpeelliseksi sijoittaa
11729: sekä n. 2 000 yhdysopettajaa. Kaikki ammatin- ammatinvalinnanohjaajia joihinkin niistä työvoi-
11730: valinnanohjausta tarvitsevat eivät kuitenkaan matoimistoista, joissa po. palveluja ei tähän
11731: ole päässeet palvelujen piiriin ja etenkään hen- saakka ole lainkaan ollut tarjolla. Edellä esitetty
11732: kilökohtaista ohjausta ei ole voitu tarjota ky- merkitsee sitä, että po. selvitysten perustalta
11733: syntää vastaavasti. työvoimaministeriö tulee tekemään esityksensä
11734: Edellä mainittujen tilastotietojen lisäksi on ammatinvalinnanohjauksen voimavarojen lisää-
11735: aiheellista todeta, että viimeaikojen nuorisotyöt- miseksi.
11736: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1979.
11737:
11738: Työvoimaministeri Arvo Aalto
11739: N:o 66 3
11740:
11741:
11742:
11743:
11744: T i II Riksdagens H err T a I m a n.
11745:
11746: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning- av gruppverksamhet. Utvecklandet av detta
11747: en avser har Ni, Herr Talman, med Er skri- slags arbetsmetoder sker fortlöpande vid arbets-
11748: veise av den 29 maj 1979 tili vederbörande kraftsförvaltningens yrkesvägledning. De ny-
11749: medlem av statsrådet för besvarande översänt aste utredningarna har dessutom visat, att det
11750: avskrift av följande av riksdagsman Esko J. inte endast är de ungas yrkesvägledningsservice
11751: Koppanen ställda skriftliga spörsmål nr 66: som bör effektiveras, utan också servicen tili
11752: långtidsarbetslösa och handikappade. Likaså
11753: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- bör anvisandet av klienter tili sysselsättningsut-
11754: ta för att effektivera yrkesvägledningen bildning intensifieras.
11755: så, att det vore möjligt att förebygga Skolornas förbindelselärarsystem, som redan
11756: felaktiga yrkesval som är ofördelaktiga nämnts, har i viss mån lättat trycket mot ar-
11757: och dyra både för personer som står betskraftsförvaltningens yrkesvägledning. lnom
11758: inför vai av yrke och för samhället? detta system verkar för närvarande ca 400
11759: studiehandledare. Dessa handledare är dock i
11760: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- stor utsträckning tvungna att koncentrera sig
11761: samt följande: på skolornas interna vägledningsarbete. På
11762: Riksdagsman Koppanen har alldeles rätt i motsvarande sätt har de 50 ungdomsrådgivare
11763: att det både för samhället och unga som står som anställdes av arbetskraftsförvaltningen
11764: inför yrkesval är viktigt att sakkunnig vägled- åren 1978-79 effektiverat den service som
11765: ning finns tiligänglig. Regeringen är medveten erbjuds de unga. Regeringen är dock medveten
11766: om att behovet av yrkesvägledningstjänster inte om, att man inte på detta sätt kan garantera
11767: tillgodosetts tillräckligt av vårt samhälle och att alla som behöver kan erbjudas sådan person-
11768: det därför är nödvändigt öka resurserna hos lig yrkesvägledning som lägger grunden för
11769: yrkesvägledningen som lyder under arbetskrafts- individuell karriärplanering. 1 vårt land har
11770: ministeriet. man strävat tili att bibehålla denna service på
11771: Enligt 1978 års statistik gavs grundlig per- hög nivå bl.a. genom att fästa särskild vikt
11772: sonlig vägledning åt 35 000 kunder och rådgiv- vid yrkesvägledarnas vetenskapliga utbildning.
11773: ning av olika slag åt 105 000 kunder, av vilka På basen av ovannämnda utredningar har
11774: 11 000 var handikappade. 1 fjol fick 235 000 man vid arbetskraftsministeriet utarbetat en
11775: elever vid olika skolor information om yrken pian som avser att utveckla yrkesvägledningen
11776: samt utbildnings- och arbetsmöjligheter. Denna kvalitativt och samtidigt också göra den lätt-
11777: information förmedlades i huvudsak av förbin- tillgängligare. Man har i synnerhet fäst upp-
11778: delselärare. 1 denna verksamhet deltog 151 yr- märksamhet vid det faktum, att utbudet av
11779: kesvägledare och ca 2 000 förbindelselärare. Det yrkesvägledningstjänster varierar från arbets-
11780: har dock inte varit möjligt att betjäna alla som kraftsbyrå tili arbetskraftsbyrå. Man har också
11781: var i behov av yrkesvägledningsservice. 1 syn- funnit det nödvändigt att placera yrkesväg-
11782: nerhet utbudet av personlig vägledningsservice ledare i några av de arbetskraftsbyråer som tills-
11783: har inte på långt när matsvarat efterfrågan. vidare helt saknat denna serviceform. Det som
11784: Vid sidan av de ovannämnda statistiska upp- anförts ovan innebär, att arbetskraftsministeriet
11785: gifterna är det befogat att konstatera, att ung- på basen av de nämnda utredningarna kommer
11786: domsarbetslösheten under senaste tid har lett att göra en framställning om en förstärkning
11787: till ett behov av specialåtgärder. Bland dessa åt- av yrkesvägledningens resurser.
11788: gärder må nämnas aktivering av unga med hjälp
11789: Helsingfors den 29 juni 1979.
11790:
11791: Arbetskraftsminisrer Arvo Aalto
11792: 1979 vp.
11793:
11794: Kirjallinen kysymys n:o 67.
11795:
11796:
11797:
11798:
11799: Juvela: Kuvaskankaan-Isojoen tien perusparantamisesta.
11800:
11801:
11802: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11803:
11804: Kahta maakuntaa, Satakuntaa ja Etelä-Poh- 13 prosenttia, eikä näkyvää parantumista työlli-
11805: janmaata, yhdistävä tiestö on laita-alueitten syystilanteeseen ole tällä hetkellä olemassa.
11806: valtateitä lukuunottamatta huonokuntoinen. Kuvaskankaan-Isojoen tien rakentaminen on
11807: Tämän tiestön yksi osa on rannikolta sisä- TVL:n Turun piirin ohjelmassa merkitty alka-
11808: maahan johtava Kuvaskankaan-Isojoen maan- vaksi vuonna 1984. Vaasan piirin osalta on
11809: tie. Tie on pahasti routiva ja lähes mahdoton aloitusvuosi 1982.
11810: raskaitten ajoneuvojen kuljettavaksi. Niinpä tä- Kaikki painavat tosiasiat puoltavat kuiten-
11811: män kevään kelirikon aikana jouduttiin mm. kin tien rakentamisessa nopeampaa aikataulua
11812: Siikaisten Otamon kaivoksen kalkki kuljetta- kuin mitä edellä on todettu. Kun tämänhetkis-
11813: maan Isojoelle Lapväärtin kautta. Tieyhteyttä ten tietojen mukaan Merikarvian-Tuorilan
11814: käytetään runsaasti keskusliikkeitten kuljetuk- tien rakennustyöt aloitettaneen jo syksyllä
11815: siin sekä puun, kalkin ja turpeen ajoon. 1979, olisi välttämätöntä, että viimeistään vä-
11816: Eräänä yksityiskohtana on syytä mainita, littömästi Merikarvian-Tuoriian tien valmis-
11817: että Merikarvian kunnan pohjavedenottamo si- tuttua päästäisiin aloittamaan Kuvaskankaan-
11818: jaitsee nykyisen tien tuntumassa. Kun tietä Isojoen tien rakennustyöt.
11819: joutuvat käyttämään mm. öljyä kuljettavat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11820: tankkiautot, on heikkokuntoisella tiellä aina tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitänkin
11821: olemassa onnettomuuden riski. Tankkiauton valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11822: kaatuminen ja öljyn valuminen maahan aiheut- vaksi seuraavan kysymyksen:
11823: taisi korjaamattoman katastrofin. Sanomatta-
11824: kin on selvää, että tämäkin tosiasia on omiaan Onko Hallitus tietoinen niistä vaka-
11825: kiirehtimään Kuvaskankaan-Isojoen tien pe- vista perusteluista, jotka kiirehtivät
11826: rusparantamista. Kuvaskankaan-Isojoen tien peruspa-
11827: Tien rakennustyömaa olisi luonnollisesti myös rantamista, ja
11828: helpottava tekijä alueen työllisyystilanteeseen. aikooko Hallitus toimia niin, että
11829: Pohjois-Satakunta on jo pitkään ollut voima- suunniteltua aikataulua tien rakentami-
11830: kasta alityöllisyysaluetta, esim. maaliskuussa sessa nopeutetaan?
11831: 1979 Merikarvian kunnan työttömyysaste oli yli
11832: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
11833:
11834: Aulis Juvela
11835:
11836:
11837:
11838:
11839: 0879007535
11840: 2 1979 vp.
11841:
11842:
11843:
11844:
11845: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11846:
11847: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maan mahdollisuudet hankkeiden aloittamiseen
11848: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ohjelmassa esitettyä aikaisemmin nopeuttamaila
11849: olette 29 päivänä toukokuuta 1979 päivätyn parantamissuunnitelmien laatimista.
11850: kirjeenne n:o 430 ohella toimittanut valtio- Turun läänin rajan-Isojoen välisen osuuden
11851: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen parantamissuunnitelmien arvioidaan valmistu-
11852: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta van syksyllä 1980. Isojoella on työllisyystilan-
11853: kirjallisesta kysymyksestä n:o 67: ne ollut jatkuvasti keskimääräistä parempi, jo-
11854: ten työllisyyden turvaamisen vuoksi hankkeen
11855: Onko Hallitus tietoinen niistä vaka-
11856: vista perusteluista, jotka kiirehtivät nopeuttaminen ei vaikuta kovin todennäköi-
11857: Kuvaskankaan-Isojoen .tien peruspa- seltä tällä tieosuudella.
11858: rantamista, ja Kuvaskankaan-Vaasan lääninrajan välisen
11859: aikooko Hallitus toimia niin, että osuuden parantamissuunnitelmien laatiminen al-
11860: suunniteltua aikataulua tien rakentami- kaa kuluvana vuonna. Syksyn lisätyöohjelmassa
11861: sessa nopeutetaan? on myönnetty 400 000 markan määräraha Tu-
11862: run tie- ja vesirakennuspiirin käyttöön pääosin
11863: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- juuri ko. hankkeen suunnittelemisen nopeutta-
11864: vasti seuraavaa: miseksi. Tämän osuuden suunnitelmien ·arvioi-
11865: Tieviranomaiset ovat olleet hyvin tietoisia daan valmistuvan v. 1981. Koska Merikarvian
11866: Kuvaskankaan-Isojoen tien perusparantami- työllisyystilanne on ollut jatkuvasti keskimää-
11867: sen tarpeesta. Se, että hankkeet alkavat tien- räistä heikompi, voi tiehanke tämän kunnan
11868: pidon toimenpideohjelman mukaan vasta vuo- alueella nopeutua alussa mainitusta aikataulusta.
11869: sina 1982 ja 1984, johtuu siitä, että maasta Mainittujen hankkeiden lopullinen aloittami-
11870: löytyy liikenteellisesti vielä perustellumpia nen suunnitelmien valmistuttua ratkaistaan
11871: hankkeita, jotka pyritään toteuttamaan ensin. vuosittain laadittavien ja hyväksyttävien val-
11872: Tie- ja vesirakennuslaitos pyrkii kuitenkin luo- tion menoarvioiden ja työohjelmien yhteydessä.
11873: Helsingissä syyskuun 17 päivänä· 1979.
11874:
11875: Liikenneministeri Veikko Saarto
11876: N:o 67 3
11877:
11878:
11879:
11880:
11881: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
11882:
11883: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen framförts genom att påskynda uppgörandet av
11884: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel- förbättringsplanerna.
11885: se nr 430 av den 29 maj 1979 tili vederböran- Förbättringsplanerna för andelen mellan
11886: de med1em av statsrådet översänt avskrift av Åbo läns gräns och Isojoki beräknas bli fär-
11887: fö1jande av riksdagsman Aulis Juvela under- diga hösten 1980. I Isojoki har sysselsätt-
11888: tecknade spörsmå1 nr 67: ningsläget fortlöpande varit bättre än det ge-
11889: nomsnittliga, varför ett påskyndande av pro-
11890: Är Regeringen medveten om de vä- jektet i avsikt att trygga sysselsättningen inte
11891: gande motiv, som påskyndar grundför- förefaller särdeles sannolikt beträffande denna
11892: bättringen av Kuvaskangas-Isojoki vägandel.
11893: vägen, och Uppgörandet av förbättringsplanerna för an-
11894: ämnar Regeringen handla så, att den delen mellan Kuvaskangas och Vasa länsgräns
11895: p1anerade tidtabellen för byggande av börjar innevarande år. I höstens tilläggsarbets-
11896: vägen snabbas upp? program har ett anslag av 400 000 mk bevil-
11897: jats att användas av Åbo väg- och vattenbygg-
11898: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- nadsdistrikt, i huvudsak just för att påskynda
11899: samt anföra följande: planläggningen av ifrågavarande projekt. Pla-
11900: Vägmyndigheterna har varit väl medvetna nerna för denna andel beräknas bli färdiga
11901: om behovet av grundförbättring av Kuvaskan- år 1981. Då sysselsättningsläget i Merikarvia
11902: gas-Isojoki vägen. Det faktum, att projekten fortlöpande har varit sämre än det genom-
11903: enligt åtgärdsprogrammet för väghållning på- snittliga, kan vägprojektet inom denna kom-
11904: börjas först åren 1982 och 1984 är en följd muns område förverkligas snabbare än enligt
11905: av att det i landet finns trafikmässigt sett ännu den ovan nämnda tidtabellen.
11906: mer motiverade projekt, som man åsyftar att Efter det pianeroa blivit färdiga, avgörs det
11907: först förverkliga. Väg- och vattenbyggnadsver- slutliga påbörjandet av nämnda projekt i sam-
11908: ket strävar dock att skapa möjligheter att på- band med att statens årliga utgiftsstater och
11909: börja projekten tidigare än vad i programmet arbetsprogram uppgörs och godkänns.
11910: Helsingfors den 17 september 1979.
11911:
11912: Trafikminister Veikko Saarto
11913: 1979 vp.
11914:
11915: Kirjallinen kysymys n:o 68.
11916:
11917:
11918:
11919:
11920: Zyskowicz ym.: Ensiasunnon hankkijoiden ja erityisesti nuorten
11921: parien asunnonhankintamahdollisuuksien parantamisesta.
11922:
11923:
11924: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11925:
11926: Asuntopolitiikka on tärkeä osa sitä politiik- den ja tulotason mukaan. Tulisi myös kiireh-
11927: kaa, joka pyrkii perheen ja kodin aseman vah- tiä tasoituslainajärjestelmän luomista. Samoin
11928: vistamiseen. Asuntopolitiikka tästä näkökul- voitaisiin ns. puolikunnallista asuntolainoitusta
11929: masta on tullut viime aikoina korostetusti vastaava rahoitusmuoto luoda ensiasunnon
11930: esiin mm. pohdittaessa syitä maamme alhai- hankkijoille myös normaalien rahalaitosluotto-
11931: seen syntyvyyteen. Tosiasia onkin, että suuris- jen piiriin.
11932: sa vaikeuksissa asuntoasioissa ovat tänä päivänä Viime aikoina on hyvin laajasti sekä poliitti-
11933: erityisesti nuoret parit, joille perheen perusta- sella tasolla yli puoluerajojen että virkamies-
11934: misesta, lasten hankkimisesta, opintoveloista tasolla korostettu tarvetta parantaa nuorten
11935: jne. aiheutuu varsinkin ensimmäisiksi vuosiksi parien asunnonhankintamahdollisuuksia, joten
11936: suuret kokonaismenot. Nykyisin tarvittava al- edellytykset tilanteen parantamiseksi lienevät
11937: kupääoma omaan asuntoon on tässä tilanteessa olemassa.
11938: liian korkea ja laina-ajat liian lyhyet. Ensi- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11939: asunnon hankkijoille ja nuorille pareille oman jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11940: asunnon hankinta tulisikin mahdollistaa 5-10 tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11941: % :n alkupääomalla ja nykyistä huomattavasti vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11942: pitemmällä laina-ajalla. Tähän pääsemiseksi
11943: mm. voitaisiin Suomen Pankin Juototusohjeita Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11944: muuttaa siten, että nykyisiä prosenttirajoja ryhtyä ensiasunnon hankkijoiden ja eri-
11945: alennettaisiin siirtämällä painopistettä tämän- tyisesti nuorten parien asunnonhankin-
11946: hetkisestä etukäteissäästännästä jälkikäteissääs- tamahdollisuuksien parantamiseksi alku-
11947: täntään. Edelleen voitaisiin tarvittavia vastaan- pääomaosuutta pienentämällä ja laina-
11948: tulolainoja porrastaa riittävästi mm. omaisuu- aikoja pidentämällä?
11949: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1979.
11950:
11951: Ben Zyskowicz Helge Saarikoski Irma Rihtniemi-Koski
11952: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Jokinen Matti Viljanen
11953: Helena Pesola Tapani Mörttinen Eero Lattula
11954: Mauri Vänskä Mauri Miettinen Olavi Nikkilä
11955: Pertti Salolainen Martti Ursin P. Mäki-Hakola
11956: Heikki Järvenpää Saara Mikkola Timo Ihamäki
11957: Anna-Kaarina Louvo Eeva Kauppi Heikki Perho
11958: Sinikka Karhuvaara Toivo T. Pohjala Matti Jaatinen
11959: Eva-Maija Pukkio Esko J. Koppanen Pentti Sillantaus
11960: Ritva Laurila Matti Hokkanen Erkki Liikanen
11961: Matti Hakala Erkki Pystynen Niilo Hämäläinen
11962: Pekka Löyttyniemi Toivo Mäkynen I.-C. Björklund
11963: Ilkka Kanerva Tapio Holvitie Urpo Leppänen
11964: Aila Jokinen Elsi Hetemäki-Olander J. Juhani Kortesalmi
11965: Tauno Valo Seppo Tikka Kaisa Raatikainen
11966: Jermu Laine Ulla Puolanne Impi Muroma
11967: 087900800N
11968: 2 1979 vp.
11969:
11970: Mikko Ekorre Anneli Kivitie Sampsa Aaltio
11971: Arvo Kemppainen Lauri lmpiö Tuu1ikki Petäjäniemi
11972: Matti Pelttari Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
11973: Olli Helminen Elisabeth Rehn Jaakko Itälä
11974: Liisa Jaakonsaari Eino Poutiainen Boris Renlund
11975: Anssi Joutsenlahti Håkan Malm Ole Norrback
11976: Esko Almgren Sau1i Hautala Peter Muurman
11977: Ingvar S. Melin ·Urho Pohto Kaarina Suonio
11978: Asser Stenbäck Gunnar Häggblom Mikko Elo
11979: Helvi Hyrynkangas Pekka Vennamo Hannu Tapiola
11980: Jorma Fred Arvo Salo Lea Savolainen
11981: Antero Juntumaa Pekka Starast Lasse Lehtinen
11982: Terhi Nieminen-Mäkynen Ulla Järvilehto Veikko Vennamo
11983: Väinö Rautiainen
11984: N:o 68 3
11985:
11986:
11987:
11988:
11989: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11990:
11991: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- tulolainojen määriä niissä tapauksissa, joissa
11992: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- asunnontarvitsijalle on myönnetty valtion
11993: mies, olette 29 päivänä toukokuuta 1979 päivä- asuntolaina, ja että vastaantulolainan takaisin-
11994: tyn kirjeenne n:o 431 ohella toimittanut valtio- maksuaika ei vastaa lainansaajan todellista
11995: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen maksukykyä. Talokohtaisten ensisijaislainojen
11996: kansanedustaja Ben Zyskowiczin ym. kirjalli- suuruus vaihtelee 0 % :sta 30 % :iin tapauk-
11997: sesta kysymyksestä n:o 68, jossa tiedustellaan: sittain. Eräs vaikeus on myös, että asuntojen
11998: hankintahinta kohoaa nopeammin kuin asunto-
11999: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo säästäiän säästötavoite asunnon hankintaa var-
12000: ryhtyä ensiasunnon hankkijoiden ja eri- ten. Ensiasunnon hankkija on lisäksi nykyi-
12001: tyisesti nuorten parien asunnonhankin- sessä Juototuskäytännössä heikommassa ase-
12002: tamahdollisuuksien parantamiseksi alku- massa kuin asunnon vaihtaja, koska vastaan-
12003: pääomaosuutta pienentämällä ja laina- tulolainan muodostaminen lasketaan säästö-
12004: aikoja pidentämällä? tavoitteiden osalta jälkimmäisen kohdalla edul-
12005: Hsemmin kuin ensiasunnon hankkijan koh-
12006: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- dalla.
12007: taen seuraavaa: Vaitioneuvoston taholta on kiinnitetty eri-
12008: Kohtuutasoisen asumisen asettaminen kansa- tyistä huomiota kysymyksessä mainittujen epä-
12009: laisten perusoikeudeksi ja sen toteuttamiseen kohtien kiireelliseen ratkaisemiseen. Valtio-
12010: tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu edellyttä- neuvoston 20. 10. 1979 hyväksymässä nuorten
12011: vät asumistason osatekijöiden tavoitteiden osal- ja heikosti asuvan vähävarai,sen väestön asunto-
12012: ta muun muassa, että jokaisella kansalaisella on olojen parantamista koskevassa toimenpide-
12013: oltava ·kooltaan ja tasoltaan riittävä asunto ja ohjelmassa edellytettiin valmisteltavan useita
12014: etteivät asumiskustannukset nouse yli kohtuul- erilaisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan
12015: lisen osuuden perheen tuloista sekä että jokai- edellä mainittujen väestöryhmien asunto-oloja
12016: sella on riittävä asumisturva. Valtion tukitoi- parantaa. Sisäasiainministeriön asettamissa
12017: min on valtiontaloudelliset voimavarat huo- työryhmissä samoin kuin asuntoneuvostossa ja
12018: mioiden pyritty asuntopoliittinen järjestelmä asuntohallituksessa selvitetään parhaillaan val-
12019: viime vuosiin saakka rakentamaan lähinnä tioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mu-
12020: asunnon tarvitsijoille annettavasta yleistuesta kaisesti ehdotuksia asiakokonaisuuksista. Hal-
12021: muodöstuvaksi. Asuntopoliittisesti on kuiten- lituksen ohjelmassa myös todetaan, että "nuor-
12022: kin todettu tarkoituksenmukaiseksi siirtyä niin ten perheiden asunnon saantia helpotetaan ja
12023: paljon kuin mahdollista yleistuesta tarvehar- asumiskustannusten nousupainetta hillitään
12024: kintaiseen tukeen, jolloin perheen koko, va- mm. pidentämällä laina-aikoja. Riittävä asun-
12025: rallisuus, tulot ja asumisen taso ovat kulloi- totuotannon rahoitus turvataan."
12026: sessakin yksittäistapauksessa ratkaisevia tukea Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
12027: määriteltäessä. nuorten parien ja yleensä ensiasunnon hankki-
12028: Useissa eri yhteyksissä on todettu asumi- joiden asunnonhankintamahdollisuuksia tulee
12029: seen kohdistuvan tuen ajoittamisesta, että sen kehittää samanaikaisesti tai ainakin eri keinot
12030: tulisi kohdistua voimakkaimmin nimenomaan muutoin tarkoituksenmukaisesti yhteensovitta-
12031: perheen ensimmäisen asunnon hankkimiseen, malla niin, että toisaalta yleiset asuntopoliitti·
12032: jolloin se vaikuttaisi paitsi välittömästi perheen set tavoitteet voidaan kunkin asunnonhankki-
12033: perustamiseen ja lasten elinolosuhteisiin, myös jan kohdalla saavuttaa ja toisaalta valtion tuki-
12034: pitkällä tähtäyksellä perheen mahdollisuuksiin toimet ja yhteiskunnan ohjaus yksil'ökohtai-
12035: parantaa· myöhemmässä vaiheessa asumistasoaan sissa asumisratkaisuissa ovat myös kansantalou-
12036: omatoimisesti. dellisesti oikeasuuntaisia. Koska valtion lainat
12037: Ongelmina oman asunnon hankinnan rahoi- omistusasuntojen hankkimiseksi ovat noin 1
12038: tuksessa koetaan nykyisin muun muassa, että miljardi ja rahalaitosten lainojen maara on
12039: rahalaitokset ovat usein · pienentäneet vastaan- noin 5 miljardia markkaa vuodessa, ei ole tar-
12040: 4 1979, vp.
12041:
12042: koituksenmukaista, että yksinomaan valtion ajan omaavasta lainasta. Rakennuskustannus-
12043: lainaehtojen muutoksilla pyritään helpottamaan ten mahdollisen ennalta arvioitua suuremman
12044: asunnonhankintaa. nousun varalta tulisi rahalaitosten yleisesti si-
12045: Eräänä asuntopoliittisena tavoitteena tulisi toutua lainoittamaaQ tällainen kustannuserä,
12046: olla, etteivät nuoret parit hankkisi edes ensi- millä ei kuitenkaan saisi olla hintojen nousuun
12047: asuntoaan asumisväljyydeltään ja huoneluvul-. liittyvää vaikutusta. Lisäksi olisi ta~p.eev, .sel-
12048: taan liian pienenä. Pyrkimyksenä tulisikin olla, vjttää rahalaitokselle myönnettävän valtion ta-
12049: etta nämä asunnonhankkijat ensiasuntoaan os- kauksen edellytykset tapauksissa, joissa va-
12050: taessaan tavoittelevat vähintään kaksi huonetta kuuden riittävyys olisi este lainan J;llyöntämi-
12051: käsittävää asuntoa. Asuntohallituksen tämän selle. ·· ·
12052: vuoden ohjeet tältä osin mahdollistavat sen, Asunnonhankinnan rahoituksen suunnitel-
12053: :sillä. huone- ja henkilöperiaatteesta voidaan maan liittyy olennaisesti lainojen ·t~kaisip.tpak
12054: poiketa hyväksymällä nuorten parien väljempi suajan ja muiden lyhennysehtojen sopiminen.
12055: .asuminen siten, että he voivat saada kolme Eräissä rahalaitoksissa käyttöön otettu ns. an-
12056: huonetta ja keittiön käsittävän asunnon. Täl- nuiteettijärjestelmä lainojen lyhennyksien ja
12057: löin nuorella parilla tarkoitetaan henkilöitä, korkojen maksamisessa on asunnonhankkiialle
12058: joiden kummankaan ikä ei ylitä 35 .vuotta ja hyvin merkittävä keino tasapainottaa asunnon
12059: joiden välisen avioliiton solmimisesta on kulu- rahoituksesta aiheutuvat kustannukset.
12060: nut enintään viisi vuotta. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä, jos-
12061: Yleisiä toimenpiteitä, joihin sisäasiainminis- sa ovat edustettuina myös eri rahalaitosryh-
12062: teriön toimesta pyritään vaikuttamaan, tulevat mien osapuolet, tulee tämän vuoden lokakuun
12063: olemaan Suomen Pankin luotto-ohjeiden tar- loppuun mennessä tekemään ehdotuksensa, joi-
12064: kistaminen muun muassa niin, että nuoret den perusteella rahalaitosten kanssa voitaisiin
12065: parit, hankkiessaan vähintään kaksi huonetta asuntorahoituksen neuvottelujärjestelmästä an-
12066: käsittävän huoneiston, vo1sivat saada rahalai- netun lain mukaisessa järjestyksessä sopia me-
12067: toksen vastaantulolainaa enemmän kuin muut nettelystä asuntolainoitettujen omistusasunto-
12068: asunnoohankkijat. Samalla tulisi nuorille pa- jen ens:isijaislainoituksen ja näiden sekä mui-
12069: reHle myönnettävien vastaantulolainojen laina- denkin omistusasuntojen riittävän vastaantulo-
12070: aikaa voida pidentää. Eräänä vaihtoehtona on lainan järjestämiseksi kohtuullisin laina-ajoin,
12071: myös harkittu sitä, että määriteltäisiin ikäraja, samoin kuin asuntosääs~ötavoitteiden saavut-
12072: jota nuoremmat parit voisivat saada vastaan- tamisen turvaamisesta, ja siitä, miten asunto-
12073: tulolainan suurempana kuin vanhemmat ikä- säästämistä muutoinkin voitaisiin esimerkiksi
12074: ryhmät. korko- ja säästöpalkkioilla edistää. Hy~äksyes
12075: Rahalaitosten antolainauksen määrä on suo- sään lain asuntorahoituksen neuvottelujärjestel-
12076: raan riippuvainen yleisön talletuksista. Sääs- mästä ( 411/78) eduskunta edellytti samalla,
12077: tämisen suuntaaminen oman asunnon hankin- että "hallitus seuraa ehdotetun lain vaikutuk-
12078: nan rahoituksen turvaamiseksi on ensiarvoisen sia asuntotuotannon rahoitukseen ja erityisesti
12079: tärkeätä, mitä tulisi voida tukea myös valtion myös asuntosäästötoimintaan, joka muodostaa
12080: toimesta. Hyvin perusteltuna voidaankin pitää nykyisin merkittävän perustan asuntotuotan-
12081: korkotukipalkkioiden maksamista asuntosääs- non rahoitukselle". Sisäasiainministeriössä tul~
12082: täjille. Korkotukipalkkion maksaminen voitai- laan lausumassa esitettyihin seikkoihin kiinnit-
12083: siin jakaa tasapuolisesti sekä valtion että asian- tämään erityistä huomiota asuntorahoitusneu-
12084: omaisen rahalaitoksen vastattavaksi. Palkkion vottelujen yhteydessä ja ryhtymään myös näiltä
12085: maksaminen voisi olla porrastettu esimerkiksi osin toimiin, joilla asunnon rahoitusta voidaan
12086: siten, että pitemmän aikaa säästäneet ja aset- valtion ja rahalaitosten yhteistoimin kehittää.
12087: tamansa tavoitteen saavuttaneet saisivat enem- Lisäksi on todettava, että valtion asuntolai-
12088: män korkopaLkkiota kuin lyhyemmän ajan sääs- noitusjärjestelmää on tavkoitus kehittää siten,
12089: täneet, Lis.äksi tällaiseen järjestelmään olisi että asumiskustannukset ajoittuvat nykyistä
12090: helposti liitettävissä rahalaitoksen sitoumus tarkoituksenmukaisemmin. Tämä muutos tulee
12091: tietyn suuruisesta ja määrätyn takaisinmaksu- osaltaan tukemaan nuorten asunnon hankintaa,
12092: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
12093:
12094: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
12095: N:o 68 5
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: . . ..
12101: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12102:
12103: · 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen bostaQ, va~id ' det utöver den omooelbara
12104: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse inverhn ·på bilclandet av familj och p~ bar-
12105: nr 431 av den 29 maj 1979 till vederbörande nens levnadsförhållanden dessutoPJ. på , lång
12106: medlem av ·statsrådet översänt avskrift av sikt skulle medverka till familjens möjligheter
12107: följande av riksdagsman Ben Zyskowicz m. fl. att i ett senare skede självmant förbä~tra sin
12108: ställda spörsmål nr 68: boendestandard.
12109: Bland .problemen vid finansieringen av an-
12110: Virka åtgärder har Regeringen för skaffandet av · egen bostad framträder ·för när-
12111: avsikt att vidta .för att för dem som varande bl. a., att penninginrättningarna ofta
12112: skaffar sin första bostad och särskilt har minskat beloppen av sina redprocitets-
12113: för unga par förbättra möjligheterna lån i de fall, då bostadsbehövaren bev:iljats
12114: att erhålla bostad .genom att minska statens bostadslån, och att återbetalningstiden
12115: startkapitalets andel och förlänga låne- för reciprocitetslånet inte motsvarar låntaga-
12116: tiderna? rens faktiska betalningsförmåga. Storleken hos
12117: primärlånel:l per hus varierar i olika fall från
12118: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 0 % till 30 %. En svårighet ligger äv:en
12119: samt anf.öra följande: däri, att bostädernas anskaffningspris stiger
12120: Då ett boende på skälig nivå betraktas som snabbare än bostadsspararens sparmålsättning
12121: en grundrättighet för medborgarna samt åt- för anskaffande av en bostad. Den som skaffar
12122: gärder som syftar till att förverkliga denna sin första bostad är dessutom enligt nuvatande
12123: rättighet planeras, förutsätter målen för boen- kreditgivningspraxis i sämre ställning än den
12124: denivas olika ddfaktorer bl. a., att varje med- som byter bostad, emedan reciprocitetslål:let
12125: borgare skall ha en till storleken och standar- för sparmålsättningarnas del uträknas · förmån-
12126: den tillräcklig bostad och att boendekostna- ligare för bostadsbytaren än för den som skaf-
12127: derna inte överstiger en skälig andel av fa- far sin första bostad.
12128: miljens inkomster, samt att var och en har Från statsrådets sida har man ägnat sär~d
12129: ett tillräckligt boendeskydd. Man har med uppmärksamhet åt en skyndsam lösning av de
12130: beaktande av de statsekonomiska resurserna i spörsmålet nämnda missförhållandena. I
12131: intill de senaste åren strävat till att genom statsrådets 20. 10. 1979 godkända åt:gärds-
12132: statens stödåtgärder bygga upp det bostadspo- program rörande förbättrandet av bostadsför-
12133: litiska systemet så, att de närmast utgörs av hållandena för unga personer och för den
12134: ett allmänt stöd som ges åt sådana som behö- mindre bemedlade befolkningen med dåliga
12135: ver bostad. Det har dock från bostadspoli- bostadsförhållanden förutsattes beredning av
12136: tisk synpunkt konstaterats vara ändamålsen- flera olika åtgärdsförslag, genom vilka ovan
12137: ligt att i så hög grad som möjligt övergå nämnda befolkningsgruppers bostadSiförhållan-
12138: från ett allmänt stöd till stöd på basen av den kul:lde förbättras. I arbetsgrupper som
12139: behovsprövning, varvid familjens storlek, för- tillsatts av ministeriet för inrikesärendena
12140: mögenhet, inkomster och boendenivå är avgö- samt i bostadsrådet och bostadsstyrelsen ut-
12141: rande vid fastställandet av stödet i varje enskilt reds för närvarande i enlighet med statsrådets
12142: fall. principbeslut förslag som berör de aktuella
12143: Beträffande tidsordningen för det stöd som problemkomplexen. 1 regeringens program
12144: ges för boendet har det i flera olika samman- konstateras även, att "unga familjers .erhål-
12145: hang .konstaterats, att det kraftigast borde lande av bostad undetlättas och trycket på
12146: inriktas på. anskaffandet av familjens första en stegring av boendekostnaderna dialpas
12147: 6 1979 vp.
12148:
12149: bl. a. genom förlängning av lånetiderna. En pos1t10ner. Det är av yttersta vikt att inrikta
12150: tillräcklig finansiering av bostadsproduktionen sparandet på att try~a finansieringen av an-
12151: tryggas." skaffandet av en egen bostad, och detta borde
12152: Enligt ministeriets för inrikesärendena upp- kunna stödas även genom statens försorg. Det
12153: fattning bör bostadsanskaffningsmöjligheterna kan även anses vara synnerligen motiverat att
12154: för unga par och i allmänhet för dem som erlägga räntestödspremier åt bostadssparare.
12155: skaffar sin första bostad utvecklas samtidigt Ansvaret för erläggandet av räntestödspremie
12156: eller åtminstone så att de olika medlen eljest kunde fördelas jämnt mellan staten och veder-
12157: på ett ändamålsenligt sätt sammanjämkas. Det börande penninginrättning. Erläggandet av
12158: bör . ske på ett sådant sätt, att å ena sidan premien kunde graderas exempelvis så, att
12159: de allmänna bostadspolitiska målsättningarna de som sparat en längre tid och nått det
12160: kan uppnås i fråga om envar bostadsanskaffare uppställda målet skulle erhålla en högre pre-
12161: och · å andra sidan så att statens stödåtgärder mie än de som sparat en kortare tid. Dess-
12162: och sa,ffihällets styrning i fråga om de indivi- utom skulle tili ett sådant system med lätthet
12163: duella boendelösningarna även i nationalekono- kunna fogas penninginrättningens förbindelse
12164: miskt avseende är rätt inriktade. Emedan sta- i fråga om lån av viss storlek och med en
12165: tens lån för anskaffande av ägarbostäder är bestämd återbetalningstid. I händelse av en
12166: ca 1 ·miljard och penninginrättningarnas lån eventuell stegring av byggnadskostnaderna, vii-
12167: uppgår tili ca 5 miljarder per år, är det inte ken vore större än vad som på förhand kunnat
12168: ändamålsenligt att man enbart genom att beräknas, borde penninginrättningarna allmänt
12169: ändra statens lånevillkor söker underlätta an- förbinda sig att bevilja lån för en sådan
12170: skaffandet av bostäder. utgiftspost, vilket likväl inte skulle få med-
12171: Ett av målen för bostadspolitik:en borde verka till förhöjning av priserna. Dessutom
12172: vara, att unga par inte ens såsom sin första vore det nödvändigt att utreda förutsätt·
12173: bostad skulle skaffa en bostad som är för ningarna för statsgaranti tili penninginrätt-
12174: liten med avseende på utrymmesstandard och ningen i sådana fall, där säkerhetens grad
12175: antalet rum. Man borde sträva tili, att dessa av tillräcklighet skulle kunna utgöra hinder
12176: bostadsanskaffare vid köp av en första bostad för beviljande av lån.
12177: kan ha en bostad om minst två rum som sitt Ett nära samband med planen för finan-
12178: mål. Bostadsstyrelsens direktiv för innevarande sieringen av bostadsanskaffning har avtalet om
12179: år möjliggör för sin del detta, emedan prin- lånens återbetalningstid och övriga amorterings-
12180: cipen om ett rum per person kan frångås vtiLkor. Det s.k. annuitetssystem, som i en del
12181: genom att man i fråga om unga par godkänner penninginrättningar har tagits i bruk vid be-
12182: ett rymligare boende så, att de kan erhålla talandet av amorteringar och räntor på lån,
12183: en bostad som omfattar tre rum och kök. utgör för den som anskaffar en bostad ett
12184: Härvid avses med unga par sådana personer, mycket betydande medel för att balansera de
12185: som ingendera är äldre än 35 år och vilkas kostnader som föranleds av bostadens finan-
12186: äktenskap ingåtts för högst fem år sedan. siering.
12187: Ministeriet för inrikesärendena har för av- En av ministeriet för imi:kesärendena till-
12188: sikt att påverka vissa allmänna åtgärder. Tili satt arbetsgrupp, där även de olika grupperna
12189: dessa hör en ändring av Finlands Banks kre- av penninginrättlningar är representerade,
12190: ditanvisningar bl. a. så, att unga par, då de kommer före utgången av oktober månad inne-
12191: skaffar en lägenhet som ornfattar minst två varande år att uppgöra s1na ,förslag. På basen
12192: rum, av penninginrättning kunde få stör,re av dessa förslag kunde man, i den ordning
12193: reciprocitetslån än andra bostadsanskaffare. som anges i lagen om förhandlingssystem vid
12194: Samtidigt borde lånetiden för reciprocitetslån bostadsfinansiering, med penninginrättningarna
12195: som beviljas unga par kunna förlängas. Såsom avtala bl. a. om förfarandet vid anordnande
12196: ett initiativ har även övervägts, att man skulle av primärlån för ägarbostäder med bostadslån
12197: bestämma en åldersgräns så, att par vilkas samt av tiUräckliga reciprocitetslån på skäliga
12198: ålder undersdger denna gräns skulle erhålla lånetider för dessa och även för andra ägarbo-
12199: större reciprocitetslån än de äldre åldersgrup- städer. Likaså kunde man överenskomma om
12200: perna. hur uppnåendet av målsättningarna för bo-
12201: · Beloppen ,för penninginrättningarnas utlå- stadssparandet kunde tryggas, och därom, hur
12202: ning ·är direkt beroende av allmänhetens de- bostadssparandet även i övrigt kunde främjas,
12203: N:o 68 7
12204:
12205: exempelvis genom ränte- och sparpremier. de i riksdagens uttalande framförda omstJän-
12206: Vid antagandet av lagen om förhandlings- d'igheterna och även till dessa delar vidta
12207: system vid bostadsfinansiering (411/78) för- åtgärder, genom vilka bostadsfinansieringen
12208: utsatte riksdagen samtidigt, att "regeringen kan utvecklas i samarbete mellan staten och
12209: följer med den föreslagna lagens inverkningar penninginrättningarna.
12210: på finansieringen av bostadsproduktionen oeh Ytterligare bör konstateras, att avsikten är
12211: särskilt även på bostadssparverksamheten, som att utveckla statens system för bostadslån så,
12212: i detta nu utgör en betydande grund för att boendekostnaderna tidsmässigt fördelas
12213: finansieringen av bostadsproduktionen". I mi- mera ändamålsenligt än för närvarande. Den-
12214: nisteriet för inrikesärendena kommer man i na förändring kommer för sin del att stöda
12215: samband med bostadsfinansieringsförhand- de ungas bostadsanskaffning.
12216: lingarna att fästa särskild uppmärksamhet vid
12217: Helsingfors den 2 oktober 1979.
12218:
12219: Minister för inri:kesärendena Eino Uusitalo
12220: ·:·.' J• :•" :1
12221: .V
12222:
12223: .. ,
12224:
12225: -' \.
12226: Kirjallinen kysymys n:o 69.
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: '·•i.'
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: '',
12237:
12238: 'Vattioo"hå1lltuiöS§ii riotidät~ttiWart ' •fii!fiikitja- ;tlttälf~ä ·..sltåtttvissa luotettavat ·Uddot J~käi~
12239: its~thksetf etHän siiäfih6kseh multaart im!rltitäirt kafislllais~m tikasrekiilteristä, jbskid tJällä . Qn
12240: vålticm Vlhistön täi litltolt~ii nlffilkitjilstä llnruet" olt:miSsä liläraja ·rikoksen l~lbl stiht~.
12241: tavaan öttel!seert mm, ttiotiilöistuirllen asiåii- Tllhän petusttllfn sekä valtibpiiiväjätjestyk5en
12242: öl1iä1s~lle läitgettarnat saklttJttiömiot kyi'iUD~fi~h 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
12243: vuoden ajäti ttiohiioh äntatiiisesta lukif!rt, Tii- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12244: ttilirt siiäntiÖksen mukaan !;t!tit'äa fängiil!lttis jul- raävaii kysyfilyksefi:
12245: kisesti henkilöä vielä kytnmehen vtiötta !leil
12246: jälkeen kun hän ort ttiomiortsä kätsinyt. Tämä Örtkö äsianomä.ist'!n ministeriön mie-
12247: ei voi olla kärisälaistert oikeusttirvaii känMltä lestä öik~, f!ttä vaitid työnantajana pi-
12248: oikein. tää .Palveluksessaan dlevista odiåa rikos-
12249: Vatsin monet valtion pälveluksessa dlevat rekisteriä, jöfika petustee1la mm. sakko-
12250: kokevatkin täfuän ttimikirja-asettiksefi mää- raiigäistuksi:!t merkitään viraston tai
12251: räyksen päinostrtvana ja heidän 9ik~usturvaähsa laitöksefi hitnikitjastå unnettavaan ot-
12252: loukkaavana sääntiöksenä. Nimikitjässa esiinty- teeseen kym01ehetl vuoden ä:jän tuomion
12253: vä merkintä ei vöi olla vliiketittamättä mm. langettatnisesta ja jos ei ole,
12254: asianomaisen hertkilön sijoittt:unista tyBeläiiiiän. aiköoko Hallitus ryhtyä toi1nenpitei-
12255: Moraalisesti ei myöskääri öle petustt!lhia, että siin tämän vanhentltneen, kansalaisten
12256: valtiö pitää palveluksessaan olevista hetlldlöis- oikeusturvaa Ioukkaavan säännöksen oi-
12257: tä öffiaa rikostekistetiä. Tämä öfi t!trpeetörtta jo kaisefuiseksi?
12258: senkin vuoksi, että oikeusministeriöst!l on tät-
12259: Helsingissä 5 piiiwnä kesäkuuta 1979.
12260:
12261: Aulis ]tlV~lå
12262:
12263:
12264:
12265:
12266: 087900729C
12267: 2
12268:
12269:
12270:
12271:
12272: Kesäkuun 5 päivänä 19.79 päivätyllä ja sa- rangaistukset on merkittävä tämän määräajan
12273: man kuukauden 8 päivärlä :pälkka'usasfoitå kä- · tälkeenkinr, ·-koska; i rangaistukset vaikuttavat
12274: sittel<;välle ministerille s.aapunees.sa ...~~j_~~ssä virka-ansiomerkin myöntämiseen.
12275: olettie ,,IT'e; ·•. Herra- ·Puhenues;, valuopalvaJ1U;J~s ,, ' Nitnikirj!t. :Plil .• :glV.'IlP., ,,mu~~~a ':v~hwn. . riflfoja
12276: tykseii 317 §in:A mömentissa mainitussa tarkoi- tijY.tettä~ssä ,yars.i.n ,Jre.*eine~, tie!ol_ähd,e, jo~>ta
12277: tuksessadähettänyt jiiljennöksen edustaja Ju. saadaan hakijoiden ~tn,sioiden ja sopiy.uuden, V(;:rc
12278: velan näin kuuluvasta . kirjallisesta kysymyk- tailussa tarvittavat tiedot; Virkamiehille. tuo~
12279: sestä n:o 69: mittujen ja määrättyjen rangaistusten merkit-
12280: semistä nimikirjaan on valtionhallinnossa vir-
12281: Onko asianomaisen ministeriön mie- kamiesten tehtävien laadun vuoksi pidetty
12282: lestä oikein, että valtio työnantajana pi- välttämättömänä. Esimerkiksi virkaa täytet-
12283: tää palveluksessaan olevista omaa rikos- täessä on voitava yksinkertaisella ja nopealla ta-
12284: rekisteriä, jonka perusteella mm. sakko- valla varmistua siitä, onko virkamiehellä sel-
12285: rangaistukset merkitään viraston tai laisia rangaistuksia, jotka olisi otettava huo-
12286: laitoksen nimikirjasta annettavaan ot- mioon harkittaessa hänen sopivuuttaan virkaan.
12287: teeseen kymmenen vuoden ajan tuomion Erityisen tärkeää tämä. on kansalaisten oikeus-
12288: langettamisesta, ja jos ei ole, turvan kannalta keskeisissä oikeuslaitoksen ja
12289: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- hallinnon viroissa sekä muun muassa julkisen
12290: siin tämän vanhentuneen, kansalaisten liikenteen tehtävissä. Valtion virastoilla ei voi-
12291: oikeusturvaa Ioukkaavan säännöksen oi- massa olevien säännösten mukaan ole oikeutta
12292: kaisemiseksi? . saada otetta rikosrekisteristä, dkä rikosrekiste-
12293: riotteen erikseen pyytäminen kussakin tapauk-
12294: Kun kysymys kuuluu toimialaatu valtiova- sessa muutoinkaan täyttäisi samoja vaatimuksia
12295: rainministeriössä, ilmoitan vastauksena kysy- kuin rangaistusten merkitseminen suoraan ni-
12296: mykseen kunnioittaen seuraavaa: mikirjaan.
12297: Huhtikuun 30 päivänä 1964 annetun mml- Valtiovarainministeriössä on valmisteltu ni-
12298: kirja-asetuksen (215/64) 6 §:n 1 momentin mikirjasäännösten laajempaa uudistamista ja sii-
12299: 7 kohdan mukaan nimikirjaan on virkamiehes- nä yhteydessä ovat olleet esillä myös nimikir-
12300: tä merkittävä tuomioistuimen virkamiehelle jaan merkittävät rangaistukset ja nimikirjaottee-
12301: tuomitsema rangaistus sekä hänelle kurinpidol- seen tehtäviä rangaistusmerkintöjä koskevat
12302: lisesti määrätty rangaistus. Tämän mukaisesti määräajat. Valtiovarainministeriössä valmistel-
12303: nimikirjaan tulevat merkittäviksi vankeusran- lusta luonnoksesta uudeksi nimikirja-asetuksek-
12304: gaistus, sakkorangaistus, viraltapano, viran toi- si on keväällä 1979 saatu lausunnot viranomai-
12305: mituksesta erottaminen ja varoitus. Nimikirjas- silta ja uudistusta valmistellaan valtiovarainmi-
12306: ta annettavaan otteeseen ei eräin poikkeuksin nisteriössä edelleen.
12307: ole merkittävä sakkorangaistusta, jonka tuo- Siinä yhteydessä kun uusi nimikirja-asetus
12308: mitsemisesta tai määräämisestä on kulunut 10 annetaan, tullaan ottamaan harkittavaksi ja
12309: vuotta, jos virkamiestä ei ole tuomioistuimen ratkaistavaksi myös rangaistusmerkintöjen mää-
12310: päätöksellä eikä kurinpidollisesti rangaistu sinä räajat. Näitä määräaikoja on tarkoitus jonkin
12311: aikana tehdystä teosta. Jos ote nimikirjasta verran lyhentää ja myös vähentää nimikirjaan
12312: annetaan esimerkiksi virka-ansiomerkin hake- tehtäviä rangaistusmerkintöjä.
12313: mista varten, sakkorangaistus kuten muutkin
12314: Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1979.
12315:
12316: Ministeri Pirkko Työläiärvi
12317: N:o 69 3
12318:
12319:
12320:
12321:
12322: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12323:
12324: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Matrike1 är bl.a. vid besättandet av statens
12325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tjänster en synnerligen central informations-
12326: av den 5 juni 1979 tili vederhörande medlem källa, av viiken framgår de vid jämförelse av
12327: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande sökandenas meriter och lämplighet erforderliga
12328: av riksdagsman Juvela undertecknade spörs- uppgifterna. Det har inom statsförvaltningen
12329: mål nr 69: ansetts vara nödvändigt på grund av tjänste-
12330: uppdragens art att införa samtliga tjänstemän
12331: Anser vederhörande ministerium det ådömda och ålagda straff i matrikeln. Man
12332: vara rätt, att staten som arhetsgivare skall t.ex. vid besättandet av en tjänst på ·ett
12333: för eget straffregister över de anställda, enkelt och effektivt sätt kunna förvissa sig om,
12334: på grund av vilket bl. a. hötesstraffen huruvida tjänsteman har straff som borde
12335: införs i utdraget ur ämbetsverks eller beaktas vid bedömandet av vederhörandes
12336: inrättnings matrikel under tio års tid lämplighet för tjänsten. Detta är speciellt vik-
12337: efter det att dom har fällts, och om tigt då det gäller tjänster inom. domstolsväsen-
12338: så ej är fallet, det och förvaltningen, vilka med avseende på
12339: vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- medborgarnas rättsskydd är av central betydel-
12340: ta, för att revidera detta föråldrade se, samt bl.a. uppgifter inom kollektivtrafiken.
12341: stadgande som kränker medhorgarnas Enligt gällande stadganden har statens ämbets-
12342: rättsskydd? verk inte rätt att få utdrag ur straffregistret.
12343: Att i varje enskilt fall anhålla om straffregister-
12344: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utdrag skulle inte heller i övrigt fylla samma
12345: samt anföra följande: behov som att införa straffet direkt i matrikel.
12346: Enligt 6 § 1 mom. 7 punkten matrikelför- I finansministeriet har beretts en mera om-
12347: ordningen den 30 april1964 (215/64) införes fattande revidering av stadgandena i matrikel-
12348: i matrikel för tjänsteman av domsto1 ådömt förordningen och i samband med detta har he-
12349: och i disciplinär väg å1agt straff. I en1ighet med handlats även frågan om vilka straff som införs
12350: detta skall i matrikel införas fängelsestraff, i matrikel och hur länge uppgifterna kvarstår i
12351: bötesstraff, avsättning, skiljande från utövning matrikelutdraget. Myndigheterna har våren
12352: av tjänst och varning. Frånsett vissa undantag 1979 avgivit utlåtande om utkastet tili den nya
12353: skall i matrikelutdraget inte upptas bötesstraff, matrikelförordning som beretts i finansminis-
12354: om tio år förflutit från det hötesstraff ådömdes teriet. Beredningen av reformen pågår alltjämt
12355: eller ålades och tjänstemannen icke medelst i ministeriet.
12356: domstols utslag eller i disciplinär väg straffats I samband med att den nya matrikelförord-
12357: för brott, begånget under sagda tid. Om matri- ningen ges kommer man även att överväga och
12358: kelutdrag ges t. ex. för ansökan om tjänsteut- avgöra frågan om hur länge anteckningar om
12359: märkelsetecken, skall hötesstraff i likhet med straff skall kvarstå. Avsikten är att i någon
12360: andra straff upptas i utdraget även efter denna mån förkorta dessa tider och att även reducera
12361: tid, emedan straff inverkar på beviljande av de straffuppgifter som införs i matrikel.
12362: tj änsteutmärke1setecken.
12363: Helsingfors den 28 augusti 1979.
12364:
12365: Minister Pirkko Työläiärvi
12366: ;·
12367: 1 ·' :•1
12368:
12369:
12370:
12371:
12372: . . . ! ( '; . ' ' \ ' ~" . i : '
12373: ,,:.
12374: 1979 vp.
12375:
12376: Kirjallinen kysymys n:o 70.
12377:
12378:
12379:
12380:
12381: Mikkola ym.: Keskiasteen kchittämislain edellyttämien luotta-
12382: muselinten toimintaedellytyksistä.
12383:
12384:
12385: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12386:
12387: Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä ovat näin suhtautuneet keskiasteen koulutuk-
12388: ( 37/78) sisältää mm. esityksen siitä, miten sen kehittämiseen välinpitämättömästi ja suun-
12389: valtakunnallisella tasolla on opetusministeriön nittelua hidastavasti.
12390: yhteydessä keskiasteen koulunuudistuksen Myös on todettavissa, että joidenkin koulu-
12391: neuvottelukunta ( § 7) ja läänintasolla yhteis- tusalojen kehittämispäätöksiä on tehty ilman
12392: työssä 1ääninhallituksen kanssa läänin keski- että koulutussuunnitelmasta pyydettyjä asian-
12393: asteen koulunuudistuksen suunnittelulautakun- tuntijalausuntoja on lainkaan hyödynnetty.
12394: ta ( § 8). Näitä lakisääteisiä elimiä varten on Tällaisessa opetusministeriön sanelupolitiikan
12395: osoitettu niin niukat määrärahat, etteivät ne tilanteessa ei siis tunnu asiantuntijoilla olevan
12396: salli täysipainoista työskentelyä keskiasteen ke- lainkaan mahdollisuuksia vaikuttaa esim. kou-
12397: hityslain mukaisesti. Ko. lain pohjalta viime lutuksen tavoitteisiin, sisältöön ja pituuteen.
12398: syksynä koottu neuvottelukunta ei ole kesä- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
12399: kuuhun 1979 mennessä kokoontunut kuin yh- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12400: den kerran ja silloinkin vain tutustumisen neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12401: merkeissä. Myös ,]äänien suunnittelulautakun- seuraavan kysymyksen:
12402: tien työ on ollut hajanaista ja niiltä on puut-
12403: tunut neuvottelukunnan määräämä tavoitteista. Onko Hallitus tietoinen keskiasteen
12404: Näin ollen keskiasteen kehityslain toteu- koulutuksen kehittämiseen lakisäätei-
12405: tusta on pantu toimeen suppean virkamiesryh- sesti valittujen neuvottelukunnan ja
12406: män toimesta eikä lain edellyttämien luotta- läänien suunnittelulautakuntien toimin-
12407: muselinten myötävaikutuksella. Valtakunnalli- nan mitättömyydestä, ja
12408: nen neuvottelukunta ja läänien suunnittelu- mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
12409: lautakunnat ovat jääneet pelkiksi marioneteik- seen näille elimille taloudelliset ja toi-
12410: si. Valtion ylimmät kouluhallintoviranomaiset minnalliset työskentelyedellytykset?
12411: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1979.
12412:
12413: Saara Mikkola Arto Lampinen Elsi Hetemäki-Olander
12414: Sinikka Karhuvaara Tapio Helvitie Ben Zyskowicz
12415: Martti Ursin Tauno Valo Pekka Jokinen
12416: Toivo Mäkynen Heikki Järvenpää Juhani Saukkonen
12417: Ilkka Kanerva Impi Muroma Aila Jokinen
12418: Anssi Joutsenlahti Anna-Kaarina Louvo
12419:
12420:
12421:
12422:
12423: 0879007491
12424: 2 1979 vp.
12425:
12426:
12427:
12428:
12429: Ed u.s k u.n n a n · Herra Puhe m i e he 11 e.
12430:
12431: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- lain toimeenpanoon kuuluvien toimenpiteiden
12432: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ajoittamisesta.
12433: mies, olette kirjeellänne 5 päivänä kesäkuuta Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-
12434: 1979 n:o 496 lähettänyt valtioneuvoston asian- netun lain 7 § :n mukaan tässä laissa tarkoitet-
12435: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tuun kehittämistoimintaan kuuluvien periaat-
12436: Saara Mikkolan ym. tekemän kirjallisen kysy- teellisten ja muuten tärkeiden asioiden valmis-
12437: myksen n:o 70: tavaa käsittelyä varten on opetusministeriön
12438: yhteydessä keskiasteen koulunuudistuksen neu-
12439: Onko Hallitus tietoinen keskiasteen vottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa.
12440: koulutuksen kehittämiseen lakisäätei- Alueellisella tasolla tapahtuvaa kehittämistoi-
12441: sesti valittujen neuvottelukunnan ja minnan suunnittelua varten opetusministeriö
12442: läänien suunnittelulauta'kuntien toimin- puolestaan asettaa kuhunkin lääniin keskiasteen
12443: nan mitättömyydestä, ja koulunuudistuksen suunnittelulautakunnan.
12444: mitä Hallitus ai:koo tehdä turvatak- Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan lää-
12445: seen näille elimille taloudelliset ja toi- neissä on mainitun lainkohdan mukaan oltava
12446: minnalliset työsken telyedellyty kset? kaksi lautakuntaa, toinen suomenkielisen ja
12447: toinen ruotsinkielisen keskiasteen koulutuksen
12448: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kehittämistoimenpiteiden suunnittelua varten.
12449: vasti seuraavaa: Vastaavasti neuvottelukunnassa tulee olla ruot-
12450: Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa- sinkielisen keskiasteen koulutuksen kehittämis-
12451: nen s.uunnittelu tapahtuu niin sanottuna moni- toimintaa varten pysyvä jaosto.
12452: tasosuunnitteluna, jossa suunnitteluohjeet kul- Keskiasteen koulunuudistuksen neuvottelu-
12453: kevat ylemmältä · viranomaiselta aiemmalle ja kunnasta ja suunnittelulautakunnista 28 päivä-
12454: varsinaiset suunnitelmat syntyvät päinvastaises- nä heinäkuuta 1978 annetun asetuksen (585 /
12455: sa järjestyksessä. Vaitioneuvosto antoi keski- 78) 2 §:n mukaan neuvottelukunnan tehtävä-
12456: asteen koulutuksen kehittämisestä annetun nä on valmistavasti käsitellä keskiasteen kou-
12457: lain 8 §: ssä tarkoitetut suunnitteluohjeet am- lutuksen kehittämisestä annetussa laissa tar-
12458: matillisen koulutuksen osalta 30 päivänä mar- koitettuja asioita, jotka koskevat a) opetus-
12459: raskuuta 1978, lukion osalta 3 päivänä tou- ministeriön suunnitelmaa peruskoulussa, lukios-
12460: kokuuta 1979 ja peruskoulun osalta 26 päivä- sa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan
12461: nä kesäkuuta 1979. Mainittujen päivämäärien koulutuksen järjestämisestä keskiasteen koulu-
12462: jälkeen keskusvirastot ovat antaneet omat tuksen kehittämisestä annetun la1n mukaisesti,
12463: suunnitteluohjeensa lääninhallituksille. Valtio- b) määrävuosiksi kerrallaan laadittavaa kehit-
12464: neuvosto teki 24 päivänä toukokuuta 1979 tämisohjelmaa, joka koskee mainitun lain toi-
12465: päätöksen keskiasteen koulunuudistuksen suun- meenpanoon kuuluvien kehittämistoimenpitei-
12466: nitteluohjeiden muuttamisesta. Sen mukaan den tot·euttamista ja keskiasteen koulutuksen
12467: lääninhallitusten tulee toimittaa suunnitelman- muuhun kehittämiseen kuuluvia asioita, ja jon-
12468: sa keskusvirastoille viimeistään 30 päivään ka valtioneuvosto hyväksyy, sekä c) muita lain
12469: syyskuuta 1979 mennessä ja keskusvirastojen toimeenpanoon liittyviä periaatteellisia ja muu-
12470: valtakunnalliset suunnitelmansa opetusministe- ten tärkeitä kysymyksiä. Saman asetuksen
12471: riöön 29 päivään helmikuuta 1980 mennessä. 5 §: n mukaan suunnittelulautakunnan tehtävä-
12472: Opetusministeriön on laadittava suunnitelman- nä on a) olla yhteistyössä lääninhallituksen
12473: sa siten, että sen pohjalta voidaan antaa 31 kanssa sen laatiessa ammattikasvatushallituksen
12474: päivään heinäkuuta 1980 mennessä asetus kes- ja kouluhallituksen toimiaioiltaan antamien oh-
12475: kiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun jeiden mukaisesti suunnitelman keskiasteen
12476: N:o.70 3
12477:
12478: koulutuksen järjestämisestä läänin alueella sekä Keskiasteen kehittämisestä annetun lain 6
12479: b) tehdä esityksiä ja antaa viranomaisille näi- § :n mukaan tämän lain ylin johto ja valvonta
12480: den pyytämiä lausuntoja keskiasteen koulutuk- kuuluu opetusministeriölle ja sen aiaisena am-
12481: sen kehittämistoiminnan suunnittelusta. mattikasvatushallitukselle ja kouluha1litukselle.
12482: Kuten edellä esitetystä käy ilmi, suunnittelu- Näin ollen keskiasteen koulunuudistuksen neu-
12483: lautakuntien ja neuvottelukunnan tehtävät vottelukunta toimii ministeriön apuna asian-
12484: kohdistuvat ensisijaisesti eri suunnittelutasoil- tuntijaelimenä eikä sillä ole lain mukaan
12485: la syntyvien suunnitelmien käsittelyyn. Näin oikeutta määritellä läänien suunnittelulautakun-
12486: ollen lääninhallitusten apuna toimivien suun- tien tavoitteistoa. Tarkoitetut tavoitteet eli
12487: nittelulautakuntien työ on käynnistynyt läänin- tässä tapauksessa suunnitteluohjeet antaa lain
12488: hallitusten suunnitelmien edistymisen mukai- mukaan valtioneuvosto. Valtioneuvoston suun-
12489: sesti. Sen sijaan keskiasteen koulunuuclistuksen nitteluohjeiden valmist·elun perustyö on opetus-
12490: neuvottelukunnan varsinainen työ pääsee al- sisältöjen ja koulutuspituuksien osalta tapah-
12491: kuun kevä,ällä 1980, jolloin sen käsiteltäväksi tunut opetusministeriön 28 päivänä elokuuta
12492: tulee opetusministeriön suunnitelma keskias- 1974 asettamassa 14 opetussuunnitelmatoimi-
12493: teen kou~unuudrstuksen toimeenpanosta. Tä- kunnassa, joiden työhön osallistui yli 2 000 eri
12494: män jälkeen neuvottelukunta joutuu käsittele- alo}en asiantuntijaa. Määrällisten tavo1tteiden
12495: mään kehittämisohjelmia, joista ens1mmäinen valmistelutyön pohjan on muodostanut koulu-
12496: laaditaan valtioneuvoston 24 päivänä touko- tuksen tavoiteohjelmatoimikunnan työ. Maini-
12497: kuuta 1979 tekemän päätöksen mukaan vuo- tun toimikunnan työhön osaLlistuivat eri minis-
12498: siksi 1981-82. Mainitun päätöksen mukaan teriöiden sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestö-
12499: keskusvirastojen on toimitettava ensimmäiset jen edustajat. Näiden valtioneuvoston 30 päi-
12500: kehittämisohjelmansa opetusministeriölle vuo- vänä marraskuuta 1978 antamien määrällisten
12501: den 1980 'loppuun mennessä. tavoitteiden alueellistaminen on tapahtunut ja
12502: tapahtuu edelleenkin keskusvirastojen ja lää-
12503: Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano- ninhallitusten j.atkuvana yhteistyönä, johon
12504: suunnitelma laaditaan uudistuksen koko toteut- läänien suunnittelulautakunnat osaHistuvat.
12505: tamisvaihetta varten eli vuosiksi 1980~88. Keskiasteen koulunuudistuksen neuvottelu-
12506: Koska: varsinkin ammatillisen koulutuksen kunnan menot maksetaan momentilta 29.99.09
12507: määrällinen suunnittelu näin pitkällä aikavälil- (Neuvottelu- ja toimikunnat). Neuvottelukun-
12508: lä on erittäin vaikeaa ja epävarmaa, suunnitel- nan kokoontumista ei ole rajoitettu määräraho-
12509: man ensisijaisena tavoitteena on antaa määräl- jen puutteen takia. Ainoana syynä !kokousten
12510: liset ja hadulliset kehykset uudistuksen toi- vähäiseen määrään on ollut se, ettei toimeen-
12511: meenpanen ajoitusta koskevan asetuksen säätä- panosuunnittelu ole vielä edennyt siihen vai-
12512: miselle sekä uudistuksen varsinaiseen toteutuk- heeseen, jolloin asetuksessa määritellyt neuvot-
12513: seen kuuluvien, määrävuotisten kehittämisoh- telukunnan tehtävät alkavat. Läänien suunnit-
12514: jelmien laatimiselle. Näin ollen läänien suun- telulautakuntien toimintaa varten on momen-
12515: nittelulautakunnat ja keskiasteen koulunuudis- tille 29.40.09 (Keskiasteen koulunuudistuksen
12516: • tuksen neuvottelukunta voivat vaikuttaa uudis- suunnittelulautakunnat) varattu 60 000 mar-
12517: tuksen kehysten määrittelyyn ottaessaan kantaa kan arviomääräraha, joka on osoittautunut riit-
12518: lain edellyttämiin toimeenpanosuunnitelmiin. tämättömäksi. Opetusministeriö on 31 päivänä
12519: Tämän lisäksi neuvottelukunta voi käsitelles- toukokuuta 1979 tekemällään päätöksellä suos-
12520: sään kehittämisohjelmia tarkistaa, että toimeen- tunut siihen, että mainittua arviomäärärahaa
12521: panosuunnitelman käsittelyssä sen painottamat saadaan ylittää 100 000 markalla.
12522: näkökohdat on otettu huomioon varsinaisessa Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
12523: toimeenpanossa. Esimerlkiksi koulutuksen sisäl- että keskiasteen koulunuudistuksen toimeen-
12524: töä koskevat periaatekysymykset samoin kuin pano on edennyt keskiasteen koulutuksen ke-
12525: koulutuspituudet ratkaistaan vasta valtioneu- hittämisestä annetun lain edellyttämällä tavalla,
12526: voston hyväksymissä kehittämisohjelmissa. ja että asiantuntijaelinten työskentely on jo
12527: Kirjallisessa kysymyksessä todetaan edellä käynnistynyt tai käynnistyy laissa säädetyn
12528: tarkoitetuista tavoitteista, että läänien suunnit- suunnitteluprosessin mukaisesti. Tarkoitettujen
12529: telulautaikuntien työ on ollut hajanaista ja että elinten työskentelyä haitanneita riittämättömiä
12530: niiltä on puuttunut neuvottelukunnan määrää- määrärahoja on lisätty. Hallitus ryhtyy myös
12531: mä tavoitteista. tulevaisuudessa kaikkiin tarvittaviin toimenpi-
12532: 4 1979 vp.
12533:
12534: te1sun, jotta keskiasteen koulunuudistuksen vataan asiasta annetun lain ja asetuksen mukai-
12535: asiantuntijaelinten työskentelyedellytykset tur- sesti.
12536: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1979.
12537:
12538: Ministeri Kalevi Kivistö
12539: N:o 70 5
12540:
12541:
12542:
12543:
12544: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12545:
12546: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sig tili vel'kställigheten av lagen om utveck-
12547: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- Iande av utbildningen på mellanstadiet.
12548: se nr 496 av den 5 juni 1979 tili vederböran- Enligt 7 § lagen om utvecklande av utbild-
12549: de medlem av statsrådet översänt avskrift av ningen på mellanstadiet finns för förberedande
12550: följande av riksdagsledamot Saara Mikkola behandling av principiella och .~ övrigt viktiga
12551: m.fl. ställda spörsmål nr 70: ärenden, vilka hör tili i denna Iag avsedd ut-
12552: veclclingsverksamhet, i ans1utning tili under-
12553: Är Regeringen medveten om den vi:sningsministeriet en av statsrådet tHlsatt
12554: obetydliga verksamheten i den dele- delegation för mellanstadiereformen. För pia-
12555: gation och de planeringsnämnder i nering av utveckli:ngsverksamheten på den
12556: länen, vHka enligt Iagen tillsatts för regionala nivån tillsätter undervisningsmin1ste-
12557: att utveckla mellanstadieutbi1dningen, riet å sin sida i varje Iän en pianeringsnämnd
12558: och för mellanstadiereformen. I Nylands, Åbo och
12559: vad ämnar Regeringen göra för att Björneborgs samt Vasa Iän s'kall enligt sagda
12560: trygga förutsättningarna för arbetet i lagrum finnas två nämnder, den ena för plane-
12561: dessa organ med hänsyn tili deras eko- ring av de utveckHngsåtgärder som gäller den
12562: nomi och verksamhetsmöjligheter? finskspråkiga och den andra för pianering av
12563: de åtgärder som gäller den svenskpråkiga
12564: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- mellanstadieutbildningen. Delegationen skall
12565: samt anföra följande: på motsvarande sätt ha en permanent sektion
12566: Planeringen av verkställigheten av mellan- för u tvecklande av den svenskspråkiga mdlan-
12567: stadiereformen siker som en planering på Hera stadieutbildningen.
12568: ollka nivåer, där pl.aneringsanvisningarna sänds Enligt 2 § förordningen den 28 juli 1978
12569: från en högre myndighet tiltl en lägre och de om delegationen för me1lanstadiereformen och
12570: egentliga planerna uppgörs i motsatt ordning. om pianeringsnämnderna för mellanstadierefor-
12571: Statsrådet meddelade de i 8 § lagen om ut- men (585/78) har delegationen tili uppgift
12572: veoklande av utbildningen på mellanstadiet av- att förberedelsevis behandla i lagen om utveck-
12573: sedda planeringsanvisningarna den 30 novem- lande av utbildningen på mellanstadiet avsedda
12574: ber 1978 för ynkesutbildningen, den 3 maj frågor som gäller a) undervisningsministeriets
12575: 1979 för gymnasiet och den 25 juni 1979 för pian för or.ganiserandet av utbildningen i
12576: grund..,kolan. Efter ovan nämnda datum har grundskoian, gymnasiet och yvkesiäroanstaher-
12577: de centrala ämbetsverken meddelat länssty- na i enlighet med lagen om utvecklande av
12578: relserna sina egoa planer.ingsanvisningar. Stats- utbildningen på mellanstad~et, b) ett program,
12579: rådet fattade den 24 maj 1979 ett besiut om utarbetat för ·ett bestämt antal år åt gången,
12580: att ändra pianeringsanvisningama för mellan- som godkänns av statsrådet och som gäller
12581: stadiereformen. Enligt beslutet skall länssty- förvevkligandet av de tili sagda [ag hörande
12582: relserna tillställa de centrala åmbetsverken utvecklingsåtgärderna och utvecklandet av
12583: sina pianer före den 30 september 1979, och mellanstadieutbi:ldningen i övrigt, samt c)
12584: de oentrala ämhetsverken skall tillstä1la under- andra p:rindpiella och i övrigt viktiga ä,renden
12585: visningsministeriet sina riksomfattancle planer i anslutning tihl verk!stälHgheten av Iagen,
12586: före den 29 februari 1980. Undervisningsmi- Enligt samma förordnings 5 § har planerings•
12587: nisteriet skall uppgöra sin pian på så sätt, näimnden tili uppgift a) att samarbeta: med
12588: att det på basen av den är möjligt att före Iänsstryrels.en, då denna i enlighet med de
12589: den 31 juli 1980 utfärda en förordning om anvisningar yrkesutbildningsstyrelsen och sikol-
12590: tidsordningen för de åtgärder, som ansluter styrelsen meddelar om sina verksamhetsom-
12591: råden uppgör en plan för organiserandet av Enligt 6 § lagen om utvecklande av utbild-
12592: mellanstadieutbildningen inom länets område ningen på mellanstadiet ankommer den högsta
12593: samt b) att göra framställmngar och till myn- ledningen av och tillsynen över verkställig-
12594: digheterna avge av dem begärda utlåtanden heten av denna lag på undervisningsministe-
12595: om planeringen av utvecklandet av utbildning- riet och under detsamma på yrkesutbildnings-
12596: en på mellanstadiet. styrelsen och skolstyrelsen. Delegationen för
12597: Som av det ovan anförda framgår inrrktas mellanstadiereformen bistår sålunda ministeriet
12598: planeringsnämndernas och ddegationens upp- såsom expertorgan, och den har inte enligt
12599: gifter i främsta rummet på behandlingen av lagen rätt att fastställa målen för länens pla-
12600: planer som uppgörs på olika planeringsnivåer. neringsnämnder. De avsedda målen, dvs. i
12601: Arbetet i de planeringsnämnder, som biträder detta fall planeringsanvisningarna, anges enligt
12602: länsstyrelserna ha såilunda kommit i gång i lagen av statsrådet. Det grundläggande bered"
12603: enlighet med det sätt på vilket länsstyrelsernas ningsarbetet för statsrådets planeringsanvis-
12604: planer framskridit. Det egentliga arbetet i ningar i fråga om undervisningens innehåll och
12605: delegationen för mellanstadiereformen tar där- utbildningens längd har ägt rum i de av un-
12606: emot sin början på våren 1980, då delegatio- dervisningsministeriet den 28 augusti 1974
12607: nen skall behandla undervisningsministeriets tillsatta 14 läroplanskommissionerna, i vilkas
12608: plan för verkställigheten av mellanstadierefor- arbete över 2 000 experter från olika områden
12609: men. Delegationen ska11 därefter behandla ut- de1tog. Grunden för beredningsarbetet rörande
12610: vecklingsprogrammen, av vilka det första enligt de kvantitativa målen har utgjorts av det ar-
12611: statsrådets beslut den 24 maj 1979 uppgörs bete som utförts av kommissionen för utbild-
12612: för åren 1981-82. Enligt ifrågavarande beslut ningens målprogram. Representan.ter för olika
12613: skall de centrala ämbetsverken tiUst~lla under- ministerier och för arbetsgivar- och arbets-
12614: visningsministeriet de första utvecklingsprog- tagarorganisationerna deltog i den ovan nämn-
12615: rammen före utgången av år 1980. da komroiS'sionens arbete. Den regionala an-
12616: Verkställighetsplanen för mellanstadierefor- passningen av dessa kvantitativa mål, vilka
12617: men, uppgörs för hela det skede under vUket angavs av •statsrådet den 30 november 1978,
12618: reformen förverkligas, dvs. för åren 1980-88. har skett och sker alltjämt som ett fortgående
12619: Eftersom särskilt den kvantitativa planeringen samarbete mellan de centrala ämbetsvet~ken
12620: av yt~kesutbildningen på så lång sikt är syn- och länsstyrelserna, varvid länens planerings-
12621: nerligen svår och osäker, är planens främsta nämnder deltar i samarbetet.
12622: mål att ge kvantitativa och kvalitativa ramar Utgifterna för delegationen för mellanstadie"
12623: för utarbetandet av en förordning om tidssche- reformen betalas från moment 29.99.09 (Dele-
12624: mat för förverkligandet av rdormen samt för gationer och kommissioner) . Delegationens
12625: uppgörandet av de utvecklingsprogram för be- sammanträden begränsas inte av bristen på
12626: stämda år, som hör tili det egentliga genom- anslag. Den enda otsaken till det ringa antalet
12627: förandet av reformen. Länens planeringsnämn- möten har varit, att verkställighetsplaneringen
12628: der och delegationen för mellanstadiereformen ännu inte framskridit till det skede, i vilket
12629: kan sålunda invel'ka på fastställandet av ramar- delegationens i förordningen fastställda upp-
12630: na för .reformen när de tar stä:llning tiU de i gifter vidtar. Under moment 29.40.09 (Plane-
12631: lagen förutsatta verkställighetsplanerna. Dele- ringsnämnderna för mellanstadiereformen) har
12632: gationen kan därjämte, när den behandlar ut- för verksamheten i länens planeringsnämnder
12633: vecklingsprogrammen, kontrollera att de syn- reserverats ett anslag på 60 000 mk, vilket
12634: punkter den understrukit vid behandlingen av visat ·sig vara otillräckligt. Undervisningsmi-
12635: verkställighetsplanen beaktats vid den egent- nisteriet gav genom sitt beslut den 31 maj
12636: liga venkställigheten. TiH exempel principfrågor 1979 sitt samtycke tili att ifrågavarande för-
12637: som gäJler utbildningens innehåll liksom också slagsanslag får överskridas med 100. 000 mk
12638: frågor rörande utbildningens längd avgörs först Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
12639: i de utvecklingsprogram som godkänns av regeringen, att verkställigheten av mellanstadie-
12640: statsrådet. refotmen har foi:tskridit på det sätt som för-
12641: I spörsmålet konstateras beträffande de ovan utsätts i lagen om utvecklande av utbildningen
12642: avsedda målen, att arbetet i länens planerings- på mellanstadiet, och att expertorganens arbete
12643: nämnder varit splittrat och att i:nan har saknat redan har inletts eller kommer att inledas i
12644: av delegationen faststäUda mål. enlighet med den i lagen stadgade planerings-
12645: N:o 70 7
12646:
12647: processen. De olägenheter i de ovan avsedda verksamhetsförutsättningarna för mellanstadie-
12648: organens arbete som de otillräckliga anslagen reformens expertorgan i överensstämmelse
12649: medfört har avhjälpts genom att anslagen med lagen och förordningen om mellanstadie-
12650: ökats. Regeringen vidtar också i framtiden reformen.
12651: alla erforderliga åtgärder i syfte att trygga
12652: Helsingfors den 17 september 1979.
12653:
12654: Minister Kalevi Kivistö
12655: 1979 vp.
12656:
12657: Kirjallinen kysymys n:o 71.
12658:
12659:
12660:
12661:
12662: Mikkola ym.: Puolustusvoimien työllistämismahdollisuuksista.
12663:
12664:
12665: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
12666:
12667: Yhteiskunnallinen ja tekninen kehitys on li- irrottaminen koulutustaan vastaamattomista
12668: sännyt ja lisää jatkuvasti uutta henkilöstön tehtävistä sotilastehtäviin puolestaan avaisi 440
12669: tarvetta myös puolustusvoimissa. Lakisääteiset pysyväistä työpaikkaa.
12670: tehtävät, mm. työaikasäännösten ulottaminen Komennustehtävien haittavaikutukset tulevat
12671: puolustusvoimiin, atk-perusteinen maksuliiken- vastaisuudessa varusmiesikäluokkien jatkuvan
12672: ne, työsuojeluorganisaation muodostaminen, supistumisen myötä lisääntymään.
12673: asettavat uusia ja entistä suurempia pätevyys- Nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa tulisi
12674: vaatimuksia käytöstä ja huollosta vastaaville käyttää hyväksi puolustushallinnon alalla tar-
12675: henkilöille. joutuvia mahdollisuuksia työllisyyspolitiikan
12676: Seurauksena on jo havaittavissa vinoutumia tervehdyttämiseen.
12677: henkilöstön sijoittumisessa organisaatioon. Ase- Perustamiskustannuksia ei em. työpaikoista
12678: velvollisuuslain yksinomaisena tarkoituksena on ole, koska ne jo ovat olemassa.
12679: maanpuolustustehtävien edellyttämän sotilas- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
12680: koulutuksen antaminen asevelvollisille. Nyt 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
12681: kuitenkin erilaiset käytännön toimet, kuten tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
12682: kuljetus-, vartiointi-, lähetti-, kirjuri- ym. teh- si seuraavan kysymyksen:
12683: tävät vievät noin 4 350 A-luokan varusmiestä
12684: pois varsinaisesta sotilaskoulutuksesta. Tässä Onko Hallitus tietoinen puolustushal-
12685: olisi tarjolla työvoimaviranomaisten käyttöön linnon alalla olevista työllistämismah-
12686: lähes 4 500 pysyväistä työpaikkaa. dollisuuksista, ja jos on,
12687: Teknisen henkilöstön lisätarve puolustusvoi- mitä Hallitus aikoo tehdä siviililuon-
12688: missa olisi 340 eli työpaikat 77 :Ile eri alojen teisten tehtävien saattamiseksi asianmu-
12689: diplomi- ja opistoinsinöörille, 176:1le teknikol- kaisesti koulutetun siviilihenkilöstön py-
12690: le ja lähes sadalle värvätylle. Toimiupseerien syviksi työpaikoiksi?
12691: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1979.
12692:
12693: Saara Mikkola Arto Lampinen Impi Muroma
12694: Martti Ursin Tapio Holvitie Elsi Hetemäki-Olander
12695: Toivo Mäkynen Tauno Valo Ben Zyskowicz
12696: Ilkka Kanerva Heikki Järvenpää Anna-Kaarina Louvo
12697: Pekka Jokinen
12698:
12699:
12700:
12701:
12702: 087900727A
12703: 2 1979 vp.
12704:
12705:
12706:
12707:
12708: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12709:
12710: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- vasta sekä henkilökunnasta, jonka työpanok-
12711: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- sella voidaan pienenevistä ikäluokista mahdol-
12712: mies, olette 5 päivänä kesäkuuta 1979 päi- lisimman suuri osa vapauttaa varsinaiseen kou-
12713: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- lutukseen. Teknillisen henkilökunnan lisäksi tar-
12714: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen vitaan tällöin ensisijaisesti värvättyjä.
12715: kansanedustaja Saara Mikkolan ym. näin kuu- Puolustusvoimien henkilöstötarvetta on py-
12716: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 71: ritty tyydyttämään useilla eri tavoilla valtion-
12717: talouden sallimln rajoin. Yhteistoiminnassa työ-
12718: Onko Hallitus tietoinen puolustushal- voimaministeriön kanssa puolustusvoimiin on
12719: linnon alalla olevista työllistämismah- tarkoitus työllistää 2 000 nuorta, joista 200
12720: dollisuuksista, ja jos on, on kokopäiväistä. Lisäksi puhelinliikenteen au-
12721: mitä Hallitus aikoo tehdä siviililuon- tomatisoinnin johdosta vapautuvaa posti- ja len-
12722: teisten tehtävien saattamiseksi asianmu- nätinlaitoksen henkilökuntaa on sijoitettu vas-
12723: kaisesti koulutetun siviilihenkilöstön py- taaviin tehtäviin puolustusvoimissa. Edellä mai-
12724: syviksi työpaikoiksi? nittujen työllistämistoimenpiteiden ohella puo-
12725: lustusvoimien varikoille ja laitoksille on työl-
12726: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- listetty n. 1 000 työrajoitteista henkilöä.
12727: vasti seuraavaa: Näiden jo suoritettujen työllistämistoimenpi-
12728: Palvelukseen astuvien varusmiesikäluokkien teiden avulla ei :kuitenkaan ole voitu kaikkia
12729: pieneneminen sekä taisteluvälineistön teknillis- henkilöstötarpeita tyydyttää. Tämän johdosta
12730: tyminen ovat aiheuttaneet lisähenkilökunnan puoLustusministeriö tulee tulo- ja menoarvio-
12731: tarvetta puolustusvoimiin. Erityisesti on esiin- esityksissään jatkuvasti kiinnittämään huomiota
12732: tynyt tarvetta korkean teknillisen tason Omaa- puolustusvoimien henkilöstötarpeeseen.
12733: Helsingissä 29 päivänä elokuuta 1979.
12734:
12735: Puolustusministeri Lasse Äikäs
12736: N:o 71 3
12737:
12738:
12739:
12740:
12741: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12742:
12743: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning- niskt kunnande samt av sådan personal, som
12744: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder genom sin arbetsinsats kan frigöra en så 1stor
12745: skdvdse av den 5 juni 1979 tili vederböran- del som möjligt av de minskande årsklasserna
12746: de medlem av statsrådet översänt avskrift av till egentlig utbildning. Utom teknisk personai
12747: följande av dksdagsledamoten Saara Mikkola behövs härvid främst värvad personal.
12748: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 71: Försök har gjorts att tillgodose försvarsmak-
12749: tens rpersonalbehov på flera olika sätt inom
12750: Är Regeringen medveten om de gränserna för statshushållningen. Avsikten är
12751: sysselsättningsmöjligheter som förelig- att i samverkan med avbetskraftsministetiet sys-
12752: ger inom försvarsförvaltningens områ- selsätta 2 000 ungdomar inom försvarsmakten,
12753: de, och om så är fallet, av dem 200 i heldagsanställning. Dessutom
12754: vad ämnar Regeringen göra för att har personai vid post- och telegrafverket, som
12755: uppgifter av civil natur skall bli om- friställs till föijd av att telefontrafiken auto-
12756: vandlade tili bestående arbetsplatser för matiseras, piacerats i motsvarande uppgifter
12757: behörigt utbildad civil personal? vid försvarsmakten. Vid sidan av de nämnda
12758: sysselsättningsåtgärderna har ca 1 000 arbets-
12759: Så som svar på detta spörsmål får jag vörd- handikappade personer getts atbete vid fötsvars-
12760: samt anföra följande: maktens depåer och inrättningar.
12761: Det faktum att de årsklasser av beväringar Genom dessa tedan vidtagna sysselsättnings-
12762: som rycker in i tjänstgöring har blivit mind- åtgärder har personalbehovet dock inte he1t
12763: re, har tillsammans med 1stridsmaterielens allt kunnat tillgodoses. Därför kommer försvars-
12764: mera tekniska natur skapat ett behov av ökad ministeriet i sina framställningar rötande stats-
12765: personai inom försvarsmakten. Särskilt har det försiaget oavbrutet att fästa uppmärksamhet
12766: förekommit behov av personai med stort tek- vid behovet av personai inom försvarsmakten.
12767: Helsingfors den 29 augusti 1979.
12768:
12769: Försvarsminister Lasse Äikäs
12770: 1979 vp.
12771:
12772: Kirjallinen kysymys n:o 72.
12773:
12774:
12775:
12776:
12777: Muroma ym.: Uskonnollisten ohjelmien lisäämisestä.
12778:
12779:
12780: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12781:
12782: Radio ja televisio ovat tärkeitä viestintäväli- Suomen Televisio 1:n yhteiskunnallisten
12783: neitä. Kun ne ovat yhteiskunnan valvonnassa, yleisohjelmien toimituksessa on vain yksi teo-
12784: tulisi niiden palvella tasapuolisesti erilaisia väes- logisen koulutuksen saanut toimittaja. Uskon-
12785: töryhmiä. nollisten ohjelmien lisäämiseen televisiossa tar-
12786: Kristillisen sanoman välittämisen kannalta vitaan ohjelma-ajan lisäyksen ohella myös tuo-
12787: radio ja televisio ovat merkittäviä kanavia. Val- tantoresursseja ja toimittajakuntaa lisää.
12788: taosa kansasta kuuluu luterilaiseen kirkkoon Toinen korjausta vaativa epäkohta on sekä
12789: tai muihin kristillisiin seurakuntiin. Uskonnol- kouluradion että koulutelevision puuttuva tun-
12790: lisia ohjelmia, jotka palvelisivut näitä väestö- nustuksellinen uskonnonopetus. Kouluradiossa
12791: ryhmiä, on kuitenkin suhteellisen vähän. Erityi- on kyllä jonkin verran uskontotietoa sisältäviä
12792: sen ongelmallinen tämä puutos on liikuntaes- tunteja, mutta se ei korvaa tunnustuksellisen
12793: teisten henkilöiden kannalta, heillähän radio ja uskonnonopetuksen puutetta. Tähän epäkohtaan
12794: televisio hoitavat muuten rajoittuneita yhteyk- ovat sekä kouluradio että koulutelevisio otta-
12795: siä ulkomaailmaan. neet kantaa kuluvan kevään aikana ja esittäneet
12796: Radion puolella ohjelmistoon on sisällytetty uskonnonopetuksen lisäämistä. Tämäkin edellyt-
12797: vuosien varrella myös kristinuskon sanomaa si- tää resurssien ja asiaan perehtyneiden toimitta-
12798: sältävää ohjelmaa melko tyydyttävässä määrin. jien lisäämistä.
12799: Televisiossa puute näistä ohjelmista on suurem- Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
12800: pi. Vain n. 0,8% television ohjelmista on päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12801: uskonnollisia. Maamme on tässä suhteessa jää- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12802: nyt jälkeen muista Pohjoismaista, sillä Norjan tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12803: televisiossa uskonnollisten ohjelmien osuus on
12804: 3,2 %, Ruotsin televisiossa 2,3 % ja Tanskan Mitä Hallitus a,ikoo tehdä kansan
12805: televisiossa 2 %. suurta enemmistöä palvelevien uskon-
12806: nollisten ohjelmien lisäämiseksi televi-
12807: siossa ja kouluradiossa?
12808: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1979.
12809:
12810: Impi Muroma Ulla Puolanne Asser Stenbäck
12811: Pekka Löyttyniemi Ben Zyskowicz Väinö Rautiainen
12812: Jalmari T orikka Elsi Hetemäki-Olander Esko Almgren
12813: Tauno Vitlo Lea Sutinen Mauri Pekkarinen
12814: Tapio Holvitie Orvokki Kangas Markku Kauppinen
12815: Matti Viljanen Jorma Fred Paavo Vesterinen
12816: Juhani Laitinen Helvi Hyrynkangas Matti Maijala
12817: Saara Mikkola Juhani Tuomaala Antero Juntumaa
12818: Eeva Kauppi Esko J. Koppanen Sauli Hautala
12819: Veikko Vennamo Irma Rihtniemi-Koski Anneli Kivitie
12820: Pekka Vennamo Mauri Vänskä Terhi Nieminen-Mäkynen
12821: Eero Lattula Urho Pohto Mauno Manninen
12822: Anssi Joutsenlahti Ulla Järvilehto Pentti Poutanen
12823: Eino Poutiainen Olavi Ronkainen
12824: 0879007513
12825: 2 1979 vp.
12826:
12827:
12828:
12829:
12830: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12831:
12832: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Radion ja television hartausohjelmia on Yleis-
12833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, radiossa pyritty tarkastelemaan kokonaisuutena.
12834: olette 5 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- Näin menetellään mm. ajoituksellisista syistä.
12835: jeenne n:o 498 ohella toimittanut valtioneu- Sekä television että radion hartausohjelmat
12836: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ovat vakiintunut osa ohjelmistoa. Suomenkieli-
12837: kansanedustaja Impi Muroman ym. näin kuulu- siä radiojumalanpalv.eluksia on lähetetty vuo-
12838: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 72: desta 1926 ja tällä hetkellä jumalanpalveluksia
12839: lähetetään viikottain ja muita hartausohjelmia
12840: Mitä Hallitus aikoo tehdä kansan kerran päivässä. Tämä koskee myös ruotsin-
12841: suurta enemmistöä palvelevien uskon- kielisiä lähetyksiä.
12842: nollisten ohjelmien lisäämiseksi televi- Televisiossa lähetettiin aiemmin televisioju-
12843: siossa ja kouluradiossa? malanpalvelus kerran kuukaudessa, mutta oh-
12844: jelman katselijamäärä jäi varsin pieneksi joh-
12845: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuen ilmeisesti samanaikaisesti lähetetystä radio-
12846: vasti seuraavaa: jumalanpalveluksesta. Eri kirkkokuntien toivo-
12847: Yleisradion lähettämät uskonnolliset ohjelmat musten mukaisesti pääosa televisiojumalanpal-
12848: voidaan jakaa radion ja television jumalanpal- veluksen ajasta jaettiin vuonna 1976 siten,
12849: velus- ja hartausohjelmiin ja muihin uskonnolli- että jokaisena sunnuntai-iltapäivänä lähetetään
12850: siin radio- ja televisio-ohjelmiin. TV 1:ssä 15 minuutin mittainen Pyhäpäivän
12851: Jumalanpalvelus- ja hartausohjelmien valvon- hartaus. Suurina juhlapyhinä lähetetään myös
12852: taa varten on hartausohjelmien valvontaelin, televisiojumalanpalvelus. Arkipäivän hartausoh-
12853: jossa ovat jäseninä luterilaisen kirkon, orto- jeLmina lähetetään joka perjantai hyvänä kat-
12854: doksisen kirkon ja vapaitten 1kirkkokuntien seluaikana 5 minuutin mittainen Sana viikon-
12855: sekä Yleisradion edustajat. Hartausohjelmien vaihteeks-i -ohjelma. Ruotsinkielisessä televisio-
12856: valvontaelin valvoo, että jumalanpalvelusten ja ohjelmistossa on vakio-ohjelmana es1tetty kym-
12857: niihin verrattavien kirkollisten tilaisuuksien menkunta jumalanpalvelusta 1-v,erkossa ja kir-
12858: sekä Yleisradion järjestämien vars,inaisten sa- kollisten pyhien aikana 2-vet'kossa lyhyt Vid
12859: nanjulistusohjelmien (kuten aamuvartio, aamu- dagens slut -'Ohjelma.
12860: ja iltahartaus, sana sunnuntaiksi) pitäjät nou- Kaiken kaikkiaan television koko ohjelmistos-
12861: dattavat valtioneuvoston Yleisradiolle antaman ta viimeisten tilastojen mukaan on ajassa mi-
12862: toimiluvan sekä Yleisradion hallintoneuvoston taten käytetty varsinaisiin jumalanpalvelus- ja
12863: määräyksiä ja laatii esiintyjille esiintymistä hartausohjelmiin 0,9 %. Yleisradion ohjelmis-
12864: koskevat ohjeet. tosta vastaava prosenttiluku oli vuonna 1977
12865: Muiden uskonnollisten ohjelmien ja opetug,. 1,1 %. Vuonna 1976 tehdyn pohjoismaisen
12866: ohjelmien valvonta tapahtuu samoin kuin Yleis- vertailun mukaan määrä on suunnilleen sama
12867: radion muidenkin ohjelmien valvonta. Näitä kuin muissa pohjoismaissa, joissa kuitenkin
12868: ohjelmia valvovat ja niitä koskevat suunnitel- esitetään muita uskonnollisia ohjelmia kuin var-
12869: mat hyväksyvät siis Yleisradion hallintoneuvos- sinaisia hartausohjelmia jonkin verran enemmän
12870: to ja sen asettamat ohjelmaneuvostot. kuin Suomessa. Ohjelma-ajan mukaan tehty
12871: Opetusohjelmia tat1kkailee ja ohjelmien suun- vertailu ei ehkä kuitenkaan anna aivan oikeaa
12872: nitteluun osallistuu lisäksi valtioneuvoston ni- kuvaa ainakaan suhteessa yhden televisiokana-
12873: mittämä opetusohjelmatoimikunta, johon kuu- van maihin. Ohjelmien todelliseen merkityk-
12874: luu kouluviranomaisten, opettajien ja Yleis- seen vaikuttaa lisäksi mm. niiden ajoitus ja
12875: radion edustajia. kesto.
12876: N:o 72 3
12877:
12878: Varsinaisten hartaus- ja jumalanpalvelusoh- konnollisten aineiden ylitarkastajaan sekä opet-
12879: jelmien ohella radiossa on viikottain useita tajiin, joilta tahoilta tulleet aloitteet on myös
12880: uskonnollisia vakio-ohjelmia ja erillisohjelmia. pyritty ottamaan huomioon.
12881: Hengellisen musiikin osuus radion koko mu- Jokaiselle ohjelmavuodelle on viime vuosina
12882: siikkiohjelmistosta on noin 9 %. pyritty varaamaan yksi koulujen opetussuunni-
12883: Televisiossa on sekä TV 1:ssä että TV 2:ssa telmiin liittyvä uskonnollisaiheinen ohjelmako-
12884: esitetty säännöllisesti myös muita uskonnollisia konaisuus. Vuodesta 1974 lähtien on myös py-
12885: ohjelmia kuin varsinaisia hartausohjelmia. TV ritty kerran viikossa lähettämään viikonavauk-
12886: 1 on toimittanut sarjaa Kirkko tänään ja TV 2 sia, joiden kesto on ollut 5-6 minuuttia.
12887: on keskittynyt aihepiiriin kuuluviin erillisohjel- Uskonnollisten ohjelmien lisääminen televi-
12888: miin. Yleisradion Filmipalvelu on säännöllises- siossa ja kouluradiossa on kysymys, jota rat-
12889: ti hankkinut ohjelmistoon ulkomaisia uskonnol- kaistaessa on otettu huomioon mm. Yleisradion
12890: lisia aiheita käsitteleviä pisteohjelmia ja sarja- lähettämien ohjelmien kokonaisuus, ohjelmien
12891: elokuvia. käyttö, niiden sijoitus ja resurssit. Tämänhet-
12892: Opetusohjelmissa on lähinnä pyritty tarjoa- kisillä resursseilla ei mahdollisuuksia merkittä-
12893: maan kouluille sellaista uskonnollista materiaa- viin tarjonnan lisäyksiin ole. Television puolel-
12894: lia, jota opettajien ·on muuten vaikea saada. la myös ohjelmien ajoitukset tuottavat ongel-
12895: Ohjelmia suunniteltaessa on otettu huomioon mia, koska Mainos-TV:n ohjelma-ajat sitovat
12896: välineiden ·sopivuus eri ohjelmia varten, jol- erityisesti ykkösverkon puolella mahdollisuuk-
12897: loin mm. radion puolella on keskitytty ihmis- sia ja toisaalta on otettava huomioon uskon-
12898: suhdekysymyksiin. Tärkeä ohjelmien määrää nollisten radio-ohjelmien ajoittuminen.
12899: rajoittava tekijä on ollut ko. aineen oppitun- Ohjelmaneuvostojen taholta tulleiden toivo-
12900: tien määrä, joka rajaa ohjelmien käyttömahdol- musten perusteella tutkitaan Yleisradiossa par-
12901: lisuuksia. haillaan mahdollisuuksia lapsille suunnattavan
12902: Uskonnollisten aineiden suunnittelussa on uskonnollisen vakio-ohjelman tuottamiseen.
12903: jatkuvasti oltu yhteydessä kouluhallituksen us-
12904: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
12905:
12906: Liikenneministeri Veikko Saarto
12907: 4 1979 vp.
12908:
12909:
12910:
12911:
12912: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12913:
12914: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skolmyndigheter, lärare och Rundradion, kon-
12915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- trollerar och följer med undervisningsprogram-
12916: velse nr 498 av den: 5 juni 1979 tili vederbö- men samt deltar i programplaneringen.
12917: rande medlem av statsrådet översän:t avskrift Vid Rundradion har man strävat tili att
12918: av följande av riksdagsman Impi Muroma betrakta radions och televisionens andaktspro-
12919: m. fl. undertecknade spörsmål nr 72: gram som en helhet. Detta förfarande har man
12920: stannat för bl. a. av tidsskäl.
12921: · Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Andaktsprogrammen såväl i radio som i te-
12922: ta i syfte att öka antalet religiösa pro- levision tillhör de traditionella programmen.
12923: gram, som tjänar det stora flertalet av Finskspråkig gudstjänst har sänts i radio från
12924: befolkningen, i television och skolradio? år 1926 och för närvarande sänds gudstjänst
12925: varje vecka och andra andaktsprogram en gång
12926: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- om dagen. Detta gäller även svenskspråkiga
12927: samt anföra följande: sändningar.
12928: De religiösa program som sänds i Rundra- Tidigare sändes televisionsgudstjänster en
12929: dion kan indelas i radions och televisionens gång per månad, men tittarfrekvensen var
12930: gudstjänst- och andaktsprogram samt i andra tämligen liten, vilket uppenbarligen berodde
12931: religiösa radio- och televisionsprogram. på en i radio samtidigt sänd gudstjänst. I en-
12932: För övervakningen av gudstjänst- och an- lighet med olika kyrkosamfunds önskemål för-
12933: daktsprogrammen svarar ett övervakningsorgan delades största delen av den för televisions-
12934: för andaktsprogram, vars medlemmar repre- gudstjänst reserverade tiden år 1976 så, att
12935: senterar den lutherska kyrkan, den ortodoxa TV 1 varje söndagseftermiddag sänder ett 15
12936: kyrkan och frikyrkorna samt Rundradion. minuter långt program, "Pyhäpäivän hartaus".
12937: Övervakningsorganet för andaktsprogrammen Under stora helger sänds även televisionsguds-
12938: övervakar att de som håller gudstjänstprogram- tjänst. Varje fredag, på god tittartid, sänds
12939: men och arrangerar därmed jämförliga kyrkli- som vardagsandaktsprogram det fem minuter
12940: ga tillställningar samt de som svarar för ge- långa programmet "Sana viikonvaihteeksi".
12941: nomförandet av Rundradions egentliga andakts- Ett tiotal gudstjänstprogram har ingått i de
12942: program ("I morgonväkten", morgon- och svenska televisionsprogrammen som stående
12943: aftonandakt, "Sana sunnuntaiksi"), iakttar program i televisionsnät 1 och under kyrkliga
12944: bestämmelserna i den koncession, som statsrå- helgdagar har i televisionsnät 2 sänts ett kort
12945: det beviljat Rundradion samt de av Rundra- program, kallat "Vid dagens slut".
12946: dions förvaltningsråd utfärdade bestämmelserna, Enligt de senaste statistiska uppgifterna har,
12947: och utarbetar för de uppträdande anvisningar mätt i tid, sammanlagt 0,9 % av samtliga tele-
12948: beträffande framförandet. visionsprogram använts för egentliga guds-
12949: Övervakningen av andra religiösa program tjänst- och andaktsprogram. Ar 1977 var mot-
12950: och av undervisningsprogram sker på samma svarande procenttal för Rundradions del 1,1 %.
12951: sätt som övervakningen av Rundradions övri- Enligt en nordisk jämförelse från år 1976 mot-
12952: ga program. Dessa program övervakas och svarar detta i stort sett förhållandena i de
12953: planerna för dem godkänns sålunda av Rund- övriga nordiska länderna, i vilka dock fram-
12954: radions förvaltningsråd och av förvaltningsrå- förs även andra religiösa program än egentliga
12955: det tillsatta programråd. andai..~tsprogram. Den på basen av programtid
12956: Den av statsrådet tillsatta kommissionen för utförda jämförelsen ger dock kanske inte en
12957: undervisningsprogram, med representanter för helt dktig bild av läget, åtminstone inte i
12958: N:o 72 5
12959:
12960: relation tili Iänder med blott en televisions- Planeringen av religiösa ämnen har skett i
12961: kanal. Därtill är bl. a. programmens sändnings- samråd med överinspektören för religiösa äm-
12962: tider och längd avgörande för deras verkliga nen vid skolstyrelsen samt med lärare, vilkas
12963: värde. förslag man även strävat tili att beakta.
12964: Utöver de egentliga andakts- och gudstjänst- Under de senaste åren har för varje program-
12965: programmen sänds i radio varje vecka flera år i mån av möjlighet reserverats ett med sko-
12966: stående och rubricerade religiösa program. Den lornas läroplan förknippat programblock med
12967: andliga musikens andel av radions samtliga religiös anknytning. Från år 1974 har man
12968: musikprogram är ca 9 %. även strävat tili att en gång per vecka sända
12969: Såväl i TV 1 som i TV 2 har regelbundet ett 5-6 minuter Långt program, kallat När
12970: framförts även andra religiösa program än veckan börjar.
12971: egentliga andaktsprogram. TV 1 har produce- I samband med avgörandet av frågan om
12972: rat programserien "Kirkko tänään" och TV 2 en ökning av antalet religiösa program i tele-
12973: har lagt huvudvikten vid rubricerade program visioneo och skolradion har bl. a. helheten,
12974: med anknytning tili ämnet. Rundradions Film- användningen, sändningstiderna och resurserna
12975: tjänst har regelbundet bidragit med utländska beträffande Rundradions program beaktats. Det
12976: punktprogram och seriefilmer med religiöst är inte möjligt att med nuvarande resurser
12977: motiv. nämnvärt öka utbudet. Beträffande televisioneo
12978: I fråga om undervisningsprogram har man medför även programmens sändningstider prob-
12979: närmast strävat tili att erbjuda skolorna sådant lem, emedan Reklam TV:s programtider, sär-
12980: religiöst stoff, som lärarna eljest inte har tili- skilt i televisionsnät 1, begränsar möjligheter-
12981: gång tili. Vid planeringen av program har hän- na och då sändningstiderna för religiösa radio-
12982: syn tagits tili materialets lämplighet för olika program å andra sidan skall beaktas.
12983: program, bl. a. har radioprogrammen koncen- På basen av programrådets önskemål un-
12984: trerats kring frågor som gäller de mänskliga dersöks vid Rundradion för närvarande möjlig-
12985: relationerna. En central faktor med begränsande heterna att producera ett stående religiöst pro-
12986: verkan på antalet program har varit antalet gram för barn.
12987: lektioner i ämnet i fråga. Detta har reducerat
12988: möjligheterna att använda programmen.
12989: Helsingfors den 18 september 1979.
12990:
12991: Trafikminister Veikko Saarto
12992:
12993:
12994:
12995:
12996: 0879007513
12997: 1979 t'p.
12998:
12999: Skriftligt spörsmål nr 73.
13000:
13001:
13002:
13003:
13004: Söderman: Om tryggande av vissa lotsstatloners fortsatta existens.
13005:
13006:
13007: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
13008:
13009: Enligt uppgifter i tidningspressen, har sjö- ha en viss oljebekämpningberedskap och sålun-
13010: fartsstyrelsen planer på att indraga lotsstatio- da stärka sina positioner och utgöra en sak-
13011: nerna Jungfrusund i Dragsfjärd och Strömma i kunnigfaktor vid · oljebekämpning. Ehuru alla
13012: Kimito. Som orsak uppgivs det ringa antalet fartyg som fraktar tung olja bör ha lots, finns
13013: lotsningar per år som · nämnda lotsstationer det fortfarande en mängd små oljetransport-
13014: ombesörjer. fartyg som fraktar lättare oljor i trånga farleder
13015: Den planerade åtgärden förefaller märklig i den åboländska skärgården, utan lots. Med
13016: med tanke på att båttrafiken och framförallt beaktande av den riskfaktor ifrågavarande far-
13017: småbåtstrafiken årligen ökar. Detta har lett tili tyg lastade utgör, borde lots även nyttjas av
13018: att lotsarna årligen fått ingripa för att bärga dessa, vilket även skulle öka antalet lotsningar
13019: nödställda. Inte rimmar den planerade åtgärden samt sjösäkerheten.
13020: heller med talet om en levande skärgård, för Med stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-
13021: såframt planerna .förverkligas minskar antalet en hemställer undertecknad följande spörsmål
13022: arbetsplatser i skärgården väsentligt. Liknande tili vederbörande medlem i statsrådet:
13023: erfarenheter har skärgårdsborna från den tid
13024: då tyrarna automatiserades. Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
13025: En jämnare fördelning av lotsningarna mellan skrida för att trygga Jungfrusunds lots-
13026: lotsstationerna måste vara en organisations- stations i Dragsfjärd och Strömma lots-
13027: fråga som sjöfartsstyrelsen och lotsfördelnings- stations i Kimito fortsatta existens och
13028: cheferna bör kunna ordna. Arets oljekatastrof framtid med bibehållet antal lotsar vid
13029: i den åländska och åboländska skärgården visar nämnda lotsstationer?
13030: mer än tydligt att också lotsstationerna kunde
13031: Helsingfors den 6 juni 1979.
13032:
13033: Jacob Söderman
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: 087900738N
13039: 2 .1979 vp.
13040:
13041: Kirjallinen kysymys n:o 73. Suomennos.
13042:
13043:
13044:
13045:
13046: Söderman: Eräiden luotsiasemien toiminnan turvaamisesta.
13047:
13048:
13049: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13050:
13051: Lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan luotsiasemilla voisi olla tietty öljyntorjuntaval-
13052: merenkulkuhallitus suunnittelee Dragsfjärdin mius ja että ne . siten voisivat vahvistaa ase-
13053: kunnassa sijaitsevan Jungfrusund-nimisen luot: miaan sekä muodostua asiantuntijatekijäksi öl-
13054: siaseman ja Kemiön kunnassa sijaitsevan Ke- jyn torjunnassa. Vaikka kaikilla raskasta öljyä
13055: miön kanavan luotsiaseman sulkemista. Syyksi kuljettavilla laivoilla on oltava luotsi, on kui-
13056: ilmoitetaan se, että mainitut luotsiasemat ovat tenkin edelleen joukko pieniä öljynkuljetus-
13057: huolehtineet vain vähäisestä määrästä luotsauk- aluksia, jotka kuljettavat kevyempiä öljyjä ah-
13058: sia. taissa väylissä Turunmaan saaristos:;a ilman
13059: Suunniteltu toimenpide vaikuttaa omituiselta luotsia. Ottaen huomioon sen vaaran, minkä
13060: silmälläpitäen sitä, että laivaliikenne ja ennen kysymyksessä olevat laivat muodostavat olles-
13061: kaikkea pienveneliikenne lisääntyy vuosittain. saan lastatut, tulisi myös niiden käyttää luotsia,
13062: Tämä on johtanut siihen, että luotsit ovat vuo- mikä myös lisäisi luotsausten lukumäärää sekä
13063: sittain joutuneet antamaan apua merihätään turvallisuutta merellä.
13064: joutuneille. Suunniteltu toimenpide ei ole Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
13065: myöskään sopusoinnussa elävää saaristoa kos- nojalla allekirjoittanut esittää valtioneuvoston
13066: kevan puheen kanssa, koska, mikäli suunnitel- asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
13067: mat toteutuvat, työpaikkojen määrä saaristossa kysymyksen:
13068: vähenee oleellisesti. Saariston asukkailla on
13069: samanlaisia kokemuksia niiltä ajoilta, jolloin Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
13070: majakat automatisoitiin. ryhtyä turvatakseen Dragsfjärdin kun-
13071: Luotsausten tasaisempi jakaminen eri luotsi- nassa sijaitsevan Jungfrusundin luotsi-
13072: asemien välillä on järjestelykysymys, joka me- aseman ja Kemiön kunnassa sijaitsevan
13073: renkulkuhallituksen ja luotsausten jakopäälli- Kemiön kanavan luotsiaseman olemas-
13074: köiden tulee voida hoitaa. Tämän vuoden öljy- saolon ja tulevaisuuden säilyttämällä
13075: katastrofi Ahvenanmaan ja Turunmaan saaris- luotsien lukumäärän mainituilla luotsi-
13076: tossa osoittaa mitä selvimmin sen, että myös asemilla?
13077: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1979.
13078:
13079: Jacob Söderman
13080: N:o 73 3
13081:
13082:
13083:
13084:
13085: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13086:
13087: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa piteitä, joilla luotsauspalvelusten riittävä taso
13088: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, voidaan varmistaa henkilökuntamäärää lisää-
13089: olette 6 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- mättä. Jungfrusundin ja Kemiön kanavan luot-
13090: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- siasemien osalta tällaisiksi toimenpiteiksi ()n
13091: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja suunniteltu niiden toiminnan yhdistämistä sa-
13092: Södermanin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- malla alueella sijaitsevan kolmannen luotsiase-
13093: myksestä n:o 73: man, nimittäin Paraistenportin luotsiaseman
13094: toimintaan. Jungfrusundin ja Kemiön kanavan
13095: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo luotsiasemien henkilökuntaa ei merenkulkuhal-
13096: ryhtyä turvatakseen Dragsfjärdin kun- litus näe mielekkääksi lisätä asemien toiminnan
13097: nassa sijaitsevan Jungfrusundin luotsi- hiljaisuuden vuoksi. Yhdistämällä pelkästään
13098: aseman ja Kemiön kunnassa sijaitsevan Jungfrusundin ja Kemiön kanavan luotsiasemat
13099: Kemiön kanavan luotsiaseman olemas- toisiinsa, ei ilmeisesti saataisi merenkulkuhalli-
13100: saolon ja tulevaisuuden säilyttämällä tuksen normien ( 100 luotsausta tai 2 000
13101: luotsien lukumäärän mainituilla luotsi- mpk/luotsi/vuosi) mukaista luotsiasemaa.
13102: asemilla? Kyseessä ei siis ole työpaikkojen oleellinen
13103: vähentäminen ja saariston autioittaminen, vaan
13104: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kolmen luotsiaseman toiminnan rationalisoimis-
13105: taen seuraavaa: pyrkimys. Yihtään työntekijää ei tultaisi mah-
13106: J ungfrusundin ja !Kemiön kanavan luotsiase- dollisessa yhdistämistapauksessa irtisanomaan.
13107: mien suorittamien luotsausten lukumäärä on Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Paraisten-
13108: viimeisen neljän vuoden aiikana laskenut jat- portin luotsiaseman suorittamat luotsaukset
13109: kuvasti. Tämä selviää alla olevasta luotsausti- neljän viimeisen vuoden aikana ovat seuraavat:
13110: lastosta:
13111: Luotsauksia v. 1975 1976 1977 1978
13112: Luotsauksia v. 1975 1976 1977 1978 luotseja Paraistenportti 1 270 1 079 1 051 963
13113: Jungfrusund 215 176 159 127 5
13114: Kemiön kanava 259 79 75 51 2
13115: Luotseja Paraistenportin luotsiasemalla oli
13116: Luotsausten lisäksi luotsien tehtäviin kuulu- vuoden 1978 lopussa 14 kappaletta.
13117: vat väylien kunnossapitotyöt. Luotsiasemien osallistuminen öljyntorjunta-
13118: Luotsihenkilökunta on eräs harvoista ammat- ja meripelastustoimintaan on satunnaista. Sekä
13119: tiryhmistä, joka ei vielä ole säännellyn työajan öljyntorjunnassa että meripelastustoiminnassa on
13120: piirissä. Lähitulevaisuudessa tulee kuitenkin omat valtakunnalliset ja paikalliset järjestelynsä.
13121: myös luotsihenkilökunnalle jonkinasteinen sään- Päätökset luotsiasemien toiminnasta joudutaan
13122: nelty työaika. Tästä neuvotellaan parhaillaan tekemään asemien varsinaisen toiminnan eli
13123: yhtäältä Luotsiliiton ja toisaalta merenkulku- luotsausten ja väylänhoitotöiden perusteella.
13124: hallituksen ja valtion työmarkkinalaitoksen kes- Jungfrusundin ja Kemiön kanavan luotsiase-
13125: ken. Valtion kannalta säännelty työaika mer- mien mahdollisen yhdistämisen Paraistenportin
13126: kinnee lisähenkilökunnan tarvetta, mikäli nykyi- luotsiaseman toimintaan ei voida katsoa heiken-
13127: nen luotsauspalvelusten taso halutaan säilyttää tävän meriturvallisuutta tai öljytorjuntaval-
13128: ennallaan. Koska kuitenkaan valtiontaloudelli- miutta.
13129: sista syistä ei liene mahdollista lisätä luotsihen- Eduskuntakysymyksessä ehdotetaan myös
13130: kilökuntaa merkittävästi, on merenkulkuhalli- kaikkien saaristossa kulkevien säiliöalusten
13131: tus joutunut harkitsemaan tarpeellisia toimen- saattamista luotsinkäyttövelvollisiksi. Sellaisia
13132: 4
13133:
13134: luotsinkäyttövelvollisuuden ulkopuolella olevia vat lähtö- ja määräsatama, aluksen syväys sekä
13135: säiliöaluksia, jotka liikennöivät kyseisellä alueel- eräät muut tekijät. Hallinnollisin päätöksin ei
13136: la, on vain muutama kappale. Tämän vuoksi jonkin luotsiaseman luotsausten lukumäärään
13137: näiden säiliöalusten saattamisella luotsinkäyttö- voida puuttua.
13138: velvollisuuden piiriin ei voida katsoa olevan Merenkulkuhallituksen suunnitelmissa luot-
13139: olennaista merkitystä meriturvallisuuden kan- siasemien yhdistäminen on kaavailtu suoritetta-
13140: nalta. Pääsääntöisesti suomalainen ja ulkomai- vaksi muutaman vuoden kuluttua, kun Parais-
13141: nen säiliöalus on luotsinkäyttövelvollisuuden tenportin nykyinen heikkokuntoinen rakennus
13142: piirissä, silloin kun se lastissa. kulkee·· saaris-:; · saadaan. perl.lskorjatu:ksi. Lopullisten päätösten
13143: tossa tai sisävesillä . tekeminen asiassa liittyy osaltaan myös käyn-
13144: .. ,~ys~lyssä Ol} dl.dot<!ttu rny.Qs, )uo~s~usten .• U!:- nissä oleviin luotsien työaika" ja palkkaneuvot-
13145: saisempaa jakamista t<ti luotsi,asernien viilillä: teluihi+i. Pääsyynä kaavaihuun yhdistämiseen
13146: Tältä qsiti; yoidaa,n. ~Odetfi,, e~F~ J>,a~wa"älltst~ri oii kuitenk~~- asemien toiminnan jatktwa hij.jen-
13147: kulloinkin .fäytt~f?.än y_äyliin,. v~in.nan ratkaise- tyminen.- _. · · · · ··
13148: '. '--
13149:
13150:
13151: f{elsingissä 10 päivänä syy~kl,ijjta 1979.
13152:
13153: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: ·-<
13159:
13160:
13161:
13162:
13163: r-:--> ! ..
13164: N~o '73 ·
13165:
13166:
13167:
13168:
13169: T i 11 R .i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
13170:
13171: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fara så, att deras verksamhet skulle förenas
13172: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse tili den tredje lotsstationens på samma ort,
13173: av den 6 juni 1979 tili vederbörande medlem allt så Pargasports lotsstations verksamhet .. En
13174: av statsrådet för avgivande av svar översänt av- ökning av personalresurserna på Jungfrusunds
13175: skrift av följande av riksdagsman Söderman och Kimito kanals lotsstationer tei sig för sjö-
13176: ställda skriftliga spörsmål nr 7 3: fartsstyrelsen på grund av stationernas stilisam-
13177: ma verksamhet inte motiverad. Om dessa två
13178: Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen stationer skulle förenas, skulle den resulterande
13179: skrida för att trygga Jungfrusunds lots- lotsstationen uppenbarligen inte uppfylla sjö-
13180: stations i Dragsfjärd och Strömma lots- fartsstyrelsens normer ( 100 lotsningar ellet
13181: stations i Kimito fortsatta existens och 2 000 sjömil per lots och år) .
13182: framtid med bibehållet antal lotsar vid Det är alltså inte fråga om någon väsentlig
13183: nämnda lotsstationer? reducering av arbetsplatserna ellet någon öde-
13184: läggning av skärgården utan om ett strävande
13185: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt tili rationalisering av verksamheten på tre lots-
13186: anföra följande: stationer. Vid en eventuell sammanslagning
13187: Antalet lotsningar i fråga om Jungfrusunds skulle inte en enda arbetstagare uppsägas. För
13188: och Kimitö kanals lotsstationer har under sist- jämförelsens skull må konstateras, att Pargas-
13189: förflutna fyra år progressivt minskat. Detta ports lotsstation har under senaste fyra år
13190: framgår av nedanstående lotsningsstatistik: utfört lotsningar som följer:
13191: Lotsningar år 1975 1976 1977 1978 lotsar Lotsningar år 1975 1976 1977 1978
13192: Jungfrusund 215 176 159 127 5 Pargasport 1270 1079 1051 963
13193: Kimi to kanal 259 79 75 51 2
13194:
13195: Förutom lotsningar ankommer det på lotsar- Vid Pargasports lotsstation fanns i slutet av
13196: na att även utföra underhåll av farleder. år 1978 14 lotsar.
13197: Lotsarna utgör en av de fåtaliga yrkesgrupper Lotsstationernas medverkan vid oljebekämp-
13198: som ännu inte har reglerad arbetstid. Inom ning och sjöräddning är sporadisk. För båda
13199: kort kommer dock även lotsarna att få en sagda funktioner finns ett specifikt såväl riks-
13200: sådan i någon form. Underhandlingarna i saken omfattande som regionalt maskineri. Beslut om
13201: pågår som bäst mellan Lotsförbundet å ena lotsstationernas verksamhet bör ,fattas med
13202: sidan och sjöfartsstyrelsen och statens arbets- beaktande av stationernas egentliga verksamhet
13203: marknadsverk å andra sidan. Ur statens syn- ellet alltså lotsningarna och underhållet av far-
13204: punkt sett torde en reglerad arbetstid innebära leder. En eventuell anslutning av Jungfrusunds
13205: ett ökat behov av arbetskraft, om man önskar och iKimito kanals lotsstationer tili Pargasports
13206: bibehålla lotsningsservicen på dess nuvarande lotsstation kan int>e anses betydligt försvaga
13207: nivå. Då det dock av statsekonomiska skäl säkerheten tili sjöss ·ellet oljebekämpningsbered-
13208: inte torde vara möjligt att betydligt öka lots- skapen. . .
13209: kåren, har sjöfartsstyrelsen varit nödsakad att I spörsmålet föreslås, att s!kyldigheten att an-
13210: överväga vilka åtgärder som vore erforderliga Iita Iots skulie sträckas tili att gälla även
13211: för att lotsningsservicen skall kunna bibehållas alla tanikfartyg som rör sig 1 skärgården. Det
13212: på en tillräckligt hög nivå utan att personal- finns bara några s~dana tankfartyg med trafik
13213: styrkan ökas. I fråga om Jungfrusunds och på berörda vattenområden som inte är skyl-
13214: Kimito kanals lotsstationer har man tänkt för- diga att anlita 1ots. Att bringa dessa fartyg
13215: 087900738N
13216: 1979 -Vp".
13217:
13218: inom ramen för sagda skyldighet kan därför kan antalet lotsningar vid en iotsstation inte
13219: inte anses ha någon väsentlig betydelse för påverkas.
13220: säkerheten tili sjöss. Enligt huvudregeln tillhör Sjöfartsstyrelsen har planerat att sammanslag-
13221: skyldigheten att anlita lots varje finskt och ningen av ovannämnda ~otsstationer sikulle ske
13222: utländskt fartyg som hefordrar last i skärgården om några år, sedan Pargasports byggnads nu-
13223: ellet på insjövatten. varande dåliga skick har fötkovrats genom en
13224: I spörsmålet föreslås också en jämnare för- grundreparation. Slutgiltiga beslut i saken har
13225: delni:ng av lotsningar de olika lotsstationerna även att göra med lotsarnas pågående arbets-
13226: emellan. TiLI detta kan konstateras, att valet tids- och '1öneförhandlingar. Huvudorsaken tili
13227: av den farJed ett handelsfartyg varje gång an- den planerade sammanslagningen är dock att
13228: vänder beror på a·vgångs~ och destinationsham- verksamheten vid itrågavarande stationer mins-
13229: nen, fartygets djupgående samt vissa andra kar ständigt.
13230: omständigheter. Genom administrativa beslut
13231: Helsingfors den 10 september 1979.
13232:
13233: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
13234: 1979 vp.
13235:
13236: Kirjallinen kysymys n:o 74.
13237:
13238:
13239:
13240:
13241: Salminen ym.: Opiskelija-asuntojen vuokratason alentamisesta.
13242:
13243:
13244: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13245:
13246: Opiskelija-asuntosäätiöt perivät maamme kor- teleminen laina-ajan pidentämisestä kokö talo-
13247: keimpia aravavuokria yhdeltä kaikkein vähä- jen käyttöiän mittaiseksi eli 80 vuoteen. Opis-
13248: varaisimmista väestöryhmistä. Kun viimeisen kelija-asunnoista tapahtuvaa vuokrakiskonfaa
13249: valtakunnallisen tilaston mukaan (syyskuu estävä toimenpide olisi myös opiskelija-asunto-
13250: 1978) koko maan keskimääträinen aravavuok- jen tuotannon ja ylläpidon siirtäminen yhteis-
13251: ra on 9,93 mk/m2 , niin esimerkrksi Helsingin kunnan hoidettavaksi.
13252: Seudun Opiskelija-Asuntosäätiön (HOAS) pe- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
13253: timät vuokrat ovat 1. 7. tapahtuvan seuraavan taen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
13254: korotuksen jalkeen keskimäärin 14,19 mk/m2 , tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13255: huippuvuokran ol1'essa 15,10 mk/m2 • nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13256: Asukkaat ja asukasjärjestöt ovat esittäneet
13257: toimenpiteitä, joilla aravavuokrien kohtuutonta Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
13258: tasoa voitaisiin laskea. Tällainen toimenpide teisiin opiskelija-asuntojen kohtuutto-
13259: olisi asuntolainojen laina-ajan pidentäminen vä- man korkean vuokratason alentami-
13260: littömästi 45 vuoteen ja lakiesityksen valmis- seksi?
13261: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1979.
13262:
13263: M.-L. Salminen Seppo Toiviainen
13264:
13265:
13266:
13267:
13268: 0879007812
13269: 2 1979 vp.
13270:
13271:
13272:
13273:
13274: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13275:
13276: V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa söille tavallista suurempia korjausmenoja sekä
13277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hallintokustannuksia. Samoin opiskelija-asunto-
13278: olette kesäkuun 6 päivänä 1979 päivätyn kir- loissa on yleensä käytössä sähkön yhteismittws,
13279: jeenne n:o 500 ohella toimittanut valtioneu- mikä puolestaan aiheuttaa korkeita sähkömeno-
13280: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ja. Opiskelija-asuntoloissa yleisesti sovellettavan
13281: kansanedustaja Marja-Uisa Salmisen ja muiden vuokralaisdemokratian käynnistäminen on ai-
13282: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä heuttanut myös vuokriin vaikuttavia hallinto-
13283: n:o 74: menoja. Lisäksi tarjoavat jotkut opiskelija-
13284: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi- aS;untolayhteisöt asukkailleen palveluja, jotka
13285: telSlm opiskelija-asuntojen kohtuutto- eivät kuulu normaalin vuokratalon toimintaan.
13286: man korkean vuokratason alentami- Milloin opiskelija-asuntolan vuokrat nouse-
13287: seksi? vat niin korkeiksi, ett,ä niiden alentaminen
13288: tulee välttämättömäksi, voidaan voimassa ole-
13289: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- van asuntotuotantolain 12 § :n nojaHa myöntää
13290: vasti seuraavaa: talon omistajalle lykkäystä sekä asuntolainojen
13291: Voimassa olevan käytännön mukaan opis- kol'kojen että kuoletusten suorittamisessa. TäJ-
13292: kelija-asuntoloiden samoin kuin muiden valtion laisia lykkäyksiä on myönnetty sekä mainitun
13293: lainoittamien vuokratalojen vuokrien määräy- pykälän että vanhempien säännösten nojalla
13294: tyminen perustuu omakustannusperiaatteelle. •vuoden 1978 aikana kuudessa tapauksessa ja
13295: Tämä merkitsee sitä, että hyväksyttävät hoito- 1vuonna 1979 yhdessä tapll!uksessa.
13296: kustannukset ja asuntohallituksen vahvistamas- Valtioneuvosto on 20. 10. 1978 tehnyt peri-
13297: ta rahoituksesta johtuvat pääomakustannukset aatepäätökset riittävän vuokra-asuntokannan
13298: tulee voida kattaa asuntolasta saatavilla vuok- turvaamiseksi ja toimenpiteistä nuorten asunto-
13299: rilla ja muilla tuotoilla. olojen parantamiseksi. Näiden periaatepäätös-
13300: Asuntoloiden vuokratasoon vaikuttavat sekä ten mukaisesti sisäasiainministeriö on asettanut
13301: hoitomenojen että pääomamenojen korkeus. muun muassa työryhmän, jonka tehtävänä on
13302: Pääomamenojen korkeus johtuu toisaalta raken- toimenpide-ehdotusten tekeminen tasoituslaina-
13303: nuskustannuksista ja toisaalta rahoitusehdois- järjestelmän toteuttamiseksi sekä vuokra- että
13304: ta. Opiskelija-asuntoJoiden rakennuskustannuk- omistusasuntojen lainoituksessa. Kun arava-
13305: set ovat normaalia vuokratasoa suuremmat joh- vuokriin vaikuttavien pääomamenojen osalta on
13306: tuen lähinnä asuntojen pienestä koosta aiheu- jo valmisteilla tasoituslainajärjestelmä ja sen
13307: tuvasta varustetasosta asuntoneliömetriä kohti. yhteydessä joudutaan selvittämään muutkin
13308: Rahoitusmenojen korkeuteen puolestaan vai- vuokratalojen rahoitusmenoihin vaikuttavat te-
13309: kuttaa suurelta osin se, että opiskelija-asunto- kijät, ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukais-
13310: loiden rahoitus tapahtuu nykyisin lähes koko- ta käsitellä opiskelija-asuntoJoiden asumisme-
13311: naan ulkopuolisin Jainavaroin. noja erillisenä kysymyksenä. Lisäksi ministe-
13312: Opiskelija-asuntoloiden hoitomenot ovat jois- riössä tut:kitaan parhaillaan edellytyksiä siirtyä
13313: saJkin tapauksissa lähes 40 % korkeammat kuin järjestelmään, jossa valtioneuvosto kerran vuo-
13314: muissa vuokrataloissa. Tämä johtuu muun dessa päättäisi asumismenojen kohtuullisista
13315: muassa asukkaiden suuresta vaihtuvuudeS;ta tll'lonkäyttöosuuksista ja asumiseen suunnatta-
13316: josta aiheutuu asuntoloita ylläpitäville yhtei~ vasta tuesta.
13317:
13318: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
13319:
13320: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13321: N:o 74 3
13322:
13323:
13324:
13325:
13326: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13327:
13328: I det syfte 37 § 1 mom. riksdags.ordningen vänds i studentbostäderna vanligen en gemen-
13329: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri- sam elektricitetsmätare, vilket för sin del föran-
13330: velse nr 500 av den 6 juni 1979 till veder- leder utgifter för elstxöm. Också införandet
13331: börande medlem av statsrådet översänt av- av den hyresgästdemokrati som allmänt till-
13332: skrift av rfö1jande av riksdagsman Marja-Liisa lämpas i studentbostäder har föranlett adminis-
13333: Salminen m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 74: trativa utgifter, som påverkar hyrorna. Vidare
13334: erbjuder vissa studentbostads.samfund invånar-
13335: Har Regeringen för avsikt att vidta na service som inte hör tili verksamheten i
13336: åtgärder för att sänka studentbostäder- ordinära hyreshus.
13337: nas oskäligt höga hyresnivå? Om hyrorna i studentbostäder blir så höga
13338: att det blir nödvändigt att sänka dem kan med
13339: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- stöd av 12 § gällande lag om bostadsproduk-
13340: samt anföra följande: tion bevilja husets ägare anstånd med betal-
13341: I enlighet med gäl1ande praxis baseras be- ningar av såväl bostadslånets räntor som av-
13342: stämmandet av hyrorna för studentbostäder, kortningar. Dylika anstånd har med stöd av
13343: Hksom för övriga hyreshus med statslån, på både nämnda paragraf och äldre stadganden
13344: självkostnadsprincipen. Detta innebär att god- beviljats i sex fall under år 1978 och i ett faU
13345: tagbara underhå!lllskostnader och de kapitalkost- år 1979.
13346: nader .som föranleds av sådan finansiering som Statsrådet fattade 20. 10. 1978 principbeslut
13347: bostadsstyrelsen har fastställt bör kunna täckas för tryggande av ett tillräckligt bestånd av
13348: med hyror och övriga intäkter från bostäderna. hyresbostäder och om åtgärder för förbättring
13349: Bostädernas hyresnivå påverkas av storle- av de ungas boendeförhållanden. I enlighet
13350: ken på såväl underhållskostnaderna som kapi- med dessa principbes1ut har ministeriet för
13351: talutgifterna. Kapitalutgifterna beror dels på inrikesärendena bl. a. tillsatt en arbetsgrupp,
13352: byggnadskostnaderna och dels på finansierings- vars uppgift är att uppgöra ett förslag tili åt-
13353: vi:llkoren. Byggnadskostnaderna för student- gärder för genomförandet av utjämningslåne-
13354: ,bostäder är högre än vad som är fallet för systemet vid långivning för såväl hyres- som
13355: hyreshus med normal hyresnivå. Otsaken hä•r- ägarbostäder. Emedan ett utjämningslånesys-
13356: 'till är närmast standarden per bostadskvadrat- tern redan är under beredning i fråga om
13357: 'meter. Denna i sin tur beror på att bostä- kapitalutgifter som påverkar aravahyrorna och
13358: derna är så små. Finansieringskostnadernas då man, i samband härmed, måste utreda
13359: storlek för sin del beror i stor utsträckning ookså de övriga faktorer som påverkar ut-
13360: på att studentbostäderna för närvarande näs- gifterna för finansieringen av hyreshus, är det
13361: tan uteslutande finansieras med utomstående inte i detta skede ändamålsenligt att behandla
13362: kreditmedel. frågan om boendekostnaderna i studentbostä-
13363: I vissa fall är underhållskostnaderna för der såsom ett separat problem. Vidare under-
13364: studentbostäder nästan 40 % högre än i andra söker man som bäst vid ministeriet förutsätt:-
13365: hyreshus. Detta beror bl. a. på den stora ningarna för att övergå tili ett system där
13366: omsättningen bland hyresgästerna. Denna vål- statsrådet en gång per år besluter, hur stor
13367: lar de samfund som upprätthåller bostäderna den del av envar persons inkomster är som
13368: reparationsutgifter samt administmtiva kostna- skäJigen kan användas tili att täcka boende-
13369: der som är högre än det vanliga. Likaså an- kostnaderna samt om stöd för boendet.
13370: Helsingfors den 27 september 1979.
13371:
13372: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13373: 1~79 vp.
13374:
13375: Kirjallinen kysymys n:o 75.
13376:
13377:
13378:
13379:
13380: Holvitie: Postinkuljetuksen nopeuttamisesta.
13381:
13382:
13383:
13384: E du s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13385:
13386: Viime aikoina on joutunut pakostakin huo- maksavaa, vielä keskeneräistä automaattijärjes~
13387: maamaan yhä vaikeammaksi käyvän hankaluu- telmää mm. Pasilan lajittelukeskuksessa. Lait-
13388: den, josta julkisuudessakin näkyy yhä enem- teella on ollut toistaiseksi vain jakelua hidasta-
13389: män ärtyneitä kannanottoja. Posti ei enää täällä va ja työllisyyttä heikentävä vaikutus. Luon-
13390: Etelä~Suomessa kulje entisellä nopeudella ja nollisesti myöhästyvä posti itse aiheuttaa kiu-
13391: joustavuudella. Mainittakoon, että kirjeposti, jo- sallisia tilanteita. Myöhästynyt hautajais- tai
13392: ka vielä vuosi sitten kulki vuorokauden aikana hääkutsu, sekä esim. aikamäärään sidotun liike-
13393: n. 300----:400 km:n etäisyydelle, vaatii nykyisin elämän tarjouksen myöhästyminen aiheuttavat
13394: 4-5 vuorokautta. Kirje välillä Helsinki-Hy- korjaamattomia kommelluksia.
13395: vinkää saattaa viipyä 2-3 päivää, pyhien välis- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13396: sä ollessa 4-5 päivää. Jotakin on todella ta- päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
13397: pahtunut aikaisempaan käytäntöön verraten. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13398: Eräänä selityksenä pääkaupungin ja ympäristön senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13399: iakelun heikkouteen esitetään vielä kesken-
13400: eräistä automaattijärjestelmää Pasilan uudessa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13401: jakelukeskuksessa. Postimiesten esimiesten kä- ryhtyä kansalaisten oikeusturvaa vaaran-
13402: sityksen mukaan ratkaisu ei toimi ja on tavat- tavan, tavattoman hitaan postinkulje~
13403: toman kallis. Lisäksi se vapauttaa työvoimaa, tuksen nopeuttamiseksi niin, että maalli~
13404: jolle postin piirissä ei löydy tehtävää: me sisäinen, tavallinen kirjeposti ei vii-
13405: Otaksuttavasti hallituksen piirissä ollaan tie- pyisi matkalla vastaanottajalle usein lä'-
13406: toisia siitä, että postin johto on henkilökunnan hes viikkoa niinkuin nykyisin on asian
13407: vastustuksista huolimatta ja heitä kuulematta laita? ·
13408: ajamassa . ·läpi_ kymmeniä miljoonia markkoja
13409: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
13410: .
13411: Tapio Holvitie ~·.
13412:
13413:
13414:
13415:
13416: 087900642K
13417: 2 1979' Vp.
13418:
13419:
13420:
13421:
13422: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
13423:
13424: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Toimintaa on erityisesti haitannut Pasilan la-
13425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jittelukeskuksen käynnistämisen yhteydessä pos-
13426: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- tinkäsittelylaitteiden ja -koneiden asennustöissä
13427: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ja koekäytössä tapahtuneet viivästymiset. Lait-
13428: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja teissa on esiintynyt jatkuvasti uusien laitteiden
13429: Tapio Holvitien näin kuuluvasta kirjallisesta käyttöönottoon liittyviä "lastentauteja", mikä
13430: kysymyksestä n:o 75: on osaltaan haitannut normaalia postinkäsitte-
13431: lyä.
13432: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Helsingin seudulla hajallaan sijainneiden pos-
13433: ryhtyä kansalaisten oikeusturvaa vaaran- tin käsittely-yksiköiden muutto Pasilan uusiin
13434: tavan, tavattoman hitaan postinkulje- tiloihin on ollut pakko suorittaa samanaikaisesti
13435: tuksen nopeuttamiseksi niin, että maam- lajittelukeskuksen rakennustöiden sekä laite- ja
13436: me sisäinen, tavallinen kirjeposti ei vii- koneasennusten kanssa. Toukokuussa 1979 siir-
13437: pyisi matkalla vastaanottajalle usein lä- tyi lajittelukeskukseen Helsingin lajittelukeskus-
13438: hes viikkoa niinkuin nykyisin on asian alueen kirjepostin käsittely. Kirjepostin lajitte-
13439: laita? lu ja muu käsittely suoritetaan lajittelukeskuk-
13440: sessa osittain automaattisesti, osittain käsin
13441: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- uusia siirtolaitteistoja käyttäen. Koska uudet
13442: vasti seuraavaa: koneet ja laitteet ovat vielä koekäytössä, ne
13443: Postin käsittely-, kuljetus- ja jakelutoiminnot eivät toimi lopullisella kapasiteetillaan. Konei-
13444: perustuvat lajittelukeskusjärjestelmään, jonka den koekäyttö on aloitettu koepostilla. Parhail-
13445: luominen ja kehittäminen on jatkunut koko laan suoritetaan koekäyttöä "oikealla postilla".
13446: 1970-luvun. Lajittelukeskusjärjestelmän kehittä- Koneet saadaan lopullisesti käyttöön kuluvan
13447: minen jatkuu edelleen. Lajittelukeskusjärjestel- vuoden syksyyn mennessä.
13448: mällä pyritään kohtuullisin kustannuksin takaa- Postiruuhkien selvittämiseksi on henkilöstöllä
13449: maan tasapuolinen palvelutaso kaikkialla maas- teetetty ylitöitä. Siirtymäkaudeksi on myös pal-
13450: sa. Lajittelukeskukset on suunniteltu siten, että kattu lisähenkilöstöä. Näillä järjestelyillä ei ole
13451: niissä voidaan nopeasti ja keskitetysti käsitellä kuitenkaan voitu kokonaan poistaa niitä vai-
13452: jatkuvasti kasvavat postimäärät. Lajittelukes- keuksia, mitä uuden järjestelmän käyttöönotto
13453: kuksiin on postinkäsittelyn helpottamiseksi han- ja muuttuneet työskentelyolosuhteet ovat tuo-
13454: kittu tarkoituksenmukaisia koneita ja laitteita. neet mukanaan.
13455: Lajittelukeskusjärjestelmään siirryttäessä järjes- Pasilan lajittelukeskuksessa käsitellään noin
13456: tetään postinkuljetuksia uudelleen siten, että puolet valtakunnan postimäärästä. Pasilan la-
13457: posti kulkee varmasti ja kohtuullisella nopeu- jittelukeskuksen toiminnalla on täten merkittä-
13458: della koko maassa. Nopeustavoitteeseen pääse- vä vaikutus koko maan postinkulkuun. Kun
13459: miseksi on esimerkiksi ensimmäisen luokan kir- Pasilan lajittelukeskuksen alkuvaikeuksista ku-
13460: jepostin kuljettamista varten perustettu posti- luvan kesän aikana selvitään, paranevat postin
13461: lentoreitit Helsinki-Jyväskylä-Oulu-Rova- palvelut ensi syksyyn mennessä.
13462: niemi ja Helsinki-Jyväskylä-Kuopio.
13463: Helsingissä kesäkuun 8 päivänä 1979.
13464:
13465: Liikenneministeri Veikko Saarto
13466: N:o 75 3
13467:
13468:
13469:
13470:
13471: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13472:
13473: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen installationerna och försöksdriften av postbe-
13474: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse handlingsanläggningar och -maskiner i samband
13475: av den 8 juni 1979 tili vederbörande medlem med ingångsättningen av arbetet vid sorterings-
13476: av statsrådet översänt avskrift av följande av centralen i Böle. Anläggningarna där har hela
13477: riksdagsman Tapio Holvitie ställda skriftliga tiden varit behäftade med "barnsjukdomar" av
13478: spörsmål nr 75: de slag som hör ihop med att nya anläggningar
13479: tas i bruk, och detta har medverkat tili att
13480: Vilka åtgärder ämnar Regeringen försvåra en normal postbehandling.
13481: vidta för att den synnerligen långsamma Det har varit nödvändigt att överföra de
13482: postgången, viiken äventyrar medbor- kringspridda postbehandlingsenheterna i Hel-
13483: garnas rättsskydd, skall kunna påskyn- singforstrakten tili de nya utrymmena i Böle
13484: das så att vanlig inrikes brevpost i vårt samtidigt som arbetena med uppförandet av
13485: land inte, såsom nu är fallet, ofta dröjer sorteringscentralen och installeringen av maski-
13486: inemot en vecka på vägen tili ad- ner och anläggningar har pågått. I maj 1979
13487: ressaten? överfördes behandlingen av brevposten inom
13488: Helsingfors sorteringscentrals område tili centra-
13489: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- len. Sortering och övrig behandling av brevpost
13490: samt anföra följande: vid sorteringscentralen sker dels automatiskt,
13491: Funktionerna för behandling, befordran och dels för hand med hjälp av nya överföringsan-
13492: utdelning av post grundar sig på ett system läggningar. På grund av att de nya maskinerna
13493: med sorteringscentraler. Detta har skapats och och anläggningarna alltjämt är i försöksdrift ar-
13494: byggts ut under hela 1970-talet. En vidare ut- betar de ännu inte med sin slutliga kapacitet.
13495: veckling av systemet fortgår alltjämt. Systemet Försöksdriften av maskinerna har påbörjats med
13496: med sorteringscentraler är avsett att tili skäliga hjälp av försökspost. Just nu pågår försöksdrift
13497: kostnader garantera en likformig servicenivå med "riktig post". Maskinerna tas i definitivt
13498: överallt i landet. Sorteringscentralerna har bruk före hösten detta år.
13499: planerats så, att ständigt växande mängder post För att anhopningen av post skulle kunna
13500: skall kunna behandlas snabbt och koncentrerat avvecklas har personalen ålagts övertidsarbete.
13501: vid dem. För att behandlingen av posten skall ökad personai har dessutom anställts för ett
13502: underlättas har sorteringscentralerna försetts övergångsskede. Genom dessa åtgärder har det
13503: med ändamålsenliga maskirrer och anläggningar. dock inte varit möjligt att helt undanröja de
13504: När systemet med sorteringscentraler införs svårigheter som införandet av det nya systemet
13505: omorganiseras postbefordringen så, att posten och de ändrade arbetsförhållandena har med-
13506: transporteras säkert och med skälig snabbhet i fört.
13507: hela landet. För att målet skall nås när det Vid sorteringscentralen i Böle behandlas un-
13508: gäller snabbhet har t. ex. för befordran av brev- gefär hälften av hela Iandets post. Centralens
13509: post av första klass postflygrutter inrättats på funktion påverkar därför i hög grad postbe-
13510: sträckorna Helsingfors-Jyväskylä-Uleåborg- fordringen i hela Iandet. När begynnelsesvårig-
13511: Rovaniemi och Helsingfors-Jyväskylä-Kuo- heterna vid sorteringscentralen i Böle hinner
13512: pio. klaras upp under sommarens lopo kommer
13513: Verksamheten har blivit lidande särskilt postens service att förbättras inför hösten.
13514: genom de dröjsmål som har inträffat vid
13515: Helsingfors den 8 juni 1979.
13516:
13517: Trafikminister Veikko Saarto
13518: 1979 vp.
13519:
13520: Kirjallinen kysymys n:o 76.
13521:
13522:
13523:
13524:
13525: Viljanen ym.: Lahden ohitustien rahoituksen keskittämisestä
13526: vuosiksi 1979-1982.
13527:
13528:
13529: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13530:
13531: Tie- ja vesirakennuslaitos laatii parhaillaan ajaksi muodostunee noin 4 vuotta. Tiestä saa-
13532: urakka-asiakirjoja Lahden ohitustien M 5 raken- tava hyöty on varsin vähäinen, ennen kuin se
13533: tamiseksi. Tien pikainen valmistuminen olisi on valmistunut kokonaan. Koska myös hank-
13534: pyrittävä takaamaan, sillä liikenteen ruuhkat keen kokonaiskustannuksissa voitaneen säästää,
13535: välillä Helsinki-Lahti ovat muodostuneet lä- jos tien rakennusaikaa lyhennetään, olisi syytä
13536: hes kestämättömiksi. Etenkin loma- ja kesä- keskittää hankkeen koko rahoitus vuosiin
13537: mökkikauden alettua matka Helsingistä Lah- 1979-1982, kuitenkin niin, ettei VT 12:n
13538: teen saattaa kestää jopa neljä tuntia. Tämän- hankkeen rahoitus siirtyisi.
13539: hetkisten suunnitelmien mukaan rakennushan- Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
13540: ke on tarkoitus rahoittaa seuraavan aikataulun 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
13541: mukaisesti: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13542: seuraavan kysymyksen:
13543: v. 1979 1 mmk
13544: 1980 8 Aikooko Hallitus tutkia mahdolli-
13545: 1981 20 " suuksia Lahden ohitustien M 5 raken-
13546: 1982 22,5 " nushankkeen nopeuttamiseksi siten, että
13547: 1983 22,5 " hankkeen rahoitus voitaisiin keskittää
13548: " vuosiksi 1979-1982 ja siten rakentaa
13549: Vuosille 1979-1980 kaavaillun pienen ra- tie pääosin valmiiksi kolmessa vuo-
13550: hoituksen vuoksi tien teholliseksi rakennus- dessa?
13551: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
13552:
13553: Matti Viljanen Salme Myyryläinen
13554: Tapani Mörttinen Ulla Puolanne
13555: Timo Ihamäki
13556:
13557:
13558:
13559:
13560: 0879006948
13561: 2 1979 vp.
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13567:
13568: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ketta on jo nopeutettu vuodella. Tietoisena
13569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, hankkeen merkityksestä valtakunnalliselle lii-
13570: olette 7 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- kenteelle ja erityisesti Lahden kaupungille lii-
13571: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kenneministeriö kuitenkin tulee nopeuttamaan
13572: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Lahden ohitustien rahoitusarkataulua kysymyk-
13573: M. Viljasen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta sessä esitetystä. Tarkoituksena on pyrkiä saa-
13574: kysymyksestä n:o 76: maan Lahden seudulle varsinaisten tiemäärära-
13575: hojen lisäksi tietöihin käytettäväksi työllisyys-
13576: Aikooko Hallitus tutkia mahdolli- määrärahoja sekä ns. vankirahoja. Viimeksi-
13577: suuksia Lahden ohitustien M 5 raken- mainittuja on tähän asti käytetty tietöihin vain
13578: nushankkeen nopeuttamiseksi siten, että Uudellamaalla. Varsinaisten tiemäärärahojen
13579: hankkeen rahoitus voitaisiin keskittää käyttöä Lahden ohitustien nopeuttamiseen ra-
13580: vuosiksi 1979-1982 ja siten rakentaa joittavat edellä jo mainitut muut Hämeen lää-
13581: tie pääosin valmiiksi kolmessa vuo- nin suuret tiehankkeet, joista kysymyksessäkin
13582: dessa? on mainittu samoin Lahden seudulla käynnissä
13583: oleva valtatien n:o 12 varsin mittava paranta-
13584: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mistyö. Siitä valmistuu ensi vuonna Pekanmäen
13585: vasti seuraavaa: ja Villähteen välinen tieosuus ja samalla on tar-
13586: Kysymyksessä on esitetty, että Lahden ohi- koitus käynnistää tästä Lahteen päin oleva
13587: tust1en pikainen valmistuminen olisi pyrittävä n. 30 mmk:n suuruinen osuus Upo-Pekan-
13588: takaamaan ja esitetty samalla kysyjien tiedossa mäki, joka on siis yhtäaikaa ohitustien kanssa
13589: oleva hankkeen rahoitusaikataulu, jonka mu- työn alla.
13590: kaan kyseinen tiehanke tehtäisiin pääosin vuo-- Helsingin ja Lahden välisten liikenteellisten
13591: sina 1980-83. Liikenneministeriö on, nyt kun pullonkaulojen poistamiseksi on lisäksi tarkoi-
13592: Lahden ohitustien toteuttaminen on tiemäärä- tus ensi vuonna käynnistää Mäntsälän ohi-
13593: rahojen puitteissa tullut mahdolliseksi, pyrkinyt kulkutiehanke, joka on tarkoitus toteuttaa
13594: sen toteuttamiseen mahdollisimman pikaisesti, 2-3 vuodessa saatavasta rahoituksesta riip-
13595: tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Hank- puen. Tämä hanke tulee poistamaan yhden pa-
13596: keen suuruus - 7 4 mmk vuoden 1980 kus- han ongelmakohdan alussa mainitulta tieväliltä.
13597: tannustasossa - ja tällä hetkellä tiedossa ole- Kaikkien edellä mainittujen Lahden seudun
13598: vat lähivuosien tiemäärärahat sekä Hämeen lää- ja Helsinki-Lahti välin liikenteellisten epä-
13599: nissä käynnissä olevat ja käynnistyvät muut kohtien poistamiseksi tarkoitettujen suunnitel-
13600: suurehkot tiehankkeet huomioon ottaen kysy- mien pikainen ja mahdollisimman tarkoituksen-
13601: myksessäkin esitettyä tämänhetkistä aikataulua mukainen toteuttaminen jää kuitenkin lopulli-
13602: voidaan pitää jo lähes optimaalisena. Todetta- sesti riippumaan näihin tarkoituksiin myönnet-
13603: koon, että aikaisemmin laskettiin ohitustiehank- tävistä määrärahoista, joista päättävät valtio--
13604: keen kestävän aina vuoteen 1984, joten han- neuvosto ja eduskunta.
13605: Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1979.
13606:
13607: Liikenneministeri Veikko Saarto
13608: N:o 76 3
13609:
13610:
13611:
13612:
13613: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
13614:
13615: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen år. Medveten om projektets betydelse för den
13616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse riksomfattande trafiken och särskilt för Lahtis
13617: av den 7 juni 1979 tili vederbörande medlem stad kommer trafikministeriet att påskynda fi-
13618: av statsrådet översänt avskrift av följande av nansieringstidtahellen för Lahtis omfartsväg
13619: riksdagsman M. Viljanen m. fl. undertecknade utöver vad som anförts i spörsmålet. Avsikten
13620: spörsmål nr 7 6: är att vinnlägga sig om ,att erhålla för Lahtis-
13621: trakten utöver de ordinarie väganslag också sys-
13622: Ämnar Regeringen undersöka möjlig- ,selsättningsanslag för vägarbeten samt s.k. fång-
13623: heterna att påskynda anläggningsprojek;- pengar. Av de sistnämnda har hittills endast
13624: tet för Lahtis omfartsväg M 5 så, att använts för vägarbeten i Nyland. Användningen
13625: finansieringen av projektet kan koncen- av ordinarie väganslag för att påskynda Lahtis
13626: trems tili åren 1979-1982 och vägen omfartsväg begränsas av redan tidigare nämnda
13627: sålunda i huvudsak byggas färdig under övriga stora vägprojekt för Tavastehus Iän, av
13628: tre år? vilka spörsmålet också nämner det likaså i
13629: Lahtistrakten pågående rätt omfattande för-
13630: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bättringsarbetet på riksväg nr 12. Därav blir
13631: samt anföra följande: vägavsnittet mellan Pekanmäki och Viilähde
13632: I spörsmålet anförs att ett snabbt färdigbli- färdigt nästa år och avsikten är samtidigt att
13633: vande av Lahtis omfartsväg borde säkerställas inleda arbetet på ett ca 30 mmks avsnitt häri-
13634: och samtidigt anförs den finansieringsplan för från mot Lahtis, mellan Upo och Pekanmäki,
13635: projektet, som frågeställarna har vetskap om och vilket alltså är under arbete samtidigt med om-
13636: enligt vilket vägprojektet tili huvuddelen skulle fartsvägen.
13637: genomföras åren 1980-83. Trafikministeriet För att avlägsna flaskhalsama i trafiken mel-
13638: har, nu då det inom ramen för väganslagen lan Helsingfors och Lahtis har man vidare för
13639: blivit möjligt att förverkliga Lahtis omfartsväg, avsikt att sätta igång Mäntsälä omfartsvägpro-
13640: vinnlagt sig om att slutföra arbetet så snabbt, jekt, vilket är ämnat att genomföras på 2-3
13641: ändamålsenligt och ekonomiskt som möjligt. år, beroende på möjligheterna tili finansiering.
13642: Med beaktande av projektets omfattning - Detta projekt kommer att eliminera ett svårt
13643: 74 mmk 'enligt kostnadsnivån för 1980 - och problemområde på det i början nämnda väg-
13644: de nu kända: väganslagen för de närmaste åren avsnittet.
13645: samt av övriga rätt omfattande, redan på- Ett snabbt och möjligast ändamålsenligt ge-
13646: började vägprojekt och vägprojekt som skall nomförande av alla de ovan nämnda pianeroa
13647: pabörjas i Tavastehus Iän, kan den också i avsedda att avhjälpa trafikmässiga missförhål-
13648: spörsmålet nämnda aktuella tidtabellen anses landen i Lahtistrakten samt mellan Helsingfors
13649: vara i det närmaste optimal. Det kan konsta- och Lahtis blir dock beroende av anslag som
13650: teras att man tidigare beräknade att omfarts- beviljas för dessa ändamål och om vi1ka beslut
13651: vägprojektet skulle dröja ända till år 1984, fattas av statsrådet och riksdagen.
13652: varför projektet redan har påskyndats med ett
13653: Helsingfors den 15 juni 1979.
13654:
13655: Trafikminister Veikko Saarto
13656: 1979 vp.
13657:
13658: Skriftligt spörsmål nr 77.
13659:
13660:
13661:
13662:
13663: Renlund m. fl.: Om missförhållandena fråga om sjukhuskom-
13664: munalförbundens statsandelar.
13665:
13666:
13667: T i ll R i k s d a ge n s H er r T a 1m a n.
13668:
13669: Under några år har social- och hälsovårds- egendom. Den praxis social- och hälsovårdsmi-
13670: ministeriet givit begränsande direktiv angående nisteriet vill åstadkomma, betyder att en- viss
13671: anskaffningar tili sjukhuskommunalförbunden, procent av budgetens slutsumma varje år skall
13672: såväl vad beträffar anskaffningar av driftskost- anslås för nyanskaffningar, oberoende av den
13673: nadsnatur som även sådana anskaffningar som årliga avskrivna egendomens värde. Detta har
13674: enligt en del kommunalförbunds grundstadgor försatt månget sjukhus i en mycket brydsam
13675: är att betrakta ur kommunalförbundets syn- situation med den påföljd att avskriven egen-
13676: punkt som kapitalkostnader. dom icke alla år har kunnat ersättas med ny,
13677: En sådan begränsande åtgärd är förståelig såsom avskrivningsplanerna skulle ha förutsatt.
13678: ur den synpunkten att statsmaktens ekonomiska I värsta fall kan patientvården bli lidande av
13679: resurser i praktiken begränsar möjligheterna att ett dylikt anskaffningssystem.
13680: erlägga statsandelar, men dessa åtgärder är en- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
13681: ligt vår mening knappast förenliga med stadgan- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
13682: dena i statsandelslagen ( 35/7 3), ändrad me- skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
13683: delst nr 1104/74. ställda följande spörsmål:
13684: De begränsande regler som social- och hälso-
13685: vårdsministeriet lämnat tili sjukhuskommunal- Är Regeringen medveten om att de
13686: förbunden är såtillvida rigorösa, att de behand- begränsande direktiv, som g1v1ts, an-
13687: lar alla kommunalförbund enligt samma regler gående anskaffningarna tili sjukhuskom-
13688: oavsett om sjukhuset har verkat under många munalförbunden, har fått som följd att
13689: år ellet om sjukhuset är alldeles nyinrättat. ett gammalt sjukhus har råkat i sämre
13690: Följden är att ett gammalt sjukhus har råkat i ställning än ett nytt, och om så är,
13691: sämre ställning än ett nytt, som genom sina vilka åtgärder ämnar Regeringen skri-
13692: grundläggningskostnader kunnat anskaffa till- da till, så att sjukhuskommunalförbun-
13693: läggsutrustning enligt samma grunder som äldre den får statsandelar tili sina anskaff-
13694: sjukhus. ningskostnader så att kommunalförbun-
13695: För äldre sjukhus vidkommande är situatio- dens avskrivningsplaner kan förverk-
13696: nen i praktiken den, att olika vård erfordrar ligas?
13697: olika stora anslag för förnyelse av avskriven
13698: Helsingfors den 7 juni 1979.
13699:
13700: Boris Renlund Pekka Jokinen Juhani Raudasoja
13701: Ole Norrback Olli H~lminen Bror Liliqvist
13702: Håkan Malm Elisabeth Rehn Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13703: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
13704: Sten Söderström Henrik Westerlund
13705:
13706:
13707:
13708:
13709: 0879007120
13710: 2 1979 vp.
13711:
13712: Kirjallinen kysymys n:o 77. . Suom.ennos.
13713:
13714:
13715:
13716:
13717: r.:: Renlund ym.: Sairaalakuntainliittojen valtionosuuksia koskevista
13718: epäkohdista.
13719:
13720:
13721: E du s k u n n a n H err a P u h e m i e h e 11 e.
13722:
13723: . Spsiaali· ja terveysministeriö on muutaman sia määrärahoja poistetun omaisuuden uustml-
13724: vuoden ajan arwanut s'llil'aalakuntainliittojen seksi. Käytäntö, johon sosiaali- ja terveysminis-
13725: ha.JJ,kintoja koskevia rajoittavia mää,räyksiä niin teriö pyrkii, merbtsee sitä, että tietty prosentti
13726: käyttökustannusluonteisten hankintojen osalta budjetin loppusummasta on vuosittain osoitet-
13727: kuin · myos sellaisten hankintojen osalta, jotka tava uushankintoihin riippumat:ta vuosittain
13728: eräiden kuntainliittojen perussääntöjen mukaan poistetun omaisuuden arvosta. Tämä on asetta-
13729: on . katsotltava kuntainliittojen pääomakustan- nut monet sairaalaJt erittäin vaikeaan asemaan
13730: nuksiksi, sillä semaukseUa, että paistettua omaisuutta ei
13731: ·· Täliainen rajoittava toimenpide on ymmärret- kaikkina vuosina ole voitu korvata uudella, ku-
13732: tävissä siltä pohjalta, että valtiovallan talou- ten poistosuunnitelmat olisivat edellyttäneet.
13733: delliset resurssit käytännössä rajoittavat mah- Pahimmassa tapauksessa potilaiden hoito voi
13734: c;l!Qllisuuksia maksaa valtionosuuksia, mutta nä- joutua kärsimään tällaisesta hankint:ajärjestel-
13735: mä toimenpiteet ovat käsityksemme mukaan mästä.
13736: tuskin sopusoinnussa valtionosuuslain määdys- Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
13737: ten kanssa ( 35/73 ), jota on muutettu nume- }estyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13738: rolla 1104/74. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13739: Sosiaali- ja terveysministeriön sairaalakuntain- vaksi seuraavan kysymyks:en:
13740: li1toiUe antamat rajoitJtavat määräykset ovat si-
13741: käli jyrkkiä, että ne käsittelevät kaikkia kun- Onko Hallitus tietoinen suta, että
13742: tainliittoja samojen sääntöjen mukais·esti otta- sairaalakuntainliittojoo hankintoja kos-
13743: matta huomioon sitä, onko sairaala toiminult kevat annetut rajoittavat määräyks:et
13744: monta vuotta vai onko sairaala aivan vastape- ovat aikaansaaneet Slen, että vanha sai-
13745: rus:tettu. Seurauksena on ollut se, että vanha raala on joutunut uutlta sairaalaa huo-
13746: sairaala on joutunut uutta sairaalaa huonom- nompaan asemaan, ja jos on,
13747: paan asemaan, joka perustamiskustannusttensa mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13748: avulla on· pystynyt hankkimaan lisää varusteita ryhtyä, jotta sairaalakuntainliitot saisi-
13749: samojen pexustdden mukaan kuin vanhempi sai- vat valtionosuuksia hankintakustannuk-
13750: raala. siinsa siten, ·ebtä kuntain!Httojen poisto-
13751: Vanhojen sairaaloiden osalta tilanne on käy- suunnitelmat voitaisiin toteuttaa?
13752: tännössä se, että erilainen hoito vaatii erisuurui-
13753: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1979.
13754:
13755: Boris Renlund Pekka Jokinen Juhani Raudasoja
13756: Ole Norrback Olli Helminen Bror Lillqvist
13757: Håkan Malm Elisabeth Rehn Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13758: Jutta Zilliacus Ingvar S. Melin Gunnar Häggblom
13759: Sten Söderström Henrik Westerlund
13760: N:o 77
13761:
13762:
13763:
13764:
13765: E d u s kun n a n H erra Puhe m i e he 11 e.
13766:
13767: · · Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa tarkoitettu määräraha valtion tulo- ja menoar-
13768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vion asianomaisella momentilla suunnittelemat-
13769: olette 7 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- tomasti kohoaisi.
13770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Nyt voimassa olevien ohjeiden mukaan sai-
13771: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja raaloilla on oikeus budjoetoiduista menoista las--
13772: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalHsesta ketoo tietyn prosenttimääräisen rajan puitteissa
13773: kysymyksestä n:o 77: itse toteuttaa käyttökusltannuksina eräitä laite-
13774: ja välinehankintoja. Mikäli sanottu prosentti-
13775: Onko Hallitus tietoinen siitä, että raja ylitetään, asia saatetaan ennakolta asian-
13776: sairaaiakuntainliittoj•en hankintoja kos- omaisen lääninhallituksen käsiteltäväksi. Tällöin
13777: kevat annetut rajoittavat määräykset on mahdollista ottaa huomioon sairaalan iästä
13778: ovat aikaansaaneet sen, että vanha sai-
13779: 1 ym. tekijöistä aiheutuvia syitä. Pyrkimys jul-
13780: raala on joutunut uutlta sairaalaa huo- kisen hallinnon menoj'en kasvun rajoittamiseen,
13781: nompaan asemaan, ja jos on, josta on olemassa yksimielisyys kunnallisten
13782: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo keskusjärjestöjen ja valtiovallan välillä, asettaa
13783: ryhtyä, jotta sairaalakuntainliitot saisi- kuitenkin rajoituksia hankintamenojen voimak-
13784: vat valtionosuuksia hankintakustannuk- kaalle lisäämisdle. Näin ollen myös terveyden-
13785: siinsa siten, että kuntainmttojen poisto- huollon alueella osa vähemmän kHreellisistä
13786: suunnitelmat voitaisiin toteuttaa? hankinnoista joudutaan sHrtämään myöhempään
13787: ajankohtaan.
13788: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Sosiaali- ja terveysministeriö, lääkintöhalli-
13789: vasti seuraavaa: tus ja lääninhallitukset ovat neuvotelleet siitä,
13790: miten vanhojen sairaalarakennusten vuotuisesta
13791: Vuoden 1977 alusta lukien siirrettiin valtion- korjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin voitai-
13792: avun suorittamista sailraaloiden käyttökustan- siin tasapuolisesti myöntää valtionosuus käyt-
13793: nuksiin koskevat asiat lääninhallitusten ratkais- tökustannuksia koskevien säännösten perusteella
13794: taviksi. huomioiden terveydenhuollon eri laitostyypit
13795: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan so- sekä yksittäisten laitosten suuret ikäerot ja tästä
13796: siaali- ja :terveysministeriön asiana on antaa johtuvrut perusparannusten vuosittaiset kustan-
13797: valtionosuuslainsäädännön soveltamiseen liitty- nusvaihtelut. Vuoden 1979 osalta on alusta-
13798: viä ohjeita. vasti sovittu yhtenäinen menettelytapa, jota lää-
13799: Kun valtionosuuspäätöksiä •entisen yhden pää- ninhallitukset ,tulevat noudattamaan valtion-
13800: töksentekijän (lääkintöhallitus) asemesta ryh- osuuksia myöntäessään. Tarkoituksena on jat-
13801: dyttiin tekemään yhdessätoista lääninhallituk- kossakin kiinteästi seurata lääninhallitusten me-
13802: sessa, tarvhtiin valtionhallinnon sisäistä ohjaus- nettelyä ja tarvittaessa asiaan puuttumalla var-
13803: ta ja ohjeita, jotta päätöksenteko eri lääninhalli- mistaa, että eri kuntainliitoille tasapuolisesti
13804: tuksissa tapahtuisi yhdenmukais.ten periaattei- myönnetään määrärahoja peruskojauSitöistä ai-
13805: den nojalla, eikä valtionosuuksien maksamiseen heutuneiden kustannusten suorittamiseen.
13806: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1979.
13807:
13808: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
13809: 1979 vp.
13810:
13811:
13812:
13813:
13814: T i 11 Rik s dag ens He rr Ta lma n.
13815: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen läggande av statsandelar avsedda ahslaget inte
13816: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skulle öka okontrollerat.
13817: av den 7 juni 1979 till vederbörande medlem Enligt gällande direktiv har sjukhus·en själva
13818: av statsrådet översänt avskrift av följande av rätlt att inom ramen för en viss · procentuell
13819: riksdagsman Renlund m.fl. undertecknade spörs- gräns som bestämts utgående från budgeterade
13820: mål nr 77: utgifter som driftskostnader förverkliga vissa
13821: anskaffningar av anläggningar och utrustning.
13822: Är Regeringen medveten om att de Överskrids nämnda procentuella gräns, över-
13823: begränsande direktiv, som givits, an- förs ärendet i förväg på vederbörande länssty-
13824: gående anskaffningarna till sjukhuskom- relse. Härvid är det möjligt att beakta orsaker
13825: munalförbunden, har fått som följd att föranledda av sjukhusets ålder och andra lik-
13826: · ett gammalt sjukhus har råkat i sämre nande fakitorer. S1:1rävan att begränsa ökningen
13827: ställning än ett nytt, och om så är, av utgifterna inom den offentliga förvaltningen,
13828: vilka åtgärder ämnar Regeringen skri- varom enighet råder mellan de kommunala
13829: da till, så att sjukhuskommunalförbun- centralorganisationerna och statsmakten, stäl-
13830: den får statsandelar till sina anskaff- ler dock hinder för en kraftig ökning av an-
13831: ningskostnader så att kommunalförbun- skaffningsutgifterna. Därför måste en del av
13832: dens avskrivningsplaner kan förverk- de mindre brådskande anskaffningarna även
13833: ligas? inom hälsovårdssektorn uppskjutas tili en se-
13834: nare tidpunkt.
13835: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Social- och hälsovårdsministeriet, medicinal-
13836: samt anföra följande: styrelsen och länsstyrelserna har fört underhand-
13837: lingar om, hur statsandel med stöd av stadgan-
13838: Räknat från ingången av år 1977 överfördes dena angående driftskostnaderna på ett rättvist
13839: ärendena gällande erläggande av statsandelar sätt, med beaktande av olika typer av sjuk-
13840: för sjukhusens driftskostnader på länsstyrel- vårdsanstalter samt de stora åldersskillnaderna
13841: serna. mellan enskilda anstalter och de därav föran-
13842: Enligt gällande lagstiftning ankommer det ledda årligen varierande kostnaderna för grund-
13843: på social- och hälsovårdsministeriet att utfärda förbättringar, kunde beviljas för de kostnader
13844: direktiv som gäller. tillämpningen av lagstift- som årliga reparationer av gamla sjukhusbyggna-
13845: ningen i fråga om statsandelar. der medför. Det har preliminärt överenskom-
13846: Då beslutsfattandet i statsandelsärenden över- mits om ett enhetligt förfaringssätt för år 1979
13847: fördes från en beslutsfattare ( medicinalstyrel- som länsstyrelserna kommer att iaktta vid be-
13848: sen) på elva länsstyrelser, var det nödvändigt viljandet av statsandelar. Avsikten är att även i
13849: att inom statsförvaltningen ge handledning och fortsättningen kontinuerligt följa med länssty~
13850: utfärda dkebiv, för att beslutsfattandet i de relsernas förfarande och att vid behov ingripa
13851: olika länsstyrelserna skulle ske enligt enhetliga och sålunda säkerställa att de olika kommunal-
13852: principer, och för att det i statsförslaget un- förbunden på ett rättvist sätt beviljas anslag
13853: der ifrågavarande moment reserverade, för er- för kostnader föranledda av grundreparationer.
13854: Helsingfors den 16 juli 1979.
13855:
13856: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
13857: 1979·vp;
13858:
13859: Kirjallinen, kysymys' n:o, 78.- . ··;.··
13860:
13861:
13862: ,.·
13863:
13864:
13865:
13866:
13867: • o PQk~4l ym.: Kemij~en .voifll\llaitos~en ka.\akannan h9it0,vdV:oii-
13868: ·~ei<;len täyttämises:tä.
13869:
13870:
13871:
13872: Edt:Uk.untian Herra Puhemiehelle.
13873:
13874: Vesistötoimikunta ori 2:3.7.1947 ·~ antamal- antama päätös sisälsi korkeimman hallitit&-
13875: Iaan päätöksellä myöntänyt poikkeusluvan no- oikeuden mielestä prosessuaalisen virheeri ·ja
13876: jalla Pohjolan Voima Oy -nimiselle yhtiölle väli- asia palautettiin vielä kerran vesioikeudelle
13877: aikaisen luvan rakentaa Isohaaran voimalaitos uudelleen käsiteltäväksi. Kolmekymmentä vuot-
13878: Kemijoen suulle. Voimalaitoksen rakentaminen ta kestäneen oikeusprosessin jälkeen tosiasial-
13879: vuonna 1949 sulki· Kemijöen. Muun muassa linen . tilanne on se, ettei lainvoimaista kala-
13880: arvokas vaelluska:lakanta, joSta seudun väestö kantojen hoitovelvoitetta ole olemassa Kemi-
13881: sa1 kotita~rvekalansa ja ammattikalastaja · elin- joen voimalaitosten kohdalla.
13882: keinonsa, tuhoutui. Väliaikaisessa rakentamis- Kemijoen luonnontilaltaan muuttuneita vesi-
13883: lupapäätöksessä vesistötoimikunta siirsi tämän alueita yritetään hoitaa edelleen väliaikaisrat-
13884: laajan yleisen kalatalousedunkin piiriin kuulu- kaisujen avulla. Hoitotarpeen ja väliaikaisrat-
13885: van tappion kompensoimisen lopullista lupaa kaisujen välisestä suhteettomasta erosta kielii
13886: koskevan käsittelyn yhteyteen. Vesistötoimi- se, että kaikkien Kemijoen voimalaitosten väli-
13887: kunta tyytyi antamaan ainoastaan ylimalkaisia aikaishoito tapahtuu nyt 344 000 markan vuo-
13888: väliaikaismääräyksiä, joiden nojalla hoitoa ei tuisma'ksujen turvin, mutta samaan aikaan maa-
13889: kyetty käynnistämään. Keskeinen väliaikais- ja metsätalousministeriön vaatimukset asia-
13890: määräys oli kalatien rakentaminen arvokalojen kokonaisuuden uudessa käsittelyssä Pohjois-
13891: kulun turvaamiseksi kutualueille. Vuonna 1951 Suomen vesioikeudessa edustavat yleisen kala-
13892: rakennettiin maa taloushallituksen hyväksymällä talousedun kohdalla perustamiskustannuksiltaan
13893: tavalla kalahissi Isohaaran Vallituosaaren länsi- yli 48 miljoonaa markkaa ja vuotuiskustannuk-
13894: rannalle. Tästä kalahissistä todettiin kolmetoista siltaan yH 4 miljoonaa markkaa.
13895: vuotta myöhemmin eli vuonna 1964 annetussa Yleisen kalatalousedun valvominen kuuluu
13896: Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä, ettei maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja
13897: sillä oltu voitu osaksikaan säilyttää vaelluskala- metsästysosastolle. Vuonna 1980 odotetaan
13898: kantaa Kemijoessa. jälleen päätöstä korkeimmasta hallinto-oikeu-
13899: Mainitussa lsohaaran laitosta koskevassa desta, jonne asia Pohjois-Suomen vesioikeudesta
13900: Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä vuo- siirtynee vielä kuluvan vuoden aikana. Vuonna
13901: delta 1964 samoin kuin kaikissa Kemijoen 1980 mahdollisesti annettava korkeimman hal-
13902: voimalaitoksia koskevissa lopullista rakentamis- linto-oikeuden päätös ei suinkaan merkitse
13903: lupaa koskevissa vesioikeuden ja korkeimman kalakantojen hoitotoimien välitöntä käynnisty-
13904: hallinto-oikeuden päätöksissä ratkaisun antami- mistä. Jo nyt tiedetään velvoitetyypistä riippu-
13905: nen kalakannan säilyttämiseen käytettävästä matta, että luonnonravintolammikkotarve on
13906: maksusta tai muista toimenpiteistä on puutteel- kasvava yli 700 hehtaarilla ja että kalanviljely-
13907: lisen selvityksen vuoksi siirretty myöhemmin laitosten kapasiteetti on uudelleen arvioitava.
13908: annettavaksi. Tämä tosiasiatausta huomioiden on pelättävissä,
13909: Asiaa uudelleen käsiteltäessä Pohjois-Suomen että hoitotoimien käynnistyminen ilman maa- ja
13910: vesioikeudessa toimitusmiesten vuoden 1974 metsätalousministeriön suorittamia ennakko-
13911: antaman lausunnon johdosta maa- ja metsä- toimia tulee viivästymään edelleen 1980-luvulla.
13912: talousministeriö poikkesi kesken prosessin alku- Kompensaatiosta voidaan itse asiassa puhua
13913: peräisestä maksuvelvoitevaatimuksestaan ja vaa- vasta sitten kun hoitotoimet alkavat vaikuttaa
13914: tikin toimenpidevelvoitteita. Tästä syystä kalansaaliisiin.
13915: Pohjois-Suomen vesioikeuden vuonna 1976
13916: 087900830M
13917: 2 1979 vp.
13918:
13919: Yleisen kalatalousedun valvominen on jat- Edellä esitettyyn. viitaten ·esitämme . valtio-
13920: kuvaa toimintaa. Tämän yleisen edun huomioi- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
13921: misesta riippuu paljolti kotitarveammatti- ja teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13922: vapaa-ajatJJkalastajan asema myös Kemijoella. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13923: Sitä paitsi vesilain järjestelmä on sellainen, että
13924: yleis~n kalataloused411 hyväksi suoritetut toi- A~k09ko Hallitus ryhtyä toimenpttei-
13925: meripifeet ovat vähenl:ätnftssä ·yksityisille tulevia .• siili' yleisen kalatalousedun turvaamisek-
13926: korvauksia. Näistä syistä johtuen yleisen· kala- -si Kemijoen voimalaitosten hoitovelvoi-
13927: talousedun valvomiseksi tarvittavat ennakko- teasiassa siten, että korkeimman hallin-
13928: toimet Kemijoella ovat tuiki tärkeitä ja välttä- to-oikeuden lähitulevaisuudessa antama
13929: mättömiä, jotta yhä uusilta viiväs~yksiLtä väl- hoitovj!lyoit<:päätös on välittömästi täy-
13930: tyttäisiin. Kemijoen voimalaitosten rakentamis- dessä laajuudessa täytäntöönpantavissa
13931: asia on , jo muutoinkin vat~eastl S()Vitettavissa · . kalatalousviranomaisen. toimi- ja: vastuu-
13932: qikeusvattion malliin. alueen osalta?
13933: }lel~ingissä 8 päivähä "kesäk~'!~a 197.9.
13934:
13935: Hannele Pokka Aimo Ajo Lauri Impiö :
13936: MikkoJokela E.,J~ Tennilä . Mikko Ekorre
13937: Niilo Koskenniemi ..
13938:
13939:
13940:
13941:
13942: ' '. ~
13943:
13944:
13945:
13946:
13947: ~·· ....
13948:
13949:
13950:
13951:
13952: . :. ·.; "~ ., .
13953: N:cf78. 3
13954:
13955:
13956:
13957:
13958: Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13959:
13960: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rakentamaan istutustoiminnan edellyttämät
13961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kalanviljelylaitokset ja luonnonravintolam-
13962: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- mikot maa- ja metsätalousministeriön hy-
13963: jeentie n:o 543 ohella toimittanut valtioneuvos- väksymän suunnitelman mukaisesti,
13964: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- siirtämään viiden vuoden jakson jatkuvana
13965: edustaja Pokan ym. näin kuuluvasta kirjalli- vuosittaisena keskiarvona 100 000 nahkiais-
13966: sesta kysymyksestä n:o 78: ta Isohaaran voimalaitoksen yläpuolelle
13967: siten, että puolet ylisiirrettävistä nahkiai-
13968: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- sista siirretään Ounasjokeen, Louejokeen,
13969: siin yleisen kalatalousedun turvaamisek- Vaajokeen ja Vähäjokeen näiden vesistöjen
13970: si Kemijoen voimalaitosten hoitovelvoi- keskimääräisen suuruusluokkasuhteen mu-
13971: teasiassa siten, että korkeimman hallin- kaan.
13972: to-oikeuden lähitulevaisuudessa antama
13973: hoitovelvoitepäätös on välittömästi täy- Ministeriö on myös katsonut, että korkeim-
13974: dessä laajuudessa täytäntöönpantavissa man hallinto-oikeuden kumoamassa vesioikeu-
13975: kalatalousviranomaisen toimi- ja vastuu- den edellisessä päätöksessä oleva määräys siitä,
13976: alueen osalta? että hoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittö-
13977: mästi ja niiden on oltava täysimääräiset viimeis-
13978: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tään kuuden vuoden kuluttua päätöksen lain-
13979: vasti seuraavan: voimaiseksi tulemisesta oli asianmukainen.
13980: Kemijoen kalakantojen hoitovelvoiteasiassa Ministeriö edellytti kuitenkin vaatimuksessaan,
13981: maa- ja metsätalousministeriö on yleisen kala- että hoidon täytyy siirtymäkauden aikana jat-
13982: talousedun valvontaviranomaisena esittänyt nyt kua vähintäänkin nykyisessä laajuudessaan.
13983: vesioikeuskäsittelyssä olevana vaatimuksenaan, Edelleen ministeriö on vaatinut, että luvan
13984: että voimayhtiöilJe (Pohjolan Voima Oy ja saajien tulee tarkkailla hoitotoimenpiteiden vai-
13985: Kemijoki Oy) määrättäisiin seuraavat kala- kutUJksia ministeriön hyväksymän suunnitelman
13986: kannan hoitovelvoitteet: mukaisesti.
13987: Edellä mainittujen ministeriön velvoitevaati-
13988: - istuttamaan vuosittain maa- ja metsätalous- musten ktistannusvaikutuksiksi on esitetty vesi-
13989: ministeriön hyväksymän suunnitelman mu- oikeudelle jätetyssä laskelmassa perustamiskus-
13990: kaisesti tannuksina 48,7 milj. mk ja vuotuisina hoito~
13991: a) mereen Kemijoen suualueelle ja sen kustannuksina n. 4,5 milj. mk. . ·
13992: läheiselle merialueelle vähintään 14 Voimayhtiöiden taholta vesioikeuskäsittelyssä
13993: cm:n pitui'Sia lohenpoikasia 815 000 on kiistetty toimenpidevelvoitteen mahdollisuus
13994: kappaletta ja vähintään 17 cm:n pituisia lakiin perustumattomana ja vaadittu rahamää-
13995: meritaimenen poikasia 95 000 kappa- räisen velvoitteen asettamista. Edelleen. yhtiöt
13996: letta ja 5 200 000 kappaletta yksikesäi- ovat pitäneet ministeriön velvoitevaatimusta
13997: siä vaellussiian poikasia, liian suurena. Esim. Pohjolan Voima Oy on
13998: b) kemljöen vesistöön 100 000 kappaletta 21. 11. 1978 vesioikeuden suullisessa käsitte-
13999: vähintään· 20 cm:n pituisia järvitaime- lyssä esittämässään kannanotossa katsonut, että
14000: nen poikasia, yhteensä 3 000 000 kappa- velvoitteen tulisi olla - mikäli se yleensäkään
14001: letta yksikesäisiä sisävesisiian poikasia, vo1s1 olla toimenpidevelvoite enintään
14002: yksikesäisiä harjuksen poikasia, yksike- 200 000 lohen ja meritaimenen vaelluspoikasta,
14003: säisiä kuhan poikasia ja hauen poikasia 1 000 000 kpl 1-kesäistä vaellussiikaa ja
14004: sekä 10 000 kappaletta 1-2 vuotiaita 1 500 000 kpl 1-kesäistä sisävesisiikaa vuo-
14005: nieriöitä, dessa. Kemijoki Oy on 12. 1. 1977 vesioikeu-
14006: 4 1979' vp.
14007:
14008: den päätöksestä valittaessaan - jolloin esltta· tamista voidaan viranomaisen t01mm ennen
14009: määnsä se on myöhemminkin viitannut - päätöksen saamista edistää, jää varautuminen
14010: katsonut sekin, ettei toimenpidevelvoite olisi siihen, että valtion kalanviljelylaitoksista on
14011: lakiin perustuva ja että mikäli sellainen kuiten- saatavissa riittävät määrät istukastuotannon
14012: kin katsottaisiin mahdolliseksi asettaa, se voisi edellyttämää mätiä ja pikkupoikasia silloin kun
14013: olla vaelluskalan osalta korkeintaan 135 000 istutuskasvatus päätöksen perusteella käynnis-
14014: kpl lohen ja meritaimenen poikasta ja 84 000 tyy. Tässä mielessä valtio onkin säilyttänyt ja
14015: kpl vaellussiian 1-kesäistä poikasta vuodessa kasvattanut kalanviljelylaitoksillaan mm. Iijoen
14016: mereen istutettuina. Näihin istutuksiin yhtiö ei ja Tornionjoen lohen emokala:kantoja, joilla
14017: kuitenkaan katsonut olevansa velvollinen osal- Kemijoen jo hävinnyt lohikanta voidaan korva-
14018: listumaan, koska sen mielestä vaelluskalan kom- ta. Edelleen valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin
14019: pensoiminen kuuluu yksin Pohjolan Voima sisävesisiikojen mädinsaannin turvaamiseksi
14020: Oy:n tehtäväksi. Sisävesivelvoitteen osalta yh- mm. perustamalla emokalajärviä ja harjoitta-
14021: tiö vaati perusteiden uutta selvittämistä ja hoi- malla siikojen emokalakasvatusta kalanviljely~
14022: toa koskevan tarkkailuvelvoitteen se kiisti laitoksilla.
14023: kokonaan. Kun Kemijoen kalanhoitovelvoite joka tapa-
14024: Kun asia on vesioikeuskäsittelyn alainen ja uksessa tulee olemaan oloissamme suurimpia,
14025: kun vesioikeudelle kalatalousviranomaisen ta- mitä tähän mennessä on määrätty, sitä koske-
14026: holta toisaalta ja voimayhtiöiden taholta toi- vas·sa päätöksessä tultaneen varaamaan siirtymä-
14027: saalta esitetyt kannanotot eroavat toisistaan aika, jonka kuluessa hoitotoimien tulee olla
14028: edellä mainitulla tavoin, lopullisen päätöksen täysimääräisinä toteutettuina. Vesioikeuden
14029: osalta ei voida ennakoida, edellisessä sittemmin kumotussa päätöksessä
14030: __: tuleeko se olemaan ns. toimenpidevel- tällaiseksi määräajaksi oli asetettu kuusi vuotta
14031: voitetyyppiä, jossa kalanhoitotoimet määrätään päätöksen lainvoimaiseksi tulosta lukien. Siirty-
14032: voimayhtiöiden kustannuksellaan suoritettavik- mäaika, joka on tarpeen kalanviljelykapasiteetin
14033: si, vai määrätäänkö yhtiöiden suoritettavaksi rakentamiseen (mikäli rakentamisesta määrä-
14034: kalanhoitomaksu; jonka turvin valtio suorittaa tään) ja istukkaiden. kasvattamiseen mädistä
14035: kalanhoitotoimet, istutuskokoon samoin kuin senkin jälkeen vielä
14036: - tuleeko päätöksessä määrättäväksi kalan- kuluva a~ka siihen saakka, jolloin hoitotoimen-
14037: viljelylaitosten ja luonnonravintolammikkojen piteet vai>kuttavat täysimääräisinä kallansaalii-
14038: rakentamisesta vai jääkö istutuspoikasten hank- siin, on korvattavan kalastusvahingon aikaa,
14039: kimisen tapa velvoitteen toteuttajan ratkaista- joka on esitetty huomioonotettavaksi vireillä
14040: vaksi, kuten äskettäin annetussa Posion Suoli- olevassa erillisessä Kemijoen kalastusvahinko-
14041: järviä koskevassa päätöksessä. korvauksia koskevassa vesioikeusasiassa.
14042: Kun myöskään määrättävien kalanhoitotoi- Sen jälkeen kun Kemijoen kalanhoitovelvoi-
14043: mien laajuutta ei voida ennakoida, ei ole ole- tetta koskeva päätös on saatu, ja on tiedössa
14044: massa lähtöpohjaa konkreettisille valmistautu- minrk.ä laatuisiin ja miten laajoihin toimenpitei-
14045: mistoimille esim. kalanviljelylaitosten ja luon- siin ja kenen toimesta tulee ryhtyä, kalatalous-
14046: nonravintolammikoiden suunnittelun aloittami- viranomainen tulee omalta osaltaan kaikin
14047: selle. toimivallassaan . olevin keinoin .vaikuttamaan
14048: Edellä olevan perusteella lähes ainoaksi siihen, että hoitotoimet tullaan saamaan täysi-
14049: :valmistautumistoimeksi, jolla tulossa olevan määräisiksi nopeinta mahdollista- aikataulua
14050: Kemijoen kalanhoitovelvoitteen nopeaa toteut- noudattaen.
14051: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
14052:
14053: Ministeri V eikkq Saarto
14054: N:o 78 5
14055:
14056:
14057:
14058:
14059: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14060:
14061: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen - att överföra under en femårsperiod be-
14062: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- räknat medeltai om 100 000 nejonögon per
14063: velse nr 54 3 av den 8 juni 1979 tili veder- år tili vattendraget ovanför Isohaara kraft-
14064: börande medlem av statsrådet översänt av- verk så, att hälften av de för överföring av-
14065: skrift av föijande av riksdagsman Pokka m. fl. sedda nejonögonen förflyttas tili Ounasjoki,
14066: ställda spörsmål nr 78: Louejoki, Vaajoki och Vähäjoki i propor-
14067: tion. tili dessa vattendrags genomsnittliga
14068: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för storleksförhållande.
14069: tryggande av det allmänna fiskeriintres-
14070: set i fråga om fiskevårdsåliggandena för Ministeriet har också ansett, att den före-
14071: vattenkraftverken i Kemi äiv så, att det skrift var saklig som ingick i vattendomstolens
14072: vårdåliggande som högsta förvaltnings- föregående utslag, vilket upphävts av högsta
14073: domstoien i närmaste framtid utfärdar förvaltningsdomstoien, att man omedeibart
14074: omedelbart kan verkställas i full om- skall skrida tili vårdåtgärder och att dessa
14075: fattning vad gäller fiskerimyndighetens skall förverkligas i full omfattning senast inom
14076: verksamhets- och ansvarsområde? sex år efter det besiutet vuhnit Iaga kraft.
14077: Ministeriet förutsatte dock i sitt · yrkande, att
14078: Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt vården under övergångstiden måste fortsätta
14079: anföra föijande: åtminstone i nuvarande omfattning.
14080: I fråga om ärendet rörande den på åliggande Ministeriet har vidare krävt, att tilistånds-
14081: baserade vården av fiskbestånden i Kemi älv tagarna bör kontrollera effekterna av vårdåt-
14082: har jord- och sk~gsbruksministeriet i egenskap gärderna enligt en av ministeriet godkänd pian.
14083: av myndighet för tilisyn av det allmänna fis- Kostnadseffekterna av de ovan av ministeriet
14084: keriintresset i den vattenrättsliga handläggning framställda kraven rörande åligganden har i
14085: som pågår som sitt yrkande framställt, att för en tili vattendomstoien Iämnad kaikyi angetts
14086: kraftverksboiagen (Pohjolan Voima Oy och till 48,7 milj. mk i form av grundläggnings-
14087: Kemijoki Oy) skulie föveskrivas följande kostnader och c. 4,5 milj. mk i form av årliga
14088: åiigganden för skötseln av f1skbestånden: kostnader för vården.
14089: Vid den vattenrättsliga handiäggningen har
14090: - att årligen plantera enligt en av jord- och åliggande i form av åtgärder bestridits som ioke
14091: skogsbruksministeriet godkänd pian grundat på [ag och krävts att det skulle ut~
14092: ·a) i havet vid Kemi äivs mynning öch inom färdas åliggande i form av markbelopp. Boiagen
14093: det närbelägna havsområdet 815 000 st. har vidare ansett att det av ministeriet krävda
14094: minst 14 cm Iånga laxyngei och 95 000 åliggandet är för stort. Exempelvis Pohjolan
14095: st. minst 17 cm långa havsöringsyngel Voima Oy har i ett ståndpunktstagande som
14096: och 5 200 000 st. ensomriga sikyngel, framförts vid vattendomstoiens muntliga hand-
14097: b) i Kemijoki vattendrag 100 000 st. minst Iäggning 21. 11. 1978 ansett, ati: åliggandet -
14098: 20 cm långa yngei av insjööring, sam- ifali detta överhuvudtaget · skulle kunna inne-
14099: maniagt 3 000 000 st. ensomriga yngei bära åtgärder - borde innefatta högst 200 000
14100: av insjösik, ensomriga yngel av harr, smolt av Iax: och havsöring, 1 000 000 st. en-
14101: ensomriga yngel av gös och gädda samt somriga vandringssikar och 1 500 000 st. en-
14102: 10 000 st. 1-2-åriga rödingar, somriga insjösikar per år. Kemijoki Oy har
14103: - att bygga de fiskodlingsanstalter och natur- 12. 1. 1977 vid överklagande av vattendom-
14104: dammar som pianteringsverksamheten för- stoiens utsiag - tili viiken piädering boiaget
14105: utsätter enligt en av jord- och skogsbruks- senare hänvisat - även det ansett, att åliggan-
14106: ministeriet godkänd pian, de i form av åtgärder inte skulle vara grundat
14107: 087900830M
14108: 1979: vp.
14109:
14110: på lag och ifall ett sådant dock skulle anses gande av fiskevårdsåliggandet för Kemi älv re-
14111: kunna vara möjligt att uppställa, skulle det dan innan utslaget utfärdats den, att man be-
14112: för vandringsfiskens del kunna omfatta högst reder sig på att det från statens fiskodlingsan-
14113: 135 000 yngel av lax och havsöring och 84 000 stalter står att få tillräckliga mängder rom och
14114: st. ensomriga yngel av vandringssik per år ut- små yngel som förutsätts av produktionen av
14115: satta i havet. Bolaget har dock inte ansett sig sättfisk i det skede då uppfödningen för ut-
14116: vara skyldigt att ta del i dessa utplantet:ip.gar, , . sättning. inleds på basen av utslaget. I detta
14117: emedan enligt dess uppfattning kompensationen syfte har staten bevarat och uppfött avelsfisk-
14118: av . vandringsfisken är en uppgift som endast stammar av lax från Ijo älv och Torne älv,
14119: ~nkommer p~ Pohjolan Voima Oy. I fråga om med vi1ka ·den redan försvunna laxstammen i
14120: åliggandet vad gäller ~ötvattensområdet krävd~ Kemi älv kan ersättas. Staten har vidare vid-
14121: holaget en ny utrednmg av grunderna och 1 tag!t åtgärder för tryggande av erhållandet av
14122: fråga om kontrollen av vården bestred bolaget rom av insjösikar bl. a. genom att grunda
14123: helt åliggandet.. · · avelsfiskbestånd i sjöar och bedriva uppfödning
14124: Emedan ärendet .är föremål för vattenrättslig av avelsfisk vid fiskodlingsanstalter.
14125: handläggning och då de st~nctpunktstaganden Då fiskevårdsåliggandet för Kemi älv i varje
14126: som å ena sidan fiskerimyndigheten och å fall i våra förhållanden kommer att vara ett
14127: andra sidan kraftbolagen framställt hos vat- av de största som föreskrivits hittills, torde
14128: tendomstolen avviket från varandra ,såsom ovan man i utslaget rörande detsamma komma att
14129: nämnts, kan man inte 'rörande det slutgiltiga reservera en övergångstid, under viiken vård-
14130: utslaget förutskicka åtgärderna bör vara tillfullo förverkligade. I
14131: --'- huruvida detta kommer att vara .av den det förra utslaget av vattendomstolen, vilket
14132: typ som innebär åligganden i fmm av åtgärder, sedermera upphävdes, hade man som en sådan
14133: varvid fiskevårdsåtgärderna föreskdvs bli ut- övergångstid uppställt sex år räknat från det
14134: förda av kraftve1.1ksbolagen på dessas bekost- utslaget vunnit laga kraft. Övergångstiden, som
14135: nad, eller huruvida ·det för bolagen blir bestämt är behövlig för byggande av fiskodlingskapaci-
14136: att de skailil erlägga en avgift för fiskevården; tet (i det fall man föreskriver byggande) och
14137: med vilken staten utför fiskevårdsåtgiirderna, uppfödning av _sättfisk från rom tili planterings-
14138: ~ huruvida det i utslaget kommer att före- storlek liksom även för den tid som därefter
14139: skrivas om byggande .av fiskodlingsanstalter förflyter till dess vårdåtgärderna inverkar fullt
14140: och navurdarrimar eller om sättet för anskaff- ut på fiskfångsterna, är en tid under vilket det
14141: hingen av yngel för utplantering lämnas för uppkommer skador på fisket som skall ersättas,
14142: avgörande till den som utför åliggandet, s~svm och som föreslagits bli beaktad i den vatten~
14143: i det nyligen utfärdade utslaget rötande sjöarna rättsliga process som skilt är anhängig röran:de
14144: Suolijä-rvet i Posio. ersättande av fiskesikadorna i Kemi älv.
14145: Emedan inte heller omfattningen av de fiske- Sedan utslaget röraride fiskevårdsåliggandet
14146: vårdsåtgätder som kommer att föreskrivas kan för Kemi älv erhållits och det är känt huru-
14147: förutskickas, finns det inte någon bas för kon~ dana och hur omfattande åtgärder som skall
14148: kireta .förberedande åtgärder exempelvis i form vidtas och av vem, kommer fiskerimyndigheten
14149: av påbörjande av planeringen av fiskodlings- med alla de medel som ingår i dess . befogen-
14150: anstalter eller naturdammar. heter att inverka på, att vårdåtgärderna blir
14151: På basen av det ovanstående är myndigc förverkligade fullt ut med iakttagande av så
14152: hetens närapå enda förberedande åtgärd som snabb tidtabell som möjligt.
14153: '[ore ägnad att befrämja ett snabbt förverkli-
14154: Hdsingfors den 11 okiöber 1979. · ·
14155:
14156: ~ Mtnist~r Veikko Saarto
14157: 1979 vp.
14158:
14159: Kirjallinen kysymys n:o 79.
14160:
14161:
14162:
14163:
14164: Ruatsalainen ym.: Raamattu puhuu -nimisen järjestön toimin-
14165: nasta.
14166:
14167:
14168: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14169:
14170: Suomessa on toiminut noin kolmen vuoden taan Hityttyään, ko.ska seurakunnan ylläpitä-
14171: ajan "Raamattu puhuu" "järjestö, jonka toi- minen on· vaatinut heitä siirtymään työelämään.
14172: minta tiettävästi on sen laatuista, että puuttu- Vaikuttaa siltä, että Raamattu puhuu -järjestö
14173: minen viranomaisten taholta järjestön toimin- on vieras ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa.
14174: taan olisi paikallaan. Järjestö on suunnannut Järjestön englannin kielen käyttö tilaisuuksissa,
14175: toimintansa pääasiassa nuorten keskllllteen. hypnoottiset menetelmät ja erityisesti taloudel-
14176: Tämä USA:sta peräisin oleva hurmosliike käyt- linen toiminta vaatisivat selvitystä; Järjestön
14177: tää tilaisuuksissaan englannin kieltä, arvatenkin toiminnassa on selvästi yhteiskuntamme vastai-
14178: siksi, että se tuntuu hienommalta ja vetoaa näin sia piirteitä myös siksi, että se edellä mainit-
14179: paremmin opiskelijoihin. tujen toimintojen lisäksi· ohjaa opiskelijoita
14180: Raamattu puhuu -järjestön papeilla on suo- keskeyttämään opinnot.
14181: rastaan hypnoottinen ote kuulijoihinsa. Saarnat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14182: perustuvat voimakkaaseen taistoon, puheen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14183: aikana kehotetaan kuulijoita suorittamaan tois- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14184: tuvasti erilaisia toimintoja. Sqorastaan villisti vaksi seuraavan kysymyksen:
14185: nostaa monisatainen kuulijajoukko kätensä
14186: yhtaikaa ylös toistqvasti saarnaajan kehotuk- Onko Hallitus tietoinen Raamattu
14187: sesta. Järjestö on suggestiivisin ottein villinnyt puhuu -nimisen uskonnollisen järjestön
14188: sel.lrakuntalaisensa toimintaan. Tiedot järjestön toiminnasta ja sen käyttämistä menetel-
14189: taloudesta ovat omiaan vakuqttamaan, että jär- mistä, järjestön taloudenhoidös.ta Sekä
14190: jestön eräs keskeinen tarkoitus on muqttaa usko niistä haitoista, joita järjestön toiminta
14191: rahaksi keinoin, jotka USA:n uskonnollisissa aihel.lttaa yhteiskunnalle j1:1 seurakuntan-
14192: liikkeissä ovat varsin jokapäiväisiä. Järjestöllä sa jäsenillei jot)ia :squrten .seurakunnan
14193: on tiettävästi hallqssaan huippukalliita yhteis- asettamien taloudellisten velvoitteiden
14194: asuntoloita, joissa seurakunnan jäsenet asuvat. vuoksi jöutuvat lopettamaan koulunsa,
14195: Raamatun "ohjeiden mukaisesti" seurakuntalai- ja . . .
14196: set ovat velvollisia maksamaan. seurahmnan aikooko Hallitus ryhtyä toim<::npitei-
14197: kustannukset: elättää papit, kustantaa tilaisuu- siin tällaisep maallemme vieraan ja tiet-
14198: det ja pappien matkat, pitää yllä Helsingissä tävästi lakiemmekin vastaisen uskonnol-
14199: Albertinkadulla sijaitsevaa toimistoa ja Raa- lis-taloudellisen toiminnan lopettamisek-
14200: mattukoulua. Tiettävästi kymmenet opiskelijat si maassamme?. ·
14201: ovat joutuneet lopettamattn koul\losa seurakun-
14202: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
14203:
14204: Unto Ruotsalainen U.U!l,Leena. J\lppi
14205: 1.-C. Björklund Anna-Liisa Hyvönen
14206: Marjatta Mattsson Niilo Koskenniemi
14207: Sten Söderström Jarmo Wahlström
14208:
14209:
14210:
14211: 087900866T
14212: 2 1979 vp.
14213:
14214:
14215:
14216:
14217: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14218:
14219: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa loudellista voittoa tavoittelematta opetus-, dia-
14220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, konia- ja julkaisutoimintaa sekä jakaa yhdistyk-
14221: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- sen tarkoitukseen liittyviä ja sitä edistäviä pai-
14222: jeenne n:o 544 ohella toimittanut valtioneu- notuotteita ja kasetteja, se voi ottaa toimin-
14223: voston. asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tansa tukemiseksi vastaan lahjoituksia ja testa-
14224: kansanedustaja Unto Ruotsalaisen ym. kirjalli- mentteja sekä panna toimeen rahankeräyksiä ja
14225: sesta kysymyksestä n:o 79, jossa tiedustellaan: myyjäisiä asianmukaisen luvan saatuaan. Yhdis-
14226: tys järjestää kokouksia ja konsertteja ja koulut-
14227: Onko Hallitus tietoinen Raamattu taa kaikista halukkaista uusia evankelioimis-
14228: puhuu -nimisen uskonnollisen järjestön työntekijöitä, joita yhdistys lähettää ja tukee.
14229: toiminnasta ja sen käyttämistä menetel- Yhdistystä ei ole merkitty tai haettu merkit-
14230: mistä, järjestön taloudenhoidosta sekä täväksi uskonnollisten yhdistysten rekisteriin.
14231: niistä haitoista, joita järjestön toiminta Sen jäsenmäärä on noin 200-250 henkilöä,
14232: aiheuttaa yhteiskunnalle ja seurakuntan- joista huomattava osa kuuluu nuorisoon. Käy-
14233: sa jäsenille, jotka suurten seurakunnan tettävissä olevien tietojen mukaan kevääseen
14234: asettamien taloudellisten velvoitteiden 1979 mennessä liikkeessä aktiivisesti mukana
14235: vuoksi joutuvat lopettamaan koulunsa, olleista opiskelijoista 14 oli lopettanut opis-
14236: ja kelunsa. Yhdistyksen hallussa on ollut vuokra-
14237: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- huoneisto, jossa yhdistyksen jäseniä on asunut.
14238: siin tällaisen maallemme vieraan ja tiet- Yhdistyksen varsinaista toimintaa johtavat ui.
14239: tävästi lakieromekin vastaisen uskonnol- komaalaiset, joiden ulkomaalaisasema on voi-
14240: lis-taloudellisen toiminnan lopettamisek- massa olevien säännöstemme mukainen. Yhdis-
14241: si maassamme? tyksen rahoitus perustuu paitsi edellä mainit-
14242: tuun voittoa tavoittelemattomaan taloudelliseen
14243: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen toimintaan myös jäsenten lahjoituksiin joko ko-
14244: seuraavaa: kousten yhteydessä tai muulloin.
14245: Ky~ymyksessä tarkoitettu amerikkalainen, "Raamattu puhuu" liike kuuluu ns. uus- tai
14246: suomalaiselta ·nimeltään "Raamattu puhuu" nuorisouskontoihin. Yhdistyksen toiminnan si-
14247: liike on tullut Suomeen vuonna 1975. Se on sältö ja toimintamuodot ovat monelta osin vie-
14248: merkitty yhdistysrekisteriin 26. 9. 1978 suoma- raita suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuu-
14249: laisena yhdistyksenä kotipaikkanaan Helsingin rille, mutta yhdistyksen toiminnan sinänsä ei
14250: kaupunki, Sääntöjen. mukaan . yhdistyksen tar- tähän asti ole voitu todeta loukanneen hyviä
14251: koituksena on "antaa kaikille halukkaille mah- tapoja.
14252: dollisuus kasvaa yhdessä Jeesuksen Kristuksen Sen selvittämistä, onko yhdistyksen toimin-
14253: tuntemisessa ja opetuslapseudessa jatkuvan ope- nan yhteydessä muutoin rikottu voimassa olevia
14254: tuksen kautta ja tukea toimintaa, joka rakentaa lakeja tai toiJ:nittu yhdistyslain vastaisesti, . jat-
14255: Kristuksen seurakuntaa maan päällä esimerkiksi ketaan kuitenkin edelleen~ Selvitysten vahnis-
14256: henkilökohtaisen evankelioimistyön kautta". tuttua sisäasiainministeriö tulee ryhtymään nii-
14257: Yhdistys voi sääntöjensä mukaan harjoittaa ta- den mahdollisesti vaatimiin toimenpiteisiin.
14258: Helsingissä 17 päivånå lokakuuta 1979.
14259:
14260:
14261: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
14262: N:o 79 3
14263:
14264:
14265:
14266:
14267: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14268:
14269: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och kassetter som hänför sig tili och främjar
14270: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- föreningens ändamål. Den kan för att stöda
14271: velse nr 544 av den 8 juni 1979 till veder- sin verksamhet motta gåvor och testamenten
14272: börande medlem av statsrådet översänt avskrift samt föranstalta penninginsamlingar och basarer
14273: av följande av riksdagsman Unto Ruotsalainen efter att ha erhållit vederbörligt tillstånd.
14274: m. fl. undertecknade spörsmål nr 79: Föreningen anordnar möten och konserter och
14275: utbildar alla som är viliiga tili nya evangeli-
14276: Är Regeringen medveten om den seringsarbetare, som sänds ut och understöds
14277: verksamhet som bedrivs av en religiös av föreningen.
14278: organisation vid namn "Raamattu pu- Föreningen har inte antecknats eller ansökt
14279: huu" och de metoder den använder sig om att bli antecknad i registret för religiösa
14280: av, om organisationens ekonomi samt föreningar. Dess medlemsantal är ca 200-250
14281: de olägenheter, som organisationens personer, av vilka en anmärkningsvärd del är
14282: verksamhet åsamkar samhället och med- ungdomar. Enligt tillgängliga uppgifter hade
14283: 1emmarna av dess församling, vilka på fram tili våren 1979 14 av de studerande som
14284: grund av de stora ekonomiska förp1ik- varit aktivt med i rörelsen upphört med sina
14285: telser församlingen ålagt dem är tvungna studier. Föreningen har i sin besittning haft
14286: att sluta sin skolgång, och en hyreslägenhet, där medlemmar av föreningen
14287: ämnar Regeringen vidta åtgärder för har bott. Föreningens egentliga verksamhet leds
14288: att denna för vårt land främmande och av utlänningar, vilkas ställning såsom utlän-
14289: veterligen också hos oss lagstridiga eko- ningar överensstämmer med gällande stadganden
14290: nomisk-religiösa verksamhet skall ned- hos oss. Föreningens finansiering baserar sig
14291: läggas i vårt 1and? förutom på den ovannämnda ekonomiska verk-
14292: samhet som inte eftersträvar ekonomisk vinst
14293: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- också på gåvor från medlemmarna antingen i
14294: samt anföra följande: samband med mötena eller vid andra tillfällen.
14295: Den i spörsmålet åsyftade amerikanska rö- Rörelsen "Raamattu puhuu" hör tili de s. k.
14296: relsen, vars finska namn är "Raamattu puhuu", nya religionerna eller ungdomsreligionerna.
14297: kom till Finland år 1975. Den antecknades i Innebörden med och formerna för föreningens
14298: föreningsregistret 26. 9. 1978 såsom finsk före- verksamhet är tili många delar främmande för
14299: ning vars hemort är Helsingfors stad. Enligt det finländska samhället och den finländska
14300: stadgarna är föreningens uppgift "att ge alla kulturen, men det har hittills inte kunnat
14301: villiga en möjlighet att genom fortgående under- konstateras att föreningens verksamhet som
14302: visning tillsammans växa i kännedom om Jesus sådan skulle kränka god sed.
14303: Kristus och hans lärjungar och att stöda den Utredningen beträffande huruvida man eljest
14304: verksamhet som bygger Kristi församling på i samband med föreningens verksamhet brutit
14305: jorden, tili exempel genom personligt evan- mot gällande lagar eller verkat i strid med
14306: geliseringsarbete". Föreningen kan enligt sina föreningslagen fortgår likväl alltjämt. Efter det
14307: stadgar utan att eftersträva ekonomisk vinst utredningarna färdigställts kommer ministeriet
14308: bedriva undervisnings-, diakoni- och publice- för inrikesärendena att vidta av dem eventuellt
14309: ringsverksamhet samt distribuera tryckalster påkallade åtgärder.
14310: Helsingfors den 17 oktober 1979.
14311:
14312:
14313: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14314: 1979 vp.
14315:
14316: Kirjallinen kysymys n:o 80.
14317:
14318:
14319:
14320:
14321: Kauppi ym.: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoitcrorganisaa-
14322: tion puutteellisuudesta ja sen aiheuttamista epäkohdista.
14323:
14324:
14325: E d u s k u n n a n Herra P u h e m i e h e II e.
14326:
14327: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat huo- reiden tai yleensä yleis- tai sisätautilääkäreiden
14328: mattavassa määrin työkykyyn vaikuttavia sai- määrän lisääminen ei myöskään olennaisesti ko-
14329: rauksia, joista kärsivät etenkin raskaan työn henna tilannetta. On jouduttu tilanteeseen, jossa
14330: tekijät kuten maanviljelijät, metsurit, kaivostyö- puutteellisen hoito-organisaation korvikkeena on
14331: läiset, rakennustyöläiset ja tehdastyöläiset. ryhdytty käyttämään yhä enemmän ja yhä kal-
14332: Tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sairastaville liimpia särkylääkkeitä.
14333: henkilöille on jouduttu myöntämään runsaasti Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi
14334: työkyvyttömyyseläkkeitä. Kansaneläkelaitoksen olisi maahan kehitettävä hoito-organisaatio de-
14335: julkaisemien tietojen mukaan sai Suomessa generatiivisia sairauksia varten. Organisaatio
14336: vuonna 1977 toistaiseksi tai määräajaksi myön- voitaisiin kytkeä nykyisen reumahoidon yhtey-
14337: nettyä työkyvyttömyyseläkettä 257 500 hen- teen. Tähän tarkoitukseen sopiva hoitopiste
14338: kilöä. Näistä 60 629 henkilöä eli 24 prosenttia olisi päivähoito-osasto, jossa hoidettaisiin ja tut-
14339: oli eläkkeellä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kittaisiin paitsi tulehduksellisia myös degenera-
14340: vuoksi. tiivisia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Hoi-
14341: Täällä tehdyn tutkimuksen mulcaan tuki- ja toa varten tulisi luoda työryhmä nykyisten yk-
14342: liikuntaelinten sairaudet aiheutJtivat vuonna sittäisten reumalääkärien asemesta. Vastaavan-
14343: 1973 taloudellisia menetyksiä noin 1 030 mil- laisesta osastosta on saatu positiivisia kokemuk-
14344: joonan markan arvosta. Mainitun luvun valossa sia mm. Ruotsissa Uumajassa.
14345: ja varsinkin vanhempien ko. syystä työkyvyttö- Koska degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelin-
14346: myyseläkettä saavien henkilöiden määrän lisään- ten sairauksien paikallishoidossa on alettu saada
14347: tyessä ja iän kasvaessa väestömme ikärakenteen rohkaisevia tuloksia, olisi ensisijaisen tärkeätä
14348: muuttumisen myötä !tulee em. sairauksien hoi- muuttaa hoito-organisaatio todellista tilannetJta
14349: don merkitys edelleen korostumaan. vastaavaksi. Näin saataisiin särkylääkkeiden
14350: Tärkeän ryhmän tuki- ja liikuntaelinten sai- käyttö ja niiden terveydelliset haittavaikutukset
14351: rauksien joukossa muodostavat degeneratiiviset vähenemään, työkykyisyys paranisi ja ennen-
14352: reumasairaudet. SITRA:n julkaisemassa reuma- aikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vä-
14353: tautien projektissa degeneratiiviset reumasairau- henisi. Kun monen vanhuksen liikuntakyky ja
14354: det on jätetty huomiotta, vaikka niiden määTä päivittäiset toiminnat säilyisivät paremmin, vä-
14355: on huomattavasti suurempi kuin nivelreuman henisi myös pitkäaikaisen laitoshoidon ja koti-
14356: ja vastaavien sairauksien määrä. (Nivelreuman avun tarve. Sama sääntö, joka· pätee tulehduk-
14357: osuus tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheut- sellisiin sairauksiin, on voimassa . myös nivel-
14358: tamista taloudellisista menetyksistä vuonna rikkapotilaiden kohdalla: mitä myöh~mmin hoi-
14359: 1973 olin. 200 miljoonaa markkaa.) Suomessa to aloitetaan, s1tä enemmän yhteiskimta joutuu
14360: toimii tällä hetkellä kaikkiaan alle 30 reuma- uhraamaan varojaan näiden sairaiden hoitami-
14361: tologia ja heiSitäkin noin puolet Heinolassa. seen.
14362: Maaseutu ja erityisesti syrjäseudut ovat vajaan Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
14363: hoidon piirissä. Maahamme on tosin perustettu päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14364: kuntoutuslaitoksia, jotka kuitenkaan eivät rat- me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14365: kaisevasti paranna degeneratiivisia reumasai- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14366: rauksia sairastavien asemaa. Terveyskeskuslääkä- sen:
14367:
14368: 087900713V
14369: 2 1979 vp.
14370:
14371: Onko Hallitus selvillä tuki- ja liikun- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpttet-
14372: taelinten sairauksien ja erityisesti dege- siin reumalääkärien määrän lisäämiseksi
14373: neratiivisten reumasairauksien hoito- ja erityisen hoito-organisaation kehittä-
14374: organisaation puutteista ja niistä epä- miseksi degeneratiivisia reumasairauksia
14375: kohdista, jotka nykyinen tilanne aiheut- varten?
14376: taa sairaille ja koko yhteiskunnalle, ja
14377: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
14378:
14379: Eeva Kauppi Hdkki Perho Kauko Tamminen
14380: Saara Mikkola Matti Jaatinen Matti Järvenpää
14381: Toivo T. Pohjala Pertti Salolainen Aulis Juvela
14382: Heikki Järvenpää Ulla Puolanne Juhani Vähäkangas
14383: Sinikka Karhuvaara Esko J. Koppanen Pauli Uitto
14384: Martti Ursin Pentti Sillantaus Vappu Säilynoja
14385: P. Mäki-Hakola Elisabeth Rehn Eeva Kuuskoski-Vi:katmaa
14386: Timo Ihamäki Jaakko Itälä Ensio Laine
14387: Mauri Miettinen Lauri Impiö Anneli Kivitie
14388: Antero Juntumaa Anssi Joutsenlahti Tellervo Koivisto
14389: Juhani Saukkonen Orvokki Kangas Veikko Vennamo
14390: Pekka Jokinen Eino Poutiainen Sten Söderström
14391: Helge Saarikoski Lea Sutinen Marjatta Mattsson
14392: Tapani Mörtbinen Pentti Poutaneo P. Puhakka
14393: Aila Jokinen Heimo Linna Helvi Hyrynkangas
14394: .Boris Renlund Salme Myyryläinen P. Savola
14395: Sampsa Aaltio Matti Puhakka Pirkko Valtonen
14396: Tauno Valo Helena Pesola Liisa J aa:konsaari
14397: Tapio HolvitJie Paula Eenilä Heli Astala
14398: Tuulikki Petäjäniemi Väinö Raudaskoski Jarmo Wahlström
14399: Eero Lattula Pirjo Ala-Kapee Arvo Salo
14400: Olavi Nikkilä Juhani Raudasoja Mauno Forsman
14401: Arto Lampinen Peter Muurman Jermu Laine
14402: Anna-Kaarina Louvo Håkan Malm Olli Helminen
14403: Matti Hakala Urho Pohto Markus Aaltonen
14404: Ben Zyskowicz Aimo Ajo Urpo Leppänen
14405: Kalevi Mattila Irma Rosnell Bror Lillqvist
14406: Asser Stenbäck V. J. Rytkönen Jacob Söderman
14407: Mauri Vänskä M.-L. Salminen E.-J. Tennilä
14408: Väinö Rautiainen P. Liedes Seppo Toiviainen
14409: Pekka Löyttynierni Unto Ruotsalainen Elsi Hetemäki-Olander
14410: Ilkka Kanerva Esko Pekonen Juuso Häikiö
14411: Gunnar Häggblom Lauri Palmunen Jutta Zilliacus
14412: Toivo Mäkynen Sauli Hautala Ingvar S. Melin
14413: Hannele Pokka Pekka Vennamo Ole Norrback
14414: Juhani Laitinen Helvi Niskanen Matti Hokkanen
14415: Matti Pelttari Anna-Liisa Hyvönen
14416: N:o 80 3
14417:
14418:
14419:
14420:
14421: E d u sk u n n an H erra P u h e m i e he 11 e.
14422:
14423: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toiminnallisena kokonaisuutena. Tätä varten
14424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, lääkintöhallituksessa on toiminut jo toista vuot-
14425: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- ta asiantuntijatyöryhmä, joka on koottu sisä-
14426: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tautien, ortopedian, reumatautien ja kuntou-
14427: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuksen asiantuntijoista ja joka on valmistellut
14428: Kaupin ym. näin kuuluvasta ki1rjallisesta kysy- alustavan suunnitelman ko. sairauksien hoidon
14429: myksestä n:o 80: järjestämiseksi maassamme.
14430: Valtakunnalliseen suunnitelmaan sairaanhoi-
14431: Onko Hallitus selvillä tuki- ja liikun- tolaitosten 'toiminnan järjestämisestä on valtio-
14432: taelinten sairauksien ja erityisesti dege- neuvosto sisällyttänyt lausuman, jonka mukaan
14433: neratiivisten reumasa1rauksien hoito- reumasairauksi:en sairaalahoito suunnitellaan jär-
14434: organisaation puutteista ja niistä epä- jestettäväksi sisätautien erikoisalan toimintana
14435: kohdista, jotka nykyinen tilanne aiheut- ja hoidon tehostamiseksi perustetaan viimeis-
14436: taa sairaille ja koko yhteiskunnalle, ja tään vuoden 1984 aikana keskussairaaloihin
14437: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- reumaerikoislääkärin virat.
14438: siin reumalääkärien määrän lisäämiseksi Lääkärikoulutuksen kehittämisessä tuki- ja
14439: ja erityisen hoito-organisaation kehittä- liikuntaelinsairaudet on otettu huomioon siten,
14440: miseksi degeneratiivisia reumasairauksia että sisätautien erikoisalalle on perus~tettu sup-
14441: varten? pea reumatautien erikoisala ja kirurgian erikois-
14442: alalle suppea ortopedian erikoisala.
14443: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tuki- ja liikuntaelinsai,raudet on otettu huo-
14444: vasti seuraavaa: mioon myös laadittaessa SITRAn hoito-ohjel-
14445: Maassamme terveyden- ja sairaanhoidon jär- makokeiluja siten, että hoito-ohjelma'!: on laa-
14446: jestämisessä ollaan vaiheessa, jossa sairaalaver- dittu sekä reumasa1rauksista että Janneristiselän
14447: kosto on pääpiirteissään valmis ja kansanter- kipu tiloista.
14448: veystyön terveyskeskusjärjestelmää rakennetaan EdeHä sanotuin organisatorisin ja koulutuk-
14449: voimaperäisesti. Seuraavana tehtävänä tervey- sellisin toimenpitein tulee diegeneratiivisten reu-
14450: den- ja sairaanhoidon kehittämisessä on eri sai- masairauksien hoito maassamme lähivuosina
14451: rausryhmien hoidon tehokas organisointi porras- olennaisesti tehostumaan. Erillistä organisaatiota
14452: tetussa terveyspalvelu järjestelmässä. ei ole tarpeen kehittää näiden sairauksien hoi-
14453: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet on eräs suurim- toon vaan on lähdettävä siitä periaatteesta,
14454: mista työkyvyttömyyden aiheuttajista. Se onkin että hoitojärjestelyt toteutetaan olemassaolevan
14455: valittu yhdeksi sellaiseksi sairausryhmäksi, jon- porrastetun terveydenhuoltojärjestelmän palve-
14456: ka ehkäisy, tutkimus, hoito ja lääkinnällinen lupis,tdssä.
14457: kuntoutus on tarkoitus organisoida maassamme
14458: Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1979.
14459:
14460: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
14461: 4 1979 vp.
14462:
14463:
14464:
14465:
14466: Tili Riksdagens Herr .Talman .
14467:
14468: .:1 det syfte 37 § l mom·; riksdagsordningen cinalstyrelsen en arbetsgrupp som är samman-
14469: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- satt av experter inom inremedicinska sjukdo-
14470: velse av den 8 juni .1979 tili vederbörande med~ mar, ortopedi, reumasjukdomar och rehabili-
14471: lem av statsrådet översänt avskrift av följande teTing och som har t.Itarbetat en preliminär
14472: av ,riksdagsman Kauppi m.fl. undertecknade pian förc organisering oav ifrågavarande ~jukdo
14473: spörsmål nr. 80: mars behandling i vårt land.
14474: I den riksomfattande planen för ordnande
14475: Är Regeringen medveten om brister- av sjukvårdsanstalternas verksamhet. har stats-
14476: na i våt:dorganisationen i fråga. om sjuk~ rådet inkluderat ett utlåtande, enligt vilket
14477: dom~r i hållnings- 'och rörelseorganen, sjukhusvården avreumasjukdomar planeras ord-
14478: ·särskil~ degenerativa. reuma~jt.Ikdomar, nad som funktion inom inremedicinsk vå·rd och
14479: och · om de olägenhetier det aktuella sys- för effektiveting av behandlmgen inrättas se-
14480: temet ·vållai de sjuka och · hela sam- nast år 1984 vid centralsjukhusen · special-
14481: hället, och . .· ·
14482: tjänster inom reumatologi.
14483: ämnar Regeringen vidta åtgärder i Vid utvecklandet av · läkarutbildningen hrur
14484: avsikt a.tt öka antalet reumaläkare och sjukdomarna i hållnings- och rörelseorganen
14485: utveckla e!l särskild vårdorganisation beaktats så, att ett begränsat reumatologiskt
14486: för degenerativa reumasjukdomar? specialområde inrättats inom inremedicinska
14487: sjukdomars specialområde och ett begränsat
14488: Såsom ·svar på detta spörsmål får jag vörd~ ortopediskt specialområde inom kirurgins spe-
14489: samt anföra följande: · ·· cialområde. ·
14490: Organiseringeri av vårt lands hälso- och sjuk- Sjukdomrurma i hållnings- och rörelseorganen
14491: vård befinner sig nu på ett st'adium, där sjuk- har likaså be.aktats vid utarbetandet av SITRAs
14492: husnätet i_ huvuddrag är färdigt och folkhälso" vårdprogramtester sålunda att vårdprogram ut-
14493: arbetets hälsovårdscentralsystem byggs ut inten. arbetats såväl för reumasjukdomar som för
14494: stivt. Följande uppgift i utvecklandet av hälso- smärttillstånd i höfter-korsrygg.
14495: och sjukvården blir att effektivt organisera Med ovannämnda åtgärder i fråga om organi-
14496: behandlingen av olika sjukdomsgrupper i ett sering. och utbild:ning kommer behandlingen av
14497: graderat ·hälsoservicesystem. degenerativa ·reumasjukdomar i vårt land att
14498: Sjukdoma;rna i hållnings" och rörelseoTganen under de närmaste åren bli väsentligt effekti-
14499: bildar en av de största sjukdomsgrupperna som vare. Någon särskild organisation för behand-
14500: medför arbetsoförmåga. Den har därför blivit ling av dessa sjukdomar är det inte nödvändigt
14501: va1d till en sådan sjukdomsgrupp, mom viiken att utveckla, utan man måste utgå från prin-
14502: förebyggande verksamhet, forsknmg, vård och cipen att vårdsystemen förverkligas i service-
14503: medidnsk rehabilitering i vårt land skall orga- ställena inom det existerande graderade hälso-
14504: niseras som en funktionell helhet. För detta vårdssystemet.
14505: ändamål arbetar sedan över ett år i:nom medi-
14506: Helsingfors den 16 juli 1979.
14507:
14508: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
14509: 1979 vp.
14510:
14511: Kirjallinen kysymys n:o 81.
14512:
14513:
14514:
14515:
14516: P. Puhakka ym.: Eläkeläisten omien asuntojen peruskorjaus-
14517: töiden avustussäännösten · muuttamisesta.
14518:
14519:
14520: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14521:
14522: Eläkeläisillä on mahdollisuus saada avustusta Säännöksiä tulisi mielestämme muuttaa niin,
14523: omien asuntojen peruskorjauksiin. Nykyiset että vähävaraiset eläkeläiset saisivat avustusta
14524: avustuksen myöntämisperusteet ovat liian me- myös asuntojensa korjausten materiaalikustan-
14525: kaaniset ja siksi ne eivät tee oikeutta kaikille nuksiin. Niinikään ohjeita tulisi muuttaa siten,
14526: elakkeensaajille. Avustuksen suuruus on 200 että työvoimasta aiheutuviin ylimääräisiin kus-
14527: markkaa päivää kohden. Se riittää vain työ- tannuksiin, kuten työntekijäin matkakustannuk-
14528: palkkoihin ja sosiaaliturvamaksukustannuksiin. siin, annettaisiin lisäavustusta, etteivät syrjäis-
14529: Tästä johtuen avustusta voivat käyttää hyv,äk- ten seutujen eläkeläiset joutuisi syrjittyyn ase-
14530: seen vain ne eläkeläiset, joilla on omia varoja maan asuntojen peruskorjausavustuksia myön-
14531: rakennustarvikkeiden hankintaan. Vähävaraiset nettäessä.
14532: eläkeläiset, joilla ei ole omia varoja materiaali- Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
14533: hankintoihin, eivät siis voi käyttää hyväkseen jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14534: avustusvaroja. Näin säännökset syrjivät kaik- tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14535: kein vä:hävaraisimpia eläkeläisiä. vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14536: Myös syrjäisillä seuduilla olevat eläkeläiset
14537: ovat epäoi!keutetussa asemassa. He nimittäin Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14538: ovat joutuneet tarvikehankintojen lisäksi suorit- ryhtyä eläkeläisten omien asuntojen pe-
14539: tamaan työvoimasta johtuvat muut kustannuk- ruskorjaustöiden avustussäännösten niin
14540: set. Tällaisia ovat mm. matkakustannukset. muuttamiseksi, että vähävaraiset ja syr-
14541: Eräissä tapauksissa ne ovat saattaneet nousta jäisillä seuduilla asuvat eläkeläiset pää-
14542: 30 markkaan päivää kohden. Näin syrjäisillä sevät oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoi-
14543: seuduilla olevat eläkeläiset ovat joutuneet avus- seen asemaan asuntojen peruskorjaus-
14544: tU:ksien saannissa eriarvoiseen asemaan. He ovat avustuksia myönnettäessä?
14545: joutuneet maksamaan sellaisia kustannuksia,
14546: joita ei ole ollut asutuskeskusten eläkeläisillä.
14547: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
14548:
14549: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä
14550: Sten Söderström Pentti Liedes Seppo Toiviainen
14551: Ensio Laine Aarne Koskinen Mikko Kuoppa
14552: Irma Rosnell M.-L. Salminen
14553:
14554:
14555:
14556:
14557: 0879008035
14558: 2 1979 vp.
14559:
14560:
14561:
14562:
14563: Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
14564:
14565: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kin on myönnetty menoarvion momentilta
14566: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 34.50.61 (Valtionapu työttömyyden lieventä-
14567: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- miseen), on niiden maksatus sidottu korjaus-
14568: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- töiden työllisyysvaikutukseen. Tämä johtuu sii-
14569: omaiselle jäsenelle .jäljennöksen kansanedustaja tä, että momenttiperustelujen mukaan määrä-
14570: Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta rahaa voidaan käyttää vain työttömien tai työt-
14571: kysymyksestä n:o 81: tömyysuhan alaisten henkilöiden työhönsijoit-
14572: tamisen rahoittamiseen.
14573: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Työvoimaministeriö on, kuten asuntohallitus-
14574: ryhtyä eläkeläisten omien asuntojen pe- kin aikanaan, myöntänyt avus:tuksia vain niille
14575: ruskorjaustöiden avustussäännösten niin eläkeläisille, jotka ovat oikeutettuja kansan-
14576: muuttamiseksi, että vähävaraiset ja syr- eläkkeen tukiosaan tai muusta erityisestä syystä
14577: jäisillä seuduilla asuvat eläkeläiset pää- ovat taloudellisesti vastaavassa asemassa. ;Ku-
14578: sevät oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoi- ten tunnettua tukiosan myöntäminen on tarve-
14579: seen asemaan asuntojen peruskorjaus- harkintaan perustuva. Tämän perusteella avus-
14580: avustuksia myönnettäessä? tusta saaneet ja saavat henkilöt ovat keske-
14581: nään taloudellisesti samankaltaisessa asemassa.
14582: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Työvoimaviranomaiset myöntävät avustuksen
14583: taen seuraavaa: kunnalle, jonka asiana on päättää siitä, mitä
14584: Työvoimaministeriö on jo useamman vuoden asuntoja määrärahalla korjataan. Korjauskoh-
14585: ajan myöntänyt kunnille valtionavustusta käy- teista päätettäessä kunnat ovat käyttäneet myös
14586: tettävätksi kehitysalueiden eläkeläisten omien taloudellista tarveharkintaa, mutta muitakin
14587: asuntojen peruskorjaustöiden kustannuksiin. valintakriteereitä on ilmeisesti käytetty. Työ-
14588: Näiden avustusten käytöstä saadut kokemukset voimamini,steriön saamien tietojen mukaan on
14589: ovat osoittaneet, että tämä asuntojen korjaus- ainakin joissain kunnissa käytetty lisäksi kun-
14590: toiminta on ollut tarkoituksenmukaista sekä nan määrärahoja kaikkein vaikeimmassa ase-
14591: työllisyyden hoidon että vanhusten asunto-olo- massa olevien eläkeläisten asuntojen korjaus-
14592: jen parantamisen kannalta. töiden rahoittamiseen.
14593: Työvoimaministeriö on noudattanut avustuk- Tulo- ja menoarvion asianomaisen momentin
14594: sia myöntäessään soveltuvin osin samoja peri- perustelut ja toisaalta työvoimaviranomaisten
14595: aatteita, joita asuntohallitus noudatti myön- käytännön mahdollisuudet eivät mahdollista
14596: täessään aikaisemmin vastaavia a~vustuksia. työvoimaviranomaisten taholta asuntokohtaisen
14597: Koska nyt puheena olevat avustukset kuiten- tarveharkinnan toteuttamista.
14598: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
14599:
14600: Työvoimaministeri Arvo Aalto
14601: N:o 81 3
14602:
14603:
14604:
14605:
14606: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14607:
14608: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord- moment 34.50.61 (Statsunderstöd för lindran-
14609: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder de av arbetslösheten) , har deras utbetaJning
14610: skrivelse av den 8 juni 1979 till vederbörande förknippats med reparationsarbetenas syssel-
14611: medlem av statsrådet för besvarande översänt sättningsverkningar. Detta beror på, att an-
14612: avskrift av följande, av riksdagsman Pauli Pu- slaget kan enligt momentets motivering endast
14613: hakka m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 81: användas för finansiering av arbetslösa eller
14614: arbetslöshetshotade personers placering i ar-
14615: Vilka åtgärder ämnar Regeringen bete.
14616: vidta för att ändra bestämmelserna be- Arbetskraftsministeriet, såsom bostadsstyrel-
14617: träffande understöd tili reparation av sen på sin tid, har beviljat dessa understöd
14618: pensionärers egna bostäder så, att mind- endast åt personer som är berättigade tili folk-
14619: re bemedlade och på avsides belägna pensionens understödsdel eller vilka av annat
14620: orter bosatta pensionärer skulle komma särskilt skäl är i motsvarande ekonomisk ställ-
14621: i en rättvis och likvärdig ställning, då ning. Som känt beviljas understödsdel efter
14622: understöd beviljas till grundreparation behovsprövning. På grund härav är de personer
14623: av bostäder? som erhåller eller erhållit understöd i en sins-
14624: emellan likartad ekonomisk ställning.
14625: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- Arbetskraftsmyndigheterna beviljar under-
14626: samt följande: stödet åt kommunen, på viiken det ankommer
14627: Arbetskraftsminristeriet har redan i flera års att besluta, vilka bostäder som skall repareras
14628: tid beviljat kommuner statsunders.töd för att med anslaget. Då kommuner fattat beslut om
14629: täcka kostnaderna för grundreparationsarbeten reparationsobjekt, har de bl. a. använt sig av
14630: av pensionärers egna bostäder i utvecklingsom- ekonomisk behovsprövning, men också andra
14631: råden. Erfarenheterna av användningen av des- valkriterier har tydligen tillämpats. Enligt av
14632: sa understöd har visat, att denna reparations- arbetskraftsministeriet erhållna uppgifter har
14633: verksamhet av bostäder varit ändamålsenlig åtminstone i en del kommuner dessutom kom-
14634: både med tanke på sysselsättningens skötsel munens anslag använts för finansiering av re-
14635: och förbäuringen av åldringarnas boendeför- parationsarbeten av de allra värst utsatta pen-
14636: hållanden. sionärernas bostäder.
14637: Vid beviljande av understöd har arbets- Varken motiveringen tili ifrågavarande mo-
14638: kraftsministeriet till tillämpliga delar följt sam- ment i statsförslaget eller arbetskraftsmyndig-
14639: ma principer som bostadsstyrelsen, som tidi- heternas praktiska möjligheter gör det möjligt
14640: gare beviljade motsvarande understöd. Då de för arbetskraftsmyndigheterna att för varje
14641: nu omtalade understöden likväl beviljats under bostads del förverkliga behovsprövningen.
14642: Helsingfors den 4 oktober 1979.
14643:
14644: Arbetskraftsminister Arvo Aalto
14645: 1979 vp.
14646:
14647: Kitjallinen ·kysymys ·n:o '82~
14648:
14649:
14650:
14651:
14652: Breilin ym.: Rymättylän kunnassa sijaitsevan Lookilan tilan ra-
14653: . kennusten purkamisesta.
14654:
14655:
14656: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14657:
14658: Saaristomeren suurimmassa saaressa Rymät- hetkellä Suomen Merivakuutus Oy, joka lah-
14659: tylässä kalastuksella on ollut. hyvin huomattava joitti Lookilan rakennukset · ··museovirastolle
14660: merkitys jo ikimuistoisista ajoista. Nuottakalas- poissiirrettäväksi 31. 8. 1979 mennessä. Lahjoi-
14661: tuskin juontaa juurensa ainakin 1500-luvulle. tuksen motiiv·eja voidaan vain arvailla. Jotakin
14662: Myöhemmin Ruotsin kuninkaan asetuksella tal- siitä kertonee se, että Varsinais-Suomen seutu-
14663: vinuottakalastus sai sille kuuluvat sääntönsä. kaavaliiton liittohallituksen 22. 2. 1977 hyväk-
14664: Rymättylän silakka tunnettiin jo tuolloin laa- symässä vaihekaavaehdotuksessa Lookilan umpi-
14665: jalti maan rajojen ulkopuolellakin. Virolaiset kartanon alue on merkitty suojelukohteeksi
14666: ja Iiiviläiset kaljaasit ja jaalat kävivät säännöl- (SU:4). Varsinais-Suomen Maakuntaliitto, Var-
14667: lisesti ostamassa kevätsilakkaa. Tuotannon sinais-Suomen seutukaavaliitto ja Rymättylän
14668: markkinointiin liittyi läheisesti myös pitäjän kunta vastustavat Lookilan rakennusten pois-
14669: oman merenkulun kehitys. Kun tuoretta kalaa siirtämistä ja pitävät ehdottoman perusteltuna,
14670: alettiin kuljettaa Tukholmaan, tulivat muotiin että Lookilan talo suojeltaisiin ja säilytettäisiin
14671: isosumput. Niiden ohessa meriliikenteestä huo- Rymättylässä alkuperäisellä paikallaan, jossa
14672: lehtivat myös ns. ruottin luupit. Saukkolaivasto sen kulttuurihistoriallista arvoa tukee aito saa-
14673: on siis vain jatkanut vanhoja perinteitä ja laa- ristolaismiljöö. Edellä mainitut yhteisöt katso-
14674: jentanut sektoria. vat, että rakennusten paikallaan säilyttäminen
14675: Varsinaisena kalastuspitäjänä Rymättylän on voita1siin parhaiten toteuttaa muodostamaila
14676: tehnyt tunnetuksi talvinuotta. Viime vuosina kalastajamus·eosäätiö tehtävänään rakennusten
14677: on silakan talvinuottakalastusta harjoittanut vaalimisen ohella arvokkaan kotiseutu-, kalastus-
14678: 4-6 talvinuottaa. Kesänuotta, isorysä ja jata- ja nuottaperinteen vaaliminen. Ne ilmoittavat
14679: pyynti eli ajoverkko ovat myös vielä käytössä myös säätiön alueellisina jäseninä pystyvänsä
14680: olevia pyyntivälineitä ja trooleja on käytössä takaamaan sen, että mm. museoviraston ehdot
14681: 5-6 kappaletta. Sota-aikana oli rymättyläläis- rakennusten säilyttämisessä nykyisellä paikal-
14682: ten harjoittamalla silakan talvikalastuksella huo- laan voidaan asianmukaisesti täyttää.
14683: mattava kansantaloudellinen merkitys. Silloin Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on käynyt
14684: eräinä parhaina talvina kalansaa:liit ylittivät vii- neuvotteluja Suomen Merivakuutus Osakeyhtiön
14685: den miljoonan kilon rajan. Mitä sitten valta- kanssa riittävän suuren maa-alueen hankki-
14686: medkalastukseen tulee, niin vuosikymmenen miseksi perustettavalle säätiölle Lookilan raken-
14687: alussa kattoi saukkolaivojen pyydystämä ja suu- nusten suojelemiseksi ja kalastusmuseon perus-
14688: relta osin Rymättylässä jalostettu ·siili lähes tamiseksi. Asiasta on tehty yksilöity tarjous
14689: 80 prosenttia koko maan silloisesta kulutuk- Suomen Merivakuutus Oy:lle. Saamiemme tie-
14690: sesta. Rymättylän asemaa kalastuspitäjänä sym- tojen mukaan myös museovirasto on tehnyt
14691: bolisoi sinne pystytetty nuottapatsas. tiettäväksi, että se pitää rakennusten säilyttä-
14692: Rymättylässä on myös kerättynä huomattava mistä nykyisellä paikallaan suojelun kannalta
14693: määrä vanhaa kalastusesineistöä odottamassa so- parhaana ratkaisuna. Näin ollen hallituksen
14694: pivaa sijoituspaikkaa. Tällainen paikka on nyt tulisi kiireellisesti toimia siten, että rakennus-
14695: löytynyt omasta kunnasta, asumiskäytöstä va- ten purkamiseen ei ryhdytä, vaan Suomen Me-
14696: pautunut Lookilan umpikartanoalue vuosisatai- rivakuutus Oy:n kanssa päästään sopimukseen
14697: sine tammikujineen sisältäen mm. kulttuurihis- Lookilan rakennusten säilyttämiseksi nykyisellä
14698: toriallisesti erittäin arvokkaan kellaritupatalon. paikallaan.
14699: Lookilan tilan noin 15 hehtaaria omistaa tällä
14700: 0879007480
14701: 2 1979 vp.
14702:
14703: Rymättylä ansaitsee kalastusmuseonsa ja mu- kulttuurihistoriallisesti arvokkaat· raken-
14704: seo arvoisensa paikan. nukset on tarkoitus purkaa vastoin Var-
14705: Kaikkeen edellä olevaan viitaten esitämme sinais-Suomen Maakuntaliiton, Varsinais-
14706: kunnioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 Suomen seutukaavaliiton ja Rymättylän
14707: momentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen kunnan kantaa, ja jos on,
14708: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai-
14709: nittujen rakennusten säilyttämiseksi ny-
14710: Onko Hallitus tietoinen siitä, että kyisellä paikallaan perustettavan kalas-
14711: Rymättylän kunnassa kalastusmuseon tusmuseosäätiön hallinnassa?
14712: sijaintipaikaksi aiotut Lookilan tilan
14713: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
14714:
14715: Reino Breilin Lauri Palmunen Ensio Laine
14716: Jacob Söderman Tapio Holvitie Paula Eenilä
14717: Ilkka Kanerva Mikko Rönnholm Heli Astala
14718: Anna-Liisa Jokinen Arto Lampinen
14719: N:o82
14720:
14721:
14722:
14723:
14724: Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
14725:
14726: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Useat .eri paikalliset tahot ovat ilmoittaneet
14727: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vastustavansa rakennusten siirtämistä ja katso-.·
14728: olette kirjeellänne 8 päivänä kesäkuuta 1979 neet, että tämä kulttuurihistoriallisesti merkit-
14729: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen tävä kokonaisuus tulee säilyttää nykyisellä pai-
14730: vastattavaksi kansanedustaja Breilinin ym. te- kallaan, jossa saaristolaismiljöö parhaiten tukee
14731: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 82: rakennusryhmän kulttuurihistoriallista arvoa.
14732: Tämän vuoksi paikalliset intressitahot ovat ryh-
14733: Onko Hallitus tietoinen siitä, että tyneet toimenpiteisiin erityisen säätiön perus-
14734: RymättyJän kunnassa kalastusmuseon tamiseksi, jonka. tarkoituksena olisi muun muas-
14735: sijaintipaikaksi aiotut Lookilan tilan sa mainittujen rakennusten säilyttäminen ja
14736: kulttuurihistoriallisesti arvokkaat raken- hoitaminen. Samoin on neuvoteltu Suomen
14737: nukset on tarkoitus purkaa vastoin Var- Merivakuutus Osakeyhtiön kanssa tarpeellisen
14738: sinais-Suomen Maakuntaliiton, Varsinais- maa-alueen hankkimiseksi.
14739: Suomen seutukaavaliiton ja Rymättylän Museovirasto puolestaan rakennusten omis-
14740: kunnan kantaa, ja jos on, tajana on ilmoittanut pitävänsä rakennusten
14741: mitä Hallitus aikoo tehdä edellä mai- ensisijaisena ja parhaana suojelumuotona juuri
14742: nittujen rakennusten säilyttämiseksi ny- niiden säHyttämistä alkuperäisellä paikallaan.
14743: kyisellä paikallaan perustettavan kalas- Virastolla ei kuitenkaan" .ole tähän mahdolli-
14744: tusmuseosäätiön hallinnassa? suuksia ei:kä tekemänsä sopimuksen . mukaan
14745: oikeuttakaan. Niinpä museovirasto onkin ke-
14746: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: väällä 1978 ilmoittanut Varsinais-Suomen Maa-
14747: kuntaliitolle olevansa valmis luopumaan Loo-
14748: Suomen Merivakuutus Osakeyhtiö on lah- kilan rakennusten omistuksesta mikäli se saa
14749: joittanut Rymätty'län kunnassa sijaitsevan omis- takeet siitä, että rakennusryhmä voidaan säi-
14750: tamansa Lookilan tilan rakennukset museoviras- lyttää nykyisellä paikalla kulttuurihistoriallista
14751: tolle. Lahjakirjassa museovirasto velvoitettiin arvoaan vastaavalla tavalla.
14752: siirtämään rakennukset mainitun yhtiön omis- Koska muun muassa rakennusten säilyttämis-
14753: tamalta maalta elokuun 31 päivään 1979 men- tä varten aiotun säätiön perustamishankkeet ja
14754: nessä. Lookilan talo käsittää asuinrakennuksen suoJelusta johtuvien taloudellisten kysymysten
14755: ja ulkora:kennusrivin, jossa on muun muassa selvittäminen on vielä kesken, on museovirasto
14756: kellari ja sen yläpuolella kellaritupa. Valtakun- pyytänyt Suomen Merivakuutus Osakeyhtiöitä,
14757: nallisena keskusmuseona toimivasta .Seurasaaren että lahjatkirjassa mainittua siirtoaikaa siirret-
14758: u1komuseosta puuttuu tällainen maamme raken- täisiin vuodella. Tähän 'pyyntöön mainittu yh-
14759: nushistorian kannalta tärkeä kellaritupa. Loo- tiö onkin suostunut,
14760: kilan talo täydentäisi näin ollen merkittävällä Hallituksen käsityksen mukaan Lookilan · ra~
14761: tavalla ulkomuseon tieteellisesti tärkeiden koh- kennusten säilyttäminen a1kuperäisellä paikal~
14762: teiden sarjaa. Helsingin kaupunginhallitus on !aan on rakennussuojelun periaatteiden mukai.
14763: puolestaan hyväksynyt rakennusryhmän pystyt- sesti paras suojeluva\htoehto. Valtiolla ei kui-
14764: tämisen Seurasaaren ulkomuseoon. Koska aika- tenkaan ole tähän mahdollisuuksia, mutta val·
14765: naan todettiin, ettei ollut mahdollisuuksia ra- tion taholta. ei ole syytä myöskään ryhtyä ra-
14766: kennusten säilyttämiseen nykyisellä paikallaan, kennusten siirtämiseen, mikäli pafkalliset viran.
14767: piti museovirasto käytettävissä olevista vaihto· omaiset ja yhteisöt voivat turvata rakennusten
14768: ehdoista parhaana rakennusten ~äilyttämistä säilymisen ·kulttuurihistoriallista arvoaan vastaa-.
14769: Seurasaaren ulkomuseossa. valla t-avalla alkuperäisel1ä paikallaan. ··
14770: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1979.
14771:
14772: Ministeri Kalevi Kivistö
14773: 1979 vp.
14774:
14775:
14776:
14777:
14778: T i 11 R i k s d a g e_.n s H e r r T a 1 m a n,
14779:
14780: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man har på ett flertal lokala håll meddelat
14781: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse att man motsätter sig en flyttning av byggna-
14782: av den 8 juni 1979 till vederbörahde medlem derna och man har ansett, att denna kultur-
14783: av statsrådet · översänt avskrift av följände av historiskt betydelsefulla helhet bör bevaras på
14784: riksdagsman ·Breilin m. fl. ställda spörsmål nr sin nuvarande pläts; där skätgårdsmiljön bäst
14785: 82: ger stöd åt byggnadsgruppens kulturhistoriska
14786: Är Regeringen medveten om att man värde. Fördenskull har intresserade parter på
14787: mot den ståndpunkt som omfattas av lokalt håll börjat vidta åtgärder för att grunda
14788: Egentliga Finlands Landskapsförbund, en särskild stiftelse, val'S syfte bl. a. skulle vara
14789: Egentliga Finlands regionplansförbund att bevara och sköta de ifrågavarimde byggna-
14790: och Rimito kommun har för avsikt att derna. Man har likaså förhandlat med Finska
14791: riva de kulturhistori:skt värdefulla bygg- Sjöförsäkrings ~ktiebolaget om anskaffningen
14792: naderna på Lookila lägenhet i Rimito av ett erforder'ligt jordområde.
14793: kommun, där man avsett att placera Museiverket har å sin ·sida såsom ägare tili
14794: ett fiskerimuseum och, om så är, byggnaderna meddelat att det anser det främsta
14795: vad ämnar Regeringen göra för att och bästa sättet att skydda byggnaderna vara
14796: bevara de ovannämnda byggnaderna på just att bevara dem på deras ursprungliga
14797: sin nuvarande plats och för att de skall plats. Verket har dock inte möjligheter, och
14798: kunna övertas av den fiskerimuseistif- enligt det ingångna avtalet inte heller rätt där-
14799: telse som kömmer att grundas? till. .Museiverket meddelade sålunda på våren
14800: 1978 Egentliga Finlands Landskapsförbund att
14801: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- det ät färdigt att avstå äganderätten tiil Loo-
14802: samt anföra följande: kila byggnader, om det får garantier för att
14803: Finska Sjöförsäkrings Aktiebolaget har tili byggnadsgruppen kan bevaras på sin nuvarande
14804: .museiverket donerat ·byggriaderna på Lookila plats på ett sätt soin motsvara.r dess kultur~
14805: lägenhet, som bolaget äger i Rimito kommun. historiska värde.
14806: I donationsbrevet förpliktades museivel'ket att Eftersom bl. a: projekten rötande grundandet
14807: före den 31 augusti flytta bort byggriaderna av en stiftelse för bevarande av byggnaderna ·
14808: från den maDk som ägs av ifrågavarande' bolag. och utredningen av de ekononiiska frågorna i
14809: Lookila gård omfattar en bostadsbyggnad och anslutning ti:ll bevarandet ännu inte är slut-
14810: en uthus1änga, i vilken bl. a. finns en källare förda, har niuseiverket hos Finska Sjöförsäk-
14811: och ovanför den en källarstuga. I Fölisöns rings Aktiebolaget anhållit om, att den i do-
14812: friluftsmuseum, vi1ket verkar som dksomfat- nationsbrevet nämnda tiden för förflyttningen
14813: tande centralmuseum, finns inte någon dylik, skulle förlän:gas med ett år. Ifrågavarande bolag
14814: med tanke på vårt lands byggnadshistoria vik- har också gått med på denna anhållan.
14815: tig källarstuga. Lodkila gård skulle sålunda Enligt regeringens uppfattning är i .enlighet
14816: på ett betydelsefullt sätt komplettera den ve- med principerna för skydd av byggnader, det
14817: tenskapligt sett viktiga serien byggnader i fri- bästa alternativet när det gäller att skydda
14818: luftsmuseet. Helsingfors stadsstyrelse har för byggnaderna på Lookila, att bevara dem på
14819: sin del godkänt att byggnadsgruppen placeras deras ursprungliga pla.ts. Staten har emellertid
14820: i · Fölisöns friluftsmuseum. Eftersom 'det på sin inte m(ijligheter · härtill; men staten har iiite
14821: tid konstaterades, att det inte farins möjligheter heller orsak ~tt vidta åtgärder för att flyttll
14822: att bevara byggnaderna på sjn nuv.araride plats, byggnaderria, ·0m·' de lokåla myndigheterna o<±h
14823: ansåg museivel'ket att. det bästa ·av de tillbu<;l,s'- samfiinden ·Qcan garantera att byggrlader'ria he-·
14824: stående alternativen var att uppbevara bygg- varas på sin ursprungligä plats på ett sätt som
14825: naderna i Fölisöns friluftsmuseum. motsvarar. der~s ~ulturhistoriska värde.
14826: Helsi11gfors den 17 september 1979.
14827:
14828: Minister Kalevi Kivistö
14829: 1979 vp.
14830:
14831: Kirjallinen kysymys n:o 83.
14832:
14833:
14834:
14835:
14836: Niskanen: Apteekkipalvelujen turvaamisesta maaseutukunnissa.
14837:
14838:
14839: E duskunnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
14840:
14841: On välttämätöntä, että apteekkipalvelut jä,r- Tällainen vaikeuttaa apteekkipalvelujen saa-
14842: jesltetään siten, että ne ovat jokaisen kansalai- mista syrjäisiin kuntiin. Se aset:taa kunnat ja
14843: sen saatavilla tasaveroisesti asuinpaikasta riip- eri kuntien veronmaksajat eriarvoiseen asemaan.
14844: pumatta. Lääkejakelu Suomessa kaipaa uudis,tusta. Kun-
14845: Tällä hetkeHä asia on etenkin monen syrjäi- nille ja kuntien veronmaksajille ei saa muo-
14846: sen kunnan kohdalla ongelmallinen. Apteekki- dostua kohtuutonta ja eriarvoista taloudellista
14847: toiminta meillä perustuu yksityisyritteliäisyy- rasitusta apteekkipalvelujen saamisesta. Suunta,
14848: teen, mutta apteekkipalvelusten saamiseSita paik- johon tässä asiassa syrjäisten maaseutukuntien
14849: kakunnalle joutuvat syrjäiset maaseutukunnat kohdalla ollaan menossa, puolustaa ajatusta lää-
14850: suorittamaan kohtuuttomia taloudellisia uhrauk- kejakelun toteuttamisesta kansanterveyslain
14851: sia. Lääkintöhallituksen paikkakunnalle nimeä- puitteissa yhteiskunnan toimesta.
14852: mä apteekkari esititää nykyisin entistä useam- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14853: min vaatimuksen, että kunnan on ostettava tai tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
14854: rakennettava apteekille huoneisto. Tämä esite- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14855: tään ehtona paikkakunnalle sijoittumiselle. seuraavan kysymyksen:
14856: Köyhien pienten kuntien kohdalla on usein
14857: kysymys ota tai jätä -tilanteesta. Esim. tänä ke- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14858: väänä lääkintöhallituksen Kestiiän kuntaan va- ryhtyä apteekkipalvelujen turvaamiseksi
14859: litsema apteekkari vaati, että kunnan on ostet- maaseutukunnissa siten, että se ei ai-
14860: tava apteekkia ja apteekkarin asuntoa varten heuta kunnille ja kuntalaisille kohtuut-
14861: kiinteistö, tai apteekkari ei 1tule Kestilään, vaan tomia taloudellisia rasituksia?
14862: menee kuntaan, jossa tämä etu on turvattu.
14863: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1979.
14864:
14865: Helvi Niskanen
14866:
14867:
14868:
14869:
14870: 087900714W
14871: 2 1979 vp.
14872:
14873:
14874:
14875:
14876: E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
14877:
14878: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Näin oli meneteLty myös esillä olevassa kir-
14879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, jallisessa kysymyksessä esitetyssä tapauksessa.
14880: olette 8 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- Lääkintöhallituksen Kestiiän kunnan taholta
14881: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- saaman tiedon mukaan oli kunta kunnanhalli-
14882: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tuksen ja kunnanvaltuuston yksimieliseen pää-
14883: Niskasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- tökseen perustuen päättänyt ostaa entisen ap-
14884: sestä n:o 83: teekkarin kiinteistön kunnalle ja vuokrata sen
14885: edelleen uudelle apteekkarille. Mitään tätä kos-
14886: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kevaa vaatimusta ei apteekkari ollut kunnalle
14887: ryhtyä apteekkipalvelujen turvaamiseksi esittänyt. Kunnanjohtajan käsityksen mukaan ei
14888: maaseutukunnissa siten, että se ei ai- menettelystä ollut kunnalle koitunut mainitta-
14889: heuta kunnille ja kuntalaisille kohtuut- vaa taloudellista rasitetta.
14890: tomia taloudellisia rasituksia? Maassamme oli vuoden 1978 lopussa toimin-
14891: nassa 561 apteekkia. Apteekkien alaisia lääke-
14892: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- varastoja rajoitetun apteekkiliikkeen harjoitta-
14893: vasti seuraavaa: mista varten oli 120, joista 16 toimi Helsingin
14894: Apteekkioikeuden saaminen sisäLtää apteek- yliopiston omistuksessa. Apteekkien ja lääkeva-
14895: karille velvoitteen apteekkiliikkeen harjoittami- rastojen yhteismäärä oli siis 681 eli yks,i ap-
14896: seen tietyn apteekin sijaintialueeHa. Kunnalla, teekkipalveluja antava toimipiste noin 7 000
14897: jonka alueella apteekki sijaitsee, ei ole mitään asukasta kohti. Maamme apteekkiverkosto on
14898: erityisiä velvoitteita apteekkia tai apteekkaria pohjoismaiden tihein. Esimerkiksi Ruotsissa on
14899: kohtaan. Näin ollen ei kunnalla myöskään ole apteekki noin 12 000 asukasta kohti, Norjassa
14900: mitään velvoitetta ostaa tai rakentaa apteek- apteekki no1n 14 000 asukasta kohti ja Tans-
14901: karille huoneistoa apteekkiliikettä tai asuntoa kassa on apteekki noin 15 000 asukasta kohti.
14902: varten. Mikäli tällainen vaatimus esitetään, on Lisäksi meillä on toiminnassa noin 400 käsi-
14903: se lakiin perustumaton. kauppalääkevarastaa eli ns. lääkekaappia paikka-
14904: Eri asia on, että kunnat ovat oma-aloitteisesti kunnilla, joissa ei ole apteekkia eikä lääkeva-
14905: tukeneet apteekkareita huoneiston hankinnassa. rastoa.
14906: Niinpä ne ovat esimerkiksi kiinteistöjä raken- Edellä 'esitetyn perusteella voitaneen katsoa,
14907: taessaan yhä enenevässä määrin ryhtyneet sijoit- että apteekkilaitoksesta annetun lain 1 §:n
14908: tamaan niihin tiloja apteekkiliikettä varten, kos- sisältämä määräys, jonka mukaan apteekkeja
14909: ka ne ovat katsoneet, että apiteekkioikeuden tulee olla maassa niin taajassa, etJtä yleisö, mi-
14910: haltijan vaihtuessa on kunnan edun mukaista, käli mahdollista, eri paikkakunni:lla vaikeudetta
14911: että apteekilla on pysyvä huoneisto kunnassa. voi saada lääkkeitä, on riittävästi toteutunut.
14912: Joissakin tapauksissa on kunta myös vuokran-
14913: nut omistamansa kiinteistön apteekk1tiloiksi.
14914: Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1979.
14915:
14916: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
14917: N:o 83 3
14918:
14919:
14920:
14921:
14922: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
14923:
14924: I det syfi!Je 37 § 1 mom. riksdagsordningen På detta sätt hade man också förfarit i det
14925: anger har Ni, Henr Talman, med Eder skrivelse fall, som anförs i föreliggande spörsmål. Enligt
14926: av den 8 juni 1979 till vederbötl'ande medlem den uppgift, som medicinalstyrelsen erhållit av
14927: av statsrådet översänt avskrift av följande av Kestilä kommun, hade kommunen på basen av
14928: riksdagsman Niskanen undertecknade spörsmål enhälligt beslut av kommunstyrelsen och kom-
14929: nr 83: munfullmäktige beslutat att till kommunen
14930: inköpa den förutvarande apotekarens fastighet
14931: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- och hyra ut den vidare till den nya apotekaren.
14932: ta för att tJrygga tillgången på apoteks- Något krav i detta avseende hade apotekaren
14933: service i landsortskommuner så, att den inte framfört tili kommunen. Enligt kommun-
14934: inte medför oskäliga ekonomiska belast- direktörens åsikt hade förfarandet inte åsamkat
14935: ningar för kommunerna och invånarna kommunen någon nämnvärd ekonomisk belast-
14936: där? ning.
14937: Vid slutet av år 1978 var 561 apotek i verk-
14938: Såsom svar på deota spörsmål får jag vörd- samhet i vårt land. Apoteken underställda läke-
14939: samt anföra följande: medelsförråd för utövande av begränsad apo•
14940: Erhållandet av apoteks'!ättighet innebäi- skyl- tekSitörelse fanns till ett antal av 120, av vilka
14941: dighet för apotekare att idka apoteksrörelse 16 verkade i Helsingfors universitets ägo. To-
14942: inom evt visst apoteks förläggningsområde. talantalet apotek och läkemedelsförråd var så-
14943: Kommun, inom vars område apoteket är be- ledes 681, m.a.o. ·en servicepunkt som tillhan-
14944: läget, har inga särskilda skyldigheter beträffan- dahåller aporeksservice per ungefä·r 7 000 invå-
14945: de apol!lek eller apotekare. Sålunda har kom- nare. Vårt lands apoteksnät är det tätaste i de
14946: mun inte heller någon skyldighet att tili apo- nordiska länderna. I Sverige t.ex. finns det ett
14947: tekare köpa eller bygga loka! att användas för apotek per ungefär 12 000 invånare, i Norge
14948: apoteksrörelse eller som bostad. Om sådant ett apotek per ungefär 14 000 invånare och i
14949: krav framförs, är det ogrundat i lag. Danmark ett apotek per ungefär 15 000 invå-
14950: En annan sak är, att kommuner på eget ini- nare. Ytterligare har vi i verksamhet ungefär
14951: tiativ har bistått apotekare vid anskaffning av 400 handköpsläkemedelsförråd, s.k. medicin-
14952: loka!. Sålunda har kommuner t.ex. vid byggan- skåp, på orter där det varken finns apotek eller
14953: de av fastigheter i allt större omfattning börjat läkemedelsförråd.
14954: placera i dem utrymmen för apotehrörelse, På basen av vad ovan anförts torde man
14955: emedan de har ansett det ligga i kommunens kunna anse att bestämmelsen i 1 § lagen om
14956: intresse att apo1leket har en permanent loka! i apoteksväsendet, enligt viiken apotek skall fin-
14957: kommunen vid ombyte av innehavare av apo- nas i landet till ett sådant antal wtt allmänheten,
14958: tekSI!ättigheten. I en del fall har kommunen såvitt möjligt, på olika orter utan svårighet
14959: också hyrt ut fastighet i sin ägo till apoteks- kan erhålla läkemedel, i tillräcklig omfattning
14960: utrymmen. har förverkligats.
14961: Helsingfors den 8 augusti 1979.
14962:
14963: Social- och hälsovårdsminis.ter Sinikka Luja-Penttilä
14964: 1979 vp.
14965:
14966: Kirjallinen kysymys n:o 84.
14967:
14968:
14969:
14970:
14971: Juvela: Kovapanosammunnan aiheuttamista haitoista Pyhärannan
14972: Reilassa.
14973:
14974:
14975: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14976:
14977: Vuonna 1969 osti puolustusministeriö Pyhä- Olen jo aikaisemmin kahdessakin eduskunta-
14978: rannan kunnalta Reilan alueen puolustusvoi- kyselyssäni kiinnittänyt huomiota asiaan, mutta
14979: mien leiri- ja harjoitusalueeksi. Vuosina 1972 kun mitään muutosta parempaan ei ole tapah-
14980: ja 1973 aluetta laajennettiin yksityisiltä oste- tunut, olen pakotettu tekemään uuden kyselyn.
14981: tuilla maapalstoilla. Kauppojen yhteydessä siir- Näkisin erittäin toivottavana asiana, että puo-
14982: tyivät oikeudet yhteisiin vesialueisiin valtiolle. lustusministeriön taholta järjestettäisiin ylei-
14983: Reilan aluetta käytetään pääasiassa rannikko- nen informaatiotilaisuus, jossa alueella vakitui-
14984: tykistön mutta myös eräiden muiden puolus- sesti asuvalla väestöllä, kesäasukkailla sekä
14985: tusvoimien yksiköiden harjoitusammuntoihin. ammatti- ja virkistyskalastajilla olisi mahdolli-
14986: Tykistön ampumaleirejä järjestetään useita ker- suus esittää mielipiteensä tykistön kovapanos-
14987: toja vuodessa etupäässä alkukesästä, syksyllä ammuntojen aiheuttamista haitoista. Samanai-
14988: sekä tammi-helmikuun vaihteessa. kaisesti puolustusministeriön pitäisi harkita ty-
14989: Erityisesti kesäaikaan järjestettävät tykistön kistön harjoitusleiritoiminnan siirtämistä vähem-
14990: kovapanosammunnat aiheuttavat paitsi tuntu- män asutuille alueille, ja jos tällainen siirto
14991: via häiriöitä alueen asukkaille, myös epävar- osoittautuu käytännössä mahdottomaksi toteut-
14992: muutta vesillä liikkuville. Reilan alueen asuk- taa, sopisi alueen vesien käyttäjien kanssa ko-
14993: kaitten, kesälomanviettäjien sekä ammatti- ja vapanosammuntojen aikataulujen siirtämisestä
14994: virkistyskalastajien taholta on useaan otteeseen sellaiseen vuodenaikaan, jolloin ne aiheuttavat
14995: käännytty mm. kansanedustajien puoleen ja esi- vähemmän häiriöitä asukkaille ja lähimeren
14996: tetty vakava huolestuminen rauhattomuudesta, kalakannalle.
14997: jota kovapanosammunnat lähimeren alueella Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14998: aiheuttavat. Niinikään useilta tahoilta saatujen jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän-
14999: yhtäpitävien tietojen mukaan kovapanosam- kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15000: munnat ovat aiheuttaneet myös melkoisia va- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15001: hinkoja alueen arvokkaalle kalakannalle, vaik-
15002: ka puolustusvoimien taholta onkin pyritty toi- Onko puolustusministeriö tietoinen,
15003: sin väittämään. Erityisesti menetykset koske- että tykistön kovapanosammunnat Py-
15004: vat siikaa, jota on useita eri ,lajeja ja jonka härannan Reilassa aiheuttavat huomat-
15005: kutuajat vaihtelevat lajista riippuen. Mutta tavaa haittaa alueen paikalliselle väes-
15006: myös muut kalalajit ovat kärsineet vahinkoja tölle, kesäasukkaille sekä ammatti- ja
15007: kovapanosammuntojen seurauksena. Ammatti- virkistyskalastajille sekä vahingoittavat
15008: ja virkistyskalastajat ovat todenneet, että ennen vesistön kalakantaa, ja jos on,
15009: puolustusvoimien tuloa Pyhärannan Reilaan saa- mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
15010: tiin alueelta runsaasti siikaa. Nyt heidän ar- häiriöiden poistamiseksi?
15011: vionsa mukaan siika on kadonnut Mannerve-
15012: den alueelta lähes kokonaan.
15013: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1979.
15014:
15015: Aulis Juvela
15016:
15017:
15018: 0879007524
15019: 2 1979 vp.
15020:
15021:
15022:
15023:
15024: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
15025:
15026: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sina, jolloin aluevaraukset ovat keskimäärin alle
15027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neljä ( 4) päivää kuukaudessa.
15028: olette kirjeenne n:o 595 ohella 12 päivänä Ampuma- ja leirialueet aiheuttavat aina ym-
15029: kesäkuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston päristölleen ja sen asukkaille eräitä rajoituk-
15030: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus- sia ja haittatekijöitä, joita ei ole mahdollista
15031: taja Aulis Juvelan tekemän seuraavan sisältöi- kokonaan poistaa. Puolustusvoimat pyrkivät
15032: sen kysymyksen n:o 84: kuitenkin mahdollisuuksien mukaan minimoi-
15033: maan haittatekijät. Reilan alueen osalta tämä
15034: Onko puolustusministeriö tietoinen, on tapahtunut rajoittamalla ampumaharjoituk-
15035: että tykistön kovapanosammunnat Py- set kesäaikana vain välttämättömiin koulutus-
15036: härannan Reilassa aiheuttavat huomat- ohjelmien mukaisiin ammuntoihin, mitä seik-
15037: tavaa haittaa alueen paikalliselle väes- kaa tukee jo edellä todettu käyttövarausten
15038: tölle, kesäasukkaille sekä ammatti- ja pienuus.
15039: virkistyskalastajille sekä vahingoittavat Ammunnat on suoritettu ensisijaisesti Kyyh-
15040: vesistön kalakantaa, ja jos on, kärännokasta länsiluoteeseen, jolloin huvila-
15041: mitä Hallitus aikoo tehdä näiden asukkaille aiheutuva häiriö Reilassa ja Riht-
15042: häiriöiden poistamiseksi? niemessä jää mahdollisimman vähäiseksi. Kun
15043: lisäksi ammunnat suoritetaan tarkkoja varo-
15044: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- määräyksiä noudattaen kiinnittämällä koros-
15045: taen seuraavaa: tettua huomiota vesillä liikkujien turvallisuu-
15046: teen, ei Reilan alueesta siviiliasutukselle koitu-
15047: Pyhärannan Reilan alue valittiin aikoinaan via haittoja voida pitää kohtuuttomina. Kala-
15048: ampumaleirialueeksi tulevaa käyttötarkoitusta kannan vähenemistä ammuntojen vaikutuksesta
15049: ajatellen edullisen sijaintinsa ja siviiliasutuksen ei eri tutkimusten mukaan ole vastaavien am-
15050: vähyyden vuoksi, mikä Etelä-Suomen osalta muntojen osalta yleisesti todettu eikä myös-
15051: on vaikeata. Koska riittävän suuria tykistöam" kään valituksia kalakannan vähenemisestä Rei-
15052: munnoille soveltuvia alueita ei ole voitu hank- lassa ole puolustusvoimille tullut.
15053: kia muualta eteläisen Suomen alueelta, joutu- Hallituksen mielestä puolustusvoimien kou-
15054: vat Reilan aluetta käyttämään paitsi Lounais- lutustoimintaan kiinteästi liittyvää ampumatoi-
15055: Suomen sotilasläänin joukot myös osa Etelä- mintaa Pyhärannan Reilassa ei voida pelkästään
15056: Suomen sotilasläänin joukoista. Lisääntyvä asu- edellä todettujen haittavaikutusten poistamisek-
15057: tus on pakottanut rajoittamaan muiden Etelä- si ryhtyä rajoittamaan tuottamatta kohtuutto-
15058: Suomessa sijaitsevien ampuma-alueiden mm. mia vaikeuksia puolustusvoimien koulutustoi-
15059: Ni~nisalon · alueen käyttöä. minnalle ·ia samalla huomattavia lisäkustannuk-
15060: Puolustusvoimien kolmen saapumiserän kou- sia valtiolle.
15061: lutusjärjestelmä sanelee melko tarkoin taistelu- Edellä selostetun perusteella hallitus kat-
15062: ja raskasaseammuntojen ajankohdat myös Rei- soo nykyiset toimenpiteet ammunnoista aiheutu-
15063: 1assa, joten merkittäviin ampumaleiriajankohtien vien haittavaikutusten vähentämiseksi asianmu-
15064: muutoksiin ei ole mahdollisuuksia. Vilkkaim- kaisiksi ja niitä tullaan edelleen tehostamaan,
15065: mat ammuntakuukaudet ovat marraskuu ja joten asia ei hallituksen mielestä anna aihetta
15066: maaliskuu. Vähiten ammuntoja on kesäkuukau- enempiin toimenpiteisiin.
15067: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
15068:
15069: Puolustusministeri Lasse Aikäs
15070: N:o 84 3
15071:
15072:
15073:
15074:
15075: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
15076:
15077: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen månaderna, då områdesreserveringarna är i
15078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise medeltal under fyra ( 4) dagar per månad.
15079: nr 595 av den 12 juni 1979 tili vederbörande Skjut- och lägerområdena medför alltid för
15080: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi- omgivningen och befolkningen begränsningar
15081: jande av riksdagsman Aulis Juvela underteckna- och olägenheter, som det inte är möjligt att
15082: de spörsmåi nr 84: helt eliminera. Försvarsmakten vinnlägger sig
15083: dock i mån av möjlighet om att minimera
15084: Är försvarsministeriet medvetet om oiägenheterna. V ad beträffar Reilaområdet har
15085: att artilieriets skarpskjutningar i Reiia detta skett genom att man begränsat skjutöv-
15086: i Pyhäranta medför betydande olägen- ningarna sommartid tili endast nödvändiga
15087: heter för områdets Iokala befoikning skjutningar, som ingår skoiningsprogrammen,
15088: och sommargäster liksom också för yr- vilket faktum stöds av de redan ovan nämnda
15089: kesfiskare och sportfiskare samt skadar obetydliga reserveringarna av området.
15090: vattendragets fiskbestånd, och om så Skjutningarna har i första hand utförts från
15091: är, Kyyhkärännokka mot västnordväst, varvid olä-
15092: vad ämnar Regeringen göra i avsikt genheterna för villaägarna i Reila och Riht-
15093: att eliminera dessa störningar? niemi blir möjligast ringa. Då skjutningarna
15094: därtill utförs med iakttagande av noggranna
15095: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- säkerhetsbestämmelser och med accentuerad
15096: samt anföra föijande: uppmärksamhet ägnad åt säkerheten för dem
15097: Reilaområdet i Pyhäranta valdes i tiden tili som rör sig på vattnen, kan de olägenheter
15098: plats för skjutläger emedan detta område med som Reihområdet vållar civilbefolkingen inte
15099: tanke på dess framtida utnyttjande var lämp- anses vara oskäliga. Att fiskbeståndet skulle
15100: ligt på grund av det fördelaktiga läget och ha minskat som en följd av skjutningarna har
15101: den fåtaliga civilbefolkningen. Sådana områden enligt undersökningar inte kunnat generellt
15102: är det annars svårt att finna i Södra Finland. konstateras för skjutningar av motsvarande
15103: Då tillräckligt stora, för artilleriskjutning lämp- slag, och några klagomål över minskat fiskbe-
15104: liga områden inte har kunnat anskaffas annor- stånd i Reila har inte nått försvarsmakten.
15105: städes inom Södra Finlands område måste Rei- Enligt regeringens åsikt kan skjutningarna
15106: laområdet användas utom av Sydvästra Finlands i Reila i Pyhäranta, som är fast anknutna tili
15107: Militärläns trupper också av en del av Södra försvarsmaktens skolningsverksamhet, inte be-
15108: Finlands Militärläns trupper. Den ökande be- gränsas enbart i avsikt att eliminera ovan kon-
15109: folkningen har gjort det nödvändigt att begrän- staterade olägenheter utan att detta medför
15110: sa utnyttjandet av andra i Södra Finland be- oskäliga svårigheter för försvatsmaktens skol-
15111: Iägna skjutområden, bl. a. området i Niinisalo. ningsverksamhet och samtidigt betydande extra-
15112: Skolningssystemet för försvarsmaktens tre kostnader för staten.
15113: kontingenter dikterar tämligen noga tidpunk- På basen av det ovan anförda anser rege-
15114: ten för stridsskjutning och skjutning med tunga ringen att de nuvarande åtgätderna för att
15115: vapen, också i Reila, varför det inte ges minska olägenG-teterna av skjutningarna är sak-
15116: möjligheter tiH några större ändringar av tid- enliga och de kommer fortsättningsvis att
15117: punkterna för skjut1äger. De livligaste måna- effektiveras, varför saken enligt regeringens
15118: derna för skjutning är november och mars. åsikt inte ger anledning tili vidare åtgärder.
15119: Minst förekommer det skjutning under sommar-
15120: Helsingfors den 19 september 1979.
15121:
15122: Försvarsminister Lasse Aikäs
15123: 1979 vp.
15124:
15125: Kirjallinen kysymys n:o 85.
15126:
15127:
15128:
15129:
15130: Valo ym.: Rintamapalvelusta vuosina 1939-1945 suorittanei-
15131: den miesten ja naisten saattamisesta tasa-arvoisiksi ns. vete-
15132: raanietuuksien suhteen ja heidän eläkeikänsä alentamisesta.
15133:
15134:
15135: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15136:
15137: Vuoden 1979 II lisämenoarvioon on otettu järjestelmästä riippumatta siirtyä eläkkeelle 55
15138: määräraha varhaiseläkekokeiluun 63-64 -vuo- vuotta täytettyään. Jotta nk. veteraanietuudet
15139: tiaita ensisijaisesti rintamamiehiä varten. Ko- koitoisivat samanlaisina niin rintamamiesten
15140: keilu merkitsee parannusta tähänastiseen tilan- kuin -naistenkin hyväksi, tulisi edellä mainittu
15141: teeseen nähden. Kuitenkin rintamaoloissa elä- naisten rirutamapa~lvelustunnus rinnastaa mies-
15142: neitä rintamamiehiä on edelleen työelämässä ten rintamasotilastunnukseen.
15143: yli 100 000, ja samalla kuluneena talvena Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15144: maassamme oli työttömiä lähes 200 000. Työ- 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15145: elämässä on niin ikään paljon rintamapalvelusta neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15146: suorittaneita naisia_ Heinäkuun 14 päivänä seuraavan kysymyksen:
15147: 1978 annetun naisten rintamapalvelustunnusta
15148: koskevan asetuksen mukaisia tunnuksia oli Aikooko Hallitus ryhtyä toimenplte1-
15149: huhtikuussa 1979 haettu 13 500 ja myönnetty siin rintamapalvelusta vuosina 1939-
15150: 3 900. Elossa tunnukseen oikeutettuja rintama- 1945 suorittaneiden, rintamapalvelus-
15151: naisia on vielä noin 20 000. tunnukseen oikeutettujen naisten rinnas-
15152: Työllisyystilanteemme kohentamiseksi, rinta- tamiseksi nk. veteraanietuoksien suh-
15153: mamiesten aseman parantamiseksi ja rintamapal- teen rintamamiehiin, ja
15154: velusta suorittaneiden naisten saattamiseksi sa- aikooko Hallitus tutkia mahdolli-
15155: manarvoiseen asemaan rintamamiesten kanssa suuksia lakiesityksen antamiseksi rinta-
15156: olisi mielestämme perusteltua syytä ryhtyä pi- mamiesten ja -naisten eläkeiän alenta-
15157: kaisiin toimenpiteisiin rintamapalvelusta suorit- mlseksi eläkejärjestelmästä riippumatta
15158: taneiden naisten ja miesten eläkeiän alentami- 55 vuoteen?
15159: seksi siten, että he voisivat halutessaan eläke-
15160: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1979.
15161:
15162: Tauno Valo Esko J. Koppanen Heikki Järvenpää
15163: Matti Viljanen Mauri Vänskä Jalmari Torikka
15164: Asser Stenbäck Helge Saarikoski Timo Ihamäki
15165: Väinö Rautiainen Elisabeth Rehn Pekka Löyttyniemi
15166: Esko Almgren Juhani Laitinen
15167:
15168:
15169:
15170:
15171: 0879008819
15172: 2 1979 vp.
15173:
15174:
15175:
15176:
15177: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15178:
15179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hallitus on 27. 9. 1979 antanut Eduskun-
15180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nalle lakiehdotuksen (HE n:o 105/1979 vp.)
15181: olette 12 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevan alaikä-
15182: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rajan alentamisesta vuoden 1980 alusta siten,
15183: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja että eläkkeelle pääsisivät myös vuonna 1925
15184: Tauno Valon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta tai sitä ennen syntyneet pitkäaikaisesti työttö-
15185: kysymyksestä n:o 85: mät työnhakijat. Samassa esityksessä ehdotetaan
15186: myös sukupolvenvaihdoseläkettä koskevaa ala-
15187: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ikärajaa muutettavaksi miespuolisten maata-
15188: siin rintamapalvelusta vuosina 1939- lousyrittäjien kohdalla edellä mainitut ikäluo-
15189: 1945 suorittaneiden, rintamapalvelus- kat käsittäväksi. Esityksellä pyritään paranta-
15190: tunnukseen oikeutettujen naisten rinnas- maan kaikkien varsinaisten rintamamiesikäluok-
15191: tamiseksi nk. veteraanietuuksien suh- kien eläketurvaa.
15192: teen rintamamiehiin, ja Rintama,sotilaiden eläkeikäkysymys on koko-
15193: aikooko Hallitus tutkia mahdolli- naisuudessaan selvitettävänä valtioneuvoston
15194: suuksia lakiesityksen antamiseksi rinta- asettamassa eläkeikäkomiteassa, jonka tehtävä-
15195: mamiesten ja -naisten eläkeiän alenta- nä on löytää ratkaisu rintamasotilaiden yksilöl-
15196: mlseksi eläkejärjestelmästä riippumatta liseen eläketurvaan erityisesti siltä pohjalta, että
15197: 55 vuoteen? rintamapalvelu voitaisiin eläkekäytännössä rin-
15198: nastaa työskentelyyn raskaissa ja kuluttavissa
15199: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ammateissa.
15200: vasti seuraavaa: Komitean tähänastiset tuukimustulokset osoit-
15201: Sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan tavat, että rintamasotilaiden yleinen eläkeiän
15202: parhaillaan mahdollisuuksia antaa lakiehdotus, alentaniinen ei olisi rintamasotilaiden eläketur-
15203: jonka mukaan rintamapalvelustunnuksen saa- vaa silmällä pitäen kaikin puolin tyydyttävänä
15204: neille naisille voitaisiin myöntää samat etuu- pidettävä ratkaisu. Sosiaali- ja terveysministe-
15205: det kuin rintamasotilastunnuksen saaneille mie- riössä selvitetäänkin mahdollisuutta tarkistaa
15206: hille on jo annettu. sotilasvammalainsäädäntöä siten, että tämän jär-
15207: Tämän vuoden valtion tulo- ja menoarviossa jestelmän piiriin pääsisivät ne henkilöt, joilla
15208: on varattu määräraha käytettäväksi rintamave- on sodasta todennäköisin syin aiheutuneita ter-
15209: teraanien kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveys- veydellisiä haittoja, mutta ei vielä siinä mää-
15210: ministeriön päätöksen mukaan kuntoutukseen rin, että ne nykykäytännön mukaan oikeuttai-
15211: voidaan valita rintamapalvelustunnuksen saa- sivat eläkkeeseen tahi korvaukseen haittaa vas-
15212: neita naisia siinä suhteessa kuin sanottuja tun- taavassa määrässä.
15213: nuksia on heille myönnetty.
15214: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1978.
15215:
15216: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15217: N:o 85 3
15218:
15219:
15220:
15221:
15222: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15223:
15224: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen låtit en proposition (Reg. prop. nr 105/1979
15225: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- rd.) om sänkning av den nedre åldersgränsen
15226: ve1se av den 12 juni 1979 till vederbörande för erhållande av arbetslöshetspension från bör-
15227: med1em av statsrådet för avgivande av svar öan av år 1980 så, att även år 1925 eller
15228: översänt avskrift av följande av riksdagsman dessförinnan födda långvarigt arbetslösa arbets-
15229: Tauno Valo m. fl. undertecknade spörsmål nr sökanden kunde beviljas pension. I samma pro-
15230: 85: pos.ition föreslås även en ändring av den nedre
15231: åldersgränsen för erhållande av generationsväx-
15232: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för lingspension angående manliga lantbruksföreta-
15233: att de kvinnor som varit i fronttjänst gare så, att pension skall omfatta ovan nämn-
15234: under åren 1939-1945 och som har da åldersklasser. Avsikten med propositionen
15235: rätt till tronttjänsttecken skall jäms.tä1- är att förbättra pensionsskyddet för alla egent-
15236: 1as med frontmän, när det gäller s.k. liga frontmannaåldersklasser.
15237: veteranförmåner, och Frågan om frontsoldaternas pensionsålder är
15238: ämnar Regeringen utreda möjligheter- i sin helhet under utredning i pensionsåldens.-
15239: na att av1åta en 1agproposition om sänk- kommitten som tillsatts av statsrådet och som
15240: ning av fmntmäns och -kvinnors pen- har tili uppgift att finna en 1ösning i frågan
15241: sionså1der till 55 år oberoende av pen- om frontsoldaternas individuella pensionsskydd,
15242: sionssystem? särskilt utgående från att fronttjänsten kunde
15243: i pensionspraxis jämställas med arbete i tunga
15244: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- o,ch slitsamma yrken.
15245: samt anföra fö1jande: De utredningsresultat som kommitten hit-
15246: I socia1- och hä1sovårdsministeriet utreds för tills nått fram till visar, att en allmän sänk-
15247: närvarande mö•jligheterna att fram1ägga ett lag- ning av pensionsåldern för frontmän inte i
15248: förs1ag, enligt vilket kvinnor som erhållit front- alla avseenden kunde anses ·såsom en tillfreds-
15249: tjänsttecken skulle kunna beviljas samma för- ställande 1ösning i frågan om frontso1daternas
15250: måner som redan givits män som eDhållit front- pensionsskydd. I social- och hälsovårdsministe-
15251: mannatecken. riet utreds därför möjligheten att ändra lag-
15252: I statsförslaget för innevarande år har ett stiftningen om skador i militärtjänst så, att
15253: anslag reserverats för frontveteranernas rehahi- detta system skulle omfatta de personer som
15254: litering. Enligt sociaJ- och hälsovårdsmin1s.te- med sannalika skäl ådragit sig ,skador av krig,
15255: riets bes1ut kan kvinnor som erhållit front- men inte ännu i den utsträckningen att ska-
15256: tjänstteoken utväljas tili rehabilitering i den dorna enligt gällande praxis skulle berättiga
15257: mån sagda teeken beviljats dem. till pension eller ersättning i sådan grad som
15258: Regeringen har 27. 9. 1979 till riksdagen av- motsvarar skadan.
15259: Helsingfors den 12 oktober 1979.
15260:
15261: Minister Katri-Helena Eskelinen
15262: 1979 "P·
15263:
15264: Kirjallinen kysymys n:o 86.
15265:
15266:
15267:
15268:
15269: Pursiainen: Matkailun edistämiskeskuksen toiminnasta.
15270:
15271:
15272: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
15273:
15274: M;itkailun ~istiim.iskeskuksen (MEK) kaut- päteviä herikilöitä ja että nimityspolitiikan ko~
15275: ta. kanavoidaan vuosittairi huomattavia surritnia konaisuudes,sa niinikään heijastuvat tärkeimmät
15276: Suomeen suunta1,1tuvan matkailun edistämiseksi. yhteiskuntapoliittiset ajatussuuntaukset mahdol-
15277: Yhteiskunnan on - ·toiminnan taloudellinen lisimman tasapuolisesti. ·-
15278: merkitys huomioot:LO:ttaen - s)rytä ·seurata ja Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär;
15279: t~valla · tai .toisella: ·mitata uhraftujeri varojen jest}"ksen .3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
15280: tidoudellista tehokkuutt~. Va.in siten voidaan valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vastatta-
15281: saada käsitys siitä, edistetäänkö Suomeen suun- vaksi seuraavan kysymyksen:
15282: tautuvaa mat'ka:ilua tehokkaitnmin erillisen lai-
15283: toksen av'ulla vai ~oMakin. vaihtoehtoisella ta- Aikooko Hallitus ju1kistaa arvion
15284: valla. . .- Matkailun edistämiskeskuksen toimin-
15285: Edelleen toiminnan laajuus ja merkit}IIS edel- nan demokraattisuudesta ja t!lloudelli-
15286: lyttävät, että hallinnon demokraattisuudesta' pi- sesta .teholluudesta, arvion, joka perus-
15287: detään huolta ja että hallintoelinten kokoonpa- tuu kustannusten ja toiminnan tuloksen
15288: nossa otetaan huomioori merkittävimmät yh- välilliseen vertailuun, ja josta ilmenee,
15289: teiskuntapoliittiset· ajatussu\llltaukset mahdolli- onko rekrytointipoli~iikka MEK:issä no-
15290: simman tasapuolisesti. · jannut kulloinkin pijtevimmän tarjona
15291: Välittömästi tai välillisesti yhteiskurinallisessa olevan työvoiman ottamiseen niin, että
15292: ohjauksessa olevien läitosten, yritysten jne. ni- nimityspolitiikan kokonaisuudessa tär-
15293: J.llityspolitiikkaa on kontrolloitava, ·sen varmis- keimmät yhteis:kuntapoliit~iset suuntauk-
15294: tamiseksi, . että rekrytoidäari mahdolllsimman set on tasapuolisesti otettu huomioon?
15295: Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1979.
15296:
15297: Terho Pursiainen
15298:
15299:
15300:
15301:
15302: 087900732F
15303: 2
15304:
15305:
15306:
15307:
15308: E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15309:
15310: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa edistämiskeskuksen rooli on lähinnä ideoiva,
15311: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, koordinoiva · ja yhteistyötä synnyttävä. On to-
15312: olette 13 päivänä kesäkuuta 1979 päivätynkir- dettu, että valtion n1.ulqmaolo eri projekteissa
15313: jeenne n:o 597 ohella toimittanut valtioneu- edesauttaa huoniattavasti esim. eri liikenneväli-
15314: V()störi asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- neiden saaimista mukaan yhteisiin toimintoihin.
15315: sanedustaja Pursiaisen näin kuuluvasta. lkirjahli· Matkailun edistämiskeskuksen toiminnan tu-
15316: sesta kysymyksestä n:o 86: losten·· mittaamisesta on matkailun edistämis-
15317: keskuksessa ja sen hallintoclimissä käyty kes-
15318: Aikooko Hallitus julkistaa arvion kustelua koko matkailun edistämiskeskuksen
15319: Matkailun edistämiskeskuksen toimin- oieni.assaolon ·.ajan .. Kun . ottaa huomioon, että
15320: nan demokraattisuudesta ja taloudelli- matkaillun edistämiskeskus ei .varsinaisesti myy
15321: lSesta tehokkuudesta, arvion, joka perus- mitään, vaan ainoastaan markkinoi, on erittäin
15322: tuu kustannusten ja toiminnan tuloksen vaikea löytää sellaista objektiivista mittaria,
15323: viililliseen vertailuun, ja josta ilmenee, joka. Juotettavasti kertoisi kunkin toimenpiteen
15324: ·onko rekrytointipolitiikka MEK:issä no- i:uloksellisuuden. .Mittareina on yleisesti käy-
15325: jannut ·kulloinkin pätevimmän tarjona tetty matkustustasetta sekä saapumis- ja yöpy•
15326: olevan työvoiman ottamiseen niin, että mistilastoja. Näihin sisältyy kuitenkin tekijöitä,
15327: nimityspolitiikan kokonaisuudessa tär- jotka vähep.tävät · nliden merkitystä. matkailun
15328: "keinimät yhteiskuntapoliittiset suuntauk- mittarina. Matkustustaseeseen kuuluu muitakin
15329: set on tasapuolisesti otettu huomioon? ]:{uiJ1 matkailullisia eriä 1a toisaalta matkailun
15330: edistämiskeskus ei voi vaikuttaa. taseen meno-
15331: Vastauksena kysymy<kseen esitän kunnioit- puolen· kehitykseen.· Saapumistiiastoi:ssa eivät
15332: taen seuraavaa: ole mukana matkailijat,. jotka saapuvat Suo-
15333: Matkaililll edistämiskeskuksesta annetun ase- meen jonkin toisen Pohjoismaan kautta ja yöpy-
15334: tuksen mukaan matkailun edistämiskeskuksen mistilastot. kattavat vain rekisteröidyt majoitus-
15335: tehtävänä on muun ohella "harjoittaa Suomeen liikkeet ~hotellit: motcllit, matkustajakodit ja
15336: suuntautuvan matkailun tiedotus-, markkinointi- yötp.ajat) .
15337: ja edistämistoimintaa" ( 1 § 3 k) . Täd teh- ' Matkailun edistämiskeskuksen hallintoeli-
15338: tävää hoitavat matkailun edistämiskeskuksen mien, joiksi on katsottava matkailun edistämis-
15339: Helsingin toimiston johdolla ja valvonnassa 10 keskuksen johtokunta ja matkahluasiain neuvot-
15340: ulkomailla sijaitsevaa matkailutoimistoa. Lisäksi telukunta, kokoonpanosta ja nimittämisestä sää-
15341: eräät erityisprojektit ja kaukomarkkinoilla ta- detään matkailun edistämi~keskuksesta anne-
15342: pahtuvat toiminnot hoidetaan Helsingistä käsin. tussa asetuksessa. Neuvottelukunnan nimittää
15343: Pääsääntöisesti kaikki ma~kaiiun edistämis- valtioneuvosto ja siinä on puheenjohtajan ja
15344: kesktmsen ulkomailla suorittamat markkinointi- varapuheenjohtajan lisäksi 20 jäsentä. Näiden
15345: toimenpiteet tapahtuvat yhdessä elinkeinon edustamat alat on suhteellisen tarkkaan määri-
15346: kanssa siten, että matkailun edistämiskeskuksen telty asetuksessa. Tär;keimmät yhteiskuntapoliit-
15347: osuus kustakin projektista on yleensä 1/3. tiset suuntaukset valtioneuvosto on ottanut
15348: Muina osapuolina maasta ja toimenpiteestä riip- huomioon neuvottelukunnan kokoonpanosta
15349: puen ovat Jaivayhtiöt, Finnair sekä hotelliket- päättäessään.
15350: jut ja muu elinkeino. Matkailun edistämiskeskuksen johtokunnan
15351: Matkahlun edistämiskeskuksen markkinointi- asettaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Johto-
15352: varat ovat n. 10 % siitä mitä matkailuelinkeino kunnassa tulee kauppa- ja teollisuusministeriön
15353: käyttää vuosittain Suomeen suuntautuvan mat- edUIStajan (puheenjohtaja) lisäksi olla valtio-
15354: kailun markkinointiin. Tämän vuOiksi matkailun neuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön, sisä-
15355: N:o 86 3
15356:
15357: asiainministeriön, valtiovarainministeriön ja lii- mintansa aikana saamaan palvelukseensa päte-
15358: kenneministeriön edustajat. Käytännössä kaup- vää ja ammattinsa taitavaa henkilöstöä yleen-
15359: pa- ja teollisuusministeriö on nimittänyt johto- säkin mutta erityisesti ulkomaille. Matkailun
15360: kuntaan ao. ministeriön esittämän jäsenen ja edistämiskeskuksen palveluksessa ulkomailla
15361: varajäsenen. työskentelee tällä hetkellä 33 pysyväistuon-
15362: Mat!kaiJun edistämiskeskuksen kolmesta vir- toista henkilöä.
15363: kasuhteessa olevasta toimihenkilöstä tasavallan Kotimaan henkilöstön vailiutakriteerit eivät
15364: presidentti nimittää kaksi ja valtioneuvosto poikkea valtion yleisestä käytännöstä. Helsin-
15365: yhden. Työsopimussuhteisesta henkilöstöstä joh- · gissä työskentelee 46 pysyväisluontoista hen-
15366: tokunta nimittää esimiesasemassa olevat ja joh- kilöä.
15367: taja muut. Matkailun edistämiskeskuksen har- Matkailun edistämiskeskuksen toiminnan ta-
15368: joittama rekrytointipolitiikka noudattaa samoja loudellisen tehokkuuden arvtomu tapahtuu
15369: periaatteita kuin valtiolla yleensäkin. Rekry- paitsi .johtokunnan ja neuvottelukunnan jatku-
15370: tointiperusteina valittaessa henkilöstöä ulko- vana seurantana ja valvontana myös vuosittain
15371: maiHe tai markkinointitehtäviin kotimaassa ovat vaJtioneuvoston rkäsitellessä ehdotusta tulo- ja
15372: valittavan kokemus matkailualalla, Suomen mat- menoarvioksi. Kun ottaa huomioon, että mat-
15373: kailuolojen tuntemus, suoritetut tutkinnot ja kailun edistämiskeskuksen toimintavaroja on
15374: kielitaito. Ulkomailla työskentelevillä on lähes viime vuosien aikana tuntuvasti lisätty ja että
15375: kai:killa akateeminen loppututkinto. Päähuomio matkailuelinkeino on tämän johdosta tuntuvasti
15376: ja ehdoton edellytys asemamaan kielen lisäksi lisännyt matkkinointipanostaan, voitaneen kat-
15377: on ollut Suomen matkailuolojen tuntemus ja soa, että sekä valtiovalta että matkailuelinkeino
15378: kokemus markkinointitehtävissä. Kauppa- ja luottavat matkailun edistämiskeskuksen toimin-
15379: teollisuusministeriön käsityksen mukaan mat- nan taloudelliseen tehokkuuteen.
15380: kailun edistämiskeskus on onnistunut toi-
15381: Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 1979.
15382:
15383: Ministeri Esko Rekola
15384: 4 1979: Vp.
15385:
15386:
15387:
15388:
15389: T iJ 1. R i k s d ~ g en s Hei r T a 1m a n.
15390:
15391: I det syfte .3-7 · S 1 niom. · riksdagS()rdningen · Centralens för· turistfrämjande markn~ds
15392: anger har Ni, flerrTalman, ·med Eder skrivelse föringsanslag utgör c:~ 10% ~v de belopp,
15393: av den 13 juni ·1979 nr 597 tilLvederbörande son( turistnäringen årligen: använder för ·mark-
15394: 1nedl~ av statsrådet · för aygivande av svar nadsföringen av ·den · tili Finland riktade turis-
15395: i;)versänt av•skrift av följande av riksdagsman men. På grund härav är centralens för turist-
15396: Pursiainen stiillda skriftliga spörsmål nr 86: främjande roU i det närmaste ·idegivande, koor-
15397: dinerande och samarbetsskapande. Det har
15398: Xinhar Regeringen beträffande centra- koristaterats, att statens medverkan i olika pro-
15399: ~ens. för turistfrämjande verksamhet of- jekt i betydande · mån underlättar t.ex. olika
15400: fentliggöra en uppskattning av demokra- tra:ftkmedlens deltagande i gemensamma aktivi-
15401: . tins tillämpning och verksamhetens eko- teter.
15402: nomiska effektivitet, en uppskattning, Om mätningen av centralens för turistfräm-
15403: som baserar. sig på ..en jämförelse mel- jande verksamhetsresultat h~r inom centralen
15404: lan kostnadetna och verksamhetens re- och dess förvaltningsorgail diskussioner förts
15405: sultat, och ur viiken framgår, huruvida under centralens för turistfrämjande hela
15406: rekryteringspolitiken inom centralen för existens. Då man beaktar, att centralen för
15407: turistfrämjande grundat sig på anstäl- turistfrämjande inte egentligen säljer någonting,
15408: . Jandet av · den vid varje tillfälle till- utan endast m~rknadsför, är det ytterst svårt
15409: budsstående 'mest kompetenta arbets- att komma på en sådan objektiv måttstock,
15410: kraften så, att inom utnämningspoliti- som skulle ge tillförlitligt besked om v~rje
15411: ken såsom helhet de viktigaste samhälls- enski:ld åtgärds effekt. Såsom måttstock har
15412: politiska riktningarna beaiktats likvär- allmänt använts turistbilansen samt inrese- och
15413: digt? övernattningsstatistikerna. I dessa ingår emel-
15414: lertid faktorer, som nedsätter deras betydelse
15415: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt såsom turismens måttstock. I turistbilansen
15416: anföra följande: ingår även poster, som inte kan hänföras tili
15417: Enligt förordningen om centralen för turist- turismen och å andra sidan kan centralen för
15418: främjande har centralen bl.a. till uppgift att turistfrämjande inte inverka på utvecklingen
15419: "bedriva informations-, marknadsförings- och av bilansens utgiftssida. I inresestatistikerna
15420: annan verksamhet som främjar den tili Finland upptas inte de turister, som anländer till Fin-
15421: riktade turismen" ( 1 § 3. p). Denna uppgift land via något annat nordiskt land. Övernatt-
15422: skötes av centralens för tudstfrämjande i ut- ningsstatistikerna täcker blott de registrerade
15423: landet stationerade 10 turistbyråer under Hel- inkvarteringsrörelserna ( hotell, moteH, resande-
15424: singfors byråns Jedning och övervakning. Där- hem och na tthärbärgen).
15425: tiU skötes vissa specialprojekt samt verksam- Om sammansättningen och utnämningen av
15426: heten på fj ärran marknader från Helsingfors. centralens för turistfrämjande förvaltnings-
15427: I regel genomföres alla av centtalen för tu- organ, viJka bör anses utgöras av direktionen
15428: ristfrämjande i utlandet arrangerade marknads- för centralen för turistfrämjande och delegatio-
15429: föringsåtgärder tillsammans med näringslivet nen för turistärenden, stadgas i förordningen
15430: så, att centralens för turistfrämjande andel av om centralen för turistfrämjande. Delegationen
15431: varje projekt i allmänhet uppgår till 1/3. Öv- utses av statsrådet och den omfattar förutom
15432: riga parter är, beroende på land och åtgärd, ordförande och viceordförande 20 medlemmar.
15433: båtbolagen, Finnair samt hotellkedjorna och De branscher som dessa representerar är för-
15434: andra näringar. hållandevis noggrant angivna i förordningen.
15435: N:o 86 5
15436:
15437: De vi!ktigaste samhällspolitiska riktningarna har slutexamen. Huvudvikt har fästs vid och en
15438: av statsrådet beaktats vid beslutandet om de- absolut förutsättning har förutom behärskandet
15439: Jegationens sammansättning. av stationeringslandets språk varit kännedom
15440: Direktionen för centralen för turistfrämjande om de finländska turistförhållandena och erfa-
15441: tillsättes av handels- och industriministeriet. renhet i marknadsföringsuppgifter. Enligt han-
15442: I direktionen skall förutom handels- och in- dels- odh industriministeriets uppfattning har
15443: dustriministeriets representant ( ordförande) centralen för turistfrämjande under sin verk-
15444: finnas företrädare för statsrådets kansli, minis- samhet Jyckats få i 1sin tjänst kompetent perso-
15445: teriet för utri!kesärendena, min~steriet för inri- nai i a1Jmänhet och i synnerhet utomlands. I
15446: kesärendena, finansministeriet och trafikminis- centra1ens för turistfrämjande tjänst i utlandet
15447: teriet. I praktiken har handels- och industri- arbetar för ögonbliCket 33 varaktigt anställda
15448: ministeriet tili direktionens medlemmar och personer.
15449: representanter utsett de personer som veder- Kriterierna för vai av personai i hemlandet
15450: börande ministerium föreslagit. avviker icke från statens allmänna praxis. 1
15451: Av centra[ens för turistfrämjande tre funk- Helsingfors tjänstgör 46 vara:ktigt anstälJ.da
15452: tionärer i tjänsteförhå1lande utnämner republi- personer.
15453: kens president två och statsrådet en. Av per- En uppskattning av centralens för turistfräm-
15454: sonalen i ar:betsavtalsförhållande utnämner di- jande verksamhets ekonomiska effektivitet sker
15455: rektionen personerna i förmansställning och förutom ,1 form av direktionens och delega-
15456: direktören de övriga. Den av centralen för tu- tionens fortlöpande efterföljning och övervak-
15457: ristfrämjande tillämpade rekryteringspolitiken ning även årligen då statsrådet handlägger bud-
15458: följer samma prindper som inom statsförvalt- getförslaget. Då man beaktar, att centralens
15459: ningen i allmänhet. Rekryteringsgrunderna vid för turistfrämjande verksamhetsanslag under
15460: vai av per,sonal tili utlandet eller för marknads- de senaste åren höjts kännbart och att turist-
15461: föringsuppgifter i hemlandet utgöres av den näringen på grund härav betydligt ökat sats-
15462: utvaldes erfarenhet inom turistbranschen, kän- ningen på marknadsföring, torde man kunna
15463: nedom om de finländska turistförhåilandena, anse, att såväl statsmakten som turistnäringen
15464: avlagda examina och språkkunskap. De utom- förlitar sig på centralens för turistfrämjande
15465: lands stationerade har nästan alla a:kademisk verksamhets ekonomiska effektivitet.
15466: Helsingfors den 14 juti 1979.
15467:
15468: Minister Esko Rekola
15469:
15470:
15471:
15472:
15473: 087900732F
15474: 1979-Vp.
15475:
15476: Kirjallinen kysymys n:o 87.
15477:
15478:
15479:
15480:
15481: Uitto: Koulujen peruskorjauksiin osoitettujen varojen lisäämi-
15482: sestä.
15483:
15484:
15485: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15486:
15487: Julkisten tilojen rakentamisella ja olemassa Edellä mainittuun viitaten esitän valtiopäivä-
15488: olevien julkisten tilojen perusparannuksilla on järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio~
15489: sekä merkittävä työllistävä vaikutus että pal- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15490: velutasoa parantava vaikutus. Kouluhallituksen s_euraavan kysymyksen:
15491: tietojen mukaan käsittelemättömiä ·perusparan-
15492: nus- ja muutoslupia kouluille on tällä hetkellä Tietääkö Hallitus, että koulujen pe-
15493: noin 400. Rahaa on valtiolla osoittaa kuitenkin ruskorjaus- ja muutoslupia on anottu
15494: vain muutamalle kohteelle. Kun näissä tapauk- enemmän kuin tarkoitukseen on osoi-
15495: sissa valtio joutuu maksamaan vain osan kus- tettu varoja ja että peruskorjaus- ja
15496: tannuksista kuntien ollessa halukkaita maksa- muutostöillä pystyttäisiin työllistämään
15497: maan loput -- tämähän ilmenee jo lupahake- verrattain paljon suhteellisen pienellä
15498: musten jättämisestä, voitaisiin näin verrattain valtion panoksella, sekä
15499: pienellä valtion panoksella päästä· tarkoituksen- aikooko Hallitus ryhtyä.. toimiin näi-
15500: mukaiseen työllistämiseen. Tämä edeliyttäisi den määrärahojen lisäämiseksi vielä tänä
15501: kuitenkin, . että koulujen peruskorjauksiin ja vuonna?
15502: muutostöihin osoitettaisiin enemmän varoja.
15503: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1979.
15504:
15505: Pauli Uitto
15506:
15507:
15508:
15509:
15510: 087900747Y
15511: 2 1979 Vp.
15512:
15513:
15514:
15515:
15516: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15517:
15518: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tätnättömän ja kiireellisen rakennustarpeen
15519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaan. Toisin sanoen mainitut määrärahat
15520: olette kirjeeHänne 14 päivältä kesäJkuuta 1979 mltoltetaan niin, että rakentamislupa voidaan
15521: n:o 598 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- myöntää kaikissa niissä tapauksissa, joissa kou-
15522: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli lun toiminnalle välttämätöntä huoneti'laa ei ole
15523: Uiton seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 87: muutoin saatavissa. Työllisyysnäkökohdat ote-
15524: taan huomioon vasta tulo- ja menoarviossa ko.
15525: Tietääkö Hallitus, että koulujen pe- tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja jaettaessa
15526: ruskorjaus- ja muutoslupia on anottu eli rakentamislupia myönnettäessä.
15527: enemmän kuin tarkoitukseen on osoi- Hakemusten suuresta määrästä on todettava,
15528: tettu varoja ja että peruskorjaus- ja että vuosittaisten rakentamislupahakemusten
15529: muutostöillä pystyttäisiin työllistämään joukossa on kymmeniä hakemuksia, jotka ovat
15530: verrattain paljon suhteellisen pienellä niin puutteellisia, ettei niiden perusteella voida
15531: valtion panoksella, sekä arvioida hankkeen ja myönnettävän valtion-
15532: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin näi- osuuden suuruutta.
15533: den määrärahojen lisäämiseksi vielä tänä Mitä tulee kysymyksen perusteluissa esitet-
15534: vuonna? tyyn mainintaan siitä, että kouluhallituksessa
15535: on tällä hetkellä käsittelemättä noin 400 perus-
15536: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen parannus- ja muutostyön lupahakemusta, niin
15537: seuraavaa: ko. hakemukset koskevat sellaisia pieniä perus-
15538: Hallitus on tietoinen siitä, että koulujen pe- parannus- ja muutostöitä, joihin myönnettävän
15539: ruskorjaus- ja muutoslupia on anottu enemmän valtionosuuden ja kuoletuslainan saamisen eh-
15540: kuin tarkoitukseen on osoitettu varoja ja että tona ei ole opetusministeriön myöntämä raken-
15541: myös peruskorjaus- ja muutostöillä voidaan el- tamislupa. Valtionosuuden ja kuoletuslainan
15542: vyttää rakennusalan työllisyyttä. Mutta kun näille pienille perusparannus- ja muutostyöhank.
15543: valtion nykyinen taloudellinen asema vaatii keille myöntää kouluhallitus tulo- ja menoar-
15544: mm. sen omien investointimenojen supistamis- viossa osoitettujen määrärahojen rajoissa. Val-
15545: ta, hallituksen mielestä on välttämätöntä, että tionosuudet ja kuoletuslainat kouluhallitus
15546: myös peruskoulurakennusten rakentamiseen ja myöntää hankkeiden kiireellisyysjärjestyksessä.
15547: niissä suoritettaviin muutos- ja perusparannus- Kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan edellä
15548: töihin myönnettävistä valtionosuuksista ja lai- mainituista 400 lupahakemuksesta on noin kol-
15549: noista aiheutuvien vuotuisten menojen kasvua masosa sellaisia, joissa muutos- tai perusparan-
15550: on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan välttä- nustyö on jo tehty.
15551: mään. Asiaa ei valtioneuvostossa ole käsitelty, mut-
15552: Tulo- ja menoarvioesityksiä laadittaessa asian- ta todennäköisesti hallitus ei tule enää kuluvan
15553: omaisille valtionosuus- ja lainamomentei'lle ote- vuoden lisämenoarvioesityksissään ehdottamaan
15554: taan määräraJhat yksinomaan koulutilojen vält- lisämäärärahaa puheena olevaan tarkoitukseen.
15555: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
15556:
15557: Opetusministeri Pär Stenbäck
15558: N:o 87 3
15559:
15560:
15561:
15562:
15563: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15564:
15565: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen vändigt och brådskande behov av att bygga
15566: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse skolutrymmen. Dessa anslag dimensioneras
15567: nr 598 av den 14 juni 1979 tili vederbörande m.a.o. så, att byggnadstillstånd kan beviljas i
15568: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- alla de fall då nödvändiga utrymmen för sko-
15569: jande av riksdagsman Pauli Uitto stallda skrift- lans verksamhet annars inte kan erhållas. Sys-
15570: liga spörsmål nr 87: selsättningssynpunkter beaktas först när de
15571: anslag, som har anvisats för ändamålet i stats-
15572: Är Regeringen medveten om att an- förslaget, fördelas, dvs. när byggnadstillstånd
15573: sökningar om att få grundreparera och beviljas.
15574: ändra skolor har gjorts i större omfatt- I fråga om det stora antalet ansökningar
15575: ning än de penningmedel som har an- bör fastslås att det bland de årliga ansök-
15576: visats för ändamålet skulle förutsätta ningarna om byggnadstillstånd finns tiotals så-
15577: samt att sysselsättning skulle kunna dana som är så ofullständiga, att det inte är
15578: åstadkommas i relativt stor utsträckning möjligt att på grundvalen av dem bedöma de
15579: • genom grundreparations- och ändrings- berörda projektens storlek och storleken av de
15580: arbeten med en tämligen liten insats statsandelar som borde beviljas för dem.
15581: från statens sida, och När det i spörsmålets motivering anförs att
15582: ämnar Regeringen vidta åtgärder för det hos skolstyrelsen just nu finns omkring
15583: ökning av anslagen för dessa ändamål 400 obehandlade ansökningar om tillstånd tili
15584: redan under detta år? grundreparationer och ändringar, kan det sägas,
15585: a tt dessa ansOkningar gäller så små grundför-
15586: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- bättringar ooh ändringar att ett byggnadstill-
15587: samt anföra följande: stånd från undervisningsministeriet inte utgör
15588: Regeringen är medveten om att ansökningar något villkor för att statsandel och amorte-
15589: om att få grundreparera och ändra skolor har ringslån srkall kunna erhållas. Statsandel och
15590: gjorts i större omfattning än de för ändamålet amorteringslån för sådana små grundförbätt-
15591: anvisade penningmedlen förutsätter och att sys- rings- och ändringsprQjekt beviljas av skolsty-
15592: selsättningen inom byggnadsbranschen också relsen inom gränserna för de anslag som har
15593: kan stimuleras med hjälp av grundreparations- upptagits i ·statsförslaget. Skolstyrelsen heviljar
15594: och ändringsarbeten. Då statens nuvarande eko- statsandelar och amorterings1ån i enlighet med
15595: nomiska läge emellertid bl. a. påkallar att ut- projektens preferensordning. Enligt vad skol-
15596: gifterna för statens egna investeringar skärs styrelsen uppger berör omkring en tredjedel av
15597: ned, är det enligt regeringens uppfattning odkså de ovannämnda 400 ansökningarna om tillstånd
15598: ofrånkomligt att en ökning av de årliga ut- sådana fall, där ändringen eller grundförbätt-
15599: gifterna för statsandelar och lån, vilka be- ringen redan har gjorts.
15600: viljas för uppförande av hus för grundskolor Saken har inte behandlats inom statsrådet,
15601: samt för ändringar och grundförbättringar i men sannolikt kommer regeringen inte mera i
15602: dessa hus, såvitt möjligt måste undvikas. sina propositioner om tilläggsbudgeter för inne-
15603: När statsverkspropositioner utarbetas, upp- varande år att föreslå något ytterligare anslag
15604: tas under de berörda momenten för statsandelar för det berörda ändamålet.
15605: och lån anslag endast i enlighet med ett nöd-
15606: Helsingfors den 18 september 1979.
15607:
15608: Undervisningsminister Pär Stenbäck
15609: .: ...
15610: 1979 vp.
15611:
15612: Kirjallinen kysymys n:o 88.
15613:
15614:
15615:
15616:
15617: Hietala: Perhepolitiikan tehostamisesta.
15618:
15619:
15620: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15621:
15622: Hallitusohjelman sosiaalipoliittisessa osassa mainitut lapsiperheiden aseman parantamiseen
15623: hallitus lupaa muun ohella parantaa lapsiper- tal'koitetut toimenpiteet, ellei niiden toteutta-
15624: heiden asemaa sekä edellisen hallituksen peri- miseen ryhdytä viipymättä.
15625: aatepäätöksen mukaisesti korottaa lapsilisien EdeiJä es~tetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
15626: ostoarvoa. Samoin hallitus lupaa parantaa lapsi- § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
15627: perheiden verotuksellista asemaa sekä huolta- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15628: jan työsuhdeturvaa. Edelleen on tietämäni mu- raavan kysymyksen:
15629: kaan tässä samoin kuin monissa muissakin yh-
15630: teyksissä keskusteltu lapsilisälain maksamisikä- Mihin toimenpiteisiin ja minkä aika-
15631: rajan korottamisesta nykyisestä 16 vuodesta 18 taulun puitteissa Hallitus aikoo ryhtyä
15632: vuoteen. Nämä :kaikki ovat erittäin hyviä asioi- lapsiperheiden verotuksdlisen aseman
15633: ta, joiden toteutumista odottavat lapsiperheet ja huoltajan työsuhdeturvan parantami-
15634: mahdolHsimman pian. Tämä on aivan luonnol- seksi, lapsilisien ostoarvon korottami-
15635: Jis,ta, koska kaikista inflaation hillitsemistoi- seksi sekä niiden maksamisikärajan nos-
15636: menpiteistä huolima,tta elinkustath'1usten tosi- ,tamiseksi nykyisestä 16 vuodesta 18
15637: asiallinen kohoaminen tulee mitätöimään edellä vuoteen?
15638: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1979.
15639:
15640: Pertti Hietala
15641:
15642:
15643:
15644:
15645: 087900805U
15646: 2 1979 vp.
15647:
15648:
15649:
15650:
15651: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15652:
15653: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nytysten os.alta 210 päivästä 234 pa1vaan eli
15654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 9 kuukauteen. Alle 3-vuotiaiden tl.asten koti-
15655: olette 14 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- hoidon tukeen ehdotetaan ensi vuodeksi varat-
15656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tavaksi 25 miljoonaa markkaa. Äitiysavustus
15657: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nousisi ehdotuksen mukaan 300 markasta 325
15658: Pertti Hieta!lan näin kuuluvasta kirjaUisesta markkaan vuoden alusta alkaen.
15659: kysymyksestä n:o 88: Eduskunnalle annettuun valtion ensi vuoden
15660: tulo- ja menoarvioon liittyen esJtetään Hsäksi
15661: Mihin .toimenpiteisiin ja minkä aika- lastenkotien valtionavun nostamista nykyisestä
15662: taulun puitteissa Hallitus aikoo ryhtyä 3-4 prosentin keskimääräisestä tasosta noin
15663: lapsiperheiden verotuksellisen aseman 14 prosenttiin. Tämä parantaa oleellisesti ilas-
15664: ja huoltajan työsuhdeturvan parantami- tenkotien toimintaedellytyksiä. Lasten päiväko-
15665: seksi, lapsilisien ostoarvon korottami- tien kuljetustoimintaa varten esitetään varatta-
15666: seksi sekä niiden maksamisikärajan nos- vwksi 500 000 markan määräraha.
15667: .tamiseksi nykyisestä 16 vuodesta 18 Hallituksen tarkoituksena on myös keventää
15668: vuoteen? tu1overoasteikkoa määrällä, joka vastaa 7,5 pro-
15669: ~entin suuruista hintojen nousua. Vähennyk•siä
15670: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- korotetaan osittain inflaatiotarkistusta huomat-
15671: vasti seuraavaa: tavas.ti enemmän ottaen huomioon erityisesti
15672: lapsiperheiden ja pienitu:1oisten verotuksen 1ie-
15673: Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvio- ventämisen.
15674: esityksen painopistealueita ovat muun muassa HalJitusobjelma:n kannanottoon perustuen so-
15675: perhepolitiikka. Tähän perustuen on eduskun- siaali- ja terveysministeriössä on ryhdytty val-
15676: nalle 21 päivänä syyskuuta 1979 a:nnettu Hal- mistelemaan suunnitelmia perhepoliittisten !toi-
15677: lituksen esitys lapsilisälain 1 ja 1 a § :n muut- menpiteiden valmistamiseksi yleens.ä ja erityi-
15678: tamisesta, jossa lapsilisiä ehdotetaan korotetta- sesti pienten lasten hoitojärjestelyjen tukemi-
15679: vaksi ensi vuoden lokakuun alusta lukien 10 seksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituk-
15680: prosentillla ja alle 3-vuotiaalle myönnettävää sena on saada uudistusehdotus hallituksen kä-
15681: korotettua lapsilisää 20 prosentitlla. Äitiyspäivä- sittelyyn lähiaikoina niin, että hallituksen kanta
15682: rahakautta ehdotetaan pidennettäväksi 1 päi- asiaan olisi saatavissa vielä kuluvan syksyn
15683: västä .toukokuuta 1980 lukien tapahtuvien syn- kuluessa.
15684: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1979.
15685:
15686: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15687: N:o 88 3
15688:
15689:
15690:
15691:
15692: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15693:
15694: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen maj 1980, den tid, under vil:ken moderskaps-
15695: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- penning utgår, förlängs från 210 dagar tili 234
15696: se av den 14 juni 1979 tili vederbörande med- dagar, dvs. tili 9 månader. För stödjande av
15697: lem av statsrådet för avgivande av svar över- vård i hemmet av barn under 3 år föreslås
15698: sänt ruvskrift av följande av r.ihdagsman Pertti för näst·a år ett anslag om 25 milj. mk. Enligt
15699: Hietala undertecknade spörsmål nr 88: förslaget skuhle moderskapsunderstödet s.tiga
15700: från 300 mk tili 325 mk vid årets början.
15701: Vitlka åtgärder avser Regeringen vidta I anslutnicng tihl statsverkspropositionen för
15702: och viiken tidtabel:l avser den följa för nästa år föreslås vidare, att statJsunderstödet
15703: att förbättra barnfamiljernas besikatt- tili barnhem höjs från nuvarande medelnivå,
15704: ningssJtuation och vårdnadshavares sä- 3-4 %, tili ca 14 %. Detta förbättrar i vä-
15705: kerhet i arbetsförhåliande, för att höja sentlig mån bamhemmens verks.amhetsförutsätt-
15706: barnbidragens köpvärde samt för att ningar. För barndaghemmens transporter före-
15707: höja åldersgränsen för deras erläggande slås ett ans1ag om 500 000 mk.
15708: från nuvarande 16 år tili 18 år? Regeringen avser också att lindra inkomst-
15709: skatteskalan med ett be1opp som motsvarar en
15710: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- prisstegring om 7,5 %. Höjningen av avdragen
15711: samt anföra följande: blir delvis betydligt större än inflationsjuste-
15712: ringen, med särskilt beaktande av att barn-
15713: Bl. a. familjepo1itiken hör t111 de områden, familjers och småinkomsttagares beskattning
15714: vid vi1lka särskild vikt fästes i propositionen lindras.
15715: angående statsförslaget år 1980. På denna På basen av ställningstagandet i regeringens
15716: grund avläts tili riksdagen den 21 'september program har man vid 'sodal- och hälsovårds-
15717: 1979 en regeringsproposition med förslag tili ministeriet in1ett beredningen av planer i syfte
15718: lag angående ändring av 1 och 1 a § § lagen att förstärka famiJjepolitiska åtgärder i allmän-
15719: om barnbidrag. I denna proposition föreslås het och att stödja vårdarrangemangen i syn-
15720: att barnbidragen fr.o.m. ingången av oktober nerhet för små barn. Social- och hälsovårds-
15721: nästa år höjs med 10 % och att det höjda ministeriet avser att inom kort bringa reform-
15722: barnbidrag som beviljas för barn under 3 år förslaget tili regeringsbehandling sålunda, att
15723: höjs med 20 %. Det föreslås också att för de regeringens ståndpunkt i ärendet kunde
15724: nedkomsters del, vi1ka inträffar fr.o.m. den 1 erhållas ännu denna höst.
15725: Helsingfors den 3 oktober 1979.
15726:
15727: Minister Katri-Helena Eskelinen
15728: 1979 vp.
15729:
15730: Kirjallinen kysymys n:o 89.
15731:
15732:
15733:
15734:
15735: Mattila ym.: Kehitysalueiden musiikkioppilaitosten toiminnan tur-
15736: vaamisesta.
15737:
15738:
15739: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15740:
15741: Opetusministeriö on kirjeellään 24. 4. 1979 kainta ja kansantaloudellisestikin tarkoituksen~
15742: edellyttänyt, että musiikkioppilaitosten on pi- mukaista tukea tällaista vapaaehtoisuuteen pe-
15743: dättäydyttävä valtionosuuden alaisen toimin- rustuvaa omaehtoista toimintaa olletikin, kun
15744: tansa laajentamisesta työvuoden ·1979.,-80 lasten. vanhemmat. vastaavat tuntuvalta osin
15745: aikana sekä että oppilasmääriä ja annettavia opiskelukustannuksista.
15746: viikkotuntimääriä ei saa lisätä työvuoden 1978 Opetusministeriön nyt tekemän päätökseh
15747: ~79 määriin verrattuna. mukaan tulee, eräiden musiikkioppilaitosten ta-
15748: Musiikkioppilaitosten opetus on·ollut täyden- holta saatujen selvitysten mukaan, pääsemään
15749: tämässä peruskoulujaksonkin vähäistä musiikki- uusiksi oppilai:ksi vain noin 4-5 % pyrkivistä.
15750: opetusta. Toisaalta musiikkiopetuksen perin- Tällainen suhde pyrkijöiden ja laitokseen hyväk.
15751: teet ovat maassamme verraten nuoret moniin syttävien kesken ei voine olla valtakunnan
15752: muihin koulutusmuotoihin verrattuna, joten kulttuuritoiminnankaan kannalta tarkoituksen-
15753: musiikkiopetusta on näin. tuettu ja kehitetty mukaista. Vielä on huomattava, että musiikki-
15754: suhteellisen lyhyen ajan. Toistuvat tämän alan oppilaitosten valtionosuuksiin on varattu kulu-
15755: säästöpäätökset ovat olleet omiaan vain vai- van vuoden tulo- ja menoarviossa 21 280 000
15756: keuttamaan musiikkiharrastuksen laajempaa mk, mikä verrattuna esim. urheilun ja nuoriso-
15757: viriämistä ja laadullista tason kohottamista. kasvatustyön tukemiseen varattuihin määrära-
15758: Alueellisesti tarkasteltuna joutuvat eniten em. hoihin edustaa vain 14,1 %.
15759: päätöksestä kärsimään juuri ne alueet, joissa Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15760: musiikkioppilaitosten toiminta on käynnistynyt päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
15761: viimeisimmäksi eli Pohjois- ja Itä-Suomen me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
15762: alueet. Näillä alueilla ei muutoinkaan ole ollut jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15763: liiemmälti mahdollisuuksia tämänkaltaisen har-
15764: rastetoiminnan piirissä tapahtuvaan kehittämi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15765: seen ja vaalimiseen. Näiden alueiden lahjakas ryhtyä estääkseen kehitysalueiden mu-
15766: oppilasaines on jäämässä jopa muiden maamme siikkioppilaitosten toiminnan Iamaantu-
15767: alueiden vastaavia entistä vaikeampaan asemaan misen, ja
15768: ja lahjakkaideQ oppilaiden jatko-opiskelumah- katsooko Hallitus mahdolliseksi kaven-
15769: dollisuudetkin näin vaikeutuvat. Tätä taustaa taa sitä valtionosuuseroa, mikä nyt val-
15770: vasten· tuntuu siltä, että maamme·· eri · alueet .litsee musiikkioppilaitosten sekä urheilu-
15771: eivät ole samanarvoisessa asemassa. Pienenä ja nuorisokasvatustyön ·kesken? ·
15772: kansakuntana maallemme olisi mitä arvok-
15773: Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1979.
15774:
15775: Kalevi Mattila Mauno Manninen
15776:
15777:
15778:
15779:
15780: 087900746X
15781: 2 1979 ''P·
15782:
15783:
15784:
15785:
15786: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15787:
15788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
15789: mainitussa tarkoituksess_a Te, Herra Puhemies, taen seuraavaa:
15790: olette kirjeellänne 14 päivänä kesäkuuta 1979 Taidepolitiikan yleistavoitteiksi on katsottu
15791: n:o 610 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- mm. taiteen henkisten ja aineellisten edellytys-
15792: sen jäsenen vastattavaksi kansanedllstaja !Kalevi ten turvaaminen, taidepalvelujen tarjonnan ke-
15793: Mattilan ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- hittäminen ja laajentaminen sekä eri väestö-
15794: symyksen
15795: . .
15796: n:o 89: ' piirien omakohtaisen taideharrastustoiminnan
15797: vireyttäminen. Taidepolitiikkaa toteutettaessa
15798: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kiinnitetään huomiota paitsi muuhun erityisesti
15799: ryhtyä estääkseen ·kehitysalueiden mu- alueellisiin näkökohtiin.
15800: siikkioppilaitosten toiminnan: lamaantu- Taidemäärärahojen kasvu on ollut nopeam-
15801: misen, ja paa kuin useiden muiden hallinnonalojen. Mu-
15802: katsooko Hallitus mahdolliseksi kaven- siikkioppilaitosten saaritien valtionosuuksien ja
15803: taa sitä valtionosuuseroa, mikä nyt val- -avustuksien kokonaismäärä on kasvanut vielä-
15804: litsee musiiJddoppilaitosten sekä urheilu- kin nopeammin, kuten seuraavasta asetelmasta
15805: ja nuorisokasvatustyön kesken? ilmenee.
15806:
15807:
15808: Musiikkioppilaitosten valtionrahoituksen kehitys v. 1970-79 milj. mk
15809: (indeksi1 v. 1970= 100, 1974= 158, 1976= 247 ja 1979=264)
15810: Muutos 1970-1979
15811: 1970 1974 1976 1978 1979 milj. mk %
15812: Nimellisarvo . . . . . . . . . . . . . 1.9 9.2 13.0 18.4 21.3 + 19.4 + 1021
15813: ~!!~aliarvo . . . . . . . . . . . . . . 1.9 5.8 6.1 7.4 8.1 + 6.2 + 326
15814: ' ) Koulutoimen kustannusindeksi
15815:
15816:
15817:
15818: . Tyydyttävästä k9konaiska.svusta h,uolimatta avustusta, joka vastaa noin 13 % oppilaitosten
15819: taiteen :rahoitukseen· liittyy ... eräitä ongelmia. kokonaismenoista. Lakisääteistä vaidonavustus-
15820: Keskeinen piirre . :rahoit!Jiksen rak~pt~ssa on ta saavia musiikkioppilaitoksia on puolestaan
15821: ollut se, että valtion tulo- ja menoarviossa tai- 28. Vuonna 197 8 lakis.ääteistä valtionosuutta
15822: teen edistämiseen osoitetut määrärahat ovat saavie.n ~pistojen lukumäärä .lisääntyi 3:Ui Li~
15823: pääasiassa riippuneet raha-arpajaisten ja veik- säksi kuluvana vuonna on varattu 7: lle aikai-
15824: kauksen voittovarojen kertymästä. Rahoituspoh- semmin harkinnanvaraista avustusta saaneelle
15825: jan epävarmuus 0 n osaltl}an t~hnyt laajakan- oppilaitokselle mahdolJisuu:> päästä lakisäätei-
15826: toisten kehittämis- ja uudistushankkeiden to- sen valtionosuuden piiriin. Niiden valtionosuus-
15827: teuttamisen vaikeaksi. Tämä koskee myös mu- prosentti oppilaitoksen kokonaismenoista vaih-
15828: siikkioppilaitosten kokonaisvaltaista kehittämis- telee 20-5 5 prosentin välillä. Valtionosuus
15829: tä. vahvistetaan vuosittain. Musiikkioppilaitoksille
15830: Maamme musiikkioppilaitoksista saa vuonna osoitettua määrärahaa ei ole viime vuosina
15831: 1979 50 oppilaitosta harkinnanvaraista valtion- voitu lisätä siinä määrin, että olisi ollut talou-
15832: N:o89 3
15833:
15834: dellisia edellytyksiä valtionosuusprosenttien ko- harhaanjohtavan kuvan kokonaistilanteesta.
15835: rottamiseen, enempää kuin valtionosuutta saa- Nuorison musiikkikasvatukseen ja muuhun tai-
15836: vien oppilaitosten lukumäärän oleelliseen li- deharrastukseen myönnetään valtionavustusta
15837: säämiseen. näet myös monista muista valtion tulo- ja
15838: Vertailtaessa esimerkiksi vuonna 1977 laki- menoarviossa taiteen tukemiseen osoitetuista
15839: sääteistä valtionavustusta saaneiden musiikki- määrärahoista ( esim. määrärahat musiikkilei-
15840: oppilaitosten oppilasmäärää 1 000 läänin 7-24 rien toiminnan ja säveltaiteen harrastustoimin-
15841: vuotiasta asukasta kohden, on vertailuluku nan tukemiseen sekä valtionosuudet kansalais-
15842: koko maassa 10.2. Herkoimmat vertailuluvut ia työväenopistoissa harjoitettua musiikinope-
15843: ovat Uudenmaan !äänillä ( 9.8) sekä Tunin ·ja · tilsta· 'varten). Toisaalta nuorisotyön piirissä
15844: Porin !äänillä ( 3.6); edullisimmat vertailuluvut tuetaan taideharrastusta edistävää toimintaa
15845: ovat sitävastoin Kymen !äänillä (15 .6), .Poh- (esim; ·nuo~ison taidetapahtUmat); . ·
15846: jois-Karjalan !äänillä (14.1) ja Lapin !äänillä Opetusministeriö pyl'kii alueellisiin näkökph~.
15847: (12.2). Toisaalta voidaan todeta;. että harkin- tiin .huomiota kiinninäen ja sen käytettävissä
15848: nanvaraista valtionavustusta saavien musiikki- olevien :määrärahojen rajoissa tasapuolisesti tur·
15849: oppilaitosten .kohdalla vertailuluvut ovat slta vaamaan maan musiikkioppilaitosten toimin-
15850: vastoin edullisimmat ninienoinaan etelä.isissä nan. Vaidontalouden mahdollistamissa rajoissa
15851: lääneissä. tullaan musiikkioppilaitosten toimintaa edel-
15852: Esillä olevassa kysymyksessä viitataan .vai;, leen h:hittämään esimet;kiksi pyrkimällä kaven-
15853: donosuuseroon musiikkioppilaitosten sekä ur- tamaan sitä. valtionosuusermi, joka nykyisin val-
15854: heilu- ja nuorisokasvatustyön kesken. Pelkäs- litsee rnusiikkioppilaitosien sekä . mm .. kansa-
15855: tään musiikkioppilaitosten valtionosuuksien ver-' lais- ja työväenopistojen tai urheihropistojen
15856: taaminen esimerkiksi nuorisokasvatustyön .val- valtionavustusjärjesteltnien vällllä.
15857: tionosuuksiin saattaa kuitenkin helposti antaa
15858: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
15859:
15860: Ministeri Kalevi Kivistö
15861: 4 1979 vp.
15862:
15863:
15864:
15865:
15866: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta lm a n.
15867:
15868: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål -får jag vörd~
15869: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra .följande:
15870: nr 610 av den 14 juni 1979 till vederbörande Konstpolitikens allmänna mål har ansetts
15871: medlem av statsrådet för avgivande av svar vara bl.a. att trygga konstens andliga och mate-
15872: översänt avskrift av följande av riksdagsman riella betingelser, att utveckla och utvidga till-
15873: Kalevi Mattila m.fl. undertecknade spörsmål gången på konstserviCe samt att stimulera olika
15874: nr 89: befolkningsgrupper att själva ge uttryck för sitt
15875: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- konstintresse. Vid genomförandet av konstpoli-
15876: ta för att hindra avmattningen av verk- tiken ägnar man bl.a. särskild uppmärksamhet
15877: samheten vid musikläroanstalterna på även åt regionala synpunkter. _
15878: utvecklingsområdena, och Konstanslagen har vuxit snabbare än ansla-
15879: anser Regeringen det möjligt att gen pä flera andra förvaltningsområden. Såsom
15880: minska den skillnad i statsandelar som fra:mgår av nedanstående tabell har det total-
15881: för närvarande råder mellan å ena sidan belopp av statsandelar och -understöc:l, som
15882: musikläroanstalter och å andra sidan musikläroanstalterna erhållit, vuxit ännu snab-
15883: idrotts- och ~ngdomsfostringsarbete? bare.
15884:
15885:
15886: Utvecklingen av musikläroanstalternas statliga finansiering åren 1970-79, milj. mk
15887: (index1 år 1970=100, 1974=158, 1976=247 och 1979=264)
15888: Ändring 1970-1979
15889: 1970 1974 1976 1978 1979 · milj. mk %
15890: Nominellt värde . . . . . . . . . . 1.9 9.2 13.0 18.4 21.3 + 19.4 + 1021
15891: Realvärcle . . . . . . . . . . . . . . . 1.9 5.8 6.1 7.4 8.1 + 6.2 + 326
15892: ') Skolväsendets kostnadsindex
15893:
15894:
15895:
15896: Trots den tillfredsställande totala tillväxten understöd motsvarar ca 13 % av läroanstalter-
15897: är konstfinansieringen förenad med vissa prob- nas totala utgifter. Antalet musikläroanstalter
15898: lem. Den centrala faktorn i fråga om finansie- som erhåller lagstadgad statsanclel är 28. År
15899: ringens struktur har varit den, att de anslag 1978 ökade antalet musikläroanstalter som er-
15900: som i statsförslaget har anvisats för konstens håller lagstadgad statsandel med tre. Dessutom
15901: främjande i huvudsak har varit beroende av har man under innevarande år reserverat möj-
15902: intäkterna från penninglotteri och tippning. Den lighet för sju musikläroanstalter som tidigare
15903: osäkra finansieringsbasen har för sin del gjort erhållit statsunderstöd enligt prövning att er-
15904: det svårt att genomföra omfattande utvecklings- hålla lagstadgad statsandel. Statsandelsprocenten
15905: och reformprojekt. Detta gäller också det hel- av läroanstalternas totala utgifter varierar mel-
15906: hetsinriktade utvecklandet av musikläroanstal- lan 20 % och 55 %. Statsandelen fastställs
15907: terna. årligen. Under de senaste åren har det inte
15908: År 1979 får 50 av vårt lands musikläroan- funnits möjligheter att öka musikläroanstalter-
15909: stalter statsunclerstöd enligt prövning. Detta nas anslag i sådan omfattning att det skulle
15910: N:o 89 5
15911:
15912: finnas ekonomiska förutsättningar för att höja en missvisande bild av helhetssituationen. Stats-
15913: statsandelsprocenten, ellet för att väsentligt ut- understöd för ungdomens musikfostran och
15914: öka det antal läroanstalter, som erhåller stats- övriga konstutövning beviljas nämligen också
15915: andel. av flera andra anslag för främjande av konst
15916: Då man beräknar antalet elever i musik- i statsförslaget ( t.ex. anslag för stödjande av
15917: läroanstalter som år 1977 åtnjöt lagstadgat musiklägrens verksamhet och för utövande av
15918: statsunderstöd per 1 000 invånare i åldern tonkonst samt statsandelar för musikundervis-
15919: 7-24 år i länen, framgår det att jämförelseta- nlng vid medborgar- och arbetarinstitut). A
15920: let för hela Jandet är 10,2. De sämsta jäm- andra sidan understöds verksamhet som främjar
15921: förelsetalen gäller för Nylands Iän ( 9,8) samt konstintresset inom ramen för ungdomsarbetet
15922: Aho och Björneborgs Iän (3,6). De förmån- ( t.ex. ungdomens konstevenemang).
15923: ligaste jämförelsetalen däremot gäller Kymme- Undervisningsministeriet strävar tili att opar-
15924: ne Iän (15,6), Norra Karelens län (14,1) och tiskt trygga verksamheten vid landets musik-
15925: Lapplands Iän ( 12,2). A andra sidan kan det läroanstalter med beaktande av regionala syn-
15926: konstateras, att jämförelsetalen för musikläro- punkter och inom ramen för de anslag som
15927: anstalter som erhåller statsunderstöd e11Jigt står tili dess förfogande. Inom ramen för de
15928: prövning däremot är förmånligast speciellt i gränser som statshushållningen möjliggör kom-
15929: de sydligaste länen. mer man att fortsättningsvis utveckla musi!k-
15930: I spörsmålet hänvisas tili skillnaden i stats- läroanstalternas vevksamhet t.ex. genom att
15931: andelar mellan å ena sidan musikläroanstalter försöka minska den skillnad i statsandelar som
15932: och å andra sidan idrotts- och ungdomsfost- för ögonblicket råder mellan statsunderstöds-
15933: ringsarbete. En jämförelse av endast musikläro- systemen för å ena sidan musikläroanstalter
15934: anstalternas statsandelar t.ex. med ungdoms- och å andra sidan bl.a. medborgar- och arbetar-
15935: fostringsarbetets statsandelar kan dock lätt ge institut och idrottsinstitut.
15936: Helsingfors den 18 september 1979.
15937:
15938: Minister Kalevi Kivistö
15939:
15940:
15941:
15942:
15943: 087900746X
15944: 1979 vp.
15945:
15946: Kirjallinen kysymys n:o 90.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Kivitie: Asiaruuhkan purkamisesta korkeimmassa oikeudessa.
15952:
15953:
15954: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15955:
15956: Oikeudenkäyntilaitoksemme yhtenä vakavim- rostuu asema, joka korkeimmalla oikeudella
15957: mista puutteista on pidettävä muutoksenhaku- ylimpänä oikeusasteena tosiasiallisesti jo nyt
15958: asioiden käsittelyn hitautta. Tämä johtuu tun- on, eli ennnakkopäätösten .antaminen. Ennak-
15959: netusti siitä, ·että muutosta haetaan paljon kopäätöksen merkitys on siinä, että käytännön
15960: useammin kuin muutoksenhakutuomioistuinten tulkintaongelma saa yleispätevän ratkaisun, jol-
15961: nykyisellä henkilöstöllä pystytään asioita ratkai- loin myöhemmin esille tulevissa vastaavissa
15962: semaan. asioissa muutoksenhaun tarve vähenee. Kor-
15963: Ongelma on samanlainen niin hyvin hallin- keimman oikeuden tulisi siten voida käsitellä
15964: nollisissa tuomioistuimissa kuin yleisissä riita- sinne saatetut muutoksenhakuasiat nopeasti ja
15965: ja rikosasioiden tuomioistuimissa. Hiljattain on viivytyksettä.
15966: arvovaltaiselta taholta kiinnitetty huomiota ve- Edellä mainituista syistä ja vallitsevan asia-
15967: rovalitusten ruuhkautumiseen lääninoikeuksissa ruuhkan purkamiseksi on hallituksen ja edus-
15968: ja myös hovioikeuksien asiaruuhka on yleisessä kunnan toimin lisätty väliaikaisesti korkeimman
15969: tietoisuudessa. oikeuden työvoimaa, mutta edelleen viipyvät
15970: Ylimmissä oikeusasteissa asiat niin ikään ratkaisut. Tarvetta asioiden käsittelyn joudutta-
15971: viipyvät verrattain pitkään. Kaikkinensa eri miseen on siten edelleen olemassa. 01keutta
15972: muutoksenhakuasteissa asiain käsittely viipyy hakevien kansalaisten vuoksi ja valtiopäiväjär-
15973: niin kauan, että lopullinen ratkaisu asianosai- jestycksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
15974: selle ehkä hyvinkin tärkeässä, kenties koko valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15975: elämäntilanteen muutosta merkitsevässä asiassa vaksi seuraavan kysymyksen:
15976: saadaan vasta vuosien kuluttua asian vireille-
15977: tulosta. Vanha sanonta, että myöhään saatu Milloin on tarkoitus jatkaa toimen-
15978: oikeus on huonoa oikeutta, pitää valitettavasti piteitä korkeimmassa oikeudessa ja
15979: erityisen hyvin paikkansa tämän päivän Suo- muissa muutoksenhakutuomioistuimissa
15980: messa. vallitsevan asiaruuhkan nopeaksi ja te-
15981: Korkeimman oikeuden tehtävät tulevat ensi hokkaaksi poistamis•eksi henkilöstöä
15982: vuoden alusta muuttumaan uudistetun muu- lisäämällä ja muilla keinoilla?
15983: toksenhakulainsäädännön johdosta. Tuolloin ko-
15984: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
15985:
15986: Anneli Kivitie
15987:
15988:
15989:
15990:
15991: 087900740R
15992: 2 1979 vp.
15993:
15994:
15995:
15996:
15997: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15998:
15999: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määrästä sanottavasti enää noussut. Tämän joh-
16000: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dosta ja kun vuonna 1978 aloitti toimintansa
16001: olette 13 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- uusi Kouvolan hovioikeus ja vuonna 1979 uusi
16002: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Rovaniemen hovioikeus, hovioikeuksissa ratkai-
16003: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja sematta olevien asioiden määrä on vuodesta
16004: Anneli Kivitien näin kuuluvasta kirjallisesta 1977 kääntynyt laskuun ja oli 30. 6. 1979 noin
16005: kysymyksestä n:o 90: 2 000 asiaa vähemmän kuin vuoden 1977 lo-
16006: pussa. Tämän hetken ennusteen mukaan hovi-
16007: Milloin on tarkoitus jatkaa toimen- oikeuksien asiaruuhka saadaan kokonaan pure-
16008: piteitä korkeimmassa oikeudessa ja tuksi 4-5 vuodessa. Jo tällä hetkellä tilanne
16009: muissa muutoksenhakutuomioistuimissa on eräiden hovioikeuksien kohdalla kohtuulli-
16010: vallitsevan asiaruuhkan nopeaksi ja te- sen hyvä, mutta pahiten ruuhkautuneissa Vaa-
16011: hokkaaksi poistamiseksi henkilöstöä san ja Itä-Suomen hovioikeuksissa on käsittele-
16012: lisäämällä ja muilla keinoilla? mättä näiden hovioikeuksien kaksinkertaista
16013: vuosityömäärää vastaava asiamäärä. Tämä asia-
16014: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ruuhka tullaan lähivuosina purkamaan ylimää-
16015: taen seuraavaa: räisten jaostojen avulla. Samalla pyritään hovi-
16016: Korkeimmassa oikeudessa oli 30. 6. 1979 rat- oikeuksien toimintaa edelleen tehostamaan
16017: kaisematta 5 506 asiaa eli lähes nelinkertainen mm. hankkimalla niille työskentelyn kannalta
16018: määrä verrattuna siihen, mitä se oli vuosikym- nykyistä tarkoituksenmukaisempia toimitiloja.
16019: menen alussa. Korkeimpaan oikeuteen saapui Korkeimman oikeuden osalta Eduskunta on
16020: 1970-luvun alussa keskimäärin vähän alle 3 000 12. 12. 1978 hyväksynyt muutoksenhakua kor-
16021: uutta asiaa vuodessa. Tänä vuonna tuo määrä keimpaan oikeuteen koskevan uuden lainsää-
16022: lähentelee 5 000 asiaa. Korkeimpaan oikeuteen dännön, joka tulee voimaan 1. 1. 1980. Tämän
16023: saapuvan asiamäärän kasvu on suoraa seurausta lainsäädännön eräänä tarkoituksena on, kuten
16024: hovioikeuksien ratkaiseman asiamäärän kasvus- hallituksen esityksen perusteluista ilmeni, estää
16025: ta. Hovioikeudet ratkaisivat 1970-luvun alussa asioiden ruuhkautuminen korkeimpaan oikeu-
16026: noin 9 000 asiaa ja vuonna 1978 yli 18 000 teen ja siten nopeuttaa oikeudenkäyntiä. Kor-
16027: asiaa. Hovio1keuteen vuosittain saapuvien uu- kein o~keus tulee uuden lainsäädännön mukaan
16028: sien asioiden määrä on samana ajanjaksona ratkaisemaan pääasiassa ennakkopäätösluontoi-
16029: noussut noin 9 000 asiasta 17 000 asiaan. sia asioita ja siten entistä useammassa asiassa
16030: Edellä olevat tilastotiedot osoittavat muutok- hovioikeuden päätös tulee lopulliseksi ratkai-
16031: senhakutuomioistuimiin saapuvan asiamaaran suksi. Korkeimman oikeuden nykyinen asia-
16032: kasvun. Kuluvalla vuosikymmenellä niihin saa- ruuhka puretaan väliaikaisella lisätyövoimalla.
16033: puvien asioiden määrä on kaksinkertaistunut Ensi vuodeksi esitettävät henkilöstölisäykset il-
16034: ja huolimatta siitä, että resursseja niissä on menevät tässä kuussa Eduskunnalle annetta-
16035: voimakkaasti lisätty, asiaruuhkaa on päässyt vasta valtion tulo- ja menoarvioesityksestä.
16036: syntymään. Tarkasteltaessa tilannetta tällä het- Pysyvästi tilanteeseen saadaan korjaus sen jäl-
16037: kellä voidaan todeta, että hovioikeuksiin saapu- keen kun uusi lainsäädäntö vaikuttaa täydellä
16038: vien uusien asioiden määrä ei ole vuoden 1975 teholla korkeimman oikeuden ratkaisumääriin.
16039: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1979.
16040:
16041: Oikeusministeri Christoffer Taxell
16042: N:o 90 3
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16048:
16049: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hovrätt inledde sin verksamhet år 1978 och
16050: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse Rovaniemi nya hovrätt år 1979, har antalet
16051: av den 13 juni 1979 till vederbörande medlem oavgjorda ärenden vid hovrätterna ,från och
16052: av statsrådet översänt avskrift av följande av med år 1977 visat en sjunkande tendens och
16053: riksdagsman Anneli Kivitie undertecknade uppgick 30. 6. 1979 till ca 2 000 ärenden
16054: spörsmål nr 90: mindre än i slutet av år 1977. Enligt nuvaran-
16055: de prognos kan man helt råda bot på anhop-
16056: När har man för avsikt att snabbt ningen av ärenden vid hovrätterna inom 4-5
16057: och effektivt råda bot på den anhop- år. Redan för närvarande är situationen vid
16058: ning av mål som förekommer vid hög- några hovrätter tämligen god, men vid Vasa
16059: sta domstolen och vid de övriga rätts- och Östra Finlands hovrätter, vilka är de mest
16060: medelsdomstolarna genom en ökning av överhopade, finns det oavgjorda ärenden tili
16061: personalen och medels övriga åtgärder? ett antal som motsvarar den dubbla årliga
16062: arbetsmängden ,för dessa hovrätter. Denna an-
16063: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt hopning av ärenden kommer man att under
16064: anföra följande: de närmaste åren råda bot på med hjälp av
16065: Högsta domstolen hade 30. 6. 1979 5 506 extraordinarie divisioner. Samtidigt eftersträvar
16066: oavgjorda ärenden eller nästan det fyrdubbla man alltfort att effektivera hovrätternas verk-
16067: antalet jämfött med antalet oavgjotda ärenden samhet genom att bland annat införskaffa med
16068: i bötjan av detta årtionde. Till högsta domsto- tanke på arbetet mera ändamålsenliga lokali-
16069: len inkom i bötjan på 1970-talet i medeltal teter.
16070: något mindte än 3 000 nya ätenden pet åt. Beträffande högsta domstolen har Riksdagen
16071: Detta år uppgåt ärendena till nästan 5 000. 12. 12. 1978 antagit en ny lagstiftning angåen-
16072: Tillökningen av antalet ärenden, som inkom- de ändringssökande i högsta domstolen, viiken
16073: mer till högsta domstolen, utgör en direkt träder i kraft 1. 1. 1980. Ett av syftemålen
16074: följd av det växande antalet ärenden som av- med denna lagstiftning, vilket framgick av mo-
16075: gjorts av hovrätterna. Hovrätterna avgjorde i tiveringen till regeringens proposition, är att
16076: början av 1970-talet ca 9 000 ärenden och år förhindra anhopning av ärenden vid högsta
16077: 1978 över 18 000 ärenden. Antalet nya ären- domstolen och sålunda göra rättegången snab-
16078: den som årligen inkommer till hovrätt har bare. Högsta domstolen kommer enligt den nya
16079: under samma period ökat från ca 9 000 tili lagstiftningen att i huvudsak avgöra ärenden
16080: 17 000. av prejudiciell karaktär och hovrättens utslag
16081: Ovannämnda statistiska uppgifJ.;er utvisar kommer sålunda att i allt flera fall förbli slut-
16082: tillökningen av antalet ärenden vilka inkommer ligt avgörande. Den nuvarande anhopningen av
16083: tili rättsmedelsdomstolarna. Under innevarande ärenden vid högsta domstolen råder man bot
16084: årtionde har antalet ärenden som inkommer på genom tilifällig tilläggsarbetskraft. Den utök-
16085: tili dessa fördubblats och trots att man kraf- ning av personalen, som föreslås för nästa år,
16086: tigt utökat resurserna vid ifrågavarande dom- framgår av statsförslaget som denna månad
16087: stolar har ,en anhopning av ärenden kunnat kommer att föreläggas Riksdagen. En varaktig
16088: uppstå. Då man begrundar situationen i detta förbättring i fråga om denna situation når man
16089: nu, kan man konstatera, att antalet nya ären- efter det att den nya lagstiftningen med full
16090: den som inkommer tili hovrätterna icke längre effekt inverkar på antalet ärenden som avgörs
16091: nämnvärt ökat jämfört med antalet för år av högsta domstolen.
16092: 1975. För den skull och emedan Kouvola nya
16093: Helsingfors den 12 september 1979.
16094:
16095: Justitieminister Christoffer Taxell
16096: 1979 vp.
16097:
16098: Kirjallinen kysymys n:o 91.
16099:
16100:
16101:
16102:
16103: Tennilä ym.: Kalanjalostuslaitoksen perustamisesta Perämeren
16104: pohjoisen rannikon alueelle.
16105:
16106:
16107: Ed u s kunnan IH e r r a Puhe. m i e he 11 e.
16108:
16109: Maassamme käytetään kalaruokien valmista- Iisen kalanjalostuslaitoksen rakentaminen paran-
16110: miseen hyvin paljon ulkomailta tuotua pakas• taisi myös alueen kalastajien toimeentuloa. Pe-
16111: tekalaa ja myös säilykkeitä tuodaan suuria mää- rämeren pohjoisen rannikon alueella kalanja-
16112: riä. Samanaikaisesti kotimaisesta kalasta menee lostuslaitoksen paikaksi sopisi hyvin esimer-
16113: merkittävä osa eläinten rehuksi, koska ran- kiksi Simon kunta. : .
16114: nikkoalueelle ei ole perustettu riittävästi kalau- Ratkaisuun pääsy tässä asiassa edellyttää val-
16115: i alostuslaitoksia. tiovallan toimia ja siksi esitämmekin edellä
16116: Myös Perämeren pohjoisen rannikon kalasta- olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
16117: jat ovat kiinnittäneet tähän epäkohtaan huo• momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
16118: miota ja tehneet lukuisia kertoja esityksiä tehok- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16119: kaan kalanjalostuslaitoksen perustamisesta Pe- sen:
16120: rämeren pohjoisen rannikon alueelle.
16121: Kalastajien esitykset ovat kannatettavia, sillä Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16122: kotimaisen tiumetusti hyvälaatuiseli kalan kas• ryhtyä kalanjalostuslaitoksen perustami-
16123: vavalla jalostamisella voitaisiin lisätä kalan seksi Perämeren pohjoisen rannikon,
16124: käyttöä ja samalla ·tuontitarve pienenisi. Paikal- alueelle?
16125: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
16126:
16127: Esko-Juhani Tennilä P. Liedes
16128:
16129:
16130:
16131:
16132: 087900733H
16133: 2 1979 vp.
16134:
16135:
16136:
16137:
16138: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16139:
16140: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siin. Perämeren pohjoisella rannikolla totmu
16141: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ainakin kaksi kalanjalostuslaitosta: toinen Ke-
16142: .olette 15 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- missä ja toinen Kuivaniemessä. Näiden molem-
16143: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- pien rakentamista on valtion toimesta tuettu
16144: ·omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja lainoin. Mainitut laitokset ovat myös aivan lä-
16145: 'Tennilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky- hellä kysymyksessä mainittua Simon kuntaa.
16146: .symyksestä n:o 91: Ero. jalostuslaitosten raaka-aineesta muodostaa
16147: tuontikala kuitenkin merkittävän osan. Eräänä
16148: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo syynä tähän aivan ilmeisestikin on talven pi-
16149: ryhtyä kalanjalostuslaitoksen perustami- tuus. Jääpäivien keskimääräinen luku Kemin
16150: seksi Perämeren pohjoisen rannikon korkeudella on lähes 180.
16151: alueelle? Kalatalouden tavoitekomitea 30. 5. 1979 val-
16152: mistuneessa mietinnössään toteaa, että uusien
16153: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kalanjalostuslaitosten rakentamisen tulee tapah-
16154: vasti seuraavaa: tua laadittavan yksityiskohtaisen ohjelman mu-
16155: Kalaomavaraisuutemme ihmisravintona käy- kaisesti ja että rakentamiseen tulisi ryhtyä, kun
16156: tettävän tuoreen kalan osalta on viime vuosina siihen on realistisia mahdollisuuksia mm. sen
16157: ·ollut yli 80 %, kalasäilykkeiden osalta 44 %. perusteella, että kotimaan kysyntä kasvaa ja
16158: Ihmisravintona käytetyn kalan osalta on koko- vientiä saadaan aikaan. Komitea on lisäksi tul-
16159: naisomavaraisuutemme ollut n. 70 %. Rehuksi lut ·siihen tulokseen, että rannikolle voitaisiin
16160: käytettävän kalan osalta on omavaraisuutemme ehkä rakentaa enintään 4 kalanjalostuslaitosta.
16161: ollut vain n. 10 %. Vuonna 1978 käytettiin Eräänä kysymykseen tulevana rannikonosana
16162: turkiseläinten rehuna n. 46 milj. kg silakkaa. komitea mainitsee Perämeren alueen.
16163: Tästä kalamäärästä oli Perämeren osuus arviol- Edellä olevan perusteella tullaan siihen, että
16164: ta 4,7 milj. kg. kalanjalostuslaitosten rakentamisessa on nouda-
16165: Kalaa jalostavan teollisuuden merkitys kalan- tettava harkintaa, joka mm. edellyttää perus-
16166: saaliin talteenottajana on viime vuosina huo- teellista selvitystä tarjolla olevasta kalaraaka-
16167: mattavasti kasvanut. Voidaan kuitenkin todeta, aineesta ja sen mahdollisimman tasaisesta saan-
16168: että kalajalosteemme joutuvat kilpailemaan nista sekä tuotteiden menekistä. Laitosten ra-
16169: markkinoistamme ulkomaalaisten tuotteiden kentamisessa tulisi myös noudattaa kokonais-
16170: kanssa. Tällä kertaa kalaa jalostavat laitoksem- ohjelmaa. Valtio osallistuu jatkossakin po. lai-
16171: me pystyisivät tuottamaan nykyistä huomatta- tosten rakentamiseen jo nyt olemassa olevien
16172: vasti ·enemmän kotimaiseen kalaraaka-aineeseen rahoitusohjelmien puitteissa ts. kysymykseen
16173: perustuvia pakasteita ja säilykkeitä, kuin mitä tulevat korkotukilainat ja laitoksen sijoituspai-
16174: markkinamme ottavat vastaan. Niinpä vien- kan edellyttämät kehitysalue-edut.
16175: nistä on yritetty löytää apua menekkivaikeuk-
16176: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1979.
16177:
16178: Ministeri Veikko Saarto
16179: N:o 91 3
16180:
16181:
16182:
16183:
16184: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16185:
16186: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen ten av Bottenviken fungerar åtminstone två ··
16187: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse fiskförädlingsanläggningar: den ena i Kemi och
16188: av den 15 juni 1979 tili vederbörande medlem den andra i Kuivaniemi. Byggandet av båda
16189: av statsrådet översänt avskrift av följande av dessa har stötts från statligt håll genom lån.
16190: riksdagsman Tennilä m. fl. ställda skriftliga De nämnda anläggningarna finns också alldeles
16191: spörsmål nr 91: nära den i spörsmålet nämnda Simo kommun.
16192: Av råvaran vid ovannämnda anläggningar ut-
16193: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta gör importfi.sken eme1lertid en betydande del.
16194: för grundande av en fiskförädlingsan- En orsak tili detta är helt uppenbart vinterns
16195: läggning inom Bottenvikens norra kust· längd. På höjden av Kemi är antalet dygn isen
16196: område? ligger i medeltal inemot 180.
16197: Målkommitten för fiskerihushållningen kons-
16198: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt taterar i sitt 30. 5. 1979 färdigställda betänkan-
16199: anföra följande: de, att byggandet av nya fiskförädlingsanlägg-
16200: Vår självförsörjning vad gäller den färska ningar bör ske enligt ett detaljerat program
16201: fisk som användes tili människoföda har un- som bör utarbetas och att man borde skrida
16202: der de senaste åren varit över 80 %, för fisk- tili byggande då det härför finns realistiska
16203: konservernas del 44 %. 1 fråga om den till möjligheter bl. a. på den grund, att efterfrå-
16204: människoföda använda fisken har den totala gan växer i hemlandet och att export fås tili
16205: självförsörjningen varit ca 70 %. 1 fråga om stånd. Kommitten har dessutom kommit tili
16206: den fisk som användes tili foder har vår själv- det resultatet, att man vid lkusten måhända
16207: försörjning varit endast ca 10 %. Under år skulle kunna bygga högst 4 fiskförädlingsan-
16208: 1978 användes ca 46 milj. kg strömming tili läggningar. Kommitten nämner Bottenvikens
16209: foder för pälsdjur. Av denna fiskvolym var område som ett av de kustavsnitt .som kommer
16210: Bottenvikens andel uppskattningsvis 4,7 milj. i fråga.
16211: kg. På basen av ovanstående kommer man tili
16212: Vid tilivaratagandet av fiskfångsten har be- att man vid byggandet av fiskförädlingsinrätt-
16213: tydelsen av den industri som förädlar fisk vuxit ningar bör iaktta prövning, som bl. a. förut-
16214: avsevärt under de senaste åren. Man kan dock sätter noggrann utredning om tilibudsstående
16215: konstatera, att våra fiskförädlingsprodukter får fiskråvara och möjligast jämn tiligång på den-
16216: lov att konkurrera med utländska produkter na samt om avsättningen av produkterna. Vid
16217: om våra marknader. För närvarande skulle våra byggandet av anläggningarna borde man också
16218: anläggningar som förädlar fisk förmå producera följa ett totalprogram. Staten deltar även i fort-
16219: betydligt mera på inhemsk fiskråvara baserade sättningen i byggandet av ifrågavarande anlägg-
16220: frysprodukter och kons·erver än vad vår mark- ningar inom ramen för redan förefintliga fi-
16221: nad för närvarande tar emot. Sålunda har man nansieringsprogram, m.a.o. kommer räntestöds-
16222: också i exporten försökt finna en utväg ur lån och av lokaliseringsplatsen förutsatta ut-
16223: avsättningssvårigheterna. Vid den norra kus- vecklingsområdesförmåner i fråga.
16224: Helsingfors den 4 september 1979.
16225:
16226: Minister Veikko Saarto
16227: 1979. vp.
16228:
16229: Kirjallinen kysymys n:o 92.
16230:
16231:
16232:
16233:
16234: .Järvilehto ym.: Raamattujen tuonnista Ruotsista ja siihen
16235: liittyvästä tullivälikohtauksesta.
16236:
16237:
16238: E d u .s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16239:
16240: Pirkko ··Huuhtanen oli 6. 5. 1979 tulossa Tulli on kuitenkin korottanut hinnan lähes
16241: Ruotsista Kuvan ja Sanan: pienoisbussilla 100 000 markaksi.
16242: Suomeen' lastinaan Slaavilaislähetykseltä Kuvalle Raamattujen luovutuksesta huolimatta Pirk-
16243: ja Sanalle-lahjoitettuja venäjänkielisiä Raamat· ko Huuhtasen kuulusteluja on aiottu jatkaa
16244: tuja ja muuta ei-poliittista hengellistä kirjalli- kesälomakauden jälkeen. Häntä ori uhattu myös
16245: suutta. Hän kertoo ilmoittaneensa asianmukai- syytteellä joko tulli- tai verorikoksesta. Muo-
16246: sesti lastin laadun, määrän ja pro forma -laskun dollisen syyn keksiminen syytteen .taustaksi
16247: ensimmäiselle tapaamalleen tullimiehelle tullat- on siis vielä avoin.
16248: tävaksi. Alustavan ·tarkastuksen mukaan hänelle Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
16249: annettiin jo lupa tuoda kirjat maahan ja· jatkaa päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16250: matkaansa. Tämän jälkeen paikalle ilinaan:tui me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16251: kuitenkin henkilö, joka vaati ·lastin uudelleen tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16252: tarkastettavaksi ja määräsi sen tullivalvontaan.
16253: · Tämän jälkeen Huuhtanen on joutunut Onko Hallitus tietoinen .siitä, että
16254: toistuviin, tuntikausia kestäneisiin kuulustelui- Suomen tulli on Ruotsin ja Suomen ra-
16255: hin, joita on johtanut Igor Merviä -niminen . jalla määrännyt tullivalvontaan Suomeen
16256: mieshenkilö. Kuulusteluissa on täysin asiatto- tuotuja lahjaksi saatuja venäjänkielisiä
16257: masti tiedusteltu Huuhtasen Ruotsin-matkan Raamattuja, pitänyt niitä yli kuukauden
16258: syitä, matkareittiä ja hänen tapaamiaan henki- hallussaan ja asettanut niille sen jälkeen
16259: löitä, vaikka Pohjoismaiden välillä vallitsee täysin kohtuuttomat maahantuontimak-
16260: vapaa liikkumisoikeus. Kuulusteluissa on sut ja että kirjalähetyksen tuoja on
16261: Huuhtasen omasta ·kertomuksesta poiketen yri- joutunut useaan otteeseen tuntikausia
16262: tetty väittää, että Huuhtanen olisi tuonut Raa- kestäviin kuulusteluihin, joissa on lou-
16263: matut luvatta maahan, Mistään sellaisesta ei kattu Pohjoismaiden välillä .vallitsevaa
16264: kuitenkaan ole kysymys, koska Huuhtanen on kansalaisten vapaata matkustusoikeutta
16265: ilmoittanut lastin sisällön ensimmäiseksi tapaa- ja joissa on lisäksi yritetty väittää hä-
16266: malleen tullimiehelle. Kuulustelupöytäkirjoissa nen syyllistyneen kirjojen luvattomaan
16267: tämä tullimies on kuitenkin syrjäytetty. maahantuontiin, vaikka hän ilmoittautui
16268: Auto luovutettiin tullivalvonnasta seuraaval- ensimmäiselle tapaamalleen tullivirkaili-
16269: la viikolla. Raamatut on luvattu luovuttaa yli jalle, ja jos on tietoinen,
16270: kuukauden kestäneen hallussapidon jälkeen mitä Hallitus aikoo tehdä tällaisten
16271: 13. 6. 79 runsaan· 16 000 markan tullimaksua oikeudenloukkausten korjaamiseksi va-
16272: vastaan. Kirjat ovat lahjatavaraa. Osa niistä paassa ja yhdeksänkymmentäprosentti-
16273: on vanhoja painoksia, ja lähettäjän pro forma sesti kristinuskoa tunnustavassa mäassa?
16274: -laskun mukaan niiden arvo on n. 1 500 mk.
16275: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
16276:
16277: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Sauli Hautala
16278: Olavi Ronkainen Asser Stenbäck Esko Almgren
16279: Jorma Fred
16280:
16281: 087900828K
16282: 2
16283:
16284:
16285:
16286:
16287: 'Ed u s kun: h a rt Herra: Puhe m: i e he 11 e.
16288:
16289: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis- laskut. Tavaran suuren paljouden vuoksi ja
16290: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- sen johdosta, että eräs tullimies oli havainnut
16291: mies, olette 15 päivänä :kesäkuuta 1979 päivä- . asiakirjojen joukossa kolmannenkin laskun, he-
16292: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- räsi epäilyksiä arvoilmoituksen oikeellisuudesta.
16293: J()t1 asi-anoiJlaisell~ jäsenelle jäljennöksen edus- Seuraavana päivänä S1JOritetussa puheena olevan
16294: taja Järvilehdon ym. näin kuu.ll.1vasta kirjalli- .kirjallisuuden laskennassa todettiin, että sen
16295: sestil ~ysymyksestä n:o 92: · paljous oli ilmoitettua tuntuvasti suurempi.
16296: Autosta . löytyi toinenkin painotuotelä~tys,
16297: ·Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16298: ionka mainittu henkilp il.moitti omakseen. Li-
16299: · Suomen tulli on Ruotsin ja Suomen
16300: säksi autosta tavattiin ilmoittamatop. huoneka-
16301: ·ra.jalla määrännyt tullivalvontaan Suo- lulähetys. .
16302: meen tuotuja lahjaksi saatuja venäjän- Asianomaisen henkilön mukanaan tuomien
16303: kielisiä Raamattuja, pitänyt ·niitä yli kirjojen ja painotuotteiden arvon selvittäminen
16304: kuukauden hallussaan ja asettanut niil- vei pitkähkön ajan kesälomakauden johdosta.
16305: le sen jälkeen täysin· kohtuuttomat Kirjojen tullausarvoa määrättäessä käytettiin
16306: . maahantuontimaksut ja että. kirjalähe- .asiantuntijana Biblia-Seuraa ja muiden paino-
16307: tyksen. tudja. on joutunut useaan ottee- tuotteiden osalta Oy Tilgmann Ab:tä.
16308: seen tuntikausia kestäviin kuulustelui- Kysymyksessä olevaa henkilöä on kuulustel-
16309: hin, joissa on loukattu Pohjoismaiden tu vain kerran. Kuulustelu kesti noin neljä
16310: välillä vallitsevaa kansalaisten vapaata tuntia ja sen pituuteen on vaikuttanut kuul-
16311: matkustusoikeutta ja joissa on lisäksi tavan alusta alkaen vähäinen selvitysalttius.
16312: yritetty v~ittää hänen syyllistyneen kir- Tutkiotapöytäkirjaan ei ole kirjattu mitään
16313: jojen · luvattomaan maahantuontiin, asiaan vaikuttamatonta. Asianomainen henkilö
16314: vaikka hän ilmoittäuttii ensimmäiselle joutuu saatujen tietojen mukaan syytteeseen
16315: tapaamalleen tullivirkailijalle; 'ja jos on Helsingin raastuvanoikeudessa.
16316: tietoinen, · ·
16317: Asiasta saadun selvityksen perusteella voi-
16318: mitä··· Hallitus aikoo tehdä tällaisten daan todeta, että raamattuja samoin kuin muu-
16319: oikeudenloukkausten . korjaamiseksi va- ta hengellistä kirjallisuutta tulliselvitettäessä on
16320: paassa'. ja yhdeksänkymmentäprosentti- menetelty samalla tavalla kuin muunkin tava--
16321: sesti kristinuskoa tunnustavassa maassa? ran tulliselvityksessä. Tavaran luovuttamisen
16322: viivästymisen on aiheuttanut tullausarvo.o sel-
16323: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vittäminen. Maahan saapuneen henkilön koh-
16324: vasti. 'seuraavaa:
16325: ' ,-._ ....
16326: · telu tullissa ei luonnollisestikaan liittynyt sii-
16327: Kysymyksen perusteluissa mainittu henkilö hen, mitä hänellä oli autossa lastina, vaan
16328: on .asi~sta sa,adun selvityksen mukaan saavut- että hän oli antanut puuttedlisen ilmoituksen
16329: t~an Jfelsil)gin sataman kautta maahan paket- osasta tavaroita ja osan niistä jättänyt koko-
16330: tiautolla toukokuun 6 päivänä 1979 ilmoittanut naan ilmoitt~tta. Maahantuonnin yhteydessä
16331: t~U.iselvity~essä omana ja mukanaan olleen toi- perittävien verojen tahallinen kiertäminen ei
16332: sen matkustajan tuomisina hengellistä kirjalli- voi oHa oikea teko katsehakoonpa sitä mistä
16333: suutta arvoltaan verottomuuden ylärajan alitta- näkökulmasta tahansa.
16334: vat määrät. Selvityksensä tueksi hän oli esit- Hallituksen käsityksen muka.Qtl ei tässä asias-
16335: tänyt mainituille henkilöille asetetut proforma- sa ole tapahtunut oikeudenloukkauksia.
16336: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
16337:
16338: Ministeri Pirkko Työläjärvi
16339: N:o 92 3
16340:
16341:
16342:
16343: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16344:
16345: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hade upptäckt också en tredje räkning bland
16346: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- dokumenten, uppstod tvivel om riktigheten i
16347: velse av den 15 juni 1979 tili vederbörande uppgiften om varans värde. När de ifrågava-
16348: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl- rande böckerna följande dag räknades framgick
16349: jande av riksdagsledamot Järvilehto m.fl. un- att deras antal var betydligt större än vad an-
16350: dertecknade spörsmål nr 92: mälan gjorde gällande. I bilen hittades också
16351: en annan sändning tryckalster, som den ovan-
16352: Är Regeringen medveten om att nämnda personen uppgav vara hennes egen.
16353: finska tullen på gränsen mellan Sverige Dessutom påträffades i bilen en sändning möb-
16354: och Finland till tullkontroll har förord- ler som inte uppgivits.
16355: nat ryskspråkiga biblar, vilka erhållits Utredningen av värdet på de böcker och
16356: som gåva och införts till Finland, att tryckalster som ifrågavarande person medfört
16357: tullen haft biblarna i sin besittning tog rätt lång tid på grund av att den inföll
16358: över en månad och därefter påfört dem under semesterperioden. Vid fastställandet av
16359: fulls tändigt oskäliga införselavgifter, böckernas förtullningsvärde konsulterades som
16360: och att den person som fört in bokför- sakkunnig Bibelsällskapet och i fråga om de
16361: sändelsen i landet upprepade gånger un- andra tryckalstren Oy Tilgmann Ab.
16362: derkastats förhör, som räckt flera tim- Ifrågavarande person har förhörts endast en
16363: mar och vid vilka medborgarnas fria gång. Förhöret varade ca fyra timmar och på
16364: resanderätt mellan de nordiska länder- dess längd inverkade, att hon från första början
16365: na har kränkts, samt vid vilka man var föga benägen att avge förklaring.
16366: därjämte har försökt hävda att hon I undersökningsprotokollet har inte anteck-
16367: gjort sig skyldig tili olovlig införsel av nats något som inte skulle inverka på saken.
16368: ifrågavarande böcker, fastän hon an- Ifrågavarande person kommer enligt de upp-
16369: mälde sig hos första tulltjänsteman hon gifter som erhållits att ställas under åtal vid
16370: påträffade, och, om Regeringen är med- Helsingfors rådstuvurätt.
16371: veten om detta, På basen av den utredning som erhållits i
16372: vad ämnar Regeringen göra för att ärendet kan konstateras, att man vid tullkla-
16373: tillrättalägga dylika rättskränkningar i reringen av biblarna och den övriga religiösa
16374: ett fritt land som tili nittio procent be- litteraturen förfarit på samma sätt som vid
16375: känner sig tili kristendomen? tullklareringen av andra varor. Att varans
16376: överlämnande fördröjts har berott på utred-
16377: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen beträffande förtullningsvärdet. Det sätt
16378: samt anföra följande: på vilket den till landet anlända personen be-
16379: Den i motiveringen tili spörsmålet nämnda möttes i tullen berodde givetvis inte på den
16380: personen hade, enligt den utredning som er- last hon hade i sin bil utan på att hon lämnat
16381: hållits i ärendet, efter att ha anlänt till lan- bristfälliga uppgifter angående en del av va-
16382: det via Helsingfors hamn med paketbil den rorna och helt underlåtit att anmäla en del
16383: 6 maj 1979, vid tullklareringen anmält att av dem. Ett medvetet kringgående av skatter
16384: hon själv och en annan person i hans följe som skall uppbäras i samband med införsel
16385: medförde religiös litteratur till ett värde som av varor kan inte vara en riktig handling,
16386: understeg den Övre gränsen för skattefrihet. oberoende av från viiken synpunkt man ser
16387: Som stöd för sin utredning hade hon företett på saken.
16388: proformaräkningar som utställts på de ovan- Enligt regeringens uppfattning har någon
16389: nämnda personerna. På grund av varans stora rättskränkning inte ägt rum i detta ärende.
16390: mängd och med anledning av att en tuUman
16391: Helsingfors den 10 oktober 1979.
16392:
16393: Minister Pirkko Työläjärvi
16394: 1979 vp.
16395:
16396: Kirjallinen kysymys n:o 93.
16397:
16398:
16399:
16400:
16401: Sillantaus ym.: Metsäverotuksen uudistamisesta.
16402:
16403:
16404:
16405: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
16406:
16407: Metsäverotuksen uudistaminen on tärkeä lä- tuloksi katsottavan osuuden enimma1smaaraa
16408: hiajan talouspoliittinen ratkaisu. Kokoomus on korotettava vuosittain. Periaatteen tulee koskea
16409: esittänyt huolestumisensa sen johdosta, että hal- kaikkia yksityisiä metsänomistajia riippumatta
16410: litus ei ole pystynyt selkeästi määrittelemään, siitä, ovatko he samalla maatilatalouden har-
16411: miltä pohjalta ja milloin metsäverotuksen kor- joittajia. Kun hankintakaupalla myytyjen erien
16412: jaaminen tapahtuu. Kokoomus katsoo, 'että met- keskikoko on lähes 150 m\ tulisi hankinta-
16413: säverotusta koskevien uudistusten sitominen työn arvo lukea metsätalouden puhtaaksi tu-
16414: vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioesityk- loksi vain siltä osin kuin myydyn puun määrä
16415: seen ei ole perusteltua. Metsäverotuksen nykyJ- ylittää 150 m3•
16416: nen taso on s~aattanut metsän omils.tuksen rie- Maatilatalouden puhtaasta tulosta ansiotu-
16417: lekkyyden kyseenalaiseksi. Asiaa koskevien laki- loksi katsottavasta osuudesta luetaan nykyis-
16418: esitysten pikainen antaminen on välttämätöntä ten säännösten mukaan käytännössä useimmi-
16419: jo siitäkin syystä, että metsäverotuksen uudis- ten vain pieni osa tuloksi sille puolisolle, jota
16420: tuskysymys kytkeytyy käynnissä oleviin puun ei ole pidettävä varsinaisena yrittäjänä. Met-
16421: myyntihintaneuvotteluihin. säverotusta uudistettaessa sitävastoin tuJee voi-
16422: Puunjalostusteollisuuden toimintaedellytyk- da jakaa metsän puhtaasta tuotosta ansiotu-
16423: sien ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää loksi katsottava osa kaikissa tapauksissa tasan
16424: nykyisessä valtiontaloudellisessa tilanteessa ja puolisoiden kesken, ellei muuta selvitystä esi-
16425: suhdannekehityksen tässä vaiheessa toimenpitei- tetä. Mainittu jakoperuste on tulo- ja varalli-
16426: tä, joilla turv,ataan puunjalostusteollisuuden riit- suusverolaissa määriteltävä itsenäisesti maata-
16427: tävän raaka-aineen saanti. Tämä on mahdollis- loustulon vastaavista jakoperusteista riippumat-
16428: ta ainoastaan toteuttamalla metsäverotusta hel- ta. Tätäkin periaatetta tulee soveltaa yhtäläi-
16429: pottavat ,tulo- ja varallisuusverolakia ja maati- sesti kaikkiin yksityisiin metsänomistajiin.
16430: latalouden tuloverolakia koskevat muutokset, Allekirjoittajat ovat sitä mieltä, että maatila-
16431: joita allekirjoittajat ovat mm. vuoden 1979 val- talouden tuloverolain 15 §:ää tulee muuttaa la-
16432: tiopäivien lakialoitteissa n:o 123 ja n:o 126 kialoitteessa n:o 126 esitetyllä tavalla. Sen mu-
16433: ehdottaneet ja joita osittain sisältyy nykyisen kaan taimikoiden verovapaus koskisi vuonna
16434: hallituksen ohjelmaan 26. 5. 1979. 1973 ja sen jälkeen uudistushakattuja alueita.
16435: Tulo- ja varallisuusverolain 17 b § :n 2 mo- Verovapauden pituus olisi Ahvenanmaalla, Tu-
16436: mentin mukaan ( L: ssa 25. 11. 1977/848) met- run ja Porin, Uudenmaan, Hämeen ja Kymen
16437: sätalouden puhdasta tuottoa pidetään kokonai- lääneissä 10 vuotta, Mikkelin, Kuopion, Vaa-
16438: suudessaan pääomatulona. Kuitenkin maatilata- san ja Keski-Suomen lääneissä 15 vuotta, Poh-
16439: louden puhtaaseen tuloon sisältyy maatilatalou- jois-Karjalan ja Oulun lääneissä 20 vuotta ja
16440: den harjoittajan työpanos metsätalouden puh- Lapin läänissä 25 vuotta 'Sen vuoden alusta
16441: taan tuoton ohella. Tämä on todettu myös lukien, jolloin piirimetsälautakunta on tarkas-
16442: metsäverotuksen kehittämiskomitean mietinnös- tuksessaan todennut, että alueelle noussut tai-
16443: sä vuodelta 1978. ALlekirjoittajat katsovat, että m1kko on vakiintunut.
16444: vuodelta 1978 toteutetun metsäveronhuojennuk- Edelleen allekirjoittajat katsovat, että yritys-
16445: sen yhteydessä väliaikaisesti voimaansaatettu ten varallisuusverotukseen mahdollisesti tehtä-
16446: periaate, jonka mukaan osa metsätalouden puh- vät huojennukset tulevat maa- ja metsätalou-
16447: taasta tulosta katJsotaan kaavamaisesti ansiotu- den hyväksi samansuuruisina kuin muulle elin-
16448: loksi, on saatettava pysyvästi voimaan ja ansio- keinoelämälle.
16449: 087900859K
16450: 2 1979 vp.
16451:
16452: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio- pottamista koskevat lakiesitykset yksi-
16453: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi- tyismetsätalouden kannattavuuden pa-
16454: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen rantamiseksi ja tätä kautta puunjalos-
16455: vastattavaksi seuraavan kysymyksen: tusteollisuuden raaka-aineen saannin tur-
16456: vaamiseksi niin tulevana hakkuukautena
16457: Milloin ja minkä sisältöisinä Halli- kuin tulevaisuudessakin?
16458: tus aikoo antaa metsäverotuksen hel-
16459: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
16460:
16461: Pentti Sillantaus Pertti Salolainen Mauri Vänskä
16462: Matti Jaatinen Saara Mikkola Erkki Pystynen
16463: Heikki Perho Eva-Maija Pukkio Eero Lattula
16464: Elsi Hetemäki-Olander Juhani Laitinen Matti Pelttari
16465: Juuso Häikiö Martti Ursin Heikki Järvenpää
16466: Lauri Impiö Jalmari Torikka Matti Viljanen
16467: Ulla Puolanne Matti Hokkanen Ben Zyskowicz
16468: Irma Rihtniemi-Koski Arto Lampinen Matti Hakala
16469: Sampsa Aaltio P. Mäki-Hakola Anna-Kaarina Louvo
16470: Tauno Valo Sinikka Karhuvaara Helena Pesola
16471: Tapani Mörttinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa IThka Kanerva
16472: Helge Saarikoski Esko J. Koppanen Ritva Laurila
16473: Pekka Jokinen Pekka Löyttyniemi Tuulikki Petäjäniemi
16474: Mauri Miettinen Toivo Mäkynen Olavi Nikkilä
16475: Timo Ihamäki Toivo T. Pohjala
16476: N:o 93 3
16477:
16478:
16479:
16480:
16481: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16482:
16483: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- luettavan hankintatyön arvon verotusta edel-
16484: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- leen huojennettavaksi. Omasta metsästä tapah-
16485: mies, olette 15 päivänä kesäkuuta 1979 päivä- tuneen hankintakaupan yhteydessä tehdyn 'työn
16486: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- arvo luettaisiin verotettavaksi tuloksi vain siltä
16487: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- osin kuin myydyn puun määrä ylittää 150 kuu-
16488: sanedustaja Pentti Sillantauksen ym. näin kuu- tiometriä. Vuodelta 1979 toimitettavassa vero-
16489: luvasta kiTjallisesta kysymyksestä n:o 93: tuksessa hankintatyön arvon verotusta lieven-
16490: nettiin siten, että verotettavaksi tuloksi luetaan
16491: Milloin ja minkä sisältöisinä Hallitus vain 40 kuutiometriä ylittävä määrä.
16492: aikoo antaa metsäverotuksen helpotta- Antaessaan edellä selostetut metsäverotuksen
16493: mista koskevat lakiesity:k!set yksityismet- lieventämistä koskevat hallituksen esitykset hal-
16494: sätalouden kannattavuuden parantami- litus teki periaatepäätöksen metsämaan uudis-
16495: seksi ja tätä kautta puunjalostusteolli- tusaloille myönnettävää veronhuojennusta kos-
16496: suuden raaka-aineen saannin turvaami- kevan lakiesityksen antamisesta sen mukaisena
16497: seksi niin tulevana hakkuukautena kuin kuin asiaa selvittämään asetettu ministeriryh-
16498: tulevaisuudessakin? mä 28 päivänä syyskuuta 1979 oli päättänyt,
16499: niin pian kuin se vain teknisesti on mahdol-
16500: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lista.
16501: vasti seuraavaa: Hallituksen asettaman ministeriryhmän pää-
16502: Hallitus antoi 5 päivänä lokakuuta 1979 töksen mukaan maatilatalouden tuloverolakia
16503: Eduskunnalle esityksen laiksi metsätalouden muutetaan siten, että metsämaan uudistusalo-
16504: veronhuojennuksista (HE n:o 117/1979 vp.). jen taim1koille myönnetään veronhuojennus,
16505: Esityksen mukaan vuosilta 1979-1983 toi- joka on porrastettu maan eri osissa metsän-
16506: mitettavissa verotuksissa huojennetaan metsän kasvun mukaan. Huojennuksen las:kentajaksona
16507: puhtaan tuoton perusteella määrättävää valtion pidetään Lapin läänissä 25 vuotta, Oulun ja
16508: tuloveroa. Metsän puhtaasta tuotosta luettaisiin Pohjois-Karjalan lääneissä 20 vuotta, Mikkelin,
16509: 50 prosenttia, enintään kuitenkin 9 000 mark- Kuopion, Keski-Suomen ja Vaasan lääneissä 15
16510: kaa ansiotuloksi valtion tuloveroa määrättäessä. vuotta ja muualla maassa 10 vuotta. Tämän
16511: Huojennus tulisi kaikille metsänomistajille eikä laskentajakson aikana arvioitavalle taimiken
16512: koskisi vain maatilayritykseen kuuluvaa metsää, metsän puhtaalle tuotolle määritetään nykyar-
16513: kuten tältä vuodelta toimitettavassa verotuk- vo soveltaen sen laskennassa keskimäärin 5,2
16514: sessa voimassa olevan lain mukainen huojen- % :n korkokantaa ja ottaen huomioon alueel-
16515: nus. Lakiehdotuksen mukaan poiketaan tulo- liset erot metsäntuottokyvyssä. Veronhuojennus
16516: ja varaLlisuusverolaissa olevista ansiotulon ja- myönnettäisiin 'Siltä vuodelta toimitettavassa
16517: kamista :koskevista säännöksistä siten, että puo- verotuksessa, jona taimilika on vakiintunut si-
16518: lisoiden vaatimuksesta laissa tarkoitettu met- ten, että edellä selostetulla tavalla lasketuilla
16519: sän verotettavan puhtaan tuoton osa voidaan nykyarvon kertoimilla kerrottua taimiken suh-
16520: jakaa heidän keskensä tasan niissäkin tapauk- teellista osuutta tilan metsän puhtaasta tuotos-
16521: sissa, joissa puolisot eivät harjoita varsinaisesti ta ei oteta huomioon veroa tulon perusteella
16522: maatilataloutta ja joissa vain toinen puoliso määrättäessä. Verovelvollisen vaatimuksesta ve-
16523: omistaa metsän. ronhuojennus voitaisiin antaa myös enintään
16524: Samana päivänä annettiin myös esitys laiksi kolmelle vuodelle jaksotettuna. Huojennus
16525: maatilatalouden tuloverolain 12 §:n muuttami- myönnettäisiin myös varallisuusverotuksessa ja
16526: sesta (HE n:o 118/1979 vp.). Lakiesitykses- otettaisiin huomioon myös tappion määrää vah-
16527: sä ehdotetaan metsätalouden puhtaaksi tuloksi vistettaessa.
16528: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
16529:
16530: Ministeri Pirkko Työläjärvi
16531: 4 1979 vp.
16532:
16533:
16534:
16535: T i li R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16536:
16537: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbete, som anses såsom nettoinkomst av skogs-
16538: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- bruk, fortfarande skall lindras. Värdet av det
16539: velse av den 15 juni 1979 tili vederbörande arbet:e som ut:förs i samband med leveransför-
16540: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi- säljning ur egen. skog :skulle anses såsom be-
16541: jande av riksdagsman Pentti Sillantaus m. fl. skattningsbar inkomst endast til1 den del den
16542: undertecknade spörsmål nr 93: sålda virkesmängden övetstiger 150 kubikme-
16543: ter. I beskattningen för år 1979 lindrades be-
16544: När och Ii viiken utformning ämnar skattningen av värdet av leveransarbete på så
16545: Regeringen avlåta propositionerna om ·sätt, att såsom beskattningsbar inkomst anses
16546: lättnader i skogsbeskattningen i syfte endast den del av virkesmängden som över-
16547: att förbättra lönsamheten i den priva- stiger 40 kubikmeter.
16548: ta skogshushållningen och för att där- När regeringen avlät de propositioner om
16549: igenom trygga träförädlingsindustrins lindrande av skogsbeskattningen för vilka ovan
16550: tillgång till råämnen såväl under ~n redogjorts fattade den ett principbeslut om
16551: kommande avverkningssäsong som även avlåtande av en proposition med förslag tili
16552: i framtiden? lag om skattelättnader för skogsmarks förnyelse-
16553: yta, i enlighet med vad en ministergrupp som
16554: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ·tillsatts för att utreda saken hade beslutat den
16555: samt anföra följande: 28 september 1979. Avsikten var att proposi-
16556: Regeringen avlät den 5 oktober 1979 tili tionen skulle avlåtas så snart det är tekniskt
16557: riksdagen en proposition med förslag till lag möjligt.
16558: om skattelättnader för 1skogsbruk ( Reg. prop. Enligt den av regeringen tillsatta minister-
16559: nr 117/1979 rd.). I propositionen föreslås, gruppens beslut ändras inkomstskattelagen för
16560: att lättnader skall ges i inkomstskatten tili sta- gårdsbruk på så sätt, att för plantbestånden
16561: ten i fråga om den skatt som vid beskattning- på skogsmarks förnyelseyta beviljas skattelätt-
16562: en för åren 1979-1983 beräknas på basen nad, som är graderad Ii olika delar av landet
16563: av skogens nettoavkastning. Av skogens netto- enligt skogstillväxten. Beräkningsperioden för
16564: avkastning skulle 50 procent, likväl högst lättnaden är i Lapplands Iän 25 år, i Uleåborgs
16565: 9 000 mk, hänföras tili förvärvsinlwmsten vid Iän och Norra Karelens Iän 20 år, i St Micheis,
16566: fastställandet av inkomstskatt till staten. Lätt- Kuopio, Mellersta Finlands och Vasa Iän 15 år
16567: naden skulle utsträckas till alla skogsägare, dvs. och i övriga delar av Iandet 10 år. Under denna
16568: den skulle inte gälla endast skog som hör beräkningsperiod skulle för nettoinkomsterna
16569: tili gårdsbruksföretag, vilket är fallet i gällan- av den skog som hör tili det värderade piant-
16570: de lag om beskattningen ·för innevarande år. beståndet fastställas ett nuvärde, varvid en
16571: Enligt lagförsiaget avviker man från stadgan- genomsnittlig räntefot om 5,2 % skulle till-
16572: dena om uppdelning av förvärvsinkomsten i Iämpas och de regionala skillnaderna i skogs-
16573: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet produktionsmöjligheterna samtidigt beaktas.
16574: på så sätt, att den i lagen avsedda delen av Skattelättnaden skulle bevi!j,as vid beskattning-
16575: den beskattningsbara nettoavkastningen av sko- en för det år, under vilket plantbeståndet har
16576: gen på makars yrkande kan uppdelas jämnt säkerställts, på så sätt att piantbeståndets med
16577: dem emellan också i det fall, att makarna de på ovan nämnt sätt uträknade koefficien-
16578: inte bedriver egentligt gårdsbruk och att sko- terna för nuvärdet multiplicerade relativa andel
16579: gen ägs av endast den ena av makarna. av nettointäkterna av lägenhetens skog inte
16580: Samma dag avläts också en proposition beaktas då skatt på inkomsterna påförs. På
16581: med förslag tili lag om ändring av 12 § yrkande av skattskyidig kunde skattelättnaden
16582: inkomstskattelagen för gårdsbruk ( Reg. prop. också beviljas uppdelad på högst tre år. Lätt-
16583: nr 118/1979 rd.). I propositionen föreslås, naden skulle beviljas också i förmögenhets-
16584: att beskattningen av det värde av leverans- beskattningen och beaktas även vid fastställan-
16585: det av förlustens storlek.
16586: Helsingfors den 12 oktober 1979.
16587:
16588: Minister Pirkko Työläjärvi
16589: 197~ vp.
16590:
16591: Skriitligt spörsmål nr 94.
16592:
16593:
16594:
16595:
16596: Lillqvist m.fl.: Om missförhållandena vid utbetalningen av
16597: folk.pensionsdelarna till pensionär som vårdas över tre måna-
16598: der på vårdanstalt.
16599:
16600:
16601: Till Riksdagens H er r T a 1m a n.
16602:
16603: Enligt tolkpensionslagens bestämmelser för- nämnderna måste betala, men det är i varje
16604: lorar en folkpensionär sitt understödstillägg fall en brist och skamfläck i vår sociallagstift-
16605: vid vård på sjukhus eller kommunalt åldrings- ning.
16606: hem i över 3 månader. På grund därav får Sannolikt har det varit meningen, att den
16607: perso11en ifråga •lyfta endast folkpensionens fo1kpension som erlägges vid vistelse på sjuk-
16608: grunddel och understödsdel. Dessa är för när- hus, skulle räcka både tili vårdkostnaderna och
16609: varande för en ensamstående person i första dispositionsmedel. Men den ständigt pågående
16610: kommungruppen 534 mark, i andra 490 mark inflation med olika förhöjningar av. folkpen-
16611: och i tredje 446 mark per månad. Av dessa sionen och sjukhuskostnaderna, har ttoligen
16612: summor får pensionären .för egen användning förorsakat denna utveckling och snedvridning.
16613: och disposition 85 mark i månaden. Resten an- AnsJaget som behövs för att avlägsna miss.för-
16614: vändes för beta:lning av sjukhuskostnaderna. hållandet, kan inte ha någon större betydelse
16615: Från den första januari i år höjdes vårdav- för landets ekonomi.
16616: giften på kretsmental- och lokalsjukhus med Hänvisande tili ovanstående får vi med stöd
16617: flera li'knande sjukvårdsinrättningar tili 18 av 37 § 1 mom. riksdagsovdningen framställa
16618: mark per dygn. Efter förhöjningen stiger vård- följande spörsmål att besvaras av vederbörande
16619: kostnaderna i medeltal för hela året tili medlem av statsrådet:
16620: 547,50 mark per månad.
16621: Av ovannämnda framgår att de utbetalade Är Regeringen medveten om att de
16622: delarna av folkpension vid intagning på sjuk- folkpensionsdelar, vilka nu utbetalas åt
16623: hus i över 3 månader·s tid inte räcker tili sjuk- pensionär, som vårdats i över 3 må-
16624: huskostnaderna och dispositionspenningen. I naders tid på sjukhus, inte räcker tili
16625: dyraste kommungruppen blir det en brist på vårdkostnaderna och dispositionspen-
16626: 98,50 mark, i mellersta 142,50 mark och i ningen, och om så är fallet,
16627: tredje kommungruppen 186,50 mark i medeltal vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16628: per månad. Och skillnaden ökar hela tiden. taga för att rätta till detta missför-
16629: Summorna är visserligen inte så stora, som hållande?
16630: antingen patienternas anhöriga eller social-
16631: Helsingfors den 15 juni 1979.
16632:
16633: Bror Lillqvist Tellervo Koivisto Risto Tuominen
16634: Jacob Söderman Seija Karkinen Boris Renlund
16635: Erkki Liikanen . Paula Eenilä Elisabeth Rehn
16636: Mauno Forsman Markus Aaltonen Ole Norrback
16637: Sakari Knuuttila Jouko Tuovinen Sten Söderström
16638: Juhani Raudasoja
16639:
16640:
16641:
16642:
16643: 087900804T
16644: 2 1979''\rp.
16645:
16646: Kirjallinen kysymys n:o 94. ·Suomennos;
16647:
16648:
16649:
16650:
16651: LiUqvist ym.: Hoitolaitoksissa yli kolme kuukautta hoidettavina
16652: olevien eläkeläisten eläkkeenmaksuun liittyvistä epäkohdista.
16653:
16654:
16655: Ed uskunnan H erra P u h e m i e h e U e.
16656:
16657: Kansaneläkelain määräysten mukaan kansan- Määrät eivät tosin ole kovin suuria, jotka
16658: eläkkeen saaja menettää tukilisänsä, mikäli hän joko potilaan omaiset ·tai sosiaalilautakunta
16659: on hoidettavana sairaalassa tai kunnallisessa joutuvat maksamaan, mutta tämä on joka ta-
16660: vanhainkodissa yli kolme kuukautta. Tämän pauksessa puute ja häpeätahra sosiaalilainsää-
16661: johdosta kysymyksessä oleva henkilö saa vain dännössämme.
16662: kansaneläkkeen perusosan ja tukiosan. Nämä Todennäköisesti on ollut tarkoitus, että se
16663: ovat tällä hetkellä yksinäisen henkilön osalta osa kansaneläkettä, joka maksetaan henkilön
16664: ensimmäisessä kuntaryhmässä 534 markkaa, ollessa sairaalassa, riittäisi sekä hoitokustan-
16665: toisessa 490 mavkkaa ja kolmannessa 446 mark- nuksiin että käyttörahaksi. Mutta jatkuva in-
16666: kaa kuukaudessa. Näistä määristä eläkkeensaa- flaatio sekä kansaneläkkeen ja sairaalakustan-
16667: ja saa omaan käyttöönsä käyttörahana 85 nusten korotukset ovat luultavasti aiheuttaneet
16668: markkaa kuukaudessa. Loppuosa käytetään sai- tämän kehityksen ja vinoutuman. Määrärahalla,
16669: raalakustannusten maksamiseen. joka tarvitaan tämän epäkohdan poistamiseen,
16670: Tämän vuoden tammikuun ensimmäisestä ei voi olla mitään suurempaa merkitystä maan
16671: päivästä korotettiin hoitomaksua piirimieli- ja taloudelle.
16672: paikallissairaaloissa sekä monissa muissa vastaa- Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
16673: vanlaisissa sairaanhoitolaitoksissa 18 markkaan jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16674: vuorokaudessa. Korotuksen jälkeen hoitokus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16675: tannukset nousevat koko vuoden osalta keski- vaksi seuraavan kysymyksen:
16676: määrin 547,50 markkaan kuukaudessa.
16677: Edellä olevasta ilmenee, että kansaneläkkeen Onko Hallitus .tietoinen siitä, että
16678: maksetut osat eivät riitä sairaalakustannuksiin yli kolme kuukautta sairaalassa hoidet-
16679: ja käyttörahaan henkilön joutuessa sairaalaan tavana olleelle kansaneläkeläiselle nyt
16680: yli 3 kuukauden ajaksi. Kalleimmassa kunta- maksettavat kansaneläkkeen osat eivät
16681: luokassa jää puuttumaan 98,50 markkaa, kes- riitä hoitokustannuksiin ja käyttörahak-
16682: kimmäisessä 142,50 markkaa ja kolmannessa si, ja jos on,
16683: kuntaryhmässä 186,50 markkaa keskimäärin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16684: kuukaude.ssa. Ja erotus kasvaa koko ajan. ryhtyä korjatakseen tämän epäkohdan?
16685: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1979.
16686:
16687: Bror Lillqvist Tellervo Koivisto Risto Tuominen
16688: Jacob Söderman Seija: Karkinen Boris Renlund
16689: Erkki Liikanen Paula Eenilä Elisabeth Rehn
16690: Mauno Forsman Markus Aaltonen Ole Norrback
16691: Sakari Knuuttila Jouko Tuovinen Sten Söderström
16692: Juhani Raudasoja
16693: 3
16694:
16695:
16696:
16697:
16698: Ed uskunn an He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16699:
16700: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rittaa kuuden kuukauden ajan, jos eläkkeen-
16701: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, saajalla on edelleen· asunnostaan asumistuen
16702: olette 15 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- saantiin oikeuttavia kustannuksia.
16703: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Kansaneläkejärjestelmän tarkoituksena on
16704: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja turvata vakuutetun vähimmäistoimeentulo. Tä-
16705: Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kirjalli- män kanssa on ristiriidassa, ettei kansaneläke
16706: sesta kysymyksestä n:o 94: sellaisena kuin se maksetaan laitoshoidossa ole-
16707: valle riitä hoitomaksuun. Kansaneläkejärjestel-
16708: Onko HaHitus tietoinen siitä, että män kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on
16709: yli kolme kuukautta sairaalassa hoidet- muodostaa kansaneläkejärjestelmästä vähim-
16710: tavana olleelle kansaneläkeläiselle nyt mäiseläkejärjestelmä, tulee vaiheittain paranta-
16711: maksettavat kansaneläkkeen osat eivät maan kansaneläkkeen tasoa. Kansaneläkejärjes-
16712: riitä hoitokustannuksiin ja käyttörahak- telmän nelivaiheinen kehittämisohjelma on esi-
16713: si, ja jos on, tetty kokonaisuudessaan hallituksen esityksessä
16714: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttami-
16715: ryhtyä korjatakseen tämän epäkohdan? sesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE
16716: n:o 72/1978 vp.). Esityksen perustelujen mu-
16717: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan kansaneläkelaista uudistuksen viimeisessä
16718: vasti seuraavaa: vaiheessa poistetaan säännös, jonka mukaan
16719: Kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä kansaneläkkeen lisäosaa ei voida maksaa julki-
16720: ja asumistuesta annetun lain 8 §:n mukaan sessa laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle.
16721: tukilisää ja asumistukea ei makseta eläkkeen- Tällöin korjautuu kysymyksessä mainittu epä-
16722: saajalle, joka saa jatkuvaa hoitoa valtion, kun- kohta. Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudis-
16723: nan tai kuntayhtymän sairaalassa tai laitoksessa tuksen mahdollisimman pikainen loppuun saat-
16724: tahi asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa taminen esitetyssä muodossa on erittäin tär-
16725: hoitolaitoksessa, minkä kustannuksiin käyte- keää. Kokonaisuudistuksesta erillisten kansan-
16726: tään julkisia varoja, siltä ajalta kuin hoito eläketurvan parannusten aikaansaaminen •hidas-
16727: kestää yli kolmen kuukauden ajan. Tukilisää tuttaisi ja vaikeuttaisi kokonaisuudistuksen
16728: ja asumistukea voidaan kuitenkin lisäksi Suo- toteutumista.
16729: Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1979.
16730:
16731: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
16732: 4 1979 vp.
16733:
16734:
16735:
16736:
16737: Till Riksdagens H err T a 1 m a n.
16738:
16739: I det cSyfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen öve.r för sex månader, ifall pensionstagaren
16740: angeJ: harNi, Herr Talman, med Eder skrivelse åsamkas sådana kostnader för sin bostad, vilka
16741: av den 15 juni 1979 tHl vederbörande medlem herättigar honom till bostadsbidrag.
16742: av statsrådet för avgivande av svar översänt Avsikte:n · med folkpensionssystemet är att
16743: avskxift av följande av riksdagsman Bror LiU- garantera den försäkrade en minimiutkomst.
16744: qvist m . fl. undertecknade spörsmål nr 94: Detta står i motsats till att folkpensionen,
16745: sådan som den utgår tili person som vårdas
16746: Är Regeringen medveten om att de på anstalt, inte räcker till vårdavgiften. Folk-
16747: folkpensionsdelar, vilka nu utbetalas åt pensionssystemets totalreform, vars mål är att
16748: pensionär, som vårdats i över 3 må- forma om folkpensionssystemet till ett ·minimi-
16749: naders tid på sjukhus, inte räcker tili pensionssystem, kommer stegvis att förbättra
16750: vårdkostnaderna och dispositionspen- folkpensionens nivå. Ett utvecklingsprogram i
16751: ningen, och om så är fallet, fyra faser för folkpensionssystemet har fram-
16752: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- lagts i sin helhet i regeringens proposition till
16753: taga för att rätta till detta missför- riksdagen med förslag till lag om ändring av
16754: hållande? folkpensionslagen samt tili lagar i anknytning
16755: till den (Reg. prop. nr 72/1978 rd.). Enligt
16756: Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd- propositionens motivering skall stadgandet, som
16757: samt anföra följande: föreskriver att folkpensionens tilläggsdel · inte
16758: Enligt · 8 § lagen om understödstillägg och kan utgå till pensionstagare som vårdas på of-
16759: bostadsbidrag till folkpension utgår varken fentlig anstalt, slopas i folkpensionslagen i re-
16760: understödstillägg ellet bostadsbidrag till pen- formens sista skede. Då kommer i spörsmålet
16761: sionstagare, som åtnjuter fortgående vård på nämnda mis.sförhållande att avhjälpas. Det är
16762: sjukhus eller anstalt, som upprätthålles av synnerligen angeläget att slutföra folkpensions-
16763: staten, kommun eller sammanslutning av kom- systemets totalreform så snabbt som möjligt i
16764: muner eller i fall, som bestänimes i förord- den form som föreslagits. Att försöka åstad-
16765: nirig, på ·annan vårdanstalt, för vars kostnader komma från totalreformen avskilda förbättring-
16766: allmänna medel användes, för den tid som ar i folkpensionsskyddet skulle skjuta på och
16767: vården fortgår utöver tre månader. Understöds- försvåra totalreformens genomförande.
16768: tillägg och bostadsbidrag kan dock utgå därut-
16769: Helsingfors den 3 oktober 1979.
16770:
16771: Minister Katri-Helena Eskelinen
16772: 1979 vp.
16773:
16774: Kirjallinen kysymys n:o 95.
16775:
16776:
16777:
16778:
16779: Koskinen: Maakaasun käytön lisäämisestä.
16780:
16781:
16782: Ed uskunnan H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16783:
16784: Maakaasun 'tuonnin lisäämistä Neuvostolii- lestäni siihen otettava riittävä määräraha yllä-
16785: tosta ja sitä varten tarvittavan putkiverkoston mainitun maakaasuputkiston rakennussuunnitel-
16786: laajentamista lähiaikoina Lahteen ja muualle maa varten.
16787: Etelä-Suomeen koskevat kysymykset olisi maam- Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16788: me hall1tuksen otettava viipymä:vtä asiaa eteen- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16789: päin vievään käsit:telyyn ja toteutettavaksi. Alan voston asianomaisen jäsenen vasitattavaksi seu-
16790: asiantuntijoiden myönteiset lausunnot maakaa- raavan kysymyksen:
16791: sun edullisuudesta lisääntyvä:ssä määrin teolli-
16792: suuden käy:ttöön, verkoston rakentaminen työl- Onko Hallitus tietoinen maakaasun
16793: lisyystyönä kotimaisin raaka-ainein ja hankin- käytön lisääntyvästä tarpeesta teollisuu-
16794: noin sekä myöhemmin suhdanteiden parantuessa temme keskeisillä alueilla lähivuosien ai-
16795: nämä yhdessä vaikuttaisivat teollisten työpaik- kana, ja jos on,
16796: kojen nopeaan lisääntymiseen. ryhtyykö Hallitus ajoissa käytännön
16797: Kun valtion ensi vuoden tulo- ja menoar- toimenpiteisiin tarvetta vastaavan put-
16798: vioesitystä parhaillaan valmistellaan, olisi mie- kiverkoston rakentamiseksi?
16799: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
16800:
16801: Aarne Koskinen
16802:
16803:
16804:
16805:
16806: 087900715X
16807: 2 1979 vp.
16808:
16809:
16810:
16811:
16812: E d u s kun n a n H erra P u he m i e he 11 e.
16813:
16814: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
16815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen seuraavaa:
16816: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir-
16817: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Maakaasun tuonnista sovittiin Neuvostoliiton
16818: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ja Suomen hallitusten välisessä pöytäkirjassa
16819: Aarne Koskisen näin kuuluvasta kirjallisesta Moskovassa 20. 4. 1971. Pöytäkirjas,sa määritel-
16820: kysymyksestä n:o 95: tiin maakaasun tuontimäärät siten, että ne
16821: nousevat v. 1979 mennessä 1,4 miljardiin kuu-
16822: Onko Hallitus tietoinen maakaasun tiometriin vuodessa (taulukko 1) . Lisäksi pöy-
16823: käy,tön lisääntyvästä tarpeesta teollisuu- täkirjassa sekä sittemmin myyjän ja ostajan väli-
16824: temme keskeisillä alueilla lähivuosien sessä sopimuksessa 19. 11. 1971 todetaan, että
16825: aikana, ja jos on, molemmat osapuolet tulevat pyrkimään siihen,
16826: cyhtyykö Hallitus ajoissa käytännön että sopimuksessa mainitut määrät nousevat
16827: toimenpiteisiin tarvetta vastaavan put- 3 000 miljoonaan normaalikuutiometriin vuo-
16828: kiverkoston rakentamiseksi? dessa.
16829:
16830:
16831: Taulukko 1: Maakaasun tuontikiintiöt eri sopimuksissa V. 1974-1980 ja toteutunut tuonti,
16832: milj. m3
16833: 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980
16834: Vuoden 1971 pöytäkirja •• 0 0 •• 0 0 •••• 500 1 000 1100 1 200 1 300 1400 1400
16835: Runkosopimukset •••••• 0 ••••• 0 0 •••• PM PM 1100 1 200 1300 1400 1400
16836: 900
16837: T avaranvaihtopöytäkirj ait •••••••• 0 •• 0 500 1000 +PM 1200 1100 1020
16838: Toteutunut tuonti .................. 466 761 892 902 981
16839:
16840:
16841: V. 1979 toteutuvan tuonnin voidaan arvioida Neste Oy:n kanssa työryhmän, jonka tuli sel-
16842: olevan tavaranvaihtopöytäkitrjassa sovitun luok- vittää maakaasun käytön lisäämiseen maassam-
16843: kaa. me liittyvät kysymykset. Työryhmä jätti mie-
16844: Maakaasun tuonti alkoi v. 1974. Kuten tintönsä 13. 10. 1978 kauppa- ja teollisuusmi-
16845: taulukosta 1 !todetaan, tuonti on eräinä vuosina nist'eriölle, jonka jälkeen asian jll!tkokäsittely
16846: jäänyt huomattavasti alle sopimuksenmukaisen on tapahtunut ministeriössä.
16847: tuonnin. Pääasiallisena syynä tähän on ollut v. Työryhmä tutki maakaasun käyttömahdolli-
16848: 1974 jälkeinen lama, joka on kohdistunut kaa- suuksien lisäämistä nykyisen maakaasuputken
16849: sun suurimpaan käyttäjään, metsäteollisuuteen, vaikutusalueella Imatra-Kouvola-Karhula se-
16850: ja joka on alentanut aikaisemmin ennakoitua kä myös mahdollisuuksia laajentaa putkiverk-
16851: energian ja kaasun tal'Veitta. Myös saattoi olla koa Lahden-Heinolan, Riihimäki-Hyvinkään
16852: kaasun käyttäjien ennen kaasun käyttöä teke- ja Tampereen sekä Helsingin alueille.
16853: missä sopimuksissa ylivarausta, joka ei käytän- Työryhmän selvityksen mukaan maakaasun
16854: nössä toteutunut ja josta käyttäjät jatkossa kulutus voi kasvaa 2 mrd m3 :iin vuodessa, jos
16855: vetäytyivät. kaasun siirtoverkostoa jatketaan linjalle Lahti-
16856: Kauppa- ja 'teollisuusministeriö asetti 22. 12. Hämeenlinna-Tampere-Helsinki. Kaasu kor-
16857: 1977 yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja vaisi tällöin ensisijaisesti raskasta polttoöljyä.
16858: N:o 95 3
16859:
16860: Kulutuksen lisääminen 2 mrd m3 :iin edellyttää sesti perustelluiksi vaan vaativat erityistukitoi-
16861: kuitenkin, että 1,4 mrd m3 :n eli nykyisen sopi- menpiteitä.
16862: muksen ylittävä osa on saatavissa sopivin tek- Hallituksen on tarkoitus käsitellä maakaasun
16863: nis-taloudellisin ehdoin NeuvostolHtosta. lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä heti syys-
16864: Työryhmän arvion mukaan vaatisi koko em. kauden alussa. Esille tulevat silloin kaikki
16865: lisämaakaasuverkosto v. 1979-1984 aikana asiaan liittyvät kysymykset, kuten muuttuneet
16866: kokonaisrahoitusta 670 milj. markkaa. Työ- hin!tasuhteet, putkiverkkokysymykset ja maa-
16867: ryhmän arvion mukaan silloisilla hinnoilla ei kaasun saantiin ja saantiehtoihin liittyvät neu-
16868: ko. investoinnit osoittautuneet liiketaloudelli- vottelut.
16869: Helsingissä heinäkuun 12 päivänä 1979.
16870:
16871: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
16872: 4 1979 vp.
16873:
16874:
16875:
16876:
16877: T ill R i k s d a g en s H err T a 1m a n.
16878:
16879: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
16880: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse anföra följande:
16881: av den 19 juni 1979 tili vederbörande medlem
16882: av statsrådet översänt avskrift av följande, av Om import av naturgas avtalades i ett pro-
16883: riksdagsman Aarne Koskinen s1tällda skriftliga tokoll mellan Sovjetunionens och Finlands re-
16884: spörsmål nr 95: geringar i Moskva 20. 4. 1971. 1 protokollet
16885: fastställdes importmängderna av naturgas så-
16886: Är Regeringen medveten om det lunda, att de firam tili år 1979 ökar tili 1,4
16887: ökan&: behovet av användning av na- miljarder kubikmeter om året ( tabell 1). Dess-
16888: turgas på centrala områden i vår in- utom konstateras i protokollet samt senare i
16889: dustri inom den närmaste framtiden, avtalet mellan säljaren och köparen 19. 11.
16890: och om så är, 1971, att båda parter kommer att sträva tili,
16891: kommer Regeringen i tid att skrida att de i avtalet angivna mängderna skall stiga
16892: tili praktiska åtgärder för att bygga det till 3 000 miljoner normalkubikmeter i årct.
16893: rörnät som svarar mot behovet?
16894:
16895:
16896: Tabell 1: Importkvoter för naturgas olika avtal åren 1974-1980 och faktisk import,
16897: mili. m3
16898: 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980
16899: Protokoll av år 1971 ................ 500 1 000 1100 1 200 1 300 1400 1 400
16900: Ramavtalen ....................... PM PM 1100 1200 1 300 1400 1400
16901: 900
16902: Protokoll om varuutbyte ••••• 0 •••••• 500 1 000 +PM 1 200 1100 1020
16903: Faktisk import ••••••••• 0 •• 0 •• 0 •••• 466 761 892 902 981
16904:
16905:
16906: Den faktiska importen år 1979 kan upp- utrikesärendena och Neste Oy en arbetsgrupp,
16907: skattas motsvara storleksordningen i protokollet som skulle utreda frågor i samband med ökat
16908: om varuutbyte. bruk av naturgas i vårt land. Arbetsgruppen av-
16909: lmpovten av naturgas inleddes år 1974. Så- gav sitt betänkande 13. 10. 1978 till handels-
16910: som framgår av tabeH 1, har importen några och industriministeriet, varefter ärendets fort-
16911: år betydligt understigit den av·talade importen. satta behandling skett i ministeriet.
16912: Det huvudsakliga skälet till detta har varit Arbetsgruppen studerade möjligheterna att
16913: recessionen efter år 1974, som drabbat den öka användningen av naturgas inom det område
16914: största gaskonsumenten skogsindustrin, och som berörs av det nuvarande naturgasröret
16915: som minskat det tidigare förutsedda behovet av Imatra-Kouvola-Karhula samt även möjlig-
16916: energi och gas. Det kan även vara fråga om en heterna att utvidga rörnäret till områdena
16917: överstor reservation i avtal som gaskonsumen- Lahtis-Heinola, Riihimäki-Hyvinge och Tam-
16918: terna ingåtlt före ibruktagandet, vilken i prak- merfors samt Helsingfors.
16919: tiken inte förverkligats och som konsumenterna Enligt arbetsgruppens utredning kan kon-
16920: avstod från i fortsättningen. sumtionen av naturgas öka till 2 mrd m3
16921: Handels- och industriministeriet tillsatte om året, såvida gasnätet utbyggs till linjen
16922: 22. 12. 1977 i samarbete med ministeriet för Lahtis - Tavastehus - Tammerfors - Hei-
16923: N:o 95 5
16924:
16925: singfors. Gasen skulle härvid ersätta i första i dåvarande priser visade sig ifrågavarande in-
16926: hand tjock brännolja. En höjning av konsum- vesteringar inte vara affärsekonomiskt motive-
16927: tionen tili 2 mrd m3 förutsätter dock, att den rade utan krävde speciella stödåtgärder.
16928: del som överstiger 1,4 mrd m3 dler nuvarande Regeringen har för avsikt att genast i början
16929: avrtal kan erhållas på lämpliga tekniskt-ekono- av hösten behandla åtgärder i syfte att öka
16930: miska villkor från Sovjetunionen. tillgången på naturgas. Härvid behandlas alla
16931: Enligt arbetsgruppens uppskattning skulle frågor i samband med ärendet, såsom de för-
16932: ovannämnda tilläggsnät för naturgas under åren ändrade prisförhållandena, rörnätsfrågorna samt
16933: 1979-1984 kräva en total finansiering om 670 konsultationer i samband med tillgången på
16934: milj. marlc Enligt arbetsgruppens uppskattning naturgas och därmed anslutna villkor.
16935: Helsingfors den 12 juli 1979.
16936:
16937: Handels- och ind'ustriminister Ulf Sundqvist
16938:
16939:
16940:
16941:
16942: 087900715X
16943: 1979 vp.
16944:
16945: Kirjallinen kysymys n: o 96.
16946:
16947:
16948:
16949:
16950: Tennilä: Erään po~kkeusluvan käsittelystä Kemin kaupungin
16951: Sotisaaren kaupunginosassa.
16952:
16953:
16954: E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16955:
16956: Kemiläinen Pentti HaLonen haluaisi raken- Koska monissa vastaavantyyppisiksi katsotta-
16957: taa omakotitalon vahvistettua asemakaavaa vissa tapauksissa poikkeuslupia on myönnetty,
16958: vailla olevalle alueelle Sotisaaren kaupungin- tulisi myös Pentti Halosen asia ottaa uudel-
16959: osaan Kemissä. Suunniteltu rakennusalaltaan leen käsittelyyn ja hänelle tulisi antaa mahdol-
16960: 126 neliömetrin suuruinen omakotitalo tulisi lisuus rakentamiseen. Siksi esitänkin edellä
16961: Pentti Halosen pojan Seppo Halosen ja tämän olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
16962: perheen käyttöön. Poik!keuslupa-anomusta ei momenttiin viitaten valtioneuvoston asianomai-
16963: kuitenkaan ole 26. 2. 1979 annetulla päätöksel- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16964: lä hyväksytty. sen:
16965: Kielteinen päätös on aiheuttanut hakijassa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16966: tyytymättömyyttä, sillä kyseessä on varsin suu- rvhtvä mahdollistaaJkseen Pentti Halo-
16967: ri eli 2100 neliömetrin suuruinen tontti. Mai- s~lle' omakotitaLon rakentamisen asema-
16968: nittakoon että Kemin kaupunginhallitus on kaavaa vailla olevalle alueelle Kemin
16969: 9. 10. 1978 tekemällään päätöksellä asettunut kaupungissa Sotisaaren kaupungin-
16970: puoltamaan poikkeusluvan myöntämistä. osassa?
16971: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
16972:
16973: Esko-Juhani Tennilä
16974:
16975:
16976:
16977:
16978: 087900762E
16979: 2 1979 vp.
16980:
16981:
16982:
16983:
16984: E d u s k u n n a: n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16985:
16986: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nuksen rakentaminen tilalle, joka sijaitsee kaa-
16987: mainitussa tankoituksessa Te, Herra Puhemies, vallisesti järjestä.mättötnällä alueella. Ministeriö
16988: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn katsoi myös, että sen ratkaiseminen, voidaan-
16989: kirjeenne n:o 677 ohella toimittanut valtio- ko taaja.,asutusta tiivistää hakemuksen tarkoit-
16990: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tamalla tavalla, tulee tapahtua siinä järjestyk-
16991: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjaHi- sessä kuin asemakaavan laatimisesta on sää-
16992: sesta kysymyksestä n:o 96, jossa tiedustellaan: detty. Ministeriö ei tämän vuoksi pitänyt ko.
16993: rakentamista kaavoituksen nykyisessä vaiheessa
16994: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tarkoi tuksenmuhiisena.
16995: ryhtyä mahdollistaakseen Pentti Halo- Toisen asuinrakennuksen rakentamisen salli-
16996: selle omakotitalon rakentamisen asema- minen Sotisaaren alueella omakotirakennuspai-
16997: kaavaa vailla olevalle alueeHe Kemin kaksi lohotulle tilalle merkitsee ennakkota-
16998: kaupungissa Sotisaaren kaupungin- pausta koko alueen tiivistymiselle ilman asema-
16999: osassa? kaavaa.
17000: Ministeriön saaman tiedon mukaan edellytys-
17001: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- ten selvittäminen onko tarkoituksenmukaista
17002: taen seuraavaa: laajentaa asutusta Sotisaaren alueelle ja voi-
17003: Kemin . kaupungin Sotisaaren alueella on daanko Sotisaaren aluetta käyttää tiiv1impään
17004: useita n. 2000 m2 :n suuruisiin tiloihin lohot- rakentamiseen mm. teollisuuden aiheuttama
17005: tuja tilaryhmiä. Lähes jokaiselle tilalle, myös mahdollinen haitta huomioon ottaen, on Kemin
17006: Pentti Halosen 2100 m2 :n suuruiselle tilalle on kaupungin toimesta tutkittavana. Kaavoituksen
17007: rakennettu omakotirakennus. Pentti HaJosen riittävästi edistyessä voidaan tarkemmin arvioi-
17008: pojan tarkoituksena on rakentaa 126 m2 :n da mitä mahdollisuuksia on alueella olevien
17009: suuruinen omakotirakennus samalle tilalle. tilojen jakamiselle tai muutoin käyttämiseen
17010: Sisäasiainministeriö on hylännyt hakemuksen, useamman kuin yhden asuinrakennuksen raken-
17011: koska kysymyksessä oli toisen omakotiraken- tamiseen.
17012: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
17013:
17014: Ministeri ]. Koikkalainen
17015: N:o 96 3
17016:
17017:
17018:
17019:
17020: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
17021:
17022: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rat i planeringshänseende. Ministeriet ansåg
17023: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- även att avgörandet om buruvida tätbebyggel-
17024: velse nr 677 av den 19 juni 1979 till veder- sen kan koncentreras på i ansökan avsett sätt
17025: börande medlem av statsrådet översänt avskrift bör fattas i den ordning som har stadgats för
17026: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten- uppgörande av stadsplan. Ministeriet ansåg
17027: nilä undertecknade spörsmål nr 96: därför inte ifrågavarande byggande var,a ända-
17028: målsenligt i planläggningens nuvarande skede.
17029: VHka åtgärder avser Regeringen vidta Ett tillstånd att bygga en andra bostads-
17030: för att göra det möjligt för Pentti Ha- byggnad inom området Sotisaari på en lägen-
17031: lonen att bygga ett egnahemshus på het, som styckats för egnahemsbyggnad, innebär
17032: område, som saknar stadsplan, i Soti- ett prejudikat på att bosättningen inom hela
17033: saari stadsdel i Kemi stad? området koncentreras utan stadsplan.
17034: Enligt de uppgifter som ministeriet erhållit
17035: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- undersöks förutsättningarna för ändamålsenlig-
17036: samt anföra följande: heten av att bosättningen utvidgas till området
17037: På området Sotisaari i Kemi stad finns flera Sotisaari samt frågan om huruvida nämnda
17038: lägenhetsgrupper, vilka har styckats i lägen- område kan användas för tätare byggande,
17039: beter om ca 2000 m2 • På nästan varje lägenhet, bl.a. med beaktande av den eventuella olägen-
17040: även på Pentti Halonens 2100 m2 stora lägen- het som industrin medför, på Kemi stads
17041: het, har det byggts egnahemsbyggnader. försorg. Då planläggningen framskrider tillräck-
17042: Pentti Halonens son avser att bygga en egna- ligt kan det närmare bedömas vilka förutsätt-
17043: hemsbyggnad om 126 m2 på samma lägenhet. ningar som finns för att dela lägenheterna på
17044: Ministeriet för inrikesärendena har avslagit området eller för att annars använda dem för
17045: ansökan emedan den gällde byggande av en byggande av flera än en bostadsbyggnad per
17046: egnahemsbyggnad på ett område, som är oregle- lägenhet.
17047: Helsingfors den 21 september 1979.
17048:
17049: Minister ]. Koikkalainen
17050: 1979 vp.
17051:
17052: Kirjallinen kysymys n:o 97.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Järvilehto ym.: Väkivalta- ja henkirikosten estämisestä.
17058:
17059:
17060: E d u s k u n na n H erra P u h e m i e h e 11 e.
17061:
17062: Helluntaina 1979 joutui uimarannalta kotiin- heidät pitäisi .saada hoitoon. Tohtori Pyy:köse11
17063: sa palaava koulutyttö Rajamäellä raa'an sek- mukaan tämä ryhmä on heitteiHä.
17064: suaalimurhan uhniiksi. Murhaaja oli vastikään Yhteisikunta ottaa liian ison riskin pyrkies-
17065: vankilasta vapautunut, häiriintyneesti !käyttäy- sään tällä tavoin suojelemaan ja edistämään ri-
17066: tyvä uusintarikollinen, joka o:1i aikaisemmin kollisuutta. Jokainen kriminaailipoliittisten lai-
17067: tuomittu a:la-~käisen 1apsen raiskaamisesta. Ly- minlyöntien seurauksena suojattomaksi jäänyt,
17068: hyehkön vankeusrangaistuksen jäil:keen hänet uusintarikol:lisen käsiin kuollut lapsi on kor-
17069: oli päästetty hoidotta vapaalle jalalle. vaamaton menetys. Lainsäädännöstä vastaavien
17070: Kesikusriilwspoliisin tilastojen mukaan väki- henkilöiden tulisi samaistua mittaamatonta tus-
17071: valtarilkokset ovat 1970·1uvuHa voimakkaasti kaa hmtav~ien omaJsten tilanteeseen kuin isku
17072: lisääntyneet. Samana~kaisesti lkriminaalipolitiik· olisi kohdannut omaa perhettä. Ka~kki mahdol-
17073: kaa on toteutettu yhä renemmän r~kollisten eh- linen olisi tehtävä syyttömien suojelemiseksi.
17074: doilla. Asianomistajien, syyttömien uhrien ja Yhteiskunnan ~aiminlyönti on ikaiksinkertai-
17075: heidän omaistensa, kärsimyksiä on pidetty tois- nen. Sen 'lisäksi, että uhrit omaisineen on jä-
17076: arvoisena asiana. Ennaltaehkäisyyn ja rauhallis- tettu suojaa vaille, on myös rikoksentekijöiden
17077: ten kansalaisten suojeluun ei ole kiinnitetty sallittu murentaa ja häpäistä omaa ihmisyyt-
17078: asianmukaista huomiota. Myös vanlkeinhoidol- tään raakalaisteoilla lähettämällä heidät ilman
17079: Liset näkökohdat on iaiminlyöty. hoitoa todennäköisinä rikdksenuus~jruna vapaal·
17080: V:an:kilapsylkiatri, ylilääkäri Lauri Pyykönen le jalaLle. Kyseessä on sekä uhriin että päälle-
17081: on edeil:lä mainitun tapauksen johdosta julki- karkaajaan kol1distuva vakava heitteillejättö.
17082: suuteen annetussa haastattelussa todennut, että Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio·
17083: raiskaajat ovat usein rikoiksenuusijoita. Heitä päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
17084: ei kuitenkaan hoitotoimenpitein estetä käymäs- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17085: tä uusJen uhrien kimppuun. Tohtori Pyykösen tattavaks,i seuraavan ikysymyksen:
17086: muka'<ln tässä kohdassa meillä on aukko: nämä
17087: väkivallantekijät ja todennäköiset uusijat vain Onko HalLitus tietoinen siitä, ,että
17088: kävelevät rangaistulksen kärsittyään portista raiskauksiin syyllistyneiden väkiva1tari-
17089: ulos. Hormonaalisia, tehokkailks,i osoittautuneita koillisten hoitoon saattamisessa on vaka-
17090: hoitokeinoja on olemassa, mutta mitään jälki- via lainsäädännöllisiä puutteita, jruden
17091: hoitovelvoitetta ei ole, hoitoa voidaan antaa vuoksi todennäköiset uus·intarikolliset
17092: vain, jos asianomainen sitä itse haluaa. Kysy- pääsevät lyhyehköjen vankeusrangaistus-
17093: mykseen, haluava·tko raiskauksesta tuomitu! ten jälkeen hoidotta vapaaLle jalalle, ja
17094: hoitoa, tohtoni Pyykönen vastaa useimpien ole- jos on,
17095: van niin kriminalisoituneha, että eivät halua. mitä Hailitus aikoo tehdä näiden van-
17096: Mielisairaslain perusteella annettavaa pakkohoi- keinJhoidollisten puutteiden poistamisek-
17097: toa ei voida ulottaa väkisinmakaajiin, koska si ja :syyttömien naisten ja [asten suo-
17098: heitä ei yleensä pidetä mielisairaina. Kuitenkin jelemiseiks~ katikeilta väkivalta- ja hen:ki-
17099: ri>koksilta?
17100: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
17101:
17102: Ulla Järvilehto Väinö Rautiainen Asser Stenbäck
17103: Esko Almgren Impi Muroma Ant~ero Juntumaa
17104: Jorma Fred Olavi Ronkainen
17105: 087900728B
17106: 2 1979 vp.
17107:
17108:
17109:
17110:
17111: E dusku nnan Herra P u h e m i e h e 11 e.
17112:
17113: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa muiden säädettyjen perusteiden mukaisesti rat-
17114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kaistava kysymys vangin päästämisestä ehdon-
17115: olette 19 päivänä ke&äkuuta 1979 päivätyn kir- alaåseen vapauteen. Ratkaisua harkittaessa on
17116: jeenne n:o 678 oheUa toimittanut valtioneu- selvitettävä, voidaanko vangin olettaa vastai-
17117: voston asiaoomaisellle ,jäsenelle vastattavaksi jäl- suudessa elävän nuhteettomasti. Täl'lä perus-
17118: jennöksen !kansanedustaja Ulla Järvilehdon ym. teella voidaan vapauttamista lykätä, mutta ei
17119: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o kuitenikaan laissa säädetyn määräajan ylitse.
17120: 97: Toukokuun 2 päivänä 1952 annetussa mieli-
17121: sairaslaissa ( 187 /52) on säädetty ne perusteet,
17122: Onko HalLitus tietoinen siitä, että joiden mukaan henkilö voidaan vasten tah-
17123: Mis:kauksiin syyllistyneiden väkivahari- toaaukio [ääkecietee11is111ä perusteilla määrätä
17124: kdllisten hoitoon saattamisessa on vaka- mielisairaalahoitoon. Hoitoon saattamisen pe-
17125: via lainsäädännöllisiä puutteita, joiden rusteita on muutettu ja täsmennetty mielisai·
17126: vuoksi todennäköiset uusintarikolliset raslakiin kesäkuun 23 päivänä 1977 :tehdyillä
17127: pääsevät lyhyehköjen vankeusrangaistus- muutoksil'la (521/77). Mainitun lain 16 a §:n
17128: ten jälkeen hoidotta vapaalle jalalle, ja 1 momentin mulkaan voidaan vasten tahtOOiall
17129: jos on, mielisairaalaan ottaa vain hetllkilö, jonka: käy-
17130: mitä Ha1litus aikoo tehdä näiden van- töksestä tai muista seikoista käy ilmi, että hän
17131: keinhoidollisten puutteiden poistamisek- on mielisairautensa vuoksi väiittömän mielisai-
17132: si ja syyttömien naisten ja !lasten suo· raalahoidon tarpeessa tai erityisen vahingolli-
17133: jelemiseksi katikeilta väkivalta- ja henki-
17134: nen itsel'leen tai muille.
17135: rikoksiita? Edel~ä tarkoitetun lain 17 a § :n 2 momen-
17136: tissa säädetään wltion tai kunnallisen suljetun
17137: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17138: laitoksen johta1an, siis myös vankilan johtajan,
17139: vasti seuraavaa: velvoJlisuudeksi huolehtia siitä, että mieil:isairas·
17140: Väkivaltarikoksiin syyllisiksi todetut tuomi- lain tarkoittaroasta laitoksessa olevasta henki-
17141: taan voimassa olevassa laissa kutakin tapausta löstä hankitaan tarvittava iääkärinlausunto ja
17142: varten säädettyihin rangaistukshln, jotka tahal- että henki:lö tarvittaessa toimitetaan mielisai-
17143: lisen henkirikoksen tai väkisinmakaamisen ky- raadaan asianomaisen laitoksen toimesta.
17144: symyksessä ollen aina ovat vapausrangaistuksia. Vankien vapautumisen yhteydessä tutlkitaan
17145: Ehdottomaan määräaikaiseen vanikeusrangais- myös sellaiset näkökohdat, ~ot!ka saattaisivat
17146: tukseen tuomitun henkilön säännönmukaiseen aiheuttaa henkilön siirtämisen mielisairaalahoi-
17147: rangaistuksen täytäntöön:panoon kuuluu hänen toon. Tällainen mahdollisuus on kuitenkm vain
17148: päästämisensä määräed(;!llytyksin ehdonalaiseen silloin, jos lääketieteelliset syyt lain mu'kaan
17149: vapauteen, josta päättää oikeusministeriö tai antavat siihen aihetta. Asiooomaisen suostumus
17150: sen antamien ohjeiden mukaan vankilan johto· ei · ole v,astentahtoiseen mielisairaalahoitoon
17151: kunta. määräämisen edellytys laissa säädettyjen perus-
17152: Ehdonalaiseen vapauteen pääsyi11 edel'lytykset teiden dllessa olemassa, vaikka tällainen pyri-
17153: säädetään laissa. Harkintaperusteina ehdonalai- täänkin useissa tapaulksissa han!kkimaan.
17154: seen vapauteen päästämiselle on laissa mainit- Henki- ja väkivaltarikoksiin toistuvasti syyl-
17155: tu muun muassa rikoksen laatu ja syyt, vangin listynyt voidaan vaarallisten rikdksenuustijain
17156: aikaisempi elämä ja käy·ttäytyminen rangaistus· eristämisestä annetun lain nojalla määrätä pak-
17157: laitoksessa. Viranomaisten on siis näiden ja kolaitokseen. Eristäminen kestaä niin kauan
17158: N:o 97 3
17159:
17160: kuin asianomaisen voidaan katsoa o[evan vaa- Rikosoikeuskomitea on vuonna 1976 valmis-
17161: rallinen toisen hengdlle :tai terveydelle ja as1as- tuneessa mietinnössään muun muassa esittänyt,
17162: ta päättää erityinen toimidin, vallilci[aoikeus. että läälkintäoikeudeNisin ~ainsäädäntötoimin
17163: Kysymyksessä tarkoitettua ongelmaa koske- tulisi säätää menett~lystä määrättäessä rikoiksiin
17164: via iääkintäoikeudellisia säännöksiä, jotka kuu- syyllistyneiden midHsairaspoti:laiden säilyttämis-
17165: luvat sosiaali- jlll terveysministeriön toimialaan, a~ka ja että vähentyneesti syynta:keiselle r~kok
17166: on, niin ikuin edellä on todettu, uudistettu vii- senteJkijälle tulisi voida oikeuden harkinnan
17167: meiksi vuonna 1977. Rangaistusjärjestelmän mukaan määrätä tarvittaessa yhtä ankara ran-
17168: osalta säännöklset niin ikään ovat verrattain gaistus ikuin syyntakeiselile henikiilöHe.
17169: uudet ja antavat mahdollisuuden vapaudenme- Hailitus ~tulee rikosoikeuskomitean mietinnön
17170: netysaik,aa jatkamalla suojel1a !kansalaisia väki- ja s~itä annettujen :lausuntojen perusteella päät-
17171: valtar~oksHta. Tähän tavoitteeseen vankeinhoi- tämään, millä tavoin rikoksia ja niiden seuraa-
17172: dossa ja muussa viranomaisten toiminnassa mub1a koskevia säännöksiä maihdollisesti on
17173: myös ~aiikin keinoin pyritään. tä~ennettävä muun dhella kysymyksessä tar-
17174: koitetun tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.
17175: Helsingissä 30 päivänä elokuuta 1979.
17176:
17177: Oikeusmirnsteri Christoffer Taxell
17178: 4 1979 .vp;
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: T ill R iks d agens He r r Talm a n,
17184:
17185: I det syfte 3 7 § 1 mom. rilksdagsordningen När avgörandet i saiken övervägs bör det reda3
17186: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder .skrivel- ut om fången ka:n antas föra ett otadligt iever-
17187: se nr 678 av .den 19 juni 1979 tili vederböran~ ne i framtiden. På denna grund kan frigiv- •
17188: de medlem av statsrådet för avgivande av ningen uppskjutas, dock inte ~så, att den sJker
17189: svar översänt avskrift av följande av riks- efter utgången av den i lag bestämda fristen.
17190: dagsman Ulla Järvilehto m. fl. undertecknade I sinnes.sjuldagen av den 2 maj 1952 (187 /
17191: spörsmål nr 97: 52) är de grunder stadgade i enlighet med
17192: vilka en person även mot sin vi'lja, på medi-
17193: Är Regeringen medveten om att det dnska grunder, lkan intas för sinnessjukvård.
17194: råder allvarliga brister i 1agstiftningen Grunderna för intagning för vård har ändrats
17195: när det gälliler att inta våldsverkare, som ooh preciserats genom de ändringar som gjordes
17196: har gjort sig skyldiga till våldtäkt, för i sinnessjiUiklagen den 23 juni 1977 (521/77).
17197: vård, viJket gör att sanoolika återfaJls- EnlJ.gt 16 a § 1 mom. i nämnda lag kan på
17198: förbrytare efter tämligen korta fäng- sinnessjulkhus mot sin vilja intagas endwst per-
17199: els·estraff försätts på fri fot utan vård, .son, av vars uppförande cller övriga omstän-
17200: och om så är fallet, digheter framgår, ·att han på grund av sin
17201: vad ämnar Regeringen vidta för att sinnessjukdom ·är i behov av omedelbar sin-
17202: avlägsna dessa brister i fångvården och nessjukvård eller är s·ärskilt 1skadlig för sig
17203: för att skydda os:kyldiga kvinnor och sj ä!lv eHer för andra.
17204: bam för grova våldsbrott och brott I 17 a § 2 mom. i ovan avsedda 1ag stadgas
17205: mot !liv? att det åligger föreståndare för statlig eller
17206: kommunal s:Luten anstwlt, således även fängelse-
17207: Såsom svar på detta spörSilllå[ får jag vörd- direktör, att ombesörja ·att angående i sinnes-
17208: samt anföra följande: sjukiagen avsedd på a:nstalten intagen person
17209: De som har visats vara skyldiga tili vålds- införslkaffas erforderligt ~äkarudåtande oCh att
17210: brott döms tili de straff .som i gällande lag vede~:~börande person vid behov förpassas tili
17211: är stadgade för v~arje enskilt fall. Dessa straff sinnessjukhus genom anstaltens försorg.
17212: är i fråga om uppsåtliga brott mot tiv eliler I .samband med frigivning ·av fångar un-
17213: våldtäkt ai'Ltid frihetsstraff. Tili verkställigheten dersoks även sådana aspekter som slkulle kunna
17214: av straffet för den som !har blivit dömd tili föror.saka överföring av en person tiH s~nnes
17215: ovillkorligt fängdlsestraff på viss tid hör att sjukhus för ~vård. En dylik möjlighet existerar
17216: han regelmässigt, under bestämda förutsättning- dock endast såvida medicinslka skäl eniigt ~agen
17217: ar, försätts i vilJkorlig frihet. Härom bes1uter ger amedning därti11. Den berördas eget sam-
17218: justitieministeriet etler, en'ligt av ministeriet tycke utgör inte någon förutsättning för för-
17219: givna anv~sningar, straffanstaltens direiktion. ordnande tili ofrivillig sinnessjukvård då de i
17220: Förutsättningarna för villkorlig frigivning lag stadgade förutsättningarna är för handen,
17221: stadgas i [ag. Som prövningsgrunder för för- fastän ma:n i åtskilliga fail försöker inhämta
17222: sättande i v~lLkorlig frihet nämns i iag bLa. sådant samtycke.
17223: arten av brottet och orsakerna därtill, fångens Den som upprepade gånger har gjort sig
17224: tidigare ieverne och ha:ns uppförande i straff- skyldig ti1J. brott mot liv och våldsbrott kan
17225: ansta!Jten. Myndigheterna .skall således i enlig- med stöd 1av lagen om internering av farliga
17226: het med dessa ooh övriga föreskrivna grunder återfaillsförbrytare förordnas till internering i
17227: avgöra frågan om villkorlig frigivning av fånge. tvångsimättning. Interneringen fortgår så läng~
17228: N:o 97 5
17229:
17230: som vederbörande kan anses farlig för annans sjukvårdsrättsliga lagstiftningsåtgärder borde
17231: Jiv eller hälsa och saken avgöres av ett särskilt stadgas om förfarandet vid fastställande av
17232: organ, fängelsedomstolen. tiden för anstaltsvistelsen för sinnessjukpat:i.en-
17233: De sjulkvårdsrättsliga bestämmelserna om det ter som har gjort sig skyldiga tili brott och
17234: problem som avses i spörsmålet hör tili social- att en brottsling med nedsatt tilllräknelighet
17235: och hälsovårdsministeriets verksamhetsområde. vid behov etrl.igt domstolens prövning skulle
17236: De har, såsom ovan konstaterats, rev:iderat~ kunna ådömas ett lika strängt st11aff som en
17237: senast år 1977. I fråga om straffsystemet är tillralknelig person.
17238: stadgandena lilkaså relativt nya och erbjuder Regeringen kommer på basen av straffrätts-
17239: en möjlighet att skydda medborgarna mot kommittens betänkande och de däröver av-
17240: våldsverkare genom förlängning av tiden för givna udåtandena att besluta på vi1ka sätt
17241: frihetsförlusten. Detta mål eftersträvas på alla stadgandena om brott ooh påföijderna för dem
17242: sätt också inom fångvården och i samband möjligtv:i.s bör kompletteras för ·att vid sidan
17243: med övriga myndigheters verksamhet. om annat det i spö11smålet avsedda viktiga
17244: Straffrättskommitten föres[og i .sitt år 1976 syftet skall nås.
17245: färdigställda betän'kande bl.a., att det genom
17246: Helsingfors den 30 augusti 1979.
17247:
17248: Justitieminister Christoffer Taxell
17249:
17250:
17251:
17252:
17253: 087900728B
17254: 1979 vp.
17255:
17256: Kirjallinen kysymys n:o 98.
17257:
17258:
17259:
17260:
17261: Impiö ym.: Rajavartiolaitoksen rajavartijain eläke-etuja koskevien
17262: säädösten korjaamisesta.
17263:
17264:
17265: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17266:
17267: Vuoden 1978 joulukuussa on tämän kysy- taman henkilön osalta. Uusi kysymys on kan·
17268: myksen ensimmäinen allekirjoittaja jättänyt salaisten tasa-arvon takia pakko asettaa.
17269: eräiden muiden kansanedustajien kanssa kir- On painotettava sitä, että annetussa vastauk-
17270: jallisen kysymyksen, jossa perätään valtion elä- sessa myönnetään se, etteivät rajavartijat saa
17271: kelain sellaista muutosesitystä, joka mahdollis- täyttä eläkettä eräissä tapauksissa. Tämä ei näy-
17272: taisi rajavartijain ja puolustuslaitoksen värvät- tä kuitenkaan olevan riittävä peruste sille, että
17273: tyjen kohdalla täydet eläke-edut, kun palveluk- tasa-arvon vuoksi siihen on pyrittävä. Tasa~
17274: seenastumisaika on alin mahdollinen eroamis- arvon asemesta, täyteen eläkkeeseen pyrkimi-
17275: iän ollessa nykyinen 50 vuotta. Vastauksessaan sen asemesta painotetaan sitä, miten osa eläk-
17276: tammikuussa 1979 ministeri Rekola pyrki keelle siirtyvistä ryhtyy muihin töihin. Tämä
17277: osoittamaan, miten rajavartijat ja värvätyt siir- on juuri varsinainen uuden kysymyksen ydin
17278: tyvät valtion palveluksesta eläkkeelle siinä iäs- ja ihmettelyn aihe, eikö tosiasioita haluta tun-
17279: sä, jossa he vielä saattavat hakeutua muihin nustaa tapauskohtaisesti, ihmisläheisesti, kukin
17280: tehtäviin. Ministerin vastauksesta käy ilmi, rajavartija yksilönä ottaen, tärkeää tehtävää suo-
17281: että valtiontalouden kannalta ·pelätään sitä, mi- rittavana ja siitä eläkkeelle jäävänä.
17282: ten eräät ryhmät saavat samanaikaisesti val- Rajavartijainliitto on siinä määrin vakavasti
17283: tion eläkettä ja palkkaa ja viimemainitusta seu- ottanut ministeri Rekolan vastauksessa esiin
17284: raavaa uutta eläkettä. Perustelu on vakava, sil- tuodut näkökohdat, että se suoritti selvityksen
17285: loin kun se pitää paikkansa. Aiheen uudelle ajalta 1. 1. 1969-31. 12. 1978 ja selvityksen
17286: kysymykselle antaa kuitenkin se, ettei minis- tuloksena todetaan:
17287: teri Rekolan arvio pidä paikkaansa kuin muu-
17288:
17289:
17290: - säädetyn eroamisiän perusteella siirtyi eläkkeelle .. 140 henkilöä
17291: - vakinaisen työpaikan sai . . .................. . 9 eli 6,5 %
17292: - tilapäisen työpaikan sai . . .................. . 5 " " 3,5 %
17293: - ilman työtä jäi (siis eläkkeelle) ............. . 118 " " 84,3 %
17294: - kuollut ................................. . 8 " " 5,7 %
17295: "
17296:
17297: Edellisen johdosta on lisäksi todettava seu- On varsin mielenkiintoista todeta, mitä tut-
17298: raavaa: Kaikilla vakinaisen työpaikan hankki- kimus sanoo asiasta, johon hallituksen vastauk-
17299: neilla palvelusta oli vain 20-24 vuotta, ei sessa puututaan tietääksemme ilman suoritettu-
17300: omaa asuntoa tai työnantajalta asunto tai ve- ja tutkimuksia rajavartijain parissa. Hallituk-
17301: laksi hankittu asunto. Lisäksi Rajavartijainliitto sen vastaus antaa ymmärtää, että uuteen työ-
17302: on arvostellut ministeri Rekolan vastausta sik- paikkaan siirrytään hyvissä voimin, helposti,
17303: si, ettei siinä oteta huomioon uuden eläkkeen kevyesti. Siirtyjiä tosiasiassa on vähän, kuten
17304: yhteensovittamista vanhan eläkkeen kanssa, edellä todettiin. Lisäksi suoritettu tutkimus
17305: jolloin valtion eläke alenee lisäeläketurvan tuotti seuraavan tuloksen. Selvityksen kohtee-
17306: osalta. na olleena kymmenvuotiskautena työkyvyttö-
17307: 087900789A
17308: 2 1979· vp.
17309:
17310: myyseläkkeelle siirtyi 11 henkilöä, mikä määrä kerrottuna osamäärällä 30/27. Kun on tarjolla
17311: on verrattain korkea ikä huomioonottaen. Il- vaara, ettei asia edisty sen paremmin nykyisen
17312: man eläkettä kuoli 16, joista mm. viisi huk- kuin edistyi entisenkään eduskunnan aikana,
17313: kui neljän ollessa palveluksessa ja viisi teki on kohtuullisuuden ja tasa-arvon nimissä vaa-
17314: itsemurhan. Viimemainittu ei voi tulla sivuu- dittava hallituksen välitöntä kannanottoa.
17315: tetuksi ilman, että kosketellaan vakavasti ky- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17316: syn:lystä tyon ·raskaudesta;·· heh~isen : kurinön tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
17317: vaativuudesta. On syytä viitata myös tätä kos- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17318: kevaan valtiontilintarkastajain toteamukseen. tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17319: Rajavartijainliiton piirissä on todettu, että
17320: ongelma voitaisiin parhaiten poist~a siten, että Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
17321: rajavartijoihin sovellettaisiin sotilaseläkesään- valtion· eläkelain muutosesityksen, joka
17322: nöksiä, jolloin kahdenkymmenen vuoden osa- mahdollistaisi rajavartiolaitoksen raja-
17323: eläkeoikeus takaisi sen, että heikkokuntoiset vartijain kohdalla täydet eläke-edut, kun
17324: hakeutuisivat itse eläkkeelle. palvelukseenastumisaika on alin mah-
17325: Vuoden 1979 valtiopäiville on jätetty tämän dollinen eroamisiän ollessa nykyinen 50
17326: kyselyn ensimmäisen allekirjoittajan toimesta vuotta, ja jos ei aio, niin
17327: lakialoite, jossa edellytetään, että rajavartijoilla mihin tutkimuksiin Hallitus perustaa
17328: on oikeus eläkkeelle siirtyessään laskea eläke- kielteisen ja tasa-arvon puutetta osoitta-
17329: ajaksi tällaisessa toimessa palvelemansa aika van kannanottonsa?
17330: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
17331:
17332: Lauri Impiö Helvi Hyrynkangas Mauri Vänskä
17333: Juhani Saukkonen Lea Sutinen Niilo Koskenniemi
17334: Mauno Manninen Juuso Häikiö Pekka Jokinen
17335: Henrik. Westerlund J. Juharu Kortesalmi Aimo Ajo
17336: Jorma Fred Eero Lattula Seppo Tikka
17337: N:o 98 3
17338:
17339:
17340:
17341:
17342: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17343:
17344: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ajaksi siinä palvelemansa aika puolitoistakertai-
17345: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, sena.
17346: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn Edellä selostettuja vastaavat säännökset sisäl-
17347: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tyivät jo ns. vanhaan sotilaseläkelakiin eli
17348: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeu-
17349: edustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli- desta eläkkeeseen 30. 9. 1950 annettuun lakiin
17350: sesta kysymyksestä n:o 98: ( 463/50). Sotilaspäällystön muista poikkeavat
17351: eläkesäännökset johtuvat maanpuolustukselli-
17352: Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle sista näkökohdista. Päällystön riittävä vaihtu-
17353: valtion eläkelain muutosesityksen, joka vuus, jota sotilaseläkesäännökset edistävät, on
17354: mahdollistaisi rajavartiolaitoksen raja- tarkoituksenmukaista koulutettujen reservien
17355: vartijain kohdalla täydet eläke-edut, kun kasvattamiseksi. Hallituksen esityksessä edus-
17356: palvelukseenastumisaika on alin mah- kunnalle valtion eläkelainsäädännön uudistami-
17357: dollinen eroamisiän ollessa nykyinen 50 sesta ja eräiden siihen liittyvien lakien säätämi-
17358: vuotta, ja jos ei aio, niin sestä ja muuttamisesta ( 1965 vuoden valtio-
17359: mihin tutkimuksiin Hallitus perustaa päivät n:o 200) todettiin nimenomaisesti, että
17360: kielteisen ja tasa-arvon puutetta osoitta- ne syyt, joiden johdosta upseerien ja aliup-
17361: van kannanottonsa? seerien eläkeoikeus vanhassa sotilaseläkelaissa
17362: on ollut järjestettävä muiden virkamiesten
17363: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eläkeoikeudesta poikkeavalla tavalla, edellyttä-
17364: vasti seuraavaa: vät, ettei upseerien ja aliupseerien eläkejärjes-
17365: Valtion eläkelain ( 280/66) ns. sotilaseläke- telmän perusteita valtion eläkejärjestelmää
17366: säännösten mukaan lasketaan sellaisen upseerin uudistettaessa muuteta.
17367: tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana Rajavartiolaitoksen rajavartijoita koskevat
17368: kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin samat eläkesäännökset kuin yleensä valtion
17369: virkatutkinto, haltijan eläke muita valtion vir- palveluksessa olevaa henkilöstöä. Toisin sanoen
17370: kamiehiä ja työntekijöitä edullisemman säännön he saavat valtion palveluksesta eläkkeelle siir-
17371: mukaan. Näiden henkilöiden eläkkeen määrä tyessään palvelusvuosiaan vastaavan eläkkeen
17372: on lisäeläketurvan osalta jokaiselta eläkeajaksi samojen perusteiden mukaan kuin muutkin
17373: luettavalta täydeltä kuukaudelta 11/50 % valtion palveluksessa olevat. Alhaisen eroamis-
17374: eläkkeen perusteena olevasta palkasta, kun se ikänsä vuoksi he eivät ehdi palvella niin sanot-
17375: muiden valtion palveluksessa olevien henki- tuun täyteen eläkkeeseen vaadittavia 30 vuotta,
17376: löiden osalta on vastaavasti 11/60 %. Maini- joten heidän eläkkeensä jää pienemmäksi kuin
17377: tunlaisen upseerin ja toimiupseerin viran halti- täysi eläke eli 66 % eläkkeen perusteena ole-
17378: jalla on oikeus iästä riippumatta saada eläke, vasta palkasta. Kun eläkkeeseen oikeuttava
17379: jos hänellä on tällaisessa virassa eläkeaikaa palvelusaika luetaan 23 vuoden iän täyttämi-
17380: vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on sestä, ehtivät rajavartijat palvella eroamis-
17381: enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, ikäänsä mennessä 27 eläkkeeseen oikeuttavaa
17382: milloin eroamisikä on korkeampi kuin 50 vuotta. Mikäli palvelus on alkanut ennen
17383: vuotta. Lisäksi ilmavoimien upseerin tai toimi- vuotta 196 7, jolloin eläkkeeseen oikeuttavaksi
17384: upseerin viran haltijalla, joka vähintään 5 vuot- otetaan 21 vuotta täytettyä palveltu aika, ehtii
17385: ta on palvellut virassa, johon pääsyä varten eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuosia kertyä
17386: vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siirtyes- eroamisikään mennessä 29 vuotta. Kun eläkettä
17387: sään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea eläke- karttuu jokaiselta eläkkeeseen oikeuttavalta
17388: 4 1979 Vp.
17389:
17390: palvelusvuodelta 2,2 % eläkkeen perusteena eläkkeen saaja hakeutuu uuteen ansiotyöhön,
17391: olevasta palkasta, voi eläke olla enintään joko rajavartijat voivat yli 10 vuoden ajan saada
17392: 59,4% tai 63,8 % eläkkeen perusteena ole- samanaikaisesti valtion eläkettä ja palkkaa
17393: vasta palkasta. uudesta työstä ja samalla ansaita uuteen työhön
17394: Rajavartijat eivät voi ennen eroamisikäänsä liittyvää uutta eläkettä. Heidän kokonaiseläke-
17395: ansaita niin sanottua täyttä eläkettä, joka on turvansa voi siis hyvinkin karttua 30 vuoden
17396: 66 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. palvelusta edellyttävän ns. täyden eläkkeen
17397: Tämä tosiasia ei kuitenkaan ole riittävä peruste tasolle. Eläkejärjestelmissä vanhastaan olevien
17398: heidän siirtämisekseen sotilaseläkejärjestelmän erityisetujen laajentamiseen on yleensäkin suh-
17399: purnn. Sotilaseläkejärjestelmän tarkoituksena tauduttu varsin pidättyväisesti. Pikemminkin
17400: on saada reserviin aktiiviupseeri- ja aktiivitoimi- on päämääräksi asetettava yleisen järjestelmän
17401: upseerikoulutuksen saanutta päällystöä. Asiaa ulottaminen mahdollisimman laajalle.
17402: arvosteltaessa on lisäksi otettava huomioon, Edellä sanottuun viitaten on katsottava, ettei
17403: että rajavartijat siirtyvät valtion palveluksesta tällä hetkellä ole aihetta valtion eläkelain muut-
17404: eläkkeelle siinä iässä, jossa he vielä saattavat tamiseen siten kuin kysymyksessä on edelly-
17405: hakeutua muihin tehtäviin. Kun valtion eläke- tetty, eli että rajavartijoiden eläke karttuisi
17406: lain mukaista vanhuuseläkettä ei voida osaksi- nopeammin kuin yleensä muiden valtion palve-
17407: kaan jättää maksamatta sillä perusteella, että luksessa olevien.
17408: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
17409:
17410: Ministeri Pirkko Työtäjärvi
17411: 5
17412:
17413:
17414:
17415:
17416: T.ill .l;U~sqag~ns Herr .Talman.
17417:
17418: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen cerstjänst vid luftstridskrafterna, viiken under
17419: avser har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mirist 5 år har innehaft tjänst, för viiken såsom
17420: av den 19 juni 1979 tili vederbörande medlem kompetensvillkor krävs · flygarexamen, berätti-
17421: av statsrådet översänt avskrift av följande gad att, då han pensioneras från sådan tjänst,
17422: av riksdagsman Impiö m. fl. underteckn:ade såsom pensionstid tiligodoräkna sig sagda tjänst-
17423: spörsmål nr 98; göringstid en och en halv gång.
17424: Stadganden som motsvarar de ovan relate-
17425: Ämnar Regeringen tili riksdagen av- ·rade ingick redan i den s.k. gamla militärpen-
17426: låta proposition med förslag tili lag sionslagen, dvs. lagen den 30 september 1950
17427: angående ändring av lagen om statens om officerares, underofficerares och flygmästa-
17428: pensioner, som skulle göra det möjligt res rätt tili pension ( 463/50) . Pensionsstadc
17429: för gränsbevakningsväsendets gränsbeva- gandena för militärbefälet, vilka avviker från
17430: kare att uppnå fulla pensionsförmåner, pensionsstadgandena för övriga statsanställda,
17431: då vederbörandes anställningsförhållan- beror på försvarssynpunkter. En tillräcklig om-
17432: de har inletts vid tidigast möjliga tid- sättning bland befälet, viiken främjas av
17433: punkt och avgångsåldern såsom nu är militärpensionsstadgandena, är ändamålsenlig
17434: 50 år, och om så inte är fallet, för att man skall få en utbildad reserv. I rege-
17435: på vilka undersökningar grundar rege- ringens proposition tili riksdagen med förslag
17436: ringen sitt negativa ställningstagande, tili revision av statens pensionslagstiftning samt
17437: som utvisar bristande jämlikhet? stiftande och ändring av vissa därtili anslutna
17438: lagar (1965 års riksdag N:o 200) konstate-
17439: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rades uttryckligen, att de skäl, på grund av
17440: samt anföra följande: vilka man i statens gamla pensionssystem har
17441: Enligt de s.k. militärpensionsstadgandena i nödgats reglera officerares och underofficerares
17442: lagen om statens pensioner (280/66) beräknas pensionsrätt på ett från övriga tjänstemäns
17443: pensionen för innehavare av såsom officers- pensionsrätt avvikande sätt, förutsätter att
17444: eller befattningsofficerstjänst, för viiken såsom grunderna för officerarnas och underofficerar-
17445: ovillkorligt kompetensvillkor fastställts examen nas pensionssystem vid revisionen av statens
17446: för officerstjänst eller tjänsteexamen för be- pensionssystem inte ändras.
17447: fattningsofficer, enligt en regel som är fördel- För gränsbevakningsväsendets gränsbevakare
17448: aktigare än för andra tjänstemän och arbets- gäller samma pensionsstadganden som i allmän-
17449: tagare hos staten. Pensionsbeloppet för dessa het för personai i anställning hos staten. M.a.o.
17450: personer utgör tiliäggspensionens del för varje erhåller de, då de avgår med pension från an-
17451: tili pensionstiden hänförd hei månad 11/50 % ställning hos staten, en pension som motsvarar
17452: av den pensionsgrundande lönen, medan det deras anställningsår enligt samma grunder som
17453: åter i fråga om andra personer som är anställda annan personai i anställning hos staten. På
17454: hos staten på motsvarande sätt utgör 11/60 %. grund av sin låga avgångsålder hinner de inte
17455: Innehavare av officers- eller befattningsofficers- tjänstgöra de 30 år som krävs för s.k. full pen-
17456: tjänst av ovannämnda slag är berättigad att sion, och således blir deras pension mindre än
17457: oberoende av ålder erhålla pension, om han den fulla pensionen, som är 66 % av den
17458: har förvärvat en pensionstid av minst 20 år pensionsgrundande lönen. Emedan den anställ-
17459: då avgångsåldern är högst 50 år, eller minst ningstid som berättigar tili pension räknas från
17460: 25 år då avgångsåldern är högre än 50. Vidare och med att berörda person har fyllt 23 år
17461: är innehavare av officers- eller befattningsoffi- hinner gränsbevakare före sin avgångsålder
17462: 087900789A
17463: 6 1979 vp.
17464:
17465: tjänstgöra 27 tili pension berättigande år. Om enligt lagen om statens pensioner, inte ens del-
17466: anställningen börjat före år 1967, varvid den vis kan inställas på grund av att pensions-
17467: tid som en person har tjänstgjort sedan han tagaren söker sig tili nytt förvärvsarbete, kan
17468: har fylit 21 år räknas såsom berättigande tili gränsbevakarna i mera än 10 års tid på en
17469: pension, uppgår antalet tili pension berätti- och samma gång erhålla statens pension och
17470: gande anställningsår vid avgångsåldern tili 29. lön för ett nytt arbete och samtidigt förvärva
17471: Då pensionen för varje tili pension berättigande ny pension på grund av det nya arbetet. Deras
17472: anställningsår utgör 2,2 % av den pensions- totala pensionsskydd kan sålunda mycket väl
17473: grundande lönen kan pensionen vara högst stiga tili samma nivå som s.k. fuli pension, som
17474: antingen 59,4% eller 63,8% av den pensions- förutsätter 30 års anställning. Man har i ali-
17475: grundande lönen. mänhet förhållit sig mycket återhållsamt tili en
17476: Gränsbevakare kan inte före sin avgångsålder utvidgning av de speciella förmåner som sedan
17477: förvärva s.k. full pension, som utgör 66 % av gammalt finns i pensionssystemen. Snarare bör
17478: den pensionsgrundande lönen. Denna omstän- målet vara att utsträcka det allmänna systemet
17479: dighet är dock inte en tiliräcklig grund för att så långt som möjligt.
17480: de skall överföras tili militärpensionssystemet. Med hänvisning tili det ovan anförda måste
17481: Avsikten med militärpensionssystemet är att det anses att det för närvarande inte finns skäl
17482: få befäl med aktiv officers och aktiv be- att ändra lagen om statens pensioner på det
17483: fattningsofficers utbildning tili reserven. Då sätt som förutsätts i spörsmålet, dvs. så att
17484: frågan bedöms bör man vidare beakta att gränsbevakarnas pensioner skulle tiliväxa snab-
17485: gränsbevakarna avgår med pension i en ålder bare än vad som i allmänhet är fallet för per-
17486: då de ännu kan söka sig tili andra uppgifter. soner i statens tjänst.
17487: Då utbetalning av ålderspension, som utgår
17488: Helsingfors den 25 september 1979.
17489:
17490: Minister Pirkko Työläjärvi
17491: 1979 vp.
17492:
17493: Kirjallinen kysymys n:o 99.
17494:
17495:
17496:
17497:
17498: Kortesalmi ym.: Pienkiinteistöjen V'erorasitusten keventämisestä.
17499:
17500:
17501: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17502:
17503: Omaikotitalojen ja kiinteää omaisuutta oman asunnossa 3 000 mk ja asunnon ·kooksi 100 nr,
17504: asunnon rakentamista varten hanllivat asuk- saadaan nykyisen lain mukaan asuntotuloa
17505: kaat pitävät i!tman poikkeusta kohtuuttomana 4 200 mk, josta keskimääräisen veroprosentin
17506: ja eriarvoisuutta aiheuttavana sitä, että kahden mukaan tulee veroa n. 1 600 mk vuodessa.
17507: juridisen käsitteen - "kiinteistönkauppa" ja Kehitys on vienyt siihen, että monet eläke-
17508: "irtaimen kauppa" - vaikutus lainsäädännös- läiset joutuvat tämän ankaran kiinteistö- ja
17509: sämme näkyy käytännössä kuusinkertaisena asuntotuloverotuksen takia muuttamaan pois
17510: leimaverona. Maassamme tehdään saamiemme kodeistaan. Varsinkin omakotialueiNa useat
17511: tietojen mukaan 70>-75 000 asuntokauppaa asukkaista ovat pienituloisia eläkeläisiä, jotka
17512: vuodessa ja näis'tä lähes neljännes kohdistuu dlämänsä aikana ovat säästäneet suuren osan
17513: kiinteistöihin. Voidaan siis arvioida vähintään tuloistaan oman kotinsa rakentamis·een. On
17514: 16 000 asukasperheen maksavan muita asun- sekä kansantalbudellisesti että moraaffiisesti nu-
17515: non han:kka.jo1ta suuremman leimaveron. rinkurista ajattelua, että yhteiskunta monin ta-
17516: Kun asunto on tär.keimpiä hyödyikkeitämme voin tukee niitä henkilöitä, jotka ovat panneet
17517: ja kansantaloudellisestikin oman asunnon han- kaikki ansionsa kulutUJkseen ja toisaalta rankai-
17518: kintaa tulisi suosia, valtiovarainministeriön tu- see verotuksella niitä henki!löitä, jotka saman-
17519: lis~i p1kaisesti ryhtyä toimenpiteisiin, että asun- suuruisista ansioista ovat rakentaneet oman
17520: tokaupan leimavero tulee saman suuruiseksi kiinteistön.
17521: kaupan laadusta riippumatta. Suomen Pienkiinteistöliitto etujärjestönä ko-
17522: Verolainsäädännön mukaan omassa käytössä rostaa, että veronmaksukyky ja omassa käytössä
17523: olevasta omistusasunnosta määtätään asunto- olevan asunnon omistaminen eivät ole riippu-
17524: tuloa, jos asunnon verotusarvo, kun vain ikä- vuussuhteessa keskenään.
17525: alennukset otetaan huomioon, ylittää 150 000 Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17526: mk. Verottaja on tiettävästi asettanut tavoit- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttHn esitäm-
17527: teen, jonka mukaan asuntojen verotusarvot py- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17528: r.itään nostamaan vähintään 80 % :iin nitiden tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17529: jähleenhankinta-arvosta. Käytännössä nämä toi-
17530: menpiteet ovat jo oHeet täydessä vauhdissa Aikooko Halilitus ryhtyä toimiin pien-
17531: viime vuosina. Lisäksi verottajan apuun on ·kiinteistöjen ja muiden omistusasunto-
17532: tullut suhteellisen vo~ma:kas inflaatio, joka on jen hallussapidon ja omistuksen keven-
17533: nostanut j.ä:Jileenhankinta-arvoja rajusti. Siten tämiseksi siten, että asuntotulo omassa
17534: vuonna 1978 joudutaan maksamaan asunto- käytössä olevasta asunnosta kokonaan
17535: tuloa sangen vaatimattomastakin asunnosta, jos poistetaan tai ainakin sen määräytymi.
17536: näihin tulorajoihin ei tehdä tuntuvia korotuk- seen vaikuttava omaisuuden raja-arvo
17537: sia. nostetaan siten, että kohtuullisen asun•
17538: Tiedossa on varsin hyvin esim. Helsingin non omistaminen ilman asuntotuloa on
17539: alueen uustuotannon hintataso. Maksaahan ne- mahdollista ·ja ·. että·· raja-arvoa määrät-
17540: liö jo 3 000-:----4 000 m:k monissa maamme kau- täessä otetaan huomioon myös perheen
17541: pungeissa. Jos otetaan neliöhinnaksi uudessa suuruus?
17542: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
17543:
17544: J. Juhani Kortesalmi Urho Pohto Veikko Vennamo
17545: Pekka Vennamo Eino Poutiainen Anssi Joutsenlahti
17546: Urpo Leppänen
17547: 087900861M
17548: 2 1979 vp.
17549:
17550:
17551:
17552:
17553: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17554:
17555: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asuntojen tuloverotus. Hallituksen esityksen
17556: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, perusteluissa lausuttiin nimenomaan, että tar-
17557: dlette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päiv·ätyn koituksena on määrätä veroa vain tavanmukai-
17558: kirjeenne ohel1a toimittanut valtioneuvoston sen asumistason selvästi ylittävistä vakituisista
17559: asianomaiseUe jäsenelle jäljennöksen kansan- asunnoista. Kun asuntojen verotusarvoja, jotka
17560: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. näin kuu- ovat asuntotulon määiräämisen perusteena, on
17561: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 99: jouduttu käypien arvojen kohoamisen johdosta
17562: korottamaan, on myös asuntotuioverolaissa ole-
17563: Aikooko Hahlitus ryhtyä toimiin pien- vaa verotettavaa alarajaa korotettu, jotta taval-
17564: kiinteistöjen ja ·muiden omistusasunto- lista asumistasoa edustavat vakituiset asunnot
17565: jen hallussapidon ja omistuksen keven- ovt !lain tarkoituksen mukaisesti jääneet vero-
17566: tämiseksi siten, että asuntottrlo omassa tuksen ulkopuolelle. Laissa alunperin ollut
17567: käytössä olevasta asunnosta kokonaan 100 000 ma1.1kan alaraja korotettiin 150 000
17568: poistetaan tai ainakin sen määräytymi- markkaan vuonna 1975 annetulla lailla (526/
17569: seen vaikuttava omaisuuden raja-arvo 75), jota sovellettiin ensimmäisen kerran vuo-
17570: nostetaan siten, että lmhtuullisen asun- delta 1975 toimitettavassa verotuksessa. Nyt
17571: non omistaminen ilman asuntotuloa on Eduskunnan käsiteltävänä olevassa lakiehdotuk-
17572: mahdollista ja että raja-arvoa määrät- sessa olevaa 170 000 markan a1arajaa sovellet-
17573: täessä otetaan huomioon myös perheen taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 1980 toi-
17574: suuruus? mitettavassa verotuksessa.
17575: Asuntotuloverolakia muutettaessa on harkit-
17576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~ tu myös mahdollisuuksia ottaa huomioon per-
17577: vasti seuraavaa: heen suuruus. On kuitenkin osoittautunut, että
17578: Hallitus antoi 14 päivänä syyskuuta 1979 tällainen säännös johtaisi vain rajatapauksiin ja
17579: Eduskunnalle esityksen laiksi asuntotulon ve- tulkintavaikeuksiin harkittaessa, ketkä kaikki
17580: rottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain asunnossa asuvat olisi luettava perheenjäseniksi.
17581: 1 §:n muuttamisesta (HE n:o 62/1979 vp.). Kun asuntotuloa vakituisesta asunnosta maksa-
17582: Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että asun- via vuodelta 1977 toimitetussa verotuksessa oli
17583: totuloa vakituisena asuntona käytetystä asun- vain noin 13 200, on verotuksen yksinkertais-
17584: nosta ei vahvisteta, jos asunnon verotusarvo ei tamispyrkimysten kannalta katsottu tarkoituk-
17585: ylitä 170 000 markkaa. senmukaiseksi korottaa verotettava alaraja niin
17586: Asuntotulon verottamisesta eräissä tapauk- kol'keaksi, että vain todella tavanomaisen asu-
17587: sissa annetulla lailla (505/73), jota sovellet- mistason ylittävät vakituiset asunnot joutuvat
17588: tiin ensimmäisen kerran vuodelta 1973 toimi- verotuksen kohteeksi.
17589: tettavassa verotuksessa, uudistettiin omistus-
17590: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
17591:
17592: Ministeri Pirkko Työläjärvi
17593: N:o 99 3
17594:
17595:
17596:
17597:
17598: T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17599:
17600: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsoctdningen proposition sades uttryokligen, att avs1kten är
17601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse att faststäihla skatt endast för stadigvarande
17602: av den 19 juni 1979 tili vederbörande med- bostäder vHkas boendestandard klart överstiger
17603: lem av statsrådet översänt avskrift av följande den sedvanliga. Då det på grund av att bo-
17604: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi m. fl. städernas gängse värde stigit varit nödvändigt
17605: undertecknade spörsmå:l nr 99: att höja bostädernas beskattningsvärde, vilket
17606: utgör grunden för fastställandet av bostadsin-
17607: Ämnact Regeringen vidta åtgärder i komsten, har också den i bostadsinkomstskatte-
17608: syfte att underlätta 1nnehav och ägande lagen föreskrivna nedre gränsen för beskatt-
17609: av småbus och andcta ägarbostäder på så ningen höjts, för att stadigvarande bostäder som
17610: sätt, att bostadsinkomsten för bostad i företräder sedvanlig boendestandard i enlighet
17611: egen användning helt avlägsnas, eller så med lagens avsikt inte skall bli beskattade. Den
17612: att gränsvärdet för den egendom som msprungliga nedre gränsen på 100 000 mk i
17613: inverkar på fastställandet av bostads- lagen höjdes tili 150 000 mk genom en lag av
17614: inkomsten åtminstone höjs sålunda, att år 1975 (526/75), som första gången till-
17615: det är möjligt att äga en bostad av lämpades i beskattningen för år 1975. Den
17616: skälig storlek utan att bostadsinkomst nedre gräns på 170 000 mk som föreskrivs i
17617: fastställs för den och att ookså famil- det lagförs1ag som för närvarande behandlas
17618: jens stoctlek beaktas vid fastställandet i riksdagen skulle första gå:ngen tillämpas i
17619: av gränsvärdet? beskattningen för år 1980.
17620: Man har vid ändringen av bostadsinkomst-
17621: Såsom svar på detta spörsmåi få:r jag vörd- skattelagen övervägt också möjligheterna att
17622: samt anföra följande: beakta familjens storlek. Det har dock visat sig,
17623: Regeringen avlät den 14 september 1979 att ett dylikt stadgande endast skulle leda tili
17624: ti11 riksdagen en proposition med förslag tili gränsfall och tolkningssvårigheter vid över-
17625: lag angående ändring av 1 § lagen om beskatt- vägandet av vilka alla av de i bostaden bosatta
17626: ning av bostadsinkomst i vissa fall (Reg. prop. personeroa som borde anses vara familjemed-
17627: nr 62/1979 rd.). I regeringens proposition lemmar. Emedan antalet personer som betalade
17628: föreslås, att bostadsinkomst inte fastställs för skatt för stadigvactande bostad vid beskattning-
17629: stadigvarande bostad, om bostadens beskatt- en för år 1977 var endast ca 13 200, har man
17630: ningsvärde inte överstiger 170 000 mk. med tanke på strävandena att förenkla beskatt-
17631: Genom lagen om beskattning av bostads- ningen ansett det vara ändamålsenligt att göra
17632: inkomst i vissa fall (505/73), som första den nedre gränsen för beskattningen så hög,
17633: gången tillämpades vid beskattningen för år att endast stadigvarande bostäder vilkas stan-
17634: 1973, reviderades inkomstbeskattningen av dard verkligen överstiger den sedvanliga blir
17635: ägarbostäder. I motiveringen tili regeringens föremål för beskattning.
17636: Helsingfors den 12 oktober 1979.
17637:
17638: Minister Pirkko Työläjärvi
17639: 1979 vp.
17640:
17641: Kirjallinen kysymys n:o 100.
17642:
17643:
17644:
17645:
17646: Tuominen: Vanhojen ampumaratasäännösten uudistamisesta.
17647:
17648:
17649: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17650:
17651: Virolahden kunnassa lähellä Virojoen asutus- vän asetetut vaatimukset. Samassa lausunnossa
17652: taajamaa ja Virojoen-Miehikkälän maantietä nimismies kuitenkin toteaa, että maamme am-
17653: sijaitseva Virolahden Metsästysseura r.y:n am- pumaratasäännökset ovat vanhentuneita ja puut-
17654: pumarata on mm. viime kevään aikana ollut teellisia. Hänen mielestään olisi saatava viipy-
17655: usein esillä julkisuudessa. Eräiden pääkaupun- mättä aikaan uudet nyky-yhteiskuntaan sovel-
17656: gissa ja Kymen läänin alueella ilmestyvien leh- tuvat säännökset ampumaradoista. Ne olisi ni-
17657: tien mukaan ampumaradan melu häiritsee 250 mismies Pynnösen mukaan laadittava samaan
17658: -300 metrin päässä sijaitsevien talojen asuk- tapaan kuin esimerkiksi räjähdysaineita koske-
17659: kaita, ja toisaalta, koska haulikkoratojen am- vat säännökset. Nykyisin voimassa olevat am-
17660: pumasuunta on taloihin ja tielle päin, asuk- pumaratasäännökset ovat vuodelta 1915.
17661: kaat pitävät vaarallisina myös radan ulkopuo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17662: lelle viuhuvia hauleja. tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
17663: Ampumaradan tuottamasta häiriöstä on vali- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17664: tettu eduskunnan oikeusasiamiehelle vuonna vaksi seuraavan kysymyksen:
17665: 1978. Oikeusasiamies on kuitenkin todennut
17666: radan olevan voimassa olevien määräysten ja Onko Hallitus tietoinen ampumarata-
17667: säännösten mukaisen. Asiasta on tehty valitus säännöstemme vanhentuneisuudesta ja
17668: myös oikeuskanslerille. puutteellisuuksista, ja
17669: Eduskunnan oikeusasiamiehen asiaa koske- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17670: vaan laajaan selvitysaineistoon liittyy Virolah- siin vuodelta 1915 peräisin olevien am-
17671: den silloisen nimismiehen Kari Pynnösen lau- pumaratasäännösten uudistamiseksi ny-
17672: sunto, jossa hän toteaa ampumaradan täyttä- ky-yhteiskuntaan soveltuviksi?
17673: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
17674:
17675: Risto Tuominen
17676:
17677:
17678:
17679:
17680: 087900867U
17681: 2 1979 vp.
17682:
17683:
17684:
17685:
17686: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17687:
17688: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- riön valmisteltavana olevaan uuteen ampuma-
17689: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- aselakiin onkin tarkoitus sisällyttää myös am-
17690: mies, olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivä- pumaratoja koskevat uudet perussäännökset.
17691: tyn kirjeenne n:o 681 ohella toimittanut valtio- Lakiehdotus pyritään antamaan eduskunnan kä-
17692: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen siteltäväksi vuoden 1980 valtiopäiville.
17693: kansanedustaja Risto Tuomisen kirjallisesta ky- Lisäksi on todettava, että voimassaoleva ra-
17694: symyksestä n:o 100, jossa tiedustellaan: kennuslainsäädäntö ei sääntele ampumaratojen
17695: sijoittamista asema-, rakennus- tai rantakaavoi-
17696: Onko Hallitus tietoinen ampumarata- tettujen alueiden ulkopuolella. Rakennuslain-
17697: säännöstemme vanhentuneisuudesta ja säädännön kokonaisuudistuksen valmistelun yh-
17698: puutteellisuuksista, ja teydessä on kuitenkin lähdetty siitä, että kai-
17699: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ken sellaisen maankäytön, jolla on huomattavia
17700: siin vuodelta 1915 peräisin olevien am- ympäristövaikutuksia, tulisi olla rakennuslain-
17701: pumaratasäännösten uudistamiseksi ny- säädäntöön perustuvan sääntelyn kohteena.
17702: ky-yhteiskuntaan soveltuviksi? Suunnitellun lupamenettelyn yhteydessä, joka
17703: koskisi myös ampumaratoja, selvitettäisiin
17704: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- myös ympäristöhaitat huomioon ottaen maan-
17705: taen seuraavaa: käytön sopeutuminen ympäristöalueiden maan-
17706: Voimassaolevat ampumaratoja koskevat sään- käyttöön.
17707: nökset ovat vanhentuneita. Sisäasiainministe-
17708: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
17709:
17710: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
17711: N:o 100 3
17712:
17713:
17714:
17715:
17716: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17717:
17718: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen är föråldrade. Avsikten ar aven att i den nya
17719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse lag om skjutvapen, som är under beredning vid
17720: nr 681 av den 19 juni 1979 tili vederbörande ministeriet för inrikesärendena, innefatta också
17721: medlem av statsrådet för avgivande av svar nya grundstadganden angående skjutbanor. Man
17722: översänt avskrift av följande av riksdagsman strävar tili att avlåta propositionen tili riks-
17723: Risto Tuominen undertecknade spörsmål nr dagsbehandling år 1980.
17724: 100: Ytterligare må det konstateras att gällande
17725: byggnadslagstiftning inte reglerar lokalisering-
17726: Är Regeringen medveten om att våra en av skjutbanor utanför områden med stads-,
17727: stadganden angående skjutbanor är för- byggnads- ellet strandplan. I samband med
17728: åldrade och bristfälliga, och beredningen av byggnadslagstiftningens helhets-
17729: avser Regeringen vidta åtgärder för reform har man emellertid utgått från att all
17730: att revidera de stadganden angående sådan markanvändning, som har betydande
17731: skjutbanor, som härrör från år 1915, verkningar på miljön, borde vara föremål för
17732: så, att de lämpar sig för dagens sam- reglering på basen av byggnadslagstiftningen. I
17733: hälle? samband med det planerade tiliståndsförfaran-
17734: det, vilket skulle gälla även skjutbanor, skulle
17735: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- även olägenheterna för miljön utredas med be-
17736: samt anföra följande: aktande av markanvändningens anpassning tili
17737: De gällande stadgandena angående skjutbanor de omgivande områdenas markanvändning.
17738: Helsingfors den 17 oktober 1979.
17739:
17740: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17741: 1979 vp.
17742:
17743: Kirjallinen kysymys n:o 101.
17744:
17745:
17746:
17747:
17748: P. Jokinen ym.: Potilas- ja vastuuvakuutuksen aikaansaamisesta.
17749:
17750:
17751: Ed uskunnan He r r a Puh e m i e he 11 e.
17752:
17753: Useimmat eri alojen lääkäreiden kuten kirur- töön sellainen vastuuvakuutuksen sovellutus,
17754: gien, anestesiologien, gynekologien, otologien että potilas saa korvauksen haitallisesta tutki-
17755: jne. toimenpiteet sujuvat normaalisti ja potilaat mus- ja hoitokomplikaatiosta siitäkin huolimat-
17756: saavat näistä toimenpiteistä apua mitä moni- ta, ettei voida osoittaa lääkärin tai muun hoi-
17757: naisimpiin vaivoihinsa. Silloin tällöin, mutta tohenkilökunnan syyllistyneen tuottamukselli-
17758: väistämättä joskus, tapahtuu väärään tilannear- suuteen potilaskäsittelyssä. Lisäksi tulisi saada
17759: viointiin, kokemattomuuteen tai huolimatto- käytäntöön sellainen järjestelmä, ettei vahinkoa
17760: muuteen perustuva virhe. Jos virheen tehneen kärsinyt potilas joutuisi käymään eriasteisia
17761: lääkärin toiminnassa todetaan tuottamukselli- oikeuskäsittelyitä lävitse ennen kuin hän saisi
17762: suutta, potilas on oikeutettu saamaan korvauk- jotain korvausta. Rohkaisevat tulokset Ruot-
17763: sia. Jos tuottamuksellisuus on suurempi kuin sista antavat viitteitä siihen, että Suomessakin
17764: vähäinen, oikeuden perusteella vakuutusyhtiö tällainen järjestelmä voitaisiin toteuttaa ja vie-
17765: on oikeutettu perimään osan tai kaikki kustan- läpä suhteellisen halvoin kustannuksinkin.
17766: nukset lääkäriltä. Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
17767: Aikoja sitten juridisissa päätöksissä ja myös päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
17768: lääkärin eettisissä tulkinnoissa on todettu, että me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17769: luonnollinen ns. komplikaatio ei ole lääkärin sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17770: aiheuttama rikos, josta hänet olisi saatettava sen:
17771: vastuuseen. Toisaalta myös lääkärin ja potilaan-
17772: kin kannalta katsottuna ollaan yksimielisiä siitä, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17773: että potilaalle selvästi kipuja, pitkäaikaista tai ryhtyä potilasturvallisuuden ja potilaan
17774: pysyvää työkyvyttömyyttä tai pysyvän haitan oikeusturvan lisäämiseksi aikaansaatta-
17775: aiheuttamaa komplikaatiota tulisi korvata po- malla maahamme vastuu- ja potilasva-
17776: tilaalle. Maahamme olisikin saatava aikaan käyt- kuutuksen?
17777: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
17778:
17779: Pekka Jokinen Eeva Kauppi Anna-Liisa Piipari
17780: Aila Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Ulla Järvilehto
17781: Ritva Laurila Asser Stenbäck Lea Savolainen
17782: Timo Ihamäki Lea Sutinen Arvo Kemppainen
17783: Anna-Kaarina Louvo
17784:
17785:
17786:
17787:
17788: 087900716Y
17789: 2 1979 vp.
17790:
17791:
17792:
17793:
17794: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17795:
17796: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ole pakollinen. Pääsääntönä vahinkotapauksissa
17797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, on yleensä, että vahingon aiheuttanut on vas-
17798: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn tuussa virheellisen menettelyn aiheuttamasta
17799: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston vahingosta, ellei tästä ole erityisjärjestelyin poi-
17800: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- kettu.
17801: edustaja P. Jokisen ym. näin kuuluvasta kir- Vuonna 1978 säädetyillä lääkärin ja ham-
17802: jallisesta kysymyksestä n:o 101: maslääkärin ammatinharjoittamista koskevilla
17803: laeilla täsmennettiin jo säännöksiä, jotka kos-
17804: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kevat näiden ammatinharjoittajien vastuuta sekä
17805: ryhtyä potilasturvallisuuden ja potilaan lisäsivät potilaan mahdollisuuksia ryhtyä toi-
17806: oikeusturvan lisäämiseksi aikaansaatta- menpiteisiin ammatinharjoittajan tekemän hoi-
17807: malla maahamme vastuu- ja potilasva- tovirheen tai käytösvirheen aiheuttamissa ta-
17808: kuutuksen? pauksissa.
17809: Edellä olevan lisäksi on sosiaali- ja terveys-
17810: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriö asettanut sosiaali- ja terveyshallinnon
17811: vasti seuraavaa: oikeussuojakomitean. Sen tehtävänä on tehdä
17812: Potilaan oikeusturvaa on pyritty viime vuo- ehdotus toimenpiteistä ja säännöksistä, joiden
17813: sien aikana lisäämään usein toimenpitein. Niin- tarkoituksena on parantaa potilaan oikeustur-
17814: pä vuonna 197 4 annetulla vahingonkorvauslailla vaa.
17815: ( 412/74) säädettiin työnantajalle eli tervey- Tämän komitean tehtäväalue sivuaa myös po-
17816: denhuollon alalla yleensä kunnalliselle sairaa- tilasvakuutukseen liittyvää kysymystä. Komi-
17817: lalle tai terveyskeskukselle isännän vastuu sen tean määräaika päättyy kuluvan vuoden syys-
17818: palveluksessa olevien henkilöiden aikaansaa- kuun lopussa.
17819: masta vahingosta. Tämän lainsäädännön perus- Sen jälkeen kun nyt toimiva sosiaali- ja ter-
17820: teella on jo varsin laajasti käsitelty tapauksia, veyshallinnon oikeussuojakomitea on saanut eh-
17821: joissa hoitovirhe on tapahtunut. Tämän lain- dotuksensa valmiiksi, sosiaali- ja terveysminis-
17822: säädännön nojalla on myös tällaisissa tapauk- teriön tarkoitus on ryhtyä jatkotoimenpiteisiin
17823: sissa maksettu työnantajan taholta korvauksia potilaan oikeussuojaa koskevien järjestelyjen
17824: hoitovirhetapauksissa potilaille. Yksityisillä am- tehostamiseksi. Tässä yhteydessä tulee eräänä
17825: matinharjoittajilla, lääkäreillä ja hammaslääkä- osatekijänä selvitettäväksi myös kysymys siitä,
17826: reillä taas käytännössä on useimmissa tapauk- onko tarkoituksenmukaista käyttää tässä tarkoi-
17827: sissa otettu vastuuvakuutus, joka kattaa hoito- tuksessa hyväksi Ruotsissa omaksutun potilas-
17828: virheistä aiheutuneita korvausvelvoitteita. Tämä vakuutusjärjestelmän mukaista menettelyä.
17829: viimeksi mainittu vastuuvakuutus ei kuitenkaan
17830: Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1979.
17831:
17832: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17833: N:o 101 3
17834:
17835:
17836:
17837:
17838: Tili Riksdagens Her r T a 1 m a n.
17839:
17840: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen obligatorisk. Huvudregeln vid fall av skada är
17841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- i allmänhet att den som orsakat skadan är an-
17842: velse av den 19 juni 1979 tili vederbörande svarig för skada på grund av felaktigt förfaran-
17843: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- de, såvida avvikelse från denna regel inte
17844: jande av riksdagsman P. Jokinen m.fl. under- gjorts genom särskilda arrangemang.
17845: tecknade spörsmål nr 10 1 : Genom de år 1978 stiftade lagarna om ut-
17846: övning av läkaryrket och om utövning av tand-
17847: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- läkaryrket preciserades stadganden som rör
17848: ta i avsikt att öka patienttryggheten och dessa yrkesutövares ansvarighet och som ökar
17849: patientens rättsskydd genom att för vårt patientens möjlighet att vidta åtgärder i sådana
17850: land skapa en ansvarighets- och patient- fall, där yrkesidkaren har gjort sig skyldig tili
17851: försäkring? felbehandling eller tili beteendefel.
17852: Utöver det ovan anförda har social- och
17853: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hälsovårdsministeriet tillsatt en kommittt! för
17854: samt anföra följande: rättsskydd inom social- och hälsovårdförvalt-
17855: Under de senaste åren har man med flera ningen. Denna kommitte har tili uppgift att
17856: åtgärder vinnlagt sig om att öka patientens göra upp förslag till åtgärder och stadganden
17857: rättsskydd. Sålunda stadgades genom den år med syfte att förbättra patients rättsskydd.
17858: 1974 givna skadeståndslagen ( 412/74) prin- Kommittens uppgiftsområde tangerar också
17859: cipalansvar för arbetsgivare, dvs. inom hälso- frågan som anknyter tili patientförsäkring. Den
17860: vårdens område oftast kommunala sjukhus eller för kommittens arbete utsatta tiden löper ut i
17861: hälsovårdscentraler, för den skada som otsakas slutet av september detta år.
17862: av personer i arbetsgivarens tjänst. På basen Sedan den nu sittande kommitten för rätts-
17863: av denna lagstiftning har man redan i tämligen skydd inom social- och hälsovårdsförvaltningen
17864: stor omfattning handlagt fall, där felbehand- fått sitt förslag färdigt, har social- och hälso-
17865: ling har skett. Med stöd av denna lagstiftning vårdsministeriet för avsikt att skrida tili vidare
17866: har man också i sådana fall från arbetsgivar- åtgärder i syfte att effektivera organiseringen
17867: sidan utbetalat skadestånd tili patienterna. För av patients rättsskydd. I detta sammanhang
17868: enskilda yrkesidkare, läkare och tandläkare har kommer en av delfaktorerna att bli utredning
17869: praxis i de flesta fall varit att ta en ansvarig- av huruvida det i detta avseende är ändamåls-
17870: hetsförsäkring, som täcker de av felbehand- enligt att tillgodogöra sig ett förfaringssätt i
17871: ling orsakade ersättningsförpliktelserna. Denna enlighet med det patientförsäkringssystem, som
17872: sistnämnda ansvarighetsförsäkring är dock inte omfattas i Sverige.
17873: Helsingfors den 31 juli 1979.
17874:
17875: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17876: j
17877:
17878: j
17879:
17880: j
17881:
17882: j
17883:
17884: j
17885:
17886: j
17887:
17888: j
17889:
17890: j
17891:
17892: j
17893:
17894: j
17895:
17896: j
17897:
17898: j
17899: 1979 'Vp.
17900:
17901: Kirjallinen kysymys n:o 102.
17902:
17903:
17904:
17905:
17906: Lattula: Poliisitoiminnan määrärahojen lisäämisestä.
17907:
17908:
17909: Edus.kunnan Herra Puhemiehelle.
17910:
17911: Valtion säästötoimien ääriraja on poliisien pikaisesti korjaus. Lisäksi on samalla k~itet
17912: kohdalla saavutettu· ja ylitettykin. Valtion sääs- tävä ja uudistettava poliisien työturvallisuuteen
17913: töohjelma suorastaan varjostaa poliisitoimintaa liittyvää välineistöä, kuten virka-aseita.
17914: ja vaarantaa . kansalaisten turvallisuutta sekä Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
17915: heikentää poliisien työturvallisuutta ja oikeus- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17916: turvaa. kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
17917: Poliisipiireissä on jouduttu työskentelemään senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17918: supistetuin vahvuuksin aikana, jolloin turvalli-
17919: suuspalvelujen tarve on yleensä suurin. Valtio Tietääkö Hallitus, että valtion säästö-
17920: ei ole säästämistoiminnassaan kiinnittänyt tar- ohjelma varjostaa poliisitoimintaa ja
17921: peeksi huomiota poliisityön erikoispiirteisiin vaarantaa kansalaisten turvallisuutta se-
17922: eikä tehtävien ja työn luonnetta ole otettu huo- kä heikentää poliisien työturvallisuutta
17923: mioon. Säästötoimet ovat lisäksi alentaneet po- ja oikeusturvaa, ja
17924: liisien ansioita.· Yhä useamman kansalaisen mie- aikooko Hallitus lisätä poliisien mää-
17925: lestä näin ei saa enää jatkua. Asiaan· on saatava rärahoja seuraavissa menoarvioissa?
17926: Helsingissä 19 päivänä .kesäkuuta 1979.
17927:
17928: Eero Lattula
17929:
17930:
17931:
17932:
17933: 087900868V
17934: 2 1979 vp.
17935:
17936:
17937:
17938:
17939: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17940:
17941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Viime vuosina vallinneen laman vuoksi val-
17942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tionhallinnon pyrkimyksenä on ollut menojen
17943: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- kasvun hillintä. Siihen liittyen valtioneuvosto
17944: jeenne n:o 683 ohella toimittanut valtioneuvos- on vuosittain tehnyt periaatepäätöksen eräistä
17945: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- menojen säästöistä ja lykkäyksistä sekä muista
17946: sanedustaja Eero Lattulan kirjallisesta kysy- valtiontalouden rahoitusasemaa tukevista toi-
17947: myksestä n:o 102, jossa tiedustellaan: menpiteistä. Näistä toimista myöskään poliisi-
17948: hallinto ei ole kokonaan voinut välttyä. Kulu-
17949: Tietääkö Hallitus, että valtion säästö- vana vuonna poliisihallintoon näitä toimenpi-
17950: ohjelma varjostaa poliisitoimintaa ja teitä ei kuitenkaan enää sanottavasti kohdis-
17951: vaarantaa kansalaisten turvallisuutta se- tune.
17952: kä heikentää poliisien työturvallisuutta Ensi vuonna valtion tulo- ja menoarviossa
17953: ja oikeusturvaa, ja poliisin toiminnallisia ja muita kulutusmenoja
17954: aikooko Hallitus lisätä poliisien mää- on pyritty lisäämään siten, että toiminta voi-
17955: rärahoja seuraavissa menoarvioissa? daan ylläpitää nykyisellä tasolla. Niihin sisältyy
17956: myös määrärahat poliisin työturvallisuuteen
17957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kuuluvien välineiden hankkimiseksi sekä virka-
17958: taen seuraavaa: aseiden uusimiseksi niistä erikseen tehtyjen
17959: suunnitelmien mukaisesti.
17960: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
17961:
17962: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
17963: N:o 102 3
17964:
17965:
17966:
17967:
17968: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17969:
17970: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen statsförvaltningen strävat tili att hejda utgifts-
17971: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ökningen. I anslutning härtill har statsrådet
17972: nr 683 av den 19 juni 1979 till vederbörande årligen fattat ett principbeslut om inbesparing
17973: medlem av statsrådet för avgivande av svar och uppskjutande av vissa utgifter samt om
17974: översänt avskrift av följande av riksdagsman andra åtgärder som underlättar statshushåll-
17975: Eero Lattula undertecknade spörsmål nr 102: ningens finansieringssituation. Inte heller polis-
17976: förvaltningen har helt kunnat undgå dessa åt-
17977: Är Regeringen medveten om att sta- gärder. Under innevarande år torde dessa åt-
17978: tens sparprogram kastar sin skugga över gärder dock inte längre i nämnvärd grad in-
17979: polisens verksamhet, äventyrar med- riktas på polisförvaltningen.
17980: borgarnas säkerhet och försvagar po- För nästa års del har man strävat tili att
17981: lisens skydd i arbete och rättsskydd, utöka polisens verksamhets- och övriga kon-
17982: samt sumtionsutgifter i statsförslaget så att verksam-
17983: avser Regeringen utöka anslagen för heten kan upprätthållas på nuvarande nivå.
17984: polisen i kommande utgiftsstater? I dessa utgifter ingår även anslag för anskaff-
17985: ning av apparatur i anslutning tili polisernas
17986: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- skydd i arbete samt för förnyande av tjänste-
17987: samt anföra följande: vapnen i enlighet med de planer som särskilt
17988: På grund av de senaste årens depression har uppgjorts härför.
17989: Helsingfors den 17 oktober 1979.
17990:
17991: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17992: 1979 vp.
17993:
17994: Kirjallinen kysymys n:o 103.
17995:
17996:
17997:
17998:
17999: Lattula: Sotiemme veteraanien, rintamamiesten ja -naisten sosiaa-
18000: li- ja terveysturvaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
18001:
18002:
18003: Ed uskunnan H erra P u h e m i e h e 11 e.
18004:
18005: Viime sotiin osallistuneiden rintamamiesten, nellä olisi taloudellisesti mahdollisuuksia osal-
18006: sotaveteraanien, sosiaali- ja terveysturvaan ei listua johdettuun kuntoutukseen, mihin ny-
18007: monista yrityksistä huolimatta ole saatu sellai- kyään on tilaisuus useissakin kuntoutuslaitok-
18008: sia parannuksia, joita nämä maamme vapauden sissa.
18009: puolesta raskaan uhrin antaneet ja taakan kan- Välttämätöntä on lisäksi muuttaa rintamaso-
18010: taneet välttämättä tarvitsisivat. Monet heistä tilaseläkelakia siten, että se ulotetaan koske-
18011: joutuvat viettämään vanhuuden päiviään tur- maan myös rintamapalvelustunnuksen saaneita
18012: vattomina, sairaina ja taloudellisissa vaikeuk- naisia.
18013: sissa saamatta yhteiskunnalta sitä tukea, jota On syytä mainita, että Neuvostoliitossa so-
18014: heille oikeuden ja kohtuuden nimessä pitäisi tien veteraanit ovat kunniakansalaisia. Meidän
18015: antaa. velvollisuutemme on turvata oman maamme
18016: Vuosien mittaan näiden miesten ja naisten sotaveteraaneille ahdingoista vapaa elämän
18017: vaikeudet ovat lisääntyneet ja lisääntyvät jatku- lopputaivaL Vaikka Suomessa on nyt monia
18018: vasti. Monet sodan ankeissa olosuhteissa al- taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, niin rinta-
18019: kunsa .saaneet piilevät sairaudet ovat aiheutta- mamiesten sukupolven kohtaamiin koettele-
18020: neet sen, että useat heistä ovat menettäneet muksiin verrattuna ne vaikuttavat suorastaan
18021: työkykynsä ja tulleet työkyvyttömiksi jo ennen vähäisiltä.
18022: kuin ovat saavuttaneet normaalin eläkeiän. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
18023: Eläkelainsäädäntöämme pitäisikin tästä syystä päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18024: muuttaa siten, että veteraaneille annettaisiin kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
18025: mahdollisuudet siirtyä halutessaan normaalia senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18026: aikaisemmin eläkkeelle.
18027: Maksuttoman terveydenhoidon ja kuntootuk- Milloin Hallitus ryhtyy tositoimiin
18028: sen järjestäminen kaikille sotaveteraaneille on viime sotien veteraanien, rintamamies-
18029: myös tärkeää ja yhä ajankohtaisemmaksi tul- ten ja rintamanaisten sosiaali- ja ter-
18030: lut asia, joka odottaa omaa lainsäädäntöään. veysturvan parantamiseksi tarvittavan
18031: Paitsi työkunnon ylläpitämisessä kuntoutuk- lainsäädännön uudistamiseksi Suomen
18032: sella on erittäin tärkeä merkitys myös mielen- Sotaveteraaniliiton ja Rintamamiesvete-
18033: terveyden kannalta. Moni sotaveteraani säilyt- raanien liiton valtiovallalle esittämien
18034: täisi työkuntonsa paljon pitempään, mikäli hä- ehdotusten ja toivomusten mukaisesti?
18035: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
18036:
18037: Eero Lattula
18038:
18039:
18040:
18041:
18042: 0879008528
18043: 2 1979 vp.
18044:
18045:
18046:
18047:
18048: Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 c.
18049:
18050: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ikäluokat käsittäväksi. Esityksellä pyntaan pa-
18051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rantamaan kaikkien varsinaisten rintamamies-
18052: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn kir- ikäluokkien eläketurvaa. Rintamasotilaiden elä-
18053: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- keikäkysymys on kokonaisuudessaan selvitettä-
18054: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vänä valtioneuvoston asettamassa eläkeikäko-
18055: Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta miteassa, jonka tehtävänä on löytää ratkaisu
18056: kysymyksestä n:o 103: rintamasotilaiden yksilölliseen eläketurvaan eri-
18057: tyisesti siltä pohjalta, että rintamapalvelu voi-
18058: Milloin Hallitus ryhtyy tos1to1m11n taisiin eläkekäytännössä rinnastaa työskentelyyn
18059: viime sotien veteraanien, rintamamies- raskaissa ja kuluttavissa ammateissa.
18060: ten ja rintamanaisten sosiaali- ja ter- Rintamaolosuhteissa palvelleiden naisten elä-
18061: veysturvan parantamiseksi tarvittavan keturvan järjestäminen on vireillä sosiaali- ja
18062: lainsäädännön uudistamiseksi Suomen terveysministeriössä. Parhaillaan tutkitaan mah-
18063: Sotaveteraaniliiton ja Rintamamiesvete- dollisuutta antaa lakiehdotus, jonka mukaan
18064: raanien liiton valtiovallalle esittämien rintamapalvelustunnuksen saaneille naisille voi-
18065: ehdotusten ja toivomusten mukaisesti? taisiin myöntää samat etuudet kuin rintama-
18066: sotilas-tunnuksen saaneille miehille on annettu.
18067: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan,
18068: vasti seuraavaa: jotka koskevat kansanterveystyön ja sairaan-
18069: Valtioneuvosto on 6. 9. 1979 asettanut rinta- hoitolaitosten toiminnan järjestämistä vuosina
18070: maveteraaniasiain neuvottelukunnan, jossa on 1980'-1984, to1meenpannaan lääkintöhallituk-
18071: edustettuina myös kysymyksessä mainitut vete- sen antamien ohjeiden mukaisesti edelleen ter-
18072: raanijärjestöt. Neuvottelukunnan tehtävänä on veyskeskuksissa terveystarkastuksia sotavete-
18073: erityisesti tehdä esityksiä ja aloitteita rintama- raaneille. Terveystarkastukset ovat veteraaneil-
18074: olosuhteissa palvelleiden miesten ja naisten le maksuttomia. Valtion tulo- ja menoarviossa
18075: elinolosuhteiden ja yleisen toimeentuloturvan, on kolmena viime vuonna ollut määräraha rin-
18076: erityisesti sosiaaliturvan kehittämiseksi. tamaveteraanien kuntoutustoiminnan tehosta-
18077: Hallitus on 27. 9. 1979 antanut Eduskun- mista koskevaa kokeilutoimintaa varten. Kulu-
18078: nalle lakiehdotuksen (HE n:o 105/1979 vp.) vana vuonna on ollut mahdollista valita kun-
18079: työttömyyseläkkeen edellytyksenä olevan ala- toutukseen myös rintamapalvelustunnuksen
18080: ikärajan alentamisesta vuoden 1980 alusta si- omaavia naisia samassa suhteessa kuin heitä
18081: ten, että eläkkeelle pääsisivät myös vuonna on rintamasotilastunnuksen omaaviin veteraa-
18082: 1925 tai sitä ennen syntyneet pitkäaikaisesti neihin. Veteraanien kuntoutuksen lakisäätei-
18083: työttömät työnhakijat. Samassa esityksessä neo järjestäminen tulee harkittavaksi osana
18084: ehdotetaan myös sukupolvenvaihdoseläkettä sitä kokonaisuutta, jonka muodostavat valtio-
18085: koskevaa alaikärajaa muutettavaksi miespuolis- neuvoston vastikään teettämät komiteaselvi-
18086: ten maatalousyrittäjien kohdalla edellä mainitut tykset kuntoutusjärjestelmän kehitt:ämiseksi.
18087: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
18088:
18089: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18090: N:o 103 3
18091:
18092:
18093:
18094:
18095: Till Riksdagens Herr T a 1 m a n.
18096:
18097: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen bruksföretagare så, att pensionen skall omfatta
18098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- ovan nämnda åldersklasser. Avsikten med pro-
18099: velse av den 19 juni 1979 till vederbörande positionen är att förbäu.ra pensionsskyddet för
18100: medlem av statsrådet för avgivande av svar alla egentliga frontmannaåldersklasser. Frågan
18101: översänt avskrift av följande av riksdagsman om frontsoldaternas pensionsålder är i sin
18102: Eero Lattula undertecknade spörsmål nr 10 3: helhet under utredning i pensionsålderskom-
18103: mitten som tillsatts av statsrådet och som
18104: När ämnar Regeringen med allvar har till uppgift att finna en lösning i frågan
18105: vidta åtgärder för att revidera den om frontsoldaternas individuella pensionsskydd,
18106: lagstiftning som erfordras för att för- särskilt urgående från att fronttj.änsten kunde
18107: bättra social- och hälsovårds.skyddet för i pensionspraxis jämställas med arbete i tunga
18108: veteranerna från de senaste krigen, och slitsamma yrken.
18109: frontmännen och frontkvinnorna i en- Anordnandet av pensionsskydd för kvinnor,
18110: lighet med de förslag och önskemål som tjänstgjort i frontförhållanden, är under
18111: som Suomen Sotaveteraaniliitto - Fin- beredning i social- och hälsovårdsministeriet.
18112: lands Krigsveteranförbund - r.y. och För närvarande utreds möjligheten att fram-
18113: Rintamamiesveteraanien liitto - Front- lägga ett lagförslag, enligt vilket de kvinnor
18114: mannaveteranernas Förbund - r.y. som erhållit fronttjänstteoken skulle kunna
18115: riktat till statsmakten? beviljas samma förmåner som givits män som
18116: erhållit frontmannatecken.
18117: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Enligt de riksomfattande planer, som gäller
18118: samt anföra följande: anordnandet av folkhälsoarbetet och sjukvård's-
18119: Statsrådet har 6. 9. 1979 tillsatt en front- anstalters verksamhet under åren 1980-1984,
18120: veterandelegation, där även i spörsmålet nämn- kommer hälsoundersökningar för krigsvetera-
18121: da veteranorganisationer är representerade. ner fortfarande att utföras på hälsocentralerna
18122: Delegationen har tili uppgift att göra fram- i enlighet med medicinalstyrelsens anvisningar.
18123: ställningar och väcka initiativ för att utveckla Hälsoundersökningarna är avgiftsfria för vete-
18124: levnadsförhållandena och det allmänna ut- raner. Statsförslaget har under de tre senaste
18125: komstskyddet, särskilt socialskyddet, för män åren innehållit anslag för experimentverksam-
18126: och kvinnor som tjänstgjort i frontförhållanden. het för effektivering av frontveteranernas
18127: Regeringen har 27. 9. 1979 till riksdagen av- rehabilitering. Under innevarande år har det
18128: ·låtit en proposition (Reg. prop. nr 105/1979 varit möjligt att även utvälja kvinnor med
18129: rd.) om sänkning av den nedre åldersgränsen fronttjänsttecken till rehabilitering i samma
18130: för erhållande av arbetslöshetspension från mån som veteraner med frontmannatecken.
18131: början av år 1980 så, att även år 1925 ellet Lagstadgat anordnande av veteranernas reha-
18132: dessförinnan födda långvarigt arbetslösa arbets- bilitering kommer att övervägas som en del
18133: sökanden kunde beviljas pension. I samma av den helhet, som utgörs av de kommitte-
18134: proposition .föreslås även en ändring av den utredningar angående rehabiliteringssystemets
18135: nedre åldersgränsen för erhål1ande av gene- utvecklande, vilka statsrådet nyligen låtit
18136: rationsväxlingspension angående manliga lant- utföra.
18137: Helsingfors den 12 oktober 1979.
18138:
18139: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18140: 1979 vp.
18141:
18142: Skriftli&t. 5l'Örsmll nr 104. ·:.··' ..
18143:
18144:
18145:
18146:
18147: ~blont: Om de åländska. kommunemas skattekompensation.
18148:
18149:
18150:
18151: Tili Riksdagens Herr Ta1man.
18152:
18153: Den mycket segslitna frågan om kompensa- kompensationen för den bortfallna kommun-
18154: tion för de åländska kommunema för den skat- andelen av sjöm~skatten ännu inte utbetalats
18155: teandel, som erläggs tili svenska staten av sjö- tili de åländska kommunerna.
18156: män mantalsskdvna i åländska kommuner, men Med hänvisning tili ovanstående ber under~
18157: anställda på fattyg registrerade i Sverige, fick rtecknad att i den ordrung .3 7 § 1 mom. riks-
18158: s:in lösning genom ett avtal mellan Filllland och dagsor&ningen föreskriver tili vedetbörande
18159: Sverige daterat den .3 november 1977. Man medlem av 'Statsrådet få ställa följande spörs-
18160: förutsatte då från åländsk sida, att kompensa- mål:
18161: tion snabbt kunde börja utbetalas. Men ännu
18162: i dag, drygt et!t och ett halVIt år efter avtalet Vilka åtgäroer ämner Regeringen vid-
18163: slutits, har de åländska kommunerna inte er- taga för att de åländska kommunerna
18164: hållit några som helst kompensationsmedel. utan cköjsmål skall erhåila sina kompen-
18165: Man frågar sig. på Åland av viiken orsak inte sationsmedel?
18166: Helsingfors den 19 juni 1979.
18167:
18168: Gunnar Häggblom
18169:
18170:
18171:
18172:
18173: 0879007170
18174: 2
18175:
18176: Kirjallinen kysymys n:o 104.
18177:
18178:
18179:
18180:
18181: ;, z;: :.,,,,, :.1';~,,. · ,.lfäggblbmt:· AhvenmuruooF.birlt'ien verokompensaation suoritta-
18182: misesta.
18183:
18184: -.~·! ~ sT= : .i~ ;.f ·~ ~ :'}, ~H: - --· :..·: ::~~ '·· ;;,~· t ,~~ ~ ~f1 ,~ :t ;~
18185: Ed u s k u n n a n Herra P u he m i e he 11 e.
18186: ' . J": 1'; ~ ...... \ t .- ' :
18187: ,, ··' .. ·
18188:
18189: • :·Erittäin "'sitkea.:kysymys; ;jöka ·kaski Ahvenan~ rteet minkaänhtisia korvauksia: Ahvenanmaalla
18190: maan kuntien saamia: 'körVauksia ' niistä'· verå- kysytään~ liliSt:ä' syystä merifnies\rer0sm säartlittta
18191: vittoista; jotka Ahwnamtiium ~kutlliissa henkikir- jäänylltä kuntien osuutta.' e1 ole m'aiksettu Ahve-
18192: Witelt'llt, ·m.utm'' .Ruotsis~S:: ;retqsreröidyillä aluk- n<Mlmaan: kunnill-e. •.. .. . . ·' ' ,,
18193: silla ·palvelevav.·meritfiiehet ·maksavat.cRuotsin '· ,Edellä Öle'va~. <v}ifatenf ;ekä valt!öpäiväjär-
18194: valtiolle;· :ttilf Tatkrusttiksr: ~piinukseHa, :jonka jemyksen ~7 S:n) m~tpenfi.n nojalla allekirjoit·
18195: Suomi ja Ruotsi tekivät marraskuun 3 päivänä taliun~sittää valtioneuV..oston asianomaisen jä5e'~
18196: 1977 ... Ahvenanmaan rtaholta edelly~ttiin tuol- nen vastat~avraksi· 8euraavan ·kysymyksen: : .i c :
18197: '. ,f ' •.. . ~ ;' -. ., •} ~- 1.'
18198: loin, että•kotvauksiä ·rii~ttå:isiin nopeasti mak-
18199: •
18200:
18201:
18202:
18203:
18204: sl'llhaän. Mutta vielä' tänakään päivänä·· :eli run- -~- "- :Mihi·h: toi~enr)i:ticlsllii :Hallitus. ·:-~åi~Oo
18205: saat •. ptiÖlitÖista; vuotta. ~ua;· .kun sopinms sol- ryhtyä·; : Jotta AhVeilanmaan- kunnat: ·vii~
18206: mittiin, Ahvenanmaan kcltkåt ·•eivät< -ole saa- :·: ·' pymättä saisivat· kol:vausvMartsa? " .. ·
18207: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979. . •,: . . . .. . .. . :~
18208:
18209:
18210: ·:Gimnar 'Hiiggbloh1
18211: , Va1tiop:äiväjärjestyksen.•,37 §:n l' momentissa rästä::. Va:ltjovari:iilnl:l1!iniSitetiö~ ja' v~s.taav~)·LR\iot
18212: ll1'ctifiitusjjä · tarkoituksessa> ~Te,' Herra Puhemies·, siri vivanomainen;. l:mdjetJtidepärtx;tlleQ:tti. ,t~
18213: olette f9 päivänä'kesäkmua ·1979 päivätyn kir- vät ·3 päivänä elokuuta 1978. pöytäkitja;ssa edeh
18214: jeettne; ohella toimittanut va1ti0n.euvoston. asian- ly,tetyn' sove1tafuissopiinuksen.:: Sen ·jälkeen on
18215: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja ensimmäitx;n kysymyksessä :d:ev:~ korvauksen
18216: Häggblomin riäin kuuluvasta· kirjallisesta· kysy- maksu tapahtunut 30 päivänä heinäkuut4.197Q,
18217: ~yksestä n:o 104: . ·. -· -· Sitä •seikkaa, että korvausta ei ole voitu mak-
18218: . .• . .... ,. .. . .
18219: saa aikaiSemmi'n, ·on •tarkastel.tavlf'sitä taustaa
18220: Whi11 toimenpite~sun Hallitus · aikoo vasten, että tässä .. Qfi .vältiämättömästi kysy-
18221: ryhtyä, jotta. Ahvenanp1a'<l:l). kunnat vii- mykSessä ·suhteellisen: tnol:iimutkainen -·.menette-
18222: pymättä. sa,isivat ~Otv!;lusvaransa? ly, joka .työllistää Suotneil;sa kuqtJta,· elli viran-
18223: omaista ja Ruotsissa neljää eri viranomaista ja
18224: Vast~uksena ky~ymy:k~een esitän k~~nioitta,en joka · tapithiliu ·Suomessa ,yhdessätQista- .~ -· vai-
18225: heessa · ja Ruotsissa ainakin.· .viidessä .eri vai"
18226: · ·• Suotii~ ja:· :Ruotsin:. hallitusten· välillä on 3 heessa. Kun kysymyksessä on ensimmäinen kor-
18227: päiyätlå"" ~a:rtaskuuta '1977 · allekirjoitettu pöytä- vauksen ilhaks'u; cV:.ti!ttaain lisäksi toisaal_tl}.; '$iihen'
18228: kirja löinhiillisvttt?U' Särunatta jäämisen korvaa~ että:-. pöytäkirjan· soveltamin'OO voitiin al<>ittaå
18229: misesta efäissä:· tapauksissa. Sen jälkeen kun vasta J päiv-änä el6kuutJ1. 19;18, jolloin Suomeq
18230: eduskunta. oli' hyväksynyt·· "ytiikkjan, tämii ja.-·Ruotsin: ylimpien·soveltavien .viranomaisten
18231: t'uli yoimaarf;S; paivänä ke~uta
18232: 197-8. Pöy~ välillä oli päästy · yksimielisyyteen menettelyä
18233: t~i&jalla· ~uotpi ia Ruotsi .ovat yhteisesti· sitou:c kciskevista .määiräyhistii, ···toisaalta siihen;:. :että
18234: funeet'"korvaarnåm· Ahverummaiui:'maakuntaäln vitranomaisilla• ei :.ollut. a;ikaisempaa ·kokem~,tsta
18235: kUh~uyille ~unpille kunnallis-Vet<>ri saamatta jää- tähän kuuluvista: käytänn<;ii' kysymyksi~tä .. Kun
18236: mi'SeilFjb1Jka 'nätliä ·kunnat ·suomen·ja Ruots~ työsk.emrelytottumukset •nyt avart ·.muot®t;une«
18237: välillä -kaksilllre'itaisen verotukseh vä1ttämiseksi ja. niitä . ori· ensimmäisen ·kerl'an sovellettU käy-
18238: tehdyn':sbp~·-jobd6sta saavat kärsiä'; kun täntöön, yoi kor-Vauksen ·maksu vasJ"aisuudess~
18239: alivena;rimaalaiser >•··· fuetimiehet -• •·. työsketrtele\räi tapahtua ;nopeammin. -kuin_ nyt ·,on taJ?ahtunt1tl
18240: fu'otsal<ai:sissa altiksissa. Molemnii!Jt - hallitukset Va1ti:ovar~inmini&teriössä :>el\IEt:etään ·myös mah~
18241: \kilivistli.våt >yht~isesti: Iror:Väusmäätiin vUodeksi ddllisuuksia.. yksin~er.~ai6taa korv!lukse:n ~vahviS.:.
18242: kerrallaan. Pöytäkirjan mukä.:att mak~~ <Ruötki trunisessa .:,ja ·.niak.samise8sa ;noudaitettav~, ,m~
18243: 70 ptosetltttia ja Suomi 30 prosenttia tästä mää- nettelyä ja tällä tavalla nopeuttaa maksamista.
18244: .c·-.;\:· T i.~~:L=:~~-11~ -~ r::·,_:.. :. ::,,:;·::~ ~ -~~=>·r·-~··;
18245: Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1979.
18246: ~}.(';·,·~~~.~)1~'<·r t:..J~~'"ii~, "!~.":>:l:dt!if.l1
18247:
18248: Ministeri Pirkko Työläjärvi
18249: 1979 'YP:.
18250:
18251:
18252:
18253:
18254: T i ll R i k sd a g e n s H e r r T a 1in a ri.
18255: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beloppet. Den tillämpnings9verenskonimelse
18256: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skirivelse som förutsätts i protokollet ingicks mellan
18257: den 19 juni 1979 tili vederbörande medlem av finansministeriet och motsvarande svenska myn-
18258: sta;tsrådet översänt avskrift av följande av riks- d'ighet, budgetdepantementet, den 3 augusti
18259: da:gsman Häggblom ställda skri.ntliga spörsmål 1978. Därefter har den första utbetalningen
18260: nr 104: av ersättning i fråga skett den 30 juli 1979.
18261: Det förhållandet att ersättning inte ha'f kun-
18262: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nat betalas tidigare måste ses mot bakgrund
18263: taga för att de åländska kommunerna av att det här nödvändigtvis ä'l." fråga om ett
18264: utan dröjsmål skall erhålla sina kom- förhållandevis ·invecklat förfarande, som syssel-
18265: pensationsmedel? sätter i Finland sex olika myndigheter och i
18266: Sverige fyra olika myndigheter och som sker i
18267: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- Finland i elva olika ske<ren · och i Sverige i
18268: samt a:nföra följande: åtmistone fem olika skeden. Nä'l." dtet gäller den
18269: första utbetalningen av ersättning får jag dess-
18270: Mellan regeringarna i Finland och Sverige utom hänvisa tili dels den omständigheten att
18271: har den 3 november 1977 undertecknats ett tillämpningen av protokollet kunde inledas först
18272: protokoll om ersättning för bortfall av kommu- den 3 augusti 1978, när enighet om reglerna
18273: nalskattt i vissa fall. Sedan riksd'agen godkänt för ·förfamndet hade nåtts mellan de högsta
18274: protokollet trädde det i kraft den 8 juni 1978. tillämpande myndigheterna i Finland och Sve-
18275: Genom protokollet har Finland och Sverige rige, dels att myndigheterna .inte hade tidigare
18276: gemensamt åtagit sig att ersätta kommuner erfarenhet av hithöran.de praktiska frågor. Se-
18277: inom landskapet .Aland för bortfall av kom- dan arbetsrutinerna nu har utformats och bli-
18278: munalskatt som dessa kommuner på grund av vit ffu första gången tillämpade i praktiken,
18279: dubbelbeskattningsavtalet mellan Finland och kommer utbetalningen av ersättning i framtiden
18280: Sverige får vidkännas när åländska sjömän ar- att kunna ske fortare än denna gång har skett.
18281: betar på svenska fartyg. Ersättningsbeloppet I finansministeriet utreds även möjligheterna att
18282: fastställs av de båda regeringarna gemensamt förenkla förfa1.'a1ldet vid fastställandet och utbe-
18283: för ett år i sänder. Enligt protokollet betalar talningen av ersätltning och på detta sätt på-
18284: Sverige 70 procent och Finland 30 procent av skynda utbetalningen.
18285: Helsingfors den 1 augusti 1979.
18286:
18287: Minister Pirkko Työläiärvi
18288: 'i".
18289: 1979 vp.
18290:
18291: Skriftligt spörsmål nr 105.
18292:
18293:
18294:
18295:
18296: Melin m. fl.: Om förlängd giltighetstid för en s.k. stimulanslag.
18297:
18298:
18299: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18300:
18301: Investeringarnas nedgång slutade i slutet av tanke på att investeringsnivån fortfarande är
18302: år 1978 och enligt konjunkturbarometern var otillfredsställande låg i många branscher borde
18303: investeringatna i mars 1979 för första gången en fortsättning av rätten till fria avskrivningar
18304: på fyra år större än under det föregående året. beslutas av regeringen och lagförslag avges tili
18305: Inom byggnadsindustrin och metallindustrin har riksdagen. Ett sådant beslut kan även göras
18306: investeringarna dock ännu minskat. Om ett år retroaktivt.
18307: räknar man med att investeringarna t.o.m. De tre-fyra senaste åren har visat att det
18308: skulle ligga under nivån under början av detta inte just funnits möjligheter för företagen till
18309: år. Tydligen förorsakar de svaga lönsamhetsut- investeringar, då vinstmedel saknats i företa-
18310: sikterna och osäkerhet om den kommande gen. Kreditläget har varit stramt och pengar
18311: ekonomisk-politiska linjen att företagarna ännu till rimlig ränta har varit svåra att uppbringa.
18312: inte vågar Iita på varaktigheten i uppsvinget. Fria avskrivningar kunde nu vara tili stor
18313: Regeringen har i början av juni 1979 för nytta om ett företag går med vinst. Företaget
18314: riksdagen föreslagit att den begränsade tiden kunde då efter flera svaga år konsolidera sin
18315: för omsättningsskattelättnader för nya industri- ställning genom att investera i ny viktig kapi-
18316: byggnader skulle förlängas med ett halvt år. talutrustning som företaget sedan kan avskriva.
18317: Sålunda skulle ett byggnadsarbete, som berätti- Särskilt för mindre och medelstora företag
18318: gar tili avdrag av den omsättningsskatt som in- har de fria avskrivningarna varit viktiga. De
18319: går i inköpspriset för nya industribyggnader, fria avskrivningarna bör inte av regeringen
18320: och vilket arbete enligt gällande lag skall ha uteslutas bland stimulansåtgärderna med argu-
18321: påbörjats före slutet av juni i år, få inledas mentet att de just gynnar framgångsrik,a före-
18322: senast 31. 12. 1979. I fråga om byggnadsarbete tag. Framgångsrika företag är synnerligen vik-
18323: som påbörjats efter 31. 5. 1979 skulle skatte- tiga då det gäller att erövra nya marknader
18324: lättnaden tiliämpas på det byggande som ut- utomlands och de bör därför ges det incitament
18325: förts före 31. 2. 1981. som rätten tili fria avskrivningar erbjuder.
18326: Likasl har regeringen föreslagit, att den Med hänvisning tili det ovanstående och
18327: temporära befrielsen från omsättningsskatt för med stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom.
18328: produktiva investeringar i maskiner och anlägg- önskar undertecknade tili vederbörande med-
18329: ningar, som utgår i juni i år, skulle förlängas Iem av statsrådet rikta följande skriftliga spörs-
18330: med ytterligare ett halvt år. I enlighet därmed mål:
18331: skulle för de investeringar i maskiner och
18332: anläggningar, som görs under senaste hälften Är Regeringen beredd att förlänga
18333: av innevarande år, i omsättningsskatt uppbäras den lagstiftning gällande den fria av-
18334: endast hälften av skattens fulla belopp. skrivningsrätten för företag, sådan som
18335: Regeringen har emellertid inte förnyat den den utformats i lagen om exceptionella
18336: lag om exceptionella avdrag vid beskattningen avdrag vid beskattningen för anskaff-
18337: för anskaffningsutgifter, föranledda av produk- ningsutgifter föranledda av produktiva
18338: tiva investeringar ( 971 /7 8 ) , som i praktiken investeringar ( 971/78), vilkens giltig-
18339: inneburit rätten tili fria avskrivningar. Med hetstid utlöper den 30 juni 1979?
18340: Helsingfors den 19 juni 1979.
18341:
18342: Ingvar S. Melin Ole Norrback
18343: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
18344: 0879007236
18345: 2 W79 vp.
18346:
18347: Kirjallinen kysymys n:o 105.
18348:
18349:
18350:
18351: Melin ym.: Erään ns. elvytyslain voimassaolaajan jatkamisesta.
18352:
18353: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18354:
18355: Investointien väheneminen lakkasi vuoden merkinnyt oikeutta vapaisiin poistoihin. Silmäl-
18356: 1978 lopussa ja suhdanneilmapuntarin mukaan lä pitäen sitä, että investointien määrä on edel-
18357: investoinnit olivat maaliskuussa 1979 ensim- leen epätyydyttävän alhainen monilla aloilla,
18358: mäisen kerran neljään vuoteen suuremmat kuin hallituksen tulisi päättää vapaan poisto-Oikea~
18359: edellisenä vuonna. Rakennusteollisuudessa ja den jatkamtsesta ja antaa tästä eduskunnalle
18360: metalliteollisuudessa investoinnit ovat kuiten- lakiesitys. Tällainen päätös voidaan tehdit myöl!
18361: kin vielä vähentyneet. On laskettu, että vuo- taannehtivasti.
18362: den kuluttua investoinnit olisivat jopa tämän Kolme neljä viimeistä vuotta ovat osoitta-
18363: vuoden alun tason alapuolella. Ilmeisesti heikot neet, että yrityksillä ei Juuri ole ollut mah~
18364: kannattavuusnäköalat sekä epävarmuus tulevas- dollisuuksi'a tehdä investointeja, koska 'ytiJyk~
18365: ta talouspoliittisesta linjasta aiheuttavat sen, sillä ei ole ollut voittovatoja. Luottojen'osaha
18366: että yrittäjät eivät vielä uskalla luottaa nousun tilanne ori ollut kiteä ja· on ollut ~aikeata
18367: pysyvyyteen. saada rahaa kohtuullisella' korolla. Vapattt pois-
18368: Hl!llitus on vuoden 1979 kesäkuun alussa tot voisivat olla suureksi: hyödyksi,: rilikäli yri~
18369: esitti;inyt eduskunnalle, että uusien teollisuus- tys osoittaa voittoa. Yritys voisi tU:olloilnisej-
18370: r!lkenl)ustep. liikevaihtoverovapautta koskev~a den heikkojen. vuosien jälkeen vahvistaa asec
18371: rajoitet~ua aikaa jatkettaisiin puolella vuodella. maansa investoimalla uusiin tärkeisiin ·pääoma,
18372: Siten saataisiin aloittaa rakennustyö, joka oi- hyödykkeisiiri, jotka yriijs tämän jälkeen vo{si
18373: keutt\ia teollisuusrakennusten ostohintaan sisäl- poistaa~ ·· · ·
18374: tyvän liikevaihtoveron vähentämiseen ja joka Erityisesti. pienill~ ja ·ke&kisuurille y±ityksille
18375: työ nyt voimassa olevan lain mukaan olisi pitä- vapaat poistot ovat ·olleet tärkeit~. Hållittikseri
18376: nyt aloittaa ennen kuluvan vuoden kesäkuun ei pida ·sulkea pois vapaita poistoj'a .elvytystoi~
18377: loppuå, viimeistään 31. 12, 1979. Sellaiseen ra- menpiteiden joukosta sillä !*I:UStl+lla, ·että ne
18378: kenpustyöhön, joka on aloitettu 31. 5. 1979 juuri .suosi\tat menestyviä yrityksiä, Met.testyvät
18379: jälkeen, · verohelpotusta sovellettaisiin sen ra- yritykset ovat erittäin tärkeitä uusia markki~
18380: kentamisen osalta, joka on loppuunsuoritettQ noita ulkomailla vallattaes~a j11 niill~ on ·tämän
18381: ennen ?1. 12. 1981, vuoksi annettava ~e ärsyke;, jonka vapaa' pojsto-
18382: Samoin hallitus on esittänyt, että väliaikaista oikeus tarjoaa.
18383: vapautusta liikevaihtoverosta koneisiin ja lait- Edellä olevaan viitateri sekä valtiopliiklijåfjes-
18384: teisiin tehtävien tuotannollisten investointien tyksen 37 §:n 1 momentih nojalla allekhj()it~a
18385: osalta, joka päättyy tämän vuoden kesäkuussa, p.eet esi'ttävät valtioneti\1oston asianomaisen jä-
18386: jatkettaisiin vielä puolella vuodella. Sen mu- senen vastattavaksi setirailvan kirjållisen k}tsy~
18387: kaan kannettaisiin liikevaihtoveroa niistä ko- myksert: ·
18388: neisiin ja laitteisiin tehtävistä investoinneista, Onko Hallitus· .valmis jatkamam' :yri~
18389: jotka . tehdään kuluvan· vuoden .jälkimmäisen tysten.· vapaata.·poist<icoikeutta-.kbskeV.aa
18390: puoliskon .aikana, v11in puoleen määrään veron lainsäädäntöä siinä muodossa> minkä se
18391: täydestä määrästä, on . saanut· laissa eräiden tuotannollisten
18392: Hallitus ei kuitenkaan ole uudistanut lakia ·investointien hankirit~enojeri:pdikke~~
18393: eräid~n tuotannollisten investointien hankinta- sellisesta vähentämisestä ·verotuksesSa
18394: men~j~ poikkeuksellisesta: vähentämisestä ve- (971/78), jonka voimassaoloaika· päät~
18395: rotuksessa ( 971/7 8), joka käytännössä on tyy kesäkuun 30 päivänä 1979?
18396: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1979.
18397:
18398: Ingvar s, Melin Ole Norrback
18399: Elisabeth Rehn Jutta Zilliacus
18400: N:o.l05 3
18401:
18402:
18403:
18404:
18405: Eduskupnan H,erra Puhemjehelfe.
18406:
18407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa etukäteen tämäfl vuoden alusta .voilnaan ·. astu~
18408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, neen uuden . investointivarauslain {iö94/78)
18409: olette 19 päivänä kesäkuuta 1979 päivätyn säätelemissä puitteissa.· Vielä voi ·valtioneuvos-
18410: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston to elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
18411: asianomaiselle .jäsenelle jäljennöksen ed. Meli- 44 §:n mukaan harkintansa mukaan myöntää
18412: nin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- verovelvolliselle oikeuden valtionverotuksessa
18413: sestä n:o 105: tehdä muun muassa rakennuksista säännönmu-
18414: kaista suuremmat poistot.
18415: Onko Hallitus valmis jatkamaan yri- Kun tarkastellaan kyselyssä tarkoitetun väli-
18416: tysten vapaata poisto-oikeutta koskevaa aikaislain suhdetta edellä mainittuihin jatku-
18417: lainsäädäntöä siinä muodossa, minkä se vasti voimassa oleviksi tarkoitettuihin lakeihin,
18418: on saanut laissa eräiden tuotannollisten on todettava, että ne kaikki suovat investoi-
18419: investointien hankintamenojen poikkeuk- ville yrityksille mahdollisuuden lykätä tulove-
18420: sellisesta vähentämisestä verotuksessa rotusta. Väliaikaislam tarjoamat veroetuudet on
18421: ( 971/78), jonka voimassaoloaika päät- kuitenkin tarkoituksella tehty pysyväislakien
18422: tyy kesäkuun 30 päivänä 1979? etuuksia ylivoimaisesti paremmiksi, koska väli-
18423: aikaislailla on haluttu voimakkaasti vaikuttaa
18424: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- investointeihin tietyn lyhyen ajanjakson kulu-
18425: taen seuraavaa: essa. Väliaikaislain jatkaminen samanlaisin vero-
18426: Eräiden tuotannollisten investointien han- etuuksin saattaisi joissakin tapauksissa tehdä
18427: kintamenojen poikkeuksellisesta vähentämisestä tyhjäksi ne tarkoitusperät, joihin pysyväislaeilla
18428: verotuksessa 15 päivänä joulukuuta 1978 sää- on pyritty. Väliaikaislain jatkaminen pienem-
18429: detyn lain tarkoituksena on ollut aktivoida min veroeduin ei taas olisi tarkoituksenmukais-
18430: tuotannollisia ja työllisyyttä edistäviä inves- ta, koska investoivat yritykset voivat monessa
18431: tointeja vuosien 1978-1980 välisenä aikana tapauksessa käyttää hyväkseen edellä mainittu-
18432: eli erityisesti sinä ajanjaksona, jona investoin- jen muiden lakien tarjoamia mahdollisuuksia
18433: tiaktiviteetin on arvioitu olevan tavanmukaista investointimenojen ennenaikaiseen tai vapaaseen
18434: alhaisemmalla tasolla. Tuotannollisia investoin- poisto-oikeuteen.
18435: teja suorittaville yrityksille tämä väliaikaislaki Eräiden tuotannollisten investointien hankin-
18436: antaa mahdollisuuden vähentää investointime- tamenojen poikkeuksellisesta vähentämisestä
18437: not kokonaisuudessaan yhdellä kertaa joko va- verotuksessa annetulla lailla eli edellä maini-
18438: rauksena jo investoinnin käynnistyttyä tai va- tulla väliaikaislailla voidaan välittömästi vaikut-
18439: paana poistona investointikohteen valmistuttua. taa vain suhteellisen harvalukuiseen määrään
18440: Samantapainen investointimenojen ennenaikai- yrityksiä. Tämä johtuu siitä, että investointi-
18441: nen vähennysoikeus sisältyy eräisiin pysyväis- menojen ennenaikaisesta vähentämisestä tulo-
18442: luonteisiin verolakeihin. Niinpä kehitysalueille verotuksessa voivat välittömästi hyötyä vain
18443: investoiva yritys saa kehitysalueiden tuotanto- sellaiset yritykset, joiden vuositulos osoittaa
18444: toiminnan edistämiseksi myönnettävistä veron- niin suurta voittoa, että se riittää investointi-
18445: huojennuksista annetun lain ( 1003/75) mukai- menojen kerralla vähentämiseen. Useilla voit-
18446: sesti vuosien 1976-1981 välisenä aikana to- toa näyttävillä yrityksillä on kuitenkin muu-
18447: teuttamiensa investointien hankintamenoista toinkin riittävän suuri kuluvarasto käytettävis-
18448: paitsi vapaan poisto-oikeuden, myös varalli- sään tuloverotuksen lykkäämiseen. Vapaalla
18449: suus- ja harkintaverovapauden tietyissä tapauk- poisto-oikeudella tai investointimenojen ennen•
18450: sissa. Vastaisten investointien hankintamenot aikaisella vähentämisellä ei siten ole sanottavaa
18451: voidaan niin ikään vähentää kokonaisuudessaan merkitystä edes kaikille voittoa osoittaville
18452: 4 1979 fit.
18453:
18454: yrityksille. Väliaikaislain vaikutus on siten sup- verohuojennusten ja muiden elvytystoimenpitei-
18455: peahko kohdistuessaan suurimmalla teboilaan den ohella lisäkannustimena investointitoimin-
18456: vain niihin yrityksiin, joiden tilinpäätöstilanne nalle matalasuhdanteessa. Lain suppea-alaisuu-
18457: tekee investoinnin hankintamenon kerrallaan desta johtuen ei lain voimassa olon jatkaminen
18458: vähentämisen edulliseksi. nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole perus-
18459: Kuten edellä esitetystä käy ilmi, kilpailee teltua, minkä lisäksi se tarjoamiensa poikkeuk-
18460: laki eräiden tuotannollisten investointien han- sellisten hyvien veroetuoksien johdosta jatket-
18461: kintamenojen poikkeuksellisesta vähentäinises- tuna saattaisi viedä pohjan suhdannetasaukseen
18462: tä verotuksessa eräiden samanlal.sl.a veroetuok- tähtäävältä investointivarauslaiha ja heikentää
18463: sia tarjoavien voimassa olevien . lakien kaassa kehitysaluelainsäädännön tarkoitusperiä ja vai-
18464: ja ·öfi ofiut tatkoitettu käyt~ttävåksi liikevåihto- ku'fuSta.
18465: Helsifi.~i~ 21 paivfu\ä ~lokuuu 19.,.
18466: .,,,_ .·
18467:
18468:
18469: <~ n-n~h·::~:.: :~:: .. >.:.
18470: ' . ..:"· .::::; ~J::r; :::
18471:
18472: ;'··
18473:
18474:
18475:
18476: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m å n~
18477:
18478: 1 det .stft~ 'J7 s 1 liiom. tiksda~sotdfiitigefi lf18tfi ~lh itWifiltttibllft!'~~titigathto~t~- tr~
18479: ~t hit Ni; Hel't .Tålmafit .m@d Mer sktlvtl"' l ,kraft clett ·1 jmulfi t9i9, Yntrltpr•··käft
18480: se av den 19 juni 1979 tili vederhöratlde tMd· &ftUäfå~t •ehllgt 44 S l~ •grn 1Mltatffiilt8 ·.w
18481: lem av statsrådet översänt avskrift av följande inkomst ay näringsverksamhet enll.8t ~p pröv-
18482: av riksdagsman Melin m. fl. undertecknade ning beviljå sbtt§kyldig tiitt åt'f''f:d ttatsbe-
18483: spörsmål nr 10.5: skattningen göra större avskrivningar än nor-
18484: malt för bl.a. byggnader ..
18485: · År Regeringen beredd att förlänga Då man skärskådar den i spörsmålet avsedda
18486: den lagstiftning gällande den fria av- temporära lagen i relation tili ovannämnda
18487: skrivningsrätten för företag, sådan som lagar, som är avsedda att gälla fordöpande,
18488: den utformats i lagen om exceptionella måste man konstatera att de alla bereder inves-
18489: avdrag vid beskattningen för anskaff- terande företag möjlighet att uppskjuta in-
18490: ningsutgifter föranledda av produktiva komstbeskattningen. De skatteförmåner som
18491: investeringar ( 971/78), vilkens giltig- den temporära lagen erbjuder har dock avsikt-
18492: hetstid udöper den 30 juni 1979? ligen gjorts så mycket bättre än förmånerna
18493: enligt de permanenta lagarna, emedan man
18494: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- med den temporära lagen ville starkt påverka
18495: samt anföra följande: investeringarna under en given kort tidsperiod.
18496: Avsikten med lagen den 15 december 1978 En förlängning av den temporära lagens giltig-
18497: om exceptionella avdrag vid beskattningen för hetstid med hibehållna skatteförmåner kunde i
18498: anskaffningsutgifter, föranledda av produktiva en del fall omintetgöra de syften man efter-
18499: investeringar har varit att aktivera produktiva strävat med de permanenta lagama. Att fömya
18500: och sysselsättningsfrämjande investeringar un- den temporära lagen men med mindre skatte-
18501: der åren 1978--1980, dvs. särskilt under den förmåner vore dock inte heller ändamålsenligt,
18502: tidsperiod, då investeringsaktiviteten har beräk- då investerande företag i många fall kan till-
18503: nats ligga på en lägre nivå än normalt. För godogöra sig de möjligheter ovannämnda andra
18504: företag som gör produktiva investeringar ger lagar erbjuder i fråga om förtida eller fri av-
18505: denna temporära lag möjlighet att med en gång skrivningsrätt av investeringsutgiftema.
18506: avdra totalbeloppet för investeringsutgifterna, Med lagen om exceptionella avdrag vid be-
18507: antingen som reservering efter det investering- skattningen för anskaffningsutgifter föranledda
18508: en redan har påbörjats eller som fri avskrivning av produktiva investeringar, dvs. med den
18509: sedan investeringsobjektet blivit färdigt. En ovannämnda temporära lagen, kan man direkt
18510: likartad förtida avdragsrätt för investeringsut- påverka endast relativt få företag. Detta beror
18511: gifter ingår i vissa skattelagar av permanent på att endast sådana företag, vars årsresultat
18512: natur. Sålunda beviljas företag som investerar visar så stor vinst att den är tillräcklig för en-
18513: inom utvecklingsområdena, i enlighet med la- gångsavdrag av investeringsutgiftema, kan dra
18514: gen om skattelättnader för främjande av pro- direkt nytta av förtida avdrag av investerings-
18515: duktionsverksamheten inom utvecklingsområ- utgifter vid inkomstbeskattningen. Många före-
18516: dena ( 1003/75), för sina anskaffningsutgifter tag som uppvisar vinst förfogar dock dessutom
18517: för investeringar under åren 1976-1981, utom över en tillräckligt stor kostnadsreserv för att
18518: fri avdragsrätt också skattefrihet i vissa fall uppskjuta inkomstbeskattningen. En fri av-
18519: från förmögenhetsskatt och skatt enligt pröv- skrivningsrätt eller ett förtida avdrag av inves-
18520: ning. Anskaffningsutgifterna för framtida in- teringsutgifterna har således ingen nämnvärd
18521: vesteringar kan likaså avdras i sin helhet och betydelse ens för alla de företag som uppvisar
18522: på förhand inom ramen för stadgandena i vinst. Den temporära lagens inverkan är såle-
18523: 0879007236
18524: 6 1979 v{i.
18525:
18526: des tämligen hegränsad då den med sin största stimulansåtgärder, som en ytterligare sporre
18527: effekt berör endast sådana företag, vars bok- för investeringsverksamheten under lågkonjunk-
18528: slutssituation gör det fördelaktigt att avdra tur. På grund av lagens begränsade räckvidd,
18529: anskaffningsutgifterna för investering med en är det inte motiverat att i nuvarande ekono-
18530: gång. miska läge förlänga lagens giltighetstid, vartill
18531: Såsom av det ovan anförda framgår, tävlar kommer att lagen, om dess giltighetstid förläng-
18532: lagen om exceptionella avdrag vid beskattning- des, genom de exceptionella skatteförmåner
18533: en för anskaffningsutgifter · .föranledda av pro- den erbjuder kunde rasera grunclen för inves-
18534: duktiva investeringar med vissa andra gällande teringsreserveringslagen som syftar tili kon-
18535: lågat. som:erl;>iuderlikartad~ skatteföJjnåner; och junktututjämhing och försvaga syftet. med och
18536: dennadag hN-"· varit avs:edd att användas, vid verkningarna av lagstiftningen om.. utvecklings-
18537: sidan.: ay <~ttningsslqtttelättnader. och andra områdena.
18538: . . '; : ' ; ! < ••~ .. _:. ·: j·' ~.. . : ,, . -~ -~ - ' . '' ' .. : . ..
18539:
18540: · :;,fte~i9~q~s
18541: . -.
18542: den. ~.1 :augtisti 1979 .. •_,.
18543:
18544:
18545:
18546:
18547: Mi:nister Pirkko t "Yöläiärvi
18548:
18549: . ··~:).: ·;;~t'/~:·· "',:'
18550:
18551:
18552: !• !1 ;: ! : ~ l_
18553: :·:.;/:!J!."i·.:il:'
18554:
18555:
18556:
18557:
18558: .\
18559: . ;:_.' ;'):·;
18560:
18561: i'
18562: ..'
18563: 1 '· ·;.-:·:·:
18564:
18565:
18566:
18567: .
18568:
18569:
18570:
18571:
18572: ··::
18573:
18574:
18575:
18576:
18577: .. ;;
18578: . /~
18579: '
18580: .~:.:' '!' \
18581:
18582:
18583:
18584:
18585: r~_-_ ,..
18586: · · \ ·, t. n r ! ~-~ ;•
18587: 1979 vp.
18588:
18589: Kirjallinen kysymys n:o 106.
18590:
18591:
18592:
18593:
18594: Laitinen ym.: Kunnallisen työllistämistukijärjestelmän kehittä-
18595: mistarpeesta.
18596:
18597:
18598:
18599: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18600:
18601: Kunnallisen työllistämistuen käyttö laajeni ei olisi oikeutta kieltäytyä työn vastaanottami-
18602: vuonna 1978, kun tuen määrää nostettiin alle sesta, mutta hänelle maksettaisiin summien ero-
18603: 25-vuotiaiden työttömien osalta. Kaiken kaik- tusta vastaava osa työttömyyskorvauksesta.
18604: kiaan työllistämistuella on ollut suurin merki- Osa-aikatöiden osuus on edelleen epätarkoituk-
18605: tys nuorten työllisyystilanteen parantamisessa. senmukainen juuri siitäkin syystä, että se aut-
18606: Kuitenkaan järjestelmä kokonaisuutena ei ole tanee pääasiassa vain nuoria työttömiä, joiden
18607: toiminut moitteettomasti. Tästä on osoituksena kohdalla kuitenkin koulutus olisi työllisyystöi-
18608: käyttämättä jääneen tuen määrä. Esimerkiksi tä parempi ratkaisu.
18609: Varkauden seudulla olisi työvoimapiirin mu- Tällä hetkellä työllistämistukea ei pääsään-
18610: kaan mahdollista työllistää noin 400 osa-aikais- töisesti makseta kuntien talousarvioihin kuulu-
18611: ta työntekijää kuukaudessa vuoden ajan, mutta viin työohjelmiin sisältyviin työkohteisiin. Peri-
18612: työllistettynä on vuoden 1979 alkupuoliskolla aate johtaa tuen ohjautumiseen usein hätiköi-
18613: ollut vajaa 100 osa-aikaista työntekijää kuu- dysti keksittylliin töihin, kun samalla talous-
18614: kaudessa. arvioon sisältyvät kohteet saattavat olla vailla
18615: Kunnallisen työllistämistukijärjestelmän va- toteuttamismahdollisuuksia. Jotta työllisyyden
18616: jaakäyttöön ovat olleet syynä työvoimaministe- hoidon suunnitelmallisuutta voitaisiin lisätä,
18617: riön soveltamisohjeiden rajoittavat säännökset. olisi tällaiset kunnille asetetut työkohteita kos-
18618: Parannusta tilanteeseen merkits·evät ohjeiden kevat rajoitukset poistettava.
18619: muutokset heinäkuussa 1979, jotka mm. laa- Kaupunkien osuus työllistämiskustannuksis-
18620: jentavat korotetun työllistämistuen maksamisen ta on ollut 60-80 %. Kaupunkien vastuun
18621: 25 vuotta nuorempien ohella myös ns. pitkä- suuruus on aiheuttanut valtiolle jopa säästöä.
18622: aikaistyöttömiin sekä laajentavat kuntien mah- Hallitusmuotomme mukaan päävastuu työlli-
18623: dollisuuksia maksaa tukea myös yksityisissä syyden hoidosta kuuluu valtiovallalle. Jotta
18624: lasten ja vanhusten huoltolaitoksissa suoritetta- valtion voitaisiin katsoa todella tukevan kuntia
18625: vista töistä. työllisyyden yHäpitämisessä, olisi valtion vas-
18626: Epäkohtia aiheuttavat järjestelmään sovelta- tuuosuutta korotettava huomattavasti ja samal-
18627: misohjeiden muutoksista huolimatta eräät nii- la korotettava työllistämistuen suuruus tuntu-
18628: den säännökset. Työllistämistuesta tuli ohjei- vasti työttömyyskorvausta suuremmaksi.
18629: den muutokseen saakka 90 % käyttää osa- Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18630: aikatöiden järjestämiseen, ja nyttemmin vastaa- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18631: va luku on 80 %. Varoja on jäänyt käyttämät- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18632: tä, koska osa-aikatöitä on vaikea järjestää. Ne seuraavan kirjallisen kysymyksen:
18633: eivät myöskään ole erityisen suosittuja, koska
18634: työttömällä on oikeus kieltäytyä työn vastaan- Onko Hallitus selvillä epäkohdista,
18635: ottamisesta, jos siitä maksettava nettopalkka joita osa-aikatöiden suuri osuus, kun-
18636: jäisi hänelle maksettua työttömyyskorvausta nille asetetut työkohteita koskevat ra-
18637: pienemmäksi. Olisi syytä harkita ns. ositetun joitukset sekä valtion vähäinen osallis-
18638: korvauksen käyttöönottoa, jolloin rajatapauk- tuminen työllistämiskustannuksiin ai-
18639: sissa, joissa nettopalkka muodostuisi lähes yhtä heuttavat kunnallisen työllistämistuki-
18640: suureksi kuin työttömyyskorvaus, työntekijällä järjestelmän soveltamisessa, ja
18641: 0879008808
18642: 2 1979 vp .
18643:
18644: .mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo jestelmän kehittämiseksi ja sen sovel-
18645: ryhtyä kunnallisen työllistämistukijär- tamisedellytysten väljentämiseksi?
18646: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
18647:
18648: Juhani Laitinen Timo Ihamäki Helena Pesola
18649: Tauno Valo Martti Ursin Helge Saarikoski
18650: Mauri Vänskä
18651: N:o 106 3
18652:
18653:
18654:
18655:
18656: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18657:
18658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- ta lukien. Tämän selvitystyön yhteydessä tut-
18659: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- kitaan myös mahddllisuudet työkohteita koske-
18660: mies, olette syyskuun 18 päivänä 1979 päivä- vien rajoitusten lieventämiseen.
18661: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden osuus on
18662: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- kuluvan vuoden aikana nostettu 20 prosenttiin
18663: sanedustaja Juhani Laitisen ym. näin kuulu- työllistettävien kokonaismäärästä. Työvoima-
18664: vasta kirjro.lisesta kysymyksestä n:o 106: ministeriön käsityksen mukaan nuorille tulisi
18665: voida osoittaa pääsääntöisesti kokoaikaisia töi-
18666: Onko Hallitus selvillä epäkohdista, tä. Tähän ei ole päästy lähinnä sen vuoksi, että
18667: joita osa-aikatöiden suuri osuus, kun- tarkoitukseen ei ole saatu riittävästi varoja.
18668: nille asetetut työkohteita koskevat ra- Suurtyöttömyyden oloissa on osa-aikatyö siihen
18669: joitukset sekä valtion vähäinen osallis- liittyvistä haitoista huolimatta kokoaikaista
18670: tuminen työHistämiskustannuksiin ai- työttömyyttä parempi vaihtoehto.
18671: heuttavat kunnallisen työllistämistuki- Koska kunnallinen työllistämistuki on ni-
18672: järjestelmän soveltamisessa, ja mensä mukaisesti työllistämistoimenpide, se so-
18673: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo veltuu parhaiten sellaisten töiden järjestämi-
18674: ryhtyä kunnallisen työllistämistukijär- seen, joista aiheutuvat kustannukset ovat lä-
18675: jestelmän kehittämiseksi ja sen sovel- hinnä työpalkkakustannuksia. Esimerkiksi Suo-
18676: tamisedellytysten väljentämiseksi? mussalmen ja K1uruveden kunnissa laadittujen
18677: selvitysten mukaan on työllistämistuen osuus
18678: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ollut vajaat 70 % kunnatle töiden järjestämi.
18679: vasti seuraavaa: sestä aiheutuneista kokonaiskustannuksista.
18680: Kunnallista työllistämistukijärjestelmää, jota Kunnan osuudeksi on näin ollen jäänyt vain
18681: koskeva ensimmäinen kokeilu käynnistettiin runsaat 30 % kokonaiskustannuksista. Kunnal-
18682: syksyllä 1973, on varsin voimakkaasti kehitet- le kertyvät verotulot ja työllistämisestä seuraa-
18683: ty viime vuosien aikana. Työvoimaministeriö va muu hyöty huomioon ottaen ei kunnille
18684: on pyrkinyt muun muassa yhteistyössä kuntien tästä työllistämisestä ole aiheutunut sanottavia
18685: keskusjärjestöjen kanssa selvittämään mahdol- kustannuksia. Muiden kuin kunnan omien töi-
18686: lisuuksia tämän työllistämistukijärjestelmän den osalta kunta yleensä perii kokonaiskustan-
18687: käyttömahdollisuuksien laajentamiseen. Eräinä nusten ja työllistämistuen välisen erotuksen
18688: jo toteutettuina uudistuksina voidaan mainita työn teettäjältä, joten näissä tapauksissa kun-
18689: tukijärjestelmän laajentaminen koskemaan nalle ei koidu kustannuksia töiden järjestämi~
18690: kuntien ja kuntainliittojen lisäksi myös muita sestä.
18691: julkisoikeudellisia yhteisöjä. Tämä laajennus on Edellä mainitut kuntien laskemat kustannus.;
18692: luonnollisesti lisännyt myös tuen piiriin kuu- osuudet perustuvat vuoden 1978 yksikkökor-
18693: luvia työtehtäviä. Lisäksi on työvoimaministe- vauksiin. Kun otetaan huomioon kuluvan vuo.
18694: riön antamia soveltamisohjeita muutettu siten, den tammi- ja syyskuun alussa toteutetut yksik-
18695: että niihin on sisällytetty uusia työtehtäviä. kökorvausten korotukset, voidaan arvioida,
18696: Ministeriössä selvitetään parhaillaan mahdol- että mainituissa esimerkkitapauksissa kunnal-
18697: lisuuksia järjestelmän edelleen kehittämiseksi, lisen työllistämistuen osuus kokonaiskustannuk·
18698: jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 1980 alus- sista tällä hetkellä olisi Y'li 70 %. ·
18699: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
18700:
18701: Työvoimaministeri Arvo Aalto
18702: 4 1979 vp.
18703:
18704:
18705:
18706:
18707: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18708:
18709: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning- med detta utredningsarhete undersöks också
18710: en avser har Ni, Herr Ta<lman, med Eder möjligheterna tili lindrande av de begränsning-
18711: skrive1se av den 18 september 1979 till veder- ar som gäller för arbetsobjekten.
18712: börande med1em av statsrådet för besvarande Andelen deltidsanställda personer har under
18713: översänt avskrift av fö1jande, av riksdagsman innevarande år höjts till 20 procent av det
18714: Juhani Laitinen m. fl. ställda skrift1iga spörsmål sammanlagda antalet personer som skall sys-
18715: nr 106: selsättas. Enligt arbetskraftsministeriets åsikt
18716: borde de unga i regel kunna anvisas heltids-
18717: Är Regeringen medveten om de arbete. Detta har man inte kunnat förverkliga,
18718: o1ägenheter som deltidsarbetenas stora främst på grund av att tillräckliga medel inte
18719: andel, begränsningar som stallts på fåtts för ändamålet. Under rådande massarbets-
18720: kommunala arbetsobjekt, samt statens löshet är deltidsarbete trots de olägenheter det
18721: obetydliga bidrag till sysse1sättnings- innebär ett bättre alternativ än arbetslöshet
18722: kostnader, förorsakar vid tillämpningen på he1tid.
18723: av kommunalt sysselsättningsstöd, och Då kommuna1t sysselsättningsstöd, såsom
18724: vilka åtgärder 'ämnar Regeringen namnet anger, är en sysselsättningsåtgärd, läm-
18725: vidta för utvecklande av systemet med par det sig bäst för anordnande av sådana
18726: kommunalt sysseif.sättningsstöd och ut- arbeten, som föranleder kostnader främst i
18727: vidgande av dess tillämpningsmöjlig- form av arbetslöner. Till exempel enligt ut-
18728: heter? redningar som gjorts, i Suomussalmi och Kiu-
18729: ruvesi kommuner har sysselsättningsstödets
18730: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- andel av de sammanlagda kostnader som anord-
18731: samt fö1jande: nandet av arbetena medfört kommunen utgjort
18732: Det första experimentet med kommunalt knappt 70 %. Kommunens andel har således
18733: sysselsättningsstöd inleddes på hösten 1973, stannat vid drygt 30 % av tota:lkostnaderna.
18734: och systemet har utvecklats rätt kraftigt under Då man beaktar kommunens skatteintäkter och
18735: de senaste åren. Arbetskraftsministeriet har annan med sysselsättningen åtföljande nytta,
18736: bl. a. i sal1llarbete med kommunernas central- har denna sysselsättning inte åsamkat kommu-
18737: organisationer försökt utreda möjligheterna till nerna nämnvärda kostnader. När det gäller
18738: en utvidgad användning av detta sysselsätt- andra än kommunens egna arbeten, uppbär
18739: ningsstödssystem. Som exempel på redan kommunen i allmänhet av den som låter utföra
18740: genomförda reformer kan nämnas stödsyste- arbetet skillnaden mellan tota1kostnaderna och
18741: mets utvidgande för att förutom kommunerna sysselsättningsstödet, varför arrangerande av
18742: och kommunalförbunden även omfatta andra arbeten i dessa fall inte föranleder kommunen
18743: offentligrättsliga samfund. Denna utvidgning några kostnader.
18744: har naturligtvis också ökat de arbetsuppgifter Ovannämnda av kommunerna beräknade
18745: som herörs av stödet. Vidare har de av arbets- kostnadsandelar baserar sig på enhetsersättning-
18746: kraftsministeriet utfärdade tillämpningsdirekti- arna år 1978. Då man beaktar de höjningar
18747: ven ändrats så, att nya arbetsuppgifter har av enhetsersättningarna som gjorts i början av
18748: medtagits. januari och september innevarande år, kan man
18749: Vid mini.steriet håller man som bäst på att räkna ut, att det kommuna1a sysselsättnings-
18750: utreda möjligheterna för vidareutveckling av stödets andel av totalkostnaderna i nämnda
18751: systemet; avsikten är att genomföra reformerna exempelfall skutle för tillfället utgöra över
18752: från och med början av år 1980. I samband 70%.
18753: Helsingfors den 16 oktoher 1979.
18754:
18755: Arbetskraftsminister Arvo Aalto
18756: 1979. yp.
18757:
18758: Kirjallinen kysymys n:o 107.
18759:
18760:
18761:
18762:
18763: Hirvelä: Kotimaisen perämoottorituotannon jatkamisesta.
18764:
18765:
18766: E d u sk u n n an H er r a P u h e m i e h e 11 e.
18767: Vuodesta 1976 lähtien ovat Valmetin }yskän Mainittakoon, että kun Volvo-Pentan valmis-
18768: tehtaan työntekijät sekä tekniset ja kaupalliset tus lopetetaan vuoden vaihteessa Ruotsissa,
18769: toimihenkilöt useaan otteeseen olleet yhtey- Valmetin J yskän tehdas olisi ainoa perämoot-
18770: dessä valtioneuvostoon j·a eduskuntaan tehtaan toreiden valmistaja Pohjoismaissa.
18771: perämoottorituotannon turvaamiseksi. Koska jo tällä hetkellä on havaittavissa
18772: Tehtaan työntekijöiden edustajat ovat mm. vaihtotaseemme heikentymistä ja mm. bud-
18773: vaatineet toimenpiteitä ulkomaisen tuonnin ra- jettiesityksessä sen oletetaan edelleen heiken-
18774: joittamiseksi, varmennusta vahion ja kuntien tyvän ensi vuoden puolella, on selvää, että
18775: hankintojen ohjaamisesta kotimaisille perä- kokonaisen tuotantohaaran lopettaminen koti-
18776: moottoreille sekä varoja tuotekehittelyyn ja maassa edelleen lisäisi vaihtotaseen ennustettua
18777: teknillisen yhteistyön toteuttamista SEV-mai- alijäämää. Kun kotimainen kilpailija on hävi-
18778: den kanssa perämoottorituotaillilossa. tetty, voivat japanilaiset ja amerikkalaiset tuo-
18779: Rajoittamaton ulkomainen tuonti, joka etu- jat vapaammin korottaa hintoja.
18780: päässä tapahtuu Japanista ja USA:sta, on jo Yhtiö on luvannut sijoittaa perämoottori-
18781: kauan: vaikuttanut epäedullisesti kotimaisen osastolla työskennelleet noin 35 työntekijää
18782: perämoottorin kilpailukykyyn. Tuotannon väi~ muihin tehtäviin. Mutta on selvää, että köko-
18783: tetään viime aikoina jatkuvasti olleen tappio!~ naisen tuotantohaaran lopettaminen vaarantaa
18784: fista, ja työläisten vaatimuksista huolimatta ei työpaikkojen säilymisen myös välittömän tuo-
18785: ole ryhdytty tuonnin rajoitustoimenpiteisiin. tannon ulkopuolella, mm. teknisissä ja kaupal-
18786: Valmetin johtoryhmässä tehtiin 6. 9.1979 lisissa tehtävissä.
18787: päätös, jonka mukaan Terhin perämoottorituo-
18788: tanto lopetetaan tämän syksyn kuluessa. Käsi- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
18789: tykseni mukaan päätös on kansantaloudellisesti järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
18790: sekä työvoimapoliittisesti virheellinen. Runsai- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18791: den vesistöjensä vuoksi Suomessa on olemassa seuraavan kysymyksen:
18792: hyvät markkinat omalle perämoottorituotan-
18793: nolle. Yksinomaan yhteiskunnan hallinnassa Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18794: olevat laitokset, kuten esim. merivartiolaitos, siin kotimaisen perämoottorituotannon
18795: tulli, poliisi, palokunnat jne. tarvitsevat jatku- jatkamiseksi ja siten kaikkien työn~
18796: vasti uutta kalustoa, joka nyt joudutaan hank- tekijöiden työllisyyden turvaamiseksi
18797: kimaan valuuttavaroilla. Valmetin }yskän tehtaalla?
18798: Hel!;ingissä .18 päivän·ä syyskuuta 1979.
18799:
18800: Inger Hirvelä
18801:
18802:
18803:
18804:
18805: 0879009351
18806: 2 1979 vp.
18807:
18808:
18809:
18810:
18811: Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
18812:
18813: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 400 000 moottoria vuodessa. Perämoottorei-
18814: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, den kokonaistukkutoimitukset ovat olleet Suo-
18815: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn messa tämän vuosikymmenen puolessa välissä
18816: kirjeenne n:o 710 ohella toimittanut valtio- n. 25 000 kpl/v, mutta vähentyneet vuosi·
18817: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kymmenen loppua kohti n. 21 000 kpl/v.
18818: kansanedustaja Hirvelän näin kuuluvasta kysy- Määrien vähetessä on kilpailu samanaikaisesti
18819: myksestä n:o 107: kiristynyt paitsi kotimaassa myös ulkomailla.
18820: Tästä on esimerkkinä mm. Volvon päätös
18821: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- lopettaa n. 30 000 moottorin valmistus vuoden
18822: siin kotimaisen perämoottorituotannon vaihteessa.
18823: jatkamiseksi ja siten kaikkien työn-
18824: tekijöiden työllisyyden turvaamiseksi Valmet Oy:n laskelmien mukaan nykyisen-
18825: Valmetin ]yskän tehtaalla? kin kokoisen tuotannon ratianalisointiin vaa-
18826: dittavat, automarisointiin ja työstäkoneiden
18827: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- modernisointiin tähtäävät investoinnit olisivat
18828: taen seuraavaa: sellaista suuruusluokkaa, ettei pääomakustan-
18829: nusten tuomien lisärasitteiden takia tuotteiden
18830: Valmet Oy on ilmoittanut perämoottorituo- yksikkökustannuksiin saataisi oleellista paran-
18831: tannon lopettamispäätöksen perustuvan lähin- nusta.
18832: nä kahteen perussyyhyn, tuotannon tappiolli-
18833: suuteen ja markkinoiden kilpailutilanteeseen. Todettakoon, että nykyisellään osto-osien ja
18834: . Perämoottoreita on valmistettu Valmet Oy:n raaka-aineiden osuus perämoottoreiden liike-
18835: Jyskän tehtaalla vuodesta 1958 lähtien kaik- vaihdosta on ollut n. 50-60 %, josta ulko-:
18836: kiaan n. 70 000 kpl. Vuosittain keskimääräinen maiset ostot ovat olleet noin puolet eli n.
18837: valmistusmäärä on ollut 1970-luvulla 5-6 000 30 % liikevaihdosta.
18838: kpl/v. Viime vuosien vientimäärät ovat olleet Edellä selostetuista syistä Valmet Oy ei ole
18839: vähäisiä, noin 6-7% myynnistä. Myynti on nähnyt muuta mahdollisuutta kuin lopettaa
18840: muodostunut selvästi tappiolliseksi tuotanto- kannattamaton tuotanto ja pyrkiä löytämään
18841: kustannusten noustessa voimakkaasti. Toi- muita kannattavia tuotteita lopetettavan tuo-
18842: saalta markkinoiden kilpailutilanne on määrit- iannonhaaran tilalle. Tätä kehitystyötä Jyskän
18843: tänyt ja r·ajoittanut myyntihintojen kehityksen. Tehtaan osalta jatketaan normaalisti.
18844: Esimerkiksi Terhi 5 hv -moottorin ovh-hinta Tehtaan perämoottorituotannossa on työs-
18845: on noussut vuodesta 197 4 vuoteen 1979 vain kennellyt 35 työntekijää ja toimihenkilöä.
18846: 4 %, joka kuten tunnettua ei lähimainkaan Vähitellen vapautuva henkilöstö sijoitetaan
18847: vastaa metalliteollisuutemme tuotantokustan- Jyskän Tehtaan muille osastoille ja yhtiön
18848: nusten nousua vastaavana aikana. muihin tuotantolaitoksiin. Ketään ei perämoot-
18849: Merkittävimpien ulkolaisten kilpailijoiden torituotannon lopettamisen johdosta jouduta
18850: vuosittaiset tuotantomäärät ovat n. 150 000- irtisanomaan.
18851: Helsingissä lokakuun 20 päivänä 1979.
18852:
18853: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
18854: N:o 107 3
18855:
18856:
18857:
18858:
18859: T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18860:
18861: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 400 000 motorer. De totala partileveranserna
18862: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av utombordsmotorer var i Finland i medlet
18863: nr 710 av den 18 september 1979 tili veder- av detta decennium ca 2.5 000 st/år, men mot
18864: börande medlem av statsrådet översänt avskrift slutet av decenniet har de minskat tili ca
18865: av följande av riksdagsman Hirvelä underteck- 21 000 st/år. Då dessa antal har minskat har
18866: nade spörsmål nr 107: konkurrensen samtidigt skärpts såväl i hemlan-
18867: det som i utlandet. Ett exempel härpå är
18868: .Ämnar Regeringen vidta åtgärder för bl. a. att Volvo har beslutat att i årsskiftet
18869: att fortsätta den inhemska produktio- upphöra med sin tiliverkning, där årsproduk-
18870: nen av utombordsmotorer och på detta tionen varit ca 30 000 motorer.
18871: sätt trygga sysselsättningen för alla Enligt Valmet Ab:s beräkningar skulle de
18872: arbetstagare vid Valmets fabrik i Jyskä? erforderliga investeringarna för rationalisering
18873: av en produktion av nuvarande omfattning,
18874: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- för automatisering och för modernisering av
18875: samt framföra följande: verktygsmaskinerna vara så stora, att det på
18876: grund av den tilläggsbörda kapitalkostnaderna
18877: Valmet Ab har meddelat att dess beslut att skulle innebära, inte vore möjligt att uppnå
18878: upphöra med produktionen av utombords- någon väsentlig förbättring i kostnadema per
18879: motorer närmast grundar sig på två huvud- enhet.
18880: sakliga orsaker, nämligen den förlustbringande Det kan konstateras, att för närvarande
18881: produktionen och konkurrenssituationen på har de inköpta delarnas och råvarornas andel
18882: marknaden. av utombordsmotorernas omsättning varit ca
18883: Vid Valmet Ab:s fabrik i Jyskä har sedan 50-60 %, varav de utländska köpen har
18884: år 1958 tillverkats sammanlagt ca 70 000 utgjort ungefär hälften, dvs. ca 30 % av
18885: utombordsmotorer. Den årliga genomsnittliga omsättningen.
18886: produktionsmängden har på 1970-talet varit Av ovan redogjorda orsaker har Valmet .Ah
18887: .5-6 000 st. Exportmängderna har under de inte sett någon annan möjlighet än att upp-
18888: senaste åren varit små, ca 6-7 % av för- höra med den olönsamma produktionen och
18889: säljningen. Försäljningen har uppvisat ett tyd- sträva tili att finna andra lönsamma produk-
18890: ligt underskott då produktionskostnaderna sti- ter i stället för den produktionsgren som nu
18891: git kraftigt. A andra sidan har konkurrensläget upphör. Detta utvecklingsarbete kommer i
18892: på marknaden bestämt och begränsat försälj- fråga om ,fabri:ken i Jyskä att fortsätta normalt.
18893: ningsprisernas utveckling. T. ex. har riktpriset Inom produktioneo av utombordsmotorer
18894: på en 5 hk Terhi motor från år 1974 tili år vid fabriken har 35 arbetstagare och funktio-
18895: 1979 stigit med endast 4 %, vilket som känt närer varit sysselsatta. Den personai som små-
18896: inte tillnärmelsevis motsvarar stegringen i pro- ningom friställs placeras vid andra avdel-
18897: duktionskostnaderna inom metallindustrin un- ningar vid fabriken i Jyskä och vid bolagets
18898: der motsvarande period. övriga produktionsanläggningar. Ingen kommer
18899: De mest betydande utländska konkurrenter- att sägas upp på grund av att man upphör
18900: nas årsproduktion uppgår tili ca 150 000- med produktionen av utombordsmotorer.
18901: Hels.ing:fors den 20 oktober 1979.
18902:
18903: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
18904: 1979 vp;
18905:
18906: Kirjallinen kysymys n:o 108.
18907:
18908:
18909:
18910:
18911: Kortesalmi: Ns. hyvänlaatuisia kasvaimia sairastavien potilaiden
18912: hoidon tehostamisesta.
18913:
18914:
18915: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18916:
18917: Nykyisin syöpäsairaudet jaetaan varsin jyrk- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
18918: kärajaisesti vaikeisiin ja helppoihin. Niinpä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18919: kentältä onkin tullut vakava toivomus, että jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18920: hyvänlaatuisia kasvaimia sairastavien henkilöi-
18921: den hoitoon ja sairastamiseen olisi saatava riit- Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan
18922: tävästi valtionapua. Tätä vaatimusta perustel- ns. hyvänlaatuisia kasvaimia sairastavien
18923: laan mm. sillä, että sairaiden lääkärissäkäynti- potilaiden hoitoa ja huoltoa järjestämäl-
18924: kustannukset ovat nousseet. lä tällaisille potilaille riittävästi valtion-
18925: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio- apua?
18926: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
18927:
18928: J. Juhani Kortesalmi
18929:
18930:
18931:
18932:
18933: 087900882A
18934: 2 1979 vp.
18935:
18936:
18937:
18938:
18939: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18940:
18941: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tutkimuksen avulla todeta todella hyvänlaatui-
18942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, seksi ja täten sulkea pois syövän mahdollisuus.
18943: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- Sairaaloiden lääkintöhallitukselle antamien
18944: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tietojen mukaan naistentautien sairaanhoidon
18945: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja alalla hyvänlaatuisiin kasvaimiin kohdistuvat
18946: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal- toimenpiteet muodostavat laajan tehtäväkentän.
18947: lisesta kysymyksestä n:o 108: Samoin on asianlaita virtsaelinten kirurgiassa
18948: sekä rintarauhasiin ja ihoon kohdistuvassa
18949: Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan leikkaus toiminnassa.
18950: ns. hyvänlaatuisia kasvaimia sairastavien Maamme terveydenhuollon mahdollisuuksia
18951: potilaiden hoitoa ja huoltoa järjestämäl- hyvänlaatuisten kasvainten toteamisen ja hoi-
18952: lä tällaisille potilaille riittävästi valtion- tamisen osalta on pidettävä vähintään tyydyt-
18953: apua? tävinä. Mikäli olosuhteita halutaan tässä suh-
18954: teessa parantaa, se merkitsee ennen kaikkea
18955: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kirurgian ja patologian alojen toimintaedelly-
18956: vasti seuraavaa: tysten parantamista. Lääkintöhallitus on puo-
18957: Ihmisillä esiintyvät kasvaimet jaetaan hyvän- lestaan katsonut kuntien ja kuntainliittojen
18958: laatuisiin ja pahanlaatuisiin eli syöpäkasvaimiin. huomioineen omissa toimintasuunnitelmissaan
18959: Hyvänlaatuisten kasvainten kohdalla niiden ki- riittävästi hyvänlaatuisten kasvainten toteami-
18960: rurginen poisto on tavallisin lääketieteellinen sen ja hoitamisen edellyttämät toimenpiteet.
18961: hoitomuoto. Hyvänlaatuista kasvainta ei sinän- Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kun-
18962: sä ole aina tarpeen pyrkiä poistamaan, vaan nille ja kuntainliitoille maksetaan valtionosuut-
18963: kirurgiseen toimenpiteeseen ryhtymisen edelly- ta terveydenhuollon toteuttamisesta aiheutuviin
18964: tyksenä on yleensä kasvaimesta aiheutuvan hyväksyttäviin kustannuksiin. Sosiaali- ja ter-
18965: muun terveydellisen haitan estäminen. Samoin veysministeriö katsoo, ettei ole tarpeellista eikä
18966: hyvänlaatuinen kasvain on tarpeen poistaa ki- tarkoituksenmukaista osoittaa erillistä valtion-
18967: rurgisesti, jotta se voidaan mikroskooppisen apua nyt puheena olevalle potilasryhmälle.
18968: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
18969:
18970: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18971: N:o 108 3
18972:
18973:
18974:
18975:
18976: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18977:
18978: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt uppgifter som sjukhusen ingett tili
18979: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse medicinalstyrelsen utgör de på godartade
18980: av den 18 september 1979 tili vederbörande tumörer inriktade åtgärderna ett vidsträckt
18981: medlem av statsrådet översänt avskrift av uppgiftsområde inom den gynekologiska sjuk-
18982: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi vården. Detta gäller även urinvägsorganens
18983: undertecknade spörsmål nr 108: kirurgi samt operationsverksamheten ifråga om
18984: bröstkörtlarna och huden.
18985: Har Regeringen för avsikt att skrida Möjligheterna för hälsovården i vårt land
18986: tili effektivering av skötseln och vården att konstatera och sköta godartade tumörer
18987: av patienter med s.k. godartade tumörer måste anses vara minst tilifredsställande.
18988: genom att anordna tiliräckligt med Önskar man i detta hänseende förbättra för-
18989: statsunderstöd för sådana patienter? hållandena, innebär detta framför allt förbätt-
18990: randet av verksamhetsmöjligheterna inom om-
18991: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- rådena för kirurgi och patologi. Medicinal-
18992: samt anföra följande: styrelsen har för sin del ansett att kommu-
18993: De hos människan förekommande tumörerna nerna och kommunalförbunden i sina egna verk-
18994: indelas i godartade och elakartade, dvs. cancer- samhetsplaner i tiliräcklig mån beaktat de åt-
18995: tumörer. Beträffande godartade tumörer är den gärder som konstaterandet och skötseln av
18996: vanligaste medicinska vårdformen att de av- godartade tumörer förutsätter.
18997: lägsnas på kirurgi:sk väg. Det är inte alltid i Enligt gällande lagstiftning erläggs tili kom-
18998: och för sig nödvändigt att försöka avlägsna munerna och kommunalförbunden statsandel
18999: godartade tumörer, utan förutsättningen för för de av hälsovårdens förverkligande föran-
19000: kirurgisk åtgärd är i allmänhet att annat men ledda godtagbara kostnaderna. Social- och hälso-
19001: för hälsan som uppstår på grund av tumören vårdsministeriet anser, att det inte är nöd-
19002: härigenom förhindras. Likaså är det nödvändigt vändigt eller ändamålsenligt att anvisa separat
19003: att på kirurgisk väg avlägsna en godartad statsunderstöd tili de ifrågavarande patient-
19004: tumör, för att den med tillhjälp av mikro- grupperna.
19005: skopisk undersökning skall kunna konstateras
19006: verkligen vara godartad och att möjligheten
19007: av cancer sålunda kan uteslutas.
19008: Helsingfors den 16 oktober 1979.
19009:
19010: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
19011: 1979 vp.
19012:
19013: Kirjallinen kysymys n:o 109.
19014:
19015:
19016:
19017:
19018: Kortesalmi: Erityisen hevosenpitopalkkion suorittamisesta.
19019:
19020:
19021: · E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
19022:
19023: Suomalaisen työhevoskannan pelastamiseksi tule olemaan varoja kalliiden traktoreiden hank-
19024: tarvitaan tehokkaita ja kiireellisiä toimenpiteitä. kimiseen ja ylläpitämiseen. Juuri tällaisille,
19025: Tähän·.on olemassa moniakin syitä. Nykyään jotka eivät omista traktoria, vaan käyttävät
19026: ollaan yhä enemmän kääntymässä ns. pehmeän hevosta monissa maa- ja metsätaloustöissä, olisi
19027: teknologian puoleen, koska on tultu havaitse- järjestettävä erityinen hevosenpitopalkkio. Ken-
19028: maan ns. raskaan koneteknologian monet hai- tältä onkin tullut toivomus, että tällaista hevo-
19029: tat. Esim. suomalainen työhevonen olisi edel- senpitopalkkiota alettaisiin mahdollisimman
19030: leenkin mitä käytännöllisin apuväline monissa pian maksaa ja on esitetty, että hevosta yllä-
19031: metsätaloustöissä. On useita sellaisia metsä- pitävälle pien- ja perheviljelijälle, jolla ei ole
19032: taloustöitä, joissa raskaat koneet eivät tule traktoria, ryhdyttäisiin maksamaan. esim. 1 000
19033: kysymykseen tai eivät ole läheskään yhtä käy- markkaa vuodessa erityistä hevosenpitopalkkio-
19034: tännöllisiä kuin keveä hevonen. Muistettakoon ta.
19035: myös se, että ulkomainen pohtoenergia kallis- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19036: tuu kallistumistaan, kun sen sijaan, jos maas- päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
19037: samme lisättäisiin työhevoskantaa, sen yllä- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19038: pito voitaisiin järjestää kotimaisin keinoin, ts. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19039: omaa kotimaista rehunviljelyä tehostamalla, ja
19040: näin työ jas~ tulokset jäisivät hyödyttämään Aikooko Hallitus maamme työhevos-
19041: kotimaata. Koneet kallistuvat myös jatkuvasti kannan kasvatuksen ja käytön lisäämi-
19042: ja näin erityisesti tapahtuu maataloustraktoreille seksi ryhtyä maksamaan erityistä hevo-
19043: ja muille maatalouden voimakoneille. Tästäkin senpitopalkkiota esim. 1 000 markkaa
19044: syystä olisi todella aihetta suosia työhevos- vuodessa nimenomaan sellaisille pien- ja
19045: kannan lisäämistä ja jopa palkita niitä vilje- perheviljelmille, jotka ylläpitäyä! hevos-
19046: lijöitä, jotka nyt omistavat työhevosia tai ai- ta ja joilla ei ole varaa hankkia eikä
19047: kovat sellaisen lähitulevaisuudessa hankkia. pitää traktoria maa- ja metsätalous-
19048: Erityisesti olisi tuettava sellaisia maamme töissä?
19049: pien- ja perheviljelijöitä, joilla ei ole ollut eikä
19050: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19051:
19052: J. Juhani Kortesalmi
19053:
19054:
19055:
19056:
19057: 087900929U
19058: 2
19059:
19060:
19061:
19062:
19063: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19064:
19065: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom~ntissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19066: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
19067: olette 18 päivänä syyskuuta. 1979 päivätyn kir- Hallitus on esityksessään \Tuoden 1980 tulo-
19068: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- ja menoarvioksi ·ehdottanut hevostalouden edis-
19069: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tämiseen momentilla 30.30.45 osoitettavia ve-
19070: J. Juhani Kortesalmen nä1n kuuluvasta kir- donlyöntivaroja käytettäväksi muun muassa
19071: jallisesta kysymyksestä n:o 109: hevoskasvatuksen tehostamiseen ja hevoskan-
19072: Aikooko Hallitus maamme työhevos- nan pysyttämiseen riittävän suurena myös he-
19073: kannan kasvatuksen ja käytön lisäämi- vosen tehostettua työkäyttöä varten. Eräänä
19074: seksi ryhtyä maksamaan erityistä hevo- keinona tavoitteeseen pyrittäessä voisi tulla
19075: senpitopalkkiota esim. 1 000 markkaa kysymykseen tietyn suuruisen palkkion maksa-
19076: vuodessa nimenomaan sellaisille pien- ja minen viljelijöille esimerkiksi 2-5-vuotiaiden
19077: perheviljelmille, jotka ylläpitävät hevos- suomenhevosten pidosta maatiloilla, kuten maa-
19078: ta ja joilla ei ole varaa hankkia eikä ja metsätalousministeriön toimesta asiaa selvit-
19079: pitää traktoria maa- ja metsätalous- tänyt työryhmä on ehdottanut.
19080: töissä?
19081: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
19082:
19083: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19084: N:o 109 3
19085:
19086:
19087:
19088:
19089: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19090:
19091: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19092: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samt anföra fö1jande:
19093: av den 18 september 1979 till vederbörande Regeringen har i sin statsverksproposition
19094: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- för år 1980 föreslagit att vadhållningsmedel
19095: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi anvisade under momentet 30.30.45 för häst-
19096: undertecknade spörsmål nr 109: skötselns främjande används bl. a. för att ef-
19097: Ämnar Regeringen i avsikt att ut- fektivera hästuppfödning och upprätthålla en
19098: vidga uppfödningen och användningen tillräckligt stor häststam också för en effekti-
19099: av vårt 1ands arbetshäststam börja ut- vare användning av hästar i arbete. Ett av
19100: betala en särskild premie för hållande medlen för att uppnå detta mål kunde vara
19101: av häst, t. ex. 1 000 mk per år, ut- att utbetala en premie av viss storlek till odlare
19102: tryckligen till sådana små- och familje- t. ex. för att hålla två- till femåriga finska
19103: bruksenheter, som håller sig med häst hästar på gårdsbruksenheter, såsom föreslagits
19104: och som varken har råd att skaffa sig av en arbetsgrupp som tillsatts av jord- <X:h
19105: eller hålla sig med traktor för sitt jord- skogsbruksministeriet för att utreda frågan.
19106: och skogsbruksarbete?
19107: Helsingfors den 24 oktober 1979.
19108:
19109: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19110: 1979 vp.
19111:
19112: Kirjallinen kysymys n:o 110.
19113:
19114:
19115:
19116:
19117: Kortesalmi: Pienten koulujen ja kauppojen säilymisen turvaami-
19118: sesta syrjäalueilla.
19119:
19120:
19121: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19122:
19123: Pienet kaupat ja koulut ovat edelleenkin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19124: uhanalaisina maamme laajalla maaseudulla. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19125: Kauppakuolema ja koulujen häviäminen uhkaa
19126: monia maaseutukyliämme. Laaja maaseutumme Aikooko Hallitus kiireesti ja tehok~
19127: kaipaa tulevaisuuden uskon parantamista ja ter- kaasti ryhtyä toimiin pienten kauppo-
19128: veitä elinmahdollisuuksia. jen ja koulujen säilyttämiseksi laajalla
19129: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio- maaseudullamme ja erityisesti sivu- ja
19130: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän syrjäalueilla?
19131: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19132:
19133: J. Juhani Kortesalmi
19134:
19135:
19136:
19137:
19138: 087900954M
19139: 2 1979 vp.
19140:
19141:
19142:
19143:
19144: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19145:
19146: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Lainmuutosesityksen yhteydessä hallitus myös
19147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, totesi, että tarvitaan pikaisia lisätoimenpiteitä
19148: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- haja-asutusalueiden kauppapalvelujen saannin
19149: jeenne n:o 713 ohella toimittanut valtioneu- turvaamiseksi. Tärkeimpinä toimenpiteinä halli-
19150: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen tus piti toimintatukijärjestelmää, myymäläauto-
19151: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy- jen ns. sosiaalisten reittien sekä muiden tavara-
19152: myksestä n:o 110, jossa tiedustellaan: ja henkilökuljetusjärjestelmien koeluonteista
19153: käyttöönottoa. Lisätoimenpiteet päätettiin saat-
19154: Aikooko Hallitus kiireesti ja tehok-
19155: taa voimaan viimeistään 1. 1. 1980. Valtion
19156: kaasti ryhtyä toimiin pienten kauppo-
19157: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1980 onkin esi-
19158: jen ja koulujen säilyttämiseksi laajalla
19159: tetty valtionapuna kauppapalvelujen saavutetta-
19160: maaseudullamme ja erityisesti sivu- ja
19161: syrjäalueilla? vuuden turvaamiseksi 400 000 markan määrära-
19162: haa, mistä 200 000 markkaa on tarkoitettu käy-
19163: tettäväksi haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
19164: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimintatukikokeiluun ja loput muihin kokeilu-
19165: vasti seuraavaa: luonteisiin tukitoimenpiteisiin.
19166: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti huhti- Opetusministeriöltä saatujen tietojen mukaan
19167: kuussa 1978 toimikunnan selvittämään koti- lukuvuonna 1978-79 maassamme oli 1-2-
19168: maankaupan kehitysnäkymiä ja niiden vaiku- opettaJalSla peruskoulun ala-asteen kouluja
19169: tusta kuluttajien asemaan 1980-luvulla. Kylä- 1 717. Oppilasikäluokkien pienentyessä ja kou-
19170: kauppatoimikunta-nimellä toimineen toimikun- lujen toiminnan vaarantuessa on peruskoulun
19171: nan tehtävänä oli selvittää mm. kaupan raken- ala-asteen valtionavun ehtona olevia vähimmäis-
19172: nemuutoksen vaikutukset erityisesti haja-asutus- oppilasmääriä alennettu 1970-luvulla kahteen
19173: alueen kauppapalvelujen saavutettavuuteen, ha- otteeseen. Keväällä 1977 lisättiin peruskoulu-
19174: ja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta asetukseen (443/70) uusi 181 a §.Muutoksen
19175: saadut kokemukset sekä laatia toimenpide-ehdo- avulla harvaan asutuissa kunnissa kaksiopetta-
19176: tukset kauppapalvelujen saavutettavuuden ja jaisen ala-asteen koulun ylläpitämiseen vaadit-
19177: palvelu tason turvaamiseksi. tavaa oppilasrajaa alennettiin 16 oppilaasta 12
19178: Toimikunta totesi mietinnössään, että kau- oppilaaseen. Yksiopettajaisen koulun minimi
19179: pan rakennemuutoksen merkittävää hidastu- alennettiin samoilla alueilla 13 oppilaasta 6
19180: mista ei liene nähtävissä lähimmän kymmenen oppilaaseen. Alennetut minimit koskevat har-
19181: vuoden aikana. Vuoteen 1990 mennessä arvioi- vaan asuttuun kuntaan rinnasteisia saaristokun-
19182: daan päivittäistavaratoimipaikkojen vähenemi- tia sekä muiden kuntien sellaisia yksittäisiä
19183: sen olevan n. 2,3 % vuodessa ja myymäläauto- kouluja, joiden etäisyys lähimpään naapurikou-
19184: jen n. 6 % vuodessa. Haja-asutusalueiden myy- luun on vähintään kymmenen kilometriä käyt-
19185: mälöiden vuosittainen nettopoistuma arvioidaan tökelpoisinta tietä mitaten.
19186: 4 % :ksi. Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan Mikäli kunnat pyrkivät nykyisten piirijako-
19187: rahoitustuesta annetun lain vaikutuksista kylä- säännösten ja valtionosuusperusteena olevien
19188: kauppatoimikunta totesi, että laista saadut ko- oppilasmäärien mukaan lakkauttamaan pieniä
19189: kemukset ovat olleet myönteisiä, mutta toimen- peruskoulun ala-asteita, tulee oppilasikäluok-
19190: piteitä tulisi tehostaa päivittäistavarapalvelujen kien pienentyessä vuoteen 1984 mennessä lak-
19191: turvaamiseksi. Lakia ja asetusta haja-asutus- kaamaan yhteensä noin 400 peruskoulun ala-
19192: alueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta muutet- astetta eli noin 10 % kaikista ala-asteen kou-
19193: tiinkin 1. 3. 1979 siten, että tukimääriä koro- luista. Eniten lakkautusuhan alaisia kouluja on
19194: tettiin ja lain soveltamisaluetta laajennettiin. Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä.
19195: N:o 110 3
19196:
19197: Koska koulun lakkautuessa kylästä poistuu käynnistetty kokeilutoimintaa, jonka avulla py-
19198: myös useita muita toimintoja kuten harrastus- ritään etsimään vaihtoehtoisia toimintamalleja
19199: toimintatilat ja kirjasto, ei koulun säilyvyyttä koulun säilyttämiseksi. Kuluvaa lukuvuotta var-
19200: voida tarkastella pelkästään koulun itsensä ten opetusministeriö myönsi kokeiluluvan neljäl-
19201: kannalta. Tämän vuoksi opetusviranomaiset pi- le kunnalle "Koulu kyläyhteisön keskuksena"-
19202: tävät hyvin merkittävinä niitä kyläläisten oma- kokeilun aloittamiseen. Pyrkimyksenä on etsiä
19203: aloitteisia pyrkimyksiä, joita eri puolilla maata käyttökelpoisia ratkaisuja pienten koulujen säi-
19204: on syntynyt koko kyläyhteisön toiminnan ke- lyttämiseen siten, että kouluverkosto ei enää
19205: hittämiseksi. Myös peruskoulun yhteydessä on nykyisestä harventuisi.
19206: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
19207:
19208: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
19209: 4 1979 vp.
19210:
19211:
19212:
19213:
19214: T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
19215:
19216: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Lagen och förordningen om finansieringsstöd
19217: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse för detaljhandeln i glesbygder ändrades faktiskt
19218: av den 18 september 1979 nr 713 tili veder- 1. 3. 1979 så, att stödprocenterna höjdes och
19219: börande medlem av statsrådet för avgivande tillämpningsområdet för lagen vidgades. I sam-
19220: av svar översänt avskrift av följande av riks- band med ändringspropositionen fäste sig rege-
19221: dagsman Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål ringen också vid behovet av skyndsamma tili-
19222: nr 110: läggsåtgärder för tryggande av tillgången tili
19223: handelns service i glesbygder. Viktigast bland
19224: Ämnar Regeringen i brådskande ord- sagda åtgärder var enligt regeringen ett verk-
19225: ning skrida tili effektiva åtgärder för samhetsstödsystem samt ett experimentellt in-
19226: att de små butikerna och skolorna skall förande av s.k. sociala rutter och övriga gods-
19227: kunna bevaras i vår vidsträckta lands- och personbefordringssystem. Det beslöts också,
19228: bygd och framförallt i de fjärran eller att de föreslagna tiliäggsstödsåtgärderna skulle
19229: avsides belägna områdena? komma att tiliämpas senast från 1. 1. 1980. Tili
19230: statsförslaget för år 1980 har faktiskt före-
19231: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt slagits ett anslag på 400 000 mark för att an-
19232: anföra följande: vändas som statsunderstöd för tryggande av tili-
19233: Handels- och industriministeriet tilisatte i gången tili handelns service, av vilket belopp
19234: april 1978 en kommission med uppgift att kart- 200 000 mark skall användas för finansiering av
19235: lägga inrikeshandelns utvecklingsutsikter och ett experiment med verksamhetsstöd för detalj-
19236: dessas inverkan på konsumenternas läge på handeln i glesbygder och resten för andra för-
19237: 1980-talet. Kommissionen, som antog sig nam- söksmässiga stödåtgärder.
19238: net byhandelskommissionen, ålåg att bl.a. stu- Enligt de uppgifter som man erhållit från
19239: dera dels de verkningar som strukturföränd- undervisningsministeriet fanns under läsåret
19240: ringen inom handeln haft på tillgången tili 1978-79 sammanlagt 1 717 sådana skolor
19241: handelns service speciellt i glesbygder och dels med en eller två lärare som företrädde grund-
19242: de erfarenheter som man fått med finansie- skolans lågstadium. Tili följd av minskningen
19243: ringsstöd för detaljhandeln i glesbygder samt i de åldersklasser som eleverna tillhör och det
19244: att uppgöra förslag tili åtgärder för att tili- faktum att skolornas verksamhet följaktligen
19245: gången tili och standarden vid handelns ser- äventyrats har de minsta elevantai som stats-
19246: vice skall kunna tryggas. bidraget för grundskolans lågstadium förutsatt
19247: Kommissionen konstaterade i sitt betänkan- sänkts i två repriser under 1970-talet. Våren
19248: de, att det var knappast troligt, att struktur- 1977 utökades grundskolförordningen ( 443/
19249: förändringen inom handeln skulle ske långsam- 70) med en ny 181 a §. Genom ändringen
19250: mare under de närmaste tio åren än varit fallet. sänktes elevgränsen för upprätthållande av en
19251: Fram tili år 1990 beräknas antalet dagligvaru- lågstadieskola med två lärare i en glesbygds-
19252: butiker årligen minska med ca 2,3% och an- kommun från 16 tili 12. I fråga om skolor
19253: talet butiksbilar med ca 6 %. I fråga om med en enda lärare sänktes elevminimumet från
19254: butikerna i glesbygder räknar man med en 13 tili 6. De sänkta minimumen gäller även för
19255: årlig nettominskning på 4 %. Beträffande de sådana skärgårdskommuner som kan jämställas
19256: verkningar som finansieringsstödet för detalj- med glesbygdskommuner samt sådana enstaka
19257: handeln i glesbygder haft konstaterade kom- skolor i övriga kommuner från vilka avståndet
19258: missionen, att erfarenheterna med lagen varit tili närmaste grannskola är minst tio kilometer
19259: positiva men att intensifierade åtgärder borde längs den användbaraste vägen.
19260: vidtas för tryggande av dagligvaruservicen.
19261: N:o 110 5
19262:
19263: Om kommunerna syftar tili att i enlighet lägger därför stor vikt vid sådana byinvånarnas
19264: med gällande distriktfördelningsregler och med spontana strävanden som förekommit på olika
19265: hänsyn tili de statsandelsherättigande elevan- håll i landet i syfte att utveckla bysamhällets
19266: talen nerlägga små lågstadier vid grundskolor aktiviteter. Även i fråga om grundskolan har
19267: kommer man att fram tili år 1984 slopa om- man startat en försöksverksamhet för att hitta
19268: kring 400 lågstadier ei. ca 10 % av alla låg- på alternativa verksamhetsmallar för skolornas
19269: stadieskolor. Störst är antalet skolor under bevarande. För innevarande läsår har under-
19270: nedläggelsehot i Uleåhorgs och Norra Karelens visningsministeriet heviljat fyra kommuner till-
19271: Iän. . stånd att påbörja ett experiment under rubri-
19272: Emedan nedläggelse av en skola ofta innehär ken "Skola som bysamhällets centrum". Av-
19273: bortfall av även andra aktiviteter såsom hobhy- sikten är att leta efter användhara lösningar för
19274: rum och bibliotek, kan frågan om en skolas hevarande av mindre skolor så, att skolnätet
19275: fortbestånd inte betraktas enbart ur skolans inte skulle ytterligare glesna.
19276: egen synvinkel. Undervisningsmyndigheterna
19277: Helsingfors den 26 oktober 1979.
19278:
19279: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
19280:
19281:
19282:
19283:
19284: 087900954M
19285: 1979 vp.
19286:
19287: Kirjallinen kysymys n:o 111.
19288:
19289:
19290:
19291:
19292: Kortesalmi: Nykyisen sakolukujärjestelmän korjaamisesta.
19293:
19294:
19295: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
19296:
19297: Muhoksella 8 päivänä huhtikuuta 1979 pide- Muhok.gella todettiin, että ruis ennenvanhaan
19298: tyssä SMP:n puhe- ja evästystilaisuudessa tUli leikattiin kypsänä. Mikäli se leikattiin vihan~
19299: voimakkaasti esille mm. rukiin viljelyn nyky~ tana, vanha kansa sanoi, että kävi "sirppi-
19300: tilanne. Aktiiviviljelijäväestön piirissä vaadit- halla".
19301: tiin, että nykyistä sakelukujärjestelmää on muu- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19302: tettava. Nykyisen sakelukujärjestelmän -valli- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19303: tessa vilja on puitava liian tuoreena, todettiin kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19304: Muhoksella, ja . vaadittiin, että sakelukua on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19305: alennettava nykyisestä noin 50 % :iin. Edelleen
19306: kerrottiin kokemuksiin nojautuen, että viljan AikookÖ Hallitus ryhtyä t01mnn
19307: laatu paranee, jos viljaa ei puida tuoreena, nykyisen sakelukujärjestelmän korjaami-
19308: kuten täytyy nykyisin tehdä voimassa olevien seksi sellaiselle kannalle, että rukiin
19309: sakelukumääräysten takia. Siksi vaadittiin, että viljely alkaisi paremmin kannattaa mm.
19310: sakoluku olisi saatava jlirkevälle tasolle, jotta Pohjois-Suomessa ja nimenomaan Oulu-
19311: rukiin viljely alkaisi kannattaa myös esim. Mu- jokivarressa?
19312: hoksen korkeudella. Viljelij'äväestön piirissä
19313: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19314:
19315: J. Juhani Kortesalmi
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: 087900930V
19321: 2 1979 vp.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
19327:
19328: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siten, että jos sakoluku jäi asteikon alarajalle
19329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vilja luokiteltiin rehuviljaksi. Vuosina 1968-
19330: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- 75 sakolukua käytettiin lisäksi laatuhinnoittelu-
19331: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tekijänä. Korkeasta sakoluvusta maksettiin lis·ä-
19332: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja hintaa ja viljan hintaa vastaavasti alennettiin,
19333: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kir- jos sakoluku oli alhainen. Hinnankorotus oli
19334: jallisesta kysymyksestä n:o 111: rukiilla enintään 2 %, ja hinnanalennus enin-
19335: tään 8 %.
19336: Aikooko Hallitus ryhtyä totmnn Tähän hinnoitteluasteikkoon viljanviljelijät ja
19337: nykyisen sakolukujärjestelmän korjaami- MTK eivät olleet tyytyväisiä. Asiaa vuonna
19338: seksi sellaiselle kannalle, että rukiin 1975 selvittäneen työryhmän ehdotuksesta sa-
19339: viljely alkaisi paremmin kannattaa mm. kolukuasteikkoa muutettiinkin sanottuna vuon~
19340: Pohjois-Suomessa ja nimenomaan Oulu- na siten, että suurin hinnanalennus rukiilla on
19341: jokivarressa? enintään 5 % ja suurin hinnankorotus vastaa-
19342: vasti enintään 4 %. Ruista ei myöskään enää
19343: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- voida luokitella rehuviljaksi sakoluvun perus-
19344: vasti seuraavaa: teella.
19345: Sakoluku otettiin viljakaupassa käyttöön Rukiin viljelyn huono kannattavuus Pohjois-
19346: vuonna 1966 leipäviljan laadun arvostelemi- Suomessa ei niinkään johdu sakoluvusta kuin
19347: seksi. Sakoluku osoittaa nimittäin tähkäidännän siitä, että ruis ei yleensäkään ole riittävän vil-
19348: aiheuttamia muutoksia jyvän tärkkelyksessä. jelyvarma kasvi tuolla alueella viljeltäväksi. Ny-
19349: Aikaisemmin tämä määritys suoritettiin las- kyisin meillä ei ole ruislajikkeita, joita viralli-
19350: kemalla itäneiden jyvien määrä viljanäytteestä. sesti voitaisiin suositella viljeltäväksi enää
19351: Vuosina 1966-68 sakolukua käytettiin vain Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tai Kainuussa-
19352: leipäviljan kauppakelpoisuuden ratkaisemiseen kaan.
19353: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
19354:
19355: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19356: N:o 111
19357:
19358:
19359:
19360:
19361: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19362:
19363: 1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen så att om falltalet blev vid skalans nedre gräns
19364: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse klassificerades säden som foderspannmål. Under
19365: av den 18 september 1979 tili vederhörande åren 1968-75 användes falltalet dessutom
19366: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- som en faktor vid prissättningen enligt kvalitet.
19367: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi För ett högt falltal erlades ett tiliäggspris och
19368: undertecknade spörsmål nr 111: på motsvarande sätt sänktes sädens pris om
19369: falltalet var lågt. För råg var prishöjningen
19370: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för högst 2 % och prissänkningen högst 8 %.
19371: att rätta tili det nuvarande falltalssyste- Spannmålsodlarna och MTK var inte nöjda
19372: met så att det skulle hli mera lönsamt med denna prissättningsskala. På förslag av
19373: att odla råg bl. a. i norra Finland och en arbetsgrupp som utredde saken år 1975
19374: särskilt längs Ule älv? ändrades falltalsskalan samma år så, att den
19375: största prissänkningen för råg blev 5 % och
19376: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- den största prishöjningen i stället 4 %. Råg
19377: samt anföra följande: kan inte heller längre klassificeras som foder-
19378: Systemet med falltal togs inom spannmåls- spannmål på basen av falltalet.
19379: handeln i bruk år 1966 som en grund för he- Det faktum att det är föga lönsamt att odla
19380: dömning av brödsädens kvalitet. Falltalet anger råg i norra Finland beror inte så mycket på
19381: nämligen av axgroningen föranledda föränd- falltalet som på det att rågen inte i allmänhet
19382: ringar i kornets stärkelse. Tidigare gjordes är en tiliräckligt odlingssäker växt inom detta
19383: denna bestämning genom att man av ett spann- område. För närvarande har vi inte sådana
19384: målsprov räknade antalet korn som hade grott. rågsorter som officiellt kunde rekommenderas
19385: Under åren 1966-68 användes falltalet endast för odling ens i mellersta och norra Öster-
19386: för att avgöra hrödsädens duglighet för handel, botten eller i Kainuu.
19387: Helsingfors den 24 oktober 1979.
19388:
19389: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19390: 1979 vp.
19391:
19392: Kirjallinen kysymys n:o 112.
19393:
19394:
19395:
19396:
19397: Kortesalmi: Ilmailumuseohankkeen toteuttamisesta.
19398:
19399:
19400: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19401:
19402: Liikenneministeriö asetti tammikuussa 1975 kone- ja muuta ilmailumme historiaan liittyvää
19403: työryhmän laatimaan ehdotusta valtakunnallisen kalustoa ja esineistöä, myös suuressa määrin
19404: ilmailumuseon perustamisesta. Tässä työryh- valtion omistamaa aineistoa, ja
19405: mässä olivat edustettuina ilmailuhallitus, Ilmai- kun Ilmailumuseoyhdistys r.y. on omalta
19406: lumuseosäätiö, Ilmailumuseoyhdistys r.y., ilma- osaltaan vapaaehtoisin voimin pyrkinyt toteut,
19407: voimat, museovirasto, opetusministeriö ja puo- tamaan valtakunnallista museohanketta, niin
19408: lustusministeriö. hankkeen tukeminen on myös valtiovallan asia.
19409: Työryhmän mietinnön, eri viranomaisten ja Ilmailumuseoyhdistys on tehnyt museokus-
19410: yhteisöjen lausuntojen sekä Ilmailumuseoyhdis- tannuksista seuraavan laskelman:
19411: tys r.y:n esitysten perusteella liikenneministeriö
19412: tammikuun 5 päivänä 1978 päivätyssä kirjees- Museorakennuksen liittäminen
19413: sään ilmailuhalli:tukselle katsoi, että museo tu- alueen kunnallistekniikkaan .. 320 000,-
19414: lee sijoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman LVI-työt .................. . 160 000,-
19415: alueelle ja kehotti ilmailuhallitusta yhdessä Säh~öt~öt valaistuksin ja hälytys-
19416: Ilmailumuseoyhdistys r.y:n kanssa huolehti· latttem .................. . 140 000,-
19417: maan hankkeen jatkokäsittelystä. 620 000,-
19418: Elokuun 1 päivänä 1978 onkin ilmailuhalli-
19419: tuksen ja Ilmailumuseoyhdistys r.y:n kesken
19420: allekirjoitettu sopimus maa-alueesta Helsinki- Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
19421: Vantaan lentoaseman alueella valtakunnallista päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19422: ilmailumuseota varten, missä rakennustyöt Il- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19423: mailumuseoyhdistys r.y:n voimin ovatkin jo jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19424: käynnissä.
19425: Kun sanottu museohanke on eri tahoilla ol- Tietääkö Hallitus, että ilmailumuseo-
19426: lut vireillä jo runsaat 50 vuotta, hanke on maassamme ollut vireillä jo
19427: kun Ilmailumuseoyhdistys r .y:n mahdollisuu- yli 50 vuotta ja odottaa kiireesti ltoteu-
19428: det ilman edes kohtuullista julkisten viran- tumistaan, sekä
19429: omaisten ja yhteiskunnan tukea valtakunnalli- aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asian-
19430: sen museohankkeen toteuttamiseen ovat rajoi- mukaisen 620 000 markan määrärahan
19431: tetut, ottamiseksi valtion vuoden 1980 tulo-
19432: kun maassamme oleva ilmailuun liittyvä ka- ja menoarvioon lähinnä liikenneministe-
19433: lusto ja esineistö on yleismaailmallisestikin riön hallinnonalan momentille 31.99.61
19434: ainutlaatuisen harvinaista ja arvokasta, mutta valtionapuna Ilmailumuseoyhdistys
19435: alttiina lopulliselle tuholle ilman viipymätöntä r .y:lle Suomen Ilmailumuseon ensim-
19436: apua, mäisen rakennusvaiheen jatkorahoituk-
19437: kun museoon tulee sijoitettavaksi, paitsi yh- seen Helsinki-Vantaan lentoasemalla?
19438: distyksen omistamaa menneitten aikojen lento-
19439: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19440:
19441: J. Juhani Kortesalmi
19442:
19443: 087900883B
19444: 2 1979 vp.
19445:
19446:
19447:
19448:
19449: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19450:
19451: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vasti seuraavaa:
19453: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- Valtioneuvosto on 13. 9. 1979 päättänyt oi-
19454: jeenne n:o 715 ohella toimittanut valtioneuvos- keuttaa ilmailuhallituksen vuokraamaan Ilmai-
19455: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- lumuseoyhdistys r.y:lle ilmailuhallituksen hal-
19456: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- linnassa olevasta Vantaan kaupungin Veromie-
19457: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 112: hen kylässä sijaitsevasta Åbacken nimisestä ti-
19458: Tietääkö Hallitus, että ilmailumuseo- lasta noin 20 900 m2 :n suuruisen määräalan
19459: hanke on maassamme ollut vireillä jo 23 vuodeksi valtakunnallisen ilmailumuseon
19460: yli 50 vuotta ja odottaa kiireesti toteu- maapohjaksi 37 620 markan vuosivuokrasta.
19461: tumistaan, sekä Vuokraa ei kuitenkaan peritä niin kauan kuin
19462: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asian- vuokra-aluetta käytetään ilmailumuseotarkoi:tuk-
19463: mukaisen 620 000 markan määrärahan seen.
19464: ottamiseksi valtion vuoden 1980 tulo- Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarvioesi-
19465: ja menoarvioon lähinnä liikenneministe- tyksessä momentilla 31.99.61 on 300 000 mar-
19466: riön hallinnonalan momentille 31.99.61 kan suuruinen määräraha Ilmailumuseoyhdistys
19467: valtionapuna Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle ilmailumuseon rakentamisen avustamista
19468: r.y:lle Suomen Ilmailumuseon ensim- varten.
19469: mäisen rakennusvaiheen jatkorahoituk-
19470: seen Helsinki-Vantaan lentoasemalla?
19471: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
19472:
19473: Liikenneministeri Veikko Saarto
19474: N:o 112 3
19475:
19476:
19477:
19478:
19479: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19480:
19481: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen museum på Helsingfors-Vanda flygsta-
19482: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- tion?
19483: velse nr 715 av den 18 oktober 1979 till ve-
19484: derbörande medlem av sta:tsrådet för avgivande Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19485: av svar översänt avskrift av följande av riks- samt anföra följande:
19486: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade Statsrådet beslöt 13. 9. 1979 berättiga luft-
19487: spörsmål nr 112: fartsstyrelsen att åt Ilmailumuseoyhdistys r .y.
19488: benämnda förening för 23 år utarrendera ett
19489: Är Regeringen medveten om att ett jordområde om ca 20 900 m2 av Abacka be-
19490: luftfartsmuseiprojekt har varit anhän- nämnda lägenhet i Skattmans by av Vanda
19491: gigt i vårt land r:edan i över 50 års stad, viiken lägenhet är i luftfartsstyrelsens
19492: tid och att det brådskar med projek- besittning. Området är avsett såsom mark för
19493: 'tets genomförande, samt ett riksomfattande luftfartsmuseum och dess
19494: avser Regeringen vidta nödiga åtgär- årsarrende är 37 620 mk. Arrende uppbärs
19495: der för att i statsförslaget för år 1980, dock inte så länge det arrenderade området an-
19496: närmast på trafikministeriets förvalt- vänds för luftfartsmuseiändamål.
19497: ningsområde under moment 31.99.61, I statsförslaget för år 1980 ingår under mo-
19498: innefatta vederbörande anslag om ment 31.99.61 ett åt Ilmailumuseoyhdistys r.y.
19499: 620 000 mk i statsunderstöd tili Ilmai- benämnda förening avsett anslag om 300 000
19500: lumuseoyhdistys r.y. benämnda förening mk för understödjande av byggandet av ett
19501: för fortsatt finansiering av det första luftfartsmuseum.
19502: byggnadsskedet av Finlands Luftfarts-
19503: Helsingfors den 17 oktober 1979.
19504:
19505: Trafikminister Veikko Saarto
19506: 1979 vp.
19507:
19508: Kirjallinen kysymys n:o 113.
19509:
19510:
19511:
19512:
19513: Kortesalmi: Petojen poronhoidolle aiheuttamien vahinkojen
19514: korvaamisesta.
19515:
19516:
19517: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
19518:
19519: SMP:n eduskuntaryhmä on useissa raha- on sekin, että kun poroja joutuu suuria
19520: asia-aloitteissaan, ensimmäisenä allekirjoittajana maana petojen tuhoamiksi, on porotalous
19521: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi, vaatinut ja poronomistaja menettänyt huomattavan
19522: petojen poronhoidolle aiheuttamien vahinkojen osan tuotantovälineestään ja joutuu kärsi-
19523: ja petojen vuoksi menetettyjen työpäivien kor- mään pääomatappioita siitä huolimatta, että
19524: vaamista täysimääräisinä. Näiden raha-asia-aloit- poron teurasarvo korvattaisiinikin.
19525: teiden (n:o 371/1970, 49/1971, 503/1972 ja Petova!hinlrojen korvausten määrää arvioi-
19526: 291/1973) perusteluissa on laajasti selostettu taessa olisikin otettava huomioon ensiksikin
19527: petovahinkokysymystä porotalouden kannalta. ne todennäköiset vahingot, joita ei vaikeiden
19528: On kohtuullista, että maassamme suojeliaan maasto- ja sääolojen vuoksi ole voitu riittävän
19529: harvinaisia suurpetoja. Mutta ei ole kohtuul- tarkasti selvittää. Myös olisi otettava huomioon
19530: lista, että petoja suojeliaan Pohjois- ja Itä- käyvän poromiestyöpäivän mukainen lisäkor-
19531: Suomen muutenkin poikkeuksellisen vaikeissa vaus petojen aiheuttamista hukkaan menneistä
19532: oloissa elävän viljelijä- ja poronhoitajaväestön työpäivistä. Korvausta määrättäessä olisi kor-
19533: kustannuksella, väestön, joka jo muutenkin vaussummaan lisättävä myös hyvitystä peto-
19534: joutuu kamppailemaan vaikeissa luonnonoloissa. vahingon aiheuttamasta pääomatappiosta. Näin
19535: Petovahinkojen täysimääräinen korvaaminen laskettujen arvioiden mukaan lisäkorvauksen
19536: on siis ehdoton edellytys harvinaisten petojen suuruus olisi korvattava oikeudenmukaisesti
19537: säilyttämiseksi maassamme. Samalla oikeus ja tä ysimääräisenä.
19538: kohtuus vaativat täysimääräistä petovahinkojen Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19539: korvausta vahingoista kärsimään joutuville. päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
19540: On nimittäin todettava, että petojen poron- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19541: hoidolle aiheuttamista vahingoista tulee ensiksi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19542: kin tietoon vain kaksi kolmannesta ja yksi
19543: kolmannes jää iäksi "metsän peittoon". Tämän Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin peto-
19544: suuntaisen arvion on esim. Suomen Luonnon- eläinten poroille ja poronhoidolle ai-
19545: suojeluliitto esittänyt valtioneuvostolle 1 päi- heuttamien vahinkojen täysimääräiseen
19546: vana kesäkuuta 1970. Tähän arvioon ei korvaamiseen siten, että korvattaviksi
19547: kuitenkaan sisälly se työ, joka pedoista ja petovahingoiksi lasketaan ne toden-
19548: petovahingoista aiheutuu poronhoitajille, vaan näköiset vahingot, joita ei vaikeiden
19549: poromiehet ovat joutuneet tekemään työn, maasto- ja sääolojen vuoksi ole voitu
19550: siis mm. maastossa etsimisen ja kulkemisen riittävän tarkasti selvittää, käyvän
19551: petojen ja petovahinkojen perassa, täysin poromiestyöpäivän arvon mukainen
19552: korvauksetta. Petovahinkojen aiheuttamat työ- lisäkorvaus petojen aiheuttamista huk-
19553: kustannukset ovat Paliskuntain Yhdistyksen kaan menneistä työpäivistä sekä riittävä
19554: arvion mukaan huomattavat. Vakava seikka hyvitys petovahingon aiheuttamasta pää-
19555: omatappiosta?
19556: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19557:
19558: J. Juhani Kortesalmi
19559:
19560:
19561: 087900884C
19562: 2 1979 vp.
19563:
19564:
19565:
19566:
19567: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19568:
19569: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tutkiminen tuottaa kohtuuttomia kustannuksia.
19570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, Kun luonnonsuojelusyistä ei ole katsottu tarkoi-
19571: olette syyskuun 18 päivänä 1979 päivätyn kir- tuksenmukaiseksi hävittää suuria petoeläimiä
19572: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sukupuuttoon ja kun on kohtuullista pyrkiä
19573: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja maksamaan petoeläinten porotaloudelle aiheut-
19574: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- tamat vahingot mahdollisimman täysimääräi-
19575: myksestä n:o 113: sesti, on lakiin vuonna 1973 suoritettu muutos
19576: (1011/73), jonka mukaan "Korvauksena niistä
19577: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin peto- todennäköisistä vahingoista, joista vaikeista
19578: eläinten poroille ja poronhoidolle ai- maasto- ja sääolosuhteista johtuen ei ole voitu
19579: heuttamien vahinkojen täysimääräiseen saada rHttävä tarkkaa selvitystä, maksetaan
19580: korvaamiseen siten, että korvattaviksi 50 prosenttia todettujen vahinkojen määrästä".
19581: petovahingoiksi lasketaan ne toden- Lakia on sovellettu vuoden 1974 alusta ja kor-
19582: näköiset vahingot, joita ei vaikeiden vaukset suoritettu löytyneiden porojen määrän
19583: maasto- ja sääolojen vuoksi ole voitu mukaan 1 1/2 kertaisena Paliskuntain Yhdis-
19584: riittävän tarkasti selvittää, käyvän tyksen esitysten mukaisesti. Laissa sanotut
19585: poromiestyöpäivän arvon mukainen perusteet sekä näiden mukaan suoritetut korva-
19586: lisäkorvaus petojen aiheuttamista huk- ukset ovat tältä osin siten jo nykyisin kysymyk-
19587: kaan menneistä työpäivistä sekä riittävä sessä esitetyn mukaiset.
19588: hyvitys petovahingon aiheuttamasta pää- Valtion menoarvion asianomaisen määrärahan
19589: omatappiosta? perusteluiden mukaan määrärahaa on vahingon
19590: korvausten ohella mahdollista käyttää vahingon
19591: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi tta- estämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Määrä-
19592: vasti seuraavaa: rahan käyttö joidenkin huomattavaa vahinkoa
19593: Petoeläinten tappamien porojen korvaami- aiheuttavien petoyksilöiden tehostettuun pyyn-
19594: sesta annetun lain (574/56) 1 §:n mukaan tiin on tästä syystä ollut joitakin kertoja har-
19595: "petoeläinten tappamista poroista voidaan val- kittavana. Petokantojen ja niiden aiheuttamien
19596: tion varoista suorittaa korvausta kunakin vuon- vahinkojen seurantaa lukuunottamatta ei tähän
19597: na tähän tarkoitukseen myönnetyn määrärahan samoin kuin kysymyksessä esitettyjen muiden-
19598: puitteissa". Lain nojalla on vuoden 1973 lop- kaan menoerien korvaamiseen ole määrärahan
19599: puun saakka petoeläinten tappamista poroista v~häisyyden johdosta kuitenkaan toistaiseksi
19600: maksettu korvauksia vain löytyneistä poroista. ollut mahdollisuutta. Asia tulee vuosittain
19601: Kuten kysymyksessä todetaan, jää etenkin huo- uudelleen harkittavaksi valtion menoarvioita
19602: nojen sääolosuhteiden vallitessa suurissa erä- laadittaessa.
19603: maissa osa tapauksista selvittämättä tai niiden
19604: Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1979.
19605:
19606: Ministeri Veikko Saarto
19607: N:o 113. 3
19608:
19609:
19610:
19611:
19612: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19613:
19614: I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen samma medför askäliga kostnader. Emedan det
19615: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av naturskyddskäl inte har ansetts vara ända-
19616: av den 18 september 1979 tili vederbörande målsenligt att utrota de stara rovdjuren ach då
19617: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- det är skäligt att sträva tili att ersätta de skador
19618: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda skrift- som rovdjur åsamkar renskötseln tili så fullt
19619: liga spörsmål nr 113: belopp som möjligt, har en ändring av lagen
19620: företagits år 197 3 (1 011/7 3) , enligt viiken
19621: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för "I ersättning för de sannalika skador, vilka på
19622: att tili fullt belopp ersätta de skador grund av svåra terräng- ellet väderleksförhållan-
19623: som rovdjur åsamkar renar och ren- den ej kunnat tillräckligt noggrant utredas, er-
19624: skötseln så, att som rovdjursskador sam lägges 50 procent av de konstaterade skadornas
19625: skall ersättas räknas de sannalika belopp". Lagen har tillämpats från början av
19626: skador, vilka på grund av svåra terräng- år 1974 och enligt antalet återfunna renar
19627: ach väderleksförhållanden inte kunnat multiplicerat med 1 1/2 har ersättningar erlagts
19628: utredas tillräckligt noggrant, en tilläggs- i överensstämmelse med framställningar från
19629: ersättning enligt gängse värde per ren- Renbeteslagens Förening. De i lagen uttryckta
19630: skötararbetsdag för de arbetsdagar som grunderna samt de enligt desamma erlagda er-
19631: åsamkade av rovdjur gått förlarade sättningarna överensstämmer tili denna del så-
19632: samt en tillräcklig ersättning för de lunda redan för närvarande med det som an-
19633: kapitalförluster som rovdjursskadarna förs i spörsmålet.
19634: föranlett? Enligt motiveringen för vederbörande anslag
19635: i statens utgiftsstat kan anslaget utom för er-
19636: Som svar på spörsmålet får jag vördsamt sättningar för skador användas för åtgärder i
19637: anföra följande: syfte att hindra skadar. Några gånger har man
19638: Enligt 1 § lagen ~m ersättning för renar, av denna orsak övervägt att använda anslaget
19639: sam dödats av rovdjur (574/56) kan "för för effektiverad fångst av några exemplar av
19640: renar, som dödats av rovdjur av statens medel ravdjur som föranleder betydande skada. På
19641: ersättning erläggas inom ramen för ett varje år grund av det ringa anslaget har det dock inte
19642: för detta ändamål reserverat anslag". Med stöd tilisvidare förelegat möjlighet tili detta lika litet
19643: av lagen har tili utgången av år 1973 erlagts som tili ersättande av andra i spörsmålet nämn-
19644: ers'ättningar för av rovdjur dödade renar endast da utgifter - med undantag av fortgående
19645: i de fall då renarna återfunnits. Såsom av spörs- kantroll av rovdjursstammarna och de skador
19646: målet framgår, förblir i synnerhet under dåliga som dessa föranleder. Frågan blir varje år på
19647: väderleksförhållanden i stora ödemarker en del nytt föremål för prövning vid uppgörandet av
19648: av fallen outredda ellet undersökningen av de- statens utgiftsstat.
19649: Helsingfors den 15 oktober 1979.
19650:
19651: Minister Veikko Saarto
19652: 1979 vp.
19653:
19654: Kirjallinen kysymys n:o 114.
19655:
19656:
19657:
19658:
19659: Kortesalmi: Aurinkoenergiaa käyttäville laitoksille myönnettävis-
19660: tä verohelpo:tuksista.
19661:
19662:
19663: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19664:
19665: Aurinkoenergia on kiistatta tulevaisuuden si energia-aslolssa ja siis riippumattomaksi
19666: ehdottomasti paras ja myös saasteettornin ener- maailman energiakriiseistä ja koska myös koti-
19667: giamuoto. Valitettavasti Suomessa on kohtuut- maista työtä ja yritteliäisyyttä olisi kannustet-
19668: toman pitkään viivytelty tämän puhtaan ener- tava, olisi myös Suomessa erittäin nopeasti
19669: giamuodon hyväksikäytössä. Eräs tehokkaim- päästävä toimiin aurinkoenergian mahdollisim-
19670: pia aurinkoenergian käytön lisäämiskeinoja on man tehokkaaksi hyödyntämiseksi.
19671: oikeudenmukainen verotus. Esimerkkinä mai- Edellä esit:etyn perusteella ja viitaten valtio-
19672: nittakoon, että Yhdysvalloissa vaaditaan halii- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19673: tukselta tuntuvaa tulovähennystä aurinkoener- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19674: gian käytön tekemiseksi nykyistä taloudellisem- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19675: maksi. Yhdysvalloissa jo puoli tusinaa osaval-
19676: tiota on hyväksynyt tuloverohelpotukset. Väki- Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä toi-
19677: rikkain osavaltio Kalifornia myöntää 55 % :n miin riittävien verohelpotusten aikaan-
19678: tuloverohelpotuksen siellä käyttöön otetuille saamiseksi sellaisille kotitalouksille ja
19679: aurinkoenergiajärjestelmille. Koska Suomi olisi liikelaitoksille sekä yhteisöille, jotka
19680: nopeasti saatava mahdollisimman omavaraisek- ryhtyvät käyttämään auritl'koenergiaa
19681: lämmön ja muun voiman lähteenä?
19682: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19683:
19684: ]. Juhani Kortesarrmi
19685:
19686:
19687:
19688:
19689: 087900896S
19690: 2 1979 vp.
19691:
19692:
19693:
19694:
19695: Ed u •S k li n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
19696:
19697: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yksittäisten pientalojen lämmittämisen ohella
19698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, aurinkoenergiaan perustuvat ratkaisut näyttä-
19699: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyri kir- vät kehittyvän sopiviksi myös a[ueellis·een läm-
19700: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- pöhuoltoon, eräiden suurten rakennustyyppien
19701: omaiselle j.äsenelle jäljennöksen ed. Kortesal- lämmittämiseen sekä tietyiltä osin teollisuuden
19702: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä käyttöön.
19703: n:o 114: Kysymyksen perusteluosassa on tuotu esille,
19704: että Yhdysvalloissa aurinkoenergian käyttöä
19705: Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä toi- edistetään valtiovallan toimin myöntämallä tu-
19706: miin riittävien verohelpotusten a1kaan- loverohelpotuiksia. Tältä osin on todettava, että
19707: saamiseksi sellaisille kotitalouksille ja valtion tukitoimenpiteet ovat tarpeen, koska
19708: liikelaitoksille sekä yhteisöille, jotka aurinkoenergian käyttöön tarvittavat laitteet ja
19709: ryhtyvät käyttämään auril1'koenergiaa muut järjestelyt maksavat nykyisellään huomat-
19710: lämmön ja muun voiman lähteenä? tavasti enemmän kuin tavanmukaisten energia-
19711: muotojen hankintamenot. Yhdysvalloissa on
19712: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kuitenkin käytössä muitakin tukimuotoja kuin
19713: taen seuraavaa: tuloverohelpotukset. Niinpä eräissä osavaltiois-
19714: Aurinkoenergiaa aktiivisesti hyödyntäviä jär- sa myönnetään paitsi tulovero- ja varallisuus-
19715: jestelmiä on maassamme jo asennettu useisiin verojen huojennuksia ja näiden sekä liikevaih-
19716: kymmeniin pientaloihin ensimmäisten kotimais- toveron palautuksia myös edullisia lainoja sekä
19717: ten laitteistojen tultua ma~kkinoil1e. Järjestel- suoranaisia avustuksia aurinkoenergialäitteiden
19718: mät toiminevat jo jokseenkin odotetulla tavalla. hankkimista varten.
19719: Tänä päivänä aurinkoenergian hyväksikäyttö Minkälainen aurinkoenergian käyttöä suosiva
19720: on kuitenkin vielä suurelta osin tutkimus- ja valtion tukimuoto parhaiten soveltuisi Suomen
19721: tuotekehitysvaiheessa, mihin toimintaan ohja- dlosuhteisiin, sitä ei vielä ole tutkittu. Selvittä-
19722: taan jatkuvasti julkista tukea mm. kauppa- ja mättä on myös, asettavatko rakennus- tai lii-
19723: teollisuusministeriön energiaosaltolta. Tämän kennemääräykset tai muu lainsäädäntö esteitä
19724: lisäksi mm. asuntohallitus lainaittaa normaa- aurinkoenergian laajemmalle käytölle. Ennen
19725: lien laiMitusehtojensa mukaisesti myös aurin- kuin haUitus ryhtyy toimiin aurinkoenergian
19726: kolämmitteisiä pientaloja. Asuntohallituksen ja- käytön lisäämiseksi verohelpotuksin tai muilla
19727: kamien lämpökorjausavustusten kohteena voi tukitoimenpiteillä on aurinkoenergian hyödyn-
19728: valtioneuvoston hyväksymän avustusohjelman tämismuotoja samoin kuin soveltuvia tukitoi-
19729: mukaan olla myös aurinkolämmitysjärjeste1mä. menpiteitä vielä huolellisesti selvitettävä. To-
19730: Lämpökorjausavustus ei ole veronalaista tuloa dettakoon, että valtioneuvoston asettama ener-
19731: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero- giapolitiikan neuvosto (ENP) on äskettäin pe-
19732: lakeihin annetun lain 3 §:n mukaisesti. rustanut hintajaoston, jossa tullaan käsitteie-
19733: Aurinkoteknologia elää kaikkialla maailmassa mään erityisesti eri energiamuotojen hinta- ja
19734: voimakkaan tutkimuksen ja tuotekehityksen verokysymyksiä. Tässä yhteydessä aurinkoener-
19735: aikaa. Eri maiden energiataseissa aurinkoener- giaa hyväksikäyttävien laitteiden käytön edis-
19736: gian suora hyväksikäyttö päässee merkittäväm- tämiseen tähtäävät julkisen vallan tukitoimen-
19737: min näkyviin vasta 2000~luvun alussa, mikäli piteet tulevat käsiteltäviksi.
19738: meneillään olevassa kehitystyössä onnistutaan.
19739: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
19740:
19741: Ministeri Pirkko Työläjärvi
19742: N:o 114 3
19743:
19744:
19745:
19746:
19747: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19748:
19749: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen enski~da småhus, förefaller de på solenergi
19750: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- baserade lösningarna leda tili lämpliga former
19751: se av den 18 september 1979 tili vederbörande också för regional värmeförsörjning, för upp-
19752: medlem av statsrådet översänt avskrift av värmning av vissa stora byggnadstyper samt
19753: följande av riksdagsman Kortesalmi under- tili vissa delar för industrins bruk.
19754: tecknade spörsmål nr 114: I motiveringen tili spörsmålet har anförts
19755: att man i USA främjar användningen av sol-
19756: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta energi med statliga medel genom att bevilja
19757: åtgärder för att få tili stånd skattelätt- lättnader i inkomstbeskattningen. Beträffande
19758: nader för sådana hushå11 och aHärs- detta kan konstateras att statliga stödåtgärder
19759: företag samt sammanslutningar som är nödvändiga, emedan kostnaderna för de
19760: börjar använda solenergi som värme- anläggningar och andra anordningar som ett ut-
19761: och kraftkälla? nyttjande av solenergi kräver, i detta nu be-
19762: tydligt överstiger anskaffningskostnaderna för
19763: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sedvanliga energiformer. Men i USA tiliämpas
19764: samt anföra följande: även andra stödformer än lättnader i inkomst-
19765: Sådana system som aktivt utnyttjar solenergi beskattningen. Sålunda beviljas i vissa delstater,
19766: har i vårt land redan installerats i flera tiotal utöver lättnader i inkomst- och förmögenhets-
19767: småhus, efter det de första in!hemska aggre- beskattningen samt restitution av sådana skat-
19768: gaten kom ut på marknaden. Systemet torde ter och av omsättningsskatt, också fördelaktiga
19769: redan nu fungera ungefär på väntat sätt. lån och direkta bidrag för anskaffning av sol-
19770: I dag befinner sig dock utnyttjandet av energianordningar.
19771: solenergi ännu tili stor del på forsknings- Viiken form av statligt stöd för främjande
19772: och produktutvecklingsstadiet, viiken verk- av användning av solenergi som bäst skulle
19773: samhet kontinuerligt blir föremål för offent- lämpa sig för finska förhållanden, är en fråga
19774: ligt stöd, bl. a. från handels- och industri- som ännu inte blivit undersökt. Det har inte
19775: ministeriets energiavdelning. Därtill beviljar heller blivit utrett om byggnads- eller trafik-
19776: bl.a. bostadsstyrelsen på sina normala utlå- bestämmelserna eller annan lagstiftning ställer
19777: ningsvillkor lån också för soluppvärmda små- hinder för en mer omfattande användning av
19778: hus. Objekt för de bidrag, som bostadsstyrel- solenergi. Innan regeringen vidtar åtgärder för
19779: sen bevHjar för reparationer i värmebesparan- att öka användningen av solenergi genom s.kat-
19780: de syfte, kan enligt det av statsrådet godkända telättnader eller andra stödåtgärder, måste
19781: bidragsprogrammet också vara soluppvärm- möjligheterna att utnyttja solenergin liksom
19782: ningssystem. Sådant bidrag är inte skatteplik- också tillämpliga stödåtgärder ytterligare
19783: tig inkomst i enlighet med 3 § lagen om vissa omsorgsfullt utredas. Det kan konstateras att
19784: temporära undantagsstadganden i skattelagarna. det av statsrådet tillsatta energipolitiska rådet
19785: Solteknologin genomlever överallt i världen har nyligen inrättat en prissektion, där man
19786: en intensiv tid av forskning och produktutveck- särskilt kommer att behandla pris- och skatte-
19787: ling. I olika länders energiförsörjning torde frågor beträffande olika energiformer. I detta
19788: den direkta användningen av solenergi i högre sammanhang kommer man att behandla den
19789: grad komma tili synes först i början av 2000- offentliga maktens stödåtgärder i sikte att
19790: talet, om framgång nås i pågående utveck- främja användningen av anordningar för ut-
19791: lingsarbete. Vid sidan av uppvärmning av nyttjande av s.olenergi.
19792: Helsingfors den 19 oktober 1979.
19793:
19794: Minister Pirkko Työläjärvi
19795: 1979 vp.
19796:
19797: Kirjallinen kysymys n:o 115.
19798:
19799:
19800:
19801:
19802: Kortesalmi: Puoluetukea koskevien säännösten muuttamises·ta.
19803:
19804:
19805: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19806:
19807: Suomen kansan valtaenemmistö vastustaa saisivat itse vapaaehtoisesti päättää, haluavatko
19808: yhä maatamme ja koko yhteiskuntaamme ja he saamansa äänestyspalkkion todella antaa
19809: kansanvaltaamme rappeuttavia suuria puolue- jollekin puolueelle vai haluavatko he antaa
19810: tukimhoja. Suuret puolueet eivät kuitenkaan sen johonkin muuhun tarkoitukseen, hyvän-
19811: näytä taipuvan siihen, että puoluetuki lakkau- tekeväisyyteen tai ulkomaan kehitysapuun tai
19812: tettaisiin kaikissa muodoissaan. Jos puolue- pitää sen itse omia tarpeitaan varten.
19813: tuen lakkauttamiseen ei päästä, niin nämä Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19814: puoluetuet olisi käytettävä rakentavammalla ja päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19815: terveemmäHä tavalla kuin nykyisin tapahtuu. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19816: Kentältä on tullut terve vaihtoehto nykyiselle jäsenen V~astattavaksi seuraavan kysymyksen:
19817: puoluetukikäytännölle.
19818: Suomen kansan terveistä riveistä on tullut Aikooko Hallitus ryhtyä puolue-
19819: SMP:n eduskuntaryhmälle ehdotus, että puo- tukiasiassa sellaisiin toimiin, että puo-
19820: luetukirahat käytettäisiin äänestyspalkkioiksi luetuki käytettä!isiin äänestyspalkkioiksi
19821: kansalaisille, jotta myös nukkuvat äänestäjät äänestämässä käyneille ihmisille, jolloin
19822: saataisiin liikkeelle ja siten .äänestysprosentti ennen kaikkea myös ns. nukkuvat ää-
19823: nousemoon. Tämä ehdotus tarkoittaa sitä, että nestäjät saataisiin liikkeelle ja äänestys-
19824: jokaiselle äänestäjälle maksettaisiin jokin sum- prosentti nousemaan ja jolloin myös
19825: ma rahaa, kun hän on käynyt täyttämässä kan- äänestäjä voisi vapaaehtoisesti luovuttaa
19826: salaisvelvollisuutensa. Äänestäjä voisi rahan äänestyspaikkionsa mieleiselleen puo-
19827: saatuaan myös vapaaehtoisesti 1antaa tämän lueelle tai muuhun tarkoitukseen, kuten
19828: äänestyspalkkionsa mieleiselleen puolueelle lah- hyväntekeväisyyteen, ulkomaan kehitys-
19829: jaksi eli puoluetueksi. Näin toteutettaisiin to- apuun tai pitää sen itse?
19830: della oikeata kansanvaltaa ja näin kansalaiset
19831: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19832:
19833: ]. Juhani Kortesalmi
19834:
19835:
19836:
19837:
19838: 087900885D
19839: 2 1979 vp.
19840:
19841:
19842:
19843:
19844: Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
19845:
19846: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eduskunta on hyväksynyt puolueille maksetta-
19847: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vaa tukea koskevan järjestelmän, ensin tulo-
19848: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä ja sit-
19849: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston temmin hyväksymällä hallituksen esityksen
19850: asi,anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- puoluelaiksi (10/69), jonka 9 §:ään puolue-
19851: edustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuulu- tuen maksaminen nykyisin perustuu. Lain
19852: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 115: nimenomaisen säännöksen mukaan puoluetuet
19853: myönnetään eduskunnassa edustettuina oleville
19854: Aikooko Hallitus ryhtyä puolue- puolueille.
19855: tukiasiassa sellaisiin toimiin, että puo- Tälle samalle periaatteelle tulee mkentumaan
19856: luetuki käytettäisiin äänestyspalkkioiksi myös se ehdotus, joka sisältyy valtioneuvoston
19857: äänestämässä käyneille ihmisille, jolloin v. 1977 asettaman parlamentaarisin voimasuh-
19858: ennen kaikkea myös ns. nukkuvat ää- tein kokoonpannun puoluerahoituskomitean
19859: nestäjät saataisiin liikkeelle ja äänestys- lähipäivinä annettavaan mietintöön. Myös
19860: prosentti nousemaan ja jolloin myös tässä ehdotuksessa lähdetään siitä, että puo-
19861: äänestäjä voisi vapaaehtoisesti luovuttaa luetuet myös vastaisuudessa jaettaisiin edus-
19862: äänestyspalkkionsa mieleiselleen puo- kunnassa .edustettuina oleville puolueille.
19863: lueelle tai muuhun tarkoitukseen, kuten Ede1lä esitetty antaa riittävän aiheen sellai-
19864: hyväntekeväisyyteen, ulkomaan kehitys- sdle johtopäätökselle, ettei ole edellytyksiä
19865: apuun tai pitää sen itse? ryhtyä toimenpiteisiin puoluetuen ,lopettamisek-
19866: si sen nykyisessä muodossa eikä myöskään
19867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- eduskunnan puoluetuen myöntämiseen vuosit-
19868: taen seuraavaa: tain osoittamien varojen käyttämiseksi muihin,
19869: Puolueet ovat keskeisessä asemassa v:altiolli- mm. kysymyksessä mainittuihin tarkoituksiin.
19870: sessa kansanvallassa. Ne joutuvat suorittamaan Näin ollen jää harkittavaksi, onko mahdolli-
19871: monia seilaisia välttämättömiä tehtäviä, jotka suuksia ja tarvetta luoda äänestysaktiivisuuden
19872: muutoin kuuluisivat valtion or~aaneille ja kohottamiseksi erillistä puoluetuesta riippuma-
19873: joista aiheutuvista kustannuksista valtio on tonta äänestyspalkkiojärjestelmää. Eri maista
19874: viime kädessä vastuussa. Ennen muuta tällaisia saadut kokemukset huomioon ottaen ei tällai-
19875: tehtäviä ovat valtiollisiin vaaleihin liittyvät sen järjestelmän käyttöönottamiseen Suomessa
19876: tehtävät, jotka luonteeltaan ovat pitkäjänteisiä. näytä olevan edellytyksiä. Äänestysaktiivisuus
19877: Puoluelaitoksen tukeminen on siten tärkeätä sellaisenaan ei myöskään näytä riippuvan välit-
19878: kansalaisten valtiollisten oikeuksien käytön tur- tömästi siitä, tuetaanko puolueita valtion va-
19879: vaamiseksi ja kansanvallan kehittämiseksi. roin vai ei.
19880: Tätä taustaa vastaan on luonnollista, että
19881: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
19882:
19883: Pääministeri Mauno Koivisto
19884: N:o 115 3
19885:
19886:
19887:
19888:
19889: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19890:
19891: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen handlingen av statsförslaget och sedermera
19892: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse genom att anta regeringens proposition med
19893: av den 18 september 1979 tili vederbörande förslag tili partilag (1 0/69). Betalningen av
19894: mechlem av statsrådet översänt avskrift av föl- partistöd grundar sig i detta nu på 9 § i
19895: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi nämnda lag. Enligt ett uttryckligt stadgande
19896: ställda skriftliga s.pörsmål nr 115: i 1agen beviljas partistödet till patti, som är
19897: företrätt i riksdagen.
19898: Ämnar Regeringen i frågan om par- Denna samma princip kommer att ligga tili
19899: tistödet vid!ta sådana åtgärder att parti- grund för det förslag som ingår i ett betänkan-
19900: stödet skulle användas som röstnings- de, vilket under de närmaste dagarna kommer
19901: premier tihl människor som mött upp att avges av kommiw!n för utredning av frågor
19902: för att rösta, varvid framför ailt ookså om partiernas finansiering, som tillsattes av
19903: s.k. sofflocksliggare kunde fås i rörelse statsrådet år 1977 och är sammansatt enligt
19904: och röstningsprocenten höjas och varvid de parlamentariska styrkeförhållandena. Också
19905: även väljer frivillgt kunde avstå sin i detta förslag utgår man från att partistödet
19906: röstningspremie tili det pa1.1ti han önskar även framdeles skall delas ut till de partier
19907: eller för annat ändamål, t. ex. v.älgören- som är företrädda i riksdagen.
19908: het ellet utvecklingshjäilp tili utlandet, Det ovan anförda ger tillräcklig anledning
19909: e.ller behålla den själv? tili slutsatsen att det inte finns några förutsätt-
19910: ningar för att vidta åtgärder i syfte att slopa
19911: Såsom sv;ar på detta spörsmår får jag vörd- partistödet i dess nuvarande form och inte
19912: samt anföra följande: heller för att de medel som riksdagen årligen
19913: Partierna intar ·en central roll i en statlig anvisar för beviljande av partistöd skulle an-
19914: demokrati. Det faller .på deras lott att fullgöra vändas ·för andra ändamål, däribland de som
19915: många sådana nödvändiga uppgifter, som eljest nämns i spörsmålet.
19916: skulle ankomma på statliga organ och ifråga Det blir dädör beroende av prövning huru-
19917: om vilka staten i sista hand ansvarar för härav vida det finns möjligheter och behov att skapa
19918: föranledda kostnader. Hit hör framför allt ett särskilt, av partistödet oberoende system
19919: sådana ~romål som hör samman med poli- med röstningspremier i syfte att öka röstnings-
19920: tiska vral. Det är till sin karaktär sådana att aktiviteten. Med beaktande av de erfarenheter
19921: de fortgår på lång sikt. För att utövandet man fått från olika Iänder förefaller det som
19922: av medborgarnas politiska rättigheter skall om några förutsättningar för ett införande av
19923: säkerställas och demokratin utveoklas är det ett dylikt system i Finland inte skulle före-
19924: därför angeläget att partiväsendet understöds. ligg,a. Röstningsaktiviteten förefaller inte heller
19925: Sett mot denna bakgrund är det naturligt att i och för sig direkt vara beroende av huruvida
19926: riksdagen har godkänt ett system med under- partierna stöds med statsmedel ellet inte.
19927: stöd till partierna, först i samband me.d be-
19928: Helsingfors den 17 oktober 1979.
19929:
19930: Statsminister Mauno Koivisto
19931: 1979 vp.
19932:
19933: Kirjallinen kysymys n:o 116.
19934:
19935:
19936:
19937:
19938: Kortesalmi: Marjanviljelyn edistämisestä.
19939:
19940:
19941: Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19942:
19943: Suomi on rikas luonnonvaroista. Valhettavas- kastuttamiseksi kokeilemaan tehoikkaasti mar-
19944: ti :kuitenkin näiden luonnonvarojen hyödyntä- janvi1jelyä, esimerkiksi karpalon ja myös mui-
19945: minen on monelta osin jopa kohtalokkaasti lai- den luonnonmarjojen vilJelyä.
19946: minlyöty varsinkin aikana, jolloin työtilaisuuik- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19947: sia olisi phänyt kuumeisesti Suomen kansan päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19948: työttömille keksiä. Erityi-sen tärkeän luonnon- kunnioittavasti va[doneuvoston a!Sianomaisen jä-
19949: varan maassamme muodostavat metsämarjat. senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19950: Monet meidän metsämarjoistamme ovat jopa
19951: kelvollisia marjanvi:ljelyyn. Näin on esimerkiksi Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mar-
19952: karpah Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa on ja!nviljelyn ja erityisesti karpalonviljelyn
19953: huomattukm karpalon arvo viljeltynä marjana ,edistämiseksi maassamme ja ,siten oma...'l
19954: ja siellä on :1aajoja 'karpaloviljelyksiä. Myös Suo- maamme elinkeinoeLämän rikastuttami-
19955: messa kannatta1si pyrkiä jo yksistään työllisyy- seksi, vientitulojen Hsäämiseksi ja myös
19956: den lisäämiseksi ja oman elinkeinoelämämme ri- uusien työpa1kkojen aikaansaamiseksi?
19957: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
19958:
19959: J. Juhani KortesaJ.mi
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: 087900988R
19965: 2 1979 vp.
19966:
19967:
19968:
19969:
19970: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19971:
19972: Vahiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa puolukka. Näiden lisäksi .tyrn1, mustikka, kar-
19973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, palo ia pihlaja ovat mielenkiintoisia.
19974: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- Tutkimustyötä ovat tehneet mm. maatalou-
19975: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- den tutkimuskeskuksen puutarhantutkimuslai-
19976: omaiseNe jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tos, Helsingin yliopisto ja Pohjois-Suomen tut-
19977: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirja1li- kimuslaitos. Maa- ja metsätalousministeriö on
19978: sesta kysymyksestä n:o 116: rahoittanut lähinnä hillatutkimuksia. Kuluvana
19979: vuonna Pohjois-Suomen tutkimuslaitokselle
19980: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mar- myönnettiin 85 000 markan määräraha .tähän
19981: janviljelyn ja erityisesti karpalonviljelyn tarkol tukseen.
19982: edistämiseksi maassamme ja siten oman Tarkimmin otettaneen talteen tyrnin, hillan
19983: maamme elinkeinoelämän rikastuttami- ja mesimarjan sadot. Sitten tullevat puolukka
19984: 'seksi, vientitulojen Hsäämiseksi ja myös ja mustikka sekä viimeisinä karpalo ja pihlaja.
19985: uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi? Tyrnin, hillan ja mesimarjan viljelyn edistämis-
19986: tä puoltaa myös tarve parantaa pcimintatyön
19987: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuottavuutta.
19988: taen seuraavaa:
19989: Luonnonmarjojen viljelyn esteenä on dllut,
19990: Luonnonmarjojen käytännön viljelyyn tähtää- että tämä toiminta ei toistaiseksi ole meillä
19991: vä tutkimustoiminta on maassamme virinnyt osoittautunut yksityistaloudehlisesti !kannatta-
19992: 1970-luvulla. Tutkimuksen ja jalostustyön koh- vaksi.
19993: teina ovat olleet lähinnä hilla, mesimarja ja
19994: Helsingissä 17 päivänä ~okakuuta 1979.
19995:
19996: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19997: N:o 116 3
19998:
19999:
20000:
20001:
20002: T i U R å. k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
20003:
20004: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Utöver dessa är :havtorn, blåbär, tranbär ooh
20005: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- rönnbär föremål för intresse.
20006: se av den 18 september 1979 tili vederbörande Forskningsarbetet har utförts bl. a. av träd-
20007: medlem arv statsrådet för avgivande av svar gårdsfors:kningsanstalten vid Jantbrukets forsk-
20008: översänt avskrift av följande av riksdagsman ningscentral, Helsingfors universitet och forsk-
20009: J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål ningsanstalten för norra Finland. Jord- och
20010: nr 116: skogsbruksministeriet har finansierat främst
20011: hjortronundersökningar. Under innevarande år
20012: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i har forskningsanstalten för norra Finland be-
20013: syfte att främja bärodlingen och spe- viljats ett anslag om 85 000 mk för detta än-
20014: ciellt då tranbärsodlingen i vårt land damål.
20015: och på så sätt berika vårt eget lands Noggrannast torde havtorns-, hjortron- och
20016: näringsliv, öka exportinkomsterna och åkerbärsskördarna tas tili vara. Sedan kommer
20017: åstadkomma nya arbetsplatser? lingon och blåbär samt sist tranbär och rönn-
20018: bär. För främjandet av odlingen av havtorn,
20019: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- hjortron och åkerbär talar även behovet att för-
20020: samt anföra följande: bättra lönsamheten vid plockningen.
20021: Forskning som tar sik.te på praktisk odling Ett hinder för odlingen av skogsbär har
20022: av skogsbär ihar aktiverats under 1970-talet. varit att denna verksamhet tillsvidare inte har
20023: Främst hjortron, åkerbär ooh Hngon har varit visat sig vara pdvatekonomiskt lönsam hos oss.
20024: föremål för forskningen och förädlingsarbetet.
20025: Helsingfors den 17 oktober 1979.
20026:
20027: Jord- ooh skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20028: Kirjallinen kysymys n:o 117.
20029:
20030:
20031:
20032:
20033: Kortesalmi: Liikevaihtoveron poistamisesta eräiltä keräilytuot-
20034: teilta.
20035:
20036:
20037: E: d u s kun n a n Herra Puhe m i e he II e.
20038: ' T.:Hke~åihtoVerolii~h 1 luvun 3 §: n mukaan
20039: 1
20040: Kaikkien mainittujen tuotteiden tehokas ke-
20041: kdl{ohaan ·vapaat' lHkevaihtoverosta 'ovat mm. räiiy edellyttää,· että työssä käytetään mJÖs
20042: sånonia- ja2 aik~kausilehdet; puutavara, turve eri välittäjiä, jolloin erityisesti nykyinen liike\iaih-
20043: futi,R?,Öiissa~~,~- ,porpnjilkälä, !ll~a~a~nes, .· ~onet toverotus vaikeuttaa näiden alkutuotantoa hy~
20044: elä:imer~ elavma,, -lbpa-alllkset .. ra; po~ttoatneet. väkseen käyttävien elinkeinojen kehittytpistä.
20045: l\vite,n~aan·esi.fllet:kiksi kalat, 'rapu, marjat, sie- Tähän asiantilaan onkin Kainuun Maakurita-
20046: net 'sekä' mutit keräilytuotteet, vihannekset ja liitto 27. 7 .. 1979 kiin;nittänyt .vakavaa huo-
20047: Viffilfiset eiV!it''kuulu. sel1afsiin tUOtteisiin, jotka miota ja lähettänyt valtioneuvostolle asiaa
20048: olisivat .kok66.aan ·vapaita liikevaihtoverosta. koskevan kirjelmän. · · . .
20049: LiikevaihtoV:eiolain l·luvun. 4 §: n mukaan ve- Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten vai-
20050: rötqntå .oi:r frty~s monien in_aatilätillouden tuot- tiepäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 .1nomenttiin esi-
20051: icideri myynti, kun myyjänä on tavarån alku- tän kunnioittavasti valtioneuvoston ..asianomai-
20052: i~ott~j~. T·amäkäiiitluett~lo ei kuitenkaan tun- sen jäsenen vastattavaksi seutaav~n kysymyk-
20053: ti~ . tå'pua~ · rparjoista · ei pihlajanrriarjaa eikä sen:
20054: ~i4kld~ :triuita. keräilY.!lfOtteita .· eikä yiiriäisen- Aikooko Hallitus •· työlli~yystilanteen
20055: munia ..-täin. 18. §:n mukaan vetovelvollinen parantamiseksi, elfnkeinodämäri. kohen-
20056: s~a · ~äbentäii· mainittujen tuÖtteiden kyseessä tamisek.si ja monipuolistamiSeksi sekä
20057: ollen illkutuotte~Ha hiulkkinidnsa tavaran osto- ulkolllaankauppamme viennin lisäämi-
20058: hinrtati. · · · ·· · · · ·· seksi keräilytuotteiden osalta.. ryhtyä
20059: -·_.:K.()ska . ·erityisesti kehitysalueilla. ·ov~t keräi- toimiin. liikevaihtoveron .poistamiseksi
20060: lyyh perustuvat elinkeinot erityisen tärkeitä, edellä. mainituilta tuotteilta lisäämällä
20061: qli~i. ,: liikevaihtovetoon . . saatava helpotuksia liikevaihtoverolain ·) §:n. luetteloon
20062: näiltä osin. Esimer'kiksi Kainuun maakunta myös kalat, rapu, marjat mukaan lu-
20063: Pohj6is-Stiome~sa Ön Suomen tärkein ~lue kaup- kien pihlajanmarjat, sienet, muut keräi-
20064: paan tulevie!llqonnonmarjojen. ketäilyssiL Myös lytuotteet, viiriäiset ja vihannekSet· sekä
20065: marjanyiljely bri yleistymässä, samoin kalatalous että samaan pykälään tulisi uusi mo-
20066: on· kök-ernassa vohnakasta. nousua. Kainuuseen mentti, jonka mukaan kehitysalueiden
20067: Öllian ·• perustam,ass~ Iiseita~in kalanjalostusyri- ensimmäisellä vyöhykkeellä myös kysds~
20068: tyksiij. Vihap~estuotannon·Hsääminen odottaa ten tuotteiden jalostajat ovat vapaat lii-
20069: ke,täify,- ja ...· varastointiyrityksen petustamista. kevaihtoverosta? · '
20070: Helsingissä 18 päiyanä syyskuuta 1979.
20071:
20072: . J. Juhani Kortesalmi
20073:
20074:
20075:
20076:
20077: 087900887F
20078: 2 1979 vp.
20079:
20080:
20081:
20082:
20083: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20084:
20085: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sottiin olevan edellytyksenä verotuksen onnis-
20086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tumiselle tuossa kaupan portaassa. Edellisen eli
20087: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- vuoden 1950 liikevaihtoverolain soveltamisesta
20088: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- saatujen kokemusten perusteella oli havaittu,
20089: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Kortesal- että tavaroiden määrittelyvaikeudet toisaalta
20090: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä verollisten ja toisaalta verovapaaksi säädettyjen
20091: n:o 117: tavaroiden välillä muodostuivat niin verovel-
20092: vollisille kuin veroviranomaisillekin kohtuutto-
20093: Aikooko Hallitus työllisyystilanteen man vaikeiksi. Toisaalta muodostuisi veron
20094: parantamiseksi, elinkeinoelämän kohen- oikeamääräisenä suorittamisen valvonta mah-
20095: tamiseksi ja monipuolistamiseksi sekä dottomaksi siinä tapauksessa että vähittäiskau-
20096: ulkomaankauppamme viennin lisäämi- passa myytäisiin sekä verollisia että verovapaita
20097: seksi keräilytuotteiden osalta ryhtyä tavaroita. Jälkikäteen olisi nimittäin mahdoton-
20098: toimiin liikevaihtoveron poistamiseksi ta valvoa, etteikö verovapaan tavaran nimik-
20099: edell.ä mainituilta tuotteilta lisäämällä keellä olisi myyty myös verollisia .tuotteita.
20100: liikevaihtoverolain 3 §: n luetteloon Sanotuista syistä johtuen kysymyksessä tar-
20101: myös kalat, rapu, marjat mukaan lu- koitettujen tuotteiden myyntiä ei säädetty ve-
20102: kien pihlajanmarjat, sienet, muut keräi- rovapaaksi liikevaihtoverolain 3 § :n mukaisesti,
20103: lytuotteet, viiriäiset ja vihannekset sekä vaan antamalla liikevaihtoverovelvollisille tuot-
20104: että samaan pykälään tulisi uusi mo- teiden ostajaliikkeille oikeus vähentää keräili-
20105: mentti, jonka mukaan kehitysalueiden jöiltä hankkimiensa tuotteiden verovapaa osto-
20106: ensimmäisellä vyöhykkeellä myös kyseis- hinta liikevaihtoverolain 4 ja 18 §:n mukai-
20107: ten tuotteiden jalostajat ovat vapaat lii- sesti.
20108: kevaihtoverosta? Kirjallisessa kysymyksessä on lisäksi esitetty,
20109: että edellä mainittujen tuotteiden jalostajat va-
20110: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pautettaisiin kehitysalueiden ensimmäisellä vyö-
20111: taen seuraavaa: hykkeellä maksamasta liikevaihtoveroa jalostei-
20112: Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty ensin- den myynnistä. Mikäli näin meneteltäisiin,
20113: näkin, että kalat, rapu, marjat, sienet, muut ke- muodostaisi jo jalosteiden määrittelyvaikeus ja
20114: räilytuotteet, viiriäiset ja vihannekset tulisi va- erotteleminen muista niihin verrattavista jalos-
20115: pauttaa liikevaihtoverosta lisäämällä ne liike- teista käytännössä lähes voittamattoman esteen
20116: vaihtoverolain 3 §: ssä olevaan verovapaiden vapauttamiselle. Todettakoon lisäksi, että eri
20117: tavaroiden luetteloon. Mikäli nämä tuotteet esi- verokantojen soveltaminen samoihin tavaroihin
20118: tetyllä tavalla säädettäisiin verovapaiksi niiden valtakunnan eri alueilla ilman näiden alueiden
20119: vaihdannan ja jalostuksen jokaisessa portaassa, välistä tullirajaa muodostuisi käytännössä mah-
20120: merkitsisi se poikkeamista liikevaihtoverojär- dottomaksi.
20121: jestelmämme perusrakenteesta, jonka mukai- Edellä lausutun perusteella on todettava, että
20122: sesti vähittäiskauppiaiden ja työliikkeiden koko kysymyksessä tarkoitettujen keräilytuotteiden
20123: liikevaihto on verollista. Liikevaihtoverolain ja niiden jalosteiden lisääminen liikevaihtovero-
20124: 3 §: ssä olevaa verovapaiden tavaroiden luette- lain 3 § :n sisältämään verottomien tavaroiden
20125: loa säädettäessä pidettiin erittäin tärkeänä, ettei luetteloon ei ole käyttökelpoinen ratkaisu näi-
20126: verosta vapauteta sellaisia tavaroita, joita ylei- den tuotteiden vapauttamiselle liikevaihtoveros-
20127: sesti myydään vähittäiskaupassa. Tämän kat- ta. Harkita sen sijaan voidaan, olisiko syytä
20128: N:o 117 3
20129:
20130: laajentaa liikevaihtoverolain 4 §: n 1 momentin den epäkohtien korjaamiseksi tarvittaviin lain-
20131: alkutuotevähennysoikeuden alaisten tuotteiden säädäntötoimiin yleensäkin tullaan ottamaan
20132: luetteloa nykyisestään lisäämällä luetteloon ky- kanta erityisesti korotettuun alkutuotevähen-
20133: symyksen perusteluosassa mainitut rapu, pih- nykseen liittyviä epäkohtia tutkimaan asetetun
20134: lajanmarja, viiriäisen munat ja muut keräily- toimikunnan annettua tämän vuoden lopulla
20135: tuotteet. Tähän kysymykseen samoin kuin alku- mietintönsä.
20136: tuotevähennysoikeuden soveltamisessa ilmennei-
20137: Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
20138:
20139: Ministeri Pirkko Työläjärvi
20140: 4 1979 vp.
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20146:
20147: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att varor som allmänt säljs i minuthandeln
20148: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse inte skulle befrias från skatt. Detta ansågs vara
20149: av den 18 september 1979 tili vederbörande en förutsättning för att beskattningen skulle
20150: medlem av statsrådet översänt avskrift av utfalla väl på detta led inom handeln. På
20151: följande av dksdagsman Kortesalmi underteck- basen av de erfarenheter man inhämtat från
20152: nade spörsmål nr 117: tiliämpningen av den föregående lagen angåen-
20153: de omsättningsskatt från år 1950 hade man
20154: Ämnar Regeringen, i syfte att för- observerat, att svårigheterna i fråga om att
20155: bättra sysselsättningläget, upphjälpa si- fastställa vilka varor som enligt stadgandena
20156: tutionen inom näringslivet och göra det skulle vara beskattningsbara och vilka skatte-
20157: mångsidigare, samt i syfte att öka ex- fria blev oskäligt stora både för de skattskyl-
20158: porten inom vår utrikeshandel beträf- diga och för skattemyndigheterna. Å andra
20159: fande uppsamlingsprodukter, vidta så- sidan skulle övervakningen av att skatten er-
20160: dana åtgärder som avser avlägsnandet läggs tili ett riktigt belopp bli omöjlig i det
20161: av omsättningsskatten på dylika pro- fall, att i minuthandel skulle säljas såväl be-
20162: dukter genom att tili förteckningen i skattningsbara som skattefria varor. I efter-
20163: 3 § lagen angående omsättningsskatt hand skulle det nämligen vara omöjligt att
20164: foga också fisk, kräftor, bär inklusive övervaka, att inte också beskattningsbara pro-
20165: rönnbär, svamp, övriga uppsamlings- dukter sålts under beteckningen skattefri vara.
20166: produkter, vaktlar och grönsaker, samt På grund av ovannämnda orsaker stadgades
20167: på så sätt, att till samma paragraf skulle inte att försäljningen av de i spörsmålet av-
20168: fogas ett nytt moment, enligt vilket sedda produkterna skulle vara skattefri i en-
20169: också de som idkar förädling av de lighet med 3 § lagen angående omsättnings-
20170: ifrågavarande produkterna inom utveck- skatt. Däremot gavs de affärer, som köper upp
20171: lingsområdenas första zon är befriade produkter och som är skyldiga att erlägga om-
20172: från omsättningsskatt? sättningsskatt, rätt att avdra det skattefria
20173: inköpspriset för produkter som de anskaffar
20174: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- från uppsamlarna i enlighet med 4 och 18 § §
20175: samt anföra följande: lagen angående omsättningsskatt.
20176: I spörsmålet föreslås först och främst att 1 spörsmålet anförs dessutom, att de som
20177: fisk, kräftor, bär, svamp, övriga uppsamlings- idkar förädling av ovannämnda produkter inom
20178: produkter, vaktlar och grönsaker borde befrias utvecklingsområdenas första zon borde befrias
20179: från omsättningsskatt genom att de skulle från att erlägga omsättningsskatt för försälj-
20180: fogas tili förteckningen över skattefria varor ningen av de förädlade varorna. Om man
20181: i 3 § lagen angående omsättningsskatt. Hall skulle förfara på detta sätt, skulle redan svårig-
20182: dessa varor på det föreslagna sättet skulle heter att definiera förädlingsprodukterna och
20183: befrias från skatt i varje omsättnings- och särskiljandet av dem från andra jämförbara för-
20184: förädlingsskede, skulle detta innebära en av- ädlingsprodukter i praktiken utgöra ett nästan
20185: vikelse från grundstrukturen i vårt omsätt- oöverstigligt hinder för skattebefrielse. Vidare
20186: ningsskattesystem, enligt vilket minutförsäljar- kan konstateras, att tiliämpningen av olika
20187: nas och arbetsrörelsernas hela omsättning är skattesatser på samma varor i olika delar
20188: beskattningsbar. När förteckningen över skatte- av landet utan tullgräns mellan dessa områden,
20189: fria varor i 3 § lagen angående omsättnings- i praktiken skulle vara ogenomförbar.
20190: skatt fastställdes ansågs det synnerligen viktigt,
20191: N:o 117 5
20192:
20193: På grund av det ovan anförda kan konsta- produkter som nämns i spörsmålets motive-
20194: teras att ett förfarande, som innebär att foga ring tili förteckningen foga kräftor, rönnbär,
20195: de i spörsmålet avsedda uppsamlingsproduk- vaktelä,gg och övriga uppsamlingsprodukter.
20196: terna och deras förädlingsprodukter tili för- Man kommer att ta ställning tili denna fråga,
20197: teckningen över skattefria varor i 3 § lagen såsom även allmänt tili de lagstiftningsåtgär-
20198: angående omsättningsskatt, inte är en använd- der som evfordras för avhjälpande av olägen-
20199: bar lösning när det gäller att befria dessa heter som uppstått vid tillämpningen av av-
20200: produkter från omsättningsskatt. Däremot kan dragsrätten för primärprodukter, efter det att
20201: man överväga, om det vore skäl att utöka den kommission, som tillsatts för att under-
20202: förteckningen över produkter som berättigar söka särskilt olägenheterna i anslutning tili
20203: tili primärproduktavdrag i 4 § 1 mom. lagen höjt primärproduktavdrag, i slutet av detta år
20204: angående omsättningsskatt, genom att av de lämnat sitt betänkande.
20205: Helsingfors den 17 oktober 1979.
20206:
20207: Minister Pirkko Työläjärvi
20208:
20209:
20210:
20211:
20212: 087900887F
20213: 1979 vp.
20214:
20215: Kirjallinen kysymys n:o 118.
20216:
20217:
20218:
20219:
20220: Kortesalmi: Työllisyysvarojen osoittamisesta lehdesten, korttei-
20221: den ja luonnonheinän keruun järjestämiseksi porojen talvi-
20222: ravinnoksi.
20223:
20224:
20225: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20226:
20227: Maassamme on vuosikausia vallinnut suuri ja pahtuva luonnonravinnon keruu poroille olisi
20228: laajamittainen työttömyys, josta näyttää tulleen mitä sopivinta työtä työttömille nuorille.
20229: pysyvä ilmiö ainakin niin kauan kuin kansan- Olen tästä asiasta tehnyt jo aikaisemmin kir-
20230: rintamapuolueet ovat hallitusvastuussa. Kuiten- jallisen eduskuntakyselyn, nimittäin 8. 3. 1978.
20231: kaan työttömyyttä ei tarvitsisi ylläpitää maas- Kyselyyn vastasi ministeri Veikko Saarto. Mi-
20232: samme, jos terveitä ja tehokkaita keinoja käy- nisteri Saarto ei suhtautunut mielestäni erityi-
20233: tettäisiin sen lieventämiseksi ja poistamiseksi. sen vakavasti tähän porojen talviruokintaan
20234: Suomen Maaseudun Puolue on vuosien mit- käytettävien luoonomehujen hankintaan ja
20235: taan esittänyt lukuisia ja yhä taas uusia keinoja asiasta ei olekaan tämän ministeri Saarron
20236: työttömyyden poistamiseksi. SMP:n kansan- 11. 4. 1978 antaman vastauksen jälkeen näky-
20237: edustajat ovat saaneet laajoilla puhekierroksilla nyt minkäänlaisia toimenpiteitä kentällä, ei
20238: ja evästysmatkoillaan sekä laajan henkilökohtai- myöskään julkisuudessa ole saatu mitään tie-
20239: sen kosketuksen kautta Suomen kansalta eri toja siitä, onko hallitus todella vakavasti aiko-
20240: puolilta maata erittäin hyviä ja varteenotettavia nutkaan ryhtyä toimiin tässä asiassa.
20241: keinoja työttömyyden poistamiseksi. Kun kuitenkin toistuvasti kentällä ollaan sitä
20242: Yksi tällainen työttömyyden poistamisen kei- mieltä, nimittäin poronhoitajien piirissä, että
20243: no poronhoitoalueella Pohjois-Suomessa olisi kesällä olisi tehostettava lehdesten ja luonnon-
20244: se, että porojen talviruokintaa varten järjestet- heinän sekä kortteiden keruuta porojen talvi-
20245: täisiin luonnonrehun kerääminen työllisyysva- ruokintaa varten, uudistan tätä asiaa koskevan
20246: roilla. Juuri porotalouden piiristä löytyisi työtä eduskuntakyselyn.
20247: mm. kesätyöttömille nuorille. Kun porojen tal- Edellä esittämäni perusteella ja viitaten val-
20248: vilaitumet ovat paljolti eri puolilla poronhoito- tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
20249: aluetta ehtyneet, on poromiesten täytynyt ke- tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20250: sällä ryhtyä tekemään poroille heinää ja leikkaa- sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20251: maan lehdeksiä talvikauden sisäruokintaa var- sen:
20252: ten. Erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella,
20253: mm. Oulun läänissä, on esitetty, että valtio- Aikooko Hallitus lopultakin ryhtyä
20254: vallan olisi käytettävä työttömyysvaroja kesällä vähentämään mm. opiskelijoiden ja nuo-
20255: tapahtuvaan lehdesten, kortteiden ja luonnon- rison vaikeata kesätyöttömyyttä ja sa-
20256: heinän keruuseen, josta täten saataisiin poroille malla käyttämään työllisyysvaroja järke-
20257: talviravintoa. Tähän luonnonravinnon keruu- västi sekä kansantaloutemme ja vientim-
20258: seen voitaisiin erittäin hyvin käyttää mm. työt- me etujen mukaisesti järjestämällä työl-
20259: tömiä opiskelijoita kesäiseen aikaan. Nykyinen lisyysvaroin kesäisin lehdesten, korttei-
20260: nuorisahan on luontoystävällistä, haluaa mie- den ja luonnonheinän keruuta porojen
20261: lellään olla luonnossa ja suosii muutenkin ns. talviravinnoksi yhteistyössä poronhoito-
20262: pehmeätä teknologiaa. Täten juuri kesällä ta- alueilla toimivien paliskuntien kanssa?
20263: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20264:
20265: J. Juhani Kortesalmi
20266:
20267: 087900886E
20268: 2 1979 vp.
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20274:
20275: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vinnon keruun tutkimus- ja kokeilutoiminnan
20276: mainitussa tarkoituks·essa Te, Herra Puhemies, järjestämiseen perusteltua ja mahdollista. Kun-
20277: olette syyskuun 18 päivänä 1979 päivätyn kir- nallista työllistämistukea, jonka soveltamisalaa
20278: joituksenne ohella toimittanut valtioneuvoston on kuluvana vuonna laajennettu koskemaan
20279: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- myös paliskuntia, on käytetty myös porojen tal-
20280: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta viravinnon keruutoiminnan järjestämiseen. Ro-
20281: kirjallisesta kysymyksestä n:o 118: vaniemen ja Oulun työvoimapiirien alueella on
20282: työllistetty noin 75 henkilöä kortteen ja muun
20283: Aikooko Hallitus lopultakin ryhtyä talviravinnon keruutöihin. Työllistäminen on
20284: vähentämään mm. opiskelijoiden ja nuo- tapahtunut 14 paliskunnan alueella paliskuntien
20285: rison vaikeata kesätyöttömyyttä ja sa- toimesta laadittujen suunnitelmien perusteella.
20286: malla käyttämään työllisyysvaroja järke- Valtion tuki tälle toiminnalle on ollut kaikiaan
20287: västi sekä kansantaloutemme ja vientim- noin 120 000 markkaa. Kajaanin työvoimapiirin
20288: me etujen mukaisesti järjestämällä työl- alueen paliskunnat eivät ole työllistämistukea
20289: lisyysvaroin kesäisin lehdesten, korttei- hakeneet.
20290: den ja luonnonheinän keruuta porojen Kuten edellä olevasta ilmenee, on valtio jo
20291: talviravinnoksi yhteistyössä poronhoito- ryhtynyt yhteistoiminnassa poronhoitoalueena
20292: alueilla toimivien paliskuntien kanssa? toimivien paliskuntien kanssa toimenpiteisiin
20293: porojen talviruokinnan järjestämiseksi. Tätä toi-
20294: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mintaa on tarkoitus jatkaa paliskuntien toi-
20295: taen seuraavaa: mesta laadittujen suunnitelmien pohjalta.
20296: Työllisyysvarojen käyttö on porojen talvira-
20297: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
20298:
20299: Työvoimaministeri Arvo Aalto
20300: N:o 118 3
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20306:
20307: I den ordning 37 § i mom. riksdagsord- Att använda sysselsättningsmedel för under-
20308: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder söknings- och försöksverksamhet som gäller
20309: skrivelse av den 18 september 1979 tili veder- samlande av vinterföda åt renar är motiverat
20310: börande medlem av statsrådet för besvarande och möjligt. Kommunalt sysselsättningsstöd,
20311: översänt avskrift av följande, av riksdagsman vars tillämpningsområde under innevarande år
20312: ]. Juhani Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål utvidgats för att även omfatta renbeteslagen,
20313: nr 118: har använts också för arrangerande av arbets-
20314: uppgifter som gäller samlande av vinterfoder
20315: Ämnar Regeringen äntligen vidta åt- åt renar. Inom Rovaniemi och Uleåborgs
20316: gärder i syfte att minska bl.a. stu- arbetskraftsdistrikt har ungefär 75 personer
20317: derandes och ungas svåra sommararbets- sysselsatts med samlande av fräken och annat
20318: löshet samt börja använda sysselsätt- vinterfoder. Sysselsättningen har skett inom 14
20319: ningsmedel rationellt och i enlighet med renbeteslags områden på basen av planer upp-
20320: vår nationalekonomis och ,exports gjorda av renbeteslagen. Det statliga stödet för
20321: intressen genom att anvisa sysselsätt- denna verksamhet har sammanlagt uppgått tili
20322: ningsanslag för att man skall kunna i ca 120 000 mark. Renbeteslagen inom Kajana
20323: samarbete med renskötselområdens ren- arbetskraftsdistrikt har inte ansökt om syssel-
20324: beteslag anordna om somrarna arbets- sättningsstöd.
20325: uppgifter som gäller samlande av foder- Såsom det framgår av det ovanstående, har
20326: löv, fräken och naturhö tili vinterföda staten redan i samarbete med renskötselom-
20327: åt renar? rådets renbeteslag vidtagit åtgärder i syfte att
20328: arrangera vinterutfordring av renar. Avsikten
20329: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- är att fortsätta denna verksamhet på basen av
20330: samt följande: de planer som renbeteslagen uppgjort.
20331: Helsingfors den 16 oktober 1979.
20332:
20333: Arbetskraftsminister Arvo Aalto
20334: 1979 vp.
20335:
20336: Kirjallinen kysymys n:o 119.
20337:
20338:
20339:
20340:
20341: Kortesalmi: Äidinkielen opetuksen tehostamisesta.
20342:
20343:
20344: Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20345:
20346: •'Åidihkiden6pettajieh ·pednte1neb. jatkokoulu- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20347: ' 'thssertiinaari j:iidettiiti Lappeentannah -· kesäyli- päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
20348: , öpistossa: 16~20:'7,)979. · Päivi11e kokoontui kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20349: ; 35,o···äidihkfele~opetnajaa, jotka al1ekirjoittivat jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20350: julldlausuman 'ä~dinkielert opetuksen lisäämisen
20351: 'tafpeesta;' .j\!idinkielenopetfajåt olivat huolissaan Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
20352: '''sHtä', 'ertä 'äidinMelen opetus' mMtnme kouluissa toimiin äidinkielen opetuksen lisäämi-
20353: oi:f:riihäriliironrif eikifvastaa-'iiykyåjart' koulu:tus- seksi ja tehostamiseksi riittävässä ja
20354: yhteiskiinfia~ vftatinhiksia. · _ -· tarvittavassa laajuudessa koulutuksen
20355: · Äidiplheleriop'eträjat' · koros~ivilt, että äidin- eri asteilla, sekä
20356: ' kieMliil dri kdulun 'oppiaineena sekä·väli'neaineen aikooko Hallitus ottaa huomioon
20357: . ro<:5li että'" kt'lltttiUtitehtäva. -Edelleen •he koros- äidinkielen opetuksen todellisen tarpeen
20358: ;. :tlvåt ·:'sit".i; :että 'suoinalåisreri ·_tarpeet kehittää peruskoulussa ja keskiasteella sekä myös
20359: :ai~~ie.~eh't_äit~ja~~ käyv~~.·~ .suuremmiksi ja opettajankoulutuksessa ja tutkimustoi-
20360: · pal]!:Jn 1 st,mr001mtk~ kuin' aldtnbelen' opetuksen minnassa?
20361: •trlandollisuudectJYt'km1Iussa ·ovat.-· · _
20362: :::;,: .!HelsingiSsä- 18 päivänä :syyskuuta 1979.
20363:
20364: ·- T Juhani Kortesalmi
20365:
20366:
20367:
20368:
20369: '~ .
20370:
20371:
20372:
20373:
20374: '·,)
20375:
20376:
20377:
20378:
20379: 0879009030
20380: 2 1979 vp.
20381:
20382:
20383:
20384:
20385: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
20386:
20387: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lukuvuonna 1985-86 peruskoulunsa paatta-
20388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, villä on keskiasteen kehittämislain 3 §:n 1 mo-
20389: olette kirjeellänne n:o 722 18 päivältä syys- mentin 1 kohdassa tarkoitettu yleinen j-atko-
20390: kuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston asian- opintokelpoisuus. Tarkoitus on, että jo luku-
20391: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja vuodesta 1981:-82 lukien ulotetaan perus-
20392: J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan kir- koulun kolmatta ja neljättä luokkaa koskeva
20393: jallisen kysymyksen n:o 119: ryhmiinjako-oikeus myös viidettä ja kuudetta
20394: luokkaa koskevaksi. Tämän mukaan saadaan
20395: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä äidinkielen opetusryhmä, jossa on vähintään
20396: .toimiin äidinkielen opetuksen lisäämi- 25 oppilasta, jakaa osalla tunneista kahteen
20397: . seksi ja tehostamiseksi riittävässä ja erikseen opetettavaan ryhmään. Yhdysluokissa
20398: tarvittavassa laajuudessa koulutuksen jakomahdollisuus on 20 oppilaalla. Lisäksi on
20399: eri asteilla, sekä huomattava, .että hallituksen toimesta jatketaan
20400: aikooko Hallitus ottaa huomioon, opetusryhmien pienentämiseen tähtäävä.ä selvi-
20401: äidinkielen opetuksen todellisen tarpeen tystyötä. Siinä yhteydessä kiinnitetään erityistä
20402: peruskoulussa ja keskiasteella sekä myös huomiota koulutuksen kehittämistavoitteiden
20403: opetta)ankoulutuksessa ja tutkimustoi- ohella myös opettajien työllisyysnäkökohtiin.
20404: minnassa? Tavoitteena on, että hallituksen esitykset Edus-
20405: kunnalle peruskoululaiksi ja lukiolaiksi anne-
20406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taan· jo vuoden 1980 kevätistuntokauden
20407: vasti seuraavaa: aikana.
20408: Maassamme toteutetaan koulunuudistusta, Lukiossa äidinkielen opetuksen kehittäminen
20409: jonka tarkoituksena on kohottaa väestön koulu- kytkeytyy lukion opetussuunnitelmalliseen uudis-
20410: tustasoa kokonaisuudessaan. Äidinkieli on tukseen. Syyslukukaudesta 1978-79 lähtien on
20411: keskeisenä oppiaineena jatkuvan kehittämisen jo kokeiltu lukion uutta kurssimuotoista luku-
20412: kohteena. Peruskoulun opetussuunnitelmasta on suunnitelmaa. Äidinkielen osalta uudistus mer-
20413: jo saatu usean vuoden ajalta kokemuksia opet- kitsee äidinkielen opetukseen käytettävien oppi-
20414: tajilta ja alan tutkijoilta. Äidinkielen opetus- tuntien lisääntymistä nykyisestä. Lukion kurssi-
20415: kokeilujen ja tutkimusten pohjalta kouluhalli- muotoiseen lukusuunnitelmaan on tarkoitus
20416: tuksessa on laadittu yhteistyössä opettajien siirtyä lukuvuodesta 1982-83 lukien.
20417: kanssa ehdotus peruskoulun äidinkielen opetuk- 1980-luvulla toteutettava keskiasteen koulu-
20418: sen perustavoitteiksi ja perusoppimääriksi. tuksen uudistus merkitsee äidinkielen opetuk-
20419: Kouluhallituksen tarkoituksena on jatkaa äidin- sen määrällistä lisääntymistä ammatillisessa
20420: kielen opetuksen sisällöllistä kehittämistyötä ja koulutuksessa. Valtioneuvosto on antanut
20421: laatia ohjeet oppimateriaalin tuottamista varten 23. 11. 1978 keskiasteen koulunuudistuksen
20422: sekä valmistaa opettajien täydennyskoulutuk- toimeenpanosta suunnitteluohjeet. Niiden mu-
20423: sessa tarvittavat koulutusoppaat. Tavoitteena kaisesti äidinkieli on kaikille oppilaille pakolli-
20424: on, että lukuvuonna 1987-88 peruskoulun nen oppiaine kaikkien peruslinjojen yleisjaksoil-
20425: kaikilla luokka-asteilla on käytössä tarkistetut la ja erikoistumislinjoilla.
20426: äidinkielen oppimäärät. Äidinkielen opetuksen keskeiseen asemaan
20427: Kuluvan vuoden kesäkuun 26 päivänä valtio- on kiinnitetty huomiota myös uudistettaessa
20428: neuvosto antoi keskiasteen kehittämislain 8 §:n peruskoulun ja lukion opettajien koulutusta
20429: tarkoittamat peruskoulun kehittämisohjeet, joi- pidentämällä mm. luokanopettajien sekä aineen
20430: den mukaisesti peruskoulua kehitetään asteit- hallintaan tähtääviä opintoja että opetusopillisia
20431: tain toteutettavien uudistusten avulla siten, että opintoja.
20432: N:o 119 3
20433:
20434: Kuten edellä esitetystä ilmenee on äidin- edeskin meneteltävä, koska siten luodaan perus-
20435: kielen opetuksen kehittämiseen suunnattu mer- edellytyksiä väestön koulutustason kohottami-
20436: kittävästi kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistyötä. seen ja kulttuurimme kehittämiseen.
20437: Hallituksen käsityksen mukaan näin on vast-
20438: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
20439:
20440: Opetusministeri Pär Stenbäck
20441: 4 1979 vp.
20442:
20443:
20444:
20445:
20446: Ti 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
20447:
20448: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för utvecklande av grundskolan, i enlighet med
20449: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse vilka grundskolan utvecklas genom stegvis för-
20450: nr 722 av den 18 september 1979 till veder- verkligade reformer på så sätt, att de som läs-
20451: börande medlem av statsrådet översänt avskrift året 1985-86 avslutar grundskolan innehar i
20452: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte- 3 § 1 mom. lagen om utvecklande av utbild-
20453: salmi undertecknade spörsmål nr 119: ningen på mellanstadiet avsedd allmän behörig-
20454: het för fortsatta studier. Avsikten är, att den
20455: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta rätt tili gruppindelning som gäller grundskolans
20456: åtgärder i syfte att öka och effektivera tredje och fjärde klass redan f.o.m. läsåret
20457: undervisningen i modersmålet i tillräck- 1981-82 skall utsträckas till att gälla också
20458: lig och erforderlig utsträckning på de femte och sjätte klassen. I enlighet härmed får
20459: olika nivåerna inom utbildningen, samt en undervisningsgrupp i modersmålet med
20460: ämnar Regeringen beakta det verkliga minst 25 elever för en del av timmarna in-
20461: behovet av undervisning i modersmålet delas i två grupper som undervisas skilt för
20462: i grundskolan och på mellanstadiet samt sig. I fråga om de sammansatta klasserna gäller
20463: även inom lärarutbildningen och forsk- indelningsmöjligheten klasser på minst 20
20464: ningsverksamheten? elever. Dessutom bör beaktas, att det ut-
20465: redningsarbete som siktar till en minskning av
20466: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- undervisningsgrupperna fortgår på åtgärd av
20467: samt anföra följande: regeringen. Man fäster i samband därmed sär-
20468: I vårt land genomförs en skolreform, vars skild uppmärksamhet förutom vid utvecklings-
20469: ändamål är att höja befolkningens utbildnings- målen för utbildningen också vid synpunkter
20470: nivå i sin helhet. I sin egenskap av centralt som gäller lärarnas sysselsättning. Målet är
20471: läroämne är modersmålet föremål för fort- att tili riksdagen avlåta regeringspropositioner
20472: gående utveckling. Redan under flera års tid med förslag till lagar om grundskolan och
20473: har erfarenheter i fråga om grundskolans läro- gymnasier redan under vårsessionen 1980.
20474: plan inhämtats genom lärare och forskare på
20475: I gymnasiet är utvecklandet av undervis-
20476: området. Man har vid skolstyrelsen i samarbete
20477: ningen i modersmålet knuten till reformeringen
20478: med lärarna samt på basen av undervisnings-
20479: av gymnasiets läroplaner. Man har redan f.o.m.
20480: experiment och undersökningar gällande mo-
20481: höstterminen 1978-79 prövat den nya kurs-
20482: dersmålet uppgjort ett förslag till de grund-
20483: formade läsplanen för gymnasiet. I fråga om
20484: läggande målen och baskurserna för moders-
20485: modersmålet innebär reformen att antalet lek-
20486: målsundervisningen i grundskolan. Skolstyrel-
20487: tioner som står till förfogande för modersmåls-
20488: sen har för avsikt att fortsätta arbetet på att
20489: undervisningen utökas. Avsikten är att övergå
20490: utveckla modersmålsundervisningen i innehålls-
20491: till den kursformade läsplanen för gymnasiet
20492: mässigt avseende och att utarbeta anvisningar
20493: f.o.m. läsåret 1982-83.
20494: för framställning av undervisningsmaterial samt
20495: att utarbeta handledningar för utbildningen Den reform av utbildningen på mellanstadiet
20496: vilka behövs vid lärarnas fortbildning. Målet som skall förverkligas på 1980-talet innebär en
20497: är, att de justerade lärokurserna i modersmålet kvantitativ ökning av modersmålsundervis-
20498: läsåret 1987-88 skall tillämpas på alla års- ningen inom yrkesutbildningen. Statsrådet med-
20499: kursnivåer i grundskolan. delade 23. 11. 1978 planeringsanvisningar för
20500: Den 26 juni innevarande år meddelade stats- verkställigheten av utbildningsreformen på
20501: rådet de i 8 § lagen om utvecklande av utbild- mellanstadiet. I enlighet med dessa anvisningar
20502: ningen på mellanstadiet avsedda anvisningarna är modersmålet ett för alla elever obligatoriskt
20503: N:o 119 5
20504:
20505: ämne under grundlinjernas allmänna perioder Såsom av det ovan anförda framgår har ut-
20506: och vid deras specialiseringslinjer. vecklandet av modersmålsundervisningen i
20507: Modersmålsundervisningens cen trala s tällning anmärkningsvärd utsträckning varit föremål för
20508: har uppmärksammats också vid reformeringen experiment-, forsknings- och utvecklingsarbete.
20509: av den utbildning som gäller grundskolans och Enligt regeringens uppfattning bör man förfara
20510: gymnasiets lärare, bl.a. genom att klasslärarnas på samma sätt även framdeles eftersom man
20511: studier förlängts såväl i fråga om studier som därigenom skapar grundförutsättningar för att
20512: gäller behärskning av ämnet som i fråga om höja befolkningens utbildningsnivå och utveckla
20513: didaktiska studier. vår kultur.
20514: Helsingfors den 23 oktober 1979.
20515:
20516: Undervisningsminister Pär Stenbäck
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: 0879009030
20522: ~- . 1
20523: 1979 vp.
20524:
20525: Kirjallinen kysymys n:o 120.
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Kortesalmi: Vaaliavustajajärjestelmän uudistamisesta.
20531:
20532:
20533: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20534:
20535: Valtiollisten ja kunnallisvaalien aikana ja numeron merkitsemisväline olisi varmempi kuin
20536: jälkeen kuulee toistuvasti kansalaisten valituk- lyijykynä. Vaaliavustajien tulisi lukeutua eri
20537: sia ja epäilyjä vaalivilpistä. Niinpä on esiinty- puolueisiin.
20538: nyt vahvoja ja oikeutettuja epäilyjä siitä, että Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20539: huononäköistä tai muuten huonokuntoista päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20540: äänestäjää numeronteossa avustaneet vaaliavus- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20541: tajat eivät piirtäisikään vaalilippuun sitä nu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20542: meroa, jonka avustettava pyytää, vaan oman
20543: mieleisensä eli oman puolueensa ehdokkaan Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
20544: numeron. miin vaaliavustajajärjestelmän uudista-
20545: Toinen epäkohta sisältyy lyijykynän käyttöön miseksi, korjaamiseksi ja varmentami-
20546: vaalinumeron merkitsemisessä. Monet asioita seksi sellaiseksi, että vaaleissa avustet-
20547: seuranneet väittävät, että lyijykynän jälki voi- tavaa äänestäjää seuraa äänestyskoppiin
20548: daan helposti muuttaa eli väärentää ja siten aina vähintään kaksi eri puolueisiin lu-
20549: tehdä valitsijan tahto mitättömäksi. keutuvaa vaaliavustajaa, sekä
20550: Jotta kaikista aiheellisista ja aiheettomista numerontekomenetelmän varmistami-
20551: epäluuloista näiltä osin vältyttäisiin, olisi saa- seksi sellaiseksi, että lyijykynän - jon-
20552: tava aikaan sellaiset muutokset, että ensinnäkin ka jälki voidaan helposti väärentää -
20553: vaaliavustajia olisi aina äänestyskopissa vähin- sijasta otettaisiin numerontekovälineeksi
20554: täänkin kaksi sellaisille henkilöille, jotka vaali- leimasin tai muu lyijykynää varmempi
20555: avustajaa tarvitsevat, ja toiseksi, että Vaali- ehdokasnumeron mel'kitsemisväline?
20556: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20557:
20558: J. Juhani Kortesalmi
20559:
20560:
20561:
20562:
20563: 087900862N
20564: 2 1979 vp.
20565:
20566:
20567:
20568:
20569: E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
20570:
20571: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tajana ei saa olla henkilö, joka on ehdokkaana
20572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asianomaisessa kunnassa;
20573: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- Ennakkoäänestyksessä vaalitoimitsijan ja vaa~
20574: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- litoimikunnan jäsenen on äänestäjän pyynnöstä
20575: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja avustettava häntä äänestämisessä.
20576: J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysymyk- Vaaliavustaja on velvollinen tunnollisesti
20577: sestä n:o 120: täyttämään äänestäjän osoitukset ja pitämään
20578: salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot.
20579: Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi- Tiedossa ei ole, että vaaliavustajat olisivat
20580: miin vaaliavustajajärjestelmän uudista- syyllistyneet sellaisiin väärinkäytöksiin kuin
20581: miseksi, korjaamiseksi ja varmentami- kysymyksen perusteluissa sanotaan. Vaaliavus-
20582: seksi sellaiseksi, että vaaleissa avustet- tajajärjestelmää ei hallituksen mielestä ole syytä
20583: tavaa äänestäjää seuraa äänestyskoppiin muuttaa. Voidaan kuitenkin todeta, että par-
20584: aina vähintään kaksi eri puolueisiin lu- haillaan vireillä olevan vaalilainsäädännön tek-
20585: keutuvaa vaaliavustajaa, sekä nisen uudistamisen yhteydessä on tarkoitus
20586: numerontekomenetelmän varmistami- muuttaa säännöstä, joka oikeuttaa sokean käyt-
20587: seksi sellaiseksi, että lyijykynän - jon- tämään avustajana itse valitsemaansa henkilöä.
20588: ka jälki voidaan helposti väärentää - Säännös laajennettaisiin koskemaan yleensä
20589: sijasta otettaisiin numerontekovälineeksi näkövammaista sekä kehitysvammaista, joiden
20590: leimasin tai muu lyijykynää varmempi kyky tehdä äänestysmerkintä on olennaisesti
20591: ehdokasnumeron merkitsemisväline? heikentynyt.
20592: Laissa ei ole säädetty, mitä välinettä käyt-
20593: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täen äänestäjän on merkittävä äänestyslippuun
20594: vasti seuraavaa: ehdokkaansa numero. Käytännössä tähän tar-
20595: Kansanedustajain vaaleista annetun lain koitukseen sopivimmaksi välineeksi on osoit-
20596: (391/ 69) ja kunnallisvaalilain (361/72) saan- tautunut tavallinen lyijykynä. Hallituksen kä-
20597: nösten mukaan jokaisella äänestysalueen äänes- sityksen mukaan sitä on edelleenkin pidettävä
20598: tyspaikalla tulee olla saapuvilla erityinen vaali- tarkoituksenmukaisimpana tällä hetkellä saata-
20599: lautakunnan ottama vaaliavustaja, joka äänes- vissa olevana numerontekovälineenä.
20600: täjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän te- Vaaliviranomaisille seuraavia vaaleja varten
20601: kemisessä äänestyslippuun. Lisäksi on äänestä- annettavissa ohjeissa tullaan kiinnittämään ny-
20602: jällä, joka haluaa käyttää jotakuta vaalilauta- kyistä enemmän huomiota sekä vaaliavustajaa
20603: kunnan jäsentä avustajanaan, siihen oikeus, koskevien säännösten ehdottomaan noudattami-
20604: jollei se viivytä vaalitoimitusta. Sokea äänes- seen että siihen, ettei äänestyslippuja järjestet-
20605: täjä saa käyttää apuna valitsemaansa henkilöä. täessä ja laskettaessa kenelläkäään ole mahdol-
20606: Vielä on säädetty, että kunnallisvaaleissa avus- lisuutta väärinkäytöksiin.
20607: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
20608:
20609: Oikeusministeri Christoffer Taxell
20610: N:o 120 3
20611:
20612:
20613:
20614:
20615: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20616:
20617: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som biträde inte får anlitas person, som är
20618: avser har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse kandidat i ifrågavarande kommun.
20619: av den 18 september 1979 tili vederbörande Vid förhandsröstning skall valförrättaren och
20620: medlem av statsrådet översänt avskrift av medlem av valbestyrelsen på röstandes begäran
20621: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi bistå denne vid röstningen.
20622: undertecknade spörsmål nr 120: Valbiträdet är skyldigt att samvetsgrant följa
20623: den röstandes anvisningar och hemlighålla vad
20624: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta han erfarit vid valförrättningen.
20625: åtgärder för att förnya, korrigera och Det finns inte uppgifter om att valbiträden
20626: säkerställa systemet med valbiträden på skulle ha gjort sig skyldiga tili det slag av
20627: så sätt, att en röstande som skall bistås oegentligheter som nämns i spörsmålets moti-
20628: vid valet alltid åtföljs in i valbåset av vering. Det är enligt regeringens åsikt inte skäl
20629: minst två valbiträden som tillhör olika att ändra systemet med valbiträden. Det kan
20630: partier, samt emellertid konstateras, att man i samband med
20631: för att säkerställa antecknandet av den för närvarande under beredning varande
20632: numret på röstsedeln på så sätt, att tekniska revideringen av vallagstiftningen har
20633: man istället för att anteckna numret för avsikt att ändra det stadgande, som be-
20634: med blyertspenna - varvid skriften rättigar en blind att såsom biträde använda
20635: lätt kan förfalskas - skulle ta i bruk den person han själv valt. Stadgandet skulle
20636: en stämpel ellet något annat redskap, utvidgas att över huvudtaget gälla synskadade
20637: som är säkrare än blyertspennan, när samt utvecklingsstörda, vilkas förmåga att göra
20638: det gäller att anteckna kandidatens anteckning på valsedeln väsentligt är nedsatt.
20639: nummer? I lagen stadgas inte om vilket redskap den
20640: röstande skall använda när han antecknar sin
20641: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- kandidats nummer på röstsedeln. I praktiken
20642: samt anföra följande: har det mest lämpliga redskapet för detta ända-
20643: Enligt stadgandena i lagen om riksdags- mål visat sig vara en vanlig blyertspenna.
20644: mannaval (391/69) och kommunala vallagen Enligt regeringens uppfattning måste blyerts-
20645: (361/72) skall på röstningsstället för varje pennan alltjämt anses vara det mest ändamåls-
20646: röstningsområde finnas tillstädes ett särskilt av enliga för närvarande tillgängliga redskapet när
20647: valnämnden antaget valbiträde, som på begäran det gäller att anteckna numret.
20648: av röstande bistår denne att göra anteckning I de anvisningar som skall meddelas val-
20649: på röstsedeln. Dessutom äger röstande, som myndigheterna inför följande vai kommer man
20650: önskar anlita någon av valnämndens medlem- att fästa större uppmärksamhet än hittills såväl
20651: mar som biträde, rätt därtill om valförrätt- vid ett ovillkorligt iakttagande av stadgandena
20652: ningen inte därigenom fördröjs. En blind om valbiträde som vid den omständigheten, att
20653: röstande får anlita en av honom utsedd person. ingen skall ha möjlighet tili missbruk när val-
20654: Ytterligare är stadgat, att vid kommunalval sedlarna ordnas och räknas.
20655: Helsingfors den 16 oktober 1979.
20656:
20657: Justitieminister Christoffer Taxell
20658: 1979 vp.
20659:
20660: Kirjallinen kysymys n:o 121.
20661:
20662:
20663:
20664:
20665: E. Laine ym.: Sairastuneen lapsen hoitamisesta kotona.
20666:
20667:
20668: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20669:
20670: Vanhempien oikeutta jäädä kotiin lapsen sai- sanottu oikeus turvattava lapsen vanhemmille.
20671: rastuttua ei ole turvattu lainsäädäntötoimin. Sanottu oikeus olisi turvattava lailla ja sen
20672: Sopimusvaraisesti sen järjestäminen ei ole tyy- tulisi koskea kumpaa tahansa lapsen vanhem-
20673: dyttävä. Mm. Helsingin päivähoitokomitean mista.
20674: mietinnön mukaan kokopäivähoidossa oleva alle Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
20675: 3-vuotias ·lapsi sairastaa keskimäärin 30 päivää päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
20676: vuodessa ja 3-6 -vuotias lapsi 15 päivää vuo- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20677: dessa. Eräissä työehtosopimuksissa on turvattu vaksi seuraavan kysymyksen:
20678: 1-4 päivän poissaolo-oikeus lapsen vanhem-
20679: malle lapsen sairastuttua. Es.im. Ruotsissa on Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
20680: lapsen vanhemman oikeus jäädä kotiin hoita- toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin lap-
20681: maan sairastunutta lastaan turvattu lais.sa. Kum- sen vanhemmille lakis.ääteinen oikeus
20682: malla tahansa vanhemmista on oikeus jäädä jäädä tilapäisesti kotiin hoitamaan sai-
20683: hoitamaan alle 10-vuotiasta lasta siinä tapauk- rastunutta lastaan menettämättä ansio-
20684: sessa, että lapsi on sairas tai että lapsen vaki- tulojaan kyseiseltä ajalta?
20685: nainen hoitaja on sairas. Myös Suomessa olisi
20686: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20687:
20688: Ensio Laine M.-L. Salminen
20689: Seppo Toiviainen E.-J. Tennilä
20690:
20691:
20692:
20693:
20694: 087900897T
20695: 2 1979 vp.
20696:
20697:
20698:
20699:
20700: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20701:
20702: Vaitiopäiväjärjestyksen ...37 §: n 1 momen- saoloa. Virkaehtosopimuksen mukaan virkamie-
20703: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- helle, jolle on myönnetty virkavapautta muun
20704: mies, olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivä- muassa alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairas-
20705: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- tumisen johdbsta enintään kolmeksi päiväksi,
20706: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- maksetaan sanotuilta päiviltä palkkaus, jonka
20707: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu- suuruus määräytyy sairausajan palkkausta kos-
20708: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121: kevien määräysten mukaisesti.
20709: Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan
20710: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti selviteltävänä olevan laajap perhepoliittisen
20711: toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin lap- uudistusohjelman yhteydessä on tullut esille
20712: sen vanhemmille lakisääteinen oikeus myös kysymykset, jotka liittyvät sairastuneen
20713: jäädä tilapäisesti kotiin hoitamaan sai- lapsen kotona tapahtuvan hoidon järjestelyyn.
20714: rastunutta lastaan menettämättä ansio- Asian jatkovalmistelua varten sosiaali- ja ter-
20715: tulojaan kyseiseltä ajalta? _veysministeriössä suoritetaan tällä hetkellä yk-
20716: sityiskohtaista selvitystyötä muun muassa lasten
20717: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sairastavuudesta sekä vanhempien poissaolasta
20718: vasti seuraavaa: työstä nykyisen puitteissa. Jatkossa tulee myös
20719: Vanhempien oikeus jäädä kotiin lapsen sai- selvitettäväksi kysymykset muun muassa siitä,
20720: rastuttua on tällä hetkellä säännelty työ- ja miten kaavaillut etuudet voidaan turvata yrit-
20721: virkaehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen mu- täjätoiminnan piirissä oleville ja millä tavoin
20722: kaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkilli- sairauden todistaminen sekä ilmoitusvelvolli-
20723: sesti maksetaan äidille työehtosopimuksen sai- suus tulisi hoitaa.
20724: rausajanpalkkaa koskevan määräyksen mukai- Edellä mainittujen selvitysten valmistuttua
20725: sesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
20726: hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäi- saattaa asia hallituksen käsittelyyn, jolloin myös
20727: sestä poissaolosta. Lyhyellä, tilapäisellä poissa- avoinna oleviin järjestelmän rahoitusta koske-
20728: olalla tarkoitetaan yhdestä neljään päivän pois- viin kysymyksiin tultaneen ottamaan kantaa.
20729: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1979.
20730:
20731: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
20732: N:o 121 3
20733:
20734:
20735:
20736:
20737: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
20738:
20739: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen tjänsteman, som beviljats tjänsteledighet för
20740: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse högst tre dagar bl.a. av den aniedningen att
20741: av den 18 september 1979 tili vederbörande ett barn som är under tio år gammalt piöts-
20742: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi- ligt insjuknat, varvid aviöningens storlek för
20743: jande av riksdagsman Ensio Laine m.fl. under- de ifrågavarande dagarna fastställs i enlighet
20744: tecknade spörsmåi nr 121: med bestämmelserna om avlöning under sjuk-
20745: domstiden.
20746: Ä:mnar Regeringen skyndsamt vidta I samband med det vittomfattande familje-
20747: åtgärder, genom vilka ett barns för- politiska reformprogram som för närvarande
20748: äidrar skulle tiliförsäkras lagstadgad rätt är under utredning i sociai- och häisovårdsmi-
20749: att tilifälligt stanna hemma för att ta nisteriet, har framkommit också frågor som
20750: hand om ett barn som insjuknat, utan ansluter sig till arrangemangen gällande vård i
20751: att de skulle gå miste om sina förvärv.s- hemmet av barn som insjuknat. För den fort-
20752: inkomster för den ifrågavarande tiden? satta beredningen av frågan utförs som bäst i
20753: sociai- och hälsovårdsministeriet ett detaljerat
20754: Såsom svar på detta spörsmål ·får jag vörd- utredningsarbete som bl.a. gäller :sjukdoms-
20755: samt anföra föijande: frekvensen hos barn och föräldrars frånvaro
20756: Föräidrarnas rätt att stanna hemma när ett från arbetet inom ramen för nuvarande för-
20757: barn insjuknat är för närvarande reglerad ge- hållanden. Man skall i lfortsättningen utreda
20758: nom kollektivavtalen. Enligt de kollektivavtal även frågorna bl.a. därom, på vilket sätt de
20759: som gäller personer i arbetsavtalsförhållande planerade förmånerna kan tryggas för personer
20760: inom såväi den offentliga som den privata :sek- inom företagarverksamheten och på vilket sätt
20761: torn utbetalas, om ett barn som är under tio bestyrkandet av sjukdom samt anmälnings-
20762: år gammalt piötsligt insjuknar, ·i enlighet med pli:kten borde skötas.
20763: avtalens bestämmeiser om lön för sjukdoms- Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
20764: tid, ersättning till modern för kortvarig tili- :sikt att efter det de ovannämnda utredningarna
20765: fällig frånvaro som är nödvändig för vård av blivit .färdiga befordra ärendet tili behandling
20766: barnet eller för arrangerande av dyiik vård. i regeringen, varvid man också torde komma
20767: Med kortvarig, tilifällig frånvaro avses från- att fatta ställning tili de ännu öppna frågorna
20768: varo som omfattar en tili fyra dagar. Enligt gällande finansiering av systemet.
20769: tjänstekollektivavtalen utbetalas aviöning tili
20770: Helsingfors den 18 oktober 1979.
20771:
20772: Minister Katri-Helena Eskelinen
20773: 1979 vp.
20774:
20775: Kirjallinen kysymys n:o 122.
20776:
20777:
20778:
20779:
20780: Kortesalmi: Konduktöörien nimityksiin liittyvistä epäkohdista.
20781:
20782:
20783: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20784:
20785: Konduktööriyhdistyksen Oulun piiri järjesti Liittoon. Tämän vuoksi omia poliittisia kana-
20786: 10. 9. 1979 tiedotus- ja evästystilaisuuden Ou- viaan käyttäen Rautatieläisten Liitto on nyt
20787: lun läänin kansanedustajille. Yhdistys toi täs- suorittanut tällaisen vastavedon, jota ei voi
20788: sä tilaisuudessa julki huolensa monistakin rau- luonnehtia muuksi kuin halpamaiseksi ·kostoksi.
20789: tateiden epakohdista, mutta erityisen voimak- On valitettavaa, että Valtionrautateiden johto
20790: kaasti korostuivat poliittiset virkanimitykset. on suostunut tämän kaltaiseen menettelyyn.
20791: Kysymys on lähinnä kuudestatoista jo nimite- VR:n konduktööriyhdistyksen Oulun piiri
20792: tystä ja yhdeksästä myöhemmin nimitettävästä kysyykin kirjelmässään, jonka se on päivän-
20793: ylikonduktöörin vakanssista. Konduktööriyh- nyt 10 päivänä syyskuuta 1979 ja jättänyt
20794: distyksen kokouksessa kävi selville, että Val- Oulun läänin kansanedustajille: mistä tätä lai-
20795: tionrautateiden sosiaalidemokraattinen johto tosta johdetaan, rautatiehallituksestako käsin
20796: on suorittanut jäsenkirjanimityksiä, jotka osoit- vai jostakin poliittisesta toimistosta?
20797: tavat, kuinka hälyttävän pitkälle poliittisissa Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20798: virkanimityksissä on menty. Niinpä ylikonduk- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20799: tööreiksi, joiden tehtävänä on muun muassa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20800: antaa jatkokoulutusta konduktööreille, on ni- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20801: mitetty junamiehiä ja korjausmestareita, jotka
20802: eivät VR:n konduktööriyhdistyksen mielestä Tietääkö Hallitus, että viime aikoina
20803: täytä perinteisiä kelpoisuusvaatimuksia. Siksi konduktöörien nimityksissä on ilmisel-
20804: konduktööriyhdistys kysyykin aivan aiheelli- västi harjoitettu räikeätä .virkanimitys-
20805: sesti: miksi Valtionrautatiet on syrjäyttänyt ni- ten politisointia ja jopa ylikonduktöö-
20806: mityspolitiikassaan yleisesti hyväksytyt ylene- reiksi on nimitetty junamiehiä ja kuor-
20807: misperusteet? Tilaisuudessa kävi ilmi, että ai- mausmestareita, jotka eivät täytä perin-
20808: van ilmeisesti konduktööriyhdistyksen jäseniä teisiä kelpoisuusvaatimuksia, sekä
20809: ei ole ylennetty ylikonduktööreiksi siksi, että mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20810: konduktööriyhdistys ei halunnut vuonna 1975 tämän kieroutuneen asiantilan pikai-
20811: käydyissä yhdistymisneuvotteluissa liittyä so- sesti korjaamiseksi?
20812: siaalidemokraattien johtamaan Rautatieläisten
20813: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
20814:
20815: J. Juhani Kortesalmi
20816:
20817:
20818:
20819:
20820: 087900931W
20821: 2 1979 vp.
20822:
20823:
20824:
20825:
20826: Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20827:
20828: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
20829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, viossa on perustettu valtionrautateiden liikenne-
20830: olette 19 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- piireihin erityistehtäviä, muun muassa koulut-
20831: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tajatehtäviä varten 25 ylikonduktöörin virkaa.
20832: omaiselle jäsenelle jäljennöksen. kansanedustaja Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan näi-
20833: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli- den uusien virkojen toimenkuvasta on keskus-
20834: sesta kysymyksestä n:o 122: teltu asianomaisten rautatieläisjärjestöjen, myös
20835: VR-konduktööriyhdistyksen, edustajien kanssa.
20836: Tietääkö Hallitus, että viime aikoina Toimenkuvan vahvistamisen jälkeen virat ovat
20837: konduktöörien nimityksissä on ilmisel- olleet julkisesti haettavina valtionrautatei-
20838: västi harjoitettu räikeätä virkanimitys- den Virallisia tiedotuksia -lehden välityksellä.
20839: ten politisointia ja jopa ylikonduktöö- Hakijoista antoivat liikennealueet ja liikenne-
20840: reiksi on nimitetty junamiehiä ja kuor- piirit omat lausuntonsa.
20841: mausmestareita, jotka eivät täytä perin- Vaidonrautateiden liikenneosaston päällikkö
20842: teisiä kelpoisuusvaatimuksia, sekä on toimivaltansa puitteissa 29. 6. 1979 antanut
20843: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä viranhoitomääräyksen 16 henkilölle. Määräystä
20844: tämän kieroutuneen asiantilan pikai- annettaessa oli perusteena soveltuvuus viran
20845: sesti korjaamiseksi? edellyttämään koulutus- ja opetustehtävään.
20846: Valituille henkilöille on järjestetty ensimmäi-
20847: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen koulutustilaisuus elokuussa ja koulutus tu-
20848: vasti seuraavaa: lee jatkumaan loppuvuoden kuluessa.
20849: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1979.
20850:
20851: Liikenneministeri Veikko Saarto
20852: N:o 122 3
20853:
20854:
20855:
20856:
20857: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20858:
20859: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rättats 25 överkonduktörstjänster för special-
20860: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse uppgifter inom statsjärnvägarnas trafikdistrikt,
20861: av den 19 september 1979 tili vederbörande bl. a. för utbildningsuppgifter.
20862: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- Enligt meddelande från järnvägsstyrelsen
20863: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi har dessa nya tjänsters befattningsbeskrivning
20864: undertecknade spörsmål nr 122: diskuterats med representanter för vederböran-
20865: de järnvägstjänstemannaorganisationer, även
20866: Vet Regeringen att det i fråga om SJ-konduktörsföreningen. Efter det befattnings-
20867: utnämning av konduktörer den senaste beskrivningen blivit fastställd har tjänsterna va-
20868: tiden uppenbart har praktiserats grov rit offentligt lediganslagna genom förmedling
20869: politisering vid tjänsteutnämningar och av publikationen VR:n Virallisia tiedotuksia.
20870: att man rent av tili överkonduktörer har Trafikområdena och trafikdistrikten har av-
20871: utnämnt tåg- och lastningsmästare, som gett sina egna utlåtanden om de sökande.
20872: inte fyller sedvanliga kompetensford- Chefen för SJ:s trafikavdelning har inom ra-
20873: ringar, samt men för sina befogenheter den 29 juni 1979
20874: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- gett förordnande om tjänsteutövning tili 16
20875: ta för att snabbt avhjälpa detta sned- personer. Vid förordnandet utgjordes grunden
20876: vridna sakförhållande? härför av lämplighet för den utbildnings- och
20877: undervisningsuppgift som tjänsten förutsätter.
20878: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- För de utvalda personerna ordnades en första
20879: samt anföra följande: skolning i augusti och skolningen kommer att
20880: 1 statsförslaget för innevarande år har m- fortsätta under senare delen av detta år.
20881: Helsingfors den 22 oktober 1979.
20882:
20883: Trafikminister Veikko Saarto
20884: 1979 vp.
20885:
20886: Skriftligt spörsmål nr 12.3.
20887:
20888:
20889:
20890:
20891: Melin: Om förhindrande av att skolornas hösttermin inleds ti-
20892: digare än i år.
20893:
20894:
20895: T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
20896:
20897: Då skolorna inledde höstterminen i mitten kopplingsmöjligheter i hemlandet. Skärgårds-
20898: av augusti avbröts många familjers semestrar och insjöbåtar, semesterhotell, uthyrningsstu-
20899: onödigt tidigt. Man hade inte behöv,t vara rädd gor, utskärsservicepunkter är några typexempel
20900: för att skoleleverna själva skulle ha fått· för på sådana, och bakom dessa b~tydande sats·
20901: Iång Iedighet. Både för privata hushåll och för ningar står vida kretsar. Investeringar i se-
20902: folkhushållet hade det dessutom varit viktigt mesteranläggningar är även utslag av en aktiv
20903: att så väi som möjligt t.ex. ta till vara bär- regional" och sysselsättningspolitik, vilka effek-
20904: skörden i våra skogar. tivt bör kunna utnyttjas. Redan under det gam-
20905: Desto egendomligare verkar uppgifter i of- h sommarlovets tid visade det sig svårt att upp-
20906: fentligheten om att skolstyrelsen nästa år skul- rätthålla dessa för att säsongen var alltför kort.
20907: le hysa planer på att inleda höstterminen redan Vilka bekymmer skall ej uppstå om den effek-
20908: den 11 augusti. >tiva utnyttjandetiden fortlöpande beskärs.
20909: Detta skulle slutligen omintetgöra möjlighe- För att skolan skall matsvara både hemmens
20910: terna för barnens föräldrar att ta ut semestern och arbetslivets behov måste planerna på en
20911: i augusti i stället för juli, en redan nu över- tidigareläggning av höstterminens början beslut-
20912: hopad semestermånad med många olägenheter samt skrinläggas och ett senare datum för höst-
20913: som följd. terminens början sökas.
20914: Skolans undervisningsprogram måste kunna Med hänvisning tili det ovanstående och med
20915: mtionaliseras utan att läsåret förlängs i någon- stöd av riksdagsordningens 37 § önskar under-
20916: dera ändan. Halveffektiva arbetsdagar, eller oli- ,recknad tili vederbörande medilem av statsrå-
20917: ka utflykts- mm. dagar ingår fortfarande i det det ställa följande skriftliga spörsmål:
20918: 190 dagar långa skolåret. Där finns klart en
20919: marginal för koncentrering. Femdagarsveckan Är Regeringen beredd att i brådskan-
20920: skall jugarantera både lärare och elever en nöd- de ordning i god tid före nästa läsår ge
20921: vändig vila. skolstyrelsen bindande direktiv att för-
20922: Läsårets början är ingalunda en fråga, som hindra att skolornas hösttermin enligt
20923: enbart berör skolvärlden . Den har långtgående vissa planer skulle inledas ännu tidigare
20924: samhällsekonomiska följder och påverkar många än i år (enligt uppgift den 11 augustj)
20925: befolkningsgruppers utkomst. Stora investe- och attt Iåta utreda möjligheterna att in-
20926: ringar i ·olikartade semesteranläggningar har be- leda skolåret senare än vad fal'let varit
20927: hövts för Mt tillgodose människors krav på av- 1979, dvs. den15 a:ugusti?
20928: Helsingfors den 18 september 1979.
20929:
20930: Ingvar S. Melin
20931:
20932:
20933:
20934:
20935: 0879008177
20936: 2 1979 vp.
20937:
20938: Kirjallinen kysymys n:o 123. Suomennos.
20939:
20940:
20941:
20942:
20943: Melin: Koulujen syyslukukauden aloittamisen estämisestä nykyis-
20944: tä aikaisemmin.
20945:
20946:
20947: Ed u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
20948:
20949: Koulujen aloittaessa syyslukukautensa elo- sa olisivat tulleet täytetyiksi. Saaristo- ja sisä-
20950: kuun puolivälissä monien perheiden loma kes- vesis.töveneet, lomahotellit, vuokramökit, saaris-
20951: keytyi turhan aikaisin. Ei olisi tarvinnut pelätä ton palvelupisteet ovat eräitä malliesimerkkejä,
20952: sitä, että koululaiset itse olisivat saaneet liian ja näiden huomattavien panosten takana ovat
20953: p1tkän loman. Tämän lisäksi olisi sitäpaitsi ol- laajat piirit. Lomalaitoksiin tapahtuneet inves-
20954: lut tärkeätä sekä yksityisille talouksille että toinnit ovat mvös osoituksena aktiivisesta alue-
20955: kansantaloudelle, että esim. metsiemme marja- ja työllisyyspolitiikasta ja niitä on voitava käyt-
20956: sato olisi otettu talteen parha~lla mahdollisella tää tehokkaasti. Jo vanhan kesäloman aikana
20957: tavalla. osoittautui vaikeaksi- ylläpitää näitä, koska se-
20958: Sitä ihmeellisemmiltä .tuntuvat julkisuudessa sonki oli liian lyhyt. Minkälaisia huolia syntyy-
20959: esiintyvät tiedot siitä, että kouluhallituksella on kään, jos •tehokasta käyttöaikaa jatkuvasti ly-
20960: suunnitelmia aloittaa ensi vuonna syyslukukausi hennetään.
20961: jo 11 päivänä elokuuta. Jotta koulu vastaisi sekä kotien että työelä-
20962: Tämä tekisi lopullisesti mahdottomaksi las- män tarpeita, on päättävästi jätettävä suunnitel-
20963: ten vanhemmille ottaa lomansa elokuussa hei- mat syyslukukauden aloittamises.ta aikaisemmin
20964: näkuun sijasta, johon lomat jo nyt liiaksi kes- ja ryhdyttävä etsimään myöhäisempää päivä-
20965: kittyvät, mistä vuorostaan seuraa lukuisia vai- määrää syyslukukauden aloittamista varten.
20966: keuksia. Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
20967: Koulun opetusohjelmaa täytyy olla mahdol- tyksen 37 §:n nojalla allekirjoittanut esittää val-
20968: lista ratianalisoida jatkamatta lukuvuotta kum- tioneuvos•ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20969: mas.takaan päästä. Puolitehokkaat työpäivät eli seuraavan kirjallisen kysymyksen:
20970: erilaiset retki- ym. päivät sisältyvät edelleen
20971: 190-päiväiseen kouluvuoteen. Siinä on selvästi Onko Hallitus valmis kiireellisesti ja
20972: marginaali, jota voidaan käyttää keskitykseen. hyvissä ajoin ennen ensi lukuvuotta an-
20973: Onhan viisipäiväisen viikon taattava sekä opet- tamaan kouluhallitukselle sitovat ohjeet
20974: tajille että oppilaille välttämätön >lepo. sen estämiseksi, että koulujen syysluku-
20975: Lukuvuoden alku ei suinkaan ole kysymys, kausi eräiden suunnitelmien mukaan
20976: joka ·koskee vain koulumaailmaa. Sillä on pit- aloitettaisiin vielä aikaisemmin kuin tä-
20977: källe menevät yhteiskuntataloudelliset seurauk- nä vuonna (tietojen mukaan 11 päivänä
20978: set ja se vaikutt-aa monien vä~stäryhmien toi- elokuuta) ja selvittämään mahdollisuu-
20979: meentuloon. On tarvittu suuria investointeja det aloittaa kouluvuosi myöhemmin
20980: erilaisiin lomailaitdksiin, jotta ihmisten vaati- kuin vuonna 1979 eli 15 päivänä elo-
20981: mukset rentoutumismahdollisuuksiin kotimaas- kuuta?·
20982: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1979.
20983:
20984: Ingvar S. Melin
20985: N:o 123 3
20986:
20987:
20988:
20989:
20990: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20991:
20992: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuisten tyopaiVren maata on tällä hetkellä alen-
20993: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nettu niin pieneksi, että työpäivien vähentämi-
20994: olette 18 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- seen ja siten toteutettuun työkauden aloi<ttamis-
20995: jeenne ohella toimittanut valtioneuvos,ton asian- ajan siirtämiseen ei ole mahdollisuuksia. Kysy-
20996: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja myksessä viitattuun koulutyön ratianalisointiin
20997: Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta ja työtahdin tiivistämiseen ei myöskään ole enää
20998: kysymyksestä n:o 123: mahdollisuuksia sen jä~keen kun työpäivien
20999: määrää edellä selostetulla tavalla alennettiin.
21000: Onko Hallitus valmis kiireellisesti ja Koulutyön kannalta on hyödyllistä ja rikastut-
21001: hyvissä ajoin ennen ensi lukuvuotta an- tavaa, etteivät kaikki työpäivät ole tiukan tun-
21002: tamaan kouluhallitukselle sitovat ohjeet tijaon mukaan ohjelmoituja. Näin ollen retki-
21003: sen estämiseksi, että koulujen syysluku- ym. päiviä ei voida pitää siinä mielessä puoli-
21004: kausi eräiden suunnitelmien mukaan tehoisina tai hyödy,ttörninä, että niiden poisjät-
21005: aloitettaisiin vielä aikaisemmin kuin tä- tämisellä voitaisiin pidentää kesä,lomaa.
21006: nä vuonna (tietojen mukaan 11 päivänä Lukuvuoden 1980-81 osalta on todettava,
21007: elokuuta) ja selvittämään mahdollisuu- että eräiden pyhä- ja vapaapäivien sijoittumisen
21008: det aloittaa kouluvuosi myöhemmin vuoksi lukuvuosi on poikkeuksellinen, joululo-
21009: kuin vuonna 1979 eli 1.5 päivänä elo- maa varten joudutaan varaamaan asetuksen
21010: kuuta? määräämää minimiaikaa, 11 päivää, enemmän
21011: päiviä tarkoituksenmukaisen .koulutyöajan jär-
21012: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jestämiseksi. KouluhalHtus on istunnossaan
21013: vasti seuraavaa: 18. 9. 1979 tehnyt päätöksen siitä, että luku-
21014: Voimassa olevien säännösten mukaan perus- vuoden 1980-81 työkausi aloitetaan torstaina
21015: koulun ja lukion lukuvuoteen tulee kuulua 190 14 päivänä elokuuta ja päätetään lauantaina
21016: työpäivää. Oppilaiden koulutyö aloitetaan lmu- toukokuun 30 päivänä. Syyslukukausi päätetään
21017: luhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja lauantaina joulukuun 20 päivänä ja kevä<tluku-
21018: päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä, kausi a:loitetaan maanantaina tammikuun 5 päi-
21019: jollei kouluhallitus erityisestä syystä toisin mää- vänä. Hallitus on tietoinen niistä hankaluuk-
21020: rää. Kesäloman lisäksi koulussa on vähintään sista, joita ·koulutyön aloittaminen ennen elo-
21021: yksitoista päivää kestävä joululoma, viiden päi- kuun puoliväliä aiheuttaa, minkä vuoksi se tu-
21022: vän pääsiäisloma sekä kouluhallituksen alueit- lee vielä erikseen selvittämään, minkälaisin jär-
21023: tain määräämänä aikana enintään kuusi arkipäi- jestelyin voi,taisiin aloittamisaikaa siirtää muu-
21024: vää kes,tävä urheiluloma. Lauantait ovat lupa- tamalla päivällä. Hallituksen käsityksen mukaan
21025: päiviä. kot1lujen päättymisaikaa ei voida kovinkaan pal-
21026: Nykyinen koulujen työpäivien sijoittuminen jon siirtää kesäkuun puolelle, koska pitkän työ-
21027: kalenterivuoteen perustuu vuosina 1971 ja 1972 kauden jälkeen oppimisvalmius on heikentynyt
21028: toteutetun 5-päiväiseen kouluviikkoon siirtymi- oppilaiden väsymyksen vuoksi. Toisaalta työ-
21029: sen ratkaisuun. Lyhennettyyn työviikkoon siir- kauden pitkittämisestä kesäkuulle aiheutuu vai-
21030: tyminen toteutettiin siten, että aikaisemmin keuksia jatko-oppilaitos,ten oppilaaksi oton ja
21031: lauantaisin pidetyt tunnit sijoitettiin loma- ja seuraavan työkauden suunnittelun kannalta.
21032: lupa-ajoista otettuihin päiviin. Li saksi työpäi- Tässä yhteydessä on syytä viitata niihin tu-
21033: vien lukumäärää vähennettiin kansakouluun loksiin, joita Suomen Kunnallisliiton vuosi sit-
21034: vermttuna kymmenellä päivällä ja oppikouluun ten järjestämässä koulujen työaikoja koskevassa
21035: verrattuna keskimäärin viidellä päivällä. Vuo- kyselyssä saatiin. Mielipidetiedustelu oso1tettiin
21036: 4 1979 vp.
21037:
21038: kaikille liiton jäsenkuntien koululautakunnille, tymisajat. Sehlaista vaihtoehtoa, jossa koulu al-
21039: peruskoulun kouluneuvostoi1le sekä lukion van- kaisi 1 päivänä syyskuuta ja päättyisi 10 päi-
21040: hempain- ja kouluneuvostoille. Kyselyssä esite- vänä kesäkuuta, kannatti kaikki vastaajaryhmät
21041: tyistä eri vaihtoehdoista eniten sai kannatusta huomioon ottaen ainoastaan 6,7 prosenttia.
21042: nykyisen käytännön mukaiset alkamis- ja päät-
21043: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1979.
21044:
21045: Opetusministeri Pär Stenbäck
21046: N:o 123 5
21047:
21048:
21049:
21050:
21051: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21052:
21053: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen några möjligheter att minska dem och på detta
21054: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse sätt uppskjuta den tidpunkt då arbetsperioden
21055: av den 18 september 1979 till vederbörande inleds. Eftet det att antalet arbetsdagar på det
21056: med1em av statsrådet för avgivande av svar ovan beskrivna sättet sänktes finns det inte hel-
21057: översänt avskrift av följande av ri:ksdagsman ler längre några möjligheter att på det sätt som
21058: Ingvar S. Melin undertecknade spörsmå1 nr anges i spörsmålet rationalisera skolarbetet och
21059: 123: intensifiera arbetstakten. Med tanke på sko1ar-
21060: Är Regeringen beredd att i brådskan- betet är det nyttigt och berikande att alla sko1-
21061: de ordning i god tid före nästa läsår ge dagar inte programmeras enligt en snäv timför-
21062: sko1styrelsen bindande direktiv att för- delning. Under sådana förhållanden kan ut-
21063: hindra att skolornas hösttermin enligt flykts- m. fl. dagar inte betraktas såsom halv-
21064: vissa planer skulle inledas ännu tidigare effektiva eller onyttiga i den meningen, att som-
21065: än i år ( en1igt uppgift den 11 augusti) marlovet kunde förlängas genom att de lämnas
21066: och aH låta utreda möjligheterna att in- bort.
21067: leda skolåret senare än vad fallet varit Beträffande 1äsåret 1980-81 bör det konsta-
21068: 1979, dvs. den 15 augusti? teras, att 1äsåret på grund av vissa helg- och
21069: lovdagars placering är exceptionellt, då man för
21070: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- a tt ordna en ändamålsenlig arbetstid i skolan
21071: samt anföra följande: måste reservera flera dagar än den minimitid
21072: på 11 dagar som förordningen föreskriver. Skol-
21073: Enligt gällande stadganden skaU grund- styrelsen har vid sitt plenum 18. 9. 1979 be-
21074: skolans och gymnasiets läsår omfatta 190 ar- slutat, att arbetsperioden läsåret 1980-81 in-
21075: betsdagar. Elevernas skolarbete begynner den Ieds torsdagen den 14 augusti och avslutas iör-
21076: dag i augusti som skolstyrelsen bestämmer och dagen den 30 maj. Höstterminen avslutas lör-
21077: avslutas den sis,ta vardagen i maj, såvida inte dagen den 20 december och vårterminen börjar
21078: sko1styre1sen av särskild orsak annorlunda be- måndagen den 5 januari. Regeringen är med-
21079: stämmer. Utöver sommarlovet hålls inom veten om de o1ägenheter som föran:1eds av att
21080: skolan ett jullov, som omfattar minst elva da- skolarbetet in1eds före mitten av augus,ti, och
21081: gar, ett påsklov, som omfattar fem dagar, samt den kommer därför ännu särskilt att utreda
21082: vid av skolstyrelsen regionvis fastställd tid- sådana arrangemang, genom vilka terminens
21083: punkt ett sportlov, snm omfattar högst sex var- början kunde uppskjutas med några dagar. En-
21084: dagar. Lördagarna är lovdagar. ligt regeringens uppfattning kan den tidpunkt
21085: Den nuvarande placeringen av sko1ornas lov- då skolarbetet slutar inte i någon s'törre ut-
21086: dagar inom kalenderåret bygger på beslutet om sträckning uppskjutas så att den skulle infalla
21087: den övergång tili 5-dagars skolvecka, som i juni, emedan in1ärningsberedskapen efter en
21088: genomfördes åren 1971 och 1972. Övergången lång arbetsperiod har försvagats på grund av
21089: till en kortare arbetsvecka genomfördes så, att elevernas trötthet. En förlängning av arbetspe-
21090: de timmar som tidigare hållits om lördagarna rioden in i juni 1eder dessutom till svårigheter
21091: flyttades tili dagar som tagits från loven och med hänsyn :tili intagningen av elever i läro-
21092: 1ovdagarna. Anta1et ar'betsdagar minskades dess- anstalterna för fortsatt urbildning och plane-
21093: utom i jämförelse med foJks'kolan med tio da- ringen av :fö1jande arbetsperiod.
21094: gar och i jämförelse med läroverket med i I detta sammanhang är det skäl att hänvisa
21095: genomsnitt fem dagar. Antalet arbetsdagar pet tili de resultat, som erhölls vid en enkät om
21096: år är för närvarande så litet, att det inte finns skolornas arbetstider, viiken för et't år sedan
21097: 0879008177
21098: 6 1979 vp.
21099:
21100: anordnades av Suomen Kunnallisliitto. Opi- gar som följer nuvarande praxis det största
21101: nionsundersökningen riktades till alla skolnämn- understödet. Om alla de grupper som besvarade
21102: der, grundskolråd samt gymnasiernas föräldra- frågorna beaktas, understödde endast 6,7 %
21103: råd och gymnasieråd i förbundets medlemskom- det alternativ, enligt vilket skolan skulle börja
21104: muner. Av de olika alternativ som framlades i den 1 september och sluta den 10 juni.
21105: enkäten fick de inlednings- och avslutningsda-
21106: Helsingfors den 9 oktober 1.979.
21107:
21108: Undervisningsminister Pär Stenbäck
21109: 1979 vp.
21110:
21111: Kirjallinen kysymys n:o 124.
21112:
21113:
21114:
21115:
21116: Leppänen: Kuusankosken puhelinkeskuksen tilaamisesta ulkomai-
21117: selta valmistajalta.
21118:
21119:
21120: E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
21121:
21122: Istunnossaan 12. päivänä syyskuuta 1979 sesta saksalaiselta Siemensiltä ja vaati PLH:ta
21123: hallituksen raha-asiainvaliokunta teki päätöksen, järjestämään uuden tarjouskilpailun. Oy Nokia
21124: että PLH:lle annetaan valtuudet tilata Kuusan- Ab Elektroniikassa järjestetyssä tiedotustilaisuu-
21125: kosken automaattinen puhelinkeskus saksalai- dessa, jossa olivat läsnä ministeri Saarto sekä
21126: selta Siemensiltä eikä kotimaiselta Telefenno Televa Oy:n, Telefenno Oy:n ja Oy Nokia Ab
21127: Oy:ltä, joka on Televan ja Oy Nokia Ab:n Elektroniikan korkein johto, ministeri Saarron
21128: yhteinen tuotekehitys- ja markkinointiyhtiö. sanotaan kertoneen Länsi-Saksan suurlähetystön
21129: Kotimaiset laitteet ovat täysin kilpailukelpoisia edustajan painostaneen häntä, että paperituottei-
21130: vastaavan Siemensin laitteiston kanssa sekä den osto Länsi-Saksaan vähenee, ellei Kuusan-
21131: hinnan että laadun puolesta sillä erotuksella, kosken keskusta tilata Siemensiltä. Saman asian
21132: että kotimaiset ovat modernimpaa tekniikkaa ministeri Saarto on tietämän mukaan kertonut
21133: ja myös suunnittelu on kotimaista. Nyt siis jo Keravalla viime huhtikuussa järjestetyssä tie-
21134: Suomen PLH on saanut valtuudet hankkia Kuu- dotustilaisuudessa.
21135: sankaskelle juuri tuon Siemensin EWSD-kes- Telelaitealan ammatti- ja tieteellisten järjestö-
21136: kuksen. jen lähetystö kävi eduskunnassa 21 päivänä
21137: Alan asiantuntijat ( PLH:n teleosasto) ja elokuuta jättämässä hallituspuolueille uuden ve-
21138: elektroniikka-alan ammatti- ja tieteelliset järjes- toomuksen, joka jo viikkoa aikaisemmin oli luo-
21139: töt ovat moneen otteeseen kääntyneet halli- vutettu valtiovarainministeri Ahti Pekkalalle.
21140: tuksessa edustettuina olevien puolueiden puo- Vetoomuksessa perusteltiin tarkoin, miksi Kuu-
21141: leen vedoten niihin huolestuneina kotimaisen sankosken keskuksen tilaaminen ulkomaiselta
21142: teleteollisuuden tulevaisuudesta, koska telelaite- valmistajalta - miltä tahansa - on ehdotto-
21143: tilausten suuntaaminen monikansallisille valmis- man epäedullista sekä kansantaloudellisesti että
21144: tajille vie työt kotimaiselta valmistajalta ja suo- työllisyyspoliittisesti asiaa katsoen.
21145: malaiselta insinööritaidolta. Keskiviikkona 12 päivänä syyskuuta 1979
21146: PLH:n johto päätti vastoin omien asiantunti- raha-asiainvaliokunta päätti PLH:n teleosaston
21147: joittensa suositusta hankkia Kuusankosken kes- asiantuntijoiden kannan vastaisesti, että PLH:
21148: kuksen saksalaiselta Siemensiltä. Siinä vaiheessa lle annetaan valtuudet tilata keskus länsisaksa-
21149: Televa- joka käytännössä on PLH:n oma tuo- laiselta Siemensiltä.
21150: tantolaitos - oli pakotettu ilmoittamaan, että Presidentti Urho Kekkosen Länsi-Saksaan
21151: se joutuu lomauttamaan n. 120 työntekijäänsä, tekemän valtiovierailun aikana isännät ottivat
21152: mikäli Televan valmistamaa täysin kilpailuky- esille keskuslaitekaupat. Mitä silloin on puhut-
21153: kyistä keskusta ei tilata kotimaasta vaan tilaus tu, sitä ei ole tiedossa.
21154: menee länsisaksalaiselle Siemensille. Siemens Oy:n hallintoneuvostossa istuvat
21155: Alan ammatti- ja tieteelliset järjestöt vetosi- Martti Hovi (Kesk.), Ingvar S. Melin (RKP)
21156: vat hallituspuolueisiin kotimaisen elektroniikka- ja Pekka Morri ( SDP). On outo yhteensattuma,
21157: ja teleteollisuuden puolesta. Viidentoista järjes- että täsmälleen heitä edustavat puolueet raha-
21158: tön allekirjoittama vetoomus luovutettiin halli- asiainvaliokunnassa äänestivät Kuusankosken
21159: tuspuolueille 27. 4. 1979. keskuskaupassa Siemensin puolesta.
21160: Liikenneministeri Veikko Saarto, jonka toi- Raha-asiainvaliokunnan päätöksen perusteluja
21161: mialaan PLH kuuluu, hylkäsi PLH:n johdon ei ole suostuttu julkistamaan. Kun veronmak-
21162: päätöksen Kuusankosken keskuksen hankkimi- sajat kuitenkin joutuvat maksamaan viulut, niin
21163: 0879009052
21164: 2 1979 vp.
21165:
21166: lienee oikeus kansanedustajien eduskunnassa Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21167: hallitukselle esittämän kysymyksen välityksellä päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21168: saada tieto siitä, miksi hallitus haluaa lisätä kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21169: teknisen alan työttömyyttä teleteollisuudessa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21170: suosimalla systemaattisesti monikansallisia yri-
21171: tyksiä. Miksi Hallituksen raha-asiainvaliokun-
21172: Vaikka kaupan arvo näennäisesti on vain n. ta on antanut posti- ja lennätinhallituk-
21173: 7 mmk, niin täysin uuden ulkomaisen järjes- selle valtuudet tilata Kuusankosken pu-
21174: telmän käyttöönotto ( varaosahuolto, henkilö- helinkeskus ulkomaiselta valmistajalta
21175: kunnan koulutus jne.) tuo aina n. 10-20 milj. kun kilpailukykyinen kotimainen valmis-
21176: markan lisäkustannukset. Mikäli olisi hankittu taja olisi ollut valmis toimittamaan
21177: kotimaisen valmistajan laitteita, näitä lisäkustan- vastaavat laitteet, sekä
21178: nuksia ei olisi ollut. Tämä tosiasia on hankin- miten Hallitus aikoo turvata toimen-
21179: tapäätöksessä kokonaan sivuutettu, ja juuri se piteellä menetetyn työllisyyden kotimai-
21180: on asia, josta. voidaan perustellusti esittää, että sessa teollisuudessa?
21181: asiassa on menetelty maan kokonaisedun vastai-
21182: sesti ja vastoin hankinta-asetuksen nimenomais-
21183: ta määräystä.
21184: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
21185:
21186: Urpo Leppänen
21187: N:o 124 3
21188:
21189:
21190:
21191:
21192: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21193:
21194: V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa sai posti- ja lennätinhallitus päättää itse kai-
21195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kista sellaisista hankinnoista, joiden valmistus
21196: olette 19 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- tapahtui pääasiassa Suomessa toimivilla koti-
21197: jeenne n:o 727 ohella toimittanut valtioneu- maisilla tai ulkomaisilla tehtailla. Parin viime
21198: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- vuoden ajan on liikenneministeriö ja osin myös
21199: sanedustaja Urpo Leppäsen näin kuuluvasta kir- valtioneuvosto raha-asiainvaliokunnan kautta
21200: jallisesta kysymyksestä n:o 124: sitä vastoin osallistunut posti- ja lennätinlai-
21201: toksen hankinnoista päättämiseen. Tämä on
21202: Miksi Hallituksen raha-asiainvaliokun- katsottu välttämättömäksi, jotta voitaisiin vält-
21203: ta on antanut postic ja lennätinhallituk- tyä lopputileiltä alan tuotantolaitoksilla.
21204: selle valtuudet tilata Kuusankosken pu- Kuusankosken puhelinkeskuksen tilaaminen
21205: helinkeskus ulkomaiselta valmistajalta käsiteltiin valtioneuvoston raha-asiainvaliokun-
21206: kun kilpailukykyinen kotimainen valmis- nassa. Kotimaisen Telefennon ( Televa Oy ja No-
21207: taja olisi ollut valmis toimittamaan kia Oy) tarjous todettiin yksimielisesti koti-
21208: vastaavat laitteet, sekä maisuusasteen osalta Suomessa toimivan Sie-
21209: miten Hallitus aikoo turvata toimen- mens Oy:n tarjousta edullisemmaksi. Tarjottu-
21210: piteellä menetetyn työllisyyden kotimai- jen hintojen edullisuuden osalta käsitykset sitä
21211: sessa teollisuudessa? vastoin poikkesivat oleellisesti toisistaan. Nämä
21212: käsitykset näkyivät myös itse päätöksenteossa.
21213: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Koska tilaussopimusta ei vielä ole allekirjoitet-
21214: vasti seuraavaa: tu, ei arvioita eri tarjousten edullisuudesta voi-
21215: . Aikaisemmin vallinneen käytännön mukaan da vielä julkistaa.
21216: Helsingissä lokakuun 22 päivänä 1979.
21217:
21218: Liikenneministeri Veikko Saarto
21219: 4 1979 vp.
21220:
21221:
21222:
21223:
21224: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21225:
21226: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningar vilkas produktion i huvudsak försiggick
21227: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse i inhemska eller utländska fabriker verksamma
21228: nr 727 av den 19 september 1979 till veder- i Finland. Under de två senaste åren har däre-
21229: börande medlem av statsrådet för avgivande av mot trafikministeriet och delvis även statsrådet
21230: svar översänt avskrift av följande av riksdags- genom sitt finansutskott deltagit i besluten
21231: man Urpo Leppänen undertecknade spörsmål angående post- och telegrafstyrelsens anskaff-
21232: nr 124: ningar. Detta har ansetts nödvändigt för att
21233: undvika, att produktionsanläggningarna i
21234: Varför har Regeringens finansutskott brancshen säger upp arbetskraft.
21235: givit post- och telegrafstyrelsen fullmakt Beställningen av Kuusankoski telefoncentral
21236: att beställa Kuusankoski telefoncentral behandlades i statsrådets finansutskott. Det
21237: av en utländsk tillverkare då en kon- konstaterades enhälligt att det inhemska före-
21238: kurrensduglig inhemsk tillverkare hade taget Telefennos (Televa Oy och Nokia Ab)
21239: varit beredd att leverera motsvarande offert beträffande graden av inhemskt arbete
21240: anläggningar, samt var förmånligare än det i Finland verksamma
21241: hur avser Regeringen trygga den sys- företaget Siemens Oy:s offert. I fråga om de
21242: selsättning inom inhemsk industri, som offererade prisens förmånlighet gick uppfattning-
21243: genom åtgärden gått förlorad? arna däremot starkt i sär. Dessa uppfattningar
21244: syntes även i själva beslutsfattandet. Emedan
21245: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- avtalet om beställningen ännu inte har under-
21246: samt anföra följande: tecknats, kan några beräkningar angående de
21247: Enligt tidigare praxis fick post- och telegraf- olika offerternas förmånlighet ännu inte offent-
21248: styrelsen själv besluta om alla sådana anskaff- liggöras.
21249: Helsingfors den 22 oktober 1979.
21250:
21251: Trafikminister Veikko Saarto
21252: 1979 vp.
21253:
21254: Kirjallinen kysymys n:o 125.
21255:
21256:
21257:
21258:
21259: Juvela: Varhaiseläkekokeilun ulottamisesta koskemaan LEL:n
21260: alaisia työsuhteita.
21261:
21262:
21263: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21264:
21265: Hallituksen kesäkuussa tekemän päätöksen LEL-a:lojen työntekijöitä kuten satamien ah-
21266: perusteella on työntekijäin ns. varhaiseläke- taajat, rakennustyöläiset ja metsurit. Hallituk-
21267: kokeilua alettu toteuttaa kuluvan syksyn aika- sen tulisikin ottaa varhaiseläkekokeilua koskeva
21268: na. Varhaiseläkekokeilu koskee 63-64-vuo- päätös ensi tilassa uudelleen käsiteltäväksi ja
21269: tiaita TEL:n alaisessa työsuhteessa olevia työn- ulotettava mahdollinen ennenaikaiselle eläkkeel-
21270: tekijöitä ja etusija annetaan entisille rintama- le siirtyminen koskemaan myös kaikkia pitkä-
21271: miehille. Päätöksen mukaan työnantaja on vel- aikaisia LEL-alojen työsuhteita. Tällöin tulisi-
21272: vollinen ottamaan kuukauden kuluessa eläk- vat näiden kahden alan työntekijät varhaiselä-
21273: keelle siirtyneen tilalle alle 25-vuotiaan työttö- kekokeilussa keskenään tasavertaiseen asemaan.
21274: män. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21275: Varhaiseläkekokeilun aloittaminen on epäile- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän-
21276: mättä myönteinen asia ja varovainen askel koh- kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21277: ti yleistä eläkeiän alentamista. Vakavana puut- tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21278: teena kokeilussa on kuitenkin se, että mahdol-
21279: linen ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen raja- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21280: taan koskemaan pelkästään TEL:n alaisia työ- siin varhaiseläkekokeilun ulottamiseksi
21281: suhteita. Tämän seurauksena joutuvat erä,iden myös pitkäaikaisia LEL:n alaisia työ-
21282: muiden alojen työntekijät eriarvoiseen asemaan. suhteita koskevaksi?
21283: Erityisesti tämä kos:kee sellaisia pitkäaikaisia
21284: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1979.
21285:
21286: Aulis Juvela
21287:
21288:
21289:
21290:
21291: 087900853C
21292: 2 1979 vp.
21293:
21294: ____ :- .....
21295:
21296:
21297:
21298:
21299: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21300:
21301: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ri 1 momentissa v'a~sa kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota
21302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siihen, että työnantajat täyttävät työllistämis-
21303: olette 19 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- velvoitteen, joka on valtion tuen saamisen edel-
21304: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- lytys.
21305: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kun valtioneuvoston päätöstä eläketuesta val~
21306: Aulis Juvelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- misteltiin, oli erilaisia käsityksiä siitä; kuinka
21307: myksestä n:o 125: kokeiluun mukaan tuleva työntekijäpiiri tulisi
21308: rajata. Kokeilu toteutettiin lopulta suunnilleen
21309: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- eläkeikäkomitean mietinnössään esittämässä
21310: siin varhaiseläkekokeilun ulottamiseksi muodossa. Komitea totesi, että lyhytaikaisissa
21311: myös pitkäaikaisia LEL:n alaisia työ- työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain pii-
21312: suhteita koskevaksi? riin kuuluvat työalat jouduttaneen jättämään
21313: kokeilun ulkopuolelle lähinnä teknillisten vai-
21314: · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keuksien vuoksi. Kun kokeilun työllistämisvai-
21315: vasti seuraavaa: kutusten halutaan olevan· mahdollisimman suu-
21316: Eläketukikokeilu, jossa 63 vuotta täyttänyt ret, .on valvottava, että eläkkeelle siirtynyt
21317: työntekijä voi jättää työntekijäin eläkelain pii- henkilö ei palaa tyohön ja että .uusi työllistetty
21318: riin kuuluvan työsuhteensa ja siirtyä eläkkeelle työntekijä ei joudu uudelleen työttömäksi.
21319: edellyttäen, että työnantaja ottaa hänen tilal- Näiden seikkojen valvominen, joka nytkin on
21320: leen alle 25-vuotiaan työttömän nuoren, käyn- kokeilun vaikeimpia osia, olisi lähes mahdo-
21321: nistyi valtioneuvoston 19 päivänä kesäkuuta tonta sellaisilla kausiluontaisesti vaihtelevilla
21322: 1979 tekemällä päätöksellä. Päätös oli yksi osa työaloilla, joita rakennusala ja muut lyhytaikai-
21323: niistä työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä, sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain
21324: joista maaliskuun alussa oli tehty periaatepää- piiriin kuuluvat alat vielä nytkin pääosin ovat.
21325: tös. Kokeiluun on varattu 25 miljoonan markan Nyt käynnissä oleva kokeilu on rajattu paitsi
21326: määräraha, jolla pyritään työllistämään noin siihen varatun määrärahan suhteen myös ajalli-
21327: tuhat nuorta henkilöä. Eläketukipäätöksiä voi- sesti. On selvää, että tehtäessä johtopäätöksiä
21328: daan tehdä ensi vuoden kesäkuun loppuun. En- kokeilusta myös lyhytaikaisissa työsuhteissa ole-
21329: simmäiset eläkkeelle siirtymiset ja uusien hen- vien työntekijäin eläkelain piiriin kuuluvien
21330: kilöiden työhönotat on voitu toteuttaa syys- alojen näkökohdat ja tasavertaisuus eri työalo-
21331: kuun aikana. Pääosin eläkkeelle siirtyneet ovat jen kesken on otettava huomioon.
21332: olleet entisiä rintamamiehiä. Kysymyksessä ole-
21333: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
21334:
21335: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
21336:
21337:
21338:
21339:
21340: '" ~ "\ : -. . .. ~
21341: N:o 125 3
21342:
21343:
21344:
21345:
21346: T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
21347:
21348: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen sättningsskyidigheten, viiken utgör förutsätt-
21349: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse ning för erhållande av statens subvention.
21350: av den 19 :september 1979 tili vederbörande Vid beredningen av statsrådets beslut om
21351: medlem av statsrådet för avgivande av svar pensionsstöd förelåg olika uppfattningar om
21352: översänt avskrift av följande av riksdagsman hur man borde begränsa den grupp av arbets-
21353: Aulis Juvela undertecknade spörsmål nr 125: tagare som skulle ornfattas av experimentet.
21354: Experimentet förverkligades tili 1slut i ungefär
21355: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för den form som föreslagits i pensionsålderskom-
21356: att även långvariga arbetsförhållanden mittens betänkande. Kommitten konstaterade,
21357: inom KAPL skall omfattas av pensions- att de arbetsområden som hör tili tillämpnings-
21358: stödsexperimentet? området för lagen om pension för arbetstagare
21359: i kortvariga arbetsförhållanden inte torde kunna
21360: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- omfattas av experimentet närmast på grund av
21361: samt anföra föijande: tekniska svårigheter. Då det väntas, att experi-
21362: Penslonsstödsexperimentet, enligt vilket ar- mentet skall ha 1största möjliga verkningar på
21363: betstagare som fyllt 63 år kan avsiuta sådant sysselsättningen, måste man se tili att person
21364: arbetsförhållande som omfattas av lagen om som avgått med pension inte skall återvända
21365: pension för arbetstagare och avgå med pen- tili arbete och att nyanställd arbetstagare inte
21366: sion under förutsättning att arbetsgivaren an- återigen skall bli arbetslös. Tilisynen över
21367: ställer en arbetslös person under 25 år i stället dessa frågor, viiken även för närvarande utgör
21368: för honom, inleddes i ach med statsrådets be- en av experimentets svåraste delar, vore i det
21369: ,sJut av den 19 juni 1979. Beslutet utgjorde närmaste omöjlig på sådana säsongmässigt va-
21370: en del av de åtgärder 'i syfte att främja syssel- rierande arbetsområden som byggnadsbranschen
21371: sättningen om vilka ett principbeslut fattats i och andra branscher omfattade av lagen om
21372: början av mars. För experimentet har reserve- pension för arbetstagare i kortvariga arbetsför-
21373: rats ett anslag om 25 miljoner mark, med hållanden även för närvarande huvudsakligen
21374: hjälp av vilket man strävar tili att sysselsätta är.
21375: ca tusen unga personer. Beslut i pensionsstöds- Förutom i fråga om det för ändamålet reser-
21376: ärenden kan fattas intili slutet av juni nästa år. verade anslaget är experimentet begränsat även
21377: De första pensioneringarna och anställningarna tidsmässigt. Det är klart att när siutsatser om
21378: av nya personer har kunnat genomföras under experimentet dras, måste även synpunkter an-
21379: september. De som avgått med pension, har gående de områden som omfattas av lagen om
21380: huvudsakligen varit före detta frontmän. I pension för arbetstagare i kortvariga arbetsför-
21381: experimentet i fråga fästs uppmärksamhet hållanden och jämlikhet mellan olika arbets-
21382: sä11skilt därvid, att arbetsgivarna fullgör syssel- områden beaktas.
21383: Helsingfors den 12 oktober 1979.
21384:
21385: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21386: 1979 vp.
21387:
21388: Kiijallinen> kysymys n:o 126. · ·<;·:-i.
21389:
21390:
21391:
21392:
21393: Ihamäki: Laboratoriotutkimusten valtionosuuskorvauksista ter-
21394: veyskeskussairaaloille.
21395:
21396:
21397: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21398:
21399: Kansanterveyslain mukaan terveyskeskus että ko. tutkimukset voidaan huomattavasti
21400: tuottaa itse tarvitsemansa laboratoriopalvelut järkevämmin ja halvemmin ostaa yksityiseltä
21401: tai hankkii ne omalta keskussairaalaltaan tai sektorilta.
21402: valtion tai yliopiston ylläpitämäitä laitokselta. Valtionosuusmenetyksien vuoksi niillä kun-
21403: Terveyskeskuksiin liitettyjen erikoislääkärita- tainliitoilla ja kunnilla, jotka ylläpitävät eri-
21404: soisten sairaaloiden kohdalta ko. määräys tuot- koislääkäritasoisia tervey,skeskussairaaloita, on
21405: taa varsin paljon hankaluuksia, koska erikois- kaksi vaihtoehtoa. Joko kustantaa ko. tarvitta-
21406: lääkäritasoisen toiminnan vaatimukset niin la- vat laboratoriotutkimukset yksin ilman valtion
21407: boratorio- kuin soluopillisten (sytologia) sekä osuutta, mikä merkitsee sangen tuntuvaa kus-
21408: kudosopillisten (histologia) näytteisiin ovat tannusten nousua ( esim. Heinolan kansanter-
21409: tuntuvasti yleislääkäritasoisesta toiminnasta veystyön kuntainliiton osalta n. 100 000 mk
21410: poikkeavia. vuodessa), tai toisena vaihtoehtona on lopet-
21411: Erikoislääkäritasoisia sairaaloita terveyskes- taa valtionosuuden ulkopuolelle jäävien tutki-
21412: kukseen liitettäessä luvattiin sairaaloiden toi- musten suorittaminen, mikä puolestaan merkit-
21413: minnan jatkuvan entisellään laatutasoa muutta- sisi erikoislääkäritasoisen toiminnan päättymis-
21414: matta. Sairaalajärjestelmän osana ko. sairaaloil- tä. Tämän vuoden aikana julkistetussa kansan-
21415: la oli mahdollisuus valtion osuuteen oikeutta- terveystyön valtakunnallisessa 5-vuotissuunni-
21416: valla tavalla ostaa yksityiseltä sektorilta ne telmassa enempää kuin sairaalajärjestelmän val-
21417: tarvitsemansa laboratorio- yms. tutkimukset, takunnallisessa 5-vuotissuunnitelmassakaan. ei
21418: joita ne itse eivät pystyneet tuottamaan. Ter- ole osoitettu keskussairaaloille niitä henkilöstö-
21419: veyskeskukseen liittämisen jälkeen nämä mah- ym. resursseja, jotka olisivat ehdoton edellytys
21420: dollisuudet vietiin sairaalailta pois eväämällä tilanteen korjaamiseksi. Tuntuu epäoikeuden-
21421: valtionosuus ko. tarkoituksiin. Nykyisillä re- mukaiselta, että kansanterveyslain toteuttami-
21422: sursseilla keskussairaalapiirit eivät pysty tuot- sessa esiintyvät puutteet maksatetaan näin ollen
21423: tamaan, oman toimintansa ulkopuolelle, riittä- peruskunnilla. Tietyissä tapauksissa terveyskes-
21424: västi mm. hormonitutkimuksia samoin kuin kussairaalasta täytyy potilas lähettää keskussai-
21425: kudos- ja soluopillisia tutkimuksia. Kaikkia raalaan tutkimuksiin vain siksi, jotta hänen
21426: näitä tutkimuksia eivät keskussairaalat tee edes tutkimisensa saataisiin valtionosuuksien pii-
21427: itselleenkään, vaan ostavat ne halvemmalla yk- riin.
21428: tityiseltä sektorilta. Kansanterveyslain sanan- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
21429: mukainen tulkinta edellyttäisi, että terveyskes- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21430: kussairaalan tarvitseman tutkimuksen keskus- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21431: sairaalapiiri ostaisi näin ollen ensin käypään vaksi seuraavan kysymyksen:
21432: hintaan yksityiseltä sektorilta ja sen jälkeen
21433: veloittaisi terveyskeskussairaalalta vain asetuk- Onko Hallitus tietoinen, että kansan-
21434: sen edellyttämän korvauksen, joka on huomat- terveyslain sananmukainen tulkinta ter-
21435: tavasti todellisia kustannuksia pienempi. Edes veyskeskussairaaloiden labora toriatutki-
21436: kaikki yliopistokeskussairaalatkaan eivät suo- musten suorittamisesta on rasittanut
21437: rita itse kaikkia tarvitsemiaan tutkimuksia, peruskuntia valtionosuuksien menetyk-
21438: koska laitteisto- ja henkilökuntainvestointien sillä, heikentänyt erikoislääkäritasoisten
21439: aiheuttamat kulut ovat siinä määrin korkeat, terveyskeskussairaaloiden toimintaa ja
21440: 0879009063
21441: 2 1979 vp.
21442:
21443: hankaloittanut potilaan asemaa tutki- aikooko Hallitus ryhtyä to:tmellpttel
21444: muspotilaana, ja siin asiantilan korjaamiseksi?
21445: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21446:
21447: Timo Ihamäki
21448: N:o 126 3
21449:
21450:
21451:
21452:
21453: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
21454:
21455: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis- Lainsäädännön tavoitteena on ollut.· julkis-
21456: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ten investointien käytön tehostaminen ja ra-
21457: mies, olette 20 päivänä syyskuuta 1979 päivä- tionointi sekä kunnallisten sairaanhoitolaitosten
21458: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos- toiminnan turvaaminen. Sairaalalaitoksen ja
21459: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- terveyskeskusten laboratorioihin on sidottu
21460: sanedustaja Timo Ihamäen näin kuuluvasta kir- huomattavat varat. Tästä syystä on kaikin kei-
21461: jallisesta 'kysymyksestä n:o 126: noin pyrittävä niiden käyttöä tehostamaan ja
21462: järkeistämään. Eräänä keinona laboratorioiden
21463: Onko Hallitus tietoinen, että kansan- huonetilojen ja laitteiden käytön lisäämiseksi
21464: terveyslain sananmukainen tulkinta ter- on niiden käyttöajan lisäys, samalla kuin la-
21465: veyskeskussairaaloiden laboratoriotutki- boratoriolaitteiden automatisaatio on lisännyt
21466: musten suorittamisesta on rasittanut toiminnan tehoa.
21467: peruskuntia valtionosuuksien menetyk-
21468: sillä, heikentänyt erikoislääkäritasoisten Aikaisemmin haittatekijänä ollut puute kou-
21469: terveyskeskussairaaloiden toimintaa ja lutetusta laboratorioalan henkilökunnasta on
21470: hankaloittanut potilaan asemaa tutki- niin ikään poistumassa.
21471: muspotilaana, ja Kansanterveysasetuksen 6 §: ää muutettiin
21472: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 29. 12. 1976 (1140/76). Muutoksen mukaan
21473: siin asiantilan korjaamiseksi? saadaan lääkintöhallituksen tarpeellisiksi kat-
21474: somien laboratorionäytteiden tutkimukset suo-
21475: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rituttaa valtion tai yliopiston laitoksessa taik-
21476: vasti seuraavaa: ka, mikäli näytteiden tutkiminen ei ole pykä-
21477: Sairaaloiden ja terveyskeskusten labora- lässä tarkoitetulla tavalla mahdollista ja asian-
21478: torioiden käytön porrastamiseksi sekä tutki- omaisen keskussairaalan annettua asiasta lau-
21479: musten laadun valvomiseksi muutettiin kun- sunnon, erityisestä syystä lääkintöhallituksen
21480: nallisista yleissairaaloista annettua lakia (21. määräajaksi antaman luvan perusteella muussa
21481: 6. 1973/535) lisäämällä siihen 6 c ja 6 d pykä- sen hyväksymässä tutkimuslaitoksessa lääkin-
21482: lät. Näiden säädösten perusteella keskussairaa- töhallituksen hyväksymässä laajuudessa.
21483: lan kuntainliitto on sopimuksen perusteella Lääkintöhallitus on katsonut, että terveys-
21484: velvollinen huolehtimaan terveyskeskuksen teh- keskuksen osaksi siirtyneissä erikoislääkärijoh-
21485: täväksi säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi toisissa paikallissairaaloissa tarpeelliset labora-
21486: tarpeellisten laboratoriopalveluiden suorittami- toriotutkimukset voidaan harvoja poikkeuksia
21487: sesta. Keskussairaalan kuntainliiton velvolli- lukuunottamatta suorittaa keskussairaaloiden,
21488: suudeksi säädettiin myös huolehtia mm. la- yliopistollisten keskussairaaloiden ja valtion la-
21489: boratoriopalvelusten kehittämisen ohjaamises- boratorioissa. Tästä johtuen on ennen poik-
21490: ta ja laadunvalvonnasta. Vastaavasti lisättiin keusluvan myöntämistä edellytetty riittävää sel-
21491: asetukseen kunnallisista yleissairaaloista uusi vitystä siitä, ettei tutkimuksia voida suorit-
21492: 2 c § (21. 12. 1973/958) ja uusi 3 a §. taa edellä mainituissa paikoissa sen asemesta,
21493: Edellä mainittuja säädöksiä on täydennetty että käytettäisiin aikaisemmin käytettyjä yksi-
21494: valtakunnalliseen sairaanhoitolaitosten toimin- tyisiä laboratorioita. Kohdunkaulasyövän en-
21495: nan järjestämistä koskevaan ja kansanterveys- naltaehkäisyyn tarvittavien irtosolututkimusten
21496: työn valtakunnalliseen suunnitelmaan otetuin suorittamista Syöpäjärjestöjen laboratorioissa
21497: ohjein. Lisäksi lääkintöhallitus on antanut asi- lääkintöhallitus on yleensä pitänyt tarpeelli-
21498: aan liittyvän yleiskirjeen (7. 3. 1979/1619). sena.
21499: 4 1979 vp.
21500:
21501: Lääkintöhallituksen pidättyvää kantaa poik- lä mainitun kansanterveysasetuksen nojalla mah-
21502: keuslupien suhteen voidaan perustella sillä, dollista poikkeukselliseen menettelyyn ilman,
21503: että jatkamalla nykyistä laboratoriokäytäntöä että kunnalle tai kuntainliitolle koituu valtion-
21504: ei voida edistää sairaaloiden, terveyskeskusten, osuuden menetystä.
21505: yliopistojen ja valtion laboratorioiden välistä Kysymyksen perusteluissa on eräänä esimerk-
21506: laboratoriotoimintojen rationointia. Mikäli la- kinä mainittu Heinolan kansanterveystyön kun-
21507: boratoriotutkimuksia edelleen halutaan yksityi- tainliitto. Tämän osalta ministeriö toteaa, että
21508: sistä laboratorioista, on terveyskeskuksien sel- alueella on muutama vuosi sitten aloittanut
21509: vitettävä ulkopuolelta kunnallisista, yliopisto- toimintansa Päijät-Hämeen keskussairaala Lah-
21510: jen ja valtion laboratorioista saatavat tutki- dessa. Ajanmukaisen keskussairaalan tehtäviin
21511: mukset sekä käyttämiensä tutkimusten tar- kuuluu myös laboratoriopalvelujen antaminen
21512: peellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Mikäli alueen terveyskeskuksille.
21513: perusteltua tarvetta osoitetaan olevan, on edel-
21514: Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
21515:
21516: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
21517: N:o 126 5
21518:
21519:
21520:
21521: ,, :.
21522:
21523:
21524:
21525:
21526: T i l1 R i k s d a g en s He r r Ta 1 ma n.
21527:
21528: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen dicinalstyrelsen utfärdat ett cirkulär •i anslut-
21529: anger har Ni; Herr Talman, med Eder skri- ning till ärendet (7. 3. 1979/1619}.
21530: velse av den 20 september 1979 tili veder- Ändamålet med lagstiftningen har .· varit att
21531: börande medlem av statsrådet översänt avskrift effektivera och ·rationalisera användningen ' av
21532: av följande av riksdagsman Timo Ihamäki de offentliga investeringarna samf att trygga
21533: ställda spörsmål nr 126: de kommunala sjukvårdsanstalternas verksam-
21534: het. Vid sjukhusanstalternas och bäbovå.rds-
21535: Är Regeringen medveten om, att den centralernas laboratorier har bundits betydan-
21536: ordagranna tolkningen av folkhälsolagen de medel. Av denna orsak bör man på alla sätt
21537: i fråga om hälsovårdscentralsjukhusens sträva till att effektivera och rationalisera des-
21538: ombesörjande av laboratorieundersök- sas verksamhet. Ett sätt på vilket användningen
21539: . ningar har belastat grundkommun.erna av laboratoriernas rumsutrymmen och appara-
21540: genom förlust av statsandelar, försäm- ter kan ökas är, att deras användningstid för-
21541: rat verksamheten vid hälsovårdscent- längs samtidigt som automatiseringen av la-
21542: ralsjukhus med specialläkare och för- boratorieapparaterna har ökat verksamhetens
21543: svårat patientens ställning såsom under- effektivitet.
21544: sökningspatient, och Eristen på utbildad personai inom labora-
21545: har Regeringen för avsikt att skrida toriebranschen, vilken tidigare utgjorde en
21546: tili åtgärder för att korrigera läget? olägenhet, håller likaså på att avhjälpas.
21547: Folkhälsoförordningens 6 § ändrades 29. 12.
21548: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- 1976 (1140/76). Enligt ändringen får under-
21549: samt anföra följande: sökningar av laboratorieprov och andra mot-
21550: I syfte att åstadkomma en uppdelning av svarande undersökningar, som medicinalstyrel-
21551: användningen av sjukhusens och hälsovårds- sen finner nödiga utföras i statlig eller i uni-
21552: centralernas laboratorier samt övervaka under- versitets inrättning eller ifall undersökning av
21553: sökningarnas kvalitet ändrades lagen om kom- tagna prov på sätt som i paragrafen avsetts
21554: munala allmänna sjukhus (21. 6. 1973/535) inte är möjligt och efter det att behörigt
21555: genom att tili lagen fogades paragraferna 6 c centralsjukhus avgett sitt utlåtande i ärendet
21556: och 6 d. Tili följd av dessa stadganden är på basen av tilistånd för viss tid, som medi-
21557: kommunalförbund för centralsjukhus på grund cinalstyrelsen på grund av särskild or·sak be-
21558: av avtal skyldigt att uppfylla de förpliktelser, viljat i annan av medicinalstyrelsen godkänd
21559: vilka ålagts hälsovårdscentral, genom att om- inrättning i en omfattning som medicinalsty-
21560: besörja nödig laboratorieservice. Såsom en relsen godkänt.
21561: skyldighet för kommunalförbund för central- Medicinalstyrelsen. har ansett, att vid de
21562: sjukhus stadgades även att ombesörja bl.a. specialläkarledda lokala sjukhus som övergått
21563: styrningen av utvecklandet av laboratorieservi- i hälsovårdscentralerna kan nödiga laboratorie-
21564: cen samt övervakningen av dennas kvalitet. undersökningar med några få undantag ut-
21565: På motsvarande sätt fogades tili förordningen föras vid centralsjukhusens, universitetscentral-
21566: om kommunala allmänna sjukhus en ny 2 c § sjukhusens och statens laboratorier. På grund
21567: (21. 12. 1973/958) och en ny 3 a §. härav har man före beviljandet av dispens
21568: Ovan nämnda stadganden har kompletterats förutsatt tiliräcklig utredning om att undersök-
21569: genom direktiv som intagits i den riksomfat- ningarna inte kan utföras på ovan nämnda
21570: tande planen ·för ordnandet av sjukvårdsan- ställen i stället för att man skulle använda
21571: stalternas verksamhet samt i den riksomfattande de privata laboratorier som tidigare använts.
21572: planen för folkhälsoarbetet. Dessutom har me- Medicinalstyrelsen har i allmänhet ansett det
21573: 0879009063
21574: 6 1979 vp.
21575:
21576: nödvändigt att de cytologiska undersökningar och ändamålsenligheten hos de använda un-
21577: som erfordras för förebyggandet av cancer i dersökningarna. Visas det att motiverat behov
21578: livmoderhalsen utförs i Cancerförbundens la- föreligger, är det med stöd av ovan nämnda
21579: boratorier. folkhälsoförordning möjligt att iaktta ett avvi-
21580: Medicinalstyrelsens förbehållsamma inställ- kande förfarande, utan att kommunen eller
21581: ning till beviljandet av dispens kan motiveras kommunalförbundet går förlustig sin statsan-
21582: därmed, att man genom fortsatt nuvarande del.
21583: laboratoriepraxis inte kan främja rationali- I motiveringen till spörsmålet har såsom ett
21584: seringen av laboratorieverksamheten sjukhusen, exempel nämnts kommunalförbundet för folk-
21585: hälsovårdscentralerna, universitetens .och sta- hälsoarbetet i Heinola. Till denna del konsta-
21586: tens laboratorier emellan. Önskar ··· man fort- terar ministeriet, att Päijät-Häme centralsjuk-
21587: sättningsvis utföra laboratorieundersökningar hus i Lahtis för några år sen inledde sin verk-
21588: vid priva.ta laboratorier, bör hälsovårdscentra- samhet inom området. Till uppgifterna för ett
21589: lerna utreda de undersökningar som kan er- tidsenligt centralsjukhus hör även ombesörjan-
21590: hållas från laboratorier som ligger utanför de det av laboratorieservice till hälsovårdscentra-
21591: konimunala laboratorierna, universitetens och lerna inom området.
21592: staterts ·Iaboratorier samt nödvändigheten av
21593: Hdsingfors den 23 oktober 1979.
21594:
21595: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21596: 1979 vp.
21597:
21598: Kirjallinen kysymys n:o 127.
21599:
21600:
21601:
21602:
21603: Salminen ym.: Neste Oy:n petrakemian tehtaitten erään luotta-
21604: musmiehen työsuhteen purkamisesta.
21605:
21606:
21607: E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
21608:
21609: Torstaina 30. 8. 1979 purettiin valtiojohtoi- tekaistuiksi ja vaatineet työsuhteen palautta-
21610: sen Neste Oy:n petrakemian tehtaitten luotta- mista.
21611: musmies Rauno Lintusen työsuhde epämääräisin Omituista Lintusen työsuhteen purkamisessa
21612: ja keinotekoisin perustein. Työsuhteen purka- on myöskin se, että väitetyn rikkeen tapahdut-
21613: mista perusteltiin vuoden 1978 syksyllä anne- tua ei asiaa välittömästi kerrottu asianomaiselle,
21614: tulla varoituksella, jonka peruste oli vähintään- sekä se, ettei Lintusen pyyntöön pääluottamus-
21615: kin omalaatuinen. Viime vuonna työnantaja miehen kutsumisesta paikalle työsuhteen purka-
21616: ilmoitti Lintuselle, että hänen kohdallaan hyväk- misesta ilmoitettaessa suostuttu.
21617: sytään sairausloma vain Nesteen terveysaseman Rauno Lintunen on vuodesta 1970 lähtien,
21618: lääkärin kitjoittamana, mikä määräys on myö- jolloin hän tuli Neste Oy:n palvelukseen, toimi·
21619: hemmin todettu laittomaksi. Tämän perusteella nut aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä ja puo-
21620: Lintuselle kuitenkin hänen viime syksynä sai- lustanut Nesteen työntekijöiden etuja, Tehtä-
21621: rastuttuaan toisena sairauspäivänä ilmoitettiin vässään petrakemian tehtaitten työntekijöiden
21622: työnantajan taholta puhelimitse, että vain Nes- luottamusmiehenä hän on saanut. työntekijöiden
21623: teen lääkärin kirjoittama lomatodistus kelpaa. varauksettoman tuen. Rauno Lintusta vastaan
21624: Nesteen terveysasemalla hänet todettiinkin sai- työnantajan taholta suunnattu ajojahti, joka
21625: raaksi ja hänelle kirjoitettiin saitausloma, mutta päättyi työsuhteen purkamiseen, vaikuttaakin
21626: vain yhdeksi päiväksi, ja näin ensimmäinen sai- poliittiselta.
21627: rauspäivä leimattiin luvattomaksi poissaoloksi. Rauno Lintusen ·työsuhteen purkaminen on
21628: Tästä Lintuselle annettiin mainittu kirjallinen räikeä loukkaus työntekijöiden luottamusmies-
21629: varoitus. Työsuhteen purkamisen perusteena ja ammattiyhdistysoikeuksia vastaan.
21630: käytettiin edelleen väitettä, että Lintunen olisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
21631: nukkunut kahtena yönä, 26. 8. ja 27. 8., työ" väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21632: vuoronsa aikana tehtaan sosiaalitiloissa. Lepää- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21633: minen työvuoron aikana tuotantoprosessin toi• vaksi seuraavan kysymyksen:
21634: miessa vakaasti on kuitenkin tavallista käytän-
21635: töä laitosmiesten keskuudessa, ja mm. ensim- Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n
21636: mäisenä väitettynä nukkumisyönä oli Lintusen petrakemian tehtailla epäilyttävin perus-
21637: kanssa sosiaalitiloissa lepäämässä useita muita tein suotitetusta laitosmies, luottamus-
21638: työntekijöitä. Sitä, että Lintunen olisi todella mies Rauno Lintusen työsuhteen purka-
21639: nukkunut, ei ole osoitettu. misesta, ja
21640: Petrakemian tehtaitten työntekijät ovat to- aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Lin-
21641: denneet Lintusen irtisanomisen perusteet täysin tusen työsuhteen palauttamiseksi?
21642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21643:
21644: M.-L. Salminen E.-J. Tennilä Aulis Juvela
21645: Pauli Uitto Marjatta Mattsson Vappu Säilynoja
21646: Pauli Puhakka Anna-Liisa Jokinen Ulla-Leena Alppi
21647:
21648:
21649:
21650: 0879009362
21651: 2 1979 vp.
21652:
21653:
21654:
21655:
21656: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21657:
21658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohdistuvat riskit ja miljardien markkojen omai-
21659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, suusriskit huomioon ottaen voitaisiin sallia min-
21660: olette 20 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- käänlaista turvallisuusmääräysten tai työohjei-
21661: jeenne n:o 734 ohella toimittanut valtioneu- den laiminlyömistä.
21662: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- Kyseessä oleva tapaus on saatujen selvitysten
21663: sanedustaja Salmisen ym. näin kuuluvasta kysy- mukaan käsitelty normaalisti yhtiössä noudate-
21664: myksestä n:o 127: tun käytännön mukaisesti.
21665: Perjantaina 31. 8. 1979 pääluottamusmiehen
21666: Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n pyynnöstä pidettiin paikallinen neuvottelu, jo-
21667: petrakemian tehtailla epäilyttävin perus- hon osallistuivat kaikki asianosaiset sekä Suo-
21668: tein suoritetusta laitosmies, luottamus- men Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y:n ja Ke-
21669: mies Rauno Lintusen työsuhteen purka- mian Työntekijäin Liitto r.y:n edustajat. Pai-
21670: misesta, ja kallinen työntekijäin ammattiosasto ilmoitti neu-
21671: aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Lin- vottelun jälkeen tiedotteellaan alistaneensa asian
21672: tusen työsuhteen palauttamiseksi? käsittelyyn Kemian Työntekijäin Liitto r.y:lle
21673: ja odottavansa sen kannanottoa.
21674: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Kemian Työntekijäin Liitto r.y:n hallitus teki
21675: seuraavaa: 25. 9. päätöksen, jonka mukaan Rauno Lintu-
21676: sen työsuhteen purku ei ole tapahtunut työso-
21677: Vuorotyössä olevan tuotantomiehen työ kai- pimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan eikä
21678: killa Neste Oy:n tuotantolaitoksilla on kah- Neste Oy:ssä voimassa olevan rikkomustapauk-
21679: denlaista - joko prosessin ohjaamista valvon- sia koskevan menettelytapaohjeen vastaisesti.
21680: takeskuksesta käsin siellä olevan monimutkai- Saatujen selvitysten perusteella katson, että
21681: sen instrumentoinnin avulla tili ulkoalueelia ta- kyseessä olevassa tapauksessa on toimittu nor-
21682: pahtuvaa tuotantokoneiston toiminnan seuran- maalin työsopimuskäytännön mukaisesti eikä
21683: taa, näytteiden ottoa analysoimista varten ym. asiaan ole liittynyt edustaja Salmisen kysymyk-
21684: Kun kysymyksessä on palavien nesteiden käsit- sessään väittämiä epämääräisiä tai keinotekoisia
21685: tely paineenalaisissa sälliöissä, mikään työvaihe perusteita, jotka antaisivat aihetta toimenpitei-
21686: ei ole sellainen, että huomattavat henkilöstöön siin hallituksen taholta.
21687: Helsingi:;sä 22 päivänä lokakuuta 1979.
21688:
21689: Vt. kauppa- ja teollisuusministeri Paavo Väyrynen
21690: N:o 127 3
21691:
21692:
21693:
21694:
21695: T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
21696:
21697: 1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen inget arbetsskede sådant, att man med beak-
21698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse tande av de avsevärda riskerna för personalen
21699: nr 734 av den 20 september 1979 tili veder- och egendomsrisker om flere miljarder mark
21700: börande medlem av statsrådet översänt avskrift kunde tillåta någon som helst försummelse av
21701: av följande av riksdagsman Salminen m. fl. säkerhetsbestämmelserna eller arbetsdirektiven.
21702: undertecknade spörsmål nr 127: Det nu ifrågavarande fallet har enligt erhål-
21703: len utredning behandlats på normalt sätt
21704: Är Regeringen medveten om att ar- enligt praxis inom bolaget.
21705: betsförhållandet för produktionsmannen, Fredagen 31. 8. 1979 hölls på huvudförtro-
21706: förtroendemannen Rauno Lintunen vid endemannens begäran en lokal överläggning, i
21707: Neste Oy:s petrokemiska fabrik på tvi- viiken deltog alla berörda parter samt represen-
21708: velaktiga grunder har uppsagts, och tanter för Arbetsgivarnas i Finland Allmänna
21709: ämnar Regeringen vidta åtgärder för Grupp r.f. och Kemian Työntekijäin Liitto r.y.
21710: att återställa Lintunens arbetsförhållan- och att man inväntade dess ställningstagande.
21711: de? Styrelsen för Kemian Työntekijäin Liitto r.y.
21712: fattade 25. 9. ett beslut, enligt vilket uppsäg·
21713: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ningen av Rauno Lintunens arbetsförhållande
21714: samt anföra följande: inte skett i strid med 4 3 § 2 mom. 6 punkten
21715: lagen om arbetsavtal eller Neste Oy:s gällande
21716: Vid Neste Oy:s samtliga produktionsinrätt- direktiv om förfarande vid fall av förseelse.
21717: ningar finns det två slags arbete för produk- På grund av de utredningar som erhållits
21718: tionsmän i skiftesarbete - antingen att styra anser jag, att man i detta fall har förfarit i
21719: processen från kontrollcentrum med hjälp av de enlighet med normal arbetsavtals praxis och att
21720: komplicerade instrumenten där, eller att utom- det inte har förekommit sådana obestämda eller
21721: hus följa med produktionsmaskineriet, ta prover konstruerade grunder som riksdagsman Salmi-
21722: för analyser mm. Då det är frågan om behand· nen påstår i sitt spörsmål och vilka skulle ge
21723: ling av brännbara vätskor i tryckbehållare är orsak till åtgärder från regeringens sida.
21724: Helsingfors den 22 oktober 1979.
21725:
21726: Tf. handels- och industriminister Paavo Väyrynen
21727: 1979 vp.
21728:
21729: Kirjallinen kysymys n:o 128.
21730:
21731:
21732:
21733:
21734: Kortesalmi: Valtatien n:o 5 uusumsesta yksityisille ihmisille
21735: aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta.
21736:
21737:
21738: E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e ll e.
21739:
21740: Ns. .5-tien uusiminen Kajaanin kohdalla on Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21741: tärkeä ja kiireellinen. Kuitenkin tien rakenta- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21742: minen tulee aiheuttamaan taloudellisia mene- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21743: tyksiä ja haittoja yksityisille ihmisille. Kajaanin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21744: asema-alueen taustan omakotitaloasutuksesta
21745: tie jättää allensa noin 15 omakotitaloa. Tämän Aikooko Hallitus pitää huolta siitä,
21746: vuoksi on pidettävä tarkasti huoli siitä, että että kun ns. 5-tietä ryhdytään uusimaan
21747: kaikki tien rakentamisen aiheuttamat talou- Kajaanin kohdalla, että kaikki tien
21748: delliset menetykset ja haitat yksityisille ihmi- uusimisesta aiheutuvat taloudelliset me-
21749: sille korvataan täysimääräisinä. Korvausasiat netykset ja haitat yksityisille ihmisille
21750: tulee saada järjestykseen riittävän ajoissa korvataan varmasti ja täysimääräisesti?
21751: ennen kuin tietä aletaan uusia tältä kohdin.
21752: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1979.
21753:
21754: J. Juhani Kortesalmi
21755:
21756:
21757:
21758:
21759: 087900932X
21760: 2 1,79 vp.
21761:
21762:
21763:
21764:
21765: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21766:
21767: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rusteella on kiinteistön omistajalle suoritettava
21768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maan luovuttamisesta sekä vahingosta ja hai-
21769: olette 20 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- tasta täysi korvaus.
21770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- Näin ollen myös mainitun tien uusimisesta
21771: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kajaanin kohdalla aiheutuvat taloudelliset me-
21772: J. J. Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta netykset ja haitat yksityisille ihmisille tullaan
21773: kysymyksestä n:o 128: korvaamaan varmasti ja täysimääräisesti ylei-
21774: sistä teistä annetussa laissa säädetyllä tavalla.
21775: Aikooko Hallitus pitää huolta siitä, Kun kyseessä on kuitenkin hanke, joka pää-
21776: että kun ns. 5-tietä ryhdytään uusimaan osiltaan tullaan toteuttamaan vahvistetulla
21777: Kajaanin kohdalla, että kaikki tien kaava-alueella ja muutenkin yhteistoimin Kajaa-
21778: uusimisesta aiheutuvat taloudelliset me- nin kaupungin kanssa, ei tässä vaiheessa täs-
21779: netykset ja haitat yksityisille ihmisille mällisesti voida sanoa kumpi osapuoli, Kajaanin
21780: korvataan varmasti ja täysimääräisesti? kaupunki vai tie- ja vesirakennuslaitos, kussa~
21781: kin yksittäistapauksessa korvaukset suorittaa.
21782: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tämä tullaan kuitenkin selvittämään kaupun-
21783: vasti seuraavaa: gin ja tie- ja vesirakennuslaitoksen välisissä
21784: Kysymys koskee valtatietä n:o 5, jonka pa- neuvotteluissa ennen lopullisen tiesuunnitelman
21785: rantamiseksi Kainuun tie- ja vesirakennuspiiri 'Vahvistamista, joten korvausten suorittamisen
21786: laatii parhaillaan suunnitelmaa Kajaanin kau- ajankohta ei tästä johtuen tule viivästymään.
21787: pungin kohdalla välillä Kajaani-Kuluntalahti. Jos korvauksista ei korvauksien saajien kanssa
21788: Suunnitelmasta on tähän mennessä valmistunut päästä sopimukseen, määrätään korvaukset mai-
21789: yleissuunnitelma, joka on parhaillaan lausunto- nitun lain mukaisessa tietoimituksessa, jonka
21790: kierroksella. Yleissuunnitelma on myös asetettu pitää maanmittaushallituksen alainen maanmit-
21791: yleisesti nähtäväksi, jolloin asianomaisilla maan- tausinsinööri kahden uskotun miehen avulla.
21792: omistajilla on tilaisuus yleissuunnitelman joh- Viime kädessä korvauksien markkamäärä ja
21793: dosta esittää asiasta huomautuksia. maksuajankohta jää riippumaan tietoimituksen
21794: Yleisistä teistä annetun lain säännösten pe- aikataulusta ja siinä annettavasta päätöksestä.
21795: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1979.
21796:
21797: Liikenneministeri Veikko Saarto
21798: N:o 128 3
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21804:
21805: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen upplåtelse av mark samt för skada och men
21806: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse erläggas full ersättning.
21807: av den 20 september 1979 tili vederbörande Sålunda kommer också de ekonomiska för-
21808: medlem av statsrådet för avgivande av svar luster och men som enskilda människor åsam-
21809: översänt avskrift av följande av riksdagsman kas av förnyandet av nämnda väg vid Kajana
21810: J. J. Kortesalmi undertecknade spörsmål nr att ersättas på säkert sätt och tili fullt belopp
21811: 128: på sätt i lagen om allmänna vägar stadgas.
21812: Då det emellertid är frågan om ett projekt
21813: Ämnar Regeringen tilise att alla de som i huvudsak kommer att förverkligas på
21814: ekonomiska förluster och men, som ett redan fastställt planeområde och även i
21815: enskilda människor åsamkas då man övrigt i samarbete med Kajana stad är det
21816: påbörjar förnyandet av den s.k. väg inte i detta skede möjlig att exakt säga viiken
21817: nr 5 vid Kajana, blir ersatta på ett part, Kajana stad eller väg- och vattenbygg-
21818: säkert sätt och tili fullt belopp? nadsverket, som i varje enskilt fall erlägger
21819: ersättningarna. Detta kommer dock att utredas
21820: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd~ vid överläggningar mellan staden och väg- och
21821: samt anföra följande: vattenbyggnadsverket innan den slutliga väg-
21822: Spörsmålet gäller huvudväg nr 5 för vars planen fastställs, varför tidpunkten då ersätt-
21823: förbättrande Kainuu väg- och vattenbyggnads- ningarna erläggs inte kommer att förskjutas
21824: distrikt som bäst uppgör en pian för vägens på grund härav. Om man inte uppnår överens-
21825: sträckning vid Kajana stad på avsnittet Kajana kommelse om ersättningarna med de ersätt-
21826: -Kuluntalahti. Av planen har hittilis färdig- ningsberättigade, bestäms ersättningarna vid
21827: ställts en generell pian viiken som bäst är ut- vägförrättning som sker i enlighet med nämnda
21828: sänd på remiss. Den generella planen har även lag. Vägförrättningen utförs av en lantmäteri-
21829: anslagits tili offentlig påseende varvid veder- styrelsen underställd lantmäteriingenjör med
21830: börande markägare har möjlighet att i anled- hjälp av två gode män. I sista hand blir er-
21831: ning av planen framställa anmärkningar i ären- sättningarnas belopp och tidpunkten då de
21832: det. utbetalas beroende av vägförrättningens tid-
21833: På basen av stadgandena i lagen om all- tabell och av det beslut som ges i samband
21834: männa vägar skall åt ägare av fastighet för med förrättningen.
21835: Helsingfors den 22 oktober 1979.
21836:
21837: Trafikminister Veikko Saarto
21838: 1979 vp.
21839:
21840: Kirjallinen kysymys n:o 129.
21841:
21842:
21843:
21844:
21845: Juvela ym.: Pienyrittäjien valinnanvapautta loukkaavien sopi-
21846: musten purkamisesta.
21847:
21848:
21849: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21850:
21851: Syksyllä 1976 allekirjoittivat Suomen Tukku- Kun edellä kerrottu tukkuliikkeitten välinen
21852: kauppiaitten Liitto r.y:n elintarvikejaostoon sopimus loukkaa pienyrittäjien vapaata valin-
21853: kuuluvat 26 T-ryhmän tukkuliikettä sopimuk- nanmahdollisuutta myytäviä tuotteita hankkies-
21854: sen, jossa asianomaiset tukkuliikkeet sitoutuivat saan, olisi lainsäädäntöä - mikäli se nyt täl-
21855: pidättäytymään keskinäisestä kilpailusta vähit- Jaisen toiminnan sallii - ensi tilassa tarkistet-
21856: täiskauppakanta-asiakkaista. Tämän sopimuksen tava ja korjattava. Tämä voisi tapahtua mm.
21857: rikkojaHe voi Tuikkukauppiaitten Liitto r.y:n niin, että eduskunnan vuonna 197 3 säätämää
21858: elintarvikejaoston johtokunta tai välimiesoikeus lakia taloudeHisen kilpailun ed1stämisestä täy-
21859: määrätä huomattavan sakkorangaistuksen. Tällä dennetään siten, että tällaisten epäoikeudenmu-
21860: hetkellä sopimuksessa on tiettävästi mukana 22 kaisten ja vapaata kilpailua rajoittavien sopi-
21861: tukkuliikettä. musten tekeminen kielletään.
21862: Käytännössä tämä tukkuliikkeitten välinen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21863: sopimus merkitsee sitä, että vähittäiskauppiail- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme-
21864: ta, joista suurin osa on pienyrittäjiä, estetään kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21865: mahdollisuus vaihtaa t1ettyjen 'tuotteitten osalta tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21866: tukkuliikettä. Vähittäiskauppias pakotetaan
21867: näin ollen hankkimaan tuotteensa vain yhdeltä Onko Hallitus tietoinen eräiden tuk-
21868: tukkuliikkeeltä, vaikka joltakin toiselta keskus- kuliikkeitten vuonna 1976 allekirjoitta-
21869: <liikkeeltä yrittäjä saattaisi saada määrätyt tuot- masta sopimuksesta, jolla jyrkästi rajoi-
21870: teet edullisemmin. Tässä mielessä sopimus kos- tetaan kilpailun vapautta vähittäiskau-
21871: kettaa myös tavallista kuluttajaa. pan alalla, ja jos on,
21872: Tämä tukkuliikkeitten vuonna 1976 solmima aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21873: yhteistyösopimus on jälleen yksi kielteinen esi- siin, joilla tällaisten pienyrittäjien valin-
21874: merkki vähittäiskaupan alalla viime vuosina ta- nanvapautta loukkaavien sopimusten te-
21875: pahtuneesta voimakkaasta keskittymisestä, joka keminen estetään ja jo tehdyt sopimuk-
21876: on johtanut lukuisiin ns. yrittäjävapauden louk- set puretaan?
21877: kauksiin. Ja tästä kielteisestä kehityksestä ovat
21878: joutuneet kaikkein raskaimmin kärsimään en-
21879: nen kaikkea pienkauppiaat.
21880: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
21881:
21882: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen Lauha Männistö
21883: Anna-Liisa Jokinen Juhani Vähäkangas
21884:
21885:
21886:
21887:
21888: 167900945B
21889: 2 1979 vp.
21890:
21891:
21892:
21893:
21894: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21895:
21896: Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa lekirjoittajatukkuliikkeen vähittäiskauppakanta-
21897: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, asiakkaille. Osallisia tässä sopimuksessa on tällä
21898: olette 21 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- hetkellä 20 tukkukaupan aJa1l.a toimivaa tukku-
21899: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- liikettä.
21900: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kilpailuasiamies on 30. 1. 1979 päivätyLlä
21901: Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- kirjeellä lähettänyt taloudellisen kilpailun edis-
21902: myksestä n:o 129: tämisestä annetun asetuksen ( 479/73) 27 § :n
21903: 3 momenttiin viitaten tutkimuspyynnön asiasta
21904: Onko Hallitus tietoinen eräiden tuk- elinkeinohallitukselle. Kirjeessä pyydettiin elin-
21905: kuliikkeitten vuonna 1976 allekirjoitta- keinohallitusta ryhtymään tarvittaviin toimen-
21906: masta sopimuksesta, jolla jyrkästi rajoi- piteisiin tapauksen kaikinpuoliseksi selvittämi-
21907: tetaan kilpailun vapautta vähittäiskau- seksi, koska kysymyksessä on kilpailunrajoitus,
21908: pan alalla, ja jos on, jolla saattaa olla taloudellisen kilpailun edistä-
21909: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- misestä annetun :lain (423/73) 15 §:ssä tar-
21910: siin, joilla tällaisten pienyrittäjien valin- koitettuja vahingollisia vaikutuksia. Kysymys
21911: nanvapautta loukkaavien sopimusten te- ero. tukkuliikkeiden solmiman sopimuksen mah-
21912: keminen estetään ja jo tehdyt sopimuk- dollisista vahingoLlisista vaikutuksista on edel-
21913: set puretaan? leen kilpailuviranomaisten tutkittavana.
21914: Lainsäädännön tarkistamisen suhteen todet-
21915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- takoon, että kilpailuasiamies on keväällä 1978
21916: vasti seuraavaa: tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle esityk-
21917: Päivittäistavaroiden kauppa ja kilpailu Suo- sen kilpailunrajoituksia koskevan lainsäädännön
21918: messa on keskittynyt pääasiassa neljän ryhmit- tarkistamiseksi. Tämä aloite sisältää tarkistus-
21919: tymän väliseksi. Osuustoimintasektorilla paikal- esityksiä, jotka pohjautuvat OECD:n kannan-
21920: liset osuusliikkeet ja osuuskaupat toimivat kiin- ottoihin, taloudellisen kilpailun edistämisestä
21921: teässä yhteistyössä keskusliikkeensä ·kanssa. Yk- annetussa laissa oleviin epäkohtiin ja täyden-
21922: sityisen päivittäistavarakaupan piirissä K-kaup- nystarpeisiin sekä Ruotsin kilpailukomitean
21923: piaat ovat yhteistyössä suoraan keskusliikkeen mietintöön ja esitykseen uudesta kilpailunrajoi-
21924: kanssa. Sen sijaan toisessa yksityisen päivittäis- tuslaista. Kilpailuasiamiehen aloitteen seurauk-
21925: tavarakaupan ryhmittymässä - T-ryhmässä - sena on kauppa- ja ,teol:l1suusministeriö teettä-
21926: tämä rakenne on erilainen. T-kauppiaat toimi- nyt Liiketaloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa
21927: vat yhteistyössä sekä oman kantatukkuliikkeen- esitutkimuksen maamme kilpaiJuolosuhteista,
21928: sä ikMlJSsa että tkesikus1iildreen kanssa. joka tutkimus valmistunee lähiaikoina.
21929: Marraskuun 25 päivänä 197 6 all~kirjoitetul Elinkeinonharjoittajan suojaa pyritään lisää-
21930: la sopimuksella sitoutuivat 26 T-ryhmään Ruu• mään myös kauppa- ja teollisuusministeriön
21931: luvaa, päivittäistavarakauppaa harjoittavaa tuk- toukokuussa 1978 asettaman ns. yrittäjänsuoja-
21932: kuliikettä pidättäytymään ns. yhteisvarastoyh- toimikunnan valmisteltavana olevan lainsäädän-
21933: tiöiden - Helsingin Keskustukku Oy, Jakeva nön avulla. Toimikunnan tulee valmistella eri-
21934: Oy/Kouvola ja Roppa Oy/Oulu - sortimen- tyisesti pienyrittäjän suojan lisäämiseksi sään-
21935: tin osalta kilpailusta toisten allekirjoittajatuk- nökset .toimenpiteistä, joiden avclla voidaan
21936: kuliikkeiden vähittäiskauppakanta-asiakk:aista. valvoa elinkeinonharjoittajien kesken tehtävien
21937: Sopimuksen mukaan allekirjoittajat voivat erik- sopimusten ehtojen kohtuullisuutta etenkin yrit-
21938: seen sopia missä laajuudessa toinen allekirjoit- täjän toimintavapauden ja toimintamahdolli-
21939: tajatukkuliike voi myydä tuotteitaan toisen al- suuksien turvaamiseksi sekä velvoittaa elinkei-
21940: N:o 129 3
21941:
21942: nonharjoittaja luopumaan kohtuuttomaksi kat- sopimusten oikaisemiseksi tekemissään sopimuk-
21943: sottavasta sopimusmenettelystä ja ryhtymään sissa.
21944: toimiin kohtuuttomia sopimusehtoja sisältävien
21945: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1979.
21946:
21947: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
21948: 4 1979 vp.
21949:
21950:
21951:
21952:
21953: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
21954:
21955: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen inom deta1ljhandeln verksamma stamkunder. Tili
21956: anger har Ni, Herr Talmoo, med Eder skrivel- avtalet hör för ögonblicket 20 partiaffärer.
21957: se av den 21 september 1979 tihl vederbörande Konkurrensombudsmannen har med hänvis-
21958: medlem av statsrådet för avgivande av svar ning tili 27 § 3 mom. förordningen om främ-
21959: översänt avskrift av följande av riksdagsman jande av ekonomisk konkurrens ( 479/73) tili-
21960: Juvela m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 129: sänt näringsstyrelsen 30. 1. 1979 en begäran
21961: om en undersökning i saken. I sagda skrivelse
21962: Är Regeringen medveten om det av- anmodade han näringsstyrelsen att skrida tili
21963: tai, som vissa partiaffärer undertecknat erforderliga åtgärder för att allsidigt utredande
21964: år 1976 och vilket innebär en strikt av det skedda, emedan det är fråga om en kon-
21965: begränsning av konkurrensfriheten inom kurrensbegränsning som kan ha i 15 § lagen
21966: detaljhandeln, och om så är fallet, om främjande av ekonomisk konkurrens ( 423/
21967: ämnar Regeringen vidtaga åtgärder 73) avsedda menliga verkningar. Frågan om
21968: som gör det möjligt att dels förebygga det av ovannämnda partiaffärer stiftade avtalets
21969: stiftandet av dylika avtal som kränker eventuella menliga verkningar handhas fort-
21970: småföretagarnas valfrihet, dels häva de farande av konkurrensmyndigheterna.
21971: avtail som redan ingåtts? Beträffande frågan om justering av [agstift-
21972: ningen må konstateras, att konkurrensombuds-
21973: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt mannen har våren 1978 framlagt handels- och
21974: anföra följande: industriministeriet ett förslag om revidering av
21975: Handeln med och konkurrensen omkring lagstiftningen rörande konkurrensbegränsningar.
21976: dagligvaror i Finland har kommit att beröra Initiativet innefattar revideringsförslag basera-
21977: närmast fyra grupperingar. Inom den koopera- de på OECD:s ställningstaganden, de missför-
21978: tiva rörelsen fungerar de lokala andelsaffärerna hållanden och luckor som man konstaterat i
21979: i intim samverkan med var sin centralaffär. lagen om främjande av ekonomisk konkurrens
21980: Inom den privata dagligvaruhandeln står K- samt det betänkande jämte förslag tili en ny
21981: affärerna i direkt samarbete med centralaffären. lag om begränsning av konkurrens som lämnats
21982: Inom den andra privata grupperingen för dag- av den rikssvenska konkurrenskommitt<!n. Han-
21983: ligvaruaffärer - T-gruppen - är strukturen dels- och industriministeriet har med anledning
21984: annorlunda. T-affärerna fungerar i samarbete av förslaget givit Företagsekonomiska forsk-
21985: med såvru sina stampartiaffärer som den egent- ningsinstitutet i uppdrag att göra en preliminär
21986: liga centralaffären. undersökning om konkurrensförhåhlandena i
21987: Genom det avtal som stiftades den 25 no- vårt land. Undersökningen torde bli färdig
21988: vember 1976 förband sig 26 tili T-gruppen inom den allra närmaste framtiden.
21989: hörande partiförsäJjare av dagligvaror att i fråga Ett ökat näringsidkarskydd eftersträvas även
21990: om det sortiment, som de så kallade kollektiv- medelst den lagstiftning som den av handels-
21991: lagerbolagen Helsingin Keskustukku Oy, Jake- och industriministeriet i maj 1978 tillsatta s.k.
21992: va Oy i Kouvola och Roppa Oy i Uleåborg företaganskyddskommissionen hålller på att för-
21993: levererar, avstå från konkurrens med de övriga bereda. Kommissionen har tili uppgift att
21994: fördragsslutande partiaffärerna om stamkunder speciellt med tanke på ett ökat skydd i fråga
21995: bland detaljaffärerna. Enligt avtalet kan par- om småföretagare utarbeta ett förslag tili stad-
21996: terna särskilt avtala i viiken utsträckning en ganden om sådana åtgärder genom vilka man
21997: part kan sälja sina varor tili en annan parts kunde, isynnerhet för att kunna trygga före-
21998: N:o 129 5
21999:
22000: tagarnas verksamhetsfrihet och verksamhetsmöj- avtalspraxis som bör anses orimlig, dels skrida
22001: ligheter, övervaka rimligheten av de villkor tili åtgärder för rättande av orimliga villkor i
22002: som ingår i avtal mellan näringsidkare och för- avtal som de redan stiftat.
22003: plikta näringsidkarna att dels avstå från varje
22004: Helsingfors den 22 oktober 1979.
22005:
22006: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
22007:
22008:
22009:
22010:
22011: 087900945B
22012: 1
22013: 1
22014: 1
22015: 1
22016: 1
22017: 1
22018: 1
22019: 1
22020: 1
22021: 1
22022: 1
22023: 1
22024: 1
22025: 1
22026: 1
22027: 1
22028: 1
22029: 1
22030: 1
22031: 1
22032: 1
22033: 1
22034: Kirjallinen kysymys n:o 130.
22035:
22036:
22037:
22038:
22039: r;~,:·h~~!lWJäfu:Bf~~ ~;~~~~~c,pala~n~~eNihho2:;i"•<;:d?i: c;cH!lv
22040: ~~-~; :~~} ,_·::::t iJ:i -~ ·· ~~z _-; .lt .:. ~>~:;t~ ~ Ft! t:.-:~ ~n
22041:
22042:
22043:
22044: Rovairlemellä on 'kauppaliike Markkina-Mai n1maan talasti{' :,ilittömästi 'ja hän. oli ?vieläpä
22045: ketista·· saoottu':ini ·myyjänä. toimin'filt. luottamus~ uhkaillut Maakasta väkivallalla. ' ·
22046: mies Siriikka Maakanen.' Työnantaja ~·sanonut Koska Maakasen erottamisen syynä on aktii-
22047: erottaniisen • ·syyksi :sen)·· ...että · Ma«kanen olisi vinl:in ammattiyhdisty:stoimillta ja. ~öntekijöi
22048: muka <huono>myyji~'",'l'iimä ·J)enistelu .,on kuil. den palkkaeduista >Huolehtiminen, .. tulee halli-
22049: tenkin täysin valheellinen ja keksitty; .sillä tuksen puuttua . asiaan. • Päättäväinen ·asioihin
22050: Maakanen on toiminut . alalla moitteettomasti puuttuminen on. välttämiitOntä. myös . siksi, että
22051: jo kymmenen ~otta. Maakanen ei suinkaan ole ainoi ay-aktiivi, jota
22052: Maakasen erottamisen ., todellinen syy onkin työnantajat ovat viime aikoina mielivaltaisesti
22053: se, että hän on :toiminut luottamusmiestehtäväs- ja väärin kohdelleet. · ·
22054: sään hyvin aktiivisesti. ·Myös erottamistapahtu- Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen. 37
22055: mat osoittavat mistä todella on kysymys. Maa- §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
22056: kanen oli nimittäin pyytänyt työnantajalta ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22057: 29. 8. 1979 työntekijäluetteloa ja palkkaryhmä~ van kysymyksen:
22058: tietoja. Työnantaja oli ensin kieltäytynyt niitä
22059: antamasta, mutta oli · sitten luvannut pyydetyt Mihin toimenpiteisiin Hallitus ·aikoo
22060: tiedot ·luottamusmiehelle toimittaa. Seuraavana ryhtyä .. Rovaniemellä Markkina-Marke-
22061: päivänä Maakasella oli vapaapäivä, mutta kun tista ay-toilninnan · .VUoksi · etotetun
22062: hän tuli töihin 31. 8., kauppias ilmoitti loppu- Sinikka · Maakasen :työsuhteen palautta·
22063: tilistä. Kauppias oli määrännyt Maakasen pois- miseksi? · · ·· ·
22064:
22065: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22066:
22067: Esko-Juhani Tennilä
22068:
22069:
22070:
22071:
22072: 087900898U
22073: 2
22074:
22075:
22076:
22077:
22078: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22079:
22080: Valtiopäiväjärjestyks~h j~u'§{if~···tn.orriJHH~~~' 'ifiiik~ads~8ia'ipitää ainakaan työntekijän poliit-
22081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka
22082: olette 21 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai
22083: jeenne ohella toimittanut' ·Hlti6tlelilwston: rasian-\ ~ yhdistYstoimint"llan. ' ; ',
22084: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Voimassa olevan lainsäädännön mukaan voi
22085: l'~län. näirt' kqqlt.~vaata. kiij:tllisesta kysymyk~ lain•· soveltamisesta:i, ~,ntyrieen · fiita~asian ·rat-
22086: sestä n:o 130: . ' .i . ·. kaista:r:vaih asianom.aine~,~uoinioistuind<anteen
22087: työnantajaa "Vastaan <Voivat. nastaa sekä .yleinen
22088: ..· .MUun : toi~~l~eiSiitt:Hallitus aikoo syyttäjä että ·asiano.mi~tajana 'oleva . irtisanottu
22089: . ryhtyij ·Rovamemellä Ma:tkkina·Marke. työntekijä. Virallinen syyttäjä voi vaatia työn·
22090: .tista aY·toitöinaan; ,woksi erotetnn antajalle rangaistusta edellä sanotun luottamus-
22091: Sinikka Maakasen "työsllhteen palautta- miehen· ·irtisanomissuojan rikkomisesta ·ja irti~
22092: miseksi? ,, .· sanottu työntekijä sen lisäksi vahingonkorvausta
22093: laittomasta työsuhteen ·päättämisestä .. ·
22094: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen Mikäli tuotnioistuin katsoo· työnantajan toi-
22095: seuraavaa: .. mesta tapahtuneen .·irtisanomisen perusteetto-
22096: maksi,· se voi velvoittaa työnantajan suoritta-
22097: ··Voimassa olevan työsopimu~lain (320/70) maan irtisanotulle työntekijälle •vanhingonkor-
22098: 53 §:n 2 momentin mukaan .työpaikan pää- vauksia, mutta ei ·palauttaa työntekijän työ~
22099: luottamusmiehellä ja ammattiryhmää tai työ- suhdetta;·· Siinä- ·tapauksessa, että työnantaja on
22100: osastoa·· vätten valitulla luottamusmiehellä on rikkonut työsopimuslain 53· §:n 2 momentissa
22101: er1ty10en· ittisanoniissuoja, Luottamusmiehen tarkoitettua .luottaf:llqsmiehen ja työsuöjeluval•
22102: työsopimus voidaan . työnantajan tClimesta irti- tutitetqn erityistä irtisanomissuojaa tai työsopi-
22103: sanoa~vain, jos. niiden· työnteld)äin ·enemmistö, muslain 17 § :n 3 momentissa tarkoitettua syr-
22104: joiden luottamusmiehenä hän on,. antaa siihen jintäkieltoa työsuhteessa:,.· ttiömioistuin voi tu(>•
22105: suostumuksen tai kun työ kokonaan päättyy mita työnantajan lisäksi rangaistukseen.
22106: eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa Sen: petusteellJt,: niita eddla on todettu, ja
22107: hänen ammattitaitoaan. Työsuojelun valvonnas- kun kysymyksessä on työmarkkinaosapuolten
22108: ta annetun lain (131/73) 11 §:n 4 m6tnentin välinen tuomioistuinasia, ei kysymys yksittäise-
22109: mukaan työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen nä tapauksena sinänsä anna aihetta enempiin
22110: irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä toimenpiteisiin hallituksen taholta. Kun irtisa-
22111: työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa on luotta- nomissuojan toteutumisessa on työntekijöiden
22112: musmiehen työsopimuksen irtisanomisesta sää- ja heidän edustajiensa osalta puutteita, hallitus
22113: detty. on 9. 5. 1978 asettanut työsuhdeturvakomitean,
22114: Työsopimuslain 17 §:n 3 momentin mukaan jonka tehtävänä on työsopimuslain työsuhde-
22115: työnantajan on kohdeltava työntekijäitään tasa- turvaa koskevien säännösten heikkous, epäjoh-
22116: puolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti donmukaisuus ja puutteellisuus huomioon ot-
22117: aseteta toisiin nähden eri asemaan muun muas- taen selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisää-
22118: sa poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan teisen turvan kehittämistarvetta ja -mahdolli-
22119: taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. suuksia alan lainsäädännön kansainvälisen kehi-
22120: Työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa on lisäksi tyksen valossa. Komitean tulee tehdä ehdotuk-
22121: säädetty, ettei työnantaja saa irtisanoa toistai- sensa tarpeellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toi-
22122: seksi voimassa olevaa työsopimusta ilman eri- menpiteiksi työsuhdeturvan kehittämiseksi
22123: tyisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei lain 31. 12. 1980 mennessä.
22124: Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
22125:
22126: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
22127: N:o 130 3
22128:
22129:
22130:
22131:
22132: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22133:
22134: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen deltagande i samhälls- eller föreningsverksam-
22135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse het.
22136: av den 21 september 1979 tili vederbörande Enligt gällande lagstiftning kan tvistemål
22137: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- som uppstått angående tillämpning av lagen
22138: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade endast avgöras av vederbörande domstol. T alan
22139: spörsmål nr 130: mot atbetsgivare kan väckas av såväl allmänna
22140: åklagaren som av uppsagd arbetstagare i dennes
22141: Vilka åtgärder ämnar Regeringen egenskap av målsägande. Allmänna åklagaren
22142: vidta i avsikt att återställa arbetsför- kan yrka på straff för arbetsgivaren för brott
22143: hållandet för Sinikka Maakanen, som mot ovannämnda uppsägningsskydd för för-
22144: på grund av fackföreningsverksamhet troendeman och den uppsagda arbetstagaren
22145: avskedats från Markkina-Market i Rova- därtill på skadestånd för olaglig uppsägning av
22146: niemi? arbetsförhållande.
22147: Om domstolen anser den på åtgärd av ar-
22148: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- betsgivaten gjorda uppsägningen vara obe-
22149: samt anföra följande: fogad, kan domstolen ålägga arbetsgivaren att
22150: tili den uppsagda arbetstagaren erlägga skade-
22151: Enligt 53 § 2 mom. i gällande lag om ar- stånd, men inte att återinrätta arbetstagarens
22152: betsavtal (320/70) har arbetsplatsens huvud- arbetsförhållande. I det fall att arbetsgivaren
22153: förtroendeman och för yrkesgrupp eller arbets- brutit mot det i 53 § 2 mom. lagen om ar-
22154: sektor vald förtroendeman ett särskilt upp- betsavtal avsedda särskilda uppsägningsskydd
22155: sägningsskydd. Förtroendemans arbetsavtal kan för förtroendeman och arbetarskyddsfullmäktig
22156: uppsägas på åtgärd av arbetsgivare endast om eller mot det i 17 § 3 mom. lagen om arbets-
22157: majoriteten av de arbetstagatt:, vars förtroende- avtal avsedda förbudet mot diskriminering i
22158: man han är, ger sitt samtycke därtill eller då arbetsföthållande, kan domstolen dessutom
22159: arbetet helt upphör och annat arbete inte kan ådöma arbetgivaren straff.
22160: ordnas, som motsvarar hans yrkesskicklighet. På basen av vad ovan konstaterats och då
22161: Enligt 11 § 4 mom. lagen om tillsynen över det är fråga om ett domstolärende mellan ar-
22162: arbetsskyddet (131/73) gäller om uppsägning betsmarknadsparter, ger inte spörsmålet som
22163: av arbetarskyddsfullmäktigs arbetsavtal på mot- enskilt fall i sig anledning tili vidare åtgärder
22164: svarande sätt vad i 53 § 2 mom. i lagen om från regeringens sida. Då tiliämpningen av
22165: arbetsavtal stadgas om uppsägning av för- uppsägningsskyddet uppvisar brister vad be-
22166: troendemans arbetsavtal. ttäffar atbetstagarna och deras representanter,
22167: Enligt 17 § 3 mom. lagen om arbetsavtal har regeringen den 9 maj 1978 tillsatt en
22168: bör arbetsgivaren bemöta sina arbetstagare kommitte för anställningstrygghet, vars uppgift
22169: opattiskt, så att ingen utan fog ges en annan är att med beaktande av svagheten, inkonse-
22170: ställning än andra på gtund av bl. a. politisk kvensen och bristfälligheten i stadgandena om
22171: verksamhet eller fackföreningsvetksamhet eller anställningstrygghet utreda behovet oeh möj-
22172: någon annan därmed jämförlig omständighet. ligheterna att utveckla det lagstadgade skyddet
22173: I 37 § 2 mom. lagen om arbetsavtal stadgas för arbetsförhållandens varaktighet i ljuset av
22174: ytterligare att arbetsgivare inte utan särskilt utvecklingen inom den internationella lagstift-
22175: vägande skäl får uppsäga arbetsavtal som gäller ningen på detta område. Kommitten skall fram-
22176: tilisvidare. Som sådant skäl kan enligt lagen lägga sitt förslag tili erforderliga lagstiftnings-
22177: inte i någon händelse betraktas arbetstagarens och andra åtgärder för utvecklande av anställ-
22178: politiska, religiösa eller andra åsikter eller hans ningstrygghet före utgången av december 1980.
22179: Helsingfors den 19 oktober 1979.
22180:
22181: Social- och hälsovårdsministet Sinikka Luja-Penttilä
22182: 1979 vp.
22183:
22184: Kirjallinen kysymys n:o 131.
22185:
22186:
22187:
22188:
22189: Elo: Kuljetusalan työsuojelun tarkastukseen liittyvistä epäkoh-
22190: dista.
22191:
22192:
22193: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22194:
22195: Kuljetusala muodostaa muusta tuotantotoi- ole alle kolmen työntekijän työpaikat, ]otka
22196: minnasta ja palvelualoista selvästi poikkeavan kuuluvat kunnallisen tarkastuksen piiriin. Kui-
22197: alueen, jolla on runsaasti omia erityisongelmia. tenkin työsuojelupiirin työvoimatilanteesta joh-
22198: Erityisesti työsuojeluun ja työturvallisuuteen tuen tällä alueella ehditään suorittamaan vain
22199: liittyvien asioiden hoito kuljetusalalla on vai- noin kymmenen tarkastusta vuoden aikana,
22200: keaa, koska alan työpaikat ovat huonosti jär- mikä merkitsee sitä, että valtaosa alueen kul-
22201: jestäytyneitä, mikä heikentää asioiden hoitoa jetusalan työpaikoista jää itse asiassa kokonai-
22202: ja ratkaisua normaalia työmarkkinamekanismia suudessaan työsuojelun tarkastustoiminnan ul-
22203: hyväksi käyttäen. Kuljetusalaa säätelevät myös- kopuolelle, varsinkin kun työsuojeluorganisaa-
22204: kin lukuisat erilaiset lait ja määräykset, joiden tioiden perustaminenkaan ei ole pakollista alle
22205: valvontaa ei voida suorittaa pelkästään työ- kymmenen työntekijän työpaikoilla.
22206: paikkaorganisaation kautta, ja näin ollen viran- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
22207: omaisten valvonnan osuus nousee tärkeämmäksi jestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella val-
22208: moneen muuhun alaan verrattuna. Kuljetus- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22209: alan työsuojelun tarkastustoiminta on tällä het- seuraavan kysymyksen:
22210: kellä varsin puutteellista siksi, että kuljetus-
22211: alan työsuojelutarkastajia ei ole riittävästi alan Onko Hallitus tietoinen kuljetusalan
22212: tarkastuskohteisiin ja työntekijämäärään näh- työsuojelun tarkastukseen liittyvistä
22213: den. epäkohdista, ja
22214: Turun ja Porin alueella on 365 sellaista kul- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22215: jetusalan yritystä, jotka kuuluvat valtion työ- ryhtyä kuljetusalan työsuojelutarkasta-
22216: suojelutarkastuksen piiriin. Tässä luvussa eivät jien palkkaamiseksi Turun ja Porin työ-
22217: suojelupiirin Porin sivutoimistoon?
22218: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1979.
22219:
22220: Mikko Elo
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: 087900921K
22226: 2 1979 vp.
22227:
22228:
22229:
22230:
22231: E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
22232:
22233: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa suojelupiiristä on puuttunut maantiekuljetus-
22234: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, alan erityistarkastaja. Alan tarka~tustoimintaa
22235: olette 21 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- on hoitanut kaksi työläistarkastajaa muiden
22236: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tehtäviensä ohella. Koska Turku on tärkeä
22237: omaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen satamakaupunki ja näin ollen myös huomattava
22238: kansanedustaja Elon näin kuuluvasta kirjalli- kansainvälisten maantiekuljetusten lähtö- ja
22239: sesta kysymyksestä n:o 131: paluusatama, jossa vaarallisten aineiden kulje-
22240: tusten sekä ulkomaille suuntautuvien kuljetus-
22241: Onko Hallitus tietoinen kuljetusalan ten tehokas valvonta edellyttää erityisiä toi-
22242: työsuojelun tarkastukseen liittyvistä menpiteitä, on työsuojeluhallituksen tarkoituk-
22243: epäkohdista, ja sena pyrkiä siihen, että myös Turun ja Porin
22244: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo työsuojelupiiriin saadaan riittävän kielitaidon
22245: ryhtyä kuljetusalan työsuojelutarkasta- ja teknillisen koulutuksen omaava maantiekul-
22246: jien palkkaamiseksi Turun ja Porin työ- jetusalan tarkastaja.
22247: suojelupiirin Porin sivutoimistoon? Tällä hetkellä Turun ja Porin työsuojelu-
22248: piirin alueella vallitseva tarkastustilanne on
22249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siinä määrin vaikea, että työsuojeluhallitus on
22250: vasti seuraavaa: ryhtynyt toimenpiteisiin käytettävissä olevien
22251: Työsuojeluhallinnossa on tällä hetkellä seit- henkilöresurssien puitteissa. Tarkoituksena on,
22252: semän kuljetusalan erityistarkastajaa, joiden että Turun ja Porin työsuojelupiiriin järjeste-
22253: pääasiallinen tehtävä on maantiekuljetusalalla tään lähiaikoina päätoiminen tämän alan työ-
22254: toimivien yritysten työsuojelutarkastusten suo- Jäistarkastajan virka.
22255: rittaminen. Koko maata ajatellen tilannetta voi- Kun työsuojeluhallinnon henkilöstövoimava-
22256: daan pitää tyydyttävänä, koska alalla on omia rojen huomattavaan lisäämiseen ei ilmeisesti-
22257: erityiskoulutuksen saaneita tarbstajia. Alan kään ole mahdollisuuksia, sosiaali- ja terveys-
22258: työvoimasta on vuosittain pystytty tarkasta- ministeriössä on valmisteltu hallituksen esitystä
22259: maan noin 45 %, mikä edustaa kaikki toimi- valtion ja kuntien käytettävissä olevien henki-
22260: alat huomioiden suunnilleen keskiarvoa. Tar- löstövoimavarojen entistä tehokkaammasta hy-
22261: kastustoiminnan tehostamista maantiekuljetus- väksikäytöstä työpaikkojen tarkastustoiminnas-
22262: alalla kuten useilla muillakin aloilla on monasti sa. Hallituksen tarkoituksena olisi saattaa ny-
22263: vaadittu. Tarkastustoiminta joudutaan kuiten- kyinen jäykkä valtion ja kuntien työsuojelu-
22264: kin sopeuttamaan kulloisiinkin, työsuojeluhal- viranomaisten välinen toimivaltajako jousta-
22265: linnolle annettuihin voimavaroihin. vammaksi siten, että sovittaessa toimivallan
22266: Turun ja Porin työsuojelupiirin alueella ti- jaosta olisi otettava huomioon käytettävissä
22267: lanne on ollut jo kahden vuoden ajan muista olevat voimavarat ja muut paikalliset olosuh-
22268: työsuojelupiireistä poikkeava sikäli, että työ- teet.
22269: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1979.
22270:
22271: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
22272: N:o 131 3
22273:
22274:
22275:
22276:
22277: T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22278:
22279: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen år varit såtillvida annorlunda än inom andra
22280: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse arbetarskyddsdistrikt, att detta atbetarskydds-
22281: av den 21 september 1979 tili vederbörande distrikt har saknat en inspektör med lands-
22282: medlem av statsrådet för avgivande av svar vägstransportbranschen som specialitet. Två
22283: Översänt avskrift av följande av riksdagsman arbetarinspektörer har, vid sidan av sina övriga
22284: Elo undertecknade spörsmål nr 131: uppgifter, handhaft inspektions verksamheten
22285: på området. Emedan Abo är en viktig hamn-
22286: Är Regeringen medveten om miss- stad och sålunda även en viktig hamn för
22287: förhållandena i anslutning tili inspek- internationella landsvägstransporters ankomst
22288: tionen av arbetarskyddet inom trans- och avgång, där en effektiv övervakning av
22289: portbranschen, och transport av farliga ämnen samt av transporter
22290: vilka åtgärder ämnar Regeringen tili utlandet förutsätter särskilda åtgärder,
22291: vidta för avlönande av arbetarskydds- ämnar arbetarskyddsstyrelsen eftersträva att
22292: inspektörer för transportbranschen vid man också tili Abo- och Björneborgs arbetar-
22293: Abo- och Björneborgs arbetarskydds- skyddsdistrikt får en inspektör för landsvägs-
22294: distrikts filialbyrå i Björneborg? transportbranschen som har tillräckliga språk-
22295: kunskaper och en tillräcklig teknisk utbildning.
22296: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- För ögonblicket är situationen i fråga om
22297: samt anföra följande: inspektioner på Abo- och Björneborgs arbetar-
22298: Inom arbetarskyddsförvaltningen finns för skyddsdistdkts område tili den grad svår, att
22299: ögonblicket sju inspektörer med transport- arbetarskyddsstyrelsen har vidtagit åtgärder
22300: branschen som specialitet. Deras huvudsakliga inom ramen för tillbudsstående personalresur-
22301: uppgift är att förrätta inspektioner av arbetar- ser. Avsikten är att man vid Abo- och Björne-
22302: skyddet vid företag inom landsvägstransport- borgs arbetarskyddsdistrikt inom en nära fram-
22303: branschen. Med tanke på hela landet kan tid inrättar en arbetarsinspektörstjänst på hel-
22304: situationen anses tilifredsställande emedan det tid.
22305: i branschen finns egna specialutbildade inspek- Emedan det uppenbart inte föreligger möjlig-
22306: törer. Arligen har man kunnat inspektera ca heter att väsentligt utöka personalresurserna
22307: 45 % av arbetskraften i branschen och detta inom arbetarskyddsförvaltningen, har man vid
22308: representerar, med beaktande av alla verk- social- och hälsovårdsministeriet berett en rege-
22309: samhetsområden, ungefär medeltalet. För lands- ringsproposition angående ett effektivare ut-
22310: vägstransportbranschens del har man, liksom i nyttjande av statens och kommunernas dispo-
22311: fråga om flera andra branscher, ofta krävt att nibla personalresurser vid inspektion av ar-
22312: inspektionsverksamheten skulle effektiveras. betsställena. Regeringens syfte vore att göra
22313: Inspektionsverksamheten måste emellertid an- den nuvarande stela kompetensfördelningen
22314: passas tili de kraftresurser som vid ifråga- mellan statens och kommunernas arbetarskydds-
22315: varande tidpunkt står tili arbetarskyddsförvalt- myndigheter smidigare så, att man vid över-
22316: ningens förfogande. enskommelsen om kompetensfördelningen skul-
22317: Inom Abo- och Björneborgs arbetarskydds- le vara tvungen att beakta tillbudsstående kraft-
22318: distrikts område har situationen redan i två resurser och andra lokala förhållanden.
22319: Helsingfors den 22 oktober 1979.
22320:
22321: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
22322: 1979 vp.
22323:
22324: Kirjallinen kysymys n:o 1.32.
22325:
22326:
22327:
22328:
22329: Vähäkangas ym.: Maaseudun uudissähköistykseen tarkoitettujen
22330: varojen pikaisesta suorittamisesta kunnille.
22331:
22332:
22333: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22334:
22335: Tukemalla maaseudun uudissähköistystä val- Sähkölaitosten osalta uudissähköistyksen ra-
22336: tiovalta on pyrkinyt tasoittamaan sähköistys- hoitusta vaikeuttaa se, että aikaisempien vuo-
22337: asteen alueellisia eroja. Avustusta ovat voineet sien valtionapua on tällä hetkellä saamatta yli
22338: saada sellaiset vaikeissa olosuhteissa toimivat 40 milj. markkaa. Esimerkiksi Oulaisissa toimi-
22339: sähkölaitokset, joilla sähköistämättömillä alueil- valla Revon Sähkö Oy:llä on osa vuoden 1976
22340: la olevien talouksien sähköistäminen aiheuttaa uudiss~hköistykseen luvatusta valtionavustuk-
22341: kohtuutonta rasitusta sähkölaitokselle ja kulut- sesta vieläkin saamatta.
22342: tajille. Harvaan asuttujen seutujen sähköistys Maksujen jälkeenjääneisyys johtuu valtion-
22343: on parantanut näiden alueiden elinkelpoisuutta avun viime vuosien nopeasta vähenemisestä,
22344: ja luonut paremmat edellytykset maatalouden mitä sähkölaitokset eivät aikataulu- ja työvoi-
22345: harjoittamiselle myös syrjäisemmillä seuduilla. mapoliittisista syistä ole voineet ottaa ajoissa
22346: Sähköverkon ulkopuolella on edelleen noin huomioon. Niinpä osa tulevista valtion määrä-
22347: 5 300 koti- ja maataloutta. Niiden sähköistä- rahoista joudutaan käyttämään vanhan vajauk-
22348: minen on mahdollista vain valtion määrärahan sen peittämiseen.
22349: turvin, sillä kunnat ja sähkölaitokset eivät yk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22350: sin pysty rahoittamaan sähköistystä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22351: Valtion uudissähköistyksen tukemiseen osoit- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22352: taman määrärahan vähäisyys on kuitenkin tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22353: vaikeuttanut sähköistysohjelman päätökseen
22354: saattamista. Maaseudun uudissähköistyksen Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22355: tarvetta selvittänyt työryhmä ehdotti helmi- maaseudun uudissähköistykseen tarkoi-
22356: kuussa 1976, että valtio käyttäisi tähän tarkoi- tettujen aikaisempien vuosien viivästy-
22357: tukseen vuosittain 35 milj. markkaa. Näin ol- neiden valtionapujen pikaiseksi maksa-
22358: len suunniteltu sähköistäminen saataisiin pää- miseksi kunnille niin, että tulevat val-
22359: tökseen vuonna 1985. Noin 20 milj. markan tion määrärahat voitaisiin kaikki käyttää
22360: vuotuisella määrärahalla sähköistäminen kes- uusien uudissähköistystöiden rahoituk-
22361: täisi työryhmän mukaan vuoden 1990 loppuun. seen?
22362: Vuonna 1979 tarkoitukseen varattiin tulo- ja
22363: menoarviossa 18 milj. markkaa ja vuodelle
22364: 1980 hallitus esittää 22 milj. markkaa.
22365: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22366:
22367: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi
22368: Helvi Niskanen Mauno Manninen
22369:
22370:
22371:
22372:
22373: 087900955N
22374: 2 1979 vp.
22375:
22376:
22377:
22378:
22379: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22380:
22381: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oli 10 milj. markkaa, oli se v. 1976 jo 30,5
22382: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, milj. markkaa. Näinkään suuri määrärahan
22383: olette 25 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- nousu ei kuitenkaan ollut riittävä vuotuisten
22384: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sähköistämisohjelmien säilyttämiseksi entisellä
22385: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Jasollaan.
22386: Vähäkankaan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta Koska uudissähköistyksen liian jyrkkä su-
22387: kysymyksestä n:o 132 : pistaminen olisi aiheuttanut sähkölaitoksille
22388: työllistämisvaikeuksia, halusivat sähkölaitokset
22389: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä säilyttää vuotuiset sähköistämisohjelmansa sel-
22390: maaseudun uudissähköistykseen tarkoi- laisina, ettei työllisyysongelmia esiintyisi. Tästä
22391: tettujen aikaisempien vuosien viivästy- syystä on noudatettu menettelyä, jonka mukaan
22392: neiden valtionapujen pikaiseksi maksa- sähkölaitokset voisivat toteuttaa sähköistämis-
22393: miseksi kunnille niin, että tulevat val- ohjelmansa laajempina kuin valtion tulo- ja
22394: tion määrärahat voitaisiin kaikki käyttää menoarvion vuotuinen määräraha olisi edellyt-
22395: uusien uudissähköistystöiden rahoituk- tänyt.
22396: seen? Valtion vaikean taloudellisen tilanteen vuok-
22397: si ei määrärahaa voitu kuitenkaan säilyttää
22398: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuoden 1976 tasossa, vaan sitä jouduttiin vuo-
22399: vasti seuraavaa: sittain alentamaan niin, että se vuonna 1979
22400: Vuosina 1970-79 on maassamme valtion on 18 milj. markkaa. Tämä on johtanut siihen,
22401: avustuksilla sähköistetty n. 20 000 taloutta. että tällä hetkellä avustusten maksamisessa
22402: Vuoden 1980 alussa on maassamme vielä n. ollaan 2-3 vuotta jäljessä. Tätä jälkeenjäänei-
22403: 5 300 vakinaisesti asuttua taloutta sähkönja- syyttä on jo tänä vuonna ryhdytty lyhentämään
22404: keluverkoston ulkopuolella. ja lähivuosina on tarkoitus nopeuttaa avustus-
22405: Maaseudun sähköistämisen tukemiseen myön- ten maksamisen jälkeenjääneisyyden poistamis-
22406: nettävien määrärahojen jakoperusteet uusittiin ta.
22407: viimeksi v. 1974. Tätä ennen valtion avustus Kauppa- ja teollisuusministeriö on täysin tie-
22408: oli enintään n. 50 % rakentamiskustannuksista. toinen niistä vaikeuksista, joita avustusten
22409: Uusien jakoperusteiden mukaan valtion avus- maksamisen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sähkö-
22410: tuksen osuus voi nousta tällä hetkellä jopa laitoksille ja kunnille. Vuoden 1980 tulo- ja
22411: 90 % :iin kustannuksista. Syynä valtionavun menoarvioon on hallitus esittänyt maaseudun
22412: osuuden näinkin suureen nostamiseen oli se, sähköistämisen tukemiseen 22 milj. mk, mikä
22413: että jäljellä oleva sähköistys oli yhä kalliim- merkitsee määrärahan nostamista myös reaali-
22414: paa ja paikallisrahoituksen osuus aiheutti koh- arvoltaan. Tilannetta on pyritty helpottamaan
22415: tuutonta korotuspainetta uudissähköistystä suo- myös siten, että työvoimaministeriö on myön-
22416: rittavien sähkölaitosten tariffeihin. tänyt työllistämisavustuksia maaseudun säh-
22417: Jakoperusteiden muutoksen johdosta lisään- köistämiseen. Vuonna 1979 on näitä avustuksia
22418: tyi myös maaseudun sähköistämisen tukemi- myönnetty sähkölaitoksille yhteensä n. 6 milj.
22419: seen osoitetun määrärahan tarve. Määrärahaa mk.
22420: lisättiinkin vuosittain siten, että kun se v. 1973
22421: Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
22422:
22423:
22424: Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
22425: N:o 132 3
22426:
22427:
22428:
22429:
22430: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22431:
22432: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen bygdens elektrifiering. Anslaget ökades förden-
22433: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse skull årligen så, att det år 1976 var 30,5
22434: av den 25 september 1979 tili vederbörande miljoner mark mot 1973 års 10 miljoner mark.
22435: medlem av statsrådet för avgivande av svar Ens ett så stort tillskott var dock inte tili-
22436: översänt avskrift av följande av riksdagsman räckligt för att de årliga elektrifieringsprogram-
22437: Vähäkangas m.fl. ställda skriftliga spörsmål men skulle ha kunnat bibehållas på den tidigare
22438: nr 132: nivån.
22439: Då en alltför radikal minskning av nyelektri-
22440: Vilka åtgärder ämnar Regeringen fiering skulle ha åsamkat elverken sysselsätt-
22441: vidta för att de uppskjutna statsbidra- ningssvårigheter, önskade elverken bibehålla
22442: gen för landsbygdens elektrifiering skall sina årliga elektrifieringsprogram i sådana pro-
22443: kunna skyndsamt betalas tili kommu- portioner att problem med sysselsättning inte
22444: nerna så, att alla de statsanslag som skulle förekomma. Med anledning härav har
22445: kommer att beviljas kan användas för man förfarit så att elverken skulle kunna
22446: finansiering av nya elektrifieringsarbe- genomföra sina elektrifieringsprogram i en
22447: ten? större omfattning än vad det i statsförslaget
22448: årligen anvisade anslaget skulle förutsätta.
22449: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt På grund av statens svåra ekonomiska läge
22450: anföra följande: kunde anslaget dock inte bibehållas på 1976
22451: Under åren 1970-79 har genom statsbi- års nivå utan det måste nedskäras så, att det
22452: drag elektrifierats ca 20 000 hushåll i landet. är 18 miljoner mark år 1979. Detta har lett
22453: I början av år 1980 kommer det att ännu tili att man numera blivit två eller tre år efter
22454: finnas ca 5 300 sådana fast bebodda hushåll med utbetalning av bidragen. Man har redan
22455: som står utanför eldistributionsnätet. i år börjat reducera dröjsmålet och avsikten är,
22456: Fördelningsgrunderna för anslag tili stöd- att strävanden tili eliminering av uppskovet
22457: jande av landsbygdens elektrifiering förnyades skall påskyndas under de närmaste åren.
22458: sist år 1974. Dessförinnan kunde i bidrag utgå Handels- och industriministeriet är fullt med-
22459: högst ca 50 % av byggnadskostnaderna. Enligt vetet om de svårigheter som dröjsmålet med
22460: de nya fördelningsgrunderna kan kostnaderna betalningen av bidrag åsamkat elverken och
22461: täckas med statsbidrag tili inte mindre än kommunerna. Regeringen har tili statsförslaget
22462: 90 %. Orsaken tili en såpass hög förhöjning för år 1980 föreslagit ett anslag på 22 miljoner
22463: i statsbidragets andel var att de återstående mark, vilket betyder att anslaget förhöjs även
22464: elektrifieringsprojekten var allt dyrare och att tili sitt realvärde. Ett annat försök att under-
22465: den lokala finansieringens andel utövade ett lätta situationen har inneburit de sysselsätt-
22466: orimligt förhöjningstryck på tarifferna vid de ningsbidrag som arbetskraftsministeriet bevHjat
22467: elverk som utförde nyelektrifieringsarbeten. för landsbygdens elektrifiering. Ar 1979 har
22468: Ändringen i fördelningsgrunderna ökade i dylikt bidrag åt elverk beviljats samman-
22469: även behovet av anslag tili stödjande av lands- lagt ca 6 miljoner matk.
22470: Helsingfors den 26 oktober 1979.
22471:
22472:
22473: Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
22474: j
22475: j
22476: j
22477: j
22478: j
22479: j
22480: j
22481: j
22482: j
22483: j
22484: j
22485: j
22486: j
22487: j
22488: j
22489: j
22490: j
22491: j
22492: 1979 vp.
22493:
22494: Kirjallinen kysymys n:o 133.
22495:
22496:
22497:
22498:
22499: Kortesalmi: Peruskoulun yleisaineiden opettajien eläkeiän alenta-
22500: misesta.
22501:
22502:
22503: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22504:
22505: P.eruskbliiun yleisaineiden opettajat_ r.y. on ollut opetettavanaan koko hiokka, ts. 32_c:_40
22506: i:uönut: jÖ:lk1 hoofestumisensa yleisa.ineiden opet- murr6sikäistä 13__::16-vuoti~sta 'nuorta. ·
22507: tajien ·yaikeui:uvan työllisyystilanteen .vuoksi. · Kun peruskoulun yläasteen opettajien tyolli-
22508: Yleisain~iden qpettajien liitolla on kuitenkin syys vaik~utuu ikäluokkien pienentymisen ta-
22509: Otl1å _jäikeVlä ehdotuksens_a _työllisyystilanteen kia 1980-luvul,la, yleisaineidep. opettajien liitto
22510: helpottaniiseksi. Liitto ehdott:m; että yleisainei- katsoo, että yleisaineiden opettajat, joita on
22511: den ·opettajien eläkeikää _alennetaan 55 vuo- noin 500---600, pit-äisi päästää eläkkeelle mui-
22512: teen _siinä ;tapauksessa, etlä · palveltuja virka- ta opettajia hieman aikaisemmin. Yleisaineiden
22513: vuosia asianomaisella opettajalla on vähintään opettajat on vv. 1959-196S koulutettu toi-
22514: 30; joista erityispalve1ua vähintään 15 vuotta, senlaista tehtävää varten kuin mihin he nyt
22515: ts. paivelu~_ .joko -apu!koulun: -tarkkailuluokan ovat_.· joutuneet p~ruskoulun yläaste--ella. Kun
22516: tai yleisaineiden opettajana. Peruskoulun yleis- yleisaineiden -opettajista nuorimmatkin_ ovat jo
22517: aineiden opettajat toivovat, että peruskoulun 40-vuotiaita, ei ol~ mielekästii ,ryhtyä heitä
22518: palkka.usasetuks~n (165/72) 25 §:n sanartmo- yli 45-vuotiaina kouluttamaan uudelleen eten-
22519: to~ tarkistettaisiin ja muutettaisiin peruskou- kään .aikana, jolloin on tarjolla hyvinkoulutet-
22520: lun palkkauslain (9/72) 23 §:n 1 momentin tua nuorta akateemista työvofma.a.
22521: sallimalla tavalla, ts. että yleisaim!fdefl: opetta- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22522: jat ril;mastettaisiin _eläkeikäsäännösten osalta päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
22523: apukoulun ja tarkkailuluokan opettajiin, joiden kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22524: eläkeilcii on 55 .vuotta silloin, kun 30 virka- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22525: vuodesta on ·e:rityispalvelua ollut vähintään 1)
22526: vuotta. Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin
22527: - Kan~alais'koulun yleissivistävien aineiden lain ja asetuksen muutoksiin, jotta pe-
22528: opettajiksi vv. 1959-1968 koulutetut opetta- ruskoulu_n yleisaineiden opettajien työl-
22529: jat huomaar\rat työnsä päättyvän pian. Viimeiset lisyystilannetta voitaisiin helpottaa
22530: kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan alentamalla yleisaineiden opettajien elä-
22531: lukevat ikäluokat siirtyvät L 8. 1980 pääkau- .keikää 55 vuoteen siinä tapauksessa,
22532: punkiseudulla yhdeksänsill~ luokille. että_ palveltuja virkavuosia on vähintään
22533: Kansalaiskoulun yleisaineiden opettajien työ 30,. joista erityispalvelua. vähintään 15
22534: on 1. 8.1959 lukien ollut koululaitoksissamme vuotta ( ts. palvelua joko apukoulun
22535: raskainta ja kuluttaviota _palvelua, b.n otetaan tark:kailuluokan tai yleisaineiden opetta-
22536: huomioOn., että yleisaineiden opettajilla on aina jana)? -
22537: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1979.
22538:
22539: J. Juhani Kortesalmi
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: 0879009221
22545: 2 1979 vp.
22546:
22547:
22548:
22549:
22550: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22551:
22552: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vaatii 60 vuotta alempaa 55 vuoden eläkeikää,
22553: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, pidetty ainoastaan apukoulun ja tarkkailuluo-
22554: olette 25 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- kan opettajan virkoja. Niissäkin on lisäedelly-
22555: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tyksenä vähintään 30 vuoden palvelll's, josta
22556: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja vähintään 15 vuotta mainituissa viroissa. Kan-
22557: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- sanedustaja Kortesalmen kirjallisessa kysymyk-
22558: myksestä n:o 133: sessä ja sen perusteluissa esitetään nyt perus-
22559: koulun yleisaineiden opettajien vaikeutuvan
22560: Aikooko Hallitus ryhtyä tarvittaviin työllisyystilanteen perusteella, että myös hei-
22561: lain ja asetuksen muutoksiin, jotta pe- dän eläkeikänsä alennettaisiin 55 vuoteen.
22562: ruskoulun yleisaineiden opettajien työl- Edellytyksenä olisi tällöinkin vähintään 30 vuo-
22563: lisyystilannetta voitaisiin helpottaa den palvelus, josta vähintään 15 vuotta yleis-
22564: alentamalla yleisaineiden opettajien elä- aineiden, apukoulun tai tarkkailuluokkien opet-
22565: keikää 55 vuoteen siinä tapauksessa, tajana.
22566: että palveltuja virkavuosia on vähintään Eläkkeelle siirtymiseen liittyvät kysymykset,
22567: 30, joi•sta erityispalvelua vähintään 15 jotka ovat viime aikoina herättäneet laajaa jul-
22568: vuotta (ts. palvelua joko apukoulun kista keskustelua ja joihin myös eläkeiän alen-
22569: tarkkailuluokan tai yleisaineiden opetta- tamisvaatimukset kuuluvat, ovat pavhaillaan
22570: jana)? perusteellisen selvityksen kohteina. Valtioneu-
22571: voston asettaman komitean tehtävänä on selvit-
22572: Vastauksena leysymykseen esitän kunnioitta- tää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen edel-
22573: vasti seuraavaa: lytykset, joiden avulla on mahdollista tehdä
22574: Peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeelle siirtyminen eläkeikää lähestyville
22575: eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun lain henkilöille nykyistä joustavammaksi ja heidän
22576: (9/72) 23 §:n 1 momentin mukaan perus- yksilölliset eroavaisuutensa huomioon ottavak-
22577: koulun viranhaltijain, joita ovat lrunnan perus- si. Komitean on erityisesti kiinnitettävä huo-
22578: koulussa vakinaisena palvelevat opettajat ja op- miota työkyvyn, työttömyyden, työpanoksen
22579: pilasasuntolan hoitajat, eläkeikä on 60 vuotta. vähentämisen ja työn rasittavuuden yksilölli-
22580: Asetuksella voidaan säätää, että joissakin opet- seen vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen edel-
22581: tajan viroissa, joiden laatu sitä vaatii, eläkeikä lytyksissä. Komitean on samoin selvitettävä rin-
22582: on alempi, ei kuitenkaan 55 vuotta alempi. tamaolosuhteissa palvelleiden henkilöiden eri-
22583: Peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläk- tyistarpeet eläkeiän alentamiseen siten, että
22584: keestä ja perhe-eläkkeestä annetun asetuksen rintamapalvelu voitaisiin rinnastaa kaikkein
22585: (165/72) 25 §:n mukaan apukoulun tai tark- raskaimpiin ja kuluttavimpiin ammatteihin.
22586: kailuluokan opettajanviran haltijan, jolla on 30 Samalla komitean on selvitettävä, olisiko mui-
22587: vuotta eläkeaikaa ja joka on toiminut apukou- denkin työntekijäryhmien kohdalla mahdolli-
22588: lun tai tarkkailuluokan opettajana vähintään suutta väliaikaisesti alentaa eläkeikää ilman,
22589: 15 vuotta, eläkeikä on 55 vuotta. Edellä selos- että pyrkimys joustavaan yksilölliseen eläke-
22590: tettuja vastaavat säännökset sisältyvät myös ikään vaarantoisi tai syntyisi uusia etuoikeutet-
22591: kansakoululainsäädäntöön. tuun asemaan nousevia ryhmiä. Komitean on
22592: Kuten edellä esitetystä ilmenee, sekä kansa- tehtävä tarkoituksenmukaisista ratkaisumenetel-
22593: koululaitosta että peruskoulua koskevassa lain- mistä selvitys sosiaali- ja terveysministeriölle.
22594: säädännössä on sellaisina virkoina, joiden laatu Tämän jälkeen komitean on laadittava uudis-
22595: N:o 133 3
22596:
22597: tussuunnitelma ja tarvittavat lainmuutosehdo- Ottaen huomioon, että peruskoulun yleis-
22598: tukset selvitystyönsä edellyttämien toimenpitei- aineiden opettajien eläkerkä on jo 60 vuotta
22599: den toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysministe- eli 3 vuotta alempi kuin julkisen sektorin ylei-
22600: riön mahdollisesti antamien lisäohjeiden mu- nen eläkeikä 63 vuotta ja 5 vuotta alempi kuin
22601: kaisesti, jossa yhteydessä komitean on koordi- yksityisen sektorin yleinen eläkeikä 65 vuotta,
22602: noitava ja annettava ohjeet eri eläkejärjestel- ja että edellä mainitun komitean, jonka toi-
22603: mien piirissä esille tulevien eläkkeelle siirtymis- meksiautonsa mukaan on pyrittävä välttämään
22604: säännösten muutosten valmistelusta siten, että uusia etuoikeutettuun asemaan nousevia ryh-
22605: nämä voidaan sopeuttaa yleiseen uudistukseen miä, työ on vielä kesken, tässä vaiheessa ei
22606: tarkoituksenmukaisesti liittyviksi. Sosiaali- ja voida pitää tarkoituksenmukaisena ryhtymistä
22607: terveysministeriön tehtävänä on määrätä komi- kysymyksessä esitettyyn eikä mui'hinkaan eläke-
22608: tean ·työskentelylle asetettava määräaika. ikien alentamista tarkoittaviin toimenpiteisiin.
22609: ·.Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
22610:
22611: Ministeri Pirkko Työläjärvi
22612: 4 1979 vp.
22613:
22614:
22615:
22616:
22617: T i 11 R i k s d a g e n H e r r T a 1 m a n.
22618:
22619: l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen väsendet som grundskolan ansett endast lärar-
22620: anger har Ni, Herr Tatman, med Eder skrivel- tjänster vid hjälpskola eller i observationsklass
22621: se av den 25 september 1979 till vederböran- såsom tjänster, vilkas art påkallar en lägre
22622: de medlem av statsrådet för avgivande av svar pensionsålder än 60 år, nämligen 55 år. Även
22623: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman i fråga om dessa är en ytterligare förutsättning
22624: Kortesalmi undertecknade spörsmå1 nr 13 3: att anställningen varat i minst 30 år, varav
22625: minst 15 i nämnda tjänster. l riksdagsman
22626: Avser Regeringen vidta erforderliga Kortesalmis spörsmål och i dess motivering
22627: ändringar i 1ag och förordning för att framställs nu, på grund av det försämrade
22628: sysselsättnings1äget för 1ärare i allmän- sysselsättningsläget för lärare i allrnänna ämnen,
22629: na ämnen vid grundskolan kunde under- att också dessa lärares pensionsålder skulle
22630: 1ättas genom att deras pensionså1der sänkas till 55 år. Förutsättningen vore också
22631: skulle sänkas tili 55 år i det fall att härvid att anställningen varat rninst 30 år,
22632: antalet tjänsteår är m~nst 30, varav varav minst 15 såsom lärare i allrnänna ärnnen,
22633: specialtjänstgöring minst 15 år (m.a.o. i hjä1pskola eller i observationsklass.
22634: tjänstgöring som antingen lärare i Frågorna i anslutning till avgång med pen-
22635: hjälpskola, observationsklass ellet lärare sion, vilka under den senaste tiden har väckt
22636: i allmänna ämnen)? en omfattande offentlig debatt och tili vilka
22637: även hör kraven på sänkt pensionsålder, är
22638: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- som bäst föremål för en grundlig utredning.
22639: samt anföra fö1jande: En av statsrådet tillsatt kornmitte har till upp-
22640: Enligt 23 § 1 mom. lagen om tjänsteinne- gift att utreda de pensionsformer och förut-
22641: havarnas vid grundskolan avlöning och pension sättningar för beviljande av pension, med hjälp
22642: samt om familjepension efter dem (9 /72) är av vilka det blir möjligt att göra avgången
22643: pensionsåldern för tjänsteinnehavare vid grund- med pension srnidigare för personer, vilka när-
22644: skolan 60 år. Tjänsteinnehavare vid grundskola mar sig pensionsåldern, och vilka också gör
22645: är lärare och elevhemsföreståndare, vilka tjänst- det möjligt att härvid beakta dessa personers
22646: gör såsom ordinarie i kommuns grundskola. individuella olikheter. Kommitten skall fästa
22647: Genom förordning kan stadgas att pensions- särskild uppmärksamhet vid de individuella
22648: åldern i vissa lärartjänster, vilkas art det på- verkningarna av arbetsförrnåga, arbetslöshet,
22649: kallar, är lägre, dock ej under 55 år. Enligt mirrskad arbetsinsats och arbetets grad av slit-
22650: 25 § förordningen om tjänsteinnehavarnas vid samhet på förutsättningarna för avgång med
22651: grundskolan avlöning och pension samt om pension. Kommitten skall likaså utreda de
22652: familjepension efter dem (165/72) är pen- spedeelia behov av sänkt pensionså1der som
22653: sionsåldern för innehavare av lärartjänst vid gäller personer, vilka tjänstgjort vid fronten,
22654: hjä1pskola eller i observationsklass, som har 30 så att fronttjänstgöring kunde järnställas med
22655: pensionsår och har varit lärare i hjälpskola de allra tyngsta och slitsammaste yrkena. Sam-
22656: eller i observationsklass minst 15 år, 55 år. tidigt skall kommitten utreda huruvida det
22657: Stadganden som motsvarar de ovan relaterade även i fråga om andra arbetstagargrupper vore
22658: stadgandena ingår också i folkskollagstiftning- möjligt att temporärt sänka pensionsåldern
22659: en. utan att strävandet till en smidig individuell
22660: Såsom av det ovan anförda framgår har man pensionsålder skulle äventyras och utan att
22661: inorn lagstiftningen angående såväl folkskol- det uppstår nya privilegierade grupper. Kom-
22662: N:o 133 5
22663:
22664: mltten skall uppgöra en redogörelse för ända- hälsovårdsministeriet att bestämma den tid
22665: målsenliga lösningsmetoder tili social- och häl- kommitten ges för sitt arbete.
22666: sovårdsministeriet. Efter detta skall kommitten Med beaktande av att pensionsåldern för
22667: uppgöra en reformplan och erforderliga förslag lärare i allmänna ämnen vid grundskolan redan
22668: tili lagändringar för förverkligandet av de åt- är 60 år, d.v.s. 3 år lägre än den allmänna
22669: gärder, vilka utredningsarbetet förutsätter, i pensionsåldern inom den offentliga sektorn,
22670: enlighet med av social- och hälsovårdsministe- 63 år, och 5 år lägre än den allmänna pen-
22671: riet eventuellt utfärdade tilläggsdirekdv. I sionsåldern inom den privata sektorn, 65 år,
22672: detta sammanhang skall kommitten koordinera och att ovan nämnda kommitte, som i enlighet
22673: och utfärda direktiv angående beredningen av med sitt uppdrag skall försöka undvika upp-
22674: ändringar i stadgandena om avgång med pen- komsten av nya privilegierade grupper, ännu
22675: sion, vilka blir aktuella inom olika pensions- inte har slutfört sitt arbete, kan det i detta
22676: system, sålunda att dessa ändringar på ett än- skede inte anses ändamålsenligt att vidta i
22677: damålsenligt sätt kan anpassas tili den allmän- spörsmålet föreslagna eller andra åtgärder i
22678: na reformen. Det ankommer på social- och syfte att sänka pensionsåldrarna.
22679: Helsingfors den 24 oktober 1979.
22680:
22681: Minister Pirkko Työläjärvi
22682: 1979 vp.
22683:
22684: Kirjallinen kysymys n:o 134.
22685:
22686:
22687:
22688:
22689: Pokka: Koitelaiskairan luonnonpuistoalueen rajauksen tarkista-
22690: misesta.
22691:
22692:
22693: Ed u s k u n n a n H erra P u h e m i e h e 11 e.
22694:
22695: Va1tioneuvosto on tehnyt 24. 2. 1978 peri- Koitelaiskairan alueel!la suoritetaan parhail-
22696: aatepäätöksen Koitdais'kairan luonnonpuiston laan geologisia tutkimuksia, ko>Ska alueelta on
22697: perustamisesta Sodankylän kuntaan 58 000 heh- tehty malmilöydös, joka saat·taa johtaa kaivos-
22698: taarin suuruisena. Valtioneuvoston periaatepää- toimintaan.
22699: tös perus,tui kansallispuistokomitean tekemiin Sodankylän kunta kääntyi maa- ja metsäta-
22700: ehdotuksiin. Komitea,n ehdotusta laadittaessa lousministeriön puoleen pyytäen Koirtdaiskairan
22701: ei paikallisen väestön tai kuntien mielipidettä luonnonpuistoa rajattavaksi siten, että talous-
22702: otettu huomioon. Kun komitean ehdotukset tu- metsät jäävät puiston ulkopuolelle eli edellä mai-
22703: livat julkisuuteen, paikallinen väestö, Sodanky- nittuun 38 000 hehtaariin. Esillä oli :silloin
22704: län kunta ja Lapin seutukaavaliitto sekä Lapin myös malminetsintätyö, ja sen vaikutus luon-
22705: lääninhallitus esittivät yksimielis·enä kantanaan, nonpuiston perustamiseen. Neuvottelun tuloJk-
22706: että luonnonpuiston rajausta on tarkist,ettava. S'ena valtioneuvosto muutti 26. 4. 1979 teke-
22707: Edellä mainittujen laajasti maakunnan mi.elipi- määnsä periaatepäätöstä Koitelaiskairan luon-
22708: dettä ja parhainta asiantuntemusta edustavien nonpuiston osalta ja katsoi, että puisto perus-
22709: ta:hojen kanta oli, että Koitelaiskairan luon- tetaan vasta, kun ma:lminetsintiityöt on saatu
22710: nonpuisto olisi rajattava koskemaan 38 000 päätökseen. Sen sijaan päätöstä siitä, että puis- ·
22711: hehtaaria. Näin talouskäyttöön tarvittavat met- toa tajattaisiin siten, että metsurityöpaikat voi-
22712: sät rajattaisiin alueen ulkopuolelle. Tästä huo- daan turvata, ·ei valtioneuvosto tai maa- ja
22713: limatta maa- jta metsätalousminis,teriön as:ettta- metsätalousministeriö ole tehnyt. Tämä kysy-
22714: ma kansallis- ja luonnonpuis,toj.en rajaustyö- mys luvattiin kuitenkin viipymättä hoitaa.
22715: ryhmä .ei ottanut huomioon paikallisen väestön On käs1ttämätöntä, ettei maa- ja metsätalous-
22716: ja kunnan mielipidiettä, vaan vahvisti luonnon- ministeriö ole voinut toimia Koitelaiskairan
22717: puiston pinta-alaksi 54 000 ha. asiassa Sodankylän kunnan ja koko maakunnan
22718: Koitelaiskairan kansallispuisto on pääasiassa esityksen mukaisesti. Erikoisen outoa minis-
22719: metsähallituks.en omistamaa maata. Maa- ja teriön menettely on myös siitä syystä, että
22720: metsätalous sekä porotalous ovat Sodankylän nimenomaan Sodankylän kunta on kunta, jossa
22721: kunnan elinkeinotoimintojen perus·ta. Metsä- kunnan omasta toimesta ja paikallisen väestön-
22722: hallituksen metsätöillä työllistetään huomattava kin hyvä:ksymänä on -suunniteltu perustetta-
22723: määrä kunnan asukkaista. Koitelaiskairan suun- vaksi kaikkiaan y:li viidennes kunnan maapinta-
22724: nitellun luonnonpuistoalueen vaikutuspiirissä alasta eri asteisiksi 1uonnonsuojelualudksi.
22725: sijaitsevat Vuotson, Lokan ja Tanhuan kyl'ät. Kunta on esiintynyt poikkeuksellisen myöntei-
22726: Sodankylän kunnan toimesta on viime vuosina sesti luonnonsuojelua kohtaan, kun ottaa huo-
22727: onnistuttu kylien peruspalvelut ja myönteinen mioon, että kunnas,sa on ves1stösäännöstelyjen
22728: väestökehitys turvaamaan rak,entamalla mm. johdosta Suomen suurimmat tekojärvet, jotka
22729: metsuriasuntoja näihin kyliin, koska työkohde, ov,at tuottaneet suurta haittaa paikalliselle
22730: Koitelaisen tunturin liepeillä olevat talousmet- väestölle ja Sien elinkeinoille. Väi1ttämätöntä on,
22731: sät, ovat kylien välittömässä läheisyydessä. Nyt että kaikki käytettävissä olevat keinot kunnan
22732: kunnan suunnitte1emien metsuririvitalojen ra- elinkeinotoiminnan perustana olevan metsäta-
22733: kennushankkeet ovat jäissä, kun Koitelaiskai- louden ja maatalouden kehittämiseksi hyödyn-
22734: ran rajaus on ulotettu liian laajalle. netään. Koitelaiskairan puiston rajaatminen maa-
22735:
22736: 087900964Y
22737: 2 1979 vp.
22738:
22739: kunnan esittämässä muodossa on täysin ma!h- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22740: dollista alueen luonnonsuojelullisten arvojen siin Sod~mkylän kunnassa olevan Koite-
22741: siitä vaarantumatta. laiskairan luonnonpuistoalueen rajauk-
22742: Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä- ·sen tarkistamiseksi siten, että kunnan
22743: järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella työllisyyden kannalta tärkeät metsäta-
22744: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- lousalueet vapautetaan metsänhakkuu-
22745: tavaksi seuraav;an kysymyksen: ja muista rajoituksista?
22746: <H~lsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
22747:
22748: Hannele Pokka
22749: N:o 134 3
22750:
22751:
22752:
22753:
22754: Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
22755:
22756: Valtiopäiväjärjestyks·en 37 §:n 1 momentissa nonpuistojen raj,austen tärkeimpänä perusteena
22757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ollut mahdollisimman ehjän ekdlogisen koko-
22758: olette 27 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn naisuuden saaminen luonnonsuojelun piiriin.
22759: kirj.eenne n:o 779 oherla toimittanut valtioneu· Valtioneuvosto otti periaatepäätöstä tehdessään
22760: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen huomioon myös työHisyysnäkökohtia, sil1ä kan-
22761: kansanedustaja Hannele Pokan kirjallisesta ky- salJlispuistokomhean esi-ttämää puisto-ohje1maa
22762: symyksestä n:o 134, jossa tiedustellaan: supistettiin mm. Sodankylän osalta huomatta-
22763: vasti. Koitelaiskairan tapauksessa on luonnon-
22764: Aikooko Hallitus ryhtyä .toimenpitei- suoje'1un kannalta katsottu tarpeelliseksi, että
22765: siin Sodankylän kunnassa olevan Koite- puisto käsittää laajan, soisen valuma-alueen,
22766: laiskairan luonnonpuistoalueen 'rajauk- Koitelaistunturin ja muutaman alueen metsä-
22767: sen tarkistamiseksi siten, että kunnan ja maisemakuvan kanna1ta merkittävän vaara-
22768: työllisyyden kannalta tärkeät metsäta- alueen.
22769: lousalueet vapautetaan metsänhakkuu- ValtioneuvoMo muutti 26. 4. 1979 periaate-
22770: ja muista rajoituksista? päätöstään Koitelaiskairan luonnonpuiston osal-
22771: ta siten, että puisto perustetaan vasta, kun
22772: V.astauksena kysymykseen esitän kunnioitta- geologisen tutkimuslaitoksen suorittamat mal-
22773: vasti seuraavaa: minetsintätyöt on saatu päätökseen, ja edellyt-
22774: Valtioneuvosto teki 24. 2. 1978 periaate- täen, että alueel1a ei päätetä ryhtyä harjoitta-
22775: päätöksen uusien kansaUis- j,a luonnonpuistojen maan kaivostoimintaa. Malminetsintätöiden
22776: perustamisesta ja entisten puistojen laajentami- seurannan ohella maa- ja metsätalousministeriö
22777: sesta. Koitelaiskairan luonnonpuisto sisältyy on seurannut metsätalouden työllisyyden ja
22778: tähän periaatepäätökseen yhtenä Lapin läänin metsätyöntekijöiden työllistämistarpeiden kehit-
22779: tärkeimpänä kohteena. Valtioneuvoston peri- tymistä, mutta ei dle toistai.seksi pitänyt välttä-
22780: aatepäätöksen mukaan Koite1aiskairan pinta-ala mättömänä esittää valtioneuvostolle luonnon-
22781: olisi 58 000 ha, mutta maa- ja metsätalousmi- puiston perustamisen vaLmistelussa sovelletta-
22782: nisteriön asettama kansallis- ja luonnonpuisto- ,vaa ohjeeilista rajausta tarkistettava!ksi, koska
22783: jen rajaustyöryhmä ehdotti pinta-alaksi vajaaJt ennen Koitelaiskairan luonnonpui•ston perusta-
22784: 54 000 ha. Tämän aLueen osalta maa- ja metsä- miseksi annettavaa lakiesitystä suunnitelmaa
22785: talousministeriö on kehottanut metsähallitusta jouduttaneen kaivostoiminnan ja metsätalouden
22786: pidättäytymään sel1aisista metsätaloudellisista kehittämista'rpeista lähtien kokonaisuudessaan
22787: toimenpiteistä, jotka s·aattaiosivat vaarantaa Koi- uudelleen arvioimaan. Mikäili metsätyöntekijöi-
22788: telaiskairan luonnonpuiston perustamismahdol- den työllisyys oleellisesti heikkenee ja elinkei-
22789: lisuuksia. nojen kehittämisedellytykset seudulla vaaran-
22790: Koska kansallis- ja luonnonpuistojen rajaus- tuvat, va1tioneuvosto tulee ottamaan erikseen
22791: työryhmä sai tehtäväkseen rajata nimenomaan käsiteltäväksi Koitelaiskairan luonnonpuiston
22792: luonnonsuojelualueita, on kansallis- ja luon- rajaussuunnitelman tarkistamisen.
22793: , HeLsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
22794:
22795: Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22796: 4 1979 vp.
22797:
22798:
22799:
22800:
22801: T i 11 R i k sd a g e n s H err T a 1 m a n.
22802:
22803: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det skulle gälla så helgjutna ekologiskahelheter
22804: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse som möjligt. I samband med sitt principbeslut
22805: nr 779 av den 27 september 1979 till veder- tog statsrådet också i betraktande sysselsätt-
22806: börande medlem av statsrådet översitnt avsk rift
22807: 1
22808: ningssynpunkter, eftersom det av nationalpark-
22809: av följande av riksdagsledamot Hannele Pokka kommitten föreslagna parkprogrammet betydligt
22810: stälkta spörsmål nr 134: inskränktes bl.a. i fråga om Sodankylä. När det
22811: gäller Koitelaiskaira har det ur ooturskydds-
22812: Ämnar Regeringen vidta åtgärder i synpunkt ansetts v,ara nödvändigt att parken
22813: syfte att justera avgränsningen av Koi- omfat'tar ett vidsträckt myr- och avrinningsom-
22814: telaiskaira naturparkområde i Sodanky- råde, Koitelaistunturi, och några områden med
22815: lä kommun på så sätt, att för syssel- ett för skogs- och landskapsbilden viktigt skog-
22816: sättninge:n i kommunen vik-tiga skogs- bevuxet fjällområde.
22817: hushållningsområden befrias från skogs- Statsrådet ändrade 26. 4. 1979 sitt princip-
22818: avverknings- och andra begränsningar? beslut för Koitelaiskaira naturparks vidkom-
22819: mande på så sätt, att patken grundas först
22820: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- efter det att de malmletningsarbeten som ut-
22821: samt anföra följande: förs av geologiska forskningsanstalten är slut-
22822: Statsrådet fattade 24. 2. 1978 ett principbe- förda, och under förutsättning, att beslut inte
22823: s'lut om grundande av nya national- och natur- fattas om inJedande av gruvdri:ft på området.
22824: parker och om utvidgning av existerande Jord- och skogsbruksministeriet hat, förutom
22825: parker. Koitelais,karra naturpark ingår i detta att det följt med ma1mletningsarbetena; även
22826: principbeslut såsom ett av de viktigaste objek- följt med utvecklingen beträtffand~ sysselsätt-
22827: ten i Lappland!s län. Enligt statsrådets princip- ningen inom skogshushållningen och skogsa,r-
22828: beslut skulle arealen i fråga om Koitelaiskaira betarnas sysselsättningsbehov, men ministeriet
22829: vara 58 000 ha, men den av jord- och skogs- har ti11svidare inte ansett det vara nödvändigt
22830: bruksininisteriet tillsatta arbetsgruppen för av- att föres1å för statsrådet, att den instruktiva
22831: gränsning av national- och naturparkerna ·före- bemtänsning som skall tillämpas rtär grundan-
22832: slog att den if,rågavarande arealen skulle uppgå diet av nationalparken bereds. skulle j.usteras,
22833: till knappt 54 000 ha. För detta områdes vidL eftersom det, innan propositionen om grun-
22834: kommande har jord- och skog;sbruksmini'Steriet dande a•v Koitelaiskaira naturpark avlåts, torde
22835: uppmanat fO'rststyrelsen att avstå från sådana vara nödvändigt att omvärdera planen i sin
22836: skogshushållningsåtgärder, varigenom möjlig- helhet, utgående från gtuvdriftens och skogs-
22837: heterna att grunda Koitelaiskaira natutpark hushålltlingens utvecklitlgs:behov. Om syss€1-
22838: skulle kunna äventyras. sättningen bland skogsarbetarna vägentligt för-
22839: Eftersom arbetsg;ruppen för avgränsning av särrnras och utvecklings,fötutsättrtingama för
22840: national- och naturparkerna fick i uppdrag att näringslivet i trakten risker.as, kommet stats-
22841: av;gränsa uttryckligen natwrskyddsområden, har rådet att skilt för sig till behandling ta upp
22842: den vi'ktigaste grunden för avgränsning av justeringen av den avgränsningsplan som gäller
22843: national- och naturparkerna varit att naturskydc K<>itelaiskaita naturpark.
22844: Hel'sirtgfors den 31 oktober 1979.
22845:
22846: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22847: 1979 vp.
22848:
22849: Kirjallinen kysymys n: o 13 5.
22850:
22851:
22852:
22853:
22854: Loikkanen: Sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien
22855: saannin vaikeutum1sesta eräissä tapauksissa.
22856:
22857:
22858: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22859:
22860: Sairausvakuutuslain 14 §:n nojalla on jo sitä vaille silloinkin, kun juuri sotavamma tätä
22861: lain voimassaolon alkuaikoina vakiintuneen hoitoa vaatii.
22862: käytännön mukaan myönnetty vakuutetulle Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22863: päivärahaa hänen ollessaan vamman tai sairau- § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
22864: den vuoksi tarpeellisessa lääkinnällisessä hoi- ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22865: dossa kuntoutuslaitoksessa kykenemättä teke- van kysymyksen:
22866: mään työtään. Tämä käytäntö on muuttunut.
22867: Sairausvakuutuslakia täytäntöön pantaessa sitä Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-
22868: on ryhdytty tulkitsemaan ahtaasti siten, ettei tuslain mukaisten päivärahaetuuksien
22869: päivärahaa enää myönnetä kuntoutuslaitoksessa saannin vaikeutumisesta tapauksissa,
22870: saadun hoidon ajalta. Muutos tulee käytännössä joissa vakuutettu on potilaana kuntou-
22871: johtamaan siihen, että työelämässä olevien va- tuslaitoksessa saamassa sairautensa tai
22872: kuutettujen mahdollisuudet tarvitsemaansa kun- vammansa perusteella tarvitsemaansa
22873: toutushoitoon vaikeutuvat. Samalla pyrkimys lääkinnällistä hoitoa, ja jos on,
22874: huolehtia lääkinnällisen kuntoutuksen avulla mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta am-
22875: työ- ja toimintakyvyn säilymisestä estyy. Muun matillinen työkyvyttömyys avohoitoon
22876: muassa sotainvalidit, jotka edelleen ovat työ- ja kuntoutukseen liittyvän kuntoutus-
22877: elämässä ja jotka sotilasvammalaissa säädetyin laitoksessa anhetun hoidon ajalta edel-
22878: edellytyksin ovat oikeutettuja tarvitsemansa leen tulisi olemaan sairausvakuutuslain
22879: lääkinnällisen kuntoutuksen saamiseen, jäävät mukaiseen päivärahaan oikeuttavana?
22880: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1979.
22881:
22882: Eino Loikkanen
22883:
22884:
22885:
22886:
22887: 087900923M
22888: 2 1979 vp.
22889:
22890:
22891:
22892:
22893: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22894:
22895: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tatkaisuissaan vahvistaneet tämän kannan. Epä-
22896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, selvyyttä tosin on saattanut aiheuttaa se, että
22897: olette 27 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- jotkut lääkärit ovat antaneet kuntoutuslaitok-
22898: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sessa olevalle todistuksen työkyvyttömyydestä
22899: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja laitoksessa oloajalta vakuutetun todelliseen työ-
22900: Eino Loikkasen näin kuuluvasta kirjallisesta kykyyn katsomatta.
22901: kysymyksestä n:o 135: Sotainvalideille voidaan sotilasvammalain
22902: 6 §:n 3 momentin ja sen nojalla annetun ase-
22903: Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu- tuksen perusteella kustantaa kuntoutushoitoa
22904: tuslain mukaisten päivärahaetuuksien paitsi alentuneen työ- tai toimintakyvyn palaut-
22905: saannin vaikeutumisesta tapauksissa, tamiseksi myös ehkäisevässä tarkoituksessa työ-
22906: joissa vakuutettu on potilaana kuntou- tai toimintakyvyn säilyttämiseksi. Silloin kun
22907: tuslaitoksessa saamassa sairautensa tai ansiotyössä oleva sotainvalidi vamman vuoksi
22908: vammansa perusteella t.wvitsemaansa on työkyvytön ja on hoidettavana kuntoutus-
22909: lääkinnällistä hoitoa, ja jos on, laitoksessa, hänellä on oikeus sairausvakuutus-
22910: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta am- lain mukaiseen päivärahaan samojen perustei-
22911: matillinen työkyvyttömyys avohoitoon den mukaan kuin työkyvyttömällä muutoinkin.
22912: ja kuntoutukseen liittyvän kuntoutus- Jos hoitoa annetaan sen sijaan vain ehkäisevässä
22913: laitoksessa annetun hoidon ajalta edel- tarkoituksessa, päivärahaa ei lain mukaan voida
22914: leen tulisi olemaan sairausvakuutuslain myöntää, koska vakuutettu on tällöinkin tosi-
22915: mukaiseen päivärahaan oikeuttavana? asiallisesti ainoastaan hoidon johdosta estynyt
22916: työstään.
22917: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Sairausvakuutuslain 60 §:n 2 momentissa on
22918: tavasti seuraavaa: säädetty, että sairausvakuutusrahaston varoista
22919: Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan korvauk- on käytettävä vuosittain määrä, joka vastaa
22920: seksi sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä kahta prosenttia vakuutettujen sairausvakuutus-
22921: suoritetaan päivärahaa. Saman pykälän mukaan maksuina kertyneestä määrästä, sairauksien eh-
22922: työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sai- käisemiseen ja vakuutettujen kuntouttamiseen.
22923: raudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuu- Käytännössä kuntoutusta on haitannut se, ettei
22924: tettu on sairauden edelleen jatkuessa kykene- sellaisellekaan vakuutetulle, joka ei saa päivä-
22925: mätön tekemään tavallista työtään tai työtä, rahaa, eläkettä tai muuta vastaavaa korvausta
22926: joka on siihen läheisesti verrattavaa. kuntoutushoidon ajalta, voida maksaa ansion-
22927: Kuntoutuslaitos- tai kylpylähoidon aikana menetyksen korvaukseksi kuntoutusrahaa. Sota-
22928: samoin kuin esimerkiksi niin sanotuilla terveys- invalidille, joka on otettu kuntoutuslaitokseen
22929: matkoilla ollessaan vakuutettu on tosiasialli- sotilasvammalain 6 §: ssä tarkoitettua hoitoa
22930: sesti hoidon vuoksi estynyt tekemästä työtään. varten, suoritetaan hoidon ajalta sotilasvamma-
22931: Yksinomaan tällä perusteella päivärahaa ei kui- lain mukaista päivärahaa tai elinkorkoa täysi-
22932: tenkaan voida myöntää, vaan kuten mainitusta määräisenä vahingoittuneen työkykyyn tai vah-
22933: sairausvakuutuslain 14 § :stä ilmenee, päivärahan vistettuun työkyvyttömyysasteeseen katsomatta.
22934: suorittamisen edellytyksenä on sairaudesta joh- Tämä ei kuitenkaan aina riittävästi korvaa
22935: tuva työkyvyttömyys. Vakuutettua tulisi voida ansionmenetystä kuntoutuksen ajalta. Sosiaali-
22936: pitää työkyvyttömänä, vaikka hän ei sanotun- ja terveysministeriössä selvitetäänkin parhail-
22937: laisessa hoidossa olisikaan. Laki on tältä koh- laan kysymystä kuntoutettavien ansionmenetyk-
22938: din selvä ja muutoksenhakuasteet ovat useissa sen korvaamisesta ja toimeentulon turvaami-
22939: sesta kuntoutuksen aikana.
22940: Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1979.
22941:
22942: Ministeri Katri-Helena Eskelinen
22943: N:o 135 3
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
22949:
22950: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen kunnat förotsakas av att vissa läkate gett in·
22951: anger har Ni, Herr Talman, med Edet skrivelse tyg över atbetsofötmåga tili försäktad som
22952: av den 27 septembet 1979 tili vedetbötande erhållet vård på rehabiliteringsanstalt, utan
22953: medlem av statsrådet för avgivande av svar att beakta fötsäkrads verkliga atbetsfötmåga.
22954: översänt avsktift av följande av riksdagsman För krigsinvalidet kan enligt 6 § 3 mom.
22955: Eino Loikkanen undettecknade spörsmål nt lagen om skada, ådragen i militättjänst och på
22956: 135: gtund av fötordning som getts med stöd av
22957: Är Regeringen medveten om att et- denna bekostas tehabilitering fötutom föt åtet-
22958: hållandet av de i sjukfötsäkringslagen ställande av nedsatt atbets- och vetksamhets-
22959: avsedda dagpenningförmånetna fötsvåtas förmåga även i fötebyggande syfte för be-
22960: i sådana fall dät fötsäkrad som patient varande av atbets- och vetksamhetsfötmågan.
22961: på rehabaliteringsanstalt på gtund av Då fötvätvsatbetande krigsinvalid på gtund
22962: sin sjukdom ellet skada ethåller nöd- av skada ät arbetsofötmögen och erhållet våtd
22963: vändig medicinsk vård, och om så är på tehabaliteringsanstalt äget han rätt att et-
22964: fallet, hålla i sjukförsäktingslagen avsedd dagpenning
22965: vilka åtgätder ämnat Regeringen enligt samma gtundet som övriga atbetsoföt-
22966: vidta för att ytkesmässig atbetsoföt- mögna. Om våtd dätemot endast ges i pteventivt
22967: måga undet vårdtid, som hänför sig syfte kan dagpenning enligt lagen inte be-
22968: tili öppen vård ellet rehabiliteting vid viljas, eftetsom fötsäkrad ät även då i själva
22969: rehabiliteringsanstalt, fottfatande skulle verket endast på gtund av vård förhindrad att
22970: berättiga tili i sjukfötsäkringslagen av- utföta sitt atbete.
22971: sedd dagpenning? I 60 § 2 mom. sjukfötsäkringslagen stadgas
22972: att av sjukförsäkringsfondens medel skall åt-
22973: Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd- ligen ett be!opp, som motsvatat två procent
22974: samt anföta följande: av det i fotm av de fötsäkrades sjukfötsäkrings-
22975: premiet influtna beloppet, användas föt verk-
22976: Enligt 14 § sjukfötsäktingslagen erlägges samhet för sjukdomats förebyggande och teha-
22977: dagpenning i etsättning för arbetsofötmåga, biliteting av de försäkrade. I ptaxis har teha-
22978: föranledd av sjukdom. Enligt samma paragtaf biliteringen fötsvåtats av att inte ens tili för-
22979: avses med arbetsofötmåga av sjukdom fram- säktad som inte uppbär dagpenning, pension
22980: kallat tillstånd, undet vilket fötsäktad, medan ellet annan motsvatande etsättning föt rehabili-
22981: sjukdomen varar, ät oförmögen att utföra tetingstiden kan tehabilitetingspenning utbeta-
22982: sitt sedvanliga ellet dätmed jämfötbatt arbete. las som etsättning för förlust av förtjänst. Tili
22983: Under våtdtid på tehabaliterings- eller bad- krigsinvalid, som intagits på tehabiliterings-
22984: anstalt, såsom även på tili exempel så kallade anstalt för i 6 § lagen om skada, ådragen i
22985: hälsoresot, är försäkrad i själva verket på gtund militärtjänst avsedd våtd, erlägges dagpenning
22986: av våtden förhindrad att utföra sitt atbete. för våtdpetioden i enlighet med lagen om
22987: Enbart på denna grund kan dagpenning dock skada, ådragen i militättjänst ellet livtänta till
22988: inte beviljas, utan såsom av 14 § sjukförsäk- fullt belopp utan avseende på skadads atbets-
22989: ringslagen ftamgår, är fötutsättningen för er- förmåga ellet fastställd invaliditetsgtad. Detta
22990: läggandet av dagpenning att arbetsofötmågan etsätter likväl inte i tilltäcklig mån förlusten
22991: föranleds av sjukdom. Fötsäktad botde kunna av arbetsföttjänst under tehabilitetingstiden.
22992: anses såsom atbetsofötmögen, även om han I sodal- och hälsovårdsministeriet utteds där-
22993: inte ethåller våtd på en anstalt av ovannämnda för som bäst ftågan om etsättandet av förlusten
22994: slag. Lagen är på denna punkt entydig, och av atbetsföttjänst för dem som ethåller teha-
22995: rättsmedelsinstanserna hat i fleta beslut stytkt bilitering och ttyggandet av utkomsten under
22996: denna ståndpunkt. Visserligen har oklatheter tehabili teringstiden.
22997: Helsingfors den 22 oktober 1979.
22998:
22999: Minister Katri-Helena Eskelinen
23000: 1979 vp.
23001:
23002: Kirjallinen kysym:ys, n:o 1}6.
23003:
23004:
23005:
23006:
23007: Ihamäki: Alueittaisten väestösuunnitteiden laatimisesta.
23008:
23009:
23010:
23011:
23012: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23013:
23014: Valtioneuvoston kanslia on kirjeessään 3787/ kaan hyväksynyt. Kysdsten sanoma:lehtikirjoi-
23015: 550/79/VN antanut ohjeet tarkistetun väestö- tusten johdosta on Päijät-Hämeen seutukaa.va-
23016: ;~ ~työpa,ikkasuunnitteen alueellis.tamiseksi Mik- liiton toimesta ollut Itä-Hämeessä 28. 8. 1979
23017: kelin läänissä. Tuolloin on kirjeen liitteessä n:o artikkeli, jossa todetaan, että Mikkelin läänin-
23018: 2 es,itetty Päijät-Hämeen seutukaava-alueeseen hallitus ei ole missään vaiheessa halunnut jakaa
23019: kuuJuvan Itä-Hämeen alustavaksi suunnitteeksi koko Mitkke:!Jin läänin väestösuunnitetta muulla
23020: 32 000 asukasta. Mikkelin lääninhallitus on yh- tavoin kuin mitä valtioneuvoston kanslia on
23021: dessä Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon seutukaa- alustavasti esittänyt. Samalla seutukaavaliitto
23022: valiittojen kanssa kuntakohtaistanut koko Mik- on todennut, että muista lääneistä on olemassa
23023: kelin läänin väestösuunnitteen, josta on toimi- myönteisiä kokemuksia suunnitteen jakamisesta
23024: tettu kirjallinen ilmoitus valtioneuvoston kans- toisin kuin valtioneuvoston kanslia on alusta-
23025: liaan 5. 7.1979. vasti esittänyt, kuitenkin siten, että koko lää-
23026: Vaitioneuvoston kanslia ei hyväksynyt Mik- nin suunnitetta ei ole nostettu.
23027: kelin lääninhallituksen esitystä, joka perustui Em. kirjoitukseen puolestaan on Mikkelin
23028: siihen, että koko läänin väestölukua nostettiin lääninhallitus vastannut 30. 8. 1979 todeten va:l-
23029: 1 000 asukkaalla ja lisäys kohdistettaisiin Itä- tioneuvoston kanslian ohjeet ja alustavan jaon
23030: Hämeeseen. Tämä olisi merkinnyt sitä, että Itä-Hämeen ja Etelä-Savon seutukaava-alueen
23031: koko Itä-Hämeen alueen väestösuunnite olisi suunnitteeksi s·ekä i!lmoittanut, että väite siitä,
23032: ollut 33 000 asukasta ja koko Mikkelin läänin että Mikkelin lääninhallitus olisi syyilinen Itä-
23033: vastaava luku olisi ollut 210 000 asukasta. Val- Hämeen väestösuunnitteen alentamiseen, ei
23034: tioneuvoston kanslia on erikseen kirjeellään pidä paikkaansa. Samalla Mikkelin lääninhalli-
23035: 12. 7. 1979 kehottanut Mikkelin lääninhallitus- tus on todennut, että Itä-Hämeen väestösuun-
23036: ta kuntakohtaistamaan valtioneuvoston hyväk- nitteen tulee lääninhallituksen käsityksen mu-
23037: symän suunnitteen, eli 209 000 asukasta. kaan vuonna 1985 olla 33 000 asukasta.
23038: Itä-Hämeen kunnat ovat lähettäneet valtio- Vaitioneuvoston kanslia on lähettänyt Itä-
23039: neuvoston kanslialle, eri ministereille sekä Hämeen kuntien kirjeen johdosta 10. 9. 1979
23040: alueensa kansanedustajille kirjelmän 21. 8. kirjeen, jossa todetaan, että valtioneuvoston
23041: 1979, jossa ovat ilmoittaneet, etteivät kunnat kanslian valmisteleroa ja valtioneuvoston hyväk-
23042: v:oi hyväksyä 32 000 asukkaan suunnitetta Itä- symä väestösuunnite on laadittu alueellisesti
23043: Hämeen alueelle, vaan pitävät sitä epärealisti- liiäneittäin. Väestösuunnite alueellistetaan kun-
23044: sen pienenä ja alueen kehittämisen jarrutuspyr- takohtaiseksi väliportaan hallinnon toimesta
23045: kimyksenä. valmisteluvastuun ollessa tällöin osaksi seutu-
23046: Sanomalehti Itä-Hämeessä 18. 8. ja 23. 8. kaava:liitoilla. Alueellistamismenettelyn helpot-
23047: 1979 olLeiden kaupungin ja Itä-Hämeen kun- tamiseksi valtioneuvoston kanslia on laatinut
23048: tien kirjelmiä koskevien artikkeleiden johdosta tiedoksi myös esimerkkilaskelman lääneittäistä
23049: on Mikkelin lääninhallituksen toimesta ilmoi- suunnitetta vastaavista seutukaava-alueittaisista
23050: tettu (Itä-Häme 23. 8. 1979), että nimenomaan suunniteluvuista. Tätä seutukaava-alueittaista
23051: ja vain yksin valtioneuvosto on päättänyt Itä- suunnitelmaehdotusta voidaan väliportaan hal-
23052: Hämeen kuntien yhteiseksi asukasluvuksi linnon toimest:l korjata siten, että seutukaava-
23053: 32 000 ja tätä Mikkelin lääninhallitus ei kos- alueittaiset suunniteluvut kuitenkin vastaavat
23054: 087900953L
23055: 2 1979 vp.
23056:
23057: valtioneuvoston päättämää lääneittäistä väestö- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23058: suunnitetta. siin selvittääkseen kenelle kuuluu vas-
23059: Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär- tuu alueittaisten väestösuunnitteiden
23060: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val- laatimisesta valtioneuvoston hyväksy-
23061: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi mien lääneittäisten suunnitteiden puit-
23062: seuraavan kysymyksen: teissa?
23063: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23064:
23065: Timo Ihamäki
23066: N:o 136
23067:
23068:
23069:
23070:
23071: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23072:
23073: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa alueellaan. Seutukaavaliiton toimiston/viraston
23074: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, katsauksen ja alustavan ehdotuksen sekä liit~
23075: olette kirjeellänne 28 päivältä syyskuuta 1979 tohallituksen tavoiteasettelun pohjalta tulee
23076: n:o 818 lähettänyt vaJtioneuvoston asianomai~ kunnittaisen väestö- ja työpaikkasuunnite-eh~
23077: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo dotuksen pääperiaatteita käsitellä läänin- ja pii:
23078: Ihamäen tekemän seuraavansisältöisen kirjalli- rihallintoviranomaisten neuvottelukunnan suun-
23079: sen kysymyksen n:o 136: pi.ttelujaostossa".
23080: . Kysymyksessä todetaan Mikkelin läänissä ii-
23081: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- menneen epäselvyyttä siitä, kenelle kuuluu vas-
23082: siin selvittääkseen kenelle kuuluu vas~ tuu Mikkelin läänin väestösuunnitteen jakami-
23083: tuu alueittaisten väestösuunnitteiden sesta läänin kahden seutukaava-alueen kesken.
23084: laatimisesta valtioneuvoston hyväksy- Vaitioneuvoston kanslia on lähettänyt kyseistä
23085: mien lääneittäisten suunnitteiden puit- epäselvyyttä koskevaan Itä-Hämeen kuntien
23086: teissa? kirjeeseen 10. 9. 1979 vastauksen, jossa tode-
23087: taan, että valtioneuvoston kanslian valmistele-
23088: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- roa ja valtioneuvoston hyväksymä väestösuun-
23089: vasti seuraavaa: nite on laadittu alueellisesti lääneittäin. Väes-
23090: Sisäasiainmin1steriö on antanut ,sekä läänin- tösuunnite alueellistetaan kuntakohtaiseksi vä-
23091: hallituksille että seutukaavaliitoille ohjeet val- liportaan hallinnon toimesta sisäasiainministe-
23092: tioneuvoston hyväksymän lääneittäisen väestö- riön antamien työnjako-ohjeiden mukaisesti.
23093: suunnitteen alueellistamisessa ( ts. seutukaava- Edelleen kirjeessä todetaan, että suunnitteen
23094: alue-, työssäkäyntialue- ja kuntakohtaistamises- alueellistamismenettelyn helpottamiseksi valtio-
23095: sa) noudatettavasta työnjaosta ja yhteistyöstä neuvoston kanslia on laatinut tiedoksi myös
23096: vä:li;portaanhallinnossa. esimerkkilaskelman lääneittäistä suunnitetta
23097: Sisäasiainministeriö on lääninhallituksille vastaavista seutukaava-alueittaisista suunnite-
23098: 21. 12. 1978 lähettämässään yleiskirjeessä luvuista. Vaitioneuvoston kanslia korosti kir-
23099: (n:o 4996/105/78) antanut lääninsuunnittelun jeessään, että seutukaava-alueittaista laskelma-
23100: järjestämistä koskevat ohjeet, joissa käsitellään ehdotusta voidaan väliportaan hallinnon toimes-
23101: myös väestö- ja työpaikkasuunnitteiden alueel- ta korjata siten, että seutukaava-alueittaiset
23102: listamista. Ohjeissa todetaan, että lääninhalli- suunniteluvut kuitenkin vastaavat valtioneuvos-
23103: tukset suorittavat väestö- ja työpaikkasuunnit- ton päättämää lääneittäistä väestösuunnitetta.
23104: teiden laadinnan kiinteässä yhteistyössä erityi~ Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
23105: sesti seutukaavaliittojen ja työvoimapiirien valtioneuvoston hyväksymän lääneittäisen väes-
23106: kanssa pitäen samalla riittävää yhteyttä kun- tö- ja työpaikkasuunnitteen alueellistamisessa
23107: tiin. Ohjeiden mukaan valtioneuvoston hyväk~ noudatetaan sisäasiainministeriön lääninhallituk-
23108: symän lääneittäisen väestösuunnitteen alueellis- sille ja seutukaavaliitoille antamia työnjako-oh~
23109: tamisen pääperiaatteet käsitellään läänin- ja pii- jeita. Selvennyksenä todettakoon lisäksi, että
23110: rihal:lintoviranomaisten neuvottelukunnan suun- valtioneuvosto päättää vain lääneittäisestä suun-
23111: nittelujaostossa. nitteesta ja niissä lääneissä, joissa lääni jakaan-
23112: Sisäasiainministeriö on seutukaavaliitoille 4. tuu useampaan seutukaava-alueeseen, tulee lää·
23113: 4. 1979 lähettämässään seutukaavoitusta koske~ neittäisen suunnitteen seutukaava-alueittaisesta
23114: vassa kokoavassa ohjeessa ( n:o 1086/512/79) jaosta sopia läänin- ja piirihallintoviranomais-
23115: todennut, että "seutukaavaliitot suorittavat ten neuvottelukunnan suunnittelujaostossa, jos-
23116: oman väestö- ja työpaikkasuunnitteensa laa- sa sisäasiainministeriön ohjeiden mukaisesti
23117: timisen ohella valtioneuvoston hyväksymän määritellään muutkin lääneittäisen väestösuun-
23118: lääneittäisen suunnitteen kuntakohtaistamisen nitteen alueellistamisen pääperiaatteet.
23119: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
23120: Ministeri Eino Uusitalo
23121: 4 19'79 vp.
23122:
23123:
23124:
23125: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23126:
23127: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen arbetsplatsplaneringstal för kommunerna skall
23128: 11nger har Ni~ Herr T alman~ med Eder skti- utgående från regio.nplaneförbundets hyrås
23129: velse nr 81& av den 2& september 19'79 tili översikt preliminära förslag beha.ndlas av läns-
23130: ved~börande medlern av statsrådet översänt och distriktsförvaltningsmyndig,beternas delega-
23131: avroift av föliande av riksdagsman Timo Iha· tions planeringssektion.~"
23132: mm undettecknade spörsmål nr 136: I spörstnålet konstatera~ at.t det i St Mic-
23133: hels län har förekommit oklarhet om vem
23134: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för som ansvarar för uppdelningen av länets folk-
23135: att utreda vem som ansvarar för upp- planeringstal länets båda regionplaneområden
23136: görandet av de regionala folkplanerings- emellan. Statsrådets kansli har W. 9·. 1979 be-
23137: talen inom ramen för de planeringsta1 svarat ett brev från kommunerna i Östra Ta-
23138: per Iän som godkänts av statsrådet? vastland angående denna oklarhet och konsta-
23139: terat, att det folkplaneringstal som beretts av
23140: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- statsrådets kansli och godkänts av statsrådet
23141: samt anföra följande: har uppgjorts regionalt länsvis. Folkplanerings-
23142: Ministeriet för inrikesärendena har både tili talet uppdelas på kommunerna på åtgärd av
23143: länsstyrelserna och tili regionplaneförbunden mellaninstansförvaltningen enligt de anvisning-
23144: givit direktiv om den arbetsfördelning som ar om arbetsfördelning som utfärdats av mi-
23145: skall iakttas vid uppdelningen på regioner ( dvs. nisteriet för inrikesärendena. Vidare konstate-
23146: på regionplaneområden, pendlingsområden och ras i svarsbrevet, att statsrådets kansli i avsikt
23147: kommuner) av det av statsrådet godkända att underlätta förfarandet vid uppdelningen av
23148: folkplaneringstalet för länet och om samarbete planeringstalet tili kännedom har uppgjort även
23149: inom mellaninstansförvaltningen. en exempelberäkning på planeringstal för re-
23150: Ministeriet för inrikesärendena har i sitt cir- gionplaneområden som motsvarar länets plane-
23151: kulär tili länsstyrelserna av 21. 12. 1978 (nr ringstal. Statsrådets kansli betonade i sitt brev,
23152: 4996/105/78) utfärdat anvisningar om hur att den föreslagna beräkningen per regionplane-
23153: länsplaneringen skall ordnas, och i dessa an- område på åtgärd av mellaninstansförvahningen
23154: visningar behandlas också uppdelningen på re- kan justeras så, att regionplaneområdenas pla-
23155: gion av folk- och arbetsplatsplaneringstalen. I neringstal likväl motsvarar det av statsrådet
23156: anvisningarna konstateras, att länsstyrelserna fastslagna folkplaneringstalet för länet.
23157: uppgör folk- och arbetsplatsplaneringstalen i Med anledning av ovanstående kan det kon-
23158: nära samarbete med särskilt regionplaneförbun- stateras, att vid uppdelningen av det av stats-
23159: den och arbetskraftsdistrikten, medan man sam- rådet godkända folk- och arbetsplatsplanerings-
23160: tidigt håller tillräcklig kontakt med kommu· talet för länet skall iakttas de anvisningar om
23161: nerna. Enligt anvisningarna behandlas huvud- arbetsfördelning som ministeriet för inrikes-
23162: principerna för uppdelning av länets folkpla- ärendena utfärdat tili länsstyrelserna och re-
23163: neringstal på regioner inom planeringssektionen gionplaneförbunden. För tydlighetens skull kan
23164: av läns- och distriktsförvaltningsmyndigheternas ytterligare konstateras, att statsrådet endast be-
23165: delegation. sluter om planeringstalen för länen och i de län,
23166: Ministeriet för inrikesärendena har i sina som är indelade i flere regionplaneområden,
23167: sammanfattande anvisningar angående region- skall överenskommelse om uppdelningen av
23168: planeringen som sändes tili regionplaneförbun- länets planeringstal på regionplaneområdena in-
23169: .den 4. 4. 1979 (nr 1086/512/79) konstaterat, gås inom läns- och distriktsförvaltningsmyndig-
23170: att "regionplaneförbunden utom att de upp- heternas delegations planetdngssektion, där man
23171: gör sina egna folk- och arbetsplatsplanerings- i enlighet med ministeriets för inrikesärendena
23172: tal sköter uppdelningen på kommunerna av det anvisningar fastställer även övriga huvudprinci-
23173: av statsrådet godkända planeringstalet för lä- per för uppdelningen av länets folkplanerings-
23174: net. Huvuddragen av förslaget tili folk- och tal.
23175: Helsingfors den 31 oktober 1979.
23176: Minister Eino Uusitalo
23177: 1979 vp.
23178:
23179: Kirjallinen kysymys n:o 137.
23180:
23181:
23182:
23183:
23184: Ihamäki: Mikkelin läänin väestönkasvun kehityksestä.
23185:
23186:
23187: Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
23188:
23189: Valtioneuvosto on tarkistanut lääneittäisiä mahdollisuuksia, sillä useat kehittymistoimenpi-
23190: väestösuunnitteita ja siihen liittyviä työpaikka- teet kytkeytyvät pelkästään väestömäärän mu-
23191: arvioita vuosille 1980, 1985 ja 1990. Tämän kaan tehtyihin taloudellisiin ratkaisuihin.
23192: suunnitteen mukaan kasvaa koko maan väki- Kääntäen voitaisiinkin todeta, että työpaikko-
23193: luku nykyisestä 4,757 miljoonasta asukkaasta jen toteutuminen ei ole mahdollista, elleivät
23194: 4,932 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 1990 väestömitoituksen mukaan eri tavoin luotavat
23195: mennessä. Kuitenkin Mikkelin lääni on yksi edellytykset toteudu.
23196: niistä kolmesta alueesta, jossa suunnitteen mu- Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
23197: kaan kasvua ei tapahdu nykyiseen väestömää- jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella valtio-
23198: rään nähden tämänhetkisestä tilanteesta. Toi- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23199: sin sanoen Mikkelin läänin väkiluku pysyisi seuraavan kysymyksen:
23200: 209 000 asukkaana vuoteen 1990 saakka.
23201: Vastaavasti valtioneuvoston antamista lää- Millä perusteella Hallitus on katso-
23202: neittäisistä työpaikka-arvioista voidaan todeta, nut, että Mikkelin läänissä ei tapahdu
23203: että ainoastaan Mikkelin läänin ja Ahvenan- väestönkasvua vuoteen 1990 mennessä
23204: maan kohdalla pysyy työpaikkojen alaraja koko ja että työpaikkojen alaraja on pysy-
23205: suunnittelukauden samana. Lukumääränä tämä tetty vuosina 1980-1990 samana, ja
23206: tarkoittaa Mikkelin läänin kohdalla 83 000 työ- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23207: paikkaa. Vaikkakin Mikkelin läänille on sallit- ryhtyä, jotta Mikkelin läänin kehitys
23208: tu vähäinen vaihteluväli työpaikka-arviossa, ei saataisiin muiden läänien kanssa samalle
23209: se kuitenkaan anna merkittäviä kehittämis- tasolle?
23210: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23211:
23212: Timo Ihamäki
23213:
23214:
23215:
23216:
23217: 087900952K
23218: 2 1979 vp.
23219:
23220:
23221:
23222:
23223: E du sk u n n an He r r a P u h e m i e h e 11 e.
23224:
23225: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa nin väestösuunnitteen pyrkimystä säilyttää lää-
23226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, nin väkiluku ennallaan pidettävä varsin tavoit-
23227: olette kirjeellänne 28 päivältä syyskuuta 1979 teellisena. Tämä tavoitteellisuus käy ilmi ver-
23228: .n:o 819 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- rattaessa väestösuunnitetta mm. Tilastokeskuk-
23229: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo sen uuteen väesnöennusteeseen, joka perustuu
23230: Ihamäen tekemän seuraavansisältöisen kirjalli- viime vuosien melko suotuisaan muuttoliikeke-
23231: sen kysymyksen n:o 137: hitykseen. Tässä ennusteessa vähenisi Mikke-
23232: lin läänin väkiluku noin 3 000 henkeä vuosina
23233: Millä perusteella Hallitus on katso- 1978-90. Väestösuunnitteen tarkistuksen val-
23234: nut, että Mikkelin läänissä ei tapahdu misteluun osallistunut työpaikka- ja väestö-
23235: väestönkasvua vuoteen 1990 mennessä suunnitetoimikunta arvioi, että luonnollisen
23236: ja että työpaikkojen alaraja on pysy- väestönkasvun hidastuminen 1980-luvulla vai-
23237: tetty vuosina 1980-1990 samana, ja keuttaa ilman alue- ja väestöpoliittisia lisätoi-
23238: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo menpiteitä Mikkelin läänin väestösuunnitteen
23239: ryhtyä, jotta Mikkelin läänin kehitys toteutumista. Todettakoon, että parhaillaan on
23240: saataisiin muiden läänien kanssa samalle lääneissä käynniss;.i osana alueellista kehittä-
23241: tasolle? missuunnittelua väestö- ja työpaikkasuunnittei-
23242: den toteuttamistoimenpiteiden tarkempi arvi-
23243: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ointi.
23244: vasti seuraavaa: Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
23245: Valtioneuvosto on tarkistaessaan 19. 4. 1979 väestösuunnitteeseen liittyvään työpaikka-ar-
23246: ·lääneittäistä väestösuunnitetta päätynyt Mikke- .vioon Mikkelin läänin osalta. Lääneittäisen
23247: lin läänin väkiluvun säilyttämiseen ennallaan väestösuunnitteen tarkistus on perustunut
23248: sen aluepoliittisen periaatteen mukaisesti, ettei väestöllisen tarkastelun lisäksi työllisyydestä
23249: minkään läänin väkiluku saa vähentyä nykyi- tehtyyn kehitysarvioon, sillä väestösuunnittei-
23250: seltä tasolta vuoteen 1990 mennessä. den toteutuminen riippuu luonnollisesti alueel-
23251: Mikkelin läänin väkiluvun väheneminen on lisesta työpaikkakehityksest,ä. Työllisyyskehi-
23252: 1970-luvulla ollut kaikkiaan noin 10 000 hen- tyksen epävarmuudesta johtuen on päädytty
23253: keä, mutta viime vuosina väheneminen on hi- työpaikka-arvion esittämiseen vaihteluvälin
23254: dastunut ollen viime vuonna alle 100 henkeä. muodossa. Vaihteluvälit ovat lääneittäin ol-
23255: Mikkelin läänin väestönkehityksen ongelmana leet suhteellisesti samansuuruisia.
23256: on ollut väestörakenteesta johtuen ns. luonnol- Työpaikka-arvion ylärajan mitoittamisessa on
23257: lisen väesnönkasvun (syntyvyyden ja kuole- pyritty tavoitteellisesti työttömyyden supista-
23258: vuuden erotuksena muodostuvan kasvun) vä- miseen ja lääneittäisten erojen tasoittamiseen.
23259: häisyys. Läänin luonnollinen väestönkasvu on Työpaikka-arvion yläraja on koko maan tasolla
23260: viime vuosina ollut vain noin 100-200 hen- perustunut noin 4,5 prosentin vuotuiseen ko-
23261: keä vuodessa, 1970-luvun alussa kuolleisuus konaistuotannon kasvuun vuosina 1979-85.
23262: jopa ylitti syntyneisyyden. Tällainen väestön Työpaikka-arvion alarajan vastaava kasvu on
23263: vähenemisuhka on olemassa myös 1980-luvul- noin 3,2 prosenttia. Työpaikka-arvion ala-
23264: la. Mikkelin läänin väestönkehityksen ongel- rajan mukainen kehitys ei Mikkelin läänissä
23265: mana on paljolti läänin olemassaolevasta väes- poikkea useimpien muiden kehitysalueläänien
23266: törakenteesta johtuva alhainen syntyneisyys ja kehityksestä.
23267: korkea kuolleisuus. Mikkelin läänin työllisyyden kehityksestä to-
23268: Edellä esitetyn perusteella on Mikkelin lää- dettakoon väestö- ja työpaikkasuunnitteiden
23269: N:o 137 3
23270:
23271: perusteelJa lisäksi, että läänin työttömyysaste väestösuunnite, pyrkiessään läänin väkiluvun
23272: tulisi 1980-luvulla alenemaan varsin nopeasti, ennallaan säilyttämiseen, on aluepoliittisen ta-
23273: mikäli työvoiman kysyntä kasvaisi työpaikka- voitteenasettelun mukainen ja aluepoliittisten
23274: suunnitteen ylärajan suuntaisesti. Tätä edul- toimenpiteiden avulla toteuttamiskelpoinen.
23275: lista työllisyystilannetta edesauttaisi myös lää- Myös väestösuunnitteeseen liittyvä työpaikka-
23276: nin väestörakenteen kehitys sikäli, että työ- arvio turvaa läänin tasapainoisen kehittämisen
23277: voiman tarjonnan kasvu väestörakenteesta joh- muihin lääneihin verrattuna ja mahdollistaa
23278: tuen olisi läänissä varsin vähäistä. Mikkelin työvoiman kysynnän kasvaessa läänin työttö-
23279: läänin väestönkasvun vähäisyyden etuna olisi myysasteen tehokkaan alentamisen. Mikkelin
23280: siten helpommin saavutettavissa oleva läänin läänin erityisongelmana on kuitenkin luonnolli-
23281: työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen sen väestönkasvun vähäisyys, johon vaikutta-
23282: tasapaino. minen edellyttää aluepoliittisten erityistoimen-
23283: Edellä esitetyn perusteella on todettava, että piteiden lisäksi myös väestöpoliittisia toimen-
23284: valtioneuvoston hyväksymä Mikkelin läänin piteitä.
23285: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
23286:
23287: Ministeri Eino Uusitalo
23288: 4 1979 .-p.
23289:
23290:
23291:
23292:
23293: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23294:
23295: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen om befolkningsutvecklingen i St Michels Iän
23296: anger har Ni, Herr Talman, med Ecler skri- beror till stor del på de låga födelsetalen och
23297: velse nr 819 av den 28 september 1979 till den höga dödligheten som en följd av länets
23298: vederbörande medlem av >StaJtsrådet översänt nuvarande befolkningsstruktur.
23299: avskrift av följande av rrksdagsman Timo Iha- På grund av ovanstående bör det anses
23300: mäki undertecknade spörsmål nr 13 7: målinriktat att såsom i folkplaneringstalet strä-
23301: va att bibehålla länets befolkningsantal oför-
23302: På viiken grund har Regeringen ändrat. Detta framgår då man jämför folk-
23303: ansett att det i St Michels län inte planeringstalen bLa. med statistikcentralens
23304: kommer att ske någon befolkningsök- nya befolkningsprognos, som grundar sig på
23305: ning före år 1990 och att den nedre den relativt gynnsamma utvecklingen i flytt-
23306: gränsen för antalet arbetsplatser har ningsrörelsen under de senaste åren. Enligt
23307: bibehållits oförändrad åren 1980- denna prognos skulle befolkningen i St Michels
23308: 1990, och Iän minska med ca 3 000 personer under
23309: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- åren 1978-1990. Kommissionen för arbets-
23310: ta för att utvecklingen i St Michels plats- och fo1kplaneringstal, som deltog i
23311: län skall bringas till samma nivå som granskningen av folkplaneringstalet, beräknade
23312: i andra län? att den långsammare naturliga befolknings-
23313: ökningen på 1980-talet utan regional- och
23314: SåJsom svar på detta spörsmål får jag vörd- befolkningspolitiska tilläggsåtgärder kommer
23315: samt anföra följande: att försvåra förverkligandet av folkplanerings-
23316: Då statsrådet 19. 4. 1979 granskade folk- talet i St Michels 1än. Det kan konstateras,
23317: planeringstalen per Iän beslöt man att bibe- att man för närvarande i länen håller på med
23318: hålla befolkningsmängden i St Michels Iän en närmare granskning av åtgärderna för för-
23319: oförändrad, i enlighet med den regionalpo1i- verk:ligande av arbetsplats- och folkplanerings-
23320: tiska princip enligt vi1ken befolkningsmängden talen, som en del av den ,regionala utveck-
23321: i inget Iän får sjunka från nuvarande nivå lingsplaneringen.
23322: intill år 1990. I spörsmålet har även uppmärksammats
23323: Invånarantalet i St Michels Iän har på den arbetsplatsberäkning som ansluter sig till
23324: 1970-talet sjunkit med sammanlagt ca 10 000 fo1kplaneringstalet i fråga om i St Michels
23325: personer, men under de senaste åren har Iän. Granskningen av folkplaneringstalet per
23326: minsJkningen blivit långsammare, och senaste Iän har grundat sig förutom på observationer
23327: år var den under 100 personer. Pmblemet [ angående befolkningen även på en utvecklings-
23328: fråga om befolkningsutvecklingen i St Michels beräkning i håga om sysselsättningen, efter-
23329: län har varit den ringa s.k. naturliga befolk- som det naturligtvis beror på den regionala
23330: ningsökningen ( den ökning som utgörs av arbetsplatsutvecklingen huruvida folkplane-
23331: skillnaden i antalet födda och döda), som en ringstalen kan förverkligas. På grund av den
23332: följd av befolkningsstrukturen. Den naturliga osäkra sysselsättningsutvecklingen har man
23333: befolkningsökningen i länet har under de se- beslutat sig för att framlägga arbetsplatsberäk-
23334: naste åren varit endast ca 100-200 personer ningen i form av en variationsbredd. V aria-
23335: per år, i början av 1970-talet översteg antalet tionsbredderna har för de olika länen relativt
23336: döda t.o.m: antalet födda. Det föreligger en sett varit lika stora.
23337: risk att befolkningen kan minska på samma Vid dimensioneringen av den Övre gränsen
23338: sätt även på 1980-talet. Problemet i fråga ,för arbetsplatsberäkningarna har man som mål-
23339: N:o 137 5
23340:
23341: sättning haft att minska arbetslösheten och att skulle vara relativt ringa i länet. En fördel
23342: jämna ut skillnaderna mellan länen. Den övre med den ringa befolkningsökningen i St
23343: gränsen för arbetsplatsberäkningen har på riks- Michels Iän skulle således vara att det blir
23344: omfattande pian grundat sig på en årlig ökning lättare att uppnå en regionai balans i efter-
23345: av den totala produktionen med ca 4,5 % frågan och utbud på arbetskraft.
23346: under åren 1979-1985. Motsvarande ökning På grund av ovanstående kan det konsta-
23347: vid arbetsplatsberäkningens nedre gräns är teras, att det av statsrådet godkända folkpia-
23348: ca 3,2 %. En utveckling enligt denna nedre neringstaiet för St Micheis Iän, som sttävar
23349: gräns avviker i St Michels Iän inte från att bibehålla Iänets befolkningsantai oförändrat,
23350: utvecklingen i de flesta andra utvecklings- är förenligt med den regionalpolitiska målsätt-
23351: områdeslän. ningen och genomförbar med hjälp av regional-
23352: På grundval av folk- och arbetsplatsplane- politiska åtgärder. Också den arbetspiatsbe-
23353: ringstaien kan man angående utvecklingen av räkning som ansiuter sig tili folkpianerings-
23354: sysselsättningen i St Michels Iän dessutom talet ttyggar en baianserad utveckling i länet
23355: konstatera, att arbetsiöshetsgraden i Iänet i jämförelse med andra Iän och gör det möj-
23356: borde minska reiativt snabbt under 1980- ligt att, då efterfrågan på arbetskraft ökar,
23357: talet, om efterfrågan på arbetskraft skulle öka effektivt minska arbetslöshetsgraden i länet.
23358: i den riktning som arbetspianeringstaiets övre Ett särproblem för St Micheis Iän är dock den
23359: gräns anger. Ett dylikt gynnsamt sysseisätt- ringa naturliga befoikningsökningen, och för
23360: ningsläge skulle också frätnjas av en utveck- att kunna påverka denna krävs förutom re-
23361: ling i länets befolkningsstruktur såtillvida, att gionalpolitiska speciaiåtgärder även befolk-
23362: ökningen i utbudet av arbetskraft som en ningspolitiska åtgärder.
23363: föijd av befolkningsstrukturens utveckling
23364: Helsingfors den 31 oktober 1979.
23365:
23366: Miruster Eino Uusitalo
23367:
23368:
23369:
23370:
23371: 087900952K
23372: :.'1
23373: 1979 vp.
23374:
23375: Kirjallinen kysymys n:o 138.
23376:
23377:
23378:
23379:
23380: Bärlund: Eräiden liikennemerkkien muuttamisesta.
23381:
23382: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23383: Liikennemerkkien tehtävänä on opastaa lii- olisi ryhdyttävä kiireellisiin t01mun ainakin
23384: kennettä mahdollisimman yksiselitteisellä ta- näiden liikennemerkkien muuttamiseksi siten,
23385: valla. On välttämätöntä, että myös henkilöt, et,tä niiden halki maalataan samanlainen kieltoa
23386: jotka eivät ole saaneet liikenteen erityisope- osoittava viiva kuin liikennemerkkien 23 ja 24
23387: tusta, esimerkiksi autokoulussa, pystyvät tulkit- suhteen on tehty.
23388: semaan liikennemerkkejä oikein, muuten heille Periaatteessa yhtä lailla harhaanjohtavia ovat
23389: syntyy kohtuuttomas,ti vaaratilanteita liiken- liikennemerkit "moottoriajoneuvolla ajo kiellet-
23390: teessä. ty" (liikennemerkki 26), "kuorma-autolla ajo
23391: Suurin osa Suomessa käytetyistä liikennemer- kielletty" (liikennemerkki 27), "ajo kielletty
23392: keistä täyttää tehtävänsä hyvin. Muutamat kaik- muulla moottoriajoneuvolla kuin moottoripyö-
23393: kein keskeisimmistä kieltomerkeistä ovat kui- rällä" (liikennemerkki 28) sekä "moottoripyö-
23394: tenkin sellaisia, että niitä voidaan pitää jopa rällä ajo kielletty" (liikennemerkki 30). Myös
23395: harhaanjohtavina sellaisille ihmisille, jotka ei- nämä merkit ovat harhaanjohtavia sellaisille
23396: vät vartavasten ole opiskelleet liikennemerk- ihmisille, jotka eivät erityisopiskelun perusteel-
23397: kien merkitystä. Erityisen vakava tilanne on la tunne liikennemerkkejä.
23398: "polkupyörällä ajo kielletty" (liikennemerkki Järkevintä olisi ilmeisesti, että yllä mainit-
23399: 31) ja "jalanku1ku kielletty" (liikennemerkki tuja liikennemerkkejä uudistetaan Ruotsin esi-
23400: 32) liikennemerkkien osalta. Nämä merkit on merkin mukaisesti vetämällä punainen viiva
23401: tarkoitettu opastamaan myös ihmisiä, jotka ei- merkin halki kiellon osoittamiseksi. Merkin 26
23402: vät ole käyneet autokoulua, jonka vuoksi eri- suhteen nyikyinen vaakasuora viiva voitaisiin
23403: tyisiä vaatimuksia niiden yksiselitteisyydelle on vaihtaa vinoviivaksi samalla tavoin kuin Ruot-
23404: asetettava. sin selkeämmässä liikennemerkissä vastaavia
23405: Mainitut kaksi liikennemerkkiä ovat omiaan tilanteita varten on tehty.
23406: johtamaan yleisöä harhaan sen vuoksi, ettei nii- Edellä esitettyyn perustuen ja valtiopäiväjär-
23407: den yli ole samalla selkeällä tavalla vedetty jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän
23408: kieltoa tarkoittavaa viivaa kuten esimerkiksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23409: kiellettyä kääntymissuuntaa tarkoittavissa lii- vaksi seuraavan kysymyksen:
23410: kennemerkeissä (liikennemerkit 23 ja 24). Lii-
23411: kennemerkkien väri taas on sama kuin varoi- Onko Hall1tuksen tiedossa, että Suo-
23412: tusmerkkien väri ( esim. varokaa lapsia, liiken- messa käytössä olevat liikennemerkit
23413: nemerkki 11), joita merkkejä käytetään varoit- numero 26, 27, 28, 30, 31 ~a 32 ovat
23414: tama&n es1m. autoilijoita siitä, että merkin tar- harhaanjohtavia ja vaaratilanteita luo-
23415: koittama ihmis- tai ajoneuvoryhmä saa käyttää via varsinkin sellaisille ihmisille, jotka
23416: tiettyä edessä olevaa ylitys- tai muuta liikenne- eivät ole saaneet liikenteen erityisope-
23417: aluetta. Tällöin ihmisten ainoaksi opastimeksi tusta, sekä
23418: jää liikennemerkin ulkomuoto. Etenkin vanhus- aikooko Hahlitus ryhtyä toimenpitei-
23419: ten, lars.ten, nuorten sekä erityis,tä liikenne- siin main1ttujen liikennemerkkien kor-
23420: merkkiopetusta vailla olevien osalta tämä opas- jaamiseksi yksiselitteisesti opastaviksi
23421: tus on aivan riittämätön. Kun tämän lisäksi maalaamaila niiden halki kieltoa osoit-
23422: varsinkin liikennemerkkien 31 ja 32 sekoitta- tava punainen viiva?
23423: minen muihin opasteisiin on hyvin helppoa,
23424: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23425:
23426: Kaj Bärlund
23427: 087900946C
23428: 2 1979 vp.
23429:
23430:
23431:
23432:
23433: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
23434:
23435: Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa useimmiten päätellä, mihin ryhmään merkki
23436: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kuuluu.
23437: olette kirjeellänne 28 päivältä syyskuuta 1979 Kysymyksessä tarkoitetut liikennemerkit, ja-
23438: läheutänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse- lankulku kielletty -merkkiä lukuunottamatta,
23439: nen vastattavaksi kansanedustaja Bärlundin te- ovat syntyneet kansainvälisen yhteistyön tulok-
23440: kemän seuraavan sisältöisen kirjaLlisen kysy- sena. Jalankulku kielletty -merkki on liikenne-
23441: myksen n:o 138: merkkejä koskevan Geneven pöy,täkirjan perus-
23442: periaatteiden mukainen.
23443: Onko Hallituksen tiedossa, että Suo- Kuicen kysymykses~Sälcin on todettu, on totta,
23444: messa käytössä olevat liikennemerkit että varsinkin erityistä liikenneopetusta vailla
23445: numero 26, 27, 28, 30, 31 ja 32 ovat olevien osalta saattaa syntyä epäselvyyuä siitä,
23446: harhaanjohtavia ja vaaratilanteita luo- mitä mikin merkki tarkoittaa. Erityisesti Japsia
23447: via varsinkin sellaisille ihmisille, jotka koskevien merkkien tulisi olla selviä.
23448: eivät ole saaneet liikenteen erityisope- Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen
23449: tusta, sekä uudeksi tieliikennelaiksi. Parlamentaarisen lii-
23450: aikooko HaHitus ryhtyä toimenpitei- kennekomitean IV osamietinnön mukaises,ti
23451: siin mainittujen liikennemerkkien kor- laissa on kaikki tärkeimmät liikennesäännöt.
23452: jaamiseksi yksiselitteisesti opastaviksi Liikenteenohjauksesta on lakiesityksessä vain
23453: maalaamaila niiden halki kieltoa osoit- valtuutussäännökset. Valtuutussäännöksien pe-
23454: tava punainen viiva? rusteella asetuksella on tarkoitus säätää mm.
23455: liikennemerkeistä. Liikenneministeriössä on val-
23456: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mistunut luonnos tieliikenneasetukseksi, joka
23457: vasti seuraavaa: sisältää myös säännökset liikennemerkeistä.
23458: Suomessa käytössä olevat liikennemerkit pe- Luonnoksessa on pyritty noudattamaan vuonna
23459: rustuvat pääosaltaan Genevessä 19 päivänä 1968 valmisteltua Wienin liikennemerkkejä
23460: syyskuuta 1949 allekirjoitettavaksi avattuun koskevaa yleissopimusta ja Euroopan talousko-
23461: Yhdistyneiden Kansakuntien tie- ja moottori- missiossa ECE:ssä valmisteltua Wienin sopi-
23462: liikennekonferenssin liikennemerkkejä koske- musta ,täydentävää liikennemerkkisopimusta.
23463: vaan pöytäkirjaan. Pöytäkirjan säännökset, jot- Asetusluonnoksessa "moottorikäyttöisellä ajo-
23464: ka velvoittavat myös Suomea, tulivat voimaan neuvoJia ajo kielletty" -merkin, "kuorma-autol-
23465: lokakuussa 1964. la ajo kielletty" -merkin, "moottoripyörällä ajo
23466: Liikennemerkit on jaettu kolmeen ryhmään, kielletty" -merkin, "polkupyörällä ja mopolla
23467: varoitusmerkkeihin, jotka ovat yleensä tasasi- ajo kielletty" -merkin, "jalankulku kielletty"
23468: vuisen kolmion muotoisia, kieltoa, rajoitusta tai -merkin ja "jalankulku sekä polkupyörällä ja
23469: määräystä osoittaviin merkkeihin, jotka ovat mopolla ajo kielletty" -merkin halki on viis-
23470: yleensä ympyrän muotoisia sekä tiedotusmerk- tosti maalattu punainen viiva. Tällä menette-
23471: keihin, jotka ovat yleensä suorakaiteen muo- iyllä pyritään parantamaan liikennemerkkien
23472: toisia. Merkin muodon perusteella voidaan siis selvyyttä.
23473: Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
23474:
23475: Liikenneministeri Veikko Saarto
23476: N:o 138 3
23477:
23478:
23479:
23480:
23481: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23482:
23483: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med undantag för märket som anger förbud
23484: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse mot gångtrafik, uppkommit som eH resultat av
23485: av den 28 september 1979 ti11 vederbörande internationellt samarbete. Märket som anger
23486: medlem av statsrådet för avgivande av svar förbud mot gångtrafik följer huvudprinciperna
23487: översänt avskrift av följande av riksdagsman i Geneve-protokollet.
23488: Bärlund undertecknade spörsmål nr 138: Såsom även i spörsmålet konstateras är det
23489: sant, att det särskilt i fråga om personer som
23490: Är Regeringen medveten om att de i inte erhållit särskild trafikundervisning kan
23491: Finland ibrukvarande trafikmärkena uppstå oklarhet om vad ettvart märke betyder.
23492: nris 26, 27, 28, 30, 31 och 32 är vilse- Särskilt märken som gäller barn borde vara
23493: ledande och skapar farliga situationer tydliga.
23494: speciellt för sådana människor som inte Regeringen har tili riksdagen avlåtit en pro-
23495: har erhållit särskild ,trafikundervisning, position med förslag tili en ny Iag om vägtra-
23496: samt fik. I enlighet med den parlamentariska trafik-
23497: avser Regeringen vidta åtgärder för kommittens IV delbetänkande ingår alla de vik-
23498: att korrigera nämnda trafikmärken så tigaste trafikreglerna i lagen. I fråga om styr-
23499: att de blir entydigt upplysande genom ning av trafik ingår i lagpropositionen endast
23500: att tvärs över dem låta måla ett rött stadganden angående bemyndigande att utfärda
23501: streck som anger förbud? förordning. Med stöd av stadgandena om be-
23502: myndigande att utfärda förordning avser man
23503: Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd- a;tt genom förordning stadga bl.a. om trafik-
23504: samt arrföra följande: märken. Vid trafikministeriet har färdigställts
23505: De trafikmärken som är i bruk i Finland ett utkast tili förordning om vägtrafik, i vilket
23506: grundar sig i huvudsak på protokoHet angåen- ingår också stadganden om trafikmärken. I ut-
23507: de trafikmärken från Förenta Nationernas väg- kastet har man strävat ,tili att iaktta Wien kon-
23508: och motorfordonstrafikkonferens vilket frarnla- ventionen om traHkmärken ,som bereddes år
23509: des för undertecknande i Geneve den 19 sep- 1968 och den Wien konventionen komplet-
23510: tember 1949. Protokollets stadganden, som terande trafikmärkeskonvention som beretts
23511: förpliktar även Finland, trädde i kraft i okto- vid Europas ekonomiska kommission ECE. I
23512: ber 1964. utkastet tili förordning har märkena "motor-
23513: Trafikmärkena är indelade i tre grupper, fordonstrafik förbjuden", "körning med lastbil
23514: nämligen varningsmärken som vanligen har for- förbjuden", "motorcykeltrafik förbjuden", "för-
23515: men av en liksidig triangel, förbuds-, begräns- bud mot cykling och mopedtrafik", "förbud
23516: nings- eUer påbudsmätiken v11ka vanligen är cir- mot gångtrafik" och "förbud mot gångtrafik
23517: kelformade samt upplysningsmärken som van- samt cykling och mopedtrafik" försetts med
23518: ligen är rektangulära. På basen av formen kan ett rött streck som målas snett över märket.
23519: man således i allmänhet sluta sig tili viiken Genom detta förfarande avser man att förtyd-
23520: grupp märket tillhör. liga trafikmärkena.
23521: De i spörsmålet avs,edda trafikmärkena har,
23522: Helsingfors den 24 oktober 1979.
23523:
23524: Trafikminister Veikko Saarto
23525: 1
23526: 1
23527: 1
23528: 1
23529: 1
23530: 1
23531: 1
23532: 1
23533: 1
23534: 1
23535: 1
23536: 1
23537: 1979 vp.
23538:
23539: Kirjallinen kysymys n:o 139.
23540:
23541:
23542:
23543:
23544: Tapiola ym.: Sairaalakuntainliittojen laajennushankkeiden suun-
23545: nittelukustannusten valtionosuudesta.
23546:
23547:
23548: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23549:
23550: Keskussairaaloitten laajentaminen ja sanee- van vuodessa noin 300 000 markan korkotap-
23551: raaminen aiheuttavat suuria suunnittelukustan- piot, joihin valtionosuutta ei tule.
23552: nuksia, joihin valtio osallistuu vasta sinä vuon- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
23553: na, jona rakentaminen alkaa. Valtionosuuden tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
23554: viivästyminen aiheuttaa kuntainliitoille kassava- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23555: jauksia sekä korkotappioita, jotka koituvat pe- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23556: ruskuntien kannettavaksi. Esimerkiksi Keski-
23557: Suomen keskussairaalldla on virallinen suunnit- Miten HalHtus aikoo huolehtia siitä,
23558: telulupa sairaalan laajennusta ja saneerausta että valtioneuvoston periaatepäätöksen
23559: varten. Suunnittelusta on aiheutunut keskus- mukaisesti sairaaloiden rakentamisohjel-
23560: sairaalakuntainliitolle kustannuksia tähän men- miin vuosiksi 1980-86 otettujen sai-
23561: nessä noin 4 100 000 mk, josta valtionosuus on raalakuntainliittojen laajennus- ja sanee-
23562: 2/3. Sairaalan laajentaminen alkaa valtioneu- raushankkeiden suunnittelukustannuk-
23563: voston periaatepäätöksen mukaan vuonna 1982. siin saataisiin valtionosuus vuosittain
23564: Valtionosuus saadaan vasta mainittuna vuonna. suunnittelun alettua eikä vasta rakenta-
23565: Suunnittelukustannusten on arvioitu aiheutta- misvuonna?
23566: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23567:
23568: Hannu Tapiola Lea Savo~ainen
23569: Pentti Lahti-Nuuttila Juhani Surakka
23570: Sakari Knuuttila
23571:
23572:
23573:
23574:
23575: 087900948E
23576: 2 1979 vp.
23577:
23578:
23579:
23580:
23581: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23582:
23583: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dollista myöntää. Sen sijaan valtioneuvoston
23584: mainitussa ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käytettävissä on .sisäasiainministeriön käytettä-
23585: olette 28 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- vissä määräraha, josta myönnetään avustuksia
23586: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.
23587: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- Tämän määrärahan jako valmiste'llaan yhteis-
23588: edustaja Tapiolan ym. näin kuuluvasta kirjalli- työnä kuntien keskusjärjestöjen kanssa.
23589: sesta kysymyksestä n:o 139: Erillisen määrärahan esittämistä valtion tulo-
23590: ja menoarvioon sairaaloiden suunnittelusta ai-
23591: Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, heutuneisiin kustannuksiin maksettavaa valtion-
23592: että valtioneuvoston periaatepäätöksen avustusta varten ei lääkintöhallitus pidä aiheel-
23593: mukaisesti sairaaloiden rakentamisohjel- lisena.
23594: miin vuosiksi 1980-86 otettujen sai- Terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmissä
23595: raalakuntainliittojen laajennus- ja sanee- on yleisenä periaatteena, että valtionosuutta ei
23596: raushankkeiden suunnittelukustannuk- suoriteta kunnal1e tai kuntainliitolle tterveyden-
23597: siin saataisiin valtionosuus vuosittain huoltomenojen rahoittamiseksi ehkä otettujen
23598: suunnittelun alettua eikä vasta rakenta- lainavarojen korkokustannuksiin. Kysymyksessä
23599: misvuonna? kosketeltu tapaus on voimassa olevassa sairaa-
23600: loita koskevassa lainsäädännössä edellä olevan
23601: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- periaatteen mukainen. Terveydenhuollon val-
23602: vasti seuraavaa: tionosuusjärjes,telmä muodostaa erittäin laajan
23603: Kuntien ja kuntainliittojen vaitienosuuksista kokonaisuuden. Kunnallisen sairaalalaitoksen
23604: ja -avustuksista annetun lain 11 § :n mukaan ja terveyskeskusten menojen arvioidaan kulu-
23605: sairaalan laajennukseen ja peruskorjaukseen liit- vana vuonna olevan suuruusluokaltaan 8 000
23606: tyviin suunnittelukustannuksiin voidaan mak- miljoonaa markkaa, joista valtionosuuden mää-
23607: saa valtionosuus sen jälkeen, kun mainitun lain rä on noin 4 000 miljoonaa markkaa. Uusien
23608: mukaan valtionosuuden suorittamis,ta koskeva periaatteiden sisällyttäminen tähän järjestel-
23609: päätös on annettu. Mainitun lain mukaan val- mään ei ole mahdollista ilman lainsäädäntöä.
23610: tionosuuden ennakkoa perustamiskustannuksiin Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-
23611: ei voida aikaisemmin maksaa. teilla sosiaali- ja terveysalan valtionosuusjärjes-
23612: Harkinnanvaraista valtionavustusta sairaaloi- telmän laajamittainen uudistussuunnitelma
23613: den perustamis- ja käyttökustannuksiin on ai- (Valtava). Suunnitelma on nyt lausunnolla. Sa-
23614: kaisemmin myönnetty kunnille, joiden kanto- notun suunnitelman jatkokäsittelyn yhteydessä
23615: kyky on heikko, mutta vuosien 1978-1980 tullaan selvittämään ja kiinnittämään huomiota
23616: osalta ei kunnallisista yleissairaaloista annetun myös kysymyksessä tarkoitettuihin sairaalakun-
23617: lain 40 § ole voimassa. tainliittojen laajennus- ja saneeraushankkeiden
23618: Muuta harkinnanvaraista valtionavustusta ei suunnittelukustannuksiin liittyviin valtionosuus-
23619: sairaaloiden perustamiskustannuksiin ole mah- kysymyksiin.
23620: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
23621:
23622: Sosiaali- ja ,terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
23623: N:o 139 3
23624:
23625:
23626:
23627:
23628: T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
23629:
23630: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rådets förfogande ministeriets för inrikesären-
23631: anger har Ni, Herr Ta'lman, med Eder skrivelse dena anslag, varur beviljas understöd tili kom-
23632: av den 28 september 1979 tili vederbörande muner i ekonomiskt trångmål. Fördelningen av
23633: medlem av statsrådet översänt avskrift av detta anslag bereds i samarbete med kommuner-
23634: följande av riksdagsman Tapiola m. fl. ställda nas centralorganisationer.
23635: spörsmål nr 139: Medicinalstyrelsen finner det inte befogat at,t
23636: i budgeten göra framställning om separat anslag
23637: På vilket sätt ämnar Regeringen till- för det statsunderstöd som skall erläggas för
23638: se, att för planeringskostnaderna för kostnader som föranletts av planeringen av
23639: sjukhuskommunalförbundens utvidg- sjukhus.
23640: nings- och saneringsprojekt, som i en- Den a11männa principen inom statsandelssys-
23641: lighet med statsrådets principbeslut in- temen för hälsovården är, au statsandel inte
23642: tagits i sjukhusens byggnadsprogram för erläggs tili kommun ellet kommunalförbund
23643: åren 1980-86, skulle erhå'llas statsan- för räntekostnaderna för sådana lånemedel som
23644: del årligen efter det att planeringen in- måhända upptagits för finansiering av utgifter-
23645: letts och inte först under byggnadsåret? na för hälsovården. Det fall som berörts i
23646: spörsmålet är i gällande lagstiftning rörande
23647: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- sjukhus i överensstämmelse med ovanstående
23648: samt anföra följande: princip. Statsandelssystemet för hä'lsovården ut-
23649: Enligt 11 § lagen om statsandelar och -un- gör en synnerligen vidsträckt helhet. Utgifterna
23650: derstöd åt kommuner och kommunalförbund för det kommunala sjukhusväsendet och hälso-
23651: kan för planeringskostnader i anslutning tili ut- vårdscentralerna beräknas under innevarande år
23652: vidgning och grundreparation av sjukhus erläg- uppgå till 8 000 miljoner mk, varav stats-
23653: gas statsandel efter det att beslut fattats i en- andelens belopp utgör ca 4 000 miljoner mk.
23654: lighet med sagda lag om erläggande av stats- Att införa nya principer i detta sys,tem är inte
23655: andel. Enligt sagda lag kan förskott på stats- möjligt utan lagstiftning.
23656: andel för anläggningskostnader inte erläggas ti- lnom social- och hälsovårdsministeriet är en
23657: digare. omfattande revideringsplan för statsandelssyste-
23658: Statsandel enlig.t prövning för anläggnings- met inom social- och hälsovårdsområdet under
23659: och driftskostnader för sjukhus har tidigare be- beredning (Valtava). Planen är nu utsänd på
23660: viljats kommuner med svag bärkraft, men för remiss. 1 samband med den foNsatta behand-
23661: åren 1978-1980 gäller inte 40 § lagen om all- lingen av nämnda pian kommer man att utreda
23662: männa kommunala sjukhus. och att fästa uppmärksamhet vid de statsan-
23663: Annat av prövning beroende statsunderstöd delsfrågor, vilka ansluter sig tili de i frågan av-
23664: är det inte möjligt att bevilja för sjukhusens .sedda sjukhuskommunalförbunds utvidgnings-
23665: anläggningskostnader. Däremot står tiU stats- och saneringsprojekt.
23666: Helsingfors den 31 oktober 1979.
23667:
23668: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23669: 1979 vp.
23670:
23671: Kirjallinen kysymys n:o 140.
23672:
23673:
23674:
23675:
23676: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Avoterveydenhuollon lääkäripalvelu-
23677: jen kehittämisestä.
23678:
23679:
23680: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23681:
23682: Maamme avoterveydenhuollon lääkäripalvelu- si tai ei pitänyt tällaista järjestelmää terveyskes-
23683: ja haittaa hoitosuhteen jatkuvuuden puute, ja kuslaitokseen sopivana. Toimikunta näki avoter-
23684: useilla alueilla on edelleen vaikeata päästä lää- veydenhuollon ongelmat pitkälti vain teknisinä
23685: kärin vastaanotolle. Viime aikoina potilaat ovat ja määrällisinä puutteina. Kiistatonta kuiten-
23686: kuitenkin ehkä eniten toivoneet omaa perhelää- kin on, että väestö odottaa tulevaisuudessa saa-
23687: käriä, jonka kanssa voisi solmia luottamukselli- vansa jatkuviin ja kiinteisiin hoitosuhteisiin
23688: sen hoitosuhteen ja siten saada sisällöltään ja perustuvia terveyspalveluja.
23689: laadultaan parempia terveyspalveluja. Oma-lääkäri -järjestelmän tärkeimmät tunto-
23690: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuosi sit- merkit ovat:
23691: ten toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää 1. Pysyvä ja luottamuksellinen potilas-lääkäri-
23692: terveyskeskusten avosairaanhoidon kehittämis- suhde, joka perustuu molemminpuoliseen, in-
23693: tarpeita ja kiinnittää erityistä huomiota hoidon himilliseen vuorovaikutukseen. Hoitosuhteen
23694: jatkuvuuteen ja hoidettavan elämänolosuhteiden jatkuvuus takaa myös sosiaalisten ja psykolo-
23695: huomioimiseen sekä asiakaspalvelun parantami- gisten tekijöiden huomioonottamisen hoidossa.
23696: seen. Toimikunnan tuli laatia myös ehdotus 2. Potilaan mahdollisuus valita yksi häntä
23697: ohjeiksi terveyskeskusten avosairaanhoidon jär- ensisijaisesti hoitava lääkäri, jonka hän voi tar-
23698: jestämisestä sekä sen toiminnallisesta ja laadul- vittaessa vaihtaa. Tämä periaate koskee myös
23699: lisesta kehittämisestä ottaen huomioon terveys- muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa.
23700: keskusten erilaiset olosuhteet. 3. Potilaan helppous saada yhteys omaan lää-
23701: Äskettäin luovuttamassaan mietinnössä tämä käriinsä.
23702: terveyskeskusten avosairaanhoidon kehittämis- 4. Lääkärin halu omalta osaltaan ylläpitää
23703: toimikunta esitti, ettei avosairaanhoidon järjes- kiinteätä potilas-lääkärisuhdetta, mikä edellyttää
23704: telyjä tulisi oleellisesti muuttaa, vaan ensisijai- mm. työolosuhteiden luomista joustaviksi. Työ-
23705: sesti tulisi lisätä terveyskeskusten henkilökun- olosuhteiden ja -ehtojen olisi suosittava sitä,
23706: taa. Toimikunta ei suositellut vaihtoehtoisia rat- että mahdollisimman korkeatasoinen ja tehtä-
23707: kaisuja oma-lääkäri -periaatteelle perustuvan avo- vään sopiva osa lääkärikunnasta hakeutuisi tä-
23708: hoidon aikaansaamiseksi, vaikka sen tehtävänä hän työhön. Lääkärien ja muun terveydenhuol-
23709: oli esittää parannusvaihtoehtoja erilaisissa ter- tohenkilökunnan perus- ja jatkokoulutuksessa
23710: veyskeskuksissa. Olosuhteet suurissa asutuskes- tulisi korostaa hoitosuhteen ja perhekeskeisen
23711: kuksissa ja maaseudulla poikkeavat suuresti toi- ajattelun merkitystä ja antaa valmiudet toteut-
23712: sistaan. Esimerkiksi useissa kaupungeissa yksi- taa hoitoa, joka ottaa huomioon ihmisen ja hä-
23713: tyislääkärit huolehtivat merkittävästä osasta nen lähiympäristönsä kokonaisuut!=na.
23714: avohoidon terveyspalveluja. Toimikunta ei kui- 5. Virkavaltaisen järjestelmän puuttuminen
23715: tenkaan esittänyt, miten nämä erot tulisi ottaa ja mahdollisuus keskittyä ensisijaisesti luotta-
23716: huomioon jatkosuunnittelussa ja miten voitaisiin muksellisen ja läheisen hoitosuhteen turvaami-
23717: kytkeä yksityiset lääkäripalvelut terveyskeskus- seen.
23718: ten avosairaanhoitoon. 6. Lääkärin mahdollisuus käyttää apunaan
23719: Toimikunta ei myöskään ehdottanut, miten eri alojen erikoislääkäreitä potilaan terveyden-
23720: oma-lääkäri- tai perhelääkäri -periaatteella työs- tilan sitä vaatiessa ja valmius toimia kiinteässä
23721: kenteleviä lääkäreitä saataisiin maahamme. Se ei yhteistyössä muun terveydenhuoltohenkilökun-
23722: ehkä katsonut tätä toimeksiautoonsa kuuluvak- nan kanssa.
23723: 087900949F
23724: 2 1979 vp.
23725:
23726: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär- Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
23727: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm- ryhtyä, jotta maahamme kehitetään edel-
23728: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat- lä mainitulta pohjalta oma-lääkäri -peri-
23729: tavaksi seuraavan kysymyksen: aatteelle rakentuva avoterveydenhuolto?
23730: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23731:
23732: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heikki Järvenpää Helena Pesola
23733: Matti Ruokola Tauno Valo Ulla Järvilehto
23734: Tuulikki Petäjäniemi Tapio Holvitie Lauri Palmunen
23735: Ritva Laurila Timo Ihamäki Helvi Hyrynkangas
23736: Toivo Mäkynen Pekka Jokinen Eva-Maija Pukkio
23737: Ilkka Kanerva Juhani Laitinen Petter Savola
23738: Aila Jokinen
23739: N:o 140 3
23740:
23741:
23742:
23743:
23744: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23745:
23746: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysyjät ovat asettaneet tavoitteeksi oma-lää-
23747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käri -järjestelmän ja esittäneet sen tuntomerk-
23748: olette 28 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- kejä kuudessa eri kohdassa.
23749: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- On syytä todeta, että avosairaanhoitotoimi-
23750: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja kunta on mietinnössään korostanut kysyjien
23751: Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuuluvasta kir- esittämiä tavoitteita.
23752: jallisesta kysymyksestä n:o 140: Toimikunta on myös esittänyt perusedellytyk-
23753: set, jotka olisi täytettävä, mikäli yksityiset ja
23754: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo julkiset avosairaanhoidon palvelukset halutaan
23755: ryhtyä, jotta maahamme kehitetään edel- niveltää yhtenäiseksi järjestelmäksi.
23756: lä mainitulta pohjalta oma-lääkäri -peri- Kokeilujen aloittamista oloihimme soveltu-
23757: aatteelle rakentuva avoterveydenhuolto? vien oma-lääkäri -järjestelmän toteuttamisvaih-
23758: toehtojen selvittämiseksi on pidettävä tarpeelli-
23759: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sena. Kokeilu- ja tutkimustoiminta saattaa edel-
23760: vasti seuraavaa: lyttää myös erillisrahoituksen järjestämistä.
23761: Kysymyksen perusteluissa on viitattu avosai- Sosiaali- ja terveysministeriön ja lääkintöhal-
23762: raanhoidon kehittämistoimikunnan mietintöön. lituksen käsityksen mukaan perusterveydenhuol-
23763: Kysyjien mielestä ko. mietinnössä ei ole otettu lon avosairaanhoidon tulee perustua mahdolli-
23764: tarpeeksi huomioon erilaisia parannusvaihtoeh- simman suuressa määrässä vapaaseen lääkärin-
23765: toja erilaisissa terveyskeskuksissa. Etenkään valintaan ja toisaalta jatkuviin hoitosuhteisiin.
23766: suurten asutuskeskusten erikoisolosuhteita ei ole Lääkintöhallituksen tarkoituksena on antaa
23767: otettu riittävästi huomioon eikä selvitetty mi- ohjeet avosairaanhoidon järjestämisestä terveys-
23768: ten yksityislääkäreiden toiminta voitaisiin ottaa keskuksissa sen jälkeen kun avosairaanhoitotoi-
23769: huomioon jatkosuunnittelussa. mikunnan mietinnöstä on saatu lausunnot.
23770: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
23771:
23772: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
23773: 4 1979 vp.
23774:
23775:
23776:
23777:
23778: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23779:
23780: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen husläkarsystem och fram1agt dess kännetecken
23781: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel- i sex olika punkter.
23782: se av den 28 september 1979 till vederbörande Det är skäl att konstatera, att kommissionen
23783: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1- för utvecklande av den öppna sjukvården i sitt
23784: jande av riksdagsledamot Kuuskoski-Vikatmaa betänkande har betonat den målsättning som
23785: m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 140: framförs av spörsmå1sställarna.
23786: Kommissionen har också framlagt de grund-
23787: Vilka åtgärder ämnar Regeringen förutsättningar som borde uppfyllas om man
23788: vidta för att man utgående från ovan önskar foga ihop de privata och offentliga
23789: nämnda grund i vårt land skall utveckla tjänsterna inom den öppna sjukvården till ett
23790: en öppen hälsovård som bygger på hus- enhetligt system.
23791: 1äkarprincipen? För att utreda olika för våra förhållanden
23792: lämpliga alternativa möjligheter att förverkliga
23793: Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd- ett husläkarsystem blir det nödvändigt att in1e-
23794: samt anföra följande: da försök. Försöks- och undersökningsverksam-
23795: I spörsmå1ets motivering hänvisas till det heten kan också förutsätta särskild finansiering.
23796: betänkande som avgivits av kommissionen för Enligt social- och hälsovårdsministeriets och
23797: utvecklande av den öppna sjukvården. Enligt medicinalstyrelsens åsikt borde den grundläg-
23798: spörsmålsställarnas åsikt har man i detta betän- gande hä1sovårdens öppna sjukvård så långt som
23799: kande inte tillräckligt beaktat olika förbätt- möjligt grunda sig på fritt val av 1äkare och
23800: ringsalternativ vid olika hälsovårdscentraler. å andra sidan på kontinuerliga vårdrelationer.
23801: Särskilt de speciella förhållandena i stora bo- Medidnalstyrelsen har för avsikt att utfärda
23802: sättningscentra har inte beaktats tillräckligt och direktiv om ordnande av den öppna sjukvården
23803: frågan om hur privatläkarnas verksamhet kunde vid hälsovårdscentralerna efter det att utlåtan-
23804: beaktas i den fortsatta planeringen har inte den inkommit om det betänkande som avgivits
23805: utretts. av kommissionen för utvecklande av den öppna
23806: Spörsmålsställarna har som mål uppställt ett sjukvården.
23807: Helsingfors den 31 oktober 1979.
23808:
23809: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23810: H'79 vp.
23811:
23812: Kirjallinen kysymys n:o 141.
23813:
23814:
23815:
23816:
23817: Hyrynkangas: Työsopimuslain 40 §:n muuttamisesta.
23818:
23819:
23820: E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23821:
23822: Työntekijöiden irtisanomisista liikkeen luo- jen työntekijöiden asema jo pitkään on pyritty
23823: vutuksen johdosta on tullut tapa maamme ap- turvaamaan vapaaehtoisin henkilöstöpoliittisin
23824: teekkilaitoksessa. Työsopimuslain mukaan jos toimenpitein.
23825: se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa työ• Työntekijöiden työsuhdeturva perustuu suu-
23826: suhdetta, hän voi kahden viikon kuluesså luo· relta osin työmarkkinain keskusjärjestöjen sol-
23827: vutuksesta irtisanoa työsopimuksen lakkaa- mimiin irtisanomis- ja lomautussuojasopimuk-
23828: maan 14 päivän kuluttua, vaikka irtisanomis- siin. Niissä yleinen irtisanomisaika on ulotettu
23829: tai työsopimusaika on pitempi. jopa neljään kuukauteen. Tämän vuoksi ei ole
23830: Lain sanamuoto on liian yksioikoinen ja se oikein, että työntekijä voidaan irtisanoa sopi-
23831: antaa työnantajille mahdollisuuden työntekijöi· mukseen perustuvilla syillä noudattaen kuiten-
23832: den oikeuksien rflitätöimiseen. Otettaessa ky· kin lain sallimaa erityisen lyhyttä irtisanomis-
23833: seessä oleva säännös vuoden 1922 työsopimus· äikaa. Voimassa olevien säännösten nurinkuri-
23834: lakiin, on ajateltu pieniä perheyrityksiä, joiden suutta lisää työsopimuslain määräys, jonka mu-
23835: työntekijät ovat siirtyneet työnantajan mukana kaan tavallista lyhyemmän irtisanomisajan nou-
23836: uuteen työpaikkaan. Tällöin on ollut perustel- dattamisesta aiheutuvista palkkaetujen mene-
23837: tua irtisanoa toisen työpaikan henkilökuntaa tyksistä on entinen omistaja vastuussa. On
23838: kaksinkertaistefi kulujen välttämiseksi. Nyky- outoa, että laki asettaa vastuuseen liikkeen en-
23839: aikana tällaisia siirtoja tapahtuu perin harvoin. tisen omistajan uuden omistajan suorittamista
23840: Apteekinhaltijoiden vaihdokset ovat yleisiä. itsenäisistä toimenpiteistä.
23841: Tämä johtuu apteekkarikunnan korkeasta kes- Koska työehtosopimuksilla yleisesti on paran-
23842: ki-iästä sekä apteekkioikeuden luonteesta. Nuo- nettu työntekijöiden työsuhdeturvaa, tulee van-
23843: remman yrittäjän saadessa oman apteekin on hentunut lainsäädäntö muuttaa nykyajan vaati-
23844: erittäin usein seurauksena henkilökunnan etu• muksia vastaavaksi.
23845: jen karsiminen tai työsuhteen lopettaminen ko· Edellä lausuttuun viitaten esitän valtiopäivä-
23846: könaan. Irtisafiomisperusteina käytetään talou- järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla kun-
23847: dellisia syitä; nioittavasti valtioneuvöstön asianomaisen jäse-
23848: Menettely on väärä, koska irtisanomisista ta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23849: loudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla on
23850: olemassa omat selvät säännökset. Työsopimus- Milloin Hallitus ryhtyy tarvittaviin
23851: lain ao. kohtaa ei ole tarkoitettu sovelletta- toimenpiteisiin työsopimuslain 40 § :n
23852: vaksi näissä tapauksissa. Apteekkarit ovat ha- muuttamiseksi vastaamaan työntekijöi-
23853: vainneet laillisen menettelyn, joka mahdollistaa den irtisanomissuojasta ensisijaisesti
23854: heille toimenpiteet, jotka ovat nykypäivälle täy- noudatettaviksi tarkoitettuja periaattei-
23855: sin vieraät. Vastaavaa ei esiinny samassa mitta- ta?
23856: kaavassa muilla yrityssektoreilla, joilla vanho-
23857: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
23858:
23859: Helvi Hyrynkangas
23860:
23861:
23862:
23863:
23864: 087900950H
23865: 2 1979 vp.
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23871:
23872: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa menee erityisesti apteekin luovutuksen yhtey-
23873: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, dessä. Tämä johtuu asiasta hankitun selvityk-
23874: olette 28 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn kir- sen mukaan siitä, että työsopimuslain 40 § :n
23875: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- mukainen, työntekijän yleisestä irtisanomissuo-
23876: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja jasta poikkeava menettely tulee sovellettavaksi
23877: Hyrynkankaan näin kuuluvasta kirjallisesta ky- tavallista useammin, koska apteekkioikeuden
23878: symyksestä n:o 141: haltijan siirtyminen toiseen apteekkiin merkit-
23879: see myös omistajan vaihdosta ja siihen mah-
23880: Milloin Hallitus ryhtyy tarvittaviin dollisesti liittyvää henkilökunnan vähentämistä.
23881: toimenpiteisiin työsopimuslain 40 § :n Työsuhdeturvan puutteellisuus liikkeen luovu-
23882: muuttamiseksi vastaamaan työntekijöi- tuksen yhteydessä on käynyt entistä ilmeisem-
23883: den irtisanomissuojasta ensisijaisesti mäksi sen jälkeen, kun lakisääteinen vähimmäis-
23884: noudatettaviksi tarkoitettuja periaattei- irtisanomisaika pidennettiin kuukaudeksi ja kun
23885: ta? työmarkkinajärjestöjen väliseen yleissopimuk-
23886: seen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista
23887: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- sisällytettiin edellistä sopimusta merkittävästi
23888: taen seuraavaa: pidempiä irtisanomisaikoja.
23889: Irtisanomista liikkeen luovutuksen johdosta Kuten esitetystä käy ilmi, hallitus on tietoi-
23890: koskevat säännökset sisältyvät työsopimusla..kiin nen työntekijän työsuhdeturvan kehittämisen
23891: (320/1970). Lain 40 §:n mukaan liikkeen luo- tarpeellisuudesta myös liikkeen luovutuksen yh-
23892: vutuksen saajalla on oikeus kahden viikon ku- teydessä ja on muun muassa tämän vuoksi aset-
23893: luessa luovutuksesta irtisanoa sekä määräaikai- tanut komitean, jonka tehtävänä on työsopi-
23894: nen että toistaiseksi voimassa oleva työsopimus muslain työsuhdeturvaa koskevien säännösten
23895: lakkaamaan neljäntoista päivän kuluttua irti- heilckous, epäjohdonmukaisuus ja puutteellisuus
23896: sanomisesta pidemmästä sovitusta tai säädetystä huomioon ottaen selvittää työsuhteen jatkuvuu-
23897: sopimuskaudesta tai irtisanomisajasta huolimat- den lakisääteisen turvan kehittämistarvetta ja
23898: ta. Työsopimuksen aikaisemmasta lakkaamises- -mahdollisuuksia alan lainsäädännön kansainvä-
23899: ta aiheutuvien palkkaetujen menetyksestä vas- lisen kehityksen valossa. Lisäksi on hallituksen
23900: taa liikkeen entinen omistaja. ohjelmaan sisällytetty työsuhdeturvan kehittä-
23901: Hallitus on tietoinen siitä, että apteekkien mistä koskeva lausuma.
23902: työntekijöiden työsuhdeturvan puutteellisuus il-
23903: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1979.
23904:
23905: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
23906: N:o 141 3
23907:
23908:
23909:
23910:
23911: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23912:
23913: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen som inhämtats i ärendet beror detta på att
23914: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse det i 40 § lagen om arbetsavta1 stadgade för-
23915: av den 28 september 1979 till vederbörande farandet, vilket avviker från det allmänna an-
23916: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1- ställningsskyddet för arbetstagare, tillämpas
23917: jande av riksdagsledamot Hyrynkangas under- oftare än vanligt, eftersom den omständigheten
23918: tecknade spörsmål nr 141 : att innehavaren av apoteksrättighet flyttar över
23919: till ett annat apotek också innebär att ägaren
23920: När ämnar Regeringen vidta erforder- byts och att personalen i samband därmed
23921: liga åtgärder för ändring av 40 § 1agen eventuellt inskränks. Bristfälligheterna i anställ-
23922: om arbetsavtal så att den motsvarar ningsskyddet i anslutning till överlåtelse av rö-
23923: de principer som i främsta rummet relse har framträtt allt tydligare efter det, att
23924: skall fö1jas när det gäller uppsägnigs- den lagstadgade minimiuppsägningstiden för-
23925: skyddet för arbetstagarna? längdes till en månad och de uppsägningstider,
23926: som intogs i det allmänna avtalet mellan arbets-
23927: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- marknadsorganisationerna om grunderna för
23928: samt anföra följande: uppsägning och permittering, gjordes betydligt
23929: Stadgandena om uppsägning med anledning längre än föregående avtal.
23930: av överlåtelse av rörelse ingår i lagen om ar- Såsom av det ovan anförda framgår, är re-
23931: betsavtal (320 /70). Enligt 1agens 40 § har geringen medveten om nödvändigheten av att
23932: den, till viiken röre1sen överlåtits, rätt att inom utveckla arbetstagares anställningsskydd också
23933: två veckor från överlåtelsen, såvä1 i fråga om i samband med överlåtelse av rörelse, och re-
23934: arbetsavta1 på viss tid som arbetsavtal vilket geringen har bl.a. på grund härav tillsatt en
23935: gäller tillsvidare, uppsäga avtalet att upphöra kommitte med uppgift att med beaktande av
23936: fjorton dagar efter uppsägningen oberoende av svagheterna, inkonsekvenserna och bristerna i
23937: överenskommen ellet stadgad längre avtalspe- de stadganden som gäller anställningsskydd i
23938: riod ellet uppsägningstid. För den förlust av lagen om arbetsavtal, utreda utvecklingsbeho-
23939: 1öneförmåner, som föranleds av att arbetsav- vet och -möjligheterna i fråga om det lagstad-
23940: talet upphör på ovannämnt sätt, svarar rörel- gade skyddet för arbetsförhållandes fortbestånd
23941: sens förra ägare. samt i ljuset av den internationella utveck-
23942: Regeringen är medveten om att bristfällig- lingen beträffande lagstiftningen på området.
23943: heterna i anställningsskyddet för arbetstagare Dessutom har i regeringens program intagits
23944: vid apotek särskilt framträder i samband med ett uttalande om utvecklande av anställnings-
23945: överlåtelse av apotek. Enligt den utredning skyddet.
23946: Helsingfors den 30 oktober 1979.
23947:
23948: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
23949: j
23950: j
23951: j
23952: j
23953: j
23954: j
23955: j
23956: j
23957: j
23958: j
23959: j
23960: j
23961: j
23962: 1979 vp.
23963:
23964: Kirjallinen kysymys n:o 142.
23965:
23966:
23967:
23968:
23969: Holvitie: Öljyntorjuntatoiminnan järjestämisestä Saaristomeren
23970: alueella.
23971:
23972:
23973: E d u sk u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23974:
23975: Ahvenanmaan keskeinen asema vesialueit- tuottaisi ·paitsi koulutettua henkilöstöä myös
23976: temme risteyskohdassa tekee siitä merkittävän uusia menetelmiä ja välineistöä mahdollisim"
23977: myös mahdollisen öljykatastrofin uhatessa man taloudellisesti tähän tärkeään työhön. Näin
23978: mf!.ailman kauneinta saarisJoa. Vallitsevat lou- pystyttäisiin ratkaisevasti kohottamaan valmiut-
23979: naistuulet snrtavat Ltämerellä tapahtuneen ta suurten öljyvahinkojen torjunnassa alueilla,
23980: öljyv~hingon tuhot muutamassa hetkessä Saa- joissa paikaHistuntemuksella ja merelliseen
23981: t;istomeren kymmenien tuhansien saarien sok- elämään tottumisella on aivan ratkaiseva mer-
23982: keloihin. Onnehla .selvisimme viime keväänä kitys.
23983: uhkaavasta tilanteesta kääntyneen tuulen oh· Koulutustoiminnan järjestämiseen on ,suhnau-
23984: jattua öljylautat RuotSiin rannikolle. Vaara on duttava Ahvenanmaan itsehallintolakia ,tiukasti
23985: kuitenkin jatkmnasti ajankohtainen erityisesti kunnioittaen. Mainitun lain 6 luvun 34 § :n
23986: kesäisin turismista elävälle Ahvenanmaalle ja mukaan ovat Ahvenanmaan kotiseuttwikeuden
23987: sen vieressä levittäytyvälle Saaristomeren kau- omaav,at velvollisia as.evelvollisuuden sijasta
23988: niille ja JaajaNe saaristoHe. palvelemaan luotsi- ja majakkalaitoksessa taik-
23989: Ongelman uhka korostuu kun tiedämme, ka palvelemaan mtiu'ssa siviilihallinnossa niin
23990: että. ,tällä alueeHa on vain vähän tai ei ollen- kuin siitä maakuntapäivien suostumuksella val-
23991: kaan öljyntorjuntaan tarvittav;aa välineistöä, takunnanlailla erikseen säädetään. Niin kåuan
23992: ma.t.eriaalia ja, henkilöstöä, Ahvenanmaalla ·ole- kuin täHaista palvelusta ei ole järjestetty, ovat
23993: valla hyvin koulu~tetulla ja tarkoi·tuksenmukai- ,sanotut maakunnan 1,1sukkaat vapautetut ase-
23994: sella tavalla organisoidulla henkilöstöllä ja velvollisuuden suorittamisesta.
23995: välineistöHä olisi siis myös Suomen ·mannerta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23996: kohdanneen öljykatastrofin torjunnassa ratkai- jestyksen 37 §:n 1 momentdin viitaten esitän
23997: sevaa merkitystä. Tehokas torjunta on suori- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23998: tettava jo ennen vahingon. levittäytymistJä ti- vaksi seuraavan kysymyksen:
23999: ~ään .saaristoon. Se vaatii kuitenkin paljon
24000: enemmän koulutettua väkeä ja välineistöä kuin Onko Hallitus suunnitellut yhteis-
24001: nyt on Maarianhaminan ja muiden rannikko- toiminnassa ja sopusoinnussa Ahvenan-
24002: kaupunkien palokunnilla yhteensä. Puolustus- maan itsehallintolain kanssa öljyntor-
24003: voimien ei voida edellyttää kovin. perusteelli- juntatoimintaa Saaristomeren alue~lla
24004: .sesti. paneutuvan öljyntorjuntaongelmiin, eikä edellä selostetulla tavalla, ja jos ei ole,
24005: sillä ·ole kalustoakaan laaja.mittaisiin torjunta~ millä muulla tavalla Hallitus aikoo
24006: suorituksiin. Ahvenanmaalle keskitetty ja orga- turVata Saaristomeren alueen kymmenet
24007: nisoitu •. järjestelmällinen öljyntorjuntakoulutus tuhannet saaret oljyvahingon varalta?
24008: HeLsingissä 28 päivänä syyskuuta 1979.
24009:
24010: Tapio Holvitie
24011:
24012:
24013:
24014:
24015: 087900962W
24016: 2 1979 vp.
24017:
24018:
24019:
24020:
24021: Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24022:
24023: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskuntakyselyssä esitetty ajatus, jonka
24024: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, mukaan Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaa-
24025: olette 28 päivänä syyskuuta 1979 päivätyn vat asevelvolliset velvoitettaisiin osallistumaan
24026: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asevelvollisuuden sijasta öljyntorjuntakoulutuk-
24027: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- seen ja muuhun öljyntorjuntaan liittyvään toi-
24028: edustaja Helvitien näin kuuluvasta kirjallisesta mintaan, on ajatuksena mielenkiintoinen ja
24029: kysymyksestä n:o 142: tutkimisen arvoinen. Ahvenanmaan itsehallin-
24030: tolain mukaan täNaisen toiminnan järjestämi-
24031: Onko Hallitus suunnitellut yhteis- nen edellyttää kuitenkin lain säännöstä ja
24032: toiminnassa ja sopusoinnussa Ahvenan- Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumusta.
24033: maan itsehallintolain kanst>a öljyntor- Hallituksella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia
24034: juntatoimintaa Saaristomeren alueella järjestää Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden
24035: edellä selostetulla tavalla, ja ~os ei ole, omaaville asevelvollisuuden sijasta muuta pal-
24036: millä muulla tav·alla Hallitus aikoo velua esimerkiksi öljyntorjuntatoiminnan pii-
24037: turvata Saaristomeren alueen kymmenet rissä.
24038: tuhannet saaret öljyvahingon varalta? ToisaaLta voidaan kuitenkin todeta, että
24039: mikäli tällainen palvelu saataisiin järjestettyä,
24040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- lisäisi se merkittävällä tavalla Ahvenanmaan
24041: t-aen seuraavaa: torjuntamahdollisuuksia mahdollisen öljykatas-
24042: Ahvenanmaan itsehallintolain ( 670/51) trofin varalta.
24043: 34 § :n mukaan ne, joilla on Ahvenanmaan Suomen öljyntorjuntajärjestelmä pel!ustuu
24044: kotiseutuoikeus, ovat velvolliset asevelvollisuu- tällä hetkellä lakiin ja asetukseen alusten ai-
24045: den suorittamisen sijasta palvelemaan vastaa- heuttamien öljyvahinkojen torjumisesta ( 668/
24046: vasti luotsi- ja majakkalaitoksessa niin kuin 72 ja 710/72). Lisäksi Ahvenanmaan maa-
24047: siitä Ahvenanmaan maakuntapäivien saatua kunnalla on oma öljysuojalakinsa (16/77),
24048: tilaisuuden antaa asiasta lausuntonsa valtakun- jossa annetaan yleistä vuoden 1972 lakia .täy-
24049: nan lailla erikseen säädetään, taikka palvele- dentäviä säännöksiä. Näiden ·täydentävien sään-
24050: maan muussa siviiLihallinnossa niin kuin siitä nösten mukaan Ahvenanmaan maakunnan
24051: maakuntapäivien suostumuksella valtakunnan alueeNa maakuntahallitus hoitaa itsenäisesti
24052: lailla erikseen säädetään. Niin kauan kuin pienemmät öljyvahingot, kun taas suuremmissa
24053: tällaist·a palvelemista ei ole järjestetty, ovat vahingoissa päätorjuntavastuu on merenkulku-
24054: sanotut maakunnan asukkaat vapautetut ase- hallituksella.
24055: velvollisuuden suorittamisesta. Vuoden 1979 keväällä Itämerellä sattunut
24056: Tällä hetkellä tilanne Ahvenanmaan koti- öljyvahinko konkretisoi monia öljyvahinkojen
24057: seutuoikeuden omaavien asevelvollisten osalta ·torjuntaan liittyviä seikkoja, muun muassa
24058: on se, että kutsunnoissa todetaan, onko Ahve- ky.symyksen maamme öljyntorjuntavalmiudesta
24059: nanmaalla asuvalla henkilöllä kotiseutuoikeus ja sen kehittämisestä. Öljyvahingon yhtey-
24060: vai ei. Mikäli henkilöllä on kotiseutuoikeus, dessä merenkuWkuhaNituksen apuna toimineen
24061: hänet vapautetaan kokonaisuudessaan asevel~ kansallisen johtoryhmän suosituksesta meren-
24062: v<>llisuudesta, koska Ahvenanmaan itsehallinto- kulkuhallitus lähetti 17. 5. 1979 lääninhallituk-
24063: lain 34 § :ssä tarkoitettua muuta palvelua ei sille ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle
24064: ol<e järjestetty. Jos taas Ahvenanmaalla asu- kirjeen, jossa kehotettiin näitä viranomaisia
24065: valla henkilöllä ei ole kotiseutuoi:keutta, hän ryhtymään .toimiin läänin johtoryhmän perus-
24066: joutuu suorittamaan asevelvollisuutensa man- tamiseksi. Kirjeessä kehotettiin myös kuntia
24067: nermaalla normaaliin tapaan. tarkistamaan öljyntorjuntavalmiuttaan ja inven-
24068: N:o 142 3
24069:
24070: toimaan öljynsuojakalustoaan. Tarkoituksena organ1saation aiotulla painottamisella perintei-
24071: on, että mainitut läänintasoiset j6htoryhmät sesti hyvän toimintaval'miuden omaavien viran-
24072: to1m1Va t tarvittaessa merenkulkuhaUi tuksen omaisten, kuten merivartios,ton, palokuntien ja
24073: apuna öljyntorjuntaopematioissa ja itsenäisesti puolustuslaitoksen suuntaan on tarkoitus luoda
24074: tekevät ehdotuksia läänin öljyntorjuntavalmiu- maamme oloihin nähden mahdollisimman toi-
24075: den parantamiseksi sekä luovat pysyvän yhteis- mintakelpoinen öljyntorjuntaorganisaatio. Esi-
24076: toiminnan läänin alueella sekä eri läänien merki:ksi puolustusvoimien yksiköiden käyttö
24077: kesken. osoittautui hyvin tehokkooksi kevään 1979
24078: Ns. Helsingin sopimuksen mukainen Itä- öljyntorjunnan yhteydess'ä. Yleisen koulutuk-
24079: meren väliaikainen suojelukomissio hyv:äksyi 5. sen koordinointivelvollisuuden voidaan katsoa
24080: istunnossaan marraskuuss'a 1978 Helsingissä olevan merenkulkuhallituksella, joka yhteis-
24081: kansallisen öljyntorjuntavwlmiuden kehittämistä työssä läänien johtoryhmien, Ahvenanmaan
24082: koskevan päätöslauselman, jonka mukaisesti maakuntahallituksen sekä eri viranomaisten
24083: valtioneuvosto hyväksyi merenkulkuhallituksel- kanssa pyrkii ~tehostamaan alan koulutusta.
24084: le astettavien öljyntorjuntakalusteiden hankin- Öljyntorjuntakysymyksiä on käsitdty myös
24085: taan tarkoitetun määrärahan korottamisen vuo- laajasti kansainvälisenä yhteistyönä Itämeren
24086: sina 1979-1980 yhteensä 10,5 milj. mark- maiden piirissä. Kööpenhaminassa solmittiin
24087: 1
24088:
24089:
24090: kaan. Keväällä 1979 :sattunut öljyvahinko vuonna 1971 sopimus Suomen, Norjan, Ruot-
24091: aiheutti tarkistuksen tähän hankintaohjelmaan. sin ja Tanskan välillä yhteistyöstä koskien
24092: Kevään 1979 II lisämenoarvio mukaanluet- toimenpiteitä meren öljysaastumista vasta~an
24093: tuna on lisä'/aroja vuonna 1979 myönnetty ( SopS 41/71), jonka mukaisesti pohjoismaiset
24094: 8,5 milj. mk ja vuoden 1980 v:arsinaisessa öljyntorjuntaviranomaiset ovat jatkuvassa tii-
24095: budjetissa on tarkoitus myönt,ää 15,7 milj. viissä yhteistyössä. Seuraava näiden viranomais-
24096: mk lisää, mi:kä vuosille 1979-1980 tekee ten yhteinen kokous pidetään 13.-15. 11.
24097: yhteensä 24,2 milj. mk. Merenkulkuhallituk- 1979 Malmössä. T:ässä kokouksessa on tarkoi-
24098: sen kalustohankintasuunnitelmaan kuuluu tus sopia käytännön menettelytavoista pyydet-
24099: muun muassa avomerellä ja rannikoHa toimivia täessä torjunta-apua valtiosta toiseen.
24100: öljynkeräilijöitä, noin 1 000 tonnin kantoinen Helsingissä vuonna 1974 tehdyn sopimuk-
24101: öljyntorjuntaproomu, hätätyhjennyslaitteistoja, sen "Itämeren merdlisen ympäristön suojelus-
24102: avomeripuomia, avomeritorjuntaveneitä sekä ta" puitteissa on Gdanskissa vuosina 1977-
24103: lentokoneesta toimiva radiometrinen öljyn- 1979 kokoontunut kaikkien Itämeren maiden
24104: havaitsija. välistä öljyntorjuntayhteistyötä käsitellyt työ-
24105: Tämä kalusto on pääasiassa tarkoitus SIJOit- ryhmä. Helsingin sopimuksen tultua voimaan
24106: taa Suomen etelärannikolle, Ahvenanmaalle j'a (arviolta alkuvuodesta 1980) on tarkoitus
24107: Saaristomeren alueelle, koska öljyvahinkojen jatkaa tätä yhteistyötä pysyvällä pohjalla.
24108: todennäköisyys on näillä alueilla suurin. Vuodesta 1975 lähtien on merenkulkuhalli-
24109: Kevään lisämenoarvion yht,eydessä vahvistet- tuksella ollut kahdenkeskistä yhteistyötä Neu-
24110: tiin myös merenkulkuhallituksessa ympäristön- vosto-Eestin öljyntorjuntaviranomaisten kanssa
24111: suojelutehtävissä toimivien virkamiesten luku- Suomen ja Neuvostoliiton tekniUis-tieteellistä
24112: määrää kahdesta viiteen. Tämän lisäyksen an- yhteistyötä vesiensuojelualalla käsittelevän Suo-
24113: siosta tulee merenkulkuhallituksessa öljyntor- menlahtitoimikunnan alaisuudes~sa.
24114: juntaa päätoimisesti hoitamaan kaksi virka- Edellä olevan perusteella ja ottaen huomioon
24115: m1es,tä. Myös muiden wluksia koskevien ympä- toteutetut ja suunnitteilla olevat kansallis~et
24116: ristönsuojel'uasioiden hoito tehostuu huomatta- toimet sekä Itämeren alueella parantuvan yh-
24117: vasti. teistyön ja mahdollisuuden lainata kalustoa ja
24118: Lisäksi on ~tarkoitus pitää 1. 11. 1979 ko- miehistöä valtiosta toiseen, hallit:us katsoo, että
24119: kous, johon osallistuvat öljyntorjuntaan liitty- ö1jyntorjuntavalmius Suomessa, mukaanlukien
24120: viä asioita käsittelevät eri viranomaiset. Tässä Saaristomeri, tulee vuoden 1981 loppuun men-
24121: kokouksessa on tarkoitus periaatteellisesti kes- nessä olemaan ,sellainen, että se vastaa Itä-
24122: kustella öljyntorjunnan kehittämisestä. meren maiden yhteisesti edellyttämää tasoa ja
24123: Merenkulkuhallituksen henkilökunta- ja ka- että suurilta öljyn aiheuttamilta tuhoilta välty-
24124: lustoresurssien lisäyksellä sekä öljyntorjunta- tään.
24125: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
24126:
24127: Ministeri ]. Koikkalainen
24128: 4 1979 vp.
24129:
24130:
24131:
24132:
24133: T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24134:
24135: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen självstyrelselagen för Åland förutsätter doek
24136: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ordnandet av en dylik verksamhet särskilt
24137: av den 28 september 1979 .till vederbörand:e lagstadgande och lan<htingets samtyoke. Rege-
24138: medlem av statsrådet för •avgivande av svar ringen har för tillfället inga planer att för
24139: översänt avskrift av följande av riksdagsman dem som åtnjuter hembygdsrätt på Åland i
24140: Holvitie ställda skriftliga spörsmål nr 142: stället för värnplikt ordna annan tjänst t. ex.
24141: inom oljebekämpningsorganisationen.
24142: Har Regeringen på ovan anfört sätt i Å andra sidan bör dock konstateras, att om
24143: Sitmverkan och i överensstämmelse med en dylik tjänst kunde ordnas, skulle detta inne-
24144: självstyrelselagen för Åland planerat bära en kännbar förbättring l bekämpnings-
24145: oljebekämpningen inom skärgårdshavet möjligheterna i händelse av en oljekatastrof
24146: och, om så ioke är fallet, på Åland.
24147: på vil:ket annat sät,t ämnar Rege- Det finska oljebekämpningssystemet grundar
24148: ringen trygga området, vars öar och sig i dett·a nu på lagen och förordningen om
24149: holmar räknas 1 tiotusental, mot olje- bekämpande .av oljeskador förorsakade av far-
24150: .skada? tyg (668/72 och 710/72). Dessutom har
24151: landskapet Åland en egen landskapslag om
24152: Såsom svar på spörsmålet ,får j.ag vörd- bekämpande av olj.eskador ( 16/77) innefat-
24153: samt anföra följande: tande stadganden som kompletterar 1972 års
24154: En:ligt 34 § självstyrelselagen för Åland rikslag. Enligt dessa kompletterande stadgan-
24155: ( 670/51) är de som åtnjuter åländsk hem- den är det inom det åländska området land-
24156: bygdsrätt skyldiga att i stället för fuUgörande skapsstyrelsen som sköter mindre oljeskador;
24157: av värnplikt tjänstgöra på motsvarande sätt i större skadefall bär däremot sjöfartsstyrelsen
24158: vid lots- och fyrinrättningen enligt vad därom, det huvudsakliga bekämpningsansvaret.
24159: efter det Ålands landsting beretts tillfälle att Den olieskada som inträffade i Östersjön
24160: i saken avgiva utlåtande, i rikslag särskilt våren 1979 aktualiserade många till oljebe-
24161: stadgas, eller tjänstg.öra i annan civilförvalt- kämpningen anslutna frågor, bl.a. f.rågan om
24162: ning enligt v.ad därom i rikslag med lands- beredskapen för bekämpning och dess utveck-
24163: tingets bif.all särskilt stadgas. lntill dess sådan lande i landet. På rekommendation av den
24164: tjänstgöring ordnats är sagda inbyggare i nationella ledningsgrupp som biträdde sjö-
24165: landskapet befriade från fullgörande av värn- fartsstyrelsen i samband med oljeskadan till-
24166: plikt. sände sjöfartsstyrelsen länsstyrelserna och den
24167: För ögonblicket är situationen i fråga om aländska landskapsstyrelsen 17. 5. 1979 en
24168: värnpliktiga med åländsk hembygdsrätt den, skrivelse, [ vilken sagda myndigheter anmoda-
24169: att man vid uppbåd konstaterar om en person des att skrida tili åtgärder .för bildande av
24170: som är bosatt på A1and åtnjuter åländsk hem- ledningsgrupper. Skrivelsen innehöll även an~
24171: bygdsrätt eller icke. Gör han det, befrias han modan till kommunerna att revidera sin olje-
24172: helt från fullgörande av värnplih, emedan det bekämpningsberedskap och att inventera sin
24173: icke finns någon i 34 § självstyrelselagen berörda materiel. Avsikten är, att dessa på
24174: avsedd annan tjänstgöringsmöjlighet .för honom. länsnivån fungerande ledningsgrupper skulle
24175: Om han däremot saknar hembygdsrätt på vid behov bistå sjöfartssty.relsen vid o~jebe
24176: Åland bör han fullgöra värnplikten i normal kämpningsoperationer i sina respektive Iän
24177: ordning på fastlandet. samt skapa ett varaktigt samarbete dels inom
24178: Den i spörsmålet anförda iden att värn- sina län och dels med andra Iän.
24179: pliktiga med hembygdsrätt på Åland skulle Den temporära kommission för skyddande
24180: förplik.tas att i stäHet för värnplikt deltaga av Östersjömiljön som tillsatts i enlighet med
24181: i oljebekämpningsskolning och annan till o~e den s.k. Helsingforsöverenskommelsen god-
24182: bekämpning ansluten verksamhet är som en kände vid sitt möte i Helsingfors i november
24183: ide intressant och värd att undersöka. Enligt 1978 en resolution om utvecklande av olje-
24184: N:o 142 5
24185:
24186: bekämpningsberedskapen på nationell nivå. med oljebekämpningsoperationen våren 1979.
24187: I enlighet med denna resolution har stats- Koordineringsplikten i fråga om den allmänna
24188: rådet godkänt förhöjning av det för anskalff- skolningen kan anses ankomma på sjöfartssty-
24189: ning av oljebekämpningsredskap åt sjöfarts- relsen, viiken i samarbete med ledningsgrup-
24190: styrelsen beviljade anslaget ,tili sammanlagt perna i länen, Ålands landskapsstyrelse och
24191: 10,5 miljoner mark under åren 1979-80. Den de olika myndigheterna strävar tili att effek-
24192: oljeskada som inträff.ade våren 1979 gjorde tivera skolningen på området.
24193: att anskaffningsprogrammet justerades vidare Oljebekämpningsfrågor har behandlats på
24194: så, att de tilläggsmedel som beviljats under en bred bas även inom ramen för Östersjö-
24195: år 1979 ( årets andra tilläggsbudget medräk- ländernas internationella samarbete. I Köpen-
24196: nad) uppgår till 8,5 miljoner mark. Avsikten hamn slöts år 1971 en överenskommelse mel-
24197: är att ett ytterligare anslag på 15,7 miljoner lan Sverige, Danmark, Finland och Norge
24198: mark skall beviljas i det egentliga statsförsla- om samarbete i fråga om åtgärder mot olje-
24199: get för år 1980 för ändamålet. Det totala förorening av havet ( FördrS 41/71 ) , på grund
24200: beloppet för åren 1979-80 skulle härigenom av viiken de nordiska oljebekämpningsmyn-
24201: bli 24,2 miljoner mark. Sjöfartsstyrelsens digheterna står i kontinuerligt och nära sam-
24202: materielanskaffningsplan omfattar bl.a. olje- arbete med varanda. Dessa myndigheter håller
24203: samlare för användning på öppna sjön och vid sitt nästa möte i Malmö 13.-15. 11. 1979.
24204: kusterna, en bekämpningspråm för ca 1 000 V:id detta möte skall man försöka komma
24205: ton olja, nödlänsningsanläggningar, länsor och överens om de tillvägagångssätt som skall
24206: bekämpningsbåtar för användning på öppna tillämpas när en stat önskar rikta en begäran
24207: sjön samt en radiometrisk oljedetektor för om bekämpningshjälp tili en annan stat.
24208: användning i flygplan. Inom ramen för 1974 års överenskommelse
24209: Sagda redskap skaU huvudsaklJgen placeras om skyddandet av Östersjöns maririma miljö
24210: på landets södra kust, på Åland och inom har i Gdansk under åren 1977-79 samman-
24211: Skärgårdshavet, emedan sannolikheten av olje- trätt en arbetsgrupp som haft tili uppgift
24212: skador är störst just på dessa områden. att dryfta oljebekämpningssamarbetet mel1an
24213: I samband med årets andra tilläggsbudget alla Östersjöländerna. Avsikten är att när
24214: ökades även antalet tjänstemän i miljövårds- sagda 1s.k. Helsingforsöverenskommelse träder
24215: uppgifter vid sjöfartsstyrelsen från två till i kraft, förmodligen under de första månaderna
24216: fem. Taok vare ökningen kommer vid sjö- av år 1980, samarbetet skall fortsättas på en
24217: fartsstyrelsen att för oljebekämpningsärenden varaktig basis.
24218: finnas två tjänstemän med uppdraget som Sedan år 1975 har sjöfartsstyrelsen stått i
24219: huvudsyssla. Även i fråga om andra mHjö- bilateralt samarbete med Sovjet-Estlands olje-
24220: vårdsärenden angående fartyg kommer behand- bekämpningsmyndigheter. Samarbetet har skett
24221: lingen att betydligt intensifieras. under Finskavikskommissionen, ett organ som
24222: Det må ytter1igare nämnas att 1. 11. 1979 handhar det teknisk-vetenskapliga samarbetet
24223: skall hållas ett möte för de olika myndig- mellan Finland och Sovjetunionen inom vat-
24224: heter som handlägger ärenden angående olje- tenvårdsområdet.
24225: bekämpning. Vid detta möte skall utvecklandet Med anledning av vad ovan anförts och
24226: av oljebekämpningen diskuteras på ett prin- med beaktande av genomförda nationella åt-
24227: cipiellt plan. gärder ävensom den utveckling som sker i
24228: Genom att öka de person!liga och materiella fråga om s·amarbetet inom Östersjöområdet
24229: resurserna vid sjöfartsstyrelsen samt genom att och den möjlighet som man har att låna red-
24230: i enlighet med planerna förflytta tyngdpunk- skap och manskap från en stat tili en annan
24231: ten vid oljebekämpningen i riktning mot de anser regeringen, att oljebekämpningsbered-
24232: myndigheter, såsom sjöbevakningen, brandkå- skapen i Finland, Skärgårdshavet medräknat,
24233: rerna och försvarsmakten, som traditionellt kommer att före slutet av år 1981 vara på
24234: har en god beredskap för verksamhet, har man en nivå som motsvarar de fordringar som
24235: för avsikt att skapa en så ·funktionsduglig Östersjöländerna gemensamt ställt och att
24236: oljebekämpningsorganisation som möjligt i lan- stora förluster med anledning av olja kommer
24237: det. T.ex. användningen av försvarsmaktens en- att undgås.
24238: heter visade sig mycket effektiv i samband
24239: Helsingfors den 31 oktober 1979.
24240:
24241: Minister J. Koikkalainen
24242: 1?79 ·vp.
24243:
24244: Kirjallinen kysymys n:o 143.
24245:
24246:
24247:
24248:
24249: Pelttari: Porin poliisilaitoksen ylityö- ja sunnuntaityökorvauksiin
24250: varattujen määrärahojen loppumisesta.
24251:
24252:
24253: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24254:
24255: Kuluvan vuoden syyskesällä on Porissa, Po- virastotyönä yleisesti valtion virastoissa nouda-
24256: rin kaupungin alueella ilmennyt jäljestelmällistä tettavana työaikana. Näin ollen pitää olla mah-
24257: ilkivaltaa mm. ikkunoiden rikkomisena. Ilkival- dollisuuksia poikkeustilanteessa löytää keinot
24258: lan tekijää ei ole saatu selvitettyä poliisin toi- ja määrärahat ongelmien selvittämicseen. Byro-
24259: mesta. Viime kuukauden loppupuolella ilkival- kratia ja määrärahojen puute eivät voi olla
24260: taa esiintyi uudestaan, mutta nyt muuttuneessa, esteenä, kun yhteiskunta turvaa yksityisten
24261: entistä vaarallisemmassa muodossa. Ilkivalta on kansalaisten turvallisuuden rikollisuutta vas-
24262: kohdistunut nyt yksityisiin ihmisiin ja heidän taan.
24263: turvallisuuteensa. Porin poliisilaitoksen toimesta Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24264: syyllistä tai syyllisiä on yritetty käytettävissä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24265: olevin voimavaroin jäljittää ja pidättää tässä valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24266: kuitenkaan toistaiseksi onnistumatta. Tämän vaksi seuraavan kysymyksen:
24267: selvittelytyön yhteydessä on käynyt ilmi, että
24268: paitsi henkilöresurssit ovat myöskin ylityökor- Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,
24269: vauksiin ja sunnuntaityökorvauksiin varatut ettei ylityö- ja sunnuntaityökorvauksiin
24270: määrärahat Porin poliisilaitoksen osalta osoit- varattujen määrärahojen loppuminen ku-
24271: tautuneet tämänkaltaisessa selvitystyössä täy- luvan vuoden osalta vaikeuta Porin po-
24272: sin riittämättömiksi. Määrärahojen puute on liisilaitoksen mahdollisuuksia suorittaa
24273: muodostanut vakavan esteen asian selvittelylle. tehtäväänsä rikollisuuden vastustamis-
24274: On itsestään selvää,· ettei yhteiskunnassa työssä ja yksityisten kansalaisten turval-
24275: esiintyviä häiriötekijöitä voida hoitaa pelkästään lisuudesta huolehtimisessa?
24276: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
24277:
24278: Matti Pelttari
24279:
24280:
24281:
24282:
24283: 0879009470
24284: 2 1979 vp.
24285:
24286:
24287:
24288:
24289: Ed u ~'kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24290:
24291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa män, jonka toimenpitein tekoihin syylliseksi
24292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, epäilty saatiin pidätetyksi. Erikoisryhmä joutui
24293: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir- rikossarjaa selvittäessään tekemään lähes tuhat
24294: jeenne n:o 825 ohella toimittanut valtioneu- ylityötuntia ja yli 250 työaikakorvaukseen oike-
24295: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- uttavaa sunnuntaityötuntia.
24296: sanedustaja Matti Pelttarin kirjallisesta kysy- Syyskuun 1979 päättyessä Porin poliisilaitok-
24297: myksestä n:o 143, jossa tiedustellaan: sella oli käyttämättä sille työaikakorvauksiin
24298: vuodeksi 1979 myönnetyistä määrärahoista vielä
24299: Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen, 26 %, mikä vastaa hyvin loppuvuoden nor-
24300: ettei ylityö- ja sunnuntaityökorvauksiin maalia tarvetta. Samana ajankohtana oli sen
24301: varattujen määrärahojen loppuminen ku- sijaan ylityörahoista käytetty jo 91 % ja edellä
24302: luvan vuoden osalta vaikeuta Porin po- mainitun rikossarjan selvittelyn vuoksi kuluvan
24303: liisilaitoksen mahdollisuuksia suorittaa vuoden ylityömääräraha tuli käytetyksi lop-
24304: tehtäväänsä rikollisuuden vastustamis- puun. Lääninhallitus, samoin kuin sisäasiain-
24305: työssä ja yksityisten kansalaisten turval- ministeriökin on kuitenkin varautunut myös
24306: lisuudesta huolehtimisessa? tällaisten poikkeuksellisten tilanteiden esiinty-
24307: miseen. Poliisilaitos tulee saamaan lääninhalli-
24308: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tuksen ja tarvittaessa ministeriön käytettävissä
24309: seuraavaa: vielä· olevista määrärahoista riittävät varat lop-
24310: Potin kaupungissa sattui kuluneen syksyn puvuonna aiheutuvien ylitöiden korvaamiseen ja
24311: aikana joukko tuhopolttaja ja muuta ilkivaltaa, työaikakorvausten suorittamiseen mm. tarpeel-
24312: johon kysymyksessäkin viitataan. Rikoksia sel- lisesta ·sunnuntaityöstä.
24313: vittämään Potin poliisilaitos asetti e'dkoisryh-
24314: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
24315:
24316: Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24317: N:o 143 3
24318:
24319:
24320:
24321:
24322: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24323:
24324: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen las. Utredningen av brottsserien åsamkade
24325: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse specialgruppen nästan tusen timmar övertids-
24326: nr 825 av den 2 oktober 1979 tili vederbörande arbete och mer än 250 tili arbetstidsersättning
24327: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi- berättigande arbetstimmar på söndag.
24328: jande av riksdagsman Matti Pelttari under- I slutet av september 1979 hade polisin-
24329: tecknade spörsmåi nr 14 3 : rättningen i Björneborg av det anslag som be-
24330: viljats för arbetstidsersättningar under år 1979
24331: På vilket sätt ämnar Regeringen tili- ännu kvar 26 %, vilket väl motsvarar normal-
24332: se, att det faktum att det för i år behovet under siutet av året. Vid samma tid-
24333: reserverade ansiaget för övertids- och punkt hade emellertid redan 91 % av anslaget
24334: söndagsersättningar tagit slut inte för- för övertidsarbete använts, och på grund av
24335: svårar Björneborgs polisinrättnings möj- utredningen av ovan nämnda brottsserie blev
24336: ligheter att utföra sina uppgifter i arbe- årets anslag för övertidsarbete siutanvänt.
24337: tet att bekämpa brottslighet och sörja Länsstyrelsen, liksom även mini·steriet för in-
24338: för de enskilda medborgarnas säkerhet? rikesärendena har dock berett sig på att också
24339: dylika exceptionella situationer kan förekom-
24340: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- ma. Polisinrättningen kommer av de anslag
24341: samt anföra följande: som ännu står till länsstyrelsens eller vid be-
24342: I Björneborg inträffade under innevarande hov tili ministeriets disposition få tillräckliga
24343: höst ett antal mordbränder och annat ofog, så- medel för att ersätta de övertidsarbeten som
24344: som också i spörsmålet anges. För att utreda förekommer under slutet av året och för att
24345: dessa brott tillsatte polisinrättningen i Björne- erlägga arbetstidsersättning bl.a. för nödvändigt
24346: borg en specialgrupp, genom vars åtgärder den söndagsarbete.
24347: som misstänktes för gärningarna kunde anhåi-
24348: Helsingfors den 31 oktober 1979.
24349:
24350: Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24351: 1979 vp.
24352:
24353: Kirjallinen kysymys n:o 144.
24354:
24355:
24356:
24357:
24358: Valo: Valtionavun myöntämisestä ammatillisten kurssikeskusten
24359: vakuutusyhtiöiltä vuokraamiin tiloihin.
24360:
24361:
24362: E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24363:
24364: TVm:n ja AKH:n kehotuksesta kurssikes- Saman päätöksen mukaan AKH veivoitetaan
24365: kusten taustayhteisöt ovat hankkineet mm. va- hankkimaan vuokrasopimuksista rakennushalli-
24366: kuutusyhtiöiden rahoituksella opetustiloja. tuksen lausunto. Rakennushallituksen jo anta-
24367: Kurssikeskustilojen suunnittelu ja rakentami- missa lausunnoissa, joihin AKH on sidottu, on
24368: nen sekä rahoitusjärjestelyt on hoidettu yh- vuokra jäänyt huomattavasti alle todellisten
24369: dessä vakuutusyhtiöiden, AKH:n ja kurssikes- vuokrakustannusten, jotka taustayhteisöt jou-
24370: kusten taustayhteisöjen kanssa. tuvat suorittamaan vakuutusyhtiöille. Tämä on
24371: Näissä neuvotteluissa on AKH:n annettu vastoin työllisyyskoulutuksesta annetun lain
24372: ymmärtää, että vuokramenoihin tulee 100 % :n (31/76) 5 §:ää, minkä mukaan ammattikurssi-
24373: valtionapu ja että ko. kiinteistöt siirtyvät toiminnan järjestämisestä aiheutuvat kustan-
24374: vuokrasuhteen päätyttyä kurssikeskusten taus- nukset korvataan valtion varoista. Menettely
24375: tayhteisöjen omistukseen ilman eri korvausta. saattaa kurssikeskusten taustayhteisöt taloudel-
24376: Kauppahinta on jo suoritettu vuokrien yhtey- lisiin vaikeuksiin ja vaarantaa tulevaisuudessa
24377: dessä. Tällaisella rahoitusjärjestelyllä on toteu- koko kurssikeskustoiminnan kehittämistä.
24378: tettu inm. Järvenpään ja Kouvolan kurssikes- Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
24379: kusrakennukset. Kurssikeskusten taustayhtei- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24380: söt ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet ko. valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24381: rahoitussopimukset siinä uskossa, että kurssi- vaksi seuraavan kysymyksen:
24382: keskusten taustayhteisöille ei aiheudu menet·
24383: telystä kustannuksia. Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
24384: VN:n päätöksen 7. 6. 1979 n:o 4465/35/78 ryhtyä, että kurssikeskusten taustayh-
24385: - ammatillisten kurssikeskusten vuokrame- teisöt ja vakuutusyhtiöt voivat pitää
24386: noista - . mukaan, jota AKH soveltaa takau- jo tehdyt sopimukset voimassa ja että
24387: tuvasti aikaisemmin tehtyihin sopimuksiin ja kurssikeskusten taustayhteisöt saavat
24388: vaatii mm. sopimuksen muuttamista siten, että sopimuksen mukaisiin vuokramenoihin
24389: vuokra-ajan päätyttyä . kiinteistöt eivät siirry- valtiolta työllisyyskoulutuksesta annetun
24390: kään taustayhteisöjen omistukseen vaan jäävät lain ( 31 /7 6 ) 5 § : n mukaan täysimää-
24391: vakuutusyhtiöille. räiset korvaukset?
24392: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
24393:
24394: Tauno Valo
24395:
24396:
24397:
24398:
24399: 0879009650
24400: 2 1979 vp.
24401:
24402:
24403:
24404:
24405: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24406:
24407: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen- Vuonna 1977 kurssikeskusten omistajat ja
24408: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu- vakuutusyhtiöt tekivät kurssikeskuksien tilojen
24409: hemies, olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päi- hankkimisesta vuokrasopimuksia, jotka itse
24410: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu- asiassa olivat kiinteistökauppasopimuksia. Kaup-
24411: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen pasumma oli maksettava "vuokramaksuilla"
24412: kansanedustaja Tauno Valon näin kuuluvasta 10-15 vuoden aikana. Kurssikeskusten omis-
24413: kirjallisesta kysymyksestä n:o 144: tajien ja vakuutusyhtiöiden välisiin sopimuk-
24414: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo siin ei ammattikasvatushallituksella ·ole oikeutta
24415: ryhtyä, että kurssikeskusten taustayh- puuttua, mutta ammattikasvatushallitus voi
24416: teisöt ja vakuutusyhtiöt voivat pitää korvata em. lainsäädännön perusteella ainoas-
24417: jo tehdyt sopimukset voimassa ja että taan ne menot, jotka eivät ole kohtuuttomia.
24418: kurssikeskusten taustayhteisöt saavat Valtiovarainministeriö asetti asiasta johtu-
24419: sopimuksen mukaisiin vuokramenoihin neen kiistan johdosta työryhmän, jonka tehtä-
24420: valtiolta työllisyyskoulutuksesta annetun vänä oli selvittää, miten valtionapua myönnet-
24421: lain (31 /7 6) 5 §: n mukaan täysimää- täessä määritellään kohtuullinen vuokra ja mi-
24422: räiset korvaukset? ten vuokra ja vuokra-arvo saadaan määrällisesti
24423: toisiaan lähemmäksi sekä miten valtionapua
24424: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- myönnettäessä tulee suhtautua sellaisiin vuok-
24425: tavasti seuraavaa: rasopimuksiin, joissa muodollisesti on kysymys
24426: . Työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/ vuokrauksesta, mutta asiallisesti kaupasta. Työ-
24427: 76) 5 § :n nojalla "työllisyyttä edistävän am- ryhmän esityksen perusteella valtioneuvosto
24428: mattikurssitoiminnan järjestämisestä aiheutu- teki 7. 6. 1978 päätöksen perusteista, joiden
24429: vat kustannukset korvataan kurssin järjestä- mukaan valtion varoista suoritetaan korvausta
24430: jälle valtion varoista. Valtion korvauksen suo- ammatillisten oppilaitosten tilojen vuokrame-
24431: rittamisen edellytyksenä on, että kustannuksia noihin.
24432: on pidettävä toiminnan asianmukaisen hoita- Mainitun päätöksen perusteella vuokranan-
24433: misen kannalta tarpeellisina. Kustannuksiin, taja saa sijoittamalleen pääomalle noin 10 % :n
24434: jotka ovat määrältään liiallisia tai kohtuutto- koron ja rakennusindeksin noususta otetaan
24435: man korkeita, ei suoriteta korvausta siltä osin huomioon puolet. Valtio korvaa kiinteistön
24436: kuin ne ylittävät tarpeellisen määrän." Saman korjauskustannukset ja ylläpitokustannukset.
24437: lain 6 §:n nojalla "hyväksyttävinä kustannuk- Näin ollen vuokratuo kiinteistön kunnossapi-
24438: sina pidetään muun muassa menoja, jotka ai- toon ei vuokranantaja joudu maksamaan mitään
24439: heutuvat vuokrista". Työllisyyskoulutuksesta ja kiinteistö pysyy kunnossa valtion varoilla.
24440: annetun asetuksen (206/76) 52 §:n 2 mo- Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena työlli-
24441: mentin nojalla "kurssia varten vuokrattavista syyskoulutuksesta annetussa laissa säädettyä
24442: rakennuksista ja huoneistoista maksettavat periaatetta, mikä mahdollistaa kohtuullisuus-
24443: vuokrat korvataan valtion varoista". harkinnan valtion korvausta määriteltäessä
24444: Lainsäädäntö velvoittaa ammattikasvatushalli- muun muassa vuokrien osalta. Tämän vuoksi
24445: tuksen, hyväksyessään kurssikeskuksen menot hallitus ei pidä tarpeellisena nyt noudatetta-
24446: korvattavaksi valtion varoista, tutkimaan, ovat- van vuokrien kohtuullisuusharkintamenettelyn
24447: ko ne toiminnan kannalta tarpeellisia tai koh- muuttamista.
24448: tuullisia.
24449: Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
24450:
24451: Ministeri Kalevi Kivistö
24452: N:o 144 3
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24458:
24459: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ar 1977 slöt kurscentralernas ägare och för-
24460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- säkringsbolagen hyresavtal angående anskaff-
24461: veise av den 2 oktober 1979 tili vederbörande ning av utrymmen för kurscentralerna, vilka av-
24462: mediem av statsrådet översänt avskrift av tai i själva verket var avtal angående fastig-
24463: följande av riksdagsman Tauno Valo under- hetsköp. Köpesumman skulle betalas med "hy-
24464: tecknade spörsmål nr 144: resavgifter" under en tid av 10-15 år. Yrkes-
24465: utbildningsstyrelsen har inte rätt att ingripa
24466: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- i avtal mellan kurscentralernas ägare och för-
24467: ta för att de samfund som upprätthål- säkringsbolagen, men yrkesutbildningsstyrelsen
24468: Ier kurscentraler och försäkringsbolagen kan på grundvalen av ovan nämnda lagstiftning
24469: skall kunna stå fast vid redan ingångna ersätta endast sådana utgifter som inte är
24470: avtal, och för att de samfund som upp- oskäliga.
24471: rätthåller kurscentraler, i enlighet med Finansministeriet tillsatte på grund av den
24472: 5 § lagen om sysselsättningsfrämjande tvist som uppstått i frågan en arbetsgrupp med
24473: utbildning (31/76), skall erhålla er- uppgift att utreda, hur en skälig hyra fast-
24474: sättning av staten tili fullt belopp för ställs när statsunderstöd beviljas och hur hy-
24475: de i avtalen överenskomna hyrorna? ran och hyresvärdet kan fås att bättre mot-
24476: svara varandra i kvantitativt avseende, samt
24477: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på vilket sätt man vid beviljandet av stats-
24478: samt anföra följande: understöd skall förhålla sig tili sådana hyres-
24479: avtal, som formellt gäller uthyrning men be-
24480: Med stöd av 5 § Iagen om sysselsättnings- träffande vilka det i sak är fråga om köp.
24481: främjande utbildning (31/76) ersätts kurs- På grundvalen av arbetsgruppens framställning
24482: arrangören för kostnaderna för anordnandet av fattade statsrådet 7. 6. 1978 ett beslut om de
24483: sysselsättningsfrämjande yrkeskursverksamhet grunder, enligt vilka ersättning utbetalas ur
24484: av statens medel. "Förutsättning för utgivande statens medel tili hyresutgifterna för yrkesläro-
24485: av statsersättning är, att kostnaderna bör an- anstalternas utrymmen.
24486: ses vara av nöden för att verksamheten skall Med stöd av ifrågavarande beslut får hyres-
24487: bli behörigen skött. För kostnader, som är givaren ca 10 % ränta på det kapital han in-
24488: alltför stora ellet oskäligt höga, utges icke er- vesterat och av byggnadsindexets stegring be-
24489: sättning tili den del de överstiger det nödvän- aktas hälften. Staten ersätter reparations- och
24490: diga beloppet." Med stöd av 6 § samma lag underhållskostnaderna för fastigheten. Sålunda
24491: anses "såsom godtagbara kostnader utgifter, behöver hyresgivaren inte betala någonting för
24492: som föranleds bl.a. av hyror." Enligt 52 § 2 skötseln av den uthyrda fastigheten, och fas-
24493: mom. förordningen om sysselsättningsfrämjande tigheten hålls i skick med statens medel.
24494: utbildning ( 206/7 6) ersätts hyror för bygg- Regeringen anser den i lagen om sysselsätt-
24495: nader och lokaliteter som hyrs för kurs av ningsfrämjande utbildning stadgade prindpen,
24496: statens medel. enligt viiken skälighetsprövning vid faststäl-
24497: Yrkesutbildningsstyrelsen förpliktigas genom lande av statsersättnirig är möjlig bl.a. beträf-
24498: lag att, då den godkänner kurscentralens ut- fande hyror, vara ändamålsenlig. På grund här-
24499: gifter att ersättas av statens medel, undersöka, av anser regeringen det inte vara påkallat att
24500: huruvida utgifterna är nödvändiga eller skäliga ändra det förfarande beträffande skälighets-
24501: med tanke på verksamheten. prövning för hyror som för närvarande skall
24502: iakttas.
24503: Helsingfors den 6 november 1979.
24504:
24505: Minister Kalevi Kivistö
24506: 1979 vp.
24507:
24508: Kirjallinen kysymys n:o 145.
24509:
24510:
24511:
24512:
24513: Hirvefä: Maatalouden konekustannusten nousun hidastamisesta.
24514:
24515:
24516: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24517:
24518: Maatalouden noin 6 500 milj. markkaan nou- matta ole valtiovallan toimenpitein tuettu tai
24519: sevista kustannuksista konekustannusten osuus muuten edistetty. Kuitenkaan maatilalaki ei
24520: on nykyisin lähes 1 600 milj. markkaa eli nel- aseta estettä monitilakäyttöön hankittavien ko-
24521: jäsosa kustannusten kokonaismäärästä. Konei- neiden lainoitukselle. Koneiden monitilakäyt-
24522: den ja niiden varaosien hintojen sekä korjaus- töä edistäväliä lainoituksella saattaisi samalla
24523: kustannusten nousu aiheuttaa jatkuvaa maata- olla mahdollisuus helpottaa kotimaisen varsin
24524: louden konekustannusten lisääntymistä. korkean tason saavuttaneen maatalouskoneteol-
24525: Samaan suuntaan vaikuttaa myös koneiden lisuuden asemaa ja antaa sille edellytyksiä laa-
24526: koon ja tehon lisääntyminen, joka on ollut pal- jentumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
24527: jon nopeampaa kuin tilakoon suureneminen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24528: Koneen vuotuinen käyttötuntimäärä jää yhdel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
24529: lä tilalla useimmiten liian pieneksi. Peltoalal- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
24530: taan maan keskikokoa edustavilla tai sitä pie- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24531: nemmillä tiloilla ollaan samalla jäämässä nyky-
24532: aikaisten maatalouskoneiden eduista osattomik- Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
24533: si. Esim. kylvölannoittimen satoa lisäävä vai- menpiteisiin, joilla maatalouden erittäin
24534: kutus on kiistaton, mutta sitä ei 10~15 pelto- nopeasti tapahtuvaa kone- ja kalusto-
24535: hehtaarin tilalle kannata hankkia. kustannusten nousua voitaisiin hidastaa
24536: Vaikka koneiden monitilakäytöllä - missä ja samalla hillitä kustannusten nousun
24537: sitä on saatu aikaan - on saatu huomattavaa elintarvikkeiden hintoihin aiheuttamaa
24538: säästöä konekustannuksissa, ei sitä tästä huoli- korotuspainetta?
24539: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
24540:
24541: Inger Hirvelä
24542:
24543:
24544:
24545:
24546: 08790o9705
24547: 2 1?79 vp.
24548:
24549:
24550:
24551:
24552: E d u s k u n n a n H e .r r a P u h e m i e h e 11 e.
24553:
24554: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Koneiden monitilakäyttöä on maassamme py-
24555: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ritty edistämään neuvonnallisesti. Monitilatoi-
24556: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir- minta oli vuonna 1975 neuvonnan teemana ja
24557: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- a1heesta valmistui laajahko opas, jonka avulla
24558: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja viljelijöille on selostettu koneiden monitila-
24559: Hirvelän kirjallisesta kysymyksestä n:o 145: käyttöä ja sen etuja. Koneiden monitilakäyttöä
24560: onkin esimerkiksi leikkuupuimurien osalta mel-
24561: Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi- ko runsaasti. Lisääntyvälie koneiden monitila-
24562: menpiteisiin, joilla maatalouden erittäin käytölle on vakavana esteenä muun muassa se,
24563: nopeasti tapahtuvaa kone- ja kalusto: että työhuiput ovat lyhyet ja samat työvaiheet
24564: kustannusten nousua voitaisiin hidastaa on tehtävä suhteellisen pienen ajan sisällä kai-
24565: ja samalla hillitä kustannusten nousun killa tiloilla. Lisäksi varsinkin korjuukoneiden
24566: elintarvikkeiden hintoihin aiheuttamaa monitilakäyttöä vaikeuttavat sääsuhteet ja tästä
24567: korotuspainetta? aiheutuva ,suuri taloudellinen riski.
24568: Hallitus luottaa viljelijöiden harkintaan niin
24569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- koneiden yhteiskäytön kuin yleensäkin koneel-
24570: taen seuraavaa: listamisen osalta. Ammattinsa osaavana vlljelijä-
24571: väestö pyrkii itse järkeviin kustannussäästöi:hin
24572: Ihmistyövoiman voimakas väheneminen maa- silloin kun se on mahdollista. Maatilalain mu-
24573: taloudessa on johtanut siihen, että tiloille on kaan maatilatalouden kehittämisrahastosta on
24574: jouduttu hankkimaan entistä suurempia ja te- mahdollista myöntää esimerkiksi konelainoja
24575: hokkaampia koneita. Painetta erityisesti sadon- silloinkin, kun on kysymys koneiden monitila-
24576: koriuun entistä tehokkaammaksi koneellistami- käytöstä. Maatilatalouden kehittämisrahastossa
24577: sek~i on edelleen lisännyt muutama jatkuvien on kuitenkin ollut tarpeeseen nähden varoia
24578: sateiden vuoksi poikkeuksellisen huonoksi muo- riittämättömästi. Käytettävissä olevat varat ~n
24579: dostunut koriuusvksy. Konekapasiteetin lisää- jouduttu ohjaamaan ensisijaisesti maatalouden
24580: misen ohella konekustannusten nousuun on vai- rakenteen parantamiseen ja sukupolvenvaihdok-
24581: kuttanut myös maatalouskoneiden ja niiden va- sen helpottamiseen. Näin ollen maatalouden
24582: raosien nopeasti tapahtunut hintojen kohoami- kone- ja kalustohankinnoissa on jouduttu pal-
24583: nen. Tätä ovat aiheuttaneet muun muassa öl- jolti turvautumaan kalliskorkeisiin lainoihin.
24584: jyn ja metallien toistuvat hintojen korotukset. Näiltä osin maatalouden kustannuksia voitai-
24585: Vaikka kone- ja kalustokustannusten nousu siin huomattavasti alentaa varmistamalla maa-
24586: nykyisin voimassaolevan maataloustulolain mu- taloudelle riittävästi maatilalain mukaista luoto-
24587: kå.an hyvitetäänkin maataloudelle jälkikäteen, tusta.
24588: saattaa uuden kalliin koneen hankinta useissa Hallitus seuraa tiiviisti maatalouskoneiden
24589: tanauksissa viljelijäperheen talouden kovalle hintojen kehitystä ja niiden vaikutusta maata-
24590: koetukselle. Kone- ja kalustokustannuksen sa- louden tuotantokustannuksiin. Kustannusten
24591: moin kuin muiden maatalouden kustannusten nousun elintarvikkeiden hintoihin aiheuttamia
24592: nousu merkitsee luonnollisesti osaltaan koro- paineita pyritään mahdollisuuksien mukaan
24593: tuspainetta myös elintarvikkeiden hintoihin, myös hillitsemään erilaisten tukitoimenpiteiden
24594: mutta toisaalta maataloutemme pitäminen ko- avulla. Harkinnanvarainen on myös kone- ja
24595: nekannaltaan toimintakvkyisenä on elintarvike- kalustokustannnkst>n hillitseminen niin, että
24596: huoltomme kannalta välttämätöntä ja merkitsee maatalouden koneilta ja laitteilta poistettaisiin
24597: varmuutta ravinnon tuotannossamme. liikevaihtovero.
24598: Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1979.
24599: N:o 145 3
24600:
24601:
24602:
24603:
24604: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
24605:
24606: I dt!t syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen heter var år 1975 tema för instruktionsverk-
24607: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse samheten och i ämnet färdigställdes en utför-
24608: av den 2 oktober 1979 tili vederbörande med- lig handledning, med hjälp av viiken man för
24609: lem av statsrådet översänt avskrift av följande odlarna har redogjort för den gemensamma an-
24610: av riksdagsman Hirvelä ställda skriftliga spör- vändningen av maskiner och fördelarna med
24611: smål nr 145: den. Gemensam maskinanvändning förekommer
24612: rätt allmänt t.ex. i fråga om skördetröskor.
24613: Har Regeringen för avsikt att vidta Ett allvarligt hinder för en ökad gemensam
24614: sådana åtgärder, genom vilka den ytterst maskinanvändning är bl.a. att arbetstopparna
24615: snabba stegringen av lantbmkets är korta och samma arbetsfas·er skall göras på
24616: maskin- och redskapskostnader kunde alla lägerrheter inom en relativt kort tid. Dess-
24617: bromsas upp och det tryck som kost- utom försvåras i synnerhet den gemensamma
24618: naderna utövar på livsmedelspriserna användningen av skördemaskiner av väderleks-
24619: samtidigt lättas? förhållandena och den stora ekonomiska risk
24620: de medför.
24621: Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt Regeringen litar på odlarnas omdöme såväl
24622: anföra följande: i fråga om gemensam maskinanvändning som i
24623: Den kraftiga minskningen av den mänskliga fråga om mekanisering i allmänhet. Den yrkes-
24624: arbetskraften inom lantbruket har lett tili att kunniga odlarhefolkningen försöker själv göra
24625: man nödgats skaffa större och effektivare förnuftiga kostnadsbesparingar när det är möj-
24626: maskiner tili lägenheterna. Behovet av en effek- ligt. Enligt lagen om gårdsbruksenheter är det
24627: tivare mekanisering i synnerhet av skördearbe- möjligt att av gårdsbrukets utveckling.sfonds
24628: tet har ytterligare ökats genom att bärgningen medel bevilja t.ex. lån för anskaffning av ma-
24629: av skörden några höstar i exceptionellt hög skiner även då det är fråga om gemensam
24630: grad försvårats av ihållande regn. Jämte den maskinanvändning. Gårdsbrukets utvecklings-
24631: ökade maskinkapaciteten har den snabba steg- fonds medel har emellertid varit otiliräckliga
24632: ringen av priserna på lantbruksmaskiner och med beaktande av behovet. De disponibla
24633: reservdelar tili dem bidragit tili att maskin- medlen har man nödgats dirigera främst till
24634: kostnaderna har stigit. Denna prisstegring har förbättrande av lantbrukets struktur och un-
24635: förorsakats bl.a. av de upprepade höjningarna derlättande av generationsväxlingen. Under
24636: av priserna på olja och metaller. dessa omständigheter har man vid anskaffning
24637: Ä.ven om lantbruket enligt gällande lant- av lantbruksmaskiner och -redskap ofta nödgats
24638: bruksinkomstlag i efterskott gottgörs för steg- ty sig tili lån mot hög ränta. Tili dessa delar
24639: ringen av maskin- och redskapskostnaderna, kunde lantbrukets kostnader avsevärt sänkas
24640: kan anskaffningen av en ny dyr maskin i många om man tillförsäkrade lantbruket tillräcklig
24641: fall sätta en odlarfamiljs ekonomi på ett kreditfinansiering enligt lagen om g.årdsbruks-
24642: hårt prov. Såväl •Stegringen av maskin- och enheter.
24643: redskapskostnaderna som stegringen av lant- Regeringen följer noga med utvecklingen av
24644: brukets övriga kostnader innebär givetvis ett priserna på lantbruksmaskiner och deras inver-
24645: förhöjning.stryck även på livsmedelspriserna, kan på lantbrukets produktionskostnader. Det
24646: men att vårt lantbruk hålls funktionsdugligt tryck kostnadsstegringen utövar på livsmedels-
24647: med avseende på maskinparken är å andra si- priserna försöker man så vitt möjligt lätta
24648: dan nödvändigt för vår livsmedelsförsörjning genom olika stödåtgärder. Även ett stävjande
24649: och innebär en tryggad livsmedelsproduktion. av maskin- och redskapskostnaderna genom av-
24650: Man har i vårt land försökt främja för flera lyftande av omsättningsskatten på lantbruks-
24651: lägenheter gemensam användning av maskiner maskiner och -apparater är underkastad pröv-
24652: genom instruktioner. Samarbete mellan lägen- ning.
24653: Helsingfors den 2 november 1979.
24654:
24655: Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
24656: 1979 vp.
24657:
24658: Kirjallinen kysymys n:o 146.
24659:
24660:
24661:
24662:
24663: Karhuvaara: Valtion perhe-eläkelainsäädännössä todettujen epä-
24664: kohtien poistamisesta.
24665:
24666:
24667: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24668:
24669: Valtion perhe-eläkelainsäädännössä esiintyvä asia saataisiin "pois päiväjärjestyksestä" muut-
24670: epäkohta, joka aiheutuu vuoden 1968 jälkeen tamalla lainsäännöksiä siten, että tällaisissa ta-
24671: kuolleiden edunjättäjien ennen kuolemaansa pauksissa, joita hallitus asian johdosta tehtyi-
24672: tekemistä ilmoituksista vanhan perhe-eläkelain hin esityksiin ja kyselyihin antamissaan vastauk-
24673: mukaisten etujen säilyttämisestä, minkä seu- sissa luonnehtii edunjättäjän ennen kuolemaan-
24674: rauksena heidän edunsaajansa ovat jääneet epä- sa tekemiksi virhevalinnoiksi, edunsaajille an-
24675: oikeutettuun ja samalla muita vastaavia edun- nettaisiin oikeus saada eläkettä joko valtion
24676: saajia epäedullisempaan asemaan, on edelleen uuden perhe-eläkejärjestelmän tai eräiden val-
24677: korjaamatta. Hallitus on useita kertoja luvannut tion varoista suoritettavien perhe-eläkkeiden
24678: selvittää tämän asian ja ryhtyä asian vaatimiin järjestelystä annetun lain (329/30. 4. 1974)
24679: toimenpiteisiin. Lupauksista huolimatta epä- mukaisesti.
24680: kohta on edelleen korjaamatta. Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
24681: Kyseisten perhe-eläkejärjestelmän "väliinpu- päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24682: toajien" saattaminen lain edessä oikeudenmu- kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24683: kaiseen ja samalla tasavertaiseen asemaan mui- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24684: den vastaavassa asemassa olevien eläkkeensaa-
24685: jien kanssa ei aiheuttaisi valtion eläkemenoihin Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
24686: suurtakaan lisäystä, koska heitä on eläkeläisten siin valtion perhe-eläkelainsäädännössä
24687: kokonaismäärään verrattuna varsin vähän ja todettujen epäkohtien poistamiseksi ja
24688: kaikki ovat jo melko iäkkäitä, joten heidän kaikkien valtion perhe-eläkelakien mu-
24689: vähäinen lukumääränsäkin pienenee jatkuvasti. kaisten edunsaajien saattamiseksi oikeu-
24690: Epäkohdan poistamisen ei pitäisi tuottaa käy- denmukaiseen ja keskenään tasavertai-
24691: tännössä vaikeuksia. Yksinkertaisimmin koko seen asemaan?
24692: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
24693:
24694: Sinikka Karhuvaara
24695:
24696:
24697:
24698:
24699: 087900983K
24700: 2 1979 vp.
24701:
24702:
24703:
24704:
24705: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24706:
24707: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunnalle on 19 päivänä lokakuuta 1979
24708: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, anpettu hallituksen esitys laeiksi valtion perhe-
24709: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir- eläkelain voimaanpanolain, kansakoululaitoksen
24710: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- p<erhe-eläkkeistä annetun lain voimaantulosään-
24711: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja nöksen ja kansanedustajain perhe-eläkelain 18
24712: Karhuvaaran näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- §:n muuttamisesta (140/1979. vp.). Esityk-
24713: myksestä n:o 146: sessä ehdotetaan, että kansanedustaja Karhu-
24714: vaaran kysymyksessä tarkoitetuissa,· virhevalin-
24715: ·Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei~ noiksi luonnehdituissa tapauksissa edunsaajille
24716: siin valtion perhe-eläkelainsäädännössä varattaisiin tilaisuus siirtyä saam,aan perhe-
24717: todettujen epäkohtien poistamiseksi ja eläkettä valtion uuden perhe-eläkejärjestelmän
24718: kaikkien valtion perhe-eläkelakien mu~ mukaisesti, kuten kysymyksen perusteluissa
24719: kaisten edunsaajien saattamiseksi oikeu- vaihtoehtoisesti edellytetään. Esitykseen sisäl-
24720: denmukaiseen. ja keskenään tasavertai- tyy myös muita, lähinnä teknistä laatua olevia
24721: seen asemaan? muutosehdotuksia. Muutokset on tarkoitettu
24722: tulemaan voimaan niin pian kuin Eduskunta
24723: Vastauksena kysy'mykseen esitän kunnioitta~ on ne hyväksynyt.
24724: vasti seutaavaa: ··
24725: Hel~ingiss~t 6 päivänä marraskuuta 1979.'
24726: Ministeri Pirkko Työläjärvi
24727: N:o 146 3
24728:
24729:
24730:
24731:
24732: T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24733:
24734: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen regeringens proposlt1on med förslag tili lagar
24735: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse om ändring av lagen angående införandet av
24736: av den 2 oktober 1979 tili vederbörande med- lagen om statens familjepensioner, ändring av
24737: Iem av statsrådet översänt avskrift av föijande ikraftträdelsestadgandet i lagen om familjepen-
24738: av riksdagsman Karhuvaara undertecknade sioner inom folkskoleväsendet och ändring av
24739: spörsmåi nr 146: 18 § lagen om familjepension efter riksdags-
24740: man (140/1979 rd.). I propositionen föreslås
24741: När ämnar Regeringen vidta åtgärder att i sådana fall, som avses i riksdagsman Kar-
24742: i avsikt att avhjäipa de missförhållan- huvaaras spörsmål och som kan karakteriseras
24743: den, som konstaterats i lagstiftningen som felaktiga vai, förmånstagare skulle bere-
24744: om statens familjepensioner, och placera das tilifälle att övergå tili att erhålla familje-
24745: samtliga förmånstagare enligt Iagstift- pension enligt statens nya familjepensionssys-
24746: ningen om statens pensioner i en rätt- tem, såsom det alternativt förutses i motive-
24747: vis och sinsemellan jämbördig ställning? ringen tili spörsmålet. I propositionen ingår
24748: också andra förslag som närmast är av teknisk
24749: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- art. Ändringarna är avsedda att träda i kraft
24750: samt anföra föijande: så snart riksdagen har godkänt dem.
24751: Den 19 oktober 1979 aviäts till riksdagen
24752: Helsingfors den 6 november 1979.
24753:
24754: Minister Pirkko Työläjärvi
24755: 1979 vp.
24756:
24757: Kirjallinen kysymys n:o 147.
24758:
24759:
24760:
24761:
24762: Uitto: Työterveyshuoltolainsäädännön toteutumisesta talonraken-
24763: nusalalla.
24764:
24765:
24766: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24767:
24768: Eduskunta hyväksyi keväällä 1978 valtioneu- laiksi (743/78) muodostuneen esityksen 1 §.
24769: voston esityksen työterveyshuoltolaiksi ja Mainittu pykälä kuuluu kokonaisuudessaan seu-
24770: siihen liittyen sairausvakuutuslain ja kansan- raavasti: "Työssä, jossa työnantaja on velvol-
24771: terveyslain muutokset. Tasavallan Presidentti linen noudattamaan työturvallisuuslakia ( 299/
24772: vahvisti mainitut lait ja lainmuutokset 29. 6. 58) tai laivatyöturvallisuuslakia (345/67), on
24773: 1978. Saman vuoden joulukuun 14 päivänä työnantajan sen lisäksi, mitä muualla on sää-
24774: valtioneuvosto hyväksyi sosiaali- jfl terveysmi- detty, kustannuksellaan järjestettävä työterveys-
24775: nisteriön esityksestä edellä mainittuun lainsää- huollon ammattihenkilöitä ja palveluita hyväk-
24776: däntöön liittyen 4 asetusta valtioneuvoston si käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien
24777: päätökseksi ja seuraavana päivänä Tasavallan terveysvaarojen ehkäisemiseksi niin kuin tässä
24778: Presidentti vahvisti niin ikään samaan lainsää- laissa säädetään. Yrittäjien ja muiden omaa työ-
24779: däntöön kuuluvat 4 asetusta. tään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä
24780: Valtioneuvoston antaessa helmikuussa 1978 noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa
24781: eduskunnalle esityksen työterveyshuoltolaiksi ja kansanterveyslaissa ( 66/72) säädetään."
24782: matmtun lakiesityksen yleisperusteluissa todet- Eduskunnan tuolloinen käsitys oli, että työ-
24783: tiin mm. seuraavaa: "Huolimatta Kansaneläke- terveyshuoltolain periaatteellinen tarkoitus oli
24784: laitoksen rahoittaman työterveyshuollon laaje- ehkäistä ennalta .työstä johtuvat sairaudet ja
24785: nemisesta ja ennaltaehkäisevän toiminnan ke- laki tuli koskemaan kaikkia kansalaisia, jotka
24786: hittymisestä on työterveyshuollon järjestämi- ovat toisen palveluksessa tai tekevät omaa työ-
24787: sessä kuitenkin vielä puutteita. Sairauksien tor- tään. Työterveyshuoltolainsäädännön voimaan-
24788: juntaan tähtäävää toimintaa on järjestetty lä- tulo on säädetty valtioneuvoston päätöksen
24789: hinnä suurissa teollisuuden työpaikoissa ja kai- (1009/78) 13 §:ssä. Mainitun pykälän mu-
24790: voksissa, joissa se onkin ulotettu lähes kaikkiin kaan laki tulee voimaan toimiaJoittain asteit-
24791: työpaikkoihin. Terveysvaaroja ja -haittoja. esiin- tain siten kuin valtioneuvoston päätöksen
24792: tyy runsaasti tapaturmavaaran ohella kuitenkin ( 1009/78) iiitteenä olevasta toimialaluokituik-
24793: muillakin aloilla kuten esim. rakennustoimin- sesta ilmenee. Liitteenä olevan toimialaluoki-
24794: nassa ja maa- ja metsätalouden piiriin kuulu- tuksen mukaan mm. talonrakennusala sivu-
24795: vissa töissä. Näiden alojen työpaikat ovat yleen- aloineen (51) sekä rakennusaineteollisuus ( 36)
24796: sä joko tilapäisluontoisia tai varsin pieniä. Työ- kuuluvat kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäi-
24797: terveyshuolto on tällaisilla työpaikoilla toistai- seen ryhmään.
24798: seksi järjestämättä. Keskeisen ongelman muo- Varsinainen ko. lain voimaantulo on sää-
24799: dostaakin se, ettei pienten ja osin keskisuurten detty tapahtuvaksi siten, että kaikilla aloilla
24800: hajallaan sijaitsevien yritysten työterveyshuol- niissä töissä, joissa työntekijää uhkaa erityi-
24801: toa eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ole jär- nen sairastumisen vaara, tuli aloittaa työpaik-
24802: jestetty." kaselvitykset ja lääkärintarkastukset 1. 1. 1979
24803: Hyväksyessään valtioneuvoston esityksen alkaen. Työterveyshuollon lakisääteinen sisältö
24804: työterveyshuoltolaiksi eduskunta oletti, että laajeni 1. 8. 1979 merkittävästi niillä aloilla,
24805: työterveyshuoltolain avulla poistetaan eräs kan- jotka ovat kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäi-
24806: salaiset eriarvoiseen asemaan asettanut epä- sessä ryhmässä kuten esim. talonrakennusala.
24807: kohta. Tätä käsitystä tuki erityisesti työter- Nämä lakisääteiset työterveyshuoltoon liitty-
24808: veyshuoltolakiesityksen ja sitten varsinaiseksi vät velvoitteet työnantajan on toteuttava vii-
24809: 087900956P
24810: 2 1979 vp.
24811:
24812: meistään 31. 7. 1980 mennessä. Talonrakennus- työpaikkaselvitykset ja lääkärintarkastukset
24813: ala on työsuojelullisesti ollut ja on edelleenkin myös toteuttamatta. Edelliseen perustuen on
24814: sekä työtapaturmien että terveydellisten olosuh- aiheellista epäillä, ettei rakennusalan työnanta-
24815: teiden johdosta varsin ongelmallinen. Alan run- jilla ole tarkoituksena toteuttaa 1. 8. 1979 al-
24816: saita riskitekijöitä kuvaavat tapaturma- ja työ- kuun pantavia ja viimeistään 31. 7. 1980 men-
24817: kyvyttömyyseläketilastot. T alanrakennusalalla nessä toteutettavia työterveyshuoltoon liittyviä
24818: ei koskaan toteutunut työturvallisuuslain ( 299 toimenpiteitä.
24819: /58) 44 § (kumottu), jolla ennen työterveys- Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
24820: huoltolain voimaan tuloa oli säädetty ns. tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
24821: lääkärintarkastuksista terveydelle vaarallisissa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24822: töissä. Vaikka työterveyshuoltolaki on säädetty jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24823: työnantajaa veivoittavaksi ja tuli voimaan 1. 1.
24824: 1979 siten kuin edellä olen todennut, eivät Onko Hallitus tietoinen, että työter-
24825: rakennusalan työnantajat - muutamaa poik- veyshuoltolainsäädäntö ei ole talonra-
24826: keusta lukuunottamatta - ole lainsäädäntöä kennusalalla lähtenyt toteutumaan niin
24827: noudattaneet. Tästä osoituksena on se, että kuin lainsäädännössä työnantajan vel-
24828: useissa tapauksissa työnantajat eivät ole edes vollisuudeksi on säädetty, ja
24829: varanneet työterveyshuoltopalveluja em. palve- mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24830: luja tuottamaan oikeutetuilta yksiköiltä. Vaikka ryhtyä, jotta mainitun alan työnantajat
24831: ta1onrakennus- ja rakennustyöhön yleensä liittyy ryhtyisivät säädettyä lainsäädäntöä nou-
24832: runsaasti erityistä sairastumisen vaaraa, ovat dattamaan?
24833: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
24834:
24835:
24836: Pauli Uitto
24837: N:o 147 3
24838:
24839:
24840:
24841:
24842: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24843:
24844: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nitun valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat
24845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, työpaikkaselvitykset työtä aloitettaessa tai työ-
24846: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir- paikan terveydellisten olosuhteiden työn kes-
24847: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- täessä olennaisesti muuttuessa.
24848: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Voimaantulon kolmannessa vaiheessa elo-
24849: Uiton näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- kuun 1 päivästä 1981 alkaen 31 päivään hei-
24850: sestä n:o 147: näkuuta 1982 mennessä työnantajan tulee jär-
24851: jestää työterveyshuoltolain ja edellä mainitun
24852: Onko Hallitus tietoinen, että työter- valtioneuvoston päätöksen edellyttämä muu
24853: veyshuoltolainsäädäntö ei ole talonra- työterveyshuolto toiminta.
24854: kennusalalla lähtenyt toteutumaan niin Kaikilla toimialoilla on lisäksi edelleen voi-
24855: kuin lainsäädännössä työnantajan vel- massa mitä lääkärintarkastuksista työturvalli-
24856: vollisuudeksi on säädetty, ja suuslain 44 §: ssä tarkoitetussa työssä annetus-
24857: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sa valtioneuvoston päätöksessä ( 637/71) ja
24858: ryhtyä, jotta mainitun alan työnantajat sen nojalla annetuissa määräyksissä on mää-
24859: ryhtyisivät säädettyä lainsäädäntöä nou- rätty.
24860: dattamaan? Työterveyshuoltolain 10 §:n nojalla on työ-
24861: suojeluviranomaisten sen mukaan kuin työsuo-
24862: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jelun valvonnasta annetussa laissa ( 131/73)
24863: vasti seuraavaa: on säädetty, valvottava, että työnantaja on jär-
24864: Syyskuun 29 päivänä 1978 annetun työ- jestänyt lain ja sen nojalla annettujen määräys-
24865: terveyshuoltolain ( 743/78) 2 §: ssä edellytet- ten mukaan työnantajan velvollisuudeksi sää-
24866: tiin työterveyshuoltolain tarkemmasta sisällöstä detyt työterveyshuoltopalvelut.
24867: määrättävän valtioneuvoston päätöksellä. Val- Työterveyshuoltolakia säädettäessä oli enna-
24868: tioneuvoston päätös työnantajan velvollisuu- koitavissa se, että lain toimeenpanovaiheessa
24869: deksi säädetystä työterveyshuollosta ( 1009/ erityistä huomiota vaativat sellaiset alat, joilla
24870: 78) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979. ei ollut työterveyshuollon toteuttamisesta pit-
24871: Tässä valtioneuvoston päätöksessä lakisääteisen käaikaisia perinteitä ja kokemuksia. Tällainen
24872: työterveyshuollon toteuttaminen on käytettä- ala on muun muassa rakennusala, joka on ol-
24873: vissä olevat voimavarat huomioonottaen jaettu lut edustaviropien työmarkkinajärjestöjen työ-
24874: eri vaiheisiin paitsi toimialoittain, myös työ- terveyshuollosta vuonna 1971 tekemän sopi-
24875: terveyshuollon sisällön osalta. Talonrakennus- muksen ulkopuolella. Työsuojeluhallituksesta
24876: alalla työterveyshuolto tulee toteuttaa näinollen saadun selvityksen mukaan on työterveyshuol-
24877: seuraavassa järjestyksessä: tolain toimeenpanoon rakennusalalla vaikutta-
24878: Voimaantulon ensimmäisessä vaiheessa, 1 nut mainitun perinteiden ja kokemusten puut-
24879: päivästä elokuuta 1979 alkaen 31 päivään hei- teen lisäksi alan työolosuhteet ja suhteellisen
24880: näkuuta 1980 mennessä työnantajan tulee jär- lyhyet työsuhteet. Edellä mainituista syistä
24881: jestää mainitussa valtioneuvoston päätöksessä on työsuojeluhallitus kehottanut työsuojelupii-
24882: säädetyt työhön tultaessa suoritettavat terveys- rien piiripäälliköitä seuraamaan erityisesti ra-
24883: tarkastukset, työterveyshuoltoon kuuluva tie- kennusalan työterveyshuoltotoiminnan kehitys-
24884: tojen antaminen ja ohjaus sekä ensiapuvalmiu- tä ja toteutumista.
24885: teen liittyvä toiminta. Työterveyslaitoksessa on lokakuussa 1979
24886: Voimaantulon toisessa vaiheessa, elokuun 1 valmistunut selvitys työpaikkaselvityksistä ja
24887: päivästä 1980 alkaen 31 päivään heinäkuuta terveystarkastuksista talonrakennusalalla työter-
24888: 1981 mennessä työnantajan tulee järjestää mai- veyshuollon käytännön toteutuksen avuksi. Sel-
24889: 4 1979 vp.
24890:
24891: vityksessä todetaan sitä laadittaessa pyrityn Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
24892: ottamaan huomioon rakennusalan työmarkkina- työterveyshuollon toimeenpanoa ohjaavat ja
24893: osapuolten näkemykset työterveyshuoltolain valvovat työsuojeluviranomaiset ja terveyden-
24894: edellyttämästä työterveyshuollosta talonraken- huoltoviranomaiset siten, kuin työterveyshuol-
24895: nusalalla. Työterveyslaitoksesta saadun selvi- tolaissa asiasta säädetään. Koska työterveys-
24896: tyksen mukaan vastaava selvitys on valmisteilla huollon toimeenpano on porrastettu ei ainoas-
24897: maa- ja vesirakennusalan työterveyshuollosta. taan toimialoittain, vaan myös työterveyshuol-
24898: Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis- lon sisällön osalta, on rakennusalan työterveys-
24899: teilla viime kesänä mietintönsä jättäneen ra- huollon toteutumisen arviointi kaikkien vaiku-
24900: kennusalan työmarkkinaosapuolista ja viran- tuksiensa osalta mahdollista. vasta työterveys-
24901: omaisten edustajista nimitetyn työryhmän yksi- huoltolain tultua kokonaisuudessaan voimaan
24902: mielisiin esityksiin perustuen työnantajan vel- rakennusalalla. Hallitus seuraa kiinteästi työ-
24903: vollisuudeksi säädetystä työterveyshuollosta terveyshuoltolain toimeenpanoa eri toimialoilla
24904: annetun valtioneuvoston päätöksen 7 §:n 3 ja tulee tarvittaessa ryhtymään kaikkiin sellai-
24905: momentissa tarkoitettu lyhytaikaisissa työsuh- siin toimenpiteisiin, jotka mahdollisesti osoittau-
24906: teissa työskentelevien työntekijöiden terveys- tuvat välttämättömiksi, jotta työterveyshuolto-
24907: tarkastustietojen taltiointia ja säilyttämistä lain edellyttämät toimenpiteet työpaikkatasolla
24908: koskeva päätös. toteutetaan.
24909: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
24910:
24911:
24912: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
24913: N:o 147 5
24914:
24915:
24916:
24917:
24918: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
24919:
24920: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen slut avsedda arbetsplatsutredningar när arbetet
24921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri- pabörjas eller när de sanitära förhållandena på
24922: velse av den 2 oktober 1979 tihl vederbörande arbetsplatsen väsentligt förändras under arbe-
24923: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl- tets förlopp.
24924: jande av riksdagsman Uitto undertecknade I förverkligandets tredje skede, mellan den
24925: spörsmål nr 14 7: 1 augusti 1981 och den 31 juli 1982, skall
24926: arbetsgivaren anordna i lagen om företags-
24927: Är Regeringen medveten om, att hälsovård och i ovan nämnda statsrådsbeslut
24928: företagshälsovårdslagstiftningen inte avsedd annan företagshälsovårdsverksamhet.
24929: inom husbyggnadsbranschen har börjat Inom alla branscher gäller dessutom fort-
24930: förverkligas på sätt som i lagstiftningen farande vad i statsrådets beslut om läkarun-
24931: stadgats såsom arbetsgivarens skyldig- dersökningar i arbete som avses i 44 § lagen
24932: het, och om skydd i arbete (63 7/71) och med stöd av
24933: vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- den utfärdade bestämmelser är föreskrivet.
24934: ta för att arbetsgivarna inom nämnda Enligt 10 § lagen om företagshälsovård
24935: bransch skall börja iaktta gällande lag- skall arbetarskyddsmyndigheterna i enlighet
24936: stiftning? med vad i lagen om tillsynen över arbetarskyd-
24937: det (131/73) är stadgat, tillse att arbetsgi-
24938: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- vare i enlighet med lagen eller med stöd av
24939: samt anföra följande: den utfärdade bestämmelser har anordnat den
24940: I 2 § lagen den 29 september 1978 om företagshälsovård som det enligt stadgandena
24941: företagshälsovård (743/78) förutsattes att det är arbetsgivarens skyldighet att anordna.
24942: närmare innehållet i företagshälsovården skulle Då lagen om företagshälsovård stiftades kun-
24943: fastslås genom statsrådets beslut. Statsrådets de man förutse att det under lagens verkstäl-
24944: beslut om företagshälsovård, viiken stadgats lighetsskede skulle krävas särskild uppmärk-
24945: såsom arbetsgivares skyldighet ( 1009/78) samhet inom sådana branscher, där företags-
24946: trädde i kraft den 1 januari 1979. I detta hälsovården inte hade långa traditioner och
24947: statsrådets beslut har förverkligandet av den erfarenheterna inte heller var långa. En sådan
24948: lagstadgade företagshälsovården med beaktan- bransch är bl.a. byggnadsbranschen, som har
24949: de av tiligängliga resurser indelats i olika stått utanför de mest representativa arbets-
24950: skeden inte bara branschvis utan också i fråga marknadsorganisa tionernas överenskommelse
24951: om företagshälsovårdens omfattning. Inom hus- om företagshälsovård av år 1971. Enligt ar-
24952: byggnadsbranschen skall därför företagshälso- betarskyddsstyrelsens utredning har förverk-
24953: vården förverkligas i följande ordning: ligandet av lagen om företagshälsovård inom
24954: I förverkligandets första skede, mellan den byggnadsbranschen påverkats av nämnda brist
24955: 1 januari 1979 och den 31 juli 1980, skall på traditioner och erfarenhet, men ookså
24956: arbetsgivaren anordna de i nämnda statsråds- av arbetsomständigheterna inom branschen
24957: beslut stadgade hälsoundersökningar som skall och av de relativt korta arhetsförhållandena.
24958: utföras vid anställning, tili företagshälsovår- Av ovan nämnda orsarker har arbetarskydds-
24959: den hörande information och handledning samt styrelsen uppmanat distriktscheferna för ar-
24960: verksamhet som ansluter sig tili förstahjälp- betarskyddsdistrikten att följa med särskilt ut-
24961: beredskap. vecklingen och förverkligandet av företagshäl-
24962: I förverkligandets andra skede, mellan den sovårdsverksamheten inom byggnadsbranschen.
24963: 1 augusti 1980 och den 31 juli 1981, skall Vid institutet för arbetshygien har i okto-
24964: arbetsgivaren anordna i nämnda statsrådsbe- ber 1979 färdigställts en utredning om arbets-
24965: 087900956P
24966: 6 1979 vp.
24967:
24968: platsutredningar och hälsokontroller inom hus- beträffande arbetstagare i kortvarigt arbetsför-
24969: byggnadsbranschen som hjälp för det prak- hållande.
24970: tiska förverkligandet av företagshälsovården. Med hänvisning til1 ovanstående konstaterar
24971: I utredningen konstateras, att man vid upp- regeringen, att förverkligandet av företagshäl-
24972: görandet av den har strävat att beakta bygg- sovården leds och övervakas av arbetarskydds-
24973: nadsbranschens arbetsmarknadsparters synpunk- myndigheterna och hälsovårdsmyndigheterna
24974: ter på den av lagen om företagshälsovård för- på det sätt som stadgas i lagen om företags-
24975: utsatta företagshälsovården inom husbyggnads- hälsovård. Eftersom förverkligandet av före-
24976: branschen. Enligt uppgift från institutet för tagshälsovården skall ske stegvis, inte enbart
24977: arbetshygien håller en liknande utredning om enligt bransch, utan också vad beträffar in-
24978: företagshälsovården inom jord- och vattenbygg- nehållet i företagshälsovården, är det möjligt
24979: nadsbranschen på att bli färdig. att i fråga om alla verkningar bedöma hur
24980: Vid social- och hälsovårdsministeriet håller företagshälsovården inom byggnadsbranschen
24981: man på att, utgående från de enhälliga förslag förverkligats först sedan lagen om företags-
24982: som framlagts av den arbets~upp som utsetts hälsovård i sin helhet trätt i kraft inom bygg-
24983: bland representanter för byggnadsbranschens nadsbranschen.
24984: arbetsmarknadsparter och myndigheterna i det Regeringen följer noga med hur lagen om
24985: betänkande som arbetsgruppen framlade se- företagshälsovård förverkligas inom olika bran-
24986: naste sommar, utarbeta ett beslut som avses scher och kommer vid behov att vidta alla
24987: i 7 § 3 mom. statsrådets beslut om företags- sådana åtgärder som eventuellt visar sig nöd-
24988: hälsovård, viiken stadgats såsom arbetsgivares vändiga för att de åtgärder som förutsätts av
24989: skyldighet, och som gäller notering och upp- lagen om företagshälsovård skall förverkligas
24990: bevaring av uppgifter om hälsoundersökningar på arbetsplatsnivå.
24991: Helsingfors den 31 oktober 1979.
24992:
24993:
24994: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
24995: 1979 vp.
24996:
24997: Kirjallinen kysymys n:o 148.
24998:
24999:
25000:
25001:
25002: Kortesalmi: Nuorten upseerien virkauralla etenemisen nopeut-
25003: tamisesta.
25004:
25005:
25006: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25007:
25008: Nuorempien kadettiupseerien eteneminen vir- min tapahtui 11-13 vuoden kuluttua, ja esi-
25009: kaurailila on pysynyt edelleenkin vaikeana. Näin upseeritutkinnon suorittanut kapteeni keski-
25010: on tapahtunut siitä huolimatta, että mm. edus- määrin vasta 20 palvelusvuoden jälkeen, kun
25011: kunnan puolustusasiainvaliokunta mietinnössään tämä aikaisemmin tapahtui 14-16 palvelus-
25012: n:o 1/1973 vp. totesi seuraavaa: "Nuorem- vuoden jälkeen.
25013: mille kadettiupseereille on turvattava etenemi- Edellä olevasta selviää, että nuorempien up-
25014: nen ma:juriksi vähintään nykyistä etenemisno- seerien virkaurailla eteneminen on merkittävästi
25015: peutta vastaten •ja tulee heidän palkkauksensa heikentynyt ja samalla on syntynyt ikävääris-
25016: olla rinnastuskelpoinen vastaaviin akateemisiin tymä. Nuoremmat upseerit kokevat tämän tilan-
25017: ammattiryhmiin." Samassa mietinnössään puo- teen •suoranaisesti henkilökohtaisena ongelmana,
25018: lustusasiainvaliokunta totesi myös, että "nuo- joka heijastuu myös kouluttajiin keski-iän nou-
25019: rempien kadettiupseerien ja tulevan toimiup- suna ja vaikuttaa täten myös puolustusvalmiut-
25020: seeriryhmän taloudellisen aseman parantamis- ta heikentävästi. T<ilannetta vaikeuttaa vielä se,
25021: mahdollisuudet selvitetään nopeasti ja että siinä että toimiupseerilinjalla pääsee myös kaptee-
25022: ryhdytään päällystön jälkikasvua turvaaviin toi- niksi ja tällä hetkellä jopa nopeammin kuin
25023: menpiteisiin". Tästä lausunnosta voidaan to- kadettiupseerilinjalla. Lisäksi kadettiupseeri jää
25024: deta, että toimiupseereiden osalta oillkin suun- jo peruskoulutusvaiheessa toimiupseeria huo-
25025: nitelmat tehty ja lähes kaikki toteutettu. Sen nompaan asemaan taloudellisten ym. etujen
25026: sijaan nuorempien kadettiupseerien osaJ.ta mai- suhteen, koska hän ei ole kadettiaikanaan vir-
25027: nitut toimenpiteet ovat lähes kokonaan toteu- kasuhteessa. Lukuisista esityksistä huolimatta
25028: tumatta. Heidän osa1taan on suoritettu vain joi- kadettien asemaan ei ole saatu muutoksia.
25029: takin 'lukumääräissiirtoja, jotka ovat lyhentäneet Edellä esitetyn perusteella ja viitat.en valtio-
25030: luutnanttina palveltavan ajan 1-2 vuoteen ja päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25031: mahdollistaneet nimitykset kapteenin virkaan kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25032: noin 8-9 vuoden kuluttua va'lmistumisesta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25033: Nuorempien upseerien osalta on tilanne viime
25034: vuosina pahentunut, sillä vuosina 1963-1968 Aikodko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
25035: toimeenpantujen ylisuurten kadettikurs;sien seu- miin ns. kapteenitukoksen purkamiseksi
25036: rauksena on syntynyt ns. kapteenitukos niin, ja siten nuorempien upseerien virka-
25037: että puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen uralla etenemisen asianmukaiseksi jou-
25038: upseerinviroista on tällä hetkellä noin 36 % duttamiseksi siten kuin parlamentaari-
25039: kapteenin virkoja. Tämänhetkisten ennusteiden nen puolustuskomitea 23. 6. 1971 anta-
25040: mukaan, kun todennäköisesti •seuraavina vuo- massaan mietinnössä on edellyttänyt ja
25041: sina eroaa keskimäärin 45 majuria tai korkeam- siten kuin myös eduskunnan puolus-
25042: paa upseeria, yldsesikuntatutkinnon suorittanut tusasiainvaliokunta mietinnössään n:o
25043: kapteeni saa nimityksen majurin virkaan noin 1/1973 vp. on vaatinut?
25044: 14-16 vuoden kuluttua, kun tämä ai!kaisem-
25045: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
25046:
25047: J. Juhani Kortesalmi
25048:
25049: 087900957R
25050: 2 1979 vp.
25051:
25052:
25053:
25054:
25055: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25056:
25057: ValtiopäiväjärjestYksen 37 §:n 1 momentissa räissiirrot vaikuttaneet ns. kapteenitukasta pur-
25058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, kavasti.
25059: olette lokakuun 2 päivänä 1978 päivätyn kir- Kadettien osalta mainittakoon, että päivära-
25060: jeenne n:o 857 ohella toimittanut valtioneu- haa korotettiin vuonna 1975 toisessa lisämeno-
25061: voston asianomaiselle ~äsenelle jäljennöksen arviossa 30 % :ksi matkustussäännön mukaises-
25062: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin ta päivärahasta sen oltua aiemmin neljä mark-
25063: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 148: kaa.
25064: Kuten huhti!kuussa 1978 kysy1äll.e asiallisesti
25065: Aikooko Hallitus kiireesti 1")thtyä toi- samaan kysymykseen (Kirj. ksm. n:o 120) an-
25066: miin ns. kapteenitukoksen purkamiseksi netussa vastauksessa todettiin, näkyy vuosina
25067: ja siten nuorempien upseerien virka- 1963 ja 1965-67 valmistuneiden, tavanomais-
25068: uralla etenemisen asianmukaiseksi jou- ta suurempien kadettikurssien ( 1963 valmistui
25069: duttamiseksi siten kuin parlamentaari- 116, 1965 176, 1966 181 ja 1967 207) vai-
25070: nen puolustuskomitea 23. 6. 1971 anta- kutus upseerien uraan urakierron hidastumise-
25071: massaan mietinnössä on edellyttänyt ja na. Jo mainittuj,en 1ukumääräissiirtojen lisäksi
25072: siten kuin myös eduskunnan puolus- urakiertoa on pyritty nopeuttamaan ja uralla
25073: tusasiainvaliokunta mietinnössään n:o eteenpäin pyrkimistä tehostamaan mm. koros-
25074: 1/1973 vp. on vaatinut? tama:Na koulutuksen merkitystä. Tähän tähtää-
25075: vistä toimenpiteistä mainittakoon ilmluvana
25076: Vastauksena kysymykiseen esitän kunnioitta- vuonna Sotakorkeakoulun tai esiupseerikurssin
25077: vasti seuraavaa: suorittaneille annettava palkkaluokan suuruinen
25078: lisä sekä myös kuluvana vuonna annettu ase-
25079: Esittämänsä kysymyksen perusteluissa kysyjä tus sotilasopetuslaitoksista, joka 'Selventää 'SUO-
25080: viittaa puolustusasiainvaliokunnan mietinnön ritettujen tutkintojen rinnastettavuutta sivtiili-
25081: n:o 1/1973 kohtaan, jossa sanotaan: "Nuorem- tutkintoihin.
25082: pien kadettiupseerien ja tulevan toimiupseeri- Kapteenien taloudellista asemaa on paran-
25083: ryhmän taloudellisen aseman parantamismah- nettu vuoden 1973 tlausuman jäLkeen mm. ot-
25084: dollisuudet selvitetään nopeasti ja että siinä tamalla käyttöön palkkaluokan suuruinen pe-
25085: ryhdytään päällystön jälkikasvua turvaaviin toi- rusyksikön päälliköille maksettava lisä, saatta-
25086: menpiteisiin." Samainen lausuma sisältyy myös ma11a kapteenit työarkakorvausten piiriin sekä
25087: Eduskunnan vastaukseen Hallituksen esityk- nostamali],a kapteenien patkkaa yhdellä palkka-
25088: seen laiksi puolustusvoimien viroista ja toi- luokalla. Lisä:ksi seitsemän vuotta kapteeneina
25089: mista sekä siihen liittyviksi laeiksi 5. 12. 1973. olleille annettiin vuonna 1975 pal~aluokan
25090: Kysyjä toteaa perusteluissaan nuorempien up- suuruinen määrävuosikorotus. Seitsemän vuo-
25091: seerien osalta toteutetun "joitain lukumääräis- den määräaika muutettiin kuLuvana vuonna vH-
25092: siirtoja". Näitä ~ukumääräissiirtoja on nuorem- deksi vuodeksi.
25093: pien upseerien osalta kaikkiaan mainitun 1au- Tilannetta tuHaan edeLleen tarkoin seuraa-
25094: sunnon jalkeen toteutettu 178 kappaletta, joka maan ,sekä urakierron että taloudellisen aseman
25095: vastaa lähes 20 % ka~kista Juutnantin ja yli- parantamisen osalta. Jo toteutettujen parannus-
25096: luutnantin viroista v. 1973. Lukumääräissiir- ten tapaisia toimia tullaan tarvittaessa jatka-
25097: tojen vaikuturosesta on kapteenin virkojen osuus maan ja ryhtymään asiaa koskevien kokona~s
25098: kaikista upseerinviroista lisääntynyt n. 2 % :lla. selvitysten ja ratkaisusuunnitelmien valmistut-
25099: Koska samaan ,aikaan on majurin virkojen tua tarvittaviin toimenpiteisiin myös budjetti-
25100: osuus lisääntynyt yli 4 % :ila, ovat ~ukumää- teitse.
25101: Helsingissä lok~uun 31 päivänä 1979.
25102:
25103: Puolustusministeri Lasse Äikäs
25104: N:o 148 3
25105:
25106:
25107:
25108:
25109: T i [1 R [ ik s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
25110:
25111: I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen bidragit tili att upplösa den s.k. kaptensprop-
25112: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel- pen.
25113: se nr 857 av den 2 oktober 1979 tili veder- I fråga om kadetterna kan nämnas, att dags-
25114: börande medlem av statsrådet översänt avskrift penningen år 1975 i den andra tilläggsbudgeten
25115: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte- från att ha varit fyra mark höjdes tili 30 %
25116: salmi undertecknade spörsmål nr 148: av dagtraiktamentet enligt andra reseklassen.
25117: Såsom det i april 1978 ikonstaterades i
25118: Ämnar Regeringen i brådskande ord- svaret på frågeställarens spörsmål, som i sak
25119: ning vidta åtgärder för att lösa upp gällde samma ärende (spörsmM m 120), kom-
25120: den s.k. kaptensproppen och därigenom mer verkningarna av de ovanligt stora kadett-
25121: på vederbörligt sätt möjliggöra snabbare kurser som utexam1nerades åren 1963 och
25122: avancemang för yngre officerare på sätt 1965-1967 ( 1963 utexaminerades 116, 1965
25123: den parlamentariska försvarskommitten 176, 1966 181 och 1967 207) tili synes i en
25124: har förutsatt i sitt betänkande av 23. 6. långsammare rotation inom karriären för offi-
25125: 1971 och som ocikså riksdagens för- cerarna. Utöver redan nämnda antalsöverföring-
25126: svarsutskott har krävt i sitt betänkande ar har man sträv·at att göra rotationen inom
25127: nr 1/1973 rd.? karriären snabbare och att effektivera framåt-
25128: strävandet i karriären bl.a. genom att betona
25129: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- utbildningens betydelse. Såsom åtgärder Ii detta
25130: samt anföra fö1jande: syfte ikan n~mnas, att under innevarande år
25131: har de rsom genomgått ikrigshögskolan eller
25132: I motiveringen tili sitt spörsmål hänvisar stabsofficersikurs fått ett tillägg som motsvarar
25133: frågeställaren tili försvarsutskottets betänkande en löneilclass samt att i år har givits en för-
25134: nr 1/1973, där det sägs "att möjligheterna att ordning om militära undervisningsanstalter,
25135: förbättra den ekonomiska stiHlningen för de som klargör på vilket sätt de av1agda exa:mina
25136: yngre kadettofficerarna och den framtida be- kan jämföras med civilexamina.
25137: fattningsofficersgruppen snabbt utreds och att Kaptenerna:s ekonomiska stä1lning har för-
25138: man härvid vidtar åtgärder som tryggar åter- bättrats efter uttalandet år 1973 bl. a. genom
25139: växten inom befälet". Ett likadant uttalande att man har tagit i bruk ett tillägg om en
25140: 1ngår odkså i rik:sdagens svar på regeringens löneklass ti11 dhefen för en grundenhet, genom
25141: proposition med förslag tili lag om tjänster att berättiga även kaptenerna tili arbetstids-
25142: och befattningar 1nom försvarsmakten samt ersättning samt genom att kaptenernas ilön har
25143: därtill anslutna Jagar 5. 12. 1973. höjts med en löneikla:ss. Dessutom fick år 1975
25144: Frågestä11aren konstaterar i sin motivering de som varit ikaptener i sju år en tidsbestämd
25145: att det i fråga om de yngre officerarna har höjning om en löneklass. Denna tidsperiod om
25146: företagits "vissa antalsöverföringar". I fråga sju år har i år ändrats tili fem år.
25147: om de yngre officerarna har samman'lagt 17 8 Man kommer fortsättningsvis att noga f<Ylja
25148: dylika överföringar företagits efter det nämnda med s<ituationen håde med tanike på att för-
25149: utta1ande gjordes, och dessa motsvarar Jneroot bättra rotationen inom ikarriären och den eko-
25150: 20 % av alla löjtnants- och premiärlöjtnants- nomisika ställningen. Åtgärder i stil med de
25151: tjänster år 1973. Som en följd av antalsöver- som redan förverkligats kommer vid behov att
25152: föringarna har kaptenstjänsternas andel av fortsättas och sedan de helhetsutredningar och
25153: samcliga officerstjänster ökat med ca 2 %. lösningsplaner som gäller saken bHrvit färdiga
25154: Eftersom samtidigt majorstjänsternas antaJ. har kommer man att vidta erforderliga åtgärder
25155: ökat med över 4 %, har antaJsöverföringarna även genom budgetåtgärder.
25156: Helsingfors den 31 oktober 1979.
25157:
25158: Försvarsminister Lasse Äikäs
25159: Kirjallinen kysymys n:o 149.
25160:
25161:
25162:
25163:
25164: Kortesalmi: Reisjärven Lokkiperällä kulkevan Saarelan yksityis-
25165: tien auraamisesta.
25166:
25167:
25168: Eduskunnan Herra P.uhemiehelle .
25169:
25170: .Oulun läänissä R,eisjärven Lokkiperällä sijait- tietä paikallistieksi, jolloin pulma kunnan osal-
25171: see Saarelan yksityistie, joka on noin kahden ta poistuisi. Kunta hoitaisi muuten tätä auraus-
25172: kilometrin mittainen. Aikaisemmin· tämän tien ta myös täällä·· Lokkiperällä, mutta kunnalla ei
25173: ll.UJ:aus on hoidettu TVL:n ja· Reisjärven kun- ole· riittävästi kalustoa~ eikä· vähäistä kalustoa
25174: nan yhteistoimin, mutta. nyt TVL on jostakin kannata kuljettaa kdhtuuttoman pitkiä matkoja
25175: ihmeellisestä syystä kieltäytynyt jatkamasta. tätä kahden kilometrin tienpätkän vuoksi varsinkin,
25176: yhteistoimintaa; ·jolloin tämä k~hden kilometrin kun TVL:n kalusto ·liikkuu muuten tällä seu-
25177: tienpätkä on jäänyt ilman aurausta. Tämän tien dulla. Olisi siis yhteiskuntataloudellisesti kaik-
25178: varressa asuu vakinaisesti kahden talon väki, kein järkevintä ja·. kustannuksiltaan halvinta,
25179: nimittäin Teuvo Niemi ja Antero Saar.ela per- että TVL edelleenkin hoitaisi . tämän Lokkipe-
25180: heineen. Lisäksi yli kahdenkymmenen tilan rällä .olevan Saarelan yksityistien aurauksen.
25181: .maat ja metsät sijaitsevat. tämän tien vaikutus- Edellä esitetyn )Jerusteella ja viitaten valtio-
25182: piirissä: Kun tie on talvella tukossa aurauksen päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25183: puutteen vuoksi; tästä on seurauksena se, että kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25184: vakituiset asukkaat joutuvat· hakemaan postinsa jäsenen ·vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25185: kantamalla kahden kilometrin päästä. Ei voi
25186: olla oikein, että yhteiskunta syrjii tällä tavalla , Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
25187: sy(jäseudulla ,asuvia jäseniään. : miin, jotta Reisjärven Lokkiperå1lä Saa-
25188: Reisjärven kunhanjohtaja Paananen on il- relan yksityistie (2 km) aurataan TVL:n
25189: moittanut 21. 9. 1979, että kunta .on valmis kalustolla ja siten turvataan tien varres'
25190: edelleen yhteistoimintaan TVL:n kanssa tamän sa asuvan· kahden perheen mahdollisuu-
25191: Saarelan tien auraamiseksi·.. Kunta on valmis det liikenteeseen ja postin kulkuun
25192: myös maksamaan omalta osaltaan kustannukset. myös talvisaikana?
25193: Kaikkein mieluiten kunta tietysti esittää tätä
25194: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
25195:
25196: J. Juhani Kortesalmi
25197:
25198:
25199:
25200:
25201: 0879009661
25202: 2 1979 vp.
25203:
25204:
25205:
25206:
25207: Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25208:
25209: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja vesirakennuslaitoksen kalustoa on irroitetta-
25210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, vissa tarkoitukseen.
25211: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir- Kysymyksessä olevan. Reisjärven Lokkiperällä
25212: jeenne n:.o 858 ohella toimittanut valtioneuvos- sijaitsevan Saarelan yksityistien virallinen nimi
25213: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kanc on Perälän yksityistie. Kyseinen tiekunta on ha-
25214: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu- kenut yksityistielain mukaista valtionavustusta
25215: vasta kkjallisesta kysymyksestä n:o 149: tien kunnossapitoa varten en:simmäistä kertaa
25216: vuodelle 1980. Perälän yksityistien tiekunta on
25217: Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi- anonut tien aurausta tie- ja vesirakennuslaitok-
25218: miin, jotta Reisjärven Lokkiperällä Saa- sen kalustolla talvikaudeksi 1976-77. Keski-
25219: relim yksityistie (2 km) aurataan TVL:n Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri on ilmoit-
25220: kalustolla ja site.n turvataan .tien varres- tanut, että kyseinen tie on aurattu tie- ja vesic
25221: sa asuvan kåhden ·perheen mahdollisuu- rakennuslaitoksen kalustolla talvikautena 1976
25222: det liikenteeseen ja postin kulkuun -1977 yleisten teiden aurauksen yhteydessä
25223: myös talvisaikana? työstä er1kseen perittävää korvausta vastaan.
25224: Auraustyö on tehty em. talvikautena kyseisen
25225: V (lstaukSena ·kysymykseen esitän kunnioitta- päätöksen perusteella. Tämän jälkeen tiekunta
25226: vasti seuraavaa: · · ei ole anonut tien aurausta aurauskalustolla
25227: Liikenneministeriö on. kirjeellään n:o 178/ seuraavina talvikausina.
25228: 10/72/29. 11. 1973 oikeuttanut tie- ja vesira- Mikäli tiekunta haluaa tien aurattavan val-
25229: kennuslaitoksen vuokraamaan kalustoa myöskin tion kalustolla, tiekunnan tulee vuosittain anoa
25230: yksityisen tien .talvikunnossapitoa varten erityi- tien aurausta tie- ja vesirakennuslaitoksen ka-
25231: sesti kehitysalueilla ja syrjäseuduilla sellaisissa lustolla työstä perittävää korvausta vastaan.
25232: tapauksissa, jolloin yksityistä auraus- ja muuta Päätöksen asiasta tekee sitten hakemuksen pe-
25233: kalustoa ei kohtuullisin kustannuksin ole saata- rusteella ao. tie- ja vesirakennuspiiri joka vuosi
25234: vissa. Vuokrauksen edellytyksenä on, että tie- erikseen.
25235: Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1979.
25236:
25237: Liikenneministeri Veikko Saarto
25238: N:o 149 3
25239:
25240:
25241:
25242:
25243: T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25244:
25245: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Det officiella namnet på ifrågavarande Saa-
25246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse rela enskilda väg i Lokkiperä i Reisjärvi är Pe-
25247: nr 858 av den 2 oktober 1979 tili vederböran- rälä enskilda väg. Ifrågavarande väglag har an-
25248: de medlem av statsrådet översänt avskrift av hållit om statsbidrag i enlighet med lagen om
25249: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi enskilda vägar för underhåll av vägen första
25250: undertecknade spörsmål nr 149: gången för år 1980. Väglaget för Perälä en-
25251: Ämnar Regeringen skyndsamt vidta skilda väg har anhållit om plogning av vägen
25252: åtgärder för att få Saarela enskilda väg med väg- och vattenbyggnadsverkets materiel
25253: (2 km) i Lokkiperä i Reisjärvi plogad för vintersäsongen 197 6-77. Mellersta Fin-
25254: med väg- och vattenbyggnadsverkets lands väg- och vattenbyggnadsdistrikt har med-
25255: materiel och därmed trygga möjligheter- delat, att ifrågavarande väg har p!ogats med
25256: na för två vid vägen boende familjer väg- och vattenbyggnadsverkets materiel vinter-
25257: tili samfärdsel och postgång också un- säsongen 1976-1977 i samband med plogning
25258: der vintertid? av allmänna vägar mot ersättning som särskilt
25259: uppburits för arbetet. Plogningsarbetet har ut-
25260: Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- förts under ovannämnda vintersäsong på basen
25261: samt anföra följande: av ifrågavarande beslut. Därefter har väglaget
25262: Trafikministeriet har med sin skrivelse nr inte anhållit om plogning av vägen med plog-
25263: 178/10/72/29. 11. 1973 berättigat väg- och ningsmateriel under följande vintersäsonger.
25264: vattenbyggnadsverket att hyra ut materiel ock- Om väglaget önskar att vägen skall plogas
25265: så för vägunderhåll vintertid särskilt inom ut- med statens materiel, bör väglaget årligen an-
25266: vecklingsområden och i avsides belägna trakter hålla om plogning av vägen med väg- och vat-
25267: i sådana fall där privatägd plognings- och an- tenbyggnadsverkets materiel mot ersättning
25268: nan materiel inte står att få för skäliga kost- som uppbärs för arbetet. Beslut i frågan fattas
25269: nader. En förutsättning för uthyrning är att sedan på basen av ansökningen av vederböran-
25270: materiel i väg- och vattenbyggnadsverkets ägo de väg- odh vattenbyggnadsdistrikt, särskilt för
25271: kan avdelas för ändamålet. varje år.
25272: Helsingfors den 1 november 1979.
25273:
25274: Trafikminister Veikko Saarto
25275: 1979 vp.
25276:
25277: Kirjallinen kysymys n:o 150.
25278:
25279:
25280:
25281:
25282: Impiö: Veitsiluoto Oy:n Kemin Veitsiluodon tehtaan erään
25283: toimihenkilön siirtämisestä toisiin tehtäviin.
25284:
25285:
25286: E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25287:
25288: Kemissä SlJaltsevan Veitsiluoto Oy:n toimi- Kirjelmässään toimihenkilöt tuovat esille sen,
25289: henkilöiden keskuudessa on kuluvana syksynä ettei Kotaniemi ole saanut työhönsä, jossa hän
25290: esiintynyt huolestumista erään toimihenkilön ehti olla vajaan vuoden, minkäänlaista opastus-
25291: oikeusturvasta. Koska kysymyksessä on henki- ta, joten varoittamatta tullut työsuhteen muut-
25292: lö, joka kuuluu pieneen, ulkopuolella virallisen taminen perustelemattomine syytöksineen on
25293: valtakunnallisen järjestäytymisen olevaan ja äitiyslomalle helmikuussa 1980 jäävän toimi-
25294: vain Veitsiluoto Oy:n piirissä vaikuttavaan ryh- henkilön kohdalla täysin kohtuutonta, jopa epä-
25295: mään, "Toimihenkilöt, ryhmä 77", on oikeus- inhimillistä. Toimihenkilöiden taholla on myös
25296: turvakysymys mainitussa ryhmässä koettu on- sellainen käsitys, että tehtävästä ei olisi mak-
25297: gelmallisemmaksi kuin mitä olisi asianlaita, jos settu edes tehtävään kuuluvaa palkkausta.
25298: toimihenkilöt omaisivat suuren liiton vaikutus- Toimihenkilöt ovat vaatineet suullisesti ja
25299: vallan. kirjallisesti yhtiön johdolta siirtoprosessin jää-
25300: dyttämistä ja täsmällisiä kirjallisia perusteluja
25301: Veitsiluoto Oy:n johtokunnalle lähetetyn ja
25302: Päivi Kataniemen kykenemättömyydestä tehtä-
25303: hallintoneuvostolle tiedoksi saatetun kirjelmän
25304: vien hoitamiseen. Lisäksi on vaadittu näytöt
25305: mukaan on Veitsiluoto Oy:n vt. toimitusjohta-
25306: jatkuvasta töiden laiminlyömisestä. Kataniemen
25307: jan määräyksestä taloushallinto 31. 8. 1979
25308: siirtäminen uuteen tehtävään on tapahtunut,
25309: suullisesti ilmoittanut matka-asiainhoitaja Päivi
25310: vaikka toimihenkilöt ovat vedonneet myös sii-
25311: Kotaniemelle, että hän on kykenemätön hoita-
25312: hen, että tiettävästi on jo viikkojen ajan ollut
25313: maan matka- ja lippuasiat käsittävää tehtävään-
25314: sisällä Veitsiluoto Oy:n hallintoneuvostotasolla
25315: sä. Lisäksi kirjelmän mukaan on Kataniemelle
25316: kirjallisten perustelujen pyyntö vt. toimitusjoh-
25317: ilmoitettu, että hän jatkuvasti laiminlyö työnsä.
25318: tajan menettelystä. Erityisesti toimihenkilöiden
25319: Näillä perusteilla hänet määrättiin siirtymään
25320: piirissä ihmetellään sitä, että vt. toimitusjohtaja
25321: konekirjoittajaksi Veitsiluoto Oy:n terveysase-
25322: ei ole suostunut jäädyttämään asian etenemistä,
25323: malle 1. 10. 1979 alkaen. Päätös on myös mai-
25324: vaikka menettelytapavirhettä ei ole edes kiel-
25325: nittuna päivänä toteutettu.
25326: letty.
25327: Toimihenkilöiden keskuudessa on herättänyt Kirjelmästä johtokunnalle käy ilmi, että toi-
25328: vastustusta menettelytapa, jolla perheenlisäystä mihenkilöryhmä pyrkii saamaan vaatimuksensa
25329: odottavaa, viisi vuotta yhtiötä palvellutta rouva hoidetuksi ilman, että yhtiön koneita pyrittäi-
25330: Kotaniemeä kohdellaan. Po. toimihenkilö ei ole siin pysäyttämään tai toimintoja muuten häirit-
25331: aikaisemmin saanut huomautusta, varoitusta semään. Samalla kuitenkin pelätään, että tilan-
25332: eikä edes moitteita laiminlyönneistään. Kaiken ne jatkuu tulehtuneena ja uusia esimerkkejä
25333: lisäksi toimihenkilöryhmällä on sellainen käsi- mielivaltaisesta toimihenkilöiden kohtelusta
25334: tys, että matka-asiainhoitaja Kataniemen palve- saattaa tulla tällä tiellä esiin, koska tähänasti-
25335: luksia eri osastoilla käyttävät ovat tyytyväisiä set tulokset toimihenkilöiden toimista Katanie-
25336: palveluksiin, jopa valmiita todistamaan tyyty- men asiassa ovat olleet vailla käytännöllistä vai-
25337: väisyytensä. "Toimihenkilöt, ryhmä 77" on pai- kutusta. Toimihenkilöt ovat eri yhteyksissä ko-
25338: nottanut sitä, että menettelyssä on poikettu työ- rostaneet sitä, että ilmapiirin tulehtuminen ei
25339: sopimuslain, YT-lain, työehtosopimusten ja voi olla po. valtionyhtiön toiminnan kaikkien
25340: Veitsiluoto Oy:n rangaistusmääräysten säätä- osapuolten ja yhtiön edun mukaista puhumatta-
25341: mästä käsillä olevan kaltaisten asioiden käsit- kaan rouva Päivi Kataniemen kohtelusta, jota
25342: telyjärjestyksen osalta. pidetään säännösten vastaisena.
25343: 087900958S
25344: 2
25345:
25346: Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio- laiminlyönrie1stä ja: kxkepeptättömyydes:-
25347: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän tä työtehtävän suorittamiseen väitteitä
25348: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- perustelematta ja ennakolta huomautta-
25349: vaksi seuraavan kysymyksen: matta, ja jos on,
25350: aikooko Hallitus perinpohjin selvityt-
25351: Onko Hallitus tietoinen sata, että tää tapauksen, jotta toimihenkilöiden
25352: Veitsiluoto Oy:n 'Kemin Veitsiluodon· mielestä väärän kohtelun uhriksi joutu-
25353: tehtaalla eräs toimihenkilö on siirretty m:it toimihenkilö saa oikeudenmukaisen
25354: toiseen tehtävään syytettynä tehtävien kohtelun?
25355: Helsingissä 2 päiväpä lokakuuta 1979.
25356:
25357: Lauri Impiö
25358: Edmsku.nnan. Herra .·Puhem-iehelle.
25359:
25360: Valtiopäi,väjärjeStyksen 3 7. § :n. 1 momentissa toisiin. Yhteistoimintalain Ä' §.:ssä op säädetty
25361: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, siitä, miten yhteistoiminnäb piirii,n kuuluvasta
25362: olette 2 päivänä. lokakuuta 1979 päivätyn kir- asiasta on enneri seri ·ratkaisemista neuvotelta-
25363: jeenne oht;lla toimittanut valtioneuvoston asian- va; sekä lain 8 §: ssä siitä, milloin työnantajan
25364: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja on katsottava täyttäneen neuvotteluvelvoitteen-
25365: Jmpiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk~ sa. ·Yhteistoimintalain noudattamatta jättämistä
25366: sestä. .n:o 150: koskevat tapaukset käsitellään viime kädessä
25367: yleisissä tuomioistuimissa. Neuvottelujärjestystä
25368: Onko Hallitus tietoinen siitä, että koskevia määräyksiä on lisäksi asianomaisen
25369: Veitsiluoto Oy:n Kemin Veitsiluodon alan työehtosopimuksessa.'
25370: tehtaalla eräs toimihenkilö on siirretty Sosiaali- ja terveysministeriö ·ori Lapin työ-
25371: toiseen tehtävään syytettynä tehtävien suojelupiirin ·työsuojelutoimiston avulla sdvityt-
25372: laiminlyönneistä ja kykenemättömyydes- tänyt kysymyksessä tarkoitetun toimihenkilön
25373: tä työtehtävän suorittamiseen väitteitä siirtoa toiseen tehtävään. Kyseisen toimihenki-
25374: perustelematta ja ennakolta huomautta- lön, työnantajan. ja· henkilöstöryhmän edustajan
25375: matta, ja jos ori, ' selvitykset asian neuvottelujärjestyksestä, työn
25376: aikooko Hallitus perinpohjin selvityt- opastuksesta, palkkauksesta sekä annetuista huo-
25377: tää tapauksen, jotta toimihenkilöiden mautuksista ovat keskenään ristiriitaisia. Asias-
25378: mielestä väärän kohtelun uhriksi joutu- sa on kiistaa ensisijaisesti seikoista, jotka ovat
25379: nut toimihenkilö saa oikeudenmukaisen riippuvaisia näytöstä. ·Kiistanalaiset asiat ovat
25380: kohtelun? lisäksi sellaisia. jotka voidaan ratkaista vain
25381: oikeudenkäynnissä; mikäli kyseinen toimihen-
25382: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen kilö nostaa kanteen. Työsuojeluviranomaiset
25383: seuraavaa: eivät voi .. tämän. laatuisissa asioissa ryhtyä· toi-
25384: Perussäännökset työnantajan neuvotteluvel- menpiteisiin esim, asiantilan ennalleen palautta-
25385: vollisuudesta siirrettäessä työntekijä tai toimi- miseksi muutoin kuin. pyrkimällä asiaa selvittä-
25386: henkilö tehtävästä toiseen sisältyvät 1. 7. 1979 mällä sovittelemaan kyseistä erimielisyyttä, mi-
25387: voimaan tulleeseen yhteistoiminnasta yrityksissä käli osapuolet sitä haluavat.
25388: annettuun lakiin ( 725/78). Lain 6 § :n 1 koh- Asian yksittäistapauksellisen luonteen vuoksi
25389: dan mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin sekä osapuolten antamien selvitysten perusteel-
25390: kuuluvat henkilöstön asemaan olennaisesti vai- la .hallitus katsoo, ettei sillä ole aihetta puuttua
25391: kuttavat muutokset työtehtävissä, työmenetel- tähän asiaan ·enemmälti.
25392: missä, töiden järjestelyssä ja siirrot tehtävistä
25393: Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1979.
25394:
25395: Sosiaa Ii-. ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
25396: 4 1979 vp.
25397:
25398:
25399:
25400:
25401: T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
25402:
25403: l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen annan. I samarbetslagens 7 § stadgas hur för-
25404: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse handlingar skall föras om ärende som hör tili
25405: av den 2 oktoher 1979 tili vederhörande med- samarbetSiförfarandets område, innan ärendet
25406: lem av statsrådet översänt avskrift av följande avgörs, samt i lagens 8 § när arbetsgivare skall
25407: av riksdagsman Impiö undertecknade · spörsmål anses ha fullgjort sin förhandlingsskyldighet.
25408: nr ·150: Sådana fall som berör underlåtenhet att iaktta
25409: samarhetslagen behandlas i sista hand av all-
25410: Är Regeringen medveten om att en män domstol. Bestämmelser gällande förhand-
25411: fuktionär vid Veitsiluoto Oy:s fahrik lingsordningen ingår dessutom i kollektivavta-
25412: på Veitsiluoto i Kemi hlivit förflyttad len för respektive branscher. . .
25413: till en annan uppgift anklagad för för- Social- och hälsovårdsministeriet har med
25414: summelser i tjänsten och oförmåga att bistånd av Lapplands arbetarskyddsdistrikts ar-
25415: utföra arbetsuppgifter utan att dessa betarskyddsbyrå låtit utreda förflyttandet av
25416: }Jåståenden motiverats eller på förhand den i spörsmålet avsedda funktionären tili en
25417: påpekats, och om så är, annan uppgift. Ifrågavarande funktionär, arbets-
25418: ämnar Regeringen grundligt låta ut- givaren och personalgruppens representant har
25419: reda. fallet så att funktionären i fråga, lämnat motstridiga uppgifter om ärendets för-
25420: som enligt de andra funktionärernas handlingsordning, vägledning i arhetet, avlöning
25421: mening blivit offer ·för fdaktigt heteen- samt om gjorda påpekanden. Tvisten i ärendet
25422: de, får ett rättvist bemötande? gäller i främsta rummet omständigheter, som är
25423: beroende av bevis. De omtvistade frågorna är
25424: Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd- dessutom sådana som endast kan avgöras vid
25425: samt anföra följande: rättegång om ffrågavarande funktionär väcker
25426: Grundstadgandena om arbetsgivarens för- talan. I ärenden av detta slag kan arbetar-
25427: handlingsskyldighet vid förflyttning av arbets- skyddsmyndigheterna inte vidta åtgärder t. ex.
25428: tagare eller funktionär från en uppgift till en för att återställa sakförhållandet på annat sätt
25429: annan ingår i lagen om samarbete inom företag än att genom utredning av frågan vinnlägga sig
25430: (725/78), som trädde i kraft den 1 juli 1979. om att bilägga ifrågavarande tvist, ifall parterna
25431: Enligt 6 § 1 mom. i denna lag hör till sam- det önskar.
25432: arhetsförfarandets område på personalens ställ- På grund av ärendets karaktär av enskilt fall
25433: ning inverkande väsentliga förändringar i ar- och på hasen av de utredningar parterna har
25434: betsuppgifter, arbetsmetoder och arbetsarrange- lämnat, anser regeringen sig inte ha orsak att
25435: mang samt förflyttningar från en uppgift till en vidare ingripa i denna fråga.
25436: Helsingfors den 1 november 1979.
25437:
25438: Social~ och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
25439: