Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1979_1 | A_1979_2 | A_1979_3 | B_1979_1 | B_1979_2 | C_1979 | D_1979 | E_1979_1 | E_1979_2 | E_1979_3 | E_1979_4 | E_1979_5 | E_1979_6 | F_1979_1 | F_1979_2 | Hak_1979 | PTK_1979_1 | PTK_1979_2 | PTK_1979_3 |

1: Vuoden 1979
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F2
9: Kirjalliset kysymykset
10: 151-325
11: 
12: 
13: 
14: 
15:                      VAL T!ONEUVOSTON
16: HELSINKI 1980            K.4NSLiA
17: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 151-325
24: -   151 Kemppainen ym.: Eri eläkelaitosten eläkepää-       -   166 Alppi ym.: Mäåräaikaisten työsopimusten kiel-
25:     tösten vå1isen epäyhtenäisyyden poistamisesta              tämisestä
26: 
27: -   152 Pursiainen:    Ylimääräisten   luottamushenkilö-   -   167 Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehittämi-
28:     elå"kkeitten hylkäysperusteista                            sestä
29: 
30: -   153 Pursiainen: Kuntoutusaikaisen toimeentulotur-          168 M. Puhakka yrn.: Sosiaalisairaalan aikaansaa-
31:     van jiirjestämisestä                                       misesta Pohjois-Karjalaan
32: 
33: -   154 Ekorre:   Ylitornion työvoimatoimikunnan me-       -   169 Westerlund m. fl.: Om minskning av byråkratin
34:     nettelystii                                                och höjning av servicenivån och produktiviteten
35:                                                                inom förvaltningen
36: -   155 Hietala ym.: Peruskoulun opetusryhmien pie-
37:                                                            -   169 Westerlund ym.: Byrokratian vähentämisestä ja
38:     nmtämisestii
39:                                                                hallinnon palvelutason ja tuottavuuden kohottami-
40: -   156 Tenhiälä ym.: Mehiläishoidon elvyttämisestä            sesta
41: 
42:                                                            -   170 Westerlund: Om reparation av rälsen pa ba·
43: -   157 M. Järvenpää: Kankaanpään Santaskylän tien
44:                                                                nan Lovisa-Lahtis
45:     perusparantamisesta
46:                                                                170 Westerlund: Loviisan-Lahden radan kiskotuk-
47: -   158 Poutanen ym.: Puutavaran kasvattajakuntien             sen korjaamisesta
48:     verotusoikeudesta
49:                                                                171 Ekorre:   Muonion    työvoimatoimikunnan me-
50: -   159 Valo: Yrittäjäopiston perustamisesta Uudelle-          nettelystä
51:     maalle
52:                                                            -   172 Kaarna ym.: Konnunsuon keskusvanki1m jäte-
53: -   160 P. Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan keskussairaa-
54:                                                                vesistä
55:     lan käyttömäärärahojen niukkuudesta
56:                                                            -    173 M. Järvenpää: Satakuntaa koskevan yhtenäisen
57: -   161 Raudaskoski ym.: Traktorin ajoluvan alaikä-            työttömyystilaston aikaansaamisesta
58:     rajan alentamisesta
59:                                                            -   174 Knuuttila ym.: Alkoholiyhtiön osa-aikatyönte-
60:     162 Ekorre: Peruskoulun uskontojen historian ja            kijöiden käytöstä
61:     siveysopin opetussuunnitelman uudistamisesta
62:                                                                175 Leppänen: Sisävesika1astuksen tehostamisesta
63:     163 Luttinen: Ammattikurssien opettajien aseman
64:     kehittämisestä                                         -   176 Ahde: Hailuodon lauttayhteyksien parantami•
65:                                                                sesta·
66: -   164 Kanerva ·ym.; Ingmanin talon suojelusta
67:                                                            -    177 Saukko: Uudisraivauksen väliaikaista rajoitta-
68: -   165 Hautala ym.: Imatran Voima Oy:n energia-               ·mista koskevan hallituksen esityksen peruuttami-
69:     poliittisista toimenpiteistä                               sesta
70: 
71: 0880001395
72: 4                                                   Sisällysluettelo
73: 
74: -   178 Salolainen: Puolustusvoimain ja rajavartiolai-        -   195 Hietala: Valtakunnallisista työttömyyskassoista
75:     toksen työaikamääräysten kehittämisestä                       annetun lain 16 §:n muuttamisesta
76: 
77:     179 Tennilä: Optikontoimen harjoittamiseen liitty·        -   196 Holvitie: Ikäluokkien pienenemisen johdosta
78:     vistä eräistä epäkohdista                                     vapautuvien voimavarojen ohjaamisesta opetusryh·
79:                                                                   mien pienentämiseen
80: -   180 Kauppinen ym.: Paperitehtaan perustamisesta
81:     Pohjois-Karjalaan                                             197 Kortesalmi: Helsingin hovioikeuden uusista ti·
82:                                                                   loista
83: -   181 M. Puhakka: Kunnallisen eläkelaitoksen eläke·
84:     säännön epäkohdi8ta                                       -   198 Aaltio: Alaikäisen lapsen tulon ja ·varallisuu-
85:                                                                   den verotuksesta
86: -   182 Breilin ym.: Paikallispoliisin henkilöstöraken-
87:     teen kehittämisestä                                       -   199 Westerlund: Om snabbare utbetalning av älg-
88:                                                                   skadeersättningama
89: -   183 Salolainen: Kadmiumin käytön rajoittamisesta
90:                                                               -   199 Westerlund:   Hirvivahingoista suoritettavien
91: -   184 Renlund m. fl.: Om samarbetet mellan sjuk-                korvausten maksatuksen nopeuttamisesta
92:     husens röntgenavdelningar och hälsovåtdscentra·
93:     lerna                                                     -   200 Ekorre:   Erään    ulkomaalaisen   oleskeluluvan
94:                                                                   epäämisestä
95: -   184 Renlund ym.: Sairaaloiden röntgenosastojen ja
96:     terveyskeskusten· yhteistyöstä                            -   201 Astala: Vuorotyössä käyvien vanhempien- las·
97:                                                                   tenhoidon järjestämisestä
98: -   185 Juvela ym.: Auto- ja moottoripyöräverosta an·
99:     netun lain mukaisesta invalidipalautuksesta               -   202 Perho ym.: Moottorirekien liikevaihto- ja polt-
100:                                                                   toaineveron palauttamisesta saaristoliikenteessä
101: -   186 P. Puhakka ym.: Höljäkän kyllästämön raken-
102:     tamisesta                                                 -   203 Peruutettu
103: 
104: -   187 Paakkinen ym.: Sanomaiehtien varhaiskannon            -   204 Anna-Liisa Jokinen ym.: Alkoholi- ja tupakka-
105:     järjestämisestä postin toimesta                               mainontakiellon kiertämisestä
106: 
107: -   188 Ronkainen ym.: Monitoimiturvelaitoksen ra-            -   205 Lattula: Haja-asutusalueiden maatalouden on-
108:     kentamisesta Haukivuoren kuntaan                              gelmien ratkaisemisesta
109: 
110: -   189 Muroma ym.: Työttömyyden lieventämiseksi              -   206 Kortesalmi: Siuruan allashankkeen toteuttami-
111:     järjestettävistä. virastotöistä annetun valtioneuvoston       sesta
112:     päätöksen epäkohdista
113:                                                               -   207 Kanerva ym.: Paikallislehtien asemaan ja eri-
114: -   190 Leppänen: Virojoen Härmänkankaalta mene-                  tyisesti 1-2 -päiväisten sanomalehtien postimak-
115:     vän tien päällystämisestä                                     suihin liittyvistä epäkohdista
116: 
117: -   191 Pohjala: Poliisikoirajärjestelmän kehittämistar·      -   208 Söderman ym.: Turun ruotsalaisen teatterin
118:     peesta                                                        toiminnasta alueteatterina
119: 
120: -192 Suonio. ym.~ Koulupsykologien ja koulukuraat~            -   209 Toiviainen:    Erään kiinteistöyhtiön vuokran-
121:     torien virkojen valtionosuudesta                              korotuksista·· -
122: 
123:     193 Lattula: Kainuun työllisyystilanteen parantami-       -   210 Alppi ym.: Ympäristöhaittojen huomioon otta-
124:     sesta                                                         misesta liikenneväylien suuniiittelussa· ·
125: 
126:     194 Alppi ym.: Työsuojeluhallituksen oikeudesta           ~- 211    Surakka yrri.: Työvoimäministeriön yleiskirjeen
127:     sitovien ohjeiden antamiseen                                  sisältämästä sovellutusohjeesta
128: 
129:                                                                                                                 ..
130:                                                                                                             -. ·.· - '
131:                                                                                                                          ,.
132:                                                      Sisällyslil~telo                                                      5
133: 
134: -   212 Knuuttila ym:::· Polttoaineiden seteliautomaatti-     --' 229 Pihlajamäki ym:: Yliopistollisten arv6sanojen-
135:     myynnin aiheuttamistä ·-tyÖllisyysvaikutuksista             -··suorittamisesta kansanopistoissa
136: 
137: ...-.. 213 Eenilä yin.: Eräiden liikennerikkomusteri seu-      -     2.30 Muurman: Vaivilla Qy~n tuotannon keskittä-
138:     rausten siirtämisestä kuljettajälta Ilikkeenha:rjoitta·          mi~esHF Turkuun
139:     jan vastuulle
140:                                                               -      2.31 Muurman: Verovelvollisen oikeusturvan paran-
141: -   214 Norrback m. fl.: Om garanterande -av deras                   tamisesta
142:     säkerhet som bor i närheten av kärnkarftverk
143:                                                                -     2.32 Koppanen: Uusien tuomiokunta- ja käräjätilojen
144: .....:. 214 Norrback ym:.: Ydinvoiinalan läheisyydessä asu-          rakentamisesta Hyvinkään tuomiokunnalle
145:         vien ihmisten turvallisuuden takaamisesta
146:                                                               -      2.33 Tuomaala ym.: Kanojen häkkihoidolle asetetta·
147: - 215 Pekkarinen ym.: -Lasten kodinhoitotukijärjes-                  vista eläinsuojeluvaatimuksista
148:   telmässä ·mukana olevien henkilöiden jäsenyydestä
149:   Puutyöväen Liitossa                                         -      234 Järvilehto ym,: Asumistukilain ja opintotuki-_
150:                                                                      lain muutosten vaikutuksista. avioliitossa elävien
151: --216 Joutsenlahti:     Rauman     meripelastustoiminnan             opiskelijoiden asemaan
152:    kehittämisestä
153:                                                                -     235 Korhonen ym.: Oulun yiiopiston palveluksessa
154: -   217 Tennilä: Metsäalan työsuojelututkimuksen ·jär-               toimivien toimistoapulaisten palkkauksen jälkeen-
155:     jestämisestä Pohjois-Suomessa                                    jääneisyydestä
156: -,- _218 Ruotsalainen ym.: KotitaloustyöntekijöiJen työ·      -      236 Elo: Satakunnan työllisyyden parantamisesta
157:      ehtosopinwksen_ aikaansaamisesta
158:                                                                -     237 E. Laine ym.: Keskiasteen oppilaitosten ruokai·
159: -  219 Mikkola ym: Hämeen läänin keskiasteen kou-                    lun järjestämisestä
160:   )unuudistuksen lukion opiskelupaikoista
161:                                   .       ..
162:                                         ·;'
163:                                                                -     238 Hautala ym.:' Evankelisluterilaisen kirkon palk-
164: - 220 Juvela: Pienten työ- ja virkaeläkkeiden vero·
165:                                                                      kauslain muuttamisesta
166:    vapaudesta
167: 
168: -   221 Renlund m.'fl.: Om ersättning för diaktiker-           -     239 Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven pohjavesi-
169:     nas merkostnader för maten -                                     varojen käytön. varaamisesta Pyhäjärven ympäristö-
170:                                                                      kuntien väestön tarpeisiin                         -
171: -   221 Renlund ym.: Sokeritautia Sairastavan ruoka-
172:     kustannusten korvaamisesta                                -      240 Kortesalmi: Puolustuslaitoksessa        esiintyvien.
173:                                                                      työaikalain. puutteiden ~orjaamisesta
174: -   222 H. Järvenpää: Hirvien aiheuttamista vähin-
175:     goista metsänomistajille                                  -,... 241. Kortesalmi: Siviilipalvelusmiesten asemasta
176: 
177: ~ 22TR~nkainen ym.: Aminatiirikollisuiideri kas\run           -      242 Kortesalmi: Erityisen rintamasotilastunnuksen
178:   estämisestä                                                        aikaansaamisesta
179: 
180: -   224 Mattsson ym.: Sokeritautipotilaan. ruokavalion         -      243 Kortesalmi: Opiskelijoiden verotuksen keven·
181:     johdosta aiheutuneiden lisäkustaimusteri: körvaami-             , tiim.isestä.
182:     sesta
183:                                                               -          244 Savola ym.: Sairaanhoitajien erikoistumisen ta-
184: -   225 Mattsson ym.: VanhuudentUkijärjestelmän -jat-              ·. _, Joucielljst<;11: ede,llytysten parant!Ullisesta
185:     kamise~ta
186:                                                               ..':.. 245 ·Eenilä •. ym.: Turun yllopiston .. palveluksessa
187: -   226 Perho    ym.: ·Puolustusvoimille      osohettavista          olevien laborantin koulutuksen-saaneiden lienkilöi-
188:     työllistä~smäär~rahoista                                      .;.:~~-Pa!~au~~~r!l.
189: 
190: --:: ~27_ ~<:tho ym.: Rintamasotilaiden kunt<?utta~_sesta      -     246 Hyrynkangas ym.: Esitutkintaa ja siihen liitty-
191:                                                                      vää lainsääi:läntöä koskevan hallituksen esityksen-
192: -   228 P. Vennamo ym.: Pelikorttiveron·poistmnisesta                antamisesta
193:     6
194: 
195: -        247 Hyrynkangas ym.: Pohjois-Suomen päihdyttä-         -   264 Alppi:    Koulujen kansainvälisyyskasvatuksen
196:          vien aineiden väärinkäyttäjien huollon tehostami-          painottamisesta rauhankasvatuksem. suuntaan
197:          sesta
198:                                                                 -   265 Holvitie ym.: Liikevaihtoverolain muuttamises-
199:     -    248 Mattila ym.: Tulo- ja varallisuusverolain 21           ta annettm lain 18 b § :n tulkinnasta
200:          § :n tulkinnasta
201:                                                                 -   266 Tuovinen: Työkoneiden saattamisesta määrä-
202:     -    249 Holvitie ym.: Määrärahojen osoittamisesta Suo-
203:                                                                     aikaistarkastuksen piiriin
204:          men aerobiologisen työryhmän työn jatkamiseksi
205:                                                                 -   267 Hautala ym.: Loimaan Evankelisen Kansan-
206:     -    250 Suonio ym.: Yksityisyyden suojan takaavan
207:                                                                     opiston Kodinhoitajakoulun toiminnan turvaamises-
208:          henkilörekisterilainsäädännön aikaansaamisesta
209:                                                                     ta
210:     -    251 Kortesalmi: Maaseudun slihköistämisavustusten
211:                                                                 -   268 Söderström: Lääkintävahtimestari-sairaankuljet·
212:          suorittamisesta
213:                                                                     tajien pätevyysvaatimusten määrittelemisestä
214: -        252 Kortesalmi: Ns. kioskikirjallisuuden julkaisemi-
215:          sen lopettamisesta                                     -   269 Kemppainen ym.: Keskusmetsälautakunta Ta-
216:                                                                     pion Oulun metsänparannuspiirissä tapahtuneesta
217: -        253 Kortesalmi: Tuhkan käytön lisäämisestä lan-            metsänparannusvarojen käytöstä
218:          noheaineena
219:                                                                 -   270 Elo ym.: KuUaan kunnan suurista talOtidellisis-
220: -        254 Kortesalmi:    Asunto-osakeyhtiOlain uudistami-        ta vaikeuksista
221:          sesta
222:                                                                 -   271 Saukko ym.: Autoverotuksen vaikutuksista
223: -        255 Kortesalmi: Puolustuslaitoksen kantahenkilö-           työllisyyteen ja haja-asutusalueiden liikenteen kehit-
224:          kunnan työolosuhteista                                     tämiseen
225:     -    256 Kortesalmi: Kuusamon erityisolosuhteiden huo-      -   272 Suonio ym.:     Vankilatyössä tarvittavan työn-
226:          mioon ottamisesta verotuksessa                             johtohenkilöstön lisäämisestä
227: -        257 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienillä eläketuloilla     -   273 Kuoppa ym.: Epoksiyhdisteiden aiheuttaman
228:          elävien vanhusten verorasituksesta                         vaaran poistamisesta työpaikoilta
229: -        258 Bärlund ym.: Yksityisten etsivätoimistojen toi-    -   274 Pesola ym.: Liikenneopettajien maaran lisää-
230:          minnasta                                                   misestä ja ajo-opetuksen tehostamisesta
231: -        259 Malm m. fl.: Om avhjälpande av missförhållan-
232:                                                                 -   275 Tapiola: Opettajien mahdollisuuksista siirtyä
233:          den vid sjukskrivning av lantbrukare
234:                                                                     koulumuodosta toiseen
235: -        259 Malm ym.: Maatalousyrittäjien sairausloman
236:                                                                 -   276 Impiö: Tunturimittarimadon Perä-Lapissa yksi·
237:          myöntämisessä vallitsevien epäkohtien poistamisesta
238:                                                                     tyismetsissä aiheuttamien koivutuhojen korvaami-
239: -        260 Alppi ym.: Hotelli- ja ravintola-alan työnteki-        sesta
240:          jöiden työajoista
241:                                                                 -   277 Saukko ym.; Polttonesteiden hintojen korotus-
242: -        261 Ronkainen ym.: Valtion virastoissa toteutetta-
243:                                                                     ten tasaamisesta
244:          vasta virastodemokratiasta
245:                                                                 -   278 Valtonen ym.: Rintamasotilaseläkelain erään
246: -         262 Säilyooja: Raskaana tai äitiyslomalla · olevien
247:                                                                     pykäläu tulkinnan oikaisemisesta
248:           työntekijäin irtisanomisen estämisestä työpaikan
249:                                                                 -   279 Savola ym.: Keskiraskaan helikopterin hank-
250:         · omistajan vaihtuessa
251:                                                                     kimisesta meripelastustoimintaa varten
252: 
253: -        263 Söderman:     Om energibidt-agen til1 kommu-       _   280 E. Laine ym.: Ammattitautilain uudistamisesta
254:          nerna
255: 
256: -       263 Söderman.: Xunm:ille myötmetyistä -encrgia-avus-    -   281 Tenhiälä ym.: Huuhkajan ympärivuotisesta rau-
257:         tuksista                                                    lmitt:am.isesta
258:                                                                                                                         7
259: 
260: -   282 Perho: Työvoimatoimiston vastaaooton järjes-            -   J(}l Miitmi$tö ym.: Avioeroperheickn perhe-eläke-
261:     tämisestä Pöytyälle                                             turvm parantamisesta
262: 
263: -   283 Jaakonsaari ym.: Pohjanmaan vesistöhankkeita        -       302 Forsman: Linja-autonkuljettajien eläkeiän alen-
264:     koskevien suunnitelrxrlen tarkistamisesta                       tamisesta
265: -   284 Pesola ym.: Kuljettajatutkintojen ja ajoneu-
266:                                                             -       303 Kortesalmi: Aravalainojen jakomenettelystä
267:     vojen katsastustoimien ruuhkautumisesta.
268: 
269: -   285 Tennilä: Erään henkilön työttömyyskorvauksen        -       304 Kortesalmi: Toisen palveluksessa työajoissa
270:     epäämisestä                                                     käytetyn auton satunnaisen myyntivoiton verotuk-
271:                                                                     sesta
272: -   286 Saarikoski ym.: Verotuslain 72 §:n soveltami-
273:     sesta                                                   -       305 Kortesalmi:: Tullilain 7 S:n muuttamisesta
274: 
275: -   287 Hietala ym.: Opistotasoisen metsäopetuksen          -       306 Kortesalmi: Syöpäsairauksien ennakkotarkas-
276:     jatkuvuuden turvaamisesta Nikkarilan metsäopis-                 tusten tehostamisesta
277:     tossa
278:                                                             -       307 Kortesalmi: Oulun kaupungin Hintan ja Park-
279: -   288 Niskanen: Äitiyspäivärahan maksuajan piden-                 kisenkankaan kaupunginosien rakennuskieltojen ku-
280:     tämisestä eräiden ammattien osalta                              moamisesta
281: -   289 Koskenniemi:  Lapin        vesipiirin Rovaniemen    -       308 Kortesalmi: Eläkeläisten lasten lapsilisän myön-
282:     korjaamon saneerauksesta                                        tämisen ikärajan korottamisesta
283: -   290 Söderman: Huhtamäki Oy:n ns. palvelusvuosi-
284:                                                             -       .309 Eenilä ym.: Vastapuhelujärjestelmään liittyvistä
285:     lahjojen verottamisesta
286:                                                                     epäkohdista
287: -   291 Linna: Eräiden poliisipiirien päivystyksen jär-
288:                                                             -       .310 Malm m. fl.: Om lindrande av växthusodlarnas
289:     jestämisestä Vaasan läänissä
290:                                                                      ekonomiska situation till följd av oljeprissteg·
291: -   292 Mattsson ym.:     Ammattitautilainsäädännön uu-              ringarna
292:     distamisesta
293:                                                             -       310 Malm ym.: Kasvihuoneviljelijöiden öljyn hin·
294: -   293 M. Puhakka: Kuulovammaisten apuvälineitten                  nannousun johdosta vaikeutuneen taloudellisen ase-
295:     hankinnan turvaamisesta                                         man lievittämisestä
296: 
297: -   294 M. Puhakka: Outokummun kaupunkiin suun-             -       .311 Renlund m. fl.: Om skattemyndigheternas åt-
298:     nitellun valtion virastotalon rakennustöiden aloitta-           gärder i ett bolags konkurs i Jakobstad
299:     misesta
300:                                                             -       311 Renlund ym.: Veroviranomaisten toimenpiteis-
301: -   295 Söderström: Vaasan läänissä sijaitsevan Mal-                tä pietarsaarelaisen yrityksen konkurssiasiassa
302:     min aluesairaalan laajennushankkeen viivästymisestä
303:                                                             -       .312 Ekorre: Keminmaan kunnassa sijaitsevan Si-
304: -   296 Luttinen: Sosiaalitilojen aikaansaamisesta Lah-
305:                                                                     vakkavaaran säilyttämisestä suojelualueena
306:     den veturivarikolle
307: 
308: -   297 Poutanen ym.: Maatalousluottojen vakauttaruis-      -       313 Juvela ym.: Ns. mustan listan julkistamisesta
309:     ta koskevan uuden lainsäädännön aikaansaamisesta                eräässä aikakausijulkaisussa
310: 
311: -   298 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pientalon omistajien        -       314 Salo: Kulttuuripalvelusten järjestämisestä Kos-
312:     katujen puhtaanapitovelvollisuudesta                            tamuksen työmaalla
313: 
314: -   299 Salminen ym.: Äidinmaidosta saatujen tulojen        -       .315 M. Puhakka ym.: Postivaunuliikenteen turvaa-
315:     verovapaudesta                                                  misesta
316: 
317: -   300 Pursiainen: Osa-aikatyövoima käytöstä valtion-      -       316 Kortesalmi: Verottajan virhearvioinnin seu·
318:     hallinnossa                                                     rauksena syntyneistä vahingoista
319: 8
320: 
321: -   317 Kanerva .ym.: Ympäristönsuojelun opetuksen              ~ 322.Renlund ym.:    Mässkärin merivartioaseman toi·
322:     konsulentin viran perustamisesta kouluhallitukseen              minnan turvaamisesta
323:     ja ympäristönsuojelun opetuksen parantamisesta
324:                                                                 -   323-Norrbaek m. fl.: Om bibehållande av service-
325: -   318 Holvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen kii-                nivån inom kollektivtrafiken ·i skärgårdsområden
326:     rehtimisestä
327:                                                                 ...;.;,·· 32J Norrback ym.: Saaristoalueen julkisen liiken-
328: - 319 Saukko:       1narinjä!Veri    säännösidyvahiilkojen                teen tasbri ·säilyttäinisestä
329:     korvausten viipymis~stä
330: 
331: .:...:::. 320 P; Puhakka ym.~ · Työturvallisuuslain '20· ·§:n   ~ :324 ·Melin: Om svårigheterna att erhålla visum
332:           säännösten noudattamisesta metsätyömiesten ·osalta       tili vissa arabländer
333: 
334: -   321 Niskanen ym.: Virkaan liittyvistä epäkohdista           -   324 Melin: Viisumin saannin vaikeuksista eräisiin
335:     Oulun yliopistossa                                              arabimaihin
336: 
337: -   322 Renlund m. fl.: Om tryggande av verksamheten            -   325 Melin: Omaisuuden arvostamisesta perintöc ja
338:     på Mässkärs sjöbevakningsstation                                lahjaverotuksessa
339: 
340: 
341: 
342: 
343:                                                                                                                 ·- :· ~ ...,
344:                                               1979 vp.
345: 
346: Kirjallinen kysymys n:o 151.
347: 
348: 
349: 
350: 
351:                                   Kemppainen ym.: Eri eläkelaitosten eläkepäätösten välisen epä-
352:                                     yhtenäisyyden poistamisesta.
353: 
354: 
355:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
356: 
357:     Maamme terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajär-     ja huolta sairaan eläkkeenhakijan ja koko hänen
358: jestelmässä on tänä päivänä vielä vakavia puut-      perheensäkin elämässä. Joka tapauksessa se aina
359: teita. Vaikka kansanterveyslain tultua voimaan       aiheuttaa huomattavan määrän lisää paperi-
360: onkin väestön perusterveyspalveluja voitu var-       sotaa niin eläkkeenhakijan itsensä kuin eläke-
361: sinkin maan harvaan asutuilla alueilla, Pohjois-     laitostenkin kohdalla. Eläkepäätöksien viipymi-
362: ja Itä-Suomessa huomattavasti parantaa, on eri-      nen voi ja on johtanutkin tuhansien henkilöi-
363: tyisesti kuntoutustoiminnan järjestäminen jää-       den kohdalla tilanteeseen, jossa ansiotulot työs-
364: nyt pahasti retuperälle. Hallinnollisesti kuntou-    tä ovat loppuneet, sairausvakuutuspäiväraha-
365: tusjärjestelmä on varsin hajanainen eikä se          oikeus on loppuun käytetty eikä eläkettä kui-
366: nykyisellään pysty tyydyttämään lähestulkoon-        tenkaan ole myönnetty. Kuka viime kädessä on
367: kaan sitä tarvetta, joka lisääntyy työkykyä hei-     vastuussa tällaisen henkilön ja hänen perheensä
368: kentävien fyysisten ja myös psyykkisten sai-         toimeentulosta? Tällä hetkellä ei kukaan.
369: rauksien yleistyessä. Nykyisellään kuntoutustoi-        Edellä olevan perusteella on perusteltua syy-
370: minta ei pysty kuin vähäisessä määrin autta-         tä vaatia, että pikaisesti selvitetään mahdolli-
371: maan työkyvyn ja terveyden palauttamisessa ja        suudet kuntoutusjärjestelmän yhtenäistämiseen
372: ylläpitämisessä sairauden puhkeamisen ja vam-        ja tehostamiseen, jotta kuntoutustoiminta saa-
373: mautumisen jälkeen.                                  daan palvelemaan todella sen tarpeessa olevia,
374:     Työ- ja myös asuinympäristön terveysvaaro-       terveyden ja työkyvyn palauttamisessa ja säi-
375: jen lisääntyminen johtaa nykyisin yhä useam-         lyttämisessä. Eläkkeiden myöntämisperusteet
376: min vakaviin sairauksiin jo ennen eläkeikää.         työkyvyttömyystapausten käsittelyssä tulisi yh-
377: Vaikka nykyisten eläkelakiemme mukaan onkin          denmukaistaa. Eläkelaitoksiin, eläkelautakun-
378: periaatteessa mahdollisuus päästä ennen varsi-       taan ja vakuutusoikeuteen tulisi turvata riittä-
379: naista eläkeikää työkyvyttömyyseläkkeelle, on        västi henkilökuntaa, jotta eläkehakemusten kä-
380: asia käytännössä usein kuitenkin toisin. Hoita-      sittely sujuisi edes siedettävällä nopeudella.
381: van lääkärin lausunnon ja eläkelaitoksen lääkä-      Eläkelaitokselta tai valitusasteelta tulee hylkää-
382: riasiantuntijan lausunnon välillä samoin kuin        vissä päätöksissä voida vaatia perustelut hylkää-
383: eri eläkelaitosten lausuntojen välillä on usein      välle päätökselle. Edelleen on tarpeen vaatia
384: niin suurta ristiriitaa, että sitä on vaikea eläk-   sitä, että em. laitosten ns. asiantuntijalääkärei-
385: keenhakijan, sairaan ihmisen ymmärtää. Lisäksi       den ja hoitavien lääkäreiden välistä yhteistyötä
386: se, että lausunnot kirjoitetaan osin vierasperäi-    parannetaan, jotta eläkehakemusten samoin kuin
387: sin termein, vaikeuttaa potilaiden, eläkkeenhaki-    kuntoutushakemusten käsittely tapahtuisi samo-
388: joiden taholla joskus jopa lausunnon sisällön        jen periaatteiden mukaisesti ja potilaiden turhaa
389: ymmärtämistä ja siten heikentää heidän oikeus-       juoksuttamista luukulta toiselle voidaan vält-
390: turvaansa. Eläkepäätökset viipyvät parhaassakin      tää. Nykyisen joukkomittaisen työttömyyden
391:  tapauksessa useita kuukausia, joskus jopa vuo-      oloissa, jolloin varsinkin työikäistä, ammatti-
392:  sia. Lisäksi eri eläkelaitosten, esim. työeläke-    taitoista nuorta väkeä on kymmeniä tuhansia
393: laitosten ja kansaneläkelaitoksen päätökset voi-     työttöminä, ei ole tästäkään syystä mitään pe-
394:  vat olla keskenään ristiriitaiset: toinen myön-     rusteita olemassa sille, että vanhempien, jo lä-
395:  tää, toinen evää eläkkeen. Varsin usein eläke-      hellä eläkeikääkin olevien pitkäaikaisesti sai-
396:  päätös tulee myönteisessäkin tapauksessa määrä-     raiden ja vammautuneiden kohdalla eläkehake-
397:  aikaisena, mikä aiheuttaa suurta epävarmuutta       mukset hylätään.
398: 0879010151
399: 2                                            1979 vp.
400: 
401:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-        lukumäärän lisääntymisestä sekä niistä
402: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-           vaikeuksista, joihin eläkepäätöstä odot-
403: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen            tava tai hylkäävän eläkepäätöksen saa-
404: jäsenen vastattavaksi kysymyksen:                       nut eläkkeenhakija ylempään valitus-
405:                                                         asteeseenkin asian viedessään joutuu, ja
406:           Onko Hallitus tietoinen nykyisessä               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
407:        eläkejärjestelmässä vallitsevasta eri elä-       ryhtyä pitkäaikaissairaiden työkyvyttö-
408:        kelaitosten eläkepäätösten välisestä kir-        myyseläkehakemusten käsittelyn nopeut-
409:        javuudesta ja epäyhtenäisyydestä saman-          tamiseksi ja hakijoiden oikeusturvan ja
410:        kin eläkehakemuksen käsittelyssä ja              toimeentuloturvan parantamiseksi sekä
411:        hylkäävien eläkepäätösten suhteellisen           kuntou tusmahdollisuuksien lisäämiseksi?
412:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1979.
413: 
414:               Arvo Kemppainen                               Anna-Liisa Jokinen
415:                                              N:o 151                                                  3
416: 
417: 
418: 
419: 
420:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
421: 
422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      määrä työkyvyttömyyttä koskevia ratkaisuja ja
423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että vain pienessä osassa niistä eri eläkejärjes-
424: olette 2 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       telmissä syntyneet päätökset menevät työkyvyt-
425: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tömyyden suhteen eri suuntiin. Tällöin on
426: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     useimmiten kysymys rajatapauksista tai sellai-
427: Kemppaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        sista erikoistilanteista, joissa erilaiset ratkaisut
428: kysymyksestä n:o 151:                               saavat aivan luonnollisen selvityksen. Erilaisten
429:                                                     ratkaisujen merkitystä ei niin ollen ole yliar-
430:           Onko Hallitus tietoinen nykyisessä        vioitava.
431:        eläkejärjestelmässä vallitsevasta eri elä-      Eläkejärjestelmät ovat kehittäneet keskuu-
432:        kelaitosten eläkepäätösten välisestä kir-    dessaan tietoliikenteen, joka mahdollistaa asian-
433:        javuudesta ja epäyhtenäisyydestä saman-      omaiselle aikaisemmin annettujen päätösten seu-
434:        kin eläkehakemuksen käsittelyssä ja          raamisen. Niin ikään eläkelaitokset käyttävät
435:        hylkäävien eläkepäätösten suhteellisen       tarvittaessa hyväkseen toistensa selvityksiä. Pyr-
436:        lukumäärän lisääntymisestä sekä niistä       kimyksenä on yhtenäisen käytännön saavutta-
437:        vaikeuksista, joihin eläkepäätöstä odot-     minen, jolleivät erityiset seikat kuten esimer-
438:        tava tai hylkäävän eläkepäätöksen saa-       kiksi edellä selostettu eläkejärjestelmien erilai-
439:        nut eläkkeenhakija ylempään valitus-         suus tai se, että asiaa myöhemmin käsittele-
440:        asteeseenkin asian viedessään joutuu, ja     väliä eläkelaitoksella on uusia tietoja hakijasta,
441:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aiheuta muuta. Eläkelaitokset ovat eräissä ta-
442:        ryhtyä pitkäaikaissairaiden työkyvyttö-      pauksissa itse oikaisseet päätöksensä saatuaan
443:        myyseläkehakemusten käsittelyn nopeut-       tietää sen olevan ristiriidassa muiden järjestel-
444:        tamiseksi ja hakijoiden oikeusturvan ja      mien päätösten kanssa. Tätä suuntausta on
445:        toimeentuloturvan parantamiseksi sekä        pidettävä myönteisenä ja sen käyttöä on kaikin
446:        kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseksi?      keinoin edistettävä.
447:                                                        Eläkejärjestelmien ripeä kehittyminen 1970-
448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       luvulla ja tästä aiheutuva eläkkeiden lisääntyvä
449: vasti seuraavaa:                                    taloudellinen merkitys toimeentuloturvan takaa-
450:    Eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääri-      jana on vaikuttanut yleiseen eläketietoisuuteen
451: telmät eroavat toisistaan johtuen järjestelmien     ja hakemishalukkuuteen. Eläkkeenhakijoiden
452: erilaisesta tarkoituksesta. Kansaneläkejärjestel-   keski-ikä on laskenut ja eläkettä haetaan entistä
453: mä pyrkii turvaamaan vakuutetun toimeentulon        enemmän sellaisten sairauksien perusteella, joi-
454: ja työkyvyttömäksi kansaneläkelain mukaan           den vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen
455: määritellään henkilö, joka ei pysty kohtuullisen    on hankalaa. Mitään ohjetta työkyvyttömyys-
456: toimeentulon turvaavaan työhön. Työeläkejär-        eläkkeiden ratkaisukäytännön tiukentamisesta
457: jestelmän tavoitteena on vakuutetun saavutta-       eivät eläkelaitokset ole antaneet. Lääketieteen
458: man kulutustason säilyttäminen. Yhdenmukai-         ja kuntootusmenetelmien kehittyminen ja yh-
459: sesti sen kanssa työkyvyttömyyseläke myönne-        teiskunnan huomattavat rakennemuutokset hei-
460: tään vakuutetulle, jonka ansiokyky on tietyssä      jastuvat työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäy-
461: määrin vähentynyt. Erilaiset työkyvyttömyys-        täntöön.
462: määritelmät ja järjestelmien tarkoitusperien erot      Syksyllä 1977 asetettiin kolme toimikuntaa
463: johtavat joissakin tapauksissa erilaisiin tulok-    tutkimaan kuntootusjärjestelmän kokonaisuudis-
464: siin. Nykyisten säännöksien puitteissa tätä ei      tusta. Toimikunnat ovat viime kevään kuluessa
465: voida täysin välttää. On kuitenkin huomattava,      saaneet mietintönsä valmiiksi. Näistä sosiaali- ja
466: että eläkejärjestelmissä tehdään erittäin suuri     terveysministeriön hallinnonalan toimikunta on
467: 4                                            1979 vp.
468: 
469: mietinnössään katsonut, että kuntootusmahdol-       teriölle selvityksen työkyvyttömyyseläkeratkai-
470: lisuuksia olisi tehostettava niin, että kuntootus   sutoiminnan viimeaikaisesta kehityksestä sekä
471: olisi nykyistä laajemmassa määrin ensisijainen      ehdotuksen niistä toimenpiteistä, joihin selvitys
472: ratkaisu työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.          antaa aihetta. Pyydetyt selvitykset saatuaan
473: Asia on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen       sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii tarpeelli-
474: päätyttyä sosiaali- ja terveysministeriössä tut-    sista toimenpiteistä yhteistyössä työmarkkina-
475: kitaan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä.     järjestöjen ja eläkelaitosten kanssa, jotta toisis-
476:    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt       taan eriäviä ratkaisuja ei työkyvyttömyyseläk-
477: kansaneläkelaitosta ja eläketurvakeskusta laati-    keiden käsittelyssä enää vastaisuudessa synny.
478: maan ja toimittamaan sosiaali- ja terveysminis-
479:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1979.
480: 
481:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
482:                                               N:o 151                                              5
483: 
484: 
485: 
486: 
487:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
488: 
489:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        vikas. Det bör dock observeras, att inom pen-
490: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      sionssystemen fattas ett mycket stort antal
491: av den 2 oktober 1979 tili vederbörande med-        beslut om arbetsoförmåga ellet invaliditet, och
492: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       att endast en liten del av avgörandena som
493: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kemp-      fattats i olika pensionssystem avviker från var-
494: painen m. fl. undertecknade spörsmål nr 151:        andra, när det gäller arbetsoförmåga ellet in-
495:                                                     validitet. Då är det oftast fråga om gränsfall
496:           Är Regeringen medveten om den             ellet sådana speciella omständigheter, där de
497:        brokighet och oenhetlighet som råder         olika besluten får en helt naturlig förklaring.
498:        i det nuvarande pensionssystemet be-         Betydelsen av olikartade beslut bör således
499:        träffande olika pensionsanstalters pen-      inte överskattas.
500:        sionsbeslut, även när det gäller behand-        Pensionssystemen har sinsemellan utvecklat
501:        lingen av en och samma pensionsan-           en telekommunikation, som gör det möjligt att
502:        sökan, och om ökningen av det relativa       följa med de tili vederbörande tidigare med-
503:        antalet avslag på pensionsansökningar,       delade besluten. Därtili utnyttjar pensionsan-
504:        samt om de svårigheter pensionssökan-        stalterna vid behov varandras utredningar. Man
505:        de, som avvaktar pensionsbeslut eller        strävar tili att åstadkomma en enhetlig praxis,
506:        som fått avslag på pensionsansökan,          om inte särskilda omständigheter, som t. ex. de
507:        råkar i även när han för sitt mål inför      ovan nämnda skillnaderna i pensionssystemen
508:        högre besvärsinstans, och                    ellet nya uppgifter, vilka den pensionsanstalt
509:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           som senare behandlar ärendet har om den sö-
510:        vidta för att påskynda behandlingen          kande, föranleder annat. Pensionsanstalterna
511:        av kronikers invalidpensionsansökningar      har i vissa fall själva ändrat sitt beslut, sedan
512:        och för att förbättra sökandenas rätts-      det framkommit att det inte överensstämmer
513:        skydd och utkomstskydd samt för att          med beslut som fattats inom de övriga syste-
514:        öka möjligheterna tili rehabilitering?       men. Trenden måste betraktas som positiv,
515:                                                     och man bör med alla medel vidareutveckla
516:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dessa möjligheter.
517: samt anföra följande:                                  Pensionssystemens snabba utveckling på
518:    I de olika pensionssystemen avviker defini-      1970-talet och pensionernas tili följd härav
519: tionerna på arbetsoförmåga ellet invaliditet från   ökande ekonomiska betydelse för tryggandet av
520: varandra på grund av systemens olika syftemål.      utkomstmöjligheterna har inverkat på det all-
521: Folkpensionssystemet avser att trygga den för-      männa pensionsmedvetandet och på ansöknings-
522: säkrades utkomst och som arbetsoförmögen            viliigheten. De pensionssökandes genomsnitt-
523: definieras enligt folkpensionslagen person som      liga ålder har sjunkit och pension söks allt
524: är oförmögen att utföra ett arbete som tryggar      oftare på grund av sådana sjukdomar, vilkas
525: en skälig utkomst. Arbetspensionssystemets          svårighetsgrad inte är lätt att precisera. Pen-
526: mål är att den försäkrades konsumtionsnivå          sionsanstalterna har inte utfärdat några anvis-
527: skall kunna bibehållas. I enlighet därmed be-       ningar om åtstramning beträffande praxis för
528: viljas invalidpension åt försäkrad, vars för-       avgörandena i invalidpensionsärenden. De fram-
529: värvsförmåga i viss mån är nedsatt. De olika        steg som gjorts inom medicinen och de reha-
530: definitionerna på arbetsoförmåga och invaliditet    biliteringsmetoder som utvecklats samt de be-
531: och skillnaderna i systemens syftemål leder i       tydande strukturförändringarna i samhället åter-
532: en del fall tili olika resultat. Inom ramen för     verkar på det praktiska avgörandet i fråga om
533: gällande stadganden kan detta inte helt und-        invalidpensioner.
534: 087900959T
535: 6                                           1979 vp.
536: 
537:    Hösten 1977 tillsattes tre olika kommissio-        Social- och hälsovårdsministeriet har ombett
538: ner för att undersöka möjligheterna tili en        folkpensionsanstalten och pensionsskyddscentra-
539: totalreform av rehabiliteringssystemet. Kom-       len inkomma med en utredning över den senas-
540: missionernas betänkanden blev klara senaste        te tidens utveckling av besluten om arbetslös-
541: vår. Av dessa har social- och hälsovårdsminis-     hets- och invalidpensioner samt med förslag tili
542: teriets administrativa kommission i sitt betän-    de åtgärder utredningen ger anledning tili. Ef-
543: kande ansett, att möjligheterna tili rehabalite-   ter att ha erhållit de begärda utredningarna
544: ringen borde förbättras så, att rehabilitering i   kommer social- och hälsovårdsministeriet att
545: större utsträckning än för närvarande primärt      handha de nödvändiga åtgärderna i samarbete
546: skulle komma i fråga i förhållande tili invalid-   med arbetsmarknadsorganisationerna och pen-
547: pension. Utlåtanden om ärendet inväntas som        sionsanstalterna så, att från varandra avvikande
548: bäst. När dessa inkommit, kommer man vid           beslut i behandlingen av invalidpensioner inte
549: social- och hälsovårdsministeriet att utreda de    längre i framtiden skall uppstå.
550: åtgärder som borde vidtas.
551:      Helsingfors den 29 oktober 1979.
552: 
553:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
554:                                             1979 vp.
555: 
556: Kirjallinen kysymys n:o 152.
557: 
558: 
559: 
560: 
561:                                 Pursiainen: Ylimääräisten luottamushenkilöeläkkeitten hylkäys-
562:                                    perusteista.
563: 
564: 
565:                        E duskunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
566: 
567:    Kunnallisesta eläkelaitoksesta puhelimitse      eläke mainitulla perusteella hylättiin lappeen-
568: saamieni tietojen mukaan laitos on omaksu-         rantalaiselta hakijalta. Tämä oli hakemukses-
569: nut ylimääräisten luottamushenkilöeläkkeiden       saan osoittanut tehneensä yli kolmenkymmenen
570: myöntämisperusteen, jonka mukaan hylätään          vuoden työn keskeisissä kunnallisissa lauta-
571: eläkettä koskeva hakemus, jos hakija nauttii       kunnissa. Hakija ei saa edes täyttä eläkettä
572: yli 240 kuukauteen perustuvaa kunnallista elä-     kaupungilta, eikä Kunnalliselta eläkelaitokselta
573: kettä. Samojen tietojen mukaan tällä perusteella   mitään eläkettä.
574: on hylätty kymmenkunta tähän mennessä käsi-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
575: tellystä n. 3 000 hakemuksesta.                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
576:    Laitos ei kiinnitä huomiota omaksurp.aansa      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
577: sisäiseen hylkäysperusteeseen eläkkeen saamis-     vaksi seuraavan kysymyksen:
578: mahdollisuutta koskevassa tiedotustoiminnas-
579: saan. Normi johtaa käytännössä jyrkästi eri-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
580: arvoiseen ja kunnan työtä tehneitä sortavaan               siin, joilla turvataan kunnan työtä teh-
581: menettelyyn.                                               neiden luottamushenkilöiden tasa-arvo
582:    Esimerkkinä tästä mainittakoon laitoksen                myönnettäessä ylimääräisiä luottamus-
583: hallituksen 5. 9. 1979 päivätty päätös, jossa              henkilöeläkkeitä?
584:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
585: 
586:                                         Terho Pursiainen
587: 
588: 
589: 
590: 
591: 087901012H
592: 2                                           1979 vp.
593: 
594: 
595: 
596: 
597:                        E dusku nn an        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
598: 
599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sen eläkkeen myöntämisperusteeksi on säädetty,
600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      että ylimääräistä eläkettä ei anneta henkilölle,
601: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      jonka toimeentulo ei ole eläkkeestä riippuvai-
602: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   nen. Eläkelaitos ei ole katsonut olevan syytä
603: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    myöntää ylimääräistä luottamushenkilöeläkettä
604: Terho Pursiaisen kirjallisesta kysymyksestä n:o    sellaiselle henkilölle, joka kunnallisen virka- tai
605: 152, jossa tiedustellaan:                          työsuhteensa perusteella saa täyttä tai lähes
606:                                                    täyttä kunnallista eläkettä, koska eläkelaitok-
607:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-        sen käsityksen mukaan on tarkoituksetonta
608:        teisiin, joilla turvataan kunnan työtä      myöntää tällaiselle henkilölle kuntien varoista
609:        tehneiden luottamushenkilöiden tasa-        toisella perusteella toista eläkettä. Käytäntö
610:        arvo myönnettäessä ylimääräisiä luot-       kohdistuu samanlaisena kaikkiin täyttä tai lä-
611:        tamusherrkilöeläkkei t,ä?                   hes täyttä KVTEL- tai kunnan tai kuntainlii-
612:                                                    ton oman eläkesäännön nojalla eläkettä saa-
613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      viin henkilöihin.
614: vasti seuraavaa:                                      Kunnallisessa palvelussuhteessa olevalle ei
615:    Ylimääräisen luottamushenkilöeläkkeen myön-     aiheudu kunnallisten luottamustehtävien hoita-
616: täminen perustuu kunnallisten luottamushenki-      misesta ansionmenetystä. KVTEL:n mukainen
617: löiden eläkelain ( 578/77) 5 § :n 2 momentin       peruseläketurva vastaa vähintään TEL:n mu-
618: säännökseen, jonka mukaan Kunnallisella elä-       kaista eläketurvaa ja lisäeläketurvan mukainen
619: kelaitoksella on valta myöntää harkintansa mu-     eläke ylittää TEL-tason. Kun luottamushenki-
620: kaan ylimääräinen eläke, milloin sen myöntämi-     lön ansionmenetyksen korvaamisella ja eläke-
621: nen, kun otetaan huomioon hakijan toiminta         turvana on pyritty korvaamaan se ansion- ja
622: kunnallisissa luottamustehtävissä myös ennen       eläketurvan menetys, joka aiheutuu luottamus-
623: sanotun lain voimaantuloa ja mahdolliset muut      tehtävän hoitamisesta, ei Kunnallisen eläkelai-
624: asiaan vaikuttavat seikat, on perusteltua.         toksen hallituksen voitane katsoa käyttäneen
625:    Kysymyksessä on vapaaharkintainen hallinto-     harkintavaltaansa väärin määritellessään ylei-
626: toimi. Hakijalla ei ole subjektiivista oikeutta    seksi perusteeksi, ettei ylimääräistä eläkettä
627: eläkkeeseen, vaan sen myöntäminen riippuu          myönnetä, jos hakijalla on oikeus täyteen tai
628: kussakin tapauksessa eläkelaitoksen harkinnas-     lähes täyteen kunnalliseen eläkkeeseen.
629: ta. Myös valtion harkinnanvaraisen ylimääräi-
630:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
631: 
632:                                                                         Ministeri J. Koikkalainen
633:                                             N:o 152                                                3
634: 
635: 
636: 
637: 
638:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r   T a 1m a n.
639: 
640:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sion inte ges till person vars utkomst inte är
641: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      beroende av pensionen. Pensions.anstahen har
642: av den 4 oktober 1979 till vede:rbörande med-      inte ansett det vara motiverat att bevilja extra
643: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    pension för förtroendevald åt person som på
644: av ~riksdagsman Terho Pursiainen underteck-        basen av sitt korumunala tjänste- ellet arbets-
645: nade spörsmål nr 152:                              avtalsförhållande erhåller full ellet i det när-
646:                                                    maste full kommunal pension, emedan det en·
647:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder ge-      ligt pensionsanstaltens åsikt är oändamålsenligt
648:        nom vilka jämlikhet tillförsäkras de        av kommunens medel att bevilja sådan person
649:        förtroendevalda som a:rbetat för kommu-     en andra pension på annan grund. Denna praxis
650:        nen, vid bevi1jande av extra pensioner      gäller alla personer som erhåller full eller i det
651:        för förtroendevalda?                        närmaste full KTAPL-pension eller pension
652:                                                    med stöd av kommunens eller kommunalförbun-
653:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     dets egen pensionsstadga.
654: samt anföra följande:                                 Handhavande av kommunala förtroendeupp-
655:    Beviljande av extra pension för förtroende-     drag medför inget inkomstbortfall för person i
656:  vald grundar sig på stadgandet i 5 § 2 mom.       kommunalt anställningsförhållande. Grundpen-
657: lagen om pension för kommunala fölttroende-        sionsskyddet enligt KTAPL motsvamr minst
658: valda (57 8/77) , enligt vilket Kommunala pen-      pensionsskyddet enligt APL och pension enligt
659: sionsanstalten har rätt att enligt prövning he-    tilläggspensionsskyddet överstiger APL-nivån.
660: vilja e:x;tra pension, då detta är motiverat med   Då avsikten med den ersättning som utgår till
661: beaktande av sökandens verksamhet i kommu-         förtroendevald för förlust av förtjänst och med
662: nala föutroendeuppdrag även före sagda lags        pensionsskyddet har varit att gottgöra den för-
663: ikraftträdande och eventuella andra på saken       lust av förtjänst och pensionsskydd som beror
664: inverkande omständigheter.                         på handläggning av förtroendeuppdrag, torde
665:     Det är här fråga om en förvaltningsåtgärd      det inte kunna anses att Kommunala censions-
666: enligt fri prövning. Den sökande har ingen sub-    anstaltens styrelse missbrukat sin p;övnings-
667: jektiv 1rätt till pensionen, utan beviljandet av   rätt, när den som allmän grund fastställt att
668: denna pension är i varje enskilt fall beroende     extra pension ime bevlljas om sökanden är be.
669: av pensionsanstaltens prövning. Ä ven beträffan-   :rättigad till full eller i det närmaste full kom-
670: de grunden för beviljande av statens extra pen-    munal pension.
671:  sion enligt prövning är stadgat att extra pen-
672:      Helsingfors den 9 november 1979.
673: 
674:                                                                         Minister J. Koikkalainen
675:                                               1979 vp.
676: 
677: Kirjallinen kysymys n:o 153.
678: 
679: 
680: 
681: 
682:                                   Pursiainen: Kuntootusaikaisen toimeentuloturvan järjestämisestä.
683: 
684: 
685:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
686: 
687:    Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa mak-          Huomattakoon, että myös työterveyd~nhuol­
688: setaan korvauksena sairaudesta johtovasta työ-        tolaki on tässä suhteessa puutteellinen; se an-
689: kyvyttömyydestä. Päivärahaa ei yleensä makse-         taa mahdollisuuden ohjata kuntoutukseen,·· mut-
690: ta kuntootuslaitoksessa olon ajalta. Jos vakuu-       ta ei mainitse · kuntootusajan. toimeentulotur-
691: tettu esim. menee kuntootushoitoon suoraan           .vasta.                               ·       ·
692: työstä olematta tällöin työhön kykenemätön ja            Sairausvakuutuksen päiväraha ei· ole ainoa
693: kuntootushoidon päätyttyä palaa takaisin työ-         mahdollisuus asian järjestämisessä. Toinen vaih-
694: hönsä, ei häntä Kansaneläkelaitoksesta saamieni       toehto on järjestää asia erikseen, ottamalla käyt-
695: tietojen mukaan yleensä pidetä päivärahaan            töön uusi etuus, kuntoutusraha.
696: oikeutettuna. Kuntootushoidossa oleminen ei              (Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
697: siis sinänsä oikeuta .saamaan päivärahaa. Tämä        jestyksen 37 §:'n 1 niomeilttiin viitaten esitän
698: ohje on annettu paikallistoimistoille ja lääkäri-     valtioneuvoston asianorilaisen jäsenen vastatta-
699: kunnalle v. 1977. Tarkastuslautakunta on useis-       vaksi seuraavan kysymyksen: ·
700: sa päätöksissään vahvistanut po. käytännön.
701:    Tavoitteena tulisi olla, että mahdollisimman                · Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
702: varhain päästäisiin tutkimaan ja kuntouttamaan               toimenpiteisiin, jotta kuntootusaikainen
703: sen tarpeessa olevaa ihmistä. Jotta tälle ei olisi           toimeentuloturva saadaan järjestetyksi
704: taloudellisia esteitä, kuntootusajan toimeentulo-            joko sairausvakuutuksen päivärahan
705: turva on järjestettävä mahdollisimman kiireelli-             avulla tai ottamalla käyttöön erillinen
706: sesti ..                                                     kuntoutusraha?
707:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
708: 
709:                                           Terho Pursiainen
710: 
711: 
712: 
713: 
714: 0879009672
715: 2                                           1979 vp.
716: 
717: 
718: 
719: 
720:                         Ed u s kun n a n Herra Puh e m i e he 11 e.
721: 
722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tuloturvaa koskevaa kysymystä. Tämän lisäksi
723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      asiaa on valmisteltu sosiaali- ja terveysministe-
724: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      riössä.
725: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Asian tämänhetkinen valmistelu lähtee siitä,
726: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    että Kansaneläkelaitoksen hoitaman sairausva-
727: Terho Pursiaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     kuutuksen päivärahajärjestelmää kehitettäisiin
728: kysymyksestä n:o 153::                             siten, että kuntoutusajalta kuntoutettavalle
729:                                                    maksettaisiin hänen toimeentulonsa turvaavaa
730:           Aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä   kuntoutusrahaa. Järjestelmän toteuttaminen
731:        toimenpiteisiin, jotta, kuntoutusaikainen   edellyttää kuitenkin ensiksi sairausvakuutusjär-
732:        toimeentu~oturva · saadaan järjestetyksi    jestelmän saattamista ensisijaiseksi muihin· kes-
733:        joko sairausvakuutuksen . päivärahan        keisiin korvauslakeihin, muun muassa työeläke-
734:        avulla tai ottamalla käyttöön erillinen     järjestelmään nähden. Tätä koskeva uudistus on
735:        kuntoutusraha?              ·               parhaillaan vireillä ja liittyy sosiaaliturvaetuuk-
736:                                                    sien veronalaiseksi saattamista koskevaan kysy-
737:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mykseen. Välittömästi sen jälkeen kun viimeksi
738: ·vasti seuraavaa:  . .
739:                                                    mainittu kokonaisuudistus on aikaansaatu, avau-
740:    Maamme kuntootustoiminnan kehittäminen          tuu mahdollisuus sairausvakuutuksen kehittämi-
741: on 01lut valmisteltavana kolmessa eri komiteas-    seen siten, että kuntoutettavien toimeentulotur-
742: sa. Näiden työn tuloksena on viime talvena val-    va riittävästi taataan erityisen kuntoutugrahan
743: mistunut kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittä-     muodossa. Kuntoutusrahaa maksettaisiin täl-
744: mistoimikunnan mietintö, vammaisten ammatil-       löin niin kauan kunnes on reaalisesti todetta-
745: lisen koulutuksen toimikunnan mietintö ja va-      vissa asianomaisen kuntoutumisen edellytykset
746: jaakuntoisten työvoimapalvelun kehittämistoimi-    taikka asianomainen siirtyisi työkyvyttömänä
747: kunnan mietintö. Mietinnöissäiin toimikunnat       eläkejärjestelmien piiriin.
748: ovat käsitelleet myös kuntoutettavan toimeen-
749:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1979.
750: 
751:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
752:                                              N:o 153                                                3
753: 
754: 
755: 
756: 
757:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
758: 
759:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       varit under beredning i socia1- och hä1sovårds-
760: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      ministeriet.
761: av den 4 oktober 1979 till vederbörande med-          Den aktuel1a beredningen av frågan utgår
762: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    från att sjukförsäkringens dagpenningssystem,
763: av riksdagsman Terho Pursiainen underteckna-       som handhas av Fo1kpensionsanstalten, skulle
764: de spörsmå1 nr 153:                                utveck1as så, att till den som rehabiliteras skulle
765:                                                    erläggas en rehabiliteringspenning som tryggar
766:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       hans utkomst. Systemets införande förutsätter
767:        ning vidta åtgärder för att utkomstskyd-    emellertid först, att sjukförsäkringssystemet
768:        det skall ordnas under rehabiliterings-     prioriteras i förhållande till andra viktiga 1agar
769:        tiden antingen med hjä1p av sjukförsäk-     om ersättning, bl. a. i förhållande till arbets-
770:        ringens dagpenning eller genom att in-      pensionssystemet. En reform angående detta är
771:        föra en särski1d rehabiliteringspenning?    för närvarande under beredning, och den an-
772:                                                    knyter till frågan om att belägga socia1skydds-
773:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       förmånerna med skatt. Omedelbart efter det
774: samt anföra fö1jande:                              sistnämnda tota1reform blivit genomförd, blir
775:   Rehabiliteringsverksamheten i vårt 1and har      det möjligt att utveck1a sjukförsäkringen så, att
776: varit under beredning i tre olika kommissioner.    utkomstskyddet för dem som skal1 rehabiliteras
777: Som resultat av deras arbete har betänkanden       i tillräcklig mån tryggas i form av en särski1d
778: av Kommissionen för utbyggd rehabilitering,        rehabiliteringspenning. Rehabili teringspenningen
779: Utredningskommissionen för de handikappades        skulle då utgå så 1änge som fötutsättningarna
780: yrkesutbildning och Kommissionen för handi-        för rehabilitering av vederbörande person reellt
781: kappades arbetsinsatser blivit färdiga förra       kan konstateras eller tills v~örande såsom
782: vintern. I sina betänkanden har kommissioner-      arbetsoförmögen blivit omfa'tt'lld av pensions-
783: na även behand1at frågan om utkomstskydd för       systemen.
784: dem som rehabiliteras. Dessutom har frågan
785:      Helsingfors den 5 november 1979.
786: 
787:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
788:                                              1979 vp.
789: 
790: 
791: 
792: 
793:                                  Ekorre: Ylitornion työvoimatoimikunnan menettelystä.
794: 
795: 
796:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
797: 
798:    Pitkään työttömänä ollut entinen kuormaaja       tetyn kirjeen, jossa. ilmoitettiin Ylitornion työ-
799: Unelma Päättönen sai 29. 8. 1979 kotiinsa Yli-      voimatoimikunnan .3 päivänä syyskuuta 1979
800: tornion Etelä-Pottimojärvelle Ylitornion työ-       pidetyn kokouksen pöytäkirjasta otteella seuraa-
801: voimatoimiston virkalähetyksenä toimittaman         vaa: ".3 §. Työttömyyskorvaus päätettiin lak-
802: kirjeen, jossa todettiin: "Sinulle on varattu       kauttaa seuraavilta työnhakijoilta alempana mai-
803: työpaikka Ylitornion kunnan Etelä-Pottimojär-       nittujen syiden nojalla: - - - Työllisyys-
804: ven koululla talonmiehen apu!. Työ alkaisi 3.       asetuksen 13 §:n 1 mom. 1 kohdan nojalla:
805: 9. 1979 klo 9.00. Sinun pitää ilmoittautua ko.      Päättönen Unelma 3. 9. 1979, sekä työllisyys-
806: päivänä koulunjohtaja Sorvojaan. Työ on osa-        asetuksen 14 §:n nojalla hakijalle määrättiin
807: aikatyötä ja palkka 1 085 mk/kk. Ota mukaan         neljän ( 4) kuukauden määräaika; jona aikana
808: verokirjasi sekä pankkitilin numerosi, ja jätä      hänelle ei voida maksaa työttömyyskorvausta.
809: ne koulunjohtajalle. Mikäli et jostakin syystä      Määräaika alkaa 3. 9. 1979. (Hakija ei ole ot-
810: halua ottaa ko. työpaikkaa vastaan, käy itse        tanut vastaan hänelle tarjottua työtä.)"
811: henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa vielä           Valitusosoituksella täydennetyn otteen oli
812: kerran neuvottelemassa asiasta. Ylitorniolla 17.    allekirjoittanut omakätisesti Ylitorniolla syys-
813: 8. 1979 Kerttu Palviainen toim.hoit."               kuun 5 päivänä 1979 työvoimatoimikunnan
814:    Vaikka mainittu kirje oli valmiiksi koneella     puolesta sihteeri R. Soininen. Kirjeen mukaan
815: kirjoitettuna ja toimistonhoitaja Kerttu Pal-       oli liitetty valmiiksi kopioitu kaavake, jossa
816: viaisen allekirjoittamana kopioitu ja täytetty      olevien täydennysmerkintöjen avulla ilmoitet-
817: ainoastaan työpaikan, työn alkamisajan ja kou-      tiin, että "Ylitornion työvoimatoimikunta on
818: lunjohtajan nimen kohdalta, lähti Unelma Päät-      tekemällään päätöksellä lakkauttanut työttö-
819: tönen Etelä-Pottimojärven koululle ja ilmoit-       myyskorvauksenne asetuksen 13 §:n 1 mom. 1
820: tautui koulunjohtaja Sorvojalle ryhtyen hoita-      kohd. nojalla ja määrännyt työllisyysasetuksen
821: maan hänelle osoitettua osa-aikatyötä.              14 §:n perusteella 4 kk pituisen määräajan,
822:    Paluumatkalla työstä hän kuitenkin soitti        jonka aikana ei voida maksaa työttömyyskor-
823: työvoimatoimistoon tiedustellen sieltä, voiko       vausta. Määräaika alkaa 3/9 1979 ja päättyy
824: hän saada siltä ajalta, jota hän ei ole osa-aika-   3/1 1980. Liitteenä valitusosoitus."
825: työssä, työvoimatoimiston maksamaa valtion             Unelma Päättönen on käynyt työvoimatoimi-
826: työttömyyskorvausta, kun osa-aikatyöstä saa-        kunnan hänelle osoittamassa työssä. Hän ei ole
827: tava palkka näyttäisi jäävän työttömyyskorvaus-     käynyt henkilökohtaisesti ilmoittamassa työn
828: ta pienemmäksi ja kun asiasta työpaikalla käy-      vastaanottamisesta kieltäytymisestä eikä niin
829: dyssä keskustelussa ei kukaan ollut osannut         ollen ole katsonut aiheelliseksi valituksen te-
830: sanoa mitään varmaa. Työvoimatoimistosta oli        kemistä työvoimatoimikunnan 3. 9. 1979 teke-
831: tavanmukaisen töykeään tapaan Päättösen mu-         mästä päätöksestä. Hän on kuitenkin laskenut,
832: kaan ilmoitettu, ettei työttömyyskorvausta mak-     että marraskuun loppuun mennessä hän olisi
833: seta ja että sitäpaisi työvoimatoimistossa on       saanut työttömänä ollessaan valtion työttömyys-
834: laskettu, että palkka on työttömyyskorvausta        korvausta yhteensä 65 arkipäivältä eli yhteen-
835: suurempi.                                           sä 2 7 30 markkaa. Mikäli hänelle maksetaan
836:    Tultuaan kolmantena työpäivänä, siis 5. 9.       kaikilta kuukausilta, myös syyskuulta, luvattu
837: 1979, kotiin Päättönen sai yllätyksekseen Yli-      1 085 markan palkka täytenä, saisi hän mar-
838: tornion työvoimatoimiston virkalähetyksenä lä-      raskuun loppuun mennessä kokonaisansiona
839: hetetyn ja 5. 9. 1979 postin kuljetettavaksi jä-    3 255 markkaa, josta ennakonpidätyksenä vä-
840: 087900991U
841: 2                                            J9.79: vp;
842: 
843: hennettäisiin Ylitornion verotouruston ilmoi- edes tullut ilmoittama!\Q oletetusta. kieltäytyi"
844: tuksen mukaan 223 markkaa kuukaudessa, eli misestä. Sitäpaitsi Ylitortuon työvoimatoimiston
845: yhteensä 669 markkaa. Tämän mukaan hän toimistonhoitajan Kerttu Palviaisen menettelyä,
846: saisi käyttöönsä vain 2 586 markkaa, eli 144 kun hän valtion viranomaisena lähettää pää-
847: markkaa vähemmän kuin työttömyyskorvauk- töksen, jossa allekirjoitus on valokopioitu val-
848: sen määrä olisi ollut.                           miiseen lomakkeeseen, voitaneen pitää arve-
849:    Työvoimaministeriön ohjeiden mukaan Unel- . luttavana.
850: ma Päättösellä olisi saattanut olla oikeus kiel-  . Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
851: täytyäkin ottamasta vastaan hänelle tarjottua §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
852: työtä, koska hänen työstään saama ansio jäänee ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
853: työttömyyskorvausta vähäisemmäksi. Kun·· hän nioittavasti seuraavan kysymyksen:
854: on kuitenkin jatkanut työssä, ei työvoimatoi-
855: mikunnalla olisi ollut perusteita tehdä 3. 9.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
856: 1979 päätöstä, jolla työttömyyskorvauksen                ryhtyä saadakseen Ylitornion työvoima-
857: maksaminen on päätetty lakkauttaa. Kun työ~              toimikunnan ja Ylitornion työvoimatoi~
858: voimatoimikunta ei myöhemmin ole perunut                 miston toimistonhoitajan noudattamaan
859: 3. 9. 1979 tekemäänsä päätöstä, on sen me-               annettuja ohjeita, lakeja ja asetuksia
860: nettely ilmeisesti virheellistä. Ehkä työvoima-          sekä lähettämään tekemänsä päätökset
861: toimikunta on olettanut, ettei Unelma Päättö-            omakätisellä allekirjoituksella virallisesti
862: nen kuitenkaan ota työtä vastaan ja sen vuoksi           varmennettuna?
863: tehnyt päätöksen ennen kuin Päättönen on
864:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
865: 
866:                                            Mikko Ekorre
867:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
868: 
869:  . ValtiÖpäiväjärj~styksen 37 §:n 1 momentissa        koska Päättönen on aloittanut tyÖt ja hänen
870: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työsuhteensa on määrä jatkua ain.akin joUlu~
871: olette· 4 · päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      kuun loppuun saakka.          .                  .
872: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Työvoimatoimikunnan päätöksestä on. tiedo~
873: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tettu työvoimaministeriön ohjeiden .mukaisesti
874: Mikko Ekorren näin kuuluvasta kirjallisesta           työvoimatoimikunnan sihteerin omakätisesti
875: kysymyksestä n:o 154:                                 varmentamalla pöytäki:rjanotteella, johon on lii-
876:                                                       tetty valitusosoitus. Päättönen ei ole kuiten-
877:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaan käyttänyt työllisyyslain 24 .§ :ään perus-
878:        ryhtyä saadakseen Ylitornion työvoima-         tuvaa oikeuttaan valittaa säädetyn valitusajan
879:        toimikunnan ja Ylitornion työvoimatoi-         puitteissa työvoimatoimikunnan päätöksestä
880:        miston toimistonhoitajan noudattamaan          työvoimaministeriöön. Näin ollen työvoima-
881:        annettuja ohjeita, lakeja ja asetuksia         toimikunnan päätös on tullut lainvoimaiseksi
882:        sekä lähettämään tekemänsä päätökset           eikä muutoksen saaminen mainittuun päätök-
883:        omakätisellä allekirjoituksella virallisesti   seen ole enää muutoin mahdollista kuin siinä
884:        varmennettuna?                                 järjestyksessä kuin laissa ylimääräisestä muu-
885:                                                       toksenhausta hallintoasioissa ( 200/66 ) on sää"
886:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          detty. Työvoimatoimikunnan päätöksen sisältä-
887: vasti seuraavaa:                                      neen pöytäkirjanotteen lisäksi Päättöselle on
888:    Unelma Päättöselle on lähetetty virkalähe-         lähetetty valojäljennöksenä selventäviä tietoja
889: tyksenä yksilöity työtarjous, josta on ilmennyt       toimikunnan päätöksen sisällöstä, mitä menet,
890: työn vastaanottamisen kannalta oleelliset tie-        telyä on pidettävä hyväksyttävänä asiakkaiden
891: dot kuten työn alkamisaika, työn osa-aikaisuus,       palvelumuotona.
892: työstä maksettava palkka ja sen henkilön nimi,           Mitä sitten tulee siihen, että Ylitornion työ-
893: jolta saa yksityiskohtaisempia tietoja työpai-        voimatoimikunta ei ole oma-aloitteisesti korjan-
894: kasta.                                                nut puutteellisten tietojen pohjalta tekemäänsä
895:    Saadun selvityksen mukaan Unelma Päättö-           päätöstä, on huomattava, että työvoimatoimi•
896: nen on aloittanut työt 3. 9. 1979 hänelle tarjo-      kunnalla kuten ei hallintoviranomaisilla yleen-
897: tussa työpaikassa .. Ylitornion työvoimatoimi-        säkään ole lakiin perustuvaa oikeutta oikaista
898: kunta on samana päivänä ottanut hänen työttö-         tekemäänsä päätöstä muulloin kuin lasku- tai
899: myyskorvausasiansa esille kokouksessaan. Toi-         kirjoitusvirheen ollessa kysymyksessä.
900: mikunta on · käsitellyt · asian hankkimatta tar-         Eduskunnan oikeusasiamies on tosin esittä-
901: kempaa selvitystä siitä, onko Päättönen ottanut       nyt käsityksen, että vastaavanlaisessa tapauk-
902: tarjotun työn vastaan ja kuulematta ennen pää-        sessa viranomainen olisi oma-aloitteisesti voinut
903: töksen tekemistä Päättöstä. Työvoimatoimi-            asiakkaan eduksi oikaista ilmeisen virheellistä
904: kunta on todennut Päättäsen kieltäytyneen hä-         päätöstään. Mikäli Päättönen jostain syystä jou-
905: nelle tarjotusta työstä ja samalla .asettanut hä-     tuisi työttömäksi ennen laittomasti asetetun
906: nelle 3. 9. 1979 alkaen neljän ( 4) kuukauden         karenssiajan. päättymistä, työvoimatoimikunta
907: määräajan. Käytännössä tällä virheellisellä pää-      tulee käsittelemään asian uudestaan omasta
908: töksellä ei ilmeisesti tule olemaan merkitystä,       aloitteestaan.                     ·
909:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
910: 
911:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
912:                                                1979 vp.
913: 
914: 
915: 
916: 
917:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a. n.
918: 
919:   I den. ordning 37      S 1 mom. riksdagsord-        emedan Päättönen hade påbörjat arbetet och
920: ningen anget: har Ni, Herr Talman, med Er             emedan arbetsförhållandet skall gälla ltminsto-
921: skrivelse av den 4 oktoher 1979 till veder-           ne till slutet av december.
922: bärap.de medlem av statsråckt för besvarande             Meddelandet om arbetskraftskomlllissionens
923: sint avskrlft av riksdagsman Mikko Ekorre             beslut har, såsom avses i arbetskraftsministe-
924: stlillda skriftllga spörsmål nr 1'4:                  riets direktiv, tillställts medelst protokollutdrag
925:                                                       som styrkts med arbetskraftskommissionens
926:            Vllk• åtgärder ämnat Regeringen            sekreterares egenhändiga underskrift och till
927:         vidta för att förmå arbetskraftskommis-       vilket besvärsanvisning bifogats. Päättönen har
928:         aionen i Övertorneli och övertornd            dock inte före den stadgade besvärstidens ut-
929:         byråföreståndare att fölia gällande di-       gång utnyttjat sin rätt att roed .stöd av 24 §
930:         tektiv, lagar och förordningar samt att       lagen om sysselsättning anföra besvär roed an-
931:         SÄnda de beslut som fattats försedda          l.edning av arbetskraftskommissionens beslut.
932:         med officiellt styrkta egenhändiga. un-       Arbetskraftskommissionens beslut har därför
933:         derskrifter?                                  vunnit laga kraft och ändring kan inte längre
934:                                                       fås annat än i den ordning som anges i lagen
935:    Som. avat: på detta spörsmål framför jag           om extraordinärt ändringssökande i förvalt-
936: vöJ:dsiUllt följande:                                 ningsärende ( 200/66). Utöver protokollutdrag
937:    T"ill Unelma Päättönen har ,som tjänsteför-        rörande arbetskraftskommissionens beslut har
938: sändelse tillställts ett detaljerat arbetserbjudan-   Päättönen tillsänts fotostatkopior med infor-
939: de, varav framgår för arbetets accepterande           mation som belyser innebörden hos kommis-
940: televanta uppgifter såsom tidpunkten för till-        sionens beslut. Ett dylikt förfarande bör be-
941: trädande, arbetets deltidskaraktär, arbetslön         traktas som en godtagbar form av kundservice.
942: samt namnet på den person som vid behov                  Dä det gäller det faktum, att övertornei
943: kan ge närmare upplysningar om arbetsplat-            .arbetskraftskommission inte på eget initiativ
944:  sen.                                                 har rättat tili sitt beslut som fattats på basen
945:    Enligt den erhållna utredningen har Unelma         av bristande kännedom om sakförhållandet, bör
946: Päättönen tagit emot det erbjudna arbetet från        det beaktas, att varken arbetskraftskommissio-
947: oeh rned den 3 september 1979. Övertornei             nen eller några andra förvaltningsmyndigheter
948: ,arbetskraftskommission tog upp hennes arbets-        har lagstadgad rätt att ändra sitt beslut i
949: löshetsersättningsärende vid sitt möte som hölls      andra fall än s!dana där det är fråga om riikne-
950: samma dag. Kommissionen har behandlat ären-           eller skrivfel.
951: det utan att taga närmare reda på om Päättö-             Riksdagens justitieombudsman har dock ut-
952: rien hade aeeepterat det erbfudna ·arbetet och        tryckt såsom sin åsikt, att mynclighet i ett dy-
953: har inte heller gett Päättönen tillfalle att. yttra   likt fall kunde på eget initiativ ha ändrat sitt
954: sig före beSlutets fattande. Kommissionen             klart :felaktiga beslut tili kundens fördel. Skulle
955: fann, att Pliättönen hade avvisat det erbjudna        Päättönen av någon anledning bli arbetslös
956: arbetet oeh utsatte henne en karens.tid på            f6re utgå~gen av den olagligt utsatta karens~
957: fyra ( 4} måri:.ader räknat :fr!n den ,; sep-         tiden, kommer arbetskraftskommissionen pi
958: tember 19'79. Detta felaktiga beslut kommer           eget initiativ att ta upp ärendet för ny be-
959: knappast att få någon praktisk betydelse,             handling;
960:      Helsingfors den 8 november 1979.
961: 
962:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
963:                                                1979 vp.
964: 
965: Kirjallinen kysymys n:o 155.
966: 
967: 
968: 
969:                                    Hietala ym.: Peruskoulun opetusryhmien pienentämisestä.
970: 
971: 
972:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
973: 
974:    Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi-         koulunuorisollemme, olisi m1ta toivottavinta,
975: tyksen pyrkimyksenä on turvata saavutetut             että edellä mainittu opetusryhmien pienentä-
976: myönteiset tulokset ja luoda edellytykset mah-        minen toteutettaisiin viimeistään vuoden 1980
977: dollisimman suotuisalle taloudelliselle kehityk-      syksystä lähtien.
978: selle myös näkyvissä olevien heikentyvien kan-           Edellä mainittujen seikkojen perusteella olisi
979: sainvälisten suhdanteiden ai!kana.                    erittäin tarpeellista ja n)'lkyisen taloudellisen ti-
980:    Eräs kaikkein keskeisimpiä tavoitteita ensi        lanteen pohjalla myös taloudellisesti mahdol-
981: vuoden tulo- ja menoarviota laadittaessa ilmoit-      lista toteuttaa jo ensi syksystä lähtien seuraa-
982: taa hallitus olleen pyrkimyksen jo parantuneen        vat peruskoulun opetus- ja kasvatustyön tuki-
983: työllisyystilanteen saamisen vieläkin parem-          toimet:
984: maksi.                                                   - I ja II luokilla tulisi antaa mahdollisuus
985:    Tällöin on jouduttu hallituksen ilmoituksen        äidinkielen opetuksen tehostamiseen pienryh-
986: mukaan tinkimään monien hallinnonalojen ke-           missä
987: hittämistavoitteista, jotta varoja riittäisi edellä      - V ja VI luokilla tulisi toteuttaa opetus-
988: mainittuun työllisyyden parantamiseen, inflaa-        ryhmien puolittaminen jatko-opintojen kannalta
989: tion torjumiseen ja talouselämän elvytyksen           tärkeissä aineissa eli äidinkielessä, vieraassa kie-
990: jatkamiseen. Myös koululaitos näyttää edellä          lessä ja matematiikassa
991: mainittujen pyrkimysten saavuttamiseksi joutu-           - peruskoulun yläasteella puolestaan tulisi
992: van antajan asemaan. Tämä ilmenee siitä, että         toteuttaa luokanvalvojan tunti sekä
993: tulo- ja menoarvion kokonaiskasvu on 12 %,               - yläasteen opetusryhmiä tulisi pienentää
994: opetusmenojen kasvun ollessa vain 9 % ja sii-         varsinkin matematiikassa ja vieraissa kielissä,
995: täkin yleissivistävän koulun, peruskoulun ja lu-      joissa tasokursseja ollaan parhaillaan poistamas-
996: kion, menojen kasvun osuus on ainoastaan              sa, opetusryhmät muodostuvat tämän jälkeen
997: 6 %. Vaikka viime aikoina ovat käsityksemme           entistä heterogeenisemmiksi.
998: mukaan kaikkien puolueiden edustajat ilmoitta-           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjest)'lksen
999: neet kannattavansa ikäluokkien pienenemisen           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
1000: vapauttamien resurssien käyttämistä opetuksen         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1001: tehostamiseen ja koululaitoksen uusien tavoit-        seuraavan kysymyksen:
1002: teiden saavuttamisen turvaamiseen mm. opetus-
1003: ryhmien yleisen pienentämisen avulla, ei ensi                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1004: vuoden budjettiesityksessä näy tästä merkkejä                ryhtyä peruskoulun opetusryhmien pie-
1005: lukuunottamatta ns. eriyttämisratkaisun tarkis-              nentämiseksi edellä kuvatulla tavalla
1006: tamista koskevaa mainintaa vuosien 1981-                     viimeistään ensi vuoden syksystä lukien
1007: 1984 kehityskatsauksessa.                                    niin, että koulunuorisollemme turvat-
1008:    Huomioonottaen opettajien synkkenevän                     taisiin nykyistä parempi opetus- ja kas-
1009: työllisyystilanteen tulevina vuosina, mikä on                vatustyö ja että opettajien synkkenevä
1010: vastoin hallituksen yleisiä pyrkimyksiä työlli-              työllisyystilanne voitaisiin välttää tai
1011: syyden parantamiseksi sekä ennen kaikkea pa-                 sitä ainakin huomattavasti lieventää?
1012: remman opetus- ja kasvatustyön turvaamisen
1013:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
1014: 
1015:          Pertti Hietala                Mikko Rönnholm          Mikko Elo
1016:                           Juhani Surakka           Mauno Forsman
1017: 087900992V
1018: 2                                           1979 vp:
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                         Ed u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
1024: 
1025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    tavan suurten ryhmäkokojen alentamisen es-
1026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teenä on mvöskin kuntien koulurakennustilanne.
1027: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-         Hallitus ·on tietoinen niistä epäkohdista, joita
1028: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   suurista opetusryhmistä aiheutuu. Tästä syystä
1029: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    hallitus on pyrkinyt taloudellisten mahdolli-
1030: Pertti Hietalan ym. kirjallisesta kysymyksestä     suuksien mukaan alentamaan ryhmäkokoa. Ope-
1031: n:o 155:                                           tusministeriö on kuluvan vuoden keväällä an-
1032:                                                    tanut uudet ohjeet opetusryhmien muodosta-
1033:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     misen perusteista, jotka huomattavasti ovat hel-
1034:        ryhtyä peruskoulun opetusryhmien pie-       pottaneet kuluvan lukuvuoden opetustyön jär-
1035:        nentämiseksi edellä kuvatulla tavalla       jestämistä. Valtioneuvosto on kuluvan vuoden
1036:        viimeistään ensi vuoden syksystä lukien     kesäkuussa antanut ohjeet peruskoulun kehit-
1037:        niin, että koulunuorisonemme turvat-        tämisestä. Näiden ohjeiden mukaan peruskou-
1038:        taisiin nykyistä parempi opetus- ja kas-    lun V-VI luokkien ryhmityssäännöksiä tarkis-
1039:        vatustyö ja että opettajien syll!kkenevä    tetaan lukuvuoden 1981-82 alusta sekä ylä-
1040:        työllisyystilanne voitaisiin välttää tai    asteen tasoryhmäaineiden ryhmäjakoja luku-
1041:        sitä ainakin huomattavasti lieventää?       vuoden 1983-84 alusta.
1042:                                                       Nykyisen hallitusohjelman sivistyspoliittiseen
1043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       osaan kuuluu kannanotto siitä, että erityistä
1044: vasti seuraavaa:                                   huomiota kiinnitetään peruskoulun sisäiseen
1045:                                                    kehittämiseen mm. opetusryhmien kokoa pie-
1046:    Peruskoulujen ja oppilaiden suuren lukumää-     nentämällä. Opetusministeriössä aloitettiin ke-
1047: rän vuoksi opetusryhmien pienentäminen lisää       sällä asian vaatima selvitystyö. Asiaan otetaan
1048: voimakkaasti kustannuksia. Ryhmien enimmäis-       kantaa sen jälkeen kun tarvittavat selvitykset
1049: koon pienentämisen vuoksi lisääntyvät toisaalta    on saatu ja viimeistään uuden peruskoulua ja
1050: palkkauskustannukset, toisaalta huoneistokus-      lukiota koskevan lainsäädännön uudistamista
1051: tannukset. Nopeasti toteutettavien tai huomat-     tarkoittavan hallituksen esityksen yhteydessä.
1052:      Helsingissä 7 päivänä matraskuuta 1979.
1053: 
1054:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
1055:                                             N:o 155                                                3
1056: 
1057: 
1058: 
1059: 
1060:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
1061: 
1062:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen är medveten om de olägenheter
1063: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     som stora undervisningsgrupper medför. Där-
1064: av den 4 oktober 1979 till vederbörande med-       för har regeringen strävat till att i mån av
1065: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ekonomiska möjligheter minska grupperna. Un-
1066: av riksdagsman Pertti Hietala m. fl. under-        dervisningsministeriet har på våren detta år
1067: tecknade spörsmål nr 155:                          utfärdat nya anvisningar om grunderna för bil-
1068:                                                    dande av undervisningsgrupper, varigenom ord-
1069:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           nandet av undervisningsarbetet under inneva-
1070:        vidta för att minska grundskolans un-       rande år avsevärt har underlättats. Statsrådet
1071:        dervisningsgrupper på ovan beskrivna        har i juni detta år utfärdat anvisningar om
1072:        sätt senast f.o.m. nästa höst, så att vår   utvecklandet av grundskolan. Enligt dessa an-
1073:        skolungdom kunde tillförsäkras en bätt-     visningar justeras grupperingsstadgandena för
1074:        re undervisning och fostran än för när-     grundskolans V-VI klasser i början av läsåret
1075:        varande och så att ett allt mörkare sys-    1981-82 samt gruppindelningen för högsta-
1076:        selsättningsläge för lärarna kunde und-     diets nivågruppsämnen i början av läsåret 1983
1077:        vikas eller åtminstone avsevärt lindras?    -84.
1078:                                                       I det nuvarande regeringsprogrammets kul-
1079:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      turpolitiska del ingår ett ställningstagande om
1080: samt anföra följande:                              att särskild uppmärksamhet skall ägnas den
1081:    På grund av det stora antalet grundskolor       inre utvecklingen av grundskolan, bl. a. genom
1082: och elever medför en minskning av undervis-        att minska undervisningsgrupperna. Undervis-
1083: ningsgrupperna en kraftig kostnadsstegring. En     ningsministeriet påbörjade under sommarens
1084: minskning av gruppernas maximala storlek           lopp det utredningsarbete som frågan kräver.
1085: innebär dels ökade avlöningskostnader, dels        Ståndpunkt i frågan skall fattas sedan behöv-
1086: ökade lokalkostnader. Ett hinder för ett snabbt    liga utredningar har erhållits och senast i sam-
1087: förverkligande ellet en minskning av anmärk-       band med den nya proposition som avser en
1088: ningsvärt stora grupper utgörs därtill av kom-     reform av lagstiftningen om grundskolan och
1089: munernas skolbyggnadssituation.                    gymnasiet.
1090:      Helsingfors den 7 november 1979.
1091: 
1092:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
1093:                                             1979 vp.
1094: 
1095: Kirjallinen kysymys n:o 156.
1096: 
1097: 
1098: 
1099: 
1100:                                 Tenhiälä ym.: Mehiläishoidon elvyttämisestä.
1101: 
1102: 
1103:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1104: 
1105:    Mehiläishoito on joutunut viime aikoina         verraten korkealla tasolla. Alan järjestöt ovat
1106: suuriin vaikeuksiin käytettävien kemikalioiden     jatkuvasti kehittäneet hoitajien ammattitaitoa.
1107: yleistymisen sekä hoitovälineiden ja talviruo-     Viimeaikaiset kustannusten kohoamiset on
1108: kinnan kallistumisen vuoksi. Pahimmat sadon        koettu erittäin raskaina etenkin talviruokinnas-
1109: menetykset on mehiläishoitajien keskuudessa        sa käytettävän sokerin hinnan nousuina. Mehi-
1110: koettu Hämeessä, Pohjanmaalla ja Varsinais-        läishoitaja joutuu verotuksen alaisena yhtä
1111: Suomessa. Lisäksi kylmät talvet ja viime kesän     mehiläisyhteiskuntaa kohti uhraamaan vuosit-
1112: sateisuus ovat lisänneet mehiläishoitajien kes-    tain 230-250 markkaa.
1113: kuudessa luopumismielialaa.                           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1114:    Mehiläiset tuottavat Suomessa vuosittain        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
1115: hunajaa noin 800 tonnia eli mehiläisyhteis-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1116: kuntaa kohti 20 kg. Mehiläisten merkitys on        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1117: kuitenkin moninkertaisesti tärkeämpi kasvien
1118: pölyttämisessä. Ellei mehiläishoidon taantu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1119: mista saada pysähtymään, uhkaa hyönteispölyt-              ryhtyä mehiläishoidon elvyttämiseksi ja
1120: teisten viljely- ja puutarhakasvien huomattava             välillisen verotuksen poistamiseksi mehi-
1121: sadon aleneminen.                                          läisten talviruokintaan käytettäväitä
1122:    Suomessa mehiläishoito on kansainvälisesti              sokerilta?
1123:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
1124: 
1125:         Hannu Tenhiälä                Lauri Palmunen                  Juhani Tuomaala
1126: 
1127: 
1128: 
1129: 
1130: 087900984L
1131: 2                                            1979 vp.
1132: 
1133: 
1134: 
1135: 
1136:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
1137: 
1138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vasta sen jälkeen, kun alan järjestöt ovat teh-
1139: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neet yhdentymispäätöksen. Asianomaiset mehi-
1140: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       läistalouden harjoittajien keskusjärjestöt eivät
1141: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    vielä ole saaneet aikaan yhdentymissopimusta.
1142: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Harkittaessa mahdollisuutta välillisen vero-
1143: Hannu Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjalli-       tuksen poistamiseen mehiläisten talviruokintaan
1144: sesta kysymyksestä n:o 156:                         käytettäväitä sakeriita on todettava seuraavaa:
1145:                                                         Sokerin hintaan sisältyviä välillisiä veroja
1146:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ovat liikevaihtovero, tulli ja sokerituotteiden
1147:        ryhtyä mehiläishoidon elvyttämiseksi ja      valmistevero.
1148:        välillisen verotuksen poistamiseksi mehi-        Liikevaihtoveroa on suoritettava kaikesta
1149:        läisten talviruokintaan käytettäväitä        liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran
1150:        sokeri! ta?                                  myynnistä. Muun muassa kaikki jalostetut
1151:                                                     maataloustuotteet, joihin myös sokeri kuuluu,
1152:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        ovat liikevaihtoveron alaisia. Ainoastaan niin
1153: taen seuraavaa:                                     sanotut jalostamattomat alkutuotteet on vapau-
1154:    Hunajantuotanto on lähinnä epäedullisista        tettu liikevaihtoverosta. Tällainen liikevaihto-
1155: sääolosuhteista, mutta osaltaan myös tuotannon      veroton tuote on muun muassa luonnonhunaja.
1156: yleisestä taantumisesta johtuen laskenut viisi-         Lähinnä valvonnallisten ja hallinnollisten syi-
1157: vuotiskautena     1974-78 650 000 kg:sta            den vuoksi ei mehiläisten talviruokintaan käy-
1158: 500 000 kg:aan. Hunajan tuonti on vastaavana        tettävän sokerin vapauttamista liikevaihtove-
1159: aikana moninkertaistunut ollen vuonna 1978          rosta nykyisen liikevaihtoverojärjestelmän puit-
1160: yhteensä 386 000 kg ja vastaten rahalliselta         teissa voida pitää mahdollisena.
1161: arvoltaan 1 976 000 markkaa. Hunajan kulutus            Mehiläisten    talviruokintaan    käytettävän
1162: oli vuonna 1978 yhteensä 885 000 kg. Mehi-          sokerin hintaan sisältyvä tulli ja sokerituottei-
1163: läistalouden taantumisella on jatkuessaan hai-      den valmistevero voitaisiin ajatella poistetta-
1164: tallista vaikutusta paitsi lisääntyvinä valuutta-   vaksi joko soveltamalla hakemuksiin perustuvaa
1165: menoina myös hyönteispölytteisten peltoviljely-     palautusmenettelyä tai vapauttamaila ainostaan
1166: ja puutarhakasvien sadalle.                         mehiläisten talviruokintaan tarkoitettu ja sitä
1167:    Mehiläistalouden edistämistä valtion toimesta    varten tunnistettavaksi tehty sokeri mainituista
1168: on ollut vaikeuttamassa alan järjestötoiminnan      veroista. Tämä menettely olisi kuitenkin hallin-
1169: hajanaisuus. Tämän vuoksi valtion tulo- ja          nollisesti ja valvonnallisesti vaikeasti toteutet-
1170: menoarviossa ei ole osoitettu viime vuosina         tavissa.
1171: määrärahaa mehiläistalouden tukemiseen. Edus-           Hallitus tulee harkitsemaan mehiläistalouden
1172: kunta nimittäin edellytti vuoden 1973 tulo- ja      elvyttämismahdollisuuksia yleensä ja samalla
1173: menoarvion käsittelyn yhteydessä, että sanot-       myös mahdollisuuksia keventää mehiläisten
1174: tuun tarkoitukseen saadaan määrärahaa käyttää       talviruokinnan kustannuksia.
1175:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
1176: 
1177:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1178:                                             N:o 156                                               3
1179: 
1180: 
1181: 
1182: 
1183:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1184: 
1185:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ter det att branschens organisationer har fattat
1186: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      beslut om sammangående. Biodlarnas vederbö-
1187: av den 4 oktober 1979 tili vederbörande med-       rande centralorganisationer har tilisvidare inte
1188: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      fått tili stånd ett avtal om sammangående.
1189: sänt avskrift av följande av riksdagsman               I fråga om möjligheten att slopa den indi-
1190: Hannu Tenhiälä m. fl. undertecknade spörsmål       rekta skatten på socker, som används tili binas
1191: nr 156:                                            vinterutfodring, kan följande konstateras:
1192:                                                        De indirekta skatter som ingår i sockerpriset
1193:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          är omsättningsskatt, tuli och accis på socker-
1194:        vidta i syfte att stimulera biskötseln      produkter.
1195:        och slopa den indirekta skatten på              Omsättningsskatt skall erläggas på all varu-
1196:        socker som används tili vinterutfodring     försäljning som sker i form av affärsverksam-
1197:        för bin?                                    het. Bl. a. alla förädlade lantbruksprodukter,
1198:                                                    tili vilka även sockret hör, är belagda med
1199:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      omsättningsskatt. Endast s.k. oförädlade pri-
1200: samt anföra följande:                              märprodukter är befriade från omsättningsskatt.
1201:    Honungsproduktionen har främst på grund         En dylik omsättningsskattefri produkt är bl.a.
1202: av ogynnsamma väderleksförhållanden, men           naturhonung.
1203: delvis även på grund av den allmänna tilibaka-         Främst på grund av övervaknings- och för-
1204: gången i produktionen, sjunkit under femårs-       valtningsskäl kan det inte anses möjligt att be-
1205: perioden 1974-78 från 650 000 kg tili              fria det socker som används tili binas vinter-
1206: 500 000 kg. Honungsimporten har under mot-         utfodring från omsättningsskatt inom ramen
1207: svarande tid mångdubblats, och den uppgick         för det nuvarande omsättningsskattesystemet.
1208: år 1978 tili sammanlagt 386 000 kg, vilket i           Den tuli och den accis på sockerprodukter
1209: pengar motsvarar 1 976 000 mk. Honungs-            som ingår i priset på socker, som används tili
1210: konsumtionen uppgick år 1978 tili sammanlagt       binas vinterutfodring, kunde man tänka sig att
1211: 885 000 kg. Utom tili ökade valutautgifter         slopa antingen genom tillämpning av ett resti-
1212: leder tilibakagången i biskötseln, om den fort-    tutionsförfarande, som baserar sig på ansök-
1213: sätter, tili en menlig inverkan även på skörden    ningar, elier genom att endast sådant socker
1214: av insektblomstriga åker- och trädgårdsväxter.     som är avsett för binas vinterutfodring och
1215:    Biskötselns främjande på åtgärd av staten       som gjorts identifierbart för ändamålet befrias
1216: har försvårats på grund av den splittrade orga-    från nämnda skatter. Det vore dock svårt att
1217: niseringen inom branschen. I statsförslaget har    tillämpa detta förfarande med tanke på för-
1218: därför under de senaste åren inte anvisats         valtningen och övervakningen.
1219: något anslag för understödjande av biskötseln.         Regeringen kommer att överväga möjlig-
1220: Riksdagen förutsatte nämligen i samband med        heterna att stimulera biskötseln och samtidigt
1221: behandlingen av 1973 års statsförslag att an-      även möjligheterna att lindra kostnaderna för
1222: slag får användas för nämnda ändamål först ef-     binas vinterutfodring.
1223:      Helsingfors den 6 november 1979.
1224: 
1225:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1226:                                              1979 vp.
1227: 
1228: Kirjallinen kysymys n:o 157.
1229: 
1230: 
1231: 
1232: 
1233:                                  M. Järvenpää: Kankaanpään Santaskytän tien perusparantami-
1234:                                     sesta.
1235: 
1236: 
1237:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1238: 
1239:    Poouois-Satakunnassa Honkajoen ja Kankaan-      saa aikaan tien kapeudesta ja heikosta kU1lltlos-
1240: pään alueella on käynnistetty V apon toimesta      ta johtuen erittäin vaarallisen tilanteen koko
1241: turpeen käylltöönottoa ja toiminta tulee edel-     liikenteelle Santaskytän tiellä. Kun tien piiriin
1242: leen laitjenemaan. Tässä vaiheessa turve ajetaan   kuuluu lisäksi huomattavan paljon asutusta ja
1243: pääasiassa Tampereen ja Porin alueille energiaa    sen johdosta syntyvää liikennettä, niin tien pe-
1244: tuottamaan. Nykyisin osa Satamakeitaan tur-        rusparantaminen ja kestopäällystäminen olisi
1245: peesta ajetaan autoilla Honkajoen ja Kankaan-      mitä pikimmin toteutettava.
1246: pään rajamailta Santaskylän tietä Kankaanpään         Edellä sanotun perusteella ja va:ltiopäiväjär-
1247: Aihookajoelle, missä tie yhtyy Honkajoen ja        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1248: Kankaanpään väliselle valtatidle. Ensi vuonna      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1249: Kurkikeitaan ja myöhemmin muiden Santasky-         vaksi seuraavan kirja1lisen kysymyksen:
1250: tän tien varre1la olevien soitten turvetta ryh-
1251: dytään ajamaan samaa tietä pitkin.                            Ai:kooko Hallitus ryhtyä !kiireellisiin
1252:    Honkajoen ja Alhonkajoen välinen valtion                toimenpiteisiin Kankaanpään Santasky-
1253: hallinnassa oleva Santaskylän tie on 19 kilomet-           län tien perusparantamiseksi turpeenkul-
1254: fin mittainen, kapea, mutkainen ja sorapäällys-            jetukses·ta lisääntyneen ja muun liiken-
1255: teinen. Tässä vaiheessa tiellä liikennöi 12 tur-           teen vaatimuksia vastaavaksi sekä onnet-
1256: vetta .kuljettavaa rekka-autoa vuorokaudessa ja            to:muusrislden poistamiseksi?
1257:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
1258: 
1259:                                          Matti Järvenpää
1260: 
1261: 
1262: 
1263: 
1264: 087900977C
1265: 2                                            1979 vp.
1266: 
1267: 
1268: 
1269: 
1270:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1271: 
1272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       liikennemäärien lisäksi noin kymmenen turvetta
1273: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuljettavaa autoa. Koko tieosuudella on viimeis-
1274: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       ten kuuden vuoden aikaha sattunut vain kaksi
1275: jeenne n:o 870 ohella toimittanut valtioneu-        liikenneonnettomuutta, joista toinen päättyi
1276: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         loukkaantumiseen.
1277: kansanedustaja Matti Järvenpään näin kuulu~             Kankaanpään ja Honkajoen alueella on·; vas-
1278: vastakirjallisesta kysymyksestä n:o 157:            taavan kaltaisia maanteitä ja paikallisteitä, joi-
1279:                                                     den liikenne on runsaampaa ja joiden paranta"
1280:             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin   i:ni:starve on paikallis~n liikenteen kannalta tär~
1281:          toimenpiteisiin Kankaanpään Santasky-       keämpää kuin Santasten paikallistien. Tämän
1282:          län tien perusparantamiseksi turpeenkul-    vuoksi ne tulisi parantaa ennen Santasten pa:i-
1283:       .. jetuksesta lisääntyneen ja muun liiken-    kallistietä. Tieviranomaiset katsovat, ettei tien
1284:          teen vaatimuksia vastaavaksi sekä onnet-   kunto tule olemaan esteenä turvekuljetuksille
1285:          tomuusriskien poistamiseksi?               eivätkä turvekuljetukset lisää sanottavasti lii-
1286:                                                     kenteen .· · onnettomuusriskiä tien vähäisestä
1287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muusta .liikenteestä johtuen.
1288: vasti· seuraavaa:                                     ' Edell~ mainituin perustein tieviranomaiset
1289:                                                     eivät tällä hetkellä pfdä Santasten paikallistien
1290: ·· Kysymyhessä tarkoitettu Santasten paikallis-      perl1sparantamista perusteltuna. Osl1udella, jolla
1291: ti~, .joka johtaa Honkajoelta Santaskylän kautta     turvekuljetukset tapahtuvat, tullaan tai:peen
1292: Ala-Honkajoelle, on 19 km pitkä, 5-5,5 met-          mukaan tehostamaan .tien hoitoa ja .kunnostus-
1293: rin levyinen ja sorapintai!len. Tien kantavuus       ta ·sen pitämis.eksi riittävän hyvässä kunnossa.
1294: on melko hei!kko. Tie on kuitenkin hyvässä          Jos kuitenkin lähivuosina havaitaan; että·     tien
1295: kunnossa. Tien liikennemäärä on vähäinen, kes-       kantavuus ei ole turvekuljetuksia ajatellen riit-
1296: kimäärin koko tieosuudella noin 150 autoa            tävä ja tien kunto tästä syystä huononee, tul-
1297: vuorokaudessa, joista kymmenen kuorma- ja           Jaan . tie parantamaan. Ensimmäisenä patannet-
1298: linja-autoja. Kurkikeitaan suolta, josta kysymyk~    tavana osuutena tulisi tuolloin kyseeseen Kurki-
1299: sessä mainitut turvekuljetukset alkavat, liiken-    keitaan suo - Honkajoki -välinen kuuden ki-
1300: nöi Ronkaijoelle päivittäin edellä mainittujen      lometrin pituinen tieosuus.
1301:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
1302: 
1303:                                                                  Lllikenneministeri Veikko Saarto
1304:                                             N:o 157                                              3
1305: 
1306: 
1307: 
1308: 
1309:                           T d 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1310: 
1311:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       de senaste sex åren har på hela vägavsnittet
1312: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       skett endast två traHkolyckor, av viJka den
1313: se nr 870 av den 4 oktober 1979 tili veder-        ena ledde tili personskada.
1314: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        Imm Kankaanpää och Ronkajoiki området
1315: av följande av riksdagsman Matti Järvenpää         finns landsvägar och bygdevägar av motsvaran-
1316: underteoknade spörsmål nr 157:                     de slag, på vilka trafiken är större och vilkas
1317:                                                    behov av förbättring med hänsyn till den loka-
1318:          Ämnar Regeringen vidta brådskande         la trafiken är viktigare än förbättringen av
1319:        åtgärder för grundförbättring av Santas-    Santanens bygdeväg. Därför borde dessa vägar
1320:        kylä vägen i Kankaanpää så att vägen        förbättras före Santanens bygdeväg. Vägmyn-
1321:        uppfyller de fordringar som den till        digheterna anser att vägens skick inte kommer
1322:        följd av torvtransporter ökade trafiken     att utgöra något hinder för torvtransporterna
1323:        och även annan trafik ställer samt så att   och att torvtransporterna inte i nämnvärd grad
1324:        olycksriskerna elimineras?                  ökar olycksriskerna då den övriga trafiken på
1325:                                                    vägen är obetydlig.
1326:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         På ovannämnda grunder anser vägmyndig-
1327: samt anföra fö1jande:                              heterna i detta nu att en grundförbättring av
1328:    Den i spörsmålet avsedda Santanens bygde-       Santanens bygdeväg inte är motiverad. På den
1329: väg, som leder från Honkajoki via Santaskylä       vägsträoka där torvtransporterna sker kommer
1330: tili Ala-Honkajoki, är 19 km lång, 5-5,5 m         underhåll och skötsel av vägen efter behov
1331: bred och grusbelagd. Vägens bärighet är täm-       att effektiveras så att den hålls i tillräckligt
1332: ligen svag. Vägen är dock i gott skick. Trafik-    gott ,skick. Om det likväl under de närmaste
1333: mängden på vägen är ringa, i medeltal på hela       åren observeras att vägens bärighet inte är
1334: vägavsnittet ungefär 150 bilar per dygn, av        tiliräcklig med tanke på torvtransporterna och
1335: dessa tio Jastbilar och bussar. Från Kurkikeidas   att vägens skick till följd därav försämras,
1336: mosse, där de i spörsmålet nämnda torvtrans-       kommer vägen att förbättras. Det första avsnit-
1337: porterna börjar, trafikeras vägen tili Honkajoki   tet som då skul1e komma i fråga att förbättras
1338: dagligen, utöver ovannämnda trafikmängder, av      är den sex kilometer långa sträckan mellan
1339: ungefär tio bilar som transporterar torv. Under    Kurki!keidas mosse och Honkajoki.
1340:      Helsingfors den 6 november 1979.
1341: 
1342:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
1343:                                               1979 vp.
1344: 
1345: Kirjallinen kysymys n:o 158.
1346: 
1347: 
1348: 
1349: 
1350:                                   Poutanen ym.: Puutavaran kasvattajakuntien verotusoikeudesta.
1351: 
1352: 
1353:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1354: 
1355:    Verotuslain 59 §: ssä säädetään, että kunnai-        Ainoa oikea jakoperuste on jakaa metsäyh,
1356: Hsveroa on suoritettava liiketulosta sille kunnal-   tiöiden verotettava liiketulo tuotannon osavai-
1357: le, jossa liikettä tai ammattia harjoitetaan kiin-   heiden kustannusten mukaisessa suhteessa. Näin
1358: teästä toimipaikasta käsin. Verotuslain 60 §: ssä    jaettuna puutavaran osto- ja hankintatoiminnan
1359: taas määritellään mitä kiinteällä toimipaikalla      osuus verotettavasta liiketulosta kasvaisi huo"
1360: tarkoitetaan.                                        mattavasti jalostuslinjasta riippuen. Tämä osuus
1361:    Lain tulkinta on johtanut siihen, että monet      tulisi jakaa puutavaran kasvattajakunnille han-
1362: kaupungit ovat saaneet ostotoimintansa perus-        kittujen puumäärien suhteessa. Vain näin met-
1363: teella verotettavakseen osan metsäyhtiöiden lii-     säyhtiöiden liiketulo jakamalla voivat puun kas-
1364: ketulosta, koska kaupat lopullisesti hyväksy-        vattajakunnat saada oikean osuutensa luonnon-
1365: tään yhtiöiden piiritoimistoissa kaupungeissa.       rikkauksistaan, metsistä.
1366: Ympäröivä alue, puun kasvualue, on jäänyt lä-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1367: hes ilman.                                           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
1368:    Tämä johtuu siitä, että lääninverotoimistot       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1369: ilman mitään perusteluja erottavat ostotoimin-       seuraavan kysymyksen:
1370: nan osalle esim. 2 prosenttia yhtiön verotetta-
1371: vasta liiketulosta ja jakavat tämän kiinteän toi"               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
1372: mipaikan perusteella eri kunnille ostojen ja han-            siin verotuslainsäädännön muuttamisek-
1373: kintojen suhteessa. Tällainen jakotapa ei ole                si siten, että puutavaran kasvattajakun-
1374: oikeudenmukaisesti perusteltavissa ja merkitsee              nat saisivat metsäteollisuuden verotetta-
1375: metsänkasvattajakuntien, siis yleisesti ottaen               vasta liiketulosta sen osan, minkä puu-
1376: suurelta osin kehitysaluekuntien, syrjimistä ja              tavaran hankintakustannukset valmiista
1377: taloudellista riistoa.                                       tuotteesta muodostavat?
1378:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1979.
1379: 
1380:                Pentti Poutanen                                   Heimo Linna
1381:                Lea Sutinen                                       Veikko Pihlajamäki
1382: 
1383: 
1384: 
1385: 
1386: 087900980F
1387: 2                                            1979 vp.
1388: 
1389: 
1390: 
1391: 
1392:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
1393: 
1394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osuudeksi liiketulosta ja toisaalta mikä katso-
1395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan kiinteäksi toimipaikaksi. Koska verotuslain
1396: olette 4 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       60 §:n mukaan kiinteällä toimipaikalla tarkoi-
1397: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tetaan mm. pysyväistä ostopaikkaa, perustuu
1398: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ostopaikkakunnalle jaettu osuus liiketulosta lain
1399: Pentti Poutasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       nimenomaiseen säännökseen. Liiketulon jakami-
1400: sesta kysymyksestä n:o 158:                         sessa verotettavaksi eri kuntien kesken on rat-
1401:                                                     kaisevaa se, että tuloa yleensä syntyy, koska lii-
1402:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ketoiminta voi olla myös tappiollista, eikä se,
1403:        siin verotuslainsäädännön muuttamisek-       miten paljon tulon hankkimiseen kohdistuu
1404:        si siten, että puutavaran kasvattajakun-     raaka-aine- ym. kustannuksia.
1405:        nat saisivat metsäteollisuuden verotetta-       Metsän kasvusta puolestaan verotetaan maa-
1406:        vasta liiketulosta sen osan, minkä puu-      tilatalouden tuloverolain 11 §: n mukaisesti ja
1407:        tavaran hankintakustannukset valmiista       kunnallisvero maksetaan sille kunnalle, jossa
1408:        tuotteesta muodostavat?                      metsä sijaitsee. Maatilatalouden tuloverolain
1409:                                                     11 § :n 1 momentin mukaan metsätaloudesta
1410:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       saatuna puhtaana tulona pidetään sitä puhdasta
1411: vasti seuraavaa:                                    tuottoa, jonka samanlaatuisen metsämaan ar-
1412:    Liike- ja ammattitulosta verovelvollisen on      vioidaan kunnassa verovuonna päättyneenä ja
1413: verotuslain 59 § :n 1 momentin mukaan suori-        kahtena sitä edeltäneenä hakkuuvuotena keski-
1414: tettava kunnallisveroa sille kunnalle, jossa lii-   määrin hehtaaria kohti antaneen. Samalla ote-
1415: kettä tai ammattia on harjoitettu kiinteästä toi-   taan huomioon kantohintataso ja metsään koh-
1416: mipaikasta. Verotuslain 60 §:ssä säädetään sii-     distuvat tavalliset hoito- ja hallintokustannuk-
1417: tä, mitä kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan.     set sekä kohtuulliset arvonvähennykset. Milloin
1418: Milloin liiketulosta on suoritettava kunnallisve-   maatilatalouden tulosta on suoritettava kunnai-
1419: roa useammalle kunnalle, siitä on verotuslain       Hsveroa useammalle kunnalle, on jaettaessa tu-
1420: 61 § :n 1 momentin mukaan viisi prosenttia          lon määrää eri kunnissa verotettavaksi verotus-
1421: taikka, milloin olosuhteet antavat siihen aihet-    lain 61 §:n 2 momentin mukaan otettava huo-
1422: ta, suurempi tai pienempikin osuus verotettava      mioon mm. maa-alueiden pinta-alat ja maan-
1423: siinä kunnassa, jossa pääkonttori sijaitsee (pää-   käyttölajit. Metsäveron kokonaistuottoa ovat
1424: konttorikunta). Muu osa liiketulosta on vero-       viime vuosina alentaneet metsäverotukseen teh-
1425: tettava niissä kunnissa, joissa muuta kiinteätä     dyt useat väliaikaiset tai pysyvät veronhuojen-
1426: toimipaikkaa on käytetty jaettuna kohtuuden         nukset.
1427: mukaisesti eri kunnissa valmistettujen tavaroi-        Kuntien välisen verotulojen jaon uudistami-
1428: den arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitettu-      nen on laajakantoinen kysymys. Tätä osoittaa
1429: jen varojen määrän, työntekijäin lukumäärän         mm. verolakikomitean mietintö ( komiteanmie-
1430: tai muiden sellaisten perusteiden mukaan, jot-      tintö n:o 4 - 1961), joka sisälsi yksityiskoh-
1431: ka voivat osoittaa eri kunnissa saaduksi kat-       taisen säännösehdotuksen myös kysymyksessä
1432: sottavan tulon määrää.                              mainituilta osin. Viimeksi on asiaa käsitelty
1433:    Liiketulon jakaminen verotettavaksi eri kun-     kunnallisverotoimikunnan mietinnössä ( komi-
1434: tien kesken perustuu pääkonttorin ja kiinteän       teanmietintö 1976: 91 ) . Toimikunnan mietintö
1435: toimipaikan sijaintiin, verovelvollisen ilmoituk-   ei ollut yksimielinen, vaan siihen liittyi eräitä
1436: seen liiketulon jakautumisesta kiinteiden toimi-    varsin keskeisiäkin kysymyksiä koskevia eriä-
1437: paikkojen kesken sekä oikeuskäytäntöön sen          viä mielipiteitä. Verotuslain säätämisen jälkeen
1438: suhteen, paljonko katsotaan pääkonttorikunnan       on oikeuskäytäntö n. 20 vuoden ajan ohjannut
1439:                                                N:o 158
1440: 
1441: kuntien välistä verotulojen jakoa koskevien yk-       kerrallaan kuntien keskusjärjestöjen ehdottamis-
1442: sityiskohtaisten sääntöjen muovautumista. Sitä        ta henkilöistä. Ennen päätöksen tekemistä lää-
1443: paitsi, jos yhdelle kunnalle annetaan lisää vero-     ninverolautakunta kuulee asianomaisten kuntien
1444: tuloja, vastaava määrä pitää ottaa pois joltakin      verolau takuntia.
1445: tai joiltakin muilta kunnilta.                           Kunnallisverotoimikunnan mietintö sisältää
1446:    Kysymyksen perustelujen mukaan lääninvero-         laajan kunnallisverotulojen jakamista koskevan
1447: toimistot erottavat ostotoiminnan osalle tietyn       uudistusehdotuksen. Kysymyksessä esitetty on-
1448: määrän yhtiön verotettavasta liiketulosta. Pää-       gelmanasettelu on osa tuosta laajemmasta ko-
1449: töstä ei tee lääninverotoimisto eli nykyinen lää-     konaisuudesta. Tämän vuoksi ei ole edellytyk-
1450: ninverovirasto, vaan lääninverolautakunta. Ve-        siä kannanmäärittelyyn kysymyksessä mainitun
1451: rotuslain 64 §: n pääsäännön mukaan, milloin          yksityiskohdan osalta ennen asian laajempaa kä-
1452: liikettä on harjoitettu siten, että siitä on suori-   sittelyä. On myös huomattava, että veroäyri-
1453: tettava veroa useammalle kunnalle, vahvistaa          määrän kertymän pitäminen entisellään tai kas-
1454: sen läänin lääninverolautakunta, jossa verovel-       vattaminen on kunnallistalouden kannalta koko
1455: vollisen kotikunta on, tällaisen verovelvollisen      maata silmällä pitäen usein olennaisempi kysy-
1456: liikkeen tulon sekä s.en perusteen, jonka mu-         mys kuin ehkä jatkuvasti vähenevän kunnallis-
1457: kaan tulo jaetaan asianomaisten kuntien kes-          veroäyrimäärän jakaminen eri kuntien kesken.
1458: ken. Lääninverolautakunnan puheenjohtajan ja          Asia liittyy myös harkintaverotusta parhaillaan
1459: jäsenet määrää verotuslain 21 §:n 1 momentin          tutkivan toimikunnan työhön.
1460: mukaan verohallitus neljäksi kalenterivuodeksi
1461:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
1462: 
1463:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
1464: 4                                            1979 vp.
1465: 
1466: 
1467: 
1468: 
1469:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1470: 
1471:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         munens andel av inkomsten av rörelse och å
1472: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      andra sidan vad som skall anses vara fast drift-
1473: av deri 4 oktober 1979 till vederbörande med-       ställe. Eftersorri i 60 § beskattningslagen stad-
1474: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     gas att med fast dri:ftställe avses bl. a. stadig-
1475: av riksdagsman Pentti Poutanen m. fl. under-        varande inköpsställe, grundar sig den åt inköps-
1476: tedmade spörsmål nr 158:                            orten utdelade andelen av inkomsten av rörelse
1477:                                                     på ett uttryckligt stadgande i lagen .. Vid för-
1478:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      delningen av inkomsten av rörelse för beskatt-
1479:         att ändra beskattningslagstiftningen så     ning de olika kommunerna emellan är det av-
1480:         att de kommuner i vilka virke växer av      görande att inkomst överhuvudtaget uppkom-
1481:         skogsindustrins beskattningsbara in-        mer, eftersom affärsverksamhet också kan vara
1482:         komst av rörelse skulle få den del som      förlustbringande, och inte hur mycket råvaru-
1483:         anskaffningskostnaderna för trävarorna      o:a. kostnader som hänför sig tili inkomstens
1484:         utgör av den färdiga produkten?             förvärvande.
1485:     "                                                  Skogsväxten å andra sidan beskattas enligt
1486:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       11 § inkomstskattelagen för gårdsbruk och
1487: samt anföra följande:                               kommunalskatten erläggs till den kommun, i
1488:    Enligt 59 § 1 mom. beskattningslagen skall       viiken skogen är belägen. Enligt 11 § 1 mom.
1489: den skattskyldige på inkomst av rörelse och         inkomstskattelagen för gårdsbruk anses såsom
1490: yrke erlägga kommunalskatt tili den kommun,         nettoinkomst av skogsbruk den nettointäkt som
1491: där rörelse eller yrke bedrivits från fast drift-   skogsmarker av samma slag i kommunen upp-
1492: ställe. I 60 § beskattningslagen stadgas om vad     skattas ha givit i medeltal per hektar det av-
1493: som avses med fast driftställe. Om kommunal-        verkningsår, som utgår under skatteåret och de
1494: skatt på inkomst av rörelse skall erläggas tili     två närmast föregående avverkningsåren. Sam-
1495: flere kommuner, skall enligt 61 § 1 mom. be-        tidigt beaktas rotprisnivån och sedvanliga vård-
1496: skattningslagen fem procent därav, eller då för-    och förvaltningskostnader för skogen samt skä-
1497: hållandena det föranleder, en större eller          liga avdrag för värdeminskningar. Om kom-
1498: mindre del beskattas i den kommun, där              munalskatt för inkomst av gårdsbruk skall er-
1499: huvudkontoret är beläget ( huvudkontorskom-         läggas till flere kommuner skall i enlighet med
1500: mun). Den övriga delen av inkomsten av rörel-       61 § 2 mom. beskattningslagen vid inkomst-
1501: se skall beskattas i de kommuner, där annat         beloppets fördelning i och för beskattning i de
1502: fast driftställe använts, skäligt fördelad enligt   olika kommunerna bl. a. beaktas jordområdenas
1503: värdet av de i de olika kommunerna tillverka-       areal och ägoslag. De sammanlagda intäkterna
1504: de varorna, omsättningens storlek, storleken av     av skogsskatt har under de senaste åren sänkts
1505: de investerade tiligångarna, arbetarnas antal       av flere temporära eller permanenta skattelätt-
1506: ellet andra sådana grunder, som kan utvisa be-      nader vid skogsbeskattningen.
1507: loppet av den inkomst, som bör anses ha er-            En reform av fördelningen av skattein-
1508: hållits i de olika kommunerna.                      komster kommunerna emellan är en vittom-
1509:    Hur inkomsten av rörelse fördelas för be-        fattande fråga. Detta utvisar bl.a. skattelags-
1510: skattning olika kommuner emellan grundar sig        kommittens betänkande ( Kommittebetänkande
1511: på var huvudkontoret och fast driftställe är         1961: 4), som innehöll ett detaljerat förslag till
1512: beläget, den skattskyldiges deklaration om in-      stadganden även i denna fråga. Senast har
1513: komstens av rörelse fördelning mellan de fasta      saken behandlats i kommunalskattekommis-
1514: driftställena samt rättspraxis i fråga om hur       sionens      betänkande    ( Kommittebetänkande
1515: mycket som skall anses vara huvudkontorskom-        197 6: 91 ) . Kommissionens betänkande var inte
1516:                                               N:o 158                                              5
1517: 
1518: enhälligt, utan det innehöll vissa avvikande        för fyra kalenderår i sänder bland personer som
1519: åsikter beträffande även mycket centrala frågor.    föreslagits av kommunernas centralorganisa-
1520: Sedan beskattningslagen stiftades har rättspraxis   tioner. Innan beslut fattas hör länsskattenämn-
1521: under ca 20 års tid styrt utformningen av de        den skattenämnderna i vederbörande kom-
1522: detaljerade stadganden som gäller fördelningen      muner.
1523: av skatteinkomster kommunerna emellan. Dess-           Kommunalskattekommissionens betänkande
1524: utom följer därav, att om en kommun får mera        innehåller ett omfattande förslag tili reform av
1525: skatteinkomster, måste motsvarande belopp tas       fördelningen av inkomsterna av kommunal-
1526: av en eller flere andra kommuner.                   skatt. Den problemställning som framlagts i
1527:    Enligt spörsmålets motivering avskiljer läns-    spörsmålet är en del av denna större helhet.
1528: skattebyråerna ett visst belopp av bolagets be-     Av denna anledning finns det inte förutsätt-
1529: skattningsbara inkomst av rörelse för inköps-       ningar att ta ställning tili den detalj som avses
1530: verksamhetens del. Ett dylikt beslut fattas inte    i spörsmålet innan saken har behandlats mera
1531: av länsskattebyrån, dvs. numera länsskatte-         omfattande. Det bör också beaktas, att det för
1532: verket, utan av länsskattenämnden. Huvud-           den kommunala ekonomin med tanke på hela
1533: regeln i 64 § beskattningslagen stadgar att om      landet ofta har varit mera väsentligt att av-
1534: rörelse bedrivits så, att skatt på grund därav      göra huruvida uttaxeringen per skattöre skall
1535: skall erläggas tili flere kommuner, skall läns-     bibehållas oförändrad eller om den borde ökas,
1536: skattenämnden i det Iän, där den skattskyldiges     än hur den kommunala uttaxeringen per skatt-
1537: hemkommun är belägen, fastställa sådan skatt-       öre, som måhända hela tiden minskar, skall för-
1538: skyldigs rörelses inkomst samt den grund, en-       delas de olika kommunerna emellan. Saken
1539: ligt viiken inkomsten fördelas mellan veder-        anknyter också tili arbetet i den kommission
1540: börande kommuner. Enligt 21 § beskatt-              som för närvarande undersöker beskattningen
1541: ningslagen förordnas ordföranden och medlem-        enligt prövning.
1542: marna i länsskattenämnden av skattestyrelsen
1543:      Helsingfors den 6 november 1979.
1544: 
1545:                                                                       Minister Pirkko Työtäjärvi
1546:                                                1979 vp.
1547: 
1548: Kirjallinen kysymys n:o 159.
1549: 
1550: 
1551: 
1552: 
1553:                                   Valo: Yrittäjäopiston perustamisesta Uudellemaalle.
1554: 
1555: 
1556:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
1557: 
1558:    Yritystoiminta on perinteisesti aloitettu käy-    mus, jonka yhteiskunta viime vuosikymmeninä
1559: tännössä hankitun ammattitaidon nojalla. Myös        on yritystoiminnan harjoittajille asettanut.
1560: sukupolvenvaihdostilanteissa yritystä tavallisesti      Maamme ainoa varsinainen yrittäjäopisto si-
1561: jatketaan vanhemmilta opituilla tiedoilla ja tai-    jaitsee kaukana maan yritystiheimmästä aluees-
1562: doilla. Koulutuspohjana on ollut useimmiten          ta, jolla yllä mainituista syistä opiston antaman
1563: ammattikoulussa tai kauppaoppilaitoksessa suo-       koulutuksen tarve on huomattavan suuri. Sen
1564: ritettu tutkinto tai keskikoulu. Viime vuosina       vuoksi on maahamme perustettava toinen yrit-
1565: on kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, ettei pe-       täjäopisto, ja sen tulee sijaita Uudellamaalla.
1566: rusteellinenkaan pohjakoulutus riitä yrittäjän       Opiston sijoittaminen Uudellemaalle olisi pe-
1567: ammattia harjoittavalle, vaan kehityksessä mu-       rusteltua siitäkin syystä, että useilla siellä
1568: kana pysyminen edellyttää jatkokoulutusta            koulutettavilla olisi mahdollisuus asua kotonaan
1569: muodossa tai toisessa.                               opiskelun aikana, joten opiskelijapaikkamäärä
1570:    Ammattikouluissa, ammatillisissa kurssikes-       voitaisiin pitää majoituspaikkalukua merkittä-
1571: kuksissa tai kauppaoppilaitoksissa ei ole eri-       västi suurempana.
1572: tyisiä yrittäjätutkintoja. Koulutus näissä laitok-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
1573: sissa on pääasiassa suunniteltu toiminnassa ole-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1574: vien yritysten ja laitosten toimihenkilöinä ja       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1575: työntekijöinä myöhemmin toimiville henkilöille       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1576: eikä itsenäisiksi yrittäjiksi aikovia varten. Tä-
1577: män vuoksi olisikin tarpeellista ryhtyä toimen-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1578: piteisiin varsinaisen yrittäjäkoulutuksen kehit-            ryhtyä itsenäisten yrittäjien koulutus-
1579: tämiseksi. Koulutuksen kasvavasta tarpeesta                 mahdollisuuksien parantamiseksi, ja
1580: kertoo myös se erilaisten yritystoimintaa sään-                aikooko Hallitus myötävaikuttaa yrit-
1581: televien lakien ja hallinnollisten määräysten ja            täjäopiston perustamiseen Uudellemaal-
1582: niiden asettamien velvoitteiden tuntemisvaati-              le?
1583:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
1584: 
1585:                                             Tauno Valo
1586: 
1587: 
1588: 
1589: 
1590: 087900993W
1591: 2                                              1979 vp.
1592: 
1593: 
1594: 
1595: 
1596:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1597: 
1598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luvana vuonna toimeenpantu 890 osanottajalle
1599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         47 kurssilla. Lisäksi samaan aikaan kauppaop-
1600: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-         pilaitoksissa on järjestetty työllisyyskoulutuk-
1601: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sena 10 yrittäjäkoulutuskurssia, joilla on ollut
1602: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       216 osanottajaa.
1603: Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          Yrittäjäkoulutuksen järjestäminen pääasiassa
1604: myksestä n:o 159:                                     varsinaisissa kauppaoppilaitoksissa perustuu
1605:                                                       yrittäjäkoulutuksen määrää, laatua ja järjestä-
1606:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistä selvittäneen Yrittäjäkoulutustoimikunnan
1607:         ryhtyä itsenäisten yrittäjien koulutus-       ehdotuksiin (Komiteanmietintö 1971: A 23) ja
1608:         mahdollisuuksien parantamiseksi, ja           niistä annettuihin lausuntoihin. Toimikunta kat-
1609:            aikooko Hallitus myötävaikuttaa yrit-      soi, että opetuksellisista, organisatorisista ja ta-
1610:         täjäopiston perustamiseen Uudellemaal-        loudellisista syistä sekä tarpeettomien perusin-
1611:         le?                                           vestointien välttämiseksi yrittäjäkoulutus tulee
1612:                                                       järjestää pääasiassa kauppaoppilaitosverkoston
1613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puitteissa ja että itsenäisiä yrittäjäopistoja tulee
1614: vasti seuraavaa:                                      perustaa vain, jos paikalliset tai alueelliset
1615:    Y rittäjyyteen ja yritystoimintaan soveltuvaa      kauppaoppilaitokset eivät pysty huolehtimaan
1616: koulutusta sisältyy kaikkeen kauppaoppilaitok-        yrittäjäkoulutuksesta.
1617: sissa järjestettävään eri tehtäviin johtavaan am-        Keskiasteen koulutukseen tulevien oppilai-
1618: matilliseen opistoasteen peruskoulutukseen.           den määrä pienenee ensi vuosikymmenellä mer-
1619: Ammattiaineiden perustan siinä luovat lasken-         kittävästi. Kauppaoppilaitoksissa vähennys on
1620: tatoimi ja kirjanpito, liiketoiminta, markkinoin-     yli kolmetuhatta oppilaspaikkaa, mikä samalla
1621: ti ja oikeusoppi. Vansinaista vähintään yksivuo-      merkitsee myös opettajien ja tilojen vapautu-
1622: tista yrittäjäkoulutusta annetaan Pohjanmaan          mista muihin tehtäviin. Vapautuvia voimavaro-
1623: Yrittäjäopistossa ja Savonlinnan Liiketaloudel-       ja voidaan muun muassa käyttää lähinnä ai-
1624: lisessa Instituutissa ja opistoasteen yrittäjälin-    kuiskoulutukseksi luonnehdittavan yrittäjäkou-
1625: joina Joensuun ja Rovaniemen kauppaoppilai-           lutuksen lisäämiseen ja tehostamiseen. Kun
1626: toksissa. Kaupparyhmittymien piirissä toimivis-       Uudellamaalla on 12 varsinaista kauppaoppilai-
1627: sa liikealan erikoisoppilaitoksissa järjestetään      tosta ja Hsäksi kahdeksan kauppaoppilaitoksiin
1628: vuosittain yritysjohdon koulutusta. Lisäksi           luettavaa liikealan erikoisoppilaitosta hallitus
1629: useissa maan 71 kauppaoppilaitoksesta järjeste-       katsoo, että yrittäjäkoulutuksen tarpeet sekä
1630: tään kurssimuotoisena yrittäjäkoulutusta itse-        Uudellamaalla että muissa osissa maata tulee
1631: näisille yrittäjille. Kurssimuotoista lyhytaikaista   tyydyttää lisäämällä ja tehostamalla tätä koulu-
1632: yrittäjäkoulutusta kauppaoppilaitoksissa on ku-       tusta jo toimivissa kauppaoppilaitoksissa.
1633:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
1634: 
1635:                                                                             Ministeri Kalevi Kivistö
1636:                                              N:o 159                                                 3·
1637: 
1638: 
1639: 
1640: 
1641:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
1642: 
1643:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       anstalterna för 890 deltagare fördelade på 47
1644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      kurser. Ytterligare har under samma tid tio
1645: av den 5 oktober 1979 tili vederbörande med-       företagarutbildningskurser med 216 deltagare
1646: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ordnats vid handelsläroanstalterna som syssel-
1647: av riksdagsman Tauno Valo undertecknade             sättningsu tbildning.
1648: spörsmål nr 159:                                      Det faktum att företagarutbildning i huvud-
1649:                                                    sak ordnats vid de egentliga handelsläroan-
1650:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     stalterna är baserat på de förslag och utlåtan-
1651:        ta i avsikt att förbättra utbildningsmöj-   den därom som Företagarutbildningskommissio-
1652:        ligheterna för självständiga företagare,    nen, som utrett företagarutbildningens kvanti-
1653:        och                                         tet, kvalitet och ordnande (Kommittebetänkan-
1654:           ämnar Regeringen medverka tili att       de 1971: A 23) har gjort. Kommissionen ansåg
1655:        ett företagarinstitut inrättas i Nyland?    att företagarutbildning av pedagogiska, organi-
1656:                                                    s·atoriska och ekonomiska skäl samt för att
1657:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      undvika onödiga grundinvesteringar borde ord-
1658: samt anföra följande:                              nas i huvudsak inom ramen för handelsläro-
1659:    Utbildning som lämpar sig för företagsamhet     anstaltsnätet och att självständiga företagar-
1660: och företagsverksamhet ingår i all den yrkes-      institut endast skall inrättas om de lokala eller
1661: inriktade grundutbildning på institutnivå som      regionala handelsläroanstalterna inte förmår
1662: ordnas i handelsläroanstalter och som leder tili   sörja för företagarutbildning.
1663: olika uppgifter. Basen för yrkesämnena skapas         Antalet elever som söker sig tili utbildning
1664: där av redovisning och bokföring, affärsverk-      på mellanstadiet kommer under nästa decen-
1665: samhet, marknadsföring och rättslära. Egent-       nium att minska i avsevärd grad. Vid handels-
1666: lig, minst ett år lång företagarutbildning med-    läroanstalterna blir minskningen över tretusen
1667: delas vid Pohjanmaan Yrittäjäopisto och vid        elevplatser, vilket samtidigt innebär att lärare
1668: Savonlinnan Liiketaloudellinen Instituutti och     och utrymmen frigörs för andra ändamål. Fri-
1669: i form av företagarlinjer på institutnivå vid      gjorda resurser kan bl.a. användas närmast till
1670: handelsläroanstalterna i Joensuu och i Rova-       att utvidga och effektivera företagarutbild-
1671: niemi. Vid de specialläroanstalter för affärs-     ningen, som bör karakteriseras som vuxenut-
1672: branschen, som verkar inom kretsen för affärs-     bildning. Då det i Nyland finns 12 egentliga
1673: grupperingar, ordnas årligen utbildning för        handelsläroanstalter och därtili åtta specialläro-
1674: företagsledning. Dessutom ordnas vid ett flertal   anstalter för affärsbranschen, vilka bör räknas
1675: av landets 71 handelsläroanstalter företagarut-    med bland handelsläroanstalterna, anser rege-
1676: bildning i form av kurser för självständiga        ringen att företagarutbildningens behov såväl i
1677: företagare.                                        Nyland som i andra delar av landet bör fyllas
1678:    Kortvarig företagarutbildning i form av kur-    genom att utöka och effektivera denna utbild-
1679: ser har innevarande år ordnats vid handelsläro-    ning vid redan verksamma handelsläroanstalter.
1680:      Helsingfors den 8 november 1979.
1681: 
1682:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
1683:        -~   .   '.;   :   ';.; >
1684: 
1685:                           .   '   ~·
1686: 
1687: 
1688: 
1689: 
1690:                                        P. Puhakka ym.: PohjoisJK~r}alan keskussairaalan käyttömäärä-
1691:                                           rahojen niukkuudesta.·
1692: 
1693: 
1694:                               E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1695: 
1696:    Pohjois-Karjalan keskussairaala on esittänyt          kunnostamiseksi kuntoutustiloiksi, sillä kuntou-
1697: toimintasuunnitelmassaan vuosille 1980-84                tustilat ovat äärimmäisen vähäiset kasvavaan
1698: vuoden 1980 osalta suoritettavaksi käyttökus-            tarpeeseen verrattuna. Tätä varten oli esitetty
1699: tannuksiin kuuluvia hankkeita ja hankintoja yh-          suunni ttelumäärärahaa.
1700: teensä 9,06 milj. markan edestä. Korjaussuun-               Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän pää-
1701: nitelma sisältää mm. lämpö-, vesi-, viemäri- ja         töksen mukaisesti myös tulevalla viisivuotis-
1702: sähköverkoston uusimista, yhden hoito-osaston           kaudella sairaaloiden käyttökustannusluonteiset
1703: uusimisen, kattojen korjausta ja talo 7 :n muu-         hankkeet ja hankinnat sidotaan 4 % :iin käyttö-
1704: tostöitä. Laitehankinnoista merkittävimpiä ovat         kustannuksista. Tämä merkitsee, että PKKS:n
1705: laboratorio- ja röntgenlaitteet sekä kiinteistön        peruskorjausohjelmaa, joka jo nyt on myöhäs-
1706: kunnossapidon vaatimat hankinnat.                       sä, ei voida toteuttaa edes viisivuotiskaudella,
1707:    Tiettävästi sosiaali- ja terveysministeriö on        vaikka kiinteistön vanhetessa korjaustarve vuo-
1708: antanut lääkintöhallitukselle ohjeen, jonka mu-         si vuodelta kasvaa.
1709: kaan käyttökustannusluonteisia hankkeita ja                 PKKS:n toiminta-alueen väestön sairastavuus
1710: hankintoja voidaan hyväksyä enintään 4 % vuo-           on maan keskimääräistä tasoa korkeampaa.
1711: den 1978 käyttökustannuksista. Tämä jakautuu            Niinpä esim. työkyvyttömyyseläkkeellä on poh-
1712: siten, että laitehankintoja voi suorittaa 2 % ja        joiskarjalaisista 12,8 %, kun heitä on keskimää-
1713: rakennushankkeita 2% vuoden 1978 käyttö-                rin koko maassa 8,2 %. Verenkiertoelimien sai-
1714: menoista, mikä PKKS:n kohdalla merkitsee yh-            rauksia sairastavat pohjoiskarjalaiset muita suo-
1715: teensä 4 720 000 mk.                                    malaisia useammin. Verenkiertoelinten sairauk-
1716:    Päätös merkitsee sitä, että PKK'S:n 25-vuo-          sia sairastaa 1 000 työikäistä asukasta kohden
1717: tias kiinteistö saa prosentuaalisesti samansuurui-      Pohjois-Karjalassa 34,3 henkilöä, kun vastaava
1718: sen korjausmäärärahan kuin vastavalmistunut             luku koko maassa on 20,3. Pohjois-Karjalan
1719: sairaala muissa lääneissä. Tämä aiheuttaa mm.           projektin tilastojen mukaan vuonna 1977 tapah-
1720: sen, että aloitettu korjaustyö eri hoito-osastojen      tui Pohjois-Karjalassa 1 195 sydäninfarktia.
1721: peruskorjaamiseksi joudutaan keskeyttämään.             Näistä 333 alle 65-vuotiaille miehille ja 310
1722: Samalla se merkitsee, että talon huonokuntoi-           alle 65-vuotiaille naisille.
1723: sen sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämpöverkoston               Sairaalan liittohallitus esittää äskettäin teke-
1724: korjaussuunnitelma lykkääntyy ja korjauksia             mässään päätöksessä liittovaltuustolle, ettei sai-
1725: suoritetaan vain toiminnan häiriötilanteessa,           raalan tekemään toimintasuunnitelmaan voida
1726: mistä voi olla erittäin vakavia seurauksia sai-         hyväksyä valtion viranomaisten vaatimia supis-
1727: raanhoidon järjestämiselle.                             tuksia. Sairaalan toimintasuunnitelma tulee hy-
1728:    Pohjois-Karjalan keskussairaalan toimitilat          väksyä sairaalan hallintoelinten ehdottamassa
1729: ovat erittäin puutteelliset tilojen ahtauden ja         muodossa. Näin siitä syystä, ettei sairaalan toi-
1730: kunnon suhteen. PKKS on esittänyt Kontionie-            mintaa eikä potilaiden turvallisuutta vaarannet-
1731: men sairaalan kunnostamista niin, että pesuJa-          taisi.
1732: rakennus pesulatoiminnan siirtyessä v. 1980                Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
1733: Joensuun keskuspesulalle otettaisiin sairaalan          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1734: käyttöön. Samoin PK!KS on laatinut suunnitel-           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1735: man Kontioniemen sairaalan tällä hetkellä käyt-         tattavaksi kysymyksen:
1736: tämättöminä olevien entisten ulkoiluhallien
1737: 087900960U
1738: 2                                           1979 'vp.
1739: 
1740:         Onko Hallitus tietoinen, että Pohjois-            mihin toimenpiteiiiin Hallitus on ryh.
1741:      Karjalan keskussairaalan käyttömäärära-            tynyt tai aikoo ryhtyä turvatakseen
1742:      hat ovat valtion ehdotuksen mukaan                 Pohjois-Karjalan keskussairaalalle sen
1743:      liian pienet ja siten vaarantavat sairaa-          omien hallintoelinten tekemän toiminta-
1744:      lan normaalin toiminnan jatkumisen ja              suunnitelman edellyttämät käyttövarat?
1745:      potilaiden turvallisuuden, ja jos on, .
1746:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979:
1747: 
1748:              Pauli Puhakka                                  Matti Puhakka
1749:              Erkki Korhonen                                 Lea Sutinen
1750:                                         Mauri Vänskä
1751:                                                 N:o 160
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 
1756:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1757: 
1758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        2,6 milj. markan edestä. Pohjois-Karjalan lää-
1759: mainitussa tarkoituksessil Te, Herra Puhemies,        ninhallitus on vahvistanut 'Pohjois-Karjalan kes·
1760: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir·         kussairaalapiirin vuosien· 1980--1984 toiminta·
1761: jeenrie ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suunnitelmassa vuoden 1980 osalta käyttökus-
1762: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tannushankkeiden ja -hankintojen kustannuksia
1763: P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          4 720 000 markkaa, mikä merkitsee 4,09 %
1764: kysymyksestä n:o 160:                                 Pohjois-Karjalan keskussairaalan vuoden 1978
1765:                                                       tilinpäätöksestä.
1766:           Onko Hallitus tietoinen, että Pohjois-          Pohjois-Karjalan keskussairaalapiirin alueelli-
1767:        Karjalan keskussairaalan käyttömäärära-        sen suunnitelman vuosille 1981-1985 vahvis-
1768:        hat ovat valtion ehdotuksen mukaan             tamisen yhteydessä tulee uudelleen harkittavak-
1769:        liian pienet ja siten vaarantavat sairaa-      si vuonna 1981 käyttökustannuksina toteutetta-
1770:        lan normaalin toiminnan jatkumisen ja          vien rakennushankkeiden ja laitehankintojen
1771:        potilaiden turvallisuuden, ja jos on,          markkamääräinen suuruus valtion tulo- ja meno-
1772:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      arviossa myönnettävien. määrärahojen rajoissa.
1773:        tynyt tai aikoo ryhtyä turvatakseen                Keskussairaalan toimesta on suoritettu järjes-
1774:        Pohjois-Karjalan keskussairaalalle sen         telyjä, jotka ovat tähdänneet siihen, että huoli-
1775:        omien hallintoelinten tekemän toiminta-        matta vanhanaikaisista ja alimitoitetuista tutki-
1776:        suunnitelman edellyttämät käyttövarat?         mus- ja hoitotiloista potilasturvallisuutta on py-
1777:                                                       ritty lisäämään.
1778:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1779: vasti seuraavaa:                                          Pohjois-Karjalan keskussairaalassa voidaan
1780:                                                       vuosikorjausluonteisten rakennusten kunnossa-
1781:    Pohjois-Karjalan keskussairaala on eräs            pito- ja huoltomenojen lisäksi suorittaa vuosit-
1782: maamme vanhimpia keskussairaaloita. Pääsai-           tain tarpeellisia peruskorjaustöitä sekä kiintei-
1783: raalan kiinteistö on 25 vuotta vanha. Pohjois-        den kojeiden ja laitteiden uushankintoja so-
1784: Karjalan keskussairaalan laajenmistyö on valtio-      siaali- ja terveysministeriön käyttökustannus.
1785: neuvoston vuonna 1979 hyväksymässä sairaaloi-         luonteisten hankintojen enimmäismääristä vuo.
1786: den 10-vuotisinvestointiohjelmassa hyväksytty         sittain antamissa ohjeissa mainituin edellytyk~
1787: aloitettavaksi vuonna 1986.                           sin.
1788:    Pohjois.J<arjalan keskussairaalapiiri on esittä-       Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että jak.
1789: nyt alueellisessa toimintasuunnitelmassaan vuo-       sottamalla välttämättömät peruskorjaus- ja muu-
1790: sille 1980-1984 keskussairaalan ·peruskorjaus-        tostyöt sekä laitehankinnat useammalle vuode!.
1791: ja muutostöihin käyttökustannuksina toteutetta-       le, voidaan sairaalan toiminnot potilasturvalli.
1792: vaksi 5 642 000 markkaa sekä laitehankintoja          suutta vaarantamatta taata.
1793:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1979.
1794: 
1795: 
1796:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
1797: 4                                             l979·vp.
1798: 
1799: 
1800: 
1801: 
1802:                             Till Riksdagens Herr Talman.
1803: 
1804:  . ;J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ringsarbeten samt f.ör :anläggningsanskaHningar
1805: anger har Ni, Herr T alman, nied Eder .skrivelse    2,6 milj. mk; Länsstyrelsen i Norra Karelens
1806: av den 5 oktober 1979 till vederbörande med-        Iän har i Norra Karelens sjukhusdistrikts .verk-
1807: lem av statsrådet översänt avskrift av· rföljande   samhetsplan för åren · .1980-1984 angående
1808: av riksdagsman P. Puhakka m. fLunderi:eckna-        år 1980 fastställt 4 720 000 mk för driftso
1809: de .spörsnrål nr 160:                               kostnadsprojekt och -anskaffningar, vilket he~
1810:                                                     tyder 4,09% av Norra Karelens centralsjukhus
1811:            Är Regeringen medveten om att dis-       bokslut för år 1978.
1812:         positionsanslagen för. Norra . Karelens        1 samband med fastställandet av Norra Ka-
1813:         centralsjukhus i · enlighet med . statens   relens centralsjukhus regionala pian för åren
1814:       . förslag är alltför knappa och därmed        1981-'---'1985 skall beloppet för de byggnads-
1815:         även.ty:rar sjukhusets fortsatta normala    projekt och. anläggningsanskaHningar, som år
1816:         verksamhet och ,patienternas trygghet.,     1981 kommer att förverkligas såsom ddftskost-
1817:         och' om så är,                              nader, ånyo upptas till prövning inom gränserna
1818:            vilka ~tgärder · har Regeringen vid-     för anslagen beviljade i statsförslaget. På
1819:         tagit eller ämnar vidta i avsikt att för    centralsjukhusets försorg ·har arrangemang vid-
1820:         centralsjukhuset säkra de dispositions-     tagits i syfte att trots de gammalmodiga och
1821:         medel, som förutsätts . i den av sjuk-      underdimensionerade undersöknings~ och vård-
1822:         husets egoa förvaltningsorgan uppgjorda     utrymmena öka patienttryggheten.
1823:         verksamhetsplanen? · · ·                       Vid Norra Karelens centralsjukhus kan man,
1824:                                                     utöver utgifter för uriderhåll och skötsel av
1825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       byggnader med karaktär av årsreparation, år-
1826: samt anföra följande:                               ligen göra nödvändiga reparationsarbeten samt
1827:    Norra Karelens .centralsjukhus är ett av vårt    nyanskaffningar av fast apparatur och · anord-
1828: lands äldsta centralsjukhus. Huvudsjukhusets        ningar på de villkor som nämns i social- och
1829: fastighet är 25 år gammaL Utvidgningsarbetet        hälsovårdsministeriets årligen utfärdade anvis-
1830: för Norra Karelens centralsjukhus har i det 10-     ningar om maximibelopp för anskaffningar av
1831: års investeringsprogram för sjukhusen stats-        driftskostnadsnatur.
1832: rådet godkänt år 1979 blivit godkänt att på-           Social- och hälsovårdsministeriet anser att
1833: börjas år 1986.                                     man genom att fördela nödvändiga grundrepa-
1834:    Norra Karelens centralsjukhusdistrikt har i      rations- och ändringsarbeten samt anskaffningar
1835: sin regionala verksamhetsplan för åren 1980-        av anordningar på flera år kan trygga sjuk-
1836: 1984 föreslagit 5 642 000 mk i driftskostnader      husets funktiorter utan att äventyra patient-
1837: för centralsjukhusets grundreparations-. och änd-   tryggheten.
1838:      Helsingfors den 5 november 1979.
1839: 
1840: 
1841:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
1842:                                             1979 vp.
1843: 
1844: Kirjallinen kysymys n:o 161.
1845: 
1846: 
1847: 
1848: 
1849:                                 Raudaskoski ym.: Traktorin ajoluvan alaikärajan alentamisesta.
1850: 
1851: 
1852:                        E du skunnan         H e r r a P u h e m i e h e II e.
1853: 
1854:    Eduskunnalle on jätetty vuonna 1976             täten tekemään raskaammat ruumiilliset työt.
1855: toivomusaloite maataloustraktoreiden ajoluvan      Tällöin vain joudutaan perusteettomasti lait-
1856: saamisen edellytyksenä olevan 16 vuoden ala-       tomaan tilanteeseen. Pakon sanelema tilanne
1857: ikärajan alentamisesta 15 vuoteen.                 on aiheuttanut runsaasti kiusallisia tilanteita,
1858:    Aikaisemmin ajolupa voitiinkin myöntää 15       joissa vain viranomaisten ymmärtäväisyys on
1859: vuotta täyttäneelle. Tällöin oli mahdollista an-   tasoittanut tilannetta.
1860: taa ajolupaan tarvittava opetus myös kansa-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1861: laiskouluissa, koska suurissa kouluissa täytyy     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
1862: olla traktori sekä maatalousopetusta että ym-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1863: päristön puhtaanapitoa varten, erikoisesti tal-    vaksi seuraavan kysymyksen:
1864: vella.
1865:    Maatiloilla joudutaan useimmissa tapauksissa               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1866: turvautumaan oman perheen työvoimaan ja                    siin traktorin ajoluvan saamisen edel-
1867: varsinkin traktorin ajamisessa joudutaan käyt-             lytyksenä olevan 16 vuoden alaikärajan
1868: tämään perheen lapsia, aikuisten vapautuessa               alentamiseksi 15 vuoteen?
1869:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
1870: 
1871:          Väinö Raudaskoski             Hannele Pokka                  Kauko Juhantalo
1872:          Paavo Vesterinen              Orvokki Kangas                 Lea Sutinen
1873:          Heimo Linna                   Esko Pekonen                   Mauno Manninen
1874:          Hannu Tenhiälä                Marjatta Väänänen              Kalevi Mattila
1875:          Matti Maijala                 Pentti Poutanen                Mikko Kaarna
1876: 
1877: 
1878: 
1879: 
1880:  087901016M
1881: 2                                           1979 vp.
1882: 
1883: 
1884: 
1885: 
1886:                        E duskunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1887: 
1888:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kone tai moottorikäyttöinen laite voi painaa
1889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jopa 20 tonnia. Tämän vuoksi 15-vuotiaan
1890: olette kirjeellänne 5 päivältä lokakuuta 1979       ajo-oikeus olisi rajoitettava määrätyn painoi-
1891: n:o 903 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       seen traktoriin.
1892: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Väinö          Kansainvälisessä vertailussa todettiin, että
1893: Raudaskosken ym. tekemän seuraavansisältöi-         pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on 16 vuo-
1894: sen kysymyksen n:o 161:                             den ikäraja. Ruotsissakin yleinen raja on 16
1895:                                                     vuotta, mutta lääninhallitus voi erityisestä
1896:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      syystä antaa ajokortin 15-vuotiaalle. EEC-
1897:        siin traktorin ajoluvan saamisen edel-       maiden komissio on suositellut jäsenmailleen
1898:        lytyksenä olevan 16 vuoden alaikärajan       16 vuoden ikärajaa.
1899:        alentamiseksi 15 vuoteen?                        Varsin tärkeänä ikärajan alentamiseen vai-
1900:                                                     kuttavana seikkana on huomattava, ettei val-
1901:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        takunnalliseen maa- ja metsätalouden sekä puu-
1902: tavasti seuraavaa:                                  tarhanhoidon opetussuunnitelmaan voida si-
1903:     Ajokortin antamista koskevat säännökset         sällyttää erilliskustannuksia aiheuttavia aineita
1904: uudistettiin 31. 5. 1972 annetulla ajokorttiase-    kuten maatalouskoneiden ajo-opetusta. Paikka-
1905: tuksella. Tällöin T-luokan ajokortin eli trak-      kuntakohtaisesti kyseisen aineen opetussuun-
1906:  torin ajokortin saamisen ikärajaksi säädettiin     nitelmat vaihtelevat ja jossakin kunnassa saa-
1907:  16 vuotta. Kuitenkin liikenneministeriölle jäi     tetaan antaa traktorin ajo-opetusta. Traktorin
1908: valta myöntää poikkeuksia em. ikärajasta. Li-        ajokortin ikärajan alentamista ei kuitenkaan
1909:  säksi on huomattava, että pellolla ja metsässä,    voitane kytkeä tähän paikallisista olosuhteista
1910:  tien ulkopuolella traktoria kuten muutakin          riippuvaan ja vuosittain vaihtelevaan opetuk-
1911:  ajoneuvoa saa edelleen kuljettaa ilman ajokort-     seen. Tavoitteena olisi pidettävä, että koulu-
1912:  tia.                                                tusta voivat saada kaikki sitä haluavat 15-
1913:     Liikenneministeriössä on kuluvana vuonna         vuotiaat.
1914:  selvitetty kysymystä T-luokan ajokortin ikä-           Neljäntenä seikkana T-luokan ajokortin ikä-
1915:  rajan alentamisesta silmällä pitäen erityisesti     rajan alentamisessa on huomattava, että 15
1916:  kysymyksessä edellytettyä koulutusvaatimusta,       vuoden ikärajasta ei enää olisi syytä myöntää
1917:  koska nykyisin T-luokan ajokorttia varten ei        poikkeusta, koska rikosoikeudellinen vastuu al-
1918:  tarvitse hankkia opetusta. Koulutusta on pi-        kaa 15 vuoden iästä. Nykyisin myönnetään 16
1919:  dettävä tarpeellisena ottaen huomioon 15-vuo-       vuoden ikärajasta vuosittain vajaat sata poik-
1920:  tiaiden kehityserot ja liikenteessä vaadittavat     keusta ja lähes kaikki haetut erivapaudet myön-
1921:  tiedot ja taidot. Liikenteen vaatimusten kas-       netään. Ne koskevat maatalousajoa ja myön-
1922:  vaessa on pidettävä selvänä, että traktorin ajo-    netään kotitilan kuntia koskevina. Erivapauden
1923:  kortin ikärajan alentamista ei toteuteta huo-       saamisen perustana on pääsääntöisesti osoi-
1924:  lehtimatta uusien, entistä nuorempien kuljet-        tettu traktorin ajajan tarve kotitilalla.
1925:  tajien turvallisuudesta.                                Liikenneministeriö ei ole voinut esittää trak-
1926:     Liikenneministeriössä tehdyn, turvallisuusnä-    torin ajokortin yleisen ikärajan alentamista
1927:  kökohtaa painottavan selvityksen mukaan T-          kansainväliseltä 16 vuoden tasolta. Ikärajaa ei
1928:  luokan ajokortin ikärajaa alennettaessa on otet-    pidä muuttaa, ellei voida turvata nuorempien
1929:  tava huomioon seuraavia seikkoja. Ensinnäkin        traktorin kuljettajien turvallisuutta liikenteessä.
1930:  T-luokan ajokortti oikeuttaa kuljettamaan trak-     Sen sijaan liikenneministeriö pyrkii kehittä-
1931:  toria, moottorityökoneita, moottorikeikkaa ja       mään nykyistä erivapausmenettelyä. Erivapaus-
1932:  muuta moottorikäyttöistä laitetta. Moottorityö-     menettely on joustava ja tarkoituksenmukai-
1933:                                            N:o 161                                              3
1934: 
1935: nen, koska siten voidaan varmistaa, että trak-    on eslttanyt valtiovarainministeriölle poikkeus-
1936: toria maantiellä kuljettavat 15-vuotiaat tun-     luvasta perittävän leimaveron alentamista.
1937: tevat vastuunsa liikenteessä, ja koska näin          Hallitus katsoo nykyisen menettelyn ja val-
1938: voidaan varmistaa yhtenäinen ajokorttikäytäntö    misteltavana olevan leimaveron alennuksen par-
1939: koko maassa. Tämän erivapausmenettelyn voi        haalla tavalla mahdollistavan oman perheen työ-
1940: katsoa vastaavan Ruotsin menettelyä, jossa        voiman käytön traktorin ajossa. Nykyisen jär-
1941: lääninhallitus voi erityisestä syystä myöntää     jestelmän kasvatuksellisena etuna on, että poik-
1942:  15-vuotiaalle traktorin ajokortin. Erivapauden   keusluvan saanut nuori tuntee vastuunsa tien-
1943: hakemisen helpottamiseksi liikenneministeriö      käyttäjänä.
1944:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1979.
1945: 
1946:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
1947: 4                                            1979 vp.
1948: 
1949: 
1950: 
1951: 
1952:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
1953: 
1954:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För det första berättigar körkort av k1ass T
1955: anger har Ni, He,rr Talman, med Eder skrive1se      innehavaren att föra traktorer, motorredskap,
1956: nr 903 av den 5 oktober 1979 till vederbörande      motorkä1kar och motordrivna anordningar. Ett
1957: med:lem av statsrådet översänt avskrift av föl-     motorredskap eHer en motordriven anordning
1958: jande av 'riksdagsman Väinö Raudaskoski m. fl.      kan väga ända upp till 20 ton. Fördenskull
1959: ställda skriftliga spörsmå1 nr 161:                 borde en 15-årings rätt att köra traktor in-
1960:                                                     skränkas till att gälla traktor med viss vikt.
1961:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         En internationell jämförelse visar att i fråga
1962:        en sänkning av den å1dersgräns som ut-       om de övriga nordiska 1änderna tillämpas i
1963:        gör förutsättning för erhållande av kör-     Danmark och Norge en åldersgräns om 16 år.
1964:        tillstånd för traktor från 16 år till 15     Också i Sverige är den allmänna gränsen 16
1965:        år?                                          år, men länsstyre1se kan på särski1da skä1 he-
1966:                                                     vilja en 15-åring körkort. EEC-ländernas kom-
1967:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        mission har rekommenderat medlemsländerna
1968: samt anföra följande:                               att tillämpa en å1dersgräns om 16 år.
1969:                                                        En mycket viktig faktor, som påverkar frå-
1970:     Stadgandena om utfärdande av körkort revi-      gan om att sänka åldersgränsen och dä:rför bör
1971: derades genom förordningen 31. 5. 1972 om           beaktas, är att man inte kan uppta sådana
1972: körkort ( 44 7/72). Härvid stadgades en ålders-     ämnen som medför extra kostnade·r, vilket är
1973: gräns om 16 år för erhållande av körkort av         fallet t.ex. med undervisning i körning med
1974: k1ass T, dvs. traktorkörkort. Trafikministeriet     1antbruksmaskiner, i den riksomfattande 1äro-
1975: gavs dock befogenhet att bevilja undantag från      planen för jord- och skogsbruk samt trädgårds-
1976: nämnda å1dersgräns. Dessutom bör beaktas att        skötsel. Lärop1anerna i detta ämne varierar från
1977: traktor, i likhet med annat fordon, på åker         en ort till en annan och i någon kommun kan
1978: och i skog, utanför väg, alltjämt får framföras     det förekomma att undervisning i körning med
1979: utan körkort.                                       traktor ges. Frågan om en sänkning av ålders-
1980:     Inom trafikministeriet har under innevaran-     gränsen för innehav av traktorkörkort kan dock
1981: de år gjorts en utredning av frågan om sänk-        knappast kopp1as ihop med denna undervis-
1982: ning av å1dersgränsen för innehav av körkort        ning, som är beroende av ele loka1a förhållan-
1983: av k1ass T, särskilt med hänsyn till det krav på    dena och varierar år från år. Må1et borde vara
1984: utbildning som förutsätts i spörsmå1et, emedan      att alla de 15-åringar som så önskar skall kunna
1985: ingen utbildning i detta nu behöver inhämtas        få utbildning av detta slag.
1986: för förvärv av körkort av nämnda k1ass. En             En fjärde omständighet i samband med frå-
1987: utbildning måste anses påkallad med hänsyn          gan om en sänkning av å1dersgränsen för inne-
1988: till olikheterna i utveckling hos 15-å:ringar och   hav av körkort av klass T är att undantag från
1989: till de insikter och färdigheter som krävs i tra-   å1dersgränsen om 15 år inte 1ängre borde be-
1990: fiken. När de krav som trafiken ställer ökas        viljas, emedan den straffrättsliga ansvarigheten
1991: måste det anses givet att å1dersgränsen för         inträder vid 15 års ålder. I detta nu beviljas
1992: innehav av traktorkörkort inte kan sänkas utan      årligen knappt etthundra undantag från å1ders-
1993: att något görs för de nya, allt yngre förarnas      gränsen om 16 år och nästan alla ansökta dis-
1994: trygghet.                                           penser blir beviljade. De avser körslor inom
1995:    Vid den utredning som gjordes inom trafik-       1antbruket och beviljas så, att de gäller inom
1996: ministeriet underströks säkerhetssynpunkten.        den kommun där den berörda hemgården är
1997: Utredningen gav vid handen att följande syn-        be1ägen. I regel har såsom grund för erhå1-
1998: punkter bör beaktas vid en sänkning av ålders-      lande av dispens påvisats att ·en traktorförare
1999: gräns·en för innehav av körkort av k1ass T.         behövs på hemgården.
2000:                                             N:o 161                                               5
2001: 
2002:    Trafikministeriet har inte kunnat föreslå att   anses motsvara det tillvägagångssätt som tilläm-
2003: den allmänna åldersgränsen för innehav av          pas i Sverige, där länsstyrelse av särskild orsak
2004: traktorkörkort skulle sänkas under den interna-    kan bevilja 15-åring traktorkörkort. För att
2005: tionella nivån, dvs. lägre än tili 16 års ålder.   ansökning om dispens skall underlättas har tra-
2006: Aldersgränsen bör inve ändras, såvida det inte     fikministeriet föreslagit för finansministeriet
2007: låter sig göra att trygga yngre traktorförares     att stämpelskatten för dispenser skall sänkas.
2008: säkerhet i trafiken. Trafikministeriet försöker        Regeringen anser, att det förfarande som nu
2009: däremot bygga ut det nuvarande dispensförfa-       tillämpas och den sänkning av stämpelskatten
2010: randet. Detta utgör ett smidigt och ändamålsen-    som är under beredning, skapar de bästa tänk-
2011: ligt tillvägagångssätt, emedan det gör det möj-    ba:ra möjligheter för att varje berörd familjs
2012: aigt att förvissa sig om att de 15-åringar som     egen arbetskraft skall kunna utnyttjas vid trak-
2013: för traktorer på landsväg känner sitt ansvar i     torkörning. En pedagogisk fördel hos det rå-
2014: ttrafiken och på grund av att en enhetlig kör-     dande systemet är att en ung människa, som
2015: kortspraxis därigenom kan säkerställas inom        har fått dispens, känner sitt ansvar när han rör
2016: hela landet. Ett sådant dispensförfarande kan      sig på vägen.
2017:      Helsingfors den 5 november 1979.
2018: 
2019:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
2020:                                              1979--
2021:                                              .    vp..
2022: 
2023: Kirjallinen kysymys n:o 162.
2024: 
2025: 
2026: 
2027:                                  Ekorre: Peruskoulun uskontojen historian ja siveysopin opetus-
2028:                                     suunnitelman uudistamisesta.
2029: 
2030: 
2031:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11   e.
2032:     Koulujärjestelmälain 6 § :n 2 momentin mu- uskonnottomat syrjäytettiin, kun laadittiin pe-
2033:  kaan viidelle tai useammalle saman . koulun ruskoulun opetussuunnitelmia. Kristityt laati-
2034:  oppilaalle, jotka on uskonnonvapauslain nojalla va uskonnottomille tarkoitetun uskontojen
2035: vapautettu koulussa annettavasta uskonnon- historian ·ja siveysopin opetussuunnitelman
2036:  opetuksesta ja jotka .eivät saa vastaavaa ope- taysm kristillishenkiseksi. Vapaa-ajattelijain
2037:  tusta koulu11 ulkopuolellakaan, .opetetaan us- lausuntoa ei kysytty missään vaiheessa. Tämän
2038: konnon sijasta uskontojen historiaa ja siveys- vuoden alussa kouluhallitus nimitti toimikun-
2039: oppia. Opetuksen järjestämistä on vaikeuttanut nan uudistamaan kyseistä opetussuunnitelmaa,
2040: ensisijaisesti opetukseen soveltuvien oppikirjo- mutta vapaa-ajattelijat syrjäytettiin jälleen."
2041:  jen sekä muun oppi- ja oheismateriaalin puute. Vielä Hartikainen kirjoituksessaan arvostelee
2042: _Niinikään ·uskontojen historian ja siveysopin toimikunnan työn suuntautumista sekä koulu-
2043: opetussuunnitelma on puutteellinen.                 hallituksen toimenpiteitä sen painostaessa oppi-
2044:  .. Peruskoulun opetussuunnitelmatoimikunnan kirjankustantajia ottamaan toimikunnan puheen-
2045: mietinnössä ( POPS) · esitellyssä opetussuunni- johtajat uskontojen historian ja siveysopin jul-
2046:  telmassa korostuu uskontojen historian ohella kaistavan oppikirjan tekijöiksi. Hartikainen toi-
2047: kristillinen etiikka yhdessä kristinuskon sisällön voo, että opetusministeriö puuttuisi asian val-
2048:  ja tapahtumien kanssa. Sitäpaitsi opetuksesta misteluun asettamalla uuden toimikunnan.
2049: yleensä vastaavat samat opettajat, joiden teh-         Pikaisesti olisikin laadittava uusi opetus-
2050:  tävänä on antaa opetusta koulun yleisessä us- suunnitelma uskontojen historian ja siveysopin
2051: konnonopetuksessa ja jotka eivät ole saaneet opetukseen sekä valmistettava tarvittavat oppi-
2052: minkäänlaista lisä- tai täydennyskoulutusta opet- kirjat ynnä muu oppi- ja oheismateriaali ope-
2053:  taakseen uskontojen. historiaa ja siveysoppia.     tuksessa käytettäväksi. Opettajien täydennys-
2054:     Tällä hetkellä ei ole saatavissa yhtään uskon- koulutuksen järjestäminen on välttämätöntä,
2055:  tojen historian ja siveysopin oppikirjaa eikä jotta opetuksen sisältö voisi vastata opetussuun-
2056: muutakaan opetukseen tarkoitettua oppimate- nitelmassa vahvistettavia tavoitteita. Mikäli
2057: riaalia. Kouluhallituksen ryhmäkirjeissä on lue- oppikirjankustantajat eivät suostu valmista-
2058:  teltu ne oppikirjat, jotka kouluhallitus on hy- maan alan oppikirjoja, on niiden tuottaminen
2059: väksynyt opetuksessa käytettäviksi. Luettelois- annettava kouluhallituksen tehtäväksi.            ·
2060:  sa. ei vieläkään ole mainintaa uskontojen histo-     Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2061:  rian ja siveysopin oppikirjasta, vaikka hyväk- §:n 1 momerittiiri viitaten esitän valtioneuvos-
2062: syttyjä uskonnon oppikirjoja luetellaan yli 70. ton asianomaisen jäsenen . vastattavaksi kun-
2063:   · Kansan Uutiset -nimisessä sanomalehdessä 4 nioittavasti seuraavan kysymyksen:
2064: päivänä lokakuuta 1979 julkaistussa yleisön
2065: osaston kirjoituksessa kirjoittaa Vapaa-ajatteli-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2066: jain liiton sihteeri Erkki Hartikainen voimak-              siin uskontojen historian ja siveysopin
2067: kaan arvostelun opetusviranomaisia kohtaan                  opetussuunnitelman uudistamiseksi ja
2068: niis_pii laiminlyönneistä, joita.on· tapahtunut us-         opetuksessa tarvittavien oppikirjojen
2069: kontojen histoi-ian ja siveysopin opetuksessa,              ynnä muiden oppi- ja oheismateriaalien
2070: lausuen muun ohessa seuraavaa: "Kuitenikin                  valmistamiseksi?
2071:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
2072: 
2073:                                           Mikko Ekorre
2074: 087900994X
2075:  2                                                      1979vp.
2076: 
2077: 
2078: 
2079: 
2080:                               E d u ~ k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2081: 
2082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                             työssään huomioon asiasta annetut eri tahojen
2083: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                              lausunnot. Lisäksi työryhmä on velvoitettu
2084: olette kirjeellänne n:o 904 5 päivältä, lokakuuta                          kuulemaan asiantuntijana myös mm. Vapaa-
2085: 1979 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen                               ajattelijain liittoa. Kouluhallituksen käsityksen
2086: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                                 mukaan voidaan jo ensi vuoden alusta lukien
2087: Ekorren tekemän seuraavan kirjallisen kysy-                                aloittaa tarkistettujen oppimäärien edellyttä-
2088: myksen n:o 162:                                                            mien oppi- ja oheismateriaalien valmistaminen.
2089:                                                                               Uskontojen historian ja siveysopin opetuksen
2090:                        Aikooko· Hallitus ryhtyä toimenpitei- kehittämiseen on kiinnitetty huomiota myös
2091:                     siin uskontojen historian ja siveysopin peruskoulun luokanopettajien koulutusta uudis-
2092:                     opetussuunnitelman uudistamiseksi ja: tettaessa. Kuluvan vuoden syksystä lukien on
2093:                     opetuksessa ta~:vittavien oppikirjojen korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköissä pe-
2094:                     ynnä muiden oppi- ja oheismateriaalien ruskoulun luokanopettajien koulutusohjelmaan
2095:                     valmistamiseksi?                                       sisällytetty myös uskontojen historian ja siveys-
2096:                                                                            opin opiskelua.
2097:          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                           Kuten edellä esitetystä ilmenee on jo ryhdyt-
2098:   vasti seuraavaa:                                                         ty toimenpiteisiin uskontojen historian ja si-
2099:          Peruskoulun uskontojen historian ja siveys- veysopin opetussuunnitelman uudistamiseksi
2100: .opin opetuksessa käytetyt opetussuunnitelmat sekä oppi- ja oheismateriaalien valmistamiseksi..
2101:   pohjautuvat Peruskoulun· opetussuunnitelma- Hallitus pitää tärkeänä, että opetussuunnitel-
2102:   komitean mietinnössä II ( s; 265--'-272 ~ esitet- malliseen valmistelutyöhön osallistuvat opetta-
2103:   tyihin oppimääriin, jotki on ·laadittu kyseisen jien ja muiden alan asiantuntijoiden lisäksi eri-
2104:   komitean I mietinnössä {s. 37-42) 'esitetty- tyisesti oppilaiden vanhemmat. Näin tulee. ta-
2105:   jen kasvatuksen eettisten ja sosiaalisten tavoit- pahtua etenkin silloin kun laadit*'in peruskou-
2106:   teiden pohjalta. Kuntakohtaiset peruskoulun lun: kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitel-
2107:   uskontojen historian ja · siveysopfn opetussuun- mia. Lasten vanhempien osallistumismahdolli-
2108:   nitelmat on 'nimittäin valmistettu· komitean suuksien lisäämiseen liittyvät kysymykset ovat
2109:   ehdotusten mukaisesti. ·                                                 parhaillaan selvitettävinä opetusministeriön
2110:     . Koska kyseisten opetussuunnitehnien · toteut- ·asettamassa toimikunnassa. Valmistelutyön täs·
2111:  tamisessa on ·ilmennyt ongelmia, kouluhallitus sä vaiheessa ei Hallituksen käsityksen mukaan
2112: ·on          käynnistänyt peruskoulun uskontojen histo- ole tarvetta ryhtyä uusiin erillisiin toimenpitei-
2113:   rian ja siveysopin oppimaärien 'tårkfstamistyön. siin peruskoulun uskontojen historian ja si-
2114:  Tehtävää suorittamaan kouh:ihallifuS on asetta- veysopiri opetuksen· kehittämiseksi.
2115:   nut 15. 1. 1979.             työryhmäJ;J.,         jonk~:~r .tulee ottaa
2116: ,_._-,·, . .;-' ·'.
2117:          ~·   ~"         _. ..  . :;::_· :-_,; :' --
2118:                                     .:·~·:·.·\;,··L           ,\
2119: 
2120:       ·Helsingissä 7 ·päivänii' tnarrasktmta 1979.
2121: 
2122:                                                                                         Opefusmini$teti Piir StenbäCk
2123: 
2124: 
2125:                                                                   '--1-
2126:                                                                    '   \   '..,   _._
2127:                                              N:o 162                                               3
2128: 
2129: 
2130: 
2131: 
2132:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2133: 
2134:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        låtanden i ärendet som glVlts på olika håll.
2135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Arbetsgruppen åligger dessutom att såsom
2136: nr 904 av den 5 oktober 1979 till vederbö-          sakkunnig höra bl.a. Vapaa-ajattelijain liitto.
2137: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        Enligt skolstyrelsens uppfattning kan man re-
2138: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre un-         dan räknat från början av nästa år påbörja
2139: dertecknade spörsmål nr 162:                        framställningen av det undervisnings- och bred-
2140:                                                     vidläsningsmaterial som de justerade lärokur-
2141:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         serna förutsätter.
2142:        syfte att förnya läroplanen i religions-        Uppmärksamhet har fästs vid utvecklandet
2143:        historia och sedelära och i syfte att        av undervisningen i religionshistoria och sede-
2144:        framställa läroböcker samt annat studie-     lära också vid reformeringen av den utbild-
2145:        och bredvidläsningsmaterial som behövs       ning som gäller gnmdskolans klasslärare. Från
2146:        för undervisningen?                          och med denna höst har i utbildningsprogram-
2147:                                                     met för grundskolans klasslärare vid högsko-
2148:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lornas lärarutbildningsenheter intagits också
2149: samt anföra följande:                               studier i religionshistoria och sedelära.
2150:    De läroplaner som använts vid undervisning-         Såsom av det ovan anförda framgår har åt-
2151: en i religionshistoria och sedelära i grundskolan   gärder redan vidtagits i syfte att förnya läro-
2152: grundar sig på de lärokurser, som anförs i          planerna i religionshistoria och sedelära samt i
2153: Kommittens för uppgörande av läroplan för           syfte att framställa undervisnings- och bredvid-
2154: grundskolan II betänkande ( ss. 265-272)            läsningsmaterial. Regeringen anser det vara vik-
2155: och som uppgjorts på grundvalen av de etiska        tigt att förutom lärare och andra sakkunniga
2156: och sociala mål för uppfostran, vHka anförs i       på området särskilt elevernas föräldrar deltar i
2157: sagda kommittes I betänkande (ss. 37-42).           det beredningsarbete som gäller läroplanerna.
2158: Grundskolans läroplaner för religionshistoria       Detta borde ske .särskilt när grundskolans läro-
2159: och sedelära i de enskilda kommunerna har           planer i de enskilda kommunerna och skolorna
2160: nämligen uppgjorts i enlighet med kommittens        uppgörs. Frågorna i anslutning tHl ökade möj-
2161: förslag.                                            ligheter för barnens föräldrar att delta i dylikt
2162:    Eftersom problem har framkommit vid för-         arbete utreds för närvarande av en kommission
2163: verkligandet av de ifrågavarande läroplanerna,      som tillsatts av undervisningsministeriet. 1
2164: har skolstyrelsen igångsatt ett granskningsarbe-    detta skede av beredningsarbetet föreligger en-
2165: te ,i fråga om grundskolans läroplaner i reli-      ligt Regeringens uppfattning inte behov av att
2166: gionshistoria och sedelära. För denna uppgift       vidta nya särskilda åtgärder för att utveckla
2167: tillsatte skolstyrelsen 15. 1. 1979 en arbets-      grundskolans undervisning i religionshistoria
2168: grupp, som i sitt arbete skall beakta de ut-        och sedelära.
2169:      Helsingfors den 7 november 1979.
2170: 
2171:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
2172:                                                 1979 .'Vp'. '
2173: 
2174: Kirjallinen kysymys n:o 163.
2175: 
2176: 
2177: 
2178: 
2179:                                    Luttinen: Ammat.tikurssien opettajien aseman kehittämisestä.
2180: 
2181: 
2182:                          E d u s k u n n a n H e r r a Pu h e m i e h e 11 e.
2183: 
2184:    Ammatillisten kurssikeskusten opettajien ase-       Muut tuntiopettajat tekevät viikossa tuntiker-
2185: masta· on säädetty työllisyyskoulutuksesta anne-        tymäa, josta voi olla opetusta 40 tuntia viikos-
2186: tun lain (31/76) 9 §:ssä sekä työllisyyskoulu-          sa. Opettajien palkkaus on tuntipalkkiope):'ustei-
2187: tuksesta annetun asetuksen (206/76) 22-28              nen.
2188: § :ssä. Opettajien tehtävät määräytyvät ammat·             Tällä hetkellä. kurssikeskusten opettajiin ei
2189: trkasvatushallituksen antamien ohjeiden sekä            sovelleta minkäänlaista ikälisä- t.ai määrävuotis-
2190: kurssikeskuksen ohjesäännön mukaisesti. Am-            lisäjärfestelmää. Työvuosi ol1 sama kuin teolli-
2191: mattikurssien opettajien palvelussuhteen ehdois-        suude5sa yleensä. .
2192: ta on sovittu kuntien ja kuntainliittojen kuu-             Ammattikurssien · opetushenkilöstön taholta
2193: kausipaikkaisia työntekijöitä koskevassa työeh-        on ·eri" tilanteissa tuotu esille huolestuneisuus
2194: tosopimuksessa.                                         sen johdOsta,: että oPettajien työsuhteen ehtoja
2195:     Kurssikeskusten opettajat ovat työsuhteessa        .ei ole kehitetty muiden oppilaitosten vastaaval-
2196: työnantajaansa, joka voi olla joko kunta, kun•         le tasolle.
2197: .tainliitto tai säätiö. Kurssiopettajien työsuhteen      · Edellä o1evaän viftaten esitän valtiopäiväjär-
2198: kesto on käytännössä kurssikohtaluen eli jos           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
2199: kurssille ei jostain syystä saada oppilaita, jää       voston. ·asianomaisen jäsenen vastattavaksi sett-
2200: opettaja työttömäksi normaalin irtisanomisajan         raavan·'kysymyksen~
2201: jälkeen. Ammattikasvatushallituksen nimeämänä
2202: •toimii osa opettajista ns. päätoimisina opetta-                    :Aikooko Hallitus ryhtyä toimenp1te1· ·
2203: jina, joiden työsuhteen kesto voi olla kalenteri-                si:in· ammattikurssien opettajien aseman
2204: vuosi. Kurssiopettajien työaika on 40 tuntia                     kehittämiseksi ·ja kut!lsiopettajien työ-
2205: viikossa, josta opetusta on 34-38 tuntia vii-                   ·suhteen ·ehtojen· muuttamiseksi vastaa-
2206: kossa ja loput 2-6 tuntia ovat ns. muuta työ-                    maan ·:muiden ammatillisten oppilaitos-
2207: tä; Tämä ·järjestelmä koskee ammattikasvatus-                    ten opettajajärjestelmää?
2208: hallituksen nimeämiä päätoimisia opettajia.
2209:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
2210: 
2211:                                             Matti Luttinen
2212: 
2213: 
2214: 
2215: 
2216: '08790099.5Y
2217: 2                                            1979 vp.
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2223: 
2224:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kun ammatillisi:ssa oppilaitoksissa opetus on
2225: mainitussa tarkoitu'ksessa Te, Herra Puhemies,.     laaja-alaista peruskoulutusta, samat opettajat
2226: olette kirjeellänne 5 päwänä lokakuuta 1979 n:o     ta:rvitaan vuodesta toiseen opettamaan lähes sa·
2227: 905 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         moja perusasioita. AmmatHlisten · kurssikeskus- ,
2228: jitsenen vastattava:ksi kansanedustaja Matti Lut"   ten on puolestaan nopeasti mukauduttava ta~
2229: tisen tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 163:       louselämän rakennemuutosten ja teknisen kehi-
2230:                                                     tyksen aiheuttamiin työvoiman kysynnän ja tar-
2231:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      jonna;n muutoksiin. Tämän vuoksi ei ole mah-
2232:        siin ammattikurssien opettajien aseman       dollista eikä · tarkoituksenmukaistakaan, että
2233:        kehittämiseksi ja kurssiopettajien työ-      opetus ammatillisissa kurssikeskuksissa hoidet-
2234:        suhteen ehtojen muuttamiseksi: vastaa-       taisiin ·lähes yksinomaan virkoihin ja pysyviin
2235:        maan muiden ammatillisten oppilaitos-        toimiin nimitettyjen opettajien toimesta. Työl-
2236:        ten opettajajärjestelmää?                    lisyyskoulutuksen tulee säilyä joustavana ja kul-
2237:                                                     loinkin tarvittavan kurssin opettajien tulee olla
2238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen alan asiantuntijoita. Ammatillisten kurssi-
2239: vasti seuraavaa:                                    keskusten opettajien palkkauksessa sen sijaan on
2240:   Kysymyksen perusteluista i1menee kysymyk-         pyritty kompensoimaan heidän työsuhdetur-
2241: sen tarkoittavan ammatillisten·· kurssikeskusten    vaansa.
2242: opettajien palvelussuhteen ehtoja. Tähän näh-          Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
2243: den on todettava, ettei vaJtion omistuksessa        ammatillisten kurssikeskusten runkohenkilöstö
2244: ole yhtään ammatillista kurssikeskusta. Ne ovat     tulisi pallikata pysyvästi ja että kurssikeskusten
2245: kuntien ja kuntainliittojen tai säätiöiden omis-    opettajien palvelussuhteen ehtojen tulisi vastata
2246: tuksessa. Näiden· opettajien pa:lvelussuhteen eh-   muiden opettajien vastaavia palvelussuhteen eh-
2247: doista sovitaan kuunaliisin työehtosopimuksin,      toja, Yksityiskohtien toteutuminen riippuu kui-
2248: joita vastaavasti noudatetaan myös säätiöiden       tenkin· käytävistä .työehtosopimusneuvotteluista.
2249: kurssikeskusten osalta.
2250:      Helsingissä 8 päivänä ma:rraskuuta 1979.
2251: 
2252:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
2253:                                                N:o 163                                             3
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258:                            T iJ 1 R Ii k 5 d a g e n 5 He rr T a 1 m a n.
2259: 
2260:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdag5ordningen         behövs samma lärare från ett år tili ett annat
2261: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 5krivel-         för undervisningen i grundläggande frågor som
2262: 5e nr 905 av den 5 oktober 1979 tili veder-          också de i stort sett är desamma. Yrkeskurs-
2263: börande medlem av 5tatsrådet översänt avskrift       centralerna skall å sin sida snabbt kunna an-
2264: av följande av riksdagsman Matti Luttinen            passa sig tili de förändringar i efterfrågan och
2265: undertecknade spörsmål nr 163:                       utbudet på arbetskraft som det ekonomiska
2266:                                                      livets strukturförändringar och den tekniska
2267:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          utvecklingen medför. På grund härav är det
2268:        syfte att utveckla yrkeskurslärarnas ställ-   inte vare sig möjligt eller ändamålsenligt, att
2269:        ning och ändra villkoren i arbet5förhål-      undervisningen vid yrkeskurscentralerna skulle
2270:        landet för kur5lärarna 5å att de mot-         skötas i det närmaste uteslutande med hjälp
2271:        sva:rar arrangemangen gäilande lärarna        av lärare som utnämnts tili tjänster och fasta
2272:        vid andra yrke5läroan5talter?                 befattningar. Den sys'selsättningsfrämjande ut-
2273:                                                      bildningen måste fortgående vara smidig och
2274:    Såsom svar på detta spör5mål får jag vörd-        de lärare som behövs för kurser som är aktuel-
2275: samt anföra följande:                                la vid olika tidpunkter måste vara sakkunniga
2276:    Av motiveringen till spörsmålet framgår att       på respektive område. Däremot har man strävat
2277: spörsmålet avser villkoren i arbetsförhållandet      till att avlöningsvägen kompensera lärarna vid
2278: i fråga om lärarna vid yrkeskur5centraierna.         yrke&kurscentralerna för deras bristande trygg-
2279: I betraktande därav kan konstateras, att staten      het i fråga om arbetsförhållandet.
2280: inte i rsin ägo har en enda ynkeskurscentral.            Med hänvisning tiU det ovan anförda anser
2281: Dessa ägs av kommunerna och kommunförbun-            regeringen att stampersonalen vid yrkeskurs-
2282: den eller av stiftelser. Angående villkoren i        centralerna bör erhålla fast avlöning och att
2283: arbetsförhållandet för Järarna i dessa överens-      villkoren i anställningsförhåHandet när det gäl-
2284: kommes genom kommunala arbetskollektiv-              ler kurscentralernas lärare borde motsvara
2285: avtal, vi!lka iakttas också när det är fråga om      andra lärares motsvarande villkor i arbetsför-
2286: stiftelsernas kurscentra:ler.                        hållandet. Förverkligandet av detaljerna beror
2287:    Eftersom undervisningen vid yrkesläroanstal-      dock på de kollektivavtalsförhandlingar som
2288: terna utgör en vittomfattande grundutbildning,       förs i frågan.
2289:      Helsingfors den 8 november 1979.
2290: 
2291:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
2292:                                               1979 vp.
2293: 
2294: Kirjallinen kysymys n:o 164.
2295: 
2296: 
2297: 
2298: 
2299:                                   Kanerva ym.: Ingmanin talon suojelusta.
2300: 
2301: 
2302:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
2303: 
2304:    Ingmanin talo sijaitsee Turussa Linnankadun      Turun kaupunki ilmoitti kesällä suojelun vält-
2305: varrella 3 945 m2 :n suuruisella tontilla, joka     tämättömyydestä sekä halustaan ostaa rakennus
2306: on yhteisomistuksessa. Ingmanin talon rakennut-     mikirli opetusministeriö osallistuu kunnostamis-
2307: ti kellarimestari Sejpehl 1770-luvulla, mutta ra-   kustannuksiin. Turun kaupungin mittausosaston
2308: kennuksen kellarit ovat paljon vanhempia. Ra-       arvion mukaan lngmani:n 1,25 miljoonan mar-
2309: kennuksen nykyinen jugend-uikoasu on arkki-         kan hintapyyntö oli kohtuullinen. Korjaustkus-
2310: tehti A. Strandellin suunnittelema.                 tannuksiksi arvioitiin 6-9 miljoonaa markkaa.
2311:    Alkuaan rakennuksen alakerrassa on toiminut         Turun kaupunki ei ole ostanut Ingmanin ta-
2312: krouvi ja yläkerrassa on pidetty konsertteja ja     loa, joten kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa
2313: järjestetty teatteriesityksiä. Talo on myös mo-     tulevai-suudessa talon kohtaloon ovat vähäiset.
2314: nien kuuluisuuksien kohtauspaikka. Siellä ovat      Vaikka kiinteistön omistajaa sitova:tkin tarkat
2315: tavanneet toisensa muiden muassa Ruotsin ku-        suojelumääräykset, joiden mukaan rakennuk-
2316: ningas Kustaa IV Adolf ja Venäjän tsaari Alek-      seen kohdistuvat purkamis- ja rakentamistoi-
2317: santeri I. Ingman-suvuJle talo siirtyi viime vuo-   menpiteet voidaan suorittaa vain museoviraston
2318: sisadan lopulla liike- ja asuintiloiksi.            luvalla, ei yksityiseltä omistajalta ole kuitenkaan
2319:    Turun sydänalueen jokirannan maisemaan           mahdollista vaatia sellaisia entistämistoimenpi-
2320: kuuluva Ingmanin talo on ollut tyhjillään jo        teitä kuin julkisilta viranomaisillta.
2321: viitisen vuotta. Museovi:rasto on esittänyt toi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2322: vomuksen, jonka mukaan kaupungin tulisi en-         tyksen 37 §:n 1 momentti:in viitaten esitämme
2323: tistää tämä suojeltavaksi määrätty rakennus.        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2324: Valtio ei ole luvannut varoja talon korjaami-       vaksi seuraavan kysymyksen:
2325: seen eikä korkein oikeus ole katsonut mahdol-
2326: liseksi tontin yhteisomistuksen purkamista.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2327:    Lääninhallitus määräsi vuonna 1975 Ingma-                ryhtyä suojellakseen Turussa olevan,
2328: nin talon suojeltavaksi. Opetusministeriö pyysi             Ingmanin talona tunnetun 1770-luvuha
2329: viime keväänä Turun kaupungilta lausuntoa                   olevan keskeisen rwkennuksen historialli-
2330: suojelun toteuttamisen mahdollisuudesta, jolloin            set arvot?
2331:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
2332: 
2333:          Ilkka Kanerva                 Ensio Laine                     Lauri Palmunen
2334:          Pekka Vennamo                 Mikko Rönnholm                  Hdkkr Perho
2335:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Jacob Söderman                 -Heli Astah
2336:          Anna-Liisa Jokinen            Tapio Holvitie                  PauJa Eeni'lä
2337:          Arto Lampinen                 Sauli Hautala
2338: 
2339: 
2340: 
2341: 
2342: 0879009960
2343: 2                                             1979 vp.
2344: 
2345: 
2346: 
2347: 
2348:                         Ed u s k u n n a n   H erra      P u h e m i e h e 11 e.
2349: 
2350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Asiassa kertyneiden selvitysten perusteella
2351: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opetusministeriö on katsonut, että puheena ole-
2352: olette kirjeellänne 5 päivänä lokakutJta 1979       vaa rakennusta on pidettävä kulttuurihistorial-
2353: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen    lisesti erityis,en huomattavana. Vaikka rakennus
2354: vastattavaksi kansanedustaja Kanervan ym. te-       onkin voimassa olevan asemakaavan mukaan
2355: kemän kirjallisen kysymyksen n:o 164:              suojeltu, on vielä selvitettävä keinot, joilla ra-
2356:                                                     kennus voidaan säilyttää sen kulttuurihistorialli-
2357:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sen arvon edellyttämässä kunnossa.
2358:          ryhtyä suojellakseen Turussa olevan,         Neuvoteltuaan asiasta Oy Ingman Ab:n ja
2359:          Ingmanin talona tunnetun 1770-luvulta Turun kaupungin kanssa opetusministeriö edel-
2360:          olevan keskeisen rakennuksen historialli- lä mainituista syistä tiedusteli Turun kaupun-
2361:          set arvot?                                gilta sen mahdollisuuksia suojelun toteuttami-
2362:                                                    seksi esimerkiksi hankkimalla ra'kennus kau-
2363:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- pungin omiin tarpeisiin. Samoin opetusministe-
2364: taen seuraavaa:                                    riö pyysi rakennushallitusta ~selvittämään, olisi-
2365:    Turun ja Porin lääninhallitus on 10 pa1vana ko valtiolla tarpeita toimintojensa sijoittamisek-
2366: joulukuuta 1975 antamallaan päätöksellä mää- si Turkuun ja voitaisiinko tällöin käyttää ky-
2367: rännyt suojeltavaksi kyseisen Turun kaupungis- seessä olevaa rakennusta.
2368: sa sijaitsevan, silloin Oy Ingman Ab:n omista-        Ennen kuin rakennushallitus ehti suorittaa
2369: man rakennuksen. Päätös alistettiin valtioneu- loppuun pyydettyä selvitystä ilmeni, että Oy
2370: voston vahvistettavaksi. Rakennuksen omistaja Ingman Ab oli myynyt kiinteistönsä Varsinais-
2371: valitti mainitusta 'lääninhallituksen päätöksestä Suomen Asuntokeskus Oy:lle. Uusi omistaja
2372: valtioneuvostolle todeten va1ituskirje1mässään, on tietoinen sekä vahvistettavana olevan suoje-
2373: että suojelupäätös aiheuttaa yhtiölle kohtuutto- lupäätöksen että asemakaavan määräyksistä ja
2374: mia kustannuksia ja pyysi näinollen, että val- onkin neuvotellut museoviraston kanssa raken-
2375: tioneuvosto jättäisi päätöksen vahvistamatta.      nuksen kunnostamistoimenpiteistä. Opetusmi-
2376:    Vuonna 1968 vahvistetun asemakaavan mu- nisteriö on varannut uudelle omistajalle mah-
2377: kaan kyseiseen rakennukseen kohdistuvat pur- dollisuuden antaa lausuntonsa suojelupäätökses-
2378: kamis- ja rakennustoimenpiteet voidaan suorit- tä. Vasta kun uusi omistaja on ilmoittanut kan-
2379: taa vain museoviraston luvalla. Tontilla, ~olla tansa suojeluun voidaan uudelleen harkita, mil-
2380: ns. Ingmanin talo sijahsee, on myös muinais- lä tavoin rakennus on tarkoituksenmukarsimmin
2381: muistolain noja:lla rauhoitettuja kiinteitä mui- · säilytettävissä kulttuurihistoriallista arvoaan
2382: naisjäännöksiä, joihin kajoaminen esimerkiksi vastaavalla tavalla.
2383: rakentamalla on kielletty ilman ~lain edellyttä-
2384: mää lupaa.
2385:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
2386: 
2387:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
2388:                                                N:o 164                                              3
2389: 
2390: 
2391: 
2392: 
2393:                            T H 1 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
2394: 
2395:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        som influtit har undervisningsministeriet ansett
2396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         att ifrågavarande hyggnad måste hetraktas
2397: se av den 5 oktoher 1979 tili vederhörande           såsom kulturhistoriskt synnerligen hetydande.
2398: medlem av 'statsrådet översänt avskrift av föl-      Fastän hyggnaden enligt gällande stadsplan är
2399: jande, av riksdagsman Kanerva m. fl. under-          skyddad, måste de medel ännu utredas med
2400: tecknade spörsmål nr 164:                            hjälp av vilka hyggnaden kan hevaras i det
2401:                                                      skick som dess kulturhistoriska värde förut-
2402:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sätter.
2403:        vidta för att skydda de historiska vär-          Efter att ha rådgjort om frågan med Oy
2404:        den som är förknippade med den i Aho          Ingman Ah och Aho stad förhörde sig under-
2405:        helägna centrala hyggnaden från 1770-         visningsministeriet på grund av ovan nämnda
2406:        ta1et känd såsom lngmanska gården?            orsaker hos Aho stad om stadens möjligheter
2407:                                                      att förverkliga skyddet t. ex. genom att anskaf-
2408:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fa hyggnaden för stadens egna behov. Likaså
2409: samt anföra följande:                                omhad undervisningsministeriet hyggnadsstyrel-
2410:    Länsstyrelsen i Aho och Björnehorgs Jän           sen utreda, huruvida staten har hehov av att
2411: har genom sitt heslut av den 10 decemher             förlägga någon del av sin verksamhet tili Aho
2412: 1975 hestämt att ifrågavarande i Aho stad            och möjligheterna att härvid använda ifråga-
2413: helägna hyggnad som då ägdes av Oy Ingman            varande hyggnad.
2414: Ah skall skyddas. Beslutet underställdes stats-         lnnan hyggnadsstyrelsen hann slutföra den
2415: rådet för faststä11else. Byggnadens ägare anförde    hegärda utredningen framgick, att Oy Ingman
2416: hesvär över länsstyrelsens heslut hos statsrådet     Ah hade sålt sin fastighet tili Varsinais-Suo-
2417: ooh konstaterade i sin hesvärsskrift, att bes1utet   men Asuntokeskus Oy. Den nya ägaren är
2418: om skydd medför oskäliga kostnader för ho-           medveten om hestämmelserna i såväl det beslut
2419: 1aget, samt anhöll på grund härav om att stats-      om skydd vilket skall fastställas 'som hestäm-
2420: rådet inte skulle fastställa heslutet.               melserna i stadsplanen, och holaget har också
2421:    Enligt den år 1968 fa,ststä:llda stadsplanen      rådgjort med museiverket om åtgärder angåen-
2422: kan rivnings- och hyggnadsåtgärder som gäller        de restaurering av hyggnaden. Undervisnings-
2423: ifrågavarande hyggnad utföras endast med             ministeriet har förhehållit den nya ägaren möj-
2424: museivel'lkets tillstånd. På den tomt där den        lighet att avge utlåtande om skyddsheslutet.
2425: s.k. lngmanska gården är helägen finns också         Först då den nya ägaren har meddelat sin
2426: med stöd av lagen om fornminnen fredade              ståndpunkt i fråga om skyddet är det möjligt
2427: fasta fornlämningar, som inte får ruhhas t. ex.      att på nytt överväga vilket sätt som vore det
2428: genom hyggande utan i lagen förutsatt till-          mest ändamålsenliga i fråga om att hevara
2429: stånd.                                               hyggnaden med hihehållande av dess kultur-
2430:    På grundvalen av de utredningar i ärendet         historiska värde.
2431:      Helsingfors den 8 novemher 1979.
2432: 
2433:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
2434:                                               1979 vp.
2435: 
2436: Kirjallinen kysymys n:o 165.
2437: 
2438: 
2439: 
2440: 
2441:                                   Hautala ym.: Imatran Voima Oy:n energiapoliittisista toimen-
2442:                                      piteistä.
2443: 
2444: 
2445:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
2446: 
2447:    Viime kesänä hyväksytyn valtakunnallisen          voimalaitoksen rakentamisesta. Tämänkaltaista
2448: energiaohjelman yhtenä .tavoitteena on ener-         menettelyä voidaan pitää valtakunnallisen ener•
2449: giantuotannon kotimaisuusasteen nostaminen           giaohjelman vastaisena menettelynä. Jos sähkön
2450: nykyiseltä tasoltaan. Tämän lisäksi ohjelmassa       hintaan sisältyy nykyisillä tuotantokustannuk-
2451: stiositellaan asutustaajamien tarvitseman kauko-     silla laskettuna "ilmaa", olisi hinnanalennukset
2452: lämmön ja· sähköntuotannon yhdistämistä, kos-        jaettava oi!kea.ssa · suhteessa kaikkien käyttäjä-
2453: ka tällä·. tavoin saadaan primaarienergiantuotan-    ryhmien kesken. Mikäli taas Imatran Voima
2454: nossa syntyvä lauhdelämpö talteen tarkoituk-         perii sähköstä ylihintaa· rahoittaakseen kolman-
2455: senmukaisella tavalla.                               nen ydinvoimalaitoksen suunnittelutyötä, on
2456:    Joillakin maamme kaupj.!ngeista sekä suurilla     tätäkin pidettävä energiaohjelman vastaisena,
2457: teollisuuslaitahilla on. erittäin hyviä kokemuk-     jossa edellytetään ensin tutJkittavaksi vaihtoeh-
2458: sia turvevoimaloiden käytöstä.. Erityisesti          toiset energiantuotantomuödot ennen kuin pää-
2459: maamme pohjois- ja itäosissa, joissa turvevarat      töstä edes kolmannen ydinvoimalaitoksen suun-
2460: ovat lähellä, turpeella tuotetun energian tuo-       nittelusta voidaan tehdä.
2461: tantokustannukset jäävät huomattavasti alle öl-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
2462: jyllä tuotetun sähkön ja kaukolämmön hinnan.         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
2463: Toisaalta hiilivoimaloiden rakentaminen kauas        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2464: rannikkoseudusta ei hiilen kuljetuskustannusten      tattavaksi seuraavan kysymyksen: .
2465: vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Varustamalla
2466: useammat maamme keskikokoisista kaupungeis-                     Tietäakö Hallitus, että Imatran Voi-
2467: ta riittävän kokoisella turvevoimalaitoksella voi-           ma Osakeyhtiön toimenpiteet eräiden
2468: taisiin maamme energiaomavaraisuutta ·korot-                 kaupunkien suunnittelemien turvevöima-
2469: taa huomattavasti nykyisestään. Turvevoimaloi-               Jaitoshani4:eiden   jarruttamiseksi     ja
2470: den rakentamista on kuitenkin ryhtynyt jarrut-               1 000 megawatin ydinvoimalaitdksen
2471:  tamaan valtiojohtoinen Imatran Voima Oy,                    suunnittelun käynnistämiseksi ovat risti-
2472:  joka pelkää .turvevoimaloiden rakentamisen uh-              riidassa valtioneuvoston hyväksymän
2473: kaavan yhtiön suunnitelmia kolmannen 1 000                   energiapoliittisen ohjelman kanssa, . ja
2474: megawatin ydinvoimalaitdksen rakentamisesta.                 jos tietää,
2475:  Maassammehan on jo tällä hetkellä nimen-                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2476: omaan siihkön tuotan,nosta ylikapasiteettia. Jul-            ryhtyä sen varmistamiseksi, että valtio-
2477:  kisuudessa liilkkuneiden tietojen mukaan Imat-              johtoinen Imatran Voima Oy noudattaa
2478:  ran Voima on tarjonnut ainakin Kuopion ja                   valtakunnallista energiapoliittista ohjel-
2479: Joensuun kaupungin sähkölaitoksille sähköä                   maa?
2480:  alennettuun hintaan, mikäli ne Juopuvat turve-
2481:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
2482: 
2483:          Sauli Hautala·                 Impi Muroma                    Väinö Rautiainen
2484:          Olavi Ronkainen ·              Jorma Fred                     Antero Juntumaa
2485:          Ulla Järvilehto ·              Asser Stenbäck · ·             Erkki Korhonen
2486: 
2487: 
2488: 0879010591
2489: 2                                                1979 vp.
2490: 
2491: 
2492: 
2493: 
2494:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2495: 
2496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Iisten voimalaitosyksiköiden tuotannon supistu-
2497: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra· Puhemies,          mista vastaavassa määrin. Imatran Voima Oy
2498: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-           onkin pyrkinyt tekemään voimalaitosta suun-
2499: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               nittelevien asiaikaslaitostensa kanssa lyhytaikai-
2500: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           sia lykkäyssopimukSia, joiden avulla asiakaslai-
2501: edustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-         toksen voimalaitoshankkeen toteutusajankohta
2502: sesta kysymyksestä n:o 165:                             siirretään tavallisesti 2-4 vuodella eteenpäin
2503:                                                         toimittamalla näinä vuosina suunnitellun voi·
2504:             Tietääkö Hallitus, että Imatran Voi-        malaitoksen sähköntuotantoa korvaavaa sähköä.
2505:         ma Osakeyhtiön toimenpiteet eräiden                 Tällaisen sopimuksen edellytyksenä on luon-
2506:         kaupunkien suunnittelemien turvevoima-          nollisesti, että molemmat osapuolet hyötyvät
2507:         'lait.osharlkkeiden    jarruttamiseksi     ja   järjestelyistä.
2508:          1 000 megawatin ydinvoimalaitoksen                 Imatran Voima Oy ei pyri tällä toiminnaila
2509:          suunnittelun käynnistämiseksi ovat risti-      estämään kotimaista polttoainetta käyttävien
2510:        .riidassa valtioneuvoston hyväksymän             kaukolämmitysvoimalaitosten rakentamista, vaan
2511:         energiapoliittisen ohjelman kanssa, ja          ajoittamaan niiden valmistumisen valtakunnal·
2512:         jos tietää,                                     lisen sähköntuotantokapasiteetin tarveajankoh-
2513:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taan.
2514:          ryhtyä sen varmistamiseksi, että valtio-           Kaukolämmön edellyttämä 1ämmön tuotanto
2515:          johtoinen Imatran Voima Oy noudattaa            voidaan lykkäysaikana hoitaa esim. turve- ja
2516:          valtaku.rinallista energiapoliittista ohjel-   hakekäyttöisiä vesikattiloita rakentamalia. Näin
2517:          maa?                                           vältetään koko maan pääoman käytön kannalta
2518:                                                         ennena~kainen ja usein pienestä laitoksesta joh-
2519:     Va.stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuen kokonaistaloudellisesti huonommin tuotta-
2520: vasti seuraavaa:.                                        va investointi. Lyhyehkön Jykkäämisjakson. pää-
2521:     Imatran Voima Oy:n toiminnan eräänä ta-              tyttyä laitos voidaan useinkin toteuttaa suurem·
2522: voitteena on yhteistyössä muiden slihköntuot-            pana ja siten sähkön ja lämmön käyttäjien kan.
2523: taji.t!n kanssa huolehtia maan sähköntarpeen ja          nalta selvästi edullisempana.
2524: tuotantokapasiteetin kohtuullisesta tasapainosta            Korvaussähkön hinnoittelussa, jota on sovel-
2525: sekä· tuotantokoneiston tarkoituksenmukaisesta           lettu em. määräaikaisissa Jykkäävissä sopimuk.
2526: kok~onpanosta huomioonottaen maan energia-               sissa, on tavoitteena jakaa lykkäätnissopimuk-
2527: politiikan tavoitteet.                                   sella saatava hyöty osapuolten kesken. Raken-
2528:     Suurten.. voimalaitosten pitkistä rakennus-          netun tuotantokoneiston ylikapasiteetin pohto·
2529: ajoista, sähköntarve-ennusteiden epävarmuudes-           ainekustannuksella tuotetulla sähköllä korva-
2530: ta ~~ä- sähkön riittävyyden varmistustavoitteis-         taan paitsi valmistusajankohdaltaan lykättävän
2531: ta johtuen esiintyy sähköntuotantokoneistossa            laitoksen polttoainekustannukset myös ko. lai·
2532: ajoittain ylikapasiteettia. Tällainen nykyinen           toksen pääoma.:. ja muut· kiinteät kustannukset,
2533: ylikapasiteetin jakso ulottuu nykynäkymien mu-           eli lykättävän laitoksen koko sähköntuotanto-
2534: kaan ainakin 1980-luvun puoliväliin asti.                kustaimukset. Korvaussähkön hinta asettuu tä-
2535:     Tähän tiedossa olevaan ylikapasiteettijaksoon         ten näiden kustannusten - toisaalta poltto-
2536: ei periaatteessa tulisi - tosin käytännössä jou-         ainekustannus, toisaalta lykättävän laitoksen
2537: dutaan tästä pienessä määrin poikkeamaan -                kokonaiskustannus ......... välialueelle ja on siten
2538: ajoittaa valmistuvaksi uusia voimalaitoksia, sil-        yleensä alhaisempi kuin Imatran Voima Oy:n
2539: lä se mevkitsisi valmiiden, rannikolla sijaitse-         pitkäaikaisiin, yleensä kymmenen vuoden pitui-
2540: vien suurten ja tuotantokustannuksiltaan edul-           siin sähkösopimuksiin perustuvan tariffimyyn-
2541:                                                N:o 16.5                                                3
2542: 
2543: nin hinta. Lyhytaikaisen lykkäyssopimuksen            räämiseksi 1 000 MW ydinvoimalaitokseHe,
2544: aikana kaupunki saa energiansa omaa rakennus-         vaan siihen, että ne valmistuisivat silloin, kun
2545: vaihtoehtoa halvemmalla, ja Imatran Voima             maassa 1980-luvun puolivälissä ja sen jälkeen
2546: Oy:n hyöty puolestMh muodostuu siitä, että jo         tarvitaan lisää kapasiteettia.
2547: rakennettua sähköntuotantokapasiteettia voi-             Valtioneuvoston hyväksymässä energiapoliit-
2548: daan hyödyntää korkeammalla käyttöasteella            tisessa ohjelmassa edellytetään, että 1990-luvun
2549: kyseisenä arkana ja muuttuvien kustannusten           sähkön kysynnän tyydyttämiseksi tuukitaan rin-
2550: lisäksi saatava kate parantaa yhtiön taloutta.        nan vaihtoehtoiset . mahdollisuudet kivihiili-,
2551: Näin Jykkäämisillä saavutettavissa oleva kus-         turvelauhdutus- ja l OOQ M.W ydinvoimalaitok-
2552: tannussäästö jaetaan oikeassa suhteessa . kai:k-      sen käyttöönottamiseksi. Varsinainen rakenta-
2553: kien sähkön käyttäjäryhmien kesken. Siitä hyö-        mispäätös ei ole energiapoliittisen ohjelman
2554: tyvät paitsi ao. kaupungin asukkaat myös Imat-        mukaan ajankohtainen ennen v. 1982.
2555: ran Voima Oy:n saaman lisämyyntikatteen                  Esitetyssä tarkoituksessa tuotantokoneiston
2556: kautta kaikkien Imatran Voima Oy:n asiakas-           laajentamiseen liittyvien selvitysten· pääkohtina
2557: laitosten sähkönkuluttajat, ja sähkön hinta muo-      ovat 1 000 MW ydinvoimalaitos sekä sen rin-
2558: dostuu siten pitkällä tähtäimellä alhaisemmak-        nalla hiili~ ja turvelauhdutusvoimalaitos.
2559: si kaikille sähkön käyttäjille.                          1 000 MW ydinvoimalaitokseen liittyvä tut-
2560:     Kuopion kaupunki rakentaa kaupungin ja            kimustyö perustuu Suomen ja SNTL:n välillä
2561: Imatran Voima Oy:n välillä solmitun ja 1. 10.         18. 5. 1977 allekirjoitettuun 15-vuotissopimuk-
2562: 1979 alkaen kolmen vuoden aikana sovelletta-          seen. Parhaillaan valmistellaan Imatran Voima
2563: van 30 MW Iykkäämissopimuksen mahdollis-              Oy:n ja Atomenergoexportin välillä esisuunnit-
2564: taman v. 1982 valmistuvan, teholtaan kaksin-          telusopimusta, joka ei sido kumpaakaan osa-
2565: kertaisen eli 60 MW suuruisen turvetta poltto-        puolta varsinaiseen laitoksen rakentamiseen.
2566: aineena käyttävän voimalaitoksen ja voi näin          Esisuunnittelutyö on tarkoitus toteuttaa kolmi-
2567: käyttää turvetta enemmän ja tuottaa sähköä            vaiheisena hankkeena 2 ... 3 · vuoden aikana.
2568: ja lämpöä edullisemmin kuin ilman lykkäämis-          Jälkimmäisten vaiheiden tarpeellisuus arvioi-
2569: tä mahdollisesti rakennetussa laitosvaihtoehdos-      daan edellisen vaiheen tulosten perustec:lla. Esi-
2570: sa. Joensuun kaupunki tutkii parhaillaan turve-       suunnittelussa on tavoitteena selvittää mm. suo-
2571: voimalaitoksen rakentamista 30 MW suurui-             malaisia turvallisuusvaatimuksia vastaava laitos-
2572: sena vaimistuvaksi v. 1983. Imatran Voima             ratkaisu,·. joka tarvittaessa olisi toteuttamiskel-
2573: Oy on esittänyt kaupungille, että Imatran             poinen. Kyseinen . turvallisuusvaatimusten täyt-
2574: Voima Oy rakentaisi Joensuuhun kooltaan vä-           tämistä koskeva selvitystyö olisi joka tapauk-
2575: hintään kaksinkertaisen eli 60 MW suuruisen,          sessa tehtävä ennen hankintapäätöksiä. Ajoitus-
2576: turvetta polttoaineena käyttävän kaukolämpö-          kysymyksiä tarkasteltaessa on otettava huo-
2577: voimalaitoksen, joka valmistuisi joko v. 1985         mioon, että selvittelytyö kestää 2 ..• 3 VUQtta,
2578: tai -86 riippuen valtakunnan kapasiteetin tar-        viranomaisten suorittama ratkaisujen hyväksyt-
2579: peesta. Imatran Voima Oy saisi näin myös              tävyyden tutkiminen noin vuoden ja mahdol~
2580: turvevoimalaitosten suunnittelusta, rakentami-        linen rakentaminen 6 ... 7 vuotta. .
2581:  sesta ja käytöstä tarvitsemaansa kokemusta,             Mikäli ydinvoimalaitos osoittautuu edulliseksi
2582:  jota ·yhtiö voisi hyödyntää jatkossa kotimaisten     ja sitä tarvitaan energiankysynnän tyydyttämi-
2583: polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Joensuu voi-      seksi, tullaan varsinainen han'kintapäätös aika-
2584:  si puolestaan tuottaa 2-3 lykkäysvuoden aika-        naan tekemään .uuden sähkölain edellyttämässä
2585:  na huomattavan osan lämmöntarpeestaan jo             päätöksentek:ojärjestyksessä, jonka mukaan han-
2586:  olevilla ja helposti laajennettaviHa, turvetta       ke vaatii Valtioneuvoston hyväksymisen.           .
2587:  polttoaineena käyttävillä vesikattiloilla sekä ra-      Hallituksen käsityksen mukaan I~atranVoi­
2588:  kentaa kaukolämpöverkkoaan ja kerätä kauko-          ma Oy on, pyrkiessään täyttämään n~emyk­
2589: lämpökuormaa. Imatran Voima Oy ei siis näis-          sensä mukaan · parhaalla tavalla tehtäväänsä
2590:  säkään tapauksissa ole PYtkinyt siihen, että lai-    maan sähköhuollossa, toiminut en~~giapoliitti­
2591:  toksien rakentamista lykättäisiin kuorman ke-        sen ohjelman puitteissa.
2592:      Helsingissä marraskuun 9 päivänä 1979.
2593: 
2594:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
2595: 4                                             1979 vp.
2596: 
2597: 
2598:                            T i U R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
2599: 
2600:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genom vilka tidpunkten för genomförande av
2601: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skrivel-        kundinrättningens kraftverksprojekt uppskjutits
2602: se av den 5 oktober 1979 till vederbörande           normalt med 2-4 år genom att man förbundit
2603: medlem av statsrådet översänt a.vskrift av föl-      sig att till inrättningen under dessa år leverera
2604: jande av riksdagsman Hautala m. fl. ställda          ersättande elkraft i samma mårt som det plane-
2605: skriftliga spörsmål nr 165:                          rade kraftverkets bortfall har förutsatt.
2606:                                                         Dylika avtal förutsätter givetvis att båda
2607:           Är Regeringen medveten om att              parter drar nytta av arrangemanget.
2608:        Imatran Voima Osakeyhtiös åtgärder               Imatran Voima Oy har genom denna sin
2609:        för hromsande av vissa städers planer         verksarilhet inte för avsikt att förhindra
2610:        på torvdrivna kraftverk samt för igång-       byggande av fjärrvärmekraftverk · drivna med
2611:        sättande av planeringen av ett kärn·          inhemska bränslen, utan önskar tidsbestämma
2612:        kraftverk på 1 000 megawatt står i            dessa kraftverks färdigställande tili en tidpunkt
2613:        strid med det av statsrådet godkända          då ny elproduktionskapacitet skulle vara erfor-
2614:        energipolitiska programmet och, om så         derlig på riksplanet.
2615:        är fallet,                                       Den värmeproduktion som förutsätts för
2616:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       fjärrvärmesystem kan under uppskovstiden
2617:        taga för att förvissa sig om att Imatran      skötas tili exempel med nya pannor som an-
2618:        Voima Oy följer det riksomfattande            vänder torv eller flis som bränsle. På detta
2619:        energipoli tiska programmet?                  sätt undviks en ·investering som med tanke
2620:                                                      på kapitalanvändningen i hela landet är för
2621:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        tidig och i många fall, på grund av att den
2622: anföra följande:                                     planerade anläggningen är Jiten, totalekono-.
2623:     Ett mål för Imatran Voima Oy:s verksamhet        miskt mindre räntabel. Efter den tämligen korta
2624: ät att i samverkan med övriga elproducenter          uppskovsperioden kan anläggningen ofta för-
2625: tillse, att elbehovet och elproduktionskapaci-       verkligas i större skala, vilket sålunda klart
2626: teten · hålls i jämvikt med varandra samt att        blir förmånligare för ei- och värmeförbrukama.
2627: produktionsmaskineriet är sammansatt på än-             Vid prissättningen av ersättande elektricitet,
2628: damålsenligt sätt med tanke på ~andets energi-       vilken tillämpas vid ovan avsedda avtal om
2629: politiska målsättningar.                             tidsbundna uppskov, syftar man till att dela
2630:     Inom elproduktionsmaskineriet förekommer         den nytta, som man drar från uppskovsavtalet
2631: tidvis överkapadtet, viiken dels beror på de         mellan parterna. Genom den elektricitet som
2632: långa byggnadstider större kraftverk kräver,         producerats med kostnader som motsvarar
2633: dels elbehovsprognosernas osäkra karaktär och        bränslekostnaden för överkapacitet vid det be-
2634: dels strävan tili att säkerställa elkraftens till-   fintliga produktionsmaskineriet täcker man för-
2635: räcklighet. Den nuvarande överkapacitetsperio-       utom bränslekostnaderna vid den anläggning
2636: den sträcker sig enligt rådande utsikter åt-         vars färdigställande uppskjutits även de kapital-
2637: minstone till mitten av 1980-talet.                  och övriga fasta kostnader som anläggningen
2638:     I princip - även om man visserligen i            skulle ha medfört, det vill säga den uppskjutna
2639: någon mån tvingas att avvika från denna              anläggningens elproduktionskostnader i sin hel-
2640: princip i praktiken - borde sådana nya kraft-        het. Priset på den ersättande elektriciteten
2641: verk inte hyggas i Jandet som sku1le bli färdiga     ligger följaktligen någonstans mellan dessa
2642: under den tid som över:kapaciteten enligt vad        kostnader -       bränslekostnaden å ena sidan
2643: man nu vet kommer att fortsätta, emedan det          samt totalkostnaden för · den uppskjutna an-
2644: skulle innebära, att produktioneo ·&kulle komma      läggningen å den andra - och understiger där-
2645: att reduceras i motsvarande mån i färdigställda,     för i normalfall det vid tarifförsäljning tilläm-
2646: vid kusten belägna stora kraftverk, som med          pade priset, vilket bygger på Imatran Voima
2647: tanke på produktionskostnaderna är förmånliga.       Oy:s långfristiga elavtal, oftast gjorda på tio
2648: Imatran Voima Oy har sålunda strävat till att        år. Under giltighetstiden för kortfristiga
2649: avsluta med de kundinrättningar, som planerar        uppskovsavtal erhåller staden sin energi billigare
2650: nya kraftverk, kortfristiga uppskovsavtal,           än vad som &kulle ha varit fallet om den
2651:                                               N:o 165                                               5
2652: 
2653: byggt en egen anläggning, medan den nytta            tidpunkter då ytterligare kapacitet i mitten av
2654: som Imatran Voima Oy drar av arrangemanget           1980-talet och därefter kommer att behövas.
2655: består av att den redan byggda elproduktions-           I det av statsrådet godkända energipolitiska
2656: kapaciteten under berörda tid kan nyttiggöras        programmet förutsätts att de alternativa möj-
2657: i högre grad och att den täckning som man           ligheterna som finns för ibmktagande av koi-,
2658: får utöver de rörliga kostnaderna förbättrar         torvkondens- och 1 000 MW kärnkraftverk
2659: bolagets ekonomi. Så blir den genom uppskov          skall undersökas med tanke på elförsörjningen
2660: vunna kostnadsbesparingen fördelad i rätt pro-       på 1990-talet. Det konkreta byggnadsbeslutet
2661: portion samtliga elförbrukargrupper emellan.         blir enligt programmet inte aktuellt före år
2662: Nyttan tillkommer förutom stadens befolkning         1982.
2663: även genom den av Imatran Voima Oy erhållna             I ovannämnt syfte utgör ett kärnkraftverk
2664: ytterligare försäljningstäckningen alla de elför-   på 1 000 MW och vid sidan därav ett kol-
2665: brukare som faller inom ramen för Imatran           och ett torvkondenskraftv.erk huvudpunkter vid
2666: Voima Oy:s kundinrättningar, och elpriset blir       utredningarna angående utbyggnad av pro-
2667: därför på längre sikt billigare för alla elför-     duktionsanläggningarna.
2668: brukare i landet.                                       Utredningsarbetet i fråga om kärnkraftverket
2669:     Kuopio stad bygger ett torvkraftverk om 60      på 1 000 MW baserar sig på den överenskom-
2670: MW som skall vara färdigt år 1982, och detta        melse som undertecknats mellan Finland och
2671: bygge har möjliggjorts av ett avtal som staden       Sovjetunionen 18. 5. 1977 för 15 år. Mellan
2672: och Imatran Voima Oy ingått och som under           Imatran Voima Oy och Atomenergoexport för-
2673: tre års tid från och med 1. 10. 1979 skall          bereds som bäst ett preliminärt planeringsavtal,
2674: tillämpas för att uppskjuta ett alternativ om       som inte binder någondera parten till att bygga
2675: 30 MW. Det kraftverk som byggs kan därför           själva kraftverket. Avsikten är att det preli-
2676: använda mera torv och producera fördelaktigare      minära planeringsarbetet skall förverkligas som
2677: el och värme än det kraftverksalternativ som        ett projekt i tre steg under 2 ... 3 års tid.
2678: utan uppskov eventuellt hade byggts. Joensuu        Resultaten av första steget kommer att av-
2679: stad studerar som bäst möjligheter att bygga        göra om de två senare stegen bedöms behövliga
2680: ett torvkraftverk på 30 MW, som skulle bli          eller inte. Målet är att genom en preliminär
2681: färdigt 1983. Imatran Voima Oy har erbjudit         planering finna ett kraftvel'lksalternativ som
2682: sig att bygga ett minst dubbelt så stort fjärr-     bland annat motsvarar de finländska säkerhets-
2683: värmekraftverk i staden med torv som bränsle,       kraven och som vid behov kan förverkligas.
2684: vilket skulle färdigställas antingen 1985 ellet     Ifrågavarande utredning om att säkerhetskraven
2685: 1986 beroende på det riksomfattande kapaci-         skall bli uppfyllda bör i varje fall utföras innan
2686: tetsbehovet. Imatran Voima Oy skulle på detta       beslut om några anskaffningar fattas. Beträffan-
2687: sätt även få erfarenhet av planering, byggande      de tidsplanen bör beaktas, att utredningsskedet
2688: och drift av torvkraftverk, viiken erfarenhet       tar 2 ... 3 år, myndigheternas granskning av
2689: kunde i fortsättningen nyttiggöras av bolaget       lösningarna omkring ett år och det eventuella
2690: för ökande av användningen av inhemska              byggnadsarbetet 6 ... 7 år.
2691: bränslen. Joensuu för sin del kunde under de            Sålunda kärnkraftverket visar sig vara ett
2692: 2-3 uppskovsåren täcka sitt värmebehov tili         fördelaktigt alternativ och det behövs för att
2693: en betydande del genom redan befintliga, Iätt       tillfredsställa efterfrågan på energi, kommer
2694: utvidgade torvdrivna pannor ooh utbygga sitt        det egentliga anskaffningsbeslutet i sinom tid
2695: fjärrvärmenät samt samla upp fjärrvärmebelast-      att fattas i den ordning som den nya ellagen
2696: ningen. Imatran Voima Oy har alltså inte            förutsätter, vill{et betyder att kraftverkspro-
2697: heller i dessa fall syftat tili att belastningen    jektet måste godkännas av statsrådet.
2698: skulle genom uppskov med byggande av nya                Enligt regeringens uppfattning har Imatran
2699: anläggningar överföras tili ett kärnkraftverk       Voima Oy, i sin strävan att på enligt bolagets
2700: på 1 000 MW, utan avsikten har varit att            bedömning bästa möjliga sätt fullgöra sin upp-
2701: anläggningarna skulle bli färdiga vid sådana        gift inom energiförsörjningen, fungerat inom
2702:                                                     ramen för det energipolitiska programmet.
2703:      Helsingfors den 9 november 1979.
2704: 
2705:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
2706: 0879010591
2707:                                                1979 . . ,..
2708: 
2709: Kirjallinen kysymys n:o 166.
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714:                                    Alppi ym.: Määräaikaisten työsopimusten kieltämisestä.
2715: 
2716: 
2717:                         Edu sk un n an        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2718: 
2719:    Ty&tek.ijöiden ·työsuhdeturvan keskeisimpiä        työsopilnuksen ottaa sa.mAa tehtävää 5\19l'i~­
2720: puutteita on määräaikaisten työsopimusten te-         mun oppisopimuskoulutukseen tulleen henkk
2721: kemisen salliminen. Määräaikaiset työsopimuk~         lön. Tämä ei ole oppisopimuslainkaan tukoi-
2722: set tekevät työntekijän aseman hyvin epävar~          tus. Viimeksi näitä mainittuja esimerkkitapauk-
2723: mabi. ja turvattomaksi työsuhteessa sekä myös         sia on ilmennyt tamperelaisissa d.intarvilieshln
2724: sen ulkopuolella. Miiäräa~kaisten työsopimusten       ja metallialan yrityksissä.
2725: tekeminen on luonnollista tietyissä erityista·           Katsomme, että työntekijöiden työsurhdetur-
2726: pauksissa, kuten esim. tilapiiisissä töissä. Määrä·   van parantamisessa, jota hallitus on useaan
2727: aikaissopimusten tekeminen on kuitenkin sel~          otteeseen luvannut lakisääteisesti, k.esokeistä on
2728: västi yleistynyt myös vakinaisissa työtehtävis-       määräaikaisopimusten kieltäminen muissa kuin
2729: sä. Taustalla ovat paitsi työnantajan sosiaaliku·     poikkeustapauksissa, jotka lailla erikseen mää-
2730: lujen vähentämispyrkimyokset, vielä painavam·         ritellään.
2731: pina pyrkimykset valik.oida työntekijäkunta ti-          Edellä olevaan j,a valtiopäiväjärjestyksen 37
2732: hänastistakin tehokkaammin. JQukkotyöttömyy·          §:n 1 momenttiin nojaten esitämme valtioneu-
2733: den olosuhteissa työntekijöille ei ole jäänyt         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2734: muuta mahdollisuutta kuin suostua myös mää-            raavan kysymyksen~
2735: räaikaisten työsopimusten tekemiseen.
2736:    Määräaikaissopimusten kohdalla on kiinnitet-                  Aikooko Hal:litus ja milloin ryhtyä
2737: tävä huomiota vielä siihen joukkotyöttömyyden                 toimenpiteisiin työntekijöiden työsuhde-
2738: aikana yleistyneeseen keinotteluun, jota niiden               turvan parantamiseksi nun. kieltämällä
2739: kustannuksella harjoitetaan. On varsin taval-                 määräaikaiset työsopimukset muissa
2740: lista, että työnantaja purettuaan määräaikaisen               kuin poikkcmstapauk~!issa?
2741:       Helsingissä 5 päivänä ~okakuuta 1979.
2742: 
2743:          Ulla-Leena Alppi                Inger Hirvelä                  Vappu Siiiiynoja
2744: 
2745: 
2746: 
2747: 
2748: 0879009971
2749: 2                                               1979 vp.
2750: 
2751: 
2752: 
2753: 
2754:                           E 4 u s ~ u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2755:                                                                               ;   ,. '
2756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           työsuhteen osapuolet ovat katsoneet voivansa
2757: rrläihitussa· tarkoituksessa Te; Herra Puliemies,        täysin ·vapaasti ratkaista, pidetäänkö ty~opi­
2758: olette 5- päiyänä lbkakmita 1979 päiväty~ kir-           musta -toistaiseksi voimassa olevana vai määrä•.
2759: jeenne _ohella toimittanut valtioneuvoston               aikaisena. Joissakin tapauksissa on peräkkäisin
2760: asianomaiselle jäsenelle jälj-ennöksen kansan-           määräaikaisin tyosopimuksin myös •pyritty kier-
2761: edustaja Alpin ·ym. näin kuuluvasta kirjalli-            tämään lakisääteistä työntekijän suojaa esimer-
2762: sestakysymyksestä n.:o 166:                              kiksi työsuhdeturvaa koskevien säännösten
2763:      '        .   '             '          -·   ·.       osalta, jolloin työntekijän asema on muodos-
2764:          • , 4ikooko H#itus ja milloin_ ryhtyä           tunut tuntuvasti heikommaksi kuin toistaiseksi
2765:            toimenpiteisiin työntekijöiden työsuhde-      voimassa olevassa työsuhteessa. Tätä on kui-
2766:            turvan- parantamiseksi mm. kieltämällä        tenkin pidettävä työlainsäädäntömme ~skeis"
2767:          • määräaikaiset työsopimukset. muissa           ten, työntekijän suojelua tarkoittavien periaat-
2768:            kuin poikkeustapaUksissa?                     teiden vastaisena. Määräaikaisten työsopimus-
2769:                                                          ten käyttöalan rajoittaminen onkin eräs keino
2770:  _ V~stauks~na kysymykseen esitän kunnioitta-            asiantilan korjaamiseksi.
2771: vasti seuraavaa:         .                                  Kuten esitetyst-ä käy ilmi, hallitus on tietoi-
2772:    Työsopimuslain (320/70) .2 .§:n mukaan                nen myös määräaikaisessa työsuhteessa ol.evan
2773: työsopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tai            työntekijän työsuhdeturvan kehittämisen tar-
2774: olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisina            peellisuudesta. Muun· muassa tämän vuoksi on
2775: työsopiinuksina pidetään paitsi kestoajaltaan            hallitUksen ohjelmaan sisäillytetty työsuhdetur-
2776: täsmällisesti. kalenteriaikaan sidottuja sopimuk-        van kehittäm-istä koskeva lausuma. Hallitus on
2777: sia myös työsopimuksia, joissa on sovittu tar-           jo aiemmin 9. 5. 1978 asettanut komitean,
2778: koin määrätystä työsuorituksesta. Määräaikai-            jonka tehtävänä on työsopimuslain työsuhde-
2779: sina pidetään edelleen työsopimUksia, joiden             turvaa koskevien_ säännösten heikkous, epäjoh-
2780: tarkoituksesta muutoin käy ilmi työsuhteen               donmukaisuus ja puutteellisuus huomioon ot-
2781: kestoaika. Lain 36 §:n mUkaan määräaikainen              taen selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisää-
2782: työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyes-            teisen turvan kehittämistarvetta ja -mahdolli-
2783: sä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.        suuksia alan lainsäädännön kansainvälisen kehi-
2784:    Käytännössä ovat toistaiseksi tehdyt työsopi-         tyksen valossa. Komitean tulee tehdä ehdotuk-
2785: mukset yleisimpiä. Kuitenkin mahdollisuus so-            sensa tarpeellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toi-
2786: pia määrättyyn aikaan tai työhön liittyvästä             menpiteiksi työsuhdeturvan kehittämiseksi 31.
2787: työsopimUksesta on usein johtanut siihen, että           12. 1980 mennessä.
2788:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
2789: 
2790:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2791:                                                 N:o 166                                               3
2792: 
2793: 
2794: 
2795: 
2796:                              T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
2797: 
2798:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bestå ti:l!ls vidare ellet för viss tid. I en del
2799: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse         fall har försök också gjorts att genom arbets-
2800: av den 5 oktober 1979 tili vederbörande med-           avtal, som ingås i följd för viss tid, kringgå
2801: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        arbetstagares lagstadgade skydd, t.ex. i fråga
2802: av riksdagsman Alppi m.fl. ställda skriftliga          om stadgandena om anställningsskydd. Därvid
2803: spötsmåJ. nr 166:                                      har arbetstagarens ställning blivit avsevärt
2804:           Ämnar Regeringen, och i så fall när,         sämre än den vore i ett arbetsförhållande som
2805:        vidta åtgärder i syfte att förbättra ar-        består tills vidare. Detta måste dock anses
2806:        bestagarnas anställningsskydd, bl.a. ge-        strida mot de centrala principerna om arbets-
2807:        nom förbud mot att ingå arbetsavtal             tagares skydd i vår arbetslagstiftning. En be-
2808:        för viss tid annat än i undantagsfall?          gränsning av det område där arbetsavtal för
2809:                                                        viss tid kan användas utgör därför ett medel
2810:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördL         att rätta tili situationen.
2811: samt anföra följande:                                     Regeringen är, såsom framgår 'av det ovan-
2812:     Enligt 2 § lagen om arbetsavtal (320/70)           förda, medveten om att anställningsskyddet
2813: kan arbetsavtal ingås för viss tid ellet att gälla     behöver utvecklas också när det gäller arbets-
2814: tills vidare. Arbetsavtal anses ingångna för           tagare som är anställd i arbetsförhållande på
2815: viss tid dels om deras giltighetstid är exakt          viss tid. Bl.a. på den grunden har ett uttalande
2816: anknuten tili givna kalendertidpunkter, dels           om utvecklande av anställningsskyddet uppta-
2817: även då överenskommelser har träffats om nog-          gits i regeringens program. Regeringen tilisatte
2818: grant angivna arbeten. Avta:l ~kall också anses        redan tidigare, dvs. 9. 5. 1978, en kommitte
2819: ingångna för viss tid då tiden för arbetsför-          som fick i uppdrag att, med beaktande av svag-
2820: hållandenas bestånd eljest framgår av avtalens         heterna, inkonsekvenserna och bristfälligheter-
2821: syfte. Enligt lagens 36 § upphör arbetsavtal,          na i stadgandena om anställningsskydd i
2822: som har ingåtts för viss tid, vid den avtalade         lagen om arbetsavtal, utreda behovet och möj-
2823: arbetsperiodens utgång utan uppsägning, så-            ligheterna att utveckla det lagstadgade skyddet
2824: framt ej annat är överenskommet.                       för arbetsförhållandets fortbestånd, med hän-
2825:     I praktiken hör arbetsavta:l, som har in-          syn tagen också tili den internationella utveck-
2826: gåtts tills vidare, till de vanligaste. Dock har       lingen inom lagstiftningen på detta område.
2827: möjligheten att ingå arbetsavt-..1, som anknyts        Kommitten skall framlägga sitt försiag tili
2828: till viss tid ellet visst arbete, ofta lett tili att   erforderliga lagstiftnings- o.a. åtgärder i syfte
2829: parterna i arbetsavtalet har ansett sig kunna          att utveokla anst~sskyddet före 31. 12.
2830: helt fritt avgöra huruvida avtalet skall anses         1980.
2831:       Helsingfors den 7 november 1979.
2832: 
2833:                                                Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
2834:                                               1979 vp.
2835: 
2836: Kirjallinen kysymys n:o 167.
2837: 
2838: 
2839: 
2840: 
2841:                                   Halonen ym.: Neuvolajärjestelmän kehittämisestä.
2842: 
2843: 
2844:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2845: 
2846:    Suomalainen neuvolajärjestelmä on saavutta-       toisten kansalaisjärjestöjen työ ei ole pystynyt
2847: nut maailmankuulua mainetta äitien ja lasten         riittävässä määrin kattamaan ilmenevää palve-
2848: terveydenhuollon korkeasta tasosta. Useilla eri      lutarvetta.
2849: tahoilla on kuitenkin kiinnitetty huomiota sii-          Kun kaikki lapsiperheet ovat neuvolajärjes-
2850: hen, että perheiden yhä kasvavassa määrin tar-       telmämme piirissä, olisi luontevaa ryhtyä tutki-
2851: vitsemia kasvatus- ja mielenterveyspalveluja ei      maan tämän käyttömahdollisuuksia myös edellä
2852: pystytä nykyisellä järjestelmällä riittävässä mää-   mainittujen kasvatus- ja mielenterveyspalvelu-
2853: rin ja kyllin aikaisin tarjoamaan. Neuvolatoi-       jen tuottamiseen. Nykyisellään erillään toimivat
2854: minta keskittyy tällä hetkellä pääasiassa lapsen     äitiys- ja lastenneuvolat tulisi todennäköisesti
2855: fyysisen kehityksen seuraamiseen ja sen häiriöi-     tarkoituksenmukaisesti yhdistää nykyistä kiin-
2856: den korjaamiseen.                                    teämpään toimintayhteyteen. Kun edellä mai-
2857:    Yhteiskunnan tarjoamat kasvatuspalvelut al-       nittu muutos merkitsisi huomattavaa apua lapsi-
2858: kavat koko ikäluokkaa koskevasti vasta lapsen        perheiden ongelmien ratkaisemisessa tulisi mie-
2859: tultua koulu1kään. Kun kuitenkin kaikkien            lestäni sosiaali- ja terveysministeriön kiinnittää
2860: asiantuntijoiden arvioiden mukaan lapsen luon-       asiaan huomiota.
2861: teen ja muun henkisen kehityksen kannalta               Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
2862: ovat ensimmäiset elinvuodet erittäin tärkeitä        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
2863: tulisi kehittää järjestelmä, jolla voitaisiin aut-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2864: taa lapsiperheitä jo ennen lasten kouluikää.         seuraavan kysymyksen:
2865: Lasten vanhempien kasvatustehtävää tuetaan
2866: pääsääntöisesti tätä ennen vain jo ilmenneiden                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2867: häiriöiden korjaamisella tai mikäli lapsi on yh-             siin neuvolajärjestelmämme kehittämi-
2868: teiskunnan tarjoamien päivähoitopalvelujen pii-              seksi siten, että sillä olisi mahdollisuus
2869: rissä. Lasten vanhempien omat mielentervey-                  tarvittavien kasvatus- ja mielenterveys-
2870: delliset ongelmat ovat lähes tyystin järjestel-              palvelujen tarjoamiseen lapsiperheille?
2871: mällisen tukitoiminnan ulkopuolella. Vapaaeh-
2872:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
2873: 
2874:          Tarja Halonen                  Elisabeth Rehn                 M.-L. Salminen
2875:          Markku Kauppinen               Anssi Joutsenlahti             Mikko Kuoppa
2876:          Liisa Jaakonsaari              Ulla-Leena Alppi               Lauri Palmunen
2877:          Eva-Maija Pukkio               Pekka Starast                  Pentti Lahti-Nuuttila
2878:          Helvi Hyrynkangas              Anna-Liisa Piipari             Antero Juntumaa
2879:          Inger Hirvelä                  Hannu Tapiola
2880: 
2881: 
2882: 
2883: 
2884: 087900961V
2885: 2                                              1979 vp.
2886: 
2887: 
2888: 
2889: 
2890:                          Eduskunnan Herra Puhe tn i e he 11 e.
2891: 
2892:   'Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       materiaalia ja järjestäneet vanhempainneuvon-
2893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan kokeilutoimintaa.
2894: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-           Perheneuvontapalvelut tulee lapsen ensim-
2895: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mäisien elinvuosien aikana keskittää äitiys- ja
2896: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lastenneuvoloihin, koska palvelut kattavat koko
2897: Halosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      maan ja koska pienten lasten vanhemmat jo
2898: myksestä n:o 167:                                    muutoinkin käyttävät säännöllisesti neuvola-
2899:                                                      palveluita ennen ja jälkeen lapsen syntymän.
2900:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Synnytysvalmennukseen tulee liittää kasvatuk-
2901:         siin neuvolajärjestelmämme kehittämi- sellista ja sosiaalista valmennusta sekä ulottaa
2902:         seksi siten, että sillä olisi mahdollisuus ohjeiden antaminen koskemaan myös psyykkis-
2903:          tarvittavien kasvatus- ja mielenterveys- tä hyvinvointia.
2904:         palvelujen tarjoamiseen lapsiperheille?         Äitiys- ja lastenneuvoloiden perheneuvonta-
2905:                                                      työtä täydentävät lasten päivähoidon työnteki-
2906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- jät. Päiväkotihenkilöstön, perhepäivähoidon oh-
2907: vasti seuraavaa:                                     jaajien ja vanhempien yhteiset neuvottelu- ja
2908:    Lasten kasvatustehtävän katsotaan kuuluvan keskustelutilaisuudet tulee nähdä kiinteänä osa-
2909: pääasiassa vanhemmille tai huoltajille. Kuiten- na päivähoitotoimintaa siten, että vuorovaiku-
2910: kaan vanhemmilla tai huoltajilla ei ole aina tus muodostuu säännölliseksi. Lasten vanhem-
2911: riittävästi tietoja lapsen kehityksen luonteesta, mille on varattava mahdollisuus myös henkilö-
2912: vanhempien kasvatusasenteiden tai erilaisten kohtaisiin keskusteluihin päivähoitohenkilöstön
2913: menettelytapojen merkityksestä eikä yleensä- kanssa.
2914: kään siitä, miten tärkeä on lapsen ja vanhem-           Valtakunnallisessa suunnitelmassa kansanter-
2915: pien välinen vuorovaikutus käyttäytymismuoto- veystyön järjestämisestä vuosina 1980-198.4
2916: jen muovaajana. Vanhempien kasvatustehtävän äitiys- ja lastenneuvonta ovat erityisinä mielen-
2917: tukeminen tuleekin olemaan yksi lähiajan so- terveystyön kohdealueina. Suunnitelmassa kiin-
2918: siaalipalvelujen kehittämiseen liittyvä tehtävä. nitetään erityistä huomiota lasten psyykkistä
2919: Tämän perheneuvonnan tavoitteena tulee olla kehitystä tukevaan terveyskasvatukseen sekä
2920: lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden edistä- lastenneuvolaissa että kouluikäisten lasten koh-
2921: minen tarjoamalla neuvoja ja ohjeita vanhem- dalla. Tässäkin lapsia koskevassa mielenterveys-
2922: mille ja huoltajille lasten kasvua, kehitystä ja työssä tulee tarkoituksenmukaisella tavalla
2923: kasvatusta koskevissa asioissa.                    · käyttää hyväksi kaikkea siihen soveltuvaa ter-
2924:    Äitiys- ja· lastenneuvolat valmentavat van- veyskeskuksen henkilökuntaa.
2925: hempia synnytykseen ja antavat ohjeita lasten           Koska kasvatus- ja .. m:ielenterveyspalvelujär-
2926: terveyden ja fyysisen kunnon ylläpitämiseen. jestelmän hallinnon hajanaisuus eräiltä osin voi
2927: Koululaitoksen piirissä perhekasvatustietoutta vaikeuttaa tällaisten palveluiden saamista, on
2928: annetaan jonkin verran kansalaistaidon ja koti- kansanterveystyön valtakunnallisessa suunnitel-
2929: talouden yhteydessä. Lasten päivähoitojärjestel- massa erityisesti korostettu, että terveyskeskus-
2930: mä täydentää päivähoidossa olevien lasten van- ten tulee toimia yhteistyössä alueensa mielenter-
2931: hempien kasvatustehtävää. Kasvatusneuvolapal- veystoimistojen ja kasvatusneuvoloiden kanssa.
2932: velut taas ovat keskittyneet kasvatusongelmien Tällaisen yhteistyön ulkonaiset edellytykset
2933: ja jo syntyneiden häiriöiden korjaamiseen. Li- vaihtelevat paikkakunnasta toiseen, mutta ylei-
2934: säksi vapaaehtoiset järjestöt ovat tuottaneet senä kehityssuuntana on yhä lisääntyvä yhteis-
2935:                                               N:o 167                                               3
2936: 
2937: työ etenkin mielenterveystoimistojen ja ter-        heen ~hmissuhteisiin ja kasvatukseen liittyvissä
2938: veyskeskusten välillä.                              kysymyksissä ja perhekeskeinen asiakastyö.
2939:    Uutta sosiaalihuoltolakiehdotusta valmistel·     Perheneuvonnan kokonaisuudesta perhekasva-
2940: taessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan suunnit-    tus ja perhevalmennus liittyy ensisijaisesti
2941: telu- ja valtionosuusjärjestelmään liittyen (Val-   asiantuntija-apuun ja perheterapia perhekeskei-
2942: tava) on kiinnitetty erityistä huomiota sosiaali-   seen asiakastyöhön.
2943: huollon ennalta ehkäisyyn. Tämän eräs olennai-         Tarkoituksena on, että perheneuvola antaa
2944: nen osa on perheneuvonta. Kasvatusneuvolatoi-       asiantuntija-apua perheelle, muille sosiaalihuol-
2945: minta, mikä sinänsä on kasvatusneuvolalain          lon toimintayksiköille ja työntekijöille, kouluil-
2946: säätämisen jälkeen olennaisesti tehostunut, on      le ja opettajille sekä tarpeen mukaan myös
2947: katsottu nykyisin liiaksi olevan irrallaan muus-    muille viranomaisille. Asiantuntija-avulla tar-
2948: ta sosiaalipalvelusta. Tämän johdosta on esitet-    koitetaan tässä yhteydessä muun muassa neu-
2949: ty sosiaalihuoltolakiluonnoksessa neuvola kyt-      vontaa, konsultaatiota, työn ohjausta, lausunto-
2950: kettäväksi kiinteämmin kunnan muuhun so-            jen antamista sekä tiedotus- ja valistustoimin-
2951: siaalitoimeen. Tämän katsotaan merkitsevän          taa. Perhekeskeiseen asiakastyöhön liittyen per-
2952: kasvatusneuvolan aseman hallinnollista selkiin-     heneuvola tutkii ja hoitaa lasten kasvatukseen
2953: tymistä ja niiden toimintaedellytysten parane-      ja kehitykseen liittyviä käyttäytymisongelmia,
2954: mista.                                              psyykkisiä häiriötiloja psykologisin, sosiaalisin
2955:    Tähän liittyvä perheneuvonta vastaa toimin-      ja lääketieteellisin menetelmin.
2956: nallisesti lähinnä nykyistä kasvatusneuvolatoi-        Näin terveydenhuollossa on jo ryhdytty toi-
2957: mintaa ja tavoitteena on lasten ja perheiden        menpiteisiin neuvolajärjestelmän kehittämiseksi
2958: myönteisen psyykkisen, sosiaalisen sekä tervey-     siten, että sillä olisi mahdollisuus tarvittavien
2959: dellisen kehityksen edistäminen. Perheneuvola-      kasvatus- ja mielenterveyspalvelujen tarjoami-
2960: toiminta on uuden lakiehdotuksen mukaan tar-        seen lapsille. Samoin sosiaalihuollon lainsäädän-
2961: koitus laajentaa myös yleisemmin perheongel-        nön uudistamistyössä on näitä näkökohtia pi-
2962: mia käsitteleväksi henkilökuntaa mahdollisuuk-      detty keskeisinä asioina, mikä käytännössä mer-
2963: sien mukaan lisäämällä. Perheneuvolatoiminnan       kitsee kasvatusneuvolan muuttumista nykyistä
2964: painopistealueena tullaan edelleen pitämään         laaja-alaisemmin toimivaksi perheneuvolaksi.
2965: asiantuntija-avun antamista ensisijaisesti per-
2966:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1979.
2967: 
2968:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
2969: :~   ",_,
2970: 
2971: 
2972: 
2973: 
2974:                              T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n .
2975: 
2976:  ..'r. det' syfte 37 § 1 ·. mom. riksdagsordningen     uppfostringsproblem och på att rätta tili stör•
2977: ariger' har· Ni, Herr Talman, med' Eder skri~else      ningar · söm . redan uppkommit .. Dessbtoin ' har
2978: av'Öefi 5 oktober 1979 till vederbörande med-         friVilliga ·orgariisatioper prod:Uceråt materia! 'och
2979: I~irl       '.av
2980:           Statsrådet översän.t' avsktift av fö!jande  cirdnat försöksverksainh~t med föräldrarådgiv-
2981: av' rikSdagsledamot Halonen m. fl. unde.rteck"         nfug.                     '        ·             '
2982: 1!-.a~~.~pör~må:l nr 167:                                Familjerådgivningstjänsterna bör l:l.nder bar;
2983:                                                       nets första levnadsår koncentreras till rådgiv-
2984:              Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ningsbyråerna för mödra- och barriåvård, efter-
2985:   · · · att utveckla vårt system av rådgivnings- som dessa tjänster täcker hela landet och efter-
2986:           byråer så; att man där skulle ha möj- som småbarnsföräldrarria även eljest regelbun-
2987:           lighet att åt barnfamiljer erbjuda erfor- det utnyttjar rådgivningens tjänster före och
2988:       ,, derliga rådgivningstjänster i frågor som efter barnets födelse. Till ·· förlossningsförbe-
2989:          ·gäller uppfostran · och den mentala häl- redelsen bör knytas förberedelse i uppfostrings-
2990:           san?                                        frågor och sociala frågor och rådgivningeri bör
2991:                                                        qtsträckas att omfatta även råd i fråga om det
2992:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- p;;ykiska välbefinnandet.                .     ,      .
2993: samt anföra följande:                                  · Familjerådgivningsarbeten vid rådgivnings-
2994:     Birnens fostran anses i huvudsak åligga för7 byråerna för mödra- och barnavård komplet-
2995: äldrarna ellet vårdnadshavarna. Dessa har dock teras av arbetstagarna inom barndagvårderi.
2996: inte alltid tillräckliga kunskaper om hur barnet De· gemensamma diskussionstillfällena för dag-
2997: utvecklas, om betydelsen av föräldrarnas hemspersonal, ledarna .för familjedagvården
2998: fostrarattityder ellet olika förfaringss.ätt ellet i · och föräldrar bör ses som en iritegrerad del av
2999: allmänhet om hur viktig växelverkan mellan . dagvården så att kommunikationen blir regel-
3000: barn och föräldiar är vid utvecklandet av · bunden. Barnens föräldrar bör beredas till-
3001: beteendeformerna. En av de viktigaste upp- fälle att även diskutera privat med daghems-
3002: gifterna vid utvecklandet av de sociala personalen.
3003: tjänsterna under den närmaste tiden kom-                 1 den riksomfattande planen för ordnande
3004: mer därför att vara att stöda föräldrarnas upp- av folkhälsoarbetet under åren 1980-1984 är
3005: gift som fostrare. Målet för denna familjeråd- mödra- och barnrådgivningen särskilda målom-
3006: givning skall vara att främja barnets fysiska råden för det mentalhygieniska arbetet. I pla-
3007: och psykiska hälsa genom att erbjuda råd och nen fäster man särskild uppmärksamhet vid
3008: vägledning åt föräldrar och vårdnadshavare i sådan hälsofostran som stöder barnens psykiska
3009: frågor som gäller barnens tillväxt, utveckling utveckling, både vid rådgivningsbyråerna för
3010: och fostran.                                          barnavård och i fråga om barn i skolåldern.
3011:      Rådgivningsbyråerna för mödra- och barna- Även i detta mentalhygieniska arbete som
3012: vård förbereder föräldrarna inför förlossningen gäller barn bör man på ett ändamålsenligt sätt
3013: och ger råd om hur barnets hälsa och fysiska utnyttja all den personai vid hälsovårds-
3014: kondition skall upprätthållas. Inom skolväsen- centralerna som lämpar sig för arbetet.
3015: det ges kunskap om familjefostran i någon mån             Eftersom den spridda förvaltningen av sys-
3016: i samband med undervisningen i medborgar- temet för uppfostrings- och mentalhygienisk
3017: färdighet och huslig ekonomi. Systemet med service delvis kan försvåra tillgången tili dylik
3018: dagvård för barn kompletterar föräldrarnas service, har man i den riksomfattande planen
3019: uppgift som fostrare i det fall att barnen är i för folkhälsoarbete särskilt betonat, att hälso-
3020: dagvård. Tjänsterna vid rådgivningsbyråerna för vårdscentralerna bör samarbeta med mental-
3021: uppfostringsfrågor däremot koncentreras på vårdsbyråerna och rådgivningsbyråerna för upp-
3022:                                                N:o 167                                                5
3023: 
3024: fostringsfrågor inom området. De yttre förut-         utvidgar personalen. Tyngdpunkten inom fa-
3025: sättningarna för ett sådant samarbete varierar        miljerådgivningen kommer fortfarande att
3026: från ort till ort, men utvecklingen går mot ett       läggas vid att ge sakkunnighjälp främst i frågor
3027: större samarbete särskilt mellan mentalvårds-         som gäller människorelationer och uppfostran
3028: byråerna och hälsovårdscentralerna.                   inom familjen samt vid familjecentrerat klient-
3029:     Vid beredningen av förslaget till ny lag om       arbete. Av den totala familjerådgivningen an-
3030: socialvård i anslutning tili planerings- och stats-   sluter sig familjefostran och familjeförberedel-
3031: andelssystemet för social- och hälsovårdens om-       sen främst tili sakkunnighjälpen och familje-
3032: råde (Valtava) har man fäst särskild uppmärk-         terapin tili det familjecentrerade klientarbetet.
3033: samhet vid den förebyggande socialvården. En              Avsikten är, att familjerådgivningen ger sak-
3034: väsentlig del av detta är familjerådgivningen.        kunnighjälp åt familjer, andra verksamhetsen-
3035: Verksamheten vid rådgivningsbyråerna för upp-         heter och arbetstagare inom socialvården, sko-
3036: fostringsfrågor viiken som sådan väsentligt har       lor och lärare samt vid behov också åt andra
3037: utvecklats efter det att lagen om rådgivnings-        myndigheter. Med sakkunnighjälp avses i detta
3038: byråer för uppfostringsfrågor stiftades, har nu-      sammanhang bl.a. rådgivning, konsultationer,
3039: mera ansetts stå för mycket på sidan om de            arbetsledning, givande av utlåtanden samt in-
3040: övriga sociala tjänsterna. Av denna anledning         formations- och upplysningsarbete. I anslutning
3041: har man i utkastet tili lag om socialvård före-       tili det familjecentrerade klientarbetet under-
3042: slagit att rådgivningsbyråerna skall knytas fas-      söker och handhar familjerådgivningen beteen-
3043: tare tili kommunens övriga socialväsen. Detta         deproblem och psykiska störningstillstånd i
3044: anses innebära att rådgivningsbyråernas för upp-      anslutning tili barnens fostran och utveckling
3045: fostringsfrågor ställning blir klarare i förvalt-     med psykologiska, sociala och medicinska me-
3046:  ningshänseende och att deras verksamhetsför-         todet.
3047:  utsättningar blir bättre.                                På detta sätt har man inom hälsovården re-
3048:     Familjerådgivningen i anslutning härtill          dan vidtagit åtgärder för att utveckla systemet
3049: motsvarar funktionellt närmast den nuvarande          med rådgivningsbyråer så att det skulle ha
3050: verksamheten vid rådgivningsbyråerna för upp-         möjlighet att erbjuda erforderliga uppfostrings-
3051:  fostringsfrågor och målet är att främja en po-       och mentalhygieniska tjänster för barn. Likaså
3052:  sitiv utveckling av barnen och familjerna såväl      har man vid revideringen av lagstiftningen på
3053: psykiskt, socialt som vad hälsovården beträffar.      socialvårdens område ansett dessa frågor vara
3054:  Enligt det nya lagförslaget är avsikten att ut-      av central betydelse, vilket i praktiken innebär
3055:  vidga familjerådgivningsbyråerna så att de kan       att rådgivningsbyråerna för uppfostringsfrågor
3056:  behandla familjeproblem också mera allmänt.          blir familjerådgivningar med ett bredare arbets-
3057:  Detta skulle ske genom att man såvitt möjligt        fält än för närvarande.
3058:       Helsingfors den 5 november 1979.
3059: 
3060:                                                Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 087900961V
3066:                                                1979 vp.
3067: 
3068: Kirjallinen kysymys n:o 168.
3069: 
3070: 
3071: 
3072: 
3073:                                    M. Puhakka ym.: Sosiaalisairaalan aikaansaamisesta Pohjois-Kar-
3074:                                       jalaan.
3075: 
3076: 
3077:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
3078: 
3079:    Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-      lääninhallitus 'lähetti 13. 10. 1978 läänin kun-
3080: to edellyttää onnistuakseen erilais1sta palvelu-      nille sosiaalisairaalahanketta koskevan lausunto-
3081: pisteistä muodostuvaa hoitoketjua. Avohuollon         pyynnön. Huomionarvoisin näkökohta saaduissa
3082: osina hoitoketjussa ovat poliJklinikat, katkaisu-     lausunnoissa oli hankkeen kunniJ.ta saama mitl-
3083: hoitoasemat, hoito- ja huoltokodit ja ensisuojat.     tei yksimielinen tuki. Erityisesti kuntien so-
3084: Mainittujen palvelupisteiden osalta tiJ.annetta       siaali- ja terveyslautakunnat korostivat la1toksen
3085: Pohjois-Karjalan läänissä voidaan pitää tyydyt-       välttämättömyyttä. Hankkeen toteuttamisaika-
3086: tävänä. Sen sijaan päihdehuollon hoitoketjuun         taulun osalta kunnat lähtivät siitä, että sosiaa-
3087: kuUiluvaa hoitolaitosta alueella ei ole lainkaan.     lisaira,u,la tulisi perustaa "mahdollisimman pian"
3088:    .A!lkoholiongelman hoidossa on tärkeää, että       tai "1980-~luvun alkupuoliskoHa" .
3089: hoitoon hakeutuminen tapahtuisi mahdollisim-              Lääninhallituksen pyynnöstä on Pohjois-Kar-
3090: man varhaisessa vaiheessa. Läänin alueella si-        jalan mielisairaanhuoltopiirin kuntainliitto an-
3091: jaitseva hoitolaitos edistäisi hoitoonhalkeutumis-    tanut sosiaalisairaalahankkeesta 6. 8. 1979 seu-
3092: ta ja loisi hyvät edel:lytykset työpaikoilla tapah-   raavan lausunnon: "Pohjois-Karjalan mielisai-
3093: tuvatie hoitoonohjau'kselle. Lisäksi tarve hoitaa     raanhuoltopiirin kuntainliiton iii1toha1litus to-
3094: päihdeongelmaisia läänin erikoislääkärijobtoisis-     teaa tyydyty!kseillä lääninhaHituksen aktiivisuu-
3095: sa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa vähenisi        den sosiaalisairaalahankkeessa. Mainitunlaisen
3096: ainakin jossain määrin.                               laitoksen saaminen Pohjois-Karjalan :läänin
3097:    Pohjois-Karjalan läänin kunnista oli vuonna        alueelle on erittäin tärkeää päihdeongelmaisten
3098: 1977 läänin ulkopuolella sijaitsevissa valtion ja     kokonaishuolilossa. Liittohallitus tukee käytettä-
3099: yksityisissä huoltolo1ssa hoidettavana kaikkiaan      vissään olevin keinoin ha!llk.keen toteuttamista."
3100: 159 henki>löä, mikä merkitsi vuositasolla 18              Pohjois-Karja!lan :läänin päihdeongelmaisten
3101: laitospaikan käyttöä. Lisäksi kuntainliiton omis-     huollon 'kehittäminen edellyttää alueellisen noin
3102: tamassa Tuusta1pa:leen huoltolassa ja työlaitok-      35-paik:kaisen päihdyttäv1en aineiden väärin-
3103: sessa oli vuonna 1977 Pohjoi-s-Karjalan läänistä      käyttäjien huoillosta annetun Jain 11 §:n 2 mo-
3104: hoidet'tavana 65 eri henkilöä, mikä merkitsee         mentissa tarkoitetun huoltolan perustamista vii-
3105: keskimäärin 11 hoitopaikan käyttöä.                   meistään vuonna 1982.
3106:     Edellä ma1nitut luvut osoittavat, että Poh-           Huomioiden Pohjois-Karjalan läänin kuntien
3107: jois-Karja:lan läänissä on hoidon tarvetta siinä      heikon taloudehlisen kantokyvyn tulisi PäihdL:n
3108: määrin, että oman noin 35-paikkaisen alueehli-        36 §:ssä tat1koitetun avustuksen olla vähintään
3109: sen hoitolaitoksen perustaminen on tarpeen.           80 % perustamiskustannuksista. Kun laitoksen
3110: Tällainen hoitolaitos vähentäisi Pohjois-Karjalan     perustamiskustannukset olisivat alustllivatn ar-
3111: läänistä esim. Järvenpään ISosiaalisairaalaan koh-    vion mukaan noin 4 millij. markkaa, muodos-
3112: distuvaa painetta. Myöskin työlaitosten kehittä-      tu~si valtion avus1tuksen määräksi noin 3,2 milj.
3113: mistyöryhmän esittämä Tuustaipaileen huoltolan        markkaa. Valtionosuus käylltökustannuksiin oili-
3114: paikkaluvun alentaminen voisi tapahtua niin,          si vuodessa noin 600 000 markkaa.
3115: että Pohjois-Karjalan läänin kunnat luopuisivat           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
3116: pääosasta omistamiaan hoitopaikkoja alueelli-         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteelJa esi-
3117: sen hoitolaitoksen valmistuttua.                      tämme !kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
3118:     Pohjois-Karjalan läänin sosiaali- ja terveyden-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3119: huollon neuvottelukunnan aloitteen pohjalta           sen:
3120: 
3121: 087900978D
3122: 2                                           1?79 vp.
3123: 
3124:        Mihin toimenp1te1s11n Ha~Llitus aikoo           maakunnan vä:lttämättä tarvitsema   s<r
3125:      ryhtyä, että Pohjois-Karja:laan saataisiin        siaalisairaala?
3126:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
3127: 
3128:             Matti Puh~ka                                P. Puhakka
3129:                                               N.:o 168:
3130: 
3131: 
3132: 
3133: 
3134:                          Ed u s kunnan Ile rr a Puhe 'nd e he 1l e.
3135: 
3136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mometltissa      kaan petustei:aan v. 1982 valtiön päihdehuol-
3137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lon toimint~yks.ik~ö pkäen ta~oitteena Pohjois•
3138: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        Suomen sos1aalisauaaJan tarpeita.
3139: jeenne ohella toimittanut vaitieneuvoston asian-        Pä1hdehuollon laitoshuoltoa kehitetään suun-
3140: omaiselle jäsenelile jäljennöksen kansanedustaja     n1telmakaude:lla 1980-1984 aluecllisen töimin-
3141: M. Puhakan y.m. näin kuuluvaiSta kirjallisesta       tamallin mukaisesti. Kunnallisten huoltolöiden
3142: kysymyksestä n:o 168:                                pai,kkamäärää on tatkoitus lisätä 46 7 paikasta
3143:                                                      800 paN{!kaan v. 1984 loppuun mennessä muut-
3144:           Mihin toimenpiteisiin HaWlitus ll!i!koo    tamalla       työlaitospaikkoja      valtionosuuteen
3145:        ryhtyä, että Pohjois-Karjalaan saataisiin     öilkeuttaviksi huoltolapaikoiksi. Suunnitelma-
3146:        maakunnan välttämättä tarvitsema so-          kauden alikuun mennessä ·selvitetään läänikoh-
3147:        siaalisairaa.la?                              taisesti huoLtolapaikkojen tarve erityisesti Ky-
3148:                                                      men, Pohjois-Karjalan ja Vaasan läänien osalta.
3149:   Vastauksena kysym}'lkseen esitän kunnioitta-       Huoltoloiden toiminnan sisältöä kehitetään
3150: vasti S·euraavaa:                                    alueellisen hakotarpeen mukaan siten, että voi-
3151:                                                      da.art nykytstä paremmin vastata eritöten aktii-
3152:    Pohjois-Karjalan läänin kunnat ovat osakkaa-      viväestön, työpaikoilta hoitoonohjattujen sekä
3153: na Tuustaipaleen huoLtolan kuntainliitossa           p~~~eitten hoidon t~rpeeseen pääosin oman
3154: (Mäntyharju). Si1nä on tyalaitospa~kojen ohel-       laantn alueen palvdum.
3155: la 48 valtionosuuteen oikeuttavaa huoltolapaik-         Todettakoon, että huoltoloiden käyttöpro-
3156: kaa. Pohjois-Karjalan läänin kunn.at käyttivät       sentti oli v. 1978 88,9, mutta työlaitospaikko-
3157: v. 1978 näistä paikoi!Sta .2357 hoitopäivää eli      jen vasta~wa prosenttiosuus oli vain 63,1. Ny-
3158: 7-10 paikkaa. Pohjois-KarjaJan läänin ikunna:t       kyisissä työlaitoksissamme on ollut vajaakäyttöä
3159: ovat Pieksämäen mlk:ssa sijaitsevan Tyyneiän         erityis.esti kesäaikana.
3160: A-kodin suurin käyttäjä eli 1631 hoitopäivää            Sosiaali- ja terveysministeriö pitää edellä esi"
3161: ja noin 5 paikkaa v. 1978. Järvenpään sosiaali-      tetyn perusteella .ensisijaisena jo otemassa ole-
3162: sairaalassa Pohjoi,s-Karjalan läänin kunnat o'V'at   vien kunrta~listen huoltololden vaJ.tionösuuspaik-
3163: käyttäneet noin 10 hoitopaikkaa. Kaikkiaan           kojen lisäämistä ja niiden toiminnan ikeh~ttä­
3164: Pohjois-Karjalan läänin kuntien käytössä oli v.      mistä.
3165: 1978 hoitopäiviä niin paljon, että ne edellyt-          Pohj.ots.-I<arJalan sosiaalisairaalan tarve ia pe-
3166: täisivät 35 hoitopa1kkaa 100 %:n käyttöasteen        rustaminen liittyy rueellisesti Tuustaipaleen
3167: perusteella.                                         huoliolan ja Tyyneiän A-kodin toimintojen ke-
3168:    Sosiaali- ja terveysministeriö esittää kehittä-   hittä:mis~n,ja se tullaan perusteeHises.ti selvit-
3169: mis·suunnitelmassaan, että koulukotikäy.töstä v!l-   tämään edeLlä esitettyjen suunnitelmien mukai-
3170: pautuvan Kylliälän koulukodm ,tilalle Limin·         ststL                    ·
3171:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1979.
3172: 
3173:                                                                  _Ministe!i Katri-Helena. Eskelinen
3174: 4                                              1979 vp.
3175: 
3176: 
3177: 
3178: 
3179:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n:
3180: 
3181:  · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Finlands sociå1sjukhus behov som målsättning.
3182: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          Anstaltsvården för rusmedelsmissbmkare ut-
3183: se av den 5 oktober 1979 thll vederbörande            vecklas under planeringsperioden 1980-1984
3184: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        i enlighet med den regionrula venksa:mhetsmodel-
3185: jande av riksdagsman M. Puhakka m. fl. under-         len. Avsikten är att öka de kommunrula vård-
3186: teoknade spörsmål nr 168:                             anstalternas platsantal från 467 tiJl 800 plat·ser
3187:                                                       före utgången av år 1984 genom att ändra
3188:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen            arbetsinrättningsplatser tili vårdanstaltsplatiSer
3189:          vidta för aH Nordkatelen skaill få det       som berättigar tili statsandel. Före början av
3190:        · socialsjukhus som Jandskapet nödvän-         planeringsperioden skall behovet av vård-
3191:         digt behöver?                                 anstaltsplatser per Jän utredas, särskilt vad
3192:                                                       beträffar Kymmene län, Norra Karelens iän
3193:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och Vasa Iän. Omfattningen av vårdanstalternas
3194: samt anföra följande:                                 v·erksa:mhet utveoklas enligt det t•egionaila vård-
3195:                                                       behovet så, att man bättre än för närvarande
3196:    Kommunerna i Norra Karelens Iän är delägare        skaJJ kunna tillmötesgå behovet ·av vård hos
3197: i det kommunalförbund som upprätthåller               specidlt den aktiva befolkningen, hos dem som
3198: Tuustaipale vårdanstalt (Mäntyha,rju). Utöver         från arbetsplatserna sänts för vård samt fa-
3199: arbetsinrättningsplatser finns där 48 vård-           miljerna, detta i huvudsalk: med tjänster som
3200: anstaltsplatser som ·berättigar tilll statsandel.     det egna länets område kan erbjuda.
3201: Ar 1978 utnyttjade kommunerna i Norra Kare-              Det kan ikons.tateras att nyttjandeprocenten
3202: lens län 2357 vårddagar arv dessa platser, dvs.       för vårdanstalterna år 1978 1var 88,9, medan
3203: 7-10 platser. Kommunerna i Norra Karelens             arbetsinrättningsplatsernas motsvarande pro-
3204: Iän är den största utnyttjaren av Tyynelä A-          centandel endast var 63,1. Våra nuvarande
3205: hem, som är . beläget · i Pieksämäki Ik, dvs.         arbetsinrättningar har visat oti1lräckligt utnytt-
3206: 1631 vårddagar och ungefär 5 platser år 1978.         jande, särskilt sommafltid.
3207: Vid Järvenpää socialsjukhus har kommunerna               På basen av vad ovan anfö·rtiS anser social-
3208: i Norra Karelens Iän utnyttjat ungefär 10 vård-       och hälsovårdsministeriet det vara mest ange-
3209: platser. Samman!lagt hade kommunerna i Norra          Iäget att öka statsandelsplatserna i redan existe-
3210: Karelens Iän år 1978 till sitt förfogande så          rande kommunala vårdanstalter och att utveck-
3211: många vårddagar att dessa s1ku11e förutsätta 35       la verksamheten där.
3212: vårdplatser på basen av en 100 procentig be-             Behov.et och inrättandet av ett socialsjukhus
3213: läggning.                                             i Nordkatelen ansluter sig väsentligt tiN ut-
3214:  . Social- och hälsovårdsministeriet föreslår i sin   vecklandet av verksamheterna vid TuustaipaJe
3215: utvecklingsplan, att man i stället för Kylliälä       våtdanstalt och Tyynelä A-hem, och det kom-
3216: skolhem, som frigörs som skolhem, i Limingo           mer grundligt att utredas i enJighet med ovan
3217: år 1982 inrättar en statlig funktionsenhet för        anförda planer.       .
3218: vården av rusmedclsmissbrukare, med Norra
3219:      Hel~irigfors den 5 november 1979.
3220: 
3221:                                                                    Minister Katri-Helena Eskelinen
3222:                                                 1979 vp.
3223: 
3224: Skriftligt spörsmål nr 169.
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                                     Westerlund m. fl.: Om minskning av byråkratin och höjning av
3230:                                       servicenivån och produktiviteten inom förvaltningen.
3231: 
3232: 
3233:                               T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
3234: 
3235:    Den offentliga förvaltningen kritiseras idag       terna mellan medborgare och myndigheter och
3236: för bristande flexibilitet, passivitet, långsamhet    mellan företag ooh myndigheter, bl. a. genom
3237: och ämbetsmannavälde. Svenska folkpattiet har         begripligare meddelanden, beslut mm.
3238: i en tili statsrådets kansli r1ktad, den 8. 2. 1979       - minskat ellet förenklat uppgiftslämnande
3239: daterad skrivelse hemställt att statsrådet måtte      till myndigheter.
3240: tiMsätta en kommitte med uppdrag att i skynd-             De ovanstående frågorna är aktuella även
3241: sam ordning framföra konkreta förslag tili en         i Finland såsom Svenska folkpattiet framförde
3242: minskning av byråkratin och en höjning av             i' sin skrivelse.
3243: servicenivån och ptoduktiviteten inom förvait-            I Finland har främst statsrevisorerna fäst
3244: n1ngen.                                               uppmärksamhet vid den växande byråkratin.
3245:     I skrivelsen hänvisades tiLI att man i Sverige    Bl. a. har de påpekat att de statliga arbets-
3246: hade tillsatt en särskild utredning, byråkrati-       grupperna har blivit allt vanligare under de
3247: utredningen, med uppdrag att .göra en a11män          senaste åren även om detta inte alltid skulle
3248:  översyn av kontakter mellan medborgare och           vara nödvändigt med tanke på uppgiften. Det
3249: samhällsorgan. Sedan skrivelsen inlämnades har        är ofta svårt att få tag i tjänstemännen på
3250: byråkratiutredningen avgett sitt betänkande           grund av olika arbetsgmppers sammanträden
3251:  "Bättre kontakter mehlan enskilda och myndig-        och de ordinarie tjänsteåliggandena kan bli
3252:  heter" (SOU 1979: 31). I betänkandet upptas          lidande då mycken tid åtgår tili grupparbete.
3253:  frågor om en förbättrad service från myndig-         Behandlingen i arbetsgrupper behöver dock inte
3254:  heternas sida för att underlätta medborgarnas        närmelsevis alltid vara det effektivaste sättet
3255:  kontakter med myndigheterna. Härvid föreslås         att bereda ärenden. Statsrevisorerna konstaterar
3256:  åtgärder för förbättrad                              dessutom att ett sådant tankesätt blivit alJ-
3257:     - information om myndigheternas upp-              mänt, att det kollegiaJa ansvaret innebär att
3258:  gifter, vilka regler som gäller och vart man         ingen är ansvarig.
3259:  vänder sig i olika frågor                                Enligt de utredningar som har gjorts före-
3260:     - tillgänglighet för allmänheten, såväl i tid     faller förvaltningens effektivitet under den se-
3261:  som i rum                                            naste tiden att ha försämrats på grund av in-
3262:     - hjälp åt allmänheten, både när det gäller       sarnling av uppgifter för mindre viktiga under-
3263:  den formella handläggningen och i frågor som         sökningar, onödiga utlåtanden och de ökade
3264:  berör själva saken                                   uppgifterna av olika slag inom persona1förvalt-
3265:     - bemötande från myndighetens sida, dvs.          ningen och den invecklade behandlingen av
3266:  villighet att upplysa, vägleda och hjälpa allmän-    dem. Utlåtanden inbegärs ofta av sådana myn-
3267:  heten samt sättet att göra det.                      digheter, vilkas verksamhetsområde betänkan-
3268:     Likaså ägnade sig byråkratiutredningen åt         det ellet försJaget inte aHs ellet endast tili
3269:  frågor kring:                                        ringa del berör. I många fall begärs uclåtande
3270:     - förenkling av regler                            dessutom av flera myndigheter på olika nivå
3271:     - förenklingar i den offentliga organisatio-      inom ett och samma förvaltningsområde. Myn-
3272:  nen och administrationen                             digheterna måste dessutom ofta ägna oskäligt
3273:     - decentralisering av beslut                      mycket tid åt att studera omfattande betän-
3274:     - minskad statlig kontroll över kommunal          kanden. T.ex. det betänkande, som avgavs av
3275:  och regional förvaltning                             läroplanskommissionen för den telkniska bran-
3276:     - förbättringar och förenklingar i kontak-        schen, omfattade sammanlagt 51 500 sidor. Det
3277: 0879010314
3278: 2                                            1979 vp.
3279: 
3280: torde vara nästan omöjligt att i detalj göra sig   förekommer ookså inom kommunalförvaltning-
3281: förtrogen med ett dylikt betänlkande. Begäran      en.
3282: om utlåtande borde därför preciseras så att där        I Finland har man hitti:1ls inte undersökt
3283: skulle nämnas de omständigheter, som specieJ.lt    hur den offentliga maktens förvaltningsorgani-
3284: borde uppmärksammas i utlåtandet. Under den        sationer påverkar kostnaderna. En i Sverige
3285: senaste tiden har uppgifter för olika undersök-    gjord utredn1ng visar att "papperskriget" i an-
3286: ningar ofta insamlats hos myndigheterna. Det       slutning tili bostadsbyggandet 1974 kostade
3287: har förekommit fall där ett enda ministerium       ·sammanlagt 1 miljard skr. Per bostadskvadrat-
3288: varit tvunget att använda trehundra al'bets-       meter blir kostnaderna ca 125 skr, dvs. över
3289: timmar för ifyllandet av enkäter.                  8 procent av bostadens pris. Jämfört med
3290:    Inom den privata sektorn dra:bbas främst         1974 beräknas kostnaderna nästan ha fördubb-
3291: de små företagen. Som exempel kan nämnas           lats. Också i Finland har bostadsbyggandet
3292: att ett litet företag måste handlägga närmare      och planeringen kraftigt byråkratiserats. Enbart
3293: etthundra sidor blanketter och ifyllningsanvis-    stadgandena, bestämmelserna och direktiven om
3294: ningar enbart från statistikcentralen. Ett sam-    byggandet omfattar för närvarande ca 1 800
3295: vetsgrant ifyllande enligt anvisningarna av a1la   sidor.
3296: uppgifter räknas medföra minst två veckors             Med hänvisning tiLI ovanstående och med
3297: heltidsarbete för en person. Genom att proce-       stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. önskar
3298: duren görs vidlyftig och arbetskrävande blir       undertecknade till vederbörande medlem av
3299: den omöjlig att genomföra på ett tillfredsstäl-    statsrådet rikta följande skriftliga spörsmål:
3300: lande sätt. Detta leder i sin tur tili att inte
3301: heller de utredningar som görs på basen av de                Är Regeringen beredd att tillsätta en
3302: inlämnade uppgifterna blir tillförlitliga.                kommitte med uppdrag att i skyndsam
3303:    Enligt en utredning som verkstä:Hts i stats-           ordning framföra konkreta förslag till
3304: arkivet producerar den offentliga förvaltningen           en minskning av byråkratin och en
3305: årligen sammanlagt fyrtio hyHkilometer hand-              höjning av servicenivån och produktivi-
3306: lingar. Enbart förvaringen av dem kostar ca               teten inom förvaltningen?
3307: två miljoner mark om året. Samma problem
3308:      Helsingfors den 5 oktober 1979.
3309: 
3310:          Henrik Westerlund            J utta Zilliacus               Elisabeth Rehn
3311:          Ingvar S. Melin              Boris Renlund                  Håkan Malm
3312:                                               N:o 169                                                 3
3313: 
3314: Kirjallinen kysymys n:o 169.                                                             Suomennos.
3315: 
3316: 
3317: 
3318: 
3319:                                   Westerlund ym.: Byrokratian vähentämisestä ja hallinnon palve-
3320:                                     lutason ja tuottavuuden kohottamisesta.
3321: 
3322: 
3323:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
3324: 
3325:     Julkista hallintoa arvostellaan nykyään puut-        - parannuksia ja yksinkertaistamista kansa-
3326: tuvasta joustavuudesta, passiivisuudesta, hitau-     laisten ja viranomaisten kontakteissa sekä yri-
3327: desta ja virkavaltaisuudesta. Ruotsalainen kan-      tysten ja viranomaisten kontakteissa mm. käyt-
3328: sanpuolue on 8. 2. 1979 päivätyssä valt1oneu-        tämällä paremmin ymmärrettäviä tiedotuksia,
3329: voston kanslialle osoitetussa kirjelmässä esittä-    päätöksiä ym.
3330: nyt toivomuksen, että valtioneuvosto asettaisi           - viranomaisille annettavien tietojen vähen-
3331: komitean, jonika tehtäväksi annettaisiin kiireel-    tämistä ja yksinkertaistamista.
3332: lisesti esittaä ehdotus byrokratian vähentämi-           Yllä ma1nitut kysymykset ovat ajankohtaisia
3333: ·seksi ja hallinnon palvelutason ja tuottavuuden     myös Suomessa, kuten Ruotsalainen kansanpuo-
3334: kohottamiseksi.                                      lue esitti rkirjelmässään.
3335:     Kirjelmässä viitattiin ,siihen, että Ruotsissa       Suomessa ovat erityisesti valtiontilintarkasta-
3336: oli aseteHu erityinen toimikunta, byrokratia-        jat kiinnittäneet huomiota kasvavaan byrokra-
3337: toimikunta, jonka tehtävänä oli tutkia kansa-        tiaan. He ovat mm. kiinnittäneet huomiota
3338: laisten ja yhteiskunnan elinten välisiä kontak-      siihen, ·että valtiolliset työryhmät ovat viime
3339: teja. Kirjelmän jättämisen jä1keen byrokratia-       vuosina tulleet yhä yleisemmiksi, vaikka näiden
3340: toimikunta on luovuttanut mietintönsä "Bättre        käyttäminen ei aina ole ollut välttämätöntä itse
3341: kontakter mellan enskilda och myndigheter"           tehtävää ajatellen. On usein vaikeata saada kä-
3342:  ( SOU 1979: 31 ) . Mietinnössä käsitellään kysy-    siinsä virkamiehiä erilaisten työryhmien kokous-
3343: myksiä viranomaisten palvelun parantamisesta,        ten vuoksi ja varsinaiset virkatehtävät voivat
3344: jotta kansalaisten kontaktit viranomaisiin hel-      joutua kärs,imään kun käytetään paljon aikaa
3345: pottuisivat. TälJöin ehdotetaan seuraavia toi-       ryhmätyöskentelyyn. Käsittely työryhmissä ei
3346: menpiteitä:                                          ole suinkaan aina tehokkain keino valmistella
3347:     - parempaa informaatiota viranomaisten           asioita. ValtiontiHntarkastajat ovat lisäksi to-
3348: tehtävistä sekä säännöistä, jotka koskevat mää-      denneet, että tällainen ajattelutapa on tullut
3349: räyksiä siitä, mihin eri kysymyksissä on kään-       yleiseksi ja että kollegiaalinen vastuu merkitsee
3350: nyttävä                                              sitä, että :kukaan ei kanna vastuuta.
3351:     - parempaa saatavuutta yleisötUe sekä ajalli-        Suoritettujen tutkimusten mukaan vaikuttaa
3352: sesti että paikallisesti                             siltä, että hallinnon tehokkuus on viime ailkoi-
3353:     - apua ihmisille kysymyksissä, jotka koske-      na huonontunut sen johdosta, että on kerätty
3354: vat asioiden muodollista käsittelyä sekä itse        t•ietoja vähemmän tärkeisiin tutkimuksiin, on
3355:  asiakysymyksiä                                      hankittu turhia lausuntoja ja että erilaiset teh-
3356:     - viranomaisten suhtautumista eli haluk-         tävät henki[öhallinnossa ovat lisääntyneet ja
3357: kuutta antaa tietoja, opastaa ja auttaa yleisöä      niiden käsittely on tullut monimutkaisemmaksi.
3358: sekä sitä ·tapaa, millä tämä tehdään.                Lausunt()ja pyydetään usein sellaisilta viran-
3359:     Byrokratiakomitea käsitteli myös kysymyksiä,     omaisilta, joiden toiminta-aluetta mietintö tai
3360: jotka koskivat:                                      ehdotus ei koske joko lainkaan tai koskee vain
3361:     - säänrojen yksinkertaistamista                  vähäisessä määrin. Monissa tapauksissa pyyde-
3362:     - julkisen organisaation ja hallinnon )llksin-   tään lausuntoja useilta viranomaisilta eri ta-
3363: :kertaistamista                                      soilla saman hallinnonalan puitteissa. Viran-
3364:     - päätöksenteon desentralisointia                omaiset joutuvat lisäksi käyttämään usein koh-
3365:     - valtion kontrollin vähentämistä kunnalli-      tuuttoman paljon aikaa laajojen mietintöjen
3366:  sessa ja alueellisessa hallinnossa
3367: 4                                             1979 vp.
3368: 
3369: tut1kimiseen. Esim. mietintö, jonka teknillisen      markikaa vuodessa. Sama ongelma esiintyy myös
3370: alan opintosuunnitelmatoimikunta antoi, käsitti      kunnallishallinnon piirissä.
3371: yhteensä 51 500 sivua. Lienee melkein mah-              Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittu sitä,
3372: dotonta yksityiskohtaisesti perehtyä tällaiseen      kuinka ju}kisen vallan hallinto-organisaatiot vai.
3373: mietintöön. Lausuntopyyntöä olisi tämän vuok-        kuttavat kustannuksiin. Eräs Ruotsissa tehty
3374: si täsmennettävä siten, että siinä mainittaisiin     tutkimus osoittaa, että "paperisota", joka liit-
3375: ne asiat, joihin lausunnossa tulisi erityisesti      tyy asuntorakentamiseen vuonna 197 4, maksoi
3376: kiinnittää huomiota. Viime aikoina on viran-         yhteensä 1 miljardi Ruotsin kruunua. Yhtä
3377: omaisilta kerätty tietoja erilaisiin tutkimuksiin.   asuntoneliömetriä kohti kustannukset ovat noin
3378: On esiintynyt tapauksia, jolloin ybi ainoa           125 Ruotsin kruunua eJi yli 8 prosenttia asun-
3379: ministeriö on ollut pakotettu käyttämään 300         non hinnasta. On laskettu, että verrattuna vuo-
3380: työtuntia kyselylomakkeiden täyttämiseen.            teen 1974 kustannukset ovat mellkein kaksin-
3381:    Yksityisen sektorin piirissä asia koskee eri-     kertaistuneet. Myös Suomessa asuntotuotanto
3382: tyisesti pieniä yrityksiä. Esimerkkinä voi mai-      ja suunnittelu ovat voimakkaasti byrokratisoi-
3383: nita, että pieni yritys joutuu käsittelemään lä-     tuneet. Yksistään säädökset, määräykset ja oh-
3384: hes sata sivua lomakkeita ja täyttöohjeita, jot-     jeet, jotka koskevat rakentamista, käsittävät
3385: ka tulevat tilastokeskukselta. Ohjeiden mukaan       tällä hetkellä noin 1 800 sivua.
3386: t~pahtuvan tunnollisen täyttämisen lasketaan            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
3387: työllistävän yhden henkilön kokopäiväisesti kah-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
3388: den viikon ajan. Kun menettely tehdään laa-          joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
3389: jaksi ja työlääksi, on sitä mahdotonta suorittaa     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
3390: tyydyttävällä tavalla. Tämä vuorostaan joh-          kysymyksen:
3391: taa siihen, että eivät myöskään ne selvityk-
3392: set, jotka tehdään kerättyjen tietojen pohjalta,               On:ko Hallitus valmis asettamaan ko-
3393: ole luotettavia.                                            mitean, jonka tehtäväksi annettaisiin kii-
3394:    Erään tutkimuksen mukaan, joka toimitet-                 reellisesti esittää konkreettisia ehdotuk-
3395: tiin valtionarkistossa, iulkinen hallinto tuottaa           sia byrokratian vähentämiseksi sekä hal-
3396: vuosittain 40 hyllykilometriä asiakirjoja. Yk-              linnon palvelutason ja tuottavuuden ko-
3397: sistään niiden säilyttäminen maksaa noin 2 milj.            rottamiseksi?
3398:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
3399: 
3400:          Henrik Westerlund              Jutta Zilliacus                Elisabeth Rehn
3401:          Ingvar S. Melin                Boris Renlund                  Håkan Mahn
3402: 
3403: 
3404: 
3405: 
3406:                                                                            t'
3407:                                                N:o 169                                                 5
3408: 
3409: 
3410: 
3411: 
3412:                           E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3413: 
3414:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hallinnon kehittämisessä joustavaksi, nopeak-
3415: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          si ja tehokkaaksi on valtionhallinnossa myös ra-
3416: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-          joituksia. Kansalaisen kannalta tänkeät oikeus-
3417: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       turvanäkökohdat edellyttävät, että hallinnon te-
3418: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kemien päätösten tulee olla riittävään ja oi-
3419: Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        keaan tietoon perustuvia, perusteltuja ja har-
3420: kysymyksestä n:o 169:                                  kittuja sekä että kansalais1lla on oltava mah-
3421:                                                       dollisuus hakea muutosta niihin. Juuri oikeus-
3422:           Onko Hallitus valmis asettamaan ko-          turvatekijät merkitsevät usein sitä, ettei hallin-
3423:        mitean, jonka tehtäväksi annettaisiin kii-      to voi olla pelkästään tehokasta, nopeata ja
3424:        reellisesti esittää konkreettisia ehdotuk-     joustavaa.
3425:        sia byrokratian vähentämiseksi sekä hal-           Sen lisäksi, että kehittämistyön ensisijainen
3426:        linnon palvelutason ja tuottavuuden ko-         vastuu on virastoilla ja laitoksilla itsellään, on
3427:        rottamiseksi?                                   valtionhallinnossa jo pitkään ollut erityisiä ke-
3428:                                                       hktämisyks1köitä - mm. valtiovarainministe-
3429:    Kun kysymys kuuluu toimialaani valtiova-           riön järjestelyosasto - joiden tehtävänä on
3430: rainministeriössä, esitän vastauksena kysymyk-        ohjata ja koordinoida valtionhallinnossa tehtä-
3431: seen kunnioittavas.ti seuraavaa:                      vää kehittämistyötä. Jatkuvan kehittämistyön
3432:                                                       tulokset eivät kuitenkaan ole yleensä nopeasti
3433:    Byrokratiaongelmat ovat viime a1koina ai-          nähtävissä. Useita valtionhallinnon toimintoja
3434: heellisesti saaneet entistä suurempaa huomiota        on vähitellen voitu nopeuttaa ja yksinkertaistaa
3435: jullisessa keskustelussa. Valtion tehtävät ovat       mm. rationalisoinnilla ja ottamalla atk:n tar-
3436: lisääntyneet monella alalla siten, että organi-       joamia mahdolli:suuksia hyödyllisesti käyttöön.
3437: saatioiden ja työtapojen kehittäminen ei aina         Valtion oman henkilöstön koulutustoiminnan
3438: ole edennyt samassa tahdissa. Uudeclaisia vaa-        laajentamisella on niin ikään pyvitty huolehti-
3439: timuksia on aikaansaanut myös se, että hallin-        maan virkamiesten ammattitaidon ja tietotason
3440: noita odotetaan mm. palvelevuutta ja avoim,           kehittymisestä. Vastaavanlaista jatkuvaa kehit-
3441: muutta enemmän ·kuin aikaisemmin. On li-              tämistyötä tapahtuu muillakin aloilla.
3442: säksi todettava, että lainsäädännön valmiste-             Yleisen kehittämisen rinnalla on aika ajoin
3443: lussa ei aina ole kiinnitetty riittävästi huomiota    erityisin projektein täydennetty hallinnon ke-
3444: niihin hal1innollisiin vaikutuksiin, joita lainsää-   hittämistä nopeiden konkreettisten tulosten ai-
3445: dännön toimeenpano tulee aiheuttamaan.                kaansaamiseksi. Tällaisena voi esimerkiksi mai-
3446:    Voimakas paine palvelusten kehittämiseen           nita projektin, jolla karsittiin epätarkoituksen-
3447: kohdistuu myös kunnallishallintoon, jossa kan-        mukaisia byrokraattisia toimintoja eri hallin-
3448: salaiset eniten joutuvat asioimaan ju1kishallin-      nonaloilta. Vaitioneuvoston päätökseen 23. 6.
3449: non kanssa.                                           1976 sisältyneistä 239:stä virastojen ja laitosten
3450:    Turhan byrokratian vastustaminen sekä val-         aloitteisiin perustuvasta ehdotuksesta on tähän
3451: tionhallinnon palvelutason ja tuottavuuden ko-        mennessä toistasataa toteutunut kokonaan tai
3452: hottaminen eivät ole uusia asioita Suomen val-        osittain, huomattavan määrän ollessa edelleen
3453: tionhallinnossa. Virastojen ja laitosten tehtäviin    valmisteltavana. Toisena esimenkkinä mainitta-
3454: kuuluu oman toiminnan tankkailu ja kehittämi-         koon vuonna 1979 käynnistetty projekti, jolla
3455: nen. Virkamiesten tulisi - ja olisi aina tullut       pyritään poistamaan hallintoon kertyviä tarpeet-
3456: - tehdä itse esityksiä oman työnsä jänkeistä-         tomia tiedostoja. Tällaiset erityisprojektit ovat
3457: miseksi sekä tiedottaa poliittisille päätöksente-     osoittautuneet hyödyllisiksi, sillä ne ovat tuo-
3458: kijöille hallinnon ongelmista ja kehittärnistar-      neet hallinnon erityisongelmia lähemmän tar-
3459: peista.                                               kasteLun kohteeksi koko hallinnon osalta.
3460: 6                                             1979 vp.
3461: 
3462:    Hallituksella on ollut tiedossaan ne toimen-      sa nopeutetaan lisäämällä suoritustason henki-
3463: piteet, joihin Ruotsissa on ryhdytty byrokratian     löstöä sekä työmenetelmiä kehittämällä. Tilasto-
3464: haittavaikutusten poistamiseksi. Meilläkin ovat      keskuksessa kehitetään esityksen mukaan tilas-
3465: ajankohtaisia monet niistä pyrkimyksistä, joita      tointia siten, että etenkin elinkeinoelämän kan-
3466: naapurimaassa on tuotu esille. HallitukselJ.a        nalta huomattavaa työpanosta vaativat tiedon-
3467: on kuitenkin myös ollut tiedossaan, että Ruot-       tuotantotehtävät saataisUn hallinnollisesti ny-
3468: sissa komiteoiden käyttö on ollut varsin raskas      kyistä kevyemmiksi.
3469: ja aikaa viepä tapa selvitellä byrdkratian haitta-      Hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti tehosta-
3470: vaikutusten edellyttämiä toimenpiteitä.              maan selvitys- ja kehi.aämistyötä, joka tähtää
3471:    Hallinnon sisäistä uudistamista on Suomessa-      hallinnon palvelukyvyn parantamiseen. On kui-
3472: kin käsitelty myös komiteatyy;ppisissä toimi-        tenkin olemassa vaara, että juuri komiteoiden
3473: elimissä. Hallinnon kehittäminen kysymyksessä        liiallinen käyttö hallinnon sisäisessä kehittämts"
3474: esitetyssä laajuudessa on kuitenkin liian laaja      työssä saattaa tarpeettomasti viivyttää kehittä-
3475: tehtävä yhdelle komitealle. Milloin komiteoita       mistyötä sekä irrottaa sen hallinnon toimin-
3476: käytetään, tulee niiden tehtävät voida rajata        nasta, johon se olennaisena osana kuu:luu. Hal"
3477: tarkemmin. Niinpä esimerkiksi asetettiin 18.         litus katsookin, että hallinnon sisäistä kehittä-
3478: 10. 1979 komitea kehittämään virkakieltä, mikä       mistyötä tulee jatkossakin tehdä pääosin virka-
3479: on tärkeää pyrittäessä parantamaan kansalaisten      työnä. Tässä tarkoituJksessa voidaan käyttää
3480: palvelua.                                            myös erityisiä hallinnon sisäisiä kehittämishank-
3481:    Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä         keita, joilla byrokratian haittavailkutusten vä-
3482: vuodelle 1980 on puututtu eräisiin ajankohtai-       hentämiseksi tehtävää työtä voitaisiin tehostaa.
3483: siin hallinnon byrokratiaongelmiin. Esityksen        Tällaisia hankkeita onkin vahnisteltavina.
3484: mukaan eläkeasioiden käsittelyä valtiokonttoris-
3485:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1979.
3486: 
3487:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
3488:                                               N:o 169                                              7
3489: 
3490: 
3491: 
3492: 
3493:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3494: 
3495:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rationalisering av sitt eget arbete samt infor-
3496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       mera de politiska beslutsfattarna om problemen
3497: av den 5 oktober 1979 tili vederbörande med-        och utvecklingsbehoven inom förvaltningen.
3498: lem av statsrådet översänt avskrift av riksdags-        Inom statsförvaltningen föreligger det även
3499: man Westerlund m. fl. ställda spörsmål nr           begränsningar i fråga om utvecklandet av för-
3500: 169:                                                valtningen så, att den blir smidig, snabb och
3501:                                                     effektiv. De för medborgaren viktiga rätts-
3502:           Är Regeringen beredd att ti:llsätta en    säkerhetssynpunkterna förutsätter, att de be-
3503:        kommitte med uppdrag att i skyndsam          slut som fattas inom förvaltningen är baserade
3504:        ordning framföra konkreta förslag tihl       på tillräckliga och riktiga uppgifter, att de är
3505:        en minskning av byråkratin och en            motiverade och övervägda samt att medborgar-
3506:        höjning av servicenivån och pvoduktivi-      na bör ha möjlighet att söka ändring i dem.
3507:        teten inom förvaltningen?                    Särskilt rättssäkerhetsfaktorerna innebär ofta
3508:                                                     att förvaltningen inte enbart kan vara effektiv,
3509:    Då spörsmålet tillhör mitt verksamhetsom-        snabb och smidig.
3510: råde inom finansministeriet, får jag såsom svar         Förutom att det primära ansvaret för ut-
3511: på detta spörsmål vördsamt anföra följande:         vecklingsarbetet ligger på ämbetsvel'ken och
3512:    Byråkratiproblemen har under den senaste         inrättningarna själva, har det inom statsför-
3513: tiden på goda grunder blivit föremål för alh        va!tningen redan länge funnits särskilda ut-
3514: större uppmärksamhet i den offentJiga de-           vecklingsenheter - bl. a. finansministeriets or-
3515: batten. Statens uppgifter har på många om~          ganisationsävdelning - som har titll uppgift
3516: råden ökat så, att utvecklandet av organisatio-     att styra och koordinera utvecklingsarbetet
3517: ner och arbetssätt inte alltid framskridit i        inom statsförvaltningen. Resultaten av det fort-
3518: samma takt. Nya krav har även uppstått av           gående utvecklingsarbetet kommer likväl inte
3519: den anledningen att av förvaltningen förväntas      i allmänhet snabbt tillsynes. Flera funktioner
3520: bl. a. en högre grad av tjänstvillighet och         inom statsförvaltningen har så småningom kun-
3521: öppenhet än tidigare. Det kan dessutom konsta-      nat göras snabbare och förenklas bl. a. genom
3522: teras, att man vid beredningen av Jagstiftning-     rationalisering och genom att ändamålsenligt
3523: en inte alltid fäst tillräcklig uppmärksamhet       tilivara ta de möjligheter som den automatiska
3524: vid de administrativa verkningar som verk-          databehandlingen erbjuder. Genom utvidgning
3525: ställigheten av lagstiftningen kommer att med-      av utbildningsverksamheten i fråga om statens
3526: föra.                                               egen personai har man likaså strävat tili att
3527:    Ett kraftigt tryck mot en utveckling av          tillgodose utvecklandet av tjänstemännens yr-
3528: servicen riktas även på kommunalförvaltningen,      keskunskaper och kunskapsnivå. Kontinuerligt
3529: där medborgarna oftast vid skötseln av sina         utveoklingsarbete av motsvarande slag sker
3530: angelägenheter kommer i kontakt med den             även på andra områden.
3531: offentliga förvaltningen.                               Vid sidan av det allmänna utvecklandet har
3532:    Bekämpandet av onödig byråkrati samt hö-         man tidvis genom särstkilda projekt komplette-
3533: jandet av servicenivån och produktiviteten          rat utvecklandet av förvaJtningen för att åstad-
3534: inom statsförvaltningen är inga nya angelägen-      komma snabba konkreta resultat. Såsom ett
3535: heter för statsförvaltningen i Finland. Tili äm-    d)"likt kan t. ex. nämnas det projekt varigenom
3536: betsverkens och inrättningarnas uppgifter hör       oändamålsenliga byråkratiska funktioner ut-
3537: övervakningen och utvecklandet av deras egen        mönstrades inom de olika förvaltningsgrenarna.
3538: verksamhet. Tjänstemännen borde - och har           Av de 239 förslag som ingick i statsrådets
3539: alltid bort - själva göra framställningar om        beslut 23. 6. 1976 och som baserade sig på
3540: 8                                            1979 vp.
3541: 
3542: ämbetsverkens och inrättningarnas initiativ har        I regeringens propos1t10n angående statsför-
3543:  tillsvidare över hundra genomförts helt eller      slaget för år 1980 har man tagit upp vissa
3544: delvis, medan en betydande mängd ännu är            aktuella problem angående byråkratin inom för-
3545: under beredning. Såsom ett annat exempel kan        valtningen. Enligt propositionen skall handlägg-
3546: nämnas det år 1979 inledda projektet, genom         ningen av pensionsärenden vid statskontoret
3547: vilket man strävar ti11 att avlägsna onödiga        göras snabbare genom en ökning av personalen
3548: register som samlas inom förvahningen. Sådana       på prestationsnivå samt genom utvecklandet
3549: specialprojekt har visat sig vara nyttiga, efter-   av arbetsmetoderna. Vid statistikcentralen ut-
3550: som de fört fram olika specialproblem inom          vecklas enligt propositionen statistikföringen
3551: förvaltningen till närmare granslming för hela      så, att speciellt de dataproduktionsuppgifter
3552: förvaltningens vidkommande.                         som med avseende på näringslivet kräver bety-
3553:      Regeringen har varit medveten om de åt-        dande arbetsinsatser sku1le i administrativt
3554: gärder, vilka i Sverige vidtagits i syfte att av-   hänseende bli mindre betungande än för när-
3555: lägsna byråJkra tins menliga inverkningar. Flera    varande.
3556: av de strävanden som man i grannlandet fört            Regeringen kommer i enlighet med sitt pro-
3557: fram är aktueHa även hos oss. Regeringen har        gram att effektivera det utrednings- och utveck-
3558: eme1lertid även känt tiili, att nyttjandet av       lingsarbete, som är inriktat på att förbättra för-
3559: kommiw!er i Sverige varit ett synnerligen           valtningens serviceförmåga. Det föreligger emel-
3560: tungt och tidsödande sätt att utreda de åtgär-      lertid en risk för att en överdriven användning
3561: der som byråkratins menliga inverkningar för-       av kommitteer vid förvaltningens interna ut-
3562: utsätter.                                           vecklingsarbete onödigtvis kan fördröja detta
3563:     Ä ven i Finland har frågan om en intern         arbete och lösgöra det från förvaltningens
3564: revidering av förvaltningen behandlats i organ      verksamhet, till vilken den som en väsentlig
3565: av kommitt<!typ. Utvecklandet av förvaltningen      del hör. Regeringen anser därför, att förvalt-
3566: i den utsträckning som nämns i spörsmålet är        ningens interna utvecklingsarbete även i fort-
3567: likväl en alltför omfattande uppgift för en         sättningen huvudsakligen skall utföras såsom
3568: kommitte. Då kommitteer används, bör deras          tjänstearbete. I detta syfte kan man nyttja
3569: uppgifter kunna begränsas närmare. Sålunda          även särski,lda interna utvecklingsprojekt inom
3570: tiHsattes exempelvis 18. 10. 1979 en kommitte       förvaltningen, genom vilka arbetet för en
3571: med uppdrag att utveckla tjänstespråket, vi.Jket    minskning av byråkratins menliga inverkningar
3572: är av vikt med tanke på strävandena att för-        kunde effektiveras. Sådana projekt är även
3573: bättra servicen för medborgarna.                    under beredning.
3574:      Helsingfors den 12 november 1979.
3575: 
3576:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
3577:                                               1979 vp.
3578: 
3579: Skriftligt spörsmål nr 170.
3580: 
3581: 
3582: 
3583: 
3584:                                   Westerlund: Om reparation av rä1sen på hanan Lovisa-Lahtis.
3585: 
3586: 
3587:                            T i 11 . R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3588: 
3589:    Den nuvarande undermåliga rälsheläggningen        tuellt lägre körhastiget osv. inte inverkar hö-
3590: av Lovisa-Lahtis hanan medför i många av-            jande av hefraktningskostnaderna. Om även
3591: seenden hetydande olägenheter för Östra Ny-          dylika extraordinära åtaganden kommer att
3592: land och Lovisanejden.              .                genomföras vore det, det oaktat nödvändigt att
3593:    Då staten 1960 övertog Lovisa-Vesijärvi           utan vidare dröjsmål igångsätta arhetet med
3594: hanan hreddades densamma genom att utnyttja          att förnya rälsen.
3595: redan då gamma! räls som inte tål över 17                Inte minst med tanke på de turiga gods-
3596: tons axeltyngd.                                      transporterna tili Sovjet Unionen som delvis går
3597:    Den nuvarande situationen innehär att en          genom Lovisa-Lahtishanan måste åtgätden ses
3598: ytterst fördyrande omlastning i många fall mås-      som ytterst nödvändig. Byggnadskostnaderna
3599: te ske då rälsbeläggningen inte tål större axel-     för förnyandet av rälsen är förnärvarande be-
3600: tryck än 17 ton. Detta har medfört att många         räknade tili ca 35 miljoner mark. En kostnad
3601: företag förståeligt nog sökt andra utvägar för       som alltså i förhållandet tili nytta och verkan
3602: att på ett mera ekonomiskt lönsamt sätt lösa         är tämligen hlygsam.
3603: sina hefraktningshehov. Inte minst med tanke            Med hänvisning tili ·ovansagda · och därmed
3604: på Lovisanejdens delvis outnyttjade kapacitet        sammanhängande synpunkter och hänvisande
3605: ifråga om hl. a. hamnen och frilagerrådet vore       till riksdagsordningens 37 § 1 mom. fram-
3606: det nödvändigt att skyndsamt ersätta den nu-         ställer undertecknad vördsamt följande spörs-
3607: varande rälsen med den tyngre typ .som tål           mål tili vederhörande medlem av statsrådet:
3608: avsevärt högre helastning än vad som · för när-
3609: varande är fallet.                                             Är Regeringen medveten om de svå-
3610:    Detta sakförhållande har gång på gång under              righeter och delvis hämmandet av ut-
3611: årens lopp aktualiserats och uppmärksammats                 vecklingen inom Östra ·Nyland som för-
3612: hos de statliga myndigheterna och enligt de se-             orsakas av att Lovisa...,.-Lahtis hanans
3613: naste . långtidsplanerna har projektets förverkli-          räls är undermålig, och om så är fallet,
3614: gande uppskjutits. från 1981 tili 1983.                        vilka åtgärder har Regeringen vidta-
3615:    Ett dylikt uppskov kan under tiden för-                  git ·eller ämnar den vidtaga för att
3616: svaras endast om erforderliga åtgärder såsom                detta missförhållande skall kunna tili-
3617: bekostandet av omlastning i Lahtis, en even-                rättaläggas inom förloppet av 1980?
3618:      Helsingfors den 5 oktober 1979.
3619: 
3620:                                         Henrik Westerlund
3621: 
3622: 
3623: 
3624: 
3625: 087901019R
3626: 2                                             1979 vp.
3627: 
3628: Kirjallinen kysymys n:o 170.                                                              Suomennos.
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:                                   Westerlund: Loviisan-Lahden radan kiskotuksen korjaamisesta.
3634: 
3635: 
3636:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
3637: 
3638:    Nykyinen Loviisan ja Lahden välisen radan         Lahdessa tapahtuvan uudelleenlastauksen kus-
3639: huono kiskotus merkitsee monessa suhteessa           tantamiseen ja siihen, että mahdollisesti alem-
3640: huomattavaa haittaa itäiselle Uudellemaalle ja       mat ajonopeudet ym. tällaiset toimenpiteet ei-
3641: Loviisan seudulle.                                   vät vaikuta rahtauskustannusten nousuun.
3642:    Valtion ottaessa vuonna 1960 Loviisan ja          Vaikka tällaisiin poikkeuksellisiin toimenpitei-
3643: Vesijärven radan haltuunsa rataa levennettiin        siin ryhdyttäisiinkin, olisi tästä huolimatta
3644: käyttämällä jo silloin vanhoja kiskoja, jotka        välttämätöntä, että viivytyksettä ryhdyttäisiin
3645: eivät kestä yli 17 tonnin akselipainoja.             kiskotuksen uudistamiseen.
3646:    Nykyinen tilanne merkitsee sitä, että mo-            Myös silmälläpitäen raskaita tavarankuljetuk-
3647: nissa tapauksissa joudutaan suorittamaan erit-       sia Neuvostoliittoon, jotka osittain ·kulkevat
3648: täin paljon kustannuksia nostavaa uudelleen-         Loviisan ja Lahden välisen radan kautta, toi-
3649: lastausta, koska kiskot eivät kestä 17 tonnia        menpidettä on pidettävä mitä välttämättömim-
3650: suurempaa akselipainoa. Tästä on ollut seu-          pänä. Kiskotuksen uudistamisen rakennustöi-
3651: rauksena se, että monet yritykset ymmärrettä-        den lasketaan tällä hetkellä nousevan noin 35
3652: vistä syistä ovat hakeneet muita vaihtoehtoja        miljoonaan markkaan. Tämä on kustannus,
3653: ratkaistakseen rahtaustarpeensa taloudellisem-       joka suhteessa tuottamaansa hyötyyn ja vai-
3654: malla tavalla. Erityisesti tästä syystä ja silmäl-   kutukseen on varsin vaatimaton.
3655: läpitäen Loviisan seudun osittain käyttämätöntä         Edellä mainittuun ja siihen liittyviin näkö-
3656: kapasiteettia mm. sataman ja vapaavaraston           kohtiin viitaten esitän valtiopäiväjärjestyksen 37
3657: osalta olisi välttämätöntä nopeasti korvata ny-      §: n 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian-
3658: kyinen kiskotus raskaamman tyypin kiskotuk-          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
3659: sella, joka kestää nykyistä huomattavasti kor-       myksen:
3660: keampaa kuormitusta.                                            Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
3661:    Vuosien kuluessa on kerta toisensa jälkeen                keuksista ja kehityksen hidastumisesta
3662: kiinnitetty valtion viranomaisten huomiota tä-               itäisellä Uudellamaalla, jotka aiheutu-
3663: hän asiantilaan ja viimeisimpien pitkäntähtäi-               vat siitä, että Loviisan ja Lahden vä-
3664: men suunnitelmien mukaan projektin toteutta-                 lisen radan kiskotus on huono, ja jos
3665: minen on lykätty vuodesta 1981 vuoteen                       on,
3666: 1983.                                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus on
3667:    Tänä aikana tällaista viivästystä voidaan                 ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta tämä
3668: puolustella vain siinä tapauksessa, että ryh-                puute voidaan poistaa vuoden 1980
3669: dytään tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten                   kuluessa?
3670:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1979.
3671: 
3672:                                         Henrik Westerlund
3673:                                               N:o 170                                                3
3674: 
3675: 
3676: 
3677: 
3678:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
3679: 
3680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mitkä olisivat mahdollisuudet myöntää täyden
3681: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaunukuorman edellyttämät tahtiedut niiden
3682: olette 5 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       kuljetusten osalta, joihin painotajoituksella on
3683: jeenne n:o 954 ohella toimittanut valtioneu-        vaikutusta. Tästä kysymyksestä erillisenä tutki-
3684: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   taan liikenneministeriössä parhaillaan Loviisan
3685: sanedustaja Henrik Westerlundin näin kuulu-         kaupungin esitystä saada yleisiä kuljetusalen-
3686: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 170:           nuksia Loviisan sataman kautta kulkeville ta-
3687:                                                     varoille. Näiden kuljetusalennusten aiheuttama
3688:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-       tulojen menetys korvataan valtionrautateille
3689:        keuksista ja kehityksen hidastumisesta       erillisestä valtion tulo- ja menoarviossa olevas-
3690:        itäisellä Uudellamaalla, jotka aiheutu-      ta määrärahasta.
3691:        vat siitä, että Loviisan ja Lahden vä-          Radan mahdollisen perusparannuksen tuotta-
3692:        lisen radan kiskotus on huono, ja jos        mat kustannussäästöt eivät rautatiehallituksen
3693:        on,                                          käsityksen mukaan ole tiedossa olevilla kulje-
3694:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on         tusmäärillä niin suuria, että perusparannusin-
3695:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta tama        vestointi olisi taloudellisilla perusteilla kannat-
3696:        puute voidaan poistaa vuoden 1980            tava. Viime aikoina voimakkaasti kasvaneen
3697:        kuluessa?                                    Neuvostoliiton transitoliikenteen jatkuvuudesta
3698:                                                     ei ole vielä sellaista varmuutta, että sen pe-
3699:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rusteella voisi ryhtyä investointeihin.
3700: tavasti seuraavaa:                                     Valtionrautateiden .toiminta- ja taloussuun-
3701:    Lahden-Loviisan radan pituus on noin 77          nitelma vv. 1980-1985 sisältää radan perus-
3702: km ja se on kevyillä K. 30-kiskoilla varustettua    parannushankkeen, joka on arvioitu valmistu-
3703: sorarataa. Vuosina 1973-1975 radalla tehtiin        vaksi vuonna 1987. Tällöin sallitaan radalla
3704: vahvistamistöitä noin 5,7 milj. markalla. Ra-       20 t:n akselipainoinen liikenne.
3705: dan kunnossapitokustannukset ovat viime vuo-           Rautateiden eri rataosien perusparannuksen
3706: sina olleet keskimääräistä suuremmat.               ja kiskoovaihdon kiireellisyysjärjestys määräy-
3707:    Rataosalla on liikennettä noin 0,7 milj.         tyy ensisijassa liikenteen asettamien vaatimus-
3708: bruttotonnia vuodessa ja sillä on säännöllisessä    ten ja kunnossapitokustannusten perusteella.
3709: liikenteessä suurin sallittu akselipaino 17 t       Ottaen huomioon Lahden-Loviisan rataosaa
3710: mutta erikoiskuljetuksissa on sallittu 20 t:n       koskevat nykyiset ja ennakoidut liikennemäärät
3711: akselipainoinen liikenne. Tämä palvelutaso voi-     (0,8 milj. bruttotonnia/vuosi), nykyinen pal-
3712: daan säilyttää likipitäen nykyisillä kunnossapi-    velutaso sekä vuosittain käytettävissä olevat
3713: tokustannuksilla.                                   määrärahat ei näy.ttäisi tässä vaiheessa olevan
3714:    Tiedossa olevista kuljetuksista on suuri osa     mahdollista muuttaa perusparannuksen ajoitus-
3715: sellaista, jota ei tavaran laadusta johtuen pys-    ta rataosalla. Liikenneministeriössä selvitetään
3716: tytä kuormaamaan vaunun täyteen kantavuu-           parhaillaan missä määrin radan palvelutasoa
3717: teen asti ( lajittelematon sahatavara), joten ak-   voitaisiin kehittää tariffipoliittisilla toimenpi-
3718: selipainorajoituksella ei tältä osin ole merki-     teillä.
3719: tystä. Rautatiehallitus selvittää parhaillaan,
3720:      Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1979.
3721: 
3722:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
3723: 4                                            1979 vp.
3724: 
3725: 
3726: 
3727: 
3728:                            Ti 11 R i k sd a g en s He r r Ta 1m a n.
3729: 
3730:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         satta fraktförmåner för sådana transporter, där
3731: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        viktbegränsningens verkan är av hetydelse. Se-
3732: se nr 954 av den 5 oktober 1979 tili veder-         parat från denna fråga und~rsöker trafikminis-
3733: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      teriet förnärvarande Lovisa stads framställning
3734: av följande av riksdagsman Henrik Westerlund        att erhålla allmänna transportnedsättningar för
3735: undertecknade spörsmål nr 170:                      varor som går via Lovisa hamn. För det in-
3736:                                                     komstbortfall som dessa transportnedsättningar
3737:           Är Regeringen medveten om de svå-         medför erhåller järnvägsstyrelsen ersättning
3738:        righeter och delvis hämmandet av ut-         från särskilt anslag i statens hudget.
3739:        vecklingen inom Östra Nyland som för-            De kostnadshesparningar, som en eventuell
3740:        orsakas av att Lovisa-Lahtis hanans          grundförbättring av hanan kunde medföra, är
3741:        räls är undermålig, och om så är fallet,     enligt järnvägsstyrelsens uppfattning inte be-
3742:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-      träffande förekommande transportmängder så
3743:        git ellet ämnar den vidtaga för att          stora att en grundförbättringsinvestering vore
3744:        detta missförhållande skall kunna tili-      lönsam av ekonomiska skäL Angående konti-
3745:        rättaläggas inom förloppet av 1980?          nuiteten i transittrafik tili Sovjetuniorien, vii-
3746:                                                     ken den senaste tiden ökät kraftigt, har man
3747:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ännu inte sådan säkerhet att man på basen
3748: samt anföra följande:                               därav kunde börja med investeringar.
3749:     Lahtis-Lovisa hanan är ungefär 77 km                Statsjämvägarnas verksamhets- och ekono-
3750: lång och den är en med lätt K 30-räls försedd       mipian för åren 1980-1985 omfattar ett
3751: grushana. Aren 1973-1975 utfördes på hanan          grundreparationsprojekt för hanan, vilket he-
3752: förstärkningsarheten för ungefär 5,7 milj. mk.      räknas hli färdigt år 1987. Då kommer trafik
3753: Underhållskostnaderna för hanan har de senaste      med 20 tohs axeltryck att hli tillåten på ha-
3754: åren varit större än normalt.                       nan.
3755:     Trafiken på hansträckan är ca 0,7 milj. hrut-      Skyndsamhetsordningen för grundförhättring
3756: toton per år och det största tillåtna axeltrycket   och rälsförnyelse av jämvägarnas olika han-
3757: i normal trafik är 17 t, men för specialtrans-      sträckor bestäms i främsta rummet på basen av
3758: porter är en trafik med 20 tons axeltryck           de fordringar trafiken ställer och av under-
3759: tillåten. Denna servicenivif kan hibehållas med     hållskostnaderna. Med beaktande av nuvarande
3760: i det närmaste nuvarande underhållskostnader.       och uppskattade trafikmängder på bansträckan
3761:     Av förekommande transporter hestår en stor      Lahtis-Lovisa ( 0,8 milj. bruttoton/åt), den
3762: del av sådana, i fråga om vilka man . grund         nuvarande servicenivån samt de årligen till-
3763: av godsets art inte kan lasta vagnarna tili full    budsstående anslagen, förefaller det inte i ·detta
3764: härförmåga ( osorterad sågvara), varför axel-       nu vara möjligt · a:tt ändra tidsbestämningen
3765: tryckshegränsningen tili denna del saknar he-       för grundförbättring av hansträckan. Trafik-
3766: tydelse.                                            ministeriet utreder förnärvarande i viiken mån
3767:     Järnvägsstyrels,en utreder förnärvarande möj-   hanans servicenivå kunde höjas med tariffpo-
3768: ligheterna att hevilja av full vagnslast föhlt·     litiska åtgärder.
3769:      Helsingfors den 5 novemher 1979.
3770: 
3771:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
3772: Kirjallinen kysymys n:o 171.
3773: 
3774: 
3775:                                  Ekorre: Muonion työvoimatoimikunnan menettelystä.
3776: 
3777:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
3778: 
3779:    Muonion kunnan Kihlangista kotoisin oleva . polkupyörää taikka suorittamaan matkan jalkai-
3780: Ritva Muotka sai ,6 päivänä syyskuuta 1979 sin. Esimerkiksi polkupyörällä matkaan. kuluisi
3781: Muonion työvoimatoimikunnalta työhönosoituk- Muotkalta noin 3 tuntia., jolloin hänen tulisi
3782: sen TVL:n työmaalle, Särkijärven-:Matinvaa- lähteä kotoaan aamuisin jo ennen klo 03.30
3783: ran tietyömaalle siivoojaksi. Työhön tuli ilmoit- ehtiäkseen Kangasjärvelle noin klo 06.30 ai-
3784: tautua 10 päivänä syyskuuta 1979 klo 7.00 kaan. Sieltä kuljetus· työmaan tukikohtaan veisi
3785: rakenimsmestari Piiraiselle työmaan tukikoh- aikaa arviolta puolisen tuntia. Illalla Muotka
3786: dassa.                                            olisi kotonaan vasta klo 19.30 jälkeen. Kun
3787:    Työhönosoituksessa mainittu tietyömaa ja sen perheeseen kuuluu kuusi alle 18-vuotiasta lasta,
3788: tukikohta sijaitsevat noin 60 km:n etäisyydellä joista viisi vanhinta, nimittäin 8-, 10-, 12-, 14-
3789: Ritva Muotkan kotoa. Kun hänellä ei ole auton- ja 17-vuotiaat lapset, ovat päivittäin koulussa
3790: ajokorttia ja kun hän arveli matkan olevan liian ja nuorin, 3:1;2-vuotias, kotona, tuntuisi äidin
3791: pitkän polkupyörällä kulkea, hän tiedusteli pu- näin pitkä päivittäinen poissaolo kohtuutto-
3792: helimitse Muonion työvoimatoimistolta sitä, malta yhteiskunnan toimenpiteeltä.
3793: miten hän työssä voisi kulkea. Työmaalle ei          Onkin ilmeistä, että Muonion työvoimatoi-
3794: ole työvoimatoimiston ilmoituksen mukaan jär- mikunta on käyttänyt sille uskottua harkintaa
3795: jestetty majoitusta ja kuljetus on järjestetty kohtuuttomasti. Työvoimatoimikunta on joko
3796: vain Kangosjärveltä, jonne on puolestaan yli tulkinnut annettuja ohjeita väärin, menetellyt
3797: 40 km:n matka Muotkan kotoa. Kun Muotka taitamattomasti taikka menetellyt tahallisesti
3798: tiedusteli, eikö voisi osoittaa myös aviopuolisoa voidakseen vähentää työttöminä työnhakijoina
3799: samalle työmaalle, jolloin kulkeminen saattaisi olevien henkilöiden lukumäärää. Sen lisäksi,
3800: yhdessä olla mahdollista, työvoimatoimistosta että työvoimaministeriön tulisi pikaisesti kumo-
3801: ilmoitettiin, ettei se käy päinsä. Tiedusteluun, ta Muonion työvoimatoimikunnan tekemä työt-
3802: miten hän voi työhön kulkea, työvoimatoimis- tömyyskorvauksen hylkäyspäätös, tulee työvoi-
3803: tosta toistettiin, että Kangosjärveltä on kul- maministeriön tarkentaa antamiaan ohjeita tai
3804: jetus.                                            annettujen ohjeiden valvontaa, jotta vastaavan-
3805:    Kun Ritva Muotkalla ei ollut todellista mah- laisilta kohtuuttomuuksilta voitaisiin vastaisuu-
3806: dollisuutta kulkea hänelle osoitetussa työssä, dessa välttyä.
3807: määräsi Muonion työvoimatoimikunta hänet             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
3808: 11 päivänä syyskuuta 1979 pitämässään ko- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3809: kouksessa menettämään oikeuden työttömyys- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
3810: korvaukseen kolmen kuukauden ajaksi 6 päi- nioittavasti seuraavan kysymyksen:
3811: västä syyskuuta 1979 lukien. Perusteena työ-
3812: voimatoimikunta käytti sitä, että Muotka on                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3813: kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä. Muotka            siin Muonion työvoimatoimikunnan
3814: on valittanut työvoimaministeriölle mainitusta            11. 9. 1979 pidetyn kokouksen pöytä-
3815: päätöksestä vaatien, että työvoimaministeriö pa-          kirjan 6 §:ssä tehdyn päätöksen muut-
3816: lauttaisi hänelle oikeuden työttömyyskorvauk-             tamiseksi ja kohtuuttomuuksien estä-
3817: seen 6. 9. 1979 lukien.                                   miseksi Muonion työvoimatoimikunnan
3818:    Muonion työvoimatoimikunnan tekemä rat-                ja muidenkin työvoimatoimikuntien
3819: kaisu tuntuu perusteettomalta. Onhan 40 km:n              osoittaessa työttömiä työnhakijoita työ-
3820: matka aamuin ja illoin kohtuuttoman pitkä hen-            hön?
3821: kilölle, joka joutuisi käyttämään kulkemiseen
3822:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1979.
3823: 
3824:                                        Mikko Ekorre
3825: 0879009982
3826: 2
3827: 
3828: 
3829: 
3830: 
3831:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3832: 
3833:     ValtiQPäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taja olisi järjestänyt kulfetukl;en Kangosjärveltä.
3834: tn~injtu~s.• tarkoituksessa Te» ·Herra Puhemies,    Muotkan asuinpaikalta Kangosjärvelle olisi puo-
3835: olette ~. päivänä lokakuuta 1979 päiväty11 kir-     lestaan ollut matkaa noin 40 1dlometriä. Se, että
3836: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Ritva Muotkalla ei olisi ollut tyÖssäkäyntimah-
3837: ofnaiselle. jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   dollisuuksia hänelle tarjotussa työpaikassa, olisi
3838: Mikko Ekorren näin kuuluyästa kirjallisesta         voitu ottaa huomioon esimerkiksi siten, että
3839: kysymyksestä n:o 171!                               hänen aviopuolisollc:en, joka oli tuolloin työttö-
3840:                                                     mänä, olisi tarjottu työtä samasta paikasta. Täl-
3841:            · Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   löin puolisot olisivat voineet suorittaa työmat-
3842:          siin·· Muonion ·tyovoimatoimikunnan        kat yhdessä perheen autolla. Tähän menettelyyn
3843:          11. 9. 1979 pidetyn kokouksen pöytä-       olisi lisäksi ollut työllisyyslain mukaan mahdol~
3844:          kirjan 6 §:ssä tehdyn päätöksen muut-      lisuus, koska työvoimavaltion työvirastojen töi~
3845:          tamiseksi ja kohtuuttomuuksien estä-       bin otetaan työvoimatoimistojen välityksellä .
3846:         .nliseksi Muonion työvoimatoimikunnan       Kun nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ~
3847:         ja . muidenkin työvoimatoimikuntien         ole menetelty edellä mainitulla tavalla, on nyt
3848:          osöittaessa työttömiä työnhakijoita työ-   esitettyjen tietojen pohjalta katsottava Muonion
3849:          hön?                                       työvoimatoimiston toimineen virheellisesti.
3850:                                                        Ritva Muotka on valittanut työvoimatoimi-
3851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kunnan päätöksestä, jossa hänen on katsottu
3852: vasti seuraavaa:                                    kieltäytyneen ilman pätevää syytä tarjotusta
3853:    Muonion työvoimatoimisto on tarjonnut 6. 9.      työstä ja samalla asetettu kolmen ( 3) kuukau-
3854: 1979 Ritva Muotkalle työpaikkaa TVL:n työ-          den määräaika, jolloin työttömyyskorvausta ei
3855: maalle. Muotkalle tarjotussa työpaikassa ei ole     makseta. Valituksen käsittelyn yhteydessä työ•
3856: järjestetty majoitusta. Työmatkan pituus olisi      voimaministeriössä oikaistaan tapahtunut virhe.
3857: ollut noin 60 kilometriä, jonka osalta työnan-
3858:       !Ielsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
3859: 
3860:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
3861:                                              N:o 171                                              3
3862: 
3863: 
3864: 
3865: 
3866:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3867: 
3868:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          arbetsgivaren skulle ha ordnat transport för
3869: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         sträckan från Kangosjärvi. Avståndet från
3870: skrivelse av den 9 oktober 1979 tili veder-        Muotkas bostad tili Kangasjärvi hade i sin tur
3871: börande medlem av statsrådet för besvarande        varit 40 km. Att Ritva Muotka inte hade möj-
3872: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      lighet tili att arbeta på den erbjudna arbets-
3873: Mikko Ekorre ställda skriftliga spörsmål nr        platsen hade man kunnat beakta tili exempel
3874: 171:                                               genom att erbjuda hans make, som vid den tid-
3875:                                                    punkten var arbetslös, arbete vid samma arbets-
3876:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     objekt. Då skulle makarna ha kunnat avverka
3877:         ändrande av beslutet i 6 § protokollet     arbetsresorna tillsammans i familjens bil. Enligt
3878:         för Muonio arbetskraftskommissions         lagen om sysselsättning hade sådant förfarande
3879:         möte den 11 september 1979 samt för        dessutom varit möjligt, för arbetskraften tili
3880:         hindrande av oegentligheter i Muonio       statens arbetsverks arbeten anställes via arbets-
3881:         arbetskraftskommissions och även andra     kraftsbyråerna. Emedan Muonio arbetskrafts-
3882:         arbetskraftskommissioners förfarande då    byrå inte i ifrågavarande fall handlat på ovan-
3883:         det gäller anvisande av arbetslösa ar-     nämnda sätt, bör dessa förfarande i ljuset av
3884:         betssökande tili arbete?                   ovan anförda uppgifter anses som felaktigt.
3885:                                                       Ritva Muotka har besvärat sig över arbets-
3886:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      kraftskommissionens beslut, i vilket hon anses
3887: samt följande:                                     ha utan giltigt skäl vägrat att ta emot erbjudet
3888:    Muonio arbetskraftsbyrå har 6. 9. 1979 er-      arbete och samtidigt utsatts en karenstid om
3889: bjudit Ritva Muotka en arbetsplats vid VoV:s       tre ( 3) månader, under vars förlopp arbets-
3890: arbetsobjekt. I den åt Muotka erbjudna arbets-     löshetsersättning inte utgår. I samband med
3891: platsen ingick inte någon arrangerad inkvarte-     besvärets behandling kommer man vid arbets-
3892: ring. Arbetsresan skulle ha varit 60 km, varvid    kraftsministeriet att rätta tili felet.
3893:        Helsingfors den 6 november 1979.
3894: 
3895:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
3896: \.
3897:                                              1979 vp.
3898: 
3899: Kirjallinen kysymys n:o 172.
3900: 
3901: 
3902: 
3903: 
3904:                                  l(aarna ym.: · Konminsuon · keskusvankilan · jätevesistä.
3905: 
3906: 
3907:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e ..
3908: 
3909:    Joutsenon ·kunnassa toimivassa Konnunsuon        saastuneet. Suokumaan järvestä on mm. kuha-
3910: keskusvankilassa on suljetun osaston ja avolai-     kanta alkanut hävitä ja muuttunut syömäkelvot-
3911: toksen vankipaikkoja yhteensä 281. Vankimää-        tomaksi. Vesistössä liikkuu usdn myös jätteistä
3912: rä voi kuitenkin ajoittain nousta jopa 500:een.     muodostuneita vihreitä lauttoja, joten vesi on
3913: Henkilökuntaa perheineen on noin 400 henki-         myös uimakelvotonta.
3914: löä. Pääasiallinen työtoiminta vankilassa perus-       iKun viime aikoina on kovasti kiinnitetty huo-
3915: tuu maatalouteen ja puunjalostusteollisuuteen.      miota ympäristönsuojeluun, niin eikö valtion
3916: Maatilalla pidetään nautakarjaa noin 250 eläin-     laitosten tulisi ensisijaisesti näyttää hyvää esi-
3917: tä. Sikala on jalostussikala käsittäen noin 500-    merkkiä luonnonsuojelussa eikä esiintyä luon-
3918: 650 sikaa. Vankila-alueella on kaikkiaan 124        non turmelijana niin kuin Konnunsuolla näyttää
3919: rakennusta.                                         tapahtuvan.
3920:    On selvää, että tällainen vankilayhdyskunta         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
3921: tuottaa jo varsin paljon jätevesiä, mikä edellyt-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
3922: täisi vankilalta asiallista, tehokasta jätevesien   teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3923: puhdistuslaitosta. Sellaista ei Konnunsuon kes-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3924: kusvankilalla kuitenkaan ole, vaan jätevedet
3925: johdetaan suolle kaivettuun pahasti heinittynee-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3926: seen avoaltaaseen, joka ei pysty imeyttämään               Konnunsuon keskusvankilassa tuotetut
3927: jätteitä suohon, vaan ne huuhtoutuvat kevättul-            jätevedet saastuttavat ympäristössä ole-
3928: vien mukana ja monina sateisina aikoina lähellä            vat vesistöt, ja
3929: olevaan Höytiön järveen ja sieltä edelleen jokea              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3930: pitkin Suokumaan kalarikkaaseen järveen.                   ryhtyä iKonnunsuolla vesien saastumisen
3931:    Seurauksena on ollut se, että edellä mainitut           estämiseksi?
3932: vesistöt ovat pahasti rehevöityneet ja vedet
3933:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1979.
3934: 
3935:          Mikko Kaarna                  Veikko Pihlajamäki             Olli Helminen
3936:          Pentti Poutanen               Mikko Pesälä                   Risto Tuominen
3937:          Einari Nieminen               Juhani Saukkonen               Hannu Tenhiälä
3938: 
3939: 
3940: 
3941: 
3942: 087900963X
3943: 2
3944: 
3945: 
3946: 
3947:                                E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3948: 
3949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa märiin, josta vedet pumpataan Höytiön suolle
3950:                                   :r
3951: mainitussa te,;koitukr.esS,~: e, .Hert:~ . P~het;r;ti<;:~, , :J"ak~R~ettU};lJ? }!lleyttämisoj astoon. Tämä jär!es-
3952: olette 9 päivänä lokakuuta 1979' 'päiväiyn kir~ telma ·välmlstm vuonna 1972. lmeyttämlsoJas-
3953: jeenne n:o 957 ohella toimittanut valtioneuvos- toa täydennettiin talvella 1973 ja laajennettiin
3954: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- edelleen vuonna 1976.. Jätevesien käsittelyä te-
3955: sanedustaja Mikko Kaarnan ym. kirjalliSesta ky-' : hoS<tettiin' vuonna 1977 rakentamalla kemikaa-
3956: symyksestä n:o 172, jossa tiedustellaan:                                        lien syöttölaitteisto ja saostusaltaat. Kaikki nä-
3957:      --  '_'.•o-.rik_o' Ha.U.i.t_u~_ ... 'ue,t.m_··neli
3958:                                                       .... ~i_it.~,· . · ~t. t~ mihtoimenpiteetr on•itoteutitttu. alalla wimivan
3959:          ·              ·        ·         -· · ·                      -·       inSinööritoimiston suunnitelmien mukaisesti yh~
3960:         1\'otin!lri~uoil k~skusvankilassa · tuoteti.i,t teistyössä ·Kymen. vesipiirin vesit-oimiston :kans-
3961:         jätevedet 'saastuttavat yrripliristössii ole-
3962:         vat vesistöt, ja                                                        sa.Valvontanäytteet Leppäsjoesta, Suokumaan
3963:              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo joesta ja Suokumaan järvestä otetaan kolmesti
3964:         ryhtyä Konnunsuolla vesien saastumisen vuodessa, helmi-, huhti- ja lokakuussa. Näyt-
3965:         estämiseksi?                                                            teistä suoritetaan tutkimukset ja tuloksista an-
3966:                                                                                 netaan valvontatiedot Kymen vesipiirin vesitoi-
3967:  . Vastauksenakysymykseen esitän kunnioittaen mistolle ja i.Konnunsuon keskusvankilalle. Näi-
3968: seuraavaa:                                                                      den valvontatietojen perusteella on Konnunsuon
3969:    Joutsenon kunnassa toimivassa Konnunsuon imeyttämispuhdistamoa vuosien mittaan edel-
3970: keskusvankilassa on hyväksyttyjä vankipaikkoja leen kehitetty.
3971: päälaitoksella 202 ja Kivisaaren avo-osastolla                                     Vuoden 1978 tarkkailujen yhteenvedon mu-
3972: 79. VankivahV!lus oli 16. 10. 1979 yhteensä kaan talvella Leppäsjoen ja Suokumaan joen
3973: 352. Henkilökuntaa asuu vankilan alueella per- veden laatu verrattuna talven 1977 tilanteeseen
3974: heineen viimeisen henkikirjoituksen mukaan oli heikentynyt. Kesällä 1978 veden laatu oli
3975: 212 henkilöä. Vankilan työtoiminnan painopiste kuitenkin molemmissa joissa edelliskesää parem-
3976: on viime vuosina siirtynyt puunjalostusteolli- paa. Suokumaan järven veden hygieninen laa-
3977: suuteen. Maataloutta harjoitetaan vankilassa tu oli hyvä ja täytti esim. uimavedelle asetetta-
3978: karjatalouteen perustuen; Nautakarjaa on kes- vat laatuvaatimukset. Kesällä 1978 Suokumaan
3979: kimäärin 270 eläintä ja jalostuseläimiä kasvat- järven veden laatu oli jonkin verran parempaa
3980: tavassa sikalassa keskimäärin 500 eläintä.                                      kuin kesällä 1977. Veden hygieninen laatu oli
3981:    Tällainen yhdyskunta tuottaa runsaasti jäte- kesällä 1978 hyvä koko tarkkailualueella. Tal-
3982: vettä. Maatalouden osalta on kuitenkin huomat- vella 1978 jokialueen veden hygieninen tila
3983: tava, että säiliörehujen puristusnesteet ja eläin- enterokokkipitoisuuden ja uimaveden laatukri-
3984: ten virtsa kerätään vuonna 197 4 rakennettuun teerion mukaan oli epäilyttävä.
3985: virtsakaivoon päälaitoksella. Kivisaaren avo-                                      lmeytysojastolla jätevesien puhdistajana on
3986: osaston sikalassa ne taasen imeytetään koko- omat heikkoutensa, jotka erikoi~ti esiintyvät
3987: naan kuivikkeisiin. Kivisaareen on 1960-luvulla keväisin lumien sulamisajankohtana. Konnun-
3988: rakennettu lammikkopuhdistamo, josta puhdis- suon keskusvankilaan rakennettu ratkaisu jäte-
3989: tuva vesi valuu luonnollista tietään Saimaan ka- vesien puhdistamisessa tulee asiasta saadun ko-
3990: navaan. Tulevana talvena tullaan puhdas vesi kemuksen perusteella olemaan väliaikainen.
3991: johtamaan päälaitokselta Kivisaareen. Samalla Konnunsuon keskusvankilan jätevesien puhdis-
3992: rakennetaan myös paineellineo jätevesijohto, jol- tamista varten suunnitellaan alueelle rakennetta-
3993: loin kaikki jätevedet keskitetään samanlaiseen vaksi lähivuosina biologinen jätevesipuhdistamo,
3994: käsittelyyn päälaitoksella.                                                     jota varten oikeusministeriö omasta puolestaan
3995:    Päälaitoksen jätevesien puhdistamista varten tulee esittämään määrärahat valtion vuoden
3996: on kaikki jätevesipisteet yhdistetty samaan vie- 1982 tulo- ja menoarvioon.
3997:        Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1979.
3998: 
3999:                                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
4000:                                               N:o 172                                                    3
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4006: 
4007:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       fallsvattenposterna förenats tili samma avlopp,
4008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       varifrån de pumpas tili ett uppsugningsdikesnät,
4009: nr 957 av den 9 oktober 1979 tili vederböran-       byggt på Höytiö kärr. Detta system blev färdigt
4010: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        år 1972. Dikesnätet kompletterades under vin-
4011: följande av riksdagsman Mikko K~arna m. fl.         tern 1973 och' utbyggdes vidare år 1976. Re-
4012: undertecknade spörsmål nr 172:                      ningsprocessen effektiverades år 1977 genom
4013:                                                     att bygga ett doseringsanlägg för kemikalier och
4014:           Är Regeringen medveten om, att det        fällningsbassänger. Alla dessa åtgärder har vid-
4015:        av Konnunsuo centralfängelse produce-        tagits i samarbete med Kymmene vattendistrikts
4016:        rade avfallsvattnet förorenar vatten-        vattenbyrå i enlighet med de planer, som upp-
4017:        dragen i omgivningen, och                    gjordes av en ingenjörsbyrå inom branschen.
4018:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Kontrollproven från Leppäsjoki, Suokumaa
4019:        för att hindra föroreningen av vatten-       å och Suokumaa sjö tages tre gånger årligen, i
4020:        dragen i Konnunsuo?                          februari, april och i oktober. Proven undersökes
4021:                                                     och resultaten meddelas tili Kymmene vatten-
4022:   Som svar på detta spörsmål får jag vörd-          distrikts vattenbyrå och Konnunsuo central-
4023: samt anföra följande:                               fängelse. På basen av dessa kontrolluppgifter
4024:    Konnunsuo centralfängelse, som är beläget i      har absorberingsreningsverket i Konnunsuo
4025: Joutseno kommun, har 202 godkända fångplat-         viderautvecklats med åren.
4026: ser i huvudanstalten och 79 på den öppna av-            Enligt sammandraget av kontrollen under år   1
4027: 
4028: 
4029: delningen i Kivisaari. Fångantalet var den           1978 har vattenkvaliteten i Leppäsjoki och
4030: 16. 10. 1979 totalt 352. Enligt senaste man-        Suokumaa å under vintern försämrats jämfört
4031: talskrivning bor det inom fängelseområdet per-      med situationen under vintern 1977. Under
4032: sonai med familj sammanlagt 212 personer. Ar-       sommaren 1978 var vattenkvaliteten i de bägge
4033: betsverksamhetens tyngdpunkt har under de           åarna bättre än året förut. Vattnets hygieniska
4034: senaste åren övergått mot träförädlingsindustri.    kvalitet i Suokumaa sjö var bra och uppfyllde
4035: Fängelset idkar jordbruk, som baserar sig på        t. ex. de krav, som ställes på badvatten. Som-
4036: kreaturhushållning. Nötkreaturen uppgår tili ca     maren 1978 var vattenkvaliteten i Suokumaa
4037: 270 djur och svingården, som uppföder avels-        sjö något bättre än under sommaren 1977.
4038: djur, har ca 500 svin.                              V attnets hygieniska kvalitet var under som-
4039:    Ett dylikt samhälle producerar rikligt med       maren 1978 bra inom hela kontrollområdet.
4040: avfallsvatten. För jordbrukets del är det dock      Under vintern 1978 var vattnets hygieniska till-
4041: att märka, att pressfodervätskan och djurens        stånd i å-området betänkligt i fråga om entero-
4042: urin uppsamlas i en år 1974 byggd urinbrunn         kocker och kvalitetskriterierna för badvatten.
4043: vid huvudanstalten. 1 svingården vid Kivisaari         Som reningsverk för avfallsvatten har upp-
4044: öppna avdelning absorberas vätskan helt av          sugningsdikesnätet sina svaga sidor. Dessa fram-
4045: torrströ. På 1960-talet byggde man i Kivisaari      träder speciellt under våren, då snön smälter.
4046: en reningsdamm, från viiken det renade vatt-        Den i Konnunsuo centralfängelse byggda lös-
4047: net längs naturliga vägar rinner in i Saima ka-     nlngen för reningen av avfallsvattnen kommer,
4048: na!. Under den kommande vintern kommer det          på basen av de erfarenheter man fått, att bli
4049: renade vattnet att ledas från huvudanstalten tili   temporär. För reningen av Konnunsuo central-
4050: Kivisaari. !Samtidigt bygger man även ett av-       fängelsets avfallsvatten planerar man att inom
4051: loppsrör med tryck, varvid allt avfallsvatten       de närmaste åren bygga ett biologiskt renings-
4052: koncentreras tili samma process på huvud-           verk. För detta ändamål kommer justitieminis-
4053: anstalten.                                          teriet för sin del att föreslå anslag i stats-
4054:    För reningen av avfallsvattnen har alla av-      förslaget för år 1982.
4055:       Helsingfors den 2 november 1979.
4056: 
4057:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
4058:                                                1979 vp.
4059: 
4060: Kirjallinen kysymys n: o 17 3.
4061: 
4062: 
4063: 
4064: 
4065:                                    M. Järvenpää: Satakuntaa koskevan yhtenäisen työttömyystilas-
4066:                                       ton aikaansaamisesta.
4067: 
4068: 
4069:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4070: 
4071:    Satakunnassa eli Turun pohjoisen vaalipiirin       män alueen eli Satakunnan työttömyysaste oli
4072: alueella ei saada työttömyydestä todellista ku-       syyskuun puolivälissä 6,6 %. Se oli korkeampi
4073: vaa Tampereen työvoimapiirin kuukausikatsauk-         kuin kummassakaan työvoimapiirissä. Korkein
4074: sista sen vuoksi, että Satakunta on jaettu tilas-     työttömyysaste oli Kihniössä 11,46 %, Porissa
4075: toja tehtäessä kahteen alueeseen, Pirkanmaan          10,26 %, Pomarkussa 9,34 %, Si1kaisissa 8,20
4076: talousalueeseen ja Pohjois-Satakuntaan. Näihin        %, Merikarvialla 8,16 %, Ulvilassa 7,74 %,
4077: alueisiin kuuluu vaalipiirin 38 kunnasta 27 kun-      Kiukaisissa 6,9 %, Kankaanpäässä 6,86 %,
4078: taa. Etelä-Satakunnan alueen 11 kuntaa kuuluu         Parkanossa 6,81 %, Jämijärvellä 6,50 %, Mou-
4079: Turun työvoimapiiriin. Kun valtion varat bud-         hijärvellä 6,37 %, Kullaalla 6,36 %, Eurajoellit
4080: jetissa jaetaan lääneittäin ja samaa käytäntöä        ja RaumaHa 6,00 %.
4081: toteutetaan myös työllisyysmäärärahoja jaettaes-         Edellä mainitut tilastot osoittavat, että työt-
4082: sa, niin Hämeen läänin Tampereen työvoimapii-         tömyysongelma ei ole vain Pohjois-Satakunnas-
4083: ri ei pysty tehokkaalla tavalla vaikuttamaan Tu-      sa, vaan Raumalta Kihniöön ja Parista Mouhi-
4084: run läänin pohjoisen vaalipiirin alueelle Sata-       järvelle. Kaiken lisäksi työttömyys tulee vaka-
4085: kuntaan määrärahojen saamiseksi ja toisaalta          vasti lisääntymään maatalousvaltaisissa kunnissa
4086: Turun työvoimapiiri ei ole kiinnostunut Poh-          hetimiten kun maataloustyöt päättyvät.
4087: jois- ja Itä-Satakunnan alueista, koska ne kuu-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
4088: luvat Tampereen työvoimapiiriin. Tämän vuok-          jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
4089: si olisi saatava Turun pohjoisesta vaalipiiristä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4090: oma työvoimapiiri tai ainakin koko Satakuntaa         vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
4091: käsittävä yhtenäinen tilasto työllisyydestä, sillä
4092: työttömyystilanne on maakunnassamme maam-                       Onko Hallitus tietoinen, että Turun
4093: me vaikeimpia.                                               pohjoisen vaalipiirin alue on maamme
4094:    Syyskuun puolivälissä Tampereen työvoima-                 vaikeimpia työttömyysalueita, missä
4095: piirissä työttömyysaste oli 6,2 % ja Turun työ-              koko maakuntaa käsittävät yhtenäiset
4096: voimapiirissä 5 %. Kun lasketaan Turun poh-                  tiedot työttömien määrästä eivät käy
4097: joinen vaalipiiri yhdeksi alueeksi, niin kuin val-           tilastoista selville, ja jos on, niin mihin
4098: tion varoja jaettaessakin tehdään, niin silloin tä-          toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?
4099:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1979.
4100: 
4101:                                            Matti Järvenpää
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106: 087901023V
4107: 2                                             1979 vp.
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 
4112:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4113: 
4114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      koko maan työttömyysasteen oltua 5,6 %. Mai-
4115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nitun vaalipiirin alueellakin oli tilanne tuolloin
4116: olette 9 päivänä loka:kuuta 1979 päivätyn kir-       epäyhtenäinen. Eduskuntakyselyssä mainittujen
4117: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     työttömyysasteeltaan vaikeiden kuntien vasta-
4118: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      painona on alueella eräitä työllisyydeltään suh-
4119: Matti Järvenpään näin kuuluvasta kirjallisesta       teellisiä hyviä kuntia, kuten Kdkyä, Kiikka,
4120: kysymyksestä n:o 173:                                Kiikoinen, Kokemäki, Vammala ja Huittinen.
4121:                                                         Työllisyyden ylläpitämiseen tähtäävinä toi-
4122:           Onko Hallitus tietoinen, että Turun        menpiteinä on työvoimaministeriö myöntänyt
4123:        pohjoisen vaalipiirin alue on maamme          vuoden 1979 aikana Turun ja Porin läänin poh-
4124:        va1keimpia työttömyysalueita, missä           joisen vaalipiirin alueelle avustuksia mm. teol-
4125:        koko maakuntaa käsittävät yhtenäiset          lisuushallien rakentamiseen 1,4 milj. markkaa,
4126:        tiedot työttömien määrästä eivät käy          eläkeläisten asuntojen peruskorjauksiin 2 milj.
4127:        tilastoista selville, ja jos on, niin mihin   markkaa, lämpötaloudellisiin korjauksiin 2,6
4128:        toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä?        milj. markkaa, maatilatalouden energiainvestoin-
4129:                                                      teihin vajaat 1 milj. markkaa sekä muina avus-
4130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuksina vajaat 2 milj. mavkkaa. Samanaikaisesti
4131: vasti seuraavaa:                                     Tampereen ja Turun työvoimapiirien toimistot
4132:    Työvoimaministeriössä on parhaillaan menos-       ovat myöntäneet ylimääräistä kuntien ja kun-
4133: sa työvoimahallinnon tilastotuotannon uudistus.      tainliittojen investointiavustusta alueelle 8 milj.
4134: Kun uusi, rekistereihin ja tietokoneen käyttöön      markkaa, josta suurin osa tuotannollista toimin-
4135: pohjautuva tilastosysteemi saadaan käyntiin          taa edistäviin investointeihin. Työllisyysvaiku-
4136: vuoden 1981 alusta, tärkeimmät tilastotiedot         tukseltaan edellä mainitut avustetut investoinnit
4137: saadaan paitsi työvoimapiireittäin myös lääneit-     edustavat runsaan 400 työvuoden panosta. Näi-
4138: täin valtion tilastotoimen kehittämisohjelmassa      den lisäksi on esim. syyskuussa kunnallisen työl-
4139: asetetun tavoitteen mukaisesti. Rekistereihin tu-    listämistuen turvin ollut työllistettynä kyseisen
4140: lee myös sisältymään kuntakoodi, jonka avulla        vaalipiirin alueella 1 100 työtöntä työnhakijaa.
4141: tiedot periaatteessa voidaan laskea erikseen mis-       Tvövoimaministeriön tavoitteena on tehostaa
4142: tä kuntajakoon pohjautuvasta alueesta hyvänsä.       toi~enpiteitä, joilla tasataan työttömyysastees-
4143: Nykyisin käytössä olevassa tilastosysteemissäkin     sa olevia alueellisia eroja työllisyyttä edistävien
4144: työttömien työnhakijoiden lukumäärät voidaan         töiden alueellisella ohjauksella ja sijainninoh-
4145: muilla alueilla paitsi Helsingin, Turun ja Kou-      jausta tehostamalla. Työvoiman kysyntää lisää-
4146: volan työvoimapiireissä tarvittaessa laskea kun-     mällä ja työvoiman tarjontaa supistamalla pyri-
4147: nittain yhteen millä aluejaolla halutaan.            tään työttömyysastetta alentamaan. Erityisesti
4148:    Työllisyystilanne Turun ja Porin läänin poh-      kiinnitetään huomiota nuoriso-, pitkäaikais- ja
4149: joisen vaalipiirin alueella keskimäärin oli loka-    toimihenkilötyöttömyydestä johtuviin ongel-
4150: kuussa sekä koko maan että Tampereen ja Tu-          miin. Toimenpiteitä tullaan kohdistamaan mui-
4151: run työvoimapiirien alueiden keskimääräistä          den vaikeiden työttömyysalueiden tavoin myös
4152: työllisyystilannetta vaikeampi. Tuolloin oli         Turun ja Porin läänin pohjoisen vaalipiirin
4153: alueen työttömyysaste 6,7 % kun se Turun             alueella kuntiin, joissa työttömyystilanne on
4154: työvoimapiirin alueella keskimäärin oli 5,2 %        vaikea.
4155: ja Tampereen työvoimapiirin alueella 6,3 %
4156:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
4157: 
4158:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
4159:                                              N:o 173                                              3
4160: 
4161: 
4162: 
4163: 
4164:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
4165: 
4166:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-          var 5,2 %, för Tammerfors arhetskraftsdistrikt
4167: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder          6,3 % och för hela landet 5,6 %. Arhetslös-
4168: skrivelse av den 9 oktober 1979 tili veder-        heten fördelade sig ojämnt också inom nämnda
4169: hörande medlem av statsrådet för hesvarande        valdistrikt. Som motvikt tili de kommuner med
4170: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      stor arhetslöshet som nämns i riksdagsspörs-
4171: Matti Järvenpää ställda skriftliga spörsmål nr      målet, finns inom valdistriktet kommuner med
4172: 173:                                                relativt god sysselsättning. Som exempel kan
4173:                                                    nämnas Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Kumo, Vam-
4174:           Är Regeringen medveten om att Aho         mala och Huittinen.
4175:        norra valdistrikt utgör ett av vårt lands        Arhetskraftsministeriet har år 1979 för
4176:        värsta arhetslöshetsområden vars arhets-    sysselsättningens främjande heviljat Aho och
4177:        löshetsgrad dock inte framgår av siff-
4178:                                                    Björnehorgs läns valdistrikts område understöd
4179:        rorna för hela landskapet, och om Re-        för hl.a. hyggande av industrihallar 1,4 milj.
4180:        geringen är medveten om detta, vilka
4181:                                                     mark, för grundreparationer av pensionärers
4182:        åtgärder ämnar den vidta?
4183:                                                    hostäder 2 milj. mark, för energihesparande
4184:                                                     reparationer 2,6 milj. mark, för lanthrukets
4185:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      energiinvesteringar knappt 1 milj. mark samt
4186: samt följande:                                     i form av andra understöd knappt 2 milj. mark.
4187:    Arhetskraftsministeriet genomför för när-       Samtidigt har Tammerfors och Aho arhetskrafts-
4188: varande en reform av statistikföringen inom        distriktshyråer beviljat regionen extra investe-
4189: arhetskraftsförvaltningen. Det nya statistik-      ringsstöd tili kommuner och kommunalförhund
4190: föringssystemet, som utnyttjar register och da-     tili ett helopp av 8 milj. mark, varav det mesta
4191: tamaskin, tas i hruk från hörjan av år 1981        för sysselsättningsfrämjande investeringar. De
4192: och då kommer de statistiska uppgifterna att       understödda investeringarna motsvarar en insats
4193: inte endast fås per arhetskraftsdistrikt utan      på 400 arhetsår. Utöver detta sysselsattes genom
4194: också länsvis, varigenom det mål som ställdes      kommunalt syssdsättningsstöd, t.ex. i septem-
4195: för utvecklandet av statens statistikföring nås.   her 1 100 arhetslösa arhetssökande inom val-
4196: I registren kommer också att finnas en kom-        distriktets område.
4197: munkod, som i princip gör det möjligt att få           Arhetskraftsministeriet har satt som sitt mål
4198: fram siffror för vilket område som helst, oav-     att göra åtgärderna för utjämnande regionala
4199: sett viiken kommunsammansättning det har.          skillnader i arhetslöshetsgraden effektivare
4200: Om man utesluter Helsingfors, Aho och Kou-         genom att intensifiera lokaliseringsstyrningen
4201: vola arhetskraftsdistrikt, kan man också med       och styrningen av sysselsättningsfrämjande åt-
4202: hjälp av det nuvarande statistikföringssystemet    gärder. Man strävar tili att minska arhetslös-
4203: sammanräkna uppgifter om antalet arhetslösa        hetsgraden genom att öka arhetskraftsefterfrågan
4204: arhetssökande i enskilda kommuner och med          och minska arhetskraftsuthudet. Härvid fästs
4205: den kommunindelning man önskar.                    särskild uppmärksamhet vid sådana prohlem
4206:    Sysselsättningsläget i Aho och Björnehorgs      som föranleds av ungdoms-, långtids- och
4207: läns norra valdistrikts kommuner var i oktoher     tjänstemannaarbetslöshet. Aho och Björnehorgs
4208: sämre än såväl hela landets som Aho och Tam-       läns norra valdistrikts arhetslöshetsdrahbade
4209: merfors arhetskraftsdistrikts genomsnittliga       kommuner kommer liksom andra områden med
4210: sysselsättningsläge. Arhetslöshetsgraden inom      dålig sysselsättning att komma i åtnjutande av
4211: valdistriktet var vid denna tidpunkt 6,7 %,        sysselsättningsfrämjande åtgärder.
4212: medan genomsnittet för Aho arhetskraftsdistrikt
4213:      Helsingfors den 8 november 1979.
4214: 
4215:                                                                Arhetskraftsminister Arvo Aalto
4216: Kirjallinen kysymys n:o 174.
4217: 
4218: 
4219: 
4220: 
4221:                                  Knuuttila ym.: Alkoholiyhtiön osa-aikatyöntekijöiden käytöstä.
4222: 
4223: 
4224:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4225: 
4226:    Viime vuosina on alkoholipoliittisessa ajat-     tiin teki tyij.läsyys- ja kehityw~äm..
4227: tehlssa tapahtunut huomattava muutos. Ny-           töön. Tuntuu luonnostaan selvältä, ~tä val~
4228: ~än jo melko yleisesti tunnustetaan alkoholin       yhtiöitä käytetään näiden valtiov!illall~ ~~·
4229: kulutuksen ja alkoholihaittojen vilineo riippu~     tukn velvoitteiden toteuttamisE~en. Edellii k\r
4230: 9Ulls voimassa olevasta alkoholilainsäädännöstä     vatunlaisella osa-aikatyöntekijäin käJt;öUä ei
4231: poiketen. Tapahtunutta muutosta ei ole kui·         näin tapahdu.
4232: tenkaan otettu huomioon alkoholiyhtiön työ·            Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
4233: suhdeasiAin hoidossa eräiltä osin.                  jestyksen 37 S:n 1 momentin perusteella esi-
4234:    Viime vuosina on nimittäin alkoholiyhtiö         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4235: ryhtynyt kasvavassa määrin käyttämään osa·          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4236: päivätyöntekijöitä myyntitehtävissä. Samalla on
4237: näiden osapäivätyöntekijöiden työaika pituuten-                Onko Hallitus tietoinen, että alko-
4238: sa puolesta sidottu myymälän myyntiin. Tämä                 holiyhtiössä käytetään myyntitehtävissä
4239: ei voi olla alkoholilainsäädännön hengen eikä               osa-aikatyöntekijöitä kokonaistyöajan ol-
4240: uuden yleisesti omaksutun alkoholipe>liittisen              lessa sidottuna myynnin määrään, ja jos
4241: ajattelun mukaista.                                         on,
4242:    Samanaikaisesti omaksutun käytäiUlÖn Wm\                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4243: on työttömyys lisääntynyt yleisesti ja se oo                ryhtyä tlimän alkoholipoliittisesti ja
4244: osaltaan asettanut uusia lainsäädännöllä mäiiti~            työllisyyspoliittisesti kyseenalaisen ~
4245: teltyjä vaatimuksia valtiovallalle. Viittaamme              te~ korjaamiseksi?
4246: esimerkkinä hallitusmuodon 6 S:n 2 rooment·
4247:      Helsingissä 9 päivinä lokakuuta 1979.
4248: 
4249:          Sakari Knuuttila              P. Puhakka                   V. J. Rytkönen
4250:          Aimo Ajo                      Anna-Liisa Piipari           Veiklm Pihiaj~UDäld
4251:          Anna-Liisa Jokinen            Pentti Lahti-Nuuttila        Hannele Pokka
4252:          Jouko Tuovinen                Saara-Maria Paakkinen        Olli Helminen
4253:          Pirkko Valtonen               Olavi Ronkainen              Matti Puhakka
4254:          Eeva Kauppi                   Jorma Fred                   Alvar Saukko
4255:          Eero Lattula                  Helena Pesola                Väinö Raudaskoski
4256:          Paula Eenilä                  Antero Juntumaa              Inger Hirvelä
4257:          Marjatta Mattsson             Sauli Hautala                Heli Astala
4258:                     Hannu Tapiola                       Bror Lillqvist
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 
4263: 087901013}
4264: 2
4265: 
4266: 
4267: 
4268: 
4269:      :_··
4270: 
4271: 
4272: 
4273: 
4274:                               E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4275: 
4276:    Valtiopijiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Osa-aikahenkilöstö, jonka lukumäärä vaihtelee
4277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              vuodenajasta riippuen 1 200:sta 1 600:aan,
4278: olette 9 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-              muodostuu ensisijaisesti osa-aikatyötä haluavis-
4279: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           ta henkilöistä, mm. opiskelijoista. Työsuhteen
4280: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            alkaessa tehdään kirjallinen työsopimus, jossa
4281: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-                 mm. sovitaan henkilön vähimmäistyöaika, jota
4282: jallisesta kysymyksestä n:o 174:                           tarvittaessa voidaan ylittää.
4283:                                                               Osa-aikahenkilöstön käyttöön on kaksi pää-
4284:                Onko Hallitus tietoinen, että alko·         asiallista syytä. Myymälöiden myynti keskittyy
4285:             hallyhtiössä käytetään myyntitehtävissä        voimakkaasti perjantai- ja lauantaipäiville, sa-
4286:             osa~aikatyöntekijöitä kokonaistyöajan ol-      moin kuin eräitä juhlapyhiä edeltäville päiville.
4287:             lessa sidottuna myynnin määrään, ja· jos       Viikonlopun (perjantai ja lauantai) osuus vii~
4288:             on,                                            kottaisesta vähittäismyynnistä on normaalisti
4289:                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja myös lauantaisulkemisen aikana noin puolet •
4290:             .ryhtyä tämän alkoholipoliittisesti ja         Näinä päivinä myymälän vakinainen henkilö-
4291:             työllisyyspoliittisesti kyseenalaisen tilan-   kunta ei yksin pysty suoriutumaan asiakasruuh-
4292:             teen korjaamiseksi?                            kasta, vaan osa-aikaisen henkilöstön käyttö on
4293:                                                            tarpeellista. Toisaalta osa-aikahenkilöstöä tarvi-
4294:  · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              taan vakinaisen henkilökunnan vuosilomien
4295: vasti seuraavaa:                                           ajaksi sekä lauantai- ja maanantaipäiville si-
4296:    Osa-aikahenkilöstön käyttö Alkon myymä-                 joittuvien viikkovapaitten ja odottamattomien
4297: löissä alkoi 1950-luvun lopulla. Kaikista myy-             sairauspoissaolojen korvaamiseen.
4298: mäläverkoston työpäivistä se oli suurimmillaan                Osa-aikamyyjien lukumäärä ja työtuntimäärä
4299: vuonna 1974, jolloin se oli 47,8 prosenttia.               määräytyy siten lähinnä asiakasruuhkien ja va-
4300: Nyt osuus on vakiintunut noin 44 prosenttiin.              kinaisen henkilöstön poissaolojen mukaan.
4301:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
4302: 
4303:                                                                        Ministeri Katri-Helena Eskelinen
4304:                                              N:o 174                                               3
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4310: 
4311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tai beroende på årstid varierar från 1 200 tili
4312: anger har Ni, Herr T aiman, med Eder skrivelse      1 600 personer, utgörs i första hand av per-
4313: av den 9 oktober 1979 tili vederbörande med-        soner som önskar deltidsarbete, bl. a. av stu-
4314: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     derande. Då arbetsförhållandet inleds uppgörs
4315: av riksdagsman Sakari Knuuttila m. fl. under-       ett skriftligt arbetsavtai, där man bl.a för
4316: tecknade spörsmål nr 174:                           personen i fråga kommer överens om en mi-
4317:                                                     nimiarbetstid, viiken vid behov kan över-
4318:           Är Regeringen medveten om att man         skridas.
4319:        inom aikoholbolaget i försäljningsupp-          Det finns två huvudorsaker tili att man an-
4320:        gifter använder personer i deltidsanställ-   vänder deltidsanställd personai. Försäljningen
4321:        ning då den totala arbetstiden är bun-       vid affärerna koncentreras kraftigt tili fredagar
4322:        den vid försäljningens volym, och om         och lördagar, liksom tili dagarna före vissa
4323:        så är fallet,                                helger. Veckoslutets (fredag och lördag) andel
4324:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      av veckans minutförsäljning är normalt och
4325:        ta för att rätta tili denna alkoholpoli-     även då man har lördagsstängt ca hälften.
4326:        tiskt och sysselsättningspolitiskt tvivel-   Under dessa dagar kan affärens ordinarie per-
4327:        aktiga situation?                            sonai inte ensam klara av kundrushen, utan
4328:                                                     det är nödvändigt att anlita deltidsanställd
4329:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       personal. A andra sidan behövs deltidsanställd
4330: samt anföra följande:                               personai under den ordinarie personaiens se-
4331:    Vid Alkos affärer började man i slutet på        mestrar, samt för att ersätta dem under vecko-
4332: 1950-taiet använda deltidsanställd personai.        ledighet på lördagar och måndagar och under
4333: Denna personais andel av arbetsdagarna av hela      oförutsedd frånvaro på grund av sjukdom.
4334: försäljningsnätets arbetsdagar var som störst          Antalet deltidsanställda försäljare och anta-
4335: år 1974, då den uppgick tili 47,8 procent. Nu       let av deras arbetstimmar blir således närmast
4336: har denna andel stabiliserat sig tili ca 44 pro-    beroende av kundrusherna och den ordinarie
4337: cent. Den deltidsanställda personaien, vars an-     personalens frånvaro.
4338:      Helsingfors den 9 november 1979.
4339: 
4340:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
4341:                                                1979 vp.
4342: 
4343:  Kirjallinen kysymys n:o 175.
4344: 
4345: 
4346: 
4347: 
4348:                                   Leppänen: Sisävesikalastuksen tehostamisesta.
4349: 
4350: 
4351:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4352: 
4353:    Tunnetusti kalaiset vesistömme luovat otol-       kuitenkin rajallisesti nimenomaan verotuksesta
4354: lisen pohjan laajentuvalle kalateollisuudelle. Sa-   johtuen. Sivutoimisten kalastajien on pakko
4355: malla lisääntyvä pyynti on mitä parhainta vesis-     keskittyä arvokalojen pyyntiin.
4356: töjen hoitoa ja kalakannan uudistumista edistä-         Jotta säilöntäasemien toiminta ja kalastajien
4357: vää toimintaa.                                       kohtuullinen toimeentulo voitaisiin turvata, oli-
4358:    Eri puolille maata onkin viime vuosina pe-        si verotuksen luonnetta ratkaisevasti muutetta-
4359: rustettu kasvavassa määrin pieniä kalansäilöntä-     va. Ellei kalanpyyntiä voida rinnastaa marjas-
4360: asemia. Näiden toiminta on kuitenkin lähtenyt        tukseen, olisi kalastajille joka tapauksessa
4361: osin erittäin kivuliaasti liikkeelle.                myönnettävä ainakin rajattu verovapaus. Tästä
4362:    Esimerkiksi Mikkelin seudulla toimiva Antto-      olisi koko kansantaloudelle ja tietysti myös
4363: lan Kalakunta Oy joutuu tulevalla talvikaudella      työllisyydelle merkittävää hyötyä.
4364: supistamaan käyttöastettaan kalapulan vuoksi.           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ja
4365: Markkinoita yhtiöllä olisi sitävastoin lähestul-     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
4366: koon rajattomasti.                                   jalla ,esitän valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4367:    Kalansäilöntäteollisuuden suurimpana kehi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4368: tyksen jarruna on kohtuuttoman raskas verotus.
4369: Sivutoimisesti kalastavan viljelijäväestön ei ko-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4370: van verotuksen vuoksi kannata keskittyä ns.                 kalanpyynti on liian vähäistä kalansäi-
4371: roskakalan pyyntiin.                                        löntäteollisuuden tarpeisiin, ja
4372:    Kuitenkin mm. edellä mainittu Anttolan Ka-                  aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
4373: lakunta on rakentanut säilöntäasemansa suurel-              esityksen kalanpyynnin verovapausjärjes-
4374: ta osin särkikalan varaan. Tätä kalaa saadaan               telyistä?
4375:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
4376: 
4377:                                           Urpo Leppänen
4378: 
4379: 
4380: 
4381: 
4382: 087901024W
4383: 2                                             1979 vp.
4384: 
4385: 
4386: 
4387: 
4388:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4389: 
4390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tyksenä on kalaraaka-aineen riittävän suutl Ja
4391: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tasainen saanti. Tässä on käytännössä kuitenkin
4392: mies, olette 10 päivänä lokakuuta 1979 päivä-       ollut vaikeuksia erityisesti sisävesialueella, mis-
4393: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston    sä sopivaa raaka-ainetta ei ole ollut odotusten
4394: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mukaisesti tarjolla.
4395: edustaja Leppäsen näin kuuluvasta kirjallisesta        Kalatalouden tavoitekomitea on käsitellyt
4396: kysymyksestä n:o 175:                               kalansäilöntäteollisuutta 30. 5. 1979 valmistu-
4397:                                                     neessa mietinnössään kiinnittämällä huomiota
4398:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       mm. verotukseen ja kalansäilöntäteollisuuden
4399:        kalanpyynti on liian vähäistä kalansäi-      raaka-aineen saantiin. Komitea mm. piti ehdot-
4400:        löntäteollisuuden tarpeisiin, ja             toman tarpeellisena uusia laitoksia suunnitel-
4401:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       taessa ennalta varmistua riittävän raaka-aineen
4402:        esityksen kalanpyynnin verovapausjär-        saannin turvaamisesta.
4403:        jestelyistä?                                    Edellä mainittu mietintö on parhaillaan lau-
4404:                                                     suntokierroksella, minkä jälkeen hallitus tulee
4405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ratkaisemaan, tuleeko se mahdollisesti antamaan
4406: vasti seuraavaa:                                    esityksen kalastuksesta saadusta tulosta vero-
4407:   Eräänä kalansäilöntäteollisuuden perusedelly-     tuksessa tehtävästä perusvähennyksestä.
4408:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
4409: 
4410:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
4411:                                               N:o 175                                                 3
4412: 
4413: 
4414: 
4415: 
4416:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
4417: 
4418:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillgång på fiskråvara. Härvid har det dock i
4419: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       praktiken förekommit svårigheter speciellt inom
4420: av den 10 oktober 1979 tili vederbörande med-       insjöområdet, där lämplig fiskråvara inte stått
4421: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande     till buds enligt förväntningarna.
4422: av riksdagsman Leppänen ställda skriftliga              Måikommittt!n för fiskerihushållningen har
4423: spörsmål nr 175:                                    behandlat fiskkonserveringsindustrin i sitt 30.
4424:                                                     5. 1979 färdigställda betänkande genom att
4425:           Är Regeringen medveten om, att            fästa uppmärksamhet bl.a. vid beskattningen
4426:        fiskfångsten är för ringa för fiskkonser-    och erhållandet av råvara för fiskkonserverings-
4427:        veringsindustrins behov, och                 industrin. Kommitten ansåg det bl.a. obetingat
4428:           ämnar Regeringen avlåta en proposi-       behövligt att man på förhand försäkrar sig om
4429:        tion om arrangemang rörande skattefri-       tryggandet av tillräcklig tillgång på fiskråvara
4430:        het för fiskfångst?                          vid planering av nya inrättningar.
4431:                                                         Ovan nämnda betänkande är som bäst på
4432:                                                     remissrond, varefter regeringen kommer att
4433:   Som svar på spörsmåiet får jag vördsamt           avgöra huruvida den möjligen kommer att av-
4434: anföra följande:                                    låta en proposition om företagande av grund-
4435:   En av grundförutsättningarna för fiskkonser-      avdrag vid beskattningen av inkomst som er-
4436: veringsindustrin är en tillräckligt stor och jämn   hållits vid fiske.
4437:      Helsingfors den 7 november 1979.
4438: 
4439:                                                                              Minister Veikko Saarto
4440: Kirjallinen kysymys n:o 176.
4441: 
4442: 
4443: 
4444: 
4445:                                    Ahde: Hailuodon lauttayhteyksien parantamisesta.
4446: 
4447: 
4448:                          Edusk:u.nn.a·n· Herra Puhemiehelle.
4449: 
4450:     Hailuotoon liikennöi Oulunsalon Varj.akasta        keuden käyttöä. Hailuodossi· tilapäisesti· ·asu~
4451: lautta-alus noin yhdek!Sän kuukauden ajan vuo~         ville, kuten kesäasuk.kaille, ei .lääninha!Httis ole
4452: dessa. Jäätie on käytössä muun ajan vuodesta           lupia myöntänyt. Perusteena tähän on ollut se,
4453: kuitenkin siten, että liikennekatkosta jäätymi-        että lupien· määrä kasvaisi silloin liian suureksi
4454: sen ja ·sulamisen aikana ei ole.                       ja valvonta tulisi v·aikeaksi.
4455:     Lauttavälin pituus on 6,7 kilometriä ja ajo-          Tie- ja vesirakennuslaitoksen Oulun piirillä
4456: aika yhteen suuntaan kestää noin 25 minuuttia.         on Hailuodos·sa toinen 1autta-alus vara-alukse-
4457: Lautta-aluksen kapasiteetti on 30 henkilöautoa~        na. Kuitenkaan vara-aluksella ei ole voitu ajaa
4458: Aluksen miehistönä on lautta-aluksen päällikön         aina kaikkein pahimpinakaan viikonloppuruuh-
4459: lisäksi konemestari, koneenhoitaja ja kaksi kan-       kina siitä. syystä, että ylimääräiset vuorot täy-
4460: simiestä. Vakinaisen miehistön vahvuus on näin         tyy ajaa siten, että miehistö tekee kysymyk-
4461: oHen 3 X 5 eli 15 miestä. Kesäaikana on lisäksi        ses•sä olevat ajot ylitöinä. Esimerkiksi kulu-
4462: vuosilomansijaisuuksia hoitamaan määräaikais-          neena kesänä vara-alus on seisonut usein vii-
4463: sopimuksella otettu neljäs miehistö.                   konloppuruuhkinakin rannassa. Kun Hailuodon
4464:     Tie- ja vesirakennuslaitoksen antamien tieto-      kesäasukkaiden määrä on voimakkaasti lisään-
4465: jen mukaan Hikenteen määrä lautalla on ollut           tynyt, olisi lyhyellä tähtäyksellä pyrittävä ny-
4466: keskimäärin 230-260 ajoneuvoa vuorokau-                kyisen lauttayhteyden joustavuuden lisäämiseen
4467: dessa. Liikenteen huiput ovat perjantai-iltapäi-       ajamalla ruuhka-ajat säännönmukaisesti kahdella
4468: visin mantereen puolella ja sunnuntai-iltapäi-         lautalla.
4469: visin Hailuodon puolella, jolloin normaalivii-            Nykyisessä lauttayhteydessä häiritsee lautan
4470: konloppuisin saattaa 1-3 vuorolle joutua odot-         käyttäjiä myös liiJkenteen pitkä yökatkos. Tästä
4471:  tamaan paikkoja keskimäärin 1 tunnin. Juhan-          syystä olisi tarpeellista sijoittaa yöaikaan 1-2
4472: nuksen ja elokuun 20 päivän välisenä aikana            ajovuoroa.
4473: sattuviin ruuhkavuoroihin saattaa odotusaika              Edellä olevaan viitaten esitän Vialtiopäivä-
4474: pidentyä jopa 3 tunniksi. Lauttayhteyden käyt-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
4475:  täjien taholta on kuitenkin kerrottu, että pa-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4476: himpina ruuhka-aikoina odotusajat saattavat            seuraavan kysymyksen:
4477: venyä paljon pitemmiksikin. Jonossa on ollut
4478: usein yli 100 ajoneuvoa.                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4479:     Oulun lääninhallitus myöntää Hailuodossa                   siin Hailuodon lauttayhteyksien paran-
4480: pysyvästi asuville etuajo-oikeuden lautalle. Sa-               tamiseksi lyhyel!lä tähtäyksellä siten, että -
4481:  moin on etuajo-oikeus myönnetty eräille muille                ruuhka-ajat ajetaan säännönmukaisesti
4482:  yksityisille henkilöitUe ja yrityksille, jotka hoi-           kahdella lautalla ja yöaikaan sijoite-
4483:  tavat muun muassa elintarvikekuljetusta, sai-                 taan 1-2 ajovuoroa ja että Hailuodon
4484:  raanhoitoa ja eläinlääkintää. Etuajo-oikeuden                 liikenneyhteyiksiin pyritään löytämään
4485:  omaavat jonottavat omassa jonassaan ja lautan                 sen käyttäjiä pysyvästi tyydyttävä rat-
4486:  kansimiehistö valvoo kysymyksessä olevan oi-                  kaisu?
4487:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
4488: 
4489:                                                Matti Ahde
4490: 
4491: 
4492: 087901073F
4493: 2
4494: 
4495: 
4496: 
4497: 
4498:                                                     J··
4499:                                                           ...
4500:                                                           .:
4501:                                                                 _,
4502: 
4503: 
4504:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4505: 
4506:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 § .~n 1 ;nwmenti·ssa · ·naisen:Fmiehistön~patlkk~amista, josta aiheutuisi
4507: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, käyttökustannuksineen n. 500 000 mk:n vuo-
4508: ~f,~te, ~ .l,Qi,d?~'Vläqji. ,~q~~P!a. , ~9ll{J.i Piii)!jiltyp tljl-)~!1; rwen9•J ~isiik~i:: _tqlt~c: t;a~ntlffi ;~~ru:• Jai-
4509: ~lft.el}ll~,:;       }:l ;.totqr~t~lil~Yh .y~ tt,q~~yo~m-9    ttgtJ:., .,: ,      .:': ,,,! (;r;<:· ,·, \       ·...;'_~_ ..,,.,JJ:'
4510: asian~is .· ' jliset)'(!lle.:.iälj:enf\qkse):l : ~~~~-a~· .. ; .Hail~odon; lauttapaikarr·liikennejärjestelyistli
4511: edustaja M. Ahte.~n .nam kyuluvasta hrjalh~ on· valmi;steilia yleis·suunnitelma, jossa erityi,
4512: sesta kysymyksesta n:o 176:                                   sesti liikenteen sujumiseen tullaan kiinnittä-
4513:               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            mään       huomiota. Suunnitelma valmistuu vuo-
4514:            siin Hailuodon lauttayhteyksien .· paran- den 1980 lopulla, jonka jälkeen vasta voidaan
4515:            tamiseksi lyhyelilä tähtäyksellä siten, että todeta eri toimenpiteiden vaikutus ja edulli-
4516:            ruuhka-ajat ajetaan säännönmukaisesti suus.
4517:            kahdella lautalla ja yöaikaan sijoite-                Yldssuunnitelmassa, jonka laadinnan aikana
4518:            taan 1-2 ajovuoroa ja että Hailuodon tullaan olemaari yhteydessä myös kuntiin, selvi-
4519:            liikenneyhteyksiin pyritään löytämään tetään lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa Hai,luo-
4520:           •S·en käyttäjiä pysyvästi tyydyttävä rat- don mkenneyhteyksien parantamiseksi:
4521:            kaisu?               ·            ·                    -:- nykyisen lauttayhteyden parantaminen ja
4522:                                                               tehostaminen eli mm. lisälaitureiden rakentami-
4523:     Vastauksena· kysymykseen esitän !kunnioitta- sen ja kustannusten selvittäminen rirmakkais•
4524: vasti seuraavaa:              ·                               !auttaa varten;
4525:  .. Hailuodon lauttapaikalla on ilmennyt liiken-                  - nykyisen lauttavälin [yhentäminen pen-
4526: teen ruuhkautumista ainoastaan viikonloppui- gertämällä niin, että matka-aika lautalla tai
4527: sin heinä--elokuun aikana. Tällöin ruuhkimtu- lossilla lyhenee 5-10 minuuttiin;
4528: mi,sta on vähermetty käyttämällä .varalauttaa.                    - kiinteän yhteyden rakentaminen penke-
4529: Varalautan jaukuva käyttö ei turvallisuus·syistä reineen ja siltoineen.
4530: oile kuitenkaan mahdollista, ennen kuin raken-                    Päätökset lopullisista toimenpiteistä ja niitä
4531: netaan kummallekin rannalle toinen laituri, ennen mahdollisesti tarvittavista väliaikaisista
4532: jotta laut~ojen kiinnittyminen vaaratilanteissa toimenpiteistä tehdään· suunnitelman valmistut-
4533: samalle rannalle yhtäailkaa olisi mahdollista. tua.                          ·
4534: Ajovuorojen lisäys edellyttäisi neljännen vaki-
4535:        Helsingissä marraskuun 9 .päivänä 1979.
4536: 
4537:                                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
4538:                                               N:o'176                                              3
4539: 
4540: 
4541: 
4542: 
4543:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
4544: 
4545:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          besättning, vilket inklusive driftskostnader
4546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skulle medföra en årlig utgift på ca 500 000
4547: av den 10 oktober 1979 till vederbörande med-        mk. Vidare k.ulle det bli nödvändigt att bygga
4548: lem av statsrådet översänt avskrift av följan-       två nya bryggor.
4549: de av riksdagsman M. Ahde. undertecknade                En generalpian för trafikregleringen vid
4550: spörsmål nr 17 6:                                    Karlö färjställe är under beredning. I planen
4551:                                                      kommer särskild uppmärksamhet att fästas vid
4552:           Ämnar Riksdagen vidta åtgärder i           den omständigheten att trafiken bör löpa smi-
4553:        syfte att på kort sikt förbättra färjför-     digt. Planen bHr färdig i slutet av år 1980,
4554:        bindelserna tili Karlö på så sätt, att två    och först därefter är det möjqigt att konsta-
4555:        färjor normalt skulle vara i bruk under       tera verkan av och fördelaktigheten hos de
4556:        rusningstiderna och att nattetid skulle       olika åtgärderna.
4557:        köras 1-2 turer, samt att man för-               När generalplanen utarbetas kommer kon-
4558:        söker finna en lösning beträffande tra-       takt att upprätthållas också med kommunerna.
4559:        fik:förbindelserna tili Karlö viiken varak-   I planen utreds närmast tre olika alternativ
4560:        tigt skulle tillfredsställa dem som använ-    för förbättrande av trafikförbindelserna tili
4561:        der färjan?                                   Karlö:
4562:                                                         - förbättring och effektivering av den nu-
4563:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        varande färjförbinde1sen, utredning angående
4564: samt anföra följ,ande:                               byggande av nya färjbryggor och kostnaderna
4565:    Trafikstockning har förekommit vid Karlö          härför med tanke på en parallell färi'a;
4566: färjställe endast under veckosluten i juli och          - förkortning av det nuvarande färj.avstån-
4567: august1. Man har härvid minskat trafikstock-         det genom anläggning av bankar på så sätt,
4568: ningen genom att använda en reservfärja. Av          att färdtiden med färjan el1er den linstyrda
4569: säkevhetsskäl är det dock inte möjligt att fort-     färjan förkortas tili 5-10 minuter;
4570: löpande använda reservfärjan förrän en andra            - ut:byggande av en fast förbindelse i'nbe-
4571: färjbrygga byggts vid vardera stranden, vilket       gripet bankar och broar skulle byggas.
4572: skulle göra det möjligt att i riskfyllda shua-          Besluten om de slutliga åtgärderna och de
4573: tioner samtidigt förtöja färjorna vid den ena        temporära åtgärder som möjligtvis skulle vara
4574: stranden. En utökning av antalet körturer skul-      påkallade dessförinnan fattas efter det planen
4575: le förutsätta 1avlönande av en fjärde ordinarie      färdigstäHrs.
4576:      Helsingfors den 9 november 1979.
4577: 
4578:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
4579:                                             1~79   vp.
4580: 
4581: Kirjallinen kysymys n:o 177.
4582: 
4583: 
4584: 
4585: 
4586:                                  Saukko: Uudisraivauksen väliaikaista rajoittamista koskevan hal-
4587:                                     lituksen esityksen peruuttamisesta.
4588: 
4589: 
4590:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
4591: 
4592:    Hallitus on päättänyt antaa eduskunnalle esi-   pojan ikivanhaan yritysvapauteen puuttumista
4593: tyksen laiksi uudisraivauksen rajoittamisesta.     tällaisen kiellon antaminen. Myös monen kor-
4594: Tämän lakiesityksen 1 §:n mukaan pellon rai-       venraivaajan on täysin mahdotonta käsittää
4595: vaaminen katsottaisiin metsän hävittämiseksi.      syyllistyvänsä metsän hävittämiseerr - siis ran-
4596: Laki tulisi koskemaan hallituksen esityksen mu-    gaistavaan tekoon - peltoa raivatessaan.
4597: kaan koko maata Lapin lääniä ja eräitä Oulun          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
4598: läänin kuntia lukuunottamatta.                     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
4599:    Pohjois-Suomen maatalous on karjavaltaista,     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi,
4600: ja sen kehittämistä on nimenomaan haitannut        seuraavan kysymyksen:
4601: maatilojen peltopinta•alojen pienuus. Jos esim.
4602: Kainuun maatalouspiirin alueella halutaan tur-              Onko Hallitus tietoinen pellonrai-
4603: vata maatalouselinkeinon jatkuvuus, olisi hyvin           vauksen rajoittamislain tuomista haitois-
4604: usealla tilalla tarve saada päinvastoin valtion           ta ja oikeudenloukkauksista maamme
4605: tukea pellonraivaukseen; Ellei näin menetellä,            syrjäalueilla, ja
4606: on koko Kainuun haja-asutusalueen runkoasu-                 aikooko Hallitus vetää pois tämän
4607: tus vaarassa. Asialla on myös oma periaatteel-            ehdotuksensa eduskunnasta?
4608: linen ja psykologinen merkityksensä. On talon-
4609:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
4610: 
4611:                                           Alvar Saukko
4612: 
4613: 
4614: 
4615: 
4616: 0879010967
4617: 2                                             1979 vp.
4618: 
4619: 
4620: 
4621: 
4622:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4623: 
4624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Uudisraivauksen väliaikainen raJolttaminen
4625: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         liittyisi yhtenä osana niihin toimenpiteisiin,
4626: olette 10 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        joilla pyritään tasapainottamaan maataloustuo-
4627: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tantoa. Uutta peltoa ei maassamme ole kuiten-
4628: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kaan raivattu huomattavan suuria aloja. Peltoa
4629: Alvar Saukon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-        on siirtynyt muihin käyttötarkoituksiin kuten
4630: symyksestä n:o 177:                                   esim. tontti- ja tiemaiksi vuosittain jokseenkin
4631:                                                       sama pinta-ala kuin uutta peltoa on raivattu.
4632:          Onko Hallitus tietoinen pellonrai-           Samaan tasapainettavaan vaikutukseen voitai-
4633:        vauksen rajoittamislain tuomista haitois-      siin päästä esim. tuotannonmuutos- tai kesan-
4634:        ta ja oikeudenloukkauksista maamme             noimisjärjestelmän määrärahoja lisäämällä.
4635:        syrjäalueilla, ja                                  Hallituksella olisi ollut valmiutta pyrkiä laki-
4636:          aikooko Hallitus vetää pois tämän            esityksessä arvostelua synnyttäneiden epäkoh-
4637:        ehdotuksensa eduskunnasta?                     tien korjaamiseen. Koska lakiesityksen arvos"
4638:                                                       teleminen on eduskunnassa kuitenkin ollut
4639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           luonteeltaan periaatteellista, ei korjausesitysten
4640: taen seuraavaa:                                       tekeminen tässä vaiheessa ole tarkoituksenmu-
4641:    Hallituksen esitys laiksi uudisraivauksen väli-    kaista, sillä on perusteltua olettaa, että esitys
4642: aikaisesta rajoittamisesta on pyritty laatimaan       joka tapauksessa äänestettäisiin yli vaalien.
4643: sellaiseksi, että se mahdollisimman vähän estäisi     Hallituksen esityksen taustalla ei ole ollut peri-
4644: pienviljelmien rationalisointipyrkimyksiä. Laki-      aatteellisen kannan määrittäminen sille, onko
4645: esityksen 2 §:n mukaan lupa voitaisiin myön-          viljeliiällä oikeus raivata peltoa vaiko ei, vaan
4646: tää, kun maatilan puutarha- ja peltoala, raivaus-     kysymyksessä on pelkästään väliaikainen toi-
4647: ala mukaan luettuna, ei ylitä 12 hehtaaria tai        menpide tuotannon tasapainottamiseksi aikana,
4648: kun raivaus voidaan katsoa tarkoituksenmukai-         jolloin on voimassa maataloustulolaki tuotanto-
4649: seksi tilusten sijoituksen parantamisen kannalta:     kattoineen. Lain äänestämisellä yli vaalien olisi
4650: Lupaa ei lainkaan tarvittaisi yhtä hehtaaria pie-     tuotannon tasapainottamisen kannalta päinvas-
4651: nemmälle raivausalalle. Lisäksi Pohjois-Suomen        tainen vaikutus, sillä luvanvaraisuuden uhatessa
4652: erityisolosuhteet on esityksessä otettu huo-          pellonraivaus tulisi ilmeisesti lisääntymään.
4653: mioon jättämällä lain soveltamisen ulkopuolelle       Tässä tilanteessa hallitus pitää parhaimpana
4654: Lapin lääni ja Kuusamon, Suomussalmen, Kuh-           vaihtoehtona peruuttaa uudisraivauksen väli-
4655: mon, Lieksan, Ilomantsin ja Tuupovaaran kun-          aikaista rajoittamista koskevan lakiesit)'ksensä.
4656: nat.
4657:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
4658: 
4659:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4660:                                              N:o 177                                               3
4661: 
4662: 
4663: 
4664: 
4665:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4666: 
4667:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Den temporära begränsningen av nyroJnmg
4668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skulle ansluta sig som ett led i de åtgärder,
4669: av den 10 oktober 1979 tili vederbörande med-       varmed balans i lantbruksproduktionen efter-
4670: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     strävas. Anmärkningsvärt stora arealer av ny
4671: av riksdagsman Alvar Saukko undertecknade           åker har dock inte röjts i vårt land. Åker har
4672: spörsmål nr 177:                                    årligen övergått i andra användningsändamål,
4673:                                                     såsom t.ex. tomt- och vägmark, i det närmaste
4674:           Är Regeringen medveten om de              tili samma areal som ny åker har röjts. Samma
4675:        olägenheter och rättskränkningar som         balanserande verkan kunde man nå genom att
4676:        lagen om begränsning av åkerröjning          t.ex. öka anslagen för systemet för produk-
4677:        medför för landets avsides belägna om-       tionsomläggning eller avträdelse.
4678:        råden, och                                       Regeringen skulle ha varit beredd att försöka
4679:           ämnar Regeringen återta sin proposi-      rätta tili de missförhållanden, som i proposi-
4680:        tion i detta ärende?                         tionen framkallat kritik. Då riksdagens kritik
4681:                                                     av propositionen likväl varit av principiell
4682:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       natur, är det inte ändamålsenligt att i detta
4683: samt anföra följande:                               skede avlåta rättelsepropositioner, ty det finns
4684:    Vid uppgörandet av regeringens proposi-          skäl att förmoda att propositionen i varje fall
4685: tion med förslag tili lag om temporär begräns-      skulle röstas över nyval. Tili grund för rege-
4686: ning av nyröjning strävade man tili att den         ringens proposition har inte legat en avsikt att
4687: så litet som möjligt skulle lägp:a hinder i vägen   fastslå en principiell ståndpunkt beträffande
4688: för småbrukarnas rationaliseringssträvanden.        odlares rätt att röja ellet inte röja åker, utan
4689: Enligt lagförslagets 2 § skulle tillstånd kunna     det är endast fråga om en temporär åtgärd
4690: beviljas, då gårdsbruksenhets trädgårds- och        för att avbalansera produktionen under en tid,
4691: åkerareal, röjningsarealen inberäknad, inte över-   under viiken lagen om lantbruksinkomst jämte
4692: stiger 12 hektar eller då röjningen kan anses       stadgandena om produktionstak är i kraft. Att
4693: vara ändamålsenlig med tanke på en förbätt-         rösta lagen över nyval skulle få en motsatt
4694: ring av ägornas placering. Tilistånd skulle inte    verkan i fråga om avbalansering, ty under
4695: alls behövas för röjningsareal som är mindre        hotet om beroende av tilistånd skulle åker-
4696: än en hektar. Därtill har de speciella för-         röjningen uppenbarligen öka. I denna situation
4697: hållandena i norra Finland beaktats i proposi-      anser regeringen det bästa alternativet vara
4698: tionen genom att utanför lagens tillämpnings-       att återta sin proposition med förslag tili lag
4699: område lämna Lapplands Iän och Kuusamo,             om temporär begränsning av nyröjning.
4700: Suomussalmi, Kuhmo, Lieksa, Ilomantsi och
4701: Tuupovaara kommuner.
4702:      Helsingfors den 16 november 1979.
4703: 
4704:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4705:                                               1979 vp.
4706: 
4707: Kirjallinen kysymys n:o 178.
4708: 
4709: 
4710: 
4711: 
4712:                                   Salolainen: Puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen työaikamää-
4713:                                       räysten kehittämisestä.
4714: 
4715: 
4716:                          E d u s k u n t1 a n H e r ra P u h e m i e h e 11 e.
4717: 
4718:    Vuoden 1978 maaliskuussa jätin Eduskufiflan       nuksiin em. kysymyksissä ei vieläkään ole pääs-
4719: Herra Puhemiehelle kirjallisen kysymyksen,           ty, on tilanteen tämähhetkisen vaiheen selvittä-
4720: job koski puolustusvoimain ja rajavartiolaitok-      minen tärkeätä. Tärkeätä olisi myös saada las-
4721: sen virkamiesten työaikamääräysten muuttamis-        kelmat työaikamääräysten kehittämistoimenpi-
4722: ta. Puolustusvoililain ja rajavartiolaitoksen jär-   teiden aiheuttamista kustannuksista ja suun-
4723: jestöt olivat esittäneet eri vaiheisiin perustuvan   nitellusta aikataulusta.
4724: suunnitelman siitä, miten mm. harjoituspäivän           Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
4725: työaika, haittatyökorvaukset, päivystyspalvelu       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
4726: jne. huomioitaisiin palkkauksessa ja päivära-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4727: hoissa (kirjallinen kysymys n:o 445/1978 vp.).       seuraavan kysymyksen:
4728:    Joulukuussa 1978 ministeri Esko Rekolalta
4729: saamassani vastauksessa viitattiin perustettavaan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
4730: neuvotteluryhmään, jonka työn tulokset "tul-                  ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puolustusvoi-
4731: laan käsittelemään vuoden 1979 virkaehtosopi-                 main ja rajavartiolaitoksen virkamiesten
4732: musneuvottelujen yhteydessä".                                 työaikamääräysten kehittämiseksi?
4733:    Koska öfl ilmeistä, että merkittäviin paran-
4734:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
4735: 
4736:                                           Pertti Salolainen
4737: 
4738: 
4739: 
4740: 
4741: 087900951]
4742: 2                                            1979 vp.
4743: 
4744: 
4745: 
4746: 
4747:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4748: 
4749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    hetken arvion mukaan yhteensä runsaat 120
4750: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     miljoonaa markkaa vuodessa.
4751: olette 10 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      Vuoden 1979 virkaehtosopimusneuvottelujen
4752: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-  yhteydessä oli esillä puolustusvoimain ja raja-
4753: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   vartiolaitoksen työaikamääräysten muuttaminen.
4754: Salolaisen puolustusvoimien ja rajavartiolai-     Tällöin todettiin, että merkittäviä muutoksia
4755: toksen virkamiesten työaikamääräysten kehit-      työaikamääräyksiin ei tuolloin ollut tehtävissä.
4756: tämistä koskevasta seuraavasta kirjallisesta ky-  Neuvotteluosapuolet olivatkin yksimielisiä siitä,
4757: symyksestä n:o 178:                               että asia tulee saattaa perusteellisen tutkimuk-
4758:                                                   sen kohteeksi.
4759:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         Mahdollisten epäkohtien kartoittamista var-
4760:          ryhtynyt tai aikoo ryhtyä puolustusvoi- ten valtiovarainministeriö asetti toimikunnan,
4761:          main ja rajavartiolaitoksen virkamiesten jonka tehtävänä on selvittää tarve ja mahdolli-
4762:          työaikamääräysten kehittämiseksi?        suudet puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
4763:                                                   virkamiesten työaikasopimusten tarkistamiseen.
4764:    Vastauksena kunnioittaen esitän seuraavaa: Toimikunnan työ saadaan päätökseen joulukuun
4765:    Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir- 31 päivään 1979 mennessä.
4766: kamiehet ovat esittäneet puolustusvoimia ja          Toimikuntaan kuuluvat paitsi virkaehtosopi~
4767: rajavartiolaitosta koskevien työaikamääräysten muksissa osapuolina olevat valtiovarainministe-
4768: muuttamista eri vaiheisiin perustuen siten, että riö ja asianomaiset virkamiesten keskusjärjestöt
4769: muutokset koskisivat harjoituspäivän työaikaa, AKAVA ry, Julkisten työalojen ammattijärjestö
4770: haittatyökorvauksia, päivystyspalvelua, valvojan JTA ry sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V
4771: työaikaa, asunnosta käsin tapahtuvaa päivys- ry myös edustajat puolustusministeriöstä, pää-
4772: tystä, linnakerahaa, hälytysrahajärjestelmää, vi- esikunnasta ja rajavartiolaitoksesta. Toimikun-
4773: rastotyöaikaa ja moottoriajoneuvon kuljettajan nalla on näin ollen riittävä asiantuntemus sel-
4774: työaikaa.                                         vittää ja tuoda esille puolustusvoimien ja raja-
4775:    Eri kansanedustajien tekemiin kirjallisiin ja vartiolaitoksen työaikakysymyksiin liittyvät to-
4776: suullisiin kysymyksiin vastatessaan hallitus on delliset epäkohdat.
4777: todennut, että asiaa on selvitetty mm. valtio-       Toimikunnan mietintöön sisältyvät muutos-
4778: varainministeriössä ja että mikäli kyseessä ole- ehdotukset voidaan ottaa neuvottelujen koh-
4779: vien henkilökuntajärjestöjen ja virkamiesten teeksi vasta vuonna 1980 käytävissä palvelus-
4780: esittämät vaatimukset toteutettaisiin sellaisi- suhteen ehtoja koskevissa virkaehtosopimus-
4781: naan, merkitsisi se palkkausmenojen kasvua neuvotteluissa. Siihen saakka noudatetaan voi-
4782: puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa tämän massa olevia virkaehtosopimuksia.
4783:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
4784: 
4785:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
4786:                                             N:o 178                                                3
4787: 
4788: 
4789: 
4790: 
4791:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4792: 
4793:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       lagt med ca 120 milj. mk per år, enligt nu-
4794: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      varande uppskattningar.
4795: av den 10 oktober 1979 tili vederbörande              1 samband med förhandlingarna angående
4796: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     1979 års tjänstekollektivavtal behandlades
4797: jande av riksdagsman Salolainen underteck-         frågan om ändring av bestämmelserna om ar-
4798: nade spörsmål nr 178 angående utvecklande          betstid för försvarsmakten och gränsbevaknings-
4799: av bestämmelserna om arbetstid för tjänste-        väsendet. Härvid konstaterades, att det inte då
4800: männen vid försvarsmakten och gränsbevak-          var möjligt att göra några betydande ändringar
4801: ningsväsendet:                                     i bestämmelserna om arbetstid. Förhandlings-
4802:                                                    parterna var eniga om att saken bör utredas i
4803:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       grund.
4804:        tagit eller ämnar Regeringen vidta för         1 avsikt att kartlägga eventuella missför-
4805:        att utveckla bestämmelserna om arbets-      hållanden har finansministeriet tillsatt en kom-
4806:        tid för försvarsmakten och gränsbevak-      mission med uppgift att utreda behovet och
4807:        ningsväsendet?                              möjligheterna att justera arbetstidsavtalen för
4808:                                                    försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet.
4809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Kommissionen skall slutföra sitt arbete före
4810: samt anföra följande:                              den 31 december 1979.
4811:   Tjänstemännen vid försvarsmakten och gräns-         1 kommissionen finns representanter såväl
4812: bevakningsväsendet har föreslagit att bestäm-      för finansministeriet och vederbörande tjänste-
4813: melserna om arbetstid för försvarsmakten och       mäns centralorganisationer Akava r.f., Fack-
4814: gränsbevakningsväsendet skall ändras så att        organisationen för offentliga arbetsområden
4815: de baseras på olika skeden och så att ändring-     FOA r.f. samt TOC:s tjänstemannaorganisa-
4816: arna skulle gälla arbetstiden under övningsdag,    tioner TOC-T r.f. å ena sidan, vilka är parter
4817: ersättningar för menligt arbete, jourtjänst-       i tjänstekollektivavtalen, som för försvars-
4818: göring, övervakares arbetstid, jour i bostad,      ministeriet, huvudstaben och gränsbevaknings-
4819: befästningspenning, alarmpenningsystem, äm-        väsendet å andra sidan. Kommissionen har så-
4820: betsverksarbetstid samt arbetstid för motor-       lunda tillräcklig sakkunskap för att utreda och
4821: fordonsförare.                                     föra fram de verkliga missförhållandena an-
4822:    I sina svar på olika riksdagsledamöters         slutande till försvarsmaktens och gränsbevak-
4823: skriftliga och muntliga spörsmål har regeringen    ningsväsendets arbetstidsfrågor.
4824: konstaterat, att saken har utretts bl.a. vid fi-      De ändringsförslag som ingår i kommis-
4825: nansministeriet och att om ifrågavarande perso-    sionens betänkande kan tas upp tili förhand-
4826: nalorganisationers och ämbetsmäns krav skulle      ling först i samband med 1980 års tjänste-
4827: förverkligas som sådana, skulle det innebära       kollektivavtalsförhandlingar angående villkoren
4828: en ökning av löneutgifterna inom försvars-         i arbetsförhållande. Tili dess iakttas de tjäns-
4829: makten och gränsbevakningsväsendet samman-          tekollektivavtal som nu är i kraft.
4830:      Helsingfors den 26 oktober 1979.
4831: 
4832:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
4833:                                                 1979 vp.
4834: 
4835: Kirjallinen kysymys n:o 179.
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840:                                    Tennilä: Optikontoimen harjoittamiseen liittyvistä eräistä epä-
4841:                                       kohdista.
4842: 
4843: 
4844:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4845: 
4846:     Maamme optikkotoimintaa säätelee laki opti-        esim. siten, että keskussairaalapiiri velvoitettai-
4847: kontoimen harjoittamisesta ( 429/1960), jossa          siin valvomaan, ohjaamaan sekä antamaan tar-
4848: ei kuitenkaan säädellä sitä, kuka voi perustaa         peellista koulutusta alueen optikoille. Myös
4849: tahi omistaa varsinaisen optikkoliikkeen. Niin-        työnjaon järkiperäistämistä voitaisiin tällä ta-
4850: pä nykyisin on tapahtumassa varsin huolestutta-        voin kehittää.
4851: vaa kehitystä suuntaan, että silmälaseja määrää-          5. Kehitys on vastakkainen sille pyrkimyk-
4852: vät yksityiset silmälääkärit ovat ryhtyneet osta-      selle, että yhteiskunta ~tarjoaisi väestölle riittä-
4853: maan, perustamaan 1tahi ylläpitämään optikko-          vät näöntarkastuspltlvelukset poliklinikoilla ja
4854: liikkeitä. Tämä johtaa useilla paikkakunnilla          terveyskeskuksissa työskentelevien silmälääkä-
4855: siihen, että silmälääkärien omistamat optikko-         rien ja optikkojen toimesta, jolloin itse silmä-
4856: liikkeet nujertavat muut optikkoliikkeet, koska        lasien jakelu ja myynti jäisi yksityisille pienyrit-
4857: silmälääkärin vastaanotto sijaitsee usein samassa      täjille. Niinikään kehitys on vastakkainen pyr-
4858: talossa tai jopa samassa huoneistossakin heidän        kimyksille järjestää yhteiskunnan toimesta kier-
4859: omis1t'amiensa optikkoliikkeiden kanssa.               täviä silmälääkärin palveluksia.
4860:     Tätä seikkaa saatetaan käyttää varsin avoi-           Kun optikkoliike on silmälääkärin omistuk-
4861: mesti hyväksi tiedotustoiminnassa. Niinpä esi-         sessa, vastaa käytäntö sitä, että lääkärit voisivat
4862: merkiksi Kemissä julkaistiin Pohjolan Sano-            omistaa apteekkeja. Näin ei kuitenkaan ole.
4863: missa 27. 5. 1979 uutinen, jossa kerrottiin, että         Edeltävän perusteella on paikallaan edellyt-
4864: uudessa Niittyviidan omistamassa optikkoliik-          tää, että elinkeinohallitus puuttuisi pikaisesti
4865: keessä on samoissa tiloissa myös silmälääkärin         niihin epäterveisiin kilpailuilmiöihin, jotka liit-
4866: vastaanotto. Myöhemmin lehdessä tosin tavken-          tyvåit silmälääkärien omistamiin optikkoliikkei-
4867: net,tiin asiaa kertomalla, että silmälääkäri toi-      siin. Niinikään olisi lääkintöhallituksen selvi-
4868: miikin optikkoliikkeen viereisissä tiloissa.           tettävä, kuinka paljon silmälääkärien määräämät
4869:     Silmälääkärien 'siirtyessä harjoittamaan optik-    silmälasireseptit kulkeutuvat heidän itsensä
4870: kotoimintaa seurauksena on monia haittoja,             omistamiin optikkoliikkeisiin muuttamalla yleis-
4871: jois,ta mainittakoon:                                  kirjettään n:o 1540 (Optikon toimen harjoitta-
4872:     1. Muiden kuin silmälääkäreiden omistamien         misesta) kortistointi- ja tilastointivelvollisuuden
4873: optikkoliikkeiden kilpailuasema heikentyy rat-         osalta. Lääkintöhallituksen olisi myös ryhdyttä-
4874:  kaisevasti.                                           vä tehokkaammin valvomaan optikkotointa sekä
4875:                                                        keh~ttämään keskussairaalapiirikohtaista palve-
4876:     2. Silmälääkärit saattavat ohjautua määrää-        lusten kehit,tämistä myös optikkopalvelusten
4877:  mään varsin kalliita laseja tai laseja tapauksissa,   osalta. Olisi myös selvitettävä, tuleeko lakia
4878:  joissa niitä ei väistämättä tarvittaisi.              optikontoimen harjoittamisesta muuttaa niin,
4879:     3. Silmälääkärin ja optikon välinen työnjako       että optikkoliikkeen saisi perustaa vain optikon-
4880:  ei kehity järkiperäiseen suuntaan, jolloin opti-      toimen harjoittamiseen oikeutettu henkilö. Sa-
4881: kot määräisivät entistä suuremman osan väestön         malla olisi luonnollisesti kiirehdittävä optikon
4882:  tarvitsemista normaalilaseista. On arvioitu, että     virkojen perustamista sairaaloiden poliklini-
4883:  silmälääkärin määräämistä laseista voisi optikko      koille ja terveyskeskuksiin.
4884:  määrätä 70-80 %.                                         Yllä olevan nojaHa ja valtiopäiväjärjestyksen
4885:     4. Yhteiskunnan harjoittaman optikkoliik-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
4886:  keiden järkiperäisen valvonnan kehittäminen           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4887: hidastuu. Valvonta voitaisiin nimittäin hoitaa         raavan kysymyksen:
4888: 087901025X
4889: 2                                        1979 vp.
4890: 
4891:         Onko HalHtus tietoinen optikkotoi-              mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
4892:      meen liittyvistä lukuisista epäkohdista,         ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
4893:      jotka johtuvat siitä, eHä silmälääkärit
4894:      omistavat suuren osan optikkoliikkeistä,
4895:      ja jos on,
4896:     Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1979.
4897: 
4898:                                     Esko-Juhani Tennilä
4899:                                            N:o 179                                                 3
4900: 
4901: 
4902: 
4903: 
4904:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
4905: 
4906:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Lääkintöhallituksessa on valmisteltavana työ-
4907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ryhmän perustaminen, jonka tehtävänä olisi
4908: olette 10 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn         alustavasti suunnitella maamme näönhuoltoa
4909: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      koskevaa kokonaisohjelmaa.
4910: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Viime aikoina on optikon toimintaa koskevia
4911: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta   edellytyksiä pyritty parantamaan. Niinpä op-
4912: kysymyksestä n:o 179:                             tikontointa koskevaa asetusta on tarkistettu
4913:                                                   vuonna 1978 ( 654/78). Samoin optikkokoulu-
4914:           Onko Hallitus tietoinen optikkotoi-     tus on uudelleenjärjestetty.
4915:        meen liittyvistä lukuisista epäkohdista,      Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan
4916:        jotka johtuvat siitä, että silmälääkärit   ei ole estettä sille, että esimerkiksi silmälää-
4917:        omistavat suuren osan optikkoliikkeistä,   kärit tai muut henkilöt perustavat ja omista-
4918:        ja jos on,                                 vat optikkoliikkeitä. Edellytyksenä sen sijaan
4919:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    on pidettävä, että liikkeissä, joissa tehdään
4920:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?    näön määrityksiä ja harjoitetaan muutenkin
4921:                                                   optikkotoimintaa, on asianmukaisen koulutuk-
4922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     sen saanutta henkilökuntaa. Mikäli näin ei
4923: vasti seuraavaa:                                  ole terveysviranomaisten asia on ryhtyä toi-
4924:    Näönhuollossamme on kehittämisen tarvetta      menpiteisiin asiakkaiden kannalta epätyydyttä-
4925: silmälääkäreiden, optikoiden samoin kuin mui-     vän asiantilan korjaamiseksi.
4926: den näönhuollon piirissä työskentelevien am-
4927: mattiryhmien osalta.
4928:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
4929: 
4930:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
4931: 4                                           1979 vp.
4932: 
4933: 
4934: 
4935: 
4936:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4937: 
4938:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Inom medicinalstyrelsen bereds som bäst
4939: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      frågan om tilisättande av en arbetsgrupp som
4940: av den 10 oktober 1979 tili vederbörande med-      skulle få till uppgift att preliminärt planera ett
4941: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    helhetsprogram för synvården i land~t.
4942: av riksdagsman Tennilä ställda skriftliga spörs-      Under den senaste tiden har bemödanden
4943: mål nr 179:                                        gjorts att skapa bättre förutsättningar än tidi-
4944:                                                    ga:re för optikernas verksamhet. Sålunda juste-
4945:           Är Regeringen medveten om de             rades förordningen om utövande av optiker-
4946:        många med optikerväsendet förenade          ytlket år 1978 ( 654/78). Optikernas utbild-
4947:        olägenheter som beror på att ögonläkare     ning har likaså omorganiseraJts.
4948:        äger en stor del av optikeraffärerna,          Enligt gällande lagstiftning föreligger inga
4949:        och om så är fallet,                        hinder för att t.ex. ögonläkare eller andra per-
4950:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     soner grundar och äger optikeraffärer. En för-
4951:        ta för att dessa olägenheter skall kunna    utsätttning måste däremot anses vara att det i
4952:        rättas tili?                                affärer, där mätningar av syn görs och annan
4953:                                                    optikerverksamhet bedrivs, finns personai med
4954:    Såsom svar på de1t:ta spörsmål får jag vörd-    behörig utbildning. Om så inte är fallet ankom-
4955: samt anföra följande:                              mer det på hälsovårdsmyndigheterna att vidta
4956:    Det föreligger ett behov av utveckling inom     ,åtgärder för att rätta till en sådan med tanke
4957: vår synvård, såväl när det gäller ögonläkare och   på kunderna otilifredsställande situation.
4958: optiker som i fråga om andra yrkesgrupper
4959: inom synvården.
4960:      Helsingfors den 9 november 1979.
4961: 
4962:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4963:                                                1979 vp.
4964: 
4965: Kirjallinen kysymys n:o 180.
4966: 
4967: 
4968: 
4969: 
4970:                                    Kauppinen ym.: Paperitehtaan perustamisesta Pohjois-Karjalaan.
4971: 
4972: 
4973:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4974: 
4975:    Pohjois-Karjala on tyypillinen metsämaakun-        jalostetaan muualla. Myös metsäteollisuutemme
4976: ta, jossa metsätalousmaan osuus on peräti             kannalta sinänsä tarpeellinen tuontipuu on
4977: 88,5 % maa-alasta ja jossa metsätaloudella on         alueellisesti rasittanut Itä-Suomea, erityisesti
4978: tärkeä asema maakunnan talouselämässä.                Pohjois-Karjalaa. Pohjois-Karjalan metsävarojen
4979:    Varsinaisesti puuta tuottavan metsämaan ala        ja puuraaka-aineen nykyistä tehokkaamman
4980: on lisääntynyt vuosina 1966-1974 79 000               hyödyntämisen kannalta tulisi maakunnan
4981: hehtaarilla, mikä on ollut seurausta lähinnä          alueelle perustaa nimenomaan havukuitupuuta
4982: ojitustoiminnasta ja peltomaan palauttamisesta        käyttävä teollisuuslaitos, jonka tuotanto olisi
4983: metsämaaksi. Pohjois-Karjalan metsien puuston         noin 200 000 m3 selluloosaa vuodessa ja josta
4984: kokonaismäärä oli vuoden 1974 inventoinnin            selluloosasta edelleen valmistettaisiin paperia ja
4985: mukaan 114,7 miljoonaa m3 • Maakunnan met-            kartonkia. Mm. tuontipuutoimikunta on mie-
4986: sien puuston kokonaiskuutiomäärä oli vuonna           tinnössään esittänyt tällaisen tuotantolaitoksen
4987: 1974 keskimäärin 83 m3 kuorellista puuta met-         perustamista Pohjois-Karjalaan.
4988: sämaan hehtaaria kohti.                                  Viime aikoina julkisuuteen tulleiden tietojen
4989:    Pohjois-Karjalan metsien puun käyttö ei            mukaan metsäteollisuudellamme on runsaasti
4990: ole vastannut viime vuosina hakkuusuunnitetta.        uusia investointisuunnitelmia ja joidenkin in-
4991: Vuosina 1966-1974 on hakkuusuunnitteen                vestointien osalta on tehty myös konkreettisia
4992: mukaisesta puumäärästä jäänyt käyttämättä kes-        päätöksiä. Tehtyihin suunnitelmiin sen parem-
4993: kimäärin noin 300 000 m3 vuodessa. Tämän              min kuin suoritettuihin investointipäätöksiin-
4994: jälkeen tilanne on vielä entisestään heiken-          kään ei kuitenkaan sisälly puunjalostuksen
4995: tynyt. Erityisesti on hakkuusäästöä syntynyt          lisääminen itäisimmässä Suomessa.
4996: mainittuina vuosina kuusen kohdalla, mutta               Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
4997: viime aikoina myös lehtikuitupuun käytön vä-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
4998: häisyys on muodostunut ongelmaksi. Hakkuu-            teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4999: säästöt ovat jääneet pääasiassa yksityismetsiin.      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5000:    Hakatusta puusta on Pohjois-Karjalassa
5001: sijaitsevissa metsäteollisuuslaitoksissa jalostettu             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5002: vain noin puolet, toisen puolen siirtyessä                   ryhtyä mm. tuontipuutoimikunnan esit-
5003: teollisuuden käyttöön muualla maassa. Todetta-               tämän selluloosa-, paperi- ja kartonki-
5004: koon mm., että kuitupuun osalta tilanne on täl-              tehtaan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan
5005: lä hetkellä pelkistetysti se, että 1/3 hakkuu-               ja uuden metsäteollisuuden sijoittumi-
5006: suunnitteen mukaisesta puumäärästä jää hak-                  seksi työllisyyttä ja metsävarojamme
5007: kaamatta ja valtaosa hakatustakin kuitupuusta                ajatellen tarkoituksenmukaisella tavalla?
5008:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
5009: 
5010:          Markku Kauppinen                Pauli Puhakka                  Lea Sutinen
5011:                                          Mauri Vänskä
5012: 
5013: 
5014: 
5015: 
5016: 0879011609
5017: 2                                            1979 vp.
5018: 
5019: 
5020: 
5021: 
5022:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5023: 
5024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mistetaan kartonkilaatikoita ja joustopakkauk-
5025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sia 12 000 tonnia vuodessa. Lisäksi on Uima-
5026: olette 11 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     harjussa äskettäin uusittu saha, jonka tuotanto-
5027: jeenne n:o 970 ohella toimittanut valtioneu-       kyky on 150 000 m3 vuodessa ja sellutehdas,
5028: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       jonka tuotantokyky on 110 000 tonnia valkais-
5029: kansanedustaja Kauppisen ym. näin kuuluvasta       tua sellua vuodessa. Tuotanto on pääasiassa
5030: kysymyksestä n:o 180:                              koivusellua.
5031:                                                       Tällä hetkellä on Uimaharjussa käynnisty-
5032:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mässä laajahko investointiohjelma, jonka
5033:        ryhtyä mm. tuontipuutoimikunnan esit-       päämääränä on sellutehtaan tuotantokapasi-
5034:        tämän selluloosa-, paperi- ja kartonki-     teetin ylläpito, laadun parantaminen sekä
5035:        tehtaan perustamiseksi Pohjois-Karjalaan    ympäristöhaittojen vähentäminen.
5036:        ja uuden metsäteollisuuden sijoittumi-         Yhtiön toimesta selvitetään mahdollisuuksia
5037:        seksi työllisyyttä ja metsävarojamme        Uimaharjun tehtaiden edelleen kehittämiseksi.
5038:        ajatellen tarkoituksenmukaisella tavalla?   Näiden ohjelmien ajoitus riippuu rahoitusmah-
5039:                                                    dollisuuksista, koska toteutus edellyttäisi usei-
5040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        den satojen miljoonien markkojen investointia.
5041: taen seuraavaa:                                    Lähivuosina ovat yhtiön rahoitusresurssit vara-
5042:    Enso-Gutzeit Osakeyhtiöllä on Pohjois-          tut eräisiin yhtiön piirissä toteutettaviin uudis-
5043: Karjalassa Pankakoskella kartonkitehdas, jonka     tus- ja tuotantorakennetta parantaviin inves-
5044: tuotantokyky on meneillään olevien uudistusten     tointeihin. Ajoitukseen vaikuttaa oleellisesti
5045: jälkeen 75 000 tonnia kartonkia ja 15 000          myös markkinatilanteen sekä kannattavuuden
5046: tonnia kartonkijalosteita vuodessa sekä vasta-     kehitys.
5047: valmistunut Lieksan pakkaustehdas, jossa val-
5048:      Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1979.
5049: 
5050:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
5051:                                              N:o 180                                               3
5052: 
5053: 
5054: 
5055: 
5056:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
5057: 
5058:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         12 000 ton kartonglådor och flexibelt embal-
5059: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       lage årligen produceras. Ytterligare har i
5060: nr 970 av den 11 oktober 1979 tili veder-           Uimaharju nyligen förnyats ett sågverk, vars
5061: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      produktionskapacitet är 150 000 m3 per år och
5062: av följande av riksdagsman Kauppinen m. fl.         en cellulosafabrik, vars produktionskapacitet
5063: undertecknade spörsmål nr 180:                      är 110 000 ton blekt cellulosa per år. Pro-
5064:                                                     duktionen består i huvudsak av björkcellulosa.
5065:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         För närvarande inleds i Uimaharju ett täm-
5066:        ta för att inrätta en cellulosa-, pappers-   ligen omfattande investeringsprogram, vars
5067:        och kartongfabrik i Nordkarelen, vilket      syfte är att upprätthålla cellulosafabrikens
5068:        föreslagits av bl. a. importvirkeskom-       produktionskapacitet, förbättra kvaliteten samt
5069:        missionen och för placering av en ny         minska de miljöpåverkande olägenheterna.
5070:        skogsindustri på ett ändamålsenligt sätt        På bolagets försorg utreds möjligheterna att
5071:        med tanke på sysselsättningen och våra       vidareutveckla fabrikerna i Uimaharju. Tids-
5072:        skogstillgångar?                             bestämningen för dessa program är beroende
5073:                                                     av finansieringsmöjligheterna, emedan ett för-
5074:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       verkligande förutsätter investeringar för flera
5075: samt anföra följande:                               hundra miljoner mark. Under de närmaste åren
5076:    Enso-Gutzeit Osakeyhtiö har i Pankakoski i       är bolagets finansieringsresurser reserverade för
5077: Nordkatelen en kartongfabrik, vars produk-          vissa investeringar för förnyelse och förbättring
5078: tionskapacitet efter pågående förnyelser blir       av produktionsstrukturen, som skall genomföras
5079: 75 000 ton kartong och 15 000 ton kartong-          inom bolaget. Tidsbestämningen påverkas också
5080: förädlingsprodukter per år samt den nyligen         i väsentlig grad av utvecklingen beträffande
5081: färdigblivna förpackningsfabriken i Lieksa, där     marknadsläget och lönsamheten.
5082:      Helsingfors den 16 november 1979.
5083: 
5084:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
5085:                                                 1979 vp.
5086: 
5087: Kirjallinen kysymys n:o 181.
5088: 
5089: 
5090: 
5091: 
5092:                                    M. Puhakka: Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön epäkoh-
5093:                                       dista.
5094: 
5095: 
5096:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
5097: 
5098:     Kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoilla ja       Tällaisia työntekijöitä ovat esimerkiksi siivoojat.
5099:  työntekijöillä on oikeus eläketurvaan siten kuin      Siivooja voi työskennellä esimerkiksi palolauta-
5100: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-    kunnan, sosiaalilautakunnan, koululautakunnan
5101: laissa säädetään. Eläketurvasta huolehtii julkis-     ja terveyslautakunnan alaisena. Tällöin hänen
5102: oikeudellinen Kunnallinen eläkelaitos, joka lain      keskimääräinen työaikansa eri lautakuntien alai-
5103: mukaan on sisäasiainministeriön valvonnan alai-       sena jääkin eläkesäännössä mainitun 20 viikko-
5104: nen. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin       tunnin alle tai jopa alle 90 markan kuukau-
5105: eläkelain 3 §: n mukaan eläketurvasta määrä-          dessa, varsinkin silloin jos on kysymys ns. osa-
5106: tään Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä.       päivätyöntekijästä ( iltasiivoojat).
5107: Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön hyväk-           Aukotroman eläketurvan kannalta tällaista
5108: syy eläkelaitoksen valtuuskunnan kokous. Elä-         eläkesääntöä ei voida katsoa perustelluksi.
5109: kesäännön 1 §:n 3 momentissa on määritelty ne         Maamme eläkelainsäädäntöä kehitettäessä on
5110: perusteet, joilla viranhaltijalle myönnetään elä-     lähdetty siitä, että jokaiselle työntekijälle hä-
5111: kettä siinä tapauksessa että viranhaltija on kah-     nen työaikaiseen ansioansa perustuen kertyy
5112: dessa tai useammassa saman jäsenyhteisön virka-       hänelle eläketurva. Kuitenkin edellä mainittu
5113: tai työsuhteessa. Säännön ko. pykälän mukaan          eläkesäännön kohta on johtanut kunnallisen
5114: eläke määrätään kunkin virka- tai työsuhteen          sektorin kohdalla selvään epäoikeudenmukai-
5115: osalta erikseen siinä palvellun ajan ja siitä         seen tulkintaan.
5116: saadun ansion perusteella, edellyttäen että nii-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5117: den yhteinen säännöllinen työaika tai ansio täyt-     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
5118: tää kyseessä olevan säännön 1 § :n 2 momen-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5119: tissa mainitut ehdot. Eläkesäännön 1 § :n 2 mo-       vaksi seuraavan kysymyksen:
5120: mentissa mainitaan ehtoina seuraavaa: "Kunnal-
5121: lisella palvelussuhteella tarkoitetaan tässä eläke-             Onko Hallitus tietoinen, että Kun-
5122: säännössä sellaista Eläkelaitoksen jäsenyhteisön             nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön
5123: virka- ja työsuhdetta, johon perustuvasta eläke-              1 §:n määräysten mukaan voi osa kun-
5124: turvasta ei ole säädetty tai määrätty erikseen               nallisista viranhaitijoista tai työnteki-
5125: ja jossa säännöllinen työaika on vähintään 20                jöistä jäädä ilman eläketurvaa, ja jos
5126: tuntia viikossa tai josta tuleva ansio voidaan               on,
5127: arvioida keskimäärin vähintään 90 markaksi                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5128: kuukaudessa".                                                ryhtyä, että Kunnallisen eläkelaitoksen
5129:    Käytännössä eläkesäännön edellä mainittua                 eläkesääntö muutetaan niin, että kun-
5130: kohtaa sovellettaessa kahdessa tai useammassa                nan tai kuntainliiton viranhaltijan tai
5131: saman jäsenyhteisön virka- tai työsuhteessa                  työntekijän työsuhde katsotaan yhdeksi
5132: olevaan henkilöön on tullut esille se, että                  kokonaisuudeksi riippumatta siitä onko
5133: maamme kunnissa voi olla työntekijöitä, joiden               kyse useamman lautakunnan tai hal-
5134: työsuhde on useamman lautakunnan alainen.                    lintokunnan työtehtävistä?
5135:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
5136: 
5137:                                            Matti Puhakka
5138: 
5139: 0879010369
5140: 2                                            1979 vp.
5141: 
5142: 
5143: 
5144: 
5145:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5146: 
5147:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Kieltämättä Kunnallisen eläkelaitoksen elä·
5148: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kesäännön 1 §:n 3 ja 4 momentin määräykse1
5149: mies, olette 11 päivänä lokakuuta 1979 päi-         poikkeavat yksityisoikeudellisesta työsuhteer
5150: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       käsitteestä, jonka mukaan työntekijä ei yleensi
5151: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        voi olla samaan työnantajaan kuin yhdessä työ
5152: kansanedustaja Matti Puhakan näin kuuluvas-         suhteessa riippumatta siitä, että hän suoritta~
5153: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:              työnantajalle erilaisia tehtäviä, joista myös suo
5154:                                                     ritetaan erillinen korvaus. Sen sijaan kunnallis
5155:           Onko Hallitus tietoinen, että Kun-        hallinnossa on melko yleistä, että henkilö hoi
5156:        nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön         taa useita erillisiä virkoja, joista jokaisesta hä
5157:        1 § :n määräysten mukaan voi osa kun-        nelle maksetaan erillinen korvaus ja joista jo
5158:        nallisista viranhaitijoista tai työnteki-    kaisesta karttuu erikseen eläketurvaa. Tämär
5159:        jöistä jäädä ilman eläketurvaa, ja jos       periaatteen ei ole katsottu olevan ristiriidassl
5160:        on,                                          virkasuhteen käsitteen kanssa. Jotta viranhalti
5161:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jat ja työntekijät eivät kunnallisessa eläkejär
5162:        ryhtyä, että Kunnallisen eläkelaitoksen      jestelmässä olisi eriarvoisessa asemassa, mai
5163:        eläkesääntö muutetaan niin, että kun-        nittu periaate on ulotettu koskemaan myö:
5164:        nan tai kuntainliiton viranhaltijan tai      sekä samanaikaisesti virka- ja työsuhteessa etti
5165:        työntekijän työsuhde katsotaan yhdeksi       yksinomaan työsuhteessa kuntaan tai kuntain
5166:        kokonaisuudeksi riippumatta siitä onko       liittoon olevia henkilöitä.
5167:        kyse useamman lautakunnan tai hal-               Kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöiti
5168:        lintokunnan työtehtävistä?                   edustavat järjestöt ovat esittäneet, että myö
5169:                                                     kunnallisessa eläkejärjestelmässä omaksuttaisiil
5170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yksityisoikeudellisen työsuhteen käsite. Sel
5171: vasti seuraavaa:                                    mukaan eläkettä ei tulisi määrätä jokaisest:
5172:    Mikäli viranhaltija tai työntekijä on kahdes-    virka- tai työsuhteesta erikseen, VJaan niisti
5173: sa tai useammassa Kunnallisen eläkelaitoksen         saatujen ansioiden yhteismäärän perusteella
5174: jäsenyhteisön virka- tai työsuhteessa, jokaisen     Kuluvan syksyn aikana käytyjen neuvottelujel
5175: virka- tai työsuhteen osalta ei erikseen katso-      tuloksena järjestöt oyåt kuitenkin luopunee
5176: ta, täyttääkö se vähimmäistyöaikaa tai raja-        vaatimuksestaan, koska yksityisoikeudelliseJ
5177: tuloa koskevan vaatimuksen, vaan tarkastelu          työsuhteen käsitteen omaksuminen olisi käy
5178: suoritetaan sen mukaan, täyttääkö niiden yh-         tännössä johtanut siihen, että jos henkilön jc
5179: teinen työaika vähimmäistyöaikaa tai niistä          kin sivuvirka tai -toimi on päättynyt aikai
5180: yhteensä saatu ansio rajatuloa koskevan vaa-         semmin kuin neljä vuotta ennen eläketapahtu
5181: timuksen. Näin ollen kysymyksessä tarkoitettua       maa, tästä sivuvirasta tai -toimesta ei häneli
5182: väliinputoamista ei pääse syntymään. Eri asia        karttuisi lainkaan eläkettä.
5183: on, että jos kahdessa tai useammassa eläkelai-          Sen sijaan on sovittu, että jos viranhaltijan
5184: toksen jäsenyhteisön virka- tai työsuhteessa         tai työntekijällä on oikeus jonkin kunnallise:
5185: oleva henkilö on eläketurvan alainen niiden          palvelussuhteen perusteella eläkkeeseen enne
5186: yhteisen työajan tai niistä yhteensä saadun          65 vuoden täyttämistä, tämä eläke "laukaisee
5187: ansion perusteella, eläke kuitenkin määrätään        myös kJ.mnalliset vapaakirjat. Tähän saakk
5188: jokaisen virka- ja työsuhteen osalta erikseen        vapaakirjaeläkeoikeus on toteutunut vast
5189: niissä kussakin toimituo ajan ja niistä kustakin     asianomaisen henkilön täytettyä 65 vuotta tl
5190: saadun ansion perusteella.                           tultua .sitä ennen työkyvyttömäksi.
5191:                                              N:o 181                                              3
5192: 
5193:    Edellä olevan perusteella on katsottava, et-     järjestämisessä suna tapauksessa, että sama
5194: tei ole aihetta muihin toimenpiteisiin kunnallis-   henkilö on kahdessa tai useammassa palvelus-
5195: ten viranhaltijain ja työntekijäin eläketurvan      suhteessa.
5196:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1979.
5197: 
5198:                                                                       Ministeri ]. Koikkalainen
5199: 4                                             1979 vp.
5200: 
5201: 
5202: 
5203: 
5204:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5205: 
5206:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid eller den sammanlagda förtjänsten från
5207: :anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           dem, bestäms pensionen likväl skilt för varje
5208: velse av den 11 okitober 1979 tili vederböran-       tjänste- och arbetsförhållande, på basen av
5209: de medlem av .statsrådet översänt avskrift av        arbetstiden vid och förtjänsten från var och
5210: följande av riksdagsman Matti Puhakka ställda        en av dem för sig.
5211: spörsmål nr 181 :                                       Bestämmelserna i 1 § 3 och 4 mom. Kom-
5212:                                                      munala pensionsanstaltens pensionsstadga skil-
5213:           Är Regeringen medveten om, att en          jer sig ovedel:'sägligen från begreppet arbets-
5214:        del av de kommunala tjänsteinnehavar-        förhållande i privaträttslig betydelse. Enligt
5215:        na eller arbetstagarna enligt bestämmel-     det sistnämnda kan en arbetstagare vanligen
5216:        serna i 1 § Kommunala pensionsanstal-        inte stå i mer än ett arbetsförhållande tili en
5217:        tens pensionsstadga kan lämnas utan           och samma arbetsgivare oberoende av om
5218:        pensionsskydd, och, om så är fallet,         han för arbetsgivarens räkning utför olika slag
5219:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           av uppgifter, för vilka också skild ersättning
5220:        vidta för att Kommunala pensions-            u!tbetalas. lnom kommunalförvaltningen där-
5221:        anstaltens pensionsstadga skall ändras        emot är det rätt vanligt att en person sköter
5222:        på så sätt, att arbetsförhållandet när       flera skilda tjänster och att tili honom utbe-
5223:        det gäller kommuns eller kommunal-            talas skild ersättning för var och en av dem,
5224:        förbunds tjänsteinnehavare eller arbets-     likaså att pensionsskydd inflyter på basen av
5225:        tagare betraktas som en helhet,              var och en av dem. Denna princip har inte
5226:        oberoende av om det gäller arbetsupp-        ansetts stå i strid med begreppet tjänsteför-
5227:        gifter vid flera nämnder eller förvalt-      hållande. För att tjänsteinnehavarnas och ar-
5228:        ningsenheter?                                betstagarnas ställning i det kommunala pen-
5229:                                                     sionssystemet inte skall vara olikställd har
5230:    Såsom svar på dett:a spörsmål får jag vörd-      ifrågavarande princip utsträckts altt gälla såväl
5231: samt anföra följande:                               personer vilka samtidigt står i tjänste- och
5232:    Om en tjänsteinnehavare eller arbetstagare       arbetsförhållande som personer vilka endast
5233: står i två eller flera tjänste- ellet arbetsför-    står i arbetsförhållande tili kommun eller kom-
5234: hållanden tili Kommunala pensionsanstaltens         munalförbund.
5235: medlemssamfund, undersöks inte särskilt för             De organisationer som representerar de kom-
5236: varje tjänste- ·eller arbetsförhållande huruvida    munala tjänsteinnehavarna och arbetstagarna
5237: det uppfyller kravet på minimiarbetstid eller       har föreslagit, att begreppet arbetsförhållande
5238: gränsinkomst, utan granskningen gäller frågan       i sin privaträttsliga betydelse skulle omfattas
5239: huruvida den sammanlagda arbetstiden eller          också inom det kommunala pensionssystemet.
5240: den sammanlagda förtjänsten uppfyller kraven        1 enlighet därmed skulle pensionen inte be-
5241: på minimiarbetstid och gränsinkomst. Det är         stämmas. skilt för ettvart itjänste- eller arbets-
5242: sålunda inte möjligt, •att en arbetstagare skulle   förhållande, utan på basen av det samman-
5243: bli lidande i fråga om pensionsskyddet på det       lagda beloppet av förtjänsterna från dessa.
5244: sätt som avses i spörsmålet. En annan sak är        Som ett resultat av de förhandlingar som förts
5245: att om en person, som står i två eller flera        under innevarande höst har organisationerna
5246: tjänste- eller arbetsförhållanden tili pensions-    likväl frångått sitt krav, då omfattandet av
5247: anstaltens medlemssamfund, åtnjuter pensions-       den privaträttsliga betydelsen av begreppet
5248: skydd på basen av den samfällda arbetstiden         arbetsförhållande i praktiken skulle ha lett
5249:                                               N:o 181                                               5
5250: 
5251: därtill, att om en person upphört att handha        rätten fullföljts först efter det vederbörande
5252: sidotjänst eller -befatltning tidigare än fyra år   person uppnått 65 års ålder eller dessförinnan
5253: innan pensionsfallet inträffar, skulle pension      blivit arbetsoförmögen.
5254: överhuvudtaget inte inflyta från en dylik sido-        Med stöd av det ovan anförda må det anses,
5255: tjänst eller -befattning.                           avt det inte finns anledning till vidare åtgärder
5256:    Däremot har överenskommits att om en             beträffande organiseringen av pensionsskyddet
5257: tjänsteinnehavare eller arbetstagare på grund-      för kommunala tjänsteinnehavare och arbets-
5258: valen av ett kommunalt anställningsförhållande      tagare i ddana f.all, a1:t samma person står i
5259: har rätt tili pension före uppnådd 65 års           två eller flera anställningsförhållanden tili kom-
5260: ålder, "utlöser" denna pension även de kom-         mun.
5261: munala fribreven. Hittills har fribrevspensions-
5262:      Helsingfors den 12 november 1979.
5263:                                  1
5264: 
5265: 
5266: 
5267: 
5268:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
5269: 
5270: 
5271: 
5272: 
5273: 0879010369
5274: ~~   .
5275: ,\..);
5276:                                                 1979 vp.
5277: 
5278: Kirjallinen kysymys n:o 182.
5279: 
5280: 
5281: 
5282:                                    Breilin ym.: Paikatlispoliisin henkilöstörakenteen kehittämisestä.
5283: 
5284: 
5285:                          E d u s k u 11 n a n   Herra      P u h e m i e h e 11 e.
5286: 
5287:    Sisäasiainministeriön 14 päivänä huhtikuuta         hallituksen välittömästi selvittävän tarvittavat
5288: 1976 asettaman poliisin asemaa ja tehtäviä             toimenpiteet paika1lispoliisin ylikonstaapelien,
5289: tutkineen työryhmän 3.1 päivänä joulukuuta             vanhempien konstaapelien ja nuorempien kons-
5290: 1976 valmistuneeseen mietintöön sisältyy ehdo-         taapelien sekä nimismiespiirien toimistohenki-
5291: tuksia ylikonstaapelien, vanhempien konstaa-           lös,tön toimirakenteen kehittämiseksi työryhmän
5292: pelien ja nuorempien konstaapelien toimiraken-         ehdottamalla tavalla, jolloin ensisijaisesti olisi
5293: teen muuttamisesta parkallispoliisissa ja lii'kku-     kiinnitettävä huomiota nimismiespiirien hen-
5294: vassa poliisissa siten, että osa vanhemman             kilöstön toimirakenteen muuttamiseen.
5295: konstaapelin toimista muut'ettaisiin ylikonstaa-          26.58. Liikkuva poliisi
5296: pelin ja osa nuoremman konstaapelin toimista              01. Palkkattkset ( arviomääräraha). Valio-
5297: vanhemman konstaapelin toimiksi, jolloin mää-          kunta on tämän momentin kohdalla todennut,
5298: räosa nuoremman konstaapelin toimista voitai-          että liikkuvan poliisin a1ipäällystön ja miehis-
5299: siin järjestelyn yhteydessä lakkauttaa. Työ-           tön henkilöstörakenne ei vastaa poliisialan hen-
5300: ryhmän mietintöön sisältyy myös ehdotus ni-            ki1östörakenteen     muuttamista      selvittäneen
5301: mismiespiirien toimisttohenkilöstön toimiraken-        asiantuntijatyöryhmän mietinnössä ehdottamia
5302: teen muuttamisesta siten, että osa kanslistin          periaatteita. Valiokunta edellyttää hallituksen
5303: tai apulai,skanslistin toimista muutettaisiin toi-     välittömästi selvittävän tarvittavat toimenpiteet
5304: mistosihteerin toimiksi ja osa toimistoapulaisen       liikkuvan poliisin ylikonstaapelien, vanhem-
5305: toimista kanslistin tal apulaiskansiistin toimik-      pien konstaapelien ja nuorempien konstaapelien
5306: si, jolloin määräosa toimistoapuhisen toimista         toimirwkenteen kehittämiseksi työryhmän eh-
5307: voitaisiin järjestelyn yhteydessä lakkauttaa.          dottamalil'a tavalJa, jolloin ensisijaisesti olisi
5308:    Kun hallituksen esityksiin eduskunnaile val-        kiinnitettävä huomiota vanhemman ja nuorem-
5309: tion tulo- ja menoarvioiksi vuosille 1978 ja           man konstaapelin toimien lukumäärän keski-
5310: 1979 ei sisältynyt ehdotuksia enempää paikal-          näisen suhteen muuttamiseen."
5311: lispoliisin kuin liikkuvankaan pdliisin henkilös-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
5312: törakenteen muuttamisesta, eduskunta hyväksyi          järjest~ksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
5313: valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioehdo-            neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5314: tuksen käsittelyn yhteydessä seuraavat kaksi           seuraavan kysymyksen:
5315: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausumaa:
5316:     "26.53. Pai:kaUispoliisi                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5317:    01. Palkkaukset (arviomääräraha). Valio-                    ryhtyä paikallispoliisin ja liikkuvan po-
5318: kunta on tämän momentin kohdalla todennut,                     liisin henkilöstörakenteen kehittämisek-
5319: että paikallispoliisin ja nimismiespiirien kans'lia-           si eduskunnan valtion vuoden 1979
5320: henk1lökunnan henkilöstörakenne ei vastaa po-                  tuJo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
5321: liisialan henkilöstörakenteen muuttamista sel-                 dessä hyväksymien lausumien mukai-
5322:  v1ttäneen asiantuntijatyöryhmän mietinnössä                   sesti?
5323:  ehdottamia periaatteita. Valiokunta edellyttää
5324:       Hds,ingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
5325: 
5326:           Reino Breilin                   Tellervo Koivisto                Kaarina Suonio
5327:           Matti Luttinen                  Aimo Ajo                         Paula Eenilä
5328:           Kaj Bärlund                     Markus Aaltonen                  Juhani Raudasoja
5329:                                           Erkki Liikanen
5330: 0879010602
5331: 2                                           1979 vp.
5332: 
5333: 
5334: 
5335: 
5336:                        Ed u s kun n a n    He r r a    P u he m i e he 11 e.
5337: 
5338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         dä asiassa ehdotuksensa huomioon ottaen eri-
5339: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    tyisesti myös sen, mitä eduslkunta on vastauk-
5340: mies, olette 12 päivänä laikakuuta 1979 päivä-     sessaan hallituksen esitykseen valtion tuJ.o- ja
5341: tyn kirjeenne n:o 979 ohella toimittanut valtio-   menoarvioksi vuodelle 1979 asiasta lausunut.
5342: neuvoston asianomaiselle jäseneHe jäljennöksen     Työryhmässä on myös valtiovarainministeriön
5343: kansanedustaja Reino Breilinin ym. kirjallisesta   palkkaosaston ja järjestelyosaston edustus.
5344: kysymy;ksestä n:o 182, jossa tiedustellaan:        Työryhmän määräajaksi on asetettu 30. 11.
5345:                                                    1979.
5346:            Mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Vuonna 197 6 valmistuneen poliisin asemaa
5347:        ryhtyä paikallispoliisin ja liikkuvan po-   ja tehtäviä tutkineen :työryhmän mietinnön li-
5348:        liisin henkilöstörakenteen kehittämisek-    säiksi on vuonna 1978 valmistunut rikospoliisi-
5349:        si eduskunnan valtion vuoden 1979           työtä tekevien sekä järjestyspoliisin kuulustelu-
5350:        tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-       ja tutkiotatehtävissä toimivien poliisimiesten
5351:        dessä hyväksymien lausumien mukai-          asemaa, tehtäviä ja palkkausta tutkineen työ-
5352:        sesti?                                      ryhmän mietintö. Alussa mainitun työryhmän
5353:                                                    on tullut selvityksessään ottaa nämä molem-
5354:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mat ehdotukset huomioon.
5355: en seuraavaa:                                         Edellä mainitun selvitystyön valmistuttua
5356:    Sisäasiainministeriö on asettanut 24. 5. 1979   voidaan yksityiskohtaisemmin päättää tarpeelli-
5357: tyärryhmän, jonka tehtävänä on selvittää tar-      sista toimenpiteistä poliisin henkilökunnan
5358: peelliset toimenpiteet poliisin henki~ökunnan      henkilostörakenteen kehittämiS'eksi vastaamaan
5359: henkilöstörakenteen kehittämiseksi vastaamaan      muuttuneita ja lisääntyneitä tehtäviä.
5360: muuttuneita ja lisääntyneitä tehtäviä ,sekä teh-
5361:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1979.
5362: 
5363:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5364:                                               N:o 182                                               3
5365: 
5366: 
5367: 
5368: 
5369:                           T i 11   R i k sd age ns    H err     T a 1 m a n.
5370: 
5371:   I det syfte 37 § 1 mom. rrksdagsordning.en         särskilt beaktande ookså av vad riksdagen har
5372: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        yttrat i sitt svar på regeringens proposition
5373: nr 979 av den 12 oktober 1979 tilrl veder-           angående statsförslaget för år 1979. I arbets-
5374: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       gruppen ingår också representanter för finans-
5375: av följande av riksdagsman Reino Breilin m. H.       minist.eriers löneavdelning och organisationsav-
5376: undertecknade spörsmål nr 182:                       delning. Arbetsgruppen bör ha sitt arbete slut-
5377:                                                      fört före den 30 november 1979.
5378:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Uvöver det år 1976 färdigblivna betänkan-
5379:        ta för att utveckla den lokala polisens       det av en arbetsgrupp som undersökt poliser-
5380:        och rörHga polisens personalstruktur i        nas ställning och uppgifter, avgavs år 1978 ett
5381:        enlighet med de yttranden som riksda-         betänkande av en arbetsgrupp som undersökt
5382:        gen godkänt i samband med behand-             ställningen, uppgifterna och avlöningen för
5383:        lingen av statsförslaget för år 1979?         polismän som utför kriminaluppgifter samt för
5384:                                                      polismän i ordningspolisens förhörs- och under-
5385:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd-         sökningsuppgifter. Den förstnämnda arbets-
5386: samt anföra följande:                                gruppen har i sitt utredningsarbete haft att
5387:    Ministeriet för inrrkesärendena har den 24        beakta dessa båda förslag.
5388: maj 1979 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift            Sedan ovannämnda utredningsarbete .färdig-
5389: att utreda erforderliga åtgärder ·för att utveck-    ställts kan mer detaljerade beslll!t fattas om
5390: la polispersonalens struiktur så att den motsva-     erforderliga beslut i syfte att utveckla polisens
5391: rar de förändrade och utökade uppgifterna            personalstruktur .så att den motsvarar de .för-
5392: samt att uppgöra förslag i denna fråga med           ändrade och utökade uppgif.terna.
5393:      Helsingfors den 14 november 1979.
5394: 
5395:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
5396:                                               1979 vp.
5397: 
5398: Kirjallinen kysymys n:o 183.
5399: 
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                                  Salolainen: Kadmiumin käytön rajoittamisesta.
5404: 
5405: 
5406:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5407: 
5408:    Kadmiumin käyttö ja maahantuonti on              muoveissa tarpeen. Samoin tulisi lääkintöhalli-
5409: Ruotsissa kielletty ensi vuoden puolestavälis-      tuksen harkita myrkkylain 4 §:n nojalla tapah-
5410: tä lähtien, ellei tuotevalvontalautakunta myön-     tuvaa kadmiumin käytön kieltämistä. Laajem-
5411: nä asiassa poikkeuslupia. Kieltoon päädyttiin       maksi tavoitteeksi pitäisi luonnollisesti ottaa
5412: naapurimaassamme, kun tieteellisissä tutkimuk-      kansainvälisen yhteistyön aikaansaaminen kad-
5413: sissa oli todettu kadmiumin aiheuttavan vau-        miumin kieltämiseksi, sillä pienen maan yksit-
5414: rioita eläville organismeille. Kadmium on vai-      täiset toimenpiteet ovat yleismaailmallisesti kat-
5415: kutuksiltaan verrattavissa lyijyyn. Sitä pidetään   soen voimattomia. Kadmium sisältyy korkealla
5416: pahanlaatuisena ympäristömyrkkynä, joka pois-       prioriteetilla Itämeren suojelusopimuksessa ra-
5417: tuu elimistöstä lyijyäkin hitaammin ja jolla on     joitettavien aineiden joukkoon, sen vuoksi myös
5418: sen lisäksi taipumus rikastua ravintoketjussa.      maamme hallituksen olisi ensi tilassa harkittava
5419: Hälyttäväitä vaikuttaa tieto, jonka mukaan kad-     toimenpiteisiin ryhtymistä kadmiumin aiheutta-
5420: miumpitoisuus maataloustuotteissa on kuluval-       mien ympäristö- ja muiden haittojen ehkäise-
5421: la vuosisadalla jatkuvasti lisääntynyt.             miseksi.
5422:    Suomen elinkeino- ja lääkintäviranomaiset           Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
5423: ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota kad-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
5424: miumin kuluttajille, ainetta käsitteleville työn-   tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5425: tekijöille ja ympäristölle aiheuttamiin vaaroi-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5426: hin. Varsinaisia vaurioita aine ei Suomessa vie-
5427: lä liene aiheuttanut, mutta esimerkiksi Japanis-               Onko Hallitus tietoinen kadmiumin
5428: sa sen tiedetään aikaansaaneen reumasairauden               ihmisille ja koko ympäristöllemme ai-
5429: tapaista sairautta ihmisissä. Vanhemmiten se                heuttamista haitoista, ja jos on,
5430: saattaa aiheuttaa ihmisille ja eläimille maksa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5431: tai munuaisvaurioita.                                       ryhtyä kadmiumin käytön ja maahan-
5432:    Mielestäni Suomi ei kadmiumin kieltoa kos-               tuonnin rajoittamiseksi Suomessa, sekä
5433: kevassa asiassa voi jäädä ainoastaan odotta-                   miten Hallitus aikoo omalta osaltaan
5434: maan muiden maiden tutkimustuloksia ja toi-                 myötävaikuttaa kadmiumin käytön ra-
5435: menpiteitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön                joittamiseen myös kansainvälisellä ta-
5436: olisi syytä pikaisesti päättää siitä, onko kad-             solla?
5437: miumin käytön kieltäminen mm. elintarvike-
5438:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
5439: 
5440:                                               Pertti Salolainen
5441: 
5442: 
5443: 
5444: 
5445: 087901049P
5446: 2                                            1979 vp.
5447: 
5448: 
5449: 
5450: 
5451:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5452: 
5453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     luettelo koskemaan myös kaikkia sinkkipitoi-
5454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sia valmisteita ja monia lannoitteita.
5455: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-
5456: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Kadmium elinympäristössä
5457: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
5458: Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Kadmiumin käyttö lisää luonnollisesti sen
5459: myksestä n:o 183:                                   määrää ympäristössämme. Kaivannaisteollisuu-
5460:                                                     den, rikastamaiden ja kadmiumia käyttävän
5461:           Onko Hallitus tietoinen kadmiumin         teollisuuden jätevedet sisältävät vähäisiä mää-
5462:        ihmisille ja koko ympäristöllemme ai-        riä kadmiumia; muovien ja muiden jätteiden,
5463:        heuttamista haitoista, ja jos on,            kuten pattereiden poltto vapauttaa kadmiumia
5464:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ilmaan; lannoitteiden ja jätevesilietteiden mu-
5465:        ryhtyä kadmiumin käytön ja maahan-           kana saattaa kadmiumia joutua pelloille ja edel-
5466:        tuonnin rajoittamiseksi Suomessa, sekä       leen kasveihin. Suomalaisen ravinnon kadmium-
5467:           miten Hallitus aikoo omalta osaltaan      pitoisuuksia on tutkittu ja havaittu, että kad-
5468:        myötävaikuttaa kadmiumin käytön ra-          miumia on kaloissa keskimäärin 2-5 mikro-
5469:        joittamiseen myös kansainvälisellä ta-       grammaa/kg sekä viljassa keskimäärin 20-70
5470:        solla?                                       mikrogrammaa/kg. Juomaveden ja ulkoilman
5471:                                                     ei ole todettu sisältävän mainittavia määriä
5472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kadmiumia.
5473: vasti seuraavaa:
5474:                                                     Väestön altistuminen
5475: Kadmium, sen yhdisteet ja käyttö                       Tärkein kadmiumin saanti tapahtuu ruoan
5476:                                                     välityksellä. Kadmiuminsaantimme on noin 20
5477:    Elinympäristössämme tavallisimmin esiinty-       -30 mtkrogrammaa/päivässä, mikä vastaa ar-
5478: vät raskasmetallit ovat lyijy ja kadmium. Kad-      vioitua kadmiumaltistusta Ruotsissa ja Englan-
5479: miumia tavataan maaperässä pääasiassa kad-          nissa. Todettakoon myös, että kadmiumaltistus
5480: miumsulfidina. Kadmiumin teollisesti tärkeim-       on tupakoitsijoilla suurempi johtuen tupakassa
5481: mät yhdisteet ovat sen epäorgaanisia yhdistei-      epäpuhtautena olevasta kadmiumista. Maailman
5482: tä. Maassamme tuotetaan kadmiumia Outokum-          Terveysjärjestön suosituksen mukaan saisi suu-
5483: pu Oy:n tehtaalla Kokkolassa ja sen käyttö          rin päivittäinen kadmiuminsaanti olla n. 70
5484: maassamme on metalliksi laskettuna arviolta         mikrogrammaa/henkilö. Kun otetaan huomioon
5485: yli 10 tonnia/vuosi. Kadmium on tärkeä me-          suhteellisen kapea toleranssi, joka todennäköi-
5486: talli, jota käytetään muiden metallien päällys-     sesti on suomalaisen kadmiuminsaannin ja
5487: tämiseen ( n. 50 %) , muovien stabilisaattorei-     WHO:n suosituksen välillä, on erityisesti elin-
5488: na ( n. 20 %) , muovien, värien, lasin ja keraa-    tarvikkeiden kadmiumpitoisuutta seurattava
5489: misten aineiden väripigmentteinä ( 20 %) , sekä     kiinnittäen samalla riittävästi huomiota myös
5490: loput akuissa, pattereissa ja sähkötarviketeolli-   talousveden ja ilman mahdollisesti sisältämään
5491: suudessa.                                           kadmiumiin. Kadmium kerääntyy elimistöön ja
5492:    Koska kadmiumia on miltei aina epäpuhtau-        poistuu sieltä hitaasti. Pitkäaikainen altistumi-
5493: tena sinkissä ja Jannoitteissa fosfaatista peräi-   nen kadmiumi11e saattaa aiheuttaa munuaisvau-
5494: sin, laajenee kadmiumia sisältävien tuotteiden      rioita.
5495:                                                 N:o 183                                                3
5496: 
5497: Viranomaistoimenpiteet                                 Yhteenveto
5498:     Lääkintöhallitus on vuonna 1971 antamas-              Kadmiumpitoisuudet ympäristössämme ovat
5499: saan talousveden terveydellistä laatua koske-          toistaiseksi suhteellisen vähäisiä, eikä ympäris-
5500: vassa yleiskirjeessään 1501 asettanut kadmiu-          tössä ja ravinnossa esiintyvä kadmium vielä
5501: min suurimmaksi hyväksyttäväksi pitoisuudeksi          muodosta merkittävää terveyden vaaraa, mutta
5502: 0,01 mg/1. Mikäli edellä mainittu pitoisuus            todennäköistä on, että kadmiumin pitoisuus
5503: ylittyy, on veden käyttö kiellettävä. Jätevesi-        ympäristössä tulee lisääntymään. Toisaalta kad-
5504: lietteet, varsinkin jos asumajätevesiä puhdiste-       mium, kuten edellä on havaittu, on tärkeä me-
5505: taan yhdessä teollisuusjätevesien kanssa, saatta-      talli ja sitä esiintyy hyvin monissa teollisissa
5506: vat sisältää huomattavia määriä kadmiumia.             tuotteissa. Näin ollen ei kadmiumin käytön ra-
5507: Tämän johdosta lääkintöhaLlitus on yleiskirjees-       joittaminen esimerkiksi yksinomaan kotimaises-
5508:  sään 1637 "Jätevesilietteiden hyödyntäminen"          sa teollisuudessa ratkaise kysymystä vaan myös
5509:  todennut, että suurin hyväksyttävä, lietettä lan-     ulkomaiset tuotteet tulisi saada tältä osin val-
5510: noitteena käytettäessä pelloille joutuva kad-          vonnan piiriin.
5511:  miummäärä saa olla 20 g vuodessa hehtaaria               Edellisen johdosta sosiaali- ja terveysminis-
5512: kohden. Käytäntö on samanlainen muissa Poh-            teriö ei pidä tässä vaiheessa asian laajakantoi-
5513:  joismaissa.                                           suudesta ja monitahoisuudesta johtuen kad-
5514:     Edellisten lisäksi lääkintöhallitus esitti vuon-   miumin käyttöä rajoittavia lisätoimenpiteitä
5515: na 1971 kauppa- ja teollisuusministeriöLle sel-        ajankohtaisina. Sosiaali- ja terveysministeriö tu-
5516: laisten pikkulasten muovilelujen käyttökieltoa,        lee lääkintö- ja työsuojeluhallituksen kanssa
5517: joista liukenee raskasmetalleja ( kadmium, lyi-        seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa ryhtymään
5518: jy, sinkki). Esitetty menettely on sittemmin           toimenpiteisiin kadmiumin käytön rajoittami-
5519:  vakiintunut käytäntöön. Edelleen vuonna 197 6         seksi. Erityisesti ECE:ssä ja OECD:ssä tullee
5520: lääkintöhallitus esitti elinkeinohallitukselle kad-    Suomen edustajien jatkuvasti pyrkiä saamaan
5521:  miumin käytön rajoittamista elintarvikepak-           aikaan kadmiumin käyttöä ja mahdollisia rajoi-
5522:  kausmateriaalissa sekä käyttö- ja kulutustarvik-      tuksia koskevia selvityksiä, kuten OECD:ssä
5523:  keissa. Sosiaali- ja terveysministeriön päätökses-    on tehty esimerkiksi PCB-aineiden osalta.
5524:  sä ( 879 /78) "Syöpäsairauden vaaraa aiheutta-
5525:  vista aineista" on mainittu kadmium ja sen
5526:  epäorgaaniset yhdisteet.
5527:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1979.
5528: 
5529:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
5530:                                                          1979" vp .
5531: 
5532: 
5533: 
5534: 
5535:                                   . T i 11 Riks d ag:e n s_,He.r.r Talma n•
5536: 
5537:  . - l det syfte 37 § - 1 mom. riksdagsordningen                 också- iimefatta alla ·zinkhaltiga preparat och
5538:  anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse                  en mängd gödselniedel.- --
5539: av den 12 oktober 1979 tili vederbörande med-
5540: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
5541: av riksdagsman Salolainen ställda - skriftliga                  .·Kadnzium
5542:                                                                    .   :·· ,..
5543:                                                                                i .·tivsmiljön
5544:                                                                                       _,.
5545: 
5546: spörsmål nr 183: , ·                         ·                     · · Användningen · av kädniium ökar. · givetvis
5547:                                                                   mäiigden av denmi metall i vår tniljö. Avlopps~
5548: ;   '       .::" .· --4; R,egeringen _medveten om -_ att -de      vatten från gruvindustrin, från anrikningsverk
5549:          •- - olägenheter som kadmium vållar -män-               och ·från ·den ·iriduSt:ri ·. söni anvärider kadinium
5550:                 -nisk~n ech hela. vår- miljp, o€h om_, så        innehåller små -· mängder ,kadmium: .Förbrän-
5551:                 lj-r,. fallet;- -                                ning av ·plast och annat avfall, t. ex:. •batterier,
5552:               ___ vj)ka- -- åtgärder ämnar- Regeringen           -frigör kadmirim, soni·-sprider sig i-luften.: Till-
5553:               - vidta för att qegränsa användningen av            sammans med gödselmedel-och a:vloppsslam kan
5554:              : ,kadmiurn i ·Finland och importen därav,          kadmium ·tillföras åkrarna och dätigenom upp-
5555:                ,och- . ... , ·                · ,. , ______ _    -tas: · a.V ·_, växter, -Kadniiiimhalten · i- deri näiing
5556:         __ - · ·__ på ,vilket sätt ämnar Re-geringen fÖr         .som--används· i vårt land ·har undersökts oeh
5557: ('.            ·:egen- del medverka tili att använd-             .man· har ·fuhnit ·att kadmium förekommer j
5558:                 ningen av _~admium- begräns~ ock&å :På            fisk tili en ·tnängd av i genomsnitt ~~5 mi.kro~
5559:                  det internationella planet?                      gram-per.:kg och·i· spannmål.till efi mångd av
5560:                                                                  Lgeaömsnitt 20~70 mikrogram- per kg. Det
5561:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                      har inte påvisats att dricksvattrtet ellet' den- fria
5562: samt anföra följande:                                             luften skulle innehålla några nämnvärda mäng-
5563:                                                                   aef Kådl.nitim; :·, -- · · · ·· · ·
5564: Kadmium,
5565:   . . .. . .
5566:           ;
5567:              dess
5568:               .-~
5569:                   före.ningar
5570:                   : .    ~~
5571:                               och
5572:                                .
5573:                                   användning
5574:                                   ..
5575:                                   -·~ .- .. ·- .. :
5576:                                                                 · =Befolkningens utsatta ställning
5577:     De tunga metaller som oftast · förekommer
5578: inom vår livsmiljö är bly och kadmium. Kad-                         Människor upptar kadmium i första hand
5579: mium påträffas i markgrunden främst såsom                        genom födan. Vi tar emot omkring 20-30
5580: kadmiumsulfid. De i industriellt avseende vik-                   mikrogram kadmium per dag. Detta motsvarar
5581: tigaste kadmiumföreningarna är oorganiska                        den mängd kadmium som människor beräknas
5582: föreningar. I vårt land produceras kadmium i                     bli utsatta för också i Sverige och England.
5583: Outokumpu Oy:s fabrik i Karleby. Kadmium                         Tillika kan konstateras att rökare är mera ut-
5584: används hos oss i en mängd som, omräknad i                       satta för kadmium, eftersom metallen före-
5585: metall, beräknas uppgå tili mer än 10 ton per                    kommer såsom förorening i tobak. Enligt en
5586: år. Kadmium är en viktig metall, som används                     rekommendation       från    Världshälsoorganisa-
5587: till. beläggning av andra metaller ( ca 50 %) ,                  tionen borde den dagliga maximidasen av kad-
5588: till stabilisering av plaster ( ca 20 %) , såsom                 mium vara ca 70 mikrogram per person. Med
5589: färgpigment i plaster, färger, glas och keramik                  hänsyn till den relativt snäva toleransmarginal
5590:  ( ca 20 %) samt i övrigt i ackumulatorer och                    som av allt att döma föreligger mellan den
5591: batterier och inom den industri som tillverkar                   mängd kadmium som var och en i Finland ut-
5592: elapparater.                                                     sätts för och WHO:s rekommendation är det
5593:      Kadmium föreligger nästan alltid förorenad                  särskilt angeläget att följa med kadmiumhalten
5594: i zink och i gödselmedel med fosfat som ut-                      i livsmedlen och att samtidigt också fästa till-
5595: gångsmaterial. Därför förlängs förteckningen                     räcklig uppmärksamhet vid det kadmium som
5596: över alster som innehåLler kadmium till att                      eventuellt finns i hushåLlsvattnet och i luften.
5597:                                             N:o 183                                               5
5598: 
5599: Kadmium lagras i organismen och försvinner         riets beslut om ämnen som föranleder risk för
5600: långsamt därifrån. Om någon under lång tid         kancersjukdom (879/78) nämns kadmium och
5601: utsätts för påverkan av denna metall kan detta     dess oorganiska föreningar.
5602: medföra njurskador.
5603:                                                    Sammandrag
5604: Atgärder från myndigheternas sida
5605:                                                       Kadmiumhalterna i vår miljö är än så länge
5606:    Medicinalstyrelsen angav år 1971 1 s1tt cir-    relativt små och det kadmium som förekom-
5607: kulär 1501 om hygieniska kvalitetsfordringar       mer i miljön och näringen utgör ännu inte
5608: på hushållsvatten den största godtagbara kad-      någon anmärkningsvärd hälsorisk. Det är dock
5609: miumhalten tili 0,01 mg/1. Om denna kad-           sannolikt att förekomsten av kadmium i miljön
5610: miumhalt överskrids bör vattnets användning        kommer att öka. Å andra sidan är, såsom i det
5611: förbjudas. Avloppsslam kan innehå:lla betydan-     föregående har påvisats, kadmium en viktig
5612: de mängder kadmium, särskilt om avlopps-           metall, som förekommer i ett stort antal in-
5613: vatten från bostadsområden renas tillsammans       dustrialster. Problemet löses därför inte t. ex.
5614: med avloppsvatten från industrier. Medicinal-      genom att användningen av kadmium be-
5615: styrelsen påpekade därför i sitt cirkulär 1637     gränsas enbart inom den inhemska industrin,
5616: med instruktioner om förebyggande av hälso-        utan också utländska produkter borde i detta
5617: risker vid utnyttjande av avloppsslam att den      avseende underkastas kontroll.
5618: största godtagbara mängden kadmium som kan            Med stöd av det anförda finner social- och
5619: föras ut på åkrarna när slam används såsom         hälsovårdsministeriet, på grund av sakens vitt-
5620: gödsel får uppgå tili 20 gram per år för varje     bärande och differentierade beskaffenhet, inte
5621: hektar. Praxis är härvidlag likartad i de andra    i detta skede några ytterligare åtgärder i syfte
5622: nordiska länderna.                                 att begränsa användningen av kadmium ak-
5623:    Härutöver föreslog medicina!lstyrelsen år       tuella. Social- och hälsovårdsministeriet kom-
5624: 1971 för handels- och industriministeriet att      mer tilisammans med medicinalstyrelsen och
5625: sådana plastleksaker för småbarn skulle för-       arbetarskyddsstyrelsen att följa lägets utveck-
5626: bjudas från vilka tunga metaller ( kadmium,        ling och vid behov vidta åtgärder för att
5627: bly eller zink) avsöndras. Det föreslagna för-     inskränka användningen av kadmium. Finlands
5628: farandet har sedermera blivit vedertagen praxis.   representanter kommer, särskilt inom ECE och
5629:    Vidare föreslog medicinalstyrelsen år 1976      OECD, ständigt att vinnlägga sig om att få
5630: för näringsstyrelsen att användningen av kad-      fram utredningar om användningen av kad-
5631: mium skulle begränsas i materia! tiU livsme-       mium och eventuella inskränkningar däri, på
5632: delsförpackningar samt i bruks- och konsum-        samma sätt som har skett inom OECD t. ex.
5633: tionsartiklar. I social- och hälsovårdsministe-    i fråga om PCB-ämnen.
5634:      Helsingfors den 12 november 1979.
5635: 
5636:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
5637: 
5638: 
5639: 
5640: 
5641: 087901049P
5642:                                              1979 vp.
5643: 
5644: Skriftligt spörsmål nr 184.
5645: 
5646: 
5647: 
5648: 
5649:                                  Renlund m. fl.: Om samarbetet meHan sjukhusens röntgenavdel-
5650:                                     ningar och hälsovårdscentralerna.
5651: 
5652: 
5653:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5654: 
5655:    Hälso- och sjukvårdsplaneringen, som när-        sjukhusets besittning. Därtill försvåras verk-
5656: mare framgår av riksomfattande plarrer,. tar        samheten av att inget allmängiltigt avtal, som
5657: sikte på att utveckla röntgenverksamheten           skulle reglera röntgenverksamheten mellan
5658: inom den öppna vården. Denna verksamhet             kretssjukhusen och hälsovårdscentralerna finns
5659: ankommer huvudsakligen på den lokala hälso-         upprättat. Detta avtal borde vara formulerat
5660: vårdscentralerna.                                   på så sätt, att det kunde omfattas av såväl
5661:     Den mest ändamålsenliga och ekonomiska          kommunalförbunden, statsmakten som radio-
5662: lösningen på orter med t.ex. kretssjukhus är        logföreningen.
5663: ett samarbete mellan kretssjukhusets röntgen-          Hänvisande till det ovan anförda får vi i
5664: avdelning och hälsovårdscentralerna. En sådan       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
5665: lösning har i många faU. även medicinalstyrel-      föreskriver tiU vederbörande medlem av stats-
5666: sen rekommenderat med stöd av 6 a § i lagen         rådet ställa följande spörsmål:
5667: om kommuna'la allmänna sjukhus, vilket bety-
5668: der att man kan undvika onödiga dubbelin-                     Är Regeringen medveten om att de
5669: vesteringar, då endast kretssjukhuset innehar              persanella resurserna ofta utgör hinder
5670: rön tgenapparaturer.                                       för samarbetet meHan sjukhusens rönt-
5671:     Enär kretssjukhusen i allmänhet inte har               genavdelningar och hälsovårdscentraler-
5672:  tiUräckliga personalresurser att även tillgodose          na, och
5673: hälsovårdscentralernas behov har utvecklingen                 vilka åtgärder avser Regeringen vid-
5674:  av röntgenverksarnhet hämmats. Hälsovårds-                taga för att underlätta samarbetet över
5675: centralerna har på dylika orter inte heller möj-           lag mellan sjukhusens röntgenavdel-
5676: lighet att anlita privata röntgenläkare, med               ningar och hälsovårdscentralerna?
5677: den motiveringen att röntgenanläggningen är i
5678:      Helsingfors den 11 oktober 1979.
5679: 
5680:          Boris Renlund                 Jutta Zilliacus                Ingvar S. Melin
5681:          Håkan Malm                    Ole Norrback                   Henrik Westerlund
5682:                                        Elisabeth Rehn
5683: 
5684: 
5685: 
5686: 
5687: 087901050R
5688: 2                                             1979 vp.
5689: 
5690: Kirjallinen kysymys n:o 184.                                                               SuomennOs.
5691: 
5692: 
5693: 
5694: 
5695:                                   Renlund ym.: Sairaaloiden röntgenosastojen ja terveyskeskusten
5696:                                       yhteistyöstä.
5697: 
5698: 
5699:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5700: 
5701:    Terveyden- ja sairaanhoitosuunnittelu, joka        teleroalla toimenpidettä sillä, että röntgenlait-
5702: yksityiskohtaisesti selviää valtakunnallisista        teisto on sairaalan hallinnassa. Tämän lisäksi
5703: suunnitelmista, tähtää röntgentoiminnan kehit-        toimintaa vaikeuttaa se, että ei ole olemassa
5704: tämiseen avohoidon piirissä. Tämä toiminta            mitään ylei.spätevää sopimusta, joka säätelisi
5705: kuuluu pääasiallisesti paikallisille terveyskes-      röntgenyhteistyötä aluesairaaloiden ja terveys-
5706: kuksille.                                             keskusten välillä. Tämä sopimus pitäisi olla
5707:    Tarkoituksenmukaisin ja taloudellisin ratkai-      muotoiltu siten että sen voisivat hyväksyä sekä
5708: su sellaisilla paikkakunnilla, joilla on esim.        kuntainliitot, valtiovalta että radiologiyhdistys.
5709: aluesairaala, on aluesairaalan röntgenosaston ja         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
5710: terveyskeskusten yhteistyö. Tällaista ratkaisua       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
5711: on monessa tapauksessa suositellut myös lää-          taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
5712: kintöhallitus kunnaHisista yleissairaaloista anne-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5713: tun lain 6 a §:n nojalla, mikä merkitsee sitä,
5714: että voidaan välttää turhia päällekkäisinves-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5715: tointeja röntg.enlaitteiden ollessa ainoastaan               henkilöresurssit usein· muodostavat es-
5716: åluesairaaloilla.                                            teen sairaaloiden röntgenosastojen ja
5717:    Kun aluesairaaloissa yleensä ei ole riittäviä             terveyskeskusten yhteistyölle, ja
5718: henkilöresursseja tyydyttämään myös terveys-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5719: keskusten tarvetta, röntgentoiminnan kehitys                 ryhtyä helpottaakseen yleensä yhteis-
5720: on hidastunut. Tällaisilla paikkakunnilla ter-               työtä sairaaloiden rönt;genosastojen ja
5721: veyskeskuksilla ei myöskään ole mahdollisuuk-                terveyskeS'kusten välillä?·
5722: sia käyttää yksityisiä röntgen1ääkäreitä perus-
5723:       Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1979.
5724: 
5725:          Boris Renlund                  Jutta Zilliacus                  Ingvar S. Melin
5726:          Håkan Malm                     Ole Norrback                     Henrik Westerlund
5727:                                         ElisaJbevh Rehn
5728:                                               N:o 184                                                3
5729: 
5730: 
5731: 
5732: 
5733:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
5734: 
5735:    Valtiopäiväj.ärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Samalla on voitu hoitaa lääkintöhallituksen
5736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keskussairaaloi'lle antama velvoite huolehtia
5737: olette 12 päiv,änä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     terveyskeskusten [aboratorio- ja röntgenpalve-
5738: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lusten ja muiden niihin verrattavien erityis-
5739: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     palvelusten kehitt,ämisen ohjaamisesta ja laa-
5740: Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         dun valvonnasta, josta on annettu lääkintöhalli-
5741: kysymyksestä n:o 184:                               tuksen yleiskirje 1619/7. 3. 1979.
5742:                                                        Vastuu palvelusten tuottamisesta ja niistä
5743:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       sopiminen on annettu kuntien ja kuntainliitto-
5744:        henkilör·esurssit usein muodostavat es-      jen tehtäväksi. Sopimukset alistetaan alueel-
5745:        teen sairaaloiden röntgenosastojen ja        listen toimintasuunnitelmien yhteydessä 'läänin-
5746:        terveyskeskusten yhteistyölle, ja            hallitusten vahvistettavaksi. Lääkintöhallitus
5747:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      on ohjannut ko. palvelusten tuottamiseen hen-
5748:        ryhtyä helpottaakseen yleensä yhteis-        kilöstövoimavaroja kuntainliittojen esitysten
5749:        työtä sairaaloiden röntgenosastojen ja       mukaisesti. Lisäksi sairaalassa toimiville lääkä-
5750:        terveyskeskusten välillä?                    reille on myönnetty hakemuksesta yksityis-
5751:                                                     vastaanotto-oikeus perittävää vuokraa vastaan.
5752:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      YksityisiHä lääkäreillä ei säännösten mukaan
5753: vasti seuraavaa:                                    ole mahdollisuutta toimia sairaalan tiloissa.
5754:     Valtakunnallisessa suunnitelmassa kansan-       Sairaala voi rajoitetussa määrin tehdä konsul-
5755: terveystyön ja sairaanhoitolaitosten toiminnan      taatiosopimuksia yksityisLääkäreiden kanssa.
5756: järjestämisestä vuosina 1980-1984 todetaan,         Johtuen paikallisista, maantieteellisistä ja muis-
5757: että kunnallisen viranomaisen tulee suunnitel-      ta eroista ei yleismalliksi tarkoitettua sopimus-
5758: maa laatiessaan olla yhteydessä sairaalakuntain-    ta ole katsottu tarpeelliseksi.
5759: liitto1hin, joissa kunta on jäsenenä, siinä laa-       Lääkintöhallitus on pyrkinyt ohjaamaan oh-
5760: juudessa, että varmistetaan terveyden- ja sai-      jeissaan sairaaloid~n röntgenosastojen ja ·ter-
5761: raanhoidon tarkoituksenmukainen porrastus           veyskeskusten yhteistyötä kysymyksessä tarkoi-
5762: paikallisesti. Tämä on otettu huomioon myös         tetulla tavalla. Käytännössä useimmiten sel~
5763: siten, että uusimmissa hankkeissa sairaala- ja      v.änä vaikeutena on se, että sairaalan röntgen-
5764: terveyskeskushanke on sijoitettu toistensa vä-      osasto ja terveyskeskus sijaitsevat varsin etääl-
5765: littömään ,läheisyyteen, jolloin on ollut mahdol-   lä toisistaan. Uusissa hankkeissa tämä on py-
5766: lista esim. sairaalan röntgen- ja laboratorio-      ritty ottamaan huomioon.
5767: osastossa tuottaa myös terveyskeskuksen _tar-          Henkilökuntapula on aikaisemmin merkittä-
5768: vitsemat tutkimukset. Palvelut on kustannettu       västi estänyt .röntgenpalvelujen lisäämistä. Nyt
5769: osapuolten välillä myynti- ja ostosopimuksin.       kun röntgenhenkilökunnan koulutusmääriä on
5770: Näin on voitu välttää päällek~äisinvestointeja      lisätty, on sanottu este poistumassa.
5771: laite- ja rakennuskustannusten osalta.
5772:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta. t979.
5773: 
5774:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
5775: 4                                            1979 vp.
5776: 
5777: 
5778: 
5779: 
5780:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5781: 
5782:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den förpliktelse som medidnalstyrelsen i sitt
5783: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           cirkulär 1619/7. 3. 1979 ålade centralsjukhu-
5784: velse av den 12 oktober 1979 tiH vederbörande       sen, enligt viiken förpliktelse det ankommer
5785: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      på centralsjukhusen att styra utvecklingen av
5786: jande av riksdagsman Renlund m. fl. under-          laboratorie- och röntgenservicen och annan där-
5787: tecknade spörsmål nr 184:                           med jämförbar specia1service vid hälsocentra-
5788:                                                     1erna, samt att övervaka kvaliteten på dylika
5789:           Är Regeringen medveten om att de          tjänster.
5790:        personelia resurserna ofta utgör hinder          Ansvaret för pl'oduktionen av service och
5791:        för samiubetet mellan sjukhusens rönt-       avtalen därom har överlåtits till kommunerna
5792:        genavdelningar och hä1sovårdscentraler-      och kommunalförbunden. Avtalen understä~ls
5793:        na, och                                      i samband med de regionala verksamhetspla-
5794:           vilka åtgärder avser Regeringen vid-      nerna länsstyrdsen för fastställelse. Medidnal-
5795:        taga för att underlätta samarbetet över      styrelsen har i enlighet med kommunälför-
5796:        lag mellan sjukhusens röntgenavdel-          bundens framställningar styrt personalresurser
5797:        ningar och hälsovårdscentralerna?            tili produktion av ifrågavarande service. Dess-
5798:                                                     utom har Jäkare som tjänstgör vid sjukhusen
5799:     Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd-     beviljats rätt att på ansökan och mot erläg-
5800: samt anföra följande:                               gande av hyra håHa privat mot,tagning. Det
5801:   · I den riksomfattande planen för organise-       är inte enligt stadgarna möjligt för privata
5802: ringen av folkhälsoarbetet och verksamheten         läkate att arbeta i sjukhusets utrymmen. Sjuk-
5803: vid sjukvårdsinrättningarna åren 1980-1984          huset kan i begräns,ad omfattning s1uta avta1
5804: konstateras, att kommunal myndighet vid upp-        om konsultation med privata läkare. På grund
5805: göra11Get av planen skalt stå i kontakt med         av 1oka1a geografiska och andra skillnader har
5806: de kommunalförbund för sju:khus, i vHka kom-        ett allmängiltigt avta1 inte ansetts vara nöd-
5807: munen är medlem, i sådan utsträckning att en        vändigt.
5808: ändamålsenlig lokal di.fferentiering äv hälso-          Medidna1styrelsen har strävat tili att i sina
5809: och sjukvården säkerställs. Detta har beaktats      anvisningar styra samarbetet mellan sjukhu-
5810: också på så sätt, att sjukhus och hälsovårds-       sens röntgenavdelningar och hälsovårdscentra-
5811: central i de nyaste projekten placerats i ome-      1erna på det sätt som avses i spörsmålet. Svå-
5812: ddbar närhet av varandra. Härvid har det            righeten är i praktiken oftast den, att sjuk-
5813: varit ·möjligt att t. ex. vid sjukhusets röntgen-   husets röntgenavdelning och hä1sovårdscentra-
5814: och laboratorieavdelning utföra även sådana         1en är be1ägna rätt långt ifrån varandra. I
5815: undersökningar. som hälsovårdscentralen har         fråga om nya projekt har man strävat tiU
5816: behov av. Denna service har finansierats            ätt beakta dettä. ·
5817: genom försäljnings- och inköpsavtäl mellan              Bristen på personai har tid:igare i betydande
5818: parterna. Härigenom har dubbelinvesteringar         utsträ:ckning hindrat en utökning ·av röntgen-
5819: i fråga om apparatur- och byggnadskostnader         servicen. Nu, då kvoterna för utbildning av
5820: kunnat undvikas.                                    röntgenpersonal ökats, kan detta hinder små-
5821:     Samtidigt har det varit möj1igt att sköta       ningom avlägsnas:      · ··· ·    ·       ·
5822: 
5823:      Hefsingförs den 12 november 1979.
5824: 
5825:                                              Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
5826:                                                  1979. VJ?•
5827: 
5828: Kirjallinen kysymys n:o 185.
5829: 
5830: 
5831: 
5832: 
5833:                                     Juvela ym.: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain mukai-
5834:                                        sesta invalidipalautuksesta.
5835: 
5836: 
5837:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5838:    ..   '                                                                                           '    '
5839:   ... Auto--:. ja rooottoripyöräverosta annetun .lain   dän- ja ke!lhkovammaiselle, jonka pysyvä hait-
5840: l7 .§m. · 1 . motUentin säännös.ten mui}aan auto·       ta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auto
5841: vero palautetaan. mm. sellaiselle. invalidille,         on olennaisen tarpeellinen hänen työnsä, toi-
5842: jonka. liikuntavammasta johtuv:a . pysyvä haitta-       mensa tai ammattia varten tapahtuvan ,opiske-
5843: aste on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtai-          lun hoitamiseksi.
5844: seen käyttöön auto tulee .. .Liikuntavammoina on           Jotta sydän- ja keuhkovammaiset tulisivat
5845: yleensä pidetty vain varsinaisia alaraajojen,           autoveron palautuksessa tasavertaiseen asemaan
5846: lookkieri .ja lannerangan vamrooja tai näiden           muiden liikuntavammaisten kanssa, edellyttää
5847: elinten pysyviä sairaustiloja.                          se auto- ja moottoripyöräverosta annettuun la-
5848:    · Autoveronpalautusta koskevat hakemusasiat          kiin asiaa selventävää säännöstä. Mielestämme
5849: siirrettiin Helsingin piiritullikamarin käsiteltä-      autovero olisi palautettava jokaiselle henkilölle,
5850: väksi vuoden'1975 alusta ja piiritullikamari on         joka sairauden, vian tai vamman vuoksi on sii-
5851: tulkinnut liikuntavamman käsitettä ahtaasti si-         nä määrin estynyt Iiikkumasta, että l;lenkilö-
5852: ten, että se ei ole esim. keuhko" ja sydänsai-          kohtaisen ajoneuvon käyttö on katsottava hä-
5853: rauksia pitänyt liikuntavammoina, Tullihallitus         nelle välttämättömäksi.
5854: on. kuitenkin piiritullikamarin päätöksistä teh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5855: tyjä .valituksia käsitellessään eräissä poikkeusta-     jestyksen 37 §:n 1 inomenttiin viitaten esitäm-
5856: pauksissa katsonut, että sydän- ja keuhkosai-           rnekin valtioneuvoston asianomaisen jäse,nen
5857: raudet voivat vaikea~asteisina aiheuttaa laissa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5858: tarkoitetun liikuntavamman. Korkein hallinto-
5859: oikeus on kuitenkin 28. 1. 1977 antamassaan                       Onko Hallitus· tietoinen, että mm.
5860: päätöksessä nimenomaan todennut, ettei keuh-                   sydän- ja keuhkovammaiset jäävät eri-
5861: ko~ ja sydänvammoja voida pitää liikuntavam-                   arvoiseen asemaan autoveron palautuk-
5862: moina. Tämän perusteella tullihallitus on muut-                sessa, ja jos on,
5863: tanut käytäntöään KHO:n päätöstä vastaa-                          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5864: vaksi.                                                         siin auto- ja moottoripyöräverosta an-
5865:     · Melkein jokainen vähintään 80 prosentin                  netun lain selventämiseksi niin, että
5866: sydän- tai keuhkovammainen kärsii kuitenkin                    autoveron palautusta saa jokainen hen-
5867:  suurista liikuntakyvyn rajoituksista ja tämän                 kilö, joka sairauden, vian tai vamman
5868: vuoksi nämä ihmiset jäävätkin autoveron pa-                    vuoksi on siinä määrin estynyt liikku-
5869: lautuksessa eriarvoiseen asemaan muihin lii-                   masta, että henkilökohtaisen auton käyt·
5870: kuritavammaisiin verrattuna. Todettakoon, että                 tö on hänelle välttämätön?
5871:  autoveroa palautetaan kyllä myös sellaiselle sy-
5872:         . Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
5873: 
5874:                  Aulis Juvela                                       Seppo Tikka
5875: 
5876: 
5877: 
5878: 
5879: 087901071D
5880: 2                                              1979 vp.
5881: 
5882: 
5883: 
5884: 
5885:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
5886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sille invalideille. Lain alkuperäisessa sanamuo-
5887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dossa (L 370/62) puhutaan ainoastaan vam-
5888: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn             masta, joten minkäänlainen sairaus ei sen mu-
5889: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kaan voinut aiheuttaa lain tarkoittamaa liikun-
5890: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tavammaa. Lainsäätäjä on ilmeisesti lähtenyt
5891: edustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        siitä, että suurista alataajavammoista kärsivä
5892: sesta kysymyksestä n:o 185:                           henkilö voisi muutoin terveenä osallistua aktii-
5893:                                                       viseen elämään päästessään liikkumaan autolla.
5894:            Onko Hallitus tietoinen, että mm.          Sen sijaan seuraavana vuonna tehty lainmuu-
5895:         sydän- ja keuhkovammaiset jäävät eri-         tos (L 513/63) oikeuttaa pitämään liikunta-
5896:         arvoiseen asemaan autoveron palautuk-         vammana myös sellaisia sairauksia, jotka välit-
5897:         sessa, ja jos on,                             tömästi kohdistuvat alaraajoihin.
5898:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Invalidien autoveronpalautushakemukset rat-
5899:         siin auto- ja moottoripyöräverosta an·        kaisee maahan tuotujen autojen osalta Helsin-
5900:         netun lain selventämiseksi niin, että         gin piiritullikamari. Maassa valmistettujen au-
5901:         autoveron palautusta saa jokainen hen-        tojen osalta hakemukset ratkaisee asianomai-
5902:         kilö, joka sairauden, vian tai vamman         nen liikevaihtoverotoimisto. Käytännössä auto-
5903:         vuoksi on siinä määrin estynyt liikku-        verolain 17 § :n tarkoittamana liikuntavamma-
5904:         masta, että henkilökohtaisen auton käyt-      na pidetään alaraajojen, lonkkien ja lanneran-
5905:         tö on hänelle välttämätön?                    gan vammoja ja pysyviä sairaustiloja. Sen si-
5906:                                                       jaan sisäelin- tai sydän- ja keuhkosairauksia,
5907:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vaikka ne välillisesti voivatkin vaikuttaa hen-
5908: taen seuraavaa:                                       kilön liikkumiskykyyn, ei pidetä liikuntavam-
5909:     Liikuntavamman käsite sisältyi ensimmäisen        moina invalidipalautusta harkittaessa. Tältä
5910: kerran auto- ja moottoripyöräverosta 13. 7.           osin noudatettu käytäntö on vakiintunut.
5911: 1962 annettuun lakiin (370/62). Tämän lain               Kysymyksessä on esitetty, että autovero pa-
5912: 16 §:n nojalla veronpalautus voitiin suorittaa        lautettaisiin jokaiselle henkilölle, joka sairau-
5913: ajoneuvosta, joka tulee sellaisen vaikeasti lii-      den, vian tai vamman vuoksi on siinä määrin
5914: kuntavammaisen invalidin käyttöön, jonka vam-         estynyt liikkumasta, että henkilökohtaisen au-
5915: man aiheuttama pysyvä haitta-aste on vähintään        ton käyttö on hänelle välttämätön. Valtiova-
5916: 90 %. Sanotun lain voimassaolaajan pitentä-           rainministeriön käsityksen mukaan autovero-
5917: misestä annetun lain (513/63) 16 §:ssä veron-         lain 17 § :n liikuntavamman käsitettä on edel-
5918: palautuksen saajien piiriä laajennettiin siten,       leen tulkittava suppeasti.
5919: että veronpalautus on myönnettävä ajoneuvos-             Autoverolain 18 §: n veronhuojennussäännök-
5920: ta, joka tulee sellaisen invalidin henkilökoh-        sen nojalla autovero voidaan palauttaa koko-
5921: taiseen käyttöön, jonka liikuntavammasta joh-         naan tai osittain, jos hakija esittää hakemuksen-
5922: tuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 %.            sa tueksi kohtuus-, säälittäviä tai muita erityi-
5923: Voimassa oleva autoverolaki on edelleen sa-           sen painavia syitä. Käytännössä lähes jokainen
5924: mansisältöinen muilta osin, paitsi että siinä on      henkilö, joka sairauden, vian tai vamman
5925: liikuntavaromaan nyttemmin rinnastettu myös           vuoksi on siinä määrin estynyt liikkumasta, että
5926: näkövamma.                                            henkilökohtaisen auton käyttö on hänelle vält-
5927:    Laissa ja lainvalmisteluasiakirjoissa ei liikun-   tämätön, voi saada autoverosta palautusta sano-
5928: tavamman käsitettä ole tarkemmin määritelty.          tun lainkohdan nojalla. Veronpalautuksen suu-
5929: Tarkoituksena on kuitenkin ollut veronpalau-          ruus määräytyy hakijan tai hänen perheensä
5930: tuksen myöntäminen vaikeasti liikuntavammai-          taloudellisen aseman ja hakijan esittämien mui-
5931:                                                N:o 18?                                             3
5932: 
5933: den kohtuus-, säälittävien tai erityisen painavien   taesteistä, koska muiden kuin pelkästään lii-
5934: syiden nojalla.                                      kuntaelinvammaisten henkilöiden liikuntaestei-
5935:    Edellä esitetyn johdosta on todettava, että       syyden vaikutus autoveron määrään voidaan
5936: autoverolain 17 §:n liikuntavamman käsitettä         ottaa huomioon autoverolain 18 §:n mukaista
5937: ei ole syytä laajentaa koskemaan jokaista liikun-    huojennushakemusta ratkaistaessa.
5938:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1979.
5939: 
5940:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
5941: 4                                                    1979 vp.
5942: 
5943:     ,; '   !:
5944: 
5945: 
5946: 
5947: 
5948:                                   T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5949: 
5950:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               dom därmed kunde förorsaka i lagen avsedd
5951: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-              rörelseskada. Lagstiftaren har uppenbarllgen ut-
5952: se av den 12 oktober 1979 till vederbörande                gått från att person som lider av stora skador
5953: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-             i de nedre extremiteterna, men som i övrigt
5954: jande av riksdagsman Juvela m. fl. underteck-              är frisk, skulle kunna delta i aktivt liv om
5955: nade spörsmål nr 185:                                      han kunde röra sig med bil. Däremot berätti-
5956:                                                            gar den följande år gjorda lagändringen (L
5957:                     Är Regeringen medveten om att bl. a.
5958:                                                            513/63) att som rörelseskada betrakta också
5959:                 hjärtsjuka och lungsjuka personer rå-
5960:                                                            sådana sjukdomar som har direkt verkan på
5961:                 kar i olikvärdig ställning vid återbä-     de nedre extremiteterna.
5962:                 ring av bilskatt, och om så är fallet,
5963:                                                               Invalidernas ansökningar om återbäring av
5964:                     ämnar Regeringen vidta åtgärder för
5965:                                                            bilskatt avgörs av Helsingfors distriktstullkam-
5966:                 att förtydliga lagen om bil- och motor-    mare vad beträffar importerade bilar. I fråga
5967:                 cykelskatt så, att bilskatt återbetalas    om i landet tillverkade bilar avgörs ansökning-
5968:                 till varje person som på grund av sjuk-    arna av vederbörande omsättningsskattekontor.
5969:                 dom, lyte eller annat handikapp är i den   I praktiken betraktas såsom i 17 § bilskatte-
5970:                 mån rörelseskadad att en bil är nöd-       lagen avsedd rörelseskada skador i de nedre
5971:                 vändig för hans personliga bruk?           extremiteterna, höfterna och ländkotorna och
5972:                                                            varaktiga sjukdomstillstånd. Däremot betraktas
5973:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              inte sjukdomar i de inre organen, hjärtat eller
5974: samt anföra följande:                                      lungorna, även om dessa sjukdomar indirekt
5975:    Begreppet rörelseskada ingick för första                kan påverka en persons rörelseförmåga, som
5976: gången i lagen den 13 juli 1962 om bil- och                rörelseskador vid prövning av invalidåterbä-
5977: motorcykelskatt (370/62). Med stöd av 16 §                 ring. Praxis har i detta avseende blivit veder-
5978: i denna lag kunde skatt återbetalas för motor-             tagen.
5979: fordon som kommer i sådan invalids bruk, som                  I spörsmålet har anförts att bilskatt skulle
5980: är behäftad med svår rörelseskada och vars                 återbäras till varje person som på grund av
5981: av skadan förorsakade varaktiga invaliditets-              sjukdom, lyte eller annat handikapp är i den
5982: grad utgör minst 90 procent. Genom 16 §                    mån rörelseskadad att en bil är nödvändig för
5983: i lagen om förlängning av giltighetstiden för              hans personliga bruk. Enligt finansministeriets
5984: sagda lag (513/63) utvidgades kretsen av dem               åsikt bör begreppet rörelseskada i bilskattela-
5985: som erhåller skatteåterbäring så, att skatte-              gens 17 § fortfarande toikas snävt.
5986: återbetalning skall beviljas för fordon som                   Med stöd av skattelindringsstadgandet i 18 §
5987: kommer i sådan invalids personliga bruk, vars              bilskattelagen kan bilskatt återbäras i sin hel-
5988: av rörelseskada förorsakade varaktiga invali-              het eller tili en del, om den sökande till stöd
5989: ditetsgrad utgör minst 80 procent. Den gällan-             för sin ansökning anför billighetsskäl, ömman-
5990: de bilskattelagen är fortfarande likalydande i             de eller andra särskilt vägande orsaker. I
5991: övrigt, utom att också synskada där nu jäm-                praktiken kan i det närmaste varje person som
5992: ställs med rörelseskada.                                   på grund av sjukdom, lyte eller handikapp är
5993:    I lagen och i lagens förarbeten är begreppet            i den mån rörelseskadad att en bil är nödvän-
5994: rörelseskada inte närmare definierat. Avsikten             dig för hans personliga bruk, erhålla återbä-
5995: har dock varit att bevilja skatteåterbäring åt             ring av bilskatt med stöd av sagda lagrum.
5996: svårt rörelseskadade invalider. I lagens ur-               Storleken av skatteåterbäringsbeloppet avgörs
5997: sprungliga ordalydelse (L 370/62) talas det                på basen av sökandens eller hans familjs eko-
5998: endast om skada, varför ingen som helst sjuk-              nomiska ställning och på andra av sökanden
5999:                                               N:o 185                                             5
6000: 
6001: anförda billighetsskäl, ömmande eller andra         hämningens inverkan på bilskattens belopp i
6002: särskilt vägande skäl.                              fråga om andra personer än enbart sådana med
6003:    Med anledning av vad ovan anförts kan            skador i rörelseorganen kan beaktas vid av-
6004: konstateras att skäl inte föreligger att utvidga    görande av skattelindringsansökan enligt 18 § i
6005: begreppet rörelseskada i 17 § bilskattelagen tili   bilskattelagen.
6006: att omfatta varje rörelsehämmad, då rörelse-
6007:      Helsingfors den 13 november 1979.
6008: 
6009:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
6010: 
6011: 
6012: 
6013: 
6014: 087901071D
6015:        .,
6016: 
6017: 
6018: :t;"
6019: 
6020: 
6021: 
6022: 
6023:             ·, ... _.'
6024:                                               1979 vp.
6025: 
6026: Kirjallinen kysymys n:o 186.
6027: 
6028: 
6029: 
6030: 
6031:                                   P. Puhakka ym.: Höljäkän kyllästämön rakentamisesta.
6032: 
6033: 
6034:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6035: 
6036:    Tulipalo tuhosi syyskuussa Nurmeksessa toi-          Nurmes kuuluu työttömyysalueese~n, joten
6037: mineen Höljäkän kyllästämön, joka työllisti          työpaikkojen säilyttämiseksi kyllästämä tulisi
6038: n. 50 henkilöä. G. A. Serlachius Oy, joka            rakentaa entiselle paikalleen, kuten työläiset ja
6039: omisti kyllästämön, on valmis rakentamaan            Nurmeksen kaupunki ovat esittäneet. Kansanc
6040: uuden. Tuleeko se Höljäkkään, on epäselvää,          taloudellisesti katsottuna kyllästämön sijoitta-
6041: sillä kyllästämö sijaitsi Valtionrautateiden omis-   minen entiseen paikkaan on edullisempaa kuin
6042: tamalla maalla, eikä VR ole tiettävästi halukas      jättää se soranottoalueeksi.
6043: jatkamaah maanvuokra-aikaa, jota on. jäljellä           Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
6044: 4 vuotta. Näin lyhyeksi vuokra-ajaksi ei kylläs-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6045: tämöä kukaan voi rakentaa, vaan vuokra-ajan          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6046: pitäisi olla parikymmentä vuotta.                    tattavaksi kysymyksen:
6047:    Entinen kyllästämä sijaitsi alueella, josta
6048: VR:llä on vastaisuudessa tarkoitus ottaa ,soraa                Onko Hallitus tietoinen, että Höljä-
6049: radan kunnostukseen, On kuitenkin todettava,                kän uuden kyllästämön rakentaminen
6050: että soranottopaikkoja on löydettävissä muual-              on kiinni siitä, vuokraako Valtionrauta-
6051: takin. Sen sijaan kyllästämölle on paikka erin-             tiet maa-alueen yrittäjälle, ja jos on,
6052: omainen. Jos kyllästämö rakennetaan muualle,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6053: jää paikkakunnan 50 työntekijää ilman työtä.                tynyt tai aikoo ryhtyä maanvuokrauksen
6054: Työläiset ovat nimittäin paikallista väkeä. Heil-           jatkamiseksi yrittäjälle ja siten 50 hen-
6055: lä on asunnot Höljäkän läheisyydessä. Työläis-              kilön työn turvaamiseksi Höljäkässä?
6056: ten on vaikea asuntojen ja perhesuhteiden
6057: vuoksi siirtyä muuanne. Kyllästämä olisi siis
6058: rakennettava Höljäkkään.
6059:      Helsingissä 12 päivänä loka:kuuta 1979.
6060: 
6061:          Pauli Puhakka                  Erkki Korhonen                 Jouko Tuovinen
6062:          Markku Kauppinen               Matti Puhakka                  Mauri Vänskä
6063:                                         Lea Sutinen
6064: 
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 0879010613
6069: 2                                            1979 vp.
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6075: 
6076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa      harjoittamista varten. G. A. Serlachius Oy:n
6077: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toimintaedellytykset sanotulla alueella on kui-
6078: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      tenkin tarkoitus saada turvatuksi pitemmällä
6079: jeenne n:o 983 ohella toimittanut valtioneu-        tähtäyksellä, mikä on alueen työllisyyden kan-
6080: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   nalta tarpeellista. Myös valtionrautateiden kan-
6081: sanedustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta       nalta yhtiön pysyttäminen pysyvämmin po.
6082: kirjallisesta kysymyksestä n:o 186:                 alueella on tärkeää.
6083:                                                        Liikenneministeriö on, asian oltua 17. 10.
6084:           Onko Hallitus tietoinen, että Höljä-      1979 valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan
6085:        kän uuden kyllästämön rakentaminen           käsiteltävänä, oikeuttanut rautatiehallituksen
6086:        on kiinni siitä, vuokraako Valtionrauta-     jatkamaan ja muuttamaan em. vuokrasopimus-
6087:        tiet maa-alueen yrittäjälle, ja jos on,      ta. Rautatiehallitus on ilmoituksensa mukaan
6088:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    muuttanut G. A. Serlachius Oy:n kanssa 10. 6.
6089:        tynyt tai aikoo ryhtyä maanvuokrauksen       1974 tehtyä vuokrasopimusta siten, että
6090:        jatkamiseksi yrittäjälle ja siten 50 hen-       1) Lieksan liikennealueeseen kuuluvalta Höl-
6091:        kilön työn turvaamiseksi Höljäkässä?         jäkän liikennepaikalta vuokrataan kyllästämö-
6092:                                                     toiminnan harjoittamista varten 10,23 ha:n suu-
6093:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ruisen alueen sijasta 10,48 ha:n suuruinen alue
6094: vasti seuraavaa:                                    1. 11. 1979 lukien ja
6095:    Rautatiehallituksen ja G. A. Serlachius Oy:n        2) samalla muutetaan sopimuksen voimassa-
6096: kesken on 10. 6. 1974 tehty vuokrasopimus,          oloaikaa siten, että sopimus on siihen merkityn
6097: jolla yhtiölle on vuokrattu Lieksan liikenne-       määräajan, heinäkuun 1. päivän 1984 jälkeen,
6098: alueeseen kuuluvalta Höljäkän liikennepaikalta      voimassa 26 vuotta eli kesäkuun 30. päivään
6099: yhteensä 10,23 ha:n suuruinen alue 10 vuoden        2010 saakka.
6100: ajaksi 1. 7. 1974 lukien kyllästämötoiminnan
6101:      Helsingissä marraskuun 9 päivänä 1979.
6102: 
6103:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
6104:                                             N:o 186                                               3
6105: 
6106: 
6107: 
6108: 
6109:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6110: 
6111:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tid av 10 år, räknat från den 1 juli 1974,
6112: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      för bedrivande av impregneringsverksamhet.
6113: nr 983 av den 12 oktober 1979 tili veder-          Avsikten är dock att inom detta område tili-
6114: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     försäkra G. A. Serlachius AB verksamhetsmöj-
6115: av följande av riksdagsman Pauli Puhakka           ligheter på längre sikt, vilket är nödvändigt
6116: m. fl. undertecknade spörsmål nr 186:              med tanke på sysselsättningen inom området.
6117:                                                    För statsjärnvägarna är det också viktigt att
6118:           Är Regeringen medveten om att            bolaget varaktigare kvarhålls på ifrågavarande
6119:        byggandet av Höljäkkä nya impregne-         område.
6120:        ringsanläggning är beroende därav om           Trafikministeriet har, sedan frågan den 17
6121:        Statsjärnvägarna utarrenderar markom-       oktober 1979 varit under beredning inom
6122:        råde tili företagaren eller inte, och om    statsrådets finansutskott, berättigat järnvägs-
6123:        så är fallet,                               styrelsen att förlänga och ändra ovannämnda
6124:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       arrendeavtal. Järnvägsstyrelsen har enligt vad
6125:        tagit eller ämnar vidta för att arren-      den meddelat ändrat det med G. A. Serlachius
6126:        deringen tili företagaren skall förlängas   AB den 10 juni 1974 slutna arrendeavtal så,
6127:        och arbetet för 50 personer i Höljäkkä      att
6128:        därigenom säkerställas?                        1) från Lieksa trafikområde tillhörande Höl-
6129:                                                    jäkkä trafikplats utarrenderas för bedrivande av
6130:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       impregneringsverksamhet i stället för ett 10,23
6131: samt anföra följande:                              ha stort område, ett 10,48 ha stort område
6132:   Mellan järnvägsstyrelsen och G. A. Serlachius    räknat från den 1 november 1979, och
6133: AB har den 10 juni 1974 ingåtts ett arrende-          2) avtalets giltighetstid samtidigt ändras så
6134: avtal, varmed ett 10,23 ha Stort område från
6135:                              1
6136:                                                    att avtalet efter den däri angivna tiden för
6137: Höljäkkä trafikplats som ingår i Lieksa trafik-    dess upphörande den 1 juli 1984, är i kraft
6138: område har utarrenderats tili bolaget för en       26 år dvs. tili den 30 juni 2010.
6139:      Helsingfors den 9 november 1979.
6140: 
6141:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
6142:                                               1979 :V4J.
6143: 
6144: Kirjallinen kysymys n:o 187.
6145: 
6146: 
6147: 
6148: 
6149:                                   Paakkinen ym.: Sanomalehtien varhaiskannon järjestämisestä
6150:                                      postin toimesta.
6151: 
6152: 
6153:                          Eduskunn~n          Herra Puhemiehelle.
6154: 
6155:     Käsiteltäessä sanomalehtien varhaisjakeluun      prosentilla) voi tästä tehdä sen johtopäätök-
6156: liittyviä kysymyksiä on lähdetty siitä periaat-      sen, että kannattamattomin osa jakelutehtä-
6157: teesta, 'että kullakin paikkakunnalla oLisi yksi     västä on jätetty yhteiskunnan huolehdittavaksi
6158: toimiva jakelujärj.estelmä. Ilmestymispwikkakun-     ja yksityisille yhtiöille on annettu hyvin kan-
6159: nalla on Jehti velvohettu itse huolehtimaan          nattavat jakelutehtävät.
6160: jakelusta.                                              Sanomalehtien varhaisjakelun 'keskittäminen
6161:     Nämä seikat ovat olleet pohjana sille vino-      yksityisille yhtiöille vaikeuttaa erityisesti työ-
6162: suuntaukselle, joka lehtien varhaiiskannossa jo      väenlehtien asemaa. Valtakunnallisen ja paikka-
6163: on sdvästi näkyvissä ja joka ennen pitkää tulee      kunnallisen päälehden lyöttäytyminen yhteen ja
6164: merkitsemään postin palvelujen selvää heikke-        poistuminen - usein ilman etukäreisv·aroitusta
6165: nemistä.                                             - postin kautta jaettav,ien lehtien joukosta
6166:     Sanomalehtien varhwiskanvo pyritään monilla      aiheuttaa s~en, että postitoimipaikat uhkaavat
6167: paikkakunnilla keskittämään yksityisille jakelu-     lakkauttaa aamu}akajien virat jaettavien leh-
6168: yhtiöille, jdiden takana ovat paikkakuntien yk-      tien puutteessa. Työväenlehtien vaihtoehdoiksi
6169: köslehdet. Näin ollaan rakentamassa jakelu-          jää päiväkantaan siirtyminen tai alistuminen
6170: V'erkostoa, joka huolehtisi lehtien varhaiskan-      yksityisten yhteisjakeluyhtiöiden ehkä 'korkei-
6171: nosta taajamissa. Haja-asutusalueiden ja syrjä-      siinkin jakelukustannuksiin. Kohonneet kulut
6172: kylien lehtien kanto sen sijaan jätettäisiin edel-
6173:              1                                       tulevat lehden tilaajan maksettav·aksi. Myös
6174: leen postin huoleksi.                                haja-asutusalueilla asuvat .ihmiset ·saisivat leh-
6175:     Jakelutehtävän siirtäminen polis postilta hei-   tensä päiväkannassa ja lauantain ja sunnuntain
6176: kentää postin palveluksessa olevi,en työlLisyyttä.   lehdet maanantaina päivällä.
6177: Tähän mennessä on jo 50 työntekijää irtisa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6178: nottu .tai joutunut siirtymään yksityisen jakelu-    tyks-en 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitätnme
6179: yhtiön palvelukseen. Siirtyneiden palkkaus on        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6180: yksityisellä ollut puolet, joissakin tapauksissa     vaksi seuraavan kysymyksen:
6181: jopa kaksi kolmannesta pienempi kuin valtiolla.
6182: Samalla heikl~enevät sosiaali- ja eläke-edut mer-              Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo
6183: kittävästi.                                                 turvata sanomalehtien varhaiskannon
6184:     Irtisanomisen uhka koskee pelkästään Uudel-             kitkattoman sujumisen postin toimesta
6185: lamaalla useita kymmeniä jakajia. Tähän men-                niin, että kaikki lehtien t-ilaajat ovat
6186: nessä on posvin jakamien lehtien määrä vähen-               palvelujen suhteen samanarvoisessa ase-
6187: tynyt noin yhdellä prosentilla.                             massa ja ilman että postin toimenpitein
6188:     Kun samanaik>aisesti on tiedossa, että jakelu-          aiheutetaan työttömyyttä jakajien kes-
6189: yhtiöt eivät jaa haja-asutusalueilla eivätkä sun-           kuudessa tai jakaj.ien taloudellisen ase-
6190: nuntaijakoa (sunnuntaijako on lisääntynyt 1                 man heikkenemistä?
6191:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
6192: 
6193:          Saara-Maria Paakkinen          Kaj Bärlund                    Pirjo Ala-Kapee
6194:          Pentti Lahti-Nuuttila          Peter Muurman                  Pau1i Uitto
6195:                                         Aulis Juvela
6196: 
6197: 0879010890
6198: 2                                             1979 vp.
6199: 
6200: 
6201: 
6202:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
6203: 
6204:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      liikenneministeriö on antanut postl- Ja lennä-
6205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tinhallitukselle tehtäväksi yhteistyössä lehdis-
6206: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn            tön kanssa laatia sellainen valtakunnallinen sa-
6207: lcirjeenne n: o 984 ohella toimittanut valtio-       nomalehtien varhaisjakelua koskeva suunnitel-
6208: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      ma, joka mahdollistaisi sen, että jokaisella sel-
6209: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin        laisel:la paikkakunnalla, jolla varhaisjakelua ny-
6210: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 187:      kyisin suoritetaan, toimisi vain yksi kaikille
6211:                                                      lehdHle samoin hintaperustein avoin varhais-
6212:           Millaisin toimenpitein Hallitus aikoo      j.akelujärjestelmä. Valtakunnallista suunnitelmaa
6213:        turvata sanomalehtien varhaiskannon           valmistellaan posti- ja lennätinhallituksen aset-
6214:        kitkattoman sujumisen postin toimesta         tamassa lehtien sekä posti- ja lennätinlaitoksen
6215:        niin, että kaikki lehtien tilaajat ovat       yhteisessä ns. SAVA-työryhmässä.
6216:        palvelujen suhteen samanarvoisessa ase-           Liikenneministeriö on lisäkru 5. 10. 1979 an-
6217:        massa ja ilman että postin toimenpitein       tanut posti- ja lennätinlaitoksdle ohjeen pyr-
6218:        aiheutetaan työttömyyttä jakajien kes-        kiä posti- ja lennätinlaitoksen markkinaosuu-
6219:        kuudessa tai jakajien taloudellisen ase-      den lisäämiseen varhaisja.kelussa niillä paikka-
6220:        man heikkenemistä?                            kunnilla, joHla posti- ja lennätienlaitoksella on
6221:                                                      parhaat mahdollisuudet jakelun hoitamiseen.
6222:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tämä edellyttää posti- ja lennätinlaitokselta
6223: vasti seuraavaa:                                     kilpailukykyistä taksa- ja joustavaa hinnoittelu-
6224:    Varhaisjakelussa jaetaan lehtien omilla ilmes-    politiikkaa. Posti- ja lennätinharlituk•sen tulee
6225: tymispaikkakunnma noin 21,5 miljoonaa nu-            lisäksi toimittaa liikenneministeriölle selvitys
6226: merokappaletta, mikä on 59 % koko varhais-           sanoma- ja aikakauslehdistä postiliikentees•sä
6227: jakelun lehtimäärästä. Tästä posti- ja lennätin-     annetun asetuksen säännösten muuttamistar-
6228: laitoksen ja:kelun osuus on noin 0,4 miljoonaa       peesta kustannusvaikutuksineen. Tämän selvi-
6229: numerokappaletta.                                    tyks-en pohjalta voidaan postin toimesta ilmes-
6230:    Asetus sanoma- ja aikakauslehdistä postilii-      tymispai~kakunnalla tapahtuvaa jakelua tarkas-
6231: kenteessä (624/71, 5 § 872/75) antaa posti-          teila uudelta pohjalta.
6232: ja lennätinhallitukselle oikeuden myöntää pää-           Sanomalehtien hoitamien päällekkäisten jake-
6233: säännöstä poikkeuksia eli ottaa ilmestymispaik-      luorganisaatioiden yhdistämiseksi hallitus on
6234: kakunnan sanomalehdet postin jakeluun eh-            ehdottanut ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
6235: dolla, että julkaisija suorittaa posti- ja lennä-    500 000 markan määrärahaa momentille
6236: tinhallituksen er~kseen vahvistaman korvauksen       31.5 5.44 käytettäväksi kokeiluluonteis·esti yh-
6237: jake1un aiheuttamista kustannuksista. Näin ol-       teisjakelutukena kerta-avustusten myöntämi-
6238: len asetus mahdollistaa myös postin hoitaman         seksi sanomalehtien jakeluorganisaati'OiJle. Avus-
6239: ilmestymispaikkakunnan jakelun. Po. kustan-          tusta olisivat o~keutettuja saamaan organisaa-
6240: nuslisä on käytännössä kuitenkin ollut niin          tiot, jotka sijaitsevat paikkakunnilla, joilla on
6241: huomattava, etteivät lehdet ole olleet asiasta       useita päälldkkäisiä organisaatioita ja jotka ja-
6242: kiinnostuneita. Tämä osaltaan taas on johtanut       kelussa mukana olevien lehtien tekemän sopi-
6243: jakelun säilymiseen hajanaisena.                     muksen perusteella ryhtyvät yhteisjakeluna hoi-
6244:    Useidenkin eri selv.itysten perusteella on lmi-   tamaan lehtien jakelun siten, että samalla paik-
6245: tenkin todettu, että yhden jakeluorganisaation       kaJkunnalla toimii vain yksi kaikille sanom.aleh-
6246: suorittama jakelu on kansantaloudellisesti edul-     dHle avoin jakeluorganisaatio.
6247: lisempi kuin nykyinen tilanne, jossa samalla             Liikennemin1steriön 5. 10. 1979 antam~en oh-
6248: paikkakunnalla saattaa olla useitakin pää.lJek-      jeiden mukainen toiminta posti- ja lennätin-
6249: käis[ä jakeluorganisaatioita.                        1aitoksessa estää tilanteen kehittymistä irtisano-
6250:    Sanomalehtien yhteisjakelujen edistämiseksi       misten suuntaan.
6251:      Helsingi,ssä 14 päivänä marraskuuta 1979.
6252: 
6253:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
6254:                                               N:o 187                                                 3
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 
6259:                             T d 1 R J k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
6260: 
6261:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         grafstyrelsen i uppdrag att i samråd med t1d-
6262: ang.er har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningspressen utarbeta en sådan riksomfattande
6263: nr 984 av den 12 oktober 1979 till vederbö-          plan för tidrg utdelning av tidningar som ISkulie
6264: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         göra det möjligt att varje sådan ort, där tidig
6265: av följande av riksdagsman Saara-Maria Paak-         utdelning för närvarande förekommer, endast
6266: kinen m. fl. undervecknade spörsmål nr 187:          skulle ha ett för alla tidningar, på samma kost-
6267:                                                      nadsgrunder öppet system för tidig utdelning.
6268:            Med vilka åtgärder ämnar Regeringen       Den riksomfattande planen bereds av ·en av
6269:        trygga en fdktionsfri tidig utdelning av      post- och telegrafstyrels.en tillsatt gemensam
6270:         tidningar genom postens försorg så, att      arbetsgrupp för post- och telegrafverket samt
6271:        .alla tidningsprenumeranter kommer i          pressen, den s.k. SAVA arbetsgruppen.
6272:        likvärdig ställning vad beträffar ser-            Trafitkministeriet har därutöver den 5 okto-
6273:        vice och utan att postens åtgärder med-       ber 1979 till post- och telegrafv.erket utfärdat
6274:        för arbetslöshet bland utdelarna ellet        d:irektiv att bemöda sig om att utöka post- och
6275:        förs~agar utdelarnas ekonomiska ställ-
6276:                                                       telegrafverrkets marknads.andel i tidig utdelning
6277:         ning?                                        på sådana orter där post- och telegrafverket
6278:                                                      har de bästa förutsättningarna att handha ut-
6279:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        delningen. Detta förutsätter hos post- och tele-
6280: samt anföra följande:                                gr.afverket en konkurrensduglig och smidig
6281:    Vid tidJg utdelning distribueras på tid-          taxe- och prissättningspoHtik. Post- och tele-
6282: ningarnas egna utgivningsorter ca 21,5 miljo-        grafstyrelsen skall därtill tillställa trafikminis-
6283: ner nummerexemplar, vilk:et utgör 59 % av            teriet en utredning om behovet av att ändra
6284: hela tidningsmängden i tidig utdelning. Därav        stadgandena i förordningen om tidningar och
6285: är postens distributionsandel ca 0,4 miljoner        tidskrifter i posttrafiken och därmed förknip-
6286: nummerexemp1ar.                                      pad kostnadsverkan. Utgående från deooa ut-
6287:    Förordningen om tidningar och tidslkrifter i      redning kan den utdelningen på utgivningsor-
6288: posttrafiken (624/71, 5 § 872/75) berättigar         ten som sker genom postens försorg granskas
6289: post- och telegrafstyrelsen att medge undantag       med ny utgångspunkt.
6290: från huvudstadgandet, dvs. att inlemma utgiv-            För sammanslå:ende av varandra täckande
6291: n1ngsortens tidningar i postens utdelning på         distributionsorganisationer har regeringen i
6292: v;1llkor att utgivaren erlägger en av post- och      ;statsverkspropositionen för nästa år föreslagit
6293: telegrafstyrelsen särskilt fastställd ersättning     under momentet 31.55.44 ett anslag om
6294: för de av utdelningen onsakade kostnaderna.          500 000 mk att användas i experimentsyfte
6295: Sålunda gör förordningen det också möjligt för       som samdistributionsstöd för bevi1jande av en-
6296: posten att sköta utdelningen på utgivningsor-        gångsunderstöd åt tidningarnas distributions-
6297: ten. Ifrågavarande kostnadstillägg har dock i        organisationer. Berättigade tili understöd skulle
6298: praktiken blivit så betydande att tidningarna        de organ1s.ationer vara som finns på orter med
6299: inte varit intresserade av saken. Detta i sin tur    flera varandra täckande organ1sationer och vilka
6300: har lett tili att utdelningen förblivit splittrad.   på basen av avtal mellan cidningar som är med
6301:    På basen av Hera oli'ka utredningar har man       i distributionen börjar sköta distributionen av
6302: dock konstaterat att utdelning av en enda            t1dningar som samdistributionen så, att på en
6303: dis'tr~budonsorganisation är nationalekonomiskt      och samma ort verkar endast en distributions-
6304: sett fördelaktigare än den nuvarande .situatio-      organisation som är öppen för alla tidningar.
6305: :nen, där .en och samma ort kan ha flera var-            En verksamhet i post- och telegrafverket i
6306: andra täckande distributionsorganisationer.          enlighet med trafikmi.nisteriets direktiv av den
6307:    I syfte att främja samdistribution av tid-        5 oktober 1979 hindrar läget att utvecldas i
6308: ningar har trafikministeriet gett post- och tele-    riktning mot uppsägningar.
6309:      Helsingfors den 14 november 1979.
6310: 
6311:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
6312: 1
6313: 1
6314: 1
6315:     1
6316:     1
6317:     1
6318:         1
6319:         1
6320:         1
6321:             1
6322:             1
6323:             1
6324:                 1
6325:                 1
6326:                 1
6327:                     1
6328:                     1
6329:                     1
6330:                         1
6331:                         1
6332:                                               1979 vp.
6333: 
6334: Kirjallinen kysymys n:o 188.
6335: 
6336: 
6337: 
6338: 
6339:                                   Ronkainen ym.: Monitoimiturvelaitoksen rakentamisesta Hauki-
6340:                                      vuoren kuntaan.
6341: 
6342: 
6343: 
6344:                          Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
6345: 
6346:    Haukivuoren kunnanhallitus on esittänyt, et-      sessä asemassa ja liittyvät Pieksämäen maalais-
6347: tä kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta tai     kunnan, Virtasalmen, Juvan ja Mikkelin maa-
6348: avulla käynnistettäi3iin tutkimukset monitoimi-      laiskunnan suoalueisiin.
6349: turvelaitoksen tai pellettitehtaan rakentamisek-        Jotta turpeesta saataisiin mahdollisimman
6350: si Haukivuoren kuntaan.                              tarkkaan energia käyttöön, on syytä huolellisesti
6351:    Geologisen tutkimuslaitoksen maaperäosasto        tutkia myös Woodex-pelletointimenetelmän
6352: on suorittanut vuosina 1967-1968 ensimmäi-           käyttöönottomahdollisuus.        Suomen       Voima
6353: sen suo- ja turvetutkimuksen Haukivuoren kun-        Oy:llä on lisenssisopimus Bio-Solar Corpo-
6354: nan soista. Toinen tutkimus suoritettiin vuon-       rationin kanssa menetelmän käyttöönottamisek-
6355: na 1974. Tutkittujen soiden pinta-ala oli yhteen-    si. Tähän asti on mielestämme perusteettomas-
6356: sä 5 569 hehtaaria ja turvemäärä noin 136 mil-       ti jätetty Woodex-pelletointiin liittyvät kysy-
6357: joonaa m3•                                           mykset kunnolla selvittämättä.
6358:    Valtion polttoainekeskus on tähän mennessä           Uuden menetelmän käyttöönoton etuna olisi
6359: vuokrannut ja ostanut kunnan alueelta n. 1 000       paitsi turpeesta saatava suurempi hyöty myös
6360: hehtaaria suota turpeen nostamista varten.           se, että pellettien valmistukseen kävisi turpeen
6361: Vuonna 1973 suolla aloitettiin valmistelutyöt        ohella jätepuu ja oljet. Pellettejä voitaisiin muut-
6362: polttoturpeen nostamiseksi, johon ryhdyttiin         taa pulveriksi, jolloin niitä voitaisiin polttaa
6363: vuonna 1975 Ropolansuolla. Tällä hetkellä se         vaikkapa yhdessä öljyn kanssa sekä kaasuksi,
6364: työllistää kesäisin 40 ja talvisin 20 työntekijää.   joka jälleen avaa uusia mahdollisuuksia.
6365:    Rapolansuolta nostettu jyrsinturve on käy-           Valtion polttoainekeskus on kuitenkin suh-
6366: tetty lähiseudun turvelämpövoimaloissa. Kasvu-       tautunut varsin nuivasti ajatukseen myydä tur-
6367: turve taas on toimitettu lähiympäristöön lan-        vetta rakennettavissa olevalle pellettitehtaalle.
6368: noittamattomana.                                     Haukivuoren kunnan edustajien taholta on ker-
6369:    Monitoimiturvelaitoksen tai pellettitehtaan       rottu, että pellettitehtaan rakentamiseen olisi
6370: rakentaminen Haukivuoren kuntaan mahdollis-          saatavissa ulkomainen rahoituskin.
6371: taisi turpeen jalostuksen turvekoksiksi tai pel-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6372: leteiksi sekä sähköenergiaksikin. Turpeen bri-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
6373: ketöinnin avulla voitaisiin käyttää hyödyksi         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6374: myös turvekaksin hukkalämpö. Monitoimitur-           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6375: velaitos toisi mahdollisuuden lasinalaisten vil-
6376: jelmien rakentamiseen.                                         Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
6377:    Polttoturpeen käsittely mahdollisimman lä-               toimenpiteisiin   monitoimi turvelai tok-
6378: hellä tuotantopaikkaa on tärkeä tekijä sekä Hau-            sen rakentamiseksi Haukivuoren kun-
6379: kivuoren kunnalle että koko Mikkelin läänil-                taan, ja ellei,
6380: le. Haukivuoren suoalueet ovat erittäin keskei-
6381: 
6382: 
6383: 
6384: 
6385: 087901161A
6386: 2                                         1979 vp.
6387: 
6388:        ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin, jot-         mesta rakennettava tehdas sa1s1 ostaa
6389:      ta W oodex-pelletointimenetelmää hy-              Valtion polttoainekeskukselta riittävästi
6390:      väksikäyttävä Suomen Voima Oy:n toi-              turvetta teollisuuslaitoksen tarpeisiin?
6391:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
6392: 
6393:        Olavi Ronkainen              Pentti Poutaneo              Erkki Korhonen
6394:        Timo Ihamäki                 Mauri Miettinen              Sauli Hautala
6395:        Pertti Hietala               Esko Pekonen                 Antero Juntumaa
6396:        Maija Rajantie               Ulla Järvilehto              Asser Stenbäck
6397:        Erkki Liikanen               Esko Almgren                 Impi Muroma
6398:        Unto Ruotsalainen            Väinö Rautiainen             Jorma Fred
6399:                                                N:o 188                                                3
6400: 
6401: 
6402: 
6403: 
6404:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
6405: 
6406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        prosessin muutoin hukkaan menevien savukaa-
6407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sujen lämpöenergiasta. Valtion polttoainekeskus
6408: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        on tässä vaiheessa luopunut uusien Peräseinä-
6409: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      jokea vastaavien yksiköiden rakentamisesta,
6410: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       koska eräät muut turpeen jalostustavat näyttä-
6411: Olavi Ronkaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-         vät taloudellisesti mielenkiintoisemmilta. Tur-
6412: sesta kysymyksestä n:o 188:                           vebriketin tuotannon lisäämisestä Vapolla ei
6413:                                                       tällä hetkellä ole suunnitelmia, koska laitoksel-
6414:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       la on yksi käynnissä oleva tuotantoyksikkö ja
6415:        toimenpiteisiin    monitoimiturvelaitok-       kaksi muuta valmistumassa, toinen vuonna 1980
6416:        sen rakentamisel<;si Haukivuoren kun-          Ilomantsiin ja toinen vuonna 1981 Kiuruve-
6417:        taan, ja ellei,                                delle. Valmistuvat yksiköt tyydyttänevät brike-
6418:           ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin, jot-     tin kysynnän maassamme.
6419:        ta Woodex-pelletointimenetelmää hy-               Kauppa- ja teollisuusministeriö on tänä ja
6420:        väksikäyttävä Suomen Voima Oy:n toi-           viime vuonna sijoittanut varsin huomattavan
6421:        mesta rakennettava tehdas saisi ostaa          tutkimusrahoituspanoksen erään uuden turve-
6422:        Valtion polttoainekeskukselta riittävästi      jalosteen, ns. turvepuristeen koetuotantoon ja
6423:        turvetta teollisuuslaitoksen tarpeisiin?       käyttökohteisiin eri kohteissa. Turvepuristeen
6424:                                                       tuotanto on teknisesti verrattain yksinkertaista
6425:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          ja selvityksessä onkin pääpaino sen tuottami-
6426:   Turpeen kulutus tulee kuluvana lämmitys-            sen kannattavuudessa. Turvepuristeen mahdolli-
6427: kautena nousemaan maassamme noin 6 miljoo-            sia käyttökohteita ovat: kivihiilen korvaaminen
6428: naan m3 :iin. Kesällä kahdesti noussut raskaan        lähinnä sisämaan energiantuotannossa, sen käyt-
6429: polttoöljyn kuluttajahinta ja sen lähikuukausi-       tö eräiden prosessien energianlähteenä sekä am-
6430: na todennäköiset uudet hinnankorotukset sekä          moniakin valmistus turvepuristetta kaasuttamal-
6431: puolalaisen kivihiilen lokakuussa merkittävästi       la. Näihin käyttömuotoihin liittyvää tutkimus-
6432: noussut hinta ovat johtaneet siihen, että tur-        työtä tehdään parhaillaan useissa yrityksissä osin
6433: peen kysyntä tulee voimakkaasti kasvamaan,            kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella.
6434: vaikka sen hintaa tuottamisen kannattavuus-              Eduskuntakysymyksessä on viitattu amerik-
6435: syistä hieman tarkistettaisiinkin. Vuonna 1985        kalaiseen Woodex-pelletointimenetelmään, joka
6436: todennäköisesti saavutetaan 14-15 milj. m3 :n         sikäläisissä oloissa on kehitetty lähinnä muun-
6437: ja ensi vuosikymmenen loppuun mennessä 20             tamaan puunjalostusteollisuuden puu- ja kuori-
6438: milj. m3 :n vuosikulutustaso. Eräät uudet suu-        jäte sopivaan muotoon poltettavaksi lähinnä ki-
6439: ret turpeen kulutusmuodot saattavat nostaa ku-        vihiilelle konstruoiduissa kattiloissa. Suomalai-
6440: lutusta ja vastaavasti tuotantoa tästä vielä suu-     nen puunjalostusteollisuus on perinteellisesti
6441: remmaksikin.                                          pystynyt polttamaan tuotannossa syntyvän
6442:    Valtion polttoainekeskus jalostaa nykyisin         puunjätteen, kuoren ja jäteliemet alunperin näil-
6443: turvetta muun muasssa seuraaviksi tuotteiksi:         le polttoaineille suunnitelluissa kattiloissaan,
6444: turvekoksi, grillihiili, turvebriketti, lannoitettu   joten vastaavaa tarvetta meidän puunjalostus-
6445: ja/tai pakattu kasvuturve, kasvuturvelevy ja öl-      teollisuudellamme ei ole. Puujätteen entistä tar-
6446: jynimeytysturve. Vapon Peräseinäjoen jalostus-        kemman energia- tai jalostuskäytön ohella teol-
6447: yksikön tuotteita ovat eri turvekoksi- ja grilli-     lisuudenala on viime vuosina voimakkaasti li-
6448: hiililaadut, turvebriketti sekä sähkön ja lasin-      sännyt jyrsinturpeen polttoa sellaisenaan katti-
6449: alaisviljelyn vaatiman lämmön tuotanto koksaus-       lakannassaan.
6450: 4                                            1979 vp.
6451: 
6452:    Woodex-menetelmää, joka tekniikaltaan on         lä-Suomen suunnalta tuleva kysyntä ja Valtion
6453: varsin lähellä turvepuristeen tuotantoa, ei tiet-   polttoainekeskuksen myöhemmin tulevaisuudes-
6454: tävästi ole teollisessa mitassa käytetty jyrsin-    sa mahdollisen oman jatkojalostustoiminnan
6455: turpeen pelletointiin. Amerikkalaisen menetel-      raaka-aineen saannin turvaamisen vuoksi ei V a-
6456: män rasitteena ovat myös melko korkeat royal-       po ole käydyissä alustavissa keskusteluissa kat-
6457: ty- ym. maksut, joskin tämäkin tuotantomene-        sonut pystyvänsä huolehtimaan myös tämän pro-
6458: telmä tullaan varmaan huomioimaan, jos jyr-         jektin vaatimasta jyrsinturvetarpeesta. Vertai-
6459: sinturpeen pelletointiin maassamme ryhdytään.       lun vuoksi on todettava, että Vapon tuotanto
6460: Erityisesti Haukivuoren turvevarojen osalta on      Mikkelin läänissä oli alle 100 000 m3 tänä vuon-
6461: todettava, että Valtion polttoainekeskus joutuu     na ja puheena oleva laitos kuluttaisi jyrsintur-
6462: huolehtimaan Mikkelin läänin nykyisestä ja ensi     vetta 500 000 m3 vuodessa. Vastaavia tilantei-
6463: vuosikymmenellä voimakkaasti kasvavasta ku-         ta, joissa ::Caikkea jyrsinturpeen kysyntää ei voi-
6464: lutuksesta Mikkelin, Pieksämäen ja alueen mui-      da tyydyttää, tulee lähiaikoina useitakin eteen
6465: den taajamien ryhtyessä todennäköisesti käyttä-     erityisesti mielenkiinnon lisääntyessä Etelä-Sucr
6466: mään turvetta energiahuollossaan. Mikkelin lääc     messa käyttää alueen energiahuollossa kotimai-
6467: nin teollisuuden lisääntyvä turpeen käyttö, Ete-    sia polttoaineita.
6468:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1979.
6469: 
6470:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
6471:                                               N:o 188                                                5
6472: 
6473: 
6474: 
6475: 
6476:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6477: 
6478:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          torvkoks- och grilikolssorter och även torv-
6479: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        briketter samt utvinner värme - för använd-
6480: av den 12 oktober 1979 tili vederbörande med·        ning vid elproduktion och växthusodling - av
6481: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        värmeenergin i de rökgaser som vid koksnings·
6482: sänt avskrift av följande av riksdagsman Olavi       processen eljest skulle gå förlorade., Bränsle-
6483: Ronkainen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr      centralen har i detta skede övergivit sina planer
6484: 188:                                                 på nya enheter med motsvarande kapacitet som
6485:                                                      den i Peräseinäjoki belägna, emedan vissa andra
6486:            Ämnar Regeringen vidta brådskande         sätt att förädla torv ter sig ekonomiskt mera
6487:         åtgärder för byggande av en torvanlägg-      lockande. Man har vid bränslecentralen för
6488:         ning med mångsidigt förädlingsprogram        ögonblicket inte heller några planer på att öka
6489:         i Haukivuori kommun och, om så icke          produktioneo av torvbriketter då bränslecent-
6490:         är fallet,                                   ralen redan äger en verksam produktionsenhet
6491:            kommer Regeringen att skrida tili åt-     och två andra under byggnad ( den ena, i Ilo-
6492:         gärder för att den fabrik som Suomen         mantsi, borde färdigställas år 1980 och den
6493:         Voima Oy tänkt bygga för att tiliämpa        andra, i Kiuruvesi, år 1981). Dessa enheter
6494:         Woodex-metoden vid pelletering skulle        borde räcka tili att tillgodose efterfrågan på
6495:         få köpa torv av Statens bränslecentra]       briketter i landet.
6496:         i tillräcklig mån med tanke på sina be-          Handels- och industriministeriet har under
6497:         hov?                                         förra och innevarande år satsat en rätt betydlig
6498:                                                      penningsumma i ett forskningsprojekt som inne-
6499:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         bär försöksproduktion av s.k. torvkoncentrat
6500: anföra följande:                                      ( pellet) och dennas användbarhet vid olika an-
6501:    Torvförbrukningen kommer att under på·            läggningar. Produktionen är tekniskt förhållan-
6502: gående uppvärmningssäsong stiga tili ca 6 milj.      devis enkel och huvudvikten vid utrednings-
6503: m3 i vårt land. Tili följd av att konsumentpriset    arbetet ligger därför just på dess lönsamhet.
6504: på tungolja höjdes i två repriser i somras och       Med torvkoncentrat borde man kunna ersätta
6505: kommer sannolikt att höjas ytterligare under de      stenkoi inom energiproduktion främst i landets
6506: närmaste månaderna samt att även priset på           inre delar, alstra energi för vissa processer samt
6507: polsk stenkoi stegrades kännbart i oktober kom-      tiliverka ammoniak genom förgasning. Forsk-
6508: mer efterfrågan på torv att växa radikalt trots      ning kring dessa användningsmöjligheter pågår
6509: att dess pris med hänsyn tili produktionens lön-     inom flera företag, delvis medelst handels- och
6510: samhet skulle justeras i någon mån. Det är san-      industriministeriets finansiering.
6511: nolikt att årsförbrukningen uppnår 14-15 mil-            I riksdagsspörsmålet hänvisas tili den ameri-
6512: joner m 3 år 1985 och 20 milj. m3 fram tili          kanska pelleteringsmetoden Woodex, viiken i
6513: slutet av årtiondet. Vissa nya viktiga använd-       USA utvecklats närmast med tanke på förvand-
6514: ningsmöjligheter kan höja förbrukningen av           ling av det av träförädlingsindustrin producera-
6515: torv och alltså även torvproduktionen tili en        de trä- och barkavfallet i lämplig form för att
6516: ännu högre nivå.                                     förbrännas i pannor egentligen konstruerade för
6517:    Statens bränslecentral förädlar torv nuför-       stenkol. Den finska träförädlingsindustrin har
6518: tiden tili torvkoks, grillkol, torvbriketter, göd-   sedan gammalt kunnat förbränna sina produk-
6519: slad och/eller förpackad växttorv, växttorv-         tionsavfall, både träavfallet, barken och avluten,
6520: plattor och oljeimpregneringstorv. Bränslecent-      i egna pannor, som ursprungligen konstruerats
6521: ralens enhet i Peräseinäjoki producerar olika        just för dessa bränslen, så att motsvarande be-
6522: '087901;161A
6523: 6                                          1979 vp.
6524: 
6525: hov inte förekom.mer inom vår träförädlings-      övergår till en ökad användning av torv inom
6526: industri. Förutom den alltmer noga energi-        sitt energihushåll. På grund av den växande
6527: eller förädlingsanvändningen av träavfall har     industriella torvförbrukningen i St Michels Iän,
6528: sagda industri under de senaste åren kraftigt     de förväntningar som man kommer att rikta
6529: ökat förbränningen av frästorv såsom sådan i      till bränslecentralen från Södra Finland även-
6530: sina pannor.                                      som behovet att trygga bränslecentralens egen
6531:     W oodexmetoden, viiken till sin teknik är     torvtillförsel om egen vidareförädlingsverk-
6532: rätt nära besläktad med den som används vid       samhet kommer till stånd, har bränslecentralen
6533: produktion av torvkoncentrat, har veterligen      inte vid de preliminära diskussioner som man
6534: inte använts för pelletering av frästorv i in-    fört ansett sig kunna svara för tillgodoseendet
6535: dustriell skala. Den amerikanska metoden har      av frästorvsbehovet i fråga om det nu ifråga-
6536: som handikapp hos oss även ganska höga royal-     varande projektet. För jämförelses skull må
6537: ties och andra avgifter. Ä ven denna metod tas    konstateras, att bränslecentralens torvproduk-
6538: dock säkert i betraktande såsom en möjlig pro-    tion i St Michels län låg detta år under 100 000
6539: duktionsmetod, om pelletering av frästorv på-     m3, medan den i spörsmålet avsedda anlägg-
6540: börjas i vårt land. Vad torvtillgångarna i Hau-   ningen skulle förbruka 500 000 m3 frästorv om
6541: kivuori beträffar bör man konstatera, att Sta-    året. En motsvarande situation, i viiken efter-
6542: tens bränslecentral är redan i dag tvungen att    frågan på frästorv alltså inte kan i sin helhet
6543: tillgodose torvbehovet i St Michels län och att   säkerställas, kommer att i framtiden vara ganska
6544: denna plikt · kommer att troligtvis ytterligare   vanliga, i synnerhet då man i Södra Finland
6545: accentueras på 80-talet, när St Michel, Pieksä-   håller på att fatta intresse för användning av
6546: mäki och de andra tätorterna i länet troligtvis   inhemska bränslen inom energiförsörjningen.
6547:      Helsingfors den 19 november 1979.
6548: 
6549:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
6550:                                                 1979 vp.
6551: 
6552: Kirjallinen kysymys n:o 189.
6553: 
6554: 
6555: 
6556: 
6557:                                    Muroma ym.: Työttömyyden lieventämiseksi järjestettävistä vi-
6558:                                       rastotöistä annetun valtioneuvoston päätöksen epäkohdista.
6559: 
6560: 
6561:                          E du sk u n n an      H erra      P u h e m i e h e 11 e.
6562: 
6563:     Helmikuun 1 päivänä 1979 tuli voimaan val-         jo palvelevat virastotyöntekijät selvästi etu-
6564: tioneuvoston päätös työttömyyden lieventämi-           lyöntiasemassa, koska heillä jo on asianomaisen
6565: seksi järjestettävistä virastotöistä. Tämän pää-       hallinnonalan työkokemusta ja lisäksi heidät
6566: töksen mukaisesti voidaan valtion, kuntien, kun-       tunnetaan henkilöinä.
6567: tainliittojen sekä muiden julkisoikeudellisten            Yleisesti on todettava, että toimihenkilötyö-
6568: yhteisöjen virastoissa ja laitoksissa järjestää toi-   paikkoja täytettäessä on yleensä pääasiallisena
6569: mihenkilötyöttömyyden lieventämiseksi virasto-         valintakriteerinä aikaisempi työkokemus. Vi-
6570: töitä.                                                 rastotyöntekojärjestelmä antaa useimmille vas-
6571:     Päätöksen 2 §:n mukaan virastotöihin voi-          tavalmistuneille tilaisuuden päästä työelämään
6572: daan sijoittaa sellaisia työvoimatoimistossa työt-     siirtymisen vaikeimman vaiheen, ensimmäisen
6573:  töminä työnhakijoina olevia toimihenkilöitä,          työpaikan saamisen, yli. Toisen työpaikan
6574:  jotka ovat oikeutettuja työttömyyskassalain mu-       saaminen on aina jo helpompaa. Samalla kui-
6575:  kaiseen päiväavustukseen tai työttömyyskor-           tenkin virastatyöntekojärjestelmä täyttää auto-
6576:  vaukseen. Työvoimaministeriö voi lisäksi yksit-       maattisesti julkisen sektorin ne virat ja toimet
6577:  täistapauksittain hyväksyä muunkin henkilön           sekä näiden sijaisuudet, jotka ovat ensimmäistä
6578:  sijoittamisen virastotöihin.                          työpaikkaansa hakevien saavutettavissa.
6579:     Se seikka, että virastotyön saamisen edelly-          Lopputuloksena onkin, että järjestelmän ul-
6580:  tykseksi on asetettu työttömyyskorvauksen tai         kopuolelle jäävillä on hyvin vähäiset mahdolli-
6581:  työttömyyskassan päiväavustuksen saanti, mer-         suudet saada työtä. Lisäksi järjestelmän ulko-
6582:  kits·ee käytännössä sitä, että esim. nainen, jon-     puolelle jäävät ovat useimmiten naisia, joille
6583:  ka aviomiehen bruttoansiot ovat yli 2 100             työnsaanti muutoinkin on vaikeampaa kuin mie-
6584:  markkaa kuukaudessa, jää järjestelmän ulko-           hille.
6585:  puolelle.                                                Valtioneuvoston päätös työnsaannin sitomi-
6586:      Päätöksen 2 § :n 2 lauseen mukaiset työ-          sesta sosiaalisiin perusteisiin asettaa ,työttömät
6587:  voimaministeriölle tehdyt hakemukset on an-           kansalaiset työnsaantiin nähden keskenään eri-
6588:  nettujen tietojen mukaan hyväksytty, mikäli           arvoiseen asemaan ja on ristiriidassa HM 86
6589:  puolison ansiotulot ovat olleet 2 300 markkaa         §: n kanssa. Valtionvirkoja täytettäessä tulee
6590:  kuukaudessa, siis vähäinen ylitys on hyväksytty,      etusijalle asettaa "taito, kyky ja koeteltu kan-
6591:   tai mikäli henkilö on ollut työttömänä erittäin      salaiskunto" ja antaa tämän tähden kaikille pä-
6592:  pitkään.                                              teville yhdenvertainen mahdollisuus tulla huo-
6593:      Virastatyöntekojärjestelmän voidaan käytän-       mioonotetuiksi virkoja täytet<täessä.
6594:   nössä havaita vaikuttavan työn saantiin ainakin         On täysin ymmärrettävää ja luonnollista, että
6595:   kahdella tavalla:                                     työttömyyskorvauksen saanti asetetaan riippu-
6596:      1. valtion virastoissa ei viransijaisuuksia ja    vaiseksi esim. puolison ansiotuloista, mutta
6597:   muita lyhytaikaisia työtilaisuuksia enää tule        tämän edellytyksen ulottaminen myös 'työnsaan-
6598:  viraston ulkopuolelta haettavaksi siinä määrin        tiin on täysin käshtämätöntä ja perustuslain
6599:   kuin aikaisemmin. Syynä on se, että tällaiset        vastaista.
6600:   paikat on luonnollista täyttää virastossa jo            Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
6601:   palvelevilla virastotyöntekijöillä, ja               päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6602:      2. mikäli virastossa avoinna oleva virka tai      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6603:   toimi tuleekin yleiseen hakuun, ovat virastossa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6604:  087901085V
6605: 2                                             1979 vp.
6606: 
6607:        Miten Hallitus aikoo poistaa ne epä-              vänä tammikuuta 1979 annetun valtio-
6608:      kohdat, jotka työttömyyden lieventämi-              neuvoston päätöksen (23/79) johdosta
6609:      seksi jävjestettävistä virastotöistä 11 päi-        syntyvät virastotyöntekijöitä valittaessa?
6610:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1979.
6611: 
6612:        Impi Muroma                     Matti Maijala               Tauno Valo
6613:        Esko Almgren                    Matti Pelttari              Pekka Vennamo
6614:        Jorma Fred                      Sampsa Aaltio               Anssi Joutsenlahti
6615:        Antero Juntumaa                 Ritva Laurila               Urpo Leppänen
6616:        Ulla Järvilehto                 Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Anna-Kaarina Louvo
6617:        Ben Zyskowicz                   Toivo T. Pohjala            Tuulikki Petäjäniemi
6618:        Asser Stenbäck                  Juhani Laitinen             Toivo Mäkynen
6619:        Sauli Hautala                   Pekka Löyttyniemi           Eero Lattula
6620:        Väinö Rautiainen                Timo Ihamäki                Veikko Vennamo
6621:        Terhi Nieminen-Mäkynen          Salme Myyryläinen           Eeva Kauppi
6622:        Helvi Hyrynkangas               Jalmari T orikka            Olavi Ronkainen
6623:                                        Erkki Korhonen
6624:                                                N:o 189                                                 3
6625: 
6626: 
6627: 
6628: 
6629:                         E d u sk u n n an     Herra      P u h e m i e h e 11 e.
6630: 
6631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       saannin tarve on suurin. Tällöin on otettava
6632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työllisyysasetuksen 6 § :n mukaan huomioon
6633: olette 12 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn             hakijan työttömyyden kesto, perhe- ja huolto-
6634: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          olosuhteet, työhönsijoittumista vaikeuttavat te-
6635: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kijät sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Val-
6636: edustaja Impi Muroman ym. näin kuuluvasta             tion töihin osoitettaessa etusija määräytyy siis
6637: kirjallisesta kysymyksestä n:o 189:                   sosiaalisten syiden perusteella eikä normaalien
6638:                                                       työnvälitysperiaatteiden mukaisesti, puhumatta-
6639:          Miten Hallitus aikoo poistaa ne epä-         kaan, että voitaisiin soveltaa HM 86 § :n vir-
6640:        kohdat, jotka työttömyyden lieventämi-         kay1ennysperusteita, joita kysymyksen tekijät
6641:        seksi järjestettävistä virastotöistä 11 päi-   ilmeisesti pitäisivät oikeina perusteina virasto-
6642:        vänä tammikuuta 1979 ·annetun valtio-          töihin henkilöitä osoitettaessa.
6643:        neuvoston päätöksen (23/79) johdosta              Virastotyö kestää verrattain lyhyen ajan.
6644:        syntyvät virastotyöntekijöitä valittaessa?     Henkilö voidaan sijoittaa virastotöihin enintään
6645:                                                       kahdentoista kuukauden ajaksi. Sen jälkeen
6646:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kun henkilö on ollut yhtäjaksoisesti kaksitoista
6647: vasti seuraavaa:                                      kuukautta virastotyöntekijänä, häntä ei voida
6648:    Muutoksena virastotyöjärjestelmästä annettui-      sijoittaa uudelleen virastotöihin ennen kuin hän
6649: hin aikaisempiin ohjeisiin vuoden 1979 tammi-         on ollut vähintään kolme kuukautta .työttömä-
6650: kuun 11 päivänä annettu, saman vuoden helmi-          nä työnhakijana työvoimatoimistossa. Tällä on
6651: kuun 1 päivänä voimaan astunut työttömyy-             pyritty siihen, että ma:hdollisimman monella
6652: den lieventämiseksi järjestettävistä virastotöistä    työttömällä toimihenkilöllä olisi mahdo!Hsuus
6653: annettu valtioneuvoston päätös merkitsi mm.           sijoittua virastotyöhön ja että virastotyöntekijä,
6654: sitä, että virastotöihin voidaan osoittaa pää-        jonka tulee jatkuvasti virastotyönsä aikana olla
6655: sääntöisesti vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat    työnhakijana työvoimatoimistossa, hakeutuisi
6656: oikeutettuja työttömyyskassan päiväavustuk-           mahdollisimman aktiivisesti avoimille tvömark-
6657: seen tai työttömyyskorvaukseen. Sama rajoitus         kinoille. ·                               •
6658: sisältyy myös kunnalliseen työllistämistukijär-          Siitä, missä määrin virastotyöntekijät sijoittu-
6659: jeste1mään ja nuorten tyollistämistukijärjestel-      vat virastotyönsä aikana tai sen jälkeen sijoi-
6660: mään. Päätöksen mukaan on kuitenkin mah-              tusviraston muihin tehtäviin ja ovatko he sel-
6661: dollista, että työvoimaministeriö voi yksittäis-      västi etulyöntiasemassa muihin työnhakijoihin
6662: tapauksissa hyväksyä muunkin kuin toimeen-            nähden, ei ole tarkkoja tutkimuksia tai selvi-
6663: tuloturvan piirissä olevan työttömän henkilön         tyksiä. Eräät työvoimaministeriön laatimat yk-
6664: sijoittamisen virastotöihin.                          sittäiset selvitykset kuitenkin osoittavat, että
6665:    Työllisyyslain 8 §:n mukaan työkykyise1le          pysyvä sijoittuminen ao. virastoon on suhteel-
6666: ja työnhaluiselle 16 vuotta täyttäneelle henki-       lisen vähäistä. Vuonna 1978 tammi-elokuun
6667: lölle, jolle työnvälityksen toimesta ei ole voitu     aikana kesken virastotyön määräajan eronneis-
6668: järjestää työtä tai koulutusmahdollisuutta, on        ta 1 600 henkilöstä vain noin 10 % sai muuta
6669: pyrittävä järjestämään työtä valtion toimesta         työtä sijoitusvirastostaan.
6670: tai sen kunnan toimesta, missä hänellä on var-           Sen .sijaan voidaan todeta, että vallinneessa
6671: sinainen asunto ja koti. Virastotyöt ovat po.         työllisyystilanteessa yhä useammat vastavalmis-
6672: säännöksessä tarkoitettuja ·töitä, joita valtio on    tuneet ovat joutuneet kohtuuttoman kauan
6673: velvoitettu järjestämään. Sanotun lain 14 §:n         odottamaan ensimmäistä työpaikkaansa avoi-
6674: mukaan .taas työvoimaa valtion töihin osoitet-        milta työmarkkinoilta ja tässä suhteessa viras-
6675: taessa on etusija annettava niille, joiden työn-      totyöt ovat osoittautuneet hyväksi kokemuk-
6676: 4                                              1979 vp.
6677: 
6678: sen antajaksi ja edesauttaneet huomattavasti          virastotyöjärjestelmällä ole mltaan tekemistä
6679: asianomaisten sijoittumista työmarkkinoille.          sen kanssa, pistävätkö virastot avoimia virkoja
6680:    Vuoden 1980 tulo- ja menoarvioon on viras-         ja viransijaisuuksia yleiseen hakuun vai eivät;
6681: totyömäärärahoja esitetty lisättäväksi. Toimi-        haettavaksi julistamisesta on omat säädöksensä,
6682: henkilötyöttömyyden määrällinen lieventämis-          joihin po. valtioneuvoston päätöksellä ei ole
6683: tavoite toteutunee näin nykyistä paremmin.            mitenkään puututtu. Kaiken kaikkiaan on niin,
6684: Määrärahojen lisäys antaa mahdollisuuden lisäk-       etteivät kysymyksessä epäkohdiksi luonnehdi-
6685: si tarkistaa virastotyöhön sijoittumisen edelly-      tut tilanteet synny valtioneuvoston työttömyy-
6686: tyksiä mm. siten, että työkokemusta vailla ole-       den lieventämiseksi järjestettävistä virastotöis-
6687: vat vastavalmistuneet pääsevät nykyistä laajem-       tä antaman päätöksen johdosta, vaan kokonaan
6688: massa määrin sijoittumaan virastotöihin.              muista syistä.
6689:    Kysymyksessä esitetty väite, että valtioneu-          Hallitus tullee lähiaikoina ottamaan uudel-
6690: voston päätös työttömyyden lieventämiseksi jär-       leen kantaa siihen, voidaanko valtioneuvoston
6691: jestettävistä virastotöistä olisi HM 86 § :n          virastotyöpäätökseen sisältyvä ehto, jonka mu-
6692: kanssa ristiriidassa, on paikkansa pitämätön.         kaan virastotöihin sijoitettavan henkilön pää-
6693: Virastotyöpaikat eivät ole valtion virkoja, joi-      sääntöisesti tulee olla oikeutettu työttömyys-
6694: den täyttämisessä yleiset virkaylennysperusteet       kassan päiväavustukseen tai työttömyyskor-
6695: tulevat kysymykseen, eikä siten tule kysymyk-         vaukseen, poistaa. Työvoimaministeriön käsi-
6696: seen, että virastotöihin osoitettaessa sovellettai-   tyksen mukaan se tulisi poistaa.
6697: siin HM 86 §: ää. Lisäksi on todettava, ettei
6698:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
6699: 
6700: 
6701:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
6702:                                                 N:o 189                                               5
6703: 
6704: 
6705: 
6706: 
6707:                             T i rll R ~ k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
6708: 
6709:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-         selsättning beaktas hur länge den sökandes
6710: en avser har Ni, Herr Talman, med Eder                 arbetslöshet pågått, familje- och vårdnadsför-
6711: skrivels,e av den 12 oktober 1979 tili veder-         hållanden, faktorer som försvårar placeringen
6712: börande medlem av statsrådet för besvarande           i arbete samt övriga på saken inverkande om-
6713: översänt avskrift av följande, -av riksdagsman         ständigheter. Vid anvisning tili statens arbeten
6714: Impi Muroma m. fl. ställda skriftliga spörsmål         ges personer företräde på sociala grunder och
6715: nr 189:                                               inte i enlighet med normala arbetsförmedlings-
6716:                                                        principer, och allra minst i enlighet med 86 §
6717:           Hur ämnar Regeringen avlägsna de            RF rörande grunder för befordran tili tjänst
6718:        missförhållanden, som tili följd av stats-     som frågeställarna 'synbarligen skulle betrakta
6719:        rådets beslut ( 23/79) av den 11 janua-         som riktiga grunder vid anvisning av personer
6720:        ri 1979 om ämbetsverksarbeten för              tili ämbetsverksarbete.
6721:        lindrande av arbetslösheten uppstår vid            Ämbetsverksarbetena är rätt kortvariga. En
6722:        valet av ämbetsverksarbetare?                  person kan ges ämbetsverksarbete för högst 12
6723:                                                       månader. En person, som utan avbrott arbetat
6724:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        som ämbetsverksarbetare i 12 månader, kan
6725: samt följande:                                        int,e på nytt placeras i ämbetsverksarbete innan
6726:     Den förändring, som statsrådets beslut av         han varit anmäld som arbetslös arbetssökande
6727: den 11 januari 1979 om arbetslöshetslindrande         hos en arbetskraftsbyrå i minst tre månader.
6728: ämbetsverksarbete som trädde ikraft den 1 feb-        Syftet med detta är, att så många arbetslösa
6729: ruari samma år medförde, innebär bl. a., att          tjänstemän och funktionärer som möjligt skulle
6730: som ämbetsverksarbetare i huvudsak endast kan         få tillfälle att arbeta som ämbetsverksarbetare
6731: antas personer •som är berättigade tili dag-          och att ämbetsverksarbetare, som under sin tid
6732: understöd ur arbetslöshetskas,sa eller tili arbets-   som ämbetsverksarbetare ständigt skall vara
6733: löshetsersättning. Samma begränsning gäller för       anmäld som arbetslös arbetssökande hos arbets-
6734: det kommunala sysselsättningsstödssystemet ooh        kraftsbyrå, :så aktivt som möjligt ·skulle försöka
6735: systemet för sysselsättningsstöd för unga. I          få anställning på den öppna arbetsmarknaden.
6736: enlighet med detta beslut är det dock möjligt            Det finns inga noggranna undersökningar om
6737: för arbetskraftsministeriet att i vissa enskilda      i viiken utsträckning ämbetsverksarbetare under
6738: fall också godkänna att en arbetslös person           sin tid i ämbetsverksarbete eller efter den
6739: som inte omfattas av systemen för arbetslösas         tiden placerar sig i andra uppgifter inom place-
6740: utkomsttrygghet placeras i ämbetsverksarbete.         ringsämbetsverket, och det har inte heller gjorts
6741:     I enlighet med 8 § lagen om sysselsättning        några ingående utredningar om huruvida äm-
6742: skall arbetsför och arbetsviliig person, som          betsverksarbetarna ges fötdelar ftamom andra
6743: fyllt 16 år och åt vilken arbete eller möjlighet      arbetssökanden. Det framgår dock av några
6744: tili utbildning icke kunnat ordnas genom ar-          enstaka utredningar som arbetskraftsministeriet
6745: betsförmedlingens försorg, såvitt möjligt be-         gjort, att varaktig placering i vederbörande äm·
6746: redas arbete genom försorg av staten eller den        betsverk rätt sällan inträffar. Av de 1 600
6747: kommun, i viiken vederbörande har sitt egent-         personer som år 1978 avgick från ämbetsverks-
6748: liga bo och hemvist. Ämbetsverksarbetena är           arbete före den utsatta anställningstidens slut,
6749: det ,slags arbeten som nämnda lagrum avser            placerade sig endast 10 % i annat arbete inom
6750: och som staten är skyldig att anordna. Men å          placeringsämbetsverket.
6751: andra sidan skall vid anvisning av statens ar-           Det som däremot kan konstateras är, att det
6752: beten enligt 14 § sagda lag företräde ges åt          rådande syssdsättningsläget har lett tili att
6753: de personer vilkas behov av arbete är störst.         allt flera nyexaminerade har blivit tvungna att
6754: Härvid ·skall enligt 6 § förordningen om sys-         vänta orimligt länge på att få sin första an-
6755: 087901085V
6756: 6                                          1979 vp.
6757: 
6758: ställning på den öppna arbetsmarknaden och        därför aldrig bli fråga om att tiliämpa 86 §
6759: att det i detta avseende visat sig att ämbets-    RF vid anvisande av personer tili ämbetsverks-
6760: verksarbetena ger nyttig erfarenhet och häri-     arbete. Det bör dessutom påpekas, att systemet
6761: genom avsevärt främjat vederbörande personers     med ämbetsverksarbete inte har något att göra
6762: placering på arbetsmarknaden.                     med huruvida ämbetsverken offentligt ledig-
6763:    I statsförslaget för 1980 föreslås en ökning   anslår vakanta tjänster eller vikariat att sökas;
6764: av anslagen för ämbetsverksarbeten. På detta      för lediganslående av tjänster finns särskilda
6765: sätt torde man komma närmare målet för lind-      stadgar, som på intet vis berörs av det stats-
6766: rande av arbetslösheten bland tjänstemän och      rådsbeslut som här omtalats. Sammanfattnings-
6767: funktionärer än hittilis. De ökade anslagen gör   vis kan det konstateras, att de situationer som
6768: det dessutom möjligt att revidera vilikoren för   i spörsmålet karakteriseras som missförhållan-
6769: placering i ämbetsverksarbete bl. a. så, att      den inte uppstår på grund av statsrådets beslut
6770: nyexaminerade utan arbetserfarenhet i större      om ämbetsverksarbeten för arbetslöshetens
6771: utsträckning än nu kan anvisas ämbetsverks-       lindrande, utan på grund av helt andra orsaker.
6772: arbete.                                               Regeringen torde inom en snar framtid ånyo
6773:    Spörsmålets påstående, enligt vilket stats-    ta s.tällning tili huruvida statsrådsbeslutets vill-
6774: rådets beslut om ämbetsverksarbeten för arbets-   kor, enligt vilket ämbetsverksarbete huvudsak-
6775: löshetens lindrande skulle stå i strid med 86 §   ligen skall anvisas person som är berättigad
6776: RF, stämmer inte överens med verkligheten.        tili dagunderstöd från arbetslöshetskassa eller
6777: Ämbetsverksarbetena är inte statliga tjänster,    tili arbetslöshetsersättning, kan strykas. Enligt
6778: vid vilkas besättande de allmänna grunderna       arbetskraftsministeriets uppfattning bör nämnda
6779: för befordran tili tjänst gäller, och det kan     villkor strykas.
6780:      Helsingfors den 16 november 1979.
6781: 
6782: 
6783:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
6784:                                                1979 vp.
6785: 
6786: Kirjallinen kysymys n:o 190.
6787: 
6788: 
6789: 
6790: 
6791:                                   Leppänen: Virojoen Härmänkankaalta menevän tien päällystä-
6792:                                      misestä.
6793: 
6794: 
6795:                          Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
6796: 
6797:    Virojoen Härmänkankaalta kirkonkylän kaut-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6798: ta Hurppuun menevä tie olisi ehdottomasti ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6799: kiireellisesti saatava päällystetyksi, koska tiellä   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6800: on käyttöä erittäin paljon. Mainittakoon, että
6801: tie vie mm. merivartioasema Santiolle sekä raja-                Aikooko Hallitus huolehtia, että tie
6802: vartioasema Hurppuun. Lisäksi tienkäyttöä lisää              Virojoen Härmänkankaalta kirkonkylän
6803: kesällä se, että tien varrella on kesähuvila-asu-            kautta Hurppuun päällystetään, ja mil-
6804: tusta yli 300 kesäasuntoa.                                   loin tämä päällystäminen tapahtuu?
6805:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
6806:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1979.
6807: 
6808:                                                Urpo Leppänen
6809: 
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 087901086W
6814: 2                                         1979 vp.
6815: 
6816: 
6817: 
6818: 
6819:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
6820: 
6821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
6822: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    vasti seuraavaa:
6823: olette 15 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      Kysymyksessä olevan Härmän-Virolahden
6824: jelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston      maantien kunnostaminen varatyönä on ollut
6825: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    Kymen tie- ja vesirakennuspiirin kunnossapito-
6826: edustaja U. Leppäsen näin kuuluvasta kirjalli-   toimialan ohjelmissa jo vuodesta 1978 lähtien.
6827: sesta kysymyksestä n:o 190:                      Vuoden 1979 aikana on ko. tien alustavia kun-
6828:           Aikooko Hallitus huolehtia, että tie   nostustoimenpiteitä jo suoritettu. Mikäli rahoi-
6829:        Virojoen Härmänkankaalta kirkonkylän      tuspuitteet sen sallivat, tullaan tie vuoden 1980
6830:        kautta Hurppuun päällystetään, ja mil-    aikana päällystämään öljysoralla.
6831:        loin tämä päällystäminen tapahtuu?           Virolahdelta edelleen Hurppuun johtava tie
6832:                                                  on yksityinen tie eikä siten kuulu valtion toi-
6833:                                                  mesta kunnossapidettäviin teihin.
6834:      Helsingissä marraskuun 9 päivänä 1979.
6835: 
6836:                                                              Liikenneministeri Veikko Saarto
6837:                                             N:o 190                                              3
6838: 
6839: 
6840: 
6841: 
6842:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
6843: 
6844:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Iståndsättandet av ifrågavarande Härmä-
6845: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     Virolahti landsväg såsom reservarbete har
6846: av den 15 oktober 1979 till vederbörande med-     alltsedan år 1978 varit upptaget i program-
6847: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   men för verksamhetsområdet för underhåll
6848: av riksdagsman U. Leppänen ställda spörsmål       i Kymmene väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
6849: nr 190:                                           Under år 1979 har preliminära istånd-
6850:                                                   sättningsåtgärder redan vidtagits på vägen. Så-
6851:           Ämnar Regeringen tillse, att vägen      vida ramarna för finansieringen det tillåter,
6852:        från Härmänkangas i Virojoki via kyrk-     kommer vägen under år 1980 att beläggas med
6853:        byn tili Hurppu beläggs och när kom-       oljegrus.
6854:        mer detta beläggningsarbete att ske?            Vägen som leder från Virolahti vidare till
6855:                                                   Hurppu är en privat väg, och hör således inte
6856:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       till de vägar vilkas underhåll ankommer på
6857: samt anföra följande:                             staten.
6858:      Helsingfors den 9 november 1979.
6859: 
6860:                                                                    TraHkminister Veikko Saarto
6861:                                                 1979 vp.
6862: 
6863: Kirjallinen kysymys n:o 191.
6864: 
6865: 
6866: 
6867: 
6868:                                    Pohjala: Poliisikoirajärjestelmän kehittämistarpeesta.
6869: 
6870: 
6871:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6872: 
6873:     Poliisikoiria kasvattavia ja käyttäviä poliisi-    toimisivat myös lääninhallituksen poliisireser-
6874: miehiä on maassamme noin 140-150 eri po-               vinä. Helsingin poliisilaitoksen alaiset poliisi-
6875: liisipiireihin sijoitettuina. Näistä yli 20 on si-     koiramiehet voisivat muodostaa oman yksik-
6876: joitettuna Helsingin alueelle. Maassamme jär-          könsä.
6877: jestetään vuosittain paljon suuria yleisötilai-           Poliisikoirajärjestelmän kehittäminen esittä-
6878: suuksia, joihin joudutaan komentamaan piirin           määni suuntaan ei kuitenkaan liene mahdollista
6879: ulkopuolisia poliisimiehiä muualtakin kuin po-         nykyisen miesvahvuuden puitteissa. Poliisiimi-
6880: liisin reserviksi varatusta Liikkuvasta poliisis-      ramiehiä ei voida erottaa erillisyksiköksi nykyi-
6881: ta. Tilaisuuksissa käytetään myös eri piirien po-      sistä poliisipiireistä, vaan järjestelmän toteutta-
6882: liisikoiramiehiä. Sisäasiainministeriön kirjelmän      miseksi olisi poliisikoirajärjestelmän piiriin luo-
6883: n:o 5281/433/20. 12. 1977 mukaan poliisikoi-           tava noin 150-200 uutta poliisimiehen toin-
6884: ramiesten tehtäväkenttää eivät lääninrajat saa         ta. Heidän lukumääränsä lisäämisen yhteydessä
6885: rajoittaa. Tavallisen käytännönkin mukaan hei-         olisi harkittava, onko nykyinen kaksijakoinen
6886: dän tehtävänsä ulottuvat ainakin yhtenäistoi-          korvausjärjestelmä, joka muodostuu 45 poliisi-
6887: minta-alueille ja laajemmallekin erilaisina hä-        koiramiehen kohdalla rahakorvauksesta ja mui-
6888: lytyksinä.                                             den kohdalla aikahyvityksestä, tarkoituksenmu-
6889:     Poliisikoiramiehiä käytetään näin ollen niin       kainen poliisikoiramiesten keskinäistä tasa-
6890: ikään poliisin reservinä, ja tässä ominaisuudessa      arvoisuutta ajatellen.
6891:  toimiessaan heidän työpanostaan ei aina voida            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
6892:  käyttää hyväksi heidän omassa piirissään. Pii-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6893:  reissä, joissa poliisin miesvahvuus on vähäinen,      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6894:  vaikuttaa järjestelmä haitallisesti erityisesti la-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6895:  makautena, jolloin piirin käytettävissä muutoin-
6896:  kin on vajaalukuinen määrä poliiseja.                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6897:     Mainitunlainen poliisikoiramiesten tehtävä-               siin poliisikoiramiesten siirtämiseksi or-
6898:  kentän laajuus antaa aiheen kysyä, eikö poliisi-             ganisatorisesti suoraan lääninhallituksen
6899:  koiramiesten tulisi kuulua laajempaan organi-                alaisiksi ja siihen liittyen poliisikoira-
6900:  saatioon kuin pelkästään poliisipiirien alaisuu-             miesten määrän lisäämiseksi ja heidän
6901:  teen. Heidät voitaisiin sijoittaa esimerkiksi si-            saamiensa korvausten perusteiden uudis-
6902: joituspaikkakuntiensa mukaan suoraan läänin-                  tamiseksi?
6903:  hallituksen alaisuuteen, jolloin he luonnollisesti
6904:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
6905: 
6906:                                           Toivo T. Pohjala
6907: 
6908: 
6909: 
6910: 
6911: 0879010624
6912: 2                                            1979 vp.
6913: 
6914: 
6915: 
6916: 
6917:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6918: 
6919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ret yleisötilaisuudet on, lukuunottamatta vuo-
6920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sittaisia Imatran ajoja, hoidettu lääneihin sijoi-
6921: olette 16 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      tettujen koiranohjaajien avulla. Mainittakoon,
6922: jeenne n:o 1049 ohella t0imittanut valtioneu-       että suurimpia poliisipiirejä lukuunottamatta
6923: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tyypillisiä koirahälytyksiä ei satu edes yhtä jo-
6924: kansanedustaja Toivo T. Pohjalan kirjallisesta      ka työvuorossa.
6925: kysymyksestä n:o 191, jossa tiedustellaan:             Kaikki koiranohjaajat siirtyivät vuonna 197 4
6926:                                                     työaikahyvityksen piiriin. Sen mukaan työtunti-
6927:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      järjestelmässä ennakoitu säännöllinen varsinai-
6928:        siin poliisikoiramiesten siirtämiseksi or-   nen työaika on 80 tuntia kolmiviikkoiskaudel-
6929:        ganisatorisesti suoraan lääninhallituksen    la, minkä lisäksi koiranohjaajille luetaan 40
6930:        alaisiksi ja siihen liittyen poliisikoira-   tuntia koiran hoidosta ja harjoituttamisesta las-
6931:        miesten määrän lisäämiseksi ja heidän        kelmallista työaikaa. Tämän johdosta siinä vai-
6932:        saamiensa korvausten perusteiden uudis-      heessa pienet poliisipiirit yli 20 tapauksessa
6933:        tamiseksi?                                   joutuivat luopumaan poliisin jatkuvan tavoitet-
6934:                                                     tavuuden säilyttämiseksi poliisikoirasta. Vuo-
6935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         den 1978 alusta tuli voimaan työaikahyvityk-
6936: taen seuraavaa:                                     sen rinnalle rahakorvausjärjestelmä. Tavoittee-
6937:    Poliisikoiria on tällä kertaa 142. Hälytys- ja   na on pidetty mahdollisimman yhdenmukaisen
6938: toimintavalmiuden tehostamiseksi sekä tarkoi-       ja tarkoituksenmukaisen korvausjärjestelmän
6939: tuksenmukaisen erikoistumisen ja kalusto- ja        aikaansaamista. Nykyinen järjestelmä on teh-
6940: välinehankintojen vuoksi on poliisikoirat pyrit-    nyt mahdolliseksi poliisikoiran sijoittamisen jäl-
6941: ty sijoittamaan ryhmiksi suurimpiin poliisipii-     leen myös taajamien ulkopuolelle maaseudun
6942: reihin ja keskeisiin yhteistoiminta-alueisiin.      pieniin poliisipiireihin, joissa työaikahyvityksen
6943: Koirien yksittäissijoitukset harvaan asutuilla      soveltaminen pienen miehistövahvuuden vuoksi
6944: seuduilla ovat kuitenkin edelleen tarpeen toi-      ei ollut mahdollista. Rahakorvausjärjestelmän
6945: minnan täydentämiseksi.                             piirissä on nykyään noin 45 koiranohjaajaa.
6946:    Poliisikoiratoiminnan on saumattomasti ni-          Kun poliisikoiratoiminta olennaisesti liittyy
6947: vellyttävä jokapäiväiseen poliisityöhön. Valta-     poliisin jokapäiväiseen toimintaan, kuten edellä
6948: osa koiranohjaajan työajasta muodostuu par-         on todettu, sisäasiainministeriö ei ainakaan täs-
6949: tioiunista poliisipiirissä tai yhteistoiminta-      sä vaiheessa katso aiheelliseksi ryhtyä toimen-
6950: alueella. Partioinnin tulee olla työtähakevaa ja    piteisiin poliisikoiramiesten siirtämiseksi kysy-
6951: ennaltaehkäisevää, minkä vuoksi tarvitaan teho-     myksessä esitetyllä tavalla organisatorisesti lää-
6952: kasta ja asiantuntevaa johtoa ja valvontaa. Par-    ninhallituksen alaiseksi. Poliisikoirien lähivuo-
6953: haiten tähän pystytään sellaisessa poliisipiiris-   sien sijoitussuunnitelman mukaan koiramäärää
6954: sä, jossa koirapartiotoiminta on jatkuvaa. Suu-     pyritään asteittain lisäämään kahteensataan.
6955:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1979.
6956: 
6957:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6958:                                                N:o 191                                               3
6959: 
6960: 
6961: 
6962: 
6963:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6964: 
6965:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         loppet, skötts med hjälp av de hundledare som
6966: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         är placerade i länen. Det kan nämnas, att det
6967: se nr 1049 av den 16 oktober 1979 till veder-        utom i de största polisdistrikten inte inträffar
6968: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       ens ett typiskt hundalarm under varje arbets-
6969: av följande av riksdagsman Toivo T. Pohjala          skift.
6970: ställda skriftliga spörsmål nr 191:                      Alla hundledare övergick år 197 4 tili ett
6971:                                                      system med arbetstidsersättning. Enligt detta
6972:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        system är den i arbetstidsschemat förutsedda
6973:        överförande av poliseos hundledare att        ordinarie arbetstiden 80. timmar under en ar-
6974:        organisatoriskt direkt underlyda läns-        betsperiod av tre veckor, varutöver hundledar-
6975:        styrelsen och för ökande av deras antal       na tillgodoräknas 40 timmar beräknad arbetstid
6976:        och förnyande av grunderna för ersätt-        för hundens skötsel och dressyr. På grund
6977:        ningarna till dem i samband med över-         härav nödgades små polisdistrikt i över 20
6978:        föringen?                                     .fall avstå från sin polishund för att kunna bi-
6979:                                                      behålla poliseos ständiga anträffbarhet. Vid
6980:    ISåsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ingången av år 1978 trädde vid sidan av ar-
6981: samt anföra följande:                                betstidsersättningen ett penningersättningssys-
6982:    Antalet polishundar är för närvarande 142.        tem i kraft. Målet har varit att få tili stånd ett
6983: För förbättrande av alarm- och aktionsbered-         så enhetligt och ändamålsenligt ersättnings-
6984: skapen samt för en ändamålsenlig speciali-           system som möjligt. Nuvarande system har
6985: sering och med tanke på anskaffningen av in-         gjort det möjligt att åter utplacera polishundar
6986: ventarier och materiel har man strävat till att      även utanför tätorterna i små polisdistrikt på
6987: utplacera polishundarna i grupper i de största       landet, i vilka tillämpning av arbetstidsersätt-
6988: polisdistrikten och de centrala samarbetsom-         ning inte var möjlig på grund av ringa man-
6989: rådena. Utplacering av enstaka hundar i glest        skapsstyrka. Penningersättningssystemet till-
6990: bebyggda trakter är likväl fortfarande nödvän-       lämpas för närvarande på omkring 45 hund-
6991: dig för komplettering av verksamheten.               ledare.
6992:    Polishundsverksamheten måste kunna inlem-             Då polishundsverksamheten väsentligt hör
6993: mas störningsfritt i det dagliga polisarbetet.       till poliseos dagliga verksamhet, såsom ovan
6994: Största delen av en hundledares arbetstid an-        har konstaterats, anser ministeriet för inrikes-
6995: vänds tili patrullering i polisdistriktet eller på   ärendena det åtminstone inte i detta skede
6996: samarbetsområdet. Patrulleringen bör vara upp-       vara befogat att vidta åtgärder i avsikt att
6997: sökande och preventiv, varför effektiv och           överföra hundledarna tili att organisatoriskt
6998: sakkunnig ledning och tilisyn behövs. De bästa       underlyda länsstyrelsen såsom i spörsmålet
6999: förutsättningarna härför har man i de polis-         föreslås. Enligt den för de närmaste åren upp-
7000: distrikt, i vilka hundpatrulleringen är kon-         gjorda planen för utplaceringen av polishundar-
7001: tinuerlig. Evenemang med stor publiktillström-       na kommer man att sträva tili att stegvis öka
7002: ning har, med undantag av det årliga Imatra-         antalet hundar till 200.
7003:      Helsingfors den 14 november 1979.
7004: 
7005:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7006:                                                1979 vp.
7007: 
7008: Kirjallinen kysymys n:o 192.
7009: 
7010: 
7011: 
7012: 
7013:                                    Suonio ym.: Koulupsykologien ja koulukuraattorien virkojen val-
7014:                                       tionosuudesta.
7015: 
7016: 
7017:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7018: 
7019:    Koulujen oppilashuollon henkilöstöstä kou-          raattorien työtä ohjaavaa ammattihenkilöstöä.
7020: lupsykologit ja koulukuraattorit eivät ole val-        Esimerkiksi vain yhden lääninhallituksen koulu-
7021: tionosuuden piirissä, mikä on vaikeuttanut op-         osastossa on koulukuraattorin virka.
7022: pilashuollon kehittämistä siten kuin mm. Op-              Vaidonosuuden puuttuminen koulupsykolo-
7023: pilashuoltokomitea vuonna 1973 valmistunees-          gien ja koulukuraattorien viroista on johtanut
7024: sa mietinnössään edellytti. Vaikka kouluissa          myös senkaltaisiin vinoutumiin, että kunnat
7025: opettajien panos on ensisijainen myös oppilas-         ovat palkanneet psykologeja ja sosiaalityönteki-
7026: huollossa, on koulupsykologien ja koulukuraat-         jöitä niille hallinnonaloille, joihin saadaan val-
7027: torien tarve kiistämätön. Erityisesti peruskou-        tionapu ja yrittäneet jakaa heidän työpanostaan
7028: lun yläasteella ja lukiossa sekä ammattikouluis-      myös koulujen tarpeisiin. Esimerkiksi terveys-
7029: sa aineopettajilla ei ole riittäviä mahdollisuuk-     keskuksiin ja kasvatusneuvoloihin on palkattu
7030: sia oppilaiden psyykkisten ja sosiaalisten vai-       psykologeja, joiden tehtäväksi on annettu myös
7031: keuksien selvittämiseen ja nuorten sekä heidän        koulujen palveleminen. Kokemukset kouluyh-
7032: perheidensä tarvitseman tuen antamiseen.               teisössä ja sen ulkopuolella toimivista oppilas-
7033:    Tutkimusten mukaan noin 20 prosenttia              huollon työntekijöistä osoittavat, että oppilas-
7034: koululaisista on psyykkisen tutkimuksen ja/tai        huolto voi onnistua ainoastaan siten, että työn-
7035: hoidon tarpeessa. Koulujen työrauha sekä kou-         tekijä työskentelee kouluyhteisön sisällä. Eri-
7036: lulaisten !keskinäinen väkivaltaisuus ovat nous-      tyisesti ennalta ehkäisevä työ ja sen osana opet-
7037: seet polttaviksi ongelmiksi, joiden käsittelyyn       tajien ohjaus oppilaiden ongelmien ja työrauhaa
7038: ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan oppilashuollon          vaarantavien ilmiöiden kohtaamisessa on lähes
7039: voimakasta ja asiantuntevaa panosta. Myös             mahdotonta koulun ulkopuolelta käsin. Myös
7040: psyykkisistä ja sosiaalisista syistä johtuvat oppi-   yksittäisten oppilaiden tarvitsemat tukitoimen-
7041: misvaikeudet edellyttävät kouluissa vakavaa pa-       piteet jäävät helposti irrallisiksi ja kangistuvat
7042: neutumista. Esimerkiksi lukioissa lukuvuonna          ilman jatkuvaa henkilökohtaista yhteydenpitoa
7043: 1978-79 keskeytti 5,4 prosenttia ensimmäi-            opettajiin ja nuorten perheisiin. Koulun ulko-
7044: seltä luokalta ja peräti 14,4 prosenttia toiselta     puoliset psykologin tai sosiaalityöntekijän pal-
7045: luokalta opintonsa. Molemmilla luokkatasoilla         velut saattavat myös synnyttää epäluottamusta
7046: keskeyttäneiden lukumäärä oli suurempi kuin           koulun opettaj akunnassa.
7047: Iuokalle jääneiden lukumäärä. Suuri !keskeytys-           Oppilashuollon kehittäminen 1isäämällä kou-
7048: ten määrä on ongelmana myös ammatillisissa            lupsykologien ja koulukuraattorien virkoja kou-
7049: oppilaitoksissa.                                      lulaitoksen piiriin on välttämätöntä. Tämä on
7050:    Koulupsykologien ja -kuraattorien tarve on         mahdollista saattamalla koulupsykologin ja -ku-
7051: kunnissa koettu niin suureksi, että ilman val-        raattorin virat valtionosuuteen oikeuttavi:ksi.
7052: tionosuuttakin toukokuussa 1979 oli maassam-          Uudistuksen tulisi koskea peruskoulua, lukiota
7053: me koulukuraattoreita 102 ja koulupsykologeja         ja keskiasteen ammatillisia oppilaitoksia. Näitä
7054: 42. Näiden oppilashuollon asiantuntija-ammatti-       koulumuotoja koskevassa lainsäädännössä tulisi
7055: ryhmien jakaantuminen maassa on kuitenkin             määritellä koulupsykologin ja koulukuraattorin
7056: erittäin epätasaista siten, että molemmissa ryh-      pätevyysvaatimukset sekä säätää näiden vir-
7057: missä puolet toimi Uudenmaan läänissä. Koulu-         kojen kuulumisesta valtionosuutta saaviin vir-
7058: toimen alue- ja keskushallinnossa on myös täy-        koihin.
7059: sin riittämättömästi koulupsykologien ja -ku-
7060: 087901087X
7061: 2                                            1979 vp.
7062: 
7063:    Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-         Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
7064: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-           saattaakseen koulupsykologien ja koulu·
7065: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen            kuraattorien virat valtionosuuden piiriin
7066: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             peruskoulussa, lukiossa ja keskiasteen
7067:                                                         ammatillisissa oppilaitoksissa?
7068:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1979.
7069: 
7070:          Kaarina Suonio                Ulla-Leena Alppi           Seppo Tikka
7071:          Matti Ahde                    Helvi Niskanen             Mikko Ekorre
7072:          Orvokki Kangas                Marjatta Mattsson          Markus Aaltonen
7073:          Jarmo Wahlström               M.-L. Salminen             Pertti Hietala
7074:          Jaakko Itälä                  Mikko Kuoppa               Lauha Männistö
7075:          Arvo Salo                     Seppo Toiviainen           Sten Söderström
7076:          Hannu Tapiola                 Liisa Jaakonsaari          Irma Rosnell
7077:          Lea Savolainen                Mikko Rönnholm             Heli Astala
7078:          Pekka Starast                 Sakari Knuuttila           Juhani Raudasoja
7079:          Anna-Liisa Piipari            Elsi Hetemäki-Olander      Pentti Lahti-Nuuttila
7080:          Jacob Söderman                Pekka Jokinen              Aimo Ajo
7081:          Saara-Maria Paakkinen         Ilkka Kanerva              Marjatta Väänänen
7082:          Pirjo Ala-Kapee               Tuulikki Petäjäniemi       Tellervo Koivisto
7083:          Petter Savola                 Toivo Mäkynen              Eino Loikkanen
7084:          Tarja Halonen                 Ritva Laurila              Kaisa Raatikainen
7085:          Matti Luttinen                Reino Breilin              Peter Muurman
7086:          Matti Puhakka                 Boris Renlund              Jorma Rantala
7087:          Helge Siren                   Elisabeth Rehn             Unto Ruotsalainen
7088:          Olli Helminen                 Ingvar S. Melin            Kalevi Sorsa
7089:          Esko Pekonen                  Saara Mikkola              Terho Pursiainen
7090:          Kaj Bärlund                   Juhani Laitinen            Eino Grönholm
7091:          Pirkko Valtonen               Timo Ihamäki               Jermu Laine
7092:          Anneli Kivitie                Impi Muroma                Matti Ruokola
7093:          Terhi Nieminen-Mäkynen        Ulla Järvilehto            Hannu Tenhiälä
7094:          Mikko Pesälä                  Niilo Hämäläinen           Kauko Juhantalo
7095:          Eva-Maija Pukkio              Lasse Lehtinen             Juhani Saukkonen
7096:          Helena Pesola                 Paula Eenilä               Kalevi Mattila
7097:          Ben Zyskowicz                 Bror Lillqvist             Mikko Elo
7098:          Helvi Hyrynkangas             Mauno Forsman              1.-C. Björklund
7099:          Hannele Pokka                 V. J. Rytkönen             Markku Kauppinen
7100:          Jouko Tuovinen                Inger Hirvelä              Mauri Pekkarinen
7101:          Maija Rajantie                Erkki Liikanen             Esko Almgren
7102:          Seija Karkinen                Risto Tuominen             Väinö Rautiainen
7103:          Salme Myyryläinen             Jutta Zilliacus            Lauri Palmunen
7104:                                              N:o 192                                                3
7105: 
7106: 
7107: 
7108: 
7109:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7110: 
7111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Kunnan koululaitoksessa työskentelevien kou-
7112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lupsykologien ja koulukuraattorien lisäksi on
7113: olette kirjeellänne n:o 1050 16 päivältä loka-      vuonna 1971 perustettu Uudenmaan ja Turun
7114: kuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston asian-        ja Porin lääninhallituksen sekä Hämeen läänin-
7115: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        hallituksen kouluosastolle vuonna 1972 läänin-
7116: Kaarina Suonion ym. tekemän seuraavan kir-          koulupsykologin ja vuonna 1972 Kymen läänin-
7117: jallisen kysymyksen n:o 192:                        hallituksen kouluosastolle lääninkoulukuraatto-
7118:                                                     rin virka. Sekä lääninkoulupsykologien että lää-
7119:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      ninkoulukuraattorin tehtävänä on koordinoida
7120:        saattaakseen koulupsykologien ja koulu-      ja ohjata koulupsykologi- ja ·lmulukuraattoritoi-
7121:        kuraattorien virat valtionosuuden piiriin    mintaa läänin alueella.
7122:        peruskoulussa, lukiossa ja keskiasteen          Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminnan
7123:        ammatillisissa oppilaitoksissa?              tavoitteena on toisaalta oppilaiden kaikinpuoli-
7124:                                                     sen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen
7125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tukeminen, toisaalta koulunkäynnin ja oppimi-
7126: vasti seuraavaa:                                    sen edistäminen sekä oppimisvaikeuksien vä-
7127:    Kuntien omin varoin ylläpitämää koulupsyko-      hentäminen. Koulupsykologisessa toiminnassa
7128: logitoimintaa on maassamme ollut vuodesta           tavoitteet katsotaan saavutettavan edistämällä
7129: 1965 ja koulukuraattoritoimintaa vuodesta           psykologista tiedon soveltamista opetussuunni-
7130: 1966 alkaen. Kuluvana vuonna koulukuraattori-       telmiin ja -sisältöihin samoin kuin koulun työ-
7131: toimintaa on 53 kunnassa, koulukuraattorien         tapojen ja työskentelyolosuhteiden kehittämi-
7132: määrän ollessa 110. Varsinaista koulupsykologi-     seen, sekä vaikuttamalla ennalta ehkäisevästi
7133: toimintaa on 21 kunnassa, koulupsykologien          oppimista ja mielenterveyttä vaarantavien teki-
7134: määrän ollessa 40. Kaikkiaan koulupsykologi-        jöiden syntymiseen. Koulukuraattoritoiminnas-
7135: ja koulukuraattoritoiminnan piiriin lukuvuonna      sa pyritään ennaltaehkäisemään sosiaalisten on-
7136: 1977-78 kuului noin 290 000 oppilasta. Näis-        gelmatilanteiden syntyminen sekä edistämään
7137: tä 17 893 käytti mainittuna lukuvuonna koulu-       koulun mahdollisuuksia opiskelua vaikeuttavien
7138: psykologi- ja/tai koulukuraattoripalveluja.         sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden havait-
7139:    Koulupsykologisen ja koulukuratiivisen työn      semiseen sekä niiden poistamiseen ja lieventä-
7140: tarve on nykyistä työntekijöitten määrää huo-       miseen.
7141: mattavasti suurempi. Työntekijöitten määrän            Kouluhallituksen toimesta on 1970-luvulla
7142: kasvu on ollut hidasta muun muassa siitä syys-      suoritettu selvityksiä koulupsykologi- ja koulu-
7143: tä, että kunnat eivät ole saaneet virkojen perus-   kuraattoritoiminnasta ja sen toteuttamisesta.
7144: tamiseen valtionapua.                               Asiaa on selvitetty myös erillisessä komiteassa.
7145:     Koska koko maata kattavaa koulupsykologi-       Vuonna 1974 oppilashuoltokomitea esitti mie-
7146: ja koulukuraattoriverkostoa ei ole, koululaitos     tinnössään koulukuraattorien ja koulupsykolo-
7147: on terveyskeskuspsykologipalvelujen lisäksi         gien virkojen saattamista lakisääteisiksi ja val-
7148: käyttänyt myös muiden organisaatioitten, kas-       tionapuun oikeuttaviksi. Komitean käsityksen
7149: vatusneuvoloiden ja mielenterveystoimistojen        mukaan olisi koulupsykologien ja koulukuraat-
7150: palveluksia. Näiden palvelut ovat kuitenkin         torien virkojen perustaminen aiheuttanut silloin
7151: osoittautuneet riittämättömlksi. Palvelujen mää-    noin 26,2 miljoonan markan vuotuiset lisäkus-
7152: rän lisääminen .edellyttäisi työntekijäin määrän    tannukset valtiolle.
7153: huomattavaa lisäämistä. Esimerkiksi vuonna             Hallituksen käsityksen mukaan on koulupsy-
7154:  1977 kasvatusneuvolaissa tutkittiin noin           kologi- ja koulukuraattoritoiminnan toteuttami-
7155:  15 000 oppivelvollista. Samanaikaisesti erityis-   sessa pyrittävä tarveharkintapohjaisiin ratkaisui-
7156: opetusta saavien oppilaitten määrä koululaitok-     hin, jolloin yhteistyössä muiden organisaatioit-
7157:  sessa oli 87 020.                                  ten, lähinnä kasvatusneuvoJoitten ja terveyskes-
7158: 4                                              1979 vp.
7159: 
7160: kusten kanssa on sovittava siitä, miten psykolo-      tenkin painokkaasti huolehdittava siitä, että
7161: gi- ja sosiaalipalveluja saadaan riittävästi koulun   palveluita on tasavertaisesti saatavilla asutusra-
7162: tarpeisiin. Toisaalta tulee Hallituksen käsityk-      kenteeltaan erityyppisissä ja asukasmäärältään
7163: sen mukaan kiinnittää erityistä huomiota myös         erisuurissa kunnissa. Edellä mainitut näkökoh-
7164: niihin toimenpiteisiin, joilla edesautetaan opet-     dat samoin kuin valtionosuuden määrittämiseen
7165: tajien mahdollisuuksia yhdessä lasten vanhem-         liittyvät kysymykset ovat kokonaisuudessaan
7166: pien kanssa oppilaiden erilaisten ongelmien en-       tarkasteltavana peruskoulua ja lukiota koskevan
7167: naltaehkäisemiseen. Kodin ja koulun yhteistyön        lainsäädännön kodifiointi- ja tarkistamistyön
7168: kehittämiseen Hittyvät ongelmat ovat parhail-         yhteydessä, jota parhaillaan suoritetaan koulu-
7169: laan selvitettävinä opetusministeriön asettamas-      lakityöryhmän ehdotuksen pohjalta opetusmi-
7170: sa Kouluyhteistyö- ja kerhotoimikunnassa.             nisteriön asettamassa työryhmässä.
7171:    Mikäli ikoulupsykologi- ja koulukuraattoritoi-         Kuten edellä esitetystä ilmenee, ovat kysy-
7172: minnan toteuttamisessa pidetään lähtökohtana          myksessä esitetyt asiat parhaillaan Hallituksen
7173: tarveharkintaa ja käytetään mahdollisuuksien          toimesta selvitettävinä peruskoulua ja lukiota
7174: mukaan hyväksi koulun ulkopuolisten organi-           koskevan lainsäädännön valmisteluun kytkeyty-
7175: saatioiden palveluita, tuHaan kysymyksessä mai-       neenä. Tavoitteena on, että Hallituksen esitys
7176: nittuja virkoja edelleenkin perustamaan lähes         Eduskunnalle peruskoulua ja lukiota koskevaksi
7177: yksinomaan suuriin asutustaajamiin. Toimintaa         lainsäädännöksi annetaan jo vuoden 1980 kevät-
7178: kokonaisuudessaan kehitettäessä on samalla kui-       istuntokauden aikana.
7179:       Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
7180: 
7181: 
7182:                                                                       Opetusministeri Pär Stenbäck
7183:                                               N:o 192                                             5
7184: 
7185: 
7186: 
7187: 
7188:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7189: 
7190:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri'ksdagsordningen      1äropliktiga ungdomar vid rådgivningsbyråerna
7191: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           för uppfostringsfrågor. Samtidigt var antalet
7192: velse nr 1050 av den 16 oktober 1979 tili           elever som erhöll specialundervisning inom
7193: vederbörande med1em av statsrådet översänt          ramen för skolsystemet 87 020.
7194: avskrift av fö1jande av riksdags1edamot Kaarina        Utöver de skolpsykologer och skolkuratorer
7195: Suonio m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 192:        som verkar inom det kommunala skolväsendet
7196:                                                     inrättades år 1971 vid länsstyrelsernas i Ny-
7197:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för      lands Iän och i Åbo och Björneborgs Iän samt
7198:        att sko1psyko1og- och sko1kuratorstjänst-    länsstyrelsens i T avastehus Iän skolavdelningar
7199:        erna i grundsko1an, gymnasiet och            en länsskolpsykologtjänst och år 1972 vid läns-
7200:        yrkes1äroanstalterna på mellanstadiet        styrelsens i Kymmene Iän skolavdelning en läns-
7201:        skall komma i åtnjutande av statsande1?      skolkuratorstjänst. Såväl länsskolpsykologernas
7202:                                                     som länsskolkuratorns uppgift är att koordinera
7203:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       och leda skolpsykolog- och skolkuratorsverk-
7204: samt anföra fö1jande:                               samheten på länets område.
7205:                                                        Målet för skolpsykolog- och skolkurators-
7206:    Sko1psyko1ogverksamhet som kommunerna            verksamheten är å ena sidan att stöda elevernas
7207: upprätthåller med egna medel har förekommit         allsidiga välbefinnande och deras jämna utveck-
7208: i vårt land sedan år 1965 och sko1kurators-         ling, å andra sidan att främja skolgången och
7209: verksamhet sedan år 1966. Innevarande år före-      inlärningen samt att minska inlärningssvårig-
7210: kommer sko1kuratorsverksam'het i 53 kom-            heterna. Inom den skolpsykologiska verksam-
7211: muner och anta1et skolkuratorer är 110. Egent-      heten anses att målen uppnås genom att man
7212: lig skolpsykologverksamhet förekommer i 21          främjar tillämpandet av psykologisk kunskap
7213: kommuner och antalet skolpsykologer är 40.          på läroplanerna och lärostoffet liksom även på
7214: InaHes omfattade skolpsykolog- och skolku-          utvecklandet av arbetssätten och arbetsför-
7215: ratorsverksamheten rläsåret 11977-78 ca             hållandena i skolan, samt genom att man utövar
7216: 290 000 elever. Av dessa använde sig 17 893         förebyggande verksamhet i fråga om upp-
7217: sagda läsår av skolpsykologernas och/eller skol-    komsten av faktorer som äventyrar inlärningen
7218: kuratorernas tjänster.                              och den mentala hälsan. Inom skolkurators-
7219:    Behovet av skolpsykologiskt och skolkurativt     verksamheten försöker man på förhand för-
7220: arbete är betydligt större än det nuvarande         hindra uppkomsten av ·sociala problemsitua-
7221: antalet arbetstagare på detta område skulle         tioner samt främja skolans möjligheter att ob-
7222: förutsätta. ökningen av antalet arbetstagare har    servera sociala och ekonomiska faktorer som
7223: varit långsam bLa. av den anledningen, att          försvårar studierna samt att avlägsna dylika
7224: kommunerna inte erhållit statsbidrag för in-        faktorer och lindra deras inverkan.
7225: rättande av tjänster.                                  På åtgärd av skolstyre1sen har på 1970-talet
7226:    Eftersom det inte finns något nät av skol-       utredningar gjorts angående skolpsykolog- och
7227: psykologer och skolkuratorer som skulle täcka       skolkuratorsverksamheten och förverkligandet
7228: hela landet, har skolväsendet utöver den service    av den. Frågan har även utretts i en särskild
7229: psykologerna vid hälsovårdscentralerna till-        kommitte. År 1974 föreslog elevvårdskommit-
7230: handahåller också utnyttjat den service som         ten i sitt betärrkande att skolkuratorernas och
7231: ges av andra organisationer, rådgivningsbyrå-       skolpsykologernas tjänster skulle bli lagstadga-
7232: erna för uppfostringsfrågor och mentalvårds-        de och att de skulle berättiga tili statsbidrag.
7233: byråerna. Denna service har dock visat sig vara     Enligt kommittens uppfattning skulle inrättan-
7234: otiliräcklig. En ökad service skulle förutsätta     det av skolpsykolog- och skolkuratorstjänster
7235: en betydande utökning av antalet arbetstagare.      vid denna tidpunkt ha medfört en årlig tili-
7236:  Tili exempel år 1977 undersöktes ca 15 000         läggskostnad på ca 26,2 milj. mk för staten.
7237: 087901087X
7238: 6                                            1979 vp.
7239: 
7240:    Enligt regeringens uppfattning bör man vid       avses i spörsmålet också i fortsättningen att
7241: förverkligandet av skolpsykolog- och skolkura-      inrättas nästan enbart på stora tätorter. Vid
7242: torsverksamheten sträva till lösningar som          utvecklandet av verksamheten i dess helhet
7243: grundar sig på behovsprövning. Man bör därvid       måste man dock med eftertryck tillse, att det
7244: i samarbete med andra organisationer, närmast       finns en rättvis tillgång till service i kommu-
7245: rådgivningsbyråerna för uppfostringsfrågor och      ner med olika bosättningsstruktur och olika
7246: hälsovårdscentralerna, överenskomma om det          stort invånarantal. De ovan nämnda synpunk-
7247: sätt på vilket tillräcklig psykolog- och social-    terna liksom också frågorna i anslutning till
7248: service skall kunna erhållas för skolans behov.     fastställandet av statsandel är i sin helhet före-
7249: Å andra sidan måste enligt regeringens uppfatt-     mål för granskning i samband med det kodi-
7250: ning särskild uppmärksamhet fästas också vid        fierings- och justeringsarbete angående lagstift~
7251: sådana åtgärder, med hjälp av vilka man kan         ningen om grundskolan och gymnasiet vilket
7252: främja lärarnas möjligheter att i samråd med        för närvarande utförs i en av undervisnings-
7253: barnens föräldrar förebygga uppkomsten av           ministeriet tillsatt arbetsgrupp på basen av för-
7254: olika slag av problem hos eleverna. Problemen       slag som arbetsgruppen för skollagstiftningen
7255: i samband med utvecklandet av samarbetet            framfört.
7256: mellan hemmet och skolan utreds för när-                Som av det ovan anförda framgår utreds de
7257: varande i den av undervisningsministeriet till-     i spörsmålet framförda frågorna för närvarande
7258: satta Kommissionen för skolsamarbete och            på åtgärd av regeringen i anknytning till be-
7259: klubbverksamhet.                                    redningen av lagstiftningen angående grund-
7260:    I fall man betraktar behovsprövningen som        skolan och gymnasiet. Avsikten är att en pro-
7261: utgångspunkt vid förverkligandet av skolpsyko-      position angående revidering av lagstiftningen
7262: log- och skolkuratorsverksamheten, och om           om grundskolan och gymnasiet skall avlåtas
7263: service från organisationer utanför skolan såvitt   till riksdagen redan under vårsessionen 1980.
7264: möjligt utnyttjas, kommer sådana tjänster som
7265:      Helsingfors den 16 november 1979.
7266: 
7267: 
7268:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
7269:                                             1979 vp.
7270: 
7271: Kirjallinen kysymys n:o 193.
7272: 
7273: 
7274: 
7275: 
7276:                                 Lattula: 'Kainuun työllisyystilanteen parantamisesta.
7277: 
7278: 
7279:                        Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
7280: 
7281:    Vaikka Kostamus-urakka parhaimmillaan on        Kainuu-neuvottelukunnan ehdotukset ovat juut-
7282: työllistänyt yhteensä noin 2 600 kainuuJaista,     tuneet eri ministeriöihin. Ilman valtioneuvos-
7283: Kainuun työttömyysaste on koko urakan ajan         ton selvää periaatepäätöstä tarvittavien määrä-
7284: oHut keskimäärin yli 14 % ja urakan huippu-        rahojen myöntämisestä jälkihoitoa varten asia
7285: kautenakin yli 10 %. Lapin ohelila Kainuu on       ei ratkea. Vastuu Kainuun tilanteesta kuuluu
7286: ollut maan pahinta työttömyysaluetta. Koska        nyt valtioneuvostolle.
7287: valtiovallan olisi pitänyt huolehtia Kainuun          Kostamus-urakan jälkihoito on aloitettava jo
7288: työhlisyydestä siinäkin tapauksessa, että Kosta-   tänä syksynä, ·sillä työmaalta palaa vuoden lop-
7289: mus-työmaata ei olisi tullut, työmaa on vähen-     puun mennessä yli 1 000 suomalaista 'lähinnä
7290: tänyt tuntuvasti valtiovahlan Kainuuseen koh-      maanrakennusalan työntekij.ää, joista noin 600
7291: distuvia työlJlistämistoimenpiteitä. Jos kainuu-   on Kainuusta. Tämän syksyn tilannetta kärjis-
7292: laiset Kostamus-työntekijät olisi jouduttu työl-   tää vielä se, että samaan aikaan Kostamus-työ-
7293: listämään esimerkiksi valtion työvirastojen        maan hiljenemisen kanssa valtion työt vähene-
7294: töillä, kustannukset olisivat tähän mennessä       vät Kainuussa lähes 600 työntekijäUä. Kausi-
7295: olleet noin 400 mmk. Edellä mainitun perus-        vaihtelu huomioon ottaen Kainuun työttömyys-
7296: tee1la on kohtuullista vaatia, että valtiovallan   aste kohoaa jo vuoden loppuun mennessä tä-
7297: toimenpitein estetään Kainuun työttömyyden         mänhetkisestä noin 11 % :sta yli 15 % :n. Täl-
7298: paheneminen Kostamus-urakan päättymisen            lainen ;tilanne on kestämätön.
7299: vuoksi.                                               Eddlä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7300:    Valtioneuvoston asettama Kainuu-neuvotte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7301: lukunta jätti viime maaliskuussa laajan ohjel-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
7302: man Kostamus-urakan jä1kihoitotoimenpiteiksi.      senen vastattavaksi ;seuraavan kysymyksen:
7303: Ohjelman toteuttaminen merkitsisi runsaan
7304: tuhannen työpaikan järjestämistä Kostamuk-                     Mihin erittäin kiireellisiin toimenpi-
7305: sesta palaaville kainuulaisille vuosiksi 1980-              teisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta val-
7306: 1982. Ohjelman kustannu~set ovat yhteensä                   tioneuvoston asettaman Kainuu-neuvot-
7307: noin 320 mmk.                                               telukunnan ehdotukset Kainuun työlli-
7308:    Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesi-               syystilanteen parantamiseksi ja Kosta-
7309: tyksessä jälkihoito-ohjelma on jätetty käytän-              mus-urakan jälkihoidon järjestämis~ksi
7310: nöllisesti katsoen :kokonaan vaille huomiota.               toteutetaan?
7311:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
7312: 
7313:                                              Eero Lattula
7314: 
7315: 
7316: 
7317: 
7318: 0879011255
7319: 2                                           1979 vp.
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 
7324:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
7325: 
7326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Kainuun ongelmien pysyväisluontoinen pa-
7327: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rantaminen on välttämätön, mutta myös vai-
7328: olette 17 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn          kea tehtävä. Hallitus katsoikin tarpeelliseksi
7329: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       jatkaa Kainuu-neuvottelukunnan toimikaut.ta
7330: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vuoden 1981 loppuun saakka, jotta neuvottelu-
7331: edustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta    kunnan vaikutusmahdollisuudet myös pitkällä
7332: kysymyksestä n:o 193:                              aikavälillä voitaiJsiin turvata. ,
7333:                                                        Saamansa tehtävän perusteella Kainuu-neu-
7334:           Mihin erittäin kiireellisiin toimenpi-   vottelukunta ehdotti 18. 10. 1979 valtioneuvos-
7335:        teisiin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta val-   tolle jättämässään muistiossa, että hallitus tekisi
7336:        tioneuvoston asettaman Kainuu-neuvot-       periaatepäätöksen Kostamus-urakan jälkihoidon
7337:        te1ukunnan ehdotukset Kainuun työl1i-       k·annalta tarpeellisista toimenpiteistä ja jälki-
7338:        syy,stila:nteen parantamiseksi ja Kosta-    hoitoon käy,tettävistä lisämäärärahoista mahdol-
7339:        mus-urakan jälkihoidon j.ärjestämiseksi     lisesti eri ha1linnonalo1lle jaoteltuina.
7340:        toteutetaan?                                    Näiden ehdotusten jatkoselvityksiä varten
7341:                                                    va1tiovarainmJnisteriö asetti viime lokakuun
7342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lopulla työryhmän, jonka tehtävänä on kiireel-
7343: vasti seuraavaa:                                   lisesti selvittää Kostamus-urakan jälkitilanteen
7344:   Valtioneuvoston 10. 11. 1977 asettama Kai-       Kainuussa aiheuttaman vaikean työllisyystilan-
7345: nuu-neuvottelukunta on tehtävänsä mukaisesti       teen lieventämiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja
7346: työskennellyt Kainuun elinkeinoelämän aseman       laatia tältä pohjalta ehdotus asiaa koskevaksi
7347: ja työllisyystilanteen pysyväiseksi parantami-     valtioneuvoston periaatepäätöksek.si.
7348: seksi ottaen huomioon erity1sesti Kostamus-            Työryhmän ehdotukset puheena olevaksi pe-
7349: urakan jälkihoidon edellyttämät toimenpiteet.       riaatepäätökseksi luovutettiin v·altiovarainmi-
7350: Monet neuvottelukunnan ehdotukset ovatkin jo        nisterille 16. 11. 1979 ja ne tulevat hallituksen
7351: tähän mennessä toteutuneet.                         käsiteltäväksi ensi ti:lassa.
7352:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1979.
7353: 
7354:                                                                           Ministeri Eino Uusitalo
7355:                                              N:o 193                                                  3
7356: 
7357: 
7358: 
7359: 
7360:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7361: 
7362:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        gifit. Regeringen ansåg det dä:rför vara nödvän-
7363: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       d~g,t att förlänga Kainuu-delegationens mandat-
7364: av den 17 oktober 1979 tili vederbörande med~       tid tili utgången av år 1981, för att delegatio-
7365: lem av statsrådet översänt avskrift av f<Yljande    nens möjligheter att inverka även på lång sikt
7366: av riksdagsman Lattula stäUda spörsmål nr           sku1le tryggas.
7367: 193:                                                   På basen av sitt uppdrag föreslog Kainuu-
7368:                                                     delegationen i sin promemoria tili statsrådet
7369:            Till vilka synnerligen brådskande åt-    18. 10. 1979, att regeringen skulle fatta ett
7370:         gärder ämnar Regeringen skrida, för att     principbeslut om de åtgärder som är nödvän-
7371:         den av statsrådet titlsatta Kainuu-dele-    diga med tanke på Kostamus-entreprenadens
7372:         gationens cförs1ag tili förbättrande av     eftervård samt om de tiH~ggsanslag som står
7373:         syssdsättningsläget i Kainuu samt an-       tiJl buds .för eftervården, eventuel1t fördelade
7374:         ordnande av Kostamus-entreprenadens         på de olika förvaltningsområdena.
7375:         eftervård skall förverkligas?                   För vidareutredning av des·sa försl'ag tillsatte
7376:                                                     finansministeriet i slutet av oktober en arbets-
7377:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        grupp med uppgift att i brådskande ordning
7378: samt anföra följande:                               utreda de åtgärder som erfordras för J.indrandet
7379:    Den av statsrådet 10. 11. 1977 tillsatta ~ai­    av det svåra sysselsättningsläget i Kainuu,
7380: nuu-de'legat.ionen har i enlighet med sitt upp-     vilken ,föranletts av situationen efter Kostamus-
7381: drag arbetat för en permanent törbättring av         entreprenadens upphörande, samt att på grund-
7382: näringslivets .stäl1ning och sysselsättningsläget   val härav uppgöra förslag tili statsrådets prin-
7383: i Kainuu, med beaktande i synnerhet av de           cipbeslut .i denna sak.
7384: åtgärder som betingas av Kostamus-entreprena-           Arbetsgruppens förslag tili ifrågavarande
7385: dens eftervård. Många av delegationens för-         principbeslut överläts tili finansministeriet 16.
7386: slag har red'an genomförts.                         11. 1979 och kommer upp tili handläggning
7387:    En permanent :lösning av problemen i Kai-        regeringen så snart som möjligt.
7388: nuu är en oundgänglig, men även svår upp-
7389: 
7390:        Helsingfors den 22 november 1979.
7391: 
7392:                                                                             Minister Eino Uusitalo
7393:                                                  1979 vp.
7394: 
7395: Kirjallinen kysymys n:o 194.
7396: 
7397: 
7398: 
7399: 
7400:                                     Alppi ym.: Työsuojeluhallituksen oikeudesta sitovien ohjeiden
7401:                                        antamiseen.
7402: 
7403: 
7404:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
7405: 
7406:    Työturvallisuuslain yleissäännösten tulkitse-       Kun kuitenkin yksityiskohtaisten ja sitovien
7407: mis·eksi ei työsuojeluhenkilöstön käytössä ole         ohjeiden tarve on kiistaton, työsuojeluhallituk-
7408: riittävästi alemmanasteisia säädöksiä eri ko-          selle olisi annettava oikeus valmistella ja jul-
7409: neist<a, laitteista, aineista ja työmenetelmistä.      kaista sitovia työsuojeluohjeita kaikista tär-
7410: Esimerkiksi Ruotsissa on tällä hetkellä voimas-        keimmistä koneist·a, laitteista, aineista ja työ-
7411: sa ne1in-, viisinkertaisesti .samanlaisia normeja      menetelmistä.
7412: kuin maamme työsuojeluhallituksen julkaisemat             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7413: turvallisuusohjeet ja -määräykset. Lisäksi ne          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
7414: ovat sitovampia kuin maamme normit. Varsi-             valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle vastat-
7415: naisia sitovia teknisiä normeja eli valtioneuvos-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
7416: ton päätöksiä meillä on vain alun toistal(ym-
7417: mentä. Tämän vuoksi ,työsuojelutarkastajilla,                    Onko Hallitus tietoinen, että toistai-
7418: työsuojeluvaltuutetuilla,     työsuojelupäälliköillä          seksi puuttuvat vielä yksityiskohtaiset ja
7419: ja suunnittelijoilla ei sitovien ohjeiden puut-               sitovat työsuojeluohjeet useimpien tär-
7420: tuessa ole mahdollisuutta ra~kaista kunkin työ-               keiden koneiden, Jaitteiden, aineiden ja
7421: paikan ongelmia.                                              työmenetelmien osalta, ja
7422:    Suuri puute on se, että työsuojeluhallituksel-                aikooko Hallitus tämän puutteen
7423: la on oikeus antaa vain ohjeita, ellei laissa, ase-           poistamiseksi antaa työsuojeluhallituk-
7424: tuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä ole                  selle lainsäädäntöteitse oikeuden valmis-
7425: toisin määrätty. TyösuojeluhaLlitukselle onkin                tella ja julkaista näitä koskevia sitovia
7426: vain harvoin annettu tällainen mahdollisuus.                  ohjeita?
7427:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1979.
7428: 
7429:                 Ulla-Leena Alppi                                   Inger Hirvelä
7430: 
7431: 
7432: 
7433: 
7434: 087901101C
7435: 2                                              1979 vp.
7436: 
7437: 
7438: 
7439: 
7440:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7441: 
7442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työsuojeluhallituksen toimivalta koneita ja
7443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         läitteita samoin kuin vaa1'allisia aineita koske-
7444: olette 17 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        vien turvallisuusmääräysten antamisessa perus-
7445: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tuu lähinnä viimeksi mainituissa valtioneuvos-
7446: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ton päätöksissä oleviin valtuuttaviin säännök-
7447: Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         siin. Valtioneuvoston päätöksiä on annettu
7448: myksestä n:o 194:                                     muun muassa rakennustyötä, alusten lastausta
7449:                                                       ja purkausta, traktoreita, meluntorjuntaa, torni-
7450:           Onko Hallitus tietoinen, että toistai-      nostureita, pulttipistooleita, trukkeja, moottori-
7451:        seksi puuttuvat vielä yksityiskohtaiset ja     sahoja, puristimia sekä vaarallisten aineiden
7452:        sitovat työsuojeluohjeet useimpien tär-        käyttöä varten.
7453:        keiden koneiden, laitteiden, aineiden ja
7454:                                                          Kun työelämässä käytettävien koneiden, lait-
7455:        työmenetelmien osalta, ja
7456:                                                       teiden, työvälineiden ja aineiden määrä on huo-
7457:           aikooko Hallitus tämän puutteen
7458:                                                       mattavan suuri, on selvää, että edellä mainitut
7459:        po1stamiseksi antaa työsuojeluhallituk-
7460:                                                       sitovat työturvallisuusmääräykset kattavat niis-
7461:        selle lainsäädäntöteitse oikeuden valmis-
7462:                                                       tä vain suhteellis·en pienen osan. Sitovien mää-
7463:        tella ja julkaista näitä koskevia· sitovia
7464:                                                       räysten puutetta korvaa kuitenkin se, että työ-
7465:        ohjeita?                                       suojeluviranomaisella on yksittäistapauksissa oi-
7466:                                                       keus harkintansa mukaan tehdä ne muun muas-
7467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa koneita, laitteita tai työmenetelmiä koskevat
7468: vasti seuraavaa:                                      korjausvaatimukset, joita työturvallisuuslain
7469:     Työsuojeluhallituksen toimivaltuudet perus-       katsotaan edellyttävän. Jos työsuojelua koske-
7470: tuvat työsuojeluhallinnosta annettuun lakiin          vien säännösten ja määräysten tulkinnassa täl-
7471:  (57 4/72) ja työsuojeluhallinnosta annettuun         löin syntyy epätietoisuutta, voidaan asiassa
7472: asetukseen (372/7 3) sekä edelleen sosiaali- ja       kääntyä työsuojelun valvonnasta annetun ase-
7473: terveysministeriön tehtävistä eräissä työsuojelu-     tuksen 13 § :n mukaisesti työsuojeluhallituksen
7474: hallinnon alaan kuuluvissa asioissa annettuun         puoleen tarpeellisten ohjeiden saamiseksi. Yk-
7475: asetukseen (3 7 3/7 3) .                              sittäistapauksessa antamansa ohjeen työsuojelu-
7476:     Edellä mainituissa säännöksissä käsitellään       hallitus voi antaa yleis·estikin tiedoksi.
7477: työsuojeluhallituksen yleistä hallinnollista toi-        Mahdollisuus työturvallisuuden tason paran-
7478: mivaltaa. Työsuojeluhallitukselle on tämän li-        tamiseen yksittäistapauksittain annettavien mää-
7479: s·äksi osoitettu suuri joukko erityistehtäviä, jot-   räysten avulla ei luonnollisesti poista sitovien
7480: ka koskevat työsuojelun valvontaa tai siihen          yleismääräysten tarvetta. Tämän vuoksi pyri-
7481: liittyviä järjestelyjä muun muassa työsuojelun        täänkin edelleen tehostamaan sekä valtioneu-
7482: valvonnasta annetussa laissa (131/73) ja työ-         voston että työsuojeluhallituksen toimivaltuuk-
7483: suojelun valvonnasta annetussa asetuksessa            sien puitteissa annettavien työturvallisuusmää-
7484:  (954/73), työaikalaissa (604/46) ja työturval-       räysten valmistelua.
7485: lisuuslaissa (299/58) sekä työturvallisuuslain
7486: nojalla annetuissa valtioneuvoston päätöksissä.
7487:      Hel&ingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
7488: 
7489:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
7490:                                               N:o 194                                               3
7491: 
7492: 
7493: 
7494: 
7495:                            T i 11 R i k s d a g en s He t t Ta 1m a n.
7496: 
7497:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen         de säkerhetsföteskriftetna föt maskinet och an-
7498: anget hat Ni, Hett TaJman, med Edet skrivelse       otdningar ävensom fatliga ämnen basetat sig
7499: av den 17 oktobet 1979 tili vedetbötande med-       nätmast på de stadganden angående befogen-
7500: lem av statstådet föt avgivande av svat övet-       hetet som ingåt i de sistnämnda statstådsbe-
7501: sänt avsktift av följande av tiksdagsman Alppi      s,luten. Statstådsbeslut hat utfätdats bl. a. föt
7502: m. fl. undett,ecknade spötsmål nr 194:              byggnadsatbete, lastning och lossning av fattyg,
7503:                                                     traktoter, bekämpande av bullet, totnkranat,
7504:           Ät Regeringen medveten om att de-         bultpistolet, truckat, mototsågat, pressat samt
7505:        taljetade och bindande ditektiv angåen-      hälsofarliga ämnen.
7506:        de atbetatskydd tillsvidate ännu saknas
7507:                                                        Emedan det antal masbnet, anotdningar, at-
7508:        i fråga om de flesta v1ktiga maskinet,       betsredskap och ämnen som används i atbets-
7509:        anotdningat, ämnen och atbetsmetodet,        livet är högst betydande, ät det klart att de
7510:        och                                          ovan nämnda bindande argetarskyddsföte-
7511:           avset Regeringen föt att avlägsna         skrifterna täcket endast en telativt liten del av
7512:        denna brist genom lagstiftning ge at-        dem. B!'isten på bindande bestämmelJs,et upp-
7513:        betatskyddsstytelsen tätt att bereda och     vägs dock av att atbetatskyddsmyndighet i en-
7514:        offentliggöra bindande direktiv angåen-      skilda fall hat tätt att enligt ptövning ställa de
7515:        de dessa?                                    fotdringat på tepatation av bl. ,a, maskinet och
7516:                                                     anotdningat ellet ändring av atbetsmetodet
7517:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lagen om skydd i arbete an:s,es förutsätta. Om
7518: samt anföra följande:                               det härvid uppståt ovisshet vid tolkningen av
7519:    Arbetarskyddss tytelsens befogenhetet grun-      stadganden och bestämmelset om atbetatskydd
7520: dar sig på ,Jagen om atbetarskyddsförvaltningen     kan man i ärendet i enlighet med 13 § förotd-
7521: (57 4/72) och på förordningen om arbetar-           ningen om tillsynen övet atbetatskyddet vända
7522: skyddsfötvaltningen (372/7 3) .samt ytterligare     sig tili atbetatskyddsstytelsen föt att ethålla
7523: på förordningen om social- och hälsovårdsmi-        erfotderliga ditektiv. Atbetatskyddsstytelsen
7524: nisteriets uppgiftet i vissa tili arbetarskydds-    kan även offentligt tillkännage ditektiv som
7525: förvaluningens område hörande ärenden (3 73/        den givit i enskilt fall.
7526: 73).                                                   Möjligheten att fötbättra arbetatskyddets ni-
7527:    I ovan nämnda stadganden behandlas arbe-         vå genom bestämmelset i enskilda fall avlägs-
7528: tatskyddsstyrelsens allmänna administrativa be-     nat givetvis inte behovet av bindande allmänna
7529: fogenheter. Härtill har på arbetarskyddsstytel-     bestämmelset. Därföt strävat man även fott-
7530: sen i lagen om tillsynen över arbetarskyddet        sättningsvis tili att effektiveta betedningen av
7531: ( 131/7 3 ) och i förordningen om tillsynen över    atbetatskyddsbestämmelset vilka utfätdas inom
7532: atbetarskyddet (954/73 ), i arbetstidslagen         tamen föt såväl statstådets som atbetatskydds-
7533: ( 604/46) och i lagen om skydd i arbete             stytelsens befogenhetet. I detta sammanhang
7534: ( 299/58) samt i statsrådsbeslut vHka utfärdas      måste även möjligheterna att utvidga atbetat-
7535: med stöd av lagen om skydd i arbete påfötts         skyddsstytelsens befogenhetet uttedas bl. a.
7536: ett stort antal specialuppgiftet som gäller till-   genom att utteda i viiken mån administrativa
7537: synen övet atbetatskyddet ellet hättill anslutna    lösningat ,som ti1lämpas i de övtiga notdiska
7538: attangemang.                                        ländetna kunde tas i bruk också i Finland.
7539:    Arbetatskyddsstytelsens befogenhetet angåen-
7540:      Helsingfots den 16 novembet 1979.
7541: 
7542:                                             Social- och hälsovåtd.sministet Sinikka Luja-Penttilä
7543: Kirjallinen kysymys n:o 19.5.
7544: 
7545: 
7546: 
7547: 
7548:                                  Hietala: ValtakunnaHisista työttömyyskassoista annetun lain
7549:                                    16 §:n muuttamisesta.
7550: 
7551: 
7552:                         E d u s kun n a n H e r r a P-uh e m i e h e 11 e.
7553: 
7554:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-       Tämän -vuoksi olisikin käsitykseni mukaan
7555: tun lain 16 §:n 2 momentin 1 kohta on seu-         harkittava erri. - lainkohdan muuttamista niin,
7556: raavansisältöinen:                                 että sen mukaan omaisena voitaisiin ainakin
7557:    "Omaisena pidetään:                             tiettyä tarveharkintaa käyttäen pitää myös yli
7558:    1 ) 17 vuotta nuorempaa lasta tai työhön        17-vuotiasta opiskelevaa lasta, jota työttömyys-
7559: kykenemätöntä lasta, jonka pääasiallisena elät-    kassan jäsen joutuu tämän vuoksi huoltamaan.
7560: täjänä jäsen on;"                                     Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7561:    Edellä olevan säännöksen perusteella voi        § :n 1 momentin perusteella esitän -valtioneu-
7562: työttömyyskassan jäsen saada korkeampaa päi-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7563: väavustusta ainoastaan silloin, kun huollettava    raavan kysymyksen:
7564: lapsi on alle 17-vuotias tai pysyvästi työkyvy-
7565: tön.                                                         Mihin toimenpiteisiin ja minkä aika-
7566:    Kuten yleisesti tiedetään, joutuvat opiskele-           taulun puitteissa Hallitus aikoo- ryhtyä
7567: massa olevien lasten vanhemmat huoltamaan                  muuttamaan edellä mainitun työttö-
7568: lapsiaan kauan yli em. ikärajan, mitä huolta-              myyskassoista annetun lain 16 §:n 2
7569: mista on pidettävä taloudellisessa mielessä                momentin 1 kohdan säännöksen sellai-
7570: opintotukien ja -lainojen pienuuden vuoksi vä-             seksi, että sen tarkoittamana omaisena
7571: hintään yhtä suurena kuin alle 17-vuotiaan lap-            voidaan pitää tiettyä tarveharkintaa so-
7572: sen huoltamista etenkin silloin, kun lapsi jou-            veltaen myös yli 17-vuotiasta opiskele-
7573: tuu opintojensa takia asumaan kodin ulkopuo-               vaa lasta, jota työttömyyskassan jäsen
7574: lella.                                                     joutuu tämän johdosta huoltamaan?
7575:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1979.
7576: 
7577:                                           Pertti Hietala
7578: 
7579: 
7580: 
7581: 
7582: 087900979E
7583: 2
7584: 
7585: 
7586: 
7587: 
7588:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7589: 
7590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 ~:n 1 momentissa             voidaan pitää tiettyä tarveharkintaa so-
7591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              veltaen myös yli 17-vuotiasta opiskele-
7592: otette 18 päivänä lokakuuta 1979 päivlityn kir-            vaa lasta, jota työttömyyskassan jäsen
7593: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           joutuu tämän johdosta huoltamaan?
7594: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
7595: P.ertti Hietalan näin kuuluvasta kirjallisesta       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7596: kysymyksestä n:o 19.5:                             vasti seuraavaa:
7597:          Mihin toimenpiteisiin ja minkä aika-         Huollettavan lapsen 17 vuoden ikäraja on
7598:        taulun puitteissa Hallitus aikoo ryhtyä     todettu olevan liian alhainen ainakin niissä ta-
7599:        muuttamaan edellä mainitun työttö-          pauksissa, joissa lapsi opiskelee. Ongelma tulee
7600:        myyskassoista annetun lain 16 §:n 2         selvitettäväksi parhaillaan vireillä olevan työt-
7601:        momentin 1 kohdan säännöksen sellai-        tömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistustyön
7602:        seksi, että sen tarkoittamana omaisena      yhteydessä.
7603:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
7604: 
7605:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
7606:                                             N:o 195                                               3
7607: 
7608: 
7609: 
7610: 
7611:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7612: 
7613:   I det 'syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              härav måste vårdas av medlem i arbets·
7614: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skr>ivelse           löshetskassa, och när ämnar Regeringen
7615: av den 18 oktober 1979 till vederbörande med-             '.'idta dessa åtgärder?
7616: lem av statsrådet övetsänt avskrift av följande
7617: av riksdagsman Pertti Hietala undertecknade         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7618: spörsmål nr 195:                                  samt anföra följande:
7619:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           En åldersgräns på 17 år för det vårdbehö-
7620:        vidta för att ändra förenämnda stad-       vande barnet har ansetts vara för låg åtminsto-
7621:        gande i 16 § 2 mom. 1 punkten arbets·      ne i det fall då barnet studerar. Problemet
7622:        löshetskassalagen så, att Ii det avsedd    kommer att utredas i samband med totalrefor-
7623:        anhörig kan genom tillämpning av viss      men av arbetslöshetsskyddsystemet, viiken för
7624:        behovsprövning anses vara ett stude-       närvarande är under beredning.
7625:        rande barn över 17 år, som på grund
7626:      Helsingfors den 6 november 1979.
7627: 
7628:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
7629:                                              1979. vp.
7630: 
7631: Kirjallinen kysymys n:o 196.
7632: 
7633: 
7634:                                  Holvitie: Ikäluokkien pienenemisen johdosta vapautuvien voima·
7635:                                     varojen ohjaamisesta opetusryhmien pienentämiseen.
7636: 
7637:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7638: 
7639:    Pidän virheellisenä sitä valtion budjettiesi-    Ilman sitä jää suuri yhteiskunnallinen uudistus
7640: tyksen koulupoliittista linjaa, ettei oppilasikä-   vain ulkonaiseksi uusien opetuksellisten ja· kas-
7641: luokkien pienenemisen vapauttamia mahdolli-         vatuksellisten tavoitteiden saavuttamisen jää-
7642: suuksia käytetä uudistuvan koululaitoksen toi-      dessä toteutumatta.
7643: mintaedellytysten parantamiseen. Opetustoimes-         SDP:n eduskunta,ryhmän kiirehtimän 5.-6.
7644: sa työskentelevät tietävät, että pelkästään ope-    luokkien ryhmiinjaon toteuttaminen jo ensi
7645: tussuunnitelmallisilla keinoilla ei tapahdu to-     vuonna on kannatettava toimenpide. Aloitteen
7646: dellisia uudistuksia, vaan opetusryhmiä on sa-      kustannukset, 17,5 milj. markkaa on vain pieni
7647: manaikaisesti pienennettävä kaikilla tasoilla.      osa siitä 120-130 miljoonan markan sum-
7648:    Yleissivistävän koulun menojen kasvun li-        masta, minkä peruskoulun oppilasikäluokkien
7649: säys budjettiesityksessä on vain 6 %, perus-        pieneneminen tuo säästöä peruskoulumenoissa.
7650: koulun ainoastaan 4 %, mikä on huomattavasti        Kyseessä on siis vasta peruskoulun perustamis-
7651: alle menojen kasvun keskiarvon 12 % ja inflaa-      vaiheessa tässä asiassa tehdyn säästöpäätöksen
7652: tiovarauksen 7,5 %.                                 purkaminen.
7653:    Peruskoulu ei ole perustamisvaiheessakaan           Opetusryhmien pienentämisellä turvataan
7654: päässyt osalliseksi taloudellisen kasvun myön-      koulun sisäisen uudistuksen ohella myös perus-
7655: teisistä budjettivaikutuksista. Nyt on edessä       koulun ja lukion opettajien työllisyys. Ilman
7656: peruskoulun ja lukion tärkeä sisäinen kehittä-      opetusryhmien pienentämistä uhkaa 1980-luvun
7657: mistyö. Uudistettujen tavoitteiden toteuttami-      jälkipuoliskolla noin 8 000 opettajaa työttö-
7658: nen vaatii koulun työskentelyolosuhteiden kai-      myys. Jo alkavan vuosikymmenen alkupuolella
7659: kinpuolista parantamista. Opetusryhmien pie-        joutuu noin 1 000 luokanopettajaa työttömäksi
7660: nentämisellä on siinä keskeinen merkitys.           ja myöhemmin lähes 7 000 aineenopettajaa pe-
7661:    Maamme kaikki poliittiset puolueet ovat il-      ruskoulussa ja lukiossa.
7662: maisseet pitävänsä tärkeänä vapautuvien resurs-        Opetusryhmien pienentämisellä voidaan näin
7663: sien ohjaamista koulun sisäiseen kehittämiseen      hoitaa koulupoliittisesti kahta merkittävää
7664: erityisesti opetusryhmien pienentämisen avulla.     asiaa: koulun sisäinen uudistus ja opettajien
7665: Tämä poliittinen tahto ei näy valtion tulo- ja      työllisyyden turvaaminen.
7666: menoarviossa.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7667:    Valtion budjettiesityksen 1980 perusteluissa     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7668: todetaan, että peruskoulukustannukset vähene-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
7669: vät oppilasikäluokkien pienenemisen johdosta.       vaksi seuraavan kysymyksen:
7670: Tämä toteamus rakentuu sille periaatteelle, et-
7671: tei ikäluokkien pienenemisen vapauttamia re-                  Onko Hallitus tietoinen ikäluokkien
7672: sursseja käytetä koululaitoksen opetus- ja kas-            pienenemisestä vapautuvien voimavaro·
7673: vatustyön tehostamiseen ja koululle asetettujen            jen määrästä ja merkityksestä koulupo-
7674: uusien tavoitteiden saavuttamisen turvaami-                liittisesti, ja
7675: seen.                                                          mitä Hallitus aikoo tehdä näiden va-
7676:    Maamme opettajakunta sekä kouluviranomai-               pautuvien resurssien ohjaamiseksi ope-
7677: set ovat oHeet yksimielisiä siitä, että peruskou-          tusryhmien pienentämiseen, koulun si-
7678: lujärjestelmän tultua nyt hallinnollisesti toteu-          säiseen uudistamiseen ja opettajien työl-
7679: tetuksi koko maassa, erityinen huomio on koh-              lisyyden turvaamiseen?
7680: distettava koulun sisäiseen kehittämistyöhön.
7681:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1979.
7682: 
7683:                                           Tapio Holvitie
7684: 087901102D
7685: 2                                            1979 vp.
7686: 
7687: 
7688: 
7689: 
7690:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7691: 
7692:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentissa      teellisesta vähentymisestä ja että oppilaskoh-
7693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taisista käyttömenoista vain noin kolmannes
7694: olette 18 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     on oppilasmäärän mukaan muuttuvia kustan-
7695: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   nuksia.
7696: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Hallitus on tietoinen toisaalta niistä vaikeuk-
7697: Tapio Helvitien kirjallisesta kysymyksestä n:o     sista, joita suuret opetusryhmät peruskoulun
7698: 196:                                               työskentelylle aiheuttavat, samoin kuin oppi-
7699:                                                    lasmäärien muutoksista aiheutuvista kustannus-
7700:            Onko Hallitus tietoinen ikäluokkien     säästöistä. Toisaalta on otettava huomioon, että
7701:        pienenemisestä vapautuvien voimavaro-       peruskoulun opetusryhmien ·suuren lukumää-
7702:        jen määrästä ja merkityksestä koulupo-      rän vuoksi pienetkin oppilasmäärän alennukset
7703:        liittisesti, ja                             lisäävät nopeasti kustannuksia. Edelleen on
7704:            mitä Hallitus aikoo tehdä näiden va-    otettava huomioon, että opetusryhmät ovat
7705:        pautuvien resurssien ohjaamiseksi ope-      suurimmillaan asutuskeskuksissa, joissa toisaal-
7706:        tusryhmien pienentämiseen, koulun si-       ta on pulaa asianmukaisista opetustiloista ja
7707:        säiseen uudistamiseen ja opettajien työl-   joissa tämän vuoksi ei voida nopeasti opetus-
7708:        lisyyden turvaamiseen?                      ryhmän enimmäiskokoa alentaa. Vuorolukuun
7709:                                                    turvautumiseen sisältyy siinä määrin pedagogi-
7710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sia haittoja, että sitä tulisi mahdollisuuksien
7711: vasti seuraavaa:                                   mukaan välttää.
7712:    Syyslukukauden 1979 alkaessa peruskoulu-           Hallitus on jo tähän mennessä pyrkinyt oh-
7713: laisten määrä oli noin 622 000, josta noin         jelmansa mukaisesti alentamaan ryhmäkokoa.
7714: 392 000 oli ala-asteella ja 230 000 yläasteella.   Opetusministeriön ohjeet kuluvan lukuvuoden
7715: Oppilasmäärä vähenee syntyvyyden alentumi-         opetusryhmien perustamisesta ovat edellisiin
7716: sen ja maastamuuton vuoksi lukuvuoteen 1984/       vuosiin verrattuna huomattavasti lievemmät,
7717: 85 mennessä noin 560 OOO:een, eli lähes 10         Edelleen valtioneuvosto on kuluvan vuoden
7718: prosenttia; Ala-asteella väheneminen on 5,3        kesäkuussa antanut ohjeet peruskoulun kehit-
7719: prosenttia ja yläasteella 17,8 prosenttia. Väes-   tämisestä. Näiden ohjeiden mukaan peruskou-
7720: töennusteen mukaan näyttää siltä; että oppilas-    lun V-VI luokkien ryhmäjakosäännöksiä tul-
7721: määrät kääntyisivät 1980-luvun loppupuolella       laan tarkistamaan lukuvuoden 1981-82 alusta
7722: uudelleen lievään nousuun.                         ja yläasteen tasoryhmäaineiden ryhmäjakaja lu-
7723:    Oppilasmäärien vaikutusta menojen määriin       kuvuoden 1983-84 alusta.
7724: arvioitaessa on otettava huomioon, että huo-          Opetusministeriön asettama koululakityö-
7725: mattava osa koulun menoista on sellaisia kiin-     ryhmä on kuluvana vuonna saanut valmiiksi
7726: teitä kustannuksia, joihin oppilasmäärän vähen-    ehdotuksen mm. uudeksi peruskoululainsäädän-
7727: tymisellä on varsin vähäinen vaikutus. On ar-      nöksi. Työryhmän ehdotusten jatkokäsittely on
7728: vioitu, . että opettajien palkkauskustannukset     parhaillaan meneillä. Tämän työn yhteydessä
7729: sekä kyyditys- ja majoituskustannukset vähen-      ministeriö selvittää peruskoulun opetusryhmien
7730: tyvät kesk,imäärin puolet oppilasmäärän suh-       muodostamisen perusteen kokonaisuudessaan.
7731:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
7732: 
7733:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
7734:                                               N:o 196                                               3
7735: 
7736: 
7737: 
7738: 
7739:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7740: 
7741:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringen är medveten om de svårigheter
7742: anger har Ni, Herr T alman, med Eder ·skrivelse     som de stora undervisningsgrupperna åsamkar
7743: av den 18 oktober 1979 tili vederbörande med-       arbetet i grundskolan, likaså om de kostnads-
7744: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande     inbesparingar som förändringarna i elevantalet
7745: av riksdagsman Tapio Helvitie undertecknade         medför. Å andra sidan måste beaktas, att tili
7746: spörsmå1 nr 196:                                    och med en mindre nedgång i elevantalet
7747:                                                     snabbt ökar kostnaderna på grund av det sto-
7748:           Är Regeringen medveten om omfatt-         ra antalet undervisningsgrupper i grundskolan.
7749:        ningen och den sko1politiska betyde1-        Vidare måste beaktas, att de största undervis-
7750:        sen av de resurser som frigörs på grund      ningsgrupperna förekommer i bosättningscen-
7751:        av de minskade årsklasserna, och             tra, där det å andra sidan råder brist på or-
7752:           vad ämnar Regeringen göra för att         dentliga undervisningsutrymmen och där maxi-
7753:        dirigera de sålunda frigjorda resur:ser-     mistor1eken på undervisningsgrupperna av den-
7754:        na på så sätt, att undervisningsgrupper-     na anledning inte snabbt kan minskas. Tiliäm-
7755:        nas storlek kan minskas, skolan genom-       pandet av läsning i skift medför pedagogiska
7756:        gå en intern förnyelse och sysselsätt-       olägenheter i såpass stor utsträckning, att ett
7757:        ningen bland lärarna tryggas?                dylikt tillvägagångssätt såvitt möjligt borde
7758:                                                     undvikas.
7759:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Regeringen har redan fram tili innevarande
7760: samt anföra följande:                               tidpunkt i enlighet med sitt program strävat
7761:    Då höstterminen 1979 vidtog var antalet          tili att minska gruppstorleken. Undervisnings-
7762: elever i grundskolan ca 622 000, varav ca           ministeriets anvisningar om bildandet av un-
7763: 392 000 befann sig på lågstadiet och 230 000        dervisningsgrupper för innevarande läsår med-
7764: på högstadiet. På grund av den minskade na-         för en betydlig lindring i jämförelse med ti-
7765: tiviteten och emigrationen minskar elevantalet      digare år. Statsrådet har vidare i juni inne-
7766: fram tili läsåret 1984-85 till ca 560 000,          varande år gett anvi:sningar om utvecklandet
7767: dvs. minskningen är närmare 10 procent.             av grundskolan. I enlighet med dessa anvis-
7768: Minskningen är på lågstadiet 5,3 procent och        ningar skall stadgandena gällande gruppindel-
7769: på högstadiet 17,8 procent. Enligt befolknings-     ningen för klasserna V-VI justeras, räknat
7770: prognosen ser det ut som om elevantalet på          från början av läsåret 1981-82 och den
7771: nytt skuLle börja stiga något i slutet av 1980-     gruppindelning som avser högstadiets nivå-
7772: talet.                                              gruppsämnen räknat från början av 1äsåret
7773:    När elevantalets inverkan på utgifternas stor-   1983-84.
7774: lek uppskattas bör man beakta, att en bety-             Den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
7775: dande del av skolans utgifter är sådana fasta       betsgruppen för skollagstiftningen har under
7776: kostnader, på vilka en minskning av elevan-         innevarande år färdigställt ett förslag bl.a. till
7777: talet har en rätt obetydlig inverkan. Enligt        ny grundskole1agstiftning. Den fortsatta be-
7778: beräkning minskar avlöningskostnaderna för lä-      handlingen av arbetsgruppens förslag pågår
7779: rarna samt skjutsnings- och inkvarteringskost-      som bäst. I samband med detta arbete utre-
7780: naderna med i medelta1 hälften i förhållande        der ministeriet grunderna för bildandet av
7781: tili elevantalets minskning, och av driftskost-     undervisningsgrupper i grundskolan i sin hel-
7782: naderna per elev är endast ca en tredjedel så-      het.
7783: dana kostnader som varierar enligt förändring-
7784: en i elevantalet.
7785:       Helsingfors den 20 november 1979.
7786: 
7787:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
7788:                                                1979 vp.
7789: 
7790: Kirjallinen kysymys n:o 197.
7791: 
7792: 
7793: 
7794: 
7795:                                    Kortesalmi: Helsingin hovioikeuden uusista tiloista.
7796: 
7797: 
7798:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7799: 
7800:    Helsingin hovioikeudella on tällä hetkellä         loksi. Onhan nimittäin niiri; että ylioikeudet
7801: käytössään kolmessa eri talossa sijaitsevat yhtei-    ainakin kaikissa länsiryhmittymän maissa sijait-
7802: seltä pinta-alaltaan noin 2 000 neliömetrin suu-      sevat kaupunkien arvostetuimmilla paikoilla~
7803: ruiset tilat. Itäinen Puistotie 1:ssä sijaitsevassa   Oikeusministeriö ei kuitenkaan ole jatkanut
7804: ns. marmoripalatsissa on noin 700 neliömetriä,        millään tavoin neuvotteluja Pohjola-yhtiöiden
7805: Puistokatu 1: ssä on käytettävissä kolme entistä      kanssa suunnitelmien valmistumisen jälkeen.
7806: suurehkoa asumiskäyttöön varattua asuinhuo-           Syynä lienee keskustapuolueen talouden turvaa-
7807: neistoa ja lisäksi on vielä Tehtaankatu 4:ssä         minen Itä-Pasilan talossa. Eräs syy lienee myös
7808: yksi noin 200 neliömetrin suuruinen huoneisto.        se, että oikeusministeriö on aikanaan tehnyt
7809:    Kun hovioikeus vuonna 1952 perustettiin,           Kouvolan hovioikeuden tiloista niin huonon
7810: oli jaostoja kolme. Tällä hetkellä jaostoja on        vuokrasopimuksen Pohjola-yhtiöiden kanssa,
7811: kaksitoista. Kussakin jaostossa toimii neljä ho-      että sitä pitäisi tässä yhteydessä kompensoida.
7812: vioikeudenneuvosta ja viisi esittelijänä toimivaa        Suomen hallitusmuodon mukaan Suomessa
7813: viskaalia. Tuomarinviran haltijoita on siten ny-      toimivat riippumattomat tuomioistuimet. Tuo-
7814: kyisin yli sata henkilöä.                             mioistuimen työskentely samassa talossa jonkin
7815:    Uuden talon saaminen hovioikeudelle on             suomalaisen puolueen kanssa saattaa tuomiois-
7816: aivan välttämätöntä, s<illä yhdelläkään hovioi-       tuimen toiminnan erityisesti suuren yleisön pii-
7817: keudenneuvoksella ei tällä hetkellä ole hovioi-       rissä vähintäänkin "outoon valoon". Sitä voi-
7818: keudessa omaa työskentelytilaa. Presidentillä         daan pitää suoranaisesti hallitusmuodon vastai-
7819: sentään on oma huone. Kaikille viskaaleille ei        sena, vaikkei se luonnollisesti mitenkään vai-
7820: nykyisin riitä edes omaa pöytää eikä tuolia,          kuta itse tuomareiden työskentelyyn. Erityisen
7821: joten esittelijätkin joutuvat tekemään työnsä         arveluttavaa se olisi tässä konkreettisessa ta-
7822: etupäässä kotonaan.                                   paukses,sa, kun kysymyksessä on ylioikeutena
7823:    Talokysymys on sinänsä ratkaistava mahdol-         toimiva hovioikeus.
7824: lisimman pian, mutta vaihtoehtona ei saa olla            Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleiden
7825: edes mahdollisuutena, että hovioikeus toimisi         lainmuutosten jälkeen hovioikeuksissa on lisään-
7826: tulevaisuudessa jonkun puolueen kanssa samassa        tynyt suullisten kuulustelujen lukumäärä. Ylei-
7827: talossa.                                              sö joutuu siten entistä enemmän tekemisiin suo-
7828:    Tähän seikkaan on Helsingin hovioikeuden           raan hovioikeuden kanssa. Samoin ensi vuoden
7829: tuomariyhdistys kiinnittänyt vakavaa huomiota         alussa tulevat voimaan lainmuutokset, jolloin
7830: jättäessään kirjelmän tänä syksynä oikeusminis-       korkeimmasta oikeudesta muodostuu ns. pre-
7831: terille.                                              judikaattituomioistuin. Tämän jälkeen käytän-
7832:    Noin vuosi sitten valmistui hovioikeuden           nössä hovioikeudesta muodostuu suuremmissa
7833: asettaman työryhmän selvitys hovioikeuden             osissa jutuista ylin oikeusaste. Tätäkin taustaa
7834: uusiksi tiloiksi ns. Suomi-Salaman talossa Van-       vasten esitetty suunnitelma hovioikeuden siirty-
7835: han kirkon puistossa. Taloon olisi mahdollista        miseksi Itä-Pasilaan keskustapuolueen taloon on
7836: muuttaa heti kun Pohjola-yhtiöiden lisätilat          saatava raukeamaan.
7837: Lapinmäentiel1ä valmistuvat. Suomi-Salaman               Ensisijainen kysymys taloratkaisussa on juuri
7838: talossa on pinta-alaa yli 6 000 neliömetriä.          edellä mainittu arveluttava vaihtoehto hovioi-
7839: Talo sinänsä sopisi sekä kokonsa että sijaintinsa     keuden siirtämiseksi samaan rakennukseen po-
7840: puolesta erinomaisesti hovioikeuden uudeksi ta-
7841: 0879010901
7842: 2                                             197~ vp.
7843: 
7844: 
7845: liittisen puolueen kanssa. Vasta toisena, mutta      paikalta. Myös Turun hovioikeus toimii hienos-
7846: myös erittäin kummallisena seikkana asiassa on       sa uudistetussa Akatemiatalossa aivan kaupun-
7847: pidettävä sitä, että valtio maksaisi nyt ja tule-    gin keskustassa. Samoin on Vaasan ja Itä-Suo-
7848: vaisuudessa huonetiloista keskustapuolueelle ra-     men hovioikeuksilla omat talot kaupunkien par-
7849: hallista korvausta, olkoonpa se sitten vuokrana      hailla paikoilla. Arvostetun sijainnin ja raken-
7850: taikka yhtiövastikkeena maksettua. Kuten Uusi        nuksen tarvitsisi myös maamme suurin hovi-
7851: Suomi lokakuun alkupuolella kirjoitti, on kes-       oikeus Helsingissä.
7852: kustapuolue jo nyt kaupungille velkaa tontin-           Helsingin hovioikeuden tuomariyhdistys on
7853: vuokraa melkoisen suuren rahamäärän eli yli          huolestunut jäsenkuntansa huonoista työsken-
7854: miljoona markkaa. Tämä on ilmeisesti tarkoitus       telyolosuhteista, sillä Helsingin hovioikeuden
7855: maksattaa valtion verovaroilla ja sitä on sen        kaikki jäsenet joutuvat työskentelemään koto-
7856: vuoksi jyrkästi vastustettava.                       naan. Tuomariyhdistyksen mielestä paras rat-
7857:     Vuokravelka-asia on viimeksi 15. 10. 1979        kaisu Helsingin hovioikeuden uusiksi toimiti-
7858: ollut esillä kaupunginhaUituksessa, mutta asia       loiksi olisi valtion omistama, muista erillisenä
7859: pantiin taas pöydälle esittelijänä toimineen apu-    sijaitseva hovioikeustalo. Se vastaisi kansainvä-
7860: laiskaupunginjohtaja Dahlin pyynnöstä. Syynä         listä, yleisesti noudatettua periaatetta ja koros-
7861: oli ollut se, että asiassa jatketaan edelleen neu-   taisi tuomioistuimen riippumattomuutta, lausuu
7862: votteluja valtion kanssa. Kaupunki olisi jo          tuomariyhdistys kirjelmässään, jonka se on jät-
7863: useaan kertaan voinut ryhtyä asiassa perimis-        tänyt tänä syksynä oikeusministerille.
7864: toimiin, jolloin ilmeisesti keskustapuolueen jä-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
7865: senten perustama kiinteistöyhtiö olisi mennyt        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7866: konkurssiin.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7867:     Hovioikeuden siirtäminen Itä-Pasilaan puhee-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7868: na olevalle tontille olisi kaikin tavoin pyrittävä
7869: estämään. Jonkin puolueen talossa toimiva hovi-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
7870: oikeus olisi kauhistus sekä yleisölle että hovi-            miin uuden ja asianmukaisen valtion
7871: oikeudessa toimiville tuomareille. Tällaista käy-           omistaman oman hovioikeustalon aikaan-
7872: täntöä voi olla ainoastaan itäryhmittymän mais-             saamiseksi Helsingin hovioikeudelle ja
7873: sa, joissa kansa ei edes välttämättä tiedä, toi-            siten edistää jutturuuhkien purkamista
7874: miiko tuomioistuin valtion taikka ainoan salli-             ja kansalaisten oikeusturvallisuutta sekä
7875: tun puolueen omistamassa talossa. Länsimaiselle             huolehtia nimenomaan myös siitä, että
7876: demokratialle se ainakin on vierasta.                       hovioikeutta ei sijoiteta vuokralle kes-
7877:     Mainittakoon vielä, että korkein oikeus saa             kustapuolueen suunnittelemaan uuteen
7878: lisätilaa Pohjoisesplanadin varrelta arvostetulta           puoluetaloon?
7879:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1979.
7880: 
7881:                                         J. Juhani Kortesalmi
7882:                                                N:o 197                                                 3
7883: 
7884: 
7885: 
7886: 
7887:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7888: 
7889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tilailtaan mitoitettu mainitun tavoitteen mukai-
7890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sesti. Tähän on pyrkimys päästä myös ns. van-
7891: olette 18 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-         hoissa hovioikeuksissa ja on jo päästy Turun
7892: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hovioikeudessa, kuten kysymyksen perusteluista-
7893: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kin ilmenee.
7894: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-           Uusien toimitilojen hankkiminen Helsingin
7895: sesta kysymyksestä n:o 197:                            hovioikeudelle on ollut vireillä jo pitkään eri
7896:                                                        tahoilla. Ratkaisua asiaan on etsitty hovioikeu-
7897:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       den omassa piirissä, oikeusministeriössä ja val-
7898:        miin uuden ja asianmukaisen valtion             tiovarainministeriössä, jolle valtion rakennus- ja
7899:        omistaman oman hovioikeustalon aikaan-          kiinteistöhallinnon johto kuuluu.
7900:        saamiseksi Helsingin hovioikeudelle ja              Helsingin hovioikeuden tilantarve on suun-
7901:        siten edistää jutturuuhkien purkamista          nitelmissa laskettu olevan noin 4 300 neliömet-
7902:        ja kansalaisten oikeusturvallisuutta sekä       riä, mikä edellyttää noin 6 000 neliömetrin ra-
7903:        huolehtia nimenomaan myös siitä, että           kennusoikeutta. Valtiolla ei tällä hetkellä ole
7904:        hovioikeutta ei sijoiteta vuokralle kes-        omistuksessaan tarkoitukseen sopivaa, keskei-
7905:        kustapuolueen suunnittelemaan uuteen            sellä paikalla .sijaitseva~a tontti'a.
7906:        puoluetaloon?                                      Oikeusministeriöllä ei ole käytettävissään
7907:                                                        määrärahoja uusien virastotilojen rakennutta-
7908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          miseen eikä ostamiseen. Valtiovarainministeriön
7909: vasti seuraavaa:                                       toimesta etsitään kiireellisenä toimenpiteenä
7910:    Helsingin hovioikeuden jaostojen määrää on          Helsingin hovioikeudelle sellaisia uusia toimi-
7911: jouduttu vuosien mittaan lisäämään alkuperäi-        . tiloja, jotka sekä sijaintinsa että laajuutensa
7912: sistä kolmesta jaostosta kymmeneen vakinaiseen         osalta tyydyttäisivät hovioikeuden tarpeet pit-
7913: jaostoon, joiden lisäksi hovioikeudessa tällä het-     källä aikavälillä. Lähtökohtana on hovioikeuden
7914: kellä toimii asiaruuhkaa purkamassa kaksi yli-         sijoittuminen valtion omistamiin toimitiloihin
7915: määräistä jaostoa. Hovioikeutta varten aikanaan       eikä vuokratiloihin. Ratkaisua tehtäessä on
7916: valtiolle ostettu ns. marmoripalatsi Itäinen Puis-    luonnollisesti otettava huomioon, että kaupan
7917: totie 1 :ssä on jo kauan ollut hovioikeuden tar-       ehdot ovat valtion kannalta taloudellisesti edul-
7918: peisiin riittämätön. Lisätiloiksi hankitut vuokra-    liset ja muutoinkin hyväksyttävät.
7919: tilat ovat epätyydyttävä väliaikaisratkaisu.              Asiaa oikeusministeriön kannalta tarkastel-
7920:    Helsingin hovioikeuden toiminta-aikana on          taessa on tähdellisintä, että Helsingin hovioikeu-
7921: käsitys hovioikeuden toimintatavoista olennai-        delle saadaan pikaisesti sen toiminnan kannalta
7922: sesti muuttunut. Nykyisin katsotaan, että hovi-       riittävät, omat toimitilat. On perusteetonta
7923: oikeuden koko virkamieskunnan, jäsenet ja esit-       otaksua, että sillä seikalla, keneltä toimitilat on
7924: teliiät mukaan lukien, tulisi voida työskennellä      valtion virastolle hankittu, voisi olla vaikutusta
7925: hovioikeuden toimitiloissa mahdollisuuksien           viraston työskentelyyn,. esillä olevassa tapauk-
7926: mukaan omissa työhuoneissaan. Uudet hovi-             sessa hovioikeuden lainkäyttötoimintaan.
7927: oikeudet Kouvolassa ja Rovaniemellä on toimi-
7928:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1979.
7929: 
7930:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
7931: 4                                             1979 vp.
7932: 
7933: 
7934: 
7935: 
7936:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7937: 
7938:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        enlighet med ovannämnda målsättning. Man
7939: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      strävar tili att uppnå detta även vid de s.k.
7940: av den 18 oktober 1979 'tili vederbörande med'      gamla hovrätterna, och denna strävan har redan
7941: lem av stats<tådet översänt avskrift av följande    förverkligats vid Åbo hovrätt, vilket också
7942: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda         framgår av motiveringen tili spörsmålet.
7943: spörsmål nr 197:                                       Anskaffandet av nya verksamhetsutrymmen
7944:                                                     för Helsingfors hovrätt har redan länge varit
7945:            Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         aktuel1t på olika håll. Man har försökt lösa
7946:        åtgärder i syfte att för Helsingfors hov-    frågan såväl inom hovrätten som i justitiemi-
7947:         rätt få tili stånd ett eget och ändamåls-   nisteriet och finansministeriet, på vilket sta-
7948:        eniigt av 'staten ägt hovrättshus och        tens byggnads- och fastighetsförvaltning an:kom-
7949:        därigenom bidra tili att häva anhop-         mer.
7950:        ningen av ärenden och tili att främja           Utrymmesbehovet vid Helsingfors hovrätt
7951:        medborgarnas rätts,sä!kerhet samt ämnar      beräknas enligt planerna vara ca 4 300 kvadrat-
7952:        Regeringen ytterligare uttryckligen tili-    meter, vi1ket förutsätter en byggnadsrätt på ca
7953:        s,e, att hovrätten inte mot hyra placeras    6 000 kvadratmeter. Staten har för närvarande
7954:        i det nya partihus som planeras av           inte i sin ägo någon för ändamålet lämplig,
7955:        centerpartiet?                               centralt belägen tomt.
7956:                                                        Justitieministeriet förfogar inte över anslag
7957:   Såsom s.var på detta spörsmål får jag vörd-       vare sig för byggande ellet inköp av nya äm-
7958: samt anföra följande:  ·                            betsutrymmen. Man sOker på åtgärd av finans-
7959:    Det har under årens lopp varit nödvändigt        ministeriet i skyndsam ordning nya verksam-
7960: att öka det ursprungliga an1alet om tre divisio-    hetsutrymmen för Helsingfors hovrätt, vilka
7961: ner vid Helsingfors hovrätt tili tio ordinarie      både i fråga om läge och omfattning på lång
7962: divisioner, varutöver två extraordinarie divisio-   sikt skulle tillfredsställa hovrättens behov. Ut-
7963: ner för närvarande arbetar med att häva anhop-      gångspunkten är att hovrätten bör placeras i
7964: ningen av ärenden. Det på sin tid för hovrät-       verksamhetsutrymmen som ägs av staten och
7965: tens räkning tili staten inköpta s.k. marmor-       inte i hyresutrymmen. När avgörandet fattas
7966: palatset vid Östra Allen 1 har redan länge varit    måste naturligtvis beaktas, att köpevillkoren ur
7967: otiliräckligt för hovrättens behov. De hyresut-     statens synpunkt bör vara ekonomiskt förmån-
7968: rymmen vilka anskaffats såsom tilläggsutrym-        liga och även eljest godtagbara.
7969: me:n utgör en otillfredsställande temporär lös-        Vid granskning av frågan ur justltieministe-
7970: ning.                                               riets synpunkt är det mest angeläget, att Hel-
7971:    Under den tid Helsingfors hovrätt verkat har     singfors hovrätt sna:bbt får egna verksamhets-
7972: uppfattningen om hovrättens arbetssätt väsent-      utrymmen vilka är tillräckligt stora med tanke
7973: ligt ändrats. Numera anses, att ·hela tjänsteman~   på verksamheten. Det är obefogat att anta att
7974: nakåren vid hovrätten irrklusive ledamöter · och    den omständigheten, av vem verksamhetsutrym-
7975: föredragande såvitt möjligt borde konna arbeta      mena för statens ämbetsverk anskaffats, skulle
7976: i egna arbetsrum i hovrättens utrymmen. Verk-       konna inverka på ämhetsverkets arbete; dvs. i
7977: samhetsutrymmena vid de nya hovrätterna i           det ifrågavarande fallet på hovrättens räusskip-
7978: Kouvola och Rovaniemi är dimensionerade             ningsverksamhet.           · ·
7979: 
7980:     o Helsingfors den 14 november 1979.
7981: 
7982:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
7983:                                               1979 vp.
7984: 
7985: Kirjallinen kysymys n:o 198.
7986: 
7987: 
7988: 
7989: 
7990:                                   Aaltio: .Maikäisen lapsen tulon ja varallisuuden verotuksesta.
7991: 
7992: 
7993:                         Ed usku nn an        Herra       P u h e m i e h e 11 e.
7994: 
7995:     Tänä vuonna vietetään koko maailmassa Yh-        tuloverotuksessa on 8 600 markkaa ja varalli-
7996: distyneiden Kansakuntien vaivonnassa kansain-        suusverotuksessa 108 000 markkaa. Erikoislaa-
7997: välistä lapsen vuotta. Eri puolilla ja eri mais-     tuista nykyisessä järjestclmässä on se, että lap-
7998: sa on lasten asemaa pyritty erityisesti kohenta-     sen maksaman veron määrä ei niinkään riipu
7999: maan. Eräässä .suhteessa alle 16-vuotias lapsi       hänen omasta verotettavasta tulostaan tai varal-
8000: on Suomessa muita kansalaisia huomattavasti          lisuudestaan, vaan pääasiassa siitä, kuinka suuri
8001: epäedullisemmassa as·emassa. Kysymyksessä on         lapsen vanhempien yhteenlaskettu verotettava
8002: alaikäisten lasten muun kuin ansiotulon ja va-        tulo ja varallisuus on.
8003: raHisuuden v·erotus, jota tämänhetkises.sä muo-          Kun yhteisverotusta kehiteltiin, oli ajatuk-
8004: dossaan on julkisuudessa Juonnehdittu omitui-        sena se, ettei vanhempien }a lasten välisillä
8005: seksi, perustuslain ja jopa YK:n peruskirjan          omaisuuden .siirroilla jaeta omaisuutta tavalla,
8006: vastaiseksi (VT Martti Siiteri: Verotus 1/77          jossa tulo ja varallisuus siirtyvät verottajan
8007: s. 42).                                               ulottumattomiin. Tällöin ei otettu huomioon,
8008:     Verotusjärjestelmämme mukaan alle 16-vuo-        että lapsi voi .saada omaisuutta ja tuloa muul-
8009: tiasta, kotona olevaa lastia verotetaan muusta       lakin tavalla, esimerkiksi perimällä tai lahjana
8010: tulosta kuin ansiotulosta valtionverotuksessa         isovan:hemmiltaan tai kummeiltaan.
8011: siten, että ·lapsen muu tulo kuin ansiotulo lisä-        Lapsen täytettyä 16 vuotta yhteisverotus
8012: tään lasta verovuonna elättäneiden vanhem-            poistuu ja vero saattaa laskea murto-osaan en-
8013: pien TVL:n 17 § :n 2 momentin mukaisesti              tisestä ja jopa kokonaan poistua. Myös avioero-
8014: määräytyvään ansio- ja muiden tulojen yhteis-         tapauksissa saattavat lapset joutua eri vanhem-
8015: määrään ( TVL 17 c §). Näin määräytyvästä             mille, jolloin lasten yhteisesti perimästä ja
8016: yhteisestä tulosta määrätään vero, josta lapsi        omistamasta omaisuudesta määrätään veroa
8017: maksaa omaa tuloaan vastaavan suhteellisen            oman huoltajan taloude1lisen aseman nojalla,
8018: osan sen progressiivisen veroastdkon mukaan,          jolloin veron määrä saattaa olennaisesti muut-
8019: joka on vanhempien yhteenlasketun verotetta-          tua entisestään. Erityisen selvästi virheelilinen
8020: van tulon ya varaUisuuden yläpuolella. Saman-         verotuslinja näkyy verotuksen kattosääntöä so-
8021: lainen yhteisverotus on voimassa myös varalli-        vehlettaessa. Lain mukaan ( TVL 65 §) sovelle-
8022: suusveron osalta. Sen .sijaan kunnallisverotus        taan kattosäännöstä, jos verovelvollisen valtion
8023:  on Japsen kaikkien tulojen osalta puhdasta          tulovero, varallisuusvero ja kunnallisvero lii-
8024:  erillisverotusta.                                    tännäisineen yhdessä nousevat yli 80 % :iin
8025:      Lapsi joutuu siis maksamaan veroa muusta        hänen valtionverotuksessa vahvistetusta vero-
8026:  tulosta kuin ansiotulosta ja varallisuudesta van-    tettavasta tulostaan. 80 % :n rajan ylittävän
8027:  hempiensa verokanta-a korkeamman verdkan-            veron osalta valtionvero jätetään maksuunpane-
8028:  nan mukaan. Eikä hänen tulostaan katsota eril-       matta kuitenkin siten, että verovelvo1lisen mak-
8029:  lisverotettavaksi edes sitä 2 000 markan mää-        settavaksi säädetystä varallisuusverosta jätetään
8030:  rää, joka puolisoiden yhteisverotuksen osaita        enintään 30 % maksuunpanematta.
8031:  pidetään erHlisverotettavana tulona vähemmän            Alaikäisen lapsen verotuksen kohtuuttomuus
8032:  ansainneelle puolisolle.                             käy ilmi parhaiten tehdystä tutkimuksesta ( tut-
8033:      Edellä esitetystä johtuen alle 16-vuotias        kija Gustav Teir 11. 6. 1979, julkaistu yritys-
8034:  lapsi joutuu maksamaan valtion tuloveroa jo          verotustoimikunnan välimietinnön yhteydessä,
8035:  alJle 100 markan tulosta ja varallisuusveroa        liite 4, kom. 1979: 40). Viimeisimmät tiedot
8036:  samoin arlle 100 markan varallisuudesta. Muilla      ovat vuodelta 1977 toimitetusta verotuksesta.
8037:  kansalaisilla verotettavan tulon alaraja valtion     Sen mukaan alennettiin valtion tulo- ja varalli-
8038: 087901136H
8039: 2                                               1979 vp.
8040: 
8041: suusveroa TVL:n kattosäännön perusteella yh-             Jo tämä vertailu osoittaa selvästi lapsiin koh-
8042: teensä 26,6 milj. markkaa. Tästä 21,8 miJj.           distuvan veropaineen kohtuuttomuuden.
8043: markkaa oli tuloveron alennusta ja 4,7 milj.             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
8044: markkaa varallisuusveron alennusta. Tuloveron         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8045: alennusta sai 2 616 ja varallisuusveron alen-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8046: nusta 16 126 verovelvollista.                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8047:    1\!un tarkasteLlaan myönnettyjä alennuksia
8048:      1
8049: 
8050: 
8051: verovelvollisuusryhmittäin, jakaantui alennus                   Onko Hallitus tietoinen· alaikäisten
8052: seuraavasti:                                                 lasten verotuksen epäoikeudenmukaises-
8053:        Tuloveron alennus   Varallisuusveron alennus          ta kohtuuttomuudesta, ja jos on,
8054:     osuus markka-    osuus osuus markka-     osuus              mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
8055:      määristä % saajista % määristä % saajista %             seen alaikäiset lapset tasavertaiseksi ve-
8056: lapset            6      40           9       43             rotuksessa muitten kansalaisten kanssa?
8057: eläkeläiset      26      12          17       16
8058: kuolinpesät       6        5         14       15
8059: muut             62       43         60       26
8060:          Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8061: 
8062:                                              Sampsa Aaltio
8063:                                                N:o 198                                                3
8064: 
8065: 
8066: 
8067: 
8068:                         Ed u s k u n n a n    H erra     P u h e m i e h e II e.
8069: 
8070:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      teisverotusta puoltaa myös se, että usein on
8071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vaikeata todeta, milloin jokin omaisuus tai tulo
8072: olette 19 päivänä :lokakuuta 1979 päivätyn kir-       tosiasiallisesti on lapsen ja milloin hänen van-
8073: jeenne oheLla toimittanut valtioneuvoston asian-      hempiensa tuloa tai omaisuutta. Tähän näke-
8074: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mykseen perustui myös tulo- ja omaisuusvero-
8075: Sampsa Aaltion näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      lain 11 § :n 2 momentti kuitenkin siten, että
8076: symyksestä n:o 198:                                   lasten ja van:hempien yhdessä verottaminen oli
8077:                                                       mahdollista vain rajoitetussa määrässä.
8078:           Onko Hallitus tietoinen alaikäisten            Lahjoittamalla lailHsin muodoin lapselleen
8079:        lasten verotuksen epäoikeudenmukaises-         sen verran omaisuutta, että sen tai siitä saata-
8080:        ta kohtuuttomuudesta, ja jos on,               van tuton määrä nousi verotettavaan minimi-
8081:           mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-         määrään, vanhemmat saattoivat vuoden 1943
8082:        seen alaikäiset lapset tasavertaiseksi ve-     tulo- ja omaisuusverolain mukaan alentaa per-
8083:        rotuksessa muitten kansalaisten kanssa?        heen kokonaisverorasitusta. Tämän sa1limista ei
8084:                                                       pidetty enää tulo- ja varallisuusverolakia sää-
8085:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dettäessä aihee1lisena, minkä vuoksi hallituksen
8086: vasti seuraavaa:                                      esitykseen eduskunnalle n:o 140/1972 otettiin
8087:    Tulo- ja varallisuusverolain 17 c § :n mukaan      ja hal'lituksen esityksessä eduskunnalle n:o 40/
8088: kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tulosta        197 4 toistettiin ehdotus sellaisesta säännök-
8089: kuin ansiotulosta määrätään vero valtionvero-         sestä, joka sitten tuH ·sisältymään tulo- ja va-
8090: tuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin ansio-      rallisuusverolain 17 § :n 4 momenttiin sen alku-
8091: tulo lisätään lasta verovuonna elättäneiden           peräisessä muodossa. Tämän säännöksen mu-
8092: vanhempien 17 § :n 2 momentin mukaisesti              kaan kotona olevan alaikäisen lapsen muusta
8093: määräytyvään ansio- ja muiden tulojen yhteis-         kuin ansiotulosta j.a perhe-eläkkeestä sekä varal-
8094: määrään. JoUei vanhemmilla ole yhteisverotet-         lisuudesta verotettiin valtionverotuksessa lasta
8095: tavia tuloja, lapsen muu tulo kuin ansiotulo          verovuonna elättändtä vanhempia.
8096: lisätään sen vanhemman tuloihin, jonka koko-             Kotona olevan alaikäisen lapsen yhteisve-
8097: naistulojen määrä on suurempi. Kotona olevan          rotus molempien vanhempien kanssa tulon
8098: alaikäisen lapsen varallisuudesta määrätään ve-       osalta on mahdollista vain siinä tapauksessa,
8099: ro siten, että lapsen varat lisätään vanhempien       että vanhempia yhteisverotetaan pääomatulbis-
8100: 17 § :n 3 momentissa tarkoitettuun yhteenlas-         ta. Jollei vähemmän ansiotuloja saaneella puo-
8101: kettuun varallisuuteen. A'laikäisellä lapsdla .tar-   lisohla ole pääomatuloja yli 2 000 markkaa,
8102: koitetaan lasta, joka ennen verovuoden alkua          puolisoita ei yhteisveroteta. Tällöin lapsen pää-
8103: ei ole täyttänyt 16 vuotta.                           omatulotkin Jisät.ään vain enemmän ansiotuloa
8104:     Vuoden 194 3 tulo- ja omaisuusverolain 11          saaneen vanhemman tuloon. Varallisuusvero-
8105: §:n 2 momentin mukaan kotona olevan alaikäi-          tuksessa lasten ja vanhempien yhteisverotus on
8106: sen lapsen muusta kuin ansiotulosta sekä omai-        sen sijaan täydellistä.
8107: suudesta verotettiin hänen vanhempiaan, mikä-             Kotona olevan alailkäisen Japsen tuloa ja
8108: li lapsen tulo .tai omaisuus ei noussut määrään,      varallisuutta koskeva säännös .sisältyy vuodelta
8109:  josta hänt1ä itseään voitiin verottaa.                197 4 olevaan tulo- ja varailisuusverolakiin sen
8110:     Myös lasten tulot vaikuttavat perheen talou-       17 c §: ään, siinä muodossa kuin se on vuonna
8111: delliseen asemaan ja mm. sen veronmaksuky-             197 5 annetussa laissa, jota on osittain muutet-
8112: kyyn. Sen vuoksi näitä tuloja monissa maissa,          tu vuonna 1977 annetulla lailla. Näillä muu-
8113:  sikäli kuin lapset asuvat kotona, verotetaan          toksilla on vakiinnutettu se uusi näkemys,
8114:  vanhempien verotuksen yhteydessä. Tätä yh-            jonka nojalla sitä ·ennen yli 30 vuotta voimassa
8115: 4                                            1979 vp.
8116: 
8117: olLutta verolain säännöstä muutettiin. Kun ala-    muutta, kysymys ei anna ainakaan tällä het-
8118: ikäisten lasten verotuksessa ei hallituksen mie-   kellä aihetta toimenpiteisiin.
8119: lestä ole kysymyksessä väitettyä kohtuutto-
8120:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
8121: 
8122:                                                                Ministeri Pirkko Työläjärvi
8123:                                              N:o 198                                                 5
8124: 
8125: 
8126: 
8127: 
8128:                          T i 1I   R i k sd a g e ns     H er r   T a l m a n.
8129: 
8130:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          för dessa tinkomster, om barnen bor hemma,
8131: anger har Ni, Herr Tatman, med Eder skrivelse         i samband med beskattningen av föräldrarna.
8132: av den 19 oktober 1979 tili vederhörande medc.        För sådan sambeskattning talar också det fak-
8133: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       tum, att det ofta är svårt att konstatera när nå-
8134: av riksdagsman Sampsa Aaltio undertecknade            gon förmögenhet ellet inkomst verkligen är
8135: spörsmål nr 198:                                      barnets eller när det är fråga om föräldrarnas
8136:                                                       inkomst eHer förmögenhet. Denna uppfattning
8137:           Är Regeringen medveten om det               1åg också tiiU grund för 11 § 2 mom. lagen om
8138:        orättvisa och oskäl1ga i beskattningen         inkomst- och förmögenhetsskatt, dock så att
8139:        av minderåriga barn, och om så är              sambeskattning av barn och föräldrar var möj-
8140:        fallet,                                        ligt endast i begränsad omfattning.
8141:           vad ämnar Regeringen göra i avsikt             Genom att i lagliga former skänka sitt barn
8142:        att göra barnen jämstählda med övriga          en så pass stor förmögenhet att beloppet därav
8143:        medborgare vid beskattningen?                  ellet av den inkomst den medförde steg till
8144:                                                       den beskattningsbara minimigränsen, kunde
8145:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         föräldrarna enligt 1943 års [ag om inkomst-
8146: s·amt anföra följande:                                och förmögenhetsskatt sänka familjens totala
8147:     Enligt 17 c § lagen om skatt på inkomst           skattebörda. Att tiliåta detta ansågs tinte läng-
8148: och förmögenhet fastställs skatten vid stats-         re mot iverat då Ia:gen om skatt på inkomst och
8149:                                                             1
8150: 
8151: 
8152: beskattningen på annan inkomst än förvä:rvs-          förmögenhet stiftades, varför i regeringens pro-
8153: inkomst för hemmavarande minderårigt barn             position t1ll riksdagen nr 140/1972 intogs
8154: så, att annan inkomst för barnet än f&värvs-          och i regeringens proposition till riksdagen nr
8155: inkomst läggs tili det i enlighet med 17 § 2          40/197 4 upprepades ett förslag till sådant
8156: mom. faststäU<la sammanlagda beloppet av för-         stadgande, som sedan kom att ingå i 17 § 4
8157: äldrars, som under skatteåret försörjt barnet,        mom. lagen om skatt på inkomst och förmögen-
8158: förvärvs- och andlra inkomster. Om föräldrarna        het i dess ursprungl!iga form. Enligt detta stadL
8159: inte har sambeskattade inkomster, läggs annan         gande beskattades vid statsbeskattningen för-
8160: inkomst för barnet än förvärvsinkomster ti11          äldrar, som under skatteåret försörjt hemma-
8161: inkomsten för den av föräldrarna, vars inkoms-        varande minderånigt barn, för barnets annan
8162: ter är större. Skatt på hemmavarande minder-          inkomst än förvärvsinkomst och för familje-
8163: årigt barns förmögenhet fastställs så, att bar-       pension samt för förmögenhet.
8164: nets förmögenhet lägg:s tili föräldramas i 17 §           Sambeskattning av hemmavarande minder-
8165: 3 mom. avsedda sammanräknade förmögenhet.             åirigt barn med båda fiöräldrarna för inkomstens
8166: Med minderårigt barn avses barn som inte har          del är möj!ligt bara i det fall att föräldrarna
8167: fyllt 16 år före ingån:gen av skatteåret.             sambeskattas för kaptitalinkomster. Om den
8168:     Enligt 11 § 2 mom. lagen om inkomst- och          make som har mindre förvärvsinkomster inte
8169: förmögenhetsskatt av år 1943 beskattades för-         har kapitalinkomster överstigande 2 000 mk,
8170: äldrarna för hemmavarande minderårigt barns           sambeskattas rinte makarna. Då läggs också
8171: inkomst, såvitt det inte var fråga om förvärvs-       barnets kapitalinkomster endast tili 'inkomsten
8172: inkomst, samt förmögenhet, om barnets in-             för den förä1der som har större förvärvsin-
8173: komst ehler förmögenhet inte steg tili ett be-        komst. Vid förmögenhetsbeskattningen däremot
8174: lopp för vilket barnet självt kunde beskattas.        är barns och föräldrars sambeskattning fuH-
8175:     Också barnets inkomster påverkar föräldrar-       ständig.
8176: nas ekonomiska ställning, bl.a. deras skattebe-           Stadgandet om hemmavarande minderårigt
8177:  talnings,förmåga. I många Iänder beskattas där-      barns inkomst och förmögenhet ringår i 197 4
8178:    087901136H
8179: 6                                          1979 vp.
8180: 
8181: års lag om skatt på inkomst och förmögenhet,     lagens stadgande ändrades. Då regeringens
8182: i dess 17 c paragraf så!dan den lyder i en lag   åsikt är att det inte, såsom påståtts, är fråga
8183: av 1975, vi'lken delvis ändlrats genom en lag    om oskällighet vtid beskattning av minderårigt
8184: given år 1977. Genom dessa änd:ringar har den    barn, ger spörsmålet åtminstone inte för när-
8185: nya uppfattningen stabiliserats, med stöd av     varande anledning tili åtgärder.
8186: viiken den dessförinnan över 30 år glltiga
8187:      Hels<ingfors den 20 november 1979.
8188: 
8189:                                                                   Minister Pirkko Työläjärvi
8190:                                                 1979 vp.
8191: 
8192: Skriftligt spörsmål nr 199.
8193: 
8194: 
8195: 
8196: 
8197:                                     Westerlund: Om snabbare utbetalning av älgskadeersättningarna.
8198: 
8199: 
8200:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8201: 
8202:    Älgstammen i vårt land uppgår just nu inför           Emedan antalet trafikkrocksolyckor med älg
8203: jaktsäsongen tili ca 130 000 djur. Av dessa           och hjort allt fortfarande kommer att öka och
8204: kommer 50 700 att fällas denna höst. Änn!l            ersättningsbeloppen växa bör även dessa skador,
8205: för fyra år sedan var äljstammen ungefär lika         såsom fallet är i bl.a. Sverige, betalas med obli-
8206: stor som den mängd, som kommer att fällas             gatoriska trafikförsäkringsavgifter och inte med
8207: i år.                                                 älglicensavgifter.
8208:    En decimerad älgstam är enda förutsättningen          Med hänvisning tili ovan sagda och hän-
8209: för att kunna minska de stora skador som              visande till riksdagsordningens 37 § 1 mom.
8210: älgarna åstadkommer på åker, i skog och i tra-        framställer undertecknad vördsamt följande
8211: fiken.                                                spörsmål tili vederbörande medlem av stats-
8212:    För älgskador i åker och trädgård under se-        rådet:
8213: naste år inlämnades sammanlagt 5 600 ansök-                      Är Regeringen medveten om att det
8214: ningar om skadeersättning. Jordbruksstyrelsen                 ökade antalet ersättningsansökningar för
8215: utbetalade ca 10,4 miljoner mark i augusti i år,              skador förorsakade av hjortdjur har
8216: vilket minst sagt måste betecknas som oför-                   medfört avsevärt försenad utbetalning
8217: svarligt sent. Älgarna åstadkommer även stor                  av ersättningsbcloppen tili drabbade
8218: skada i ungskog genom att äta toppskotten, se-                odlare och skogsägare, och om så är
8219: naste år tili ett uppskattat värde om ca 20                   fallet,
8220: miljoner mark. Av skadorna i skogen ersattes                     vilka å.tgärder har Regeringen vidtagit
8221: endast 10 procent.                                            eller ämnar vidtaga föt att behandlingen
8222:    Hjortdjursolyckorna i trafiken har blivit allt             och utbetalningen av skadeersättningar-
8223: allmännare. Ar 1968 utgjorde älgkrockarna                     na skall kunna ske avsevärt mycket
8224: drygt 200 och under senaste år sammanlagt                     snabbare med beaktande av att jakt-
8225: 2 664 st för älg- och hjortdjur. De materiella                licenserna för hjortdjur inbetalas i för-
8226: skadorna för dessa uppgick till 22 miljoner                   skott, och för att bestämmelsen om
8227:  mark.                                                        minskat bidrag för transport-, trösk-
8228:    För ersättning av skador som orsakats av                   nings- och uppbevaringskostnader vid
8229: hjortdjur har för innevarande år reserverats                  partiell skada slopas som omotiverade
8230: sammanlagt 18 miljoner mark. Av detta belopp                  samt för att ersättningar för trafik-
8231: användes hälften som ersättning för skador i                  krockskador med hjortdjur skall erläggas
8232: åkergröda, och den andra hälften delas mellan                 med obligatoriska trafikförsäkringsav-
8233: skador i skog och trafik.                                     gifter.
8234:      Helsingfors den 19 oktober 1979.
8235: 
8236:                                              Henrik Westerlund
8237: 
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 087901088Y
8242: 2                                             1979 vp.
8243: 
8244: Kirjallinen kysymys n:o 199.                                                              Suomennos.
8245: 
8246: 
8247: 
8248: 
8249:                                  Westerlund: Hirvivahingoista suoritettavien korvausten maksa-
8250:                                    tuksen nopeuttamisesta.
8251: 
8252: 
8253:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8254: 
8255:    Maamme hirvikanta on juuri nyt metsästys-           Koska hirvien ja peurojen aiheuttamat liiken-
8256: kauden alkaessa n. 130 000 eläintä. Näistä          neonnettomuudet tulevat yhä lisääntymään ja
8257: 50 700 tullaan kaatamaan tänä syksynä. Vielä        korvaussummat kasvamaan, tulisi nämäkin va-
8258: neljä vuotta sitten hirvikanta oli suunnilleen      hingot, kuten asianlaita on mm. Ruotsissa, kor-
8259: yhtä suuri kuin tänä vuonna kaadettavien hir-       vata pakollisista liikennevakuutusmaksuista ei-
8260: vien määrä.                                         kä hirvenkaatolupamaksuista.
8261:    Hirvikannan vähentäminen on ainoa toimen-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
8262: pide, jolla voidaan vähentää hirvien aiheuttamia    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8263: suuria vahinkoja pelloilla, metsissä ja liiken-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
8264: teessä.                                             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8265:    Viime vuonna jätettiin hirvien puutarhoissa
8266: ja pelloilla aiheuttamien vahinkojen johdosta                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8267: 5 600 vahingonkorvaushakemusta. Maatilahalli-               hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
8268: tus maksoi n. 10,4 miljoonaa markkaa kuluvan                johdosta tehtyjen vahingonkorvaushake-
8269: vuoden elokuussa, jota on· pidettävä anteeksian-            musten lukumäärä on lisääntynyt, mikä
8270: tamauoman myöhäisenä ajankohtana. Hirvet ai-                on tuntuvasti myöhästyttänyt korvaus-
8271: heuttavat myös suurta tuhoa nuorissa metsissä               määrien maksamista. vahinkoa kärsineille
8272: syömällä latvaversot; viime vuonna tämä vahin-              viljelijöille ja metsänomistajille, ja jos
8273: ko arvioitiin n. 20 miljoonaksi markaksi. Met-              on,
8274: sille aiheutuneista vahingoista korvattiin vain                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
8275: 10 prosenttia.                                              tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vahingon-
8276:    Peurojen aiheuttamat liikennevahingot ovat               korvausten käsittely ja maksut voisivat
8277: tulleet yhä yleisemmiksi. Vuonna 1968 hirvien               tapahtua nykyistä paljon nopeammin
8278: aiheuttamien liikennevahinkojen lukumäärä oli               ottaen huomioon sen seikan, että hirvi-
8279: 200 ja viime vuonna hirvien ja peurojen aiheut-             eläinten metsästyslupamaksut suorite-
8280: tamien liikennevahinkojen yhteenlaskettu määrä              taan etukäteen ja jotta määräykset pie-
8281: oli 2 664. Näiden törmäysten aiheuttama aineel-             nemmän kuljetus-, puinti- ja säilytyskus-
8282: linen vahinko· oli 22 miljoonaa markkaa.                    tannusten korvauksen maksamisesta osit-
8283:    Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-               taisen vahingon tapahtuessa poistettai-
8284: vaamista varten on kuluvalle vuodelle varattu               siin perusteettomina sekä että hirvieläin-
8285: yhteensä 18 miljoonaa markkaa. Tästä summas-                ten aiheuttamien liikennevahinkojen kor-
8286: ta käytetään puolet oraiden ja puolet metsäva-              vaukset suoritettaisiin pakollisina liiken-
8287: hinkojen ja liikennevahinkojen korvaamiseen.                nevakuutusmaksuina?
8288:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8289: 
8290:                                           Henrik Westerlund
8291:                                                      N:o199                                                         3
8292: 
8293: 
8294: 
8295: 
8296:                               Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8297: 
8298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                          tapahtua nykyistä paljon nopeammin
8299: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                           ottaen huomioon sen seikan, että hirvi-
8300: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-                          eläinten •· metsästyslupamaksut suorite-
8301: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                        taan etukäteen ja jotta määräykset pie-
8302: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                         nemmän kuljetus-, puinti- ja säilytyskus-
8303: :Westerlundin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-                         tannusten kor\raukseil maksamisesta osit-
8304: symyksestä n:o 199:                                                     taisen vahingon tapahtuessa poistettai-
8305:                                                                         siin perll!)teettomina. sekä että hirvieläin-
8306:               Onko Hallitus tietoinen siitä, että                       ten aiheuttamien liikennevahinkojen kor-
8307:            hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen                        vaukset suoritettaisiin pakollisina liiken-
8308:            johdosta tehtyjen vahingonkorvaushake-                       nevakuutusmaksuina?
8309:            musten lukumäärä on lisääntynyt, mikä
8310:            on tuntuvasti myöhästyttänyt korvaus-                 Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8311:            määrien maksamista vahinkoa kärsineille             vasti seuraavaa:
8312:            viljelijöille ja metsänomistajille, ja jos
8313:            on,                                                     Hirvieläinten m.aa- ·ja metsätaloudelle sekä
8314:               mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-           liikenteelle aiheuttamien vahinkojen sekä näi-
8315:            tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta vahingon-             den johdosta valtion varoista maksettujen kor-
8316:            korvausten käsittely ja maksut voisivat             vausten kehitystä osoittaa seuraava asetelma:
8317:                    Korvaukseen johtaneiden                      Maksettujen korvausten
8318:                       hakemusten määrä,                                 määrä,
8319:                              kpl                                          mk
8320:    Vuosi       Maatalous Metsätalous Liikenne      Maatalous         Metsätalous         Liikenne      Yhteensä
8321:    1974        1 437       135       1027        1 283 000           293 000         1 204 000       2 780 000
8322:    1975        1 626       198       1 078       1 920 000           447 000         2 582 000       4 949 000
8323:    1976        2 466       162       1945        3 633 000           554 000         3 410 000       7 597 000
8324:    1977        4 204       531       2 072       6 770 000         2 063 000         4 550 000      13 383 000
8325:    1978        5 587       726       1 920      10 393 000         2 801 000         4 181 000      17 375 000
8326: 
8327: 
8328:    Korvaukset vahinkoa kärsineille on suoritettu                  Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
8329: maa- ja metsätalousministeriön asiasta vuonna                  vaamisessa noudatettavia korvausperusteita sa-
8330: 197 4 antaman päätöksen ( 78/7 4) mukaisesti.                  moin kuin vahinkojen arvioinnissa, hakemusten
8331: Vahinkojen määrän kasvu on vahinkojen ar-                      käsittelyssä ja korvausten maksatuksessa nouda-
8332: vioinnissa, hakemusten käsittelyssä samoin kuin                tettavaa menettelyä koskevien säännösten muu-
8333: korvausten maksatuksessa aiheuttanut viime                     tostarve on paikallaan maa- ja metästalousmi-
8334: vuosina töiden ruuhkaantumista ja johtanut va-                 nisteriön tarkoitusta varten asettaman työryh-
8335: hingonkärsijöiden saaman korvauksen pitkitty-                  män tutkittavana. Tässä yhteydessä tulevat sel-
8336: miseen maataloudelle aiheutuneiden vahinkojen                  vitettäväksi myöskin mm. kysymyksessä maini-
8337: kohdalla, jossa korvaus on voitu suorittaa pää-                tut metsälle aiheutuneiden vahinkojen korvaus-
8338: sääntöisesti vasta lähes vuoden kuluttua vahin-                perusteet, maataloudelle aiheutuneiden vahinko-
8339: kojen syntymisen jälkeisenä seuraavana kesänä                  jen korvausperusteisiin liittyvä kuljetus-, puinti~
8340: ja liikenteelle aiheutuneiden vahinkojen kohdal-               ja säilytyskustannusten vähentäminen sekä lii-
8341: la, jossa korvaus on voitu suorittaa 3-6 kuu-                  kennevahinkojen korvaaminen vakuutusyhtiöi-
8342: kauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Met-                  den toimesta.
8343: sälle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisessa ei
8344: vastaavaa pitkittymistä ole tapahtunut.
8345:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1979.
8346: 
8347:                                                                                           Ministeri Veikko Saarto
8348: 4                                                         1979 vp.
8349: 
8350: 
8351: 
8352: 
8353:                                      T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m ·a n.
8354: 
8355:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                               snabbare med beaktande av att jakt-
8356: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse                             licenserna för hjortdjur inbetalas i för-
8357: av den 19 oktober 1979 till vederbörande med-                              skott, och . för att · bestämmelsen om
8358: lem av statsrådet översänt avskrift av följande                            minskat bidrag för transport-, trösk-
8359: av .riksdagsman Westerlund ställda skriftliga                              nings- och . uppbevaringskostnader vid
8360: spörsmål nr. 199:                                                          pattieli skada slopas som omotiverade
8361:                                                                            samt för att ersättningar för trafik-
8362:               Är Regeringen medveten om att det                            krockskador med hjortdjur skall erläggas
8363:            ökade antalet ersättningsansökningar för                        med obligatoriska trafikförsäkringsav-
8364:            skador förorsakade av hjortdjur har                             gifter.
8365:            medfört avsevärt försenad utbetalning
8366:            av ersättningsbeloppen till drabbade                       Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-
8367:            odlare och skogsägare, och om så är                     föra följande:
8368:            fallet,
8369:               vilka åtgärder har Regeringen vidtagit                  Utvecklingen av de skador som hjortdjur
8370:            ellet ämnar vidtaga för att behandlingen                åsamkat jord- och skogsbruket samt trafiken
8371:            och utbetalningen av skadeersättningar-                 samt de ersättningar som erlagts av statsmedel
8372:            na skall kunna ske avsevärt mycket                      framgår av följande tabell:
8373:                     Antal ansökningar som                              Belopp erlagda
8374:                       föranlett ersättning,                             crsättningar,
8375:                                 st                                          mk
8376:     År         Jordbruk    Skogsbruk        Trafik      Jordbruk         Skogsbruk         Trafik       Summa
8377:     1974       1 437          135         1027        1 283 000          293 000        1 204 000    2 780 000
8378:     1975       1 626          198         1078        1 920 000          447 000        2 582 000    4 949 000
8379:     1976       2 466          162         1 945       3 633 000          554 000        3 410 000    7 597 000
8380:     1977       4 204          531         2 072       6 770 000        2 063 000        4 550 000   13 383 000
8381:     1978       5 587          726         1920       10 393 000        2 801 000        4 181 000   17 375 000
8382: 
8383: 
8384:    Till de skadelidande har ersättningar erlagts                      De ersättningsgrunder som skall iakttas vid
8385: enligt det av jord- och skogsbruksministeriet år                   ersättande av skador som åsamkats av hjortdjur
8386: 1974 i denna fråga utfärdade beslutet. ök-                         lika väl som behovet av att ändra stadgandena
8387: ningen av antalet skador har vid värderingen av                     rörande det förfarande som skall iakttas vid
8388: skadorna, handläggningen av ansökningarna lika                     värdering av skador, handläggningen av ansök-
8389: väl som vid utbetalningen av ersättningar under                    ningar och utbetalningen av ersättningar är
8390: de senaste åren föranlett anhopning av arbeten                     som bäst under granskning i en arbetsgrupp
8391: och lett till att ersättandet till de skadelidande                 som för detta ändamål tillsatts av jord- och
8392: blivit utdraget i fråga om de skador som åsam-                     skogsbruksministeriet. Föremål för utredning
8393: kats jordbruket, varvid ersättningen i regel har                   blir i detta sammanhang även de i spörsmålet
8394: kunnat erläggas först under följande sommar,                       nämnda ersättningsgrunderna för skador som
8395: inemot ett år efter det skadorna uppkommit                         åsamkats skog, minskningen av transport-,
8396: och i fråga om de skador som åsamkats trafi-                       trösknings- och uppbevaringskostnader i an-
8397: ken, varvid ersättningen .har kunnat erläggas                      slutning till ersättningsgrunderna vad gäller ska-
8398: 3-6 månader efter det ansökan inlämnats. Vid                       dor som åsamkats jordbruk samt ersättandet av
8399: ersättandet av skador som åsamkats skog har                        trafikskador genom försäkringsbolagen.
8400: motsvarande dröjsmål inte inträffat.
8401:          Helsingfors den 12 november 1979.
8402: 
8403:                                                                                            Minister Veikko Saarto
8404:                                               1979 vp.
8405: 
8406: Kirjallinen kysymys n:o 200.
8407: 
8408: 
8409: 
8410: 
8411:                                   Ekorre: Erään ulkomaalaisen oleskeluluvan epäämisestä.
8412: 
8413: 
8414:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8415:    Lahdessa jo pitempään englannin kielen            sestä ci voi valittaa, eikä päätöstä sitäpaitsi ole
8416: opettajana toimineelta David Cohenilta, joka         Cohenille edes toimitettu.
8417: on En:~annin kansalainen, evättiin lokakuun             Kun yleinen käytäntö edellyttää, että myös
8418: alussa oleskelu- ja työlupa. Cohen oli hyvissä       ulkomaalaisille, mutta Suomessa oleskelu- ja
8419: ajoin anonut sisäasiainministeriön poliisiosaston    työluvan nojalla asuville on varattava jonkin-
8420: ulkomaalaistoimistolta 8 päivänä iokakuuta           laiset perusoikeudet heitä koskevissa asioissa,
8421: 1979 päättyvän oleskelu- ja työluvan jatkamis-       voidaan ulkomaalaistoimiston menettelyä pitää
8422: ta. Anomukseen ei kuitenkaan suostuttu.              sopimattomana, jopa virheellisenä. Hallituksen
8423:    Anomuksen hylkäyksen tekee varsin kum-            tulisikin ottaa anomus uudelleen käsiteltäväk-
8424: mldliseksi se, että Cohetllin työnantajan tiedus-    seen ja varmistaa anomuksen käsittelyvaiheissa
8425: teluun oleskelu- ja työluvan jatkamisesta oli        Cohenille se oikeus- ja perusturva, joka hänelle
8426: ulkomaalaistoimistosta vastattu, että anomus         lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten
8427: ·hyJätään, vaikka asiaa koskeva poliisitutkinta-     mukaan kuuluu.
8428: pöytäkirja oli tuolloin vielä tekemättä. Sitä·          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8429: paitsi anomusasiakirjaan oli vain lyijykynämer-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
8430: kinnöin sen marginaaliin kirjoitettu "El".           ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
8431:     Pol1isitutkintapöytäkirja on myöhemmin teh-      nioittavasti seuraavan kysymyksen:
8432:  ty ja siinä on viitattu niihin perusteluihin,
8433:  joita erääss·ä nimettömässä kirjeessä sisäasiain-              .Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8434:  ministeriölle on aikaisemmin esitetty. Ihme-                siin David Cohenin oikeusturvan takaa-
8435:  tystä on herättänyt lisäksi se, että Cohen ei ole           miseksi ja hänen oleskelu- ja työlupa-
8436:  saanut tutustua häntä koskevaan poliisitutkin-              anomuksensa     uudelleen käsittelyyn
8437:  tapöytäkirjaan eikä muuhunkaan asiaan liitty-               ottamiseksi?
8438:  vään aineistoon. Ulkomaalaistoimiston päätök-
8439:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8440: 
8441:                                            Mikiko Ekorre
8442: 
8443: 
8444: 
8445: 
8446: 087901137}
8447: 2                                             1979 vp.
8448: 
8449: 
8450: 
8451: 
8452:                   '.
8453:                        Ed u s k u n n a n   He r r a     P u h e m i e h e 11 e.
8454:                                                             :; :-. .!,   r:
8455: 
8456:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lupauksensa vastaisesti melko välittömästi työ-
8457: mainåtus~a .tarkoituk~essa ·Te, Herra Puhemies,     lupaa;, Luövuttuaan työluvan hakemisesta hän
8458: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivät}"n kir-     anoi pelkästään . oleskelulupaa, joka hänelle
8459: jeenne n:·o. 109J ohella toimittanut valtioneu-     annettiin 9;. ro. 1979 saakka. Cohen jatköi työ-
8460: voston asianomaiselle jäseneHe jäljennöksen         luvan anomistaan saadenkin sellaisen 8. 4.
8461: kansanedustaja Mikko Ekorren kirjalJisesta ky-      1979 saakka, vaikka säännösten mukaan maas-
8462: symyksestä n:o 200, jossa tiedustellaan:            sa oleskelevalle ulkomaalaiselle työlupa voi-
8463:                                                     daan antaa vain milloin siihen on erityistä
8464:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     syytä. Työlupa oikeutti hänet toimimaan eng-
8465:         siin David Cohenin oikeusturvan takaa-      lannin kielen opettajana erään lahtelaisen osa-
8466:         miseksi ja hänen oleskelu- ja työlupa-      keyhtiön palveluksessa. Työlupa pidennettiin
8467:         anomuksensa    uudelleen    käsittelyyn     myöhemmin 9. 10. 1979 saakka eli oleskelu-
8468:         ottamiseksi?                                luvan pituiseksi. Se oikeutti myös toimimaan
8469:                                                     opettajana vielä kahdessa muussa lahtelaisessa
8470:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         toimipaikassa.
8471: taen seuraavaa:                                        Ennen hänelle luvatun vuoden päättymistä
8472:    Kysymyksessä tarkoitettu Englannin kansa-        Cohen pyysi oleskelu- ja työlupansa jatkamista,
8473: lainen David Leonard Cohen on oleskellut            mutta siihen ei enää katsottu voitavan suostua,
8474: Suomessa useita kertoja, muun muassa 4. 9.          koska alunperin viisumianomuksessa oli ilmoi-
8475: 1977-30. 4. 1978 välisen ajan. Tällöin hänen        tettu vain vuoden oleskelusta ilman työntekoa.
8476: anomaansa työlupaa "reserve teacherin" tehtä-       Tästä Cohen'ille oli mainittu myös huhtikuus-
8477: vään ei voitu antaa. Oleskelun päätyttyä ja         sa 1979. Lahden poliisin suorittamat tutkimuk-
8478: Cohen'in tiedusteltua mahdollisuuksiaan pala-       set eivät vaikuttaneet siihen, että oleskelulupa
8479: ta Suomeen hänelle ilmoitettiin, että hänen         päättyi ennakolta ilmoitettuun aikaan. Tutki-
8480: olisi hankittava Suomen Lontoossa olevalta          muksi1la saattaa kuitenk!in olla merkitystä Co-
8481: suurlähetystöitä viisumi ja työlupa siinä ta-       hen'in mahdollista uutta oleskelulupahakemus-
8482: pauksessa, että hän aikoisi täällä ryhtyä työhön.   ta käsiteltäessä. Näissä tutkimuksissa on myös
8483: Lontoon suurlähetystö ilmoittikin loppukesällä      selvinnyt Cohen'in rikkoneen työluvan ehtoja
8484: erään englantilaisen kielikurssikeskuksen pyytä-    työskentelemällä sellaistenkin työnantajien pal-
8485: vän Cohen'ille lupaa oleskella Suomessa kol-        veluksessa, joita varten lupaa ei otlut pyydetty-
8486: men kuukauden ajan (viisumia) 11. 9. 1978           kään.
8487: a1kaen. Oleskelun oli määrä kaiken kaikkiaan           Viranomaiset ovat Cohen'in tapauksessa me-
8488: kestää noin vuoden, jonka aikana Cohen hank-        netelleet voimassa olevien säännösten puitteis-
8489: kisi suomalaisia oppilaita isänsä omistamaan        sa noudattaen Cohen'in itsensä alunperin il-
8490: kurssikeskukseen. Asiakirjoissa sekä Cohen          moittamia rajoituksia. Cohen'in mahdolliset
8491: itse että kurssikeskus ilmoittivat, ettei Co-       uudet anomukset saada saapua Suomeen tul-
8492: hen'in tarkoituksena ole tehdä Suomessa työtä.      laan täällä käsittelemään edelleenkin voimassa
8493:    Cohen saapui Suomeen 14. 9. 1978 anoen           olevien säännösten mukaisesti.
8494:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
8495: 
8496:                                                                          Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8497:                                               N:o 200                                                 3
8498: 
8499: 
8500: 
8501: 
8502:                           T i 11   Ri k sdagen s      Herr      T a l m a n.
8503: 
8504:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       från att ansöka om arbetstillstånd, anhöll han
8505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       om enbart vistelsetihlstånd, vilket beviljades
8506: nr 1091 av den 19 oktober 1979 tili veder-          honom tiH 9. 10. 1979. Cohen fortsatte att an-
8507: börande mecl'lem av statsrådet översänt avskr1ft    söka om arbetstillstånd och beviljades sådant
8508: av följande av riksdagsman Mikko Ekorre             tili 8. 4. 1979, ehuru utlänning som vistas :i
8509: ställda spörsmål nr 200:                            Iandet enligt stadgandena kan beviljas arbets-
8510:                                                     t'ill:stånd endast såvida synnerliga skäl härtiU
8511:           Ämnar Regeringen skrida till åtgär-       föreligger. Arbetstillståndet berättigade honom
8512:        der i syfte att trygga David Cohens          att verka som lärare i engelska i anställning
8513:        rättsskydd och att uppta hans ansökan        hos ett aktiebolag i Lahtis. Arbetstillståndet
8514:        om vistelse- och arbetstillstånd tili för-   förlängdes senare til!l 9. 10. 1979, dvs. att gälla
8515:        nyad prövning?                               lika 1änge som vistelsetillståndet. Det berätti-
8516:                                                     gade honom även att verka ISom lärare vid
8517:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ytterligare två andra verksamhetsställen i Lah-
8518: samt anföra följande:                               tis.
8519:     Den i spörsmålet avsedda engelska med-               Före utgången av det år som utlovats
8520: borgaren David Leonard Cohen har vistats i          Cohen, ansökte han om förlängning av vistelse-
8521: Firnand ett flertal gånger, bl.a. under tiden 4.    och arbetstillståndet, men denna ansökan ansåg
8522: 9. 1977-30. 4. 1978. Härvid kunde hans an-          man sig inte längre kunna bifaUa, emedan i
8523:  sökan om arbetstillstånd för uppgiften som         visumansökan ursprungligen meddelats endast
8524:  "reserve teacher" inte beviljas. Då vistelsen      om ett års vistelse utan att utföra arbete.
8525: upphört och Cohen förfrågat sig om möjlighe-        Cohen hade även i april 1979 underrättats
8526:  terna att återvända till Finland meddelades        härom. De undersökningar som verkställdes av
8527: han, att han borde införskaEfa vtisum och ar-       polisen i Lahtis medverkade inte till att vistel-
8528: betstillstånd från Finlands ambassad i London       setillståndet upphörde vJd den på förhand
8529: i det fall, att han ämnade börja arbeta här.        meddelade tidpunkten. Undersökningarna kan
8530: Ambassaden i London meddelade i slutet av           likväl vara av betyde1se vid handläggningen av
8531:  sommaren, att en engelsk språkkurscentral an-      Cohens eventuella nya ansökan om vistelse-
8532: sökt om tillstånd för Cohen att vistas i Fin-       tillstånd. Vid dessa undersökningar har även
8533: land under tre månader ( visum), från och           framgått, att Cohen brutit mot vi11koren i
8534:  med 11. 9. 1978. Vistelsen skulle allt som allt    arbetstillståndet genom att arbeta i anställning
8535:  vara ungefär ett år, under viiken tid Cohen        hos sådana atbetsgivare, för vilka tillstånd inte
8536:  skulle värva finländska elever tili kurscentra-    ens ansökts.
8537:  len, som ägdes av hans far. I handlingarna              Myndigheterna har i faJ:let Cohen förfarit
8538:  meddelade såväl Cohen själv som kurscentra-        inom ramen för gällande stadganden med iakt-
8539:  len, att Cohen inte hade för avsikt att utföra     tagande av de begränsningar som Cohen själv
8540:  arbete i Finland.                                  ursprungligen meddelat. Cohens eventuella nya
8541:     Cohen anlände tili Finland 14. 9. 1978 och      ansökningar om att få anlända tili Finland
8542:  ansökte i strid med sitt löfte så gott som ome-    kommer här även i fortsättningen att hand-
8543:  delbart om arbetstillstånd. Efter att ha avstått   läggas Li enlighet med gällande stadganden.
8544:      Helsingfors den 22 november 1979.
8545: 
8546:                                                       Minister för ~nrikesärendena Eino Uusitalo
8547:                                               1979 vp.
8548: 
8549: Kirjallinen kysymys n:o 201.
8550: 
8551: 
8552: 
8553: 
8554:                                   Astala: Vuorotyössä käyvien vanhempien lastenhoidon järjestä-
8555:                                      misestä.
8556: 
8557: 
8558:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
8559: 
8560:    Säätämällä päivähoitolain v. 1973 yhteis-         joiden lapset tarvitsevat vuorokautista hoitoa.
8561: kunta otti virallisesti osavastuun lasten kasva-     Lastenhoitoa tuleekin kehittää niin, että yhteis-
8562: tuksesta. Se merkitsi myös kasvatustuen anta-        kunta vastaa myös vuoro- ja periodityössä käy-
8563: mista perheille. Päivähoitolaki velvoitti kunnat     vien työntekijöiden lastenhoidosta. Vuorotyöläi-
8564: järjestämään kunnallisia päivähoitopaikkoja tar-     set ja muut ns. epämukavina aikoina työskente-
8565: vetta vastaavan määrän. Siinä ei rajoituttu las-     levät ovat odottaneet jo kyllin kauan. Heidän
8566: tenhoidon turvaamiseen pelkästään päivätyössä        ongelmansa tulee pikaisesti ratkaista. Se edel-
8567: käyville perheille, vaan laissa säädettiin, että     lyttää yhteiskunnan lastenhoitopalvelujen ja
8568: "lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään         kasvatusten tarjoamista tasavertaisesti - päi-
8569: siten, että se edistää hpsen kehitystä ja oppi-      vähoitolain hengen mukaisesti - myös näille
8570: mismahdollisuuksia sekä tarjoaa jatkuvan hoi-        perheille. Käytännön ratkaisuja tarvitaan, las-
8571: don sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvi-        ten hoitopaikkoja on tuntuvasti lisättävä. Tulisi
8572: taan".                                               voimistaa ja lisätä tutildmus- ja kokeilutoimin-
8573:    Päivähoitolaissa velvoitettiin siis kunnat jär-   taa, jotta voitaisiin erilaisista hoitovaihtoeh-
8574: jestämään myös ilta- ja yöhoitoa poikkeavina         doista valita ne, jotka parhaiten kussakin ti-
8575: työaikoina työskentelevien perheiden lapsille.       lanteessa edistävät lapsen kasvua, luovuutta ja
8576: Laissa ja valtakunnallisissa suunnitelmissa las-     turvallisuutta. Vaihtoehtoina tullevat kysymyk-
8577: ten päivähoidon järjestämiseksi esitettyjä ta-       seen päiväkotiratkaisuun perustuva lasten ilta-
8578: voitteita ei ole kuitenkaan kunnissa onnistuttu      ja yöhoitomalli sekä toisaalta perhepäivähoi-
8579: toteuttamaan.                                        toon ja kotihoitoon perustuvat ilta- ja yöhoito-
8580:    Kun vanhempain ilta- ja yötyö on todelli-         mallit.
8581: suutta, syntyy lasten hoitamisessa useasti vai-         Nykyisen epätyydyttävän tilanteen seuraukset
8582: keita ongelmia, koska kyseistä, yhteiskunnan         joudutaan maksamaan sekä lasten ,että van-
8583: järjestämää hoitoa ei käytännössä ole tarjolla.      hempien terveydelli:sinä, henkisinä ja sosiaali-
8584:    Eräs tutkimus arvioi, että vuorotyössä työs-      sina ongelmina.
8585: kenteli n. 20 % vuoden 1970 naispuolisesta              Edellä olevin perustein ja valtiopäiväjärjes-
8586: työvoimasta ja saman vuoden miestyövoimasta          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
8587: n. 13 %. Naisvuorotyöläisiä oli eniten palve-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8588: lusten ryhmässä (yli puolet), teollisuudessa n.      kysymyksen:
8589: 20 %. Vuonna 1976 tilastokeskuksen selvityk-
8590: sen mukaan oli erään otoksen 12 000 naisesta                   Mahtaako Hallitus tietää vuorotyössä
8591: säännöllisessä päivätyössä 66,4 %, vuorotyössä              käyvien vanhempien lastenhoidon vai-
8592: 13,2 %, periodi- ja epäsäännöllisessä työssä oli            keasta tilanteesta, ja
8593: 12,2 %.                                                        aikooko Hallitus toteuttaa päivähoito-
8594:    Hotelli- ja ravintola-alalla toimii tällä het-           lain tavoitteen, jonka mukaan kaikille
8595: kellä n. 55 000 työntekijää, joista n. 90 %                 lapsille on tarjottava hoito sinä vuoro-
8596: naisia. Suurin osa heistä on vuorotyöntekijöitä,            kauden aikana, jona sitä tarvitaan?
8597:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8598: 
8599:                                            Heli Astala
8600: 
8601: 0879010635
8602: 2                                               1979 vp.
8603: 
8604: 
8605: 
8606: 
8607:                          E d u s l;;: u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8608: 
8609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pärivuorokautista hoitoa. Noin 1 600 lasta on
8610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jo järjestetyssä ilta- ja yöhoidossa. Näistä 300
8611: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        lasta on kuntien ja valtion tuella toimivien
8612: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      y;ksityisten järjestöjen ylläpitämissä päiväkodeis-
8613: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sa, 200 lasta on kuntien järjestämissä päivä-
8614: Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        kodeissa ja 1 100 lasta ohjatussa perhepäivä-
8615: sestä n:o 201:                                        hoidossa. Kuntien esittämä tarve vuonna 1981
8616:                                                       on noin 8 300 ilta- ja yöhoitopaikkaa ja vuonna
8617:            Mahtaako Hallitus tietää vuorotyössä       1984 noin 8 600 hoitopaikkaa.
8618:         käyvien vanhempien lastenhoidon vai-              Sosiaalihallitus on teettänyt lasten ilta- ja
8619:         keasta tilanteesta, ja                        yöhoitoa selvittelevän toimeksiantotutkimuksen.
8620:            aikooko Hallitus toteuttaa päivähoito-     Tässä tutkimuksessa, joka koski 500 perhettä,
8621:         lain tavoitteen, jonka mukaan ka~kille        selvitettiin mm. ilta- ja yöhoidon tarvetta. Ilta-
8622:         lapsille on tarjottava hoito sinä vuoro-      hoidon tarve arvioituina hoitoiltoina kuukaut-
8623:         kauden aikana, jona sitä tarvitaan?           ta kohti oli yli puolella tutkimuksessa olleista
8624:   .Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perheistä 6-10 iltaa. Viidesosa tarvitsi hoitoa
8625: vasti seuraavaa:                                      ainoastaan 1-5 iltana kuukaudessa ja viides-
8626:                                                       osa 11 iltana tai useammin. Yöhoidon mää-
8627:    Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan           rällinen tarve oli iltahoitoa vähäisempää. Lähes
8628: lasten päivähoito on pyrittävä järjestämään si-       kaksikolmasosaa perheistä, joissa lasten yöhoi-
8629: ten, että se edistää lapsen kehitystä ja oppi-        toa haluttiin järjestettäväksi, tarvitsi hoitoa ai-
8630: mismahdollisuuksia sekä tarjoaa ja1lkuvan hoi-        noastaan 1-5 yönä kuukaudessa.
8631: don sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvi-             Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että
8632: taan.                                                 ilta- ja yöhoidon järjestäminen on monitahoi-
8633:    Valtakunnallisessa suunniteimassa lasten päi-      nen ongelma, jota on selvitettävä. Ratkaisut
8634: vähoidon järjestämisestä vuosina 1980-1984            liittyvät työaikalainsäädäntöön sekä erilaisiin
8635: on toimintatavoitteeksi tältä osin kirjoitettu:       lastenhoitoa koskeviin järjestelyihin.
8636: "Ilta- ja yövuorossa työskentelevien huoltajien          Vuorotyössä käyvien vanhempien lasten ilta-
8637: lapsille pyritään turvaamaan tarpeellinen hoito       ja yöhoidon tarvetta on edellä kerrotulla ta-
8638: kodissa, perhepäiväkodissa tai päiväkodissa. Täl-     valla selvitetty ja yritetty löytää tähän moni-
8639: löin on otettava huomioon, että lapsen riittä-        naiseen ongelmaan ratkaisuja. Sosiaali- ja ter-
8640: vä ja keskeytymätön yöunen tarve on turvattu.         veysministeriössä pyritään siihen, että ilta- ja
8641: Samalla on huolehdittava siitä, että lapsella ja      yövuorossa työskentelevien huoltajien lapsille
8642: huoltajalla on mahdollisuus päivittäiseen yh-         turvataan tarpeellinen hoito kodissa, perhepäi-
8643: dessäoloon. Mahdollisuuksia päivähoidossa ole-        väkodissa tai päiväkodissa. Tämä on jatkuvasti
8644: van lapsen hoitamiseksi kotona huoltajan yö-          otettu huomioon valtakunnallisissa lasten päi-
8645: työn aikana selvitetään"_                             vähoidon järjestämistä koskevissa suunnitel-
8646:    Ilta- ja yöhoitoa on järjestetty maassamme         missa.
8647: noin 37 päiväkodissa, joista kuudessa on ym-
8648:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1979.
8649: 
8650:                                                                    Ministeri Katri-Helena Eskelinen
8651:                                                                                                     3
8652: 
8653: 
8654: 
8655: 
8656:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
8657: 
8658:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kvälls- och nattvård. Av dessa är 300 barn i
8659: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        daghem som med kommunernas och statens
8660: se av den 19 oktober 1979 tili vederbörande         stöd upprätthålls av privata organisationer, 200
8661: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      barn är i daghem 'SOm upprätthålls av kom-
8662: jande av riksdagsman Astala ställda spörsmål        munerna och 1 100 barn i ledd familjedagvård.
8663: nr 201:                                             Det av kommunerna framförda behovet år
8664:                                                     1981 är ca 8 300 kvälls- och nattvårdplatser
8665:          Är Regeringen medveten om den              och år 1984 ca 8 600 vårdplatser.
8666:       svåra barnavårdssituationen för föräldrar         Socialstyrelsen har låtit utföra en uppdrags-
8667:       med skiftarbete, och                          undersökning som utreder kvälls- och nattvård
8668:          har Regeringen för avsikt att för-         av barn. 1 denna undersökning, som berörde
8669:       verkliga den målsättning i lagen om           500 familjer, utreddes bl. a. behovet av kvälls-
8670:       barndagvård, enligt viiken alla barn          och nattvård. Behovet av kvällsvård uppskattat
8671:       skall erbjudas vård under den del av          i vårdkvällar per månad var fö.r mer än hälften
8672:       dygnet då sådan vård behövs?                  av de i undersökningen deltagande familjerna
8673:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        6-10 kvällar. En femtedel behövde vård en-
8674: samt anföra följande:                               dast under 1-5 kvällar per månad och en
8675:                                                     femtedel under 11 kvällar eller flera. Det
8676:    Enligt lagen om barndagvård skall barndag-       kvantitativa behovet av nattvård var mindre
8677: vården såvitt möjligt ordnas så, att den främjar    än behovet av kvällsvård. Nästan två tredje-
8678: barnets utveckling och inlärningsmöjligheter        delar av de familjer som önskade ordnad natt-
8679: samt erbjuder fortgående vård under den del         vård av barn behövde vård endast under 1-5
8680: av dygnet då sådan vård behövs.                     nätter per månad.
8681:    1 den riksomfattande planen för ordnandet            På grundval av undersökningen kan man
8682: av barndagvården för åren 1980-1984 har             konstatera, att anordnandet av kvälls- och natt-
8683: såsom målsättning för verksamheten tili denna       vård är ett mångfasetterat problem, som bör
8684: del anförts: "För barn vars vårdnadshavare          utredas. Lösningarna ansluter sig tili arbetstids-
8685: arbetar i kvälls- och nattskift skall såvitt möj-   lagstiftningen samt tili olika arrangemang rö-
8686: ligt tryggas nödig vård i hemmet, familjedag-       rande barnavården.
8687: hem eller daghem. Härvid bör man beakta, att            Behovet av kvälls- och nattvård för barn tili
8688: barnets behov av tillräcklig och oavbruten natt-    föräldrar som arbetar i skiftarbete har på ovan
8689: sömn tryggas. Samtidigt bör man tillse att          relaterat sätt utretts och man har även strävat
8690: barnet och vårdnadshavaren har möjlighet tili       tili att finna lösningar på detta mångskiftande
8691: daglig samvaro. Möjligheterna att vårda i dag-      problem. Social- och hälsovårdsministeriet går
8692: vård varande barn i hemmet under tiden för          in för att barnen tili vårdnadshavare som ar-
8693: vårdnadshavarens nattarbete är under utred-         betar i kvälls- och nattskiften bör tillförsäkras
8694: ning."                                              nödig vård i hemmet, familjedaghem eller
8695:    Kvälls- och nattvård har anordnats i ca 37       daghem. Detta har fortgående beaktats i de
8696: daghem i landet, varav i sex ges vård dygnet        riksomfattande planerna för ordnandet av
8697: om. Ca 1 600 barn erhåller redan ordnad             barndagvården.
8698:      Helsingfors den 12 november 1979.
8699: 
8700:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
8701:                                              1979 vp.
8702: 
8703: Kirjallinen kysymys n:o 202.
8704: 
8705: 
8706: 
8707: 
8708:                                  Perho ym.: Moottorirekien liikevaihto- ja polttoaineveron palaut-
8709:                                     tamisesta saaristoliikenteessä.
8710: 
8711: 
8712:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8713: 
8714:    Saariston liikenneolot ovat kaikkina vuo-        tävä tekemään kaikki mahdollinen saariston
8715: denaikoina mantereen vastaavia vaikeammat.          pitämiseksi elinkelpoisena, pitäisi moottorireen
8716: Vaikeudet korostuvat kelirikko- ja talviolosuh-     polttoainepalautus ulottaa koskemaan myös
8717: teissa.                                             saaristolaisia. Mikäli moottorireen liikevaihto-
8718:    Moottorireki on osoittautunut juuri keli-        veropalautus olisi mahdollista, tulisi se vasta-
8719: rikka- ja talviliikenteessä saariston maatiloille   vuoroisesti ulottaa koskemaan myös poro-
8720: mm. maidon kuljetukseen sopivaksi kulkuväli-        miehiä.
8721: neeksi, sitä voidaan osittain käyttää kalastuk-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
8722: sessakin. Reen hankinta on saariston asuk-          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8723: kaalle ylimääräinen kustannus mantereella asu-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8724: vaan verrattuna. Hintaan sisältyvä liikevaihto-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8725: vero vielä nostaa sitä omalta osaltaan.
8726:    Moottorireen poromiehille aiheuttamia me-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä moottori-
8727: noja on jossain määrin onnistuttu vähentämään               rekien liikevaihtoveron ja niissä amma-
8728: polttoaineveron osittaisella palauttamisella.               tinharjoittamisessa käytetyn polttoaine-
8729: Kun saariston elinvaikeuksia voidaan rinnastaa              veron palauttamiseksi saariston asuk-
8730: Pohjois-Suomen olosuhteisiin ja kun olisi pyrit-            kaille?
8731:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8732: 
8733:          Heikki Perho                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa     Juhani Laitinen .
8734:                    Sampsa Aaltio                         Arto Lampinen
8735: 
8736: 
8737: 
8738: 
8739: 087901162B
8740: 2                                             1979 vp.
8741: 
8742: 
8743: 
8744: 
8745:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8746: 
8747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       denkään mielestä tulisi vapauttaa liikevaihto-
8748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        verosta. Kun liikevaihtoverovapauden tuLisi
8749: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn            koskea ainoastaan saariston asukkaita, olisi
8750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         liikevaihtoverovapauden perusteena toisaalta
8751: asianomaiselle jäsenelle Jäljennöksen kansan-        moottorireen käyttötarkoitus ja toisaalta käyt-
8752: edustaja Perhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        täjän kotipaikka. Jo valvonnallisten syiden
8753: sesta kysymyksestä n:o 202:                          vuoksi ei tällaista järjestelmää voida toteuttaa
8754:                                                      nykyisen liikevaihtoverojärjestelmämme puit-
8755:           Mitä Hallitus aikoo tehdä moottori-        teissa.
8756:        rekien liikevaihtoveron ja niissä amma-          Myöskään hakemukseen perustuva liikevaih-
8757:        tinharjoittamisessa käytetyn polttoaine-      toveron palauttaminen ei hallituksen mielestä
8758:        veron palauttamiseksi saariston asuk-         ole toteutettavissa, koska vastaavia palautus-
8759:        kaille?                                       vaatimuksia voitaisiin perustellusti esittää lähes
8760:                                                      kaikkien tavaroiden osalta. Lisäksi on todet-
8761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tava, että moottorireen käyttötarkoitus saat-
8762: taen seuraavaa:                                      taisi liikevaihtoverovapautuksen myöntämisen
8763:    Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmämme on         jälkeen muuttua, jolloin palautus olisi perittävä
8764: luonteeltaan yleinen ja taloudellisilta vaikutuk-    takaisin. Käytännössä tällainen käytön val-
8765: siltaan neutraali. Verotus kohdistuu siten käy-      vonta olisi erittäin hankalaa.
8766: tännöllisesti katsoen kaikkiin tavaroihin. Vero-        Kysymyksessä tarkoitetun polttoaineveron-
8767: tetuksi tulee tavaran käyttötarkoituksesta ja        kaan palauttamista ei voida käytännössä toteut-
8768: jakelutiestä riippumatta se hinta, jonka tavaran     taa. Tällä hetkellä ainoastaan linja-autoliiken-
8769: lopullinen käyttäjä joutuu siitä maksamaan.          teen harjoittajilla on mahdollisuus saada hake-
8770: Verojärjestelmän toimivuuden kannalta on eri-        muksesta dieselöljyn hintaan sisältyvää poltto-
8771: tyisen tärkeänä pidetty sitä, ettei liikevaihto-     aineveroa vastaava palautus. Palautushakemuk-
8772: verosta vapauteta sellaisia tavaroita, joita ylei-   sessa mainitut ajokilometrimäärät ovat liikenne-
8773: sesti myydään vähittäiskaupassa. Jos nyt             luvan myöntäneen viranomaisen vahvistamat.
8774: puheena olevat moottoriteet vapautettaisiin             Moottorireen polttoaineena käytetyn bensii-
8775: liikevaihtoverosta, olisi se ainoa tämän tyyppi-     nin kulutusmäärät sekä ajokilometrit perustui-
8776: nen poikkeus edellä mainitusta liikevaihtovero-      sivat puolestaan yksinomaan hakijan ilmoituk-
8777: tuksessa noudatetusta yleisestä käytännöstä.         seen. Sen seikan selvittäminen, milloin moot-
8778: Samalla se olisi ennakkotapaus, joka synnyt-         torirekeä on käytetty kulkuväLineenä elinkeino-
8779: täisi painetta myös muiden tavaroiden vapaut-        toiminnassa, olisi mahdotonta.
8780: tamiseksi liikevaihtoverosta.                           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa,
8781:    Lisäksi on huomattava, että kysymyksessä          että kysymyksessä tarkoitettu liikevaihtoveron
8782: tarkoitettuja moottorirekiä käytetään yleisesti      ja polttoaineveron palauttaminen saariston
8783: myös huvi- ja urheilutarkoituksiin. Tällaisia        asukkaille ei ole nykyisen liikevaihtovero- ja
8784: moottorirekiä ei ilmeisesti kysymyksen tekijöi-      valmisteverojärjestelmän puitteissa mahdollista.
8785:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
8786: 
8787:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
8788:                                              N:o 202                                               3
8789: 
8790: 
8791: 
8792: 
8793:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T .a 1m a n.
8794: 
8795:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      gälla endast skärgårdsborna, skulle befrielsen
8796: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      från omsättningsskatt grunda ,sig å ena sidan
8797: av den 19 oktober 1979 tili vederbörande           på motorkälkens användningsändamål och å
8798: medlem av statsrådet översänt avskrift av          andra sidan på användarens hemort. Redan
8799: följande av riksdagsman Perho m. fl. under-        med tanke på övervakningen kan ett dylikt
8800: tedmade spörsmål nr 202:                           system inte förverkligas inom ramen för vårt
8801:                                                    nuvarande omsättningsskattesystem.
8802:           V ad ämnar Regeringen göra för att          Enligt regeringens åsikt kan omsättnings-
8803:        åt skärgårdsborna återbära omsättnings-     skatten inte heller återbäras på basen av
8804:        skatten på motorkälkar och den accis        ansökningar, eftersom motsvarande motiverade
8805:        som uppburits på bränsle då dessa           krav på återbäring kunde framställas i fråga
8806:        använts för yrkesutövning?                  om nästan alla varor. Det bör dessutom kon-
8807:                                                    stateras, att motorkälkens användningsändamål
8808:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd•      kan ändras efter det att återbäringen av omsätt-
8809: samt anföra följande:                              ningsskatten beviljats, och då borde återbä-
8810:    Vårt nuvarande omsättningsskattesystem är       ringen återkrävas. 1 praktiken skulle över-
8811: allmänt och tili sina ekonomiska verkningar        vakningen av en dylik användning vara synner-
8812: neutralt. Beskattningen gäller dädör praktiskt     ligen svår.
8813: taget alla varor. Oberoende av varans an-             lnte heller en sådan återbäring av accis
8814: vändningsändamål och distributionsväg beskat-      på bränsle som avses i spörsmålet kan för-
8815: tas det pris som den som slutligen använder        verkligas i praktiken. För närvarande har
8816: varan måste betala för den. För att skatte-        endast utövare av busstrafik möj1ighet att
8817: systemet skall fungera har det ansetts synner-     på ansökan få en återbäring som motsvarar
8818: ligen viktigt att från omsättningsskatt inte       den accis på bränsle som ingår i priset på
8819: befrias sådana varor som allmänt säljs i minut-    dieselolja. Det antal körkilometer som nämns
8820: handeln. Om de nu ifrågavarande motor-             i ansökan om återbäring har fastställts av den
8821: kälkarna befniades från omsättningsskatt skulle    myndighet som beviljat trafiktilistånd.
8822: det vara det enda undantaget av detta slag            Konsumtionen av bensin som bränsle i
8823: från den ovan nämnda allmänna praxis som           motorkälkar samt körkilometrarna skulle däre-
8824: iakttas i omsättningsbeskattningen. Samtidigt      mot helt grunda sig på den sökandes anmälan.
8825: skulle det vara ett prejudikatsfall, som skulle    Det skulle vara omöj1igt att utreda när motor-
8826: föranleda tryck för att befria även andra varor    kälken använts som fortskaffningsmedel i
8827: från omsättningsskatt.                             näringsverksamheten.
8828:    Det bör dessutom observeras att de i spörs-        Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
8829: målet avsedda motorkälkarna allmänt också          regeringen, att det inte inom ramen för
8830: används för nöjes- och idrottsändamål. Dylika      nuvarande omsättningsskatte- och accissystem
8831: motorkälkar borde uppenbart inte heller enligt     är möjligt att tili skärgårdsborna återbära den
8832: frågeställarnas åsikt befrias från omsättnings-    omsättningsskatt och den accis på bränsle som
8833: skatt. Då befrielsen från omsättningsskatt borde   avses i spörsmålet.
8834:      Helsingfors den 22 november 1979.
8835: 
8836:                                                                      Mini:ster Pirkko Työläjärvi
8837:                                 1979 vp.
8838: 
8839: Kirjallinen kysymys n:o 20.3.
8840: 
8841: 
8842: 
8843: 
8844:                                 Peruutettu
8845: 
8846: 
8847: 
8848: 
8849: 0880001406
8850:                                               1979 vp.
8851: 
8852: Kirjallinen kysymys n:o 204.
8853: 
8854: 
8855: 
8856:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: A:lkoholi- ja tupakkamainontakiellon
8857:                                      kiertämisestä.
8858: 
8859: 
8860:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8861: 
8862:    Lain tarkoituksen kiertäminen ja tavoitteen       lainsäädösten kiertäminen on siitä syystä, että
8863: mitätöiminen on huolestuttavana tavalla yleis-       terveydenhoidon kannalta tässä tapauksessa
8864: tynyt. Erityisen selvää lain hengen ja kirjaimen     syntyy täysin päinvastainen tulos kuin mihin
8865: kiertämistä on esiintynyt jo pidemmän aikaa.         valtiovallan toimenpitein pyritään kansalaisten
8866: Erilaisten ajanvietepaikkojen, kuten esim. elo-      terV<eydestä vastaavien elinten toimesta.
8867: kuvateattereiden, nimet on muutettu jonkin              Äsken julkaistujen tietojen mukaan suoma-
8868: tunnetun tupa~kamerkin nimisiksi. Kaupoissa          laiset vetivät keuhkoihinsa viime vuonna 145
8869: on tarjolla tunnetun tupakkamerkin nimisenä          tonnia tervaa tupakoinnin seurauksena. Saman
8870: purukumia jne. Kuluvan syksyn aikana on              tutkimuksen perusteella todetaan, että Suo-
8871: ollut merkillepantavaa mm. tupakka- ja olut-         messa tupakkaperäisten kansantautien osuus on
8872: mainonta Jehdistössä ja •erilaisissa julisteissa,    erityisen suuri ja tupakoitsijoiden keubkosyöpä-
8873: joissa suurin ilmoituksin ja värikkäin kuvin         riski on jopa 10-kertainen. Suomalaisten sy-
8874: tuodaan esiin sekä tupakkatehtaiden erityisiä        dän- ja verisuonisairaudet ovat todellinen kan-
8875: ominaisuuksia että oluen herkullisuutta joka         santauti, ja niiden aiheuttajana on juuri tupakka
8876: janoon. Tämä on nimenomaan tupakan ja                kaikkein suurin syyllinen. Tämän todistavat
8877: alkoholijuomien mainonnasta annetun lain sää-        yhtäpitävästi viimeaikaiset tutkimukset, joiden
8878: döksien hengen vastaista.                            tulisi velvoittaa valtiovaltaa asian vaatimiin
8879:    Kun tavallisen kansalaisen edellytetään nou-       toimenpiteisiin.
8880: dattavan lain säädöksiä ja kunnioittavan lain            Varsin huolestuttavaa tilastoa löytyy puoles"
8881:  henkeä ja tarkoitusta, niin tulee myös liike-        taan alkoholin v·äärinkäy.tön seurauksia osoit-
8882: elämän ja mainonnasta vastaavien elinten niitä        tavista tilastoista. Nuorison ja jopa lasten
8883:  noudattaa.                                           oluenkäytön yleistyminen johtaa yhä nuorempia
8884:     Maan hallituksen tehtävänä tulee olla lain       ikäryhmiä alkoholisoitumisen tielle. A-klinikoi-
8885:  määräysten tarkistaminen niiltä osin, joissa        den ja nuorisoasemien tutkimustyö eri puolilla
8886:  ilmeiset epäselvyydet ja heikkoudet esiintyvät.     maata osoittaa myös sen, että jatkuva ja run-
8887:  Tästä syystä lienee aiheellista puuttua em.         sas mainonta tuo lisää käyttäjiä nimenomaan
8888:  valitettaviin ilmiöihin, joilla saattaa o1la myös   nuorison keskuudesta.
8889:  laajastikin lainsäädännön tarkoituksen mitätöi-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
8890:  minen.                                              37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8891:     Jos siis jatkuvasti hyväksytään näinkin jul-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8892:  kinen ja näkyvä tupakan mainonnan kiertä-            seuraavan kysymyksen:
8893:  minen ja alkoholijuomien esittely, on ilmeisen
8894:  todennå1köistä, että sen antaman esimerkin vai-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8895:  kutus heijastuu muihinkin lain tulkintoihin                ryhtyä sen ilmeisen voimakkaasti li-
8896:  yhteiskunnassa. Tämän kautta saattaa lain                  sääntyneen lainsäädännön ·kiertämisen
8897:  kunnioittaminen heikentyä ja määräysten kier-              johdosta, joka kieltää tupakkamainon-
8898:  täminen yleistyä.                                          nan ja rajoittaa alkoholijuomien mai-
8899:     Erityisen huolestuttavaa edeUä mainittujen              nontaa julkisuudessa?
8900:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
8901: 
8902:          Anna-Liisa Jokinen             Seppo Toiviainen               Lea Sutinen
8903:          Matti Järvenpää                Sakari Knuuttila               Ulla-Leena Alppi
8904:                                         Antero Juntumaa
8905: 0879011244
8906: 2                                             1979 vp.
8907: 
8908: 
8909: 
8910: 
8911:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8912: 
8913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nanottoja on saatettu yrityst·en tietoon koko
8914: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tupakkalain voimassaoloajan.
8915: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn                Lääkintöhatlitus selvittää parhaillaan tupa-
8916: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kan myyntiä ja mainontaa koskevien ohjeiden
8917: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toteutumista paikallisten valvontaviranomais"
8918: edustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          ten kokemusten perusteella. Tarkoituksena on
8919: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 204:            tämän jälkeen harkita, onko lainsäädännön
8920:                                                      selventämiseen aihetta esim. täsmentämällä
8921:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tupakkalain 8 § :n mainontakieltoa koskevaa
8922:        ryhtyä sen ilmeisen voimakkaasti li-          säännöstöä sekä vastaavasti tupakka-asetuksen
8923:        sääntyneen lainsäädännön kiertämisen          1 §:n 7 ja 8 kohdan määritelmiä mainonnasta
8924:        johdosta, joka kieltää tupakkamainon-         ja myynninedistämistoiminnasta ja säätämällä
8925:        nan ja rajoittaa alkoholijuomien mai-         lisärajoituksia.
8926:        nontaa julkisuudessa?                             .AI1koholilain 59 a §:n (678/76) sekä keski-
8927:                                                      oluesta annetun lain 35 a §:n (679/76) mu-
8928:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaan alkoholijuomien mainonta on pääsään-
8929: vasti seuraavaa:                                     töisesti kielletty.
8930:    Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi             Allkoholijuomilla tarkoitetaan vähintään 2,25
8931: annetun lain 8 §:n säännöksen mukaan tupa-           painoprosenttia etyyliaLkoholia sisältävää juo-
8932: kan, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupa•      maa. Pilsnerin eli I veroluokan mallasjuoman,
8933: kointivälineen mainonta ja kuluttajiin kohdis-       joka sisältää alle edellä mainitun määrän etyyli-
8934: tuva myynninedistämistoiminta sekä niiden liit-      alkoholia, mainonta on siten ·sallittua. Täl-
8935: täminen muiden tuotteiden tai palvelujen mai-        laista juomaa mainostettaessa tul~e kuitenikin
8936: nontaan ja myynninedistämistoimintaan on             Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston antamien
8937: kielletty. Tässä ns. tupakkaJ.iaissa ei ole sään-    alkoholijuomien mainontaa koskevien ja siihen
8938: nöstä, joka estäisi tupakkatuotteita valmista-       liittyv1en ohjeiden mukaan selvästi käydä ilmi,
8939: via yrityksiä, joista monet ovat monialaisia,        ettei kysymykses·sä ole aLkoholilain tai keski-
8940: tuomasta ju~kisuuteen omaa toiminimeään.             oluesta annetun lain alainen alkoholijuoma.
8941: TälLöin ei kuitenkaan julkisuuteen tuomisen          Oy .Alko Ab, jdka huolehtii mainontaa koske-
8942: yhteydessä sa'ada rikkoa em. lain 8 §:n mää-         van kiellon noudattamisen välittömästä val-
8943: räyksiä.                                             vonnasta, on joutunut ja tulee vastaisuudessa-
8944:    Tupakkalain voimaantulon jälkeen on eri-          kin puuttumaan esiintyneisiin mainontakiel:lon
8945: tyisesti sanoma- ja aikakauslehdissä esiintynyt      rikkomuksiin. Samoin sosiaali- ja terveysminis-
8946: sellaista tupakkatuotteita valmistavien yritys-       teriön toimesta on jouduttu antamaan Oy
8947: ten ns. yritysmainontaa, joka sisällöltään tai       Alko Ab:lle eräitä arkoholimainontaa koskevia
8948: muutoin on ollut tupakkalain tarkoituksen vas-        lisäturkintoja.
8949: taista. Näissä tapauksissa on riittänyt, että             Tupakan kulutus Suomessa on vähentynyt
8950: lääkintöhallitus on saattanut käsityksensä            viime vuosien aikana. Erityisesti viime vuo-
8951: asianomaisen yrityksen tietoon. Lääkintöhalli-        sina on :lisäksi tapahtunut myös nuorten ja
8952: tuksen ei ole tarvinnut ryhtyä lain 18 §:ssä         lasten tupakoinnin ~elvää vähenemistä. Myös
8953:  tarkoitettuihin toimiin.                             a:lkdholin kulutus nuorten !keskuudessa on
8954:     Lääikintöhallituiksessa seurataan lehdistöseu-    eräiden tutkimusten mukaan vähentynyt. Ter-
8955: rannan ja paikallisen viranomaisen välityksellä       veystavoissa on siis Suomessa tapahtunut nuo-
8956: mm. tupakkatuotteita valmistavien yritysten           rison keskuudessa myönteisiä muutoksia. On
8957: mainontaa. Ns. yritysmainontaan liittyviä kan-        selvää, että tupakan ja ailkoholin mainonta
8958:                                             N:o 204                                                 3
8959: 
8960: vaikuttaisivat näille muutoksille vastakkaiseen   heijastuu kansalaisten ja kansa!laisjärjestöjen
8961: suuntaan. Toisaalta on olLut todettavissa ylei-   aktiivisena lain valvontaan kohdistuvana toi-
8962: sen mielipiteen lakia tukeva vaikutus, joka       mintana.
8963:      Helsingissä 20 päivänä matraskuuta 1979.
8964: 
8965:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8966: 4                                             1979 vp.
8967: 
8968: 
8969: 
8970: 
8971:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8972: 
8973:    I d:et syfte 37 § 1 mom. riksdagsord:ningen       företagsreklamen har meddelats företagen hela
8974: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        den tid tobak:slagen varit i kraft.
8975: av den 19 oktober 1979 till vederbörande               Medicinalstyrelsen utreder för närvarande
8976: medlem .av ,stats:rådet översänt avskrift av         hur anvisningarna om försäljning och reklam
8977: följande av riksdagsledamot Anna-Liisa Jokinen       av tobaksprodukter :förv~erkligas på basen av
8978: m. H. undertecknade spör,smål nr 204:                de lokala myndigheternas erfarerrheter. Avsik-
8979:                                                      ten är att härefter överväga huruv·ida det
8980:           Vilk!a åtgärder ämnar Regeringen           är skäl att förtydlliga lagstiftningen, t. ex.
8981:        vidta.ga med anledning av det uppenbart       genom en precisering av :reklamförbudet i 8 §
8982:        kraftigt ökade kringgåendet av den            toba:kslagen och de definitioner av rekfam
8983:        Tagstiftning som förbjuder tobaksrek-         och försäljningsfrämjande verksamhet som ingår
8984:        lam och begränsar den offent'liga rek-        i 1 § 7 och 8 punkterna tobaksförordningen
8985:        lamen av .a1koholdrycker?                     och genom att stadga om ytterligare begräns-
8986:                                                      ningar.
8987:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt 59 ra § alkohollagen ( 678/76) och
8988: samt anföra följande:                                35 a § lagen om mellanöl ( 679/7 6) är det i
8989:    Enligt 8 § lagen om åtgärder ±ör inskrän-         regel förbjudet att göra reklam för a~kohol­
8990: kande av tobaksrokning är reklam för tobak,          dryoker.
8991: tobaksprodukter och -imitationer :samt rökdon           Med alkoholdrycker avses drycker som inne-
8992: och tili konsumenterna riktad annan försälj-         hMler minst 2,25 viktprocent etylalkohol. Rek-
8993: ningsd:rämjande verksamhet samt deras anknyt-        lam :för pilsner, dvs. maltdrycker av accisklass
8994: ning till reklam för övriga produkter eller          I som innehåller mindlre :än ovan nämnda
8995: tjänster ellet övrig försäljningsfrämjande verk-     mängd etyla:lkohol är •så1edes tillåten. Vid
8996: samhet förbjuden. I denna s.k. tdbakslag             reklam för dylika dryoker bör det d:ock enligt
8997: ingår inte st.adganden som skulle :förhindra         de anvisninPiar om reklam för alkoholdrycker
8998: företag som ti<llverkar tobaksprodukter, av          som Oy Alko Ab:s förvaltningsråd utfärdat
8999: vilka många verkar inom flera branscher, ,från       tydligt framgå, att det inte är fråga om
9000: att ge publicitet åt sin egen firma. Härvid          drydker som äir understä!llCla 'a1kohollagen ellet
9001: får dock inte brytas mot bestämmelserna i 8 §        lagen om mellanöl. Oy Alko Ab, som handhar
9002: ovan nämnda lag.                                     den direkta övervakningen av att förbudet
9003:    Efter det tobakslagen trädde i kraft har          mot reklam iakttas, har nödgats, och kommer
9004: företag som tillverkar tobaksprodukter sär-          även i framtiden att ingripa mot överträdelser
9005: skilt i tidningar och tidskrifter gjort sådan        av reklamförbudet. Likaså har man på åtgärd
9006: s.k. företagsreklam som till sitt innehåill eller    av social- och hälsovårdsministeriet nödgats ge
9007: annars varit i strid med tobakslagens syfte.         Oy Alko Ab vissa ytterligare tolkningar om
9008: I dessa f~tU har det varit :tillräckligt att medi-   alkoholreklam.
9009: cinaTstyrelsen har meddelat vederbörande före-          Tobakskonsumtionen i Finland har minskat
9010: tag om sin uppfattning. Medicinalstyrelsen           under de senaste åren. Särskilt under de
9011: har inte haft anledning a:tt vidta 'sådana åtgär-    senaste åren har dessutom tobaksrökningen
9012: der som avses i lagens 18 § .                        bland ungdom och barn tydligt minskat.
9013:    V·id medicinalstyrelsen följer man genom          Odkså a:1koholkonsumtionen bland ungdom:ar
9014: tidningsuppföljning och genom lokala myndig-         har enligt vissa under.sökningar minskat.
9015: heters förmedling bl.:a. med den reklam som          Bland ungdomen i Finland har det alltså skett
9016: gör.s av de företag som til'lverkar tobaks-          positiva förändringar i hälsov:anorna. Det är
9017: produkter. Ställningstaganden tili den s.k.          klart att tobaks- och alkoholreklam skulle
9018:                                           N:o 204                                                5
9019: 
9020: motverk,a dessa förändringar. A andra sidan     i medborgarnas och medborgarorganisationer-
9021: hiar man kunnat konstatera att den allmänna     nas aktiva intresse för att Iagen efterlevs.
9022: opinionen stöder 1agen, och detta reflekteras
9023:      Helsingfors den 20 november 1979.
9024: 
9025:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
9026: 
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 0879011244
9031:                                                1979 vp.
9032: 
9033: Kirjallinen kysymys n:o 205.
9034: 
9035: 
9036: 
9037: 
9038:                                   Lattula: Haja-asutusalueiden maatalouden ongelmien ratkaisemi-
9039:                                       sesta.
9040: 
9041: 
9042:                         Ed u s k u n n a n     H erra     P u h e m i e h e 11 e.
9043: 
9044:    Maa- ja metsätaloudella tulee myös 1980-           rärahoja. Pohjois-Suomen kuivatushankkeet
9045: luvu1la olemaan aluepoliittisesti suuri merkitys.     yleensä ovat pienehköjä, joihin nykyisten sään-
9046: Maatilataloutta tulisi kehittää siten, että sillä     nösten puitteissa ei ole saatu vesipiiriitä avus-
9047: voidaan osaltaan tukea myös alueellisen kehi-         tuksia. Valtaojien perkaustarve on kuitenkin
9048: tyksen tasapainoisuutta. Maataloudessa toimi-         koko Pohjois-Suomea ajatellen niin suuri ja
9049: van väestön ikärakenteesta johtuen tulisi täl-        kustannuksia vaativa toimenpide, että yhteis-
9050: löin kiinnittää erityistä huomiota nuorten vilje-     kunnan tuki kuivatushankkeille on välttämätön
9051: lijöiden asemaan. Tasapainoisen alueellisen ke-       ja kiireellinen.
9052: hityksen kannalta olisi välttämätöntä saada           2. Varojen lisääminen maatilatalouden kehittä-
9053: nuoria sijoittumaan maa- ja metsätalouteen.                misrahastoon.
9054: Tätä voitaisiin edesauttaa esim. helpottamalla           Maatilatalouden kehittämisrahaston varat
9055: sukupolvenvaihdosta sekä tehostamalla ja lisää-       ovat jatkuvasti riittämättömät maatilatalouden
9056: mällä alan ammatillista koulutusta. Alueellisen       investointitarpeisiin nähden. Tähän saakka vuo-
9057: kehittämispolitiikan kannalta on tärkeää, että        sittaiset varat ovat loppuneet jo alkuvuodesta.
9058: maatilataloudessa      .P.J.ahdollistetaan kullekin   Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen vä-
9059: alueelle sille soveltuva tuotannon kehittäminen.      häisyys muodostaa suoranaisen esteen maata-
9060:     Maa- ja metsätalous tulisi saattaa nykyistä       louden kehittämiselle, siksi maatilatalouden ke-
9061: paremmin kehitysaluelainsäädännön piiriin.            hittämisrahastoon tulisi jo ensi vuodelle lisätä
9062:     Maa- ja metsätalous muodostaa Pohjois-Suo-        varoja huomattavasti enemmän kuin hallituksen
9063: men talouselämän perustan ja rungon. Maata-           budjettiesityksessä on ehdotettu.
9064: louden suhteellisen osuuden säilyttäminen ja          3. Rahtiavustuksen lisääminen.
9065: maatalouden kehitysedellytysten parantaminen             Pohjois-Suomen pitkät matkat huomioon ot-
9066: luovat pohjan myös muun elinkeinotoiminnan            taen eivät nykyiset tahtiavustukset ole riittävät
9067: kehittämiselle. Luonnonolosuhteista, alueen           varsinkaan maatalouden tarvitsemille raskaille
9068:  maantieteellisestä sijainnista ja alueen haja-       tuotteille. Pitkien kulj·etusmatkojen vuoksi
9069:  asutuksesta johtuen maatalous Pohjois-Suomes-        rahti aiheuttaa kohtuuttoman suuren lisän mm.
9070:  sa erityisesti vaatii myös yhteiskunnan toimen-      kalkin ja muiden lannoitteiden hintoihin. Myös
9071:  piteitä. On huomattava, että maatalouden har-        väkirehun hinnassa rahdin osuus on huomatta-
9072:  joittaminen maamme pohjoisosissa ei ole sama         va. Pitkien maantiekuljetusten osalta nykyinen
9073:  asia kuin maamme eteläosissa. Näin ollen yh-         tahtiavustus on riittämätön. Rahtiavustusta
9074:  teiskunnan toimenpiteissä maatalouden hyväksi        mm. kaikille, väkilannoitteille ja väkirehuille
9075:  tämä ero on otettava huomioon. On välttämä-          tulisi lisätä ja nykyistä tahtiavustusjärjestelmää
9076:  töntä, että valtion viranomaisten taholla kiin-      muuttaa siten, että tahtiavustus maksetaan
9077:  nitettäisiin entistä enemmän huomiota Pohjois-       sieltä saakka, mistä tuotteet käytännössä jou-
9078:  Suomen maatalouden erityisongelmiin ja käy-          dutaan maantiekuljetuksina kuljettamaan.
9079:  tännön toimenpitein edistettäisiin tämän alueen      4. Maataloustuotteiden markkinoiruismaksusta
9080:  maatalouselinkeinon jatkumista ja kehittymistä.           luopuminen.
9081:     Eräitä käytännön toimenpide-ehdotuksia:              Pohjois-Suomessa maatilat ovat kooltaan pie-
9082:  1. Peltojen peruskuivatus.                           niä ja sen vuoksi ne ovat pelkästään perheiden
9083:     Peltojen peruskuivatukseen tulee saada ny-        työtiloja. Maksaessaan markkinoiruismaksua
9084:  kyistä enemmän varoja käyttämällä kuivatus-          maataloustuotteista Pohjois-Suomen illalliset
9085:  hankkeiden rahoittamiseen mm. työllisyysmää-         joutuvat käytännössä maksamaan markkinoimis-
9086: 087901177U
9087: 2                                          1979 vp.
9088: 
9089: maksua omasta työstään. Pohjois-Suomen osalta                Mihin kiireellisiin toimenp1te1S1m
9090: olisi luovuttava kaikista maataloustuotteiden              Hallitus aikoo ryhtyä haja-asutusalueiden
9091: markkinoimismaksuista.                                     kylien maatalouden ongelmien ratkaise-
9092:    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen            miseksi erityisesti Lapissa, Kainuussa ja
9093: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-             Pohjois-Pohjanmaalla?
9094: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9095: raavan kysymyksen:
9096:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1979.
9097: 
9098:                                             Eero Lattula
9099:                                              N:o 205                                              3
9100: 
9101: 
9102: 
9103: 
9104:                        Ed u s k u n n a n   H erra     Puh e m i e h e 11 e.
9105: 
9106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tilatalouden kehittämisrahastoon lis.äystä 65
9107: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      milj. mk, jolloin siirto kokonaisuudessaan olisi
9108: olette 19 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     320 milj. mk. Valtiontalouden kannalta ei
9109: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   suuremman lisäyksen esittäminen ole tarpeesta
9110: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    huolimatta tässä vaiheessa ollut mahdollista.
9111: Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    Viime vuosina on yli 90 prosenttia rahaston
9112: symyksestä n:o 205:                                vuotuisesta varainkäytöstä kohdistunut kehitys-
9113:                                                    alueille. Mainittakoon lisäksi, että maatalouden
9114:          Mihin kiireellisiin toimenpltelSlm        rahoitusongelmia selvitellään parhaillaan maa-
9115:        Hallitus aikoo ryhtyä haja-asutusalueiden   talouden rakennepoliittisessa toimikunnassa,
9116:        kylien maatalouden ongelmien ratkaise-      jonka työlle asetettu määräaika päättyy kuluvan
9117:        miseksi erityisesti Lapissa, Kainuussa ja   vuoden lopussa.
9118:        Pohjois-Pohjanmaalla?                          Maataloustarvikkeiden sekä syömäviljan ja
9119:                                                    muiden elintarvikkeiden kuljetuksista Pohjois-
9120:   Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        Suomessa maksettavien tahtiavustusten tarvetta
9121: taen seuraavaa:                                    samoin kuin tahtiavustusten jakoperusteiden
9122:   Vastattavana olevan kysymyksen johdannossa       muutostarpeita on äskettäin selvitelty maa- ja
9123: on kysyjä kiinnittänyt huomiota peruskuivatus-     metsätalousministeriön asettaman työryhmän
9124: varoj en, maa tila talouden kehi ttämisrahaston    toimesta. Työryhmä on katsonut mm., että
9125: varojen ja Pohjois-Suomen tahtiavustusten li-      tahtiavustus olisi maksettava eräin rajoituksin
9126: säämistarpeeseen sekä lisäksi ehdottanut luo-      ja yksinkertaistuksin todellisten tahtikustannus-
9127: pumista maataloustuotteiden markkinoimismak-       ten perusteella eikä pääsääntöisesti lähimmältä
9128: suista Pohjois-Suomen osalta.                      rautatieasemalta kuten nykyisin. Työryhmän
9129:    Peltojen petoskuivatustöitä tuetaan valtion     ehdotusten mahdollisesti aiheuttamat jatkotoi-
9130: varoin myöntämällä asianomaisiin hankkeisiin       met ovat parhaillaan harkittavina.
9131: samalla sekä lainaa että avustusta. Eräitä            Markkinoimismaksuja kannetaan tällä het-
9132: pieniä kuivatushankkeita on Pohjois-Suomessa       kellä maidosta, sianlihasta ja kananmunista.
9133: voitu kuitenkin tukea myös pelkin avustuksin.      Maidon markkinoimismaksua ei kuitenkaan
9134: Tällöin ovat kysymyksessä olleet hankkeen          kanneta maidosta, joka on tuotettu Lapin lää-
9135: osakkaiden itsensä eikä valtion toimesta to-       nissä tai eräissä Oulun läänin kunnissa.
9136: teutettava! kuivatustyöt. Peruskuivatuksen tu-        Hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan haja-
9137: kemiseen viime vuosina osoitetut varat ovat        asutusalueiden maatalouden ongelmia etenkin
9138: jääneet alle puoleen arvioidusta vuotuisesta       kehitysalueilla sekä ryhtymään jo tehtyjen sekä
9139: tarpeesta.                                         valmistuvien selvitysten perusteella tarpeelli-
9140:    Hallitus on vuoden 1980 tulo- ja meno-          siksi katsottaviin toimenpiteisiin.
9141: arvioesityksessään ehdottanut siirtona maa-
9142:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1979.
9143: 
9144:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
9145: 4                                           1979 vp.
9146: 
9147: 
9148: 
9149: 
9150:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9151: 
9152:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         320 milj. mk. Med tanke på statshushållningen
9153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       har det, trots behovet, i detta skede inte varit
9154: av den 19 oktober 1979 till vederbörande            möjligt att göra en framställning om en större
9155: medlem av statsrådet för avgivande av svar          ökning. Under de senaste åren har över 90 %
9156: översänt avskdft av följande av riksdagsman         av fondens årliga resursanvändning inriktats
9157: Eero Lattula undertecknade spörsmål nr 20 5:        på utvecklingsområdena. Härtill må nämnas
9158:                                                     att lantbrukets finansieringsproblem som bäst
9159:           Vilka brådskande åtgärder avser Rege-     utreds vid kommissionen för strukturpolitiken
9160:        ringen vidta för att lösa glesbygdsbyar-     inom jordbruket. Tidsfristen som har fastställts
9161:        nas lantbruksproblem särskilt i Lapp-        för kommissionens arbete utgår i slutet av
9162:        land, Kainuu och norra Österbotten?          innevarande år.
9163:                                                        Behovet av det fraktunderstöd som i norra
9164:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Finland utbetalas för lantbruksprodukter samt
9165: samt anföra följande:                               för brödsäd och andra livsmedel har liksom
9166:    I spörsmålets inledning har spörsmålsställa-     även behoven att ändra fraktunderstödets för-
9167: ren fäst uppmärksamhet vid behovet av att           delningsgrunder nyligen utretts på försorg av
9168: utöka de ruedel som anvisas för grundtorrlägg-      en arbetsgrupp som jord- och skogsbruksminis-
9169: ning och till gårdsbrukets utvecklingsfond,         teriet tillsatt. Arbetsgruppen har bl. a. ansett
9170: samt fra:ktunderstöden i norra Finland. Härtill     att fraktunderstöd borde med vissa begräns-
9171: har spörsmålsställaren föreslagit att man skulle    ningar och fötenklingar beta1as på basen av de
9172: avstå från att uppbära marknadsföringsavgifter      faktiska fraktkostnaderna och att huvudregeln
9173: för lantbruksprodukter i norra Finland.             inte, som för närvarande, borde vara att ut-
9174:    Grundtorrläggning av åkrarna stöds med           gångspunkten för utbetalningen är avståndet tili
9175: statsmedel genom att för vederbörande projekt       närmaste järnvägsstation. De eventuella fortsat-
9176: samtidigt beviljas såväl lån som understöd.         ta åtgärder som arbetsgruppens förslag föranle-
9177: Vissa små torrläggningsprojekt i norra Finland      der är som bäst under prövning.
9178: har man dock kunnat understöda också genom             Marknadsföringsavgifter uppbärs för närva-
9179: att bevilja enbart understöd. Härvid har det        rande för mjölk, svinkött och ägg. Marknads-
9180: gällt torrläggningsarbeten som projektets del-      föringsavgift för mjölk uppbärs dock inte för
9181: ägare sjä:lva, inte staten, har utfört. De medel    mjölk som producerats i Lapplands Iän ellet i
9182: som under de senaste åren har anvisats för          vissa kommuner i Uleåborgs län.
9183: grundtorrläggning har utgjort mindre än hälf-          Regeringen kommer fortsättningsvis att följa
9184: ten av det estimerade årliga behovet.               med problemen inom lantbruket särskilt på
9185:    I propositionen angående statsförslaget för      glesbygdsområdena samt på basen av redan
9186: år 1980 har regeringen föreslagit ett tillägg       utförda och kommande utredningar vidta erfor-
9187: om 65 milj. mk i överföring tili gårdsbrukets       derliga åtgärder.
9188: utvecklingsfond varvid överföringen totalt vore
9189:      Helsingfors den 23 november 1979.
9190: 
9191:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9192:                                               1979 vp.
9193: 
9194: Kirjallinen kysymys n:o 206.
9195: 
9196: 
9197: 
9198: 
9199:                                   Kortesalmi: Siuruan allashankkeen toteuttamisesta.
9200: 
9201: 
9202:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9203: 
9204:    Maa- ja metsätalousministeriö on lehtitieto-      päätöstä siitä, rakennetaanko Siuruan alueelle
9205: jen mukaan antanut hallitukselle lausunnon,          allas vai ei. Nyt tämän maa- ja metsätalousmi-
9206: jonka mukaan "eräät seikat" viittaavat siihen,       nisteriön lausuman perusteella näyttää siltä,
9207: ettei Pudasjärven Siurua-hanketta toteuteta tä-      että epävarmuus yhä vain jatkuu. Tämä ei voi
9208: män vuosituhannen puolella. Ministeriö on il-        olla oikein. Siuruan asukkaiden on päästävä lo-
9209: moittanut metsäha:LlitukseHe, ettei sen puolesta     pulliseen varmuuteen ja mahdollisimman pian
9210: o1e mitään estettä viisi viimeistä vuotta kes-       siitä, m1kä tu1ee olemaan heidän ja koko allas-
9211: keytyksissä     olleiden   metsänparannustöiden      alueen ja lievealueiden kohtalo. Ministeriön kir-
9212: käynnistämiseksi välittömästi allasalueella. Mi-     jelmästä näyttää paistavan läpi se, että itse
9213: nisteriön toimistopäälliikkö Jarmo Ratia on sel-     asiassa Suomen hallitus ja valtiovalta näyttävät
9214: ventänyt ministeriön kirjelmässä mainitsemia         olevan pelkästään voimatalouden asialla. Näyt-
9215: "eräitä seikkoja" seuraavasti: "Kun Siurua-          tää siis siltä, että Pohjolan Voima Oy on suu-
9216: han~keesta oikeusasiamiehelle tehtyä valitusta       rempi mahtitekijä tässä maassa kuin Suomen
9217: käsiteltiin viime kesänä, pyys.i ministeriö asias-   hallitus ja eduskunta di vailtiovalta kokonaisuu-
9218: ta lausunnon sen takana olevalta Pohjdlan Voi-       tena.
9219: malta. Yhtiö ilmoitti tällöin, ettei se tällä het-      EdeLlä esitetyn perustee11la ja viitaten valtio-
9220: kellä pidä tekoaltaan rakentamista Siuruaan          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
9221: kiireellisenä. Tämän takia vaitiollakaan ei siis     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9222: ole syytä sitä kiirehtiä."                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9223:    Metsähallitukse1le lähetetyn kirjelmän tar:koi-
9224:  tuksena on toimistopäällikkö Ratian mukaan ol-                 Onko Suomen Hallitus Siuruan allas-
9225: lut se, että allasalueella voitaisiin käynnistää             asiassa voimayhtiöiden asialla vai aikoo-
9226: metsänparannustyöt ja asukkaat -tässä suhteessa              ko Hallitus itsenäisesti ottaa selvän ja
9227: pääsisivät samanarvoiseen asemaan muiden                     lopuHisen kannan Siuruan alueen allas-
9228: kanssa. Siuruan allasalueen asukkaat ovat odot-              kysymyksessä?
9229:  taneet jo lähes kaksi vuosikymmentä lopullista
9230:       Helsingissä 22 päivänä loka:kuuta 1979.
9231: 
9232:                                         J. Juhani Kortesa:lmi
9233: 
9234: 
9235: 
9236: 
9237: 087901138K
9238: 2                                              1979 vp.
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9244: 
9245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistui 2. 9. 1975. Vesihallituksen saatettua
9246: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         10. 6. 1976 Siuruan altaan rakentamista koske-
9247: olette 22 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        van asian maa- ja metsätalousministeriön rat-
9248: jeenne n:o 1097 ohella toimittanut valtioneu-        kaistavaksi on asiaa valmisteltu maa- ja metsä-
9249: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          talousministeriössä. Lausuntokierroksen jälkeen
9250: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin            todettiin asian vaativan vielä eräitä selvityksiä,
9251: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:        jonka johdosta maa- ja metsätalousministeriö
9252:                                                       asetti 2. 5. 1977 työryhmän näitä selvityksiä
9253:            Onko Suomen Hallitus Siuruan allas-       suorittamaan. Siuruahankkeen lievealuekysy-
9254:         asiassa voimayhtiöiden asialla vai aikoo-    my'ksiä selvittämään maa- ja metsätalousminis-
9255:         ko Hallitus itsenäisesti ottaa selvän ja     teriö asetti työryhmän 26. 5. 1978. Molemmat
9256:         lopuhlisen kannan Siuruan alueen allas-      mainitut työryhmät ovat saaneet työnsä pää-
9257:         kysymyksessä?                                tökseen.
9258:                                                          Siuruaihankkeen hyöty on pääasiassa energia-
9259:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          taloudellista, minkä vuoksi päätöksenteko asias-
9260: taen seuraavaa:                                      sa tulee tehdä etupäässä energiata1oudellisiUa
9261:    Iijoen vesivoiman rakentaminen aloitettiin        perusteilla. Hankkeesta saatavaa energiaa tulisi
9262: vuonna 1959 Pohjolan Voima Oy:n toimesta.            hyödyntämään Pohjolan Voima Oy. Hankkee-
9263: Välittömästi tämän jälkeen vuonna 1960 aloi-         seen liittyy kuitenkin niin paljon muita näkö-
9264: tettiin yhtiön toimesta Siuruan tekojärven suun-     kohtia, joista tärkein on allasalueen väestön
9265: nitelman valmistelu. Vuonna 1969 Pohjolan            asema ja muita merkittäviä työllisyys- ja alue-
9266: Voima haki valtiolta pitkäaikaista ja halpakor-      poliittiset sekä luonnonsuoje1ulliset seikat, että
9267: koista lainaa Siuruan altaan rakentamista var-       valtion on ollut perusteltua osallistua hanl&een
9268: ten. Tämä hakemus ei kuitenkaan johtanut             suunnitteluun.
9269: myönteiseen tulokseen, minkä vuoksi Pohjolan             Vaikka hanke palvelee ensisijaisesti yksityi-
9270: Voima Oy ilmoitti myöhemmin luopuvansa te-           sen voimayhtiön tarpeita, ei sen toteuttaminen
9271: lwj ärvihankkeesta.                                  ole mahdollista ilman v.altion myötätukea. Maa-
9272:    Vuonna 1973 tapahtuneen energian hinnan           ja metsätalousministeriön hankkeesta pyytämis-
9273: nousun jälkeen Siuruan altaan suunnittelu käyn-      sä lausunnoissa suhtaudutaan kuitenkin epäile-
9274: nistettiin uudelleen. Kemijoen v·esistössä sijait-   västi tai jopa kielteisesti valtion osallistumiseen
9275: sevien Lokan ja Porttipahdan altaan rakentami-       hanklkeen toteuttamiseen. Nämä seikat viittaa-
9276: sen yhteydessä ilmenneiden seikkojen johdosta        vat siihen, että ratkaisu hankkeen mahdohlises-
9277: valtioneuvoston piirissä oli vuonna 1970 otettu      ta toteuttamisesta ja toteuttamisajankohdasta
9278: kanta, että vastaavanlaisten hankkeiden toteut-      tulee vieläkin siirtymään.
9279: tamisessa tulisi jo suunnittelusta lähtien työs-        Maa- ja metsätalousministeriö on sen vuoksi
9280: kennellä yhteistoiminnassa ympäristönsuojelusta      halunnut varmistaa, että .allasalueen väestöä
9281: vastaavien viranomaisten kanssa. Tämän joh-          kohdellaan tasapuolis·esti ja ministeriö onkin 3.
9282: dosta Pohjolan Voima Oy katsoi, että Siuruan         10. 1979 lähettänyt metsähallitukselle kirjeen,
9283: tekojärvisuunnitelman tutkimisen olisi tapah-        jossa todetaan, ettei maa- ja metsätalousminis-
9284: duttava vesihallituksen johdolla. Vesichallitus      teriön puolelta ole estettä metsänparannustöi-
9285: as.etdkin tehtävää varten työryhmän, jonka mie-      den välittömälle aloittamiselle Siuruan allas-
9286: tintö "Selvitys Siuruahankkeesta ja sen vaiku-       alueella.
9287: tuksista" (vesihallituksen julkaisuj.a n:o 14)
9288:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
9289: 
9290:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
9291:                                                N:o 206                                                3
9292: 
9293: 
9294: 
9295: 
9296:                            T U 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9297: 
9298:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          damm tiJl jord- och skogsbruksministeriets av-
9299: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         görande har ärendet beretts i jord- och skogs-
9300: nr 1097 av den 22 oktober 1979 tili veder-            bruksministeriet. Efter det utlåtanden erhållits
9301: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        angående betänkandet konstaterades, avt frågan
9302: av fö1jande av riksdagsman J. Juhani Kortesal-        ytterligare fordr,ade vissa utredningar, av viiken
9303: mi undertecknade spörsmål nr 206:                     anledning jord- och skogsbruksministeriet 2.
9304:                                                       5. 1977 tillsatte en arbetsgrupp med uppgift
9305:          Går Regeringen kraftbolagens ären-           att företa dessa utredningar. En arbetsgrupp
9306:        den i fråga om dammen i Siurua, eller         med uppgift att utreda frågor rörande Siurua-
9307:        ämnar Regeringen självständigt fatta en       projektets randområde tillsattes av jord- och
9308:        klar och slutgiltig ståndpun:kt t1ll frågan    skogsbruksministeriet 26. 5. 1978. Bägge de
9309:        om dammen på Siuruaområdet?                   ovannämnda arbetsgrupperna har slutfört sitt
9310:                                                      arbete.
9311:    Såsom svar på detta spörsmål får j.ag vörd-           Den nytta Siuruaprojektet medför är när-
9312: samt anföra följande:                                mast av energihushållningsnatur, av vil'ken an-
9313:    Utbyggandet av vattenkraften i Ijo älv in-        ledning besJuten i ärendet främst bör göras på
9314: leddes år 1959 på åtgärd av Pohjolan Voima            energihushållningsgrunder. Den energi som er-
9315: Oy. Omedelbart därefter, år 1960, påbörjades         hålls från projektet skulle komma att exploate-
9316: på åtgärd av bolaget beredningen av planen för       ras av Pohjolan Voima Oy. Till projektet an-
9317: Siurua konstgjorda sjö. År 1969 ansäkte Poh-         sluter sig emellertid så många andra synpunk-
9318: jolan Voima av staten om långfristigt lån med        ter, av vilka den viktigaste är frågan om be-
9319: låg ränta för byggandet av Siurua damm. Den-         folkningens ställning på det område där dam-
9320: na ansökan ledde emellerdd inte tiH ett posi-        men är bclägen och andra betydelsefulla syssel-
9321: tivt resultat, av vHken anledning Pohjolan Voi-      sättnings- och regionalpolitiska faktorer samt
9322: ma Oy senare meddelade att bolaget ämnade            naturskyddsomständigheter, att det varit mo-
9323: avstå från projektet rörande den konstgjorda         tiverat att staten deltar i planeringen av pro-
9324: sjön.                                                jektet.
9325:    Efter den prisförhöjning på energi som ägde           Fastän projektet i första hand betjänar ett
9326: rum år 1973 igångsattes planeringen av Siurua        privat kraftbolags behov kan det inte förverk-
9327: damm ånyo. Med anledning av omständigheter           ligas utan stöd från statens sida. I de utlåtan-
9328: som framgick i samband med byggandet av              den om projektet som jord- och skogsbruks-
9329: Lokka och Porttipahta dammar i Kemi älvs             ministeriet inbegärt förhåller man sig dock
9330: vattensystem hade regeringen år 1970 fattat          tvivlande eller tom. negativt tili s'tatens del-
9331: den ståndpunkten, att man vid förverkligandet        tagande i projektets förverkligande. Dessa om-
9332: av motsvarande projekt redan från och med            ständigheter tyder på att avgörandet om ett
9333: planeringen borde arbeta i samråd med de             eventue1lt förverldigande av projektet och om
9334: myndigheter som ansvarar för miljövården. Av         tidpun...~ten för förverkligandet yuerligare kom-
9335: den ,anledningen ansåg Pohjolan Voima Oy, att        mer att framfJyttas.
9336: undersökningen av planen rörande Siurua                 Jord- och skogsbruksministeriet har av den-
9337: konstgjorda sjö borde ske under ledning av vat-      na ·anledning önskat såikerställa, att befolk-
9338: tenstyrelsen. Vattenstyrelsen tillsatte även en      ningen på det område där dammen är belägen
9339: arbetsgrupp för uppgiften. Gruppens betänkan-        behandlas opartiskt, och ministeriet har även
9340: de "Selvitys Siuruahan!kkeesta ja sen vaikutuk-      3. 10. 1979 tillställt forststyrelsen ett brev, där
9341: sista" (Utredning rörande Siuruaprojektet och        ministeriet konstaterar att det inte föreligger
9342: dess verkningar) , publicerad såsom vatten-          något hinder från jord- och skogsbruksministe-
9343: styrelsens publikation nr 14, blev färdig 2. 9.      riets sida för ett omedelbart inledande av
9344: 1975. Efter det att vattenstyrelsen 10. 6. 1976      skogsförbättringsarbetena på det område där
9345: hänskjutit frågan om byggandet av Siurua             Siurua damm är belägen.
9346:      Helsingfors den 22 november 1979.
9347: 
9348:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
9349:                                               1979 vp.
9350: 
9351: Kirjallinen kysymys n:o 207.
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                   Kanerva ym.: Paikallislehtien asemaan ja erityisesti 1-2 -pal-
9357:                                      väisten sanomalehtien postimaksuihin liittyvistä epäkohdista.
9358: 
9359:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9360:     Paikallislehdiltä perityt postimaksut ovat ko-   van monet tekijät, muun muassa se seikka, ettei
9361: honneet 1970-luvulla lehtien koosta ja ilmesty-      postilaitoksella ole omaa kustannuslaskentayk-
9362: miskerroista riippuen 300-850 %. Erityisen           sikköä paikallislehtiä varten. Käytössä oleva kus-
9363: raskaat korotukset ovat saaneet osakseen pie-        tannusten laskentatapa on antanut aiheen pai-
9364: nimmät 1-2 kertaa viikossa ilmestyvät pai-           kallislehdille epäillä, että paikallislehdet joutu-
9365: kallislehdet. Paikallislehtien postimaksujen ko-     vat osaltaan vastaamaan myös suurten valta-
9366: rotus oli v. 1970-78 numerokappaletta koh-           kunnallisten lehtien aiheuttamista kustannuk-
9367: den laskettuna 833 % ja lisäksi numerokappa-         sista.
9368: lehinnan päälle tuleva korotus laskettuna               Riippumattomien paikallislehtien as~ma on
9369: 556%.                                                kokonaisuudessaan heikompi kuin niiden kilpai-
9370:     Erityisesti 1-2 -päiväiset paikallislehdet       lijoilla, jotka poliittisina nauttivat valtion tu-
9371: ovat joutuneet kohtuuttomien rasitusten koh-         kea. Paikallislehtien asemaa ei enää tulisi hei-
9372: teiksi. Vuosi sitten tälle paikallislehtiryhmälle    kentää kohtuuttoman korkeilla postin:;uiksuilla.
9373: myönnettiin vähäisiä helpotuksia, kun valtio-        Erityisesti 1- ja 2-päiväiset lehdet tulisi saattaa
9374: neuvosto sääti 1-2 kertaa viikossa ilmesty-          saman postitaksan alaisuuteen kuin muut ti-
9375: ville paikallislehdille oman postitaksan. Sen        laajapohjaiset, kolme kertaa viikossa tai useam-
9376: hintataso asettuu vähintään 3 kertaa viikossa        min ilmestyvät sanomalehdet. Lehtien . jakelu-
9377: ilmestyvien sanomalehtien ja aikakauslehtien         kustannusten nousun estäminen on olennainen
9378: väliin. Kalleimmat kuljetuskustannukset ovat         osa lehtien vakaan hintakehityksen turvaami-
9379:  siten aikakauslehdillä ja edullisimmat varsinai-    sesta. Tämän tavoitteensa saavuttamiseksi pai-
9380: silla sanomalehdillä. Luokitusperusteena käyte-      kallislehdet saattavat joutua kokonaan luopu-
9381: tään lehtien "viestintäpoliittista merkitystä".      maan pC>stilaitoksen käyttämisestä lehtien jake-
9382:     Mainitunlaista postitaksaan liittyvää jakope-    luorganisaationa, mikäli postimaksujen määrää-
9383:  rustetta ei voida pitää oikeudenmukaisena. Ra-      misperusteita ei muuteta paikallislehdille edul-
9384:  janveto 3-päiväisten ja sitä harvemmin ilmes-       liseen suuntaan.
9385:  tyvien lehtien välillä on keinotekoinen. Paikal-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
9386: lislehtien taso ja viestintäpoliittinen merkitys     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9387:  on useimmissa tapauksissa yhtä keskeinen ja         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9388:  hyvä kuin ns. varsinaisten sanomalehtien il-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk~
9389:  mestymiskerroista riippumatta. Lukijalle ovat       sen:
9390:  pienet ja läheiset, usein paikalliset asiat vä-                  Onko Hallitus tietoinen paikallisleh~
9391:  hintäänkin yhtä tärkeitä kuin maakunnallisen                  tien ja erityisasiana lisäksi 1-2 kertaa
9392:  tai valtakunnallisen lehden välittämät suuren                 viikossa ilmestyvien lehtien asemaan liit-
9393:  maailman uutiset. Paikallislehtien poliittinen                tyvistä epäkohdista, ja jos on,
9394:  neuvottelukunta, jossa poliittiset puolueet ovat                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei•
9395:  edustettuina, on korostanut, että juuri paikal-               siin mainittujen epäkohtien poistamisek-
9396:  lislehti on läheisin ja varmin yhdysside yhteis-              si paikallislehtien postimaksuja alenta-
9397:   kunnallisten päättäjien ja kansan välillä.                   malla ja niiden määräämisperusteita yh-
9398:     P0stimaksua korottavasti näyttävät vaikutta-               denmukaistamalla?
9399:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
9400: 
9401:          Ilkka Kanerva                  Markus Aaltonen                 Aulis Juvela
9402:          Lauri Palmunen                                                 Mauri Miettinen
9403: 087901163C
9404: 2                                              1979 vp.
9405: 
9406: 
9407: 
9408: 
9409:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9410: 
9411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set myönnetään automaattisesti kaikille postitse
9412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuljetettaville lehdille.
9413: olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-           Asetuksella ( 1085/78) säädettiin julkaisijat-
9414: jeenne n: o 1111 ohella toimittanut valtioneu-        Ie tulo- ja menoarvion rajoissa lehdistön ylei~
9415: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     senä kuljetustukena vuonna 1979 myönnettä-
9416: sanedustaja Ilkka Kanervan ym. näin kuulu-            västä alennuksesta täysimääräisistä postimak-
9417: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 207:             suista mm. seuraavaa:
9418:            Onko Hallitus tietoinen paikallisleh-         c) jos harvemmin kuin kolme kertaa viikos-
9419:         tien ja erityisasiana lisäksi 1-2 kertaa      sa, kuitenkin vähintään 50 erillisenä numerona
9420:         viikossa ilmestyvien lehtien asemaan liit-    kalenterivuodessa ilmestyvän keskimäärin enin-
9421:         tyvistä epäkohdista, ja jos on,               tään 70 gramman painoisen lehden kotimaan
9422:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       levikistä vähintään 50 % kuljetetaan ja jaetaan
9423:         siin mainittujen epäkohtien poistamisek-      enintään kahdeksan toisiinsa rajoittuvan kun-
9424:         si paikallislehtien postimaksuja alenta-      nan alueelle, lisätään alennusta b-kohdassa sää-
9425:         malla ja niiden määräämisperusteita yh-       detystä ( 20,4 penniä) vielä siten, että alen-
9426:         denmukaistamalla?                             nukseksi tulee yhteensä 23 penniä numerokap-
9427:                                                       paleelta. Lisätuen (2,6 penniä) saamiseksi tulee
9428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asianomaisen lehden esittää tarpeellinen selvi-
9429: vasti seuraavaa:                                      tys.
9430:                                                   1
9431:    Lehtitariffi oli vuoteen 1975 asti tasoltaan          Tämän selvityksen perusteella on lisätukea
9432: sellainen, että sillä saadut tulot kattoivat noin     myönnetty 159 lehdelle, joista 153 on luon-
9433: neljänneksen lehtiliikenteen kustannuksista. Tä-      teeltaan paikallislehtiä. Lisätukea saavien pai-
9434: ten syntyneen tappion osittaiseksi korvaami-          kallislehtien julkaisijoista on 12 % yksityisiä
9435: seksi oli valtion tulo- ja menoarviossa määrära-      henkilöitä tai toiminimiä. Sama osuus on kom-
9436: ha. Yli puolet tappiosta jäi kuitenkin niin kut-      mandiittiyhtiöillä tai lehtiyhtiöillä. Aatteellisten
9437: sutuksi piilotueksi lehdistölle. Eduskunta edel-      yhdistysten tai säätiöiden osuus on 10 %, jo-
9438: lytti vastauksessaan vuoden 1969 tulo- ja me-         ten osakeyhtiöiden osuudeksi jää 66 %. Mui-
9439: noarvioesitykseen, että lehtien kuljetusavustus       hin kuuteen lisätukea saavaan lehteen kuuluu
9440: otetaan vastaisuudessa tulo- ja menoarviossa          mm. uskonnollisia lehtiä ja poliittisia alueleh-
9441: huomioon todellisuutta vastaavalla tavalla. Lii-      tiä. Luokitusperusteena ei suinkaan ole käy-
9442: kenteen osalta on yleensä asetettu tavoitteeksi       tetty pelkästään kirjallisen kysymyksen perus-
9443: kustannusvastaavuusperiaate. Muista kuin liike-       teluissa mainittua viestintäpoliittista merkitystä.
9444: taloudellisista syistä tapahtuva postimaksujen        Parlamentaarinen liikennekomitea on mietin-
9445: alentaminen on lain mukaan korvattava posti-          nössään (Komiteanmietintö 197 5: 56) pitänyt
9446: ja lennätinlaitokselle valtion yleisistä varoista.    tärkeänä mm. sitä, että kuljetusmaksu ei ole
9447:    Asetus sanoma- ja aikakauslehtien postimak-        riippuvainen lehtien sisällöstä. Sen sijaan on
9448: suista on valtioneuvostossa vuonna 197 5 teh-         maksujen rajaamista ilmestymiskertamäärän pe-
9449: dyn päätöksen mukaisesti vuosittain laadittu          rusteella pidettävä objektiivisena ja sillä on
9450: siten, · että lehtiliikenteen tariffeilla saatavat    myös eräitä etuja työvoiman käytön tasaisuutta
9451: tulot kattaisivat täysimääräisesti kustannukset.      ja päivittäisen liikenteen määrän vaihteluja
9452: Tämän mukaisista tariffeista myönnetään ase-          silmällä pitäen. Aikakauslehtien ja paikallisleh-
9453: tuksessa säädetyt alennukset veloittaen tulo-         tien epätasainen ja harvahko ilmestymisrytmi
9454: ja menoarviossa lehdistön yleistä kuljetustukea       aiheuttaa näet vaikeuksia ja lisäkustannuksia
9455: varten varattua määrärahaa. Säädetyt alennuk-         jakelutyövoiman mitoituksessa. Se onkin otettu
9456:                                               N:o 207                                                   3
9457: 
9458: huomioon alennuksen määrää vähentävänä te-            man tarkoin otettu huomioon toukokuussa
9459: kijänä.                                               1979 valmistuneessa tutkimuksessa lehtiliiken-
9460:    Kerran viikossa ilmestyvistä paikallislehdistä     teen kustannuksista ja kannattavuudesta vuon-
9461: ilmestyy lähes 70 % torstaina ja 10 % perjan-        na 1978. Liikenneministeriön tutkimuksesta
9462: taina. Kahdesti viikossa ilmestyvien paikallis-       saarnat lausunnot ovat osaksi ristiriitaisia, mut-
9463: lehtien yleisimmät ilmestymispäivät ovat tiistai      ta vain paikallislehdistö on löysin perustein
9464: ja perjantai. Siten lähes 50 % paikallislehdistä     epäillyt lehtiryhmien keskeisen kustannusjaon
9465: on jakelussa torstaina ja noin 20 % perjantai-       oikeellisuutta.
9466: na. Nämä viikonpäivät ovat huippupäiviä myös              Vuosina 1968-1969 kahdesti viikossa il-
9467: sekä aikakauslehtien että muun postin jakelun         mestyvän paikallislehden vuosikerran eli noin
9468: kannalta. Varsinaiset sanomalehdet käyttävät          100 numeroa saattoi lähettää tilaajalle samalla
9469: posti- ja lennätinlaitoksen palveluja paljon ta-     postimaksulla kuin kolme kirjettä. Tämä tilanne
9470: saisemmin, eivätkä aiheuta henkilökunnan mi-          oli lehdistön ja erityisesti paikallislehdistön kan-
9471: toittamista huippuliikenteen mukaan kuten mo-         nalta hyvin edullinen, sillä 50 gramman painoi-
9472: net paikallislehdet tai aikakauslehdet.               sen lehden koko postimaksu oli vain 1,9 pen-
9473:    Rajanveto vähintään kolme kertaa viikossa         niä. Samanpainoisen paikallislehden todella
9474: ilmestyvien sanomalehtien ja muiden lehtien          maksettavaksi jäävä postimaksu oli vuonna
9475: välillä ei ole keinotekoinen, vaan kustannusten       1978 noin 14,5 penniä ja on vuonna 1980
9476: aiheutumisperiaatteen ja maan yleisen edun           noin 18,4 penniä. Tänä vuonna peritään kah-
9477: mukainen, kuten laki posti- ja lennätinlaitoksen     desti viikossa ilmestyvän paikallislehden vuosi-
9478: talouden hoidon yleisistä perusteista ( 565/50)      kerran eli noin 100 numeron lähettämisestä
9479: edellyttää. Yleisen edun mukaista on määrätä          tilaajalle jokseenkin sama postimaksu kuin on
9480: kustannuksia vastaavat lehtien postimaksut pal-      maksettava kymmenestä kirjeestä, jotka myös
9481: velutasosta riippuviksi, mutta muutoin samoiksi      ovat ensimmäisen kiireellisyysluokan postia.
9482: koko maassa. Toisaalta on liiketaloudellisia         Paikallislehdet maksavat itse vain noin 40 %
9483: syitä määrätä lehdiltä todella perittävät maksut     täysimääräisistä postimaksuista eli aiheuttamis-
9484: myös lehtien vaihtoehtoiskustannuksia tarkas-        taan kustannuksista. Tämä maksuosuus on
9485: tellen. Maan yleisen edun mukaista on myöntää        noussut viime vuosina, kun paikallislehdet ovat
9486: vielä harkinnanvaraista tukea niille lehdille,       itse maksaneet vuosittaisen kustannusten nou-
9487: jotka sitä tarvitsevat.                              sun.
9488:    Kerran tai kahdesti viikossa ilmestyviä pai-          Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvistä
9489: kallislehtiä kuljetettiin ja jaettiin vuonna 1977    varsinaisista sanomalehdistä puolet on puoluei-
9490: yhteensä noin 46,1 milj. numerokappaletta. Tä-       siin sitoutuneita. Nämä ovat yleensä levikki-
9491: hän posti- ja lennätinlaitoksen tilastoon kuului     alueellaan niin sanotun kakkoslehden asemassa
9492: 149 paikallislehteä, joiden keskipaino oli 38        ja harkinnanvaraisen tuen tarpeessa. Huomat-
9493: grammaa. Vuonna 1978 paikallislehtiä jaettiin        tava osa paikallislehtien levikistä menee taaja-
9494: lähes 47 milj. numerokappaletta ja tänä vuonna       mien ulkopuolelle haja-asutusalueille. Lehtilii-
9495: niitä on yli 48 milj. numerokappaletta. Tähän        kenteen kustannustutkimuksen mukaan haja-
9496: lähes 5 prosentin kasvuun vaikuttaa osaltaan         asutusalueiden lehtijakelun yksikkökustannuk-
9497: myös paikallislehtien lukumäärän lisääntyminen       set olisivat erillisessä lehtiverkossa keskimää-
9498: neljällä lehdellä. Paikallislehtien hyväksi tuli     rin noin 40 % korkeammat kuin vastaavan
9499: vuonna 1978 lehdistön yleistä kuljetustukea          taajama-alueiden jakelun kustannukset. Oman
9500: yli 10,7 milj. markkaa. Posti- ja lennätinlai-       jakelun järjestäminen haja-asutusalueilla tulee
9501: toksen hoitamasta lehtiliikenteestä on paikallis-    paikallislehdille liian kalliiksi, huomattavasti
9502: lehtien osuus yli 6 %.                               kalliimmaksi kuin maksettavat postimaksut, jot-
9503:    Paikallislehdistä on puolet sellaisia, että vä-   ka nykyisin ovat keskimäärin noin neljäsosa
9504: hintään 80 % kotimaan levikistä kuljetetaan          paikallislehden tilaushinnasta.
9505: ja jaetaan kahdeksan toisiinsa rajoittuvan kun-          On erittäin tärkeätä, että varsinaiset sanoma-
9506: nan muodostamalle varsinaiselle levikkialueelle.     lehdet pysyvät postilaitoksen jakeluissa ja että
9507: Toinen puoli kerran tai kahdesti viikossa ilmes-     päällekkäisistä jakeluista päästäisiin eroon. Pai-
9508: tyvistä paikallislehdistä tarvitsee jo selvästi      kallislehden jakelu taajamassa työllistää kuiten-
9509: runkokuljetuksiakin, kun varsinaiselle levikki-      kin jakeluhenkilökuntaa vain yhtenä päivänä
9510: alueelle jää vain 50-80 % kotimaan levikistä.        viikossa, mutta tätä ei voida pitää täytetyönä,
9511: Paikallislehtien erityispiirteet on mahdollisim-     koska lehti on jaettava ilmestymispäivänään
9512: 4                                             1979 vp.
9513: 
9514: viikon loppupuolella. Kerran tai kahdesti vii-       valtion tulo- ja menoarvioon niin suurena kuin
9515: kossa ilmestyviä paikallislehtiä jaetaan kuiten-     lehtien postimaksulautakunta oli ehdottanut.
9516: kin myös niiden ilmestymispaikkakunnilla nor-        Lehtien jakamiseen nykyistä halvemmalla on
9517: maalilla asetuksen mukaisella postimaksulla, toi-    pyrittävä keskittämällä jakelu yhden organisaa-
9518: sin kuin varsinaisia sanomalehtiä.                   tion puitteissa. Hallitus on hyväksynyt sen pe-
9519:    Hallitus on tietoinen lehtien postimaksujen       riaatteen, että eri lehtiryhmien maksettavaksi
9520: erilaistamisesta erityisesti vuosina 1971, 197 6,    tulevat postimaksut nousevat vuonna 1980
9521: 1977, 1978 ja 1979. Valtiontaloudelliset syyt        kaikki noin 14 %. Asetuksella (765/79) vah-
9522: eivät salli lehtien kuljettamista ja jakamista ny-   vistettujen maksujen määräämisperusteiden
9523: kyistä halvemmalla, sillä lehdistön yleistä kul-     muutos tapahtui siten yhdenmukaisin perustein.
9524: jetustukea varten ei voitu ottaa määrärahaa
9525:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1979.
9526: 
9527:                                                                  LHkenneministeri Veikko Saarto
9528:                                               N:o 207
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9534: 
9535:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       vilka debiteras från det anslag som i budgeten
9536: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-       reserverats för allmänt transportstöd. till tid~
9537: se nr 1111 av den 23 oktober 1979 tili veder-       ningspressen. De stadgade nedsättningarna be-
9538: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      viljas automatiskt samtliga tidningar. som be-
9539: av riksdagsman Ilkka Kanerva m. fl. ställda         fordras med posten.
9540: spörsmål nr 207:                                       Genom förordning (1085/78) stadgades an-
9541:                                                     gående den nedsättning av postavgifternas fulla
9542:            Är Regeringen medveten om de miss-       belopp, som inom ramen för budgeten skall
9543:         förhållanden som ansluter sig till lokal-   beviljas såsom allmänt transportstöd til1 tid,.
9544:         tidningarnas och såsom en särskild an-      ningspressen år 1979 bl. a.:
9545:         gelägenhet des·sutom de 1-2 gånger             c) om minst 50 % av den inhems:ka. sprid-
9546:         per vecka utkommande tidningarnas           ningen för tidning, som utkommer färre än
9547:         ställning, och om så är fallet,             tre gånger i veckan, dock minst. m.ed 50 sepa-
9548:            ämnar Regeringen skrida till åtgärder    rata nummer per kalenderår och, som, i medeltal
9549:       . för avlägsnande av sagda missförhållan-     väger högst 70 gram befordras och distri®e11as
9550:         den genom att sänka lokaltidningarnas       inom ett område omfattande högl!t åtta t:ill.
9551:         postavgifter och förenhetliga bestäm-       varandra gränsande kommuner, ökas. den, i b.
9552:         ningsgrunderna för dessa?                   punkten stadgade nedsättningen. (20,4· penni)
9553:                                                     ytterligare så, att nedsättningen sammanlagt
9554:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        blir 23 penni per nummerexemplar; Föl'- er·
9555: samt anföra följande:                               hållande av tilläggsstöd ( 2,6 penni} skall· ve-
9556:     Tidningstariffen var inti.il åt: 1975 på en     derbörande tidning framJägga erforderlig utred-
9557: sådan nivå, att inkomsterna därav täckte unge-      ning.
9558: fär en fjärdedel av kostnaderna för tidnings-          På basen av denna utredning har tilläggsstöd
9559: trafiken. I statens budget fanns ett anslag för     beviljats åt 159 tidningar; av vilka 153 till
9560: en partiell ersättning av den sålunda upp-          sin natur är lokaltidningar. 12 % av de lokal-
9561: komna förlusten. Över hälften av förlusten          tidningar som erhåller tilläggsstöd publiceras
9562: kvarstod likväl som s.k. dolt understöd tili        av privata personer eller firmor~ Andelen är
9563: tidningspressen. Riksdagen förutsatte i sitt svar   den samma för kommanditbolag eller tidnings,
9564: på statsverkspropositionen för å.r 1969, att        bolag. De ideella föreningarnas eller stiftelser-
9565: tidningarnas transportstöd i fortsättningen be-     nas andel utgör 10 %, och aktiebolagens andel
9566: ll!ktas i budgeten på ett sätt som motsvarar        blir 66 %. Tili de övriga sex tidningarna som
9567: verkligheten. För trafikens del har i allmänhet     erhåller tilläggsstöd hör bl. a. religiösa tid-
9568: lrostnadsansvarighetsprincipen uppställts som       ningar och politiska regionaltidningar. Såsom
9569: måL Nedsättning av postavgifterna av andra än       enda klassificeringsgrund har ingalunda: anviint&
9570: feretagsekonomiska orsaker skall enligt lag         den. kommunikationspolitiska betydelse s.om
9571: ersättas post- och telegrafverket av statens all-   nämns i motiveringen tili spörsmålet. Den
9572: männa medel.                                        parlamentariska trafikkommitten har i sitt. be-
9573:     Förordningen om postavgifterna för tidningal:   tänkande ( Kommittebetänkande 1975: ·56};
9574: och tidskrifter har enligt ett beslut av stats-     bl. a. ansett det vara viktigt, att transportav-
9575: rådet år 197 5 årligen uppgjorts så; att de in-     giften. inte är beroende av tidningarnas inne-
9576: komster · som erhålls genom tidningstrafikens       håli. Däremot bör begränsningen av avgifterna
9577: tariffer till fullo skall täcka kostnaderna. På     på basen av det antal gånger tidningen utkom~
9578: tarifferna som fastställts i enlighet härmed be-    mer anses vara objektivt och medför även vissa
9579: viljas i förordningen stadgade nedsättningar        fördelar med tanke på jämn användiling av
9580: 6                                           1979 vp.
9581: 
9582: arbetskraften och växlingarna i den dagliga        Av den tidningstrafik som ombesörjs av post-
9583: trafikens omfattning. Det faktum att tidskrif-     och telegrafverket utgör lokaltidningarnas an-
9584: teroa och lokaltidningarna utkommer i ojämn        del över 6 %.
9585: takt och med rätt långa intervaller förorsakar         Av lokaltidningarna är hälften sådana, att
9586: nämligen svårigheter och tiliäggskostnader vid     minst 80 % av den inhemska spridningen
9587: dimensioneringen av distributionsarbetskraften.    befordras och distribueras inom ett egentligt
9588: Detta har också tagits i beaktande såsom en        distributionsområde omfattande åtta tili va-
9589: faktor som minskar nedsättningens belopp.          randra gränsande kommuner. Den andra hälften
9590:     Av de lokaltidningar som utkommer en gång      av de lokaltidningar som utkommer en ellet
9591: i veckan utkommer närmare 70% på tors-             två gånger i veckan behöver redan uppenbar-
9592: dagen och 10% på fredagen. De lokaltid-            ligen stamtransporter, då endast 50-80%
9593: ningar som utkommer två gånger i veckan ut-        av den inhemska spridningen faller inom det
9594: kommer i allmänhet på tisdag och fredag. Så-       egentliga spridningsområdet. Lokaltidningarnas
9595: lunda är närmare 50% av lokaltidningarna i         särdrag har så noggrant som möjligt beaktats
9596: distribution på torsdagen och ca 20 % på fre-      i den undersökning rörande tidningstrafikens
9597: dagen. Dessa veckodagar är rushdagar med           kostnader och lönsamhet år 1978 som blev
9598: avseende på såväl distributionen av tidskrifter    färdig i maj 1979. De utlåtanden som trafik-
9599: som den övriga posten. De egentliga tidningar-     ministeriet erhållit med anledning av under-
9600: na använder post- och telegrafverkets tjänster     sökningen har delvis varit motstridiga, men
9601: mycket jämnare, och föranleder ingen dimen-        endast den lokala tidningspressen har på lösa
9602: sionering av personalen enligt rushtrafiken        grunder misstrott riktigheten av den inbördes
9603: såsom många lokaltidningar eller tidskrifter.      kostnadsfördelningen tidningsgrupperna emel-
9604:     Gränsdragningen mellan tidningar som ut-       lan.
9605: kommer minst tre gånger i veckan och övriga            Åren 1968-1969 kunde årgången, dvs. ca
9606: tidningar är inte konstlad, utan står i över-       100 nummer av en lokaltidning som utkom
9607: ensstämmelse med principen om uppkomst och         två gånger i veckan, sändas tili prenumeranten
9608:  täckande av kostnader och med landets all-        med samma postavgift som tre brev. Denna
9609:  männa fördel, såsom lagen om de allmänna           situation var synnerligen förmånlig för tid-
9610: grunderna för post- och telegrafverkets hushåll-    ningspressen och speciellt för den lokala tid-
9611:  ning ( 565/50) förutsätter. Det ligger i all-      ningspressen, emedan hela postavgiften för en
9612:  mänt intresse att fastställa tidningarnas post-    tidning som vägde 50 gram var endast 1,9
9613:  avgifter som motsvarar kostnaderna så, att de     penni. Den faktiska postavgiften som skall
9614:  är beroende av servicenivån, men eljest är de-    betalas för en lokaltidning med samma vikt
9615:  samma i hela landet. A andra sidan föreligger      var år 1978 ca 14,5 penni och är år 1980 ca
9616:  det företagsekonomiska skäl att fastställa de      18,4 penni. Detta år uppbärs för årgången av
9617:  avgifter som faktiskt skall uppbäras av tid-       lokaltidning som utkommer två gånger i
9618:  ningarna även med granskande av tidningarnas       veckan, dvs. för sändande av ca 100 nummer
9619:  alternativa kostnader. Det är i enlighet med       tili prenumeranten i stort sett samma post-
9620:  landets allmänna fördel att ytterligare bevilja    avgift som skall erläggas för tio brev, vilka
9621:  av prövning beroende stöd tili de tidningar,       även utgör post av första skyndsamhetsklass.
9622:  som är i behov därav.                              Lokaltidningarna betalar själva endast ca
9623:     År 1977 transporterades och distribuerades      40 % av de fulla postavgifterna, dvs. av de
9624:  sammanlagt ca 46,1 milj. nummerexemplar av         kostnader de åsamkar. Denna betalningsandel
9625:  lokaltidningar som utkom en ellet två gånger       har stigit under de senaste aren, då lokaltid-
9626:  i veckan. Idenna statistik som fördes av post-     ningarna själva betalat den årliga kostnads-
9627:  och telegrafverket ingick 149 lokaltidningar,      stegringen.
9628:  vilkas medelvikt var 38 gram. Ar 1978 distri-          Av de egentliga tidningar som utkommer
9629:  buerades. närmare 47 milj. nummerexemplar          minst tre gånger · i veckan är hälften parti-
9630:  av lokaltidningar och detta år överstiger de       bundna. Dessa är tili sin ställning allmänhet
9631:  48 milj. nutnmerexemplar. Antalet lokaltid-        i fråga om sitt spridningsområde s.k. tvåans
9632:  ningar ökade med fyra, vilket även medverkar       tidningar och behöver av prövning beroende
9633:  tili denna ökning om närmare 5 %. Ar 1978          stöd. En betydande del. av lokaltidningarnas
9634:  kom lokaltidningama tili godo över 10,7 milj.      spridning sker inom glesbygdsområdena sotti
9635:  mk i allmänt transportstöd för tidningspressen~    ligger utanför tätorterna. Enligt tidningstrafi-
9636:                                             N:o 207                                               7
9637: 
9638: kens kostnadsundersökning skulle kostnaderna       även med normal postavgift på den ort de
9639: per enhet för tidningsdistributionen inom gles-    utkommer, tili åtskillnad från de egentliga tid-
9640: bygdsområdena i ett separat tidningsnät vara       ningarna.
9641: i medeltal ca 40 % högre än kostnaderna för           Regeringen är medveten om differentieringen
9642: distributionen inom motsvarande tätortsom-         av tidningarnas postavgifter särskilt under åren
9643: råden. Anordnandet av egen distribution inom       1971, 1976, 1977, 1978 och 1979. Av stats-
9644: glesbygdsområdena blir för dyrt för lokaltid-      ekonomiska orsaker är det inte möjligt att tili
9645: ningarna, betydligt dyrare än de postavgifter      billigare pris än för närvarande handha trans-
9646: som skall betalas och som för närvarande i         port och distribution av tidningar, emedan i
9647: medeltal utgör ca en fjärdedel av prenumera-       statens budget inte kunnat upptas ett så stort
9648: tionspriset för en lokaltidning.                   anslag för det allmänna transportstödet tili
9649:    Det är synnerligen viktigt, att de egentliga    tidningspressen som tidningarnas postavgifts-
9650: tidningarna kvarstår inom postverkets distri-      nämnd hade föreslagit. Man bör eftersträva en
9651: bution och att dubbeldistribution undviks.         billigare distribution av tidningar än för när-
9652: Distributionen av lokaltidningar inom tätorts-     varande genom att koncentrera distributionen
9653: område sysselsätter emellertid distributionsper-   inom ramen för en organisation. Regeringen
9654: sonal under endast en dag i veckan, men detta      har godkänt den principen, enligt viiken alla
9655: kan inte anses såsom fyllnadsarbete, emedan        postavgifter som skall erläggas av de olika tid-
9656: tidningen skall utdelas i slutet av veckan på      ningsgrupperna kommer att stiga med ca 14 %
9657: den dag den utkommer. Lokaltidningar som           år 1980. Ändringen av de genom förordning
9658: utkommer en eller två gånger i veckan distri-      ( 765/79) fastställda bestämningsgrunderna för
9659: bueras emellertid i enlighet med förordningen      avgifterna sker sålunda på enhetliga grunder.
9660:      Helsingfors den 23 november 1979.
9661: 
9662:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
9663:                                               1979 vp.
9664: 
9665: Kirjallinen kysymys n:o 208.
9666: 
9667: 
9668: 
9669:                                   Söderman ym.: Turun ruotsalaisen teatterin toiminnasta alue-
9670:                                      teatterina.
9671: 
9672: 
9673:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9674: 
9675:    Åbo Svenska Teater on Suomen vanhimpia            velisivat harvaan asuttuja alueita, joissa yhtey-
9676: teattereita ja toimii maamme vanhimmassa             det ovat vaikeat. Melko samanlaiset olosuhteet
9677: teatteritalossa. Siitä huolimatta teatteri on ak-    vallitsevat käytännössä Åbo Svenska Teaterin
9678: tiivinen ja nykyaikainen. Teatteri on moneen         kiertuetoiminta-alueella.
9679: otteeseen harjoittanut alueteatteritoimintaa.            Åbo Svenska Teater toimii Lounais-Suomes-
9680: Viime vuosikymmenen aikana kiertuetoiminta           sa, alueella johon kuuluu Turun kaupunki,
9681: on ollut sekä määrätietoista että säännöllistä       Turunmaa, Ahvenanmaa ja osa läntistä Uutta-
9682: alueteatterinimitystä odotettaessa.                  maata. Alueella asuu n. 70 000 suomenruot-
9683:    Vuonna 1977 opetusministeriö suoritti tut-        salaista. Lisäksi alue on maantieteellisesti ha-
9684: kimuksen, jossa verrattiin eri teattereiden alue-    janainen ja siihen kuuluu myös maailman suu-
9685: teatteritoimintaa. Tämä tutkimus osoitti sel-        rin asuttu saaristo, jossa yhteydet ovat erit-
9686: västi, että Åbo Svenska Teaterilla oli suomen-       täin vaikeat. Suurin osa tästä saaristosta luo-
9687: ruotsalaisista teattereista hyvät saavutukset        kitellaan kehitysalueen ns. nollavyöhykkeeksi.
9688: sekä yleisömäärään että esityskertoihin nähden.          Åbo Svenska Teater on toiminut hyvin vai-
9689:     Teatteri on maamme muihin teattereihin           keissa olosuhteissa. Sen päämäärä on ollut teh-
9690: verrattuna onnistunut toteuttamaan päämää-           dä hyvää teatteria. Tätä osoittaa myös se, että
9691: ränsä vähimmällä tuella katsojaa kohti. Ke-           teatteri tulee tämän vuoden aikana tekemään
9692: väällä 1977 alueteatteritoiminnan katsojaluku        kiertueita 27 paikkakunnalla. Tavoitteena on
9693: Åbo Svenska Teaterin osalta oli 49 % koko            ollut tehdä kiertueita viidellä näytelmällä vuo-
9694: katsojamäärästä. Wasa Teaterin osalta se esim.       dessa. Ottaen huomioon Turun kaupungin
9695: oli 24 %.                                            myöntämää tuntuvaa vuotuista avustusta teat-
9696:     Valtion tuki alueteatterikatsojaa kohti taas      terikin 011 ylläpidettävä -    kiertuetoiminnan
9697: oli Turussa 2 markkaa ja Vaasassa 16 mark-           ohella - viikottain kolme esitysiltaa Turussa.
9698: kaa. Wasa Teater sai valtiolta 60 000 mk alue-           Åbo Svenska Teaterin katsojamäärä 011 70-
9699:  teatteritukea kun taas Åbo Svenska Teater           luvulla vuosittain ollut yli 30 000, vuonna
9700: sai tyytyä 15 000 markkaan. Saattaa vaikuttaa         1978 oli 37 320 katsojaa. Keväällä 1979 kat-
9701: vaatimattomalta, että yhden teatteri-illan kat-       sojamäärä oli 25 371. Esityksiä kertyy vuo-
9702:  sojamäärä on 150 henkeä. Paikkakunnilla mis-        dessa 170-180, joista n. 35 % on kiertue-
9703:  sä asukasluku on 200 ( Iniö, Sottunga) -            esityksiä.
9704:  1 500 ( Korppoo, Nauvo), tämä osoittaa aktii-           Åbo Svenska Teater ei varmasti haluaisi kil-
9705:  vista kiinnostusta. Sitä ei pitäisi jättää huo-     pailla Wasa Teaterin kanssa alueteatterinimi-
9706:  mioimatta siitä syystä, että alue on harvaan         tyksestä. Pohjanmaa niinkuin moni muukin
9707:  asuttu ja yhteydet saaristossa ovat vaikeat mo-      alue tarvitsisi varmasti alueteatteria. Haluam-
9708:  nimutkaisine lossiyhteyksineen, heikkoine jäi-       me, että valtion myöntämät alueteatterimäärä-
9709:  neen ja pitkine meriyhteyksineen.                    rahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja tarkoituk-
9710:     Åbo Svenska Teater tekee jatkuvasti työtä         sellisesti. Åbo Svenska Teaterin nykyistä alue-
9711:  kiertuealueellaan yleisötutkimuksilla, keskuste-     teatteritoimintaa on rakennettu vähin varoin
9712:  luilla ja monipuolisella ohjelmistolla. Siksi pi-    sekä pitkälti käyttämällä hyväksi teatterin hen-
9713:  dämme oikeutettuna, että Åbo Svenska Tea-            kilökuntaa ja sen innostunutta työpanosta.
9714:  terille myönnettäisiin alueteatterinimitys.             Mikäli valtion tuki tässä tilanteessa jäisi
9715:     Tänä päivänä toimii maassamme kolme alue-         saamatta, seuraukset olisivat tämän teatterin
9716:  teatteria, Joensuussa, Rovaniemellä ja Kajaa-        kannalta kielteiset.
9717:  nissa. Nämä on valittu sen vuoksi, että ne pal-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
9718: 0879010989
9719: 2                                       1979 vp.
9720: 
9721: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-             Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
9722: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           ryhtyä turvatakseen Turun ruotsalaisen
9723: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  teatterin mahdollisuudet toimia alue-
9724:                                                      teatterina?
9725:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
9726: 
9727:         Jacob Söderman             Ensio Laine                 Pekka Vennamo
9728:         Mikko Rönnholm             Paula Eenilä                Ilkka Kanerva
9729:         Anna-Liisa Jokinen         Gunnar Häggblom             Tapio Holvitie
9730:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Lauri Palmunen              Kaj Bärlund
9731:         Elisabeth Rehn             Sauli Hautala               Heli Astala
9732:         Pirjo Ala-Kapee            Inger Hirvelä               Heikki Perho
9733:                                    Reino Breilin
9734:                                              N:o 208                                                          3
9735: 
9736: 
9737: 
9738: 
9739:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9740: 
9741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      1976
9742: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       toimintaan .................... . 180 000
9743: mies, olette kirjeellänne 23 päivältä lokakuuta    alueteatterikokeiluun ............ . 20 000
9744: 1979 n:o 1112 lähettänyt valtioneuvoston                                                -------
9745: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-                                       yhteensä 200 000
9746: taja Jacob Södermanin ym. tekemän seuraavan-       1977
9747: sisältöisen kysymyksen n:o 208:                    t01mmtaan, aluetoimintaan ja velkoi-
9748:                                                       hin ......................... 300 000
9749:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      alueteatterikokeiluun . . . . . . . . . . . . . 40 000
9750:        ryhtyä turvatakseen Turun ruotsalaisen                                           --------
9751:        teatterin mahdollisuudet toimia alue-                                                yhteensä 340 000
9752:        teatterina?                                 1978
9753:                                                    toimintaan ja aluetoimintaan . . . . . . 280 000
9754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi-t-        lisäavustus    toimintaan             ( käyttöva-
9755:  taen seuraavaa:                                      roista) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 000
9756:     Opetusministeriö on varsinaisen tmmmta-                                    yhteensä 330 000
9757: avustuksen lisäksi vuodesta 1976 alkaen myön-      1979
9758:  tänyt Turun ruotsalaiselle teatterille (Åbo       toimintaan ja aluetoimintaan . . . . . . 350 000
9759: svenska teater) harkinnanvaraista valtionavus-
9760:  tusta alueelliseen toimintaan, aluksi alueteat-      Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarviok-
9761: terikokeiluun ja sen päätyttyä teatterin har-      si vuodelle 1980 on ehdotettu alueteatteritoi-
9762:  joittamaan alueelliseen toimintaan. Kun alue-     mintaa varten 5 000 000 markan suuruinen
9763:  teatterikokeilu lopetettiin ja alueteatteritoi-   määräraha, jossa on lisäystä 25 % kuluvan
9764:  minta vakinaistettiin vuonna 1978, voitiin tu-    vuoden vastaavaan määrärahaan verrattuna.
9765: lo- ja menoarviossa olevan määrärahan rajoissa     Tämä mahdollistaa yhden uuden teatterin otta-
9766:  ottaa vakinaisen alueteatteritoiminnan piiriin    misen alueteatterituen piiriin syysnäytäntökau-
9767:  kolme teatteria.                                  den 1980 alusta lukien. Kun kolme vakinais-
9768:     Turun ruotsalaisen teatterin toiminnan tuke-   tettua alueteatteria ovat suomenkielisiä, tulle-
9769:  miseksi on kuluvana vuonna myönnetty              vat myös kielelliset näkökohdat huomioon otet-
9770:  350 000 markan suuruinen valtionavustus. Vuo-     taviksi uudesta alueteatterista päätettäessä. Eh-
9771:  den 1978 valtionavustukseen (ko. momentilta       dotuksen opetusministeriölle uudesta alueteat-
9772:  myönnettyyn) verrattuna nousu on 25 %,            terista tekee valtion näyttämötaidetoimikunta
9773:  koko momentin nousun ollessa n. 15 %. Kos-        antaessaan lausunnon vuoden 1980 alueteat-
9774:  ka teatteri on hyvin työvoimavaltainen ala,       terimäärärahan jakamisesta. Kun alueteatterik-
9775:  muodostavat palkkamenot suurimman osan            si nimettävän teatterin valtionavustus 1. 8.
9776:  teattereiden kuluista. Kuluvan vuoden valtion-    1980 alkaen maksetaan alueteatteritoimintaan
9777:  avustus kattaa Turun ruotsalaisen teatterin ta-   varatusta määrärahasta, on sen loppuvuoden
9778:  lousarvion mukaisista palkka- ja sosiaalime-      osuus käytettävissä muiden teattereiden toi-
9779: noista n. 25 %, osuusprosentin keskiarvon          minnan tukemiseen. Näin ollen käytettävissä
9780:  teattereilla ollessa n. 18 %.                     olevan määrärahan lisäys on jonkin verran
9781:     Turun ruotsalainen teatteri on saanut vuo-     suurempi kuin määrärahan varsinainen n.
9782: sina 1976-79 vaLtionavustusta seuraavasti:         12 % suuruinen nousu.
9783:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
9784: 
9785:                                                                             Ministeri Kalevi Kivistö
9786: 4                                          1979 vp.
9787: 
9788: 
9789: 
9790: 
9791:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9792: 
9793:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      1976
9794: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 000
9795: velse nr 1112 av den 23 oktober 1979 till ve-     regionteaterexperiment . . . . . . . . . . . 20 000
9796: derbörande medlem av statsrådet översänt av-
9797: skrift av följande av riksdagsman Jacob Sö-                                           sammanlagt 200 000
9798: derman m. fl. undertecknade spörsmål nr 208:      1977
9799:                                                   verksamhet, regional verksamhet och
9800:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen       skulder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300 000
9801:                                                   regionteaterexperiment . . . . . . . . . . . 40 000
9802:        skrida för att trygga Åbo svenska tea-
9803:        ters möjligheter att verka som region-                                 sammanlagt 340 000
9804:        teater?                                    1978
9805:                                                   verksamhet och regional verksamhet 280 000
9806:                                                   tilläggsunderstöd för verksamheten
9807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ( av dispositionsmedel) . . . . . . . . . 50 000
9808: samt anföra följande:
9809:                                                                               sammanlagt 330 000
9810:    Undervisningsministeriet har räknat från år    1979
9811: 1976 utöver det egentliga verksamhetsunder-
9812:                                                   verksamhet och regional verksamhet 350 000
9813: stödet beviljat Åbo svenska teater statsunder-
9814: stöd enligt prövning för regional verksamhet,
9815:                                                      I regeringens proposition angående statsför-
9816: att börja med tili regionteaterexperiment, och
9817:                                                   slaget för år 1980 föreslogs ett anslag om
9818: då detta slutförts, tili den regionala verksam-
9819: het som teatern bedriver. När regionteaterex-
9820:                                                   5 000 000 mark för regionteaterverksamheten,
9821:                                                   vilket innebär en ökning på 25 % jämfört
9822: perimentet slutfördes och regionteaterverksam-
9823:                                                   med motsvarande anslag för innevarande år.
9824: heten gjordes tili ordinarie verksamhet år
9825:                                                   Detta gör det möjligt att understöd för region-
9826: 1978 kunde inom gränserna för det i stats-
9827:                                                   teatrar kan beviljas ytterligare en teater från
9828: försl~get ingående anslaget tre teatrar bevil-    och med höstsäsongen 1980. Eftersom de tre
9829: jas rätt att bedriva ordinarie regionalteater-
9830:                                                   regionteatrar som gjorts till ordinarie är finsk-
9831: verksamhet.                                       språkiga, torde också språkliga synpunkter
9832:    Åbo svenska teater har under innevarande       komma att beaktas när beslut om den nya re-
9833: år beviljats ett statsunderstöd om 350 000        gionteatern fattas. Förslaget till undervisnings-
9834: mark tili stöd för sin verksamhet. I jämförelse   ministefi.et angående ny regionteater görs av
9835: med statsunderstödet för år 1978 (beviljat un-    statens dramatiska kommission i samband med
9836: der ifrågavarande moment) är ökningen 25 %,       avgivandet av sltt utlåtande om fördelningen
9837: medan hela momentets ökning utgjorde 15 %.        av anslaget för regionteatrarna år 1980. Då
9838: Eftersom teatern är ett synnerligen arbets-       statsunderstödet för den teater som utses till
9839: kraftsintensivt område, utgör löneutgifterna      regionteater räknat från 1. 8. 1980 utbetalas
9840: den största delen av teaterns utgifter. Stats-    från det anslag som reserverats för regiontea-
9841: understödet för innevarande år täcker ca          terverksamheten, står årets resterande anslag
9842: 25 % av löne- och socialutgifterna i Åbo          för denna teater till förfogande för stödjandet
9843: svenska teaters budget, medan denna andel         av verksamheten vid de övriga teatrarna. Så-
9844: i medeltal vid teatrarna utgör ca 18 %.           lunda är ökningen av det disponibla anslaget
9845:    Åbo svenska teater har åren 1976-79 er-        något större än anslagets egentliga tillväxt på
9846: hållit statsunderstöd enligt följande:            ca 12 %.
9847:      Helsingfors den 20 november 1979.
9848: 
9849:                                                                               Minister Kalevi Kivistö
9850:                                               1?79- vp.
9851: 
9852: Kirjallinen kysymys n:o 209.
9853: 
9854: 
9855: 
9856: 
9857:                                   Toiviainen: Erään kiinteistöyhtiön vuokrankorotuksista.
9858: 
9859: 
9860:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
9861: 
9862:    Helsingissä on pitkään käyty kiistaa Eläke- vastaan. Juttu oli esillä 30. 8. 1979 Helsingin
9863: Varman omistaman Kiint~istö Oy Rakentajantie . asunto-oikeud~ssa, joka hylkäsi kanteen. Asun-
9864: lO:n vuokrankorotuksista. Kyse Ci ole erill1- · to-oikeuden päätöksestä valitettiin hovioikeu-
9865: ~estä tapahtqmasta, vaan .asiasta jolla. on yleistä  teen. Asukkaiden kantelu korotuksista on myös
9866: kini:avuuttai nirruttäiri aravalaiitoitettujen asun- lähdössä asuntohallitukseen.           ··
9867: tojen vuokratason kohtuutltomasta noususta.             Asukkaat ovat laajasti kokeneet vuokranko-
9868:    Helsingin kiinteistölautakunta vahvisti kesä- rotukset kohtuuttomina ja jopa laittoinina.
9869: kuussa 1978 Kiinteistö Oy Rakentajantie 10:n Asialla on periaatteellista kantavuutta, sillä mo-
9870: vuokriin 2 markan neliökorotuksen. Korotus nessa tapauksessa aravalainoitettujen asuntojen
9871: pantiin toimeen vuokr.asulun päättymisen jäl- vuokmtaso kohoaa jopa ns. kovan rahan asun-
9872: keen 1. 9. 1978. Pitäjänmäen Asukasyhdisrtys tojen tason ohi, mikä 'ei ole sosiaalista eikä
9873: julkaisi tätä korotusta vastustavan tiedotteen oikeudenmukaista.
9874: heinäkuussa 1978. Saman vuoden joulukuussa               Asukkaat eivät myöskään ole olleet tyyty-
9875: kiinteistölautakuntaan tuli uusi 2 markan neliö- väisiä viranomaisten toirintaan asian eri käsit-
9876: korotusesitys. Lautakunnalle oli t01m1tettu telyvaiheissa. On myös syytä todeta, että kaksi
9877: asukkaiden adressi, johon oli kerätty lähes asukkaiden puolesta aktiivisesti toiminutta ben-
9878: kaikkien asukkaiden nimet. Adressissa vastus- kilöä on sanottu irti asunnoistaan, ja näistä
9879: tettiin uusia korotuksia perus1teettomina.           ·toista on uhattu häädöllä.
9880:    Tämän jälkeen asiaa on käsitelty Helsingin           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
9881: kiintcistölautakunnassa, kaupunginhallituksessa jestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella esitän
9882: ja kaupunginvaltuustossa sekä myös asunto-oi- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9883: keudessa.                                            vaksi seuraavan kysymyksen:
9884:    Asia jäi kiinteistölautakunnassa aluksi pöy-
9885: dälle, kunnes uusi korotus hyväksyttiin 27. 3.                   Tietääkö Hallitus, että Eläke-Varman
9886: 1979. Kiinteistölautakunnan päätöksestä tehty                 omistama Kiinteistö Oy Rakentajantie
9887: valitus käsiteltiin Helsingin kaupunginhallituk-              10 kiertää asuntolainoitettujen kiinteis-
9888: sessa 29. 6. 1979, jolloin valitus hylättiin äänin            töjen 2 markan korotuskattoa nosrtamalla
9889: 10-2. Tästä päätöksestä on valitettu läänin-                  vuoden aikana vuokraa kahdesti keski-
9890: hallitukseen.                                                 määrin 2 mk/m2, ja
9891:    Pitäjänmäen Asukasyhdistys piti korotusesi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9892: tystä s·ekä ilmoitusmenettelyä asuntohallituksen              ryhtyä edellä mainitun toisen 2 markan
9893: ohjeen n:o 21/2/78 vastaisena. Myös asuk-                     neliökorotuksen estämiseksi, sekä
9894: kaat pitivät vuokrankorotusilmoituksessa käy-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9895: tettyä menettelyä huoneenvuokralain 49 §:n                    ryhtyä arava-asuntojen vuokratason pitä-
9896: vastaisena ja nostivat kanteen vuokranautajaa                 miseksi kohtuullisena?
9897:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
9898: 
9899:                                            Seppo Toiviainen
9900: 
9901: 
9902: 
9903: 
9904: 0879011919
9905:                                              1979 vp.
9906: 
9907: 
9908: 
9909: 
9910:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9911: 
9912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      päätöksentekopäivä   keskimäätäinen enimmäisvuokta
9913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                      mk/m2/kk
9914: olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       3.6.1975                         8,56
9915: jeenne n:o 1113 ohella toimittanut valtioneu-       20.6.1978                        10,54
9916: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        20.3.1979                        12,54
9917: kansanedustaja Seppo Toiviaisen näin kuulu-            Kun vuokra on osin vuokrasulun vuoksi kol-
9918: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 209, jossa     me vuotta pysynyt samana, kertynyt korotus-
9919: tiedustellaan:                                      paine on jouduttu purkamaan kahtena tavallista
9920:                                                     lyhyemmin väliajoin toimeenpantuna korotuk-
9921:            Tietääkö HallitUJS, että Eläke-Varman
9922:                                                     sena. Tältä osin korotusmenettely ei ole asunto-
9923:        omistama Kiinteistö Oy Rakentajantie         hallituksen asiasta antamien määräysten vastai-
9924:         10 kiertää asuntolainoitettujen kiinteis-   nen. Todettakoon lisäksi että vuokrien keski-
9925:        ltöjen 2 ma11kan korotuskaittoa nosta-       määräinen nousu on ollut alle markan vuodessa
9926:        malla vuoden aikana vuokraa kahdesti         ja että ne eivät ole ylittäneet valtioneuvoston
9927:        keskimäärin 2 mk/m2 , ja                     tasoyleisohjeiden mukaista vuokratasoa.
9928:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Tästä huolimatta ei voida pitää suotavana
9929:        ryhtyä edellä mainitun toisen 2 markan       sitä, että valtion lainaittamassa vuokratalossa
9930:        neliökorotuksen estämiseksi, sekä            vuokrat nousevat kerrallaan tai lyhyin väliajoin
9931:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      suhteellisesti paljon. Koska tällaisessa tapauk-
9932:        ryhtyä arava-asuntojen vuokratason pitä-     sessa taloon myöhemmin muuttaneet vuokralai-
9933:        miseksi kohtuullisena?                       set saattaisivat joutua maksamaan aikaisempien
9934:                                                     asukkaiden asumiskustannuksia, tulisi vuokrien
9935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kehityksessä pyrkiä siihen, että kiinteistökustan-
9936: vasti seuraavaa:                                    nusten muutokset otetaan vuokria määrättäessä
9937:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, että        mahdollisimman tasaisesti huomioon.
9938: Kiinteistö Oy Rakentajantie 10 on korottanut           Aravatalojen keskimääräinen vuokrataso on
9939: vuokria Helsingin kaupungin kiinteistölauta-        alhaisempi kuin valtioneuvoston tasoyleisohjei-
9940: kunnan 20. 6. 1978 hyväksymän keskimääräisen        den mukainen vuokrataso. Osassa aravavuokra-
9941: enimmäisvuokran mukaisesti 1. 9. 1978 lukien,       talokantaa kiinteistön hoito- ja pääomamenojen
9942: eli viimeksi toimeenpannun vuokrasulun päätty-      kehitys on kuitenkin ollut sellainen, ettei vuok-
9943: misestä, ja että Helsingin kaupungin kiinteistö-    ratalon rahoitusta voida kohtuullisin vuokrin
9944: lautakunta on 27. 3. 1979 hyväksynyt yhtiölle       järjestää. Näiden vuokratalojen kustannuskehi-
9945: uuden korkeamman keskimääräisen enimmäis-           tyksen hillitsemiseksi hallitus on 2. 11. 1979
9946: vuokran.                                            antanut eduskunnalle esityksen laiksi asunto-
9947:    Mainitut keskimääräiset enimmäisvuokrat ja       tuotantolain väliaikaisesta muuttamisesta, jotta
9948: niitä välittömästi edeltänyt aikaisempi keskimää-   uusimpien aravavuokratalojen asuntolainojen
9949: räinen enimmäisvuokra on hyväksytty sisäasiain-     korkoja voitaisiin edelleen alentaa 1-2 pro-
9950: ministeriön saaman selvityksen mukaan seuraa-       senttiyksikköä. Myös rahoituslaitosten kanssa
9951: vasti:                                              on 29. 10. 1979 sovittu aravavuokratalojen en-
9952:                                               N:o 209                                                3
9953: 
9954: slslJalsten lainojen lyhennysten osittaisesta lyk-   pelkästään mainitunlaisilla kustannuskehitystä
9955: käämisestä. Lisäksi sisäasiainministeriössä on       hillitsevillä toimenpiteillä, vaan kysymys tulee
9956: valmisteilla muita toimenpiteitä aravavuokrien       käsiteltäväksi myös parhaillaan vireillä olevien
9957: korotuspaineen hiili tsemiseksi.                     huoneenvuokralain kokonaisuudistuksen ja val-
9958:     Puheena olevaan aravavuokrien kehitykseen        tion asuntolainoitusjärjestelmän kehittämisen
9959: liittyviä ongelmia ei voida lopullisesti ratkaista   yhteydessä.
9960:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
9961: 
9962:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
9963: 4                                            1979 vp.
9964: 
9965: 
9966: 
9967: 
9968:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
9969: 
9970:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       beslutets datering         genomsnittlig maximihyra
9971: anger har Ni, Her,r Talman, med Eder skrivelse                                     mk/m'/mån
9972: nr 1113 av den 23 oktober 1979 tili vederbö-        3.6.1975                           8,56
9973: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av    20.6.1978                          10,54
9974: följande av riksdagsman Seppo Toiviainen un-       20.3.1979                          12,54
9975: dertecknade spörsmål nr 209:                           Då hyran delvis på grund av hyresstoppet
9976:                                                    under tre års tid varit densamma, har det varit
9977:           Är Regeringen medveten om, att           påkallat att häva det förhöjningstryck som
9978:        Kiinteistö Oy Rakentajantie 10, som         uppkommit genom två förhöjningar vilka verk-
9979:        ägs av Pensions-Varma, kringgår för-        ställts med kortare tidsintervaller än brukligt.
9980:        höjningstaket på 2 mk för bostadsbe-        Tili denna del står förhöjningsförfarandet inte
9981:        lånade fastigheter genom att två gånger     i strid med de bestämmelser bostadsstyrelsen
9982:        under ett års tid höja hyran med i me-      utfärdat i ärendet. Vidare kan konstateras, att
9983:        deltal 2 mk/ m2 , och                       den genomsnittliga hyresförhöjningen varit
9984:           vilka åtgärder ämner Regeringen vidta    mindre än en mark om året och att hyrorna
9985:        i syfte att förhindra den ena av de ovan-   inte överstigit den i statstrådets allmänna anvis-
9986:        nämnda förhöjningarna på 2 mk per           ningar föreskrivna hyresnivån.
9987:        kvadratmeter, samt                              Det kan emellertid inte anses vara önskvärt,
9988:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     att hyrorna i de av staten belånade hyreshusen
9989:        ta för att hyresnivån i aravabostäderna     stiger förhållandevis mycket på en gång eller
9990:        fortgående skall vara skälig?               med korta mellanrum. Eftersom ett dylikt för-
9991:                                                    farande kunde leda tili att hyresgäster som
9992:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      senare flyttat in i huset kunde bli tvungna att
9993: samt anföra följande:                              betala de tidigare invånarnas boendekostnader,
9994:    1 motiveringen tili spörsmålet konstateras,     borde man i fråga om hyresutvecklingen sträva
9995: att Kiinteistö Oy Rakentajantie 10 har höjt        tili att förändringarna i fastighetskostnaderna
9996: hyrorna i enlighet med den av Helsingfors          så jämnt som möjligt beaktas då hyrorna fast-
9997: stads fastighetsnämnd 20. 6. 1978 godkända         ställs.
9998: genomsnittliga maximihyran från och med 1. 9.         Den genomsnittliga hyresnivån i aravahusen
9999: 1978, dvs. efter det det senast genomförda         är lägre än den i statsrådets allmänna anvis-
10000: hyresstoppet upphört, och att Helsingfons stads    ningar föreskrivna hyresnivån. 1 en del av ara-
10001: fastighetsnämnd 27. 3. 1979 för bolagets vid-      vahyreshusbeståndet har utvecklingen av fastig-
10002: kommande godkänt en ny högre genomsnittlig         hetens kap1talutgifter och utgifter för fastig-
10003: maximihyra.                                        hetens skötsel likväl varit sådan, att det inte
10004:    Ovannämnda genomsnittliga maximihyror och       är möjligt att ordna hyreshusets finansiering
10005: den tidigare genomsnittliga maximihyra som         på basen av skäliga hyror. 1 syfte att stävja
10006: omedelbart föl'egick dem har enligt den utred-     kostnadsutvecklingen i dessa hyreshus avlät
10007: ning ministeriet för inrikesärendena erhållit      regeringen 2. 11. 1979 en proposition tili riks-
10008: godkänts på följande sätt:                         dagen med förslag rill lag angående temporär
10009:                                            N:o 209                                              5
10010: 
10011: ändring av lagen om bostadsproduktion för att       Problemen i anslutning tili ifrågavarande ut-
10012: räntoma på de nyaste aravahyreshusens bostads-   veckling av aravahyrorna kan inte slutligt lösas
10013: lån fortsättningsvis kunde sänkas med 1-2        enbart genom åtgärder av ovannämnt slag, vilka
10014: procentenheter. Överenskommelse om partiellt     syftar tili att stävja kostnadsutvecklingen. Frå-
10015: uppskjutande av avkortningarna på aravahyres-    gan kommer även att behandlas i samband med
10016: husens primära lån har 29. 10. 1979 ingåtts      den för närvarande aktuella totalreformen av
10017: även med finansieringsinrättningarna. Därtill    hyreslagen och det likaså aktuella fömyandet
10018: bereds som bäst i ministeriet för inrikesären-   av statens bostadsbelåningssystem.
10019: dena andra åtgärder i syfte att lindra förhöj-
10020: ningstrycket i fråga om aravahyrorna.
10021:      Helsingfors den 28 november 1979.
10022: 
10023:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10024:                                              1979 vp.
10025: 
10026: Kirjallinen kysymys n:o 210.
10027: 
10028: 
10029: 
10030: 
10031:                                  Alppi ym.: Ympäristöhaittojen huomioon ottamisesta liikenne-
10032:                                     väylien suunnittelussa.
10033: 
10034: 
10035:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
10036: 
10037:    Liikennesuunnittelussa ei riittävästi oteta         Vastaavanlaisia asutuskeskuksiin sijoittuvia
10038: huomioon uusista liikenneväylistä aiheutuvia        moottoriväylähankkeita on useissa muissakin
10039: ympäristövaikutuksia - melusta, pakokaasuis-        kaupungeissa, esim. Helsingissä ja Turussa.
10040: ta ja muusta ympäristön huonontumisesta aiheu-      Asukkaat ovat voimakkaasti arvostelleet nii-
10041: tuvia haittoja. Uusien liikenneväylien rakenta-     tä. Myös Tampereella kyseisen alueen asukkaat
10042: mispäätökset nojautuvat usein ylimitoitetulta       ovat aktiivisesti vastustaneet hanketta nyt to-
10043: tuntuviin liikenne-ennusteisiin sekä yksipuoli-     teutuvassa muodossa.
10044: seen ajo- ja rakentamiskustannusten tarkaste-          Liikenneväylien suunnittelua ja toteuttamis-
10045: luun. Ympäristövaurioiden huomiotta jättämi-        ta koskevaa lainsäädäntöä - rakennus- ja tie-
10046: nen johtaa huonoihin ratkaisuihin, joilla on pit-   lainsäädäntöä - olisi kiireellisesti täydennettä-
10047: källe tulevaisuuteen ulottuvat vaikutukset.         vä velvoittavilla säännöksillä ympäristöhaitto-
10048:    Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 10. 10.      jen minimoinoista ja torjunnasta.
10049: 1979 äänestyksen jälkeen Kekkosentie-nimisen           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10050: moottorikadun rakentamissuunnitelmasta. Asun-       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
10051: toalueen läpi kulkeva tie on tarkoitus toteuttaa    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10052: avoväylänä, mistä aiheutuisi vakavia haittoja       raavan kysymyksen:
10053: ympäristön asukkaille. Vaihtoehtona esitetty
10054: tunneliratkaisu ei maksaisi olennaisesti enem-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10055: män, mutta se poistaisi meluongelman, olisi pa-            melun, ilman saastumisen ja muiden ym-
10056: ras liikenneturvallisuuden kannalta ja säästäisi           päristöhaittojen ehkäisyn huomioon ot-
10057: olemassa olevan miljöön.                                   tamiseksi liikenneväylien suunnittelus-
10058:                                                            sa ja rakentamisessa?
10059:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
10060: 
10061:          Ulla-Leena Alppi              Anna-Liisa Hyvönen             Heli Astala
10062: 
10063: 
10064: 
10065: 
10066: 087901212Y
10067: 2                                             1979 vp.
10068: 
10069: 
10070: 
10071: 
10072:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10073: 
10074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sa liikenneväylien ympäristöhaitat erityisesti ko-
10075: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         rostuvat, yllä esitetty koskee myös yleisiä tei-
10076: mies, olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päivä-        tä. Näillä alueiila tiet tehdään pääsääntöisesti
10077: tyn kirjeenne n:o 1114 ohella toimittanut val-       kaava-alueille, jolloin ympäristöhaitat tulevat
10078: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     käsitellyiksi ja ratkaistuiksi jo kaavan laatimisen
10079: sen kansanedust:;1ja Ulla-Leena Alpin ym. näin       yhteydessä liikenneväyliä kaavoihin sijoitet-
10080: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 210:       taessa.
10081:                                                         Lisäksi yleisistä teistä annetun lain 10 §:ssä
10082:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        on näitä teitä nimenomaan koskeva saannös,
10083:        me1un, ilman saastumisen ja muiden ym-        jonka mukaan tie on suunnaltaan, leveydeltään
10084:        päristöhaittojen ehkäisyn huomioon ot-        ja muutoinkin tehtävä sillä tavoin, että toiselle
10085:        tamiseksi liikenneväylien suunnittelus-       ei tuoteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin
10086:        sa ja rakentamisessa?                         tarve vaatii. "Toiselle" tuotettuun vahinkoon
10087:                                                      sisältyvät luonnollisesti myös ympäristölle ai-
10088:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       heutuvat vahingot ja haitat. Säännös on oHut
10089: vasti seuraavaa:                                     voimassa jo yli 20 vuotta. Liikenneministeriös-
10090:     Koska kysymyksessä on käytetty esimerkki-        sä on valmisteltu tielain muutos, johon muiden
10091: nä erästä Tampereen kaupungin katuratkaisua,         muutosten lisäksi. sisältyy mainitun lainkohdan
10092: on liikenneministeriö pyytänyt kysymyksestä          selventäminen siten, että siinä suoraan ja, sel-
10093: sisäasiainministeriön lausunnon, jossa todetaan:     västi säädettäisiin, että teiden suunnittelussa ja
10094: "Rakennuslain 3 4 § :ssä esitetään asemakaaval-      tekemisessä liikenneturvallisuuden sekä lii-
10095: le asetettavat vaatimukset mm., että asemakaa-       kenne- ja tieteknillisten seikkojen lisäksi on
10096: van pitää tyydyttää terveellisyyden, liikenteen,     kiinnitettävä huomiota ympäristösuojelullisiin
10097: viihtyisyyden ja kauneuden vaatimukset. Myös         näkökohtiin. Lainmuutos on tarkoitus saattaa
10098: liikenneväylien sekä suuntaukseltaan, .mitoituk-     Eduskunnan käsiteltäväksi jo kuluvan vuoden
10099: seltaan että muilta teknillisiltä ratkaisuiltaan     aikana.
10100: tulee tyydyttää edellä mainitut vaatimukset ase-        Sekä rakennus- että tielainsäädännössä on siis
10101: makaavoissa. Asiaa valvotaan asemakaavojen           jo olemassa säännökset, joiden nojalla ympä-
10102: vahvistusmenettelyn yhteydessä.                      ristösuojelullisiin näkökohtiin on voitu ja on
10103:     Rakennuslaissa käsitellään kaavoitukseen liit-   puututtu kaavojen mukaisia liikenneväyliä tai
10104: tyvää liikennesuunnittelua hyvin vähän. Raken-       yleisiä teitä suunniteltaessa. Lisäksi näitä la-
10105: nuslakiin saattaa olla tarkoituksenmukaista ot-      keja uudistettaessa tullaan kiinnittämään eri-
10106: taa lisää liikennesuunnittelua koskevia veivoit-     tyistä huomiota juuri ympäristökysymyksiin.
10107: tavia säännöksiä mukaan lukien ympäristökysy-        Lopullisesti mainitut ympäristösuojelulliset ky-
10108: mykset. Asia selvitetään rakennuslain kokonais-      symykset - melu- ja ilmansuojelu - tulevat
10109: uudistuksen yhteydessä."                             ratkaistuiksi, kun sisäasiainministeriön hallin-
10110:     Kun yleisiä teitä tielaitoksen toimesta raken-   nonalalla valmisteltavana olevat ilmansuojelu-
10111: netaan kaupunkeihin ja muihin taajamiin, jois-       ja meluntorjuntalainsäädännöt astuvat voimaan.
10112:      Helsingissä, liikenneministeriössä, marraskuun 28 päivänä 1979.
10113: 
10114:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
10115:                                               N:o 210                                                3
10116: 
10117: 
10118: 
10119: 
10120:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10121: 
10122:   I d.et syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         framträder, gäller det ovanstående också all-
10123: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        männa vägar. På dessa områden gäller huvud-
10124: nr 1114 av den 23 oktober 1979 tili veder-           regeln att vägarna anläggs på planeområden var-
10125: börande medlem av statsrådet för avgivande av        vid olägenheterna för miljön behandlas och
10126: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      frågorna i anslutning härtill avgörs redan i
10127: man Ulla-Leena Alppi m. fl. undertecknade            samband med planens uppgörande, vid ut-
10128: spörsmål nr 21 0 :                                   placering av trafikleder i planerna.
10129:                                                          Härtill ingår i 10 § lagen om allmänna vägar
10130:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-       1ett stadgande som uttryckligen gällerdessa vägar,
10131:        ta för att beakta förhindrandet av bul-       enligt vilket väg tili sträckning, bredd samt även
10132:        ler, luftföroreningar och andra miljö-        i övrigt skall byggas utan, att annan tillskyndas
10133:        skador vid planering och byggande av          större skada eller olägenhet än nödigt är.
10134:        trafikleder?                                  I skada som tillskyndas "annan" ingår givet-
10135:                                                      vis även de skador och olägenheter som åsamkas
10136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        miljön. Stadgandet har varit i kraft redan i över
10137: samt anföra följande:                                20 år. Vid trafikministeriet har man berett en
10138:    Emedan en gatulösning från Tammerfors stad        ändring av väglagen, i viiken utöver andra
10139: har anförts som exempel i spörsmålet har tra-         ändringar ingår ett klargörande av nämnda lag-
10140: fikministeriet anhållit om ministeriets för in-      rum så, att där direkt och klart skulle stadgas
10141: rikesärendena utlåtande i ärendet. I utlåtandet       att man vid vägplanering och -anläggning för-
10142: konstateras: "I 34 § byggnadslagen framställs        utom trafik- och vägtekniska faktorer skall
10143: såsom krav på stadsplan bl.a. att denna bör till-    beakta även synpunkter i anslutning till miljö-
10144: godose sundhetens och samfärdselns fordring-         vården. Avsikten är att ändringen skall fås tili
10145: ar samt kravet på trevnad och skönhet. Även          behandling i riksdagen redan under innevaran-
10146: trafikleder skall, såväl beträffande sträckning,     de år.
10147: dimensionering som andra tekniska lösningar,             Sålunda ingår det redan nu i såväl byggnads-
10148: tillfredsställa ovan nämnda fordringar i stats-       som väglagstiftningen stadganden med stöd av
10149: planer. Saken övervakas i samband med förfa-          vilka man har haft en möjlighet, vilken även
10150: randet vid fastställande av stadsplan.               utnyttjats, att med stöd av miljövårdssynpunk-
10151:     I byggnadslagen behandlas i mycket ringa          ter ingripa i planering av trafikleder eller all-
10152: omfattning trafikplanering i anslutning tili plan-    männa vägar. Härtill kommer man vid refor-
10153: läggningen. Det vore måhända ändamålsenligt          meringen av dessa lagar att fästa särskild upp-
10154: att i byggnadslagen innefatta flera förpliktande     märksamhet vid miljöfrågor. Slutligt kommer
10155: stadganden angående trafikplanering, vilka även      nämnda miljövårdsfrågor - bullerbekämpning
10156: skulle innefatta miljöfrågor. Saken utreds i         och luftskydd - att avgöras då den luftskydds-
10157: samband med byggnadslagens helhetsreform."            och bullerbekämpningslagstiftning, som är un-
10158:     Då allmänna vägar på vägväsendets försorg        der beredning på ministeriets för inrikes-
10159: byggs i städer och andra tätorter där de olägen-      ärendena förvaltningsområde, träder i kraft.
10160: heter som trafiklederna åsamkar miljön särskilt
10161:       Helsingfors den 28 november 1979.
10162: 
10163:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
10164:                                                 1979 vp.
10165: 
10166: Kirjallinen kysymys n:o 211.
10167: 
10168: 
10169:                                    Surakka ym.: Työvoimaministeriön yleiskirjeen sisältämästä so-
10170:                                       vellutusohjeesta.
10171: 
10172:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10173: 
10174:     Työllisyyslain perusteella maksettavalle val-         On tietysti mahdollista, ettei em. tavalla
10175: tion työttömyyskorvaukselle on ominaista jär-          saatu toimeentulo ole riittävä, jolloin työlli-
10176: jestelmäh tarveharkintaisuus. Perussäädös on           syysasetuksen tarkoittama taloudellisen. tuen
10177: työllisyyslain 16 §:ssä. Sitä on täsmennetty           tarve on olemassa. Ratkaisut olisi kuitenkin
10178: lain nojalla annetussa työllisyysasetuksessa, jon-     jätettävä työvoimatoimikuntien tapauskohtaisen
10179: ka 9 §:ssä on säännös, jonka mukaan työttö-            harkinnan varaan.
10180: myyskorvausta ei saa suorittaa henkilölle, "joka          Työttömyyskorvausjärjestelmän tiukkaa tar-
10181: ilmeisesti ei ole taloudellisen tuen tarpeessa".       veharkintaisuutta on aihetta yleisesti arvostel-
10182: Työvoimaministeriö on 13. 8. 1979 päivätyssä           la. Tiukat ja kaavamaisesti sovelletut perhekoh-
10183: yleiskirjeessään n:o 23 ABD antanut työllisyys-        taiset tulorajasäädökset aiheuttavat· useinkin
10184: asetuksen soveltamisesta seuraavan ohjeen: "18         vaikeita väliinputoamisongelmia. On esitetty
10185: vuotta täyttänyttä maatilatalouden perheenjä-          perusteltuja näkemyksiä siitä, että työttömyys-
10186: sentä pidetään itsenäisenä henkilönä, eikä van-        korvausjärjestelmää olisi kehitettävä enemmän
10187: hempien maatilaa oteta huomioon korvauksen             työttömyyskassoihin perustuvan työttömyys-
10188: saamisedellytyksiä harkittaessa." Näin on pois-        avustusjärjestelmän kaltaiseksi. Ei kuitenkaan
10189:  tettu korvauksista päättäviltä työvoimatoimi-         voida pitää oikeana työvoimaministeriön omak-
10190:  kunnilta harkintavalta sen suhteen, saako 18          sumaa linjaa, jolla yksi ryhmä työnhakijoita
10191:  vuotta täyttänyt maatilatalouden harjoittajan         saatetaan muita edullisempaan asemaan. Sel-
10192:  perheenjäsen tilalta siellä suorittamansa työn        vänä on myös pidettävä, ettei työvoimaminis-
10193:  vastineeksi sellaisen toimeentulon, ettei hänen       teriöllä voi olla mahdollisuutta antaa sellaisia
10194:  voida katsoa olevan taloudellisen tuen tarpees-       sovellutusohjeita, jotka ovat ristiriidassa lain
10195:  sa. Tällainen toimeentulo on luonnollisesti           ja asetuksen kanssa.
10196:  mahdollista saada muunkin kuin rahapalkan                 Edellä sanottuun viitaten sekä valtiopäivä-
10197:  muodossa.                                              järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella
10198:     Työvoimaministeriön edellä mainittua ohjet-        esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10199:  ta, joka asiallisesti sitoo työvoimatoimikuntien      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10200:  päätökset, on pidettävä työllisyyslain ja työlli-
10201:  syysasetuksen vastaisena, koska se asettaa yh-                  Pitääkö Hallitus työvoimaministeriön
10202:  den työnhakijaryhmän tarveharkinnan suhteen                  yleiskirjeessä n:o 23 ABD annettua, 18
10203:  muista poikkeavaan edullisempaan asemaan.                    vuotta täyttäneitä maatilatalouden har-
10204:  Taloudellisen tuen tarpeen harkinnan mahdol-                 joittajain perheenjäseniä koskevaa sovel-
10205:  lisuus on poistettu kotitilallaan työskentelevien            lutusohjetta työllisyyslain ja työllisyys-
10206:   18 vuotta täyttäneiden kohdalla. Näin on syn-               asetuksen mukaisena, ja jos pitää,
10207:  tynyt mahdollisuus, että työnhakija saa työt-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10208:  tömyyskorvausta samanaikaisesti kun täysipäi-                siin myös muita väestöryhmiä koske-
10209:   väisesti työskentelee maatilalla ja saa tästä toi-          vien määräysten lieventämiseksi?
10210:   meentulon.
10211:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
10212: 
10213:           Juhani Surakka                  Kaarina Suonio                 Reino Breilin
10214:           Markus Aaltonen                 Paula Eenilä                   Helge Siren
10215:           Jacob Söderman                  Olli Helminen                  Juhani Raudasoja
10216:           Tellervo Koivisto               Erkki Liikanen                 Risto Tuominen
10217:           Peter Muurman                   Mauno Forsman
10218:  087901179W
10219: 2                                            1979 vp.
10220: 
10221: 
10222: 
10223: 
10224:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10225: 
10226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kilöryhmien välillä poistettu ja kaikki 18 vuot-
10227: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       ta täyttäneet henkilöt saatettu vanhempien-
10228: hemies, olette 23 päivänä lokakuuta 1979            sa ammateista riippumatta keskenään saman-
10229: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       arvoiseen asemaan. Työttömyyskorvausohjeis-
10230: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     toon otettu 18 vuoden ikäraja puolestaan pe-
10231: kansanedustaja Juhani Surakan ym. näin kuu-         rustuu muuhun lapsen oikeusasemaa koskevaan
10232: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:         lainsäädäntöön, joten sen muuttaminen ei työ-
10233:                                                     voimaministeriön päätöksellä ole mahdollista.
10234:           Pitääkö Hallitus työvoimaministeriön         Kysymyksen tekijät ovat ymmärtäneet muu-
10235:        yleiskirjeessä n:o 23 ABD annettua, 18       toksen väärin kirjoittaessaan, että korvausta
10236:        vuotta täyttäneitä maatilatalouden har-      on mahdollisuus saada, vaikka työskentelee
10237:        joittajain perheenjäseniä koskevaa sovel-    täysipäiväisesti maatilalla ja saa siitä toimeen-
10238:        lutusohjetta työllisyyslain ja työllisyys-   tulon. Muutoksella ei tietenkään ole poistettu
10239:        asetuksen mukaisena, ja jos pitää,           sitä korvauksen saamisen edellytystä, että ha-
10240:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kijan on oltava työtön. Kysymys on siitä, että
10241:        siin myös muita väestöryhmiä koske-          nyt puheena olevien ohjeiden mukaan maati-
10242:        vien määräysten lieventämiseksi?             latalouden harjoittajan perheenjäsenen ei enää
10243:                                                     tarvitse erikseen todistaa sitä, ettei hän työs-
10244:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kentele tilalla, vaan tilannetta arvioidaan hä-
10245: vasti seuraavaa:                                    nen osaltaan samoilla perusteilla kuin muiden-
10246:    Työvoimaministeriön 13. 8. 1979 tekemässä        kin henkilöryhmien osalta. Tältä osin näyttö-
10247: päätöksessä työllisyysasetuksen soveltamisohjei-    velvollisuus on saatettu yleisiä oikeusperiaat-
10248: den muuttamisesta on kotitilallaan asuvat maa-      teita vastaavaksi. Yleensäkin on todettava, että
10249: tilatalouden harjoittajan 18 vuotta täyttäneet      kysyjät ovat ymmärtäneet muutoksen väärin
10250: lapset saatettu samaan asemaan muiden 18            todetessaan, että yksi henkilöryhmä on saa-
10251: vuotta täyttäneiden henkilöiden kanssa. Jo tä-      tettu edullisempaan asemaan kuin toiset. Asia
10252: hän astikin on kaikkien muiden henkilöryh-          on päinvastoin. Nyt po. ryhmä on saatettu
10253: mien osalta sovellettu käytäntöä, jonka mukaan      tasa-arvoiseen asemaan kaikkien muiden ryh-
10254: 18 vuotta täyttäneen henkilön taloudellista ase-    mien kanssa. Yksinkertaisesti on kysymys sii-
10255: maa harkitaan pelkästään hänen omien tulo-          tä, että esimerkiksi pienviljelijän lapsia ja suu-
10256: jensa ja varallisuutensa perusteella ottamatta      tarin lapsia kohdellaan samalla tavalla.
10257: enää huomioon vanhempien tuloja ja varalli-            Tältä osin ohjeet on saatettu vastaamaan
10258: suutta. Maatilatalouden harjoittajan kotona asu-    myös työllisyyslakia. Kysyjien esittämään arvos-
10259: vien lasten osalta on tähän asti vaadittu lisä-     teluun työttömyyskorvausjärjestelmän tiukan
10260: edellytyksenä itsenäiseen tarveharkintaan joko      tarveharkinnan suhteen on syytä yhtyä; suta
10261: maatilatalouteen liittymätön ammatillinen kou-      aiheutuu väistämättä väliinputoamisongelmia.
10262: lutus tai riittävän pitkä työhistoria maatilata-    Kysyjien esittämä kehityssuunta tulee käsitte-
10263: louden ulkopuolisissa ammateissa. Nyt puhee-        lyyn työttömyysturvajärjestelmän uudistamisen
10264: na olevilla ohjeilla on tämä eriarvoisuus hen-      yhteydessä.
10265:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
10266: 
10267:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
10268:                                             N:o 211                                             3
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10274: 
10275:   I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-          alla personer som fyllt 18 år har getts lika
10276: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder        'Ställning utan hänsyn till föräldrars yrke. Al-
10277: skrivelse av den 23 oktober 1979 tili veder-       dersgränsen 18 år, som ingår i direktiven för
10278: börande medlem av statsrådet för besvarande        arbets1öshetsersättning, grundar sig däremot på
10279: översänt avskrift av följande, av riksdagsman     övrig 1agstiftning som gäller barns rättsliga
10280: Juhani Surakka m. fl. ställda skriftliga spörs-   ställning, som arbetskraftsministeriet inte kan
10281: mål nr 211:                                        ändra genom :sitt bes1ut.
10282:                                                       Frågeställarna har missuppfattat ändringen
10283:            Anset Regeringen au de tillämp-        då de skriver, att en person kan få arbetslös-
10284:        ningsdirektiv som ges i arbetskraftsmi-     hetsersättning fastän han arbetar heltid på en
10285:        n1steriets cirkulär nr 23 ABD beträf-      gård och får sin utkomst av det. Ändringen
10286:        fande 18 år fyllda familjemedlemmar        Jnnebär givetvis inte att man skulle ha fram-
10287:        till gårdsbruksidkare, är i överensstäm-    gått kravet att den sökande skall vara arbets-
10288:        me1se med 1agen och förordningen om        1ös för att erhålla arbets1öshetsersättning.
10289:        sysselsättning, och om den anser,          Det som de här omtalade direktiven avser
10290:            så ämnar Regeringen vidta åtgärder     är, att gårdsbruksidkares familjemedlemmar
10291:        för att lindra bestämmelserna också för    inte 1ängre behöver förete särskilt bevis för
10292:        övriga befolkningsgrupper?                 att han inte arbetar på gården, utan att hans
10293:                                                   situation prövas på samma grunder som öv-
10294:    Som svar på detta spörsmål ,anför jag vörd-    riga gruppers situation. Bevisskyldigheten har
10295: samt följande:                                    ~ detta aVJseende bragts att motsvara gängse
10296:    Genom arbetskrafusministeriets bes1ut 13. 8.   rättsprinciper. Det måste som ett allmänt på-
10297: 1979 om ändring av tillämpningsdirektiven för     pekande sägas, att frågeställarna har missför-
10298: förordningen om sysselsättning har gårdsbruks-    stått ändringen i det att de förebär, att en
10299: idkares barn som fyllt 18 år och som bor          persongrupp har getts fördelar framom andra.
10300: på hemgården getts samma ställning som and-       Så är dock icke fallet. Den här omtalade grup-
10301: ra personer som fyllt 18 år. Det har ju även      pen har fått en jämlik ställning med övriga
10302: i övrigt varit praxis att 18 år fylld persons     grupper. Enklast kunde man uttrycka saken
10303: ekonomrska belägenhet prövas uteslutande på       så, att, t.ex. en småbrukares barn och en sko-
10304: basen av hans egna inkomster och förmögen-        makares barn nu bemöts lika.
10305: het, utan beaktande av föräldrars inkomster           I detta aV'seende överensstämmer direktiven
10306: och förmögenhet. Tidigare har det för gårds-      nu med Lagen om sysselsättning. Frågeställar-
10307: bruksidkares hemmavarande barns del dess-         na har däremot alldeles rätt då de kritiserar
10308: utom krävts för självständig behovsprövning       arbetslöshetsersättningssystemets snäva behovs-
10309: att vederbörande har yrkesutbildning utan an-     prövning, som oundvikligen leder till att endel
10310: knytning tili gårdsbruk eller tillräckligt lång   grupper kommer i kläm. Den utvecklingsrikt-
10311: arbetshistoria i yrken utanför gårdsbruk. Ge-     ning, som frågeställarna förespråkar, kommer
10312: nom de här omtalade direktiven har ojämlik-       att behandlas i samband med revideringen av
10313: heten mellan persongrupperna avhjälpts, och       systemet för arbets1ösas utkomsttrygghet.
10314:      Helsingfors den 28 november 1979.
10315: 
10316:                                                               Arbetskraftsminister Arvo Aalto
10317:                                              1979 vp.
10318: 
10319: Kirjallinen kysymys n:o 212.
10320: 
10321: 
10322: 
10323: 
10324:                                  Knuuttila ym.: Polttoaineiden seteliautomaattimyynnin aiheutta-
10325:                                     mista työllisyysvaikutuksista.
10326: 
10327: 
10328:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10329: 
10330:   Keskeisenä syynä työttömyyden nopeaan li-         niä/litra halvemmalla polttoainetta, mutta sa-
10331: sääntymiseen on suomalaisessa yhteiskunnassa        malla poistuvat huoltamoilta monet muut huol-
10332: ollut automaation lisääminen monilla aloilla si-    tohenkilöstön hoitamat palvelut. Sen vuoksi ei
10333: ten, ettei samanaikaisesti ole huolehdittu vapau-   ole myöskään polttoaineen ostajien etujen mu-
10334: tuneiden työntekijöiden sijoittamisesta muihin      kaista edistää seteliautomaattimyynnin lisäänty-
10335: töihin. Näin on tapahtunut muun muassa metsä-       mistä.
10336: töiden koneeliistumisen myötä. Näin uhkaa ta-          Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
10337: pahtua jälleen autohuoltamotoiminnan alalla se-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
10338: teliautomaattien käyttöönoton vuoksi.               tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10339:    Nykyään vielä toimii autohuoltamoilla eri        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10340: tehtävissä tuhansia työntekijöitä, joista suuri
10341: osa polttoaineen myyntitehtävissä. Nyt ·heidän                Onko Hallitus tietoinen polttoainei-
10342: työllisyytensä on kuitenkin uhattuna alalle työn-           den seteliautomaattimyynnin lisäänty-
10343: tyvien ulkomaista alkuperää olevien seteliauto-             misen haitoista, ja jos on,
10344: maattien vuoksi. Automaattimyynnin seurauk-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10345: sena on tosin mahdollista myydä muutamaa pen-               ryhtyä seteliautomaattimyynnin laajentu-
10346:                                                             misen estämiseksi?
10347:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
10348: 
10349:          Sakari Knuuttila              Liisa Jaakonsaari               Jacob Söderman
10350:          Hannu Tapiola                 Pentti Lahti-Nuuttila           Juhani Surakka
10351:          Jouko Tuovinen                Mikko Rönnholm                  Lauri Palmunen
10352:          Pirjo Ala-Kapee               Pekka Starast                   Esko Pekonen
10353:          Saara-Maria Paakkinen         Pirkko Valtonen                 Kauko Tamminen
10354:          Mikko Elo                     Mauno Forsman                   Esko Almgren
10355:          Lea Savolainen                Salme Myyryläinen               Inger Hirvelä
10356:                                        Helge Siren
10357: 
10358: 
10359: 
10360: 
10361: 087901178V
10362: 2                                             1979 vp.
10363: 
10364: 
10365: 
10366: 
10367:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10368: 
10369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    jakeluasemien ulkopuolella. Laitteiden käyttöön-
10370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     otolla on itsepalveluun verrattuna työllisyysvai-
10371: olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-    kutusta erityisesti silloin, kun automaatteja sijoi-
10372: jeenne n:o 1116 ohella toimittanut valtioneu-     tetaan huolto- ja jakeluasemien ulkopuolelle
10373: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan- esim. tavaratalojen, korjaamaiden jne. yhtey-
10374: sanedustaja Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-   teen. Tällöin polttonesteiden myynti tapahtuu
10375: jallisesta kysymyksestä n:o 212:                  kokonaan ilman erityistä myyntihenkilökuntaa.
10376:                                                      Samalla kun kiinnitetään huomiota polttoai-
10377:             Onko Hallitus tietoinen polttoainei- neiden seteliautomaattimyynnin taloudelHsiin
10378:          den seteliautomaattimyynnin lisäänty- haittoihin huoltamoalan yrittäjille ja ennen kaik-
10379:          misen haitoista, ja jos on,              kea menetelmän vaikutukseen työllisyyteen, on
10380:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo todettava seteliautomaattien tarjoavan ostajille,
10381:          ryhtyä seteliautomaattimyynnin laajentu- kuluttajille, tiettyjä etuja mm. polttoaineiden
10382:          misen estämiseksi?                       ympärivuorokautisen saannin ja hintaedun muo-
10383:                                                   dossa.
10384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kyselyssä esille otettu ongelma liittyy yleensä
10385:  vasti seuraavaa:                                 automaation lisääntymisen seurausvaikutuksiin
10386:    Suotuisan taloudellisen kehityksen ja sen maassamme. Pitäen erityisesti silmällä tämän
10387: myötä tapahtuneen autojen lukumäärän lisään- kehityksen vaikutuksia työllisyyteen valtioneu-
10388: tymisen seurauksena huoltamoala kasvoi sekä vosto asetti maaliskuussa 1979 komitean selvit-
10389: viime vuosikymmenellä että 1970-luvun alku- tämään automaation yhteiskunnallisia vaikutuk-
10390: vuosina verrattain nopeasti. Tämä merkitsi alan sia ja teknistä kehitystä. Selvityksensä perus-
10391: hyödykkeiden kysynnän voimakasta kasvua. Mm. , teella komitea laatii arvion automaatiokehityk-
10392: polttoaineiden hintakehitys on sittemmin joh- sen todennäköisistä vaikutuksista mm. maamme
10393: tanut uudenlaiseen tilanteeseen huoltamotoimin- elinkeinoelämän kilpailukykyyn, työllisyyteen,
10394: nassa. Markkinoiden kasvu on hidastunut. Kui- työympäristöön jne. Edelleen komitea valmiste-
10395: tenkin huoltamotoiminta on merkittävä osa ko- lee ehdotuksia erityisesti automaatioon liitty-
10396: timaankauppaamme. Viime vuonna alan liike- vän tekniikan haitallisten vaikutusten vähentä-
10397: vaihto oli noin 7 % koko vähittäiskaupan liike- miseksi ja hyötynäkökohtien edistämiseksi. Ko-
10398: vaihdosta. Alan osuus koko vähittäiskaupan mitean on määrä saada työnsä valmiiksi ensi
10399: henkilökunnasta on noin 6 %.                      vuoden loppuun mennessä. Komitean työn tu-
10400:    Huoltamotoiminnassa kuten yleensäkin vähit- loksista voidaan odottaa muodostuvan perusta
10401: täiskaupassa itsepalveluperiaate on yleistynyt maamme automaatiopolitiikalle.
10402: voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Esimer-          Hallituksen käsityksen mukaan yllä viitattu
10403: kiksi viime vuonna huolto- ja jakeluasemien komitean selvitys tulee antamaan osaltaan poh-
10404: bensiininmyynnistä noin 75 % tapahtui siten, jan myös niiden ongelmain käsittelylle, jotka
10405: että asiakas itse suoritti polttoaineentäydennyk- kyselyssä on otettu esille.
10406: sen. Asemien itsepalvelua on viime vuosina laa-      Todettakoon, että tämän laajan automaatio-
10407: jennettu myös siten, että maksutapahtumakin on kartoituksen lisäksi nimenomaan huoltamoalan
10408: automatisoitu seteliautomaatteja käyttäen. Näitä pulmakysymyksiä tullaan selvittämään kauppa-
10409: on käytössä noin 7 %:lla huolto- ja jakeluase- ja teollisuusministeriön toimesta pian aloitetta-
10410: mista. Automaattien kokonaismäärä oli viime vassa tutkimuksessa.
10411: vuodenvaihteessa 435, joista 73 oli huolto- ja
10412:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
10413: 
10414:                                                                            Ministeri Esko Rekola
10415:                                               N:o 212                                                 3
10416: 
10417: 
10418: 
10419: 
10420:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
10421: 
10422:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fötd med vanlig självbetjäning har ur syssel-
10423: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sättningssynpunkt haft inverkan i synnerhet i
10424: av den 23 oktober 1979 nr 1116 till veder-           fråga om automater som ät placerade utanför
10425: börande medlem av statsrådet för avgivande av        service- och utdelningsstationerna, t.ex. i varu-
10426: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      hus, på reparationsvetkstäder m.m. Då sket
10427: man Knuuttila m. fl. ställda skriftliga spörsmål     bränsleförsäljningen helt utan speciell försälj-
10428: nr 212:                                              ningspersonal.
10429:            Är Regeringen medveten om de olä-             När man talar om de negativa ekonomiska
10430:         genheter som ökningen i sedelautomat-        verkningat som sedelautomatförsäljningen av
10431:         försäljningen av bränslen innebär och,       motorfordonsbtänslen har föt hållare av set-
10432:         om så är fallet,                             vicestationer och i synnerhet på sysselsätt-
10433:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ningen, böt man samtidigt minnas, att auto-
10434:         för att sedelautomatförsäljningens ut-       materna etbjudet köparna ellet alltså konsu-
10435:         bredning skall kunna förhindras?             mentkåren vissa fötdelat t.ex. därigenom att
10436:                                                      de på detta sätt kan köpa btänsle dygnet runt
10437:                                                      till vissa lägre priset.
10438:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt             Det i spötsmålet berörda problemet hänföt
10439: anföra följande:                                      sig till de följder som den ökade automati-
10440:    Till följd av den förmånliga ekonomiska ut-        seringen haft i allmänhet i vårt land. Speciellt
10441: vecklingen och den därpå följande ökningen i         med beaktande av tendensens verkningar på
10442: bilparken växte servioestationsbranschen relativt     sysselsättningen tillsatte statsrådet i mars 1979
10443: kraftigt undet 1960-talet och 1970-talets första     en kommitte för att reda ut automationens sam-
10444: år. Efterftågan på nyttigheterna inom branschen      hälleliga verkningar och tekniska utveckling.
10445: ökade radikalt. Bl. a. bränslenas prisutveckling      Kommitten kommet att på basen av sitt arbete
10446: har sedermera lett till en ny situation. Markna-     göra en uppskattning om automatiseringstenden-
10447: dernas tillväxttakt hat minskat. Det oaktat ut-       sens sannalika verkningar på t.ex. näringslivets
10448: göt servicestationetna en betydande del av våt       konkuttenskraft samt sysselsättningen och at-
10449: inrikeshandel. I fjol uppgick omsättningen inom      betsmiljön i landet. Dessutom betedet kommit-
10450: branschen till ca 7 % av inrikeshandelns hela         ten förslag dels till minimering av de negativa
10451: omsättning. I fråga om personalstyrkan ät mot-       verkningar som automationstekniken böt anses
10452: svarande andel ca 6 %.                                ha, dels tili ftämjande av de fördelat som saken
10453:    Självbetjäningen har under 1970-talet slagit      innebär. Kommittens mandattid utgåt i slutet
10454: sig kraftigt igenom på setvicestationerna liksom      av år 1980. Resultaten kan fötväntas bli grund-
10455: inom minuthandeln övet huvud. T.ex. i fjol            läggande för automationspolitiken i landet.
10456: försiggick 75 % av bensinförsäljningen på ser-           Enligt Regeringens uppfattning kommet den
10457: vice- och utdelningsstationetna så, att kunden        ovannämnda kommitteuttedningen att bidra tili
10458: själv utförde tankningen. Självbetjäningen på         skapande av en basis föt behandlingen av de
10459: stationet hat undet de senaste åten även utvid-       problem som anförts i spörsmålet.
10460: gats bl. a. så, att själva betalningen automatise-       Det må tilläggas att speciellt problematiken
10461: rats genom användning av sedelautomatet. Des-         inom servicestationsbranschen kommer att för-
10462:  sa finns på ca 7 % av service- och utdelnings-       utom nämnda omfattande kartläggning av auto-
10463: stationerna. Vid senaste årsskifte fanns det sam-     mationen utredas inom ramen föt en studie som
10464:  manlagt 435 automatet, av vilka 73 vat an-           skall snart igångsättas vid handels- och industti-
10465: nanstans än på servioe- ellet utdelningsstationer.    ministeriet.
10466: Användningen av iftågavarande apparatet jäm-
10467:       Helsingfors den 28 novembet 1979.
10468: 
10469:                                                                               Ministet Esko Rekola
10470:                                                1979 vp.
10471: 
10472: Kirjallinen kysymys n:o 213.
10473: 
10474: 
10475:                                    Eenilä ym.: Eräiden liikennerikkomusten seurausten siirtämisestä
10476:                                       kuljettajalta liikkeenharjoittajan vastuulle.
10477: 
10478:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10479: 
10480:     Helsingin linja-autoasemalla liikenneruuhkat      k:arahoilla. Samoin on tehty ns. ylikuormamak-
10481: ovat kaaosmaisia. Kuljettajille ajojen välillä va-    sujen osalta. Nekin on maksatettu kuljettajil-
10482: rattu välttämätön lepo- .ja virkistystauko ei         la. Tilanne on kaiken kaikkiaan kuljettajille
10483: näissä olosuhteissa usein ole riittävä. Ennät-        kohtuuton. Heitähän uhkaa myös ajokortin
10484: tääkseen pitkien ajojen välillä käydä edes            menetys.
10485: WC!ssä tai kahvilla, on kuljettajien usein pakc          Elinkeinon harjoittamisen kannattavuuden
10486: ko pysäköidä auto niin, että seurauksena voi          turvaaminen suhtautumalla ikäänkuin hyväksy-
10487: olla pysäköintivirhemaksu. Liikennöitsijät eivät      västi laindkkomuksiin ei sekään ole oikein. Oi-
10488: suostu näitä virheellisestä pysäköinnistä johtu-      kea tapa ko. asioiden korjaamiseksi olisi va-
10489: via maksuja maksamaan, vaan kuljettaja joutuu         rata kuljettajille olosuhteiden edellyttämä riit-
10490: suorittamaan ne omasta palkastaan.                    tävä aika niin lepotaukoihin kuin matkojakin
10491:     Pysäköintivirhemaksu, joka johtuu siitä, ettei    varten. Ylikuormiin olisi suhtauduttava tiukan
10492: kuljettajalle oie olosuhteet huomioon ottaen          kielteisesti.
10493: varattu riittävän pitkää lepotaukoa ajojen vä-           Jos taas elinkeinon harjoittaminen lakia ylei-
10494: lillä, ei voi langeta kuljettajan maksettavaksi.      sesti ja usein rikkoen sallitaan, ei kuljettajia
10495: Samaa on sanottava niistä ylinopeussakoista,          voida panna lainrikkomuksista taloudelliseen
10496: jotka maksatetaan linja-autoliikenteen pikavuo-       eikä muuhunkaan vastuuseen. Vastuu lankeaa
10497: tojen kuljettajilla, vaikka sakot johtuvat ruuh-      elinkeinonharjoittajille.                  .
10498: kien aiheuttamista liian kireistä aikatauluista.         Edellä selvitetyn perusteella ja valtiopäivä-
10499:     Kukaan ku:ljettajahan ei tahallaan kerää ko.      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10500: maksuja ja sakkoja maksettavakseen. Kuljetta-         tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
10501:  jien on vaikea taistella oikeuksiensa puolesta,      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
10502: koska seurauksena voi olla siirto huonompiin          sen:
10503:  töihin tai irtisanominen tilaisuuden tullen, vaik-               Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
10504:  ka näin ei tunnusteta olevan. Suurten sakko-                 menpiteisiin liikenneruuhkien ja aika-
10505:  jen maksaminen omasta palkkapussista työn-                    taulujen kireyden aiheuttamien linja-
10506:  antajan puolesta katkeroittaa ja vie kulutta-                 autoliikenteen pysäköintivirhemaksujen
10507:  vaksi tunnustetusta kuljettajan työstä lopunkin               ja ylinopeussakkojen sekä ammattimai-
10508:  mielekkyyden.                                                 sen kuorma-autoliikenteen ylikuorma-
10509:     Työnantajapuoli ei vapaaehtoisesti tätä epä-               maksujen ja muiden näistä lainrikko-
10510:  oikeudenmukaista tilannetta korjaa. Kysymy:s-                 muksista johtuvien seuraamusten siir-
10511:  hän on elinkeinon kannattavuudesta, joka on                   tämiseksi ao. elinkeinonharjoittajien vas-
10512:  tältä osin totuttu turvaamaan työntekijäin palk-              tuulle?
10513:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
10514: 
10515:     Paula Eenilä            Mauno Forsman         Irma Rosnell                   Saara-Maria Paakkinen
10516:     Aulis Juvela            Mikko Elo             Arvo Kemppainen                Reino Breilin
10517:     Juhani Vähäkangas       Hannu Tapiola         Juhani Raudasoja               Pertti Hietala
10518:   · P. Liedes               Kaisa Raatikainen     Seppo Tikka                    Salme Myyryläinen
10519:     Heli Astala             Kaarina Suonio        Eino Grönholm                  Matti Luttinen
10520:     Jacob Söderman          Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee                Helge Siren
10521:     Lasse Lehtinen          Niilo Hämäläinen      Pirkko Valtonen                Lea Savolainen
10522:     Jouko Tuovinen          Mikko Rönnholm        Olli Helminen                  Anna-Liisa Jokinen
10523:     Juhani Surakka          Jermu Laine           Pekka Starast                  Inger Hirvelä
10524:     Kaj Bärlund             Tellervo Koivisto     Anna-Liisa Piipari             Ensio Laine
10525:  087901233M                            Helvi Niskanen
10526:                                              1979 vp.
10527: 
10528: 
10529: 
10530: 
10531:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
10532: 
10533:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         nen seuraamus on pysäköintivirhemaksusta an-
10534: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         netun lain (248/70) mukaan määrättävä py-
10535: mies, olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päi-          säköintivirhemaksu. Se on virheen tehneen kul-
10536: vätyn kirjeenne n:o 1117 ohella toimittanut          jettajan suoritettava, mutta myös ajoneuvon
10537: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     omistaja tai haltija on vastuussa virhemaksus-
10538: nöksen kansanedustaja Paula Eenilän ym. näin         ta. Käytännössä omistajan tai haltijan vastuu
10539: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:       tulee kysymykseen silloin, kun ajoneuvon. kul-
10540:                                                      jettaja on laiminlyönyt maksaa tekemänsä py-
10541:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      säköintivirheen johdosta· saamansa maksukeho-
10542:        menpiteisiin liikenneruuhkien ja aika-        tuksen säädetyssä tai vastalauseen johdosta
10543:        taulujen kireyden aiheuttamien linja-         määrätyssä ajassa. Ajoneuvon omistajalla tai
10544:        autoliikenteen pysäköintivirhemaksujen        haltijalla, joka on suorittanut pysäköintivirhe-
10545:        ja ylinopeussakkojen sekä ammattimai-         maksun, on lain mukaan oikeus saada siitä
10546:        sen kuorma-autoliikenteen ylikuorma-          korvaus kuljettajalta. Omistajan tai haltijan
10547:        maksujen ja muiden näistä lainrikko-          vastuu on näin ollen toissijainen. Myös yhtei-
10548:        muksista johtuvien seuraamosten siirtä-       sö voi ajoneuvon omistajana tai haltijana olla
10549:        miseksi ao. elinkeinonharjoittajien vas-      virhemaksusta vastuussa.
10550:        tuulle?                                           Pysäköintivirhemaksun lisäksi on viime vuo-
10551:                                                      sina tehty useita ehdotuksia rangaistuksenta-
10552:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         paisten maksuseuraamosten käytön lisäämises-
10553: vasti seuraavaa:                                     tä. Maksuseuraamuksia suosiva kehitys johtuu
10554:                                                      ennen kaikkea siitä, ettei pidetä järkevänä
10555:    Rikosoikeudellinen järjestelmämme perustuu        käyttää voimavaroja syyllisyyden ja maksuvel-
10556: yksilöllisen rangaistusvastuun periaatteelle. Sen    vollisen maksukyvyn selvittämiseen vähäisissä
10557: mukaan rangaistus voidaan tuomita vain rikok-        rikkomuksissa.
10558: sen tehneelle henkilölle. Osallisuutta koskevien         Ylikuormarikkomusten torjunnassa nykyinen
10559: säännösten nojalla voidaan rangaistukseen tuo-       seuraamusjärjestelmä on osoittautunut tehotto-
10560: mita muukin henkilö kuin rikoksen varsinai-          maksi. Oikeusministeriössä on parlamentaarisen
10561: nen tekijä ( rikoskumppani, yllyttäjä, avunan-       liikennekomitean VII osamietinnön (197 5/68)
10562: taja). Rikoksen joko tekijälleen tai sille, jon-     pohjalta valmisteltu luonnos hallituksen esityk-
10563: ka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, tuot-       seksi eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta.
10564: tama taloudellinen hyöty on tuomittava me-            Asiaa ei ole toistaiseksi hallituksessa käsitel-
10565: netetyksi, vaikka hyödyn saajaa ei rangaista.         ty eikä hallitus ole vielä tehnyt päätöstä esi-
10566:    Lain mukaan yhteisölle ei voida tuomita ran-       tyksen antamisesta eduskunnalle.
10567: gaistusta. Yhteisö voidaan tuomita rikoksen              Eräiden muiden liikennerikkomusten, kuten
10568: perusteella suorittamaan vahingonkorvausta ja         nopeusmääräysten rikkomisen, kohdalla on
10569: määrätä menettämään valtiolle tietty esine tai        ehdotettu myös käyttöön otettavaksi sakkoran-
10570: omaisuusarvo. Sille voidaan myös asettaa ja           gaistuksen lisäksi määrältään kiinteää maksu-
10571: tuomita uhkasakko.                                    seuraamusta, rikemaksua. Se voitaisiin kuiten-
10572:    Rikosoikeudellisten seuraamosten rinnalle on       kin määrätä vain määräyksiä rikkoneen ajo-
10573: eräillä aloilla luotu kielletyistä teoista määrät-    neuvon kuljettajan, mutta ei ajoneuvon omis-
10574: täviä taloudellisia seuraamuksia, jotka eivät ole     tajan tai haltijan maksettavaksi. Ehdotus rike-
10575: varsinaisia rangaistuksia ja joista vastuussa voi     maksulaiksi on oikeusministeriössä valmistelta-
10576: olla muukin kuin rikkomuksen tekijä. Tällai-          vana.
10577:                                               N:o 213                                                 3
10578: 
10579:    Oikeusministeriö katsoo, että liikenneruuh-       kuljettajille mahdollisesti aiheutuvat kohtuutto-
10580: kista ja aikataulujen kireydestä johtuvat epä-       muudet ovat niin ikään korjattavissa muulla ta-
10581: kohdat linja-autoliikenteen kuljettajien työolois-   voin kuin rangaistusjärjestelmää muuttamalla,
10582: sa ovat korjattavissa muulla tavoin kuin muut-       esimerkiksi aikataulujärjestelyillä. Ei ole aiheel-
10583: tamalla voimassa olevan pysäköintivirhemak-          lista luopua ylinopeusrikkomusten tai muiden
10584: susta annetun lain vastuusäännöksiä, esimer-         liikennekäyttäytymistä koskevien rikkomusten
10585: kiksi parantamalla paikallisia liikennejärjeste-     osalta yksilöllisen rangaistusvastuun periaattees-
10586: lyjä.                                                ta, joka on rikosoikeudellisen järjestelmämme
10587:    Ylinopeusrikkomuksista linja-autoliikenteen       kulmakiviä.
10588:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
10589: 
10590:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
10591: 4                                              1979 vp.
10592: 
10593: 
10594: 
10595: 
10596:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
10597: 
10598:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen         70). Denna skall erläggas av den förare som
10599: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skti-             begått felet, men även fordonets ägate eller
10600: velse nt 1117 av den 23 oktobet 1979 tili             innehavate är ansvarig föt boten. I praktiken
10601: vedetbörande medlem av statstådet föt avgi-           kommer ägates eller innehavares ansvar i ftå-
10602: vande av svar övetsänt avskrift av följande av        ga i det fall att fordonets fötare har under-
10603: riksdagsman Paula Eenilä m. fl. undetteoknade         låtit att inom stadgad tid ellet tid som ut-
10604: spörsmål nt 213 :                                     fästs på basen av ptotest efterkomma den
10605:                                                       betalningsanmaning han ethållit på grund av
10606:           Ämnat Regetingen i btådskande otd-          det patkeringsfel han begått. Fotdons ägate
10607:        ning vidta åtgätdet föt att på vedet-          eller innehavare som erlagt patkeringsbot hat
10608:        bötande nätingsidkates ansvat överfö-          enligt lagen rätt att ethålla ersättning hätför
10609:        ra av trafikstockningar och pressade           av föraren. Ägares eller innehavares ansvar
10610:        tidtabellet fötanledda parkeringsbötet         är så1unda subsidärt. Även samfund kan i egen-
10611:        och övethastighetsböter för busstrafiken       skap av fordons ägare eller innehavare vara
10612:        samt den yrkesmässiga lastbilstrafikens        ansvarigt för bot.
10613:        överlastavgifter och övriga av dessa lag-         Under de senaste åren har man utövet pat-
10614:        överträdelser föranledda påföljdet?            keringsboten framställt Hera förslag till ökad
10615:                                                       användning av betalningspåföljd av sttaffna-
10616:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          tur. En betalningspåföljd gynnande utveckling
10617: samt anföra följande:                                 beror framföt allt på att man inte anset det
10618:    Vårt straffrättsliga system grundar sig på         förnuftigt att använda tesutset till uttedning
10619: principen med individuellt straffansvar. Enligt       av skuld och den betalningsskyldiges betal-
10620: denna kan straff ådömas endast den person             ningsförmåga i fråga om mindre fötseelser.
10621: som utfört brott. Med stöd av stadgandena                 I fråga om förseelser angående överlast har
10622: angående delaktighet kan straff ådömas även           gällande påföljdssystem visat sig ineffektivt.
10623: annan person än den egentliga gärningsman-            Vid justitieministetiet har man på basen av
10624: nen ( medgärningsman, anstiftare, medhjälpa-          den parlamentariska trafikkommittens VII del-
10625: re) . Den ekonomiska fördel som brottet be-           betänkande ( 197 5168) berett ett fötslag till
10626: rett dess förövare ellet den, för viiken eller tili   en regeringsproposition tili riksdagen med för-
10627: vars fötmån han handlat, skall dömas fötbru-          slag till lag om överlastavgift. Saken har tills-
10628: ten, fastän den som erhåller nyttan ej be-            vidare inte behandlats i regeringen och rege-
10629: sttaffas.                                             ringen har ännu inte fattat beslut om att av-
10630:    Enligt lagen kan sttaff inte ådömas sam-           låta propositionen tili riksdagen.
10631: fund. Samfund kan, på basen av brott, dö-                 I ftåga om vissa andra ttafikförseelser, så-
10632: mas att erlägga skadestånd och tili staten föt-       som övetträdelse av hastighetsbestämmelsetna,
10633: verka visst föremål ellet egendomsvärde. Sam-         har man också föteslagit ibtuktagandet av en
10634: fund kan också föreläggas och ådömas vite.            tili beloppet fast betalningspåföljd, överträde1-
10635:    Vid sidan av sttaffrättsliga påfö1jdet har         sebot, utöver bötesstraffet. Denna bot kunde
10636: man på vissa omtåden skapat ekonomiska på-            dock ådömas endast fordonets förare, inte dess
10637: följdet för förbjudna gärningar. Dylik påföljd        ägare eller innehavare. Fötslaget tili lag om
10638: utgör inte egentligt straff och för den kan           överträdelsebot är undet beredning vid justitie-
10639: även annan än gärningsmannen vara ansvarig.           ministeriet.
10640: En dylik påföljd är den parketingsbot som                 Justitieministeriet anser att de missförhål-
10641: bestäms enligt lagen om parkeringsbot ( 2481          landen som gäller arbetsförhållandena för fö-
10642:                                             N:o 213                                               5
10643: 
10644: rare i busstrafiken, vilka missförhållanden be-   hetsbegränsningarna kan likaså korrigeras på
10645: ror på trafikstockningar och pressade tidtabel-   andra sätt än genom att ändra straffsystemet,
10646: ler, kan korrigeras på andra sätt än genom        t.ex. genom att omordna tidtabellen. Det före-
10647: att ändra ansvarighetsstadgandena i gällande      ligger inte skäl att i fråga om brott mot has-
10648: lag om parkeringsbot, t.ex. genom att förbätt-    tighetsbestämmelserna eller andra förseelser be-
10649: ra lokala trafikarrangemang.                      träffande beteendet i trafiken uppge principen
10650:    De oskäligheter som förare inom busstrafi-     om individuellt straffansvar, vilken hör tili
10651: ken eventuellt åsamkas av brott mot hastig-       vårt straffrättsliga systems hörnstenar.
10652:      Helsingfors den 29 november 1979.
10653: 
10654:                                                             Justitieminister Christoffer Taxell
10655: 
10656: 
10657: 
10658: 
10659: 0879012.3.3M
10660:                j
10661:               j
10662:              j
10663:             j
10664:            j
10665:           j
10666:          j
10667:         j
10668:        j
10669:       j
10670:      j
10671:     j
10672:    j
10673:   j
10674:  j
10675: j
10676:                                             1979 vp.
10677: 
10678: Skriftligt spörsmål nr 214.
10679: 
10680: 
10681: 
10682:                                   Norrback m. fl.: Om garanterande av deras säkerhet som bor i
10683:                                      närheten av kärnkraftverk.
10684: 
10685:                          T i 11   R i k sd a ge n s H er r    T a 1 m a n.
10686:    Den senaste tidens olyckstillbud vid kärn-      försörjningen kommer självfallet att rubbas,
10687: kraftverk runt om i världen har riktat blicker-    och planer för huru försörjningen i så fall skall
10688: na på riskerna med kärnkraftverk. De olycks-       ordnas bör .finnas. Såväl för sysselsättningen
10689: tillbud som hittills har inträffat och om vilka    som för näringslivets möjligheter att verka skul-
10690: informationen nått ut till befolkningen, har       le en nedläggning få stora konsekvenser. För
10691: ju inte åstadkommit personskador. Det växan-       att kunna bemästra situationen måste en ytterst
10692: de antalet kärnkraftverk och antalet olyckstill-   god beredskap finnas.
10693: bud gör att man inte kan frånse risken för att        Våra fungerande kärnkraftverk har ju en för-
10694: också större olyckor kan inträffa.                 hållandevis kort livstid. Under alla omständig-
10695:     Beredskapen för att möta en större olycka      heter skall de avvecklas inom en överskådlig
10696: borde vara sådan att konsekvenserna kan mini-      framtid. Det är viktigt att den avvecklingen
10697: meras. Från detaljerade planer för mindre          kan ske så att riskerna för skador på den om-
10698: olyokstillbud borde det finnas noggranna pla-      kringliggande miljön helt kan elimineras. För
10699: ner ,för huru ett kärnkraftverk i sin helhet       att ha en tillräcklig beredskap när det gäller
10700: skall kunna avvecklas i händelse av skador av      ett totalt driftsstopp vid ett kärnkraftverk
10701: den storleken att driften måste inställas. Under   borde en detaljerad beredskapsplan för avveck-
10702: alla omständigheter behövs det avvecklingspla-     ling av kärnkraftverk finnas. 1 den bör man
10703: ner för varje enskilt kärnkmftverk, eftersom       särskilt beakta personalens och den omkring-
10704: de inte kan vara i bruk för all tid framåt.        liggande befolkningens säkerhet. 1 samband
10705:     1 händelse av en större skada vid ett kärn-    med att en avvecklingsplan för kärnkraftverken
10706: kraftverk skall ·förstås personalens och den om-   görs upp borde man också ge synpunkter på
10707: kringliggande befolkningens säkerhet ställas i     hur energiförsörjningen skall ordnas.
10708: främsta rummet. Den delen av beredskapen              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
10709: är synbarligen rätt väl skött vid våra funge-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
10710: rande kärnkraftverk. Däremot är det mera osä-      föreskriver till vederbörande medlem av stats-
10711: kert om den tekniska beredskapen är tillräcklig    rådet ställa följande spörsmål:
10712: för att i snabb ordning avveckla ett kraftverk
10713: vid en total driftsstörning. En snabb och total              Är Regeringen villig att vidta ome-
10714: avveckling av ett kärnkraftverk måste kunna               delbara åtgärder för att få tili stånd
10715: ske så att skador på miljön och på organiskt              sådana avvecklingsplaner för våra kärn-
10716: liv garanterat inte kan uppstå. Det måste fin-            kraftverk att ta tili vid totala drifts-
10717: nas detaljerade planer för att hindra radioak-            störningar eller när kärnkraftverken är
10718:  tivt utsläpp i vattendrag och hindra strålning           förbrukade, att personalens och den
10719: från ett ur bruk taget kärnkraftverk. Vidare              kringboende befolkningens säkerhet ga-
10720: bör det finnas noggranna planer för huru av-              ranteras, att strålning och läckage inte
10721: fallet och restprodukter skall uppbevaras på              finns ens i framtiden samt att konsek-
10722:  ett säkert sätt.                                         venserna för energiförsörjningen beak-
10723:     En snabb nedläggning av ett kärnkraftverk             tats?
10724: får också stora ekonomiska konsekvenser. El-
10725:       Helsingfors den 23 oktober 1979.
10726: 
10727:          Ole Norrback                  Håkan Malm                    Elisabeth Rehn
10728:          Henrik Westerlund             Jutta Zilliacus               Boris Renlund
10729:          Bror Lillqvist                                              Lauri Palmunen
10730: 087901170L
10731: 2                                             1979 vp.
10732: 
10733: Kirjallinen kysymys n:o 214.                                                              Suomennos.
10734: 
10735: 
10736:                                   Norrback ym.: Ydinvoimalan läheisyydessä asuvien ihmisten tur-
10737:                                      vallisuuden takaamisesta.
10738: 
10739:                         E d u sk u n n an    H er r a     P u h e m i e h e 11 e.
10740:     Viime aikoina eri puolilla maailmaa ydinvoi-        Yelinvoimalan nopea pysäyttäminen aiheuttaa
10741: maloissa tapahtuneet onnettomuudet ovat kiin-        myös tuntuvia taloudellisia seuraamuksia. Säh-
10742: nittäneet huomion ydinvoimaloihin liittyviin         kön saanti luonnollisesti häiriintyy, joten suun-
10743: vaaratekijöihin. Onnettomuudet, joita tähän          nitelmat tulee laatia myös tämä näkökohta
10744: mennessä on sattunut ja jotka ovat tulleet           huomioon ottaen. Sekä työllisyyden että elin-
10745: yleisön tietoon, eivät tosin ole vaatineet ihmis-    keinoelämän kannalta voimalan pysäyttämisellä
10746: uhreja. Ydinvoimaloiden lukumäärän ja onnet-         olisi suuri merkitys. Tilanteen hallitsemiseksi
10747: tomuuksien lisääntyminen aiheuttaa sen, että         on valmiuden oltava ensiluokkainen.
10748: myöskään suurten onnettomuuksien vaaraa ei              Meidän nyt toiminnassa olevien ydinvoima-
10749: voida välttää.                                       loidemme elinikä on melko lyhyt. On tärkeätä,
10750:    Valmiuden tulisi suuronnettomuuden varal-         että purkaminen tapahtuu siten, että ympäris-
10751: ta olla sellainen, että sen seuraukset voitaisiin    tön vahingoittumisen vaara vältetään kokonaan.
10752: rajoittaa mahdollisimman vähiin. Tulisi laatia       Jotta meillä olisi riittävä valmius ydinvoimalan
10753: yksityiskohtaiset suunnitelmat pienten vahinko-      käynnin ehkä kokonaan pysähtyessä, tulisi laa-
10754: jen varalle samoin kuin kokonaisten ydinvoima,       tia yksityiskohtainen ydinvoimaloiden purka-
10755: loiden käynnin lopettamiseksi siinä tapauksessa,     mista koskeva valmiussuunnitelma. Siinä tulisi
10756: että vahinkojen laajuus pakottaa pysäyttämään        erityisesti ottaa huomioon henkilökunnan ja
10757: laitoksen. Joka tapauksessa tarvitaan jokaista       lähiympäristön asukkaiden turvallisuus. Samal-
10758: ydinvoimalaa varten erityiset purkamissuunni-        la kun ydinvoimalan purkamissuunnitelmia laa-
10759: telmat, koska laitoksia ei voida käyttää miten       ditaan, tulisi myös ottaa kantaa siihen, miten
10760: kauan tahansa.                                       energiahuolto olisi järjestettävä.
10761:    Suuronnettomuuden sattuessa ydinvoimalan             Edellä olevan perusteella esitämme kunnioit-
10762: on luonnollisesti ensi sijassa pystyttävä takaa-     taen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
10763: maan lähiympäristön asukkaiden turvallisuus.         nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10764: Tämä valmius näyttää kyllä olevan ajan tasalla       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10765: nyt toimivissa ydinvoimaloissamme. Sitävastoin
10766: on epävarmaa, riittääkö tekninen valmius sii-                    Onko Hallitus valmis ryhtymään vä-
10767: hen, että kokonainen voimala on pakko purkaa                 littömiin toimenpiteisiin sellaisten ydin-
10768: täydellisen käyttöhäiriön seurauksena. Ydinvoi-              voimaloidemme purkamista tarkoitta-
10769: malan nopean ja täydellisen purkamisen on ta-                vien suunnitelmien laatimiseksi, että
10770: pahduttava varmasti ja siten, ettei ympäristölle             niiden avulla voidaan varmistaa voima-
10771: ja orgaaniselle elämälle aiheuteta vahinkoa.                 lan henkilökunnan ja lähiympäristön
10772: Käytettävissä tulee olla yksityiskohtaiset suun-             asukkaiden turvallisuus ydinvoimalan
10773: nitelmat radioaktiivisten päästöjen vesistöihin              käynnin pysähtyessä kokonaan tai sil-
10774: joutumisen estämiseksi samoin kuin käytöstä                  loin kun voimala on loppuun käytetty,
10775: poistetun ydinvoimalan säteilyn eliminoimisek-               niin ettei säteilyä tai vuotoa pääse ta-
10776: si. Edelleen tulee laatia suunnitelmat siitä, mi-            pahtumaan tulevaisuudessakaan ja että
10777: ten jätteitä ja sivutuotteita voitaisiin säilyttää           samalla otetaan huomioon energiahuol-
10778: turvallisesti.                                               lon vaatimukset?
10779:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1979.
10780: 
10781:          Ole Norrback                   Håkan Malm                       Elisabeth Rehn
10782:          Henrik Westerlund              Jutta Zilliacus                  Boris Renlund
10783:          Bror Lillqvist                                                  Lauri Palmunen
10784:                                              N:o 214                                                3
10785: 
10786: 
10787: 
10788: 
10789:                        Edu skunnan          H erra     Puh e m i e h e 11 e.
10790: 
10791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Reaktoripaineastia ja sen s1saosat aktivoitu-
10792: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vat käytön aikana siinä määrin, että käytöstä-
10793: olette 23 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-      poiston toisessa vaiheessa erityisesti näiden
10794: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    osien aktiivisuustasojen annetaan purkamisope-
10795: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     raatioiden helpottamiseksi ja kustannusten
10796: Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        alentamiseksi jäähtyä. Laitoksen purkamisen
10797: kysymyksestä n:o 214:                               ajankohtaan vaikuttavat siten sekä tekniset
10798:                                                     että taloudelliset seikat. Jäähtymisajan pituu-
10799:            Onko Hallitus valmis ryhtymään vä-       deksi lasketaan tämän hetken teknologiaa käyt-
10800:        littömiin toimenpiteisiin sellaisten ydin-   täen ehkä n. 30 vuotta. Jätettäessä käytöstä
10801:        voimaloidemme purkamista tarkoitta-          poistettu reaktoriastia jäähtymään on ilmeistä,
10802:        vien suunnitelmien laatimiseksi, että        että samaa laitosaluetta kuitenkin käytetään
10803:        niiden avulla voidaan varmistaa voima-       edelleen hyväksi esim. sähkön tuotannossa.
10804:        lan henkilökunnan ja lähiympäristön          Monia aikaisemmin rakennettuja järjestelmiä ja
10805:        asukkaiden turvallisuus ydinvoimalan         tiloja lienee mahdollista käyttää edelleenkin hy-
10806:        käynnin pysähtyessä kokonaan tai sil-        väksi. Jäähdytyksessä olevien osien eristäminen
10807:        loin kun voimala on loppuun käytetty,        ympäristöstään ei tällaisessa tilanteessa aiheuta
10808:        niin ettei säteilyä tai vuotoa pääse ta-     sanottavia ongelmia, joten siitä ei seuraa mer-
10809:        pahtumaan tulevaisuudessakaan ja että        kittäviä ympäristövaikutuksia.
10810:        samalla otetaan huomioon energiahuol-           Kun ydinvoimalaitos puretaan, kaikki radio-
10811:        lon vaatimukset?                             aktiiviset materiaalit, paineastia ja sen sisäosat
10812:                                                     mukaan lukien, viedään pois alueelta. Myös
10813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       inaktiiviset laitteistot poistetaan, rakenteet ha"
10814: vasti seuraavaa:                                    jotetaan ja paikka vapautetaan muuhun käyt-
10815:    Ydinvoimalaitoksen purkamiseen ja käytöstä       töön.
10816: poistamiseen voidaan joutua lähinnä kahdesta           Käytöstäpoistosta saatu kokemus rajoittuu
10817: syystä, joko silloin kun laitos on loppuunkäy-      tällä hetkellä vielä tutkimus- ja koereaktorei-
10818: tetty tai kun laitosta on kohdannut tapahtuma,      hin, joita on useita kymmeniä poistettu käy-
10819: joka luonteensa, laajuutensa ja ajankohtansa        töstä eri puolilla maailmaa. Toimenpiteeseen
10820: johdosta johtaa ennenaikaisiin käytöstäpoisto-      on sovellettu kaikkia edellä esitettyjä periaat-
10821: toimenpiteisiin. Jälkimmäinen tapahtuma voi         teita. Käytöstä paistettuja reaktoreita, jotka on
10822: johtaa myös olosuhteista riippuen erilaisiin puh-   jätetty "jäähtymään" joko sellaisenaan tai sul-
10823: distustoimenpiteisiin ennen kuin laitoksen var-     kemalla aktiivisin osa säteilysuojan sisään, on
10824: sinaisiin käytöstäpoisto- tai purkamistöihin voi-   mm. Yhdysvalloissa, jossa on purettu myös eräs
10825: daan ryhtyä.                                        lämpöteholtaan 53 MW:n kiehutusvoimareak-
10826:    Ydinvoimalaitoksen käyttöiäksi lasketaan         tori ja sijoituspaikka vapautettu käyttörajoituk-
10827: yleensä 25 ... 40 vuotta. Laitoksen käytöstä-       sista. Reaktoreiden käytöstäpoistosta on saatu
10828: poistossa voidaan erottaa kolme vaihetta. Ensi-     kokemuksia Yhdysvaltojen lisäksi myös Sveit-
10829: vaiheessa erotetaan säteilyaktivoitumattomat        sissä, Ransfassa, Neuvostoliitossa, Tsekkoslo-
10830: osat, jotka joko käytetään uudelleen tai romu-      vakiassa, Saksan Liittotasavallassa ja Ruotsissa.
10831: tetaan normaalilla tavalla. Säteilyaktivoituneet       Mikäli laitos puretaan lyhyen jäähtymisajan,
10832: voimalaitososat jätetään toisessa vaiheessa         esim. vain muutaman vuoden jälkeen, joudu-
10833: "jäähtymään" ja kolmannessa vaiheessa pure-         taan purkamistyössä käyttämään monimutkai-
10834: taan ja käsitellään kuten muukin ydinjäte.          sempaa tekniikkaa korkean säteilytason vuoksi.
10835: 4                                             1979 vp.
10836: 
10837: Paineastia ja sen s1saosat joudutaan paloittele-         Laitoksen suunnittelussa ja suunnitelmien
10838: maan kaukokäsittelylaitteiden avulla, aktiivisem-    toteuttamisessa on erityistä huomiota kiinni-
10839: mat komponentit veden alla.                          tetty siihen, mitä tällaisissa onnettomuustilan-
10840:    Pitämällä käytöstä poistettu laitos eristettynä   teissa joudutaan tekemään. Erityisesti on täl-
10841: ennen purkamista niin kauan, että aktiivisuus-       löin pidetty silmällä ympäristön turvallisuuteen
10842: taso ehtii huomattavasti alentua, soveltuu pur-      vaikuttavia seikkoja. Pääsääntöisesti on lähdet-
10843: kamistoimenpiteisiin paljon yksinkertaisempi         ty siitä, että onnettomuudessa mahdollisesti
10844: tekniikka ja tehtävä on kustannuksiltaan hal-        vapautuva radioaktiivisuus pysyy laitoksen si-
10845: vempi.                                               sällä. Laitoksessa on erilaisia puhdistusjärjes-
10846:    Ennen varsinaisten purkamistöiden aloitta-        telmiä, joilla jatkuvasti puhdistetaan laitoksen
10847: mista suoritetaan useita valmistelevia toimen-       ilmaa, käyttövesiä jne. Näiden järjestelmien
10848: piteitä. Näihin kuuluvat mm. aktiivisuustasojen      avulla voidaan hoitaa tapauksesta riippuen
10849: määrittäminen, töiden suoritusjärjestyksen ja        myös onnettomuuden jälkeiseen puhdistukseen
10850: työmenetelmien suunnittelu, työskentelyalueen        liittyviä tehtäviä. Suurissa puhdistustehtävissä
10851: suojaaminen ja valvonta sekä jätteen pakkaus-        - kuten esim. Harrisburgin tapauksessa
10852: ja kuljetusjärjestelyt.                              joudutaan kuitenkin rakentamaan erillinen te-
10853:    Purkamistyössä voidaan erottaa esim. seuraa-      hokkaampi puhdistuslaitos. Työ erilaisten ti-
10854: vat vaiheet:                                         lanteiden vaatimien toimenpiteiden selvittämi-
10855:    - säteilysuojan ulkopuolisten putkistojen         seksi ja parantamiseksi on jatkuvasti käynnis-
10856: paloittelu ja laitteiston purkaminen                 sä sekä Suomessa että ulkomailla. Yhdysvallois-
10857:                                                      sa Harrisburgissa tapahtuneen onnettomuuden
10858:    - paineastian sisäosien paloittelu ja poista-     jälkiselvittelyt tulevat antamaan lisämateriaalia
10859: minen                                                tähän työhön.
10860:    - paineastian paloittelu                              Ydinenergialainsäädännön uusimistyön yhtey-
10861:    - säteilysuojan hajottaminen sekä                 dessä on myös käsitelty laitosten purkamisesta
10862:    - reaktorirakennuksen ym. rakenteiden ha-         annettavia lähempiä määräyksiä. Esitys asiaa
10863: jottaminen.                                          selvittävässä toimikunnassa valmistunee jonkin
10864:    Useissa vaiheissa tulee kysymykseen myös          kuukauden kuluttua.
10865: eri puhdistusmenetelmien käyttö aktiivisen jät-          Jos ydinvoimalaitos pysähtyy tai joudutaan
10866: teen määrän pienentämiseksi.                         pysäyttämään ennalta arvaamatta, joudutaan
10867:    Suurin osa purkamisen yhteydessä syntyväs-        energian tuotantovajaus korvaamaan muulla ta-
10868: tä iätteestä on hyvin vähän aktiivista. Jätteiden    valla. Kun pääosa markkinoidusta sähköener-
10869: loppusijoituksen tullessa ajankohtaiseksi ovat       giasta toimitetaan ns. priimaenergiana, toimit-
10870: aktivoituneimmatkin komponentit ominaisak-            taja joutuu varmistamaan energian toimittami-
10871: tiivisuudeltaan verrattavissa muuhun ns. voima-      sen myöskin sellaisten tapausten varalle, että
10872: laitosjätteeseen. Normaalisti toimineen laitok-       tapahtuu laitosseisokkeja. Sähköntuotantojär-
10873: sen jäte ei sisällä alfa-aktiivisuutta. Näin ollen    jestelmän toiminnalle on siten välttämätöntä,
10874: voimalaitosjätteiden loppusijoitusta vastaavat       että tuotantokoneistoa on riittävästi, kokemuk-
10875: periaatteet soveltuvat yleisesti myös voimalai-      sen mukaan tietyllä todennäköisyydellä tapah-
10876: toksen purkamisesta saatavan jätteen loppusi-        tuvien vaurioiden, myöhästymisien ja poikkeuk-
10877: joitukseen.                                          sellisten vesiolosuhteiden sattuessa. Reservin
10878:    Laitoksen purkamisessa ja loppusijoittami-         tarve riippuu tuotantokoneiston rakenteesta ja
10879: sessa on noudatettava turvatoimenpiteitä, joita       voimalaitosyksiköiden koosta. Optimaalinen
10880: vaaditaan kaikessa toiminnassa radioaktiivisilla     reservin määrä on meillä noin 15 ... 20% tuo-
10881: materiaaleilla.    Riski   ympäristövaikutuksien      tantokoneiston tehosta. Yhteiskäyttö muuh
10882: syntymiseen on varsin pieni, jos turvallisuus-        pohjoismaisen sähkötuotantojärjestelmän kans-
10883: vaatimukset otetaan huomioon.                        sa (Ruotsi, Norja ja Tanska) lisää toimitusvar-
10884:    Jos ydinvoimalaitos joudutaan poistamaan          muutta ja antaa mahdollisuuden suurempien
10885: käytöstä sen vuoksi, että laitoksella on sattu-       voimalaitosyksiköiden rakentamiseen.
10886: hut vakava onnettomuus, saattavat jäähdytys-             Ydinvoimalaitosten yksikkökoot on valittu
10887: olosuhteet ja purkamistoimenpiteet paljonkin         siten, ettei yksikön poisputoaminen verkosta
10888: muuttua edellä kuvatusta. Erityisesti tulee täl-      aiheuta vakavia häiriöitä. Häiriön sattues,sa sen
10889: löin ensivaiheessa suoritettaviksi joukko puh-        ensivaikutus kohdistuu lähinnä voimansiirto-
10890: distustoimenpiteitä.                                  verkkoon. Se on suunniteltu kestämään suu-
10891:                                              N:o 214                                              5
10892: 
10893: rimman ydinvoimayksikön !aukeamisen. Ver-          tuotantokoneiston pitkäntähtäyksen suunnitte-
10894: kon yhteydellä muuhun pohjoismaiseen voi-          lussa.
10895: mansiirtoverkkoon on tässä keskeinen merkitys.        Jos ydinvoima joudutaan korvaamaan muun-
10896: Lähimpien minuuttien aikana korvaa tuotanto-       laisella tuotannolla suuren yksikön ennalta ar-
10897: koneiston ns. pyörivä reservi poispudonneen        vaamattomasta verkosta putoamisen vuoksi, on
10898: ydinvoimalaitoksen tehon. Myöhemmässä vai-         haittana lähinnä energiantuotannon lisäkustan-
10899: heessa pyritään teho korvaamaan edullisemmal-      nukset, ellei jouduta puhdistus- tai purkamistoi-
10900: la tavalla käynnistämällä seisovia varavoimako-    miin. Lisäkustannukset riippuvat voimakkaasti
10901: neistoja tai lisäämällä sähkön tuontia tapauk-     siitä, mikä on kuormitustilanne tuolla hetkellä.
10902: sesta ja kulloisistakin mahdollisuuksista riip-    Korvaustarve jouduttaisiin ilmeisesti suurelta
10903: puen. Tällä hetkellä ydinvoimalaitosyksikön        osin peittämään kivihiileen perustuvalla tuo-
10904: poisputoaminen tuotantoverkosta tuskin siten       tannolla, jolloin energiantuotannon kustannus-
10905: aiheuttaa minkäänlaista tuotantokatkosta.          eron on laskettu olevan esim. yhden Olkiluo-
10906:     Ydinvoimalaitoksen käyttöiän päättymiseen      don laitoksen osalta noin 30 000 mk/h.
10907: liittyvä lisäkapasiteetin tarve otetaan huomioon
10908:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1979.
10909: 
10910:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
10911: 6                                           1979 vp.
10912: 
10913: 
10914: 
10915: 
10916:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10917: 
10918:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      under det andra avvecklingsskedet låter i syn-
10919: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     nerhet dessa komponenters aktivitetsnivåer
10920: av den 23 oktober 1979 till vederbörande med-     svalna för att underlätta nermonteringen och
10921: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   sänka kostnaderna. Tidpunkten för rivningen
10922: av riksdagsman Norrback m. fl. ställda skrift-    av kraftverket beror sålunda av såväl tekniska
10923: liga spörsmål nr 214:                             som ekonomiska omständigheter. Avsvalnings-
10924:                                                   tiden beräknas enligt nuvarande teknik till ca
10925:           Är Regeringen villig att vidta ome-     30 år. När man lämnar ett urdrifttaget reaktor-
10926:        delbara åtgärder för att få till stånd     kärl att avsvalna är det uppenbart, att kraft-
10927:        sådana avvecklingsplaner för våra kärn-    verksområdet dock samtidigt kan utnyttjas t.ex.
10928:        kraftverk att ta till vid totala drifts-   för elproduktion. Många tidigare installerade
10929:        störningar eller när kärnkraftverken är    system och utrymmen torde fortfarande kunna
10930:        förbrukade, att personalens och den        utnyttjas. I en dylik situation medför inte
10931:        kringboende befolkningens säkerhet ga-     isoleringen av de avsvalnande komponenterna
10932:        ranteras, att strålning och läckage inte   från omgivningen några nämnvärda problem,
10933:        finns ens i framtiden samt att konsek-     och leder därför inte till några miljöverkningar
10934:        venserna för energiförsörjningen beak-     av betydelse.
10935:        tats?                                          Då ett kärnkraftverk rivs, förs allt radioak-
10936:                                                   tivt materia!, inbegripet tryckkärlet och dess
10937:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       innerdelar, bort från området. Även inaktiva
10938: anföra följande:                                  anläggningar avlägsnas, byggnaderna nedmonte-
10939:                                                   ras och området kan användas för någonting
10940:    Avvecklande och tagande ur drift av kärn-      annat.
10941: kraftverk kan komma ifråga närmast av två             De erfarenheter man har av avveckling är
10942: skäl, antingen för att kraftverket tjänat ut      tillsvidare begränsade till forskningsreaktorer
10943: eller för att det vid kraftverket inträffat nå-   och experimentella reaktorer, av vilka några
10944: gonting, som på grund av sin karaktär, ut-         tiotal tagits ur drift på olika håll i världen.
10945: sträckning och tidpunkt leder till att kraft-     Alla ovannämnda principer har därvid tilläm-
10946: verket avvecklas tidigare än beräknat. I det      pats. Urdrifttagna reaktorer, som lämnats att
10947: senare fallet kan det även beroende på omstän-     "svalna" antingen som sådana eller genom att
10948: digheterna bli fråga om olika rengöringsåtgär-    den aktivaste delen stängts in i ett strålskydd,
10949: der innan man kan skrida till de egentliga av-    finns bl. a. i USA, där man även rivit en kokar-
10950: vecklings- eller rivningsarbetena.                 reaktor på 53 megawatt och använt kraftverks-
10951:    Man beräknar i allmänhet att ett kärnkraft-     området utan begränsningar. Erfarenheter av
10952: verk kan vara i drift 25 ... 40 år. Avveck-        nedläggning av reaktorer har man förutom i
10953: lingen kan indelas i tre skeden. Vid det första   USA även i Schweitz, Frankrike, Sovjetunionen,
10954: skedet avskiljer man de icke strålningsaktive-    Tjeckoslovakien, Förbundsrepubliken Tyskland
10955: rade komponenterna och använder dem på             och Sverige.
10956: nytt eller skrotar dem på normalt sätt. De            Såvida kraftverket rivs efter en kort avsval-
10957: stvålningsaktiverade komponenterna får "sval-      ningstid, t.ex. inom några få år, måste man
10958: na" under det andra skedet, och under det          vid rivningsarbetet använda en mera kompli-
10959: tredje skedet monteras de ner och hanteras         cerad teknik på grund av den höga strålnings-
10960: såsom övrigt kärnavfall.                           nivån. Tryckkärlet och dess innerdelar måste
10961:    Reaktortryckkärlet och dess innerdelar akti-    tas i delar med fjärrmanövrerad apparatur, de
10962: veras under driften i så hög grad, att man         aktivaste komponenterna nedsänkta i vatten.
10963:                                               N:o 214                                                7
10964: 
10965:     Genom att man håller ett nedlagt kraftverk        man haft, att radioaktivitet som eventuellt fri-
10966: isolerat så länge före rivningen att aktivitets-      görs vid en olycka skall stanna inom anlägg-
10967: nivån hinner sjunka betydligt, kan man använ-         ningens väggar. Anläggningen har olika renings-
10968: da en mycket enklare teknik för rivningsarbetet       anordningar, som kontinuerligt renar anlägg-
10969: och uppgiften blir mindre kostnadskrävande.           ningens luft, bruksvatten o.s.v. Med dessa an-
10970:     Före de egentliga rivningsarbetena utförs         ordningar kan man beroende på omständighe-
10971: flera förberedande arbeten. Tili dem hör bl.a.        terna även utföra uppgifter i samband med
10972: bestämning av aktivitetsnivåerna, planering av        rengöring efter en olycka. För större renings-
10973: arbetenas ordningsföljd och arbetsmetoderna,          uppdrag - såsom t.ex. var fallet i Harrisburg
10974: skydd och övervakning av det område där               - måste man dock bygga en särskild, mera
10975:  arbetet skall utföras samt arrangemang för att       effektiv reningsanläggning. Arbetet som syftar
10976: packa in och transportera bort avfallet.              tili att utreda vilka åtgärder som krävs i olika
10977:      Rivningsarbetet kan uppdelas i t.ex. följan-     situationer och förbättra beredskapen pågår
10978:  de skeden:                                           såväl i Finland som utomlands. Utredningarna
10979:     - styckning av rörsystem utanför strål-           av olyckan i Harrisburg i USA kommer att
10980:  skyddet och nedmontering av apparatur                ge ytterligare materia! för detta arbete.
10981:      - styckning av innerdelar i tryckkärlet och          1 samband med arbetet på att förnya lag-
10982:  avlägsnande av dem                                   stiftningen om kärnkraft har man även be-
10983:      - styckning av tryckkärlet                       handlat närmare bestämmelser om avveckling
10984:      - rivning av strålskyddet samt                   av anläggningarna. Förslaget framläggs av den
10985:      - rivning av reaktorbyggnaden m. ·fl. bygg-      kommitte som utreder frågan inom någon
10986:  nader.                                               månad.
10987:      1 flera skeden kommer även olika rengö-              Om ett kärnkraftverk stannar eller plötsligt
10988:  ringsmetoder i fråga för att minska mängden          måste stoppas, måste bortfallet i energiproduk-
10989:  av aktivt avfall.                                    tionen ersättas. Då huvuddelen av den mark-
10990:      Största delen av det avfall som uppstår vid      nadsförda elenergin levereras som så kallad
10991:  rivning har mycket låg strålningsaktivitet. När      primaenergi, måste leverantören säkra energi-
10992:  slutförvaringen av avfallet blir aktuell kan         leveranserna även med tanke på driftsstopp
10993:  även de mest aktiva komponenterna tili sin           vid kraftverken. Det är därför nödvändigt för
10994:   specifika aktivitet jämföras med övrigt så           elproduktionssystemets funktion att det finns
10995:   kallat anläggningsavfall. Om kraftverket funge-      tillräckligt med produktionsmaskineri som kan
10996:   rat normalt innehåller detta avfall inte alfa-       användas vid inträffade skador, förseningar
10997:   aktivitet. Sålunda kan man använda princi-           och onormala vattenförhållanden, vilka man
10998:   perna för slutförvaring av anläggningsavfall         av erfarenhet vet inträffar med en viss sanno-
10999:   även i stort sett för slutförvaring av avfall som    likhet. Behovet av reservkraft beror på pro-
11000:   härrör från rivning av kraftverket.                  duktionsmaskineriets struktur och kraftverks-
11001:       Vid rivning av kraftverket och slutförvaring-    enheternas storlek. En optimal reservkapacitet
11002:  en bör man iakttaga säkerhetsföreskrifter, som        är hos oss cirka 15 ... 20 % av produktions-
11003:   krävs för all verksamhet med radioaktivt mate-       maskineriets e:Hekt. Samdrift med det övriga
11004:   ria!. Risken för skador på miljön är mycket          nordiska elproduktionsnätet (Sverige, Norge
11005:   liten, om säkerhetskraven beaktas.                   och Danmark) ökar leveranssäkerheten och gör
11006:       Såvida kärnkraftverket måste nedläggas för       det möjligt att bygga större kraftverksenheter.
11007:   att en allvarlig olycka inträffat inom anlägg-           Kraftverkenas storlek har valts så, att en
11008:   ningen kan det hända, att avsvalningsförhållan-      enhets bortfall ur nätet inte skall leda tili
11009:   dena och rivningsåtgärderna i hög grad avviker       allvarliga störningar. När en störning inträffar
11010:   från de ovan beskrivna. 1 synnerhet kommer           inverkar den först närmast på kraftöverförings-
11011:   man härvid i det första skedet att tvingas           nätet. Detta har konstruerats för att klara ett
11012:   utföra en mängd rengöringsåtgärder.                  bortfall av den största kärnkraftsenheten. Här-
11013:       När anläggningarna planerades och planerna       vid är nätets kontakt med det övriga nordiska
11014:   förverkligades fäste man särskild uppmärksam-        kraftnätet av central betydelse. Under de när-
11015:    het vid vad man kan bli tvungen att göra i          maste minuterna ersätts det bortfallna kärn-
11016:   dylika haverisituationer. Härvid har man spe-        kraftverkets effekt av produktionsmaskineriets
11017:   ciellt beaktat omständigheter som inverkar på        så kallade roterande reserv. 1 ett senare skede
11018:    omgivningens säkerhet. Såsom huvudregel har         försöker man ersätta effekten på ett fördelak-
11019: 8                                            1979 vp.
11020: 
11021: tigare sätt genom att starta icke-roterande re-    faller ur nätet, blir olägenheterna närmast öka-
11022: servkraftverk eller genom att öka importen         de kostnader för energiproduktionen, såvida
11023: av. elkraft, beroende på omständigheterna och      man undgår renings- eller avvecklingsåtgärder.
11024: de faktiska möjligheterna. För närvarande skul-    Tilläggskostnaderna beror i hög grad på viiken
11025: le ett borufall av en kärnkraftsenhet ur elnätet   belastningssituation som föreligger för ögon-
11026: sålunda knappast orsaka någon form av pro-         blicket. Den ersättande kraften kan uppenbar-
11027: duktionsavbrott.                                   ligen till stor del erhållas från kolkraftverk,
11028:    Behovet av ny kapacitet när ett kärnkraft-      varvid man beräknat att ökningen i produk-
11029: verks driftstid närmar sig sitt slut beaktas i     tionskostnader för att t.ex. ersätta en kärn-
11030: långtidsplaneringen av kraftverk.                  kraftsenhet i Olkiluoto blir cirka 30 000 mark
11031:    Om man måste ersätta kärnkraft med annan        i timmen.
11032: produktion för att en stor enhet oväntat bort-
11033:      Helsingfors den 26 november 1979.
11034: 
11035:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
11036:                                             1979 vp.
11037: 
11038: Kirjallinen kysymys n:o 215.
11039: 
11040: 
11041: 
11042: 
11043:                                  Pekkarinen ym.: Lasten kodinhoitotukijärjestelmässä mukana ole-
11044:                                     vien henkilöiden jäsenyydestä Puutyöväen Liitossa.
11045: 
11046: 
11047:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11048: 
11049:    Puutyöväen Liitto r.y. on tiedonantokirjeel-    sestä kotiinjäämisestä seuraa muitakaan mene-
11050: lään n:o 16/23.5. 1979 ilmoittanut ammatti-        tyksiä sosiaaliturvaan tai työsuhteeseen liitty-
11051: osastoille Puutyöväen Työttömyyskassan halli-      viin asioihin.
11052: tuksen päättäneen, etteivät kokeiluluonteiseen        Ammattiyhdistysliikkeen johto ei näytä hy-
11053: lasten kodinhoitotukijärjestelmään osallistuvat    väksyvän sitä, että toinen vanhemmista olisi
11054: henkilöt voi kuulua enää jäsenenä työttömyys-      tilapäisesti poissa työelämästä lapsen syntyessä.
11055: kassaan. Edelleen Puutyöväen Liiton liittotoi-     Ainakin Puutyöväen Liiton kanta on valitetta-
11056: mikunta ilmoittaa, että lapsiaan kotiin hoita-     van lapsi- ja perhekielteinen. Eihän mukanaolo
11057: maan jäävän henkilön jäsenyys katkeaa Puutyö-      valtion virallisessa lasten kodinhoitotukijärjes-
11058: väen Liittoon.                                     telmih'l kokeilussa saisi olla syy ammattiyhdis-
11059:    Kirjelmän mukaan liiton ja työttömyyskassan     tysliikkeestä erottamiseen. Mielestämme Puu-
11060: päätökset perustuvat sosiaaliministeriön ohjei-    työväen Liiton omaksuma kanta ei voi perus-
11061: siin. Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön    tua voimassa olevaan lakiin eikä sosiaali- ja
11062: kirjeessä Puutyöväen Liitolle 15. 5. 1979 n:o      terveysministeriön antamiin ohjeisiin.
11063: 37 0/4 56/7 9 nimenomaan todetaan, että ta-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
11064: pauksessa, jolloin kassan jäsen jää omasta pyyn-   järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella val-
11065:  nöstään pois työstä, koska saa kodinhoitotukea,   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11066: voi hän säilyttää kassan jäsenyyden enintään       vaksi seuraavan kysymyksen:
11067:  noin 2 vuotta edellyttäen, että hän maksaa jä-
11068: senmaksunsa. Liiton jäsenyyden katkeamisesta                 Perustuvatim Puutyöväen Liiton ja
11069: ei ministeriön kirjelmässä mainita mitään.                Puutyöväen Työttömyyskassan päätökset
11070:    Nykyajan yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikassa          kodinhoitotuki järj es telmään osallistuvien
11071: on yleisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan            jäsenten erottamisesta Hallituksen mie-
11072: lapsen syntymän jälkeen ainakin toisen van-               lestä voimassa olevaan lakiin, ja
11073: hemmista tulisi voida jäädä kotiin virallisen                mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
11074: äitiyslomankin jälkeen ainakin joksikin aikaa.            seen lapsen syntymän johdosta tilapäi-
11075: Tällöin on myös edellytetty, että kotiin jäävän           sesti poissa työelämästä olevan jäsenyy-
11076: vanhemman työsuhde jatkuu. Samoin on ylei-                den ammattiyhdistysliikkeessä ja työttö-
11077: sesti hyväksytty, että vanhemmalle ei tilapäi-            myyskassoissa?
11078:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
11079: 
11080:          Mauri Pekkarinen             Toivo Yläjärvi                 Esko Pekonen
11081:          i'-.1ikko Pesälä             Veikko Pihlajamäki             Einari Nieminen
11082:          Mauno Manninen               Hannele Pokka                  Håkan Malm
11083:          Lauri Palmunen               Marjatta Väänänen              Pentti Poutanen
11084:          Petter Savola                                               Kalevi Mattila
11085: 
11086: 
11087: 
11088: 
11089: 087901026Y
11090: 2                                           1979 vp.
11091: 
11092: 
11093: 
11094: 
11095:                        Ed u s kunnan       Herra       Puhe m i e he 11 e.
11096: 
11097:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Sosiaali- ja terveysministeriön kannan mu-
11098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaan työttömyyskassan jäsen voi lapsen synty-
11099: olette 24 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     män jälkeen olla pois työmarkkinoilta kotona
11100: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lastaan hoitamassa aina kahteen vuoteen asti
11101: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    menettämättä jäsenyyttään työttömyyskassassa
11102: Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     edellyttäen, että hän maksaa kassan sääntöjen
11103: sesta kysymyksestä n:o 215:                        mukaiset jäsenmaksut. Myös Puutyöväen Työt-
11104:                                                    tömyyskassassa on tämä käytäntö. Monet kassat
11105:           Perustuvatko Puutyöväen Liiton ja        myöntävät jäsenmaksuvapauden ainakin osalle
11106:        Puutyöväen Työttömyyskassan päätök-         tästä ajasta.
11107:        set kodinhoitotukijärjestelmään osallis-       Sellaisessa tapauksessa, jossa kassan Jasen
11108:        tuvien jäsenten erottamisesta Hallituk-     eroaa omasta pyynnöstään työstään ilmoittaen
11109:        sen mielestä voimassa olevaan lakiin, ja    kassalle, että hän jää kotiin hoitamaan yhtä
11110:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-      tai useampaa lastaan, Puutyöväen Työttömyys-
11111:        seen lapsen syntymän johdosta tilapäi-      kassa on katsonut, ettei tällaista henkilöä voi-
11112:        sesti poissa työelämästä olevan jäsenyy-    taisi enää pitää palkkatyöntekijänä eikä näin
11113:        den ammattiyhdistysliikkeessä ja työttö-    ollen työttömyyskassan jäsenenä. Ministeriö
11114:        myyskassoissa?                              katsoo tämän kannan olevan valtakunnallisista
11115:                                                    työttömyyskassoista annetun lain mukainen, mi-
11116:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      käli jäsen tässä tapauksessa ilmoittaa jäävänsä
11117: vasti seuraavaa:                                   pysyväisemmin pois työmarkkinoilta jättäen sa-
11118:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-    malla myös jäsenmaksunsa maksamatta. Puutyö-
11119: tun lain 27 §:n mukaan työttömyyskassojen toi-     väen Työttömyyskassan ilmoituksen mukaan
11120: minnan valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysmi-     tällaisia tapauksia ei kuitenkaan käytännössä
11121: nisteriölle, jonka määräämä viranomainen val-      ole esiintynyt.
11122: voo, että työttömyyskassan toiminnassa nouda-         Lapsen syntymän takia työmarkkinoilta pois-
11123: tetaan lain määräyksiä ja kassan sääntöjä. Sa-     saolon vaikutus kassan jäsenyyteen otetaan tar-
11124: notun lain 4 §:n 1 momentin mukaan työttö-         kemmin harkittavaksi parhaillaan vireillä olevan
11125: myyskassan jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä        työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistus-
11126: pysymisen edellytyksenä on, että henkilö on        työn yhteydessä.
11127: palkkatyöntekijä. Palkkatyöntekijänä pidetään
11128: sellaista henkilöä, joka saa pääasiallisen toi-
11129: meentulonsa toisen palveluksessa.
11130:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
11131: 
11132:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
11133:                                              N:o 215                                               3
11134: 
11135: 
11136: 
11137: 
11138:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11139: 
11140:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt social- och hälsovårdsministeriet kan
11141: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          medlem i arbetslöshetskassa efter födelse av
11142: velse av den 24 oktober 1979 tili vederbörande     ba:rn va,ra borta från arbetsmarknaden och stan-
11143: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     na hemma upp till två år för att sköta sitt
11144: jande av riksdagsman Mauri Pekkarinen m. fl.       barn utan att bli av med sitt medlemskap i
11145: unde•rtecknade spörsmål nr 215:                    arbetslöshetskassa under förutsätltn1ng att han
11146:                                                    erlägger medlemsavgiftema enligt kassans stad-
11147:           Är Träarbetarnas Förbunds och Trä-       ga:r. Denna praxis tillämpas även av Träarbe-
11148:        arbetarnas Arbetslöshetskassas beslut       tarnas Arbetslöshetskassa. Många av kassorna
11149:        om att avskeda medlemmar, som deltar        befriar medlemmen från att erlägga medlems-
11150:        i hemvårdsstödsystemet, enligt Rege-        avgift åtminstone under en del av denna period.
11151:        ringens uppfattning baserade på gällan-        I sådana fall där kassamed1em avgår på egen
11152:        de lag, och                                 begäran från sitt a:rbete genom att meddela
11153:           vad ämna:r Regeringen göra för att       kassan a:t:t han skall sta:nna hemma för att sköta
11154:        trygga medlemskapet i fackföreningsrö-      ett eller flera av sina ba:rn har Träarbetarnas
11155:        relsen och arbetslöshetskassor av den       Arbetslöshetskassa ansett att sådan person inte
11156:        som temporärt, på grund av födelse av       längre skulle kunna anses såsom lönarbetare och
11157:        barn, är borta från arbetslivet?            sålunda inte heller vara medlem i a:rbetslös-
11158:                                                    hetskassa. Ministerret anser denna synpunkt
11159:    Såsom svar på detta spörsmål få:r jag vörd-     överensstämma med lagen om riksomfattande
11160: samt anföra följande:                              arbetslöshetskassor, såvitt medlemmen i detta
11161:    Enligt 27 § lagen om a:iksomfattande arbets-    fall meddelar att han va:raktigare skall vara
11162: löshetskassor hör övervakningen av arbetslös-      borta från arbetsmarknaden och samtidigt låter
11163: hetskassorna tili social- och hälsovårdsministe-   bli att erlägga sin medlemsavgift. Enligt Träar-
11164: riet, av vilket utsetts en myndighet som över-     beta:rnas Arbetslöshetskassa har dylika fall dock
11165: vakar att lagbestämmelserna och kassa:ns stad-     inte förekommit i praktiken.
11166: ga:r iakttas i a:rbetslöshetskassans verksamhet.      Frågan om hur frånva:ron från arbetsmarkna-
11167: Enligt 4 § 1 mom. sagda lag är förutsä:ttningen    den på grund av födelse av barn inverkar på
11168: för att bli medlem i arbetslöshetskassa, och för   medlemskapet i kassan kommer a:tt övervägas
11169: att bevara medlemskapet där, att personen är       noggrannare i samband med totalreformen av
11170: lönarbetare. Som lönarbetare anses vara sådan      arbetslöshetsskyddssystemet, vilken är under
11171: person, som få:r sin huvudsakliga utkomst ge-      beredning som bäst.
11172: nom anställning hos någon annan.
11173:      Helsingfors den 8 november 1979.
11174: 
11175:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11176:                                                 1979 vp.
11177: 
11178: Kirjallinen kysymys n:o 216.
11179: 
11180: 
11181: 
11182: 
11183:                                    Joutsenlahti: Rauman meripelastustoiminnan kehittämisestä.
11184: 
11185: 
11186:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11187: 
11188:    Sunnuntaina 14. 10. 1979 lähtivät Rauman            sen laiturille, mutta myös he ilmoittivat, ettei-
11189: kaupungin Petäjäksen laiturista n:o 4 venepai-         vät voi lähteä merelle ennen aamua.
11190: kasta n:o 44 kaksi raumalaista nuorukaista                Niinpä klo 6.30 lähtivät Erkki Kähäri ja
11191: Jouko Niittyranta ja Tapani Kähäri sekä myö-           Niittyrannan isoisä uudelleen merelle ja klo
11192: hemmin ilmitulleen dedon perusteella myös              7.20 Pikku Pihluksen kohdalla ajoivat kadok-
11193: Jouko Niittyrannan veli moottoriv·eneellä me-          sissa olleet pojat vastaan. He olivat ajaneet
11194: relle noin klo 15. Kun Tapani Kähärin isä saa-         harhaan ja olivat viettäneet yötä Nurmes-luo-
11195: pui klo 21.15 kotiinsa, sai hän tietää, että Jou-      dossa, jonne olivat kuin ihmeen kaupalla sel-
11196: ko Niittyrannan huolestunut isä oli juuri soit-        vinneet tiheän karikon lävitse.
11197: tanut ja kertonut, että pojat ovat lähteneet ka-          Klo 7.20 soitettiin heti merivartiostoon ja
11198: laan eikä heitä ole kuulunut takaisin. Klo 21.40       ilmoitettiin poikien löytymisestä. Siellä pyydet-
11199: Tapani Kähärin isä Erkki Kähäri ajoi Petäjäk-          tiin meriselitystä, koska helikopteri oli juuri
11200: sen laiturin rantaan ja tapasi Jouko Niittyran-        lähdössä Turusta. Myös rikospoliisi kysyi, mi-
11201: nan vanhemmat ja totesi, että Kähärin moot-            ten pojat olivat löytyneet. Vastaukseksi ei voi-
11202: torivene ei ollut paikallaan laiturissa. Oli jo        nut sanoa muuta kuin että olisitte itse olleet
11203: täysi pimeys ja myös usvaa. Oli nopeasti ryh-          hakemassa sen sijaan että kaikessa rauhassa oli-
11204: dyttävä toimenpiteisiin. Kähäri riensi poliisilai-     sitte antaneet poikien jäätyä merellä, jos he
11205: tokselle, toiset menivät tähystämään Petäjäksen        olisivat joutuneet pimeydessä hätätilanteeseen.
11206: niemen kär~een, näkyisikö mereltä valomerkke-             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11207: jä. Klo 22.20 Kähäri jätti virallisen katoamis-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11208: ilmoituksen.                                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11209:     Poliisilaitoks·en päivystäjä sanoi, että hänellä   vaksi seuraavan kysymyhen:
11210: on tunne, ettei asian hyväksi voi tehdä mitään
11211: ennen aamua. Myös merivartioston päivystäjä                      Mitä Hallitus aikoo tehdä Rauman
11212: sanoi samoin, vaikka Kähäri ilmoitti, ettei po-               meripelastustoiminnan       kehittämis·eksi,
11213: jilla ole edes mitään valolaitteita. Rauman po-               vai tarvitaanko uusi Hangon merionnet-
11214: liisilaitoksella on yksi vene, luotsilla kaksi, tul-          tomuuden kaltainen onnettomuus ennen
11215: lilla kaksi, Kuuskajaskarin linnakkeella useita               kuin saadaan Rauman tunnetun meri-
11216: ja Pirskerin merivartiostolla useita.                         kaupungin meripelastustoiminta ajan ta-
11217:     Tästä huolimatta ainoat veneet, jotka saatiin             salle, jotta voitaisiin lähteä pelastamaan
11218: vesille, olivat Rauman Meripelastusseuran pe-                 merellä vaikeuksiin joutuneita myös il-
11219: lastusalus Hoppe ja Jouko Niittyrannan isoisän                lalla j•a yöllä ennen seuraavaa aamua klo
11220: v·ene. Erkki Kähäri hankki sillä aikaa, kun ve-               8.00, jolloin useassa tapauksessa pelas-
11221: neet olivat merellä, klo 24 mennessä LA-puhe-                 tustoimet voivat olla jo myöhäisiä ja ka-
11222: limet ja asensi tukiaseman rannalle. Klo 24 mo-               doksissa olevat vainajia, ja
11223: lemmista veneistä ilmoitettiin, ettei ole löyty-                 miten Hallitus aikoo tehostaa valtion
11224: nyt mitään. Partiointia jatkettiin klo 03:een                 merikaluston käyttöä Raumalla, koska
11225: asti seuraavana aamuna tyhjin tuloksin. Tulok-                ainoat veneet, jotka edellä olevassa ta-
11226: settoman etsinnän jälkeen soitettiin merivar-                 pauks-essa olivat käytettävissä, olivat va-
11227: tiostoon, josta ilmoitettiin, etteivät he pääse               paaehtoisen järjestön ainoa vene ja yksi
11228:  merelle ennen aamua. Myös otettiin yhteyttä                  yksityinen vene, vaikka samanaikaisesti
11229:  tullimiehiin, joista kaksi oli saapunut Petäjäk-             olisi ollut käytettävissä tullilla kaksi,
11230: 087901181Y
11231: 2                                           1979 vp.
11232: 
11233:      poliisilla yksi, luotsiHa kaksi, Kuuska-           nen vene, koska vain sen piiristä pysty-
11234:      jaskarin linnakkeella useita ja Pirskerin          tään lähtemään yöllä merelle eikä esim.
11235:      meriv:artioasemalla useita veneitä, jotka          niin kuin poliisin vene, joka on yö-
11236:      kaikki pysyivät koko yön satamass,a, ja            aikaan tarpeeton, koska hätätapauksen
11237:         mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo teh-          tullessa yöllä sillä ei ole ajajaa, joka
11238:      dä, että vapaaehtoiselle järj,estölle, Rau-        pystyisi lähtemään pimeälle merelle et-
11239:      man Meripelastusseuralle, saataisiin toi-          sintöihin?
11240:     Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
11241: 
11242:                                        Anssi Joutsenlahti
11243:                                               N:o 216                                                   3
11244: 
11245: 
11246: 
11247: 
11248:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
11249: 
11250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11251: mainitussa tarkoitubessa Te, Herra Puhemies,         vasti seuraavaa:
11252: oLette 24 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-           Valtioneuvoston vuonna 1973 tekemä päätös
11253: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     järjestelyistä pelastuspalvelun kehittämisestä
11254: omaiselle jäsenelle jälj.ennöksen kansanedustaja     määrittää tehtävät ja vastuun sen mukais·eksi,
11255: Anssi Joutsenlahden kirjallisesta kysymyksestä       mitä asianomaisten viranomaisten tehtävistä on
11256: n:o 216, jos·sa tiedustellaan:                       säädetty tai säädetään. Hallintoaan kehittäes-
11257:                                                      sään v·iranomaisten tulee ottaa huomioon pelas-
11258:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Rauman           tuspalvelusta aiheutuvat vaatimukset. Vuonna
11259:        meripelastustoiminnan       kehittämiseksi,   1976 on rajavartiolaitokselle, siitä annetussa
11260:        vai tarvitaanko uusi Hangon merionnet-        asetuksessa, säädetty erääksi lisätehtäväksi "et-
11261:        tomuuden kahainen onnettomuus ennen           siä ja auttaa kadoksissa olevia sd<:ä merihätään
11262:        kuin saadaan Rauman tunnetun meri-            joutuneita ja johtaa meripelastuspalveluun osal-
11263:        kaupungin meripelastustoiminta ajan ta-       listuvien yhteistoiminta:a". Myös muilla viran-
11264:        salle, jotta voitaisiin lähteä pelastamaan    omaisilla, kuten kysymyksessä mainituilla tul-
11265:        merellä vaikeuksiin joutuneita myös il-       lilla, poliisilla, luotsilla ja rannikkotykistöllä on
11266:        lalla ja yöllä ennen seuraavaa aamua klo      meripelastustehtävä eriasteisena Iisätehtävänä.
11267:        8.00, jolloin useassa tapauksessa pelas-      Meripelastuspalvelu on varsinaisena tehtävänään
11268:        tustoimet voivat olla jo myöhäisiä ja ka-     vain Suomen Meripelastusseuralla. Vaikka seu-
11269:        doksissa oievat vainajia, ja                  ran toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, niin
11270:           miten Hallitus aikoo tehostaa valtion      julkisista varoista saamansa tuen vuoksi seural-
11271:        merikaluston käyttöä Raumalla, koska          la katsotaan olevan myös velvollisuus meripe-
11272:        ainoat veneet, jotka edellä oLevassa ta-      lastustoimintaan.
11273:        paubessa olivat käytettävissä, olivat va-         Ede1lä mainitun valtioneuvoston päätöksen
11274:        paaehtoisen järjestön ainoa vene ja yksi      perusteella on sisäasiainministeriö 31 päivänä
11275:        yksityinen vene, vaikka samanaikaisesti       joulukuuta 1977 antanut ohjeen pelastuspalve-
11276:        olisi ollut käytettävissä tullilla kaksi,     lutehtävän hoitamises1Ja merialueella. Ohjeen
11277:        poliisilla yksi, luotsilla kaksi, Kuuska-     mukaan rajavartiolaitoksen tehtävänä on "pe-
11278:        jaskarin linnakkeella useita ja Pirskerin     lastuspalvelun y1eiset järjestelyt merialueella
11279:        merivartioasemalla useita veneitä, jotka      kuten hälyttäminen, toimihenkilöstön sekä tar-
11280:        kaikki pysyivät koko yön satamassa, ja        peel!lisen kaluston varaaminen ja keskittäminen
11281:           mitä toimenpiteitä Hallitus aikoo teh-     onnettomuuspaikalle sekä toiminnan koordinoi-
11282:        dä, että vapaaehtoiselle järjestölle, Rau-    minen itse onnettomuuspaikalla".
11283:        man Meripelastusseuralle, saataisiin toi-         Tässä tapauks·essa, jota kysymys koskee, kuu-
11284:        nen v·ene, koska vain sen piiristä pysty-     lui toiminnan johtaminen Pirskerin merivartio-
11285:        tään 'lähtemään yöllä merel1e eikä esim.      asemalla sijaitsevalle lohko- ja hälytyskeskuksel-
11286:        niin kuin poliisin vene, joka on yö-          1e. Saatuaan poliisilta ilmoituksen, ettei eräs
11287:        aikaan tarpeeton, koska hätätapauksen         venekunta ollut saapunut kalastusmatkaltaan,
11288:        tullessa yöllä sillä ei ole ajajaa, joka      Pirskeri hälytti heti Raumalla sijaitsevan Suo-
11289:        pystyisi lähtemään pimeälle merelle et-       men Meripelastusseuraan kuuluvan pelastusve-
11290:        sintöihin?                                    ne Hoppen. Lähellä sijainneena Hoppe pääsikin
11291: 4                                             1979 vp.
11292: 
11293: aloittamaan etsinnät nopeasti sillä reitillä, jota   sin v•ene oli lisäksi rikki. Luots1en pienempi
11294: palaamatta jäävien voitiin olettaa käyttäneen.       V•ene oli myös rikki ja isoa luotsikutteria ei
11295: Matalakulkuisena ja tutkalla varustettuna Hop-       voitu käyttää sen suuren syväyksen vuoksi.
11296: pella oli jonkinmois,et edellytykset menestyksel-    Suuren syvä)"ksen johdosta eivät myöskään
11297: liseen etsintään kyseessä olleella matalalla ve-     Kuuskaj,askarin linnakkeen veneet olleet käytet-
11298: nereitillä sumun rajoittaessa näkyvyyden noin        tävissä. Tässä tilanteessa ei siis kysymys ollut
11299: 50 metriin. Kun lisäksi etsintään osallistui yh-     venekaluston tehottomasta vaan tarkoituksen-
11300: den kateissa olevan pojan isä omalla veneellään,     mukais·esta käytöstä.
11301: on katsottava voimia o11een riittävästi välittö-        Meripelastuspalvelussa havaittuja puutteita
11302: män etsinnän suorittamiseen noin 5 mpk:n pi-         selvittää parhaillaan pelastuspalvelun valtakun-
11303: tuisella venereitillä. Samanaikaisesti tämän vä-     nallisen neuvottelukunnan meripelastusjaosto,
11304: littömästi käynnistämänsä etsinnän kanssa Pirs-      jonka tulee tehdä esitys puutteiden korjaami-
11305: kerin lohkokeskus soitti katoamisreitin varrella     seksi. Esitys tullee antamaan perusteet entistä
11306: oleviin puhelimiin saamatta kuitenkaan vastaus-      t<arkemmin määrittää eri viranomaisten ja Suo-
11307: ta, hälytti muiden viranomaisten veneyksiköt ja      men Meripelastusseuran velvoitteet meripelas-
11308: Saaristomeren merivartioston helikopterin Tu-        tuspalvelussa ja siinä tarvittavien resurssien
11309: rusta sekä valmistautui itse osallistumaan etsin-    hankkimisessa. Merivartioston mahdollisuudet
11310: tään.                                                meripelastuspalveluun Pohjanlahdella ovat sen
11311:    Tarkasteltaessa Rauman alueen viranomais-         laatuiset, että muiden viranomaisten ja vapaa-
11312: ten venekaluston käyttökelpoisuutta voidaan          ehtoisten osuus korostuu.
11313: todeta seuraavaa. Pirskerin merivartioaseman            Lopuksi voidaan todeta, että tapauksessa,
11314: tutkalla varustettua syväkulkuista vartiovenettä     joka on kysymyksen aiheuttanut, meripelastus-
11315: ei voitu käyttää matalalla venereiti1lä. Aseman      palvelujär}estelmä käynnistyi välittömästi ja toi-
11316: tutkatonta nopeaa venettä ei voitu lähettää täl-     mi tavalla, jota olosuhteet huomioonottaen voi-
11317: le noin 20 mpk:n avomeritaipaleelle pimeällä         daan pitää tarkoituksenmukaisena. Tämäkin ta-
11318: ja sumussa. Merivartioasemalla valmistauduttiin      paus, kuten useimmat yli 300 vuotuisesta et-
11319: kuitenkin mahdollisesti pitkäaikais·eenkin etsin-    sinnästä, aiheutui vesilläliikkujan viivästymises-
11320: tään. Hälytettyään vapaavuorolla olevia miehiä       tä eikä todetusta hätätilanteesta. Rinnan meri-
11321: töihin, Pirskeri lähetti kello 4.00 etsintään ran-   pelastuspalvelun kehittämisen kanssa tuleekin
11322: nikkovartioveneen hinauksessaan pienempi ve-         kiinnittää huomiota myös vesillä liikkuvien va-
11323: ne. Muitten viranomaisten aluksista poliisin ja      listamiseen niin, että he ilmoittaisivat reittinsä
11324: tullin veneet Raumalla ovat i[man tutkaa. Polii-     ja aikatau:lunsa sekä toimisivat sen mukaisesti.
11325:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
11326: 
11327:                                                                  Si,säasiainministeri Eino Uusitalo
11328:                                               N:o 216                                                5
11329: 
11330: 
11331: 
11332: 
11333:                            T i H R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
11334: 
11335:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt statsrådets beslut av år 1973 angåen-
11336: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de åtgärder för främjande av räddningstjänsten
11337: av den 24 ohober 1979 tili vederbörande med-         bestäms uppgifterna och ansvaret i enllghet
11338: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      med vad som är stadgat eller stadgas om veder-
11339: av riksdagsman Anssi Joutsenlahti underteckna-       börande myndigheters uppgifter. Myndigheter-
11340: de spörsmå:l nr 216:                                 na bör vid utvecklandet av sin förvaltning
11341:                                                      beakta de fordringar som räddningstjänsten
11342:            Vad ämnar Regeringen göra för att         medför. Ar 1976 stadgades för gränsbevak-
11343:        utv•eckla Raumo sjöräddningsverksam-          ningsväsendet, i förordningen om gränsbevak-
11344:        het, dler skalJ: det behövas en ny olycka     ningsväsendet, som en .särski1d tilläggsuppgift
11345:        liknande Hangö sjöolycka innan sjörädd-       "att efterspana och bispringa försvunna samt
11346:        ningsverksamheten vid den kända sjö-          personer som råkat i sjönöd och at:t ieda sam-
11347:        staden Raumo får fullt modern sjörädd-        arbetet mellan dem som deltager i sjör·ädd-
11348:        ning så att man kan undsätta dem som          ningstjänsten". Också andra myndigheter, så-
11349:        råkat i sjönöd även kvällstid och natte-      som de i spörsmålet nämnda, nämligen tullen,
11350:        tid före följande morgon kl. 8.00, då i       polisen, lotsen och kustartilleriet har räddnings-
11351:        många fall räddningsa:ktionerna kan           tjänst som en tilläggsuppgift av varierande grad.
11352:        komma för sent och de försvunna vara          Endast Finlands sjöräddning,ssällskap har sjö-
11353:        döda, och                                     räddning som sin egentliga uppgift. Även om
11354:            på vilket sätt ämnar Regeringen ef-       sällskapets verksamhet är baserad på frivillligt
11355:        :liektivera användningen av statens sjöut-    deltagande, anses sällskapet dock på grund av
11356:        rustning i Raumo, då de enda båtar            de off.entliga medel det erhåller också ha för-
11357:        som i ovannämnda fall stod till för-          pliktelser vad beträffar sjöräddningsverksamhet.
11358:        fogande var en frivillig organisations           På basen av ovannämnda statsrådsbeslut har
11359:        enda båt och en privatägd båt, trots att      minister1et för inrikesärendena den 31 decem-
11360:        tullen samtidigt sku1le ha haft tili för-     ber 1977 gett direktiv för organiseringen av
11361:        fogande två båtar, polisen en båt, lotsen     uppgifterna inom räddningstjänsten på havs-
11362:        två, Kuuskajaskari kustbefästning ett         området. Bnligt dessa direktiv har gränsbevak-
11363:        flertal och Pirskeri sjöbevakningsstation     ningsväsendet till uppgift att "organisera all-
11364:        flera båtar, vilka alla låg i hamn hela       män räddningstjänst på havsområdet, dvs. alar-
11365:        natten, och                                   mera, reservera och koncentrem verksamhets-
11366:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      personalen och behöV'lig materie!l tili olycks-
11367:         ta för att den frivilliga organisationen,    pla:tsen och att samordna verksamheten på själ-
11368:        Raumo Sjöräddningssällskap, ska11. få         va olycksplatsen".
11369:        ytterligare en båt, då det endast inom           I det faLl som spörsmålet gäller ankom !Led-
11370:        dess krets är möjligt att ge sig ut på        ningen av verksamheten på den i Pirskeri sjö-
11371:         sjön nattetid och inte som t. ex. polisens   bevakningsstation belägna under- och a:Jarme-
11372:         båt, som nattetid ·inte är tili någon nyt-   ringscentralen. Sedan Pirskeri erhållit medde-
11373:         ta, då båten vid olycksfa11 på natten        lande från polisen om att ett bådag inte åter-
11374:         inte har någon förare som kunde ge           vänt från sin fiskefärd, alarmerade stationen
11375:         sig ut att ~eta på det mörka havet?          genast sjöräddningsbåten Hoppe, som tillhör
11376:                                                      Finlands sjöräddningssällskap i Raumo. Hoppe,
11377:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som 1åg nära mtill, kunde snabbt börja letan-
11378: samt anföra följande:                                det på den rutt som de icke återvändande
11379: 087901181Y
11380: 6                                             1979 vp.
11381: 
11382: kunde förmodas ha tagi:t. Lågtgående och för-        ur funktion och den stora lotskuttern kunde
11383: sedd med radar hade Hoppe tämligen goda              inte användas på grund av dess stora djup-
11384: förutsättningar till ett framgångsrikt letande på    gående. Tili följd av stort djupgående kunde
11385: ifrågavarande grunda båtled, då diroma be-           inte heller båtarna vid Kuuskajaskari kustbe-
11386: gränsade sikten tili oa 50 meter. Då därtili         fästning ställas tili förfogande. I denna situa-
11387: fadern tili en av de försvunna pojkarna deltog       tion var det således inte fråga om ineffektivt
11388: i letandet med egen båt, mås,te det anses att        utan om ändamåls•enligt bruk av båtmaterielen.
11389: tHlräckliga kraft·er fanns för ett omedelbart           De brister som påträffats i sjöräddnings-
11390: letande på den ca 5 sjömil 1ånga båtleden.           tjänsten utreds förnärvarande av sjöräddnings-
11391: Samtidigt med detta omedelbart Wedda le-             sektionen vid delegationen för riksomfattande
11392: tande ringde Pirskeri undercentral tili telefo-      räddningstjänst, vilken har tili uppgift att göra
11393: nerna längs rutten för försvinnandet utan att        upp förslag tili korrigering av bristerna. I för-
11394: dock få svar, alarmerade andra myndigheters          slaget torde framläggas grunderna för en exak-
11395: båtenherer och Skärgårdshavets sjöbevaknings         tare definition av olika myndigheters och Fin-
11396: helikopter från Åbo och gjorde sig själv redo        lands sj.öräddningssällskaps skyldigheter vid sjö-
11397: att delta i letandet.                                räddningstjänst och för anskaffning av därvid
11398:    Efter en granskning av funktionsdugligheten       erforderliga resurs·er. Sjöbevakningens möjlig-
11399: hos det båtbestånd som tilihör myndigheterna         heter tili sjöräddningstjänst på Bottniska viken
11400: inom Raumoområdet, kan följ:ande kons,tateras.       är av sådan natur att andra myndigheters och
11401: Pirskeri sjöbevakningsstations radarförsedda         friviliiga krafters andel kommer att fmmhävas.
11402: djuptgående bevakningsbåt kunde inte använ-             Slutligen kan konstateras att i det fall, ·som
11403: das på den grunda båtleden. Stationens radar-        föranlett spörsmålet, kom sjöräddningstjänst-
11404: 1ösa snabba båt kunde inte skickas ut på denna       systemet omedelbart i gång och fungerade på
11405: ca 20 sjömil långa högsjöled i mörker och            ett sätt som med beaktande av omständighe-
11406: dimma. På sjöbev,akningsstationen förberedde         terna måste anses vara ändamålsenligt. Även
11407: man sig dock för •ett ev•entuellt långvarigt le-     detta fall, liksom de flesta av de över 300 let-
11408:  tande. Sedan Pirskeri alarmerat en del av fri-      ningarna om året, var en fö,Jjd av att den sjö-
11409: vakten till tjänstgöring, sände stationen kl. 4.00   farande blivit fördröjd och :inte av konstaterad
11410: ut för letning en kustbevakningsbåt med en           nödsituation. Jämsides med utvecklingen av
11411: mindre båt på släp. Av de övriga myndig-             sjöräddningstjäns.ten måste uppmärksamhet där-
11412:  heternas båtar är poliseos och tullens båtar        för också fästas vid att upplysa dem som fär-
11413: i Raumo utan radar. Poliseos båt var därtili         das på sjön så, att de meddelar sin rutt och
11414: ur funktion. Lotsarnas mindre båt var likaså         sin tidtabell och också handlar därefter.
11415:      Helsingfors den 28 november 1979.
11416: 
11417:                                                      Minister f.ör inr~kesärendena Eino Uusitalo
11418:                                               1979 vp.
11419: 
11420: Kirjallinen kysymys n:o 217.
11421: 
11422: 
11423: 
11424: 
11425:                                  Tennilä: Metsäalan työsuojelututkimuksen järjestämisestä Poh-
11426:                                     jois-Suomessa.
11427: 
11428: 
11429:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.-
11430: 
11431:    Metsäalan työsuojelututkimus on varmasti            - taimistojen hoitotarve pohjoisessa on suu-
11432: yleensäkin riittämätöntä, mutta aivan erityisen     ri, minkä vuoksi tarvittaisiin työsuojelututki-
11433: suuri puute on se, ettei Pohjois-Suomen alu-        musta muun muassa vesakontorjuntaan liitty-
11434: eella ole lainkaan metsäalan työsuojelututki-       vistä asioista.
11435: musta suorittavaa henkilökuntaa. Kuitenkin             Metsätyön työsuojelututkimusta voisivat
11436: työolosuhteet poikkeavat pohjoisessa varsin         pohjoisen erityisolosuhteissa suorittaa esim.
11437: jyrkästi maan eteläisimpien osien työolosuh-        Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimus-
11438: teista. Muun muassa seuraavat seikat peruste-       laitoksen alaisuudessa työskentelevät tutkijat.
11439: levat metsätyön työsuojelututkimuksen tarvet-       Tällaisen järjestelyn suorittaminen edellyttää
11440: ta Pohjois-Suomen alueella:                         tarvittavan määrärahan osoittamista Metsäntut-
11441:    - suuret säävaihtelut. Esimerkiksi lumi li-      kimuslaitokselle.
11442: sää erittäin voimakkaasti työntekijän kuormit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11443: tumista hakkuussa. Pakkanen taas asettaa sekä       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
11444: työn järjestelylle että varusteille erityisvaati-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11445: muksia                                              vaksi seuraavan kysymyksen:
11446:    - pohjoisessa työmatkat ovat pitkät
11447:    - kaamosaikana valoisa aika on varsin ly-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11448: hyt, mikä vaikuttaa niin työn järjestelyyn kuin             ryhtyä metsäalan työsuojelututkimuksen
11449: keinovalaistuksen tarpeellisuuteen konetyössä               järjestämiseksi Pohjois-Suomessa?
11450:    - metsänviljelyssä heilunta-altistus on il-
11451: meinen koneellisen maanpinnan valmistuksen
11452: suuren osuuden vuoksi
11453:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1979.
11454: 
11455:                                            Esko-Juhani Tennilä
11456: 
11457: 
11458: 
11459: 
11460: 087901164D
11461: 2                                           1979 vp.
11462: 
11463: 
11464: 
11465: 
11466:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11467: 
11468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      pääasiassa fuetsäntutkimuslaitoksella. Lääketie-
11469: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       teelliset ja psykofyysiset tekijät huomioonotta-
11470: mies, olette 24 päivänä lokakuuta 1979 päi-        vaa työperäisten haittojen selvitystyötä suori-
11471: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      tetaan erityisesti työterveyslaitoksessa. Suoritet-
11472: voston . asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     tavan tutkimustyön luonteen mukaisesti tutki-
11473: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kir-       muksissa ja selvityksissä otetaan tarpeen mu-
11474: jallisesta kysymyksestä n:o 217:                   kaan huomioon erot, jotka johtuvat toisaalta
11475:                                                    luonnon olosuhteista ja toisaalta työmenetel-
11476:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mistä.
11477:        ryhtyä metsäalan työsuojelututkimuksen         Työterveyslaitoksella metsäalan ongelmiin
11478:        järjestämiseksi Pohjois-Suomessa?           kohdistuva tutkimustyö on pyritty keskittä-
11479:                                                    mään työterveyslaitoksen Kuopion ainelaitok-
11480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      sen yhteyteen. Työterveyslaitoksen yhteydessä
11481: vasti seuraavaa:                                   toimii lisäksi erityinen maa- ja metsätalouden
11482:    Metsätöiden työsuojeluongelmiin kohdistu-       työsuojelun tutkimusta edistävä neuvottelukun-
11483: vaa· tutkimusta harjoitetaan Suomessa toisaalta    ta. Neuvottelukunta pyrkii toiminnallaan osal~
11484: metsätyön tutkimuksen yhteydessä ja toisaalta      taan takaamaan maa- ja metsätalouden työ-
11485: metsätöiden terveydellisten vaikutusten tutki-     suojelututkimuksen koordinoinnin ja suuntaa-
11486: muksena. Metsätyötutkimuksen osalta työsuo-        misen tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella ta-
11487: jelu ja työturvallisuuskysymykset ovat osa työ-    valla.
11488: menetelmien ja metsätalouden koneellistamisen         Hallitus toteaa edellä esitettyyn viitaten,
11489: eri vaihtoehtojen tutkimusta. Metsätyön tervey-    että metsäalan työsuojelututkimusta pyritään
11490: dellisten vaikutusten tutkimuksessa painopiste     käytettävissä olevin voimavaroin kehittämään
11491: on suuntautumassa erityisesti hitaasti syntyvien   suunnitelmallisesti valtakunnallisista tarpeista
11492: työperäisten terveyshaittojen ja ammattitautien    lähtien siten, että riittävässä määrin otetaan
11493: syiden tutkimiseen.                                huomioon ne erot, jotka aiheutuvat olosuhtei-
11494:    Metsätyön organisointiin liittyviin ongelmiin   den erilaisuudesta maan eri osissa.
11495: kohdistuvaa tutkimustoimintaa harjoitetaan
11496:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1979.
11497: 
11498:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
11499:                                             N:o 217                                              3
11500: 
11501: 
11502: 
11503: 
11504:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11505: 
11506:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning-           Forskning rörande problem i anslutning tili
11507: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder            skogsarbetets organisering utövas i huvudsak
11508: skrivelse av den 24 oktober 1979 tili veder-      vid skogsforskningsinstitutet. Sådan utredning
11509: börande medlem av statsrådet för avgivande        av ·skador på hälsan vilka härrör från arbetet,
11510: av svar översänt avskrift av fö1jande av riks-    viiken beaktar medicinska och psykofysiska
11511: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr         faktorer, utförs särskilt vid institutet för ar-
11512: 217:                                              betshygien. I enlighet med forskningsarbetets
11513:                                                   karaktär beaktas vid undersökningarna och ut-
11514:          Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     redningarna vid behov olikheterna i skador
11515:        ta för att i norra Finland anordna en      som å ena sidan beror på naturförhållanden
11516:        undersökning av arbetarskyddet röran-      och å andra sidan arbetsmetoder.
11517:        de skogsbranschen?                            Vid institutet för arbetshygien har man
11518:                                                   strävat tili att koncentrera forskningsarbetet
11519:    Såsom ·svar på detta spörsmål får jag vörd-    gällande skogsbranschens problem tili region-
11520: samt anföra följande:                             institutet i Kuopio. I samband med institutet
11521:    Forskning angående arbetarskyddsproblemen      för arbetshygien verkar dessutom en särskild
11522: angående skogsarbete anordnas i Finland å         delegation med uppgift att främja forskningen
11523: ena sidan i samband med forskning angående        angående arbetarskyddet inom jord- och ,skogs-
11524: skogsarbete och å andra sidan såsom forsk-        bruk. Delegationen strävar genom sin verk-
11525: ning angående skogsarbetets verkningar på         samhet tili att för egen del garantera koor-
11526: hälsan. I fråga om 1skogsarbetesforskningen ut-   dineringen och inriktningen av arbetarskydds-
11527: gör arbetarskydd och arbetarskyddsfrågor en       forskningen inom jord- och skogsbruket på
11528: del av forskningen angående alternativa ar-       ett effektivt och ändamålsenligt sätt.
11529: betsmetoder och alternativ vid skogsbrukets          Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
11530: mekanisering. I fråga om forskningen angåen-      regeringen att man med tillbudsstående resur-
11531: de skogsarbetets verkningar på hälsan håller      ser strävar till att utveckla arbetarskyddsforsk-
11532: tyngdpunkten på att förskjutas mot särskilt       ningen i skogsbranschen planmässigt och med
11533: undersökning av orsakerna tili 1sådana skador     utgångspunkt i riksomfattande behov sålunda,
11534: på hälsan, som härrör från arbetet och upp-       att de skillnader som föranleds av varierande
11535: står småningom och orsakerna tili yrkessjuk-      omständigheter i landets olika delar i tillräck-
11536: domar.                                            lig mån beaktas.
11537:      Helsingfors den 23 november 1979.
11538: 
11539:                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11540:                                             1979 vp.
11541: 
11542: Kirjallinen kysymys n:o 218.
11543: 
11544: 
11545: 
11546: 
11547:                                 Ruotsalainen ym.: Kotitaloustyöntekijöiden työehtosopimuksen
11548:                                    aikaansaamisesta.
11549: 
11550: 
11551:                        Ed u s k u n n a n   H erra     P u h e m i e h e 11 e.
11552: 
11553:    Uusi voimassaoleva kotitaloustyötä koskeva      kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi vah-
11554: laki ei sisällä kotitaloustyöntekijöiden palk-     vistaa vähimmäispalkkaa ja tarpeellisiksi kat-
11555: kausta koskevia markkamääräisiä lukuja. Laki       somiaan työsuhteen muita ehtoja koskevat mää-
11556: antaa sen sijaan valtioneuvostolle mahdollisuu-    räykset."
11557: den vahvistaa kotitaloustyöntekijäin vähim-           Kotitaloustyöntekijöitä koskevaa työsopimus-
11558: mäispalkan.                                        lain 17 § :n 1 momentin mukaista kotitalous-
11559:    Sosiaalivaliokunta on asiaa koskevassa mie-     työtä koskevaa työehtosopimusta ei alalla ole,
11560: tinnössään lausunut mm. seuraavaa: "Halli-         joten edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
11561: tuksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta ei      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
11562: ole tarkoitettu pelkästään kotitalouden työaika-   tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11563: laiksi. Nimensä mukaisesti se on kotitaloustyö-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11564: tä koskeva yleislaki. Lakiehdotukseen on otettu
11565: työaikaa koskevien säännösten lisäksi määräyk-                Onlm Hallitus tietoinen siitä, ettei
11566: set mm. kotitaloustyöntekijäin palkan maksa-               kotitaloustyöntekijöillä ole vähimmäis-
11567: misesta ja heidän vähimmäisansionsa turvaami-              ansiota turvaavaa yleissitovaa työehtoso-
11568: sesta." Lain 12 §: ssä säädetäänkin seuraavaa:             pimusta, ja
11569: "Jollei kotitaloustyötä koskevaa työsopimus-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11570: lain 17 § :n 1 momentissa tarkoitettua yleissi-            siin ja vahvistaa oikeudenmukaisen ja
11571: tovaa työehtosopimusta ole voimassa, valtio-               kohtuullisen toimeentulon turvaavan vä-
11572: neuvosto voi työntekijäin oikeudenmukaisen ja              himmäispalkkaa koskevan määräyksen?
11573:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1979.
11574: 
11575:          Unto Ruotsalainen             Helvi Niskanen                  Ulla-Leena Alppi
11576: 
11577: 
11578: 
11579: 
11580: 0879011755
11581: 2                                            1979 vp.
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 
11586:                         E d u s k u n n a n B e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11587: 
11588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      va säännös siten täydennettynä, että valtioneu-
11589: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vosto voi kotitaloustyöntekijäin oikeudenmu-
11590: olette 25 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn           kaisen ja kohtuullisen toimeentulon turvaami-
11591: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        seksi vahvistaa vähimmäispalkkaa ja tarpeelli-
11592: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       siksi katsomiaan työsuhteen muita ehtoja kos-
11593: edustaja Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta kir-      kevat määräykset.
11594: jallisesta kysymyksestä n:o 218:                       Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10. 5.
11595:                                                     1978 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää
11596:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei      kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain
11597:        kotitaloustyöntekijöillä ole vähimmäis-      12 §:ssä tarkoitetun vähimmäisehtopäätöksen
11598:        ansiota turvaavaa yleissitovaa työehtoso-    antamisen edellytykset sekä arvioida päätöksen
11599:        pimusta, ja                                  yhteiskunnalliset seurausvaikutukset. Työryh-
11600:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      män 29. 3. 1979 valmistuneen muistion mukaan
11601:        siin ja vahvistaa oikeudenmukaisen ja        edellytyksiä kotitaloustyöntekijän vähimmäis-
11602:        kohtuullisen toimeentulon turvaavan vä-      palkkapäätöksen antamiselle ei ole, ennen kuin
11603:        himmäispalkkaa koskevan määräyksen?          on erikseen selvitetty palkkakulujen vähennys-
11604:                                                     kelpoisuuden laajuus kotitaloustyönantajan ve-
11605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rotuksessa ja ryhdytty asian vaatimiin lain-
11606: vasti seuraavaa:                                    säädäntötoimiin. Työryhmän muistiosta on saa-
11607:                                                     tu lokakuun alkuun 1979 mennessä lausunto
11608:    Työsopimuslain 17 §:n 1 momentin mukaan          yhdeltätoista viranomaiselta ja järjestöltä. Lau-
11609: työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhtees-      sunnonantajien käsitykset eroavat toisistaan
11610: sa muuten noudatettava vähintään niitä palkka-      sekä vähimmäispalkkapäätöksen antamisen että
11611: ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai sii-   verovähennyskelpoisuuden osalta. Asian valmis-
11612: hen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomai-      telua jatketaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
11613: sen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnalli-        Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, että
11614: sessa työehtosopimuksessa on noudatettaviksi        hallitusohjelmaan on sisällytetty lausuma, jonka
11615: määrätty. Tätä säännöstä ei ole kuitenkaan          mukaan hallitus pyrkii kehittämään erityisesti
11616: voitu soveltaa kotitalousalalla, koska alalta on    lapsiperheiden asemaa muun muassa lasten-
11617: toistaiseksi puuttunut valtakunnallinen työehto-    hoitojärjestelyjä ja lapsiperheiden verotuksellis-
11618: sopimus. Tämän vuoksi sisällytettiin kotitalous-    ta asemaa parantamalla. Näin ollen on osana
11619: työntekijän työsuhteesta annetun, 1. 8. 1978        perhepoliittisia ratkaisuja ryhdytty toimenpitei-
11620: voimaan tulleen lain (951/77) 12 §:ään työ-         siin kotitaloustyöntekijän toimeentulon turvaa-
11621: sopimuslain 17 § :n 1 momenttia vastaava, työ-      miseksi selvittämällä vähimmäistyöehtopäätök-
11622: suhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja koske-      sen antamisen edellytyksiä.
11623:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
11624: 
11625:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
11626:                                               N:o 218                                                3
11627: 
11628: 
11629: 
11630: 
11631:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
11632: 
11633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hållsarbetstagarna, kan ,fastställa bestämmelser
11634: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        angående minimilön och andra av statsrådet
11635: av den 25 oktober 1979 tili vederbörande med-        nödigbefunna villkor i arbetsförhållande.
11636: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte 10.
11637: av riksdagsman Ruotsalainen m. fl. underteck-        5. 1978 en arbetsgrupp med uppgift att utreda
11638: nade spörsmål nr 218:                                förutsättningarna ·för utfärdandet av det be-
11639:                                                      slut och minimivillkor som avses i 12 § lagen
11640:           Är Regeringen medveten om att hus-         om hushållsarbetstagares arbetsförhållande samt
11641:        hållsarbetstagarna inte har något all-        att uppskatta de samhälleliga följdverkningar
11642:        mänt bindande kollektivavtal som skul-        av beslutet. Enligt en av arbetsgruppen upp-
11643:        le tillförsäkra dem en minimiinkomst,         gjord promemoria, som blev färdig 29. 3. 1979,
11644:        och                                           finns det inte några förutsättningar för utfär-
11645:           ämnar Regeringen vidta åtgärder och        dandet av ett beslut om minimilön för hus-
11646:        fastställa bestämmelser om minimilön          hållsarbetstagare förrän omfattningen av löne-
11647:        vilken skulle trygga en rättvis och           kostnadernas avdragsgiltighet i hushållsarbets-
11648:        skälig utkomst?                               givarens beskattning särskilt utretts och de lag-
11649:                                                      stiftningsåtgärder frågan kräver inletts. Fram
11650:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tili början av oktober 1979 har utlåtande över
11651: samt anföra följande:                                arbetsgruppens promemoria erhållits från elva
11652:    Enligt 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal           myndigheter och organisationer. De sakkun-
11653: skall arbetsgivaren i arbetsavtal ellet arbetsför-   nigas uppfattningar skiljer sig från varandra
11654: hållande i övrigt iaktta åtminstone de löne-         såväl i fråga om utfärdandet av ett beslut om
11655: och andra villkor, som bestämts för ifrågava-        minimilön som i fråga om skatteavdragsrätten.
11656: rande ellet därmed närmast jämförligt arbete         Beredningen av ärendet fortgår i social- och
11657: i riksomfattande kollektivavtal, vilket bör an-      hälsovårdsministeriet.
11658: ses vara allmänt i vederbörande bransch. Detta           Utöver det ovan anförda kan konstateras, att
11659: stadgande har likväl inte kunnat tillämpas på        i regeringsprogrammet intagits ett uttalande
11660: hushållsarbetsbranschen, eftersom det tillsvida-     enligt vilket regeringen strävar till att utveckla
11661: re inte funnits något riksomfattande kollek-         särskilt barnfamiljernas ställning bl.a. genom
11662: tivavtal på detta område. På grund härav in-         att förbättra barnavårdsarrangemangen och
11663: togs i 12 § lagen om hushållsarbetstagares           barnfamiljernas ställning i beskattningsavseen-
11664: arbetsförhållande ( 951/77), viiken trädde i         de. Man har sålunda i anslutning till de famil-
11665: kraft 1. 8. 1978, ett stadgande som motsvarar        jepolitiska avgörandena vidtagit åtgärder för
11666: 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal och som             att trygga hushållsarbetstagarnas utkomst ge-
11667: gäller de minimivillkor vilka skall iakttas i        nom att utreda förutsättningarna för utfär-
11668: fråga om arbetsförhållande. Stadgandet är så-        dandet av ett beslut angående arbetsförhållan-
11669: lunda kompletterat, att statsrådet, för tryggan-     dets minimivillkor.
11670: de av en rättvis och skälig utkomst för hus-
11671:      Helsingfors den 27 november 1979.
11672: 
11673:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11674:                                              1979 vp.
11675: 
11676: Kirjallinen kysymys n:o 219.
11677: 
11678: 
11679: 
11680: 
11681:                                  Mikkola ym: Hämeen läänin keskiasteen koulunuudistuksen lu-
11682:                                     kion opiskelupaikoista.
11683: 
11684: 
11685: 
11686:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11687: 
11688:    Kouluhallituksen ja lääninhallitusten koulu-        Joitakin vuosia sitten päätettiin ryhtyä lukio-
11689: osastojen yhteisneuvotteluissa 29. 3. 1979 on       koulutuksen rajoittamiseen maan eteläisissä osis-
11690: alustavasti päädytty siihen, että Hämeen lää-       sa, koska lukioon siirtyneiden osuus oli kor-
11691: nissä olisi 1988 lukion aloituspaikkoja 13,5 %      keampi kuin maan pohjois- ja itäosissa. Lukion
11692: koko maan aloituspaikoista eli suunnilleen sa-      laajentumisella ja väliaikaisen ammatillisen kou-
11693: massa suhteessa kuin ikäluokan arvioitu osuus       lutuksen avulla erot on pääpiirteissään saatu
11694: on koko maan ikäluokasta. Tämä merkitsisi           tasaantumaan. Kun vuonna 1977 lukion aika-
11695: 3 510 aloituspaikkaa. Jo tuossa yhteydessä tuli     vien luokkien rinnakkaisluokkien ylläpitämiseen
11696: ilmi, että 14 % eli 3 640 aloituspaikkaa olisi      ensimmäisen kerran tarvittiin lääninhallituksen
11697: oikeudenmukaisempi. Omassa esityksessään            lupa, yritettiin Hämeen lääninhallituksessa pi-
11698: 10. 4. 1979 lääninhallitus käyttikin tätä määrää.   tää tiukasti kiinni opetusministeriön ohjeista ja
11699:    Kouluhallituksen suunnittelutoimiston 27 .4.     saatiinkin kolme luokkaa vähennetyksi. Seu-
11700: 1979 laatimassa laskelmassa lähtökohdaksi on        rauksena oli, että lukioonmenoprosentiksi jäi
11701: otettu syksyllä 1977 lukion I luokalla olleiden     vain 42,7. Ohjeiden noudattaminen koituu nyt
11702: määrä, joka Hämeen läänissä oli 42,7 % ikä-         rangaistukseksi läänille, jos lähtökohdaksi ote-
11703: luokasta, ja näin päädytään 1988 lukuun 3 370.      taan vain v. 1977 lukion aloittaneiden prosent-
11704: Osastopäälliköiden kokouksessa suoritetussa         timäärä. Oikeudenmukaisempi tulos saataisiin,
11705: tasoituksessa vähennettiin vielä 60, joten Hä-      jos otettaisiin huomioon esim. kolmen vuoden
11706: meen lääni saisi suunnitelmien mukaan v. 1988       keskiarvo.
11707: vain 3 310 aloituspaikkaa, mikä on 42,1 %              Hämeen läänin keskiasteen koulunuudistuk-
11708: ikäluokasta eli koko maan alhaisin ja vain          sen suunnittelulautakunta on kannanotossaan
11709: 12,7 % koko maan aloituspaikoista. Koko             2. 7. 1979 esittänyt lukion aloituspaikkojen
11710: maassa on vastaavaksi prosenttimääräksi ar-         määrää v. 1988 lisättäväksi, koska
11711: vioitu 41,1 % ikäluokasta.                             1. läänin ammatillisista koulutuspaikoista on
11712:    Hämeen lääniin annettuun lukion vuoden           suuri osa valtakunnallisilla linjoilla,
11713: 1988 runkokapasiteetin aloituspaikkakiintiöön          2. läänissä on korkea-asteen opiskelupaikkoja
11714: ei olla tyytyväisiä. Myös läänin keskiasteen kou-   paljon, joten ylioppilailla on suhteellisen hyvät
11715: lunuudistuksen suunnittelulautakunta on otta-       opintojen jatkamismahdollisuudet,
11716: nut kantaa lukiokysymykseen. Se yhtyy läänin-          3. lääniin on suunniteltu perustettavaksi yli-
11717: hallituksen näkemykseen, ettei ko. suunnitelma      oppilaspohjaisia keskiasteen koulutuksen aloi-
11718: ole oikeudenmukainen.                               tuspaikkoja runsaasti.
11719:    Kouluhallituksen lukiopaikkojen jakoperus-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11720: teena käyttämä vuoden 1977 lukion aloittanei-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11721: den prosentuaalinen osuus ikäluokasta on pie-       neuvoston asianomaisen jäs:enen vastattavaksi
11722: nempi kuin vuosien 1978 ja 1979 prosentti-          seuraavan kysymyksen:
11723: osuus Hämeen läänissä ja myös pienempi kuin
11724: koko maan keskiarvo.
11725: 087901171M
11726: 2                                      1979 vp.
11727: 
11728: 
11729:         Onko Hallitus tietoinen keskiasteen              mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
11730:      koulunuudistuksessa Hämeen lääniin               seen Hämeen läänin opiskelijoille tasa-
11731:      suunniteltujen lukion aloitusmäärien             puoliset ja oikeudenmukaiset mahdolli-
11732:      ( 42,1 % ikäluokasta) pienuudesta ver-           suudet jatkaa opiskeluaan keskiasteen
11733:      rattuna valtakunnalliseen keskiarvoon            koulutuspaikoissa?
11734:      (45,1 % ikäluokasta), ja jos on,
11735:     Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1979.
11736: 
11737:        Saara Mikkola              Matti Luttinen                Tellervo Koivisto
11738:        Erkki Pystynen             Eino Grönholm                 Mikko Kuoppa
11739:        Sampsa Aaltio              Salme Myyryläinen             Marjatta Mattsson
11740:        Ulla Puolanne              Matti Hokkanen                Kauko Tamminen
11741:        Tuulikki Petäjäniemi       Olavi Nikkilä                 Ulla-Leena Alppi
11742:        Matti Viljanen             Tapani Mörttinen              Jermu Laine
11743:        Ulla Järvilehto            Matti Maijala                 Hannu Tenhiälä
11744:        Lea Savolainen             Antero Juntumaa               Pentti Lahti-Nuuttila
11745:        Aarne Koskinen             Helge Siren
11746:                                                N:o 219                                                 3
11747: 
11748: 
11749: 
11750: 
11751:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11752: 
11753:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuotta 1988 varten on suunniteltava siten, että
11754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lukion sijaintikuntien nykyinen lukumäärä pyri-
11755: olette kirjeellänne n:o 1128 25 päivältä loka-        tään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään.
11756: kuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston asian-             V aitioneuvoston ohjeiden mukaan lääninhalli-
11757: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          tukset laativat, varattuaan kunnille ja asian-
11758: Saara Mikkolan ym. tekemän seuraavan kirjalli-        omaisille kuntainliitoille sekä tarvittaessa muille
11759: sen kysymyksen n:o 219:                               oppilaitosten edustajille mahdollisuuden tehdä
11760:                                                       asiasta ehdotuksen, alueensa elinkeino- ja muun
11761:           Onko Hallitus tietoinen keskiasteen         työelämän kehittämistarpeiden sekä keskiasteen
11762:        koulunuudistuksessa Hämeen lääniin             koulutuksen tarpeen perusteella alustavan eh-
11763:        suunniteltujen lukion aloitusmäärien           dotuksen alueensa koulutusrakenteesta vuonna
11764:        ( 42,1 % ikäluokasta) pienuudesta ver-         1988. Keskusvirastojen johdolla lääninhallituk-
11765:        rattuna valtakunnalliseen keskiarvoon          set yhteensovittavat alustavat ehdotuksensa val-
11766:        (45,1 % ikäluokasta), ja jos on,               takunnallisia kehittämistavoitteita vastaaviksi.
11767:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-         Yhteensovittamisen jälkeen lääninhallitukset
11768:        seen Hämeen läänin opiskelijoille tasa-        jatkavat läänikohtaisten suunnitelmien laatimis-
11769:        puoliset ja oikeudenmukaiset mahdolli-         ta.
11770:        suudet jatkaa opiskeluaan keskiasteen              Sen lisäksi mitä edellä keskiasteen koulutuk-
11771:        koulutuspaikoissa?                             sen kehittämisestä annetussa laissa ja valtioneu-
11772:                                                       voston antamissa ohjeissa on todettu lukiokou-
11773:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lutuksen mitoittamisesta kouluhallitus on 20
11774: vasti seuraavaa:                                      päivänä joulukuuta 1978 antanut asiasta suun-
11775:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä 16          nitteluohjeet. Niissä kouluhallitus on muun
11776: päivänä kesäkuuta 1978 annetun lain ( 474/78)         muassa todennut, että alue- ja kuntakohtaisesti
11777: 3 §:n mukaisesti lukion oppilasmäärä mitoite-         lukion aloituspaikkojen suhteellinen osuus 16-
11778: taan, lukionkäyntimahdollisuuksien alueellisesti      vuotiaiden ikäluokasta voi vaihdella ottaen huo-
11779: tasapuolisesta saavutettavuudesta huolehtien, as-     mioon saavutettavissa olevat muut keskiasteen
11780: teittain siten, että ammatillisesti eriytyvään kou-   koulutuspaikat, elinkeinoelämän tarpeet ja muut
11781: lutukseen siirtyvien ylioppilaiden määrä vastaa       alue- tai kuntakohtaiset erityisolosuhteet.
11782: likimäärin ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen          Saadun tiedon mukaan kouluhallitus on useis-
11783: määrää ammatillisissa oppilaitoksissa ja kotikea-     sa lääninhallitusten kouluosastojen osastopäälli-
11784: kouluissa.                                            köiden kokouksissa käsitellyt suunnittelun poh-
11785:    Vaitioneuvosto on antanut edellä mainitun          jaksi annettavia ohjeita, käynyt maaliskuussa
11786: keskiasteen koulutuksen kehittämislain 8 § :n         1979 neuvottelut kaikkien lääninhallitusten
11787: 1 momentin nojalla 30 päivänä marraskuuta             kanssa lukion ensimmäisen luokan mitoittami-
11788: 1978 ohjeet lain toimeenpanaan kuuluvien ke-          sesta sekä käsitellyt lääninhallituksen alustavat
11789: hittämistoimenpiteiden suunnittelua varten. Oh-       ehdotukset saatuaan lukion aloituspaikkamääriä
11790: jeiden mukaan lukiokoulutuksen mitoittamises-         1988 lääninhallitusten kouluosastojen osasto-
11791: sa pidetään lähtökohtana sitä, että lukion aloit-     päälliköiden kokouksessa. Siinä yhteydessä on
11792: tavien suhteellinen osuus 16-vuotiaiden ikäluo-       muotoutunut Hämeen läänin lukion aloituspaik-
11793: kasta säilyy suurin piirtein silloisella tasolla.     kamäärät kysymyksessä mainituksi 42,1 prosen-
11794: Tältä pohjalta määräytyy lukion runkokapasi-          tiksi ikäluokasta.
11795: teetti. Lisäksi ohjeiden mukaan lukioverkko
11796: 4                                             1979 vp.
11797: 
11798:    Lääninhallitusten laatimat suunnitelmat on jo     jalta ja yhteistyössä ammattikasvatushallituksen
11799: jätetty kouluhallitukseen. Keskiasteen koulutuk-     kanssa, on hallituksen käsityksen mukaan täl-
11800: sen kehittämisestä annetun lain 8 § :n 1 mo-         löin hyvät mahdollisuudet ottaa huomioon myös
11801: mentin mukaisesti kouluhallituksen tehtävänä         kysymyksessä mainitut näkökohdat.
11802: on lääninhallitusten suunnitelmat saatuaan laa-         Myös opetusministeriö pitää lukion aloitus-
11803: tia valtakunnallinen suunnitelma lukiokoulutuk-      paikkojen alueellisesti tasapainoista jakautumis-
11804: sen järjestämisestä ja lukion mitoittamisesta.       ta tavoitteena, kun vuoden 1980 alussa laadi-
11805: Kouluhallituksen on määrä toimittaa suunnitel-       taan suunnitelmaa peruskoulussa, lukiossa ja
11806: ma opetusministeriölle vuoden 1980 helmikuun         ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulu-
11807: loppuun mennessä. Keskiasteen koulutuksen            tuksen järjestämisestä. Edellä jo mainitun li-
11808: kehittämislain mukaisesti opetusministeriö laatii    säksi lukion määrällistä mitoittamista koskevat
11809: ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen       kysymykset sisältyvät keskiasteen koulutuksen
11810: suunnitelmat saatuaan sekä keskiasteen koulun-       kehittämisestä annetun lain 9 § :ssä tarkoitet-
11811: uudistuksen neuvottelukuntaa ja kouluasiain-         tuun, määrävuosiksi kerrallaan laadittavaan ke-
11812: neuvostoa kuultuaan suunnitelman peruskoulus-        hittämisohjelmaan, josta valtioneuvosto päättää.
11813: sa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa an-      Kehittämisohjelmaa valmisteltaessa hallitus
11814: nettavan koulutuksen järjestämisestä.                kiinnittää erityistä huomiota lukion oppilasmää-
11815:    Kuten edellä jo todettiin valtakunnallinen        rien alueellisesti tasapainoiseen mitoittamiseen.
11816: suunnitelma lukiokoulutuksen järjestämisestä         Hallitus pitää tärkeänä, että myös Hämeen lää-
11817: ja mitoittamisesta on parhaillaan valmisteltava-     nin opiskelijoille turvataan tasapuoliset ja oi-
11818: na kouluhallituksessa. Koska valmistelutyötä         keudenmukaiset mahdollisuudet jatkaa opiske-
11819: suoritetaan lääninhallitusten suunnitelmien poh-     luaan keskiasteen oppilaitoksissa.
11820:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
11821: 
11822:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
11823:                                                N:o 219                                              5
11824: 
11825: 
11826: 
11827: 
11828:                            T i Il R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11829: 
11830:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utom planeras så, att det nuvarande antalet
11831: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kommuner med gymnasier såvitt möjligt bibe-
11832: nr 1128 av den 25 oktober 1979 till veder-           hålls.
11833: börande medlem av statsrådet översänt avskrift          Enligt statsrådets anvisningar uppgör läns-
11834: av följande av riksdagsledamot Saara Mikkola         styrelserna, sedan de berett kommunerna och
11835: m.fl. undertecknade spörsmål nr 219:                 vederbörande kommunalförbund samt vid be-
11836:                                                      hov andra företrädare för läroanstalterna
11837:           Är Regeringen medveten om det              möjlighet att framlägga förslag i saken, på
11838:        ringa elevantai som inom ramen för            basen av närings- och det övriga arbetslivets
11839:        mellanstadiereformen för Tavastehus           utvecklingsbehov samt behovet av mellanstadie-
11840:        Iän planerats börja i gymnasium ( 42,1        utbildning inom respektive områden ett preli-
11841:         % av åldersklassen) i jämförelse med         minärt förslag rörande områdets utbildnings-
11842:        det riksomfattande medeltalet ( 45,1 %        struktur år 1988. Under ledning av de centrala
11843:        av åldersklass,en), och om så är fallet,      ämbetsverken anpassar länsstryrelserna sina
11844:           vad ämnar Regeringen göra i syfte          preliminära förslag så, att de överensstämmer
11845:        att tillförsäkra studerandena i T avaste-     med de riksomfattande målen för utvecldings-
11846:        hus Iän jämlika och rättvisa möjligheter      arbetet. Efter denna sammanjämkning fort-
11847:        att fortsätta sina studier vid utbildnings-   sätter länsstyrelserna uppgörandet av planerna
11848:        platser på mellanstadiet?                     för varje Iän.
11849:                                                         Utöver vad ovan i lagen om utvecklande av
11850:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utbildningen på mellanstadiet och statsrådets
11851: samt anföra följande:                                anvisningar konstaterats om dimensioneringen
11852:     I enlighet med 3 § lagen den 16 juni 1978        av gymnasieutbildningen meddelade skolsty-
11853: om utvecklande av utbildningen på mellan-            relsen den 20 december 1978 planeringsanvis-
11854: stadiet ( 474/78) dimensioneras gymnasiets           ningar i denna fråga. Skolstyrelsen konstaterade
11855: elevantal, med beaktande av i regionalt av-          i dessa anvisningar bl.a., att andelen nybörjar-
11856: seende opartiskt fördelade möjligheter att           platser i gymnasiet i relation tili 16-åringarnas
11857: besöka gymnasium, gradvis så, att antalet            årsklass kan variera enligt område och kommun
11858: studenter som övergår tili en yrkesinriktad ut-      med beaktande av övriga tillbudsstående ut-
11859: bildning ungefärligen motsvarar antalet på           bildningsplatser på mellanstadiet, näringslivets
11860: studentexamen baserade nybörjarplatser i yrkes-      behov och andra specialförhållanden som va-
11861: läroanstalterna och högskolorna.                     rierar inom olika områden och kommuner.
11862:    Statsrådet meddelade den 30 november 1978            Enligt uppgift har skolstyrelsen vid ett
11863: med stöd av 8 § 1 mom. Iagen om utvecldande          flertal möten med avdelningscheferna för läns-
11864: av utbildningen på mellanstadiet anvisningar för     styrelsernas skolavdelningar behandlat de an-
11865: planering av de utvecklingsåtgärder som hör          visningar vilka utfärdas som grund för plane-
11866: tili verkställigheten av lagen. Enligt anvis-        ringen, i mars 1979 förhandlat med alla läns-
11867: ningarna är utgångspunkten för dimensione-           styrelser om dimensioneringen av gymnasiets
11868: ringen av gymnasieutbildningen, att den del av       första ldass samt behandlat länsstyrelsernas
11869: 16-åringarnas årsklass som vinner inträde i          preliminära förslag efter att vid ett möte för
11870: gymnasium relativt sett alltjämt kommer att          avdelningscheferna vid Iänsstryrelsernas skolav-
11871: vara ungefär lika stor som vid den ifråga-           delningar ha erhållit uppgift om antalet ny-
11872: varande tidpunkten. På denna grundval fast-          börjarplatser i gymnasiet 1988. I detta samman-
11873: ställs gymnasiets baskapacitet. Enligt anvis-        hang fastställdes antalet nybörjarplatser i gym-
11874: ningarna bör gymnasienätet för år 1988 dess-
11875: 6                                            1979 vp.
11876: 
11877: nasiet för Tavastehus Iän tili 42,1 procent av      planer och i samarbete med yrkesutbildnings-
11878: åldersklassen, såsom uppges i spörsmålet.           styrelsen, finns det enligt regeringens upp-
11879:    De planer som uppgjorts av länsstyrelserna       fattning goda möjligheter att härvid även
11880: har redan inlämnats tili skolstyrelsen. 1 en-       beakta de i spörsmålet nämnda synpunkterna.
11881: lighet med 8 § 1 mom. lagen om utvecklande             Ä ven undervisningsministeriet anser en re-
11882: av utbildningen på mellanstadiet har skol-          gionalt balanserad fördelning av nybörjar-
11883: styrelsen tili uppgift att efter det den erhållit   platserna i gymnasiet utgöra målsättningen när
11884: länsstyrelsens planer uppgöra en riksomfattande     planen för organisering av utbildningen i grund-
11885: pian för organisering av gymnasieutbildningen       skolan, gymnasiet och yrkesläroanstalterna upp-
11886: och dimensionering av gymnasiet. Skolstyrelsen      görs i början av år 1980. Utöver det som ovan
11887: skall tillställa undervisningsministeriet planen    nämnts ingår frågorna om den kvantitativa
11888: före utgången av februari 1980. I enlighet med      dimensioneringen av gymnasiet i det i 9 § lagen
11889: ovan nämnda lag uppgör undervisningsminis-          om utvecklande av utbildningen på mellan-
11890: teriet efter att ha erhållit yrkesutbildnings-      stadiet avsedda utvecklingsprogrammet, vilket
11891: styrdsens och skolstyrelsens planer samt efter      skall utarbetas för ett bestämt antal år åt
11892: att ha hört delegationen för mellanstadierefor-     gången och om vilket statsrådet bestämmer.
11893: men och rådet för skolärenden, en plan för             Vid beredningen av utvecklingsprogrammet
11894: organiserandet av utbildningen i grundskolan,       fäster regeringen särskild uppmärksamhet vid
11895: gymnasiet och yrkesläroanstalterna.                 en regionalt balanserad dimensionering av elev-
11896:    Såsom ovan redan konstaterades, bereds i         antalet i gymnasiet. Regeringen anser det vara
11897: skolstyrelsen för närvarande en riksomfattande      viktigt, att också eleverna i Tavastehus Iän
11898: plan för organisering och dimensionering av         tillförsäkras 1ikställda och rättvisa möjligheter
11899: gymnasieutbildningen. Eftersom berednings-          att fortsätta sina studier i läroanstalter på
11900: arbetet utförs på basen av länsstyrelsernas         mellanstadiet.
11901:      Helsingforsden 27 november 1979.
11902: 
11903:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
11904:                                                1979 vp.
11905: 
11906: Kirjallinen kysymys n:o 220.
11907: 
11908: 
11909: 
11910: 
11911:                                   Juvela: Pienten työ- ja virkaeläkkeiden verovapaudesta.
11912: 
11913: 
11914:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
11915: 
11916:    Pienituloisten eläkeläisten ja heitä edustavien    net työ- ja virkaeläkkeet vapautetta1s1m koko-
11917: järjestöjen taholla ollaan tyytymättömiä pieniin      naan veroista. Rajana voisi olla 1 600 markan
11918: työ- ja virkaeläkkeisiin kohdistuvaan verotuk-        eläketulo kuukaudessa. Sitä pienemmistä eläk-
11919: seen. Kun useimmissa tapauksissa mainittu elä-        keistä ei veroa perittäisi.
11920: ke yhdessä kansaneläkkeen perusosan kanssa               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11921: muodostaa eläkkeensaajalle välttämättömän vä-         § :n 1 momenttiin viitaten esitänkin valtioneu-
11922: himmäistulon, on kohtuutonta, että tähän vaa-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11923: timattomaan tuloon kohdistuu vielä suhteelli-         raavan kysymyksen:
11924: sen raskas verotus. Kun lisäksi kyseiseen eläk-
11925: keeseen perustuvasta tulosta on aikanaan jo suo-                Aikooko Hallitus tarkistaa verolain-
11926: ritettu lain määräämä vero, on tässä kysymys                 säädäntöä siten, että pienet työ- ja vir-
11927: oikeastaan kahteen kertaan verottamisesta.                   kaeläkkeet vapautettaisiin kokonaan ve-
11928:    Näillä perusteilla olisikin kohtuullista, että            roista?
11929: verolainsäädäntöä tarkistettaisiin siten, että pie-
11930:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
11931: 
11932:                                             Aulis Juvela
11933: 
11934: 
11935: 
11936: 
11937: 087901139L
11938: 2                                               1979 vp.
11939: 
11940: 
11941: 
11942: 
11943:                           Eduskunna·n Herra Puhemiehelle.
11944: 
11945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          kansaneläke erilaisine lisineen on verovapaata
11946: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tuloa. Kunnallisverotuksessa toimeentulomini-
11947: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päi-            min verottamatta jättäminen on pyritty otta-
11948: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          maan huomioon siten, että pienituloiset vero-
11949: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           velvolliset saavat tehdä ns. perusvähennyksen.
11950: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta           Jos verovelvollisen tulo ei ole 2 300 markan
11951: kirjallisesta kysymyksestä n:o 220:                    määrää suurempi, on siitä kun..nallisverotuksessa
11952:                                                        ns. perusvähennyksenä vähennettävä sanotun
11953:            Aikooko Hallitus tarkistaa verolain-
11954:                                                        tulon määrä. Mainittu 2 300 markan määräi-
11955:         säädäntöä siten, että pienet työ- ja vir-      nen vähennys on hallituksen esityksessä ehdo-
11956:         kaeläkkeet vapautettaisiin kokonaan ve-        tettu korotettavaksi 2 500 markaksi vuodelta
11957:         roista?
11958:                                                        1980 toimitettavassa verotuksessa. Tuloverotuk-
11959:                                                        sen ns. verokynnyksen mukaan laskettuna kun-
11960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nallisveroa kannetaan vuonna 1980 noin 2 880
11961: vasti seuraavaa:                                       markan tuloista lähtien.
11962:    Verolainsäädännössä on periaatteessa pidetty           Verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa
11963: sääntönä, että toimeentulominimiin ei kohdis-          vähentää ns. vanhuusvähennyksenä 1 000
11964: teta tuloverotusta. Valtionverotuksessa tämä           markkaa, milloin hän ennen verovuoden päät-
11965: on otettu huomioon siten, että valtion tulove-         tymistä on täyttänyt 65 vuotta. Tätä vähennys-
11966: rotuksen ns. verokynnystä, eli sitä bruttotulon        tä vastaa valtionverotuksessa valtion tuloveros-
11967: määrää, josta lähtien valtionveroa kannetaan,          ta tehtävä 100 markan suuruinen vähennys.
11968: on viime vuosina edelleen nostettu. Tämä on            Tietyin edellytyksin verovelvollinen voi lisäksi
11969: toteutettu korottamalla veroasteikon alarajaa ja       saada sekä valtion- että kunnallisverotuksessa
11970: suurentamalla eräitä keskeisiä tuloverotuksessa        ns. veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen.
11971: myönnettäviä vähennyksiä. Yksinäiselle henki-             Kunnallisverotuksen osalta toimeentulomini-
11972: lölle maksuunpannaan valtion tuloveroa halli-          min verottamatta jättäminen on toteutettu vä-
11973: tuksen esitysten mukaan vuodelta 1980 noin             häisemmässä määrin kuin valtionverotuksessa.
11974: 12 920 markan vuositulosta lähtien. Kaksilap-          Tämä johtuu muun muassa kunnallistalouden ja
11975: sisessa perheessä, jossa vain toisella puolisolla      valtiontalouden erilaisesta rakenteesta ja erilai-
11976: on tuloa, verokynnys on noin 29 720 markkaa.           sista tarpeista. Kunnallisverotus ulottuu muu-
11977: Lisäksi palkan- ja eläkkeensaajilla on usein           toinkin eräisiin sellaisiin tuloihin, joihin val-
11978: myös muita kuin edellä mainittuja markkamää-           tionverotus ei ulotu. Vastaavasti vähennysten
11979: riä laskettaessa huomioon otettuja perhesuh-           suuruutta on kunnallisverotuksessa saatettu
11980: teiden perusteella myönnettäviä vähennyksiä.           kunnallistalouden vaatimuksista rajoittaa val-
11981: Toimeentulominimin verottamatta jättäminen             tionverotukseen verrattuna.
11982: on siis käytännössä valtionverotuksen osalta to-          Verolainsäädännön keskeisiä periaatteita on
11983: teutettu monissa tapauksissa silloin, kun esim.        laaja veronalaisen tulon käsite. Tulokäsittee-
11984: eläketulo on 1 600 markkaa kuukaudessa.                seen sisältyvän toimeentulominimin verotus-
11985:    Sen sijaan kunnallisverotuksessa alin verotet-      kohtelu on puolestaan kytketty kaikkien eri tu-
11986: tava tulo on niin pieni, ettei se yleensä täytä        lolajien yhteismäärään eli verovelvollisen ko-
11987: toimeentulominimin edellytyksiä. Tosin pienitu-        konaistuloon. Erillisin tulolajeittain ei toimeen-
11988: loisilla verovelvollisilla saattaa olla käytettävis-   tulominimin määrittely ole verolainsäädännössä
11989: sään myös verovapaita sosiaalietuuksia. Esim.          mahdollista.
11990:                                              N:o 220                                               3
11991: 
11992:   Eläkkeiden pienuus on enemmänkin eläke- ja        tuloa, jota hän ei ole saanut palkkana, maksaa
11993: sosiaalipoliittinen kuin veropoliittinen ongelma.   eläkkeenä veroa ensimmäistä kertaa. Edellä ole-
11994: Tulon kahteen kertaan verottamisesta ei voida       van perusteella ei ole aihetta kysymyksessä tar-
11995: puhua silloin, kun verovelvollinen siitä osasta     koitettuun verolainsäädännön tarkistamiseen.
11996:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
11997: 
11998:                                                                      Ministeri Pirkko Työläiärvi
11999: 4                                           ::1979, yp.
12000: 
12001: 
12002: 
12003: 
12004:                          T i II   Ri k sdagens        H e rr T a 1 m a n.
12005: 
12006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skyldig med små inkomster tili sitt förfogande
12007: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ha även sociala förmåner som är skattefria.
12008: av den 26 oktober 1979 till vederbörande med-      Exempelvis folkpensionen jämte olika tillägg
12009: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande    utgör skattefri inkomst. Vid kommunalbeskatt-
12010: av riksdagsman Aulis Juvela ställda spörsmål       ningen har man försökt beakta det, att existens-
12011: nr 220:                                            minimum skall lämnas obeskattad, genom att
12012:            Ämnar Regeringen justera skatte-        skattskyldig med små inkomster får göra ett
12013:        lagstiftningen så, att små arbets- och      s.k. grundavdrag. Är skattskyldigs inkomster
12014:         tjänstepensioner helt befrias från         inte större än 2 300 mk, skall härav i kommu-
12015:         skatter?                                   nalbeskattningen såsom s.k. grundavdrag av-
12016:                                                    dras beloppet av sagda inkomst. Sagda avdrag
12017:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om 2 300 mk har i regeringens proposition
12018: samt anföra följande:                              föreslagits höjt tili 2 500 mk vid den beskatt-
12019:                                                    ning som skall verkställas för år 1980. Kom-
12020:     Inom skattelagstiftningen har man i princip    munalskatt uppbärs år 1980 från och med en
12021: ansett det som regei att existensminimum inte      inkomst av ca 2 880 mk beräknat enligt in-
12022: blir föremål för inkomstbeskattning. I statsbe-    komstbeskattningens s.k. skattetröskel.
12023: skattningen har detta beaktats genom att den          Skattskyldig får i kommunalbeskattningen
12024: s.k. skattetröskeln vid statens inkomstbeskatt-    avdra 1 000 mk i s.k. ålderdomsavdrag, då han
12025: ning, dvs. beloppet av den bruttoinkomst, från     före skatteårets utgång fyllt 65 år. Detta avdrag
12026: och med viiken statsskatt uppbärs, under de        motsvaras i statsbeskattningen av det avdrag
12027: senaste åren fortgående höjts. Detta har för-      om 100 mk som får avdrag från inkomstskatt
12028: verkligats genom att man höjt skatteskalans        tili staten. Under vissa förutsättningar kan
12029: nedre gräns och ökat vissa centrala avdrag som     skattskyldig dessutom i såväl stats- som kom-
12030: beviljas vid inkomstbeskattningen, ehuru inte      munalbeskattningen få göra avdrag för s.k.
12031: tili fullo och automatiskt på sätt som motsva-     nedsatt skattebetalningsförmåga.
12032: rar kostnadsutvecklingen. För ensamstående             För kommunalbeskattningens vidkommande
12033: person debiteras inkomstskatt tili staten för      har man i mindre grad än i fråga om statsbe-
12034: år 1980 enligt regeringens propositioner från      skattningen genomfört principen om att lämna
12035: och med en årsinkomst av ca 12 920 mk. För         existensminimum obeskattad. Detta beror bl.a.
12036: familjer med två barn, där endast den ena          på kommunalhushållningens och statshushåll-
12037: maken har inkomster, är skattetröskeln ca          ningens olikartade struktur och behov. Kom-
12038: 29 720 mk. Dessutom har lön- och pensionsta-       munalbeskattningen utsträcket sig även i övrigt
12039: gare ofta andra avdrag än de som vid uträk-        till vissa sådana inkomster som inte berörs av
12040: nandet av ovan nämnda markbelopp beaktats          statsbeskattningen. I motsvarande mån har av-
12041: på basen av familjeförhållandena. Att lämna        dragens storlek i kommunalbeskattningen på
12042: existensminimum obeskattad har sålunda i           grund av de krav som kommunalhushållningen
12043: praktiken för statsbeskattningens vidkomman-       uppställer kunnat begränsas i jämförelse med
12044: de genomförts i många fall, då exempelvis pen-     statsbeska ttningen.
12045: sionsinkomsten är 1 600 mk i månaden.                  En av de centrala principerna i skattelagstift-
12046:     I kommunalbeskattningen är däremot den         ningen är det vidsträckta begreppet skatteplik-
12047: lägsta beskattningsbara inkomsten så liten, att    tig inkomst. Beskattningen i fråga om existens-
12048: den i allmänhet inte uppfyller förutsättningarna   minimum, som ingår i begreppet inkomst, har
12049: för existensminimum. Å andra sidan kan skatt-      för sin del sammankopplats med det samman-
12050:                                               N:o 220                                               5
12051: 
12052: lagda beloppet av alla olika inkomstarter, dvs.         De små pensionerna är huvudsakligen ett
12053: med den skattskyldiges totalinkomst. Det är          pensions- och socialpolitiskt problem och inte så
12054: inte möjligt att i ,skattelagstiftningen definiera   mycket ett skattepolitiskt problem. På grund
12055: existensminimum på basen av separata in-             av ovan anförda föreligger det inte skäl för en
12056: komstarter.                                          i spörsmålet avsedd justering av skattelagstift-
12057:                                                      ningen.
12058:      Helsingfors den 20 november 1979.
12059: 
12060:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
12061: 
12062: 
12063: 
12064: 
12065: 087901139L
12066:                                                1979 vp.
12067: 
12068: Skriftligt spörsmål nr 221.
12069: 
12070: 
12071: 
12072: 
12073:                                    Renlund m. fl.: Om ersättning för diabetikernas merkostnader
12074:                                       för maten.
12075: 
12076: 
12077:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12078: 
12079:    Diabetes är en kronisk sjukdom som kräver          lag stipu1erade bedömningar bevilja detta av-
12080: regelbunden vård. En viktig del av vården ut-         drag.
12081: gör dieten. I synnerhet diabetiker, som vårdas           Trots olika framställningar tili skattestyrelsen
12082: med insulin, kräver en noggrann diet. Då              från diabetesförbundet har detta inte lett till
12083: dieten är jämförbar med medicinsk vård borde          önskat resultat. De ci:1.1kulär som skattestyrelsen
12084: den således räknas som sjukdomskostnad tili           skickat ut tili skattenämnderna i detta ärende
12085: den del den överstiger normala matkostnader.          med uppmaning att inta en positiv inställning
12086: Diabetikers merkostnader för maten har i all-         tili denna fråga, har i de flesta fall gett ett
12087: män beskattningspraxis tyvärr inte accepterats        negativt resultat om man bortser från ett fåtal
12088: såsom enligt IFSkL 29 § avdragbara kostna-            kommuner. Då diabetiker bevisligen har rätt
12089: der. Man har inte heller godkänt att dietmaten        avsevärda merkostnader för att klara sin sjuk-
12090: räknas som utgifter tilihörande inkomstens för-       dom borde avdrag för en del av matkostnaderna
12091: värvande med hänvisning till IFSkL 25 § och           beviljas vid beskattningen.
12092: samma lags 27 §.                                          Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
12093:    Enligt IFSkL 31 § kan om den skattsky1-            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
12094: diges skattebetalningsförmåga väsentligen ned-        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
12095: gått beviljas ett avdrag för nedsatt skattebeta1-     ställa följande spörsmål:
12096: ningsförmåga med beaktande av de inkomster
12097: och den förmögenhet, som står tili hans och                      Är Regeringen medveten om de mer-
12098: hans familjs förfogande. Detta stadgande för-                kostnader, som diabetiker har så som en
12099: utsätter en prövning, som i de flesta fall har               följd av sin sjukdom, och
12100: lett tili att inget avdrag har beviljats för diabe-              vilka åtgärder avser Regeringen vid-
12101: tikernas merkostnader för maten. Endast ett                  taga för att bevilja diabetikerna rätt
12102: fåtal kommuner i vårt land har godkänt dessa                 till avdrag vid beskattningen för maten
12103: avdrag. Skattenämnderna har ofta som motive-                 till den del det överstiger normala mat-
12104: ring tili sina beslut framfört att de inte har lag-          kostnader?
12105: lig rätt att schematiskt utan verkställande av i
12106:       Helsingfors den 26 oktober 1979.
12107: 
12108:          Boris Renlund                   Ingvar S. Melin                 Elisabeth Rehn
12109:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                      Gunnar Häggblom
12110: 
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 0879011864
12115: 2                                              1979 vp.
12116: 
12117: Kirjallinen kysymys n:o 221.                                                               Suomennos.
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                   Renlund ym.: Sokeritautia sairastavan ruokakustannusten kor-
12123:                                       vaamisesta.
12124: 
12125: 
12126:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12127: 
12128:    Sokeritauti on krooninen tauti, joka vaatii           Sokeritautili1ton verohallitukselle tekemistä
12129: säännöllistä hoitoa. Ruokavalio on tärkeä osa         useista esityksistä huolimatta 'toivottuun tulok-
12130: hoidosta. Varsinkin insuliinia käyttävät sokeri-      seen ei ole päästy. Verohallituksen tämän asian
12131: tautise1! tarvitsevat hyvin tarkan ruokavalion.       johdbsta verolautakunnille lähettämiin kierto-
12132: Kun ruokavalio on verrattavissa lääkehoitoon,         kirjeisiin, joissa kehotetaan ottamaan myöntei-
12133: sen tulisi kuulua sairauskustannuksiin siltä osin     nen kanta tähän asiaan, on useimmiten otettu
12134: kuin se ylittää tavanomaiset ravintokustannuk-        kieLteinen kanta harvoja kuntia lukuunotta-
12135: set. Sokeritautisen ylimääräisiä ravintokustan-       matta. Koska sokeritautia sairastavilla todistet-
12136: nuksia ei valitettavasti yleisen verotuskäytännön     tavasti on tuntuvia ylimääräisiä kuluja sairau-
12137: mukaisesti hyväksytä tulo- ja omaisuusverolain        tensa hoidosta, osasta ravintokustannuksia tu-
12138: 29 §:n mukaisina vähennyskelpoisina menoina.          lisi myöntää vähennys verotuksessa.
12139:    Tulo- ja omaisuusverolain 31 §:n mukaan               Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12140: voidaan verovelvolliselle myöntää vähennys            nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
12141: alentuneen veronmaksukyvyn nojalla, jos vero-         mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jä-
12142: velvollisen veronmaksukyky on olennaisesti            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12143: alentunut ottaen huomioon hänen tulonsa ja
12144: omaisuutensa, joka on hänen ja hänen perheen-                   Onko Hallitus tietoinen niistä ylimää-
12145: sä käytössä. Tämä säännös edellyttää harkintaa,              räisistä kusvannuksista, joita sokeritautia
12146: joka useimmissa tapauksissa on johtanut sii-                 sairastavilla on sairautensa johdosta, ja
12147: hen, ettei sokeritautisille ole myönnetty vero-              jos on,
12148: vähennystä heidän ylimääräisistä ravintokustan-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12149: nuksistaan. Vain harvat maamme kunnat ovat                   ryhtyä verovähennyksen myöntämiseksi
12150: hyväksyneet nämä vähennykset. Verolautakun-                  sokeritautia sairastaville henkilöille hei-
12151: nat ovat usein perusteluinaan päätöksilleen esit-            dän ravintokustannuksistaan siltä osin
12152: täneet, ettei niillä ole miltään laillista oikeutta          kuin ne ylittävät tavanomaiset ravinto-
12153: kaavamaisesti myöntää laissa sääntelemättömiä                kustannukset?
12154: harkinnanvaraisia vähennyksiä.
12155:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
12156: 
12157:          Boris Renlund                   Ingvar S. Melin                Elisabeth Rehn
12158:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                     Gunnar Häggblom
12159:                                               N:o 221                                                3
12160: 
12161: 
12162: 
12163: 
12164:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
12165: 
12166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set sosiaaliavustukset. Säännöksen soveltaminen
12167: mainitussa ;tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ei välttämättä edellytä säälittävien syiden ole-
12168: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       massaoloa, vaan vähennyksen myöntäminen voi
12169: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tulla kysymykseen aina, kun tarvetta siihen har-
12170: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kitaan olevan."
12171: Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Sairauden perusteella voidaan myöntää vä-
12172: sesta kysymyksestä n:o 221:                          hennystä, mikäli sairaudesta on aiheutunut huo-
12173:                                                      mattavia kustannuksia tai tulon alenemista.
12174:           Onko Hallitus tietoinen niistä ylimää-     Poikkeuksellisen suurista sairauskuluista voi-
12175:        räisistä kustannuksista, joita sokeritautia   daan ottaa vähennyksenä huomioon sairauskulu-
12176:        sairastavilla on sairautensa johdosta, ja     vähennyksen enimmäismäärän ylittävä osa. Kus-
12177:        jos on,                                       tannukset sokeritaudin tai muun sairauden edel-
12178:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lyttämästä ruokavaliosta voivat niinikään olla
12179:        ryhtyä verovähennyksen myöntämiseksi          perusteena vähennyksen myöntämiselle. Näissä-
12180:        sokeritautia sairastaville henkilöille hei-   kin tapauksissa tulee tutkia, onko vähennyksen
12181:        dän ravintokustannuksistaan siltä osin        myöntäminen kohtuullista verovelvollisen tuloi-
12182:        kuin ne ylittävät tavanomaiset ravinto-       hin ja varallisuuteen nähden. Vähennyksen
12183:        kustannukset?                                 myöntäminen on siten verolautakunnan harkin-
12184:                                                      nassa.
12185:    Vastauks'ena kysymykseen esitän kunnioitta-          Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että
12186: vasti seuraavaa:                                     kysymyksessä mainitut henkilöt voivat eräissä
12187:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 § :n mukaan,      tapauksissa saada invaliditeettinsä nojalla vero·
12188: jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen           vähennyksen. Sokeritautia sairastavan henkilön
12189: perheensä käytetJtävissä olevat tulot ja varalli-    invaliditeetti vaihtelee kuitenkin taoauksesta
12190: suus huomioon ottaen on erityisis,tä syistä, ku-     riippuen 0-100 prosenttiin.            ~
12191: ten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sai-         Ruokavaliosta aiheutuvia ylimääräisiä kustan-
12192: rauden johdosta olennaisesti alentunut, vähen-       nuksia on vaikea selvittää. Jotta tällaisista yli-
12193: netään tulosta kohtuullinen määrä, joka on           määräisistä kustannuksista saataisiin selvitys,
12194: vuodelta 1980 ,toimitettavasta verotuksesta läh-     olisi ne tutkittava ja samalla olisi selvitettävä
12195: den enintään 4 700 markkaa.                          muidenkin sairauksien aiheuttamat ylimääräiset
12196:    Verohallitus on ohjeissaan lausunut sairauden     ruokailukustannukset.
12197: perusteella myönnettävästä veronmaksukyvyn              Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen ke-
12198: alentumisvähennyksestä mm. seuraavaa. Tulo-          hittäminen edellyttää verotuksen yksinkertaista-
12199: ja varallisuusverolain 31 § :n mukaan "veron-        mista, johon liittyy myös verotuksessa myön-
12200: maksukyvyn tulee olla olennaisesti alentunut,        nettävien vähennysten karsiminen. Uusien vä-
12201: jotta vähennys voitaisiin tällä perusteella myön-    hennysten säätämistä on tämän vuoksi vältettä-
12202: tää. Tämä on harkitJtava kussakin tapauksessa        vä. Kun sokeritautia sairastavien henkilöiden
12203: erikseen. Veronmaksukyky riippuu ensisijaisesti      erityisolosuhteet voidaan ottaa verotuksessa voi-
12204: verovelvollisen ja hänen perheensä käytettävissä     massa olevien säännösten nojalla huomioon tar-
12205: olevista tuloista ja varallisuudesta, jolloin ote-   vittavassa määrin, hallituksen mielestä erityis-
12206:  taan huomioon myös verovapaat tulot ja erilai-      vähennyksen säätämiseen ei ole aihetta.
12207:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
12208: 
12209: 
12210:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
12211: 4                                              1979 vp.
12212: 
12213: 
12214: 
12215: 
12216:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12217: 
12218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komster och olika sociala bidrag. Stadgandets
12219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             tillämpning förutsätter icke oundgängligen före-
12220: velse av den 26 oktober 1979 tili vederbörande        komsten av ömmande omständigheter, utan
12221: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        avdraget kan beviljas alltid, då skäl därtill prö-
12222: jande av riksdagsman Boris Renlund m. fl.             vas föreligga."
12223: undertecknade spörsmål nr 221:                            Avdrag på grund av sjukdom kan beviljas
12224:                                                       om sjukdomen har förorsakat avsevärda kost-
12225:           Är Regeringen medveten om de mer-           nader eller inkomstnedsättning. Av exceptio-
12226:        kos.tnader, som diabetiker har så som          nellt stora sjukdomskostnader kan som avdrag
12227:        en följd av sin sjukdom, och                   bea:ktas den del som överstiger maximibeloppet
12228:           vilka åtgärder avser Regeringen vid-        av avdraget för sjukdomskostnader. Kostnader-
12229:        taga för att bevilja diabetikerna rätt till    na för den diet som krävs vid diabetes eller
12230:        avdrag vid beskattningen för maten till        annan sjukdom kan likaså utgöra grund för be-
12231:        den del det överstiger normala matkost-        viljande av avdraget. Även i dessa fall bör
12232:        nader?                                         det undersökas huruvida det med beaktande av
12233:                                                       den skattskyldiges inkomst och förmögenhet är
12234:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skäligt att avdraget beviljas. Beviljandet av av-
12235: samt anföra följande:                                 draget är således beroende av skattenämndens
12236:     I 31 § lagen om skatt på inkomst och för-         prövning.
12237: mögenhet stadgas att om en persons skatte•                Det bör även observeras, att de i spörsmålet
12238: betalningsförmåga med beaktande av de in-             nämnda personerna i vissa fall kan få skatte-
12239: komster och den förmögenhet, som ståtr tili           avdrag på grund av sin invaliditet. Invalidite>ts-
12240: hans och hans familjs förfogande, på grund av         graden hos en diabetiker varierar dock beroende
12241: särskild orsak, såsom försörjningsplikt, arbets-      på fallet från 0-100 procent.
12242: löshet ellet sjukdom, väsentligen har nedgått,            Det är sv&rt att utreda vilka merkostnader
12243: avdras från inkomsten ett skäligt belopp, som         dieten fömnleder. För att nå klarhet om dylika
12244: från och med den beskattning som verkställs           merkostnader borde de undersökas och sam-
12245: för år 1980 är högst 4 700 mk.                        tidigt borde man utreda vilka extra mrutkost-
12246:     Skattestyrelsen har i sina anvisningar utta-      nader andra sjukdomar föranleder.
12247: lat bl.a. följande om avdrag på grund av ned-             Utvecklandet av fysiska personers inkomstbe-
12248: satt skattebetalningsförmåga. Enligt 31 § lagen       skattning förutsätter att beskattningen förenk-
12249: om skaut på inkomst och förmögenhet "skall            las, vilket även innebär att man gallrar bland
12250: skattebetalningsförmågan vara väsentligt ned-         de avdrag som beviljas vid beskattningen. Av
12251: satt, för att avdrag på denna grund skall kunna       denna anledning bör man undvika rutt stadga
12252: beviljas. Detta skall prövas i varje fall särskilt.   om nya avdrag. Då diabetikernas särställning
12253: Skattebetalningsförmågan beror i första hand på       vid beskattningen i tillräcklig grad kan beaktas
12254: de inkomster och den förmögenhet, som står            med stöd av förefintliga stadganden, anser rege-
12255: till den skattskyldiges och hans familjs förfo-       ringen det inte vrura motiverat att stadga om
12256: gande, varvid man beaktar även skattefria in-         specialavdrag.
12257:      Helsingfors den 27 november 1979.
12258: 
12259: 
12260:                                                                          Minister Pirkko Työtäjärvi
12261:                                              1979 vp.
12262: 
12263: Kirjallinen kysymys n:o 222.
12264: 
12265: 
12266: 
12267: 
12268:                                  H. Järvenpää: Hirvien aiheuttamista vahingoista metsänomista-
12269:                                     jille.
12270: 
12271: 
12272:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12273: 
12274:    Hirvikantamme, joka on kasvanut jo yli           tuun myös aiheutuneista vahingoista. Jättäes-
12275: 100 000 kappaleeseen, aiheuttaa tuntuvia va-        sään Mera-ohjelman mukaiset metsänparannus-
12276: hinkoja paitsi liikenteelle myös maa- ja metsä-     lainat ja kiistattomat tuoton menetykset korvat-
12277: taloudelle. Vahinkoja kärsineillä ei ole ollut      tavien vahinkojen ulkopuolelle on valtio sa-
12278: mahdollisuutta saada asianmukaista korvausta        malla riistänyt metsänomistajalta oikeuden sii-
12279: vanhentuneiksi käyneitten asetusten takia.          hen metsän tuottamaan tuloon, josta hän on
12280:    On ilmennyt tapauksia, että maanomistaja         etukäteen veronsa yhteiskunnalle maksanut.
12281: anoessaan maa- ja metsätalousministeriön pää-          Metsästäjäjärjestöjen ja viranomaisten tahol-
12282: töksen ( 78/7 4) mukaista avustusta metsälle        ta on hirvien vuotuiseksi tuotoksi laskettu n.
12283: aiheutuneesta tuhosta, on saanut tuoton mene-       75 miljoonaa markkaa. Kun vanhentuneitten
12284: tyksenä vain puuston odotusarvoa vastaavan          asetusten mukaan korvauksia on samalta ajalta
12285: korvauksen, vaikka tuhoutuneelle alueelle on        maksettu vain n. 15 milj. mk, vahinkoja kärsi-
12286: sijoitettu valtion myöntämiä Mera-ohjelman mu-      mään jääneiltä on hyödynsaajille tehty 60 milj.
12287: kaisia metsänparannuslainoja. Lisäksi vähäisem-     mk:n tulonsiirto.
12288: mät metsävahingot, joita ei tarvitse uudelleen         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
12289: metsittää, jäävät kokonaan mainitun asetuksen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12290: mukaan korvauksen ulkopuolelle. Nämä ns.            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12291:  "vähäiset" vahingot ovat kuitenkin aiheutta-       vaksi seuraavan kysymyksen:
12292: neet metsänomistajille tuntuvia, jopa 5-10
12293: vuoden ensiharvennushakkuun siirtymiä, tai                     Oikeuttaako maatilatalouden tulove-
12294: hakkuutulot ovat hirvien tekemän aukkoisuu-                 rolain 14 §:n edellyttämä verovapaus
12295: den takia pienentyneet tuntuvasti.                          luonnontuhoille myös ns. vähäisten hir-
12296:    Kun piirimetsälautakunnat yksityismetsälain              vituhojen osalta verovapauden myörttä-
12297: nojalla vaativat metsänomistajia suorittamaan               miseen, ja
12298: metsissään uuden kasvun turvaamistoimenpitei-                  katsooko Hallitus hirvien aiheutta-
12299: tä, ja kun sanottuja töitä voidaan tietyin ehdoin           man 13 800 markan lainojen hukkaan-
12300: rahoittaa julkisin varoin, on eduskunta metsä-              menon ja 10 000 markan tuoton mene-
12301: lakeja säätäessään katsonut metsän hyväksi teh-             tyksen eräältä metsänomistajalta niin
12302: tävän työn ja sijoitukset kansakunnan kannalta              vähäiseksi vahingoksi, että sitä ei voida
12303: erittäin arvokkaiksi toimenpiteiksi. Toisaalta              korvata valtion varoista?
12304: rau:hoittaessaan hirven on valtio ottanut vas-
12305:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
12306: 
12307:                                          Heikki Järvenpää
12308: 
12309: 
12310: 
12311: 
12312: 0879011820
12313: 2                                           1979 vp.
12314: 
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
12319: 
12320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Päätöksen mukaan avustusta on hirvieläimen
12321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      metsälle aiheuttaman vahingon johdosta mah-
12322: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-     dollista suorittaa siten ainoastaan vahinkota-
12323: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   pauksessa, jossa puuston uudistaminen (tai täy-
12324: .omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   dentäminen) on tarpeen. Kysymyksessä maini-
12325: H. Järvenpään näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tun "metsän vähäisen vahingon" johdosta, jolla
12326: symyksestä n:o 222:                                tarkoitettaneen kasvu- tai laatutappioita puuston
12327:                                                    ollessa kuitenkin elpymiskykyinen, ei avustuk-
12328:           Oikeuttaako maatilatalouden tulove-      sen suorittaminen ole mahdollista.
12329:        rolain 14 §:n edellyttämä verovapaus           Maatilatalouden tuloverolain (54 3/6 7) 14
12330:        luonnontuhoille myös ns. vähäisten hir-     §:n mukaan "Jos metsämaan puuntuotos on
12331:        vituhojen osalta verovapauden myöntä-       metsäpalon, luonnontuhon tai muun siihen ver-
12332:        miseen, ja                                  rattavan tuhon aiheuttaman puuston vahingoit-
12333:           katsooko Hallitus hirvien aiheutta-      tumisen takia määrältään tai arvoltaan olennai-
12334:        man 13 800 markan lainojen hukkaan-         sesti vähentynyt, jätetään tuhoalueen puhdas
12335:        menon ja 10 000 markan tuoton mene-         tuotto huomioon ottamatta määrättäessä veroa
12336:        tyksen eräältä metsänomistajalta niin       tulon perusteella enintään viidentoista vuoden
12337:        vähäiseksi vahingoksi, että sitä ei voida   aikana sen kalenterivuoden alusta lukien, jona
12338:        korvata valtion varoista?                   tuho on tapahtunut." Valtiovarainministeriön
12339:                                                    sanotun säännöksen soveltamisesta antaman
12340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ohjeen (26/69) mukaan verovapauden edelly-
12341: vasti seuraavaa:                                   tyksenä olevan tuhoutumisprosentin alaraja on
12342:                                                    30 %. Nuorten taimistojen kohdalla tällainen
12343:    Hirvieläinten tuottamien vahinkojen korvaa-     samoin kuin tätä suurempi vahinko tulee Kes-
12344: miseksi annettavista avustuksista annetun maa-     kusmetsälautakunta Tapion taimikoiden tarkas-
12345: ja metsätalousministeriön päätöksen ( 78/74)       tuksesta ja hoidosta antamien ohjeiden ( 145/
12346: 17 §:n mukaan "Avustus hirvieläinten metsälle      74) mukaan yleensä täydennettäväksi tai uudis-
12347: aiheuttaman vahingon korvaamiseksi suorite-        tettavaksi ja siten hirvieläinten aiheuttaman
12348: taan antamalla asianomaiselle keskusmetsälau-      vahingon kysymyksessä ollen hirvieläinten ai-
12349: takunnalle varoja tarkastus- ja arvioimistoimi-    heuttamien vahinkojen korvaamista varten va-
12350: tuksiin, vahingoittuneen alueen uudelleen met-     ratuista valtion varoista rahoitettavaksi. Vart-
12351: sitystä koskevan suunnitelman laatimiseen, sie-    tuneempien taimistojen kohdalla saattaa syntyä
12352: menten tai taimien hankkimiseen sekä raivaus-      tilanne, ettei taimiston täydentäminen eikä toi-
12353: ja metsitystyöstä ja työnjohdosta aiheutuviin      saalta uudistaminen 30 % :n vahingonkaan sat-
12354: kustannuksiin.                                     tuessa ole perusteltua. Verovapauden myöntä-
12355:    Mikäli vahingoittuneen taimiston kustannus-     minen tällaisessa tapauksessa saattaa siten olla
12356: arvo on suurempi kuin uudelleen metsittämises-     mahdollista. Käytännössä esillä olleissa tapauk-
12357: tä aiheutuvat kustannukset, voidaan avustusta      sissa ovat syntyneet vahingot joko jääneet mai-
12358: lisäksi myöntää, vakuutuksen perusteella ehkä      nittua 30 % :ia vähäisemmiksi tai johtaneet
12359: saatava korvaus vähennyksenä huomioon ottaen,      alueen puuston täydentämiseen tai uudistami-
12360: enintään niiden erotusta vastaava määrä mak-       seen, eikä esitettyyn kysymykseen ole toistai-
12361: settavaksi metsänomistajalle rahana sen jälkeen,   seksi konkreettisen tapauksen kohdalla otettu
12362: kun uudelleen metsittäminen on toimitettu".        kantaa.
12363:                                             N:o 222                                             3
12364: 
12365:    Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-     nisteriön tarkoitusta varten asettaman työryh-
12366: vaamisessa noudatettavia korvausperusteita sa-    män tutkittavana. Tässä yhteydessä tulevat sel-
12367: moin kuin vahinkojen arvioinnissa, hakemusten     vitettäväksi myöskin kysymyksessä mainitut
12368: käsittelyssä ja korvausten maksatuksessa nouda-   metsälle aiheutuneiden vahinkojen korvauspe-
12369: tettavaa menettelyä koskevien säännösten muu-     rusteet.
12370: tostarve on parhaillaan maa- ja metsätalousmi-
12371:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
12372: 
12373:                                                                       Ministeri Veikko Saarto
12374: 4                                           1979 vp.
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
12380: 
12381:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        behovet påkallat. Med aniedning av den i spörs-
12382: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse      måiet nämnda "ringa skadan på skog", varmed
12383: av den 26 oktober 1979 tili vederbörande med-      torde avses förluster i tillväxt ellet kvalitet
12384: lem av statsrådet översänt avskrift av föijande    medan trädbeståndet dock har förmåga att åter-
12385: av riksdagsman H. Järvenpää ställda skriftliga     hämta sig, är det inte möjligt att erlägga bidrag.
12386: spörsmål nr 222:                                       Engligt 14 § inkomstskattelagen för gårds-
12387:                                                    bruk (543/67) gäller att "Har virkesavkast-
12388:            Berättigar den av 14 § inkomstskatte-   ningen från skogsmark tili föijd av skada, som
12389:        lagen för gårdsbruk förutsatta skattefri-
12390:                                                    genom skogsbrand, naturkatastrof eller annan
12391:        heten för naturkatastrofer jämväl rätt
12392:                                                    därmed jämförlig förstöreise åsamkats träden,
12393:        tili beviljande av skattefrihet för s.k.    tili mängd eller värde väsentligt minskats,
12394:        små äigskador och
12395:                                                    Iämnas det förstörda områdets nettointäkt
12396:            anser Regeringen en av älgar åsamkad    obeaktad vid påförandet av skatt på inkomst
12397:        föriust av Iånemedel om 13 800 mark         under en tid av högst femton år från och med
12398:        och föriusten av en avkastning om           början av det kaienderår då förstörelsen ägde
12399:        10 000 mark vara en så ringa skada för      rum." Enligt finansministeriets direktiv om till-
12400:        en skogsägare, att den inte kan ersättas    lämpning av nämnda stadgande ( 26/69) är för-
12401:        av statsmedel?                              utsättningen för skattefrihet en förstöreisepro-
12402:                                                    cent om minst 30 %. I fråga om unga plant-
12403:     Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-    bestånd kommer en sådan eller en större skada
12404: fullt anföra föijande:                             än så enligt av Centralskogsnämnden Tapio om
12405:     Enligt 17 § jord- och skogsbruksministeriets   granskning och vård av piantbestånd utfärdade
12406: besiut om bidrag för ersättande av skador,         direktiv ( 145/74) i allmänhet att Ieda tili
12407: orsakade av hjortdjur ( 78/74) eriägges "Bidrag    komplettering ellet förnyande och då det är
12408: för ersättande av hjortdjur skadegörelse i skog    fråga om av hjortdjur föranledd skada tili fi-
12409: . . . genom att vederbörande centralskogsnämnd     nansiering av statsmedei reserverade för ersätt-
12410: tilidelas medel för erläggande av kostnaderna      ning av skador, orsakade av hjortdjur. I fråga
12411: för gransknings- och värderingsförrättningar,      om mera utvecklade plantbestånd kan den situa-
12412: utarbetande av pian för ny beskogning av           tionen uppkomma, att inte kompletterande och
12413: skadat område, anskaffning av frö ellet piantor    inte heller förnyande av plantbeståndet är mo-
12414: samt röjnings- och beskogningsarbete jämte ar-     tiverat vid uppkomsten av en 30 %-ig skada.
12415: betsledning.                                       Beviljande av skattefrihet kan sålunda vara
12416:     Är kostnadsvärdet av skadat piantbestånd       möjligt i ett sådant fall. I de fall som före-
12417: högre än kostnaderna för ny beskogning, kan        kommit i praktiken har de uppkomna skadorna
12418: i bidrag därutöver, med beaktande av eventuell     antigen blivit mindre än nämnda 30 % eller
12419: ersättning från försäkring såsom avdrag, be-       lett tili att områdets trädbestånd kompletterats
12420: viljas ett beiopp som högst motsvarar skillnaden   eller förnyats och det har tillsvidare inte tagits
12421: mellan dem att utbetalas tili skogsägaren i        ställning tili det ställda spörsmålet i något
12422: penningar efter det ny beskogning har skett".      konkret fall.
12423: Enligt besiutet är sålunda erläggande av bidrag       De grunder som skall iakttas vid ersättande
12424: för ersättande av hjortdjurs skadegörelse i skog   av skador orsakade av hjortdjur lika väl som
12425: möjligt endast i skadefall, i vilket förnyande     behovet av att ändra stadgandena rörande för-
12426: (ellet kompietterande) av trädbestånd är av        farandet som skall iakttas vid värdering av
12427:                                             N:o 222                                            5
12428: 
12429: skador, handläggning av ansökningar och ut-       teriet. I detta sammanhang kommer även de
12430: betalande av ersättningar är som bäst under       i spörsmålet nämnda ersättningsgrunderna för
12431: undersökning i en arbetsgrupp som för detta       av på skog åsamkade skador att bli föremå:l
12432: ändamål tillsatts av jord- och skogsbruksminis-   för utredning.
12433:      Helsingfors den 27 november 1979.
12434: 
12435:                                                                       Minister Veikko Saarto
12436: 
12437: 
12438: 
12439: 
12440: 0879011820
12441:                                             1979 vp.
12442: 
12443: Kirjallinen kysymys n:o 223.
12444: 
12445: 
12446: 
12447: 
12448:                                  Ronkainen ym.: Ammattirikollisuuden kasvun estämisestä.
12449: 
12450: 
12451:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
12452: 
12453:    Rangaistusjärjestelmää on koko 1970-luvun       ri:kos törkeä vai tavallinen omaisuusrikos. On
12454: ajan pyritty johdonmukaisesti lieventämään.        mielestämme perusteltua pelätä rikollisuuden ja
12455: Varsinkin omaisuusrikoksien osalta yhteiskunta     nimenomaan ammattirikollisuuden voimistu-
12456: on joutunut kärsimään rangaistusasteikon lie-      mista.
12457: venemisen vuoksi yhä kasvavia vahinkoja. Tyy-          Rattijuopumuksen kohdalla muutos merkit-
12458: tymättömyyttä ovat esittäneet ennen muita          sisi sitä, että mikäli missään tapauksessa alko-
12459: elinkeinonharjoittajat, joiden omaisuudensuojaa    holia ei ole veressä 1,5 promillea, tuomioistuin
12460: on ratkaisevasti hdkennetty vuonna 1972 teh-       saisi vaikkapa 20 rattijuopumustapauksesta
12461: dyllä lainmuutoksella, jonka mukaan myymälä-       langettaa korkeintaan 6 kuukauden vankeus-
12462: varkaus tuli sakolla sovitettavaksi. Liikenne-     rangaistuksen. Tällainen rangaistuskäytäntö tu-
12463: turvallisuuden vaarantumista merkitsi se, että     1ee epäilemättä lisäämään entisestään rattijuo-
12464: rattijuopumuksen rangaistusmaksimiksi säädet-      pumusta ja vaaraa liikenteessä.
12465: tiin enää kolme kuukautta vankeutta.                   Edellä sanotun perusteella ~a viitaten valtio-
12466:    Nyt on hallituksen esityksen muotoon laa-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin ·esitäm-
12467: dittu eri rikoksista annettavien rangaistusten     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12468: yhdistäminen. Hallitus arkonee esittää yhtenäis-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12469: rangaistusteh käyttöönottamista, jolloin useita
12470: erillisiä rikoksia suorittaneen henkilön yhteen-             Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
12471: laskettu rangaistus yoimakkaasti alenee. Laki-            esityksen laeiksi rikosten yhtymistä kos-
12472: esitysluonnoksen mukaan rikoksesta kärsimään              kevan lainsäädännön uudistamiseksi, ja
12473: joutuneet tulevat entistä huonompaan asemaan,             jos aikoo,
12474: koska on pelättävissä suoranaisen ammattiri-                 miten Hallitus järjestää rikollisuuden,
12475: kollisuuden syntyminen tai voimistuminen. Ny-             erityisesti ammattirikollisuuden kasvun
12476: kyisin enimmäisrangaistus on rangaistuksia yh-            estämisen sekä rikoksen kohteiksi jou-
12477: distettäessä 15 vuotta vankeutta. Ehdotuksen              tuneiden suojan ja oikeusturvan, ja
12478: mukaan se alenisi 14 vuoteen. Todellisuudessa                miten Hallitus turvaa liikenteen rat-
12479: useimmiten esiintyvien rikosten, omaisuusri-              tijuopumuksen todennäköiseltä lisäänty-
12480: kosten, kohdalla rangaistus laskisi 15 vuodesta           miseltä?
12481: 6 vuoteen tai 4 vuoteen riippuen siitä, onko
12482:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
12483: 
12484:          Olavi Ronkainen              Ulla Järvilehto                Juhani Laitinen
12485:          Antero Juntumaa              Jorma Fred                     Urho Pohto
12486:          Väinö Rautiainen             Impi Muroma                    Tapio Holvitie
12487:          Asser Stenbäck               Tauno Valo                     Helge Saarikoski
12488:          Erkki Korhonen               Jalmari Torikka                Veikko Pihlajamäki
12489:                                       Sauli Hautala
12490: 
12491: 
12492: 
12493: 
12494: 0879011875
12495: 2                                             1979 vp.
12496: 
12497: 
12498: 
12499: 
12500:                          E d u s k u n n a n H e r r a Pu h e m i e h e 11 e.
12501: 
12502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Oikeusministeriössä on asian valmistelua sen
12503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jälkeen jatkanut työryhmä, jonka puheenjohta-
12504: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir·       jana on ollut oikeusneuvos Henrik Grönqvist.
12505: jeenne n:o 1169 ohella toimittanut valtioneu-        Työryhmän ehdotus (oikeusministeriön lainval-
12506: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         misteluosaston julkaisu n:o 3/1978) noudattaa
12507: kansanedustaja Olavi Ronkaisen ynnä muiden           samoja periaatteita kuin edellä mainitut mie-
12508: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       tinnöt. Laintarkastuskunnan annettua lausun-
12509: 223:                                                 tonsa ehdotuksesta (lausunto n:o 2/1978) on
12510:            Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle       edellä mainittu työryhmä tehnyt siihen eräitä
12511:         esityksen laerksi rikosten yhtymistä kos-    tarkistuksia. Näin tarkistetusta esitysehdotuk-
12512:         kevan lainsäädännön uudistamiseksi, ja       sesta on vielä viidestä virkatuomarista koostuva
12513:         jos aikoo,                                   työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut
12514:            miten Hallitus järjestää rikollisuuden,   oikeusneuvos Heikki Mälkki, antanut lausun-
12515:         erityisesti ammattirikollisuuden kasvun      tonsa. Viimeksi mainittu työryhmä on puolta-
12516:         estämisen sekä rikoksen kohteiksi jou-       nut esitysehdotuksessa tarkoitetun järjestelmän
12517:         tuneiden suojan ja oikeusturvan, ja          toteuttamista eräin pienehköin tarkistuksin.
12518:            miten Hallitus turvaa liikenteen rat-        Esitysehdotus, joka on monipuolisen j.a huo-
12519:         tijuopumuksen todennäköiseltä lisäänty-      lellis·en lainvalmistelun tulos, rakentuu samoin
12520:         miseltä?                                     kuin edellä mainitut ehdotukset yhtenäisran-
12521:                                                      gaistusperiaatteen varaan. Periaate on ollut
12522:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuosikymmeniä käytössä mm. Ruotsissa, Nor-
12523: vasti seuraavaa:                                     jassa ja Tanskassa ja siihen on siirrytty myös
12524:    Nykyisin voimassa olevaa järjestelmää ran-        useissa muissa Euroopan maissa. Yhtenäisran-
12525: gaistuksen määräämisestä usean rikoksen ta-          gaistukseUa pyritään siihen, että tuomioistuin
12526: pauksessa on jo kauan pidetty epätyydyttävänä.       saattaa tuomitessaan rangaistuksen useisiin ri-
12527: Oikeusministeriössä on sen vuoksi ollut jo           koksiin syyllistyneelle henkilölle ottaa nykyistä
12528: pitkään vireillä rikosten yhtymistä koskevan         paremmin huomioon syytetyn tuomittavana
12529: lainsäädännön uudistaminen.                          olevan kokonaisrikollisuuden.
12530:    Professori Allan Serlachius esitti jo vuonna         Yhtenäisrangaistusjärjestelmän käyttöönotta-
12531: 1'920 oikeusministeriön toimeksiannosta laadi-       misessa edellytetään myös useista rikoksista
12532: tussa ehdotuksessaan uudeksi rikoslaiksi kon-        tuomittavien enimmäisrangaistusten määrittele-
12533: kurrenssijärjestelmän perinpohjaista muuttamis-      mistä toisista perusteista lähtien kuin rikosten
12534: ta ja yksinkertaistamista. Tämä tapahtuisi siten,    yhtymistä koskevissa nykyisissä säännöksissä.
12535: että kaikissa rikoksen yhtymisen tapauksissa         Uudistusehdotuksessa ei kuitenkaan ole tarkoi-
12536: määrättäisiin ainoastaan yksi rangaistus ( yhte-     t·ettu olennaisesti muuttaa nykyistä rangaistus-
12537: näisrangaistus) olipa rikokset tehty yhdellä tai     tasoa. Yhteisen vankeusrangaistuksen ehdoton-
12538: useammalla teolla. Yhtenäisrangaistuksen enim-       ta enimmäismäärää on tosin ehdotettu aleunet-
12539: mäismääränä tämän ehdotuksen mukaan on               tavaksi jonkin verran siitä, mikä määräaikaisen
12540: ankarin eri rikoksista säädetyistä enimmäisran-      vankeusrangaistuksen enimmäismäärä rangais-
12541: gaistuksista lisättynä puolella siitä.               tuksia yhdistettäessä nykyisin on, eli 15 vuo-
12542:    Vuonna 1972 valmistuneessa oikeusneuvos           desta 14 vuoteen. Niin ikään yhtdsen vankeus-
12543: Östen Elfvingin ja oikeusneuvos Paavo Saler-         rangaistuksen ehdoton enimmäismäärä muodos-
12544: von laatimassa rikoskonkurrenssitoimikunnan          tuisi eräissä tapauksissa nykyistä pienemmäksi
12545: mietinnössä ( 1972: B 4 3 ) ehdotettiin myös         tapauksissa, joissa henkilö on eri teoilla tehnyt
12546: yhtenäisrangaistusperiaatteen käyttöönottoa kai-     usdta erillisiä rikoksia, ja kaikista rikoksista
12547: 1kissa konkurrenssin tapauksissa.                    määrätään yhteinen vankeusrangaistus ennen
12548:                                              N:o 223                                              3
12549: 
12550: kuin yhdestäkään niistä on tuomittu rangaistus.    lainsäädännölle asetetut odotuks'et ovat pääosin,
12551: Toisaalta taas nykyisissä niin sanotun jatketun    myös seuraamusjärj,estelmän osalta toteutuneet
12552: rikoksen tapauksissa ja silloin, kun rikokset      hyvin.
12553: on tehty samalla teolla ( ideaaliikonkurrenssi),      Rattijuopumuksen osalta voidaan todeta, että
12554: sovellettava rangaistusasteikko muuttuisi ehdo-    sen lievemmän tekomuodon ( RL 23: 1 ) nor-
12555: tuksen mukaan nykyistä ankarammaksi.               maalirangaistukseksi on vakiintunut sakko.
12556:    Vuonna 1977 tuli voimaan liikennejuopu-         Käytännössä ei ole ajateltavissa, että samalle
12557: musta koskeva uusi lainsäädäntö ( 960-965/         henkilöUe tultaisiin yhdellä kertaa määräämään
12558: 76), jolla otettiin käyttöön langettavat pro-      rangaistus kymmenistä täUaisista rattijuopu-
12559: millerajat ja porrastettiin rattijuopumuksen ri-   muksista, ennen kuin niistä yhdestäkään on tuo-
12560: kostunnusmerkistö kahdeksi eri tekomuodoksi.       mittu rangaistus. Tämän vuoksi ei ehdotettua
12561: Uuden lainsäädännön voimaantulon jälkeen           kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen enim-
12562: vuonna 1977 poliisin tietoon tulleet rattijuo-     mäismäärää useista erillisistä rattijuopumuksis-
12563: pumustapaukset lisääntyivät odotetusti jonkin      ta voitane pitää kohtuuttoman alhaisena.
12564: verran lähinnä tosiasiallisen rangaistavuusrajan      Toistaiseksi ei ole tehty päätöstä hallituksen
12565: alenemisen ja liikennevalvonnan tehostamisen       esityksen antamisesta eduskunnalle esillä ole-
12566: johdosta. Sitä vastoin vuonna 1978 rattijuo-       vassa asiassa. Kun esitys aikanaan annetaan,
12567: pumusten määrä oli hieman edellisvuotta pie-       eduskunnalla on muun ohella mahdollisuus har-
12568: nempi ja ennakkotiedot kuluvalta vuodelta          kita, ovatko esitykseen sisältyvät enimmäisran-
12569: osoittavat liikennejuopumuksen määrässä ta-        gaistukset riittäviä nimenomaan myös ammatti-
12570: pahtuneen edelleen laskua. Vaikka liikenne-        maisen rikollisuuden vastustamiseksi. Toisaalta
12571: juopumusrikosten seuraamuksena on ehdotto-         ammattimaisesta rikollisuudesta tuomittavia
12572: man vankeusrangaistuksen oheUa ryhdytty            rangaistuksia voidaan, jos niin havaitaan tar-
12573: käyttämään myös lievempiä rangaistusmuoto-         peelliseksi, tarkoituksenmukaisemmin koventaa
12574: ja, ei tämä ole johtanut liikennejuopumusrikol-    muuttamalla erinäisten rikosten rangaistus-
12575: lisuuden kasvuun. Uudelle liikennejuopumus-        asteikkoja.
12576:      Helsingi,ssä 27 päivänä marraskuuta 1979.
12577: 
12578:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
12579: 4                                              1979 vp.
12580: 
12581: 
12582: 
12583: 
12584:                             Tili R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12585: 
12586:  ·· I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen        som färdigställdes år 1972 och som uppgjordes
12587: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse         av justitierådet Östen Elfving och justitierådet
12588: nr 1169 av de 26 oktober 1979 tili veder-             Paavo Salervo föreslogs likaså, att principen
12589: börande medlem av statsrådet för avgivande            angående enhetsstraff sku1le tas i bruk i alla
12590: av svar översänt avskrift av följande av riks-        fall av konkurrens.
12591: dagsman Olavi Ronkainen m. fl. uridettecknade            Vid justitieministeriet har ärendets bered-
12592: spörsmM nr 223:                                       ning därefter fortsatts av en arbetsgrupp vars
12593:                                                       ordförande varit justitierådet Henrik Grön-
12594:            Ämnar Regeringen ti11 riksdagen av-        qvist. Arbetsgruppens förslag (lagberednings-
12595:         1åta en proposition med förslag till          avde'lningens vid justitieministeriet publikation
12596:         lagar angående förnyande av lagstift-         nr 3/1978) följer samma principer som ovan
12597:         ningen om sammanträffande av brott,           nämnda betänkanden. Efter att laggransknings-
12598:         och om detta är fallet,                       rådet avgett sitt utlåtande on1 förslaget (ut-
12599:            vilka arrangemang av,ser Regeringen        låtande nr 2/1978) har ovan nämnda arbets-
12600:         vidta för att förhindra en ökning av          grupp gjort endei justeringar i förs1aget. Om
12601:       · brottsligheten, särskilt yrkesbrottslighet,   detta sålunda justerade försiag tili proposition
12602:         samt för att anordna skyddandet av och        har ännu en arbetsgrupp, bestående av fem
12603:         räusskyddet för personer som blivit           ämbetsdomare med justitierådet Heikki Mälkki
12604:         offer för brott, och                          som ordförande, avgett utlåtande. Sistnämnda
12605:            hur ämnar Regeringen säkra trafiken        arbetsgrupp har förordat genomförandet av det
12606:         med tanke på den sannolika ökningen           i försiaget till proposition åsyftade systemet
12607:         av rattfylleri?                               med vissa smärre justeringar.
12608:                                                          Förslaget til:l proposition, som ä,r resultatet
12609:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         av ett mångsidigt och omsorgsfullt lagbered-
12610: samt anföra fö1jande:                                 ningsarbete, bygger i likhet med ovan nämnda
12611:    Man har 'länge ansett det rådande systemet         förslag på enhetsstraffprincipen. Denna princip
12612: angående faststäUande av straff i fa11 av flera       har i årtionden varit i bruk bl.a. i Sverige,
12613: brott vara oti11fredsställande. Därför har en         Norge och Danmark och även i flera andra
12614: revision av lagstiftningen angående samman-           europeiska Iänder har man övergått till den.
12615: träffande av brott redan länge varit anhängig         Genom ibruktagandet av enhetsstraffet strävar
12616: vid justitieministeriet.                              man till att domstol vid dömandet av straff
12617:    Professor Allrun Serlachius. framställde redan     åt personer, som gjort sig skyldiga tili flera
12618: år 1920 i sitt förslag tili ny straff1ag, vHket       brott, bättre än för nävarande kan beakta hel-
12619: uppgjorts på uppdrag av justitieministeriet, en       heten av den brotts1iga verksamhet som den
12620: grundlig ändring och förenikling av konkurrens-       åtalade utövat och för vilken han skall dömas.
12621: systemet. Detta skulle genomföras så att man             Vid ibmktagandet av systemet med enhets-
12622: i varje fa11 där sammanträffande av brott före-       straff förutsätts även, att straffmaximum för
12623: låg skulle bestämma endast ett straff (enhets-        personer som döms för flera brott definieras
12624: straff) oberoende därav, huruvida brotten för-        utgående från andra grunder än de som ingår
12625: övats genom en eller flera gärningar. Maximum         i gällande stadganden angående sammanträffan-
12626: för ·enhetsstraffet skulle enligt detta förslag       de av brott. I reformförsiaget har man dock
12627: vara det strängaste straffmaximum som stad-           inte avsett att väsentligt ändra nuvarande
12628: gats för något av brotten ökat med hälften.           straffnivå. Visserligen har man föreslagit att
12629:    1 kommissionens för revision av stadgandena        det absoiuta maximum för gemensamt fängeise-
12630: om brottskonkurrens betänkande (1972: B 43)           suaff s·kulle sänkas något från vad maximum
12631:                                               N:o 223                                                  5
12632: 
12633: för fängel.sestraff på bestämd tid vid samman-       brott vid sidan av ovillkorligt fängelsestraff
12634: träffande av brott för närvar,ande är, d.v.s.        har tagit i bruk även lindrigare former av
12635: från 15 år till 14 år. Likaså skulle det absoluta    straff har detta inte lett tili en ökning av
12636: maximum för gemensamt fängelsestraff i vissa         trafikfyllenibrottsligheten. I huvudsak har för-
12637: fall bli lägre än för närvarande i sådana fall,      väntningarna angående den nya traHkfylleri-
12638: där en person genom olika gärningar har för-         lagstiftningen b1ivit väl uppfyllda, även beträf-
12639: övat flera skilda brott och ett gemensamt fäng-      fande påföljdssystemet.
12640: elsestraff fastställs för alla brott innan straff       I fråga om rattfy1leri kan det konstateras
12641: ådömts för ett enda ,av dem. A andra sidan           att böter har blivit det allmänna normalstraffet
12642: SJkulle straffskalan som tillämpas i fråga om        för den lindrigare gärningsformen (SL 23:1).
12643: nuvarande falJ: av s.k. fortsatt brott samt då       I praktiken är det otänkbart att sttaff på en
12644: brotten förövats genom samma handling (ideal-        gång skulle fastställas åt en och samma person
12645: konkurrens) enligt förslaget ändras så, att den      för tiotals dylika fall av rattfylleri, innan straff
12646: blir strängare än för närvarande.                    dömts för ett enda dylikt fall. Därför torde
12647:     År 1977 trädde en ny lagstiftning angående       det föreslagna maximifängelsestraffet för flera
12648: ttafikfylleri (960-965/76) i kraft. Med den-         skllda rattfylleribrott, dvs. sex månader, inte
12649: na 1agstiftning togs fäl!lande promillegränser i     kunna anses vara oskäligt lindrigt.
12650: bruk, och brottsrekvisitet differentierades så          Tillsvidare har beslut inte fattats angående
12651: att det utgör två skilda gärningstyper. Efter        avlåtandet av en regeringsproposition tili riks-
12652: den nya lagsriftningens ikraftträdande år 1977       dagen angående ifrågavarande ärende. Då pro-
12653: ökade det antal rattfyllerifall som kom tiU          positionen i sinom tid avlåts har riksdagen
12654: poliseos kännedom som väntat något, närmast          bl.a. möjlighet att överväga om de straff-
12655: på grund av att den faktiska gr,änsen för straff-    maximum som ingår i propositionen är till-
12656: barhet sjönk och trafikövervakningen effekti-        räckliga för att uttryckligen motverka även
12657:  verades. Däremot var antalet mttfyllerifall år      yrkesbrottsJighet. Å andra sidan kan man, om
12658:  1978 något mindre än föregående år och för-         det visar sig erforderligt, på ett mera ända-
12659:  handsuppgifterna för innevarande år utvisar         målsenl:igt sätt skärpa straffen för yrkesbrotts-
12660:  en fortsatt minskning av antalet trafikfylleri-     lighet genom att ändra straffskalorna för vissa
12661:  fal~. Fastän man såsom påföljd för trafikfy1leri-   brott.
12662:       Helsingfors den 27 november 1979.
12663: 
12664:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
12665: 
12666: 
12667: 
12668: 
12669: 0879011875
12670:                                                1979 vp.
12671: 
12672: Kirjallinen kysymys n:o 224.
12673: 
12674: 
12675: 
12676: 
12677:                                    Mattsson ym.: Sokeritautipotilaan ruokavalion johdosta aiheutu-
12678:                                       neiden lisäkustannusten korvaamisesta.
12679: 
12680: 
12681:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12682: 
12683:    Diabeetikkojen määrän arvioidaan nousevan          menomaan ruokavalion ensisijaisuudesta hoito-
12684: jo n. 120 000 henkeen eli runsaaseen 2 pro-           muotona diabeetikolle lisäkustannuksia. Näistä
12685: sentdin koko väestöstä. Vuosittain todetaan           sairauden hoitoon kiinteästi liittyvistä kustan-
12686: lähes 10 000 uutta diabetestapausta, jotka vaa-       nuksista ei diabeetikko voi 'kuitenkaan saada
12687: tivat lääkehoitoa.                                    sairausvakuutuksesta korvausta.
12688:    Diabeteksen hoidon kulmakivet ovat: ruo-              Sairauden aiheuttamia kustannuksia voitai-
12689: kavalio, insuliini tai tabletit sekä liikunta. Ruo-   siin alentaa maksamalla diabeetikoille dieetti-
12690: kavalio on näistä kolmesta tekijästä ehdotto-         hoitorahaa. Nykyinen käytäntö, jonka mukaan
12691: masti tärkein. Se muodostaa perustan diabe-           diabeetikolla on mahdollisuus pyytää verolau-
12692: teksen hoidossa kokonaisuudessaan. Ilman oi-          takunnalta harkinnanvaraista veronmaksukyvyn
12693: keata ruokavaliota jäävät muut hoitotoimenpi-         hdkentymisen perusteella myönnettävää vähen-
12694: teet tehottomikisi.                                   nystä, on tulkinnaltaan horjuva ja epäyhtenäi-
12695:    Hyvän hoitotuloksen saavuttamiseen vaikut-         nen, aiheuttaen epävarmuutta ja mm. ikäviä
12696: taa ratkaisevasti jatkuva säännöllinen päivittäi-     jälkiveroja. Dieettihoitorahan muodossa annet-
12697: nen hoito. Tiukan mokavalion noudattaminen            tava suora tuki kohdentuisi myös verotettavaa
12698: ei vaadi ainoastaan suurta huolellisuutta, vaan       tuloa vailla oleviin henkilöihin, joita ylimää-
12699: merkitsee myös tavallista suurempia ravinto-          räinen verovähennysoikeus ei hyödyttäisi. Dia-
12700: kustannuksia. SuomaJaisten perinteiset ruokai-        beetikkojen joukossa on sairauden luonteen
12701: lutottumukset ovat diabeetikon kannalta eri-          vuoksi runsaasti pienituloisia eläkeläisiä. Noin
12702: tyisen epäedulliset. Diabeetikon ruokavalioon         80 % diabeetiko~sta on yli 50-vuotiaita.
12703: svsältyy runsaasti valkuaisaineita. Valkuaisainei-       Diabetes poikkeaa kaikista muista sairauk-
12704: ta sisältävät ruoka-aineet ovat suhteellisesti ot-    sista siinä, että vastuu hoidon onnistumisesta
12705: taen kalliita. Tämä yhdessä muiden tekijöiden         on ensisijaisesti potilaalla itsellään. Hyvällä hoi-
12706: kanssa tekee diabeetikon ruokavaliosta taval-         dolla diabeetikko voi viettää täysin normaalia
12707: lista kalliimman. Valtion sokeritautitoim1kun-        elämää eikä hän erotu terveistä Oireeton dia-
12708:  nan hankkimien tietojen mukaan tuli diabeeti-        betes ei kuitenkaan merkitse sitä, että hoitoa
12709: kon ruokavalio vuoden 1975 puolivälissä val-          ei tarvita, vaan on merkki juuri huolellisesta
12710: linneen hintatason mukaan jo noin 2 000 mark-         hoidosta. Dieettirahalla olisi va11masti merki-
12711: kaa normaalia suomalaista ruokavaliota kalliim-       tystä myös kannustimena hyvään hoitoon. Yh-
12712:  maksi. Diabeetikkolapselle on perheen tuki tär-      teiskunnan kannalta on monessa suhteessa edul-
12713: keä ja merkitsee mm. koko perheen mukau-              lista pitää mahdollisimman suuri osa jäsenis-
12714: tum~sta diabeetikon ruokavalioon. Näin ravin-         tään kykenevinä täyJsipainoiseen osallistumiseen
12715: tokustannusten kalleus vielä moninkertaistuu.         yhteiskunnalliseen elämään.
12716:     Sairausvakuutuksella on tarkoitus alentaa sai-       Edellä olevan perusteella ja vi1taten valtio-
12717: rauden aiheuttamia kustannuksia korvaamalla           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12718:  tutkimus- ja hoito-, lääke- sekä matkakustan-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
12719: nuksia. Vaikka diabeteslääkkeet kuuluvat ko-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12720: konaan korvattaviin lääkkeisiin, aiheutuu ni-
12721: 0879011831
12722: 2                                        1979 vp.
12723: 
12724:         Orrk:o Hallitus tietoinen ruokavalion          mihin toimenpltetsnn Hallitus aikoo
12725:      aiheuttamista lisäkustannuksista diabee-       ryhtyä dieettihoitorahan maksamiseksi
12726:      tikoiLle, ja                                   diabeetikoille?
12727:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
12728: 
12729:        Marjatta Mattsson            E.-J. Tennilä            Liisa Jaakonsaari
12730:        Ensio Laine                  Aarne Koskinen           Kaj Bärlund
12731:        Jacob Söderman               Arvo Kemppainen          Niilo Koskenniemi
12732:        Mikko Kuoppa                 Jarmo Wahlström          Eino Grönholm
12733:        Veikko Pihlajamäki           Vappu Säilynoja          Ulla-Leena Alppi
12734:        Orvokki Kangas               Seppo Toiviainen         Matti Puhakka
12735:        Einari Nieminen              Helge Siren              M.-L. Salminen
12736:        Petter Savola                Irma Rosnell             Anna-Liisa Jokinen
12737:        Hannu Tenhiälä               Veikko Vennamo           Inger Hirvelä
12738:        Impi Muroma                  Lauha Männistö           Juhani Vähäkangas
12739:        Ulla Järvilehto              Helvi Niskanen           Unto Ruotsalainen
12740:        Eero Lattula                 Pauli Puhakka            Pekka Starast
12741:        Erkki Korhonen               Sakari Knuuttila         Pirjo Ala-Kapee
12742:        Väinö Rautiainen             Helvi Hyrynkangas        Juhani Raudasoja
12743:        Asser Stenbäck               Lea Sutinen              Tellervo Koivisto
12744:        Hannele Pokka                Pekka Vennamo            Heli Asta1a
12745:        Saara-Maria Paakkinen        Aila Jokinen             Sten Söderström
12746:        Mikko Rönnholm               Anna-Kaarina Louvo       Kaarina Suonio
12747:        Tarja Halonen                Anssi Joutisenlahti      Matti Luttinen
12748:        Pentti Lahti-Nuuttila        Saara Mikkola            Olli Helminen
12749:        Anna-Liisa Piipari           Heikki Järvenpää         Pirkko Valtonen
12750:        Lea Savolainen               Mauri Miettinen          Maija Rajantie
12751:        Hannu Tapiola                Tapani Mörttinen         Eeva Kauppi
12752:        Pekka Jokinen                Terhi Nieminen-Mäkynen   Salme Myyryläinen
12753:        Ingvar S. Melin              Eva-Maija Pukkio         Pauli Uitto
12754:                                     Jorma Fred
12755:                                              N:o 224                                                3
12756: 
12757: 
12758: 
12759: 
12760:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12761: 
12762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Toimikunta totesi, että eri vaihtoehdot tu-
12763: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        levat valtiolle erittäin kalliiksi ( 126 milj. mk/
12764: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päi-         vuosi silloisen kustannustason mukaan) ja että
12765: vätyn kinjeenne ohella toimittanut vaLtioneuvos-    eräät niistä ovat käytännössä hankalasti toteu-
12766: ton asianomaiselle jäsenelle 'jäljennöksen kan-     tettavissa. Tämän vuoksi toimikunta suositti
12767: sanedustaja Mattssonin ym. näin kuuLuvasta          ruokavaliosta aiheutuvien lisäkustannusten hy-
12768: kirjalli:sesta kysymyksestä n:o 224:                väksymistä verotuksessa täysimääräisenä vähen-
12769:                                                     nyskelpoisiksi.
12770:           Onko Hallitus tietoinen ruokavalion          Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että so-
12771:        aiheuttamista lisäkustannuksista diabee-     keritaudin hoidossa ruokavaHolla on tärkeä
12772:        tikoille, ja                                 osuus ja ruokavaliosta aiheutuu lisäkustannuk-
12773:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sia. Erityisen dieettirahan maksaminen diabee-
12774:        ryhtyä dieettihoitomhan maksamiseksi         tikoille edellyttäisi, mikäli maksajana olisi sai-
12775:        diabeetikoille?                              rausvakuutus, sairausvakuutuslain muuttamista.
12776:                                                     On kuitenkin todettava, että on muitakin sai-
12777:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       rauksia, joi1ssa ruokavaliolla on tärkeä sairaan-
12778: vasti seuraavaa:                                    hoidollinen merkitys. Myös näissä tapauksissa
12779:     Dieettihoidolla on täl'keä merkitys sokeri-     ruokavalion noudattaminen aiheuttaa potilaalle
12780: tautia saira1stavan hoidossa. SairausvaJkuutus-     lisäkustannuksia.
12781: lainsäädännön mukaan ruokavaliosta aiheutuvia          Mainittakoon, että lapsen hoitotuesta anne-
12782: ravinnon 1isäkustannuksia ei voida nykyisin         tun lain nojalla Kansaneläkelaitos maksaa alle
12783: korvata.                                            16-vuotiaiden diabetesta sairastavien last,en
12784:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16. 10.   vanhemmille erityistä hoitotukea. Tämä on tar-
12785: 197 4 toimikunnan selvittämään sokeritautipoti-     koitettu korvaamaan mm. dieetilstä ja muusta
12786: laiden hoitoon liittyviä kysymyksiä. Toimikun-      lisääntyneestä hoidon tarpeesta aiheutuvia kus-
12787: ta jätti mietintönsä 27. 5. 1976. Mietinnössä       tannuksia.
12788: on käsitelty myös ruokavaliosta aiheutuvien            Mikäli sairauden hoitamiseksi välttämättö-
12789: li:säkustannusten korvaamista. Toimikunta esitti    män ruokavalion aiheuttamat lisäkustannukset
12790: neljä vaihtoehtoa:                                  halutaan kokonaan tai osittain korvata, on kor-
12791:     1. Ruokavalio rinnastetaan lääkkeisiin ja       vausjärjestelmän katettava kaikille, ruokavalion
12792: korvataan sairausvakuutussäädöksiä muutta-          noudattamista ede1lyttäviä sairauksia sairasta-
12793: malla.                                              ville aiheutuneet lisäkustannukset.
12794:     2. Ruokava:lio korvataan Kansaneläkelaitok-        Dieettirahakäsitteen käyttöönotosta voisi hel-
12795: sen sairauksien ehkäisyyn ja kuntoutukseen          posti koitua rulkintavaikeuksia, koska on usei-
12796: käytettävistä varoista.                             ta muitakin sairauksia, joissa dieetillä on hoi-
12797:     3. Ruokavalio korvataan ravitsemusterapiana     dollinen merkitys.
12798: invalidihuoltolain mukaan.                             Tässä vaiheessa hallitus ei katso mahdolli-
12799:     4. Kansaneläkelakia muuttamalla erityisenä      seksi ryhtyä diabeetikoiden osalta erillisiin toi-
12800: kansaneläkkeen lisänä.                              menpiteisiin dieettirahan maksamiseksi.
12801:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
12802: 
12803:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
12804: 4                                            1979 vp.
12805: 
12806: 
12807: 
12808: 
12809:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12810: 
12811:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pensionslagen i form av ett särskilt tillägg
12812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           till fo1kpensionen.
12813: velse av den 26 oktober 1979 tili vederbö-              Kommissionen konstaterade att de olika al-
12814: rande medlem .av statsrådet för avgivande av        ternativen blir synnerligen dyra för staten ( 126
12815: svar övensänt avskrift av följande av riksdags-     milj. mk/ år enligt då rådande kostnadsnivå)
12816: man Mattsson m. fl. underteokade spörsmål nr        och att vissa av dem är besvärliga att ge-
12817: 224:                                                nomföra i praktiken. Därför rekommenderade
12818:                                                     kommissionen att de tillägg:skostnader som die-
12819:           Är Regeringen medveten om de tili-        ten föranleder skulle godkännas som fullt av-
12820:        läggskostnader dieten föranleder diabe-      dragbara i beskattningen.
12821:        tiker, och                                       Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
12822:           v1lka åtgärder ämnar Regeringen vid-      att dieten utgör en vi:ktig del av diabetesvår-
12823:        ta för att utbetala en dietpenning tili      den och att dieten föranleder tilläggskostna-
12824:        diabetiker?                                  der. Utbeta!landet av en särskild dietpenning
12825:                                                     sku1le, om sjukförsäkringen svarade för kost-
12826:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       naderna, förutsärta en ändring av sjukförsäk-
12827: samt anföra följande:                               ringslagen. Det bör dock konstateras att det
12828:    Vård i form av diet är av stor betydelse         även finns andra sjukdomar där dieten är
12829: vid vården av diabetiker. Enligt sjukförsäk-        av stor hetydelse för vården. Också i dessa
12830: ringslagstiftningen kan man för närvarande inte     faH föranleder ett iakttagande av diet till-
12831: ersätta de tilläggJskostnader för födan som die-    läggskostnader för patienten.
12832: ten föranleder.                                         Det kan nämnas att Folkpensionsanstahen
12833:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte      med stöd av lagen om vårdbidrag för barn
12834: 16. 10. 1974 en kommission för att utreda frå-      betalar ett särskilt vårdbidrag åt föräldrar tili
12835: gorna i anslutning 'tili vård av dia~betespatien­   barn under 16 år som lider av diebetes. Av-
12836: ter. Kommissionen avlät sitt betänkande 27. 5.      sikten är att sålunda ersätta kostnader som
12837: 1976. 1 betänkandet har också ersättningen          föranleds bl.a. av diet och utökat vårdbehov.
12838: av de tiliäggskostnader som diet föranleder             Om man helt ellet delvis vill ersätta de
12839: behandlats. Kommissionen framställde fyra al-       kostnader, som föranleds av iakttagandet av
12840: ternativ:                                           en diet som är nödvändig för vården av en
12841:    1. Dieten jämställs med mediciner och er-        sjukdom, måste ersättningssystemet täcka till-
12842: sätts genom ändring av sjukförsäkringslagstift-     läggskostnaderna för alla som lider av sjuk-
12843: ningen.                                             domar vilka förutsätter ett iakttagande av diet.
12844:    2. Dieten ersätts av de medel som Folk-              Ett ibruktagande av begreppet dietpenning
12845: pensionsanstalten använder för förebyggande av      kunde lät:t föranleda tolkningssvårigheter efter-
12846: sjukdomar och rehabilitering.                       som det även finns flera andra sjukdomar där
12847:    3. Dieten ersätts :som närings,terapi enligt     diet är av betydelse för vårdeh.
12848: lagen om invalidvård.                                   1 .detta skede anser regeringen det inte möj-
12849:    4. Dieten ersätts genom en ändring av folk-      ligt att vidta särskilda åtgärder för utbetalning
12850:                                                     av dietpenning tili diabedker.
12851:      Helsingfors den 22 november 1979.
12852: 
12853:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
12854:                                              1979 vp.
12855: 
12856: Kirjallinen kysymys n:o 225.
12857: 
12858: 
12859: 
12860:                                  Mattsson ym.: Vanhuudentukijärjestelmän jatkamisesta.
12861: 
12862: 
12863:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12864: 
12865:     Hallituksen esityksessä laiksi kansaneläke-    siihen saakka kunnes he pääsevät yleisen eläke-
12866: lain muuttamisesta (72/1978) perusteltiin          turvan piiriin.
12867: ehdotusta vanhuudentukijärjestelmän lakkautta-        Ensi .vuonna tapauksia, joissa yksinäinen
12868: miseksi vuoden 1980 alusta lähtien sillä, että     nainen vanhuudentuen lakkauttamisen vuoksi
12869: vanhuudentukijärjestelmä on menettänyt alku-       jää eläketurvan ulkopuolelle, arvioidaan tulevan
12870: peräisen merkityksensä perhe-eläke- ja työttö-     noin 1 000. Lähivuosina tapausten määrä nous;,·
12871: myyseläkejärjestelmien takaaman eläketurvan        see 3 000-4 000 henkilöön. Näiden naisten
12872: vuoksi. Vanhuudentukijärjestelmän säilyttä-        toimeentulon turvaamiseksi vanhuudentuen
12873: mistä ei pidetty tarkoituksenmukaisena siksi,      muodossa annettu tuki on edelleen välttämätön.
12874: että vanhuudentuen saajien määrä on voimak-        !kääntyneen naisen työmahdollisuuksiin ei
12875: kaasti supistunut ja että valtaosa vanhuuden-      viimevuotinen kehitys ole tuonut. suinkaan
12876: tuen saajista on leskiä, joiden eläketurva voi-    parannuksia, vaan päinvastoin heikentänyt
12877: daan hoitaa yleisen perhe-eläkejärjestelmän        niitä entisestään.
12878: avulla. Vaikka vanhuudentuen saajien määrä            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12879: on voimakkaasti vähentynyt, ei perhe-eläke- ja     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiinesitäm-
12880: työttömyyseläkejärjestelmä kuitenkaan takaa        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas~
12881: kaikille 60 vuotta täyttäneille yksinäisille       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12882: naisille toimeentuloturvaa. Tällä hetkellä van-
12883: huudentuen saajia on noin 13 000, joista noin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aik<JQ
12884: 4 000 jää perhe-eläke- ja työttömyyseläkejärjes-           ryhtyä vanhuudentukijärjestelmän jatka.:
12885:  telmän ulkopuolelle. Heidän osaltaan toimeen-             miseksi turvatakseen muun eläketurvan
12886:  tulo on turvattu jatkamalla vanhuudentukea                ulkopuolelle jäävien yksinäisten ikää~­
12887:                                                            tyneiden naisten toimeentulon?
12888:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
12889: 
12890:          Marjatta Mattsson             Irma Rosnell                  Liisa .Jaakonsaari
12891:          Mikko Kuoppa                  Pauli Puhakka                 Kaj Bärlund ·
12892:          Impi Muroma                   Sakari Knuuttila              Eino Grönholm
12893:          Erkki Korhonen                Helvi Hyrynkangas             Erkki- Liikanen
12894:          Väinö Rautiainen              Lea Sutinen                   Matti Puhakka
12895:          Asser Stenbäck                Pekka Vennamo                 M.-L. Salminen
12896:          Hannele Pokka                 Aila Jokinen                  Anna-Liisa Jokinen
12897:          Saara-Maria Paakkinen         Anna-Kaarina Louvo            Inger Hirvelä
12898:          Tarja Halonen                 Saara Mikkola                 Juhani Vähäkangas
12899:          Pentti Lahti-Nuuttila         Ulla-Leena Alppi              Unto Ruotsalainen
12900:          Anna-Liisa Piipari            Orvokki Kangas                Pekka Starast
12901:          Lea Savolainen                Veikko Vennamo                Pirjo Ala-K':apee
12902:          Hannu Tapiola                 Anssi Joutsenlahti            Juhani Raudasoja
12903:          E.-J. Tennilä                 Heikki Järvenpää              Tellervo .Koivisto
12904:          Aarne Koskinen                Mauri Miettinen               Heli Astala
12905:          Arvo Kemppainen               Tapani Mörttinen              Sten Söderström
12906:          Vappu Säilynoja               Terhi Nieminen-Mäkynen        Kaarina Suonio
12907:          Seppo Toiviainen              Eva-Maija Pukkio              Matti Luttinen
12908:          Helge Siren                   Jorma Fred                    Olli Helminen
12909: 0879011842
12910: 2                                            1979 vp.
12911: 
12912: 
12913: 
12914: 
12915:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12916: 
12917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Uudet eläkemuodot toteuttavat myös samoja
12918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tarkoitusperiä, jotka ovat olleet vanhuuden-
12919: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn           tukijärjestelmän perusteena.
12920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Tapahtunut kehitys kuvastuu myös van-
12921: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       huudentuen saajien lukumäärän jyrkästä pienen-
12922: edustaja Mattssonin ym. näin kuuluvasta kir-        tymisestä. Kun vuoden 1970 alussa vanhuuden-
12923: jallisesta kysymyksestä n:o 225:                    tukea sai vielä noin 27 000 henkilöä, on vas-
12924:                                                     taava lukumäärä tällä hetkellä enää runsas
12925:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       12 000 henkilöä. Vanhuudentuen saajista on
12926:        ryhtyä vanhuudentukijärjestelmän jatka-      arvion mukaan tällä hetkellä leskiä 8 700 eli
12927:        miseksi turvatakseen muun eläketurvan        70 %, naimattomia 2 700 eli 21 % ja eron-
12928:        ulkopuolelle jäävien yksinäisten ikään-      neita 1100 eli 9 %. Valtaosa vanhuudentuen
12929:        tyneiden naisten toimeentulon?               saajista on siis leskiä, ja heidän osuutensa on
12930:                                                     viime vuosina kasvanut. Vanhuudentukijärjes-
12931:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telmästä on siten yhä selvemmin muodostunut
12932: vasti seuraavaa:                                    60-64-vuotiaiden yksinäisten leskien tuki-
12933:    Vanhuudentuki liitettiin uutena eläkemuo-        muoto.
12934: tona kansaneläkejärjestelmään vuonna 1957              Kuten edellä olevasta jo ilmenee, muita
12935: tapahtuneen uudistuksen yhteydessä. Van-            vanhuudentuen saajia kuin leskiä on tällä het-
12936: huudentuen tarkoitukseksi määriteltiin silloin      kellä noin 3 800. Heidän osuutensa todennä-
12937: niiden yksinäisten naisten aseman turvaaminen,      köisesti pienenisi edelleenkin jyrkästi. Arvioi-
12938: jotka olivat menettäneet työpaikkansa tai les-      daan, että viiden vuoden kuluttua tällaisia
12939: keytyneet ja joilla ikänsä vuoksi ei enää ollut     yksinäisiä ja eronneita naisia, joilla ikänsä ja
12940: mahdollisuuksia sijoittua ansiotyöhön.              matalan tulotasonsa vuoksi olisi mahdollisuus
12941:    Tämän jälkeinen sosiaalivakuutuksen kehitys      saada vanhuudentukea, olisi enää vähemmän
12942: on erittäin huomattavasti muuttanut yksinäis-       kuin 3 000. Lukumäärä voi olla huomattavasti
12943: ten naisten asemaa. Ensimmäisen muutoksen           pienempikin, sillä arviossa ei ole otettu huo-
12944: tässä suhteessa aiheutti työeläkejärjestelmän       mioon sitä, että osalla vanhuudentuen saajista
12945: voimaantulo vuonna 1962; Varsin ratkaisevan         voi olla oikeus työkyvyttömyys- tai työttö-
12946: muutoksen aiheuttivat perhe-eläkejärjestelmät,      myyseläkkeeseen, mutta nämä etuudet jäävät
12947: jotka toteutettiin työeläkejärjestelmässä vuonna    hakematta, kun on jo eläketurva vanhuuden-
12948: 1967 ja kansaneläkejärjestelmässä vuonna            tuen muodossa. Vanhuudentukijärjestelmän
12949: 1969. Myös vuonna 1971 voimaan tullut               lakattua olemasta voimassa on pyrittävä huo-
12950: työttömyyseläkejärjestelmä on osaltaan paranta-     lehtimaan siitä, että työkyvyttömyys- tai työt-
12951: nut yksinäisten naisten sosiaaliturvaa. - Kun       tömyyseläkkeeseen mahdollisesti oikeutetut
12952: mainitut uudet eläkejärjestelmät lisätään aikai-    yksinäiset naiset ohjataan näitä eläkkeitä hake-
12953: sempaan kansaneläkejärjestelmän antamaan työ-       maan.
12954: kyvyttömyysturvaan sekä maamme työttömyys-             Osa vanhuudentuen saajista saa työeläkettä
12955: turvajärjestelmään, jossa myös viime vuosina        alennetun eläkeiän perusteella. Näiden henki-
12956: on tapahtunut kehitystä, voidaan todeta, että       löiden tarve saada toimeentulonsa turvaami-
12957: 60-64-vuotiaat naiset ovat näiden kautta            seksi etuuksia kansaneläkejärjestelmästä vähe-
12958: tulleet turvatuiksi vakavimpina pidettävien         nee jatkuvasti työeläketurvan kehittyessä.
12959: sosiaalisten riskien, työkyvyn menetyksen,          Eläkeikäkysymystä ja kysymystä vanhuuseläk-
12960: työttömyyden ja aviopuolison kuoleman vara}ja.      keen alkamisesta eri aikana eri järjestelmissä
12961:                                               N:o 22.5
12962: 
12963: olisi käsiteltävä yleisenä sekä naisia että miehiä      Voidaan siis todeta, että vanhuudentuki-
12964: koskevana kansaneläke- ja työeläkejärjestelmän       järjestelmä on jatkuvasti menettänyt merkitys-
12965: yhteisenä kysymyksenä.                               tään muiden sosiaaliturvajärjestelmien kehitty-
12966:    Eronneiden naisten asema saattaa olla vai-        essä. Se aukko, joka mahdollisesti jää van-
12967: kea erityisesti silloin, kun avioero on tapah-       huudentukijärjestelmän lakatessa olemasta voi-
12968: tunut naisen ollessa jo suhteellisen iäkäs ja        massa, tulisi täyttää tehostamalla ja laajenta-
12969: ilman ansiotyötä tai kun naiselle jää huolletta-     malla muita eläketurvan muotoja. Sitä vastoin
12970: viksi pieniä lapsia. Tällaisten naisten toimeen-     ei voida pitää tarkoituksenmukaisena jatkaa
12971: tulon turvaaminen on ilmeisesti tarkoituksen-        vanhuudentuen tapaista, tuloharkintaan perus-
12972: mukaisinta järjestää muuta tietä kuin alennet-       tuvaa eläkejärjestelmää, joka erittäin huonosti
12973: tuun eläkeikään perustuvalla järjestelmällä.         soveltuu parhaillaan menossa olevan kansan-
12974: Parhaillaan tutkitaan mahdollisuuksia asian          eläkeuudistuksen toteutukseen.
12975: hoitamiseksi perhe-eläkejärjestelmän puitteissa.
12976:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
12977: 
12978:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
12979:                                             1979 ~vp.
12980: 
12981: 
12982: 
12983: 
12984:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12985: 
12986:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       pensionsformerna fyller även samma syftemål
12987: anger har Ni, Hetr. Taiman, med Eder skri-         som legat tili grund för ålderdomsstödsystemet.
12988: velse av den 26 oktober 1979 tili vederbörande         Den utveckling som ägt tum åtetspeglas
12989: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     även i den tadikala minskningen av antalet
12990: jande av riksdagsman Mattsson m. fl. under-        personet som ethållet ålderdomsstöd. När
12991: tecknade spörsmål nr 225:                          dessa i början av år 1970 fortfarande var ca
12992:                                                    27 000 tili antalet, är det motsvatande antalet
12993:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          föt närvarande endast drygt 12 000 personer.
12994:        vidta för fortbeståndet av systemet         Enligt uppskattning utgörs de som ethåller
12995:        med ålderdomsstöd i syfte att betrygga      ålderdomsstöd för närvarande av 8 700 änkor
12996:        utkomsten för de ensamma kvinnor            ellet 70 %, 2 700 ogifta ellet 21 %, och 1100
12997:        som nått en hög ålder och som hamnar        ftånskilda ellet 9 %. Huvuddelen av dem som
12998:        utanför annat pensionsskydd?                erhåller ålderdomsstöd är alltså änkor, och
12999:                                                    deras andel har stigit under de senaste åren.
13000:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-      Alderdomsstödsystemet har således allt tyd-
13001: samt anföra följande:                              ligare blivit en form av stöd för ensamma
13002:    Alderdomsstödet fogades tili folkpensions-      änkot i 60-64 års ålder.
13003: systemet såsom en ny pensionsform i sam-               Såsom redan framgår av det ovan sagda,
13004: band med den reform som genomfördes år             är antalet av övriga som erhåller åiderdomsstöd
13005: 1957. Som ålderdomsstödets syfte definierades      föt närvarande ca 3 800. Deras andei skulle
13006: då att betrygga de ensamma kvinnors ställning      sannolikt även ytterligare minskas radikalt.
13007: vilka hade förlorat sina arbeten ellet blivit      Det beräknas att sådana ensamma frånskilda
13008: änkor och vilka på grund av sin åider inte         kvinnor, som på grund av sin åider och Iåga
13009: längre hade möjligheter att bli piacerade i        inkomstnivå skulle ha möjlighet att erhålla
13010: förvärvsarbete.                                    ålderdomsstöd, redan om fem år skulle utgöras
13011:    Socialförsäkringens senare utveckling har på    av mindre än 3 000. Antalet kan även bli be-
13012: ett mycket påfallande sätt förändrat ensamma       tydligt mindre, ty i beräkningen har inte be-
13013: kvinnors ställning. Den första ändringen i         aktats att en del av dem som erhåller ålder-
13014: detta avseende föranleddes av arbetspensions-      domsstöd kan ha rätt tili invalid- ellet arbets-
13015: systemets ikraftträdande år 1962. En rätt av-      Iöshetspension, vilka förmåner dock inte blir
13016: görande ändring innebar familjepensionssys-        ansökta, då pensionsskydd redan finns i form
13017: temen som infördes i arbetspensionssystemet        av ålderdomsstöd. När ålderdomsstödsystemet
13018: år 1967 och i foikpensionssystemet år 1969.        har upphött bör man försöka tilise att de en-
13019: Även arbetslöshetspensionssystemet, som träd-      samma kvinnor, som eventuellt är berättigade
13020: de i kraft år 1971, har för sin del förbättrat     tili invalid- ellet arbetslöshetspension, hänvisas
13021: socialskyddet för ensamma kvinnor. -         Då    tili att ansöka om dessa pensioner.
13022: dessa nya pensionssystem fogas tili det inva-          En del av dem som erhåller ålderdomsstöd
13023: liditetsskydd som redan försetts av folkpen-       erhåller arbetspension på gtund av särrkt pen-
13024: sionssystemet och tili vårt lands arbetslöshets-   sionsålder. Dessa personers behov av att erhålla
13025: skyddssystem, inom vilket en utveckling skett      förmåner ur folkpensionssystemet för att be-
13026: även under de senaste åren, kan man konsta-        trygga sin utkomst, minskar ständigt i och med
13027: tera, att kvinnor i 60-64 års ålder härigenom      att arbetspensionsskyddet utvecklas. Pensions-
13028: skyddats mot de sociala risker som anses vara      åldersfrågan och frågan om varierande be-
13029: de allvarligaste, nämligen förlust av arbets-      gynnelsetider för ålderspensionen och ålder-
13030: förmåga, arbetslöshet och makes död. De nya        domspensionen beträffande de olika systemen
13031:                                             N:o 225                                             5
13032: 
13033: borde behandlas såsom en allmän och gemen-           Det kan alltså konstateras, att ålderdoms-
13034: sam fråga om folkpensions- och arbetspensions-    stödsystem fortgående har förlorat sin bety-
13035: system rörande både kvinnor och män.              delse i och med att andra socialskyddssystem
13036:    Frånskilda kvinnors ställning kan vara sär-    har utvecklats. Det tomrum som möjligen
13037: skilt svår då skilsmässa inträffar då kvinnan     uppstår då ålderdomsstödsystemet träder ur
13038: redan nått en relativt hög ålder och är utan      kraft borde fyllas genom att effektivera och ut-
13039: förvärvsarbete eller då kvinnan skall omhänder-   vidga andra former av pensionsskydd. Det
13040: ta små barn. Det är tydligen ändamålsenligast     kan däremot inte anses vara ändamålsenligt att
13041: att trygga sådana kvinnors utkomst genom          bibehålla ett pensionssystem, som baserar sig
13042: att ordna den på annat sätt än med hjälp av       på inkomstprövning och som mycket dåligt
13043: ett system som baserar sig på sänkt pensions-     lämpar sig för genomförandet av den folk-
13044: ålder. För närvarande undersöks möjligheterna     pensionsreform som för närvarande är under
13045: att ordna frågan inom ramen för familje-          arbete.
13046: pensionssys temet.
13047:      Helsingfors den 27 november 1979.
13048: 
13049:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
13050: 
13051: 
13052: 
13053: 
13054: 0879011842
13055:                                              1979 vp,
13056: 
13057: Kirjallinen kysymys n:o 226.
13058: 
13059: 
13060: 
13061: 
13062:                                  Perho ym.: Puolustusvoimille osoitettavista työllistämismäärä-
13063:                                     rahoista.
13064: 
13065: 
13066:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
13067: 
13068:    Keväällä 1979 käynnistettiin yhteistoimin-          Työaika. Työllistettävien työajan sovittami"
13069: nassa työvoimaministeriön kanssa toimenpiteet       nen päivän työrytmiin tuottaa joskus vaikeuk-
13070: 2 000 nuoten, alle 25-vuotiaan työllistämiseksi     sia.
13071: puolustusvoimissa. . Työllistärhistoimehpiteisiin      Vaihtuvuus. Suuri vaihtuvuus turhauttaa ja
13072: päästiin suunnitellussa laajuudessa maalis-huh-     turruttaa. Useisiin tehtäviin liittyy koulutusta,
13073: tikuussä 1979; Työllistettävien määrä lisääntyi     eräisiin varsin perusteellistakin. Koulutetun
13074: tasrusesti, kunnes elokuustsa määrä hieman laski    poissiirtyminen heti koulutuksen jälkeen aiheut-
13075: nousten syyskuussa takaisin heinäkuun tilan-        taa tunteen turhasta työstä.
13076: teen tasalle. Näyttääkih siltä, että määrän kas-       Työsuhteen      aikarajaus.   Henkilöstöpulan
13077: vattaminen· tavoitevahvuuteen ei ilmeisesti tule    vuoksi työllistettäviä joudutaan sitomaan pysy-
13078: orinistuniaan.                                      väisluonteisiin tehtäviin, joissa he voivat kui-
13079:     Perusjärjestelynä asiassa on ratkaisu, jonka    tenkin toimia maksimissaan vain vuoden. Ti-
13080: mukaan 2 OOO:sta 10% eli 200 kpl on koko-           lanne on vaikea työnantajalle ja työntekijälle.
13081: päivätoimisia ja 1 800 osa-aikatoimisia. Vuoden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13082: 1980 budjetissa kokopäivätoimisten määrä kak-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
13083: sinkertaistuu.                                      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13084:     Työllistämisvastuu on jaettu siten, että so-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13085: tilaslääneille ja puolustushaaroille on annettu
13086: kiintiö, jonka ne ovat jakaneet edelleen joukko-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että puo-
13087: osastoille. Kiintiön jaossa on pyritty ottamaan            lustusvoimille annettalSlm määräraha
13088: huomioon alueen työttömyysaste ja yleiset mah-             käytettäväksi ilman työllistämistä hait-
13089: dollisuudet työpaikkojen tarjoamiseksi.                    taavia ja rajoittavia määräyksiä, jolloin
13090:     Työllistämistoimenpiteistä on kerätty koke-            puolustusvoimat voisivat saada laadulli-
13091: muksia, joista työllistämistä haittaavina tode-            sesti tarvitsemaansa henkilöstöä ja lop-
13092:  taan seuraavat:                                           putulos työllistämisnäkökulmasta tarkas-
13093:     Palkkauksen pienuus osa-aikatyössä. Palkka             tellen olisi nykyistä huomattavasti pa-
13094: jää usein pienemmäksi kuin työttömyyskorvaus.              rempi?
13095:     Hakijoiden puute. Osa-aikatehtäviin ei Etelä-
13096: Suomen alueelta juuri löydy hakijoita.
13097:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
13098: 
13099: Heikki Perho         Pertti Salolainen      Antero Juntumaa        Matti Viljanen
13100: M. Jaatinen          Olavi Nikkilä          Toivo Yläjärvi         Jalmari Torikka
13101: Matti Pelttari       P. Mäki-Hakola         Sampsa Aaltio          Ilkka Kanerva
13102: Ingvar S. Melin      Tapio Holvitie         Matti Hakala           Juhani Laitinen
13103: Lauri Impiö          Tapani Mörttinen       Sauli Hautala          Tauno Valo
13104: Eero Lattula         Heikki Järvenpää       Terhi Nieminen-Mäkynen Erkki Pystynen
13105: Pekka Jokinen        Lea Sutinen            Heimo Linna            Helge Saarikoski
13106: Ulla Puolanne        Jaakko Itälä           Einari Nieminen        Urho Pohto
13107:         Anna-Kaarina Louvo          Aila Jokinen              Urpo Leppänen
13108: 0879011886
13109: 2                                              1979 vp.
13110: 
13111: 
13112: 
13113: 
13114:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13115: 
13116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varojen käyttö tehtävien suorittamiseen tarvit-
13117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tavan henkilöstön palkkaamiseen olisi ollut pe-
13118: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-        rusteltua.
13119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Osa-aikatyöstä suoritettavan palkan määrän
13120: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       osalta voidaan todeta, että palkkaus määräy-
13121: Heikki Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       tyy asianomaisten kussakin tapauksessa sovel-
13122: kysymyksestä n:o 226:                                 lettavien normaalien työ- ja virkaehtosopimus-
13123:                                                       ten mukaisesti. Mikäli näin määräytyvä palk-
13124:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että puo-        ka jää verotuksen ja matkakustannUiSten vaiku-
13125:        lustusvoimille annettaisiin määräraha          tus huomioon ottaen pienemmäksi kuin asian-
13126:        käytettäväksi ilman työllistämistä hait-       omaiselle suoritettava työttömyyskorvaus, on
13127:        taavia ja rajoittavia määräyksiä, jolloin      hänellä oikeus korvaustaan menettämättä kiel-
13128:        puolustusvoimat voisivat saada laadulli-       täytyä näistä töistä. Lisäksi voidaan todeta,
13129:        sesti tarvitsemaansa henkilöstöä ja lop-       että koska osa-aikatyön osuutta on tarkoitus
13130:        putulos työllistämisnäkökulmasta tarkas-       edelleen lisätä valtionhallinnossa, selvittää val-
13131:        tellen olisi nykyistä huomattavasti pa-        tion työmarkkinalaitos parhaillaan osa-aikatyö-
13132:        rempi?                                         tä tekevien asemaan liittyviä palvelussuhteen
13133:                                                       ehtoja.
13134:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Koska osa-aikatyön järjestäminen voi tapah-
13135: vasti seuraavaa:                                      tua muutenkin kuin puolipäivätyönä, on töi-
13136:    Puolustuslaitoksen henkilöstöresurssien nor-       den järjestely ja niiden rytmittäminen muun
13137: maali kehittäminen tapahtuu siitä erikseen laa-       henkilökunnan työaikaan toteutettavissa kussa-
13138: dittujen suunnitelmien sekä tulo- ja menoar-          kin tehtävässä tarkoituksenmukaisella tavalla.
13139: viossa tähän tarkoitukseen vuosittain osoitetta-      Tämä voi tapahtua esimerkiksi joka toinen päi-
13140: vien määrärahojen puitteissa. Työvoimaministe-        vä tai joka toinen viikko tapahtuvin työvuo-
13141: riön ja puolustuslaitoksen välillä yhteistyössä       roin.
13142: valmistellun työllistämisohjelman tarkoituksena          Vaihtuvuuden ja työsuhteiden aikarajauksen
13143: ei alunperinkään ole ollut muuttaa jo olemas-         osalta voidaan todeta, että nämä työnantajan
13144: sa olevien puolustuslaitoksen henkilöstöresurs-       kannalta jossain määrin hankalat tekijät liitty-
13145: sien kehittämissuunnitelmia, vaan tarjota mää-        vät yleensä muihinkin nimenomaan valtion ja
13146: rä- ja lähinnä puoliaikaisia työpaikkoja sellaisis-   kuntien toimesta järjestettäviin "työllisyystöi-
13147: sa puolustuslaitoksen tehtävissä, jotka laitos        hin". Esimerkiksi työttömyyden lieventämiseksi
13148: katsoo tarkoituksenmukaisiksi ja soveltuviksi         järjestettävissä virastotöissä ja kunnallisessa
13149: tämän tyyppiseen työllistämiseen. Koska kysy-          työllistämistuessa on käytössä sama 12 kuu-
13150: myksessä oli luonteeltaan täysin uusi toimen-         kauden aikaraja kuin nyt puheena olevissa
13151: pide, ei sen toteuttaminen ole tapahtunut täy-        puolustuslaitoksessa järjestettävissä töissä. Näi-
13152: sin suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi on           den töiden määräaikaisuudella pyritään toisaal-
13153: muun muassa jossain määrin parantunut työlli-          ta siihen, että näihin töihin työllistetyt itsekin
13154: syystilanne aiheuttanut sen, että eräillä työl-        aktiivisesti pyrkisivät hakeutumaan vapailla työ-
13155: lisyystilanteeltaan keskimääräistä paremmilla          markkinoilla tarjolla oleviin töihin ja toisaalta
13156: paikkakunnilla ei ole ollut hakijoita kaikkiin        myös tiettyyn vaihtuvuuteen, jotta mahdolli-
13157: puolustuslaitoksessa tarjona oleviin paikkoihin.       simman monelle edes määräajaksi kyettäisiin
13158: Tällöin ei luonnollisesti myöskään työllisyys-         osoittamaan työtä. Aikarajoitukset perustuvat
13159:                                              N:o 226                                             3
13160: 
13161: aikaisemmin käytännössä saatuihin kokemuk-         rärahojen käyttöperusteita muilta osin kuin li-
13162: siin, joiden perusteella ne on havaittu vält-      säämällä kokoaikatyöntekijöiden osuutta tulo-
13163: tämättömiksi niistä lähinnä työnantajalle aiheu-   ja menoarvioesityksen mukaisesti 10 prosen-
13164: tuvista haitoista huolimatta. Edellä olevan pe-    tista 20 prosenttiin ja laajentamalla näiden
13165: rusteella voidaan lopuksi yhteenvetona todeta,     määrärahojen käyttöä koskemaan myös muita
13166: ettei työllisyyspolitiikan hoidon kannalta ole     valtion viranomaisia.
13167: tarpeellista muuttaa nyt puheena olevien mää-
13168:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
13169: 
13170:                                                                 Työvoimaministeri Arvo Aalto
13171: 4                                            1979 vp.
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13177: 
13178:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-              Om lönerna som erläggs för deltidsarbete
13179: ningen av:ser har Ni, Herr Talman, med Eder         kan konstateras, att avlöningen bestäms på
13180: skrivelse av den 26 oktober 1979 tili veder-        basen av gällande arbets- och tjänsteavtal som
13181: börande medlem av statsrådet för besvarande         gäller i varje enskilt fall. Hall lönen då med
13182: översänt avskrift av följande, av riksdagsman       beaktande av beskattning och resekostnader un-
13183: Heikki Perho m. fl. ställda skriftliga spörsmål     derstiger vederbörandes arbetslöshetsersättning,
13184: nr 226:                                             har han rätt att vägra ta emot arbetet i fråga
13185:                                                     utan förlust av rätt tili arbetslöshetsersättning.
13186:            Vad ämnar Regeringen göra för att        Det må också nämnas, deltidsarbetets andel
13187:        försvarsväsendet skulle få sitt anslag       skaU utökas inom statsförvaltningen, och att
13188:        tili förfogande utan bestämmelser ISOm       statens avbetsmarknadsverk för den skull ut-
13189:        begränsar och försvårar sysselsättandet,     reder de villkor som gäller för deltidsanställ-
13190:        för att försvarsmakten skulle kunna få       das arbetsavtal.
13191:        det slags personai den behöver och för          Då deltidsarbetet inte alltid är halvdagsar-
13192:        att slutresultatet ur sysselsättningssyn-    bete, kan arbetsarrangemangen och arbetets an-
13193:        punkt ,skulle bli bättre än nu?              passning till den övriga personalens arbetsti-
13194:                                                     der genomföras på ett sätt som är mest än-
13195:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       damålsenligt i varje enskilt fall. Detta kan
13196: samt följande:                                      uppnås exempelvis så, att arbetsturerna infal-
13197:    Det normala utvecklandet av försvarsväsen-       ler varannan dag eller varannan vecka.
13198: dets personalresurser sker i enlighet med de           Då det gäller omsättning och tidsbestämda
13199: planer som uppgjorts för ändamålet samt inom        arbetsavtal kan det konstateras, att dessa för
13200: ramen för de årliga anslag som i statsbud-          arbetsgivaren något besvärliga faktorer ock-
13201: geten reserverats för detta ändamål. Syftet med     så förekommer i samband med statens och
13202: det sysselsättningsprogram som arbetskraftsmi-      kommuners ovnga "sysselsättningsarbeten".
13203: nisteriet och försvarsväsendet gjorde i samar-      Som exempel kan nämnas ämbetsverksarbetena
13204: bete har aldrig varit att ändra på dessa pla-       för lindrande av arbetslösheten och det kom-
13205: ner, utan avsikten är att kunna erbjuda tids-       munala sysselsättningsstödet, där man, såsom
13206: bundna arbetsplatser med tyngdpunkten vid           då det gäller de här omtalade arbetena inom
13207: deltidsarbete i sådana uppgifter inom försvars-     försvarsväsendet, tillämpar en tidsgräns på 12
13208: väsendet vilka det finner ändamålsenliga och        månader. Syftet med denna tidsbegränsning
13209: lämpliga för denna form av sysselsättning. Ge-      är dels att de som anvisats detta slags arbete
13210: nomförandet av denna åtgärd har inte till alla      också skulle själv aktivt söka arbete på den
13211: delar hållit tidtabellen, emedan det är fråga       fria arbetsmarknaden och dels att åstadkom-
13212: om en helt ny åtgärd. Dessutom har också            ma en viss omsättning för att så många som
13213: det något förbättrade sysselsättningsläget bi-      möjligt åtminstone för en bestämd tid skulle
13214: dragit tili att det på orter med bättre än          kunna anvisas arbete. Tidsgränserna baserar
13215: genomsnittlig sysselsättning inte har funnits sö-   sig på praktisk erfarenhet som visat, att grän-
13216: kande tili alla de lediga platser som försvars-     serna är nödvändiga trots de besvär som de
13217: väsendet haft att erbjuda. I en sådan situa-        åsamkar arbetsgivarna. På basen av det ovan
13218: tion skulle det givetvis ha varit omotiverat        anförda kan man sammanfattningsvis konstate-
13219: att använda sysselsättningsmedel för avlönande      ra, att det inte för sysselsättningens skötsel är
13220: av personai för dessa uppgifter.                    nödvändigt att ändra grunderna för utnyttjan-
13221:                                             N:o 226                                            5
13222: 
13223: de av de här omtalade anslagen i övrigt än        slaget samt genom att utsträcka användningen
13224: att öka de heltidsanställdas andel från 10 pro-   av dessa anslag att också gälla andra statliga
13225: cent tili 20 procent i enlighet med statsför-     myndigheter.
13226:      Helsingfors den 29 november 1979.
13227: 
13228:                                                              Avbetskraftsminister Arvo Aalto
13229: 
13230: 
13231: 
13232: 
13233: 0879011886
13234: Kirjallinen kysymys n:o 227.
13235: 
13236: 
13237: 
13238: 
13239:                                              Perho ym.: Rintamasotilaiden kuntouttamisesta.
13240: 
13241: 
13242:                                   Eduskunnan -Herra·Puht:ru.iehelle.. ·.·<
13243:                     '   "'   .~
13244: 
13245: 
13246:    Sotiemme. nuorl::thmatki:fi . veteraanit alkavat     kuntouttaa vain murto-osa . tarpeessa clevistli.
13247: lähestyä eläkeikää. Ian lisäätrty~ssä alkavat myös      Heidäp · kohdallaan· tilanne saattila vuoroa •6do~
13248: sodåtl aiheuttamat rasitukset entistä enemmän           tellessa nopeasti neik~tyä, ellei ole mahdolli-
13249: näkyä ja vaikuttaa, vaikka suotanaisia todettuja        suutta omin varoin etsiytyä hoitoon.
13250: vammoja ei olisikaan. Varsinaisten sotavam-                Jos valtion tulo- ja menoarviossa olevasta
13251: maisten kunto on luonnollisesti sitäkin kovem-          määrärahasta osa erotettaisiin veteraanien uima-
13252: malla koetuksella.                                      hallimaksujen maksamiseen avustuksena kun-
13253:    Kuntoliikunta on todettu vammaiselle ja              nille ja niiden toimesta toteutettavaksi, pääsisi
13254: heikkokuntoiselle varsin hyväksi hoitomuodoksi.         vuosittain suuri joukko osalliseksi ilmaisesta
13255: Ulkona harjoitettu kuntoilu ei kuitenkaan ole           omatoimisesta kuntoutuksesta. Tällä tavoin voi-
13256: alaraajojen tai ~län vaivoista kärsiville lähes·        taisiin monen kunto pitää korkeammalla kuin
13257: kään aina ja kaikkina aikoina mahdollista. Uinti        se tällä hetkellä on mahdollista. Kustannukset
13258: sen sijaan sopii useimmille. Maassamme onkin            kuntoutettavaa kohti olisivat heidän lukumää-
13259:  jo läpi vuoden mahdollistä useilla paikkakun-          räänsä nähden erittäin vähäiset.
13260: nilla harrastaa uintia sisähalleissa. Uimahalli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13261: maksuja pidetään monissa kunnissa yleisin va-           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
13262:  roin verrattain kohtuullisina. Harrastettaessa         valtiörteuvöston asianomaisen jäsenen vastatta-
13263: uintia jatkuvasti kunnon ylläpitämiseksi, muo-          vaksi seuraavan kysymyksen:
13264: dostuu hallimaksuista kuitenkin eläkkeeseen
13265: melkoinen menoerä. Se olisi syytä yhteiskunnan                      Mitä Hallitus aikoo tehdä rintama-
13266:  täyttää.                                                        sotilaiden kuntouttamiseen tarkoitetun
13267:     Valtion tulo- ja menoarviossa on viime vuo-                  momentilla 33.85.56 olevan määrärahan
13268: sina osoitettu vaatimaton määräraha veteraa-                     osoittamiseksi koskemaan myös heidän
13269:  nien kuntoutukseen. Sen avulla on mahdollista                   uimahallivuorojensa maksamista?
13270:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
13271: 
13272:          Heikki Perho                        Tapani Mörttinen             Saara Mikkola
13273:          Eero Lattula                        Sampsa Aaltio                Erkki Pystynen
13274:          Pekka Jokinen                       Matti Hakala                 Helge Saarikoski
13275:          Ulla Puolanne                       Sauli Hautala                Anna-Kaarina Louvo
13276:          Olavi Nikkilä                       Jalmari Torikka              Aila Jokinen
13277:                     P. Mäki-Hakola                              Tauno Valo
13278: 
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 08790118.53
13283: 2
13284: 
13285: 
13286: 
13287: 
13288:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13289: 
13290:    Valtiopäiväjärjestyksen-37 §.:n 1 mon).entissa         Valtion ,tulo~ ja menoarvion momentilla
13291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          33.85.56 on varattu määräraha rintamaveteraa-
13292: olette.,26 päivänä lok~uuta.l979 päivätyn kir-         nien kuntootustoiminnan tehostamista .koske-
13293: jeenne .ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vaan kokeilutoimintaan. Tälla määrärahalla kun-
13294: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tootetaan vuoru1a 1979 noin 3 200 veteraania.
13295: Perhon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että kysei-
13296: myksestä n:o 227:                                      nen määräraha tulee käyttää kuten tähänkin
13297:                                                        asti kuntootuslaitoksissa annettavaan kuntou-
13298:            Mitä Hallitus aikoo tehdä rintama-          tukseen. Kuntootusjakson pituus on ollut 2
13299:       .. sotilaiden kuntoottamiseen tarkoitetun        viikkoa, ja se on sisältänyt tietyt, lääkintöhalli-
13300:          momentilla 33.85.56 olevan määrärahan         tuksen ohjeissa antamat vähimmäispalvelut .. Ve-
13301:          osoittamiseksi koskemaan myös heidän          teraanien omatoimineo kuntoutus on kanna-
13302:          uimahallivuorojensa maksamista?               tettava asia, mutta ministeriö katsoo, että uima-
13303:                                                        hallivuorojen rahoitus liittyy ensisijaisesti vir-
13304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kistys- ja kuntourheilutoimintaan eikä näin ol-
13305: vasti seuraavaa:                                       len ole syytä osoittaa rahoitusta tähän toimin-
13306:                                                        taan edellä mainitulta momentilta.
13307:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
13308: 
13309:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
13310: 
13311: 
13312: 
13313: 
13314:                                                                                          ;   '
13315:                                      1 .. ~ •   =
13316:                                             N:o 227                                              3
13317: 
13318: 
13319: 
13320: 
13321:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
13322: 
13323:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       samhet för effektivering av frontveteranernas
13324: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     rehabilitering. Med hjälp av detta anslag reha-
13325: av den 26 oktober 1979 tili vederbörande med-     biliteras år 1979 ca 3 200 veteraner. Social-
13326: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   och hälsovårdsministeriet anser, att ifråga-
13327: av riksdagsman Perho m.fl. undertecknade          varande anslag på samma sätt som hittills bör
13328: spörsmål nr 227:                                  användas för sådan rehabilitering som ges vid
13329:                                                   rehabiliteringsanstalterna.   Rehabiliteringspe-
13330:           Vad ämnar Regeringen göra för att       riodens längd har varit 2 veckor och den har
13331:        anslaget under moment 33.85.56, vilket     omfattat en viss minimiservice som ingår i
13332:        är avsett för frontsoldaternas rehabili-   medicinalstyrelsens anvisningar. Rehabilitering
13333:        tering, skall anvisas att även gälla be-   som veteranerna företar på eget initiativ är
13334:        talning av deras s~mhaJlsturer?            värd att understödas, men ministeriet anser,
13335:                                                   att finansieringen av simturer i första hand
13336:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     hänför sig tili rekreations- och konditions-
13337: samt anföra följande:                             idrottsverksamhet och att det föreligger sålunda
13338:    Under moment 33.85.56 i statsförslaget har     inte orsak att anvisa medel för dylik verksam-
13339: reserverats ett anslag för experimentell verk-    het från ovannämnda moment.
13340:      Helsingfors den 27 november 1979.
13341: 
13342:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
13343: :i,
13344: 
13345: 
13346: 
13347: 
13348: \." i; >; ''   "
13349:                                                1979 vp.
13350: 
13351: Kirjallinen kysymys n:o 228.
13352: 
13353: 
13354: 
13355: 
13356:                                    P. Vennamo ym.: Pelikorttiveron poistamisesta.
13357: 
13358: 
13359:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13360: 
13361:    Yhteiskunnan tulee eri verotusmuotoja luo-         luvun ovat voimakkaasti muuttuneet. Kortti-
13362: dessaan huolehtia siitä, että valitut verotusmuo-     peliä ei pidetä enää minään paheellisena har-
13363: dot ovat tarkoituksenmukaisia ja käytännössä          rastuksena erityisestikään siksi, että korttipeliä
13364: järkevästi toteuttamiskelpoisia, että ne eivät ra-    harrastetaan pääasiassa seurapeleinä ja jopa kil-
13365: sita kansalaisia epätasaisesti tai epäoikeuden-       pailupeleinä, pelataanhan mm. bridgeä joukkue-
13366: mukaisella tavaLla s,ekä että ne eivät johda huo-     tasolla aina maailmanmestaruuskilpailuja myö-
13367: mattavan suureen verojen kiertämiseen tai sa-         ten. Seurapelien harrastajia on harrastaja- ja am-
13368: lakuljetukseen eivätkä ole kansan yleisen oi-         mattitasolla Suomen kansan selvä enemmistö.
13369: keustajun vastaisia.                                     Pelikorttivero on tällä hetkellä Suomessa 5
13370:    Pelikorttiveroa on peritty Suomessa helmi-         markkaa pakalta. Virallisten tilastojen mukaan
13371: kuun 17 päivästä 1730 alkaen. Historiallisista        Suomessa myydään tällä hetkellä pelikortteja
13372: asiakirjoista .tuolta ajalta ei löydy minkäänlaisia   noin 180 000 pakkaa vuodessa, mikä tuottaa
13373: varsinaisia perusteluja pelikorttiveron säätämi-      valtiolle peHkorttiverona vuosittain noin
13374: sel1e, mutta Ruotsin kuningas Friedrichin tam-        900 000 markkaa. Viralliset tilastot eivät· kerro
13375: mikuun 28 päivänä vuonna 1748 antaman ase-            kuitenkaan koko totuutta pelikorttieli tuonnin
13376: tuksen tekstistä ilmenee, että tuolloin pelikort-     ja myynnin laajuudesta maassamme. Tämän
13377: teja pidettiin vähiten tarvittavien tavaroiden        osoittavat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tulli-
13378: joukkoon kuuluvina, jonka vuoksi niille mää-          tilastoista poimitut tiedot pelikorttien .tuonnista
13379: rättiin erityinen ku~utusvero.                        Ruotsista Suomeen:
13380:    Aika ja kansalaisten asenteet siuen 1700-
13381: 
13382:             Ruotsin vienti Suomeen                               Suomen tuonti Ruotsista
13383:          Ruotsin tullitilaston mukaan:           Vuosi         Suomen tullitilaston mukaan:
13384:         43 000 kg= Rkr 1 053 000,-                1977          5 332 kg = Smk 148 106,~
13385:         39 000 kg   = Rkr 886 000,-               1978          4 000 kg = Smk 150 000,-
13386: 
13387: 
13388:    Edellä esitetyistä luvuista ilmenee kaksi häm-     mahdollisesti jopa virallisia teitä väärien tuonti-
13389: mästyttävää seikkaa:                                  nimikkeiden varjolla. Merkillepantavaa on
13390:    1) Ruotsi ilmoittaa tuoneensa Suomeen peli-        myös, että Ruotsi ilmoittaa tuoneensa maahan
13391: kortteja noin kymmenen kertaa enemmän kuin            noin 400 000 pakkaa pelikortteja, kun Suo-
13392: Suomi ilmoittaa maahan tuodun, ja                     messa kaiken kaikkiaan vuosittain maksetaan
13393:    2) Ruotsin ilmoituksen mukaan pakan keski-         pelikorttiveroa noin 180 000 pakasta. Viralli-
13394: hinta on hieman yli 2 markkaa pakka, kun Suo-         sen tuonnin mukaan Ruotsista tuodaan kuiten-
13395: men tilaston mukaan keskihinta on lähes 4             kin vain noin 22 % maahamme tuotavista peli-
13396: markkaa pakka. Pakan paino on keskimäärin             korteista.
13397: 100 gr.                                                  Pelikorteis,ta suoritetaan tällä hetkellä maas-
13398:    Tilastoista voidaan päätellä kiistattomasti,       samme myös muita veroja kuin varsinaista peli-
13399: että valtaosa Ruotsista Suomeen tuotavista peli-      korttiveroa. Näitä veroja ovat tasausvero ja lii-
13400: korteista kulkee ohi virallisten tilastojen. Niitä    kevaihtovero sekä EFTA:n ja EEC:n ulkopuo-
13401: nähtävästi salakuljetetaan huomattavasti, tuo-        lelta tulevien pelikorttien, joita tuodaan lähinnä
13402: daan matkailijoiden toimesta maahamme ja              Espanjasta, osalta perittävä 1tulli. Näiden vero-
13403: 087901165E
13404: 2
13405: 
13406: jen ja tullin tuotto vuosittain on noin 330 000        liimaamaan korttipakkojen . päijlle leimavero"
13407: markkaa. Näin siis pelikorteista saadaan val-          merkin, mikä nostaa yhdessä veron kanssa koti-
13408: tiolle tuloa kaiken kaikkiaan pelikorttivero           maassa laillisesti myytävien pelikorttien hinnan
13409: mukaan luettuna noin 1 230 000 markkaa.                lähes kaksinkertaiseksi muihin maihin verrat-
13410:     Mikäli pelikorttivero poistettaisiin, olisi sel-   tuna. Pelikortteja ei myöskään valmisteta maas-
13411: vää, että ei olisi mitään syytä enää salakuljet-       samme ollenkaan, joten veron poistaminen ei
13412: taa tai pimittää pelikorttien tuontia ja myyntiä       myöskään vaikuttaisi oman maamme tuotan-
13413: virallisista tilastoista. Tämä merbtsisi, että         toon tai yritteliäisyyteeen millään muulla tavalla
13414: koko maamme pelikorttikauppa, joka Henee               kuin siten, että se omalta osaltaan edesauttaisi
13415: noin neljännes Ruotsissa myytävästä 3 miljoo-          paperi- ja kirjakauppojen myyntiä ja kannatta-
13416: nasta pakasta, tulisi olemaan noin 750 000             vuutta.
13417: pakkaa eli nykyinen virallinen myynti yli nelin-          Pelikorttiveroa peritään Euroopassa tällä het-
13418: kertal.stuisi. Tämä arvio perustuu· vastaaviin lu-     kellä Suomen lisäksi vain Tanskassa ja Saksan
13419: kuihin paperi- ja konttor1tarvikealoilla, joilla       Liittotasavallassa. Liittotasavaltakiri ·.on päättä~
13420: myynti .Ruotsissa on keskimäärin nelinkertainen        nyt poistaa pelikorttiveron ensi vuoden alusta
13421: Suomeen verrattuna.                                    lukien. Suomi jää siis ensi vuoden alusta Tans-
13422:   . Pelikorttiveron poistaminen ja siitä johtuva       kan lisäksi, jossa pelikorttivero on alle puolet
13423: salakaupan ja salakuljetuksen tarpeen poistumi-        Suomen veros,ta, ainoaksi maaksi Euroopassa)
13424: nen aiheuttaisi siis virallisen myynnin nelinker-      jossa tätä 1700-luvulta periytyvää veroa vielä
13425: taistumisen myötä myös valtion pelikorteista           peritään, ellei pelikorttiveroa poisteta.
13426: saaman muun kuin pelikorttiverotulon nelinker-            Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
13427: taistumisen. Tämä merkitsisi valtion vero- ja          valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
13428: tullitulojen kasvua noin miljoonalla markalla          esitämme kunnioittavafti valtioneuvoston asian-
13429: eli ·enemmän kuin mitä pelikorttiveron nykyi-          omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
13430: neli tuotto 900 000 markkaa vuodessa edustaa.          myksen:
13431: Pelikorttiveron poistaminen olisi siis myös val-
13432: tiontalouden kannalta edullinen toimenpide,                       Onko Hallitus . tietoinen siitä, että
13433: minkä lisäksi se poistaisi laittomuuden tilan                  valtaosa maahamme tuotavista pelikor:
13434: maassamme eikä enää jokainen yhdenkin kortti-                  teista tuodaan kiertoteitä ja laittomasti
13435: pakan tuliaisina maahamme tuova matkustaja                     pelikorttiveroa kiertäen tai sen väis-
13436: syyllistyisi osaksi tietämättömyyttään lain rik-               täen, ja
13437: komiseen. Poistaminen ei myöskään merkitsisi                      onko Hallitus tietoinen siitä, että pe-
13438: valuuttamenojen kasvua, koska tälläkin het-                    Hkorttiveron poistaminen ei vähentäisi
13439: kellä maahamme tuodaan epävirallisia ja laitto-                valtion pelikorteista saamaa tuottoa ol-
13440: mia teitä tarvittava määrä pelikortteja.                       1lenkaan eikä vaikeuttaisi kotimaista
13441:     Pelikorttiveron periminen aiheuttaa myös                   yritteliäisyyttä, sekä
13442: huomattavan määrän tarpeetonta ja kallista by-                    aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
13443: rokratiaa ja kustannuksia. Jokainen pelikortteja               toimenpiteisiin pelikorttiveron koko-
13444:  virallisesti maahan tuova yritys joutuu tällä                 naan poistamiseksi maassamme muualla
13445: hetkellä avaamaan tullissa jokaisen korttipakan,               Euroopassa omaksutun käytännön mu-
13446:  toimittamaan ruutuässät Suomen pankkiin lei-                  kaisesti?
13447: m,attaviksi ja pakkaamaan kortit uudelleen sekä
13448:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
13449: 
13450:           Pekka Vennamo                   Terhi Nieminen-Mäkynen          Ilkka Kanerva
13451:           Urpo Leppänen                   Toivo Mäkynen                   Lauha Männistö
13452:           Veikko Vennamo                  Mikko Rönnholm                  Ensia Laine
13453:                                           Lauri Palmunen
13454:                                               N:o 228                                                   3
13455: 
13456: 
13457: 
13458: 
13459:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13460: 
13461:  • Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leet, että valtaosa pelikorteista · tuotaisiin ·kier-
13462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toteitä ja laittomasti maahan. Ruotsin tullihalli-
13463: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       tukselta saadun selvityksen mukaan Ruotsin
13464: jeenne . ohella toimittanut valtioneuvoston          ulkomaankauppatilastossa on käytetty pelikort-
13465: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        teja koskevaa nimikettä osiDtain virheellisesti
13466: edustaja Pekka Vennamon ym. näin kuuluvasta          siten, että siihen on sisällytetty ·myö.s muunlai-
13467: kirjallisesta kysymyksestä n:o 228:                  sia seurapelejä, minkä johdosta pelikorttien
13468:                                                      vientiä osoittavat luvut Ruotsin ulkomaankaup-
13469:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       patilastossa eivät vastaa Suomen tuontitilastossa
13470:         valtaosa maahamme tuotavista pelikor-        olevia lukuja. Suomen ulkomaankauppatilas-
13471:         teista tuodaan kiertote1tä ja laittomasti    tossa olevat luvut ovat oikeat ja osoittavat iei-
13472:         pelikorttiveroa kiertäen tai sen väis-       maverollisten pelikorttien tuontimäärän Suo·
13473:         täen, ja                                     meen. Ulkomaankauppatilaston luvuista ei näin
13474:            onko Hallitus tietoinen siitä, että pe-   ollen voi tehdä sellaista päätelmää, että Suo-
13475:       .]jkorttiveron poistaminen ei vähentäisi       meen tuotaisiin valtaosa pelikorteista laitto-
13476:         valtion pelikorteista saamaa tuottoa ol-     masti ja että salakuljetus olisi erityisen yleistä
13477:        lenkaan eikä vaikenttaisi kotimaista          juuri pelikorttien kohdalla.            · ,
13478:         yritteliäisyyttä, sekä                           Pelikorteista ke11tyvän leimaverc;>n luotto on
13479:            aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti    vähäinen eikä sillä ole merkitystä' valtiontalou-
13480:         toimenpiteisiin pelikorttiveron koko-        den kannalta. Hallitus on selvillä, että ,pelikor-
13481:         naan poistamiseksi maassamme muualla         teista menevän leimaveron maks11unpf1no on
13482:         Euroopassa omaksutun käytännön inu•          hallinnollisesti hankalaa ja tuottaa . normaalia
13483:       · kaisesti?                                    enemmän vaivaa sekä maahantuojille että viran-
13484:                                                      omaisille. Leimaverotuksen kokonaisuudistusta
13485:  . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        valmistellut toimikunta ehdotti Iu osainietin-
13486: vasti seuraavaa:                                     nössään (komiteanmietintö 1974: 72) ludvut~
13487:  · Eduskuntakysymyksen perusteluissa esitetty-       tavaksi pelikorteista suoritettava:sta leimåveros-
13488: jen tilastotietojen mukaan Ruotsista vietäisiin      ta. Kun leimaverotuksen kokonaisuudistusta ·ei
13489: Suomeeri · pelikortteja noin kymmenen kertaa         ole vielä voitu toteuttaa, ei myöskään pelikort-
13490: enemmän kuin mitä niitä tilastojen mukaan tuo-        tien leimaveroa koskevaa uudistusta ole kat~
13491: daan Suomeen. Näiden tietojen perusteella ky-        sottu aiheelliseksi toteuttaa erillisenä muutok-
13492: symyksen tekijät ovat ilmeisesti myös päätel-        sena.
13493:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
13494: 
13495:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
13496: 4                                           1979 vp.
13497: 
13498: 
13499: 
13500: 
13501:                           TiH Riksdagens Herr Talman..
13502: 
13503:    I det syfte .37 § 1 mom. ri'ksdagsordningen     landet på omvägar och olagligt. Enligt den ut-
13504: angel:' bar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    redning som erhållits av svenska tullstyrelsen.
13505: av den 26 oktoher 1979 till vederhörande med-      har henämningen för spelkort använts delvis
13506: lem :av ~tatsrådet översänt avskrift av följande   felaktigt i Sveriges utrikeshandelsstatistik;.
13507: av riksdagsman Pekka Vennamo m. fl. uudet-         nämligen så att däri också har inbegripits
13508: tedmade spörsmål nr 228:                           sällskapsspel av annat s'lag, varför sifferupp-
13509:                                                    gif,terna som anger utförsel av spelkort i Sve~
13510:           Är Regeringen medveten om att            riges utrikeshandelsstatistik inte motsvarar upp-
13511:        största delen av de spelkort som im-        gifterna i Finlands importstatistik. Uppgifterna
13512:        porteras tiil vårt land införs på om-       i Finlands utrikeshandelsstatistik är riktiga och
13513:        vägar och olagligt så att stämpel-          de anger importmängden av stämpelsbtthelag-
13514:        skatt på spelkort kringgås eller und-       da spelkort tili Finland. Av sifferuppgifterna
13515:        viks, och                                   i utrikeshandelsstatistiken kan sålunda inte den
13516:           är Regeringen medveten om att ett        slutsatsen dras att största delen av spelkort
13517:        slopahde av stämpelskatt på spelkort        skulle införas tili Finland olagiigt och oct
13518:        inte alls skulle minska statens intäkter    smuggling skulJ.e vara särskilt allmänt vad be-
13519:        av spelkort och inte heller fötsvåra in-    träffar just spelkort.
13520:        hemsk företagsamhet, och                       Den stämpelskatteintäkt som spelkorten in-
13521:       · · ätnnar Regeringen vidta brådskande       bringar är ohetydlig . och den har ingen hety-
13522:        åtgärder i avsikt att i vårt land slopa     delse för statshushållningen. Regeringen är
13523:        stämpelskatt på spelkort i överensstäm·     medveten om att upphörden av stämpelskatt
13524:        melse med praxis som omfattas annan·        för spelkort är hesvärlig administrativt sett och
13525:        stans i Europa?                             för med sig mer omak än normah både för im-
13526:                                                    portörerna och för myndigheterna. Den kom-
13527:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      mission som berett en totalreform av stämpel-
13528: samt anföra följande:                              beskattningen föreslog i sitt delbetänkande III
13529:    Enligt de statistiska uppgifter som anförs      (kommitt6betänkande 1974: 72) att stämpel-
13530: i motiveringen tili spörsmå:let skulle spelkort    skatt på spelkort skulle slopas. Då en totalre-
13531: utföras från Sverige tili Finland ca tio gånger    form av stämpelheskattning ännu inte har kun-
13532: mer än vad sådana enligt statistiken införs tili   nat genomföras, har man inte heller ansett det
13533: Finland. På basen av dessa uppgifter har fråge-    motiverat att genomföra reformen angående
13534: ställarna uppenharligen dragit den slutsatsen      stämpelskatt för spelkort som en separat änd-
13535: att största delen av spelkort skuHe införas till   ring.
13536:      Helsingfors den 22 novemher 1979.
13537: 
13538:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
13539:                                                 1979 vp.
13540: 
13541: Kirjallinen kysymys n:o 229.
13542: 
13543: 
13544: 
13545: 
13546:                                    Pihlajamäki ym.: Yliopistollisten arvosanojen suorittamisesta kan-
13547:                                        sanopistoissa.
13548: 
13549: 
13550:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
13551: 
13552:    Yliopistollinen etäisopiskelu on viime vuo-         tavan maaran arvosanoja hankittuaan vo1s1vat
13553: sina edennyt yllättävän nopeasti maassamme.            - tukiainekurssit yliopistoon suoritettuaan -
13554: Se on saanut lämpimän vastaanoton niiden               saada todistuksen tutkinnosta. Ymmärrettävästi-
13555: kansalaisten joukossa, jotka eivät työesteiden,        kin viimeksi mainituilta vaaditaan poikkeuk-
13556: asuinpaikan etäisen sijainnin, sairauden, yli-         sellista lahjakkuutta ja sisua.
13557: oppilastutkinnon puuttumisen tai muun tällai-             Kun äskettäin tehdyt tutkinnonuudistukset
13558: sen syyn takia ole voineet tai voi opiskella           ovat hävittäneet ja hävittämässä arvosanakoos-
13559: yliopistossa. Pääosa tällaisesta opiskelusta on        teiset tutkinnot asettaen tilalle vähäisemmistä
13560: tapahtunut yhteistyössä kansanopistojen sekä           opintojaksoista koostuvat koulutusohjelmat, yli-
13561: kansalais- ja työväenopistojen kanssa, joiden          opistojen ulkopuolisille opiskelijoille ei juuri
13562: valmiit organisaatiot ovat osoittautuneet hyvin        tarjoudu mahdollisuutta loppututkintojen suo-
13563: tehokkaiksi etäisopiskelun alkuunpanemisessa ja        rittamiseen, mikä luonnollisesti vähentää etäis-
13564: toteuttamisessa.                                       opiskelijoitten motivaatiota. Tutkinnonuudistus
13565:     Opiskeluun mukaan pääsy on ollut ainakin           muuttaessaan vaatimuksia opinnäytteiden suh-
13566: teoriassa varsin helppoa. Joissakin tapauksissa        teen vähentää helposti muutenkin arvosana-
13567: opiskelijoille on asetettu ikäraja, mutta usein        opiskelun mielekkyyttä, mikä olisi tavattoman
13568: ovat esimerkiksi kaikki kansalais- ja työväen-         suuri menetys niille jo tuhansille opiskelijoille,
13569: opistoihin päässeet saaneet aloittaa opiskelun.        jotka erilaisissa opistoissa ovat suorittaneet
13570: Niinpä 1970-luvulla kaiken kaikkiaan useat             ja haluavat suorittaa arvosanoja. Asiasta muo-
13571:  tuhannet opiskelijat ovat voineet tähän men-          dostuu helposti takaisku nimenomaan maaseu-
13572: nessä osallistua maaseudulla järjestettyyn etäis-      dun kansanopistojen sekä kansalais- ja työväen-
13573: opiskeluun.                                            opistojen tärkeälle toiminnalle.
13574:    Avoimen yliopiston toiminta-ajatukselle pe-            Tässä vaiheessa näyttäisi välttämättömältä
13575: rustuvaa opetusta on mm. Jyväskylän yliopis-           säätää sellaiset säännökset, jotka turvaavat
13576:  ton taholta järjestetty miltei koko kuluvan           arvosanakoosteiset tutkinnot. Tämä näyttäisi
13577: vuosikymmenen ajan. Lukuvuonna 1971-1972               olevan tarpeen nimenomaan filosofisissa, yhteis-
13578: oli jo Kurun metsäkoulussa mahdollisuus suo-           kuntatieteellisissä ja kasvatustieteellisissä tiede-
13579: rittaa kasvatustieteen approbatur-arvosana. Ope-       kunnissa. Tarvittavat arvosanat tulisi voida
13580:  tusta laajennettiin aloittamalla lukuvuonna           suorittaa etäisopiskeluna myös sivutoimintapis-
13581:  1972-1973 toiminta myös Keski-Suomen opis-            teissä jonkin yliopiston valvonnassa. Tukiaine-
13582:  tossa Suolahdessa ja Keuruun kansalaisopistossa       kursseja halukkaat voisivat suorittaa jossakin
13583:  sekä myöhemmin Kauhavan-Härmäin kansa-                yliopistossa.
13584: laisopistossa Kauhavalla ja edelleen useissa              Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
13585:  muissa opistoissa. Approbatur-opiskelun ohella        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
13586:  on eräissä opistoissa kokeiltu myös cum laude         teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13587:  approbatur -tasoista opetusta, ja sekin on näyt-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13588:  tänyt onnistuvan hyvin sivutoimintapisteissä.
13589:     Pääosa etäisopiskeluun osallistuvista opiske-                Tietääkö Hallitus, miten erilaisten
13590: lee pelkästään itseään kehittääkseen tai täyden-              yliopistollisten arvosanojen suorittami-
13591:  tääkseen ammattipätevyyttään. Vain vähäinen                  nen on lisääntynyt viime vuosina kan-
13592:  osa opiskelijoista pyrkii kohti yliopistollista              sanopistoissa sekä kansalais- ja työväen-
13593:  tutkintoa toivein, että he näin eri tieteissä riit-          opistoissa, ja
13594: 087901234N
13595: 2                                        1979 vp.
13596: 
13597:        tietääkö Hallitus, miten arvosana-            koosteisten tutkintojen suorittamismah-
13598:      koosteisten korkeakoulututkintojen pois-        dollisuuksien lisäämiseksi ja turvaami-
13599:      tuminen muodostuu vaaraksi tälle etäis-         seksi, myös etäisopiskelumahdollisuuk-
13600:      opiskelulle, sekä                               sia hyväksi käyttäen?
13601:        mitä Hallitus aikoo tehdä arvosana-
13602:     Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1979.
13603: 
13604:        Veikko Pihlajamäki           Hannu Tenhiälä             Jorma Fred
13605:        Juhani Saukkonen                                        Olavi Ronkainen
13606:                                               N:o 229                                                 3
13607: 
13608: 
13609: 
13610: 
13611:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
13612: 
13613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Opintojakso tulee olemaan opetuksen ja opis-
13614: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kelun perusyksikkö. Useimpia opintojaksoja
13615: olette 26 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       voidaan korkeakoulun toimesta liittää opinto-
13616: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kokonaisuuksiksi, jotka soveltuvat mm. sellais-
13617: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      ten aikuisopiskelijain käyttöön, jotka eivät ha-
13618: Veikko Pihlajamäen ym. näin kuuluvasta kir-          lua tai voi opiskella kokonaista tutkintoa. Hu-
13619: jallisesta kysymyksestä n:o 229:                     manistisilla, luonnontieteellisillä ja yhteiskunta-
13620:                                                      tieteellisillä aloilla, joilla aikuisopiskelu pää-
13621:           Tietääkö Hallitus, miten erilaisten        asiassa tapahtuu, mainitut opintokokonaisuudet
13622:        yliopistollisten arvosanojen suorittami-      voivat uusien tutkintoasetusten mukaan vas-
13623:        nen on lisääntynyt viime vuosina kan-         tata aikaisemmin voimassa olleiden asetusten
13624:        sanopistoissa sekä kansalais- ja työväen-     ja tutkintosääntöjen mukaisten arvosanojen
13625:        opistoissa, ja                                oppimääriä ja tiedesisältöjä.
13626:           tietääkö Hallitus, miten arvosana-            Tilastot siitä, miten kansanopistoissa sekä
13627:        koosteisten korkeakoulututkintojen pois-      kansalais- ja työväenopistoissa yliopistotasoista
13628:        tuminen muodostuu vaaraksi tälle etäis-       opetusta saaneet ovat suorittaneet yliopistollisia
13629:        opiskelulle, sekä                             arvosanoja ovat puutteelliset, mutta niitä ollaan
13630:           mitä Hallitus aikoo tehdä arvosana-        kehittämässä. Kuitenkin mm. eräiden yliopisto-
13631:        koosteisten tutkintojen suorittamismah-       jen ja korkeakoulujen avoimen korkeakoulun
13632:        dollisuuksien lisäämiseksi ja turvaami-       kokeilun voidaan todeta lisänneen viime vuo-
13633:        seksi, myös etäisopiskelumahdollisuuk-        sina myös arvosanojen suorittamista.
13634:        sia hyväksi käyttäen?                            Korkeakoulututkintojen uudistaminen ei tule
13635:                                                      millään tavoin estämään aikuisopiskelijain mah-
13636:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollisuuksia osallistua etäisopiskeluna korkea-
13637: vasti seuraavaa:                                     kouluopintoihin. Päinvastoin se tarjoaa myös
13638:    Kysymyksessä kiinnitetään huomiota korkea-        tältä kannalta katsottuna paremman ja opis-
13639: koulututkintojen uudistamisen vaikutuksiin yli-      kelumotivaatiota lisäävän lähtökohdan opiske-
13640: opistotasoisen opetuksen antamiseen nk. avoi-        lulle. Lisäksi tutkinnonuudistuksen tuoma on-
13641: men korkeakoulun periaatteiden mukaisesti.           gelmakeskeinen opiskelu soveltuu aikuisille pa-
13642: Korkeakoulututkintojen uudistaminen on valta-        remmin kuin perinteellisen yliopisto-opiskelun
13643: kunnallisesti säädöstasolla suoritettu. Tällä het-   tieteenaloittainen ja oppiaineittainen karsinoitu-
13644: kellä tutkintojen sisällön yksityiskohtainen         minen. Työelämän ja muun elämänkokemuksen
13645: uudistustyö on korkeakoulujen sisällä käyn-          karttuessa opiskelumotivaatio kohdistuu nimit-
13646: nissä.                                               täin paljon selvemmin tieteiden välisiin eli
13647:    Uusissa tutkinnoissa luovutaan arvosanoista       ongelmakeskeisiin opintoihin. Opintojaksoiksi
13648: tutkinnon osina. Koulutus järjestetään sen si-       jäsennetty monitieteinen ja ongelmakeskeinen
13649: jaan koulutusohjelmina, jotka ovat korkeakou-        opiskelu tekee sitä paitsi mahdolliseksi aikui-
13650: lun eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelemia       selle opiskelijalle suorittaa erillisiä opintokoko-
13651: ja järjestämiä tavoitteellisia monitieteisiä opin-   naisuuksia tai yksittäisiä hyödyllisiä opinto-
13652: tokokonaisuuksia. Koulutusohjelma suuntautuu         jaksoja ilman että on tarpeen tehdä päätöstä
13653: johonkin asianomaisen alan tieteellistä asian-       kokonaiseen tutkintoon johtavasta opintokoko-
13654: tuntemusta edellyttävään ammatilliseen tehtävä-      naisuudesta.
13655: alueeseen ja sen kehittämiseen.                         Korkeakoulut määräävät vanhojen arvosana-
13656:    Opinnot sekä niihin kuuluva opetus suun-          koosteisten opintojen ja uusien opintokokonai-
13657: nitellaan ja järjestetään tästedes opintojaksoina.   suuksien ja -jaksojen vastaavuuden. Tämä on
13658: 4                                            1979 vp.
13659: 
13660: tärkeä mm. jatko- ja täydennyskoulutuksen              Avoimen korkeakoulun kehittämiseen ja
13661: sekä eräiden alojen virkojen kelpoisuusehtojen      korkea-asteen täydennyskoulutuksen toteuttami-
13662: kannalta. Kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja    seen liittyy edelleen runsaasti selvitystä vaati-
13663: opinnoista annetun asetuksen (530/78) 37 §:n        via kysymyksiä. Tällaisia ovat mm. avoimen
13664: mukaan opettajankoulutusyksikkö voi järjestää       korkeakouluopetuksen tavoitteiden ja käsittei-
13665: erillisiä, varsinkin virkojen kelpoisuusehtojen     den täsmentäminen, kauko-opetusmuotojen käyt-
13666: kannalta tarpeellisia kasvatustieteen opintoja.     tö, koulutuksen kohderyhmät, eri oppilaitok-
13667: Tämän mukaisesti voidaan järjestää myös arvo-       set sekä radio, televisio ja sanomalehdistö, toi-
13668: sanaopintoja vastaavia opintoja kelpoisuuseh-       minnan alueellinen näkökulma sekä kustannuk-
13669: toina opettajien virkoihin vaadittavien arvo-       set. Mm. edellä mainittuja asioita selvittämään
13670: sanaopintojen suorittamiseksi.                      opetusministeriö on 6. 6. 1979 asettanut toi-
13671:    Kasvava tiedon ja tutkimusvalmiuksien mer-       mikunnan. Toimikunnan tulee suorittaa tehtä-
13672: kitys työelämässä sekä koulutuksellisen de-         vänsä 31 päivään joulukuuta 1980 mennessä.
13673: mokratian vaatimus lisäävät tarvetta kehittää       Toimikunnan työn valmistumisen sekä siitä
13674: korkeakouluopetusta siten, että kaikilla kansa-     saatujen lausuntojen jälkeen voidaan opetus-
13675: laisilla on ainakin periaatteelliset mahdollisuu-   ministeriössä käynnistää asian vaatima kokonais-
13676: det harjoittaa korkeakouluopintoja. Jo nykyisen     valtainen toimenpideohjelma.
13677: koulutusjärjestelmämme puitteissa on tarjolla          Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa ole-
13678: suhteellisen paljon korkeakouluopetusta, johon      vansa tietoinen yliopistollisten arvosanojen suo-
13679: pääsy on pohjakoulutuksesta riippumatonta.          rittamisen lisääntymisestä viime vuosina kan-
13680: Tällaisia ovat mm. kesäyliopistolaitoksen ope-      sanopistoissa sekä kansalais- ja työväenopis-
13681: tus, korkeakoulujen erillisarvosanojen suoritta-    toissa. Hallitus toteaa myös, että arvosanakoos-
13682: minen sekä nk. avoimen korkeakoulun kokei-          teisten korkeakoulututkintojen poistuminen ei
13683: lut, joita on käynnissä useiden korkeakoulujen      muodostu vaaraksi etäisopiskelulle eikä näin
13684: piirissä. Avoimen korkeakoulun kokeilussa ovat      ollen katso aiheelliseksi palauttaa arvosanakoos-
13685: kansanopistot sekä kansalais- ja työväenopistot     teisten opintojen ja tutkintojen suorittamis-
13686: blleet mukana. Näin korkea-asteen koulutusta        mahdollisuutta.
13687: on voitu sijoittaa varsinaisten korkeakoulu-
13688: paikkakuntien ulkopuolellekin.
13689:      Helsinigssä 3 päivänä joulukuuta 1979.
13690: 
13691:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
13692:                                              N:o 229                                              5
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13698: 
13699:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       efter i form av studieperioder. Studieperioden
13700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     kommer att utgöra undervisningens och stu-
13701: av den 26 oktober 1979 tili vederbörande med-     diernas grundenhet. På åtgärd av högskolan
13702: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   kan flera studieperioder sammanföras tili stu-
13703: av riksdagsman Veikko Pihlajamäki m. fl. un-      diehelheter, som är lämpliga bl.a. för vuxen-
13704: dertecknade spörsmål nr 229:                      studerande som inte önskar eller kan avlägga
13705:                                                    en hel examen. I fråga om de humanistiska,
13706:           Är Regeringen medveten om i viiken      naturvetenskapliga och samhällsvetenskapliga
13707:        utsträckning avläggandet av olika slag     områdena, på vilka vuxenstudier huvudsakligen
13708:        av universitetsvitsord ökat vid folk-      bedrivs, kan ovannämnda studiehelheter enligt
13709:        högskolorna samt medborgar- och arbe-      de nya examensförordningarna motsvara läro-
13710:        tarinstituten de senaste åren, och         kurserna och det vetenskapliga innehållet i
13711:           är Regeringen medveten om viiken        vitsord som förekommer i tidigare gällande
13712:        fara avlägsnandet av högskoleexamina       förordningar och examensstadgor.
13713:        som baserar sig på vitsord utgör för          Statistiken över det sätt, på vilket personer
13714:        dessa fjärrstudier, samt                   som erhållit undervisning på högskolenivå vid
13715:           vad ämnar Regeringen göra för att       folkhögskolor samt medborgar- och arbetar-
13716:        öka och trygga möjligheterna att av-
13717:                                                   institut avlagt examina, är bristfällig men den-
13718:        lägga examina som baserar sig på vits-     na statistik är under utarbetning. Det kan
13719:        ord, även angående utnyttjandet av         emellertid konstateras, att bl. a. vissa universi-
13720:        möjligheterna tili fjärrstudier?           tets och högskolors experiment när det gäller
13721:                                                   den öppna högskolan under de senaste åren har
13722:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     medfört en ökning även i antalet avlagda
13723: samt anföra följande:                             vitsord.
13724:    I spörsmålet uppmärksammas de inverk-             Reformen av högskoleexamina kommer på
13725: ningar reformen av högskoleexamina har när        intet sätt att minska vuxenstuderandenas möj-
13726: det gäller undervisning på högskolenivå som       ligheter att genom fjärrstudier delta i hög-
13727: meddelas i enlighet med den s.k. öppna hög-       skolestudierna. Tvärtom erbjuder reformen
13728: skolans principer. Reformen av högskole-          också från denna synpunkt sett för studierna
13729: examina har genomförts genom riksomfattande       en bättre utgångspunkt som ökar studiemoti-
13730: lagstiftning. För närvarande pågår inom hög-      vationen. Dessutom lämpar sig de problem-
13731: skolorna arbetet på en detaljerad reform av       centrerade studier som examensreformen med-
13732: examinas innehåll.                                för bättre för vuxna än den isolering tili ve-
13733:    I de nya examina frångås systemet med          tenskapsområden och läroämnen som de tradi-
13734: vitsord såsom delar av en examen. Utbild-         tionella universitetstudierna medför. I den
13735: ningen anordnas istället i form av utbildnings-   mån arbets- och övriga livserfarenheter tillväxer
13736: program, vilka är målinriktade, tvärvetenskap-    inriktas nämligen studiemotivationen allt tyd-
13737: liga studiehelheter som planeras och utformas     ligare på tvärvetenskapliga eller problemcentre-
13738: genom samarbete mellan de olika enheterna vid     rade studier. Studier som är uppdelade på
13739: en högskola. Utbildningsprogrammet inriktas       studieperioder och som är tvärvetenskapliga
13740: på någon yrkessektor viiken förutsätter veten-    och problemcentrerade gör det dessutom möj-
13741: skaplig sakkunskap beträffande vederbörande       ligt för vuxna studerande att fullgöra fristående
13742: område samt på utvecklandet av denna sektor.      studiehelheter eller enskilda nyttiga studie-
13743:    Studierna samt den tili studierna anslutna     perioder utan att det är nödvändigt att fatta
13744: undervisningen planeras och anordnas hädan-
13745: 087901234N
13746: 6                                           1979 vp.
13747: 
13748: beslut om studiehelheter som leder tili en hel     tagit i experimenten med den öppna högskolan.
13749: examen.                                            Utbildningen på högskolenivå har sålunda kun-
13750:    Högskolorna bestämmer om motsvarigheten         nat förläggas även utanför de egentliga hög-
13751: mellan den gamla typen av studier som baserar      skoleorterna.
13752: sig på vitsord och de nya studiehelheterna samt       Tili utvecklandet av den öppna högskolan
13753: -perioderna. Detta är viktigt bl. a. med tanke     och förverkligandet av den kompletterande ut-
13754: på fortsatt och kompletterande utbildning samt     bildningen på högskolenivå ansluter sig alltjämt
13755: kompetensvillkoren för tjänster inom vissa om-     ett stort antal frågor som är i behov av ut-
13756: råden. Enligt 37 § förordningen om pedago-         redning. Dylika frågor gäller bl. a. precise-
13757: giska examina och studier (530/78) kan en          ringen av målen och begreppen inom den
13758: lärarutbildningsenhet anordna fristående, i syn-   öppna högskolans undervisning, användningen
13759: nerhet med hänsyn tili kompetensvillkoren för      av fjärrundervisning i dess olika former, ut-
13760: vissa tjänster erforderliga studier i pedagogik.   bildningens målgrupper, de olika läroanstalterna
13761: I enlighet härmed är det möjligt att anordna       samt radion, televisionen och tidningspressen,
13762: även sådana studier som motsvarar vitsords-        verksamhetens regionala aspekt samt kostna-
13763: studier för fullgörandet av sådana vitsords-       derna. Undervisningsministeriet tilisatte 6. 6.
13764: studier som utgör kompetenskrav för lärar-         1979 en kommission med uppgift bl. a. att
13765: tjänster.                                          utreda ovannämnda frågor. Kommissionen skall
13766:    Den tilltagande betydelse som kunskap och       slutföra sitt arbete före den 31 december 1980.
13767: beredskap att bedriva forskning håller på att få   Efter det kommissionens arbete blivit färdigt
13768: inom arbetslivet samt kravet på utbildnings-       och utlåtanden däröver erhållits är det möjligt
13769: demokrati ökat behovet att utveckla högskole-      att i undervisningsministeriet igångsätta det
13770: undervisningen på så sätt, att alla medborgare     allsidiga åtgärdsprogram saken fordrar.
13771: har åtminstone principiella möjligheter att be-       Regeringen konstaterat med hänvisning till
13772: dtiva högskolestudier. Redan inom ramen för        det ovan anförda att den är medveten om den
13773: vårt nuvarande utbildningssystem finns ett         ökning i fråga om antalet universitetsvitsotd
13774: relativt stort utbud av högskoleundervisning       som under de senaste åren avlagts vid folk-
13775: i fråga om viiken tillträdet är oberoende av       högskolorna samt medborgar- och arbetarinsti-
13776: grundutbildningen. Dylik undervisning är           tuten. Regeringen konstaterar även att den om-
13777: bl. a. den undervisning som meddelas av som-       ständigheten, att högskoleexamina som baserar
13778: maruniversiteten, fristående vitsord som kan       sig på vitsord försvinner, inte kommer att ut-
13779: avläggas vid högskolorna samt de experiment        göra en fara föt fjärrstudierna. Regeringen
13780: med den s.k. öppna högskolan, vilka pågår          anser det sålunda inte vara motiverat att åter-
13781: inom ett flertal högskolor. Folkhögskolorna        införa möjligheterna att fullgöra studier och
13782: samt medborgar- och arbetarinstituten har del-     examina som baserar sig på vitsordsstudier.
13783:      Helsingfors den 3 december 1979.
13784: 
13785:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
13786:                                               1979 vp.
13787: 
13788: Kirjallinen kysymys n:o 230.
13789: 
13790: 
13791: 
13792: 
13793:                                   Muurman: Vaivilla Oy:n tuotannon keskittämisestä Turkuun.
13794: 
13795: 
13796:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
13797: 
13798:    Valvilla Oy :n perustamisen yhteydessä ko-        riidassa Vaivilla Oy:n perustamisen yhteydessä
13799: rostettiin alan perusteollisuuden ja työllisyyden    omaksuttujen tavoitteiden ja periaatteiden kans-
13800: turvaamisen ohella sekä Hyvinkään että Turun         sa eikä myöskään ole ratkaisu villa-alan perus-
13801: tuotantolaitosten tasapuolisen kehittämisen tär-     teollisuuden jatkuvuuden turvaamiseksi Suo-
13802: keyttä.                                              messa.
13803:    Näistä pyrkimyksistä huolimatta Vaivilla             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13804: Oy:n yritysjohto on laatinut keskittämissuun-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13805: nitelman, joka toteutuessaan merkitsisi yrityk-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13806: sen tuotannossa työskentelevän henkilömäärän         vaksi seuraavan kysymyksen:
13807: supistumista 150:llä, mikä on 12 % Hyvinkään
13808: ja Turun yhteisestä työntekijämäärästä, sekä                   Onko Hallitus tietoinen niistä suun-
13809: tuotannon keskittämistä Turkuun.                            nitelmista, laskelmista tai päätöksistä,
13810:    Keskittämissuunnitelma, joka perustuu risti-             joiden perusteella Vaivilla Oy:n yritys-
13811: riitaisia käsityksiä herättäneisiin taloudellisiin          johto on päätynyt laatimaan keskittämis-
13812: laskelmiin, johtaisi Hyvinkään tuotannossa ole-             suunnitelman, joka merkitsee tuotannon
13813: van työntekijämäärän supistamiseen 230:llä.                 keskittämistä Hyvinkääitä Turkuun ja
13814: Heijastusvaikutuksineen konekannan siirto Tur-              alan työvoiman supistumista 150-
13815: kuun aiheuttaisi Vaivilla Oy:n Hyvinkäällä ole-             200:Ila edustaen noin 12% koko työ-
13816: van henkilöstömäärän pienentymistä 600: sta                 voimasta, ja
13817: noin 300: aan. Vastaavasti keskittämisuunnitel-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13818:  massa arvioidaan yhtiön Turussa olevan !yön-               siin Vaivilla Oy:n perustamisen yhtey-
13819: tekijämäärän kasvavan nykyisestä 750:stä                    dessä omaksuttujen tavoitteiden vastai-
13820: 830:een eli 80:llä.                                         sen keskittämissuunnitelman muuttami-
13821:     Epäselväksi on jäänyt, mihinkä päätökseen,              seksi yhtiön toimintaperiaatteita vastaa-
13822: suunnitelmaan tai Iaskelmaan perustuen yritys-              vaksi ja tukevaksi kehittämissuunnitel-
13823: johto on päätynyt laatimaan lm. keskittämis-                maksi?
13824: suunnitelman, joka kaikilta osiltaan on risti-
13825:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
13826: 
13827:                                            Peter Muurman
13828: 
13829: 
13830: 
13831: 
13832: 087901235P
13833: 2                                           1979 vp.
13834: 
13835: 
13836: 
13837: 
13838:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13839: 
13840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
13841: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,      seuraavaa:
13842: olette 31 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn             Kysymyksessä tarkoitettu tuotannon siirto-
13843: kirjenne n:o 1180 ohella toimittanut valtio-       suunnitelma hylättiin kannattavuusnäkymiltään
13844: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    riittämättömänä yhtiön johtokunnan kokouk-
13845: kansanedustaja Muurmanin ym. näin kuuluvasta       sessa 9. 10. 1979 ja hallintoneuvoston kokouk-
13846: kysymyksestä n:o 230:                              sessa 11. 10. 1979. Sen sijaan on yhtiön hal-
13847:                                                    lintoneuvosto tehnyt 27. 11. 1979 johtokun-
13848:           Onko Hallitus tietoinen niistä suun-     nan esityksen mukaisen periaatepäätöksen Hy-
13849:        nitelmista laskelmista tai päätöksistä,
13850:                  '             .           .
13851:        joiden perusteella Valvllla Oy:n yntys-
13852:                                                    vinkään kangastehtaan tuotannon lopettamisesta
13853:                                                    vuoden 1980 toisella neljänneksellä. Päätöksen
13854:        johto on päätynyt laatimaan keskittämis-    mukaan hallintoneuvosto kehottaa johtokuntaa
13855:        suunnitelman, joka merkitsee tuotann~n      ennen lopullista päätöksentekoa informoimaan
13856:        keskittämistä Hyvinkääitä Turkuun Ja        kauppa- ja teollisuusministeriötä sekä neuvot-
13857:        alan työvoiman supistumista 150-            telemaan kauppa- ja teollisuusministeriön kans-
13858:        200:lla edustaen noin 12 % koko työ-        sa tehtyyn päätökseen liittyvistä näkökohdista.
13859:        voimasta, ja                                Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 30. 11.
13860:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-     1979 työryhmän, jonka tehtävänä on vu?den
13861:        siin V alvilla Oy:n perustamisen yhtey-     1979 loppuun mennessä selvittää ne rahOltuk-
13862:        dessä omaksuttujen tavoitteiden vastai-     selliset ja toiminnalliset järjestelyt, joilla voi-
13863:        sen keskittämissuunnitelman muuttami-       taisiin luoda edellytykset Hyvinkään seudun
13864:        seksi yhtiön toimintaperiaatteita vastaa-   työllisyyden parantamiselle.
13865:        vaksi ja tukevaksi kehittämissuunnitel-
13866:        maksi?
13867:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
13868: 
13869: 
13870:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13871:                                            N:o 230                                             3
13872: 
13873: 
13874: 
13875: 
13876:                          T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
13877: 
13878:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
13879: anger har Ni Herr Talman, med Eder sknvelse      samt anföra fö1jande:
13880: nr 1180 av 'den 31 oktober 1979 tili veder-         Den pian på en flyttning av produktionen
13881: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   som avses i spörsmålet förkastades vid direk-
13882: av fö1jande av riksdagsman Muurman m. fl.        tionens sammanträde 9. 10. 1979 och vid för-
13883: ställda skriftliga spörsmå1 nr 230:              valtningsrådets sammanträde 11. 10. 1979, eme-
13884:                                                  dan den inte öppnade tillräckliga 1önsamhets-
13885:           Är Reo-eringen medveten om de pla-     perspektiv. Däremot fattade bolagets förvalt-
13886:        ner, ka1k~ler ellet beslut på grund av    ningsråd 27. 11. 1979 i enlighet med en fram-
13887:        vilka ledningen för V a1villa Oy har      ställning från direktionen ett principbeslut om
13888:        stannat för att utarbeta en koncentra-    att produktionen vid textilfabriken i Hyvinge
13889:        tionsp1an, som innebär att företagets     skall läggas ned under det andra kvartalet
13890:        produktion överförs från Hyvinge tili     1980. Enligt beslutet uppmanar förvaltnings-
13891:        Åbo och koncentreras där och att ar-      rådet direktionen att innan definitivt beslut
13892:        betskraften inom branschen inskränks      fattas i saken informera handels- och industri-
13893:        med 150-200 personer, dvs. med om-        ministeriet om synpunkter i anslutning tili det
13894:        kring 12 % av hela arbetsstyrkan, och     fattade beslutet. Handels- och industriministe-
13895:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för    riet tilisatte 30. 11. 1979 en arbetsgrupp, som
13896:        en ändring av koncentrationsplanen,       fick tili uppgift att före utgången av år 1979
13897:        viiken står i konflikt med de må1 som     utreda, genom vilka finansiella och funktionella
13898:         uppställdes när Va1villa Oy grundades,   åtgärder förutsättningar kunde skapas för en
13899:        så att den blir en utvecklingsp1an, som   förbättring av sysselsättningsläget i Hyvinge
13900:        motsvarar och stöder principerna för      trakten.
13901:        bo1agets verksamhet?
13902:      Helsingfors den 30 november 1979.
13903: 
13904: 
13905:                                                  Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
13906:                        j
13907:                       j
13908:                      j
13909:                     j
13910:                    j
13911:                   j
13912:                  j
13913:                 j
13914:                j
13915:               j
13916:              j
13917:             j
13918:            j
13919:           j
13920:          j
13921:         j
13922:        j
13923:       j
13924:      j
13925:     j
13926:    j
13927:   j
13928:  j
13929: j
13930:                                               1979 vp.
13931: 
13932: Kirjallinen kysymys n:o 231.
13933: 
13934: 
13935: 
13936: 
13937:                                  Muurman: Verovelvollisen oikeusturvan parantamisesta.
13938: 
13939: 
13940:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
13941: 
13942:    Verovdvollisten oikeusturvan parantaminen        josta syystä verovelvollinen tarvitsee enemmän
13943: kaipaa ,erityishuomiota.                            aikaa asioihin paneutuakseen. Sekä veronmaksa-
13944:    Eräs verovelvollisten kokema oikeusturvan        jan että veronsaajan etujen mukaista on, että ve-
13945: puutteellisuus Hittyy veromuistutusten tekemi-      romuistutukset ovat harkitusti ja huolellisesti
13946: seen sekä verovalitusten käsittelyaikojen pituu-    tehdyt, asiakirjat asiaUiset ~a muutenkin lop-
13947: teen. Tehdyt verovalitukset viipyvät lääninhalli-   puun saakka ajateltuja.
13948: tusportaassa jopa 2-3 vuotta.                          Tästä syystä veromuistutusten jättöaika tulisi
13949:    Pitkistä käsittelyajoista huolimatta verovel-    pidentää vähintään 30 päivään, mieluimmin 60
13950: vollisille ei kuitenkaan suoda riittäväsd aikaa     päivään. Uudistus ei maksa välttämättä mark-
13951: veromuistutusten tekemiseen. Voimassa olevan        kaakaan, ei pitkitä eikä vaikeuta verotoimisto-
13952: verolain mukaan veromuistutus on tehtävä kir-       jen työtä, käsittelyajauhan ovat, kuten edellä on
13953: jallisesti tutkijalautakunnalle. Muistutuskirjel-   maini<ttu, muutenkin liian pitkiä, mutta paran-
13954: mä on neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun       taa veronmaksajan oikeusturvaa huomattavasti.
13955: veroluettelo on pantu julkis,esti nähtäväksi, jä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13956: tettävä asianomaisen veropiirin verotoimistoon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
13957: ( verotuslaki 1958/482 92 §).                       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13958:    Samassa voimassa olevassa verolaissa sääde-      seuraavan kysymyksen:
13959: tään myös, että veroliput, joihin on merkittävä,
13960: miten verotukseen voidaan hakea muutosta, on                  Mihin toimenp~teisiin Hallitus aikoo
13961: ennen veroluettelon nähtäviHe panoa lähetettä-             ryhtyä verovelvollisten oikeusturvan pa-
13962: vä verovelvollisille. Käytännössä tämä merkit-             rantamiseksi ja veromenettelyn kehittä-
13963: see sitä, että aikaväli siitä hetkestä kun posti           miseksi joustavammaksi pidentämäLlä
13964: toimittaa verovelvolliselle hänen verolippunsa             veromuistutusten jättöaikaa nykyisestä
13965: veromuistutuskirjelmän viimeiseen jättöpäivään             14 päivästä vähintään 30 päivään, mie-
13966: on lyhyempi kuin 14 päivää.                                luimmin 60 päivään sikä, kun veroluet-
13967:    Verotus on viime vuosina monimutkaistunut,              telo on pantu julkisesti nähtäväksi?
13968:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1979.
13969: 
13970:                                           Peter Muurman
13971: 
13972: 
13973: 
13974: 
13975: 087901262K
13976: 2                                             1979 vp.
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 
13981:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
13982: 
13983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tutkija-
13984: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lautakunta on ilmoittanut valitusajan alkami-
13985: olette 31 päivänä lokakuuta 1979 päivätyn kir-       sesta. Useimmissa veropiir,eissä tämä valitusaika
13986: jeenne oheUa toimittanut valtioneuvoston asian-      alkaa verotusvuoden joulukuun puolivälissä.
13987: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Kannossa maksuunpantavan lisäveron ensim-
13988: Peter Muurmanin näin kuuluvasta kirja1lisesta        mäinen eräpäivä on nykyisin verotusvuoden jou-
13989: kysymyksestä n:o 231:                                lukuun 10 päivä. Ajankohta on määrätty valtion
13990:                                                      kannalta mahdollisimman aikaiseksi, jotta valtio
13991:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voisi kannossa kerätyillä verovaroilla suorittaa
13992:        ryhtyä verovelvollisten oikeusturvan pa-      palautukset verovelvollisille ja tilitykset muille
13993:        rantamis~eksi ja veromenettelyn kehittä-
13994:                                                      veronsaajille. Veroviranomaisen kannalta ajan-
13995:        miseksi joustavammaksi pidentämällä           kohta on määrätty mahdollisimman myöhäisek-
13996:        veromuistutusten jättöaikaa nykyisestä        si, jotta tutkijalautakunnat ehtisivät käsiteHä
13997:        14 päivästä vähintään 30 päivään, mie-        mahdollisimman monta veromuistutusta ennen
13998:        luimmin 60 päivään siitä, kun veroluet-       joulukuun 10 päivää. Verovelvollisen oikeus-
13999:        telo on pantu julkisesti nähtäväksi?          turva ~edellyttää verotuksen toimittamisessa ta-
14000:                                                      pahtuneiden virheiden nopeaa oikaisemista.
14001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Käytössä olevaHa ajoituksella verovelvolliset
14002: vasti seuraavaa:                                     saavat oikais,tut veroliput ainakin selvien virhei-
14003:    Verolipun lisäksi verovelvollinen saa nykyisin    den osaha jo ennen lisäveron ensimmäisen erän
14004: postitse verotustodistuksen ja selvityksen vero-     maksupäivää.
14005: tuksesta. Viimeksi mainitun selvityksen avulla          Useimmissa veropiireissä kaikki muistutuk-
14006: verovelvollinen voi vertaamalla selvityksen eri      set ehditään käsitellä ennen edellä mainittua
14007: kohtia veroilmoitusjäljennöksen vastaaviin koh-      ajankohtaa. Jos veromuistutuksen tekemiselle
14008: tiin tarkistaa yksityiskohtaisesti, miten hänen      varattua aikaa pidennettäisiin, verovelvollinen
14009: verotuksensa on toimitettu. Tämä parantaa ve-        ei saisi oikaisua verotukseensa ennen lisäveron
14010: rovelvollis~en oikeusturvaa ja vähentää tarvetta     ensimmäisen erän maksupäivää.
14011: käydä verotoimistossa aikana, jolloin veroluet-         Tutkijalautakuntamenettelyn       tarkoituksena
14012: telo on nähtävillä.                                  on toimia nopeana ja tehokkaana muutoksen-
14013:    Nykyisin verovelvollinen voi itse valita, te-     hakukeinona. Verovelvollisella on veromuistu-
14014: keekö hän ensi vaiheessa muutoksen saamiseksi        tuksen tekoajan jälkeenkin mahdollisuus saada
14015: verotukseensa vaatimuksen veronoikaisusta ve-        verotuksen toimittamisessa tapahtuneet virheet
14016: rolautakunnaHe, veromuistutuksen tutkijalauta-       nopeasti oikaistuksi veronoikaisuna. Tämän
14017: kunnalle vai verovahtuksen lääninoikeudelle.
14018:                                 1
14019:                                                      vuoksi veromuistutuksen jättämiselle säädettyä
14020: Näitä eri tapoja koskevat ohjeet ovat veroli-        aikaa ei ole tarpeen pidentää nykyisestä 14 päi-
14021: pussa. Vuoden 1978 verotuksesta teki vero-           västä.
14022: muistutuksen 120 325 verovelvollista. Edelli-           Veromuistutusajan pidentäminen liittyy sii-
14023: seen vuoteen verrattuna veromuistutusten mää-        hen, muodostetaanko tutkija>lautakunnas,ta pa-
14024: rä väheni noin 9 prosenttia.                         kollinen verotuksen ensi asteen muutoksenhaku-
14025:    Verotuslain 92 §:n 2 momentin mukaan ve-          elin. Tällöin tutkijalautakunnan toimivalta li-
14026: romuistutus on tehtävä kirjallisesti tutkijalauta-   sääntyis1 ja sen toiminta olisi jatkuvaa. Tässä
14027: kunnalle. Muistutuskirjelmä on 14 päivän ku-         yhteydessä voidaan harkita myös muis,tutusajan
14028: luessa siitä, kun veroluettelo on pantu julki-       pidentämistä. Näitä kysymyksiä tutkitaan par-
14029: sesti nähtäväksi, jätettävä asianomaisen veropii-    haillaan mm. valtioneuvoston asettamassa hal-
14030: rin verotoimistoon. Lääninoikeuteen valitus on       linnon oikeusturvakomiteassa.
14031:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
14032: 
14033:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
14034:                                                N:o 231                                                 3
14035: 
14036: 
14037: 
14038: 
14039:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14040: 
14041:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           från den dag då prövningsnämnden meddell!lt
14042: anger har Ni, Herr Ta!lman, med Eder skrivelse        att besvärstiden börjar. I de flesta skattedistrikt
14043: av den 31 oktober 1979 ,tili vederbörande med-        börjar denna besvärstid i medlet av december
14044: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       månad under beskattningsåret.
14045: av riksdagsman Peter Muurman undertecknade               Den första förfallodagen för debiterad till-
14046: spörsmå:l nr 231:                                     läggsskatt i uppbörden är numera den 10 de-
14047:                                                       cember under beskMtningsåret. Tidpunkten har
14048:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ur statens synpunkt fastslagits så tidig som möj-
14049:        ta för att förbättra de skattskyldigas         ligt, för att staten med de vid uppbörden in-
14050:        rättsskydd och göra beskatttningsför-          flutna medlen skall kunna sända restitutionerna
14051:        farandet smidigare genom att förlänga          tiH de skattskyldiga och redovisningarna ,tili öv-
14052:        inlämningstiden för skatteanmärkningar         riga skattetagare. Ur skattemyndigheternas syn-
14053:        från nuvarande 14 dagar tHl 30, men            punkt har tidpunkten fastslagits så sen som
14054:        helst 60 dagar räknat från den dag skat-       möjligt, för att prövningsnämnderna skall hin-
14055:        telängden offentligt framlagts tiU på-         na behandla så många skatteanmärkningar som
14056:        seende?                                        möjligt före den 10 december. Den skattskyldi-
14057:                                                       gas rättsskydd förutsätter att fel som skett vid
14058:   Såsom svar på deHa spörsmål får jag vörd-           verkställande av beskattning snabbt rättas. Med
14059: samt anföra följande:                                 den ibrukvarande tidsbestämningen får de
14060:    Utöver debetsedeln får den skattskyldiga nu-       skattskyldiga de rättade debetsedlarna, åt-
14061: mera per post ett intyg oah en utredning över         minstone i fråga om tydliga fel, redan före den
14062: beskattningen. Med hjälp av denna utredning           första förfallodagen för ti:lläggsskatt.
14063: kan den skattskyldiga genom att jämföra de               I de flesta skattedistrikt hinner man behand-
14064: o1ika punkterna i utredningen med motsvarande         ia a1la anmärkningar före ovannämnda tidpunkt.
14065: punkter i avskriften av sin skattedekiaration i       Om den för framställande av skatteanmärkning
14066: detalj granska hur hans beskattning har verk-         reserverade tiden skulle förlängas, skulie den,
14067: ställts. Detta förbättrar den skattskyldigas rätts-   sbttskyldiga inte få rättelse i s·in beskattning
14068: skydd och minskar behovet att uppsöka skatte-         före förfallodagen för den första raten.
14069: byrån under den tid skattelängden är framlagd            Avsikten med prövningsnämndsförfarandet
14070: till påseende.                                        är att få ett snabbt och effektivt medel för änd-
14071:    Numera kan den sbttskyldiga själv välja om         ringssökan. De skattskyldiga har också efter det
14072: han, för att få ändring i sin beskattning, i          tiden för skatteanmärkning gått ut möjlighet
14073: första skedet yrkar på rättelse av beskattningen      att få fel i beskattningen snabbt korrigerade i
14074: hos skattenämnden, gör skatteanmärkning tili          form av skatterättelse. Därför är det inte nöd-
14075: prövningsnämnden ellet inlämnar skattebesvär          vändigt att förlänga inlämningstiden för sbtte-
14076: hos länsrätten. Anvisningar om dessa olika sätt       anmärkningar från nuvarande 14 dagar.
14077: finns i debetsedeln. Över 1978 års beskattning           En förlängning av tiden för skatteanmärk-
14078: framställdes skatteanmärkning av 120 325              ning ansluter sig tiU frågan om prövningsnämn-
14079: skattskyldiga. Jämfört med föregående år              den skall omformas tili ett obligatoriskt första
14080: minskade antalet skatteanmärkningar med ca 9          stegs organ för ändringssökan. Därvid skulle
14081: procent.                                              prövningsnämndens befogerrheter öka och dess
14082:     Enligt 92 § 2 mom. beskattningslagen skail        verksamhet skulle bli fortlöpande. I detta sam-
14083: sbtteanmärkning framställas skriftligen hos           manhang kan också en förlängning av anmärk-
14084: prövningsnämnden. Anmärkningsskriften skall           ningstiden tas upp tili prövning. Dessa frågor
14085: inom 14 dagar från det skattelängden offentligt       undersöks i detta nu bl.a. inom den av stats-
14086: framlagts cill påseende inlämnas tiU skattebyrån      rådet tillsatta kommitten för förvahningens
14087: i vederbörande skattedistrikt. Besvär tili [äns-      rättsskydd.
14088: rätten skaH inlämnas inom 30 dagar, räknat
14089:       Helsingforsden 4 december 1979.
14090: 
14091:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
14092: 1
14093: 1
14094:  1
14095:   1
14096:   1
14097:    1
14098:     1
14099:     1
14100:      1
14101:       1
14102:       1
14103:        1
14104:         1
14105:         1
14106:          1
14107:           1
14108:           1
14109:            1
14110:             1
14111:             1
14112:              1
14113:               1
14114:               1
14115:                1
14116:                 1
14117:                 1
14118:                  1
14119:                   1
14120:                                                  1979 vp.
14121: 
14122: Kirjallinen kysymys n:o 232.
14123: 
14124: 
14125: 
14126: 
14127:                                     Koppanen: Uusien tuomiokunta- ja käräjätilojen rakentamisesta
14128:                                        Hyvinkään tuomiokunnalle.
14129: 
14130: 
14131:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14132: 
14133:     Tuomiokuntien siirtyminen kokonaispalk-             nen, että katto on seinän vi.eressä vain 1,5
14134: kaukseen ja si~hen liittyvät organisatoniset            metrin korkeudelLa, että asianajajien huone on
14135: uudistukset ovat tuoneet mukanaan mm. hen-              enintään 25 m2 :n suuruinen ja että ilmanvaihto
14136: Hlökunnan lisääntymis·en, mikä on ollut ali-            toimii vain i:lmastointiluurku:n ja -kanavien kaut-
14137: oi:keuk&ienkin suuren työmäärän vuoksi kai-             ta, kun ikkunaa ei mainituissa thloissa lainkaan
14138:  vattu uudistus. Tuomiokunt~en työn tehosta-            ole. TurvarUisuuden kanna:ltakin käräj.ähuoneisto
14139:  misessa on tarpeellista myös niiden tila- ja           on puutteellinen, sillä portaiden suojakaide ei
14140:  muiden resurssien parantaminen. Tämän vuoksi           estä putoamasta avoimeen rappukäytävään. Li-
14141:  onkin uus~a tuomiolmnta- ja käräjäpaikkoja             säksi vammaisten ja vanhusten lii.rkkumi:nen
14142:  saatu mm. vuonna 1974-1975 Orimattilan                 portaissa on erittäin vaikeaa.
14143:  tuomiokuntaan, vuonna 1977 Lohjan tuomio~                 Edellä mainitut yksityiskohdat olen halunnut
14144:  kuntaan, vuonna 1978 Vantaan ja Tuusuian               tuoda esiin oso1ttaakseni, että Hyvinkään tuo-
14145:  tuomiorlmnti1n sekä tänä vuonna Riihimäen              miokunnan hen..~ilökunnan ja sen asiakkaiden
14146:  tuomiokuntaan. Helsingin maistraatti on äsiket-        työskentelyolosuhteet ovat ala-arvoiset. Pai.klk:a-
14147:  täin saanut uudet tilat, ja raastuvanoikeuden          kunnan oilkeudenhoidon ja kolko oiikeus~'a,~toksen
14148:  &iirtohanke on vL."eillä. Näin siis on tuomio-         jousrtav,an totminnan kannalta on mielestäni tär-
14149:  kuntien ti!laongdma saa..11ut ratkaisunsa pää~         keätä, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpi-
14150:  kaupookiseudu1la sekä useissa sitä lähellä oJe-        teishln uusien tuomiokunnan kanslia- ja känäjä-
14151: .vl!ssa tuomio:ln:unnissa.                              t~lojen aikaansaami:seksi Hyvinkään tuomiokun-
14152:     Hyvinikään tuomiokunnassa sen sijaan on             taan.
14153:  tilanne toinen. Tuom~okunnan tilat ovat kol-              Edellä es~tettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14154:  mannessa kerroksessa asuinhuoneist,oon suun:           37 §:n 1 momenttiin viitat·en esitän kunnioit-
14155:  niteilluissa tiloissa sd{!ä niinikään asu.inhuoneis-   tavasti v:a!ltioneuvoston rasianomaisen jäsenen
14156:  toiksi tarkoitetuissa huoneissa 5. kerroksessa.        vastattavaksi .seuraavan kysymyksen:
14157:  Tämä on aiheuttanut mm. sen, että eri vir-
14158:  kailijoiden työhuoneet ovat erillään ja sokke-                   Onko Hahlitus tietoinen, että· Hyvin-
14159:  loiset. Käräjäsali puolestaan on valtion virasto-             kään tuom1ol"unnan bnsfut- ja käräjä-
14160:  talossa 4. kerroks.essa di vinttikerroksessa.                 tilat ovat hajanadset ja huonokuntoiset
14161:  HooneiJStoa ei ol·e suunniteltu käräjätiloi!ks:i,             j.a että· ne haittaavat tuomiokunnan te-
14162:  vaan se on virastotaloa rakennettaessa loppu-                 hoikasta toimintaa, kooka ni!:tä d alun
14163:  vaiheessa win päätetty erottaa käräjiä varten.                pedn ole tarkoitettu niiden nyikyiseen
14164:  Lisäksi käytetään kär.äjäpaikkan,a ns. Järjestö-              käyttötarkoitukseen, ja jos on,
14165:  talon toisen 1\'etroksen tarkoitukseen huonosti                   mihin toimenpiteis:Hn Hallitus aikoo
14166:  S<O'.'eltuvia tiloja.                                         ryhtyä uusien Duomidlmnta- ja lliäjä-
14167:      Yleisön odotusdlat eivät myöskään o1e asian-              thlo}en pikaiseksi raikentam1seksi Hyvin-
14168:  mukaiset. Puuttdsta esimerkkeinä mainitta-                    :kään tuomirc!kun1:aan, kuten useis:sa lähi-
14169:  koon, että odotusti:lan kattorarkaisu on sellai-              seudun tuomiokunnissa on tapahtunut?
14170:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14171: 
14172:                                            Esko J. K;oppanen
14173: 087901268S
14174: 2                                               1979 vp.
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 
14179:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14180: 
14181:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        toimitetaan valtion virastota~lossa ullalkikoker-
14182: mainitussa tal1koitu!ks·essa Te, Hel'ra Puhemies,      l'oks·essa, joka on ollut kihlakunnanoikeuden
14183: dlette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn             istuntopaikkana usean vuoden jo ennen ko:ko-
14184: kir}eenne n:o 1219 ohella toimittanut valtio-          naispalkkautkseen siri.rtymistä. Käräjähuoneisto
14185: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        on suunniteltu ta1oon nHn myöhäisessä vai-
14186: kansanedustaja Esko Koppasen kirjallisesta ky-         heessa, että sitä ei tilanpuutteen vuoksi saatu
14187: symyksestä n:o 232:                                    vastaamaan nykyailkaiselle käräjähuoneistolle
14188:                                                        asetettavia vaatimuksia. Ti1at ovat osoittautu-
14189:             Onko Hallitus tietoinen, että Hyvin-       neet myös työturvallisuuden kannalta puutteel-
14190:         kään tuom1okunnan kanslia- ja käräjä-          lisiksi. Tilannetta helpottamaan kihlakunnan-
14191:         tilat ovat hajanaiset ja huonokuntoiset        oikeutta varten on vuokrattu lisäksi erillinen
14192:         j•a että ne haittaavat tuomiokunnan te-        huoneisto. Myös tämä huoneisto on käräjähuo-
14193:         hokasta toimintaa, koska niitä ei alun         neistona puutteellinen.
14194:         perin ole tarkoitettu niiden ny:kyiseen             Kun Hyvinkään tuomiodrunta sikretti:in ko-
14195:         käyutötarkoitutheen, ja jos on,                konaispa1lkikaukseen oikeusministeriön tiedossa
14196:             m~hin toimenpiteisiin HalLitus aikoo
14197:                                                        oli, että tuomiOkunnan ~anslia- ja ikäräjätilat
14198:         ryhtyä uusien tuomiotkunta- ja käräjä-         eivät kaikilta osin v1astaa niitä vaatimuksia,
14199:         dlojen pikaiseksi rakentamiseksi Hyvin-        jot!ka on voitJU yleensä toueuttaa mcissa koko-
14200:         ,1~ään tuomio'kuntaan, kuten useissa lähi-
14201:                                                        naispa1klkauks.een siirretyissä tuomiokunnissa.
14202:         seudun tuomiokunnissa on vapahtunut?           Tuomiokunta on siDen niiden tuomio/kuntien
14203:                                                        joukossa, joillJe etsitään uusia toimitiloja.
14204:     Vastauksena ikysymy1kseen esitän kunnioitta-            TiJ.akysymys Hyvinkääli1ä saadaan ilrrneisesti
14205:  vasti seuraavaa:                                      piakkoin mtkaisttiksi, sillä valtiovarainminJste-
14206:     Hyv:i:n!k:ään tuomiokunnan kruns1ia toimi en-      riön talonraikennushankikeiden ohjelmassa vuo-
14207:  nen vuonna 197 3 tapahtunutta ko:konaispalk-          s1ksi 1979-1984 on valtion v·irastotalon ra-
14208:  kauikJseen siirtämistä kysymyksessä tarikoitetus·sa   kentaminen Hyvinkäahle merdcitty alkamaan
14209:  talossa 118 m2 suuruises'sa vuokrahuoneistos•sa.      vuonna 1983. Tähän taloon voidaan eräiden
14210:  Kokonaispa~klkaufkseen si~rtämisen yhteydessä ja      mu.iden virastojen oheliLa sijoittaa myös Hyvin-
14211:  sen jälkeen on tuomiokunnalle vuokrattu useas-        kään t.uomiokunnan kanS'lia- ja käräjähuoneisto.
14212:  sa erässä llsäciha niin, etbä tilat nykyään käsit-    Tuomiokunnan tiLat vulllaan suunnittelemaan
14213:  tävät yhueensä noin 352 m2• Kun kyseisiä ti-          s,iJlle hyvin soveltuv~ksi. Kun valtion virasto-
14214: 'Joja ei alunperin ollut suunniteltu virastokäyt-      talohanke Hyvinkäällä on ajoitettu alkamaan jo
14215:  töön, ovat tilat osoittautuneet epätyydyttäviksi.     vuonna 1983, tulee tässä vaiheessa vasta tois-
14216:  Tuomidkunnrun ·kansLian voimassao1evaen mitoi-        SlJalsena vaihtoehtona kysymykseen uusien
14217:  tusperusteiden mukainen tilantarve on noin            vuokrati1ojen hankikiminen Hyvinikään tuomio-
14218:  450 m2 •                                              'kuntaa varten.
14219:     Hyvinikään kihlaJmnnano~lreuden istunnot
14220:       Helsingiss'ä 4 päivänä jouLukuuta 1979.
14221: 
14222:                                                                   Oikeusministeri Christoffer Taxell
14223:                                                N:o 232                                                 3
14224: 
14225: 
14226: 
14227: 
14228:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
14229: 
14230:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen                Hyvinge häradsrätts sammanträden hålls i
14231: anger har Ni, Herr Taltm.an, med Eder skri-           vindsvåningen i statens ämbetshus, viiken har
14232: velse nr 1219 av den 6 november 1979 tili             utgjort sammanträdesplats för häradsrätten un-
14233: vederbörande mediem av statsrådet översänt            der Hera år redan före övergången tili total-
14234: avskrift av följande av rilksdagsman Esko Kop-        avlöningssystemet. Tings1okalen har planerats
14235: panen undertecknade spörsmål nr 232:                  för huset i så sent skede, att den på grund av
14236:                                                       utrymmesbrist inte kunde fås att motsvara de
14237:            Är Regeringen medveten om att Hy-          krav, som bör ställas på en nutida tingslokal.
14238:        vinge domsagas kansli- och tingsutrym-         Utrymmena har ookså visat sig vara bristfälliga
14239:        men är spridda och ·i dåligt skick och         med tanke på arbetarskyddet. För att under-
14240:        att de utgör förfång för en effektiv           liätta läget har därtilll en separat lägenhet hyrts
14241:        vet~ksrunhet i domsagan, då de inte            för häradsrätten. Också denna lägenhet är brist-
14242:        ursprunglligen v.ar av•sedda för nuva-         fä!llig som tingslokal.
14243:        rande anrvändning, och om så ·är fallet,           Då Hyvinge domsaga överfördes tiili rotalav-
14244:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid..      1öningssystemet var justitieministeriet medvetet
14245:         ta för att snabbt bygga nya kansli- och       om att domsagans kansli- och tingsutrynunen
14246:        tingsutrymmen för Hyvinge domsaga,             inte tihl al!la dlelar motsvarar de fordringar, som
14247:        ·såsom redan har Slkett i fJera av omnej-      man i srort sett har kunnat uppfylla i andra
14248:        dens domsagor?                                 domsagor som överförts tilil rotalavlöningssys-
14249:                                                       temet. Domsagan hör således ti.Jl dem för vi1ka
14250:     Såsom svar på detta spörsmål får j,ag vörd-       nya verksamhetsutrymmen söiks.
14251: samt anföra följande:                                     Utrymmesfrågan i Hyvinge kan uppenbar-
14252:     Hyvinge domsagas tkansli Vletkade före över-      ligen ~ösas snart, ty i programmet för fi-
14253: gången år 197 3 t~11 tota1avlöningssystemet i         nansm~nisteriets husbyggnadsprojekt för åren
14254: det i spörsmålet avsedda huset i en 118 m2            1979-1984 har byggandet av statens ämbets-
14255: stor hyres1ägenhet. I samband med övergången          hus i Hyvinge antecknats att börja år 1983.
14256: tilll totalavlön1ngssystemet och därefter har till-   I detta hus kan jämte vissa andra ämbetsverk
14257: ~äggsutrymmen fLera gånger hyrts för domsagan         också inrymmas Hyvinge domsagas kansli- och
14258: så, att utrymmena nu omfattar sammanlagt              tingslokaler. Domsagans utrymmen kommer att
14259: ungdär 352 m2 • Då ifrågavarande utrymmen             planeras så att de vällämpar sig för domsagan.
14260: inte u11sprungligen planerans för ämbetsverks-        Då statens ämbetshusprojekt i Hyvinge enligt
14261: bruk, har de v1sat sig vara otillfredsställande.      tidtabellen slkall påbörjas redan år 1983, kom-
14262: Ut:rymmesbehovet för domsagans bnslii är en-          mer anskaffning av nya hyresrutrymmen för Hy-
14263: ligt gätlande dimensioneringsgrunder cirka            vinge domsaga i detta nu i fråga endast som
14264: 450 m2 •                                              ett ailternativ i andra hand.
14265:      Hdsingfots den 4 december 1979.
14266: 
14267:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
14268:                                              1979 vp.
14269: 
14270: Kirjallinen kysymys n:o 233.
14271: 
14272: 
14273: 
14274: 
14275:                                  Tuomaala ym.: Kanojen häkkihoidolle asetettavista eläinsuoje-
14276:                                     luvaatimuksista.
14277: 
14278: 
14279:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14280: 
14281:    Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt          kelpoisia. Toisin sanoen ns. vanhoille kanan-
14282: päätöksen kanojen häkkihoidolle asetettavista       munantuottajille on ainakin varattava riittäväs-
14283: eläinsuojeluvaatimuksista.                          ti aikaa siirtymäkautta varten ja sovellettava
14284:    Päätöksen mukaan viiden kanan häkeissä           sanottua päätöstä siirtymäkauden aikana vain
14285: kanoja hoitaneet joutuvat pudottamaan pois          uusiin kanala- ja häkkirakennelmiin.
14286: yhden kanan kustakin häkistä. Siten esimerkik-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
14287: si 1 000 kanan kanalassa poistettavia kanoja        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
14288: on 200 kpl, 3 000 kanan kanalassa 600 kpl           teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14289: jne.                                                tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14290:    Sanotusta päätöksestä aiheutuu muuantuot-
14291: tajille tuntuvia lisäkustannuksia kohoavien läm-               Pitääkö Hallitus maa- ja metsätalous-
14292: mitys- ja muiden vastaavien kustannusten vuok-              ministeriön kanojen häkkihoidolle ase-
14293: si. Sen ohella päätöksestä aiheutuu muuan-                  tettavista eläinsuojeluvaatimuksista te-
14294: tuottajille tuntuvaa ansionmenetystä, joka saat-            kemää päätöstä muuantuottajien ansio-
14295: taa pahimmissa tapauksissa olla jopa 10-20                  kehityksen kannalta oikeudenmukaisena
14296: % :n luokkaa.                                               suhteessa muihin tulonsaajaryhmiin, ja
14297:    Monet muuantuottajat ovat sitä mieltä, että                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
14298: sanotussa päätöksessä on eläinsuojelullisia näkö-           sanottua päätöstä toteutettaessa ns. van-
14299: kohtia liioiteltu. Vähin mitä viranomaisilta on             hoille muuantuottajille varataan siirty-
14300: edellytettävä, on että munautuottamista on                  mäkausi ja että päätöstä sovelletaan
14301: saatava jatkaa entiseen tapaan ainakin vanhois-             vain uusiin kanala- ja häkkirakennel-
14302: sa tiloissa niin kauan kuin päätöksen voimaan-              miin?
14303: tulohetkellä käytössä olleet häkit ovat käyttö-
14304:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14305: 
14306:          Juhani Tuomaala          Urho Pohto                        Martti Ursin
14307:          Ole Norrback             Sauli Hautala                     Markku Kauppinen
14308:          Håkan Malm               Lauri Palmunen                    Paavo Vesterinen
14309:                    Helvi Hyrynkangas                         Mauri Pekkarinen
14310: 
14311: 
14312: 
14313: 
14314: 0879012506
14315: 2                                              1979· vp:
14316: 
14317: 
14318: 
14319: 
14320:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14321: 
14322:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            tilanteita. Lisäksi oikeuskansleri katsoi asiaa
14323: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-            koskevan viranomaisvalvonnan olevan tehosta-
14324: mies, olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päi-            misen tarpeessa.
14325: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-              Maa- ja metsätalousministeriön 18. 10. 1979
14326: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            kanojen häkkihoidolle asetettavista eläinsuojelu-
14327: kansanedustaja Juhani Tuomaalan ym. nam                 vaatimuksista ( 789/79) antama päätös selkiyt-
14328: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 233:          tää valvontatoimintaa. Itse asiassa nyt annet-
14329:                                                         tu päätös on myös tuottajien kannalta paran-
14330:             Pitääkö Hallitus maa- ja metsätalous-       nus vallinneeseen tilanteeseen ja eläinlääkintö-
14331:          ministeriön kanojen häkkihoidolle ase-         osaston aiemmin antamiin valvontaohjeisiin,
14332:          tettavista eläinsuojeluvaatimuksista te-       sillä päätöksen mukaan määräyksiä sovelletaan
14333:          kemää päätöstä munantuottajien ansio-          nyt käytössä tai rakenteilla olevien kanaloiden
14334:          kehityksen kannalta oikeudenmukaisena          osalta vasta vuoden 1984 alusta lukien. Näin
14335:          suhteessa muihin tulonsaajaryhmiin, ja         ollen hallitus on varannut vanhoille munan-
14336:             aikooko Hallitus huolehtia ·siitä, että     tuottajille kysymyksessä todetun siirtymäkau-
14337:        · sanottua päätöstä toteutettaessa ns. van-      den.
14338:          hoille munantuottajille varataan siirty-          Todettakoon lisäksi, että viime kesänä suo-
14339:          mäkausi ja että päätöstä sovelletaan           ritettu selvitys osoitti, että suuri osa maatila-
14340:          vain uusiin kanala- ja häkkirakennel-          hallituksen luettelossa olevista munintakana-
14341:          miin?                                          loistamme täyttää jo annetun päätöksen mu-
14342:                                                         kaiset vaatimukset. Häkkien pohjapintacalavaa-
14343:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           timus on Ruotsissa sama kuin meillä ja muissa
14344:                                                         Pohjoismaissa vaatimukset ovat ankarammat.
14345:    Häkkikanalaissa tapahtuvaa poikastuotantoa              Kun maa- ja metsätalousministeriön päätös
14346: koskevat määräykset ovat olleet voimassa jo             ( 789/79), jota kysymys koskee, merkitsee
14347: toista vuotta. Jalostus-, siitos- ja kasvatuska-        vallinneeseen tilanteeseen parannusta vuoden
14348: naloita koskevan maa- ja metsätalousministe-            1984 alkuun ulottuvan siirtymäkauden johdos-
14349: riön päätöksen ( 157/78) vaatimuksia alettiin           ta, niin hallitus katsoo päätöksen merkinneen
14350: kuitenkin eläinlääkintöosaston 13. 9. 1978 lää-         vanhojen kananmunantuottajien ansiokehityk-
14351: nineläinlääkäreille osoittaman kirjeen kehotta-         sen turvaamista. Kananmunantuottajien ansio-
14352: mina soveltaa kaikkiin kanaloihin. Kirjeen lä-          kehityksen oikeudenmukaisuus sinänsä on ole-
14353: hettämistä oli edeltänyt oikeuskanslerin 19. 7.         massa olevan tilanteen pohjalta varmistettava
14354: 1978 tekemä päätös, jossa todettiin liian ah-           tehtävissä tuloratkaisuissa ja hallitus tuleekin
14355: taissa häkeissä syntyneen kanoille eräissä ta-          seuraamaan munantuottajien ansiokehitystä tii-
14356: pauksissa eläinsuojelun kannalta arveluttavia           viisti.
14357:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
14358: 
14359:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
14360:                                               N:o 233                                               3
14361: 
14362: 
14363: 
14364: 
14365:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14366: 
14367:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         nas övervakning i ärendet var         behov av
14368: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            effektivering.
14369: velse av den 6 november 1979 tili vederbö-              Jord- och skogsbruksministeriets beslut av
14370: rande med1em av statsrådet för avgivande av          18. 10. 1979 om krav som djurskyddet ställer
14371: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags-      på skötseln av höns i bur ( 789/79) gör si-
14372: man Juhani Tuomaala m. fl. undertecknade             tuationen klarare beträffande övervakningen.
14373: spörsmål nr 233:                                     I själva verket utgör det nu utfärdade beslu-
14374:                                                      tet en förbättring av rådande situation också
14375:          Anser Regeringen jord- och skogs-           ur producenternas synvinkel och en förbättring
14376:        bruksministeriets bes1ut om krav som          av de anvisningar om övervakning som vete-
14377:        djurskyddet ställer på skötseln av höns       rinäravdelningen tidigare utfärdat, ty enligt be-
14378:        i bur vara rättvist med tanke på ägg-         slutet tillämpas bestämmelserna på sådana hön-
14379:        producenternas förtjänstutveckling i re-      serier, som nu är i bruk eller under byggan-
14380:        1ation tili andra inkomsttagargrupper,        de, först från och med början av år 1984.
14381:        och                                           Sålunda har regeringen reserverat den över-
14382:           avser Regeringen ombesörja att man         gångsperiod vartill det hänvisas i spörsmålet
14383:        vid genomförandet av sagda bes1ut re-         för redan etablerade äggproducenter.
14384:        serverar en övergångstid för redan eta-          Det må härtill konstateras att en utredning
14385:        blerade äggproducenter och att beslu-         som gjordes senaste sommar visar, att en stor
14386:        tet tillämpas endast på nya hönseri- och      del av våra värphönserier som finns upptag-
14387:        burbyggnader?                                 na i jordbruksstyrelsens förteckning redan upp-
14388:                                                      fyller de i beslutet angivna fordringarna. Kra-
14389:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vet angående storleken av burarnas golvyta
14390: samt anföra följande:                                är samma i Sverige som hos oss och i de
14391:    Bestämmelserna angående kycklingproduk-           andra nordiska länderna är kraven strängare.
14392: tion i burhönserier har varit i kraft redan             Emedan jord- och skogsbruksministeriets be-
14393: över ett år. På uppmaning som ingick i det           slut ( 789/79), vilket spörsmålet berör, inne-
14394: brev veterinäravdelningen 13. 9. 1978 riktade        bär en förbättring av situationen på grund
14395: tili länsveterinärerna började man dock tilläm-      av den övergångsperiod som pågår intili bör-
14396: pa fordringarna i jord- och skogsbruksministe-       jan av år 1984, anser regeringen att beslutet
14397: riets beslut angående förädlings-, avels- och        har inneburit ett tryggande av förtjänstutveck-
14398: uppfödningshönserier ( 157/78) på alla hönse-        lingen för redan etablerade äggproducenter. I
14399: rier. Innan brevet utsändes hade justitiekans-       fråga om äggproducenternas förtjänstutveck-
14400: lern 19. 7. 1978 fattat ett beslut i vilket kon-     ling bör det rättsenliga som sådant säkras på
14401: staterades, att det i vissa fall för höns. i allt-   basen av rådande situation i de inkomstlös-
14402: för trånga burar hade uppstått situationer som       ningar som kommer att genomföras, och re-
14403: var tvivelaktiga med tanke på djurskyddet.           geringen kommer även att uppmärksamt följa
14404: Härtili ansåg justitiekanslern att myndigheter-      med äggproducenternas förtjänstutveckling.
14405:      Helsingfors den 4 december 1979.
14406: 
14407:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
14408:                                               1979 vp.
14409: 
14410: Kirjallinen kysymys n:o 234.
14411: 
14412: 
14413: 
14414: 
14415:                                   Järvilehto ym.: Asumistukilain ja opintotukilain muutosten vai-
14416:                                       kutuksista avioliitossa elävien opiskelijoiden asemaan.
14417: 
14418: 
14419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14420: 
14421:    Heinäkuun alussa 1977 voimaan tulleella              Mielestämme ei voida pitää yhteiskunnan
14422: asumistukilain ja opintotukilain muutoksella         kannalta tarkoituksenmukaisena, että tällä ta-
14423: luovuttiin yksinäisille opiskelijoille maksetta-     voin taloudellisilla etuisuuksilla tai niiden me-
14424: vasta asumistuesta ja sen tilalle ryhdyttiin mak-    nettämisen pelolla houkutellaan nuoria aloitta-
14425: samaan opintorahaan erityistä asumislisää. Tä-       maan yhteiselämänsä vailla sitä kokonaisvastuu-
14426: hänastisten kokemusten perusteella voidaan to-       ta puolisosta ja lapsista, jota avioliittolainsää-
14427: deta, että uusi järjestelmä aiheuttaa kiistämättö-   däntömme edellyttää. Avoliittohan merkitsee
14428: miä epäkohtia erityisesti opiskelija-avioparien      täysin turvatonta asemaa avoliiton heikommille
14429: kohdalla.                                            osapuolille, jotka yleensä ovat nainen ja mah-
14430:    Avioliiton solmineella lapsettomalla opiskeli-    dolliset lapset.
14431: ja-avicparilla on mahdollisuus saada asumistu-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
14432: kea asumistukilain nojalla avioliiton solmimis-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
14433: vuoden ja sitä seuraavan kahden kalenterivuo-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomai\)en jä-
14434: den ajan edellyttäen, ettei kumpikaan puolisois-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14435: ta avioliittoa solmittaessa ollut täyttänyt 30
14436: vuotta. Opiskelijoiden kyseessä ollen nämä eh-                  Tietääkö Hallitus, että opintoraha1l
14437: dot ovat kohtuuttoman tiukat ja johtavat käy-               asumislisän ja asumistuen erilaiset myön-
14438: tännössä usein siihen, että avoliitossa eläminen            tämisperusteet aiheuttavat sen, että avo-
14439: on avioliiton solmimista houkuttelevampi vaih-              liitossa eläminen on taloudellisesti tur-
14440: toehto.                                                     vatumpaa avioliiton solmimiseen verrat-
14441:    Opintorahaan maksettava asumislisä, jota                 tuna, ja jos tietää,
14442: maksetaan avoliitossa eläville, mutta ei avio-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14443: pareille, on lisäksi joissakin tapauksissa mark-            ryhtyä tästä aiheutuvien epäkohtien kor-
14444: kamäärältään suurempi kuin asumistukilain mu-               jaamiseksi?
14445: kaan määräytyvä asumistuki.
14446:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14447: 
14448:                Ulla Järvilehto                                   Jorma Fred
14449:                Väinö Rautiainen                                  Impi Muroma
14450:                Esko Almgren                                      Olavi Ronkainen
14451:                Asser Stenbäck                                    Sauli Hautala
14452:                Erkki Korhonen                                    Antero Juntumaa
14453: 
14454: 
14455: 
14456: 
14457: 087901319D
14458: 2                                           1979 vp.
14459: 
14460: 
14461: 
14462:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14463: 
14464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tukeen asumistukilain mukaan. Tukimuodosta
14465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      päättäminen muilla kuin edellä mainituilla pe-
14466: olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn         rusteilla tulisi aiheuttamaan käytännössä vai-
14467: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       keita rajanvetoja.
14468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . kansan-       Hallituksen tiedossa on, että asumistuen
14469: edustaja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kir-      määrä muuttuu opiskelija-avoparin solmiessa
14470: jallisesta kysymyksestä n:o 234:                   keskenään avioliiton ja siirtyessä tämän joh-
14471:                                                    dosta yleisen asumistuen piiriin. Tämä johtuu
14472:            Tietääkö Hallitus, että opintorahan     siitä, että asumislisäjärjestelmä ei ota huomioon
14473:        asumislisän ja asumistuen erilaiset myön-   useamman henkilön yhdessä asumisen taloudel-
14474:        tämisperusteet aiheuttavat sen, että avo-   lista edullisuutta yksin asumiseen verrattuna
14475:        liitossa eläminen on taloudellisesti tur-   eikä suorita minkäänlaisia vähennyksiä tukien
14476:        vatumpaa avioliiton solmimiseen verrat-     perusmääristä yhdessä asumisen perusteella.
14477:        tuna, ja jos tietää,                        Sen sijaan yleistä asumistukea myönnetään vain
14478:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    yhtä useammasta henkilöstä muodostuvalle ruo-
14479:        ryhtyä tästä aiheutuvien epäkohtien kor-    kakunnalle ja tuen suuruuden määräytymisessä
14480:        jaamiseksi?                                 otetaan huomioon sekä yksittäisen ruokakun-
14481:                                                    nan koko, tulot että asumismenot. Tämän joh-
14482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      dosta on mahdollista, että tuen määrä saattaa
14483: vasti seuraavaa:                                   yksittäistapauksessa laskea henkilöiden siirtyes-
14484:    Asumistukilain piiriin kuuluvat pääsääntöi-     sä summittaisemmasta asumislisäjärjestelmästä
14485: sesti perheet, joilla on lapsia, sekä yksinhuol-   yksilölliset olot ja tuen tarpeen tarkemmin huo-
14486: tajat. Samassa yhteydessä,. kun opintotukilain-    mioon ottavan asumistukijärjestelmän piiriin.
14487: säädännössä v. 1977 otettiin käyttöön vuokralla       Mikäli lapsettomat avoliitossa elävät opiskeli-
14488: asuville perheettämille opiskelijoille maksetta-   jat rinnastettaisiin opintotukilainsäädännössä
14489: va opintorahan asumislisä, täydennettiin asumis-   perheellisiin opiskelijoihin, merkitsisi se samal-
14490: tukilakia siten, että lapsettomat aviopuolisot,    la luopumista molempien avopuolisoiden osalta
14491: jotka ovat solmineet avioliittonsa alle kolmen-    vanhempien taloudellisen aseman huomioon ot-
14492: kymmenen vuoden ikäisinä ja harjoittavat pää-      tamisesta opintotukea myönnettäessä. Toden-
14493: toimisesti opiskelua opintotukilain piiriin kuu-   näköistä onkin, että tällaisen muutoksen seu-
14494: luvassa oppilaitoksessa, saavat asumistukea pi-    rauksena avoliittoisuus tulisi voimakkaasti li-
14495: demmältäkin ajalta kuin kahdelta avioliiton sol-   sääntymään varsinkin niiden nuorten keskuu-
14496: mimisen jälkeiseltä kalenterivuodelta. Näin        dessa, joilla ei vanhempien taloudellisen aseman
14497: ollen asumistukilaki turvaa hyvin myös lapset-     perusteella olisi muutoin mahdollisuuksia opin-
14498: tomien opiskelija-aviaparien asumisen tuen.        totuen saantiin. Näin ollen ei muutosten teke-
14499: Hallituksen käsityksen mukaan lainsäädäntö ei      minen avoliittokäsitteen opintotukilain mukai-
14500: siis tältä osin ole myötävaikuttamassa opiskeli-   seen tulkintaan näytä tarkoituksenmukaiselta
14501: joiden avoliittoisuuden lisäämiseen.               eikä tarpeelliselta.
14502:    Opintorahan asumislisä voidaan lain mukaan          Hallituksen piirissä valmistellaan työryhmä-
14503: myöntää perheettämille vuokralla asuville opis-    tasolla säädösmuutoksia asumistukijärjestelmän
14504: kelijoille. Perheettämiksi opiskelijoiksi katso-   kehittämiseksi. Yhtenä tavoitteena tässä yhtey-
14505: taan opintotukilainsäädännössä myös sellaiset      dessä on kysymyksessä tarkoitettujen, tuen eri-
14506: avoliitossa asuvat henkilöt, joilla ei ole huol-   laisista myöntämisperusteista aiheutuvien vai-
14507: lettavana yhteisiä tai jomman kumman lasta.        kutusten poistaminen. Periaatteessa tulisi sään-
14508: Mikäli avoliitossa asuvilla on huollettavanaan     nökset tältä osin yhteensovittaa niin, ettei avio-
14509: lapsi, määräytyy heidän oikeutensa asumisen        liiton solmiminen vaikuta tuen määrään.
14510:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
14511: 
14512:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
14513:                                               N:o 234                                              3
14514: 
14515: 
14516: 
14517:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14518: 
14519:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        stödform skulle fattas på andra grunder än de
14520: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ovan nämnda skulle detta i praktiken förorsaka
14521: av den 6 november 1979 tili vederbörande             svårigheter vid gränsdragningen.
14522: medlem av statsrådet för avgivande av svar              Regeringen är medveten om att bostads-
14523: översänt avskrift av följande av riksdagsman         bidraget ändras då sammanboende stude-
14524: Järvilehto m.fl. undertecknade spörsmål nr 234:      randepar ingår äktenskap och på grund härav
14525:                                                     kommer att omfattas av det allmänna bostads-
14526:           Är Regeringen medveten om att de          bidraget. Detta beror på att bostadstilläggs-
14527:        olika grunderna för beviljande av bo--       systemet inte är uppbyggt så att däri skulle
14528:        stadstillägg tili studiepenning och bo--     beaktas de ekonomiska fördelar, som följer av
14529:        stadsbidrag leder tili att det är ekono--     att flera personer bor tillsammans i jämförelse
14530:        miskt tryggare att sammanbo utan att         med att bo ensam, och att inga avdrag görs
14531:        vara gift än att ingå äktenskap, och om      från stödens grundbelopp på grund av samman-
14532:        detta är fallet,                             boendet. Däremot beviljas allmänt bostads-
14533:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta     bidrag endast tili hushåll som består av flera
14534:        för att korrigera de missförhållanden         än en person och vid bestämmandet av stödets
14535:        som föranleds härav?                         storlek beaktas såväl det enskilda hushållets
14536:                                                     storlek som dess inkomster och utgifter för
14537:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      boendet. På grund härav är det möjligt att
14538: samt anföra följande:                               stödets belopp i enskilda fall kan sjunka då
14539:     Som huvudregel gäller att lagen om bostads-     personerna övergår från det mera approxima-
14540: bidrag omfattar barnfamiljer samt ensamför-         tiva bostadstilläggssystemet till bostadsbidrags-
14541: sörjare. I samband med att man år 1977 inom         systemet, som mera beaktar individuella om-
14542: studiestödslagstiftningen tog i bruk erläggandet    ständigheter och behovet av stöd.
14543: av studiepennings bostadstillägg, som utbetalas         Om barnlösa studerande, som sammanbor,
14544: till studerande utan familj vilka bor på hyra,      inom studiestödslagstiftningen skulle jämställas
14545: kompletterades lagen om bostadsbidrag så att        med sådana studerande, som har familj, skulle
14546: barnlösa makar som ingått äktenskap före fyllda     detta samtidigt innebära att man i fråga om
14547: tl'ettio år och som studerar på heltid vid sådan    vardera av de sammanboende skulle uppge
14548: läroanstalt, som lagen om studiestöd gäller,        principen att föräldrarnas ekonomiska ställning
14549: erhåller bostadsbidrag också för längre tid än      beaktas vid beviljandet av studiestöd. Det är
14550: för de två kalenderår som följer på äktenskapets    också sannolikt att sammanboendet som en
14551: ingående. Sålunda tryggar lagen om bostads-         följd av en dylik ändring kraftigt skulle öka
14552: bidrag väl också boendestödet för barnlösa äkta     särskilt bland sådana unga vilka annars ej,
14553: par som studerar. Enligt regeringens uppfatt-       på grund av föräldrarnas ekonomiska ställning,
14554: ning medverkar således lagstiftningen till denna    skulle ha möjlighet att erhålla studiestöd. Så-
14555: del inte tili att utöka sammanboendet utan          lunda förefaller det inte vare sig ändamålsen-
14556: äktenskap bland studerande.                         ligt eller behövligt att vidta ändringar i den
14557:     Enligt lagen kan bostadstillägg till studie-    tolkning av sammanboende, som för närvarande
14558: penning beviljas på hyra boende studerande          är förhanden enligt lagen om studiestöd.
14559: utan familj. Såsom studerande utan familj               Inom regeringen bereds på arbetsgruppnivå
14560: betraktas i studiestödslagstiftningen också så-     lagändringar för att utveckla bostadsbidrags-
14561: dana sammanboende personer, som inte har            systemet. Ett mål i detta sammanhang är att
14562: vårdnad om gemensamma eller den ena partens         avlägsna de verkningar som avses i spörsmålet
14563: barn. Om de sammanboende har vårdnaden om           och som följer av de varierande grunderna för
14564: ett barn bestäms deras rätt tili stöd för boendet   beviljande av stöd. I princip borde stadgandena
14565: enligt lagen om bostadsbidrag. Om beslut om         tili denna del koordineras så att ingående av
14566:                                                     äktenskap inte påverkar stödets storlek.
14567:      Helsingfors den 11 december 1979.
14568: 
14569:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
14570:                                              1979 vp.
14571: 
14572: Kirjallinen kysymys n:o 235.
14573: 
14574: 
14575: 
14576: 
14577:                                  Korhonen ym.: Oulun yliopiston palveluksessa to1m1v1en toimis-
14578:                                     toapulaisten palkkauksen fälkeenjääneisyydestä.
14579: 
14580: 
14581:                         Ed u s kunnan Herra -puhe m i e he 11 e.
14582: 
14583:    Valtion vakinaiset ja ylimääräiset virat ja      taitoa ja he joutuvat hoitamaan huomattavan
14584: toimet perustetaan palkkaluokkiin sidottuna.        itsenäisiä ja vaativia tehtäviä.
14585: Virkojen ja toimien tehtäväkuvaukset saatta-           Mielestämme tässä tapauksessa virkavääris-
14586: vat kuitenkin huomattavasti muuttua vuosien         tymät ovat päässeet kehittymään niin pitkälle,
14587: kuluessa. Esimerkiksi toimistotehtävissä työs-      että niitä ei voida hoitaa pelkästään vuosittain
14588: kentelevien henkilöiden tehtäviin vaikuttaa hy-     talousarvion yhteydessä tehtävillä taulukkotar-
14589: vin ratkaisevasti konttoriautomaatio, joka va-      kistuksilla, vaan ne edellyttävät hallitukselta
14590: pauttaa rutiinitöistä ja antaa mahdollisuuksia      erityistoimia.
14591: vaativampiin tehtäviin. Eduskunta on hyväksy-          Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
14592: nyt järjestelyvaltuuslain, jonb nojalla viran       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
14593: ja· toimen nimikkeet voidaan muuttaa parem-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14594: min tehtäviä vastaavaksi. Kun virkanimikkeen        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14595: muuttaminen ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia,
14596: ovat tämän lain käyttömahdollisuudet verrat-                  Tietääkö Hallitus, että mm. Oulun
14597: tain rajoitetut. Esimerkiksi Oulun yliopistossa            yliopistossa on toimistoapulaisen virka-
14598: on muihinkin korkeakouluihin verrattuna poik-              nimikkeellä ja palkkaehdoilla henkilöi-
14599: keuksellisen runsaasti toimistoapulaisen virkoja.          tä, joiden tehtävät ja virassa edellytet-
14600: Näiden virkojen haltijat joutuvat kuitenkin                tävä pätevyys ylittävät huomattavasti
14601: käytännössä tekemään huomattavasti vaativam-               toimistoapulaiselle asetettavat vaati-
14602: pia tehtäviä kuin on ajateltu virkoja perustet-            mukset, ja jos tietää,
14603: taessa, jolloin yliopistokin oli nuori ja kehit-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14604: tyvä. Esimerkiksi Oulun yliopistossa toimisto-             ryhtyä toimistoapulaisten palkkauksen
14605: apulaisilta edellytetään usein vieraiden kielten           jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi?
14606:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14607: 
14608:          Erkki Korhonen                Impi Muroma                   Antero Juntumaa
14609:          Helvi Hyrynkangas             Asser Stenbäck                Olavi Ronkainen
14610:          Eero Lattula                  Väinö Rautiainen              Jorma Fred
14611:          J. Juhani Kortesalmi          Sauli Hautala                 Ulla Järvilehto
14612: 
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 087901304X
14617: 2                                            1979 vp.
14618: 
14619: 
14620: 
14621: 
14622:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14623: 
14624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          minen on vielä kesken. Saatua toimenkuvaus-
14625: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tiedostaa voidaan käyttää hyväksi muun muassa
14626: hemies, olette 6 päivänä marraskuuta 1979           virkojen ja toimien nimikkeitä koskevissa sel-
14627: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       vityksissä. Valtion sektorilla on siis laajasti
14628: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     selvitelty toimistohenkilöstön asemaa, kuten
14629: kansanedustaja Korhosen ym. näin kuuluvasta         edellä esitetystä ilmenee.
14630: kirjallisesta kysymyksestä n:o 235:                    Puuttumatta laajemmin kysymyksessä ja sen
14631:                                                     perusteluissa esitettyihin väitteisiin, on kuiten-
14632:           Tietääkö Hallitus, että mm. Oulun         kin aiheellista kommentoida kysymyksen perus-
14633:        yliopistossa on toimistoapulaisen virka-     teluissa esitettyä näkemystä, jonka mukaan
14634:        nimikkeellä ja palkkaehdoilla henkilöi-      Oulun yliopistossa on muihin korkeakouluihin
14635:        tä, joiden tehtävät ja virassa edellytet-    nähden poikkeuksellisen runsaasti toimistoapu-
14636:        tävä pätevyys ylittävät huomattavasti        laisen virkoja. Vuoden 1978 henkilötieduste-
14637:        toimistoapulaiselle asetettavat vaati-       lun mukaan oli lokakuussa 1978 valtion pal-
14638:        mukset, ja jos tietää,                       veluksessa virka- ja työsuhteessa toimistoapu-
14639:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      laisen nimikkeellä palvelevaa toimistohenkilös-
14640:        ryhtyä ·toimistoapulaisten palkkauksen       töä Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun
14641:        jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi?           yliopistoissa seuraavasti: Turun yliopistossa
14642:                                                     toimi toimistoapulaisen nimikkeellä 32 %
14643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         koko henkilöstön lukumäärästä, Tampereen
14644: taen seuraavaa:                                     yliopistossa 3. 7 %, Jyväskylän yliopistossa
14645:    Valtion toimistohenkilöstöä koskeva toimen-      4.0 % ja Oulun yliopistossa 2.9 %.
14646: kuvaus on ollut kehiteltävänä jo vuodesta           Toimistoapulaisen      nimikkeellä      palvelevien
14647: 1973 alkaen. Toimistohenkilöstön toimenku-          osuus koko henkilöstön määrästä on Oulun
14648: vausjärjestelmän selvittämistä varten valtiova-     yliopistossa siis pienempi kuin esimerkiksi Tu-
14649: rainministeriö asetti toimikunnan, joka jätti       run, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa.
14650: mietintönsä 25. 8. 1975 (Komiteanmietintö           Vaikka edellä olevasta vertailusta ei voikaan
14651: 197 5: 79) . Toimikunta laati käytössään olleen     tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä,
14652: otosaineiston pohjalta valtion toimistohenkilös-    voidaan todeta, ettei Oulun yliopistossa ole
14653: tön toimenkuvauksessa käytettävän tehtävä-          toimistoapulaisia poikkeuksellisen runsaasti.
14654: ryhmittelyn sekä siihen liittyvät toimenkuvank-        Toimistoapulaisten palkkauksen osalta voi-
14655: set. Tämän jälkeen asetettiin 26. 10. 1977 toi-     daan todeta, että valtion virkamiesten palvelus-
14656: menkuvauskokeilua koordinoimaan työryhmä,           suhteen ehdoista sovitaan valtion virkaehtoso-
14657: jossa ovat Valtion työmarkkinalaitoksen lisäksi     pimuslain ( 664/70) säätämässä järjestyksessä.
14658: edustettuina Akava r.y., Julkisten työalojen am-    Valtion virkaehtosopimuslain 2 §: n 1 momen-
14659: mattijärjestö JTA r.y. ja TVK:n Virkamies-          tin mukaan virkamiesten palvelussuhteen eh-
14660: järjestöt TVK-V r.y. Lisäksi asetettiin 29 vi-      doista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopi-
14661: rastoryhmäkohtaista työryhmää.                      muksilla määrätään. Näin ollen toimistoapu-
14662:    Toimenkuvauksen piiriin kuului sekä virka-       laisten palkkauksen tarkistaminen kuuluu vir-
14663: että työsuhteinen toimistohenkilöstö. Toimen-       kaehtosopimuksin sovittaviin asioihin, joista
14664: kuvauskyselyä varten työryhmä laati toimen-         hallitus ei voi yksipuolisesti päättää.
14665: kuvauslomakkeen. Kerättyjen tietojen tulosta-
14666:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
14667: 
14668:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
14669:                                               N:o 235                                              3
14670: 
14671: 
14672: 
14673: 
14674:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14675: 
14676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en befattningsbeskrivningsblankett för för-
14677: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            frågningarna angående befattningsbeskrivning-
14678: velse av den 6 november 1979 tili vederböran-        en. Utmatningen av de insamlade uppgifterna
14679: de medlem av statsrådet för avgivande av svar        är ännu oavslutad. Det erhållna befattnings-
14680: översänt avskrift av följande av riksdagsman         beskrivningsregistret kan utnyttjas bl. a. vid
14681: Korhonen m. fl. undertecknade spörsmål nr            utredningar angående tjänsters och befattning-
14682: 235:                                                 ars benämningar. Inom den statliga sektorn har
14683:                                                      man således, som av det ovanstående fram-
14684:           Är Regeringen medveten om att det          går, ingående utrett byråpersonalens ställning.
14685:        bl.a. vid Uleåborgs universitet under            Utan att närmare gå in på de påståenden
14686:        tjänstebenämningen byråbiträde och           som ingår i spörsmålet och dess motivering
14687:        med byråbiträdes lönevillkor finns            är det dock motiverat att kommentera den
14688:        personer, vilkas uppgifter och av tjäns-      synpunkt i motiveringen, enligt viiken det
14689:        ten förutsatta kompetens i betydande          vid Uleåborgs universitet i jämförelse med
14690:        grad överskrider de fordringar som            andra högskolor finns ett exceptionellt stort
14691:        ställs på byråbiträden, och om så är          antal byråbiträdestjänster. Enligt personalför-
14692:        fallet,                                       frågningen år 1978 var andelen hos staten
14693:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      anställd byråpersonal under byråbiträdesbe-
14694:        ta för att korrigera eftersläpningen i by-    nämning i tjänste- eller arbetsförhållande i
14695:        råbiträdens avlöning?                        oktober 1978 följande vid universiteten i Åbo,
14696:                                                     Tammerfors, Jyväskylä och Uleåborg: Vid Åbo
14697:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       universitet utgjorde byråpersonalen med byrå-
14698: samt anföra följande:                                biträdesbenämning 3,2 % av hela personalen,
14699:     Befattningsbeskrivningen för statens byråper-   vid Tammerfors universitet 3,7 %, vid Jyväs-
14700: sonal har varit under utvecklande redan från         kylä universitet 4,0 % och vid Uleåborgs uni-
14701: och med år 1973. Finansministeriet tillsatte         versitet 2,9 %. Den andel av personalen som
14702: en kommission för att utreda byråpersonalens        är anställd under byråbiträdesbenämning är
14703: befattningsbeskrivningssystem och kommissio-        således mindre i Uleåborg än t. ex. vid uni-
14704: nen avlät sitt betänkande 25. 8. 1975 (Kom-         versiteten i Åbo, Tammerfors och Jyväskylä.
14705: mittebetänkande 1975: 79). På basen av det          Fastän man inte kan dra särskilt långtgående
14706: sampelmaterial som stod tili dess förfogande        slutsatser av ovanstående jämförelse kan man
14707: uppgjorde kommissionen en uppgiftsklassifice-       konstatera att antalet byråbiträden vid Uleå-
14708: ring som skall användas vid befattningsbeskriv-     borgs universitet inte är exceptionellt stort.
14709: ningar för statens byråpersonal, samt härtill           Angående byråbiträdens avlöning kan det
14710: anslutna befattningsbeskrivningar. Härefter         konstateras att om statstjänstemännens anställ-
14711: tillsattes 26. 10. 1977 en arbetsgrupp för att      ningsvillkor överenskommes i den ordning som
14712: koordinera befattningsbeskrivningsexperimen-        stadgas i lagen om statens tjänstekollektivav-
14713: tet. I denna arbetsgrupp är, förutom Statens        tal (664/70). Enligt 2 § 1 mom. lagen om
14714: arbetsmarknadsverk, Akava r .y ., Fackorganisa-     statens tjänstekollektivavtal gäller angående
14715: tionen för offentliga arbetsområden FAO r.f.        villkoren i anställningsförhållande vad om
14716: och TOC:s Tjänstemannaorganisationer TOC-T          dem i tjänstekollektivavtal bestäms. Justering-
14717: representerade. Härtill tillsattes 29 arbetsgrup-   en av byråbiträdenas löner hör sålunda tili de
14718: per för skilda ämbetsverksgrupper.                  ärenden om vilka överenskommelse ingås i
14719:    Befattningsbeskrivningen omfattade såväl         tjänstekollektivavtal, och om vilka regeringen
14720: personai i tjänsteförhållande som personai i        inte ensidigt kan besluta.
14721: arbetsförhållande. Arbetsgruppen uppgjorde
14722:      Helsingfors den 4 december 1979.
14723: 
14724:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
14725:                                               1979 vp.
14726: 
14727: Kirjallinen kysymys n:o 236.
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:                                   Elo: Satakunnan työllisyyden parantamisesta.
14733: 
14734: 
14735:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
14736: 
14737:     Porin ja koko Satakunnan työllisyys on vii-      ·van luvun ollessa Kuopiossa 3 435, Jyväskyläs-
14738: me vuosien aikana nopeasti heikentynyt. Niin-         sä 3 941, Vaasassa 2 854 ja Oulussa 6 024. Täl,
14739: pä suhteellinen työttömyys Satakunnassa vaih~         lä hetkellä tiedossa olevien suunnitelmien mu-
14740: teli vuonna 1978 10,8 prosentin ja 8,6 prosen-        kaan Porissa valtion palveluksessa olevien lu-
14741: tin välillä ollen keskimäärin 9,4 prosenttia.         kumäärä vähenee vielä noin .150:llä, jos Sata-
14742:     Porissa oli työttömiä vuonna 1978 keskimää-       kunnan lennosto siirretään Pirkkalaan. Järkevää
14743: rin 4 429 eli 11,7 prosenttia työvoimasta. Po-        olisikin,· että lennoston siirtämisestä Pirkkalaan
14744: rin ja koko Satakunnankin työllisyystilanne on        luovutaan, koska siirtäminen tulee maksamaan
14745: jatkunut edelleen heikkona vuoden 1979 aika-          valtiolle useita kymmeniä miljoonia markkoja.
14746: na. Niinpä Porissa oli lokakuussa 1979 3 850             Ainoana keinona valtion hallintopalvelujen
14747: työtöntä eli 10,2 prosenttia työvoimasta. Koko        lisäämiseksi Porissa ja muualla Satakunnassa
14748: Porin työvoimatoimiston alueella, johon kuulu-        nähdään Satakunnan läänin perustaminen pikai-
14749: vat Pori, Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku          sesti. Myös korkeakouluopetuksen saaminen pa-
14750: ja Ulvila, oli työttömiä tämän vuoden lokakuus-       rantaisi osaltaan Satakunnan palvelurakennetta.
14751: sa 4 645 eli 9,28 prosenttia, Myös Merikarvian           Kun viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt
14752:  ja Parkanon työvoimatoimistojen alueella on          suunnitelmia eräiden valtion hankkeiden siirtä-
14753: keskimääräinen työttömyys ollut tänä vuonna           miseksi taloudellisen ylikuumenemisen välttä-
14754:  noin 11 prosenttia, vaikkakin pientä parane-         miseksi erityisesti rakennusalalla, voidaan Po-
14755:  mista Oh viime kuukausina tapahtunut. ·              rin osalta todeta, että tällaista ylikuumenemi-
14756:   · Pohditta~ssa syitä Porin ja mu:u:n Sataku:n:      sen vaaraa ei ole olemassa. Lokakuun tilastojen
14757:  nan huonoon työllisyystilanteeseen on esitetty,      mukaan Porin työvoimatoimiston alueella on
14758:  että Porin osalta ratkaiseva tekijä olisi teolli-    442 työtöntä talonrakennusalalla~ Olisi myös
14759:  suuden yksipuolinen rakenne. Porissahan on           toivottavaa, että valtio voisi osoittaa työllisyys-
14760:  useita suuria teollisuuslaitoksia, joissa työpai-    varoja mm. Kokemäenjoen ruoppaukseen ja
14761:  kat ovat vähentyneet automaation ja rationali-       Tampereen-Porin          radan    peruskorjauksen
14762:  soinnin vaikutuksesta. Porin ja Satakunnan osal-     aloittamiseen myös ·Porin suunnassa.
14763:  ta on myös useasti todettu valtion investointien        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
14764:  ja hallintopalvelujen olevan Satakunnassa huo-       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
14765:  mattavasti alle maan keskitason. Niinpä laadi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
14766: tuo selvityksen mukaan valtion reaali-investoin-      si seuraavan kysymyksen: ·
14767:  nit Satakuntaan olivat vuosina 1972-76 asu-
14768:  kasta kohti 130 markkaa vastaavan luvun olles-                 Onko Hallitus tietoinen Satakunnan
14769:  sa koko maassa 460 markkaa.                                 ja erityisesti Porin vaikeasta työllisyys-
14770:     Tilannetta valtion hallintopalvelujen osalta             tilanteesta, ja
14771:  kuvastaa se, että Porissa vuonna 1976 oli yh~                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14772:  teensä 1 602 valtion palveluksessa olevaa työ-              ryhtyä Porin ja koko Satakunnan työlH-
14773:  suhteista toimihenkilöä ja virkamiestä vastaa.~             syystilanteen parantamiseksi?
14774:                                                                                                    ''i   "
14775: 
14776: 
14777:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14778: 
14779:                                            Mikko El~
14780: 
14781: 
14782: 0879012805
14783: 2                                            1979 vp.
14784: 
14785: 
14786: 
14787: 
14788:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
14789: 
14790:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kunnan alueelle avustuksia muun muassa kun-
14791: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     tien teollisuushallien rakentamiseen 1,4 miljoo-
14792: mies, olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päi-        naa markkaa, kehitysalueiden eläkeläisten asun-
14793: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    tojen peruskorjauksiin 2 miljoonaa markkaa,
14794: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kuntien omistamien kiinteistöjen 1ämpöta1oudel-
14795: sanedustaja Mikko Elon näin kuuluvasta kir-         lisiin korjaustöihin 2,6 miljoonaa markkaa,
14796: jallisesta kysymyksestä n:o 236:                    maatilatalouden energiainvestointeihin runsaat
14797:                                                     1 miljoona markkaa. Muita avuSituksia työttö-
14798:           Onko Hallitus tietoinen Satakunnan        myyden lieventämiseen on alueelle myönnetty
14799:        ja erityisesti Porin vaikeasta työllisyys-   vajaat 2 miljoonaa markkaa. Tampereen ja Tu-
14800:        tilanteesta, ja                              run työvoimapiirien toimistot ovat samanaikai-
14801:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sesti myöntäneet nyt puheena olevalle alueelle
14802:        ryhtyä Porin ja koko Satakunnan työlli-      ylimääräistä kuntien ja kuntainliittojen inves-
14803:        syystilanteen parantamiseksi?                tointiavustusta ja lainaa noin 8 miljoonaa mark-
14804:                                                     kaa ensisijaisesti tuotannollista toimintaa edis-
14805:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        täviin investointeihin. Työllisyysvaikutuksel-
14806: tavasti seuraavaa:                                  taan edeHä mainitut avustukset edustavat run-
14807:    Työllisyystilanne oli kuluvan vuoden marras-     saan 400 henkilötyövuoden panosta. Main1ttu-
14808: kuussa Satakunnan alueella suunnilleen maan         jen avustusten lisäksi ovat Satakunnan alueen
14809: keskimääräistä tilannetta vastaav1a eli työttö-     kunnat työllistäneet kunnallisen työl1istämis-
14810: myysaste oli 5, 7 %. Alueen eri kunnissa työlli-    tuen avuUa noin 1 100 työtöntä työnhakijaa.
14811: syystilanne kuitenkin vaihtelee huomattavasti.         Työvoimaministeriön tarkoituksena on edel-
14812: Kysymyksen perusteluissa mainituissa kunnissa       leenkin pyrkiä toteuttamaan sellaisia toimenpi-
14813: eli Porissa, Kullaalla, Luvi,aUa, Nakkilassa,       teitä, joiden avulla tuntuvasti supistetaan alu-
14814: Noormarkussa, Ulvilassa, Merikarvia!lla, Pomar-     eellisessa työttömyysasteessa olevia eroja. Tämä
14815: kussa, Siikaisissa, Parkanossa, Karvialla ja Kih-   on otettu huomioon myös vuoden 1980 tulo-
14816: niössä 'työllisyystilanne oli Noormarkkua lu-       ja menoarvioesityksessä, jonka yleisperusteluissa
14817: kuunottamatta maan keskimääräistä tilannetta        todetaan, että alueellisten työttömyyserojen su-
14818: vaikeampi, mutta voidaan kuitenkin todeta,          pistamiseen pyritään muun muassa mitoitettaes-
14819: että vaikka työllisyystilanne koko maassa hiu-      sa tulo- ja menoarvioon määrärahojen työohjel-
14820: kan heikkeni lokakuun tilanteeseen verra1ttuna      mia ja käy,ttösuunnitelmia. Samanaikaisesti py-
14821: niin edellä mainituissa kunnissa se Merikarviaa     ritään siihen, ettei valtion omissa töissä eikä
14822: lukuunottamatta jonkin verran parani. Mainit-       valtion tukemissa investoinneissa tapahdu vä-
14823: tujen kuntien vastapainoksi Satakunnan alueel-      hennystä vaikeimmilla työttömyysalueHla. Eri-
14824: la on kuntia, joissa työllisyystilanne on koko      tyisesti tuHaan huomiota kiinnittämään nuori-
14825: maan tilanteeseen verratJtuna suhtee'tlisen hyvä.   so-, p1tkäaikais- ja toimihenkilötyöttömyydestä
14826: Tällaisina kuntina voidaan mainita Keikyä,          johtuviin ongelmiin. Mikäli Satakunnan alueen
14827: Kiikka, Kiikoinen, Kokemäki .ja Vammala. Osal-      työllisyystilanne jo toteutetuista toimenpiteistä
14828: t,aan työllisyystilanteen paraneminen työttö-       huoHmatta pysyy vaikeana, tullaan alueelle
14829: myysasteeltaan vaikeissa kunnissa johtuu myös       edelleen kohdistamaan työllistämistoimenpiteitä
14830: työvoimaministeriön näille alueille suuntaamista    kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen
14831: toimenpiteistä. Ministeriö on myöntänyt Sata-       puitteissa.
14832:      Hdsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
14833: 
14834:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
14835:                                              N:o 236                                               3
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 
14840:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
14841: 
14842:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-         har i understöd tili Satakunda-området beviljat
14843: ningen av.ser har Ni, Herr Talman, med Eder        bl.a. 1,4 miljoner mark för byggande av kom-
14844: skrive1se av den 6 november 1979 tili veder-       munernas idrottshallar, 2 miljoner mark för
14845: börande med1em av statsrådet för besvarande        grundreparationer av pensionärsbostäder i ut-
14846: översänt avskrift av fö1jande, av riksdagsman      vecklingsområdena, 2,6 miljoner mark för vär-
14847: Mikko Elo ställda skriftliga spörsmå1 nr 236:      meekonomiska reparationsarbeten av kom-
14848:                                                    munägda ·fastigheter, drygt 1 mi:ljon mark för
14849:           Är Regeringen medveten om det svå-       gårdsbrukets energiinvesteringar. Som övriga
14850:        ra sysselsättningsläget i Satakunda och     understöd för lindrande av arbetslösheten har
14851:        särskilt i Björneborg, samt                 tili området 'beviljats knappt 2 mHjoner mark.
14852:          vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Samtidigt har Tammerfors och Åbo arbets-
14853:        ta för att förbättra sysse1sättningsläget   kraftsdistriktsbyråer beviljat Hrågavarande om-
14854:        i Björneborg och hela Satakunda-områ-       råde 8 miljoner mark i form av extra investe-
14855:        det?                                        ringsstöd och lån tili kommuner och kommunal-
14856:                                                    förbund för att användas främst till investe-
14857:    Som svar på detta spörsmå1 anför jag vörd-      ringar som främjar produktiv verksamhet. Tili
14858: samt fö1jande:                                     sin sysselsättningsverkan motsvarar nämnda un-
14859:    Sysselsättningsläget i Satakunda-området        derstöd en insa<ts om drygt 400 arbetsår. Ut-
14860: motsvarande i november innevarande år unge-        över sagda understöd har kommunerna inom Sa-
14861: fär det genomsniutliga för hela landet, dvs. ar-   takunta-området sysselsatt ungefär 1 100 ar-
14862: betslöshetsgraden var 5, 7 %. Sysselsättnings-     betslösa arbetssökande med hjälp av kom·
14863: situationen mellan områdets olika kommuner         muna! t sysselsättningsstöd.
14864: visar dock betydliga variationer. I de kommu-          Arbetskraftsministeriet har för avsikt at<t
14865: ner som nämnts i spörsmålets motivering, dvs.      också i fortsättningen vidta sådana åtgärder,
14866: Björneborg, Kullaa, Luvia, Nakkila, Norrmark,      genom vilka regionala skillnader i arbetslös:hets-
14867: Ulvsby, Sastmo1a, Påmark, Siikais, Parkano,        graden kännbart minskas. Detta har beaktats
14868: Karvia och Ki:hniö var sysselsättningsläget med    också i sta~tsförslaget för år 1980, i vars all-
14869: undantag för Norrmark sämre än det genom-          männa motivering konstateras, att man bl.a. vid
14870: snittliga för hela landet, men man kan dock        dimensionering av arbetsprogram och dispo-
14871: konstatera, att även om sysselsättningsläget i     sitionsplaner för anslagen i statsförslaget haft
14872: hela landet försämrades något jämfört med ok-      som syfte att minska regiona1a skillnader i ar-
14873: tober, så förbättrades det i någon mån i ovan-     betslösheten. Samtidigt s<trävar man tili att vare
14874: nämnda kommuner bortsett från Sastmola. I          sig statens egna atbeten eller de investeringar
14875: gengäld finns det inom Satakunta-området även      som åtn:juter statsstöd inte skall reduceras i de
14876: kommuner, där sysselsättningsläget i jämförelse    svåraste arbetslöshetsområdena. Särskild upp-
14877: med situationen i hela landet är relativt gott.    märksamhet kommer att fästas vid problem
14878: Som exempel på sådana kommuner kan nämnas          som föranleds av ungdoms-, långtids- och funk-
14879: Keikyä, Kiikka, Kiikoinen, Kumo och Vamma-         tionärsarbetslösheten. Om sysselsättningsläget
14880: la. Det att sysselsät<tningen i kommuner med       i Satakunda trots de redan genomförda åtgär-
14881: höga arbets1öshetsgrader förbättrats beror del-    derna 'förblir svårt, kommer man att fortsätlta
14882: vis även på de åtgärder som arbetskraftsmi-        med riktandet av sysselsättningsåtgärder tili
14883: nisteriet riktat till dessa områden. Ministeriet   området inom ramen för de disponibla ans!lagen.
14884:      Helsingfors den 11 december 1979.
14885: 
14886:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
14887:                                              1979 vp.
14888: 
14889: Kirjallinen kysymys n:o 237.
14890: 
14891: 
14892: 
14893: 
14894:                                  E. Laine ym.: Keskiasteen oppilaitosten ruokailun järjestämi-
14895:                                     sestä.
14896: 
14897: 
14898:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14899: 
14900:    Ruokailun järjestäminen teknillisissä ja muis-   että opiskelijoiden kustannuksista n. neljän-
14901: sa keskiasteen oppilaitoksissa on varsin sat-       nes menee ruokaan, on kohtuutonta asettaa
14902: tumanvaraisesti järjestetty. Eräissä oppilaitok-    ruokailun järjestämistä opiskelijoiden ja heitä
14903: sissa oppilaskunnat joutuvat vastaamaan ruo-        edustavien oppilaskuntien taloudelliselle vas-
14904: kailun järjestämisestä, vaikka oppilaskunnille      tuulle.
14905: tällaista vastuuta ei yhteiskunnan taholta voi-        Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
14906: da kohtuudella asettaa. Tiettävästi on paikka-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
14907: kuntia, joissa ruokailua ei ole järjestetty lain-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14908: kaan. Kerrotunkaltaista asiantilaa ei voida pi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
14909: tää hyväksyttävänä.
14910:    Ruokailu tulisi kaikissa keskiasteen oppilai-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14911: toksissa hoitaa valtion toimesta tai vähintään              siin teknillisten ja muiden keskiasteen
14912: olisi valtion tuettava oppilaskuntia ruokailun              oppilaitosten ruokailun järjestämiseksi
14913: järjestämisessä. Luonnollisimmalta tuntuisi ruo-            yhteiskunnan toimesta tai riittävän ta-
14914: kailun järjestäminen yhteiskunnan toimesta sa-              loudellisen tuen antamiseksi oppilas-
14915: maan tapaan kuin esim. peruskoulussa ja am-                 kunnille ruokailun järjestämistä varten?
14916: mattikouluissa tapahtuu. Ottaen huomioon,
14917:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
14918: 
14919:          Ensia Laine                    Heli Astala                    Mikko Kuoppa
14920:          Marjatta Mattsson              Seppo Toiviainen
14921: 
14922: 
14923: 
14924: 
14925:  087901269T
14926: 2                                            1979 vp.
14927: 
14928: 
14929: 
14930: 
14931:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14932: 
14933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:ti 1 momen-         rnattioppilaitosten, maatalousoppilaitosten, met-
14934: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       säoppilaitosten, merenkulkuoppilaitosten kou-
14935: hemies, olette kirjeellännl'! 6 päivänä marras-     luasteen ja kotiteollisuusoppilaitosten oppilaat
14936: kuuta 1979 n:o 122.3 lähettänyt valtioneu~          saavat oppilaitoksessa vähintään yhden päivit·
14937: voston · asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan·    täisen aterian maksuttomana.
14938: sanedustaja Ensio Laineen ym. tekemän kir-             Sairaanhoito-oppilaitosten, merenkulkuoppi·
14939: jallisen kysymyksen n:o 237:                        laitosten opistoasteen sekä eräiden kauppa·
14940:                                                     oppilaitosten oppilaiden päivittäinen ruokailu
14941:        - ·Aikook.o Hallitus ryhtyä toimenpi-        on järjestetty oppilaitosten toimesta, mutta
14942:        teisiin teknillisten ja muiden keskias-      siitä peritään korvaus. Teknillisissä oppilaitok-
14943:        teen oppilaitosten ruokailun järjestämi-     sissa, erikoisalojen ammatillisissa oppilaitoksis~
14944:        seksi yhteiskunnan toimesta tai riittä-      sa, useimmissa kauppaoppilaitoksissa ja muissa
14945:        vä!). taloudellisen tuen antamiseksi oppi-   liikealan oppilaitoksissa sekä eräissä hoitoalan
14946:        laskul).nille ruokailun järjestämistä var-   oppilaitoksissa oppilaiden ruokailua ei ole jär-
14947:        'tei:i?                                      jestetty oppilaitoksen toimesta. Useissa tapauk·
14948:                                                     sissa näiden oppilaitosten yhteydessä toimii
14949:    Vastauksena kysyro'ykseeh esitän kunnioitta-     kuitenkin oppilaskuntien ylläpitämiä, omakus·
14950: vasti seuraavaa:                                    tannusperiaatteella toimivia ruokaloita.
14951:    Keskiasteen oppilaitoksiin kuuluvat lukiot          Keskiasteen oppilaitosten oppilaiden koulu-
14952: ja ammatilliset oppilaitokset. Oppilasruokailun     ruokailun järjestäminen liittyy yhtenä osana
14953: järjestäminen vaihtelee mainituissa oppilaitok-     mainitun kouluasteen oppilaiden opintotuen
14954: sissa koulumuodoittain.                             kehittämiseen, johon kuuluvat lisäksi koulu-
14955:    Lukioissa oppilaiden 1uokailu on järjestetty     matkoista ja lukukausimaksuista aiheutuvien
14956: miltei poikkeuksetta oppilaitosten toimesta. Sii-   kustannusten mahdollinen poistaminen tai vä-
14957: tä aiheutuvat kustannukset eivät kuitenkaan         hentäminen. Asian valmistelu on käynnissä
14958: kuulu valtionosuuden piiriin. Omistajakunnan        opetusministeriössä.
14959: tarkoitukseen käyttämien määrärahojen määräs-          Keskiasteen oppilaitosten oppilaiden ruokai-
14960: tä riippuen lukioiden oppilaat saavat päivittäi-    lun järjestämistä oppilaitoksen toimesta halli-
14961: sen kouluaterian joko kokonaan ilmaiseksi tai       tus pitää sekä ravinto-opillisten että taloudel-
14962: maksavat siitä korvauksen, joka yleensä vas-        listen näkökohtien kannalta tarkoituksenmukai-
14963: taa osaa keskimääräisestä ateriakustannuksesta.     sena ratkaisuna. Oppilasruokailun kehittämises-
14964:    Ammatillisissa oppilaitoksissa ruokailujärjes-   tä aiheutuvien kustannusten takia asiassa jou-
14965: telyt vaihtelevat koulumuodoittain. Esimerkik-      dutaan kuitenkin etenemään asteittain.
14966: si yleisten ammattikoulujen, vammaisten am-
14967:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1979.
14968: 
14969:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
14970:                                              N:o 237                                               3
14971: 
14972: 
14973: 
14974: 
14975:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14976: 
14977:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        forstläroanstalter, sjöfartsläroanstalter på skol-
14978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nivå och hemslöjdsläroanstalter får eleverna
14979: velse nr 1223 av den 6 november 1979 tili          minst en måltid dagligen gratis i läroanstal-
14980: vederbörande medlem av statsrådet för avgi-        ten.
14981: vande av svar översänt avskrift av följande           1 fråga om sjukvårdsläroanstalter, sjöfarts-
14982: av riksdagsman Ensio Laine m. fl. underteck-       läroanstalter på institutnivå samt vissa han-
14983: nade spörsmål nr 23 7:                             delsläroanstalter anordnas elevernas dagliga be-
14984:                                                    spisning på läroanstaltens försorg, men för be-
14985:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      spisningen uppbärs ersättning. 1 tekniska lä-
14986:        att på samhällets försorg anordna be-       roanstalter, yrkesläroanstalter i specialbran-
14987:        spisning i tekniska och andra läroan-       scher, i de flesta handelsläroanstalter och and-
14988:        stalter på mellanstadiet eller för att ge   ra läroanstalter i handelsbranschen samt i vis-
14989:        elevkårerna ett tiliräckligt ekonomiskt     sa läroanstalter inom vårdbranschen har elev-
14990:        stöd för anordnandet av bespisning?         bespisning inte anordnats på läroanstaltens för-
14991:                                                    sorg. 1 flera fall fungerar dock i samband
14992:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med dessa läroanstalter matserveringar som
14993: samt anföra följande:                              upprätthålls av elevkåren och som verkar en-
14994:    Gymnasier och yrkesläroanstalter utgör läro-    ligt självkostnadsprincip.
14995: anstalter på mellanstadiet. Anordnandet av            Anordnandet av skolbespisning för eleverna
14996: elevbespisning varierar i nämnda läroanstalter     vid läroanstalter på mellanstadiet utgör en del
14997: enligt skolform.                                   av utvecklandet av studiestödet för eleverna
14998:    1 gymnasierna är elevbespisningen nästan        på ifrågavarande skolstadium. Vidare hör tili
14999: utan undantag ordnad på försorg av läroan-         detta utvecklande ett eventuellt avlägsnande
15000: stalten. För de därav föranledda kostnaderna       av de kostnader som föranleds av skolresor
15001: beviljas dock inte statsandel. Beroende på         och terminsavgifter. Saken är under bered-
15002: storleken av det anslag som ägarkommunen           ning vid undervisningsministeriet.
15003: använder för ändamålet får eleverna i gym-            Regeringen anser anordnandet av bespisning
15004: nasiet en daglig skolmåltid antingen helt gra-     för eleverna i läroanstalter på mellanstadiet
15005: tis eller också erlägger de en ersättning för      på läroanstaltens försorg vara en ändamåls-
15006: måltiden, viiken i allmänhet motsvarar en del      enlig lösning, både med tanke på näringsfy-
15007: av kostnaderna för en måltid i medeltal.           siologiska och ekonomiska synpunkter. På
15008:    lnom yrkesläroanstalterna varierar bespis-      grund av de kostnader som elevbespisningens
15009: ningsarrangemangen enligt skolform. Tili exem-     utvecklande föranleder, kommer frågan emel-
15010: pel vid allmänna yrkesskolor, yrkesläroanstal-     lertid att fortskrida gradvis.
15011: ter för handikappade, lantbruksläroanstalter,
15012:      Helsingfors den 7 december 1979.
15013: 
15014:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
15015:                                              1979 vp.
15016: 
15017: Kirjallinen kysymys n:o 238.
15018: 
15019: 
15020: 
15021: 
15022:                                  Hautala ym.: Evankelisluterilaisen kirkon palkkauslain muutta-
15023:                                     misesta.
15024: 
15025: 
15026:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15027: 
15028:    Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkollis-   kin myöntäneet diakonissoille ja diakoneille
15029: kokous ori jo marraskuussa 1977 tehnyt val-         luontoisetuna suuremman asunnon kuin laki
15030: tioneuvostolle aloitteen kirkon palkkauslain        edellyttäisi. Tämä käytäntö olisi saatava ylei-
15031: muuttamiseksi siten, että diakonissojen ja dia-     seksi koko maassa ja juuri tähän tähtää kirkol-
15032: konien asuntoedun määrää lisättäisiin ja sen        liskokouksen tekemä aloite.
15033: korvaaminen myös rahassa tehtäisiin mahdolli-          Hallitus ei ole kuitenkaan antanut eduskun-
15034: seksi. Ehdotukseen sisältyy myös parannuksia        nalle esitystä diakonissojen ja diakonien asun-
15035: viranhaltijapuolisoiden oikeuksiin saada asun-      toetua koskevien säännösten ajanmukaistamises-
15036: toetua.                                             ta. Koska pidämme asiaa kiireellisenä, katsom-
15037:    Nykyisen voimassa olevan lain mukaan dia-        me, että lainsäädäntöuudistukseen olisi ryhdyt-
15038: konissalla tai diakonilla on oikeus saada luon-     tävä välittömästi.
15039: taisetuna vähintään yhden huoneen ja keitto-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
15040: tilan käsittävä asunto. Tämä säännös lienee         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
15041: syntynyt aikana, jolloin diakonissa tai diakoni     tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15042: automaattisesti katsottiin naimattomaksi hen-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15043: kilöksi ja yksiön katsottiin vastaavan hänen
15044: asumistarpeitaan.                                             Milloin Hallitus aikoo antaa edus-
15045:    Asumistasossa tapahtunut kehitys huomioon               kunnalle esityksen evankelisluterilaisen
15046: ottaen on yhden huoneen ja keittotilan käsit-              kirkon palkkauslain muuttamiseksi kir-
15047: tävää asuntoa pidettävä liian pienenä myös yk-             kolliskokouksen marraskuun 11 päivänä
15048: sinäiselle henkilölle. Monet seurakunnat ovat-             1977 tekemän ehdotuksen mukaisesti?
15049:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15050: 
15051:          Sauli Hautala                 Jalmari Torikka                Ulla Järvilehto
15052:          Impi Muroma                   Toivo T. Pohjala               Esko Almgren
15053:          Tapio Holvitie                Ritva Laurila                  Väinö Rautiainen
15054:          Olavi Ronkainen               Antero Juntumaa                Tauno Valo
15055:          Asser Stenbäck                Jorma Fred                     Arto Lampinen
15056:          Erkki Korhonen                                               Saara Mikkola
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 
15061: 087901320E
15062: 2                                                    1979 vp.
15063: 
15064: 
15065: 
15066: 
15067:               ;'•; ... t: ,'   Ed u s k u .n n .a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15068: 
15069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             viranhaltijain palkkauksen tarkistamisesitystä
15070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              vireillä on eräitä muitakin kirkon viranhalti-
15071: olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn                 jain palkkausta koskevia asioita. Kevään 1979
15072: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               kirkolliskokoukselle jätettiin aloite lehtorin vir-
15073: asianomaiselle jäsen<=lle jäljennöksen .kansan-            kaan . kuuluvien hJ()~t~isetuje~ tarkistarp.isesta.
15074: edustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-            Kirkolliskokous·. päätti· marl:askuup ·8 päivänä
15075: sesta kysymyksestä n:o 238:                                1979 pyytää edellä· mainittua koiniteaa ·selvit-
15076:                                                            tämään myös tämän asian ja tekemään tarpeel-
15077:           Milloin Hallitus aikoo antaa edus-               liset muutosesitykset. Kevään 1979 kirkollis-
15078:         kunnalle esitvksen evankelisluterilaisen           kokouksessa päätettiin myös kanttoreideil, ur-
15079:        kirkon palkk~uslain muuttamiseksi kir-              kureiden ja kanttori-urkureiden Iuontoisetujen
15080:        'kolliskokouksen marraskuun 11 päivänä              sellaisista tarkistamisesityksistä, jotka johtaisi-
15081:         1977 tekemän ehdotuksen mukaisesti?                vat evankelisluterilaisen kirkon palkkauslain
15082:                                                            muuttamiseen. Kirkolliskokouksen mainitun
15083:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              päätöksen mukainen esitys on tullut. valtioneu-
15084: vasti seuraavaa:                                           vostolle kuluvan vuoden marraskuussa.
15085:    Evankelisluterilaisen kirkon ylimpien hallin-              Tuoreimpien tietojen mukaan lain . edellyt-
15086: toelinten toimesta on jo muutaman vuoden                   tämää yhden huoneen ja keittotilan 1uontois-
15087: ajan valmisteltu kirkon palkkauslain kokonais-             etua on vain 25 diakonian virailhaltijalla, kun
15088: uudistusta.                                                sen sijaan mainitun minimisuuruisen . asunnon
15089:    Kirkolliskokous asetti toukokuun 7 päivänä              eli vähintään kaksi huonetta on saänu.t 480
15090: 1976 komitean selvittämään vuoden 1976 lop-                diakonian viranhaltijaa.                 .
15091: puun mennessä, olisiko kirkon ja seurakuntien                 Diakonissojen ja diakonien halukkuus asua
15092: viranhaltijain palkkauksessa siirryttävä ja missä          virka-asunnossa on päättymässä oievallä vuosi-
15093: laajuudessa kokonaispalkkaukseen ja tekemään               kymmenellä pienentynyt. Halunsa siirtyä koko-
15094: ehdotukset, jotka asiassa katsotaan tarpeellisik-          naispalkkaukseen on ilmaissut ja on myös siir-
15095: si. Tehdessään marraskuun 11 päivänä 1977                  tynyt toukokuun 1979 tietojen mukaan 219
15096: kysymyksessä mainitun päätöksen diakonissojen              viranhaltijaa. Luontoisetupalkkauksessa vastaa-
15097: ja diakonien asuntoedun lisäämisestä kirkollis-            vasti oli 508 viranhaltijaa.
15098: kokous päätti kehottaa kirkkohallitusta asetta-               Hallitus katsoo, ettei palvelussuhteen ehto-
15099: maan komitean valmistelemaan kirkon palk-                  jen muutokseen ole tarkoituksenmukaista ryh-
15100: kauslain kokonaisuudistusta. Kirkkohallitus                tyä erillisenä toimenpiteenä yksittäisen viran-
15101: asetti päätöksen mukaisesti tehtävää suoritta-             haltijaryhmän osalta silloin kun tekeillä on
15102: maan komitean, jonka työ jatkuu edelleen.                  koko palkkauslain uudistaminen. Hallituksen
15103:    Komitea on olettanut saavansa työnsä val-               tarkoituksena on odottaa kevään 1980 kirkol-
15104: miiksi siten, että mietintöä voidaan käsitellä             liskokouksen päätöstä palkkauslain tarkistami-
15105: toukokuun 1980 kirkolliskokouksessa. Komitea               sesta ja tuoda tällöin ehkä syntyvä kokonais-
15106: pyrkii tiettävästi tekemään palkkauslain tarkis-           uudistus Eduskunnan käsittelyyn välittömästi
15107: tamisesta kokonaisesityksen, jossa määritellään            syksyllä 1980. Hallitus ilmoittaa pitävänsä tär-
15108: ja tarkistetaan kaikkien kirkon palkkauslain               keänä, että kysymys diakonissojen ja diakonien
15109: alaisten viranhaltijain luontaisedut.                      palkkauksesta viimeistään tässä yhteydessä vii-
15110:    Paitsi kysymyksessä tarkoitettua diakonian              vyttelemättä ratkaistaan.
15111:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
15112: 
15113:                                                                             Opetusministeri Pär Stenbäck
15114:                                              N:o 238                                             3
15115: 
15116: 
15117: 
15118: 
15119:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15120: 
15121:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       framställningen rörande innehavarnas av dia-
15122: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     konitjänst avlöning är även vissa andra ären-
15123: av den 6 november 1979 tili vederbörande           den rörande avlöning för kyrkans tjänsteinne-
15124: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     havares anhängiga. Till kyrkomötet våren 1979
15125: jande av riksdagsman Hautala m. fL ställda         avgavs en framställning som gällde justering
15126: spörsmåi nr 238:                                   av naturaförmånerna i anslutning tili lektors-
15127:                                                    tjänst. Kynkomötet beslöt den 8 november
15128:           När har Regeringen för avsikt att ti11   1979 att be ovan nämnda kommitte utreda
15129:        riksdagen avlåta proposition angående       även denna fråga och göra nödiga ändrings-
15130:        ändring av avlöningslagen för evange-       förslag. Vid kyrkomötet våren 1979 fattades
15131:        lisk-lutherska kyrkan i enlighet med        även beslut om sådana justeringsframställningar
15132:        kyrkomötets förslag av den 11 novem-        rörande naturaförmånerna för kantor, organist
15133:        ber 1977?                                   och kantor-organist, som skulle leda tili en
15134:                                                    ändring av evangelisk-lutherska kyrkans av-
15135:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      löningslag. Kyrkomötets framställning i enlig-
15136: samt anföra följande:                              het med förenämnda beslut har inkommit tili
15137:    På åtgärd av den evangelisk-lutherska kyr-      statsrådet i november innevarande år.
15138: kans högsta förvaltningsorgan har man redan           Enligt senaste uppgifter har endast 25 inne-
15139: under ett par års tid berett en totalrevidering    havare av diakontjänst den i lag förutsatta
15140: av kyrkans avlöningslag.                           naturaförmånen om ett rum och kokutrymme,
15141:    Kyrkomötet tillsatte den 7 maj 1976 en          medan däremot 480 innehavare av diakontjänst
15142: kommitte med uppdrag att före utgången av år       har bostad av sagda minimistorlek, dvs. minst
15143: 1976 utreda, huruvida man i fråga om av-           två rum.
15144: löningen för kyrkans och församlingarnas              Diakonissornas och diakonernas villighet att
15145: tjänsteinnehavare borde övergå tili totalavlö-     bo i tjänstebostad har minskat under inneva-
15146: ning, samt göra nödigbefunna förslag i ärendet.    rande decennium. Enligt uppgift från maj
15147: Vid fattandet av det i spörsmålet nämnda be-       1979 har 219 tjänsteinnehavare uttryckt sin
15148: slutet den 11 november 1977 om ökandet av          önskan att övergå till totalavlöning, och även
15149: bostadsförmånerna för diakonissor och diako-       gjort så. Samtidigt erhöll 508 tjänsteinnehavare
15150: ner, beslöt kyrkomötet uppmana kyrkostyrelsen      naturaförmånsavlöning.
15151: att tilisätta en kommitte för att bereda en           Regeringen anser det inte ändamålsenligt att
15152: totalrevidering av kyrkans avlöningslag. För       vidta separata åtgärder i syfte att ändra vill-
15153: handhavandet av uppdraget tillsatte kyrkosty-      koren i anställningsförhållandet för en enskild
15154: relsen i enlighet med beslutet en kommitte,        grupp av tjänsteinnehavare då en revidering
15155: vars arbete alltjämt fortsätter.                   av hela avlönings·lagen är under beredning.
15156:    Kommitten har beräknat att slutföra sitt        Regeringens avsikt är att invänta kyrkomötets
15157: arbete så, att betänkandet kan handläggas vid      beslut våren 1980 rörande justering av av-
15158: kyrkomötet i maj 1980. Kommitten strävar           löningslagen och bringa den härvid måhända
15159:  veterligen till att göra en totalframställning    uppgjorda totalrevideringen till behandling i
15160: rörande justering av avlöningslagen, varigenom     Riksdagen omedelbart på hösten 1980. Rege-
15161: naturaförmånerna för samtliga under kyrkans        ringen meddelar, att den anser det vara viktigt
15162: avlöningslag lydande tjänsteinnehavare fast-       att frågan om diakonissornas och diakonernas
15163: ställs och justeras.                               avlöning ofördröjligen avgörs senast i detta
15164:    Utöver den i spörsmMet avsedda justerings-      sammanhang.
15165:      Helsingfors den 11 december 1979.
15166: 
15167:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
15168:                                                 1979 vp.
15169: 
15170: Kirjallinen kysymys n:o 239.
15171: 
15172: 
15173: 
15174: 
15175:                                    Nieminen ym.: Säkylän Pyhäjärven pohjavesivarojen käytön va-
15176:                                       raamisesta Pyhäjärven ympäristökuntien väestön .tarpeisiin.
15177: 
15178: 
15179:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15180: 
15181:    Satakunnan Pyhäjärven ympäristökunnissa ja             Selvityksen laatiminen ilman Pyhäjärven ym-
15182: koko Etelä-Satakunnassa koetaan tällä hetkellä         päristökuntien mukanaoloa nostatti lopullisen
15183: suurta levottomuutta siitä, että Turun ja Rau-         taisteluhengen Säkylässä ja Eurassa. Syntyi Py-
15184: man seutujen vedenottoa suunniteltaessa ei ole         häjärven suojeluyhdistys, joka on mm. yli
15185: riittävästi otettu huomioon Pyhäjärven ympä-           10 000 nimeä käsittäneen vetoomuksen voimal-
15186: ristökuntien vedentarvetta. Näissä kunnissa vesi       la ja ulkomaisiin asiantuntijalausuntoihin ja tut-
15187: on olennaisen tärkeä mm. teollisuudelle ja ka-         kimuksiin vedoten vastustanut veden johtamista
15188: lastukselle. Järven kalataloudellisen arvon            Pyhäjärvestä Turun seudulle.
15189: muuttuminen veden vähentyessä voi aiheuttaa               Turun Seudun Vesi Oy jätti hakemuksensa
15190: myös asukkaille miljoonien markkojen tulon-            22. 12. 1975 ja Rauman kaupunki päivää myö-
15191: vähennykset vuosittain. Samalla myös osa pyyn-         hemmin. Molemmissa Länsi-Suomen vesioikeu-
15192: tivälineistöön sijoitetusta 17,7 miljoonasta mar-      teen osoitetoissa hakemuksissa anottiin veden
15193: kasta jäisi tuottamattomaksi. Myös Säkylään            johtamislupaa Pyhäjärvestä. Turun Seudun Vesi
15194: valmistumassa olevan kalasataman ja -jalosta-          Oy jätti tämän vuoden maaliskuussa uuden
15195: mon toimintamahdollisuudet vaarantuvat, jos            hakemuksen veden johtamiseksi Yläneenjoesta
15196: kalakanta Pyhäjärvessä merkittävästi muuttuu.          Lietsan tekojärveen. Jatkoa seurasi helmikuussa
15197:     Turun seudun ja Pyhäjärven ympäristön              1977, kun Turun Seudun Vesi Oy, Rauman
15198: alueiden "vesisodan" juuret juontavat jo 1960-         kaupunki, Rauma-Repola Oy ja Olkiluodon
15199: luvun alkuun. Vuonna 1963 jätettiin valtio-            Vesi Oy jättivät yhteisen lupahakemuksen ve-
15200: neuvostolle mm. Turun kaupungin allekirjoit-           den johtamiseksi Kokemäenjoesta KöyHänjo-
15201: tama aloite Etelä- ja Lounais-Suomen vedenhan-         keen ja edelleen Eurajokeen Kauttuan padon
15202: kinnan yleissuunnitelman laatimisesta.                 alapuolelle. Rauman kaupunki jätti viime heinä-
15203:     Tämän aloitteen pohjalta TVH:ssa valmistui         kuussa uuden hakemuksen, jossa se esittää ha-
15204:  vuonna 1968 Helsingin alueen ja vuonna 1969           luavansa Pyhäjärvestä vettä jonkin verran vä-
15205: Lounais-Suomen vedenhankinnan yleissuunnitel-          hemmän kuin aikaisemmassa hakemuksessa.
15206:  ma, jossa ensisijaisena vaihtoehtona esitettiin          Turun Seudun Vesi Oy:n hakemuksen joh-
15207:  Turun ja Rauman seudun lisävedentarpeen tyy-          dosta ehdotetaan yhtiölle oikeutta johtaa Huuh-
15208:  dyttämistä Pyhäjärvestä.                              kon ja Vanhakartanon pumppaamaiden avulla
15209:     Vedenhankintasuunnitelmien johdosta ja osin        Yläneenjoen ja Pyhäjärven vettä Lietsan teko-
15210:  myös vesiensuojelullisista syistä vesihallitus haki   järveen silloin, kun säännöstelyn edellyttämä
15211:  1971 Länsi-Suomen vesioikeudelta lupaa Pyhä-          menovirtaama Pyhäjärvestä ylittää 2,3 kuutio-
15212:  järven säännöstelemiseen, josta oli siihen asti       metriä sekunnissa. Vettä saa johtaa tämän vir-
15213:  vastannut A. Ahlström Oy 1910 ja 1936 anne-           taaman ylittävän osan, kuitenkin enintään 2
15214:  tuilla lupapäätöksillä. Hakemuksen perusteella        kuutiometriä sekunnissa.
15215:  vesioikeus uudisti lupaehtoja 1975 ja samalla            Veden varastointia varten luvanhakijan on
15216:  luvanhaltijaksi tuli vesil1allitus.                   lupaehtoesityksen mukaan rakennettava varasto-
15217:     Vuonna 1973 valmistui selvitys Lounais-            allas, Lietsan tekojärvi, jonka käyttötilavuuden
15218:  Suomen vedenhankintaratkaisusta. Pyhäjärven           on oltava vähintään 23 miljoonaa kuutiometriä.
15219:  ympäristökunnissa paheksuttiin tuolloin jyrkästi         Veden johtaminen Turun seudulle aiheuttaa
15220:  sitä, että tämä suunnitelma oli laadittu kaikessa     vaiheittain toteutettuna mahtavat miljoonakus-
15221:  hiljaisuudessa ilman Pyhäjärven kuntien ja pai-       tannukset vedensiirrossa. Ensimmäinen vaihe,
15222:  kallisten asukkaiden edustusta.                       jossa otetaan vettä Lietsan tekojärvestä 0,5
15223: 087901265N
15224: 2                                            1979 vp.
15225: 
15226: kuutiometriä sekunnissa ja johdetaan pääasiassa        Säkylän Pyhäjärven vedenkäytöstä päätettäes-
15227: avouomissa Turun seudulle, maksaa noin 45           sä olisi kuitenkin tärkeimpänä päämääränä pi-
15228: miljoonaa markkaa. Kokemäenjoen korvausvesi-        dettävä väestön vedentarpeen tyydyttämistä jär-
15229: järjestelmän kustannuksiksi on laskettu noin        ven lähiseudulla. Valtioneuvoston 17. 6. 1976
15230: 53 miljoonaa markkaa. Toinen vaihe eli veden        Säkylän Pyhäjärven vesistöjärjestelyihin otta-
15231: johtaminen Pyhäjärvestä ja Lietsan tekojärvestä     man kannan mukaan myös ekologisen tasapai-
15232: painejohdossa Turun seudulle enintään 0,8 kuu-      non säilyminen järven ympäristössä olisi taat-
15233: tiometriä sekunnissa ja tarvittaessa lisää ensim-   tava vesistöjärjestelyiden suunnasta ja suuruu-
15234: mäisen vaiheen järjestelmällä 0,5 kuutiometriä      desta huolimatta. Nyt suunnitelmissa olevat
15235: sekunnissa on kustannuksiltaan noin 99 miljoo-      vedenhankinnat vaarantavat vakavasti tämän
15236: naa markkaa.                                        Länsi-Suomen puhtaimman ja kalaisimman jär-
15237:    Kolmas vaihe, jossa vettä otetaan Lietsan        ven ekologisen tilan. Pyhäjärven kalastajat
15238: tekojärvestä ja Pyhäjärvestä enintään 1,5 kuu-      muistuttavatkin järven nykyisistä säännöstely-
15239: tiometriä sekunnissa ja johdetaan Turun seudulle    rajoista. Mikäli ne pysyvät ennallaan, jäävät
15240: suljetussa järjestelmässä, maksaa noin 67 mil-      järven vesiä janoavat varmasti aika ajoin ilman
15241: joonaa markkaa.                                     vettä. Niinpä tulevaisuudessa haetaan ilmeisesti
15242:    Veden johtaminen Säkylän Pyhäjärvestä ei         muutosta säännöstelyyn. Se tietäisi kalastajien
15243: kuitenkaan ratkaisisi turkulaisten vedensaantia,    mukaan pahimmassa tapauksessa kalastuksen
15244: sillä Pyhäjärvestä ei missään tapauksessa voida     loppumista koko järvestä, koska nykyisestä
15245: turvata jatkossa Turun vedentarvetta kokonaan.      poikkeava säännöstelyrytmi vaikuttaisi haitalli-
15246: Lisäksi suunnitelma olisi Pyhäjärven kannalta       sesti järven arvokkaaseen kalakantaan.
15247: tuhoisa, kun Turku ottaisi vettä kuivimpaan            Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
15248: aikaan eli juuri silloin, kun Pyhäjärvi on kaik-    päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perus-
15249: kein haavoittuvin.                                  teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
15250:    Tässä tilanteessa tuntuisi aiheelliselta kaik-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
15251: kien osapuolten kannalta sijoittaa huomattavat
15252: varat niin, että ne pitkällä aikavälillä palveli-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15253: sivat niin Turun vedentarvetta kuin Pyhäjärven             ryhtyä Säkylän Pyhäjärven ja järven
15254: ekologisen tasapainon säilymistä. Turun teolli-            seudun pohjavesivarojen käytön varaa-
15255: suuden olisi ryhdyttävä nopeasti soveltamaan               miseksi Pyhäjärven ympäristökuntien
15256: veden kierrättämistä samaan tapaan kuin Län-               väestön tarpeisiin ja järven nykyisen
15257: nen Tehtaat tekee parhaillaan. Tämä merkitsisi             ekologisen tasapainon säilyttämiseksi
15258: melkoista veden säästöä ja samalla Saaristome-             mahdollisten vesistöjärjestelyjen yhtey-
15259: ren vesien likaantuminen pysähtyisi ja turku-              dessä?
15260: laisten vedentarpeen kasvu hidastuisi.
15261:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15262: 
15263:                Einari Nieminen                                  Lauri Palmunen
15264:                                             N:o 239                                                3
15265: 
15266: 
15267: 
15268: 
15269:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
15270: 
15271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    den johtamiseksi Kokemäenjoesta Köyliönjo-
15272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     keen ja Eurajokeen edellyttänyt, että koko
15273: olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn        Lounais-Suomen vedenhankintasuunnitelma on
15274: kirjeenne n:o 1224 dhe11a toimittanut valtio-     pyrittävä toteuttamaan siten, että siitä mahdol-
15275: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   lisesti aiheutuvien ympäristöllisten haittojen
15276: kansanedustaja Niemisen ym. näin kuuluvasta       vähentämiseen, mukaan lukien Säkylän Pyhä-
15277: kirjallisesta kysymyksestä n:o 239:               järven vedenkäyttöön liittyvät näkökohdat, kiin-
15278:                                                   nitetään erityistä huomiota ja että näin ollen
15279:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     muun muassa Kokemäenjoesta Köyliönjokeen
15280:        ryhtyä Säkylän Pyhäjärven ja järven        mahdollisesti jobdettavan veden puhdistamis-
15281:        seudun pohjavesivarojen käytön varaa-      tarve sekä kasvavan paikallisen vedenottotar-
15282:        miseksi Pyhäjärven ympäristökuntien        peen tyydyttämismahdollisuudet ja Pyhäjärven
15283:        väestön tarpeisiin ja järven nykyisen      ekologisen tasapainon säilyminen otetaan lupa-
15284:        ekologisen tasapainon säilyttämiseksi      hakemuksessa huomioon.
15285:        mahdollisten vesistöjärjestelyjen yhtey-       Pyhäjärven tapaus nostaa esiin myös laajem-
15286:        dessä?                                     man kysymyksen siitä, mikä on alueen väestön
15287:                                                   oikeus luonnonvaroihinsa ja tulisiko tälle väes-
15288:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen    tölle antaa nykyistä laajempi mahdollisuus osal-
15289: seuraavaa:                                        listua päätöksentekoon. Vaikka vesilaki lähtee-
15290:    Esillä oleva vedenhankintasuunnitelma muo-     kin siitä, että etuoikeus veden käyttöön on
15291: dostuu kahdesta asiakokonaisuudesta, toisaalta    sillä, joka haluaa käyttää vettä vesistön ran-
15292: veden ottamisesta Säkylän Pyhäjärvestä, jota      nalla tai sen läheisyydessä talousvedeksi tai
15293: ovat hakeneet Turun Seudun Vesi Oy, Rauman        muutoin taloustarkoituksiin, saattaa lainsäädän-
15294: kaupunki, Euran kunta ja Lännen Tehtaat Oy        nön kehittäminen tältä osin osoittautua tar-
15295: ja toisaalta Eurajoen ja Köyliönjoen virtaamien   peelliseksi.
15296: turvaaminen johtamalla niihin vettä Kokemäen-         Säkylän Pyhäjärvi kuuluu maa- ja metsä-
15297: joesta. Viimeksi mainittua toimenpidettä ovat     talousministeriön asettaman työryhmän luette-
15298: hakeneet vesihallitus, Turun Seudun Vesi Oy,      loimiin vesiin, joita tulisi niiden ainutkertaisuu-
15299: Rauman kaupunki, Rauma-Repola Oy sekä Ol-         den vuoksi erityisesti suojella. Pyhäjärven osal-
15300: kiluodon Vesi Oy.                                 ta ovatkin olleet voimassa jo pitkään vesilain
15301:    Molemmat hakemukset ratkaisee vesilain mu-     ns. ankarammat määräykset.
15302: kaisesti asianomainen vesioikeus eikä hallitus        HaUitus seuraa tarkasti Pyhäjärven tapauk-
15303: voi näin ollen puuttua ratkaisujen sisältöön.     sen kehittymistä ja tulee tarvittaessa huolehti-
15304:    Valtioneuvosto on kuitenkin, oikeuttaessaan    maan käytettävissään olevien keinojen puitteis-
15305: vesihallituksen 17 päivänä kesäkuuta 1976 ole-    sa siitä, ettei Pyhäjärven ekologinen tasapaino
15306: maan valtion puolesta vesioikeudellisen luvan     vaarannu ja että Pyhäjärven seudun vastainen
15307: hakijana yhdessä vedentarvitsijoiden kanssa ve-   vedentarve voidaan asianmukaisesti tyydyttää.
15308:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
15309: 
15310:                                              Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
15311: 4                                          1979 vp.
15312: 
15313: 
15314: 
15315: 
15316:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15317: 
15318:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen    ten från Kumo älv tili Köyliönjoki och Eura-
15319: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-     joki åar, att man eftersträvar att förverkliga
15320: se nr 1224 av den 6 november 1979 till veder-    hela sydvästra Finlands vattenförsörjningsplan
15321: börande medlem av statsrådet för avgivande av    så, att särskild uppmärksamhet fästs vid lind-
15322: svar översänt avskrift av följande av riksdags-  ringen av de olägenheter för miljön som planen
15323: man Nieminen m. fl. undertecknade spörsmål       eventuellt åsamkar, inklusive synpunkterna i
15324: nr 239:                                          anslutning till användning av vattnet i Pyhä-
15325:                                                  järvi sjö i Säkylä. Sålunda kommer bl. a. be-
15326:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta hovet att rena det vatten som eventuellt av-
15327:         för att reservera nyttjandet av grund- ~eds från Kumo älv tili Köyliönj.oki å samt
15328:         vattenbeståndet i Pyhäjärvi sjö i Sä- möjligheterna att tillfredsställa det växande
15329:         kylä och i sjöns omgivning för de be- lokala vattenbehovet och bibehållandet av den
15330:         hov, som föreligger hos befolkningen ekologiska jämvikten i Pyhäjärvi sjö att be-
15331:         i kommunerna kring Pyhäjärvi sjö, och aktas i tillståndsansökningen.
15332:         för att bibehålla rådande ekologiska         Fallet Pyhäjärvi anknyter också tili den
15333:         jämvikten i sjön i samband med even- mera omfattande frågan om, viiken rätt be-
15334:         tuella va ttenregleringar?               folkningen i ett område har tili sina naturtili·
15335:                                                  gångar och huruvida denna befolkning borde
15336:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- ges större möjligheter än för närvarande att
15337: samt anföra följande:                            delta i beslutsfattandet. Fastän vattenlagens
15338:    Ifrågavarande vattenförsörjningsplan består utgångspunkt är, att den som önskar använda
15339: av två sakliga helheter, dels tagande av vatten vatten, vid vattendrags strand ellet dess närhet
15340: från Pyhäjärvi sjö i Säkylä, som aktiebolaget tili hushållsvatten eller tili övriga hushållsända-
15341: Turun Seudun Vesi Oy, Raumo stad, Eura mål har förhandsrätt tili att använda vatten,
15342: kommun och aktiebolaget Lännen Tehtaat Oy kan det visa sig erforderligt att utveckla lag-
15343: har ansökt om, och dels tryggandet av vatten- stiftningen tili denna del.
15344: föringen i Köyliönjoki och Eura åar genom            Pyhäjärvi sjö i Säkylä hör tili de vattendrag
15345: att tili dem avleda vatten från Kumo älv. över vilka en av jord- och skogsbruksministe-
15346: Denna åtgärd har ansökts av vattenstyrelsen, riet tillsatt arbetsgrupp har uppgjort en för-
15347: aktiebolaget Turun Seudun Vesi Oy, Raumo teckning och som särskilt borde skyddas på
15348: stad, aktiebolaget Rauma-Repola Oy samt ak- grund av sin unika karaktär. För Pyhäjärvi
15349: tiebolaget Olkiluodon Vesi Oy.                    sjös del har också vattenlagens s.k. strängare
15350:    Båda ansökningarna avgörs i enlighet med bestämmelser varit i kraft sedan länge.
15351: vattenlagen av vederbörande vattendomstol och        Regeringen följer uppmärksamt med utveck-
15352: regeringen kan sålunda inte ingripa däri, hur lingen av fallet Pyhäjärvi och kommer vid
15353: avgörandena utfaller.                             behov att, inom ramen för tillbuds stående
15354:    Statsrådet förutsatte dock, då det den 17 medel, tillse att den ekologiska jämvikten i
15355: juni 1976 bemyndigade vattenstyrelsen att å Pyhäjärvi sjö inte hotas och att man på ett
15356: statens vägnar tillsammans med de parter som sakenligt sätt kan trygga det framtida vatten-
15357: behöver vattnet uppträda som sökande av behovet i Pyhäjärvi region.
15358: vattenrättsligt tillstånd för aiVledande av vat·
15359:      Helsingfors den 5 december 1979.
15360: 
15361:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
15362:                                                   1979 vp.
15363: 
15364: Kirjallinen :kysymys :n~o 240.
15365: 
15366: 
15367: 
15368: 
15369:                                      Kortesalmi: Puolustuslaitoksessa esiintyvien työaikalain ·puuttei·
15370:                                        · den korjaamisesta.
15371: 
15372: 
15373:                           Ed u s k u n n a n     He r r a    P u h e m i e h e 11 e .
15374: 
15375:      .. Edu5kunta on jo 1,6.1976 hyväksynyt hal-         litiikasta. Yhtenäispäällystöjärjestelmän yhtey-
15376: 'litWita velvoittavan lausuman "etiä. hallitus pyr-      dessä vuosina 1974-1976 supistettiin esimer-
15377:  kisi kehittämään puolustusvoimia ja rajavartio-         kiksi toimiupseerivakansseja noin .200 kpl.
15378:  4itost~,J. koskevia työaikasäännöksiä niin, että        Yhtenä syynä lienee ollut se, että varusmies-
15379:  ne... ,, paremmin vastaisivat työaikalain säännök-      ikäluokat pienenevät, mikä onkin totta, mutta
15380:  s1a .                                                   samalla on unohdettu, että kertausharjoitukset
15381:        .Tätä .. eduskunnan hyväksymää päätöstä ei        ovat lisääntyneet toisen parlamentaarisen puo-
15382:  ole tiettävästi yritetty asianmukaisesti noudat-        lustuskomitean mietinnön mukaisesti. Esimer-
15383:   taa. Vetoaminen suuriin ylityökorvauksiin ei           kiksi vuoden 1980 budjetti sisältää määrärahat
15384:   liene perusteltua, koska ylitöitä ei saa tulla         3 OOO:n lisäreserviläisen kouluttamiseksi. Tämä
15385:  kantahenkilökuntaan kuuluvalle ei ainakaan              on siis itseasiassa. aiheuttanut henkilöv.ajauksen,
15386:   esimerkiksi Oulun varuskunnassa kuten alle-            joka on supistetun määrän suuruinen vähin-
15387:   kirjoittaneelle on kerrottu.                           täänkin.
15388:    · Tämä on johtanut siihen, että varusmiesten              Suurimmat epäkohdat työaika-asioissa ovat
15389:   koulutustaso on kouluttajien käsityksen mu-            seuraavat:
15390:  kaan laskenut, koska joukkueet ovat useinkin
15391:  yhden kouluttajan varassa pitkiäkin aikoja. Ky-         1. Leiri- ja sotaharjoitukset
15392:  sytäänkin aivan aiheellisesti, minkä tasoista
15393:  on koulutus silloin, kun yksi kouluttaja yrittää           Tämänhetkinen käytäntö on, että maksetaan
15394:  kouluttaa 50-100 miestä, näin varsinkin ke-             päivärahaa ja työaikataulukkoon merkitään 8
15395:  säaikana. Kysymys ei voi enää olla sotilaallisen        tuntia. Kokemuksen perusteella katsotaan, että
15396:   koulutuksen antamisesta, mikä on puolustus-            keskimääräinen työaika leiri- ja sotaharjoituk-
15397:   voimien päätehtävä.                                    sissa on 16 tuntia vuorokaudessa. Työntekijä
15398:         Edelleen on tullut käytäntöön puolipäivien       häviää siis 8 tuntia päivässä ja kun kouluttaja
15399:   teettäminen koulutushenkilökunnalla, jolloin           joutuu vuodessa olemaan keskimäärin 100 vuo-
15400:  kouluttajat voivat olla töissä aamu- tai ilta-          rokautta leirillä, tämä merkitsee hänelle tap-
15401:  päivän ja loppuajan vapaana. Työajanhan pi-             piota markkoina noin 16 000 markkaa vuo-
15402:   täisi olla normaalin päivän pituinen.                  dessa. Kun koulutushenkilökuntaa on noin
15403:         Näillä toimenpiteillä epäillään olevan tarkoi-   4 000 henkeä, tämän epäkohdan korjaaminen
15404:   tuksena vain osoittaa, että työaikalain muutos-        merkitsisi valtiovallalle noin 40 miljoonaa
15405:   tarvetta ei ole todellisesta tarpeesta huolimat-       markkaa vuodessa, mistä kuitenkin valtio saisi
15406:   ta olemassa. Toimiupseerien taholla epäillään,         suuren osan takaisin veroina.
15407:   että vastustusta aiheuttavana tekijänä nähdään
15408:   sen käsityksen mukaan Upseeriliitossa se, että         2. ] aukko-osastojen päivystykset
15409:   upseerien käskyvalta kapenisi, jos siirryttäisiin
15410:   yleisen työaikalain piiriin. Kuitenkin toimiup-           Laskennallisen työajan käyttö päivystyspal-
15411:   seerien mielestä näin ei käy, koska samat tehtä-       veluksessa on vastoin työaikalain periaatetta,
15412:   vät on suoritettava kuten ennenkin, mutta työ-         todetaan allekirjoittaneelle toimiupseerien ta-
15413:   aikalaki pakottaisi myös upseerit tarkempaan           holta. Työaikalain alainen lukee työajaksi koko
15414:   tehtävien ennalta suunnitteluun.                       työpaikalla oloajan kun taas puolustusvoimien
15415:         Sen, että paine ylitöitä kohtaan on kovaa,       säännösten mukaan tällaiseksi työajaksi laske-
15416:   katsotaan johtuvan virheellisestä henkilöstöpo-        taan vain 16 tuntia. Tällaiseen eriarvoisuuteen
15417: 087901261]
15418: 2                                            1979 vp.
15419: 
15420: ei toimiupseeritahon mukaan löydy perusteita,       salSl valtiolle 1~2 miljoonaa markkaa vuo-
15421: koska päivystys kestää 24 tuntia ja päivystäjä      dessa.
15422: joutuu puuttumaan tapahtumiin aina kun ti-             Kaikkiaan maksaisi valtiolle työaikaepäkoh-
15423: lanne sitä vaatii. Tämän epäkohdan korjaami-        tien korjaaminen tiettävästi enintään noin 50-
15424: nen maksaa valtiolle 3-5 miljoonaa markkaa          55 miljoonaa markkaa vuodessa. Tätäkin sum-
15425: vuodessa ·kaikki joukko-osastot ja esikunnat        maa voitaisiin tiettävästi työajan tarkoituksen-
15426: mukaan  -lllkien. - ·.. . .. ' . . -.. . . .        mukaisin järjestelyin pienentää noin 20 %.
15427:                                                     Lisäksi on huomattava se, että varsin suuren
15428: 3. Varallaolon työaika                              osan tästä menoerästä valtio saisi takaisin ve-
15429:                                                     rotuloina.
15430:     Työaikalain alaiselle luetaan kotipäivystyk-
15431:  sessä työajaksi puolet varallaoloon käytetystä        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15432:  ajasta tai maksetaan kyseisestä puolesta ajasta    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15433:  yksinkertainen tuntipalkka. Puolustusvoimien       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15434:  ja rajavartiolaitoksen säännösten mukaan aikaa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15435:  ei lueta lainkaan työajaksi ja vuorokauden va-
15436:  rallaoloajan korvaus on vähemmän kuin yhden                   Aikooko Hallitus kiireesti ja edus-
15437: .tunnin palkka. Epäkohdan korjaaminen mak-                  kunnan 1. 6. 1976 hyväksymän päätök-
15438:  saisi valtiolle 2~ 3 miljoonaa markkaa vuo-                sen mukaisesti ryhtyä toimiin puolus-
15439:  dessa.                                                     tusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa esiin-
15440:                                                             tyvien työaikalain puutteiden ja epä-
15441: 4. Hälytysluonteinen työ                                    kohtien korjaamiseksi sekä varata kii-
15442:                                                             reesti jo vuoden 1980 budjettiin tai li-
15443:    Työaikalain alaiselle maksetaan erillinen kor-           säbudjettiin riittävän suuruisen määrä-
15444: vaus hälytysluonteisesta työstä. Näin ei mene-              rahan näiden työaikaepäkohtien korjaa-
15445: tellä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen               misen aiheuttamien kustannusten katta-
15446: virkamiesten osalta. Epäkohdan korjaus mak-                 miseksi?
15447:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15448: 
15449:                                        J. Juhani Kortesalmi
15450:                                               N:o 240                                                 3
15451: 
15452: 
15453: 
15454: 
15455:                         E d u sk u n n an    Herra      P u h e m i e h e II e.
15456: 
15457:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kojen -       ylityökorvausten, tasoitusjaksojen,
15458: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         tuntipalkkojen laskemisen, työjaksojen keskey-
15459: mies, olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päi-         tymisten, sunnuntaityö- sekä ilta- ja yötyökor-
15460: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        vausten, lauantaityökorvausten, aattopäivänli-
15461: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sien, viikkolevon, arkipyhäviikkojen, työaika-
15462: kansanedustaja Kortesalmen kirjallisesta kysy-       järjestelyjen ja erimielisyyksien selvittämisen -
15463: myksestä n:o 240 puolustuslaitoksessa esiinty-       osalta. Ne eroavuudet, joihin kirjallisessa kysy-
15464: vien työaikalain puutteiden korjaamisesta. Ky-       myksessä n:o 240 viitataan, koskevat näin
15465: symys kuuluu seuraavasti:                            ollen niitä puolustusvoimien ja rajavartiolaitok-
15466:                                                      sen erityistoimintoja, joista ei yleisessä työ-
15467:           Aikooko Hallitus kiireesti ja edus-        aikalaissa eikä työaikalain alaisten virkamiesten
15468:        kunnan 1. 6. 1976 hyväksymän päätök-          työaikasopimuksissa ole määräyksiä eli sota- ja
15469:        sen mukaisesti ryhtyä toimiin puolus-         leiriharjoituksia, päivystys- ja vartiopalvelua,
15470:        tusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa esiin-   valvojan tehtäviä sekä linnake-, raja- ja meri-
15471:        tyvien työaikalain puutteiden ja epä-         palvelua. Näistä kaikista on virkaehtosopimuk-
15472:        kohtien korjaamiseksi sekä varata kii-        sissa sovittu suoritettavaksi puolustusvoimien
15473:        reesti jo vuoden 1980 budjettiin tai li-      ja rajavartiolaitoksen virkamiehille erilliset työ-
15474:        säbudjettiin riittävän suuruisen määrä-       aika- tai rahakorvaukset. Kysymys siitä, ovatko
15475:        rahan näiden työaikaepäkohtien korjaa-        ne kohtuulliset tai riittävät, on arvostuskysy-
15476:        misen aiheuttamien kustannusten katta-        mys. Voidaan kuitenkin lähteä siitä, että etuu-
15477:        miseksi?                                      d~t ovat kohtuullisesti järjestetyt, koska niistä
15478:                                                      on päästy asianomaisten järjestöjen kanssa so-
15479:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:        pimusratkaisuihin. Esimerkiksi puolustusvoi-
15480:    Toivomusaloitteessaan 1. 6. 1976 eduskunta        mien osalle ylityökorvauksiin varatut määrära-
15481: on lausunut, "että hallitus pyrkisi kehittämään      hat ovat vuodesta 1970 lähtien kohonneet 0,9
15482: puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta koskevia       miljoonasta markasta 23 miljoonaan markkaan.
15483: työaikasäännöksiä niin, että ne paremmin vas-           Käsitellessään asiaa toukokuussa 1976 edus-
15484: taisivat yleisen työaikalain säännöksiä".            kunnan puolustusasiainvaliokunta on mietin-
15485:    Eri kansanedustajien tekemiin kirjallisiin ja     nössään, joka koski puolustusvoimien ja raja-
15486: suullisiin kysymyksiin vastatessaan hallitus on      vartiolaitoksen henkilökunnan työaikajärjestely-
15487: todennut, että puolustusvoimien ja rajavartio-       jä, lausunut mm. seuraavaa:
15488: laitoksen työaikasopimuksia on vuosittain muu-          "Puolustusvoimien työaikalain soveltamises-
15489: tettu huomattavasti, viimeksi v. 1979 virka-         sa on esiintynyt vaikeuksia lähinnä niiltä osin,
15490: ehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Pyrki-          jotka johtuvat puolustusvoimien erikoisoloista.
15491: myksenä on ollut, että niissä kohdin, joissa         Sellaisia ovat mm. sota- ja leiriharjoitukset,
15492: laitosten toiminnot ovat rinnastettavissa työaika-   päivystys, varallaolo ja valvonta sekä meri-,
15493: lain alaisten virkamiesten tehtäviin, työaika-       raja- ja linnakepalvelu. Näiden suhteen on to-
15494: säännösten tulisi olla mahdollisimman yhden-         dettava, että niistä on kaikissa tapauksissa sää-
15495: mukaiset. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitok-      dettävä erikseen, koska määrätyn työajan nou-
15496: sen työaikasopimukset vastaavatkin tällä het-        dattaminen ja sitä koskeva kirjanpito ovat pu-
15497: kellä kaikissa olennaisimmissa kohdin yleisen        heena olevissa tapauksissa vaikeita. Lisäksi on
15498:  työaikalain säännöksiä ja valtion tyoaikalain       todettava, että puolustusvoimien toiminta pe-
15499: alaisten virkamiesten työaikoja koskevia virka-      rustuu siihen, että henkilökunta on mahdollista
15500: ehtosopimuksia. Säännökset ovat samat työai-         joissakin tapauksissa saada palvelukseen myös
15501:                                                1979 vp.
15502: 
15503: säännönmukaisen tyoaJan ulkopuolella. Meri-           vuotuisten palkkausmenojen lisäystä n. 100
15504: palvelun osalta on vielä mainittava, että sota-       miljoonaa markkaa ja rajavartiolaitoksen osalta
15505: alusten tilat eivät mahdollista ylimääräisen          n. 25 miljoonaa markkaa. Mikäli uudistus to-
15506: vaihtomiehistön mukanaoloa.                           teutettaisiin henkilökuntaa lisäämällä, niin puo-
15507:    Valiokunnassa on kiinnitetty huomiota sii-         lustusvoimiin tulisi palkata lisää n. 1 700-
15508: hen, että puolustusvoimien ja rajavartiolaitok-       2 000 henkeä.
15509: sen henkilökunnan työaikajärjestelyjen tulisi            Hallituksen käsitys on, että nyt kyseessä
15510: poiketa mahdollisimman vähän muilla aloilla           olevassa kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut
15511: voimassa olevista järjestelyistä. Edellä esitetyn     työaikajärjestelyt voidaan toteuttaa ainoastaan
15512: nojalla on kuitenkin selvää, että puolustusvoi-       virkaehtosopimuslaissa säädettyä sopimusme-
15513: missa ja rajavartiolaitoksessa tarvitaan työaikaa     nettelyä noudattaen sekä tehtävien sopimusrat-
15514: koskevia erityisjärjestelyjä, joista tällä hetkellä   kaisujen i.a näihin käytettävissä olevien määrä-
15515: op, puolustusvoimi~n osalta säädetty lailla."         rahojen puitteissa. Tämän vuoksi ei vuoden
15516:    Kun olosuhteet puolustusasiainvaliokunnan          1980 tulo- ja menoarvioon ole varattu erillistä
15517: mietinnön antamisen jälkeen eivät ole muuttu-         määrärahaa ko. tarkoituksiin. Vuonna 1980
15518: neet, hallitus yhtyy edellä siteerattuun lausu-       mahdollisesti annettavien lisäbudjettien sisältö
15519: maan ja. toteaa, että puolustusvoimissa ja raja-      ei tässä vaiheessa ole ennakoitavissa.
15520: varHolaitoksessa tarvitaan edelleen työaikaa             Asian kaikinpuolista selvittämistä varten val-
15521: koskevia erillisjärjestelyjä. Tällaiset erityisjär-   tiovarainministeriö on asettanut toimikunnan,
15522: jestelyt koskevat nimenomaan edellä puolustus-        johon kuuluvat paitsi virkaehtosopimuksissa
15523: asiainvaliokunnan mietinnössä mainittuja toi-         osapuolina olevat valtiovarainministeriö ja
15524: mintoja.                                              asianomaiset      virkamiesten    keskusjärjestöt
15525:    Valtiovarainministeriön, puolustusministeriön      AKAVA ry, Julkisten työalojen ammattijärjes-
15526: ja rajavartiolaitoksen toimesta on selvitetty ne      tö JTA ry sekä TVK:n Virkamiesjärjestöt
15527: kustannukset, joita valtiolle aiheutuisi siinä ta-    TVK-V ry myös edustajat puolustusministe-
15528: pauksessa, että yleistä työaikalakia sovellettai-     riöstä, pääesikunnasta ja rajavartiolaitoksesta.
15529: siin sellaisenaan puolustusvoimien ja rajavartio-     Toimikunnalle asetettu määräaika päättyy
15530: laitoks.en virkamiehiin ilman, että laitosten eri-    31. 12. 1979.
15531: tyisolosuhteet otettaisiin huomioon. Mikäli              Toimikunnan työn tulokset voidaan ottaa
15532: uudistus toteutettaisiin henkilökuntaa lisäämät-      huomioon vasta neuvoteltaessa vuodeksi 1980
15533: tä, merkitsisi tämä puolustusvoimien osalta           tehtäviä virkaehtosopimuksia.
15534:       Helsingissä. 4 päivänä joulukuuta 1979.
15535: 
15536:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
15537:                                                                                                     5
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542:                            TiU Riksdage.ns Herr Talm.an.
15543: 
15544:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         svarsmaktens och gränsbevakningsväsendets ar-
15545: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         betstidsavtal motsvarar också för närvarande i
15546: se av den 6 november 1979 tili vederbörande          alla de väsentligaste punkterna stadgandena i
15547: medlem av statsrådet för avgivande av svar           den allmänna arbetstidslagen och tjänstekollek-
15548: översänt avskrift av följande av riksdagsman         tivavtalen angående arbetstid för de tjänstemän
15549: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 240 an-         som är underställda statens arbetstidslag. Stad-
15550: gående korrigering av de bristfälligheter i an-      gandena är desamma i fråga om arbetstider -
15551: slutning tili arbetstidslagen som förekommer         övertidsersättningar, utjämningsperioder, be-
15552: inom försvarsväsendet. Spörsmålet lyder som          räkning av timlön, avbrutna arbetsperioder,
15553: följer:                                              ersättning för söndags- samt kvälls- och natt-
15554:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-        arbete, ersättningarna för lördagsarbete, helg-
15555:         ning och i enlighet med av riksdagen         aftonstillägg, veckovila, arbetstidsarrangemang-
15556:         1. 6. 1976 godkänt beslut vidta åtgärder     en under veckor då söckendagshelg infaller
15557:         för korrigering av de bristfälligheter och   och utredande av meningsskiljaktighet. De
15558:         missförhållanden i anslutning tili ar-       skillnader, som man hänvisar tili i spörsmål nr
15559:         betstidslagen som förekommer inom            240, gäller således de specialfunktioner inom
15560:         försvarsmakten och gränsbevaknings-          försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet,
15561:         väsendet samt i brådskande ordning           om vilka det inte ingår bestämmelser i den all-
15562:         redan i statsförslaget för år 1980 eller     männa arbetstidslagen ellet i arbetstidsavtalen
15563:         i tiliäggsbudgeten för år 1980 reservera     för de tjänstemän som är underställda arbets-
15564:         ett erforderligt anslag för täckandet av     tidslagen, dvs. krigs- och lägermanöver, jour-
15565:         de kostnader som föranleds av kor-           och vakttjänst, övervakares uppgifter samt
15566:         rigeringen av dessa missförhållanden?        fort-, gräns- och sjötjänst. För alla dessa skall
15567:                                                      enligt tjänstekollektivavtalet erläggas särskild
15568:                                                      arbetstids- eller penningersättning tili för-
15569:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        svarsmaktens och gränsbevakningsväsendets
15570: samt anföra följande:                                tjänstemän. Frågan om huruvida ersättningarna
15571:     I sin hemställningsmotion 1. 6. 1976 har         är skäliga eller tillräckliga är en värderings-
15572: riksdagen uttalat, "att regeringen skulle sträva     fråga. Man kan dock utgå ifrån att förmånerna
15573: tili att utveckla arbetstidsstadgandena gällande     har ordnats på ett skäligt sätt, eftersom man
15574: försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet           har kunnat uppnå överenskommelser om dem
15575: så att de bättre skulle motsvara stadgandena         med vederbörande organisationer. T.ex. för
15576: i den allmänna arbetstidslagen".                     försvarsmaktens del har de anslag som reser-
15577:     Då regeringen besvarat olika riksdagsmäns        verats för övertidsersättningar stigit från 0,9
15578: skriftliga och muntliga spörsmål har den             milj. mk tili 23 milj. mk sedan år 1970.
15579: konstaterat, att arbetstidsavtalen för för-             Då riksdagens försvarsutskott i maj 1976
15580: svarsmakten och gränsbevakningsväsendet år-          behandlade saken, uttalade det i sitt betänkan-
15581: ligen har ändrats betydligt, senast i samband        de, som gällde arbetstidsarrangemangen för
15582: med tjänstekollektivavtalsförhandlingarna år         personalen vid försvarsmakten och gränsbevak-
15583: 1979. Man har strävat tili, att arbetstidsstad-      ningsväsendet, bl. a. följande:
15584: gandena i de punkter, där inrättningarnas funk-          "Vid tiliämpningen av försvarsmaktens ar-
15585: tioner är jämförbara med uppgifterna för de          betstidslag har svårigheter förekommit närmast
15586: tjänstemän som är underställda arbetstidslagen,      tili de delar som föranleds av försvarsmaktens
15587: borde vara så enhetliga som möjligt. För-            speciella förhållanden. Såsom dylika har bl.a.
15588: 087901261]
15589: 6                                           1979 vp.
15590: 
15591: nämnts krigs- och lägermanövrer, jourtjänstgö-     sådan skulle tillämpas på försvarsmaktens och
15592: ring, beredskap och övervakning samt sjö-,         gränsbevakningsväsendets tjänstemän utan hän-
15593: gräns- och forttjänstgöring. I fråga om dessa      syn tili de olika inrättningarnas särskilda om-
15594: bör det konstateras, att om dem i varje enskilt    ständigheter. Om reformen skulle förverkligas
15595: fall skall stadgas särskilt, emedan det i dessa    utan ökning av personalen, skulle detta inne-
15596: fall. är svårt att iaktta en bestämd arbetstid     bära att de årliga löneutgifterna för försvars-
15597: ellet att föra bok över denna. Dessutom bör        maktens del ökade med ca 100 milj. mk och
15598: det konstateras, att försvarsmaktens verksam-      för gränsbevakningsväsendets del med ca 25
15599: het baserar sig på det faktum, att det i endel     milj. mk. Om reformen skulle förverkligas me-
15600: fall även utom ordinarie tjänstetid är möjligt     delst en ökning av personalen, borde för för-
15601: att få personalen i tjänst. I fråga om tjänst-     svaret avlönas ca 1 700-2 000 personer i tili-
15602: göringen bör det dessutom nämnas, att utrym-       läggspersonal.
15603: mena på örlogsfartygen ej medger att en av-            Regeringens uppfattning är att de arbets-
15604: bytarbesättning är med ombord.                     tidsarrangemang som åsyftas i ifrågavarande
15605:    I utskottet har uppmärksamhet fästs vid,        spörsmål kan genomföras endast med iakttagan-
15606: att arbetstidsarrangemangen i fråga om perso-      de av det avtalsförfarande varom stadgas i
15607: nalen inom försvarsmakten och gränsbevak-          lagen om tjänstekollektivavtal samt inom ramen
15608: ningsväsendet så litet som möjligt borde avvi-     för de överenskommelser som ingås och de
15609: ka från arrangemangen inom andra områden.          anslag som finns tili disposition härför. Med
15610: Enligt det ovan anförda är det likväl klart,       anledning härav har man i statsförslaget för
15611: att det inom försvarsmakten och gränsbevak-        år 1980 inte reserverat att skilt anslag för
15612: ningsväsendet behövs sådana specialarrange-        ifrågavarande ändamål. Innehållet i de till-
15613: mang i fråga om arbetstider, om vilka det för      läggsbudgeter som eventuellt avges år 1980
15614: närvarande för försvarsmaktens vidkommande         kan i detta skede inte förutsägas.
15615: stadgats i lag."                                       Finansministeriet har tilisatt en kommission
15616:     Eftersom förhållandena inte har förändrats     för att utreda alla aspekter i ärendet. Tili denna
15617: sedan försvarsutskottet avgav sitt betänkande,     hör, utöver parterna i tjänstekollektivavtalet,
15618: instämmer regeringen med ovan citerade utta-       d.v.s. finansministeriet och de vederbörande
15619: lande och konstaterar, att det inom försvars-      tjänstemannacentralorganisationerna      AKAVA
15620: makten och gränsbevakningsväsendet fortfaran-      ry, Fackorganisationen för offentliga arbetsom-
15621: de behövs specialarrangemang i fråga om ar-        råden FAO r.f. samt TOC:s Tjänstemanna-
15622: betstiden. Dessa specialarrangemang gäller just    organisationer TOC-T r.f. även representanter
15623: de funktioner som nämnts ovan i försvarsut-        för försvarsministeriet, huvudstaben och gräns-
15624:  skottets betänkande.                               bevakningsväsendet. Tiden för kommissionens
15625:     På åtgärd av finansministeriet, försvarsmi-     arbete utgår 31. 12. 1979.
15626:  nisteriet, och gränsbevakningsväsendet har man        Resultatet av kommissionens arbete kan
15627: utrett de kostnader som skulle åsamkas staten      beaktas först vid förhandlingarna angående
15628:  i det fall att den allmänna arbetstidslagen som    tjänstekollektivavtalen för år 1980.
15629:       Helsingfors den 4 december 1979.
15630: 
15631:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
15632:                                               1979 vp.
15633: 
15634: Kirjallinen kysymys n:o 241.
15635: 
15636: 
15637: 
15638: 
15639:                                   Kortesalmi: Siviilipalvelusmiesten asemasta.
15640: 
15641: 
15642:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15643: 
15644:    Syyskuun loppupuolella on julkisessa sa-             Kun yhteiskunta asettaa jäsenilleen velvolli-
15645: nassa mm. Helsingin Sanomissa, Iltasanomissa         suuksia, sen on myös huolehdittava siitä, että
15646: sekä Kotimaassa käsitelty siviilipalvelumiesten      nämä velvollisuudet jakaantuvat tasapuolisesti.
15647: etuoikeuksia. Näissä lehtikirjoituksissa tode-       Ei voida esimerkiksi ajatella, että joku kiel-
15648: taan, että siviilipalvelumiehet ovat etuoikeu-       täytyisi veron maksusta sillä perusteella, että
15649: tettu ryhmä. Niinpä siviilipalvelumiesten olo-       osa rahoista käytetään hänen yhteiskunnallisen
15650: suhteet ovat muotoutuneet huomattavasti hel-         tai poliittisen vakaumuksensa vastaisesti. Maan-
15651: pommiksi kuin normaalien varusmiesten.               puolustus ei sitäpaitsi ole yksin oma asiam-
15652:    Kun siviilipalvelu lehtitietojen mukaan mo-       me. Siihen meitä velvoittaa myös Neuvosto-
15653: nesti on joutilasta oleskelua työpaikalla järjes-    liiton kanssa solmimamme YYA-sopimus sekä
15654: tettyine vapaa-aikoineen, se mahdollistaa opis-      yleensäkin se, että jokainen itsenäinen valtio
15655: kelun, lisäansion hankinnan ja yhteydenpidon         on velvollinen puolustamaan asevoimin tar-
15656: tuttaviin aivan toisella tavalla kuin varusmies-     vittaessa maansa koskemattomuutta ja itsenäi-
15657: palvelus. Lehtitietojen mukaan siviilipalvelu-       syyttä.
15658: miehet saavat kieltäytyä jopa omien astioidensa          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15659: tiskauksesta, saniteettitilojensa siivouksesta tai   päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
15660: haalariensa saumojen ompelemisesta. Varusmies        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15661: on heidän rinnallaan toisen luokan kansalainen       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15662: todetaan lehdistössämme.
15663:    Tuntuukin nurinkuriselta, että asevelvolli-                  Tietääkö Hallitus, että ns. siviilipal-
15664: suutensa normaalisti suorittava asetetaan sel-               velu on monesti joutilasta oleskelua
15665: västi huonompaan asemaan kuin moniarvoisen                   työpaikalla järjestettyine vapaa-aikoi-
15666: yhteiskuntamme potsaanreikiä käyttävä siviili-               neen, että se mahdollistaa opiskelun,
15667:  palvelumies. Siviilipalvelu on toki hyväksyttävä            lisäansion hankinnan ja yhteydenpidon
15668: poikkeusmahdollisuus niille, joilla on todelli-              tuttaviin aivan toisella tavalla kuin var-
15669: nen uskonnollinen tai eettinen vakaumus, joka                sinainen varusmiespalvelus, ts.
15670: estää aseeseen tarttumisen. Sen sijaan siviili-                 tietääkö Hallitus, että siviilipalvelu-
15671: palvelua ei saa tehdä houkuttelevaksi vaihto-                miehet ja varusmiehet ovat eriarvoisessa
15672: ehdoksi sellaisille, jotka pelkästään etsivät hel-           asemassa ja että siviilipalvelumiehet
15673: pointa tietä suoriutuakseen laillisesta yhteis-              ovat etuoikeutettu ryhmä laillista ase-
15674:  kunnallisesta velvollisuudestaan eli asevelvolli-           velvollisuutta suorittaviin nähden, sekä
15675:  suudesta.                                                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15676:                                                              tämän epäkohdan oikaisemiseksi?
15677:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15678: 
15679:                                         J. Juhani Kortesalmi
15680: 
15681: 
15682: 
15683: 
15684: 087901323J
15685: 2                                              1979 vp.
15686: 
15687: 
15688: 
15689: 
15690:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
15691: 
15692:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jen tehtävissä tahi yliopistollisissa keskussairaa-
15693:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loissa.                             ·
15694:  olette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn               Sekä sotilas- että siviiliviranomaisten tutki-
15695:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          maan vakaumukseertsa perustuen siviilipalve-
15696: ·asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        -lusmiehet suorittavat normaaleissa siviililuon-
15697:  edustaja J. Juhani Kortesalmen näin· kuulu-           toisissa työolosuhteissa tehtäviä, jotka muutoin
15698:  vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 241:             hoidettaisiin palkatulla henkilökunnalla.
15699:                                                           Siviilipalvelusmiehet palvelevat 360 vuoro-
15700:           Tietääkö Hallitus, että ns. siviilipal-      kautta, eli 1-4 kuukautta pitempään kuin va-
15701:        velu on monesti joutilasta oleskelua            rusmiehet puolustusvoimissa. Puolustusvoimissa
15702:        työpaikalla järjestettyine vapaa-aikoi-         tapahtuvassa palvelussa on myös olosuhteiden
15703:        neen, että se mahdollistaa opiskelun,           erilaisuuden vuoksi· eroja. Työvoimaministeriön
15704:        lisäansion hankinnan ja yhteydenpidon           antamissa siviilipalvelua koskevissa ohjeissa on
15705:        tuttaviin aivan toisella tavalla kuin var-     ·erityisesti pyritty pitämään silmällä eriarvoi-
15706:        sinainen varusmiespalvelus, ts.                ·suuden poistamista niin siviilipalvelusmiesten
15707:           tietääkö Hallitus, että siviilipalvelu-      kesken kuin toisaalta heidän ja puolustusvoi-
15708:        miehet ja varusmiehet ovat eriarvoisessa        missa palvelevien välillä.
15709:        asemassa ja että siviilipalvelumiehet              Puolustusministeriö on asettanut 10. 4. 1979
15710:        ovat etuoikeutettu ryhmä laillista ase-         työryhmän selvittämään "siviilipalveluksen jär-
15711:        velvollisuutta suorittaviin nähden, sekä        jestelyissä kansalaisten yhdenvertaisuusperiiutt-
15712:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          teen ja maanpuolustustavoitteiden toteuttami-
15713:        tämän .epäkohdan oikaisemiseksi?                sen . kannalta ilmeneviä lainsäädännöllisiä ja
15714:                                                        muita periaatteellisia epäkohtia ja tekemään
15715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämän selvityksen pohjalta ehdotuksensa vallit-
15716: vasti seuraavaa:                                       sevien epäkohtien poistamiseksi, ottaen erityi-
15717:    Siviilipalvelu perustuu aseettomasta ja siviili-    sesti huomioon asevelvollisuuslainsäädännön ko-
15718: palvelusta annettuun lakiin ( 132/69) ja ase-         'konaistavoitteet". Työryhmän tulee saada työn-
15719: tuks.een (182/69), joiden mukaan asevelvolli-          sä päätökseen kuluvan vuoden loppuun ·men-
15720: suuden ·voi suorittaa myös siviilipalveluna val-       nessä.
15721: tion siviilihallinnon, kuntien tai kuntainliitto-
15722:      .Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1979.
15723: 
15724:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
15725:                                              N:o 241                                               3
15726: 
15727: 
15728: 
15729: 
15730:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15731: 
15732:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          statens civilförvaltning ellet i kommuners eller
15733: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         kommunalförbunds tjänst eller ock vid univer-
15734: skrivelse av den 6 november 1979 till veder-       sitets centralsjukhus.
15735: börande medlem av statsrådet för besvarande           Civiltjänstemän utför på grund av sin, av
15736: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      både civila och militära myndigheter prövade
15737: J. Juhani Kortesalmi ställda skriftliga spörs-     övertygelse och i normala arbetsförhållanden
15738: mål nr 241:                                        av civil karaktär uppgifter som annars skulle
15739:                                                    skötas av avlönad personal.
15740:           Är Regeringen medveten om att s.k.          Civiltjänstemän tjänstgör 360 dygn, dvs.
15741:        civiltjänst i många fall innebär sysslo-    1-4 månader längre än värnpliktiga i tjänst
15742:        lös vistelse på arbetsplatsen med or-       vid försvarsmakten. Också tjänstgöringen vid
15743:        ganiserad fritid, att den möjliggör stu-    försvarsmakten varierar beroende på de olika
15744:        dier, förvärvande av biinkomster samt       förhållandena. Syftet med arbetskraftsministe-
15745:        kontakter med bekanta på ett helt an-       riets anvisningar om civiltjänst har varit sär-
15746:        nat sätt än den regelrätta värnplikten,     skilt att försöka avskaffa olikställigheter mellan
15747:        med andra ord,                              å ena sidan de olika civiltjänstemännen och å
15748:           är Regeringen medveten om att civil-     andra sidan mellan civiltjänstemän och värn-
15749:        tjänstemän och beväringar befinner sig      pliktiga som tjänstgör vid försvarsmakten.
15750:        i en ickejämlik ställning och att civil-       Försvarsministeriet har 10. 4. 1979 tillsatt
15751:        tjänstemännen utgör en privilegierad        en arbetsgrupp för att utreda "vid anordnande
15752:        grupp jämfört med dem som fullgör sin       av civiltjänst förekommande lagstiftningsmäs-
15753:        lagstadgade värnplikt, samt                 siga och andra principiella olägenheter med
15754:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          tanke på fullföljande av principen om med-
15755:        vidta för att rätta till denna olägenhet?   borgarnas likställighet och av landets försvars-
15756:                                                    syften, samt på basen av denna utredning göra
15757:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       förslag till avskaffande av de rådande olägen-
15758: samt följande:                                     heterna, med särskild hänsyn tagen till värn-
15759:   Civiltjänsten baserar sig på lagen (132/69)      pliktslagstiftningens allmänna mål". Arbets-
15760: och förordningen (182/69) om vapenfri tjänst       gruppen skall få sitt arbete slutfört före ut-
15761: och civiltjänst, enligt vilka värnplikt också      gången av detta år.
15762: kan fullgöras såsom civiltjänst i uppgifter inom
15763:      Helsingfors den 13 december 1979.
15764: 
15765:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
15766:                                               1979 vp.
15767: 
15768: Kirjallinen kysymys n:o 242.
15769: 
15770: 
15771: 
15772: 
15773:                                   Kortesalmi: Erityisen rintamasotilastunnuksen aikaansaamisesta.
15774: 
15775: 
15776:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15777: 
15778:    Oululainen rintamamiesveteraani insmoon           raavasti: Asianomaisen henkilötiedoilla ja va-
15779: Osmo Leiniälä on vuonna 1978 tehnyt varteen          lokuvalla varustettu kortti viedään hänen so-
15780: otettavan ja käytännöllisen aloitteen ns. rinta-     tilaspassinsa kanssa paikalliseen esikuntaan.
15781: masotilaskortista, jonka perusteella voitaisiin      Esikunnassa todetaan sotilaspassista, että kysei-
15782: myöntää sotien veteraaneille samanlaisia alen-       sellä henkilöllä on rintamasotilastunnus, jolloin
15783: nuksia rautateillä ym. matkoilla, joita saavat       sama tunnus leimataan myös hänen korttiinsa.
15784: 65 vuotta täyttäneet eläkeikäiset kansalaiset.       Leimauttaja päällystää välittömästi leimatun
15785:    Tässä Leiniälän ehdotuksessa lähdetään siitä,     kortin muovikalvolla, jonka jälkeen se on käyt-
15786: että kaikille, myös järjestöihin kuulumattomille     töön luovutettavissa. Tällainen kortti maksaisi
15787: rintamasotilastunnuksen omistaville sotien ve-       rintamasotilaalle noin 2 markkaa ja valtiolle
15788: teraaneille otettaisiin käyttöön ns. rintamaso-      siitä ei tulisi muita kustannuksia kuin leima-
15789: tilaskortti. Tämä kortti olisi varustettu asian-     simen ja leimasinvärin kulutusta.
15790: omaisen henkilön valokuvalla, henkilötunnuk-             Insinööri Leiniälä on asiasta kirjoittanut Ou-
15791: sella sekä nimikirjoituksella sekä leimattu rin-     lun sotilaspiirin esikunnalle, joka on käynyt
15792: tamasotilastunnuksella. Kestävyyden lisäämi-         tästä asiasta neuvotteluja pääesikunnan kanssa.
15793: seksi ja väärennysten estämiseksi tämä kortti        Pääesikunta on kirjeessään 23. 3. 1979 ilmoit-
15794: päällystettäisiin värittömällä muovikaivolla eli     tanut puolustusministeriön lausunnon mukai-
15795: kontaktimuovilla. Tuollainen kortti olisi helppo     sesti, että rintamasotilastunnuksesta annetun
15796: aina kuljettaa mukana.                               asetuksen mukaan tunnus merkitään asian-
15797:     Varsinainen aloite on se, että rintamasotilas-   omaisen sotilaspassiin. Vain täten rintamasoti-
15798: tunnuksen omaaville neuvotellaan samat alen-         lastunnus saavuttaa virallisen merkityksen.
15799: nukset kuin 65 vuotta täyttäneellä kansalaisel-      Edelleen pääesikunta toteaa, että Oulun rinta-
15800: la on matkojen ym. suhteen. Neuvottelut alen-        mamiesveteraanit r.y:n esittämän rintamasoti-
15801: nuksista voitaisiin laajentaa myöhemmässä vai-       lastunnuksen merkitsemisen epäviralliseen kort-
15802: heessa käsittämään myös esimerkiksi ulkoilu-          tiin ei voida katsoa kuuluvan puolustusvoimien
15803: ja kuntoiluvälineitä, sillä veteraanien omatoi-       tehtäviin ilman siihen velvoittavaa nimenomais-
15804: misten kuntoilumahdollisuuksien lisäämisellä         ta säännöstä. Tällainen epävirallinen rintama-
15805:  saataisiin heille kuntoutusta huomattavasti hal-    sotilastunnuskortti saattaisi myös olla omiaan
15806: vemmalla ja suuremmalle joukolle kuin nykyi-         johtamaan väärinkäsityksiin kortin merkityk-
15807:  sellä laitoskuntoutuksella.                         sen osalta. Kyseessähän ei olisi virallinen rin-
15808:     Yhtenä tärkeänä lähtökohtana alennuksista        tamasotilastunnus, kirjoittaa pääesikunta. Edel-
15809:  ja niiden toteuttamisesta neuvoteltaessa on se,     leen pääesikunta jatkaa, että esityksessä tavoi-
15810:  että on olemassa käytännöllinen menettely, jol-     teltuun päämäärään on mahdollista päästä jo
15811:  la voidaan todeta asianomaisen olevan rintama-      myönnetyn rintamasotilastunnuksen ja henki-
15812:  sotilas eli alennukseen oikeutettu. Tuo edellä      lötodistuksen yhteiskäytöllä.
15813:  esitetty kortti olisi paras ratkaisu näiden alen-       Pääesikunnan kirjeessä siis puhutaan erityi-
15814:  nusten käytännölliseksi toteuttamiseksi. Käy-       sestä veivoittavasta säännöksestä, joten tällai-
15815:  tännön toimenpiteet rintamasotilaskortin käy-       nen säännös olisi saatava aikaan esimerkiksi
15816:  täntöön saamiseksi tapahtuisivat järjestöjen ja      valtioneuvoston asianomaisen päätöksen tai
15817:  niiden osastojen kautta. Ensinnäkin olisi pai-      muun ohjeen avulla.
15818:  natettava yhdenmukainen kortti koko maassa              Osmo Leiniälä edelleen ehdottaa, että ne
15819:  käytettäväksi. Sen jälkeen osastot hoitaisivat      alennukset, jotka neuvotteluilla esimerkiksi
15820:  kortin täyttämisen ja sen leimauttamisen seu-       valtiolta saataisiin, eivät varmaan muodostuisi
15821: 087901331T
15822: 2                                             1979 vp.
15823: 
15824: kustannuksiksi, sillä ainahan on tilaa junissa            tyksen mukaan ole yleisemmin ollut mi-
15825: myös joillekin rintamaveteraaneillekin. Liikelai-         tään merkitystä yli kahdeksaan vuo-
15826: tosten alennukset taas ovat asia, jonka asian-            teen, ja
15827: omaiset liikkeet harkitsisivat etujensa mukai-               aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
15828: sesti. Saadut alennukset olisivat siis suoranai-          miin erityisen velvoittavan määräyksen
15829: nen hyöty . rintamasotilastunnuksen saaneille,            antamiseksi puolustusvoimille, jotta so-
15830: jolla tunnuksella ei yleisemmin ole ollut mi-             tien veteraaneille voitaisiin antaa viral-
15831: tään merkitystä yli kahdeksaan vuoteen, kirjoit-          lisesti asianmukaiset valokuvalla, henki-
15832: taa Leiniälä.                                             lötunnuksella ja nimikirjoituksella va-
15833:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-        rustetut sekä rintamasotilastunnuksella
15834: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän              leimatut rintamasotilaskortit, joiden
15835: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen              avulla veteraanit saisivat rautateillä ym.
15836: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:               matkoilla sekä eräissä muissakin yh-
15837:                                                           teyksissä samat alennukset kuin 65
15838:           Tietääkö Hallitus, että ns. rintama-            vuotta täyttäneet kansalaiset?
15839:         sotilastunnuksella ei veteraanien käsi-
15840:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15841: 
15842:                                         J. Juhani Kortesalmi
15843:                                              N:o 242                                                 3
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
15849: 
15850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Todistuksena vuosien 1939-1945 sotiin
15851: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       osallistumisesta myönnetään miehille rintama-
15852: Dlette 6 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn          sotilastunnus ja naisille rintamapalvelustunnus.
15853: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Näiden tunnusten olemassaolo on katsottu riit-
15854: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       täväksi näytöksi erilaisten sosiaalisten etuuksien
15855: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          saamiselle. Niinpä valtion vuoden 1980 tulo-
15856: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 242:           ja     menoarvioesitykseen       on    momentille
15857:                                                     31.45.40. esitetty 600 000 markan suuruinen
15858:           Tietääkö Hallitus, että ns. rintama-      määräraha, joka mahdollistaisi muun muassa
15859:        sotilastunnuksella ei veteraanien käsi-      kysymyksessä mainitun alennuksen myöntämi-
15860:        tyksen mukaan ole yleisemmin ollut mi-       sen valtionrautateiden matkalipuista rintamave-
15861:        tään merkitystä yli kahdeksaan vuo-          teraaneille. Valtiontaloudellisista syistä ja osit-
15862:        teen, ja                                     tain myös sosiaaliset näkökohdat huomioon ot-
15863:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    taen alennukset on tässä vaiheessa ollut tar-
15864:        miin erityisen velvoittavan määräyksen       koitus kohdentaa rintamasotilaseläkkeensaajiin.
15865:        antamiseksi puolustusvoimille, jotta so-     Erillisen     rintamasotilaskortin kehittäminen
15866:        tien veteraaneille voitaisiin antaa viral-   saattaa tulla harkittavaksi silloin kun rintama-
15867:        lisesti asianmukaiset valokuvalla, henki-    veteraanit aikovat hankkia itselleen muita kuin
15868:        lötunnuksella ja nimikirjoituksella va-      lakisääteisiä etuuksia tai, kuten kysymyksessä
15869:        rustetut sekä rintamasotilastunnuksella      on mainittu, alennuksia muissa kuin valtion-
15870:        leimatut rintamasotilaskortit, joiden        yhtiöiden omistamissa liikennevälineissä. Näis-
15871:        avulla veteraanit saisivat rautateillä ym.    tä etuuksista sopiminen jää kuitenkin yksityis-
15872:        matkoilla sekä eräissä muissakin yh-          oikeudellisena valtioneuvoston toimivallan ulko-
15873:        teyksissä samat alennukset kuin 65            puolelle, joten velvoittava määräys valtiovallan
15874:         \Tllotta täyttäneet kansalaiset?             taholta erillisen rintamasotilaskortin laatimisek-
15875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si on tässä suhteessa tarpeeton.
15876: vasti seuraavaa:
15877:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1979.
15878: 
15879:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15880: 4                                           1979 vp.
15881: 
15882: 
15883: 
15884: 
15885:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15886: 
15887:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som bevis på deltagande i krigen åren
15888: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-       1939-1945 bevi1jas män frontmannatecken
15889: se av den 6 november 1979 till vederbörande        och kvinnor fronttjänsttecken. Dessa teeken
15890: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     har ansetts vara tillräckliga som bevis för
15891: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-      att utfå olika sociala förmåner. Sålunda
15892: derteclmade spörsmål nr 242:                       har i statsförslaget för år 1980 anvisats
15893:                                                    ett anslag om 600 000 mark under mo-
15894:           Är Regeringen medveten om att det        ment 31.45.40., vilket skulle göra det
15895:        s.k. frontmannatecknet enligt veteraner-    möjligt att på färdbiljetter på statens järn-
15896:        na under med än åtta års tid i tegel        vägar bevilja frontveteranerna bl.a. den rabatt
15897:        inte varit av någon större betydelse, och   som nämnts i spörsmålet. Av statsekono-
15898:           ämnar Regeringen i brådskande ord-       miska skäl och dels även med hänsyn tili so-
15899:        ning vidta åtgärder för att utfärda föt-    ciala synpunkter har avsikten varit att rabatter
15900:        pliktande föreskrifter till försvarsmak-    i detta skede beviljas dem som erhåller front-
15901:        ten så att veteranerna från krigen offi-    mannapension. Att inrätta ett särskilt front-
15902:        ciellt skulle kunna ges behöriga front-     mannakort kan kanske övervägas vid den tid-
15903:        mannakort, som försetts med foto, per-      punkt, då frontveteranerna har för avsikt att
15904:        sonbeteckning och namnunderskrift och       skaffa sig andra än lagstadgade förmåner eller,
15905:        som stämplats med frontmannatecknet         såsom nämnts i spörsmålet, rabatter i andra
15906:        och med hjälp av vilka kort veteraner-      än av statsbolag ägda färdmedeL Överenskom-
15907:        na på järnväg och på resor med andra        melse om dessa förmåner ingår dock p.g.a. sin
15908:        färdmede1 samt i några andra samman-        privaträttsliga natur inte i statsrådets befogen-
15909:        hang skulle vara berättigade till samma     heter, varför förpliktande föreskrifter från
15910:        rabatter som 65 år fyllda medborgare?       statsmaktens sida för att inrätta ett särskilt
15911:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       frontmannakort i detta avseende är onödigt.
15912: samt anföra följande:
15913:      Helsingfors den 13 december 1979.
15914: 
15915:                                                                 Minister Katri-Helena Es.kelinen
15916:                                                1979 vp.
15917: 
15918: Kirjallinen kysymys n:o 243.
15919: 
15920: 
15921: 
15922: 
15923:                                    Kortesalmi: Opiskelijoiden verotuksen keventämisestä.
15924: 
15925: 
15926:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15927: 
15928:    Kansal!l!isten piirissä herättää ihmetystä ja         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15929: paheksuntaa se, että opiskelijat joutuvat mak-        päiv,äj·ärjestylksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15930: samaan varsin pienistä Loma-ansioistaan veroa,        kunnioittavasti v·altioneuvoston asianomaisen jä-
15931: kun toisaalta on 1ka11Sailaisia, jorka eivät tee      senen vastattav·a:ksi seuraavan tkysym~sen:
15932: tuottavaa työtä, mutta sa,avat yhteiskunnalta
15933: apua sosiaalitoimistoista, dkä hei1tä mene min-                 Pitä,äkö Hallitus oikeana sritä, että esi-
15934: käätrla~sia veroj•a. Tämä asiantHa on todella he-            merkiiksi opiskdija joutuu maksamaan
15935: rättänyt paheksuntaa tLaajalti !kautta maan. Ta-             jo 7 000 markan vuositulosta veroa,
15936: valLinen rehellinen työtä t'ekevä ja ikänsä työtä            mutt'a ns. "sosiaa1ipummeilta" ei mene
15937: tehnyt henkilö ei voi hyväksyä sitä, että opis-              minkäänlaista veroa, vaan nämä työtä
15938: kelijaa verotetaan jo esimerkiksi 7 000 matikan              v1eroksuvat ainekset saavat eilää työtä
15939: vuosittilllosta, mutta ns. "soS!iaalipummd.ha",              tekemättä ah!kerien ja vastuuLlisten ih-
15940: joi1ksi kansa nimittää työtä vieroksuvia aineksia,           misten kustannuksdla, ja
15941: ei mene minkäänlaisia veroja ja nämä saavat                     aikooko HalHtus ryhtyä toimiin edes
15942: elää yhteiskunnan kustannu1kJsel[a työtä teke-               opiskelijoitten verotuksen !koeventämi-
15943: mättä. Ennenpivkää täUainen asiantila varmasti               seksi ja siten heidän työnteon h::illunsa
15944: jäytää tkansa1laisten työmoraa:J.ia. Se hei.Jkentää          ja motivaationsa [lisäämiseksi?
15945: heidän yrittämisen ja työnteon haluaan j,a saat-
15946: taa varsinkin nuorison hämmenn)11ksen ja risti-
15947: riitojen valtaan.
15948:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1979.
15949: 
15950:                                          J. Juhani Kortesalmi
15951: 
15952: 
15953: 
15954: 
15955: 0879012772
15956: 2                                              1979 vp.
15957: 
15958: 
15959: 
15960: 
15961:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
15962: 
15963:    Vall:t:1opli!iväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   tukijärjestetmään, voidaan todeta, että verovä-
15964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hennykseen oilkeuttavan opiskeilun arheuttamat
15965: olette 6 päiv.änä marras'lmuta 1979 päivätyn          keskimääräiset toimeentulo- ja op1skelukustan-
15966: kirjeenne ohel!1a toimittanut valtioneuvoston         nukset voidaan nyt rahoittaa tietym edellytyk-
15967: asianomaiselle jäsendle jäljennöksen ~ansan­          sin vahion takauksen ja ikonkotuen käsittävillä
15968: edustaja J. Juhani Kortesalmen nä,in lmu:Iuvasta      opinto1ainoiilla. Vähävaraisiille opiskdijoill[e voi-
15969: kirjaLlisesta kysymyksestä n:o 24 3:                  daan lisäksi myöntää opintorahaa.
15970:                                                           Tulo- ja vara11isuusverot1ain 36 §:n 1 momen-
15971:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että esi-    tin 4 kohdan mukainen opiskelijavähennys teh-
15972:        merk1ksi opis,ke:Lija joutuu maksamaan         dään kokonaistulosta kunna'l!LisverotuJksessa. Jos
15973:        jo 7 000 markan vuositulosta veroa,            verovelvollinen on verovuonna vähintään sdt-
15974:        mutta ns. "sos·iaa1~pummeHta" ei mene          semän ikuulkauden ajan saanut säänno.ffiiistä ja
15975:        minikäämaista veroa, vaan nämä työtä           täyttiä opetusta ·säännöksessä mainitussa oppiJ,ai-
15976:        v'ieroksuvat aLnekset saavat elää työtä        t:olksessa, saa hän mainittuna vähenn~s:enä vä-
15977:        tekemättä ahkerien ja va:stuull±sten ih-       hentää 2 000 matkkaa a:nsiotu1ostaan. Lisäksi
15978:        misten kustannuksella, ja                      opiskelija saa kunnalllisverotuksessa perusvähen-
15979:           ,a:ikoa:ko Haltlitus ryhtyä toimiin edes    nyksen, jorika enimmäJ.smäärä on vuodelta 1980
15980:        opisl~eliioitten verotuksen aceventämi-
15981:                                                       toimitettavassa verotuksessa 2 500 markkaa.
15982:        seksi ja siten heidän työnteon haiunsa             Opiskelijav,iJihennyksen eräänä tarlcoituksena
15983:        ja motivaationsa Hsäämiseksi?                  on otlut 1isätä op1skelijoiden työvoiman tarjon-
15984:                                                       taa työmarkkinoilla. T~hä os~n tilanne on
15985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muuttunut. Kysymy:ksessä mainittu vuositulon
15986: va:sti seuraavaa:                                     7 000 marllmn määrä huomioon ottaen voidaan
15987:    Verovähenny1kset ovat nykyisin osa niå.stä eri-    todeta, että tällainen opiskeHj,a ei maksa valition
15988: laisista tu<hmuodoista, jo~1la valtio osallistuu      tuloveroa 1aUnikaan.
15989: opisikelusta aiheutuviin lkustanniuksilin. Viime         Välitöntä opiintotukea on viime vuosina edel-
15990: aikoina toteutetu~sta valtion tukitoimenpitdstä       leen lisätty. Tämä onkin oirkea:mpi koulutuk-
15991: voidaan mainita mm. siirtyminen peruskouiu-           seen i•a opiskeluun suunnattu tukimuoto kuin
15992: j.ärjestelmään sekä vahion o~ntotu1dj.ärjestel­       veronhuojennllikset.
15993: män luominen. Mitä tulee erityisesti opinto-
15994:      Helsing·ilssä 5 pähränä joulukuuta 1979.
15995: 
15996:                                                                          Ministeri Pirkko Työläiärvi
15997:                                              N:o 243                                                 3
15998: 
15999: 
16000: 
16001: 
16002:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a [ m a n.
16003: 
16004:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        studtiestödsystemet kan konstateras, att de
16005: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder s'krivelse      .genomsnittliga utkomst- och studiekostnader
16006: av den 6 november 1979        tm  vederbörande      som föranlleds av uill sikatteavdrag berättigande
16007: medlem av statsrådet öv·ersän:t avskrift av         studtier nu under v1ssa förutsättn~n,gar kan
16008: fö~jande av ·riks.dagsman J. Juhani Kortesa·lmi     fåinansieras med studtie1ån som omfattar stats-
16009: stal!Ma spörsmål nr 24 3:                           garanti och räntestöd. Mindre bemedlade stu-
16010:                                                     derande kan dessutom bevi:ljas studiepenning.
16011:            Anser Regeringen det vara riktigt,          Studieavdrag enlligt 36 § 1 mom. 4 punkten
16012:        att exempelvd:s studerande b1ir tvungna      ~agen om skatt på inkomst och förmögenhet
16013:        att betala skatt redan på en årsinkomst av   görs från totalinkomsten vid kommunalbeskatt-
16014:        7 000 mk, men att s.k. "socialsmitare"       rnngen. Har skattskytldig under skatteåret i
16015:        inte behöver beta:La något slag av skatt,    minst sju månaders w åtnjutit regeLbunden
16016:        utan dessa arbetsskygga element får          och fullil undervisning vid i stadgandet nämnd
16017:        utan att arbeta !eva på ~Htiga och an-       läroanstalt, få,r han såsom dy1~t avdrag avdra
16018:        sval'smed'"etna miännislkors bekostnad,      2 000 'mlk av sin förv·ärvsinkomst. Ytter1igare
16019:        och                                          har studerande rätt att vid 1mmmnnalbeskatt-
16020:            har Regeringen för avsikt att skrida     ningen göra ett grundavdrag, vars maximibe-
16021:        vi11 åtgärder för att ens lätta beskatt-     1opp vid beslkattningen som skall ver:kstäNas
16022:        nå'ngen av studerande och så1ooda öka        för år 1980 är 2 500 m!k.
16023:        deras arbetsvhl]a och motivation?               Ett av studieavdragets syften har varit att
16024:                                                     på arbetsmarknaden öka utbudet av den arbets-
16025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kraft som studeranden utgör. Til:l denna del har
16026: samt anföra följa:nde:                              läget förändrats. Angående den i spörsmålet
16027:    Slfuatteavdragen utgör nufördden en del av       nämnda årsin!komsten av 7 000 mk kan det
16028: de olika stödformer, genom villka staten deiltar    lwnstateras, att en sådan studerande inte aUs
16029: i kostnaderna för studier. Av statens stödåt-       beta:lar någon in!komstslkatt tiiLI staten.
16030: gärder som förverMiga:ts under den senaste             Det dirdkta studiebidr.aget har under de
16031: tiden kan nämnas bLa. övergången tiJ[ grund-        senasre åren fortsättningsvis ölkats.. Detta ut-
16032: skolesystemet samt skapandet ·av systemet med       gör en bättre på utbiilldning och s·tudier inriktad
16033: statens studiestöd. Vad särsldlt an!kommer på       understödsform än skatteLättnader.
16034:      Helsingfors den 5 december 1979.
16035: 
16036:                                                                        Mi:nister Pirkko Työläjärvi
16037:                                                  1979 vp.
16038: 
16039: Kirjallinen kysymys n:o 244.
16040: 
16041: 
16042: 
16043: 
16044:                                     Savola ym.: Sairaanhoitajien erikoistumisen taloudellisten edelly-
16045:                                        tysten parantamisesta .
16046: 
16047: 
16048:                          .Editskunn~n Herra                 Puhemiehelle.
16049: 
16050: ·.:•·Sai:taanhoitoolan .henkilöstön erikoistumisessa    toista tuhatta sairaanhoitajaa, ja jos lasketaan,
16051: vallitsee tiällä hetkellä Suomessa. taloudellinen       että he voisivat tehdä sen esim. apulaishoitajan
16052: etiätvoisuus. Tänä päivänä sairaanhoitajat halu-        virassa vuoden ajan, merkitsisi se valtiolle kus-
16053: t~ssaah .erikoistua . eri kliinisten alojen erikois-    tannuksia noin 30 milj. markkaa vuodessa. Sai"
16054: sairaanhoitajaksi joutuvat anomaan työnanta-            raanhoitajien jatkokoulutuksella korkeakouluis-
16055: jfhaah tähän tarkoitukseen vuoden ajaksi pal-           sa on yhteiskunta poistanut ns. koulutukselliset
16056: kat.onta virkavapautta. Erikoistuminen tapahtuu         umpiperät. Terveydenhoidon kandidaattitutkin-
16057:  kursliim~otoisena      sairaanhoito-oppilaitoksissa.   non suorittaminen on nyt periaatteessa mah-
16058:  Etiköi>Stumisen aikana suoritettu kliininen työs-      dollista. Maamme keskussairaaloihin ja erityi-
16059: kentely .tapahtuu ohjattuna eri sairaanhoitolai-        sesti yliopistollisiin keskussairaaloihin olisi syy-
16060:  fuksissa. Sairaanhoitajien erikoistumista varten       tä perustaa sairaanhoitajien erikoistumisvirkoja,
16061: et ole Suomen sairaanhoitojärjestelmässä erityi-        jolloin myös erikoistuminen ja erikoistumisen
16062: siä assistentti- tai apulaishoitajan virkoja. Eri-      taso kohentuisi ja paranisi. Nykyinen sairaan-
16063:  koistumisensa suoritettuaan sairaanhoitajien saa-      hoitajien edkoistumistapa merkitsee eriarvoi-
16064:  ma palkankorotus on 1-2 palkkaluokkaa; ei-             suuden ruokkimista sairaanhoitojärjestelmäs-
16065:  v~tkä näin öllen sairaanhoitajat voi saada eri-        sämme.
16066: kÖistumiserisa aiheuttamaa ansionmenetystä enää            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
16067:  takaisin. ·                                            väjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
16068: "". Maamme lääkärikunta sen sijaan erikoistues-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16069: sa~n :eri kliiriisille aloille voi toimia apulaislää-   vaksi seuraavan kysymyksen:
16070:  kätinä kolme-nelivuotisissa viroissa ja saa pe-
16071:  ruspalkan lisäksi vielä. sairaalalisää. Vaikka eri-               Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
16072:  koislääkärikoulutus onkin pitempi, ei se poista                ryhtyä, jotta sairaanhoidon erikoistumi-
16073:  sitä tosiasiaa, että lääkäreiden ja sairaanhoita-              sen alalla taloudellinen eriarvoisuus pois-
16074:  jien erikoistumisen välillä Suomessa vallitsee                 tuisi, ja että sairaanhoitajat voisivat eri-
16075:  tald'udellisen tasacarvon voimakas puute. Tällä                koistua taloudellisesti · nykyistä turva-
16076:  hetkellä maassamme vuosittain erikoistuu noin                  tummalla tavalla?
16077: . ..   Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16078: 
16079:              Petter Savola                 Lea Savolainen                  Timo Ihamäki
16080:              Ai1a J o'kinen                Lea Sutinen                     Hannele Pokka
16081:              Pekka Jokinen                 Orvokki Kangas                  Kaarina Suonio
16082:          • · Lauha Männistö                Ulla Järvilehto                 Helvi Hyrynkangas
16083: 
16084: 
16085: 
16086: 
16087: 087901305Y
16088: 2                                              1979 vp.
16089: 
16090: 
16091: 
16092: 
16093:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16094: 
16095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaatimuksena erikoissairaanhoitajan, apulais-
16096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         osastonhoitajan ja osastonhoitajan virkoihin.
16097: olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn            Ylihoitajan virkoihin edellytetään lisäksi sai-
16098: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          raanhoito-oppilaitoksessa suoritettu hallinnolli-
16099: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         nen koulutus, joka nykyisin kestää kolme luku-
16100: edustaja Savolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        kautta. Myös se suoritetaan samoin taloudelli-
16101: sesta kysymyksestä n:o 244:                           sin ehdoin kuin erikoistumiskoulutus.
16102:                                                          Kuopion korkeakoulussa v. 1979 aloitettu
16103:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        terveydenhuollon kandidaatin koulutus on tällä
16104:        ryhtyä, jotta sairaanhoidon erikoistumi-       hetkellä jatkokoulutusta erikoissairaanhoitajan
16105:        sen alalla taloudellinen eriarvoisuus pois-    tutkinnon ja hallinnollisen tutkinnon suoritta-
16106:        tuisi, ja että sairaanhoitajat voisivat eri-   neille sairaanhoitajille. Nyt aloitettu yliopisto-
16107:        koistua taloudellisesti nykyistä turva-        tason koulutus edellyttää siis valmiiksi suori-
16108:        tummalla tavalla?                              tettua sairaanhoitajan ammattikoulutusta ja on
16109:                                                       antanut tässä vaiheessa ammatinharjoittamis-
16110:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oikeuden omaaville mahdollisuuden vain jatko-
16111: vasti seuraavaa:                                      opintojen suorittamiseen myös yliopistossa.
16112:    Kysymyksessä todetaan eriarvoisuus verrattu-          Ennen nykyistä v:sta 1957 voimassa ollutta
16113: na lääkäreiden erikoistumisjärjestelmään, koska       erikoissairaanhoitajakoulutusjärjestelmää tapah-
16114: lääkäri samanaikaisesti toimiessaan apulaislää-       tui sairaanhoitajien erikoistuminen lähinnä työs-
16115: kärin virassa saa lähinnä toimipaikkakoulutuk-        kentelemällä sairaalassa ilman teoreettista kou-
16116: sen muodossa ohjausta ja siten mahdollisuuden         lutusta ja eräät sairaalat maksoivat oppilaille
16117: erikoistua. Lääkintöhallituksen antamassa selvi-      pientä palkkaa. Tällöin kuitenkin jäivät koulu-
16118: tyksessä on todettu, että lääkäreiden erikoistu-      tukselliset näkökohdat ja oppimissisältö taka-
16119: miskoulutukseen kuuluu työajan ulkopuolella           alalle ja ensisijalla olivat sairaalan tarpeitten
16120: 60 tuntia erilaisia kursseja ja päätteeksi valta-     tyydyttäminen ja tarvittavan työvoiman korvaa-
16121: kunnallinen kuulustelu.                               minen.
16122:    Sairaanhoitajien samoin kuin muidenkin opis-          Keskiasteen ammatillinen koulutusjärjestelmä,
16123: totasoisten sairaanhoitotoimenharjoittajien eri-       joka tähtää peruskoulun jälkeiseen ammatilli-
16124: koiskoulutus tapahtuu ammattikasvatushallituk-        seen jatkokoulutukseen, on parhaillaan uudis-
16125: sen vahvistaman opetusohjelman mukaan tut-            tuksen alaisena. Suunnitelmien mukaan on tar-
16126: kintovaatimuksin, eikä kurssiluonteisena. Ope-        koitus yhdistää sairaanhoitajan ja erikoissai-
16127: tus kestää kaksi lukukautta ja sisältää n. 1000       raanhoitajan koulutukset taas toisiinsa välittö-
16128: teoriatuntia sekä käytännöllistä opetusta ope-        mästi liittyviksi kuten ennen v. 1957.
16129: tussairaaloissa.                                         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
16130:    Opetus on ilmaista, mutta opiskelija joutuu        että lääkäreiden ja sairaanhoitajien erikoistu-
16131: itse maksamaan elantokustannuksensa sekä tar-         misjärjestelmät ovat erilaiset ja pohjautuvat eri-
16132: vittavan oppimateriaalin kuten oppikirjat ym.         tasoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen.
16133:    Nykyisin vain osa työnantajista myöntää pal-           Eräänä vaihtoehtona kysymyksen perusteluis-
16134: katonta virkavapautta ja tällöinkin usein edel-       sa viitattiin siihen, että maassamme ei ole ole-
16135: lytetään työskentelyä määrätyn ajan saman             massa apulais- tai assistenttihoitajan virkoja eri-
16136: työnantajan palveluksessa opintojen päätyttyä.        koissairaanhoitajakoulutusta varten lääkäreiden
16137: Opiskelu tapahtuu useimmiten velan turvin.            erikoistumiskoulutuksen mallin mukaisesti. Täl-
16138:    Erikoissairaanhoitajan tutkinto on kelpoisuus-     lainen järjestelmä edellyttäisi koulutusjärjestel-
16139:                                               N:o 224                                                 3
16140: 
16141: män muuttamista myös ammatinharjoittamis-            keskukset yleensä pyrkivät myöntämään virka-
16142: koulutuksen osalta ennen kuin järjestelyjä voi-      vapauden sairaanhoitajille näiden erikoistumis-
16143: taisiin täysin rinnastaa lääkärikoulutukseen.        oppijakson aikana. Työvoimapulan helpotuttua
16144: Kansainvälisesti on kuitenkin todettu, että pel-     tähän useimmissa tapauksissa voidaan arvioida
16145: kästään käytännön työskentelyyn perustuva ope-       olevan edellytyksiä. Tämä on omiaan helpotta-
16146: tus ei ole tarkoituksenmukainen missään am-          maan sairaanhoitajien pyrkimyksiä arvokkaana
16147: mattikoulutuksessa.                                  pidettävän ammatillisen koulutuksen lisäämi-
16148:     Kaksi lukukautta kestävä erikoistumiskoulu-      seen.
16149: tus johtaa korkeampaan ammattipätevyyteen ja             Palkkatason parantaminen erikoistumiskou-
16150: antaa kelpoisuuden erikoissairaanhoitajan ja         lutusta edellyttävissä viroissa korvaisi niitä ta-
16151: osastonhoitajan virkoihin. Lisäksi koulutus ta-      loudellisia uhrauksia, joita opiskelijat nyt suo-
16152: pahtuu sairaanhoito-oppilaitoksissa työpaikan        rittavat. Tilannetta helpottaisi myös mikäli
16153:  ulkopuolella. Opiskelijat eivät työskentele tänä    opintolaina- ja stipendimahdollisuuksia voitai~
16154:  aikana sairaalassa työntekijöinä. Näissä suhteis-   siin lisätä.
16155:  sa jatkokoulutus poikkeaa lääkärien erikoistu-         Eri viranomaisten toimialajaon mukaan ope-
16156: misesta, joka tapahtuu lähinnä työskentelemällä      tusta koskevat asiat kuuluvat opetusviranomai-
16157:  apulaislääkärin tehtävissä määrätyissä hoitoyksi-   sille, lähinnä ammattikasvatushallitukselle sekä
16158: köissä ja suorittamalla työjakson päättyessä kir-    palkkakysymyksiä koskevat asiat kunnalliselle
16159:  jallinen kuulustelu.                                sopimusvaltuuskunnalle ja valtion työmarkkina-
16160:     Näistä syistä johtuen ei toistaiseksi ole pi-    laitokselle.
16161:  detty asianmukaisena järjestää näin pitkää ko-          Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on
16162:  konaan työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa jat-       toimittaa edellä käsitellyt näkökohdat kunnal-
16163:  kokoulutusjaksoa palkallisena tai yleensä edes      listen ja valtion työnantajaviranomaisten sekä
16164:  osapalkkaisena eikä tällaisiin ole myöskään         opetusviranomaisten tietoon ja pyytää näitä sel-
16165:  myönnetty valtionosuutta. Sen sijaan ministeriö     vittämään osaltaan kysymystä.
16166:  pitää asianmukaisena, että sairaalat ja terveys-
16167:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
16168: 
16169:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16170: 4                                             1979 vp.
16171: 
16172: 
16173: 
16174: 
16175:                            T i 111 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
16176: 
16177:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          efter det studierna slutförts. Studierna finan-
16178: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sieras oftast med lån.
16179: av den 7 riovember 1979 tili vederbörande               Specialsjukskötarexamen är kompefenskrav
16180: medlem av statsrådet för avgivande av svar           för specialsjukskötares, biträdande avdelnings-
16181: översänt avskrift av följande av riksdagsman         skötares och avdelningsskötares tjänster. För
16182: Savola m. fl. undertecknade spörsmål nr 244:         överskötartjänster förutsätts härtill fullgjord ad-
16183:                                                      ministrativ utbildning vid sjukvårdsläroanstalt.
16184:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      Denna utbildning varar för närvarande tre ter-
16185:        för att avlägsna den brist i ekonomisk        miner. Också för denna utbildning gäller sam-
16186:        jämlikhet i fråga om specialisering inom      ma ekonomiska villkor som för specialisering.
16187:        sjukvården och för att sjukskötarna              Utbildningen av kandidater i hälsovård som
16188:        kunde specialisera sig på ett ekonomiskt      påbörjades vid Kuopio högskola år 1979 är för
16189:        tryggare sätt än för närvarande?              närvarande fortbildning för sjukskötare som
16190:                                                      avlagt specialsjukskötarexamen och administra-
16191:    Såsoni svar på detta spörsmål får jag vörd-       tiv examen. Den utbildning på universitetsnivå
16192: samt anföra följande:                                som nu inletts förutsätter således eh fullgjord
16193:    I spörsmålet konstateras förekomsten av           sjukskötaryrkcsutbildning och har. i detta skede
16194: bristande jämlikhet i jämförelse med läkares         gett den, som besitter rätt att utöva yrket,
16195: specialiseringssystem, emedan läkare samtidigt       endast en möjlighet till fortsatta studier också
16196: som han verkar i assistentläkartjänst får led-       vid universitet.
16197: ning närmast i form av arbetsplatsutbildning            Innan det system för utbildning av special-
16198: och sålunda erhåller en möjlighet tili spedali-      sjukskötare som varit gällande sedan år 1957
16199: sering. I en utredning av medicinalstyrelsen         trädde i kraft, specialiserade sig sjukskötarna
16200: har konstaterats att det till läkarnas speciali-     närmast gcnom att arbeta vid sjukhus utan
16201: seringsutbildning hör 60 timmar olika slags          teoretisk utbildning, och vissa sjukhus beta-
16202: kurser utom arbetstid, och slutligen ett riks-       lade eleverna en ringa lön. Härvid kom emel-
16203: omfattande förhör.                                   lertid synpunkter i anslutning tili utbildning
16204:    I fråga om sjukskötare, liksom i fråga om         och lärostoff i bakgrunden och tillfredsställan-
16205: andra utövare av sjukvårdsverksamhet med ut-         det av sjukhusets behov och ersättandet av er-
16206: bildning på institutnivå, sker specialisering i      forderlig arbetskraft kom i första rummet.
16207: enlighet med av yrkesutbildningsstyrelsen fast-         Mellanstadiets yrkesutbildning, som är in-
16208: ställt undervisningsprogram och med examens-         dktad på yrkesmässig fortutbildning efter
16209: fordringar. Specialiseringen har således inte ka-    grundskolan, förnyas som bäst. Enligt planerna
16210: raktär av kurs. Undervisningen varat två ter-        förenas sjukskötar- och specialsjukskötarutbild-
16211: miner och innefattar ca 1 000 teoritimmar samt       ningen igen direkt med varandra såsom fallet
16212: praktisk undervisning vid undervisningssjukhus.      var före år 1957.
16213:    Undervisningen är gratis men den studeran-           På basen av det ovan anförda kan konsta-
16214: de måste själv betala kostnaderna för sitt un-       reras, att systemen för specialisering är olika
16215: derhåll ävensom erforderliga läromedel, som          för läkares och sjukskötares ankommande, och
16216: läroböcker etc.                                      att de baseras på olika nivåer av grundläggande
16217:    För närvarande beviljar endast en del av          yrkesu tbildning.
16218: arbetsgivarna tjänstledighet utan lön och även          I spörsmålets motivering hänvisades så-
16219: då ofta under förutsättning, att arbetstagaren       som     ett alternativ tili att det i vårt
16220: arbetar en bestämd tid hos samma arbetsgivare        land inte finns tjänster för biträdande sjukskö-
16221:                                              N:o 224                                                5
16222: 
16223: tare eller assistentsjukskötare för utbildning av   statsandel beviljats. Däremot anser m1msteriet
16224: specialsjukskötare enligt den modell, som står      det sakenligt att sjukhusen och hälsovårds-
16225: att finna inom läkares specialiseringsutbildning.   centralerna i allmänhet strävar till att bevilja
16226: Ett dylikt system skulle förutsätta att utbild-     sjukskötarna tjänstledighet under specialise-
16227: ningssystemet ändrades också beträffande yr-        ringsstudiekursen. Efter att bristen på arbets-
16228: kesutövningsutbildningen innan arrangemangen        kraft har minskat torde man också kunna be-
16229: till fullo kunde jämställas med läkarutbildning-    räkna, att möjligheter härtill föreligger i de
16230: en. I internationella sammanhang har det dock       flesta fall. Detta bidrar till att underlätta
16231: konstaterats att en undervisning som baseras        sjukskötarnas lovvärda strävanden till ökad yr-
16232: enbart på praktiskt arbete inte är ändamålsen-      kesutbildning.
16233: lig i någon yrkesutbildning.                           En förbättring av lönenivån i fråga om de
16234:     Den två terminer långa specialiseringsutbild-   tjänster, för vilka specialiseringsutbildning för-
16235: ningen leder till en större yrkeskompetens och      utsätts, skulle ersätta de ekonomiska uppoff-
16236: ger behörighet för specialsjukskötar- och avdel-    ringar som de studerande nu gör. Också utöka-
16237: ningsskötartjänster. Vidare meddelas utbildning-    de möjligheter till studielån och stipendier
16238: en vid sjukvårdsläroanstalter utom arbetsplat-      skulle underlätta situationen.
16239: sen. Under denna tid är de studerande inte             I enlighet med de olika myndigheternas verk-
16240: anställda såsom arbetstagare vid sjukhus. I         samhetsområden ankommer undervisningsären-
16241: dessa hänseenden avviker fortbildningen från        dena på undervisningsmyndigheterna samt ären-
16242: läkares specialisering, som genomförs närmast       dena som gäller lönefrågor på kommunala av-
16243: genom att läkaren arbetar som assistentläkare       talsdelegationen och statens arbetsmarknads-
16244: vid en bestämd vårdenhet och vid arbetsperio-       verk.
16245: dens slut genomgår ett skriftligt förhör.              Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
16246:     På grund av detta har man tillsvidare inte      sikt att meddela de kommunala och statliga
16247: ansett det ändamålsenligt att anordna en så         arbetsgivarmyndigheterna samt undervisnings-
16248: lång fortbildningsperiod, som pågår helt utom       myndigheterna de svnpunkter som behandlats
16249: arbetsplatsen, med lön eller ens i allmänhet        ovan, samt att anhålla om att dessa myndig-
16250: med partiell lön, och för dylikt har heller inte    heter för sin del utreder frågan.
16251:       Helsingfors den 12 december 1979.
16252: 
16253:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
16254: 
16255: 
16256: 
16257: 
16258: 087901305Y
16259: Kirjallinen kysymys n:o 245.
16260: 
16261: 
16262: 
16263: 
16264:                                  Eenilä ym.: Turun yliopiston palveluksessa olevien laboran:tin
16265:                                    .. koulutuks~en saaneiden henkilöiden palkkauksesta .
16266: 
16267: 
16268:                        . Eduskunn.än He.rra. Puhemiehelle.
16269: 
16270:    Turun·yliopiston palveluksessa on laborantin     työskenneltäessä, tuntuu että kysymyksessä niin
16271: koulutuksen. saaneita henkilöitä laboratorioapu-    palkkojen kuin ·nimikkeidenkin osalta on selvä
16272: laisen nimikkeellä 47 henkilöä palkkaluokassa       vääristymä, joka tulisi korjata.
16273: V 9 eli 2123 markan kuukausipalkalla ja yksi           Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
16274: henkilö laborantin nimikkeellä samassa palkka-      tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esi-
16275: luokassa. Lisäksi yliopiston palveluksessa on       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
16276: laboratorioapulaisen nimikkeellä myös koulutta-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16277: matoota henkilökuntaa.                              sen:
16278:    Laborantin koulutus kestää kaksi vuotta.
16279: Yksityisellä sektorilla esim. tekstiiliteollisuu-             Onko Hallitus tietoinen siitä palk-
16280: dessa on koulutuksen saaneen laborantin vä-                koja .ja ammattinimikkeitä koskevasta
16281: himmäispalkka (palkkaryhmä E) 2 417 mk                     ilmeisestä vääristymästä, joka Turun
16282: kuukaudessa. Kun otetaan huomioon, että labo-              yliopistossa vallitsee sen palveluksessa
16283: rantin ja laboratorioapulaisten työ Turun yli-             olevien laborantin koulutuksen saanei-
16284: opistossa on erittäin vaativaa, vastuullista ja            den henkilöiden kohdalla, ja
16285: vaarallista erilaisten liuottimien, radioaktiivi-             mitä Hallitus aikoo .tehdä kyseisen
16286: suuden ja tartuntavaarallisten näytteiden kanssa           asiantilan korjaamiseksi?
16287:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16288: 
16289:                Paula Eenilä                                  Reino Breilin
16290:                Anna-Liisa Jokinen                            Heli Astala
16291: 
16292: 
16293: 
16294: 
16295: 0879013469
16296: 2                                            1.979 vp.
16297: 
16298: 
16299: 
16300: 
16301:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16302: 
16303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Valtion virkojen ja toimien järjestelyva1tuus-
16304: mainitussa tarkoituksessa Te, Hetra Puhemies,      1ain (767/76) 2 §:n mukaan virkojen ja toi-
16305: olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn         mien nimien yksinkertaistaiDiseksi ja yhden-
16306: kirjeenne · ,ahella toimittanut valtioneuvostqn    mukaistiu:Diseksi sekä saattamiseksi . paremmin
16307: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen·· kansan-    vastaamaan muuttuneita tehtäviä, saadaan .. niitä
16308: edustaja Eenilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-     asetuksella muuttaa, mikäli muutos ei aiheuta
16309: sesta kysymyksestä n:o 245:                        palkkausmenojen · lisäämistä eikä vaikuta viran
16310:                                                    tai toimen haltijan oikeuksiin. Vastaavat ·muu-
16311:            Onko Hallitus tietoinen siitä palk-     tokset ylimääräisten toimien osalta tehdään
16312:         koja ja ammattinimikkeitä koskevasta       valtiovarainministeriön päätöksellä. Näin ollen
16313:         ilmeisestä vääristymästä, joka Turun       voidaan laboratorioapulaisen nimike .muuttaa
16314:         yliopistossa vallitsee sen palveluksessa   järjestelyvaltuuslain ja -asetuksen mukaisessa
16315:         olevien laborantin koulutuksen saanei-     järjestyksessä laborantiksi ainakin silloi:n, kun
16316:         den henkilöiden kohdalla, ja               laboratorioapulaisen koulutus ja tehtävät vas-
16317:            mitä Hallitus aikoo tehdä kyseisen      taavat laborantin toimessa toimivien koulu-
16318:         asiantilan korj aarniseksi?                tusta ja tehtäviä, ja muutos ei aiheuta palk-
16319:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kausmenojen lisäämistä.
16320: vasti seuraavaa:                                      Laboratorioapulaisten palkkauksen osalta voi-
16321:   Valtion toimistohenkilöstöä koskeva toimen-      daan todeta, että ·valtion virkamies~en palve-
16322: kuvaus on ollut kehiteltävänä jo vuodesta 1973     lussuhteen ehdoista sovitaan valtion virkaehto-
16323: alkaen. Toimenkuvauksen piiriin ovat kuulu-        sopimuslain (664/70) säätämässä jarjestyk-
16324: neet muun muassa laboratorioapulaiset. Vuonna      sessä. Valtion virkaehtosopimuslain 2 §: n 1
16325: 1978 aloitetulla toimenkuvauskyselyllä kerät-      momentin mukaan virkamiesten palvelussuh-
16326: tyjen tietojen tulostaminen on vielä kesken.       teen ehdoista on voimassa, mitä niistä virka-
16327: Voidaan kuitenkin todeta, että saatua toimen-      ehtosopimuksilla määrätään. Näin ollen labora-
16328: kuvaustiedostoa voidaan käyttää hyväksi vir-       torioapulaisten palkkauksen tarkistaminen kuu-
16329: kojen ja toimien nimikkeitä koskevissa selvi-      luu virkaehtosopimuksin sovittaviin asioihin,
16330: tyksissä.                                          joista hallitus ei voi yksipuolisesti päättää.
16331: 
16332:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1979.
16333: 
16334:                                                                       Ministeri Pirkko Työläiärvi
16335:                                             N:o 24.5                                              3
16336: 
16337: 
16338: 
16339: 
16340:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16341: 
16342:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       man, för förenklande och förenhetligande av
16343: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      benämningarna på tjänster och befattningar
16344: av den 7 november 1979 tili vederbörande           samt för att de bätre skall motsvara de för-
16345: medlem av statsrådet för avgivande av svar         ändrade uppgifterna, genom förordning ändra
16346: översänt avskrift av följande av riksdagsman       dem, såvida ändringen icke föranleder en ök-
16347: Eenilä m. fl. undertecknade spörsmål nr 245:       ning av avlöningsutgifterna ellet inverkar på
16348:                                                    innehavarens av tjänsten ellet befattningen rät-
16349:          Är Regeringen medveten om den             tigheter. Motsvarande ändringar i fråga om
16350:        uppenbara snedvridning i löner och          extraordinarie befattningar görs medelst finans-
16351:        yrkesbenämningar som råder vid Aho          ministeriets beslut. Sålunda kan laboratorie-
16352:        universitet beträffande personer som        biträdesbenämningen i den ordning ovan nämn-
16353:        erhållit laborantutbildning, och            da lag och förordning föreskriver ändras tili
16354:          vad avser Regeringen göra för att         laborant åtminstone då laboratoriebiträdes ut-
16355:        korrigera detta sakernas tillstånd?         bildning och uppgifter matsvarat de personers
16356:                                                    utbildning och uppgifter, vilka är verksamma
16357:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      i laborantbefattningar, och ändringen inte föran-
16358: samt anföra följande:                              leder en ökning av avlöningsutgifterna.
16359:    Befattningsbeskrivningen för statens byrå-         I fråga om laboratoriebiträdens avlöning kan
16360: personal har varit under utveckling redan från     konstateras, att om statstjänstemännens anställ-
16361: år 1973. Befattningsbeskrivningen har bl. a.       ningsvillkor överenskommes i den ordning som
16362: gällt laboratoriebiträden. Utmatningen av de       stadgas i lagen om statens tjänstekollektivavtal
16363: uppgifter som insamlades med den år 1978            (664/70). Enligt 2 § 1 mom. lagen om statens
16364: påbörj ade befattningsbeskrivningsförfrågningen    tjänstekollektivavtal gäller angående villkoren
16365: är ännu inte slutförd. Det kan dock konsta-        i tjänstemäns anställningsförhållande vad om
16366: teras, att det befattningsbeskrivningsregister     dem bestämmes i tjänstekollektivavtal. Sålunda
16367: man erhållit kan utnyttjas vid utredningar an-     hör justeringen av laboratoriebiträdens avlö-
16368: gående tjänsters och befattningars benämningar.    ning tili de ärenden, om vilka överenskom-
16369:    Enligt 2 § lagen om befogenhet att reglera      melse ingås i tjänstekollektivavtal och om vilka
16370: statens tjänster och befattningar (767 /76) får    ärenden regeringen inte ensidigt kan besluta.
16371:      Helsingfors den 19 december 1979.
16372: 
16373:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
16374:                                                1979 vp.
16375: 
16376: Kirjallinen kysymys n:o 246.
16377: 
16378: 
16379: 
16380: 
16381:                                   Hyrynkangas ym.: Esitucl.dntaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä
16382:                                      koskevan hallituksen esityksen antamisesta.
16383: 
16384: 
16385: 
16386:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16387: 
16388:     Rikosten selvittämisessä olennaisen vaiheen      kisesti lannistava vapaudenmenetys, johon ei
16389: muodostaa niiden henkilöiden löytäminen, joi-        sisältynyt käytännöllisesti katsoen minkäänlaista
16390: hin syyte mahdollisesti tullaan kohdistamaan.        mahdollisuutta ilmoittaa epäiliyksi joutumisesta
16391: Ennen syytteen nostamista saatetaan joutua sel-      välittömästi edes läheisille - tiedetään tapaus,
16392: vittämään useankin epäillyn mahdollinen syyl-        jossa epäillyn lähiomainen on menehtynyt pi-
16393: lisyys esitutkinnan kohteena olevaan rikokseen.      dätysajan aiheuttamaan epätietoisuuteen.
16394:     Julkisessa sanassa esiintyvistä tapauksista         Tästä aiheutuu mutkallisuuksia ja ongelmia
16395: samoin kuin erilaisissa luottamustehtävissä toi-     asian oikeuskäsittelyssä, kun vasta tuolloin jou-
16396: miville henkilöille ja välittömästi laillisuusval-   dutaan tekemään lisäselvityksiä, jotka olisi
16397: vontaa suorittaville viranomaisille tulevista il-    tullut suorittaa jo esitutkintavaiheessa. Koke-
16398: moituksista voidaan päätellä, että valitettavasti    mus osoittaa, etteivät viitatunlaiset perusteet
16399: esitutkinnassa ei aina muisteta sitä yksinker-       lausumien muuttamiseen kaikissa tapauksissa
16400: taista sääntöä, että ensisijaisesti tutkimuksen      ole aiheettomia. Olipa epäkohdan laajuus suuri
16401: kohteena on se, onko tapahtunut rikos ja min-        tai pieni, sen olemassaolo jäytää rikosmenette-
16402: kälainen se todellisuudessa on, eikä mahdolli-       lymme luotettavuutta.
16403: sesti ensimmäisenä käsiin saatu epäilty henkilö.        Niin kauan kuin epäilty esitutkinnassa on
16404:     Esitutkinnassa kuullaan rikoksesta epäiltyjä     vailla asianmukaisia oikeussuojan takeita, on
16405: ja juuri näihin tilanteisiin liittyvät edellä vii-   yksi tarpeeton vaara olemassa tosiasioita vas-
16406: tatut maininnat ilmiöistä, joita ei voi pitää        taamattomien rangaistustuomioiden julistamisel-
16407: oikeusvaltion periaatteiden mukaisina. Suomi         le. Juuri tämä on perusteena myös edellä mai-
16408: onkin joutunut tekemään meillä voimassa ole-         nitun yleissopimuksen vaatimuksessa tehok-
16409: vasta poliisiviranomaisten vangitsemisoikeudesta     kaasta oikeudesta puolustukseen. Se on laissa
16410: varauksen ratifioidessaan kansalaiso~keuksia ja      säänneltyjen rikoksen selv.ittämiskeinojen ja nii-
16411: poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopi-       den tehosteiden ohella oikeusjärjestelmän lml-
16412: muksen. Myös epäillyn vapauden riiston ajan          makivi, ei ainoastaaan läntisissä demokratioissa
16413: nykyinen pituus poikkeaa siitä, mikä on val-         vaan maailmanlaajuisesti.
16414: litsevaa Euroopan läntisissä valtioissa. Samoin         Suomessa on esitutkintaa samoin kuin puo-
16415: puuttuvat laista säännökset siitä, mitkä ovat        lustusta ja pakkokeinoja rikosasioissa koskeva
16416: epäillyn oikeudet, esimerkiksi ilmoittaa lähei-      lainsäädäntö ollut valmisteltavana kohta sata
16417: silleen vapaudenmenetyksestä, puhumattakaan          vuotta ja viimeisetkin kymmenen vuotta yhtä-
16418: asiantuntija-avun saamisesta kuulustelutilaisuu-     jaksoisesti. Asia ei enää siedä viivytystä, minkä
16419: teen valvomaan menettelyn asianmukaisuutta           vuoksi esitämme kunnioittavasti, viitaten valtio-
16420: - vastauksiahan paikalla oleva puolustaja ei         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin, valtio-
16421: tietenkään kuulusteltavan puolesta voi esittää.      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16422:     Näistä seikoista versoo kahdenlaisia epäkoh-     seuraavan kysymyksen:
16423: tia rikosoikeudelliseen järjestelmäämme. Epäil-
16424: lyt monesti kiistävät esitutkinnassa antamansa                 Milloin Hallitus antaa esitykset esi-
16425: lausumat sanoen niiden perustana olleen hen-                tutkintaa sekä puolustusta ja pakkokei-
16426: 0879013159
16427: 2                                        1979 vp.
16428: 
16429:      noja rikosasioissa koskevan lainsäädän-         sinä pääpiirteissään esitykset on tarkoi-
16430:      nön aikaansaamiseksi ja minkä sisältöi-         tus eduskunnalle esitellä?
16431:     Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16432: 
16433:        Helvi Hyrynkangas           Antero Juntumaa             Urho Pohto
16434:        Jaakko Itälä                Tapio Holvitie              Petter Savola
16435:        Terhi Nieminen-Mäkynen      Tauno Valo                  Hannu Tenhiälä
16436:                                               N:o 246                                               3
16437: 
16438: 
16439: 
16440: 
16441:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16442: 
16443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ta:vkistetussa ehdotuksessa rikoksesta epäil-
16444: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyn avustajan läsnäolo esitutkinnassa on tar-
16445: olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn           koitus järjestää samojen periaatteiden varaan
16446: kirjeenne n:o 1235 ohella toimittanut valtio-        kuin muissakin pohjoismaissa. Pidätetyksi jou-
16447: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tumisesta läheisille ilmoittaminen on jo ny-
16448: kansanedustaja Helvi Hyrynkankaan ym. näin           kyisessä rikoslain voimaanpanemisesta annetun
16449: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 246:       asetuksen 41 a §:ssä määrätty viranomaisten
16450:                                                      tehtäväksi. Tämä velvollisuus on tarkoitus säi-
16451:           Milloin Hallitus antaa esitykset esi-      lyttää.
16452:        tutkintaa sekä puolustusta ja pakkokei-          Vangitsemisesta päättäminen ehdotetaan siir-
16453:        noja dkosasioissa koskevan lainsäädän-        rettäväksi tuomioistuimelle ja pidätysaikaa eh-
16454:        nön aikaansaamiseksi ja minkä sisältöi-       dotetaan lyhennettäväksi, jolloin Suomi voisi
16455:        sinä pääpiirteissään esitykset on tarkoi-     myös poistaa sen kysymyksen perusteluissa tar-
16456:        tus eduskunnalle esitellä?                    koitetun varauman, jonka Suomi joutui teke-
16457:                                                      mään Yhdistyneiden Kansakuntien kansalaisoi-
16458:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleis-
16459: seuraavaa:                                           sopimukseen sen ratifioinnin yhteydessä.
16460:    Oikeusministeriön asettama työryhmä, jonka           Ehdotus voidaan antaa Eduskunnalle heti,
16461: tehtävänä on ollut laatia tarkistettu ehdotus esi-   kun tarpeelliset neuvottelut on käyty niiden
16462: tutkintaa, puolustusta ja pakkokeinoja rikos-        viranomaisten kanssa, joita uudistus koskee, ja
16463: asioissa koskevaksi lainsäädännöksi vuonna           on saatu varmuus siitä, että uudistus kyetään
16464: 197 3 valmistuneen ehdotuksen pohjalta, on           taloudellisesti ja teknisesti toteuttamaan.
16465: saanut työnsä päätökseen.
16466:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
16467: 
16468:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
16469: 4                                            1979 vp.
16470: 
16471: 
16472: 
16473: 
16474:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
16475: 
16476:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          I det justerade förslaget avser man att an-
16477: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           ordna närvaron av den för brottet misstänktes
16478: velse nr 1235 av den 7 november 1979 tili           biträde vid förundersökning enligt samma prin-
16479: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-      ciper som gäller i de övriga nordiska länderna.
16480: de av svar översänt avskrift av följande av         I 41 a § förodningen om införande av
16481: riksdagsman Helvi Hyrynkangas m. fl. under·         strafflagen bestäms redan nu att det ankom-
16482: tecknade spörsmål nr 246:                           mer på myndigheterna att underrätta de när-
16483:                                                     maste anhöriga om anhållandet. Avsikten är
16484:           När avser Regeringen avlåta propo-        att bibehålla denna skyldighet.
16485:        sitioner för att skapa en lagstiftning an-      Beslutsfattandet angående häktning föreslås
16486:        gående förundersökning samt försvar          bli överfört på domstol och anhållningstiden
16487:        och tvångsmedel i brottmål och med           förkortas varvid Finland också kunde avlägsna
16488:        vilket huvudsakligt innehåll avser man       det i motiveringen tili spörsmålet avsedda för-
16489:        att presentera propositionerna för riks·     behåll som Finland tvingades göra i samband
16490:        dagen?                                       med ratificeringen av Förenta Nationernas kon-
16491:                                                     vention om medborgerliga och politiska rättig-
16492:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       heter.
16493: samt anföra följande:                                  Propositionen kan avlåtas tili Riksdagen ge-
16494:    Den av justitieministeriet tillsatta arbets-     nast då de erforderliga förhandlingarna med de
16495: grupp med uppgift att på basen av ett förslag       myndigheter som berörs av reformen har slut-
16496: som färdigsställdes år 1973 uppgöra ett juste·      förts och då man har erhållit säkerhet om att
16497: rat förslag tilllagstiftning om förundersökning,    det är ekonomiskt och tekniskt möjligt att
16498: försvar och tvångsmedel i brottmål har slut-        genomföra reformen.
16499: fört sitt arbete.
16500:      Helsingfors den 5 december 1979.
16501: 
16502:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
16503:                                              1979 vp.
16504: 
16505: Kirjallinen kysymys n:o 247.
16506: 
16507: 
16508: 
16509: 
16510:                                  Hyrynkangas ym.: Pohjois-Suomen päihdyttävien aineiden vää-
16511:                                     rinkäyttäjien huollon tehostamisesta.
16512: 
16513: 
16514:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16515: 
16516:    Sosiaalihallitus on 25. 1. 1977 tehnyt peri-     laitoksen aikaansaamista antamaan palveluita
16517: aatepäätöksen Limingan kunnassa sijaitsevan         erityisesti maan pohjoiseropien läänien asukkail-
16518: valtion Kylliälän koulukodin siirtämisestä Pert-    le on pidettävä edelleenkin erittäin tärkeänä.
16519: tulan ammatillisen koulutuskeskuksen Ylänteen       Toisaalta Kylliälän henkilökunnan keskuudes-
16520: osaston tiloihin. Periaatepäätökseen sisältyy       sa herättää voimakasta epätietoisuutta koulu-
16521: myös koulukodin nykyisten tilojen käyttäminen       kodin siirtymispäätöksen jatkuva viivästymi-
16522: P AV -huoltotoimintaan.                             nen.
16523:    Sittemmin on sosiaalihallituksen asettama           Edellä lausuttuun viitaten esitämme valtio-
16524: työryhmä selvittänyt Kylliälän koulukodin siir-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
16525: toa ja sen henkilökunnan asemaa. Työryhmä           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16526: on saanut työnsä päätökseen 30. 1. 1978. Työ-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16527: ryhmän esitys on otettu huomioon Oulun ja
16528: Lapin läänien päihdehuoltoa suunniteltaessa.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
16529:    Järvenpään sosiaalisairaala on edelleenkin              Pohjois-Suomen P AV -huoltotoiminnan
16530: palvellut pääosin maan eteläisistä lääneistä ole-          tehostamiseksi sekä Kylliälän kouluko-
16531: via asukkaita. Tämän vuoksi sosiaalisairaalan              din siirtämisestä aiheutuvan epätietoi-
16532: tyyppisiä palveluja tarjoavan Kylliälän huolto-            suuden poistamiseksi?
16533:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16534: 
16535:                Helvi Hyrynkangas                                Jaakko Itälä
16536:                Terhi Nieminen-Mäkynen                           Väinö Raudaskoski
16537:                                              Jorma Fred
16538: 
16539: 
16540: 
16541: 
16542: 087901326M
16543: 2                                             1979 vp.
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16549: 
16550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Oulun läänin päihdehuoltoyksikön perusta-
16551: 'Sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        minen ja Kylliälän koulukodin ~iir.to liittyy
16552: mies, olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päi-         oleellisesti kehitysvammaisten erityishuollon
16553: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        järjestelyihin.
16554: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Valtakunnallisessa suunt).itelmassa kehitys-
16555:  kansanedustaja Hyrynkankaan ym. näin kuulu-         vammaisten erityishuollon järjestämisestä vuo-
16556: vasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 24 7:          sina 1981-1985 todetaan, että Perttulan am-
16557:                                                      matillisen koulutuskeskuksen råke:Otaminen
16558:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-        aloitetaan v. 1981. Kylliälän koulukodin siir-
16559:        tyy Pohjois-Suomen PAV-huoltotoi-             tyminen Ylänteen koulukodin tiloihin voi ta-
16560:        minnan tehostamiseksi sekä Kylliälän          pahtua aikaisintaan silloin, kun Ylänteellä ole-
16561:        koulukodin siirtämisestä aiheutuvan epä-      ville huollettaville on voitu osoittaa muualta
16562:        tietoisuuden poistamiseksi?                   hoitopaikat. Tämä edellyttää Perttulan amma-
16563:                                                      tillisen koulutuskeskuksen valmistumista. Vuo-
16564:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den 1980 tulo- ja menoarviossa momentilla
16565: vasti seuraavaa:                                     33.45.74, Valtion kehitysvammalaitökset, ta-
16566:    Sosiaalihallitus teki tammikuussa 1977 peri-      lonrakennukset (siirtomääräraha), on Perttulan
16567: aatepäätöksen Kylliälän koulukodin siirtämi-         ammatillisen koulutuskeskuksen uudisrakennuk~
16568: sestä vapautuviin Perttulan koulutuskeskuksen        seen ja peruskorjaukseen ehdotettu 250 000
16569: Ylänteen osaston tiloihin sekä päihdeongelmais-      markkaa jo myönnetyn 300 000 markan li-
16570: ten huoltoyksikön perustamisesta näin vapau-         säksi. Toiminnan aloittaminen voi siten tapah-
16571: tuviin koulukodin tiloihin.                          tua aikaisintaan sen jälkeen, kun nämä vaiheet
16572:    Asiaan liittyviä käytännön toimenpiteitä on       ovat toreutuneet. Asia on sosiaali- ja terveys-
16573: sen jälkeen selvitelty sosiaalihallituksen asetta-   ministeriössä valmisteltavana, ja se tullaan pe-
16574: massa työryhmässä, johon ovat kuuluneet so-          rusteellisesti selvittämään.
16575: siaalihallituksen ja lääninhallituksen viran-            On syytä todeta, että sosiaali- ja terveysmi-
16576: omaisten lisäksi myös paikallisten kuntien ja        nisteriö on 22. 11. 1979 vahvistanut Pohjolan
16577: alan ammattijärjestöjen edustajat. Myös laitos-      työlaitoksen kuntainliiton Ruukin 30-paikkai-
16578: ten edustajat ovat olleet työryhmässä.               sen huoltokodin yhdistetyn perustamis- ja esi-
16579:    Työryhmän työn jälkeen sosiaalihallitus on        suunnitelma II:n. Ruukin huoltokoti pystyy tä-
16580: esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle hy-      män jälkeen entistä tehokkaammin palvelemaan
16581: väksyttäväksi suunnitelmat koulukodin siirtä-        Oulun läänin eläkeläisalkoholisteja suunnitel-
16582: miseksi ja valtion ylläpitämän PAV-yksikön           lun Kylliälän yksikön palvellessa lähinnä työ-
16583: perustamiseksi.                                      ikäisiä, aktiiviväestöön kuuluvia päihdeongel-
16584:                                                      maisia.
16585:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
16586: 
16587:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
16588:                                             N:o 247                                               3
16589: 
16590: 
16591: 
16592: 
16593:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16594: 
16595:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1nrättandet av en enhet för vård av rus-
16596: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      medelsmissbrukare i Uleåborgs Iän och flytt-
16597: av den 7 november 1979 till vederbörande           ningen av Kylliälä skolhem anknyter i väsent-
16598: med1em av statsrådet för avgivande av svar         lig mån tili arrangemangen rörande special-
16599: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman       omsorger om utvecklingsstörda.
16600: Hyrynkangas m .fl. undertecknade spörsmål nr          1 den riksomfattande planen för anordnan-
16601: 247:                                               det av specialomsorger om utvecklingsstörda
16602:           Vilka åtgärder avser Regeringen vid-     åren 1981-1985 konstateras, att byggandet av
16603:        ta för att effektivera MBL-vården i         Perttula yrkesutbildningscentral inleds år 1981.
16604:        norra Finland samt för att avlägsna den     Flyttningen av Kylliä1ä skolhem tili Ylänne
16605:        ovisshet som föran1eds av flyttningen       skolhems utrymmen kan ske tidigast då man
16606:        av Kylliä1ä skolhem?                        har kunnat anvisa dem som erhåller vård
16607:                                                    i Ylänne vårdplatser på annat håll. Detta för-
16608:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utsätter att Perttula yrkesutbildningscentral
16609: samt anföra fö1jande:                              blir färdig. 1 statsförslaget för år 1980 har
16610:    Socialstyrelsen fattade i januari 1977 ett      man under moment 33.45.74, Statens anstalter
16611: principbeslut att flytta Kylliälä skolhem till     för utvecklingsstörda, husbyggen (reservations-
16612: utrymmena i Perttula utbildningscentrals av-       anslag) föreslagit 250 000 mk för Perttula
16613: delning i Ylänne, som b1ir tomma, samt om          yrkesutbildningscentrals nybygge och grund-
16614: att grunda en vårdenhet för rusmedelsmiss-         reparation utöver de 300 000 mk som redan
16615: brukare i de skolhemmets utrymmen, som så-         beviljats. Verksamheten kan sålunda inledas
16616: lunda blir fria.                                   tidigast då dessa skeden har slutförts. Saken är
16617:    De praktiska åtgärderna i anslutning till       under beredning vid social- och hälsovårds-
16618: ärendet har härefter utretts av en arbetsgrupp     ministeriet och den kommer att utredas
16619: som socialstyrelsen tillsatt. Till arbetsgruppen   grundligt.
16620: har hört representanten för, förutom socialsty-       Det är skäl att konstatera att social- och
16621: relsens och länsstyrelsens myndigheter, också       hälsovårdsministeriet 22. 11. 1979 har fast-
16622: för de lokala kommunerna och för fack-             ställt den kombinerade II anläggnings- och
16623: organisationerna i branschen. Även anstalter-      utbyggnadsplanen för kommunalförbundets för
16624: nas representanter har varit med i arbets-         Pohjola arbetsinrättning vårdhem i Ruukki,
16625: gruppen.                                           som har 30 platser. Ruukki vårdhem kan här-
16626:    Efter det arbetsgruppen s1utfört sitt arbete    efter effektivare än tidigare betjäna pensionärs-
16627: har socialstyrelsen förelagt social- och hälso-    alkoholisterna i Uleåborgs Iän medan den pla-
16628: vårdsministeriet för godkännande planer för        nerade enheten i Kylliälä närmast betjänar
16629: flyttning av skolhemmet och för grundande av       personer med rusmedelsproblem vilka hör till
16630: en av staten upprätthållen MBL-enhet.              den aktiva befolkningen i arbetsför 2lder.
16631: 
16632:      Helsingfors den 14 december 1979.
16633: 
16634:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
16635:                                              1979 vp.
16636: 
16637: Kirjallinen kysymys n:o 248.
16638: 
16639: 
16640: 
16641: 
16642:                                  Mattila ym.: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n tulkinnasta.
16643: 
16644: 
16645:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16646:                                                                                         ,.    -   <
16647: 
16648: 
16649: 
16650: 
16651:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       ottaa huomioon. Näin ollen viiden.. vuoden sään-.
16652: satunnaisena voittona pidetään •omaisuuden sa-      nös autoa työn vuoksi· käyttäneen kohdalla ei
16653: tunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa, jos        tunnu. oikeudenmukaiselta, jos lainkaan välttä·
16654: omaist.Jus on saatu ostamalla .tai vaihtamalla      mättömältä. Oman osansa muodostaa se seikka,
16655: tahi muulla niihin verrattavalla saannolla vas-     onko oman auton käytöstä saatavaa. korvausta
16656: tiketta vastaan ja jos irtain omaisuus on ollut     alunperinkään tarkoitettu nyt esillä olevalla
16657: luovuttajan omana viisi vuotta lyhyemmän ajan.      tavalla verotuksen piiriin saatettavaksi.
16658: Tätä on sovellettu viime vuosina myös oman             Eri osissa ·maatamme sovellettava verotus-
16659: auton käytöstä työnantajalta saadun korvauk-        käytäntö poikkeaa· niinikään toisistaan. Tämä
16660: sen osalta tapauksissa, joissa työntekijä on jou-   näkyy mm. siinä, että kilometrikorvauksiin si-
16661: tunut vaihtamaan autoa alle viiden vuoden käy-      sältyvä korvaus auton arvon alentumisesta las-
16662: tön jälkeen.                                        ketaan eri tavoin. Näin verovelvolliset joutuvat
16663:    Yleisohjeena lienee käytetty sitä, että työn-    eriarvoiseen asemaan, mikä ei liene verotuskäy-
16664: antajalta oman auton käytöstä saatu korvaus         tännön periaatteiden mukaista.
16665: voidaan eräissä tapauksissa huomioida satun-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
16666: naisen myyntivoiton määrää laskettaessa. Vero-      järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
16667: tuksen kohteeksi joutuneiden määrä on kasva-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16668: nut kuitenkin niin suureksi, että voidaan puhua     vaksi seuraavan kysymyksen:             ·
16669:  jo yleistyneestä uudesta autovetosta. Eritoten
16670: harvaanasuttujen ja pitkien etäisyyksien alueel-              Onko Hallituksen mielestä oikein,
16671: la, missä monissa tapauksissa oma auto työn-               että työnantajalta oman auton käytöstä
16672: tekemisen kannalta on välttämättömyys, ei                  saatu korvaus voidaan ottaa mukaan
16673: ylellisyys, on tällainen verotus koettu kohtuut-           mahdollista satunnaisen myyntivoiton
16674:  tomaksi.                                                  määrää laskettaessa, ja
16675:    Huono tiestö, työvälineiden kuljettaminen                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei"
16676:  autossa sekä Pohjois-Suomen ankarammat luon-              siin myyntivoittoa määrättäessä vallitse-
16677:  nonolosuhteet kuluttavat autoa enemmän ja                 van kirjavan verotuskäytännön yhtenäis-
16678:  nopeammin kuin mitä verotuksen ohjeet voivat              tämiseksi?
16679:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16680: 
16681:                Kalevi Mattila                                   Markku .Kauppin!'!n
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686: 0879012794
16687: 2                                           1979 vp.
16688: 
16689: 
16690: 
16691: 
16692:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16693: 
16694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    mioon verovelvollisen auton myynnistä saamaa
16695: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      satunnaista myyntivoittoa laskettaessa (vero-
16696: olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn         vuosi 1971 ) . Tulo- ja varallisuusverolaki ilmai-
16697: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       see sen jo aikaisemmassa lainsäädännössä omak-
16698: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      sutun oikeusperiaatteen, että ns. palautuvat
16699: edustaja .Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta      poistot ovat veronalaista tuloa niissä tapauk-
16700: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                sissa, joissa ne sisältyvät veronalaiseen satun-
16701:                                                    naiseen myyntivoittoon. Auton arvon alentu-
16702:           Onko Hallituksen mielestä oikein,        misesta maksettavat korvaukset ovat rinnas-
16703:        että työnantajalta oman auton käytöstä      tettavissa käyttöomaisuuden hankintamenoista
16704:        saatu korvaus voidaan ottaa mukaan          myönnettäviin poistoihin.
16705:        mahdollista satunnaisen myyntivoiton            Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh-
16706:        määrää laskettaessa, ja                     teydessä katsottiin, että myyntivoittojen vero-
16707:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tuksen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erilli-
16708:        siin myyntivoittoa määrättäessä vallitse-   sellä lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuiten-
16709:        van kirjavan verotuskäytännön yhtenäis-     kaan vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaattee-
16710:        tämiseksi?                                  na tulisi olla se, että satunnaisen luovutuk-
16711:                                                    sen tuottama voitto olisi aina· veronalaista tu-
16712:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      loa nykyisistä suhteellisen lyhyistä aikarajoista
16713: vasti seuraavaa:                                   riippumatta. Veronalaista tulisi olla enintään
16714:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 § :n mukaan     todellinen inflaatiosta puhdistettu voitto. Asiaa
16715: satunnaisena myyntivoittona pidetään omaisuu-      koskevan lainsäädännön valmisteluvaihe ei kui-
16716: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit-        tenkaan anna mahdollisuutta luovutusvoiton
16717: toa, jos omaisuus on saatu ostamaila tai vaih-     verotuksen laajempaan uudistamiseen aivan lä-
16718: tamalla tahi muulla niihin verrattavalla saan-     hiaikoina.
16719: nolla vastiketta vastaan ja jos irtain omaisuus        Verohallituksen tehtävänä on erityisesti edis-
16720: on ollut luovuttajan omana 5 vuotta lyhyem-        tää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toi-
16721: män ajan. Satunnaisen myyntivoiton suuruus         mittamista antamalla veroviranomaisille neuvo-
16722: lasketaan siten, että omaisuuden luovutushin-      ja ja ohjeita sekä huolehtimalla verovelvollisiin
16723: nasta vähennetään omaisuuden hankintamenon         kohdistuvasta verotuksen toimeenpanoa koske-
16724: poistamatta oleva osa ja voiton hankkimises-        vasta tiedotustoiminnasta. Verohallitus on oh-
16725: ta olleet menot.                                    jeissaan selvittänyt oman auton käytöstä työn-
16726:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o          antajalta saadun korvauksen huomioon otta-
16727: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen         mista satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
16728: oli saanut työnantajaltaan korvausta oman au-       taessa. Näitä ohjeita tarvittaessa laajentamalla
16729: ton käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin,      ja täsmentämällä verohallitus huolehtii tältäkin
16730: korvaukset oli, siltä osin kuin niitä oli mak-      osin verotuskäytännön yhdenmukaisuudesta.
16731: settu auton arvon alentumisesta, otettava huo-
16732:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
16733: 
16734:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
16735:                                             N:o 248                                                3
16736: 
16737: 
16738: 
16739: 
16740:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16741: 
16742:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vinst som den skattskyldige erhöll vid försälj-
16743: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ning av bilen ( skatteåret 1971 ) . Lagen om
16744: velse av den 7 november 1979 till vederbö-         skatt på inkomst och förmögenhet ger uttryck
16745: rande medlem av statsrådet för avgivande av        för den rättsprincip som omfattats redan i ti-
16746: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    digare lagstiftning och enligt vilken avskriv-
16747: man Kalevi Mattila m. fl. undertecknade spörs-     ningar som restitueras är skattepliktig inkomst
16748: mål nr 248:                                        i de fall, då de ingår i skattepliktig tillfällig
16749:                                                    försäljningsvinst. Ersättningar för en bils ned-
16750:           Anser Regeringen det rätt att den        satta värde är att jämföra med avskrivningar
16751:        ersättning som erhållits av arbetsgiva-     som beviljas på anskaffningsutgiften för anlägg-
16752:        ren för användning av egen bil kan          ningstillgångar.
16753:        inberäknas i beloppet av eventuell till-       1 samband med att lagen om skatt på in-
16754:        fällig försäljningsvinst, och               komst och förmögenhet stiftades ansåg man
16755:           avser Regeringen vidta åtgärder för      att totalreformen av beskattningen på försälj-
16756:        att förenhetliga den brokiga beskatt-       ningsvinster borde genomföras genom skild lag-
16757:        ningspraxis som gäller vid bestämman-       stiftning. Hittills har en dylik lag dock inte
16758:        det av försäljningsvinst?                   stiftats. Principen borde vara den att vinst
16759:                                                    på tillfällig överlåtelse alltid vore skatteplik-
16760:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tig inkomst oberoende av de gällande relativt
16761: samt anföra följande:                              korta tidsfristerna. Högst den reella, inflations-
16762:    Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst           korrigerade vinsten borde vara skattepliktig. Be-
16763: och förmögenhet anses såsom tillfällig vinst       redningsskedet för lagstiftningen i ärendet med-
16764: sådan vinst som uppkommit genom tillfällig         ger dock inte möjlighet att i vidare utsträck-
16765: överlåtelse av egendom, om egendomen för-          ning förnya beskattningen på överlåtelsevinst
16766: värvats genom köp eller byte eller genom an-       inom den närmaste framtiden.
16767: nat med dem jämförligt fång mot vederlag              Skattestyrelsens uppgift är särskilt att främ-
16768: och lös egendom har varit i överlåtarens ägo        ja förrättandet av en riktig och enhetlig be-
16769: kortare tid än 5 år. Storleken av tillfällig       skattning genom att ge skattemyndigheterna
16770: försäljningsvinst beräknas så, att från egendo-    råd och anvisningar samt ombesörja informa-
16771: mens överlåtelsepris avdras den oavskrivna de-     tion till de skattskyldiga angående beskattning-
16772: len av egendomens anskaffningsutgift och ut-       ens verkställande. Skattestyrelsen har i sina
16773: gifterna för vinstens förvärvande.                 anvisningar utrett beaktandet av den evsätt-
16774:    1 rättspraxis (HFD 21. 10. 1975 nr 4034)        ning, som erhållits av arbetsgivaren för an-
16775: har det ansetts, 1att då en skattskyldig av sin    vändning av egen bil, vid beräkning av belop-
16776: arbetsgivare erhållit ersättning för användning    pet på tillfällig försäljningsvinst. Genom att
16777: av egen ibil för körningar, föranledda av ar-      vid behov utvidga och precisera dessa anvis-
16778: betet, ersättningarna, tili den del de erlagts     ningar ombesörjer skattestyrelsen också till
16779: för minskning av bilens värde, borde beaktas       denna del enhetligheten av beskattningspraxis.
16780: vid beräknandet av den tillfälliga försäljnings-
16781:       Helsingfors den 4 december 1979.
16782: 
16783:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
16784:                                                 1979 vp.
16785: 
16786: Kirjallinen kysymys n:o 249.
16787: 
16788: 
16789: 
16790: 
16791:                                    Holvitie ym.: Määrärahojen osoittamisesta Suomen aerobiologi-
16792:                                       sen työryhmän työn jatkamiseksi.
16793: 
16794: 
16795:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16796: 
16797:    Suomen aerobiologinen työryhmä on paa-              hoitopäivälukunsa on n. 20 000/vuosi. Tehok-
16798: asiassa Suomen Akatemialta saatujen apuraho-           kaalla ennalta ehkäisyllä voidaan allergisia oirei-
16799: jen turvin tehnyt vuosina 1974-1979 maam-              ta huomattavasti vähentää ja niiden haittavai-
16800: me aerobiologista perustutkimusta. Tutkimuk-           kutuksia pienentää.
16801: seen on sisältynyt lähinnä kasvien siitepölyjen           Suomen Akatemian kanssa solmittu tutkimus-
16802: ja sienten itiöiden leviämisen, leviämiseen joh-       sopimus päättyy 31. 12. 1979, eikä tämän jäl-
16803: taneiden syiden ja niiden vaikutusten selvitte-        keen enää ole mahdollista jatkaa aerobiologian
16804: ly. Tämän tutkimuksen ohessa työryhmä on               perustutkimusta nykyisessä muodossaan. Tämä
16805: tehnyt lisäksi mm. selvityksen Äänekosken hii-         merkitsee myös sitä, että työryhmällä ei enää
16806: vatehtaan hiivapäästöjen leviämisestä sekä Tu-         ole käytettävissä aineistoa Pollen Bulletinin ja
16807: run jätteenpohtolaitoksen eri tilojen itiö- ja         tiedotteiden laatimiseen. Tämänkin vuoden so-
16808: bakteerikoostumuksesta.                                pimukseen sisältyvät palkkaukseen varatut va-
16809:    Edellä mainitun tutkimuksen ohessa työryh-          rat olivat niin pienet, että vain yksityisten lää-
16810: mä on vuodesta 197 6 lähtien julkaissut lehtistä       ketehtaiden ja eräiden muiden tahojen anta-
16811: "The Finnish Pollen Bulletin", joka sisältää lä-       mien avustusten turvin voidaan toimintaa jat-
16812: hinnä lääkäreiden käyttöön tarkoitetut tiedot          kaa kuluvan vuoden loppuun.
16813: päivittäisistä siitepölyjen (ja aikaisemmin myös          Me allekirjoittaneet katsomme, että yleisöä
16814: sienten itiöiden) runsauden vaihteluista Turus-        palveleva siitepölyjä ja sienten itiöitä koskeva
16815: sa, Oulussa ja Utsjoella. Näiden tietojen perus-       tiedotus- ja muu palvelutoiminta olisi ehdotto-
16816: teella on voitu tehdä suhteellisen tarkkoja yleis-     masti saatava pysyvämmälle perustalle kuin ti-
16817: tyksiä koko maatakin ajatellen. Lisäksi on suun-       lapäisten apurahojen varaan. Pitäisimme erityi-
16818: nilleen huhtikuun alusta syyskuun loppuun an-          sen sopivana sitä, että tällainen toiminta kyt-
16819: nettu Yleisradiolle ja lehdistölle viikottaiset tie-   kettäisiin lääkintöhallituksen toimipiiriin tär-
16820: dotukset siitepölytilanteesta; näihin torstaisin       keänä ennakolta ehkäisevänä toimialana.
16821: julkistettuihin tiedotuksiin on sisältynyt myös           Aerobiologisen työryhmän palveluksessa on
16822: ennuste seuraavalle viikolle. Sekä "Pollen Bulle-      nyt useita pitkälle koulutettuja henkilöitä, jotka
16823: tin" että tiedotustoiminta on ollut esikuvana          vuoden 1980 vaihteessa siirtyvät muihin tehtä-
16824: useiden muiden maiden vastaavalle toiminnal-           viin. Jos heistä ei riittävää määrää saada kiinni-
16825: le (Ruotsi, Tanska, Belgia, Hollanti). Saa-            tettyä kyseiseen ennuste- ja tiedotuspalveluun,
16826: tujen tietojen mukaan tiedotteet ovat muodos-          eivät myöhemmin enää suuretkaan rahat auta,
16827: tuneet tärkeiksi käytännön allergisten oireiden        vaan työ ja siihen liittyvä tutkimus on aloitet-
16828: ehkäisyssä ja myös allergioiden hoidossa. Tiedo-       tava paljolti alusta. Pidämme sen tähden erittäin
16829: tukset ovat auttaneet allergisia henkilöitä kiin-      tärkeänä, että ainakin kahdelle henkilölle voi-
16830: nittämään huomiota vuosittain samaan aikaan            taisiin aerobiologisen yleisöpalvelun piirissä tur-
16831: toistuviin "vilustumisoireisiin" ja hakeutumaan        vata heidän kekemustaan vastaavaa työtä, muu-
16832: lääkärinhoitoon.                                       ten heidän monivuotinen ja erittäin spesialisoi-
16833:    Allergisista oireista kärsii maassamme noin         tunut koulutuksensa on hukkaanheitettyä.
16834:  600 000 henkeä, joista on arvioitu n. 450 000            Kun toimeen vaaditaan biologisen peruskou-
16835: eli 10 % väestöstä kärsivän erilaisista siitepö-       lutuksen saanut ja lisäksi käytännön työssä run-
16836: ly- ja sieni-itiöallergioista. Näistä on noin          saasti kokemusta saanut henkilö, on kuukausi-
16837:  150 000 lapsia. Allergista astmaa sairastaa yli       palkan oltava n. 3 200 mk. Kahden henkilön
16838:  90 000 kansalaista ja pelkästään heidän sairas-       palkkaukseen kaikkine sotu- ja lomakorvauksi-
16839: 0879013071
16840: 2                                            1979 vp.
16841: 
16842: neen kuluu täten n. 90 000 mk ja keräys- ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16843: preparointitarvikkeisiin lisäksi n. 3 000 mk vuo-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
16844: dessa. Pollen Bulletinin julkaisukustannukset       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16845: ovat noin 4 000 mk ja posti- ja telexkulut n.       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16846: 2 000 mk vuodessa. Osa toimihenkilöiden vuo-
16847: silomasta on pidettävä kesän aikana, joten ke-               Onko Hallitus tietoinen kansanter-
16848: sälomansijaisten palkkoihin tarvitaan vielä 2 X            veystyön kannalta erittäin tärkeän Suo-
16849: 2 500 mk eli 5 000 mk. Kokonaiskustannukset                men aerobiologisen työryhmän työn
16850: vuotta kohti ovat näin ollen 104 000 mk.                   päättymisestä varojen puutteeseen 31.
16851:    Korostamme vielä sitä, että tarkoitus ei ole            12. 1979, ja
16852: saada määrärahoja tutkimukseen sinänsä, vaan                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
16853: allergiapotilaiden ennalta ehkäisevään hoitoon,            sen estämiseksi?
16854: jolla on suuri merkitys kansanterveystyön kan-
16855: nalta.
16856:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1979.
16857: 
16858:          Tapio Holvitie                 Hannu Tapiola                Ensia Laine
16859:                                              N:o 249                                                3
16860: 
16861: 
16862: 
16863: 
16864:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16865: 
16866:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-     Tanskan, Belgian ja Hollannin vastäavalle toi-
16867: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       minnalle.
16868: mies, olette 7 päivänä marraskuuta 1979 päi-          Suomen aerobiologisen työryhmän toiminta
16869: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-   on koitunut lähinnä allergisten henkilöiden hy-
16870: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     väksi. Tietoja ovat hyödyntäneet lääkärit. Näin
16871: sanedustaja Holvitien ym. näin kuuluvasta kir-     ollen voidaan yhtyä kirjallisen kysymyksen al-
16872: jallisesta kysymyksestä n:o 249:                   lekirjoittajien käsitykseen, että tällainen toimin-
16873:                                                    ta tulee kuulua lääkintöhallituksen toimipiiriin
16874:          Onko Hallitus tietoinen kansanter-        tärkeänä osana terveydenhuoltotyötä.
16875:        veystyön kannalta erittäin tärkeän Suo-        Suomen aerobiologinen työryhmä on muodos-
16876:        men aerobiologisen työryhmän työn           tanut tutkimusyksikön, jolla on ollut valmius
16877:        päättymisestä varojen puutteeseen 31.       myös ilmansuojelutarpeita palveleviin tutkimuk-
16878:        12. 1979, ja                                siin. Tästä ovat esimerkkinä Äänekosken hiiva-
16879:          mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       tehtaasta ja Turun jätteenpohtolaitoksesta teh-
16880:        sen estämiseksi?                            dyt päästötutkimukset. Toiminta on ,muutoin-
16881:                                                    kin hyvä esimerkki siitä, kuinka Suomen Aka-
16882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      temian tukemana aloitettu perustutkimus on
16883: vasti seuraavaa:                                   johtanut käytännön elämää palveleviin sovellu-
16884:    Suomen aerobiologinen työryhmä on pää-          tuksiin.
16885: asiassa Suomen Akatemialta saamiensa apura-           Työryhmän työn päättyessä erillisrahoituksen
16886: hojen turvin tehnyt maassamme aerobiologista       turvin tulee ensin selvittää, tarvitaanko edelleen
16887: perustutkimusta vuosina 1974-1979. Työryh-         erillistä työryhmää vai voidaanko asia hoitaa
16888: mä on vuodesta 1976 lähtien julkaissut lehtis-     asianomaisten viranomaisten ja laitosten toimes-
16889: tä "The Finnish Pollen Bulletin", joka samoin      ta. Sosiaali- ja terveysministeriö on , antanut
16890: kuin yleisradion kautta annettu tiedotustoimin-    omalta osaltaan puheena olevan selvitystyön
16891: ta on muodostunut esikuvaksi niin Ruotsin,         lääkintöhallituksen tehtäväksi.
16892:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
16893: 
16894:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
16895:                                             1979 vp.
16896: 
16897: 
16898: 
16899: 
16900:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
16901: 
16902:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Finlands aerobiologiska arbetsgrupps verk-
16903: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       samhet har närmast kommit allergiker tili
16904: se av den 7 november 1979 tili vederbörande        godo. Läkare har dragit nytta av uppgifterna.
16905: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Man kan sålunda instämma med undertecknar-
16906: jande av riksdagsman Holvitie m.fl. ställda        na av spörsmålet i att verksamhet av detta slag
16907: skriftliga spörsmål nr 249:                        bör höra till medicinalstyrelsens arbetsområde,
16908:                                                    emedan den är en viktig del av hälsovårdsar-
16909:           Är Regeringen medveten om att Fin-       betet.
16910:        lands aerobiologiska arbetsgrupps ar-           Finlands aerobiologiska arbetsgrupp har bil-
16911:        bete, som är ytterst viktigt för folkhäl-   dat en forskningsenhet med färdighet även för
16912:        soarbetet, upphör 31. 12. 1979 i brist      forskningar som tjänar luftvårdens behov.
16913:        på medel, och                               Exempel härpå är undersökningarna av utsläpp-
16914:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    en från jästfabriken i Äänekoski och sopför-
16915:        för att förhindra detta?                    bränningsanläggningen i Åbo. Verksamheten är
16916:                                                    även i övrigt ett gott exempel på hur grund-
16917:    Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-          forskning, som har igångsatts med stöd av Fin-
16918: samt anföra följande:                              lands Akademi, har lett till tillämpningar som
16919:    Finlands aerobiologiska arbetsgrupp har,        tjänar det praktiska livet.
16920: huvudsakligen med stöd av stipendier beviljade         När arbetsgruppens arbete med stöd av sär-
16921: av Finlands Akademi, bedrivit aerobiologisk        finansiering upphör, bör det först utredas, huru-
16922: grundforskning i vårt land under åren 197 4-       vida en särskild arbetsgrupp fortfarande behövs
16923: 1979. Arbetsgruppen har sedan år 1976 publi-       ellet huruvida saken kan skötas i vederbörande
16924: cerat broschyren "The Finnish Pollen Bulletin",    ämbetsverks och inrättningars regi. Social- och
16925: viiken jämte den informationsverksamhet som        hälsovårdsministeriet har för sin del uppdragit
16926: utövats via rundradion har blivit en förebild      ifrågavarande utredningsarbete åt medicinal-
16927: för motsvarande verksamhet i Sverige, Dan-          styrelsen.
16928: mark, Belgien och Holland.
16929:      Helsingfors den 12 december 1979.
16930: 
16931:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
16932:                                                1979 vp.
16933: 
16934: Kirjallinen kysymys n:o 250.
16935: 
16936: 
16937: 
16938: 
16939:                                   Suonio ym.: Yksityisyyden suojan takaavan henkilörekisterilain-
16940:                                      säädännön aikaansaamisesta.
16941: 
16942: 
16943:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16944: 
16945:     Automaattisen tietojenkäsittelyn kehitys on       seen ja jopa virheelliseen rekisteröintiin. Yh-
16946: tehnyt mahdolliseksi valmistaa yhä monipuoli-         teiskunnan kokonaisedun mukaista on, että
16947: sempia henkilörekisterejä, jotka voivat sisältää      päällekkäistä rekisteröintiä vältetään ja että eri
16948: tietoja esimerkiksi henkilön taloudellisesta tai      rekistereissä olevat tiedot ovat yhteensovitetta-
16949: terveydellisestä tilasta ja jopa hänen asenteis-      vissa aukottomasti valvotun tietosuojan puit-
16950: taan tai mielipiteistään. Kun mainittujen rekis-      teissa.
16951: tereiden lukumäärä jatkuvasti kasvaa ja niiden            Tietojen käsittelyssä harjoitetaan yhteistyötä
16952: sisältämien tietojen yhdistely helpottuu, tulee       pohjoismaiden ja laajemminkin Länsi-Euroopan
16953: henkilöstä käytettävissä olevien tietojen määrä       maiden kesken. Niinpä viime vuosina Pohjois-
16954: ja sisältö kehittymään yhä enemmän yksityi-           maiden Neuvosto, Euroopan Neuvosto, OECD
16955: syyden suojaa loukkaavaksi.                           ja EEC ovat selvitelleet yksityisyyden suojaan
16956:     Useimmissa Länsi-Euroopan maissa on tähän         liittyviä kysymyksiä. Kaikilla tahoilla on ko-
16957: kehitykseen 1970-luvulla kiinnitetty vakavaa          rostettu kansallisen tietosuojalainsäädännön
16958: huomiota. Tämä on monissa maissa johtanut             välttämättömyyttä. On ilmeistä, että tietojen-
16959: henkilörekistereitä koskevan lain säätämiseen         käsittely-yhteistyölle tullaan asettamaan rajoi-
16960: tai sitten lakien valmistelu on jo hyvin pitkällä.    tuksia sellaisten maiden kanssa, joilla ei täl-
16961: Ruotsin tiedostolaki säädettiin vuonna 1973.          laista lainsäädäntöä ole voimassa.
16962:     Suomessa henkilörekistereitä koskevan lain            Henkilörekistereitä koskevan lain säätäminen
16963: valmistelua varten perustettiin vuonna 1972           on ensisijaisesti yksityisen henkilön ja yhteis-
16964: komitea, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna          kunnan edun mukaista. Yritystoiminta sen si-
16965:  1975. Asiaa on tämän jälkeen hoidettu oikeus-        jaan katsoo tämän lain olevan vastoin etujansa
16966: ministeriössä virkatyönä. Tällä hetkellä lain         ja on pyrkinyt viivyttämään lain valmistelua.
16967: valmistelu lienee käytännöllisesti katsoen pysäh-         Edellisen hallituksen aikana asia oli esillä
16968:  dyksissä.                                            oikeuspoliittisessa ministerivaliokunnassa aiheut-
16969:      Asian merkitys ilmenee kuitenkin esimer-         tamatta kuitenkaan jatkotoimenpiteitä. Oikeus-
16970:  kiksi siinä, että Tietojenkäsittelyliitto on anta-   ministeriön henkilöstörekisterityöryhmä on teh-
16971:  nut ohjeensa henkilörekistereiden pidosta. Kos-      nyt arvokasta työtä kartoittamalla muiden mai-
16972:  ka ne kuitenkin ovat vain suosituksia, ei niillä     den henkilörekisterilainsäädäntöä ja sen kehit-
16973:  ole riittäviä käytännön vaikutuksia eikä niitä       tämistä. Sen sijaan virkamiestyöryhmällä tus-
16974:  ole valmisteltu yhteiskunnallisesti kyllin laa-      kin on mahdollisuuksia valmistella esitystä hen-
16975:  ja:lla pohjalla.                                     kilörekisterilaiksi ilman laajaa poliittista tukea.
16976:      Henkilörekisterilain puuttumisen vaikutukset         Henkilörekisterilakia valmistelemaan tulisi
16977:  kohdistuvat ennen kaikkea yksityiseen ihmi-          asettaa parlamentaarinen komitea. Sen tulisi
16978:  seen, jonka yksityisyyden suoja heikkenee jat-       laatia lakiehdotus, jossa määriteltäisiin ainakin
16979:  kuvasti. Täysin vapaana tapahtuva henkilötie-        ne toimenpiteet, joilla
16980:  tojen rekisteröinti ja eri rekisterien yhdistely         - estetään yksityisyyden suojaa Ioukkaavan
16981:  ei anna rekisteröinnin kohteelle edes mahdolli-      tiedon rekisteröinti ja hyväksikäyttö,
16982:  suuksia tietää, missä rekistereissä hänestä on               taataan yksityiselle henkilölle oikeus saa-
16983:  tietoja tai mitä asioita tiedot lros·kevat puhu-     da tietää, mitä tietoja hänestä on rekisteröity,
16984:  mattakaan tietojen yksityiskohdista.                     - määritellään ne rekisterit, joiden pito
16985:      Yhteiskunnan kannalta katsottuna saattaa          sallitaan vain julkisille viranomaisille, ja ne joi-
16986:  lain puuttuminen johtaa epätarkoituksenmukai-        den pito on luvanvaraista,
16987:  087901316A
16988: 2                                             1979 vp.
16989: 
16990:        määritellään edellä mainittujen rekisterei-     Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16991: den käyttöä koskevat periaatteet,                    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16992:    - tehdään henkilörekisteröi!ntijärjestelmät       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16993: yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
16994: ja käyttökelpoisiksi,                                sen:
16995:    - otetaan huomioon kansainvälisen yhteis-
16996: työn asettamat vaatimukset,                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16997:    - määritellään edellä mainittujen toimen-                ryhtyä yksityisyyden suojan takaavan
16998: piteiden noudattamisen valvonta ja säännösten               henkilörekisterilainsäädännön aikaansaa-
16999: rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset.                      miseksi?
17000:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17001: 
17002:          Kaarina Suonio                 Mikko Elo                      Pirkko Valtonen
17003:          Reino Breilin                  Kaj Bärlund                    Saara-Maria Paakkinen
17004:          Olli Helminen                  Pentti Lahti-Nuuttila          Pekka Starast
17005:                                         Paula Eenilä
17006:                                               N:o 250                                                3
17007: 
17008: 
17009: 
17010: 
17011:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17012: 
17013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mäkomitean tehtäviin. Ennen lakkauttamistaan
17014: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        31. 3. 1975 komitea valmisteli mm. luonnosta
17015: olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn           henkilörekisterilaiksi. Oikeusministeriössä on
17016: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         senkin jälkeen jatkuvasti seurattu kansainvälis-
17017: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ten järjestöjen toimesta suoritettuja selvityksiä
17018: edustaja Kaarina Suonion ym. näin kuuluvasta         sekä suositusten ja sopimusluonnosten valmis-
17019: kirjallisesta kysymyksestä n:o 250:                  telua. Ministeriö asetti 25. 11. 1976 virkamies-
17020:                                                      työryhmän valmistelemaan henkilörekisterilakia.
17021:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Työryhmän 5. 5. 1977 antaman väliraportin
17022:        ryhtyä yksityisyyden suojan takaavan          johdosta saatiin lausunnot usealta viranomai-
17023:        henkilörekisterilainsäädännön aikaansaa-      selta, järjestöitä ja yhteisöltä. Tiivistelmä lau-
17024:        miseksi?                                      sunnoista sisältyy lainsäädäntöosaston julkai-
17025:                                                      suun n:o 19/1977. Työryhmä päätti työnsä
17026:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       julkaisematta loppuraporttia.
17027: vasti seuraavaa:                                         Oikeusministeriössä pidetään henkilörekiste-
17028:     Voimassa olevassa lainsäädännössä tietosuoja     reitä koskevan tietosuojalainsäädännön aikaan-
17029: on säännelty varsin epäyhtenäisesti ja puutteel-     saamista tärkeänä ja kiireellisenä tehtävänä.
17030: lisesti. Julkisten viranomaisten pitämiin henki-     Lainsäädäntötyön käynnistämiseksi ministeriö
17031: lörekistereihin nähden voidaan tosin soveltaa        valmistelee parhaillaan komitean asettamista
17032: lakia yleisten asiakirjojen julkisuudesta tai joi-   tietosuojalainsäädännön kehittämistä varten.
17033: denkin rekistereiden osalta niistä annettuja eri-        Valmisteltavalla lainsäädännöllä tulisi luoda
17034: tyissäännöksiä. Mainittu sääntely on kuitenkin       takeet siitä, ettei henkilötietoja tallennettaessa
17035: yksityisyyden suojan kannalta riittämätöntä. Yk-     ja käytettäessä loukata kansalaisten oikeuksia.
17036: sityisten pitämien henkilörekistereiden osalta       Samalla olisi määriteltävä, missä laajuudessa
17037: ei lainsäädäntöömme sisälly varsinaisesti sellai-    henkilön yksityisyys sinänsä on luettava täl-
17038: sia säädöksiä, joiden tarkoituksena olisi rekis-     laista suojaa nauttivaksi oikeudeksi. Lainsää-
17039: teriin kuuluvien henkilöiden yksityisyyden suo-      dännöllä pitäisi samalla turvata tällaisten tie-
17040:  jan turvaaminen.                                     tojen käsittely ja käyttö yhteiskunnan ja yksi-
17041:     Yksityisyyden suojaa koskevia kysymyksiä on       tyisten kansalaisten kannalta hyväksyttäviin
17042:  Suomessa käsitelty tietosuojatoimikunnan mie-        tarkoituksiin ja mahdollisuuksien mukaan myös
17043:  tinnössä ( 1972: B 31 ) . Ne kuuluivat yhtenä        edistää tietojärjestelmien sanotun suuntaista
17044:  osana myös 4. 5. 1972 asetetun tietojärjestel-       kehittämistä.
17045:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
17046: 
17047:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
17048: 4                                             1979 vp.
17049: 
17050: 
17051: 
17052: 
17053:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17054: 
17055:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nuerligt följt med de utredningar, som utförts
17056: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        på uppdrag av internationella organisationer,
17057: av den 8 november 1979 till vederbörande             samt med beredningen av rekommendationer
17058: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       och avtalsutkast. Ministeriet tillsatte den 25 no-
17059: jande av riksdagsman Kaarina Suonio m.fl. un-        vember 1976 en tjänstemannaarbetsgrupp med
17060: dertecknade spörsmål nr 250:                         uppdrag att utarbeta en personregisterlag. Med
17061:                                                      anledning av den mellanrapport som arbets-
17062:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             gruppen lämnade den 5 maj 1977 erhölls ut-
17063:        vidta för att få till stånd en person-        låtanden från ett flertal myndigheter, organi-
17064:        registerlagstiftning som garanterar inti-     sationer och sammanslutningar. Ett ;samman-
17065:        mitetsskyddet?                                drag av utlåtandena ingår i lagstiftningsavdel-
17066:                                                      ningens publikation nr 19/1977. Arhetsgruppen
17067:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avslutade sitt arbete utan att publicera någon
17068: samt anföra följande:                                slutrapport.
17069:    I gällande lagstiftning är dataskyddet mycket        Vid justitieministeriet anser man det vara
17070: oenhetligt och bristfälligt reglerat. På de av       en brådskande och viktig uppgift att få till
17071: offentliga myndigheter förda registren kan man       stånd en dataskyddslagstiftning rörande person-
17072: visserligen tillämpa lagen om allmänna hand-         register. 1 avsikt att få i gång lagstiftningsarbe-
17073: lingars offentlighet, eller beträffande somliga      tet förbereder ministeriet nu tillsättandet av en
17074: register om dem utfärdade särskilda stadgan-         kommitte för utvecklandet av dataskyddslag-
17075: den. Denna reglering är dock otillfredsställande     stiftningen.
17076: med tanke på intimitetsskyddet. Beträffande             Med den lagstiftning som skall beredas borde
17077: av privatpersoner förda personregister inne-         man skapa garantier för att medborgarnas rät-
17078: håller vår lagstiftning egentligen inga sådana       tigheter inte kränks vid förvarande och an-
17079: stadganden, vilkas syfte vore att trygga intimi-     vändning av personuppgifter. Samtidigt borde
17080: tetsskyddet för de personer .som ingår i regis-      man definiera i viiken omfattning personupp-
17081: tret.                                                gifter som sådana skall räknas till rättigheter
17082:    Frågor rörande intimitetsskyddet har i Fin-       som åtnjuter dylikt skydd. Med lagstiftningen
17083: land behandlats i dataskyddskommissionens be-        borde man samtidigt trygga behandlingen och
17084: tänkande ( 1972: B 31 ) . De ingick också som        användningen av sådana uppgifter för ändamål,
17085: en del i uppgifterna för datasystemkommitten,        som med tanke på såväl samhället som den
17086: som tillsattes den 4 maj 1972. Innan kommit-         enskilda medborgaren kan godkännas, och i
17087: ten avslutade sitt arbete den 31 maj 1975 ut-        mån av möjlighet också främja en utveckling
17088: arbetade den bl.a. ett utkast till personregister-   av datasystemen i sagda riktning.
17089: lag. Justitieministeriet har även därefter konti-
17090:      Helsingfors den 5 december 1979.
17091: 
17092:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
17093:                                              t979 vp.
17094: 
17095: Kirjallinen kysymys n:o 251.
17096: 
17097: 
17098: 
17099: 
17100:                                  Kortesalmi: Maaseudun sähköistämisavustusten suorittamisesta.
17101: 
17102: 
17103:                         E d u s kun n a n   Herra       P u he m i e he 11 e.
17104: 
17105:    Maaseudun sähköistäminen on erittäin ll:ärkeä    1978 1;2 miljoonaa markkaa. Luonnollisesti
17106: yhteiskunnallinen toimenpide. Maaseudulla asu-      vuodelta 1979 ei myöskään ole saatu sähköis-
17107: vat ihmiset yleensäkin ovat monien yhteiskun-       tysavustuksia ja nämä tekevät yhteensä· noin 5
17108: tapalvelujen ·osalta heikommassa asemassa kuin      miljoonaa markkaa.
17109: taajamissa asuvat ihmiset ja sen vuoksi erityi-        ·Lisäksi Koillis-Pohjan sähköstä kerrotaan,
17110: sesti sähköistämisdlä on kiire, jotta 1tasapuoli-   että maaseudun sähköistämisessä on nyt neljän
17111: suus toteutuisi. Nyt on kuitenkin tapahtunut        viimeksi kuluneen vuoden aikana. jääty jatku-
17112: niin, että valtion osuudet maaseudun sähköistä-     vasti jälkeen aikaisempaan tasoon· verrattuna.
17113: misessä ovat viivästyneet. Niinpä esimerkiksi          Edellä esitetyn perusteella ja viita1ten valtio-
17114: Koillis-Pohjan sähköstä Pohjois-Suomesta ker-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
17115: rotaan, että viimeinen erä, jonka yhtiö on saa-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17116: nut sähköistämisvaröista on vuodelta 1976.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17117: Sensijaan vuodesta · 1977 lähtien ei ole saatu
17118: sähköistämisavustusta.                                       Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
17119:    Kaikenkaikkiaan on ~aske~tu, että maaseudun             miin maaseudun sähköiSitämisavustusten
17120: sähköistämisavustuksia on saamatta vuodelta                suorittamiseksi vuosilta 1977, 1978 ja
17121:  1977 peräti 2,3 miljoonaa markkaa ja vuodelta             1979?
17122:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17123: 
17124:                                        J. Juhani Kortesalmi
17125: 
17126: 
17127: 
17128: 
17129: 0879<H!288D
17130: 2                                              1979·vp.
17131: 
17132: 
17133: 
17134: 
17135:                         E d u sk u n n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
17136: 
17137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minen olisi aiheuttanut sähkölaitoksille työlli-
17138: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syysvaikeuksia, ne halusivat säilyttää vuotuiset
17139: olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn kir·       sähköistämisohielmansa sellaisina, ettei työlli-
17140: jeenne oheHa toimittanut vaLtioneuvoston asian-       syysongelmia esiintyisi. Tästä syystä sähkölai-
17141: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tosten ja kauppa· ja teollisuusministeriön kes-
17142: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       ken sovittiin, että sähkölaitokset voisivat to·
17143: myksestä n:o 251:                                     teuttaa ohjelmansa laajempina kuin valtion tulo-
17144:                                                       ja menoarvion vuotuinen määräraha olisi edel-
17145:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       1yttänyt. PuutJtuvat avustukset maksettaisiin
17146:        miin maaseudun sähköis,tämisavustusten         myöhempien vuosien määrärahoista. Tätä käy·
17147:        suorittamiseksi vuosllta 1977, 1978 ja         täntöä sovellettiin vuosina 197 4~77.
17148:        1979?                                             Valtion vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi
17149:                                                       ei määrärahaa voitu kuitenkaan säilyttää vuo-
17150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den 1976 tasolla, vaan s1tä jouduttiin vuosittain
17151: vasti seuraavaa:                                      alentamaan niin, että se tänä vuonna on 18
17152:    Maaseudun sähköistämisen tukemiseen myön-          mi:lj. 'markkaa. Tämä on johtanut siihen, että
17153: nettävien määrärahojen jl!'koperusteet uusittiin      tällä hetkellä avustusten maksamisessa ollaan
17154: vuonna 1974. Vanhojen jakoperusteiden mu-             2-3 vuotta jäljessä. Tätä jälkeenjääneisyyttä on
17155: kaan avustus oli enintään n. 50 % rakentamis-         jo tänä vuonna ryhdyuy lyhentämään ja lähi-
17156: kustannuksista. Uusien jakoperusteiden mukai-         vuosina on tarkoitus nopeuttaa avustusten mak-
17157: nen valtion avustuksen osuus voi sen s1jaan           samisen jälkeenjääneisyyden poistamista. Vuo-
17158: nousta jopa 90 % :iin kustannuksista. Valtion-        den 1980 tulo- ja menoarvioon hallitus on esit-
17159: avun osuuden näin suureen nostamiseen oli syy-        tänyt maaseudun sähköistämisen tukemiseen 22
17160: nä se, että jälje1lä oleva sähköis•tys oli yhä kal-   milj. markkaa, mikä merkitsee määrärahan nos-
17161: liimpaa ja paikallisrahoituksen osuus aiheutti        tamista myös reaaliarvoLtaan. Tilannetta on py-
17162: kohtuutonta korotuspainetta uudissähköistystä         ritty helpottamaan myös siten, että työvoima-
17163: suorittavien sähkölaitosten tariffeihin, jotka jo     ministeriö on myöntänyt työllistämisavustuksia
17164: ennestään olivat keskimääräisesti korkeampia.         maaseudun sähköistämiseen. Vuonna 1979 on
17165:    Jakoperusteiden muutos aiheutti sen, että          näitä avustuksia myönnetty sähkölaitoksille yh-
17166: maaseudun sähköistämisen tukemiseen osoite-           teensä n. 6 milj. markkaa.
17167: tun määrärahan tarve lisääntyi. Määrärahaa nos-          Kauppa- ja teollisuusministeriö tulee ryhty-
17168: tettiin vuosittain siten, e~tä kun se v. 1973 oli     mään toimenpiteisiin, jotta avustusten maksa-
17169: 10 milj. markkaa, oli se v. 1976 30,5 milj.           misen jälkeenjääneisyys voitaisiin poistaa mah-
17170: markkaa. Näinkään suuri määrärahan nousu ei           dollisimman pian joko esittämällä tulo- ja meno-
17171: kuitenkaan ollut riittävä vuotuisten sähköistä-       arvioon erillinen määräraha tähän 'tarkoitukseen
17172: misohjelmien säilyttämiseksi entisellä tasolla.       tai nostamalla määrärahan tasoa riittävästi.
17173: Koska uudissähköistyksen liian jyrkkä supista-
17174:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
17175: 
17176:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
17177:                                                N:o 251                                                 3
17178: 
17179: 
17180: 
17181: 
17182:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
17183: 
17184:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förut rådande nivå. Emedan en alltför stark
17185: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse         inskränkning av nyelektrifieringen skulle ha för-
17186: av den 8 november 1979 tili vederbörande tned-       orsakat sysselsättningssvårigheter för elverken
17187: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         önskade de bibehålla sina årliga elektrifierings-
17188: sänt avskrift av följande av dksdagsman Korte-       program sådana, allt sysselsättningssvårigheter
17189: salmi undertecknade spörsmå1 nr 251:                  kunde undvikas. På grund härav ingicks mellan
17190:                                                       elverken och handels- och industriministeriet en
17191:           Avser Regeringen i brådskande ord-         överenskommelse om att elverken kunde
17192:        ning vidta åtgärder för erläggandet av        genomföra sina program i en större omfattning
17193:        understöden för införande av elektrici-        än det årliga anslaget i statsförslaget skulle ha
17194:        tet på landsbygden för åren 1977, 1978        förutsatt. De felande understöden skulle betalas
17195:        och 1979?                                      av anslagen :för senare år. Denna praxis itilläm-
17196:                                                      pades åren 197 4-77.
17197:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-            På grund av statens svåra ekonomiska läge
17198: samt anföra följande:                                 kunde man emellertid inte bibehålla anslaget på
17199:     Grunderna för fördelning av de anslag som         1976 års nivå otan man tvingades årligen sänka
17200: beviljas för stödjande av elektridtetens införan-     det så, att det i år är 18 mi1j. mk. Detta har lett
17201: de på landsbygden förnyades år 1974. Enligt           tili att man för ögonblicket är 2-3 år försenad
17202: de gam1a fördelningsgrunderna var understödet         med understödens utbetalning. Redan i år har
17203: högst ca 50% av byggnadskostnaderna. Enligt           man börjat knappa in på denna försening och
17204: de nya fördelningsgrunderna däremot kan den           under de närmaste åren avser man att snabbare
17205: andel, som statens understöd utgör, uppgå tom.        än förut minska förseningen i utbetalandet. 1
17206: till 90 % av kostnaderna. Orsaken til1 att stats-    statsförslaget för år 1980 har regeringen före-
17207: understödets •andel höjdes så kraf,tigt var den,      slagit 22 milj. mk för understödjande av elektri-
17208: att införandet av elektricitet tiH den del som       citet på Jandsbygden vilket innebär, att även
17209: kvarstår att utföra blir allt dyrare och att den      anslagets realvärde stiger. Man har försökt un-
17210: lokala finansieringens andel förorsakade ett         derlätta situationen också så att arbetskraftsmi-
17211: orimligt förhöjningstryck på de elverks tariffer,    nisteriet har bevHjat sysselsättningsunderstöd
17212: vilka utförde nyelektrifieringen. Dessa tariffer     för införande av elektricitet på landsbygden. År
17213: var redan från förut högre än medeltalet.             1979 beviljades sammanlagt ca 6 milj. mk tili
17214:     Ändringen i fördelningsgrunderna förorsaka-       elverken i dylika understöd.
17215: de ett ökat behov av sådana ans'lag, som an-             Handels- och industriministeriet kommer att
17216: visats för stödjande av införande av elektricitet     vidta åtgärder för att förseningen i utbetalandet
17217: på landsbygden. Anslaget höjdes årligen så, att      ,av understöden kan avlägsnas så snabbt som
17218: då det år 1973 var 10 mHj. mk var det år 1976        möjligt, antingen genom att i sta,tsförslaget
17219:  30,5 milj. mk. Emellertid var inte ens en så        framställa ett särskilt anslag för detta ändamål
17220: stor höjning av anslaget tillräcklig för att bibe-   eHer genom att i erforderlig mån höja anslagets
17221: hålla de årliga elektrifieringsprogrammen på         nivå.
17222:      Helsingfors den 11 december 1979.
17223: 
17224:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
17225:                                               1979 vp.
17226: 
17227: Kirjallinen kysymys n:o 252.
17228: 
17229: 
17230: 
17231: 
17232:                                  Kortesalmi: Ns. kioskikirjallisuuden julkaisemisen lopettamisesta.
17233: 
17234: 
17235:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17236: 
17237:    Maamme lastensuojelutyöntekijät ovat huo-        naam101tua ihmistä jäljittelevä, panssaroitu,
17238: lestuneita siitä, että valtio tukee ala-arvoista    monilla ja yhtä aikaa toimivilla aseilla varus-
17239: kioskikirjallisuutta, mutta hyvä lasten- ja nuor-   tettu tappaja. Niissä ei ole minkäänlaista perhe-
17240: tenkirjallisuus jää vähälle tuelle. Esimerkiksi     mallia. Ihmiset eivät käy työssä tai koulussa,
17241: Oulun lastensuojeluosaston sosiaalityöntekijät      mutta rahaa heillä kuitenkin on runsaasti.
17242: ovat ammattikokemuksensa perusteella erittäin       Sarjakuvien toiminnat tapahtuvat yleensä yöllä.
17243: huolestuneita halvan kioskikirjallisuuden yli-      Sarjakuvien kielenkäyttö on köyhää ja pinta-
17244: tarjonnasta ja lehtien sisällön antamasta yksi-     puolista. Elävässä elämässä on havaittavissa
17245: puolisesta ja epänormaalista ihmissuhteiden ja      suoraa lainausta nuorten puheessa, mm. ilmee-
17246: elämisen mallista.                                  töntä, uhkailevaa ja käskevää käyttäytymistä.
17247:    Oulun lastensuojeluosaston edustajat antoi-         Sarjakuvissa kaikki tapahtuu tässä ja nyt.
17248: vatkin asiaa koskevan aloitteen oululaisille kan-   Mikään ei ole suunnitelmallista tai pitkäjän-
17249: sanedustajille syyskuun jälkipuoliskolla tänä       nitteistä. Tapahtumat sarjakuvassa eivät mil-
17250: vuonna. Aloitteessaan he esittävät, että tämän      loinkaan pääty vaikka olisi kuinka jännittäviä
17251: kirjallisuuden tukeminen lopetetaan ja lainsää-     tapahtumia tahansa eli jännityksen !aukeamista
17252: däntöä muuttamalla jopa sen julkaiseminen ja        myönteisellä tavalla ei synny. Tämä voi vai-
17253: maahantuonti saadaan loppumaan. Tukemisesta         kuttaa mm. sosiaaliturvauoman lapsen ainaisen
17254: vapautuvat varat olisi heidän mielestään käy-       jännittyneen ilmapiirin luomiseen.
17255: tettävä hyvän lasten- ja nuortenkirjallisuuden         Sarjakuvien toiminta on lähes yksinomaan
17256: julkaisemisen tukemiseen. Työssään oululaiset       kauhunsekaista jännitystä, omaisuuden tuhoa-
17257:  sosiaalityöntekijät ovat todenneet mm. että        mista ja särkemistä. Sarjakuvien toiminta on
17258: kodeissa tämän kaltainen sarjakuvalehdistö on       myös salakähmäistä. Omaisuutta saadaan epä-
17259: usein pääasiallinen lukemista. Turvattomissa ja     rehellisin keinoin ja viekkain menetelmin. Hei-
17260: haavoittavissa elämänolosuhteissa eläville lap-     kompaa sorretaan ja käytetään hyväksi. Tällai-
17261: sille muodostuu näiden lehtien pohjalta vääris-     nen käyttäytyminen, joka on omaksuttu sarja-
17262: tynyt kuva ihmismallista ja ihmissuhteista.         kuvista, heijastuu mm. kouluväkivallassa.
17263: Useat tutkimustulokset tukevat sitä näkemystä,
17264: että näiden lehtien vaikutukset ovat sitä merki-       Jotta sarjakuvien aiheuttamista vaikeista
17265:  tyksellisempiä, mitä vähemmän virikkeitä ja        kasvatuksellisista häiriöistä voitaisiin vapautua,
17266: myönteisiä ihmissuhteita vastaanottajan oma         olisi ensimmäinen edellytys, että valtiovalta ei
17267: ympäristö tarjoaa. Tämä asia on käytännön           tukisi millään tavoin tällaista kioskikirjalli-
17268: lastensuojelussa tullut erittäin selvästi ilmi.     suutta vaan kohdistaisi tukensa hyvän, raken-
17269:    Lastensuojelun asiantuntijat toteavat, että      tavan ja kehittävän lasten- ja nuortenkirjalli-
17270: lapset ja nuoret pakenevat usein omaa onne-         suuden aikaansaamiseen ja levittämiseen.
17271: tonta elämäänsä sarjakuvalehtien tarjoamaan            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17272: mielikuvitusmaailmaan. Mikäli lapsen koti-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17273: tausta ja lähiympäristö ovat turvallisia ja luo-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17274: tettavia, hän ei ehkä kovinkaan helposti sa-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17275: maistu sarjakuvien ns. kovisihmisiin, mutta
17276: monissa tapauksissa kuitenkin tällaista samais-                Aikooko Hallitus kiireesti lopettaa
17277: tumista tapahtuu.                                           ala-arvoisen ns. kioskikirjallisuuden tu-
17278:     Lastensuojelun asiantuntijat korostavat, että           kemisen kasvuikäiselle nuorisolle vaa-
17279:  sarjakuvien ihmismalli on väkivaltaa ihannoiva,            rallisena ja epäterveellisenä, ja
17280: 0879013403
17281: 2                                           1979 vp.
17282: 
17283:         aikooko Hallitus lainsäädäntöä muut-              aikooko Hallitus nam vapautuvat
17284:      tamalla saada tällaisen kioskikirjallisuu-        varat kohdistaa hyvän lasten- ja nuor-
17285:      den julkaisemisen ja maahantuonn1n                tenkirjallisuuden julkaisemisen tukemi-
17286:      loppumaan, sekä edelleen                          seen?
17287:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17288: 
17289:                                      J. Juhani Kortesalmi
17290:                                               N:o 252
17291: 
17292: 
17293: 
17294: 
17295:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17296: 
17297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yllyttävän aineiston julkaiseminen ja levittä-
17298: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       minen. Tuomioistuimen päätöksellä tällainen
17299: olette kirjeellänne 8 päivältä marraskuuta 1979     julkaisu voitaisiin takavarikoida tai lakkauttaa.
17300: n:o 1249 lähettänyt valtioneuvoston asian-             Paitsi rangaistusta lain vaikutus ulottuisi
17301: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        myös ennalta ehkäisemiseen, kun julkaisijat
17302: J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraavansisäl-       ryhtyisivät tarkemmin seulomaan aineistojaan.
17303: töisen kysymyksen n:o 252:                          Syytteen nostaminen olisi mallilain mukaisesti
17304:                                                     oikeusministeriön tehtävänä.
17305:           .A1kooko Hallitus kiireesti lopettaa         Esitettyyn lakiin liittyvät lasten kulttuuri-
17306:        ala-arvoisen ns. kioskikirjallisuuden tu-    toimikunnan mielestä ainakin seuraavat ongel-
17307:        kemisen kasvuikäiselle nuorisolle vaa-       mat:
17308:        rallisena ja epäterveellisenä, ja               -    Tällaisessa lainsäädännössä ei voitane
17309:           aikooko Hallitus lainsäädäntöä muut-      erikseen erottaa lapsille ja aikuisille tarkoitet-
17310:        tamalla saada tällaisen kioskikirjallisuu-   tuja julkaisuja, koska on usein mahdotonta
17311:        den julkaisemisen ja maahantuonn1n           yksiselitteisesti sanoa, kenelle jokin julkaisu
17312:        loppumaan, sekä edelleen                     on tarkoitettu. Lapsilta kielletty lehti olisi
17313:           aikooko Hallitus näin vapautuvat          myös automaattisesti pois aikuisilta, mikä ei
17314:        varat kohdistaa hyvän lasten- ja nuor-       tietenkään olisi välttämättä paha. Asiaa tulee
17315:        tenkirjallisuuden julkaisemisen tukemi-      tarkastella kokonaisuutena eikä vain lasten
17316:        seen?                                        osalta, mikä sinänsä ei ole este lain harkitse-
17317:                                                     miseen. Ei kuitenkaan voitane luoda erillistä
17318:    Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen      systeemiä aikuisille ja lapsille.
17319: seuraavaa:                                             - Väkivallan määrittely tuottanee ongelmia
17320:    Valtiovallan toimenpitein ei tueta ns. kioski-   varsinkin kun lain piiriin kuuluisivat kaikki
17321: kirjallisuutta, vaan se leviää markkinatalouden     painotuotteet. Tässä yhteydessä olisi aikaan-
17322: luomin edellytyksin. Valtiovallan toimenpitein      saatava yleispätevä välkivallan määritelmä. Vai-
17323: voidaan harkita tällaisen kirjallisuuden julkai-    keaa olisi myös yksiselitteisesti erottaa taiteelli-
17324: semisen ja maahantuonnin rajoittamista.             sessa kaunokirjallisuudessa väkivallan element-
17325:    Opetusministeriön asettama lastenkulttuuri-      tiä väkivaltaa ihannoivasta kuvauksesta.
17326: toimikunta, joka luovutti mietintönsä 15 päi-          - Valvonnan järjestäminen saattaisi olla
17327: vänä elokuuta 1979, on sitä mieltä, että jos        vaikeaa. Valvonta jäisi todennäköisesti yksityis-
17328: harkitaan painotuotteiden levittämistä rajoitta-    ten ilmiantojen varaan, koska oikeusministeriöl-
17329: via toimenpiteitä, on otettava huomioon paino-      lä tuskin lienee riittävää henkilökuntaa tark-
17330: vapauslain perussäännös sekä mahdollisten ra-       kaan valvontatehtävään. Tämä on jo käynyt
17331: joittavien säädösten selvästi perustuslain mukai-   ilmi epäsiveellisten julkaisujen valvonnassa.
17332: nen luonne ja säätämisen tapahtuminen perus-           Lastenkulttuuritoimikunta toteaa, että jos
17333: tuslain säätämisjärjestyksessä.                     laki väkivaltaa ihannoivan aineiston levittämi-
17334:    Lastenkulttuuritoimikunta on harkinnut mah-      sen ehkäisemisestä säädettäisiin, se tulis~ käy-
17335: dolliseksi kolmenlaisia toimenpiteitä väkivaltaa    tännössä todennäköisesti kohdistumaan vain
17336: ihannoivan tai muuten heikkotasoisen painetun       kaikkein räikeimpään väkivaltaan kuten on
17337: lastenkulttuuriin liittyvän aineiston rajoittami-   käynyt epäsiveellisten julkaisujen valvonnassa.
17338: seksi.                                                 Englancissa on voimassa vuodelta 1955 pe-
17339:    Olisi mahdollista säätää laki väkivaltaa ihan-   räisin oleva "Children and Young Persons
17340: noivan aineiston levittämisen ehkäisemisestä        Harmful Puhlications Act", joka ensin säädet-
17341: epäsiveellisiä julkaisuja koskevan lain mukai-      tiin vain kymmeneksi vuodeksi, mutta josta
17342: sesti. Laissa rangaistava teko olisi väkivaltaa     nyt on tehty pysyvä. Lain mukaan on rikos
17343: ihannoivan tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen       painaa, julkaista, myydä tai lainata kirja, lehti
17344:                                                  1979 vp.
17345: 
17346: tai muu sellainen teos, joka saattaa joutua las-           Sarjakuvalehtien ja -lukemistojen laajaa le-
17347: ten tai nuorten henkilöiden käsiin, mikäli tässä        vikkiä on voimakkaasti edistänyt se, että ne
17348: teoksessa on kokonaan tai pääasiassa kuvaker-           ovat kansainvälistä yhteistuotantoa. Sama ai-
17349: tomuksia, joko ilman kirjoituksia tai kirjoite-         neisto markkinoidaan moneen maahan ja tuo-
17350: tun aineiston kera, jotka esittävä rikosten suo-        tetaan joko yhteispainatuksena jossakin maassa
17351: rittamista, väkivaltaisuuksia; ·julmuutta· tai ku-      tai suomalainen kustantaja saa käyttöönsä lähes
17352: vottavia tai hirveitä kohtauksia sillä tavoin,          painovalmiin alkuperäisen filmimateriaalin väri-
17353: että teos kokonaisuutena voisi turmella lapsen          erotteluineen jne. Tällä tavoin sarjakuvatuo-
17354: tai nuoren henkilön. Näihin kertomuksiin lue-           tanto tulee huomattavasti halvemmaksi kuin
17355: taan myös todellisia tapauksia esittävät kerto-         varsinainen nuorisokirjallisuus, kotimaisesta
17356: mukset. Tällaisen teoksen tai sen valmistukseen         kuva- ja sarjakuvatuotannosta puhumattakaan,
17357: tarkoitetun laatan tai filmimateriaalin tuonti on       ja tämä taas puolestaan vaikuttaa tuotteen hin~
17358: myös kielletty.                                         tan. Verotuksellisin toimenpitein voitaisiin siis
17359:    Viranomaiset voivat ryhtyä syytetoimiin ja           samalla muuttaa hintasuhdetta korkeatasaisem-
17360: syylliset henkilöt voidaan tuomita vankeuteen           man nuorisokirjallisuuden hyväksi. Säätämällä
17361: tai sakkoon tai molempiin.                              veroprosentti heikkotasoisen sarjakuvatuotan-
17362:    Lainsäädäntö, joka koskee väkivaltaisen              non kohdalla kyllin korkeaksi ja rakentamalla
17363: aineiston levittämistä lapsille, esim. alle 12-         veroasteikko liukuvaksi voitaisiin todennäköi-
17364: vuotiaille. Vertailun kohteena voidaan tässä            sesti samalla vaikuttaa myös hyvätasoisen sarja-
17365: pitää äskettäin toteutettua tupakkalakia, jossa         kuvatuotannon ostohalukkuuteen myönteisellä
17366: tupakan ja tupakointivälineiden myynti alle             tavalla.
17367: 16-vuotiaille on kielletty.                                Verotukselliset rajoittavat toimenpiteet voi-
17368:    Ikärajoituksella olisi se etu, että voitaisiin       taisiin toteuttaa siten, että säädetään laki sarja-
17369: erotella lapsille ja aikuisille tarkoitettu tarjonta.   kuvaverosta. Vero olisi verrattavissa esim. elo-
17370: Samanlainen ikärajoitus on elokuvien kohdalla           kuvaverotukseen. Laissa kaikille sarjakuvaleh-
17371: otettu huomioon, kun elokuvalautakunta päät-            dille ja sarjakuvakirjoille, joiden erottaminen
17372: tää, että jokin elokuva ei enää haittaa samassa         muusta lehdistöstä ja kirjallisuudesta ei mää-
17373: määrin 18 vuotta täyttänyttä kuin sitä nuorem-          rittelyn suhteen tuottaisi vaikeuksia, määrät-
17374: paa.                                                    täisiin enimmäisvero, esim. 30 o/o. Veron suo-
17375:    Ongelmana ikärajaan perustuvassa lainsäädän-         rittaisi kustantaja. Tästä verosta voitaisiin ha-
17376: nössä olisi lain soveltaminen ja sen valvonnan          kemuksesta myöntää vapautus sellaisille sarja-
17377: järjestäminen, kun se olisi lähinnä vähittäis-          kuville, jotka ovat sekä laadultaan että sisällöl-
17378: myyntipaikkojen ja· niiden henkilökunnan teh-           tään korkeatasoisia ja lapsille sopivia. Vapauden
17379: tävänä. Tällä tavoin tuskin saataisiin pitävää          myöntämisestä päättäisi edkseen asetettu sarja-
17380: järjestelmää aikaan, kun jonkun ikärajaa van-           kuvaverolautakunta.
17381: hemman saisi luultavasti helposti lehden hank-              Lisäksi voitaisiin säätää, että veron tuotto
17382: kimaan. Kaavailtu rajoitus olisi käytännössä            tulee käyttää korkeatasoisen kotimaisen sarja-
17383: erittäin vaikeasti toteutettavissa.                     kuvatuotannon tukemiseen.
17384:    V erotukselliset toimenpiteet. Verotuksellisten         Järjestelmän suurimpana vaikeutena on sen
17385: keinojen avulla voitaneen aineiston menekkiä            toteuttamisen vaatima uusi verrattain kankea
17386: vähentää määräämällä joillekin tuotteiLle korkea        hallinnollinen järjestelmä. Lisäksi on todettava,
17387: vero, joka sitten heijastuisi hintoihin. Edellä         että toteutettuna vero diskriminoisi sarjakuvaa
17388: tarkasteltuihin verrattuna verotuksellisilla sei-       esitysmuotona sinänsä. On pelättävissä, että
17389: koilla on se etu, että rajoja ei tarvitse määri-        verojärjestelmä vaikeuttaisi hyvien sarjakuvien
17390: tellä yhtä tarkasti kuin rangaistavasta teosta.         julkaisemista ja leviämistä, mikä ei ole toimi-
17391:     Tässäkin mallissa tulevat tietysti engelmiksi       kunnan tarkoituksena.
17392: väkivallan ja rajojen määrittely. On todettava,             Lastenkulttuuritoimikunta ehdottaa, että ope-
17393: että jos asiaa tarkastellaan pelkästään lasten-         tusministeriö ryhtyisi yhdessä _valtiovarainmi~
17394: kulttuurin kannalta, rajan veto ja määrittely           nisteriön kanssa toimenpiteisiin toimikunnan
17395: yksinkertaistuvat huomattavasti.           Ongelmat     esittämän kaltaisen · sarjakuvaverolainsäädännön
17396: esiintyvät· tällöin lähinnä sarjakuvalehdissä,          aikaansaamiseksi. · Sarjakuvaveron'_ tuotto. on
17397: -albtimeissa ja -lukemistoissa. Muunlaiset lasten-      käytettävä korkeatasoisen kotimaisen tuotannon
17398: lehdet ja -kirjallisuus eivät aiheuta huolestu-         tukemiseen.                         ·
17399: mista.                                                    . Samoin lastenkulttuuritoimikunta ehdottaa,
17400:                                               N:o 252
17401: 
17402: että oikeusministeriön tulee asettaa toimikunta     dontalouden edellytykset huomioon ottaen har-
17403: selvittämään mahdollisuus säätää laki väkivaltaa    kittavaksi erityistuen osoittaminen lastenkult-
17404: ihannoivan ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen        tuurin edistämiseen. Kirjallisuudelle osoitetun
17405: yllyttävän aineiston levittämisen ehkäisemisestä.   tuen voimakkaasti noustua vuoden 1980 ta-
17406: Samassa yhteydessä on tarkasteltava myös sisäl-     lousarviossa - kirjailijoille ja kääntäjille jae-
17407: löltään sairasta ja kieroontunutta aineistoa.       taan apurahoina 4 600 000 mk, kun tilinpäätös
17408:    Lastenkulttuuritoimikunnan mietintö on par-      1978 oli 1 254 934 mk - on oletettavissa,
17409: haillaan lausuntokierroksella. Opetusministeriö     että lasten- ja nuortenkirjallisuudenkin asema
17410: ottaa harkittavakseen toimikunnan ehdotukset        huomattavasti paranee.
17411: lausuntokierroksen jälkeen. Samoin otetaan vaJ.-
17412:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1979.
17413: 
17414: 
17415:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
17416: 6                                           1979 vp.
17417: 
17418: 
17419: 
17420: 
17421:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
17422: 
17423:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        idealiserar våld, i överensstämmelse med lagen
17424: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      angående osedliga publikationer. En i lag
17425: nr 1249 av den 8 november 1979 tili veder-         straffbar handling skulle vara att publicera och
17426: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     sprida materia! som ger impulser tili våldsamt
17427: av följande av riksdagsman ]. Juhani Kortesal-     beteende. Genom beslut av domstol skulle en
17428: mi undertecknade spörsmål nr 252:                  dylik publikatien kunna beslagtas eller indras.
17429:                                                        Lagen skulle utöver sin straffpåföljd också
17430:           Ämnar Regeringen skyndsamt upp-          ha preventiv inverkan genom att utgivarna
17431:        höra med understödet tili den under-        skulle sovra sitt materia! mera omsorgsfullt.
17432:        måliga s.k. kiosklitteraturen, som är       Väckande av åtal skulle, i enlighet med den
17433:        farlig och ohälsosam för ungdom i upp-      ovan nämnda lagen som skulle utgöra modell,
17434:        växtåldern, och                             ankomma på justitieministeriet.
17435:           ämnar Regeringen genom att ändra             Tili den föreslagna lagen ansluter sig enligt
17436:        lagstiftningen få ett slut på publice-      kommissionen för barnkultur åtminstone föl-
17437:        ringen och importen av dylik kiosklitte-    jande problem:
17438:        ratur, samt ytterligare                         - När det gäller dylik lagstiftning torde
17439:           ämnar Regeringen inrikta de medel        det inte vara möjligt att särskilja sådana publi-
17440:        som härigenom friställs på stöd tili        kationer som är avsedda för barn från sådana
17441:        publicering av god barn- och ungdoms-       som är avsedda för vuxna, eftersom det ofta är
17442:        litteratur?                                 omöjligt att entydigt påvisa för vero en publi-
17443:                                                    kation är avsedd. En tidning som är förbjuden
17444:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för barn skulle automatiskt inte heller vara
17445: samt anföra följande:                              tillgänglig för vuxna, vilket inte i sig nödvän-
17446:    Den s.k. kiosklitteraturen understöds inte      digtvis är av ondo. Frågan måste granskas som
17447: genom åtgärder av statsmakten, utan den sprids     en helhet och inte bara med tanke på barnen,
17448: på basen av de förutsättningar marknadseko-        vilket inte i och för sig är ett hinder för att
17449: nomin skapar. På tillskyndan av statsmakten        lagen tas under övervägande. Det torde dock
17450: kan en begränsning av publicering och import       vara omöjligt att skapa skilda system för
17451: av dylik litteratur övervägas.                     barn och vuxna.
17452:    Den av undervisningsministeriet tillsatta           - Definitionen av våld torde komma att
17453: kommissionen för barnkultur, som överlämna-         medföra problem, särskilt med tanke på att alla
17454: de sitt betänkande den 15 augusti 1979, är          tryckalster skulle falla inom lagens tillämpnings-
17455: av den åsikten, att det vid övervägandet av        område. Det vore i detta sammanhang nödvän-
17456: åtgärder som begränsar spridningen av tryck-       digt att få tili stånd en a:llmängiltig definition
17457: alster är nödvändigt att beakta de grundläggan-    av våld. Det skulle också vara svårt att enty-
17458: de stadgandena i tryckfrihetslagen samt de om-     digt skilja mellan våldselement som förekom-
17459: ständigheterna, att stadgandena uttryckligen är    mer i den konstnärliga skönlitteraturen från
17460: av grundlagsnatur och stiftas i den ordning        en skildring som idealiserar våld.
17461: som är stadgad för stiftande av grundlag.              - Det kunde vara svårt att organisera över-
17462:     Kommissionen för barnkultur anser tre olika     vakningen. Övervakningen skulle förmodligen
17463: slag av åtgärder vara möjliga när det gäller        bli beroende av angivelser från enskilda, efter-
17464: att begränsa tryckt materia! som hänför sig         som justitieministeriet knappast torde ha till-
17465: tili barnkulturen och som idealiserar våld eller   räckliga personalresurser för en noggrann över-
17466: annars är av undermålig kvalitet.                  vakning. Detta har redan framgått i samband
17467:    Det skulle vara möjligt att stifta en lag om    med övervakningen av osedliga publikationers
17468: förhindrande av spridningen av materia/ som         spridning.
17469:                                               N:o .252                                              7
17470: 
17471: . · Kommissionen för barnkultur konstaterar, att     i p:ra.ktiken vara synnetligen svår att vidmakt-
17472: om en lag angående förhindrande av spridning-        hålla.
17473: en . av materia! som idealiserar våld skulle            Beskattningsåtgärder. Det vore möjligt att
17474: stiftas, skulle den i pra:ktiken uppenbarligen       genom beskattningsåtgärder inskränka det
17475: komma att gälla endast de grövsta slagen av          ifrågavarande materialets avsättning, t.ex. ge-
17476: våld, såsom fallet varit när det gällt övervak-      nom att påföra en produkt så hög skatt, att
17477: ningen av osedliga publikationer.                    detta skulle avspeglas i priset. I jämförelse
17478:     I England gäHer sedan år 1955 "Children          med de ovan anförda åtgärderna har beskatt-
17479: and Young Persons Harmful Publications Act",         ningsmässiga omständigheter den fördelen, att
17480: som ursprungligen skulle vara i kraft endast         gränserna inte behöver fastställas lika noggrant
17481: tio .år, men som numera gjorts bestående. En-        som då det gäller en straffbar handling.
17482: }igt lageri utgör det brott att trycka, publicera,      Också i fråga om denna modell blir defini-
17483: sälja ellet låna böcker, tidningar ellet andra       tionen av våld och gränser givetvis ett problem.
17484: dylika verk, som kan råka i barns eller unga         Det kan konstateras, att om saken granskas en-
17485: personers händer, om verket soni helhet ellet        bart från barnkulturens synpunkt förenklas
17486: huvudsakligen innehåller bildberättelser, med        gränsdragningen och definitionen betydligt.
17487: ellet utan skrivet materia!, som framställer be-     Problemen aktualiseras härvid närmast i fråga
17488: gående av brott, våldsdåd, grymhet eller mot-        om serietidningar och -album samt -magasin.
17489: bjudande eller fasaväckande episoder på ett          Andra slag av barntidningar och -litteratur för-
17490: sådant sätt, att verket som helhet skulle kunna      anleder inte bekymmer.
17491: demoralisera barnet eller den unga personen.            Den vidsträckta spridningen av serietidningar
17492: Tili sådana berättelser räknas också berättelser     och -magasin har starkt befrämjats av att dy-
17493: som framställer verkliga . händelser. Importen       lika publikationer är föremål för internationell
17494: av ett dylikt verk eller av plåtar eller film-       samproduktion. Samma materia! marknadsförs
17495: material som är avsett för framställningen           i många länder, och produktionen sker anting-
17496: därav är också förbjuden.                            en i form av samtryckning i något land, ellet
17497:     Myndigheterna kan inleda åtalshandlingar         också så att det ursprungliga filmmaterialet,
17498: och de skyldiga kan dömas tili fängelse ellet        i det närmaste tryckfärdigt och försett med
17499: böter .eller till vardera straffpåföljden.           färgfördelning mm., ställs tili den finländska
17500:     Lagstiftning som gäller spridningen av mate-     förläggarens förfogande. Produktionen av teck-
17501: ria! som idealiserar våld till barn, t.ex. under     nade serier blir på så sätt betydligt biliigare
17502:  12 år. Som jämförelseobjekt kan här tas den         än den egentliga ungdomslitteraturen, för att
17503: nyligen genomförda lagen om rökning, enligt          inte tala om den inhemska produktionen av
17504: viiken försäljningen av tobak och rökdon tili        biJder och tecknade serier, och detta inverkar
17505: personer under 16 år är förbjuden.                   å sin sida på produktens pris. Genom beskatt-
17506:     Fördelen med en åldersbegränsning skulle         ningsåtgärder skulle det alltså vara möjligt
17507:  vara den, att man kunde skilja mellan det           att samtidigt ändra prisförhållandet tili förmån
17508:  utbud som är avsett för barn och det som är         för ungdomslitteratur av mera högtstående kva-
17509:  avsett för vuxna. En likadan åldersgräns har        litet. Genom att göra skatteprocenten tillräck-
17510:  beaktats i fråga om filmer, då filmnämnden          ligt hög för produktionen av tecknade serier
17511:  besluter att en film inte i samma utsträckning      med undermålig kvalitet och genom att göra
17512:  skadar en person som uppnått 18 års ålder           skatteskalan glidande skulle man sannolikt sam-
17513:  som en yngre person.                                tidigt kunna påverka också köpbenägenheten
17514:      Problemet med lagstiftning som grundar sig      i fråga om tecknade serier med god kvalitet
17515:  på en åldersgräns skulle vara dess tiliämpning      på ett positivt sätt.
17516:  och organiseringen av dess övervakning, efter-         Begränsande åtgärder av beskattningsnatur
17517:  som detta närmast skuHe ankomma på de stäl-         skulle kunna förverkligas på så sätt, att en lag
17518:  len där minutförsäljning äger rum och perso-        om skatt på tecknade serier stiftas. Skatten
17519:  nalen vid dylika ställen. På ett sådant sätt        skulle vara jämförbar med t.ex. beskattningen
17520:  skulle ett hållbart system knappast kunna           av filmer. I lagen skulle alla serietidningar och
17521:  åstadkommas, eftersom det troligtvis skulle         böcker med tecknade serier, vilka inte i defini-
17522:  vara lätt att få någon som uppnått stadgad          tionsmässigt avseende skulle vara svåra att
17523:  ålder att anskaffa en eftertraktad tid-             skilja från den övriga tidningspressen och litte-
17524:  ning. Den uppskisserade åldersgränsen skulle        raturen, påföras en maximiskatt på t.ex. 30
17525: s                                           1979 vp.
17526: 
17527: %. Skatten skulle betalas av förläggnren. Be-      skatt på tecknade serier bör användas för stöd~
17528: frielse från skatten skulle på ansökan kunna       jandet av inhemsk produktion av god kvalitet.
17529: beviljas sådana tecktlade serier, som både i          Kommissionen för barnkultur föreslår likaså,
17530: fråga om kvalitet och innehåH är på hög nivå       att undervisningsministeriet tillsätter en kom-
17531: och lämpliga för barn. En särskilt tillsatt        mission för utredning av möjligheten att stifta
17532: nämnd för tedmade serier skulle besluta om         en lag om förhindrande av spridningen av ma·
17533: beviljande av befrielse.                           terial som idealiserar våld och ger impulser tili
17534:     Därjämte kunde i lagen stadgas, att skatte-    våldsamt beteende. I detta sammanhang bör
17535: intäkten bör användas för stödjande av produk-     också material som innehållsmässigt är osunt
17536: tionen av inhemska serier av god kvalitet.         och abnormt granskas.
17537:    Den största svårigheten med systemet är att        Kommissionens för barnkulturbetänkande är
17538: dess förverkligande fordrar en ny och jämförel-    för närvarande på remiss. Undervisningsminis-
17539: sevis stel administrativ organisation. Dessutom    teriet tar kommissionens förslag under över-
17540: bör konstateras, att skatten då den förverkli-     vägande efter det utlåtandena erhållits. Frågan
17541: gats skulle diskriminera de tecknade serierna      om anvisandet av ett specialstöd f·ör främjande
17542: som framställningsform. Det kan befaras, att       av barnkulturen tas samtidigt, med beaktande
17543: skattesystemet skulle försvåra publiceringen       av de statsekonomiska förutsättningarna, under
17544: och spridningen av goda tecknade serier, vilket    övervägande. Efter det stödet till litteraturen
17545: inte är kommissionens avsikt.                      avsevärt ökats i budgeten för år 1980 - i
17546:     Kommissionen för barnkultur föreslår, att      stipendier till författare och översättare utdelas
17547: tindervisningsministeriet tillsammans med fi.      4 600 000 mark, medan bokslutet 1978 var
17548: nansministeriet vidtar åtgärder i syfte att få     1 254 934 mark - är det troligt, att också
17549: till stånd en lag om skatt på tecknade serier av   barn- och ungdomslitteraturens ställning mätk-
17550: den ·typ kommissionen skisserat. Intäkten av       bart förbättras.
17551:      Helsingfors den 18 december 1979.
17552: 
17553: 
17554:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
17555:                                                 1979 vp.
17556: 
17557: Kirjallinen kysymys n:o 253.
17558: 
17559: 
17560: 
17561: 
17562:                                    Kortesalmi: Tuhkan käytön lisäämisestä lannoiteaineena.
17563: 
17564: 
17565: 
17566:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17567: 
17568:     Tutkimuksissa on osoittautunut, että tuhka            Metsän kasvuun on tuhkan vaikutusta tut-
17569: on erinomainen lannoiteaine. Valitettavasti sitä       kittu Suomessa jo varsin kauan. Esimerkiksi
17570: kuitenkin Suomessa käytetään nykyisin aivan            Tohmajärvellä suontutJkimusseuran tilalla on
17571: liian vähän. Tuhkan hyväksikäyttö olisi kiirees-       tehty 40 vuotta sitten koe, jossa käytettiin ve-
17572: ti järjestettävä laajemmalle pohjalle, jotta tämä      turin tuhkaa 10 tonnia hehtaaria kohden. Ver-
17573: suurelta osalta kaatopaikalle ja vesistöön jou-        tailuruuduilla käytettiin puolestaan soraa tai
17574: tuva arvokas ravinne pääsisi oikeuksiinsa. Tuh-        kalkkia. Ero on näkyvissä vieläkin, sillä puun
17575: kan käytön tutkimiseen on perehtynyt erityi-           juokseva kuutiokasvu tuhkalannoitetulla alueel-
17576: sesti apulaisprofessori Mirja Sa1kinoja-Salonen        la on moninkertainen jos sitä verrataan soraila
17577: Helsingin yliopiston yleiseltä mikrobiologian          tai kaikilla lannoitettuun alueeseen.
17578: laitokselta. Apulaisprofessori Salkinoja-Salosen          Tuhkaa on menesty~ksellisesti käyttänyt myös
17579: mukaan Jannoitust,eoll:i:suuden markbnat eivät         Valamon luostarin maatilan peltojen vuokraaja
17580: olisi vaarassa vielä silloinkaan vaikka kai.Jllii      Ilmari Schepel. Hän on käyttänyt peltojen lan-
17581: maassamme tuotettava tuhka käytettäisiin lan-          noitteena kompostoitua käymäläjätettä sekä hi-
17582: noitteeksi. Maassamme tuotetaan vuosittain             venainepitoista kuorituhkaa. Maanviljelijä Sche-
17583: noin 50 000 tonnia puun kuorituhkaa ja noin            pel toteaa, että hivenainepommi tikittää Suo-
17584: 100 000 tonnia kattilatuhkaa. Valitettavasti           men maataloudessa. Hänen mukaansa kasvit
17585: tätä arvotavaraa joutuu kaatopaikalle tai jäte-        eivät saa lannoitteesta kaikkia ravinteita ja tu-
17586: veden mukana vesistöön satoja tonneja joka             loksena on maan jatkuva köyhtyminen. Tuhka
17587: päivä.                                                 on kuitenkin osoittautunut tutkimuksissakin
17588:     Tuhkan erinomaisuus lannoitteena johtuu            tehokkaaksi ja monipuoliseksi lannoitteeksi,
17589: mm. siitä, että se nostaa vuosikausia maan             toteaa Schepel. Kuorituhka sisältää enimmäk-
17590: happamuutta suotuisaan suuntaan ja sisältää            seen kalsiumia noin kolmanneksen sekä kalia,
17591: pääravinteiden lisäksi kaikkia hivenravinteita.        fosforia ja hivenaineita. Keinotekoisesti tuhkaa
17592: Erityisen hyväksi tuhka on havaittu typensito-         ei ole onnhtuttu valmistamaan. Lämpövoima-
17593:  jakasveille, mutta myös muita kasveja sen on          loista tuhka on näihin asti mennyt kokonaan
17594: todettu kasvattavan ennätyksellisen hyvin.             jätteeksi tai korkeintaan täytemaaksi. Sensijaan
17595:     Tohtori Onni Ko1stinen on tehnyt tutkimuk-         Ilmari Schepel on :levittänyt tuhkaa pehloihle
17596:  sia, joissa selvitellään palkokasvien viljelyä typ-   nelisen tonnia hehtaaria kohti ja toteaa, että
17597: phlannoitetuilla mailla. Tutk1musten mukaan            suuremmastakaan määrästä tus,kin on haittaa.
17598:  kuorituhka on erinomainen lannoite ja esimer-         Edelleen tämä ennakkoluuloton maanviljelijä to-
17599:  kiksi arpilasta ja herneestä on saatu pelkällä        teaa, että on nurinkurista ostaa lannoitteita,
17600:  kuorituhkalannoituksella erittäin hyviä satoja.       koska ravinteita on muutenkin saatavissa.
17601:  Vuoden 1977 sateisena kesänä kuorituhkalla               Tuhkan merkitys lannoiteaineena maassamme
17602:  lannoitetun hernealan sato oli Kymen läänin           on siis todettu kiistatta erittäin suureksi.
17603:  paras, toteaa apulaisprofessori Salkinoja-Salo-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten vahio-
17604:  nen. Salkinoja-Salonen on edelleen todennut,          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17605: että koealojen vertaiiuissa tuhkaruuduilla typen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17606:  sidonta on ollut neljä jopa viisi kertaa tehok-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17607:  kaampaa kuin vertailuruudui1la, joilla on käy-
17608:  tetty lannoitteena mm. dolomiittikalkkia ja                    Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
17609:  hivenaineseoksia.                                            miin tuhkan käytön lisäämiseksi maam-
17610: 087901321F
17611: 2                                        1979 vp.
17612: 
17613:      me maataloudessa lannoiteaineena esi-           sellaisille vNjelijöille, jotka ryhtyvät tuh-
17614:      merkiksi myöntämällä riittäviä verohel-         kaa lannoiteaineena määrätietoisesti
17615:      potuksia ja antama1la muita kannustimia         käyttämään?
17616:     Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17617: 
17618:                                    J. Juhani Kortesalmi
17619:                                                  N:o 2.53                                                3
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17625: 
17626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sesti tällaisen tuhkan monesti sisältämien hai-
17627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tallisten aineiden, kuten raskasmetallien vuoksi.
17628: olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn               Sen sijaan puutuhka on lannoitteeksi yleensä
17629: kirjeenne ohel:La noitillttanJUt vaLdeneuvoston          varsin soveltuva sen sisältämien hivenaineiden
17630: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            ja huomattavan alkaalisuuden vuoksi. Puutuh-
17631: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta           kan jankuvan käytön vaikutuksia maan happa-
17632: kirjaHisesta kysymyksestä n:o 253:                       muuteen ei kuitenkaan ole vielä riittävästi sel-
17633:                                                          vitelty. Toisaalta eräät kasvit, kuten kaura,
17634:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-         ohra ja peruna eivät siedä sitä ainakaan suu-
17635:        miin tuhkan käytön lisäämiseksi maam-             rissa määrin. Lisäksi vielä ratkaisemattomia
17636:        me maataloudessa lannoiteaineena esi-             ongelmia tuhkan laajamittaiselle käytölle lan-
17637:        merkiksi myöntämällä riittäviä verohel-           noitteena aiheuttavat varsinkin sen kuljetuk-
17638:        potuksia ja antamaila muita kannustimia           seen ja levittämiseen liittyvät tekniset ja talou-
17639:        sellaisille viljelijöille, jotka ryhtyvät tuh-    delliset kysymykset, jonka lähinnä johtuvat
17640:        kaa lannoiteaineena määrätietoisesti              tuhkan pienestä tilavuuspainosta ja hienojaJkoi-
17641:        käyttämään?                                       suudesta.
17642:                                                             Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo tuhkan
17643:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-             laajamittaisen käytön edellyttävän vielä lisätut-
17644: taen seuraavaa:                                          kimuksia, joiden perusteella vasta voidaan har-
17645:    Kiv1hiilen, sulfiittijäteliemen ja raskaan polt-      kita vastattavana olevassa kysymyksessä tarkoi-
17646: toöljyn poltosta syntyvän tuhkan käyttöön lan-           tettujen tukitoimenpiteiden aiheellisuutta.
17647: noitteena joudutaan suhtautumaan varaukselli-
17648:      Helsingissä 12 päivänä joulutkuuta 1979.
17649: 
17650:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
17651: 4                                          1979 vp.
17652: 
17653: 
17654: 
17655: 
17656:                          T i 11 R i ,k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
17657: 
17658:    I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen        tung brännolja måste man förhåJJ.a sig reser-
17659: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       verat tili användningen av dylik aska som göd-
17660: av den 8 november 1979 tili vederbörande            sel. Däremot lämpar sig träaska i allmänhet
17661: medlem av statsrådet för avgivande av svar          myoket väl för gödsling på grund av de spår-
17662: översänt avs:krift av följande av riksdagsman       ämnen som ingår i den, och dess betydande
17663: ]. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål         aJkalitet. Hittills har man dock inte tillräckligt
17664: nr 253:                                             utrett på vilket sätt en kontinuerlig använd-
17665:                                                     ning av träaska påverkar jordens surhetsgrad.
17666:           Avser Regeringen i brådskande ord-        Å andra sidan tåJ. vissa växter, såsom havre,
17667:        ning vidta åtgärder för att öka använd-      korn och potatis, inte träaska, åtminstone inte
17668:        ningen av aska som gödselmedel inom          i stora mängder. En omfattande användning av
17669:        vårt lands lantbruk tili exempel genom       aska som gödsel medför härtili tilisvidare olösta
17670:        att bevilja tiliräckliga skattelättnader     tekniska och ekonomiska probletn, särskilt i
17671:        och i övrigt uppmuntra de odlare som         anslutning tili transport och spridning av askan.
17672:        målmedvetet börjar använda aska som          Dessa problem beror närmast på askans ringa
17673:        gödselmedel?                                 vikt i förhållande tili volymen och av dess
17674:                                                     finfördelade struktur.
17675:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Med hänvisning ti11 det ovan anförda anser
17676: samt anföra följande:                               regeringen, att en omfattande användning av
17677:   På grund av de skadliga ämnen, såsom tung-        aska ännu förutsätter tiliäggsundersökningar, på
17678: metaller, vilka ofta ingår i aska som uppkom-       basen av vilka man först kan överväga huru-
17679: mer vid förbränning av stenkol, sulfitavlut och     vida de i spörsmålet avsedda stödåtgärderna
17680:                                                     är motiverade.
17681:      Helsingfors den 12 december 1979.
17682: 
17683:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
17684:                                                1979 vp.
17685: 
17686: Kirjallinen kysymys n:o 254.
17687: 
17688: 
17689: 
17690: 
17691:                                   Kortesalmi: Asunto-osakeyhtiölain uudistamisesta.
17692: 
17693: 
17694:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17695: 
17696:    Maamme on joutunut, kuten koko Länsi-              mityksen ja sähkön kulutuksen osalta. On muis-
17697: Eurooppa, vaikean energiapulan kohteeksi. Nyt         tettava, että rakennusten lämmityksen ja lämpi-
17698: on tilanne sellainen, että kaikki keinot on käy-      män veden käytön osuus maamme koko ,ener-
17699: tettävä hyväksi energian säästämiseksi. Erityi-       gian käytöstä on lähes 2/5. Jos siirtymällä yh-
17700: sen vaikeana koetaan asuntoyhtiöissä yli puo-         teismittarista huoneistokohtaisiin mittateihin
17701: len vuosisadan ikäinen laki, joka ei suosi yhtiö-     voidaan säästää noin viidennes energian kulu-
17702: järjestyksen muutoksia. Kuitenkin energian jat-       tuksesta, niin tämä merkitsee kansantaloudelli-
17703: kuvasti kallistuttua tämä pulma on muodostu-          sesti hyvin paljon.
17704: nut erittäin vaikeaksi ja haitalliseksi. Mikäli la-      Täten vanhentunut laki asuntoyhtiöistä mer-
17705: kia asuntoyhtiöistä ei asianmukaisesti saada kor-     kitsee yhä kohtalokkaampaa estettä asianmukai-
17706: jatuksi, tämä merkitsee monessa asuntoyhtiössä        selle energian säästölle. Siksi lakia on nopeasti
17707: energian tuhlauksen jatkumista ja siten myös          muutettava. Asumiskustannuksia voidaan ener-
17708: epäoikeudenmukaisen kustannusten jaon jatku-          gian säästöä kannustamalla alentaa enemmän
17709: mista asukkaiden kesken. Nykyisen lain mu-            kuin millään muulla tavoin ja siten voidaan saa-
17710: kaan siirtyminen talokohtaisista sähkö- ja vesi-      vuttaa satojen miljoonien markkojen vuosittai-
17711: mittareista huoneistokohtaisiin mittateihin vaa-      nen säästö ulkolaisten polttoaineiden tuonnissa.
17712: tii yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen. Täl-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17713: laiseen on asunto-osakeyhtiöissä varsin vaikeata      päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
17714: päästä, sillä melkein aina joku yhtiön osakkais-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17715: ta katsoo kärsivänsä muutoksesta.                     vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
17716:    Suomessa on viime vuosikymmenien aikana
17717: ja tämänkin vuosikymmenen alkuvuosina ra-                       Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
17718: kennettu kokonaisia suuria asuntoalueita siten,              miin yli puolen vuosisadan ikäisen asun-
17719: että taloyhtiöillä on yhteiset sähkömittarit. Jot-           to-osakeyhtiölain muuttamiseksi siten,
17720: kut sähköyhtiöt harrastavat yhä tällaista mark-              että yhtiöjärjestystä voidaan joustavasti
17721: kinointipolitiikkaa pyrkiessään yhteismittarien              muuttaa, jotta siirtyminen talokohtai-
17722: avulla lisäämään sähkön menekkiä. Tällainen                  sista sähkö- ja vesimittareista huoneisto-
17723: energiapolitiikka ei ole vastuuntuntoista. On                kohtaisiin mittateihin ei enää vaadi yh-
17724: laskettu, että yhteismittari houkuttelee kulutta-            tiökokouksen yksimielistä päätöstä; vaan
17725: jaa tuhlailevaan sähkön käyttöön asunto-osake-               että tällaiseen siirtymiseen voidaan
17726: yhtiössä. On arvioitu, että yhteismittari mer-               päästä enemmistön päätöksen nojalla,
17727: kitsee jopa 1/4 korkeampaa energian kulutusta                jolloin siis energiaa säästyy arvion mu-
17728: kuin huoneistokohtaisen mittarin käyttö.                     kaan ainakin neljännes verrattuna talo-
17729:    Teknisesti on mahdollista järjestää huoneis-              kohtaisten sähkö- ja vesimittareiden käy·
17730: tokohtainen energian mittaus esimerkiksi läm-                tön jatkamiseen?
17731:       Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17732: 
17733:                                          J. Juhani Kortesalmi
17734: 
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 0879013137
17739: 2                                             1979 "vp.
17740: 
17741: 
17742: 
17743: 
17744:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17745: 
17746:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Uusi, 1. 1. 1980 voimaan tuleva osakeyhtiölaki
17747: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          ( 734/78) on nyt kyseessä olevassa suhteessa
17748: mies, olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päi-         saman sisältöinen kuin vanhakin laki. Oikeus-
17749: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     kirjallisuudessa on katsottu, että asunto-osalce-
17750: ton' asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      yhtiön osakkeenomistajilta perittäviä erillisiä
17751: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-        maksuja kuten lämminvesimaksua koskevat mää-
17752: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 254:            räykset ovat osa vastikkeenmaksuperusteita.
17753:                                                          Oikeusministeriön käsityksen mukaan pää-
17754:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    töksentekoa asunto-osakeyhtiöissä tulisi muut·
17755:         miin yli puolen vuosisadan ikäisen asun-     taa nykyistä joustavammaksi muun muassa si-
17756:         to-osakeyhtiölain muuttamiseksi siten,       ten, ettei vastikeperusteiden muuttaminen aina
17757:         että yhtiöjärjestystä voidaan joustavasti    edellyttäisi kaikkien osakkeenomistajien suostu-
17758:         muuttaa, jotta siirtyminen talokohtai-       musta. Asunto-osakeyhtiölain tällainen muutta-
17759:         sista sähkö- ja vesimittareista huoneisto-   minen on tarpeen paitsi vastattavana olevassa
17760:         kohtaisiin mittateihin ei enää vaadi yh-     kysymyksessä tarkoitetuista taloudellisista syis-
17761:         tiökokouksen yksimielistä päätöstä, vaan     tä myös siksi, ettei ainakaan kovin pieni vähem-
17762:         että tällaiseen siirtymiseen voidaan         mistö asunto-osakeyhtiöissä voisi estää asumis-
17763:         päästä enemmistön päätöksen nojalla,         tason ylläpitämisen ja kohtuullisen parantami-
17764:         jolloin siis energiaa säästyy arvion mu-     sen vaatimia korjaus- ja muutostöitä.
17765:         kaan ainakin neljännes verrattuna talo-          Yhteisömuotoista omistusasumista koskevat
17766:       . kohtaisten sähkö- ja vesimittareiden käy-    säännökset ovat monessa suhteessa puutteelliset
17767:         tön jatkamiseen?                             ja vanhentuneet. Uutta osakeyhtiölainsäädäntöä
17768:                                                      koskevassa esityksessään (n:o 27/1977 vp.)
17769:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hallitus totesi, että asunto-osakeyhtiöoikeuden
17770: vasti seuraavaa:                                     kokonaisuudistus on tarpeen vaatima. Valmiste-
17771:    Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan osakeyhtiö-     lu onkin aloitettu oikeusministeriössä, jossa on
17772: lain säännöksiä, sikäli kuin asunto-osakeyhtiö-      tehty uuden lainsäädännön laatimisen edellyttä-
17773: laissa ( 30/26) ei ole toisin säädetty. Vielä voi-   miä selvityksiä nykyisten säännösten puutteista
17774: massa olevan vanhan osakeyhtiölain ( 22/2. 5.        ja kehittämistarpeista. Oikeusministeriö tulee
17775: 1895) ·nojalla on katsottu, että asunto-osakeyh-     lähiaikoina esittämään valtioneuvostolle, että
17776: tiön yhtiöjärjestyksen vastikkeenmaksuperustei-      asetettaisiin komitea valmistelemaan uutta asun-
17777: ta koskevia määräyksiä voidaan muuttaa vain          toyhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä.
17778: kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.
17779:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
17780: 
17781:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
17782:                                             N:o 254                                                3
17783: 
17784: 
17785: 
17786: 
17787:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
17788: 
17789:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       om aktiebolag ( 734/78), som träder i kraft
17790: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivel-      1. 1. 1980, är i nu ifrågavarande hänseende lika
17791: se av den 8 november 1979 till vederbörande        tili innehållet som den gamla lagen. 1nom rätts-
17792: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     litteraturen har ansetts, att bestämmelserna rö-
17793: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställ-   rande de separata avgifter som uppbärs av ak-
17794: da spörsmål nr 254:                                tieägarna, såsom varmvattensavgiften, utgör en
17795:                                                    del av grunderna för erläggande av vederlag.
17796:           Ämnar Regeringen skrida till bråds-          Enligt justitieministeriets uppfattning borde
17797:        kande åtgärder för att vidta en sådan       beslutsfattandet i bostadsaktiebolag ändras så,
17798:        ändring av den över ett halvt sekel         att detta skulle bli smidigare än för närvarande
17799:        gamla lagen om bostadsaktiebolag, enligt    bl.a. på så sätt, att ändring av grunderna för
17800:        vilken bolagsordningen smidigt kan          erläggande av vederlag inte alltid skulle förut-
17801:        ändras så, att övergången från gemen-       sätta samtliga aktieägares samtycke. En sådan
17802:        sam ei- och vattenmätare för ett hus tili   ändring av lagen om bostadsaktiebolag är för-
17803:        skild mätare för varje bostad inte längre   utom av de i spörsmå1et avsedda skälen nöd-
17804:        kräver enhälligt beslut av bo1agsstämman,   vändigt även därför, att en åtminstone inte all-
17805:        utan att en sådan övergång kan ske med      deles ringa majoritet inom bostadsaktiebolag
17806:        stöd av majoritetsbeslut, varvid sålunda    kunde förhindra reparations- och ändringsarbe-
17807:        enligt uppskattning skulle inbesparas       ten som erfordras för upprätthållande av boen-
17808:        åtminstone en fjärdedel av den energi       destandarden och skälig förbättring av denna.
17809:        som åtgår vid fortsatt användning av            Stadgandena rörande ägoboende i samfunds-
17810:        gemensam el- och vattenmätare för ett       form är i många hänseenden bristfälliga och för-
17811:        hus?                                        åldrade. 1 propositionen angående ny aktiebo-
17812:                                                    lagslagstiftning ( nr 27/1977 rd.) konstaterade
17813:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      regeringen, att en totalrevidering av bostads-
17814: samt anföra följande:                              aktiebolagsrätten är av nöden påkallad. Bered-
17815:    På bostadsaktiebolag tillämpas stadgandena      ningen har inletts vid justitieministeriet, där
17816: i lagen om aktiebolag, till den del i lagen om     man verkställt sådana utredningar angående
17817: bostadsaktiebolag (30/26) inte annorlunda är       bristerna och utvecklingsbehoven i fråga om de
17818: stadgat. Med stöd av den ännu gällande gamla       nuvarande stadgandena, som uppgörandet av
17819: lagen om aktiebolag ( 22/2. 5. 1895) har man       ny lagstiftning förutsätter. Justitieministeriet
17820: ansett, att bestämmelserna i bostadsaktiebolags    kommer under en nära framtid att till stats-
17821: bolagsordning som gäller grunderna för er-         rådet göra framställning om tillsättandet av en
17822: läggande av vederlag kan ändras endast med         kommitte för att bereda en ny 1agstiftning rö-
17823: samtliga aktieägares samtycke. Den nya lagen       rande bostadssamfund.
17824:       Helsingfors den 5 december 1979.
17825: 
17826:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
17827:                                                1979 vp.
17828: 
17829: Kirjallinen kysymys n:o 255.
17830: 
17831: 
17832: 
17833: 
17834:                                    Kortesalmi: Puolustuslaitoksen kantahenkilökunnan työolosuh-
17835:                                       teista.
17836: 
17837: 
17838:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17839: 
17840:     Puolustuslaitoksen kantahenkilökunnalla on        työnantajan puolesta jaettavaa vaatetuSita, mut-
17841: työaikaepäkohtien lisäksi vakavia puutteita           ta tärkein sään vaatima er.1koisvarustus puuttuu
17842: myös suojavaatetuksen sekä ityötilojen osalta.        edelleenkin. Joitakin kokeilukäyttöön tarkoitet-
17843: Niinpä kantahenkilökunnalta puuttuu mm. sään          tuja lämpöpukuja on tullut kevättalvella, sa-
17844: vaatima erikoisvarustus ja lisäksi koulutushen-       moin ja1kineita, mutta ei pysyvästi työnantajan
17845: kilökunnalla ei ole riittävästi sosiaalitiloja.       puolesta jaettavaksi. Kantahenkilökunnan pii-
17846: Asiasta on allekirjoittanut kansanedustaja J.         rissä vallitsee käsitys, että näillä toimenpiteillä
17847: Juhani Kor.tesalmi tehnyt 17. päivänä lokakuu-        aiotaan nämä vaikeat epäkohdait ohittaa ja ve-
17848: ta 1978 kirjallisen eduskuntakyselyn n:o 401/         sittää vetoamalla siihen, että suojavaatetusta
17849: 1978 vp. puolustuslaitoksen kantahenkilökun-          kokeillaan. Kantahenkilökunnan piirissä ihme-
17850: nan sosiaalitilojen järjestämisestä. Tässä kysy-      telläänlkin, kuinka kauan kokeilu jatkuu, kun
17851: myksessä tiedustelin 'seuraavaa: Aikooko halli-       se tiettävästi on kestänyt jo yli kymmenen
17852: tus ryhtyä kiireesti toimiin kunnollisen suoja-       vuotita.
17853: vaatetuksen ja riittävien sosiaalitilojen järjestä-      Edellä esitetyn perusteella ~a viitaten valtio-
17854: miseksi ja kustantamiseksi vaLtion varoin puo-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17855: lustuslaitoksen kantahenkilökunnalle ja värvä-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17856: tyille perusyksik:kötasolla?                          vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
17857:     Saamieni tietojen muikaan ·tämä kirjallinen
17858: kysely ei tiettävästi ole aiheuttanut kovin no-                  Tietääkö Hamtus, että puolustuslai-
17859: peita toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaa-                toksen kantahenkilökunta vielä hyvin
17860: miseksi puolustuslaitoksessa. Niinpä koulutta-               suuressa määrin kärsii kunnollisten pe-
17861: jilta puuttuu edelleenkin kunnollisia peseyty-               sey.tymis- ja sosiaalitilojen puutteesta ja
17862: mis- ja sosiaalitiloja. Monin paikoin ei ole min-            että kantahenkilökunnalla eli koulutta-
17863: käänla1sia tiloja, joissa kouluttajat voisivat pe-           jilla ei ole käytössään lähestu1koonkaan
17864: seytyä tai kuivaittaa kastuneita varusteitaan.               riittäväSiti suojavaatetuksen piiriin kuu-
17865: Sensijaan siviilielämän palveluksessa työnteki-              luvia .sade- eikä Jämpöasuja eikä myös-
17866:  jöille nämä asiat on saatu kuntoon pääosin jo               kään pakkasjaLkineita, ja
17867:  30 vuotta sitten. Tämän vuoksi puolustuslai-                    a1kooko HalHtus kiireesti jo vi!hdoin-
17868:  toksen henkilökunnan piirissä on herättänyt                 kin ryhtyä näiden epäkohtien poistami-
17869: suurta ihmetystä se, kun edes kansanedustajan                seen ja siis asiallisten työolojen ja asian-
17870:  laillinen eduskuntakysely ei a~heuta mitään sa-             mukaisen suojavarustuksen järjestämi-
17871:  nottavia to1menpite1tä tässä asiassa.                       seksi puolustuslaitoksen kantahenkilö-
17872:     Kevään 1979 aikana on tiettävästi lisätty                kunnalle eli varusmiesten kouluttajille?
17873:       HeLsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
17874: 
17875:                                          J. Juhani Kotitesalmi
17876: 
17877: 
17878: 
17879: 0879013060
17880: 2                                              1979 vp.
17881: 
17882: 
17883: 
17884:                         Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 1[ e.
17885: 
17886:   ValtiopäiväjäJJjestyksen 37 §:n 1 momentissa        annettua tarkempia ohjeita, lisättiin työpaikka-
17887: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kdhtaisen suojavaatetuksen rinnalle erityinen
17888: olette kirjeenne n:o 1251 ohella 8 päivänä            soitilaallinen varustus. Erityisen sotilaallisen va-
17889: marraskuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston           mstuksen piiriin kuuluu lähinnä varusmiesten
17890: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansan-            kouluttajien ja eräiden erikoistehtävien edellyt-
17891: edustaja J. Juhani KoNesalmen tekemän seu-            tämä työpaikkakohtainen suojavaatetus.
17892: raavansisältöisen kysymyksen n: o 25 5:                  Puolustusministeriö on 31. 5. 1979 hyväksy-
17893:                                                       ny~t pääesikunnan esityksen erityisestä SO!tilaalli-
17894:            Tietääkö HalHtus, että puolustuslai-       sesta varustuksesta muilta osin lukuunottamat-
17895:        'toksen kantahenkilökunta vielä hyvin          ta kintaita, kumisaappaita ja kenttäpaitaa, joi-
17896:         suuressa määrin kärsii kunnollisten pe-       den ei krutsottu kuuluvan valtio'Vatainminis,te-
17897:        sey.tymis- ja sosiaalitilojen puutteesta ja    riön antamien ohjeiden puitteisiin.
17898:        että kantahenkilökunnalla eli koulutta-           Puolustusvoimien vaatetuksen huolto- ja täy-
17899:        jilla ei ole käytössään lähestulkoonkaan       dennysjärjestelmään liittyen puolustusministeriö
17900:        riittäväSiti suojavaatetuksen piiriin kuu-     otti kustannusvarkutukset huomioon 1tehdessään
17901:        luvia sade- eilkä lämpöasuja erkä myös-        tulo- ja menoarv1oesityksen vuodelle 1980.
17902:        kään pakkasjal!kineita, ja                     Pääesikunta on lisäksi 20. 8. 1979 antanut tar-
17903:            ai:kooko HalUtus kiireesti jo vihdoin-     kemmat ohjeet varusteiden lainaamisesta hen-
17904:        kin ryhtyä näiden epå1kdhtien po1stami·        kilökunnalle.
17905:        seen ja siis asiallisten työolojen ja asian-      Puolustusvoimien sosiaalitiloissa on sekä va-
17906:        mukaisen suojavarustuksen järjestämi-          rusmiesten että henkilökunnan kannalta esiin-
17907:         seksi puolustuslaitoksen kantahenkilö-        tynyt paikalHsesti puutteita.
17908:        kunnalle eli varusmiesten kouluttajille?          Puolustusvoimien kasarmirakennuskanta on
17909:                                                       muodostunut useiden eri ratkennuskausien ah~a­
17910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi<tta-        na. Kunakin kautena on sosiaalitilojen rakenta-
17911: vrusti seuraavaa:                                     misessa perusyksi:kköihin noudatettu oman
17912:    Puolustusvoimien v,irkamiesten vaatetus pe-        ailkansa tasovaatimuks1a.
17913: rustuu useaan eri järjestelmään. Puolustusvoi-           Sosiaalitilojen epäkohdat on kartoitettu ja
17914: mien kantahenkilökunta on velvollinen käyttä-         uusi kokonaiskartoitus määrärahaesity;ksineen
17915: mään vi11kapukua, joka kuuluu vivkapukuavus-          tehdään 1980.
17916: tusasetuksen piiriin.                                    Ny;kyinen 1970-luvulla korostunut sosiaaliti-
17917:    Suojavaatetuksen osalta noudat·etaan 14 päi-       lojen kehittämistarve pyritään vanhoissa kasar-
17918: vänä maaliskuuta 1977 tehtyä virkaehtosopi-           meissa toteuttamaan muuntamalla varusmies-
17919: musta, jonka liitteessä mainitaan ne virat tai        ikäluokkien pienenemisen vapauttamia tiloja
17920: toimet, joiden haitijoille annetaan suojavaate-       sekä vamsmiesten että kantahenkilökunnan so-
17921: tus~ta edellyttävis.sä tehtävissä valtion varoin      siaalitiloiksi. Vanhoissa kiinteiSitöissä muutos-
17922: hankittu henkilökohtainen suojavaatetus.              työt ovat usein rakennusteknillisiä erikoisrat-
17923:    Tämän liswksi vil1kamiehille annetaan valtion      kaisuja vaativia sekä kustannuksiltaan kalliita.
17924: kustannuksella käy;tettävä:Lbi työturvallisuuslain    Sosiaalitiloja kunnostetaan jatkuvasti korjaus-
17925: ( 299/58) sekä muiden työsuojelua koskevien           suunn1telmien mukaisesti.
17926: määräysten mukainen suojavaatetus.                       Uusien perusyksikkötilojen ja varastojen
17927:    Edellisten iärjestelmien täydentämiseksi val-      suunnittelussa mm. Sodankylässä ja Pirkkalas,sa
17928: tioneuvosto on 2. 3. 1978 antanut ohjeet val-         otetaan huomioon tämän heuken ajatukset oles-
17929: tion varoista kustannettavasta työpaikkakoh-          kelu- ja sosiaalitilojen mitoituksista ja vaati-
17930: taisesta suojavaatetuksesta.                          muksista.
17931:    Koska työpaik:Jkakohtaista suojavaatetusta            Epäkohtien poistaminen edellyttää peruskor-
17932: koskeva päätös puolustusministeriön ttaholta          jausmäärärahojen huomautavaa kasvua 1980-
17933: edellytti täsmenn)nksiä, valtiovarainministeriön      luvulla.
17934:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
17935:                                                                     Puolustusministeri Lasse Äikäs
17936:                                               N:o 255                                                3
17937: 
17938: 
17939: 
17940: 
17941:                            T i U R J.ilu d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17942: 
17943:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uitfärdade statsrådet den 2 mars 1978 anvis-
17944: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ningar angående av staten bekostad skydds-
17945: se nr 1251 av den 8 november 1979 till veder-        klädsel enligt al.'betsplats.
17946: börande medlem av statsrådet för avgivande              Då beslutet om skyddsklädsel enligt arbets-
17947: av svar översänt avskrift av följande av riks-       plats förutsatte preciseringar från försvarsmi-
17948: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           nisteriets sida efter det finansministeriet utfär-
17949: spörsmål nr 255:                                     dat noggrannare anv1snmgar, fogades till
17950:                                                      skydds<klädseln enligt arbetsplats en sät~Skild
17951:           Är Regeringen medveten om att för-         militär utrustning. Till den särskilda militära
17952:        svarsväsendets stamanställda personai         utrustningen hör närmast skyddsklädsel för be-
17953:        fortfarande i mycket stor utsträckning        väringsutbildare, och sådan skyddsklädsel enligt
17954:        lider brist på ordentliga tvättutrymmen       arbetsplats som vissa specialuppgifter förutsät-
17955:        och sociala utrymmen och att den              ter.
17956:        stamanstä11da personalen d.v.s. utbildar-        Försvarsministeriet godkände 31. 5. 1979
17957:        na, inte ens tillnärmelsevis har tillräck-    huvudstabens förslag angående sä11skild miliitär
17958:        lig tillgång tili regn- och värmedräJgter     utrustning med undantag av vantar, gummi-
17959:        vilka hör till skydds:klädseln, och ,inte     stövlar och fältskjorta, vi1ka inte ansågs ingå
17960:        heller till vinterskodon, och                 i finansministeriets direktiv.
17961:           avser Regeringen i brådskande ord-            I anslutning till service- och kompletterings-
17962:        ning äntligen påbörja avlägsnandet av         systemet för försvammaktens klädsel beaktade
17963:        dessa missförhållanden och således inle-      försvarsministeriet kostnadsverkningarna vid
17964:        da anordnandet av sakenliga arbetsför-        uppgörandet av propositionen angående stats-
17965:        hållanden och vederbörlig ,skyddsutrust-      förslaget för år 1980. Huvudstaben har härtill
17966:        ning för den 'stamanställda personalen,       20. 8. 1979 utfärdat närmare anvisningar om
17967:        d.v.s. för beväringsutbildarna?               utlåning av utrustning tili personalen.
17968:                                                         Både beträffande beväringarna och persona-
17969:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       len har det i fråga om 1sociala utrymmen
17970: samt anföra följande:                                framträtt lokalt betonade brister.
17971:     Försvarsmaktens tjänstemäns klädsel grundar         Försvarsmaktens bestånd av kasernbyggnader
17972: sig på flera olika system. Försvarsmaktens           har tiUkommit under flera byggnadsperioden.
17973: stamanställda personai är skyldig att använda        Under varje period har man vid byggandet av
17974: sådan uniform, som avses i förordningen om           sociala utrymmen för grundenheterna följt ti-
17975: statens un1formbidrag.                               dens nivåfordringar.
17976:     I fråga om skyddsklädseln iakttas tjänstekol-       Missförhållandena i anslutning tili sociala
17977: lektivavtalet av den 14 mars 1977 i vars bilaga      utrymmen har kardagts och en ny hel:hetskar.t-
17978: nämns de tjänster eller befattningar viLkas in-      läggning, inklusive framställning om anslag
17979: nehavare i för sådana uppgifter, som förut-          kommer aitt göras under år 1980.
17980: sät1ter skyddsrklädsel, ges personlig skydds,kläd-      Det nuvarande behovet att utveokla de so-
17981: sel som införskaffats med statens medel.             ciala utrymmena, som vuxit på 1970-talet,
17982:     Därutöver ställs tili tjänstemäns förfogande     försöker man i gamla kaserner tillgodose
17983: på statens bekostnad skyddsklädsel i enlighet        genom att omvandla de utrymmen, som blir
17984: med bestämmelserna i lagen om ,skydd i arbete        lediga på grund av minskade beväringsålders-
17985:  ( 299 j 58) och andra bestämmelser rörande ar-      klasser, tili sodala utrymmen för såväl bevä-
17986: betarskyddet.                                        ringar som den stamanställda personalen. I
17987:     För ikomplettering av ovan nämnda system         gamla fastigheter fordrar ombyggnadsarbetet
17988: 4                                             1979 vp.
17989: 
17990: ofta dyra byggnadsteknisrka speciallösningar. De     sionering av och fordringar på utrymmen för
17991: sociala utrymmena iståndsätts kontinuerligt i        fritid och sociala ändamål.
17992: enlighet med reparationsplanerna.                       Avlägsnandet av missförhållandena förutsät-
17993:    Vid planering av utrymmen för nya grunden-        ter att anslagen för grundreparwtion höjs be-
17994: heter och för förråd bl.a. i Sodankylä och Pirk-     tydligt under 1980-talet.
17995: kala bear..~tas arktuella tankar i fråga om dimen-
17996:      Helsingfors den 12 december 1979.
17997: 
17998:                                                                     Försvarsminister Lasse Äikäs
17999:                                                 1979 vp.
18000: 
18001: Kirjallinen kysymys n:o 256.
18002: 
18003: 
18004: 
18005: 
18006:                                    Kortesalmi: Kuusamon erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta
18007:                                       verotuksessa.
18008: 
18009: 
18010:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18011: 
18012:    Tieteeli11sessä tutJkimuksessa on iki:istatta to-   maana, pimeän aj•an pituus ja suhteeliliinen ikos-
18013: dettu, että Kuusamon tal>vi on maamme anka-            teus. Kaikkein painavin näistä iooikaattoreista
18014: rin ja siten myös kallein. Tutkimuksessa on            on J:åmmitystarve, mutta Lämmitystarpeen kans-
18015: todettu, että jos esl1merkiirosi Maarianhamdnassa      sa ikai!kikein eniten vaihtelee yJiliämainitu:illa ver-
18016: jonkin hallin kustannukset talven aikana ovat          tailupaikkailrunlllilla 11Ull1en paksuus. Niinpä lu-
18017: tasan 1 000 mav~aa, ovat vastaavat kustan-             miroit'ä joudutaan Kuusamossa tekemä·än huo-
18018: nuiks,et Kuusamossa 1 920 mar.Wkaa. Tällaisen          mattavasti ·enemmän kuin muualla ja tässä erot
18019: tutkimustuloksen on julkistanut apulaisprofes-         ovat huomattavasti suuremmat !kuin ·esimet~lciksi
18020: sori Hannu Mansilikaniemi Turun yl>iopiston            lämmity,starpeessa, on Mansrkkamäiki todennut.
18021: maantieteen l'aitokselta. Hän on ka~hden vuoden            Myös pcimeys on V•arsin ratlkaiseva teL~ijä,
18022: ajan varsdnaisen opetustyönsä ohessa tehnyt            sil11ä päivän lyhyys tuo omat ongelmalliSa. Näistä
18023: tuvbmusta s·ääolojen vailkutuksesta maan eri           johtuu mm. se, ~että jos jätetään lLäiP..mitystarve
18024: osiin. Tutkimuksessa on selvitelty lähinnä tal-        pois ja katsotaan muita tekijöi,tä, niin Kuusa-
18025: ven aiheuttamia kustannuksia eri puafilla maa~         mon oLot ovat pa~jon hanikalammat ja tästä
18026: ta. Moosi:kikaniemen tutkimuksen mukaan tal-           johtuu esimevkiiksi yhden taulukon kohdalla
18027: vesta aiheutuvat kustannukset ovat Etelä-              prosenttiluku 115 Kuusamon osalta. Toisin sa-
18028: Lapissa noin 80 % ja Keski-Lapissa noin 90 %           noen lämmitystarve on }ähempän'ä muita ver-
18029: suuremmat kuin Maarianhaminassa. Kai]<lkein            tailupa1!kkakuntia, mutta muut tekijät nostavat
18030: vaikein talv± on kuitenikin Kuusamossa, missä          Kuusamon talven vailkeudet aivan omaan huåp-
18031: edlaisren indeksien kuvaama tahi on 115-               puluokkaansa.
18032: 192 % va~keampiJ tai kailiUimpi kuin Maarian-              Kuusamossa on talven olosuhteet otettava
18033: haminassa.                                             hoornioon kailkkiahla ja miltei aina tämä huo-
18034:     Tämä Kuusamon erikoislaatuinen ankari!n ja         mioonottaminen merkiwee suuria ikustannus-
18035: ka:M:ein asema johtuu tutkimuksen mukaan al-           eriä dli rahanmenoa. Esimerkiksi talon raken-
18036: ha1sffita lämpötiloista ja erityffiesti runsaista ja   tammen tuiee Kuusamossa huomattaVlaJSti kal-
18037: pirkäaikaiså,sta lumisatdsta. Sensijaan Pohjois-       liimmaksi rlmin etelässä jo pelkästään sen vuok-
18038: Lapi,ssa esimerki!ksi Inarissa talvi ei tutlkimuk-     si, että eristettä on ladottava seinien väliin
18039: s·en mukaan rasita elämistä yhtään sen enempää         enemmän kuin ·eteliäss:ä jotta pakkanen pysy[si
18040: kuin esiJmetkUksi Rovaniemellä. Samoin Ivalo           ulkopuolella.
18041: j·a Rovaniemi jäävät taulukoissa yleensä pari-             Talven koikonaiSikustannusten osa!lta Mansik-
18042: kymmentä pros:enttia Kuusamon arvon alapuo-            karlliemen tutkimus päätyy siihen, että etelä-
18043: lelle.                                                 ja louna:isranniikohla maatamme kustannukset
18044:    Mansi!kkaniemen tutkimuksessa on se!lvitetty        ovat 10-15% suuremmat kuin Maarianhami-
18045: talvea ihrnistoimintoja haittaavana ja samaUla         nassa. HeLsingin-Tampereen-Vaas1an linjalla
18046: taloudeHlisia uhrauksia vaativana elil11.ympäristö-    kustannukiset ovat 20-25% suuremmat. Jy-
18047: teikijänä. Tutkimuksessa Mansikkaniemi esittää         väskylän-Joensuun linjalla 46-56% suurem-
18048: erilaisia indikaattoreita. T.ällaistia ovat mm. läm-   mat kuin Maarianhaminassa ja Kuusamossa siis
18049: mitystarve vuorokausi!asteina, kovien pakkas-          noin 100% Sllluremmat.
18050: päiVJilen lukumäärä, lumipeitteen paksuus, lumic           Tutlkimus vahv~staa sen, että talv·esta koituu
18051: sateen määrä, lumisadepähnien määrä, talvikuu-         erittätin suuria kustannuksia kaikille pohjoffiilla
18052: kausien tuulffiumma, kovatuulisten päivien             ah1ei:Ua asuville. Rakentaminen on kahliimpaa,
18053: 087901289E
18054: 2                                                1979 vp.
18055: 
18056: asumh1ien on kalliimpaa, eivätkä haJlvemma'lla          veropdl:iiittista tasoitusta tämän anlkaran • talven
18057: pääse myösikään juilikiset yhteisöt. Esimerkilksi       rasitusten ja kustannusten tasoittam1seksi.
18058: kaupunikimai,s.en asutuks~en y~täpi'to katuineen           Edellä esitetyn perusteelLa ja viitaten valtio-
18059: ja jutllcisine dloineen tulee Rovaniemen ja Kuu-        päiväj.ärjesty'ksen 37 §:n 1 momentttin eskän
18060: samon alueella maksamaan noin 70% enem-                 va:ltioneuvoswn asianomaisen jäsenen vastatta-
18061: män kmn Trurus,sa ja Hel:singissä. Myös destön          vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
18062: auraUIS tulee Kuusamos.sa yhte1?~kunnal1e maJk-
18063: samaän moninkertaisesti sen. mitä Etdä~Suci~                       Tietääkö Ha~litus, että Kuusamossa
18064: messa.                                                          talv·i on maamme ankarin ja kahlein ja
18065:    ~oska sii:s tieteelHsessä tul!kimuiksessrukin on            aiheuttaa lukuisia yiksity1staJoudeJilisia ja
18066: bistatta todettu se m~kä jo käytännön dämäs-                   yhteiskuntataloudellisia lisärasituksia pi-
18067: tä/kin tiedetään, että Kuusamossa tallvi on erit-              täjän asujamistolle ja kunnalle, ja
18068: täin ankara, tu~kirrnu:ksen mukaan siis maamme                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin hyvi-
18069: darin ja kallein, on tämän· johdosta korkea                    tyksen aikaansaamiseksi 1kuusamolaisille
18070: a~ka ryhtyä asianmulkaisiin helpotuksHn Kuusa-                 ja Kuusamon kunnalle siten, että kuusa-
18071: mon osalta jta t~etysti myös helpotuksia on                    molaisten veroja alennettaisiin ja ryhdyt-
18072: kohdistettava muihinikin Pohjois-Suomen aluei-                 täisiin muihinkin erityistoimiin, esimer~
18073: siin. Ensisija~sesti kuivenlki:n olisi yhteiskunnan            kiksi antamaan halpakorkoisia pitkäai-
18074: saatava aikaan v~erohelpotuiks1a juuri Kuusamon                kaisia lainoja asuntojen rakentamiseen
18075: kohdalta, koska Kuusamo on tässä talven rasi-                  ja lämpöeristysten aikaansaamiseen sa-
18076: tusttl:astossa omaa huippuluoklkaansa. Niinpä                  moin kuin ylimääräisten avustusten an-
18077: juuri Kuusamon, sen v.äestön ja veronm~sa­                     tamiseen teiden aurausta varten?
18078: jien olisi: \kii<neesti saatava yhteislrunnahlista ja
18079:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
18080: 
18081:                                           J. Juhani Kortesalmi
18082:                                                N}o'.256                                                3
18083: 
18084: 
18085: 
18086: 
18087:                          Ed u s k u.n n a n Herra Puhe m i e he U e.
18088: 
18089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuitenkaan yleensä ole tarkoituksenmukaista.
18090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            Asumiskustannusten erot· maan eri osissa joh-
18091: olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn            tuvat enemmän esim. tonttikustannusten alueel-
18092: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          lisesta vaihtelusta kuin ilmasto-olosuhteista;
18093: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Korte-      Luonnollisesti kuitenkin lämpöeristystöiden
18094: salmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-         edistäminen on tarkoituksenmukaisinta ilmas-
18095: sestä n:o 256:                                        toltaan kylmimmiUä alueilla kuven Kuusamossa.
18096:                                                       Energiataloudelliseen korjaustoimintaan myön-
18097:           Tietäälkö Halilitus, että Kuusamossa        nettäviä avustuksia onkin pyritty suuntaamaan
18098:        talvi! on maamme ankarin ja bhlein ja          suhteellisesti enemmän kuntiin, joissa vuoden
18099:        aiheuttaa lukuisia yiksityistaloudehlisia ja   keskilämpötila on matalin.
18100:        yhteiskuntataloudellisia lisärasituksia pi-       Sääolosuhteita ei henkilöverotuksessa voimas-
18101:        täjän ·asujamistoHe ja kunnalle, ja            saolevan v·erolainsäädännön mukaan oteta eri-
18102:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin hyvi-       tyisesti huomioon. V:erojärjestelmän kehittämis-
18103:        tyksen aikaansaamiseksi kuusamolaisille        tä nämä olosuhteet huomioonottavaksi ei voida
18104:        ja Kuusamon kunnalle siten, että kuusa-        pitää myöskään tarkoituksenmukaisena. Elin-
18105:        molaisten veroja alennettaisiin ja ryhdyt-     keinotoiminnan verotuksessa tulevat ankaran
18106:        täisiin muihinkin erityistoimiin, esimer-      ilmaston aiheuttamat lisäkustannukset huomioi-
18107:        kiksi antamaan halpakorkoisia pitkäai-         duiksi suuremman tulonhankkimiskustannusvä-
18108:        kaisia lainoja asuntojen rakentamiseen         hennyksen muodossa.
18109:        ja lämpöeristysten aikaansaamiseen sa-             Ilmastollisissa olosuhteissa esiintyvät alueel-
18110:        moin kuin ylimääräisten avustusten an-         liset erot tulevat parhaiten huomioonotetuiksi
18111:        tamiseen teiden auvausta varten?               kuntien yleisen kalleusluokituksen yhteydessä.
18112:                                                       Jos ilmastosta johtuvat seikat Hsäävät olennai-
18113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesti elinkustannuksia kunnassa, vaikuttaa tämä
18114: vasti seuraavaa:                                      kalleusJ.uokituksen kautta ko. kunnassa makset-
18115:   Hmastolliset olosuhteet samoin kuin muutkin         tavien tiettyjen palkkojen ja eräiden sosiaalis-
18116: luonnonolosuhteet aiheuttavat yhteiskunnalle ja       ten tulonsiirtojen tasoon. Kuntien yleisen kal:-
18117: yksityisille henkilöille eri suuruisia kustannuksia   leusluokituksen tarkistamista varten on halli-
18118: maan eri osissa. Näiden kustannuserojen huo-          tuksen tarkoituksena suorituttaa uusi kalleus-
18119: mioonottaminen erityislainsäädännössä, kuten          tutkimus, jossa mm. asumiskustannukset voi-
18120: asunto- tai veropoliittisessa lainsäädännössä, ei     daan selvittää entistä luotetuwammin.
18121:      Helsingissä i2 päivänii jouJukuuta 1979.
18122: 
18123:                                                                         Ministeri Pirkko Työläiärvi
18124: 4                                               1979 vp.
18125: 
18126: 
18127: 
18128: 
18129:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18130: 
18131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Skillnaderna i boendekostnaderna i de olika
18132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         delarna av landet beror mera på t. ex. tomt-
18133: av den 8 november 1979 tili vederbörande              kostnadernas regionala växlingar än på klimat-
18134: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        förhållandena. Givetvis är dock främjandet av
18135: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda spöns-        värmeisoleringsarbeten ändamålsenligast inom
18136: mål nr 256:                                           de i klimathänseende ka11aste områdena, såsom
18137:                                                       i Kuusamo. Man har även vinnlagt sig om att
18138:             Är Regeringen medveten om, att vin-       inrikta de understöd 'som beviljas för energi-
18139:         tern !i Kuusamo är landets kallaste och       ekonomisk reparationsverksamhet relativt sett
18140:         dyraste och föranleder otaliga privat-        mera till de kommuner, där årets medeltempe-
18141:         ekonomiska och ~samhällsekonomiska till-      ratur är lägst.
18142:         läggspåfrestningar för kommunens be-             Väderleksförhållanden beaktas inte enligt
18143:         folkning och för kommunen, och                gällande skattelagstiftning särskilt vid person-
18144:            har Regeringen för avsikt att skrida       beskattningen. Det kan inte heller anses ända-
18145:         tili åtgärder för att åstadkomma en           målsenligt att utveckla skattesystemet så, att
18146:         gottgörelse tili kuusamoborna och Kuu-        dessa förhållanden beaktas. Vid beskattningen
18147:         samo kommun så, att kuusamobornas             nv näringsverksamheten kommer de extra kost-
18148:         skatter skulle sänkas och vidta även          nader som föranleds av ett strängt klimat att
18149:         andra specialåtgärder, såsom t. ex. att       beaktas i form av större avdrag för husanskaff-
18150:         bevilja långfristiga lån mot biUig ränta      ningskostnaderna.
18151:         för byggande av bostäder och åstad-              De regionala skillnaderna i 'klimatförhållan:-
18152:         kommande av värmeisolering, och även          dena blir bäst beaktade i samband med den
18153:         att utge extra bidrag för plogning av         allmänna bärkraftsklassificeringen av kommu-
18154:         vägar?                                        nerna. Väsentligt om levnadskostnaderna i kom-
18155:                                                       mun ökar p.g.a av omstäridigheter i klimatet,
18156:  , Såsom svar på detta spörsmål får ~ag vörd-         inverkar detta genom bärkraftsklassificeringen
18157: samt anföra följande:             ·                   på nivån för vissa löner som utbetalas i kom-
18158:  · Klimai:förhållandena liksom även andra natur-      munen och för vissa sociala inkomstöver-
18159: förhällanden åsamkar olika stora kostnader för        föringar. I syfte att justera den allmänna bär-
18160: samhället' och de enskilda personerna · i landets     kraftsklassificeringen av kommunerna har rege-
18161: ol!ka :delar. Det är likväl i allmänhet inte ända-    ringen för avsikt att låta utföra en ny dyrorts~
18162: målsenligt 'att beakta' dessa 'kostnadsskillnader i   undersökning, där bL a. boendekostnaderna
18163: speciallagstiftning, såsom i den bostads- eller       ka~ ,':ltre.das, ti;llf<?rlitligare ä,n hittills.
18164: skattepolitiska lagstiftningen.
18165:     ~· · Helsingf9ts den 12 tlecember 1979.
18166: 
18167:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
18168:                                               1979 vp.
18169: 
18170: Kirjallinen kysymys n:o 257.
18171: 
18172: 
18173: 
18174: 
18175:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Pienillä eläketuloilla elävien vanhusten
18176:                                      verorasi:tuksesta.
18177: 
18178: 
18179:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
18180: 
18181:    Viime pa1v1en lisäveroliput ovat herättäneet      vanha pariskunta, joista toinen on joutunut kan-
18182: suurta huo1es,tumista pienillä eläketuloilla elä-    tamaan vastuuta pienillä työeläketuloillaan.
18183: vien vanhusten ja eläkeläisten keskuudessa. Mo-         Eläkejärjestelmässämme on sen korjauksista
18184: nille lisäveron suoritus on suorastaan ylivoimai-    ja parannuksista huolimatta käytännössä ilmen-
18185: nen maksuerä, sillä kaikki käytettävissä olevat      nyt useita kielteisiä puolia, jotka tulisi nopeasti
18186: rahat ovat tarkkaan huvenneet jo ennen seuraa-       korjata. Eräs kiireisin korjausta odottava on
18187: van eläkkeen maksupäivää. Talven lähetessä ta-       nyt tapahtunut Msäveron perintä hyvinkin pie-
18188: pahtuu usein vä1ttämättömiä lisähankintoja, ku-      nistä eläketuloista. Tämä perintä olisi nopeasti
18189: ten lämmitykseen ja vaatetukseen liittyviä. Hin-     peruutettava ja korjattava meneillään oleva sel-
18190: tojen jatkuva kohoaminen puolestaan vaikeut-         vä vääryys. Verotoimistoissa on myös pystyt-
18191: taa näitä hankintoja muutoinkin, joten lisäve-       tävä selvittämään asiaa nykyistä paremmin. Kyl-
18192: ron maksumääräys yHttää olemassaolevan mak-          mä tot•eaminen ja vähättelevä vastaanotto elä-
18193: sukyvyn niin suuresti, että niistä selviäminen       ke'läisiä palveltaessa on tarkistettava kaikkialla
18194: on ylivoimaista.                                     missä sitä ilmenee.
18195:    Lisäveron perintää pienillä työeläketuloilla         EdelJä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18196: ja kansaneläkkeellä olevilta ei tulisi lainkaan      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18197: suorittaa, vaan nyt maksuunpannut erät olisi         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavll!ksi
18198: peruutettava. Jopa muutaman kymmenen mar-            seuraavan kysymyksen:
18199: kan lisämaksu sall!ttaa aiheuttaa suuria vaikeuk-
18200: sia. TäLlä lisäverolla on taloudellisen vaikutuk-              Mihin toimenpiteis1in Hallitus aikoo
18201: sen lisäksi hyvin suuri henk·istä painetta ja tur-          ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen sel-
18202: vattomuutta :lisäävä vaikutus. Tämä huolta ja               vittämiseksi, joka on johtanut suureen
18203: epävarmuutta lisäävä vaikutus ei suinkaan ole               levottomuuteen pienillä eläketuloilla elä-
18204: vähäinen srlloin kun kysymyksessä on jo muu-                vien vanhusten ja eläkeläisten saatua 1i-
18205: toinkin sairas ja yksinäinen eläkkeensaaja tai              säveromaksukehotuksen kuluneen syk-
18206:                                                             syn aikana?
18207:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
18208: 
18209:          Anna-Liisa Jokinen             Sten Söderström                 Lauha Männistö
18210:          Helvi Niskanen                 Seppo Toiviainen                Vappu Säilynoja
18211:          Juhani Vähäkangas              Marjatta Mattsson               M.-L. Salminen
18212:          Pauli Uitto                    Pauli Puhakka                   Aulis Juvela
18213: 
18214: 
18215: 
18216: 
18217: 0879012783
18218: 2                                            1979 vp.
18219: 
18220: 
18221: 
18222: 
18223:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he B e.
18224: 
18225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      heellisesti.   Ennakonpidätystaulukoissa huo-
18226: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mioon otettu vähennys on voinut aiheuttaa lisä-
18227: olette 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn kir-     maksuja eläkkeensaajalle, jo1Ja ei ole lopulli-
18228: jeenne ohella toimittanut v~altioneuvoston asian-   sessa verotuksessa ollut vastaavaa vähennystä.
18229: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Laskettaessa eläkkeensaajan verokirjaan merkit-
18230: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuu'luvasta kirjal-     täviä pidätystaulukon mukaisesta ennakonpidä-
18231: lisesta kysymyksestä n:o 257:                       tyksestä tehtäviä vähennyksiä olisi perusteena
18232:                                                     voitava käyttää vähennysvuoden tulotietoja ny-
18233:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kyisin käytettyjen viimeksi toimitetun verotuk-
18234:        ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen sel-     sen eli käytännössä 2 vuotta vanhojen tietojen
18235:        vittämiseksi, joka on johtanut suureen       sijasta.
18236:        levottomuuteen pienillä eläketuloilla elä-      Ennakonpidätyksen ja lopullisen verotuksen
18237:        vien vanhusten ja eläkeläisten saatua 1i-    vastaavuuden parantamiseksi on ryhdytty sel-
18238:        säveromaksukehotuksen kuluneen syk-          laisiin toimenpiteisiin, joHla pydtään poista-
18239:        syn aikana?                                  maan nimenomaan eläkkeensaajiUe lisämaksua
18240:                                                     aiheuttavia teki~öitä. Pidätystau'lukon mukai-
18241:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sesta ennakonpidätyksestä tehtäviä vähennyksiä
18242: vasti seuraavaa:                                    laskettaessa tulotietaina ei enää vuonna 1980
18243:                                                     käytetä vanhoja verotusrekisterin tietoja. Nii-
18244:    Eläketulosta toimitetaan ennakkoperintä en-      den n. 500 000 eläkkeensaajan osalta, joiden
18245: nakonpidätyksenä, jonka tarkoituksena on vas-       pidätystiedot siirretään suoraan veroviranomai-
18246: tata mahdollisimman tarkoin JopuHisessa vero-       selta eläkkeenmaksajille ns. suorasiirtomenette-
18247: tuksessa määrättäviä veroja ja maksuja. Tämä        lynä, saadaan uudet tulotiedot eläkkeenmaksa-
18248: tarkoitus ei kuitenkaan aina toteudu käytän-        jilta. Eläkkeensaajille, jotka kuuluvat suorasiir-
18249: nössä. Tavallisesti v,erovelvollinen joko saa ve-   tomenettelyn piiriin, lasketaan sivueläkkeistä
18250: ronpalautusta tai hän joutuu maksamaan kan-         toimitettava henkhlökohtainen sivutu'loprosentti.
18251: nossa puuttuvan osan veroista ja maksuista. Esi-    Eläkkeestä toimitettaJVaa enna:konpidätystä var-
18252: merkiksi vuodelta 1978 toimitetussa verotuk-        ten määritetään vuodeLle 1980 omat ennakon-
18253: sessa saa 267 256 e'läkkeensaajaa veronpalau-       pidätyksen laskentaperusteet. Tässä yhteydessä
18254: tusta yhteensä 131,6 milj. markkaa. Eläkkeen-       on todettava, että pienistä eläketuloista makse-
18255: saajia, jotka joutuvat maksamaan kannossa            taan vain kunnallisveroa, sHlä valtion tuloveroa
18256: puuttuvan osan veroista ja maksuista, on            on suoritettava esimerkiksi vuonna 1980 yksi-
18257: 150 990. Heidän Hsämaksunsa yhteismäärä on           näisen henkilön tulosta, joka on vuodessa n.
18258: vastaavasti 136,1 mHj. markkaa.                      13 000 markkaa tai enemmän.
18259:    Liian pienen ennakonpidätyksen syynä voi             Lopullisena tavoitteena tulisi palkka- ja elä-
18260: olla mm. sivueläkkeistä toimitettava prosentti-     ketulojen verotuksen osalta olla tulon lähteellä
18261: pidätys, joka määräytyy yksinomaan makset,ta-        toimitettava ns. palkkaverotus. Tällöin enna-
18262: van määrän perusteella ottamatta huomioon ve-       konpidätys olisi lopullinen vero. Verovelvolli-
18263: rovelvollisen muita tuloja. Pidätyksen riittä-      sen ei tarvitsisi tehdä myöskään veroHmoitusta,
18264: mättömyys voi johtua myös siitä, että eläkkeen-     eikä veronpalautuksia ja lisämaksuja tarvitsisi
18265: maksaja on ,toimittanut ennakonpidätyksen vir-       maksaa.
18266:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
18267: 
18268:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
18269:                                               N:o 257                                                3
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 
18274:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18275: 
18276:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vid den slutliga beskattningen inte har haft
18277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        motsvarande avdrag. Vid uträkningen av de av-
18278: av den 8 november 1979 ti11 vederbörande med-        drag som enligt innehållningstabellen skaH gö-
18279: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      ras i förskottsinnehållningen och som skall an-
18280: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. un-         tecknas i pensionstagarens skattebok, borde
18281: dertecknade spörsmål nr 257:                         man som grund kunna använda avdragsårets in-
18282:                                                      komstuppgifter, i stället för att som för när-
18283:           Virka åtgärder ämnar Regeringen vid-       varande använda uppgifterna från senaste verk-
18284:        ta för att reda ut den bekymmersamma          ställda beskattning, dvs. i praktiken över :två år
18285:        s1tuation, som har våHat stor oro bland       gamla uppgifter.
18286:        åldringar och pensionärer som lever på           I avsikt att förbättra samstämmigheten mel-
18287:        små pensionsinkomster, sedan dessa un-        lan förskottsinnehållning och .slutlig beskatt-
18288:        der hösten fått uppmaning att erlägga         ning har sådana åtgärder vidtagits, y,armed man
18289:        tiUäggsskatt?                                 vinnlägger sig om att eliminera uttryckligen så-
18290:                                                      dana faktorer som medför tiliäggsbetalningar
18291:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för pensionstagare. Vid uträkningen av avdrag
18292: samt anföra fö1jande:                                i förskottsinnehållning enligt innehållnings-
18293:    Förskottsuppbörd av pensionsinkomst verk-         tabeller används år 1980 inte längre gamla upp-
18294: ställs i form av förskottsinnehållning, vars syfte   gifter ur beskattningsregistret som inkomstupp-
18295: är att så noggrant .som möjligt motsvara i den       gifter. För de ca 500 000 pensionstagares del,
18296: slutliga beskattningen fastställda skatter och av-   vars innehå:llningsuppgifter direkt överförs
18297: gifter. Denna avsikt kan dock inte alltid för-       från beskattningsmyndighet tili pensionsutbeta-
18298: verkligas i prakttiken. Vanligtvis får den skatt-    laren i form av s.k. direktöverföringsmetod, er-
18299: sky1diga antingen skatteåterbäring eller också       hålls de nya inkomstuppgifterna av pensions-
18300: mås>te han erlägga den vid uppbörden kvarstå-        utbetalaren. För de pensionstagare som berörs
18301: ende delen av skatterna och avgifterna. Vid be-      av direktövetföringsmetoden uträknas en in-
18302: skattningen för år 1978 t.ex. får 267 256 pen-       dividuell biinkomstprocent för sidopensioner.
18303: sionstagare skatteåterbäring tiU ett sammanlagt      För förskottsinnehållning på pension fastställs
18304: belopp av 131,6 m1lj. mk. Anta1et pensionsta-        för år 1980 egna beräkningsgrunder för för-
18305: gare som måste erlägga vid uppbörd kvarståen-        skottsinnehållning. I detta s.ammanhang kan
18306: de del ,av skatter och .avgifter uppgår tili         konstateras, att för små pensionsinkomster er-
18307: 150 990. Tota1beloppet av deras tilläggsbetal-       läggs endast kommunalskatt, ty statens in-
18308: ningar är på motsvarande sätt 136,1 milj. mk.        komstskatt srkall e11läggas t. ex. år 1980 för en-
18309:    En orsak till alltför liten förskottsinnehåll-    samstående persons inkomst, som per år är ca
18310: ning kan bl.a. vara den procentinnehå1lning på       13 000 mk e1ler mera.
18311: sidopensioner, som enbart fastställs på basen           Det slutliga målet borde för beskattning av
18312: av det belopp som skall utbetalas, utan be-          löne- och pensionsinkomst,er vara vid inkomst-
18313: aktande av den skattsky1digas övriga inkomster.      källan verkställd s.k. lönebeskattning. Härvid
18314: En otillräcklig innehållning kan också bero på       skulle förskottsinnehållningen vara den samma
18315: att pensionsutbetalaren har verkstäHt förskotts-     som den slutgiltiga skatten. Den skattskyldiga
18316: innehållningen felaktigt. I förskottsinnehåll-       skulle inte heHer längre behöva inlämna dek'la-
18317: ningstabellerna beaktat avdrag har kunnat med-       ration, och skatteåtenbäringar och ltiliäggsbetal-
18318: föra tilläggsbeta.Jningar för pensionstagare, som    ningar skulle inte behöva erläggas.
18319:       Helsingfors den 5 december 1979.
18320: 
18321:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
18322:                                               1979 vp.
18323: 
18324: Kirjallinen kysymys n:o 258.
18325: 
18326: 
18327: 
18328: 
18329:                                   Bärlund ym.: Yksityisten etsivätoimistojen toiminnasta.
18330: 
18331: 
18332:                          Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18333: 
18334:     Viime aikoina yksityisten etsivä- ja var-        antajat ovat käyttäneet yksityisten etsivätoi-
18335: tioinutmmlstojen harjoittama myymälöiden             mistojen antamia epävarmoja ja epäilyttävällä
18336: asiakkaiden ja henkilökunnan tarkkailutoiminta       tavalla hankkimia tietoja työntekijöiden välit-
18337: on aiheuttanut useita vakavia välikohtauksia,        tömäksi irtisanomiseksi. Esimerkiksi Porvoon
18338: joissa henkilökunnan oikeusturvaa on selvästi        Valintatalo irtisanoi tällaisen tiedon perusteella
18339: vaarannettu. Muun muassa Porvoossa, Turussa,         työntekijän, vaikka syyttäjä sittemmin, marras-
18340: Tampereella ja Oulussa viime aikoina paljas-         kuun alussa, totesi, ettei työntekijää vastaan
18341: tuneet tapaukset osoittavat, että on tarvetta        ole aihetta nostaa syytettä puuttuvan näytön
18342: ryhtyä toimenpiteisiin alalla vallitsevan tilan-     vuoksi.
18343: teen korjaamiseksi työntekijöitä tyydyttävällä          Tämä osoittaa sen, että nykyiset epäselvät
18344: tavalla. Etsivätoimistojen harjoittaman tark-        olosuhteet etsivätoimistojen myymälätarkkailun
18345: kailutoiminnan laajentuminen, kilpailu etsivä-       yhteydessä voivat vaikuttaa jopa työntekijöiden
18346: toimistojen kesken sekä lainsäännösten puut-         perusturvallisuuteen työsuhteen ja toimeentu-
18347:  teellisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat jatkuvasti    lon osalta.
18348: omiaan aiheuttamaan turvattomuuden tunnetta             Edellä esitettyyn perustuen ja valtiopäiväjär-
18349: liikkeiden henkilökunnan parissa.                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18350:      Liiketyöntekijäin Liitto on toistuvasti muis-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18351:  tuttanut eri ministeriöitä asianomaisten mää-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18352:  räysten tarkistamisen tarpeellisuudesta. Liitto
18353:  on myös esittänyt toimia selvityksen saami-                   Onko Hallituksen tiedossa, että yksi-
18354:  seksi siitä, millaisia menettelytapoja etsivätoi-          tyisten etsivätoimistojen toiminta myy-
18355:  mistot työnantajien toimeksiannosta ovat oikeu-            mäläliikkeiden tarkkailussa on aiheutta-
18356:  tettuja käyttämään ja tosiasiallisesti käyttävät           nut viime aikoina useita vakavia väli-
18357:  työntekijöihin suuntautuvan, myymälävarkauk-               kohtauksia eri puolilla Suomea, sekä
18358:   sia estävän tarkastustoiminnan yhteydessä ja                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18359:  mikä on työntekijän oikeusturva tällaisissa ta-            siin yksityisiä etsivätoimistoja koskevien
18360:  pauksissa. Toistaiseksi asian vaatimiin toimiin            säännösten tarkistamiseksi ja tiukenta-
18361:  ei ole tiettävästi ryhdytty.                               miseksi siten, että myymälöiden hen-
18362:      Erityisen arveluttavaa on, että jotkut työn-           kilökunnan oikeusturva voidaan taata?
18363:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
18364: 
18365:           Kaj Bärlund                 Pekka Starast                   Mikko Elo
18366:           Tarja Halonen               Anna-Liisa Piipari              Maija Rajantie
18367:           Pirjo Ala-Kapee             Risto Tuominen                  Helge Siren
18368:           Matti Puhakka               Juhani Raudasoja                 Mikko Rönnholm
18369:           Kaarina Suonio              Olli Helminen                   Saara-Maria Paakkinen
18370:           Juhani Surakka              Paula Eenilä                    Tellervo Koivisto
18371:           Hannu Tapiola               Bror Lillqvist                  Liisa Jaakonsaari
18372:                         Lea Savolainen                           Pirkko Valtonen
18373: 
18374: 
18375: 
18376:  087901322H
18377: 2                                              1979 vp.
18378: 
18379: 
18380: 
18381: 
18382:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18383: 
18384:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti tehdään. Ehdotus johtuu siitä, että myy-
18385: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mälätarkkailua on pidettävä luonteeltaan omai-
18386: olette 9 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn            suuden vartiointina.
18387: kirjeenne n:o 1252 ohella toimittanut valtio-            Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on
18388: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lisätä vartioimisliiketoiminnan yleistä luotetta-
18389: kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. kirjallisesta        vuutta sekä toiminnan piiriin kuuluvien että
18390: kysymyksestä n:o 258, jossa tiedustellaan:            sen kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden
18391:                                                       oikeusturvaa. Tarkoituksena on myös vartijoi-
18392:           Onko Hallituksen tiedossa, että yksi-        den valtuuksien täsmentäminen ja liikkeenhar-
18393:        tyisten etsivätoimistojen toiminta myy-        joittajilta sekä vartijailta vaadittavien kelpoi-
18394:        mäläliikkeiden tarkkailussa on aiheutta-       suusehtojen tiukentaminen. Vartijoiden valtuuk-
18395:        nut viime aikoina useita vakavia väli-         sia ei kuitenkaan lisättäisi nykyisestä. Kun
18396:        kohtauksia eri puolilla Suomea, sekä           niin liikkeenharjoittajien kuin vartijoidenkin
18397:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        koulutuksella on olennainen merkitys sekä ylei-
18398:        siin yksityisiä etsivätoimistoja koskevien     sen että vartioimisliikkeen toimintaan osallis-
18399:        säännösten tarkistamiseksi ja tiukenta-        tuvien oikeusturvan kannalta, koulutusvaati-
18400:        miseksi siten, että myymälöiden hen-           muksiin on kiinnitetty erityistä huomiota sään-
18401:        kilökunnan oikeusturva voidaan taata?          nöksiä valmisteltaessa. Saadakseen toimiluvan
18402:                                                       liikkeenharjoittajan olisi suoritettava hyväksy-
18403:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tysti erityinen sisäasiainministeriön järjestämä
18404: seuraavaa:                                            koe. Toimiluvan saamisen edellytyksenä olisi
18405:    Sisäasiainministeriön tietoon on tullut eräitä     myös liikkeen toimialaan ja toiminnan laajuu-
18406: kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettuja myymä-       teen nähden riittävän yksityiskohtainen koulu-
18407: lätarkkailuun liittyneitä tapauksia.                  tussuunnitelma, jon.h luvan myöntävä viran-
18408:     Ministeriössä valmisteilla olevan vartioimis-     omainen hyväksyisi.
18409: liikelainsäädäntöä koskevan uudistusehdotuksen           Hallituksen esitys uudeksi vartioimisliike-
18410: mukaan myymälätarkkailutoimintaan sovellet-           laiksi pyritään antamaan eduskunnan käsiteltä-
18411: taisiin vartioimisliikelainsäädäntöä eikä yksityis-   väksi ensi kevätistuntokaudella.
18412: etsiviä koskevia säännöksiä kuten nykyisin ylei-
18413:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
18414: 
18415: 
18416:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18417:                                               N:o 258                                              3
18418: 
18419: 
18420: 
18421: 
18422:                            T i 11 R i k s d a g en s He rr T a 1m a n.
18423: 
18424:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sin natur bör anses vara bevakning av egen-
18425: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       dom.
18426: nr 1252 av den 9 november 1979 tili veder-             Ett centralt mål för reformen är att öka
18427: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      bevakningsverksamhetens allmänna pålitlighet
18428: av följande av riksdagsman Kaj Bärlund m. fl.       samt att öka rättsskyddet såväl för dem som
18429: ställda skriftliga spörsmål nr 258:                 ägnar sig åt verksamheten som för dem som
18430:                                                     kommer i beröring med den. Avsikten är också
18431:           Är Regeringen medveten om att de          att precisera bevakningsmännens befogenheter
18432:        privata detektivbyråernas verksamhet i       och skärpa kompetensvillkoren för såväl idkar-
18433:        samband med övervakningen av butiker         na av bevakningsrörelser som bevakningsmän-
18434:        under den senaste tiden har förorsakat       nen. Bevakningsmännens befogenheter skulle
18435:        flera allvarliga intermezzon på olika        dock inte ökas. Då såväl rörelseidkarnas som
18436:        håll i Finland, och                          bevakningsmännens utbildning är av väsentlig
18437:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i         betydelse både för det allmänna rättsskyddet
18438:        syfte att revidera och skärpa stadgan-       och för de i en bevakningsrörelses verksamhet
18439:        dena om privata detektivbyråer så, att       deltagande personernas rättsskydd, har vid ut-
18440:        butikspersonalens rättsskydd kan garan-      arbetandet av stadgandena särskild uppmärk-
18441:        teras?                                       samhet fästs vid kraven på utbildning. För
18442:                                                     erhållande av koncession skulle det fordras att
18443:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        rörelseidkaren blivit godkänd i ett särskilt, av
18444: anföra följande:                                    ministeriet för inrikesärendena anordnat prov.
18445:    Tili ministeriets för inrikesärendena känne-     En förutsättning för erhållande av koncession
18446: dom har kommit några sådana i samband med           skulle även vara en med beaktande av rörel-
18447: butiksövervakning inträffade fall som avses i       sens verksamhetsområde och verksamhetens om-
18448: spörsmålet.                                         fattning tillräckligt detaljerad utbildningsplan,
18449:    Enligt det förslag tili l'evision av lagstift-   som skulle godkännas av den myndighet som
18450: ningen om bevakningsrörelser som är under           beviljar koncession.
18451: beredning i ministeriet skulle lagstiftningen          Regeringens proposition med förslag tili ny
18452: om bevakningsrörelser och inte såsom nu i           lag om bevakningsföretag kommer såvitt möj-
18453: allmänhet är fallet stadgandena om privat-          ligt att föreläggas riksdagen för behandling
18454: detektiver tillämpas på övervakning av butiker.     under nästa vårsession.
18455: Förslaget beror på att butiksövervakning tili
18456:      Helsingfors den 12 december 1979.
18457: 
18458: 
18459:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18460:                                                 1979 vp.
18461: 
18462: Skriftligt spörsmål nr 259.
18463: 
18464: 
18465: 
18466: 
18467:                                    Malm m.fL: Om avhjälpande av missförhållanden vid sjuk-
18468:                                        skrivning av lantbrukare.
18469: 
18470: 
18471:                              T ill R i k s d å g e n s H e r r T a 1m a n.
18472: 
18473:    Vårt lands hälsovård anses allmärit vara väl        kåren är otillbörligt återhållsam när det gäller
18474: utvecklad och vårdmöjligheterna väl utbyggda.          sjukskrivningen av lantbrukaren eller lanthusc
18475: Likaså har vi ett sjukförsäkringssystem som            mor. Med motiveringar som att ·lantbruket
18476: på ett tillfredsställande sätt träder till vid sjuk-   skötes och produktioneo löper ·trots .sjukdomen,
18477: dom som gör försäkrad oförmögen att utföra             att maken eller makart kan utföra de nöd-
18478: sitt sedvanliga arbete. Genom komplettering            vändiga arbetena trots den enes sjukdom, att
18479: med de tillbudsstående frivilliga sjuk- och            det just då är en mindre arbetsam period
18480: olycksfallsförsäkringarna kan man garantera            inom lantbruket, att produktioneo måste läggas
18481: sig en viss inkomst också vid sjukdom och              om under sjukdomstiden och annat likadimt
18482: arbetsoförmåga. För att försäkrad skall bli del"       så kan en läkare vägra sjukskriva lantbrukarna
18483: aktig av ersättningarna förutsättes dock att           trots att de uppenbart inte är förmögna att
18484: läkare skall konstatera sjukdom och arbets-            utföra sitt sedvanliga arbete. Detta förhållande
18485: oförmåga.                                              kan inte vara förenligt med gällande lagstift-
18486:    För lantbruksbefolkningens del fungerar inte        ning och det uppleves av lantbruksbefolkningen
18487: sjukskrivningen på ett tillfredsställande sätt.        som en stor orättvisa som med det snaraste
18488: Lantbrukarna utsättes för stora risker i sitt          borde tillrättaläggas. Svårigheterna med att bli
18489: dagliga arbete med djur, maskiner och i skogen.        sjukskriven medför inte enbart att lantbrukarna
18490: På de flesta lägenheter ger också dagsrutinerna        går miste om ersättning enligt sjukförsäkrings-
18491: full sysselsättning åt både man och hustru,            lagen utan att ersättningar från eventuella fri-
18492: och det finnes sällan möjlighet hos någondera          villiga försäkringar likaså uteblir. Därtill från-
18493: av dem att övertaga den andras arbete utan             tages lantbrukaren möjlighet att kostnadsfritt
18494: att arbetsdagen förlänges på ett otillbörligt          få ha den korumunala sjukavbytaren på gården
18495: sätt. Detta gör lantbruket synnerligen känsligt        under den enes sjukdomstid.
18496: för störningar förorsakade av utövarens sjuk-             Med hänvisning till ovanstående anhåller
18497: dom eller arbetsoförmåga, också om det är i            undertecknade om att i den ordning 37 •§ 1
18498: mindre omfattning. Det blir ofta nödvändigt            mom. riksdagsordningen föreskriver till veäer~
18499: att skaffa främmande tillfällig arbetskraft, om        börande medlem av statsrådet få ställa följande
18500: den står att uppbringa, för att klara av prO:.         skriftliga spörsmål:
18501: duktionen och detta medför helt naturligt
18502: ökade kostnader. I sämsta fall kan den sjuke                      Är Regeringen beredd att genom
18503: t.o.m., med risk för varaktig ohälsa, bli                     information och direktiv tili läkarkåren
18504: tvungen att utföra sitt arbete, ett förhållande               tillrättalägga de missförhållanden · som
18505: som normalt inte accepteras i vårt samhälle.                  är rådande när det gäller sjukskriv"
18506: Dålig information och okunskap om denna                       ningen av lantbrukare?            ·
18507: lantbrukets faktiska situation gör att läkar-
18508:       Helsingfors den 8 november 1979.
18509: 
18510:          Håkan Malm                       Henrik Westerlund             Gunnar Häggblom
18511:                   Ole Norrback                                  Boris Renlund
18512: 
18513: 
18514: 0879013104
18515: 2                                            1979 vp.
18516: 
18517: Kirjallinen kysymys n:o 259.                                                             Suomennos.
18518: 
18519: 
18520: 
18521: 
18522:                                  Malm ym.: Maatalousyrittäjien sairausloman           myöntämisessä
18523:                                     vallitsevien epäkohtien poistamisesta.
18524: 
18525: 
18526:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
18527: 
18528:    Maamme terveydenhoitoa pidetään yleisesti        että lääkärikunta on kohtuuttoman pidätty-
18529: hyvin kehittyneenä ja hoitomahdollisuuksia          vamen, kun on kirjoitettava sairauslomaa
18530: laajoina. Lisäksi meillä on sairausvakuutus-        maanviljelijälle tai emännälle. Sellaisilla perus-
18531: järjestelmä, joka tyydyttävällä tavalla auttaa      teluilla kuin että maanviljely tulee hoidetuksi
18532: sellaisen sairauden sattuessa, joka tekee sairas-   ja tuotanto jatkuu sairaudesta huolimatta, että
18533: tuneen kykenemättömäksi suorittamaan tavan-         puoliso voi suorittaa välttämättömän työn
18534: omaista työtään. Täydentämällä tätä tarjolla        huolimatta toisen sairaudesta, että juuri silloin
18535: olevilla vapaaehtoisilla sairaus- ja tapaturma-     on menossa vähemmän työtä vaativa kausi
18536: vakuutuksilla voi taata itselleen tietyn tulon      maanviljelyssä, että tuotantoa on muutettava
18537: myös sairauden ja työkyvyttömyyden aikana.          sairauden aikana ja muilla sen kaltaisilla perus-
18538: Jotta sairastunut saisi mainittuja korvauksia,      teluilla lääkäri voi kieltäytyä kirjoittamasta
18539: edellytyksenä on kuitenkin, että lääkäri on         sairauslomaa maanviljelijöille, vaikka he selvästi
18540: todennut sairauden ja työkyvyttömyyden.             ovat kykenemättömiä suorittamaan tavan-
18541:    Maatalousväestön osalta sairausloman kirjoit-    omaista työtään. Tämä asianlaita ei voi olla
18542: taminen ei kuitenkaan tapahdu tyydyttävällä         sopusoinnussa voimassa olevan lainsäädännön
18543: tavalla. Maanviljelijä joutuu alttiiksi suurille    kanssa ja maatalousväestö kokee tämän suurena
18544: riskeille jokapäiväisessä työssä käsitellessään     epäoikeudenmukaisuutena, joka olisi mitä pi-
18545: eläimiä tai koneita metsässä. Suurimmalla           kimmin korjattava. Vaikeudesta saada sairaus-
18546: osalla tiloista myös jokapäiväinen rutiini antaa    lomaa ei johdu vain se, että maanviljelijät
18547: täyden työllisyyden sekä miehelle että hänen        menettävät sairausvakuutuslain mukaisen kor-
18548: vaimolleen ja vain harvoin on mahdollisuus          vauksen, vaan myös se, että mahdolliset vapaa-
18549: toisella ottaa toisen työ suoritettavakseen         ehtoiset vakuutukset jäävät myös saamatta.
18550: ilman että työpäivä venyy kohtuuttomasti.           Lisäksi maanviljelijältä riistetään mahdollisuus
18551: Tämä tekee maanviljelyn erityisen haavoittu-        käyttää tilallaan maksutta kunnallista sijaista
18552: vaksi sen harjoittajan sairastuessa tai tullessa    toisen sairauden aikana.
18553: työkyvyttömäksi, vaikka näin ei tapahdukaan            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
18554: kovin usein. On usein pakko hankkia vierasta        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
18555: tilapäistä työvoimaa, mikäli sellaista on saata-    kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
18556: vissa, tuotannon ylläpitämiseksi ja tästä luon-     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjalli-
18557: nollisesti . seuraa lisääntyviä kustannuksia.       sen kysymyksen:
18558: Pahimmassa tapauksessa sairaan on pakko
18559: suorittaa työnsä, vaikka tästä voi seurata jopa               Onko Hallitus valmis lääkärikunnalle
18560: pysyvä sairaus, mikä on sellainen asia, jota                annettavalla informaatiolla ja sille an-
18561: yhteiskunnassamme normaalisti ei hyväksytä.                 nettavilla ohjeilla korjaamaan vallitsevat
18562: Puuttuvasta tiedosta ja tietämättömyydestä                  puutteet myönnettäessä sairauslomaa
18563: maatalouden faktillisesta asemasta johtuu se,               maanviljelijöille?
18564:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1979.
18565: 
18566:          Håkan Malm                    Henrik Westerlund              Gunnar Häggblom
18567:                         Ole Norrback                            Boris Renlund
18568:                                              N:o 259                                                 3
18569: 
18570: 
18571: 
18572: 
18573:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18574: 
18575:    Valtiopi#väjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sella on tärkeä mielipidettä ohjaava vaikutuk-
18576: mainitul)sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sensa. Tällöin on tärkeää, että asiakirjoissa on
18577: olette. 8 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn         riittävästi selvitetty suorittavan työn osuus
18578: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        potilaan tehtävistä ja se, kuinka ne sairaus-
18579: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       loman aikana järjestetään. Nämä asiat on tär-
18580: edustaja Malmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       keää riittävän havainnollisesti esittää myös
18581: sesta kysymyksestä n:o 259:                         lääkärintodistusta kirjoittavalle lääkärille.
18582:                                                        Kansaneläkelaitos sekä yksityiset vakuutus-
18583:          Onko Hallitus valmis lääkärikunnalle       yhtiöt jakavat informaatiota hoitamiensa etuus-
18584:        anbettavalla informaatiolla ja sille an-     järjestelmien sisällöstä sekä säännösten sovelta-
18585:        nettavilla ohjeilla korjaamaan vallitsevat   misesta. Sairausvakuutuksen käytännöstä on
18586:        puutteet myönnettäessä sairauslomaa          erityisesti tiedotettu järjestelmän omille asian-
18587:        måanviljelijöille?                           tuntijalääkäreille, joiden tehtävänä on omassa
18588:                                                     keskussairaalapiirissään huolehtia informaation
18589:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       levittämisestä muun lääkärikunnan keskuu-
18590: vasti seuraavaa:                                    teen.
18591:    Sairausvakuutus-, työkyvyttömyys- ja tapa~           Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimiva
18592: turmavakuutusetuuksia myönnettäessä on lääkä-       sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
18593: rin antamalla sairautta ja työkyvyttömyyttä         kiinnittänyt lääketieteellisten tiedekuntien eri-
18594: koskevalla lausunnolla ensiarvoinen merkitys.       tyistä huomiota työkyvyn arviointiin liittyvien
18595: Työkyvyttömyyden toteaminen edellyttää paitsi       näkökohtien käsittelemiseen lääketieteellisen
18596: sairauden vaikeusasteen määrittelyä myös poti-      opetuksen eri tasoilla. Työkyvyttömyyden
18597: laan työtehtävien ja olosuhteiden huomioon          arviointiin liittyviä näkökohtia on erityisesti
18598: ottamista. Tämä saattaa muodostua erityisen         selostettu myös Suomen Lääkärilehdessä.
18599: vaikeaksi silloin, kun kysymyksessä on maa-             Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo näiden
18600: talouden piirissä toimiva henkilö tai muu itse-     toimien edesauttaneen sitä, että sairauden ai-
18601: näinen yrittäjä.                                    heuttaman työkyvyttömyyden arviointiperusteet
18602:    Lääkäri ei tosin ole työkyvyttömyyden perus-     ovat yhteneväiset eri ammattiryhmillä. Lääkä-
18603: teella annettavia etuuksia myöntävä viranomai-      reiden täydennyskoulutuksessa tulee jatku-
18604: nen, mutta näitä asioita käsiteltäessä esim.        vasti kiinnittää huomiota nyt esillä olevaan
18605: sosiaalivakuutustoimikunnissa lääkärintodistuk-     kysymykseen.
18606:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
18607: 
18608:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18609: 4                                            1979 Vp.
18610: 
18611: 
18612: 
18613: 
18614:                            ·rnl· Riksdagens Hert Talrrian.
18615:   I det syfte 37 § 1 mom; tiksdagsordhihgen         lingarna · i tilltäcklig mån utrett den andel av
18616: anger har Ni, Herr Talman; med Eder skrivelse       patientens atbete, som måste utföras saint det,
18617: av den 8 november 1979 ·till vederbörande           hur dessa uppgifter ordnas under sjukskriv-
18618: medlem av statsrådet för avgivahde av svar          ningstiden. · Det är viktigt att dessa faktorer
18619: översänt avskrift av följaride av riksdagsrrian     tillräckligt åskådligt framställs också .för · den
18620: Malm m. fl. undertecknade spörsmål nr 259:          läkare, som skriver läkarintyget.
18621:                                                         Folkpensionsanstalten samt de privata för-
18622:            Är Regeringen beredd att genom           säkringsbolagen. ger information om de för-
18623:        information och direktiv tili läkarkåren     måner dessa ombesörjer samt om tillämpningen
18624:        tillrättalägga de missförhållanden som       av stadgandena, Man har särskilt informerat
18625:        är rådande när det gäller sjukskriv-         systemets egna sakkunnigläkare, vilka har tili
18626:        ningen av lantbrukare?                       uppgift att ombesörja informationsförmedlingen
18627:                                                     angående sjukförsäkringspraxis tili den övriga
18628:     Såsom svar på detta spörsmål.får jag vörd-      läkarkåren inom det egna centralsjukhus-
18629: samt anföra följande:                               distriktet.
18630:     Det utlåtande som läkare ger om sjukdoin           Den socialmedicinska delegation som verkar
18631: och arbetsoförmåga är av primär betydelse           i samband rried Folkpensionsanstalten har fäst
18632: vid beviljande av förmåner i . fråga om sjuk-       de medicinska fakulteternas särskilda uppmärk-
18633: försäkring, arbetsoförmåga och olycksfallsför-      samhet vid behandling av synpunkter •i an-
18634: säkring. Ett konstaterande av arbetsoförmåga        slutning tili bedömning av arbetsförmågan på
18635: förutsätter, vid sidan av definiering av sjuk-      den medicinska undervisningens olika nivåer.
18636: domens svårighetsgrad, också att patientens         Även i tidningen Suomen Lääkärilehti har sär-
18637: arbetsuppgifter och omständigheter beaktas.         skilt redogjorts för synpunkter i · anslutning till
18638: Detta kan bli särskilt svårt i de fall som gäller   bedömning av arbetsoförmåga.
18639: en person som är verksam inorri jordbruket             Social- och hälsovårdsministeriet anser att
18640: ellet annan självständig företagare.                dessa åtgärder har främjat utvecklandet av eh-
18641:     Läkaren är visserligen inte den myndighet,      hetliga bedömningsgrunder för av sjukdom
18642: som beviljar förmåner tili följd av arbetsoför-     orsakad arbetsoförmåga för olika yrkes-
18643: måga, men vid behandlirig l).V dylika ärenden       gruppers del. Inom läkarnas fortbildning är
18644: t. ex. inom socialförsäkringskommissioner har       det viktigt att fortsättningsvis fästa uppmärk-
18645: läkarintyget en viktig inverkan på åsiktsbild-      samhet vid denna fråga.
18646: ningen. Härvid är det viktigt att man i hand-
18647:      Helsingfors den 12 december 1979.
18648: 
18649:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18650:                                                  1979 vp.
18651: 
18652: Kirjallinen kysymys n:o 260.
18653: 
18654: 
18655: 
18656:                                     Alppi ym.: Hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden työajoista.
18657: 
18658: 
18659:                           Ed u s kun n a n      He r r a    P u he m i e h e 11 e.
18660: 
18661:     Maassamme on vielä useita ammattialoja, joi-        män työntekijäkunnan tehtäväksi. Työntekijöitä
18662: den työntekijät ova.t työaikalain ' §:n- jossa          on siis hiostettu suoriutumaan rt:ehtävistään.
18663: säädetään säännöHisestä 8 tunnin vuorokauti-                 Naisvaltaisella alalla mm. raskaana olevien
18664: sesta työajasta - ulkopuolella. Tämän pykälän           työntekijöiden työpäivä muodostuu nykyisten
18665: mukaan työaika on pääsääntöisesti 8 tuntia vuo-         säädösten pohjalla usein epäinhimiHiseksi.
18666: rokaudessa ja 40 1tutitia viikossa. Saman pykälän            Toiseksi kysymys on myös siitä, että naisval-
18667: 2 mome_ntin mukaan säännöllinen vuorokauti-             taisen alan lastenhoitojärjestelyt muodos•tuvat
18668: nen työaika voidaan järjestää myös siten, että          todella suureksi ongelmaksi epäsäännöllisen
18669: se on keskimäärin 40 tuntia, edellyttäen että           työn olosuhteissa.
18670: tyPtä varten on ennakolta laadittu •työtuntijär-            Mitään käytännön pakottavaa syytä hotelli-
18671: jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa vHkot-        ja ravintola-alan työntekijöiden pitämiseHe työ-
18672: tainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun         aikalain 6 § :n piirissä ei ole, ja alan työnteki-
18673: keskhnääraän.                                           jöiden perusteltuna vaatimuksena onkin päästä
18674:     Näiden säännösten ulkopuoleHa ovat mrn.             lakisääteisesti säännöllisen 8 tunnin vuorokau-
18675: hotelli- ja ravinrt:ola-alan työntekijät. Eräiden        tisen työajan piiriin. Alan TES:ssa oleva rajoi-
18676: muiden ammattialojen kanssa hotelli- ja ravin-          tus korkeintaan 10 tunnin vuorokautisesta työ-
18677: tola-ala sijoittuu työaikamääräysten osalta työ-        ajasta ei sekään ole ehdoton määräys, ja siitä
18678: aikalain 6 §:n piiriin. Tärnä.n pykälän säännös-         poiketaankin käytännössä varsin usein. Siirtymi-
18679: ten mukaan voidaan säännöllinen työaika järjes-          nen 8 tunnin vuorokautiseen työaikaan on vält-
18680: tää niin, että se kolmen viikon pituisena ajan-          tämätöntä mainitull11 alalla, joka Ofl varsin ras-
18681: jaksona on enintään 120 tuntia tai kahden vii·           kas ja jolla työtä joudutaan usein tekemään erit-
18682: kon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.            tiiin epäterveellisissä olosuhteissa {esim. ravin-
18683: Tähänkin 6 §:n pääsääntöön on vielä poikkeuk·            toloiden melu, huono ilmasto, epäkäytännölliset
18684: .sia, joilla Vuorokautista työaikaa voidaan järjes-      työtilat jne.).
18685: tellä tarkoituksenmukaisesti työnantajan tai                 Alan työntekijät korostavat sitä, ettei heidän
18686: työntekijän kannaLta. Käytännössä tarkoituksen-         työaikaor1gelmansa ratkaisua voida siirtää osana
18687: mukaisuus yleensä toteutuu työnantajan näkö-            työnsä aloinavaan työaikaa käsittelevään •komi-
18688: kulmasta.                                               teaan, jossa tarkoitus lienee paneutua yleiseen
18689:     Hotelli- 1ja ravintola-alaJia työskentelee n.       työajan lyhentämiseen. Hotelli- ja ravintola-atlan
18690:  .55 000 työntekijää 1 joista n. 90 % on naisia.        työntekijät ovat useimpien alojen työntekijö1tä
18691: Erityisesti tämäntyyppisellä amma<ttialalla epä.        huonomtrutssa asemassa työajan suhteen ja eml
18692: s.äännöllisen vuorokautisen työajan .aiheuttamat        vaiheen toimenpiteenä heidät tulisikin saattaa
18693:  ongelmat käriistyvät. Terveydellisim, inhimilli-       yleisen, 8 tunnin mittaisen vuorokautisen työ-
18694:  sistä. ja käytännöllisistä syistä on alan työnteki-    ajan piiriin.
18695:  jöiden 'taholta kiinnitetty toistuvasti huomiota            Edenä olevaan ja va~tiopäivi\jirjestyksen 37
18696:  tähän epäkohtaan.                                      § :o 1 momenttiio viitaten esitämme valtioneu-
18697:      Ensinnäkin on kys-ymys slitä, t:.ttä hotelli- ja   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
18698:  ravintola-alalla on tuntuvasti viime vuo~ina vä-       rövan kysymyksen;
18699:  hennetty työvoimaa. Alan palvelujen kysynn-än
18700:   nyttemmin lisäännyttyä ei työvoimaa ole uudel-                  Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
18701:  leen lisänty, jolloin aiemmin suuremmalla työn-                sen hotelli- jtl ravintola..alan työntekijöi-
18702:   teki.jäkuwalla. tehdyt työt ovat jääneet pienem-              den saattamiseksi lakisääteisesti 8 tun-
18703:                                                                 nin vuorokautisen työajan piiriin?
18704:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
18705: 
18706:                 UHa-Leena Alppi                                      Terho Pursiainen
18707: 087901290F
18708: 2                                               1979 vp.
18709: 
18710: 
18711: 
18712: 
18713:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18714: 
18715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mialoilla keskimäärin 28 %. Teollisuudessa
18716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          epäsäännöllisiä työaikamuotoja esiintyy eniten
18717: olette 9 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn kir-        paperi- ja kemianteollisuuden piirissä sekä graa-
18718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       fisilla aloilla. Koska nämä alat ovat pitkälti au-
18719: omais.elle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tomatisoi,tuja, on työ usein prosessin valvonta-
18720: Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          ja huoltotyötä, joka tapahtuu vuoro- j.a yötyön
18721: myksestä n:o 260:                                      muodossa. Terveydenhuollon, liikenteen sekä
18722:                                                        ravitsemus- ja majoitustoiminnan aloilla esiintyy
18723:           Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-         niin ikään varsin runsaasti epäsäännöllisiin työ-
18724:         sen hotelli- ja ravintola-alan työntekijöi-    aikamuptoihin luokiteltavaa työtä.
18725:         den saattamiseksi lakisääteisesti 8 tun-           Vuoro-, yö- ja periodityön tekeminen on yh-
18726:         nin vuorokautisen työajan piiriin?             teiskunnan tieteellis-teknisen kehityksen sekä
18727:                                                        palvelujen lisääntymisen ja monipuolistumisen
18728:     Vastlmksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seurauksena yleistynyt. Työajan normaalista
18729: vasti seuraavaa:                                       poikkeavalla sijoituksella on kuitenkin epäedul-
18730:     Työaikalain ( 604/46) 5 § :n mukaan sään-          linen vaikutus työntekijän fyysiselle ja psyykki-
18731: nöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokau-        selle terveydeHe, koska em. työaikajärjestelyt
18732: dessa ja 40 tuntia viikossa. Tämän säännöllisen        eristävät työntekijän myös yhteiskunnan palve-
18733: vuorokautisen ja viikottaisen työajan estämättä        luista, vaikeuttavat lastenhoitoa ja ihmissuhtei~
18734: työaika voidaan laissa erikseen luetelluissa liik.      ta. Yö- ja vuorotyön haittoja selvitelleen yötyö-
18735: keissä, laitoksissa, yrityksissä ja töissä järjestää   toimikunnan mietinpössä (komiteanmietintö
18736: niin, etltä se kolmen viikon pituisena ajanjak-        1976: 54) on todettu, että esimerkiksi yövuo-
18737: sona on enintään 120 tuntia tai kahden viikon          ron määrä ja sen pituus ovat yhteydessä fyysi-
18738: pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Tätä         siin, psyykkisiin ja sosiaalisiin haittatekijöihin.
18739: ns. periodityötä saadaan lain mukaan teettää               Hallitusohjelman mukaan hall1tuksen tarkoi-
18740: muun muassa majoitus- ja ravitsemusliikkeissä.         tuksena on uudistaa työaikalainsäädäntöä. Tässä
18741: Työehtosopimuksin on kuitenkin mahdollisuus            tarkoituksessa valmistellaan parhaillaan komi-
18742: sopia näisttä säännöksistä poikkeavasti edellyt-       teanmuotoisen selvitystyön aloittamista. Komi-
18743: täen, ettei työaika muodostu keskimäärin 40            tean tehtävänä olisi selvitJtää muun muassa ne
18744: tuntia pidemmäksi viikossa.                            työsuojelupoliittiset tarpeet, jotka edellyttävät
18745:    Työaikalain 13 §:n mukaan yötyön teettämi-          muutoksia nykyiseen työaikaan. Tämän vuoksi
18746: sen edellytykset ovat huomattavan väljät. Lain         ja ottaen huomioon, entä työaikalain .mukaan
18747: mukaan riittää, että työ on järjestetty useam-         on mahdollista toimialakohtaisesti sopia työeh-
18748: paan vuoroon tai, että siihen soveHetaan edellä        tosopimuksin työaikajärjestelyistä ja kun maini-
18749: mainittua periodityösäännöstä. Hotelli- ja ravin-      tut ongelmat ovat vallitsevia muiUakin kuin ho-
18750: tola-a:lalla yötyön teettäminen on siten mahdol-       telli- ja ravintola-alalla, hailkus katsoo, että esi-
18751: lista.                                                 tetyt ongelmat tulisivat ratkaistaviksi käynnis-
18752:    Tilastokeskuksen        'työolosuhdetiedustelun     tettävän selvittelytyön yhteydessä ja sen seu-
18753: (1977) mukaan esiintyy epäsäännöllistä työai-          rauksena mahdollisesti toteutettavien työaika:
18754: kamuotoa eli vuoro-, yö- ja periodityötä eri toi-      lainsäädännön muutosten yhteydessä.
18755:     -Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
18756: 
18757:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
18758:                                                N:o 260                                                3
18759: 
18760: 
18761: 
18762: 
18763:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18764: 
18765:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vanligast inom pappersindustrin och den ke-
18766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        miska industrin samt i den grafiska branschen.
18767: av den 9 november 1979 tili vederbörande med-        Emedan dessa branscher är långt automatisera-
18768: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        de är arbetet ofta övervakning och service av
18769: sänt avskrift av följande av riksdagsman Alppi       processer, och det utförs i form av skiftes- och
18770: m. fl. undertecknade spörsmål nr 260:                nattarbete. Också inom hälsovårds-, rt:rafik-
18771:                                                      samt härbärgerings- och förplägnadsbranscherna
18772:           När avser Regeringen avlåta en pro-        förekommer oregelbundna arbetstider allmänt.
18773:        position i syfte aut bringa den lagstad-         Utförandet av skiftes-, natt- och periodarbete
18774:        gade arbetstiden om 8 timmar i dygnet         har blivit mera allmänt som en följd av sam-
18775:        att gälla arbetstagare i hotell- och res-     hällets vetenskapligt-tekniska utveckling samt
18776:        taurangbranschen?                             på grund av att servicen ökat och blivit mång-
18777:                                                      sidigare. En onormalt fördelad arbetstid har
18778:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        emellertid en oförmånlig inverkan på arbetsta-
18779: samt anföra följande:                                garens fysiska och psykiska hälsa emedan dylika
18780:    Enligt 5 § arbetstidslagen ( 604/46) är den       arbetstidsarrangemang isolerar arbetstagaren
18781: ordinarie arbetstiden högst 8 timmar i dygnet        även från de tjäns•ter samhället erbjuder, och
18782: och 40 timmar i veckan. Utan hinder av denna         försvårar barnavård och mänskliga relationer.
18783: ordinarie arbetstid per dygn och vecka kan den       Nattarbetskommissionen, som utredde natt- och
18784: ordinarie avbetstiden i rörelser, inrättningar,      skiftesarbetets olägenheter, konstaterar i sitt be-
18785: företag och arbeten som särskilt uppräknas i         tänkande (kommittebetänkande 1976: 54) att
18786: 1agen ordnas så, att den under en tidsperiod av      t.ex. nattskiftets omfattning och varaktighet har
18787: tre veckor är högst 120 timmar eller under en        ett sarn:band med fysiska, psykiska och sociala
18788: tidsperiod av två veckor högs•t 80 timmar. Det-      negativa faktorer.
18789: ta s.k. periodarbete får man enligt lagen låta          Regeringens avsikt är att i enHghet med re-
18790: utföra bl.a. i härbärgerings- och förplägnads-       geringens program förnya arbetstidslagstift-
18791: rörelser. Det är dock möjligt att medelst ar:bets-   ningen. 1 detta syfte bereder man som bäst på-
18792: kollektivavtal överenskomma om arbetstiden på        börjandet av ett utredningsarbete i kommitte-
18793: sätt .som avviker från dessa s•tadganden under       form. KommitJtens uppgift vore att utreda bl.a.
18794: förutsättningen att arbetstiden inte blir längre     de ändringar i gällande arbetstid som de arbe-
18795: än i medeltal 40 timmar per vecka.                   tarskyddspolitiska behoven förutsätter. På
18796:    Enligt 13 § arbetstidslagen medger förutsätt-     grund härav och med beaktande av att det en-
18797: ningarna för natJtarbete ett betydande rum för       ligt arbetstidsiagen är möjligt att genom arbets-
18798: olika lösningar. Enligt lagen är det tillräckligt    kollektivavtal branschvis överenskomma om ar-
18799: att arbetet har ordnats ~ flera skift eller att      betstidsarrangemangen och då nämnda problem
18800: ovan nämnda stadgande om periodarbete tilläm-        förekommer även i andra branscher än i hotell-
18801: pas. Det är sålunda möjiigt att låta utföra natt-    och restaurangbranschen, anser regeringen att
18802: arbete i hotell- och restaurangbranschen.            de framförda problemen blir lösta i samband
18803:    Enligt statistikcentralens förfrågan om ar-       med det utredningsarbete som skall påbörjas
18804: betsförhållanden (1977) utgör oregelbunden ar-       ooh i samband med de ändringar av arbetstids-
18805: betstid, d.v.s. skiftes-, natt- och periodarbete,    lagstiftningen vilka som en följd av detta ut-
18806: i medeLtal 28 % i olika branscher. 1nom in-          redningsarbete eventuel1t kommer att genom-
18807: dustrin förekommer oregdbundna arbetstider           föras.
18808:      Helsingfors den 11 december 1979.
18809: 
18810:                                              Social- ooh hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18811:                                                1979 vp.
18812: 
18813: IGt:ia~Wl(!n   kysymys n:o 261.
18814: 
18815: 
18816: 
18817: 
18818:                                    Ronkainen ym.: Valtion virastoissa toteutettavasta virasi.dde-
18819:                                       mokratiasta.                                        ·. ,. '
18820: 
18821: 
18822:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18823: 
18824:    Hallitus on tammikuun 31 päivänä 197 4             henkilöstöneuvostovaalitkin olisi toimitettu hel-
18825: antamallaan päätöksellä, joka on saatettu kaik-       mikuun 1980 loppuun mennessä.
18826: kien virastojen ja laitosten tiedoksi ja nouda-          Missään ei kuitenkaan ole selvitetty, miten
18827: tettavaksi valtiovarainministeriön samana päi-        valtion hallinto-organisaatioon voidaan sijoittaa
18828: vänä antamalla kirjeellä, päättänyt ns. virasto-      virastodemokratian vaatima uusi organisaatio
18829: demokratian suunnittelun aloittamisesta valtion       ilman lakia ja asetuksia ja miten näille elimille
18830: hallinnossa. Päätös sisältää yleisohjeet asiasta.     voidaan antaa ilman tällaisia säädöksiä jopa
18831: Sen mukaan virastojen tulee laatia ja vahvistaa       päätöksentekovaltaa laajoissa periaatteellisissa
18832: ohjesäännöt, joilla virastoon perustetaan 6-25        kysymyksissä. Erityisen arveluttavalta tuntuu
18833: henkeä käsittävä henkilöstöneuvosto ja 3-6            sijoittaa riippumattomaan tuomioistuimeen,
18834: henkeä käsittävä yhteistyökomitea. Nämä eli-          jopa maan kuuteen hovioikeuteen, kenties
18835: met, joiden jäsenet valitaan henkilöstön kes-         myös korkeimpaan oikeuteen ja korkeimpaan
18836: kuudesta vaaleilla, tulisivat päätöksen mukaan        hallinto-oikeuteen, puoluepoliittisin perustein
18837: "annettavien säädösten ja määräysten rajoissa"        valittu, koko viraston henkilökuntaa edustava
18838: osaksi valtion hallinto-organisaatiota ja niiden      elin valvomaan tuomioistuimen toimintaa, työs-
18839: jäsenet toimisivat virkamiesvastuulla. Niille         kentelytapoja, organisaatiota ja henkilöstöpoli-
18840: voitaisiin antaa päätöksentekovaltaa ja niiden        tiikkaa, vaikkapa sille ei tulisikaan oikeutta
18841: ratkaistavaksi tai ainakin käsiteltäväksi suun-       puuttua tuomioistuimen varsinaiseen lainkäyt-
18842: nitellaan jopa "periaatteellisia ja laajakantoisia    tötehtävään.
18843: kysymyksiä", jotka koskevat viraston organi-             Valtioneuvoston päätös ja valtiovarainmi-
18844: saatiota ja toimintaa, työn johtamista ja tehtä-      nisteriön antamat lisäohjeet edellyttävät kui-
18845: vien jakoa, henkilöstösuunnittelua, henkilöstön       tenkin, että myöhäisemmässä vaiheessa hen-
18846: hankintaa jne. Kysymyksessä on vain laajan            kilöstö voisi jopa saada edustajansa kolle-
18847: kehittelytyön ensivaihe seuraavan vaiheen ol-         giaalisen viraston johtoelimeen, korkeimmissa
18848: lessa se, että henkilökunta saisi muun muassa         oikeuksissa ja hovioikeuksissa siis niiden täys-
18849: edustuksensa viraston kollegiossa.                    istuntoon, johon nyt kuuluvat oikeushallinto-
18850:    On käsittämätöntä, että tällaista virastode-       tai hovioikeudenneuvokset. Tällainen menet-
18851: mokratiaa toteutetaan valtion virastoissa, vaik-      tely loukkaisi hallitusmuodon 2 §:ssä tuomio-
18852: ka asiasta ei ole annettu lakia eikä asetusta-        istuimille taattua riippumattomuutta. Menet-
18853: kaan eikä ·eduskunta muutenkaan ole saanut            tely on sitäpaitsi ristiriidassa hovioikeuksista
18854: lausua siitä mieltään. Oikeusministeriön kir-         annetun asetuksen 15 §:n kanssa, jonka mu-
18855: jeellä elokuun 15 päivältä 1979 n:o 2263/             kaan "muut määräykset hovioikeuksien toimin-
18856: 192/79, jonka allekirjoittajana on oikeusminis-       nasta annetaan hovioikeuksien työjärjestykses-
18857: teri Christoffer Taxell, oikeushallintoon kuu-        sä". Korkeimmasta oikeudesta annetun lain
18858: luvat tuomioistuimet on velvoitettu lähettä-          14 § :n mukaan taas korkein oikeus laatii itse
18859: mään virastodemokratiaohjesääntöehdotuksensa          oman työjärjestyksensä ja määrää hovioikeuk-
18860: ministeriöön lokakuun 31 päivään 1979 men-            sien työjärjestykset.
18861: nessä ministeriön lausunnon antamista varten.            Kun on katsottu, että kouludemokratiaa ei
18862: Sen jälkeen ministeriö palauttaa ohjesäännöt          voitu saattaa voimaan oppikouluissa ilman siitä
18863: virastojen vahvistettaviksi. Kirjeen lopussa ase-     annettavaa lakia ja ettei yritysdemokratiaakaan
18864: tetaan tavoitteeksi, että virastodemokratia olisi     voitu toteuttaa ilman asianomaista lakia, niin
18865: toiminnassa vuoden 1980 alusta lukien ja että         sitäkin mahdottomampaa on toteuttaa sanottua
18866: 087901333V
18867: 2                                           1979 vp.
18868: 
18869: virastodemokratiaa ilman eduskunnan vahvista-      jestyksen 37 §:n l momentin nojalla' ~~hiimme
18870: maa lakia. Sen nojalla olisi laadittava asetuk-    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
18871: sien muutokset, ja vasta sen jälkeen voitaisiin    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18872: virastot velvoittaa laatimaan ja vahvistamaan
18873: omat ohjesääntönsä. Tämä menettelyt olisi kan-               Aikooko Hallitus toteuttaa valtion vi-
18874: sanvall:ainen ja p.ar4Inentarismimme mukainen.           tal>l;offlsa virastodemokratiaa ilman siitä
18875:    Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-         säädettävää lakia?
18876:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
18877: 
18878:         Olavi Ronkainen               Eero Lattula                  UUa Järvilehto
18879:         Sauli Hautala                 Jorma Fred                    ]. Juhani Kortesalmi
18880:         Esko Almgren                  Antere Juntumaa               Veikko Vennamo
18881:         Väinö Rli.Utiainen            As'Set Stenbäek:              Timo Ihamäki
18882:                                               N:o 261                                                3
18883: 
18884: 
18885: 
18886: 
18887:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18888: 
18889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
18891: olette 9 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn kir-
18892:                                                         Valtioneuvosto on antanut virastodemokra-
18893: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
18894:                                                     tian valmistelua koskevan päätöksen ( P 307 3/
18895: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
18896: Ronkaisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      31.1. 197 4) , jossa hallintoyksikköjä kehotetaan
18897: symyksestä n:o 261:                                 aloittamaan virastodemokratian toteuttamiseen
18898:                                                     tähtäävä suunnittelu. Luodun virastodemokra-
18899:           Aikooko Hallitus toteuttaa valtion vi-    tiajärjestelmän tarkoituksena on toimia hallinto-
18900:        rastoissa virastodemokratiaa ilman siitä     yksikön sisäisen hallinnon, ·henkilöstöhallinnon
18901:        säädettävää lakia?                            hoitamisen ja kehittämisen välineenä. Hal-
18902:                                                      lintoyksiköillä on varsin laaja toimivalta ke-
18903:     Esitetyn kysymyksen perusteluosassa katso-       hittää sisäistä hallintoaan, ja muutamissa hal-
18904: taan tarpeelliseksi virastodemokratiaa koskeva      lintoyksiköissä on ollut johdon ja henkilöstön
18905: lainsäädäntö ja pidetään käsittämättömänä, että     edustajista kokoonpantuja virastodemokratiajär-
18906: valtion virastoissa toteutetaan virastodemokra-      jestelmän kaltaisia yhteistyöelimiä jo ennen an-
18907: tiaa, vaikka asiasta ei ole annettu lakia eikä       nettua virastodemokratian valmisteluohjetta.
18908: asetusta eikä eduskunta muutenkaan ole saanut           Valtioneuvoston antamassa virastodemokra-
18909: lausua siitä mieltään. Edelleen katsotaan, että     tian valmisteluohjeessa kehotetaan aloittamaan
18910: ilman lainsäädäntöä valtion hallinto-organisaa-     osallistumisjärjestelmien kehittäminen kaikissa
18911: tioon ei voida sijoittaa virastodemokratian vaa-    hallintoyksiköissä. Sen oikeudellinen velvoitta-
18912: timaa uutta organisaatiota ja ettei näille toimi-   vuus ei kuitenkaan ulotu yli annettujen lakien
18913: elimille voida ilman tällaisia säädöksiä antaa      ja asetusten niin, että hallintoyksiköissä olisi
18914: päätöksentekovaltaa laajoissa periaatteellisissa    välttämättä toimeenpantava valtioneuvoston
18915: kysymyksissä. Samoin esitetään kysymys, miten       päätöksessä tarkoitetun tapaista johdon ja hen-
18916: riippumattamaan tuomioistuimeen voidaan si-         kilöstön yhteistoimintaa, mikäli ne katsovat
18917: joittaa puoluepoliittisin perustein valittu, koko   tarkoituksenmukaisemmaksi kehittää s1sa1sta
18918: viraston henkilöstöä edustava elin valvomaan        hallintoansa muulla tavalla. Viime kädessä ao.
18919: tuom1o1stuimen tolmmtaa, tvöskentelytapoja,         hallintoyksikön johto aina päättää, toteutetaan-
18920: organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa, vaikkapa   ko yksikössä virastodemokratiajärjestelmää tai
18921: sille ei tulisikaan oikeutta puuttua tuomioistui-   jotakin muun tyyppistä osallistumisjärjestelmää,
18922: men varsinaiseen lainkäyttötehtävään. Niin          taikka jätetään tällaiset menettelytavat koko-
18923: ikään esitetään, että virastodemokratian eräänä     naan toteuttamatta.
18924: toteuttamismuotona myöhäisemmässä vaiheessa             Missään hallintoyksikössä ei ole toteutettu
18925: on henkilöstön edustus viraston kollegiossa ja      henkilöstön osallistumista kollegiaalisiin päätök-
18926: että kollegioedustuksen toteuttaminen korkeim-      sentekoelimiin eikä virastodemokratiatoimieli-
18927: missa oikeuksissa ja hovioikeuksissa on risti-      mille ole siirretty ratkaisuvaltaa. Näiden toimin-
18928: riidassa voimassa olevien säädösten kanssa. Ky-     tatapojen toteuttaminen on mahdollista vain
18929: symyksessä katsotaan vielä, että virastodemo-       siinä tapauksessa, että asiasta on lailla säädetty.
18930: kratiaa ei voida toteuttaa ilman lakia ja että          Virastodemokratian kautta valtion palveluk-
18931: virastot voisivat vahvistaa virastodemokratia-      sessa olevalla henkilöstöllä on mahdollisuus vai-
18932: ohjesääntönsä vasta sen jälkeen, kun eduskunta      kuttaa omaa työtään, työympäristöään ja tvönsä
18933: on vahvistanut lain, jonka nojalla asetuksiin       toteuttamisehtoja koskevaan päätöksentekoon.
18934:  laaditaan muutokset.                               Vaikuttaminen tapahtuu antamalla lausuntoja ja
18935: 4                                               1979 vp.
18936: 
18937: tekemällä esityksiä ja aloitteita. Esitetyssä ky-         Valtioneuvoston paatos on virastodemokra-
18938: symyksessä tämän tyyppisen toiminnan toteut-           tian valmistelua koskeva yleiskannanotto, jossa
18939: taminen nimenomaan tuomioistuimessa nähdään            on annettu suuntaviivat hallintoyksikkökohtai-
18940: arveluttavana. Tuomioistuin tosin on ensisijai-        selle virastodemokratian valmistelulle. Tätä oh-
18941: sesti lainkäyttöviranomainen, missä tehtävässä         jetta hallintoyksiköt ovat seuranneet varsin väl-
18942: se toimii asianomaisten säännösten mukaan ja           jästi omat erikoispiirteensä huomioonottaen.
18943: nojalla, mutta se on myös valtion hallintoyksik-       Oikeusministeriön hallinnonalan virastodemo-
18944: kö. Näin ollen mm. sen sisäinen päätöksenteko-         kratiamallit ovat valtioneuvoston päätöksen ja
18945: menettely ja organisaatio on määritelty asetuk-        yleisesti omaksutun käytännön mukaisia.
18946: sessa ja työjärjestyksessä. Sisäisen hallintonsa          Hallituksessa ei ole keskusteltu esityksen val-
18947: suhteen tuomioistuin ei siten luonteeltaan poik-       mistelusta virastodemokratialaiksi. Virastodemo-
18948: kea mUista hallintoyksiköistä ja näin sillä, että      kratian tarkoituksena on kehittää . henkilöstö-
18949: tuomioistuimen palveluksessa olevan henkilös-          hallintoa ja parantaa henkilöstöasioiden hoitoa,
18950: tön edustajat osallistuvat sisäisen hallinnon          ja koska valtioneuvostolla on yleisen toimival-
18951: alaan kuuluvien kysymysten käsittelyyn, ei ole         tansa puitteissa ollut mahdollisuus käynnistää
18952: vaikutusta tuomioistuimen lainkäyttötehtävän           tarkoituksenmukaiseksi katsomansa osallistumis-
18953: suorittamiseen eikä tällä seikalla ole mitään yh-      järjestelmien kehittäminen valtionhallinnossa, ei
18954: teyttä tuomioistuimen riippumattomuuden kans-          lain säätämiseen tästä näkökulmasta ole ollut
18955: sa. Myöskään sillä perustalla, miten henkilöstön       juridista aihetta. Valmisteluohjeen mukaisesta
18956: edustajat .valitaan, ei ole yhteyttä edellä sanot-     virastodemokratiasta on saatu kokemuksia yh-
18957: tuun. Toisaalta ei ole tiedossa s·ellaisia hallinto-   teistoimintamuotojen kehittämiselle. Myöhem-
18958: yksikköjä, joissa olisi muodostettu valitsija-         min saattaa osoittautua tarpeelliseksi valmistel-
18959: yhdistyksiä puoluepoliittisin perustein. Vaaleis-      la asiaa koskeva lainsäädäntö nimenomaan siksi,
18960: sa ovat ehdokkaita asettaneet henkilöstön am-          että virastodemokratian toimintakykyisyys li-
18961: matilliset järjestöt ja vapaat valitsijayhdistykset.   sääntyisi ja että se saataisiin kattamaan kaikki
18962:                                                        valtion hallintoyksiköt.
18963:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
18964: 
18965: 
18966:                                                                           Ministeri Pirkko Työläjärvi
18967:                                               N:o 2.61                                              5
18968: 
18969: 
18970: 
18971:                                     .. : ;
18972: 
18973: 
18974: 
18975: 
18976:                            Till Riksdagens Herr Talman.
18977: 
18978:   i det syfte 37 § l mom. riksdagsorclningen            Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
18979: angerharNi, Herr Talman, med Eder skrivelse          sa.mt anföra följande:
18980: av den 9 november 1979 till vederbörande                Statsrådet har utfärdat ett beslut angående
18981: medlem av statsrådet för avgivande av svar           beredning av ämbetsverksdemokratin (P 3073/
18982: översänt avskrift av följande av riksdagsman         31. 1. 1974) där förvaltningsenheterna upp-
18983: Ronkainen m.fl. undertecknade spörsmål nr            manas oåbörja den planering, som åsyftar ett
18984: 261:                                                 förverkligande av ämbetsverksdemokratin. Av-
18985:           Avser Regeringen förverkliga ämbets-       sikten med det ämbetsverksdemokratisystem
18986:       . verksdemokrati vid statens ämbetsverk        som skapats är att det skall fungera som ett
18987:         utan att en lag härom stiftats?              medel för handhavande och utvecklande av
18988:                                                      förvaltningsenhetens interna förvaltning och
18989:    I spörsmålets motivering anses att en lag-        personalpolitik. Förvaltningsenheterna har om-
18990: stiftning om ämbetsverksdemokrati är erforder-       fattande befogenheter att utveckla sin interna
18991: lig och framställs som obegripligt, att man inom     förvaltning, och inom vissa förvaltningsenheter
18992: statens ämbetsverk förverkligar ämbetsverks-         har det funnits ämbetsverksdemokratiorganen
18993: demokrati trots att någon lag eller förordning       liknande samarbetsorgan, som varit samman-
18994: angående ätendet inte givits och riksdagen inte      satta av representanter för ledningen och perso-
18995: heller i övrigt har fått uttala sin åsikt därom.     nalen, redan innan anvisningarna angående
18996: Vidare anses det omöjligt att utan lagstiftning      beredning av ämbetsverksdemokratin utfär-
18997: inplacera den nya organisation, som ämbets-          dades.
18998: verksdemokratin kräver, i statens förvaltnings-         I de anvisningar angående beredning av
18999: organisation och att dessa nya organ inte utan       ämbetsverksdemokratin som statsrådet ut-
19000: dylika stadganden kan ges beslutanderätt i om-       färdade ges ·en uppmaning att påbörja utveck-
19001: fattande frågor av principiell natur. Likaså         landet av systemet för deltagande inom alla
19002: framställs frågan hur det är möjligt att i en        förvaltningsenheter. Den juridiskt förpliktande
19003: oberoende domstol inplacera ett organ som            verkan av anvisningarna utsträcks dock inte
19004: valts på partipolitiska grunder och representerar    över lagar och förordningar så, att man vore
19005: hela ämbetsverkets personal, vilket organ har         tvungen att inom förvaltningsenheterna verk-
19006: som uppgift att övervaka domstolens verksam-         ställa •en sådan form av samarbete mellan
19007: het, arbetssätt, organisation och personalpolitik,   ledning och personai som avses i statsrådets
19008: även om detta organ inte skulle ges rätt att         beslut, såframt förvaltningsenheterna anser det
19009: ingripa i domstolens egentliga rättskipnings-        mera ändamålsenligt att utveckla sin interna
19010: uppgifter. Likaså framhålls i spörsmålet, att        förvaltning på annat sätt. I sista hand beslu.ter
19011: en form för förverkligandet av ämbetsverks-          alltid ledningen för vederbörande förvaltnings-
19012: demokrati i ett senare skede utgörs av att           enhet om huruvida ämbetsverksdemokratisys-
19013: personalen är representerad i ett ämbetsverks        temet eller någon annan form av system för
19014: kollegium och att genomförandet av dylik             deltagande genomförs i förvaltningsenheten,
19015: representation i de högsta domstolarna och           eller huruvida dylika förfaringssätt inte över-
19016: hovrätterna står i strid med gällande stad-          huvudtaget skall förverkligas.
19017: ganden. I spörsmålet anses ytterligare, att             Personalens deltagande i kollegiala organ
19018: ämbetsverksdemokratin inte kan förverkligas          med beslutanderätt har inte genomförts inom
19019: utan lag och att ämbetsv·erken kunde fastställa       någon förvaltningsenhet och avgöranderätt har
19020: sina ämbetsverksdemokratireglementen först           inte överförts på ämbetsverksdemokratiorganen.
19021: efter det, att riksdagen har fastställt en lag,      Förverkligandet av dylika verksamhetssätt är
19022: med stöd av viiken ändringar kan göras i för-        möjligt endast i det fall att härom har stadgats
19023: ordningarna.                                         i lag.
19024: 6'                                          1979 vp:
19025: 
19026:    Genom ämbetsverksdemokrati har i statens         Statsrådets beslut är ett allmänt ställnings-
19027: anställning varande personai möjlighet att på- tagande angående beredningen av ämbetsverks-
19028: verka beslutsfattandet i ärenden som gäller det demokratin, och i beslutet har man angett rikt-
19029: egna arbetet, den egna arbetsmiljön och vill- linjer för beredningen av ämbetsverksdemo-
19030: koren för det egna arbetets utförande. Påverkan kratin förvaltningsenhetsvis. Denna anvisning
19031: sker genom att avge utlåtanden och göra fram- .har förvaltningsenheterna följt på ett högst
19032: ställningar och initiativ. 1 spörsmålet anses smidigt säi:t, med beaktande av de egna sär-
19033: dylik verksamhet tvivelaktig uttryckligen i dom- dragen. .Ämbetsverksdemokratimodellerna inom
19034: stolar. En domstol är visserligen i första hand jtistitieministetiets förvaltningsområde · . följer
19035: en rättskipningsmyndighet, i viiken uppgift den statsrådets beslut och allmänt tillämpad praxis.
19036: verkar enligt vederbörande stadganden och med       !noin regeringen har illan inte diskuterat
19037: stöd av dem, men den är också en statlig beredningen. av en proposition med för~lag tili
19038: förvaltningsenhet. Sålunda har bl.a. födarandet la:g om ämbetsverksdemokrati. Ämbetsv,erksde-
19039: vid dess interna beslutsfattande och dess interna mokratins syfte är att utveckla personalförvalt-
19040: organisation definierats i förordning och arbets- ningen och förbättra handhavandet av personal-
19041: ordning. 1 fråga om sin interna förvaltning av- ärenden, och eftersom statsrådet inom ramen
19042: viker en domstol således inte tili sin natur för sina allmänna befogenheter har haft möjlig-
19043: från andra förvaltningsenheter och sålunda har het att igångsätta utvecklandet av ett enligt
19044: det, att representanter för den personai som dess åsikt ändamålsenligt system för deltagande
19045: är anställd vid domstolen deltar i behandlingen inom statsförvaltningen, har det inte ur denna
19046: av de frågor som hör tili den interna förvalt- synpunkt funnit juridiska skäl att stifta en lag.
19047: ningens område, ingen inverkan på domstolens Den ämbetsverksdemokrati som genomförts
19048: rättskipningsuppgifter, och detta faktum har enligt anvisningarna för beredning har givit
19049: inget samband med domstolens oberoende. Inte erfarenheter för ett utvecklande av sam-
19050:  heller de grunder, enligt vilka personalens re- arbetsformerna. Senare kan det visa sig er-
19051:  presentanter väljs, har något samband med det forderligt att bereda en lagstiftning i ärendet
19052: ovan sagda. Å andra sidan känner man inte uttryckligen på den grund, att ämbetsverks-
19053: tili sådana förvaltningsenheter där valmansföre- demokratins funktionsduglighet skulle utökas
19054: ningar skulle ha bildats på politiska grunder. 1 och den skulle komma att täcka alla statliga
19055: valen har kandidater blivit uppställda av fack- förvaltningsenheter.
19056: organisationer inom personalen och av fria
19057: valmansföreningar.
19058:       Helsingfors den 14 december 1979.
19059: 
19060: 
19061:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
19062:                                                1979 vp.
19063: 
19064: Kirjallinen kysymys n:o 262.
19065: 
19066: 
19067: 
19068: 
19069:                                    Säilynoja: Raskaana tai äitiyslomalla olevien työntekijäin irtisano-
19070:                                        misen estämisestä työpaikan omistajan vaihtuessa.
19071: 
19072: 
19073:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19074: 
19075:     Raskaana tai jo äitiyslotnalla olevan työn-       eri mieltä yrityksen uuden omistajan oikeu-
19076: tekijän irtisanomissuoja on usein käytännössä         destä sanoa irti äitiyslomal!la oleva työntekijä
19077: osoittautunut vajavaiseksi. Näin on käynyt eri·       vetoamalla tuohon työsopimuslain 40 §: n 2
19078: tyisesti silloin, kun yrityksessä on samaan ai-       momerttin erityiseen irtisanomisperusteeseen.
19079: kaan tapahtunut omistajanvaihdos.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19080:    Majoitus- ja ravitsethisalålla on esimerkiksi      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
19081: tapahtunut monasti niin, että yrityksen uusi          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19082: omistaJa on sanonut irti tasl«tana olevan työn-       vaksi seuraavan kysymyksen:
19083: tekijän v·~doten työsopimuslain 40 §:n 2 mo-
19084: rtieritin erityiseen irtisanomisoikeuteen. Siihen               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19085: vedot{!n on .sanottu irti jopa jo äitiyslomaJla              estääkseen raskaana tai jö äitiyslomaHa
19086: olevia tytintekijeitä.                                       olevien työntekijöiden l.rtisanomisen niis-
19087:    'I'yöntekijäfi asemäa on näissä tapauksissa hei-          säkin tapauksissa, joissa työpaikan omis-
19088: kentänyt erityis~sti työsopimuslain tulkinnan-               taja sattuu vaihtumaan työntekijän ras-
19089: varaisuus. Asiantuntijat ovat käytännössä olleet             kaudentilan aikana?
19090:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
19091: 
19092:                                            Vappu SäilyMja
19093: 
19094: 
19095: 
19096: 
19097: 087901291H
19098: 2                                             1979 vp.
19099: 
19100: 
19101: 
19102: 
19103:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19104: 
19105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lakkaamaan neljäntoista päivän kuluttua irtisano-
19106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misesta pidemmästä sovitusta tai säädetystä
19107: olete 9 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn            sopimuskaudesta tai irtisanomisajasta huoli-
19108: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         matta. Työsuhdeturvan puutteellisuus liikkeen
19109: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        luovutuksen yhteydessä onkäynyt entistä ilmei-
19110: edustaja Säi!lynojan näin kuuluvasta kirjallisesta   semmäksi sen jälkeen, kun lakisääteinep, yähim-
19111: kysymyksestä n:o 262:                                mäisirtisanomisaika vuonna 1978 pidennettiin
19112:                                                      kuukaudeksi ja kun työmarkkinajärjestöjen väli-
19113:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        seen yleissopimukseen irtisanomisen ja lomau-
19114:        estääkseen ras·kaana tai jo äitiyslomal!la    tuksen perusteista sisällytettiin edellistä sopi-
19115:        olevien työntekijöiden irtisanomisen niis-    musta merkittävästi pidempiä irtisanomisaikoja.
19116:        säkin tapauksissa, joissa työpaikan omis-        Hallitus on tietoinen niin raskaudentilan ai-
19117:        taja sattuu vaihtumaan työntekijän ras-       kaisen kuin liikkeen luovutukseen liittyvän
19118:        kaudentilan aikana?                           työsuhdeturvan kehittämisen tarpeel!lisuudesta.
19119:                                                      Hallituksen ohjelmaan on· sisällytetty työsuhde-
19120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        turvan kehittämistä koskeva laus1.1ma. Jo edel-
19121: vasti seuraavaa:                                     lisen hallituksen aikana on asetettu komitea,
19122:    Työsopimuslain 37 §:n 4 momentin mukaan           jonka tehtävänä on työsopimuslain työsuhde-
19123: raskaana olevan työntekijän työsopimusta ei saa      turvaa koskevien säännösten heikkous; epäjoh-
19124: irtisanoa raskauden johdosta. Työnantaja ei          donmukaisuus ja puutteellisuus huomioon ot-
19125: myöskään saa irtisanoa työntekijän työsopimus-       taen selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisää-
19126: ta synnytysloman aikana eikä, saatuaan tietää        teisen turvan kehittämistarvetta ja mahdolli-
19127: työntekijän olevan raskaana, päättymään syn-         suuksia alan lainsäädännön kansainvälisen kehi-
19128: nytysloman alkaessa tai aikana.                      tyksen valossa. Tämän komitean työn valmis-
19129:     Työsopimuslain 40 § :n mukaan liikkeen luo-      tuttua vuoden 1980 lopussa hallitus tulee ryh-
19130: vutuksen saajalla on oikeus kahden viikon ku-        tymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpitei-
19131: luessa luovutuksesta irtisanoa sekä määräaikai-      siin asiassa.
19132: nen että toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
19133:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
19134: 
19135:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
19136:                                              N:o 262                                                 3
19137: 
19138: 
19139: 
19140: 
19141:                            TiU Riksdagens Heu Talman.
19142: 
19143:    I det syf.te 37 § 1 mom. ri!ksdagsord:ningen     överenskomna e11er föreskrivna uppsägnings-
19144: anger har Nil, Herr Tahilan, med Eder sJkri-        eller arbetsavtalstiden är längre. Bristerna i
19145: ve1se av den 9 november 1979 tirl vederbö-          tryggheten ioom arbetsförhållandet i samband
19146: rande medil.~m av statsrå:det översänt avs'krift    med överlåtelse av rörelse har blivit a:l1t mera
19147: av följande av dksdagsledamot Säilynoja under-      uppenbara sedan den lagstadgade miruimiupp-
19148: tecknade skriftliga spörsmål nr 262:                sägningstiden år 1978 för~ängdes till.l en månad
19149:                                                     och det i det 3il1männa avtalet arbetsmatiknads-
19150:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      organisationerna emellan om grunderna för upp-
19151:        ta för att förhindra att havande eller       sägning och permittering intogs uppsägnings-
19152:        redan på moderskapsledighet varande          tider, som var avsevärt längre än i det tidigare
19153:        arbetstaga:re blir uppsagda även i de        avtalet.
19154:        faU, då arbetsplatsen råkar byta ägare           Regeringen är medveten om behavet att ut-
19155:        under den tid. arbetstagar·en är havande?    ved!cla tryggheten ± arbetsförhållandet såväl
19156:                                                     under havandeskap som vid överlåtdse av rö-
19157:     Såsom svar på detta spönsmåJ: får jag vörd-     re1se. I regeringens program har intagi'l:s ett
19158: samt anföra följande:                               uttalande om utveciklande av tryggheten i ar-
19159:     Enillgt 37 § 4 mom. lagen om arbetsavtal        betsförhåilande. Redan under föregående rege-
19160: får en arbetstagares arbetsavtal' inte 1f.ppsägas   ring tiilllsattes en ikommitte med uppgift att,
19161: med anledning av havandeskap. Arbet,sgivaren        med beaktande av svagheten, inkonsekvensen
19162: får inte hel!1er uppsäga arbetstagarens arbets-     och bris.tfälligheten i stadgandena om trygg-
19163: avtal under barnbördsledigheten eller, sedan han    heten i arbetsf.örhållande i lagen om arbets-
19164: fått 1kännedom om arbetstagarens havandeskap,       avtal, utreda behovet och möjligheterna att
19165: att upphöra då barnbörds.ledighet,en börjar el-     utvecikla det lagstadgade skyddet för fortsatt
19166: ler medan den pågår.                                :llrbetsförhåHande med beaktande av den inter-
19167:      Enligt 40 § lagen om arbetsavtal har den       natione1Il:a utVIeCklingen :inom lagstiftnmgen på
19168: tili[ viiken en rörelse överlåtits räut att inom    området. Sedan denna ikommirt:te slutfört sitt
19169: två vedkor från överllåtell:sen uppsäga arbets-     arbete i slutet av å:r 1980 kommer regeringen
19170: avta[, båd~ sådant som ingåtts för viss tid och     att vidta de åtgärder den finner nödv.ändiga i
19171: sådant som gäller t01s vidare, att upphöra          saken.
19172: fjorton dagar efter uppsägningen, även om den
19173:      HelsingfOJJs den 11 deoember 1979.
19174: 
19175:                                             Social~ oeh hälsovårdsminister   Sinikka Lu;a-Penttilä
19176:                                               1979 vp.
19177: 
19178: Skriftligt spörsmål nr 263.
19179: 
19180: 
19181: 
19182: 
19183:                                   Söderman: Om energibidragen ti11 kommunema.
19184: 
19185: 
19186:                            T i n R :iJ bs d a g e n s He r r T a 1 m a n.
19187: 
19188:    År 1979 har staten anslagit 150 milj. mk till     utsatt tid, men som gärna skulle utföra de åt-
19189: reparationer som främjar bostädernas värme-          gärder för vilka bidrag kan el'hållas, blott
19190: hushållni!ng. Energibidraget har kunnat bevilias     bidrag blir beviljat.
19191: för värmeekonomiska förbättringar i egnahems-           Nationalekonomiskt bör varje åtgärd som
19192: hus, radhus som våningshus. Kommunerna har           syftar ti11 energibesparing vara tili fördel. Desto
19193: tilldelats kvoter att utdelas i form .av energi-     tidigare åtgärder i detta syfte vidtages dess
19194: bidrag på ansökan.                                   bättre. Dessutom har ju i de flesta fall ovan
19195:     I jämförelse med år 1978 då det s.k. energi-     avsedda åtgärder sysselsättande effekt, vilket
19196: bidraget bevi'ljades första gången, har anvis-       bör bidraga till att energibidraget blir fu1lt
19197: ningarna bli<vit bättre. 1 ett avseende har proce-   nyttjat.
19198: duren vid sökande av bidraget blivirt sämre.            Med hänvisning tili ovanstående och med
19199: Här avses den bestämda tidsbundenheten vid           stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen till-
19200: ansökan om bidraget hos kommunerna som               ställer jag följande spörsmål att besvaras av
19201: fastställdes till den 15 september 1979.             vederbörande medlem :i! statsrådet:
19202:     Genom att kommunernas kvoter, anvis-
19203: ningar och informationsmaterial erhö11s sent,                  Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
19204: blev ansökningstiden för den enskilda kort.                  skrida för att så effektivt som möjHgt
19205: Detta ledde i många kommuner till att de                     få utnyttjat det bevili,ade anslaget för
19206:  sökandes antal blev lågt i förhållande tili de              energibidrag utan att någon kommuns
19207: beviljade kvoterna. Nu finns det i ett flertal               kvot av bidraget skall bli nedskuret på
19208: komanuner enskilda personet, som inte av en                  grund av bestämmelsen om fatalj?
19209: ellet annan orsak lämnade in sin ansökan inom
19210:       Helsingfors den 9 november 1979.
19211: 
19212:                                            Jacob Södern1an
19213: 
19214: 
19215: 
19216: 
19217:  087901336Y
19218: 2                                                1979 vp.
19219: 
19220: Kirjallinen kysymys n:o 263.                                                                      :Suo_tn,~nnps.
19221: 
19222: 
19223: 
19224: 
19225:                                     Söderman: Kunnille myönnetyistä energia-avustuksista.
19226: 
19227: 
19228:                           Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
19229: 
19230:     Vuonna 1979 valtio on myöntänyt .150 mU-             piteet, joihin. ;1vustusta voi saada, kunh~ avus-
19231:  joonaa markkaa korjauksiin, jotka edistävät             tusta myqnn,et~än.                   . . . .. _
19232:  asuntojen 1ämpötaloutta. Energia-avustusta on              Kansantaloudellisesti on jok~inen.- t()imenpi-
19233:  v10i!tu. myöntää lämpötaloudellisiin parannuksiin       de, joka täfttää .enetgian; säästöön, _edullin~p.
19234: -oma:kotit;rloissa, rivitaloissa sekä kerrostaloissa.    Mitä aikaise1pm~n sellaiset tDimenpiteet suori-
19235:  KunnilLe on myönnetty osuuksia, jotka jaetaan          .tetaan, sitä parempi. Lisäksihän useimmissa, xa-
19236:  hakemuksesta energia-avustuksina.                       pauksissa ylempänä mainituilla. toirnenpiteillä
19237:    :Verrattuna vuoteen 1978, jolloin energia-            on työllistäv.ä y.aikutus, m~nkä olisi myötävai-
19238:  avustusta myönnettiin ensimmäisen kerran, .oh-          kutettav:a siihen; ·että •energiacavu~tus tulee täy-
19239:  jeet ovat tulleet paremmiksi. Eräässä suhteessa         sin käytetyksi. . .. . .       . .. .. . . .. .. . ....
19240:  ;1vustuksen hakumenettely on huonontunut.                  Ylemp~ä mainit~uun vi1taten sekä valtiopäi-
19241: .Tällä tarlmitan hakemuksen siromista tiettyyn           väjärjestylysen 37 ~:n _1. momentin nojalla ~si­
19242:  aikaan.. haettaessa avustusta kunnilta. Ajankoh-        tän valtion,euvoston asia;nomaisen jäsenen. vas-
19243:  daksi on määrätty 15 päivä syyskuuta 1979._             tattavaksi seurai:lvan- kysymyksen:
19244:     Sen jdhdosta, että kuntien kiintiöt, ohjeet ja
19245: jnformaat1oaineisto saatiin myöhään, hakuaika                    . • Mihin toimenpiteisiin Halll~us ~kpo
19246:  tuli ykSityisen hakijan osalta lyhyeksi. Tämä                 - ryht):'~, jotta ertergia-a.vustukseen, myön-
19247:  johti monissa· kunnisiSa siihen, että hakijoiden                netty määrä.~;aha . tulisi käytetyksi_ mah-
19248:  lukumäärä jäi a1haiseksi verrattuna myönnet-                    dollisimman teho~aasti . ilman, ~ttä
19249:  tyihin .kiintiö~hin. Nyt on moniSsa. kunnissa                   minkääq kunnan avustuskiintiö.tä vä-
19250:  yksityisiä henkilöitä, jotka syystä taikka toises-            . hennetään . fatal)ia .koskevien määräys-
19251:  ta eivät jättäneet hakemustaan määräaikana,                     ten Johdosta? "
19252:  mutta jotka mielellään suorittaisivat ne toimen-
19253:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1979.
19254: 
19255:                                              Jacob Söderman
19256:                                               N:o 263                                                   3
19257: 
19258: 
19259: 
19260: 
19261:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19262: 
19263:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   asuinneliöiden määrää suhteessa koko läänin
19264: mainitussa tarkohuksessa Te, Herra Puhemies,        vastaaviin asuinneliöihin. Tarkoituksena oli,
19265: olette marraskuun 9 päivänä 1979 päivätyn kir-      että kun tiedot kunnittain syyskuun puolivälis-
19266: jeenne n:o 1288 dheHa toimittanut vaLtioneu-        sä päättyneellä hakukaudeHa jätetyistä hake-
19267: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        muksista olisivat asuntohallituksen käytettävis-
19268: kansanedustaja Jacob Södermanin näin kuulu-         sä, j.akamatta jäte1lty noin 23 milj. markkaa
19269: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:           osoitettaisiin lisäkiintiöinä niill:e kunni!lle, 1ois-
19270:                                                     sa hakemuksista ilmenevä korjaustarve ylittäisi
19271:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo       käytettävissä olevan määrärahaosuuden.
19272:        ryhtyä, jotta energia-avustuks.een myön-         Inflaation hi!llitsem1seksi ja valtion maksu-
19273:        netty määräraha tulisi käytetyksi mah-       valmiuden turvaamiseksi teki valtioneuvosto 4.
19274:        dollis®man tehokkaasti ilman, että           lokakuuta 1979 päätöksen, jonka mukaan muun
19275:        minkään kunnan avustuskiintiötä vä-          muassa energiataloudellisiin korjausavustuksiin
19276:        hennetään fataljia koskevien määräys-        kunnittain jakamatta olevan 23 miljoonan mar-
19277:        ten johdosta?                                kan käyttö siirrettiin vuoden 1980 puolelle,
19278:                                                     jolloin avustukset niin ikään valtioneuvoston
19279:    Vastauksena kysymyks:een esitän kunnioit-        päätöksen mukaan ju1istetaan seuraavan kerran
19280: taen seuraavaa:                                     haettaviksi. Tästä johtuen asuntohallitus saa-
19281:    Asuntojen energiataloudetlisiin korjausavus-     tuaan lokakuun alussa kunnista tiedot haettu-
19282: tuksiin on vuonna 1979 valtion tulO- ;ja meno-      j·en avustusten määristä katsoi tarpeellisekisi
19283: arviossa varattu yhteensä 150 miljoonaa mark-       tarkistaa aikaisemmin vahvistamiaan kiintiöitä.
19284: kaa. Vaitioneuvosto on 30 miljoonan markan          Tällöin niiden kuntien kiintiöitä, joissa haettu-
19285: osalta vahvistanut 16. 2. 1979 läänikohtaiset ja    jen avustusten määrä alitti kunnan määräraha-
19286: asuntohallitus 27 miljoonan markan osalta 21.       osuuden, alennettiin. Näin uudelleen jaetta-
19287: 2. 1979 kunnittaiset ennakkokiintiöt siuen, että    vaksi saatu noin 6,5 miljoonaa markkaa annet-
19288: myönnetyt avustukset tuli ottaa huomioon jäl-       tiin 1isäkiintiöinä kunnille, jois1sa avustushake-
19289: je~lä olevasta määrärahasta päätettäessä. Ennak-    musten määrä huomattavasti yliv1li kunnan ai-
19290: kokiintiöpäätöksiin sisältyi ehto, jonka mukaan     kais1emman kiintiön. Lisäkiintiöiden tarve olisi
19291: avustusta saavien oli 15. 4. 1979 mennessä suo-     hakemustietojen perusteeUa ollut kaikkiaan
19292: ritettava tarviketilauks:et. Valtioneuvosto on      noin 42 miljoonaa mark!kaa. KHntiöiden tarkis-
19293: koko määrärahan osalta 5. 7. 1979 vahvistanut       tus suoritettiin asuntohallituksen 7. 11. 1979
19294: lääneittä1sen ja asuntohallitus elokuussa 1979      tekemäillä päätöksellä.
19295: noin 127 miljoonan markan osalta kunnittais-            Asuntohallitus katJsoo lausunnossaan, että
19296: ten kiintiöiden jaon. Asuntohallitus on lisäksi     suoritetulla kiintiöiden tarkistuksella jaettavis-
19297: kesäkuussa 1979 antanut avustusten jakamista        sa oleva määräraha saatiin nopeammin tehokkaa-
19298: koskevat ohjeet, joiden mukaan muun muassa          seen käyttöön. Yhtenäinen avustusten hakua[ka
19299: hakuaika on määrätty aLkavaksi heti ohjeitten       koko maassa on tarkoituksenmukainen siinäkin
19300: saapumiiSesta ja päättyväksi 15. 9. 1979 korjaus-   suhtees:sa, että tiedottaminen valtakunna!llisella
19301: töiden tyolli.syysvailrutuksen kohdistamiseksi      tasdlla hakuajois•ta voi, kuten viime elo-syys-
19302: syys-talvikauteen 1979/80.                          kuus.s·a, .tapahtua yhtenäisin perustein. Samoin
19303:    Koska tietoja kuntien asuntojen korjaustar-      hakijoiden keskinäistä etuoikeusjärjestystä laa-
19304: peesta ei ole ollut saatavissa, kunnittaisten       dittaessa voidaan hakijoiden tuen tarve ottaa
19305: määrärahaosuuhien laskentaperusteina käytet-        vaLtioneuvoston avustusten jakoperusteista an-
19306: tiin kunnan työttömyysasteella painotettujen        taman päätöksen mukais:esti paremmin huo-
19307: 4                                           1979 vp.
19308: 
19309: mioon. Sisäasiainministeriö tuLee vuoden 1980     maan, voitaisiinko hakuaikaa koskevat mää-
19310: avustusmäärärahojen osalta ku1ten:kin selvittä-   räykset muuttaa joustavammiksi.
19311:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
19312: 
19313:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19314:                                                   Nm 263                                                      5
19315: 
19316: 
19317: 
19318: 
19319:                               T UI R i k ·S d a g en s He r r Ta lm a n.
19320: 
19321:   I det syhe 37 § 1 mom. rillksdagsordningen             enskilda kommunerna erhåller, antalet bostads-
19322: anger har Ni, Herr· T alman, ·med Eder skrivelse          hnadratmeter vägt med arbets[öshet,sgraden i
19323: m 1288 av den 9 november 1979 tihl veder-                 kommunen J förhMlande tili} motsva:rande
19324: börande med1em av statsrådet översänt av-                 bostladslkvadmtmeter ti hel:a länet. Avs~kten var,
19325: skrift av f,ö]jande av r~ksdagsman J aoob Söder-          att dlå uppgiftema enillrgt lkommnn f.rån de an-
19326: man underneclknade spörsmål nr 263:                       s,okniJngar som ilnliämnats under den ansölknings-
19327:                                                           tid som utgicik ii med1et av •september var till-
19328:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen            gängliga för bostadsstyre!J!sen, slku1lie det reste-
19329:         sktida för att så effek6vt som möjHgt             rande, ännu inte u1Jde1ade beloppet på ca 23
19330:         få utnyttjat det beviLjade anslaget för           miillj. mk, i form av t111äggskvoter anv1s·as de
19331:         energibidrag utan att någon kommuns               kommuner, i vill!ka det på basen av ansökan
19332:         kvot av bidraget skall bli nedskuret på           .konstat,etade behov·et av reparationer översteg
19333:         grund av bestämmelsen om fatalj?                  den ti:Jillbudisstående andelen av anst1aget.
19334:                                                               I syfte att dämpa iJnJilatLonen och trygga
19335:   Såsom sva~r på detta :spö.Mmål får i·ag vörd-          statens likviditet fattade statsrådet den 4 okto.-
19336: samt anföra fö1jande:                                     ber 1979 ett besliut, en!L1gt v~liket bl. a. använd-
19337:     I understöd för r·eparationsvet'.ksrumhet i           n!ingen av det outdelade bdoppet på 23 mHj.
19338: energihushåll:lniJngssyfte beträffande bostäder har       mk gäil[aoole nnderstöd för reparation:sverksam-
19339: i statsförslaget för år 1979 Teserverats samman-          het i energihusMlJJniingssyfte i enski1d:a kom-
19340: Lagt 150 mi1j. mk. Statsrådet fastställde 16. 2.          muner överfördes t:ill år 1980, vid v~1ken tid-
19341: 1979 ett beLopp om 30 mlilj. mk i förhrundsbo--          punkt undierstöden, li!kaså enJigt stats.rådets be-
19342: ter enligt 1än odh bostadssty1'els•en 21. 2. 1979         slut, nästa gång ~edig.a:nsiliås att sök<a&. Efter det
19343: ett be!lopp om 27 mi1j. mlk i förhai1lldskvoter           bostadsstyre~sen il börj•an av dktober erhållit
19344: en1igt J.<;ommun så, att de beviJ!jade understöden        uppgifter från kammU!t1em:a om bdoppet av de
19345: slkulJl!e beaiktas när beslut om det res,terande          understöd sam al11's<okts,, a111såg bostadsstyrel'sen
19346: anslaget fattades. I bes1uten om förhandskvoter           det med anledning härav v:ara påika1llat att juste-
19347: 1ngick ett förbehåilll, enlligt viL.ket de som erhöll     ra die tildigare fa~s.tstäJilJda kvoterna. Härvid
19348: understöd sdmli1e verkstäill]a sina materie~bestäJl­     s:äniktes kvouen för de kommuner, i vil!ka be-
19349: ningar före 15. 4. 1979. Statsrådet fastställlde         loppet ·av de understöd som a111sökts understeg
19350: 5. 7. 1979 för hela anslagets vidkommande för-            kommunens andel av an:s~aget. Det beLopp på
19351: del!ningen av kvoter enligt ~än, och bostads-             oa 6,5 millij. mk, som sålnnda erhöili1s för ~ut­
19352: styrdsen f.asnställde ii augusti 1979 fördel-             de]nilng, gavs .sam ciJJ:äggslkvouer åt kommuner,
19353: ningen av kvoter eniligt kommun för ett be-              i vilka bdoppet av de understöd som an,sökts
19354: lapp om ca 127 mii1j. mk. Bostadss.tyrelsen              märkbart öv•ensteg lkommunen:s tidilg;are kvot.
19355: meddelooe cLärjämte l: jun.i 1979 anwsruingar            Behovet .av tilläggskvoter 1sikul1e på ba·s.en av
19356: giäilillande fördelningen av nnderstöden. En1igt         uppgifterna i ansöikningarna inallles. ha uppgått
19357: anvisningarna faststäiliMes bl.a. ansökruingstiden,       tili ca 42 millj. mk. Ju&teringen av lkvoterna
19358: i syfte ·att imilkta ·reparatioosarbetenas syssel-       vetkstäJildes genom bOiS1:iaclis,St}'ltelsens beslut 7.
19359: sättniings·verkningar     på     höst-vitnters.äsongen    11. 1979.
19360: 1979/80, så att den vidtog omedelbart efter                   Bosnadsstyrelsen runser i sitt utlåtande, att
19361: det anvisningama arilläntochutgick 15. 9. 1979.          det oosiliag <som fanns att tiJillgå för utdel!ning
19362:     Ef:tersom uppgifrer om behovet av repara-            snabbare kunde tas i eHelkdvt brulk genom den
19363: tioner i f.råga om bostäder i lkommunerna linte          justering 'av kvotenna som utfördes. En enhet-
19364: vadt tilillgängliga, använclies som beräknitngs-         .liig ansökni:ngstid för un:derstöden i hela landet
19365: grund för de andelar av ans1aget som de                  är ända~måls1enlig oclkså i det avseendet, att t·ihl-
19366: 087901336Y
19367: 6                                          1979 vp.
19368: 
19369: känoogivand:e på riksomfattande na.va om an-      sökandenas behov av understöd. Ministeriet för
19370: S.Oknångstiderna, såsom i augusti~september 1n-   imilkesärendena komrner l!ilkväil: att ·i fråga om
19371: nev.arande år, ~an ske på enihet.Li:ga grunder.   understödsan~1Jagen för åJr 1980 utreda, huru-
19372: När den mbördes prioritevsordningen me:l1an dle   Wd.a hestämmeliserna om an:söamillngstiden skulile
19373: sökande uppgöts, är det ~aså möjifigt att i       kun.na ·ändras så att de blir smidigare än för
19374: enlighet med statsrådets beslut om grunderna      närvarande.
19375: för förde1nång av understöden bättre beakta
19376:      Helsingfors den 14 december 1979.
19377: 
19378:                                                    Mwster för inri:kesärendooa Eino Uusitalo
19379:                                                 1979 vp.
19380: 
19381: Kirjallinen kysymys n:o 264.
19382: 
19383: 
19384: 
19385:                                    Alppi: Koulujen kansainvälisyyskasvatuksen painottamisesta rau-
19386:                                       hankasvatuksen suuntaan.
19387: 
19388: 
19389:                          E d usk un nan        He r r a Puhe m i e h e 11 e.
19390: 
19391:     Tampereen kaupungin koululautakunta hy-               Tampereen koululautakunnan päätöstä- jo-
19392: väksyi kokouksessaan 8. 11. 1979 äänestyspää-          ka tehtiin porvarien ja sosiaalidemokraattien
19393: töksellä Pirkka-Hämeen Kadettipiirin anomuk-           äänin - on pidettävä ristiriitaisena sekä kan-
19394: sen siitä, että kyseinen järjestö saa oikeuden         sainvälisten että kansallisten yleisesti hyväksyt-
19395: pitää luentoja aiheesta Suomen turvallisuuspo-         tyjen kasvatustavoitteiden kanssa. Unescon
19396: litiikka tamperelaisten peruskoulujen yläas-           yleiskokous on hyväksynyt vuonna 1974 suosi-
19397: teella.                                                tuksen kansainväliseen yhteistyöhön ja rauhaan
19398:     Koululautakunnan päätöstä on pidettävä se-         tähtäävistä kasvatusperiaatteista, ja maamme
19399: kä historiallisena että tyrmistyttävänä. Ensim-        peruskoulun opetussuunnitelmakomitea on yh-
19400: mäisen kerran kouluopetukseemme pääsee vä-             tynyt Unescon lähtökohtaan, jonka mukaan siis
19401: littömästi aktiiviupseeriston mielipide ko. asiois-    nimenomaan rauhankasvatus on yksi kansainvä-
19402: ta. Kysymys on merkittävästä ja ilmiselvästi po-       lisyyskasvatuksen tärkein peruslohko.
19403: liittisesta aluevaltauksesta, joka ei vastaisuu-          Koulujemme kansainvälisyyskasvatuksessa tu-
19404: dessa rajoittune Tampereen kouluihin, ellei            lee ehdottomasti lähteä Unescon ja peruskoulun
19405: asiaan puututa kouluviranomaisten taholta.             opetussuunnitelmakomitean suositusten pohjal-
19406:     Kadettikunta on 25 piiriin jakautunut "aat-        ta ja käyttää opetustyössä tarpeen mukaan hy-
19407: teellinen maanpuolustusjärjestö" yhdessä reser-        väksi Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta ja
19408: vin upseerien ja aliupseerien liiton kanssa. Jär-      vastaavaa asiantuntemusta omaavaa opetushen-
19409: jestön jäsenmäärä on elokuisen tilaston mu-            kilöstöä.
19410:  kaan 3 7 31. Järjestö on kertomansa mukaan               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19411:  "päivittäisessä yhteydessä Upseeriliittoon pää-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittaen
19412:  määränään entistä laajempi ja yhdenmukaisempi         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19413:  upseerikun ta".                                       vaksi seuraavan kysymyksen:
19414:     Turvallisuuspolitiikasta luennoiminen kou-                   Pitääkö Hallitus Tampereen kaupun-
19415:  luissa ei voi kuulua mainitunkaltaiselle järjes-             gin koululautakunnan 8. 11. 1979 teke-
19416:  tölle, eikä myöskään ole perusteltua rajoittaa               mää päätöstä kadettikunnan luento-oi-
19417:  turvallisuuspoliittista opetusta vain sotilaallisen          keudesta Suomen turvallisuuspolitiikas-
19418:  maanpuolustuksen tunnetuksitekemiseen. Tam-                  ta peruskouluissa tarkoituksenmukaise-
19419:  pereella toimivan Rauhan- ja konfliktintutki-                na ja Unescon ja peruskoulun opetus-
19420:  muslaitoksen johdosta todetaankin, että "rau-                suunnitelmakomitean kasvatussuosituk-
19421:  hankasvatus tulee nähdä ongelmakeskeisenä ja                 sia vastaavana, ja
19422:  koko opetusprosessin läpäisevänä tapahtumana.                   mitä Hallitus aikoo tehdä koulujen
19423:  Juuri rauhankasvatuksesta on muodostuttava                   kansainvälisyyskasvatuksen painottami-
19424:  keskeinen osa kansainvälisyyskasvatus ta."                   seksi rauhankasvatuksen suuntaan?
19425:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1979.
19426: 
19427:                                              Ulla-Leena Alppi
19428: 
19429: 
19430: 
19431:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
19432: 088000001P
19433: Kirjallinen kysymys n:o 26.5.
19434: 
19435: 
19436: 
19437: 
19438:                                           Holvitie ym.: Liikevaihtoverolain muuttamisesta annetun lain
19439:                                              18 b §:n tulkinnasta.
19440: 
19441: 
19442:                                E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19443:   V
19444:       .      •
19445:                   .
19446:                  ,;,            •,
19447:                                      ..      .   .   /
19448:                                                          .
19449: 
19450:    Liikevaihtoveroviranomaisten ahdas tullci.Ota             toiminnassa''. :Toinen .niahdcillisu~s ja vaihto-
19451: mainitun lain 18 b §:stä on, että kone, ·laite               ehto edellä esitetylle olisi luonnollisesti. se, ei:tä
19452: tai työkalu, jota käytetään muussa. kuin · vero-             lain perusteluihin tulisi selvä niairlinta siitä,
19453: velvollisen omassa tuotantolaitoksessa, ei ole oi-           että !Sekä 14 §:n tavaraluettelon imä 1-8 b §)n
19454: keutettu 18 b §:n .50 prosentin .veronhuojen•                koneet, laitteet ja työkalut saavat saman koh~
19455: nukseen. Tämä johtaa mni; .siihen, ·että teol.               telun, on ne· sitten sijoitettu ·valmistustonniO:.
19456: lisuuslaitosten yhteistyö ja erikoistuminen es-              taa harjoittavan yrityksen O!llaan tuotantolai-
19457: tyvät, ·koska tuotantolaitos A!n ostama ja· ali-             tokseen tai alihankkijan luo~
19458: hankkijalleen tuotantolaitos B~lle luovuttama                   ~dell~· esitetyn .perusteella: ja viitaten valtio-
19459: työkalu, laite tai kone ei saa 50 prosentin                  päiväjärjestyksen 37 §:n 1 mome:i::tttiin esi-
19460: veronhuojennuskohtelua. Ei ole teollisuuden                  tämme · kunnioittav-asti valtioneuvoston asian-
19461: yleisten kehityslinjojen kannalta tietenkään                 omaisen jäsenen vastat~ävaksi siuraavan kysy~
19462: mielekästä, ;että . jokainen: yritys itse .valmistaa         myksen:
19463: tarvitsemansa osat, esimerkiksi metallituoteteol-
19464: lisuus tarvitsemansa ·muoviosat. Esimerkkinä                            Mihin toimenpiteisiin. Hallitus aikoo
19465: mainittakoon .kotimaisen autoteollisuuden vuo•                       ryhtyä liikevaihtoverolain muuttamises-
19466: sittais'et investoinnit uusiin alihankkijoille luo-                  ta 7. 6.1978 annetun lain 18 b §:n tul-
19467: vutettaviin · tyyppityökaluihin, joiden kustan-                      kitsemiseksi niin, .että siinä mainittu 50
19468: nukset ovat useampia miljoonia markkoja. Tä-                         prosentin vähennys voisi tulla oikeuden-
19469: män johdosta mainitun lain 18 b § tulisi teks-                       mukaisesti sekä ·valmistustoimintaa bar-
19470: tiosaltaan muuttaa siten, että •sanonta ''tässä                      joittavalle ·verovelvolliselle että hänen
19471: toiminnassa" tulisi korvata .sanonnalla "valmis-                     samassa tehtävässä toimivalle ·alihankki~
19472: tustoiminnassaan tai alihankkijaosa valinistus-                      jalleen?
19473:           Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1979.
19474: 
19475:                        Tapio Holv:itie · ·
19476: 
19477: 
19478: 
19479: 
19480: 0879013115
19481: 2                                              1979'~p.
19482: 
19483: 
19484: 
19485: 
19486:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19487: 
19488:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         käyttöönsä mutta ei omistukseensa alihankin-
19489: sa~ inaini4Jssa  tarkoituksessa Te, .Herra .Puhe-     .tasoplnluksen perusteella~ Nimenomaan: tätä:. ta-
19490: mies, olette 13 . päivänä marraskuuta 1979            paustw ··koskevaa muutoksenhakuviranomaisen
19491: piiivätyn kirjeenne. ohella· toimittanut valtio~      rankaistia ei tosin vielä ole olemassa.          ..
19492: neuvoston· asianomaiselle jäsenelle .jäljennöksen     . Liikevaihtoverolain 18 b §:n tulkitseminen
19493: kimsanedustaja Holvitien ym .. näin kuuluvasta        tai tulkinnan ohjaaminen kysymyksessä tarkoi~
19494: kirjallisesta kysymyksestä n:o 265: ·                 tetulla tavalla sellaiseksi, että lainkohdan mm
19495:                                                       kainen vähennys voisi tulla oikeudenmukaisesti
19496:              Mihin toimeqpiteisiin .l{allitus aikoo   sekä. valmistustoimintaa harjoittavalle verovel-
19497:          ryhtyä liikevaihtöverolain niuuttamisesta    voHiselle· ·että hänen·· samassa •tehtävässä toimi-
19498:          7. 6. 1978 ann~turi lain 18 b §:n tul-       valle aliharikkijalleen, kuuluu ··liikevaihtovero-
19499:          lci~semiseksi niiri•..~ttä siinä. mainittu    oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
19500:           50 pr<;>sentin .vähennys vöisi tulla oi~    Hallitus ei voi ryhtyä toimenpiteisiin liikevaih-
19501:          kendenmukaisesti sekä valmistustoimin-       toverolain :1:8 b §:n tulkitseniiseksi toisella ta-
19502:           taa harjoittavaTie verovelvollis~lle että   valla kuin muutoksenhakuviranomaiset ovat kat-
19503:         ..hänen samassa tehtävässä. toimivalle ali-   soneet lainmukaiseksi; Mitä taas tulee toimen"
19504:           hankkijalleen?                              piteisiin· lain muuttamiseksi siten, että koneet
19505:                                                       kysymyksessä tarkoitetussa erikoistapauksessa
19506:     Vastauksena kysymykse~n esitän' ."kutmioitta-     tulisivat vähennysoikeuden. piiriin, on · todetta-
19507: en seuraavaa:                                         va; että vähennysoikeuden antaminen .vain ali-
19508:    Liikevaihtoverolain 18 b · §:n J momentin          hankkijalle ei korjaisi tilannetta, koska ali•
19509: mukaan saa tavaroiden valmistustoimintaa har-         hankkija ilmeisestikin. saa k0neet. veloituksetfa
19510: joittava verovelvollinen. ·vähentää 50 sadas-         käyttöönsä eikä siten tämän · johddsta voi hyö-
19511: osaa välittömästi tässä toiminnassa käytettä-         tyä vähennysoikeudesta. Vähennysoikeutta · taas
19512: väksi hankkimiensa koneiden, laitteiden ja työ-       ei verovalv,onnallisista s~istä voita,isi an~aa ko-
19513: kalujen ostohinnoista. Lainkohdan sanamuodon          neet. om1staval1e .päähankkijalle, joka ei itse
19514: mukaisesti tulee siis verovelvollisen vähennys.-      käytä koneita toiminnassaan. Kysymyksessä tar-
19515: oikeuden saadakseen paitsr·käyttäa ,koneita, lait-    koitetun tapaukseri saattamiileri liikevaihtovero-
19516: teita tai työkaluja valmistustoiminnassaan myös       lain 18 b §:n mukaisen vähennysoikeuden pii-
19517: omistaa ne. Lainkohta ei näin ollen koske sel-        riin lienee helpoimmin hoidettavissa päähank-
19518: laisia valmistustoiminnassa käytettäviä koneita,      kijan ja alihankkijan keskeisin rahoitus- ynnä
19519: joita valmistaja ei itse omista, vaan jotka tämä       muin järjestelyin niin, että alihankkija ostaa
19520: on toimintaansa varten vuokrannut tai jotka           koneet, laitteet tai työkalut, jolloin alihank-
19521: ovat tämän käytössä leasing- tai muun sopi-           kijalla on oikeus lainkohdan mukaiseen vähen·
19522: muksen perusteella. Vähennysoikeutta ei vero-         nykseen.
19523: tuskäytännössä tämän mukaisesti ole myöskään              Edellä esitetyillä perusteilla on katsottava,
19524: myönnetty nyt kysymyksessä olevassa erikois-           ettei edustaja Holvitien ym. kirjallinen kysy-
19525: tapauksessa, jossa alihankkija on saanut koneet       mys anna aihetta toimenpiteisiin.
19526:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
19527: 
19528:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
19529:                                                N:o 26.5                                             3
19530: 
19531: 
19532: 
19533: 
19534:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
19535: 
19536:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delsmyndighet föteligget likväl inte ännu ut-
19537: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            tryckligen föt detta fall.
19538: velse av den 13 november 1979 tili veder-                Tolkningen ellet stytande av tolkningen av
19539: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       18 b § lagen angående omsättningsskatt på
19540: av följande av riksdagsman Holvitie m. fl. ställ-    i spörsmålet avsett sätt så, att i lagrummet
19541: da spörsmål nr 265:                                  avsett avdrag på ett rättvist sätt skulle kun-
19542:                                                      na gälla såväl skattskyldig som bedrivet varu-
19543:           Vilka åtgärder har Regeringen för          tillverkning som hans i samma uppgift verk-
19544:        avsikt att vidta .för tolkandet av 18 b       samma underleverantör ankommer på omsätt-
19545:        § lagen den 7. 6. 1978 om ändring av          ningsskatterätten och högsta förvaltningsdom-
19546:        lagen angående omsättningsskatt så, att       stolen. Regeringen kan inte skrida tili åtgär-
19547:        det i paragrafen nämnda avdraget om           det föt tolkande av 18 b § lagen angående
19548:        50 procent rättvist kunde gälla såväl         omsättningsskatt på annat sätt än vad tätts-
19549:        skattskyldig som bedriver varutillverk-       medelsmyndigheterna har funnit lagenligt. Vad
19550:        ning som hans i samma uppgift verk-           åter beträffat åtgärdema föt ändring av lagen
19551:        samma underleverantör?                        så, att maskinerna i specialfall som .avses i
19552:                                                      spörsmålet skulle inbegripas i rätten tili av-
19553:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       drag, bör konstatetas, att beviljande av tätt
19554: samt anföra följande:                                tili avdrag endast för underleverantöt inte
19555:     Enligt 18 b § 1 mom. lagen angående om-          skulle rätta till situationen, emedan underleve-
19556: sättningsskatt får skattskyldig, som bedriver        rantören uppenbarligen fåt maskinetna tili sitt
19557: varutillverkning, avdra 50 procent av inköps-        förfogande kostnadsfritt och av denna anled-
19558: priserna för maskiner, anläggningar och arbets-      ning inte kan utnyttja avdragsrätten. Avdrags-
19559: redskap som han direkt användet vid denna            rätt 1skulle åter inte av skattetillsynsorsaker
19560: tillverkning. 1 enlighet med lagrummets orda-        kunna beviljas huvudleverantöt som äget ma-
19561: lydelse skall skattskyldig föt att erhålla tätt      skinerna, men som inte själv använder dem i
19562: tili avdrag förutom att han användet maski-          sin verksamhet. Att inbegripa det i spörsmå-
19563: nerna, anläggningarna ellet redskapen vid till-      let avsedda fallet i den rätt tili avdrag varom
19564: verkningen, dessutom äga dem. Lagrummet              stadgas i 18 b § torde lättast kunna skötas
19565: gället sålunda inte sådana vid tillverkningen        genom finansierings- och andta arrangemang
19566: använda maskiner, som tillverkaten inte själv        mellan huvudleverantören och underleverantö-
19567: äget, utan som han för denna sin verksam-            ren så, att underieverantören köper maskiner-
19568: het hyrt ellet som är i hans bruk på grund-          na, anläggningarna ellet arbetsredskapen, var-
19569: v:alen av leasing- ei. dyl. avtal. Rätt tili av-     vid underleverantören äget rätt tili avdrag i
19570: drag har i beskattningspraxis i enlighet här-        enlighet med lagrummet.
19571: med inte beviljats vid nu ifrågavarande spe-            På grund av vad ovan anförts böt det an-
19572: cialfall, där underleverantöt fått maskiner i sitt   ses, att riksdagsman Holvities m. fl. spörsmål
19573: bruk men inte i sin ägo på basen av under-           inte get anledning tili åtgärdet.
19574: leveransavtalet. Något avgörande av tättsme-
19575:      Helsingfors den 12 decembet 1979.
19576: 
19577:                                                                       Ministet Pirkko Työläjärvi
19578:                                             1979 vp.
19579: 
19580: Kirjallinen kysymys n:o 266.
19581: 
19582: 
19583: 
19584: 
19585:                                 Tuovinen: Työkoneiden saattamisesta määräaikaistarkastuksen
19586:                                    piiriin.
19587: 
19588: 
19589:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
19590: 
19591:    Maassamme on viime aikoina tapahtunut           edes mahdollisuutta, joten tarkastusten välinen
19592: useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia.         aika saattaa olla jopa useita vuosia.
19593: Ainakin osa niistä on johtunut erilaisten työ-        Myöskään katsastusviranomaisilla ei lain
19594: koneiden puutteellisista tai epäkuntoon men-       määräämää velvoitetta ole olemassa ainakaan
19595: neistä turvalaitteista.                            suljetuilla alueilla olevien työkoneiden tarkasta-
19596:    Koska työkoneet kuten esimerkiksi pyörä-        miseksi.
19597: kuormaajat ja nostotrukit joutuvat jatkuvan           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19598: käytön vuoksi kovalle rasitukselle, mikä aiheut-   tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän
19599: taa nopeaa kulumista muun muassa ohjaus- ja        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19600: turvalaitteissa, tulisi ne saattaa määräaikais-    vaksi seuraavan kysymyksen:
19601: tarkastuksen piiriin kuten liikenteessä käytet-
19602: tävät autotkin.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19603:    Työturvallisuuslain mukaan työsuojeluviran-            ryhtyä erilaisten työkoneiden kuten
19604: omaisilla on oikeus ja velvollisuuskin tarkastaa          esimerkiksi pyöräkuormaajien ja truk-
19605: tällaiset työkoneet ja laitteet, mutta laki ei            kien saattamiseksi määräaikaistarkas-
19606: aseta mitään määräaikaistarkastusta, eikä työ-            tuksen piiriin?
19607: suojeluviranomaisten vähäinen määrä anna tähän
19608:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1979.
19609: 
19610:                                          Jouko Tuovinen
19611: 
19612: 
19613: 
19614: 
19615: 0879013392
19616: 2                                              1979 vp.
19617: 
19618: 
19619: 
19620: 
19621:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
19622: 
19623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               Tämän lisäksi on valtioneuvosto antanut
19624: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       edellä mainitun 47 §:n perusteella useita
19625: mies, olette 15 päivänä marraskuuta 1979              erilaisia työkoneita koskevia päätöksiä, jotka
19626: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-         velvoittavat työturvallisuuslain mukaan valmis-
19627: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tajia ja maahantuojia hakemaan hyväksymisen
19628: kansanedustaja Tuovisen näin kuuluvasta kir-          kyseessä olevalle koneelle ennen sen toimitta-
19629: jallisesta kysymyksestä n:o 266:                      mista asiakkaalle eli työnantajalle.
19630:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Liikkuvista työkoneista on ensisijaisesti maa-
19631:         ryhtyä erilaisten työkoneiden kuten           hantuojia ja valmistajia koskevia määräyksiä
19632:         esimerkiksi pyöräkuormaajien ja truk-         sisällytetty valtioneuvoston päätökseen trukeis-
19633:         kien saattamiseksi määräaikaistarkas-         ta ja niiden tarkastuksesta ( 711/72) ja valtio-
19634:         tuksen piiriin?                               neuvoston päätökseen kaivukoneista ja kaivu-
19635:                                                       reista (57 3/79). Määräaikaistarkastukset suo-
19636:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rittaa työnantaja valmistajan tai maahantuojan
19637: vasti seuraavaa:                                      antamien ohjeiden perusteella.
19638:                                                          Tilastoiduista tapaturmista sattuu runsas
19639:    Työturvallisuuslain (299/58) 47 §:n perus-         25 % käytettäessä koneita, välineitä ja teknilli-
19640: teella valtioneuvosto voi antaa järjestysohjeita      siä laitteita. Näin ollen valtioneuvosto on jo
19641: lain soveltamisesta eri työaloilla sekä vaarallis-    1970 asettanut teknillisten turvallisuussäännös-
19642: ten koneiden, laitteiden ja aineiden käyttämi-        ten ja ohjeiden neuvottelukunnan, jonka pysy-
19643: sestä ja tarkastuksesta sekä muita määräyksiä         vänä tehtävänä on tehdä esityksiä ja aloitteita
19644: lain täytäntöönpanosta.                               sekä antaa lausuntoja koneita, välineitä ja
19645:    Vaarallisten koneiden määräaikaistarkastuk-        muita teknillisiä laitteita koskeviin työsuojelu-
19646: sista on säädetty satamissa käytettävien nos-         säännöksiin ja -ohjeisiin liittyvissä asioissa.
19647: tureiden ja nostolaitteiden osalta valtioneuvos-      Neuvottelukunnan esitykset valtioneuvoston
19648: ton päätöksessä alusten lastauksessa ja pur-          päätöksiksi ajoneuvonostureista ja rakennushis-
19649: kauksessa      noudatettavista    järjestysohjeista   seistä ovat viimeistelyvaiheessa. Molempiin
19650: ( 244/72). Yksittäisistä koneryhmistä sisälty-        päätösluonnoksiin sisältyy myöskin ehdotukset
19651: vät velvoitteet määräaikaistarkastusten suorit-       määräaikaistarkastusten suorittamisesta.
19652: tamisesta esimerkiksi valtioneuvoston päätök-
19653: seen työturvallisuuslain soveltamisesta torni-           Kuten edellä esitetystä käy ilmi hallitus on
19654: nostureihin ja niiden tarkastukseen ( 648/72).        tietoinen erilaisten työkoneiden aiheuttamista
19655: Vaarallisten laitteiden osalta säädetään tarkas-      vaaroista ja pyrkii jatkuvasti olemassa olevat
19656: tus määräajoin suoritettavaksi esimerkiksi pult-      voimavarat ja mahdollisuudet huomioon ottaen
19657: tipistooleilla valtioneuvoston päätöksessä työ-       myöskin saattamaan määräaikaistarkastuksen
19658: turvallisuuslain soveltamisesta pulttipistooleihin    alaisiksi sellaiset koneet, joiden turvallisuutta
19659: ja niiden tarkastukseen ( 189/72).                    tällaisin tarkastuksin voidaan parantaa.
19660: 
19661:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1979.
19662: 
19663:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
19664:                                                 N:o 266                                               3
19665: 
19666: 
19667: 
19668: 
19669:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19670: 
19671:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Därtill har statsrådet med stöd av ovan-
19672: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             nämnda 47 § utfärdat ett flertal beslut angående
19673: velse av den 15 november 1979 till veder-             olika slags arbetsmaskiner och som enligt
19674: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        lagen om skydd i arbete förpliktar tillverkare
19675: av följande av riksdagsman Tuovinen under-            och importörer att för ifrågavarande maskin
19676: tecknade ·spörsmål nr 266:                            ansöka om godkännande innan den levereras
19677:                                                       till kunden, dvs. arbetsgivaren.
19678:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen                 Vad beträffar mobila arbetsmaskiner har
19679:         vidta för att få olika slags arbets-          bestämmelser, som i första hand gäller impor-
19680:         maskiner, t.ex. hjullastare och truckar       törer och tillverkare, intagits i statsrådets
19681:         underställda periodisk inspektion?            beslut om truckar och besiktning av dem
19682:                                                       (711/72) och i statsrådets beslut om gräv-
19683:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         maskiner och traktorgrävare (57 3/79). De
19684: samt anföra följande:                                 periodiska inspektionerna verkställs av arbets-
19685:    Med stöd av 47 § lagen om skydd i arbete           givaren på basen av anvisningar som ges av
19686: ( 299/58) kan statsrådet utfärda ordningsföre-        tillverkaren eller importören.
19687: skrHter om tillämpning av lagen inom olika                Av statistikförda olycksfall inträffar drygt
19688: arbetsområden och om användning och besikt-           25% vid användning av maskiner, redskap
19689: ning av farliga maskiner, redskap och ämnen           och tekniska anordningar. Därför har stats-
19690: samt andra bestämmelser om verkställigheten           rådet redan år 1970 tillsatt en delegation för
19691: av lagen.                                             tekniska säkerhetsstadganden och föreskrifter,
19692:    Om periodisk inspektion av farliga maskiner        vars permanenta uppgift är att göra upp förslag
19693: stadgas beträffande lyftkranar och lyftanord-         och taga initiativ samt avge utlåtanden i frågor
19694: ningar, som används i hamnar, i statsrådets           ~om anknyter till arbetarskyddsstadganden och
19695: beslut innefattande ordningsregler ,för lastning      -föreskrifter rörande maskiner, redskap och
19696: och lossning av fartyg ( 244/72). Vad be-             andra tekniska anordningar. Delegationens
19697: träffar enstaka grupper av maskiner ingår             förslag till statsrådsbeslut om mobilkranar och
19698: skyldigheterna angående periodisk inspektion          byggnadshissar befinner sig i sitt slutskede.
19699: t.ex. i statsrådets beslut innefattande bestäm-       I vartdera beslutsutkastet ingår också förslag
19700: melser om tillämpning av lagen om skydd               till verkställande av periodisk inspektion.
19701: i arbete på tornkranar samt på inspektion av              Såsom av det ovan anförda framgår är
19702: tornkranar ( 648/72). För farliga anordningar         regeringen medveten om de faror olika arbets-
19703: stadgas att periodisk inspektion skall verk-          maskiner medför och strävar fortgående till
19704: ställas t.ex. för bultpistoler i statsrådets beslut   att med beaktande av tillbudsstående resurser
19705: angående tillämpning av lagen om skydd i              och möjligheter underställa också sådana ma-
19706: arbete på bultpistoler och besiktning av dem          skiner periodisk inspektion, vilkas säkerhet
19707:  (189/72).                                            kan förbättras med dylika besiktningar.
19708:       Helsingfors den 17 december 1979.
19709: 
19710:                                                Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
19711:                                             1979 vp.
19712: 
19713: Kirjallinen kysymys n:o 267.
19714: 
19715: 
19716: 
19717: 
19718:                                  Hautala ym.: Loimaan Evankelisen Kansanopiston Kodinhoitaja-
19719:                                     koulun toiminnan turvaamisesta.
19720: 
19721: 
19722:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19723: 
19724:    Loimaan Evankelisen Kansanopiston Kodin-        sa toimii hoitoalan koulutusta antava perus-
19725: hoitajakoulu on valmistanut kunnallisia kodin-     linja, jonka monet suorittavat saavuttaakseen
19726: hoitajia jo 25 vuotta. Koulutus on alkanut ajan-   kodinhoitajakoulutukseen vaadittavan ikärajan
19727: kohtana, jolloin yhteiskunnan mielenkiinto oli     sekä kodinhoitajakoulutuksen edellyttämiä pe-
19728: vasta havahtumassa tämän sosiaalisen työalan       rustietoja. Perus- ja jatkokoulutuslinjoista oli-
19729: tarpeellisuuteen. Valmistuneet kodinhoitajat       sikin helposti muodostettavissa keskiasteen
19730: ovat sijoittuneet hyvin työelämään ja koulu on     uudistuksen edellyttämä perus- ja erikoiskou-
19731: saanut paljon myönteistä palautetta.               lutusjakso.
19732:    Keskiasteen uudistuksen yhteydessä on jul-         Kodinhoitajan työ on luonteeltaan itsenäistä
19733: kisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan kui-       ja edellyttää korkeatasoista ammattietiikkaa.
19734: tenkin aiottu kaikilta kansanopistoilta ottaa      Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa koko
19735: pois ammatilliseen koulutukseen liittyvät teh-     koulutus perustuu ,kristilliseen elämänkatsomuk-
19736: tävät. Näin ollen mm. Loimaan Evankelisen          seen ja se luo hyvät edellytykset korkean am-
19737: Kansanopiston kodinhoitajakoulutus lakkautet-      mattietiikan muodostumiselle. Etenkin vanhem-
19738: taisiin. Tämänlaatuista kansanopistojen toimin-    mat kodinhoitopalveluja tarvitsevat henkilöt
19739: nan rajaamista ei voida kuitenkaan pitää perus-    kaipaavat materiaalisen huollon ohella myös
19740: teltuna. Esimerkiksi Loimaan Evankelisella         henkistä hoitoa. Kristillisen vakaumuksen
19741: Kansanopistolla on kapasiteettia ja kokemusta      omistava kodinhoitaja voi olla monessa tapauk-
19742: kodinhoitajakoulutuksessa. Kodinhoitajien kou-     sessa suureksi avuksi.
19743: lutukseen liittyy läheisesti ammattikasvatushal-      Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
19744: lituksen vahvistaman opetussuunnitelman edel-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19745: lyttämä harjoittelu. Opisto on tehnyt harjoit-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19746: telusopimuksia yhteensä 42 lähiseudun kun-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19747: tien, kehitysvammaisten hoitolaitosten, vanhain-
19748: kotien sekä harjoitteluperheiden kanssa.                      Pitääkö paikkansa, että keskiasteen
19749:    Loimaan Evankelisessa Kansanopistossa ko-              koulunuudistuksen yhteydessä kansan-
19750: dinhoitajaksi opiskelu on kustannuksiltaan huo-           opistoilta poistettaisiin oikeudet amma-
19751: keampaa kuin vastaava opiskelu ammatillisissa             tillisen opetuksen antamiseen, ja
19752:  koulu tuksissa keskimäärin.                                  aikooko Hallitus turvata Loimaan
19753:    Kodinhoitajakoulu soveltuu hyvin Loimaan               Evankelisen Kansanopiston Kodinhoi-
19754: Evankelisen Kansanopiston yhteyteen. Opistos-             tajakoulun toiminnan myös keskiasteen
19755:                                                           uudistuksen jälkeen?
19756:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1979.
19757: 
19758:          Sauli Hautala                Jorma Fred                     Erkki Korhonen
19759:          Olavi Ronkainen              Antero Juntumaa                Arto Lampinen
19760:          Esko Almgren                 Heikki Perho                   Tapio Holvitie
19761:          Väinö Rautiainen             Impi Muroma                    Asser Stenbäck
19762:                                       Ulla Järvilehto
19763: 
19764: 
19765: 
19766: 087901334W
19767: 2                                             1979 vp.
19768: 
19769: 
19770: 
19771: 
19772:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19773: 
19774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksen osalta tulisi selvittää, millä tavoin nal-
19775: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den alojen koulutuksen kehittämisessä voidaan
19776: olette 15 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn          soveltaa mainitun lain periaatteita.
19777: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus ovat
19778: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sopineet, että kouluhallituksen alaisissa kansan-
19779: edustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      opistoissa annettava kodinhoitaja- ja päiväkoti-
19780: sesta kysymyksestä n:o 267:                          apulaiskoulutus käsitellään niiden nykyisen
19781:                                                      aloituspaikkamäärän mukaisena läänin toimeen-
19782:            Pitääkö paikkansa, että keskiasteen       panosuunnitelman ammatillista koulutusta kä-
19783:        koulunuudistuksen yhteydessä kansan-          sittelevässä osassa.
19784:        opistoilta poistettaisiin oikeudet amma-         Ammattikasvatushallituksen antaman ohjeen
19785:        tillisen opetuksen antamiseen, ja             mukaan lääninhallitusten on ollut jätettävä
19786:            aikooko Hallitus turvata Loimaan          suunnitelma keskiasteen koulutuksen järjestä-
19787:        Evankelisen Kansanopiston Kodinhoi-           misestä läänin alueella ammattikasvatushallituk-
19788:        tajakoulun toiminnan myös keskiasteen         selle 30. 9. 1979 mennessä. Turun ja Porin
19789:        uudistuksen jälkeen?                          lääninhallituksen suunnitelmien mukaan kodin-
19790:                                                      hoitajakoulutus on sijoitettu ammattikasvatus-
19791:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hallituksen ohjeiden mukaisesti emäntäkouluun,
19792: vasti seuraavaa:                                     mutta tehdään mahdolliseksi käsitellä Loimaan
19793:     Kansanopistoilla ei ole yleensä oikeutta kel-    Evankelisen Kansanopiston Kodinhoitajakoulua
19794: poisuuden tuottavan ammatillisen koulutuksen         sen nykyisen aloituspaikkamäärän mukaisena.
19795: antamiseen. Sen sijaan eräissä opistoissa on erik-      Kansanopiston asema ja luonne ovat parhail-
19796: seen myönnetyn luvan varaisesti toimivia kel-        laan pohdittavina vuoden 1979 kansanopisto-
19797: poisuuden antavia ammatillisia linjoja.              toimikunnassa, jonka työn tuloksia ei ole vielä
19798:     Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä      käytettävissä.
19799:  (474/78) käsittää vain lukioiden järjestämää           Näillä perusteilla voidaan todeta, että valtio-
19800: koulutusta sekä ammattikasvatushallituksen           vallan taholla .ei ole tehty mitään sellaisia pää-
19801: alaisten ammatillisten oppilaitosten järjestämää     töksiä tai suunnitelmia, jotka tarkoittaisivat
19802: ammatillista peruskoulutusta. Lain perusteluissa     keskiasteen uudistuksen yhteydessä ammatilli-
19803: todetaan, että lain soveltamisalan ulkopuolelle      sen opetuksen kieltämistä kansanopistoissa,
19804: jää mm. kansanopistoissa ja kansankorkeakou-         eikä sellaisia, jotka uhkaisivat Loimaan Evan-
19805: luissa sekä urheiluopistoissa annettava amma-        kelisen Kansanopiston Kodinhoitajakoulun toi-
19806: tillinen koulutus. Perustelujen mukaan tämän         mintaa.
19807: ulkopuolelle jäävän ammatillisen peruskoulu-
19808:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1979.
19809: 
19810:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
19811:                                             N:o 267                                                   3
19812: 
19813: 
19814: 
19815: 
19816:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19817: 
19818:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     den grundläggande yrkesutbildningen som faller
19819: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      utanför lagens tiliämpningsområde utredas, hur
19820: av den 15 november 1979 tili vederbörande          man vid utvecklandet av utbildningen på dessa
19821: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     områden kunde tiliämpa principerna i nämnda
19822: jande av riksdagsman Hautala m. fl. under-         lag.
19823: tecknade spörsmål nr 26 7:                             Skolstyrelsen och yrkesutbildningsstyrelsen
19824:                                                    har överenskommit om att den utbildning för
19825:           Är det riktigt att folkhögskolorna       hemvårdarinnor och daghemsbiträden, som an-
19826:        i samband med reformen av utbild-           ordnas i skolstyrelsen underlydande folkhög-
19827:        ningen på mellanstadiet skall fråntas       skolor, behandlas enligt det nuvarande antalet
19828:        sina rättigheter att meddela yrkesutbild-   nybörjarplatser i den del av länets verkställig-
19829:        ning, och                                   hetsplan som omfattar yrkesutbildning.
19830:           ämnar Regeringen trygga verksam-             Enligt av yrkesutbildningsstyrelsen utfärdade
19831:        heten vid Loimaan Evankelisen Kan-          direktiv har länsstyrelserna haft att tili yrkes-
19832:        sanopiston Kodinhoitajakoulu även efter     utbildningsstyrelsen inlämna en plan om an-
19833:        reformen av mellanstadiet?                  ordnande av utbildning på mellanstadiet inom
19834:                                                    länet före den 30 september 1979. Enligt läns-
19835:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      styrelsens i Aho och Björneborgs Iän planer
19836: samt anföra följande:                              har hemvårdarinneutbildningen i överensstäm-
19837:    Folkhögskolorna har i allmänhet inte rätt       melse med yrkesutbildningens direktiv placerats
19838: att meddela yrkesutbildning som medför kom-        i husmorsskola, men det skall bli möjligt att
19839: petens. Däremot finns i vissa institutioner kom-   behandla Loimaan Evankelisen Kansanopiston
19840: petensmedförande yrkesutbildningslinjer, vilka     Kodinhoitajakoulu enligt dess nuvarande antal
19841: verkar med stöd av särskilt beviljat tilistånd.    nybörjarplatser.
19842:    Lagen om utvecklande av utbildningen på             Folkhögskolans ställning och karaktär dryftas
19843: mellanstadiet (474/78) omfattar endast den         just nu i 1979 års folkhögskolekommission,
19844: utbildning som anordnas i gymnasierna samt         vars arbetsresultat ännu inte finns tillgängliga.
19845: den grundläggande yrkesutbildning som an-              På dessa grunder kan man konstatera att
19846: ordnas i de yrkesutbildningsstyrelsen under-       från statsmaktens sida har inga sådana beslut
19847: lydande yrkesläroanstalterna. I motiveringen       fattats ellet planer uppgjorts, vilka skulle syfta
19848: till lagen konstateras att utanför lagens till-    till att i samband med reformen av mellan-
19849: lämpningsområde faller bl. a. den yrkesutbild-     stadiet förbjuda yrkesutbildning i folkhögsko-
19850: ning som meddelas vid folkhögskolorna och          lorna, ej heller sådana vilka skulle hota verk-
19851: folkakademieroa samt vid idrottsinstituten.        samheten vid Loimaan Evankelisen Kansan-
19852: Enligt motiveringen borde för den del av           opiston Kodinhoitajakoulu.
19853:      Helsingfors den 17 december 1979.
19854: 
19855:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
19856:                                              1979 vp.
19857: 
19858: Kirjallinen kysymys n:o 268.
19859: 
19860: 
19861: 
19862: 
19863:                                  Söderström: Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajien pätevyysvaa-
19864:                                     timusten määrittelemisestä.
19865: 
19866: 
19867:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19868: 
19869:    Lääkintävahtimestarien sekä sairaankuljetta-     hin. On myös käynyt ilmi, että Suomen Sai-
19870: jien osalta Suomessa vallitsee kirjava käytäntö.    raankuljetus r.y. on vaikuttanut viranomaisten
19871: Toisaalta sairaankuljettajiksi on hyväksytty ai-    toimiin siten, että lyhyen pikakoulutuksen saa-
19872: kaisemmin täysin kouluttam~lttomia henkilöitä,      neet edelleen katsotaan päteviksi, vaikka kor-
19873: nykyään vaaditaan vähintään noin 4 viikon pä-       jausta on jo pitkään vaadittu.
19874: tevöitymiskurssi sairaankuljettajan toimeen            Voidaan kysyä miksi yhteiskunta kouluttaa
19875: pääsemiseksi. Kuitenkin esim. palokuntien sai-      lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia eikä kui-
19876: raankuljettajat hyvin laajasti ovat miltei täysin   tenkaan tunnusta heidän pätevyyttään. Kaikkiin
19877: kouluttamattomia toimeensa.                         muihin terveydenhuollon virkoihin on määritel-
19878:    Toisaalta Suomessa on jo monen vuoden            ty tarkat pätevyysvaatimukset.
19879: ajan koulutettu lääkintävahtimestari-sairaankul-       Nykykäytäntö      lääkintävahtimestari-sairaan-
19880: jettajia yhden vuoden koulutuksella. Näitä lää-     kuljettajien osalta johtaa ennen pitkää siihen,
19881: kintävahtimestari-sairaankuljettajia koulutetaan    että koulutettu työntekijäkunta jää ilman työ-
19882: nykyisin n. 100 vuodessa, Kaiken kaikkiaan          paikkoja mikäli virkanimikkeen pätevyyttä ei
19883: koulutettuja lääkintävahtimestari-sairaankuljet-    selvästi määritellä.
19884: tajia maassamme on noin 800, joista noin 350           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
19885: toimii kunnallisissa tehtävissä, noin 60-100        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19886: yksityisellä sektorilla ja loput joko palokuntien   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19887: palveluksessa tai ovat siirtyneet muihin ammat-     vaksi seuraavan kysymyksen:
19888: teihin.
19889:    Tämän koulutetun ammattiryhmän pätevyyt-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19890: tä ei kuitenkaan missään virkamääräyksissä ole             siin lääkintävahtimestari-sairaankuljetta-
19891: tunnustettu, vaan käytännössä heidät on rin-               javirkojen pätevyysvaatimusten määrit-
19892: nastettu pikakursseilla koulutettuihin henkilöi-           telemiseksi?
19893:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1979.
19894: 
19895:                                          Sten Söderström
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
19901: 
19902: 
19903: 
19904: 
19905: 688000002R
19906: ~irjallinen kysymys n:o ~6:9.
19907: 
19908: 
19909: 
19910: 
19911:                                   Kemppainen ym.: Keskusmetsälautakunta Tapion Oulun metsän-
19912:                                     parannuspiirissä tapahtuneesta metsänparannusvarojen käy-
19913:                                      töstä.
19914: 
19915: 
19916:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19917: 
19918:    Syyskuun 22 päivänä 1977 irtisanoi Keskus-        osasto laajoja kuulusteluja ja toimitti kertyneen
19919: metsälautakunta Tapion Oulun metsänparannus-         aineiston syyskuussa 1978 valtiontalouden tar-
19920: piiri yhden palveluksessaan joulukuun 197 3          kastusvirastolle yksityiskohtaisia tutkimuksia
19921: puolivälistä lähtien maaliskuun 197 4 alkuun         varten. Oikeusasiamies määräsi nostettavaksi
19922: saakka tilapäisenä ja sen jälkeen vakinaisena        syytteet perättömiä matkalaskuja laatineita ja
19923: metsänhoitajana      toimineen     metsänhoitajan.   siihen kehottanutta toimihenkilöä vastaan ja on
19924: Muodolliseksi erottamisperusteeksi ilmoitettiin      jättänyt muut väärinkäytökset tarkastusviraston
19925: työnantajan sijaisen ja työtovereiden kunnian        selvitettäväksi. Tarkastusviraston osalta ei
19926: törkeä, jatkuva loukkaaminen. Tosiasiallinen         asiassa ole kuitenkaan tapahtunut mltaan
19927: syy oli se, että kyseinen metsänhoitaja oli työs-    konkreettista, vaan on odotettu matkalaskujen
19928: sään vuosikausien ajan puuttunut jatkuvasti          kohdalla tapahtuvan oikeuskäsittelyn päättymis-
19929: tapahtuneeseen metsänparannusvarojen suora-          tä. Näin ollen on myös selvittämättä se, onko
19930: naiseen väärinkäyttöön. Hän oli vastustanut          kyseisen metsänhoitajan irtisanominen tapahtu-
19931: mm. ojituskelvottomien soiden ojittamista,           nut laillisesti ja riittävin asiallisin perustein.
19932: aukeiden ja puustoltaan kehityskelvottomien          Asiakirjojen perusteella näyttää siltä, että näin
19933: soiden peruslannoittamista sekä monia mui-           ei ole asianlaita, vaan kyseinen henkilö on jou-
19934: ta metsänhoidollisesti epätarkoituksenmukaisia       tunut yhteiskunnan etua puolustaessaan itse
19935: hankkeita, joihin metsänparannusvaroja aiottiin      kärsimään vakavasta oikeudenloukkauksesta ja
19936: käyttää ja käytettiinkin. Hän vaati metsähalli-      huomattavista taloudellisista menetyksistä.
19937: tuksen metsänparannusvarojen käyttöä koske-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
19938: vien ohjeiden noudattamista. Kyseinen metsän-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
19939: hoitaja joutui myös puuttumaan useisiin suora-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19940: naisiin asiakirjaväärennöksiin, joiden avulla pe-    vaksi seuraavan kysymyksen:
19941: rusteltiin edellä esitetyn kaltaisia epätarkoituk-
19942: senmukaisia hankkeita. Oulun metsänparannus-                   Onko Hallitus tietoinen Oulun met-
19943: piirin palveluksessa olleiden toimihenkilöiden              sänparannuspiirissä tapahtuneesta met-
19944: todettiin syyllistyneen myös perättömien matka-             sänparannus.varojen virheellisestä ja epä-
19945: laskujen tekemiseen, mihin kyseinen metsän-                 tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja siitä,
19946: hoitaja ja eräät hänen työtoverinsakin olivat               että asian esilletuominen on johtanut
19947: puuttuneet.        .                                        yhden metsänhoitajan laittomaan ja
19948:    Havaitsemistaan julkisten varojen väärinkäy-             perusteettomaan irtisanomiseen, ja
19949: töksistä kyseinen metsänhoitaja ilmoitti kirjeel-              aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
19950: lään kesäkuussa 1977 Keskusmetsälautakun-                   kyseisen henkilön oikeusturvan louk-
19951: nalle, pyytäen asioiden selvittämiseksi ulko-               kaukset ja taloudelliset menetykset kor-
19952: puolisten suorittamaa tutkimusta. Saman vuo-                vataan ja että valtiontalouden tarkastus-
19953: den syyskuussa hän teki asiassa myös kantelun               virasto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin
19954: eduskunnan oikeusasiamiehelle.                              ilmoitettujen väärinkäytösten ja sen
19955:    Eduskunnan oikeusasiamiehen toimeksian-                  seikan selvittämiseksi, onko metsän-
19956: nosta suoritti Keskusrikospoliisin Oulun läänin-
19957: 
19958: 087901347A
19959: 2                                          1979 vp.
19960: 
19961:      parannusvaroja käytetty virheellisesti ja        muualla keskus- ja piirimetsälautakunta-
19962:      epätarkoituksenmukaisella tavalla myös           laitoksessa?
19963:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
19964: 
19965:        Arvo Kemppainen          Helvi Niskanen                  Vappu Säilynoja
19966:                 Juhani Vähäkangas                      Liisa Jaakonsaari
19967:                                              N:o 269                                                 3
19968: 
19969: 
19970: 
19971: 
19972:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19973: 
19974:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vanoikeudessa. Edellä mainitussa metsänparan-
19975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nuspiirissä virheellisiä matkalaskuja laatineet ja
19976: olette kirjeellänne 16 päivänä marraskuuta           laskut hyväksyneet toimihenkilöt ovat olleet
19977: 1979 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         niinikään Oulun raastuvanoikeudessa syytteessä
19978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kemppai-        ilman hyötymistarkoitusta tehdystä virkarikok-
19979: sen ym. seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o         sesta. Raastuvanoikeus on kuitenkin jättänyt
19980: 269:                                                 kaikki syytetyt rangaistukseen tuomitsematta
19981:           Onko Hallitus tietoinen Oulun met-         perustellen päätöstään rikosten vähäpätöisyy-
19982:        sänparannuspiirissä tapahtuneesta met-        dellä. Juttu on syyttäjän muutoksenhakemuk-
19983:        sänparannusvarojen virheellisestä ja epä-     sen johdosta paraikaa vireillä hovioikeudessa.
19984:        tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja siitä,        Kysymyksen jälkimmäisessä osassa tarkoite-
19985:        että asian esilletuominen on johtanut         tuista tapauksista hallituksen tiedossa on, että
19986:        yhden metsänhoitajan laittomaan ja            väitettyä metsänparannusvarojen väärinkäyttöä
19987:        perusteettomaan irtisanomiseen, ja            Kuopion metsänparannuspiirissä samoin kuin
19988:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     väitettyä sanottujen varojen väärinkäyttöä Pulk-
19989:         kyseisen henkilön oikeusturvan louk-         kilan metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa tai-
19990:        kaukset ja taloudelliset menetykset kor-      mikonhoitotöissä koskevat tutkimukset ovat
19991:        vataan ja että valtiontalouden tarkastus-     paraikaa vireillä. Tutkimusten tultua loppuun
19992:        virasto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin     suoritetuiksi asianomaisten viranomaisten teh-
19993:        ilmoitettujen väärinkäytösten ja sen          tävänä on päättää niiden mahdollisesti aiheut-
19994:        seikan selvittämiseksi, onko metsän-          tamista toimenpiteistä.
19995:        parannusvaroja käytetty virheellisesti ja        Metsähallitus suorittaa metsänparannushank-
19996:        epätarkoituksenmukaisella tavalla myös        keiden tarkoituksenmukaisuuden tarkastusta.
19997:        muualla keskus- ja piirimetsälautakunta-      Käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa tar-
19998:        laitoksessa?                                  kastuksia suoritetaan myös kentällä. Tällöin
19999:                                                      tarkastuksen kohteina ovat ensisijaisesti sellai-
20000:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        set hankkeet, joita koskevissa suunnitelma-asia-
20001: vasti seuraavaa:                                     kirjoissa on todettu epäselvyyttä tai virheelli-
20002:    Metsänparannuslain (41316 7) täytäntöön-          syyttä. Valtiontalouden tarkastusvirasto puoles-
20003: panon valvonta kuuluu metsähallitukselle. Ky-        taan tarkastaa sille valtiontalouden tarkastuk-
20004: symyksessä tarkoitetun metsänhoitajan tehtyä         sesta annetussa laissa (967 147) säädetyn teh-
20005: metsähallitukselle lokakuun 21 päivänä 1977          tävänsä mukaisesti valtion taloudenhoidon lail-
20006: metsänparannusvarojen käyttöä Keskusmetsä-           lisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Metsän-
20007: lautakunta Tapion Oulun metsänparannuspii-           parannusvarojen käyttö kuuluu sanotun tar-
20008: rissä koskevan kantelun, metsähallitus on suo-       kastustoiminnan piiriin.
20009: ritetun tarkastuksen perusteella todennut kan-          Koska tietoon tulleet virheellisyydet metsän-
20010: telun jossakin määrin aiheelliseksi. Tämä ei         parannusvarojen käytössä ovat joko tuomio-
20011: kuitenkaan ole antanut aihetta ryhtyä muihin         istuimissa käsiteltävinä tai viranomaisten tut-
20012: toimenpiteisiin kuin huomautuksen antamiseen         kittavina ja koska hallituksen tiedossa ei ole
20013: virheellisen menettelyn johdosta sekä eräiden        syitä, joiden johdosta tulisi ryhtyä suoritta-
20014: ohjeiden selventämiseen. Sanotun metsänhoita-        maan normaalista käytännöstä poikkeavia sa-
20015: jan irtisanomisen laillisuus on hänen nostet-        nottujen varojen käyttöä koskevia tutkimuksia,
20016: tuaan kanteen Keskusmetsälautakunta Tapiota          asia ei tässä vaiheessa aiheuta hallituksen ta-
20017: vastaan parhaillaan tutkittavana Oulun raastu-       holta enempiä toimenpiteitä.
20018:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1979.
20019: 
20020:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20021:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1m a n.
20022: 
20023:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för undersökning vid rådstuvurätten i Uleåboro.
20024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         De funktionärer som i ovan nämnda skog~­
20025: av ·d~n- 16 november 1979 i:ill vederbörande          distrikt gjort upp · felaktiga reseräkningar och
20026: medleni. av statsrådet för avgivande av svar          de som godkänt räkningatna har likaså varit
20027: ö:versänt avskiift av följande av riksdagsman         åtalade vid rådstuvurätten i Uleåborg för
20028: Kempp,ainen m. fl. undertecknade spörsmål nr          tjänsteförbrytelse utan avsikt att bereda sig
20029: 269~        .                                         nytta. Rådstuvurätten har emellertid inte dömt
20030:            Är Regeringen medveten om att den          någon av de åtalade till straff med motive-
20031:         feJal}tiga och 'oändani.ålsenliga använd-     ringen att förbrytelserna varit obetydliga. På
20032:         riingen . av· skogsförbättringsmedel i        grund av att åklagaren sökt ändring i utslaget
20033:         Uleåborgs. skogsförbättringsdistrikt och      är saken för närva:rande an:hängig i hovrätten.
20034:         orii det faktum a:tt tipptagandet av              I fråga om de fal1 som avses i spörsmålets
20035:         frågari till behandling har 1ett till att     senare del är regeringen medveten om att
20036:         en forstmästare olagli~t och utan grund       undersökningar för närvarande pågår i fråga
20037:         uppsagts, och                                 om påstått missbruk av skogsförbättringsmedel
20038:          - ämriar Regeringen se till att kränk-       inom Kuopio skogsförbättringsdistrikt ävensom
20039:         ningarna av ifråg<lvarande persons rätts-     påstått missbruk av sagda medel i den plant-
20040:         skydd och hans ekonomiska förluster           beståndsvård som genomförs av Pulkkila skogs-
20041:         ersätts och att statens revisionsverk         vårdsförening. Efter det att undersökningarna
20042:         med det snaraste vidtar åtgärder i syfte      slutförts ankommer det på vederbörandc myn-
20043:         att utreda de anmälda fallen av. miss-        digheter att besluta om de åtgärder som under-
20044:         öruk och. frågan om huruvida skogsför-        sökningarna eventuellt föranleder.
20045:         bättringsmedlen använts på felaktigt och         Forststyrelsen granskar · ändamålsenligheten
20046:          oändamålsenligt säft även annorstädes        hos skogsförbättringsföretag. Inom ramen för
20047:         inom central- och distriktsskogsnämn-         tillbudsstående resurser verkställs granskningar
20048:         derna?        · ·                             även på fältet. Härvid är främst sådana företag
20049:                                                       för vilkas del oklarheter eller felaktigheter
20050:     Såsorq s_var på detta spörsmål får jag vörd-      konstaterats i handlingar som gäller planer
20051: S!lffit aMö~a följande:                               föremål för kontroll. Statens revisionsverk å
20052:     Tillsynen över verkställigheten av lagen om       sin sida granskar i enlighet med lagen om
20053: s~~~sförbättrjng ( 41316 7) ankommer på forst-
20054:                                                       revision av si:atshushållningen (967147) lag-
20055: styrel~en: Efter det att den i spöi:smålet av-
20056:                                                       Ligheten av och ändamålsenligheten i stateris
20057: sed~a forstmästaren den 21 oktober 1977 hos
20058:                                                       hushållning. Användningen av skogsförbätt-
20059: fprststyrelseri inlärimiu. klagan över använd-        ringsmedel ingår i sagda granskningsverksam-
20060:                                                       het.                          ·
20061: ningen av. skogsförbättringsmedlen inom Uleå-
20062: borgs skogsförbättringsdistrikt, som underlyder           Eftersom de oegentligheter i användningen av
20063: Centralsl)ogsnämnden Tapio, hai:. forststyrelseri     skogsförbättringsmedel som kommit tili känne-
20064: P-~i bas~n· ay. den verkställda undersökningen
20065:                                                       dom antingen är föremål för behandling vid
20066: koBst~.t~rat att klag~n ~r i någon QJ.ån befogad.
20067:                                                       domstolar ellet undersöks av QJ.yndigheterna
20068: ~tta. ~ar emellerud mte gett anledning till
20069:                                                       och eftersom regeringen inte. känner tili sådana
20070: ap.dra å_tgärder. än en anmärkning för felaktigt      orsaker: på grund av vilka från normal praxis
20071: forfarande samt klarläggande av vissa aiwisc          avvikande undersökningar rörande anv:änd-
20072: tii~gar; Lagli~eten av uppsägningen av den
20073:                                                       ningen av sagda medel borde utföras, föran~
20074:  ovan nämnda forstinästaren· är, ·sedan han väckt     leder ärendet inte i detta skede vidare åtgärder
20075: talan inot Centralskogsp.ämnden. Tap.io, föremål      från regedngens si~a.                     · ·
20076: 
20077:        Helsingfors den 18 december 1979.
20078: 
20079:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20080:                                              1979 vp.
20081: 
20082: Kirjallinen kysymys n:o 270.
20083: 
20084: 
20085: 
20086: 
20087:                                  Elo ym.: KuUaan kunnan suurista taloudellisista vaikeuksista.
20088: 
20089: 
20090:                         E duskunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20091: 
20092:     KuUaan kunta on Keski-Satakunnassa sijait-      käyttötalousmenoja, joten pääomatalouden ku-
20093: seva 1 722 asukkaan, pieni, maatalous- ja met-      ten elinkeinotoiminnan tukeminen, asuntotuo-
20094: sävaltainen kunta. Kunta sijaitsee Porin kau-       tannon rahoittaminen, kuntainliittojen pääoma-
20095: pungin läheisyydessä, jonne on matkaa 25 kilo-      menot, kunnaUistekniikan rakentaminen ja
20096: metriä.                                             maan hinta, joudutaan kattamaan velkavaroilla.
20097:    KuUaan kunnan väkiluvun kehityksestä voi-           Jotta pysyvien uusien työpaikkojen saanti
20098: daan todeta, että väkiluku vuonna 1950 oli          voitaisiin turvata, KuUaan kunta tulisi määrätä
20099: 2 954, V. 1960 2 586, V. 1970 1 983, V. 1976        alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
20100: 1 694, v. 1977 1 716, v. 1978 1 722 ja v. 1979      lain mahdollistamaksi kehitysalueiden ulkopuo-
20101: 1 722. EdeUä olevasta huomataan, että väkilu-       leUa olevaksi tukialueeksi. Kunnan käsityksen
20102: vun lasku on pysähtynyt vuoteen 1976, josta         mukaan tämä on välttämätöntä työpaikkojen
20103: lähtien se on kasvanut tai pysynyt ennaUaan.        saannin turvaamiseksi sekä kuntien asettami-
20104:    Nyt kun aleneva suunta on pysähtynyt, olisi      seksi samanarvoiseen asemaan naapurikuntien
20105: tilanne saatava vakiintumaan ja edeUeen kehitty-    Lavian ja Kiikoisten kanssa. Nykyään kehitys-
20106: mään. Kunta on voimakkaasti tarjonnut asunto-       alueen toiseen vyöhykkeeseen kuuluu Lavian
20107: tontteja, ja pientaloja on viime vuosina kuntaan    kunta ja Kiikoisten kunta on tukialue.
20108: runsaasti rakennettukin ja näin on saatu muut-         EdeUä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
20109: toliike suuntautumaan kuntaan, asukasluvun          jestyksen 37 § :n 1 momentin nojaUa esitämme
20110: aleneminen pysähtymään ja veronmaksajien            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20111: määrä lisääntymään.                                 vaksi seuraavan kysymyksen:
20112:    Kunnan elinkeinojakautuma on peruselinkei-
20113: novaltaista, sillä maa- ja metsätalouden piiristä             Onko Hallitus tietoinen KuUaan kun-
20114: elantonsa saa lähes puolet väestöstä. Uusien               nan suurista taloudellisista vaikeuksista,
20115: pysyvien jalostuselinkeinojen työpaikkojen saa-            ja
20116: minen kunnan alueeUe olisi elintärkeätä. Kul-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20117: laan kunnan resurssit tukea yritystoimintaa ovat           ryhtyä KuUaan kunnan saamiseksi kehi-
20118: vähäiset. Verotulot (v. 1978 ennakkoveroäyrin              tysalueiden ulkopuoleUa olevaksi tuki-
20119: hinta 17 penniä) eivät riitä peittämään kunnan             alueeksi?
20120:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1979.
20121: 
20122:                Mikko Elo                                     Pirkko Valtonen
20123: 
20124: 
20125: 
20126: 
20127:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20128: 
20129: 
20130: 
20131: 
20132: 0880000122
20133:                                              1979 vp.
20134: 
20135: Kirjallinen kysymys n:o 271.
20136: 
20137: 
20138: 
20139: 
20140:                                  Saukko ym.: Autoverotuksen vaikutuksista työllisyyteen ja haja-
20141:                                      asutusalueiden liikenteen kehittämiseen.
20142: 
20143: 
20144:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
20145: 
20146:    Henkilöauto on välttämätön työväline mo-         jen hintoihin on huomattava. Auton keskihinta
20147: nelle etenkin haja-asutusalueen asukkaalle. Jul-    vuonna 1971 oli 13 100 mk ja vuonna 1977
20148: kisen liikenteen palvelut eivät ulotu taajamien     32 800 mk.
20149: ulkopuolelle ja toisaalta vuorotyössä käyvät jou-      Autojen myynti on vähentynyt vuosina 1977
20150: tuvat liikkumaan esimerkiksi öiseen aikaan, jol-    ja 1978, mihin autoveron ohella on vaikutta-
20151: loin joukkoliikenne on pysähdyksissä.               nut taloudellinen lama ja polttoaineiden hin-
20152:    Auto- ja liikevaihtoveron periminen jo auton     nankorotukset. Autoveron tuotto ei enää ole
20153: tullausvaiheessa vaatii suuria pääomia ja rasit-    yltänyt budjetoidulle tasolle ja sen merkitys au-
20154: taa näin korkokulujen muodossa alan yrittäjiä       tokaluston kuntoon ja liikenneturvallisuuteen
20155: kohtuuttomasti. Autoveron kohdentumista voi-        on huomattava.
20156: daan nykyisellään perustellusti pitää epäjoh-          Nykyinen henkilöautovero periytyy hengel-
20157: donmukaisena.                                       tään vuonna 1958 säädetystä autoverolaista.
20158:     Autoverokerroin 1,45 on nostanut Suomen         Lakia on sittemmin useaan otteeseen paikattu,
20159: henkilöautoihin kohdistuvan verotuksen ja sitä      mutta teknisesti se ei vastaa alan nopean ke-
20160: kautta autojen hinnat kohtuuttomiksi. Autove-       hityksen mukanaan tuomia vaatimuksia.
20161: rotuksen kokonaistason huojentamista olisi voi-        Edellisen perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
20162: tava tarkastella ennakkoluulottomasti.              sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20163:     Autoala on erittäin työvoimavaltaista ja suh-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20164: dannekuva heijastuu herkästi myös työllisyysti-     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
20165: lanteeseen. Työvoimavaltaisuuden vuoksi auto-
20166:  ala maksaa melkoisesti sosiaalisia kustannuksia,             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20167: jotka eivät seuraa kaupan volyymin vaihteluja,             siin verotuslainsäädännön uudistamisek-
20168: vaan ovat luonteeltaan pysyviä.                            si niin, ettei autoverotus heikennä työl-
20169:     Autoveron osuus autoa kohti vuonna 1971                lisyyttä ja haja-asutusalueiden liikenteel-
20170: oli keskimäärin 3 600 mk, mutta vuonna 1977                listä kehittämistä?
20171:  jo 11 100 mk. Näin autoveron merkitys auto-
20172:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
20173: 
20174:          Alvar Saukko                   Mauno Manninen                Paavo Vesterinen
20175:          Heimo Linna                    Veikko Pihlajamäki            Matti Ruokola
20176:          Pentti Poutanen                Mikko Pesälä                  Kalevi Mattila
20177:          Lauri Palmunen                 Einari Nieminen               Juhani Saukkonen
20178:          Kauko Juhantalo                Väinö Raudaskoski             Matti Maijala
20179:          Hannu Tenhiälä                 Markku Kauppinen              Esko Pekonen
20180:          Olavi Martikainen              Petter Savola                 Hannele Pokka
20181:          Mikko Jokela                   Orvokki Kangas                Mikko Kaarna
20182:          Juhani Tuomaala                Lea Sutinen                   Toivo Yläjärvi
20183: 
20184: 
20185: 
20186:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20187: 088000004T
20188:                                               1979 vp.
20189: 
20190: Kirjallinen kysymys n:o 272.
20191: 
20192: 
20193: 
20194: 
20195:                                   Suonio ym.: Vankilatyössä tarvittavan työnjohtohenkilöstön lisää-
20196:                                      misestä.
20197: 
20198: 
20199:                         Edu skunn an         H e r r a Puh e m i e he 11 e.
20200: 
20201:    V ankeinhoitoa koskevan lainsäädännön kes-        kalliista raaka-aine-eristä sekä tomutusten val-
20202: keisenä periaatteena on rangaistuksen täytän-        mistumisesta määräajassa. Vankilatyössä liiku-
20203: töönpanon järjestäminen siten, ettei se koh-         tellaan varsin suuria taloudellisia arvoja, joihin
20204: tuuttomasti vaikeuta, vaan mahdollisuuksien          verrattuna riittävän työnjohtohenkilökunnan
20205: mukaan edistää vangin suoriutumista vapaudes-        palkkaus on vähäinen menoerä, joka epäilemät-
20206: sa. Tässä pyrkimyksessä vankiloiden työtoimin-       tä synnyttäisi jopa säästöjä materiaalitoiminto-
20207: nalla on keskeinen merkitys. Työtoiminnan laa-       jen tehostumisena. Vakavasti on otettava myös
20208: juus ja taso vaikuttaa vankilalaitosten sisäiseen    vankiloiden työsuojelutoiminnan kehittäminen.
20209: järjestykseen ja ilmapiiriin. Erityisen suuri mer-   Vuonna 1978 voimaan tullut myös vankeja
20210: kitys normaalin työelämän vaatimuksiin har-          koskeva asetus virka- tai työsopimussuhdetta
20211: jaannuttavalla työtoiminnalla on vankien myö-        vailla olevien työsuojelun valvonnasta ( 328/
20212: hemmän ·sopeutumisen kannalta. On voitu to-          78) lisää työmestarikunnan velvoitteita vanki-
20213: deta, että ammatillinen harjaannus vähentää          loiden työpaikkakohtaisen turvallisuuden ja
20214: olennaisesti uusintarikollisuutta.                   terveellisyyden saavuttamisessa, ylläpitämisessä
20215:    Vankilatyökomitea on mietinnössään ( 82/          ja valvonnassa.
20216: 197 4) selvittänyt vankilatyölle asetettavia vaa-       Vankilatyö tapahtuu laitoskokonaisuudessa,
20217: timuksia ja näiden täyttämisen edellytyksiä.         jota koskevat moninaiset erityissäännökset.
20218: Vankilatyön voimavarat eivät kuitenkaan vii-         Vankityövoima on nopeasti vaihtuvaa, aikaisem-
20219: me vuosina ole kehittyneet asetettujen tavoit-       malta työkokemukseltaan vaihtelevaa ja usein
20220: teiden mukaisesti. Erityisesti tämä koskee van-      heikkotasoista sekä monien psyykkisten ja so-
20221: kiloiden työnjohtohenkilöstöä ja heidän koulu-       siaalisten ongelmien rasittamaa. Vankiloiden
20222: tustaan.                                             työnjohtohenkilökunnalle ei tästä huolimatta
20223:    Vankiloiden työnjohtohenkilöstöön kuului          ole järjestetty vankeinhoidollista koulutusta, jo-
20224: vuonna 1974 221 henkilöä ja vuoden 1978              ka auttaisi heitä vaikeassa tehtävässään. Van-
20225: lopussa 239 henkilöä. Lisäystä on kuluneena          kiloiden työmestareilla on pohjanaan oman am-
20226:  aikana saatu vain neljä henkilöä vuodessa. Van-     mattialansa erityiskoulutus. Tekninen kehitys
20227: kityöpaikkoja luotiin vastaavana aikana noin         ja työmenetelmien uudistuminen on kuitenkin
20228: 250 paikkaa lisää. Rakennus- ja koneinvestoin-       nopeaa työelämässä. Vankiloiden työmestarit
20229: teihin käytettiin vuosina 1974-78 noin 13            tarvitsisivat oman erityisalansa täydennys- ja
20230: milj. markkaa. Luvut osoittavat, että samalla        jatkokoulutusta pysyäkseen tämän kehityksen
20231: kun työtoiminnan vaativuus on entisestään kas-       tasalla ja voidakseen välittää sen vapaiden työ-
20232: vanut, on työnjohtohenkilökunnan määrä van-          markkinoiden kilpailuun palaaville vangeille.
20233: kityöpaikkoihin nähden supistunut. Muissa poh-       Vankeinhoitolaitoksen tulisi voida järjestää
20234: joismaissa vankien määrä yhtä työmestaria koh-       vankiloiden työnjohtohenkilöstölle vankeinhoi-
20235: den on vain 6-8 vankia, kun se Suomessa on           dollista koulutusta sekä tukea heitä oman am-
20236: 12-15 vankia. Ei ole harvinaista, että Suo-          mattialansa täydennys- ja jatkokoulutuksen
20237: messa on työhuoneita, joissa on yli 30 vankia        hankkimisessa.
20238: yhtä työmestaria kohden.
20239:    Ylisuurissa vankiryhmissä ei pystytä toteut-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20240: tamaan työnopastusta ja -ohjausta tehokkaasti.       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
20241: Vankilatyö rakentuu yhä enemmän tulosvas-            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20242:  tuun periaatteelle. Työmestarit ovat vastuussa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20243: 088000005U
20244: 2                                         1979 vp.
20245: 
20246:         Onko Hallitus tietoinen suta, että                mihin toimenpttetslln Hallitus aikoo
20247:      vankiloiden työtoiminta kärsii työnjoh-           ryhtyä vankilatyössä tarvittavan työn-
20248:      tohenkilöstön vähäisyydestä ja heidän             johtohenkilöstön lisäämiseksi ja heidän
20249:      koulutuksensa jälkeenjääneisyydestä, ja           tarvitsemansa sekä ammatillisen että
20250:      jos on,                                           vankeinhoidollisen täydennys- ja jatko-
20251:                                                        koulutuksen järjestämiseksi?
20252:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
20253: 
20254:        Kaarina Suonio               Anna-Liisa Piipari           Lasse Lehtinen
20255:        Paula Eenilä                 Matti Puhakka                Risto Tuominen
20256:        Jouko Tuovinen               Helvi Hyrynkangas            Matti Luttinen
20257:        Pentti Lahti-Nuuttila        Aimo Ajo                     Juhani Surakka
20258:        Reino Breilin                Kaisa Raatikainen            Peter Muurman
20259:                                     Tellervo Koivisto
20260: 
20261: 
20262: 
20263: 
20264:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20265:                                               1979 vp.
20266: 
20267: Kirjallinen kysymys n:o 273.
20268: 
20269: 
20270: 
20271: 
20272:                                   Kuoppa ym.: Epoksiyhdisteiden aiheuttaman vaaran poistami-
20273:                                      sesta työpaikoilta.
20274: 
20275: 
20276:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20277: 
20278:    Epoksiyhdisteiden käyttö työpaikoilla on li-      kuunottamatta ( rikkihiili, asbesti). Esimerkiksi
20279: sääntynyt. Niitä käytetään mm. maaleissa, lii-       Ruotsissa ja Tanskassa on epoksiyhdisteille ase-
20280: moissa, muovien lisäaineissa jne. Tutkimustu-        tettu tiukat käyttörajoitukset.
20281: lokset osoittavat, että epoksiyhdisteet aiheutta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20282: vat vaaran työntekijäin terveydelle. Vaara on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20283: erityisen suuri maalaustöissä, sillä henkilökoh-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20284: taisilla suojavälineillä ei vaaraa voida poistaa.    vaksi seuraavan kysymyksen:
20285: Epoksiyhdisteet lamauttavat keskushermostoa,
20286: aiheuttavat iho- ja silmätulehduksia, mahdolli-                Onko Hallitus tietoinen, että työn-
20287: sesti astmaa ja ennen muuta ne ovat syöpävaa-               antajat pakottavat työntekijöitä lisään-
20288: rallisia aineita.                                           tyvässä määrin käyttämään vaarallisia
20289:    Yleensä on mahdollista korvata epoksiyhdis-              epoksiyhdisteitä, ja
20290: teitä sisältävät aineet muilla, vaarattomilla ai-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20291: neilla. Työntekijät ovat eräillä työpaikoilla jou-          ryhtyä epoksiyhdisteiden käyttöä koske-
20292: tuneet suojelemaan terveyttään kieltäytymällä               vien turvallisuusmääräysten antamiseksi
20293: epoksiyhdisteiden käytöstä. Työnantajat ovat                ja epoksiyhdisteiden ottamiseksi valtio-
20294: kuitenkin yrittäneet pakotteilla taivuttaa työn-            neuvoston päätöksen (952/75) 5 §:ssä
20295: tekijöitä käyttämään näitä vaarallisia aineita.             tarkoitettuun syöpävaarallisten aineiden
20296:    Suomessa ei ole työnantajia sitovia normeja              luetteloon sekä epoksimaalien ruisku-
20297: vaarallisten aineiden enimmäispitoisuuksista tai            maalauksen kieltämiseksi?
20298: käyttörajoituksista, muutamaa poikkeusta lu-
20299:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1979.
20300: 
20301:          Mikko Kuoppa                   Pauli Puhakka                  Lauha Männistö
20302:          Marjatta Mattsson              Irma Rosnell                   Ensio Laine
20303:          Arvo Kemppainen                P. Uedes                       Juhani Vähäkangas
20304:          E.-J. Tennilä                  A. Saarinen                    Maija Rajantie
20305:          Jacob Söderman                 Sakari Knuuttila               Pirkko Valtonen
20306:          Seppo Toiviainen               Bror Lillqvist                 Anna-Liisa Hyvönen
20307:          Vappu Säilynoja                Terho Pursiainen               Tellervo Koivisto
20308:          Sten Söderström                Jarmo Wahlström                Kaarina Suonio
20309:          M.-L. Salminen                 Pirjo Ala-Kapee                Pentti Lahti-Nuuttila
20310:          Tarja Halonen                  Juhani Surakka                 Aarne Koskinen
20311:          Heli Astala                    Helvi Niskanen                 Pauli Uitto
20312:          Helge Siren                    Matti Järvenpää                Mikko Ekorre
20313:          Ulla-Leena Alppi               Anna-Liisa Jokinen             V. J. Rytkönen
20314:                                         Aulis Juvela
20315: 
20316: 
20317: 
20318:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20319: 088000006V
20320: ·~ '
20321:                                              1979 vp.
20322: 
20323: Kirjallinen kysymys n:o 27 4.
20324: 
20325: 
20326: 
20327: 
20328:                                  Pesola ym.: Liikenneopettajien määrän lisäämisestä ja ajo-opetuk-
20329:                                     sen tehostamisesta.
20330: 
20331: 
20332:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20333: 
20334:    Liikenneopettajaluvanhaltijoita on vuodelta      telleen työryhmän ehdotusten mukaisesti koulu-
20335: 1977 peräisin olevien tietojen mukaan n. 2 550,     tusaikaa jatkettaisiin yli kaksinkertaiseksi ja
20336: joista 55 vuotta täyttäneitä n. 260. Alle 55-       uusille ajokortinhaitijoille säädetään jatkokoulu-
20337: vuotiaita on siis n. 2 300.                         tuspakko. Liikenneministeri on ehdottanut sen
20338:    Liikenneopettajaopistoon pääsemiseksi vaadi-     lisäksi ensiapukoulutuksen liittämistä autokou-
20339: taan vähintään 21 vuoden ikä, kolmen vuoden         lujen opetusohjelmaan.
20340: ajokokemus jne. Koulutus kestää n. 1 vuoden            Yksityishenkilöiden opetusluvilla tapahtuvan
20341: ajan. Neljänä viimeisenä vuotena valmistuneiden     ajo-opetuksen lisääntymisen on myös todettu
20342: liikenneopettajien keski-ikä on ollut 27 vuotta.    vaikuttavan liikennevahinkoja ja -kuolemia li-
20343: Voidaan lähteä siitä, että liikenneopettajat ovat   säävästi. Sen vuoksi olisi mielestämme harkit-
20344: yleensä 25 vuotta täyttäneitä ja toisaalta siitä,   tava sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jossa
20345: että 55-vuotias on jo turhan iäkäs liikenneopet-    teoriaopetuksen antaminen tulisi yksinomaisesti
20346: tajan rasittavaan työhön.                           autokoulujen tehtäväksi.
20347:    Näin laskettuna liikenneopettajaluvanhaltijoi-      Näitä parannuksia ei voida toteuttaa lisää-
20348: den luonnollinen poistuma aktiivisesta opetus-      mättä tuntuvasti koulutettavien liikenneopetta-
20349: työstä on 76 opettajaa vuodessa. Tämän lisäksi      jien määrää. Nykyinen määrä johtaa auttamatto-
20350: monet siirtyvät ennen 55 vuoden ikää muihin         masti koulujen keskeiseen kilpailuun ja kustan-
20351: tehtäviin. Tarkkaa arviota ei ole olemassa. Vas-    nuksia kasvattaviin palkkaliukumiin.
20352: taavasti uusia liikenneopettajia on viime vuo-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20353: sina valmistunut 50-60 vuodessa, ja toden-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20354: näköiset valmistuvien määrät tälle ja ensi vuo-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
20355: delle ovat vain 16 ja 32 uutta opettajaa. Tämä      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
20356: merkitsee liikenneopettajien kokonaismäärän         sen:
20357: kiihtyvää supistamista.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20358:    Liikenneopettajia valmistavassa laitoksessa on           ryhtyä, jotta liikenneopettajien määrää
20359: suunniteltu kaksinkertaistaa liikenneopettajaksi            voitaisiin lisätä kasvavaa tarvetta vastaa-
20360: koulutettavien määrä, mutta sekään ei riitä,                vaksi ja jotta ajo-opetuksen tehostamis-
20361: sillä autokoulujen työmäärää ollaan samanaikai-             suunnitelmien toteuttaminen sitä kautta
20362: sesti lisäämässä. Liikenneministeriön asiaa käsi-           olisi mahdollista?
20363:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1979.
20364: 
20365:          Helena Pesola                 Juhani Laitinen                Ben Zyskowicz
20366:          Timo Ihamäki                  Eva-Maija Pukkio               Juuso Häikiö
20367:          Matti Viljanen                Matti Hakala                   Aila Jokinen
20368:          Tauno Valo                    Sampsa Aaltio                  Ritva Laurila
20369:          Pekka Löyttyniemi             Matti Pelttari                 Helge Saarikoski
20370: 
20371: 
20372: 
20373:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20374: 088000007W
20375: ·.:
20376:                                                 1979 vp.
20377: 
20378: Kirjallinen kysymys n:o 275.
20379: 
20380: 
20381: 
20382: 
20383:                                    Tapiola: Opettajien mahdollisuuksista siirtyä koulumuodosta toi-
20384:                                       seen.
20385: 
20386: 
20387:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20388: 
20389:    Koulu-uudistuksen yksi johtoajatus on ollut,        olevista ohjeista seuraa, että peruskoulun ylä-
20390: että erilaisissa toisen asteen oppilaitoksissa voisi   asteen ja lukion aineopettaja ei kelpaa opetta-
20391: olla yhteisiä opettajia tai että opettajilla olisi     maan ammattikoulussa esim. ammattitaloutta tai
20392: mahdollisuus siirtyä koulumuodosta toiseen.            matematiikkaa, vaikka hän olisi koulutukseltaan
20393:    Ammattikasvatushallituksen 12.9. 1979 (n:o          esim. taloustieteen tai matematiikan maisteri.
20394: 54/28/79) antamissa ammattioppilaitosten reh-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20395: torien ja opettajien kelpoisuusehtojen sovelta-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
20396: misohjeissa poiketaan tästä periaatteesta. Oh-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20397: jeissa määritellään ammattiaineiksi mm. ammat-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20398: titalous, matematiikka, fysiikka ja kemia. Edel-
20399: leen sanotaan, että "ammattitalouden opetuk-                     Miten Hallitus aikoo huolehtia sllta,
20400: seen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen                  että keskiasteen oppilaitoksissa voidaan
20401: opettamaan asianomaisen osaston ammattiop-                    käyttää yhteisiä opettajia, kun ammatti-
20402: pia". Saman kirjeen mukaan ammattioppi taas                   kasvatushallituksen antamissa opettajien
20403: käsittää asianomaisen osaston tai opintolinjan                kelpoisuusehtoj.en soveltamisohjeissa ra-
20404: ammattialaan läheisesti liittyvät ammattiaineet               joitetaan peruskoulun yläasteen ja lukion
20405: kuten esimerkiksi aineopin, työvälineopin, am-                aineopettajien mahdollisuuksia toimia
20406: mattipiirustuksen ja ammattitekniikan. Edellä                 pätevinä opettajina ammattikouluissa?
20407:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1979.
20408: 
20409:                                              Hannu Tapiola
20410: 
20411: 
20412: 
20413: 
20414:        Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20415: 
20416: 
20417: 
20418: 
20419: 088000008X
20420:                                             1979 vp.
20421: 
20422: Kirjallinen kysymys n:o 276.
20423: 
20424: 
20425: 
20426: 
20427:                                lmpiö: Tunturimittarimadon Perä-Lapissa yksityismetsissä aiheut-
20428:                                   tamien koivutuhojen korvaamisesta.
20429: 
20430: 
20431:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20432: 
20433:    Perä-Lapin kunnissa tapahtui vuosien 1965-        Selvitystyölle ja mahdollisten korvausten
20434: 1966 aikana erittäin perusteellinen tunturi-      harkinnalle on suotu mielestäni riittävästi aikaa
20435: mittarimadon aiheuttama koivupuiden tuhou-        eli kolme ja puoli vuotta. Viittaan em. kyselyni
20436: tuminen.                                          n:o 142/1976 vp. perusteluihin ja hallituksen
20437:    Tein tuhojen selvittämistä koskevan kirjal-    vastaukseen odottaessani Perä-Lapin ihmisten
20438: lisen kysymyksen n:o 142 vuonna 1976. Vas-        puolesta mielenkiinnolla uutta vastausta.
20439: tauksessaan 13. 6. 1976 maa- ja metsätalous-         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20440: ministeri Heimo Linna ilmoitti mm.: "Kun          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
20441: olosuhteet ovat nyt vakiintuneet ja siten on      nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20442: mahdollista saada selvyys niistä pysyvistä va-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20443: hingoista, joita tuho on aiheuttanut, tullaan                Onko Hallitus suorittanut Perä-
20444: ryhtymään toimenpiteisiin tuhon yksityismet-              Lapissa tunturimittarimadon yksityis-
20445: sille aiheuttamien vahinkojen selvittämiseksi.            metsille aiheuttamien vahinkojen selvi-
20446: Selvityksen valmistuttua tullaan erikseen har-            tyksen, ja jos on,
20447: kitsemaan mahdollisia korvauksia sekä sitä,                  milloin Hallitus päättää korvauksista
20448: miten tuhon johdosta vaarantunut kotitarve-               niiden eri muodoissa turvaten mm.
20449: puun saanti voidaan turvata."                             kotitarvepuun saannin?
20450:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20451: 
20452:                                           Lauri lmpiö
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457: 087901348B
20458: 2                                           1979· vp.
20459: 
20460: 
20461: 
20462: 
20463:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20464: 
20465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Turun yliopiston Kevon tutkimuslaitoksen
20466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     toimes,ta on useiden vuosien aikana selvitetty
20467: olette kirjeellänne 22 päivänä marraskuuta        tunturimittarin aiheuttamia tuhoja Utsjoella ja
20468: 1979 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      Inarin pohjoisosissa. Näihin tutkimuksiin liitty-
20469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Impiön       vänä on suoritettu tuhoalueiden kartoitus sa-
20470: seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 276:         telliittikuville edellä mainitulla alueella. Tuhoja
20471:                                                   on kuitenkin tapahtunut Perä-Lapissa muillakin
20472:           Onko Hallitus suorittanut Perä-         alueilla, mutta niillä ei käytettävissä olevien
20473:        Lapissa tunturimittarimadon yksityis-      voimavarojen niukkuuden takia ole toistaiseksi
20474:        metsille aiheuttamien vahinkojen selvi-    ollut mahdollisuutta suorittaa edellä mainitun
20475:        tyksen, ja jos on,                         kaltaisia tutkimuksia.
20476:           milloin Hallitus päättää korvauksista      Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tutkimusten
20477:        niiden eri muodoissa turvaten mm.          suorittamiseksi vielä tutkimattomilla kysymyk-
20478:        kotitarvepuun saannin?                     sessä tarkoitetuilla tunturimittarin tuhoalueilla
20479:                                                   sekä jo suoritettujen ja vastedes suoritettavien
20480:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tutkimusten tulosten käsittelemiseksi ja tarvk-
20481: vasti seuraavaa:                                  taessa täydentämiseksi niin, että saadaan riit·
20482:    Vuosina 1965-66 tunturimittarin toukat         tävän yksityiskohtaiset tiedot kotitarvepuun
20483: tuhosivat Perä-Lapin kunnissa koivikoita laa-     saannin vaarantumisesta ja porotaloudelle aiheu-
20484: joilta alueilta, arvion mukaan noin 1 340 km2     tuneista vahingoista. Tämän selvitystyön val-
20485: pelkästään Utsjoen kunnassa. Yksityismetsien      mistuttua tullaan erikseen harkitsemaan mah-
20486: osuus tuhoalueesta on noin 5 % :n suuruus·        dollisia korvauksia koskevia kysymyksiä.
20487: luokkaa. Suuri osa tuhoalueesta on kuitenkin
20488: myöhemmin uudistunut kasvullisesti.
20489:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1979.
20490: 
20491:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20492:                                            N:o 276                                             3
20493: 
20494: 
20495: 
20496: 
20497:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20498: 
20499:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           På åtgärd av Abo universitets forsknings-
20500: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     anstalt i Kevo har man under flera års tid
20501: av den 22 november 1979 till vederbörande         utrett de skador som fjällbjörkmätaren åsam-
20502: medlem av statsrådet för avgivande av svar        kat i Utsjoki och norra Enare. I anslutning
20503: översänt avskrift av följande av riksdagsman      tili dessa undersökningar har man på satellit-
20504: Impiö undertecknade spörsmål nr 276:              bilder kartlagt de förstörda områdena i ovan
20505:                                                   nämnda regioner. Också på andra områden i
20506:           Har Regeringen utrett de skador som     norra Lappland har förstörelse dock förekom-
20507:        fjällbjörkmätarens larver åsamkat pri-     mit, men hittills har det inte på grund av
20508:        vata skogar i norra Lappland och, om       knaopheten i tillbudsstående resurser varit
20509:        detta är fallet,                           möjligt att där utföra undersökningar av ovan
20510:           när avser Regeringen besluta om         beskrivet slag.
20511:        olika former av ersättningar så att            Regeringen vidtar åtgärder för att utföra
20512:        bl. a. tillgången på ved för hushålls-     undersökningar på de i spörsmålet åsyftade,
20513:        bruk tryggas?                              av fjällbjörkmätaren förstörda områdena, samt
20514:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för behandling och vid behov komplettering
20515: samt anföra följande:                             av redan utförda undersökningar och under-
20516:                                                   sökningar som utförs i framtiden så, att man
20517:   Under åren 1965-66 förstörde fjällbjörk-        erhåller tillräckligt detaljerade uppgifter om
20518: mätarens larver björkskogar på vidsträckta om-    hur tillgången på ved för hushållsbruk utsätts
20519: råden i norra Lapplands kommuner, enligt be-      för faror och om de skador som renskötseln
20520: räkningar ca 1 340 km2 enbart i Utsjoki kom-      åsamkats. Efter att detta utredningsarbete fär-
20521: mun. De privata skogarnas andel av det för-       digställts kommer man skilt att överväga frå-
20522: störda området är ca 5 %. På en stor del av       gorna angående eventuella ersättningar.
20523: det förstörda området har emellertid växtlig-
20524: heten senare förnyats.
20525:      Helsingfors den 18 december 1979.
20526: 
20527:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20528:                                                1979 vp.
20529: 
20530: Kirjallinen kysymys n:o 277.
20531: 
20532: 
20533: 
20534: 
20535:                                    Saukko ym.: Polttonesteiden hintojen korotusten tasaamisesta.
20536: 
20537: 
20538:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
20539: 
20540:    Henkilöauton osuus Suomessa on yli 70 %            kohdistumista harkittava ennakkoluulottomasti.
20541: koko henkilöliikenteestä. Elinkustannusindek-         Kotimaisten energiavaihtoehtojen tutkimusta ja
20542: sistä auton osuus on yli 6 %. Auto on välttä-         käyttöönottoa oLisi tuettava tahän saakka totun-
20543: mätön tyÖ- ja kuljetusväline etenkin ha.ja-asu-       naista vauhtia nopeammin. Kotimainen vaihto-
20544: tusal:uei.Na, jonne julkisen !liikenteen palvelut     ehto on saatava ainakin energiapolitiikan neu-
20545: eivät ulotu. Sama tilanne on ammattimaisen            voston suosittamassa aikataulussa käyttöön.
20546: mkenteen osalta pitkien etäisyyksien maakun-          Myöhästyminen tulee kansantaloude1lemme kal-
20547: nissa.                                                liiksi.
20548:    Polttoaineiden hinnankorotukset ovat seuran-          Liikennettä rasittavi:sta veroista polttoainei-
20549: neet toistaan kiihtyvällä nopeudella. Bensiini        den valmistevero on tuntuvin. Sen osuus ke-
20550: maksoi vuoden 1970 alussa 66 p/1 ja kesä-             vyen ja raskaan polttoöljyn hinnassa on ny-
20551: kuuSisa 1979 jo 206 p/11. Vastaavana aikana die-      kyään 1,14 penniä litralta, mutta bensiineissä
20552: selöljyn hinta on noussut 40 pennistä 130 pen-        42,7-44,5 % åa dieseläljyssä 37,6 % hin-
20553: niin litralta.                                        nasta.
20554:    Autoveron alentamisen vaihtoehtona on var-            Liikenteen käyttämiin pohtoaineisiin 1i.sää
20555: sin arvovaltaiselta tahoit.a esitetty polttoaine-     korotuspaineita vielä varmuusvarastointimaksu,
20556: VIeton nostamista. Polttoaineen hinnan ylimää-        joka nousee pennistä kahteen penniin Litralta
20557: räinen korottaminen autoveron alentamiseksi           ensi vuoden alussa. Säästötoimissa olisi päähuo-
20558: asettaisi huonompaan asemaan erityisesti maan         mio kiinnitettävä kevyen polttoöljyn korvaami-
20559: syrjäalueet, joissa matkat ovat pitkät.               seen, jota kulutetaan eninen ja jonka jalostuk-
20560:    Polttoaineiden hinnan korottaminen autove-         sen yhteydessä bensiini valmistuu.
20561:  ron alennuksen vastapainona johtaisi vähävarai-         Edel1ä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
20562: simpien auto.itlijoiden aseman entisestään heik-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perustee'l-
20563: kenemiseen, sillä autoveron alennus ei koskisi        la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
20564: käytettyjä autoja.                                    tavaksi seuraavan kysymyksen:
20565:    Tieliikenteessä ei teknisesti ja taloudellisesti
20566: ole näköpiirissä öljyä korvaavaa energiavaihto-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20567: ehtoa. Liikenteen osuus energiankulutuksestam-               siin polttonesteiden hintojen korotusten
20568:  me on vain noin 5 % eikä ole koko energian-                 tasaam1seksi ni.in, ettei erityisesti maan
20569: kulutuksen kannalta ratkaiseva.ssa osass·a. Tällä            syrjäalueilla aiheuteta kohtuutonta hait-
20570:  hetkellä polttoaineiden verotuksen painopiste               taa ammattimaiselle kuorma- ja henkilö-
20571:  kohdistuu kuitenkin tieliikenteen käyttämiin                liikenteelle eikä haja-asutusalueiden yk-
20572:  po1ttoa.ineisiin. Kulj·etuskustannusten hintojen            sityise:lle työ- ja muuLle hyötyliikenteel-
20573:  nousupaineiden hillitsemiseksi olisi verotuksen             Ie?
20574:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20575: 
20576:          Alvar Saukko                    Lauri Palmunen                 Olavi Martikainen
20577:          Mauri Pekkarinen                Hannu Tenhiälä                 Markku Kauppinen
20578:                                          Mikko Jokela
20579: 
20580:        Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20581: 088000009Y
20582:                                               1979 vp.
20583: 
20584: Kirjallinen kysymys n:o 278.
20585: 
20586: 
20587: 
20588: 
20589:                                   Valtonen ym.: RintamasotiJaseläkelain erään pykälän tulkinnan
20590:                                      oikaisemisesta.
20591: 
20592: 
20593:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
20594: 
20595:     Rintamasotilascläke1ain 9 § :n 1 momentin        ne rintamasotilaat, jotka eivät ole olleet julkis-
20596: mukaan rintamaJisää ei maks•eta •silloin, kun        haJ:linnon palveluksessa täyteen elä!kkeeseen oi-
20597: rintamasotilaan tai veteraanin työ- tai virkasuh-    keuttavia vuosia ja joille sen takia rintamavuo-
20598: teeseen perustuvassa lisäeläketurvan mukaises'Sa     det on laskettu eläkkeeseen oikeuttaviksi vuo-
20599: julk~soi:keudel:lis•essa däkkeessä on otettu huo-    s·iksi. Näitten henki'löitten taloudellinen asema
20600: mioon rintamapalvelu. Tällaista julkisoikeudel-      on varsin paljon heikompi kuin ilman rintama-
20601: lista eläkettä on pidetty rintamalisän estävänä      pa:Jv.eluaikaa täyneen julki:soikeudelliseen eläk-
20602: elä>kkeenä .silloinkin, kun julkisoikeuddiinen li-   keeseen oikeutettujen eläkkeensaajien. Tämä
20603: säeläketurvan mukainen eläke on karttunut täy-       seikka ja yleensä rintamamiesten jakaminen rin-
20604: simåiäräiseksi i'lman rintamapalvelua. ·             tamalisään oikeutettuihin ja 1sen ulkopuolelle
20605:     Vakuutusoikeus on kesäkuun 6 päivänä 1979        jääviin herättää katkeruutta j.a pahaa mieltä rin-
20606: antamallaan päätöksellä katsonut, että jos vir-      tamamiesten harvenevassa joukosiSa.
20607: kaisuhteeseen perustuvaa eläkettä laskettaessa ei        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
20608: ole jouduttu ottamaan huomioon r·intamapal-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
20609: velua, ei julkisoikeude1lista Hsäelä!keturvan mu-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20610: kaista eläkettä voida pitää rintamalisän estä-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20611: vänä eläkkeenä. Vakuutusoikeus on myöhem-
20612: min lokakuun 17 päivänä 1979 antanut useam-                    Mihin toimenpiteisiin Ha!llitus aikoo
20613: pia vastaavan sisältöisiä päätöksiä. Kansanelä-             ryhtyä, jotta uuden rintamasotilaseläke-
20614: kelaitoks-en eläkeosasto on muuttanut tulkintaa             lain tulkinnan .jälkeen1kin rintamalisä-
20615: rintamalisän estävästä eläkkeestä vakuutusoi-               oikeuden ulkopuolelle jäävät rintama-
20616: keuden .antamien päätösten mukaiseSJti.                     miehet voisivat 1saada kansaneläkkee-
20617:     Vakuutusoi'keuden ottaman kannan jälkeen                seensä rintama:Hsän?
20618:  rintamalisä:nsaajien joukosta karsitaan nyt enää
20619:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20620: 
20621:          Pirkko Valtonen                Ai:mo Ajo                       Jorma Rantala
20622:          Tarja Halonen                  Juhani Raudasoja                Eino Loikkanen
20623:                                         Matti Puhakka
20624: 
20625: 
20626: 
20627: 
20628:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopädvien päättymistä.
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633: 0880000100
20634:                                                 1979 vp.
20635: 
20636: Kirjallinen kysymys n:o 279.
20637: 
20638: 
20639: 
20640: 
20641:                                    Savola ym.: Keskiraskaan heli'kopterin hankkimisesta meripelas-
20642:                                       tustoimintaa varten.
20643: 
20644: 
20645:                           Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
20646: 
20647:     Suomen meripelastustoiminnassa on vielä va-        ovat osoittaneet pelastustoimintaan kykenevän
20648: kavia materiaalipuuttdta. Ennen kaikkea keski-         kaluston hankinnan vä1ttä:mättömyyden. Itäme-
20649: raskaan helikopterin puuttuminen länsi- ja lou-        relle ja Pohjanlahdelle suuntautuvan helikop-
20650: naisrannikon tuntumasta on aiheuttanut sen,            teritoiminnan suhteen tulisi Suomen olla oma-
20651: etitei hätätapauksissa aina ,saada riittävän ajoissa   varainen ja toiminnassaan itsenäinen. Sen vuok-
20652: pel:a!stustoimintaan kykeneviä heHkoptereita Itä-      si olisi aiheellista ainakin Turun lentoasemalle
20653: merelle ja Pohjanlahdelle. Tehokkaaseen pelas-         hankkia pysyväisesti keskiraskas helikopteri
20654: tustoimintaan kelpoinen keskiraskas helikopteri        meripelastustoimintaa varten.
20655: siJaitsee Utin lentotuHkohdassa, josta käsin kes-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
20656: tää matka Pohjanlahden perille hätätapauksissa         päiväjär~estyksen 37 §:n 1 momentin perus-
20657: 2J,.2 tuntia, ja välitankkauksen on tapahdut-          teella vaLtioneuvoston asianoma1sen jäsenen
20658: tava Oulussa. Samoin Itämerelle lentoaika Utis-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20659: ta on n. kaksi tuntia ja mm. viime Itämeren
20660: onnettomuudessa Sle aiheutJti sen, että heli:kop-                 Aikooko HaLlitus ryhtyä toimenpitei-
20661: teriapua oli pyydettävä Ruotsista. Samoin jou-                 siin keskiraskaan helikopterin hankkimi-
20662: dutaan Pohjanlahden pelastustoimintaan pyytä-                 'Seksi Lounais- ja Länsi-Suomeen, Poh-
20663: mään helikopteriapua Luulajasta.                               j,anlahden ja Itämeren meripelastustoi-
20664:     Viimeaika~set vakavat merionnettomuudet                    mintaa varten?
20665:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20666: 
20667:                 Petter Savola                                     Juhani Tuomaala
20668:                 Lauri Palmunen                                    Olavi Martikainen
20669: 
20670: 
20671: 
20672: 
20673:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20674: 
20675: 
20676: 
20677: 
20678: 0880000111
20679:                                                1979 vp.
20680: 
20681: Kirjallinen kysymys n:o 280.
20682: 
20683: 
20684: 
20685: 
20686:                                   E. Laine ym.: Ammattitautilain uudistamisesta.
20687: 
20688: 
20689:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20690: 
20691:    Ehdotukset ja vaatimukset ammattitautilain            Työvälineet olivat konekirjoittajilla puutteel-
20692: pikaisesta uudistamisesta ovat jo kauan olleet        lisia. Melkein kaikkien konekirjoittajien tuoli
20693: ajankohtaisia ja perusteltuja. Kunnallisten työn-     oli sellainen, ettei siitä voinut säätää mitään
20694: tekijäin ja viranhaltijain liiton (KTV) ja Val-       osaa. Mm. melusta ilmoitti kärsivänsä yli 60 %
20695: tion työntekijäin ja viranhaltijain liiton            vastaajista. p,eräti 7 6 % tunsi työstään johtuvia
20696: ( VTVL) yhdessä suorittama julkisen hallinnon         vaivoja. Fyysisten rasitusten lisäksi oli 90 pro-
20697: konekirjoittajien työolosuhteita koskenut kyse-       sentilla kemiallisesti käsiteltyjen tai hiilipape-
20698: lytutkimus tuloksineen vahvistaa käsityksiä am-       rilla varustettujen lomakkeiden aiheuttamaa
20699: mattitautilain pikaisen uudistamisen tarpeelli-       ihottumaa ja allergista nuhaa. Sairastuvuus oli
20700: suudesta.                                             verrattain yleistä ja valtaosa kyselytutkimukseen
20701:    Kyselytutkimus osoitti, että konekirjoittajat      osallistuneista piti työtään rasittavana.
20702: kärsivät eniten hartia-, niska-, selkä-, pää- ja          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20703: käsivarsivaivoista, jotka aiheutuvat toistuvista      § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvos-
20704: yksipuolisista liikkeistä, työvälineiden puutteel-    ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
20705: lisuuksista, samasta työasennosta ja jatkuvasti       van kysymyksen:
20706: tarkkaavaisuutta vaativasta työstä. 70 prosen-
20707: tilla kyselytutkimukseen osallistuneista ei ole                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20708: mahdollisuutta liikkua työssään eikä vaihtaa                 siin ammattitautilain uudistamiseksi ja
20709:  työasentoaan riittävän usein. Vain viidennek-               toimistotyöstä johtuvien sairauksien saa-
20710:  sellä oli tilaisuus säännöllisiin elpymistaukoihin          miseksi ammattitautilain piiriin?
20711:  kerran tai pari päivän aikana. Taukovoimistelua
20712: ei ollut työpaikalla kuin joka viidennellä.
20713:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20714: 
20715:          Ensio Laine                     Mikko Ekorre                   Pauli Puhakka
20716:          Arvo Kemppainen                                                E.-J. Tennilä
20717: 
20718: 
20719: 
20720:       Vastausta d ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20721: 
20722: 
20723: 
20724: 
20725: 088000003$
20726:                                              1979 vp.
20727: 
20728: Kirjallinen kysymys n:o 281.
20729: 
20730: 
20731: 
20732: 
20733:                                  Tenhiälä ym.: Huuhkajan ympärivuotisesta rauhoittamisesta.
20734: 
20735: 
20736:                        E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
20737: 
20738:    Viime vuosina on yleisesti alettu kiinnittää       Edellä olevasta ilmenee, että huuhkajan met-
20739: huomiota eräiden maassamme runsaina esiinty-       sästyksen sallimiselle ei yleensäkään ole asialli-
20740: neiden eläinlajien kantojen nopeaan vähenemi-      sia perusteluja, joten sen pysyvä ympärivuoti-
20741: seen, johon eräänä syynä on todettu nyttemmin      nen rauhoittaminen olisi lajin kantojen vähe-
20742: kiellettyjen myrkkyjen Leviäminen näiden eläin-    nemisen ehkäisemiseksi nykyisestään mitä kii-
20743: ten ravintoketjuun. Muutamat lintulajit, mm.       reellisin toimenpide. Asiaa hieman kärjistäen
20744: muuttohaukka ja merikotka, ovat vähentyneet        on luonnonsuojelijoiden piirissä nykyistä oloti-
20745: siinä määrin, että niiden asema on tullut uhan-    laa pidetty jopa kansallisena häpeänä.
20746: alaiseksi.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20747:    Ansaittua vähemmän huomiota on saanut           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
20748: osakseen huuhkaja, jonka säilyttämiseen tulisi     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
20749: kiinnittää vakavaa huomiota nyt, kun lajin säi-    senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
20750: lyvyys suojelun avulla vielä on mahdollista.       myksen:
20751: Eräiltä alueilta, kuten mm. Lounais- ja Etelä-
20752: Hämeestä ja Hämeenlinnan tienoilta, laji on                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
20753: tyystin hävinnyt. Muissa Pohjoismaissa huuhka-            maamme suurimman pöllölajin, huuhka-
20754: ja on jo kauan ollut rauhoitettu ympäri vuo-              jan, kantojen jatkuva väheneminen ja
20755: den ja Ruotsissa, jossa laji on uhanalainen, sen          lajin täydellinen häviäminen eräiltä :sen
20756: kantaa yritetään elvyttää tehokkaan istutuksen            perioteisiltä pesimäalueilta on antanut
20757: avulla.                                                   aihetta vakavaan huolestumiseen tämän
20758:    Vuonna 1978 julkaistun huuhkajan ravintoa              lintulajin säilymisen kannalta, ja jos on,
20759: koskevan tutkimuksen mukaan sen tärkein ra-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20760: vinto koostui seuraavista eläimistä: rotat ja             ryhtyä huuhkajan ympärivuotiseksi rau-
20761: myyrät 32,5 %, varikset 17 %, kanalinnut 3,5              hoittamiseksi ensi tilassa?
20762:  %, jänikset 3,0 %, eli yhteensä 55,5 %.
20763:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20764: 
20765:          Hannu Tenhiälä             Mikko Pesälä              Esko Pekonen
20766:          Lauri Palmunen             Mauri Pekkarinen          Orvokki Kangas
20767:          Toivo Yläjärvi             Petter Savola             Pentti Poutaneo
20768:                     Einari Nieminen                 Heimo Linna
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20774: 
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 0880000133
20779: \   \..
20780:                                                1979 vp.
20781: 
20782: Kirjallinen kysymys n:o 282.
20783: 
20784: 
20785: 
20786: 
20787:                                   Perho: Työvoimatoimiston vastaanoton järjestämisestä Pöytyälle.
20788: 
20789: 
20790:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20791: 
20792:    Turun työvoimatoimiston toiminta-alue Var-           Kun Pöytyän kunnan taloudellinen kehitys
20793: sinais-Suomessa on laaja. Sen äärialueilta on        viime vuosina on ollut suhteellisen heikkoa, on
20794: matkaa toimistoon kymmeniä kilometrejä. Esi-         kunnan toimesta ja lukuisissa eduskunta-alait-
20795: merkiksi Pöytyän kunnasta on noin 40-50 ki-          teissa esitetty kunnan ottamista kehitysaluei-
20796: lometriä Turkuun asukkaan asuinpaikasta riip-        den ulkopuoliseksi tukialueeksi sen pohjoisten
20797: puen.                                                naapurikuntien tapaan. Työvoimatoimiston vas-
20798:    Ylipitkistä matkoista työttömälle aiheutu-        taanoton järjestäminen kuntaan voisi olla osal-
20799: neita kuluja ei korvata. Tämä on jo sinänsä vai-     taan parantamassa taloudellista kehitystä Pöy-
20800: keuttamassa työttömän asemaa, mutta se ai-           tyällä. Samalla parannettaisiin tilannetta naapu-
20801: heuttaa jopa ajoittaista piilotyöttömyyttä kun-      rikuntien työttömien osalta.
20802: nan alueella, koska matka työvoimatoimistoon            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20803: on pitkä.                                            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20804:    Kunnan talouteen tilanne heijastuu suhteelli-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20805: sen hyvinä työllisyyslukuina. Ne vastaavasti es-     raavan kysymyksen:
20806: tävät kuntaa pääsemästä riittävästi ja kunnan
20807: todellista >tilannetta vastaavasti osalliseksi mm.             Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-
20808: valtion eri rahoitusmuodoista, joilla tuetaan               toimiston vastaanoton järjestämiseksi
20809: työllisyyttä. Kunta joutuu eräänlaiseen kiertee-            Pöytyän kuntaan?
20810: seen, jota osaltaan ovat vauhdittamassa ylipitkät
20811: matkat työvoimatoimiston toimipisteeseen.
20812:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20813: 
20814:                                            Heikki Perho
20815: 
20816: 
20817: 
20818: 
20819:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20820: 
20821: 
20822: 
20823: 
20824: 0880000144
20825:                                                 1979 vp.
20826: 
20827: Kirjallinen kysymys n:o 283.
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 
20832:                                    Jaakonsaari ym.: Pohjanmaan vesistöhankkdta koskevien suun-
20833:                                       nitelmien tarkistamisesta.
20834: 
20835: 
20836:                          Edu skunnan           H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20837: 
20838:    Vesihallitus on Pohjanmaalla ja muuallakin          viäminen. Vesistöjärjestelyistä saatu hyöty on
20839: maassa suunnitellut, teettänyt ja valvonut ve-         tullut yksinomaan voimayhtiöille ja lähes koko-
20840: sistöjärjestelyjä, jotka ovat olleet usein sekä lii-   naan korvaamatta olevat haitat ja vahingot
20841: ketaloudellisesti että kansantaloudellisesti kan-      ovat koituneet paikalliselle väestölle ja meren-
20842: nattamattomia. Sähkön lisääntyvää ylitarjontaa         rannikon kalastajille.
20843: sekä muiden kotimaisten energialähteiden hyö-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20844: dyntämistä ajatellen on pienvoimaloiden raken-         §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20845: tamista ja niihin liittyviä vesistöjärjestelyitä pi-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20846: dettävä tarpeettomina ja pysyvien työpaikkojen         raavan kysymyksen:
20847: luomista ajatellen vahingollisina.
20848:    Tulvasuojelun kannalta tarpeelliset vesistöjär-               Onko Hamtus tietoinen siitä, että ve-
20849: jestelyt Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on jo                 sihallitus suorittaa hyväksytyn valta-
20850: tehty. Arvokkaita rantapeltoja menetettäessä ti-              kunnallisen energiapoliittisen ohjelman
20851: lojen elinkelpoisuus kärsii, joten kaavaillut lisä-           vastaisia, tarpeettomia ja epätaloudelli-
20852: hankkeet eivät ole maataloudenkaan kannalta                   sia vesistöjärjestelytöitä, jotka ovat va-
20853: perusteltuja.                                                 hingollisia kalataloudelle ja vesistöjen
20854:    Vesistöjen paikallisen kalaston ja rapujen se-             muulle monikäytölle, ja
20855: kä nahkiaisten ja muiden joessa varttuvien vael-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20856: luskalojen hoito on jäänyt vesistörakentamisen                ryhtyä Pohjanmaan vesistöhankkeita
20857: jalkoihin. Yleensäkin vesihallituksen toiminnan               koskevien suunnitelmien tarkistamiseksi
20858: tuloksena on liian usein ollut vesistöjen moni-               siten, että edellä esitetyt näkökohdat
20859: käytön estyminen ja niiden virkistysarvon hä-                 tulevat huomioonotetuiksi?
20860:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1979.
20861: 
20862:           Liisa Jaakonsaari               Markus Aaltonen               Jacob Söderman
20863:           Juhani Raudasoja                Bror Lillqvist                Urho Pohto
20864: 
20865: 
20866: 
20867: 
20868:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20869: 
20870: 
20871: 
20872: 
20873: 0880000155
20874:                                               1979 vp.
20875: 
20876: Kirjallinen kysymys n:o 284.
20877: 
20878: 
20879: 
20880: 
20881:                                   Pesola ym.: Kuljettajatutkintojen ja ajoneuvojen katsastustoimien
20882:                                      ruuhkautumisesta.
20883: 
20884: 
20885:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20886: 
20887:    Tämän vuoden aikana on ruuhka ajoneuvo-              Eräänä syynä niin kuljettajatutkintojen kuin
20888: jen kuljettajatutkintoihin ollut tavallista pahem-   ajoneuvojen katsastustoiminnankin ruuhkautu-
20889: pi. Autokoulutoimen harjoittajilta saatujen tie-     miseen voitaneen pitää katsastustoimen palve-
20890: tojen mukaan odotusajat tutkintoihin ovat ol-        luksessa olevien henkilöiden riittämätöntä luku-
20891: leet alkusyksyllä Helsingissä jopa kaksi kuu-        määrää. Mielestämme hallituksen olisi ryhdyttä-
20892: kautta ja muuallakin useita viikkoja. Tiettäväs-     vä pikaisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan
20893: ti ruuhkat jatkuvat edelleen siten, että esimer-     poistamiseksi.
20894: kiksi Helsingissä tutkinnon suorittaja odottaa          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
20895: tietopuolista kuulustelua 4 viikkoa ja sen jäl-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
20896: keen ajokoetta yhtä kauan. Myös Tampereella          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20897: on ilmoitettu olevan 4 viikkoa jonoa tutkintoi-      seuraavan kysymyksen:
20898: hin.
20899:    Ajokortin suorittajan kannalta joootusaika                 Onko Hallitus tietoinen ajoneuvojen
20900: käy erityisen kiusalliseksi silloin kun hänen               katsastustoimen ja kuljettajatutkintojen
20901: suorituksensa tutkinnossa hylätään. Tällöin hän             ruuhkautumisesta, ja jos on,
20902: joutuu usein jonottamaan uutta tutkintoa ja                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20903: ajotaidon unohtamisen välttämiseksi hankki-                 ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
20904: maan lisäharjoitusta normaalia enemmän. Tämä
20905: saattaa aiheuttaa hänelle huomattavia lisäkus-
20906: tannuksia.
20907:       Helsingissä 23 päivänä marraskuUlta 1979.
20908: 
20909:          Helena Pesola                  Juhani Laitinen             Timo Ihamäki
20910:          Matti Pelttari                 Helge Saarikoski            Heikki Järvenpää
20911:          Alla Jokinen                   Eva-Maija Pukkio            Juuso Häikiö
20912:                      Tauno Valo                          Martti Ursin
20913: 
20914: 
20915: 
20916: 
20917:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 
20922: 0880000166
20923:                                             1979 vp.
20924: 
20925: Kirjallinen kysymys n:o 285.
20926: 
20927: 
20928: 
20929: 
20930:                                 Tennilä: Erään henkilön työttömyyskorvauksen epäämisestä.
20931: 
20932: 
20933:                        E d u s kun n a n H e r r a     P u he m i e he 11 e.
20934: 
20935:    Rovaniemen maalaiskunnassa noin 40 km:n            Tuntuu selvästi, ~ttä Tuula Inkeröiseltä on
20936: päässä Rovaniemen kaupungista kotonaan asu-        nimenomaisesti haluttu viedä työttömyyskor-
20937: valle Tuula Inkeröiselle (synt. vuonna 1961)       vaus tarjoamalla hänelle poikkeuksellisen aikai-
20938: on tarjottu työtä kaupungista. Tuula Inkeröi-      sin alkavaa työtä. Työvoimaministeriön tulisi-
20939: nen ei kuitenkaan voinut ottaa työpaikkaa vas-     kin puuttua tähän tapaukseen ja yleensäkin
20940: taan, sillä työ olisi alkanut poikkeuksellisen     työvoimaviranomaisten pyrkimyksiin evätä kor-
20941: varhain eli jo kello 5.30 aamulla, mihin aikaan    vaus erilaisin perustein mahdollisimman monil-
20942: kulkuyhteyksiä kaupunkiin ei ole. Kaupungista      ta. Tarvitaan selkeät määräykset siitä, että mi-
20943: Tuula Inkeröisellä taas ei ole ollut mahdolli-     käli kulkuyhteyksiä ei ole, niin työpaikan vas-
20944: suutta saada asuntoa.                              taanottamisesta voi kieltäytyä ilman korvauk-
20945:    Tuula Inkeröinen ei siis voinut ottaa työtä     sen menetystä.
20946: vastaan hänestä itsestään riippumattomista syis-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20947: tä. Kuitenkin häneltä riistettiin työttömyyskor-   §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
20948: vaus ja hänet julistettiin karenssiin. Tällainen   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
20949: ratkaisu on sitäkin epäoikeudenmukaisempi          van kysymyksen:
20950: kun Tuula Inkeröinen voisi ottaa vastaan työ-
20951: paikan myös kaupungista siinä tapauksessa, et-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20952: tä työ alkaisi normaaliin aikaan eli kello 7.              ryhtyä Tuula Inkeröiselle määrätyn ka-
20953:                                                            renssin peruuttamiseksi?
20954:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1979.
20955: 
20956:                                        Esko-Juhani Tennilä
20957: 
20958: 
20959: 
20960: 
20961:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
20962: 
20963: 
20964: 
20965: 
20966: 0880000177
20967: ..
20968:                                               1979 vp.
20969: 
20970: Kirjallinen kysymys n:o 286.
20971: 
20972: 
20973: 
20974: 
20975:                                   Saarikoski ym.: Verotuslain 72 §:n soveltamisesta.
20976: 
20977: 
20978:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
20979: 
20980:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan            taminen alkaa saada jo hälyttäviä piirteitä, sillä
20981: mukaan edellyttää arvioverotus, joka koskee          viimeksi Vantaan kaupungissa on koko ammat-
20982: sekä valtion että kunnan verotusta, että a) et-      tiautoilijakunta sekä heidän työntekijöittensä
20983: tei veroilmoitusta ole lainkaan annettu, b) se       verotus suoritettu arvioverotuksin, jonka seu-
20984: on annettu, mutta se on niin virheellinen, ettei     rauksena näille verovelvollisille on ilman yksi-
20985: sitä oikaistunakaan voida panna verotuksen           löityä perustetta pantu maksuun yli heidän
20986: pohjaksi, c) jos osoittautuu, että verovelvolli-     maksukykynsä runsaat 2,0 miljoonaa markkaa
20987: sen ilmoittama tulo muiden samalla alalla ja sa-     jälkiveroina vuodelta 1978 sekä lisäennakkove-
20988: manlaisissa olosuhteissa toimivien vuosituloon       rona vuodelle 1979.
20989: verrattuna on ilmeisesti liian vähäinen, eikä           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
20990: verovelvollinen vaadittaessakaan voi esittää pä-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
20991: teviä syitä vuositulonsa vähäisyyteen.               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20992:    Verolainsäädäntö pitää sisällään suuren jou-      seuraavan kysymyksen:
20993: kon säännöksiä, joilla verovelvollisilta viedään
20994: oikeusturva. Edellä mainittu säännös on eräs                   Onko Hallitus tietoinen suta, että
20995: näistä. Vaikka laissa selvästi rajataan sen so-             verottajat eri puolilla Suomea turvautu-
20996: vellutusedellytykset, verottaiat eri puolilla maa-          vat riittämättömin perustein yhä useam-
20997: ta näyttävät turvautuvan yhä useammin ero.                  min verotuslain 72 §:n 1 momentin 3
20998: säännöksiin jo pelkästään senkin vuoksi, ettei              kohdan soveltamiseen, ja jos on,
20999: heillä ole aikaa tutkia verovelvollisten vasti-                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joil-
21000: neita.                                                      la tällaiset lainvastaiset verotukset es-
21001:    Turvautumalla arvioverotukseen verottaja voi             tettäisiin sekä muihin toimiin, joilla ve-
21002: olla ottamatta huomioon yrittäjän veroilmoi-                ronmaksajien oikeusturvaa parannettai-
21003: tuksen, verovelvollisen kirjanpidon ja hänen                siin?
21004: vastineensa. Edellä mainitun lainkohdan 'sovel-
21005:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21006: 
21007:          Helge Saarikoski            Juhani Laitinen            Martti Ursin
21008:          Jalmari T orikka            Tauno Valo                 Saara Mikkola
21009:          Matti Viljanen              Mauri Vänskä               Helena Pesola
21010:          Timo Ihamäki                Lauri Impiö                Erkki Pystynen
21011:          Tapio Holvitie              Pentti Mäki-Hakola         Ritva Laurila
21012:                         Pekka Löyttyniemi               Olavi Nikkilä
21013: 
21014: 
21015: 
21016: 
21017:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21018: 
21019: 
21020: 
21021: 
21022: 0880000188
21023:                                              1979 vp.
21024: 
21025: Kirjallinen kysymys n:o 287.
21026: 
21027: 
21028: 
21029: 
21030:                                  Hietala ym.: Opistotasoisen metsäopetuksen jatkuvuuden tur-
21031:                                     vaamisesta Nikkarilan metsäopistossa.
21032: 
21033: 
21034:                         Edusk unn an        H e r r a P u he m i e h e 11 e.
21035: 
21036:     Syksyn 1977 aikana pidettiin Itä-Suomen         on kuitenkin ilmeinen. Tähän viittaa mm. se,
21037: lääninhallitusten toimesta lääniryhmittäin met-     että NikkariJan opiston johtokunnan useaan ot-
21038: sä- ja puutalousopetuksen sijoitussuunnitteluse-    teeseen tekemät esitykset koulutuksen ja lai-
21039: minaareja. Näiden ehdotusten pohjalta ammat-        toksen laajentamisesta Nikkarilassa eivät ole
21040: tikasvatushallituksen metsäopetuksen osasto         johtaneet tulokseen.
21041: laati koko maata käsittävän sijoitussuunnitel-         Edellytykset     Pieksämäen     maalaiskunnan
21042: man. Tästä esityksestä antoivat sitten lausun-      alueella sijaitsevan NikkariJan metsäopiston toi-
21043: tonsa 15. 2. 1978 mennessä mm. oppilaitosten        minnan säilyttämiseksi nykyisellään, jopa sen
21044: johtokunnat ja lääninhallitukset.                   toiminnan laajentamiselle, olisivat erinomaiset
21045:     Kevätmetsäpäivien aikana 17. 4. 1978 on yli-    mm. seuraavista syistä:
21046: tarkastaja Lasse Hellman esitellyt AKH:n met-
21047: säopetuksen osaston tekemän ehdotuksen, jon-           1. Opisto sijaitsee n. 3 kilometrin etäisyy-
21048: ka on katsottava olevan osaston oppilaitoksia       dellä Pieksämäen kaupungista, jossa on nykyi-
21049: koskevan sijoittamispäätöksen.                      sellään runsaat 13 500 asukasta ja jonne on
21050:     Tämän esityksen mukaan nykytasoinen             tunnetusti hyvät liikenneyhteydet.
21051:  (ylempi opistoaste) metsäteknikkokoulutus lop-        2. Nikkarilan metsäopistoon on aina saatu
21052:  puisi vähitellen Pieksämäellä. Ylempää opisto-     riittävästi päteviä opettajia ja oppilaita on aina
21053:  tasoa ei ole em. suunnitelmassa esitetty lain-     ollut sinne pyrkimässä enemmän kuin on voitu
21054: kaan Mikkelin lääniin, vaan Pohjois-Karjalan        ottaa vastaan.
21055:  läänin voidaan katsoa ohittaneen Mikkelin lää-        3. Mikkelin lääninhallitus on äskettäin
21056:  nin metsa- Ja puutalousopiston sijoituspaikka-     AKH:lle jättämässään muistiossa esittänyt eh-
21057:  na. Seuraavat tosiasiat viittaavat tähän suun-     dottomana edellytyksenä opistotasoisen opetuk-
21058:  taan:                                              sen jatkamista NikkariJan metsäopistossa.
21059:     - vuoden 1978 lisämenoarviossa oli varat-          4. Nikkarilan metsäopiston toimesta on pe-
21060:  tu määräraha Joensuun metsä- ja puutalousopis-     rustettu sen nykyiseen havaintometsään erilai-
21061:  ton ,suunnittelua varten (mom. 29.72.74)           sia kestokoealoja (merkitty pysyvästi maas-
21062:     - hyväksytyssä II lisämenoarvioesityksessä      toon) opetuksen havainnollistamiseksi. Van:
21063:  on mm. Joensuun metsä- ja puutalousopiston         himmat koealoista ovat peräisin jo vv:lta 1907
21064:  johtajan toimi                                     -1909. Perustamisajankohdat voidaan jaksoit-
21065:     - syksyllä 1978 ovat aloittaneet Joensuus-      taa esim. seuraavasti:
21066:  sa toimintansa ylemmän opistoasteen saha- ja       vv. 1907-1939 perustettu          26 kpl
21067:  metsäosastot sekä 1-vuotinen perusjakso kah-       vv. 1940'---1959 perustettu       40 kpl
21068:  dessa luokassa.                                    vv. 1960-1975 perustettu          35 kpl
21069:     Edellä mainitun opistotasoisen metsäopetuk-                          yhteensä 101 kpl
21070:  sen aloittaminen Joensuussa ei tosin ole mer-
21071:  kinnyt Nikkarilan metsäopiston välitöntä lak-         Yllä mamttut koealat mitataan tavallisesti
21072:  kauttamista, koska keväällä 1978 sinne valit-      5-10 vuoden välein ja tiedot merkitään koe-
21073:  tiin opiskelijat oppijaksolle 1979-1982, mutta     alakirjaan. Mittauksien tarkoituksena on seu-
21074:  mitä tapahtuu opistotasoisen opetuksen suhteen     rata koealoilla kuutiomäärän, kasvun, puulaji-
21075:  Nikkarilassa tämän jälkeen, siitä ei ole tarkkaa   suhteitten, runkoluvun, valtapituuden, keski-
21076:  tietoa. Lakkauttamisuhka vuoden 1982 jälkeen       pituuden, keskiläpimitan ja pohjapinta-alan ke-
21077: 0880000199
21078: 2                                                1979 vp.
21079: 
21080: hitystä erilaisissa olosuhteissa. Koealat on ni-           Mikäli AKH:n suunnitelmat Nikkarilan met-
21081: mittäin sijoitettu erilaisille kasvupaikoille sekä      säopiston osalta pääsisivät toteutumaan, jäisi-
21082: eri-ikäisille eri puulajeja sisältäville metsiköille.   vät mm. edellä mainitut havaintometsään pe-
21083: Lisäksi osiltaan seurataan myös erilaisten hak-         rustetut kestokoealueet tietämämme mukaan
21084: lmiden ja lannoitusten vaikutusta metsikön ke-          käyttämättämiksi ja vuosikymmenien työ olisi
21085: hitykseen sekä eri tavoin perustettujen metsi-          mennyt hukkaan, mitä on jo kansantaloudelli-
21086: köiden kehittymistä.                                    sesti ja ennen muuta opetuksen tasoa silmällä-
21087:     Paremman edustavuuden ja monipuolisuuden            pitäen pidettävä erittäin valitettavana.
21088: :saavuttamiseksi on perustettu samanlaisia kes-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21089: tokoealoja myös Olkonlahteen (kuuluu havain-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
21090:  tometsäalueeseen; matkaa opistolta 13 km) 12           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21091: kpl ja Kiertojoelle (metsähallituksen hallinnas-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21092: sa; matkaa opistolta 30 km) 14 kpl.
21093:    5. Havaintometsän soille on muodostettu                        Tietääkö Hallitus, että ammattikasva-
21094: eriaikaisia lannoituskoealueita. Lisäksi po.                   tushallituksen    punssa     suunnitellaan
21095: alueella on suorhettu seuraavia ja seurattavia                 Pieksämäen maalaiskunnassa olevan
21096: kokeita:                                                       Nikkarilan metsäopiston nykytasoisen
21097:        metsäntutkimuslaitoksen lannoituskoeala-                (ylempi opistoaste) metsäteknikkokou-
21098:  sarja                                                         lutuksen lakkauttamista vastoin opetuk-
21099:        metsän tutkimuslaitoksen jälkeläiskokei ta              sellisia ja kansantaloudellisia perusteita,
21100:    - metsäntutkimuslaitoksen H-tutkimusko-                     ja jos tietää,
21101: keita                                                             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21102:    - metsäntutkimuslaitoksen harmaaleppäkoe                    ryhtyä nykyisen edellä mainitun opisto-
21103:         metsänjalostusmetsiköt                                 tasoisen metsäopetuksen jatkuvuuden
21104:     - ulkomaalaisten puulajien viljelyt                        turvaamiseksi Nikkarilan metsäopistos-
21105:     - eri-ikäisien ja eri puulajien metsänviljely-             sa?
21106:  kokeita.
21107:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21108: 
21109:                 Pertti Hietala                                      Olavi Ronkainen
21110:                 Maija Rajantie                                      Timo Ihamäki
21111:                 Esko Pekonen                                        Mauri Miettinen
21112:                 Erkki Liikanen                                      Unto Ruotsalainen
21113:                 Pentti Poutanen
21114: 
21115: 
21116: 
21117: 
21118:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21119:                                              1979 vp.
21120: 
21121: Kirjallinen kysymys n:o 288.
21122: 
21123: 
21124: 
21125: 
21126:                                  Niskanen: Äitiyspäivärahan maksuajan pidentämisestä eräiden
21127:                                     ammattien osalta.
21128: 
21129: 
21130:                         Edusk unn an        H e r r a P u he m i e he 11 e.
21131: 
21132:    Sairausvakuutuslain mukaan äitiyspäivärahan      kahden kuukauden palkattomalle synnytyslo-
21133: maksaminen aloitetaan 24 arkipäivää ennen las-      malle.
21134: kettua synnytyspäivää. Eräillä aloilla, esimer-        Tämä eräillä aloilla ilmenevä, monasti suur-
21135: kiksi majoitus- ja ravitsemisalalla, työntekijät    ta taloudellista rasitetta merkitsevä epäkohta
21136: eivät kuitenkaan pysty työskentelemään raskau-      tulisikin ottaa huomioon äitiyspäivärahasään-
21137: den viimeisinä kuukausina, vaan joutuvat jää-       nöksissä, esimerkiksi pidentämällä päivärahaan
21138: mään työstä pois jo ennen äitiyspäivärahakau-       oikeuttavaa aikaa sen alkupäästä.
21139: den alkamista.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21140:    Majoitus- ja ravitsemisalalla työ on useim-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21141: miten vuorotyötä, jossa vuorot vielä vaihtuvat      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21142: epäsäännöllisesti. Lisäksi anniskeluravintoloissa   vaksi seuraavan kysymyksen:
21143: työhön monasti liittyy useita riskejä. Erityisen
21144: rasituksen alaiseksi joutuvat matkatyössä ju-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21145: nien kahvila- ja ravintolavaunuissa työskentele-           sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
21146: vät henkilöt.                                              ten, että äitiyspäivärahaa voitaisiin mak-
21147:    Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuk-             saa tavallista pidemmältä ajalta sellaisis-
21148: sissa äitiysloman alkaminen on sovittu siten,              sa ammateissa toimiville työntekijöille,
21149: että työnantaja voi määrätä työntekijän lomal-             joissa työntekijät joko turvatakseen ras-
21150: le, kun raskaus on kestänyt 180 päivää. Työn-              kautensa häiriöttämän kehittymisen ja
21151: antajalla ei työehtosopimuksen mukaan ole pal-             oman terveydentilansa tai pelkästään
21152: kanmaksuvelvollisuutta tämän loman ajalta.                 työnantajan määräyksestä voivat joutua
21153: Työntekijä ei myöskään saa äitiyspäivärahaa                jäämään pois työstä ennen lakisääteisen
21154: ennen tuota 24. arkipäivää arvioidusta synny-              äitiyspäivärahakauden alkamista?
21155: tyspäivästä laskien. Työntekijä voi siis joutua
21156:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21157: 
21158:                                           Helvi Niskanen
21159: 
21160: 
21161: 
21162: 
21163:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21164: 
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 088000020A
21169:                                                1979 vp.
21170: 
21171:  Kirjallinen kysymys n:o 289.
21172: 
21173: 
21174: 
21175: 
21176:                                   Koskenniemi: Lapin vesipiirin Rovaniemen korjaamon saneerauk-
21177:                                      sesta.
21178: 
21179: 
21180:                         E dusku nnan         He r r a P u he m i e he 11 e.
21181: 
21182:   Vesihallinnon työntekijät ovat olleet huolis-         Paitsi konekannan uudistamista työntekijät
21183: saan laitoksensa kehittämisestä. Vanbentuvan         ovat pitäneet tärkeänä huolto- ja korjaamotilo-
21184: konekannan uudistamatta jättämisen he pelkää-        jen parantamista ja laajentamista. Lapin vesi-
21185: vät johtavan jopa pysyväisluontoiseen työttö-        piirissä on kiireellisenä pidetty Rovaniemen
21186: myyteen vesipiirien vesitoimistojen rakentami-       korjaamon saneerausta.
21187: sen toimialalla.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21188:    Lapin vesipiirin työntekijät ovat esittäneet      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21189: käsityksenään, että vesihallinnon korkeimmas-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21190: sa johdossa olisi voimia, jotka toiminnallaan        vaksi seuraavan kysymyksen:
21191: pyrkivät estämään valtion rakennustoiminnan
21192: ja sen kehittämisen.                                           Onko Hallitus tietoinen vesihallinnon
21193:    Työntekijät ovat vaatineet vesihallinnon ra-             työntekijöiden käsityksistä, joiden mu-
21194: kennustoiminnan lisäämistä ja konekannan uu-                kaan vesihallinnon korkeimmassa joh-
21195: distamista kotimaisilla laitteilla. Vain näin voi-          dossa jarrutettaisiin valtion rakennus-
21196: daan työntekijöiden käsityksen mukaan varmis-               toiminnan kehittämistä, ja
21197: taa työpaikkojen säilyminen ja vieläpä lisätä                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21198: niitä.                                                      kiireellisenä pidetyn Rovaniemen kor-
21199:                                                             jaamon saneeraustyön aloittamiseksi?
21200:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21201: 
21202:                                         Niilo Koskenniemi
21203: 
21204: 
21205: 
21206: 
21207:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212: 088000021B
21213:                                               1979 vp.
21214: 
21215: Kirjallinen kysymys n:o 290.
21216: 
21217: 
21218: 
21219: 
21220:                                   Söderman: Huhtamäki Oy:n ns. palvelusvuosilahjojen verottami-
21221:                                      sesta.
21222: 
21223: 
21224:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21225: 
21226:    Huhtamäki Oy:n Turussa sijaitsevissa tuo-        taan taannehtivasti. Asia olisi ymmärretty, jos
21227: tantolaitoksissa on kauan ollut sellainen käy-      uutta käytäntöä olisi sovellettu tästä eteenpäin
21228: täntö, että yhtiön palveluksessa olevat työnte-     ja jätetty kuluneet vuodet silleen. Tätä menet-
21229: kijät ovat saaneet palvelusvuosilahjan määrä-       telyä on pidettävä kohtuuttomana ja lisäksi tä-
21230: vuosittain. Tämä lahja on yhtiön sisäisten mää-     mä merkitsee sitä, että palvelusvuosilahjan saa-
21231: räysten nojalla ollut pakko ottaa vastaan tava-     neet henkilöt joutuvat eriarvoiseen asemaan.
21232: ralahjana. Nyttemmin on ilmennyt, että vero-           Tässä yhteydessä on ennen muuta kiinnitet-
21233: tarkastaja! ovat yllättäen määränneet verolle       tävä huomiota tällä hetkellä eläkkeellä oleviin
21234: sanotut lahjat vuodesta 1973 lähtien. Tämä          palvelusvuosilahjan saaneisiin henkilöihin, jois-
21235: käytäntö on ollut koko ajan verotarkastajien        ta useimmat ovat vähävaraisia ja elävät pienen
21236: tiedossa eikä siihen aikaisemmin ole heidän ta-     eläkkeen turvin. Heidän kohdallaan tuntuu kä-
21237: holtaan puututtu.                                   sittämättömältä tällainen menettely.
21238:    Huhtamäki Oy:ssä on kymmeniä vuosia ol-             Tällainen menettely tuntuu kyseisten tuotan-
21239: lut voimassa käytäntö, jonka mukaan pitkästä,       tolaitosten työntekijöitten kannalta mielivaltai-
21240: uskollisesta palvelusta on annettu tavaralahja.     selta, kun käytäntöä on vain taannehtivasti
21241: Näiden vuosien aikana on nämä lahjat katsottu       muutettu ilman että lakia tai sen nojalla an-
21242: verovapaiksi. Koska Huhtamäki Oy:n henkilös-        nettua määräystä on muutettu.
21243: tö vastaanottaessaan kyseiset lahjat on ollut hy-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
21244: vässä uskossa ja luottanut siihen, etteivät nä-     §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
21245: mä palvelusvuosilahjat ole veronalaista tuloa, ei   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
21246: näitä sen vuoksi ole myöskään ilmoitettu vero-      van kysymyksen:
21247: ilmoituksissa.
21248:    Huhtamäki Oy Artukaisten alueen henkilös-                  Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
21249: tön taholta vastustetaan jyrkästi em. palvelus-            tarkoitus ryhtyä sen johdosta, että Huh-
21250: vuosilahjojen osalta veroviranomaisten aikamaa             tamäki Oy:n tuotantolaitoksen työnte-
21251: jälkiverotusta vuodesta 1973 lähtien. Henkilös-            kijöille on yllättäen määrätty taannehti-
21252: tön keskuudessa ei voida ymmärtää sitä miksi               vasti ns. palvelusvuosilahjat verolle ai-
21253: verottajan taholta mainittuihin lahjoihin puutu-           kaisemmasta käytännöstä poiketen?
21254:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21255: 
21256:                                            Jacob Söderman
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 
21261:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21262: 
21263: 
21264: 
21265: 
21266: 088000022C
21267:                                                1979 vp.
21268: 
21269: Kirjallinen kysymys n:o 291.
21270: 
21271: 
21272: 
21273: 
21274:                                    Linna: Eräiden poliisipiirien päivystyksen järjestämisestä Vaasan
21275:                                       läänissä.
21276: 
21277: 
21278:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21279: 
21280:    Vaasan lääninhallituksen poliisitoimiston toi-     tää, mihin perustuvat Vaasan lääninhallituksen
21281: mesta ollaan velvoittamassa koko läänin poh-          toimenpiteet poliisipalvelujen heikentämiseksi.
21282: joisosa, johon kuuluvat Kokkolan poliisimestari-      Tämä kysymys askarruttaa erikoisesti siitä syys-
21283: piiri, Kannuksen, Kaustisen, Kruunupyyn ja            tä, että sisäasiainministeri Eino Uusitalo on
21284: Kälviän nimismiespiirit, yhteiseen päivystyspii-      useaan kertaan vakuuttanut ministeriön toimi-
21285: riin vuoden 1980 alusta lähtien.                      van siihen suuntaan, että poliisi saataisiin lä-
21286:    Tätä yhteistoimintasuunnitelmaa on käsitelty       hemmäksi tavallista ihmistä ja tätä kautta voi-
21287: Kälviällä 14. 7. 1979 pidetyssä poliisiviran-         taisiin ihmisten turvallisuuden tunnetta lisätä.
21288: omaisten ja kuntien yhteisessä neuvottelutilai-          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
21289: suudessa.                                             järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
21290:    Suunniteltu poliisipiirien yhteispäivystysalue     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21291: käsittää valtaosan koko Keski-Pohjanmaan maa-         seuraavan kysymyksen:
21292: kuntaa, jolla alueella asuu n. 70 000 asukasta
21293: ja pisimmät etäisyydet ovat n. 200 km. Tällä                    Onko Hallitus tietoinen, että Vaasan
21294: alueella asuu myöskin ruotsinkielistä väestöä.               lääninhallituksen yhveistoimintakäskyllä
21295:    Kaikkien tämän alueen maalaiskuntien toi-                 ollaan velvoittamassa Kokkolan poliisi-
21296: mesta on Vaasan lääninhallituksen poliisitoimis-             mestaripiiri ja Kannuksen, Kaustisen,
21297: ton yhteispäivystyssuunnitelmaa vastustettu,                 Kruunupyyn ja Kälviän nimismiespiirit
21298: koska on selvästi nähtävissä, että toimenpide                yhteispäivystykseen, joka toimenpide
21299: johtaisi poliisipalvelujen heikkenemiseen. Näin              kaikkien alueen maalaiskuntien käsityk-
21300: tapahtuu siitä syystä, että alue on liian laaja              sen mukaan tulee heikentämään poliisi-
21301: yhdeksi päivystysalueeksi ja kulkukelpoinen                  palvelujen saatavuutta ja kuntien asuk-
21302: tiestö niin suuntautuva, että se lisää etäisyyksiä.          kaiden turvallisuutta, ja jos on,
21303: Yhteispäivystyksen      toimivuutta     vaikeuttaa              mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
21304: myöskin se, että alueella asuu myöskin ruotsin-              ryhtymään Vaasan lääninhallituksen te-
21305: kielistä väestöä.                                            kemän päätöksen peruuttamiseksi?
21306:    Keski-Pohjanmaan väestön on vaikea ymmär-
21307:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21308: 
21309:                                             Heimo Linna
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21315: 
21316: 
21317: 
21318: 
21319: 088000023D
21320: 1
21321: 
21322: 
21323: 1
21324:                                                1979 vp.
21325: 
21326: Kirjallinen kysymys n:o 292.
21327: 
21328: 
21329: 
21330: 
21331:                                    Mattsson ym.: Ammattitautilainsäädännön uudistamisesta.
21332: 
21333: 
21334:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21335: 
21336:     Voimas·sa oleva, vuonna 1967 säädetty             säädännössä omaksuttu porrastettu järjestelmä,
21337: ammattitautilail11Säädäntö       ( ammattitautilaki   joka käytännössä on osoittautunut erääksi kes-
21338: 638/67, ammattitautiasetus 639/67 ja sosiaali-        keiseksi ongelmaksi korvauslainsäädännön tul-
21339: ja terveysministeriön päätös ohjeista ammatti-        kinnassa ja aiheuttanut työperäisiin sairauksiin
21340: tautien toteamisesta 640/6 7) ja siihen perustu-      sairastuneille oikeudenmenetyksiä.
21341: va korvauskäytäntö sisältää puutteita ja epäkoh-         Ammattitautiasetuksessa on lueteltu joukko
21342: tia. Näiden johdosta vain murto-osa sellaisista       fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä,
21343: sairauksista, jotka nykyisen lääketieteellisen tie-   joiden tekijöiden ja työntekijän sairastumisen
21344: don mukaan olennaiselta osalta johtuvat työstä,       välisen syy-yhteyden on oltava todennäköinen,
21345: korvataan tapaturmavakuutuslainsäädännön mu-          jotta sairaus voitaisiin korvata ammattitautina.
21346: kaisesti ammattitauteina. Nykyinen ammattitau-        Ammattitautiasetuksen 5 §:n mukaan muunkin
21347: tien korvausjärjestelmä ei ota huomioon muut-         kuin asetuksessa luetelluu fysikaalisen, kemialli-
21348: tuneita työolosuhteita ja työssä esiintyvien li-      sen tai biologisen tekijän aiheuttama sairaus
21349: sääntyneiden ja muuttuneiden terveydellisten          voidaan korvata ammattitautina, jolloin vaadit-
21350: riskitekijöiden vaikutusta työntekijöiden sairas-     tavan syy-yh1ceyden on kuitenkin oltava ilmei-
21351: tavuuteen.                                            nen. Tällaisesta porrastetusta syysuhdejärjestel-
21352:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna      mästä johtuu, että niistä sairauksia aiheuttavista
21353: 197 4 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tarkistaa      tekijöistä, etenkin pitkävaikutteisista tekijöistä,
21354: ammattitautilain mukainen korvausjärjestelmä.         joista on vähiten tietoa (esimerkiksi jatkuvasti
21355: Toimikunnan mietintöön sisältyi joukko ehdo-          käyttöön otettavat uudet kemialliset yhdisteet)
21356: tuksia, jotka toteutuessaan korjaisivat lainsää-      vaaditaan vahvempi näyttö kuin jo tunnetuista
21357: dännön pahimpia puutteita. Vaikka toimikunta          tekijöistä. Tällainen järjestelmä ei voi suojata
21358: sai työnsä päätökseen kesällä 197 5, ei toimi-        työntekijöitä uusilta terveysvaaroilta, joita
21359: kunnan työ ole kuitenkaan johtanut mihinkään          uusien tuotantoprosessien vuoksi ilmenee kiih-
21360: lainsäädännöllisiin tuloksiin.                        tyväJ.lä vauhdiUa, eikä turvata ammattitautiin
21361:     Nykyisen lainsäädännön mukainen ammatti-          saitastuvan työntekijän taloudellista asemaa. Li-
21362: taudin käsite on lääketieteellisesti liian ahdas.     säksi korvauskäytännössä ammattitautiasetuksen
21363: Ammattitautilain 1 §:n mukaan voi ammatti-            5 §on katsottu poikkeussäännökseksi ja sitä tul-
21364:  tauteja aiheuttaa vain jokin fysikaalinen, ke-       kittu ahtaasti ja tämän mukaisesti korvattu ase-
21365:  mialHnen tai bioLoginen tekijä. Lainsäädännössä      tuksessa luetteloimattoman tekijän aiheuttama
21366: ei oteta huomioon työelämässä esiintyvien             sairaus vain jos sen katsotaan lähes varmuudella
21367: psyykkisten kuormitustekijöiden (kiihtyvä työ-        olevan työn aiheuttama eikä mitään työstä riip-
21368: tahti, vuorotyö, työn yksitoikkoisuus jne.) vai-      pumatontakaan sairauden mahdollista aiheutta-
21369: kutusta psyykkisten ja psykosomaattisten sai-         jaa ole voitu esittää.
21370:  rauksien syntyyn. Perusteltua olisi, että työtah-       Myöskään ammattitautiasetuksen sisältämä
21371:  ti, työaika, työn luonne ja muut erityiset työ-      fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöi-
21372:  ympäristöön ja työolosuhteisiin perustuvat syyt      den luettelo, jota lainsäädännön voimassaoloai-
21373:  hyväksyttäisiin ammattitaudin aiheuttajiksi ja       kana ei ole kertaakaan muutettu, ei vastaa ny-
21374:  psyykkinen ja psykosomaattinen sairaus korvat-       kyisen työlääketieteen tutkimustuloksia. Ase-
21375:  tavaksi ammattitaudiksi.                             tuksen esimerkkiluetteloon onkin vuoden 1974
21376:     Sairauden aiheuttajan ja sairauden välillä kul-   ammattitautitoimikunnan ehdotuksessa lisätty
21377:  loinkin vaadittavan syy-yhteyden osalta on lain-     lukuisa määrä kemiallisia aineita, yhdisteitä ja
21378: 088000024E
21379: 2                                             1979 vp.
21380: 
21381: aineryhmiä sekä ajanmukaistettu biologisten ja       selvitykset siitä, että sairaus on pääasiallisesti
21382: fysikaalisten tekijöiden luetteloa. Toimikunnan      työstä riippumattomien tekijöiden aiheuttama
21383: ehdotuksessa on myös jossain määrin otettu           ja epätietoisissa tapauksissa korvaus olisi myön-
21384: huomioon työtehtävien osittamisen ja vaiheis-        nettävä sairastuneen eduksi.
21385: tamisen seurauksena lisääntyneiden yksipuolis-          Vuoden 1974 ammattitautitoimikunta on mie-
21386: ten työasentojen ja työliikkeiden vaikutus työn-     tinnössään kiinnittänyt huomiota myös siihen,
21387: t:ekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön rasitus- ja   ettei tapaturmavakuutuslain mukainen elinkor-
21388: kulumasairauksiin. Tuki- ja liikuntaelinsairauk-     kokorvausjärj,estelmä sovellu ammattitautien
21389: sien korvattavuuden laajentamista onkin pidet-       korvaamiseen. Elinkorkoon nähden ammattitau-
21390: tävä eräänä keskeisenä uudistustavoitteena am-       t~en vaikutus nimenomaan oman ammatin mu-
21391: mattitautilainsäädännön epäkohtia poistettaessa.     kaista työtehoa haittaavana tai estävänä tekijänä
21392:    Ammattitautilainsäädäntöön ei sisälly sään-       ei pääse useinkaan huomioiduksi. Ansiotuloihin
21393: nöksiä siitä, kenen on suoritettava ne tutkimuk-     reagoiva täydennyskorko on vain toinen puoli
21394: set, jotka ovat tarpeen työn ja sairauden välisen    elinkorosta ja haitta-asteesta riippumaton yksi-
21395: syy-yhteyden osoittamiseksi. Käytännössä va-         löllinen täydennyskorko on luonteeltaan poik-
21396: kuutuslaitos useimmiten suorittaa tarpeellisiksi     keuksellinen ja sitä on sovellettu yleensä verra-
21397: katsomansa selvitykset, mutta jos työntekijä itse    ten pidättyvästi. Tällainen järjestelmä, jossa
21398: haluaisi suorituttaa lisätutkimuksia, ei hänen       haitta-asteeksi käytännössä muodostuu yleinen
21399: asemaansa ole tarkemmin säännelty. Muutoksen-        haitta eikä ammatillinen haitta, ei ota huomioon
21400: haun yhteydessä tapahtuvan näytön suhteen on         sitä, että ammattitautipotilaalle aiheutuva haitta
21401: noudatettu siviiliasian oikeudenkäyntijärjestystä,   on nimenomaan hänel1e yksilönä aiheutuva eril-
21402: jonka mukaan asianomaisen itse on näytettävä         lishaitta. Kun ammattitautivakuutuksen kor-
21403: toteen perusteet korvausvaatimukselleen. Koska       vaukset jäävät edellä mainituista syistä usein
21404: on tärkeää, että mahdolliset kustannukset eivät      alhaisiksi, suorittavat työeläkejärjestelmä ja kan-
21405: ole esteenä ammattitautiasian perusteelliselle       saneläkejärj-estelmä nykyään osan sellaisista kus-
21406: selvittämiselle ja samalla mahdolliselle työolo-     tannuksista, jotka tulisi korvata ammattitauti-
21407: jen parantamiselle, on vuoden 1974 ammatti-          lain mukaan.
21408: tautitoimikunta mietinnössään esittänyt, että           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21409: sairastuneelia olisi oikeus saada korvaus am-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitäm-
21410: mattitaudin selvittämisestä syntyneistä tarpeel-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21411: lisista kustannuksista riippumatta siitä, mikä       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21412: näiden tutkimusten lopputulos on. Lisäksi am-
21413: mattitautikorvauskysymyksissä olisi nykyis,estä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21414: käytännöstä poiketen perustellumpaa noudattaa               ryhtyä ammattitautilainsäädännössä ja
21415: käänteisen todistustaakan järjestelmää; jos am-             ammattitautien korvauskäytännössä esiin-
21416: mattitauti on mahdollinen, olisi korvauksen                 tyvien epäkohtien pikaiseksi poistami-
21417: epäämisen perusteeksi osoitettava luotettavat               seksi?
21418:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1979.
21419: 
21420:          Marjatta Mattsson              Pauli Puhakka                   E.-J. Tennilä
21421:          Sten Söderström                Pirkko Valtonen                 Liisa Jaakonsaari
21422:          Seppo Toiviainen               Mikko Rönnholm                  Aarne Koskinen
21423:          Mikko Kuoppa                   Olli Helminen                   Eino Grönholm
21424:          Vappu Säilynoja                Hannu Tapiola                   Peter Muurman
21425:          Arvo Kemppainen                Kaisa Raatikainen               Mikko Ekorre
21426:          Ulla-Leena Alppi               Tacob Söderman                  Pirjo Ala-Kapee
21427:          Inger Hirvelä                  Unto Ruotsalainen               Pekka Starast
21428:          Heli Astala                    M.-L. Salminen                  Tarja Halonen
21429:                                         Ensio Laine
21430: 
21431: 
21432: 
21433:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päätlyrnistä.
21434:                                                 1979 vp.
21435: 
21436: Kirjallinen kysymys n:o 293.
21437: 
21438: 
21439: 
21440: 
21441:                                    M. Puhakka: Kuulovammaisten apuvälineitten hankinnan tur-
21442:                                       vaamisesta.
21443: 
21444: 
21445:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21446: 
21447:    Kuulovamma on aina vakava kommunikaa-              yhteiskunnan jäsenenä ja suna mielessä vält-
21448: tio-ongelma. Lähes kaikki kuulovammaiset tar-         tämättömiä, kuulovammaisen jokapäiväiseen
21449: vitsevat apuvälineitä voidakseen täysipainoises-      elämään liittyviä laitteita.
21450: ti osallistua yhteiskunnan toimintaan ja käyt-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes"
21451: tää niitä palveluja, joita kansalaisille tarjotaan.   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
21452: Tarvittavat apuvälineet ovat hyvin erilaisia -        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21453: kuuro tarvitsee tulkin, siis ihmisen, ja visuaa-      vaksi seuraavan kysymyksen:
21454: liseen viestintään liittyviä teknisiä apuvälinei-
21455: tä; huonokuuloinen sen sijaan tarvitsee audi-                   Onko Hallitus tietoinen, että kuulo-
21456: tiivisiä, ääntä vahvistavia laitteita.                       vammaisten apuvälineitten avustuksessa
21457:    Invaliidihuoltolain perusteella myönnetään                on edelleen voimassa varallisuusharkin-
21458: kuulovammaisille apuvälineitten hankkimiseen                 taan perustuva avustusjärjestelmä, ja
21459: varallisuusharkintaan perustuen avustusta. Kuu-              jos on,
21460: lovammaisten apuvälineitten kohdalla noudate-                   mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo
21461: taan varallisuusharkintaa, vaikka se on yleisesti            ryhtyä, että kuulovammaisten apuväli-
21462: poistettu monien jopa puhtaasti esteettistä mer-             neet saataisiin varallisuusharkinnasta ir-
21463: kitystä omaavien apuvälineitten kohdalta. Kui-               roitetuksi ja niiden riittävä yhteiskun-
21464: tenkin kuulovammaisten apuvälineet ovat heil-                nallinen tuki hankinnan helpottamisek-
21465: le ainoa tie kommunikaatioon sekä toimintaan                 si turvatuksi?
21466:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
21467: 
21468:                                                 Matti Puhakka
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 
21473:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21474: 
21475: 
21476: 
21477: 
21478: 188000025F
21479: 1
21480: 1
21481: 1
21482:     1
21483:     1
21484:     1
21485:         1
21486:         1
21487:         1
21488:             1
21489:             1
21490:             1
21491:                 1
21492:                 1
21493:                 1
21494:                     1
21495:                     1
21496:                     1
21497:                         1
21498:                         1
21499:                         1
21500:                             1
21501:                             1
21502:                             1
21503:                                 1
21504:                                                1979 vp.
21505: 
21506: Kirjallinen kysymys n:o 294.
21507: 
21508: 
21509: 
21510:                                    M. Puhakka: Outokummun kaupunkiin suunnitellun valtion vi-
21511:                                       rastotalon rakennustöiden aloittamisesta.
21512: 
21513: 
21514:                          E duskunnan          H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21515:    Valtion virastotalon rakentamishanke Outo-         tiovarainministeriö on palauttanut suunnitelmat
21516: kumpuun on ollut vireillä koko 1970-luvun             takaisin rakennushallitukselle tarkistettavaksi.
21517: ajan. Kun saamamme tiedon mukaan raken-               Koska aikaisemmat vaiheet huomioiden on to-
21518: nustyöt eivät pääse alkamaan vielä kuluvan-           dennäköistä, että hanke siirtyy useilla vuo-
21519: kaan vuoden aikana, on syytä esittää asiasta          silla, ja koska rakennustyön aloittaminen niin
21520: valtioneuvoston vastattavaksi kysely.                 virastotarpeen kuin Outokummussa va:lrlitsevan
21521:    Kaupungin monien aloitteiden pohjalta val-         työllisyystHanteen kannalta on välttämätöntä,
21522: tioneuvosto päätöksellään 22. 11. 1973 vahvisti       on syytä toivoa, että valtiovarainministeriö ot-
21523: Outokummun virastotalon rakentamisen en-              taisi asian uudelleen käsiteltäväksi mahdolli-
21524: simmäiseen kiireellisyysryhmään sekä samalla          simman pikaisesti sekä päättäisi antaa raken-
21525: antoi suunnittelun rakennushallituksen tehtä-         nushallituksen tehtäväksi aloittaa rakennustyöt
21526: väksi niin, että rakennustöihin päästäisiin vii-      pyydettyjen urakkatarjousten ja hyväksyttyjen
21527: meistään vuonna 1976.                                 suunnitelmien pohjalta. Asiaan liittyen on syytä
21528:    Erittäin monivaiheisten neuvottelujen ja toi-      mainita, että Outokummun kaupunki on omal-
21529: menpiteitten jälkeen rakennushallitus kirjeel-        ta osaltaan suorittanut rakennushallituksen an-
21530: lään 2. 11. 1977 alisti virastotalon esisuunni-       taman aikataulun mukaisesti useita virastota-
21531: telman valtiovarainministeriön vahvistettavaksi.      lon rakentamiseen liittyviä tehtäviä, joista kau-
21532: Tässä yhteydessä esitetty aikataulu edellytti         pungille on ollut huomattavia taloudellisia kus-
21533: rakennustöihin päästävän syksyllä 1978.               tannuksia. Näistä mainittakoon tontilla sijait-
21534:    ValtiovarainmJnisteriö vahvisti 14. 12. 1978       sevan asuintalon tyhjentäminen jo syksyllä
21535: kyseisen esisuunnitelman sekä kehotti raken-          1978, sähkömuuntajan siirto sekä viemärin ra-
21536: nushallitusta käynnistämään hankkeen raken-           kentaminen tontille.
21537: nussuunnittelun rakennushallituksen käytettä-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21538: vissä olevan yleissuunnittelumäärärahan turvin        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
21539: ja viemään suunnittelun siihen vaiheeseen, että       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21540: suunnitelmat voidaan täydentää ja rakennustyöt        vaksi seuraavan kysymyksen:
21541: aloittaa suhteellisen lyhyellä varoitusajalla työl-
21542: lisyystilanteen niin vaatiessa.                                 Onko Hallituksen mukaan oikein, et-
21543:    Edellä mainitusta valtiovarainministeriön                 tä hyväksyttyjen rakennushankkeitten
21544: päätöksestä huolimatta rakennussuunnittelu                   aikataulusta edellä esitetyn mukaisesti
21545: edistyi niin hitaasti, että vasta kuluvana syk-              poiketaan, ja
21546: synä pyydettiin rakennustyöstä urakkatarjouk-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21547: sia, vaikka valtion budjettiin sisältyi aloittami-           siin, joilla Outokummun kaupunkiin
21548: seen tarvittava määräraha.                                   suunnitellun valtion virastotalon raken-
21549:    Epävirallisten tietojen mukaan urakkatarjous-             nustyöt saatetaan käyntiin mahdollisim-
21550: ten perusteella laskettavat rakennuskustannuk-               man pian?
21551: set tulevat nousemaan niin korkeiksi, että val-
21552:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1979.
21553: 
21554:                                             Matti Puhakka
21555: 
21556: 
21557:   Vastausta ei oLe annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21558: 088000026H
21559:                                              1979 vp.
21560: 
21561: Kirjallinen kysymys n:o 295.
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 
21566:                                  Söderström: Vaasan läänissä Sljaltsevan Malmin aluesairaalan
21567:                                     laajennushankkeen viivästymisestä.
21568: 
21569: 
21570:                         E dusku n n an      H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21571: 
21572:     Maassamme viime vuosien aikana harjoitettu      Tämä tulisi merkitsemään rakennushankkeen
21573: talouspolitiikka on jättänyt erityisen kielteiset   viivästymistä.
21574: jrojet koulutustoimeen ja sosiaali- ja terveyden-      Hankkeen viivästyminen on jo johtanut sii-
21575: huoltoon. Tämä on erityisesti heijastunut Poh-      hen, että lääninhallitus on ao. kansanterveys-
21576: janmaalla, jossa terveydenhuollon rakennuskoh-      työn kuntainliiton 5-vuotissuunnitelmasta pois-
21577: teet ovat jääneet jälkeen maamme yleisestä          tanut vuodeosastohankkeen, joka kuntainliiton
21578: kehitys tasosta.                                    mielestä tulisi rakentaa v. 1982. Kuntainlii-
21579:     Paraikaa pitkälle tehdyt suunnitelmat Mal-      tolla on tätä nykyä ainoastaan 22 paikkaa van-
21580: min aluesairaalan laajentamiseksi ovat jäissä.      han paikallissairaalan tiloissa; paikkatarve o1i
21581: Sairaalan laajennustöihin ovat osallistumassa       huhtikuussa tänä vuonna 195 tehdyn tutkimuk-
21582: Malmin aluesairaalan kuntainliitto, Huutonie-       sen mukaan.
21583: men sairaalan kuntainliitto sekä Pietarsaaren-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21584: seudun kansanterveystyön kuntainliitto. Näistä      jrestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21585:  kahdelle ensimmäiselle on myönnetty valtion-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21586:  apu rakennushankkeen alulle panemisek.si, mut-     vaksi seuraavan kysymyksen:
21587:  ta Pietarsaarenseudun kansanterveystyön kun-
21588:  tainliitolle valtionapua ei ole myönnetty.                    Onko Hallitus tietoinen tilanteesta
21589:     Lääninhallituksen antaman tiedon mukaan                 Malmin aluesairaalan laajennushankkeen
21590:  valtionosuuksia tullaan myöntämään Vaasan                  viivästymisestä valtionavun puuttumisen
21591:  läänin alueelle ainoastaan kahdelle terveyskes-            johdosta, ja
21592:  kukselle. Siksi on jo käynyt selväksi, että Pie-              mitä Hallitus aikoo tehdä rakennus-
21593:  tarsaarenseudun kansanterveystyön kuntainlii-              hankkeen pikaisesti alulle saamiseksi?
21594:  tolle ei ole saatavissa valtionapua ensi vuonna.
21595:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
21596: 
21597:                                           Sten Söderström
21598: 
21599: 
21600: 
21601:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21602: 
21603: 
21604: 
21605: 
21606: 088000027}
21607:                                                1979 vp.
21608: 
21609: Kirjallinen kysymyz n:o 296.
21610: 
21611: 
21612: 
21613: 
21614:                                    Luttinen: Sosiaalitilojen aikaansaamisesta Lahden veturivarikolle.
21615: 
21616: 
21617:                          Edu sku nn an        H e r r a Puh e m i e he 11 e.
21618: 
21619:    Lahden varikolla olevat veturi-, huolto- ja        saan 8. 1. 1979 kiinnittänyt huomiota työsuo-
21620: ta111miesten sosiaalitilat sijaitsevat loppuun ,ku-   jelusäännös,ten perustJeella parakissa ilmeneviin
21621: luneessa, vuonna 1968 Toijalasta väliaikaisek-        epäkohtiin ja antanut ohjeet todettujen puut-
21622: si tuodussa tilapäisparakissa. Käyttäjämäärään        teellisuuksien poistamiseen.
21623: nähden, joka tällä hetkellä on 65 ja joista 10           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21624: on rinnastettavissa konepajavalimotyöhön likai-       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
21625: suudeltaan, aivan liian pieni parakki on vuo-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21626: sien kuluessa pahasti rappeutunut eikä ny;kyi-        vaksi seuraavan kysymyks·en:
21627: sellään täytä sosiaalitiloille asetettuja vaatimuk-
21628: sia. Lattiat ovat pahasti rapistuneet ja suihku-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21629: tilojen osalta kokonaan romahtaneet alas, il-                ryhtyä uusien sosiaalitilojen aikaansaa-
21630: mastointi on alkeellinen ja miehistöhuoneen                  miseksi Lahden veturivar~kolle, jotta
21631: tilat ovat ahtaat sekä varustukseltaa.'l puutteel-           työsuojelulain mukaiset olosuhteet työn-
21632: liset. Hämeen työsuojelupiiri on tarkastukses-               tekijöille voitaisiin turvata?
21633:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
21634: 
21635:                                                 Matti Luttinen
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 
21640:       Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21641: 
21642: 
21643: 
21644: 
21645: 088000028K
21646:                                                1979 vp.
21647: 
21648: Kirjallinen kysymys n:o 297.
21649: 
21650: 
21651: 
21652: 
21653:                                    Poutanen ym.: Maatalousluottojen vakauttamista koskevan uuden
21654:                                       lainsäädännön aikaansaamisesta.
21655: 
21656: 
21657:                          E duskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21658: 
21659:     Maatalousluottojen va:kauttamisesta annetun       pakorkoinen laina. Tilannehan on sellainen, että
21660: lain ( 79/79) mukaan voidaan maatalousyrit-           halparkorkoisten lainojen määrät ovat olleet ai-
21661: täjille velkarasituksen helpottamiseksi myöntää       van riittämättömät ja yleensä tilalla on joudut-
21662: vakauttamislainoja. Lainat myönnetään vuoden          tu turvautumaan vähäisen halpakatkoisen lai-
21663: 1979 valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä           nan ohella kalliskorkoiseen lainaan. Myös lain
21664: päätetyn maatalouden korkotukilainojen enim-          määräämä 30 prosentin velkaisuusaste on liian
21665: mäismäärän sekä maatilatalouden kehittämisra-         korkea ja se tulisikin alentaa 20 prosenttiin.
21666: haston käyttösuunnitelman puitteissa.                 Samoin lainojen korot ja takaisinmaksuajat ovat
21667:     Lakia säädettäessä eduskunta totesi, että lain    korjaamisen tarpeessa.
21668: soveltamisala tulee olemaan suppea, minkä                Lain epäkohtien ja liian nopean aikataulun
21669: vuoksi moni sellainen korkeakorkoinen laina,          johdosta vakauttamislainalailla ei ole ollut pal-
21670: joka asianomaisen taloudellinen kantokyky huo-        jonlman merkitystä. Elokuun loppuun mennessä
21671: mioon ottaen olisi vakautettava, saattaa jäädä        oli vakauttaruislain mukaisia lainoja myönnetty
21672: vakauttamatta. Sen vuoksi eduskunta edellytti         maatilatalouden kehittämisrahastosta yhteensä
21673: hallituksen seuraavan lain täytäntöönpanoa ja         8 kappa:leuta, yhteensä 430 000 mk ja korko-
21674: ryhtyvän, mikäli saadut kokemukset antavat            tukilainoja 37 kappaJetta, yhteensä 2 337 000
21675: siihen aihetta, asian vaatimiin toimenpiteisiin.      markkaa. Jo tämäkin osoittaa lain olevan te-
21676:     Maatalouden vakauttamislainalakia oli odo-        hoton.
21677: tettu pitkään. Siihen asetettiin myös suuria             Eduskunta edellytti hallituksen saatujen ko-
21678: toiveita, mutta laki ei kuitenkaan ole osoit-         kemusten perusteella ryhtyvän tarvittaviin toi-
21679: tautunut toiveita vastaavaksi. Eräs epäkohdis-        menpiteisiin vakauttamislainakysymyhen järjes-
21680: ta oli lain toimeenpanon hätäisyys. Laki an-          tämiseksi. Mielestämme se tulisi järjestää riit-
21681: nettiin 26 päivänä tammikuuta 1979 ja laina-          tävän laajan ja tehokkaan uuden lain pohjalta.
21682: hakemukset piti jättää 31. 5. 1979 mennessä,             Edellä olevaan viitaten esitäw..me valtiopäi-
21683: mutta maatilahallituksen ohjeet luottolaitoksille     väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
21684:  ja lain toimeenpanoviranomaisille lähtivät vas-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21685:  ta 9. 3. 19 7 9 päivätyllä kirjeellä. Tästä seura-   vaksi seuraavan kysymyksen:
21686:  si, että läheskään kaikki vakauttamislainoihin
21687: oikeutetut eivät ~saaneet ajoissa tietoa lainojen               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
21688: hakemisesta.                                                 siin uuden tehokkaan va:kauttamislaina-
21689:     Epäkohtana on myös se, että vakauttamis-                 lain säätämiseksi maatalouden kallis-
21690: lainan saannin estää jo vähäinenkin saatu hal-               korkoisten luontojen va~kauttamiseksi?
21691:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
21692: 
21693:          Pentti Poutanen                 Einari Nieminen                Juhani Tuomaala
21694:          Heimo Linna                     Juhani Saukkonen               Veikko Pihlajamäki
21695: 
21696: 
21697: 
21698:       Vaustausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21699: 0880000291
21700:                                              1979 vp.
21701: 
21702: Kirjallinen kysymys n:o 298.
21703: 
21704: 
21705: 
21706: 
21707:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Pientalon omistajien katujen puhtaana-
21708:                                     pitovelvollisuudesta.
21709: 
21710: 
21711:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21712:    Vuoden 1980 alussa tulee voimaan laki               Jos taas tontinomistaja ei pysty itse suoriu-
21713: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja     tumaan lain hänelle asettamista velvoitteista,
21714: puhtaanapidosta. Lain mukaan tontinomistajan        joutuu hän kustantamaan kunnalle sille tämän
21715: velvollisuutena on mm. poistaa tontin kohdalla      työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.
21716: olevalta jalkakäytävältä jalankulkua haittaava         Jo moneltakin taholta - mm. Turun Koti-
21717: lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjun-       mäenkadulta, Savustamondeitä ja Uudenpellon-
21718: nasta jalkakäytävällä. Tätä tontinomistajille       tieltä - kantautunut asukkaiden huolestumi-
21719: asetettua velvoitetta voidaankin pitää perus-       nen on hyvin ymmärrettävää. Olihan uuden
21720: teltuna siksi, että kunnat eivät voi monasti-       lain tarkoituksena parantaa tilannetta myös ja
21721: kaan kohtuudella suoriutua näistä tehtävistä        nimenomaan pientalojen osalta.
21722: riittävän nopeasti.                                    Vuoden alussa voimaan tulevan lain kieltei-
21723:    Laissa asetettiin tontinomistajan velvollisuu-   set vaikutukset olisi heti selvitettävä, jotta
21724: deksi myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle     kohtuuttomien laskujen lankeaminen pientalo-
21725: tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää    jen vähävaraisten asukkaiden maksettavaksi voi-
21726: jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesi-        taisiin välttää. Uudistuksen myötä kuntien li-
21727: kouru vapaana lumesta ja jäästä. Näiden vel-        sääntyviä kustannuksia ei saa siirtää vähävarai-
21728: voitteiden arveltiin kuitenkin jo lakia edus-       simpien asukkaiden kannettavaksi.
21729: kunnassa säädettäessä merkitsevän kohtuutto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21730: man suurta rasitetta monelle tontinomistajalle.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21731:    Lain voimaantulon lähestyessä nämä epäilyt       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21732: ovat vain voimistuneet. Erityisesti pienten oma-    vaksi seuraavan kysymyksen:
21733: kotitalojen - monasti vähävaraiset ja iäkkäät
21734: - asukkaat ovat huolissaan uuden lain muka-                   Onko Hallitus tietoinen siitä fyysi-
21735: naan tuomista velvoitteista.                               sestä ja eräissä tapauksissa myös talou-
21736:    Moni varsinkin iäkäs pientalon omistaja                 dellisesta rasitteesta, mitä velvoite pitää
21737: joutuu usein hyvin vaikeaan tilanteeseen, kun              katukäytävä puhtaana paitsi lumesta
21738: kaupungin tai kunnan koneet työntävät suuret               myös lumivalleista merkitsee monille
21739: lumimassat ajotieltä jalkakäytävälle tukkien               iakkäille ja vähävaraisille pientalojen
21740: kulkuväylät. Asukkailla ei aina välttämättä                omistajilLe, ja
21741: ole riittävästi voimia eikä välineitäkään hoitaa              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21742: koneiden jäljiltä katukäytäville jääneet tiiviit           taman rasitteen poistamiseksi näiltä
21743: kinokset. Koneiden kokoon ajamaan lumeen ei                henkilöiltä?
21744: enää pystytä pienillä luudilla ja kevyillä la-
21745: pioilla, joilla joskus aikaisemmin on selvinnyt
21746: katukäytävänkin puhdistamisesta.
21747:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
21748: 
21749:          Anna-Liisa Jokinen            Anna-Liisa Hyvönen             Unto Ruotsalainen
21750:          Matti Järvenpää               Arvo Kemppainen                Ulla-Leena Alppi
21751:          J. Vähäkangas.                                               Inger Hirvelä
21752: 
21753:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21754: 088000030M
21755:                                             1979 vp.
21756: 
21757: Kirjallinen kysymys n:o 299.
21758: 
21759: 
21760: 
21761: 
21762:                                 Salminen ym.: Äidinmaidosta saatujen tulojen verovapaudesta.
21763: 
21764: 
21765:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21766: 
21767:    Saamiemme tietojen mukaan on äidinmaidon           Äidinmaidosta saatavat tulot tulisi ehdotto-
21768: luovuttamisesta saadut tulot ainakin Lieksassa     masti jättää verotuksen ulkopuolelle. Eihän esi-
21769: katsottu verotettavaksi tuloksi. Tämä osoittaa     merkrksi marjoista ja muista luonnontuotteista-
21770: alhaista yhteiskunnallista moraalia.               kaan saatuja tuloja veroteta. Äidinmaidosta saa-
21771:    Äidinmaidon luovuttajien lähtökohtana on        tujen tulojen verottomuutta puoltavat perusteet
21772: pienten lasten elämän turvaaminen. Ennen-          ovat mielestämme vähintään yhtä painavat.
21773: muuta keskosina syntyneiden lasten elämä on           Edellä todetun perusteella ja valtiopäiväjär-
21774: pitkälle riippuvainen siitä, onko äidinmaitoa      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
21775: riittävästi saatavilla.                            tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
21776:    On pelättävissä, että kun äidinmaidon luo-      sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
21777: vuttamisesta saatavat vähäiset tulot joutuvat
21778: verotuksen kohteeksi, tulee luovuttajien määrä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21779: vähenemään. Näin vaarantuu monen lapsen                    ryhtyä äidinmaidosta saatujen tulojen
21780: elämä. Terveysviranomaiset ovat aiheellisesti              vapauttamiseksi verosta?
21781: huolestuneita verottajan toimenpiteistä.
21782:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1979.
21783: 
21784:               Marja-Liisa Salminen                             Pauli Puhakka
21785:               Sten Söderström                                  Marjatta Mattsson
21786: 
21787: 
21788: 
21789: 
21790:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21791: 
21792: 
21793: 
21794: 
21795: 088000031N
21796:                                                 1979 vp.
21797: 
21798: Kirjallinen kysymys n:o 300.
21799: 
21800: 
21801: 
21802: 
21803:                                    Pursiainen: Osa-aikatyövoiman käytöstä valtionhallinnossa.
21804: 
21805: 
21806:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21807: 
21808:    Valtionhallinnossa työskentelee arviolta noin       on uuden teknologian käyttöönottamisen myötä
21809: 10 000 osa-aikatyöntekijää, mikä vastaa noin           siirretty osa-aikatyöntekijöiksi.
21810: 5 % koko henkilöstöstä. Eniten osa-aikatyö-               Olis~kin varsin tärkeää huomioida osa-aika-
21811: voimaa on liikenteen, erityisesti postin ja ra-        työvoiman käyttöpiiriä laajennettaessa työvoi-
21812: kennushallinnon palveluksessa.                         mapoliittisten näkökohtien ohella järjestelyn
21813:    Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa valtion         aiheuttamat palkka- ja sosiaalipoliittiset vaiku-
21814: tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1980            tukset.
21815: todetaan, että virastot ja laitokset saavat yhden         Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehdyn
21816: kokopäivätoimisen henkilön sijasta palkata             s-elvityksen mukaan kunnallisen työllistärnistuen
21817: kaksi puolipäivätoimista henkilöä sen jälkeen,         käyttöä lisäämällä voitaisiin perustaa ko. hal-
21818: kun on keskitetysti selvitetty ko. henkilöstön         linnonalalla 11 700 työpaikkaa. Selvityksessä
21819: palvelussuhteen ehdot sekä mahdollisuudet eri-         korostettiin kuitenkin sitä, että entistä suu-
21820: tyiskoulutettujen ja muiden erityisryhmien työl-       rempi osa työllistämistuen avulla palkattavista
21821: listämiseen.                                           henkilöistä otettaisiin kokopäivätyöhön, koska
21822:    Osa-aikatyövoiman käyttö ei ole mikään uusi         sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole puolipäivä-
21823: ajatus valtion henkilöstöpolitiikassa. Kuitenkaan      työtä. Tilanne on rinnasteinen useilla hallinnon-
21824: ei ole olemassa erityisiä ennusmerkkejä siitä,         aloilla. Tietenkin osa-aikatyön mahdollisuuksia
21825: että osa-aikatyövoiman järkevää käyttöä tultai-        tulisi lisätä niille, joille tällainen järjestely
21826: siin tulevaisuudessa edistämään. Esitetyt suun-        parhaiten sopii. Tällöinkin olisi erityistä huo-
21827: nitelmat pyrkivät kokopäivätoimien muuttami-           miota kiinnitettävä osa-aikatyössä olevien so-
21828: seen osa-aikatyövoimalla hoidettaviksi. Työvoi-        siaaliturvaan.
21829: maa ei tulisi valtionhallintoon lisää, vaan teh-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21830: tävät, joiden hoitamiseen tarvitaan nyt 100            tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
21831: henkilöä, hoidettaisiin 200 osa-aikaisen työn-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21832: tekijän toimesta. Työvoimapoliittisesti tällaisella    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21833: toiminnalla saattaa tosin olla ainakin tilapäi-
21834: sesti työvoiman tarjontaa supistava vaikutus,                     Mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-
21835: mutta samalla se johtaa työsuhdeturvan, toi-                   työvoiman käytössä valtionhallinnossa
21836: meentuloturvan ja sosiaaliturvan heikkenemi-                   ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi ja
21837: seen toisilla työntekijäryhmillä.                              sellaisen osa-aikatyövoiman järkevän
21838:     Erityisen vaikeaksi tilanne on muodostunut                 käytön edistämiseksi, jossa myös so-
21839: postilaitoksen piirissä, jossa esimerkiksi postin-             siaaliturva otetaan nykyistä paremmin
21840: ja:kaji•en työn rationalisoinnin .seurauksena a~kai­           huomioon?
21841: semmin kokopäivätyössä olleita postinjakajia
21842:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
21843: 
21844:                                             Terho Pursiainen
21845: 
21846: 
21847: 
21848: 
21849:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21850: 088000032P
21851:                      j
21852:                     j
21853:                    j
21854:                   j
21855:                  j
21856:                 j
21857:                j
21858:               j
21859:              j
21860:             j
21861:            j
21862:           j
21863:          j
21864:         j
21865:        j
21866:       j
21867:      j
21868:     j
21869:    j
21870:   j
21871:  j
21872: j
21873:                                               1979 vp.
21874: 
21875: Kirjallinen kysymys n:o 301.
21876: 
21877: 
21878: 
21879: 
21880:                                   Männistö ym.: Avioeroperheiden perhe-eläketurvan parantami-
21881:                                     sesta.
21882: 
21883: 
21884:                          E d u s k u n 11 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21885: 
21886:    Sosiaaliturvan kehittymisestä huolimatta on       puoliset avioerolesket ovat usein entisen puoli-
21887: tapauksia, joissa epäoikeudenmukaisella tavalla      son kuollessa ja jo avioeron tapahtuessa siinä
21888: jää tuen tarpeessa olevia henkilöitä sosiaalitur-    iässä, että työpaikan saamiseen tai ammattiin
21889: van ulkopuolelle. Yksi tällainen ryhmä muodos-       kouluttamiseen ei ole mahdollisuuksia.
21890: tuu avioeroleskistä.                                    Toimeentulohätää ja katkeruutta aiheuttava
21891:     Avioerojen lisääntyessä esiintyy yhä useam-      epäkohta voitaisiin korjata esim. maksamalla
21892: min myös sellaisia tapauksia, joissa ensimmäi-       avioeroleskille entisen puolison maksamaa elä-
21893: sen vaimon ja ensimmäisestä avioliitosta syn-        kettä vastaava elatustuki, joka rahoitettaisiin
21894: tyneiden lasten toimeentulo heikkenee entises-       eläkerahastoista. Mikäli haluttaisiin välttyä
21895: täänkin eronneen puolison kuoltua. Miehen            uusista kustannuksista ja tehdä todellista oi-
21896: jälkeen on perhe-eläkeoikeus uudella puolisolla,     keutta, tulisi leskelle kuuluva perhe-eläke jakaa
21897: vaikka uusi avioliitto olisi jäänyt hyvin lyhyt-     avioliittovuosien mukaisessa suhteessa eronneen
21898: aikaiseksikin. Sen sijaan ensimmäinen vaimo          vaimon ja uuden vaimon kesken.
21899: monista, usein taloudellisesti vielä puutteessa         Korottamalla lasten osuutta perhe-eläkkeessä
21900: eletyistä avioliittovuosista huolimatta jää perhe-   suhteessa lesken osuuteen voitaisiin taas suun-
21901: eläketurvan ulkopuolelle. Kuitenkin hänen mah-       nata     perhe-eläketurvaa    oikeudenmukaisesti
21902: dollisuutensa oman ammattiuran luomiseen on          edunjättäjän alaikäisille ja opiskeleville lapsille.
21903: perheen perustamisen vuoksi puolisoiden yhtei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21904: sellä päätöksellä annettu valua hukkaan.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21905:    Koska perhe-eläkkeessä on lesken osuus mer-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21906: kittävämpi kuin lasten osuus, ei myöskään en-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21907: simmäisen avioliiton lapsille tuleva perhe-eläke
21908: riitä korvaamaan heidän menetystään äidin jää-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21909: dessä ilman eläkettä. Kun äiti menettää avio-                ryhtyä avioeroperheiden perhe-eläketur-
21910: erossa entiselle puolisolle maksettavaksi mää-               van parantamiseksi ja perhe-eläkkeen
21911: rätyn eläkkeen, jota ei perhe-eläkkeellä kor-                säätämiseksi avioeroleskille?
21912: vata, jää perhe todella heikkoon asemaan. Nais-
21913:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
21914: 
21915:          Lauha Männistö                 Terhi Nieminen-Mäkynen          Jarmo Wahlström
21916:          Kaisa Raatikainen              Kalevi Sorsa                    E.-J. Tennilä
21917:          Pirjo Ala-Kapee                Juhani Vähäkangas               Niilo Koskenniemi
21918: 
21919: 
21920: 
21921: 
21922:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21923: 
21924: 
21925: 
21926: 088000033R
21927:                                               1979 vp.
21928: 
21929: Kirjallinen kysymys n:o 302.
21930: 
21931: 
21932: 
21933: 
21934:                                   Forsman: Linja-autonkuljettajien eläkeiän alentamisesta.
21935: 
21936: 
21937:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21938: 
21939:    Useissa yhteyksissä on todettu, että linja-       ei ole oikein työn vastuullisuuden ja työllisyy-
21940: autonkuljettajan työ on erittäin rasittavaa. Sa-     denkään kannalta.
21941: malla tähän työhön liittyy vastuu kuljetettavina        Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavasti
21942: olevista matkustajista. Eräissä vastaavanlaisissa    valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
21943: ammateissa onkin vastuullisuuden ja rasittavuu-      jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21944: den vuoksi laskettu eläkeikä muita ammatteja         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21945: alemmaksi. Linja-autonkuljettajien eläkeikä on
21946: 65 vuotta, mutta olisi kohtuullista pyrkiä                      Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
21947: alempaan eläkeikään myös tässä ammatissa.                    esityksen linja-autonkuljettajien eläkeiän
21948:    Samanaikaisesti on tällä alalla poikkeusluvin             alentamisesta, ja
21949: annettu toimia ammattimaisesti henkilöiden,                     valvooko Hallitus, etteivät eläkeiän
21950: joiden ikä on seitsemänkymmenen vuoden seu-                  ylittäneet toimi poikkeusluvin ammatti-
21951: duilla, jopa ylikin. Tällainen poikkeusluvin                 maisina kuljettajina vastuullisessa llnja-
21952: tapahtuva työskentely näin vastuullisella alalla             liikenteessä?
21953:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
21954: 
21955:                                           Mauno Forsman
21956: 
21957: 
21958: 
21959: 
21960:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
21961: 
21962: 
21963: 
21964: 
21965: 088000089}
21966:                                               1979 vp.
21967: 
21968: Kirjallinen kysymys n:o 303.
21969: 
21970: 
21971: 
21972: 
21973:                                   Kortesalmi: Aravalainojen jakomenettelystä.
21974: 
21975: 
21976:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21977: 
21978:    Rakennustarvikekauppaa harjoittavat liikkeet      kysynnän huippuja ja on siten omalta osaltaan
21979: kokevat ongelmana sen, että päätökset oma-           tasapainettamassa rakennusalan työllisyystilan-
21980: kotilainojen myöntämisestä saapuvat lainan-          netta. Nykyisen taloudellisista syistä lyhyeksi
21981: saajille lomakauden kestäessä, jolloin kauppa        jäävän omarakennuskauden aikana on tavallista,
21982: ja teollisuus eivät kykene toimimaan täydellä        että suurista työttömyysluvuista huolimatta mo-
21983: tehollaan. Siten monien tuotteiden toimitus-         nista rakennusalan ammattimiehistä on ajoit-
21984: ajat myöhästyvät säännöllisesti jopa kuukausia.      tain pulaa.
21985: Tästä tilanteesta kärsivät myös rakentajat.             Rakennustarvikekaupan tasaantuminen nykyi.-
21986:    Rakennustarvikekauppaa harjoittavat keskus-       sestään olisi puolestaan tasapainettamassa sekä
21987: liikkeet ovat sitä mieltä, että asuntohallituksen    kaupan että rakennustarviketeollisuuden työlli-
21988: olisi muutettava asuntolainavarojen myöntämis-       syysoloja.
21989: menettelyä nykyisestään seuraavasti:                    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21990:     1. Sekä rakentajien että kaupan ja teollisuu-    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
21991: den tarpeet huomioon ottaen lainapäätökset           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21992: olisi julkistettava jo kevättalvella ennen luon-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21993: nollisen rakennuskauden alkamista.
21994:    2. Koska tieto myönnetyistä lainavaroista                   Tietääkö Hallitus, että aravalainojen
21995: viipyy asuntohallituksesta lähdettyään kunnissa             nykyisestä jakamismenettelystä aiheutuu
21996: useiden viikkojen ajan, tulisi lainansaajille toi-          suuria haittoja sekä käytännön rakennus-
21997: mittaa päätöksistä ennakkotieto.                            toiminnassa että myös rakennustarvik-
21998:     3. Samoin tulisi ottaa vakavasti harkitta-              keiden kaupan ja rakennustarviketeolli-
21999: vaksi millaisin toimenpitein päätöksiä laina-               suuden piirissä, sekä
22000: varojen käytöstä voitaisiin tehdä useammin                     aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22001: kuin kerran vuodessa.                                       miin aravalainapäätösten julkistamiseksi
22002:     Mikäli esitetyt korjaukset saadaan aikaan,              jo riittävän aikaisessa vaiheessa kevät-
22003: tällä on myönteinen vaikutus paitsi rakennus-               talvella sekä lainapäätösten aikaansaa-
22004:  tarvikekauppaan myös rakennusalan työllisyy-               miseksi useammin kuin kerran vuo-
22005: teen. Rakennuskauden jakautuminen aikaisem-                 dessa?
22006: paa pitemmälle ajanjaksolle tasaa työvoiman
22007:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22008: 
22009:                                         J. Juhani Kortesalmi
22010: 
22011: 
22012: 
22013: 
22014:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22015: 
22016: 
22017: 
22018: 
22019: 088000035T
22020:                                             1979 vp.
22021: 
22022: Kirjallinen kysymys n:o 304.
22023: 
22024: 
22025: 
22026: 
22027:                                  Kortesalmi: Toisen palveluksessa työajoissa käytetyn auton sa-
22028:                                     tunnaisen myyntivoiton verotuksesta.
22029: 
22030: 
22031:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
22032: 
22033:    Lukuisilla pa:i!kkakunnilla maassamme on jou-   Siksi verottajan olisikin joustettava ja huoleh-
22034: duttu toteamaan, että verotus autosta, jota        dittava kansalaisten verotuksesta näissä auto-
22035: käytetään työajo~hin, on johtanut kohtuutto-       asioissakin siten, että sekä työntekijän ja auton-
22036: muuksiin. Monet työntekijät käyttävät omaa         omistajan etu että myös työnantajan kohtuulli-
22037: autoaan työnantajansa ajoissa työaikana. Huo-      nen etu ja sama11a kansantalouden etu turva-
22038: lellinen auton omistaja kuitenkin joutuu määrä-    taan.
22039: ajoin uusimaan autonsa, ts. ostamaan entisen ti-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22040: laJle uuden ja myymään aikaisemman ajokkin-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22041: sa. Nyt verottaja on iskenyt tällaisesta autosta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22042: saatuihin myyntivoittoihin ja monissa tapauk-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22043: sissa on verotettu jopa usean tuhannen markan
22044:  myyntivoitosta. Kuitenkin tällainen verotus on              Tietääkö Hallitus, että verotus toisen
22045:  selvästi kohtuuton. Jos kohtuuton myyntivoi-             palveluksessa työajoissa käytetyn auton
22046:  ton verotus jatkuu, on tästä seurauksena se,             satunnaisesta myyntivoitosta on koettu
22047: että työnteddjät eivät käytä enää omaa autoa              laajalti maassamme kohtuuttomaksi ja
22048: 'työnantajansa ajoihin ja työnantaja puolestaan           on johtamassa ennen pitkää kansantalou-
22049: joutuu ostamaan kaJ.liin auton, mihin taas puo-           dellisiin vinoutumiin, sekä
22050: lestaan menee valuuttaa, m.ilkä ei kauppataseem-             aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22051: mekaan kannalta ole edullista, koska autot pää-           miin asianomaisen tulo- ja varaJ.lisuus-
22052:  asiassa maahamme tuodaan edelleenkin ulko-               verolain 21 §:n 2 momentin muuttami-
22053: mailta.                                                   seksi siten, että toisen palvelutksessa
22054:     Verotus ta ei ole alunperin tankoitettu koh-          työajoissa käytetyn auton satunnainen
22055: tuuttomaksi eikä kansalaisten rangaistukseksi.            myyntivoitto tehdään verottomaksi?
22056:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22057: 
22058:                                        ]. Juhani Kortesalmi
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063: 0879013414
22064: 2                                            1979 vp.
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 
22069:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22070: 
22071:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    tään omaisuuden hankintamenon poistamatta
22072: mainitussa tal'koituksessa Te, Herra Puhemies,      oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.
22073: olette 30 päivänä marraskuuta 1979 päivätyn            Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o
22074: kirjeenne ohella to.i!lllittanut valtioneuvoston    4034) on katsottu, että kun verovelvollinen
22075: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       oli saanut työnantajaltaan korvausta oman au-
22076: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta      ton käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin,
22077: kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:                 korvaukset oli, siltä osin kuin niitä oli makset-
22078:                                                     tu auton arvon alentumisesta, otettava huo-
22079:           Tietääkö Hallitus, että verotus toisen    mioon verovelrvollisen auton myynnistä saamaa
22080:        palveluksessa työajoissa käytetyn auton      satunnaista myyntivoittoa laskettaessa (vero-
22081:        satunnaisesta myyntivoitosta on koettu       vuosi 1971). Tulo- ja varaLlisuusverolaki ilmai-
22082:        laajalti maassamme kohtuuttomaksi ja         see sen jo aikaisemmassa lainsäädännössä omak-
22083:        on johtamassa ennen pitkää kansantalou-      sutun oikeusperiaatteen, että ns. palautuvat
22084:        dellisiin vinoutumiin, sekä                  poistot ovat veronalaista tuloa niissä tapauksis-
22085:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    sa, joissa ne sisältyvät veronalaiseen myynti-
22086:        miin asianomaisen tulo- ja varallisuus-      voittoon. Auton arvon alentumisesta maksetta-
22087:        verolain 21 §:n 2 momentin muuttami-         vat korvaukset ovat . rinnastettavissa käyttö"
22088:        seksi siten, että toisen palveluksessa       omaisuuden hankintamenosta myönnettäviin
22089:        työajoissa käytetyn auton satunnainen        poistoihin.
22090:        myyntivoitto tehdään verottomaksi?              Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh-
22091:                                                     teydessä katsottiin, että myyntivoittojen vero-
22092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erilli-
22093: vasti seuraavaa:                                    sellä lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuiten-
22094:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       kaan vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaatteena
22095: satunnaisena myyntivoittona pidetään omaisuu-       tulisi olla se, että satunnaisen 1uovutuksen tuot-
22096: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa,      tama voitto olisi aina veronalaista ruloa n)llkyi-
22097: jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihtamalla     sistä suhteellisen lyhyistä arkarajoista riippu-
22098: tahi muulla niihin verrattava1la saannolla vasti-   matta. Veronalaista tulisi olla enintään todel-
22099: ketta vastaan ja jos irtain omaisuus on ollut       linen inflaatiosta puhdistettu voitto. Asiaa kos-
22100: luovuttajan omana 5 vuotta lyhyemmän ajan.          kevan lainsäädännön valmisteluvaihe ei kuiten-
22101: Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan si-      kaan anna mahdollisuutta luovutusvoiton ve-
22102: ten, että omaisuuden luovutushinnasta vähenne-      rotuksen laajempaan uudistamiseen aivan lähi-
22103:                                                     aikoina.
22104:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
22105: 
22106:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
22107:                                             N:o 304                                                  3
22108: 
22109: 
22110: 
22111: 
22112:                           T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22113: 
22114:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       anskaffningsutgift och utgifterna för vinstens
22115: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      förvärvande.
22116: av den 30 november 1979 tili vederbörande              I rättspraxis (HFD 21. 10. 1975 nr 4034)
22117: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     har det ansetts, att då en skattskyldig av sin
22118: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-      arbetsgivare erhållit ersättning för användning
22119: derteoknade spörsmål nr 304:                       av egen bil för körningar, föranledda av ar-
22120:                                                    betet, ersättningarna, tili den del de erlagts
22121:           Är Regeringen medveten om att be-        för minskning av bilens värde, borde be-
22122:        skattning av tillfällig försäljningsvinst   aktas vid beräknandet av den tillfälliga försälj-
22123:        av bil som använts för arbetsresor i        ningsvinst som den skattskyldige erhöll vid
22124:        annans tjänst i vida kretsar i vårt land    försäljning av biJ.en ( skatteåret 1971). Lagen
22125:        har uppfattats som oskiilig och inom        om skatt på inkomst och förmögenhet ger ut-
22126:        kort kommer att leda tili nationaleko-      tryck för den rättsprincip som omfattats redan
22127:        nomisk snedvridenhet, samt                  i tidigare lagstiftning och enligt viiken av-
22128:           ämnar Regeringen i brådskande ord-       skrivningar som restitueras är skattepliktig in-
22129:        ning vidta åtgärder i avsikt att ändra      komst i de fall, då de ingår i skattepliktig
22130:        21 § 2 mom. lagen om skatt på in-           tillfällig försäljningsvinst. Ersättningar för en
22131:        komst och förmögenhet så, att tillfällig    bils nedsatta värde är att jämföra med avskriv-
22132:        försäljningsvinst av bil som använts för    ningar som beviljas på anskaffningsutgiften för
22133:        arbetsresor i annans tjänst blir skatte-    anläggningstillgångar.
22134:        fri?                                            I samband med att lagen om skatt på in-
22135:                                                    komst och förmögenhet stiftades ansåg man att
22136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      totalreformen av beskattningen på försäljnings-
22137: samt anföra följande:                              vinster borde genomföras genom skild lagstift-
22138:    Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och       ning. Hittills har en dylik lag dock inte
22139: förmögenhet anses såsom tillfällig vinst sådan     stiftats. Principen borde vara den att vinst på
22140: vinst som uppkommit genom tillfällig överlå-       tillfällig överlåtelse alltid vore skattepliktig in-
22141: telse av egendom, om egendomen förvärvats          komst oberoende av de gällande relativt korta
22142: genom köp ellet byte ellet genom annat med          tidsfristerna. Högst den reella, inflationskorri-
22143: dem jämförligt fång mot vederlag och lös egen-     gerade vinsten borde vara skattepliktig. Bered-
22144: dom har varit i överlåtarens ägo kortare tid än    ningsskedet för lagstiftningen i ärende medger
22145: 5 år. Storleken av tillfällig försäljningsvinst    dock inte möjlighet att i vidare utsträckning
22146: beräknas så, att från egendomens överlåtelsepris   förnya beskattningen på överlåtelsevinst inom
22147: avdras den oavskrivna dclen av egendomens          den närmaste framtiden.
22148:      Helsingfors den 14 december 1979.
22149: 
22150:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
22151:                                               1979 vp.
22152: 
22153: Kirjallinen kysymys n:o 305.
22154: 
22155: 
22156: 
22157: 
22158:                                   Kortesalmi: Tullilain 7 §:n muuttamisesta.
22159: 
22160: 
22161:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
22162: 
22163:    Useat sadat kansalaiset eri puolilta maata        kuttaa kyseisen tullilain asianomaisen kohdan
22164: ovat ilmaisseet syvän huolestuneisuutensa sen        muutokseen siten, että Raamatut ja hengelli-
22165: johdosta, että eduskunnassa säädetyn, 1. 1. 1979     nen kirjallisuus irrotettaisiin salakuljetettavain
22166: voimaan tulleen tullilain 7 § merkitsee sitä,        tavarain luettelosta niin ettei Suomen tullia
22167: että raamattujen vienti eräisiin maihin on vai-      velvoitettaisi valvontatoimiin niiden osalta.
22168: keutunut. Nämä kansalaiset ovat kirjoittaneet        Adressin allekirjoittajat viittaavat vetoomuksen-
22169: yhteisen adressin eduskuntaryhmille. Tässä           sa perusteluina myös Helsingin ETY-kokouk-
22170: adressissa he toteavat, että vastavuoroiset tulli-   sen henkeen ja periaatteisiin.
22171: sopimukset ovat kyllä ymmärrettäviä silloin             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22172: kun kysymyksessä on yhteisesti koettu vaara,         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22173: kuten esimerkiksi narkoottisten aineiden eli         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22174: huumausaineiden salakauppa. Mutta allekirjoit-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22175: tajat korostavat, että Raamattu eli Pyhä kirja,
22176: josta mm. Suomen kansa on ammentanut voi-                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22177: mansa kaikkina aikoina ja joka on lapsillamme               miin tullilain 7 § :n muuttamiseksi sel-
22178: oppikirjana kouluissamme, ei voi olla vahin-                laiseksi, että raamatut ja muu hengelli-
22179: goksi millekään kansakunnalle. Allekirjoittajat             nen kirjallisuus irrotetaan salakuljetet-
22180: toteavat, että todellista vapautta ja ihmisen               tavain tavarain luettelosta, niin ettei
22181: arvoista elämää ei ole ilman pitäytymistä Ju-               Suomen tullia velvoiteta valvontatoimiin
22182: malan sanaan. Adressin allekirjoittajat vetoavat-           näiden osalta?
22183: kin eduskuntaryhmiin, että nämä voisivat Vai-
22184:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22185: 
22186:                                         J. Juhani Kortesalmi
22187: 
22188: 
22189: 
22190: 
22191:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196: 0880000465
22197:                                              1979 vp.
22198: 
22199: Kirjallinen kysymys n:o 306.
22200: 
22201: 
22202: 
22203: 
22204:                                  Kortesalmi: Syöpäsairauksien ennakkotarkastusten tehostamisesta.
22205: 
22206: 
22207:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
22208: 
22209:    Oulusta on SMP:n eduskuntaryhmälle kir-         syöväntutkimuksessa sellainen muutos, että
22210: joittanut eräs syöpäpotilas, joka valittaa sitä,   syöpäpotilaita tutkisivat ennen kaikkea koke-
22211: että syövän ennakkotutkimuksiin ei ole kiinni-     neet lääkärit eikä tutkimuksia annetta1s1 ko-
22212: tetty maassamme riittävän suurta huomiota.         kemattomille nuorille lääkäreille. Edelleen kir-
22213: Tämä syöpäpotilas kirjoittaa mm. seuraavaa:        joittaja valittaa sitä, että terveyskeskus on
22214: "Olen itse tämän taudin uhri. Täällä Oulun         vain köyhien odotuspaikka ja että varakkaat
22215: terveyskeskuksessa piti eräs nuori asioista kä-    potilaat voivat turvautua professoreiden hoi-
22216: sittämätön lääkärinitu minua koekaniinina puoli    toon. Terveyskeskuspotilas on kirjoittajan mu-
22217: vuotta ennenkuin itse sanoin tälle henkilölle,     kaan vain opetuskohde.
22218: että sehän voi olla syöpää, ennenkuin hän ym-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22219: märsi minut passittaa OYKS:iin tutkittavaksi ja    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22220: pyyteli vielä anteeksi". Sama henkilö vielä jat-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22221: kaa: "Minusta tämä syöpätilanne on kauhea, ei      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22222: yksin omalta kohdaltani, mutta muidenkin, jot-
22223: ka tiedän tulleen juuri tämän maankuulun ter-                Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä te-
22224: veyskeskuksen kautta liian myöhään OYKS:aan               hostamaan syöpäsairauksien ennakkotar-
22225: vain kuulemaan kuoleman tuomionsa". Syöpä-                kastuksia sekä huolehtimaan siitä, että
22226: potilas, joka SMP:lle kirjoittaa, kertoo olleen-          näitä ennakkotarkastuksia ja muutakin
22227: sa Länsi-Saksassa lähes kaksikymmentä vuot-               syöpäpotilaiden tutkimusta ja hoitoa
22228: ta ja toteaa, että siellä on monta kertaa pa-             antavat mahdollisimman varhaisesta vai-
22229: rempi informointi ja paremmat pakolliset syö-             heesta alkaen todella pätevät ja syöpään
22230: vän ennakkotarkastukset vuosittain. Edelleen              erikoistuneet lääkärit?
22231: hän toteaa, että Suomessa olisi saatava aikaan
22232:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22233: 
22234:                                       J. Juhani Kortesalmi
22235: 
22236: 
22237: 
22238:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22239: 
22240: 
22241: 
22242: 
22243: 088000090K
22244:                                                1979 vp.
22245: 
22246: Kirjallinen kysymys n:o 307.
22247: 
22248: 
22249: 
22250: 
22251:                                   Kortesalmi: Oulun kaupungin Hintan ja Parkkisenkankaan kau-
22252:                                      punginosien rakennuskieltojen kumoamisesta.
22253: 
22254: 
22255:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22256: 
22257:    Oulun kaupungin Hintan ja Parkkisenkan-           ja vaatineet, että näille alueille saadaan heti
22258: kaan kaupunginosien asukkaat katsovat, että           rakennusoikeudet. Edelleen adressin allekirjoit-
22259: Oulun kaupunki on jatkanut aiheettomasti              tajat vaativat, että Oulun kaupungille ei myön-
22260: kymmenen vuotta noiden alueiden, siis Hintan         netä enää jatkoaikaa Hintan ja Parkkisenkan-
22261: ja Parkkisenkankaan, rakennuskieltoa ja estänyt      kaan kaupunginosien rakennuskiellolle.
22262: näiden kaupunginosien kehityksen. Hintan ja              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22263: Parkkisenkankaan alueilla on jo valmis kun-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22264: nallistekniikka (vesi, viemäri, sähkö ja kauko-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22265: lämpö). Samoin alueiden tiet ovat kunnossa,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22266: joten paikalliset asukkaat katsovat etteivät ai-
22267: nakaan nämä seikat eli kunnallistekniikka voi                  Pitääkö Hallitus oikeana, että Oulun
22268: olla rakennusoikeuden esteenä. Asukkaat ovat                kaupunki on jatkanut aiheettomasti jo
22269: jättäneet oululaisille kansanedustajille adressin,          kymmenen vuotta Hintan ja Parkkisen-
22270: jonka aJlekirjoittajina on yli kahdeksankym-                kankaan kaupunginosien rakennuskieltoa
22271: mentä paikallista asukasta. Tässä adressissa                ja siten aiheuttanut paikallisille asuk-
22272: asukkaat toteavat, että aikoinaan on Oulun                  kaille ja tontinomistajille suurta vahin-
22273: kaupunki teettänyt professori Meurmanilla ja                koa ja estänyt näiden kaupunginosien
22274: arkkitehti Niilo Mattilalla alustavat kaavasuun-            normaalin ja luonnonmukaisen kehittä-
22275: nitelmat Hintan ja Parkkisenkankaan kaupun-                 misen, sekä
22276: ginosaa varten. Asukkaat ovat sitä mieltä, että                aikooko Hallitus toimia niin, että
22277: tätä suunnitelmaa olisi voitava käyttää nyt                 Hintan ja Parkkisenkankaan kaupungin-
22278:  alueen hyväksi. Asukkaat edelleen katsovat,                osien asukkaat saavat heti rakennus-
22279: että Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee tontin               oikeuden ja että Oulun kaupungille ei
22280: omistajille suurta vääryyttä estämällä heiltä               enää myönnetä jatkoaikaa Hintan ja
22281: omien tonttien uudelleen rakentamisen. Asuk-                Parkkisenkankaan alueen rakennuskiel-
22282: kaat ovat vedonneet myös sisäasiainministeriöön             toa varten?
22283:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22284: 
22285:                                         J. Juhani Kortesalmi
22286: 
22287: 
22288: 
22289:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22290: 
22291: 
22292: 
22293: 
22294: 0880000487
22295:                                               1979 vp.
22296: 
22297: Kirjallinen kysymys n:o 308.
22298: 
22299: 
22300: 
22301: 
22302:                                   Kortesalmi: Eläkeläisten lasten lapsilisän myöntämisen ikärajan
22303:                                      korottamisesta.
22304: 
22305: 
22306:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22307: 
22308:    Maassamme on suuri määrä sellaisia eläke-         jatketaan ainakin kahdeksantoistavuotiaaksi
22309: läisiä (työ-, sairaus- ja tavallisella eläkkeellä    saakka samoin kuin lapsilisää olisi maksettava
22310: olevia), joilla on alaikäisiä lapsia. Nykyisen       kahdeksantoistavuotiaaksi asti.
22311: käytännön mukaan kuitenkin näiltä eläkeläi-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22312: siltä otetaan pois lapsietuudet lapsen täytettyä     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22313: kuusitoista vuotta eikä myöskään lapsilisiä mak-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22314: seta enää kuusitoista vuotta täyttäneistä ja sitä    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22315: vanhemmista lapsista. Tässä on olemassa selvä
22316: epäkohta kun ottaa huomioon senkin, että                       Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
22317: lapset joutuvat monesti käymään koulua kah-                 toimiin lapsietuuksien ja lapsilisien mak-
22318:  deksantoistavuotiaiksi asti. Näihin epäkohtiin             samiseksi       kahdeksantoistavuotiaaksi
22319: olisikin kiireesti saatava sellainen korjaus, että          saakka sellaisten lasten osalta, joiden
22320: edellämainittuja lapsietuuksia ei oteta pois vielä          huoltaja on eläkkeellä?
22321: lapsen täytettyä kuusitoista vuotta, vaan niitä
22322:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1979.
22323: 
22324:                                         J. Juhani Kortesalmi
22325: 
22326: 
22327: 
22328: 
22329:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22330: 
22331: 
22332: 
22333: 
22334: 0880000498
22335:                                              1979 vp.
22336: 
22337: Kirjallinen kysymys n:o 309.
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342:                                  Eenilä ym.: Vastapuhelujärjestelmään liittyvistä epäkohdista.
22343: 
22344: 
22345:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22346: 
22347:    Turkulainen yksinhuoltaja sai kesällä yllät- mukaan puhelinosakkeen omistajana sidotuksi
22348: täen yli 17 000 markan suuruisen puhelinlas- sopimukseen, jos antaa puhelimensa vuokralle
22349: kun vuokralaisensa Kanadasta vastaanottamista eikä tee puhelinyhdistyksen kanssa erityistä kir-
22350: vastapuheluista. Vuokralainen oli jättänyt pu- jallista sopimusta siitä, että vuokralaisesta tulee
22351: helinlaskunsa maksamatta ja poistunut maasta. sopimusosapuoli hänen sijaansa. - Asiasta ei
22352: Mikkelin puhelinpiiri on vaatinut laskun mak- kuitenkaan ole riittävästi tiedotettu puhelin-
22353: samista 12 prosentin korolla ja ulosmittauksen osakkeen omistajille.
22354: uhalla tämän vuoden loppuun mennessä. Asias-          Vastapuhelujärjestelmän mukanaan tuomista
22355: ta on tehty rikosilmoitus. Maksuvaatimuksen        erityisen suuresta väärinkäytösten mahdollisuu-
22356: johdosta on myös jätetty valitus posti- ja len- desta ja suuresta oikeusturvavaarasta olisi tu1-
22357: nätinhallitukselle.                                lut puhelinosakkeen omistajille ja kaikille kan-
22358:    Valituskirjelmässä on pyydetty maksuvaati- salaisille tiedottaa niin tehokkaasti, ettei siitä
22359: muksen sisältäneen päätöksen kumoamista ja oltaisi yleisesti niin tietämättömiä, kuin mitä
22360: ellei tämä olisi mahdollista, maksuaikaa koh- tämän asian yhteydessä on käynyt ilmi. Puhe-
22361: tuuttoman suuren ja epäoikeutetuksi koetun linyhdistys voi toki vaatia puhelinosakkeen-
22362: laskun maksamiseksi.                               omistajan vastuun säilyttämistä puhelintoimin-
22363:    Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmi, että pu- . nan kehittyessäkin. Merkittäväksi, jopa arve-
22364: helin- ja lennätintoiminnan normaalin käytän- luttavaksi kasvaneesta vastuusta on kuitenkin
22365: nön mukaan tilaaja eli puhelinosakkeen omis- riittävästi tiedotettava, jotta jokainen tietää,
22366: taja katsotaan maksuvelvolliseksi aina silloin, mihin sitoutuu. Onhan vastapuheluiden osalta
22367: kun maksua ei muutoin suoriteta.                   kolmannen henkilön sitominen tiedostettu kan-
22368:    Näin on laita myös kansainvälisten R- eli sainvälisestikin ongelmaksi.
22369: vastapuheluiden osalta, jollaisista tässä tapauk-     Oikeusturvaa vaarantava tekijä on sekin,
22370: sessa on kysymys. Tosin asian yhteydessä on ettei esim. vuokralainen tule yksinomaiseen
22371: myös ilmennyt, miten tietämättömiä tilaajat vastuuseen maksajana sillä, että puhelinyhdis-
22372: yleensä tästä vastuusta ovat ja ettei siitä liiem- tys ikään kuin hiljaisesti hyväksyy hänet mak-
22373: min tiedoteta.                                     sajaksi lähettämällä laskun suoraan vuokralai-
22374:    Suomi on hyväksynyt kansainvälisen CCITT- selle, eikä mitään tietoa puhelinosakkeen omis-
22375:  sopimuksen. Sen 100 artiklan mukaan kansain- tajalle. Kuitenkin puhelinyhdistyksen tehtävänä
22376: väliseen vastapuheluun tarvitaan ainoastaan pitäisi olla myös osakkeenomistajan edun ja oi-
22377: osoitekoneen numerosta saatu hyväksyminen keuksien valvonta. Ainakin kirjallisessa vuokra-
22378: puhelun vastaanottamisesta ja maksamisesta. sopimuksessa sovittu vuokralaisen velvollisuus
22379: Näin ollen on mahdollista, että kuka tahansa puhelimen perusmaksun suorittamiseen ja tä-
22380: puhelun vastaanottaja voi tahallisesti tai ym- män sopimuksen esittäminen puhelinyhdistyk-
22381:  märtämättään sitoutua itse, mutta sitoa myös selle - vaikka vuokrataisenkin toimesta, ku-
22382:  viattoman kolmannen henkilön puhelinosak- ten tässä konkreettisessa tapauksessa sanotaan
22383:  keen omistajana kohtuuttomankin suureen ta- tehdyn -            tuHsi hyväksyä puhelinosakkeen
22384:  loudelliseen vastuuseen.                          omistajan vastuun siirtymiseksi vuokralaiselle.
22385:    Suomen sopimusoikeuden yleisten periaattei-        Tässä nimenomaisessa tapauksessa maksua
22386:  den mukaan kaksi henkilöä ei keskenään teke- vaaditaan osakkeenomistajalta, jonka kuitenkin
22387:  mällään sopimuksella voi sitoa kolmatta miestä. olisi katsottava vapautuneen vastuusta viimeis-
22388:  Viaton kolmas tulee kuitenkin nykykäytännön tään siinä vaiheessa, kun aikaisemman maksa-
22389: 0880000509
22390: 2                                             1979 vp.
22391: 
22392: matta Jatetyn puhelinlaskun ulosmittaus on              Kun Margit Mäkisen tapauksella ori merki-
22393: saatujen tietojen mukaan kohdistettu asian-          tystä niin puhelinosakkeen omistajien oikeus-
22394: omaiseen vuokralaiseen eikä, kuten puhelin-          turvan ja vastuun selvittämiseksi vastapuhelu-
22395: ohjesäännön 9 § :n nojalla tulisi tehdä, tilaajaan   järjestelmässä kuin puhelintoimintaa koskevan
22396: eli puhelinosakkeen omistajaan. Viimemaini-          säännöstön uudistamistarpeen selvittämiseksi
22397: tulle ei tässä tapauksessa ole tuolloin annettu      yleisemminkin, on aiheellista, että asia perus-
22398: myöskään tietoa ko. ulosmittauksesta ja puhe-        teellisesti tutkitaan.
22399: limen sulkemisesta. Tämä olisi aivan ilmeisesti         Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
22400: ollut puhelinyhdistyksen velvollisuus.               tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
22401:    Asiaa selvitettäessä on käynyt ilmeisen sel-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
22402: väksi, ettei tässä nimenomaisessa tapauksessa        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
22403: ole olemassa oikeutettuja perusteita, joilla tur-    myksen:
22404: kulainen Margit Mäkinen voitaisiin velvoittaa
22405: maksamaan vuokralaisensa Kotkassa vastaanot-                   Onko Hallitus tietoinen vastapuhelu-
22406: tamat ja maksamatta jättämät vastapuhelut.                  järjestelmään liittyvistä ilmeisen suuris-
22407:     Oikeusturvaksi ei tällaisessa tapauksessa rii-          ta väärinkäytösten mahdollisuuksista ja
22408: tä se, että valtiokonttorilla ehkä olisi harkin-            siitä johtuvasta tilaajan oikeusturvaon-
22409: nanvarainen oikeus myöntää maksuvelvolliselle               gelmasta, ja jos on,
22410: helpotusta maksun suorittamisesta tai vapaut-                  mitä Hallitus aikoo tehdä Margit
22411: taa hänet siitä kokonaan (L valtiokonttorin                 Mäkisen tapauksen kaltaisten epäoikeu-
22412: oikeudesta myöntää helpotuksia ja vapautuksia               tettujen ja kohtuuttomien maksuvaati-
22413: valtiolle tulevien maksujen ja korvausten suo-              musten estämiseksi?
22414: rittamiseksi 13. 1. 1978/1 §).
22415:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
22416: 
22417:          Paula Eenilä                   Peter Muurman                  Aimo Ajo
22418:          Saara-Maria Paakkinen          Tapio Holvitie                 Anna-Liisa Jokinen
22419:          Matti Puhakka                  Heli Astala                    Mikko Rönnholm
22420:          Seppo Tikka                    Jacob Söderman                 Hannu Tapiola
22421:          Erkki Liikanen                 Markus Aaltonen                Risto Tuominen
22422:          Olli Helminen                  Reino Breilin                  Mauno Forsman
22423:          Kaisa Raatikainen              Sakari Knuuttila               Ensio Laine
22424:          Tellervo Koivisto              Eino Grönholm                  Pentti Lahti-Nuuttila
22425:          Arvo Salo                      Kaarina Suonio                 Ilkka Kanerva
22426:          Maija Rajantie                 Anna-Liisa Piipari             Pekka Vennamo
22427:          Lea Savolainen                 Pekka Starast                  Pirjo Ala-Kapee
22428:          Sauli Hautala                  Juhani Surakka                 Heikki Perho
22429:          Tarja Halonen                  Lauri Palmunen                 Liisa Jaakonsaari
22430:          Lauha Männistö                 Pirkko Valtonen                Juhani Raudasoja
22431:          Helge Siren                    Jouko Tuovinen                 Seija Karkinen
22432:          Kaj Bärlund                    Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Arto Lampinen
22433:          Eino Loikkanen                 Matti Luttinen                 Jorma Rantala
22434:          Bror Lillqvist                 Lasse Lehtinen                 Pertti Hietala
22435:                                         Niilo Hämäläinen
22436: 
22437: 
22438: 
22439: 
22440:     Vastausta e1 ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22441:                                              1979 vp.
22442: 
22443: Skriftligt spörsmål nr 310.
22444: 
22445: 
22446: 
22447: 
22448:                                  Malm m: fl.: Om lindtande av växthusodlarnas ekonomiska
22449:                                     situation till följd av oljeprisstegringarna.
22450: 
22451: 
22452:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n:
22453: 
22454:    Under det gångna året hiu de talrika förhöj-     odlarna nu hamnat i, inte geno'm statsmaktens
22455: ningarna av priset på oljeprodukter medfört         försorg underlättas genom liknande åtgärder
22456: betydande kostnadsökningar såväl för . enskilda     som vidtagits i övriga länder, hotar· den in~
22457: som för företagare. För landets växthusodlare       hemska produktionen att kraftigt minska och
22458: som huvudsakligen är verksamma i u-områden          kommer då att ersättas av import från de
22459: har årets prisutveckling för den lätta bränn-       länder, där man visat förståelse för den egna
22460: oljan kommit att innebära ett alvarligt hot för     produktioneo och den betydelse denna har för
22461: den fortsatta verksamheten inom branschen           sysselsättningen.
22462: och samtidigt för sysselsättningen i dessa in-         Med hänvisning tili ovanstående ber under-
22463: dustrifattiga områden. Redan vid den kostnads-      tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
22464: nivå på lätt brännolja som rådde vid ingån-         dagsordningen föreskriver · tili vederbörande
22465: gen av detta år utgjorde bränslekostnaderna         medlem av statsrådet ställa följande spörsmål:
22466: mera än en tredjedel av odlarens kostnader och
22467: sedan dess har priset på lätt brännolja enbart               Är Regeringen villig att trygga verk-
22468: under innevarande år stigit med ca 55% och                samhetsförtitsättningarna för den in-
22469: därmed åstadkommit ett kostnadstryck som för              hemska växthusodlingen genom att
22470: växthusodlarnas del vida överstiger nivån så-             under en övergångsperiod om fem år,
22471: väl för enskilda som för företag.                         under viiken eventuellt andra alternati-
22472:    Den lätta brännoljan utgör idag huvudsakligt           va lösningar på energisidan framarbetas,
22473: bränsle för över 90 % av de österbottniska                stöda växthusnäringen genom att antin-
22474: växthusodlarna eftersom inga beprövade alter-             gen bevilja ett produktionsstöd för in-
22475: nativa lösningar funnits att tiligå, och som till         hemska grönsaker producerade i växt-
22476: skäliga kostnader skulle motsvara de krav på              hus eller genom prisstöd för den olja
22477: driftssäkerhet, automatik och arbetsinsats som            som används i växthus, och
22478: krävs i en växthusanläggning.                                är Regeringen viliig att genom bety-
22479:    De finländska växthusodlarna producerar                dande stöd och lån underlätta alla ener-
22480: idag högklassiga grönsaker som kvalitetsmässigt           gibesparande åtgärder och underlätta
22481: står sig sypnerligen väl i en internationell jäm-         övergången tili alternativa energikällor
22482: förelse och produceras under de tider när od-             såväl för enskilda odlare som för sam-
22483: lingsförutsättningen i Finland så tiliåter. Om            arbetsprojekt kring energiförsörjningen
22484: den .svåra ekonomiska situation, som växthus-             för växthusodling?
22485:      Helsingfors den 4 december 1979.
22486: 
22487:          Håkan Malm                    Ole Norrback                  Bror Lillqvist  .
22488:          Boris Renlu~d                 Elisabeth Rehn                Juhani Tuomaala
22489:          Jacob Söderman                Gunnar· Häggblom              Veikko Pihlajamäki
22490:                                        Henrik Westerlund
22491: 
22492: 
22493: 
22494: 
22495: 088000051A
22496: 2                                              1979 vp.
22497: 
22498: Kirjallinen kysymys n:o .310.                                                             Suomennos.
22499: 
22500: 
22501: 
22502: 
22503:                                   Malm ym.: Kasvihuoneviljelijöiden öljyn hinnannousun johdosta
22504:                                       vaikentuneen taloudellisen aseman lievittämisestä.
22505: 
22506: 
22507:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22508: 
22509:    Kuluvana vuonna öljytuotteiden lukuisat hin-       messa sen sallivat. Mikäli vaikeata taloudellista
22510: nankorotukset ovat tuoneet mukanaan huomat-           asemaa, johon kasvihuoneviljelijät nyt ovat jou-
22511: tavia kustannusten lisäyksiä niin yksityisille        tuneet, ei valtiovallan toimesta helpoteta saman-
22512: henkilöille kuin yrittäjille. Maan kasvihuone-        laisin toimenpitein kuin ne, joihin on ryhdytty
22513: viljelijöille, jotka pääasiallisesti toimivat kehi-   muissa maissa, kotimainen tuotanto on vaarassa
22514: tysalueilla, vuoden hintakehitys kevyen poltto-       vähentyä voimakkaasti, ja se tullaan silloin kor-
22515: öljyn osalta on merkinnyt vakavaa uhkaa toi-          vaamaan tuonnilla maista, joissa on osoitettu
22516: minnan jatkumiselle tällä alalla sekä samanai-        ymmärtämystä omalle tuotannolle ja sille merki-
22517: kaisesti uhkaa työllisyydelle näillä alueilla,        tykselle, joka sillä on työllisyydelle.
22518: joilla on vain vähän teollisuutta. Jo sillä ke-          Yllä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
22519: vyen polttoöljyn kustannustasolla, joka vallitsi      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
22520: tämän vuoden alussa, polttoainekustannukset           tanut esittää valtioneuvoston asianomaisen jä-
22521: muodostivat enemmän kuin kolmanneksen vil-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22522: jelijöiden kustannuksista ja tämän jälkeen ke-
22523: vyen polttoöljyn hinta on yksistään kuluvana                    Onko Hallitus halukas turvaamaan
22524: vuonna noussut noin 55 % :lla ja siten kustan-               kotimaisen kasvihuoneviljelyn toiminta-
22525: nuspaineen, joka kasvihuoneviljelijöiden osalta              edellytykset viiden vuoden ylimenokau-
22526: selvästi ylittää sekä yksityisten että yritysten             den aikana, jolloin mahdollisesti aikaan-
22527: tason.                                                       saadaan muita ratkaisuja energian osalta,
22528:    Kevyt polttoöljy muodostaa pääasiallisen                  tukemaan kasvihuone-elinkeinoa joko
22529: polttoaineen yli 90 % :lle Pohjanmaan kas-                   myöntämällä tuotantotukea kotimaisille
22530: vihuoneviljelijöistä, koska mitään sellaisia                 kasvihuoneessa tuotetuille vihanneksille
22531: vaihtoehtoisia luotettavia ratkaisuja ei ole ollut           tai hintatuen muodossa sen öljyn osal-
22532: tarjolla, jotka kohtuullisin kustannuksin vastai-            ta, jota käytetään kasvihuoneissa, ja
22533: sivat kasvihuonelaitoksen käyttövarmuutta kos-                  onko Hallitus halukas huomattavalla
22534: kevia vaatimuksia, automatiikkaa ja vaaditta-                tuella ja huomattavilla lainoilla helpot-
22535: vaa työpanosta.                                              tamaan kaikkia energiaa säästäviä toi-
22536:    Suomalaiset kasvihuoneviljelijät tuottavat                menpiteitä ja helpottamaan siirtymistä
22537: nykyisin korkeatasoisia vihanneksia, jotka laa-              vaihtoehtoisiin energialähteisiin niin
22538: tunsa puolesta täysin puolustavat asemaansa                  yksityisten viljelijöiden osalta kuin yh-
22539: kansainvälisessä vertailussa. Ja ne tuotetaan sel-           teistyöprojektien osalta, jotka liittyvät
22540: laisina aikoina, jolloin viljelyedellytykset Suo-            kasvihuoneviljelyn energiahuoltoon?
22541:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1979.
22542: 
22543:          Håkan Malm                      Ole Norrback                   Bror Lillqvist
22544:          Boris Renlund                   Elisabeth Rehn                 Juhani Tuomaala
22545:          Jacob Söderman                  Gunnar Häggblom                Veikko Pihlajamäki
22546:                                          Henrik Westerlund
22547: 
22548: 
22549: 
22550:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22551:                                              1979 vp.
22552: 
22553: Skriftligt .spörsmål nr 311.
22554: 
22555: 
22556: 
22557: 
22558:                                  Renlund m. fl.: Om skattemyndigheternas åtgärder i ett bolags
22559:                                     konkurs i Jakobstad.
22560: 
22561: 
22562:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22563: 
22564:     Vintern 1977-78 drabbades Jakobstads ar-           I det dramatiska skeendet 1977-78 blev
22565: betsmarknad av ett svårt bakslag när möbel-         skattemyndigheternas agerande avgörande för
22566: fabriken Oy Bjarne Dahlqvist Ab försattes i         händelseutvecklingen. Ett företags finansiärer
22567: konkurs och största delen av de omkring 180         ansåg sig tvungna till sådan försiktighet. att en
22568: anställda förlorade sina arbetsplatser.             fortsatt verksamhet omöjliggjordes. Konkurs-
22569:     På grund av en mycket snabb utbyggnad,          förfarandet bedömdes som den enda riktiga
22570: stimulerad av påtagliga försäljningsframgångar      metoden. De flesta anställda avskedades och
22571: inte minst utomlands, fick företaget våren-         verksamheten avvecklades praktiskt taget helt
22572: sommaren 1977 finansieringssvårigheter. Dit-        och fortsatte under tillförordnad ledning när-
22573: tills hade banker och olika statliga industri-      mast i sanerings- och underhållssyfte.
22574: stödsfonder gett de krediter som behövdes. I           Mot bakgrunden av detta synes det vara
22575: samband med utredningen för ett utökat kom-         befogat med en statlig granskning av principer-
22576: munalt stöd ifrågasattes företagets kreditvärdig-   na för skattemyndigheternas agerande. Skatte-
22577: het, dess soliditet och solvens.                    krav på 42 miljoner mark på ett ungt företag
22578:     I detta skede uppdagades grav misskötsel i      som under hela sin verksamhet kommer till
22579: företagets försäljningsorganisation i Sverige       en total omsättning av ungefär samma storlek
22580: Ab BD Design. Detta har senare lett tili rätte-     måste ju betecknas som orimliga.
22581: gång mot BD Designs direktör för grov tro-             Enligt länsskattebyrån bör en skattefordran
22582: löshet mot huvudman och sannolikt försking-         bevakas för angivet år och ifall osäkerhet
22583: ring - kanske i storleksordningen 5-6 mil-          finnes om vilket år skatteskuld gäller bör myn-
22584: joner mark.                                         dighet bevaka samma fordran även för andra
22585:     Den 22 oktober 1977 uppgavs företagets          möjliga år, i värsta fall för tre olika år. Detta
22586:  skuldbörda tili ca 20 miljoner mark.               innebär teoretiskt att skattefordran kan ställas
22587:     Den 25 oktober 1977 begärde Bjarne Dahl-        på belopp trefalt det verkliga.
22588: qvist, uppmanad av sina kreditgivare, företaget        Om skattelagen tiliåter detta förfaringssätt
22589: i konkurs sedan skattemyndigheterna som sina        bör bestämmelserna ändras så att dylika chock-
22590: fordringar preliminärt angett "10-tals miljoner".   anspråk inte kan ställas. Om skattebyrån i
22591:     Den 17 november 1977 uppgavs företagets         detta fall överskridit sina befogenheter bör de
22592:  skulder tili 22,1 mmk och dess tillgångar tili     ansvariga avkrävas förklaring för eventuella
22593:  19,1 mmk.                                          rättsliga åtgärder.
22594:                                                        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
22595:     Den 2 december 1977 redogör Bjarne Dahl-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
22596:  qvist rätt ingående för sina grundade miss-        föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
22597:  tankar mot skötseln av dotterbolaget i Sverige.    rådet ställa följande spörsmål:
22598:     Den 16 mars 1978 framlägger länsskattebyrån
22599:  krav på 42 mmk, vilket redan då chockerade                  Är Regeringen medveten om att
22600:  boutredarna och alla de revisorer som på olika            skattemyndigheters åtgärd förde Oy
22601:  sätt handlagt fallet.                                     Bjarne Dahlqvist Ab i konkurs på basen
22602:     Efter 1,5 års fortsatta utredningar visar det          av skattefordringar som sedermera vi-
22603:  sig att länsskattebyråns anspråk inte kunnat              sade sig uppgå tili en bråkdel av det
22604:  bevisas. I verkligheten torde sluträkningen               som uppgavs då konkursansökan inläm-
22605:  stanna långt under 1 mmk.                                 nades, och om så är,
22606:  088000052B
22607: 2                                        1979 vp.
22608: 
22609:         vilka åtgärder avser Regeringen vidta       negativa effekter på sysselsättning oeh
22610:      i anledning därav och för att förhindra        företagarens rättsskydd?
22611:      att dylikt förfarande upprepas med dess
22612:     Helsingfors den 5 december 1979.
22613: 
22614:             Boris Renlund                               Ole Norrback
22615:                                                                                                         3
22616: 
22617: K:irjaDinen kysymys n:o 311.                                                                 · Suomennos.
22618: 
22619: 
22620: 
22621: 
22622:                                      Renlund ym.: Veroviranomaisten toimenpiteistä pietarsaarelai-
22623:                                         sen yrityksen konkurssiasiassa.
22624: 
22625: 
22626:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22627: 
22628:    Talvella 1977-78 Pietarsaaren työmarkki-              tavoin olivat olleet tekemisissä tapauksen kans-
22629: noita kohtasi kova takaisku, kun huonekaluteh-           sa.
22630: das Oy Bjarne Dahlqvist Ab asetettiin kon-                  Puolitoista vuotta jatkuneiden selvitysten
22631: kurssiin ja suurin osa noin 180 työntekijästä            jälkeen osoittautuu, että lääninveroviraston vaa-
22632: menetti työpaikkansa.                                    timuksia ei ole voitu todistaa. Todellisuudessa
22633:    Erittäin nopean laajenemisen johdosta, jonka          loppulasku jäänee pitkälti alle yhden miljoo-
22634: aikaansaivat merkittävät myyntimenestykset               nan markan.
22635: mm. ulkomailla, yritys joutui keväällä ja ke-               Dramaattisessa tapahtumasarjassa 1977-78
22636: sällä 1977 rahoitusvaikeuksiin. Siihen saakka            veroviranomaisten toiminnalla oli ratkaiseva
22637: olivat pankit ja erilaiset valtiolliset teollisuus-      merkitys tapahtumien kehitykselle. Yrityksen
22638: tukirahastot antaneet tarvittavat luotot. Selvi-         rahoittajat katsoivat olevansa pakotettuja sel-
22639: tettäessä lisättyä kunnallista tukea asetettiin          laiseen varovaisuuteen, että toiminnan jatku-
22640: kyseenalaiseksi yrityksen luottokelpoisuus, vaka-        minen tehtiin mahdottomaksi. Konkurssime-
22641: varaisuus ja maksukyky.                                  nettely katsottiin ainoaksi oikeaksi keinoksi.
22642:    Tässä vaiheessa huomattiin vakavia laimin-            Useimmat työntekijöistä irtisanottiin ja toimin-
22643: lyöntejä yrityksen Ruotsissa olevassa myynti-            ta lopetettiin käytännöllisesti katsoen koko-
22644: organisaatiossa Ab BD Designissa. Tämä on                naan ja sitä jatkettiin asetetun johdon alaisena
22645: myöhemmin johtanut BD Designin johtajaa                  lähinnä saneeraus- ja ylläpitotarkoituksessa.
22646: vastaan käytävään, törkeätä epärehellisyyttä                Tätä taustaa vasten katsottuna näyttää ai-
22647: päämiestä kohtaan ja todennäköistä kavallusta            heelliselta se, että valtio tarkastaa veroviran-
22648: koskevaan oikeudenkäyntiin kavalluksen mää-              omaisten toiminnan periaatteet. 42 miljoonaa
22649: rän noustessa ehkä 5-6 milj. markkaan.                   markkaa käsittäviä verovaatimuksia, jotka koh-
22650:     Lokakuun 22 päivänä 1977 yrityksen velat             distetaan nuoreen yritykseen, jonka kokonais-
22651: olivat 20 milj. markkaa.                                 liikevaihto koko sen olemassaolon aikana nou-
22652:     Lokakuun 25 päivänä 1977 Bjarne Dahlqvist            see suurin piirtein samaan määrään, on pidet-
22653: pyysi yrityksensä asettamista konkurssiin saa-           tävä suhteettomina.
22654: tuaan siihen kehotuksen luotonantajaltaan ja                Lääninveroviraston mukaan verosaatavaa on
22655: veroviranomaisten ilmoitettua alustavasti vaati-         valvottava ilmoitetun vuoden osalta ja mikäli
22656: mustensa määräksi "kymmenet miljoonat mar-               ilmaantuu epävarmuutta siitä, mitä vuotta vero-
22657: kat".                                                    velka koskee, veroviranomaisten on valvottava
22658:     Marraskuun 17 päivänä 1977 ilmoitettiin,             samaa vaatimusta myös muiden mahdollisten
22659: että yrityksen velat olivat 22,1 milj. markkaa           vuosien osalta eli pahimmassa mahdollisessa
22660: ja varat 19,1 milj. markkaa.                             tapauksessa kolmen eri vuoden osalta. Teorias-
22661:     Joulukuun 2 päivänä 1977 Bjarne Dahlqvist            sa tämä merkitsee sitä, että verovaatimus voi
22662: selostaa varsin yksityiskohtaisesti perustellut          koskea määrää, joka on kolminkertainen verrat-
22663: epäilyksensä siitä, miten tytäryhtiötä Ruotsissa         tuna todelliseen määrään.
22664: on hoidettu.                                                Jos verolaki sallii tällaisen menettelytavan,
22665:     Maaliskuun 16 päivänä 1977 lääninvero-               on määräyksiä muutettava siten, että tällaisia
22666: virasto esittää 42 milj. markan vaatimuksen,             shokkivaateita ei voida asettaa. Jos verovirasto
22667:  mikä jo silloin aiheutti shokin pesän selvittä-         tässä tapauksessa on ylittänyt valtuutensa, vas-
22668: jllle ja kaikille niille tilintarkastajllle, jotka eri   tuussa olevilta on vaadittava selitystä, jotta
22669: 4                                             1979 vp.
22670: 
22671: voitaisiin ryhtyä mahdollisiin oikeudellisiin toi-       menpiteen perustuessa verovaatimuksiin,
22672: menpiteisiin.                                            jotka sittemmin osoittautuivat murto-
22673:   Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-        osaksi siitä, mikä oli ilmoitettu kun
22674: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme                konkurssihakemus jätettiin, ja jos on,
22675: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22676: vaksi seuraavan kysymyksen:                              ryhtyä tämän johdosta sekä estääkseen
22677:                                                          sen, ettei tällainen menettely, jolla on
22678:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että             kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja
22679:        veroviranomaisten toimenpide johti Oy             yrityksen oikeusturvaan, toistuisi?
22680:        Bjarne Dahlqvist Ab:n konkurs,siin toi-
22681:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1979.
22682: 
22683:                Boris Renlund                                 Ole Norrback
22684: 
22685: 
22686: 
22687: 
22688:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22689:                                               1979 vp.
22690: 
22691: Kirjallinen kysymys n:o 312.
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696:                                   Ekorre: Keminmaan kunnassa sijaitsevan Sivakkavaaran säilyttä-
22697:                                      misestä suojeluarueena.
22698: 
22699: 
22700:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22701: 
22702:     Julkisuuteen hiljattain tulleiden tietojen mu-   päivänä marraskuuta 1979 hallituksen esityk-
22703: kaan on Tornion Sora Oy -nimisellä yhtiöllä          sestä valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvioksi
22704: tarkoituksena ryhtyä soranajoon Keminmaan            antamassaan mietinnössä seuraavaa: "Talouspo-
22705: kunnan Lantiosaaren kylässä sijaitsevasta Sivak-     litiikan perinteisten tavoitteiden toteuttamis-
22706: kavaarasta. Tarkoituksena on kerrottu olevan         pyrikimyksiin liittyy myös joukko kielteisiä piir-
22707: ajaa noin >kolmen hehtaarin alueelta noin            teitä. Kasvukehitys on tuonut mukanaan uusia
22708: 400 000 m3 soraa. Tämä merkitsisi luonnon-           ongelmia. Eräs tällainen yhteisikuntapolitiikan
22709: kauniin Sivak:kavaaran täydellistä tuhoutumista.     kohdealue on ympäristöpoHtiill(lka, joka laa-
22710:     Sivrukkavaaran se alue, josta soranotto on       jasti ottaen tarkoittaa työ- ja asuinympäristön
22711: suunniteltu aloitettavaksi, on merkitty Lapin        viihtyisyyden lisäämistä, ympäristön saastumi-
22712: seutukaavaliiton laatimassa Lapin läänin virkis-     sen ehkäisyä, luonnonvarojen riittävyyden var-
22713: tys- ja suojelukaavaehdotuksessa suojeltavaksi       mistamista sekä maisemallisten ja rakennus-
22714: alueeksi. Siva:kkavaara onkin merkittävä ja          kulttuuriin liittyvien arvojen säilyttämistä. Näi-
22715: luonnonkaunis harju lähellä Kemin kaupunkia          den tavoitteiden toteuttaminen tulee muodos-
22716: ja näin ollen se on muodostunut virkistyshiih-       tumaan yhä tärkeämmäksi kansanta~ouden voi-
22717:  täjien ja retkeilijöiden suosimaksi kohteeksi.      mavarojen käyttökohteeksi."
22718:     Sivakkavaaran alue kuuluu myös Iso-Sydän-            Hallituksen tulisrkin käsitykseni mukaan ryh-
22719: maan paliskunnan poronhoitoalueeseen. · Alueel-      tyä kiireesti toimenpiteisiin Sivalk!kavaaran säi-
22720: la palkii tätä nykyä arviolta ainakin 300 Kemin-     lyttämiseksi suunniteltuna suojelualueena, vir-
22721:  maan, Simon ja Ranuan kunnista kotoisin ole-        kistys- ja retkeilY'kohteena sekä poronhoito-
22722: vien poronhoitajien poroa.                           alueena.
22723:     Paikallisen väestön keskuudessa on suurta           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
22724: ihmetystä herättänyt luonnonkauniin ja suo-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
22725:  jeltava!ksi kohteeksi nimetyn harjun tuhoami-       tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22726:  nen. Erityisesti toimenpidettä pidetään tuomit-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22727: tavana, kun maassamme ryhdytään viettämään
22728: ympäristövuotta vuoden 1980 aikana. Ympä-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22729: ristövuoden kansalaistoiminnalla korostetaan                ryhtyä Keminmaan kunnassa sijaitsevan
22730:  kansalaisten jatkuvaa vastuuta elinympäristös-             Sivakkavaaran säilyttämiseksi suojelu-
22731:  tään.                                                      alueena ja suunnitellun soranoton estä-
22732:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lausui 29             miseksi?
22733:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1979.
22734: 
22735:                                            Mikko Ekorre
22736: 
22737: 
22738: 
22739: 
22740:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22741: 
22742: 
22743: 088000036U
22744: 1
22745: 
22746: 1
22747: 
22748:     1
22749: 
22750:     1
22751: 
22752:         1
22753: 
22754:         1
22755: 
22756:             1
22757: 
22758:             1
22759: 
22760: 
22761: 
22762: 
22763:                 1
22764: 
22765:                 1
22766:                                                 1979 vp.
22767: 
22768: Kirjallinen kysymys n:o 313.
22769: 
22770: 
22771: 
22772:                                    Juvela ym.: Ns. mustan listan julkistamisesta eräässä aikakausi-
22773:                                       julkaisussa.
22774: 
22775: 
22776:                           Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
22777: 
22778:     Tampereella ilmestyvä Hymy-niminen jul-               Nimilistojen julkaisemista Hymy-lehti puolus-
22779: kaisu on numerossaan 12/79 juLkistanut noin            telee sillä, että näin niiltä poistuisi niiden vii-
22780: 50 000 Suomen kansalaisen nimet, jotka lehti           meinenkin käyttöarvo. Lehden perustelut eivät
22781: on poiminut aiemmin ju1kaistuista ns. mustista         juuri vakuuta, kun lehti juuri näyttää havain-
22782: listoista. Tällaisia listoja on v,almistettu ennen     neen näissä ns. mustissa listoissa itselleen aivan
22783: muuta siksi, että poliittinen syrjintä työpai-         uuden käyttöarvon. Ymmärtäen nimien julki-
22784: koilla olisi mahdollista. Monet työnantajatkin         suusarvon 1ehti julkistamaHa ne kyseenalaisena
22785: ovat olleet valmiit maksamaan huomattavia              luettelona pyrkii kasvattamaan myyntiään ja
22786: summia näistä nimiluetteloista.                        saamaan siten näistä yksityisten i<hmisten ni-
22787:     Työntekijöiden järjestöt ja työväenpuolueet        mistä itselleen taloudellista hy,ötyä.
22788: ovat jo monasti kiinnittäneet valtiovallan huo-           Useat Hymy-lehden juLkaisemasta luettelosta
22789: miota tällaiseen kansalaisten poliittiseen ja syr-     nimensä löytäneet tavalliset kansalaiset ovat ko-
22790: jintätarkoituksessa tehtyyn kortistointiin vaa-        keneet yksityisyyttään loukatun ja monet myös
22791: tien toimia sen estämiseksi ja listojen laatijoi-      pelkäävät nimensä tällaisen julkistamisen ai-
22792: den rankaisemiseksi.                                   heuttavan heille suoranaista vahinkoa, esimer-
22793:      JuLkaistun kirjoituksen laatijalla ei ole edes    kiksi työelämässä.
22794: varmaa tietoa kaiikista hihteistä, joita ns. mus-         Ko~ka ylcsityisten ihmisten nimien juLkista-
22795: taa listaa koottaessa on käytetty. Työväenleh-         mista tällaisessa yhteydessä heiitä lupaa kysy-
22796: tien vappu- ja uudenvuoden tervehdlysluettelo-         mättä voidaan pitää loulc~auksena kansalais-
22797: jen ja Sirola-opiston kurssijulkaisujen lisäksi        temme perusoikeuksia kohtaan, asiaan on syytä
22798: Listoille on arvattavasti hankittu nimiä mvös          puuttua.
22799: muistakin kuin julkaistuista ja yleisesti sa~ta­
22800: villa olevista lahteistä, kuten esimerkiksi ih-          Edellä olevan perusteeila ja valtiopäiväjärjes-
22801: misten yksityiselämitä urkikimalla, niinkuin ar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22802:  ti!klkelin kirjoittajakin arvelee tapahtuneen. Pää-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22803: asiassa tällaisille listoille on pyritty keräämään     vaksi seuraavan kysymyksen:
22804: kommunistien ja muiden kansandemokraattis-
22805:  ten ihmisten nimiä.                                             Onko Hallitus tietoinen Hymy-nimi-
22806:      Tällaisen nimiluettelon juWkaisemisen kyseen-            sen julkaisun julkistamista ns. musta
22807: alaisuutta vain lisä:ä se kirjoittajankin arvelu,             lista -tiedoista, millä teolla julkaisu on
22808: että monet ovat voineet joutua listalle sattu-                saattanut loukata kansalaisten )'lksityi-
22809: malta. Joukossa on pal~on jo kuolleita ihmisiä                syyttä aiheuttaen heille mahdollisesti
22810: sekä ilmeisesti vanhempiensa mukana sinne                     vahinkoa ja kärsimystä, ja
22811:  joutuneita listan laadinnan aikaan vielä lapsi-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22812: iässä oJ:leita henkilöitä, onpa joukossa erään                ehkäistäkseen ennakolta tällaisten syr-
22813: satakuntalaisen perheen jäsenten mukana pujah-                jintätarkoitu!ksessa laadittavien luetteloi-
22814:  tanut tilan Onni-niminen hevonenkin.                         den valmistamisen ja levittämisen?
22815:       Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1979.
22816: 
22817:                 AuJis Juvela                                    Heli Astala
22818: 
22819: 
22820:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22821: 088000037V
22822:                                                1979 vp.
22823: 
22824: Kirjallinen kysymys n:o 314.
22825: 
22826: 
22827: 
22828: 
22829:                                    Salo: Kulttuuripalvelusten järjestämisestä Kostamuksen työmaalla.
22830: 
22831: 
22832:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22833: 
22834:    Viime vuosina suomalaiset ovat olleet mu-          työntekijämäärä saattaa vastata suomalaisen
22835: kana toteuttamassa laajoja rakennushankkeita          kunnan asukasmäärää. Näillä työntekijöillä on
22836: Neuvostoliitossa. Koska suomalaiset työntekijät       oikeus sellaisiin monipuolisun kulttuuripalve-
22837: joutuvat asumaan suuren osan ajasta työmaalla,        luksiin, jotka mm. hallituksen eduskunnalle
22838: heiille on pyritty valtion tuella järjestämään eri-   antamassa taidepoNittisessa selonteossa on ase-
22839: laisia vapaa-ajan palveluja.                          tettu kulttuuripolitiikkamme tavoitteeksi.
22840:    Näiden palvelujen j.ärjestäminen käytännössä          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
22841: on kuitenkin kohdannut vailkeuksia. Muun-             järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
22842: muassa Työväen Sivistysliiton Kostamuksessa           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22843: 29. 11. pidettäväksi suunniteltu kulttuuritapah-      seuraavan kysymyksen:
22844: tuma perountui, kun kaikille esiintyjäryhmän
22845: jäsenil1e ei myönnetty kulkulupaa. Asiaa tut-                   Miten Hallitus a~oo huolehtia moni-
22846: kittaessa on ilmennyt, etvä suomalainen raken-               puolisten kulttuuripalvelujen järjestämi-
22847: nusyhtiö voi käytännössä päättää kuka pääs-                  sestä Kostamuksen työmaalla siten, että
22848: tetään Kostamukseen esiintymään.                             eri kansalaisjärjestöiUä on tasapuolisesti
22849:    Suomalaisten rakennustoimintaa Neuvostolii-               mahdollisuus olla mukana järjestämässä
22850: tossa jatkuu myös lähivuosina. Työmaiden                     tätä toimintaa?
22851:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1979.
22852: 
22853:                                                Arvo Salo
22854: 
22855: 
22856: 
22857: 
22858:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22859: 
22860: 
22861: 
22862: 
22863: 088000038W
22864:                                                 1979 vp.
22865: 
22866: Kirjallinen kysymys n:o 315.
22867: 
22868: 
22869: 
22870: 
22871:                                    M. Puhakka ym.: Postivaunuliikenteen turvaamisesta.
22872: 
22873: 
22874:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22875: 
22876:     Postinkulkuun on tämän vuoden aikana koh-           tyä toimenpiteisiin. Ensimmäisenä askeleena
22877: distunut ennennäkemätön moitetulva. Postin-             annettiin lajittelukeskuksille ohjeet mahdolli-
22878: kulusta vastaavat ovat joutuneet myöntämään,            suuksien mukaan auttaa toisiaan lajittelemalla
22879: että arvosteluun on ollut syytäkin. Pasilan pos-       postia valmiiksi. Asetettiin työryhmä selvittä-
22880: tinkäsittelykeskusta vihittäessä 15 lokakuuta           mään mahdollisuuksia käyttää postivaunuja te-
22881: 1979 voitiin todeta, että Helsingin postinume-         hokkaammin lajittelukeskusten, erityisesti Hel-
22882: roalueiden ensimmäisen luokan posteista vain           sinki lOO:n tukemiseksi. Kaikkia postipiirien
22883: 40 prosenttia menee seuraavana päivänä pe-              esittämiä toivomuksia ei tuolloin voitu esit-
22884: rille ja muidenkin numeroalueiden postit, jotka         tää toteutettaviksi, sillä tehtävien laajentami~
22885: ohjautuvat Helsingin kautta, kulkevat erityi-          nen tuli toteuttaa postivaunupiirissä olemassa
22886: sen hitaasti vastaanottajalle.                          olevilla resursseilla: viisi vaunuparia ( = kym-
22887:     On ilmeistä, että aikaisempia päätöksiä teh-       menen postivaunulinjaa), 156 miestä.
22888: täessä on liikaa luotettu lajittelukeskusjärjestel-        Postivaunukuljetuksella verrattuna lajittelu-
22889: män toimivuuteen, eivätkä kalliit lajittelukoneet      keskuksessa tapahtuvaan lajitteluun nähden on
22890: ole tältä osin vastanneet täysin odotuksia. La-        omat etunsa. Kaksi merkittävää etua verrattuna
22891: jittelukeskuksiin on liian nopeasti keskitetty          muihin postikuljetuksiin on siinä, että postivau-
22892: liian paljon postin lajittelua. Lajittelukeskusjär-     nuun saadaan posti käsittelyyn huomattavasti
22893: jestelmän johtoajatuksena, pääperiaatteena on          aikaisemmin kuin osoitetoimipaikan lajittelu-
22894: se, että kunkin lajittelukeskuksen alueelle tule-      keskukseen. Lajittelu voi alkaa jo lähtöpisteessä
22895: vaa postia ei lajitella muualla kuin osoitealueen      ja jatkua matkan aikana. Niinpä esimerkiksi
22896: keskuksessa.                                           posti, joka saadaan runkokuljetuksista lajitte-
22897:     Sen jäll{een kun posti- ja lennätinhallitus teki   luun Seinäjoella noin klo 23.00, saadaan posti-
22898: päätöksen siitä, että postinkuljetuksessa siirry-      vaunuun jo kuusi tuntia aikaisemmin. Seinä-
22899: tään lafittelukeskusjärjestelmään, on tätä pää-        joella on noin tunnin verran aikaa lajitteluun
22900: töstä toteutettu:                                      ennen ensimmäisen tärkeän aluekuljetuksen läh-
22901:     1. muuttamalla runkokuljetuksia (on luotu          töä. Samaa postia voidaan lajitella kuuden tun-
22902: erillinen postinkuljetusverkko ensimmäisen luo-        nin ajan postivaunussa. Tämä yhden suhde
22903: kan postille) ,                                        kuuteen vaikuttaa vastaavasti henkilökunnan ja
22904:     2. uudistamalla postinohjausohjeita lajittelu-     työskentelytilojen      tarpeeseen postivaunujen
22905: keskusjärjestelmän mukaiseksi,                         eduksi. Postivaunuilla on myös suoria jatkoyh-
22906:    3. vähentämällä postivannoissa tapahtuvaa           teyksiä, joihin ei ehdittäisi yhteistoimipaikassa
22907: lajittelua ja                                          lainkaan valmistaa posteja, mutta joihin posti-
22908:     4. lopettamalla lähtevän postin lajittelu pos-     vaunu tekee täysin valmista työtä.
22909: titoimipaikoissa.                                         Toinen merkittävä etu postivaunuliikenteen
22910:    Näiden toimenpiteiden seuraukset olivat par-        eduksi tulee näkyviin jos kuljetusta tarkastel-
22911: haiten nähtävissä keväällä 1979, jolloin postin        laan kansantalouden kannalta. Postivaunu ja
22912: ruuhkautuminen oli pahimmillaan. Posti me-             sen kuljettamat postimäärät kulkevat kansanta-
22913: netti suuren yleisön luottamuksen, postia moi-         louden kannalta tavallaan ilmaiseksi. Junahan
22914: tittiin miltei päivittäin. Yritykset ryhtyivät         kulkee joka tapauksessa eikä postivaunun kyt-
22915: käyttämään tällöin yksityisiä lähetti- ja kuljetus-    keminen junan runkoon juuri lisää veturin ener-
22916: toimistoja.                                            giankulutusta.
22917:    Ruuhkautunut ja tulehtunut tilanne aiheutti            Pell{ästään postitalouden kannalta katsoen
22918: sen, että postinkulusta vastaavien oli aika ryh-       postivaunun VR:ltä saama vetoapu on suhteel-
22919: 088000039X
22920: 2                                              1979 vp.
22921: 
22922: lisen kallista. Akselikilometrikorvauksista on        vaunuliikenne halutaan pitää nykyisen laajui-
22923: sovittu 50-luvulla. Korvauksia on vuosittain          sena, edellyttää se uusien postimiesten otta-
22924: tarkistettu indeksin nousua vastaavasti. Voisi        mista postivaunupiiriin ja uusien postivaunujen
22925: olla paikallaan ottaa näiden kustannusten pe-         rakentamista.
22926:  rusteet uudelleenarvioinnin kohteeksi. Koh-             Välttämätöntä onkin, että posti- ja lennätin-
22927:  tuullista olisi saada postin rautatiekuljetuksista   hallitus peruuttaisi postivaunuliikenteen lopet-
22928: huomattavat suurasiakkaan alennukset. Aika-           tamispäätöksensä sekä paikkaisi riittävän mää-
22929: naan ei postilaitos maksanut lainkaan korvauk-        rän postimiehiä hoitamaan postivaunuliikenteen
22930: sia rautatieyhtiölle rautateitse tapahtuvista         avulla postin lajittelua ja kuljetusta.
22931: postinkuljetuksista. Postin Valtionrautateille           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
22932:  maksamista kulutuskorvauksista voisi tietysti        tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
22933: sanoa, että ne menevät valtiontaloudessa vain         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
22934:  taskusta toiseen.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22935:    Postiliitto esitti 27. 2. 1974 liikenneministe-
22936: riölle jättämässään lausunnossa, koskien postin-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22937: kuljetusjärjestelmiä, että miehitetyt postivaunut             ryhtyä, että joustavan postinkulun ja
22938:  ovat välttämätön osa postinkuljetus- ja lajittelu-           lajittelun kannalta välttämätön posti-
22939: keskusjärjestelmää.                                           vaunuliikenne jatkossakin turvattaisiin,
22940:    Vuosia kestäneiden supistus- ym. toimenpi-                 ja
22941: teiden johdosta ovat postivaunupiirin postimies-                 aikooko Hallitus tata tarkoitusta
22942: ten nykyiset resurssit riittämättömät. Enää ei                varten ryhtyä toimenpiteisiin uusien pos-
22943: ole käytettävissä tarpeellista määrää vuosi- ja               tivaunujen rakentamiseksi ja tarvitta-
22944: sairasloman sijaisia, ja osa postivaunukalustosta             van postimieshenkilökunnan palkkaami-
22945: ei ole myöskään liikennekelpoista. Mikäli posti-              seksi?
22946:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1979.
22947: 
22948:                Matti Puhakka                                      Pertti Hietala
22949:                Risto Tuominen                                     Pirjo Ala-Kapee
22950:                Jouko Tuovinen                                     Juhani Raudasoja
22951:                Kaj Bärlund                                        Markus Aaltonen
22952: 
22953: 
22954: 
22955: 
22956:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
22957:                                               1979 vp.
22958: 
22959: Kirjallinen kysymys n:o 316.
22960: 
22961: 
22962: 
22963: 
22964:                                   Kortesalmi: Verottaj~n virhearvioinnin seurauksena syntyneistä
22965:                                      vahingoista.
22966: 
22967: 
22968:                         Ed u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
22969: 
22970:    Kauppalehdessä 29. 11. 1979 oli hälyttävä        oiJkaistiin. Ra,kennusvälinevuokraamolle asetettu
22971: uutinen siitä, kuinka vä,ärä verotus kaatoi ra-     500 000 mar!kan jälkivero on oikaistu saman-
22972: kennusliikkeen, jolloin 80 miestä joutui työt-      aikaisesti 110 000 markaksi.
22973: töm~ksi. Verottajan väärä arviointi aiheutti            Kuopion oloissa kysymyksessä ei ole mikään
22974: kuopiolaiselle rakennusliike Lyytiselle lähes       pikkuyritys, sillä sen liikevaihto nousi viimeksi
22975: korvaamaaomat vahingot. Yritys joutui kon-          10,7 miljoonaan markkaan. Kyseinen rakennus-
22976: kurssiin ja menetti toimitusjohtajansa Tommi        liike Lyytinen Oy on perustettu vuonna 1961.
22977: Lyytisen mukaan neljä suurtilausta.                    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22978:    Konkurssi jouduttiin virheen paljastuttua        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22979: kuitenkin peruuttamaan ja rakennus!Hke Lyyti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22980: nen on aloittanut toimintansa kahdeksan kuu-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22981: kauden jälkeen.
22982:    Rakennusliike Lyytinen Oy anoi itse konkurs-               Tietärukö Hallitus, että verottajan
22983: sia kun siltä perättiin harkintaverotuksessa 2,8           väärä arviointi on aiheuttanut kuopio-
22984: miljoonaa markkaa. Konkurssituomio jouduttiin              laiselle rakennusliike Lyytiselle miljoo-
22985: purkamaan sen jäLkeen kun asia joutui vero-                nien markkojen vahingot, jotka ovat
22986: lautakunnan uuteen käsittelyYn. OiJkea vero-               lähes korvaamattomat, sekä että saman-
22987: summa saattaa olla jopa neljännes alkuperäi-               aikaisesti 80 miestä joutui työttömäksi,
22988: sestä. Toimitusjohtaja Tommi Lyytinen toteaa,              ja
22989: että yritys menetti tämän virheen vuoksi mil-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin va-
22990: joonia mar<kkoja. Lisäksi toimitusjohtaja toteaa,          hingon korvaamiseksi oikeudenmukai-
22991: että verottajan virheistä ei ole mitään mahdolli-          sella tavalla rakennusliike Lyytiselle,
22992: suutta saada korvausta. Syytettå!kään ei voi               sekä
22993: nostaa, koska siihen tarvitaan oikeuskanslerin                m~hi:n toimiin Hal'litus aikoo ryhtyä,
22994: lupa, jota ei lainsäädäntömme johdosta helposti            jotta tämän tapaisia katastrofeja ja va-
22995: anneta.                                                    hinkoja ei vastaisuudessa aiheudu yri-
22996:    Konkurssi siis purettiin, kun asia joutui ve-           tystoiminnalle?
22997: rolautakunnassa uuteen käsittelyyn ja verotusta
22998:      Hdsingissä 13 päivänä joulukuuta 1979.
22999: 
23000:                                       J. Juhani Kortesalmi
23001: 
23002: 
23003: 
23004: 
23005:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23006: 
23007: 
23008: 
23009: 
23010: 088000040Y
23011:                                               1979 vp.
23012: 
23013: Kirjallinen kysymys n:o 317.
23014: 
23015: 
23016: 
23017: 
23018:                                   Kanerva ym.: Ympädstömuojelun opietuksen konsulentin viran
23019:                                      perustamisesta kouluhallitukseen ja )llmpätistönsuojelun ope-
23020:                                      tuksen parantamisesta.
23021: 
23022: 
23023:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23024: 
23025:    Yhdistyneiden Kansakuntien toimesta järjes-       dess·ä saaduista tiedoista ympäristökysymyksissä
23026: tettiin v. 1977 ympäristökasvatuksen konfe-          olisi varsinkin keskiasteella syytä tehdä myös
23027: renssi. Tässä konferenssissa ympäristönsuojelun      järjestelmällisiä yhteenvetoja. Lienee ajatelta-
23028: opetuksen pääperiaatteeksi hyväksyttiin näke-        vissa, että mm. ylioppilaskirjoituksiin sisälly-
23029: mys, jonka mukaan ympäristönsuojelun opetus          tettäisiin poikkitieteellisiä ympäris.tökysymyksiä.
23030: on toteutettava eri oppiaineiden yhteydessä.            Kouluhallituksen puitteissa olisi syytä sel-
23031: Konferenssin osanottajat ovat yksimielisiä siitä,    vittää millä tavoin ympäristönsuojeluopetus
23032: että ympäristönsuojelun opetusta tulee tapah-        olisi käytännössä toteutettava, jotta se vastaisi
23033: tua kaikissa koulutusasteissa. Myöskin Suomes-       nykytilanteen vaatimuksia.
23034: sa on kansallisella tasolla päädytty erittäin laa-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23035: jasti samoihin näkemyksiin. Tämä ei ole kui-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
23036: tenkaan valitettavasti johtanut yksityiskohtai-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
23037: seen suunnitteluun eikä käytännön toteuttami-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
23038: seen. Ympäristönsuojelun opetus toteutuu hy-         myksen:
23039: vin vajavaisesti ja hajanaisesti vain biologian
23040: ja maantiedon opetuksen yhteydessä.                             Onko HaLlitus jo ryhtynyt toimen-
23041:    Kansalaiset eivät ole saaneet maassamme lä-               piteisiin, jotka johtavat esimerkiksi ym-
23042: hestulkoonkaan riittävässä määrin ympäristö-                 päristönsuojelun konsulentin viran pe-
23043: kysymyksiä koskevaa tietoutta. Koululaitoksessa              rustamiseen kouluhallituksen yhteyteen,
23044: annettavan opetuksen yhteydessä olisi syytä                  ja ellei ole,
23045: kiinnittää asiaan vakavaa huomiota koulutuk-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23046: sen kaikilla tasoilla. Ympäristönsuojelun eri                ryhtyä ympäristönsuojelun opetuksen
23047: elementeille olisi löydettävä pedagogisesti oi-              saattamiseksi vastaamaan nykyisen kan-
23048: keat yhteydet ja ajankohdat. Eri aineiden yhtey-             sallisen ja globaalisen tilanteen tarvetta?
23049:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
23050: 
23051:                Ilkka Kanerva                         Pertti Salolainen
23052: 
23053: 
23054: 
23055: 
23056:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23057: 
23058: 
23059: 
23060: 
23061: 0880000410
23062:                                                1979 vp.
23063: 
23064: Kirjallinen kysymys n:o .318.
23065: 
23066: 
23067: 
23068: 
23069:                                   Holvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen kiirehtimisestä.
23070: 
23071: 
23072:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
23073: 
23074:    Sellaisen pienen maan kuten Suomen voima           on rakennettu upeita oopperataloja, joiden tai-
23075: ja identiteetti on suuressa määrin riippuvainen       teellinen anti on kääntäen verrannollinen talon
23076: sen kulttuurista, tieteestä ja taiteesta. Näin        ulkoiseen prameuteen. Ulkomaisissa arvioissa
23077: silksi, että kulttuurin saavutukset ovat riippu-      suomalaisen oopperan nykytilasta saa tuon tuos-
23078: vaisia yksilöllisistä suorituksista ja juuri niiden   takin lukea hämmästyneen toteamuiksen siitä,
23079: kohdalla pieni maa on suuren maan kanssa              missä ristiriidassa tämän maan esittävän ja luo-
23080: samanveroinen.                                        van oopperataiteen taso on niihin ulkoisiin olo-
23081:    Tällä hetkellä kulttuurimme osa-alueista ni-       suhteisiin missä tätä taidemuotoa harjoitetaan.
23082: menomaan oopperataide on saanut kansainvä-               Suomalaisen oopperan kasvun energisyyttä
23083: listä huomiota osakseen. Ja mikä tärkeintä myös       kuvaa hyvin juuri se, etteivät edes tsaarin-
23084: omassa maassamme musiikkiteatteri on viime            aikaisen varuskuntateatterin ala-arvoiset työs-
23085: vuosina saavuttanut yleisömääriin nähden räjäh-       kentelyolosuhteet ole pystyneet kehitystä tukah-
23086: dysmäisen kasvun. Oopperataidetta ei enää van-        duttamaan.
23087: haan tapaan voi pitää eliittitaiteena, siitä on          Nyt on olemassa yleisesti hyvänä pidetty
23088: osoituksena yhä laajenevien kansalaispiirien          suunnitelma uudeksi oopperataloksi keskei-
23089: kiinnostus erityisesti kotimaiseen oopperatuo-        sellä paikalla lähellä Helsingin kaupungin ydin-
23090: tantoon. Voidaan väittää, että Suomessa oop-          keskustaa. Valtiovallan, joka viime kädessä on
23091: perataiteen tila on moniin Euroopan ooppera-          vastuussa maamme kulttuurielämästä ja sen kas-
23092: kesilruksiin verrattuna todella hyvä. EnsiksiJkin     vuedellytysten luomisesta, tulisi viipymättä
23093: kun monien huomattavienkin oopperatalojen             käyttää hyväkseen suomalaisen oopperan et-
23094: huolena on, kuinka saada liput kaupaksi uusien        sikkoaikaa ja raivata tieltä kaikki esteet, jotka
23095: oopperateosten näytäntöihin, Suomessa Kansal-         jarruttavat uuden oopperatalon suunnittelun
23096: lisoopperan huolena sitä vastoin on joskus ol-        edistämistä ja myöhemmin sen rakentamista.
23097: lut kuinka saada liput riittämään. Mainittakoon          Kaikkein kohtalokkainta ja lyhytnäköisintä
23098: esimerkkinä, että kun lontoolaisella ooppera-         olisi, jos tämä vuosisadan hanke viivästyisi joi-
23099: talolla riittää yleisöä sikäläiseen uutuuteen         denkin taidejärjestöjen välisten eturistiriitojen
23100:  viiden tai kuuden esityksen verran, Suomessa         takia.
23101: on "Viimeiset kiusaukset" esitetty pitkälti tois-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23102:  tasataa kertaa ja "Punainen viiva" on hiljalleen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23103:  kipuamassa samoihin lukemiin.                        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23104:     Toiseksi on onnellista, että Suomessa on          vaksi seuraavan kysymyksen:
23105: luotu taidemuodon sisältö ensin. Siihen luulisi
23106: olevan yksinkertaista rakentaa sisällön ansait-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23107:  semat kehykset, uusi oopperatalo. Ikävä kyllä               Helsinkiin suunnitellun oopperatalon
23108:  maailmalla on esimerkkejä.myös päinvastaisesta,             rakentamisen kiirehtimisek.si?
23109:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
23110: 
23111:          Tapio Holvitie                  Anna-Kaarina Louvo             Timo Ihamäki
23112: 
23113: 
23114: 
23115:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23116: 0880000421
23117: '··
23118:                                              1979 vp.
23119: 
23120: Kirjallinen kysymys n:o 319.
23121: 
23122: 
23123: 
23124: 
23125:                                  Saukko: Inarinjärven säännöstelyvahinkojen korvausten viipymi-
23126:                                     sestä.
23127: 
23128: 
23129:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23130: 
23131:    Inarinjärven säännöstely- ja kalastuskorvauk-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23132: set on usean eri viranomaisen toimesta luvattu      vaksi seuraavan kysymyksen:
23133: ratkaista kuluvan vuoden aikana. Kemijoen
23134: korvausasia on kuitenkin vienyt kaikki henkilö-               Onko Hallitus tietoinen, että jo rat-
23135: resurssit niin, että tämä yli 30 vuotta vireillä           kaisuvaiheessa ollut Inarinjärven sään-
23136: ollut asia on jälleen siirtynyt vuosia eteenpäin.          nöstelyvahinkojen korvausten ratkaisu
23137: Näin Kemijokivarren asioiden nopeuttaminen                 on jälleen siirtynyt, kun kaikki henkilö-
23138: - mikä sinänsä on oikein - on aiheuttanut                  resurssit on irroitettu Kemijoen sään-
23139: sen, että samat ongelmat ovat siirtyneet vain              nöstelyvahinkojen selvittämiseen, ja
23140: Pohjois-Lappiin.                                              mitä Hallitus aikoo tehdä, että Ina-
23141:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-           rinjärven säännöstelyn vahingonkärsijät
23142: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella                 saisivat viimeinkin oikeutta?
23143:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1979.
23144: 
23145:                                            Alvar Saukko
23146: 
23147: 
23148: 
23149: 
23150:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23151: 
23152: 
23153: 
23154: 
23155: 0880000432
23156:                                                  1979 vp.
23157: 
23158: Kirjallinen kysymys n:o 320.
23159: 
23160: 
23161: 
23162: 
23163:                                     P. Puhakka ym.: Työturvallisuuslain 20 §:n säännösten noudat-
23164:                                        tamisesta metsätyömiesten osalta.
23165: 
23166: 
23167:                           Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
23168: 
23169:    Tapatunnille vaarallisissa ja sairaudelle alt-       aika vihdoinkin aloittaa työturvallisuuslain nou-
23170: tiissa töissä on työnantajan työturvallisuuslain        dattaminen myös puutavarayhtiöiden toimesta.
23171: 20 §:n mukaan annettava työntekijöille hen-             Työsuojeluviranomaisten on valvottava, että
23172: kilökohtaiset suojavälineet. Metsätyöt kuuluvat         metsätyöläiset saavat työnantajain täysin kus-
23173: tapaturmille vaarallisiin ja sairastumiselle a:lttii-   tantamat henkilökohtaiset suojavälineet.
23174: siin töihin, joihin on sovellettava työturvalli-           Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
23175: suuslain sanottua säännöstä. Lakia ei voida niin        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23176: tulikita ettei työnantaja olisi velvollinen anta-       neuvoston asianomaisen j<äsenen vastattavaksi
23177: maan metsätyömiehille henkilökohtaisia suoja-           seuraav,an kysymyksen:
23178: välineitä. Kuitenkin työnantajat vain puoleksi
23179: kustantavat metsätyöläisten turvavarustuksen.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23180: Metsätyöalalla ei siis työnantajain toimesta nou-              ryhtyä työnantajain veivoittamiseksi
23181: dateta työturvallisuuslakia. Myös työsuojeluvi-                noudattamaan työturvallisuuslain 20 §:n
23182: ranomaiset ovat laiminlyöneet työturvallisuus-                 määräyksiä, jotka edellyttävät metsä-
23183: lain noudattamisen valvonnan metsätöissä. Täs-                 työmiehillekin annettavaksi työnantajan
23184: tä myös johtuu, että metsätöissä tapahtuu run-                 kustantamat henkilökohtaiset suojaväli-
23185: saasti tapaturmia ja ammattisairaudet ovat ylei-               neet, ja että työsuojeluviranomaiset val-
23186: siä. Vaikka moottorisahat ovat tul:leet työtur-                vovat työsuojelumääräysten noudatta-
23187: vallisemma:ksi, on edelleen paljon valkosormi-                 mista myös metsätöiden osalta?
23188: suutta, kuuroutta ja selkärangan vikoja. On
23189:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1979.
23190: 
23191:           Pauli Puhakka                    Niilo Koskenniemi              Mikko Kuoppa
23192:           Lauha Männistö                   J. Vähäkangas                  Seppo Toiviainen
23193:           Marjatta Mattsson                M.-L. Salminen                 Pauli Uitto
23194:           Sten Söderström                  Ensio Laine                    Terho Pursiainen
23195:           P. Liedes                        Irma Rosnell                   Heli Astala
23196:           V. J. Rytkönen                   E.-J. Tennilä                  Aarne Koskinen
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 
23201:           Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23202: 
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 0880000443
23207:                                               1979 vp.
23208: 
23209: Kirjallinen kysymys n:o 321.
23210: 
23211: 
23212: 
23213:                                   Niskanen ym.: Virkaan liittyvistä .epäkohdista Oulun yliopistossa.
23214: 
23215: 
23216:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23217: 
23218:    Oulun yliopiston erilaisissa toimistotehtävis-       Esimerkiksi Oulun yliopiston luonnontieteel-
23219: sä olevan henkilökunnan tehtävien vaatimusta-        lisen tiedekunnan (2134 opiskelijaa, 183 opet-
23220: so ei vastaa virkanimikettä eikä palkkaluokkaa.      tajaa ja 103 muuhun henkilökuntaan kuulu-
23221: Yliopistojen toimistohenkilökunnan palkkaus          vaa) hallintopäätösten valmistelu ja täytäntöön-
23222: on siinä määrin alhainen, että hallituksen olisi     pano hoidetaan neljän kokopäivätoimisen ja yh-
23223: ryhdyttävä pikaisesti korjaamaan niinsanotut         den puolipäivätoimisen virkamiehen voimin.
23224: virkavääristymät.                                    Henkilökuntaa on liian vähän. Se merkitsee ki-
23225:    Valtion vakinaiset ja ylimääräiset virat ja       reätä työtahtia ja sitä, että myös toimistoapu-
23226: toimet perustetaan sidottuina tiettyihin palk-       laiset joutuvat tekemään erittäin monitahoisia,
23227: kausluokkiin. Virkojen ja toimien tehtävänku-        suurta huolellisuutta ja vastuullisuutta edellyt-
23228: vaukset saattavat kuitenkin vuosien kuluessa         täviä tehtäviä. Toimistoapulaisten tehtävänkuva
23229: huomattavastikin muuttua mm. toiminnan laa-          osoittaa, että Oulun yliopistossa kanslistin teh-
23230: jentumisen ja uudelleen suuntautumisen vuok-         täviä hoidetaan toimistoapulaisen virkanimik-
23231: si. Tällöin saattaa syntyä voimakas niinsanottu      keellä ja palkkaluokalla. Näin on myöskin Ou-
23232: virkavääristymä viran tai toimen nimi'kkeen,         lun yliopiston muissa tiedekunnissa ja näin on
23233: tehtävien vaatimustason ja toisaalta palkkaluo-      myöskin monissa muissa yliopistoissa. Tällä
23234: kan väJille. Eduskunnan hyväksymässä järjeste-       hetkellä virkavääristymät lienevät kuitenkin
23235: lyvaltuuslaissa mahdollistetaan viran tai toimen     kaikkein ongelmaJlisin kysymys Oulun yliopis-
23236: nimikkeen muuttaminen paremmin tehtäviä              tossa.
23237: vastaavaksi. Lain käyttömahdollisuudet on kui-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23238: tenkin koettu lähes olemattomiksi.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23239:    Erityisen suuriksi virkavääristymät ovat muo-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
23240: dostuneet yliopistoissa, mm. Oulun yliopistossa.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23241: Yliopiston aloittaessa toimintaansa toimistoapu-
23242: laisten tehtävien laatu ja määrä olivat sopusoin-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23243: nussa toimistoapulaisen virka- tai toiminimik-               Oulun yliopiston henkilökunnan kes-
23244: keen kanssa. Yliopiston toiminnan kaikenpuoli-               kuudessa on virkavääristymiä, ja
23245: nen laajentuminen on johtanut siihen, että toi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23246: mistoapulaiset joutuvat nykyisin hoitamaan                   ryhtyä näiden virkavääristymien oikaise-
23247: huomattavan its·enäisiä ja vaativia tehtäviä. Toi-           miseksi siten, että henkilökuntaan kuu-
23248: mistoapulaisilta edellytetään aivan uudenlaisia              luvien palkkaluokka ja virkanimike vas-
23249: tietoja ja taitoja, usein mm. varsin hyvää vie-              taisi nykyistä paremmin tehtäväkenttää?
23250: raiden kielten taitoa. Palkkaus on kuitenkin
23251: säilynyt toimistoapulaisen nimikkeen mukai-
23252: sena.
23253:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1979.
23254: 
23255:          Helvi Niskanen                 Helvi Hyrynkangas               Kalevi Mattila
23256:          Liisa Jaakonsaari              Vappu Säilynoja                 Juhani Vähäkangas
23257: 
23258: 
23259: 
23260:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23261: 0880000454
23262:                                                1979 vp.
23263: 
23264: Slttiftligt spörstnål nr 322.
23265: 
23266: 
23267: 
23268: 
23269:                                    Renlund: Om tryggande av verksamheten på Mässkärs sjöbevak-
23270:                                       ningsstation.
23271: 
23272: 
23273:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23274: 
23275:    Sjöbevakningen på Mässkär tillhör Karleby          Karleby och Jakobstad, vilket innebär att
23276: område. Karleby område består av 3 enheter,           hjälpaktioner ytterligare försvåras vid dåligt
23277: nämligen Kalajoki längst i norr, Karleby i            väder.
23278: mitten och Mässkärs sb-station i söder. Mäss-            Av lagen om gränsbevakningsväsendet fram-
23279: skär gränsar i söder tili Vasa sjöbevaknings-         går att sjöbevakningens främsta uppgift är att
23280: distrikt och Mickelsörarnas sb-station. Karleby       övervaka rikets gränser och att jämte polisen
23281: distriktet har ett område vars sjögräns är 180        upprätthålla allmän ordning och säkerhet inom
23282: km lång. Inom området finns en stor skärgård          gräns- och havsområdet ävensom att jämte tull-
23283: med en stor flotta av småbåtar och sommar-            verket handha tullbevakningen. Lagen och för-
23284: vilior. Karleby sb-station är sjöräddningsled-        ordningen har därtili ålagt sjöbevakningen en
23285: ningscentral och alarmcentral, där finns också        massa extra uppgifter.
23286: områdeschefen.                                           Då såväl polisen som tullen har bristande
23287:    Nu har kommendören för Bottniska vikens            resurser och ofta saknar tjänstebåt är de alltid
23288: sjöbeva:kningsavdelning framfört ett förslag tili     hänvisade tili handräckning från sjöbevak-
23289: Gränsbevakningsstaben i Helsingfors att man           ningens sida vid undersökningar och övervak-
23290: skall upphöra med Mässkärs sb-station för att         ningar i skärgården. Genom att indra Mässkärs
23291: på så sätt få mera manskap tili kretscentralen        sb-station skulle övervakningen av området
23292: i Karleby, så att inga "Hangöfall" skall inträffa     med dess stora båttrafik och talrika bebyggelse
23293: på området. Bakgrunden tili förslaget torde           försvåras väsentligt. Vid efterspaningar av
23294: vara att man framställt önskemål om ett antal         försvunna personer tili sjöss gäller det att
23295: nya tjänster tili Karleby i ett flertal år utan att   snabbt och effektivt kunna ingripa och ge nö-
23296: några åtgärder vidtagits från statsmaktens sida.      dig handräckning. På grund av avstånden tili
23297:    Med tanke på sjöräddningsberedskapen för           de kvarblivande stationerna skulle i sådana fall
23298: hela Karleby området borde Karleby sb-station         dyrbar tid gå tili spillo med risk för ytterligare
23299: få 4 nya tjänster, utan att för den skull även-       katastrofer. Kännedomen om skärgården kom-
23300: tyra Mässkärs sb-stations fortsatta verksamhet.       mer också otvivelaktigt att minska genom att
23301: Det måste anses onaturligt och orealistiskt att       de sjöbevakare som har ansvar för området har
23302: indra Mässkärs sb-station som har 2 städer,           ett större område att bevaka.
23303: Jakobstad och Nykarleby, samt 3 kommuner                 Dessutom fungerar Mässkärs sb-station som
23304: Pedersöre, Larsmo och Kronoby inom sitt               en havsväderleksstation. Härifrån meddelas
23305: verksamhetsområde. Havs- och sjöområdet är            väderlekssynopen var tredje timme dygnet
23306: ca 700 km2 stort med en stor skärgård, där det        runt tili meteorologiska inrättningen i Helsing-
23307: finns 5 620 fritidsbostäder och en småbåts-           fors, därifrån det sen meddelas genom radion
23308: flotta på 8 500 båtar av skiftande storlek.           och på så sätt kommer sjöfarare tili godo.
23309: Detta innebär, att händer det någonting mellan           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
23310: t. ex. Nykarleby och Jakobstad i sjöräddnings-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
23311: hänseende tar det åtminstone 4 timmar att             skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
23312: komma från Karleby och hjälpa tili. Därtili är        ställa följande spörsmål:
23313: det mycket svårnavigerade farvatten mellan
23314: 
23315: 088000053C
23316: 2                                        1979' vp.
23317: 
23318:         Är Regeringen medveten om att                   vilka åtgärder avser Regeringen vid-
23319:      bristande personelia resurser utgör hin-        taga för att avhjälpa dessa uppenbara
23320:      der för Karleby sb-station att effektivt        brister utan att Mässkärs sb-stations
23321:      sköta sina åligganden, och                      fortsatta verksamhet påverkas?
23322:     Helsingfors den 18 december 1979.
23323: 
23324:        Boris Renlund                Ole Norrback               Håkan Malm
23325:                                                1979 vp.                                                3
23326: 
23327: Kirjallinen kysymys n:o 322.                                                                Suomennos.
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:                                   Renlund ym.: Mässkärin merivartioaseman toiminnan turvaami-
23333:                                      sesta.
23334: 
23335: 
23336:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23337: 
23338:     Mässkärin merivartioasema kuuluu Kokkolan         Kokkolasta. Tämän lisäksi kulkuväylät Kokko-
23339: alueeseen. Kokkolan alueeseen kuuluu kolme            lan ja Pietarsaaren välillä ovat hyvin vaikeasti
23340: yksikköä eli Kalajoki pohjoisessa, Kokkola kes-       navigoitavia, mikä merkitsee sitä, että huonon
23341: kellä ja Mässkärin merivartioasema etelässä.          sään vallitessa avustustoimenpiteet vaikeutuvat
23342: Mässkär rajoittuu etelässä Vaasan merivartio-         entisestään.
23343: piiriin ja Mickelsörarna-nimiseen merivartioase-         Rajavartiolaitoksesta annetusta laista ilme-
23344: maan. Kokkolan piirillä on alue, jonka meri-          nee, että merivartioston ensisijaisena tehtävänä
23345: raja on 180 km pitkä. Alueella on suuri saa-          on valvoa valtakunnan ra:joja ja poliisin ohella
23346: risto, jossa on suuri pienveneiden laivasto sekä      ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta
23347: paljon kesähuviloita. Kokkolan merivartioase-         raja- ja merialueella sekä tullilaitoksen ohella
23348: ma on meripelastuskeskus sekä hälytyskeskus,          huolehtia tullivartioinnista. Laki ja asetus on
23349: siellä on myös aluepäällikkö.                         tämän lisäksi asettanut merivartiostolle lukuisia
23350:     Pohjanlahden merivartioston komentaja on          muita tehtäviä.
23351: nyt esittänyt Helsingissä sijaitsevalle rajavartio-      Kun sekä poliisilta että tuliilta puuttuu re-
23352: laitoksen esikunnalle ehdotuksen, että Mässkärin      sursseja eikä niillä usein ole virkavenettä, nii-
23353: merivartioasema lakkautettaisiin, jotta tällä ta-     den on aina pakko turvautua merivartioston
23354: valla saataisiin enemmän henkilökuntaa Kokko-         apuun suoritettaessa tutkimuksia ja valvontaa
23355: lassa sijaitsevaan piirikeskukseen ja jotta "Han-     saaristossa. Mässkärin merivartioaseman lak-
23356: gon tapauksia" ei sattuisi tällä alueella. Taus-      kauttaminen vaikenttaisi oleellisesti tämän
23357: tana tälle ehdotukselle lienee se, että useana        alueen valvontaa, jolla on vilkas veneliikenne
23358: vuonna on esitetty toivomuksia uusien toimien         ja joka on tiheään rakennettu. Etsittäessä me-
23359: perustamisesta Kokkolaan ilman että minkään-          rellä hävinneitä henkilöitä on voitava toimia
23360: laisiin toimenpiteisiin olisi ryhdytty valtioval-     nopeasti ja tehokkaasti ja annettava tarvittavaa
23361: lan toimesta.                                         apua. Siitä syystä, että etäisyydet jäljellejääviin
23362:     Silmälläpitäen Kokkolan alueen meripelastus-      asemiin olisivat suuret, kallista aikaa menisi
23363: toimintavalmiutta Kokkolan merivartioaseman           hukkaan ja uusien katastrofien riski kasvaisi.
23364: olisi saatava neljä uutta tointa ilman että sa-       Saariston tuntemus tulee epäilemättä myös vä-
23365: manaikaisesti asetetaan uhanalaiseksi Mässkärin       henemään, mikäli ne merivartijat, jotka vastaa-
23366: merivartioaseman jatkuva toiminta. On pidettä-        vat alueesta, joutuvat nyt valvomaan suurem-
23367: vä luonnottomana ja epärealistisena Mässkärin         paa aluetta.
23368: merivartioaseman lakkauttamista, jonka toimin-           Tämän lisäksi Mässkärin merivartioasema
23369: ta-alueeseen kuuluu kaksi kaupunkia, Pietarsaa-       toimii merisääasemana. Täältä annetaan säätie-
23370: ri ja Uusikaarlepyy, sekä kolme kuntaa eli Pe-        dotokset joka kolmas tunti ympäri vuorokau-
23371: dersöre, Larsmo ja Kruunupyy. Meri- ja järvi-         den Helsinkiin ilmatieteen laitokselle, mistä
23372: alue on noin 700 km2, johon kuuluu suuri saa-         saadut tiedot radiolla välitetään merenkulki-
23373: risto, jossa on 5 620 vapaa-ajan asuntoa sekä         joille.
23374: 8 500 venettä käsittävä pienvenelaivasto, johon          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
23375: kuuluu erikokoisia veneitä. Tämä merkitsee si-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
23376:  tä, että mikäli jotakin tapahtuu esim. Uusi-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23377: kaarlepyyn ja Pietarsaaren välillä meripelastuk-      vaksi seuraavan kysymyksen:
23378: sen osalta, kestää ainakin neljä tuntia tulla apuun
23379:     Onko Hallitus tietoinen siitä, että             mihin toimenpiteisiin H111litus aikoo
23380:  puuttuvat henkilöresurssit muodostavat           ryhtyä, jotta nämä ilmeiset puutteet saa-
23381:  esteen Kokkolan merivartioasemalle hoi-          daan poistetuiksi ilman että tämä vai-
23382:  taa tehokkaasti tehtäviään, ja                   kuttaa Mässkärin merivartioaseman toi-
23383:                                                   minnan jatkumiseen?
23384: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1979.
23385: 
23386:    Boris Renlund               Ole Norrback                 Håkan Malm
23387: 
23388: 
23389: 
23390: 
23391: Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23392:                                             1979 vp.
23393: 
23394: Skriftligt, spörsmål nr 323.
23395: 
23396: 
23397: 
23398: 
23399:                                  Norrback m. fl.: Om bibehållande av servicenivån inom kol-
23400:                                     lektivtrafiken i skärgårdsområden.
23401: 
23402: 
23403:                           T UI R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23404: 
23405:    Som en följd av de ständigt stigande ener-      skall få tillstånd att trafikera på bättre lönari-
23406: gikostnaderna kommer kollektivtrafiken att bli     de linjer.
23407: allt viktigare. Särskilt i glesbygden och skär-       Indragning av statlig kollektivtrafik innebär
23408: gårdsområden, där avstånden är långa, kom-         samtidigt att kostnader överflyttas på kom-
23409: mer en 1större användning av kollektiva trafik-    munerna, eftersom dessa ofta ser sig tvungna
23410: medel att kräva åtgärder också av statsmakten.     att se tili att trafiken bibehålls. Då kommu-
23411:    Trots att de flesta inser att kollektivtrafi-   ner i skärgården och i glest befolkade om-
23412: ken blir allt viktigare läggs fortfarande buss-    råden vanligen har en svagare ekonomi, blir
23413: linjer ner som olönsamma. Särskilt förvånan·       den ekonomiska belastningen av statliga in-
23414: de är det att notera att postverket fortfaran-     dragningsbeslut mycket oskäliga.
23415: dc lägger ner busslinjer i glesbygderna. Så-          I stället för att dra in linjer borde man
23416: lunda läggs postbusslinje 202 mellan Vasa och      överväga att sätta in lämpligare fordon. På
23417: Björneborg ned vid års.skiftet. Orsaken upp-       många håll är det tillräckligt med en mindre
23418: ges vara lågt antal passagerare och därmed         buss eller tili och med en taxi.
23419: dålig lönsamhet. Trots det är befolkningens be-       Under alla omständigheter förefaller det
23420: hov av rörlighet självfallet lika stort som på     oöverlagt att i tider, när man strävar tili
23421: annat håll. Befolkningen i områden som här         Okad jämltkhet mellan medborgare och när
23422: nämnts är ofta i genomsnitt äldre och där-         man kan förutse att kollektivtrafiken 'lkommer
23423: med också vanligen i högre grad beroende           att få ökad betydelse, av krasst ekonomiSk.a
23424: av kollektivtrafik. Man kan därför klart säga      orsaker minska kollektivtrafiken i områden där
23425: att en del av busslinjerna i glest befolkade       sådan är nödvändig.
23426: områden tili en del har en klart social funk-         Med hänvisning tili det ovan anförda får
23427: tion. Moi: den bakgrunden är det naturligt         vi i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-
23428: att statsmakten tar ett ekonomiskt ansvar för      ningen föreskdver tili vederbörande medlem
23429: att kollektivtrafiken i sådana områden kan         av statsrådet &rälla följande spörsmål:
23430: upprätthållas. Hall man anser att postverket
23431: skall vara självfinansierande, och att funktio-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
23432:  ner som kan anses saciala skall finansieras              ta för att servicenivån i fråga om kol-
23433: över statsbudgeten, är inte resonemanget kon-             lektivtrafik i skärgårdsområden ·och gles-
23434: sekvent. Privata bussbolag åläggs ju också att            bygder skall kunna bibehållas' och yt-
23435: upprätthålla dåligt lönande linjer för att de             terligare höjas?
23436:      Helsingfors den 19 december 1979.
23437: 
23438:          Ole Norrback                  Håkan Malm·                   Juhani Tuomaala
23439:          Elisabeth Rehn                Boris Renlund
23440: 
23441: 
23442: 
23443: 
23444: 088000054D
23445: 2                                               1979 vp.
23446: 
23447: Kirjallinen kysymys n:o 323.                                                                Suomennos.
23448: 
23449: 
23450: 
23451:                                    Norrback ym.: Saaristoalueen julkisen liikenteen tason säilyttä-
23452:                                       misestä.
23453: 
23454: 
23455:                          E dusku nn an         H erra      P u he m i e he 11 e.
23456: 
23457:     Jatkuvasti kohoavien energiakustannusten           donmukainen. Veivoitetaanharr yksityiset linja-
23458: seurauksena kollektiivinen liikenne tulee yhä          autoyhtiöt ylläpitämään huonosti kannattavia
23459: tänkeämmäksi. Erityisesti haja-asutusalueella ja       linjoja, jotta ne saisivat luvan harjoittaa lii-
23460: saaristo-alueella, joilla etäisyydet ovat pitkät,      kennettä paremmin :kannattavilla linjoilla.
23461: kollektiivisten kulkuvälineiden suurempi käyttö           Valtion joukkoliikenteen supistaminen mer-
23462: tulee vaatimaan toimenpiteitä myös valtioval-          kitsee samanaikaisesti sitä, että :kustannuksia
23463: lalta.                                                 siirretään kunnille, koska nämä usein katso-
23464:     Huolimatta siitä, että useimmat ymmärtävät         vat olevansa pakotettuja huolehtimaan siitä,
23465: sen, että joukkoliikenne tulee yhä tärkeäm-            että liikennettä ylläpidetään. Kun saaristokun-
23466: mäksi, lakkautetaan linja-autolinjoja kannatta-        tien ja haja-asutusalueilla sijaitsevien kuntien
23467: mattomina. Erityisellä hämmästyksellä voi to-          talous on usein heikko, tulevat valtion supis-
23468: deta, että postilaitos edelleen lakkauttaa lin-        tamispäätöksistä johtuvat taloudelliset rasituk-
23469: ja-autolinjoja haja-asutusalueella. Siten lakkau-      set erittäin kohtuuttomiksi.
23470: tetaan postiautolinja n:o 202 Vaasan ja Porin             Sen sijaan että linjoja lakkautetaan, oHsi
23471: välillä vuoden vaihteessa. Syyksi ilmoitetaan          harkittava sitä, että otetaan käyttöön sopi-
23472: vähäinen määrä matkustajia ja tästä johtuva            vampia ajoneuvoja. Monin paikoin riittää pieni
23473: huono kannattavuus.                                    linja-auto tai jopa taksi.
23474:     Saaristoalueilla ja haja-asutusalueilla joukko-       Kaikissa olosuhteissa vaikuaaa harkitsemat-
23475: liikenne tulee useimmissa tapauksissa olemaan          tomaita se, että sellaisena aikana, jolloin py-
23476: heikosti kannattavaa. Tästä huolimatta väestön         ritään kansalaisten suurempaan tasa-arvoisuu-
23477: lii:kkum1sen tarve on luonnollisesti yhtä suuri        teen ja jolloin voidaan ennustaa joukkoliiken-
23478: kuin muualla. Tässä mainituilla alueilla väes-         teen saavan lisääntyvää merkitystä, puhtaasti
23479: tö on usein keskimäärin vanhempaa ja siten             taloudellisista syistä vähennetään joukkoliiken-
23480: tavallisesti myös suuremmassa määrin riippu-           nettä sellaisilla alueilla, joilla se on välttämä-
23481: vainen joukkoliikenteestä. Tämän vuoksi voi            tön.
23482: selvästi sanoa, että osalla linja-autolinjoista har-      YHä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
23483: vaan asutuilla alueilla on osaksi selvästi so-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
23484: siaalinen tehtävä. Tätä taustaa vasten katsoau-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23485: na on luonnollis.ta, että valtiovalta ottaa kan-       vaksi seuraavan kysymyksen:
23486:  taakseen taloudellisen vastuun, jotta joukko-
23487: liikenne tällaisella alueella voidaan ylläpitää.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23488: Mikäli ollaan sitä mieltä, että postilaitoksen                 ryhtyä, jotta joukkoliikenteen palvelu-
23489: on rahoitettava itsensä ja että toiminnat, joita               taso saaristoalueilla sekä haja-asutus-
23490: voidaan pitää sosiaalisina, on rahoitettava val-               alueilla voidaan säilyttää ja sitä myös
23491:  tion budjetin ulkopuolelta, ei ajatus ole joh-                lisätä?
23492:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1979.
23493: 
23494:           Ole Norrback                    Håkan Malm                      Juhani Tuomaala
23495:           Elisabeth Rehn                  Boris Renlund
23496: 
23497: 
23498: 
23499:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23500:                                               1979 vp.
23501: 
23502: Skriftllgt,,spörsmål nr 324.
23503: 
23504: 
23505: 
23506: 
23507:                                   M~lin: Om svårigheterna att ·erhålla visum till vissa arabländer.
23508: 
23509: 
23510: 
23511:                          " ·T i 11 Rik s d a g e n .s . H e r r. T a 1m a n.
23512: 
23513:     I sitt svar på det skriftliga spörsmålet nr       . Hänvisande till ovanstående vill underteck-
23514:  109 av undertecknad vid 1978 års riksdag           .nad fråga hur långt regeringen hunnit i änd-
23515:  nämnde ministern för utrikesärendena Paavo          ri!lgen av lagstiftningen och med stöd av 37
23516:  Väyrynen att "ministeriet undersöker en sådan      .§ 1 mom. riksdagsordningen ställa följande
23517:  ändring av.lagstiftningen, som sku11e göra det      spörsmål att besvaras av vederbörande medlem
23518:  möjligt för en ho11orärkonsui som .är utländsk      av statsrådet:                         ·
23519:  medborgare att 1:>9vilja visqm" .. De svårighe-
23520:  ter, för biand annat medborgare i det stora                    Är Regeringen medveten om att fin-
23521:  flertaiet Iänder i MelJersta Östern, att erhålla            ländska medborgare har svårigheter att
23522:  visering till Finland, som omtalades· i ovan-               erhåUa viseringar till vissa arabiänder,
23523:  nämnda spörsmåi, fortbestår. Fi:niands restrik-             vi1ket synbarligen beror på inflexibla
23524:  tiva och osmidiga viseringsförfarande kan inte              finländska viseringsbestämmelser, och
23525:  undgå att hindra vår handel med dessa Iän-                  om så är,
23526:  der. Nämnas kan att andra nordi!ska Iänder                     är ·Regeringen beredd att vidta åt-
23527:  genom en rikligare lokal representation och                 gärder för att avlägsna dessa hinder?
23528:  ett i praktiken smidigare viseringsförfarande
23529:  matikant avviker från det finländska förfaran-
23530: . det.
23531: 
23532:          Helsingfors den 27 december 1979.
23533: 
23534:                                           Ingvar S. Melin
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:   088000055E
23540: 2                                              1979 vp,
23541: 
23542: Kirjallinen kysymys n:o 324.                                                               Suomennos.
23543: 
23544: 
23545: 
23546: 
23547:                                    Melin: Viisumin saannin vaikeuksista eräisiin arabimaihin.
23548: 
23549: 
23550:                          Edriskunnän ·Herra Puhem~iehelle.
23551: 
23552:   ' Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen     nettelyllä selvästi poikkeavat suomalaisesta me·
23553:  kysymykseen ri:o 109 vuoden 1978 valtiopäi-          nettelytavasta. Edellä olevaan viitaten allekir·
23554:  villä ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen ilmoit-     joittanut haluaa tiedustella, kuinka pitkälle hal·
23555: 'ti, 'että ,;ministeriö tutkii mahdollisuuksia sel-   litus on ehtinyt lainsäädännön muuttamisessa,
23556:  hiiseen muutokseen lainsäädäntöön, jolla mah-        ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
23557:  dollistettaisiin ulkomaan kansalaisuutta olevan      nojalla esitän valtioneuvoston asianomaisen jä-
23558:  kunniakonsulin viisumin anto". Ne vaikeudet,         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23559:  joita Keski-Idässä sijaitsevien valtioiden kansa-
23560:  hiisei: kohtaavat Suomeen matkustamiseen tar-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23561:  vittavan viisumin hankinnassa ja jotka mainit-              Suomen kansalaisten on vaikeata saada
23562:  tiin·· ylempänä mainitussa kysymyksessä, ovat               viisumi eräisiin arabimaihin, mikä näh-
23563:  edelleeri olema$sa. Suomen rajoittava ja jous-              tävästi johtuu Suomen joustamaaomista
23564:  t~,tmaton viisuminautomenettely ei voi olla vai-            viisumimääräyksistä, ja jos on,
23565:  kuttaniatta estävästi kauppaamme näiden mai-                   onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
23566:  den kanssa. Voidaan mainita, että muut Poh-                 menpiteisiin näiden esteiden poistami-
23567:  joismaat useammilla paikallisilla edustustoilla             seksi?
23568:  ja käytännössä joustavaromaHa viisuminantome-
23569:       Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1979.
23570: 
23571:                                            Ingvar S. Melin
23572: 
23573: 
23574: 
23575: 
23576:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23577:                                               1979 vp.
23578: 
23579: Kirjallinen kysymys n:o 325.
23580: 
23581: 
23582: 
23583: 
23584:                                   Melin: Omaisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa.
23585: 
23586: 
23587:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23588: 
23589:     Eduskunta hyväksyi 13. 2. 1979 perintö- ja       erilaisen verotuksen kohteeksi. Myös verohal-
23590: lahjaverolakiin eräitä muutoksia. Laki vahvis-       linnon ja erityisesti perintöverolautakuntien
23591: tettiin 16. 3. 1979 (318/79) ja muutokset tu-        kannalta tilanne on hyvin vaikea. Veroviran-
23592: livat voimaan 1. 5. 1979. Muutokset olivat seu-      omaisilla ei ole useissakaan tapauksissa mah-
23593: rausta saman vuoden alussa käydyistä tulopoliit-     dollisuutta löytää ns. käypää arvoa. Arvostami-
23594: tisista neuvotteluista. Samalla kun eduskunta        nen edellyttäisi, jotta se olisi oikeudenmukai-
23595: hyväksyi lainmuutoksen, se edellytti hyväksy-        nen, usein katselmusta ja asiantuntijalausuntoa.
23596: mässään ponnessa, että hallitus selvityttää, mi-     Annetuilla ohjeilla ei arvostaruisongelmaa voida
23597: ten perintö- ja lahjaverolakia voitaisiin muut-      riittävässä määrin poistaa. Vaikeuksia tulee ole-
23598: taa siten, että omaisuuden arvoksi katsottaisiin     maan esim. pelto- tai metsämaan tai rakennus-
23599: varallisuusverotuksessa noudatettavien perus-        ten arvostamisen osalta.
23600: teiden mukainen arvo.                                    Omaisuuden arvostamisesta aiheutuvia on-
23601:     Eduskunnan . hyväksymä ponsi oli vakava          gelmia haluttiin lievittää eräissä perintö- ja
23602: huomautus siitä, että kiireessä sovitut lainmuu-     lahjoitustilanteissa. Nämä lievennykset koskevat
23603: tokset eivät suinkaan tulisi merkitsemään hel-       yritysten sukupolvenvaihdosta. Sukupolvenvaih-
23604: potusta perintöverotuksessa ja toisaalta siitä,      doksen helpottamiseksi laaditut perintö- ja lah-
23605: että perintö- ja lahjaverotus tulisi entistä moni-   javerolain huojennussäännökset kuitenkin ovat
23606: mutkaisemmaksi ja tulkinnanvaraisemmaksi.            tulkinnanvaraisia ja ne voivat merkitä nurin-
23607:     Perintöverouudistuksen keskeisenä lähtökoh-      kurisia tilanteita. Jotta henkilö voisi saada
23608: tana on ollut, että yritysten sukupolvenvaihdok-     sukupolvenvaihdostilanteessa huojennusta, tulisi
23609: sia helpotettaisiin ja että omaisuuden arvosta-      perintöverolautakunnan arvostaa myös yritys-
23610: ruisongelmat poistuisivat. Yritysten sukupolven-     omaisuus ns. käypään arvoon. Säännökset sa-
23611: vaihdosten helpottaminen on senkin vuoksi            malla edellyttävät, että henkilön tulee periä
23612: välttämätöntä, että jos huomioon otetaan yri-        vähintään viidesosa yritysomaisuudesta, ja sitä,
23613: tysomaisuuteen sisältyvä piilevä tulovero sekä       että hän jatkaa yritySitoimintaa. Näihin peri-
23614: varallisuusvero, yritysvarallisuudesta menevien      aatteisiin sisältyy erittäin vaikeita tulkinta- ja
23615: verojen yhteisvaikutus voi merkitä ylikäymät-        soveltamisongelmia mm. alaikäisten lasten osal-
23616: tömiä maksuvaikeuksia. Viime keväiset perint~        ta.
23617: verolain muutokset, jotka koskivat lähinnä               Perint~ ja lahjaverolakiin viime keväänä
23618: inflaation huomioonottamista veroasteikoissa         tehdyillä muutoksilla Hsättiin 'io ennestään val-
23619: sekä sukupolvenvaihdosta, eivät kuitenkaan           linnutta epätietoisuutta millä 'tavalla omaisuus
23620:  poista maksuongelmia.                               perintöverotuksessa arvostetaan. Mikäli ns. käy-
23621:     Voimassaolevien säännösten mukaan viran-         vän arvon käyttäminen laaJenee, oikeusturva
23622: omaisilla on mahdollisuus käyttää omaisuuden         heikkenee. Laki on nykyisin pahasti ristiriidassa
23623:  arvostamisessa ns. käypää arvoa. Käyvän ar-         sen keskeisen verotusperiaatteen kanssa, että
23624:  von löytäminen voi kuitenkin usein olla mah-        verotuksen tulee perustua sel~eään ja ennalta
23625:  dotonta. Toteutettu lainmuutos jopa edellyttää,     arvatta'Vaan järjestelmään ja että verotuksen
23626:  että ns. käypää arvoa käytettäisiin. Eräissä pe-    tulee olla kohtuullista.
23627:  rintöverolautakunnissa pyritään käypää arvoa            Omaisuuden arvostaminen tulisi sitoa varalli-
23628:  käyttämään ja näissäkin perintöverolautakun-        suusverotuksessa noudatetta'Vien perusteiden
23629:  nissa käypää arvoa käytetään yleensä vain eräi-     mukaisiin arvoihin ja yritY'sten sukupolven-
23630:  siin omaisuuslajeihin. Tällaisen arvostamisen       vaihdostilanteissa tulisi antaa erityinen huo-
23631:  seurauksena verovelvolliset voivat joutua kovin     jennus.
23632: 088000056F
23633: 2                                          1979 vp.
23634: 
23635:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-           esitykset eduskunnan . perintöverolain
23636: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-              muutosten yhteydessä 13. 2. 1979 hy-
23637: joittanut esittää vaLtioneuvoston ,asianomaisen           väksytyssä ponnessa edellytetyllä tavalla
23638: jäsenen vastauavaksi seuraavan kysymyksen:                siten, että omaisuuden arvostaminen ta-
23639:                                                           pahtuisi perintö- 'ja lahjaverotuksessa va-
23640:          Onko Hallitus valmis kiireellisesti              ralliJsQusverotuksessa noudatettavtien pe-
23641:        antamaan eduskunnalle tarvittavat 1aki-            rusteiden mukaan?
23642:      HeLsingissä 27 päivänä joulukuuta 1979.
23643: 
23644:                                         Ingvar S. Melin
23645: 
23646: 
23647: 
23648: 
23649:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
23650: