<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

157 Käyttäjää paikalla! 0.0074169635772705

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 | 
1: Vuoden 1980
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-200
12: 
13: 
14: 
15: 
16: HELSINKI 1980
17: 
18:                          J!.O'f/
19:                                i"St
20: Helsinki 1980. Valtion painatuskeskus.
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 1-200
27: -     1 Melin: Om värderingen av egendom vid arvs-            -     13 Impiö: Nastarengassäännösten muuttamisesta
28:       och gåvobeskattningen                                         Pohjois-Suomessa ja jalankulkijain heijastinpakko-
29:                                                                     kokeilusta rajatliHa alueella
30: -     1 Melin: Omaisuuden arvostamisesta perintö- ja
31:       lahjaverotuksessa                                       -    14 Renlund m. fl.: Om tryggande av verksamheten
32:                                                                    på Mässkärs sjöbevakrtingsstation ·
33: -     2 Helvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen kiireh-
34:       timisestä                                               -     14 Renlund ym.:Mässkärin merivartioaseman toi-
35:                                                                   - minnan turvaamisesta
36: -     3 Peruutettu
37:                                                               -     15 Renlund m. fl.: Om skattemyndigheternas åt-
38: -     4 Söderman ym.: Venäjänkielen aseman turvaami-                giirder i eft bolags konkurs i Ja:kobstad ·
39:       sesta ja kehittämisestä peruskoulun ja lukion kiel-
40:       tenopetuksessa                                          -    15 Renlund ym.: Veroviranomaisten toimenpiteistä
41:                                                                    pietarsaarelaisen yrityksen konkurssiasiassa
42: -     5 Hietala ym.: Nikkarilan metsäopiston metsätek-
43:       nikkokoulutuksen lakkauttamisesta                       -     16 Melin: Om lika ställning för Postbaoken · och
44:                                                                     andra banker vid erläggandet · av skatteåterbäringar-
45: ......- 6 Melin: Om svårigheterna att erhålla visum tili            na
46:         Finland från vissa arabländer
47:                                                               -    16 Melin: Muitten pankkien rinnastamisesta Posti-
48: -     6 Melin: Viisumin saannin vaikeuksista Suomeen               pankkiit?- veronpalautusten suorittamisessa
49:       eräistä arabimaista
50:                                                               -     17 Melin: Om förstärkt officiell finländsk represen-
51: -     7 Bärlund m.fl.: Om förbud mot kvicksilverhaltiga             tation i Malaysia
52:       betningsmedel
53:                                                               -     17 Melin: Suomen virallisen edustuksen pikaisesta.
54: -      7 Bärlund ym.: Elohopean käytön kieltämisestä                vahvistamisesta. Malesiassa
55:      · peittausaineena ·
56:                                                               -     18 E. Laine ym.: Työttömien työntekijöiden tilas-
57: -     8 Suonio ym.: Vankilatyössä tarvittavan työnjohto-            tointimenettelyn uudistamisen johdosta aiheutunei.sta.
58:       henkilöstön lisäämisestä                                      epäkohdista
59: -     9 M. Puhakka: Postivaunuliikenteen turvaamisesta
60:                                                               _: 19 Kortesalmi: Eläkeläisten· lapsille s-uoritettåvista
61: --'- io Söde~st~öm: ·Lääkintävahtimestari-sai:raankuljctta~      lapsilisistä
62:       jien pätevyysvaatimusten määrittelemisestä
63:                                                               - 2o Kori:esalmf:: Veröi:tajar( kuopioiaisei1e: rakennus~
64: -'-11 Södersfröm: Vaasan läänissä sijaitsevan Malmin                liikkeelle ;~iheuttamiga vahingoista
65:     aluesairaalan laajennushankkeen viivästymisestä
66:                                                               -     21 Kortesalnif: Oulun kaupungin eräiden kaupun-
67: -     12 Impiö:    Vaidonapusäännösten tarkistamisesta              ginosien aiheettQmien rakennuskieltojen kumoami-
68:       pienten kuntien kyläkoulujen säilyttämiseksi                  sesta
69: 
70:     088001122V
71: 4                                                  Sisällysluettelo
72: 
73: -   22 Kortesalmi: Tullilain 7 §:n muuttamisesta            -   39 Elo: Talvirenkaiden         tekemisestä   pakollisiksi
74:                                                                 kuorma-autoissa
75: -   23 Kortesalmi: Aravalainojen jakomenettelyn muut-
76:     tamisesta                                               -   40 Tenhiälä ym.: Huuhkajan ympärivuotisesta rau-
77:                                                                 hoittamisesta
78: -   24 Söderström: Seinäjoen kaupungin itäisen ohikul-
79:     kutien rakentamisen nopeuttamisesta                     -   41 Mattsson: Ammattitautilainsäädännön uudistami-
80:                                                                 sesta
81: -   25 E. Laine ym.: Asumistukijärjestelmän heikentä-
82:     misestä                                                 -   42 Poutanen ym.: Erityisen maatalouden vakautta-
83:                                                                 mislainalain aikaansaamisesta
84: -   26 Hautala: Asumistuen rajoittamisesta aiheutuvista
85:     epäkohdista                                             -   43 Saukko ym.: Polttonesteiden hintojen koro-
86:                                                                 tusten tasaamisesta
87: -   27 Nieminen-Mäkynen ym.: Keksintötoiminnan edis-
88:     tämisestä                                               -   44 M. Puhakka: Outokummun kaupunkiin suunni-
89:                                                                 tellun valtion virastotalon rakennustöiden aloittami-
90: -   28 Kortesalmi: Rintamapalveluksen huomioon otta-            sesta
91:     misesta eläkeaikaa laskettaessa
92:                                                             -   45 M. Puhakka: Kuulovammaisten apuvälineitten
93: -   29 Kangas ym.: Nurmisiementuotannon kotimai-                hankinnan turvaamisesta
94:     suusasteen nostamisesta
95:                                                             -   46 Perho: Työvoimatoimiston vastaanoton järjestä-
96: -   30 Tapiola: Yhteisten opettajien käytöstä keskias-          misestä Pöytyälle
97:     teen oppilaitoksissa
98:                                                             -   47 Niskanen: Virkavääristymistä Oulun yliopistossa
99: -   31 Westerlund m. fl.: Om behandlingen vid be-
100:     skattningen av överlåtelsepris och räntegottgörelse     -   48 Niskanen: Äitiyspäivärahan maksuajan pidentä-
101:     vid expropriation av mark                                   misestä eräiden ammattien osalta
102: 
103: -   31 Westerlund ym.: Maan pakkolunastuksen yhtey-         -   49 Luttinen: Sosiaalitilojen aikaansaamisesta Lahden
104:     dessä suoritettavan luovutushinnan ja korkohyvityk-         veturivarikolle
105:     sen verokäsittelystä
106:                                                             -   50 Kanerva ym.: Ympäristönsuojelun opetuksen
107: -   32 Kuoppa: Epoksiyhdisteiden aiheuttaman vaaran             konsulendn viran perustamisesta kouluhallitukseen
108:     poistamisesta työpaikoilta                                  ja ympäristönsuojelun opetuksen parantamisesta
109: 
110: -   33 Malm m. fl.: Om lindrande av växthusodlarnas         -   51 P. Puhakka ym.: Työturvallisuuslain 20 §:n
111:     ekonomiska situation till följd av oljeprissteg-            säännösten noudattamisesta metsätyömiesten osalta
112:     ringarna
113:                                                             -   52 Koskenniemi: Lapin vesipiirin Rovaniemen kor-
114: -    37 Malm ym.: KasvihuoneviljeHjöiden öljyn hinnan-          jaamon saneerauksesta
115:      nousun johdosta vaikeutuneen taloudellisen aseman
116:     .lievittämisestä                                        -   53 LiUqvist m.fl.: Om installering av skärgårdstele-
117:                                                                 foner i Vasa län
118: -   34 Anna-Liisa Jokinen ym.: Kallion räjäytysten suo-
119:     rittamisesta myöhään illalla                            -   53 Lillqvist ym.: Saaristopuhelimien asentamisesta
120:                                                                 Vaasan läänin alueelle
121: -   35 Elo ym.: KuUaan kunnan vaikeasta taloudelli-
122:     sesta asemasta                                          - 54 Juvela ym.: Ns. mustan listan julkistamisesta
123:                                                                 eräässä aikakausijulkaisussa
124: -   36 Jaakonsaari ym.: Synnytyskipujen lievittämisestä
125: 
126: -   37 Jaakonsaari ym.: Pohjanmaan vesistöhankkeita         -   55 Kauppr ym.: Sotilasammatin harjoittajien vero-
127:     koskevien suunnitelmien tarkistamisesta                     vähennysoikeuksista
128: 
129: -   .38 M. Järvenpää: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien       ~· 56 Joutsenlahti:     Eläkkeen myöntämisestä eräässä
130:     oikeusturvasta                                              yksittäis tapauksessa
131:                                                                                                                      5
132: 
133: -       57 Kauppi ym.~ Sairausvakuutuksen matkakustan-         -   78 Tennilä: Rovaniemen kaupungin vuokratalojen
134:         nusten omavastuuosuuden alentamisesta                      vuokrien korotusten estämisestä
135: 
136: -       58 Kauppi ym.: Silmätautien hoidon tilanteesta         -   79 Valo: Liikevaihtoveron veronkantopalkkion mak-
137:         Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa              samisesta
138: 
139: .._ 59 Astala: Rauhankasvatuksesta peruskouluissa              -   80 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lennätinlaitoksen hen-
140:                                                                    kilökunnan vähäisyydestä johtuvista epäkohdista
141: -       60 Luttinen: Asikkalassa sijaitsevan Kalkkisten tien
142:         perusparantainisesta                                   -   81 Pelttari ym.: Polttoturpeen riittämättömyydestä
143: 
144: -       61 Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsal-        -   82 Saarikoski ym.: Verotuslain 72 §:n sovdta-
145:         men lentokenttätöiden pikaisesta aloittamisesta            misesta
146: 
147: -       62 Perho: Toiminnan jatkamisesta kotieläintuotanto-    -   8} Mikkola ym.: Isän oikeudesta äitiyspäivärahaan
148:         yksiköllä sukupolvenvaihdostapahtuman jälkeen              lapsen äidin kuollessa
149: 
150: -       63 Perho: Ns. peltohirvien kaatolupamenettelyn yk·     -   84 Almgren ym.: Uskontoa opettavien opettajien
151:         sinkertaistamisesta                                        oikeusturvasta
152: 
153: -       64 Hietala ym.: Puumalan kunnan alueen jakaan-         -   85 Söderman: Turun yliopiston tutkijoiden puut-
154:         tumisesta kahden verkkoryhmän kesken                       teelHsen oikeusturvan kehittämisestä
155: 
156: -       65 Anna-Liisa Jokinen ym.: Pientalon omistajien        -   86 Lattula: Terveys- ja lääkintäviranomaisten panok-
157:         katujen puhtaanapitovelvollisuudesta                       sen lisäämisestä alkoholitiedotuksessa
158: 
159: -       66 Peruutettu                                          -   87 M. Puhakka ym.: Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen
160:                                                                    sahan kehittämissuunnitelman toteuttamisesta
161: -       67 Valtonen ym.: Kansaneläkkeen rintamalisän saa-
162:         misesta                                                -   88 Westerlund m.fl.: Om a:tt ärendet angående
163:                                                                    byggande av ett nytt kärnkraftverk skulle under·
164: -       68 Saukko: Autoverotuksen uudistamisesta                   ställas riksdagen
165: -       69 Männistö: Avioeroperheiden perhe-eläketurvan
166:                                                                -   88 Westerlund ym.: Ydinvoimalaitoksen         raken·
167:         parantamisesta                                             tamisasian alistamisesta eduskunnalle
168: -       70 Saukkonen: Kymen läänin pohjoisten kuntien
169:         puhelinolojen järjestämisestä                          ....._ 89 Melin: Om beskattningen av måltidsförmånen
170:                                                                       under arbetstagares årssemester och sjukdagar
171: -       71 Tikka: Kehitysvammaisten kohtelusta heille tar·
172:         koitetuissa laitoksissa                                -   89 Melin: Ateriaetuuden verottamisesta työntekijän
173:                                                                    vuosiloman ja sairauspäivien aikana
174: -       72 Wahlström ym.: Varojen osoittamisesta koulujen
175:         muutos- ja perusparannustöihin                         -   90 Söderman: Om skolutrymmena för de svensk-
176:                                                                    språkiga skolbarnen i Åbo med omnejd
177: -       73 Väänänen ym.: Perhe-eläkettä koskevien epäkoh-
178:         tien korjaamisesta                                     -   90 Söderman: Turun ja sen ympäristön ruotsinkie-
179: -       74 Salo: Kulttuuripalvelusten järjestämisestä Kasta·       listen koululaisten koulutiloista
180:         muksen työmaalla                                       -   91 M. Järvenpää: Sairaala-apulaisten työskentelyolo-
181:     -   75 A. Stenbäck ym.: Keskiasteen yhteisvalintape·           suhteista
182:         rusteiden epäkohdista
183:                                                                -   92 Surakka ym.: Työsuhdepolitiikan hoitamisesta
184:     -   76 Elo: Postiaseman hoitajille suoritettavista palk-       Keski-Suomen piirirakennustoimistossa
185:         kioista
186:                                                                -   93 Rönnholm: Sotavammojen korvaamiseen liitty·
187:     -   77 Anna-Liisa Jokinen yrn.: Ns. Turun-Raision              vistä epäkohdista
188:         moottoritien muuttamisesta tavalliseksi liikenneväy·
189:         läksi                                                  -   94 Rönnholm: Ns. rajaveron korjaamisesta
190: 6                                                      SisällysluettelO
191: 
192: -   95 Rönnholni: Haja-asutusalueiden pohjavesien saas-         -    114 Tuovinen: Vanhuksiin ja vammaisiin kohdistu-
193:     tumisvaarasta                                                    vista ryöstöistä ja pahoinpitelyistä
194: 
195: -   96 Rönnholm: Asuntojen peruskorjaustoiminnan                     115 Mikkola yin.: Vapautuvien peruskoulukiinteistö-
196:     alueellisen kokeilun vauhdittamisesta                            jen siirtämisestä keskiasteen koulutuksen käyttöön
197: 
198: -   97 Rönnholm: Energiakysymysten järjestämisestä              -    116 A. Stenbäck: Om återställt förtroende för
199:                                                                      rättsmedicinska obduktioner
200: -   98 Kauppi ym.: Vammaista perheenjäsentä haitavien
201:     verotuskäytännön yhtenäistämisestä                          -    116 A. Stenbäck: Yleisen luottamuksen palauttami-
202:                                                                      sesta oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin
203: -   99 Perho: Maatilojen energia-avustusten verovapau-
204:     desta                                                       -    117 Raudaskoski ym.: Rakentamiskustannusten kas-
205:                                                                      vua merkitsevien määräysten poistamisesta omakoti-
206: """" 100 Perho: Yksinhuoltajien · taloudellisen aseman               ja maatilarakentamisen osalta
207:      parantamisesta
208:                                                                      118 Hämäläinen: Kulutusluottomarkkinoiden epä-
209: -   101 Ursin ym.: Vesihallituksen toimenpiteistä vesis-             kohtien poistamisesta
210:     töhankkeiden toteuttamisessa
211:                                                                 -    119 Eenilä ym.: Vastarmhelujärjestelmään liittyvien
212: -   102 Viljanen ym.: Polttonesteiden hinnoittelusta ja              epäkohtien korjaamisesta
213:     laskentaperusteista
214:                                                                 -    120 P. Jokinen ym.: Puhdistamattomien jätevesien
215: -   103 Pesola ym.: Kuljettajatutkintojen ja ajoneuvo-               laskemisesta Pyhäjärven Jaalanlahteen
216:     jen katsastustoimen ruuhkautumisesta
217:                                                                 -    121 Hietala ym.: Rautatiekonepajojen tuotannon
218: -   104 Pesola ym.: Liikenneopettajien määrän lisää-                 markkinoinnin tehostamisesta
219:     misestä ja ajo-opetuksen tehostamisesta
220:                                                                 -    122 Lehtinen ym.: Rautaterden kuljetuskapasiteetin
221: .:.... 105 Hetemäki;Olander: Työaikakomitean kokoon-                 tehokkaasta hyväksikäytöstä
222:        panosta
223:                                                                 -    123 Aaltio ym.: Uusien kantavista mkenteista an~
224: -   106 Nieminen-Mäkynen ym.: Pakolaisosuuskuntia                    nettujen määräysten tarkistamisesta (Kysymyksen
225:     koskevan selvityskomission perustamisesta Yhdisty-               n:o 117 yhteydessä)
226:     neisiin Kansakuntiin
227:                                                                 -124 Pihlajamäki ym.: Virkanimityspolitiikasta
228:     107 Tenhiälä ym.: Lesken aseman parantamisesta
229:                                                                 -    125 Vänskä ym.: Puurakenteiden lujuuslajittelu-
230:     108 Valo ym.: Kilometrikorvauksen huomioonotta-                  merkintöjen käytöstä (Kysymyksen n:o 117 yh"
231:     misesta satunnaista myyntivoittoa määrättäessä                   teydessä)
232: -   109 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Lasten tapaturmien              -    126 Helminen ym.: Rakennusasetuksen 85 a §:ri
233:     ehkäisyn tehostamisesta                                          noudattamisesta
234: - no Martikainen ym.: Koululaisten hammashuollon                -    127 Perho ym.: Rymättylän kunnassa SIJaitsevan
235:     järjestämisessä tarpeellisten matkakustannusten saat-            Lookilan tilan rakennusten säilyttäinisestä
236:     tamisesta valtionosuuden piiriin
237:                                                                 -    128 Hirvelä ym.: Nuohanstaksa-asetuksen antami-
238: .:-.-111 Ih~mäki: Kehitysaluee~ II vyöhykkeen etelä~                 sesta
239:       rajalla sijaitsevien kehitysalueiden kunnille suorltet-
240:        tavista avustuksista                                     -      129 Pekkarinen: Suomenselän alueen työttömyyden
241:      '   -                -
242:                                                                     .. helpottamise_s~a
243: -   112 Linna ym.: Viljelijäväestön asemaa vaikeuttavan
244:                                                                 -    130 E. Laine ym.: Luvan myöntämisest1i 'Turun
245:     ulkomaisen
246:         .
247:                tuonnin rajoittamisesta
248:      .,                      --        -                            .Kupittaan yläasteen muutostöiden aloittamiseen
249: -   113 Tapiola: Vesien luonnontalouden asiantuntijoi-          -    131 E .. Laine ym.: Eläkeläisten verotuksen keventä-
250:     den toimien tä~ttämisestä _: _                                   misestä
251:                                                    Sisällysluettelo                                                7
252: 
253: -   132 Söderman ym.: Peruskoulun suomenkielisen            ,...:.. 148 Mikkola ym.: Valtionosuuden myöntämismenet·
254:     yläasteen perustamisesta Korppoon kuntaan                       telyn monimutkaisuuden aiheuttamista vaikeuksista
255:                                                                     peruskoulurakennusten perusparannus- ja muutos-
256: -   133 P. Puhakka ym.: Suomalaisten reserviläisjär-                töiden toteuttamisessa
257:     jestöjen yhteistyöstä Norjan reserviläisjärjestöjen
258:     kanssa                                                  -    149 Söderman ym.: · Esitutkintaa ja pakkokeinoja
259:                                                                  rikosasioissa koskevan lainsäädännön puutteista
260:     134 Aaltonen: Komitean asettamisesta valmistele-
261:     maan korkeakoululaitoksen kehittämislakia               -    150 Poutaneo ym.: Kesämökkien vuokrausta :kos-
262:                                                                  kevan verotuksen kirjavuudesta
263: -    135 Muroma ym.: Nykyisten säteilyturvallisuussään-
264:      nösten riittävyydestä                                  -   151 Rehn: Om ett vägavsnitts dåliga skick       Box
265:                                                                 by i Ekenäs stad
266: -   136 Männistö: Pinta-alalisän saannin turvaamisesta
267:     muusta ammatista maatalousammattiin siirtyneelle        -   151 Rehn: Tammisaaren kaupungissa SIJaitsevan
268:     pienviljelijälle                                            Boxin kylän erään tieosuuden huonosta kunnosta
269: 
270: -    137 Kortesalmi: Jätehuoltolain tarkoitusten toteutu-   -   152 Miettinen: Nestemäisten polttoaineiden var-
271:      misesta                                                    muusvarastojen sijoittamisesta Ristiinan kuntaan
272: 
273: -    138 Ruotsalainen ym.:     Alkoholijuomien mainon-      -   153 Juvela: Parkanon-Kihniön kansanterveystyön
274:      nasta                                                      kuntainliiton Parkanoo pääterveysaseman laajennus-
275:                                                                 työn aloittamisesta
276: -    139 Astala   ym.:   Ns.   työaikakomitean   kokoon-
277:      panosta                                                -     154 Juvela ym.: Pienten työ- ja virkaeläkkeiden
278:                                                                 . enoakanpidätyksistä
279: -     140 Lampinen: Työnantajalta auton käytöstä saa-
280:       dun korvauksen huomioonottamisesta auton satun-       -   155 Surakka ym.: Yhteistoiminnasta yrityksissä an-
281:     .·naisen myyntivoiton verotuksessa.                         netun lain soveltamisesta käytännössä
282: 
283: -    141 Norrback: Om vård av svårt handikappade            -   156 Perho: Valtionosuuksien lisäämisestä vanhain-
284:      personer i de övriga nordiska länderna i vissa fall        kotien rakennushankkeissa
285: 
286: ..;._ 141 Norrback: Vaikeavammaisten potilaiden saafta·     -   157 Perho: Ulkomaisen porkkanan tuonnin rajoit-
287:       misesta hoitoon muihin pohjoismaihin eräissä ta-          tamisesta
288:       pauksissa
289:                                                             -   158 Kortesalmi: Ahman aiheuttamien porovahin-
290:                                                                 kojen korvaamisesta
291: -   142 Säilynoja: Vanhainkotieri takennus- ja· perus-
292:     korjauksiin .varatun määrärahan korottami~esta          -   159 Kortesalmi: Lasin keräyksen ja uuskäytön te·
293:                                                                 hostamisesta
294: ::_ 143 Pohjala ym.: Asuinrakennusten energiansäästö-
295:     investointien saattamisesta verotuksessa vähennys-      -   160 Kortesalmi:   Valtaojien raivaamisesta Kuusa·
296:     kelpoisiksi menoiksi                                        mossa.
297:                                                             -   161 Kortesalmi: Sotaveteraanien eläke- ja kuntou·
298: -    144 P. Jokinen: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen
299:                                                                 tuskysymysten hoitamisesta
300:      uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen
301:      aloittamisesta                                         -   162 Kuuskoski-Vikatmaa:     Veronkantouudistuksen
302:                                                                 epäkohdista
303: -    145 Ekorre: Neuvottelukunnan asettamisesta Lapin
304:      korkeakoululle                                         -   163 Hetemäki-Olander ym;: · Esittitkintaä rik{)s-
305:                                                                 asioissa .koskevan lainsäädännön· uudistamisesta·
306: -    146 Pursiainen: Osa-aikatyövoiman käytöstä val-        -   164 P. Puhakka ym.: Rauhantilaisuuksien jlirjestä-
307:      tionhallinnossa                                            misestä valtionyhtiöiden tiloissa
308: -    147 Leppänen: Kauppalehdessä julkaistavista mak-       -   165 P. Puhakka ym.: Junan kuljettamisesta ilman
309:      suhäiriöitä koskevista nimilistoista                       .asianmukaista lupaa
310: 8                                                Sisällysluettelo
311: 
312: -   166 Pihlajamäki ym.: Viljelmälrohtaisen jatkamis-     -    183 Louvo ym.: Maatalouden emäntien sosiaalitur-
313:     kelpoisuudeu määrittelystä sukupolvenvaihdoselä-           van parantamisesta
314:     kettä myönnettäessä
315:                                                           -    184 Raudaskoski ym.: Päiväsakon suuruuden mää-
316: -   167 Hautala ym.: Valtion työntekijäin eläkkeistä           rittelystä
317:     41llt1etun asetuksen 2 S:n epäkohdista
318:                                                            -   185 Perho ym.:     Kasvinsuojeluaineiden     tarkastus-
319: -   168 Rönnholm: Turun kaupunkiseudun          kauko-         maksuperusteista
320:     lämpötoiminnan järjestämisestä
321:                                                            -   186 Luttinen ym.: Oikeudenkäynnin julkisuudesta
322: -   169 Juvela ym.: Ilmansuojelulakiehdotuksen anta-           taloudellisten rikosten käsittelyssä
323:     misesta
324:                                                            -   187 Pekkarinen ym.: Työmatkoista saatujen matka-
325: -   170 Muroma ym.: Jalkojenhoitajakoulutuksen ny-             korvausten verottamisesta auton satunnaista myyn-
326:     kyisen tason säilyttämisestä                               tivoittoa arvioitaessa
327: 
328: -   171 Salo ym.: Taiteilijavirkajärjestelmän voimaan-     -   188 Sutinen: Eräiden yksityisteiden        tierasitusten
329:     saattamisesta vuoden 1981 aikana                           helpottamisesta
330: 
331: -   172 Myyryläinen ym.: Tulo- ja varallisuusverolain      -   189 Joutsenlahti: Raha-automaattiyhdistyksen hal-
332:     }1 §:n soveltamisesta                                      lituksen kokoonpanosta
333: 
334: -   173 Saukkonen ym.: Sähkön yhtenäishinnoittelun         -   190 Kortesalmi: Vanhojen metsäojien kunnostuk-
335:     aikaansaamisesta                                           :sesta
336: 
337: -   174 Kortesalmi: Kuusamon alueen radion kuulu-          -   191 Bärlund m. fl.: Om reformering av stora språk·
338:     vuuden parantamisest·a                                     provet
339: 
340: -   175 Kortesalmi: Tekijänoikeudesta valokuvaan           -   191 Bärlund ym.: Suuren kielikokeen uudistami·
341:                                                                sesta
342: -   176 Tapiola: Väliaikaisiksi määrättyjen peruskoulun
343:     yläasteiden muuttamisesta pysyviksi                    -   192 Juvela: InvaliidiNhalain muuttamisesta
344: 
345: -   177 Malm m. fl.: Om ändring av "Statsrådets beslut     -   193 P. Puhakka: Tietojen saannin turvaamisesta
346:     om ersättande av skada, förorsakad av rovdjar              Kansaneläkelaitoksen eräältä paikallisjohtajalta
347: 
348: -   177 Malm ym.: Petoeläinten aiheuttamien vahinko-       -   194 E. Laine ym.: Suomalaisten suuryritysten pää-
349:     jen korvaamisesta annetun valtioneuvostoa päätök-          omanviennin rajoittamisesta
350:     sen muuttamisesta
351:                                                            -   19'5 Eem1ä -ym.: Ajoneuvojen pakokaasujen lyijy-
352: -   178 Saukko: Kostamuksen työmaan pelastuspalve-             haitoista
353:     lun ennakkosuunnittelusta
354:                                                            -   196 Rehn: Om bylggmde att Hangö .dj:u.pMmn
355: -   179 Juvela: Vammaisten televisiolupamaks-ajen pois-
356:     tamisesta                                              -   196 Rehn: Hangon syväsataman rakentamisesta
357: 
358: -   180 Paakkinen ym.: Työttömyysavustusta saavan          -   197 P. Puhakka ym.: Enso-Gutzeit Oy::11 Uimahar-
359:     työttömän päiväavustuksen suuruuteen. v~kuttavasta         jun tehtaitten laajentamrsen toteuttamisesta
360:     perusteesta
361:                                                            -   1'98 Kanerv-a ym.: LA-radion alueella toimivan kak·
362: .- 1<81 Paakkinen: Vantaan Korson kylirn ja Tuusultm           siäänisen selektiivikutsujärjestelmän toteuttamisesta
363:    Mauntiekylän välisen tien rakentamisen ailieutta·
364:     mista epäkohdista                                      -   199 Söclerlllll.ll ym.: Ammattikalastajien aasiotasosta
365: 
366: -   182 lmpiö ym.: Ruotsin kansalaisen rintama'Sotilas·    -   200 Saukko: Marjatoimikunnan mietinnön ehdotus·
367:     ~a                                                         ten toteuttamiiesu
368:                                                1980 vp.
369: 
370: Skriftligt spörsmål nr 1.
371: 
372: 
373: 
374: 
375:                                   Melin: Om värderingen av egendom vid arvs- och gåvobeskatt-
376:                                      ningen.
377: 
378: 
379:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
380: 
381:    Riksdagen godkände den 13. 2. 1979 en del        utsätter t.o.m. att det gängse värdet skulle
382: ändringar i lagen om skatt på arv och gåva.          användas. En del arvsskattenämnder strävar
383: Lagen stadfästes den 16.3.1979 (318/79)              tili att använda gängse värde, men även dessa
384: och ändringarna trädde i kraft den 1. 5. 1979.      använder det gängse värdet i allmänhet endast
385: De i början på samma år förda inkomstpolitiska      beträffande en del arter av egendom. En dylik
386: förhandlingarna resulterade i dessa ändringar.      värdering kan resultera i att de skattskyldiga
387: Samtidigt som ändringen av lagen godkändes          blir utsatta för en mycket varierande beskatt-
388: i riksdagen förutsattes i en av riksdagen god-      ning. Situationen är också sedd ur skatteför-
389: känd kläm att regeringen låter utreda hur           valtningens och speciellt ur arvsskattenämn-
390: lagen om skatt på arv och gåva kunde ändras         dernas synvinkel väldigt svår. Skattemyndighe-
391: så att såsom egendomens värde skulle betraktas       terna har ej i många fall någon möjlighet att
392: värdet enligt de grunder som tillämpas vid          finna det s.k. gängse värdet. En rättvis värde-
393: förmögenhetsbeskattningen.                          ring skulle förutsätta flere syneförrättningar
394:    Den av riksdagen godkända klämmen ut-            och expertutlåtanden. Enligt de givna direk-
395: gjorde en allvarlig erinran om att de i bråds-      tiven kan värderingsproblemet ej i tillräckligt
396: kande takt överenskomna lagändringarna inga-        hög grad elimineras. Svårigheter kommer att
397: luoda skulle betyda lindringar i arvsbeskatt-       uppstå exempelvis vid värdering av lantbruks-
398: ningen samt att arvs- och gåvobeskattningen         och skogsmark samt byggnader.
399: skulle bli yttermera komplicerad och lämna               I fråga om en del arvs- och gåvosituationer
400: rum för tolkningar i större utsträckning än         ville man lindra de problem, som uppstår vid
401: tidigare.                                           värderingen av egendomen. Dessa lindringar
402:    En central utgångspunkt i arvsskatterefor-       berör generationsväxlingen inom företagsverk-
403: men har varit att underlätta företagens gene-       samheten. De stadganden, som berör lindring
404: rationsväxlingar och att eliminera egendomens       av arvs- och gåvoskatten och som uppgjorts
405: värderingsproblem. Det är nödvändigt att un-        för att underlätta generationsväxlingen, är
406: derlätta företagens generationsväxlingar även       emellertid tolkningsbara och kan betyda att
407: därför, att ifall den i företagsegendomen in-       snedvridna situationer uppstår. För att en per-
408: gående dolda inkomst- och förmögenhetsskat-         son i en generationsväxlingssituation skulle
409: ten tas i beaktande, kan de för förmögenhets-       kunna tillerkännas lindring, borde arvsskatte-
410: egendomen utgående skatternas samverkan be-         nämnden värdera även företagsegendomen en-
411: tyda oöverstigliga betalningssvårigheter. De re-    ligt gängse värde. Stadgandena förutsätter sam-
412: former i arvsskattelagen, som genomfördes           tidigt att en person bör ärva minst 1/5 av
413: senaste vår och som närmast berörde ett be-         företagsverksamheten. I dessa principer ingår
414: aktande av inflationen på skatteskalorna samt       mycket svåra tolknings- och tillämpningspro-
415: generationsväxlingen, eliminerar emellertid icke    blem bl.a. i fråga om minderåriga barn.
416: betalningsproblemen.                                    De ändringar i arvs- och gåvoskattelagen,
417:    Enligt gällande stadganden har myndigheter-      som genomfördes senaste vår, ökade den redan
418: na möjlighet att vid värderingen av egendom         tidigare rådande ovissheten beträffande värde-
419: använda det s.k. gängse värdet. Det kan emel-       ringen av egendomen vid arvsbeskattningen.
420: lertid ofta vara omöjligt att finna det gängse      Hall användandet av gängse värde utvidgas,
421: värdet. Den förverkligade lagändringen för-         försvagas rättsskyddet. Lagen står nu i klar
422: 088000155N
423: 2                                          1980 vp.
424: 
425: konflikt med den centrala beskattningsprincipen             Är Regeringen beredd att i bråds-
426: att beskattningen bör grunda sig på ett system            kande ordning till riksdagen avlåta de
427: som är klart uppskattningsbart på förhand och             behövliga lagpropositionerna i enlighet
428: att beskattningen bör vara rimlig.                        med den kläm riksdagen den 13. 2.
429:    Värderingen av egendomen borde bindas vid              1979 i samband med ändringarna i arvs-
430: de värden, som tillämpas vid förmögenhetsbe-              skattelagen godkände så, att såsom egen-
431: skattningen, och i företagens generationsväx-             domens värde skulle i arvs- och gåvo-
432: lingssituationer borde en speciell lättnad be-            beskattningen betraktas värdet enligt de
433: viljas.                                                   grunder som tillämpas vid förmögen-
434:    Hänvisande till det ovan anförda vill jag i            hetsbeskattningen?
435: den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
436: föreskriver till vederbörande medlem av stats-
437: rådet ställa följande spörsmål:
438:      Helsingfors den 5 februari 1980.
439: 
440:                                         Ingvar S. Melin
441:                                                N;o 1                                                  3
442: 
443: Kirjallinen kysymys n:o 1.                                                                Suomennos.
444: 
445: 
446: 
447: 
448:                                  Melin: Omaisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa.
449: 
450: 
451: 
452:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
453: 
454:     Eduskunta hyväksyi 13. 2. 1979 perintö- ja       maan ja näissäkin perintöverolautakunnissa
455: lahjaverolakiin eräitä muutoksia. Laki vahvis-       käypää arvoa käytetään yleensä vain eräisiin
456: tettiin 16. 3. 1979 (318/79) ja muutokset tu-        omaisuuslajeihin. Tällaisen arvostamisen seu-
457: livat voimaan 1. 5. 1979. Muutokset olivat seu-      rauksena verovelvolliset voivat joutua kovin
458: rausta saman vuoden alussa käydyistä tulo-           erilaisen verotuksen kohteeksi. Myös verohal-
459: poliittisista neuvotteluista. Samalla kun edus-      linnon ja erityisesti perintöverolautakuntien
460: kunta hyväksyi lainmuutoksen, se edellytti hy-       kannalta tilanne on hyvin vaikea. Veroviran-
461: väksymässään ponnessa, että hallitus selvityt-       omaisilla ei ole useissakaan tapauksissa mah-
462: tää, miten perintö- ja lahjaverolakia voitaisiin     dollisuutta löytää ns. käypää arvoa. Arvostami-
463: muuttaa siten, että omaisuuden arvoksi katsot-       nen edellyttäisi, jotta se olisi oikeudenmukai-
464: taisiin varallisuusverotuksessa noudatettavien       nen, usein katselmusta ja asiantuntijalausuntoa.
465: perusteiden mukainen arvo.                           Annetuilla ohjeilla ei arvostamisongelmaa voida
466:     Eduskunnan hyväksymä ponsi oli vakava            riittävässä määrin poistaa. Vaikeuksia tulee ole-
467: huomautus siitä, että kiireessä sovitut lainmuu-     maan esim. pelto- tai metsämaan tai rakennus-
468:  tokset eivät suinkaan tulisi merkitsemään hel-      ten arvostamisen osalta.
469:  potusta perintöverotuksessa ja toisaalta siitä,         Omaisuuden arvostamisesta aiheutuvia ongel-
470: että perintö- ja lahjaverotus tulisi entistä moni-   mia haluttiin lievittää eräissä perintö- ja lahjoi-
471:  mutkaisemmaksi ja tulkinnanvaraisemmaksi.           tustilanteissa. Nämä lievennykset koskevat yri-
472:     Perintöverouudistuksen keskeisenä lähtökoh-      tysten sukupolvenvaihdosta. Sukupolvenvaih-
473:  tana on ollut, että yritysten sukupolvenvaihdok-    doksen helpottamiseksi laaditut perintö- ja
474:  sia helpotettaisiin ja että omaisuuden arvosta-     lahjaverolain huojennussäännökset kuitenkin
475:  misongelmat poistuisivat. Yritysten sukupolven-     ovat tulkinnanvaraisia ja ne voivat merkitä nu-
476:  vaihdosten helpottaminen on senkin vuoksi           rinkurisia tilanteita. Jotta henkilö voisi saada
477:  välttämätöntä, että jos huomioon otetaan yritys-    sukupolvenvaihdostilanteessa huojennusta, tu-
478:  omaisuuteen sisältyvä piilevä tulovero sekä va-     lisi perintöverolautakunnan arvostaa myös yri-
479:  rallisuusvero, yritysvarallisuudesta menevien        tysomaisuus ns. käypään arvoon. Säännökset
480:  verojen yhteisvaikutus voi merkitä ylikäymät-       samalla edellyttävät, että henkilön tulee periä
481:  tömiä maksuvaikeuksia. Viime keväiset perintö-      vähintään viidesosa yritysomaisuudesta ja sitä,
482:  verolain muutokset, jotka koskivat lähinnä in-      että hän jatkaa yritystoimintaa. Näihin peri-
483:  flaation huomioon ottamista veroasteikoissa         aatteisiin sisältyy erittäin vaikeita tulkinta- ja
484:  sekä sukupolvenvaihdosta, eivät kuitenkaan          soveltamisongelmia mm. alaikäisten lasten osal-
485:  poista maksuongelmia.                                ta.
486:      Voimassa olevien säännösten mukaan viran-            Perintö- ja lahjaverolakiin viime keväänä teh-
487:  omaisilla on mahdollisuus käyttää omaisuuden        dyillä muutoksilla lisättiin jo ennestään vallin-
488:  arvostamisessa ns. käypää arvoa. Käyvän arvon       nutta epätietoisuutta millä tavalla omaisuus pe-
489:  löytäminen voi kuitenkin usein olla mahdoton-        rintöverotuksessa arvostetaan. Mikäli ns. käy-
490:   ta. Toteutettu lainmuutos jopa edellyttää, että     vän arvon käyttäminen laajenee, oikeusturva
491:  ns. käypää arvoa käytettäisiin. Eräissä perintö-     heikkenee. Laki on nykyisin pahasti ristiriidassa
492:   verolautakunnissa pyritään käypää arvoa käyttä-     sen keskeisen verotusperiaatteen kanssa, että
493: 4                                             1980 vp.
494: 
495: verotuksen tulee perustua selkeään ja ennalta                  Onko Hallitus valmis kiireellisesti an-
496: arvattavaan järjestelmään ja että verotuksen                tamaan eduskunnalle tarvittavat lakiesi-
497: tulee olla kohtuullista.                                    tykset eduskunnan perintöverolain muu-
498:    Omaisuuden arvostaminen tulisi sitoa varal-              tosten yhteydessä 13. 2. 1979 hyväksy-
499: lisuusverotuksessa noudatettavien perusteiden               mässä ponnessa edellytetyllä tavalla si-
500: mukaisiin arvoihin ja yritysten sukupolvenvaih-             ten, että omaisuuden arvostaminen ta-
501: dostilanteissa tulisi antaa erityinen huojennus.            pahtuisi perintö- ja lahjaverotuksessa
502:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-          varallisuusverotuksessa noudatettavien
503: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-                perusteiden mukaan?
504: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
505: seuraavan kysymyksen:
506:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
507: 
508:                                           Ingvar S. Melin
509:                                                N:o 1                                               5
510: 
511: 
512: 
513: 
514:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
515: 
516:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        lyttää perintö- ja lahjaverolain kokonaisuudis-
517: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tukseen.
518: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päi-            Osatehtävänsä suoritettuaan toimikunta jätti
519: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       31. 10. 1978 valtiovarainministeriölle kirjeen,
520: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        joka sisälsi hallituksen esityksen muotoon laa-
521: kansanedustaja Ingvar S. Melinin näin kuulu-        ditut säännökset siitä, miten perintönä tai lah-
522: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 1:             jana saadut varat on arvostettava sekä perin-
523:                                                     tö- ja lahjaverotuksessa sovellettavan veroastei-
524:           Onko Hallitus valmis kiireellisesti an-   kon ja verotuksessa huomioon otettavat vähen-
525:        tamaan eduskunnalle tarvittavat lakiesi-     nykset. Näiden lisäksi ehdotukseen sisältyi toi-
526:        tykset eduskunnan perintöverolain muu-       meksiannon mukaisesti säännökset, joilla pyri-
527:        tosten yhteydessä 13. 2. 1979 hyväksy-       tään estämään maatilatalouden ja muun yritys-
528:        mässä ponnessa edellytetyllä tavalla si-     toiminnan jatkuvuuden vaarantuminen tilan
529:        ten, että omaisuuden arvostaminen ta-        tai yrityksen siirtyessä perintönä tai lahjana
530:        pahtuisi perintö- ja lahjaverotuksessa       samaa toimintaa jatkavalle. Lisäksi toimikun-
531:        varallisuusverotuksessa noudatettavien       ta ehdotti myös eräiden uusien, lähinnä vero-
532:        perusteiden mukaan?                          tusmenettelyä koskevien säännösten ottamista
533:                                                     perintö- ja lahjaverolakiin.
534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallituksen Eduskunnalle antama esitys pe-
535: vasti seuraavaa:                                    rintö- ja lahjaverolain muuttamisesta perustui
536:    Valtiovarainministeriö asetti 18. 5. 1978 toi-   pääosin toimikunnan ehdotukseen. Hallituksen
537: mikunnan, jonka tehtävänä oli 30. 6. 1979 men-      esitykseen ei kuitenkaan sisältynyt varojen ar-
538: nessä valmistella ehdotus perintö- ja lahjave-      vostusta koskevia säännösehdotuksia.
539: rolain kokonaisuudistukseksi. Osatehtävänään           Valtiovarainministeriö on toimittanut Edus-
540: toimikunnan oli kuitenkin kiireellisesti ja vii-    kunnan 13. 2. 1979 hyväksymän, hallituksen
541: meistään 31. 10. 1978 mennessä tehtävä ehdo-        esitykseen antamaansa vastaukseen liittämän
542: tuksensa perintö- ja lahjaverolain veroasteik-      ponnen toimikunnalle tiedoksi. Toimikunta on
543: koa ja keskeisiä vähennyksiä koskevien sään-        toimeksiantonsa mukaisesti jatkanut perintö- ja
544: nösten muuttamisesta siten, että rahanarvon         lahjaverolain kokonaisuudistuksen valmistelua.
545: huononeminen otetaan niissä tarkoituksenmu-         Toimikunnalle annettua määräaikaa on valtio-
546: kaisella tavalla huomioon, sekä sanotun lain        varainministeriön viimeksi antamalla päätöksel-
547: omaisuuden arvostusperusteita koskevien ja          lä jatkettu 29.2.1980 asti.
548: muiden säännösten muuttamisesta silmälläpi-            Toimikunnan mietinnön valmistuttua perin-
549: täen erityisesti sitä, ettei maatilatalouden ja     tö- ja lahjaverolain kokonaisuudistuksen valmis-
550: muun yritystoiminnan jatkuvuus vaarannu maa-        telua jatketaan valtiovarainministeriössä muun
551: tilan tai muun perheyrityksen siirtyessä perin-     muassa pyytämällä mietinnöistä lausuntoja eri
552: tönä tai muulla tavoin sanottua toimintaa jat-      järjestöiltä. Vasta tämän jälkeen asiaa voidaan
553: kavalle perilliselle. Nämä ehdotukset toimikun-     käsitellä hallituksessa esityksen antamiseksi
554: nan oli laadittava niin, että ne voidaan sisäl-     Eduskunnalle.
555:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
556: 
557:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
558: 088000155N
559: 6                                           1980 vp.
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
565: 
566:    1 det syfte 37 § 1 motn. riksdagsordningen         Efter att ha utfört sitt deluppdrag lämna-
567: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          de kommissionen 31. 10. 1978 till finansminis-
568: velse av den 5 februari 1980 till vederböran-      teriet ett brev innehållande ett förslag i form
569: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       av en regeringens proposition till stadganden
570: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un-        om hur tillgångar som erhållits såsom arv el-
571: dertecknade spörsmål nr 1 :                        let gåva borde värderas samt tili skatteskala
572:                                                    vid beskattning av arv och gåva och till av-
573:          Är Regeringen beredd att i bråds-         drag som beaktas vid beskattningen. Dessutom
574:        kande ordning tili riksdagen avlåta de      innehöll förslaget, i enlighet med uppdraget,
575:        behövliga lagpropositionerna i enlighet     stadganden genom vilka man strävar att för-
576:        med den kläm riksdagen den 13. 2.           hindra att kontinuiteten i gårdsbruk och an-
577:        1979 i samband med ändringarna i arvs-      nan företagsverksamhet äventyras då en lä-
578:        skattelagen godkände så, att såsom egen-    genhet ellet ett företag såsom arv eller gåva
579:        domens värde skulle i arvs- och gåvo-       övergår tili en person som fortsätter med
580:        beskattningen betraktas värdet enligt de    samma verksamhet. Vidare föreslog kommissio-
581:        grunder som tillämpas vid förmögen-         nen att vissa nya stadganden som närmast
582:        hetsbeskattningen?                          gällde beskattningsförfarandet, skulle intas i
583:                                                    lagen om skatt på arv och gåva.
584:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Regeringens proposition till Riksdagen med
585: samt anföra följande:                              förslag till lag angående ändring av lagen om
586:                                                    skatt på arv och gåva grundade sig i huvud~
587:    Finansministeriet tillsatte 18. 5. 1978 en      sak på kommissionens förslag. Propositionen
588: kommission med uppdrag att tili 30. 6. 1979        innehöll dock inte förslag till stadganden om
589: bereda ett förslag till totalrevidering av lagen   värdering av tillgångar.
590: om skatt på arv och gåva. Som en del av                Finansministeriet har sänt den kläm riks-
591: sitt uppdrag skulle kommissionen dock i bråds-     dagen 13. 2. 1979 godkände i samband med
592: kande ordning och senast till 31. 10. 1978         sitt svar på regeringens proposition kommis-
593: framlägga sitt förslag till ändring av skatte-     sionen till kännedom. 1 enlighet med sitt upp-
594: skalan och de centrala stadgandena om avdrag        drag har kommissionen fortsatt med bered-
595: i lagen om skatt på arv och gåva så, att det       ningen av totalrevideringen av lagen om skatt
596: försämrade penningvärdet i dem beaktas på           på arv och gåva. Genom finansministeriets se-
597: ett ändamålsenligt sätt, samt till ändring av       naste beslut har kommissionens tid för full-
598: lagens stadganden om värderingsgrunder och          görande av sitt uppdrag förlängts till 29. 2.
599: andra stadganden, särskilt med beaktande av         1980.
600: att kontinuiteten inom gårdsbruket och annan           Sedan kommissionens betänkande blivit fär-
601: företagsverksamhet inte äventyras då en gårds-     digt kommer beredningen av totalrevideringen
602: bruksenhet ellet ett annat familjeföretag som      av lagen om skatt på arv och gåva att fort-
603: arv ellet på annat sätt övergår till en arvinge     sättas vid finansministeriet, bl.a. genom att av
604: som fortsätter med sagda verksamhet. Kom-           olika organisationer inbegära utlåtanden om
605: missionen skulle uppgöra dessa förslag så att      betänkandet. Först därefter kan saken behand-
606: de kan inkluderas i totalrevideringen av lagen      las i regeringen i och för avlåtande av en
607: om skatt på arv och gåva.                           proposition till riksdagen.
608:      Helsingfors den 28 februari 1980.
609: 
610:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
611:                                                198Q vp.
612: 
613: Kirjallinen kysymys n:o 2.
614: 
615: 
616: 
617: 
618:                                    Holvitie ym.: Oopperatalon rakentamisen kiirehtimisestä.
619: 
620: 
621:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
622: 
623:    SeHaisen pienen maan kuten Suomen voima            den taiteellinen anti on kääntäen verrannolli-
624: ja identiteetti on suuressa määrin riippuvainen       nen talon ulkoiseen prameuteen. Ulkomaisissa
625: sen kulttuurista, tieteestä ja taiteesta. Näin        arvioissa suomalaisen oopperan nykytilasta saa
626: siksi, että kulttuurin saavutukset ovat riippu-       tuon tuostakin lukea hämmästyneen toteamuk-
627: vaisia yksilöllisistä suorituksista ja juuri niiden   sen siitä, missä ristiriidassa tämän maan esit-
628: kohdalla pieni maa on suuren maan kanssa              tävän ja luovan oopperataiteen taso on niihin
629: samanveroinen. Tällä hetkellä kulttuurimme            ulkoisiin olosuhteisiin missä tätä taidemuotoa
630: osa-alueesta nimenomaan oopperataide on saa-          harjoitetaan.
631: nut kansainvälistä huomiota osakseen. Ja mikä            Suomalaisen oopperan kasvun energisyyttä
632: tärkeintä myös omassa maassamme musiikki-             kuvaa hyvin juuri se, etteivät edes tsaarinaikai-
633: teatteri on viime vuosina saavuttanut yleisö-         sen varuskuntateatterin ala-arvoiset työsken-
634: määriin nähden räjähdysmäisen kasvun. Oop-            telyolosuhteet ole pystyneet kehitystä tukah-
635: perataidetta ei enää vanhaan tapaan voi pitää         duttamaan.
636: eliittitaidemuotona; siitä on osoituksena yhä            Nyt on olemassa yleisesti hyvänä pidetty
637: laajenevien kansalaispiirien kiinnostus erityi-       suunnitelma uudeksi oopperataloksi keskeisellä
638: sesti kotimaiseen oopperatuotantoon. Voidaan          paikalla lähellä Helsingin kaupungin ydinkes-
639: väittää, että Suomessa oopperataiteen tila on         kustaa. Valtiovallan, joka viime kädessä on vas-
640: moniin Euroopan oopperakeskuksiin verrattuna          tuussa maamme kulttuurielämästä ja sen kasvu-
641:  todella hyvä. Ensiksikin kun monien huomat-          edellytysten luomisesta, tulisi viipymättä käyt·
642:  tavienkin oopperatalojen huolena on, kuinka          tää hyväkseen suomalaisen oopperan etsikko-
643:  saada liput kaupaksi uusien oopperateosten           aikaa ja raivata tieltä kaikki esteet, jotka jar-
644: näytäntöihin, Suomessa Kansallisoopperan huo-         ruttavat uuden oopperatalon suunnittelun edis-
645: lena sitä vastoin on joskus ollut kuinka saada        tämistä ja myöhemmin sen rakentamista.
646: liput riittämään. Mainittakoon esimerkkinä, että         Kaikkein kohtalokkainta ja lyhytnäköisintä
647:  kun lontoolaisella oopperatalolla riittää yleisöä    olisi, jos tämä vuosisadan hanke viivästyisi joi-
648: sikäläiseen uutuuteen viiden tai kuuden esi-          denkin taidejärjestöjen välisten eturistiriitojen
649:  tyksen verran, Suomessa on "Viimeiset kiu-           takia.
650: saukset" esitetty pitkälti toistasataa kertaa ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
651:  "Punainen viiva" on hiljalleen kipuamassa sa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
652: moihin lukemiin.                                      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
653:     Toiseksi on onnellista, että Suomessa on          vaksi seuraavan kysymyksen:
654: luotu taidemuodon sisältö ensin. Siihen luulisi
655: olevan yksinkertaista rakentaa sisällön ansait-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
656: semat kehykset, uusi oopperatalo. Ikävä kyllä                Helsinkiin suunnitellun oopperatalon
657:  maailmalla on esimerkkejä myös päinvastai-                  rakentamisen kiirehtimiseksi?
658: sesta, on rakennettu upeita oopperataloja joi-
659:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
660: 
661:          Tapio Holvitie                  Timo Ihamäki                    Anna-Kaarina Louvo
662: 
663: 
664: 
665: 088000151]
666: 2                                            1980 vp.
667: 
668: 
669: 
670: 
671:                         E d u s k q n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
672: 
673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      tuu kuluvan kevä.än arkana luonnospiirustus-
674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaihe (L 2).
675: dlette kirjeeHänne ) päivältä helmikuuta 1980           Säätiö on hakenut rakennushankkeen perus-
676: n:o 47 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       tamissuunnite1maHe opetusministeriön vahvis-
677: jasenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio           tusta. Ministeriö on valtion rakennusasiainneu-
678: Holvitien ym. tekemän seuraavansisältöisen           vottelukunnan annettua asiasta lausunnon vah-
679: kysymyksen n:o 2:                                    vistanut 27. 11. 1979 perustamissuunnitelman
680:                                                      kuitenkin siihen sisältyvää tilaohjelmaa supis-
681:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       taen mm. poistamalla näyttelytilat, jotka oli
682:         Helsinkiin suunnitellun oopperatalon         alunperin tarkoitus sijoittaa oopperatalon yh-
683:         rakentamisen kiirehtimiseksi?                teyteen. Koska oopperatalon varsinaisen raken-
684:                                                      nustyön toteuttaminen edellyttää huomattavaa
685:     Vastauksena kysymykseen esitän· kunnioittaen     valtion rahoitusta, on tarkoituksena, että oop-
686:  seuraavaa:                                          peratalon rakentamisasia saatetaan Edusk11nnan
687:     Ooppera- ja näyttelykeskussäätiön toimesta       päätettäväksi sen jälkeen kun Helsingin kauc
688:  on vireillä oopperatalon rakentaminen Helsin-      ·punki on tehnyt lopullisen päätöksen tontin
689:  gin kaupungin tarkoitukseen osoittamalle alueel-    luovuttamisesta oopperataloa varten. Kaupunki
690: ·Ie. Rakennushankkeen suunnittelutyössä Valmis-      ratkaissee tonttiasian kuluvan kevään aikana.
691:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
692: 
693:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
694:                                                  N:o 2                                                  3
695: 
696: 
697: 
698: 
699:                              T i 1l R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
700: 
701:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Stiftelsen har sökt om undervisningsministe-
702: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         riets stadfästelse på byggnadsprojektets grund-
703: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-         plan. Efter att statens delegation för byggnads-
704: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        ärenden avgett sitt utlåtande i ärendet har un-
705: av dksdagsman Tapio Holvitie m.fl. under-             dervisningsministeriet den 27. 11. 1979 stad-
706: tecknade spörsmål nr 2:                               fäst grundplanen, dock genom att inskränka
707:                                                       dess utrymmesplan bl. a. så att de utställnings-
708:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utrymmen, som ursprungligen var ämnade att
709:         i syfte att påskynda byggandet av det         byggas i samband med operahuset, är uteslutna
710:         planerade operfrhuset i Helsingfors?          ur grundplanen. Då genomförandet av opera-
711:                                                       husets egentliga byggnadsarbete förutsätter be-
712:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tydande statlig finansiering, är avsikten att
713: samt anföra följande:                                 underställa frågan om operahusbygget Riks-
714:    På Ooppera- ja näyttelykeskussäätiö's (Cen-        dagens beslutsfattande efter det att Helsingfors
715: tralstiftelsen för opera och utställningar) initia-   stad fattat det slutliga beslutet om överlämnan-
716: tiv har frågan om byggandet av ett operahus           de av tomten för operahuset. Staden torde
717: på en av Helsingfors stad reserverad tomt varit       lösa tomtfrågan under vårens lopp.
718: uppe tili diskussion. Byggnadsprojektets för-
719: beredelsearbete framskrider under vårens lopp
720: tiU s1tt skissritningsstadium (L 2).
721:       Helsingfors den 29 februari 1980.
722: 
723:                                                                               Minister Kalevi Kivistö
724:                              1980 vp.
725: 
726: Kirjallinen kysymys n:o 3.
727: 
728: 
729: 
730: 
731:                              Peruutettu
732: 
733: 
734: 
735: 
736: 088001107C
737:                                                1980 vp.
738: 
739: Kirjallinen kysymys n:o 4.
740: 
741: 
742: 
743: 
744:                                    Söderman ym.: Venäjänkielen aseman turvaamisesta ja kehittä-
745:                                       misestä peruskoulun ja lukion kieltenopetuksessa.
746: 
747: 
748:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
749: 
750:     Neuvostoliitto on ensimmäisellä sijalla ulko-         Lukion venäjänkielen opiskelu on valitetta-
751: maankaupassamme. Suomella ja Neuvostoliitolla          vasti vakavasti uhattuna suunnitteilla olevan
752: on ollut useita huomattavia taloudellis-teknisiä       lukiouudistuksen yhteydessä.
753: yhteistyöprojekteja. Toiminnan tällä alalla toi-          Maassamme on meneillään peruskoulun jäl-
754: votaan jatkuvan ja lisääntyvän.                        keinen ns. keskiasteen uudistus. Keskiasteeseen
755:     Kulttuuriyhteistyö ja matkailu maittemme vä-       kuuluvat lukiot ja ammattioppilaitokset. Uudis-
756: lillä lisääntyvät. Maamme kannalta on tärkeää,         tettuun lukioon on tarkoitus siirtyä vuonna
757: että ystävälliset suhteet ja luottamus lujittuvat.     1982.
758:     Yhteistyö eri aloilla ei ole mahdollista ilman        Tällä hetkellä kokeillaan uutta lukusuunni-
759: yhteistä kieltä. Maassamme tarvitaan eri alojen        telmaa ja uusia opetussuunnitelmia kuudella
760: asiantuntijoita, jotka osaavat venäjää niin hy-       paikkakunnalla. Kokeilulukusuunnitelman mu-
761: vin, että he omalla alallaan pystyvät toimimaan        kaan toinen vieras kieli on valinnaisaine. Tämä
762: käytännön yhteistyössä. Valtioiden välinen ystä-       merkitsee sitä, että englannin ja ruotsin lisäksi
763: vyys jää pinnalliseksi, jos se ei perustu hen-        oppilaan ei tarvitse opiskella lukiossa lisäkiel-
764: kilökohtaisille kontakteille. Yhteinen kieli on        tä niin kuin nykyisin. Saatujen tietojen mukaan
765: välttämätön näkökohtien ymmärtämiselle toisen-        60 prosenttia oppilaista näissä kokeilulukioissa
766: laisessa kulttuuripiirissä.                            jätti valitsematta toisen vieraan kielen, koska
767:     Nämä tosiasiat huomioon ottaen opiskellaan        opetusohjelma on muutenkin laaja ja vaativa.
768: maassamme aivan liian vähän venäjää.                  Pitkän matematiikan valinneiden opetusohjel-
769:     Kansliapäällikkö Jaakko Nummisen johdolla         maan ei tunnu toinen vieras kieli mahtuvan.
770: toiminut kieliohjelmakomitea on mietinnössään         Maassamme on kuitenkin suurin puute juuri
771: selvittänyt maamme kielenopetuksen nykytilan-          teknisillä aloilla venäjänkielentaitoisista asian-
772: teen. Komitea on tehnyt ehdotuksen monipuo-            tuntijoista.
773: lisen kielenopetuksen turvaamiseksi koululaitok-          Jos toinen vieras kieli jää valinnaiseksi ai-
774: sessamme. Mietinnössä todetaan, että nykyistä          neeksi, merkitsee tämä sitä, että venäjän ja
775: kielenopetusohjelmaa olisi laajennettava siten,       ranskan opiskelu lukioissa käytännöllisesti kat-
776: että englannin- ja ruotsinkielentaitoisten hen-       soen loppuu. Näiden kielten opetusryhmiä ei
777: kilöiden lisäksi maassamme olisi riittävästi mui-     silloin enää saada muodostetuksi oppilaiden vä-
778: ta maailmankieliä: venäjää, saksaa, ranskaa ja        hyyden vuoksi. Jos otamme vielä huomioon,
779: espanjaa puhuvia henkilöitä.                          että oppilasikäluokat tulevaisuudessa pienene-
780:     Venäjää opiskellaan nykyisin ensisijaisesti lu-   vät, vaikeutuu ryhmien muodostuminen entises-
781: kioissa toisena tai kolmantena vieraana kielenä.      tään.
782: Tuolloin oppilas voi valita saksan, ranskan tai           Opettajien koulutustarvetoimikunnan mietin-
783: venäjän. Viime vuonna oli lukioissamme 11 000         nössä todetaan myös kieltenopetuksen vähene-
784: venäjän opiskelijaa, ranskan lukijoita oli kaksi      minen lukioissa. Tämä merkitsee opettajatar-
785: kertaa enemmän ja saksan lukijoita 90 000.            peen voimakasta vähenemistä. Tämä koskee en-
786: Saksaan ja ranskaan verrattuna opiskellaan ve-        sisijaisesti lukion venäjän ja ranskan opettajia.
787: näjää vähän. Kieliohjelmakomitea on arvioinut,            Kyseisen uuden lukusuunnitelman toteutumi-
788: että saksan ja venäjän tarve maassamme on             nen merkitsee kieltenopetuksen radikaalia su-
789: suunnilleen yhtä suuri. Muihin kouluihin ver-         pistamista ja yksipuolistamista peLkästään eng-
790: rattuna on venäjän opiskelulla ollut juuri lu-        lannin ja ruotsin varaan. Kieliohjelmakomitean
791: kiossa vahvin asema.                                  mietinnössä taas tuodaan voimakkaasti esille
792: 0880001971
793: 2                                            1980 vp.
794: 
795: koulujemme kieliohjelman monipuolistamisen          johtaja Erkki Aho, suunnittelupäällikkö Liekki
796: tarve.                                              Lehtisalo ja poliittinen sihteeri Thomas Rehula.
797:    Sekä keskiasteen koulunuudistuksen johto-        Työryhmä jättänee ehdotuksensa helmikuun lop-
798: ryhmä että kieliohjelmakomitea ehdottavat ko-       puun mennessä ja opetusministeriön tulisi päät-
799: keilulukusuunnitelmaa muutettavaksi niin, että      tää kieliohjelmasta ja lukion lukusuunnitelmasta
800: toinen vieras kieli säilyisi kaikille oppilaille    kevään kuluessa.
801: yhteisten aineiden joukossa. Käytännössä piene-        Venäjän opiskelun turvaamiseksi olisi toimit-
802: nevistä oppilasmääristä käydään kovaa taistelua     tava esimerkiksi niin, että toinen vieras kieli
803: eri aineiden välillä.                               säilyy lukiossa kaikille oppilaille yhteisenä ai-
804:    Kielitaidon tarve Suomessa on suurempi kuin      neena. Lukion kieliohjelmaa voidaan haluttaessa
805: useimmissa muissa maissa. Siitä syystä tulee        keventää sitten, kun venäjää ja saksaa opiskel-
806: Suomen erikoisasema ehdottomasti ottaa huo-         laan riittävästi peruskoulussa ensimmäisenä vie-
807: mioon, kun vertaillaan kielenopetuksen moni-        raaha kielenä. Jos nykyinen aikaisemmin mai-
808: puolisuutta Suomessa ja muissa maissa.              nittu kokeilusuunnitelma toteutuu, merkitsee se
809:    Jos lukion kieliohjelmaa tästä huolimatta        kielenopetuksen voimakasta yksipuolistumista
810: katsotaan tarpeellis~ksi vähentää, tulee sitä en-   maassamme ja venäjän kielen aseman edelleen
811: nen huolehtia siitä, että riittävä määrä oppi-      heikkenemistä.                 ·
812: laita opiskelee venäjää. Tähän on mahdollista          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
813: päästä esim. kieliohjelmakomitean mietinnössä       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
814: esitetyllä tavalla.                                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
815:    Opetusministeriö on viime vuoden puolella        vaksi seuraavan kysymyksen:
816: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä
817: ehdotus peruskoulun ja Jukion kieliohjelmaksi.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
818: Työryhmän puheenjohtajaksi on valittu kanslia-              ryhtyä venäjänkielen aseman turvaami-
819: päällikkö Jaakko Numminen, sekä jäseniksi pää-              seksi ja kehittämiseksi peruskoulun ja
820:                                                             lukion kieltenopetuksessa?
821:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
822: 
823:          Jacob Söderman                Olli Helminen                   Paula Eenilä
824:          Tarja Halonen                 Pekka Starast                   Sten Söderström
825:          Matti Luttinen                Anna-Liisa Jokinen              Aulis Juvela
826:          Peter Muurman                 Juhani Surakka                  Kauko Tamminen
827:          Juhani Raudasoja              Risto Tuominen                  V. J. Rytkönen
828:          Aarne Koskinen                Vappu Säilynoja                 E.-J. Tennilä
829:          Ensio Laine                   Mauno Forsman                   Lasse Lehtinen
830:                                        Kaarina Suonio
831:                                                N:o 4                                                  3
832: 
833: 
834: 
835: 
836:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
837: 
838:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    mallinen kehittämistyö. Tähän liittyen on ..muun
839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muassa aloitettu venäjän kielen opetussu_qnni-
840: olette kirjeellänne n:o 49 5 päivältä helmi-        telmakokeilu. Samoin on aloitettu perti.sk,oui:u~
841: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-        asteelle hyväksytyn venäjän kielen oppikirjan
842: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        uudistamistyö.                            . ·'
843: Jacob Södermanin ym. tekemän seuraavan kir-            Venäjän kielen opiskelun tehostamiseen' 'lii't-
844: jallisen kysymyksen n:o 4:                          tyvät kysymykset ovat olleet kokonaisuudessaan
845:                                                     perusteellisen selvittelyn kohteena valtioneuvos-
846:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ton asettamassa kieliohjelmakomiteassa (Komi-
847:        ryhtyä venäjänkielen aseman turvaami-        teanmietintö 1978: 60). Komitea on tehnyt
848:        seksi ja kehittämiseksi peruskoulun ja       perusteellisia selvitY'ksiä ja laatinut useita ehdo-
849:        lukion kieltenopetuksessa?                   tuksia monipuolisen kielenopetuksen turvaami-
850:                                                     seksi koulujärjestelmän ja muun opetustoimin-
851:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan piirissä. Komitean ehdotusten pohjalta val-
852: vasti seuraavaa:                                    tioneuvosto on vuoden 1979 lopulla tehnyt
853:    Venäjän kielen opetusta kehitettäessä on kiin-   kieltenopetusryhmien kokoa koskevia · periaat-
854: nitetty erityistä huomiota peruskoulussa ja lu-     teellisia ratkaisuja .. Tämän mukaisesti on tar-
855: kiossa annettavaan kieltenopetukseen. Peruskou-     koitus pienentää lukiossa alkavan kieliryhmän
856: lussa venäjää opetetaan kahden eripituisen oppi-    aloituskokoa 10:stä oppilaasta kuut~ oppi-
857: määrän mukaan; ensimmäisenä vieraana kielenä        laaseen. Lisäksi toisessa ja kolmannessa vie-
858: sekä valinnaisaineena. Näiden oppimäärien ope-      raassa kielessä peruskoulusta jatkuvan . ja lu-
859: tus jatkuu lukiossa ensimmäisenä vieraana kie-      kiossa alkavan saman kielen opetusryhmiä ei
860: lenä sekä peruskoulusta jatkuvana toisena vie-      tarvitse yhdistää lukion ylimmällä luokalla, mi-
861: raana kielenä. Lisäksi venäjän opiskelu voidaan     käli oppilaita on vähintään 12. Ennen opp:Uas-
862: aloittaa toisena tai kolmantena vieraana kielenä    määrä oli 30.                             ·
863: lukiossa.                                              Ensin mainittu muutos on omiaan belpotta-
864:    Venäjän kieltä opiskelevia oli peruskoulussa     maan venäjän kielen opetuksen alkamista varsin-
865: lukuvuonna 1978-1979 1 133 oppilasta eli            kin pienissä lukioissa, joissa opetus on. useinkin
866: noin 0,3 prosenttia peruskoulun opetussuunni-       saattanut jäädä oppilasmäärän puutteen takia
867: telman mukaan lukevista oppilaista. Lukiossa        toteuttamatta. Lukion ylintä luokkaa koskeva
868: ensimmäisenä vieraana kielenä opiskeli venäjää      ratkaisu puolestaan tehostaa venäjän kielen. ope-
869: lukuvuonna 1978-1979 244 oppilasta eli 0,2          tusmahdollisuuksia ja samalla ylimääräisen kieli-
870: prosenttia lukiolaisista. Toisena ja kolmantena     kokeen onnistumisedellytyksiä. Aikaisempi ·yh-
871: vieraana kielenä lu:ki venäjää 11 087 oppilasta     distämisvelvoite on koettu opetusta vaikeutta-
872: eli 8,5 prosenttia lukiolaisista. Näistä 1 656      vaksi tekijäksi nimenomaan venäjän kielessä,
873: oppilasta oli aloittanut venäjän opinnot jo pe-     jossa yhdistäminen opetusryhmien pienuuden
874:  ruskoulussa valinnaisaineena.                      takia usein jouduttiin toteuttamaan.
875:     Ylioppilastutkinnossa kirjoitti keväällä 1978      Venäjän kielen aseman turvaamiseen ja ope-
876: pakollisen venäjän kokeen 51 oppilasta eli          tuksen kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden
877: 0,2 prosenttia kokelaista, kun taas ylimääräisen    valmistelua jatketaan edellä mainitun kieliohjel-
878:  kielikokeen kirjoitti venäjän kielessä 1 604 eli   makomitean ehdotusten ja niistä annettujen
879:  6,0 prosenttia kokelaista. Viimeisen kymmenen      lausuntojen pohjalta edelleen peruskoulua ja
880:  vuoden aikana on ylimääräisen venäjän kielen       lukiota koskevan koululainsäädäntötyön yhtey-
881:  kokeeseen osallistuneiden määrä kasvanut 0,8       dessä. Tavoitteena on, että hallituksen esityk-
882:  prosentista edellä todettuun 6 prosenttiin.        set Eduskunnalle peruskoululaiksi ja. lukiolaiksi
883:     Peruskouluasteen venäjän kielen opiskelun       annetaan kuluvan vuoden aikana.
884:  tehostamiseksi on käynnistetty opetussuunnitel-
885:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
886: 
887:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
888: 4                                            1980 vp.
889: 
890: 
891: 
892: 
893:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
894: 
895:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        påbörjat ett läroplansexperiment i ryska. Lika-
896: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      ledes har ett reformarbete av grundskolstadiets
897: nr 49 av den 5 februari 1980 tili vederbörande      Iärobok i ryska inletts.
898: medlem av statsrådet översänt avskrift av               Frågorna som anknyter sig tili effektiverande
899: följande av riksdagsman Jacob Söderman m. fl.       av studierna i det ryska språket har i sin
900: undertecknade spörsmål nr 4:                        helhet varit föremål för den av statsrådet till-
901:                                                     satta språkprograrnkommittens grundliga utred-
902:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ning (Kommittebetänkande 1978: 60). Kom-
903:       . ta i syfte att trygga och utveckla det      mitten har utfört grundliga utredningar och
904:         ryska språkets ställning i grundskolans     utarbetat flera förslag för tryggande av ett
905:         och gymnasiets språkundervisning?           mångsidigt språ:kprogram inom skolsystemet
906:                                                     och den övriga undervisningsverksamheten. På
907:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       basen av kommittt!ns förslag har statsrådet i
908: samt anföra. följande:                              slutet av år 1979 fattat principbeslut rörande
909:    Vid utvecklande av undervisningen i det          storleken av språkgrupperna. Enligt dessa är
910: ryska språket har särskild uppmärksamhet fästs      avsikten att minska nybörjargruppernas storlek
911: vid språkundervisningen i grundskolan och           i gymnasiet från 10 tili 6 elever. Därtill he.
912: gymriasiet: · Undervisning i ryska förekommer       höver man inte sammanföra på gymnasiets
913: i grundskolan enligt två lärokurser: som första     högsta klass de språkgrupper som inlett stu-
914: främmande · språk och som tillvalsämne. Under-      dierna i det ifrågavarande språket som andra
915: visningen .i dessa lärokurser fortsätter i gymna-   eller tredje främmande språk i grundskolan
916: siet soril· första främmande språk och som en       med de språkgrupper .i samma ämne som inlett
917: fortsättning på grundskolans kurs i det andra       studierna först i gymnasiet, ifall elevernas antal
918: främmande språket. Därtili kan man inleda           är .minst 12. Tiiligare låg gränsen vid 30.
919: studier i ryska i gymnasiet som andra eller             Den förstnämnda reformen är ägnad att
920: tredje· ftämmande språk.                            underlätta påbörjande av studierna i ryska spe-
921:    I grundskolan läste under läsåret 197 8-7.9      ciellt i små gymnasier där undervisningen ofta
922: 1 13 3 elever, eller 0,3 % av eleverna som          inte har kunnat förverkligas p.g.a. elevbrist.
923: studerar enligt grundskolans läroplan, ryska.       Beslutet som berör gvmnasiets högsta klass
924: 244 elevet eller 0,2 % av gymnasisterna stu-        effektiverar däremot undervisningsmöjligheterna
925: derade ryska · som första främmande språk.          i ryska och samtidigt också förutsättningarna
926: Antalet elever som läste ryska som andra eller      att klara det extra provet. Den tidigare för-
927: tredje främmande språk var 11 087 eller 8,5 %       pliktelsen att sammanföra grupper har ansetts
928: av gyri:J.nasisterna. Av dessa hade 1 656 elever    försvåra speciellt undervisningen i ryska där
929: valt ryska som ett tilivalsämne redan i grund-      sammanföringen p.g.a. de små grupperna ofta
930: skolan.                                             måste genomföras.
931:    Våren 1978 skrev 55 elever eller 0,2 %               På basen av ovan nämnda förslag från språk-
932: av abiturienterna det obligatoriska provet i        programkommitten samt de utlåtanden som av-
933: ryska, medan 1 604 elever eller 6,0 % av abi-       getts om desamma fortsätter, i samband med
934: turienterna skrev det extra provet i ryska.         grundskol- och gymnasielagstiftningen, förbe~
935: Under de senaste tio åren har andelen abi-          redningen av åtgärder som syftar tili att trygga
936: turienter som deltagit i det extra provet i         och utveckla språkundervisningen i ryska. Mål-
937: ryska stigit från 0,6% tili redan nämnda 6 %.       sättningen är att regeringens proposition tililag
938: Ett utv(;!cklingsarbete av läroplanen har inletts   om grundskolan och gymnasiet skall avlåtas
939: i syfte · att effektivera studierna i det ryska     till Riksdagen inom detta år.
940: språket. I anslutning tili detta har man bl. a.
941:      Helsingfors den 11 mars 1980.
942: 
943:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
944:                                              198~   vp.
945: 
946: KirjallineJ1 kysymys n:o 5 ..
947: 
948: 
949: 
950: 
951:                                  Hietala ym,: Nikkarilan metsäopiston metsäteknikkokoulutuksen
952:                                     lakkauttamisesta.
953: 
954: 
955:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
956: 
957:     Syksyn 1977 aikana pidettiin Itä-Suomen         se,·· että Nikkarilan opiston johtokunnan useaan
958: lääninhallitusten toimesta lääniryhmittäin met-     ötteeseen tekemät esitykset koulutuksen ja lai-
959: sä- ja puutalousopetuksen sijoitussuunnitteluse-    toksen laajentamisesta Nikkarilassa eivät ole
960: minaareja. Näiden ehdotusten pohjalta ammat-        johtaneet tulokseen.
961: tikasvatushallituksen metsäopetuksen osasto laa-        Edellytykset Pieksämäen maalaiskunnan alu-
962: ti koko maata käsittävän sijoitussuunnitelman.      eella sijaitsevan Nikkarilan metsäopiston toi-
963: Tästä esityksestä antoivat sitten lausuntonsa       minnan säilyttämiseksi nykyisellään, jopa sen
964: 15. 2. 1978 mennessä mm. oppilaitosten johto-       toiminnan laajentamiselle, olisivat erinomaiset
965: kunnat ja lääninhallitukset.                        mm. seuraavista syistä:
966:     Kevätmetsäpäivien aikana 17. 4. 1978 on yli-        1. Opisto sijaitsee n. 3 kilometrin etäisyy-
967: tarkastaja Las.se Hellman esitellyt AKH:n met-      dellä Pieksämäen kaupungista, jossa on nykyi-
968: säopetuksen osaston tekemän ehdotuksen, jon-        sellään runsaat 13 500 asukasta ja jonne on
969: ka on katsottava olevan osaston oppilaitoksia       tunnetusti hyvät liikenneyhteydet.
970: koskevan sijoittamispäätöksen.                          2. Nikkarilan metsäopistoon on aina saatu
971:     Tämän esityksen mukaan nykytasoinen             riittävästi päteviä opettajia ja oppilaita on aina
972:  (ylempi opistoaste) metsäteknikkokoulutus          ollut sinne pyrkimässä enemmän kuin on voi-
973: loppuisi vähitellen Pieksämäellä. Ylempää opis-     tu ottaa vastaan.
974:  totasoa ei ole em. suunnitelmassa esitetty lain-       3. Mikkelin lääninhalli ttis on äskettäin
975:  kaan Mikkelin lääniin, vaan Pohjois-Karjalan       AKH:Jle jättämässään muistiossa esittänyt eh-
976: läänin voidaan katsoa ohittaneen Mikkelin lää-      dottomana edellytyksenä opistotasoisen opetuk-
977:  nin metsä- ja puutalousopiston sijoituspaikka-     sen jatkamista Nikkarilan metsäopistossa.
978:  na. Seuraavat tosiasiat viittaavat tähän suun-         4. Nikkarilan metsäopiston toimesta on pe-
979:  taan:                                              rustettu sen nykyiseen havaintometsään erilai-
980:     - Vuoden 1978 lisämenoarviossa oli varat-       sia kestokoealoja (merkitty pysyvästi maas-
981:  tu määräraha Joensuun metsä- ja puutalous-         toon) opetuksen havainnollistamiseksi. Vanhim-
982:  opiston suunnittelua varten (mom. 29.72.74).       mat koealoista ovat peräisin jo vv:lta 1907-
983:     - Hyväksytyssä II lisämenoarvioesityksessä       1909. Perustamisajankohdat voidaan jaksottaa
984:  on mm. Joensuun metsä- ja puutalousopiston         esim. seuraavasti:
985:  johtajan toimi.
986:     - Syksyllä 1978 ovat aloittaneet Joensuus-      vv. 1907-1939 perustettu 26 kpl
987:  sa toimintansa ylemmän opistoasteen saha- ja           1940-1959 perustettu 40 "
988:  metsäosastot sekä 1-vuotinen perusjakso kah-        " 1960-1975 perustettu 35 "
989:                                                                             ----
990:  dessa luokassa.                                                    yhteensä 101 kpl
991:     Edellä mainitun opistotasoisen metsäopetuk-
992:  sen aloittaminen Joensuussa ei tosin ole mer-         Yllä matmtut koealat mitataan tavallisesti
993:  kinnyt Nikkarilan metsäopiston välitöntä lak-      5-10 vuoden välein ja tiedot merkitään koe-
994:  kauttamista, koska keväällä 1978 sinne valit-      alakirjaan. Mittauksien tarkoituksena on seu-
995:  tiin opiskelijat oppijaksolle 1979-1982, mutta     rata koealoilla kuutiomäärän, kasvun, puulaji-
996:   mitä tapahtuu opistotasoisen opetuksen suh-       suhteitten, runkoluvun, valtapituuden, keskipi-
997:   teen Nikkarilassa tämän jälkeen, ei ole tark-     tuuden, keskiläpimitan ja pohjapinta-alan kehi-
998:   kaa tietoa. Lakkauttamisuhka vuoden 1982 jäl-     tystä erilaisissa olosuhteissa. Koealat on nimit-
999:   keen on kuitenkin ilmeinen. Tähän viittaa mm.     täin sijoitettu erilaisille kasvupaikoille sekä eri-
1000: D88000182J
1001: 2                                                1980··-vp.
1002: 
1003: ikäisille eri puulajeja sisältäville metsiköille. Li-     Mikäli AKH:n suunnitelmat Nikkarilan met-
1004: säksi osiltaan seurataan myös erilaisten hakkui-        säopiston osalta pääsisivät toteutumaan, jäisi-
1005: den ja lannoitusten vaikutusta metsikön kehi-           vät mm. edellä mainitut havaintometsään pe-
1006: tykseen sekä eri tavoin perustettujen metsiköi-         rustetut kestokoealueet tietämämme mukaan
1007: den kehittymistä.                                       käyttämättömiksi ja vuosikymmenien työ oli-
1008:    Påremman edustavuuden ja monipuolisuuden             si mennyt hukkaan, mitä on jo kansantalou-
1009: saavuttamiseksi on perustettu samanlaisia kes-          dellisesti ja ennen muuta opetuksen tasoa sil-
1010: tokoealoja myös Olkonlahteen (kuuluu havain-            mälläpitäen pidettävä erittäin valitettavana.
1011: tometsäalueeseen; matkaa opistolta 13 km)                  Edellä olevan perusteella ja huomioonotta-
1012:  12 kpl ja Kiertojoelle (metsähallituksen hal-          en valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
1013: linnassa; matkaa opistolta 30 km) 14 kpl.               esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1014:     5. Havaintometsän soille on muodostettu             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1015: eriaikaisia lannoituskoealueita. Lisäksi po. alu-                    Tietääkö Hallitus, että ammattikas-
1016:  eella on suoritettu seuraavia ja seurattavia ko-              vatushallituksen piirissä suunnitellaan
1017:  keita:                                                        Pieksämäen      maalaiskunnassa olevan
1018:         metsäntutkimuslaitoksen lannoituskoeala-               Nikkarilan metsäopiston nykytasoisen
1019:         sarja                                                  (ylempi opistoaste) metsäteknikkokou-
1020:         metsäntutkimuslaitoksen jälkeläiskokeita               lutuksen lakkauttamista vastoin opetuk-
1021:         metsäntutkimuslaitoksen H-tutkimusko-                  sellisia ja kansantaloudellisia perusteita,
1022:         keita                                                  ja jos tietää,
1023:     -   metsäntutkimuslaitoksen harmaaleppäkoe                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1024:     -   metsänjalostusmetsiköt                                 ryhtyä nykyisen edellä mainitun opisto-
1025:     -   ulkomaalaisten puulajien viljelyt                      tasoisen metsäopetuksen jatkuvuuden
1026:     -   eri-ikäisten ja eri puulajien metsänvilje-             turvaamiseksi Nikkarilan metsäopistos-
1027:         lykokeita.                                             sa?
1028:         Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1029: 
1030:            Pertti Hietala                  Mauri Miettinen                Esko Pekonen
1031:            Pentti Poutanen                 Juhani Laitinen                Erkki Liikanen
1032:            Maija Rajantie                  Timo Ihamäki                   Unto Ruotsalainen
1033:                                            Olavi Ronkainen
1034:                                                 N:oc.5                                               3
1035: 
1036: 
1037: 
1038: 
1039:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1040: 
1041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mikkelin lääninhallitus on toimeenpanosuun-
1042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nitelmissaan ehdottanut Y.lemmän opistoasteen
1043: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            koulutuksen sijoittamista Ni:kkarilan metsäopis-
1044: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         toon. Samoin Pohjois-Karjalan lääninhallitus on
1045: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        esittänyt myös metsäteknikon koulutuksen si-
1046: edustaja Pertti Hietalan ym. näin kuuluvasta         joittamista metsäteollisuustyönjohtajan koulu-
1047: kirjallisesta kysymyksestä n:o 5:                    tuksen lisäksi vuonna 1978 toimintansa aloit-
1048:                                                      taneeseen Joensuun metsä- ja puutalousopistoon.
1049:           Tietääkö Hallitus, että ammattikas-        Lääninhallitusten toimeenpanosuunnitelmat ovat
1050:        vatushallituksen piirissä suunnitellaan       lähtökohtana ammattikasvatushalLituksen laati-
1051:        Pieksämäen      maalaiskunnassa olevan        essa opetusministeriölle oman toimeenpanosuun-
1052:        Nikkarilan metsäopiston nykytasoisen          nitelmansa. Koska läänien esittämät aloituspaik-
1053:         (ylempi opistoaste) metsäteknikkokou-        kamäärät ylittävät valtakunnallisen: tavoitteen,
1054:        lutuksen lakkauttamista vastoin opetuk-       joudutaan niistä joiltakin osin poikkeamaan kes-
1055:        sellisia ja kansantaloudellisia perusteita,   kusviraston suunnitelmassa. Eräänä periaatteena
1056:        ja jos tietää,                                suunnitelmaa laadittaessa pidetään kuitenkin
1057:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       olemassa olevan koulutuksen säilyttämistä mah-
1058:        ryhtyä nykyisen edellä mainitun opisto-       dollisimman pitkälti. Ammattikasvatushallituk-
1059:        tasoisen metsäopetuksen jatkuvuuden           sen ja opetusministeriön toimeenpanosuunnitel-
1060:        turvaamiseksi NikkariJan metsäopistos-        mat eivät välittömästi vaikuta toimeenpanoon,
1061:        sa?                                           vaan toimeenpanosuunnitelmien pohjalta laadi-
1062:                                                      taan l;ceskiasteen koulutuksen kehittämislain
1063:                                                      mukaiset kehittämisohjelmat määrävuosiksi ker-
1064:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rallaan. Kehittämisohjelmat vahvistaa valtioneu-
1065: en seuraavaa:                                        vosto, jonka yhteydessä myös keskeisiin koulu-
1066:    Keskiasteen     koulutuksen      kehittämislain   tuksen sijoittelukysymyksiin otettaneen kantaa.
1067: ( 478/78) mukainen keskiasteen uudistuksen              Vuosina 1977 ja 1978 esillä olleet alustavat
1068: toimeenpanosuunnittelu on parhai:llaan käynnis-      suunnitelmat, joihin kansanedustaja Hietalan
1069: sä valtioneuvoston 30. 11. 1978 antamien yk-         ym. kirjallisessa kysymyksessä viitataan, eivät
1070: sity:1skohtaisempien suunnitteluohjeiden pohjal-     ole enää ajankohtaisia lakisääteisen toimeen-
1071: ta. Valtioneuvoston ohjeiden mukaan toimeen-         panosuunnittelun käynnistyttyä. Alustavia si-
1072: panosuunnitelmissa tulee esittää ammatillisten       joittelusuunnitelmia on tämän jälkeen ammat-
1073: oppilaitosten ns. runkokapasiteetti vuodelle         tikasvatushallituksessakin useaan kertaan tarkis-
1074: 1988, mikä tarkoittaa pitemmällä tähtäyksellä        tettu.
1075: pysyvästi tarvittavia aloitus- ja oppilaspaikkoja.      Ennen keskiasteen uudistuksen toimeenpanoa
1076: Vaitioneuvoston antamien ohjeiden mukaan             tulee ammattikasvatushallituksen suunnitelmien
1077: metsätalouden ylemmälle opistoasteelle tulee         mukaan metsäteknikon koulutus nykyisissä op-
1078: 120 aloituspaikkaa eli suunnilleen nykyinen          pilaitoksissa jatkumaan, ja muutoksia es~tetään
1079: määrä. Lääninhallitukset ovat 30. 9. 1979 am-        toteutettavaksi vasta uudistuksen toimeenpanon
1080: mattikasvatushallitukselle jättämissään läänien      alkaessa. Näin ollen Joensuun metsä- ja puu-
1081: toimeenpanosuunnitelmissa esittäneet tähän           talousopiston toiminnan alkaminen ei vaikuta
1082: koulutukseen yhteensä 140 aloituspaikkaa.            Nikkarilan metsäopiston toimintaan.
1083:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
1084: 
1085:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
1086: 4                                              1980 vp.
1087: 
1088: 
1089: 
1090: 
1091:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1092: 
1093:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bildning på högre . institutnivå i . Nikkarila
1094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             forstinstitut. Likaledes har länsstyrelsen i Nord-
1095: velse av den 5 februari 1980 till vederböran-         katelen föreslagit inrättande av forsttekniker-
1096: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          utbildning vid sidan .om skogsarbetarledarut-
1097: följande av riksdagsman Pertti Hietala m. fL          hildningen i Joensuu skogs" och trähushåll-
1098: undertecknade spörsmål nr 5:                          ningsinstitut som inledde sin verksamhet år
1099:                                                       1978. Länsstyrelsernas verkställighetsplaner ut-
1100:            Är Regeringen medveten om att man          gör utgångspunkten för yrkesutbildningsstyrel-
1101:         inom yrkesutbildningsstyrelsen planerar       sens egen verkställighetsplan tili undervisnings-
1102:         att i strid med de undervisningsmässi-        ministeriet. Då de förslag om antalet nybörjar-
1103:         ga och nationalekonomiska principerna         platser som länerna framfört överstiger mål-
1104:         dra in forstteknikerutbildningen på hög-      sättningarna på riksplanet kommer man att
1105:         re institutnivå vid Nikkarila forstinsti-     vara tvungen att till vissa delar avvika från
1106:         tut i Pieksämäki landskommun, och             dem i centralstyrelsens verkställighetsplan. Vid
1107:         ifall Regeringen är medveten om detta,        utarbetande av planen är en av prindperna
1108:            vUka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dock att bevara den nuvarande utbildningen
1109:         ta i syfte att trygga fortsatt forstlig       i så stor utsträckning som möjligt. Y rkesut-
1110:         utbildning på ovannämnda institutnivå         bildningsstyrelsens och undervisningsministe-
1111:         i Nikkarila forstinstitut?                    riets verkställighetsplaner inverkar inte ome-
1112:                                                       delbart på verkställande utan på basen av des-
1113:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         sa utarbetas, i enlighet med lagen om utveck-
1114: samt anföra följande:                                 lande av utbildningen på mellanstadiet, utveck-
1115:    I enlighet med lagen om utvecklande av             lingsprogram för ett bestämt antal år. Utveck-
1116: utbildningen på mellanstadiet ( 478/78) pågår         lingsprogrammen stadfästs av statsrådet som
1117: för närvarande planeringen av genomförandet           i detta sammanhang torde ta ställning till de
1118: av mellanstadiereformen utgående från stats-          centrala lokaliseringsfrågorna inom skolningen.
1119: rådets detaljerade planeringsföreskrifter givna          De preliminära planerna som var uppe till
1120: den 30. 11. 1978. Enligt statsrådets föreskrif-       diskussion år 1977 och 1978 och som riks-
1121: ter bör det ur verkställighetsplanerna fram-          dagsman Hietala m. fl. hänvisar tili i sitt
1122: gå yrkesläroanstalternas s.k. stamkapadtet för        skriftliga spörsmål är inte längre aktuella ef-
1123: år 1988, vilket på längre sikt avser det er-          ter att den lagstadgade verkställighetsplane-
1124: forderliga antalet nybörjar- och elevplatser. En-     ringen inletts. De preliminära lokaliseringspla-
1125: ligt statsrådets föreskrifter kommer det att          nerna har senare granskats av yrkesutbildnings-
1126: inom den forstliga utbildningen på högre in-          styrelsen.
1127: stitutnivå finnas 120 nybörjarplatser, dvs. unge-        Före verkställandet av mellanstadiereformen
1128: fär .det nuvarande antalet. Länsstyrelserna har       kommer urbildningen av forsttekniker att fort-
1129: i sina verkställighetsplaner till yrkesutbildnings-   sätta enligt yrkesutbildningsstyrelsens planer
1130: styrelsen den 30. 9. 1979 föreslagit samman-          och förslag · till förändringar framförs först då
1131: 1agt 140 nybörjarplatser för· denna utbildnings-      verkställande av reformen påbörjats. Sålunda
1132: s·ektor.                                              inverkar inte inledande av verksamheten vid
1133:    Länsstyrelsen i .St Michel har               sin   Joensuu skogs- och trähushållningsinstitut på
1134: verkställighetsplan föreslagit inrättande av ut-      Nikkarila forstinstituts verksamhet.
1135:       Helsingfors den 11 mars 1980.
1136: 
1137:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
1138:                                               1980 vp.
1139: 
1140: Skriftligt spörsmål nr 6.
1141: 
1142: 
1143: 
1144: 
1145:                                   Melin: Om svårigheterna att erhålla visum tili Finland från vissa
1146:                                      arabländer.
1147: 
1148: 
1149:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1150: 
1151:    I sitt svar på det skriftliga spörsmålet nr          Hänvisande tili ovanstående vili underteck-
1152: 109 av undertecknad vid 1978 års riksdag             nad med stöd av 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
1153: nämnde ministern för utrikesärendena Paavo           ställa följande spörsmål att besvaras av veder-
1154: Väyrynen att "ministeriet undersöker en sådan        börande medlem av statsrådet:
1155: ändring av lagstiftningen, som skulle göra det
1156: möjligt för en honorärkonsul som är utländsk                   Är Regeringen medveten om att fin-
1157: merborgare att bevilja visum". De svårigheter,              ländska medborgare har svårigheter att
1158: för bl.a. medborgare i det stora flertalet Iänder           erhålla viseringar tili vissa arabländer,
1159: i Mellersta Östern att erhålla visering tili Fin-           vilket synbarligen beror på inflexibla
1160: land, som omtalades i ovannämnda spörsmål,                  finländska viseringsbestämmelser, och
1161: fortbestår. Finlands restriktiva och osmidiga               om så är,
1162: viseringsförfarande kan inte undgå att väcka                   hur Iångt har Regeringen kommit i
1163: irritation bland köpare och hindra vår snabbt               strävandena att göra viseringen smidi-
1164: expanderande handel med dessa Iänder. Näm-                  gare genom att t.ex. ge honorärkonsuler
1165: nas kan att andra nordiska Iänder genom en                  rätt att skriva ut visa?
1166: rikligare lokal representation och ett i praktiken
1167: smidigare viseringsförfarande avviker från Fin-
1168: land och det finländska förfarandet.
1169:       Helsingfors den 5 februari 1980.
1170: 
1171:                                         Ingvar S. Melin
1172: 
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 088000188R
1177: 2                                           1980 vp.
1178: 
1179: Kirjallinen kysymys n:o 6.                                                             Suomennos.
1180: 
1181: 
1182: 
1183: 
1184:                                 Melin: Viisumin saannin vaikeuksista Suomeen eräistä arabi-
1185:                                    maista.
1186: 
1187: 
1188:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1189: 
1190:    Vastauksessaan allekirjoittaneen kirjalliseen   malla viisuminantomenettelyllä selvästi poik-
1191: kysymykseen n:o 109 vuoden 1978 valtiopäi-         keavat Suomesta ja suomalaisesta menettelyta-
1192: villä ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen il-       vasta.
1193: moitti, että "ministeriö tutkii mahdollisuuksia       Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
1194: sellaiseen muutokseen lainsäädäntöön, jolla        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
1195: mahdollistettaisiin ulkomaan kansalaisuutta ole-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1196: van kunniakonsulin viisuminanto". Ne vaikeu-       raavan kysymyksen:
1197: det, joita Keski-Idässä sijaitsevien valtioiden
1198: kansalaiset kohtaavat Suomeen matkustamiseen                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1199: tarvittavan viisumin hankinnassa ja jotka mai-            Suomen kansalaisten on vaikeata saada
1200: nittiin ylempänä mainitussa kysymyksessä, ovat            viisumi eräisiin arabimaihin, mikä näh-
1201: edelleen olemassa. Suomen rajoittava ja jousta-           tävästi johtuu Suomen joustamattomis-
1202: maton viisuminautomenettely ei voi olla synnyt-           ta viisumimääräyksistä, ja jos on,
1203: tämättä ärtymystä ostajien keskuudessa ja vai-              ·kuinka pitkälle Hallitus on ehtinyt
1204: kuttamatta estävästi nopeasti kasvavaan kaup-             pyrkimyksissään tehdä viisumimenette-
1205: paamme näiden maiden kanssa. Voidaan mai-                 ly joustavammaksi esim. antamalla kun-
1206: nita, että muut Pohjoismaat useammilla paikal-            niakonsuleille oikeuden myöntää viisu-
1207: lisilla edustustoilla ja käytännössä joustavam-           meja?
1208:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1209: 
1210:                                        Ingvar S. Melin
1211:                                                N:o 6                                               3
1212: 
1213: 
1214: 
1215: 
1216:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1217: 
1218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       nopeammaksi. Ministeriön tietoon ei ole sen
1219: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        jälkeen tullut valituksia viisumin saannin vai-
1220: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivä-       keudesta, mikä olisi johtunut Suomen jousta-
1221: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      mattomista viisumimääräyksistä, ei Suomen
1222: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kansalaisten eikä kysymyksessä mainittujen ara-
1223: sanedustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta       bimaidenkaan taholta.
1224: kirjallisesta kysymyksestä n:o 6:                      Ministeriö on myös tutkinut mahdollisuuksia
1225:                                                     viisuminannan toimipisteiden lisäämiseksi näis-
1226:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       sä maissa. Mainittakoon, että kansanedustaja
1227:        Suomen kansalaisten on vaikeata saada        Melinin edellisen kysymyksen jälkeen on Khar-
1228:        viisumi eräisiin arabimaihin, mikä näh-      tumiin ja Manamaan perustettu kaupallisen sih-
1229:        tävästi johtuu Suomen joustamattomis-        teerin toimistot, joita on voitu käyttää myös
1230:        ta viisumimääräyksistä, ja jos on,           viisuminantopaikkoina. Manaman toimipiste on
1231:           kuinka pitkälle Hallitus on ehtinyt       tosin jouduttu lakkauttamaan vuoden 1979 lo-
1232:        pyrkimyksissään tehdä viisumimenette-        pussa, mutta uusi toimipiste on perustettu ku-
1233:        ly joustavammaksi esim. antamalla kun-       luvan vuoden alusta Abu Dhabiin.
1234:        niakonsuleille oikeuden myöntää viisu-          Ministeriön mielestä eräiden arabimaiden
1235:        meja?                                        kansalaisten viisumien saanti Suomeen voitai-
1236:                                                     siin saada vaivattomammaksi ainoastaan lisää-
1237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mällä näissä maissa edustustoja tai konsulinvi-
1238: vasti seuraavaa:                                    rastoja, joissa Suomen kansalainen toimii kon-
1239:    Kuten vastauksessani kansanedustaja Meli-        sulina tai sihteerinä. Ulkomaan kansalaisuutta
1240: nin vuoden 1978 valtiopäivillä tekemään kir-        olevalle kunniakonsulille ei ole mahdollista
1241: jalliseen kysymykseen n:o 109 olen maininnut,       myöntää viisuminauto-oikeutta Hallitusmuodon
1242: on ulkoasiainministeriö antanut edustustoille       tulkinnan mukaan (vrt. esim. HM 84 § -
1243: eräitä uusia sisäisiä ohjeita, jotka ovat tehneet   julkisen vallan käyttö) .
1244: viisuminantamismenettelyn joustavammaksi ja
1245:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
1246: 
1247:                                                           Ulkoasiainministeri   Paavo   Väyrynen
1248: 4                                            1980 vp.
1249: 
1250: 
1251: 
1252: 
1253:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1254: 
1255:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mål angående någon sådan svårighet att få
1256: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       visum som skulle ha föranletts av osmidiga
1257: av den 5 februari 1980 till vederbörande med-       visumbestämmelser i Finland, varken från fin-
1258: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     ländska medborgare eller från de i spörsmålet
1259: av riksdagsman Ingvar S. Melin underteckna-         nämnda arabländernas sida.
1260: de skriftliga spörsmål nr 6:                           Ministeriet har också undersökt möjligheter-
1261:                                                     na att öka antalet platser där visum kunde ut-
1262:           Är Regeringen medveten om att fin-        färdas i de berörda länderna. Det kan nämnas
1263:        ländska medborgare har svårigheter att       att sedan riksdagsman Melin ställde sitt senas-
1264:        erhålla viseringar till vissa arabländer,    te spörsmål har handelssekreterarbyråer öpp-
1265:        vilket synbarligen beror på inflexibla       nats i Khartum och Manama, och dessa byråer
1266:        finländska viseringsbestämmelser, och        har kunnat utnyttjas också för viseringar. Det
1267:        om så är,                                    blev visserligen nödvändigt att dra in betjä-
1268:           hur långt har Regeringen kommit i         ningsstället i Manama i slutet av år 1979, men
1269:        strävandena att göra viseringen smidi-       ett nytt har inrättats i Abu Dhabi från ingången
1270:        gare genom att t.ex. ge honorärkonsuler      av innevarande år.
1271:        rätt att skriva ut visa?                        Enligt ministeriets uppfattning kunde möj-
1272:                                                     ligheterna för medborgare i vissa arabländer
1273:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att få visa till Finland underlättas endast genom
1274: samt anföra följande:                               att i berörda Iänder öka antalet beskickningar
1275:    Såsom jag anförde i mitt svar på riksdagsman     eller sådana konsulat, där en finländsk med-
1276: Melins skriftliga spörsmål nr 109 vid 1978          borgare är konsul eller sekreterare. Enligt tolk-
1277: års riksdag har ministeriet för utrikesärendena     ning av regeringsformen kan honorärkonsul,
1278: gett beskickningarna en del nya interna direktiv,   som är utländsk medborgare, inte beviljas rätt
1279: som har gjort tillvägagångssättet vid utfärdan-     att utfärda viseringar (jfr. t.ex. 84 § RF -
1280: de av visa smidigare och snabbare. Sedan dess       utövande av offentlig makt).
1281: har ministeriet inte fått kännedom om klago-
1282:      Helsingfors den 10 mars 1980.
1283: 
1284:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
1285:                                               1980 vp.
1286: 
1287: Skriftligt spörsmål nr 7.
1288: 
1289: 
1290: 
1291: 
1292:                                   Bärlund m. fl.: Om förbud mot kvicksilverhaltiga betningsmedel.
1293: 
1294: 
1295:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1296: 
1297:    I motsats tili ett växande antal andra Iänder    regnvatten vida omkring samt kan utgöra risker
1298: används i Finland fortfarande kraftigt giftiga      för grundvatten och befolkningscentra via vat-
1299: kvicksilverblandningar för betning av utsäde.       tendragen. Därför har man i olika Iänder vid-
1300: Bland annat vid statens spannmålsförråd i           tagit åtgärder för att kraftigt dämpa använd-
1301: Svartå begagnas det av Kemira Oy framställda        ningen av kvicksilverhaltiga betningsmedel.
1302: betningsmedlet metoxyetylmerkuriklorid med             År 1977 förbjöds i Sverige användningen av
1303: en kvicksilverhalt om 2,21 %. Årligen säekas        kvicksilver som betningsmedel. Också i flera
1304: i medeltal mellan 1 och 2 miljoner kilo betat       Iänder i Mellan-Europa har liknande förbud in-
1305: utsäde i förrådet i Svartå. Två övriga statliga     förts. Den första november år 1979 förbjöds
1306: spannmålsförråd och en rad privata spannmåls-       kvicksilverbetningsmedlens användning i Sovjet-
1307: förråd säckar på motsvarande sätt kvicksilver-      unionen. Av detta framgår att man internatio-
1308: betat utsäde.                                       nellt insett farorna med att använda det kraftiga
1309:    Det ovannämnda betningsgiftet betecknas av       giftet kvicksilver som jordbruksgift.
1310: experter som mycket giftigt och redan mycket           Med stöd av det ovan anförda och hänvisan-
1311: små mängder av det kan förorsaka blindhet.          de tili 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen före-
1312: Särskilt som man i Svartå-lagret anlitar endast     lägger undertecknade vederbörande medlem av
1313: andningsskydd som skyddsutrustning föreligger       statsrådet följande spörsmål för besvarande:
1314: ständig fara för allvarliga arbetsolyckor eller
1315: svåra yrkessjukdomar för de anställda, som                     Ämnar Regeringen med det snaraste
1316: kommer i beröring med giftet.                               vidta åtgärder för att förbjuda använd-
1317:    Även från naturvårdssynpunkt borde större                ningen av kvicksilverhaltiga betningsme-
1318: uppmärksamhet fästas vid kvicksilverhaltiga                 del i Finland såsom gjorts i ett flertal
1319: jordbruksgifter. Dessa gifter sprider sig med               andra Iänder?
1320:      Helsingfors den 5 februari 1980.
1321: 
1322:          Kaj Bärlund                    Jacob Söderman                 Bror Lillqvist
1323: 
1324: 
1325: 
1326: 
1327: 088000214K
1328: 2                                              1980 .vp.
1329: 
1330: Kirjallinen kysymys n:o 7.                                                                 Suomennos.
1331: 
1332: 
1333: 
1334: 
1335:                                    Bärlund ym.: Elohopean käytön kieltämisestä peittausaineena.
1336: 
1337: 
1338:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
1339: 
1340:    Vastakohtana kasvavalle määrälle muita mai-        voivat muodostua riskiksi pohjavesivarannoille
1341: ta Suomessa käytetään edelleen voimakkaasti           ja vesistöjen äärellä sijaitseville väestökeskuk-
1342: myrkyllisiä elohopeaseoksia siemenviljan peit-        sille. Tämän vuoksi on. eri maissa ryhdytty
1343: taukseen. Mm. valtion viljavarastossa Mustiossa       toimenpiteisiin elohopeaa sisältävien peittaus-
1344: käytetään Kemira Oy:n tuottamaa metoksietyy-          aineiden käytön voimakkaaksi rajoittamiseksi.
1345: limerkurikloridi-nimistä peittausainetta, jonka           Vuonna 1977 Ruotsissa kiellettiin elohopean
1346: elohopeapitoisuus on 2,21 %. Vuosittain säki-         käyttö peittausaineena. Myös useissa maissa
1347: tetään keskim. 1-2 milj. kiloa peitattua sie-         Keski-Euroopassa on vastaavanlaisia kieltoja
1348: menviljaa Mustion varastossa. Kaksi muuta val-        säädetty. Marraskuun 1 päivänä vuonna 1979
1349: tion omistamaa viljavarastaa sekä joukko yksi-        kiellettiin elohopeaa sisältävien peittausaineiden
1350: tyisiä viljavarastoja säkittävät vastaavalla taval-   käyttö Neuvostoliitossa. Tästä ilmenee, että
1351: la elohopealla peitattua siemenviljaa.                kansainvälisellä tasolla on tiedostettu vaarat,
1352:    Asiantuntijat luonnehtivat ylempänä maini-         jotka liittyvät voimakkaan myrkyn eli eloho-
1353: tun peittausmyrkyn erittäin myrkylliseksi ja jo       pean käyttöön maanviljelysmyrkkynä.
1354: hyvin pienet määrät tätä ainetta voivat aiheut-           Edellä olevan nojalla sekä viitaten valtiopäi-
1355: taa sokeutta. Etenkin kun Mustion varastossa           väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin allekirjoit-
1356: käytetään vain hengityssuojaa suojavarusteena,        taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
1357: on jatkuvasti olemassa vaara, että syntyy vaka-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1358: via työtapaturmia tai että aiheutetaan sellaisille
1359:  työntekijöille, jotka joutuvat kosketuksiin myr-               Aikooko Hallitus mitä pikimmin ryh-
1360: kyn kanssa, vakavia ammattitauteja.                          tyä toimenpiteisiin elohopeaa sisältävien
1361:    Myös luonnonsuojelun kannalta katsottuna                  peittausaineiden kieltämiseksi Suomessa
1362: tulisi kiinnittää suurempaa huomiota elohopeaa               samalla tavalla kuin on tehty lukuisissa
1363: sisältäviin maatalousmyrkkyihin. Nämä myrkyt                 muissa maissa?
1364: leviävät sadeveden mukana laajalle alueelle ja
1365:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1366: 
1367:          Kaj Bärlund                     Jacob Söderman                 Bror Lillqvist
1368:                                                 ;N:o 7                                                          :3
1369: 
1370: 
1371: 
1372: 
1373:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
1374: 
1375:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa      remmat. Alkyylielohopea·· kertyy ·muun:: muassa
1376: mainitussa· tarkoituksessa Te, Herra. Puhemies,       luonnon ravintoketjuihin. Sen vuoksi , useissa
1377: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-        maissa alkyylielohopeavalmisteiden käyttö.-viljan
1378: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      peittaukseen on kielletty. Rnotsissa ne kiellet-
1379: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tiin vuonna 1966 ja Suomessa vuonna 1968,
1380: Bärlundin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-          Suomessa käytössä olevat alkoksialk)fylieloho-
1381: symyksestä n:o 7:                                     peaa sisältävät peittausaineet on julistettu lie-
1382:                                                       västi myrkyllisiksi torjunta-aineiksi ja ainoas-
1383:            Aikooko Hallitus mitä pikimmin ryh-        taan siten · toisen luokan myrkkyihin. Ohjeiden
1384:       . tyä toimenpiteisiin elohopeaa sisältävien     mukaisesta käytöstä ei ole todettu aiheutuvan
1385:         peittausaineiden kieltämiseksi Suomessa       vaaraa ihmisten terveydelle.         · ·
1386:         samalla tavalla kuin on tehty lukuisissa         Alkoksialkyyliyhdisteet eivät keräänny ra-
1387:         muissa maissa?                                vintoketjuihin vaan hajoavat. Peittausaineen
1388:                                                       mukana maahan joutuva elohopea,' vuosittain
1389:     Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         noin 4-7 g/ha ei merkittävästi lisää viljely-
1390: taen seuraavaa:                                       maan elohopeapitoisuutta, jota · maassa ..luon-
1391:     Elohopeapitoisia peittausaineita käytetään        nostaan esiintyy, jopa 1,5 kiloa hehtaarin mul-
1392:  viljansiemenen käsittelyyn siemenlevintäisten        takerroksessa. Viljelymaassa oleva elohopea ei
1393: kasvitautien torjumiseksi. Elohopeapitoiset peit-     tiettävästi liiku eikä huuhtoudu 'vesistöihin;
1394:  tausaineet ovat hinnaltaan edullisia ja niillä on       WHO:n ja FAO:n suosituksen mukaan elo-
1395:  hyvä teho useimpiin tuhosieniin. Nykyisin käy-       hopeapitoisia peittausaineita tulisi käyttää vain
1396: tettyjen elohopeattomien peittausaineiden puut-       saastuneen siemenviljan peittaukseen. 'Eräissä
1397: teena on niiden suppea teho. Peittaamattomalla        maissa onkin asetettu tällaisia rajoituksia näi-
1398: sienitautien saastuttamalla kylvösiemenellä saa-      den peittausaineiden käytölle. Toisin kuin ky-
1399: daan määrällisesti ja laadullisesti usein huomat-     symyksessä esitetään on eloho.(>eata' sisältävien
1400: tavasti heikompi sato kuin peitatulla sieme-          aineiden käyttö kielletty vain muutamassa. maas-
1401: nellä.                                                sa eikä toistaiseksi näytä olevan mahdollista· täy-
1402:     Elohopeapitoisia peittausaineita on kahden-       sin luopua elohöpeapeittausaineiden käytöstä
1403: laisia, alkyyli- ja alkoksialkyylielohopeayhdistei-   aiheuttamatta kasvituotannossa , huo:r:rulttavht
1404: tä. Näistä alkyyliyhdisteet ovat myrkyllisempiä       määrällisiä ja laadullisia tappioita; ' :i :: ·
1405: ja niiden ·haitalliset sivuvaikutukset ovat Suu-                                         ··;·t·   ·1·,.::..:"
1406: 
1407:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
1408: 
1409:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1410: 4                                             1980 vp.
1411: 
1412: 
1413: 
1414: 
1415:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1416: 
1417:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kvicksilverprodukter för betning av utsäde för-
1418: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-           bjuden i många länder. I Sverige förbjöds de
1419: se av den 5 februari 1980 till vederbörande            år 1966 och i Finland år 1968.
1420: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            De betningsmedel innehållande alkoxialkyl-
1421: jande av riksdagsman Bärlund m.fl. underteck-          kvicksilver som används i Finland har förkla-
1422: nade spörsmål nr 7:                                    rats vara lindrigt giftiga bekämpningsmedel och
1423:                                                        därmed endast vara ett gift av andra klass. I
1424:           Ämnar Regeringen med det snaraste            den mån de använts enligt föreskrifterna har
1425:        vidt~ åtgärder för att förbjuda betnings-
1426:                                                        de inte konstaterats utgöra någon fara för
1427:         medel innehållande kvicksilver i Finland       människornas hälsa.                    ·
1428:         pa samma sätt som har skett i många               Alkoxialkylföreningarna ackumuleras inte i
1429:       . andra Iänder?                                  näringskedjorna utan upplöses. Det kvicksilver
1430:                                                        som med betningsmedlet kommer i jorden,
1431:   Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-           årligen ca 4-7 g/ha, ökar inte märkbart od-
1432: samt anföra följande:                                  lingsjordens kvicksilverhalt, som det i naturen
1433:    Kvicksilverhaltiga betningsmedel används vid        finns av t.o.m. 1,5 kilogram i mullagret på en
1434: behandling av utsäde för att bekämpa sådana            hektar. Kvicksilvret i odlingsjorden förflyttas
1435: växtsjukdomar som överförs med frö. De                 så vitt man vet inte och spolas inte ut i vatten-
1436: kvicksilverhaltiga betningsmedlen är förmånliga        dragen.
1437: till sitt pris och deras effekt på de flesta ska-         Enligt WHO:s och FAO:s rekommendatio-
1438: desvampar är god. Bristen hos de nu använda            ner borde kvicksilverhaltiga betningsmedel an-
1439: betningsmedel som inte innehåller kvicksilver          vändas endast för betning av angripet utsäde.
1440: är att deras effekt är begränsad. Med obetat           I vissa Iänder har man också begränsat an-
1441: utsäde som är angripet av svampsjukdomar får           vändningen av dessa betningsmedel på detta
1442: man ofta· en. både kvantitativt och kvalitativt        sätt. I motsatts tili vad som framförs i spörs-
1443: avsevärt sämre skörd än med betat frö,                 målet har användningen av kvicksilverhaltiga
1444:    Det finns två slag av kvicksilverhaltiga bet-       betningsmedel förbjudits endast i några Iänder
1445: ningsmedel, alkyl- och alkoxialkylkvicksilver-         och tills vidare verkar det inte vara möjligt att
1446: föreningar .. Av dessa är alkylföreningarna gifti-     helt avstå från användningen av kvicksilverbet-
1447: gare och har större skadliga biverkningar. Al-         ningsmedlen utan avsevärda kvantitativa och
1448: kylkvicksilvret ackumuleras bl.a. i naturens nä-       kvalitativa förluster för växtproduktionen.
1449: ringskedjor. Därför är användningen av alkyl-
1450:      Helsingfors den 12 mars 1980.
1451: 
1452:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1453:                                               1980 vp.
1454: 
1455: Kirjallinen kysymys n:o 8.
1456: 
1457: 
1458: 
1459: 
1460:                                   Suonio ym.: Vankilatyössä tarvittavan työnjohtohenkilöstön lisää-
1461:                                      misestä.
1462: 
1463: 
1464:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1465: 
1466:    Vankeinhoitoa koskevan lainsäädännön kes-         Vankilatyö rakentuu yhä enemmän tulosvas-
1467: keisenä periaatteena on rangaistuksen täytän-        tuun periaatteelle. Työmestarit ovat vastuussa
1468: töönpanon järjestäminen siten, ettei se koh-         kalliista raaka-aine-eristä sekä toimitusten val-
1469: tuuttomasti vaikeuta, vaan mahdollisuuksien          mistumisesta määräajassa. Vankilatyössä liiku-
1470: mukaan edistää vangin suoriutumista vapaudes-        tellaan varsin suuria taloudellisia arvoja, joihin
1471: sa. Tässä pyrkimyksessä vankiloiden työtoimin-       verrattuna riittävän työnjohtohenkilökunnan
1472: nalla on keskeinen merkitys. Työtoiminnan laa-       palkkaus on vähäinen menoerä, joka epäilemät-
1473: juus ja taso vaikuttaa vankilalaitosten sisäiseen    tä synnyttäisi jopa säästöjä materiaalitoiminto-
1474: järjestykseen ja ilmapiiriin. Erityisen suuri mer-   jen tehostumisena. Vakavasti on otettava myös
1475: kitys normaalin työelämän vaatimuksiin har-          vankiloiden työsuojelutoiminnan kehittäminen.
1476: jaannuttavalla työtoiminnalla on vankien myö-        Vuonna 1978 voimaan tullut myös vankeja
1477: hemmän sopeutumisen kannalta. On voitu to-           koskeva asetus virka- tai työsopimussuhdetta
1478: deta, että ammatillinen harjaannus vähentää          vailla olevien työsuojelun valvonnasta ( 328/
1479: olennaisesti uusintarikollisuutta.                   78) lisää työmestarikunnan velvoitteita vanki-
1480:     Vankilatyökomitea on mietinnössään ( 82/         loiden työpaikkakohtaisen turvallisuuden ja
1481: 1974) selvittänyt vankilatyölle asetettavia vaa-     terveellisyyden saavuttamisessa, ylläpitämisessä
1482: timuksia ja näiden täyttämisen edellytyksiä.         ja valvonnassa.
1483: Vankilatyön voimavarat eivät kuitenkaan vii-            Vankilatyö tapahtuu laitoskokonaisuudessa,
1484: me vuosina ole kehittyneet asetettujen tavoit-       jota koskevat moninaiset erityissäännökset.
1485: teiden mukaisesti. Erityisesti tämä koskee van-      Vankityövoima on nopeasti vaihtuvaa, aikaisem-
1486: kiloiden työnjohtohenkilöstöä ja heidän koulu-       malta työkokemukseltaan vaihtelevaa ja usein
1487: tustaan.                                             heikkotasoista sekä monien psyykkisten ja so-
1488:     Vankiloiden työnjohtohenkilöstöön kuului         siaalisten ongelmien rasittamaa. Vankiloiden
1489: vuonna 1974 221 henkilöä ja vuoden 1978              työnjohtohenkilökunnalle ei tästä huolimatta
1490: lopussa 239 henkilöä. Lisäystä on kuluneena          ole järjestetty vankeinhoidollista koulutusta, jo-
1491: aikana saatu vain neljä henkilöä vuodessa. Van-      ka auttaisi heitä vaikeassa tehtävässään. Van-
1492: kityöpaikkoja luotiin vastaavana aikana noin         kiloiden työmestareilla on pohjanaan oman am-
1493: 250 paikkaa lisää. Rakennus- ja koneinvestoin-       mattialansa erityiskoulutus. Tekninen kehitys
1494: teihin käytettiin vuosina 1974-78 noin 13            ja työmenetelmien uudistuminen on kuitenkin
1495: milj. markkaa. Luvut osoittavat, että samalla        nopeaa työelämässä. Vankiloiden työmestarit
1496: kun työtoiminnan vaativuus on entisestään kas-       tarvitsisivat oman erityisalansa täydennys- ja
1497: vanut, on työnjohtohenkilökunnan määrä van-          jatkokoulutusta pysyäkseen tämän kehityksen
1498: kityöpaikkoihin nähden supistunut. Muissa poh-       tasalla ja voidakseen välittää sen vapaiden työ-
1499:  joismaissa vankien määrä yhtä työmestaria koh-      markkinoiden kilpailuun palaaville vangeille.
1500: den on vain 6-8 vankia, kun se Suomessa on           Vankeinhoitolaitoksen tulisi voida järjestää
1501:  12-15 vankia. Ei ole harvinaista, että Suo-         vankiloiden työnjohtohenkilöstölle vankeinhoi-
1502:  messa on työhuoneita, joissa on yli 30 vankia       dollista koulutusta sekä tukea heitä oman am-
1503:  yhtä työmestaria kohden.                            mattialansa täydennys- ja jatkokoulutuksen
1504:     Ylisuurissa vankiryhmissä ei pystytä toteut-     hankkimisessa.
1505:  tamaan työnopastusta ja -ohjausta tehokkaasti.         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
1506: 088000097T
1507: 2                                         1980 vp.
1508: 
1509: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-           mihin toimenpltetslln Hallitus aikoo
1510: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-         ryhtyä vankilatyössä tarvittavan työn-
1511: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                     johtohenkilöstön lisäämiseksi ja heidän
1512:                                                      tarvitsemansa sekä ammatillisen että
1513:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        vankeinhoidollisen täydennys- ja jatko-
1514:        vankiloiden työtoiminta kärsii työnjoh-       koulutuksen järjestämiseksi?
1515:        tohenkilöstön vähäisyydestä ja heidän
1516:        koulutuksensa jälkeenjääneisyydestä, ja
1517:        jos on,
1518:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1519: 
1520:         Kaarina Suonio               Aimo Ajo                  Lasse Lehtinen
1521:         Paula Eenilä                 Helvi Hyrynkangas         Risto Tuominen
1522:         Jouko Tuovinen               Matti Puhakka             Matti Luttinen
1523:         Reino Breilin                Kaisa Raatikainen         Peter Muurman
1524:                                      Tellervo Koivisto
1525:                                                     N:o 8                                               3
1526: 
1527: 
1528: 
1529: 
1530:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1531: 
1532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa            Työtoiminta muodostaa merkittävimmän
1533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osan vankeinhoidon eri toiminnoista ja sitä on
1534: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-          viime vuosina kehitetty ja pyritään edelleen
1535: jeenne n:o 52 ohella toimittanut valtioneuvos-          kehittämään vankilatyökomitean ( komiteanmie-
1536: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          tintö 197 4: 82) mietinnössään esittämien suun-
1537: sanedustaja Kaarina Suonion ym. kirjallisesta           taviivojen mukaisesti.
1538: kysymyksestä n:o 8, jossa tiedustellaan: ·                 Vankeinhoitolaitokseen on vuosina 1974-
1539:                                                         1978 rakennettu yhteensä 11 545 m2 uutta
1540:           Onko . Hallitus tietoinen siitä, että         teollista työtilaa, joka merkitsee n. 250 uutta
1541:        vankiloiden työtoiminta kärsii työnjoh-          teollista työpaikkaa. Lisäys merkitsee kuiten-
1542:        tohenkilöstön vähäisyydestä • ja heidän          kin osittain myös vanhojen työpaikkojen kor-
1543:        koulutuksensa ·jälkeenjääneisyydestä, ja         vaamista uusilla työtiloilla. Vankilatyön luon-
1544:        jos on,                                          teen johdosta ei ole mahdollista laskea suora-
1545:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          naista työpaikkojen nettolisäystä. Työtoiminnan
1546:        ryhtyä vankilatyössä tarvittavan työn-           kehittymistä kokonaisuudessaan kuvaavat teh-
1547:        johtohenkilöstön lisäämiseksi ja heidän          dyt vankityöpäivät teollisuudessa ja maatalou-
1548:        tarvitsemansa sekä ammatillisen että             dessa vuosina 1974-1978, jota esittää seuraa-
1549:        vankeinhoidollisen täydennys- ja jatko-          va vankeinhoitolaitoksen sisäisen laskentatoi-
1550:        koulutuksen järjestämiseksi?                     men osoittama taulukko:
1551:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
1552: taen seuraavaa:
1553: 
1554: 
1555: Vankityöpäivien määrä teollisuudessa ja maataloudessa 1974-78
1556:                                                                                                 Kasvu
1557:                                  1974        1975           1976       1977          1978      1978/74
1558: -   teollisuus . . .....       335 938     366 944      370 890     370 229        354 471     18 533
1559: -   maatalous                   56 977      57 643       53 077      55 933         39 959   -17 018
1560:                                392 915     424 587      423 967     426 162        394 430       1 515
1561: (vankeja keskimäärin)         (n. 1 520) (n. 1 645)     (n. 1 640) (n. 1 650) (n. 1 530)      (alle 10)
1562: 
1563: 
1564: 
1565:    Edellä olevasta taulukosta ilmenee, ettei teol-         Vaikkakaan vankeinhoitolaitoksen teollisuu-
1566: lisuudessa ja maataloudessa olleiden vankien            teen ja maatalouteen sijoitettujen vankien mää-
1567: yhteinen keskimäärä olennaisesti ole muuttu-            rä ei ole vuosina 1974-1978 noussut, on työ-
1568: nut kyseisinä vuosina. Kuitenkin teollisessa ja         paikkoja siirtynyt maataloudesta teollisuuteen.
1569: siihen verrattavassa työtoiminnassa työskenteli         Kun tämän lisäksi teollista työtoimintaa on li-
1570: vuonna 1978 päivittäin keskimäärin n. 70 van-           sääntyvässä määrin koneellistettu ja vankien
1571: kia enemmän kuin vuonna 197 4 ja vastaavasti            työkykyisyyden on voitu havaita jonkin ver-
1572: erilaisissa maa- ja metsätalouden töissä oli            ran laskeneen, edellyttää tapahtunut kehitys
1573: vuonna 1978 keskimäärin 65 vankia päivässä              sinänsä työnjohtohenkilökunnan lisäämistä sekä
1574: vähemmän kuin vuonna 1974.                              riittävän koulutuben antamista.
1575: 4                                             1980 vp.
1576: 
1577:     Työtoimenhaltijoiden jatko- ja täydennyskou-        Eri asteista työsuojelukoulutusta on järjes-
1578: lutus on pääosiltaan toteutettu vankeinhoito-        tetty kaikille työtoimenhaltijoille.
1579: laitoksen itsensä järjestämän kurssimuotoisen           Vuonna 1978 oli kaikesta henkilökunnalle
1580: koulutuksen muodossa. Vankeinhoitolaitoksen          järjestetystä jatko- ja täydennyskoulutuksesta
1581: palvelukseen tulleet uudet työtoimenhaltijat on      työtoimenhaltijoiden osuus noin kolmannes, ko.
1582: aikaisemmin perehdytetty vankeinhoidon eri-          henkilöryhmän ollessa vain n. 10 % koko hen-
1583: tyiskysymyksiin ja säännöstöön erityisellä työ-      kilökunnan määrästä.
1584: toimenhaltijoiden erikoiskurssilla. Nykyisin pe-        Kuluvan vuoden aikana on työtoimenhalti-
1585: rehdyttämiskoulutus annetaan vankeinhoidon           jain ammatillista erikoiskoulutusta pyritty ke-
1586: peruskurssilla, joka on tarkoitettu yhteisesti       hittämään yhteistyössä ammattikasvatushalli-
1587: kaikille niille henkilökuntaryhmille, jotka eivät    tuksen kanssa. Neuvottelujen tuloksena on
1588: suorita vankeinhoitolaitoksen järjestämiä muo-       työtoimenhaltijoille avautunut mahdollisuus
1589: dolliseen kelpoisuuteen johtavia kursseja.           osallistua ammattikasvatushallituksen järjestä-
1590:     Rangaistuslaitoksissa olevien työalojen moni-    mille eri ammattialojen jatkokoulutuskursseille.
1591: naisuudesta johtuen ei koulutuksessa ole tois-           Edellä selostettua koulutusta on tarkoitus
1592: taiseksi ollut mahdollisuutta paneutua ammatil-      edelleen kehittää ja sitä pyritään antamaan
1593: listen erikoistaitojen kehittämiseen vaan työn-      työnjohtohenkilökunnalle heidän tehtäviensä
1594:  johtohenkilökunnan kursseilla on keskitytty         edellyttämässä määrin.
1595: työtoiminnan eri henkilöryhmien yhteisiin on-           Vankeinhoitolaitoksen työnjohtohenkilökun-
1596: gelma-alueisiin. Niinpä työliikkeen sekä mer-        nan maara ( työliikkeenjohtaja, tilanhoitaja,
1597:  kittävimpien työpisteiden toiminnasta vastaa-       työnjohtaja ja vast., työmestari ja varastonhoi-
1598:  ville henkilöille on vuosina 1977-78 järjes-        taja) oli 31. 1. 1974 211 henkilöä, ja 31. 1.
1599:  tetty viisipäiväisiä johtamistaidon kehittämisse-    1979 vastaava määrä oli 240, joten lisäystä
1600:  minaareja, joissa on keskitytty mm. tuotannon-      tuona aikavälinä on ollut yhteensä 29 henkilöä.
1601: suunnitteluun, laadunvalvontaan sekä johtamis-       Työnjohtohenkilökunnan nykyistä määrää ei
1602:  taidollisiin kysymyksiin. Näille kursseille on      kuitenkaan voida pitää riittävänä työtoimin-
1603:  osallistunut noin 70 % koulutuksen kohde-           nalle asetettavia tavoitteita silmällä pitäen.
1604:  ryhmästä.                                           Tästä johtuen oikeusministeriön hallinnonalan
1605:      Vankien työn välitöntä johtamista ja opas-       toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 1980
1606:  tusta suorittaville työmestateille ja työnjohta-    -1984 sisältyy yhteensä 37 työnjohtohenkilö-
1607:  jille on järjestetty 3-päiväisiä työmestareiden     kuntaan kuuluvan henkilön lisäys, vaikkakaan
1608:  koulutustilaisuuksia, joilla on annettu lähinnä     teollista työtoimintaa ei ole tarkoitus tuona
1609:  työnjohdollista koulutusta. Näihin koulutusti-       ajanjaksona nykyisestään olennaisesti laajentaa.
1610:  laisuuksiin on vuosina 1977-79 osallistunut
1611:  noin 85 % koulutuksen kohderyhmästä.
1612:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
1613: 
1614:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
1615:                                                                   N:o 8                                               5
1616: 
1617: 
1618: 
1619: 
1620:                                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1621: 
1622:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen                             Arbetsverksamheten är den viktigaste av
1623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                            fångvårdens olika funktioner. Den har under
1624: velse nr 52 av den 5 februari 1980 tili veder-                       de senaste åren utvecklats och kommer såvitt
1625: börande medlem av statsrådet översänt avskrift                       möjligt ytterligare att utvecklas i enlighet med
1626: av följande av riksdagsman Kaarina Suonio                            riktlinjerna i fångarbetskommitt<!ns betänkande
1627: m. fl. undertecknade spörsmål nr 8:                                   ( kommiw!betänkande 1974:82).
1628:                                                                          Inom fångvårdsväsendet har åren 1974-
1629:           Är Regeringen medveten om att                              1978 byggts sammanlagt 11 545 m2 nya ut-
1630:        fängelsernas arbetsverksamhet lider av                        rymmen för industriellt arbete, vilket inne-
1631:        bristen på arbetsledarpersonal och att                        bär ca 250 nya industriella arbetsplatser. ök-
1632:        utbildningen av dessa släpar efter och,                       ningen innebär likväl delvis även att gamla
1633:        om så är fallet,                                              arbetsplatser ersätts med nya arbetsutrymmen.
1634:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                       Tili följd av fångarbetets karaktär är det inte
1635:        ta för utökande av den för fängelsearbe-                      möjligt att räkna ut den direkta nettoökningen
1636:        tet erforderliga arbetsledarpersonalen                        av arbetsplatserna. Fångarbetsdagarna inom
1637:        och för anordnande av såväl facklig                           industri och lantbruk åren 1974-1978 ger en
1638:        som fångvårdsmässig fortbildning och                          bild av arbetsverksamhetens totala utveckling.
1639:        vidareutbildning, som denna personai                          Antalet fångarbetsdagar framgår av följande
1640:        behöver?                                                      tabell som uppgjorts på basen av fångvårdsvä-
1641:                                                                      ~endets interna räkenskaper:
1642:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1643: samt anföra följande:
1644: 
1645: Antalet fångarbetsdagar inom industri och lantbruk 1974-78
1646:                                                                                                              ökning
1647:                                                1974        1975           1976      1977        1978         1978/74
1648: -   industri   •   0   ••••••                335 938     366 944      370 890     370 229     354 471        18 533
1649: -   lantbruk       0   0.   0   0   0   0     56 977      57 643       53 077      55 933      39 959      -17 018
1650:                                              392 915     424 587      423 967     426 162     394 430         1 515
1651: (fångar i medeltal)                          (c. 1 520) (c. 1 645)    (c. 1 640) (c. 1 650) (c. 1 530)    (under 10)
1652: 
1653: 
1654:    Av ovanstående tabell framgår, att det ge-                            Ä ven om antalet fångar som placerats inom
1655: nomsnittliga antalet inom industri och lantbruk                       fångvårdsväsendets industri och lantbruk inte
1656: sysselsatta fångar inte undergått någon väsent-                       ökat åren 1974-1978, har arbetsplatser över-
1657: lig förändring under ifrågavarande år. Inom                           förts från lantbruket tili industrin. Då dess-
1658: industri och därmed jämförbar arbetsverksam-                          utom den industriella arbetsverksamheten i allt
1659: het arbetade år 1978 likväl dagligen i me-                            större omfattning blivit maskinell och fångar-
1660: deltal ca 70 fångar mera än under år 1974,                            nas arbetsförmåga i någon mån har visat sig
1661: medan i olika jord- och skogsbruksarbeten år                          nedgå, förutsätter utvecklingen i och för sig
1662: 1978 i medeltal sysselsattes 65 fångar per dag                        att arbetsledarpersonalen utökas samt att tili-
1663: mindre än under år 1974.                                              räcklig utbildning ges.
1664: 6                                            1980 vp.
1665: 
1666:    De inom arbetsverksamheten sysselsatta be-      verksamheten har anordnats arbetarskyddsut-
1667: fattningshavarnas fortbildning och vidareut-       bildning på olika nivåer.
1668: bildning har huvudsakligen skett i form av            År 1978 utgjorde de inom arbetsverksam-
1669: kurser som anordnats av fångvårdsväsendet.         heten sysselsatta befattningshavarnas andel av
1670: Fångvårdsväsendets nyanställda befattningsha-      den för personalen anordnade fortbildningen
1671: vare har tidigare informerats om fångvårdens       och vidareutbildningen ca en tredjedel, medan
1672: specialfrågor och stadganden på en särskild        ifrågavarande personalgrupp utgjorde endast
1673: kurs för befattningshavare inom arbetsverksam-     ca 10 % av hela personalen.
1674: heten. Numera ges denna grundläggande ut-             Under innevarande år har man strävat till
1675: bildning på en fångvårdsgrundkurs som är av-       att i samarbete med yrkesutbildningsstyrelsen
1676: sedd för alla de personalgrupper, som inte ge-     utveckla den för befattningshavarna inom
1677: nomgår sådana av fångvårdsväsendet anord-          arbetsverksamheten avsedda specialutbildning-
1678: nade kurser, som leder till formell kompetens.     en. Såsom resultat av underhandlingar har det
1679:    Till följd av de många arbetsområden som        blivit möjligt för ifrågavarande befattnings-
1680: förekommer vid straffanstalterna har det tills-    havare att delta i fortbildningskurser som
1681: vidare inte varit möjligt att lägga an på att      yrkesutbildningsstyrelsen anordnat för olika
1682: utveckla speciella former av yrkesskicklighet,     yrkesområden.
1683: utan angående de kurser som anordnats för             Avsikten är att ytterligare utveckla ovan
1684: arbetsledarpersonal har man inriktat sig på de     relaterade utbildning samt att göra arbets-
1685: problemområden som är gemensamma för de            ledarpersonalen delaktig av densamma i den
1686: olika personalgrupperna inom arbetsverksam-        utsträckning deras uppgifter förutsätter.
1687: heten. För de personer som ansvarar för ar-           Fångvårdsväsendets personai (ledare för
1688: betsverksamheten och de viktigaste arbetsplat-     arbetsverksamheten, lägenhetsförvaltare, arbets-
1689: serna har därför under åren 1977-78 an-            ledare och ansvarig arbetsmästare samt förråds-
1690: ordnats femdagars seminarier i syfte att ut-       förvaltare) uppgick 31. 1. 1974 till 211, medan
1691: veckla ledarförmågan, vid vilka seminarier man     motsvarande siffra 31. 1. 1979 var 240. Under
1692: inriktat sig bl.a. på produktionsplanering, kva-   sagda period var således ökningen sammanlagt
1693: litetsövervakning samt ledarskapsfrågor. Ca        29 personer. Arbetsledarpersonalen kan likväl
1694: 70 % av den åsyftade målgruppen har delta-         för närvarande inte anses tillräcklig med tanke
1695: git i dessa kurser.                                på de målsättningar som bör uppställas för
1696:    För de arbetsmästare och arbetsledare som       arbetsverksamheten. I den för åren 1980-
1697: svarar för den omedelbara ledningen och hand-      1984 uppgjorda verksamhets- och ekonomi-
1698: ledningen av fångarbetet har anordnats 3-da-       planen för justitieministeriets förvaltningsom-
1699: gars arbetsmästarkurser, vid vilka närmast med-    råde ingår därför en ökning av arbetsledar-
1700: delats arbetsledarutbildning. I dessa kurser har   personalen med sammanlagt 3 7 personer, trots
1701: under åren 1977-79 deltagit ca 85 % av den         att avsikten inte är att väsentligt utvidga den
1702: åsyftade målgruppen.                               industriella arbetsverksamheten under sagda
1703:    För samliga befattningshavare inom arbets-      period.
1704:      Helsingfors den 12 februari 1980.
1705: 
1706:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
1707:                                                1980 vp.
1708: 
1709: Kirjallinen kysymys ·n:o 9.
1710: 
1711: 
1712: 
1713: 
1714:                                   M. Puhakka: Postivaunuliikenteen turvaamisesta.
1715: 
1716: 
1717:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1718: 
1719:     Postinkulkuun on tämän vuoden aikana koh-         tyä toimenpiteisiin. Ensimmäisenä askeleena
1720: distunut ennennäkemätön moitetulva. Postin-           annettiin lajittelukeskuksille ohjeet mahdolli-
1721: kulusta vastaavat ovat joutuneet myöntämään,          suuksien mukaan auttaa toisiaan lajittelemalla
1722: että arvosteluun on ollut syytäkin. Pasilan pos-      postia valmiiksi. Asetettiin työryhmä selvittä-
1723: tinkäsittelykeskusta vihittäessä 15 lokakuuta         mään mahdollisuuksia käyttää postivaunuja te-
1724: 1979 voitiin todeta, että Helsingin postinume-        hokkaammin lajittelukeskusten, erityisesti Hel-
1725: roalueiden ensimmäisen luokan posteista vain          sinki 100:n tukemiseksi. Kaikkia postipiirien
1726: 40 prosenttia menee seuraavana päivänä pe-            esittämiä toivomuksia ei tuolloin voitu esit-
1727: rille ja muidenkin numeroalueiden postit, jotka       tää toteutettaviksi, sillä tehtävien laajentami-
1728: ohjautuvat Helsingin kautta, kulkevat erityi-         nen tuli toteuttaa postivaunupiirissä olemassa
1729: sen hitaasti vastaanottajalle.                        olevilla resursseilla: viisi vaunuparia (=   kym-
1730:     On ilmeistä, että aikaisempia päätöksiä teh-      menen postivaunulinjaa), 156 miestä.
1731: täessä on liikaa luotettu lajittelukeskusjärjestel-      Postivaunukuljetuksella verrattuna lajittelu-
1732: män toimivuuteen, eivätkä kalliit lajittelukoneet     keskuksessa tapahtuvaan lajitteluun nähden on
1733: ole tältä osin vastanneet täysin odotuksia. La-       omat etunsa. Kaksi merkittävää etua verrattuna
1734: jittelukeskuksiin on liian nopeasti keskitetty        muihin postinkuljetuksiin on siinä, että postivau-
1735: liian paljon postin lajittelua. Lajittelukeskusjär-   nuun saadaan posti käsittelyyn huomattavasti
1736: jestelmän johtoajatuksena, pääperiaatteena on         aikaisemmin kuin osoitetoimipaikan lajittelu-
1737: se, että kunkin lajittelukeskuksen alueelle tule-     keskukseen. Lajittelu voi alkaa jo lähtöpisteessä
1738: vaa postia ei lajitella muualla kuin osoitealueen     ja jatkua matkan aikana. Niinpä esimerkiksi
1739: keskuksessa.                                          posti, joka saadaan runkokuljetuksista lajitte-
1740:     Sen jälkeen kun posti- ja lennätinhallitus teki   luun Seinäjoella noin klo 23.00, saadaan posti-
1741: päätöksen siitä, että postinkuljetuksessa siirry-     vaunuun jo kuusi tuntia aikaisemmin. Seinä-
1742: tään lajittelukeskusjärjestelmään, on tätä pää-       joella on noin tunnin verran aikaa lajitteluun
1743: töstä toteutettu:                                     ennen ensimmäisen tärkeän aluekuljetuksen läh-
1744:     1. muuttamalla .runkokuljetuksia (on luotu        töä. Samaa postia voidaan lajitella kuuden tun-
1745: erillinen postinkuljetusverkko ensimmäisen luo-       nin ajan postivaunussa. Tämä yhden suhde
1746: kan postille),                                        kuuteen vaikuttaa vastavasti henkilökunnan ja
1747:     2. uudistamalla postinohjausohjeita lajittelu-    työskentelytilojen tarpeeseen postivaunujen
1748: keskusjärjestelmän mukaiseksi,                        eduksi. Postivaunuilla on myös suoria jatkoyh-
1749:     3. vähentämällä postivaunuissa tapahtuvaa         teyksiä, joihin ei ehdittäisi yhteistoimipaikassa
1750: lajittelua ja                                         lainkaan valmistaa posteja, mutta joihin posti-
1751:     4. lopettamalla lähtevän postin lajittelu pos-    vaunu tekee täysin valmista työtä.
1752:  titoimipaikoissa.                                       Toinen merkittävä etu postivaunuliikenteen
1753:     Näiden toimenpiteiden seuraukset olivat par-      eduksi tulee näkyviin jos kuljetusta tarkastel-
1754: haiten nähtävissä keväällä 1979, jolloin postin       laan kansantalouden kannalta. Postivaunu ja
1755: ruuhkautuminen oli pahimmillaan. Posti me-            sen kuljettamat postimäärät kulkevat kansanta-
1756: netti suuren yleisön luottamuksen, postia moi-        louden kannalta tavallaan ilmaiseksi. Junahan
1757:  tittiin miltei päivittäin. Yritykset ryhtyivät       kulkee joka tapauksessa eikä postivaunun kyt-
1758: käyttämään tällöin yksityisiä lähetti- ja kuljetus-   keminen junan runkoon juuri lisää veturin ener-
1759:  toimistoja.                                          giankulutusta.
1760:     Ruuhkautunut ja tulehtunut tilanne aiheutti          Pelkästään postitalouden kannalta katsoen
1761:  sen, että postinkulusta vastaavien oli aika ryh-     postivaunun VR:ltä saama vetoapu on suhteel-
1762: 0880001074
1763: 2                                               1980 vp.
1764: 
1765: lisen kallista. Akselikilometrikorvauksista on         vaunuliikenne halutaan pitää nykyisen laajui-
1766:  sovittu 50-luvulla. Korvauksia on vuosittain          sena, edellyttää se uusien postimiesten otta-
1767:  tarkistettu indeksin nousua vastaavasti. Voisi        mista postivaunupiiriin ja uusien postivaunujen
1768:  olla paikallaan ottaa näiden kustannusten pe-         rakentamista.
1769:  rusteet uudelleenarvioinnin kohteeksi. Koh-             Välttämätöntä onkin, että posti- ja lennätin-
1770:  tuullista olisi saada postin rautatiekuljetuksista    hallitus peruuttaisi postivaunuliikenteen lopet-
1771: huomattavat suurasiakkaan alennukset. Aika-            tamispäätöksensä sekä paikkaisi riittävän mää-
1772:  naan ei postilaitos maksanut lainkaan korvauk-        rän postimiehiä hoitamaan postivaunuliikenteen
1773:  sia rautatieyhtiölle rautateitse tapahtuvista         avulla postin lajittelua ja kuljetusta.
1774: postinkuljetuksista. Postin V aidonrautateille            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1775:  maksamista kulutuskorvauksista voisi tietysti         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
1776: .sanoa, että ne menevät valtiontaloudessa vain         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
1777:  taskusta toiseen.                                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1778:     Postiliitto esitti 27. 2. 197 4 liikenneministe-
1779: riölle jättämässään lausunnossa, koskien postin-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1780: kuljetusjärjetelmiä, että miehitetyt postivaunut              ryhtyä, että joustavan postinkulun ja
1781: ovat välttämätön osa postinkuljetus- ja lajittelu-            lajittelun kannalta välttämätön posti-
1782:  keskusjärjestelmää.                                          vaunuliikenne jatkossakin turvattaisiin,
1783:     Vuosia kestäneiden supistus- ym. toimenpi-                ja
1784:  teiden johdosta ovat postivaunupiirin postimies-                aikooko Hallitus tätä tarkoitusta
1785:  ten nykyiset resurssit riittämättömät. Enää ei               varten ryhtyä toimenpiteisiin uusien
1786: ole käytettävissä tarpeellista määrää vuosi- ja               postivaunujen rakentamiseksi ja tarvit-
1787: sairasloman sijaisia, ja osa postivaunukalustosta             tavan postimieshenkilökunnan palkkaa-
1788: ei ole myöskään liikennekelpoista. Mikäli posti-              miseksi?
1789:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1790: 
1791:                                              Matti Puhakka
1792:                                                 N:o 9                                                3
1793: 
1794: 
1795: 
1796: 
1797:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1798: 
1799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set tavaravaunu- ja kuorma-autokuljetuksilla!
1800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyttokelpoinen ennen kaikke'a siksi, että posti-
1801: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir~        vaunuissa suoritettava lajittelu keventää lajit-
1802: jeenne n:o 53 ohella toimittanut valtioneuvos-        telukeskuksien työpainetta ja myös sen tähden,
1803: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     että teräsrunkoisten postivaunujen käyttö lop-
1804: edustaja Matti Puhakan näin kuuluvasta kir-           puun on yhteiskuntataloudellisesti perusteltua.
1805: jallisesta kysymyksestä n:o 9:                           Postinkulun nopeus ja varmuus olivat viime
1806:                                                       kevään ja kesän kuluessa voimakkaan arvos-
1807:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        telun kohteena. Posti myöhästeH etenkin pää-
1808:        ryhtyä, että joustavan postinkulun ja          kaupunkiseudulla, mutta suureksi osa1~si Pasi-
1809:        lajittelun kannalta välttämätön posti-         lan postinkäsittelykeskuksen käyttöönotosta
1810:        vaunuliikenne jatkossakin turvattaisiin,       johtuvia vaikeuksia esiintyi myös muuaHa
1811:        ja                                             maassa.
1812:           aikooko Hallitus tätä tarkoitusta              Vaikeuksien voittamiseksi lajittelukeskuksen
1813:        varten ryhtyä toimenpiteisiin uusien           koneiden toimintavarmuutta on jatkuvasti li-
1814:        postivaunujen rakentamiseksi ja tarvit-        sätty. Laitteistoille on rakennettu tarvittavat
1815:        tavan postimieshenkilökunnan palkkaa-          varajärjestelmät, keskuksien työnkulkua on pa-
1816:        miseksi?                                       rannettu suoritettujen työntutkimusten ja käy-
1817:                                                       tännössä saatujen kokemusten perusteella,
1818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         välittömät yhteydet ja yhteistoimintaa Pasirlan
1819: vasti seuraavaa:                                      ja maan muiden lajittdukeskusten välillä on
1820:    Lajittelukeskusjärjestelmään perustuvaa pos-       parannettu sekä uusia runko-, alue- ja paikallis-
1821: tinkuljetusjärjestelmää ryhdyttiin toteuttamaan       kuljetuksia on perustettu eri puolille maata.
1822: 1970-luvun puolivälistä alkaen. Lajittelukeskus-      Lisäksi on toimipaikoissa ryhdytty erottamaan
1823: ten välille on samalla luotu keskitetty runko-        toimipaikan oma posti lajittelukeskukseen lähe-
1824: kuljetusjärjestelmä, jota täydentävät lajittelu-      tettävästä postista käytettävissä olevien resurs-
1825: keskusalueiden sisäiset aluekuljetukset paikallis-    sien puitteissa.
1826: kuljetuksineen. Aiemmin, 1970-luvun alussa oli           Postinkäsittelyyn kohdistettujen toimenpitei-
1827: jo toteutettu postinohjausta helpottava posti-        den lisäksi tehostettiin myös postivaunujen
1828: numeroiden käyttöönotto.                              käyttöä syksyllä 1979 siten, että
1829:    Liikenneministeriö asetti v. 1971 työryhmän           - eri lajittelukeskuksiin postivaunuissa tule-
1830: tutkimaan kotimaassa tapahtuvien postinkulje-         van postin lajittelua postivaunuissa lisättiin,
1831: tusten jakamista eri liikennemuodoille yhteis-           - kahdelle postivaunuparille lisättiin viikon
1832: kuntataloudellisin perustein.                         vaihteeseen lisävuorot ja
1833:    Mietinnössään tämä ns. POKU-työryhmä suo-             - Oulusta ja Joensuusta Helsinkiiin tulevat
1834: rittamiensa vertailujen perusteella suositteli kul-   postivaunut siirrettiin yöjunista klo 23.00 jäl-
1835: jetusjärjestelmää, jossa 1. luokan kirjeposti kul-    keen saapuviin iltapikajuniin ja näiden posti-
1836: jetetaan henkilö- ja pakettiautoilla ja 2. luokan     vaunujen tehtäväksi annettiin ni.å.hin eri lajit-
1837: posti rautateiden tavaravaunuiila ja kuorma-          telukeskusalueilta ehtivän Helsingin lajittelu-
1838: autoilla. Mietinnössään työryhmä totesi kuiten-       keskusalueelle osoitetun kirjepostin lajittelu.
1839: kin, että lyhyellä tähtäimellä ja siirtymisvai-          Miehitettyjen postivaunujen käytön tarpedli-
1840: heessa on yhteisverkon tyyppinen kuljetusjärjes-      suudesta ja soveltuvuudesta lajittelukeskusten
1841: telmä ( 1. ja 2. luokan posti kuljetetaan posti-      toiminnan ja yleensä postinkulun tukemisessa
1842: vaunuissa ja 1. luokan kirjelähetykset erillisillä    syksyn 1979 aikana saatujen hyvien kokemus-
1843: henkilöautokuljetuksilla sekä 2. luokan lähetyk-      ten johdosta ja ottaen lisäksi huomioon ener-
1844: 4                                            1980 vp.
1845: 
1846: gian jatkuvan hinnannousun, moottoriajoneuvon-     nupiirissä on kymmenen ( 10) teräsrakenteista
1847: kuljettajien työaikalainsäädännön muutokset,       1960-luvulla valmistunutta postivaunua ja vara-
1848: maanteillä käyttöönotetut nopeusrajoitukset        vaunuina muutama vanhempi pumakenteinen
1849: sekä rautatiekuljetusten kulkunopeuden nousun      postivaunu. Posti- ja lennätinhallituksessa on
1850: posti~ ja lennätinhallituksessa on päätetty jat-   päätetty tilata postivaunupiiriin kolme uutta
1851: kaa miehitettyjen postivaunujen toimintaa nii-     postivaunua, jotta postivaunupiirissä olisi mää-
1852: den nykyisessä laajuudes·sa. Henkrlöstön tarve     rällisesti ja laadullisesti asianmukainen ja riit-
1853: postivaunupiirissä määräytyy näin ollen liiken-    tävä kuljetu·skalusto. Hankintaa koskevat mää-
1854: teen ja postivaunujen tehostetun käytön tar-       rärahat on tarkoitus sisällyttää vuoden 1980
1855: peiden mukaan.                                     ensimmäis·een lisämenoarvioon.
1856:    Postivaunuliikenteen hoitamiseksi postivau-
1857:      Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1980.
1858: 
1859:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
1860:                                               N:o'                                                5
1861: 
1862: 
1863: 
1864: 
1865:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1866: 
1867:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r1ksdagsordningen       och under en övergångsperiod är funktions-
1868: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      dugligt, framför all't därför att sonering i
1869: av den 5 februari 1980 dU vederbörande med-        postkupeer lindrar sotteringscent.ralernas ar-
1870: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    betsttyck samt också därför att ·det sanihälls-
1871: av riksdagsman Matti Puhakka undertecknade         ekonomiskt sett är motiverat att använda
1872: spörsmål nr 9:                                     slut postkupeerna som byggts med stålstomme.
1873:                                                       Postgångens snabbhet och .säkerhet utsattes
1874:           Vllka åtgärder ämnar Regeringen          på våren och sommaren senaste år för stark
1875:        vidta för att den med tanke på en           kritik. Posten blev försenad framför allt
1876:        smidig postgång och sortering nödvän-       inom huvudstadsområdet, men svårigheter,
1877:        diga postkupetrafiken skarll kunna tryg-    som tili stor del berodde på ibruktagandet av
1878:        gas även framdeles, och                     Böle postbehandlingscentral, yppade sig också
1879:           ämnar Regeringen i detta syfte vidta     annorstädes i landet.
1880:        åtgärder för byggande av nya post!kupeer       I avsikt att övervinna svårigheterna har
1881:        och avlönande av erforderlig postman-       man kontinuerligt utökat maskinernas funk-
1882:        napersonal?                                 tionssäkerhet i sorteringscentralen. För anord-
1883:                                                    ningarna har byggts erforderliga reservsystem,
1884:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      centralens arbetsprocesser har förbättrats på
1885: samt anföra följande:                              basen av utförda arbetsundersökningar och
1886:    Det på sorteringscentralsystemet baserade       praktiska erfarenheter, de direkta förbindel-
1887: postbefordringssystemet började genomföras i       serna och ·samarbetet mehlan Böle och landets
1888: mitten av 1970-talet. Mellan ~sotteringscentra­    övriga sorteringscentraler har förbättrats och
1889: lerna skapades samtidigt ett centralt stam-        nya stam-, regional- och lokaltransporter harr
1890: transportsystem som kompletteras av sorte-         inrättats på oli!ka håll i Jandet. Dessutom
1891: ringscentralområdenas interna regionaltranspor-    har man inom ramen för tillbudsstående medel
1892: ter jämte lokaltransporter. Tidigare, i början     i postanstalterna börjat skilja anstaltens egen
1893: av 1970-talet, hade postnumren tagits i bruk,      post från den post som skall sändas thll sor-
1894: vilket underlättar dirigeringen av post.           teringscentralen.
1895:    TraHkministeriet tillsatte år 1971 en arbets-      Utöver de åtgärder som gällde postbehand-
1896: grupp med uppdrag att undersöka fördelningen       lingen effektiverades också användningen av
1897: av inrikes postföring på olika trafikformer        postkupeer på hösten 1979 så, att
1898: utgående ~från samhälls,ekonomiska grunder.           - sorteringen i postkupeer av den post
1899:    Denna s.k. POKU arbetsgrupp rekommende-         som med postkupeer arrkommer till olika sor-
1900: rade i sitt betänkande på basen av gjorda jäm-     teringscen traler u tökades,
1901: förels.er ett transportsystem, där 1 klass brev-      - två postkupepar fick tiliäggsturer under
1902: post transporteras med personbila:r och paket-     veckoskiften, och
1903: bilar och 2 klas·s post med järnvägarnas gods-        - från Uleåborg och Joensuu tili Helsing-
1904: vagnar och lastbilar. Arbetsgruppen konsta-        fors ankommande postkupeer flyttades f.rån
1905: terade dock i sitt betänkande att ett trans-       nattågen thll efter kl. 23.00 ankommande
1906: portsystem av typen samnät ( 1 och 2 ·klass        kvällssnälltåg och dessa postikupeer fick i upp-
1907: post transporteras i post!kupeer och 1 klass       drag att sortera den brevpost som hinner dit
1908: brevförsändelser med särskilda personbilstrans-    från olika sorteringscentralområden och som
1909: porter samt 2 klass försändelser med gods-         är adresserad t111 Helsingfors sorteringscentral-
1910: vagns- och Iastbilstransporter) på kort sikt       område.
1911: 0880001074
1912: 6                                             1980 vp.
1913: 
1914:    Som en följd av de goda erfarenheter man          de behov trafiken och ett effektiverat bruk
1915: fått hösten 1979 av nödvändigheten och lämp-         av postkupeer framkallar.
1916: ligheten av bemannade postkupeer till stöd              För skötande av postkupetrafiken har post-
1917: för sorteringscentralernas verksamhet liksom         kupedistrikten tio ( 10) på 1960-talet byggda
1918: också för postgången generellt sett och med          postkupeer med stålstomme och som reserv-
1919: beaktande därtill av den fortlöpande pris-           kupeer några äldre kupeer med trästomme.
1920: stegringen på energi, ändringarna i arbetstids-      Post- och telegrafstyrelsen har beslutat att för
1921: lagstiftningen för motorfordonsförare, ibruk-        postkupedistriktet beställa tre nya postkupeer
1922: tagna hastighetsbegränsningar på landsvägarna        i syfte att tillförsäkra postkupedistriktet en
1923: samt järnvägstransporternas ökade farhastighet,      kvantitativt och kvalitativt sett lämplig och
1924: har post-. och telegrafstyrelsen beslutat fortsät-   tillräcldig transportmateriel. Avsikten är att
1925: ta verkSa~heten med bemannade postkupeer             medi:a anslagen för anskaHningen :i 1980 års
1926: i nuvarande omfattning. Behovet av personai          första tilläggsbudget.
1927: i pos~kuped~strikten fastställs såliunda enligt
1928:      Helsingfors den 14 februari 1980.
1929: 
1930:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
1931:                                               1980" vp.
1932: 
1933: Kirjallinen kysymys n:o 10.
1934: 
1935: 
1936: 
1937: 
1938:                                   Söderström: Lääkintävahtimestari-sairaankuljettajien pätevyysvaa-
1939:                                      timusten määrittelemisestä.
1940: 
1941: 
1942:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e;
1943: 
1944:    Lääkintävahtimestarien sekä sairaankuljetta-      hin. On myös käynyt ilmi, että Suomen Sai-
1945: jien osalta Suomessa vallitsee kirjava käytäntö.     raankuljetus r.y. on vaikuttanut viranomaisten
1946: Toisaalta sairaankuljettajiksi on hyväksytty ai-     toimiin siten, että lyhyen pikakoulutuksen saa-
1947: kaisemmin täysin kouluttamattomia henkilöitä,        neet edelleen katsotaan päteviksi, vaikka kor-
1948: nykyään vaaditaan vähintään noin 4 viikon pä-        jausta on jo pitkään vaadittu.
1949: tevöitymiskurssi sairaankuljettajan toimeen             Voidaan kysyä miksi yhteiskunta kouluttaa
1950: pääsemiseksi. Kuitenkin esim. palokuntien sai·       lääkintävahtiinestari-saifaankuljettajia eikä kui~
1951: raankuljettajat hyvin laajasti ovat miltei täysin    tenkaan tunnusta heidän pätevyyttään. Kaikkiin
1952: kouluttamattomia toimeensa.                          muihin terveydenhuollon virkoihin on määritel-
1953:     Toisaalta -Suomessa on jo monen vuoden           ty tarkat pätevyysvaatimukset.
1954: ajan koulutettu lääkintävahtimestari-sairaankul-        Nykykäytäntö      lääkintävahtimestari-sairaan-
1955: jettajia yhden vuoden koulutuksella. Näitä lää-      kuljettajien osalta johtaa ennen pitkää siihen,
1956: kintävahtimestari-sairaankuljettajia koulutetaan     että koulutettu työntekijäkunta jää ilman työ-
1957: nykyisin n. 100 vuodessa. Kaiken kaikkiaan           paikkoja mikäli virkanimikkeen pätevyyttä ei
1958: koulutettuja lääkintävahtimestari-sairaankuljet-     selvästi määritellä.
1959:  tajia maassamme on noin 800, joista noin 350           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
1960:  toimii kunnallisissa tehtävissä, noin 60-100        jestyksen 37 § :n 1 momenttiin .viitaten esitän
1961:  yksityisellä sektorilla ja loput joko palokuntien   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1962:  palveluksessa tai ovat siirtyneet muihin ammat-     vaksi seuraavan kysymyksen:
1963:  teihin.
1964:     Tämän koulutetun ammattiryhmän pätevyyt·                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1965:  tä ei kuitenkaan missään virkamääräyksissä ole              siin lääkintävahtimestari-sairaankuljetta-
1966:  tunnustettu, vaan käytännössä heidät on rin-                javirkojen pätevyysvaatimusten määrit,
1967:  nastettu pikakursseilla koulutdtuihin henkilöi-             telemiseksi?
1968:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
1969: 
1970:                                           Sten Söderström
1971: 
1972: 
1973: 
1974: 
1975:  0880001895
1976: 2                                              1980 Vp.
1977: 
1978: 
1979: 
1980: 
1981:                          Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
1982: 
1983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Sopimuksessa edellytetään, että alalle tuli-
1984: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra Puhemies;        joilla olisi vähintään lääkintävahtimestari-sai-
1985: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-        raankuljettajan koulutus, terveydenhuollon am-
1986: jeel}ne QheU~~: toimittanut vttltioneuvoston asian-   tnatinharjoittajan pätevyys. tai Helsingin .Palo-
1987: omaiselle jäsenelle .jäljennöksen kansanedustaja      laitoksen sairaankuljettajakoulutus. Ammatissa
1988: Si:iderströmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    jo aikaisemmin toimiville, joilla ei näitä koulu-
1989: myksel)tä n:o 10:                                     tuksia ole, vaaditaan määräaikaan mennessä
1990:                                                       saatu kurssimuotoinen koulutus. Näitä kursseja
1991:        , Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         järjestetään ammattikasvatushallituksen alaisis-
1992:        siin lääkintävahtim:estari-saitaankuljetta-    sa oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa.
1993:        javitkojen pätevyysvaatimusten määrit-            Vaikka julkisen terveydenhuollon virkojen
1994:        telemiseksi?                                   pätevyysvaatimukset määriteltäisiinkin niiden
1995:                                                       virkojen osalta, joihin lääkintävahtimestari-sai-
1996:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         raankuljettajan koulutuksen saaneet voivat ha-
1997: vasti seuraavaa:                                      keutua, ei tämä yksinään merkitsisi esimerkiksi
1998:  , Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja on kou-     sairaankuljettajalle yleisesti asetettavia vaati-
1999: lutusnimike. Tämän koulutuksen saaneita työs-         muksia.
2000: kentelee sairaankuljettajina, lääkintävahtimesta-        Tämä johtuu siitä, että sairaankuljetusta kos-
2001: reina, vastaanottoapulaisina, obduktioavustajina      kevat säädökset ovat osana tieliikennelainsää-
2002: jne. Edellä mainittuihin tehtäviin ei ole säädök-     däntöä, joten sitä koskevat säädökset eivät ole
2003: sin tai määräyksin asetettuja yleisiä pätevyys-       sosiaali- ja terveysministeriön esitehäviä asioita.
2004: vaatimuksia sairaanhoitolaitoksissa.                  Lääkintöhallitus on lausunnossaan liikennemi~
2005:    Terveyskeskusten sairaankuljetuksessa on pal-      nisteriölle 20. 12. 1979 DN:o 4740/04/79
2006: veluien ostosopimuksiin liitetty ehtoja sairaan-      ammattiliikennetoimikunnan mietintöön esittä-
2007: kuljettajina toimivien pätevyydestä. Eräänä so-       nyt, että sairaankuljetuksesta tulisi säätää oma
2008: pijapuolena on mallisopimuksia tehtäessä ollut        lainsäädäntönsä, jota koskevat asiat tulisivat
2009: Suomen Sairaankuljetus ry Suomen Punaisen             sosiaali- ja terveysministeriön esiteltäviin asioi-
2010: Ristin ja kunnallisten keskusjärjestöjen lisäksi.     hin.
2011: Viranomaistahot eivät ole olleet mukana näitä            Näin ollen kysymyksessä tarkoitettu asia on
2012: pätevyysehtoja laatimassa. Lääkintöhallitus on        selvityksen alaisena eikä pätevyysvaatimusten
2013: antanut pyydetyn lausuntonsa sopimusmallin            yksityiskohtaiselle määritte1emiselle ole tällii
2014: käytöstä ja todennut sen käytön tarkoituksen-         hetkellä edellytyksiä.
2015: mukaiseksi.
2016:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
2017: 
2018:                                                  Sosiaali- ja terveysm1nisteri Sinikka Luja-Penttilä
2019:                                               N:o 10                                               3
2020: 
2021: 
2022: 
2023: 
2024:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2025: 
2026:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I avtalet förutsätts att de som söker sig tili
2027: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      branschen skall ha minst medikalvaktmästar-
2028: av den 5 februari 1980 till vederbörande med-      ambulansförarutbildning, kompetens för yrkes-
2029: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    utövare inom hälsovården ellet Helsingfors
2030: av riksdagsman Söderström undertecknade            stads brandverks ambulansförarutbildning. Av
2031: spörsmål nr 10:                                    dem som redan är verksamma i detta yrke och
2032:                                                    som inte har sådan utbildning som nämnts ovan
2033:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i       fordras inom utsatt tid erhållen utbildning i
2034:        avsikt att fastställa kompetenskraven       kursform. Dessa kurser anordnas i läroinrätt·
2035:        .för    medikalvaktmästar-ambulansförar-    ningar och kurscentra som är underställda
2036:         tjänsterna?                                yrkesutbildningsstyrelsen.
2037:                                                        Även om kompetenskraven för den offentliga
2038:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hälsovårdens tjänster skulle fastställas för de
2039: samt anföra följande:                              tjänsters del, tili vilka personer med medikal-
2040:    Medikalvaktmästare-ambulansförare är en         vaktmästar-ambulansförarutbildning kan söka
2041: utbildningsbenämning. Personet med denna ut-       sig, skulle detta inte i och för sig innebära
2042: bildning arbetar som ambulansförare, medikal-      generellt ställda krav för t.ex. ambulansförare.
2043: vaktmästare, mottagningsbiträden, obduktions-          Detta är en följd av att stadgandena om
2044: biträden osv. För ovannämnda uppgifter har         sjuktransport utgör en del av vägtrafiklagstift-
2045: vid sjukvårdsanstalterna inte uppställts några     ningen. Frågan om stadganden i saken hör
2046: allmänna kompetenskrav, varken i författningar     följaktligen inte tili de ärenden som föredras
2047: eller bestämmelser.                                av social- och hälsovårdsministeriet. Medicinal-
2048:    Beträffande hälsovårdscentralernas sjuktrans-   styrelsen har i sitt utlåtande 20. 12. 1979 DNr
2049: porter har villkor beträffande den kompetens       4740/04/79 tili trafikministeriet beträffande
2050: som fordras av ambulansförare fogats tili avta-    ett betänkande av kommissionen för utform-
2051: len om köp av tjänster. En av avtalsparterna       ning av regler för yrkesmässig trafik anfört att
2052: vid uppgörande av avtalsmodell har varit Suo-      sjuktransporterna borde bli föremål för en egen
2053: men Sairaankuljetus ry benämnda förening, ut-      lagstiftning, vars angelägenheter borde höra
2054: över Finlands Röda Kors och kommunernas            tili de ärenden som föredras av social- och
2055: centralorganisationer. Myndigheterna har inte      hälsovårdsministeriet.
2056: varit med om att göra upp dessa kompetens-             Den fråga som avses i spörsmålet är sålunda
2057: villkor. Medidnalstyrelsen har avgivit begärt      under utredning och några förutsättningar för
2058: utlåtande om användningen av avtalsmodellen        ett detaljerat bestämmande av kompetenskra·
2059: och konstaterat att användningen är ändamåls-      ven föreligger för närvarande inte.
2060: enligt.
2061:      Helsingfors den 11 mars 1980.
2062: 
2063:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
2064:                                               1980 vp.
2065: 
2066: Kirjallinen kysymys n:o 11.
2067: 
2068: 
2069: 
2070: 
2071:                                  Söderström: Vaasan läänissä sijaitsevan Malmin aluesairaalan laa-
2072:                                     jennushankkeen viivästymisestä.
2073: 
2074: 
2075:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
2076: 
2077:    Maassamme viime vuosien aikana harjoitettu       Tämä tulisi merkitsemään rakennushankkeen
2078: talouspolitiikka on jättänyt erityisen kielteiset   viivästymistä.
2079: jäljet koulutustoimeen ja sosiaali- ja terveyden-      Hankkeen viivästyminen on jo johtanut sii-
2080: huoltoon. Tämä on erityisesti heijastunut Poh-      hen, että lääninhallitus on ao. ·kansanterveys-
2081: janmaalla, jossa terveydenhuollon rakennuskoh-      työn kuntainliiton 5-vuotissuunnitelmasta pois-
2082: teet ovat jääneet jälkeen maamme yleisestä          tanut vuodeosastohankkeen, joka kuntainliiton
2083: kehitystasosta.                                     mielestä tulisi rakentaa v. 1982. Kuntainlii-
2084:    Paraikaa pitkälle tehdyt suunnitelmat Mal-       tolla on tätä nykyä ainoastaan 22 paikkaa van-
2085: min aluesairaalan laajentamiseksi ovat jäissä.      han paikallissairaalan tiloissa; paikkatarve oli
2086: Sairaalan laajennustöihin ovat osallistumassa       huhtikuussa tänä vuonna tehdyn tutkimuksen
2087: Malmin aluesairaalan kuntainliitto, Huutonie-       mukaan 195.
2088: men sairaalan kuntainliitto sekä Pietarsaaren-      . Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2089: seudun kansanterveystyön kuntainliitto. Näistä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2090: kahdelle ensimmäiselle on myönnetty valtion-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
2091: apu rakennushankkeen alulle panemiseksi, mut-       vaksi seuraavan kysymyksen:
2092: ta Pietarsaarenseudun kansanterveystyön kun-
2093: tainliitolle valtionapua ei ole myönnetty.                    Onko Hallitus tietoinen tilanteesta,
2094:    Lääninhallituksen antaman tiedon mukaan                 Malmin aluesaitaalan laajennushankkeen
2095: valtionosuuksia tullaan myöntämään Vaasan                  viivästymisestä valtionavun puuttumisen
2096: läänin alueelle ainoastaan kahdelle terveyskes-            johdosta, ja
2097: kukselle. Siksi on jo käynyt selväksi, että Pie-              mitä Hallitus aikoo tehdä rakennus-
2098: tarsaarenseudun kansanterveystyön kuntainlii-              hankkeen pikaisesti alulle saamiseksi?
2099: tolle ei ole saatavissa valtionapua ensi vuonna.
2100:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
2101: 
2102:                                           Sten Söderström
2103: 
2104: 
2105: 
2106: 
2107: 088000190T
2108: 2                                            1980 vp.
2109: 
2110: 
2111: 
2112: 
2113:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2114: 
2115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      delliset seikat huomioon ottaen tarkoituksen-
2116: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaisena.
2117: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-         Kuntainliittojen esitykset ovat toteutuneet
2118: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    siinä määrin, että kaikkien kuntainliittojen osal-
2119: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ta rakennustöihin on mahdollista päästä vielä
2120: Söderströmin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kuluvan vuoden aikana. Huutoniemen sairaalan
2121: myksestä n:o 11:                                    kuntainliiton hankkeista sosiaali- ja terveysmi-
2122:                                                     nisteriö on tehnyt valtionosuuspäätöksen 28. 12.
2123:          Onko Hallitus tietoinen tilanteesta,       1979. Malmin aluesairaalan hankkeesta lääkin-
2124:        Malmin aluesairaalan laajennushankkeen       töhallitus on saanut rakennushallituksen myön-
2125:        viivästymisestä valtionavun puuttumisen      teisen lausunnon 13. 12. 1979 ja tulee tekemään
2126:        johdosta, ja                                 valtionosuusesityksen sosiaali- ja terveysminis-
2127:           mitä Hallitus aikoo tehdä rakennus-       teriölle lähiaikoina.
2128:        hankkeen pikaisesti alulle saamiseksi?          Pietarsaarenseudun kansanterveystyön kun-
2129:                                                     tainliiton rakennushankkeen rahoitus on lää-
2130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kintöhallituksen 15. 10. 1979 vahvistamassa ter-
2131: vasti seuraavaa:                                    veyskeskusten rakentamisohjelmassa osoitettu
2132:    Pietarsaaren. alueen terveyspalvelujen laadul-   vuosille 1981 ja 1982. Lääkintöhallitus on
2133: linen ja määrällinen kehittäminen on osoittau-      omasta puolestaan hyväksyttyään suunnitelmat
2134: tunut välttämättömäksi. Nykyisten toimitilojen      pyytänyt niistä valtion talonrakennushankease-
2135: puutteellisuuden johdosta ovat Pietarsaarenseu-     tuksen 8 §:n tarkoittamaa lausuntoa rakennus-
2136: dun kansanterveystyön kuntainliitto, Malmin         hallitukselta 12. 11. 1979. Sosiaali- ja terveys-
2137: aluesairaalan kuntainliitto ja Huutoniemen sai-     ministeriö on valmis harkitsemaan aloittamis-
2138: raalan kuntainliitto käynnistäneet uusien toimi-    luvan myöntämistä hankkeelle välittömästi ra-
2139: tilojen rakentamista koskevat hankkeet. Kun-        kennushallituksen annettua puoltavan lausun-
2140: tainliittojen tarkoituksena on samanaikaisesti      non suunnitelmista, jotta rakennustyöt voitaisiin
2141: rakentaa tarvittavat tilat Malmin aluesairaalan     kaikkien hankkeiden osalta käynnistää kuluvana
2142: yhteyteen. Toimitilojen keskittämistä samaan        vuonna.
2143: yhteyteen on pidettävä toiminnalliset ja talou-
2144:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
2145: 
2146:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
2147:                                              N:o 11                                                3
2148: 
2149: 
2150: 
2151: 
2152:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
2153: 
2154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ändamålsenligt att koncentrera verksamhetsut-
2155: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      rymmena till samma plats.
2156: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-         Kommunalförbundens framställningar har
2157: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      förverkligats i sådan utsträckning, att byggnads-
2158: sänt avskrift av följande av riksdagsman Söder-    arbetena för alla kommunalförbunds vidkom-
2159: ström undertecknade spörsmål nr 11:                mande kan inledas ännu under innevarande år.
2160:                                                    Beträffande kommunalförbundets för Roparnäs
2161:           Är Regeringen medveten om att ut-        sjukhus projekt fattade social- och hälsovårds-
2162:        vidgningen av Malmska kretssjukhuset        ministeriet beslut om beviljande av statsandel
2163:        har fördröjts på grund av bristande         28. 12. 1979. Om Malmska kretssjukhusets
2164:        statsbidrag, och                            projekt fick medicinalstyrelsen ett positivt ut-
2165:           vad ämnar Regeringen göra för att        låtande av byggnadsstyrelsen 13. 12. 1979. Me-
2166:        snabbt få igång utvidgningen?               dicinalstyrelsen kommer inom närmaste framtid
2167:                                                    att tili social- och hälsovårdsministeriet fram-
2168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lägga ett förslag om beviljande av statsandel.
2169: samt anföra följande:                                 Finansieringen av kommunalförbundets för
2170:   Det har visat sig vara nödvändigt att ut-        folkhälsoarbetet J akobstadsnejden byggnadspro-
2171: veckla hälsovårdsservicen inom J akobstadsregio-   jekt ingår i det av medicinalstyrelsen 15. 10.
2172: nen i kvalitativt och kvantitativt hänseende.      1979 fastställda byggnadsprogrammet för hälso-
2173: På grund av att de nuvarande verksamhetsut-        vårdscentraler för åren 1981 och 1982. Medi-
2174: rymmena är bristfälliga har kommunalförbundet      cinalstyrelsen har för sin del, efter att ha god-
2175: för folkhälsoarbetet i Jakobstadsnejden, kom-      känt planerna, 12. 11. 1979 inbegärt i 8 § för-
2176: munalförbundet för Malmska kretssjukhuset          ordningen om statens husbyggnadsprojekt av·
2177: och kommunalförbundet för Roparnäs sjukhus         sett utlåtande av byggnadsstyrelsen. Social- och
2178: satt igång projekt för byggande av nya verk-       hälsovårdsministeriet är redo att pröva bevil-
2179: samhetsutrymmen. Kommunalförbunden har för         jandet av tillstånd att inleda byggnadsprojektet
2180: avsikt att samtidigt bygga erforderliga utrym-     omedelbart efter det att byggnadsstyrelsen för-
2181: men i samband med Malmska kretssjukhuset.          ordat planerna så, att byggnadsarbetena för alla
2182: Med beaktande av rådande funktionella och          projekts vidkommande kunde inledas under
2183: ekonomiska omständigheter måste det anses          innevarande år.
2184:      Helsingfors den 11 mars 1980.
2185: 
2186:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
2187:                                              1980 vp.
2188: 
2189: Kirjallinen kysymys n:o 12.
2190: 
2191: 
2192: 
2193: 
2194:                                  lmpiö: Valtionapusäännösten tarkistamisesta pienten kuntien kylä-
2195:                                     koulujen säilyttämiseksi.
2196: 
2197: 
2198:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2199: 
2200:    Viime. aikoina on pyritty aivan oikein pitä-     säksi eräissä tapauksissa niin alhaiset, että ne
2201: mään huolta pienten kyläkoulujen säilymisestä.      vastaavat vain 2/3 todellisista kustannuksista.
2202: Kunnille tulevien kustannusten korkeus pien-           Edellä sanotun lisäksi saattaisi olla paikal~
2203: ten koulujen ylläpitokustannusten osalta tulee      laan siirtää tilitysten käsittelyä kouluhallituk-
2204: taloudellisesti kalliimmaksi kuin suurten kou-      sesta lääninhallituksiin, jolloin käsittelytapahtu-
2205: lujen ylläpito. Valtionapulainsäädäntö ei ole       ma nopeutuisi.
2206: tätä ottanut riittävässä määrin huomioon. Pie-         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
2207: net ja taloudellisesti vaikeassa asemassa olevat    tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
2208: kunnat eivät näe nykyisellään muuta mahdol-         nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2209: lisuutta kuin lakkauttaa pienet kyläkoulut. Rat-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2210: kaisu merkitsee kuljetuskustannusten nousua,
2211: koska em. ratkaisu on kunnan kannalta talou-                  Aikooko Hallitus muuttaa valtionapu-
2212: dellisesti edullisempi. Yhteiskunnan kannalta              säännöstöä niin, että kaikkiin kunnan
2213: saattaa suuntaus olla kalliimpi kuin pienten               koulutoimesta aiheutuviin menoihin
2214: koulujen ylläpito, varsinkin jos pienten kou-              maksetaan valtionapu nykyisen asteikon
2215: lujen kustannuksia minimoidaan siirtymällä tar-            mukaan eli 51-86 % kunnan kanto-
2216: peettoman suurista koulurakennuksista ja nii-              kykyluokituksen mukaan, ja jos ei aio,
2217: den ylläpidosta, lämmittämisestä, vuokratiloi-                miten Hallitus huolehtii siitä, ettei
2218: hin tavallisissa asuinrakennuksissa, joita joita-          nykyisten säädösten mukaan lakkaoteta
2219: kin aikoja sitten käytettiin koulutiloina.                 entistä enemmän pienten, köyhien kun-
2220:     Peruskoulutoimen kustannusten valtionapu-              tien kyläkouluja ja saateta niiden oppi-
2221:  peruste ns. muiden kustannusten osalta mk/                laita kalliin koululaiskuljetuksen piiriin
2222: oppilas ei ole nykyisellään oikea, koska siinä             samalla hajoittaen kyläyhteisöä uusien
2223: ei ole riittävästi otettu huomioon eri koulujen            asumisratkaisujen ja yhteiskunnan ku-
2224: kustannusmuodostumaa. Valtioneuvoston vah-                 lujen ollessa näköpiirissä?
2225:  vistamat markkamäärät/oppilas ovat kaiken Ii-
2226:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
2227: 
2228:                                             Lauri Impiö
2229: 
2230: 
2231: 
2232: 
2233: 0880001982
2234: 2                                              1980 vp.
2235: 
2236: 
2237: 
2238: 
2239:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2240: 
2241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       ten perusteella on ylcisten valtionosuusjärjestel-
2242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mää koskevien kehittämisperiaatteiden vastai-
2243: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       nen. Hallituksen käs.fty~sen mukaan peruskou-
2244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asiam.-     lun valtionosuusjärjestelmää ei ·tuli& enää pa-
2245: omaisehle jäsenelle jälj,ennöksen kansanedustaja      lauttaa kansakoululruin mukaiseen todellisten
2246: Laul"i Impiön kirjallisesta kysymyksestä n:o 12:      kustannusrt:en perusteella maksettavaan järjes-
2247:                                                       telmään, koska se on sekä kunnille että valtion
2248:            Aikooko Hallitus muuttaa valtionapu-       viranomaisille suuritäinen ja vaikeasti hallittava.
2249:         säännöstöä niin, että kaikkiin kunnan            Mitä s-itten tu1ee siihen, millä tavoin lasken-
2250:         koulutoimesta aiheutuviin menoihin            nallisessa valtionosuusjärjestelmässä otetaan
2251:         maksetaan valtionapu nykyisen asteikon       huomioon erilaisten kuntien poikkeavat kus•
2252:         mukaan eli 51-86 % kunnan kanto-              tann.usuekijät, niin tältä osin on todettava, että
2253:         kykyluokituksen mukaan, ja jos ei aio,        vuoden 1979 alusta voimaan tullut laki kun~
2254:            miten Hallitus huolehtii siitä, ettei     .na:n peruskoulun, lukion ja y·leisen kirjaston
2255:         nykyisten säädösten· mukaan lakkauteta       valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista
2256:         entistä enemmän pienten, köyhien kun-         ( 1112/78) on parantanut mahdollisuuksia mu.
2257:         tien kyläkouluja ja saateta niiden oppi-     kauttaa vaJ.tionosuuksien määrä kuntien erilai-
2258:         laita kalliin koululaiskuljetuksen piiriin   siin kusta:nnusolosuhtdsiin. Valtionosuus ns.
2259:         samalla hajoittaen kyläyhteisöä uusien       muihin käyttömenoihin määräytyy siten, että
2260:         asumisratkaisujen ja yhteiskunnan ku-        todellisten kustannusten perusteella lasketaan
2261:         lujen ollessa näköpiirissä?                  asutuksen ralrenteen ja koulujen keskimääräisen
2262:                                                      koon perusteeNa ryhmitellyille kuntaryhmille
2263:    Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta-       oppilasta kohden mitoitetut keski:arvokustam.-
2264: vasti seutaavaa:                                     nukset, joista kunta saa kantokykyluokan mu-
2265:    V aidonapujärjestelmien kehittämisessä on vii-    kaan määräytyvän osuuden. Aikaisemmin keski-
2266: me vuosina pyritty luopumarcm todellisiin kus-       arvolaskelmissa voitiin ottaa huomioon vain
2267: tannuksiin perustuvasta valtionapujen määräy-        kunnan asutuksen rakenne, jolloin samaan kun-
2268: tymisestä ja siirtymään suodtteisiin perustuviin      taryhmään saattoi tulla kustannusrakenteeltaan
2269: laskennallisiin valtionapuihin. Tällä menettelyllä   liian paljon toisistaan poikkeavia kuntia. Kou-
2270: pystytään turvaamaan toisaalta tavoitteeksi ase-     lujen keskikoon muka.an ottamisella on voitu
2271: tettu va,ltion ja kunnan välinen kustannusten-       kunnat ryhm~tellä oikeudenmukaisemmin siten,
2272: jako, toisaalta välttämään tarpeetonta vira.sto-     että samaan kuntaryhmään tuke kustannusteki-
2273: työtä, samoin kuin liiallista yksi•tyiskohtiin me-   jäiitään aikaisempaa samankaltaisempia kuntia.
2274: nevää ohjausta. Kunnallistalouden neuvottelu-        Näin ollen esimerkiksi kunnat, joissa on run-
2275: kunnassa vireillä olevassa valtionapujärjestelmän    sa.l!Jsti pieniä kouluja, sijoittuvat samaan kunta-
2276: kokonaisuudistusta koskevassa suunnittelutyös-       ryhmään ja valtionavun perusteena oleva keski-
2277: sä on tavoitteeksi otettu vieläkin pitemmälle        arvokustannus ottaa huomioon pienten koulu-
2278: menevä laskennallinen valtionosuusjärjestelmä.       jen korkeammat yksikkökustannukset. Lisäksi
2279: Näin ollen kysymyksessä viitattu vaihtoehto pe-      on otettava huomioon, että kunnille, joissa pe-
2280: ruskoulun ns. muiden käyttömenojen valtion-          ruskoulurasitus tulee poikkeuksellisen korkeak-
2281: osuuksien maksamisesta todellisten kustannus-        si, voidaan maksaa lisäavustusta.
2282:      Helsing~ssä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
2283: 
2284:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
2285:                                               N:o 12                                                3
2286: 
2287: 
2288: 
2289: 
2290:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2291: 
2292:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       av statsandel för grundskolans s.k. övriga drifts-
2293: anger har Ni, Herr Talm.an, med Eder skri-          utgifuer på ba,sen av de verkliga kostna.derna
2294: velse av den 5 februari 1980 ,tili vederbörande     i &trid med statsundersttödssystemets a:llmänna
2295: medlem av sta.tsrådet översänt avskrift av föl-     utveckl1ngsprinciper. Enligt Regeringen borde
2296: j.ande av riksdagsman: Lauri Impiö under-           man inte återgå tilJ det i folkskollagen stad-
2297: tecknade 'spörsmål nr 12:                           gade systemet som ba,serar s1g på verkliga kost-
2298:                                                     nader då detta system är arbetsdrygt och svår-
2299:           Ämnar Regeringen ändra bestämmel-         kontrollerbart för både kommunerna och sta.ts-
2300:        serna om statsunderstöd så att s~tats­       myndigheterna.
2301:        understöd beviljas för alla av kommu-            Vad beträffa,r sättet på vilket det beräkoode
2302:        nens skolväsende åsamkade kos>tnader         statsandelssystemet beaktar kommunernas olik-
2303:        enligt den nuvarande tabellen, dvs.          artade kostnadsfaktorer bör man i detta sam-
2304:        51-86 % beroende på kommunens                manhang konstatera att lagen om statsandelar
2305:        bärkraftsklassificering, och ifall Rege-     och -understöd samt lån åt kommunala grund-
2306:        ringen inte ämnar göra detta,                skolor, gymna,sier och allmänna bibliotek
2307:           hur ämnar Regeringen se tHl att inte       ( 1112/78) som trädde i kraft i början av år
2308:        ailt flera ,små byskolor i fantiga kom-       1979 har förbättrat möjligheterna att anpaSISia
2309:        muner dras in med stöd av nugällande         statsandeiarnas storlek efter kommunernas
2310:        bestämmdser och sålunda åsamkar              sk.hlda kostnadsförhå1landen. Statsandelen av
2311:        eleverna dyra skjutsningsutgifter sam-       de s.k. övriga driftsutgifterna bestäms så att
2312:        tidigt som bysamhället upplöses och          man på basen av de verkliga kostnaderna räk-
2313:        man ställs inför nya bostadsJösrnngar        nar ut medelkostnaderna per elev för kom-
2314:        och samhäl1eHga kostnader?                   mungrupperna som bildats med hänsyn tili bo-
2315:                                                     sättningens struktur och skolor111a:s medelstor-
2316:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1ek. Statsande1en av dessa medelkostnader ut-
2317: samt anföra följande:                               gives i enlighet med bärkraftsklassificeringen.
2318:    Vid utvecklande av statsunderstödssystemet       Tidigare kunde man vid uträkningen av medel-
2319: har strävan under de senaste åren varit att         talet endast beatkta kommunens bosättnings-
2320: frångå fastställande av understöd på basen av       struktur vilket betydde att i samma kommun-
2321: verkliga kostnader och övergå tiU ett system        grupp kunde ingå kommuner med alltför stora
2322: som baserar sig på matematiska beräknings-          avvikelser i kostnadsstrukturen. Genom att
2323: grunder. Genom detta förfarande kan man             beakta skolornas medelstorlek har man kunn'cllt
2324: trygga å ena sidan den kostnadsfördelning mel-      gruppera kommunerna rättvisare så a.tt en kom-
2325: 1m stat och kommun som varit målsättning            mungrupp består av kommuner med mera
2326: och å andra sidan undvika onödigt kontors-          likarnade konstnadsfaktorer än cidigare. Så-
2327: arbete liksom även alltför långtgående hand-        lunda placeras kommuner med flera små skolor
2328: ledning. I det planeringsarbete som berör total-    i s:amma kommungrupp och medelutgifterna,
2329: reformen av statsunderstödssystemet och som         på basen av vilka statsunderstödet uträknas,
2330: varit uppe tili diskussion i delegationen för       beaktar de små skolornas högre enhetskost-
2331: kommunalhushållning har som målsättning upp-        nader. Därtill bör man speciellt beakta att
2332: ställts ett längre utvecklat matematiskt beräk-     kommuner vars grundsko1eutgifter blk excep-
2333: ningssätt. Därmed är det alternativ som hän-        tionellt höga kan erhålla tilläggsunderstöd.
2334: visas tili i spörsmålet och som gäller beviljande
2335:      Helsingfors den 11 mars 1980.
2336: 
2337:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
2338: ; )
2339:                                              1980 vp.
2340: 
2341: Kirjallinen kysymys n:o 13.
2342: 
2343: 
2344: 
2345: 
2346:                                  lmpiö: Nastarengassäännösten muuttamisesta Pohjois-Suomessa
2347:                                     ja jalankulkijain heijastinpakkokokeilusta rajatuJla alueella.
2348: 
2349: 
2350:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2351: 
2352:     Tieliikenteessä vuosi 1979 ei ollut onnetto-    vain kolmasosa millimetriä suurempi, kuten oli
2353: muustilaston kannalta niin suotuisa kuin oli        tilanne ennen vuotta 1978.
2354: odotettu. Erityisesti Lapin läänin alueella on jo      Keskusteltaessa siitä, mikä olisi merkittävä
2355: vuoden vaihteen jälkeen ehditty luonnehtia vii-     korjaus huonontuneessa tilanteessa, on tuotu
2356: me vuotta "mustana vuotena". Tähän saakka           esiin monia näkökohtia. Puhutaan vilkastunees-
2357: saatujen tietojen mukaan sai viime vuonna sur-      ta liikenteestä laman jälkeisenä aikana, erityi-
2358: mansa .39 henkilöä vastaavan luvun oltua v.         sesti raskaan liikenteen vilkastumisesta puuta-
2359: 1978 24 henkilöä. Voidaan todeta, että liiken-      vara-ajojen osalta. Määrätyillä tahoilla koroste-
2360: nekuolemien määrä on Lapissa kohonnut valta-        taan määrärahojen puutetta, mikä estää val-
2361: kunnalliseen tasoon verraten vakavaa huolestu-      vonnan reuna-alueilla ulkopuolella päätiever-
2362: mista herättäen.                                    koston. Molemmat edellä mainitut syyt ovat
2363:     Tapahtuneeseen kehitykseen voidaan etsiä        luonnollisesti mukana kuvassa. Liikkuvan polii-
2364: monia syitä. Vaille huomiota ei voida jättää        sin taholta on eri yhteyksissä korostettu sitä,
2365: vuoden 1978 alussa voimaantullutta säännöstä        miten Lapissa voidaan nykyisillä edellytyksillä
2366: nastarenkaista. Asiantuntijat niin liikkuvan po-    valvoa vain muutamia keskeisiä tieosuuksia.
2367: liisin kuin katsastuksen piirissä ovat julkisuu-    Valvonnan puute houkuttelee esim. sellaisiin
2368: dessa arvioineet em. nastarengaspäätöstä kar-       ohituksiin, jotka johtavat yhteentörmäyksiin.
2369: hunpalveluksena läänin alueella. Vuoden 1978        Edellä mainituilla näkökohdilla on oma oikeu-
2370: alussa voimaan tullut määräys edellyttää nasto-     tuksensa.
2371: jen ulkoneman renkaan pinnasta korkeintaan             Viime aikoina on voitu panna merkille, mi-
2372: 1,2 millimetriksi kun aikaisemmin vastaava          ten tuhoisia ovat onnettomuudet, joissa osa-
2373: luku oli 1,5. On luonnollista, että päätös on       puolena on ollut raskas perävaunukuljetus. On
2374: tehty tavoitteena tienpintojen säästäminen. Sen     esitetty, että yksikköpyörillä varustetut perä-
2375: sijaan on kysyttävä, onko yhtä luonnollista,        vaunut tulisi varustaa nastarenkailla. Liukkaal-
2376: että säädökset ovat samat Lapissa kuin myös         la kelillä ovat em. perävaunut sinne tänne
2377: siellä, missä ani harvoin on pysyvää lunta tai      huojuvia ja äkillisessä jarrutuksessa helposti
2378: jäätä ajoradalla, kuten on asianlaita Lapissa       luisuvia. On vertailtu asuntoperävaunua vetä-
2379: yleensä talvella ja eräillä tieosuuksilla kuukau-   viä henkilöautoja ja perävaunuja kuljettavia
2380: sien ajan. Turvallisuusnäkökohta ei toki salli      kuorma-autoja. Jos vetoauto on nastarenkaalli-
2381: sitä, että painopiste asetetaan yksinomaan tien-    nen, on asuntovaunussa pidettävä myös nasta-
2382: kulumisen näkökohtiin, etenkin jos lumi- ja         renkaita. Onko säännöksiä yhdenmukaistettava
2383: jääpeitteinen tie Lapissa ei kuluta samalla ta-     riippumatta siitä, onko kysymyksessä kuorma-
2384: valla varsinaista rakennettua tienpintaa kuin       vai henkilöauto, joka vetää perässään häilyvää
2385: etelämpänä.                                         perävaunua, johon vetovaunusta ohjattava jar-
2386:     Lapin läänin alueella on pitkien etäisyyksien   rutus ulottuu.
2387: ollessa kysymyksessä annettu erikoismääräyksiä         Liikenneturvallisuuden kannalta on monia
2388: ajonopeuksiin. Siitä on syytä pitää kiinni, vaik-   kysymyksiä, joita ei voida kytkeä vain autojen
2389: ka samalla on luonnollista korostaa sitä, että      varusteisiin. Tiellä liikkuu jatkuvasti myös ja-
2390: ajonopeus on sopeutettava olosuhteita vastaa-       lankulkijoita ja heihin verrattavia, joiden väis-
2391: vaksi. Tosiasia on joka tapauksessa se, että        täminen on vaikuttamassa moottoriajoneuvojen
2392: autonrenkaan pitävyys jarrutustilanteessa on        siirtymiseen vastaantulevien ajoneuvojen kais-
2393: toinen silloin kun nastan pituus on vaikkapa        talle. Näin on erityisesti asianlaita Pohjois-
2394: 088000226Y
2395: 2                                           1980 vp.
2396: 
2397: Suomessa, missä pitkien etäisyyksien takia on kunnioittaen valtioneuvoston asianomaiseJt jäse-
2398: vain vähäisiä tieosuuksia mahdollisuus valaista. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
2399: Onnettomuustilastot eivät kerro likimainkaan
2400: täydellisesti siitä, mikä kulloinkin on syynä              Aikooko Hallitus muuttaa vuoden
2401: ajoneuvon siirtymisessä vastaantulevan ajoneu-          1978 alussa voimaan tullutta määräystä
2402: von kaistalle, jolloin monet onnettomuuksista           nastarenkaiden nastojen ulkonemasta,
2403: tapahtiivat. Näin ollen saattaisi olla aiheellista      1,2 · millimetristä aikaisempaan 1,5 mil-
2404: kysyä, ·eikö Suomessa pitkän pimeän maassa              limetriin liikenneturvallisuuden paranta-
2405: olisi kuljettava edellä jalankulkijain ja vastaa-       miseksi Pohjois-Suomessa, ja edelleen
2406: vien varustamisessa hejastinlaitteilla onnetto-         liikenneturvallisuutta koskien,
2407: muustilastojen kaunistamiseksi. Jalankulkijain ,           aikooko Hallitus ryhtyä kokeilemaan
2408: heijastinpakkoa tuskin voidaan välttää aikaa            jalankulkijain heijastinpakon käyttöön
2409: myöten moottoriajoneuvotiheyden kasvaessa ja            ottamista jollakin rajatulla alueella sen
2410: liikennetapaturmien määrän pysyessä korkeana            seikan selvittämiseksi, mikä on heikosti
2411: kaikista toimenpiteistä huolimatta.                     näkyvien jalankulkijain osuus liikenne"
2412:    Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-        tapaturmissa?
2413: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
2414:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
2415: 
2416:                                          Lauri Impiö
2417:                                               N:o 13                                                 3
2418: 
2419: 
2420: 
2421: 
2422:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2423: 
2424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta henkilöauton nastarenkaan kitkaominaisuuk-
2425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siin tekemällä kitkakokeita jäällä sekä lumisella
2426: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-      ja lumipolanteisella tien pinnalla. Selvitysten
2427: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    perusteella voitiin todeta, että uusien määräys-
2428: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ten mukaiset nastarenkaat olivat pitokyvyltään
2429: Lauri lmpiön näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      hieman parempia kuin entisten määräysten mu-
2430: symyksestä n:o 13:                                  kaiset renkaat. Tämä johtunee siitä, että vaik-
2431:                                                     ka uusissa määräyksissä nastan ulkonemalle on
2432:           Aikooko Hallitus muuttaa vuoden           asetettu aikaisempaa vastaava enlmmäisarvo
2433:        1978 alussa voimaan tullutta määräystä       (ennen ja nyt enintään 1,5 mm) on ulkone-
2434:        nastarenkaiden nastojen ulkonemasta,         malle asetettu nyt myös vähi'rnmäisarvo 0,5
2435:        1,2 millimetristä aikaisempaan 1,5 mil-      mm ja keskiarvo 1,2±3 mm. Viimeksi maini-
2436:        limetriin liikenneturvallisuuden paranta-    tuilla määräyksillä on pyritty poistamaan aikai-
2437:        miseksi Pohjois-Suomessa, ja edelleen        semmin yleisesti esiintyneet ns. nollaullmnemat.
2438:        liikenneturvallisuutta koskien,              Toinen syy tapahtuneeseen pitokyvyn paranta-
2439:           aikooko Hallitus ryhtyä kokeilemaan       miseen saattaa olla se, että realistisemmasta
2440:        jalankulkijain heijastinpakon käyttöön       nastan pistovoiman mittaustavasta johtuen
2441:        ottamista jollal{in rajatulla alueella sen   uusissa renkaissa pistovoima käytännössä on
2442:        seikan selvittämiseksi, mikä on heikosti     hieman suurempi kuin vanhoissa renkaissa,
2443:        näkyvien jalankulkijain osuus liikenne-      vaikka hyväksymisarvot ovatkin pienemmät.
2444:        tapaturmissa?                                   Edellä sanotun perusteella Hallitus katsoo,
2445:                                                     ettei ole aihetta muuttaa nykyisiä nastarenkai-
2446:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       den ulkonemamääräyksiä.
2447: vasti seuraavaa:                                       Lukuisissa liikenneturvallisuutta koskevissa
2448:    On myönnettävä, että onnettomuusriski liuk-      tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että
2449: kaalla kelillä on moninkertainen verrattuna ris-    tiellä kulkevien henkilökohtaisten suojavälinei-
2450: kiin pitävällä kelillä. Tätä riskiä pyritään pie-   den käytön lisääminen on tehokkaimpia keinoja
2451: nentamaan toisaalta liukkauden torjunnalla          vakavien liikenneonnettomuuksien torjunnassa.
2452: (hiekotus, suolaus, sohjon poisto) ja toisaalta     Heijastin on todellinen suojaväline. Sillä pyri-
2453: käyttämällä ajoneuvoissa nasta- ja talvirenkaita.   tään estämään ennakolta huonoissa näkyvyys-
2454: Kummallakin tavalla on omat etunsa ja hait-         olosuhteissa tapahtuvia onnettomuuksia. Tut-
2455: tansa. Parhaiden vaihtoehtojen löytämiseksi on      kimuksissa on voitu todeta, että tehokas heijas-
2456: viime vuosina tehty lukuisia tutkimuksia sekä       tin parantaa jalankulkijan näkyvyyttä. Liiken-
2457: tienpitäjän (TVH:n) ,että nasta- ja rengasalan      neturvan tutkimuksessa on havaittu heijastimen
2458: toimesta. Liikenneministeriön asettaman nas-        käytön yleistyneen vuodesta 1974 vuoteen
2459: tarengastoimikunnan ja nastatyöryhmän ehdo-         1977 niin, että vuonna 1977 noin puolet ihmi-
2460: tusten ja sanottujen tutkimusten perusteella on     sistä käytti heijastinta maaseudulla.
2461: nastarenkaista ja niiden käytöstä annettu ensim-       Heijastimen käytön yleistymistä on osaltaan
2462: mäisen kerran v. 1974 määräyksiä, jotka nykyi-      edistänyt heijastinvalistus ja tiedotus, joita lii-
2463: sessä muodossaan ovat olleet voimassa syksystä      kenneministeriö tukee ja itsekin tekee. Päävas-
2464: 1979 alkaen. Raskaan ajoneuvokaluston nasta-        tuu heijastinvalistuksesta on ministeriön alai-
2465: renkaita määräykset koskevat syksystä 1980          sella Liikenneturvalla, joka levittää heijastin-
2466: alkaen.                                             tietoutta ja jakaa heijastimia esimerkiksi kou-
2467:    Valtion teknillinen tutkimuskeskus on sel-       luihin.
2468: vittänyt uusien nastarengasmääräysten vaikutus-        Eräs osa pyrkimystä heijastimen avulla estää
2469: 4                                             1980 vp.
2470: 
2471: liikenneonnettomuuksia on heijastimen laadun         kä käyttöpakko- että suositussäännöksen mah-
2472: parantaminen. Tässä työssä ollaan niin pitkällä      dolliset ja ilmeiset vaikutukset siihen, kuka
2473: että heijastimille on määrätty standardi. Hei-       katsotaan liikennevahingon aiheuttajaksi. On
2474: jastimien valmistajat voivat saada todistuksen       mahdollista, että vaikeasti loukkaantunut jalan-
2475: osoitukseksi siitä, että heijastin täyttää stan-     kulkija tuomitaan rangaistukseen ja veivoitetaan
2476: dardin vaatimukset. Ottamalla liikennetarvike-       maksamaan auton vahingot pelkästään sen pe-
2477: asetuksen maininta jalankulkijan heijastimesta       rusteella, että oikeudessa ei ole voitu esittää
2478: on mahdollista estää standardin täyttämättö-         muuta syytä onnettomuudelle kuin jalankulkijan
2479: mien heijastimien valmistus, myynti tai muu          laiminlyönti heijastimen käytössä.
2480: levitys. Vuoden 1979 lopulla vahvistetun stan-          Kolmanneksi käyttöpakkosäännös raJoittaa
2481: dardin oltua voimassa jonkin aikaa voi tämä          hallitusmuodon mukaista liikkumisvapautta. Ja
2482: toimenpide tulla ajankohtaiseksi.                    liikkumisvapauden rajoittaminen jollakin määrä~
2483:    Edellä selostettujen toimien ohessa ministe-      tyllä alueella loukkaa lisäksi yhdenvertaisuus-
2484: riössä on tutkittu ja tutkitaan lainsäädännöllisiä   periaatetta. Vaikka mo1empia perusoikeuksien
2485: keinoja heijastimen käytön lisäämiseksi. Heijas-     rajoituksia voidaan perustella vakavin liikenne-
2486: tinpakkosäännös tai heijastimen käyttöä suosit-      turvallisuusperustein, hallitus ei ole katsonut
2487: televa sääntö voidaan säätää, mutta siihen liit-     voivansa esittää käyttöpakkosääntöä.
2488: tyy ongelmia, jotka on ratkaistava.                     Kun nyt eduskunnassa käsiteltävänä olevaan
2489:    Käyttöpakkosäännöksessä olisi pystyttävä täs-     tieliikennelakiehdotukseen sisältyvät liikenne-
2490: mällisesti kuvaamaan, miten ja milloin heijas-       turvallisuutta parantavat säännökset ovat voi-
2491: tinta käytetään. Suositussäännöksellä ei ilmei-      massa, hallitus voi ottaa harkittavakseen heijas-
2492: sesti olisi toivottuja vaikutuksia, koska sään-      timen käyttöä suosittelevan säännöksen sen
2493: nöksellä oleva vaikutus perustunee sen rikko-        ohessa, että hallitus jatkaa toimenpiteitä heijas-
2494: misesta aiheutuvaan seuraamukseen. Tätä pää-         timen käyttöpakkoa koskevan ongelman selvit-
2495: telmää tukevat suositusten vaikutuksista tehdyt      tämiseksi.
2496: tutkimukset. Toisen ongelman muodostavat Se-
2497:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
2498: 
2499:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
2500:                                               N:o 13                                             5
2501: 
2502: 
2503: 
2504: 
2505:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2506: 
2507:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Statens tekniska forskningscentral har ut-
2508: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      rett de nya bestämmelsernas verkan på dubb-
2509: av den 5 februari 1980 till vederbörande med-       däckens friktionsegenskaper hos personbilar
2510: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     genom att utföra ±riktionsprov på is samt på
2511: av riksdagsman Lauri Impiö undertecknade            snöig väg och väg med hårt packad snöyta.
2512: spörsmål nr 13:                                     På grund av utredningarna kunde det konsta-
2513:                                                     teras, att i de nya bestämmelserna fastställda
2514:           Ämnar Regeringen i syfte att öka          dubbbäck hade något bättre fästförmåga än
2515:        trafiksäkerheten i norra Finland ändra       i de tidigare bestämmelserna fastställda däck.
2516:        den bestämmelse om dubbdäck som              Fastän de nya bestämmelserna anger samma
2517:        trädde i kraft vid ingången av år 1978       maximivärde för utsticket i dubbarna som
2518:        så, att utsticket i dubbarna i stället för   tidigare ( tidigare och nu högst 1,5 mm) har
2519:        1,2 mm blir 1,5 mm som tidigare, samt        för utsticket numera fastställts även ett mini-
2520:        vidare rörande trafiksäkerheten,             mivärde, 0,5 mm och ett medelvärde, 1,2 ±
2521:           ämnar Regeringen inleda experiment-       0,3 mm, vilket torde vara otsaken till ovan-
2522:        verksamhet beträffande obligatorisk an-      nämnda skillnad. Genom de sistnämnda be-
2523:        vändning av reflektorer för fotgängare       stämmelserna har man försökt eliminera de
2524:        inom ett visst begränsat område för att      tidigare allmänt förekommande s.k. nollut-
2525:        utreda viiken roll lätt urskiljbara fot-     sticken. En annan orsak till förbättrad fäst-
2526:        gängare spelar i trafikolyckor?              förmåga kan vara, att inträngningsförmågan
2527:                                                     hos nya däck på grund av en mera realistisk
2528:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mätningsmetod för dubbens inträngningsför-
2529: samt anföra följande:                               måga i praktiken är något bättre än i fråga
2530:                                                     om gamla däck, även om de godkända vär-
2531:    Det måste medges, att olycksrisken vid halt      dena är lägre.
2532: före är mångdubbel i jämförelse med risken vid         Med stöd ·av det ovan anförda anser Rege-
2533: gott väglag. Man försöker minska denna risk         ringen, att det inte finns skäl att ändra
2534: genom ·att å ena sidan förebygga halka ( sand-      gällande bestämmelser om dubbdäckens ut-
2535: ning, saltning, avlägsnande av sörja) och å         stick.
2536: andra sidan genom att förse fordonen med               I talrika undersökningar och utredningar
2537: dubb- och vinterdäck. Vardera sättet har            beträffande trafiksäkerheten har det konsta-
2538: sina för- och naokdelar. Under de senaste           terats, att ökad användning av personliga
2539: åren har många undersökningar gjorts på             skyddsanordningar för personer som rör sig
2540: åtgärd såväl av väghållaren ( VVS) som av           på vägarna är ett av de effektivaste sätten
2541: dubb- och däckbranschen, för att de bästa           vid förebyggandet av svåra trafikolyckor. En
2542: alternativen skall kunna fås fram. På basen         reflektor utgör en verklig skyddsanordning.
2543: av förslagen från de av trafikministeriet till-     Man strävar tili att därmed förebygga olyckor
2544: satta nabbdäckskommissionen och nabbarbets-         vid dålig sikt. I undersökningar har man
2545: gruppen och av nämnda undersökningar har            kunnat konstatera, att en effektiv reflektor
2546: bestämmelser om dubbdäck och om använd-             gör fotgängaren bättre synlig. I Tra:Hkskyddets
2547: ningen av dessa utfärdats för ,första gången        undersökning har det konstaterats, att reflek-
2548: år 1974. Dessa har i sin nuvarande form             torer fr.o.m. år 1974 fram tili år 1977 fått
2549: varit i kraft från och med hösten 1979.             en större användning, så att ca hälften av
2550: Bestämmelserna om dubbdäck gäller det tunga         befolkningen år 1977 använde reflektorer på
2551: fordonsbeståndet från och med hösten 1980.          1andsbygden.
2552: 088000226Y
2553: 6                                            1980 vp.
2554: 
2555:    Den allt större användningen av reflektorer      le uppenbarligen inte ha önskad effekt, eme-
2556: är en följd av den upplysning och informa-          dan stadgandets verkningar torde grunda sig
2557: tion om reflektorn som trafikministeriet under-     på den påföljd överträdelsen medför. Under-
2558: stöder och även deltar i. Huvudansvaret härvid      sökningarna om rekommendationens verkningar
2559: har Trafikskydd, som är underställt ministe-        stöder denna slutsats. Ett annat problem är
2560: riet och som sprider kännedom om samt               de eventuella och uppenbara verkningarna
2561: delar ut reflektorer t.ex. i skolorna.              såväl av stadgandet om obligatorisk som av
2562:    Man strävar bl.a. tili att genom förbättrade     stadgandet om rekommenderad användning då
2563: reflektoregenskaper förebygga trafikolyckor.        det gäller att bevisa, vem som förorsakat
2564: Följden av denna strävan är att reflektorerna       ifrågavarande trafikskada. Det är möjligt att
2565: har standardiserats. Tillverkare av reflektorer     en svårt skadad fotgängare ådöms straff och
2566: kan erhålla ett intyg på att reflektorn upp-        förpliktas att betala de skador en bil åsamkats
2567: fyller standardiseringskraven. Tillverkning, för•   endast på grund av att ingen annan orsak
2568: säljning och annan spridning av reflektorer         till olyckan har kunnat framläggas vid rätte-
2569: som inte uppfyller standardiseringskraven kan       gången än fotgängarens försummelse att an-
2570: hindras genom att i förordningen om handel          vända reflektor.
2571: med samt installering och reparation av tra-            För det tredje begränsar stadgandet om
2572: fitkförnödenheter inta ett omnämnande om            obligatorisk användning den i regeringsfor-
2573: reflektor för fotgängare. Denna åtgärd kan          men förutsatta rörelsefriheten, vilket i sin tur
2574: bli aktuell sedan den vid utgången av år            ytterligare kränker likställighetsprincipen. Trots
2575: 1979 fastställda standarden har varit i kraft       att de båda inskränkningarna av grundrättig-
2576: en tid.                                             heterna kan vara synnerligen motiverade med
2577:    Utöver de ovan nämnda åtgärderna har             avseende på trafiksiikerheten, har regeringen
2578: man i ministeriet kartlagt och kartlägger allt-     inte ansett sig kunna föreslå ett stadgande
2579: jämt möjligheterna att genom lagstiftningsåt-       om obligatorisk användning.
2580: gärder öka användningen av reflektorer. Ett             Sedan stadgandena om ökad trafiksäkerhet
2581: stadgande kan ges om obligatorisk eller re-         i det lagförslag som för närvarande behandlas
2582: kommenderad användning av reflektorer, men          i riksdagen har trätt i kraft, kan regeringen
2583: därav följer problem som skall lösas.               ta stadgandet om rekommenderad användning
2584:    Ett stadgande om obligatorisk användning         av reflektor i övervägande och samtidigt vidta
2585: av reflektorer skulle f.örutsätta en exakt be-      fortsatta åtgärder för att lösa problemet heträf-
2586: skrivning om hur och när en reflektor skall         fande obligatorisk användning av reflektor.
2587: användas. Ett rekommendationsstadgande skul-
2588:      Helsingfors den 14 mars 1980.
2589: 
2590:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
2591:                                                      1980' vp.
2592: 
2593: Skriftligt s~rsmäl . nr 14~,,..            i·   1
2594:                                                  •
2595: 
2596: 
2597: 
2598: 
2599:                                           Renlund m. fl.: Om tryggande av verksamheten på Mässkärs
2600:                          ! . ~ .. ; ; '
2601:                                              sjöbevakningsstation.
2602: 
2603: 
2604:                                  T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2605: 
2606:    Sjöbevakningen på Mässkär tillhör Karleby              mycket svårnavigerade farvatten mellan Karleby
2607: område. Karleby område består av 3 enheter,               och Jakobstad, vilket innebär att hjälpaktioner
2608: nämligen Kalajoki längst i norr, Karleby i mit-           ytterligare försvåras vid dåligt väder.
2609: ten och Mässkärs sb-station i söder. Mässkär                 Av lagen om gränsbevakningsväsendet fram-
2610: gränsar i söder tili Vasa sjöbevakningsdistrikt           går att sjöbevakningens främsta uppgift är att
2611: och Mickelsörarnas sb-station. Karleby distrik-           övervaka rikets gränser och att jämte polisen
2612: tet har ett område vars sjögräns är 180 km                upprätthålla allmän ordning och säkerhet inom
2613: lång. Inom området finns en stor skärgård                 gräns- och havsområdet ävensom att jämte tull-
2614: med en stor flotta av småbåtar och sommar-                verket handha tullbevakningen. Lagen och för-
2615: vilior. Karleby sb-station är sjöräddningsled-            ordningen har därtili ålagt sjöbevakningen en
2616: ningscentral och alarmcentral, där finns också            massa extra uppgifter.
2617: områdeschefen.                                               Då såväl polisen som tullen har bristande
2618:    Nu har kommendören för Bottniska vikens                resurser och ofta saknar tjänstebåt är de all-
2619: sjöbevakningsavdelning framfört ett förslag till          tid hänvisande tili handräckning från sjöbevak-
2620: Gränsbevakningsstaben i Helsingfors att man               ningens sida vid undersökningar och övervak-
2621: skall upphöra med Mässkärs sb-station för att             ningar i skärgården. Genom att indra Mäss-
2622: på så sätt få mera manskap tili kretscentra-              skärs sb-station skulle övervakningen av om-
2623: len i Karleby, så att inga "Hangöfall" skall              rådet med dess stora båttrafik och talrika be-
2624: inträffa på området. Bakgrunden tili förslaget            byggelse försvåras väsentligt. Vid efterspaning-
2625: torde vara att man framställt önskemål om                 ar av försvunna personer tili sjöss gäller det
2626: ett antal nya tjänster tili Karleby i ett fler-           att snabbt och effektivt kunna ingripa och ge
2627: tal år utan att några åtgärder vidtagits från             nödig handräckning. På grund av avstånden
2628: statsmaktens sida.                                        tili de kvarblivande stationerna skulle i såda-
2629:     Med tanke på sjöräddningsberedskapen för              na fall dyrbar tid gå tili spilio med risk för
2630: hela Karleby området borde Karleby sb-station             ytterligare katastrofer. Kiännedomen om skär-
2631: få 4 nya tjänster, utan att för den skull även-           gården kommer ookså otvivelaktigt att minska
2632: tyra Mässkärs sb-stations fortsatta verksamhet.           genom att de sjöbevakare som har ansvar för
2633: Det måste anses onaturligt och orealistiskt att           området har ett större område att bevaka.
2634: indra Mässkärs sb-station som har 2 städer,                   Dessutom fungerar Mässkärs sb-station som
2635: Jakobstad och Nykarleby, samt 3 kommuner                  en havsväderleksstation. Härifrån meddelas vä-
2636: Pedersöre, Larsmo och Kronoby inom sitt verk-             derlekssynopsen var tredje timme dygnet runt
2637: samhetsområde. Havs- och sjöområdet är ca.                tili meteorologiska inrättningen i Helsingfors,
2638:  700 km2 stort med en stor skärgård, där det              därifrån det sen meddelas genom radion och
2639: finns 5 620 fritidsbostäder och en småbåtsflot-           på sätt kommer sjöfarare tili godo.
2640:  ta på 8 500 båtar av skiftande storlek. Detta                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
2641:  innebär, att händer det någonting mellan t.ex.           den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
2642:  Nykarleby och Jakobstad i sjöräddningshänseen-           föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2643:  de tar det åtminstone 4 timmar att komma                 rådet ställa följande spörsmål:
2644:  från Karleby och hjälpa tili. Därtili är det
2645: 
2646: 
2647: 0880002270
2648: 2                                            1980 vp.
2649: 
2650:            Är Regeringen medveten om att bris-              vilka åtgärder avser · Regeringen · vid~
2651:         tande personelia resurser utgör hinder           taga ,för att avhjälpa dessa uppenbara
2652:         för Karleby sb-station att effektivt skö-        brister utan att Mässkärs sb-stations
2653:         ta sina åligganden, och                          fortsatta verksam'het påverkas?
2654: 
2655:     Helsingfors den 5 fehruari 1980.
2656: 
2657:          Boris Renlund                 Jutta Zilliacus              Gunnar Häggblom
2658:          Håkan Malm                    Ole Norrback                 Ingvar S. Melin
2659:                                        Bror LiUqvist
2660:                                                 N:o14                                                  3
2661: 
2662: Kirjallinen kysymys n:o 14.:                                                                Suomennos.
2663: 
2664: 
2665: 
2666: 
2667:                                   Renlund ym.: Mässkärin merivartioaseman toiminnan turvaami-
2668:                                      sesta.
2669: 
2670: 
2671: 
2672:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
2673: 
2674:    Mässkärin merivartioasema kuuluu Kokko-            välillä meripelastuksen osalta, kestää ainakin
2675: lan alueeseen. Kokkolan alueeseen kuuluu kol-         neljä tuntia tulla apuun Kokkolasta. Tämän
2676: me yksikköä eli Kalajoki pohjoisessa, Kokkola         lisäksi kulkuväylät Kokkolan ja Pietarsaaren
2677: keskellä ja Mässkärin merivartioasema etelässä.       välillä ovat hyvin vaikeasti navigoitavia, mikä
2678: Mässkär rajoittuu etelässä Vaasan merivartio-         merkitsee sitä, että huonon sään vallitessa
2679: piiriin ja Mickelsörarna -nimiseen merivartio-        avustustoimenpiteet vaikeutuvat entisestään.
2680: asemaan. Kokkolan piirillä on alue, jonka me-            Rajavartiolaitoksesta annetusta laista ilmenee,
2681: riraja on 180 km pitkä. Alueella on suuri             että merivartioston ensisijaisena tehtävänä on
2682: saaristo, jossa on suuri pienveneiden laivasto        valvoa valtakunnan rajoja ja poliisin ohella yl-
2683: sekä paljon kesähuviloita. Kokkolan merivar-          läpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta raja-
2684: tioasema on meripelastuskeskus sekä hälytys-          ja merialueella sekä tullilaitoksen ohella huo-
2685: keskus, siellä on myös aluepäällikkö.                 lehtia tullivartioinnista. Laki ja asetus on tä-
2686:     Pohjanlahden merivartioston komentaja on          män lisäksi asettanut merivartiostolle lukuisia
2687: nyt esittänyt Helsingissä sijaitsevalle rajavartio-   muita tehtäviä.
2688: laitoksen esikunnalle ehdotuksen, että Mässkä-           Kun sekä poliisilta että tuliilta puuttuu re-
2689: rin merivartioasema lakkautettaisiin, jotta tällä     sursseja eikä niillä usein ole virkavenettä, nii-
2690: tavalla saataisiin enemmän henkilökuntaa Kok-         den on aina pakko turvautua merivartioston
2691: kolassa sijaitsevaan piirikeskukseen ja jotta         apuun suorittaessaan tutkimuksia ja valvontaa
2692:  "Hangon tapauksia" ei sattuisi tällä alueella.       saaristossa. Mässkärin merivartioa:seman lakka-
2693: Taustana tälle ehdotukselle lienee se, että usea-     uttaminen va:ikeuttaisi oleellisesti tämän alueen
2694: na vuonna on esitetty toivomuksia uusien toi-         valvontaa, jolla on vilkas veneliikenne ja joka
2695: mien perustamisesta Kokkolaan ilman että min-         on tiheään rakennettu. Etsittäessä merellä hä-
2696: käänlaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdytty val-       vinneitä henkilöitä on voitava toimia nopeasti
2697: tiovallan toimesta.                                   ja tehokkaasti ja annettava tarvittavaa apua. Sii-
2698:     Silmälläpitäen Kokkolan alueen meripelas-         tä syystä, että etäisyydet jäljellejääviin asemiin
2699: tustoimintavalmiutta Kokkolan merivartioase-          olisivat suuret, kallista aikaa menisi hukkaan
2700: man olisi saatava neljä uutta tointa ilman            ja uusien katastrofien riskll kasvaisi. Saariston
2701:  että samanaikaisesti asetetaan uhanalaiseksi         tuntemus tulee epäilemättä myös vähenemään,
2702: Mässkärin merivartioaseman jatkuva toiminta.          mikäli ne merivartijat, jotka vastaavat alueesta,
2703: On pidettävä luonnottomana ja epärealistisena         joutuvat nyt valvomaan suurempaa aluetta.
2704: Mässkärin merivartioaseman lakkauttamista,               Tämän lisäksi Mässkärin merivartioasema toi-
2705:  jonka toiminta-alueeseen kuuluu kaksi kau-           mii merisääasemana. Täältä annetaan säätiedo-
2706: punkia, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy, sekä kol-       tulkset joka kolmas tunti ympäri vuorokauden
2707:  me kuntaa eli Pedersöre, Larsmo ja Kruunu-           Helsinkiin Ilmatieteen laitokselle, mistä saadut
2708:  pyy. Meri- ja järvialue on noin 700 km2 , johon      tiedot radiolla välitetään merenkulkijoille.
2709:  kuuluu suuri saaristo, jossa on 5 620 vapaa-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
2710:  ajan asuntoa sekä 8 500 venettä käsittävä pien-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
2711:  venelaivasto, johon kuuluu erikokoisia veneitä.      me valtioneuvoston asianomlllisen jäsenen vas-
2712:  Tämä merkitsee sitä, että mikäli jotakin ta-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2713:  pahtuu esim. Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren
2714: 4                                        1980 vp.
2715: 
2716:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että             mihin toimenpttersnn Hallitus :aikoo
2717:      puuttuvat henkilöresurssit muodostavat          ryhtyä, jotta nämä ilmeiset puutteet
2718:      esteen Kokkolan merivartioasemalle hoi-         saadaan poistetuiksi ilman että tämä
2719:      taa tehokkaasti tehtäviään, ja                  vaikuttaa Mässkärin merivartioaseman
2720:                                                      toiminnan jatkumiseen?
2721:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
2722: 
2723:        Boris Renlund               Jutta Zilliacus             Gunnar Häggblom
2724:        Håkan Malm                  Ole Norrback                Ingvar S. Melin
2725:                                    Bror Lillqvist
2726:                                               N:of4                                                5
2727: 
2728: 
2729: 
2730: 
2731:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
2732: 
2733:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        vartiolaitokseen perustettiin 4 varapäällikön
2734: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tointa, jotka ryhmitettiin meripelastuspalvelun
2735: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päi-         kannalta painopistealueille, Suomenlahden ja
2736: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    Ahvenanmaan merivartioalueiden komentopai-
2737: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      koille. Pohjanlahden komentopaikat jäivät
2738: sanedustaja Renlundin ym. kirjallisesta kysy-       vielä ilman varapäälli.kköä, mistä syystä raja-
2739: myksestä n:o 14, jossa tiedustellaan:               vartiolaitoksessa on suunniteltu Mässkärin me-
2740:                                                     rivartioaseman lakkauttamista, jolloin näin va-
2741:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       pautuvista toimista saataisiin mm. varapäälliköt
2742:        puuttuvat henkilöresurssit muodostavat       kaikille Pohjanlahden merivartioston komento-
2743:        esteen Kokkolan merivartioasemalle hoi-      paikoille, nimittäin Ouluun, Kokkolaan ja Vaa-
2744:        taa tehokkaasti tehtäviään, ja               saan.
2745:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Vartioyksikön lakkauttamiseen on rajavartio-
2746:        ryhtyä, jotta nämä ilmeiset puutteet         laitoksessa jouduttu turvautumaan aiemminkin.
2747:        saadaan poistetuiksi ilman että tämä         Riittävien henkilöresurssien turvaamiseksi tär-
2748:        vaikuttaa Mässkärin merivartioaseman         keimmille vartioyksiköille on 60- ja 70-luvuilla
2749:        toiminnan jat:kumiseen?                      lakkautettu yhteensä lähes 20 vartioasemaa ja
2750:                                                     8 vartiolaivayksikköä.
2751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Rajavartiolaitoksen henkilöresurssien riittä-
2752: vasti seuraavaa:                                    vyyttä meripelastuspalveluun on viime aikoina
2753:    Valtioneuvoston vuonna 197 3 tekemä pää-         selvitetty sekä pelastuspalvelun valtakunnallisen
2754: tös järjestelyistä pelastuspalvelun kehittämises-   neuvottelukunnan meripelastusjaostossa että mi-
2755: tä määrittää tehtävät ja vastuun sen mukai-         nisteriryhmässä. Vaikka lopullisia ratkaisuja ei
2756: seksi, mitä asianomaisten viranomaisten tehtä-      vielä olekaan tehty, niin ministeriryhmä on kat-
2757: vistä on säädetty tai säädetään. Vuonna 1976        sonut, että rajavartiolaitoksen edellytyksiä
2758: on rajavartiolaitokselle, siitä annetussa asetuk-   mm. meripelastuspalvelun johtamisessa tulee
2759: sessa, säädetty erääksi tehtäväksi "johtaa meri-    kehittää henkilöresursseja lisäämällä 5-vuotis-
2760: pelastuspalveluun osallistuvien yhteistoimintaa".   suunnitelman puitteissa. Pohjanlahden merivar-
2761: Johtamista varten onkin meripelastusjärjestel-      tioston komentopaikkojen vahventamiseksi tar-
2762: mässä merivartioalueen komentopaikat nimetty        vittavat henkilölisät ovat suunnitelman kiireys-
2763: lohko- ja hälytyskeskuksiksi, missä meripelas-      järjestyksessä kärkipäässä.
2764: tuspalvelun yhteistoimintaa johtaa merivartio-         Tarkoituksena on esittää rajavartiolaitokseen
2765: alueen päällikkö apunaan viranomaisista ja va-      perustettavaksi meripelastuspalvelun kehittämi-
2766: paaehtoisista koostuva johtoryhmä. Yhden mie-       sen kannalta tarpeellisia virkoja ja toimia. Täl-
2767: hen, aluepäällikön voimin ei kuitenkaan voida       löin mm. Kokkolan mer:ivartioasema voidaan
2768: toteuttaa jatkuvaa, välitöntä toimintavalmiutta.    vahventaa ja se pystyy hoitamaan tehtävänsä
2769: Rajavartiolaitos onkin pyrkinyt kehittämään ni-     nykyistä tehokkaammin eikä tarvitse lakkaut-
2770: menomaan aluepäällikkötason johtamisvalmiutta.      taa sinänsä tarpeellisia merivartioasemia, mm.
2771:    Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa raja-         Mässkäriä.
2772:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
2773: 
2774:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2775: 0880002270
2776: 6                                            1980 vp.
2777: 
2778: 
2779: 
2780: 
2781:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2782: 
2783:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rådena, Finska vikens och Alands sjöbevak-
2784: anger har Ni, Herr Talman, med Eder. skri-         ningsområdenas kommandoplatser. Bottniska vi-
2785: velse av den 5 februari 1980 till vederbö-         kens kommandoplatser blev tillswdare utan
2786: rande med1em av statsrådet översänt avskrift       vicechefer, vilket är orsaken till att gränsbe-
2787: av fö1jande. av riksdagsman Renlund. m. fl. un-    vakningsväsendet har plarierat att indra Mäss-
2788: dertecknade spörsmål nr 14:                        skärs sjöbevakningsstation för att av de tjäns-
2789:                                                    ter som härigenom blir obesatta erhålla bl.a.
2790:           Är Regeringen medveten om att bnis-      vicechefer till alla Bottniska vikens komman-
2791:        tande personelia resurser utgör hinder      doplatser, nämligen till Uleåborg, Karleby och
2792:        för Karleby sb-station att effektivt skö-   Vasa.
2793:        ta sina åligganden, och                        lnom gränsbevakningsväsendet har man även
2794:           vilka åtgärder avser Regeringen vid-     cidigare varit tvungen att tillgripa indragning
2795:        taga för att avhjälpa dessa uppenbara       av bevakningsenheter. I syfte att trygga till-
2796:        brister utan att Mässkärs sb-statiorrs      räckliga personelia resurser för de viktigaste
2797:        fortsatta verksamhet påverkas?              bevakningsenheterna har sammanlagt närmare
2798:                                                    20 bevakningsstationer och 8 bevakningsbåts-
2799:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       enheter indragits på 60- och 70-talet.
2800: samt anföra följande:                                 Gränsbevakningsväsendets personelia resur-
2801:                                                    sers tillräcklighet för sjöräddningstjänst har
2802:    Enligt statsrådets beslut av år 1973 angåen-    senast utretts såväl av sjöräddningssektionen
2803: de åtgärder för främjande av räddningstjäns-       inom delegationen för riksomfattande rädd-
2804: ten bestäms uppgifterna och ansvaret i enlig-      ningstjänst som av en ministergrupp. Även
2805: het med vad som är stadgat eller stadgas om        om man ännu inte har nått fram till ·slutliga
2806: vederbörande myndigheters uppgifter. År 197 6      lösningar, har ministergruppen ansett att gräns-
2807: stadgades i förordningen om gränsbevaknings-       bevakningsväsendets förutsättningar bl.a. i frå-
2808: väsendet, för gränsbevakningsväsendet som en       ga om ledningen av sjöräddningstjänsten bör
2809: särskild tilläggsuppgift "att leda samarbetet      utvecklas genom att öka de personelia resur-
2810: mellan dem som deltager i sjöräddningstjäns-       serna inom ramen för en femårsplan. De per-
2811: ten". För ledningen har därför i sjöbevaknings-    sonelia utökningar som behövs för att för-
2812: systemet bevakningsområdets kommandoplatser        stärka Bottniska vikens sjöbevakningssektions
2813: uts·etts till undercentraler och alarmcentraler,   kommandoplatser, hör till de mest brådskande
2814: där sjöräddningstjänstens samarbete leds av sjö-   åtgärderna i planen.
2815: bevakningsområdets chef med bistånd av en             Avsikten är att föreslå inrättandet av så-
2816: ledningsgrupp sammansatt av myndigheter och        dana tjänster och befattningar inom gränsbe-
2817: frivilliga. Med en man, distriktschefen, kan       vakningsväsendet som med tanke på utveck-
2818: likväl en kontinuerlig, direkt beredskap inte      landet a.v sjöräddningstjänsten är erforderliga.
2819: förverkligas. Gränsbevakningsväsehdet har där-     Härvid kan bl.a. Karleby sjöbevakningsstation
2820: för vinnlagt sig om att utveckla särskilt led-     förstärka och den kan ·sålunda handha sina
2821: ningsbevedskapen på distriktschefsnivå.            åligganden mer effektivt än för närvarancfe,
2822:    1 statsförslaget för innevarande år inrätta-    och man blir inte tvungen att indra i sig
2823: des 4 vicecilefstjänster, som med tanke på sjö-    erforderliga sjöbevakningsstationer, som bLa.
2824: räddningstjänsten förlades till tyngdpunktsom-     Mässkär.
2825:      Helsingfors den 14 mars 1980.
2826: 
2827:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2828:                                               1980 vp.
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 
2833:                                   Renlund m. fl.: Om skattemyndigheternas åtgärder i ett bolags
2834:                                   · konkurs i Jakobstad.
2835: 
2836: 
2837: 
2838:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2839: 
2840:     Vintern 1977-78 drabbades Jakobstads             bevisas. I verkligheten torde sluträkningen
2841: arbetsmarknad av ett svårt bakslag när möbel-        stanna långt under 1 mmk.
2842: fabriken Oy Bjarne Dahlqvist Ab försattes i             I det dramatiska skeendet 1977-78 blev
2843: konkurs och största delen av de omkting 180          skattemyndigheternas agerande avgörande för
2844: anställda förlorade sina arbetsplatser.              händelseutvecklingen. Ett företags finansiärer
2845:     På grund av en mycket snabb utbyggnad,           ansåg sig tvungna tili sådan försiktighet att
2846: stimulerad av påtagliga försäljningsframgångar       en fortsatt verksamhet omöjliggjordes. Kon-
2847: inte minst utomlands, fick företaget våren-          kursförfarandet bedömdes som den enda rik-
2848: sommaren 19 77 finansieringssvårigheter. Dit-        tiga metoden. De flesta anställda avskedades
2849: tilis hade banker och olika statliga industri-       och verksamheten avvecklades praktiskt taget
2850: stödsfonder gett de krediter som behövdes.           helt och fortsatte under tillförordnad ledning
2851: I samband med utredningen för ett utökat             närmast i sanerings- och underhållssyfte.
2852: kommunalt stöd ifrågasattes företagets kredit-          Mot bakgrunden av detta synes det vara be-
2853: värdighet, dess soliditet och solvens.               fogat med en statlig granskning av principerna
2854:     I detta skede uppdagade grav misskötsel i        för skattemyndigheternas agerande. Skattekrav
2855: företagets försäljningsorganisation i Sverige        på 42 miljoner mark på ett ungt företag som
2856: Ab BD Design. Detta har senare lett tili             under hela sin verksamhet kommer tili en
2857: rättegång mot BD Designs direktör för grov           total omsättning av ungefär samma storlek
2858:  trolöshet mot huvudman och sannolikt för-           måste ju betecknas som orimliga.
2859: skingring - kanske i storleksordningen 5-6              Enligt länsskattebyrån bör en skattefordran
2860: miljoner mark.                                       bevakas för angivet år och ifall osäkerhet fin-
2861:      Den 22 oktober 1977 uppgavs företagets          nes om vilket år skatteskuld gäller bör myndig-
2862:  skuldbörda tili ca 20 miljoner mark.                het bevaka samma fordran även för andra
2863:      Den 25 oktober 1977 begärde Bjarne Dahl-        möjliga år, i värsta fall för tre olika år. Detta
2864:  qvist, uppmanad av sina kreditgivare, före-         innebär teoretiskt att skattefordran kan stäl-
2865:  taget i konkurs sedan skattemyndigheterna som       las på belopp trefalt det verkliga.
2866:  sina fordringar preliminärt angett "10-tals mil-       Om skattelagen tillåter detta förfaringssätt
2867:  joner".                                             bör bestämmelserna ändras så att dylika
2868:      Den 17 november 1977 uppgavs företagets         chockanspråk inte kan ställas. Om skattebyrån
2869:  skulder tili 22,1 mmk och dess tillgångar tili      i detta fall överskridit sina befogenheter bör
2870:  19,1 mmk.                                           de ansvariga avkrävas förklaring för eventuella
2871:      Den 2 december 1977 redogör Bjarne Dahl-        rättsliga åtgärder.
2872:  qvist rätt ingående för sina grundade miss-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
2873:  tankar mot skötseln av dotterbolaget i Sve-         den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen
2874:  rige.                                               föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
2875:      Den 16 mars 1978 framlägger länsskatte-         rådet ställa följande spörsmål:
2876:  byrån krav på 42 mmk, vilket redan då
2877:  chockerade boutredarna och alla de revisorer                 Är Regeringen medveten om att
2878:   som på olika sätt handlagt fallet.                        skattemyndigheternas åtgärd förde Oy
2879:      Efter 1,5 års fortsatta utredningar visar det          Bjarne Dahlqvist Ab i konkurs på
2880:   sig att länsskattebyråns anspråk inte kunnat              basen av skattefordringar som seder-
2881: 0880001993
2882: 2                                        1980 vp.
2883: 
2884:      mera visade sig uppgå tili en bråkdel          ta i anledning därav .och .för ~n.. .fö1
2885:      av det som uppgavs då konkursansökan           hindra att dylikt .förfarande upprepa
2886:      inlämnades, och om så är,                      med dess negativa effekter på sysse:
2887:         vilka åtgärder avser Regeringen vid-        sättning och företagarens rättsskydd?
2888:     Helsingfors den 5 februari 1980.
2889:                  .     -
2890:              Boris Renlund                              Ole Norrback
2891:              Ingvar S. Melin                            Jutta Zilliacus
2892:              Elisabeth Rehn                             Håkan Malm
2893:                                                   N:o 1.1
2894: 
2895: Kirjallinen kysymys n:o 15: ·                                                                Suomennos.
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900:                                     Renlund ym.: Veroviranomaisten toimenpiteistä pietarsaarelaisen
2901:                                          yrityksen konkurssiasiassa.
2902: 
2903: 
2904: 
2905:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2906: 
2907:    Talvella 1977-78 Pietarsaaren työmarkki-              tavoin olivat olleet tekemisissä tapauksen
2908: noita kohtasi kova takaisku, kun huonekaluteh-           kanssa.
2909: das Oy Bjarne Dahlqvist Ab asetettiin kon-                  Puolitoista vuotta jatkuneiden selvitysten
2910: kurssiin ja suurin osa noin 180 työntekijästä            jälkeen osoittautuu, että lääninveroviraston vaa-
2911: menetti työpaikkansa.                                    timuksia ei ole voitu todistaa. Todellisuudessa
2912:    Erittäin nopean laajenemisen johdosta, jonka          loppulasku jäänee pitkälti alle yhden miljoo-
2913: aikaansaivat merkittävät myyntimenestykset               nan markan.
2914: mm. ulkomailla, yritys joutui keväällä ja ke-               Dramaattisessa tapahtumasarjassa 1977-78
2915: sällä 1977 rahoitusvaikeuksiin. Siihen saakka            veroviranomaisten toiminnalla oli ratkaiseva
2916: olivat pankit ja erilaiset valtiolliset teollisuus-      merkitys tapahtumien kehitykselle. Yrityksen
2917: tukirahastot antaneet tarvittavat luotot. Selvi-         rahoittajat katsoivat olevansa pakotettuja sd-
2918: tettäessä lisättyä kunnallista tukea asetettiin          laiseen varovaisuuteen, että toiminnan jatku-
2919: kyseenalaiseksi yrityksen luottokelpoisuus, vaka-        minen tehtiin mahdottomaksi. Konkurssime-
2920: varaisuus ja maksukyky.                                  nettely katsottiin ainoaksi oikeaksi keinoksi.
2921:    Tässä vaiheessa huomattiin vakavia laimin-            Useimmat työntekijöistä irtisanottiin ja toimin-
2922: lyöntejä yrityksen Ruotsissa olevassa myynti-            ta lopetettin käytännöllisesti katsoen koko-
2923: ovganisaatiossa Ab BD Designissa. Tämä on                naan ja sitä jatkettiin asetetun johdon alaisena
2924: myöhemmin johtanut BD Designin johtajaa                  lähinnä saneeraus- ja ylläpitotarkoituksessa.
2925: vastaan käytävään, törkeätä epärehellisyyttä                Tätä taustaa vasten katsottuna näyttää ai-
2926: päämiestä kohtaan ja todennäköistä kavallusta            heelliselta se, että valtio tarkastaa veroviran-
2927: koskevaan oikeudenkäyntiin kavalluksen mää-              omaisten toiminnan periaatteet. 42 miljoonaa
2928: rän noustessa ehkä 5-6 milj. markkaan.                   markkaa käsittäviä verovaatimuksia, jotka koh-
2929:    Lokakuun 22 päivänä 1977 yrityksen velat              distetaan nuoreen yritykseen, jonka kokonais-
2930: olivat 20 milj. markkaa.                                 liikevaihto koko sen olemassaolon aikana nou-
2931:     Lokakuun 25 päivänä 1977 Bjarne Dahlqvist            see suurin piirtein samaan määrään, on pidet-
2932: pyysi yrityksensä asettamista konkurssiin saa-            tävä suhteettomina.
2933: tuaan siihen kehotuksen luotonantajaltaan ja                Lääninveroviraston mukaan verosaatavaa on
2934: veroviranomaisten ilmoitettua alustavasti vaati-         valvottava ilmoitetun vuoden osalta ja mikäli
2935: mustensa määräksi "kymmenet miljoonat mar-               ilmaantuu epävarmuutta siitä, mitä vuotta vero-
2936: kat".                                                    velka koskee, veroviranomaisten on valvottava
2937:     Marraskuun 17 päivänä 1977 ilmoitettiin,             samaa vaatimusta myös muiden mahdollisten
2938: että yrityksen velat olivat 22,1 milj. markkaa           vuosien osalta eli pahimmassa mahdollisessa
2939: ja varat 19,1 milj. markkaa.                             tapauksessa kolmen eri vuoden osalta. Teorias-
2940:     Joulukuun 2 päivänä 1977 Bjarne Dahlqvist            sa tämä merkitsee sitä, että verovaatimus voi
2941: selostaa varsin yksityiskohtaisesti perustellut          koskea määrää, joka on kolminkertainen verrat-
2942: epäilyksensä siitä, miten tytätyhtiötä Ruotsissa         tuna todelliseen määrään.
2943: on hoidettu.                                                Jos verolaki sallii tällaisen menettelytavan,
2944:     Maaliskuun 16 päivänä 1978 lääninvero-               on määräyksiä muutettava siten, että tällaisia
2945: virasto esittää 42 milj. markan vaatimuksen,             shokkivaateita ei voida asettaa. Jos verovirasto
2946: mikä jo silloin aiheutti shokin pesän selvittä-          tässä tapauksessa on ylittänyt valtuutensa, vas-
2947: jille ja kaikille niille tilintarkastajille, jotka eri   tuussa olevilta on vaadittava selitystä, jotta
2948: voit$ii,n tyhtyä mahdollisiin oikeudellisiin toi-      menpiteen perustuessa verovaatim:u'~siin1
2949: menpiteisiin':                                         jotka sittemm!n osoittautuivat . murto-
2950:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-     osaksi siitä, mitä oli ilmoitettu kun
2951: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme              konkurssihakemus jätettiin, ja jos on,
2952: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2953: vaksi seuraavan kysymyksen:                            ryhtyä tämän johdosta sekä estääkseen
2954:                                                        sen, ettei tällainen menettely, jolla on
2955:          'bnk~ ~ H;Ilifus 'tietoinen siitä, että . ,   lciel~eisiä vaikutuksia työllisyyteen ja
2956:         veroviranomaisten toimenpide johti Oy          yrityksen oikeusturvaan, toistuisi?
2957:         Bjarne Dahlqvist Ab:n konkurssiin toi-
2958:      Helsingissä 5 päivänähelmikuuta 1980.
2959: 
2960:                 Boris Renlund                              Ole Norrback
2961:               · Ingvar s. Melin ·                          Jutta Zilliacus
2962:                 Elisabeth Rehn                             Håkan·Malm
2963:                            E d u s ku .n rt a n He r r a P u h e nd e h e ll e.
2964: 
2965:  . Val:tiQP.iiiv;äjärjestyksen 3 7. § :.n l momentissa   tom~a veroja sekä my9herpmin maksuu~J;!'in~a­
2966: mAiuituss.a tarkoituksessa T~, .Herta Puherpjes,         via veroja viivästysseufaamuk;sineen· ··; J;uq!Jl~o•.
2967: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 · päiv~tyn              konkurssiasiassa annettiin 14, 6.. 1978., , : .) 1
2968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                Oikeushenkilö tai muu yhteisö,, ~~~li:Uffi:
2969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . J.cansan-        yleensä aina konkurssiin, jollei se pysty tp~;:
2970: edustaja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta             samaan verovelkaansa. Oikeushenkilö .vs>i4~Jltl
2971: kirjallisesta kysymyksestä n:o 15:                       kuitenkin jättää hakematta konkurssiin, jos sen
2972:                                                          verovelka on vähäinen eikä konkurssilla saa-
2973:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että           dun selvityksen mukaan veroja ·saada peri-
2974:         veroviranomaisten toimenpide johti Oy            tyiksi.                                    .
2975:         Bjarne Dahlqvist Ab:n konkurssiin toi-              Vaasan lääninveroviraston 20. 10. 1977 jät-
2976:         menpiteen perustuessa verovaatimuksiin,          tämän yhtiötä koskevan konkurssihakemuksen
2977:         jotka sittemmin osoittautuivat murto-            perusteina olivat maksuunpannut ·maksamatto-
2978:         osaksi siitä, mitä oli ilmoitettu kun            mat verot. Siten lääninveroviråston Vasta kon-
2979:         konkurssihakemus jätettiin, ja jos on,           kurssivalvonnassa 15. 3. 1978 valvomien mää-
2980:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          rien ei voida katsoa vaikuttaneen yhtiön pää-
2981:         ryhtyä tämän johdosta sekä estääkseen            tökseen hakea itsensä jo 25. 10.1977 kbnkurs-
2982:         t>en, ettei tällainen menettely, jolla on        siin. Yhtiön konkurssivalvonnassa on valvottu
2983:         kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja          sekä ma:ksuunpantuja että arviomääräisiä vero-
2984:         yrityksen oikeusturvaan, toistuisi?              saatavia. Lääninverovirasto on perustanut val-
2985:                                                          votut määrät valvonta-aikana sillä olleiSiin lii-
2986:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kevaihtoverotoimistosta ja verotoimistosta sekä
2987: vasti seuraavaa:                                         vireillä olevista verotarkastuksista saatuihin tie-
2988:    Kysymyksessä tarkoitetun osakeyhtiön vero-            toihin.                                   . ·' • .
2989: jen perinnässä on ryhdytty erikoisperintätoi-               Lääninveroviraston tehtävänä on harkita ·kon-
2990: menpiteisiin 18. 8. 1977. Verojen maksuaika-             kurssissa arviomäärin valvottav~t myöhemmin
2991: taulun noudattamatta jättäminen, verovelkojen            maksuunpantavat verot. Lääninverovirastojen
2992: määrän kasvaminen ja tytäryhtiön asettaminen             mahdollisuudet harkita konkurssissa valvottavat
2993: konkurssiin Ruotsissa johtivat siihen, että Vaa-         verojen arviomäärät siten, että arvioiden ja
2994: san lääninverovirasto jätti yhtiötä koskevan             myöhemmin maksuunpantavien verojen vastaa-
2995: konkurssihakemuksen Pietarsaaren raastuvan-              vuus saadaan aikaisempaa tarkemmaksi; ovat
2996: oikeudelle 20. 10. 1977. Hakemuksen perus-               veronkantouudistuksen johdosta lisääntyneet,.
2997: teina esitettiin maksuunpannut maksamattomat             Toisaalta valvonnan laiminlyönnistä tai mää~
2998: verot. Yhtiö asetettiin konkurssiin kuitenkin            rältään liian pienenä suoritetusta valvonnasta
2999: omasta hakemuksestaan 25. 10. 1977.                      aiheutuu, että konkurssissa menetetään · mah-
3000:    Konkurssivalvonnassa 15. 3. 1978 verotar-             dollisuus saada suoritus konkurssiin Jqovute•
3001: kastusten ollessa vielä kesken Vaasan läänin-            tuista varoista.
3002: verovirasto valvoi maksuunpantuja maksamat-                                                         -)   1,
3003: 
3004: 
3005: 
3006: 
3007:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
3008: 
3009:                                                                             Ministeri Pirkko Työläjärvi
3010: 6'                                            1980 vp;
3011: 
3012: 
3013: 
3014: 
3015:                             T i 11 R i k s d a g e ns He rr Ta 1m: a n.
3016: 
3017:   ·l dcrt syfte 37 § 1 room; riksdagsordningen       nare skulle komn:1a att debiteras jämte dröjs-
3018: anger ..har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          målspåföljd. Dom .i konkursmålet gavs 14. 6.
3019: velse av den 5 februari 1980 tili vederbörande       1978.
3020: medlem av .statsrådet översänt avskrift av föl-         Juridiska personer eller andra samfund be-
3021: jande IJ.V riksdagsman Boris Renlund m. fl.          gärs i allmänhet alltid i konkurs om de inte
3022: undertecknade spörsmål nr 15:                        kan betala sina skatteskulder. En juridisk per-
3023:                                                      son behöver dock inte begäras i konkurs om
3024:                Är Regeringen medveten om att         dess skatteskuld är ringa och man, enligt er-
3025:             skattemyndigheternas åtgärd förde Oy     hållen utredning, inte genom konkurs skulle
3026:      · ' Bjarne Dahlqvist Ab i konkurs på            kunna indriva skatterna .
3027:         . ,basen av skattefordringar som seder-         Som grund för länsskatteverkets i Vasa Iän
3028:          .. mera visade sig uppgå tili en bråkdel    begäran 20. 10. 1977 att bolaget skulle försät-
3029:             av. det som uppgavs då konkursansökan    tas i konkurs låg de debiterade obetalda skat-
3030:          ·. inlämnades, och om så är,                terna. Sålunda kan de belopp som länsskatte-
3031:           ·. vilka åtgärder avser Regeringen vid-    verket först vid konkursbevakningen 15. 3.
3032:             ta i anledning därav och för att för-    1978 bevakade inte anses ha påverkat bolagets
3033:          . hindra att dylikt förfarande upprepas     beslut att redan 25. 10. 1977 begära sig självt
3034:            ·nied dess negativa effekter på syssel-   i konkurs. Vid konkursbevakningen bevakades
3035:             sätthlng och företagarens rättsskydd?    såväl debiterade som uppskattade skattetill-
3036:                                                      godohavanden. Länsskatteverket har motiverat
3037:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de bevakade beloppen med de uppgifter som
3038: sam.t ariföra följande:                              verket under bevakningstiden haft tillgång tili
3039:    Vid indrivningen av det i spörsmålet avsedda      och som erhållits från omsättningsskattebyrån
3040: aktiebolagets skatter har specialindrivningsåt-      och skattebyrån samt från den pågående skatte-
3041: gärdh vidtagits 18. 8. 1977. Då tidtabellen för      granskningen.
3042: betalhlng av skatterna inte iakttagits, skatte-          Det ankommer på länsskatteverket att pröva
3043: skulderna ökat och dotterbolaget försatts i          tili vilket belopp skatter, som kommer att debi-
3044: konkurs i Sverige, var följden att länsskatte-       teras senare, skall bevakas vid konkurs. Läns-
3045: verket i Vasa län 20. 10. 1977 tili rådstuvu-        skatteverkens möjligheter att överväga beloppet
3046: rätten ·. i Jakobstad inlämnade konkursansökan       av de uppskattade skatter som skall beva:kas
3047: beträf(ande bolaget. Som grund för ansökan           vid konkurs så, att uppskattningarna och de
3048: anfördes de debiterade obetalda skatterna. Bo-       senare debiterade skatterna motsvarar varandra
3049: laget försattes dock på egen begäran i kon-          bättre än hittills, har ökat som en följd av
3050: kurs 25. 10. 1977.                                   skatteuppbördsreformen. A andra sidan leder
3051:    Vid konkursbevakningen 15. 3. 1978, då            försummelse vid bevakningen eller bevakning
3052: skattegranskningen ännu inte hade slutförts,         till för litet belopp tili förlust av möjligheten
3053: bevakade länsskatteverket i Vasa län de debi-        att vid konkurs erhålla prestation av de medel
3054: terade obetalda skatterna samt skatter som se-       som avträtts tili konkurs.
3055:       Helsingfors den 10 mars 1980.
3056: 
3057:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
3058:                                               1980 Vp.
3059: 
3060: Skrifttigt Spörsmål nr 16.
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 
3065:                                   Melin: Om Hka stiillning för Postbanken och andra banker vid
3066:                                       erläggandet av skatteåterbäringarna.
3067: 
3068: 
3069:                              T i l! R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3070: 
3071:    Om skattskyldig önskar få · sin eventuell~          Med hänvisning tiH det ovanstående vill jag
3072: skatteåterbäring inbetald direkt på si1:t bank-     med s·töd av 37 § 1 mo.m. riksdagsotidningen
3073: kontö, skall han i sin deklavationsblankett på      tili vederbörande medlem av sta-wrådet ställa
3074: angiven plat>s ange sitt bankkon;tos fuHständiga    följande spörsmål:
3075: nummer jämte bankens och kontorets namn;
3076: Vid utdelning av deklarationsblanketter tili                   Är Regeringen medveten ,om att
3077: skattskyldiga har redan åtminstone under ett                skattemyndighetema · genofu · att. dirigera
3078: par års tid den skattskyldiges postgironummer,              skatteåterbäringar genom·· Postbanken
3079: om han har ett sådant, färdigt införts i blanket-           förskaffar denna en kookurrensförmån
3080: ten på skattemyndigheternas förscrg utan atJt               i jämfördse med andra battket, och om
3081: den berötda persol1!en på förband givks tillfälle           så är fallet,           ·
3082: att själv bes.tämma huruvioo han eller hoo vill                är Regeringen beredd at-t ·S'e tili att
3083: få :sin åtetbäring via Postbanken dler någon an-            skattemyndigheterna behimdlar oHka
3084: nan bank. Detta förfaringssätt ger Postbanken               banker jämbördigt?
3085: en konkurrensfavör i jämförelse med andra
3086: banker och borde därför inte av en neutral
3087: myndighet användas.
3088:      Helsingfors den 5 februari 1980.
3089: 
3090:                                           Ingvar S. Melin
3091: 
3092: 
3093: 
3094: 
3095: 0880001650
3096: 2                                                1980 vp.
3097: 
3098: Kirjallinen kysymys n:o 16.                                                                ..,Suomennos.
3099: 
3100: 
3101: 
3102: 
3103:                                     Melin: Muitten pankkien rinnastamisesta Postipankkiin veron-
3104:                                        palautus.ten suorittamisessa.
3105: 
3106: 
3107:                           Eduskunnan Herr.a ;puhemiehelle .
3108: 
3109:   . Jos v,eroye~vollin~:;n haluaa saada mahdollisen     tän:;tän vuoksi olisi puolueettoman viranomaisen
3110: v~ronpalautuksen.sa rpaksetuksi suoraan .pank-          käy~ettävä.                       · • .· .
3111: kitiliHeen,.·hänen -on ~roilmoitukseensa määrät-           Edellä olevaan viitaten sekä va~tiopäiväjär~
3112: tyyn paikkaan merkittävä pankkitilinsä täydeili~        jestyks.en 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
3113: nen numero sekä pankin ja konttorin nimi.               tioneuvoston asianomaisen jäsenen _-vastatta-
3114: Jaettaeslia . ,v:eroi1mpJ.tuslomakkeha verovelvoili-    vaksi seuraavan kysymyksen:
3115: sille on. io. aina~in. parin vuoden aikana verovel-
3116: voHisen pOiStisiirtonumero, mikäli hänellä .sellai-               Onko Hallitus tietoinen sHtä, että ve-
3117: nen on, 'vew.viranomaisten toimesta v~lmiiksi                  roviranoma1set ohjaamalla veronpalau-
3118: kirjoitettu <(ofl:ialq;:.eeseen ilman että ko. henki-          tukset Postipankin kautta antavat rt:älle
3119: lölle olisi etukäreen annettu mahdoUisuus itse                 pankille kilpailuedun verrattuna muihin
3120: määrätä h\lh,Hlakp hän saada V'eronpalautuksensa               pankkeihin, ,ja jos on, _. _
3121: Postipanl,dtL t~i jonkin muun pankin kautta.                      onko Hallitus valmis huolehtimaan
3122: Tämä menettelytapa antaa Postipankille kilpai-                 si1tä, että veroviranomaiset käsittelev~t
3123: luedun verrattuna muihill pankkeihin eikä sitä                 eri pankkeja tasaveroisesti?.- ' --
3124:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3125: 
3126:                                              Ingvar S. Melin
3127:                                                       ~:o 16                                                   3
3128: 
3129: 
3130: 
3131: 
3132:                             Ed u s k u rii1 a n Herra Puhe m i e he II e.
3133: 
3134:  Valtippäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                voidaan veronpalautukset kuitenkin maksaa
3135: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra<Puhemies,               paitsi postisiirron tililtäottana myös palautuk-
3136: ~et~.~5 päivän~ h~lmikuuta ~980 p~vätyp ~ir­                sensaajan postisikto~ tai panlr..kitiliJle.
3137: ieenne :ohella. to11n1 ttanut v'<ll twne~vost<>n. asr:an-      Suoitaan tilille maksaminen on veronkantovi-
3138: )ma~lk.~jäsenelle jäljennöksen kan·~~dustaja                rarl.örnaisten työtä· ja kustannuksia .säästävä ·rat-
3139: [ngyar·. S, .• Melinin· näin kuuluvaSJt~ ~irj allis~s ta    kaisu. Viimeksi toimitetun verotuksen enna-
3140: kysymyksestä n:o !6:                                        konpalautuksista on tililtäottojen kappalemäärä
3141:                                                             73% ja tilille siirrettyjen 27 %. Verohallituk-
3142:              Onko Hallitus tietoinen sHtå, että ve-         sen antamien ohjeiden mukaan on veroilmoitus-
3143:          roviranomais,et ohjaamaHa \Teto·ripalau~           lomakkeelle tulostettu verovelvollisen edellises-
3144:        · tubet Postipankin kautta antavat 1tälle            sä veroilmoituksessaan ilmoittaman tilin nume-
3145:          pankille kilpailuedun verrattuna muihin            ro mahdollisine korjauksineen. Ellei verovelvol-
3146:          pankkeihin, ja jos on,        . · .                linen ole merkinnyt tilinumeroa veroilmoituk-
3147:              onko Hallitus valmis huolehtimaan              seen, ei sitä veroviranomaisten toimesta ole sel-
3148:          siitä, että v·eroviranomaiset käsittelevät         vitetty eikä esitäytetty. Tämän mukaisesti ei
3149:          (!ti pankkeja tasaveroises,ti? ·           ·       myöskään postisiirtotilin numeroa ole tulostet-
3150:    Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta-              tu veroilmoituslomakkeelle, ellei verovelvolli-
3151:                                                             nen ole edellisenä vuotena halunnut palautus-
3152: vasti seuraavaa:                          ·
3153:                                                             taan suoraan postisiirtotililleen ja tehnyt tästä
3154:    Valtion maksuliikkeessä käytetään · valtion              merkintää veroilmoitukseensa. Postipankkia ei
3155: tulo- ja · menoarviosta sekä kirjanpidosta ·anne-           ole verohallinnon toimenpitein asetettu muista
3156: :uri asetuksen (775/72) 21 §:n ja tUi.säännön               rahalaitoksista poikkeavaan asemaan palautus-
3157: (776/72) .3 §:n mukaisesti yleensä pos.tisiktoa.            ten suoraan tilille maksamisessa.           ·
3158: Veronkantoasetuksen (903/78) 10 §:n mukaan
3159:       Helsingissä 5 päivänä maalisku~ta · 1980.
3160: 
3161: 
3162:                                                                        Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
3163:                                               1980 vp.
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168:                            Till Riksdagens Herr Talman.
3169: 
3170:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       som uttag från postgirokonto eller . betalas in
3171: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel~        som återbäring på postgiro,. eller bankkonto.
3172: se av den 5 februari 1980 till vederhörande            Direkt·· inbetalning på ·konto besparar''skatte·
3173: medlem av statsrådet översänt. avskrift ay föl-     uppbörstrlyndigheterna både arbete öch· kostna-
3174: jande av. riksdagsman lngvar S. Melin under-        der. Av litetbäringarna på förskott :vid •·· senast
3175: w;knade spörsmål nr 16:                             verkstiillda' beskattning utgjorde uttagen ftån
3176:                                                     konto 7 3 % och överföringarna · till . kontc
3177:           Ä~ ·Regeringen medveten om att            27 %. Enligt skattestyrelsens anvisningar har
3178:        skattemyndigheterna genom att dirigera       på skattedeklarationsblanketten fätdigt ifyllts
3179:        skatteåterbäringar genom Postbaoken          det kontonummer som den skattskyldi~e even-
3180:        förskaffar denna en konkurrensförmån         tuellt uppgett i sin föregående skattedeklara-
3181:        i jämförelse med andra banker, och om        tion, jämte eventuella ändringar. Om den
3182:        så är fallet,                                skattskyldige inte har antecknat något konto-
3183:           är Regeringen beredd att se till att      nummer i skattedeklarationen har skattemyn-
3184:        skattemyndigheterna behandlar olika          digheterna inte tagit reda på det eller fyllt i
3185:        banker jämbördigt?                           det på förhand. I enlighet härmed har inte
3186:                                                     heller postgirokontonummer ifyllts på !)katte-
3187:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        deklarationsblanketten, om inte den skattskyl-
3188: samt anföra följande:                               dige föregående år har önskat få sin återbäring
3189:    1 statens betalningsrörelse används i enligbet   direkt på .sitt postgirokonto och gjort anteck-
3190: med 21 § förordningen om statsförslaget och         ning härom i sin skattedeklaration. Skatteför-
3191: statens bokföring ( 77 5/72) samt 3 § redovis-      valtningen har inte vidtagit åtgärder som · för-
3192: ningsstadganden ( 776/72) i allmänhet post-         satt Postbaoken i en annan ställning ·än andra
3193: giro. Enligt 10 § förordningen om skatteupp-        penninginrättningar i fr!ga om inbetalning av
3194: börd ( 903/78) kan skatteåterbäring erläggas        återbäringar direkt på konto.
3195:      Helsingforsden 5 mars 1980.
3196: 
3197: 
3198:                                                                      Finansminister Ahti Pekkala
3199:                                                1980 vp.
3200: 
3201: Skriftligt spörsmål nr 17.
3202: 
3203: 
3204: 
3205: 
3206:                                    Melin: Om förstärkt officiell flnländsk representation i Malaysia.
3207: 
3208: 
3209:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3210: 
3211:     Ett av målen för den av minister Esko               Under besöket diskuterades inom delegatio-
3212: Rekola ledda handelsdelegationens resa i Syd-        nen vårt lands officiella 11epresentation i Malay-
3213: ostasien år 1979 var Malaysia. På grund av           sia, viiken med hänsyn till de Jramtida ekono-
3214: landets naturrikedomar bedöms dess ekonomis-         miska aktiviteterna ansågs vara otiliräcklig.
3215: ka utvecklingsmöjligheter som goda, och den          Efter besöket i Malaysia har delegationens före-
3216: positiva bilden förstärks av förhållandevis sta-     tagsrepresentanter tili utrikesministeriet fram"
3217: bila ekonomiska och politiska förhållanden.          fört önskemål om en förstärkning av represen·
3218: Regeringen bedriver en öppen ekonomisk poli-         tationen i Malaysia. Man önskade att förstärk-
3219: tik och uppmuntrar inhemsk och utländsk              ningen skulle ske sålunda, att en handelssek-
3220: investeringsverksamhet för att vidga basen för       reterar'e stationeras i Kuala Lumpur redan un-
3221: den ekonomiska verksamhet,en.                        der år 1980 och att en ambassad skulle öppnas
3222:    Denna aktivitet öppnar även f.ör finländska       i staden år 1981.
3223: företag en möjlighet tili leveranser av investe-        Då en delegation från riksdagens utrikes-
3224: ringsvaror och överföring av teknologi, antingen     utskott besökte 21-24 januari 1980 Malaysia,
3225: i form av direkta inv,esteringar eller av samar-     försäkrades från ledande håll i Kuala Lumpur,
3226: bete av annat slag. Bl.a. följande samarbets-        att man där hyser ett stort intresse att inleda
3227: projekt och kommersiella områden var före vid        ett omfattande industriellt och kommersiellt
3228: delegationens besök i Malaysia:                      samarbete med Finland.
3229:    - en cellulosa- och pappersfabrik samt ut-           Hänvisande till ovanstående vill undetteck-
3230: rustn1ng för den mekaniska tr.äförädlingsindus-      nad med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsord-
3231: ttin,                                                ningen ställa följande spörsmål till vederböran~
3232:    - ett kopparsmältverk,                            de medlem av statsrådet:
3233:    - borrningsutrustning,
3234:    - transportmedel samt lyft- och flyttanord-                    Är Regeringen beredd att utan dröjs-
3235: ningar,                                                       mål förstärka vår oJificiella representa-
3236:    - byggnadsmateriel,                                        tion i Malaysia så att de värdefulla
3237:    - utrustning för energihushällning och                     kommetsiella kontakter och marknader
3238: know-how, jämte                                               landet erbjuder på ett effektivt sätt kan
3239:    - konstgödsel, jotdbtuk och livsmedelsin-                · tillvaratns?
3240: dustri.
3241:      Helsingfors den 5 februari 1980.
3242: 
3243:                                           Ingvnt S. Melin
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 
3248: 088000191U
3249: 2                                             1980 vp.
3250: 
3251: Kirjallinen kysymys n:o 17.                                                              Suomennos:
3252: 
3253: 
3254: 
3255: 
3256:                                   Melin: Suomen virallisen edustuksen pikaisesta vahvistamisesta
3257:                                       Malesiassa.
3258: 
3259: 
3260:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3261: 
3262:    Eräänä ministeri Esko Rekolan vuonna 1979            Käynnin aikana keskusteltiin valtuuskunnassa
3263: Kaakkois-Aasiaan johtaman kauppavaltuuskun-          maamme virallisesta edustuksesta Malesiassa,
3264: nan määränpäänä oli Malesia. Maan luonnonrik-        jota tulevat taloudelliset aktiviteetit huomioon-
3265: kauksien johdosta sen taloudellisia kehitysmah-      ottaen pidettiin riittämättömänä. Käynnin jäl-
3266: dollisuuksia pidetään hyvinä ja myönteistä ku-       keen Malesiassa valtuuskunnan yrityksiä edus-
3267: vaa vahvistavat suhteellisen vakaat taloudelli-      tavat jäsenet ovat esittäneet ulkoasiainministe-
3268: set ja poliittiset olosuhteet. Hallitus harjoittaa   riölle toivomuksen Malesiassa olevan edustus-
3269: avointa talouspolitiikkaa ja kannustaa kotimais-     ton vahvistamisesta. Toivottiin, että valmista-
3270: ta ja ulkomaista sijoitustoimintaa taloudellisen     minen tapahtuisi siten, että jo vuonna 1980
3271: toiminnan perustan laajentamiseksi.                  lähetetään Kuala Lumpuriin kaupallinen sihtee-
3272:    Tämä aktiivisuus avaa myös suomalaisille          ri ja että tässä kaupungissa avattaisiin suur-
3273: yrityksille mahdollisuuden pääomahyödykkeiden        lähetystö vuonna 1981.
3274: toimituksiin sekä teknologian siirtoon joko vä-         Kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan val-
3275: littömien investointien muodossa tai muunlai-        tuuskunta kävi tammikuun 21-24 päivinä
3276: sen yhteistyön muodossa. Mm. seuraavia yhteis-       1980 Malesiassa, sille vakuutettiin Kuala Lum-
3277: työprojekteja ja taloussektoreita käsiteltiin val-   purissa johtavalta taholta, että siellä tunnetaan
3278: tuuskunnan Malesiaan tekemän matkan yhtey-           suurta mielenkiintoa aloittaa laaja teollinen ja
3279: dessä:                                               kaupallinen yhteistyö Suomen kanssa.
3280:    - selluloosa- ja paperitehdas sekä laitteet          Viitaten edellä olevaan sekä valtiopäiväjär-
3281: mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle,             jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän
3282:        kuparisulattamo,                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3283:        porauslaitteet,                               vaksi seuraavan kysymyksen:
3284:        kuljetuskalusto sekä nosto- ja siirtolait-
3285: teet,                                                         Onko Hallitus valmis viivytyksettä
3286:        rakennus aineet,                                     vahvistamaan virallista edustustamme
3287:     - energiahuollon tarvitsemat laitteet ja                Malesiassa siten, että ne arvokkaat kau-
3288: know-how, sekä                                              palliset kontaktit ja markkinat, joita
3289:     - keinolannoitteet, maatalous- ja elintarvi-            maa tarjoaa, voidaan tehokkaalla tavalla
3290: keteollisuus.                                               hyödyntää?
3291:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3292: 
3293:                                          Ingvar S. Melin
3294:                                              N:o 17                                                .3
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299:                         Eduskunnan Herra Puhemieh'elle.
3300: 
3301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Kahden viime vuoden aikaria on eri yhteyk-
3302: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sissä tuotu esiin ajatus, että Suomen . tulisi
3303: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     lähinnä kauppapoliittisista syistä vahvistaa vi-
3304: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   rallista edustusta Kaakkois-Aasian alueella. Mi-
3305: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    hinkään konkreettisiin toimenpiteisiin ei kui-
3306: Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta    tenkaan katsottu voitavan ryhtyä ennen kuin
3307: kysymyksestä n:o 17:                               ulkomaankauppaministeri Rekolan johtama
3308:                                                    kauppavaltuusk(uita ol•i käynyt ko. alueella. Val-
3309:          Onko Hallitus valmis viivytyksettä        tuuskunnan matkan jälkeen laadittujen selvi-
3310:        vahvistamaan virallista edustustamme        tysten ja esitysten perusteella on päätetty perus-
3311:        Malesiassa siten, että ne arvokkaat kau-    taa kuluvan vuoden keväällä toimipiste Kuala
3312:        palliset kontaktit ja markkinat, joita      Lumpuriin, Malesiaan. Kuala Lumpuriin onkin
3313:        maa tarjoaa, voidaan tehokkaalla tavalla    1. 5. 1980 lukien nimitetty kaupallista ja kaup-
3314:        hyödyntää?                                  papoliittista kokemusta omaava virkamies, joka
3315:                                                    samalla tulee toimimaan Suomen va. asiainhoita-
3316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jana Malesiassa.
3317: vasti seuraavaa:
3318:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
3319: 
3320:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
3321: 4                                            1980 vp.
3322: 
3323: 
3324: 
3325: 
3326:                           T ill Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3327: 
3328:   1 det syfte 37 § 1 room. rrksdagsordningen          Under de två senaste ären har tanken att
3329: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     Finland närmast av handelspolitiska skäl borde
3330: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-      förstärka sin officiella representation i Sydost-
3331: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    asien i olika sammanhang framförts. Man an-
3332: av riksdagsman Ingvar S. Melin undertecknade       såg det dock inte möjligt att vidta några kon-
3333: spörsmål nr 17:                                    kreta åtgärder innan en handelsdelegation under
3334:                                                    ledning av utrikeshandelsminister Rekola hade
3335:            Är Regeringen beredd att utan dröjs-    besökt området i fråga. Utgående från de ut-
3336:        mål förstärka vår officiella representa-    redningar och förslag som uppgjorts dter dele-
3337:        tion i Malaysia så att de värdefulla        gationens resa har man fattat beslut om att i
3338:        kommersiella kontaher och marknader         vår inrätta en verksamhetspunkt i Kuala Lum-
3339:        landet erbjuder på ett effektivt sätt kan   pur i Malaysia. Till Kuala Lumpur har därför
3340:        tillvaratas?                                räknat .från 1. 5. 1980 utnämnts en tjänsteman
3341:                                                    med kommers1ell och handelspolitisk ettfaren-
3342:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       het, och han kommer samtidigt att verka som
3343: samt anföra följande:                              Finlands interimistiska charge d'a:ffaites i Ma-
3344:                                                    laysia.
3345:      Helsingfors den 10 mars 1980.
3346: 
3347:                                                    Min1ster för utrikesättendena Paavo Väyrynen
3348:                                               1980 vp.
3349: 
3350: Kirjallinen kysymys n:o 18.
3351: 
3352: 
3353: 
3354: 
3355:                                  E. Laine ym.: Työttömien työntekijöiden tilastointimenettelyn
3356:                                     uudistamisen johdosta aiheutuneista epäkohdista.
3357: 
3358: 
3359:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3360: 
3361:    Tämän vuoden alusta alkaen työvoimaviran-           Työttömyyseläkettä ei myönnetä pysyvästi.
3362: omais,et uud1stivat työttömien työntekijöiden       Se on tilapäinen kuten muutkin työttömyys-
3363: tilastointimenettelyä siten, että työttömyyseläk-   turvan muodot. Työttömyyseläke myönnetään
3364: keellä olevia henkilöitä ei kirjata työvoimavi-     toistais·eksi ja s1en saanti lakkaa ilman eri pää-
3365: ranomais.ten tilastoihin. Tällä menettelyllä kau-   tös.tä 6 kuukauden kuluttua työttömyystodis-
3366: nistetaan työttömyystilastoja, mutta aiheute-       tuksen antam~s.esta, ellei eläkelaitokselle ennen
3367: taan samaHa erittäin haitallisia seuraamuksia       tätä ajankohtaa toi:mit•eta uutta tod1stuslta työt-
3368: vanhempi1n ~käluokkiin luettavi<en työntekijöi-     tömyyden jatkumisesta. Työttömyyseläkesään-
3369: den työllisyydelle ja toimeentulolle.               nökset huomioon ottaen on va1kea ymmärtää
3370:    Työvoimaviranomaisten kirjoista ja tila~stois­   työttömyyseläkeläisten poistamista työttömyys-
3371: ta pois pudottaminen merkitsee sitä, että en-       tilastoista. Mi•stä työvtömyyseläkkeellä olevat
3372: dstäkin vähemmän kiinnitetään huomiota työn         hakevat tämän jäl!keen työttömyystodistuben?
3373: turvaam~s.een mainittuihin ikäluokkiin kuuluvil-    Elleivät he de työvoima·viranomaiSiten kirjoisJSa
3374: Le työttömille. He jäävät työvoimaviranomais-       ja huolenpidoss·a, miten työvoimaviranoma1set
3375: ten kaikkien toimenpiteiden ulkopuolelle. Tä-       voivat kirjoittaa todistuksen työttömyyden jat-
3376: mä on räikeässä dstiri:idas,sa hallitusmuodossa     kumisesta, jota työttömyyseläkkeen jatkumista
3377: lausutun työn saannin turvaamista koskevan          koskevan päätöksen syntyminen edellyttää?
3378: velvoitteen ja työttömien etujen kanssa.            Onko näitä kysymyksiä mietitty tilastointia
3379:    Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) järjesti        uudistetta•es:sa vai onko tilastojen kaunistami-
3380: viime vuonna erityisen seminaarin vanhempien        nen kdnotekoisesti oNut tärkein ta·voite?
3381: työttömien ongelmien käsittelyn merkeissä.             Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
3382: Myös omassa ml!Ja;ssamme oHsi aktiiv1sesti py-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
3383: rittävä etsimään toimenpiteitä työtilaisuuksien     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3384: turvaamiseksi nHhle pitkäaikaisesti työttömänä      vaksi seuraavan kysymyksen:
3385: olleille henkilöille, joita nyt ohjataan työttö-
3386: myyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle siirtynei-                Onko Hallitus tietoinen työvoimavi-
3387: den määrä Hsääntyi viime vuonna yli 75 % :Ha               ranoma:is.ven toi:menpitdstä, joiden joh-
3388: kokonaismäärän oUeSisa vuoden lopus,sa n.                  dosta työttömyyseläkkeellä olev1a et
3389: 8 000. Esim. Turun työvoimapiirissä työttö-                enää kirjata työttömyystilastoihin eikä
3390: myyseläkkeellä olevi•a oli vuoden va-ihtees,sa             heHLe täs.tä johtuen turvata työvoima-
3391: 1 400. Työttömyyseläkeikärajan välia1kainen                paJ.veluja, ja jos on,
3392: alentaminen 55 vuoteen 1925 tai sitä aikai-                    mihin toimenpite1s1in Hallitus aikoo
3393: semmin syntyneiden osalta nostaa työttömyys-               ryhtyä työn ja muiden työvoimapalve-
3394: eläkkeiden määrää ruTIS<aas.ti. Mm. monet sel-             lujen saannin turvlliam1seksi työttömyys-
3395: laiset työttömät, joiden enimmä1skassapäivien              eläkkeelle siirtynei:lle ja siirtyville ottaen
3396: määrä on täyttynyt, joutuvat hakeutumaan työt·             huomioon työttömyyseläkke1tä ja niiden
3397: tömyyseläkkeelle.                                          tilapärsyyttä koskevat säännooset?
3398:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3399: 
3400:          Ensio La1ne                   Mikko Kuoppa                    Pauli Puhakka
3401: 
3402: 088000209D
3403: 2                                                1980 vp.
3404: 
3405: 
3406: 
3407: 
3408:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3409: 
3410:    Valtiopähräjärjestyks.en 37 §:n 1 momentissa        sesta. Jotta työttömyyden mahdollinen jatku-
3411: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,          minen voitad.siin todeta ja jatkotodistus voitai-
3412: oletve 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-         si1n antaa ajoissa, työttömyyseläkkeen saajan
3413: j·eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      on ilmoittauduttava työvoimatoimistoon neljän
3414: omais.eUe jäsenelle jä1j·ennöksen kansanedustaja       kuukauden kuluttua edellis.en todistuben an-
3415: Ensio Laineen ym. näin kuuJ.uvasta kirj.allisesta      tamJsesta.
3416: kysy.myks.estä n:o 18:                                    Työttömyyseläkkeeseen oikeutettujen määrä
3417:                                                        on vuoden 1979 jälkipuoliskolta alkaen huo-
3418:            Onko HaJliltus tietoinen työvoimavi-        matltavasti kasvanut pitkään jatkuneen heikon
3419:        ranomaisten toimenpiteistä, joiden joh-         työllisyystHanteen vuoksi ja myös siksi, että
3420:        dosta työttömyyseläkkeellä olevia ei            eläkkeeseen o1keut·ettujen ikärajaa on kahdesti
3421:        enää kirjata työttömyystilastoihin eikä         a1ennettu (ensin 58:aan, ·sitten 55:een vuo-
3422:        heille tästä johtuen turvata työvoima-          teen). Tilas<tointikäytännön selkiinnyttämiseksi
3423:        plclveluj.a, ja jos on,                         annettiin joulukuussa 1979 työvoimatoiroistoille
3424:            mihin toimenpiteis11n Hallitus aikoo        ohje, jonka mukaan työttömyyseläkkeen saaji:a
3425:        ryhtyä työn ja muiden työvoimapalve-            ei lueta työttöm1ksi työnhakijoiksi nHn kauan
3426:        luj·en saannin turvaamisdcsi työttömyys-        kuin he eläkettä saavat. Tämä vastaa sitä käy-
3427:        eläkkeelle siirtynei11e ja siirtyville ottaen   täntöä, jota noudll!tetaan eräiden muidenkin
3428:        huomioon työttömyyseläkkeitä ja niiden          työvodmapoliittisuen toimenpiteiden kohdll!lla.
3429:        tHapäisyyttä koskevat säännökset?               Työllisyyskurssdlla olevia esimerkiksi ei kurs-
3430:                                                        sin kestäes·sä lueta työttömdksi. Ti<lastojaan jul-
3431:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaistessaan työvoimaministeriö kuitenkin ilmoit-
3432: vasti seuraavaa:                                       taa erikseen työttömyyseläkkeellä kulloinkin
3433:     Työttömyyseläke liitettiin vuonna 1971 voi-        olev1en henkilöiden määrän, ·samoin kuin eräi-
3434: maan tu.hleilla laeilla eri däke1akeihin. Esityk-      den muidenkin toimenpiteiden kohteena olevien
3435: sen perustelu1ssa hallitus totesi, että kun lähellä    lukumäärän.
3436: eläkeikää olevan pitkäa~kaisesti työttömän työl-          Kysymyksessä tarkoitettu ohje koskee siis
3437: listäminen on käytännössä osoittautunut v·ai-          pelkästään cilastointikäytäntöä eikä mitenkään
3438: keaksi, jopa epätarkoitubenmukaiseksi:kin, on          vaikuta työttömyysdäkkeellä o1evien työvoima-
3439: tällaisLssa tapauks1ssa pidettävä perustehuna an-      toimistoista saamiin palveluihin. Heidän twee
3440: taa asianomaiselle mahdollisuus siirtyä täydelle       ·edelleen 1lmoittautua työvoimatoimistoissa nel-
3441: eläkkeelle jo ennen eläkeiän saa'Vuttamista.           jän kuukauden kuluttua todistuksen antamises-
3442:     Työttömyyseläkkeen saajalle haluttiin kuiten-      ta. Kuten tähänkin asti, heille kirjoitetaan elä-
3443: kin varata tila1suus palata työmarkkinoille ti-        kelaitosta varten jatkotodistus, jos heidän mah-
3444: lanteen mahdollisesti muuttuessa. Työttömyys-          dollisuuhiensa s.ijoittua työmarkkinoille ei kat-
3445: eläke myönnetään näm ollen toistais·eksi ja sen        sota o1ennais•esti parantuneen. Työttömyyseläk-
3446: saanti lakkaa Hman eri päätöstä 6 kuukauden            keellä olevat saavat siten edelleen saman pal-
3447: kuluttua, elilei eläkelaitokselle ennen tätä toi-      velun kuin tähänkin asti.
3448: mi:teta uutta tod1stusta työttömyyden jatkumi-
3449:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
3450: 
3451:                                                                       Työvoimaministeri Arvo Aalto
3452:                                              N:o 18                                                 3
3453: 
3454: 
3455: 
3456: 
3457:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3458: 
3459:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           6 månader, om pensionsanstalten inte des:sför-
3460: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         innan tillstäilts ett intyg över att arbetslösheten
3461: skrivelse av den 5 februari 1980 tili vederbö-     fortgår. För att arbetslöshetens eventuehla fort·
3462: rande medlem av statsrådet för besvarande          gång ,skaJl :kunna konstateras och nämnda intyg
3463: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      ges i tid, skall mottagare av arbetslöshetspen-
3464: Ensio Laine m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr   sion ,anmäla s1g hos arbetskraftsbyrån sedan
3465: 18:                                                fyra månader gått från utfärdande av före-
3466:                                                    gående intyg.
3467:            Är Regeringen medveten om arbets-           Antalet tili arbetslöshetspension berättigade
3468:        kraftsmyndigheternas åtgärder som lett      personer har med början från senare hälften
3469:        tili att mottagare av arbetslöshetspen-     av år 1979 ökat betydligt tili följd av den
3470:        sion inte längre upptas i arbetslöshets-    dåliga sysselsättningssituation som pågått länge
3471:        statistiken, varför de inte heller kan      och för att åldersgränsen för erhållande av ar-
3472:        tryggas arbetskraftsservice, samt om det-   betslöshetspension sänkts i två omgångar ( först
3473:        ta är fallet,                               tili 58 och sedan tili 55 år). För förtydligande
3474:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    av statistikföringspraxisen gavs arbetskraftsby-
3475:        ta i syfte att garantera tillgången till    råerna i december 1979 ett direktiv enligt vil-
3476:        arbetskraftsservice åt de personer som      ket mottagare av arbetslöshetspension inte skall
3477:        avgått ellet skall avgå med arbetslös-      räkna:s som arbetslösa arbetssökande så länge
3478:        hetspension, med beaktande av stad-         de åtnjuter arbetslöshetspension. Detta mot-
3479:        gandena som rör arbetslöshetspensioner      svarar den praxi:s som följs vid vissa oodra
3480:        och av deras temporära karaktär?            arbetskraftspolitiska åtgärder. T.ex. räknas inte
3481:                                                    deltagare i sysselsättningsutbildningen som ar-
3482:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      betslösa under kurstiden. I samband med ar-
3483: samt följande:                                     betskraftsministeriets statistik anges dock skilt
3484:    Arbetslöshetspensionen anknöts tili andra       för sig antalet personer som vid nämnda tid-
3485: pensionshgar genom lagar som trädde i kraft        punkt åtnjutit arbetslöshetspension liksom ock-
3486: år 1971. I motiveringen tili propositionen         så antalet personer som varit föremål för v1s,sa
3487: konstaterade regeringen, att eftersom det i        andra åtgärder.
3488: praktiken visat sig svårt ellet rentav oändamål-      Det i spörsmålet avsedda direktivet gäller
3489: senligt att sysselsätta långtidsarbetslösa som     alltså enbart statistikföringen och påverkar på
3490: närmar sig pensionsåldern, bör i dylika fall an-   inget sätt den service som arbetskraftsbyrån
3491: ses motiverat att vederbörande ges möjlighet       ger mottagare av arbetslöshetspension. De bör
3492: att avgå med full pension redan före uppnående     fortfarande anmäla sig hos arbetskraftsbyrån
3493: av pensionsåldern.                                 när fyra månader gått från utfärdande av inty-
3494:    Med tanke på en eventuell ändring av arbets-    get. Som hittilis skall man utfärda åt dem, för-
3495: marknads,Iäget ville man dock bereda personet      utsatt att deras möjligheter tili arbetsplacering
3496: som åtnjuter arbetslöshetspension tilifälle att    inte förbättrats väsentligt, ett intyg över ar-
3497: återvända tili arbetsmarknaden. Därför beviljas    betslöshetens fortgång för pensionsanstalten.
3498: arbetslöshetspensionen att utgå tillsvidare och    Mottagare av arbetslöshetspension erhåller såle-
3499: utbetalningen upphör utan särskilt beslut efter    des fortfarande samma service som hittills.
3500:      Helsingfors den 12 mars 1980.
3501: 
3502:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
3503:                                               1?80 .vp.
3504: 
3505: Kirjallinen kysymys n:o 19.
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                                   Kortesalmi: Eläkeläisten lapsille suoritettavista lapsilisistä.
3511: 
3512: 
3513:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3514: 
3515:    Maassamme on suuri määrä sellaisia eläke-         jatketaan ainakin kahdeksantoistavuotiaaksi
3516: läisiä (työ-, sairaus- ja tavallisella eläkkeellä    saakka samoin kuin lapsilisää olisi maksettava
3517: olevia), joilla on alaikäisiä lapsia. Nykyisen       kahdeksantoistavuotiaaksi asti.
3518: käytännön mukaan kuitenkin näiltä eläkeläisiltä         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3519: otetaan pois lapsietuudet lapsen täytettyä kuu-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3520: sitoista vuotta eikä myöskään lapsilisiä makseta     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3521: enää kuusitoista vuotta täyttäneistä ja sitä van-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3522: hemmista lapsista. Tässä on olemassa selvä
3523: epäkohta kun ottaa huomioon senkin, että lap-                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3524: set joutuvat monesti käymään koulua kahdek-                 miin lapsietuuksien ja lapsilisien maksa-
3525: santoistavuotiaiksi asti. Näihin epäkohtiin oli-            miseksi kahdeksantoistavuotiaaksi saak-
3526: sikin kiireesti saatava sellainen korjaus, että             ka sellaisten lasten osalta, joiden huol-
3527: edellämainittuja lapsietuuksia ei oteta pois vielä          taja on eläkkeellä?
3528: lapsen täytettyä kuusitoista vuotta, vaan niitä
3529:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3530: 
3531:                                         J. Juhani Kortesalmi
3532: 
3533: 
3534: 
3535: 
3536: 0880001683
3537: 2                                                1980 vp.
3538: 
3539: 
3540: 
3541: 
3542:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3543: 
3544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toimeentulostaan. Näin ollen ei ole tarkoituk-
3545: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           senrntdcaista pitää häntä lapsena vanhempien
3546: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn               hoitosuhdetta määriteltäessä, vaan itsenäisenä
3547: kirjeenne oh<Jlla toimittanut valtioneuvo:oton          vakuutettuna.
3548: asianom~tiaelle jäsenelle jäljennöksen kanaan-             Nykyhien asteittain alentuneen täysi·ikäisyys-
3549: edustaja J. Juhani Korte!lalmen nilin kuulu-            rajan, kahdeksantoi!ita vuoden, säätäminen iiiksi
3550: vasta kirjallisesta ky!>ymykse~>tä n:o 19:              iklirlljllk!li, jolloin henkilöä ei ole pidettävii lap-
3551:                                                         senll, on l!osillalivakuutulita silmälläpitäen siten
3552:            1\.ikooko Hallituli 'kiireesti tyhtyä toi-   perusteellista ja huolellista harkintaa vaativa
3553:         miin lapsietuukaien ja lapslli~ien maksa-       kokonaisvaltainen suuonittclutehtävä, jossa yh-
3554:         miseksi kahdeksantoistavuotiaaksi saak-         teydessä on kartoitettava myöa perhepoliittiset,
3555:         ka sellaisten lasten osalta, joiden huol-       arnmattikasvatukselli$et, opetukselliset ja näihin
3556:         taja on eläklq\lellä?                           rinnastettavat tekijät. Pelkän täyiii-ikäi~yy!irajan
3557:                                                         valit11emineo lapsen ikärajan mii.ärittdemisek-
3558:    Vastauksena kysymykseen esitlin kunnioitta-          si sosiaallvakuutu&lainsäädännössit saattaisi tuo-
3559: vasti seuraavaa:                                        dft kuvalln mukaan uusia väliinputoaja-ryhmiä,
3560:    Sosiaalivakuutuslainsäädännössä voimassa ole-        iot~n ongelman tatkaisem.inen ikärajoj~n yhte-
3561: vat lapsen asemaa koskevat ikärajat ovat ke-            näistämiseksi ei ole suinkaan mikään yksiselit-
3562: hittyneet osittain historiallisista osittain tarkoi-    teinen asia.
3563: tuksenmukaisuussyistä. Niissä järjestelmissä,              Mitä lapsilisän maksukauden jatkamiseen ny-
3564: joissa vakuutustapahtuman johdosta korvataan            kyisestä 16 vuodesta 18 ikävuoteen tulee, niin
3565: ansionmenetystä, kuten esimerkiksi kansanelä-           on todettava, että tämä asia liittyy osana
3566: ke-, sairausvakuutus- ja perhe-eläkejärjestelmäs-       sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan sel-
3567: sä, lapsen ikärajan määrittäminen kuuteentoista         viteltävänä olevaan lapsiperheiden yleiseen toi-
3568: ikävuoteen perustuu lähinnä siihen, että sano-          meentuloturvan kehittämiseen. Hallituksen kit-
3569: tusta ikävuodesta lähtien, yleisen oppivelvolli-        sittelyyn asia pyritään saamaan vielä kuluvan
3570: suusikärajan päättyessä, henkilön on voitu yleen-       kevään aikana.
3571: sä jo myös itse olettaa ansaitsevan ainakin osan
3572:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1980.
3573: 
3574: 
3575:                                                                      Ministeri Katri-Helena Eskelinen
3576:                                               N:o 19                                               3
3577: 
3578: 
3579: 
3580: 
3581:                            T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3582: 
3583:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        honom som ett barn vid fastställandet av för-
3584: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       äldrarnas vårdnadsförhållande, utan som en
3585: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-       självständigt försäkrad.
3586: lem av statsrådet översänt avskrift av följande         Att stadga om att den nuvarande, gradvis
3587: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-          sänkta gränsen för myndighetsåldern, dvs.
3588: tecknade spörsmål nr 19:                            aderton år, skulle vara den åldersgräns, efter
3589:                                                     vars uppnående en person inte längre betrak-
3590:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta          tas som barn, är med tanke på social-
3591:        åtgärder i syfte att få tili stånd, att      försäkringen sålunda en övergripande pla-
3592:        barnförmånerna och barnbidragen er-          neringsuppgift som fordrar grundligt och
3593:        läggs fram tili aderton års ålder i fråga    omsorgsfullt övervägande och i samband
3594:        om barn, vilkas vårdnadshavare är pen-       med viiken också familjepolitisk,a, yrkes-
3595:        sionerad?                                    utbildnings-, pedagogiska och därmed jäm-
3596:                                                     förbara faktorer bör kartläggas. Valet av
3597:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       enbart myndighetsåldern som åldersgräns
3598: samt anföra följande:                               för barn i socialförsäkringslagstiftningen skulle
3599:    De gällande åldersgränser i sociallagstift-      kunna medföra att nya grupper försätts i en
3600: ningen, .som påverkar barnets ställning, har        mellanställning, och en lösning av problemet,
3601: utvecklats delvis av historiska, delvis av ända-    som skulle gå ut på förenhetligade ålders-
3602: målsenlighetsskäl. 1 det system, där inkomst-       gränser, är sålunda på intet sätt en entydig
3603: bortfall ersätts på grund av försäkringsfall, så-   fråga.
3604: som t. ex. i folkpensions-, sjukförsäkrings- och        Beträffande en förlängning av betalnings-
3605: familjepensionssystemen, grundar sig fastställan-   perioden för barnbidraget från nuvarande 16
3606: det av åldersgränsen för barn tili sexton år        tili 18 års ålder kan konstateras, att denna
3607: närmast på, att en person från och med ifråga-      fråga sammanhänger med utvecklandet av barn-
3608: varande levnadsår, då gränsen för läroplikts-       familjernas allmänna utkomstskydd. Frågan ut-
3609: åldern uppnåtts, har antagits i allmänhet redan     reds för närvarande i social- och hälsovårds-
3610: själv åtminstone delvis förtjäna sitt uppehälle.    ministeriet. Avsikten är att frågan skall be-
3611: Det är sålunda inte ändamålsenligt att betrakta     handlas i regeringen ännu denna vår.
3612:      Helsingfors den 5 mars 1980.
3613: 
3614: 
3615:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
3616:                                                1980 'lrp.
3617: 
3618: Kirjallinen kysymys n:o 20.
3619: 
3620: 
3621: 
3622: 
3623:                                   Kortesalmi: Verottajan kuopiolaiselle rakennusliikkeelle aiheutta-
3624:                                      mista vahingoista.
3625: 
3626: 
3627:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
3628: 
3629:    Kauppalehdessä 29. 11. 1979 oli hälyttävä         oi'kaistiin. Rakennusvälinevuokraamolle asetettu
3630: uutinen siitä, ilruinka väärä verotus kaatoi ra-     500 000 markan jälkivero on arkaistu saman-
3631: kennusrlii'kkeen jolloin 80 miestä joutui työt-      aikaisesti 110 000 markaksi.
3632: töm:älksi. Verottajan väärä arviointi aiheutti          Kuopion oloissa kysymyksessä ei ole .mikään
3633: kuopiolaiselle rakennusliike Lyytiselle lähes        pikkuyritys sillä sen liikevaihto nousi viimeksi
3634: korvaamattomat vahingot. Yritys joutui kon-          10,7 miljoonaan mavl{kaan. Kyseinen rakennus-
3635: kurssiin ja menetti toimitusjohtajansa Tommi         liike Lyytinen Oy on perustettu vuonna 1961.
3636: Lyytisen mukaan neljlä suurtilausta.                    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3637:    Konkurssi jouduttiin virheen paljastuttua         päiv·äjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3638: kuitenkin peruuttamaan ja rakennusliike Lyyti-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3639: nen on aloittanut toimintansa kahdeksan kuu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3640: kauden jälkeen.
3641:    Rakennusliike Lyytinen Oy anoi itse kon-                    Tiel!ääkö Hallitus, että verottajan
3642: kurssia kun siltä perättiin harkintaverotuksessa            väärä arviointi on aiheuttanut 'kuopio-
3643: 2,8 miljoonaa markkaa. Konkurssituomio jou-                 laiselle rakennuslifke Lyytiselle . miljoo-
3644: duttiin purkamaan sen jälkeen ·kun asia joutui              nien markkojen vahingot, jotka ovat
3645: verolautakunnan uuteen käsittelyyn. Oikea ve-               lähes korvaamattomat, sekä että saman-
3646: rosumma saattaa o11a jopa neljännes alkuperäi-              aikaisesti 80 miestä joutui työttömäksi,
3647: sestä!. Toimitusjohtaja Tommi Lyytinen toteaa,              ja
3648: että yritys menetti tämän virheen vuoksi mil-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin va-
3649: joonia markikoja. Lisäksi toimitusjohtaja toteaa,           hingon korvaamiseksi oikeudenmukai-
3650: että verottajan virheistä ei ole mitään mah-                sella tavalla .rakennusliike Lyytiselle,
3651: dollisuutta saada korvausta. Syytettakä~n ei voi            sekä
3652: nostaa, koska siihen tarvitaan oikeuskanslerin                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
3653: lupa, jota ei lainsäädäntömme johdosta helposti             jotta tämän tapaisia :katastrofeja ja va•
3654: anneta.                                                     hinkoja ei vastaisuudessa aiheudu yritys-
3655:    Konkurssi siis purettiin, kun asia joutui vero-          toiminnalle?
3656: lautakunnassa uuteen käsittelyyn ja verotusta
3657:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980-.
3658: 
3659:                                         ]. Juhani Kortesalmi
3660: 
3661: 
3662: 
3663: 
3664: 0880002004
3665: 2                                              1980 vp.
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 
3670:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
3671: 
3672:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mista ole haettu. Valvontapäivä konkurssissa
3673: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oli 2. 7. 1979, joten tällöin valvottujen vero-
3674: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-        saatavien määrä ei ole voinut vaikuttaa vero-
3675: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      velvollisen päätökseen konkurssihakemuksen jät-
3676: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tämisestä. Valvottavaa määrää arvioitaessa oli
3677: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli"       otettava huomioon yhtiön tilinpäätöksessä ollut
3678: sesta kysymyksestä n:o 20:                            varaston aliarvostus, joka purkautui yhtiön toi~
3679:                                                       minnan päättyessä 23. 3. 1979. Koska verotus
3680:            Tietääkö. Hallitus, . että verottajan      vuodelta 1979 toimitetaan vuonna 1980, ei
3681:        väärä. arviointi on aiheuttanut kuopio-        valvonta-ailkana ole voinut olla tiedossa yhtiön
3682:        laiselle rakennusliike Lyytiselle miljoo-      vuoden 1979 lopullista tulosta..                .
3683:         nien markkojen vahingot, jotka ovat              Konkurssi päättyi sovintoon 26. 11. 1979
3684:        lähes korvaamattomat, sekä että samari~        raastuvanoikeuden vahvistettua sopimuksen
3685:         aikåisesti 80 miestä joutui tyÖttömäksi,      konkurssituomion sijasta. Yhtiötä koskeva jäl-
3686:         ja                         .
3687:                                                       kiverotus vuosilta 1973-1978 toimitettiin .Sll~
3688:            ai,kooko Hallitus ryhtyä toimiin va-       mana päivänä. Konkurssin päättyessä sovin-
3689:        hingon· korvaamiseksi oikeudenmukai-           to()n varastovaraus ei purkaudu ja vuodelta·
3690:        sella tavalla rakennusliike Lyytiselle,        1979 verotuksessa maksuunpantava määrä jää-
3691:         seka              .        .
3692:                                                       Q.ee . tämän vuOksi olenp.aisesti pienemmå<'k.si
3693:           ·~mihin·· toimiin Hallitus ai:koo ryhtyä,
3694:                                                       kuin konkurssivalvonnassa oli .syytä. arvioida.
3695:         jottå tämän tapaisia katastrofeja ja va-          Kysymyksessä, tarkoitettu osakeyhtiq on itse
3696:        'hin'koja ei vastaisuudessa aiheudu yritys-    jättänyt konkurssihakemuksen~ Yhtiön konkurs-
3697:         toiminnalle?                                  sivalvonnassa on menetelty voimassa olevien
3698:                                                       säännösten ja määräysten mukaisesti valvomalla
3699:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-        sekä maksuunpantu ja että arviomääräisiä. vero-
3700: vasti seuraavaa:                                      saatavia. Lääninverovirasto on perustanut val-
3701:    Kuopion. lääninverovirasto ha:ki 5. 3. 1979        votut määrät .valvonta-aikana 'käytettävissä ol-
3702: kys)mlylksessä tarkoitetun osakeyhtiön omai-          leisiin tietoihin.
3703: suutta takavarikkoon tai myymis- ja hukkaamis-            Veroviranomaiset eivät ole aiheuttaneet va-
3704: kieltoon kirjanpidon tarkastuksen perusteella         hinkoa yhtiölle verotuiksessa tai verovelkojen
3705: vuosilta 1973-1978 maksuunpantavien jälki-            perimisessä. Verosaatavia ei ole valvottu perus-
3706: verojen saamisen turvaamiseksi.                       teettomasti. Valvonnan laiminlyönnistä tai mää-
3707:    Myymis- ja hukkaamiskieltopäätöksen 19. 3.         rältään liian pienenä suoritetusta valvonnasta
3708: 1979 tapahtuneen täytäntöönpanon j.älkeen yh-         päinvastoin aiheutuu, että konkurssissa mene-
3709: tiö jätti 23. 3. 1979 konkurssihakemuksen. Ve-         tetään mahdollisuus saada suoritus konkurssiin
3710: roviranomaisten toimesta ei konkurssiin asetta-       luovutetuista varoista.
3711:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
3712: 
3713:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
3714:                                                N:o 20                                               3
3715: 
3716: 
3717: 
3718: 
3719:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
3720: 
3721:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kunnat påverka den s'kattskyldiges beslut att
3722: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inlämna konkursansökan. Vid uppskattningen
3723: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-        av det belopp som skulle bevakas måste under-
3724: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      värderingen av lagret i bolagets bokslut beak-
3725: av riksdagsman J. Juhani Kortesa1mi under-           tas på det sättet, att undervärderingen upp-
3726: tecknade spörsmål nr 20:                             löstes då bolagets verksamhet upphörde 23. 3.
3727:                                                      1979. Eftersom beskattningen för år 1979
3728:            Är Regeringen medveten om att en          verkställs år 1980 kunde man under bevak-
3729:        feluppskattning från beskattningsmyndig-      ningstiden inte ha kännedom om bolagets slut-
3730:         heternas sida har förorsakat byggnads-       liga resultat år 1979.
3731:         firman Lyytinen i Kuopio skador för              Konkursen avslutades med förlikning 26. 11.
3732:         miljontals mark, vii:ka S'kador är i det     1979 sedan rådstuvurätten fastställt överens-
3733:         närmaste oersättliga, och att 80 perso-      ilrommelse i stället för lkonkursdom. Efterbe-
3734:         ner samtidigt blev arbetslösa, samt          skattningen av bolaget för åren 1973-1978
3735:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för       verkställdes samma dag. Då konkurs avslutas
3736:         att på ett rättvist sätt ersätta byggnads-   med fönlikning upplöses lagerreserveringen inte
3737:         firman Lyytinen för sagda skada, och         och det belopp som sk.all debiteras vid 1979
3738:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      års bestkattning torde av denna anledning bli
3739:         ta för att dylika katastrofer och skador     väsentligt mindre än vad det fanns skäl att
3740:         inte i framtiden skall drabba företags-      anta vid konlkursbevakningen.
3741:         verksamheten?                                    Det i spörsmålet avsedda aktiebolaget hade
3742:                                                      sjalv inlämnat konkursansökan. Vid bevak-
3743:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen av bolagets konkurs har förfarits i
3744: samt anföra följande:                                enlighet med gällande stadganden och bestäm-
3745:    Länsskatteverket i Kuopio Iän begärde 5. 3.       melser genom att både debiterade och upp-
3746: 1979 att det i spörsmålet avsedda aktiebolagets      s'kattade skattetillgodohavanden bevakats. Läns-
3747: egendom skulle beläggas med kvarstad eller           skatteverket har baserat uppskattningen av de
3748: försäljnings- och skingringsförbud ror att säiker-   beva~kade beloppen på de uppgifter som fanns
3749: ställa indrivningen av den efterskatt som på         att tillgå under bevakningstiden.
3750: grundvalen av en granskning av bokföringen               Skattemyndigheterna har inte förorsakat bo-
3751: skulle påföras för åren 1973-1978.                   laget skada vid beskattningen eller vid indriv-
3752:    Sedan beslutet om försäljnings- och sking-        ningen av skatteskulderna. Skattetillgodohavan-
3753: ringsförbud gått i verkställighet 19. 3. 1979        den har inte bevakats utan grund. Tvärtom
3754: inlämnade bolaget 23. 3. 1979 sin konikursan-        leder försummad bevakning eller bevakning tili
3755: sökan. Skattemyndigheterna har inte begärt att       fiör litet belopp tili förlust av möjligheten att
3756: bolaget skulle försättas i konkurs. Inställelse-     vid konkurs utfå prestation av de medel som
3757: dagen i konkursen var 2. 7. 1979, varför be-         avträtts tiLI konkurs.
3758: loppet av den bevaikade skattefordran inte har
3759:      Helsingfors den 10 mars 1980.
3760: 
3761:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
3762:                                              1980 vp.
3763: 
3764: Kirjallinen kysymys n:o 21.
3765: 
3766: 
3767: 
3768: 
3769:                                  Kortesalmi: Oulun kaupungin eräiden kaupunginosien aiheetto-
3770:                                     mien rakennuskieltojen kumoamisesta.
3771: 
3772: 
3773:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3774: 
3775:     Oulun kaupungin Hintan ja Parkkisenkan-         ja vaatineet, että näille alueille saadaan heti
3776: kaan kaupunginosien asukkaat katsovat, että         rakennusoikeudet. Edelleen adressin allekirjoit-
3777: Oulun kaupunki on jatkanut aiheettomasti            tajat vaativat, että Oulun kaupungille ei myön-
3778: kymmenen vuotta noiden alueiden, siis Hintan        netä enää jatkoaikaa Hintan ja Parkkisenkan-
3779: ja Parkkisenkankaan, rakennuskieltoa ja estä-       kaan kaupunginosien rakennuskiellolle.
3780: nyt näiden kaupunginosien kehityksen. Hintan           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3781: ja Parkkisenkankaan alueilla on jo valmis kun-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3782: nallistekniikka (vesi, viemäri, sähkö ja kauko-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3783: lämpö). Samoin alueiden tiet ovat kunnossa,         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3784: joten paikalliset asukkaatkatsovat etteivät aina-
3785: kaan nämä seikat eli kunnallistekniikka voi olla              Pitääkö Hallitus oikeana, että Oulun
3786: rakennusoikeuden esteenä. Asukkaat ovat jät-               kaupunki on jatkanut aiheettomasti jo
3787: täneet oululaisille kansanedustajille adressin,            kymmenen vuotta Hintan ja Parkkisen-
3788: jonka allekirjoittajina on yli kahdeksankymmen-            kankaan kaupunginosien rakennu$kieltoa
3789: tä paikallista asukasta. Tässä adressissa asuk-            ja siten aiheuttanut paikallisille asuk-
3790: kaat toteavat, että aikoinaan on Oulun kaupun-             kaille ja tontinomistajille suurta vahin-
3791: ki teettänyt professori Meurmannilla ja arkki-             koa ja estänyt näiden kaupunginosien
3792: tehti Niilo Mattilalla alustavat kaavasuunnitel-           normaalin ja luonnonmukaisen kehittä-
3793: mat Hintan ja Parkkisenkankaan kaupungin-                  misen, sekä
3794: osaa varten. Asukkaat ovat sitä mieltä, että                  aikooko Hallitus toimia niin, että
3795:  tätä suunnitelmaa olisi voitava käyttää nyt               Hintan ja Parkkisenkankaan kaupungin-
3796:  alueen hyväksi. Asukkaat edelleen katsovat,               osien asukkaat saavat heti rakennusoi-
3797: että Oulun kaupunki on tehnyt ja tekee ton-                keuden ja että Oulun kaupungille ei
3798:  tinomistajille suurta vääryyttä estämällä heiltä          enää myönnetä jatkoaikaa Hintan ja
3799:  omien tonttien uudelleen rakentamisen. Asuk-              Parkkisenkankaan alueen rakennuskiel-
3800: kaat ovat vedonneet myös sisäasiainministeriöön            toa varten?
3801:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3802: 
3803:                                        J. Juhani Kortesalmi
3804: 
3805: 
3806: 
3807: 
3808: 088000154M
3809: 2                                           1980 vp.
3810: 
3811: 
3812: 
3813: 
3814:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3815: 
3816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen
3817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      johdosta syntyvän rakennuskiellon tarkoitus on
3818: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     turvata rakentamistilanteen muuttumattomuus
3819: jeenne n:o 92 ohella toimittanut valtioneuvos-     kaavan laatimisen tai muuttamisen aikana.
3820: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     Kielto on lain mukaan voimassa ainoastaan
3821: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta    kaksi vuotta, mutta kaavan laatiminen tai muut-
3822: kysymyksestä n:o 21, jossa tiedustellaan:          taminen saattaa kestää huomattavasti kauemmin.
3823:                                                    Tämän vuoksi on varsin yleistä, että rakennus-
3824:           Pitääkö Hallitus oikeana, että Oulun     kieltoa joudutaan jatkamaan. Ensimmäistä ker-
3825:        kaupunki on jatkanut aiheettomasti jo       taa tapahtuvaan rakennuskiellon jatkamiseen on
3826:        kymmenen vuotta Hintan ja Parkkisen-        sisäasiainministeriössä yleensä suhtauduttu ver-
3827:        kankaan kaupunginosien rakennuskieltoa      raten myönteisesti. Sen sijaan silloin, kun hae-
3828:        ja siten aiheuttanut paikallisille asuk-    taan jo jatketun rakennuskiellon pidentämistä,
3829:        kaille ja tontinomistajille suurta vahin-   on vaadittu erityistä selvitystä siitä, miksi kaa-
3830:        koa ja estänyt näiden kaupunginosien        van laatiminen on viivästynyt.
3831:        normaalin ja luonnonmukaisen kehittä-          Hintan ja Parkkisenkankaan alueen asema-
3832:        misen, sekä                                 kaavoitusta on viivästyttänyt alueen ilman laa-
3833:           aikooko Hallitus toimia niin, että       tua koskevan tutkimuksen suorittaminen. Tut-
3834:        Hintan ja Parkkisenkankaan kaupungin-       kimus on ollut tarpeellinen erityisesti sen vuok-
3835:        osien asukkaat saavat heti rakennusoi-      si, että Kemira Osakeyhtiön Oulun tehtaat si-
3836:        keuden ja että Oulun kaupungille ei         jaitsevat alueen läheisyydessä. Alueen kaavoi-
3837:        enää myönnetä jatkoaikaa Hintan ja          tusta on Oulun kaupunginhallituksen ilmoituk-
3838:        Parkkisenkankaan alueen rakennuskiel-       sen mukaan viivästyttänyt myös alueen pää-
3839:        toa varten?                                 omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen kes-
3840:                                                    keneräisyys.
3841:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen joh-
3842: taen seuraavaa:                                    dosta voimassa olevasta rakennuskiellosta asuk-
3843:    Oulun kaupunginvaltuusto on 8 päivänä jou-      kaille ja maanomistajille aiheutuvaa haittaa
3844: lukuuta 1969 päättänyt asemakaavan laatimi-        vähentää huomattavasti se, että rakennuslauta-
3845: sesta ja muuttamisesta Hintan ja Parkkisen-        kunnalla on rakennuslain 132 §:n 2 momentin
3846: kankaan alueella. Alueelle on tällöin rakennus-    nojalla oikeus myöntää rakennuslupa kiellosta
3847: lain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla tullut     huolimatta. Hintan ja Parkkisenkankaan alueel-
3848: voimaan rakennuskielto. Kielto on rakennuslain     le on Oulun kaupungin asianomaisilta viran-
3849: 42 §:n 3 momentin mukaan voimassa enin-            omaisilta saadun tiedon mukaan rakennuskiel-
3850: tään kaksi vuotta. Sisäasiainministeriöllä on      lon voimassa ollessa myönnetty useita raken-
3851: kuitenkin saman lainkohdan nojalla valta eri-      nuslupia.
3852: tyisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään         Rakennuskieltoja jatkaessaan sisäasiainminis-
3853: kaksi vuotta kerrallaan.                           teriö valvoo, että kieltoja ei tarpeettomasti pit-
3854:    Sisäasiainministeriö on Oulun kaupunginhal-     kitetä. Ennen kuin ministeriössä tehdään pää-
3855: lituksen pyynnöstä pidentänyt Hintan ja Park-      tös siitä, pidennetäänkö Hintan ja Parkkisen-
3856: kisenkankaan alueen rakennuskieltoa neljä ker-     kankaan alueen rakennuskieltoa vielä, ministe-
3857: taa. Parhaillaan ministeriössä on käsiteltävänä    riö tulee tarkoin perehtymään myös eräiden
3858: Oulun kaupunginhallituksen hakemus kiellon         alueen asukkaiden ministeriölle jättämässä kir-
3859: jatkamisesta edelleen kahdella vuodella.           jelmässä esittämiin näkökohtiin.
3860:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1980.
3861: 
3862:                                                                        Ministeri ]. Koikkakzinetr-
3863:                                              N:o 21                                                3
3864: 
3865: 
3866: 
3867: 
3868:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3869: 
3870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Syftet med byggnadsförbud tili följd av upp-
3871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      görande eller ändring av stadsplan är att säker-
3872: nr 92 av den 5 februari 1980 tili vederböran-      ställa att byggnadssituationen förblir oföränd-
3873: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       rad medan pian uppgörs eller ändras. Förbudet
3874: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi       är enligt lagen i kraft endast två år, men upp-
3875: undertecknade spörsmål nr 21:                      görande eller ändring av planen kan räcka av-
3876:                                                    sevärt mycket längre tid. Det är därför tämli-
3877:           Anser Regeringen det vara rätt att       gen allmänt att byggnadsförbud måste för-
3878:        Uleåborgs stad omotiverat i redan tio       längas. Vid ministeriet för inrikesärendena har
3879:        år förlängt byggnadsförbudet för Hintta     man i allmänhet förhållit sig relativt positivt
3880:        och Parkkisenkangas stadsdelar och så-      tili den första förlängningen av byggnadsför-
3881:        lunda åsamkat lokala invånare och tomt-     bud. Däremot har man i det fall, att ansökan
3882:        ägare stor skada och förhindrat normalt     gäller förlängning av byggnadsförbud som re-
3883:        och naturligt utvecklande av dessa          dan förlängts, krävt särskild utredning om var-
3884:        stadsdelar, samt                            för uppgörandet av planen fördröjts.
3885:           ämnar Regeringen handla så, att in-          Stadsplaneringen av området Hintta och
3886:        vånarna i Hintta och Parkkisenkangas        Parkkisenkangas har fördröjts av en undersök-
3887:        stadsdelar omedelbart får byggnadsrätt      ning av områdets luftkvalitet. Undersökningen
3888:        och att Uleåborgs stad inte längre be-      har varit nödvändig särskilt på grund därav,
3889:        viljas förlängning av byggnadsförbudet      att aktiebolaget Kemiras fabriker i Uleåborg
3890:        för området Hintta och Parkkisenkan-        är belägna i områdets närhet. Planeringen av
3891:        gas?                                        området har enligt uppgift från Uleåborgs
3892:                                                    stadsstyrelse fördröjts även av den omständig-
3893:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      heten, att förhandlingarna med områdets hu-
3894: samt anföra följande:                              vudsakliga ägare ännu inte slutförts.
3895:    Stadsfullmäktige i Uleåborg har den 8 de-           Den olägenhet, som invånarna och markägar-
3896: cember 1969 beslutat om uppgörande och änd-        na åsamkas av att byggnadsförbud är i kraft
3897: ring av stadsplan för området Hintta och Park-     tili följd av stadsplan uppgörs eller ändras,
3898: kisenkangas. På området har således med stöd       minskas betydligt av den omständigheten att
3899: av 42 § 2 mom. 3 punkten byggnadslagen             byggnadsnämnden med stöd av 132 § 2 mom.
3900: trätt i kraft byggnadsförbud. Förbudet är en-      byggnadslagen har rätt att bevilja byggnadslov
3901: ligt 42 § 3 mom. byggnadslagen i kraft högst       trots förbudet. På området Hintta och Parkki-
3902: två år. Ministeriet för inrikesärendena äger       senkangas har, enligt uppgift från vederböran-
3903: likväl befogenhet att på synnerliga skäl för-      de myndigheter i Uleåborgs stad, under den
3904: länga tiden för sådant förbuds giltighet med       tid som byggnadsförbudet varit i kraft bevil-
3905: högst två år åt gången.                            jats flera byggnadslov.
3906:    Ministeriet för inrikesärendena har på stads-       Då ministeriet för inrikesärendena förlänger
3907: styrelsens i Uleåborg anhållan förlängt bygg-      byggnadsförbud övervakar det samtidigt att
3908: nadsförbudet för området Hintta och Parkki-        förbud inte förlängs i onödan. Innan ministe-
3909: senkangas fyra gånger. För närvarande hand-        riet fattar beslut om huruvida byggnadsförbudet
3910: läggs vid ministeriet stadsstyrelsens i Uleåborg   för området Hintta och Parkkisenkangas ytter-
3911: ansökan om förlängning av förbudet med ytter-      ligare skall förlängas, kommer det att noga be-
3912: ligare två år.                                     akta synpunkterna i en skrivelse som vissa av
3913:                                                    områdets invånare inlämnat tili rninisteriet.
3914:      Helsingfors den 3 mars 1980.
3915: 
3916:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
3917:                                              1980 vp.
3918: 
3919: :irjallinen kysymys n:o 22.
3920: 
3921: 
3922: 
3923: 
3924:                                 Kortesalmi: Tullilain 7 § :n muuttamisesta.
3925: 
3926: 
3927:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3928: 
3929:   Useat sadat kansalaiset eri puolilta maata       tullilain asianomaisen kohdan muutokseen siten,
3930: vat ilmaisseet syvän huolestuneisuutensa sen       että raamatut ja hengellinen kirjallisuus irro-
3931: )hdosta, että eduskunnassa säädetyn 1. 1. 1979     tettaisiin salakuljetettavain tavarain luettelosta
3932: oimaan tulleen tullilain 7 § merkitsee sitä,       niin ettei Suomen tullia velvoitettaisi valvonta-
3933: ttä raamattujen vienti eräisiin maihin on vai-     toimiin niiden osalta. Adressin allekirjoittajat
3934: eutunut. Nämä kansalaiset ovat kirjoittaneet       viittaavat vetoomuksensa perusteluina myös
3935: hteisen adressin eduskuntaryhmille. Tässä ad-      Helsingin ETY-kokouksen henkeen ja periaat-
3936: ~ssissa he toteavat, että vastavuoroiset tulli-    teisiin.
3937: Jpimukset ovat kyllä ymmärrettäviä silloin            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3938: un kysymyksessä on yhteisesti koettu vaara,        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3939: uten esimerkiksi narkoottisten aineiden eli        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3940: uumausaineiden salakauppa. Mutta allekirjoit-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3941: ljat korostavat, että Raamattu eli Pyhä kirja,
3942: )Sta mm. Suomen kansa on ammentanut voi-                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
3943: .lansa kaikkina aikoina ja joka on lapsillamme             miin tullilain 7 § :n muuttamiseksi sel-
3944: ppikirjana kouluissamme, ei voi olla vahingoksi            laiseksi, että raamatut ja muu hengelli-
3945: 1illekään kansakunnalle. Allekirjoittajat totea-           nen kirjallisuus irrotetaan salakuljetet-
3946: at, että todellista vapautta ja ihmisen arvoista           tavain tavarain luettelosta, niin ettei
3947: lämää ei ole ilman pitäytymistä Jumalan sanaan.            Suomen tullia vdvoiteta valvontatoimiin
3948: Ldressin allekirjoittajat vetoavatkin eduskunta-           näiden osalta?
3949: yhmiin, että nämä voisivat vaikuttaa kyseisen
3950:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
3951: 
3952:                                       ]. Juhani Kortesalmi
3953: 
3954: 
3955: 
3956: 
3957: 880001417
3958: 2                                              1980 vp.
3959: 
3960: 
3961: 
3962: 
3963:                          E d u s k u n n a n H {' r r a P u h e m i e h e 11 e.
3964: 
3965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Tullilain 5 §:n 7 kohta on saanut nykyisen
3966: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         muotonsa eduskuntakäsittelyn aikana, jolloir
3967: mies, olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivä-        lainkohtaan lisättiin v~ittaus Suomen muihin
3968: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin. Tällä or
3969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       tarkoitettu lähinnä Yhdistyneiden Kansakunder
3970: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      ybskokouksen vuonna 1966 hyväksymää kan·
3971: myksestä n:o 22:                        ·            salaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva~
3972:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     kansainvälistä yleissopimusta ( SopS 8/7 6)
3973:        miin tullilain 7 §:n muuttamiseksi sel-       jonka 19 artikla koskee mielipiteen vapautta j~
3974:        laiseksi, että raamatut ja muu hengelli-      sananvapautta.
3975:        nen kirjallisuus irrotetaan salakuljetetta-      Tullihallitus on yleiskirj-eellään 17 päivält~
3976:        vain tavarain luettelosta, niin ettei Suo-    huhtikuuta 1979 antanut ohjeet tullilain 5 §:r
3977:        men tullia velvoiteta valvontatoimiin         7 kohdan soveltamisesta. Nämä ohjeet on an·
3978:        näiden osalta?                                nettu sen jälkeen kun asiasta on käyty keskus·
3979:                                                      teluja valtiovarainministeriön ja ulkoasiainmi·
3980:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nisteriön kanssa ja valtioneuvoston oikeuskans-
3981: taen seuraavaa:                                      leri on antanut siitä lausuntonsa. Näiden ohjei
3982:    Tullilain 5 §:n 7 kohdan mukaan, jota ky-         den mukaan, milloin kysymys on kansalaisoi·
3983: s.ymyksessä tarkoitettaneen, asianomaisella vi-      keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleis·
3984: ranomaisella on oikeus estää, ottaen huomioon        sopimuksen 19 artiklassa tarkoitetuista paino
3985: Suomen muut kansainväliset sopimusvelvoitteet,       tuotteista tai muista mielipiteen vapauteen jt
3986: tietyn tavaran vienti maahan, jonka kanssa Suo-      sananvapauteen liittyvistä esineistä, ei vientiir
3987: mella on salakuljetuksen ehkäisemistä tarkoit-       tule puuttua, paitsi siinä tapauksessa, että vien·
3988: tava sopimus. Lainkohdassa tarkoitettuja sala-       nin havaitaan tapahtuvan erityisiä salakuljetus·
3989: kuljetuksen ehkäisemistä koskevia sopimuksia         muotoja tai menettelytapoja käyttäen.
3990: on tehty Puolan ( SopS 33/7 3 ) , Saksan Demo-          Nii:ssä tapauksissa, joissa raamattujen kulje-
3991: kraattisen Tasavallan (SopS 29/76), Saksan           tus Suomen tullialueelia on pysäytetty, ei ole
3992: Liittotasavallan (SopS 58/76) ja Neuvostolii-        ollut kysymys tullilain soveltamisesta, vaan
3993: ton ( SopS 40/7 6) kanssa. Sopimukset perustu-       asianomaiset henkilöt on asetettu syytteeseer
3994: vat pääkohdittain Brysselissä toimivan tulliyh-      veron kantoa koskevien säännösten ja maan ul
3995: teistyöneuvoston kahdenkeskisten salakuljetuk-       komaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaa·
3996: sen ehkäisemistä tarkoittavien sopimusten mal-       misesta annetun lain nojalla annettujen sään·
3997: Hsopimukseen.                                        nöstelymääräysten rikkomisesta.
3998:    Edellä mainittu tullilain kohta enempää kuin         Eduskunta on hyväksyessään tullilain 5 §: r
3999: asianomaiset sopimuksetkaan eivät sisällä mi-        7 kohdan sen voimassa olevassa muodossa ollw
4000: tään luetteloa salakuljetettavista tavaroista. Ky-   tietoinen maatamme ja sen viranomaisia vel
4001: symykseen tulevista maista on ainoastaan Neu-        voittavista kansainvälisistä sopimuksista. Myö~
4002: vostoliitto toimittanut tullihallitukselle erilli-   lainkohdan soveltamisohjeet täyttävät maallem
4003: sen luettelon tuontikiellon kohteena olevista ta-    me kuuluvat sopimusvelvoitteet johtamatta ris
4004: varoista. Luettelo ei sisällä mainintaa raama-       tiriitaan muiden sopimusmääräysten kanssa
4005: tuista eikä muusta uskonnollisesta kirjallisuu-      Valtiovarainministeriö ei tämän vuoksi näe syy
4006: desta, eivätkä tulliviranomaiset sen vuoksi so-      tä ryhtyä kysymyksessä tarkoitettuihin toimiir
4007: vella tullilain 5 §: n 7 kohtaa tällaiseen kirjal-   tullilain 5 §:n 7 kohdan muuttamiseksi.
4008: lisuuteen.
4009:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1980.
4010: 
4011:                                                                         Ministeri Pirkko Työläiärvi
4012:                                                N:o 22                                               3
4013: 
4014: 
4015: 
4016: 
4017:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4018: 
4019:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Sin nuvarande form fick 5 § 7 punkten
4020: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tullagen vid riksdagsbehandlingen, då lagrummet
4021: av den 5 februari 1980 tili vederbörande med-        utökades med en hänvisning tili Finlands öv-
4022: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      riga internationella avtalsförpliktelser. Därmed
4023: av riksdagsman Kortesalmi undertecknade spörs-       har närmast avsetts den av Förenta Nationernas
4024: mål nr 22:                                           generalförsamling år 1966 antagna internatio-
4025:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-        nella konventionen om medborgerliga och po-
4026:         ning vidta åtgärder i syfte att ändra 7 §    litiska rättigheter (FördrS 8/76), vars artikel
4027:         tullagen så, att biblar och annan andlig     19 gäller åsiktsfrihet och yttrandefrihet.
4028:         litteratur avlägsnas ur förteckningen            Tullstyrelsen har med sitt cirkulär av den 17
4029:         över smuggelgods och au Finlands tuli        april 1979 utfärdat anvisningar om tillämpning
4030:         sålunda inte förpliktas tili övervaknings-   av 5 § 7 punkten tullagen. Dessa anvisningar
4031:         åtgärder beträffande dessa?                  har utfärdats sedan överläggningar i frågan
4032:                                                      förts med finansministeriet och ministeriet för
4033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        utrikesärendena och statsrådets justitiekansler
4034: samt anföra följande:                                avgett sitt utlåtande därom. Enligt dessa anvis-
4035:    Enligt 5 § 7 punkten tullagen, vilket lagrum      ningar, då det således är fråga om i 19 artikeln
4036: torde avses i spörsmålet, äger vederbörande          konventionen om medborgerliga och politiska
4037: myndighet rätt att med beaktande av Finlands         rättigheter avsedda tryckalster ellet andra ob-
4038: övriga internationella avtalsförpliktelser för-      jekt i anknytning tili åsiktsfrihet och yttrande-
4039: hindra utförsel av viss vara tillland med vilket     frihet, skall man inte ingripa i exporten, utom
4040: Finland ingått avtal om motarbetande av              i det fall att exporten upptäcks ske med an-
4041: smuggling. 1 detta lagrum avsedda avtal om           litande av särskilda former eller metoder för
4042: motarbetande av smuggling har ingåtts med            smuggling.
4043: Polen (FördrS 33/7 3), Tyska Demokratiska                I sådana fall, där transport av biblar inom
4044: Republiken ( FördrS 29/7 6 ) , Förbundsrepub-        Finlands tullområde har hejdats, har det inte
4045: liken Tyskland (FördrS 58/76) och med Sov-           varit fråga om tillämpning av tullagen, utan
4046: jetunionen (FördrS 40/76). Avtalen baserar           vederbörande personer har ställts under åtal
4047: sig i huvudsak på ett av det i Bryssel verksam-      för brytande av stadgandena om skatteuppbörd
4048: ma rådet för samarbete i tullfrågor uppgjort         och regleringsföreskrifterna utfärdade med stöd
4049: modellavtal om ömsesidigt förhindrande av            av lagen om tryggande av landets utrikeshandel
4050:  smuggling.                                          och ekonomiska tillväxt.
4051:    Varken ovannämnda punkt i tullagen ellet              Riksdagen har vid antagandet av 5 § 7 punk-
4052: respektive avtal innehåller någon förteckning        ten tullagen i dess gällande form varit medve-
4053: över smuggelgods. Av ifrågakommande Iänder           ten om de internationella avtal som binder vårt
4054: har endast Sovjetunionen tili tullstyrelsen över-    land och dess myndigheter. Också lagrummets
4055: sänt en särskild förteckning över varor, som         tiliämpningsanvisningar uppfyller de avtalsför-
4056: är föremål för importförbud. Förteckningen           pliktelser som vårt land har och leder inte tili
4057: innehåller inte något omnämnande om biblar           konflikter med övriga avtalsbestämmelser. Fi-
4058: ellet annan religiös litteratur, varför tullmyn-     nansministeriet ser därför inget skäl att vidta i
4059:  digheterna inte tillämpar 5 § 7 punkten tulla-      spörsmålet avsedda åtgärder för att ändra 5 §
4060:  gen på litteratur av detta slag.                    7 punkten tullagen.
4061:      Helsingfors den 27 februari 1980.
4062: 
4063:                                                                        Minister Pirkko Työtäjärvi
4064:                                               1980 vp.
4065: 
4066: Kirjallinen kysymys n:o 23.
4067: 
4068: 
4069: 
4070: 
4071:                                   Kortesalmi: Aravalainojen jakomenettelyn muuttamisesta.
4072: 
4073: 
4074:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4075: 
4076:    Rakennustarvi!kekauppaa harjoittavat liikkeet     paa pitemmälle ajanjaksoTie tasaa työvoiman
4077: kokevat ongelmana sen, että päätökset omako-         kysynnän huippuja ja on siten omalta osaltaan
4078: tilainojen myöntämisestä saapuvat lainansaajille     tasapainottamassa rakennusalan työllisyystilan-
4079: lomakauden kestäessä, jolloin kauppa ja teolli-      netta. Nykyisen taioudellisista syistä lyhyeksi
4080: suus eivät kykene toimimaan täydellä tehol-          jäävän omarakennuskauden . aikana on tavallis-
4081: laan. Siten monien tuotteiden toimitusajat myö-      ta, että suurista työttömyysluvuista huolimatta
4082: hästyvät sääruiöllisesti jopa kuukausia. Tästä       monista rakenn]lsalan. ammattimiehistä on ajoit-
4083: tilanteesta kärsivät myös rakentajat.                tain pulaa.
4084:    Rakennustarvi:kekauppaa harjoittavat keskus~         Rakennustarvikekaupan tasaantuminen ny-
4085: liikkeet ovat sitä mieltä, että asuntohallituksen    kyisestään olisi puolestaan tasapainottamassa se-
4086: olisi muutettava asuntolrunavarojen myöntä-          kä kaupan että rakennustarviketeollisuuden
4087: mismenettelyä nykyisestään seuraavasti:              työllisyysoloja.            .
4088:     1. Sekä rakentajien että kaupan ja teollisuu-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4089: den tarpeet huomioori ottaen lainapäätökset oli-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 mom.enttiin esitän
4090: si julkistettava jo kevättalvella ennen luonnol~     kunnioittavasti vaitioneuvoston asianomaisen
4091: Iisen rakennuskauden alkamista.                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4092:    2. Koska · tieto myönnetyistä lainavaroista
4093: viipyy asuntohallituksesta lähdettyään kunnissa                Tietääkö Hallitus, että aravalainojen
4094: useiden viikkojen ajan, tulisi lainansaajille toi-          nykyisestä jakamismenettelystä aihelituu
4095: mittaa päätöksistä ennakkotieto.                            suuria haittoja sekä käytännön raken-
4096:     3. Samoin ,tulisi ottaa vakavasti harkitta-             nustoiminnaSsa että myös rakennustar-
4097: vaksi millaisin toimenpitein päätöksiä lainava-             vikkeiden kaupan ja takennustarvike-
4098: rojen käytöstä voitaisiin tehdä useammin kuin               teollisimden piirissä, sekä
4099: kerran vuodessa.                                               aikooko Hallitus kiireesti .ryhtyä toi-
4100:     Mikäli esitetyt korjaukset saadaan ai!kaan,             miin aravalainapäätösten julkistamiseksi
4101: tällä on myönteinen vaikutus paitsi rakennus-               jo riittävän aikaisessa vaiheessa kevät-
4102: tarvikekauppaan myös rakennusalan työllisyy-                talvella sekä lainapäätösten aikaansaami-
4103: teen. Rakennuskauden jakautuminen aikaisem-                 seksi. useammin kuin kerran vuodessa?
4104:  . Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
4105: 
4106:                                         J. Juhal1i Kortesalmi
4107: 
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 0880002281
4112: 2                                               1980 vp.
4113: 
4114: 
4115: 
4116: 
4117:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4118: 
4119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         set hyvissä ajoin ennen rakennustöiden normaa-
4120: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lia aloittamisajankohtaa. Tämä taasen osaltaan
4121: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-         taso~ttaa kysyntähuippua kevään ja kesän osal-
4122: jeenne n:o 94 ohella toimittanut valtioneuvos-         ta. Samassa käyttösuunnitelmassa vahvistettiin
4123: ton asianomaisell~ jäsenelle jäljennöksen ~an­         omakotitalon rakentami~ta .j~ hankkimist.a. kos-
4124: sanedustaja J.. Juhani Kortesalmen kirjallises~        keyien enimmäisl~inoitU:sarvojen osalta, että nii-
4125: kysymyksestä n:o 23, jossa tiedustellaan: ·            tä voidallll; korottaa kohteissa, joissa rakentami-
4126:                                                        sen ajoittaminen talvikauteen ,aiheuttaa lisäkus,
4127:               Tietääkö Hallitus; että aravalainojen    tannl}ksia, jol~oin talvella rakennettavan oma-
4128:          nykyisestä jakamismenettelystä aiheutuu       kotitalon lainoitusarvoon hyväksytään. enintään
4129:          suuda haittoja sekä käytännön raken-          10 000 markan suuruinen talvilisä. Tal.vilisällä
4130:        . rtustoiminnassa että· myös rakennustar~       ~r~ioidaatl siirrettävän rakentamisen aloiti:amis-
4131:          vikkeiden kaupan ja rakennustarvike-          ajankohtaa J 000-i OOÖ. asunn~ ·kohdalla.
4132:        . teollisuuden piirissä, sekä                      Kausivaihtelujen t11saiuni,seksi määrättiin mai-
4133:            .. aikoOko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   nitussa käytt()suunnitelmassa lisäksi,. että ns .
4134:      . : miin aravalaihapäätösten .julkistamiseksi     talokohtaisten . lainojeJl.. pllessa ky;symyksessä
4135:          jo riittävän .aikaisessa vaiheessa kevät~     rakennustöita ei saa aloittaa. ennen 1, &. 1980,
4136:          talvella sekä lairtapäätösten aikaansaami-    ellei asuntohallitus ~rityisistä syistä .jl.l neuvo-
4137:          seksi u5eammirt kuin kerran vuodessa?         teltuaan asiasta työvoimaministeriön, ~nssa
4138:                                                        anna lupaa aloittaa. määrätyn kohteen rakennus-
4139:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            työt ennen määrättyä l.ljankohtaa. Valtion asun-
4140: taen seuraavaa:
4141:         .                '                             tolainoittainan kerrostalotuotannon osalta saat-
4142:    Talonrakennusalan' I~apsivaihtelut heijastavat      taa olla mahdollista, että .edellä· mainittua tar-
4143: vaikutuksensa .rakennusain~teollisuuteen, raken-       kemminkin määriteUä,än .rakennustöiden aloitta~
4144: nusalan palveluellnkeinoihin ja työvoiman ky-          mis~jankohta, jolloin. ratkaisevana tekijänä on
4145: syntään. Ne. ovat osaltaan vaikuttamassa raken-        työvoimatilanne eri työvoimapiireissä.
4146: nuskustanriusten. kohoamiseen yleistä kustannus-          Kausivaihtelujen tasaamiseksi voidaan, kuten
4147: tason nQusua. enemmän, minkä lisäksi rakennus-         edellä on todettu, vaikuttaa eräiltä osin val-
4148: tarviketeollisuuden ja työvoiman kysynnän hui-         tion asuntolainoitukseen liittyvillä järjestelyillä.
4149: put vaiket).ttavat rakentamisaikata~lun noudat-        Rakennusalan eri osapuolten yhteisin toimin
4150: tamista. Kausivaihtelut esiintyvät voimakkaim-         voidaan kausivaihtelujen aiheuttamia ongelmia
4151: pina omakotit!ilorakentamisessa, koska siinä ra-       poistaa .merkittävästi enemmän. Täm..än vuoksi
4152: kennusmateriaalien ja työvoiman kysyntä pai-           sisäasiainministeriö asetti 6. 3. 1980 toimikun-
4153: nottuu, rakennustöiden aloituksen keskittyessä         nan, jonka tulee kuluvan . vuoden joulukuun
4154: alkukesään, loppukesään ja syksyyn.                    loppuun mennessä tehdä ehdotuksensa ensisi-
4155:    Edellä sanottujen ongelmien poistamiseksi           jaisesti valtion asuntolainoittamassa omakoti~
4156: asuntoviranomaisten taholta on ryhdytty usei-          rakentamisessa sekä asuntojen peruskorjaustoi-
4157: siin toimiin. Vaitioneuvoston vuosittain vahvis-       minnassa ja energiataloudellisella korjausavus-
4158: tama asuntolainojen myöntämisvaltuuden käyt-           tuksella suoritetussa korjaustoiminnassa aiheu-
4159: tösuunnitelma käsiteltiin valtioneuvostossa tänä       tuvista kausivaihteluista aiheutuvien ongelmien
4160: vuonna noin kuukautta aikaisemmin kuin mitä            poistamiseksi. Toimikunnassa ovat eri valtion
4161: on tapahtunut aikaisempina vuosina. Täten              viranomaisten lisäksi edustettuina useat raken-
4162: mahdollistettiin, että asuntohallitus vastaavasti      nusalan ja rakennustarviketeollisuuden järjes-
4163: voi antaa asuntolainojen ehdolliset lainapäätök-       töt.
4164:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
4165: 
4166:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4167:                                                  N:o 23                                                3
4168: 
4169: 
4170: 
4171: 
4172:                             Tili Riksdagens Herr Talman.
4173: 
4174:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i efterfrågan under våren och sommaren. I
4175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          samma dispositionsplan fastställdes i fråga om
4176: nr 94 av den 5 februari 1980 tili vederbö-             de maximala belåningsvärdena för byggande
4177: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           och anskaffning av egnahemshus, att dessa kan
4178: av följande av r.iksdagsman J. Juhani Korte-           höjas för sådana byggnadsobjekt där tiliäggs-
4179: salmi undertecknade spörsmål nr 23:                    kostnader föranleds av att byggandet förläggs
4180:                                                        till vintem, varvid ett vintertillägg om högst
4181:           Är regeringen medveten om att det            10 000 mk godkänns i belåningsvärdet för eg-
4182:        nuvarande sättet att fördela aravaiän           nahemshus som hyggs under vintern. Genom
4183:        medför stora olägenheter både för den           detta vintertillägg beräknar man att tidpunkten
4184:        praktiska byggnadsverksamheten och              för inledande av byggnadsarbetena förskjuts i
4185:        inom handeln med byggnadsmaterial               fråga om 1 000-2 000 bostäder.
4186:        och byggnadsmaterialindustrin, samt                 I avsikt att utjämna säsongfluktuationerna
4187:           ämnar Regeringen vidta brådskande            bestämdes i ovan nämnda dispositionsplan dess-
4188:        åtgärder för att besluten om aravalån           utom, att i fråga om husbestämda bostadslån
4189:        skall offentliggöras .iJ ett tiliräckligt ti-   skulle byggnadsarbetena inte få inledas förrän
4190:        digt skede på vårvintern samt för att           1. 8. 1980, om inte bostadsstyrelsen av särskil-
4191:        lånebeslut skall kunna fattas mer än            da skäl och efter att ha underhandlat om saken
4192:        en gång i året?                                 med arbetskraftsministeriet ger tillstånd att in-
4193:                                                        leda byggnadsarbetena på ett visst projekt före
4194:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           den fastställda tidpunkten. I fråga om produk-
4195: samt anföra följande:                                  tionen av våningshus med statslån kan det vara
4196:                                                        möjligt att den tidpunkt då byggnadsarbetena
4197:    Säsongfluktuationerna inom husbyggnads-             får inledas fastställs t.o.m. ännu mera exakt,
4198: branschen återspeglas på byggnadsmaterialin-           varvid arbetskraftssituationen i de olika ar-
4199: dustrin, byggnadsbranschens servicenäringar            betskraftsdistriken blir av avgörande betydelse.
4200: och efterfrågan på arbetskraft. De bidrar tili             Säsongfluktuationerna kan, såsom ovan kon-
4201: att stegra byggnadskostnaderna mer än den all-         stateras, delvis utjämnas genom arrangemang i
4202: männa kostnadsnivån, vartili toppama inom              anslutning tili statens bostadslån. Genom
4203: byggnadsmaterialindustrin och efterfrågan på           gemensamma åtgärder mellan de olika parterna
4204: arbetskraft gör det svårare att hålla byggnads-        inom byggnadsbranschen kan de problem som
4205: tidtabellen. Säsongfluktuationerna är störst i         föranleds av säsongfluktuationerna avlägsnas i
4206: fråga om byggande av egnahemshus, eftersom             ännu större utsträckning. Därför har ministe-
4207: efterfrågan på byggnadsmaterial och arbetskraft        riet för inrikesärendena 6. 3. 1980 tillsatt en
4208: där är störst på sensommaren och hösten, då            kommission, som före utgången av december
4209: byggnadsarbetena har inletts på försommaren.           i innevarande år skall framlägga ett förslag tili
4210:    För att avhjälpa dessa problem har bostads-         hur de problem som föranleds av säsong-
4211: myndigheterna vidtagit flere åtgärder. Disposi-        fluktuationerna kan avlägsnas främst i fråga
4212: tionsplanen för fullmakten att bevilja bostads-        om byggande av egnahemshus med statliga bo-
4213: lån, som årligen fastställs av statsrådet, be-         stadslån samt i fråga om grundreparation av
4214: handlades i år i statsrådet ca en månad tidigare       bostäder och reparationer som utförs med
4215: än under föregående år. Härigenom blir det             energiekonomiskt reparationsbidrag. I kommis-
4216: möjligt för bostadsstyrelsen att på motsvarande        sionen finns representanter för olika statliga
4217: sätt ge de villkorliga besluten om bostadslån          myndigheter och flere organisationer inom
4218: i god tid innan byggnadsarbetena normalt in-           byggnadsbranschen och byggnadsmaterialin-
4219: leds. Detta åter bidrar tili att utjämna toppen        dustrin.
4220:     Helsingfors den 14 mars 1980.
4221: 
4222:                                                           Minister för ånrikesärendena Eino Uusitalo
4223: Kirjallinen kysymys n:o 24.
4224: 
4225: 
4226: 
4227: 
4228:                                  Söderström: Seinäjoen kaupungin itäisen ohikulkutien rakentami-
4229:                                     sen nopeuttamisesta.
4230: 
4231: 
4232:                                                              e
4233:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h ni i e h e 11 e.
4234: 
4235:    Seinäjoen kaupungin alueella on toteutumas-      rakentamin;en JaLasjärven tieltä n:o 64 Kuoria-
4236: sa tiehankkeita, joita paikallinen väestö ei ole    neen tielle. n:o 697 olisi tärkeä ja sen rakenta-
4237: valmis hyväksymään. Törnävän alueella .on           mista tulisi ·kiirehtiä. Kuortaneen tieltä taasen
4238: yleiskaavaan varattu Vapaudentien jatke Ke-         voitaisiin liikenne ohjata Lapuan tielle n:o 67
4239: ponkadun kohdalta Hamarintielle saakka. Ky~         ja Vaasan tielle n:o 64 yleiskaavan mukaisesti.
4240: seessä on runsaan kilometrin mittainen tienpät-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
4241: kä, joka tultaisiin rakentamaan vanhan Törnä-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän val-
4242: vän~Vapaudentien rinnalle. Asukkaat ovat yk-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4243: situumaisesti v·astustaneet tällaista hanketta ja   seuraavan kysymyksen:                          '
4244: nähneet, että itäisen ohikulkutien rakentaminen
4245: ja nopeuttaminen voisi ratkaista Törnävän                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4246: alueen liikenneongelmat. Myös museovirasto                 ryhtyä Seinäjoen kaupungin itäisen ohi-
4247: vastustaa rinnakkaistien rakentamista ja esittää           kulkutien rakentamisen nopeuttamiseksi,
4248: liikenteen ohj.aamista kokonaan muualle histo-             joi:ta täten historiallisesti arvokas Tör~
4249: riallisesti arvokkaan Törnävän alueen ulkopuo-             nävän alue voitaisiin suojata uusilta tie~
4250: lelle. Tässä pyrkimyksessä itäisen ohikulkutien            hankkeilta?                              ··
4251:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
4252: 
4253:                                        Sten Söderström ·
4254: 
4255: 
4256: 
4257: 
4258: 088000215L .
4259: 2                                            19SO vp.
4260: 
4261: 
4262: 
4263: 
4264:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4265: 
4266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ( kt 64). Vapaudentien väylävarauksen takia
4267: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Törnäväntie toimii tulevaisuudessa lähinnä ko-
4268: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       koojakatuna, jolle on sallittu suoria tonttiliitty-
4269: jeenne n:o 95 ohella toimittanut valtioneuvos-       miä. Tömävän kaupunginosan asemakaava on
4270: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       jo varsin pitkälle toteutunut, joten Tömävän-
4271: sanedustaja Sten Söderströmin näin kuuluvasta        tien muodostaminen kauttakulkuliikenteen pää-
4272: kirjallisesta kysymyksestä n:o 24:                   kaduksi lienee erittäin vaikeata.
4273:                                                         Tie- ja vesirakennushallituksen käsityksen
4274:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mukaan Vapaudentien aluevaraus tulisi asema-
4275:        ryhtyä Seinäjoen kaupungin itäisen ohi-       kaavassa säilyttää, jolloin Tömäväntie voitaisiin
4276:        kulkutien rakentamisen nopeuttamiseksi,       rauhoittaa alueen sisäisen liikenteen käyttöön
4277:        jotta täten historiallisesti arvokas Tör-     ja kantatien nro 64 standardi säilyisi tasalaatui-
4278:        nävän alue voitaisiin suojata uusilta tie-    sena ja riittävän korkeana."
4279:        hankkeilta?                                      Edellä olevat asiat voidaan siis tiivistää to-
4280:                                                      teamuksiin, että Seinäjoen kaupungin itäinen
4281:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ohikulkutie on tosin yleiskaavallisissa suunni-
4282: vasti seuraavaa:                                     telmissa mukana aluevarauksena, mutta sen ra-
4283:    Seinäjoen kaupunkiseudun liikenneverkosta         kentaminen ei ole lähivuosien ohjelmissa. Tör-
4284: on valmistunut vuonna 1975 kehittämissuunni-         nävän alueella taas on syytä varautua Vapau-
4285: telma 1975-1990. Suunnitelma laadittiin Sei-        dentien uuteen Törnäväntien itäpuoliseen lin-
4286:  näjoen kaupungin, Nurmon kunnan sekä tie- ja        jaukseen, koska nykyisellä Törnäväntiellä on
4287: vesirakennuslaitoksen yhteistyönä. Suunnitel-        puutteellinen taso kauko- ja kauttakulkuliiken-
4288: masta hankittiin aikanaan asianomaisten viran-       teen väyläksi (mm. tonttiliittymät). Sitä var-
4289: omaisten ja laitosten lausunnot. Seinäjoen kau-      ten tarvitaan uusi väylä.
4290: pungin itäinen ohikulkutie on esitetty maini-           Seinäjoen kaupungin it,äisellä ohikulkutiellä
4291: tussa suunnitelmassa vain väylävarauksena, jota     ei voitaisi ratkaista Törnävän alueen liikenne-
4292: ei ole tarkemmin tutkittu.                          ongelmia, koska mainitun Seinäjoen kaupunki-
4293:    Seinäjoen kaupunki ja Nurmon kunta ovat          seudun liikenneverkon kehittämissuunnitelman
4294: sittemmin laatineet yleiskaavaa, jossa yhteydes-    mukaan Jalasjärven ja Peräseinäjoen kuntien
4295: sä on tutkittu ja suunniteltu edelleen myös         kauttakulkuliikenne, joka kulkisi Seinäjoen ohi,
4296: alueen tieverkkoa. Seinäjoen kaupungin itäinen      olisi vuonna 1990 vain noin 700 ajon./vrk.
4297: ohikulkutie on näissä verkoissa edelleen muka-      kun taas kokonaisliikenne Törnävän kohdalla
4298: na vain aluevarauksena (mm. alustavassa suun-       olisi noin 5 500 ajon./vrk. Seinäjoki on maa-
4299: nitelmassa 1. 9. 78).                               kuntakeskus ja sivussa valtatieverkosta, joten
4300:                                                     sieltä alkavan ja sinne päättyvän liikenteen
4301:    Tie- ja vesirakennushallitus on antanut Tör-     määrä on suuri verrattuna kaupungin ohi kul-
4302: nävän alueen väylävarauksista Seinäjoen kau-        kevan kauttakulkuliikenteen määrään.
4303: pungille lausunnon, jossa on todettu:                   Lopuksi voidaan vielä todeta, että Seinäjoen
4304:    "Tieyhteys Jalasjärvi - Seinäjoki - Ylis-        kaupungin itäisen ohikulkutien rakentaminen ei
4305: taro on määrätty kantatieksi nro 64, mistä syys-    edellä esitetyn mukaisesti sisälly Vaasan tie-
4306: tä tie- ja vesirakennushallitus edellyttää kanta-   ja vesirakennuspiirin        toimenpideohjelmaan
4307: tien katuosuuden eli Vapaudentien kaavoitta-        1979-1985 eikä tielaitoksen tieverkon runko-
4308: mista kauttakulkuliikennettä välittäväksi pää-      ja kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1978-
4309: kaduksi.                                            1990. Myöskään edellä jo mainitun Seinäjoen
4310:    Törnävän alueen asemakaavassa on varaudut-       liikenneverkon kehittämissuunnitelman mukaan
4311: tu johtamaan Vapaudentie korkeatasoisena väy-       ohikulkutien rakentamiselle ei ole perusteita
4312: länä Törnäväntien itäpuolitse Jalasjärventielle     vielä 1980-luvulla.
4313:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
4314: 
4315:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
4316:                                             N:o 24                                              3
4317: 
4318: 
4319: 
4320:                          Tili Riksdagens Herr Talman.
4321: 
4322:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tie att i framtiden främst fungera som en
4323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         matargata, tili viiken direkta anslutningar för
4324: velse nr 95 av den 5 februari 1980 tili veder-    tomterna är tiliåtna. Stadsplanen för Törnävä
4325: börande medlem av statsrådet för avgivande        stadsdel har redan förverkligats mycket långt,
4326: av svar översänt avskrift av följande av riks-    varför det torde vara synnerligen svårt att
4327: dagsman Sten Söderström undertecknade spör-       göra Törnäväntie tili huvudgata för genomfarts-
4328: smål nr 24:                                       trafik.
4329:                                                      Enligt väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
4330:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen          uppfattning borde områdesreserveringen för
4331:        vidta för att påskynda byggandet av en     Vapaudentie bibehållas i stadsplanen, varvid
4332:        omfartsväg österom Seinäjoki stad så       Törnäväntie kunde fredas för områdets interna
4333:        att det historiska Törnäväområdet där-     trafik och standarden på stamväg nr 64 skulle
4334:        med skall kunna skyddas mot nya väg-       bibehållas jämn och tillräckligt hög."
4335:        projekt?                                      Ovan anförda synpunkter kan sålunda sam-
4336:                                                   manfattas så, att en omfartsväg österom Seinä-
4337:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     joki stad visserligen finns med i planer på
4338: samt anföra följande:                             generalplanenivå som områdesreservering, men
4339:    En utvecklingsplan för ånen 1975-1990          att byggandet av denna väg inte ingår i de
4340: för trafiknätet inom Seinäjoki stads område       närmaste årens program. Inom Törnäväom-
4341: blev färdig 1975. Planen uppgjordes av Seinä-     rådet är det åter skäl att bereda sig på att
4342: joki stad, Nurmo kommun och väg- och vatten-      Vapaudentie får en ny linjeföring österom Tör-
4343: byggnadsverket.                                   näväntie, eftersom standarden på Törväväntie
4344:    Utlåtanden om planen inhämtades av veder-      är bristfällig med tanke på fjärr- och genom-
4345: börande myndigheter och verk. I nämnda            fartstrafik ( bl.a. anslutningar för tomterna).
4346: planen har en omfartsväg österom Seinäjoki        För detta ändamål behövs en ny led.
4347: stad föreslagits endast som en ledreservering,       Meden omfartsväg österom Seinäjoki stad
4348: viiken inte har undersökts dess närmare.          skulle man inte kunna lösa Törnäväområdets
4349:    Seinäjoki stad och Nurmo kommun har se-        trafikproblem, eftersom Jalasjärvi och Perä- ,
4350: dermera uppgjort en generalplan. I samband        seinäjoki kommuners genomfartstrafik, som
4351: därmed har även områdets vägnät ytterligare       skulle gå förbi Seinäjoki, enligt nämnda ut-
4352: undersökts och planerats. Omfartsvägen öster-     vecklingsplan för Seinäjoki stads område år
4353: om Seinäjoki stad ingår fortfarande i dessa       1990 skulle vara endast ca 700 fordon per
4354: vägnät endast som en områdesreservering (bl.a.    dygn, medan åter den totala trafikmängden vid
4355: i den preliminära planen 1. 9. 1978).             Törnävä skulle vara ca 5 500 fordon per dygn.
4356:     Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i sitt   Seinäjoki är centrum i landskapet och ligger
4357: utlåtande tili Seinäjoki stad om ledreserve-      på sidan om huvudvägarna, varför den trafik
4358: ringarna inom Törnäväområdet konstaterat:         som börjar och slutar där är betydande jämfört
4359:     "Vägförbindelsen Jalasjärvi - Seinäjoki -     med den genomfartstrafik som går förbi staden.
4360: Ylistaro har utsetts tili stamväg nr 64, varför      Slutligen kan ännu konstateras att byggandet
4361: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen förutsätter      av en omfartsväg österom Seinäjoki stad enligt
4362: att stamvägens gatuandel, dvs. Vapaudentie, i     det ovan anförda inte ingår i Vasa väg- och
4363: planen tas upp som en huvudgata för genom-        vattenbyggnadsdistrikts åtgärdsplan för 1979-
4364: fartstrafik.                                      1985 och inte heller i väggverkets stom- och
4365:     I stadsplanen för Törnäväområdet har man      utvecklingsprogram för vägnätet för åren
4366:  berett sig på att uppdra Vapaudentie som en      1978-1990. Inte heller enligt ovan nämnda
4367: högklassig led österrom Törnäväntie tili Jalas-   utvecklingsplan för vägnätet i Seinäjoki finns
4368:  järventie ( stv. 64). Tili följd av att Vapau-   det grunder för byggandet av en omfartsväg
4369: dentie reserverats som led, kommer Törnävän-      ännu på 1980-talet.
4370:      Helsingfors den 12 mars 1980.
4371: 
4372:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
4373:                                                 1980 vp.
4374: 
4375: Kirjallinen kysymys n:o 25.
4376: 
4377: 
4378: 
4379: 
4380:                                    E. Laine ym.: Asumistukijärjestelmän heikentämisestä.
4381: 
4382: 
4383:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4384: 
4385:     Kansaneläkeuudistuksen I vaiheeseen liitetyn       rajan. Mutta korotusten ollessa sitä suuruus-
4386: asumistukijärjestelmää heikentäneen muutoksen          luokkaa kuin mitä yleiskorotukset ovat viime
4387: seurauksena runsaasta 150 000 asumistuesta             vuosina olleet, tehtäneen pääosa asumistukien
4388: aleni tai lakkasi vuodenvaihteessa 2/3 ja korot-       tarkistuksista ns. määräaikaistarkistuksina kah-
4389: tui 1/3. Väliaikaisin suojatoimin estettiin koko-      den vuoden välein. Järjestelmä reagoi vuokrien
4390: naiseläkkeiden alenemiset.                             korotuksiin siis vielä hitaammin kuin paljon
4391:     Asumistukijärjestelmän merkitys vähenee teh-       arvostelua osakseen saanut ns. yleisen asumis-
4392: tyjen ratkaisujen perusteella myös jatkossa.           tuen vuotuistarkistus, ja myös tämän pakolli-
4393: Tämä johtuu eläkkeensaajien asumistukilain             sen määräaikaistarkistuksen seurauksena voi olla
4394: uudesta tarkistusmenettelystä, omavastuuosuuk-         tuen pienentyminen yhdestä tai useammasta
4395: sien sitomisesta kansaneläkeindeksiin 1. 1.            sitä edeltäneestä vuokrankorotuksesta huoli-
4396: 1980 lukien sekä työeläkkeiden tuloksilukemis-         matta.
4397: käytännön muutoksesta.                                    Asumistukijärjestelmän heikennyksiä on hal-
4398:      Tämän vuoden maaliskuussa pääosin toteu-          lituksen taholta perusteltu sillä, että tuki on
4399: tuvat nykyisen vuokriensääntelymenettelyn voi-         rajattava peittämään vain keskimääräistä suu-
4400: massaoloajan suurimmat vuokrankorotukset ai-           rempia asumismenoja. Pieniin ja "kohtuullisiin"
4401: heuttavat karkean arvion mukaan 10 000-                asumismenoihin on tämän ajattelutavan mukaan
4402: 20 000 asumistukeensa korotusta hakeneelle             riitettävä muun kansaneläkkeen. Keskimääräi-
4403: eläkeläiselle tuen alenemisen tai lakkaamisen.         nen kansaneläke oli viime vuoden lopussa kui-
4404: Syinä tähän ovat omavastuuosuuksien korottu-           tenkin vain 560 markkaa, ja esimerkiksi yksi-
4405: minen helmikuun alusta kansaneläkeindeksin             näisen henkilön II kalleusryhmän mukainen
4406: muuttuessa, työeläkkeiden ja vastaavien luke-          täysi eläke on tällä hetkellä 988 markkaa. Kun
4407: minen tarkistuksen yhteydessä tuloksi korotet-         eläkeläisen tuloista keskimäärin 45 % kuluu jo
4408: tuna vuoden 1980 TEL-indeksitasoon ja vuo-             välttämättömiin elinkustannuksiin, eikä esimer-
4409: denvaihteessa kokonaiseläkkeiden alenemiset            kiksi omakotitaloissa asuvien huimaavasti viime
4410: estäneiden ns. suojien purkautuminen.                  vuosina nousseita lämmityskustannuksia korvata
4411:      Korotusta asumistukeensa hakeva eläkeläinen       ollenkaan, ei tämä teoria vastaa eläkeläisten
4412: ei voi tietää, kannattaako hänen tehdä lainkaan        valtaosan tosiasiallisia olosuhteita.
4413:  hakemusta. Järjestelmän monimutkaisuuden ta-             Asumistukea koskevia lainmuutoksia on
4414:  kia hän ei kykene lopputulosta arvioimaan. Ti-        puolusteltu myös viittaamalla kansaneläkeuudis-
4415:  lannetta vaikeuttaa se, että myöskään Kansan-         tukseen: pyrittäessä eläkevähenteiseen kansan-
4416:  eläkelaitos ei tee tällaista kannattavuuslaskel-      eläkkeeseen on pidetty tämän kanssa ristiriitai-
4417:  maa, ellei eläkeläinen jostakin syystä sitä ym-       sena antaa samalla asumistukijärjestelmän laa-
4418:  märrä nimenomaan vaatia. Näin lain mukaan             jentua, koska siitä ei ole aiottukaan purkaa
4419:  vapaaehtoinen toimenpide - korotuksen hake-           tulosidonnaisuutta. Kuitenkin kansaneläkkeen-
4420:  minen eläkkeeseen - on muodostunut erään-             saajista vain 18 % saa nykyisin asumistukea,
4421:  laiseksi uhkapeliksi.                                 keskimääräisen tuen ollessa vaatimattomat 128
4422:      Uusi asumistukien tarkistusmenettely on si-       markkaa kuukaudessa (joulukuu 1979). Esi-
4423:  ten mitoitettu, että vuokrankorotuksen tulee          merkiksi Ruotsissa, jossa tulosidonnaisuus van-
4424:  llla varsin tuntuva, jotta eläkeläinen voisi tar-     huuseläkkeistä poistettiin jo vuonna 1948, saa
4425:  dstuttaa tukensa. Maaliskuun vuokrankorotus           Suomen tason ylittävien kansaneläkkeiden
4426:   riittää valtaosalla eläkeläisistä tämän tarkistus-   ohella tulosidonnaista asumistukea noin joka
4427:  )880002303
4428: 2                                             1980 vp.
4429: 
4430: toinen eläkeläinen. Meillä ollaan sitäpaitsi vasta       kahden vuoden välein riippumatta vuok-
4431: vähin erin käynnistämässä köyhäinhoitoajatte-            rankorotusajankohdista; asumistukea tar-
4432: luun kuuluvan tarveharkinnan lieventämistä.              kistettaessa vuokran tai muiden asumis-
4433:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-          kustannusten nousu saattaa johtaa asu-
4434: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme             mistuen pienentymiseen tai lakkaami-
4435: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           seen ja; että eläkeläiset eivät kykene
4436: vaksi seuraavan kysymyksen:                              arvioimaan, kannattaako korotusta lain-
4437:                                                          kaan hakea eikä heitä tässä myöskään
4438:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että 1.         oma-aloitteisesti opasteta; ja jos on,
4439:        1. 1980 tapahtuneen eläkeläisten asumis-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4440:        tukijärjestelmän heikennyksen lisäksi             ryhtyä mainittujen epäkohtien poistami-
4441:        järjestelmä myös vastaisuudessa menet-            seksi; ja onko samassa yhteydessä tar-
4442:        tää merkitystään; asumistuen tarkistus-           koitus turvata omakotitaloissa asuville
4443:        raja on määritelty niin korkeaksi, että           kohtuullinen asumistukioikeus?
4444:        tarkistukset tehtäneen pääsääntöisesti
4445:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
4446: 
4447:          Ensio Laine                    Mikko Kuoppa               Seppo Toiviainen
4448:                                                N:o 25                                                3
4449: 
4450: 
4451: 
4452: 
4453:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4454: 
4455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis,sa      korotettiin asumistuen omavastuurajoja ja ne
4456: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sidottiin elinkustannusindeksiin. Omavastuura-
4457: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       jojen korotus ja eräät muut asumistuen mää-
4458: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     räytymisperusteiden muutokset on mitoitettu
4459: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      niin, että ne yhdessä tukilisän korotuksen kans-
4460: Ensia Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      sa merkitsevät yleensä asumistuensaajien koko-
4461: kysymyksestä n:o 25:                                 naiseläkkeen nousua. Suojasäännöksillä estettiin
4462:                                                      eläkkeen aleneminen.
4463:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että 1.        Asumistukijärjestelmää laadittaessa Pähdettiin
4464:        1. 1980 tapahtuneen eläkeläisten asumis-      siitä, että yksittäiset pienehköt muutokset asu-
4465:        tukijärjestelmän heikennyksen lisäksi jär-    miseen vaikuttavissa tekijöissä eivät aiheuttaisi
4466:        jestelmä myös vastaisuudessa menettää         tuen tarkistusta, vaan että tuki tarkistettaisiin
4467:        merkitystään; asumistuen tarkistusraja        pääsääntöisesti määräajoin. Hiljattain tapahtu-
4468:        on määritelty niin korkeaksi, että tar-       neet energian hinnan korotukset ovat kuitenkin
4469:        kistukset tehtäneen pääsääntöisesti kah-      jo sitä luokkaa, että eläkkeensaajien asumistu-
4470:        den vuoden välein riippumatta vuokran-        kea on niiden johdosta tarkistettava. Osa edellä
4471:        korotusajankohdista; asumistukea tarkis-      tarkoitetusta asumiskustannusten noususta hy-
4472:        tettaessa vuokran tai muiden asumiskus-       vittyy eläkkeensaajille elinkustannusindeksin
4473:        tannusten nousu saattaa johtaa asumis-        kansaneläkkeisiin vaikuttavan korotuksen joh-
4474:        tuen pienentymiseen tai lakkaamiseen          dosta. Ongelmaksi muodostuu kuitenl'clh se ti-
4475:        ja; että eläkeläiset eivät kykene arvioi-     lanne, jossa eläkkeensaajan tehdessä asumistuen
4476:        maan, kannattaako korotusta lainkaan          korotusvaatimuksen, hänen asumistukensa saat-
4477:        hakea eikä heitä tässä myöskään oma-          taa jopa alentua lain voimaantulovaiheessa sää-
4478:        aloitteisesti opasteta; ja jos on,            detyn suojasäännöksen purkauduttua.
4479:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Hallitus on tietoinen, että kansaneläkeohjel-
4480:        ryhtyä mainittujen epäkohtien poista-         man kaltaisiin suuriin uudistuksiin saattaa liit-
4481:        miseksi; ja onko samassa yhteydessä           tyä kysymyksessä esiin tuotuja epäkohtia. Sen
4482:        tarkoitus turvata omakotitaloissa asuvil-     vuoksi uudistuksen ensimmäistä vaihetta valtio-
4483:        le kohtuullinen asumistukioikeus?             neuvostossa käsiteltäessä todettiin, että hallitus
4484:                                                      tulee kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistus-
4485:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta koskevan jatkovalmistelun yhteydessä kiirees-
4486: vasti seuraavaa:                                     ti työryhmätyönä selvittämään eläkkeensaajien
4487:    Eduskunnan keväällä 1978 hyväksymän kan-          asumistukijärjestelmän yleiset kehittämistarpeet
4488: ~aneläkejärjestelmän kokonaisuudistussuunnitel-      niin, että tässä työssä huomioidaan yleisen asu-
4489: man ensimmäisen vaiheen yhteydessä muutet-           mistukijärjestelmän sisältö, kansaneläkkeen ja
4490: tiin asumistukijärjestelmää entistä enemmän sel-     asumistuen kokonaismäärä ja keskinäinen suhde
4491: laisiin eläkkeensaajiin kohdistuvaksi, joilla on     sekä tarve kohdella tasapuolisesti eri asumis-
4492: tavallista suuremmat asumiskustannukset. Asu-        muotoja. Tähän työhön liittyvänä selvitetään
4493: mistukijärjestelmän piiriin oli tullut joukko sel-   kansaneläkelaitoksen toimesta huhti--:-touko-
4494: laisia eläkkeensaajia, joiden suhteellisen pienet    kuun vaihteessa 1980 asumistuensaajien eläk-
4495: asumiskustannukset on tarkoitettu peitettäviksi      keiden kehitys lain muutoksen johdosta.
4496: muilla kansaneläkkeen osilla. Tämän johdosta
4497:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
4498: 
4499:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
4500: 4                                              1980 vp.
4501: 
4502: 
4503: 
4504: 
4505:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4506: 
4507:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av gränserna för självrisk och vissa andra änd-
4508: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se         ringar i grunderna för fastställande av bostads-
4509: av den 5 februari 1980 till vederbörande med-         bidraget har uträknats så, att de tillsammans
4510: 1em av •statsrådet ·översänt avskrift av riksdags-    med höjningen av understödstillägget i allmän-
4511: man Ensio Laine m.fl. undertecknade spörsmål          het innebär en höjning av den totala pensionen
4512: nr 25:                                                för bostadsbidragsmottagare. En sänkning av
4513:                                                       pensionen förhindrades med hjälp av skydds~
4514:          . Är Regeringen medveten om att ut-          stadganden .
4515:        .över det försvagande av pensionärers             Vid utarbetandet av bostadsbidragssystemet
4516:         bo~tadsbidragssystem som skedde 1. 1.
4517:                                                       utgick man från att några tämligen små, ensta~
4518:         1980 kommer systemet även i framtiden         ka ändringar :i de faktorer som inverkar på
4519:         att .förlora sin betydelse; justeringsgrän-   boendet skulle inte förorsaka en justering av
4520:         s~n för bostadsbidraget har angetts så
4521:                                                       bidraget, men att bidraget skulle justeras hu-
4522:         hög, .att. justeringarna torde huvudsak-      vudsakligen periodvis. De nyss inträffade höj-
4523:      .. lige;n genomföras med två års mellan-         ningarna av energipriset är emellertid redan
4524:         rm;n oavsett tidpunkten för hyreshöj-         av den grad att pensionstagarnas bOstadsbidrag
4525:       • nmg;     dä bostadsbidraget justeras kan      bör på grund av dem justeras. En del av ovan
4526:         hyr~shöjningen eller höjningen av öv-         avsedd stegring av boendekostnaderna· ersätts
4527:         riga b~dekostnader leda till bostads-         för pensionstagarna genom en höjnJing av lev-
4528:       . bidragets minskning eller upphörande          nadskostnadsindexet som inverkar på folkpen-
4529:         och;. att pensionärerna inte förmår att       sionerna. Ett problem utgörs emellertid av den
4530:         öve,rvaga om det alls lönar sig att an-       situation där pensionstagaren gör ett krav på
4531:         söka,, pm höjning och initiativ tas inte      höjt bostadsbidrag och hans bostadsbidrag kan
4532:         hdler för att ge dem anvisningar om           dä t.o.m. ininska när skyddsstadgandet som
4533:         detta; och om så är fallet,          ·        faststäUts vid 1agens ikraftträdande hävts.
4534:           · vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Regeringen är medveten om att det i sam-
4535:         ta ·lör att avlägsna missförhållandena;       band med stora reformer i likhet med folk-
4536:         och har man för avsikt att i samband          pens~onsprogrammet kan förekomma missför-
4537:         med detta garantera en skälig rätt till       hållanden som framförts i spörsmålet. Då refor-
4538:         bostadsbidrag för dem som ·bor i egna-        mens första skede behandlades i statsrådet
4539:         hemshus?                                      konstaterades därför att regeringen skall i
4540:                                                       brådskande ordning i samband nied den fort-
4541:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          satta beredningen av folkpensionens total-
4542: samt .'!nföi:~ fö1jande: ··        ·                  reform med hjälp av en arbetsgrupp utreda
4543:    I samband med första !Skedet av planen för         de allmänna utvecklingsbehoven när det
4544: folkpensionens totalreform, som riksdagen an-         gäller pensionstagarnas bostadsbidragssystem
4545: tog våren' 1978, ändrades bostadsbidragssyste-        så att man i denna arbetsgrupps arbete tar
4546: met så . att bidraget i högre grad än tidigare        hänsyn till det allmänna bostadsbidragssys-
4547: skall · utgå ·till sådan pensionstagare som har       temets innehåll, folkpensionens och bostadsbi~
4548: större bciendekostnader än vanligt. Bostadsbi-        dragets totala belopp och proportionen mellari
4549: dragssystemet omfattar nu ett antal sådana            dem samt behovet att opartiskt behandla olika
4550: pensionstag~re, vilkas relativt små boendekost-       boendeformer. I anknytning till detta arbete
4551: nader är avsedda att bli täckta med folkpen-          skall vid månadsskiftet april-maj 1980 på
4552: sionens •övriga delar. Därför höjdes gränserna        uppdrag av folkpensionsanstalten utredas huru~
4553: för bostadsbidragets självrisk och de blev            vida bostadsbidragsmottagarnas pensioner ut-
4554: bundna vid levnadskostnadsindexet. Höjningen          vecklats i anledning av lagreformen.
4555:      Helsingfors den 10 mars 1980.
4556: 
4557:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
4558:                                               1980 vp.
4559: 
4560: Kirjallinen kysymys n:o 26.
4561: 
4562: 
4563: 
4564: 
4565:                                   Hautala: Asumistuen rajoittamisesta aiheutuvista epäkohdista.
4566: 
4567: 
4568:                         E d usk u n n an     H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
4569: 
4570:   Asumistukea voidaan vuonna 1975 voimaan            Näin ollen voidaan todeta, että vaikka valtio-
4571: t~lleeh asumistukilain nojalla myöntää paitsi        neuvoston päätös asumistuen myöntämisperus-
4572: vuokra-asunnoissa myös omistusasunnoissa sekä        teista on asumistukilain kirjaimen mukainen,
4573: omakotitaloissa asuville perheille, joiden asumis-   se on lain hengen vastainen. Tästä .päätöksestä
4574: menot heidän tulonsa huomioon ottaen ovat            joutuvat kärsimään erityisesti ne monet nuoret
4575: kohtuuttoman korkeat. Valtioneuvosto on kui-         perheet, jotka arava-asuntotuotannon riittämät-
4576: tenkin päätöksellään rajoittanut omistusasun-        tömyyden vuoksi joutuvat hankkimaan asun-
4577: noissa asuvien asumistuen saantia siten, että        tonsa ns. kovanrahanmarkkinoilta sekä ne per-
4578: sitä voidaan myöntää vain jos asunto on valmis-      heet, jotka ovat peruskorjanneet asuntonsa vii-
4579: tunut vuonna 1974 tai sen jälkeen.                   me aikoina. Mielestämme valtioneuvoston tulisi
4580:    Asunnon valmistumisajankohtaan perustuva          tarkistaa päätöstään asumistuen myöntämispe-
4581: rajoitus nojautuu asumistukilain 3 § :n 3 mo-        rusteista siten, että omistusasunnoissa asuville
4582: )llenttiin, jonka mukaan valtioneuvosto voi mää-     voitaisiin myöntää asumistukea silloin, kun
4583: rätä, että asumistukea myönnetään vain mää-          asunto on valmistunut, peruskorjattu tai han-
4584: rättynä ajanjaksona valmistuneessa tai perus-        kittu vuonna 1974 tai sen jälkeen ..
4585: korjatussa taikka hankitussa omassa asunnossa           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär~
4586: asuville perheille. Päihöstä tehdessään valtio-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
4587: neuvosto ei ole kuitenkaan menetellyt mieles-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta•
4588: tämme lain hengen mukaisesti, koska tuen saa-        vaksi seuraavan kysymyksen:
4589: misen ehtona on asunnon valmistuminen vuo-
4590: den 1974 . aikana. tai sen jälkeen. Vanhojen                   Tietääkö Hallitus, että omassa asun-
4591: asuntojen hinnathan · seuraavat · melko tarkoin             nossaan asuville myönnettävän asumis-
4592: uusien asuntojen hintoja, ja näin ollen vuonna              tuen rajoittaminen vuonna 1974 tai sen
4593: 1974 tai sen jälkeen hankitoissa asunnoissa                 jälkeen valmistuneisiin ·asuntoihin saat-
4594: asumismenot ovat lähes yhtä suuret kuin uusis-              taa muutoin samassa asemassa asumis-
4595: sa asunnoissa. Erityisesti tämä pätee peruskor-             kustannustensa suhteen olevat perheet
4596: jattuihin asuntoihin, koska asumismenoihin                  eriarvoiseen asemaan, ja jos tietää,
4597: näissä asunnoissa vaikuttavat ratkaisevasti asun-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4598: non peruskorjauskustannukset ja ne taas seu-                ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
4599: raavat yleistä rakennuskustannusten nousua.
4600:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
4601: 
4602:                                             Sauli Hautala
4603: 
4604: 
4605: 
4606: 
4607: 088000192V
4608: 2                                            1980 vp.
4609: 
4610: 
4611: 
4612: 
4613:                         E du sk u nn an     H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4614: 
4615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukea vain vastavalmistuneisiin asuntoihin, ja
4616: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       asunnot ovat jo saattaneet vaihtaa omistajaa.
4617: olette helmikuun 5 päivänä 1980 päivätyn            On todettava perheen joutuvan erilaiseen ase-
4618: kirjeenne n:o 62 ohella toimittanut valtioneu-      maan sen mukaan, hankitaanko esimerkiksi
4619: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   vuonna 1974 valmistunut asunto vai vuonna
4620: sanedustaja Sauli Hautalan näin kuuluvasta kir-     1973 valmistunut ja sen jälkeen peruskorjattu
4621: jallisesta kysymyksestä n:o 26:                     tai laajennettu asunto, vaikka asunnot tasoltaan
4622:                                                     ja asumiskustannuksiltaan saattavat olla saman-
4623:           Tietääkö Hallitus, että omassa asun-      veroiset.
4624:        nossaan asuville myönnettävän asumis-           Asumistuen saamisen ensisijaiseksi kriteeriksi
4625:        tuen rajoittaminen vuonna 1974 tai sen       tulisi ottaa asianomaisten taloudellinen asema
4626:        jälkeen valmistuneisiin asuntoihin saat-     ja tuen tarve kiinnittämättä huomiota heidän
4627:        taa muutoin samassa asemassa asumis-         asumismuotoonsa. Näin ollen olisi pitkällä aika-
4628:        kustannustensa suhteen olevat perheet        välillä syytä ulottaa asumistuki koskemaan yhtä-
4629:        eriarvoiseen asemaan, ja jos tietää,         lailla koko asuntokantaa. Resurssien niukkuu-
4630:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      den vuoksi voidaan asumistuen ulottuvuutta
4631:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?        lyhyemmällä aikavälillä kuitenkin laajentaa ny-
4632:                                                     kyisestä vain asteittain. Sisäasiainministeriössä
4633:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      on valmisteilla asumistukilain muutosehdotus,
4634: seuraavaa:                                          jolla järjestelmän asteittainen laajentaminen
4635:    Asumistuen ulottuvuuden rajaaminen omis-         mahdollistettaisiin siten, että asumistukea voi-
4636: tusasuntojen osalta on osin selitettävissä sillä,   taisiin rajoitetusti alkaa ·myöntää perusparan-
4637: että asumistukijärjestelmä on alun perin koske-     nettuihin asuntoihin jo ennen kuin järjestelmä
4638: nut vain vuokra-asuntoja, jolloin järjestelmän      voidaan ulottaa koko omistusasuntokantaan.
4639: käsitteistö on muotoutunut pääasiassa vuokra-          Asumistuen ulottamista perusparannettuihin
4640: asuntoja silmällä pitäen. Näin ollen ei nykyistä    omistusasuntoihin puoltaisi mm. se, että tällai-
4641: asumistukilakia ( 408/75) säädettäessä ollut        nen järjestelmän laajennus olisi omiaan edistä-
4642: riittävästi selvitetty niitä periaatteita, joiden   mään olemassa olevan asuntokannan tehok-
4643: mukaan omistusasuntojen asumismenot tulisi          kaampaa hyväksikäyttöä. Vanhan asunnon kor-
4644: ottaa huomioon.                                     jaaminen ja laajentaminen on usein sekä ympä-
4645:    Päädyttäessä ulottamaan asumistuki myös          ristö- että energiapoliittisesti tarkoituksenmu-
4646: omistusasuntoihin ei tarkoitukseen erikseen va-     kaisempi ja myös taloudellisesti edullisempi
4647: rattu määräraha riittänyt tuen ulottamiseen         vaihtoehto kuin vanhan purkaminen ja koko-
4648: koko omistusasuntokantaan, joten valtioneuvos-      naan uuden rakentaminen.
4649: tolle annettiin valtuudet rajata tuki koskemaan        Tässä vaiheessa olisi tarkoitus ulottaa asu-
4650: vain määrättynä ajanjaksona valmistuneessa tai      mistuki niihin omistusasuntoihin, jotka on pe-
4651: peruskorjatussa taikka hankitussa omassa asun-      rusparannettu vuonna 1981 tai sen jälkeen. Täl-
4652: nossa asuvia perheitä. Tämän valtuuden nojalla      löin perheet voisivat jo parannussuunnitelmia
4653: tuki rajattiin vain vuonna 1974 tai sen jälkeen     tehdessään ottaa asumistuen osuuden huomioon.
4654: valmistuneisiin eli uusimpiin asuntoihin, joissa    Jos tuki ulotettaisiin takautuvasti jo ennen lain-
4655: asumiskustannukset olivat korkeimmat.               muutoksen voimaantuloa perusparannettuihin
4656:    Ensimmäisen valtioneuvoston päätöksen anta-      asuntoihin, olisi näin jälkikäteen varsin vai-
4657: misen jälkeen ei rajausta ole muutettu. Hallitus    keata määrittää, mitkä suoritetuista toimenpi-
4658: on tietoinen siitä, että säännöksen merkitys        teistä olisi katsottava perusparantamiseksi ja
4659: on ajan mittaan muuttunut. Se ei enää rajaa         mitkä lainat sitä varten otetuiksi.
4660:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
4661: 
4662:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4663:                                                  N:o 26                                                3
4664: 
4665: 
4666: 
4667:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4668: 
4669:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en annan innebörd. Det begränsar inte längre
4670: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          bidraget endast tili nyss färdigblivna bostäder,
4671: nr 62 av den 5 februari 1980 tili vederbörande         och bostäderna kan redan ha bytt ägare. Det
4672: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1jan-      är ett faktum att familjer försätts i olika ställ-
4673: de av riksdagsman Sauli Hautala undertecknade          ning beroende på om familjen förvärvar en
4674: spörsmål nr 26:                                        bostad som blivit färdig år 1974 eller en bostad
4675:                                                        som blivit färdig år 1973 och som därefter
4676:          Är Regeringen medveten om att det             grundreparerats eller utvidgats, trots att bo-
4677:        faktum att bostadsbidraget tili personer        städerna med hänsyn tili standard och boende-
4678:        med egen bostad begränsas tili bostäder         kostnader kan vara likvärda.
4679:        som blivit färdiga år 1974 eller senare            Det första kriteriet för erhållande av bostads-
4680:        försätter familjer, som annars i fråga          bidrag borde vara vederbörandes ekonomiska
4681:        om boendekostnader är i samma ställ-            ställning och behov av stöd utan avseende på
4682:        ning, i en olikvärdig ställning, och om         boendeform. Sålunda vore det på lång sikt skäl
4683:        så är fallet,                                   att utsträcka bostadsbidraget tili att gälla hela
4684:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bostadsbeståndet. På grund av de knappa re-
4685:        taga för att rätta tili detta missför-          surserna kan dock bostadsbidraget på kort sikt
4686:        hållande?                                       endast utvidgas stegvis. I ministeriet för inri-
4687:                                                        kesärendena bereds en ändring av lagen om
4688:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          bostadsbidrag, varigenom det skulle bli möjligt
4689: samt anföra följande:                                  att stegvis utvidga systemet så, att man i be-
4690:    Det faktum att bostadsbidraget i fråga om           gränsad utsträckning kunde bevilja bostadsbi-
4691: ägarbostäder inte gäller alla kan delvis förklaras     drag för grundförbättrade bostäder redan innan
4692: av att systemet med bostadsbidrag ursprung-            systemet kan utsträckas tili att gälla alla ägar--
4693: ligen gällde bara hyresbostäder. Systemets be-         bostäder.
4694: grepp har därför utformats i huvudsak med                 För en utsträckning av bostadsbidraget tili
4695: tanke på hyresbostäder. Sålunda hade man, då           grundförbättrade bostäder talar bl.a. det
4696: den nuvarande lagen om bostadsbidrag ( 408/            faktum, att en dylik utvidgning av systemet
4697: 75) stiftades, inte tillräckligt noga utrett de        skulle vara ägnad att främja ett effektivare
4698: principer, enligt vilka boendekostnaderna i            utnyttjande av det befintliga bostadsbeståndet.
4699: ägarbostäder borde beaktas.                            Ofta är det både miljö- och energipolitiskt
4700:     Då man beslöt att bostadsbidraget skulle           samt ekonomiskt sett ett ändamålsenligare alter-
4701: utsträckas också tili ägarbostäder var det anslag      nativ att reparera och utvidga en gammal
4702: som reserverats för ändamålet inte tiliräckligt        bostad än att riva den gamla och bygga en
4703: för att bidraget skulle kunna utsträckas tili hela     helt ny.
4704: beståndet av ägarbostäder, varför statsrådet be-          I detta skede vore avsikten att utsträcka
4705: fullmäktigades att begränsa bidraget tili att          bostadsbidraget tili att gälla bostäder som
4706:  gälla endast familjer som bodde i egna bo-            grundförbättrats år 1981 eller därefter. Härvid
4707:  städer, vilka blivit färdiga, grundreparerats eller   kunde familjerna redan då de gör upp sina
4708:  förvärvats under en viss tid. Med stöd av detta       förbättringsplaner beakta bostadsbidragets an-
4709: befullmäktigande begränsades bidraget tili att         del. Om stödet utsträcktes retroaktivt tili att
4710:  gälla endast bostäder som blivit färdiga år           gälla bostäder som grundförbättrats redan innan
4711:  1974 eller därefter, dvs. de nyaste bostäderna,       lagändringen trädde i kraft, skulle det i efter-
4712:  där boendekostnaderna var högst.                      hand vara svårt att fastställa vilka åtgärder
4713:     Efter utfärdandet av statsrådets första beslut     som borde anses vara grundförbättringar och
4714:  har begränsningen inte ändrats. Regeringen är         vilka lån som borde anses ha tagits för det
4715:  medveten om att stadgandet med tiden har fått         ändamålet.
4716:       Helsingfors den 10 mars 1980.
4717: 
4718:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4719:                                                 1980 vp.
4720: 
4721: Kirjallinen kysymys n:o 27.
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 
4726:                                    Nieminen-Mäkynen ym.: Keksintötoiminnan edistämisestä.
4727: 
4728: 
4729:                           Eduskun nan           He r r a   Pu h e m i e h e 11 e.
4730: 
4731:    Keksintötoiminta on elintärkeää teollistu-          myönnetä tuotantotoimintaan eikä yksityisille
4732: neessa valtiossa, jotta se pysyisi kehityksessä        henkilöille, tutkijoille, keksijöille, tutkimusryh-
4733: ja kansainvälisessä kilpailussa mukana. On kol-        mille eikä valtion tutkimuslaitoksille.
4734: me ryhmää, jotka kuuluvat hyvin kiinteästi                Tällä rajoituksella suljetaan tuen saajien jou-
4735: yhteen: tiedemiehet, keksijät ja tuotekehitteli-       kosta pois yksityiset keksijät, jotka kuitenkin
4736: jät. Esimerkiksi tuotekehittelijöitä ei tarvittaisi    ovat koko tuotekehittelyn perusta.
4737: lainkaan, jollei joku olisi keksinyt jotakin.             Yksityisen keksijän mahdollisuudet saada
4738: Keksijät taas käyttävät tiedemiesten tekemää           tukea toiminnalleen ovat tällä hetkellä erittäin
4739: tieteellistä havaintoa hyväkseen ratkaistessaan        huonot. Tämä johtuu edellä mainitun tuoteke-
4740: jotakin ongelmaa. Kokonaisuuden kannalta tar-          hitystuen rajoittuneisuuden lisäksi muiden kek-
4741: vitaan kaikkia elementtejä innovointitoiminnan         sintötoiminnan tukemiseen varattujen määrära-
4742: kehittämiseksi ja tukemiseksi.                         hojen niukkuudesta ja avustusjärjestelmän epä-
4743:     Kauppa~ ja teollisuusministeriö myöntää val-       selvyydestä. Yksityisen keksijän on lähes poik-
4744: tion tulo- ja menoarvion puitteissa tuotekehi-         keuksetta rahoitettava kehittelytyönsä, joka
4745: tysavustuksia ja tuotekehityslainoja.                  usein on pitkäaikaista ja runsaasti varoja sito-
4746:    Tuotekehitysavustuksissa valtio voi sitoutua        vaa, itse. Tämä on omiaan heikentämään innos-
4747: rahoittamaan enintään 50 % kehitystyön kus-            tusta keksintötoimintaan. Samalla se aiheuttaa
4748: tannuksista, jotka johtuvat suoranaisista pal-         sen, että Suomen asema uusviennin kansainväli-
4749: koista, raaka-aineista, tarvikkeista tai kehitys-      sillä markkinoilla vaikeutuu, koska suomalaisten
4750: työhön välttämättä tarvittavien tutkimus- ja           keksijöiden on patentoitava keksintönsä ulko-
4751: mittauslaitteiden hankinnasta. Tukeen ei liity         mailla.
4752: takaisinmaksuvelvollisuutta.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4753:     Tuotekehityslainat myönnetään periaatteessa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4754: samoihin kohteisiin kuin avustuksetkin. Lainan         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4755: määrä voi olla korkeintaan 75 % projektin ko-          vaksi seuraavan kysymyksen:
4756: konaiskustannuksista. Laina voidaan myös
4757: myöntää ehdollisena siten, että mikäli kehitys-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4758:  työ ei johda taloudellisesti hyödynnettävään                 keksintötoiminnan edistämiseksi maas-
4759:  tulokseen, ministeriö voi lainansaajan hakemuk-              samme, ja
4760:  sesta erityisistä syistä jättää lainan kokonaan tai             aikooko Hallitus ryhtyä tukemaan
4761: osittain takaisin perimättä.                                  keksijöitä heidän toiminnassaan myön-
4762:     Sekä tuotekehitysavustus että -laina ovat siis            tämällä heille avustusta ja lainaa esimer-
4763:  saajalleen varsin edullisia ja sinänsä varmasti              kiksi tuotekehitykseen varatuista määrä-
4764: tarpeellisia.                                                 rahoista?
4765:     Kummankaan muotoista tukea ei kuitenkaan
4766:       Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1980.
4767: 
4768:           Terhi Nieminen-Mäkynen          Toivo Mäkynen                   Anneli Kivitie
4769:           Pekka Vennamo                   Antero Juntumaa                 Helvi Hyrynkangas
4770:           Urpo Leppänen                   Heli Astala                     Juhani Tuomaala
4771:           Anna-Liisa Jokinen              Peter Muurman
4772: 0880002336
4773: 2                                             1980 vp.
4774: 
4775: 
4776: 
4777: 
4778:                         Ed u s kunnan        Herra       Puhe m i e he 11 e.
4779: 
4780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Keksintösäätiön tavoitteena on edistää kek-
4781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sintöjen saamista tuotantoon. Sen toiminta on
4782: olette 5 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-      luottamuksellista ja keksijöiden oikeudet tur-
4783: jeenne n:o 63 ohella toimittanut valtioneuvos-      vaavaa. Säätiön tukirahaa myönnetään avustuk-
4784: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      sina pääasiassa yksityisille henkilöille. Jos kek-
4785: sanedustaja Nieminen-Mäkysen ym. näin kuulu-        sijä ryhtyy keksintöön perustuvaan yritystoi-
4786: vasta kysymyksestä n:o 27:                          mintaan, Keksintösäätiöllä on mahdollisuus
4787:                                                     myöntää riskilainaa rajoitetussa määrin. Jos
4788:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        hanke epäonnistuu, keksijä ei ole velvollinen
4789:        keksintötoiminnan edistämiseksi maas-        maksamaan keksintöön käytettyä tukirahaa ta-
4790:        samme, ja                                    kaisin Keksintösäätiölle.
4791:           aikooko Hallitus ryhtyä tukemaan             Kauppa- ja teollisuusministeriön tavoin
4792:        keksijöitä heidän toiminnassaan myöntä-      SITRA kanavoi keksintötoimintaan osoitta-
4793:        mällä heille avustusta ja lainaa esimer-     mansa tuen Keksintösäätiölle. Kolmantena ulko-
4794:        kiksi tuotekehitykseen varatuista määrä-     puolisena rahoittajana on Suomen Kulttuurira-
4795:        rahoista?                                    hasto. Näiden yhteenlaskettu tuki Keksintösää-
4796:                                                     tiölle oli vuonna 1979 2 460 000 mk, vuoden
4797:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        1980 tuki on miltei 4 000 000 mk, josta
4798: taen seuraavaa:                                     1 000 000 mk on SITRAn koeluonteinen pien-
4799:    Keksintötoiminnan luonteen vuoksi on kat-        yrityksille osoittama tuki, josta Keksintösäätiö
4800: sottu aiheelliseksi jättää toiminnan rahoitus ky-   voi myöntää edellä mainittuja riskilainoja. Tu-
4801: symyksessä mainittujen avustuksien ja lainojen      losten perusteella kauppa- ja teollisuusministe-
4802: ulkopuolelle. Tämä koskee nimenomaan yksi-          riö tulee harkitsemaan rahoitusmuodon siirtä-
4803: tyisiä keksijöitä. Työsuhdekeksijöiden keksintöjä   mistä Keksintösäätiölle myönnettävän valtion-
4804: voidaan sen sijaan rahoittaa mainittujen avus-      avun piiriin.
4805: tuksien tai lainojen turvin, kun asianomainen          Edellisen perusteella hallitus ei katso aiheel-
4806: yritys on kehitystyötä varten hakenut tarkoituk-    liseksi muuttaa tuotekehitykseen varattujen
4807: seen projektikohtaista tukea.                       määrärahojen käyttöä siten, että yksityiset kek-
4808:     Vuonna 1971 perustettu Keksintösäätiö tukee     sijät voisivat tulla näiden tukirahojen piiriin.
4809: ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja kek-    Yksityisten keksijöiden tarvitsema tuki - muu-
4810: sintöjen hyväksikäyttöä                             kin kuin rahallinen tuki - voidaan parhaiten
4811:    - rahoittamalla keksintöjen tutkimista, ke-      hoitaa erikoistuneen organisaation välityksellä.
4812: hittämistä ja suojaamista,                          Keksintösäätiö on kyseinen organisaatio ja sen
4813:    - suorittamalla tutkimus- ja kehitystyötä,       toiminnan edellyttämä rahoitus on tarkoitus
4814:    - markkinoiroalla keksintöjä teollisuus- ja      jatkuvasti turvata suurelta osalta vuotuisella
4815: liikelaitoksille,                                   valtionavulla.
4816:    - neuvomaHa ja ohjaamalla keksijöitä ja
4817:    - tiedottamalla keksintötoimintaan liitty-
4818: vistä asioista.
4819:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
4820: 
4821:                                                     Ka:uppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
4822:                                                N:o 27                                                  3
4823: 
4824: 
4825: 
4826: 
4827:                           T i 11   R i k s d a g en s     He r r   Ta 1m a n.
4828: 
4829:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Uppfinningsstiftelsens målsättning är att
4830: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           främja bringandet av uppfinningar i produk-
4831: nr 63 av den 5 februari 1980 tili vederbörande          tion. Dess verksamhet är konfidentiell och den
4832: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          tryggar uppfinnarnas rättigheter. Stiftelsens
4833: jande av riksdagsman Nieminen-Mäkynen m. fl.            stödmedel beviljas i form av bidrag huvud-
4834: undertecknade spörsmål nr 27:                           sakligen tili privatpersoner. Om uppfinnaren
4835:                                                         börjar med företagarverksamhet baserad på
4836:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          uppfinningen, har Uppfinningsstiftelsen möj-
4837:        ta i syfte att främja uppfinnarverksam-          lighet att bevilja risklån i begränsad omfatt-
4838:        heten i vårt land, och                           ning. Om projektet misslyckas, är uppfinnaren
4839:           ämnar Regeringen börja stöda upp-             inte skyldig att tili Uppfinningsstiftelsen åter-
4840:        finnarna i deras verksamhet genom att            betala de stödmedel som använts för uppfin-
4841:        bevilja dem bidrag och lån t.ex. ur an-          ningen.
4842:        slag som reserverats för produktutveck-              På samma sätt som handels- och industri-
4843:        ling?                                            ministeriet kanaliserar SITRA sitt stöd för
4844:                                                         uppfinnarverksamhet till Uppfinningsstiftelsen.
4845:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Den tredje utomstående finansiären är Suomen
4846: samt anföra följande:                                   Kulttuurirahasto. Dessas sammanräknade stöd
4847:    På grund av uppfinnarverksamhetens karak-            tili Uppfinningsstiftelsen uppgick år 1979 tili
4848: tär har det ansetts motiverat att lämna finansie-       2 460 000 mk, stödet för år 1980 är i det när-
4849: ringen av verksamheten utanför de i spörsmå-            maste 4 000 000 mk, av viiken summa
4850: let nämnda bidragen och lånen. Detta gäller             1 000 000 mk är SITRAs experimentartade
4851: uttryckligen enskilda uppfinnare. Uppfinningar          stöd till småföretagare, varav Uppfinningsstif-
4852: av uppfinnare i arbetsavtal kan däremot finan-          telsen kan bevilja ovannämnda risklån. På ba-
4853: sieras med hjälp av nämnda bidrag eller lån,            sen av resultaten kommer handels- och industri-
4854: då vederbörande företag har ansökt om projekt-          ministeriet att pröva en överflyttning av finan-
4855: inriktat stöd för utvecklingsarbetet.                   sieringsformen tili kretsen av det statsbidrag
4856:    Uppfinningsstiftelsen, som grundades år              som beviljas Uppfinningsstiftelsen.
4857: 1971, stöder och främjar finsk uppfinnarverk-               På basen av vad ovan anförts anser rege-
4858: samhet och tillgodogörande av uppfinningar              ringen det inte vara motiverat att ändra an-
4859: genom att                                               vändningen av de anslag som reserverats för
4860:    - finansiera undersökning, utveckling och            produktutveclding så, att enskilda uppfinnare
4861: skydd av uppfinningar,                                  kunde bli delaktiga av dessa stödmedel. Det
4862:    - utföra forsknings- och utvecklingsarbete,          stöd som enskilda uppfinnare behöver - också
4863:                                                         annat stöd än finansiellt - kan bäst ordnas
4864:    - marknadsföra uppfinningar tili industri-           genom förmedling av någon specialiserad orga-
4865: och affärsinrättningar,                                 nisation. Uppfinningsstiftelsen är en sådan orga-
4866:    - råda och leda uppfinnare och                       nisation, och avsikten är att kontinuerligt tryg-
4867:    - informera om frågor          anknytning till       ga den finansiering som dess verksamhet för-
4868: uppfinnarverksamhet.                                    utsätter tili stor del med årligt statsbidrag.
4869:      Helsingfors den 13 mars 1980.
4870: 
4871:                                                         Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
4872:                                              1980 vp.
4873: 
4874: Kirjallinen kysymys n:o 28.
4875: 
4876: 
4877: 
4878: 
4879:                                  Kortesalmi: Rintamapalveluksen huomioon ottamisesta eläkeaikaa
4880:                                     laskettaessa.
4881: 
4882: 
4883:                         E d u s k u n n a n He r r ;t P u h e m.i e h e11 ~.
4884: 
4885:    Eläkeasioissa on maassamme edelleen jat-           Edellä e!>it,e;yÅ. -~tu~t~cilla .j~ v#t~~~n,.,y~­
4886: kuvia pahoja puutteita ja epäoikeudenmukai-        tiopäiväjärj~s,ty~       J7 ,_§,,~,,1 ,flX>p;l~~~ti.W.·~i­
4887: suuksia. Esimerkiksi rintamapalvelus luetaan       tän kunnioittav.asti. valti~Yos!OII: asi~llQml)i­
4888: valtion .palvelulq;essa oleville eläkeikään kel-   sen jäsenen,. Va,Stattay~i . s.ätr~;v.ala ""-ysytpyk-
4889:                                                                  -      '                   '        .
4890: paavaksi ajaksi, mutta yksityisen palveluksessa    sen:
4891: oleville sitä ei hyväksytä. Kuitenkin rintama-               Aikooko . Hallitus kiireesti ryhtyä
4892: palvelus on ollut yhteistä kansakunnan hyväksi            toim1J;n sotiemme \r~t~r~riten, ja .rinta-
4893: tehtyä puolustustyötä eikä maan . puolustajia             manaisten • d~keturvap . ·· Jwtjaamiseksi
4894: saa asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan,              siten,, etdi. S()ta~!ljlu)',p~veJ~s~i{c~ luetaan
4895: kenen työnantajan palveluksessa he ovat olleet            työaikaan kuqluv~si . el~~~t.tä lasket-
4896: myöhemmin elämässään olivatpahan he olleet                t~ess~ : kåil@e · t<?Kseri . ·. ij!Iv'Fluksessa
4897: valtion tai yksityisen palveluksessa. Oikeuden-           qlevU}e · .~iiJ?pum~{ta: , , ~mi!~ ~uka on
4898: mukaisuus vaatii, että sota-ajan palvelusaika             tyÖl}~~åjä; •. toisi~. ~apQ~ ~ps .(!ttä sota-
4899: on saatava kaikille toisen palveluksessa .ole-            aj~ I?;alveltis4~~~. :~J<;>~eia,a* ,.~qskemaan
4900: ville työallwm kuuluvaksi eläkettä lasket-                m.y()s. ;mu1t~ kWp., ·v@tti901): .· p~lvelussuh­
4901: taessa.                                                   tee~sa olev'ia? · ·
4902: 
4903:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1980.
4904: 
4905:                                        J. Juhani Kortesalmi
4906: 
4907: 
4908: 
4909: 
4910:  080001373
4911: 2                                                                       19so vp.
4912: 
4913:                                                                                                                         ,'. ~'
4914: 
4915: 
4916: 
4917: 
4918:                                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4919: 
4920:      Valtiopäiväjärjestykseii' 37_~, §:n i .momen-                               vuosien huomioon ottamiseen työeläkkeissä.
4921:   tissa mainitussa tarlmituksessa Te, Herra Pu-                                  Työeläkejijrjestelmään soveltuvana teknisenä
4922:   llemies; ;olett&~6 ·parv'~n~ Fielmiltuotii 1'980 päi-                          vaihtoehtona olisi ollut eläkkeen koröttaminen
4923:  'Vä'tyi:t ::ldtjeeniie :ohella,' toimlftäntit' våltiorl~ti­                     tietyllä.··. rintamap"alveluaj.asi:a ·· · i-iippuvalla pro-
4924: . ~fbrt :~;asiäriömhlsetle' ''jäsenelle:' j~ljerinöksen                          8enttimäärällä .. Hallit1,18 ei kuitenkaan pitänyt
4925:  lf:insåndfusra)a ·, K'ortesålmerr ~ 'rt1Hn ··kuuluva~ta                         tätä . ratkaisua tarkoituksenmukajsena, koska
4926:   kirjallisesta kysymyksestä n:o 28:                                             se olisi · merkinnyt korotuksen jakautumista
4927:                                                                                  sosiaalisesti epätarkoitl,lksenmukaisesti suuri-
4928: ·'·: ·: · . 'Aikooko lti.llitus kiii'~~sti ht ä toi-
4929:   ,"'''·. i•       ;;•:•.; ·::.~, ~;::Y·'• :;.'·;; ·····''i': i.i ..t:;:,ry .Y   t\Jlöisten, saadessa suurenitriat ja pienituloisien
4930:  ...:: '·. r·~ pl!m_ sotl~tnfll,~ ' y~~era;w.~~l\ Ja i rmtama-                   pienemmät korotukset: eläkkeisHrisä. Näin olisi
4931:   ' ··· · "' ··n_a:i~t:~~· ~l~}(~.!jii:Y~ft korj~äriiJs.e~si siten,              myös noin 100 000 tyoe'iäkejärjestt;Jinän ulko-
4932: '.;',            e'(t~ ;~q~a~aiai} ']i;l\velus~~~-~): lii~taan työ-              puolella · olevaå · rintamasoi:ilasta jaänyt koko-
4933:     . ' ' åikäan .                kuulhraksi .eläkettä ''laskettaessa
4934: :,c;::~: __ ·.;::~iiki,l!e/:::•tqf~m.~::f?~~~lu~~~~~-· oleville                  n·aan korotusta . vaille, mikä olisi edellyttänyt
4935:                                                                                  rinnakk!\isjärjestelyä kansaneläkelaitoksen .. hoi-
4936:         ..· ::.. tiipppll),~~~~: si~tä; '\trifll; 9}1, ~Y.önantaja,              tamaan' ·rintamasotilaseläkejärjestelmään. Näistä
4937:         · .. : t(){SiQ, .§:~#~ ,sg~· ~t~ij .sot~~~jän palve-                     syistä hallitus kats()i, etta rintamapalveluaj~tn
4938: ,· ··· ·. Ju,§lili~~ ·;. -~Jgt~ta,a.p. ~ · kö~k~m41iln myös                      huomioon ottaminen olisi hoidettava rintama-
4939:             '. niuitil .kuin valtiOOl)., .paly'~i,t,J~Suhteessa                  sotilaseläkejärjestelmää kehittämällä, niin kuin
4940:                  olevia?                                            ·            myös esityksen mukaisesti meneteltiin.
4941:                                                                                      Asia ·on edelleenkin. edellä selostetun mukai-
4942:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                                   nen. Sosiaalipoliittisesti näyttää tarkoituksen-
4943:  vasti seuraavaa:                                                                mukaisimmalta nykyinen menettely, jonka
4944:     Hallituksen 5 pruvana marraskuuta 1976                                       mukaan niille rintamasotilaille, joiden rinta-
4945:  eduskunnalle antamassa esityksessä uudeksi                                      mapalvelua ei ole otettu huomioon valtion
4946:  rintamasotilaseläkelaiksi todettiin, että työ-                                  tai kunnan eläkejärjestelmän mukaisessa eläk-
4947:  markkinajärjestöjen tekemän sopimuksen mu-                                      keessä, maksetaan kansaneläkkeeseen erityinen
4948:  kaisesti oli tutkittu mahdollisuuksia rintama-                                  rintamalisä.
4949:           Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1980.
4950: 
4951:                                                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
4952:                                              N:o 28                                               3
4953: 
4954: 
4955: 
4956: 
4957:                           T i 1.1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4958: 
4959:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      som lämpar sig för arbetspensionssystemet,
4960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skulle ha vadt att höja pensionen med en viss
4961: velse av den 6 februari 1980 tili vederbörande     procentsats beroende av fronttjänsteperioden.
4962: medlem av statsrådet översänt avskrift av          Regeringen ansåg dock inte denna lösning vara
4963: följande av riksdagsman Kortesalmi under-          ändamålsenlig eftersom den skulle ha inne-
4964: tecknade spörsmål nr 28:                           burit att fördelningen av höjningen skulle
4965:                                                    socialt ha blivit oändamålsenlig i och med att
4966:           Har Regeringen för avsikt att i          höginkomsttagare skulle ha fått större och
4967:        brådskande ordning vidta åtgärder för       låginkomsttagare mindre pensionshöjningar.
4968:        att förbättra pensionsskyddet för våra      Sålunda skulle även ca 100 000 frontsoldater,
4969:        krigs veteraner och frontkvinnor så att     som inte omfattas av arbetspensionssystemet,
4970:        krigstidens tjänsteperiod hänförs tili      ha blivit helt utan höjning, vilket skulle ha
4971:        arbetstid då pension beräknas tili alla     förutsatt ett parallellt arrangemang med det
4972:        dem som är anställda hos någon annan        frontsoldatpensionssystem som administreras
4973:        oavsett vem som är arbetsgivare,            av folkpensionsanstalten. Av dessa skäl ansåg
4974:        m.a.o. att krigstidens tjänsteperiod        regeringen att fronttjänsteperioden borde beak-
4975:        utsträcks att gälla även andra än dem       tas genom att utveckla frontsoldatpensionssys-
4976:        som har statligt tjänsteförhållande?        temet, såsom även i enlighet med propositio-
4977:                                                    nen gjorts.
4978:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Det ligger tili fortfarande såsom ovan be-
4979: samt anföra följande:                              skrivits. Socialpolitiskt ändamålsenligast verkar
4980:    I regeringens proposition tili riksdagen den    det nuvarande förfarande, enligt vilket sådana
4981: 5 november 1976 tili ny lag om pension för         frontsoldater, vars fronttjänst inte beaktats i
4982: frontsoldater konstaterades att man i enlighet     pension som utgår enligt statens ellet kom-
4983: med arhF-tsmarknadsorganisationemas avtal ut-      munens pensionssystem, erhåller ett särskilt
4984: rett möjlighetema att ta hänsyn tili frontåren     fronttillägg tili sin folkpension.
4985: i arbetspensionema. Ett tekniskt altemativ,
4986:      Helsingfors den 25 februari 1980.
4987: 
4988:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4989:                                               1980 vp.
4990: 
4991: Kirjallinen kysymys n:o 29.
4992: 
4993: 
4994: 
4995: 
4996:                                   Kangas ym.: Nurmisiementuotannon kotimaisuusasteen nostami-
4997:                                      sesta.
4998: 
4999: 
5000:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5001: 
5002:    Kotimaisen kylvösiementuotannon edistämis-        tetun timoteinsiemenen kiloh1nnan nostamisek-
5003: tä tarkoittava laki, jota siihen liittyvässä ase-    si 8 markkaan. Tiettävästi tämä esitys ei ole
5004: tuksessa sanotaan kylvösiemenlaiksi, on ollut        tuottanut tulosta.
5005: voimassa vuodesta 1975 lähtien. Sen piiriin             Voimassa olevan kylvösiemenlain aikana ei
5006: kuuluu nurmikasvien siementuotanto, jota val-        nurmiemme tärkeimmän kasvin, timotein, sie-
5007: voo Valtion viljavarasto tehtyjen viljelysopi-       mentuotanto ole muulloinkaan ollut riittävää,
5008: musten perusteella.                                  vaan täydennykseksi on tuotu ulkomaista sie-
5009:    Lain periaatteena on taata keskimääräiselle       mentä, jonka viljelyarvo ei aina ole ollut omien
5010: nurmisiemensadolle keskimääräisen kevätvehnä-        lajikkeittemme veroista. Seuraavasta taulukosta
5011: sadon tuoton arvo. Ellei tätä saavuteta, keski-      ilmenevät tuontimäärät Valtion siementarkas-
5012: määräiseksi arvioitu siemensato ja siemenestä        tuslaitoksen vuosikertomuksen mukaan:
5013: maksettava kilohinta huomioon ottaen, makse-
5014: taan erotus viljelijöille ns. pinta-alatukena sitä     V. 1975-76      547 100 kg
5015: varten siemenkaupan piiristä kerätyistä varois-        v. 1976-77      867 000 kg
5016: ta.                                                    V. 1977-78      592 700 kg
5017:    Valtion viljavarasto arvioi timotein keskimää-      v. 1978-79·     196 900 kg
5018: räiseksi sadoksi v. 1979 370 kg/ha, perushin-          v. 1979-80      300000 kg (tuonti~_ppl?J.us)
5019: nan ollessa 6,60 mk/kg, jolloin pinta-alatueksi
5020: saatiin 426 mk/ha. Sadon tultua korjatuksi voi-        Edellä olevan perusteella ja viitaten, valtio--
5021: tiin todeta keskimääräisten timoteisatojen jää-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
5022: vän huomattavasti alle em. arvion. Pohjanmaal-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
5023: la, timotein siemenen päätuotantoalueella, maa-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
5024: talousneuvontajärjestöt ovat arvioineet sadoksi      sen:
5025: vain n. 250 kg/ha.
5026:     Myös muualla maassa sato jäi heikoksi. Tällä               Miksi kylvösiemenlaki ei ole toteu-
5027: perusteella pinta-alatuen pitäisi olla lähes 800            tunut tärkeimmän nurmikasvimme, ti-
5028: mk nykyistä korkeampi. Koska suurempien pin-                motein, osalta ja
5029: ta-alatukien maksamiseen ei ilmeisesti löydy                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5030: riittävästi varoja, teki Etelä-Pohjanmaan Sie-              ryhtyä asian korjaamiseksi ja nurmi-
5031: menviljelijäin yhdistys 6. 11. 1979 esityksen               siementuotannon       kotimaisuusasteen
5032: Valtion viljavarastolle sopimusviljelyksillä tuo--          nostamiseksi?
5033:         Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
5034: 
5035:          Orvokki Kangas            Veikko Pihlajamäki        Mikko Kaarna
5036:                    Pentti Poutanen                 Paavo Vesterinen
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041: 0880002314
5042: 2                                               1980 vp.
5043: 
5044: 
5045: 
5046: 
5047:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5048: 
5049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asetelmasta on nähtävissä, että vaikka sopi-
5050: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        musviljelyä on jatkuvasti laajennettu, tuotanto
5051: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            on jäänyt monena vuotena vähäiseksi. Timo-
5052: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tein kauppasiemenen vuotuinen tarve on noin
5053: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        2 milj. kiloa, mikä määrä hyvinä satovuosina
5054: edustaja Kankaan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       olisi mahdollista saada n. 6000-7000 hehtaa-
5055: sesta kysymyksestä n:o 29:                           rin siemenviljelyksiltä. Viime vuosien alhaiset
5056:                                                      sadot ovat johtuneet epäedullisista sääoloista.
5057:           Miksi kylvösiemenlaki ei ole toteu-           Nurmikasvien siementuotantoa ei ole ollut
5058:         tunut tärkeimmän nurmikasvimme, ti-          mahdollista suuremmassa määrin laajentaa sen
5059:         motein, osalta ja                            vuoksi, että nurmikasvien siementavaran varas-
5060:           mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo        toinoin rahoitusta ei järjestetty. Viime vuosien
5061:         ryhtyä asian korjaamiseksi ja nurmisie-      ~okemukset ovat osoittaneet, että nurmikasvien
5062:         mentuotannon kotimaisuusasteen nos-          omavarainen kylvösiemenhuolto edellyttää nur-
5063:         tamiseksi?                                   misiementen varmuusvarastoinnin järjestämistä.
5064:                                                      Sitä koskevat suunnitelmat ovatt parhaillaan val-
5065:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       misteltav.i:na.
5066: seuraavaa:                                              Nurmikasvien siementuotannon ja -huollon
5067:    Kylvösiemenlain mukaan nurmikasvien sie-          viime vuosien epäedullisen klehityksen johdosta
5068: mentuotantoa edistetään siten, että valtion vil-     maa- ja metsätalousministeriö pitää tarpeellisena
5069: javarasto tekee viljely- ja hankintasopimuksia,      selvittää, olisiko kylvösiemenlain täytäntöönpa-
5070: joiden perusteella viljelijälle maksetaan tuote-     noa mahdollista tarkistaa siten, että siemenvil-
5071: tusta siementavarasta vahvistetun perushinnan        jelijöiden kiinnostus siemenviljelyyn säilyisi ja
5072: mukainen hinta ja lisäksi viljellyn pinta-alan       lisääntyisi.
5073: perusteella tuOtantotukea.
5074:    Seuraava asetelma osoittaa siemensatoa tuot-
5075: tavien timotein Sopimusviljelysten ja niiltä saa-
5076: dun siemensadon kokonaismäärän viime vuo-
5077: sina.
5078: 
5079: Vuosi       pinta-ala, ha       satomäärä, tn
5080: 1975           3124                 484
5081: 1976           3204                 718
5082: 1977           4013                  498
5083: 1978           5773                 1025
5084: 1979           7172              n. 1100 (arvio)
5085: 1980           9000 ( arvio)
5086:        Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
5087: 
5088:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5089:                                             N:o 29                                               3
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
5095: 
5096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Av uppställningen framgår, att produktionen
5097: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          under många år varit låg trots att avtalsod-
5098: velse av den 7 februari 1980 till vederbörande     lingen alltjämt har utvidgats. Det årliga be-
5099: medlem av statsrådet öv,ersänt avskrift av föl-    hovet av handelsutsäde i fråga om timotej är
5100: jande av riksdagsman Kangas m.fl. under-           ca 2 milj. kg, vilket under gynnsamma skörde-
5101: tecknade spörsmål nr 29:                           år kunde erhållas från fröodlingar om ca
5102:                                                    6000-7000 ha. De senaste årens dåliga skör-
5103:            Vad är orsaken till att lagen om        deresultat har berott på ogynnsamma väderleks-
5104:         främjande av utsädesproduktion inte        förhållanden.
5105:         har förverkligats i fråga om timotej,         Det har inte varit möjligt att i någon större
5106:         som är vår viktigaste vallväxt, och        omfattning utvidga vallväxternas fröproduktion,
5107:            vilka åtgärder ämnar Regeringen         emedan finansieringen av lagringen av frövara
5108:         vidta för att avhjälpa missförhållandet    från vallväxter inte har ordnats. Erfarenheterna
5109:         och höja graden av inhemskt ursprung       från de senaste åren har utvisat, att självfrö-
5110:         inom den 'inhemska produktionen av         sörjningen i fråga om utsäde av vallväxter för-
5111:         vallväxtfrö?                               utsätter att upplagringen av vallväxtfrö sker
5112:                                                    i säkerhetsupplag. Planerna beträffande dessa
5113:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      arrangemang är för närvarande under bered-
5114: samt anföra följande:                              ning.
5115:    Enligt lagen om främjande av utsädespro-           Med anledning av den ogynnsamma utveck-
5116: duktion främjas produktionen av vallväX"tfrö       ling som under de senaste åren kunnat iakttas
5117: så, att statens spannmålsförråd ingår odlings-     inom vallväxtfröproduktionen och -försörj-
5118: och leveransavtal, enligt vilka tili odlare för    ningen anser jord- och skogsbruksministeriet
5119: producerad frövara betalas ett pris som mot-       det vara skäl att utreda huruvida det vore
5120: svarar det fastställda grundpriset, och därtill    möjligt att justera verkställigheten av lagen om
5121: produktionsstöd på grund av den odlade             främjande av utsädesproduktion så, att frö-
5122: arealen.                                           odlarnas intresse för fröodling därigenom kunde
5123:    Av följande uppställning framgår den totala     bevaras och ökas.
5124: arealen av de fröproducerande avtalsodlingarna
5125: för timotej och den totala fröskörden från
5126: dessa under de senaste åren.
5127: 
5128:  år          areal, ha    skörd, t
5129: 1975           3124         484
5130: 1976           3204         718
5131: 1977           4013         498
5132: 1978           5773       1025
5133: 1979           7172     ca 1100 (uppskattning)
5134: 1980           9000 { uppskattning)
5135:        Helsingfors den 13 mars 1980.
5136: 
5137:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5138:                                                  1980 vp.
5139: 
5140: Kirjallinen kysymys n:o 30.
5141: 
5142: 
5143: 
5144: 
5145:                                     Tapiola: Yhteisten opettajien käytöstä keskiasteen oppilaitoksissa.
5146: 
5147: 
5148:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5149: 
5150:    Koulu-uudistuksen eräs johtoajatus on ollut,         lun yläasteen ja lukion aineopettaja ei kelpaa
5151: että erilaisissa toisen asteen oppilaitoksissa voi-     opettamaan ammattikoulussa esim. ammattita-
5152: si olla yhteisiä opettajia tai että opettajilla olisi   loutta tai matematiikkaa, vaikka hän olisi kou-
5153: mahdollisuus siirtyä koulumuodosta toiseen.             lutukseltaan esim. taloustieteen tai matematii-
5154:    Ammattikasvatushallituksen         12. 09. 1979      kan maisteri.
5155: (No 54/28/79) antamissa ammattioppilaitos-                 Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5156: ten rehtorien ja opettajien kelpoisuusehtojen           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
5157: soveltamisohjeissa poiketaan tästä periaatteesta.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5158: Ohjeissa määritellään ammattiaineiksi mm.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5159: ammattitalous, matematiikka, fysiikka ja kemia.
5160: Edelleen sanotaan, että "ammattitalouden ope-                     Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
5161: tukseen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoi-                  että keskiasteen oppilaitoksissa voidaan
5162: nen opettamaan asianomaisen osaston ammatti-                   käyttää yhteisiä opettajia, kun ammatti-
5163: oppia". Saman kirjeen mukaan ammattioppi                       kasvatushallituksen antamissa opettajien
5164: taas käsittää asianomaisen osaston tai opinto-                 kelpoisuusehtojen soveltamisohjeissa ra-
5165: linjan ammattialaan läheisesti liittyvät ammatti-              joitetaan peruskoulun yläasteen ja lu-
5166: aineet kuten esimerkiksi aineopin, työväline-                  kion aineopettajien mahdollisuuksia
5167: opin, ammattipiirustuksen ja ammatti:tekniikan.                toimia pätevinä opettajina ammattikou-
5168: Edellä olevista ohjeista seuraa, että peruskou-                luissa?
5169:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
5170: 
5171:                                               Hannu Tapiola
5172: 
5173: 
5174: 
5175: 
5176: 0880002325
5177: 2                                              1980 vp.
5178: 
5179: 
5180: 
5181: 
5182:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5183: 
5184:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 .111omentissa      Mainitun ehdotuksen mukaan on samojen
5185: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opettajien. käyttö eri oppilaitoksissa mahdollista
5186: olette kirjeellänne 7 päivänä helmikuuta 1980        varsin laajasti. Kaikkien ammattikasvatushalli-
5187: lähettänyt valtioneuvoston asianomaiSen. jäse-       tuksen alaisten ammatillisten oppilaitosten sekä
5188: nen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Tapio-        kouluhallituksen alaisten peruskoulujen, oppi-
5189: la.n tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 30:          koulujen, kuurojen ja sokeain koulujen, kan-
5190:                                                      salais- ja työväenopistojen, musiikkioppilaitos-
5191:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,      ten, urheiluopistojen, lastentarhanopettaj aopis-
5192:        että keskiasteen oppilaitoksissa voidaan      tojen, kansanopistojen ja valtion askarte1unoh-
5193:        käyttää yhteisiä opettajia, kun ammatti-      jaajaopiston ·kesken voidaan käyttää samoja
5194:        kasvatushallituksen antamissa opettajien      opettajia. Qppilaitosten osalta ei ehdotuksessa
5195:        kelpois<uusehtojen soveltamisohjeissa ra-     näin ollen ole rajoituttu vain keskiasteen oppi-
5196:        joitetaan . peruskoulun yläasteen ja iu-      laitoiksiin. Opettajalta edellytetään viran tai
5197:        ~ion    aineopettajien mahdollisuuksia        toimen kelpoisuusehtojen täyttämistä yhdessä
5198:        toimia p~tevinä opettajina ammattikou-        oppilaitoksessa ja tuntiopettajan kelpoisuutta
5199:        luissa?      ·                                muissa oppilaitoksissa, joissa hän opettaa. Eh-
5200:                                                      dotuksella, joka on tarkoitus saattaa voimaan
5201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         elokuun alusta 1980, pyritään keskiasteen kou-
5202: vasti seuraavaa:                                     lunuudistukseen liittyen, mutta myös laaj~m­
5203:                                                      malti tekemään mahdolliseksi samojen opetta-
5204:   Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-         jien käyttö eri oppilaitoksissa ja täten paranta-
5205: netun lain valmistelussa kiinnitettiin huomiota      maan opettajan virkojen ja toimien pysyvyyttä.
5206: samojen opettajien käytön lisäämiseen eri kes-           Samalla tulee myös mahdolliseksi kysymyk-
5207: kiasteen oppilaitosten kesken. Hallituksen tar-      sessä esitetty menettely, jossa opettaja toimii
5208: koituksena on antaa Eduskunnalle esitys laiksi       muussa oppilaitosmuodossa, kuin mihin hänen
5209: yhteisen opettajan viroista ja toimista sekä         virkansa tai toimensa on sijoitettu ja johon
5210: opettajien yhteiskäytöstä aivan lähitulevaisuu-      hänellä yksinomaan on virkaan tai toimeen tar-
5211: dessa.                                               vittava muodollinen pätevyys.
5212:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
5213: 
5214:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
5215:                                               N:o 30                                                3
5216: 
5217: 
5218: 
5219: 
5220:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
5221: 
5222:    I det syfte 3 7 § 1 mom. 6ksdagsordningen        att vara möjligt att i hetydande grad anlita
5223: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           samma lärare i olika läroanstalter. Alla under
5224: velse av den 7 februari 1980 tili vederbörande      yrkesutbildningsstyrelsen lydande läroanstalter
5225: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      och under skolstyrelsen lydande grundskolor,
5226: jande riksdagsman Hannu Tapiola underreck-          Iäroverk, döv- och blindskolor, medborgar- och
5227: nade spörsmål nr 30:                                arbetarinstitut, musikinstitut, idrottsinstitut,
5228:                                                     barnträdgårdslärarinstitut, folkhögskolor samt
5229:           Hur ämnar Regeringen se tili att man      statens institut för sysselsättningsterapeuter kan
5230:        i mellanstadieläroanstalterna kan anlita     sinsemellan anlita samma lärare. Vad beträffar
5231:        gemensamma lärare då skolstyrelsen i         läroanstalterna har man sålunda inte begränsat
5232:        sina tiliämpningsdirektiv om lärarnas        sig i proposi:tionen enbart tili Iäroanstalter på
5233:        kompetenskrav begränsar grundskolans         mellanstadiet. Av läraren förutsätts att han/hon
5234:        högstadie- och gymnasieämneslärarnas         fyller de kompetenskrav som tjänsten eller be-
5235:        möjligheter att verka som kompetenta         fattningen ställer i den ena läroanstalten samt
5236:        lärare i yrkeskolorna?                       timlärarkompetens i andra Iäroanstalrer där
5237:                                                     han/hon arbetar. Med propositionen, som en-
5238:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ligt planerna skall träda i kraft fr.o.m. början
5239: samt framföra följande:                             av augusti, strävar vi att i enlighet med mel-
5240:    Vid förberedningen av lagen om utvecklande       lanstadiereformen, men också i större utsträck-
5241: av utbildningen på mellanstadiet har man riktat     ning möjliggöra anlitande av samma lärare i
5242: uppmärksamhet på möjligheterna att i större         olika läroanstalter och sålunda förbättra lärar-
5243: utsräckning anHta samma ·Iärare i olika mellan-     tjänsternas och -befattningarnas varaktighet.
5244: stadieläroanstaher. Regeringen har för avsikt att      Samtidigt blir odkså det i spörsmålet framförda
5245: inom en nära framtid aV'låta till Riksdagen en      förfaringssättet möjligt, nämligen att läraren
5246: proposition tiH lag om gemensamma lärares           arbetar i en annan typ av läroanstal t än i den
5247: tjänster och befattningar samt om gemensamt         hans tjänst eller befattning är placerad och för
5248: utnyttjande av lärare.                              viiken han har den erforderliga formella kom-
5249:    Enligt ovannämnda proposition kommer det         petensen.
5250:      Helsingfors den 14 mars 1980.
5251: 
5252:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
5253:                                                 1980 vp.
5254: 
5255: Skriftligt spörsmål nr 31.
5256: 
5257: 
5258: 
5259: 
5260:                                    Westerlund m.fl.: Om behandlingen vid beskattningen av över-
5261:                                       låtelsepris och räntegottgörelse vid expropriation av mark.
5262: 
5263: 
5264:                              T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5265: 
5266:     Vid expropnia.tion av mark för vägar o.a.         att även ränteersättningarna skuLle hänföras till
5267: aJJ.männyttiga ändamål får marköverlåtatell           denna kat•egori.
5268: vänta på ersättning i åratal. Det orättmätiga             Med hänv1sning tili det sagda och hänvisande
5269: i nuvarande långsamma ersättningssystem accen-        tirll rirksdagsordningens 37 § 1 mom. framställer
5270: tueras ytter1igare av att de räntor som mark-         underteclmade följa:nde ·spörsmål tili veder-
5271: överlåtaren bör erhålla enli~t lag om inlösen         börande medlem av statsrådet:
5272: av f!l!st egendom och särskilda rättigheter
5273:  (603/1977 § 95) och enligt Jag om allmänna                      Är Regeringen medveten om att den
5274: vägar (243/1954 § 70) åivensom vid expro-                    räntegottgörels·e som en marköverlåtare
5275: pria<tio..'1 enligt andra 1agar J sin helhet be-             erhål1er som inf1ationsjustering utöver
5276: trakta:s som sbt.:teplilktig .inkomst.                       överlåtelsepris.et vid expropriration av
5277:     Markägaren har svårt att förstå att denna                f·a,st egendom på grund .av ett mycket
5278: ränta s•kall vara skattepliktig inkomst, emedan              lån~samt ersättningsförfarande i många
5279: deooa utgör en inflationsjustering i underkant               fa:ll överstiger själva överlåteLsepriset
5280: av överlåtelseersättningen. Det förekommer                   och .a:tt denna ränta i sin helhet be-
5281: Here fall där räntegottgöve1sen för många åvs                tr<l'ktas som skattepliktig inkomst medan
5282: väntan översciger det egentliga överlåtdsepriset.            rsjälva överlåtelsepriset en1igt lag om
5283: Det kan inte heller vara rätt a~tt en dylik                  temporär skattefrihet för vins.t på vissa
5284: ränt:cintäkt skail tillåtas få höja fa,stighetens            överlåtelser av egendom (342/1969)
5285: inkomstska:tt.                                               icke betraktas som skattepliktig in-
5286:     För en lantbrukslägenhets del innebär en                 komst, och artt om så är fallet,
5287: marköverlåtelse att mark tas ur produktion                       vi1ka åtgärder har Regeringen vid-
5288: med ·sänkt inkomstnivå som omedelbar följd.                  tagit eller ämnar den vidtaga för att
5289:  Full ersättning och snabb betalning är därför               överlåtelsepriset och räntejusteringen
5290: ett rättvisekrav.                                            behandias på likarta.t sätt och artt sådan
5291:     Enligt lag om temporär skatrefrihet för vinst            ~agändring göres att ränta för expro-
5292: på vissa överlåtelser av egendom (342/1969)                  prierad fast egendom inte betrakta,s som
5293: och dess 1:a § betraktl!!s icke öv•evlårelsepr1s,            ska:trepliktig inkomst utan såsom i § 1 a
5294: vederlag ellet annan ersättmng som erhållits                 iLagen om temporär skattefrihet för vi111St
5295: för exproprierad fast egendom såsom ·skatte-                 på vis.sa överlåtdsrer av fas.t egendom
5296: pHktig .inkomst. Rätt och billighet skulle kräva              (342/1969).
5297:       HeLsingfors den 7 februari 1980.
5298: 
5299:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                     Esko Pekonen
5300: 
5301: 
5302: 
5303: 
5304: 0880002015
5305: 2                                              1980 vp.
5306: 
5307: Kirjallinen kysymys n:o 31.                                                               Suomennos ..
5308: 
5309: 
5310: 
5311: 
5312:                                   Westerlund ym.: Maan pakkolunastuksen yhteydessä suoritetta-
5313:                                     van luovutushinnan ja korkohyvityksen verokäsittelystä.
5314: 
5315: 
5316:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5317: 
5318:     PakkolunastettaJessa maata teitä sekä muita         Edellä olevaan viitaten sekä vahiopäiväjärjes-
5319: yleishyödyllisiä tarkoituksia varten maan luo-       tyben 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
5320: vuttaja joutuu odottamaan korvausta vuosikau-        neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
5321: s1a. Nykyisen h~taan korvausjärjestelmän epä-        jäs,enen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5322: oikeudenmukaisuutta korostaa lisäksi se, että
5323: korot, jotka maaJn luovuttajan tulee saada kiin-                Onlw Hallitus tietoinen siitä, että se
5324: teän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunas-             korkohyvitys, jonka maan luovuttaja
5325:  tuk&esta annetun lain (603/1977 95 §) ja ylei-             saa inf1aatiokorjauksena luovutushinnan
5326: sistä teistä annetun lain (243/1954 70 §) mu-               hsäksi pakkolunastettaessa kiinteätä
5327: kaan, samoin kuin pakkolunastuksen tapahtues-               omaisuutta, erittäin hitaan korvausme-
5328: sa muiden lakien perusteella, katsotaan koko-               nett-elyn vuoksi monessa tapauksessa
5329: naisuud~ss,a,an veronaiais·eksi tuloksi.                    ylittää Ltse luovutushinnan ja että tätä
5330:     MaanomistajBJn on vaikeata ymmärtää, että               korkoa kokonaisuudessaan pidetään ve-
5331: tämän koron on oltava veronalaista tuloa, kos-              ronala1sena tulona, kun taas itse luovu-
5332: ka se on va:in luovutuskorvauksen alimitoiteHu              tushinta:a erä~s.tä omaisuuden luovutuk-
5333: inflaatiokorjaus. On useita sellaista tapauksia,            sista saadun voiton väliaikaisesta vero-
5334: jois-sa korkohyvitys monen vuoden odotuksesta               vapaudesta annetun lain (342/1969)
5335: ylittää varsinaisen luovutushinnan. Ei voi                  mukall!n ei pidetä verona:lais·ena tulona,
5336: myöskään o11a oi:kdn, että tällaisen korkotulon             ja: jos on,
5337: annetaan korottaa kiinteistön tulov·eroa.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
5338:     Maan luovutus merlcitsee maatalouskiinteis-             tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta luovutus-
5339: tölle s.itä, että maata poistuu tuotannosta, mistä          hintaa j,a korkokorjausta käsiteltäisiin
5340: välittömänä seurauksena on alentunut tulotaso.              samalla tavalla ja että tehtäisiin sellai-
5341: Täysi korvaus ja nopea maksu on tämän                       nen lainmuutos, että pakkolunastetusta
5342: vuoks·i oilkeudenmuka.1nen vaatimus.                        kiinteästä omaisuudesta saatua korkoa
5343:     Eräistä omaisuuden •1uovutuksista saadun voi-           ei katsottaisi veronalaiseksi tuloksi, vaan
5344: ton välill!ikaisesta verovapaudesta annetun lain            että sitä käsiteltäisiin sa:ma:lla tavalla
5345:  (342/1969) ja sen 1 a §:n mukaan luovutus-                 kuin eräistä omaisuuden luovutuksista
5346: hintaa, vasdketta tai muuta korvausta, joka on              s•aadun voiton väliaikaisesta verovapau-
5347: saatu pakkolunast·etusta kiinteästä omaisuudes-             desta annetun lain (342/1969) 1 a §:ssä
5348: ta, ei katsota veronalaiseksi tuloksi. Oikeus ja            on säädetty?
5349: kohtuus va,atisivat, että myös korkokorvaukset
5350: luettaisiin tähän kategoriaan.
5351:      Helsingissä 7. :Päivänä. helmikuuta 1980. ·
5352: 
5353:          Henrik Westerlund              Håkan Malm                     Esko Pekonen
5354:                                                N:o 31
5355: 
5356: 
5357: 
5358: 
5359:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he ll.e.
5360: 
5361:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                 kuin eräistä omaisuuden luovu.tuksista
5362: tis's'a mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-             Slaadun voi.ton väliaikaisesta verovapa,u•-
5363: hemies, olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päi-               desta annetun lrun (342/1969) 1 a §:ssä
5364: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-               on säädetty?
5365: voston asilanomaiselle jäsenelle jäljennöksen
5366: kansanedustaja Henrik Westerlundin ym. näin            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittta~ .'
5367: kuuluvasta kirja1lisesta kysymyksestä n:o 31:        vasti s•euraavaa:
5368: 
5369:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että se       Eduskunnan vastauksessa hallituks,en esityk-
5370:        korkohyvitys, jonka maan luovuttaja           seen laiksi eräistä omaisuuden luovutuksista
5371:        s~a>a inflaatiokorjauksena luovutushinnan     saadun voiton väliaikaisesta verovapaudesta an-
5372:        lisäksi pakkolunastettaessa kiinteätä         netun lain 4 §:n muuttamisesta (HE n:o 83/
5373:        oma·1suutta, erittäin hitaan korvausme-       1979 vp.) edellytettiin hallituksen selvityttä-
5374:        nettelyn vuoksi moneSisa tapauksessa          vän, voidaanko voiton verovapautta koskevat
5375:        Y'Httää itse luovutushinnan ja että tätä      säännökset ulottaa koskemaan myös pll!kkolu-
5376:        korkoa kokonaisuudessaan pidetään ve-         nastuks•en ja muun siihen rinnastettavan me-
5377:        rona:laisena tulona, kun taas itse luovu-     nettelyn yhteydessä suoritettavan luo'vutushin-
5378:        tushintaa eräistä omaisuuden luovutuk-        nan ohella maksettavaa pääoman korkoa s•1ltä
5379:        sista saadun voiton väliaikaisesta vero-      ajalta, jonka maksun suorittaminen viivästyy.
5380:        vapaudesta annetun 1a·in (342/1969)           Tasavallan Pvesidentti vahvisti mainitun lain
5381:        mukaan ei pidetä veronalaisena tulona,        16 päivänä marraskuuta 1979 ja määräsi edus-
5382:        ja jos on,                                    kunnan lausuman merkittäväksi pöytäkirjaan
5383:             mihin toimenpite1siin Hallitus on ryh-   hallituksen tietoon saatetuksi sekä antoi valtio-
5384:        tynyt tai aikoo ryhtyä, jotta luovutus-       neuvostolle tehtäväksi ryhtyä lausuinasta aiheu-
5385:        hintll!a j·a korkokorjausta käsiteltäisiin    tuviin toimenpiteisiin.                 ·
5386:        sama11a tavalla ja että tehtäisiin seUai-        Valtiovarainmini-steriö on selvittänyt asiaa
5387:        nen lainmuutos, että pakkolunastetusta        verohallituksen kanssra. Selvityksen valmis.tuttua
5388:        kiinteästä omaisuudesta saatua korkoa         minisveriö harkitsee, onko lainmuutosesitys tar-
5389:        ei katsottaisi veronalaiseksi tuloksi, vaan   peellinen.
5390:        että sitä käsiteltäisiin samalla tavalla
5391:      Hels.ingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
5392: 
5393:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
5394: 4                                             1980 vp.
5395: 
5396: 
5397: 
5398: 
5399:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5400: 
5401:    I det· syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               iagen om temporär skat<tefrihet för villst
5402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                   på vissa överlåtelrer av fast egendom
5403: ve1se atv den 7 februari 1980 till vederbörande              (342/1969).
5404: medlem av s:tatsrådet översänt avskrift av föl-
5405: jande aJV riksdagsman Henrik Westerlund m.fl.          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5406: undertecknade spörsmål nr 31:                        samt anföra följande:
5407: 
5408:           Är Regeringen medveten om att den             I riksdagens svar på regeringens proposition
5409:        räntegottgörelse som en marköverlåtare        med förs>lag tiU lag angående ändring av 4 §
5410:        erhåller som inf1ationsjustering utöver       lagen om temporär skattefrihet för vinst på
5411:        överlå:telsepriS<et vid expropri:ation av     vissa överlårelser av ,egendom (Reg.prop. nr
5412:        East egendom på grund av ett mycket           83/1979 rd.) förutsattes att r,egeringen låter
5413:        långsamt ersät:tningsförfarande i många       reda ut, om s>tadgandena angående skattefrihet
5414:        fall. överstiger själva överlåte1s•epris,et   för vinst kan utsträckas också til:l den ränta på
5415:        och att denna ränta i sin helhet be-          kapitalet som utöver inlösningspriset vid expro-
5416:        traktas som skattepliktig inkomst medan       pdation eUer annat därmed jämförligt förfa-
5417:        själva överlåtelsepdset enligt lag om         rande betalas för den tid betalningen fördröjs.
5418:        temporär skattefrihet för vinst på vis·sa     Republikens President s'tadfäste den 16 novem-
5419:        överlåtclser av egendom (342/1969)            ber 1979 nämnda lag och förordnade att riks-
5420:        kke betraktas som skattepliktig in-           dagens uttalande skul1e anteckna~s i protokollet
5421:        komst, och att om så är fallet,               såsom bringat till regeringens kännedom samt
5422:           vilka åtgärder har Regeringen vid-         uppdrog åt statsrådet &tt vidta av uttalandet
5423:        tagit eller ämnar den vidtaga för att         påkaUade åtgärder.
5424:        överlåtels,epriset och räntejusteringen          Finansmin1steri:et har tillsammans med
5425:        behandlas på Hkarta:t sätt och att sådan      skattestyrelsen utrett saken. Då utredning,en
5426:        lagändring göres !lltt ränta för expro-       blivit färdig kommer ministeriet att överväga
5427:        prierad fast egendom inte betraktas som       huruvida en proposition med förslag tili änd-
5428:        skattepliktig inkomst utan såsom i § 1 a      ring av lagen behövs.
5429:      Helsingfors den 10 mars 1980.
5430: 
5431:                                                                        Minis:ter Pirkko Työläjärvi
5432:                                                                                       1980 'V:p.
5433: 
5434: Kirjallinen kysymys n:o 32.
5435: 
5436: 
5437: 
5438: 
5439:                                                                  Kuoppa: Epoksiyhdisteiden aiheuttaman vaaran poistamisesta
5440:                                                                     työpaikoilta. ··
5441: 
5442: 
5443:                                                ·E·dus ku t1ri·a:n Herra Puhe m ie h eli e.
5444:                                                                     ••''   ',   .··
5445: 
5446: .~.., ~pö~sXrFrdi~teid'en k~itt6 ;t,y~~~oifl~: 6f1. li- "kuunottamatta ( rikkihiili, asbesti). Esimerkiksi
5447: ~#~~!'y~r . :~u_tä· k~~ef~ä~ m,~: ,IPaafei~s~, lii- Ruotsissa ja Tanskassa on epoksiyhdisteilfe ase~
5448: mtltssa; ··muovten Itsaametssa' ·Jne.· Tutktmustu-                                          tettu tiukat käyttörajoitukset.              ,
5449: lqkset oso~ttavat, että epoksiyhdisteet' a1heiitta-                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjätjes~
5450: '\fr1t(fa.~a\1' ,tyoniwjäin !~ry~y1e!Je:~':Vaår:i on                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
5451: edtY,tse~ suuri inaalaustonrsä,'. sdlä henkilökoh-                                          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5452: 
5453: ~~~~4~1~t!f1~~~~u~ä~~åilte~~~~i~!~:i6::
5454:                                                                                             seuraavan kysymyksen:                ·
5455: 
5456: åinclittävat ifi~ ja silm!itulel1artksia; mahdolli-                                                   Onko Hallitus tietoinen, että työn-
5457: ie.s'ii d~t~i~ 'ja' eti:neri:tnuu~a .ne'~PiärJ.Yo,'pävaa­                                          antajat pakottavat työntekijöitä lisään-
5458: iålli~ia: 'aiheita. : ··~      · .· · •· •. ·· . · ·· · · ' · .· · ·                               tyvässä määrin käyttämään vaarallisia
5459: •: ):Y1~ei1s~ on mahdoUistä kb~ata epoksiyhdis~                                                    epoksiyhdisteitä, ja
5460: terta'    )i$ältiiväi åineet 'muillå; vaaråwimilla äi-
5461:                                                        0
5462: 
5463: 
5464:                                                                                                       mihin. toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5465: ~~#l~:'ti6ntekijä~, ova< eräill! tjröpaikoill~; Jo~~                                               ryhtyä epoksiyhdisteiden käyttöä koske-
5466: ~~e~~. '~?j~l,eht,aan ...te~y~~tå~n . kielr~yeymällå                                               vien turvallisuusmääräysten. antamiseksi
5467: ~P?~~lj4rst~td~n kaytoS't~: . Tr:ört~nta]~t. · o~at                                                ja epoksiyhdisteiden otta.miseksi valtio-
5468: klli.tetrkrn yrtttaneet ·p.akotteilla taiVUttaa tyon-                                              neuvoston päätöksen (952/75) 5 §:ssä
5469: ,t,~~i@~ä käyttämään .ll~itä. vaa~allisiå aineita.                                                 tarkoi~ettuun syöpävaarallisten aiheiden
5470: ' · •. Stiqfuessa, ei ole työnantajia sitovia.·. normeja                                           luetteloon sekä epoksimaalien ruisku~
5471: vå'atitllisten.. aineiden eriiinmäispitbiruu~sista tai                                             maalauksen kieltämiseksi?           ·· · ·
5472: kay:Hötii)bittiksfsta,
5473: ,~:.;:~>,1          ,-~~.:
5474:              ..··:_.•.
5475:                             muutamaa·
5476:                                  -~'·':'
5477:                          .· .. ; •,     ,'.
5478:                                                 poikkeui]ta
5479:                                                    '·-. ,,:• -~~
5480:                                                                 lu-
5481:                                                                  ·.
5482: 
5483:    ' ' Helsingissä 7 päivänä helmiktiuta 1980.
5484:      \    ,.   '             1             •       ~"'.' "'"·'
5485: 
5486: 
5487:                                                                                   Mikko K~<;>ppa
5488:   .. '1            :''
5489:                                                                                                                                                '"
5490:                                                                                                                                            •.'c!
5491: 
5492: 
5493: 
5494: 
5495:  088000193W
5496: 2                                             1980 vp.
5497: 
5498: 
5499: 
5500: 
5501:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
5502: 
5503:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          Sen sijaan epoksiyhdisteiden on todettu aiheut-
5504: tissa mainitussa tarkoitu,ksessa Te, Herra Puhe-      tavan muuta terveydellistä vaaraa. Suomen am-
5505:  mies, olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivä-       mattitautirekisteriin on 1970-luvun puolivälistä
5506: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       .lähtien kirjattu epoksihartsien ja muovien ai-
5507: .ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      heuttamia ihotautitapauksia keskimäärin 4.0 j~
5508: sanedustaja Kuopan näin kuuluvasta kirjallises-       astma- ja allergisia n'!lhatapauksia rioin : kuusi
5509: .ta .kysymyksestä n:o 32:                            vuosittain.                                 ·· ·
5510:                                                          Valtioneuvosto on työturvallisuuslain nojalla
5511:            Onko Hallitus tietoinen, että työn-        antanut myös päätöksen (286/78) terveydelle
5512:         antajat pakottavat työntekijöitä· lisään-    vaarallisten .aineiden tunnistus- ja merkintäj:är-
5513:        tyvässä määrin käyttämään vaarallisia          jestelmästä. Tät:Ilän perusteella on annettu kaksi
5514:         epoksiyhdisteitä, ja                          terveydelle· vaarallisten aineiden merkintöjä
5515:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      koskevaa sosiaali- ja terveysministeriön· pää-
5516:        ryhtyä epoksiyhdisteiden käyttöä koske-        töstä (409/78, 515/79). Näissä edellytetään,
5517:        vien turvallisuusmääräysten antamiseksi       että päätöksissä lueteltuja aineita sisältävien
5518:         ja epoksiyhdisteiden ottamiseksi valtio-      tuotteiden pakkaukset tulee merkitä asiarimu-
5519:        neuvoston päätöksen (952/75) 5 §:ssä          kaisilla varoitusmerkinnöillä. Epoksiyhdisteiden
5520:        tarkoitettuun syöpävaarallisten aineiden      pakkatiksiin on eräin poikkeuksin merkittävä:
5521:        luetteloon sekä epoksimaalien ruisku-          "Altistus voi aiheuttaa ihon ja hengityselinten
5522:         maalauksen kieltämiseksi?                    yliherkkyyttä. Ainetta ei. saa päästää· iholle, sil-
5523:                                                       miin tai hengityselimiin."
5524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Edellä . mainitun valtioneuvoston päät,öksei:l
5525: vasti seuraavaa:                                      nojalla on annettu lisäksi työsuojeluhallitukSen
5526:    Työturvallisuuslain ( 299/58) nojalla on val-     päätös (388/78) ·terveydelle vaarallisten ainei-
5527: tioneuvosto antanut päätöksen ( 952/75) lain         den käyttöturvallisuustiedotteista. Tämän pää-
5528: soveltamisesta syöpää aiheuttaviin aineisiin ja       töksen nojall~t on epoksituotteista niiden toi-
5529: menetelmiin. Tämän perusteella on annettu so-        mittamisen yhteydessä työpaikoille luovutetta-
5530: siaali- ja terveysministeriön päätös ( 879/78)       va käyttöturvallisuustiedote, josta ilmenee tuot-
5531: syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista.        teen sisältämät terveydelle vaaralliset aineet ja
5532: Päätöksen sisältämässä aineluettelossa on mai-        niiden määrät, tuotteen aiheuttama vaara ter-
5533: nittu epikloorihydriini, jota eräät epoksihartsit    veydelle, teknilliset turvallisuusohjeet, erityiset
5534: saattavat sisältää pieniä määriä.                     ensiapuohjeet sekä tiedot tuotteen muista omi-
5535:    Aineluettelo on valtioneuvoston päätöksen         naisuuksista. Käyttöturvallisuustiedotteet on ol-
5536: mukaan uudistettava määräajoin työsuojeluhalli-       tava työpaikalla työntekijöiden saatavina.
5537: tuksen esityksestä. Tarkistusehdotuksen tekemi-          Tunnistus- ja merkintäjärjestelmästä annetun
5538: seksi työsuojeluhallitus on pyytänyt marras-         valtioneuvoston päätöksen 6 §:n nojalla tulee,
5539: kuussa 1979 työterveyslaitosta tekemään työ-         milloin ainetta luovutetaan käytettäväksi tiet-
5540: suojeluhallitukselle ehdotuksen luettelon täy-        tyyn käyttötarkoitukseen tai käyttötarkoitus on
5541: dentämisestä, jolloin tulee harkittavaksi, onko      muutoin luovuttajan tiedossa ja aineen käyttö
5542: epoksiyhdisteet otettava syöpäsairauden vaaraa       tähän tarkoitukseen edellyttää erityisiä turvalli-
5543: aiheuttavien aineiden luetteloon. Työterveyslai-     suus- ja varotoimenpiteitä, sitä seurata yksityis-
5544: toksen tiedossa ei toistaiseksi kuitenkaan ole       kohtaiset käyttö- ja turvallisuusohjeet. Epoksi-
5545: sellaisia epidemiologisia työntekijöihin kohdis-     hartsin käytön ruiskumaalaukseen voidaan kat-
5546: tuneita tutkimuksia, joissa olisi selvitetty epok-   soa kuuluvan mainitun pykälän tarkoittamiin
5547: sihartsien ominaisuuksia syövän aiheuttajina.        aineisiin.
5548:                                                 N:o .32
5549: 
5550:    Työsuojelupiirien tarkastustoiminnassa on             Edellä esitetty huomioon ottaen hallitus kat~
5551: kiinnitetty erityistä huomiota epoksituotteiden       soo, että vaarallisten aineiden käyttöä ja nii-
5552: aiheuttamiin vaaroihin ja haittoihin työpaikoilla     den noudattamisen valvontaa koskevat säännök•
5553: antamalla ohjeita, neuvoja ja määräyksiä epä-         set ja määräykset mahdollistavat sellaiset toi-
5554: kohtien korjaamiseksi. Työsuojelun valvonnasta        menpiteet, joiden avulla vaarallisten epoksi•
5555: annetun lain ( 131/73) 15 §:n nojalla työsuo-         yhdisteiden käytöstä aiheutuvat terveysvaarat
5556: jelupiiri voi velvoittaa työnantajan suoritta-        voidaan ehkäistä. Hallitus tulee lisäksi kiinteästi
5557: maan tarpeelliset korjaukset, jopa korvaamaan         seuraamaan epoksiyhdisteiden käyttöä eri työ-
5558: käytetyn aineen toisella, mikäli epoksituotteita      aloilla ja erilaisissa töissä ja ryhtymään tarpeett
5559: käsitellään työpaikalla työturvallisuuslain tai sen   vaatiessa uusien tutkimustulosten edellyttämiin
5560: nojalla annettujen säännösten ja määräysten           toimenpiteisiin asiassa.
5561: vastaisesti.
5562:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
5563: 
5564:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
5565:  'i,;: ] -~ . .    '.
5566: .. ' ~ . ~
5567:                                                                                                           ;   :; .1 • • .. :'. ~   '· • •·.
5568: 
5569:      ' .
5570: .. ~~: _. •.
5571: 
5572: 
5573: 
5574: 
5575:                                                                                                                      ' . J. ! ; ~.~ ... ;
5576: 
5577: 
5578: 
5579: 
5580: ,.
5581: :::T.det 5yfte ;}7 §. 1 mmn. riksdagsordningen                  ken iman skulle ha försökt utreda epoxiliar.t~r~
5582: anger har Ni, Herr Talman;med Ei:ler.slnivelse                  nas. ·,egenskaPft . son'l framkallare ·.av.· kan~et<.
5583: av <len 7 februari 1980 tili vederbörande med-                  Däremot har epoxiföreningatna konstaterars
5584: lem av statsrådet översänt avskrift av följande                 förotsaka andra farot föt hälsan. I Finlands
5585: av riksdagsman Kuoppa undertecknade spörs-                      regrstet ''övel' 'ytkessjukdomar 'har sedart: mitten
5586: mål nr 32:                                                      av 1970-talet noterats i genomsnitt 40 av
5587:                                                                 epoxihartset och plaster förorsakade fall av
5588:                      Ät Regeringen medveten om att ar-          hudsjukdomar och ca sex fall av astma och
5589:                   betsgivarna allt mer tvingar arbetsta-        allergisk snuva årligen.
5590:                   garna att använda farliga epoxiförening-          Statsrådet har med stöd av lagen om skyd<l
5591:                   ar, och                                       i arbete även fattat ett beslut om ett identifi-
5592:                      vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kations- och mäl'knings:system för hälsofarliga
5593:                   :taga för att utfärda säkerhetsföreskrifter   ämnen ( 286/78), med stöd av vilket har ut-
5594:                   .för användningen av epoxiföreningar          färdats två beslut av social- och hälsovårds-
5595:                   och för att inta epoxiföreningarna i den      ministeriet om identifikations- och märknings-
5596:                   förteckning över kancerframkallande           system för hälsofarliga ämnen ( 409/78, 515/
5597:                   ämnen som avs·es i 5 § :statsrådets be-       79). I dessa förutsätts att förpackningar, som
5598:                   slut ( 952/75) samt för att fötbjuda          innehåller sådana produktet som finn:s upp-
5599:                   sprutmålning med epoxifärger?                 räknade i besluten, skall märkas med veder-
5600:                                                                 börliga varningsanteckningar. På förpackningar-
5601:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                   na med epoxiföteningar skall med vissa undan-
5602: samt anföra följande:                                           tag antecknas: "Expositåon kan förorsaka övet-
5603:    Statsrådet har med stöd av lagen om skydd                    känslighet i hud eller an<lningsorgan. Ämnet
5604: i arbete ( 299/58) utfärdat ett beslut ( 952/                   får inte komma i kontakt med hud, ögon ellet
5605: 75) angående tillämpning av lagen om skydd                      andningsorgan."
5606: i atbete på kancerframkallande ämnen och pro-                       Med stöd av statsrådets ovan nämnda beslut
5607: cesser. Med stöd härav har åter utfärdats social-               hat dessutom utfärdats arbetarskyddsstyrelsens
5608: och hälsovårdsministeriets beslut ( 879/78) om                  beslut ( 388/78) om skyddsinformationsblad
5609: ämnen som föranledet tisk för kancersjukdom.                    angående hälsofarliga ämnen. Med stöd av
5610: I den fötteckning över ämnen som ingåt i                        detta beslut skall epoxiprodukter, då de övet-
5611: detta beslut nämns epiklorhydrin, som i små                     låts till arbetsplatsen, åtföljas av ett skydds-
5612:  mängder kan ingå i vissa epoxihartser.                         informationsblad, av vilket framgår vilka hälso-
5613:    Förteckningen över ämnena skall enligt :stats-               farliga ämnen produkten innehållet och ~ hut
5614: tådets beslut förnyas efter viss tid på framställ-              stora mängder, hurudan fara för hälsan pro-
5615: ning av arbetarskyddsstyrelsen. I avsikt att upp-               dukten innebät, tekniska säkerhetsföreskrifter,
5616: göra ett fötslag till revidering av förteckningen               särskilda anvisningar för förstahjälp samt upp-
5617: har arbetarskyddsstyrelsen i november 1979                      gifter om produktens övriga egenskapet. Skydds-
5618: bett institutet för arbetshygien göra upp ett                   informationsbladen skall på arbetsplatsen vara
5619: förslag till komplettering av förteckningen. I                  tillgängliga för atbetstagarna.
5620: detta sammanhang kommet att övervägas huru-                         Med stöd av 6 § statsrådets beslut om ett
5621: vida epoxiföreningarna skall upptas i förteck-                  identifikations- och märkningssystem föt hälso-
5622: ningen övet ämnen som föranleder risk föt                       farliga ämnen skall, då ämne överlåts att an-
5623: kancersjukdom. Tills vidare känner dock insti-                  vändas för bestämt ändamål ellet då över-
5624: tutet föt arbetshygien inte till en enda epide-                 låtaren annoriedes känner till dess användnings-
5625: miologisk undersökning av arbetstagare, i vil-                  ändamål och ämnets användning föt detta ända-
5626:                                                N:o 32                                                5
5627: 
5628: mål förutsätter särskilda säkerhets- och försik-     arhetsplatsen hehandlas i strid med lagen om
5629: tighetsåtgärder, ämnet vid överlåtelsen åtföljas     skydd i arbete eller med stöd av den utfär-
5630: av detaljerade bruks- och säkerhetsanvisningar.      dade stadganden och bestämmelser.
5631: Epoxihartsema kan anses höra tili de ämnen              Med beaktande av ovanstående anser rege-
5632: som avses i nämnda paragraf.                         ringen att de stadganden och bestämmelser
5633:    I arbetarskyddsdistriktens inspektionsverk-       som gäller användningen av farliga ämnen och
5634: samhet har man fäst särskild uppmärksamhet           iakttagandet av dessa bestämmelser gör det
5635: vid de faror och men som på arbetsplatserna          möjligt att vidta åtgärder, genom vilka de
5636: förorsakas av epoxiprodukter genom att utfärda       faror för hälsan som förorsakas av användning-
5637: anvisningar, råd och hestämmelser för att rätta      en av farliga epoxiföreningar kan förehyggas.
5638: tili missförhållanden. Med stöd av 15 § lagen        Regeringen kommer dessutom att noggrant
5639: om tillsynen över arbetarskyddet (131/73)            följa med användningen av epoxiföreningar
5640: kan arbetarskyddsdistriktet ålägga en arhets-        i:nom olika arbetsområden och Ii olika atbeten
5641: givare att vidta erforderliga åtgärder i rättelse-   samt att vid behov i saken vidta sådana åt-
5642: syfte och t.o.m. att ersätta det ämne som            gärder som förutsätts av nya undersöknings-
5643: använts med ett annat, om epoxiprodukter på          resultat.
5644:      Helsingfors den 10 mars 1980.
5645: 
5646:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
5647: 
5648: 
5649: 
5650: 
5651: D88000193W
5652:                                               1980 vp.
5653: 
5654: Skriftligt spörsmål nr 33.
5655: 
5656: 
5657: 
5658: 
5659:                                    Malm m. fl.: Om lindrande av växthusodlarnas ekonomiska
5660:                                       situation tili följd av oljeprisstegringarna.
5661: 
5662: 
5663:                           T i 11   Ri k sd a ge n s    H er r   T a 1 m a n.
5664: 
5665:    Under det gångna året har de talrika förhöj-       växthusodlarna nu hamnat i, inte genom stats-
5666: ningarna av priset på oljeprodukter medfört           maktens försorg underlättas genom liknande
5667: betydande kostnadsökningar såväl för enskilda         åtgärder som vidtagits i övriga länder, hotar
5668: som för företagare. För landets växthusodlare         den inhemska produktionen att kraftigt minska
5669: som huvudsakligen är verksamma i u-områden            och kommer då att ersättas av import från de
5670: har årets prisutveckling för den lätta brännoljan     länder, där man visat förståelse för den egna
5671: kommit att innebära ett allvarligt hot för den        produktionen och den betydelse denna har för
5672: fortsatta verksamheten inom branschen och             sysselsättningen.
5673: samtidigt för sysselsättningen i dessa industri-         Med hänvisning tili ovanstående ber under-
5674: fattiga områden. Redan vid den kostnadsnivå           ,tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
5675: på lätt brännolja som rådde vid ingången av           dagsordningen föreskriver tili vederbörande
5676: fjolåret utgjorde bränslekostnaderna mera än en       medlem av statsrådet ställa följande spörsmål:
5677: tredjedel av odlarens kostnader och sedan dess
5678: har priset på lätt brännolja enbart under före-                 Är Regeringen villig att trygga verk-
5679: gående år stigit med ca 55% och därmed                       samhetsförutsättningarna för den in-
5680: åstadkommit ett kostnadstryck som för växt-                  hemska växthusodlingen genom att un-
5681: husodlarnas del vida överstiger nivån såväl                  der en övergångsperiod om fem år,
5682:  för enskilda som för företag.                               under viiken eventuellt andra alterna-
5683:    Den lätta brännoljan utgör idag huvudsak-                 tiva lösningar på energisidan framarbe-
5684: ligt bränsle för över 90 % av de österbottniska              tas, stöda växthusnäringen genom att
5685: växthusodlarna eftersom inga beprövade alter-                antingen bevilja ett produktionsstöd för
5686:  nativa lösningar funnits att tillgå, och som tili           inhemska grönsaker producerade i växt-
5687:  skäliga kostnader skulle matsvara de krav på                hus eller genom prisstöd för den olja
5688: driftssäkerhet, automatik och arbetsinsats som               som används i växthus, och
5689:  krävs i en växthusanläggning.                                  är Regeringen viliig att genom be-
5690:     De finländska växthusodlarna producerar                  tydande stöd och lån underlätta alla
5691:  idag högklassiga grönsaker som kvalitetsmässigt             energibesparande åtgärder och under-
5692:  står sig synnerligen väl i en internationell jäm-           lätta övergången tili alternativa energi-
5693:  förelse och produceras under de tider när                   källor såväl för enskilda odlare som
5694:  odlingsförutsättningen i Finland så tiliåter.               för samarbetsprojekt kring energiförsörj-
5695:  Om den svåra ekonomiska situationen, som                    ningen för växthusodling?
5696:       Helsingfors den 7 februari 1980.
5697: 
5698:          Håkan Malm                     Boris Renlund                  Bror Lillqvist
5699:          Ole Norrback                   Gunnar Häggblom                Juhani Tuomaala
5700:                                         Henrik Westerlund
5701: 
5702: 
5703: 
5704: 
5705: 0880002347
5706: 2                                               1980 vp.
5707: 
5708: Kirjallinen kysymys n:o 33.                                                                 Suomennos.
5709: 
5710: 
5711: 
5712: 
5713:                                    Malm ym.: Kasvihuoneviljelijöiden öljyn hinnannousun johdosta
5714:                                       vaikentuneen taloudellisen aseman lievittämisestä.
5715: 
5716: 
5717:                           E d u sk u n n an    H erra      Pu h e m i e h e 11 e.
5718: 
5719:    Kuluvana vuonna öljytuotteiden lukuisat hin-        johon kasvihuoneviljelijät nyt ovat joutuneet,
5720: nankorotukset ovat tuoneet mukanaan huomat-            ei valtiovallan toimesta helpoteta samanlaisin
5721: tavia kustannusten lisäyksiä niin yksityisille         toimenpitein kuin ne, joihin on ryhdytty muissa
5722: henkilöille kuin yrittäjille. Maan kasvihuonevil-      maissa, kotimainen tuotanto on vaarassa vähen-
5723: jelijöille, jotka pääasiallisesti toimivat kehitys-    tyä voimakkaasti, ja se tullaan silloin korvaa-
5724: alueilla, vuoden hintakehitys kevyen polttoöljyn       maan tuonnilla maista, joissa on osoitettu ym-
5725: osalta on merkinnyt vakavaa uhkaa toiminnan            märtämystä omalle tuotannolle ja sille merki-
5726: jatkumiselle tällä alalla sekä samanaikaisesti         tykselle, joka sillä on työllisyydelle.
5727: uhkaa työllisyydelle näillä alueilla, joilla on vain      Yllä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
5728: vähän teollisuutta. Jo sillä kevyen polttoöljyn        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
5729: kustannustasolla, joka vallitsi viime vuoden           neet esittävät valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5730: alussa, polttoainekustannukset muodostivat             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5731: enemmän kuin kolmanneksen viljelijöiden kus-
5732: tannuksista, ja tämän jälkeen kevyen polttoöljyn                 Onko Hallitus halukas turvaamaan
5733: hinta on yksistään edellisenä vuonna noussut                  kotimaisen kasvihuoneviljelyn toiminta-
5734: n. 55 % :lla ja siten aiheuttanut kustannuspai-               edellytykset viiden vuoden ylimenokau-
5735: neen, joka kasvihuoneviljelijöiden osalta selvästi            den aikana, jolloin mahdollisesti aikaan-
5736: ylittää sekä yksityisten että yritysten tason.                saadaan muita ratkaisuja energian osalta,
5737:    Kevyt polttoöljy muodostaa pääasiallisen                   tukemaan tkasvihuone-dinkdnoa jako
5738: polttoaineen yli 90 % :lle Pohjanmaan kasvihuo-               myöntämällä tuotantotukea kotimaisille
5739: neviljelijöistä, koska mitään sellaisia vaihtoeh-             kasvihuoneessa tuotetuille vihanneksille
5740: toisia luotettavia ratkaisuja ei ole ollut tarjolla,          tai hintatuen muodossa sen öljyn osalta,
5741: jotka kohtuullisin kustannuksin vastaisivat kas-              jota käytetään kasvihuoneissa, ja
5742: vihuonelaitoksen käyttövarmuutta koskevia vaa-                   onko Hallitus halukas huomattavalla
5743: timuksia, automatiikkaa ja vaadittavaa työpa-                 tuella ja huomattavilla lainoilla helpot-
5744: nosta.                                                        tamaan kaikkia energiaa säästäviä toi-
5745:    Suomalaiset kasvihuoneviljelijät tuottavat ny-             menpiteitä ja helpottamaan siirtymistä
5746: kyisin korkeatasoisia vihanneksia, jotka laatunsa             vaihtoehtoisiin energialähteisiin niin yk-
5747: puolesta täysin puolustavat asemaansa kansain-                sityisten viljelijöiden osalta kuin yhteis-
5748: välisessä vertailussa. Ja ne tuotetaan s~llaisina             työprojektien osalta, jotka liittyvät kas-
5749: aikoina, jolloin viljelyedellytykset Suomessa sen             vihuoneviljelyn energiahuoltoon?
5750: sallivat. Mikäli vaikeata taloudellista asemaa,
5751:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
5752: 
5753:          Håkan Malm                       Boris Renlund                   Bror LiUqvist
5754:          Ole Norrback                     Gunnar Häggblom                 Juhani Tuomaala
5755:                                           Henrik Westerlund
5756:                                                N:o :33
5757: 
5758: 
5759: 
5760: 
5761:                         E du s k u n n a n   He r r a · Pu h e m i e h e 11 e.
5762: 
5763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Nykyisen energiatilanteen. aiheuttamat vaikeu-
5764: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        det koskettavat kansantalouden kaikkia aloja.
5765: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       Erillisratkaisuja kasvihuoneviljelyn tukemiseksi
5766: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuotanto- ja hintatuen muodossa ei tässä tilan-
5767: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      teessa ole pidetty mahdollisina. Kasvihuonetuo-
5768: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       tannon energiahuolto on pyrittävä · pääosiltaan
5769: myksestä n:o 33:                                     hoitamaan energiapolitiikan yleisten tavoitteiden
5770:                                                      mukaisesti.
5771:           Onko Hallitus halukas turvaamaan              Lähivuosina harjoitettavan energiapolitiikan
5772:        kotimaisen kasvihuoneviljelyn toiminta-       ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu energian
5773:        edellytykset viiden vuoden ylimenokau-        nykyistä tehokkaampi ja tarkoituksenmukai-
5774:        den aikana, jolloin mahdollisesti aikaan-     sempi käyttö sekä kotimaisten polttoaineiden
5775:        saadaan muita ratkaisuja energian osalta,     käytön lisääminen. Näitä tarkoituksia varten on
5776:        tukemaan kasvihuone-elinkeinoa joko           kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioori varattu
5777:        myöntämällä tuotantotukea kotimaisille        määrärahoja, joista kasvihuoneviljelyä varten on
5778:        kasvihuoneessa tuotetuille vihanneksille      saatavissa avustusta kotimaisten polttoaineiden
5779:        tai hintatuen muodossa sen öljyn osalta,      käytön lisäämiseen.
5780:        joka käytetään kasvihuoneissa, ja                Kasvihuoneviljelyn energiahuollon kehittä-
5781:           onko Hallitus halukas huomattavalla        mistä tarkoittavia selvityksiä on kuitenkin tar-
5782:        tuella ja huomattavilla lainoilla helpot-     peen jatkaa, koska energiakustannusten osuus
5783:        tamaan kaikkia energiaa säästäviä toi-        kasvihuoneviljelyssä on huomattavan suuri.
5784:        menpiteitä ja helpottamaan siirtymistä        Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitus on
5785:        vaihtoehtoisiin energialähteisiin niin yk-    lähiaikoina asettaa toimikunta laatimaan ehdo-
5786:        sityisten viljelijöiden osalta kuin yhteis-   tus kasvihuoneviljelyn energiapolitiikasta koti-
5787:        työprojektien osalta, jotka liittyvät kas-    maisen kasvihuoneviljelyn toimintaedellytysten
5788:        vihuonevilj ei yn energiahuoltoon?            turvaamiseksi.
5789:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
5790: taen seuraavaa:
5791:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
5792: 
5793:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5794: 4                                           1980 vp.
5795: 
5796: 
5797: 
5798: 
5799:                         T i 11   Ri ksdagen s         Herr      T a 1 m a n.
5800: 
5801:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             De svårigheter som den nuvarande energi-
5802: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        situationen medfört berör alla områden inom
5803: av den 7 februari 1980 till vederbörande med-        nationalekonomin. I detta läge har det inte
5804: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      befunnits möjligt att gå in för speciallösningar
5805: av riksdagsman Malm m. fl. undertecknade             för att stöda växthusodlingen i form av pro-
5806: spörsmål nr 33:                                      duktions- och prisstöd. Energiförsörjningen
5807:                                                      inom växthusproduktionen måste i huvudsak
5808:           Är Regeringen villig att trygga verk-      skötas i enlighet med den allmänna målsätt-
5809:        samhetsförutsättningarna för den in-          ningen för energipolitiken.
5810:        hemska växthusodlingen genom att un-             Som det primära målet för energipolitiken
5811:        der en övergångsperiod om fem år, un-         under de närmaste åren har uppställts att ener-
5812:        der vilken eventuellt andra alternativa       gin skall utnyttjas mera effektivt och ändamåls-
5813:        lösningar på energisidan framarbetas,         enligt än för närvarande samt att användningen
5814:        stöda växthusnäringen genom att an-           av inhemskt bränsle skall ökas. För dessa än-
5815:        tingen bevilja ett produktionsstöd för        damål har i statsförslaget för innevarande år
5816:        inhemska grönsaker producerade i växt-        reserverats anslag, av vilka växthusodlingen
5817:        hus eller genom prisstöd för den olja         kan få understöd för att öka användningen av
5818:        som används i växthus, och                    inhemskt bränsle.
5819:           är Regeringen villig att genom be-            Det är dock nödvändigt att fortsätta de ut-
5820:        tydande stöd och lån underlätta alla          redningar som avser att utveckla växthusod-
5821:        energibesparande åtgärder och under-          lingens energiförsörjning, eftersom energikost-
5822:        lätta övergången till alternativa energi-     nadernas andel är avsevärd inom växthusod-
5823:        källor såväl för enskilda odlare som för      lingen. Jord- och skogsbruksministeriet har för
5824:        samarbetsprojekt kring energiförsörj-         avsikt att inom den närmaste framtiden till-
5825:        ningen för växthusodling?                      sätta en kommission för att uppgöra ett för-
5826:                                                      slag till energipolitik för växthusodlingen i
5827:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         avsikt att trygga verksamhetsförutsättningarna
5828: samt anföra följande:                                för den inhemska växthusodlingen.
5829:      Helsingforsden 12 mars 1980.
5830: 
5831:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5832:                                              1980 vP·
5833: 
5834: Kirjallinen kysymys n:o 34.
5835: 
5836: 
5837: 
5838: 
5839:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Kallion räjäytysten suorittamisesta myö-
5840:                                     hään illalla.
5841: 
5842: 
5843:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5844: 
5845:     Turussa sijaitsevalla uudella Vadssuon asu-        Yleinen Insinööritoimisto, joka on ·alueen
5846: ma-alueella on herättänyt eri!ttäin vakavaa huo-    väestönsuojan rakentaja, on anonut oikeutta rä-
5847: lestumista se, että kahlioräjäytytksiä suorite-     jäytysten suorittamiseen !klo 22.00 asti illalla.
5848: taan myöhään iltaisin. Näistä alueen väestön-       M~straatin tulisi välittömästi kieltää nämä toi-
5849: suojan rakennustöistä ovat asukkaat kärsineet       met. Mutta alueen asukkaiden kirjelmää ja toi-
5850: jo pitkän aikaa. Erityisen vakavat seuraukset       vomusta ei ole otettu huomioon, vaan em.
5851: ovat näistä häiriö~stä aiheutuneet alueen lapsi-    toiminta Jatkuu.
5852: perheille.                                             Lainsäädännöllä tulisi ehdottomasti kieltää
5853:     Asian vakavuutta lisää se valitettava esi-      kalliosuojien rakentaminen alueella, jossa jo
5854: merkki, joka näistä räjäytystöistä on ollut         asutaan, ja määrätä tämänlaatuiset tehtävät
5855: jopa väHttömästi näkyvänä seurauksena, kun          suoritettavaksli ennenkuin asukkaat muuttavat
5856: kivet ovat rikkoneet talojen ikkunoita sin-         taloihin. Ankarasti. tuomittavaa on se, että tä-
5857: koillessaan ~aajalle ympäristöön. Räj,äytysten      mänlaatuisia toimia sallitaan suoritettavan sil-
5858: seurauksena on taloissa jo havaittavissa mui-       loin kun asukkaat jo nukkuvat. Tässä on va-
5859: takin vaurioita. Tämä lisää pelkoa alueen asuk-     kava puute lainsäädännössä.
5860:  kaissa ja erityisesti lapsissa.                       Edellä esitettyyn vi:i:taten j,a valtiopäiväjärjes-
5861:     Pahinta varmaan on se, että illalla juuri       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla· esitämme
5862: nukkumaan menneet lapset heräävät unestaan          valtioneuvoston asiano~aisen jäsenen .vastat-
5863: jatkuvaan ja kovaan tärinään, joka syntyy           tavaksi seuraavan kysymyksen:
5864: ketjuräjäytysten seurauksena. Monissa alueen
5865: laps1perheissä, joita asukkaista suurin osa on,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5866: eletään suuren huolen ja paineen alaisina. Alle             ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi
5867:  kouluikäi;sten lasten on jo todettu saaneen                niin, että Turussa Varissuon asunto-
5868: vakavia hermostollisia häiriöitä ja pelkotiloja             alueella ja muissa vastaavissa kohteissa
5869: näiden räjäytysten seurauksena. Nämä lapset                 ei kallion räjäytyksiä voitaisi suorit-
5870:  säikkyvät pienintäkin kolahdusta ja kulkevat               taa myöhään illalla ja niin, että ne
5871: kädet korvilla peläten jatkuvasti. Jopa unis-               tuottavat henki:stä ja aineellista vahin-
5872:  saaill lapset hokevat sanoja ampumisesta.                  koa alueen asukkaille?
5873:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
5874: 
5875:          Anna-Liisa Jokinen            Heli Astala                      Paula Eenilä
5876:          Jacob Söderman                Ensio Laine                      Pekka Vennamo
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881: 0880002358
5882: 2                                             1980. vp.
5883: 
5884: 
5885: 
5886: 
5887:                          Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
5888: 
5889:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Sen mukaan, mitä kysymyksessä .olevasta
5890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asiasta on saatu tietää, on. y:hteissuojan raken-
5891: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       taminen Varissuon asutusalueella Turussa siir-
5892: jeenne n:o 101 ohella lähettänyt valtioneuvos-       tynyt niin myöhäiseen vaiheeseen, että louhin-
5893: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    nasta nyt on ilmennyt haittoja. Louhintatyön
5894: jennöksep. kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen         edistyttyä pitemmälle kallioon tilanne lienee
5895: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 34, jossa tie-    kuitenkin jo parempi.
5896: dustellaan:                                              Määräykset räjäytystöistä ja niissä noudatet-
5897:                                                      tavista määräajoista sisältyvät kunnallisiin jär-
5898:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jestyssääntöihin. Kunnallislain ( 953/76) 10 §:n
5899:        ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi            mukaan kunnanvaltuusto voi yleisen järjestyk-
5900:        niin, että Turussa· Varissuon asunto-         sen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä
5901:        alueella ja muissa vastaavissa kohteissa      järjestyssääntöjä, jotka on alistettava lääninhal-
5902:        ei kallion räjäytyksiä voitaisi suorittaa     lituksen vahvistettaviksi. Tämän kaltaisia sään-
5903:        myöhään illalla ja niin, että ne tuottavat    töjä on vanhastaan ollut voimassa kaupungeissa.
5904:        henkistä ja aineellista vahinkoa alueen       Turun kaupungin järjestyssäännön on Turun ja
5905:        asukkaille?                                   Porin lääninhallitus vahvistanut 24. 10. 1977 ja
5906:                                                      se on astunut voimaan 11. 11. 1977. Järjestys-
5907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        säännön 33 §:ssä lausutaan räjäytystöistä seu-
5908: vasti seuraavaa:                                     raavaa: "Taajaan rakennetulla alueella saavat
5909:    Väestönsuojelulain (438/58) 9 §:n mukaan          muut kuin viranomaiset suorituttaa räjäytystöitä
5910: väestönsuojat on pääsääntöisesti rakennettava        vain maistraatin määräajaksi myöntämällä luvalla
5911: rakennustyön yhteydessä. Ne valmistuvat yleensä      ja sen määrääminä vuorokaudenaikoina. Ennen
5912: samanaikaisesti kuin rakennus ja ennen asuk-         luvan myöntämistä maistraatin on kuultava po-
5913: kaiden sisäänmuuttoa. Rakennusluvan myöntävä         liisia."
5914: viranomainen voi kuitenkin väestönsuojeluase-           Varissuon tapauksessa Turun kaupungin vi-
5915: tuksen (237 /59) 15 §:n nojalla myöntää luvan        ranomaiset ovat tiettävästi sopineet urakkasopi-
5916: siihen, että useampien rakennusten yhteinen          muksessa kaksivuorotyöstä urakoitsijana toimi-
5917: suoja saadaan rakentaa valmiiksi määräajassa         van Yleinen Insinööritoimisto nimisen yhtiön
5918: rakennusten tai joidenkin niistä valmistumisesta.    kanssa. Maistraatti on myöntänyt räjäytysten
5919:    On selvää, että kalliosuojana rakennettavan       suorittamiseen luvan ensin klo 7-20 väliseksi
5920: yhteissuojan louhintatöiden lykkääminen siihen       ajaksi, pidentänyt sitten ajan klo 22:een ja myö-
5921: vaiheeseen, kun alueella jo asutaan, aiheuttaa       hemmin lyhentänyt sen klo 21 :een. Urakoitsija
5922: haittaa asukkaille. Sisäasiainministeriö onkin       on hakenut räjäytysajan pidentämistä klo 23:een
5923: useissa yhteyksissä kiinnittänyt kuntien huo-        ja asukkaat puolestaan lyhentämistä klo 20:een.
5924: miota siihen, että yhteissuojien rakentamista on     Hakemuksista on pyydetty lausuntoja, mutta
5925: lykätty liian pitkälle. Sisäasiainministeriö on      maistraatti ei tätä vastausta laadittaessa vielä
5926: korostanut, että yhteissuojan tulisi valmistua       ole antanut asiasta uutta päätöstä. Todettakoon,
5927: viimeistään silloin, kun pääosa alueen raken-        että maistraatti voi järjestyssäännön 32 §:n
5928: nuksista valmistuu. Mikäli näin menetellään,         nojalla myöntää luvan huomattavaa melua
5929: louhintatyöt ajoittuvat siten, että niistä on mah-   aiheuttavan työn suorittamiseen klo 22 asti.
5930: dollisimman vähän haittaa asukkaille.                Mikäli on olemassa painavia syitä, maistraatti
5931:                                                 N:o 34                                                 3
5932: 
5933: voi poliisia kuultuaan myöntää luvan sellaisen        set järjestyssäännöt valtakunna11isella saannös-
5934: työn suorittamiseen, joka voi häiritä asukkaita,      töllä. Toimikunnan tulee antaa selvityksensä
5935: kello 22-7 välisenä aikanakin. Asian tähänasti-       30. 9. 1980 mennessä.
5936: sista vaiheista ilmenee, että maistraatti on pyr-        Mitä nimenomaan räjäytystöistä aiheutuviin
5937: kinyt määräajoista päättäessään sovittelemaan         meluhaittoihin tulee, niin todettakoon, että sisä-
5938: eri osapuolten, kaupungin, urakoitsijan ja asuk-      asiainministeriö asetti huhtikuussa 1979 toimi-
5939: kaiden etujen välillä.                                kunnan valmistelemaan meluntorjuntaa koske-
5940:    Räjäytystöitä koskevat samoin kuin monet           via säännöksiä. Sen määräaika päättyy kuluvan
5941: muutkin kuntien järjestyssääntöihin sisältyvät        vuoden lopussa.
5942: määräykset ovat sen luonteisia, että niiden tulisi       Toimikuntien ehdotusten ja muun selvityksen
5943: olla voimassa koko maassa eikä ainoastaan kau-        pohjalta on pyrittävä, niin pian kuin osoittautuu
5944: pungeissa ja ett:ä niiden olisi perustuttava valta-   mahdolliseksi, saamaan aikaan tarpeellinen lain-
5945: kunnalliseen säännöstöön eikä eri kunnissa hy-        säädäntö sekä kunnallisten järjestyssääntöjen
5946: väksyttäviin sääntöihin. Näin mm. sen johdosta,       määräysten ainakin osittaiseksi korvaamiseksi
5947: että kansalaisten on vaikea tietää, missä kun-        ja kehittämiseksi valtakunnassa yhtenäisesti
5948: nassa minkinlaisia määräyksiä on esimerkiksi          noudatettavin säännöksin että melun ja siitä
5949: räjäytystöistä voimassa. Sisäasiainministeriön        aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähen-
5950: asettama toimikunta tarkistaa parhaillaan, miltä      tämiseksi.
5951: osin on olemassa edellytyksiä korvata kunnalli-
5952:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
5953: 
5954:                                                                   Sisäasiainmitiisteri Eino Uusitalo
5955: 4                                                  1980 ,vp.
5956: 
5957: 
5958: 
5959: 
5960:                              TiU      R i k s d a g e n s ' He q     T a 1m a n;
5961: 
5962:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningeu              tena att infälla vid · en tidpunkt då de innebär
5963: anger har Ni, Herr Talman~, med. Eder. skri-              så små olägenheter som möjligt för invånarna.
5964: velse rit .101 av  den 7. februari 1980 tili veder~           Enligt de uppgifter som framkommit i den
5965: bör;:J.nde rp.edlem :av ..statsradet. oversänt av"        sak som spörs))1ålet avser har byggandet av
5966: skrift. ~v ]i;ilj'and~ av riksdagsledatnot.Anna~          ett gemensamt skyddsrum på Ki:åkkärrets bo-
5967: Liisa; ]9ldnen' t;n. fl. 1.mdei"tecknade spörsmål         stadsområde i Aho uppskjutits till ett .så sent
5968: nr 34:              ·                      ·.     .       skede, att olägenheter ha_r uppstått till följd av
5969:                                                           sprängnjrigarna. Då sprähgningsarbetena fram-
5970:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skridit lärigre in i bergef tdtde situationen dock
5971:            ta för att ändra lagstiftningen så att         redan vara bättre ..
5972:            bergssprängning inom Kråkkärrets bo-              Bestämmelser om sprängningsarbeten och
5973:            s.t~dsom.råd~ i Aho <X;h på andra mot-         om de tidpunkter då sådana får ske ingår i de
5974:       ·. ·'svarande stiilleri; inte skall kunna utföras   kommunala ordningsstadgorna. Enligt 10 §
5975:            sent på kvällen och på ett sådant sätt,        kommunallagen kan kommunfullmäktige för
5976:            att de vållar områdets invånare andlig         främjande av allmän ordning och säkerhet god-
5977:            och materiell skada?                           känna ordningsstadgor som skall underställas
5978:                                                           länsstyrelsen för fastställelse. I städerna har
5979:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             det sedan länge funnits dylika stadgor. Ord-
5980: samt anföra följande:                                     ningsstadgan för Aho stad fastställdes av li.ins-
5981:    Enligt 9 § lagen om befolkningsskydd ( 438/            styrelsen i Åbo och Björneborgs län 24. 10.
5982: 58) skall skyddsrum i regel inrättas i sam-               1977 och den trädde i kraft 11. 11. 1977. I
5983: band med byggnadsarbetet. De blir i allmänhet             ordningsstadgans 3 3 § sägs om sprängnings-
5984: färdiga samtidigt som byggnaden och innan                 arbeten att på tätt bebyggda områden får and-
5985: invånarna flyttar in. Den myndighet som be-               ra än myndigheter utföra sprängningsarbeten
5986: viljar byggnadslov kan dock med stöd av 15 §              endast med tillstånd som magistraten beviljat
5987: förordningen om befolkningsskydd (237 /59)                för viss tid och under de tider på dygnet
5988: medge tillstånd till att gemensamt skyddsrum              magistraten bestämmer. Innan tillstånd bevil-
5989: för flere byggnader får färdigställas inom viss           jas skall magistraten höra polisen.
5990: tid efter det att byggnaderna eller någon av                  I Kråkkärrets fall har Åbo stads myndig-
5991: dem blivit färdiga.                                       heter veterligen i entreprenadavtalet överens-
5992:    Det är klart, att om sprängningsarbetena på            kommit om tvåskiftsarbete med entreprenören.
5993: ett gemensamt skyddsrum som byggs såsom                   Allmänna Ingeniörbyrån - benämnda bolag.
5994: bergsskyddsrum uppskjuts tili det skede då                Magistraten har först beviljat tillstånd att ut-
5995: området redan är bebott, kommer detta att                 föra sprängningar mellan kloekan 7 och 20,
5996: innebära olägenheter för invånarna.                       sedan förlängt tiden tili ld. 22 och senare
5997:    Ministeriet för inrikesärendena har även i             förkortat den tili kl. 21. Entreprenören har
5998: många sammanhang fäst kommunernas upp-                    ansökt om att sprängningstiden skall förlängas
5999: märksamhet vid att byggandet av gemensamma                till kl. 23 och invånarna å sin sida att den
6000: skyddsrum har uppskjutits för länge. Ministe-             skall förkortas tili kl. 20. Utlåtanden har in-
6001: riet har betonat, att ett gemensamt skyddsrum             begärts om ansökningarna, men då detta svar
6002: borde bli färdigt senast då huvudparten av                skrivs har magistraten ännu inte givit något
6003: byggnaderna i området blir färdiga. Om man                nytt beslut i saken. Det kan konstateras att
6004: förfar på detta sätt kommer sprängningsarbe-              magistraten med stöd av ordningsstadgans 32 §
6005:                                              N:o 34                                                5
6006: 
6007: kan bevilja tillstånd att utföra arbete som för-   kesärendena tillsatt kommission granskar för
6008: orsakar avsevärt buller ända till kl. 22. Om       närvarande till vilka delar det finns förutsätt-
6009: vägande skäl föreligger kan magistraten efter      ningar att ersätta de kommunala ordnings-
6010: att ha hört polisen bevilja tillstånd att utföra   stadgorna med riksomfattande bestämmelser.
6011: sådant arbete, som kan störa invånarna, mellan     Kommissionen skall inkomma med sin utred-
6012: kl. 22 och 7. Av vad som hittills föregått i       ning senast 30. 9. 1980.
6013: saken framgår, att magistraten då den beslutat        Vad särskilt av sprängningsarbeten föranled-
6014: om tiderna, har strävat att sammanjämka de         da bullerolägenheter beträffar kan konstateras,
6015: olika parternas dvs. stadens, entreprenörens       att ministeriet för inrikesärendena i april 1979
6016: och invånarnas intressen.                          tillsatte en kommission för att bereda stadgan-
6017:    Bestämmelserna i kommunernas ordnings-          den om bekämpning av buller. Kommissionens
6018: stadgor om sprängningsarbeten och även flera       arbete skall slutföras inom detta år.
6019: andra bestämmelser är av sådan natur, att de          Utgående från kommissionernas förslag och
6020: borde gälla för hela landet och inte endast i      andra utredningar bör man sträva till att så
6021: städerna och att de borde grunda sig på riks-      fort det visar sig möjligt åstadkomma en
6022: omfattande bestämmelser och inte på bestäm-        erforderlig lagstiftning, såväl för att åtminstone
6023: melser som godkänns i de olika kommunerna.         delvis ersätta och utveckla de kommunala ord-
6024: Detta bl.a. av den anledningen, att det är         ningsstadgorna genom bestämmelser som på
6025: svårt för medborgarna att känna till hurudana      ett enhetligt sätt iakttas i landet som för att
6026: bestämmelser t.ex. om sprängning, är gällande      bekämpa och minska buller och de skador det
6027: i olika kommuner. En av ministeriet för inri-      medför.
6028:      Helsingfors den 14 mars 1980.
6029: 
6030:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6031: 
6032: 
6033: 
6034: 
6035: 0880002.358
6036:                                               1980 vp.
6037: 
6038: Kirjallinen kysymys n:o 35.
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 
6043:                                  Elo ym.: KuUaan kunnan vaikeasta taloudellisesta asemasta.
6044: 
6045: 
6046:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
6047: 
6048:     K~llaan kunta on Keski-Satakunnassa sijait-      käyttötalousmenoja, joten pääomatalouden ku-
6049: seva 1 722 asukkaan pieni, maatalous- ja met-        ten elinkeinotoiminnan tukeminen, asuntotuo-
6050: sävaltainen kunta. Kunta sijaitsee Porin kau-        tannon rahoittaminen, kuntainliittojen pääoma-
6051: pungin läheisyydessä, jonne on matkaa 25             menot, kunnallistekniikan rakentaminen ja maan
6052: kilometriä.                                          hinta, joudutaan kattamaan velkavaroilla.
6053:     Kullaan kunnan väkiluvun kehityksestä voi-          Jotta pysyvien uusien työpaikkojen saanti
6054: daan todeta, että väkiluku vuonna 1950 oli           voitaisiin turvata, Kullaan kunta tulisi määrätä
6055: 2 954, V. 1960 2 586, V. 1970 1 983, V. 1976         alueellisen kehityksen edistämisestä annetun
6056: 1 694, v. 1977 1 716, v. 1978 1 722 ja v.            lain mahdollistamaksi kehitysalueiden ulkopuo-
6057: 1.979 1 722. Edellä olevasta huomataan, että         lella olevaksi tukialueeksi. Kunnan käsityksen
6058: väkiluvun lasku on pysähtynyt vuoteen 197 6,         mukaan tämä on välttämätöntä työpaikkojen
6059: josta lähtien se on kasvanut tai pysynyt ennal-      saannin turvaamiseksi sekä kunnan asettamisek-
6060: laim.                                                si samanarvoiseen asemaan naapurikuntien La-
6061:      Nyt kun aleneva suunta on pysähtynyt, olisi     vian ja Kiikoisten kanssa. Nykyään kehitys-
6062: tilanne saatava vakiintumaan ja edelleen ke-         alueen toiseen vyöhykkeeseen kuuluu Lavian
6063: hittymään. Kunta on voimakkaasti .tarjonnut          kunta ja Kiikoisten .kunta on tukialue.
6064: asuntotontteja, ja pientaloja on viime vuosina           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
6065: :~;unsaasti rakennettukin, ja näin on saatu muut-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
6066: tpliike suuntautumaan kuntaan, asukasluvun           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6067:  alene1ninen pysähtymään ja veronmaksajien           vaksi seuraavan kysymyksen:
6068: määrä lisääntymään.         .
6069:  : Kunnan elinkeinojakautuma on peruselinkei-                  Onko Hallitus tietoinen KuUaan kun-
6070:  novaltaista, sillä maa- ja metsätalouden piiristä          nan suurista taloudellisista vaikeuksista,
6071:  !'!lantonsa .saa lähes puolet väestöstä. Uusien            ja
6072:  pysyvien · jalostuselinkeinojen työpaikkojen saa-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6073:  minen kt~nnan alueelle .olisi elintärkeätä. Kul-           ryhtyä Kullaan kunnan saamiseksi kehi-
6074:  laan kunnan resurssit tukea yritystoimintaa ovat           tysalueiden ulkopuolella olevaksi tuki-
6075:  vähäiset .. Verotulot ( v. 1978 ennakkoveroäyrin           alueeksi?
6076: hinta 17 penniä) eivät riitä peittämään kunnan
6077:      · Helsingiss~ 7 päivänä helmikuuta 1980.
6078: 
6079:                 Mikko Elo                                        Pirkko Valtonen
6080: 
6081: 
6082: 
6083: 
6084:  088000152K
6085: 2                                           1980 vp.
6086: 
6087: 
6088: 
6089: 
6090:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
6091: 
6092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tammikuuta 1967 annetun lain ( 13/67) mu-
6093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaisesti, mitä kuntia olisi tarkoituksenmukaisen
6094: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          yhdyskuntamuodostuksen edistämiseks\ .. sekä
6095: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kunnallishallinnon ja -talouden edellytysten pa-
6096: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rantamiseksi yhdistettävä ja miten· kunnallista
6097: edustaja Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kir-       jaotusta tällöin olisi muutoin muutettava. Jat-
6098: jallisesta kysymyksestä n:o 35:                    kuvan yhteiskunnallisen kehityksen turvaami-
6099:                                                    seksi on siis kuntauudistusta suunniteltaessa·
6100:             Onko Hallitus tietoinen Kullaan kun- pidetty parempana vaihtoehtona Kullaan ·kun-
6101:         nan suurista taloudellisista vaikeuksista, nan liittämistä toiseen kuntaan kuin kunnan jää-
6102:          ja                                        mistä entiselleen.                           ·
6103:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Aluepoliittisessa suunnittelussa Kullaan kun-
6104:          ryhtyä KuUaan kunnan saamiseksi kehi- taa on käsitelty Porin työssäkäyntialueeseen
6105:          tysalueiden ulkopuolella olevaksi tuki- kuuluvana )mntaha, jonne sen työssäkäynti- ja
6106:          alueeksi?                                 asiointiliikennekin on:· ·perinteisesti suuntautu-
6107:                                                     nut. Tästä luonnollisesti seuraa pienkunnalle
6108:     Vastauksena kysymykseen esitän, ottaen huo- eräitä haittavaikutul<.sia, jotka kärjistyvät väes-
6109: mioon kysymyksestä siltä osin, kuin se koskee tön vanhete~sa, palvelutarpeiden kasvaessa ja
6110: valtioneuvoston kanslian toimialaa, tältä saadun taloudellisen taantuman heijastuessa verokerty-
6111: lausunnon, kunnioittavasti seuraavaa:               mään.
6112:     Kullaan kunta ei ole saanut kuntien yleisistä     Aluepoliittisesti ongelmallista on kuitenkin
6113: rahoitusavustuksista annetun lain ( 1077/77) kunnan sUoittuminen kehitysalueiden ~öisen
6114: mukaista verotulojen täydennystä eikä harkin- vyöhykkeen rajakunnaksi, mikä saattaa .heiken~
6115: nanvaraista rahoitusavustusta. Verotulojen täy- tää kunnan mahdollisuuksia houkutella alueel-
6116: dennys on laskennallinen rahoitusavustus ja leen teollisuutta erityisesti kun. kunnalla ei ole
6117: kunnan veroäyrimäärä asukasta kohti on ollut ollut tarjottavana yrityksille merkittäviä, luon~
6118: siinä määrin korkea, ettei verotulojen täyden- taisia sijoittuinisedellytyksiä tai taloudellisia
6119: nystä ole tullut suoritettavaksi. Harkinnanva- etuisuuksia. Kunnan siirtämistä kehitysalueiden
6120: raisten rahoitusavustusten jaossa ei määrärahaa ulkopuoliseen tukialueeseen onkin esitetty har-
6121: ole kunnalle riittänyt. Turun ja Porin läänin kittavaksi.                                          ·
6122: kunnista 17 sai kuluvana vuonna harkinnan-            Tässä vaiheessa, kun aluepoliittinen lainsää-
6123: varaista rahoitusavustusta. Lääninhallitus oli däntö on uudistettavana, ei ole tarkoituksen-
6124: lausunnossaan asettanut Kullaan kunnan kiireel- mukaista ryhtyä tarkistamaan kehitys~tluevyö­
6125: lisyysjärjestyksessä 25. sijalle. Kunnan kanto- hykkeiden rajoja varsinkin, kun se johtaa usei-
6126: kykyluokka oli vuodeksi 1979 vahvistettu luo- den muiden samankaltaisessa asemassa olevien
6127: kaksi 4 ja on edelleen vuonna 1980 sama sen pienten kuntien taholta samoihin vaatimuksiin.
6128: vuoksi, että kantokykyluokat on vuodeksi 1980 Toisaalta kehitysaluevyöhykkeen vieressä sijait-
6129: vahvistettu samoiksi kuin vuodeksi 1979. Kun- sevien kuntien ongelmat saattavat kärjistyä el-
6130: nan laskennallinen kantokykyluokka olisi nous- lei aluepoliittisia tukitoimia pyritä myöntä-
6131:  sut.                                               mään vyöhykkeiden reuna-alueilla harkiten ja
6132:     Kuntauudistussuunnitelmien mukaan Kullaan tuen vaikutukset myös vyöhykerajan ulkopuoli-
6133: kunta liitettäisiin Ulvilan kuntaan. Kuntauudis- siin vieruskuntiin huomioon ottaen. Harkin-
6134: tuksen valmistelun yhteydessä selvitettiin eräis- nanvaraa lisäämällä voitaneen lieventää vyöhy-
6135: tä toimenpiteistä kunnallisen jaotuksen ja kun- kerajan alueellista porrastusvaikutusta, mihin
6136:  tien yhteistoiminnan kehittämiseksi 13 päivänä tultaneen kiinnittämään huomiota aluejaon peri-
6137:                                                N:o 3.5                                              3
6138: 
6139: aatteita uusittaessa. Lisäksi on todettava, että     toivat aihetta. Tällaisen lausunnon on alue-
6140: myös muualla kehitysalueiden ulkopuolella si-        poliittinen ministerivaliokunta antanut loka-
6141: jaitsevissa kunnissa, jotka eivät sijoitu kehitys-   kuussa käsitellessään kaivospaikkakuntien on-
6142: aluevyöhykkeen viereen, on havaittavissa sa-         gelmia. KuUaan kunnan ja vastaavankaltaisten
6143: mankaltaisia KuHaalle ja yleensä haja-asutus-        haja-asutuskuntien kehitysongelmiin pyritään
6144: alueille tyypillisiä ongelmia.                       löytämään käyttökelpoisimmat ratkaisut alue-
6145:    Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että      poliittista lainsäädäntöä uudistettaessa lähinnä
6146: valtioneuvosto ei tulle ennen uusien aluelakien      vuoden 1980 aikana.
6147: voimaansaattamista tekemään muita päätöksiä             Edellä olevan perusteella on katsottava, et-
6148: vyöhykejakoihin kuin ne, joihin kaivospaikka-        tei ole aihetta erityistoimenpiteisiin Kullaan
6149: kuntien kehittämistoimikunnan ehdotukset an-         kunnan osalta.
6150:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
6151: 
6152: 
6153:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
6154:                                              1980 vp.
6155: 
6156: 
6157: 
6158: 
6159:                            T ill R i k s d a g en s H e rr TaJ m a n.
6160: 
6161:  ·. Idet syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        januari 1967 om vissa åtgät:der för utvec)cl.anq~
6162: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       av den kommunala indelnibgen och kommuner~
6163: av den 7 februari 1980 till vederbörande med-       nas samarbete ( 13/67), vi1ka kommuner som
6164: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     för· främjande av en ändamålsenlig . samhälls-
6165: av riksdagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade        bildning samt för förbättrande av kommunför-
6166: spörsmål nr 35:                                     valtningens och -ekonomins förutsättningar
6167:                                                     borde sammanslås samt hur den kommunala
6168:           Är Regeringen medveten om Kullaa          indelningen härvid borde ändras i övrigt. För
6169:        kommuns stora ekonomiska svårigheter,        tryggande av en kontinuerlig samhällelig ut-
6170:        och                                          veckling har man således vid planeringen · av
6171:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kommunreformen ansett det vara ett bättre
6172:        taga för att Kullaa kommun skall bli         alternativ att sammanslå Kullaa kommun med
6173:        ett stödområde utanför utvecklingsom-        en annan kommun än att låta kommunen
6174:        rådena?                                      kvarstå.
6175:                                                         I den regionpolitiska planeringen har Kullaa
6176:    Såsom svar på spörsmålet får jag, med be-        kommun behandlats såsom en i arbetskra:fts-
6177: aktande av statsrådets kanslis utlåtande till den   hänseende till Björneborgsregionen hörande
6178: del ärendet gäller dettas verksamhetsområde,        kommun, emeda:n kommunens arbetsresor och
6179: vördsamt anföra följande:                           servicetrafik traditionellt varit inriktad på sagda
6180:    Kullaa kommun har inte erhållit i lagen om       region. Detta har naturligtvis haft vissa nega-
6181: allmänna finansieringsunderstöd åt kommunerna       tiva följder för en liten kommun, följder som
6182: ( 1077/77) avsedd komplettering av skattein-        tillspetsas genom att befolkningsunderlaget
6183: komsterna eller finansieringsunderstöd enligt       åldras, behovet av tjänster ökas och den eko-
6184: prövning. Komplettering av skatteinkomsterna        nomiska lågkonjunkturen återverkar på skatte-
6185: är ·ett ka1kylerat finansieringsunderstöd och       intäkterna.
6186: kommunens antal skattören per invånare har              Ett regionpolitiskt problem är dock att
6187: varit så pass högt, att det inte blivit aktuellt    kommunen är en gränskommun till utvecklings-
6188: att erlägga komplettering av skatteinkomsterna.     områdenas andra zon, vilket kan .försvaga kom-
6189: Vid utdelningen av finansieringsunderstöd en-       munens möjligheter att locka industri till sitt
6190: ligt prövning har anslaget inte räckt till för      område, i synnerhet som kommunen varken
6191: kommunen. Av kommunerna i Åbo och Björne-           kunnat erbjuda företagen betydande, naturliga
6192: borgs •län erhöll innevarande år 17 kommuner        lokaliseringsförutsättningar eller ekonomiska
6193: finansieringsunderstöd enligt prövning. Läns-       fördelar. Det har föreslagits bli upptaget tlll
6194: styrelsen har i sitt utlåtande placerat Kullaa      prövning att kommunen skulle bli stödområde
6195: kommun på 25 plats i skyndsamhetsordning.           utanför utvecklingsområdena.
6196: Kommunens bärkraftsklass har för år 1979                I detta skede, då den regionpolitiska lag-
6197: fastställts tili klass 4 och är under år 1980       stiftningen undergår revidering, är det inte
6198: fortfarande densamma till följd av att bärkrafts-   ändamålsenligt att justera gränserna för utveck-
6199: klasserna för år 1980 fastställts till desamma      lingsområdeszonerna, i synnerhet som en sådan
6200: som för år 1979. Kommunens kalkylerade bär-         justering skulle leda till att samma krav fram-
6201: kraftsklass skulle ha stigit.                       ställs av .flera andra små kommuner i liknande
6202:    Enligt kommunreformsplanerna skall Kullaa        situation. A andra sidan kan situationen för
6203: kommun sammanslås med Ulvsby kommun.                de kommuner, som ligger invid en utvecklings-
6204: I samband med beredningen av kommunrefor-           områdeszon, tillspetsas om inte måttfulla re-
6205: men utreddes i enlighet med lagen den 13            gionpolitiska stödåtgärder på zonernas gräns-
6206:                                             N:o 35                                              5
6207: 
6208: områden beviljas stödets verkningar också i       ri:ngar i fråga om zonindelningarna än de, som
6209: grannkommuner utanför zongränsen beaktas.         motiverades av de förslag som framlades av
6210: Genom att öka prövningsmarginalen torde man       kommissionen för utvecklande av gruvdrifts-
6211: kunna lindra zongränsens regionala nivåeHekt,     orter. Ett dylikt utlåtande gav regionpolitiska
6212: något som kommer att beaktas då principerna       ministerutskottet i oktober då det behandlade
6213: för områdesindelningen förnyas. Vidare kan det    gruvdriftsorternas problem. I samband med
6214: konstateras att likartade för Kullaa och i all-   förnyandet av den regionpolitiska lagstiftning-
6215: mänhet på glesbygdsområden typiska problem        en, närmast under år 1980, försöker man hitta
6216: kan iakttas också på annat håll i kommuner        de mest användbara lösningarna på Kullaa
6217: som ligger utanför utvecklingsområdena och        kommuns och motsvarande glesbygdskommu-
6218: som inte är belägna invid en utvecklingsom-       ners utvecklingsproblem.
6219: rådeszon.                                            Med stöd av det ovan anförda bör det ans.es,
6220:    Med hänvisning till ovanstående kan det        att det inte föreligger orsak att vidta i spörs-
6221: konstateras, att statsrådet inte förrän nya re-   målet avsedda specialåtgärder i fråga om Kullaa
6222: gionlagar trätt i kraft torde göra andra änd-     kommun.
6223:      Helsingfors den 29 februari 1980.
6224: 
6225: 
6226:                                                                      Minister ]. Koikkalainen
6227: 
6228: 
6229: 
6230: 
6231: 088000152K
6232:                                              1980 vp.
6233: 
6234: Kirjallinen kysymys n:o 36.
6235: 
6236: 
6237: 
6238: 
6239:                                   Jaakonsaari ym.: Synnytyskipujen lievittämisestä.
6240: 
6241: 
6242:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
6243: 
6244:    Suomi kuuluu niihin Länsi-Euroopan mai-         välittömästi perustettavaksi yliopistollisiin kes-
6245: hin, joissa synnytyskivun tehokas lievitys on      kussairaaloihin 9 uutta anestesialääkärin vir-
6246: huonosti hoidettu. Maassamme synnyttäjille         kaa ja 10 erikoissairaanhoitajan virkaa. TäHä
6247: tehdyt tu~kimukset osoittavat kuitenkin, että      hetkellä mainittujen virkojen perustamista kos-
6248: n. 20 % synnyttäjistä kärsii erittäin voimak-      keva esitys on kuitenkin juuttunut sosiaali- ja
6249: kaista synnytyskivuista. Tällaisen erikoisen       terveysministeriöön.
6250: voimakkaan kivun tehokkaaseen lievitykseen            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
6251: käytetään muualla epiduraa:lipuudutusta.           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6252:    Kovan synnytyskivun lievittäminen ei ole        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksf
6253: tärkeätä vain äidin kannalta, vaan kysymykses-     seuraavan kysymyksen:
6254: sä on samalla si:kiön ja syntyvän lapsen hyvin-
6255: voinnin turvaaminen. Myös myöhemmän äidin                     Onko Hallitus tietoinen, että synny-
6256: ja lapsen välisen suhteen suotuisa kehitys edel-           tyskipujen lievittäminen ottamalla käyt-
6257: lyttää tehokasta kivun lievitystä.                         töön mm. epiduraalipuudutus Suomen
6258:    Synnyttäjien voimakkaat ja lukuisat kannan-             sairaaloissa on pahasti pysähtynyt, ja
6259: otot lehdistössä johtivat naiskansanedustajien                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6260: aloitteesta työryhmän perustamiseen selvittä-              ryhtyä lääkintöhallituksen asettaman
6261: mään synnytyskipujen lievitystä Suomessa. Lää-             synnytyskipujen lievittämistä tutkineen
6262: kintöhallituksen nimeämä työryhmä antoi mie-               toimikunnan esitysten mm. tarvittavien
6263: tintönsä vuonna 1978. Se suositteli mm. epi-               anestesialääkärien ja erikoissairaanhoita-
6264: duraalipuudutuksen käyttöönottoa voimakkaas-               jien virkojen perustamisesta toteuttami-
6265: ti kivuliaissa synnytyksissä. Epiduraalipuudu-             seksi?
6266: tustoiminnan käynnistämiseksi työryhmä esitti
6267:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
6268: 
6269:               Liisa Jaakonsaari                                Terhi Nieminen-Mäkynen
6270:               Heli Astala                                      Pirjo Ala-Kapee
6271:                                           Elisabeth Rehn
6272: 
6273: 
6274: 
6275: 
6276: 0880002026
6277: 2
6278: 
6279: 
6280: 
6281: 
6282:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6283: 
6284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tolaitosten toiminnan järjestämisestä vuosina
6285: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        1980~1984 on uutena velvoitteena esitetty,
6286: mies, olette 7 paivänä helmikuuta 1980 päivä-       ett.ä suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan
6287: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      kivuttoman synnytyksen edellyttämiä toimen-
6288: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      piteitä.
6289: sanedustaja 'Jaakonsaaren ym. näin kuuluvasta           Vuosien 1981-1985 valtakunnalliseen suun-
6290: kirjallisesta kysymyksestä n:o 36:                  nitelmaan on esitetty, että suunnitelmakaudella
6291:                                                     toteutetaan ja kehitetään kivuttoman synnytyk-
6292:           Onko Hallitus tietoinen, että synny-      sen edellyttämiä toimenpiteitä.
6293:        tyskipujen lievittäminen ottamalla käyt-         Vuoden 1979 toimintasuunnitelmien vahvis-
6294:        töön mm. epiduraalipuudutus Suomen           tuspäätösten mukaisesti perustettiin 5 uutta
6295:        sairaaloissa on pahasti pysähtynyt, ja       anestesialääkärin virkaa yliopistosairaaloihin.
6296:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Sairaanhoitolaitosten henkilökuntaa on viimei-
6297:        ryhtyä lääkintöhallituksen asettaman         sinä suunnitelmakausina voitu lisätä valtakun-
6298:        synnytyskipujen Hevittämistä tutkineen       nallisen suunnitelman virkakiintiön rajoissa en-
6299:        toimikunnan esitysten mm. tarvittavien       sisijassa uusien toimitilojen käyttöönottoon
6300:        anestesialääkärien ja erikoissairaanhoita-   keskussairaalapiirien laatimissa alueellisissa toi-
6301:        jien virkojen perustamisesta toteuttami-     mintasuunnitelmissa määritellyssä kiireellisyys-
6302:        seksi?                                       järjestyksessä.
6303:                                                         Lääkintöhallitus on näin o1len jo ryhtynyt
6304:    Vastauksena ·kysymY'kseen esitän kunnioitta-     toimenpiteisiin synnytyskipujen lievittämisen
6305: vasti seuraavaa:                                    toteuttamiseksi. Myös valtioneuvoston vahvis-
6306:    Lääkintöhallituksen asettama synnytyskipu-       tamassa valta!kunnallisessa suunnitelmassa on
6307: jen lievittämistä selvittänyt työryhmä on mie-      annettu velvoite kyseisen toiminnan kehittami-
6308: tinnössään vuonna 1978 esittänyt, että synny-       sestä. Lisäksi lääkintöhallitus tulee selvittämään
6309: tyskipujen lievittämisessä epiduraalipuudutus-      myös muiden synnytyskivun lievittämisessä
6310: toiminnan käynnistämistä varten tulisi perus-       käytettävien kivun lievitysmenetelmien käyt-
6311: taa 9 anestesiaerikoislääkärin ja 10 erikoissai-    töönoton tarpeellisuutta.
6312: raanhoitajan virat yliopistosairaaloihin. Mie-          Edellytykset synnytyskipujen lievittämiseen
6313: tinnöstä pyydettiin keskussairaaloiden lausun-      tulevat osaksi toteutettujen ja vireillä olevien
6314: not, jotka olivat myönteisiä. Sairaalat eivät       synnytyssairaaloiden toimintaedellytysten paran-
6315: ole ko. virkoja toistaiseksi esittäneet mietin-     tamiseen liittyvien toimenpiteiden myötä lähi-
6316: nön tarkoittamalla tavalla.                         tulevaisuudessa edelleen paranemaan maan eri
6317:    Valtakunnallisessa suunnitelmassa sairaanhoi-    osissa.
6318:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
6319: 
6320:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
6321:                                              N:o 36                                              3
6322: 
6323: 
6324: 
6325: 
6326:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6327: 
6328:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          I den riksomfattande planen för ordnande
6329: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      av sjukvårdsanstalternas verksamhet under åren
6330: se av den 7 februari 1980 tili vederbörande       1980f--1984 har som en ny skyldighet föresla-
6331: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    gits att man under planeperioden strävar tili
6332: jande av riksdagsledamot Jaakonsaari m. fl. un-   att förverkliga de åtgärder som krävs för
6333: derteeknade spörsmål nr 36:               ·       smärtfri förlossning.
6334:                                                      I den riksomfattande planen för åren 1981
6335:           Är Regeringen medveten om att ar-       -1985 har föreslagits att man under plane-
6336:        betet på en effektivare smärtlindring      perioden förverkligar och utvecklar de åtgärder
6337:        vid förlossningar genom ibruktagande       som krävs för smärtfri förlossning.
6338:        av bl. a. epiduralblockad vid sjukhusen       I enlighet med besluten om att fastställa
6339:        i Finland har stagnerat svårt, och         verksamhetsplanerna för år 1979 inrättades 5
6340:           vilka åtgärder ämnar Regetingen         nya anestesiläkartjänster vid universitetssjukhu-
6341:        vidta för att förverkliga de förslag som   sen. Personalen vid sjukvårdsinrättningarna har
6342:        framlagts av den av medicinalstyrelsen     under de senaste planeperioderna kunnat ut-
6343:        tillsatta kommission som undersökt frå-    ökas inom ramen för tjänstekvoten i den riks-
6344:        gan om smärtlindring vid förlossning       omfattande planen, främst så, att nya verksam-
6345:        och som gällt bl. a. inrättandet de er-    hetsutrymmen tagits i bruk i den skyndsam-
6346:        forderliga anestesiläkar- och special-     hetsordning som fastställts i de regionala verk-
6347:        sjukskötartj'änsterna?                     samhetsplaner som uppgjorts av centralsjukhus-
6348:                                                   distdkten.
6349:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Medicinalstyrelsen har således redan vidtagit
6350: samt anföra följande:                             åtgärder i syfte att lindra smärtan vid för-
6351:    Den av medicinalstyrelsen tillsatta arbets-    lossningar. Även den av statsrådet godkända
6352: grupp som undersökt frågan om smärtlindring       riksomfattande planen innehåller en förplik-
6353: vid förlossning har i sitt betänkande år 1978     telse att utveckla denna verksamhet. Dessutom
6354: föreslagit att man, för ibruktagandet av epi-     kommer medicinalstyrelsen att utreda behovet
6355: duralblockad för smärtlindring vid förlossning,   att ta i bruk andra metoder för smärtlindring
6356: borde inrätta 9 anestesispecialisttjänster och    vid förlossning.
6357: 10 specialsjukskötartjänster vid universitets-       Förutsättningarna för smärtlindring vid för-
6358: sjukhusen. Om betärrkandet inbegärdes utlå-       lossning kommer dels genom redan förverkli-
6359: tanden av centralsjukhusen. Dessa var positiva.   gade, dels genom påbörjade åtgärder i anslut-
6360: Sjukhusen har ännu inte föreslagit de ifråga-     ning till förbättrandet av förlossningssjukhu-
6361: varande tjänsterna på det sätt som avses i        sens verksamhetsförutsättningar fortsättnings-
6362: betänkandet.                                      vis att bli bättre i olika delar av landet.
6363:      Helsingfors den 12 mars 1980.
6364: 
6365:                                           Social- och hälsovårdsminisier Sinikka Luja-Penttilä
6366:                                                 1980 vp.
6367: 
6368: Kirjallinen kysymys n:o 37.
6369: 
6370: 
6371: 
6372: 
6373:                                    Jaakonsaari ym.: Pohjanmaan vesistöhanlkkeita koskevien suunni-
6374:                                       telmien tarkistamisesta.
6375: 
6376: 
6377:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6378: 
6379:    Vesihallitus on Pohjanmaalla ja muuallakin          hyöty on tullut yksinomaan voimayhtiöille ja
6380: maassa suunnitellut, teettänyt ja valvonut ve-         lähes kokonaan korvaamatta olevat haitat ja
6381: sistöjärjestelyjä, jotka ovat olleet usein sekä        vahingot ovat koituneet paikalliselle väestölle
6382: liiketaloudellisesti että kansantaloudellisesti        ja merenrannikon kalastajille.
6383: kannattamattomia. Sähkön lisääntyvää ylitar-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
6384: jontaa sekä muiden kotimaisten energialähtei-          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6385: den hyödyntämistä ajatellen on pienvoimaloiden         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6386: rakentamista ja niihin liittyviä vesistöjärjestelyi-   seuraavan kysymyksen:
6387: tä pidettävä tarpeettomina ja pysyvien työpaik-
6388: kojen luomista ajatellen vahingollisilla.·· Arvok-               Onko Hallitus t:ietoinen siitä, että
6389: kaita rantapeltoja menetettäessä tilojen elin-                vesihallitus suorittaa hyväksytyn valta-
6390: kelpoisuus kärsii, joten kaavaillut lisähankkeet              kunnallisen energiapoliittisen ohjelman
6391: eivät ole maataloudenkaan kannalta perustel-                  vastaisia, tarpeettomia ja epätaloudelli-
6392: tuja.                                                         sia vesistöjärjestelytöitä, jotka ovat va-
6393:     Vesistöjen .paikallisen kalaston ja ·rapujen              hingollisia kalataloudelle ja vesistöjen
6394: sekä nahkiaisten ja muiden joessa varttuvien                  nmulle monikäytölle, ja          .
6395: .Jaelluskalojen hoito on jäänyt vesistörakenta-                  mihin toimenpiteisiin Hallituli aikoo
6396: misen jalkoihin. Yleensäk~n vesihallituksen toi-              ryhtyä Pohjanmaan vesistöhankkeita
6397: minnan tuloksena on liian usein ollut vesistö-                koskevien suunnitelmien tarkistamiseksi
6398: jen monikäytön estyminen ja niiden virkistys-                 siten, että edellä esitetyt näkökohdat
6399: arvon häviäminen. Vesistöjärjestelyistä saatu                 tulevat huomioon otetuiksi?        ·
6400:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
6401: 
6402:          Liisa Jaakonsaari                Bror Lillqvist                Urho Pohto
6403:          Juhani Raudasoja                 Jacob S.öderman.
6404: 
6405: 
6406: 
6407: 
6408: 088000257Y
6409: 2                                                1980 vp.
6410: 
6411: 
6412: 
6413: 
6414:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6415: 
6416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siin, pengerryksiin ja säännöstelyihin. Tulva-
6417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          säännöstelytarkoituksessa on rakennettu 20 te-
6418: olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuuta 1980         kojärveä yhteispinta-alaltaan 150 km2, joka
6419: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-          suunnilleen vastaa Pohjanmaalla aikoinaan kui-
6420: nen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Jaakon-         vattua järvipinta-alaa.
6421: saaren ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-            Säännöstelyn tehostuminen on myös luonut
6422: myksen n:o 37:                                         taloudelliset edellytykset voimalaitosten raken-
6423:                                                        tamiselle. Alueellisten voimayhtiöiden mukaan-
6424:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6425:                                                        tulo voimalaitoshankkeisiin niiden yhtenä ra-
6426:        vesihallitus suorittaa hyväksytyn valta-
6427:        kunnallisen energiapoliittisen ohjelman         hoittajana, kunnossapitäjänä ja hoitajana sekä
6428:        vastaisia, tarpeettomia ja epätaloudelli-       hyödynsaajana paransi ratkaisevasti Pohjan-
6429:        sia vesistöjärjestelytöitä, jotka ovat va-      maan tulvasuojeluhankkeiden kansantaloudellis-
6430:                                                        ta kannattavuutta, joka esimerkiksi Kyrönjoen
6431:        hingollisia kalataloudelle ja vesistöjen
6432:        muulle monikäytölle, ja                         vesistötöiden osalta olisi ilman niihin liitettyjä
6433:                                                        kuutta vesivoimalaitosta vain noin kolmannes
6434:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nyt toteutettavana olevan Kyrönjoen vesist~
6435:        ryhtyä Pohjanmaan vesistöhankkeita
6436:                                                        taloussuunnitelman kannattavuudesta.
6437:        koskevien suunnitelmien tarkistamiseksi
6438:                                                           Pienvoimaloita on Pohjanmaalla rakennettU
6439:        siten, että edellä esitetyt näkökohdat          ensisijaisesti tekojärvipatojen tai sellaisten sään-
6440:        tulevat huomioon otetuiksi?                     nöstelypatojen yhteyteen, jotka joka tapauk-
6441:                                                        sessa olisi jouduttu tekemään. Vesistöjärjestely-
6442:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jen yhteydessä on, kuten allaolevasta taulukosta
6443: seuraavaa:                                             käy ilmi, rakennettu ns. yhteistyösopimusten
6444:    Pohjanmaan vesistöt ovat lähes järvettömiä,         perusteella voimalaitoksia 10 kpl, joiden teho
6445: minkä vuoksi virtaamavaihtelut niissä ovat huo-        on yhteensä noin 40 MW ja tuotto noin 110
6446: mattavia. Tulva-aikana ylivirtaama saattaa olla        GWh/ a. Tämä energiamäärä olisi muutoin tuo-
6447: 500-kertainen kuivien ajanjaksojen alivirtaa-          tettava ulkomaista polttoainetta käyttävillä lauh-
6448: maan verrattuna. Järvettömissä jokivesistöissä         devoimalaitoksilla. Yhteistyösopimuksia on
6449: laajojen tulva-alueiden poistaminen on ollut           tehty lisäksi viidestä voimalaitoksesta, joiden
6450: nykyaikaisen koneellistetun maanviljelyn ehdo-         teho on yhteensä noin 16 MW ja tuotto noin
6451: ton edellytys.                                         60 GWh/a.
6452:    Pohjanmaalla toteutetut erilaiset kuivatus-            Pohjanmaan jokijärjestelyiden yhteydessä on
6453: hankkeet ovat lisänneet vesistöjen tulvaherk-          ns. yhteistyösopimusten perusteella rakennettu
6454: kyyttä entisestään ja osaltaan pakottaneet laa-        seuraavat voimalaitokset:
6455: joihin tulvasuojelutöihin kuten jokien perkauk-
6456: 
6457: 
6458: Revon Sähkö Oy :n toimesta                               MW                GWh            V almistumisvuosi
6459: Hinkua
6460: Oksava        } Kalajoki ..................               6,3
6461:                                                           3,0
6462:                                                                            9,7
6463:                                                                            8,9
6464:                                                                                                  1975
6465:                                                                                                  1975
6466: Kalliokoski     Pyhäjoki     ..................           0,650            2,7                   1977
6467: Uljua           Siikajoki    ..................           3,7             11,3                   1970
6468:                                                N:o 37                                               3
6469: 
6470: Lapuan Sähkö Oy:n toimesta                            MW                GWh           Valmistumisvuosi
6471: 
6472: Hirvikoski Lapuanjoki . . ................ .            7,5            18,5                 1973
6473: 
6474: Jyllinkosken Sähkö Oy:n toimesta
6475: 
6476: Pitkämö
6477: Niiles
6478:             1 Kyrönjoki ................. .             5,7            23,8                  1970
6479: Kalajärvi                                               1,0             4,9                  1970
6480:                                                         1,6             3,3                  1976
6481: Seinäjoen kaupungin toimesta
6482: Kyrkösjärvi Kyrönjoki .................. .              6,8            20,0                  1979
6483: 
6484: Kalajokilaakson Sähkö Oy:n toimesta
6485: Padinginkoski Kalajoki . . ................ .           1,0             4,5                  1979
6486: 
6487: Sopimusten perusteella rakennettu yhteensä            37,25           107,6
6488: 
6489: Tehdyt yhteistyösopimukset
6490: Kylänpää                                                6,9            27,0
6491: Kirkonkoski    } Kyrönjoki .............. .
6492: 
6493: Kaitfors          Perhonjoki ............. .            6,2            21,6
6494: Hamarinkoski      Kalajoki ............... .            2,0             8,5
6495: Hipinkoski        Lapuanjoki ............. .         ___2e            ~
6496:                                                       15,7             59,7
6497: 
6498: 
6499: 
6500: 
6501:    Kirkonkoskea lukuun ottamatta kaikki yllä-           Porin ja Oulun välisellä mereen laskevien
6502: olevat voimalaitokset ovat sellaisten säännöste-     vesistöjen alueella peltopinta-ala on kaikkiaan
6503: lypatojen yhteydessä, jotka on välttämättä teh-      675 000 ha, josta vuoden 1950 jälkeen on
6504: tävä erilaisten järjestelytöiden yhteydessä. Vaik-   kuivattu 260 000 ha. Samalla alueella on tähän
6505: ka Kyrönjoen Kirkonkoski on erillinen, on sen-       mennessä metsäojitettu yli 1 000 000 ha.
6506: kin rakentaminen muun muassa jääpatotulva-           Alueen pohtoturvetuotanto ojituksineen tulee
6507: haittojen vähentämiseksi tarpeen.                    1980-luvulla moninkertaistumaan. Kyseisen ran-
6508:     Pohjanmaan tärkeimpien jokien varsilta tul-      nikkoalueen asukkaista on vesijohtojen piirissä
6509: vat on poistettu viimeisten 25 vuoden aikana         noin 75 % ja yleisten viemärilaitosten piirissä
6510: 25 000 ha:n peltoalueelta. Eräiden järjestelyi-      noin 45 %. On mahdollista, että peltokuivatuk-
6511: den tavoitteena on ollut raakaveden saannin          set ovat lisänneet jokivesien happamuutta sa-
6512: turvaaminen. Näin on asianlaita esimerkiksi          moin kuin metsäojitukset niiden humuspitoi-
6513: Närpiönjoen ja KuUaanjoen kohdalla.                  suutta. Haja-asutusalueiden viemäröinti on kiis-
6514:     Koska eräät hankkeet - kuten Kyrönjoen           tatta lisännyt jokivesien ravinnepitoisuutta.
6515: järjestely - ovat vielä pahasti kesken, on jär-         Pohjanmaan jokivesissä esiintyvä happamuus
6516:  jestelyjen täydentäminen osoittautunut mie-         on ollut ainakin eräänä syynä joihinkin kalakuo-
6517: lekkääksi määrätyissä Pohjanmaan vesistöissä.        lemiin, joita vastaavia tapauksia on kuitenkin
6518: Tällaisia täydennystäitä on esitetty tapauksissa,    rekisteröity jo viime vuosisadalla. Perkaukset,
6519: joissa niillä on ollut erittäin suuri paikallinen    padot ja tekojärvien rakentaminen puolestaan
6520: kannatus ja joissa hankkeen toteuttamisesta          ovat etenkin alkuvaiheissa saattaneet tapauskoh-
6521: aiheutuvista vahingoista on lähes kokonaan           taisesti huonontaa veden laatua, jota kautta on
6522: päästy sopimukseen.                                  sitten saattanut aiheutua haittaa jokien vaellus-
6523: 4                                              1980 vp.
6524: 
6525: kalatuotannolle. On kuitenkin syytä muistaa,          keiden kansantaloudellista kannattavuutta ja
6526: että myös tekojärvien kalantuotto on merkit-          ovat erillisinä hankkeina edelleen osoittautuneet
6527: tävää luokkaa. Valitettavaa onkin, ettei teko-        voimayhtiöille riittävän tuottaviksi, on tällöin
6528: järvien tarjoamia mahdollisuuksia ole juuri lain-     kysymyksessä juuri sellainen vesivoiman raken-
6529: kaan otettu suunnitelmalliseen kalataloudelli-        taminen kuin mitä hyväksytyssä valtakunnalli-
6530: seen käyttöön.                                        sessa energiapoliittisessa ohjelmassa vesivoiman
6531:    Voidaan myös todeta, että kalannousun estä-        osalta tarkoitetaan.
6532: vät padot Pohjanmaan jokien alajuoksuille,               Vesistöhankkeita ei voida pitää epätaloudel-
6533: Närpiönjokea ja Piehinkijokea lukuunottamatta,        lisina, sillä niiden kansantaloudellista kannatta-
6534: on rakennettu pääasiassa muiden kuin vesihalli-       vuutta mittaava sisäinen korko on huomatta-
6535: tuksen tai sen edeltäjien toimesta.                   vasti yli valtiovarainministeriön laskentaohjei-
6536:    Vesihallitus on huolehtinut kaikista niistä ta-    den mukaisen 6 prosentin. Tulvamaat, joit11
6537: loudellisista velvoitteista, jotka sille hankkeiden   vesistöjärjestelyillä on Pohjanmaalla suojattu
6538: lupakäsittelyn yhteydessä on määrätty. Metsä-         ja pyritään suojaamaan, ovat laadullisesti maa-
6539: ojitukset, peltojen paikallisojitukset (osittain      talouden harjoittamiseen hyviä. Pohjanmaan
6540: myös valtaojitukset), haja-asutuksen jätevesien       tuhansien pienten tilojen pinta-alasta nämä
6541: johtaminen vesistöön, peltojen ja metsien lan-        alueet muodostavat noin 40 prosenttia. Ilman
6542: noitus, ovat hankkeita, joid~n käytännön toteut-      vesistöjärjestelyiden suorittamista nämä tilat
6543: taminen ei vaadi vesilain mukaisen katselmus-         olisivat käyneet elinkelvottomiksi. Näitä töitä
6544: toimituksen suorittamista, joten niiden johdosta      suorittamalla on osaltaan estetty maaseudun
6545: ei myöskään määrätä vesien kalataloudellisia          autioitumista ja näin edistetty aluepoliittisten
6546: hoitovelvoitteita. Tällaisilla hankkeilla ei yksit-   tavoitteiden saavuttamista. Edellä esitetyn va-
6547: täistapauksina ole sanottavaa merkitystä. Nii-        lossa vesistöjärjestelyjen tarpeellisuus on ilmei-
6548: den yhteisvaikutuksella sitä sen sijaan tietyssä      nen.
6549: laajuudessa on.                                          Pohjanmaalla yleensä taka-alalle jääneen ka-
6550:    Kalataloudelliset hoitotoimenpiteet ovat Poh-      latalouden harjoittamisen edellytyksiä tulisi en-
6551: janmaan rannikkoalueelia tarpeen, koska muun          sisijaisesti parantaa vesistötöiden valmistuttu~
6552: muassa siikasaaliiden on todettu vähentyneen.         sekä niiden yhteydessä erityisillä hoitotoimen-
6553: Vaikka tämä onkin osaksi aiheutunut kalastus-         piteillä, kuten rakentamalla edellä tarkoitettuja
6554: tavoista johtuvista syistä, vesihallitus on esittä-   luonnonravintolammikoita. Nämä työt ovatkin,
6555: nyt, että Pohjanmaan rannikkoalueelle raken-          kuten edellä on mainittu, maa- ja metsätalous-
6556: nettaisiin siikakannan säilyttämiseksi luonnon-       ministeriön harkittavina.
6557: ravi..fltolammikoita, joiden yhteenlaskettu pinta-       Tässä yhteydessä voidaan myös todeta, että
6558: ala on 800 ha. Tämän työn tarkoituksenmukai-          hallitus on luvannut kuluvan vuoden tulo- ja
6559: suutta selvitetään parhaillaan maa- ja metsäta-       menoarvion perusteluissa laatia vesistötyöhank-
6560: lousministeriössä.                                    keiden toteuttamisohjelman lähivuosiksi. Tämä
6561:    Vesivoiman rakentaminen Pohjanmaan vesis-          työ on jo käynnistynyt. Maa- ja metsätalousmi-
6562: tötöiden yhteydessä on poikkeuksetta perustu-         nisteriössä on myös valmisteltavana vesihallin-
6563: nut yhteishankkeisiin, joissa vesihallituksen työ-    non organisaation kehittämistä koskeva ehdo-
6564: osuudet joka tapauksessa olisi ollut tulvasuoje-      tus. Näiden molempien tavoitteena on, että
6565: lun vuoksi rakennettava. Näin ollen vesivoi-          vesistötyöhankkeiden      yhteiskuntataloudelliset
6566: man käyttöön oton kannalta kysymys on jo              vaikutukset pystyttäisiin mahdollisimman katta-
6567: rakennetuista vesistötöistä. Kun nämä yhteis-         vasti arvioimaan jo siinä vaiheessa kun valtio-
6568: hankkeilla syntyneet vesivoimalaitokset lisäksi       neuvoston piirissä tehdään päätöksiä hankkei-
6569: ovat ratkaisevasti nostaneet tulvasuojeluhank-        den toteuttamisesta.
6570:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
6571: 
6572:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
6573:                                                 N:o 37                                                 5
6574: 
6575: 
6576: 
6577: 
6578:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
6579: 
6580:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        översvämningarna har man byggt 20 konstgjor-
6581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            da sjöar med en sammanlagd areal av 150 km2,
6582: velse av den 7 februari 1980 tili vederbörande       som i stort sett motsvarar den sjöareal som
6583: medlem av statsrådet för avgivande av svar           på sin tid torrlades i Österbotten.
6584: översänt följande av riksdagsman Liisa Jaakon-          Den intensifierade vattenregleringen har
6585: saari m.fl. undertecknade spörsmål nr 37:            även skapat ekonomiska förutsättningar för
6586:                                                      byggandet av kraftverk. Det faktum . att de
6587:            Är Regeringen medveten om att vat-        regionala kraftbolagen deltog i kraftverkspro-
6588:        tenstyrelsen utför onödiga och oekono-        jekten i egenskap av finansiär, underhållare och
6589:        miska vattenregleringsarbeten, som stri-      skötare samt av exploatör, förbättrade på ett
6590:        der mot det godkända riksomfattande           avgörande sätt den nationalekonomiska lönsam-
6591:        energipolitiska programmet och som är         heten hos de österbottniska projekten för över-
6592:        tili skada för fiskerihushållningen och       svämningsskydd. T .ex. i fråga om vattendrags-
6593:        annat mångsidigt utnyttjande av vatten-       arbetena i Kyro älv skulle lönsamheten utan
6594:        dragen, och                                   de sex vattenkraftverk som anslutits tili dem
6595:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vara endast ca en tredjedel av lönsamh~t~n
6596:        ta i syfte att revidera planerna rörande      för den vattenhushållningsplan som nu förverk-
6597:        Österbottens vattendragsprojekt så, att       ligas för Kyro älvs del.
6598:        ovan anförda synpunkter blir beaktade?           Små kraftverk har i Österbotten byggts i
6599:                                                      främsta rummet i samband med dammar för
6600:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        konstgjorda sjöar eller sådana regleringsdam-
6601: samt anföra följande:                                mar som man i alla händelser varit tvungen
6602:    Vatt~ndragen i Österbotten omfattar nästan        att bygga. I samband med vattenregleringarna
6603: inga sjöar, varför variationerna i vattenföringen    har, såsom av nedanstående tabell framgår, på
6604: är avsevärda. Under översvämningstiden kan           basen av s.k. samarbetsavtal 10 kraftverk blivit
6605: högvattenföringen vara 500 gånger större än          byggda, vilkas sammanlagda effekt är ca 40
6606: lågvattenföringen under torra perioder. En           MW och produktion ca 110 GWh/a. Denna
6607: abso]ut förutsättning för det moderna mekani-        energimängd hade eljest blivit producerad med
6608: serade jordbruket har varit att de vidsträckta       kondenskraftverk, som använder utländskt
6609: översvämningsområdena elimineras i älvvatten-        bränsle. Därutöver har samarbetsavtal ingåtts
6610: drag utan sjöar.                                     rörande fem kraftverk med en sammanlagd
6611:    De olika dräneringsprojekten i Österbotten        effekt om ca 16 MW och en produktion om
6612: har medfört att vattendragen har en större be-       ca 60 GWh/a.
6613: nägenhet än tidigare att svämma över och har            I samband med älvregleringarna i Österbotten
6614: för sin del föranlett omfattande skyddsåtgärder      har följande kraftverk byggts på grundvalen
6615: mot översvämning, såsom rensning, uppdäm-            av s.k. samarbetsavtal:
6616: ning och vattenreglering. I syfte att reglera
6617: 
6618: 
6619: På åtgärd av Revon Sähkö Oy                           MW               GWh                Färdigt år
6620: Hinkua      l           ..................               6,3            9,7                 1975
6621: Oksava      J Kalajoki                                   3,0            8,9                 1975
6622: Kalliokoski   Pyhäjoki ...................               0,650          2,7                 1977
6623: Uljua         Siikajoki   ••••••   0   •••••••••••       3,7           11,3                 1970
6624: 6                                             1980 vp.
6625: 
6626: På åtgärd av Lapuan Sähkö Oy                          MW               GWh               Färdigt år
6627: Hirvikoski Lappo å . . .................. .            7,5            18,5                 1973
6628: 
6629: På åtgärd av Jyllinkosken Sähkö Oy
6630: Pitkämö
6631: Niiles
6632:             1Kyro älv ................. .              5,7            23,8                 1970
6633: Kalajärvi                                              1,0             4,9                 1970
6634:                                                        1,6             3,3                 1976
6635: På åtgärd av Seinäjoki stad
6636: Kyrkösjärvi Kyro älv ................... .             6,8            20,0                  1979
6637: 
6638: På åtgärd av Kalajokilaakson Sähkö Oy
6639: Padinginkoski Kalajoki .................. .            1,0              4,5                 1979
6640: 
6641: På grundvalen av avtal har byggts sammanlagt          37,25          107,6
6642: 
6643: lngångna samarbetsavtal
6644: Kylänpää       }                                       6,9             27,0
6645: Kirkonkoski        Kyro älv
6646: Kaitfors           Perho å                             6,2             21,6
6647: Hamarinkoski       Kalajoki                            2,0              8,5
6648: Hipinkoski         Lappo å                           ~               ~
6649:                                                       15,7             59,7
6650: 
6651: 
6652: 
6653:    Med undantag av Kirkonkoski finns alla               Åkerarealen inom det mellan Bjömeborg
6654: ovan nämnda kraftverk i samband med sådana           och Uleåborg belägna området, vilket berörs av
6655: regleringsdammar som ofrånkomligt måste gö-          vattendrag som rinner ut i havet, uppgår tili
6656: ras i samband med olika regleringsarbeten.           sammanlagt 675 000 ha, varav 260 000 ha torr-
6657: Även om Kirkonkoski i Kyro älv är fristående,        lagts efter år 1950. Inom samma område har
6658: är det nödvändigt att bygga ut även det bl.a.        hittills skogsdikats över 1 000 000 ha. Områ-
6659: för att översvämningsskadorna tili följd av is-      dets bränntorvsproduktion jämte dikningar
6660: dämningar skall kunna minskas.                       kommer att mångdubblas på 1980-talet. Av in-
6661:    Längs Österbottens viktigaste älvar har           vånarna inom ifrågavarande kustområde har
6662: översvämningarna eliminerats under de senaste        75 % vattenledningar och ca 45 % allmänna
6663: 25 åren på en åkerareal av 25 000 ha. Syftet         avloppsanläggningar. Det är möjligt att torr-
6664: med vissa av regleringarna har varit att trygga      läggningarna av åker har ökat vattnets sur-
6665: tillgången på råvatten. Så är fallet t.ex. i fråga   hetsgrad i älvarna och att skogsdikningarna
6666: om Närpes å och Kullaanjoki.                         ökat deras humushalt. Anläggningen av avlopp
6667:    Eftersom vissa projekt - t.ex. regleringen        inom glesbygdsområdena har obestridligen ökat
6668: av Kyro älv - ännu är långt ifrån slutförda,         vattnets näringshalt i älvarna.
6669: har det visat sig meningsfullt att komplettera          Vattnets surhet i Österbottens älvar har ut-
6670: regleringarna i vissa av Österbottens vatten-        gjort åtminstone en orsak till vissa slag av
6671: drag. Sådana kompletteringsarbeten har före-         fiskdöd. Motsvarande fall registrerades dock
6672: slagits i fall där de fått ett mycket stort lokalt   redan under senaste århundrade. Rensningarna,
6673: understöd och där man nästan helt kunnat nå          dammarna och byggandet av konstgjorda sjöar
6674: en överenskommelse om de skador som upp-             har å sin sida speciellt i begynnelseskedet i
6675: står till följd av att projektet genomförs.          enskilda fall kunnat försämra vattnets kvalitet,
6676:                                               N:o 37                                                  7
6677: 
6678: vilket sedan har kunnat inverka skadligt på pro-      hos projekten med översvämningsskydd och
6679: duktioneo av vandringsfisk i älvarna. Det är          som separata projekt därtill alltjämt visat sig
6680: dock skäl att komma ihåg att även de konst-           vara tillräckligt lönande för kraftbolagen, är
6681: gjorda sjöarnas fiskproduktion är betydande.          det härvid fråga om just sådan utbyggnad av
6682: Det är beklagligt att de möjligheter som de           vattenkraft, som avses i det riksomfattande
6683: konstgjorda sjöarna erbjuder knappast alls tagits     energipolitiska program som antagits av stats-
6684: med i den metodiska fiskerinäringen.                  rådet.
6685:    Det kan även konstateras att de dammar,               Vattendragsprojekten kan inte anses oeko-
6686: som hindrar fiskens stigning tili de österbott-       nomiska, ty deras interna ränta, som mäter
6687: niska älvarnas nedre lopp, med undantag av            deras nationalekonomiska lönsamhet, uppgår tili
6688: Närpes å och Piehinkijoki, har byggts huvud-          betydligt mer än 6 procent, som anges i finans-
6689: sakligen på åtgärd av andra än vattenstyrelsen        ministeriets beräkningsanvisningar. Översväm-
6690: eller dess föregångare.                               ningsmarkerna som man i Österbotten skyddat
6691:    Vattenstyrelsen har skött alla de ekonomiska       och försöker skydda med vattenregleringar,
6692: förpliktelser som den ålagts i samband med be-        lämpar sig kvalitativt väl för lantbruksända-
6693: handlingen av tillstånden för projekten. Skogs-       mål. Dessa områden utgör ca 40 procent av de
6694: dikningarna, lokaldikningarna av åkrar ( delvis       tusentals små lägenheternas areal i Österbotten.
6695: även upptagandet av avloppsdiken), ledandet           Utan vattenregleringar skulle dessa lägenheter
6696: av den spridda bosättningens avloppsvatten i          inte bära sig. Dessa arbeten har för sin del
6697: vattendragen är projekt, vilkas genomförande          förhindrat att landsbygden avfolkas och på
6698: i praktiken inte kräver verkställande av i vat-       detta sätt har möjligheterna att nå de regional-
6699: tenlagen avsedd syneförrättning. Dylika projekt       politiska målen främjats. Mot bakgrunden av
6700: har ingen nämnvärd betydelse som enskilda             det ovan anförda är det uppenbart att vatten-
6701: fall. Gemensamt är deras verkan däremot av            regleringarna är nödvändiga.
6702: betydelse i viss utsträckning.                           Förutsättningarna för fiskerinäringen, som i
6703:    Fiskeriekonomiska skötselåtgärder är nöd-          Österbotten i allmänhet hamnat i bakgrunden,
6704: vändiga inom Österbottens kustområde, efter-          borde i första hand förbättras efter det att
6705: som bl.a. sikfångsterna har konstaterats minska.      vattendragsarbetena slutförts samt i samband
6706: Åven om detta delvis beror på fiskesätten, har        med dem genom särskilda skötselåtgärder, t.ex.
6707: vattenstyrelsen föreslagit att man inom Öster-        genom byggandet av ovan avsedda naturdam-
6708: bottens kustområde skulle bygga naturdammar           mar. Såsom ovan nämnts, överväger jord- och
6709: för bevarande av sikstammen. Dessa dammar             skogsbruksministeriet för närvarande huruvida
6710: skulle ha en sammanlagd areal av 800 ha.              dessa arbeten är nödvändiga.
6711: Jord- och skogsbruksministeriet utreder för              1 detta sammanhang kan även konstateras
6712:  närvarande huruvida detta arbete är ändamåls-        att regeringen i motiveringen tili statsförslaget
6713: enligt.                                               för innevarande år !ovat utarbeta ett program
6714:     Utbyggnaden av vattenkraft i samband med          för genomförande av vattendragsarbeten under
6715: Österbottens vattendragsarbeten har undan-            de närmaste åren. Arbetet har redan kommit
6716:  tagslöst baserat sig på gemensamma projekt, i        igång. Vid jord- och skogsbruksministeriet ut-
6717: vilka vattenstyrelsen i varje fall hade varit          arbetas även ett förslag tili utvecklande av vat-
6718:  tvungen att bygga sina andelar av arbetena på        tenförvaltningens organisation. Syftet härmed är
6719: :grund av översvämningsskyddet. Vad vatten-           att vattendragsarbetenas samhällsekonomiska
6720:  kraftens användning beträffar är det sålunda         verkningar skall kunna beräknas så exakt som
6721:  fråga om redan utförda vattendragsarbeten. Då        möjligt redan i det skede då man inom stats-
6722: ,dessa vattenkraftverk, som uppstått genom ge-        rådet fattar beslut om projektens genomföran-
6723: mensamma projekt, därtill på ett avgörande            de.
6724: sätt höjt den nationalekonomiska lönsamheten
6725:       Helsingfors den 12 mars 1980.
6726: 
6727:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
6728:                                                 1980 vp.
6729: 
6730: Kirjallinen kysymys n:o .38.
6731: 
6732: 
6733: 
6734: 
6735:                                     M. Järvenpää: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oikeusturvasta.
6736: 
6737: 
6738:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6739: 
6740:    Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämis,en perus-         töksen jälkeen valitusmenettely kestää useita
6741: t~eena on sairaudesta, vias,ta tai vammasta joh-      kuukausi:a, jolloin työkyvytön on vaiHa riit,tävää
6742: tuva työkyvyttömyys. Sen määrittely kuuluu            sosiaali- ja toimeentulon turvaa. Tähän suuveen
6743: lääkäden tehtäviin. Määrittelyn perusteella           epäkohtaan oJisi saatava kiireeHisesti parannus.
6744: maksetaan täyttä työkyvyutömyyseläkettä tai              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
6745: osaeläkkeenä maksettavaa työkyvyttömyyselä-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6746: kettä. Työkyvyttömyyseläkkeet voidaan myön-           valtioneuvos,ton ,a,sianomaisen jäsenen vas,tatta-
6747: tää toistaiseksi 1tai määriiajaksi. Sitä ennen on     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
6748: mahdollista saada määräajan 'sairausvakuutus-
6749: lain mukaista päivärahaa.                                        Onko Hallitus tietoinen, et.tä asian-
6750:    Eläkelakien täytäntöönpano1ss'a ilmenee jatku-             omatsln perustein työkyvyttömyysdä-
6751: vasti tapauksia, että työeläkelain eläkehakemuk-              kettä hakeneiden anomukset hylätään
6752: sia hylätään, kun sairauspäiväraho1en enimmäis-               työkyvyttömiltä, sairauspäivärahaoikeu-
6753: määrä on käytetty loppuun, jolloin 1työhön ky-                det on käytetty, tehtyjä valituksia ei oJe
6754: kenemätön ei saa minkäänlaista eläketurvaa.                   ehditty käsitellä loppuun ja työkyvyttö-
6755: Tällaisia hylkääviä päätöksiä on ~antanut mm. H-              myyseläkkeen hakija on suurissa vai-
6756:  marinen Eläkevakuutus Oy, vaikka hakijaa tut-                keuksis,sa, ja
6757: kineen ja hoJtaneen Iääkärin todistukset osoit-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6758: tavat eläkkeenhakijan 'työkyvyttömäksi ja niin                ryhtyä em. epäoJkeudenmukaisuuden
6759: ollen kaikki edellytykset työkyvyttömyyseläk-                 pikaiseksi korjaamiseksi?
6760: keeseen pitäisi oJia. Eläkevakuutusyhtiön pää-
6761:          Helsingissä 7 päivänä helmikuut,a 1980.
6762: 
6763:                                             Matti Järvenpää
6764: 
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 0880001439
6769: 2                                              1980 vp.
6770: 
6771: 
6772: 
6773: 
6774:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6775: 
6776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mamentis·sa        mien mukaan. Kansaneläkelaito,s ja eri •työeläke-
6777: mainitussa tarkoi1tuhessa Te, Herra Puhemies,          laitoikset pyrkivät ottamaan huomioon toisessa
6778: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-        eläkelaitoks.essa t·ehdyt eläkeratkaisut tehdes-
6779: jeenne ohella -toimituanut valtioneuvoston {!Jsian-    sään omia päätöksiään. Tosin esiintyy tapauk-
6780: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sia, joissa sairausvakuutus on myöntänyt päivä-
6781: Matti Järvenpään näin kuuluvasta kirjallisesta         rahaa enimmäisajalta, ja kun asianomaisen pi-
6782: kysymyksestä n:o 38:                                   täisi siirtyä eläkejärjestelmän piiriin, ratkaisrtaan
6783:                                                        asia kansaneläkelaitoksen tai työeläkelaitoksen
6784:           Onko Hallitus <t·~etoinen, että as1an-       taholla toisin. Tämä saattaa johtua siitä,
6785:        omatsm perustein työkyvyttömyys.elä-            että sairausvakuutus myöntää päivärahaa
6786:        kettä hakeneiden anomukset hylätään             yleensä lyhyeksi ajaksi kerrallaan, tavalli-
6787:        työkyvyttömHtä, sairauspäivärahaoikeu-          sesti noin kolmeksi           ( 3)    kuukaudeksi,
6788:        det on käytetty, tehtyjä valituksia d ole       mutta eläkeasiassa joudutaan usein tekemään
6789:        ehditty käsitellä loppuun ja työkyvyttö-       pitkäjännitteisempiä ratkaisuja ja sen vuoksi
6790:        myyseläkkeen hakija on suurissa vai-            hankitaan täydellisempiä selvityksiä. Työeläke-
6791:        :keuksi.s;sa, ja                               järjestelmä edellyttää yhden vuoden työkyvyt-
6792:           mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo          tömyyttä •ennen eläkepäätöstä, ja on mahdoUis-
6793:        ryhtyä em. epäoikeudenmukaisuuden              lta, •että tämä erikoisvaatimus osaltaan johtaa
6794:        pikaioseksi korj aarniseksi?                   erilaiseen lopputulobeen. Sosiaali- ja t·erveysmi-
6795:                                                       nisteriö on 24. 1. 1980 as.ettanut toimikunnan,
6796:    Vastauks·ena kysymykseen esitän kunnioitta-        jonka tehtävänä on muun muassa selvittää työ-
6797: vasti seuraavaa:                                       kyvyttömyyden toteamiseen ja työkyvyttömyys-
6798:    Sairausvakuutusjärj-estelmän ja eri eläkeva-        asiain ra<tkaisua koskevaan toimintaan liittyvät
6799: kuutusjärjestelmien työkyvyttömyysmääritelmät         puutneet ja epäkohdat kiinnittäen myös huo-
6800: eroavat jossakin määrin toisistaan johtuen jär-       miota ratkaisutoiminnan yht:enäi:syyteen sekä
6801: jestelmi-en erilaisesta tarkoåtuksesta. Kui1Jenkin    tehdä tarpeelliset parannusehdotukset. Kun to[-
6802: useimmis•sa tapauksissa ·sellainen henkilö, joka      mikunta on s,a;anut <työnsä valmiiksi, ottaa halli-
6803: täyttää jonkin järjestelmän työkyvyttömyysvaa-        tus kantaa asiassa.
6804: timuksen, on työkyvytön muidenkin järjestel-
6805:      Helsingis~ä 27 päivänä helmikuuta 1980.
6806: 
6807:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
6808:                                                 N:o 38                                                 3
6809: 
6810: 
6811: 
6812: 
6813:                             T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6814: 
6815:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         de övriga syst:emen. Folkpensionsanstalten och
6816:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        de oJika arbetspensionsanstaiterna har för av-
6817: ·av den 7 februari 1980 tili vederbörande med-        sikt att beakta de pensionsbeslut som fattats
6818: lem av statsrådet översänt avshift av fö1}ande        av en annan pensionsansta1t då de fattar sina
6819: av riksdagsman Matti Järv·enpää undeJJtecknade        egna beslut. Det förekommer visserligen fall
6820: spörsmål nr 38:                                       där sjukförsäkringen beviljat dagpenning för en
6821:                                                        maximiperiod, och när vederbörande borde bli
6822:            Är Regeringen medveten om att de           omfattad av ett pensionssyst:em •avgörs frågan
6823:         arbetsoförmögnas på vederbörliga grun-        annorlunda på folkpensionsanstalten eller ar-
6824:        der uppgjmda ansökningar om invalidi-          bet•spensionsanstalten. Detta kan bero på att
6825:         tetspension avslås då deras rätt tili sjuk-   sjukförsäkringen vanligen beviljar dagpenning
6826:        dagpenning förverkats, att anförda be-         för en kort period i taget, i vanligt fall för
6827:        .svär inte hunnit iSlutbehandlas och att       ca tre ( 3) månader, men i pensionsärenden
6828:        invaliditetspensionssökanden råkat i           blir man ofta tvungen att fatta beslut på läng11e
6829:        •s1tma svårigheter, och                        sikt och därför skaffar man fullkomligare ut-
6830:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       redningar. Arbetspensionssystemet förutsätter
6831:        ta för att i brådskande ordning avlägsna       ett års arbetsoförmåga innan pensio.nsbeslut
6832:        ovan nämnd orättvisa?                          fattas, och det är möjligt att detta ·spedalkrav
6833:                                                       för sin del leder till ett annorlunda slutresultat.
6834:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Social- och hälsovårdsministeriet har 24. 1. 1980
6835: samt anföra följande:                                 tiHsa'tt en kommitte med uppgift bLa. att ut-
6836:    Definitioc11erna om invaliditet inom sjukför-      reda de brister och missförhållanden som före-
6837: säkringssystemet och de olika pensionsförsäk-         kommer i samband med faststäilande av arbets-
6838: ringssystemen skiljer sig från varandra i någon       oförmåga och beslut i invaliditetsärenden och
6839: mån på grund av de olika syftemål som syste-          den skall även ta hänsyn till enhetlighet•en i be-
6840: men har. Emeilertid anses person som upp-             sluten och göra nödvändiga reformförslag. När
6841: fyller inva1iditetskraven i något av systemen i       kommitten avslutat sitt arbete kommer rege-
6842: de flesta fall vara arbetsoförmögen även enligt       ringen att ta ställning tili frågan.
6843:      Helsingfors den 27 februari 1980.
6844: 
6845:                                                Social- och hä:lsovårdminister Sinikka Luja-Penttilä
6846:                                                 19so vp.
6847: Kirjallinen kysymys n:o 39.
6848: 
6849: 
6850: 
6851: 
6852:                                     Elo: Talvirenkaiden tekemisestä pakollisiksi kuorma-autoissa.
6853: 
6854: 
6855:                           E dusk unn an         He r r a   Pu he m i e h e 11 e.
6856: 
6857:    Suomen talviset olosuhteet aiheuttavat mo-             Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6858: nenlaisia ylimääräisiä hankaluuksia myös maam-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
6859: me autoilijoille, erityisesti kuorma- ja linja-auto-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6860: jen kuljettajille. Maanteiden suolimksesta huoli-      seuraavan kysymyksen:
6861: matta tiet ovat usein liukkaita ja aiheuttavat
6862: täten tapaturmavaaran sekä kuljettajille että                     Onko Hallitus tietoinen liukkaiden
6863: matkustajille. Monet seikat viittaavat siihen,                teiden aiheuttamista vaaroista autonkul-
6864: että talvirenkaiden. käyttö tulisi tehdä pakolli-             jettajille ja matkustajille, ja
6865: seksi kuorma-autojen osalta ja nastarenkaiden                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6866: käyttö linja-autoille. Näin voitaisiin parantaa               ryhtyä talvirenkaiden tekemiseksi pakol-
6867: autonkuljettajien työsuojelua ja matkustajien                 lisiksi kuorma-autoissa ja nastarenkaiden
6868: turvallisuutta.                                               linja-autoissa talviaikana?
6869:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
6870: 
6871:                                                 Mikko Elo
6872: 
6873: 
6874: 
6875: 
6876: 0880002369
6877: 2                                           1980 vp.
6878: 
6879: 
6880: 
6881: 
6882:                        E duskunnan          H erra     Pu h e m i e h e 11 e.
6883: 
6884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Nastarenkaiden käytön vaikutusta henkilöau-
6885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tojen hallittavuuteen on tutkittu runsaasti. Sen
6886: olette 7 päivänä helmiku1,1ta 1980 päivätyn kir-  sijaan r_askasta ajoneuvokalustoa on tutkittu
6887: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-  vähemmän. Tie- ja vesirakennushallituksen, Oy
6888: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   Airam Ab Kometa-tehtaiden ja Oy Suomen
6889: Mikko Elon näin kuuluv~sta kirjallisesta kysy-    Autoteollisuus Ab:n vuonna 1978 yhteistyössä
6890: myksestä p.:o 39:                                 suorittamassa laajassa ·tutkimuksessa todettiin,
6891:                                                   että nastojen avulla voidaan raskaan ajoneuvon
6892:            Onko Hallitus tietoinen liukkaiden hallittavuutta parantaa ja jarrutusmatkaa lyhen-
6893:         teiden aiheuttamista vaaroista autonkul- tää jäisellä kelillä. Hallittavuuden parantaminen
6894:         jettajille ja matkustajille, ja           edellyttäisi kuitenkin auton, ja ajoneuvoyhdis-
6895:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo telmän ollessa kysymyksessä, auton ja perävau-
6896:         ryhtyä talvirenkaiden tekemiseksi pakol- nun kaikkien pyörien varustamista nastaren-
6897:         lisiksi kuorma-autoissa ja nastarenkaiden kailla.
6898:         linja-autoissa talviaikana?                  Nastoittamattoman talvirenkaan määrääminen
6899:                                                   pakolliseksi kuorma-autoissa parantaisi ajoneu-
6900:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- von hallittavuutta kesärenkaaseen nähden lä-
6901: vasti seuraavaa:                                  hinnä lumisella, pehmeäpintais~lla tiellä.
6902:    Talvi- ja nastarenkaiden käyttö on eräs keino     Tutkimuksilla on voitu ösoittaa, että raskaan
6903: talviliukkaudesta aiheutuvien riskien vähentämi- kaluston nastarenkaat kuluttavat tienpäällystettä
6904: seksi. Henkilöautoista yli 90 % on talviaikaan ·huomattavasti voimakkaammin kuin henkilöau-
6905: varustettu nastarenkain ja joulu-, tammi- ja hel- tojen nastarenkaat. Lisäksi nastarenkaat kulu-
6906: mikuun ajan on talvirenkaiden käyttö näissä vat raskaissa ajoneuvoissa nastojen voimakkaasta
6907: autoissa pakollista.                              rasituksesta johtuen hyvin nopeasti.
6908:    Linja-autoista ja perävaunuttomista kuorma-       Hallitus selvittää talvirenkaiden määräämistä
6909: autoista n. 10 % ja perävaunullisista kuorma- pakolliseksi kuorma-autoissa samassa yhteydessä
6910: autoista n. 4 % on varustettu nastarenkain kai- kun käsitellään nastarenkaiden määräämistä pa-
6911: kissa pyörissä. Raskaista ajoneuvoista n. 15 % kolliseksi henkilöautoissa. Nastarenkaiden mää-
6912: käyttää nastarenkaita vain etupyörissä. Nasta- räämiseen pakolliseksi linja-autoissa ei hallitus
6913: renkaiden käyttö on yleisintä Pohjois-Suomessa katso olevan taloudellisia mahdollisuuksia.
6914: ja vähäisintä Lounais-Suomessa.
6915:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
6916: 
6917:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
6918:                                              N:o 39                                                3
6919: 
6920: 
6921: 
6922: 
6923:                         T i 11   R i k s d a g en s    He r r    Ta 1m a n.
6924: 
6925:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          deras verkan på tunga fordon undersökts i
6926: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mindre grad. I en omfattande undersökning,
6927: av den 7 februari 1980 tili vederbörande med-         som väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, Oy
6928: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         Airam Ab:s Kometa-fabriker och Oy Suomen
6929: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mikko        Autoteollisuus Ab utförde gemensamt 1978
6930: Elo undertecknade spörsmål nr 39:                     konstaterades, att dubbar kan förbättra kon-
6931:                                                       trollen över tunga fordon och förkorta broms-
6932:           Är Regeringen medveten om de faror          sträckan i isigt före. En förbättring av kon-
6933:        som hala vägar medför för chaufförer           trollen över fordonet skulle dock förutsätta
6934:        och passagerare, och                           att samtliga hjul på bilen, och i fråga om
6935:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fordonskombination, samtliga hjul på både bil
6936:        ta för att göra vinterdäck obligatoriska       och släpvagn förses med dubbdäck.
6937:        på lastbilar och dubbdäck obligatoriska           En bestämning om obligatorisk användning
6938:        på bussar under vintertid?                     av odubbade vinterdäck på lastbilar skulle för-
6939:                                                       bättra kontrollen över fordonet i jämförelse
6940:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          med sommardäck närmast på snörika vägar
6941: samt anföra följande:                                 med mjuk yta.
6942:                                                          Med hjälp av talrika undersökningar har
6943:    Användningen av vinterdäck och dubbdäck            man kunnat påvisa, att vägbeläggningen utsätts
6944: är ett sätt att minska riskerna tili följd av         för mycket större slitage av dubbdäck på tunga
6945: vinterhalkan. Av personbilarna har mera än            fordon än av dubbdäck på personbilar. Vidare
6946: 90% vintertid dubbdäck och i december,                slits dubbdäcken på tunga fordon mycket
6947: januari och februari är användningen av vin-          snabbt på grund av den starka belastningen.
6948: terdäck per personbilar obligatorisk. Ca 10 %         Därmed ökar användningen av dubbdäck också
6949: av bussarna och av de lastbilar som inte har          kostnaderna i gods- och persontrafiken.
6950: släpvagn och ca 4 % av de lastbilar som har              Regeringen kommer att utreda bestämningen
6951: släpvagn har försetts med dubbdäck på samt-           om obligatorisk användning av vinterdäck på
6952: liga hjul. Ca 15 % av de tunga fordonen an-           lastbilar i samband med behandlingen av be-
6953: vänder dubbdäck endast på framhjulen. Dubb-           stämmelsen om obligatorisk användning av
6954: däck används mest i norra Finland och minst           dubbdäck på personbilar. Regeringen anser att
6955: i sydvästra Finland.                                  det inte finns ekonomiska möjligheter att be-
6956:    Dubbdäckens verkan på kontrollen över per-         stämma att dubbdäck skall vara obligatorisk
6957: sonbilar har undersökts mycket. Däremot har           på bussar.
6958:      Helsingfors den 14 mars 1980.
6959: 
6960:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
6961:                                             1980 .vp.
6962: 
6963:   Kirjallinen kysymys n:o 40.
6964: 
6965: 
6966: 
6967: 
6968:                                 Tenhiälä ym.: Huuhkajan ympärivuotisesta rauhoittamisesta.
6969: 
6970: 
6971:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
6972: 
6973:    Viime vuosina on yleisesti alettu kiinnittää       Edellä olevasta ilmenee, että huuhkajan met-
6974: huomiota eräiden maassamme runsaina esiinty-       sästyksen sallimiselle ei yleensäkään ole asialli-
6975: neiden eläinlajien kantojen nopeaan vähenemi-      sia perusteluja, joten sen pysyvä ympärivuoti-
6976: seen, johon eräänä syynä on todettu nyttemmin      nen rauhoittaminen olisi lajin kantojen vähe-
6977: kiellettyjen myrkkyjen leviäminen näiden eläin-    nemisen ehkäisemiseksi nykyisestään mitä kii-
6978: ten ravintoketjuun. Muutamat lintulajit, mm.       reeliisin toimenpide. Asiaa hieman kärjistäen
6979: muuttohaukka ja merikotka, ovat vähentyneet        on luonnonsuojelijoiden piirissä nykyistä oloti-
6980: siinä määrin, että niiden asema on tullut uhan-    laa pidetty jopa kansallisena häpeänä.
6981: alaiseksi.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6982:    Ansaittua vähemmän huomiota on saanut           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
6983: osakseen huuhkaja, jonka säilyttämiseen tulisi     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6984: kiinnittää vakavaa huomiota nyt, kun lajin säi-    senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
6985: lyvyys suojelun avulla on vielä mahdollista.       myksen:
6986: Eräiltä alueilta, kuten mm. Lounais- ja Etelä-
6987: Hämeestä ja Hämeenlinnan tienoilta, laji on                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6988: tyystin hävinnyt. Muissa Pohjoismaissa huuhka-            maamme suurimman pöllölajin, huuhka-
6989: ja on jo kauan ollut rauhoitettu ympäri vuo-              jan, kantojen jatkuva väheneminen ja
6990: den ja Ruotsissa, jossa laji on uhanalainen, sen          lajin täydellinen häviäminen eräiltä sen
6991: kantaa yritetään elvyttää tehokkaan istutuksen            perinteisiltä pesimäalueilta on antanut
6992: avulla.                                                   aihetta vakavaan huolestumiseen tämän
6993:  · Vuonna 1978 julkaistun huuhkajan ravintoa              lintulajin säilymisen kannalta, ja jos on,
6994: koskevan tutkimuksen mukaan sen tärkein ra-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6995: vinto koostui seuraavista eläimistä: rotat ja             ryhtyä huuhkajan ympärivuotiseksi rau-
6996: myyrät 32,5 %, varikset 17 %, kanalinnut 3,5              hoittamiseksi ensi tilassa?
6997:  %, jänikset 3,0 %, eli yhteensä 55,5 %.
6998:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
6999: 
7000:          Hannu Tenhiälä                Orvokki Kangas                Matti Maijala
7001:          Mikko Pesälä                  Heimo Linna                   Lea Sutinen
7002:          Lauri Palmunen                                              Marjatta Väänänen
7003: 
7004: 
7005: 
7006: 
7007: 0880001749
7008: 2                                             1980 vp.
7009: 
7010: 
7011: 
7012: 
7013:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
7014: 
7015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syystä katsottiin välttämättömäksi rauhoittaa
7016: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        huuhkaja pääosaksi vuotta luonnonsuojelulain
7017: olette 7 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       nojalla annetulla asetuksella (366/ 66). Metsäs-
7018: jeenne n:o 88 ohella toimittanut valtioneuvos-       täjäjärjestöjen vaatimuksesta huuhkaja joudut-
7019: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    tiin kuitenkin jättämään vaille rauhoitusta syys-
7020: edustaja Hannu Tenhiälän ym. kirjallisesta ky-       kuun alusta vuoden loppuun. Huuhkajakantojen
7021: symyksestä n:o 40, jossa tiedustellaan:              kehitystä edelleen seurattaessa voitiin rauhoi-
7022:                                                      tuksen todeta vaikuttaneen suotuisasti ja kan-
7023:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       nan vähentymisen pysähtyneen. Onkin perustel-
7024:         maamme suurimman pöllölajin, huuhka-         tua otaksua huuhkajan häviämisen vaaran ole-
7025:         jan, kantojen jatkuva väheneminen ja         van ohitse.
7026:         lajin täydellinen häviäminen eräiltä sen        Seuranta on kuitenkin osoittanut, että huuh-
7027:         perioteisiltä pesimäalueilta on antanut      kajakanta on monissa maamme osissa edelleen
7028:         aihetta vakavaan huolestumiseen tämän        hyvin harva eikä ole osoittanut elpymisen merk-
7029:         lintulajin säilymisen kannalta, ja jos on,   kejä. Tästä syystä katsottiin luonnonsuojeluvi-
7030:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ranomaisten taholla huuhkajan täydellinen rau-
7031:         ryhtyä huuhkajan ympärivuotiseksi rau-       hoittaminen tarpeelliseksi vastikään tapahtuneen
7032:         hoittamiseksi ensi tilassa?                  eräiden muiden lintujen rauhoittamisen yhtey-
7033:                                                      dessä (asetus 455/79). Metsästäjäjärjestöjen
7034:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ankaran vastustuksen vuoksi rauhoituksesta oli
7035:  vasti seuraavaa.                                    kuitenkin luovuttava. Euroopan kasviston ja
7036: . Maa- ja metsätalousministeriön luonnonva-          eläimistön suojelua koskeva sopimus, jonka
7037:  rainhoitotoimiston tehtävänä on ja sen edeltäjän    Suomikin on allekirjoittanut, edellyttää myös
7038: .valtion luonnonsuojelunvalvojan toimiston teh-      huuhkajan täydellistä rauhoittamista .
7039:  tävänä oli mtn. seurata maamme uhanalaisten            Maa- ja metsätalousministeriössä seurataan
7040:  eläinten kantojen kehitystä. Huuhkajan seuran-      jatkuvasti huuhkajakannan muutoksia ja tullaan
7041:  nan tuloksena havaittiin, että sen kanta oli        selvittämään mahdollisuudet huuhkajan ympäri-
7042:  tuntuvasti vähenemässä 1960-luvulla. Tästä          vuotiseksi rauhoittamiseksi vuoden 1980 aikana.
7043:       Helsingissä helmikuun 29 päivänä 1980.
7044: 
7045:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
7046:                                               N:o 40                                              3
7047: 
7048: 
7049: 
7050: 
7051:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7052: 
7053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förordning (366/66) som gavs med stöd av
7054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       lagen om naturskydd. Då jägarorganisationerna
7055: nr 88 av den 7 februari 1980 tili vederbörande      så krävde måste berguvens fridlysning dock
7056: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      begränsas så att den inte gällde tiden från
7057: jande av riksdagsman Hannu Tenhiälä m. fl.          början av september tili årets slut. Då man i
7058: undertecknade spörsmål nr 40:                       fortsättningen följde med stammarna av berguv
7059:                                                     kunde man konstatera, att fridlysningen haft
7060:           Är Regeringen medveten om att stam-       en positiv effekt och att stammens decimering
7061:        men av berguv, som är den största            avstannat. Det föreligger skäl att anta att
7062:        ugglearten i vårt land, fortsättningsvis     berguven inte längre är utrotningshotad.
7063:        minskar och att arten helt har försvun-         Då man följt med situationen har man dock
7064:        nit från vissa traditionella häcknings-      kunnat konstatera att stammen av berguv i
7065:        områden, vilket har gett upphov tili         många delar av vårt land fortfarande är mycket
7066:        allvarlig oro för denna fågelarts fortbe-    gles och inte har visat teeken på uppgång. Av
7067:        stånd, och om så är fallet,                  denna anledning ansågs det bland naturvårds-
7068:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     myndigheterna nödvändigt att totalt fridlysa
7069:        för att så snart som möjligt fridlysa        berguven i samband med att vissa andra fåglar
7070:        berguven hela året?                          nyligen fridlystes ( förordning 455/79). På
7071:                                                     grund av det kraftiga motståndet från jägar-
7072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       organisationerna måste man dock avstå från
7073: samt anföra följande.                               fridlysningen. I det avtal om skydd för Europas
7074:    Byrån för vården av naturtillgångarna vid        flora och fauna som också Finland har under-
7075: jord- och skogsbruksministeriet, tidigare statens   tecknat, förutsätts också att berguven fridlyses
7076: naturskyddsinspektörs byrå, har bl. a. tili upp-    totalt.
7077: gift att följa med hur stammarna av utrotnings-        Vid jord- och skogsbruksministeriet följer
7078: hotade djur i vårt land utvecklas. Då man           man fortsättningsvis med förändringarna i
7079: följde med berguven kunde man konstatera att        berguvstammen och man kommer att utreda
7080: stammen höll på att minska betydligt på 1960-       möjligheterna att under år 1980 fridlysa berg-
7081: talet. Därför ansågs det nödvändigt att fridlysa    uven för hela året.
7082: berguven för största delen av året genom en
7083:      Helsingfors den 29 februari 1980.
7084: 
7085:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7086:                                                 1980 vp.
7087: 
7088: Kirjallinen:kysymys n:o 41.
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 
7093:                                     Mattsson: Ammattitautilainsäädännön uudistamisesta.
7094: 
7095: 
7096:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 1 e.
7097: 
7098:     Voimassa oleva, vuonna 1967 säädet,ty               säädännössä omaksuttu porrastettu järjestelmä,
7099: ammatdtautilainsäädäntö           (·ammattitautilaki    joka käytännössä on osoittautunut erääksi kes-
7100: 638/67, ammattitautiasetus 639/67 ja sosiaali-          keiseksi ongelmaksi korvauslainsäädännön tul-
7101: ja terveysministeriön päätös ohjeisrta ammaJtti-        kinnassa ja aiheuttanut työperäisiin sairauksiin
7102: tautien toteamiJSesta 640/67) ja siihen perustu-        saitastuneille oikeudenmenetyksiä.
7103: va korvauskäytäntö sisältää puutteita ja epäkoh-            Ammattitautiasetuksessa on Jueteltu joukko
7104: tia. Näiden johdosta vain murto-osa sellaisis,ta        fysikaalisia, kemiallis1a ja biologisia rtekijö11tä,
7105: sairauksista, jotka nykyisen IääketiieteeHisen tie-     joiden tekijöiden j'a työntekijän sairastumisen
7106: don mukaan olennaiselta osalta johtuvat työstä,         välisen syy-yhteyden on oltava todennäköinen,
7107: korvataan tapaturmavakuutuslainsäädännön mu-            jotta sairaus vo1taisiin korvata ammattitautina.
7108: kaisesti ammattitauteina. Nykyinen ammattitau-          Ammatdtautiasetuksen 5 § :n mukaan muunkin
7109: tien korvausjärjestelmä ei ota huomioon muut-           kuin asetuksessa ~uetellun fysibalisen, kemiaHi-
7110: tuneita työolosuhteita ja työs·sä esiintyvien 1i-       sen rtai bioJogisen tekijän aiheuttama sairaus
7111: sääntyneiden ja muuttuneiden terveydellisten            voidaan korvata ammattitautina, jolloin vaadit-
7112: riskitekijöiden vaikutusta työntekijöiden sairas-       tavan syy-yhteyden on kuitenkin oltava ilmei-
7113:  tavuuteen.                                             nen. TäHa1sesta porrastetusta syysuhdejärjestel-
7114:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna        miistä johtuu, että niistä sairauksia aiheuttavista
7115:  1974 toimikunnan, jooka tehtävänä oli tarkistaa        tekijöistä, enenkin pitkävaikutteisista tekijöistä,
7116: ammattitaut1lain mukainen korvausjärjestelmä.           joista on vähiten ltietoa (esimerkiksi jatkuvasti
7117:  Toimikunnan mietintöön sisältyi joukko ehdoe-          käyttöön otettavat uudet kemiallis·et yhdisteet)
7118:  tuksia, jotka toteutues1saan korjaisivat lainsää-      vaaditaan vahvempi näyttö kuin jo tunnetuista
7119:  dännön pahimpia puuttdta. Vaikka toimikunta            tekijö1sttä. Tällainen järjestelmä ei voi :suojaota
7120: sai työnsä päätökseen kesällä 1975, ei toimi-           työntekijöitä uusilta terveysvaarotiJta, joita
7121:  kunnan työ ole kuitenkaan johvanut mihinkään            uusien tuotantoprosessien vuoksi Jimenee kiih-
7122:  lainsäädännöllisiin tuloksiin.                         tyvällä vauhdilla, eikä turvata ammattitautiin
7123:     Nykyis·en lainsäädännön mukainen ammatti-           saitastuvan työntekijän taloudellista asemaa. Li-
7124:  taudin käs1t·e on 1ääketieteellisesti liian ahdas.     säksi korvauskäytännössä ammat,titaudas,etuksen
7125:  Ammattitautilain 1 §:n mukaan voi ammatti-              5 § on katsovtu poikkeussäännökseksi ja ·sitä tul-
7126:   tauteja aiheuttaa vain jokin fysikaalinen, ke-        kittu ahtaasti ja tämän mukaisesti korvautu ase-
7127:  miallinen tai bioJoginen tekijä. La1nsäädännössä        tuksessa Iuetteloimartoman :tekijän aiheuttama
7128:  ei ot•eta huomioon työelämässä esiintyvien             sairaus vain jos :sen katsotaan lähes varmuudella
7129:  psyykkisten kuormitustekijöiden (kiihtyvä työ-         olevan työn aiheuDtama eikä mitään työstä riip-
7130:  tahti, vuorotyö, työn yksitoikkoisuus jne.) vai-       pumatontakaan sairauden mahdollista aiheutta-
7131:  kutusta psyykkisten ja psykosomaattisten sai-           jaa ole voitu esintää.
7132:  rauksien syntyyn. Perusteltua olisi, että työtah-          Myöskään ammattitautiasetuksen sisältämä
7133:  ti, rtyöaika, työn luonne ja muut erityi,set työ-      fysikaalis:ten, kemialllsten ja biologisten rtekijöi-
7134:  ympäristöön ja työolosuhteisiin perustuvat syyt        den luettelo, jota lainsäädännön voimassaoloai-
7135:   hyväksyttäisiin ammattitaudin aiheuttajiksi ja         kana .ei ole kertaakaan muutettu, ei vastaa ny-
7136:  psyykkinen j-a psykosomaattinen :sairaus korvat-       kyisen työlääketieteen :tutkimustuloksia. Ase-
7137:   tavaksi ammatdtaudiksi.                                tuksen esimerk:kiluenteloon onkin vuoden 1974
7138:      Sairauden aiheuttajan ja tsairauden välillä kul-    ammatdtautitoimikunnan ehdotuksessa lisätty
7139:   loinkin vaadittavan 'syy-yhteyden osalta on lain-      lukuisa määrä kemiallisia aineita, yhdi,steitä ja
7140:  0880001694
7141: 2                                                   1980 vp.
7142: 
7143: aineryhmiä ~sekä aianmukaistettu biologisten ja            selvitykset siitä, että ~us on pääa:sWlisesti
7144: fysikaalisten tekijöiden luetteloa. Toimikunnan            työstä riippumattomien teki:jöiden aiheuttama
7145: ehdotuksessa on myös 1ossain määrin otettu                 ja epätietoisissa tapauksissa korvaus olisi myön-
7146: huomioon työtehtävien osittam~sen ja: vaiheis-             ne1ltävä ·sairastuneen eduksi.
7147: tamisen seurauksena 'lisääntyneiden yksipuolis-                Vuoden 1974 ammattitautitoimikunta on mie-
7148: ten :työasentojen ja työliikkeiden vaikutus työn-          tinnös!Sään kiinnittänyt huomiota myös :siihen,
7149: tekijöiden 1tuki- ja liikuntaelimistön .ra&iltus- ja       ebtei tapaturmavakuutuslain mukainen elinkor-
7150: kulumasairauksiin. Tuki- ja liikunt~elinsairauk­           kokorvausjärjestelmä sovellu ammantitautien
7151: sien korvattavuuden laajentamista onkin pidet-             korvaamiseen. Elinkorkoon nähden ammattitau-
7152: tävä eräänä keskeisenä uudistustavoitteena am-             tien vaikutus nimenoma·an oman ammatin mu-
7153: matthautilainsäädännön epäkohtia poi:stelltaessa.          kaista työtehoa haitta,avana tai estävänä tekijänä
7154:    Ammattitautilainsäädäntöön d sisälly :sään-             ei pääse useinkaan huomioiduksi. Ansiotuloihin
7155: nöksiä siitä, kenen on :suodtettava ne ·tutkimuk-          veagoiva 1täydennyskorko on vain toinen puoH
7156: set, jotka ovwt tarpeen työn ja sairauden välisen          elinkoros,ta ja haitta"asteesta riippumaton yksi-
7157: syy-yhteyden osoittamiseksi. Kä~tännössä va-               löHinen täydennyskorko on 1luontee1taan poik-
7158: kuutuslai:tos useimmiten ·suorittaa tarpeellisiks~         keuksdlinen ja si,tä on sovellettu yleensä verre-
7159: katsomansa selvitykset, mutta jos työntekijä itse          ten pidättyvästi. Tällainen järjestelmä; jos!Sa
7160: haluaisi suodtuttaa 'lisätutkimuksia, ei hänen             haitta-asteeksi käytännössä muodostuu yleinen
7161: asemaansa ole tarkemmin säännelty. Muutoksen-              haitta eikä ammatillinen haivta, ei ota huomioon
7162: haun yhteydessä tapahtuvan näytön suhteen on               sitä, että ammattitautipotilaalle aiheutuva haitta
7163: noudatettu siviiliasian oikeudenkäyntijärjesty.stä,        on nimenomaan hänelle yksilönä aiheutuva erH-
7164: jonka mukaan asianomaisen ~tse on näytettävä               li:shaitta. Kun ammavtitautiv.akuutuksen kor-
7165: toteen perusteet korv:ausvaatimukseHeen. Koska             vaukset jäävät edellä mainituista syi!Stä usein
7166: on 'tärkeää, että mahdolliset kustannukset eivät           alhaisiksi, suorit<tavat 1työeläkejärjestelmä ja kan-
7167: ole esteenä ammattitautiasian perusteelliselle             saneläkejärjestelmä nykyään osan ·seHai!Sista kus-
7168: selvit<tämi:selle ja :S:lllmalla mahdolliselle 'työo:lo-   tannuksista, jotka 1tuHsi korvata amma<t<titauti-
7169: jen parantamiselle, on vuoden 1974 ammat,ti-                lain mukaan.
7170:  tautitoimikunta mietinnössään esittänyt, että                 Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7171:  sairastuneelia olisi oikeus saada korvaus am-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin nojautuen esitän
7172: mattitaudin selvittämisestä syntyneistä tarpeel-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7173: Hsista kustannuksista riippumatta siitä, mikä               tat,tavaksi ·seuraavan kysymyksen:
7174: näiden tutkimusten lopputulos' on. Lisäksi am-
7175: matti,tautikorvauskysymyksissä olisi nykyis1estä                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7176: käytännöstä poiket,en perustdlumpaa noudattaa                      ryhtyä ammattit-autilainsäädännös:sä ja
7177: käänteisen todis,tu:s1Jaakan järjestdmää; jos am-                  ammattitautien korvauskäytännössä esiin-
7178: mattitauti on mahdollinen, olisi korvauksen                        tyvren epäkohtien pikaiseksi poistami-
7179: epäämisen perusteeksi osoitettava luotettavat                      s·eks<i?
7180:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1980.
7181: 
7182:                                               Marja1tta Mattsson
7183:                                                   N:o 41                                                      3
7184: 
7185: 
7186: 
7187: 
7188:                           Ed u s kunnan He r r ,a Puhe m i e he 11 e.
7189: 
7190:    Val:tiopäiväjärjes,tyksen 37 §:n 1 momenti~&sa       jäSitä johtuva :sao1raus; Meillä on etityise~ti lää-
7191: mainitussa tarkoituksess·a Te, Herra Puhemies,,         kärikunnan 'taholta huomautettu, ettei psyykki-
7192: olette 7 päivänä helmikuut·a 1980r päivätyn kir-        si,s.tä 11ek:ijöistä aiheutUlleiden sairauksien ollessa
7193: jeenne ohella toimittanut va:hioneuvoston asian-        kysymyksessä voida lääketieteen nykyisillä tut-
7194: oma1selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kimusmenetelmillä riittävällä l'uoteHavuudella
7195: Mautsrsonin näin kuuluvasrt:a kirjalli:seSim kysy-      ero.ttaa ;työperäi:siä :sairauksia muista. Toistai-
7196: mykses:tä n:o 41:                                       seksi ei myöskään Ruotsissa ole saatu mainitta-
7197:                                                         via kokemuksia :täHaisis·ta ammattitaudei:sta,
7198:            Mihin rt:<Mmenpiteisiin Hallitus aikoo       koska psyykki~ten ~tekijöiden aiheuttamista sai-
7199:         ryhtyä ammattitautilarinsäädännös:sä ja         rauksista on tehty hyvin vähän korvaushake-
7200:         ammattitautilen korvauskäytännössä esiin-       muksi,a. Näyttää siis iSiltä, >ettei rtällä laajennuk-
7201:         tyviten epäkohtien pikaiseksi poistami-         sdla olisi sanottav:aa käytännölHs:tä merMtystä
7202:         seksi?                                          meilläkään.
7203:                                                             Ammattitaut1toimikunta ehdotti myös muu-
7204:    Vastauksena kysymybeen es1tän kunnioi-tta-           toksia säännöksiin siitä, milloin ammatJtitauti on
7205: vasti ,geuraavaa:                                       katsottava toteen näytetyksi. Tässä kohden eh"
7206:    Ammattitautilainsäädännön uudilstusta on sel-        do,tellt>1in nykyisten säännösten huomattavaa lie-
7207: vitetty jo pitkän ajan. A:siaa ttutkimaan a:seret-      vennystä. Myös tämä ~ehdotus on herättänyt voi-
7208: tiin vuonna 1974 ammatdtautitoimikunta, joka            makasta kritiikkiä. On todettu sen siirtävän
7209: jätti mietintönsä seuraavan vuoden kesällä. Mie-        vakuutuslaitoksdle .sellaisia ,sefvitysvelvoJli-
7210: tintö ei oJlut yksimielinen ja sosiaali- ja terveys-    suuksia, esimerkiksi työntekijän mahdoJ11suuk-
7211: ministeriön hankkimista lausunnoista mietin-            si:s:ta saada kysdnen sairaus kotioloissaan, joi-
7212: nön johdosta ilmeni epäselvyyksiä, jotka pakot-          den toteuttamiseen siltä puuttuu käytännölliset
7213: ti,vat lisätutkimuksiin. Käydyissä neuvottieluissa      edellytykset.
7214: on es1tetty eri suuntiin meneviä mielipi,teitä              Ammattitautitoimikunta ;teki joukon muilta-
7215: useiden toimikunnan tekemien muutosehdotus-              kin muutosehdotuksia, joista osa oli sen laatui-
7216: ten suhteen. Kun sitä paitsi muutosrt:en ·rekemi-        sia, että ne on tarkoituksenmukaisempi toteut-
7217: nen tapaturma- ja ammatdtautilainsäädäntöön              taa parhaillaan vireillä olevan tapaturmavakuu-
7218: ennen parhaWaan vireillä olevan, sosiaalivakuu-          tuslainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Muut
7219: tusetuuksien verotusta koskevan kysymyksen              ehdotukset eivät ole sdlai.sta kiireellisyysluok-
7220:  ratkaisua saat,taisi huomattavasti vaikeuttaa jäl-     kaa, että ne olisi aihet,ta ryhtyä toreuttamaan
7221: kimmäisen asian hoitamista, ei o1e ;täsrsä vai-          ennen alussa mainittua sosiaalivakuutus,etuuk-
7222:  heessa katsottu ~tarkoJtubenmukaiseksi tehdä           s1en verouudistusta.
7223: erillistä ehdotusta runmattitautillainsäädännön              Tällä hetkellä korva1Jaan vuos~ttain runsaasti
7224:  muutJtamiseksi.                                         4 000 uutta ammattitautia hylättyjen hakemus-
7225:     Ammattitaudtoimikunnan eräs merkittävä               ten jäädessä noin 101 prosentJtiin. Ammattitautia
7226:  muutosehdotus koski ammattitautikäsitteen laa-         koskevia korvausasioita on s1ten noin 2 prosent-
7227:  jennusta niin, että ammarttitautina pidettäisiin        tia tapaturmavakuutusjärjes,tJelmän ·kaildst,a kor-
7228:  myös mu1ta työstä johtuvia srairauksia kuin rie,        vausasioista. Kysymyksen perusueluissa es1uetty
7229:  jotka aiheutuvat fysikaalisis·ta, kemiallisistaJ tai    toteamus, entä voimassa olevien :Säännösten pe-
7230:  biologisista 'tekijöistä. Tällaisilla muina sairauk-    rusteella ammattitautma korvataan vaiti murto-
7231:  sia aiheuttavina reki~öinä on ervtyisesti. htromat-     osa sellaisista 'saitau:ksirsta, jotka nykyisen lääke-
7232:  oova psyykkiset tekijät. Muun muassa Ruötsin            tieteelHsen tiedon. mukoon ölennaiselta osa1taan
7233:  uuden amnia:ttLtautilainsäädännön mukaan :voi-          johtuvatt ttyö~tä, ei vastaa asiantunt~joi1ta ;,saatQja
7234:  daan ammatti:tautina korvata psyykkil&estä teki-        lausuntoja.                         ·
7235:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
7236: 
7237:                                                                       Ministeri1 Katri-Helena Eskelinen
7238: 4                                              198Q ~p.
7239: 
7240: 
7241: 
7242: 
7243:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7244: 
7245:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kaus av en psykisk faktor ersättas såsom yrkes-
7246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sjukdom. Hos oss har särskilt läkarkåren påpe-
7247: av den 7 februari 1980 till vederbörande med-          kat att man i fråga om sjukdomar som förorsa-
7248: letn av statsrådet översänt avskrift av följande       kats av psykiska faktorer inte med medicinens
7249: av riksdagsman Mattsson undertecknade                  nuvarande undersökningsmetoder kan tillräckligt
7250: spörsmål nr 41:                                        pålitligt särskilja de av arbete förorsakade sjuk-
7251:                                                        domarna från övriga sjukdomar. Än så länge
7252:           V1lka åtgärder ämnar Re~ringen vid-          har man ·inte heller i Sverige inhämtat nämn-
7253:        ta för atJt omgående avhjälpa de bristJer       värda erfarenheter av dylika yrkessjukdomar, ef-
7254:        som förekommer i lagstiftningen om yr-          tersom ett mycket litet antal ersättningsansök-
7255:        kessjukdomar ,i ,ersätJtningsprax~sen av        ningar gjorbS på grund av sjukdomar som föror-
7256:        yrkessjukdomar?                                 sakats av psykiska faktorer. Det förefaller a:lltså
7257:                                                        som om denna utvidgning av begreppet yrkes-
7258:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         sjukdom intJe heller hos oss skulle vara av
7259: samt 1anföra följande:                                 nämnvärd praktisk betydelse.
7260:    En reform av lagstiftningen om yrkessjukdo-            Kommitten för yrkes:sjukdomar föreslog även
7261: mar har vedan länge varit under utnedning. År          ändringar i stadgandena om när yrkessjukdom
7262: 1974 tillsattes kommitten för yrkessjukdomar           skall anses vara bevisad. Härvid föreslogs en be-
7263: med uppgift att undersöka frågan, och den av-          tydande lindring av de nuvarande stadgandena.
7264: gav sitt betänkande på 1sommaren året därpå.           Även detta för:slag har väckt stark kritik. Man
7265: Betänkandet var inte enhälligt och av de utlå-         har konstaterat atJt det överför på för.säkrings-
7266: tanden :som på grund 1av betänkandet inhämta-          väsendet sådana utredningsskyldigheter, t.ex.
7267: des av social- och hälsovårdsminis,teriet fram-        möjligheten a.tt arbetstagare ådrar sig sjuk-
7268: gick att det förelåg oklarheuer, vilket rtvingade      domen i fråga hemma, vilka det inte har prak-
7269: tili ytterligave utnedningar. Under diskussioner-      tiska förutsättningar allt uppfylla.
7270: na har olika synpunkter framförts på de åtskil-           Kommitten för yrkessjukdomar gjorde även
7271: liga ändringsförs:1ag som gjorts av kommitten.         en del andra ändringsförslag av vilka en del var
7272: Då ändringar :i lagstiftnin~n om olycksfall och        sådana som det vore ändamålsenligare att ge-
7273: yrkessjukdomar innan man slut1igt avgjort frå-         nomföra i samband med reformen av o~ycks­
7274: gan om beskattnin~n av sodalskyddsförmåner-            fallslagstiftningen som för närvarande är under
7275: na, som för närvarande är under beredning, i           beredning. De övriga förslagen är inte av så
7276: betydande mån dessutom kunde försvåra genom-           brådskande natur att det vore :skäl ~tJt börj1a ge-
7277: förandet av den sistnämnda frågan, har det i           nomföra dem före den i början nämnda shtte-
7278: detta skede inte ansetts vara ändamålsenligt att       reformen av sodalskyddsförmånerna.
7279: uppgöra ett :särskilt förslag 1till ändring av lag-       För närvarande ersätts årligen drygt 4 000
7280: stiftningen om yrkessjukdomar.                         yrkessjukdomar medan avslagna ansökningar ut-
7281:     Ett viktigt ändringsförslag av kommitten för       gör ca 10 procent. Etsättningsärenden rörande
7282: yrkessjukdomar gick ut på att utvidga begrep-          yrkessjukdomar utgör sålunda ca 2 prooent av
7283: pet yrkessjukdom så, att även andra sjukdomar          samtliga ersättningsärenden inom olycksfallsför-
7284: föranledda av arbete än de som förorsakats av          säkringen. Det konstatJerande i motiveringen
7285: fysikaliska, kemiska eller biologiska faktorer        :tili spörsniålet allt. endast en bråkdel av sådana
7286: skulle betr.aktas såsom yrkes.sjukdomar. Bland         sjukdomar som enligt nuvarande medicinsk
7287: sådana andra fakrt:orer som förorsak.ar sjukdo-        kunskap · till väsentlig del föranleds av arbete
7288: mar bör psykiska faktorer särslcilt uppmärksam-        ersätts med stöd av gällande stadganden såsom
7289: mas. Bl.a. enligt Sver,iges nya lagstif1tning om       yrkessjukdomar mousvarar inte utlåtandena av
7290: yrkessjukdomar kan en sjukdom som förorsa-             sakkunniga.
7291:       Helsingfors den 4 mars 1980.
7292: 
7293:                                                                    Min~ster   Katri-Helena Eskelinen
7294:                                               1980 vp.
7295: 
7296: Kirjallinen kysymys n:o 42.
7297: 
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                                   Poutanen ym.: Erityisen maatalouden vakauttamislainalain aikaan-
7302:                                       saamisesta.
7303: 
7304: 
7305:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7306: 
7307:     Maatalousluottojen vakauttamisesta annetun          Epäkohtana on myös se, että vakauttamis-
7308: lain ( 79/79) mukaan voidaan maatalousyrittä-        lainan saannin estää jo vähäinenkin saatu halpa-
7309: jille velkarasituksen helpottamiseksi myöntää        korkoinen laina. Tilannehan on sellainen, että
7310: vakauttamislainoja. Lainat myönnettiin vuoden        halpakorkoisten lainojen määrät ovat olleet
7311: 1979 valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä          aivan riittämättömät ja yleensä tilalla on jou-
7312: päätetyn maatalouden korkotukilainojen enim-         duttu turvautumaan vähäisen halpakorkoisen
7313: mäismäärän sekä maatilatalouden kehittämisra-        lainan ohella kalliskorkoiseen lainaan. Myös
7314: haston käyttösuunnitelman puitteissa.                lain määräämä 30 prosentin velkaisuusaste on
7315:     Lakia säädettäessä eduskunta totesi, että lain   liian korkea ja se tulisikin alentaa 20 prosent-
7316: soveltamisala tulee olemaan suppea, minkä            tiin. Samoin lainojen korot ja takaisinmaksuajat
7317: vuoksi moni sellainen korkeakorkoinen laina,         ovat korjaamisen tarpeessa.
7318: joka asianomaisen taloudellinen kantokyky huo-          Lain epäkohtien ja liian nopean aikataulun
7319: mioon ottaen olisi vakautettava, saattaa jäädä       johdosta vakauttamislainalailla ei ole ollut pal-
7320: vakauttamatta. Sen vuoksi eduskunta edellytti        jonkaan merkitystä.
7321: hallituksen seuraavan lain täytäntöönpanoa ja            Eduskunta edellytti hallituksen saatujen koke-
7322: ryhtyvän, mikäli saadut kokemukset antavat           musten perusteella ryhtyvän tarvittaviin toimen-
7323: siihen aihetta, asian vaatimiin toimenpiteisiin.     piteisiin vakauttamislainakysymyksen järjestämi-
7324:     Maatalouden vakauttamislainalakia oli odo-       seksi. Mielestämme se tulisi järjestää riittävän
7325:  tettu pitkään. Siihen asetettiin myös suuria toi-   laajan ja tehokkaan uuden lain pohjalta.
7326:  veita, mutta laki ei kuitenkaan ole osoittautunut       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
7327:  toiveita vastaavaksi. Eräs epäkohdista oli lain     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
7328:  toimeenpanen hätäisyys. Laki annettiin 26 päi-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7329:  vänä tammikuuta 1979 ja lainahakemukset piti        vaksi seuraavan kysymyksen:
7330:  jättää 31. 5. 1979 mennessä, mutta maatilahalli-
7331:  tuksen ohjeet luottolaitoksille ja lain toimeen-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
7332:  panoviranomaisille lähtivät vasta 9. 3. 1979 päi-          siin uuden tehokkaan vakauttamislaina-
7333:  vätyllä kirjeellä. Tästä seurasi, että läheskään           lain säätämiseksi maatalouden kalliskor-
7334:  kaikki vakauttamislainoihin oikeutetut eivät               koisten luottojen vakauttamiseksi?
7335:  saaneet ajoissa tietoa lainojen hakemisesta.
7336:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7337: 
7338:          Pentti Poutanen                Petter Savola                  Heimo Linna
7339:          Veikko Pihlajamäki             Paavo Vesterinen               Mikko Jokela
7340:          Mikko Pesälä                   Hannu Tenhiälä                 Mikko Kaarna
7341: 
7342: 
7343: 
7344: 
7345: 088000237A
7346: 2                                           1980 vp.
7347: 
7348: 
7349: 
7350: 
7351:                        Ed u s kunnan Herra             Puhe m i e he 11 e.
7352: 
7353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     asti. Lainahakemuksia on hylätty noin 57 %.
7354: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Tästä määrästä noin 64 % on jouduttu hylkää-
7355: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     mään lähinnä siksi, että maatilalain mukaisia
7356: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lainan myöntämisedellytyksiä ei ole ollut. Sää-
7357: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    dettyä alhaisempi velkaisuusaste on ollut syynä
7358: Pentti Poutasen ym. näin kuuluvasta kirjalli-      hylkäämiseen noin ,27 % :ssa sekä samaan tar-
7359: sesta kysymyksestä n:o 42:                         koitukseen aikaisemmin myönnetty halpakorkoi-
7360:                                                    nen laina noin 9 % :ssa hyläiyistä hakemuksista.
7361:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei~        Kuten vastattavana olevan kysymyksen joh-
7362:        siin uuden tehokkaan vakauttamislaina-      dannossakin on todettu, edellytti eduskunta
7363:        lain säätämiseksi maatalouden kalliskor-    vakauttamislainalain hyväksyessään hallituksen
7364:        koisten luottojen vakauttamiseksi?          seuraavan lain täytäntöönpanoa ja ryhtyvän,
7365:                                                    mikäli saadut kokemukset antavat siihen aihet-
7366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      ta, asian vaatimiin toimenpiteisiin.
7367: seuraavaa:                                            Maa- ja metsätalousministeriössä on seurattu
7368:   Eräiden maatalousluottojen vakauttamisesta       lain täytäntöönpanoa ja tultu saatujen kokemus-
7369: 26. 1. 1979 annetun lain (79/79) mukaisia lai-     ten perusteella siihen tulokseen, että on ryh-
7370: noja myönnettiin maatilatalouden kehittämisra-     dyttävä uuden vakauttamislainalain valmiste-
7371: haston varoista noin 1,3 milj. markan ja korko-    luun, jota tarkoittavat toimenpiteet ovat minis-
7372: tukilainoina noin 8,7 milj. markan edestä. Lai-    teriössä vireillä.
7373: noja voitiin myöntää vain vuoden 1979 loppuun
7374:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
7375: 
7376:                                                    Maa- ja metsätalousministeriTaisto Tähkämaa
7377:                                                 N:o 42                                                 3
7378: 
7379: 
7380: 
7381: 
7382:                           T i 11   R i k s d a g en s     He r r   Ta 1m a n.
7383: 
7384:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Av detta antal har man varit tvungen att avslå
7385: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ca 64 % närmast på grund av att förutsätt-
7386: av den 8 februari 1980 tili vederbörande med-           ningar att bevilja lån enligt lagen om gårds-
7387: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande         bruksenheter inte har förelegat. Lägre än stad-
7388: av riksdagsman Pentti Poutanen m. fl. under-            gad grad av skuldsättning har i ca 27 % av
7389: tecknade spörsmål nr 42:                                fallen varit orsaken tili avslaget och för samma
7390:                                                         ändamål tidigare beviljat lågräntelån i ca 9 %
7391:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           av avslagna ansökningar.
7392:        att stifta en ny effektiv lag om stabili-            Såsom redan har konstaterats i inledningen
7393:        seringslån i syfte att stabilisera lantbru-      tili det framförda spörsmålet, förutsatte riks-
7394:        kets högräntekrediter?                           dagen då den antog lagen om stabiliseringslån
7395:                                                         att regeringen följer med verkställigheten av
7396:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           lagen och vidtar, om vunna erfarenheter ger an-
7397: samt anföra följande:                                   ledning därtili, de åtgärder som saken kräver.
7398:    Lån i enlighet med lagen den 26 januari                 Jord- och skogsbruksministeriet har följt med
7399: 1979 om stabilisering av vissa lantbrukskrediter        verkställigheten av lagen och på basen av vun-
7400: (79/79) beviljades ur gårdsbrukets utveck-              na erfarenheter kommit fram tili resultatet att
7401: lingsfonds medel för ca 1,3 milj. mk och i form         beredningen av en ny lag om stabiliseringslån
7402: av räntestödslån för ca 8,7 milj. mk. Lån               bör påbörjas, i vilket syfte åtgärder är aktuella
7403: kunde beviljas endast tili utgången av år 1979.         vid ministeriet.
7404: Av låneansökningarna har ca 57% avslagits.
7405:      Helsingfors den 12 mars 1980.
7406: 
7407:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
7408:                                                1980 vp.
7409: 
7410: Kirjallinen kysymys n:o 43.
7411: 
7412: 
7413: 
7414: 
7415:                                    Saukko ym.: Polttonesteiden hintojen korotusten tasaamisesta.
7416: 
7417: 
7418:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7419: 
7420:    Henkilöauton osuus Suomessa on yli 70 o/o          tuksen kohdistumista harkittava ennakkoluulot-
7421: koko henkilöliikenteestä. Elinkustannusindek-         tomasti. Kotimaisten energiavaihtoehtojen tut-
7422: sistä auton osuus on yli 6 o/o. Auto on välttä-       kimusta ja käyttöönottoa olisi tuettava tähän
7423: mätön työ- ja kuljetusväline etenkin haja-asu-        saakka totunnaista vauhtia nopeammin. Koti-
7424: tusalueilla, jonne julkisen liikenteen palvelut       mainen vaihtoehto on saatava ainakin energia-
7425: eivät ulotu. Sama tilanne on ammattimaisen lii-       politiikan neuvoston suosittamassa aikataulus-
7426: kenteen osalta pitkien etäisyyksien maakun-           sa käyttöön. Myöhästyminen tulee kansantalou-
7427: nissa.                                                dellemme kalliiksi.
7428:    Polttoaineiden hinnankorotukset ovat seu-             Liikennettä rasittavista veroista polttoainei-
7429: ranneet toistaan kiihtyvällä nopeudella. Bensii-      den valmistevero on tuntuvin. Sen osuus ke-
7430: ni maksoi vuoden 1970 alussa 66 p/1 ja kesä-          vyen ja raskaan polttoöljyn hinnassa on ny-
7431: kuussa 1979 jo 206 p/1. Vastaavana aikana             kyään 1,14 penniä litralta, mutta bensiineissä
7432: dieselöljyn hinta on noussut 40 pennistä 130          42,7-44,5 o/o ja dieselöljyssä 37,6 o/o hin-
7433: penniin litralta.                                     nasta.
7434:    Autoveron alentamisen vaihtoehtona on var-            Liikenteen käyttämiin pohtoaineisiin lisää
7435: sin arvovaltaiselta taholta esitetty polttoaine-      korotuspaineita vielä varmuusvarastointimaksu,
7436: veron nostamista. Polttoaineen hinnan yli-            joka nousee pennistä kahteen penniin litralta
7437: määräinen korottaminen autoveron alentamisek-         ensi vuoden alussa. Säästötoimissa olisi pää-
7438: si asettaisi huonompaan asemaan erityisesti           huomio kiinnitettävä kevyen polttoöljyn kor-
7439: maan syrjäalueet, joissa matkat ovat pitkät.          vaamiseen, jota kulutetaan eniten ja jonka ja-
7440:    Polttoaineiden hinnan korottaminen autove-         lostuksen yhteydessä bensiini valmistuu.
7441: ron alennuksen vastapainona johtaisi vähäva-             Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
7442: raisimpien autoilijoiden aseman entisestään           päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-
7443: heikkenemiseen, sillä autoveron alennus ei kos-       teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7444: kisi käytettyjä autoja.                               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7445:    Tieliikenteessä ei teknisesti ja taloudellisesti
7446: ole näköpiirissä öljyä korvaavaa energiavaihto-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7447: ehtoa. Liikenteen osuus energiankulutuksestam-               siin polttonesteiden hintojen korotusten
7448: me on vain noin 5 o/o eikä se ole koko ener-                 tasaamiseksi niin, ettei erityisesti maan
7449: giankulutuksen kannalta ratkaisevassa osassa.                syrjäalueilla aiheuteta kohtuutonta hait-
7450: Tällä hetkellä polttoaineiden verotuksen paino-              taa ammattimaiselle kuorma- ja henkilö-
7451: piste kohdistuu kuitenkin tieliikenteen käyttä-              liikenteelle eikä haja-asutusalueiden yk-
7452: miin polttoaineisiin. Kuljetuskustannusten hin-              sityiselle työ- ja muulle hyötyliiken-
7453: tojen nousupaineiden hillitsemiseksi olisi vero-             teelle?
7454:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7455: 
7456:                Alvar Saukko                                       Lauri Palmunen
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461: 0880002037
7462: 2                                            1980 vp.
7463: 
7464: 
7465: 
7466: 
7467:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7468: 
7469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhtenäishintajärjestelmä tarkoittaa sitä, että
7470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yllä mainitut öljytuotteet maksavat jokaisessa
7471: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-      Suomen kunnassa yhtä paljon varastointi- ja
7472: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kuljetuskustannuksista riippumatta. Järjestelmä
7473: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     toimii niiden alueiden hyväksi, joissa kulku-
7474: Saukon yi.n. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    etäisyydet yleensä ovat pitkiä (Itä-Suomi, Kai-
7475: myksestä n:o 43:                                    nuu ja Pohjois-Lappi). Moottoribensiinin vä-
7476:                                                     hittäishinta on siten yhtenäishintajärjestelmän
7477:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      puitteissa esim. Nurmeksessa ja Kittilässä yli
7478:        siin polttonesteiden hintojen korotusten     7 p/1, Outokummussa yli 6 p/1, Joensuussa ja
7479:        tasaamiseksi niin, ettei erityisesti maan    Kuusamossa yli 5 p/1 alle todellisiin kustan-
7480:        syrjäalueilla aiheuteta kohtuutonta hait-    nuksiin perustuvan hinnan. Todellisia kustan-
7481:        taa ammattimaiselle kuorma- ja henkilö-      nuksia korkeampaa hintaa maksavat lähinnä
7482:        liikenteelle eikä haja-asutusalueiden yk-    rannikkoseudun kuluttajat aina Kemi-Tor-
7483:        sityiselle työ- ja muulle hyötyliiken-       nio -aluetta myöten. Helsingissä tasauksesta joh-
7484:        teelle?                                      tuva kustannuslisä on vajaa 3 p/1.
7485:                                                        Koska pemsraaka-aineen, raakaöljyn, osuus
7486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         on jokaisen pohtonestelaadun merkittävin ja
7487: taen seuraavaa:                                     prosentuaalisesti suurin kustannustekijä, jota ei
7488:    Polttonesteiden hinnoittelussa noudatetaan       voida tasata minkään alueen eduksi tai haitaksi,
7489: Suomessa ns. yhtenäishintajärjestelmää. Kevyen      jää käytännössä ainoaksi polttonesteiden hinto-
7490: ja raskaan polttoöljyn osalta yhtenäishintajär-     jen korotusten tasaamismahdollisuudeksi varas-
7491: jestelmää alettiin toteuttaa 1. 6. 1974. Moot-      tointi- ja kuljetuskustannusten tasaaminen. Näi-
7492: toribensiinit ja dieselöljy tulivat järjestelmän    den kustannusten noustessa hintojen tasaamista
7493: piiriin 1. 1. 1978.                                 tapahtuu lisäksi jatkuvasti.
7494:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1980.
7495: 
7496:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Su11dqvist
7497:                                                N:o 43                                              3
7498: 
7499: 
7500: 
7501: 
7502:                            T i 11 R i k s d a g c 11 s H e r r T a 1 m a 11.
7503: 
7504:    l det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsord11i11gen      k01nmun lika mycket det oaktat att upplagrings-
7505: anger har Ni, Herr Talma11, med Eder skrivelse       och transportkostnaderna varierar. Systemet
7506: av den 8 februari 1980 tili vederbörande med-        fungerar till förmån för de områden där trans-
7507: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        portavstånden är långa (Östra Finland, Kainuu
7508: sä11t avskrift av följande av riksdagsman Sauk-      och Nona Lappland). Minuthandelspriset på
7509: ko m. fl. undertecknade spörsmål nr 43:              motorbensin understiger således inom ramen
7510:                                                      för systemet priset enligt faktiska transport-
7511:           Ämnar Regedngen vidtaga åtgärder           kostnader t. ex. i Nurmes och Kittilä med
7512:        för utjämnande av de prisstegringar,          dryga 7 p/1, i Outokumpu med dryga 6 p/1
7513:        som verkställs i fråga om flytande            och i Joensuu och Kuusamo med dryga 5 pjl.
7514:        bränslen, för att man inte i synnerhet        Pris som överstiger det pris som de verkliga
7515:        inom de avsides belägna områdena av           transportkostnaderna skulle egentligen förut-
7516:        landet skall åsamkas orimlig olägenhet        sätta debiteras konsumenterna främst på kust-
7517:        när det gäller att bedriva yrkesmässig        områdena ända tili Kemi-Torneåområdet. I
7518:        last- och privatbiltrafik eller privatar-     Helsingfors uppgår det av prisutjämningen för-
7519:        bets- och annan nyttotrafik i glesbyg-        anledda kostnadstillägget till knappa 3 p/1.
7520:        derna?                                           Då utgångsmaterialet, alltså råoljan, i varje
7521:                                                      ovan nämnda bränsletyp utgör den viktigaste
7522:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         och procentuellt största kostnadsfaktorn, viiken
7523: anföra följande:                                     icke kan utjämnas tili förmån eller förlust för
7524:    I Finland bygger prissättningen av flytande       något enskilt område, förblir beaktandet av
7525: bränslen på ett s.k. enhetspdssystem. I fråga        upplagrings- och transportkostnaderna i prak-
7526: om lätta och tunga brännoljor infördes sys-          tiken den ena möjligheten att jämna ut pris-
7527: temet 1. 6. 1974. På motorbensin och diesel-         stegringarna. Stegringarna i dessa kostnads-
7528: olja har det tillämpats sedan 1. 1. 1978.            faktorer ger dessutom anledning till ständiga
7529:    Mcd enhetsprissystem avses det att varje          prisutjämningar.
7530: ovan nämnda oljeprodukt kostar i varje finska
7531:      Helsingfors den 11 februari 1980.
7532: 
7533:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
7534:                                                1980.vp.
7535: 
7536: Kirjallinen kysymys n:o 44.
7537: 
7538: 
7539: 
7540: 
7541:                                    M. Puhakka: Outokummun kaupunkiin suunnitellun valtion vi-
7542:                                       rastotalon rakentJ.ustöiden aloittamisesta.
7543: 
7544: 
7545:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7546: 
7547:    Valtion virastotalon rakentamishanke Outo-         tiovarainministeriö on palauttanut suunnitelmat
7548: kumpuun on ollut vireillä koko 1970-luvun             takaisin rakennushallitukselle tarkistettavaksi.
7549: ajan. Kun saamamme tiedon mukaan raken-               Koska aikaisemmat vaiheet huomioiden on to-
7550: nustyöt eivät pääse alkamaan vielä kuluvao-           dennäköistä, että hanke siirtyy useilla vuo-
7551: kaan vuoden aikana, on syytä esittää asiasta          silla, ja koska rakennustyön aloittaminen niin
7552: valtioneuvoston vastattavaksi kysely.                 virastotarpeen kuin Outokummussa vallitsevan
7553:    Kaupungin monien aloitteiden pohjalta val-         työllisyystilanteen kannalta on välttämätöntä,
7554: tioneuvosto päätöksellään 22. 11. 1973 vahvisti       on syytä toivoa, että valtiovarainministeriö ot-
7555: Outokummun virastotalon rakentamisen en-              taisi asian uudelleen käsiteltäväksi mahdolli-
7556: simmäiseen kiireellisyysryhmään sekä samalla          simman pikais.esti sekä päättäisi antaa raken-
7557: antoi suunnittelun rakennushallituksen tehtä-         nushallituksen tehtäväksi aloittaa rakennustyöt
7558: väksi niin, että rakennustöihin päästäisiin vii-      pyydettyjen urakkatarjousten ja hyväksyttyjen
7559: meistään vuonna 1976.                                 suunnitelmien pohjalta. Asiaan liittyen on syytä
7560:    Erittäin monivaiheisten neuvottelujen ja toi-      mainita, että Outokummun kaupunki on omal-
7561: menpiteitten jälkeen rakennushallitus kirjeel-        ta osaltaan suorittanut rakennushallituksen an-
7562: lään 2. 11. 1977 alisti virastotalon esisuunni-       taman aikataulun mukaisesti useita virastota-
7563: telman valtiovarainministeriön vahvistettavaksi.      lon rakentamis·een liittyviä tehtäviä, joista kau-
7564: Tässä yhteydessä esitetty aikataulu edellytti         pungille on ollut huomattavia taloudellisia kus-
7565: rakennustöihin päästävän syksyllä 1978.               tannuksia. Näistä mainittakoon tontilla sijait-
7566:    Valtiovarainministeriö vahvisti 14. 12. 1978       s·evan asuintalon tyhj.entäminen jo syksyllä
7567: kyseisen esisuunnitelman sekä kehotti raken-          1978, sähkömuuntajan siirto sekä viemärin ra-
7568: nushallitusta käynnistämään hankkeen raken-           kentaminen tontille.
7569: nussuunnittelun rakennushallituksen käytettä-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7570: vissä olevan yleissuunnittelumäärärahan turvin        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
7571: ja viemään suunnittelun siihen vaiheeseen, että       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7572: suunnitelmat voidaan täydentää ja rakennustyöt        vaksi seuraavan kysymyksen:
7573: aloittaa suhteellisen lyhyellä varoitusajalla työl-
7574: lisyystilanteen niin vaatiessa.                                 Onko Hallituksen mukaan oikein, et-
7575:    Edellä mainitusta valtiovarainministeriön                 tä hyväksyttyjen rakennushankkeitten
7576: päätöksestä huolimatta rakennussuunnittelu                   aikataulusta edellä esitetyn mukaisesti
7577: edistyi niin hitaasti, että vasta kuluvana syk-              poiketaan, ja
7578: synä pyydettiin rakennustyöstä urakkatarjouk-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7579: sia, vaikka valtion budjettiin sisältyi aloittami-           siin, joilla Outokummun kaupunkiin
7580: seen tarvittava määräraha.                                   suunnitellun valtion virastotalon raken-
7581:    Epävirallisten tietojen mukaan urakkatarjous-             nustyöt saatetaan käyntiin mahdollisim-
7582: ten perusteella laskettavat rakennuskustannuk-               man pian?
7583: set tulevat nousemaan niin korkeiksi, että val-
7584:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7585: 
7586:                                          Matti Puhakka
7587: 
7588: 0880001672
7589: 2                                           1980 vp.
7590: 
7591: 
7592: 
7593: 
7594:                       ·Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
7595: 
7596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     desta johtuen rakennushallitus on tarkistanut
7597: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hankkeen suunnitelmia ja hankkinut uudet
7598: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     urakkatarjoukset, jotka perustuvat rakennushal-
7599: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   lituksen suorittamaan massalaskentaan. Urakka-
7600: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tarjousten perusteella laadittu kokonaiskustan-
7601: Matti Puhakan näin kuuluvasta kirjallisesta        nusarvio on 5 800 000 markkaa. Indeksitarkis-
7602: kysymyksestä n:o 44:                               tettuun kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
7603:                                                    verrattuna urakkatarjousten perusteella laadittu
7604:           Onko Hallituksen mukaan oikein, et-      kustannusarvio on kokonaiskustannusten osalta
7605:        tä hyväksyttyjen rakennushankkeitten        kohonnut 15,1 prosenttia.
7606:        aikataulusta edellä esitetyn mukaisesti         Suoritettujen urakkakyselyjen perusteella on
7607:        poiketaan, ja                               ilmeistä, että tällä hetkellä ei ole mahdollista
7608:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     toteuttaa hanketta edullisemmin. Mikäli hank-
7609:        siin, joilla Outokummun kaupunkiin          keen kustannuksia pyritään oleellisesti alenta-
7610:        suunnitellun valtion virastotalon raken-    maan, edellyttää se hankkeen uudelleenohjel-
7611:        nustyöt saatetaan käyntiin mahdollisim-     mointia ja uudelleensuunnittelua sekä hank-
7612:        man pian?·                                  keen toteutuksen siirtämistä ainakin vuodella.
7613:                                                        Edellä esitetyn johdosta ja ottaen huomioon
7614:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Outokummussa vallitsevan työllisyystilanteen
7615: taen seuraavaa:                                     tarkoituksena on hyväksyä Outokummun viras-
7616:   Valtiovarainministeriön hylättyä 28. 9. 1979     totalohankkeen uusi kustannusarvio ja oikeut-
7617: Outokummun virastotalon rakennushanketta           taa rakennushallitus aloittamaan kohteen ra-
7618: koskevat urakkatarjoukset kustannusten korkeu-     kennustyöt välittömästi.         .
7619:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1980.
7620: 
7621:                                                              Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
7622:                                               N:o 44                                               3
7623: 
7624: 
7625: 
7626: 
7627:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7628: 
7629:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        nadsstyrelsen justerat planerna för projek-
7630: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tet och inbegärt nya entreprenadanbud, vilka
7631: av den 8 februari 1980 till vederbörande med-       grundar sig på en av byggnadsstyrelsen utförd
7632: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     massakalkyl. Den på basen av entreprenadan-
7633: av riksdagsman Matti Puhakka undertecknade          buden uppgjorda totala kostnadskalkylen upp-
7634: spörsmål nr 44:                                     går till 5 800 000 mk. I jämförelse med det
7635:                                                     indexjusterade statsförslaget för innevarande år
7636:           Är det enligt Regeringens uppfatt-        har den på basen av entreprenadanbuden upp-
7637:        ning riktigt att från tidtabellen för god-   gjorda kostnadskalkylen för totalkostnadernas
7638:        kända byggnadsprojekt görs avvikelser        del stigit med 15,1 %.
7639:        på ovan anförda sätt, och                       På basen av de verkställda entreprenadför-
7640:           ämnar Regeringen skrida till åtgärder,    frågningarna är det uppenbart att det inte i
7641:        genom vilka byggnadsarbetena på det          detta nu är möjligt att förverkliga projektet
7642:        statliga ämbetshus som planerats i Outo-     på ett förmånligare sätt. Försöker man sänka
7643:        kumpu stad skulle kunna inledas så           kostnaderna för projektet väsentligt, förut-
7644:        snart som möjligt?                           sätter detta att projektet programmeras och
7645:                                                     planeras på nytt samt att projektets förverk-
7646:                                                     ligande uppskjuts med åtminstone ett år.
7647:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Med anledning av det ovan anförda och med
7648: samt anföra följande:                               beaktande av sysselsättningsläget i Outokumpu
7649:   Efter det att finansministeriet 28. 9. 1979       är avsikten att godkänna den nya kostnads-
7650: förkastat entreprenadanbuden på det byggnads-       kalkylen för ämbetshuset i Outokumpu samt
7651: projekt som avsåg ämbetshuset i Outokumpu           bemyndiga byggnadsstyrelsen att omedelbart
7652: på grund av de höga kostnaderna har bygg-           inleda byggnadsarbetena.
7653:      Helsingfors den 5 mars 1980.
7654: 
7655:                                                                      Finansminister Ahti Pekkala
7656:                                                         1980 vp.
7657: 
7658: Kirjallinen kysymys n:o 45.
7659: 
7660: 
7661: 
7662: 
7663:                                    M. , Puhakka: Kuulovammaisten apuvälineitten hankinnan tur-
7664:                                        vaamisesta.
7665: 
7666: 
7667:                          E d u s k u n ri a n     H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
7668: 
7669:    Kuulovamma on aina vakava kommunikaa-                          yhteiskunnan jäsenenä ja s1ma mielessä vält-
7670: tio-ongelma. Lähes kaikki kuulovammaiset tar-                     tämättömiä, kuulovammaisen jokapäiväiseen
7671: vitsevat apuvälineitä voidakseen täysipainoises-                  elämään liittyviä laitteita.
7672: ti osallistua yhteiskunnan toimintaan ja käyt-                       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7673: tää niitä palveluja, joita kansalaisille tarjotaan.               tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
7674: Tarvittavat apuvälineet ovat hyvin erilaisia -                    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7675: kuuro tarvitsee t1,11kin, siis ihmisen, ja visuaa-                vaksi seuraavan ·kysymyksen:
7676: liseen viestintään liittyviä teknisiä apuvälinei,
7677: tä; huonokuuloinen sen sijaan tarvitse audi-                                Onko Hallitus tietoinen, että kuulo-
7678: tiivisiä, ääntä vahvistavia laitteita.                                   vammaisten apuvälineitten avustuksessa
7679:    Invaliidihuoltolain perusteella myönnetään                            on edelleen voimassa varallisuusharkin-
7680: kuulovammaisille apuvälineitten hankkimiseen                             taan perustuva avustusjärjestelmä, ja
7681: varallisuusharkintaan perustuen avustusta. Kuu-                          jos on,
7682: lovammaisten apuvälineitten kohdalla noudate-                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7683: taan varallisuusharkintaa, vaikka se on yleisesti                        ryhtyä, että kuulovammaisten apuväli-
7684: poistettu monien jopa puhtaasti esteettistä mer-                         neet saataisiin varallisuusharkinnasta: ir-
7685: kitystä omaavien apuvälineitten kohdalta. Kui-                           rotetuksi ja niiden riittävä yhteiskun-
7686: tenkin kuulovammaisten apuvälineet ovat heil-                            nallinen tuki hankinnan helpottaJl1isek-
7687: le ainoa tie kommunikaatioon sekä toimintaan                             si turvatuksi?                         ·
7688:         Helsingissä 8 päivänä helmik1,1uta 1980.
7689: 
7690:                                                 Matti Puhakka
7691: 
7692: 
7693: 
7694: 
7695:                                                 \ "''   ..   ·~
7696: 
7697:     '    "
7698: 
7699: 
7700: 
7701: 
7702:                                                                                              .. '
7703: 
7704: 
7705: 
7706: 
7707: 0880001661
7708: 2                                                       1980 vp,
7709: 
7710: 
7711: 
7712: 
7713:                                   E d u s k u n n a n H e r r a P u h e>. m .i e h e 11 e.
7714: 
7715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Näillä tarkoitetaan sellaisia asunnon varustei-
7716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                  siin kuuluvia lähinnä invalidin jokapäiväiselle
7717: olette 8 päivänä helmikuuta 1~80 päivätyn kir-                 elämälle ja tarkoituksenmukaiselle asumiselle
7718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                tarpeellisia laitteita; kuten kuulovammaisten
7719: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                valomerkillä hälyttäviä ovikelloja.
7720: :M,:vPuhakrut näin kuuluvasta kirjallisesta ky-                    InvalidihuoUop ·varaUisuusharkinnan yleisenä
7721: ~bestä                 n:o 45:-                                periaatteefla ·'on ollut; ettei invaliidihuoltolain
7722:                                                                piiriin kuuluvan henkilön itsensä suoritett'ftvak-
7723:             -.. Onko Hallitus tietoinen, että kuulo-           si jää seUaisia kustannuksia, joiden suorittami-
7724:             ,vammaisten apuvälineitten avustuksessa            nen olerinåisesti vaikeuttaisi hänen ja hänen
7725:         -., ,pn edelleen voimassa varallisuusharkin-           perheensä toimeentuloa. Lisäksi varattomuus
7726:              taan perust{lva avustusjärjestelmä, ja            tai vähävaraisuhs, jota arvioitaessa otetaan huo-
7727:              jos on,                                           mioon kaikki asianomaisen ja hänen perheen-
7728:              ,: :mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sä toimeentuloon 'vaikuttavat seikat, puoltaa
7729:             ryhtyä, -että kuulovammaisten .apuväli-            kaikissa tapauksissa lääkintähuoltokustannusten
7730:          . n,eet saataisjin varallisuusharkinnasta ir-         suorittamista kokonaisuudessaan invalidihuol-
7731:              i'Qtetuksi ja niiden riittävä yhteiskun-          tona.
7732:              nallinen tuki hankinnan helpottamiseksi               Sosiaalihallitus onkin pyrkinyt suorittamaan
7733:  , ) . -. ,~u,rvatuksi?                                        apuneuvoista: aiheutuvat kustannukset· koko-
7734:     .-   ·~·   .   .                                           naan invalidihuoltona valtion varoista invalidin
7735:      V<lS~uksena    kysymykseen esitän kunnioitta-             varallisuudesta riippumatta. Olennaisena· poik-
7736: vasti     seuraavaa:-
7737:  .... , ·····... ..       '                                    keuksena tästä käytännöstä ovat olleet kuulo-
7738:    : lmHidihuoltolaiti 8 § :n 2 momentin nojalla               kojeet ja· erikoissilmälasit, joiden kohdalla on
7739: suoritetaan lain tarkoittamasta lääkintähuollos-               noudatettu erityistä taloudellista tarveharkin-
7740: ta aiheutuneet kustannukset, mikäli niistä ei                  taa.
7741: ole tuleva suoritusta muun lain kuin lasten-                       Kuulokojeiden kustannukset maksetaan ko-
7742: suojelu- tai huoltoapulain perusteella, henkilön               konaan niissä tapauksissa, joissa asianomaisen
7743: varallisuudesta riippuen. Kuitenkin henkilökoh-                osallistumista kustannuksiin ei voida pitää koh-
7744: taiseen käyttöön tulevan apuneuvon osalta, sen                 tuullisena apuneuvon saajan alaikäisyyden tai
7745: mukaan kuin sosiaalihallitus määrää, suorite-                  vähävaraisuuden takia. Samoin kokonaan kor-
7746: taan kustannukset kokonaan valtion varoista.                   vaamista on sosiaalihallituksen ohjeiden mu-
7747:      Apuneuvolla tarkoitetaan invaliidihuoltolain-             kaan pidetty oikeana silloin, kun henkilö 16
7748: säädännössä henkilökohtaista ja yksilöllisesti so-             vuotta täytettyään jatkaa opintojaan eikä ole
7749: vitettua invalidin työtä, liikuntakykyä tai muu-               ansiotyössä.
7750: ta jokapäiväistä elämää edistävää välinettä, ku-                   Apuvälineitä sekä asuntoon kuuluvia välinei-
7751: ten kuulovammaisten osalta kuulokojetta.                       tä ja laitteita invalidihuoltona myönnettäessä
7752:      Apuvälineellä tarkoitetaan invalidihuollossa              edellytetään niiden luonteen takia, että hen-
7753: invalidin työn, liikkumisen tai muun jokapäi-                  kilö itse osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan
7754: väisen elämän edistämiseksi henkilökohtaisesti                 niistä aiheutuvien kustannusten suorittamiseen.
7755: tarpeellista, mutta ei yksilöllisesti sovitettua               Apuvälineiden ja laitteiden antamisessa nouda-
7756: välinettä tai laitetta. Apuvälineitä ovat kuulo-               tetaan tiukempaa varallisuusharkintaa kuin apu-
7757: vammaisten osalta heidän tarvitsemansa nau-                    neuvojen kohdalla. Kuitenkaan apuvälineiden
7758: hurit puheenharjoituksessa.                                    ja laitteiden myöntämisessä eivät tarveharkin-
7759:      Vaikeavammaiselle invalidille voidaan invalii-            nan pääsäännön ja yleisen käytännön mukaan
7760: dihuoltolain mukaan antaa myös välttämättö-                    lapset ja vähävaraiset henkilöt joudu osallis-
7761: miä asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita.                  tumaan kustannuksiin.
7762:                                                                                                         , •. /j
7763:                                              N:o 45
7764: 
7765:    Invalidihuoltona on vuonna 1978 kustannet-         Sosiaalihallituksessa selvitetään parhaillaan
7766: tu kuulokojeita ja niiden korjauksia kaikkiaan     varallisuusharkinnan poistamista kuulokojeiden
7767: 7,6 miljoonalla markalla arviolta lähes 7 000      osalta, koska se on invaliidihuoltolain mukaan
7768: kuulovammaiselle. Kuulokojeet ovatkin suurin       sosiaalihallituksen määrättävissä ja koska ylei-
7769: yksittäinen apuneuvoryhmä invalidihuollossa.       set edellytykset kuulokojeiden antamiseen ovat
7770: Kuulokojeiden paristoihin, johtoihin yms. käyt-    muuttuneet.
7771: tökuluihin on invalidihuoltona annettu valtion        Varallisqusharkinnan poistaminen annettaessa
7772: varoista yhteensä 1 ,3 miljoonaa markkaa noin      invalidihuoltona apuvälineitä ja asuntoon kuu-
7773: 7 100 kuulovammaiselle. Erilaisiin teknisiin       luvia laitteita edellyttää invaliidihm;>ltolain
7774: apuvälineisiin ja laitteisiin on invalidihuollon   muuttamista.
7775: määrärahoja käytetty lähes 0,7 miljoonaa mark-        Invaliidihuoltolainsäädännön kokonaisuudis-
7776: kaa. Siten on vuonna 1978 korvattu kuulo-          tus sisältyy ministeriössä valmisteilla olevaan
7777: vammaisten apuneuvoja, välineitä ja laitteita      kuntoutumistoiminnan kokonaisuudistukseen. ·
7778: kaikkiaan lähes 9,6 miljoonalla markalla.
7779:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
7780: 
7781: 
7782:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
7783: 
7784: 
7785: 
7786: 
7787:                                                                                                 :,;
7788: 
7789: 
7790: 
7791: 
7792:                                                                                         _,·,·
7793: 
7794:                                                                                           '· . . '.   •.-!;
7795: 4                                                           198() vp.
7796: 
7797: 
7798: 
7799: 
7800:                                                 · TilF R~ksdagens Herr Talman.
7801: 
7802: ':;
7803:   :~;~~~. syft~ 3 §, .1             . -r ·.   möl11.
7804:                                 tiks4agsordningen                  stad hörande a:nordningar, som främst erford-
7805: ätige~' ii~r. ·Ni, ·Herr Talman, med Eder skri-                   ras för invalids dagliga liv och ändamålsenli-
7806: vl:!lie'~:V: 'deh 8 febtuari 198o till vederböran-                ga 'boefide, t,ex. dörrklocka med ljuss1gnal för
7807: <lcr .~e4lem.av statsrådet. för avgivande av svar                 hörselskadade.
7808: ~'V~,t's~ht, åvskrift av följande ..av ~iksdagsman                    Den ,allmänna principen vid förmögenhets-
7809: 1\(, ~~1h:tkk11. undertecknade sporsmal nr 45:
7810:       : ~   ·'   j. :. ,. i \   •
7811:                                                                   prövning inom invalidvården har varit den,
7812:                                                                  ·att person som omfattas av lagen om invalid-
7813:                       Är Regeringen medveten om att ett           vård inte själv måste erlägga sådana kostna-
7814:                    understödssystem som baseras på för-           der, vilkas erläggande väsentligt skulle försvå-
7815:                    mögenhetsprövning alltfort är gällande         ra hans och hans familjs utkomst. Vidare gäl-
7816:                    i fråga om understöd för hjälpmedel            ler, att om berörda person är obemedled ellet
7817:                    för hörselskadade, och om detta är             mindre bemedlad, så främjar detta i vart och
7818:                  < fallet,                                        ett fall erläggandet av medici:nalvårdskostnader-
7819:                       vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        na helt och hållet såsom invalidvård. Vid
7820:                    ta för att hjä1pmedlen för hörselskada-        prövning av, huruvida person är mindre be-
7821:                    de skulle göras oberoende av förmögen-         med1ed eller obemedlad, beaktas alla fa:ktorer
7822:                    hetsprövning och för att säkra ett till-       som påverkar vederbörandes och hans familjs
7823:                    räckligt samhälleligt stöd för att under-      utkomst.
7824:                    lätta anskaffandet av dylika hjälpmedel?           Socialstyrelsen har även strävat till att er-
7825:                                                                   lägga de kostnader, som föranleds av hjälpme-
7826:    Såsom svar på detta spörsmål ,får jag vörd-                    del, helt och hållet såsom invalidvård av sta-
7827: samt anföra följande:                                             tens medel oberoende av invalidens förmögen-
7828:    Med stöd av 8 § 2 mom. lagen om inva-                         het. Ett väsentligt undantag från denna praxis
7829: Hdvård erläggs kostnaderna som föranleds av                      har varit hörapparater och specialglasögon, i
7830: i lagen åsyftad medicinalvård, såframt de inte                    fråga om vilka man har iakttagit särskild eko-
7831: skall bestridas med stöd av annan lag än la-                      nomisk behovsprövning.
7832: gen om barnskydd eller lagen om socialhjälp,                         Kostnaderna för hörapparater erläggs i sin
7833: beroende på invalidens förmögenhet. I fråga                       helhet i de fall, där vederbörandes deltagande
7834: om hjälpmedel för personligt bruk erläggs kost-                   i erläggandet av kostnaderna inte kan anses
7835: naderna dock, i enlighet med vad socialsty-                       rimligt på grund av att han är minderårig
7836: relsen bestämmer, helt av statens medel.                          eller mindre bemedlad. I enlighet med social-
7837:    Med hjälpmedel åsyftas i invalidvårdslagstift-                 styrelsens direktiv har det likaså ansetts riktigt
7838: ningen personligt och individuellt avpassat                       att ersätta kostnaderna helt då person efter
7839: hjälpmedel som främjar invalids arbete, rörel-                    att ha fyllt 16 år fortsätter sina studier och
7840: seförmåga eller dagliga liv i övrigt, såsom                      in te .förvärvsarbetar.
7841: hörselskadads hörapparat.                                            Vid bevil>jandet av hjälpredskap samt tili bo-
7842:    Inom invalidvården avses med hjälpredskap                      stad hörande redskap och anordningar förut-
7843: redskap ellet anordni:ng som är behövliga för                     sätts på grund av deras natur, att berörda
7844: invalid personligen till främjande av hans ar-                   person själv i mån av möjligheter deltar i
7845: bete, rörelseförmåga ellet dagliga liv i övrigt,                 erläggandet av kostnaderna som föranleds av
7846: men som inte är individuellt avpassat. Hjälp-                    dem. Vid tilldelning av hjälpredskap och an-
7847: redskap är t.ex. de bandspelare som hörselska-                   ordningar iakttas strängare förmögenhetspröv-
7848: dade behöver vid talövningar.                                     ning än i fråga om hjälpmedel. Ukväl behö-
7849:    Enligt lagen om invalidvård kan höggradigt                    ver enligt huvudregeln och allmän ptaxis an-
7850: handikappad invalid också tilldelas nödvändi-                    gående behovsprövning vid beviljandet av red-
7851: ga, till bostaden hörande redskap och anord-                     skap och anordningar barn o.ch mindre bemed-
7852: ningar. Med sådana avses till utrustning i bo-                   lade personer inte delta i kostnaderna.
7853:                                               N:o 45                                              5
7854: 
7855:    Ar 1978 bekostades hörapparater och re-              Inom socialstyrelsen utreds som häst slo-
7856: parationer av dylika såsom invalidvård för          pandet av förmögenhetsprötmingen för hörap-
7857: sammanlagt 7,6 milj. mk för enligt beräkning        paraternas del, emedan socialstyrelsen enligt
7858: inemot 7 000 hörselskadade. Hörapparaterna          lagen om invalidvård kan bestämma därom
7859: utgör även den största hjälpmedelsgruppen           och emedan de allmänna förutsättningarna för
7860: inom invalidvården. För hatterier och ledning-      tilldelning av hörapparater har förändrats.
7861: ar till hörapparater och för andra dylika drifts-       Slopandet av förmögenhetsprövning vid till-
7862: kostnader har sammanlagt 1,3 milj. mk bevil-        delning av hjälpredskap och tili bostad höran-
7863: jats av statsmedel för ca 7 100 hörselskadade.      de anordningar såsom invalidvård förutsätter
7864: För olika tekniska hjälpredskap och anordning-      ändring av lagen om invalidvård.
7865: ar har av anslag för invalidvården använts              En totalreform av Iagstiftningen om invalid-
7866: nära 0,7 milj. mk. Sålunda har under år 1978        vård ingår i den helhetsreform av rehabilite-
7867: hjälpmedel, hjälpredskap och anordningar för        ringsverksamheten som bereds vid ministeriet.
7868: hörselskadade ersatts med nära 9,6 milj. mk.
7869:      Helsingfors den 22 februari 1980.
7870: 
7871: 
7872:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
7873: 
7874: 
7875: 
7876: 
7877: 1880001661
7878: _, :t:
7879:                                              1980 vp.
7880: 
7881: Kirjallinen kysymys n:o 46.
7882: 
7883: 
7884: 
7885: 
7886:                                  Perho: Työvoimatoimiston vastaanoton järjestämisestä Pöytyälle.
7887: 
7888: 
7889:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11e.
7890: 
7891:    Turun työvoimatoimiston toiminta-alue Var-          Kun Pöytyän kunnan taloudellinen kehitys
7892: sinais-Suomessa on laaja. Sen äärialueilta on       viime vuosina on ollut suhteellisen heikkoa, on
7893: matkaa toimistoon kymmeniä kilometrejä. Esi-        kunnan toimesta ja lukuisissa eduskunta-alait-
7894: merkiksi Pöytyän kunnasta on noin 40-50 ki-         teissa esitetty kunnan ottamista kehitysaluei-
7895: lometriä Turkuun asukkaan asuinpaikasta riip-       den ulkopuoliseksi tukialueeksi sen pohjoisten
7896: puen.                                               naapurikuntien tapaan. Työvoimatoimiston vas-
7897:    Ylipitkistä matkoista työttömälle aiheutuuei-    taanoton järjestäminen kuntaan voisi olla osal-
7898: ta kuluja ei korvata. Tämä on jo sinänsä vai-       taan parantamassa taloudellista kehitystä Pöy-
7899: keuttamassa työttömän asemaa, mutta se ai-          tyällä. Samalla parannettaisiin tilannetta naapu-
7900: heuttaa jopa ajoittaista piilotyöttömyyttä kun-     rikuntien työttömien osalta.
7901: nan alueella, koska matka työvoimatoimistoon           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
7902: on pitkä.                                           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
7903:    Kunnan talouteen tilanne heijastuu suhteelli-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7904:  sen hyvinä työllisyyslukuina. Ne vastaavasti es-   raavan kysymyksen:
7905: tävät kuntaa pääsemästä riittävästi ja kunnan
7906: todellista tilannetta vastaavasti osalliseksi mm.             Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-
7907:  valtion eri rahoitusmuodoista, joilla tuetaan             toimiston vastaanoton järjestämiseksi
7908:  työllisyyttä. Kunta joutuu eräänlaiseen kiertee-          Pöytyän kuntaan?
7909:  seen, jota osaltaan ovat vauhdittamassa ylipit-
7910:  kät matkat työvoimatoimiston toimipisteeseen.
7911:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
7912: 
7913:                                           Heikki Perho
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 
7918: 0880001384
7919: 2
7920: 
7921: 
7922: 
7923: 
7924:                                                    ·r .
7925: 
7926: 
7927: 
7928:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7929: 
7930:    yaltiopäiväjä_rjestyksen 37 §:n 1 momen-          missa onkin järjestää Pöytyälle Turun työyoi-
7931: tissä ·mairlitussa tarkoituksessa ·Te, Herra Pu-     matoimistoil sivuvåstaanotto, josta välttämät-
7932: hemies; - olette · 8 päivänä helmikuuta 1980         tömimmät työvoimapalvelut voisi saada. Vas-
7933: päivätyn kirjeenne ··ohella toimittanut valtio-      taanoton järjestäminen edellyttää kuitenkin
7934: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lisäresursseja. Koska 40-50 km matka työ-
7935: kansanedustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta         voimatoimistoon on koko maata ajatellen kes-
7936: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                   kimääräistä     lyhyempi,   työvoimaministeriön
7937:                                                      mahdollisuudet lisäresurssien osoittamiseen
7938:           Mitä_ Hallitus aikoo tehdä työvoima-       Turun työvoimapiirille ko. palvelujen järjestä-
7939:        toimiston vastaanoton järjestämiseksi         mistä varten riippuvat siitä, missä määrin mi-
7940:        Pöytyän kuntaan?                              nisteriö saa lisävaroja hallintonsa kehittämi-
7941:                                                      seen. Työvoimaministeriö tulee lähiaikoina te-
7942:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kemään lisähenkilöstöesityksen, jolla työvoima-
7943: tavasti seuraavaa:                                   hallinnon palvelukykyä merkittävästi paran-
7944:    Pöytyän kunnan asukkaiden matka Turun             hettaisiin. Tämän toteutuessa olisi myös mah-
7945: työvoimatoimistoon, jottka toimialueeseen Pöy-       dollista toteuttaa kysymyksessä tarkoitetun
7946: tyä kuuluu, on Turun työvoimapiirissä lähes          vastaanoton järjestäminen Pöytyälle.
7947: pisin. Tämän vuoksi piiritoimiston suunnitel-
7948:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
7949: 
7950:                                                                Työvoimaministeri Arvo Aalto
7951:                                              N:o 46                                                3
7952: 
7953: 
7954: 
7955: 
7956:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7957: 
7958:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          tis grunda Aho arhetskraftshyrås sidomottag-
7959: ningen avser har Ni, Herr Taiman, med Eder         ning, som kunde erhjuda den nödvändiga ar-
7960: skriveise av den 8 fehruari 1980 tili veder-       hetskraftsservicen. Grundande av en sidomot-
7961: hörande mediem av statsrådet för hesvarande        tagning kräver dock extra resurser. Då 40-
7962: översänt avskrift av föijande, av riksdagsman      50 kiiometers avstånd tili närmaste arhets-
7963: Heikki Perho ställda skriftliga spörsmåi nr 46:    kraftshyrå är kortare än det genomsnittliga för
7964:                                                    hela Iandet, är arhetskraftsministeriets möjlig-
7965:           Vad ämnar Regeringen göra för            heter att anvisa tiliäggsresurser åt Aho ar-
7966:        arrangerande av en arhetskraftshyrås        hetskraftsdistrikt för anordnande av nämnda
7967:        sidomottagning i kommunen Pöytis?           tjänster heroende av de tiliäggsmedel som
7968:                                                    ansiås för ministeriet för förvaltningens utveck-
7969:     Som svar på detta spörsmåi anför jag vörd-     Iande. Arhetskraftsministeriet kommer att
7970: samt föijande:                                     inom en nära framtid framiägga ett försiag
7971:     Inom Aho arhetskraftsdistrikt har invå-        tili extra personai, vilket skulie hetydligt för-
7972: narna i kommunen Pöytis det i det närmaste         hättra arhetskraftsförvaltningens       servicehe-
7973: Iängsta avståndet tili Aho arhetskraftshyrå,       redskap. Dess förverkligande skulle samtidigt
7974: tili vars verksamhetsområde kommunen hör.          möjliggöra upprättandet av den i spörsmåiet
7975: Därför har distriktshyrån pianer på att i Pöy-     avsedda sidomottagningen i Pöytis.
7976:      Heisingfors den 26 fehruari 1980.
7977: 
7978:                                                             Arhetskraftsminister Arvo Aalto
7979:                                               1980 vp.
7980: 
7981: Kirjallinen kysymys n:o 47.
7982: 
7983: 
7984: 
7985: 
7986:                                   Niskanen: Virkavääristymistä Oulun yliopistossa.
7987: 
7988: 
7989:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
7990: 
7991:     Oulun yliopiston erilaisissa toimistotehtåvis-    säilynyt toimistoapulaisen nimikkeen mukai-
7992: sä olevan henkilökunnan tehtävien vaatimusta-         sena.
7993: so ei vastaa virkanimikettä eikä pa1kkaluokkaa.          Esimerkiksi Oulun yliopiston luonnontieteel-
7994: YHopistojen toimistohenkilökunnan palkkaus           lisen tiedekunnan (2 134 opiskelijaa, 183 opet-
7995: on siinä määrin alhainen, että hallituksen olisi      tajaa ja 103 muuhun henkilökuntaan kuulu-
7996: ryhdyttävä pikaisesti korjaamaan niinsanotut          vaa) hallintopäätösten valmistelu ja täytäntöön-
7997: virka vääristymät.                                   pane hoidetaan neljän kokopäivätoimisen ja yh-
7998:     Valtion vakinaiset ja ylimääräiset virat ja      den puolipäivätoimisen virkamiehen voimin.
7999: toimet perustetaan s~dottuina tiettyihin palk-       Henkilökuntaa on Hian viihän. Se merkitsee ki-
8000: kausluokkiin. Virkojen ja toimien tehtävänku-        reätä työtahtia ja sitä, että myös toimistoapu-
8001: vaukset saattavat kuitenkin vuosien kuluessa         laiset joutuvat tekemä,än erittäin monitahoisia,
8002: huomattavastikin muuttua mm. toiminnan laa-           suurta huolellisuutta ja vastuullisuutta edellyt-
8003: jentumisen ja uudelleen suuntautumisen vuok-          täviä tehtäviä. Toimistoapulaisten tehtävänkuva
8004: si. TäJlöin saattaa syntyä voimakas niinsanottu      osoittaa, että Oulun yliopistossa kanslistin teh-
8005: virkavääristymä viran tai toimen· nimikkeen,          täviä hoidetaan toimistoapulaisen vil1kanimik-
8006: tehtävien vaatimustason ja toisaalta palkkaluo-      'kee1Iä ja palkkaluokaLia. Näin on myöskin Ou-
8007: kan väliille. Eduskunnan hyväksymässä j:ärjeste-     lun yliopiston muissa tiedekunnissa ja näin on
8008: lyvaJ.tuuslaissa mahdolHstetaan viran tai toimen      myöskin monissa muissa yliopistoissa. Tällä
8009: nimrkkeen muuttaminen paremmin tehtäviä vas-         hetkellä virkavääristymät lienevät kuitenkin
8010: taavaksi. Lain käyttömahdollisuudet on kuiten-        kaikkein ongelmallisin kysymys Oulun yliopis-
8011: kin koettu lähes olemattomiksv.                       tossa.
8012:     Erityisen suuriksi virkavääristymät ovat muo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjä·rjes-
8013: dostuneet yliopistoissa, mm. Oulun yliopistossa.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8014: Yliopiston aloittaessa toimintaansa toimistoapu-     kunnioittaen vartioneuvoston asianomaisen jäse-
8015: laisten tehtävien 'laatu ja määrä olivat sopusoin-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8016: nussa toimistoapulaisen virka- tai toiminimik-
8017: keen kanssa. Yliopiston toiminnan kaikenpuoli-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8018: nen laajentuminen on johtanut siihen, että toi-              Oulun yliopiston· henkilökunnan kes-
8019: mistoapulaiset joutuvat nykyisin hoitamaan huo-              •kuudessa on virkavääristymiä, ja
8020: mattavan itsenäisiä ja vaativia tehtäviä. Toi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8021: mistoapulaisilta edeHytetään aivan uudenlaisia               ryhtyä näiden virkavääristymien oikaise-
8022:  tietoja ja taitoja, usein mm. varsin hyvää vie-             miseksi siten, että henkilökuntaan kuu-
8023: raiden kielten taitoa. Pal~kaus on kuitenkin                 1uvien pa&kaluokka ja virkanimike vas-
8024:                                                              taisi nykyistä paremmin tehtäv,äkenttää?
8025:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8026: 
8027:                                            Helvi Niskanen
8028: 
8029: 
8030: 
8031: 
8032: 088000144A
8033: 2                                            1980 vp.
8034: 
8035: 
8036: 
8037: 
8038:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
8039: 
8040:    Valtiopäiväjärj-estyksen 37 §:n 1 momentissa     Siksi onkin välttämätöntä seurata virka-, toimi-
8041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja tehtävärakenteen kehittymistä ja pyrkiä vi-
8042: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-      rasto- ja laitoskohtaisesti tarkoituksenmukaisen
8043: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Nrkenteen Juomiseen. Edelleen tulisi pyt'kiä yh-
8044: omaiseltle j.äsene1le jäljennöksen kansanedustaja   denmukaistamaan ja harventamaan virka-, toimi-
8045: Niskasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     ja tehtä'Vänimikkeitä. Näihin tavoitteisiin voi-
8046: sestä n:o 47:                                       daan päästä käyttämäUä hyväksi niitä mahdol-
8047:                                                     lisuuksia, joita valtion virkojen ja toimien jär-
8048:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       jestelyvaltuus'laki (767 /76) ja -asetus (768/
8049:        Oulun yliopiston henkilökunnan kes-          76) suovat.
8050:        kuudessa on virkav.ääristymiä, ja .             Järjeste1yvahuuslaissa ja -asetuksessa on sää-
8051:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      detty, missä tapauksessa asetuksella saadaan
8052:        ryhtyä näiden virkavääristymien oikaise-     perustaa virastossa tai laitoksessa takkautettu-
8053:        miseksi siten, että henkilökuntaan kuu-      jen avoimina olleiden virkojen ja toimien ti-
8054:        luvien palkkaluokka ja virkanimike vas-      laUe uusia virkoja ja toimia,· muuttaa virkojen
8055:        taisi nykyistä paremmin tehtäväkenttää?      ja toimien nimiä, opetusalaa tai tehtäväpiiriä
8056:                                                     tahi v·ahioneuvoston päätöksellä siirtää vit'koja
8057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      ja toimia viraston tai laitoksen sisätlä.
8058: seuraavaa:                                             Edellä tarkohetut asetukset ja valtioneuvos-
8059:    Toimistohenkilöstön tehtävät ovat viime vuo-     ton päätökset esitellään valtiovarainministeriön
8060: sina lähinnä tekniikan kehityksen ja yleisen        toimesta. Ylimääräisiä toimia >lakkautetaan ja
8061: koulutustason nousun myötä muuttuneet no-           perustetaan tai muutetaan nimeltään, opetusalal-
8062: peasti useilla valtionhallinnon sektoreiHa. On      taan tahi tehtäväpiiriltään taikka siirretään jär-
8063: luonnollista, että tehtävät kehityksen edetessä     jestelyva1tuuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetulla
8064: monipuolistuvat ja tulevat vaativammiksi. Ke-       tavalla va1tiovarainminisveriön päätöksellä. Mi-
8065: hitystä ei ole valtionhallinnossa kuitenkaan        käli tehtävien tarkoituksenmukainen hoitami-
8066: pelkästään seurattu syrjästä, vaan toimistotyön     nen edellyttää järjestelyvaltuuksien käyttämistä,
8067: kehittäminen on haUinnossa nykyisin vahvasti        tulee virastojen ja laitosten tehdä tätä tarkoit-
8068: esillä. Valtion työmarkkinalaitos on yhteistyössä   tavat ehdotuksensa valtioneuvoston kanslia1le
8069: valtion henkilostöjärjestöjen kanssa toteuttanut    tai asianomaiselle ministeriölle. Ministeriöiden
8070: hiljattain laajan toimistoalan toimenkuvaussel-     asiana on tehdä virkajärjestelyesityksiä valtio·
8071: vityksen. Va>ltion toimistohenkilöstöä koskeva      varainministeriö.tle. Valtiovarainministeriö pitää
8072: toimenkuvaus on ollut kehiteltäv·änä jo vuo-        erityisen tarpeellisena, että järjestelyvaltuus-
8073: desta 1973 · alkaen. Toimenkuvaussel'vitvksen       laissa ja -asetuksessa tarkoitettuja virkanimiä
8074: piiriin on kuulunut s~kä virka" että 'työs~htei­    koskevia muutosesityksiä tehdään. Tätä seik-
8075: nen toirnistohenkilöstö. ·Vuoden 1979 keväällä      kaa on hallituksen taholta painotettu jo useam-
8076: loppuun saatetulla toimenkuvauskyselyllä kerät-     man vuoden ajan muun muassa tulo- ja meno-
8077: tyjen tietojen tulostaminen on vielä kesken.        arvion laadintaohjeissa.
8078: Voidaan kuitenkin todeta, että saatua toimen-·         Oulun yliopistossa toimi tammikuussa 1980
8079: kuvaustiedostaa voidaan käyttää hyväksi muun        virka- ja työsuhteista toimistohenkilöstöä kans-
8080: muassa vit~kojen ja toimien nimikkeitä koske-       listin, apulaiskansiistin ja toimistoapulaisen ni-
8081: vissa selvityksissä.                                mikkeiHä seuraavasti: kansHsteja oli 38, apu-
8082:    Yliopistojen toiminnan laajeneminen ja tut-      laiskanslisteja 42 ja toimistoapulaisia 29 kap-
8083: kimustoiminnan ·kehittäminen saattavat myös         paletta. Viimeisimmän käytöss•ä olevan henkHö-
8084: toimistohenkilöstön uusien haasteiden eteen.        tiedustelun mukaan oli lokakuussa 1978 val-
8085:                                              N:o 47                                                 3
8086: 
8087: tion palveluksessa virka- ja työsuhteessa toi-     rakenne ole vääristynyt ainakaan siten, että
8088: mistoapulaisen nimikkeellä palvelevaa toimisto-    toimistoapulaisia olisi huomattavan paljon jo'ko
8089: henkilöstöä Turun, Tampereen, Jyväskylän ja        tyypillisiä toimistotehtäviä suorittavasta henki-
8090: Ou'lun yliopistoissa seuraavasti: Turun yliopis-   löstöstä tai koko henkilöstöstä. Edellä oleva
8091: tossa toimi toimistoapula1sen nimikkeellä          vertailu ei tietenkään sulje pois sitä mahdolli-
8092: 3,2 % koko henkilöstön -lukumäärästä, Tam-         suutta, että virkaJärjestelyin suoritettaisiin tar-
8093: pereen yliopistossa 3,7 %, Jyväskylän yliopis-     peellisia nimikemuutoksia, mikäli järjestelyval-
8094: tossa 4,0% ja Oulun yliopistossa 2,9 %. Edel-      tuusJain ja -asetuksen mukaiset edellytykset
8095: lä olevista luvuista voidaan tehdä se johtopää-    täyttyvät.
8096: tös, ettei Oulun yliopiston toimi- ja tehtävä-
8097:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1980.
8098: 
8099:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
8100: 4                                             1980 vp.
8101: 
8102: 
8103: 
8104: 
8105:                             T i ll R i k s d a g en s .He r r Ta~ m a n.
8106: 
8107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         het ställer också byråpersonalen inför nya ut-
8108: anger har Ni, Herr TaLman, med Eder skri-            maningar. Därför ·ät det också nödvändigt att
8109: velse av den 8 februad 1980 till vederbörande        följa med utvecklingen av tjänste-, befattnings-
8110: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       och uppgiftsstrukturen och eftersträva skapan-
8111: jande av riksdagsman Niskanen undertecknade          det av en ämbetsverks~ och inrättningsmässi,gt
8112: spörsmål nr 47:                                      funktionell struktur. Vidare borde man vinn-
8113:                                                      lägga sig om att förenhetliga och gallra bland
8114:           Är Regeringen medveten om att det          tjänste-, befattnings- och uppgiftsbenämningar-
8115:        bland personalen vid Uleåborgs univer-        na. Denna målsättning kan man nå genom att
8116:        sitet råder disproportion i fråga om          tillgodogöra sig de möjligheter som bgen (767/
8117:        tjänsterna, och                               76) och förordningen (768/76) om befogen-
8118:           vilka åtlgärder ämnar Regeringen vidta     het att reglera statens tjänster och befattningar
8119:        i avs1kt att rätta till dessa disproportio-   tillåter.
8120:        ner så, att de anställdas ·löneklass och          1 lagen och förordningen om reglerings-
8121:        tjänstebenämning bättre än för närvaran-      befogenhet stadgas i vilket fall man genom
8122:        de ska11 matsvara arbetsuppgifterna?          förordning vid ämbetsverk eller inrättning får
8123:                                                      inrätta nya tjänster och befattn!ingar i stäHet
8124:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        för indragna tjänster och befattningar som
8125: samt anföra roljande:                                varit vakanta, ändra benämningen på tjänster
8126:    Under de senaste åren har byråpersonalens         och befattningar, undervisningsområde e1ler
8127: uppgifter närmast som en följd av teknisk ut-        uppgifter eller genom beslut av statsrådet över-
8128: veckling och höjd all'män utbildningsnivå snabbt     föra tj.änster och befattningar inom ämbetsverk
8129: förändrats inom flera av statsförvaltningens         eller inrättning.
8130: sektorer. Det är naturligt att uppgifterna med           Ovan avsedda förordn1ngar och statsrådsbe-
8131: fortskridande utveckling blir mer mångsidiga         slut föredras på försorg av finansministeriet.
8132: och mer krävande. Inom statsförvaltningen har        Extraordinarie befattningar indras och inrättas
8133: man dock inte bara passivt följt med utveck-         eller ändras tili benämning, undervisningsom-
8134: lingen, utan utvecklandet av byråarbetet är i        råde eHer uppgifter för dem eller överförs så-
8135: detta nu mycket aktuellt inom förvaltningen.         som avses iJ lagen och förordningen om regle-
8136: Statens arbetsmarknadsverk har i samråd med          ringsbefogenhet genom beslut av finansministe-
8137: statens personalorganisationer nyligen genom-        riet. Om ett ändamålsenligt handhavande av
8138: tört en omfattande utredning av byråbranschens       uppgifterna förutsätter tillämpning av regle-
8139: befattningsbeskrivning. Befattningsbeskr!ivning-     ringsbefogenheter, bör ämbetsverken eller in-
8140: en rörande statens byråpersonal har varit före-      rättdingarna göra sina framställningar i: frågan
8141: mål för utvecklande ända sedan år 1973. Ut-          till statsrådets kans1i etler tili vederbörande mi-
8142: redningen av befattningsbeskrivning har om-          nisterium. På ministerieroa ankommer att göra
8143: fattat byråpersonal i såväl tjänsteförhållande       framstallningar om reglering av tjänster och be-
8144: som arbetsavtalsförhållande. Utmatningen av          fattningar tiU finansministeriet. Finansministe-
8145: den information som insamlades genom en på           riet anser det vara synnerligen nödvändigt att
8146: våren 1979 slutförd befattningsbeskrivningsen-       i lagen och förordningen om regleringsbefogen-
8147: kät är fortfarande oavslutad. Det kan dock           het avsedda ändringsframställningar om tjänste-
8148: konstateras att erhåHna befattningsbeskrivnings-     benämningar görs. Det ta faktum har regeringen
8149: data kan tililgod<lgöras bl. a. för utredningar      redan framhållit under flera år, bl. a. i anvis-
8150: som gäller 'benämningar på tjänster och be-          ningarna för uppgörande av statsförslaget.
8151: fattningar.                                              Vid Uleåborgs universitet fanns i januari
8152:    Den utvidgade verksamheten vid universi-          1980 av byråpersonal i tjänste- och arbetsför-
8153: teten och utvecklandet av forskningsverksam-         hållande under benämningarna kanslist, biträ-
8154:                                                N:o 47                                              5
8155: 
8156: dande kanslist och byråbiträde enligt följande:      2,9 o/o. Av dessa siffror kan man dra den slut-
8157: 38 kans'l'ister, 42 biträdande kanslister och 29     satsen att Uleåborgs universitets tjänste- och
8158: byråbiträden. Enligt senaste tillgängliga perso-     uppgiftsstruktur inte är di-sproportionerlig åt-
8159: nalförfrågning fanns det i oktober 1978 i sta-       minstone så, att byråbiträdena skulle utgöra en
8160: tens tjänst i tjänste- och arbetstörhållande byrå-   anmärkningsv,ärd stor del antingen av perso-
8161: personat tjänstgörande under benämningen by-         nalen i typiska byråuppgifter ellet av hela per-
8162: råbiträde vid universiteten i Åbo, Tammerfors,       sonalen. Ovanstående jämförelse utesluter na-
8163: Jyväskylä och Uleåborg som följer: Vid Åbo           turligtvis inte möjligheten att genom tjänste-
8164: universitet tjänstgjorde 3,2 o/o av hela perso-      regleringar genomföra nödvändiga benämnings-
8165: na'len under benämningen byråbiträde, vid            ändringar, såvida förutsättningarna i lagen och
8166: Tammerfors universitet 3,7 o/o, vid Jyväskylä        förordningen om reglerings.befogenhet b'lir upp-
8167: universitet 4,0 o/o och vid U1eåborgs universitet    fyHda.
8168:      Helsingfors den 27 februari 1980.
8169: 
8170:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
8171:                                              1980 vp.
8172: 
8173: Kirjallinen kysymys n:o 48.
8174: 
8175: 
8176: 
8177: 
8178:                                  Niskanen: Äitiyspäivärahan maksuajan pidentämisestä eräiden
8179:                                     ammattien osalta.
8180: 
8181: 
8182:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8183: 
8184:    Sairausvakuutuslain mukaan äitiyspäivärahan      kahden kuukauden palkattomalle synnytyslo-
8185: maksaminen aloitetaan 24 arkipäivää ennen las-      malle.
8186: kettua synnytyspäivää. Eräillä aloilla, esimer-        Tämä eräillä aloilla ilmenevä, monasti suur-
8187: kiksi majoitus- ja ravitsemisalalla, työntekijät    ta taloudellista rasitetta merkitsevä epäkohta
8188: eivät kuitenkaan pysty työskentelemään raskau-      tulisikin ottaa huomioon äitiyspäivärahasään-
8189: den viimeisinä kuukausina, vaan joutuvat jää-       nöksissä, esimerkiksi pidentämällä päivärahaan
8190: mään työstä pois jo ennen äitiyspäivärahakau-       oikeuttavaa aikaa sen alkupäästä.
8191: den alkamista.                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8192:    Majoitus- ja ravitsemisalalla työ on useim·      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8193: miten vuorotyötä, jossa vuorot vielä vaihtuvat      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8194: epäsäännöllisesti. Lisäksi anniskeluravintoloissa   vaksi seuraavan kysymyksen:
8195: työhön monasti liittyy useita riskejä. Erityisen
8196: rasituksen alaiseksi joutuvat matkatyössä ju-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8197: nien kahvila- ja ravintolavaunuissa työskentele-           sairausvakuutuslain muuttamiseksi si-
8198: vät henkilöt.                                              ten, että äitiyspäivärahaa voitaisiin mak-
8199:    Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuk-             saa tavallista pidemmältä ajalta sellaisis-
8200: sissa äitiysloman alkaminen on sovittu siten,              sa ammateissa toimiville työntekijöille,
8201: että työnantaja voi määrätä työntekijän lomal-             joissa työntekijät joko turvatakseen ras-
8202: le, kun raskaus on kestänyt 180 päivää. Työn-              kautensa häiriöttämän kehittymisen ja
8203: antajalla ei työehtosopimuksen mukaan ole pal-             oman terveydentilansa tai pelkästään
8204: kanmaksuvelvollisuutta tämän loman ajalta.                 työnantajan määräyksestä voivat joutua
8205: Työntekijä ei myöskään saa äitiyspäivärahaa                jäämään pois työstä ennen lakisääteisen
8206: ennen tuota 24. arkipäivää arvioidusta synny-              äitiyspäivärahakauden alkamista?
8207: tyspäivästä laskien. Työntekijä voi siis joutua
8208:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8209: 
8210:                                           Helvi Niskanen
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215: 088000238B
8216: 2                                           1980 vp.
8217: 
8218: 
8219: 
8220: 
8221:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
8222: 
8223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 möinentissa    tua syimytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja
8224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      186 arkipäivää sitä välittömästi seuraavaan ai-
8225: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     kaan. Toukokuun alusta 1980 voimaan tuleva
8226: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   sairausvakuutuslain muutos pidentää äitiysraha-
8227: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kautta 24 arkipäivällä ja ne tulevat nykyisen
8228: Helvi Niskasen näin kuuluvasta kirjallise~;ta      äitiysrahakauden jatkoksi.
8229: kysymyksestä n:o 48:                                  Jos vakuutettu tulee ennen äitiysrahakauden
8230:                                                    alkua sairauden perusteella kykenemättömäksi
8231:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      tekemään tavallista työtään tai muuta siihen
8232:        sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten,    läheisesti rinnastettavaa työtä, voidaan hänelle
8233:        että äitiyspäivärahaa voitaisiin maksaa     sairausvakuutuslain mukaan myöntää päivä-
8234:        tavallista pidemmältä ajalta sellaisissa    rahaa. Viime aikoina on kuitenkin korostetusti
8235:        ammateissa toimiville työntekijöille,       tuotu esiin, että äidin ja syntyvän lapsen kan-
8236:        joissa työntekijät joko turvatakseen ras-   nalta pahimmat raskauskomplikaatiot kehittyvät
8237:        kautensa häiriöttämän kehittymisen ja       pääasiassa kahden viimeisen raskauskuukauden
8238:        oman terveydentilansa tai pelkästään        aikana. Nämä olisivat estettävissä yleensä riittä-
8239:        työnantajan määräyksestä voivat joutua      vällä levolla. Eräissä työehtosopimuksissa on
8240:        jäämään pois työstä ennen lakisääteisen     myös synnytysloman alkamisajankohta määritel-
8241:        äitiyspäivärahakauden alkamista?            ty varhaisemmaksi kuin sairausvakuutuslaissa.
8242:                                                       Lääkintöhallitus on asettanut asiaa tutkimaan
8243:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      työryhmän. Sen selvitys pyritään käsittelemään
8244: vasti seuraavaa:                                   sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan vi-
8245:    Sairausvakuutuslain 23 §:n mukaan äitiys-       reillä olevan äitiysrahakauden pidentämistä 13
8246: rahaa suoritetaan yhteensä 210 arkipäivältä si-    kuukautta käsittäväksi vanhempainlomaksi kos-
8247: ten, että 24 arkipäivää siitä kohdistuu Iasket-    kevan uudistuksen yhteydessä.
8248:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
8249: 
8250:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
8251:                                              N:o 48                                              3
8252: 
8253: 
8254: 
8255: 
8256:                          T i 11   Ri k sd agen s    He t t   T a 1 m a n.
8257: 
8258:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen       fötsäkringslagen som ttädet i ktaft i bötjan av
8259: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse      maj 1980 fötlänget modetskapspenningspetio-
8260: av den 8 febtuati 1980 tili vedetbötande med-      den med 24 vatdagar och de skall utgöta en
8261: Iem av statstådet övetsänt följande av tiksdags-   fötlängning av den gällande modetskapspen-
8262: ledamot Helvi Niskanen undettecknade spöts-        ningspetioden.
8263: mål nt 48:                                            Hall den fötsäktade föte bötjan av modet-
8264:                                                    skapspenningspetioden på gtund av sjukdom
8265:           Vilka åtgätdet ämnat Regetingen vid-     blit ofötmögen att utföta sitt vanliga atbete,
8266:        ta föt att ändta sjukfötsäkringslagen så    ellet ett annat atbete som kan näta jämställas
8267:        att modetskapspenning skulle kunna          med det, kan dagpenning beviljas henne enligt
8268:        utgå för en längte petiod än vanligt tili   sjukfötsäktingslagen. Undet den senaste tiden
8269:        atbetstagate i sådana ytken dät atbets-     hat man dock betonat att de vätsta komplika-
8270:        tagarna antingen föt att gatanteta både     tionetna i havandeskap föt både modetn och
8271:        en ostötd utveckling av sitt havande-       batnet uppståt huvudsakligen undet de två
8272:        skap och sitt eget hälsotillstånd, ellet    sista månadetna av havandeskapet. I allmänhet
8273:        enbatt på atbetsgivates befallning, kan     skulle komplikationerna kunna undvikas med
8274:        bli tvungna att stanna hemma innan          hjälp av tilltäcklig vila.
8275:        den lagstadgade modetskapspenningspe-          I någta kollektivavtal hat även en tidigare
8276:        rioden inleds?                              tidpunkt föt bötjan av modetskapssemestern
8277:                                                    utsatts än i sjukfötsäktingslagen. Medidnalsty-
8278:   Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-       telsen hat tillsatt en atbetsgtupp med uppgift
8279: samt anföta följande:                              att utteda ftågan. Avsikten ät att uttedningen
8280:   Enligt 23 § sjukförsäkringslagen etläggs mo-     skall behandlas i samband med den tefotm som
8281: detskapspenning föt sammanlagt 210 vatdagat        gället fötlängningen av modetskapspenningspe-
8282: så att 24 av dessa vatdagat avset perioden         tioden tili en 13 månadets fötäldtasemestet och
8283: omedelbatt föte den betäknade tidpunkten föt       som föt nätvatande ät undet betedning på so-
8284: nedkomsten och 186 vardagat perioden ome-          cial- och hälsovåtdsministetiet.
8285: delbatt eftet nedkomsten. Den ändring av sjuk-
8286:      Helsingfots den 7 mats 1980.
8287: 
8288:                                                                Ministet Katri-Helena Eskelinen
8289:                                                1980 vp.
8290: 
8291: Kirjallinen kysymys n:o 49.
8292: 
8293: 
8294: 
8295: 
8296:                                    Luttinen: Sosiaalitilojen aikaansaamisesta Lahden veturivarikolle.
8297: 
8298: 
8299:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8300: 
8301:     Lahden varikolla olevat veturi-, huolto- ja       saan 8. 1. 1979 kiinnittänyt huomiota työsuo-
8302: tallimiesten sosiaalitilat sijaitsevat loppuun ku-    jelusäännösten perusteella parakissa ilmeneviin
8303: luneessa, vuonna 1968 Toijalasta väliaikaisek-        epäkohtiin ja antanut ohjeet todettujen puut-
8304: si tuodussa tilapäisparakissa. Käyttäjämäärään        teellisuuksien poistamiseen. .
8305: nähden, joka tällä hetkellä on 65 ja joista 10           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8306: on rinnastettavissa konepajavalimotyöhön likai-       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
8307: suudeltaan, aivan liian pieni parakki on vuo-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8308: sien kuluessa pahasti rappeutunut eikä nykyi-         tavaksi seuraavan kysymyksen:
8309: sellään täytä sosiaalitiloille asetettuja vaatimuk-
8310: sia. Lattiat ovat pahasti rapistuneet ja suihku-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8311:  tilojen osalta kokonaan romahtaneet alas, il-               ryhtyä uusien sosiaalitilojen aikaansaa-
8312: mastointi on alkeellinen ja miehistöhuoneen                  miseksi Lahden veturivarikolle, jotta
8313:  tilat ovat ahtaat sekä varustukseltaan puutteel-            työsuojelulain mukaiset olosuhteet työn-
8314: liset. Hämeen työsuojelupiiri on tarkastukses-               tekijöille voitaisiin turvata?
8315:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8316: 
8317:                                             Matti Luttinen
8318: 
8319: 
8320: 
8321: 
8322: 088000218P
8323: 2                                           1980 vp.
8324: 
8325: 
8326: 
8327: 
8328:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8329: 
8330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
8332: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir·
8333: jeenne n:o 115 ohella toimittanut valtioneu-          Lahden varikon sosiaalitila on väliaikaiseksi
8334: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       tarkoitettu parakki, jonka korvaaminen on vii-
8335: kansanedustaja Matti Luttisen näin kuuluvasta      västynyt siksi, että määrärahat erityisesti Ete-
8336: kirjallisesta kysymyksestä n:o 49:                 lä-Suomen työ- ja sosiaalitiloja varten ovat tar-
8337:                                                    peisiin nähden olleet vuodesta toiseen riittä-
8338:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mättömät. Vuoden 1979 syksyllä rakennukses-
8339:        ryhtyä uusien sosiaalitilojen aikaansaa-    sa on tosin tehty kunnossapidon vaatimia kor-
8340:        miseksi Lahden veturivarikolle, jotta       jaustöhä. Veturivarikon sosiaalitilojen koko-
8341:        työsuojelulain mukaiset olosuhteet työn-    naisuudiSitus on kuitenkin tarpeellinen ja hanke
8342:        tekijöille voitaisiin turvata?              pyritään toteuttamaan vuonna 1981.
8343:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
8344: 
8345:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
8346:                                              N:o 49                                               3
8347: 
8348: 
8349: 
8350: 
8351:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8352: 
8353:    I det syfte 3 7 1 mom. riksdagsordningen           Socialutrymm~t i Lahtis verkstad är en
8354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          barack, som avsetts vara tillfällig och vars er-
8355: velse nr 115 av den 8 februari 1980 tili veder-    sättning har försenats på grund av, att an-
8356: börandte medlem av statsrådet översänt en          slagen särskilt för Södra Finlands arbets- och
8357: avskrift av följande av riksdagsman Matti Lut-     socialutrymmen har år efter år varit otill-
8358: tinen undertecknade spörsmål nr 49:                räckliga i jämförelse med behoven. Under
8359:                                                    hösten 1979 har visserligen av underhållningen
8360:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    påkallade reparationsarbeten utförts i bygg-
8361:         ta för att anskaffa nya socialutrymmen     naden. En helhetsförnyelse av verkstadens social-
8362:         för Lahtis lokomotivverkstad så att de     utrymmen är dock nödvändig och man för-
8363:        i arbetsskyddslagen förutsatta förhållan-   söker att förverkliga projektet under året
8364:         dena för arbetare kan garanteras?          1981.
8365: 
8366:   Som svar på detta spörsmål får jag vörd-
8367: samt anföra följande:
8368:      Helsingfors den 13 mars 1980.
8369: 
8370:                                                                   Trafi:kminister Veikko Saarto
8371:                                              1980 vp.
8372: 
8373: Kirjallinen kysymys n:o 5'0.
8374: 
8375: 
8376: 
8377: 
8378:                                  Kanerva ym.: Ympäristönsuojelun opetuksen konsulentin viran
8379:                                     perustamisesta kouluhallitukseen ja ympäristönsuojelun ope-
8380:                                     tuksen parantamisesta.
8381: 
8382: 
8383:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8384: 
8385:    Yhdistyneiden Kansakuntien toimesta järjes-      yhteydessä saaduista tiedoista ympäristökysy-
8386: tettiin v. 1977 ympäristökasvatuksen konfe-         mY"ksissä olisi varsinkin keskiasteella syytä teh-
8387: renssi. Tässä konferenssissa ympäristönsuojelun     dä myös järjestelmä1lisiä yihteenvetoja. Lienee
8388: opetuksen pääperiaatteeksi hyväksyttiin n'äke-      ajateltavissa, että mm. ylioppilaslkirjoituksiin
8389: mys, jonka mukaan ~mpäristönsuojelun opetus         sisäHytettäisiin poikkitieteellisiä ympäristökysy-
8390: on toteutettava eri oppiaineiden yhteydessä.        myksiä.
8391: Konferenssin osanottajat ovat yksimielisiä siitä,      Kouluhallituksen puitteissa olisi syytä sel-
8392: että ympäristönsuojelun opetusta tulee tapah-       vittää millä tavoin ympäristönsuojeluopetus oli-
8393: tua kaikissa koulutusasteissa. Myöskin Suomes-      si 'käytännössä toteutettava, jotta se vastaisi
8394: sa on kansalliseNa tasolla päädytty erittäin laa-   ny;kytilanteen vaatimuksia.
8395: jasti samoihin näkemyksiin. Tämä ei ole kui-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
8396: tenkaan valitettavasti johtanut yksityiskohtai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8397: seen suunnitteluun eikä käytännön toteuttami-       tamme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8398: seen. Ympäristönsuojelun opetus toteutuu hy-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
8399: vin vajavaisesti ja hajanaisesti vain biologian     myksen:
8400: ja maantiedon opetuksen yhteydessä.                            Onko Hallitus jo r)llhtynyt toimen-
8401:    Kansalaiset eivät ole saaneet maassamme lä-              piteisiin, jotka johtavat esimerkiksi ym-
8402: hestulkoonlkoon riittävässä määrin ympäristö-               päristönsuojelun konsulentin viran pe-
8403: kysymyksiä: koskevaa tietoutta. Koululaitoksessa            rustamiseen kouluhallituksen yhteyteen,
8404: annettavan opetuksen yhteydessä olisi syytä                 ja ellei ole,
8405: kiinnittää asiaan vakavaa huomiota koulutuk-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aiikoo
8406: sen kaikilla tasoilla. Ympäristönsuojelun eri               ryht}"ä ympäristönsuojelun opetuksen
8407: elementeille olisi löydettävä pedagogisesti                 saattamiseksi vastaamaan nykyisen kan-
8408: oikeat yhteydet ja ajankohdat. Eri aineiden                 sallisen ja globaalisen tilanteen tarvetta?
8409:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8410: 
8411:          Hkka Kanerva                  Pertti Salolainen               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8412: 
8413: 
8414: 
8415: 
8416: 0880002048
8417:                                               1980 vp.
8418: 
8419: 
8420: 
8421: 
8422:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
8423: 
8424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        läpäisyaine. Opetussuunntelrnien laadintavai-
8425: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         heessa pyrittiin varmistamaan ympäristönsuoje-
8426: mies, olette kirjeellänne n:o 116 8 päivältä         lun kannalta keskeisten aihepiirien käsittely eri
8427: helmikuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston            oppiaineiden opetussuunnitelmissa.      Lukion
8428: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       maantieteen oppimäärään on sisällytetty yksi
8429: taja Ilkka Kanervan ym. tekemän seuraavan            kurssi, joka käsittelee lähes kokonaan ympä-
8430: kirjallisen kysymyksen n:o 50:                       ristönsuojelua.
8431:                                                          Kouluhallitus on tuottanut opettajien täy-
8432:           Onko Hallitus jo ryhtynyt toimen-          dennyskoulutusta varten ympäristönsuojelun
8433:        piteisiin, jotka johtavat esimerkiksi ym-     opetuksen aineistoa, jota on käsitelty yksityis-
8434:        päristönsuojelun konsulentin viran pe-        kohtaisesti eri oppiaineiden opetuksen ohjauk-
8435:        rustamiseen kouluhallituksen yhteyteen,       sen yhteydessä. Kuluvan kevätlukukauden aika-
8436:        ja ellei ole,                                 na käsitellään tätä aihepiiriä myös lääninkou-
8437:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       luttajien koulutuksen yhteydessä.
8438:        ryhtyä ympäristönsuojelun opetuksen               Kouluhallitus on kouluille lähetetyn ohjeen
8439:        saattamiseksi vastaamaan nykyisen kan-        mukaan suositellut lukuvuotta 1979-1980 tee-
8440:        sallisen ja globaalisen tilanteen tarvetta?   mavuodeksi Viihtyisä ympäristö - rakennetun
8441:                                                      ympäristön kehittäminen ja suojelu. Teeman
8442:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-       toteuttaminen kuuluu -osana ympäristökasvatuk-
8443: vasti seuraavaa:                                     seen. Ympäristövuoden opetusaineistoa tullaan
8444:    Ympäristönsuojelu ei muodosta omaa oppi-          kevään kuluessa lähettämään kouluille yhteis-
8445: ainettaan peruskoulussa eikä lukiossa. Sen si-       toimin muun muassa Suomen luonnonsuojelu-
8446: jaan ympäristönsuojelun opetus toteutuu ns.          liiton kanssa.
8447: läpäisyaineena varsin monen oppiaineen yhtey-            Ympäristönsuojelun konsulentin viran perus-
8448: dessä. Oppikirjojen tarkastamisen ja hyväksy-        tamista kouluhallitukseen ei ole pidetty aina-
8449: misen yhteydessä kouluhallitus on edellyttänyt,      kaan toistaiseksi tarpeellisena, koska ympäris-
8450: että ympäristönsuojelu on näissä esillä opetus-      tönsuojelun opetukseen liittyvä ohjanta kye-
8451: suunnitelman edellyttämässä laajuudessa.             tään hyvin hoitamaan jo olemassa olevan hen-
8452:    Lukion uutta opetussuunnitelmaa laadittaes-       kilöstön toimesta.
8453: sa ympäristönsuojelu on ollut yksi keskeinen
8454:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
8455: 
8456:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
8457:                                                                                                      3
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 
8462:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8463: 
8464:   l det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen            Vid utarbetande av läroplanen för gymnasiet
8465: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         har miljövård varit ett centralt tvärundervis-
8466: se nr 116 av den 8 februari 1980 tili veder-         ningsärnne och man har strävat att i de olika
8467: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lätoämnenas lätoplan trygga behandlingen av
8468: av följande av riksdagsman Ilkka Kanerva             teman som ur miljövårdens synvinkel sett är
8469: m. fl. undertecknade spörsmål nr 50:                 centrala. I gymnasiekursen i geografi har in-
8470:                                                      rymts en kurs som nästan enbart behandlar
8471:           Har Regeringen redan skridit tili åt-      miljövård.
8472:        gärder som leder ti:ll inrättande av t. ex.      Skolstyrelsen har för lärarnas fortbildning
8473:        en miljövårdskonsulents tjänst vid skol-      producerat undervisningsmaterial i miljövård
8474:        styrelsen, och ifall inte,                    som i detalj har behandlats vid handledningen
8475:           vilka åtgärder ä:mnar Regeringen           i användningen av undervisningsmaterial. Under
8476:        vidta i syfte att utveckla miljövårds-        vårens lopp kommer denna fråga odkså att
8477:        undervisningen så att den motsvarar           behandlas i samband med skolningen av läns-
8478:        det behov som det nuvarande nationella        konsulenter.
8479:        och globala läget ställer?                       Skolstytelsen har i sitt direktiv till skolorna
8480:                                                      rekommenderat temat En trivsam miljö - ut-
8481:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        veckling och skydd av vår bebyggda livsmiljö
8482: samt anföra följande:                                för läsåret 1979-80. Förverkligande av temat
8483:    Miljövård utgör inte ett sjäJvständigt läro-      utgör en del av miljövårdsskolningen. Under
8484: ~imne varken i grundskolan ellet gymnasiet.          vårens lopp kommer undervisningsmaterial att
8485: Däremot ges undervisning i miljövård i form          sidekas till skolorna i samarbete med bl. a. Fin-
8486: av s.k. tvärundervisning i samband med ett           lands naturskyddsförbund.
8487: flertal läroämnen. I samband med granskning-            Inrättande av en tjänst för miljövårdskonsu-
8488: cn och godkännandet av läroböcker har skol-          lent vid s:kolstyrelsen har inte ansetts nödvän-
8489: styrelsen förutsatt att miljövård skall ingå i       digt då handledningen som ansluter sig till
8490: dessa i den utsträckning läroplanen förutsätter.     miljövårdsundervisningen kan skötas av den
8491:                                                      nuvarande personalen.
8492:      Helsingfors den 11 mars 1980.
8493: 
8494:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
8495:                                                   1980 vp.
8496: 
8497:  Kirjallinen kysymys n:o 51.
8498: 
8499: 
8500: 
8501: 
8502:                                      P. Puhakka ym.: Työturvallisuuslain 20 §:n säännösten noudat-
8503:                                         tamisesta metsätyömiesten osalta.
8504: 
8505: 
8506:                            E duskun nan          H e r r a P ti h e m i e h e 11 e .
8507: 
8508:     . Tapaturmille vaarallisissa ja sairaudelle alt-     aika vihdoinkin aloittaa työturvallisuuslain nou-
8509:   tiissa töissä on työnantajan työturvallisuuslain       dattaminen myös puutavarayhtiöiden toimesta.
8510:   20 §:n mukaan annettava työntekijöille hen-            Työsuojeluviranomaisten on valvottava, että
8511:   kilökohtaiset suojavälineet. Metsätyöt kuuluvat        metsätyöläiset saavat työnantajain täysin kus-
8512:   tapaturmille vaarallisiin ja sairastumiselle alttii-   tantamat henkilökohtaiset suojavälineet.
8513:   siin töihin, joihin on sovellettava työturvalli-          Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
8514:   suuslain sanottua säännöstä. Lakia ei voida niin       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
8515:   tulkita ettei työnantaja olisi velvollinen anta-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8516:   maan metsätyömiehille henkilökohtaisia suoja-          seuraavan kysymyksen:
8517:   välineitä. Kuitenkin työnantajat vain puoleksi
8518: i kustantavat   metsätyöläisten turvavarustuksen.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8519:   Metsätyöalalla ei siis työnantajan toimesta nou-               ryhtyä työnantajain veivoittamiseksi
8520:   dateta työturvallisuuslakia. Myös työsuojelu-                  noudattamaan työturvallisuuslain 20 § :n
8521:   viranomaiset ovat laiminlyöneet työturvallisuus-               määräyksiä, jotka edellyttävät metsätyö-
8522:   lain noudattamisen valvonnan metsätöissä. Täs-                 miehillekin annettavaksi työnantajan
8523:   tä myös johtuu, että metsätöissä tapahtuu run-                 kustantamat henkilökohtaiset suojaväli-
8524:   saasti tapaturmia ja ammattisairaudet ovat ylei-               neet, ja että työsuojeluviranomaiset val-
8525:   siä. Vaikka moottorisahat ovat tulleet työtur-                 vovat työsuojelumääräysten noudattamis-
8526:   vallisemmiksi, on edelleen paljon valkosormi-                  ta myös metsätöiden osalta?
8527:   suutta, kuuroutta ja selkärangan vikoja. On
8528:        Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980;
8529: 
8530:            Pauli Puhakka                   Seppo Toiviainen               Marjatta Mattsson
8531:            Irma Rosnell                    V. J. Rytkönen                 Unto Ruotsalainen
8532:            Terho Pursiainen                Aulis Juvela ·                 Mikko Kuoppa
8533:            J tihani Vähäkangas             Ensio Laine                    Vappu Säilynoja
8534:            Inger Hirvelä                   Lauha Männistö                 Pauli Uitto
8535:            P. Liedes                       Si:en Söderström               Aar11e Koskinen
8536:                                  . K-J. Tennilä                   Niilo Koskenniemi·
8537: 
8538: 
8539: 
8540: 
8541:  0880002059
8542: 2                                            1980 vp~
8543: 
8544: 
8545: 
8546: 
8547:                         E d u sk u n n an   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8548: 
8549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työturvallisuuslain 20 §:ää on metsä- ja uit-
8550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       totöissä sovellettu siten, että metsurille on
8551: olette ~ päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-      varattava henkilökohtaisina suojaimina suoja-
8552: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kypärä, kuulonsuojaimet ja silmänsuojaimet~
8553: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Näiden käyttö hakkuutyömailla onkin yleistä:
8554: P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        Alaraajojen suojaamiseen tarkoitettujen turva-
8555: kysymyksestä n:o 51:                                saappaiden, viiltosuojaimien ym. vastaavien suo-
8556:                                                     jainten käytöllä on merkittävä työturvallisuutta
8557:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lisäävä vaikutus. Työsuojeluhallituksen tarkoi-
8558:        ryhtyä työnantajain veivoittamiseksi         tuksena on valvontatoiminnassa vastaisuudessa
8559:        noudattamaan työturvallisuuslain 20 § :n     kiinnittää lisääntyvää huomiota näiden suojain-
8560:        määräyksiä, jotka edellyttävät metsätyö·     ten käyttöön. Metsurin työtä ei kuitenkaan.
8561:        miehillekin annettavaksi työnantajan         ole työn laadun tai työolosuhteiden puolesta
8562:        kustantamat henkilökohtaiset suojaväli-      pidetty sellaisena, että työturvallisuuslaissa tar.
8563:        neet, ja että työsuojeluviranomaiset val-    koitettu erityinen työpuku suojeluvälineenä olisi
8564:        vovat työsuojelumääräysten noudattamis-      annettava työntekijän käytettäväksi työstä ai-
8565:        ta myös metsätöiden osalta?                  heutuvan vaaran vähentämiseksi. Metsä- ja
8566:                                                     uittoalan työehtosopimukseen liittyy turvavarus-
8567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tepöytäkirja, jonka mukaan työnantaja maksaa
8568: vasti seuraavaa:                                    50 prosenttia vakinaisen metsätyöntekijän suo-
8569:    Työturvallisuuslain ( 299/58) JO §: n 1 mo-      japuvun, turvakäsineiden ja turvasaappaiden
8570: mentin mukaan "Milloin muihin riittäviin toi-       hinnasta tietyin työssäoloedellytyksin. Käsineitä
8571: menpiteisiin tapaturman tai sairastumisen vaa-      ja saappaita on näin ollen niin ikään pidetty
8572: ran torjumiseksi ei voida ryhtyä tai sellaisia      vaatetukseen. kuuluvina eikä työturvallisuus-
8573: ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijälle       lain edellyttäminä henkilökohtaisina suojeluväli-
8574: varattava tarkoituksenmukaiset henkilökohtaiset     neinä.
8575: suojeluvälineet. Jos työn laatu tai työolosuhteet       Työsopimuslain ( 320/70) 17 §:n perusteella
8576: tekevät erityisen työpuvun tai muun varusteen       järjestäytymättömänkin työnantajan on nouda-
8577: välttämättömäksi tapaturman tai sairastumisen       tettava edellä mainittuun työehtosopimukseen
8578: vaaran vähentämiseksi, on sellainen suojeluvä-      liittyvän pöytäkirjan määräyksiä ja maksettava
8579: line annettava· ty(jntekijän käytettäväksi".        puolet siinä mainituista varusteista pöytäkirjan
8580:    Työturvallisuuslain 9 §:n 2 momentin mu-         edellytysten· mukaisten työssäoloaikojen täytyt-
8581: kaan "Työntekijän . on tarkoin noudatettava,        tyä.
8582: mitä hänen velvollisuudekseen tässä laissa ja           Edellä mainittujen suojakypärän, silmänsuo-
8583: sen nojalla annettavissa järjestysohjeissa mää-     jainten ja kuulonsuojainten lisäksi on työtur-
8584: rätään, niin myös noudatettava jäljempänä tar-      vallisuuslain 20 §:n mukaisina henkilökohtai-
8585: koitettuja suojeluohjeita ja käytettävä hänelle     sina suojaimina pidetty alan työmarkkinajärjes-
8586: tapaturmien ja terveyden haitan estämiseksi         töjen kanssa yhteistyössä laadituo soveltamis-
8587: määrättyjä suojeluvälineitä sekä muutoinkin         ohjeen mukaisesti myös muun muassa turva-
8588: noudatettava työssä tarpeellista varovaisuutta".    väitä köysineen putoamisvaaran alaisissa töissä,
8589: Työnantajan on siten työturvallisuuslain mu-        pelastusliivejä veneestä käsin työskenneltäessä,
8590: kaan varattava eräissä tapauksissa henkilökoh-      suojavaatetusta terveydelle vaarallisia aineita
8591: taiset suojeluvälineet työntekijälle, jonka vel-    käsiteltäessä, hengitys- tai kasvonsuojaimia ter-
8592: vollisuutena on käyttää niitä.                      veydelle vaarallisia aineita levitettäessä ja suoja-
8593:                                                 N:o 51                                                 3
8594: 
8595: käsineitä iholle vaarallisia ame1ta sekä kettin-      myös metsä- ja uittotöitä koskevaa työsuojelun
8596: kejä ja vaijereita käsiteltäessä.                     valvontaa lisäämällä henkilökuntaa työsuojelu-
8597:    Parhaillaan on työsuojeluhallituksessa valmis-     hallituksen metsä- ja maataloustoimistoon sekä
8598: teltava ehdotus metsä- ja uittotöitä koske-           alan työsuojelupiireihin. Kolmessa metsä- ja
8599: viksi järjestysohjeiksi, jossa esitetään tarkistet-   maatalouden työsuojelupiirissä on henkilökun-
8600: tavaksi henkilökohtaisia suojaimia koskevat oh-       taa yhteensä 28. Heidän tehtävänsä on valvoa
8601: jeet.                                                 työsuojelumääräysten noudattamista myös met-
8602:    Työsuojeluhallinnon yhteydessä tehostettiin        sätöiden osalta.
8603:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
8604: 
8605:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
8606:                                               1980 vp.
8607: 
8608: 
8609: 
8610: 
8611:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8612: 
8613:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om skydd i arbete tiliämpas så, att skogs-
8614: ange.r har Ni, Berr Talman, med Eder skrivelse       arbetare skall tilihandahållas skyddshjälm, hör-
8615: av den 8 februari 1980 tili vederbörande med-        selskydd och ögonskydd som personlig skydds-
8616: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        utrustning. Dessa används också allmänt på
8617: sänt avskrift av följande av riksdagsman P.          avverkningsplatserna. Användningen av skydds-
8618: Puhakka m. fl. undertecknade spörsmål nr 51:         stövlar, bakslagskydd o.a.dyl. skyddsutrustning
8619:                                                      förbättrar i hög grad skyddet i arbete. Arbetar-
8620:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skyddsstyrelsens avsikt är att i sin tillsynsv·erk-
8621:        ta i syfte att ålägga arbetsgivarna att       samhet i framtiden fästa allt större uppmärk-
8622:        iaktta bestämmelserna i 2 § lagen om          samhet vid användningen av dessa skyddsan-
8623:        skydd i arbete, som förutsätter att av        ordningar. Det arbete skogsarbetarna utför har
8624:        arbetsgivaren bekostad skyddsutrustning       dock inte med avseende på arbetets beskaffen-
8625:        ställs även till skogsarbetares förfogan-     het eller arbetsförhållandena ansetts vara så-
8626:        de, och i syfte att tillse, att arbetar-      dant, att särskild arbetsdräkt, som avses i lagen
8627:        skyddsmyndigheterna övervakar iakt-           om skydd i arbete, borde ställas tili skogs-
8628:        tagandet av bestämmelserna om skydd i         arbetarens förfogande som skyddsutrustning i
8629:        arbete även i fråga om skogsarbeten?          avsikt att minska den risk arbetet medför. Tili
8630:                                                      skogs- och flottningsbranschens kollektivavtal
8631:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ansluter sig ett skyddsutrustningsprotokoll, en-
8632: samt anföra följande:                                ligt vilket arbetsgivaren betalar 50 procent av
8633:     20 § 1 mom. lagen om skydd i arbete              priset på fast anställd skogsarbetares skydds-
8634:  ( 299/58) lyder: "Kunna andra tillräckliga åt-      dräkt, skyddshandskar och skyddsstövlar, om
8635: gärder tili förebyggande av olycksfall eller         vissa krav beträffande arbetstiden uppfylls.
8636: ohälsa icke vidtagas eller skäligen påyrkas, skall   Handskar och stövlar har således även ansetts
8637: arbetstagare tilihandahållas personlig skydds-       höra tili beklädnaden och inte betraktats som
8638: utrustning av ändamålsenlig beskaffenhet. På-        i lagen om skydd i arbete förutsatt personlig
8639: kallar arbetets beskaffenhet eller arbetsförhål-     skyddsutrustning.
8640: landena särskild arbetsdräkt eller annan utrust-         På grund av 17 § lagen om arbetsavtal
8641: ning, som är ägnad att minska faran för olycks-      ( 320/70) skall även oorganiserad arbetsgivare
8642: fall eller ohälsa, skall sådan skyddsutrustning      iaktta bestämmelserna i det protokoll som
8643: ställas till arbetstagarens förfogande."             ansluter sig tili ovan nämnda kollektivavtal
8644:     Enligt 9 § 2 mom. lagen om skydd i arbete        och betala hälften av den i protokollet nämnda
8645: "bör arbetstagare noggrant fullgöra de skyldig-      utrustningen sedan de i protokollet nämnda
8646: heter denna lag och med stöd av densamma             förutsättningarna i fråga om arbetstiden upp-
8647: utfärdade ordningsregler åvälja honom, så ock        fyllts.
8648: följa nedan åsyftade skyddsföreskrifter samt            Förutom ovan nämnda skyddshjälmar, ögon-
8649: använda föreskrivna skyddsanordningar mot            skydd och hörselskydd har i enlighet med det
8650: olycksfall och ohälsa ävensom i övrigt i arbetet     tillämpningsdirektiv, som utarbetats i samarbete
8651: iakttaga tilibörlig försiktighet". Arbetsgivaren     med branschens arbetsmarknadsorganisationer,
8652: skall således enligt lagen om skydd i arbete i       bl.a. skyddsbälten jämte rep i arbeten där risk
8653: vissa fall tillhandahålla arbetstagaren personlig    för fall föreligger, flytvästar vid arbete i båt,
8654: skyddsutrustning, varvid arbetstagaren är skyl-      skyddsbeklädnad vid hantering av hälsofarliga
8655: dig att använda utrustningen.                        ämnen och skyddshandskar vid hantering av
8656:     I skogs- och flottningsarbeten har 20 § lagen    ämnen som är farliga för huden samt vid
8657:                                               N:o 51                                               5
8658: 
8659: hantering av kättingar och vajrar ansetts utgöra    des även tilisynen över arbetarskyddet beträf-
8660: i 20 § lagen om skydd i arbete avsedd person-       far:.de skogs- och flottningsarbeten genom en
8661: lig skyddsutrustning.                               ökning av personalen vid arbetarskyddssty-
8662:    För närvarande utarbetas vid arbetarskydds-      relsens skogs- och jordbruksbyrå samt vid
8663: styrelsen ett förslag tili ordningsregler rörande   branschens arbetarskyddsdistrikt. I de tre ar-
8664: skogs- och flottningsarbeten. I ordningsreglerna    betarskyddsdistrikten för skogs- och jordbruk
8665: föreslås anvisningarna rörande personlig skydds-    finns sammanlagt 28 anställda. De har tili upp-
8666: utrustning reviderande.                             gift att övervaka iakttagandet av arbetarskydds-
8667:    Inom arbetarskyddsförvaltningen effektivera-     bestämmelserna även i fråga om skogsarbeten.
8668:      Helsingfors den 11 mars 1980.
8669: 
8670:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
8671: 
8672: 
8673: 
8674: 
8675:  1880002059
8676:                                               1980 vp.
8677: 
8678: Kirjallinen kysymys n:o 52.
8679: 
8680: 
8681: 
8682: 
8683:                                  Koskenniemi: Lapin vesipiirin Rovaniemen korjaamon saneerauk-
8684:                                     sesta.
8685: 
8686: 
8687:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8688: 
8689:    Vesihallinnon työntekijät ovat olleet huolis-       Paitsi konekannan uudistamista työntekijät
8690: saan laitoksensa kehittämisestä. Vanhentuvan        ovat pitäneet tärkeänä huolto- ja korjaamotilo-
8691: konekannan uudistamatta jättämisen he pelkää-       jen parantamista ja laajentamista. Lapin vesi·
8692: vät johtavan jopa pysyväisluontoiseen työttö-       piirissä on kiireellisenä pidetty Rovaniemen
8693: myyteen vesipiirien vesitoimistojen rakentami-      korjaamon saneerausta.
8694: sen toimialalla.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8695:    Lapin vesipiirin työntekijät ovat esittäneet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8696: käsityksenään, että vesihallinnon korkeimmas-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8697: sa johdossa olisi voimia, jotka toiminnallaan       vaksi seuraavan kysymyksen:
8698: pyrkivät estämään valtion rakennustoiminnan
8699: ja sen kehittämisen.                                          Onko Hallitus tietoinen vesihallinnon
8700:    Työntekijät ovat vaatineet vesihallinnon ra-            työntekijöiden käsityksistä, joiden mu-
8701: kennustoiminnan lisäämistä ja konekannan                   kaan vesihallinnon korkeimmassa joh-
8702: uudistamista kotimaisilla laitteilla. Vain näin            dossa jarrutettaisiin valtion rakennus-
8703: voidaan työntekijöiden käsityksen mukaan var-              toiminnan kehittämistä, ja
8704: mistaa työpaikkojen säilyminen ja vieläpä lisätä              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8705: niitä.                                                     kiireellisenä pidetyn Rovaniemen kor~
8706:                                                            jaamon saneeraustyön aloittamiseksi?
8707:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8708: 
8709:                                        Niilo Koskenniemi
8710: 
8711: 
8712: 
8713: 
8714: 088000216M
8715: 2                                             1980 Vp.
8716: 
8717: 
8718: 
8719: 
8720:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
8721: 
8722:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 roomentissa       tarkoituksenmukaiseksi säilyttää rakentamisor-
8723: m;1initussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ganisaatio kaikissa vesipiireissä. Korjaamotoi-
8724: olette kitjeellänne 8 päivältä helmikuuta 1980       mintaa pyritään kuitenkin keskittämään niin,
8725: n:o 118 l~hettänyt valtioneuvoston asianomai-        että oleellisia saneeraustoimenpiteitä suoritetaan
8726: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Niilo       vain eniten rakentavien piirien korjaamoissa.
8727: Koskenniemen tekemän seuraavan sisältöisen           Lapin vesipiirin vesitoimiston korjaamolla on
8728: kysymyksen n:o 52:                                   tarvetta suorittaa joitakin saneeraustoimenpitei-
8729:                                                      tä. Paikalla suoritetut ergonomiset mittaukset
8730:           Onko Hallitus tietoinen vesihallinnon      ovat osoittaneet puutteita, joiden johdosta eräi-
8731:        työntekijöiden käsityksistä, joiden mu-       den töiden suorittaminen on estynyt. Myös lait-
8732:        kaan vesihallinnon korkeinunassa joh-         teiltaan korjaamo on vanhentunut. Ko. korjaa-
8733:        dossa jarrutettaisiin valtion rakennus-       mo onkin aiottu seuraavaksi saneerauskohteek-
8734:        toiminnan kehittämistä~ ja                    si. Toimenpiteiden viivästymiseen ovat vaikut-
8735:           tnihin toinli.in Hallitus aikoo ryhtyä     taneet edellä mainittujen vesihallinnon taken-
8736:        kiireeUisenä pidetyn Rovanh::men kor-         tamistatvetta koskevien selvitysten tekeminen
8737:        jaamon saneeraustyön aloittamiseksi?          sekä käytettävissä olevien varojen ohjaaminen
8738:                                                      vielä kiireellisemmän Oulun vesipiirin vesitoi-
8739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miston korjaamon saneeraustöihin. Vesihallin-
8740: vasti seuraavaa:                                     non rakentamistoiminnan kehittämistä koske-
8741:    Vesihallinnon rakentamistoiminnan kehittä-        van ohjelman selkiydyttyä tarkoituksena on
8742: misrtt silmällä pitäen on laadittu selvityksiä ra-   lähiaikoina selvittää ko. saneeraustarve, laatia
8743: kentamistarpeesta. Lähivuosien osalta tarvear-       suunnitelmat ja sen jälkeen suorittaa tarvittavat
8744: viot perustuvat toiminta- ja taloussuunnitel-        toimenpiteet rahoituksen sallimissa puitteissa.
8745: miin, 1980-luvun loppupuolen osalta tarvear-            Raskaan maansiirtokonekaluston nykyaikais-
8746: viot on laadittu vesien käytön kokonaissuunni-       taiDiseksi vesihallinnossa on tarkoitus vähentää
8747: telmien, komiteanmietintöjen, työryhmien laa-        vuoteen 1985 mennessä kaivukoneiden määrä
8748: timien raporttien ynnä muiden selvitysten poh-       nykyisestä 70 kappaleesta n. 50 kappaleeseen
8749: jalta. Näiden antamien tietojen mukaan raken-        ja samalla uusia kalustoa siten, että keski-ikä
8750: tamisen investointitarve tulee säilymään enti-       muuttuisi n. 11 vuodesta 5,5 vuoteen. Ohjel-
8751: sellään tai jonkin verran supistumaan. Töiden        man toteutuminen edellyttää 3-5 koneen
8752: alueellinen jakautuminen tullee tasoittumaan         uusimista vuosittain. Viime vuosina tähän ei
8753: nykyisestä. Lapin vesipiirin osalta arviointia on    ole kuitenkaan päästy määrärahojen puuttuessa.
8754: vaikeuttanut toisaalta eräiden laajojen hankkei-        Kaikki edellä mainitut rakennustoimintaa
8755: den toteuttamisen epätietoisuus, toisaalta töiden    koskevat kehittämistoimenpiteet on määrä to-
8756: suorittaminen ko. alueella pääosaltaan työlli-       teuttaa siten, että pitkäaikaisen henkilöstön
8757: syysvaroin.                                          aseman turvaamista tarkoittavat näkökohdat
8758:    Rakentamistarpeen perusteella on todettu          otetaan huomioon.
8759:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
8760: 
8761:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
8762:                                              N:o 52                                               3
8763: 
8764: 
8765: 
8766: 
8767:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8768: 
8769:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        konstaterats vara ändamålsenligt att bibehålla
8770: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      byggnadsorganisationen i alla vattendistrikt.
8771: nr 118 av den 8 februari 1980 tili veder-          Reparationsverksamheten försöker man dock
8772: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     koncentrera så, att väsentliga saneringsåtgärder
8773: av följande av riksdagsman Niilo Koskenniemi       endast vidtas för verkstäder i de distrikt som
8774: undertecknade spörsmål nr 52:                      bygger mest. I verkstaden för Lapplands vat-
8775:                                                    tendistrikts vattenbyrå föreligger behov att vid-
8776:           Är Regeringen medveten om arbets-        ta vissa saneringsåtgärder. På platsen utförda
8777:        tagarnas inom vattenförvaltningen upp-      ergonomiska mätningar har ådagalagt brister,
8778:        fattning, enligt viiken man i vattenför-    vilka har hindrat utförandet av vissa arbeten.
8779:        valtningens högsta ledning skulle           Också beträffande anordningarna är repara-
8780:        bromsa utvecklandet av statens bygg-        tionsverkstaden föråldrad. Därför är denna re-
8781:        nadsverksamhet, och                         parationsverkstad avsedd att bli nästa sane-
8782:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ringsobjekt. Att åtgärderna har försenats är
8783:        ta för påbörja den som brådskande           en följd av ovannämnda utredningar rörande
8784:        ansedda saneringen av reparationsverk-      vattenförvaltningens byggnadsbehov samt di-
8785:        staden i Rovaniemi, som ansetts vara        rigerandet av tillbudsstående medel mot det
8786:        brådskande?                                 ännu mer brådskande saneringsarbetet i repara-
8787:                                                    tionsverkstaden vid Uleåborgs vattendistrikts
8788:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     vattenbyrå. Sedan programmet för utvecklan-
8789: samt anföra följande:                              det av vattenförvaltningens byggnadsverksam-
8790:     Med tanke på utvecklandet av vattenförvalt-    het blivit klart, är avsikten att inom den när-
8791: ningens byggnadsverksamhet har utredningar         maste tiden klarlägga ifrågavarande sanerings-
8792: gjorts om behovet av byggande. För de när-         behov, uppgöra planer och därefter vidta er-
8793: maste åren baserar sig behovsuppskattningarna      forderliga åtgärder inom de gränser finansie-
8794: på verksamhets- och ekonomiplaner, för den         ringen tillåter.
8795: senare delen av 1980-talet har behovsuppskatt-        I avsikt att modernisera beståndet av tunga
8796:  ningarna uppgjorts utgående från helhetsplaner    sohaktningsmaskiner ämnar vattenförval tningen
8797: för vattenanvändning, kommittebetänkanden, av      före utgången av år 1985 minska antalet gräv-
8798: arbetsgrupper uppgjorda rapporter och andra        maskiner från nuvarande 70 stycken tili ca 50
8799:  utredningar. Enligt där framkomna uppgifter       stycken och samtidigt förnya maskinbeståndet
8800:  kommer investeringsbehovet för byggande att       så, att den genomsnittliga åldern skulle ändras
8801:  förbli oförändrat eller i någon mån minska.       från ca 11 år tili 5,5 år. Ett förverkligande av
8802: Den regionala fördelningen av arbetena torde       programmet förutsätter att 3-5 maskiner år-
8803:  bli jämnare än den förnärvarande är. Vad be-      ligen förnyas. De senaste åren har detta dock
8804:  träffar Lapplands vattendistrikt har uppskatt-    inte varit möjligt på grund av bristande anslag.
8805:  ningen försvårats dels av ovissheten om för-         Alla ovannämnda åtgärder rörande utveck-
8806: verkligandet av vissa omfattande projekt, dels     landet av byggnadsverksamheten har man för
8807:  av att arbetena inom ifrågavarande område ut-     avsikt att förverkliga så, att synpunkter som
8808: förs med sysselsättningsmedel.                     rör tryggandet av den mångåriga ( långtidsan-
8809:     På basen av behovet av byggande har det        ställda) personalens ställning tas i beaktande.
8810:      Helsingfors den 10 mars 1980.
8811: 
8812:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8813:                                               1980 vp.
8814: 
8815: Skriftlig~   spörsmål nr 53.
8816: 
8817: 
8818: 
8819: 
8820:                                   Lillqvist m. fl.: Om installering av skärgårdstelefoner i Vasa Iän.
8821: 
8822: 
8823:                           T il 1 R i k s d a g e n s     He r r   T a 1 m a n.
8824: 
8825:     En arbetsgrupp inom Vasa telefondistrikt              Dessa skätgårdstelefoner borde installeras
8826: har undersökt behovet av att installera tele-          med det snaraste. Men detta har visat sig att
8827: foner i den yttre skärgården i Vasa Iän. Tele-         bli svårt på grund av att Vasa telefondistrikt
8828: fonerna skulle närmast fungera som nödtele-            skulle komma in på de privata telefonbolagens
8829: foner i skärgården men också kunna användas            verksamhetsområdena. Med tanke på nödvän-
8830: som allmänna telefoner. Dessa skärgårdstele-           digheten av dessa nöd- eller skärgårdstelefoner
8831: foner skulle få ungefär samma användning som           borde områdesgränserna inte få bli ett hinder
8832: vildmarkstelefonerna i Lappland.                       för telefonernas installation. Investeringen blir
8833:     För att utröna behovet av samt de rätta            säkert inte heller lönsam för Vasa telefon-
8834: platserna för skärgårdstelefonerna har såväl de        distrikt.
8835: lokala fiskargillena som sjöbevakningen hörts             Hänvisande tili ovanstående får vi med stöd
8836: av arbetsgruppen. Undersökningen utvisar att           av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
8837: det borde installeras 27 st. telefoner längs den       följande spörsmål att besvaras av vederböran-
8838: nästan 250 km långa strandlinjen inom Vasa             de medlem av statsrådet:
8839: telefondistrikt. Största delen av dessa skärgårds-
8840: telefoner måste förenas tili telefonnätet per                    Är Regeringen medveten om de svå-
8841: radio via bilradiobasstationer.                               righeter som finns vid den planerade in-
8842:     Skärgårdstelefonerna skulle vara på plats                 stallationen av de nödvändiga skärgårds-
8843: året om. Telefonernas placering skulle även                   telefonerna i Vasa Iän på grund av att
8844: inritas på sjökorten.                                         Vasa telefondistrikt kommer in på de
8845:     Enligt fjolårets prisnivå har kostnaderna för             privata bolagens verksamhetsområdena,
8846: ovannämnda 27 skärgårdstelefoner beräknats                    och om så är faliet,
8847: tili cirka 500 000 mark. Projektet skulle ge-                    vilka åtgärder har Regeringen för
8848: nomföras under fem års tid.                                   avsikt att vidtaga för att undanröja
8849:                                                               detta hinder?
8850:       Helsingfots den 8 februari 1980.
8851: 
8852:          Bror Lillqvist                 Boris Renlund                    Kaj Bärlund
8853:          Sakari Knuuttila               Håkan Malm                       Ole Norrback
8854:          Jacob Söderman                 Juhani Raudasoja                 Markus Aaltonen
8855: 
8856: 
8857: 
8858: 
8859: 088000239C
8860: 2                                             1980 vp.
8861: 
8862: Kirjallinen kysymys n:o 53.                                                               Suomennos.
8863: 
8864: 
8865: 
8866: 
8867:                                   Lillqvist ym.:' Saaristopuhelimien asentamisesta Vaasan läänin
8868:                                       alueelle.
8869: 
8870: 
8871:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8872: 
8873:    Työryhmä Vaasan puhelinpiirissä on tutkinut          Nämä saaristopuhelimet olisi asennettava
8874: tarvetta asentaa puhelimia Vaasan läänin ulko-       mitä pikimmin. Mutta tämä on osoittautunut
8875: saaristoon. Puhelimet toimisivat lähinnä hätä-       vaikeaksi, koska Vaasan puhelinpiiri joutuisi
8876: puhelimina saaristossa, mutta niitä voisi käyttää    tunkeutumaan yksityisten puhelinyhtiöiden toi-
8877: myös yleisinä puhelimina. Nämä saaristopuhe-         minta-alueille. Näiden hätä- tai saaristopuheli-
8878: limet saisivat suurin piirtein samanlaisen käytön    mien välttämättömyys huomioon ottaen aluerajat
8879: kuin erämaapuhelimet Lapissa.                        eivät saisi muodostua esteeksi puhelimien asen-
8880:    Tarpeen selvittämiseksi sekä sen selvittämi-      nukselle. Tämä investointi ei varmastikaan
8881: seksi, mitkä olisivat oikeat paikat saaristopuhe-    myöskään tule olemaan kannattava Vaasan pu-
8882: limille, työryhmä on kuullut paikallisia kalastus-   helinpiirille.
8883: kuntia sekä merivartiostoa. Tutkimus osoittaa,          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
8884: että olisi asennettava 27 puhelinta lähes 250        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
8885: km pitkälle rantaviivalle Vaasan puhelinpiirissä.    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8886: Suurin osa näistä saaristopuhelimista olisi kyt-     vaksi seuraavan kysymyksen:
8887: kettävä puhelinverkostoon radiolla autoradioase-
8888: mien kautta.                                                    Onko Hallitus tietoinen niistä vai-
8889:    Saaristopuhelimet olisivat paikallaan koko                keuksista, jotka liittyvät suunniteltuun
8890: vuoden. Puhelimien sijainti merkittäisiin myös               välttämättömien saaristopuhelimien asen-
8891: merikortteihin.                                              nukseen Vaasan läänissä sen johdosta,
8892:    Viime vuoden hintatason mukaan ylempänä                   että Vaasan puhelinpiiri joutuu tunkeu-
8893: mainittujen 27 saaristopuhelimen kustannuk-                  tumaan yksityisten yhtiöiden toiminta-
8894: siksi on arvioitu noin 500 000 mk. Projekti                  alueille, ja jos on,
8895: toteutettaisiin 5 vuoden aikana.                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8896:                                                              ryhtyä tämän esteen poistamiseksi?
8897:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
8898: 
8899:          Bror Lillqvist                 Boris Renlund                   Kaj Bärlund
8900:          Sakari Knuuttila               Håkan Malm                      Ole Norrback
8901:          Jacob Söderman                 Juhani Raudasoja                Markus Aaltonen
8902:                                                 N:o 53                                                 3
8903: 
8904: 
8905: 
8906: 
8907:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8908: 
8909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja harvaan asutuille alueille yleensä. Nämä puhe-
8910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lupaikat on tarkoitettu posti- ja lennätinlaitoksen
8911: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-        toimialueilla asuvien syrjäseutujen asukkaiden
8912: jeenne n:o 119 ohella toimittanut valtioneuvos-       yhteiskäyttöön. Sensijaan varsinaiseen maantie-
8913: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        tai meripelastuspalveluorganisaatioiden käyttöön
8914: sanedustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta      tarkoitettujen hätäpuhelinverkkojen rakentami-
8915: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                    nen ei kuulu posti- ja lennätinlaitoksen toimin-
8916:                                                       taan.
8917:           Onko Hallitus tietoinen niistä vai-            Myöskään alueelliselle toimilupalaitokselle
8918:        keuksista, jotka liittyvät .suunniteltuun      myönnetty toimilupa ei edellytä sitä osallistu-
8919:        välttämättömien saaristopuhelimien asen-       maan meripelastuspalvelutoimintaa palvelevan
8920:        nukseen Vaasan läänissä sen johdosta,          erityisverkon rakentamiseen. Pääsääntönä pide-
8921:        että Vaasan puhelinpiiri joutuu tunkeu-        tään sitä, että puhelinlaitos on toimialueellaan
8922:        tumaan yksityisten yhtiöiden toiminta-         velvollinen omalla kustannuksellaan huolehti-
8923:        alueille, ja jos on,                           maan tavanomaisen paikallishälytystarpeen tyy-
8924:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dyttämisestä, mikä tarkoittaa tällöin 000- ja
8925:        ryhtyä tämän esteen poistamiseksi?             muuta vastaavaa liikennettä sekä riittävää yleisö-
8926:                                                       puhelintiheyttä.
8927:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Jos sensijaan on kysymys ensisijaisesti yleistä
8928: vasti seuraavaa:                                      turvallisuutta, kuten väestönsuojelua, maantie-
8929:    Esityksiä saaristopuhelimien rakentamisesta        tai meripelastuspalvelua yms. varten rakennet-
8930: Pohjanlahden saaristoon ovat tehneet alueella         tavista erillisverkoista, tulee yhteiskunnan kor-
8931: toimivat kalastusseurat, merivartiolaitos sekä eri    vata näistä aiheutuneet kustannukset puhelin-
8932: veneily- ja urheilukalastajajärjestöt. Perusteluina   laitoksille (posti- ja lennätinlaitokselle tai toi-
8933: on se, että asumattomasta ulkosaaristosta on          milupalaitoksille).
8934: vaikea saada yhteyttä mantereelle, esim. haaksi-         Saaristopuhelinten rakentaminen Vaasan pu-
8935: rikkotilanteissa tai myrskyn yllättäessä.             helinpiirin toimesta on toteutettu autoradiopu-
8936:    Kokemusten saamiseksi on Vaasan puhelin-           helinverkkoa hyväksi käyttäen. Autoradiopuhe-
8937: piirin toimesta rakennettu Vaasan läänin ran-         linverkon rakentaminen tapahtuu koko valta-
8938: nikkoalueelle kolme saaristopuhelinta ja kulu-        kunnan alueella valtion toimesta ja kustannuk-
8939: van vuoden aikana on tarkoitus rakentaa neljä         sella. Autoradiopuhelinyhteyksien rakentamiselle
8940: uutta.                                                myös toimiluvan perusteella toimivien. puhelin-
8941:    Posti- ja lennätinlaitos rakentaa saatujen mää-    laitosten toimialueilla ei ole ilmennyt mitään
8942: rärahojen puitteissa puhelupaikkoja saaristoihin      oikeudellisia esteitä.
8943:       Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1980.
8944: 
8945:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
8946: 4                                            1980 Vp.
8947: 
8948: 
8949: 
8950: 
8951:                          T i 11   Ri ksd agens        H err    T a 1 m a n.
8952: 
8953:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gården och i g1esbygden överhuvudtaget. Dessa
8954: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       samtalsp1atser hat avsetts för glesbygdsinvånat-
8955: nr 119 av den 8 februari 1980 till vederbö-         nas gemensamma användning inom. post- och
8956: rande medlem av statsrådet översänt en av-          telegrafväsendets vetksamhetsområden. Dätemot
8957: skrift av följande av riksdagsman Bror LiU-         höt installeringen av de nödtelefonnät som di-
8958: qvist m. fl. undertecknade skriftliga spörsmål      tekt avsetts föt användning av landsvägs- ellet
8959: nr 53:                                              sjöräddningstjänstens organisationer inte till
8960:            Är Regeringen medveten om de svå-        post- och telegrafväsendets verksamhet.
8961:         righeter, som är förknippade med den            Inte heller förutsätter en koncession som
8962:        planerade installeringen av nödvändiga       beviljats en lokal koncessionsinrättning, att den
8963:         skärgårdstelefoner i V asa län på grund     deltar i installeringen av sådant spedalnät, som
8964:         av att V asa telefondistrikt är tvunget     betjänar sjöräddningstjänstens verksamhet. Det
8965:         att tränga in i de privata bolagens verk-   anses som huvudregel, att en telefoninrätt-
8966:         samhetsområden, och om så är fallet,        ning inom sitt verksamhetsområde är skyldigt
8967:            vilka åtgärdet ämnar Regeringen vid-     att på egen kostnad sörja föt tillfredsställandet
8968:         taga för att avskaffa detta hinder?         av ett normalt lokalt alarmbehov, som avser
8969:                                                     000- ellet annan motsvarande trafik samt en
8970:    Såsom svat på detta spörsmål får jag vötd-       tillräcklig täthet av allmänna telefoner.
8971: samt anföra följande:                                   Om det däremot ät fråga om sådana special-
8972:    Förslag om installering av skärgårdstelefoner    nät, som främst byggts för allmän säkerhet,
8973: i Bottniska vikens skärgård har gjorts av i         såsom befolkningsskydd, landsväg- ellet sjö-
8974: området vetksamma fiskerisällskap, sjöbevak-        räddningstjänst bl.a., skall samhället ersätta
8975: ningsväsendet samt olika båtsport- och sport-       de av dessa förorsakade kostnaderna för tele-
8976: fiskeriorganisationer. Motiveringen har varit,      foninrättning (för post- och telegrafväsendet
8977: att det är svått att få kontakt från den obe-       ellet koncessionsinrättningar) .
8978: bodda skärgården till fastlandet t.ex. i haveti-        Installering av skärgårdstelefoner har på åt-
8979: situationet eller vid övetraskande stormar.         gärd av Vasa telefondistrikt utförts med hjälp
8980:    För att införskaffa erfarenheter hat man på      av biltadiotelefonnätet. Bilradiotelefonnätets
8981: åtgärd av V asa telefondistrikt installerat tte     installering inom hela rikets område utförs på
8982: skätgåtdstelefoner inom Vasa läns kustområde        statens åtgärd och på dess bekostnad. Inga
8983: och under detta år hat man för avsikt att in-       rättsliga hinder för installering av bilradiotele-
8984: stallera fyra nya telefoner.                        fonförbindelser även inom verksamhetsområden
8985:    Post- och telegrafväsendet bygger irtom ra-      av de telefonverk som utövar sin verksamhet
8986: men av beviljade anslag telefonplatset i skär-      med stöd av koncessioner, har framkommit.
8987:      Helsingfors den 11 mats 1980.
8988: 
8989:                                                                     T rafikminister Veikko Saarto
8990:                                                1980 vp.
8991: 
8992: Kirjallinen kysymys n:o 54.
8993: 
8994: 
8995: 
8996: 
8997:                                   Juvela ym.: Ns. mustan listan julkistamisesta eräässä aikakausijul-
8998:                                      kaisussa.
8999: 
9000: 
9001:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9002: 
9003:    Tampereella ilmestyvä Hymy-niminen jul-              Nimilistojen julkaisemista Hymy-lehti puolus-
9004: kaisu on numerossaan 12/79 julkistanut noin          telee sillä, että näin niiltä poistuisi niiden vii-
9005: 50 000 Suomen kansalaisen nimet, jotka lehti         meinenkin käyttöarvo. Lehden perustelut eivät
9006: on poiminut aiemmin julkaistuista ns. mustista       juuri vakuuta, kun lehti juuri näyttää havain-
9007: listoista. Tällaisia listoja on valmistettu ennen    neen näissä ns. mustissa listoissa itselleen aivan
9008: muuta siksi, että poliittinen syrjintä työpai-       uuden käyttöarvon. Ymmärtäen nimien julki-
9009: koilla olisi mahdollista. Monet työnantajatkin       suusarvon lehti julkistamaHa ne kyseenalaisena
9010: ovat olleet valmiit maksamaan huomattavia            luettelona pyrkii kasvattamaan myyntiään ja
9011: summia näistä nimiluetteloista.                      saamaan siten näistä yksityisten ihmisten ni-
9012:    Työntekijöiden järjestöt ja työväenpuolueet       mistä itselleen taloudellista hyötyä.
9013: ovat jo monasti kiinnittäneet valtiovallan huo-         Useat Hymy-lehden julkaisemasta luettelosta
9014: micta tällaiseen kansalaisten poliittiseen ja syr-   nimensä löytäneet tavalliset kansalaiset ovat ko-
9015: jintätarkoituksessa tehtyyn kortistointiin vaa-      keneet yksityisyyttään loukatun ja monet myös
9016: tien toimia sen estämiseksi ja listojen laatijoi-    pelkäävät nimensä tällaisen julkistamisen ai-
9017: den rankaisemiseksi.                                 heuttavan heille suoranaista vahinkoa, esimer-
9018:    Julkaistun kirjoituksen laatijalla ei ole edes    kiksi työelämässä.                          .
9019: varmaa tietoa kaikista lähteistä, joita ns. mus-        Koska yksityisten ihmisten nimien julkista-
9020: taa listaa koottaessa on käytetty. Työväenleh-       mista tällaisessa yhteydessä heiltä lupaa kysy-
9021: tien vappu- ja uudenvuoden tervehdysluettelo-        mättä voidaan pitää loukkauksena kansalais-
9022: jen ja Sirola-opiston kurssijulkaisujen lisäksi      temme perusoikeuksia kohtaan, asiaan on syytä
9023: listoille on arvattavasti hankittu nimiä myös        puuttua.
9024: muistakin kuin julkaistuista ja yleisesti saata-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9025: villa olevista lähteistä, kuten esimerkiksi ih-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9026: misten yksityiselämää urkkimalla, niinkuin ar-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9027: tikkelin kirjoittajakin arvelee tapahtuneen. Pää-    vaksi seuraavan kysymyksen:
9028: asiassa tällaisille listoille on pyritty keräämään
9029: kommunistien ja muiden kansandemokraattis-                      Onko Hallitus tietoinen Hymy-nimi-
9030: ten ihmisten nimiä.                                          sen julkaisun julkistamista ns. musta
9031:    Tällaisen nimiluettelon julkaisemisen kyseen-             lista -tiedoista, millä teolla julkaisu on
9032: alaisuutta vain lisää se kirjoittajankin arvelu,             saattanut loukata kansalaisten yksityi-
9033: että monet ovat voineet joutua listalle sattu-               syyttä aiheuttaen heille mahdollisesti
9034: malta. Joukossa on paljon jo kuolleita ihmisiä               vahinkoa ja kärsimystä, ja
9035: sekä ilmeisesti vanhempiensa mukana sinne                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9036: joutuneita listan laadinnan aikaan vielä lapsi-              ehkäistäkseen ennakolta tällaisten syr-
9037: iässä olleita henkilöitä, onpa joukossa erään                jintätarkoituksessa laadittavien luetteloi-
9038: satakuntalaisen perheen jäsenten mukana pujah-               den valmistamisen ja levittämisen?
9039: tanut tilan Onni-niminen hevonenkin.
9040:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
9041: 
9042:                   Aulis Juvela                                   Heli Astala
9043: 
9044: 088000099V
9045: 2                                             1980 vp.
9046: 
9047: 
9048: 
9049: 
9050:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
9051: 
9052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       julkistamista, joka koskee henkilön menettelyä
9053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        julkisessa virassa tai tehtävässä, elinkeinoelä-
9054: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-       mässä, poliittisessa toiminnassa tai muussa näi-
9055: jeenne n:o 120 ohella toimittanut valtioneuvos-      hin rinnastettavassa toiminnassa ja on tarpeen
9056: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittele-
9057: sanedustaja Aulis Juvelan ym. kirjallisesta ky-      miseksi. Rangaistavuuden edellytyksenä tässä
9058: symyksestä n:o 54:                                   rikoksessa on, että julkistaminen tapahtuu jouk-
9059:                                                      kotiedotusvälinettä käyttäen tai muulla sen kal-
9060:           Onko Hallitus tietoinen Hymy-nimi-         taisella tavalla. Yksityiselämän loukkaamisesta
9061:        sen julkaisun julkistamista ns. musta         ei voida tuomita rangaistukseen, mikäli julkis-
9062:        lista -tiedoista, millä teolla julkaisu on    tamiseen on laillinen oikeus.
9063:        saattanut loukata kansalaisten yksityi-          Rikoslain 27 luvussa nimetyt rikokset ovat
9064:        syyttä aiheuttaen heille mahdollisesti        asianomistajarikoksia. Virallinen syyttäjä ei siis
9065:        vahinkoa ja kärsimystä, ja                    saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita
9066:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        rikosta syytteeseen. Myös oikeusministeriö voi
9067:        ehkäistäkseen ennakolta tällaisten syr-       antaa määräyksen syytteen nostamisesta, milloin
9068:        jintätarkoituksessa laadittavien luetteloi-   rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä
9069:        den valmistamisen ja levittämisen?            käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii
9070:                                                      syytteen nostamista. Oikeusministeriön käsityk-
9071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sen mukaan kyseessä olevassa tapauksessa ei ole
9072: vasti seuraavaa:                                     edellytyksiä laissa tarkoitetun syytemääräyksen
9073:    Kansalaisten perusoikeuksia koskevilla halli-     antamiseen.
9074: tusmuodon säännöksillä pyritään takaamaan tur-          Hymy-lehdessä julkaistujen nimiluetteloiden
9075: va eräille yksityiselämän piiriin Iuettavilie        kaltaisten luetteloiden valmistamisen ja levittä-
9076: etuuksille. Siten jokainen Suomen kansalainen        misen ennakolta ehkäiseminen ei voimassa ole-
9077: on turvattu muun muassa kunniansa puolesta.          van lainsäädäntömme mukaan ole mahdollista.
9078: Perusoikeuksiin kuuluvan painovapauden järjes-          Yksityiselämän suojaaminen nimenomaan
9079: telmän puitteissa sisällöltään rikolliseen paino-    henkilörekistereiden yhteydessä on viime vuo-
9080: tuotteeseen voidaan puuttua esim. syytetoi-          sina ollut selvittelyn kohteena useassa eri yh-
9081: menpitein vasta sen ilmestyttyä.                     teydessä. Kertynyt aineisto samoin kuin käytet-
9082:    Kunnian ja yksityiselämän loukkaamista kos-       tävissä olevat pohjoismaiset lait esitöineen sekä
9083: kevassa rikoslain 27 luvussa on säädetty her-        kansainvälisissä järjestöissä suoritetut selvityk-
9084: jauksena tai solvauksena rangaistavaksi perättö-     set muodostavat pohjan, jolta tietosuojalainsää-
9085: mien tietojen levittäminen toisesta henkilöstä       dännön valmistelu olisi käynnistettävä. Oikeus-
9086: sekä muu hänen saattamisensa ansaitsematto-          ministeriön pyrkimyksenä on, että lähiaikoina
9087: man epäkunnioituksen alaiseksi. Solvauksesta         asetettaisiin komitea, jonka tulisi valmistaa hal-
9088: voidaan rangaista myös silloin kun on kysymys        lituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus
9089: totuudenmukaisista tiedoista, mikäli tiedon le-      henkilötietojen rekisteröinnissä noudatettaviksi
9090: vittäjällä on loukkaamisen tarkoitus. Yksityis-      säädöksiksi rangaistussäännöksineen. Luonnolli-
9091: elämän loukkaaminen on laissa ilmaistu epäsuo-       sesti tässä yhteydessä tulee käsiteltäväksi myös
9092: rasti kuvaamalla ne seikat, joiden julkistamista     kysymyksessä tarkoitettujen luetteloiden valmis-
9093: ei pidetä yksityiselämän loukkaamisena. Siten        tamisen ja levittämisen säätely.
9094: yksityiselämän loukkaamisena ei ole pidettävä
9095:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
9096: 
9097:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
9098:                                                 N:o 54                                                  3
9099: 
9100: 
9101: 
9102: 
9103:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
9104: 
9105:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         fentlig tjänst ellet offentligt värv, i näringslivet
9106: anger hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse         eller i politisk verksamhet ellet i annan med
9107: av den 8 februari 1980 nt 120 tili vedet-             dessa jämfötbat vetksamhet och som är av
9108: börande medlem av statsrådet övetsänt avsktift        nöden föt behandlingen av någon samhälleligt
9109: av följande av riksdagsman Aulis Juvela m. fl.        betydelsefull sak. Förutsättning föt sttaffbar-
9110: ställda spörsmål nr 54:                               het vid dylikt btott ät att offentliggötandet
9111:                                                       sket med användande av massmedium ellet på
9112:           Är Regeringen medveten om upp-              annat liknande sätt. Föt ktänkning av ptivatliv
9113:        gifterna i en s.k. svart lista som offent-     kan inte ådömas sttaff, såvida laglig tätt för
9114:        liggjotts av Hymy benämnda publika-            offentliggötandet föteligget.
9115:        tion, vatigenom publikationen kunnat              De i 27 kap. sttafflagen angivna btotten ät
9116:        ktänka medbotgatnas intimitet och              målsägandebrott. Allmän åklagate fåt således
9117:        eventuellt åsamka dem skada och                inte väcka åtal, såvida inte målsäganden anmält
9118:        lidande, och                                   btottet tili åtal. Även justitieministeriet kan
9119:          vilka åtgärdet ämnar Regetingen vidta        fötotdna om väckande av åtal, ifall btottet ut-
9120:        föt att på föthand hindra uppgörande           fötts med användande av massmedium och
9121:        och sptidande av dylika i diskrimina-          synnerligen viktig allmän fördel krävet väckan-
9122:        tionssyfte uppgjotda fötteckningat?            de av åtal. Enligt justitieministetiets uppfatt-
9123:                                                       ning finns inte i förevarande fall förutsättningat
9124:    Såsom svat på detta spörsmål får jag vörd-         föt sådant åtalsfötotdnande som avses i lagen.
9125: samt anföta följande:                                    Det ät inte enligt våt gällande lagstiftning
9126:    Stadgandena i regeringsformen om medbor-           möjligt att på föthand föthindta uppgötande
9127: garnas grundtättighetet avser att gatantera           och sptidande av förteckningat i likhet med de
9128: trygghet föt vissa tili privatlivet hörande rättig-   i Hymy benämnda tidsktift offentliggjorda
9129: heter. Sålunda ät vatje finsk medborgate              namnfötteckningatna.
9130: tryggad bl. a. tili sin äta. lnom ramen för det          Skyddandet av ptivatlivet uttryckligen i sam-
9131: tili grundrättighetetna hötande tryckftihetssys-      band med petsontegistet har varit fötemål föt
9132: temet kan man exempelvis genom åtal ingtipa           utredning i fleta olika sammanhang undet de
9133: i ett tili innehållet kriminellt ttyckalstet först    senaste åten. Det materia! som uppkommit,
9134: då detta publicetats.                                 ävensom de fötefintliga notdiska lagatna jämte
9135:     1 27 kap. sttafflagen, som gället ktänkning       fötatbeten samt de uttedningat som vetkställts
9136: av äta och ptivatliv, hat utspridande av osanna       inom de internationella otganisationerna, bildat
9137: uppgiftet om annan samt i övtigt hans utsättan-       en grund, utgående ftån viiken beredning av
9138: de för obetättigad missaktning ktiminalisetats        dataskyddslagstiftningen botde inledas. Justitie-
9139: som smädelse eller fötolämpning. Även san-            ministeriet hat föt avsikt att i en näta ftamtid
9140: ningsenliga uppgiftet kan bestraffas såsom för-       tillsätta en kommitte med uppdtag att i fotm
9141: olämpning, om uppgiftetna spridits i avsikt att       av en regeringsproposition uppgöta fötslag tili
9142: ktänka. Ktänkning av privatliv har i lagen ut-        fötfattningat jämte sttaffstadganden föt iaktta-
9143:  tryckts inditekt genom att däri besktivits de        gande vid registteringen av petsonuppgiftet.
9144: omständighetet vilkas offentliggötande inte an-       Givetvis skulle i detta sammanhang tili be-
9145: ses utgöra ktänkning av privatliv. Som ktänk-         handling upptas även tegleringen av uppgötan-
9146:  ning av ptivatliv skall sålunda inte anses offent-   det och sptidandet av de i spötsmålet avsedda
9147: liggörande, som gället petsons förfarande i of-       fötteckningama.
9148:       Helsingfots den 13 februari 1980.
9149: 
9150:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
9151:                                               1980. vp.
9152: 
9153: Kirjallinen kysymys n:o 55.
9154: 
9155: 
9156:                                  Kauppi ym.: Sotilasammatin harjoittaji-en verovähennysoikeuksista.
9157:                                      sista.
9158: 
9159:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9160: 
9161:    Sotilasammatinharjoittajat joutuvat ammatis-      joutuvat usein toimimaan virallisissa edustusti-
9162: saan palvelemaan useilla eri paikkakunnilla.         laisuuksissa virkansa puolesta ja järjestämään
9163: Tällöin on voitu todeta erityisen selvästi, ettei    tilaisuuksia, joiden kustannukset he joutuvat
9164: verotuskäytäntö verovähennysoikeuksien osalta        maksamaan. Edustusvelvollisuuteen liittyy olen-
9165: ole eri kunnissa samanlainen. Tulon hankkimi-        naisena osana vaimon mukana olo. Puolustus-
9166: sesta aiheutuvina kuluina pidetään joissakin         voimien edustusmäärärahat ovat niin vähäiset,
9167: kunnissa vain varsinaisia ammattiyhdistysjäsen-      että ne riittävät yleensä vain sotilasläänin ko-
9168: maksuja, jotka aiheutuvat Upseeriliiton tai Toi-     mentajan lippujuhlapäivän vastaanottoon. Tä-
9169: miupseeriliiton jäsenyydestä, kun useissa kun-       män vuoksi tulisi komentaja-asemassa olevien
9170: nissa hyväksytään tämän lisäksi jäsenmaksut,         oikeus edustuskulujen vähentämiseen verotuk-
9171: jotka syntyvät jäsenyydestä sotilasammatin har-      sessa määritellä niin, ettei eri varuskuntapaik-
9172: joittamiseen olennaisesti kuuluvissa yhdistyksis-    kakuntien välillä pääse syntymään eroja.
9173: sä. Sotilasammatti poikkeaa muista ammateista           Sotilashenkilö on velvollinen siirtymään puo-
9174: sikäli, että varsinaisia ammattikirjoja on vaikea    lustusvoimien edun niin vaatiessa paikkakun-
9175: määrittää, koska henkilön erikoiskoulutuksella       nalta toiselle. Hänelle maksetaan siirrosta
9176: on huomattava vaikutus siihen, mitä voidaan pi-      aiheutuvien kulujen peittämiseksi ns. siirtomää-
9177: tää ammattikirjallisuutena. Ammattikirjallisuus      rärahaa, joka on korkeimman hallinto-oikeuden
9178: koostuu lähinnä sotahistoriaan ja turvallisuus-      päätöksen mukaan verotettavaa tuloa niiltä osin
9179: politiikkaan liittyvästä aineistosta. Eri kunnissa   kuin sitä ei voida osoittaa käytetyn siirrosta
9180: on ammattikirjallisuuden rajat määritelty hyvin      aiheutuneiden kulujen peittämiseen. Todelliset
9181: eri tavoin. Verotuskäytäntö sotilashenkilöillä       siirtymiskustannukset ovat kuitenkin moninker-
9182: kurssimatkojen ja -kulujen sekä omalla autolla       taiset siirtorahaan verrattuna. Koska eri kun-
9183: tehtyjen virkamatkojen korvaamisesta on muo-         tien välillä on siirtymiskuluina hyväksytty pe-
9184: dostunut epäyhtenäiseksi. Oman auton käytös-         rusteiltaan suuressa määrin toisistaan poikkea-
9185: tä virkamatkoihin aiheutuneiden kustannusten         via kulueriä, tulisi siirrosta aiheutuneiden kus-
9186: kohdalla verotuskäytännössä on epäkohta aiheu-       tannusten osalta antaa nykyistä tarkemmat oh-
9187: tunut siitä, että kilometrikorvauksia ei puolus-     jeet.
9188: tusministeriön päätöksen mukaisesti saa mak-            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9189: saa kuljetusmomentilta, vaan matkat momen-           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
9190: tilta, joka puolestaan on niin niukka, että siltä    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9191: korvausta ei voi maksaa. Verotuskäytäntö on          seuraavan kysymyksen:
9192: eri kunnissa toisistaan poikkeavaa myös virka-
9193: pukujen hankintakustannusten vähennyskelpoi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9194: siksi hyväksymisen osalta, erikoisvarusteiden               ryhtyä sotilasammatin harjoittajien ve-
9195: ja työvälineiden osalta, joita sotilas tarvitsee            rotuksellisen eriarvoisuuden poistami-
9196: toimiakseen kenttäoloissa, mutta joita työnan-              seksi ja verotuskäytännön yhtenäistämi-
9197: taja ei kustanna. Komentaja-asemassa olevat                 seksi eri kunnissa?
9198:      Helsingissä 8 piilvänä helmikuuta 1980.
9199: 
9200:    Eeva Kauppi             Jalmari Torikka      Anneli Kivitie               Helge Saarikoski
9201:    Anna-Kaarina Louvo      Toivo T. Pohjala     Ulla Puolanne                Heikki Järvenpää
9202:    M. Jaatinen             Timo Ihamäki         Matti Hakala                 Eero Lattula
9203:    Martti Ursin            Tapio Holvitie       Sampsa Aaltio                Urho Pohto
9204:    Saara Mikkola           Sinikka Karhuvaara   Matti Viljanen               Antero Juntumaa
9205:    Aila Jokinen            Arto Lampinen        Juhani Laitinen              Ole Norrback
9206:    Helena Pesola           Veikko Pihlajamäki   P. Mäki-Hakola               Boris Renlund
9207:                                       Juhani Raudasoja
9208: 088000206A
9209: 2                                           1980 vp.
9210: 
9211: 
9212: 
9213: 
9214:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
9215: 
9216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pahtuvaan luottamusmiesten päätöksentekoon,
9217: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aiheuttaa osaltaan epäyhtenäisyyttä. Tulo- ja
9218: olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn kir-     varallisuusverolain luonnollisia vähennyksiä kos-
9219: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kevat säännökset ovat varsin yleisluonteisia ja
9220: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    sisältävät vain esimerkkiluettelon vähennyskel-
9221: Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      poisista menoista. Lain soveltajalla on tulkin-
9222: kysymyksestä n:o 55:                               nassa huomattavaa liikkumavaraa. Tapaukset,
9223:                                                    joissa vaaditaan vähennystä samoilla perusteilla,
9224:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     eivät ole myöskään aina samanlaisia. Tällöin
9225:        ryhtyä sotilasammatin harjoittajien ve-     erilaiset verotuspäätökset eivät siten aina osoi-
9226:        rotuksellisen eriarvoisuuden poistami-      ta, että verotus olisi toimitettu epäyhtenäisesti.
9227:        seksi ja verotuskäytännön yhtenäistämi-     Lisäksi verovelvollisen antama puutteellinen sel-
9228:        seksi eri kunnissa?                         vitys vähennyksestä ja sen liittymisestä tulon
9229:                                                    hankkimiseen tai säilyttämiseen voi johtaa vä-
9230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hennysvaatimuksen hylkäämiseen.
9231: vasti seuraavaa:                                      Verohallituksen tehtävänä on erityisesti edis-
9232:                                                    tää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimit-
9233:    Tulo- ja varallisuusverolain 25 §:n mukaan      tamista. Verohallitus antaa yleensä yleisiä, kaik-
9234: verovelvollisella on oikeus tulostaan vähentää     kia verovelvollisia koskevia ohjeita ja neuvoja
9235: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-     veroviranomaisille. Siten verohallitus on esi-
9236: neet menot. Saman lain 27 §:n mukaan tulon         merkiksi antanut kysymyksen perusteluissa
9237: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina       mainittujen jäsenmaksujen, ammattikirjallisuu-
9238: menoina ei saa vähentää verovelvollisen ja hä-     den, kurssimatkojen, virkamatkojen, työpuku-
9239: nen perheensä elantokustannuksia. Verotukses-      jen, työvälineiden sekä edustuskulujen vähentä·
9240: sa joudutaan ratkaisemaan kussakin tapaukses-      mistä verotuksessa koskevia ohjeita vuosittain
9241: sa erikseen, onko jokin meno tulon hankkimi-       julkaistavassa verohallinnon käsikirjassa. Lisäk-
9242: sesta tai säilyttämisestä aiheutunut luonnolli-    si verohallitus antaa eri vähennyksiä koskevaa
9243: nen vähennys vai vähennyskelvoton elantokus-       ohjausta esimerkiksi erilaisissa koulutustilai-
9244: tannus. Kunkin vähennysvaatimuksen osalta          suuksissa.
9245: selvitetään, onko meno kyseiselle verovelvolli-       Keskushallinnosta käsin tapahtuva ohjaus ei
9246: selle vähennyskelpoinen sekä vähennyksen suu-      ole kuitenkaan voinut sisältää yleensä eri am-
9247: ruus. Vähennyskelpoisuuden selvittämisessä tut-    mattiryhmiä koskevia ohjeita. Syynä tähän on
9248: kitaan, liittyykö vaadittu vähennys verovelvol-    se, että palkansaajien verotuksessa eri ammat-
9249: lisen tulonhankkimistoimintaan. Vähennyksen        tiryhmiä on lukuisia. Lisäksi verovelvollisten
9250: määrän osalta verovelvollisen on esitettävä sel-   olosuhteet vaihtelevat samassakin ammattiryh-
9251: vitys hänelle aiheutuneista kustannuksista.        mässä huomattavasti.
9252:    Verohallinnossa verotuspäätöksen tekee itse-       Paras keino verotuksen yhtenäistämiseksi
9253: näisesti jokaisessa kunnassa oleva verolautakun-   olisi yksinkertaistaa verotusta. Erityisesti lukui-
9254: ta, jonka jäsenet puheenjohtajaa lukuun otta-      sia tulkintariitoja aiheuttavia palkansaajan
9255: matta ovat luottamusmiehiä. Verovalmistelun        luonnollisia vähennyksiä voitaisiin karsia kehit-
9256: suorittaa verotoimisto, joita on 214 kappalet-     tämällä esimerkiksi palkkatulovähennystä nykyi-
9257: ta. Hallinto, joka perustuu paikallistasolla ta-   sestään.
9258:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
9259: 
9260:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
9261:                                              N:o 55                                                 3
9262: 
9263: 
9264: 
9265: 
9266:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9267: 
9268:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sig på förtroendevaldas beslut på loka! nivå är
9269: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       ägnad att skapa oenhetlighet. De stadganden
9270: se av den 8 februari 1980 tili vederbörande        i lagen om skatt på inkomst och förmögenhet,
9271: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     som gäller naturliga avdrag, är av allmän ka-
9272: jande av riksdagsledamot Eeva Kauppi m. fl.        raktär och innehåller endast en förteckning
9273: undertecknade spörsmål nr 55:                      med exempel på avdragbara utgifter. Den som
9274:                                                    tillämpar lagen har ett avsevärt spelrum för
9275:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          tolkningar. De fall, där man på samma grunder
9276:        vidta för att avlägsna den bristande        yrkar på avdrag, är inte heller alltid likadana.
9277:        jämlikheten i behandlingen av yrkesmi-      Olika beskattningsbeslut är inte alltid ett
9278:        litärer i beskattningshänseende och för     teeken på att beskattningen verkställts på ett
9279:        att förenhetliga beskattningspraxis i       oenhetligt sätt. Dessutom kan den skattskyl-
9280:        olika kommuner?                             diges bristfälliga utredning om avdraget och
9281:                                                    därom, hur det ansluter sig tili inkomstens
9282:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förvärvande eller bibehållande, leda tili att yr-
9283: samt anföra följande:                               kandet på avdrag förkastas.
9284:                                                        Skattestyrelsens uppgift är framför allt att
9285:    Enligt 25 § lagen om skatt på inkomst och       främja en rättvis och enhetlig beskattning.
9286: förmögenhet har den skattskyldige rätt att från    Skattestyrelsen förelägger i allmänhet skatte-
9287: sin inkomst avdra utgifter för inkomstens för-     myndigheterna allmänna anvisningar och råd
9288: värvande eller bibehållande. Enligt samma lags     som gäller alla skattskyldiga. Sålunda har skat-
9289: 27 § får såsom utgifter för inkomstens förvär-     testyrelsen t. ex. utfärdat anvisningar om av-
9290: vande och bibehållande inte avdras den skatt-      drag i beskattningen för de i spörsmålets moti-
9291: skyldiges och hans familjs levnadskostnader.       vering nämnda medlemsavgifterna, facklittera-
9292: I beskattningen blir man i varje enskilt fall       turen, kursresorna, tjänsteresorna, arbetsdräk-
9293: tvungen att avgöra huruvida en utgift är ett        terna, arbetsredskapen samt representationsut-
9294: naturligt avdrag för inkomstens förvärvande        gifterna. Anvisningarna återfinns i den hand-
9295: eller bibehållande eller om den hänför sig tili    bok för skatteförvaltningen som utkommer
9296: levnadskostnaderna och således inte är avdrag-     årligen. Dessutom ger skattestyrelsen handled-
9297: bar. I fråga om varje yrkande på avdrag utreds     ning i avdragsfrågor t. ex. vid olika utbildnings-
9298: huruvida utgiften är avdragbar för den skatt-       tilifällen.
9299: skyldige i fråga och tili vilket belopp avdraget        I den handledning som centralförvaltningen
9300: kan godkännas. Då man utreder huruvida en          bedriver har dock i allmänhet inte kunnat
9301: utgift är avdragbar undersöks om det yrkade        inbegripas anvisningar beträffande olika yr-
9302: avdraget ansluter sig tili den skattskyldiges      keskategorier. Otsaken tili detta är att det vid
9303: verksamhet för inkomstens förvärvande. Beträf-      beskattningen av löntagare finns så många olika
9304: fande avdragets belopp måste den skattskyldige     yrkeskategorier. Dessutom varierar de skattskyl-
9305: förete en utredning om sina kostnader.             digas omständigheter avsevärt också inom
9306:    Inom skatteförvaltningen fattas beskattnings-    samma yrkeskategori.
9307: beslut självständigt av skattenämnden i varje           Det bästa sättet att förenhetliga beskattning-
9308: kommun. Medlemmarna i denna nämnd är med           en skulle vara att förenkla beskattning. Exem-
9309:  undantag av ordföranden förtroendevalda.           pelvis kunde löntagarens naturliga avdrag, vilka
9310: Beredningen sköts av skattebyrån. Antalet          föranleder så många tolkningstvister, gallras
9311: skattebyråer är 214. Förvaltning, som grundar      genom att löneinkomstavdraget utvecklas.
9312:      Helsingfors den 10 mars 1980.
9313: 
9314:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
9315:                                                1980 vp.
9316: 
9317: Kirjallinen kysymys n:o 56.
9318: 
9319: 
9320: 
9321: 
9322:                                   Joutsenlahti: Eläkkeen myöntämisestä eräässä yksittäistapauk-
9323:                                      sessa.
9324: 
9325: 
9326:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9327: 
9328:    Porilainen Erkki Antero Kinnunen, syntynyt         sen ja eläketurvan ulkopuolella joutuen tule-
9329: 160525- 117K, on irtisanottu Rauma-Repola             maan toimeen Porin kaupungin sosiaaliavustuk-
9330: Oy:n Porin tehtailla 6. 3. 1872, syynä sopeutu-       sen turvin, jota hän on saanut 1. 10. 1975--
9331: mattomuus työolosuhteisiin ja työhön. Keskus-         4. 2. 1980 yhteensä 19 235,29 markkaa.
9332: rikospoliisin Turun lääninosaston tutkiotapöytä-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9333: kirjan 15. 6. 1973 mukaan tehtaan lääkäri on          päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
9334: ilmoittanut Kinnusen Sairastavan vainoharhai-         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
9335: suutta. Kuitenkin tehtaan lääkäri Arvi Santaneo       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9336: todistaa 15. 1. 1976, ettei hän koskaan ole
9337: antanut minkäänlaista lääkärinlausuntoa Erkki                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9338: Antero Kinnusen terveydentilasta.                            ryhtyä, että Erkki Antero Kinnunen
9339:    Kuitenkin Kinnunen on irtisanomisestaan                   saisi joko eläkeoikeuden tai työoikeu-
9340: lähtien virallisissa asiakirjoissa ollut työhön ky-          den ja aiheutetun vahingon korvauksen
9341: kenemätön ja ollut lyhyttä jaksoa lukuunotta-                siitä, ettei hänellä ole ollut oikeutta
9342: matta sairausvakuutuksen, työttömyysvakuutuk-                työhön eikä eläkkeeseen?
9343:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
9344: 
9345:                                           Anssi Joutsenlahti
9346: 
9347: 
9348: 
9349: 
9350: 088000207B
9351: 2                                            1980 vp.
9352: 
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
9357: 
9358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          lisätutkimuksia koskevaa kehotusta. Tämän
9359: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     vuoksi tarkastuslautakunta määräsi maksetta-
9360: mies, olette 8 päivänä helmikuuta 1980 päivä-       vaksi eläkettä vain kolmelta kuukaudelta. Kin-
9361: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      nunen haki tähän päätökseen muutosta vakuu-
9362: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      tusoikeudelta, jossa asia on edelleen vireillä.
9363: sanedustaja Anssi Joutsenlahden näin kuulu-         Merimieseläkeasiassa Kinnunen valitti vakuutus-
9364: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 56:            oikeuteen, joka palautti asian eläkekassalle lää-
9365:                                                     kärinlausunnon hankkimista varten. TEL-eläke-
9366:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asiassa vakuutusoikeus katsoi tammikuussa
9367:        ryhtyä, että Erkki Antero Kinnunen           1980 antamassaan päätöksessä Kinnusen työ-
9368:        saisi joko eläkeoikeuden tai työoikeu-       kyvyttömäksi ja määräsi asianomaisen eläke-
9369:        den ja aiheutetun vahingon korvauksen        laitoksen suorittamaan Kinnuselle työkyvyttö-
9370:        siitä, ettei hänellä ole ollut oikeutta      myyseläkettä 1 päivästä tammikuuta 1977 lu-
9371:        työhön eikä eläkkeeseen?                     kien.
9372:                                                        Erottuaan Rauma-Repola Oy:n palveluksesta
9373:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuonna 1972 Kinnunen oli saatujen tietojen
9374: vasti seuraavaa:                                    mukaan merimiestoimessa kahteen otteeseen
9375:    Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tieto-   vuosina 1973-1975. Työttömyysavustusta Kin-
9376: jen mukaan Erkki Antero Kinnunen haki joulu-        nunen sai vuosina 1972-1975 yli 600 päivältä
9377: kuussa 1977 sairausvakuutuslain mukaista päi-       ja työttömyyskorvausta vuosina 1976-1978
9378: värahaa ja samalla kansaneläkelain ja työeläke-     lähes 700 päivältä.
9379: lakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Vii-           Eläke- ja työttömyysturvajärjestelmien väli-
9380: meksi mainittu hakemus toimitettiin sekä            nen yhteistyö ei ole kaikissa tapauksissa ollut
9381: TEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle eläke-      täysin tyydyttävä. Asiaa tutkii parhaillaan so-
9382: laitokselle että merimieseläkekassalle. Kaikista    siaali- ja terveysministeriön asettama toimikun-
9383: hakemuksista puuttui Kinnusen terveydentilaa        ta. Tavoitteena on pidettävä, ettei henkilö
9384: koskeva lääkärinlausunto, eikä Kinnusen keho-       omatta syyttään jäisi sekä eläke- että työttö-
9385: tuksista huolimatta täydentänyt hakemuksiaan.       myysturvajärjestelmien ulkopuolelle. Silloin kun
9386: Tämän johdosta kaikki hakemukset jouduttiin         asianomainen itse toiminnallaan vaikeuttaa
9387: hylkäämään. Valittaessaan kansaneläkeasiassa        eläkehakemuksen asiallista ratkaisemista kuten
9388: tarkastuslautakuntaan Kinnunen toimitti sinne       nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa, on sa-
9389: lääkärintodistuksen, joka oli kuitenkin puut-       nottu päämäärä kuitenkin hankalasti saavutet-
9390: teellinen, koska Kinnunen ei ollut noudattanut      tavissa.
9391:      Helsingissä 10 päivänä maaLiskuuta 1980.
9392: 
9393:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
9394:                                               N:o 56                                                3
9395: 
9396: 
9397: 
9398: 
9399:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
9400: 
9401:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som Kinnunen inte följt uppmaningen om ytter-
9402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ligare undersökningar. Därför fastslog pröv-
9403: av den 8 februari 1980 till vederbörande med-       ningsnämnden att pension skulle betalas endast
9404: lem av statsrådet översänt avskt:ift av följande    för tre månader. Kinnunen sökte ändring i
9405: av riksdagsman Anssi Joutsenlahti underteck-        beslutet hos försäkringsdomstolen där målet
9406: nade spörsmål nr 56:                                fortfarande är anhängigt. I sjömanspensions-
9407:                                                     ärenden överklagade Kinnunen tili försäkrings-
9408:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      domstolen, som återsände målet till pensions-
9409:        för att Erkki Antero Kinnunen skulle         kassan för anskaffande av läkarutlåtande. I
9410:        få rätt antingen tili pension ellet arbete   APL-pensionsärendet ansåg försäkringsdomsto-
9411:        och ersättning för den skada som till-       len i sitt beslut av januari 1980 att Kinnunen
9412:        fogats honom genom att han haft var-         var arbetsoförmögen och fastslog att vederbör-
9413:        ken rätt tili arbete ellet pension?          lig pensionsanstalt skall erlägga invalidpension
9414:                                                     till Kinnunen fr.o.m. den 1 januari 1977.
9415:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Efter att ha sagt upp sin anställning på
9416: samt anföra följande:                               Rauma-Repola Oy år 1972 var Kinnunen en-
9417:    Enligt vad social- och hälsovårdsmini'steriet    ligt uppgifter verksam som sjöman två gånger
9418: inhämtat ansökte Erkki Antero Kinnunen i            under åren 1973-1975. Kinnunen erhöll ar-
9419: december 1977 om dagpenning, som utgår              betslöshetsunderstöd åren 1972-1975 för över
9420: enligt sjukförsäkringslagen, och samtidigt även     600 dagar och arbetslöshetsersättning åren
9421: om invaliditets- och invalidpension, Vtilka utgår   1976-1978 för närapå 700 dagar.
9422: enligt folkpensions- och arbetspensionslagarna.         Samarbetet mellan pensions- och arbetslös-
9423: Den sist nämnda ansökan tillställdes både           hetsskyddssystemen har .inte i alla fall varit
9424: den pensionsanstalt som bedriver verksamhet         fullkomligt tillfredsställande. En kommitte som
9425: enligt APL och sjömanspensionskassan. Samt-         tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet ut-
9426: liga ansökningar saknade läkarutlåtande om          reder frågan för närvarande. Det måste anses
9427: Kdnnunens hälsotillstånd och Kinnunen har           som mål att personen inte utan egen förskyllan
9428: trots uppmaningar inte heller kompletterat sina     hamnar utanför pensions- och arbetslöshets-
9429: ansökningar. Därför blev man tvungen att avslå      skyddssystemen. I fall där vederbörande själv
9430: samtliga ansökningar. Då Kinnunen anförde           med sitt agerande gör det svårt att fatta ett
9431: besvär hos prövningsnämnden angående folk-          sakligt beslut i pensionsansökan, såsom i fallet
9432: pensionsfrågan tillställde han nämnden ett lä-      i fråga, är målet emellertid svårt att nå.
9433: karintyg, som var emellertid ofullständigt efter-
9434:      Helsingfors den 10 mars 1980.
9435: 
9436:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
9437:                                                1980 vp.
9438: 
9439: Kirjallinen kysymys n:o 57.
9440: 
9441: 
9442:                                   Kauppi ym.: Sairausvakuutuksen matkakustannusten omavas-
9443:                                      tuuosuuden alentamisesta.
9444: 
9445:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9446: 
9447:    Sarjana annettavasta hoidosta potilaalle ai-      set saattavat nousta yli JOO markankin kuu-
9448: heutuu vielä sairausvakuutuslain säätämisen          kaudessa. Jos päivä- tai yösairaalahoidossa tä-
9449: jälkeenkin huomattavan suuria, joskus ylivoi-        hän lisätään hoitopäivämaksu, potilaan kustan-
9450: maisiksikin käyviä kustannuksia. Laboratorio-        nukset saattavat nousta noin 500-800 mark-
9451: ja röntgentutkimuksen sekä fysikaalisen hoidon       kaan kuukaudessa. Kustannusten noustessa täl-
9452: osalta voidaan tosin jo nykyään periä vain           laisiksi moni psyykkisesti sairas on yksinker-
9453: yksi omavastuuosuus enintään 15 hoitokertaa          taisesti joutunut lopettamaan hoidossakäynnit.
9454: kohti kolmen kuukauden aikana. Tältä· osin              Sairaalan hoitopäivämaksuja ei liene mahdol-
9455: kustannukset muodostuvat siten jo nykyisin           lista ainakaan toistaiseksi alentaa tai poistaa.
9456: kohtuullisiksi. Tilanne ei ole kuitenkaan sama       Niitä ei korvata myöskään sairausvakuutukses-
9457: matkakustannusten korvaamisen osalta.                ta. Sen sijaan sairausvakuutuksen matkakus-
9458:    Psyykkisten sairauksien hoitamisessa ollaan       tannusten omavastuun osalta voitaisiin sarjana
9459: lisääntyvässä määrin siirtymässä avohoidon           annetun hoidon tai tutkimuksen sekä päivä-
9460: suuntaan. Tässä tarkoituksessa niin sanottu päi-     ja yösairaalahoidon yhteydessä säätää perittä-
9461: väsairaanhoito on lisääntymässä. Päiväsairaan-       väksi vain yksi omavastuuosuus esim. 15 tut-
9462: hoidossa potilas osallistuu hoitoon viitenä päi-     kimus- tai hoitokertaa kohti samalla tavalla
9463: vänä viikossa kahdeksan tunnin ajan. Muun            kuin tapahtuu jo nyt varsinaisen laboratorio-
9464: ajan hän on kotonaan joutuen itse kustanta-          ja röntgentutkimuksen tai fysikaalisen hoidon
9465: maan asunto- ja ylläpitokustannuksensa. Päivä-       omavastuumaksun osalta.
9466: sairaanhoito maksaa potilaalle nykyään mielen-          Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
9467: terveystoimiston järjestämässä päiväsairaalahoi-     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9468: dossa 10 mk ja yleissairaalassa 16 mk päiväl-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9469: tä. Tämä jo yksin aiheuttaa potilaalle kustan-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9470: nuksia noin 200-320 mk kuukaudessa. Lisäk-
9471: si tulee osa matkakustannuksista.                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9472:    Sen jälkeen kun sairausvakuutuksen matka-                siin sairausvakuutuksen matkakustan-
9473: kustannusten omavastuuosuus 1. 1. 1978 lukien               nusten omavastuuosuuden alentamiseksi
9474: korotettiin 7,50 markkaan yhdensuuntaista                   sarjana annetun hoidon tai tutkimuksen
9475: matkaa kohti, matkakustannusten nousu on                    sekä päivä- ja yösairaalahoidon yhteydes-
9476: muodostunut potilaalle huomattavaksi rasituk-               sä siten, että omavastuuosuuksia perit-
9477: seksi. Jos esim. fysikaalisessa hoidossa hoito-             täisiin vain yksi esimerkiksi 15 hoito-
9478: sarjaan sisältyy 1.5 hoitokertaa ja potilas joutuu          tai tutkimuskertaa kohden, kuten varsi-
9479: maksamaan matkakustannuksia jokaista hoito-                 naisen laboratorio- ja röntgentutkimuk-
9480: kertaa kohti omavastuuosuutenaan 2 X 7,50                   sen ja fysikaalisen hoidon osalta tapah-
9481: mk, tämä merkitsee sitä, että matkakustannuk-               tuu?
9482:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
9483: 
9484:          Eeva Kauppi                    Timo Ihamäki                  Matti Viljanen
9485:          Elsi Hetemäki-Olander          Ulla Puolanne                 Urho Pohto
9486:          Martti Ursin                   Juhani Laitinen               Sten Söderström
9487:          Alla Jokinen                   J. Raudasoja                  Toivo T. Pohjala
9488:          Matti Hakala                   Anneli Kivitie                Sinikka Karhuvaara
9489:          Heikki Järvenpää               Anna-Kaarina Louvo            Arto Lampinen
9490:          Veikko Pihlajamäki             M. Jaatinen                   Sampsa Aaltio
9491:          Jalmari Torikka                Saara Mikkola                 Eero Lattula
9492:          Tapio Holvitie                 Helena Pesola                 Antero Juntumaa
9493: 088000240D
9494: 2
9495: 
9496: 
9497: 
9498: 
9499:     V~tiop~iyäjäf.jestyksen .Jz... §;n L. tnom~ntis.i   sihä osin ku,ih ne yhteen suuntaan tapahtuvaa_
9500: sa .mainitu,ssa tarkoitu,ksessa -T ~, :Herra P\lhe-     fl.}atkaa kolfden>ylittävät 7,50 markkaa.
9501: trljes, olette ~ päivqnähelmi~uuta 1980 .p~ivä;             Matkakustannukset saattavaL· nousta ·. verrat.:.
9502: tyn .kirjeer:me Qhella toimittanu,t jäljennöksen        tain suuriksi sellaisten· sairauksien yhteydessä~
9503: kansanedustaja Eeva Kaupin ym. näin kuulu"              jqtka vaativat ··toistuvaa· hoitoa tai- joiden hoi.-.
9504: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 57:                t<:Ja on seurattava lyhyin väliajoin. Fysikaali,..
9505:                                                         sessa hoidossa. on esimerkiksi yleensä kysymy~
9506:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei,         useista hoitokerroista. Tähän verrattavana uu-
9507:         siin sairausvakuutuksen matkakustan-.           tena hoitomuotona on otettu eräissä psyykki"-
9508:         nusten omavastuuosuuden alentamiseksi           sissä sairauksissa käytäntöön kysymyksessä mai-
9509:         sarjana annetun hoidon tai tutkimuksen          nittu päivä- tai yösairaanhoito. Matkakustan-
9510:         sekä päivä- ja yösairaalahoidon yhtey-          nusten nouseminen edellä olevissa tapauksissa
9511:         dessä siten, että omavastuuosuuksia pe-         joskus jopa hoitokustannuksia .kalliimmiksi on
9512:         rittäisiin vain yksi esimerkiksi 15 hoito-      tullut erityisesti esille 1. 1. 1978 voimaan tul-
9513:         tai tutkimuskertaa kohden, kuten var-           leen matkakustannusten omavastuuosuuksien
9514:         sinaisen laboratorio- ja röntgentutki-          korotuksen jälkeen. Kansaneläkelaitoksessa on
9515:         muksen ja fysikaalisen hoidon osalta ta-        tämän johdosta alustavasti selvitetty, miten
9516:         pahtuu?                                         korvausta olisi korotettava silloin, kun vakuu-
9517:                                                         tettu tutkimus- tai hoitosarjan vuoksi joutuu
9518:    Vastauksena kysymykseen. esitän kunnioitta-          tekemään useita matkoja. Koska kysymys on
9519: vasti seuraavaa:                                        verraten laajasta.. ja karkean arvion mukaan
9520:    Sairaarihoitona korvataan lääkärin, asianmu-         merkittäviä ·lisäkustannuksia         aiheuttavasta
9521: kaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön              muutoksesta, asia vaatii seikkaperäistä valmis-.
9522: tai. vakuutetun tämän lain mukaan korvattavan           tehia. Kun selvitykset on saatettu loppuun._
9523: sairauden johdosta suorittamat matkakustan-             ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
9524: nukset. Matkakustannukset korvataan kokonaan
9525:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1980.
9526: 
9527:                                                                      Ministeri Katri-Helena Eskelinen
9528:                                              N:o 57                                              3
9529: 
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
9534: 
9535:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Resekostnaderna kan bli relativt stora i sam-
9536: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         band med sådana sjukdomar som kräver uppre-
9537: velse av den 8 februari 1980 tili vederbörande    pade behandlingar eller där vården måste föl-
9538: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-    jas med korta mellanrum. I den fysikaliska
9539: jande av riksdagsledamot Eeva Kauppi m. fl.       vården är det t. ex. vanligen fråga om flera
9540: undertecknade spörsmål nr 57:                     behandlingar. Som en ny typ av vård, som är
9541:                                                   jämförbar med denna, har i några psykiska
9542:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     sjukdomar tagits tili bruk den i spörsmålet
9543:        att sänka andelen av självrisk i sam-      avsedda dag- eller nattsjukvården. Det faktum
9544:        band med en serie av behandlingar el-      att resekostnaderna i ovan nämnda fall ibland
9545:        let undersökningar samt natt- och dag-     blir t.o.m. större än vårdkostnaderna har sär-
9546:        vård på sjukhus så att endast en själv-    skilt tagits upp i diskussion efter den höjning
9547:        riskande1 skulle indrivas per 15 be-       av självriskandelarna i resekostnader som
9548:        handlingar eller undersökningar såsom      trädde i kraft 1. 1. 1978. I folkpensionsanstal-
9549:        är fallet med de egentliga laboratorie-    ten har man på grund av detta preliminärt ut-
9550:        och röntgenundersökningarna samt i         rett hur ersättningen borde höjas då försäkrad
9551:        den fysikaliska vården?                    på grund av en serie av undersökningar eller
9552:                                                   behandlingar är tvungen att företa flera resor.
9553:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Eftersom det är fråga om en relativt omfat-
9554: samt anföra följande:                             tande ändring, som enligt ungefärlig beräkning
9555:    Läkare, person med behörig yrkesutbild-        kommer att förorsaka betydande merkostnader,
9556: ning eller försäkrad ersätts för de resekost-     kräver detta en ingående beredning. När ut-
9557: nader de erlagt på grund av sjukdom som er-       redningarna slutförts skall nödvändiga åtgär-
9558: sätts enligt denna 1ag. Resekostnaderna ersätts   der vidtas.
9559: helt för den del som de överstiger 7,50 mark
9560: per enkel resa.
9561:      Helsingfors den 10 mars 1980.
9562: 
9563:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
9564:                                              1980 'Vp.
9565: 
9566: Kirjallinen kysymys n:o 58.
9567: 
9568: 
9569: 
9570:                                  Kauppi ym.: Silmätautien hoidon tilanteesta Helsingin yliopistol-
9571:                                     lisessa keskussairaalassa.
9572: 
9573:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
9574: 
9575:    Maassamme tapahtuu vuosittain useita kym-        pääsyä toimenpideosastolle. Tämä seikka hei-
9576: meniä . tuhansia silmätapaturmia. Tapaturmien       jastuu potilaiden hoitoajoissa, jotka ovat tällä
9577: kokonaismäärä on teollistumisen myötä enem-         hetkellä noin 10 vuorokautta. Helsingin yli-
9578: män kuin kaksinkertaistunut viimeisten· neljän      opistollisen keskussairaalan silmäklinikan toi-
9579: vuosikymmenen aikana. 1930-luvulla tapatur-         mintaedellytyksiä on edellä esitettyjen tietojen
9580: mia oli alle 100 000, mutta 1970-luvulla luku       perusteella pidettävä erittäin vajavaisina. Tilan-
9581: oli yli 200 000. Silmätapaturmien osuus on py-      ne on mahdollisimman pikaisesti korjattava.
9582: synyt 12-13 prosenttina kaikista tapaturmista          Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sil-
9583: koko tuon ajan, mikä merkitsee silmätapatur-        mätautien klinikkaan tulisi kiireellisesti raken-
9584: mien määrän huomattavaa lisääntymistä ko.           taa uusi toimenpideosasto. Helsingin yliopis-
9585: aikana ja lisäksi niiden suhteellista runsautta     tollisen keskussairaalan johdon taholta on sil-
9586: verrattaessa silmää koko muuhun kehoon.             mätautien klinikan leikkausosasto suunniteltu
9587:    Potilaitten näön vammautumisaste ja kohtalo      rakennettavaksi vuosina 1983-1985. Mikäli
9588: riippuu mitä suurimmassa määrin annetun hoi-        tämä ajankohta toteutuisi, edessä olisi ainakin
9589: don ja kuntouttamisen laadusta. Tältä osin on       kuuden vuoden ruuhkatilanne, joka merkitsee
9590: viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut           silmätautien alalla entistä vaikeampaa tilannetta
9591: suorastaan mullistava kehitys menetelmien ja        ja hoidon jälkeenjääneisyyttä. Silmätautien kli-
9592: laitteiden osalta. Tapahtunutta teknistä kehi-      nikan leikkaussalien rakentaminen tulisi aloit-
9593: tystä ei Helsingin yliopistollisen keskussairaa-    taa viipymättä väestön silmäsairaanhoidon ajan
9594: lan silmäklinikassa ole voitu seurata, koska lää-   tasalle saattamiseksi ja hoidon tason paran-
9595: kärin virkoja on liian vähän ja leikkaussalien      tamiseksi.
9596: mitoitus ei vastaa nykyisiä tarpeita. Silmätau-        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9597: tien klinikassa on ainoastaan kaksi täysimit-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
9598: taista leikkaussalia sekä yksi noin 10 neliö-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9599: metrin huone, jossa suoritetaan karsastusleik-      seuraavan kysymyksen:
9600: kauksia. Hoitoresurssien niukkuudesta johtuen
9601: on Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sil-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9602: mätautien klinikkaan muodostunut ylipitkä,                 siin Helsingin yliopistollisen keskussai-
9603: pääasiassa leikkauspotilaiden jono, joka käsit-            raalan silmätautien klinikkaan tarvitta-
9604: tää tällä hetkellä noin 1 500 potilasta. Silmä-            van uuden toimenpideosaston rakenta-
9605: potilas joutuu Helsingin yliopistollisessa kes-            miseksi kiireellisesti, jotta silmäsairaan-
9606: kussairaalassa jonottamaan sairaalaan pääsyä               hoito saataisiin myös Etelä-Suomessa
9607: jopa vuoden ja lisäksi jonottamaan sairaalassa             tyydyttävälle tasolle?
9608:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1980.
9609: 
9610:          Eeva Kauppi                   Timo Ihamäki                   P. Mäki-Hakola
9611:          Anna-Kaarina Louvo            Sinikka Karhuvaara             Helge Saarikoski
9612:          Elsi Hetemäki-Olander         Arto Lampinen                  Toivo Mäkynen
9613:          M. Jaatinen                   Ulla Puolanne                  Ben Zyskowicz
9614:          Saara Mikkola                 Matti Hakala                   Eero Lattula
9615:          Aila Jokinen                  Anneli Kivitie                 Pertti Salolainen
9616:          Helena Pesola                 Sampsa Aaltio                  Pekka Löyttyniemi
9617:          Jalmari Torikka               Matti Viljanen                 Marjatta Väänänen
9618:          Tapio Holvitie                Juhani Laitinen                Lauri Impiö
9619: 088000208C
9620: 2                                                                      l98Q •V)J.
9621: 
9622: 
9623: 
9624: 
9625:                                                                                      .   .., ~ ' :· ·.;
9626:                                                       Eduskunn'ah; H-erra Puhe:miehelle.
9627: 
9628:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                              leikkal}sta, mikä v~st_aa 2,0 leikkausta 1 000
9629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                asukasta' kohden. -v~staavat luvut muissa yli-
9630: oJ,ette .-~. päivä1:1ä h(!lmikuutl! 1.9&0 . päivätyn                         opistosairaaloissa. _ovat . Turussa 2,1,_ Oulussa
9631:  kirjeetine ohella toimittanut ~altioneuvoston                               ,?,0, Tamp_ereella ~,4ja)(l1opiössa 3,8. Vertail-
9632: asiån<;>fuai~~lle . j#enelk . jäljennöksen karisan~                          tae~sa · hoit()päivieri ja ·poliklinikkakäyntien lt1~
9633: eduståi~ :Kaup,il)"ylll., nijin kuuluvasta kirjalli-                         kumäädä·· suhteutettuna 'lääliärityövoirnaah ei
9634: .sestaJysyrnyksestä n:o 58:                  ..    .                         sairaaloiden . välillä.· öle töde:ttavissa sariottavia
9635:                                                                              eroj~. Sen sijaan suhdeluku ldkkauhet/sairaari-
9636:     .    ".f•   •   •   •   •   •   •.                           •
9637: 
9638: 
9639: 
9640:                ·· Aikooko Hallitus ryhtyä ·toimenpitei-                      sija eroaa merkittävästi, ollen Helsingissä 18,
9641:            .. siin Helsingin yliopistollisen keskussai-                      Turussa. 20, Oulussa 26, Tampereella 29 ja
9642:             . :taalan silmätautieri • klinikkaan . tarvitta-                 Kuopiossa 40. · ·          . · ·
9643:               van uuden toimenpideosastÖn rakenta-                              Helsingin .. yliopist'öllisessa keskussairaalassa
9644:               miseksi.· kiireellisesti, ·jotta. silmäsairaan-                on leikkaus6såstossa 3 leikkaussalia, joista yh-
9645:               hoito · ·saataisiin myös Etelä-Suomessa                        den käyttö' lääketieteellisistä syistä .. rajoittuu
9646:              tyydyttävälle ··tasolle?                                        epäpuhtaampieh leikkatisten suorittamiseen. Li-
9647:                                                                              säksi poliklinikalla on toiri:lenpidehuöhe:
9648:   Västauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                                    Huolimatta operatiivisten potilaiden vaikeas-
9649: vasti ·seuraavaa:                                                            ta jonotilanteesta kiireellistä hoitoa vaativat po-
9650:         Lääldritöhallii:us pyysi joulukuussa 1979 kir-                       tilaat ja päivystystapaukset otetaan hoitoon vä-
9651: j~Uääri DN :o · 7 409{()29 /79 selvityst~ Helsin-                            Httömästi. Näihin kuu1uvåt mm. tapaturinåt,
9652: gin yliopiStollisen kesk]issaira,~lån liittohallituk-                        äkiilinen viherkaihi; nå'köhermon tulehdus ja
9653: selta .• silp1atautien klini~an jono- . ja leikkausti-                       verkkokal~oh ' irtimma.. Kaihipotilas, jolla ei
9654: lariieesta. Säatujeri tietojen mukaan selvitys on                            enää ole lukemisen. edellyttämää näöntarkkuut-
9655: valmistumassa lähiaikoina ja saatetaan lääkintö-                             ta, pääsee leikkaushoitoon noin 1-2 kuukati~
9656: hallituksen tietoon. Lisäksi liittohallitus on il-                           dessa. ·Muut.· kaihipotilaa_t joutuvat odottamaan
9657: inoittiuiut, että jo 16. 3. 1979 on sairaalan toi-                           6-12 kuukautta. Katsastusleikkausta odottavat
9658: mesta. asetettu työryhmä selvittämään vaihto-                                lapsipotilaat joutuvat odottamaan 6-10 kuu-
9659: ehtoiset ratkaisut operatiivista hoitoa vaativieri                           kautta.                         ·
9660: potiJ.aide11 . jonotilanteen purkamiseksi.                                   .. Kyseessä olevaan asiaan··(::m sekä lääkintöhal-
9661:    Tällä. petkdl~ .]f!ikkausjonossa 9n yli 1 700                             lituksen että 'Helsingin yliopistollisen keskus~
9662: potilasta, .jq.i~~i yli· puolet odottaa . kaihi- tai                         sairaalan liittohallituksen.· taholta kiinnitetty
9663: ~ars.a~fusleikkausta.: Se·; että. n;.imä · ~airausryh­                       huomiota. ·sairaalan aloitteesta on valmistui.nas~
9664: tllät oyat: suudmmat, .johtuu V:äestön ikäraken-                             sa työryhmäraportti niistä toimenpiteistä, joilla
9665: teestl:!,, .·sillä. keskl;lssairaålapiir.in ahiedla on yli                   s,yritynyt · jonotilantie voidaan purkaa,. Liittohal-
9666: i2ö ööö 'yli 65-vuotiast~ ja ·vastaavasti. 220 000                           litus on · lupautQnut antanillan selvityksensä
9667: alle 15-vuotiasta.            · ··· ·     ·· ·· · ·                          toimenpiteistä lääkiritöhallh~kSell~ kevään 1'980
9668:    Vuonna 1978 tehtiin Helsingin yliopistollisen                             kuluessa ..
9669: keskussairaalan silmätautien klinikassa 2 236
9670:                                                                                                           .,_.··r··
9671:           Helsingi~~ä 12' päMinä. maaliskuuta 1980.
9672: 
9673:                                                                      Sosiaali~ ja tetveysminist~l'i 'Sinikka . ~ujå,~Penttilä
9674: 
9675: 
9676: 
9677:                                          ~ ..   ··'
9678:                                                                                                                          .
9679:                                                                                                                         '.   ..   . ,.; .   ~
9680:                                               N:o 58                                                3
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 
9685:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9686: 
9687:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         2 236 operationer, vilket motsvarar 2,0 opera-
9688: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tioner per grupp av 1 000 invånare. Motsva-
9689: av den 8 februari 1980 tili vederbörande med-       rande tal vid de övriga universitetscentralsjuk-
9690: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     husen är 2,1 i Åbo, 5,0 i Uleåborg, 2,4 i Tam-
9691: av riksdagsledamot Kauppi m. fl. underteck-         merfors och 3,8 i Kuopio. En jämförelse av
9692: nade spörsmål nr 58:                                antalet vårddagar och poliklinikbesök i relation
9693:                                                     tili läkararbetskraften utvisar, att några bety-
9694:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         dande skillnader mellan sjukhusen inte kan
9695:        syfte att skyndsamt låta bygga den nya       konstateras. Däremot förekommer anmärknings-
9696:        åtgärdsavdelning som behövs vid Hel-         värda skillnader i fråga om relationstalet opera-
9697:        singfors universitets centralsjukhus kli-    tioner/vårdplatser. Ifrågavarande tal är i Hel-
9698:        nik för ögonsjukdomar så, att ögon-          singfors 18, i Åbo 20, i Uleåborg 26, i Tam-
9699:        sjukvården också i södra Finland skulle      merfors 29 och i Kuopio 40.
9700:        uppnå en tillfredsställande nivå?                Vid Helsingfors universitets centralsjukhus
9701:                                                     operationsavdelning finns 3 operationssalar, vil-
9702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ka en på grund av medicinska skäl kan använ-
9703: samt anföra följande:                               das endast för operationer gällande infekterade
9704:    Medicinalstyrelsen utbad sig i sitt brev DNr     objekt. Dessutom finns vid polikliniken ett åt-
9705: 7409/629/79 i december 1979 en utredning av         gärdsrum.
9706: Helsingfors universitets centralsjukhus för-            Oberoende av de operativa patienternas be-
9707: bundsstyrelse gällande kö- och operationssitua-     svärliga kösituation ges patienter, som är i be-
9708: tionen vid kliniken för ögonsjukdomar. Enligt       hov av brådskande vård, och jourfallspatienter
9709: de uppgifter som erhållits blir utredningen fär-    omedelbart behandling. Tili dem hör bl. a.
9710: dig inom en nära framtid och bringas medici-        olyckshändelser, akut grönstarr, inflammation
9711: nalstyrelsen tili kännedom. Dessutom har för-       i synnerven och näthinneavlossning. En starr-
9712: bundsstyrelsen meddelat att en arbetsgrupp på       patient, som inte längre har sådan synskärpa
9713: åtgärd av sjukhuset tillsattes redan 16. 3. 1979    som förutsätts för läsning, tas under operativ
9714: för att utreda alternativa lösningar i syfte att    behandling inom ca 1-2 månader. Övriga
9715: avhjälpa köbildningssituationen i fråga om pa-      starrpatienter är tvungna att vänta 6-12 må-
9716: tienter som är i behov av operativ vård.            nader. Barnpatienter som väntar på operation
9717:    För närvarande står över 1 700 patienter i       för skelning måste vänta 6-10 månader.
9718: kö för operation, därav över hälften i väntan           Såväl medicinalstyrelsen som Helsingfors uni-
9719: på operation för gråstarr eller skelning. Den       vetsitets centralsjukhus förbundsstyrelse har
9720: omständigheten att dessa sjukdomsgrupper är         fäst uppmärksamhet vid det ifrågavarande pro-
9721: de största beror på befolkningens åldersstruk-      blemet. På initiativ av sjukhuset bereds för
9722: tur, ty på centralsjukhusdistriktets område finns   närvarande en rapport från en arbetsgrupp om
9723: det mera än 120 000 personer som är över 65         de åtgärder, genom vilka den uppkomna kösi-
9724: och 220 000 personer som är under 15 år             tuationen kan avhjälpas. Förbundsstyrelsen har
9725: gamla.                                              utfäst sig att överlämna sin utredning om åt-
9726:    År 1978 utfördes vid Helsingfors universi-       gärder tili medicinalstyrelsen under förloppet
9727: tets centralsjukhus klinik för ögonsjukdomar        av våren 1980.
9728:      Helsingfors den 12 mars 1980.
9729: 
9730:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
9731:                                               1980 vp.
9732: 
9733: Kirjallinen kysymys n:o 59.
9734: 
9735: 
9736: 
9737: 
9738:                                   Astala: Rauhankasvatuksesta peruskouluissa.
9739: 
9740: 
9741:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9742: 
9743:    Liennytyksen ja yhteistyön kehittyminen Eu-       asiantuntijaksi. Kysymystä rauhasta ja turvalli-
9744: roopassa ovat edellytyksenä maailman rauhatie        suudesta ei saa jättää sotilasasiantuntijoille.
9745: ja turvallisuudelle. Edistämmekö me tänä päi-        Nämä ovat olleet ja osittain tänäkin päivänä
9746: vänä koululaitoksessamme riittävässä määrin ja       ovat monin eri tavoin sidottuja oppiin, jonka
9747: oikeassa hengessä tulevassa sukupolvessa rau-        mukaan rauha voi perustua vain asevoimiin ja
9748: hantahtoa, vaatimusta aseriisunnan, ihmisten ja      niiden lisäämiseen. Tähän näkemykseen ei voi
9749: kansojen keskeisen solidaarisuuden sekä uuden        turvallisuuspolitiikkamme eikä rauhan- ja tur-
9750: kansainvälisen talousjärjestyksen toteuttamisek-     vallisuusopetuksemme perustua. Niiden pohjana
9751: si?                                                  tulee olla aktiivinen toiminta liennytyksen, rau-
9752:    Suomen koululaitoksessa tulisi kaikissa kou-      han ja aseriisunnan puolesta.
9753: lumuodoissa ja kaikilla tasoilla tehostaa rau-          Laajat kansalaispiirit Turussa ovat käänty-
9754: han- ja kansainvälisyyskasvatusta entisestään.       neet Turun koululautakunnan ja Turun kau-
9755: Tämän vaatimuksen sisällön kanssa täysin ris-        punginvaltuuston puoleen, jotta nämä ryhtyisi-
9756: tiriitaiselta on tuntunut Turun koululaitoksen       vät sellaisiin toimenpiteisiin, joilla Turun kou-
9757: suhtautuminen rauhan- ja turvallisuuskasvatuk-       lulautakunta peruuttaisi peruskoulun yläasteen
9758: seen ja -opetukseen.                                 osalta päätöksensä kadettien käyttämisestä rau-
9759:    Kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti mm.          han- ja turvallisuusopetuksen asiantuntijoina ja
9760: peruskoulun 9. luokalla on yhteiskuntaopin           joilla lukioiden johtokunnat muuttaisivat niitä
9761: opetuksessa kaksi tuntia varattava maamme tur-       ko. asiassa tekemiään päätöksiä, joilla on pää-
9762: vallisuuspolitiikan opettamiseen.                    dytty pitämään rauhan- ja turvallisuusopetuk-
9763:    Turun koululautakunnan enemmistö on syys-         sen asiantuntijoina sotilashenkilöä. Tämän sisäl-
9764: kuussa 1979 päättänyt, että kyseisen rauhan-         töistä päätöstä ei ole tähän mennessä tehty.
9765: ja turvallisuusopetuksen asiantuntijoina tullaan        Turun koululautakunnan enemmistön päätös-
9766: peruskoulun yläasteella (Turussa 14 kpl) käyt-       tä on pidettävä ristiriitaisena sekä kansainvä-
9767: tämään kadetteja koulun rehtorin kanssa asias-       listen ~ttä kansallisten yleisesti hyväksyttyjen
9768:  ta sopimalla.                                       kasvatustavoitteiden kanssa. Unescon yleisko-
9769:     Lukioiden osalta koululautakunta on toden-       kous on hyväksynyt v. 1974 suosituksen kan-
9770: nut, että kadettipiirin tulee ottaa asiassa yh-      sainväliseen yhteistyöhön ja rauhaan tähtäävis-
9771:  teyttä suoraan lukioiden johtokuntiin. Mm.          tä kasvatusperiaatteista, ja maamme peruskou-
9772:  Luostarivuoren lukion ja Kupittaan lukion joh-      lun opetussuunnitelmakomitea on yhtynyt
9773:  tokunnat ovat asiassa tehneet kadettipiirille       Unescon lähtökohtaan, jonka mukaan siis ni-
9774:  myönteisen päätöksen.                               menomaan rauhankasvatus on yksi kansainvä-
9775:     Kadettikunta on 25 piiriin jakautunut "aat-      lisyyskasvatuksen tärkein peruslohko.
9776:  teellinen maanpuolustusjärjestö" yhdessä reser-        Koulujemme kansainvälisyyskasvatuksessa tu-
9777:  vin upseerien ja aliupseerien liiton kanssa. Jär-   lee ehdottomasti lähteä Unescon ja peruskou-
9778:  jestön jäsenmäärä on elokuisen tilaston mu-         lun opetussuunnitelmakomitean suositusten
9779:  kaan 3 731. Järjestö on kertomansa mukaan           pohjalta.
9780:  "päivittäisessä yhteydessä Upseeriliittoon pää-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9781:  määränään entistä laajempi ja yhdenmukaisem-        §: n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittaen
9782:  pi upseerikun ta".                                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9783:     Voitaneen pitää varsin epäonnistuneena toi-      vaksi seuraavan kysymyksen:
9784:  menpiteenä sotilashenkilön valitsemista rauhan
9785: 088000253U
9786: 2                                        1980 vp.
9787: 
9788:        Pitääkö Hallitus Turun kaupungin             suunnitelmakomitean kasvatussuosituk-
9789:      koululautakunnan syyskuussa 1979 te-           sia vastaavana, ja
9790:      kemää päätöstä Kadettikunnan luento-              mitä Hallitus aikoo tehdä koulujen
9791:      oikeudesta Suomen turvallisuuspolitii-         kansainvälisyyskasvatuksen paLnottami-
9792:      kasta peruskouluissa tarkoituksenmukai-        seksi rauhankasvatuksen suuntaan?
9793:      sena ja Unescon ja peruskoulun Opetus-
9794:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9795: 
9796:                                       Heli Astala
9797:                                                 N:o 59                                               3
9798: 
9799: 
9800: 
9801: 
9802:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9803: 
9804: V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentiss•a       saakka. Kansainväl1syyskasvatuksen yleistavoit-
9805: ~ainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teet on täsmällisesti määritelty Unescon yleis-
9806: lette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn             kokouksen vuonna 197 4 hyväksymässä kasva-
9807: lr}eenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tusta kansainväliseen ymmärtämyks:een, yhteis-
9808: iianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          työhön ja rauhaan sekä ihmisoikeuksien opet-
9809: lustaja Heli Astalan kirjallisesta kysymyksestä       tami:sta koskevassa suosituksessa.
9810: :o 59:                                                   Jo ennen Unescon suositusta on maamme
9811:                                                       kouluissa kiinnitetty huomiota kansainvälisyys-
9812:          Pitääkö Hallitus Turun kaupungin             kasvatul{jseen. Peruskoulun opetussuunnitelma-
9813:       koululautakunnan syyskuussa 1979 te-            komitean mietinnössä vuodelta 1970 painote-
9814:       kemää päätöstä Kadettikunnan luooto-            taan kansainvälisyyskasvatuksen merkitystä. Pe-
9815:       oikeudesta Suomen turvallisuuspolitii-          ruskoulun opetussuunnitelma rakentuu tämän
9816:       kasta peruskouluissa tarkoituksenmukai-         mietinnön varaan. Lisäksi on opetusministeriö
9817:       sena ja Unescon ja peruskoulun opetus-          vuonna 197 3 työnsä valmiiksi saaneen kansain-
9818:       suunnitelmakomitean kasvatussuos~tuk­           välisyyskasvatuksen työryhmän ja vuonna 197 4
9819:       sia vastaavana, ja                              valm~stuneen rauhankasvatustyöryhmän mietin-
9820:          mitä Hallitus aikoo tehdä koulujen           töjen pohjalta ohjannut alaistensa keskusvims-
9821:       kansainvälisyyskasvatuksen painottami-          tojen toimintaa koulujen kansainvälisyyskasva-
9822:       seksi rauhankasvatuksen suuntaan?               tuksen tehostamiseksi.
9823:                                                          Vuoden 1975 syksyllä opetusministeriö aset-
9824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitt·a-         ti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ohjeet
9825: tsti seuraavaa:                                       Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen
9826:   Suomen turvallisuuspolitiikan opettaminen on        ja sen :tulosten käsittelyä varten kouluissa ja
9827: :a historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnri-        oppilaitoksissa sekä laatia ehdotus tarvittavan
9828: lmaa •sekä peruskoulussa että lukiossa. Suo-          oppimateriaalin valmistamiseksi. Työryhmä oli
9829: en historian yhteydessä käsitellään peruskou-         opetusministeriön ja ulkoasiainministeriön väli-
9830: n 8. luokalla ja lukion 3. luokalla Suomen            nen yhteistyöelin. Kevään 1976 kuluessa koulu-
9831: nkyisen ulkopoliittisen linjan histor.i·allista ke-   hallitus toimitti ETYK·työryhmän muistion ja
9832: tystä sekä Suomen ulkopolitiikan pääperiaat-          siihen liittyvän oppimateriaalin alais~tensa kou-
9833: ita ja käytännön toimintaa. Yhteiskuntaopin           lujen ja oppilaitosten käyttöön. Kouluhallitus
9834: >etuksessa peruskoulun 9. luokalla ja lukion          edellytti tällöin, että peruskoulussa ja lukiossa
9835:    luokalla tavkastellaan Suomen ·turvallisuus-       käytetään historian ja yhteiskuntaopin opetuk-
9836:  )litiikkaa. Tämä tarkastelu suoritetaan siten,       sessa •ao. oppikurs,sin kohdassa 1-2 oppitun-
9837: tä turvallisuuspolitiikan ensisijaisena toimin-       tia ETY-kokouksen ja sen päätösasiakirjan si-
9838:  muotona esitetään Suomen aktiivmen, rauhan-          sällön ja merkityksen käsittelemiseen.
9839:  htoinen puolueettomuuspolitiikka. Tämän jäl-            Kouluhall1tus on jo usean vuoden ajan pyr-
9840:  'en selvitetään pääpiirtein maanpuolustuksen         kinyt ohjaamaan ja tehostamaan koulujen kan-
9841:  i toimintamuotoja, mm. puolustusvoimia.              sainvälisyyskasvatusta myös toimittamalla kou-
9842:   Kansainvälisyyskasvatus on sekä peruskoulus-        lujen käyttöön aihepiiriin soveltuvaa materiaa-
9843:     että lukiossa toteutuva läpäisyaihe, joka         lia. Tätä toimintaa tullaan jatkamaan.
9844:  )skettaa kaikkia oppiaineita - erityisesti kui-         Koulujen opetussuunnitelmaan kuuluvien
9845:  nkin historiaa, yhteiskuntaoppia ja maantie-         aihepiirien käsittelyssä voidaan käyttää hyväksi
9846:  a - sekä ns. yleistä koulunpitoa peruskou-           myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Kou-
9847:  n alkuopetuksesta lukion päättävaiheeseen            lun tehtävänä on kuitenkin huolehtia siitä, että
9848: 4                                           1980 vp.
9849: 
9850: ulkopuolisten asiantuntijoiden eshtelemät asiat   että jonkin käsiteltävän aihepiirin tarkempi esi
9851: sijoittuvat oikeaan suhteeseen opetussuunnitel-   tely jää säännönmukaisesti yksinomaan ulk<
9852: man kokonaisuuteen nähden. Suotavaa ei ole,       puolisten asiantuntijoiden hoidettavaksi.
9853:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1980.
9854: 
9855:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
9856:                                              N:o 59                                                 5
9857: 
9858: 
9859: 
9860: 
9861:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
9862: 
9863:  I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        dervisningen - och den s.k. allmänna skol-
9864: 1ger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ningen från nybörjarundervisningen i grund-
9865: ~lse av den 12 februari 1980 tili vederbö-         skolan ända tili gymnasiets slut. De allmänna
9866: mde medlem av statsrådet översänt avskrift         målsättningarna för fostran tili internationalism
9867: r följande av riksdagsman Heli Astala under-       har noggrant definierats i den av Unescos ge-
9868: :cknade spörsmål nr 59:                            neralförsamling år 197 4 godkända Rekommen-
9869:                                                    dationen rörande utbildning för internationell
9870:         Anser Regeringen det beslut som            förståelse, samarbete och fred och undervis-
9871:      skolnämnden i Åbo stad fattade i sep-         ning om de mänskliga rättigheterna.
9872:      tember 1979 rörande Kadettkårens rätt            Redan innan Unescos rekommendation ut-
9873:      att föreläsa om Finlands säkerhetspoli-       arbetades hade man i våra skolor fäst upp-
9874:      tik i grundskolan vara ändamålsenligt         märksamhet vid fostran tili internationalism. I
9875:      och i enlighet med de rekommendatio-          det betänkande som Läroplanskommissionen för
9876:      ner Unesco och Läroplanskommissionen          grundskolan avgav år 1970 betonades betydel-
9877:      för grundskolan framfört om uppfost-          sen av fostran tili internationalism. Grundsko-
9878:      ran, och                                      lans Iäroplan bygger på detta betänkande. Där-
9879:         vad ämnar Regeringen göra för att          tili har undervisningsministeriet på basen av
9880:      förskjuta tyngdpunkten i skolornas fost-      det betänkande som arbetsgruppen för fostran
9881:      ran tili internationalism i riktning mot      tili internationalism avlåtit år 197 3 och det
9882:      fredsfostran?                                 betänkande som arbetsgn1ppen för fredsfostran
9883:                                                    avlåtit år 197 4 uppmanat de under ministeriet
9884:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       underlydande centrala ämbetsverken att effek-
9885: ,mt anföra följande:                               tivera skolornas fostran tili internationalism.
9886:   Undervisning i Finlands säkerhetspolitik in-         Hösten 1975 tillsatte undervisningsministe-
9887: ir i läroplanen för historia och samhällslära      riet en arbetsgrupp vars uppgift var att ut-
9888: ide i grundskolan och i gymnasiet. I sam-          arbeta direktiv för behandlingen av Säkerhets-
9889: md med Finlands historia behandlas i grund-        och samarbetskonferensen i Europa och dess
9890: :olans åttonde klass och gymnasiets tredje         resultat i skolorna och läroanstalterna samt att
9891: .ass den historiska utvecklingen av Finlands       framlägga ett förslag som gäller utarbetandet
9892: 1varande utrikespolitiska linje samt grundprin-    av det erforderliga materialet. Arbetsgruppen
9893: perna i och den praktiska tillämpningen av         var ett samarbetsorgan för undervisnings- och
9894: mlands utrikespolitik. Finlands säkerhetspoli-     utrikesministeriet. Våren 1976 vidarebefordra-
9895: k behandlas i undervisningen i samhällslära        de skolstyrelsen tili sina underlydande skolor
9896:  grundskolans nionde klass och i gymnasiets        och läroanstalter KSSE-arbetsgruppens memo-
9897:  edje klass. Denna granskning sker så att Fin-     randum samt undervisningsmaterial som anslöt
9898:  nds aktiva, fredliga neutralitetspolitik fram-    sig tili KSSE. Skolstyrelsen förutsatte därmed
9899:  ills som säkerhetspolitikens främsta del. Där-    att man vid undervisningen i historia och sam-
9900:  ter klarläggs i huvuddrag landsförsvarets oli-    hällslära i grundskolan och i gymnasiet an-
9901:  t verksamhetsformer, bl.a. försvarsmakten.        vänder 1-2 timmar av ifrågavarande läroplan
9902:   Fostran tili internationalism är både i grund-   tili behandlingen av KSSE-mötet och slutdoku-
9903:  :olan och i gymnasiet ett tvärundervisnings-      mentets innehåll och betydelse.
9904:  nne som berör alla läroämnen - men fram-              Skolstyrelsen har redan i flera års tid strävat
9905:  'rallt historie-, samhällslära- och geografiun-   tili att leda och effektivera fostran tili inter-
9906:  8000253U
9907: 6                                          1980 vp.
9908: 
9909: nationalism genom att skicka till skolorna ma-   uppgift att se till att de utomstående expe
9910: teria! som ansluter sig till ämnet. Man kom-     ternas framställningar står i rätt proportic
9911: mer att fortsätta med denna verhamhet.           med tanke på hela läroplanen. Det är in1
9912:    Vid behandlingen av ämnen som hör till        önskvärt att en noggrannare behandling av n
9913: skolornas läroplan kan man anlita också ex-      got ämne regelbundet omhändertas av uton
9914: perter utanför skolorna. Det är dock skolornas   stående sakkunniga.
9915:      Helsingfors den 18 mars 1980.
9916: 
9917:                                                          Undervisningsmini:ster Pär Stenbäck
9918:                                              1980 vp.
9919: 
9920: Kirjallinen kysymys n:o 60.
9921: 
9922: 
9923: 
9924: 
9925:                                  Luttinen: Asikkalassa sijaitsevan Kalkkisten tien perusparantami-
9926:                                     sesta.
9927: 
9928: 
9929:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
9930: 
9931:    Maantie n:o 3132, joka johtaa Vesivehmaalta      tunut myös useita kuolemaan ja loukkaantumi-
9932: Kalkkisiin Asikkalan kunnassa, on heikkokun-        seen johtaneita liikenneonnettomuuksia. Tien
9933: toinen pääliystämätön tie, jolla esiintyy vaaral-   kapeus ja huonot näkemäolosuhteet edesautta-
9934: lisia tienkohtia, kuten jyrkkiä nousuja ja mut-     vat onnettomuuksien syntymistä. Tämän joh-
9935: kia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet viime       dosta tulisi tiellä suorittaa petosparantamista
9936: aikoina etenkin lomaliikenteen johdosta. Vuo-       ainakin pahimpien tienkohtien osalta.
9937: den 1975 liikennelaskentojen mukaan on kes-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9938: kivuorokausiliikenne kesällä tien eteläpäässä       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
9939: lähes 500 autoa vuorokaudessa. Raskaan liiken-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9940: teen osuus vaihtelee 20-40 auton välillä läpi       vaksi seuraavan kysymyksen:
9941: vuoden. Talvisin tiellä kuljetetaan runsaasti
9942: puutavaraa, joka kerätään tietä ympäröivältä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9943: laajalta metsäaiueelta. Puutavaralastissa olevien          ryhtyä Asikkalassa sijaitsevan Kalk-
9944: kuorma-autojen kuljettaminen kyseisellä tiellä             kisten tien petosparantamiseksi nopeas-
9945: on usein suorastaan hengenvaarallista. On sat-             ti siten, että tien käyttö tulisi turvalli-
9946: tunut tapauksia, jolloin puutavaralastissa olleet          semmaksi erityisesti raskaiden ajoneu-
9947: autot ovat jyrkässä, mutkaisessa mäessä vään-              vojen osalta?                       ·
9948:  tyneet kumoon. Viime vuosina on tieosalla sat-
9949:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
9950: 
9951:                                           Matti Luttinen
9952: 
9953: 
9954: 
9955: 
9956: 088000241E
9957: 2                                              1980 vp.
9958: 
9959: 
9960: 
9961: 
9962:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
9963: 
9964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kuussa 197 6 kuolemaan johtaneen onnettomuu-
9965: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          den syynä oli kuljettajan alkoholin käyttö.
9966: mies, olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päi-          Vuonna 1979 yhdestä kahden henkilöauton ko-
9967: vätyn kirjeenne n:o 135 ohella toimittanut            larista oli seurauksena vain peltivaurioita. Tiel-
9968: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      lä ei siten viime vuosina ole tapahtunut poik-
9969: nöksen kansanedustaja Matti Luttisen näin kuu-        keuksellisen runsaasti onnettomuuksia huoli-
9970: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 60:            matta tien mutkaisuudesta ja mäkisyydestä. To-
9971:                                                       sin kaikki raskaan liikenteen onnettomuudet
9972:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        eivät ole tulleet poliisin tietoon.
9973:        ryhtyä As~kkalassa sijaitsevan Kalk-              Vesivehmaan - Kalkkisten tien liikennetur-
9974:        kisten tien perusparantamiseksi nopeas-       vallisuuden parantamiseksi on lähinnä vain
9975:        ti siten, että tien käyttö tulisi turvalli-    kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Nykyisen tien
9976:        semmaksi erityisesti raskaiden ajoneu-         kunnossapitotoimenpiteitä tehdään normaalia
9977:        vojen osalta?                                  enemmän ja normaalia nopeammin, kuten viime
9978:                                                       vuosina on jo tehtykin tai rakennetaan käytän-
9979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nöllisesti katsoen kokonaan uusi tie, joka kar-
9980: vasti seuraavaa:                                      kean arvion mukaan maksaisi 20-4-0 Mmk.
9981:    Maantie nro 3132 on Vesivehmaan ja Kalk-              Tien kokonaan uudelleen rakentamiseksi ei
9982: kisten välisellä osuudella sorapäällysteinen. Sal-   vähäisen liikenteen vuoksi ole taloudellisia pe-
9983: pausselän pohjoispuolen suurista maaston kor-        rusteita. Tie- ja vesirakennuslaitoksen tavoit-
9984: keuserojen vaihteluista johtuen tie on poikkeuk-      teena on kohdistaa tienpidon rahoitus niihin
9985: sellisen mutkainen ja mäkinen.                       toimenpiteisiin, joilla saadaan aikaan eniten yh-
9986:    Tien vuoden keskimääräinen vuorokausiliiken-      teiskunnan toivomia vaikutuksia. Vesivehmaan
9987: ne oli vuonna 1975 tien eteläpäässä 335 autoa/       - Kalkkisten tien parantamista tehokkaampia
9988: vrk, keskivaiheilla 94 autoa/vrk ja Kalkkisten       ja kiireellisempiä hankkeita on Hämeen tie- ja
9989: lossin läheisyydessä 128 autoa/vrk. Koko tien        vesirakennuspiirin alueella niin runsaasti, ettei
9990: keskimääräinen liikenne oli siten ainoastaan         ko. tie ole mahtunut niihin toimintasuunnitel-
9991: noin 200 autoa/vrk.                                  miin, joita on tehty vuoteen 1990 asti.
9992:    Vuosina 1976-78 on tiellä onnettomuusti-              Vesivehmaan - Kalkkisten maantien liiken-
9993: lastojen mukaan tapahtunut kaksi onnettomuut-        teen olosuhteiden turvaamiseksi joudutaan tyy-
9994: ta, jotka molemmat ovat vuodelta 1976.               tymään siis tehostettuihin kunnossapitotoimen-
9995:    Maaliskuussa sattuneessa onnettomuudessa          piteisiin. Varsinaiseen parantamis-een ei näytä
9996: oli osallisena jalankulkija ja henkilöauto. Kesä-    olevan mahdollisuuksia lähivuosina.
9997:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
9998: 
9999:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
10000:                                              N:o 60                                                3
10001: 
10002: 
10003: 
10004: 
10005:                           T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
10006: 
10007:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ningar mellan personbilar endast tili plåtska-
10008: anger har Ni, Herr Tahnan, med Eder skri-          dor. De senaste åren har det således inte skett
10009: velse nr 135 av den 12 februari 1980 tili          exceptionellt många olyckor på vägen, trots att
10010: vederbörande mediem av stastrådet översänt         den är slingrig och backig. Men alla olyckor
10011: avskrift av följande av riksdagsman Matti Lut-     i den tunga trafiken har dock inte kommit
10012: tinen undertecknade spörsmåi nr 60:                till polisens kännedom.
10013:                                                        För en förbättring av trafiksäkerheten på
10014:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vägen Vesivehmaa - Kalkkinen finns det
10015:        ta för att snabbt grundförbättra Kalkki-    egentligen bara två alternativa lösningar. Un-
10016:        nen vägen i Asikkala så, att använd-        derhållsåtgärder för den nuvarande vägen vidtas
10017:        ningen av vägen blir tryggare särskilt      i större omfattning än normalt och snabbare
10018:        i fråga om tunga fordon?                    än normalt, såsom redan har gjorts de senaste
10019:                                                    åren, ellet också bygger man en praktiskt taget
10020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       helt ny väg, vilket enligt en grov beräkning
10021: samt anföra följande:                              skulle kosta 20-40 milj. mk.
10022:                                                        På grund av den obetydliga trafiken finns
10023:    Landsväg nr 3132 är grusbeiagd på av-           inga ekonomiska grunder för att bygga en
10024: snittet mellan Vesivehmaa och Kalkkinen. På        helt ny väg. Väg- och vattenbyggnadsverkets
10025: grund av de stora höjdskillnaderna i terrängen     målsättning är att dirigera finansieringen av
10026: på nordsidan av Salpausselkä är vägen exceptio-    vägunderhåll till sådana åtgärder, med vilka
10027: nellt slingrig och backig.                         man maximalt kan förverkliga samhällets önske-
10028:    Vägens genomsnittliga dygnstrafiik per år var   mål. Mer effektiva och mer brådskande pro-
10029: 1975 på vägens södra del 375 bilar/dygn, på        jekt än en förbättring av Vesivehmaa - Kalk-
10030: mellersta delen 94 bilar/dygn och i närheten       kinen vägen finns inom Tavastlandsväg- och
10031: av Kalkkinen färjan n8 bilar/dygn. Den ge-         vattenbyggnadsdistrikts område i sådan om-
10032: nomsnittliga trafiken på hela vägsträckan var      fattning, att ifrågavarande väg inte kan inlem-
10033: således endast ca 200 bilar/dygn.                  mas i de verksamhetsplaner som har uppgjorts
10034:    Enligt olycksfallstatistiken har under åren     fram tili år 1990.
10035: 1976-78 två olyckor inträffat på vägen, var-           I avsikt att skapa tryggare trafikförhållanden
10036: dera år 1976. I olyckan som skedde i mars          på landsvägen mellan Vesivehmaa och Kalkki-
10037: var en fotgängare och en bil inbiandade. I den     nen måste man således nöja sig med effektive-
10038: olycka med dödlig utgång, som inträffade i         rade underhållsåtgärder. För en egentlig förbätt-
10039: juni 1976, var otsaken förarens bruk av alko-      ring tyoks det inte finnas några möjligheter un-
10040: hoi. Ar 1979 ledde en av två sammanstöt-           der de närmaste åren.
10041:      Helsingfors den 13 mars 1980.
10042: 
10043:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10044: Kirjallinen kysymys n:o 61.
10045: 
10046: 
10047: 
10048: 
10049:                                  Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmen lentokenttä-
10050:                                     töiden pikaisesta aloittamisesta.
10051:                                                                            '.- ~
10052: 
10053: 
10054: 
10055: 
10056:                         Edusku.nna.n Herr.a Puh.emiehe. lle.
10057:                                                                                    ',_.   '   j
10058: 
10059: 
10060: 
10061:   ; Oulun .läänin Pyhäjärvi. on ·liikenneyhteyk-       Pyhäsalmen lentokentän päällystämisellä on
10062: sien kannalta monessa mielessä ''1apsipuolen        myös merkittävä :työllistävä vaikutus, onhan
10063: asemassa". Esim. pikajunaa ei kulje ollenkaan       Pyhäjärvikin kärsinyt jo sangen paljon työttö-
10064: ja muutenkin on vain kaksi junavuoroa päi-          myydestä, aika-ajoin työttömyys on ollut siellä
10065: vässä.                                              jopa lähes 11 % työvoimasta viimeaikoina.
10066:     Pyhäjärven Ilmailukerho on omasta puoles-          Uusimpien kustannuslaskelmien mukaan Py-
10067: taan tunnustusta ansaitsevalla tavalla pyrkinyt     häsalmen lentokenttätyön loppuun saattamisek-
10068: kehittämään paikkakunnan lentolii!kennettä ja       si tarvittaisiin varoja 724 000 markkaa.
10069: si:ven parantamaan liikenneyhteyksiä. Myös Py-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10070: häjärven kunta on suhtautunut myönteisesti          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10071: lentokenttähankkeeseen edellyttäen kuitenkin,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10072: että valtio myös tulee riittävässä mitassa tuke-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10073: maan lentokentän laajennustöitä.
10074:     Pyhäjärven Ilmailukerho on marraskuussa                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
10075: 1979 lähettänyt raha-anomuksen Pyhäsalmen                  Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmen
10076: lentokentän töiden loppuun saattamiseksi. Tar-             lentokenttätyöt saadaan käyntiin vii-
10077: koitus on, että lentokentän kiitotien pituudeksi           meistään vuoden 1980 kesän aikana ja
10078: tulisi 1150 metriä ja leveydeksi noin 30 met-              varata tätä tarkoitusta varten riittävän
10079: riä ja että kenttä päällystettäisiin bitumilla.            määrärahan eli 724 000 markkaa val-
10080:     Pyhäsalmen kenttä on jo varsin hyvin tun-              tion vuoden 1980 ensimmäiseen lisä-
10081: nettu ympäri Suomea. Sen käyttö on jo kiin-                menoarvroon ja. siten edistää Pohjois-
10082: nostanut varsin monia yrittäjiä, kuten syksyllä            Suomen ja erityisesti·· Oulun läänin ete-
10083:  1978 suoritettu kokeilu 2-moottorisilla koneilla          läosan lentoliikennettä· ja Pyhäjärven
10084:  jo osoitti.                                               seudun työllisyyttä?
10085:    ·.. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10086: 
10087:                                        ]. Juhani Kortesalmi
10088: 
10089: 
10090: 
10091: 
10092: 088000219R
10093: 2                                           1980 \'P·
10094: 
10095: 
10096: 
10097: 
10098:                        Ed u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
10099: 
10100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ry:n toimesta 1'akennrettu ja se on hyväksytty
10101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yleiseen käyttöön vuonna 1976. Lentopaikan
10102: olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn         rakentaminen ns. taksilentotoiminnan vaatimal-
10103: kirjeenne li:o 136 ohella toimittanut valtioneu-   le tasolle on meneillään.
10104: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Lentopaikan kehittäminen tälle tasolle on
10105: kansanedustaja· J. Juhani Kortesalmen näin         aloitettu kiitoalueen laajentamisella ja esteiden
10106: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 61:      poistamisella sekä kuivatuksen järjestelyillä,
10107:                                                    jotka työt ilmailuhallitus on lausunnossaan Py-
10108:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   häsalmen lentopaikan rakentamissuunnitelmas-
10109:        Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmen          ta vuosille 1979-84 edellyttänyt tehtäväksi
10110:        lentokenttätyöt saadaan käyntiin vii-       ennen ki1totien päällystämistä.
10111:        meistään vuoden 1980 kesän aikana ja           Ei kuitenkaan ole erityistä syytä korostaa
10112:        varata tätä tarkoitusta varten riittävän    Pyhäsalmen liikenteellistä merkitystä, vaan len-
10113:        määrärahan eli 724 000 markkaa val-         topaikan kehittämistä voidaan tähänastisen
10114:        tion vuoden 1980 ensimmäiseen lisä-         käytännön mukaisesti tarvittaessa tukea mo-
10115:        menoarvioon ja siten edistää Pohjois-       mentin 31.4 7.41 määrärahasta samoin edelly-
10116:        Suomen ja erityisesti Oulun läänin ete-     tyksin kuin muitakin vastaavia lentopaikkoja.
10117:        läosan lentoliikennettä ja Pyhäjärven       Lentopaikka on saanut ko. momentin apua
10118:        seudun 1työllisyyttä?                       aiemmin yhteensä 75 000 markkaa. Mikäli kui-
10119:                                                    tenkin esimerkiksi työllisyysnäkökohdat puol-
10120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tavat lentopaikan rakennustöiden nopeuttamis-
10121: vasti seuraavaa:                                   ta, johon lienee hyvä suunnitelmallinen val-
10122:    Oulun läänin Pyhäjärven lentopaikka, nimel-     mius, ei ole estettä työllisyysmäärärahojen käy-
10123: tään Pyhäsalmi, on Pyhäjärven Ilmailukerho         tölle Pyhäsalmen lentopaikalla.
10124:      Helsingissä 13 :päivänä maaliskuuta 1980.
10125: 
10126:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
10127:                                              N:o 61                                               3
10128: 
10129: 
10130: 
10131: 
10132:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
10133: 
10134:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nad av flygplaitsen tili en nivå som erfordras
10135: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          för s.k. taxiflyg pågår.
10136: velse nr 136 av den 12 februari 1980 tili veder-      Flygplatsens utbyggnad tili denna nivå har
10137: börande medlem av statsrådet för avgivande         inletts med en utvidgning av landningsbanan
10138: av svar översänt avskrift av följande av riks-     och undanröjning av hinder samt torrläggning,
10139: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade         eftersom luftfartsstyrelsen i sitt utlåtande om
10140: spörsmål nr 61:                                    byggnadsplanen för Pyhäsalmi flygplats för
10141:                                                    åren 1979-84 förutsatt att dessa åtgärder
10142:           Ämnar Regeringen se >tili att arbetena   skall vidtas innan landningsbanan kan be-.
10143:        på Pyhäsalmi flygfält i Pyhäjärvi i         läggas.
10144:        Uleåborgs Iän kommer i gång senast             Det finns dock inga särskilda skäl att fra:m.-
10145:        sommaren 1980 och för detta ändamäl         häva Pyhäsalmi flygplats betydelse ur trafik-
10146:        reservera ett tillräckligt stort anslag,    synpunkt, utan flygplatsens utveckling kan i
10147:        dvs. 724 000 mk, i den första till-         enlighet med praxis hittills vid behov stöcfus
10148:        läggsbudgeten för 1980 och sålunda          med medel ur anslaget under momentet
10149:        främja flygtrafiken i norra Finland och     31.47.41 under samma förutsättningar som
10150:        särskilt i Uleåborgs läns södra del samt    andra motsvarande flygplatser. Flygplatsen har
10151:        sysselsättningen i Pyhäjärvitrakten?        tidigare understötts med sammanlagt 75 000
10152:                                                    mk från samma moment. Om t. ex. sys-
10153:    Såsom svar på detta spörsmäl får jag vörd-      selsättningssynpunkter likväl talar för att
10154: samt anföra följande:                              byggnadsarbetena på flygplatsen borde på-
10155:    Pyhäsalmi flygplats i Pyhäjärvi i Uleåborgs     skyndas, för vilket det torde finnas en god
10156: Iän har byggts på åtgärd av Pyhäjärven Ilmai-      planeringsberedskap, finns det inget hinder för
10157: luk.erho ry benämnda flygklubb och den god-        att sysselsättningsanslag används får Pyhäsalmi
10158: kändes för allmänt bruk år 1976. En utbygg-        flygplats.
10159:       Helsingfors den 13 mars 1980.
10160: 
10161:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10162:             !.,'\
10163: 
10164: 
10165: 
10166: 
10167:          ,., .
10168: ;:--;,
10169:                                               1980 vp.
10170: 
10171: Kirjallinen kysymys n:o 62.
10172: 
10173: 
10174: 
10175: 
10176:                                   Perho: Toiminnan jatkamisesta kotieläintuotantoyksiköllä suku-
10177:                                      polvenvaihdostapahtuman jälkeen.
10178: 
10179: 
10180:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
10181: 
10182:    Maassamme on lakimääräisesti säännelty ko-        nän haettava tuotantoyksikölle uusi lupa, vaik-
10183: tieläintuotantoyksiköiden koko, joiden perusta-      ka se olisi toiminut jo vuosikausia edellisen
10184: miseen ei tarvitse hakea viranomaisen lupaa.         isännän aikana. Menetelmä on paitsi byro-
10185: Tämän maksimikoon ylittäville tuotantoyksi-          kraattinen, hakijalle hankala ja kalliskin. Se
10186: köille on saatava lupa ennen tuotantoon ryhty-       on myös tarpeeton ja sotii normaaleja, käytän-
10187: mistä.                                               nön sanelemia käyttäytymissääntöjä vastaan. Li-
10188:    Menetelmää on pidettävä perusteltuna sekä         säksi se saattaa olla hidastamassa välttämättö-
10189: tuotanto- että yhdyskuntapoliittisesti. Myös         miä sukupolvenvaihdostapahtumia.
10190: tuottajan kannalta sitä on pidettävä parempana          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10191: kuin tuotannon säännöstelyä tai ylimääräistä         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10192: verottamista sen jälkeen, kun tuotantoyksikkö        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10193: on jo rakennettu ja sitä rasittaa vielä rakennus-    vaksi seuraavan kysymyksen:
10194: aikainen velka.
10195:    Nykyisiin säännöksiin sisältyy kuitenkin eräs               Mitä Hallitus aikoo tehdä totmmnas-
10196: omituisuus, mikä saattaa aiheuttaa yksityista-              sa olevien kotieläintuotantoyksiköiden
10197: pauksissa suurta epäoikeudenmukaisuutta. Ti-                toimiluvan uudelleenhaun poistamiseksi
10198: lan vaihtaessa omistajaa on tilan nuoren isän-              sukupolvenvaihdostapahtuman jälkeen?
10199:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 19'80.
10200: 
10201:                                            Heikki Perho
10202: 
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 088000242F
10207: 2                                          1980 vp.
10208: 
10209: 
10210: 
10211: 
10212:                        E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
10213: 
10214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    naan uuden yrityksen kohdalla myös silloin,
10215: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kun ennestään olevan yrityksen harjoittaja
10216: olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn        vaihtuu. Tätä on pidettävä tarpeellisena pyrit-
10217: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      täessä, kuten lain 1 §:ssäkin on ilmaistu, ky-
10218: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     seisten yritysten koon kehittämiseen ja tuotan-
10219: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjal-    non ohjaamiseen siten, että tuotanto perustuu
10220: lisesta kysymyksestä n:o 62:                      perheviljelmätyyppiseen maatilatalouteen.
10221:                                                      Luvan epäämisen voidaan kuitenkin katsoa
10222:           Mitä Hallitus aikoo tehdä toiminnas-    eräissä sukupolvenvaihdostilanteissa olevan il-
10223:        sa olevien kotieläintuotantoyksiköiden     meisen epäoikeudenmukaista silloin kun lupa
10224:        toimiluvan uudelleenhaun poistamiseksi     jää saamatta sen vuoksi, ettei asianomainen
10225:        sukupolvenvaihdostapahtuman jälkeen?       perheviljelmätyyppinen yritys, jolle tilasta luo-
10226:                                                   puja ei mahdollisesti ole tarvinnut lupaa lain-
10227:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-      kaan, täytä tilalta saatavaksi edellytettävää osaa
10228: taen seuraavaa:                                   yrityksen rehuntarpeesta. Hallitus tuleekin har-
10229:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-    kitsemaan, olisiko tällaisissa tilanteissa kuiten-
10230: pauksissa 21. 12. 1979 annetun lain (996/79)      kin lupa voitava tilan jatkajalle myöntää ja tu-
10231: mukainen lupa nautakarja-, sika- ja kanatalous-   lisiko lakia siten tässä tarkoituksessa esittää
10232: yrityksen aloittamiseen on tarpeen paitsi koko-   tarkistettavaksi.
10233:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 198D.
10234: 
10235:                                              Maa ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10236:                                             N:o 62                                               3
10237: 
10238: 
10239: 
10240: 
10241:                           T i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
10242: 
10243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      företag, också då redan existerande företag by-
10244: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-         ter idkare. Detta måste anses vara nödvändigt
10245: velse av den 12 februari 1980 tili vederbörande   då man strävar tili att, såsom det också är ut-
10246: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-    tryckt i Iagen 1 §, utveckla ifrågavarande före-
10247: jande av riksdagsman Heikki Perho underteck-      tags storlek och styra produktionen så, att
10248: nade spörsmåi nr 62:                              produktionen bygger på gårdsbruk av typen
10249:                                                   familjejordbruk.
10250:           Vad ämnar Regeringen göra för att          A vslag på anhållan om tillstånd kan dock i
10251:        avskaffa skyidigheten för verksamma        vissa situationer vid generationsväxling anses
10252:        husdjursproduktionsenheter att ånyo an-    vara uppenbart orättvist, då tillstånd förvägras
10253:        hålla om tillstånd efter skedd genera-     på grund av att vederbörande företag av typen
10254:        tionsväxling?                              familjejordbruk, för vilket överlåtaren av gårds-
10255:                                                   bruket eventuellt inte alls har behövt tillstånd,
10256:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte kan tillgodose den del av företagets foder-
10257: samt anföra följande:                             behov som gårdsbruket förutsätts producera.
10258:   Tillstånd i enlighet med Iagen den 21 de-       Regeringen kommer därför att pröva huruvida
10259: cember 1979 om styrning av husdjursproduktio-     tillstånd i sådana situationer kan beviljas den
10260: nen i vissa fall ( 996/79) att börja driva nöt-   som fortsätter gårdsbruket och om Iagen så-
10261: boskaps-, svinhushålinings- och hönshushåll-      Iedes i detta avseende borde föreslås bli juste-
10262: ningsföretag är nödvändigt utom för helt nytt     rad.
10263:      Helsingfors den 17 mars 1980.
10264: 
10265:                                             Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10266:                                             1980 ·vp.
10267: 
10268: Kirjallinen kysymys n:o 63.
10269: 
10270: 
10271: 
10272: 
10273:                                  Perho: Ns. peltohirvien kaatolupamenettelyn yksinkertaistami-
10274:                                     sesta.
10275: 
10276: 
10277: 
10278:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10279: 
10280:    Maamme hirvikannan lisäännyttyä viime              Näyttää ilmeiseltä, että edellä mainittua jar•
10281: vuosina ennen näkemättömän korkeaksi on sel-       jestelmää olisi yksinkertaistettava. Muuten va-
10282: västi ollut havaittavissa hirvien käyttäytymisen   hinkojen lisääntyminen on ilmeistä, koska ha~
10283: olevan entisestä poikkeavaa. Suuri lukumäärä       luttomuus kaatolupien hakemiseen nykyisen
10284: on aiheuttanut perinteisten laidunmaiden käy-      byrokratian vallitessa tulee lisääntymään. Yk-
10285: misen niukaksi, mikä on ajanut eläimet pel-        sinkertaistamiseen olisi perusteet turvallisuus-
10286: loille syömään. Nyt on selvästi jo syntynyt        riskien lisääntymättä, koska hirvenmetsästyk-
10287: eräänlainen peltohirvikanta, joka on tottunut      sen vaatimukset ovat maassamme melko anka-
10288: pelloilta saatavaan helppoon ravintoon.            rat ja metsästäjät koulutettuja ja työnsä osaa-
10289:    On selvää, että kehitys on johtanut lisään-     via.
10290: tyneisiin vahinkoihin paitsi metsissä myös pel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10291: loilla. Viime syksynä annettiinkin ensi kerran     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10292: kaatolupia jo ennen varsinaisen metsästyskau-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10293: den alkua näiden pelloilla oleskelevien ja ate-    vaksi seuraavan kysymyksen:                 ·
10294: rioivien hirvien kaatamiseksi. Lttpia saatiin
10295: jonkin verran. Niiden hakua rajoitti kuitenkin               Aikooko Hallitus yksinkertaistaa ·ns.
10296: aivan selvästi hakumenetelmän monimutkaisuus              peltohirvien kaatolupamenettelyä tule-
10297: ja koko metsästystoiminnan ylikorostettu val-             via metsästyskausia varten?
10298: vonta ja säännöstely.
10299:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10300: 
10301:                                           Heikki Perho
10302: 
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 0888000312R
10307: 2                                            1980 vp.
10308: 
10309: 
10310: 
10311: 
10312:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10313: 
10314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jo normaalia metsästysaikaa aikaisemmin syys-
10315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,·      kuun 1 päivästä lähtien. Tällä ns. peltohirvien
10316: olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          metsästyksellä pyrittiin hirvieläinten maatalou-
10317: kir.je~~e ohella toimittanut valtioneuvoston        delle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen.
10318: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Kun hirvieläinten normaalin metsästysajan
10319: edustaja Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta       siirtämistä nykyistä aikaisemmaksi on yleisesti
10320: kysymyksestä n:o 63:                                vastustettu, suoritettiin ns. peltohirvien met-
10321:                                                     sästys viime syksynä vain pahimmilla vahinko-
10322:           Aikooko Hallitus yksinkertaistaa ns.      alueilla tarkoin valvottuna. Metsästys sujui
10323:        peltohirvien kaatolupamenettelyä . tule-     maa- ja metsätalousministeriön saamien tietojen
10324:        via metsästyskausia varten?                  mukaan erittäin hyvin.
10325:                                                        Viime metsästyskaudesta saadut kokemukset
10326:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      puoltavat ns. peltohirvien metsästyksen jatka-
10327: vasti seuraavaa:                                    mista myös tulevina vuosina. Saatujen koke,
10328:  .. Viime kesänä annettiin asetus hirvieläinten     musten perusteella on kysymyksessä todetuista
10329: metsästyksestä annetun asetuksen muuttamises-       syistä myöskin tarkoitus .jo ensi syksyä varten
10330: ta ( 677/79), jolla mahdollistettiin vahinkoa       yksinkertaistaa tähän metsästykseen liittyvää
10331: aiheuttavien hirvieläinten metsästäminen va-        lupamenettelyä.
10332: hinkoalueella .olevalta pellolta tai puutarhasta
10333:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
10334: 
10335:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
10336:                                              N:o 63                                                  3
10337: 
10338: 
10339: 
10340: 
10341:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10342: 
10343:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tember på åker eller i trädgård inom skade-
10344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      område. Genom denna jakt på s.k. åkerälgar
10345: av den 12 februari 1980 tili vederbörande          eftersträvades minskande av de skador som
10346: medlem av statsrådet översänt avskrift av          hjortdjur åsamkar jordbruket.
10347: följande av riksdagsman Perho ställda skriftliga      Emedan man allmänt motsatt sig införandet
10348: spörsmål nr 63:                                    av en normal jakttid på hjortdjur tidigare än
10349:                                                    vad nu är fallet utfördes på s.k. åkerälgar
10350:           Ämnar Regeringen inför kommande          senaste höst endast inom de svåraste skade-
10351:        jaktsäsonger förenkla tiliståndsförfaran-   områdena under noggrann övervakning. Enligt
10352:        det rörande fällande av s.k. åkerälgar?     uppgifter som ingått tili jord- och skogsbruks-
10353:                                                    ministeriet förlöpte jakten synnerligen väl.
10354:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            De under senaste jaktsäsong erhållna er-
10355: anföra följande:                                   farenheterna tilistyrker fortsatt jakt på s.k.
10356:    Senaste sommar gavs förordning angående         åkerälgar även under kommande år. På basen
10357: ändring av förordningen om jakt på hjortdjur       av erhållna erfarenheter är det av orsaker som
10358: ( 677/79) varigenom jakt på hjortdjur som          konstaterats i spörsmålet också avsikten att
10359: åsamkar skada gjordes möjlig redan före den        redan under nästkommande höst förenkla det
10360: normala jakttiden från och med den 1 sep-          tili denna jakt anslutna tiliståndsförfarandet.
10361:      Helsingfors den 27 mars 1980.
10362: 
10363:                                                                             Minister Veikko Saarto
10364:                                             1980 vp.
10365: 
10366: Kirjallinen kysymys n:o 64.
10367: 
10368: 
10369: 
10370: 
10371:                                  Hietala ym.: Puumalan kunnan alueen jakaantumisesta kahden
10372:                                     verkkoryhmän kesken.
10373: 
10374: 
10375:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
10376: 
10377:    Puumalan kunta jakautuu kahden eri verk-        sut. Tästä järjestelystä koituisi elinkeinoelämäl-
10378: koryhmän eli Mikkelin ja Imatran verkkoryh-        le, valtion- sekä kunnallishallinnolle ja ennen
10379: mien kesken. Suurin osa Puumalan kunnan            muuta yksityisille ihmisille suuria säästöjä,
10380: alueesta kuuluu Imatran verkkoryhmään, johon       minkä lisäksi se olisi merkittävä alueellista
10381: kuuluu myös kunnan kuntakeskus.                    eriarvoisuutta vähentävä tekijä. Tällainen tak-
10382:    Puumalan kunta kuuluu Mikkelin talous-          sapolitiikka saattaisi olla myös teollisuuden si-
10383: alueeseen, mistä johtuen ehdottomasti suurin       jaintipäätöksiin vaikuttava tekijä, jonka avulla
10384: osa puheiinliikenteestä suuntautuu Mikkeliin.      Puumalan kunta pääsisi nykyistä tasavertaisem-
10385: Nykyisestä verkkoryhmäjaosta ja harjoitettavas-    paan asemaan muiden talousalueen kuntien
10386: ta puhelinliikennemaksupolitiikasta johtuen ta-    kanssa.
10387: louselämälle ja kunnallis- ja valtionhallinnolle       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
10388: sekä yksityisille ihmisille asiointi puhelimella   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
10389: Mikkeliin on huomattavasti kalliimpaa kuin         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10390: Imatralle, jonne asiointi on melko vähäistä.        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10391: Verkkoryhmäpuhelut maksavat 14 penniä/mi-
10392: nuutti, kun sen sijaan talousalueen ja hallin-               Tietääkö Hallitus, että Puumalan kun-
10393: nolliseen keskukseen puhelumaksu on 54 pen-               nan alueen jaikautuessa kahden verkko-
10394: niä/minuutti.                                             ryhmän kesken suurimmalle osaHe sano-
10395:     Kaupan ja elinkeinoelämän edustajat ovat              tun kunnan asukkaista aiheutuu asioin-
10396: yhdessä maakuntaliiton kanssa jo vuonna 1974              nista talousalueen keskukseen Mikkeliin
10397: kiinnittäneet huomiota verkkoryhmäjaon ai-                huomattavan suuret ylimääräiset puhe-
10398: heuttamaan epätarkoituksenmukaiseen ja kallii-            linmaksut, ja jos tietää,
10399: seen puhelinliikenteeseen läänin ja talouselä-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10400: män keskukseen Mikkeliin.                                 ryhtyä asiantilan korjaamiseksi niin,
10401:     On ilmeistä, että verkkoryhmäjakoa on vai-            että ellei verkkoryhmäjakoa voitaisi
10402: kea muuttaa, mutta asia voitaisiin hoitaa myös            muuttaa, nykyisestä verkkoryhmäjaosta
10403: niin, että verkkoryhmäjaosta huolimatta puhe-             huolimatta puhelinmaksut talousalueen
10404: linmaksut talousalueen keskukseen Mikkeliin               keskukseen Mikkeliin rinnastettaisiin
10405:  rinnastettaisiin verkkoryhmäpuheluihin, joista           koko Puumalan kunnan osalta verkko-
10406: perittäisiin normaalit verkkoryhmäpuhelumak-              ryhmäpuheluiksi, joista perittäisiin nor-
10407:                                                           maalit verkkoryhmäpuhelinmaksut?
10408:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10409: 
10410:                Pertti Hietala                                  Pentti Poutanen
10411: 
10412: 
10413: 
10414: 
10415: 088000243H
10416: 2                                              1980 vp.
10417: 
10418: 
10419: 
10420: 
10421:                         E d u s kun n a n    H e r r a Puhe m i e he 11 e.
10422: 
10423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      minkä vuoksi posti- ja lennätinhallitus päätti
10424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pysyttää verkkoryhmäjaon puheena olevalla
10425: olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           alueella ennallaan. Mainitun tutkimuksen jäl-
10426: kirjeenne n:o 139 ohella toimittanut valtioneu-      keen eivät olosuhteet ole merkittävästi muut-
10427: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tuneet.
10428: kansanedustaja Pertti Hietalan ym. näin kuu-            Vuoden 1979 alkuun saakka oli verkkoryh-
10429: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 64:           mien välisessä ja kaukopuhelinliikenteessä voi-
10430:                                                      massa kolme eri taksaryhmää, jotka oli porras-
10431:           Tietääkö Hallitus, että Puumalan kun-      tettu etäisyyden mukaan. Alinta taksaa sovel-
10432:        nan alueen jakautuessa kahden verkko-         lettiin vierekkäisten verkkoryhmien puhelui-
10433:        ryhmän kesken suurimmalle osalle sano-        hin. Kahta muuta taksaryhmää sovellettiin
10434:        tun kunnan asukkaista aiheutuu asioin-        muihin kuin vierekkäisten verkkoryhmien väli-
10435:        nista talousalueen keskukseen Mikkeliin       siin puheluihin sen mukaisesti, oliko lähtö- ja
10436:        huomattavan suuret ylimääräiset puhe-         osoitevel'~oryhmien verkkoryhmäkeskusten vä-
10437:        linmaksut, ja jos tietää,                     linen suoraviivainen etäisyys alle tai yli 100 ki-
10438:          _mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lometriä.
10439:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi niin,            Puhelinmaksuista annetulla asetuksella, joka
10440:        että ellei verkkoryhmäjakoa vottatst          tuli voimaan tammikuun 1 päivänä 1979,
10441:        muuttaa, nykyisestä verkkoryhmäjaosta         uudistettiin kaukopuhelumaksujärjestelmää pu-
10442:        huolimatta puhelinmaksut talousalueen         helumaksujen tasoa korottamatta siten, että
10443:        keskukseen Mikkeliin rinnastettaisiin         kolmen taksaryhmän järjestelmästä siirryttiin
10444:        koko Puumalan kunnan osalta verkko-           kaksi taksaryhmää sisältävään järjestelmään.
10445:        ryhmäpuheluiksi, joista perittäisiin nor-     Tämä merkitsi sitä, että alempi edellä mai-
10446:        maalit verkkoryhmäpuhelinmaksut?              nituista taksaryhmistä eli ns. läänintaksa tuli
10447:                                                      sovellettavaksi samassa läänissä ja läänin rajan
10448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi tta-       molemmin puolin vierekkäin olevien verkko-
10449: vasti seuraavaa:                                     ryhmien välisiin puheluihin. Niissä tapauksissa,
10450:    Voimassa olevien säännösten mukaan verk-          joissa verkkoryhmärajat eivät seuraa läänin ra-
10451: koryhmien ja niiden rajojen muuttamisesta            joja, posti- ja lennätinhallituksella on oikeus
10452: päättää posti- ja lennätinhallitus. Posti- ja len-   määrätä, minkä läänin mukaan kaukopuhelu-
10453: nätinhallitus on käsitellyt Puumalan kunnan-         maksut määräytyvät sekä ne yhteysvälit, joilla
10454: hallituksen esityksen Puumalan solmualueen           se katsoo läänintaksan soveltamisen tarkoituk-
10455: siirtämisestä Imatran verkkoryhmästä Mikke-          senmukaisemmaksi.
10456: lin verkkoryhmään tammikuun 6 päivänä 1977.             Edellä esitettyyn viitaten posti- ja lennätin-
10457: Suoritetuissa tutkimuksissa oli silloin todettu,     hallitus selvittää, voidaanko puhelinmaksujen
10458: että alueen puhelinliikenne voidaan kokonai-         määräämisellä saavuttaa Puumalan kunnan
10459: suudessaan tarkoituksenmukaisimmin hoitaa            osalta yhtenäinen ja kokonaisuuden kannalta
10460: voimassa olevan verkkoryhmäjaon puitteissa,          tyydyttävä ratkaisu.
10461:      Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1980.
10462: 
10463:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
10464:                                               N:o 64                                              3
10465: 
10466: 
10467: 
10468: 
10469:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10470: 
10471:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        gruppsfördelningen, varför post- och telegrafs-
10472: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       styrelsen beslöt att bibehålla nätgruppsfördel-
10473: nr 139 av den 12 februari 1980 tili veder-          ningen inom ifrågavarande område oförändrad.
10474: börande medlem av statsrådet översänt en            Efter den ovan anförda undersöikningen har för-
10475: avskrift av följande av riksdagsman Pertti          hållandena inte märkbart förändrats.
10476: Hietala m. fl. undertecknade skriftliga spörs-         Ända tili början av år 1979 fanns det i tele-
10477: mål nr 64:                                          fontrafiken mellan nätgrupper och i fjärrsam-
10478:                                                     talstrafiken tre taxagrupper som graderades
10479:           Är Regeringen medveten om, att då         efter avståndet. Den lägsta taxan tillämpades
10480:        Puumala kommun är fördelad mellan            för samtai mellan bredvid varandra liggande nät-
10481:        två nätgrupper största delen av sagda        grupper. De andra taxagrupperna tillämpades
10482:        kommuns invånare förorsakas märkbart         för andra än mellan bredvid varandra liggande
10483:        stora extra telefonavgifter för uträttan-    nätgrupper utförda samtai beroende på om
10484:        det av sina ärenden i ekonomiområdets        avgångs- och adressnätgruppernas rättlinjiga
10485:        centrum St. Michel, och om så är fallet,     avstånd var under eller över 100 km.
10486:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Med förordningen om telefonavgifter, som
10487:        taga för att bota situationen så, att        trädde i kraft den 1 januari 1979, reviderades
10488:        om nätgruppsfördelningen inte kan för-       fjärrsamtalens avgiftssystem utan att höja sam-
10489:        ändras, telefonavgifterna för samtai tili    talsavgifternas nivå så, att systemet med tre
10490:        ekonomiområdets centrum St. Michel           taxagrupper ersattes med ett system som inne-
10491:        skulle för hela Puumala kommuns del          håller två taxagrupper. Detta innebär, att den
10492:        jämställas med nätgruppssamtal, för          lägsta av de ovanförda taxagrupperna eller den
10493:        vilka normala avgifter för nätgrupps-        så kallade länstaxan blev tillämplig för samtai
10494:        samtal skulle uppbäras?                      inom samma Iän och mellan de nätgrupper
10495:                                                     som är belägna bredvid varandra på båda sidor
10496:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av länsgränsen. I de fall, där nätgruppernas
10497: samt anföra följande:                               gränser inte följer länsgränser, har post- och
10498:    Enligt ikraftvarande stadganden besluter         telegrafstyrelsen rätt att bestämma, enligt vil-
10499: post- och telegrafsstyrelsen om ändring av nät-     ket Iän fjärrsamtalsavgiften skall fastställas
10500: grupper och deras gränser. Post- och telegrafs-     samt de förbindelser, där den anser att läns-
10501: styrelsen har handhaft Puumala kommunalsty-         taxans tillämpning är ändamålsenligare.
10502: relses förslag om överförandet av Puumala              Hänvisande tili det ovan anförda kommer
10503: knutområde från Imatra nätgrupp tili St             post- och telegrafstyrelsen att undersöka, om en
10504: Michels nätgrupp den 6 januari 1977. I utförda      enhetlig och ur helhetens synpunkt tillfreds-
10505: utredningar har det då konstaterats, att områdets   ställande lösning kan ernås för Puumala kom-
10506: telefontrafik i sin helhet ändamålsenligt kan       muns del genom telefonavgifternas fastställan-
10507: skötas inom ramen av den ikraftvarande nät-         de.
10508:      Helsingfors den 11 mars 1980.
10509: 
10510:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10511:                                              1980 vp.
10512: 
10513: Kirjallinen kysymys n:o 65.
10514: 
10515: 
10516: 
10517: 
10518:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Pientalon omistajien katujen puhtaana-
10519:                                     pitovelvollisuudesta.
10520: 
10521: 
10522:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11e.
10523: 
10524:    Vuoden 1980 alussa tuli voimaan laki kadun       pioilla, joilla joskus aikaisemmin on selvinnyt
10525: ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puh-      katukäytävänkin puhdistamisesta.
10526: taanapidosta. Lain mukaan tontinomistajan vel-         Jos taas tontinomistaja ei pysty itse suoriu-
10527: vollisuutena on mm. poistaa tontin kohdalla         tumaan lain hänelle asettamista velvoitteista,
10528: olevalta jalkakäytävältä jalankulkua haittaava      joutuu hän kustantamaan kunnalle sille tämän
10529: lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjun-       työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.
10530: nasta jalkakäytävällä. Tätä tontinomistajille          Jo moneltakin taholta - mm. Turun Koti-
10531: asetettua velvoitetta voidaankin pitää perustel-    mäenkadulta, Savustamondeitä ja Uudenpellon-
10532: tuna siksi, että kunnat eivät voi monastikaan       tieltä - kantautunut asukkaiden huolestumi-
10533: kohtuudella suoriutua näistä tehtävistä riittävän   nen on hyvin ymmärrettävää. Olihan uuden
10534: nopeasti.                                           lain tarkoituksena parantaa tilannetta myös ja
10535:    Laissa asetettiin tontinomistajan velvollisuu-   nimenomaan pientalojen osalta.
10536: deksi myös tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle        Vuoden alussa voimaan tulevan lain kieltei-
10537: tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää    set vaikutukset olisi heti selvitettävä, jotta
10538: jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikou-     kohtuuttomien laskujen lankeaminen pientalo-
10539: ru vapaana lumesta ja jäästä. Näiden velvoittei-    jen vähävaraisten asukkaiden maksettavaksi voi-
10540: den arveltiin kuitenkin jo lakia eduskunnassa       taisiin välttää. Uudistuksen myötä kuntien li-
10541: säädettäessä merkitsevän kohtuuttoman suurta        sääntyviä kustannuksia ei saa siirtää vähävarai-
10542: rasitetta monelle tontinomistajalle.                simpien asukkaiden kannettavaksi.
10543:    Lain voimaantulon lähestyessä nämä epäilyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10544: ovat vain voimistuneet. Erityisesti pienten oma-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10545: kotitalojen - monasti vähävaraiset ja iäkkäät       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10546: - asukkaat ovat huolissaan uuden lain muka-         vaksi seuraavan kysymyksen:
10547: naan tuomista velvoitteista.
10548:    Moni varsinkin iäkäs pientalon omistaja                    Onko Hallitus tietoinen siitä fyysi-
10549: joutuu usein hyvin vaikeaan tilanteeseen, kun              sestä ja eräissä tapauksissa myös talou-
10550: kaupungin tai kunnan koneet työntävät suuret               dellisesta rasitteesta, mitä velvoite pitää
10551: lumimassat ajotieltä jalkakäytävälle tukkien               katukäytävä puhtaana paitsi lumesta
10552: kulkuväylät. Asukkailla ei aina välttämättä                myös lumivalleista merkitsee monille
10553: ole riittävästi voimia eikä välineitäkään hoitaa           iäkkäille ja vähävaraisille pientalojen
10554: koneiden jäljiltä katukäytäville jääneet tiiviit           omistajille, ja
10555: kinokset. Koneiden kokoon ajamaan lumeen ei                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10556: enää pystytä pienillä luudilla ja kevyillä Ja-             tämän rasitteen poistamiseksi näiltä
10557:                                                            henkilöiltä?
10558:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1980.
10559: 
10560:                Anna-Liisa Jokinen                               Unto Ruotsalainen
10561:                Lauha Männistö                                   Ulla-Leena Alppi
10562:                                             Pauli Uitto
10563: 
10564: 
10565: 
10566: ossoool53L
10567: 2                                              1980 vp.
10568: 
10569: 
10570: 
10571: 
10572:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10573: 
10574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja puhtaanapidosta annettu laki korvaa aikai-
10575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         semmin kuntien rakennusjärjestyksiin sisälty-
10576: olette 12 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            neet määräykset katujen ja rakennuskaavateiden
10577: kirjeenne n:o 140 ohella toimittanut valtioneu-       kunnossa- ja puhtaanapidosta. Rakennusjärjes-
10578: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tysten mukaan kiLnteistönomistajan tuli koko-
10579: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjalli-       naisuudessaan pitää kiinteistön kohdalla oleva
10580: sesta kysymyksestä n:o 65, jossa tiedustellaan:       katu tai rakennuskaavatie kunnossa ja puh-
10581:                                                       taana.
10582:            Onko Hallitus tietoinen siitä fyysi-          Harkittaessa katujen ja rakennuskaavateiden
10583:         sestä ja eräissä tapauksissa myös talou-      kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden jaka-
10584:         dellisesta rasitteesta, mitä velvoite pitää   mista kunnan ja kiinteistönomistajien kesken
10585:         katukäytävä puhtaana paitsi lumesta           pidettiin yhtäältä lähtökohtana, että tehtävät,
10586:         myös lumivalleista merkitsee monille          jotka voidaan tehdä koneellisesti ja suurempien
10587:         iäkkäille ja vähävaraisille pientalojen       alueiden osalta yhtäjaksoisesti tulisi siirtää kun-
10588:         omistajille, ja                               nan tehtäväksi. Toisaalta kiinteistönomistajien
10589:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        velvollisuudeksi katsottiin tarkoituksenmukai-
10590:         tämän rasitteen poistamiseksi näiltä          seksi jättää ne tehtävät, joita ei voida riittävän
10591:         henkilöiitä?                                  nopeasti hoitaa keskitetysti kunnan toimesta.
10592:                                                       Tämän mukaisesti hallituksen esityksessä edus-
10593:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten aluei-
10594: seuraavaa:                                            den kunnossa- ja puhtaanapidosta ehdotettiin
10595:    Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki ka-          kadun ja rakennuskaavatien ajoradan kunnossa-
10596: dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja         pito siirrettäväksi kunnan tehtäväksi kiinteistön-
10597: puhtaanapidosta ( 669/78). Lain 4 § :n nojalla        omistajien vastatessa jalkakäytävien kunnossapi-
10598: katujen ja rakennuskaavateiden kunnossapito-          dosta. Eduskunta muutti lain sisällön siten, että
10599: velvollisuus siirtyy pääasiassa kiinteistönomis-      kunnan velvollisuutena on pääsääntöisesti kadun
10600: tajalta kunnalle. Kunnossapitotehtävistä kiinteis-    ja rakennuskaavatien kunnossapito. Kiinteistön-
10601: tönomistajan velvollisuutena on edelleen huoleh-      omistajan tehtäväksi jäi kuitenkin huolehtia jal-
10602: tia kiinteistön kohdalla olevan jalkakäytävän         kakäytävän käyttökelpoisuudesta talvella sekä
10603: käyttökelpoisuudesta eli poistaa jalankulkua          jalkakäytävälle tai sen viereen auratun lumen
10604: haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden       poiskuljettamisesta.
10605: torjunnasta jalkakäytävällä. Lisäksi kiinteistön-        Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kun-
10606: omistajan tulee tarvittaessa poistaa jalkakäytä-      nossa- ja puhtaanapidosta merkitsee uuden lain-
10607: välle tai sen vierelle kertyneet lumivallit ja pi-    säädännön voimaantuloa. Hallitus tulee tarkoin
10608: tää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesi-      seuraamaan sen soveltamista ja tekemään tar-
10609: kouru vapaana lumesta ja jäästä.                      vittavat esitykset laissa havaittujen epäkohtien
10610:    Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa-       korjaamiseksi.
10611:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1980.
10612: 
10613:                                                                           Ministeri ]. Koikkalainen
10614:                                              N:o 65                                                    3
10615: 
10616: 
10617: 
10618: 
10619:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10620: 
10621:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       och byggnadsplanevägar som tidigare ingick i
10622: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     kommunernas byggnadsordningar. Enligt bygg-
10623: nr 140 av den 12 februari 1980 tili veder-         nadsordningarna skulle fastighetsägaren ombe-
10624: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     sörja underhållet och renhållningen av den in-
10625: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen      vid fastigheten liggande gatan ellet byggnads-
10626: m. fl. ställda spörsmål nr 65:                     planevägen i dess helhet.
10627:                                                       Då man övervägde fördelningen av ansvaret
10628:           Är Regeringen medveten om den fy-        för underhåll och renhållning av gator och
10629:        siska och i vissa fall även ekonomiska      byggnadsplanevägar mellan kommunen och fas-
10630:        belastning som skyldigheten att hålla       tighetsägarna ansåg man å ena sidan en ut-
10631:        gångbanan fri från snö och därtill från     gångspunkt vara att de uppgifter som kan ut-
10632:        snövallar innebär för många ålderstigna     föras maskinellt och i en följd för större om-
10633:        och mindre bemedlade småhusägare, och       råden bör överföras på kommunen. A andra
10634:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    sidan ansåg man det vara ändamålsenligt att
10635:        för att upphäva denna belastning för de     som en skyldighet för fastighetsägaren bibehålla
10636:        berörda personerna?                         de uppgifter som inte tillräckligt snabbt kan
10637:                                                    handhas centraliserat på kommunens försorg. I
10638:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      enlighet härmed föreslogs i regeringens propo-
10639: samt anföra följande:                              sition tili riksdagen med förslag tili lag om
10640:    Vid ingången av detta år trädde lagen om        underhåll och renhållning av gator och vissa
10641: underhåll och renhållning av gator och vissa       allmänna områden att underhåll och renhållning
10642: allmänna områden ( 669/78) i kraft. Med stöd       av körbana på gata och byggnadsplaneväg över-
10643: av lagens 4 § övergår skyldigheten att under-      förs på kommunen, medan fastighetsägarna sva-
10644: hålla gator och byggnadsplanevägar huvudsakli-     rar för gångbanornas underhåll. Riksdagen änd-
10645: gen från fastighetsägaren tili kommunen. Av        rade lagens innehåll så, att det huvudsakligen
10646: underhållsuppgifterna är fastighetsägaren fort-    är kommunens uppgift att ombesörja underhål-
10647: farande skyldig att ombesörja att den del av       let av gata och byggnadsplaneväg. På fastighets-
10648: gångbanan, som befinner sig invid fastigheten,     ägaren ankommer likväl att sörja för gångba-
10649: kan användas, dvs. att avlägsna snö och is som     nans användbarhet vintertid samt att forsla bort
10650: försvårar gångtrafiken samt se tili att gång-      snö som plogats upp på gångbanan ellet intill
10651: banan inte är hal. Dessutom skall fastighets-      denna.
10652: ägaren vid behov forsla bort snövallar som            Lagen om underhåll och renhållning av gator
10653: hopats på eller invid gångbana samt hålla ränn-    och vissa allmänna områden innebär att ny lag-
10654: stenen invid och regnvattensrännan i gångbana      stiftning träder i kraft. Regeringen kommer att
10655: fri från snö och is.                               noga följa med dess tillämpning och göra er-
10656:    Lagen om underhåll och renhållning av gator     forderliga framställningar för rättande av miss-
10657: och vissa allmänna områden ersätter de bestäm-     förhållanden som påvisats i lagen.
10658: melser om underhåll och renhållning av gator
10659:      Helsingfors den 3 mars 1980.
10660: 
10661:                                                                             Minister ]. Koikkalainen
10662:                               1980 vp.
10663: 
10664: :irjallinen kysymys n:o 66.
10665: 
10666: 
10667: 
10668: 
10669:                               Peruutettu
10670: 
10671: 
10672: 
10673: 
10674: J88001107C
10675:                                               1980 vp.
10676: 
10677: Kirjallinen kysymys n: o 6 7.
10678: 
10679: 
10680: 
10681: 
10682:                                  Valtonen ym.: Kansaneläkkeen rintamalisän saamisesta.
10683: 
10684: 
10685:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10686: 
10687:    Rintamasotilaseläkelain 9 § :n 1 momentin        ne rintamasotilaat, jotka eivät olleet julkishal-
10688: mukaan rintamalisää ei makseta silloin, kun rin-    linnon palvduksessa täyteen : eläkkeeseen oi~
10689: tamasotilaan _tai veveraanin työ- tai virkasuh-     keuttavia vuosia ja. joille sen takia rintamavuo-
10690: ceeseen. perustuvassa lisäeläketurvan mukaisessa    det on laskettu eläkkeeseen ·oikeuthtviksi vuo-
10691: iulkisoikeudellisessa eläkkeessä on otettu huo-     siksi. Näitten henkilöitten täl6udenirten asetila
10692: nioon rintamapalvelu. Tällaista julkisoikeudel-     on varsin paljon hei·kompi kuin      iltrtan
10693:                                                                                               riO:tama-
10694: lista eläkettä on pidetty rintamalisän estävänä     palveluaikaa täyteen julkisoikeudelliseen eläk-
10695: ~läkkeenä silloinkin, kun julkisoikeudellinen Ii-   keeseen oikeutettujen eläkkeeris~ajien. Tämä
10696: ;äeläketurvan mukainen eläke on karttunut täy-      seikka ja yleensä rintamamiesten· jakaminen rin-
10697: ;imääräiseksi ilman rintamapalvelua.                tamalisään oikeuvettuihin ja se:ri · ulkopuolelle
10698:    Vakuutusoikeus on kesäkuun 6 päivänä 1979        jääviin .herättää katken1utta ja pahaa mieltä
10699: 1ntamallaan päätöksellä katsonut, että jos vir-     rintamamiesten harvenevassa .joqkossa.
10700: msuhteeseen perustuvaa eläkettä laskettaessa ei        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10701: Jle jouduttu ottamaan huomioon rintamapalve-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 Jnatnc:tnttiin esitäm-
10702: :ua, ei jul.kisorkeudellista lisäeläketurvan mu-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10703: l:aista eläkettä voida pitää rintamalisän estä-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10704: vänä eläkkeenä. Vakuutusoikeus on myöhem-
10705: nin lokakuun 17 päivänä 1979 antanut useam-                    Mihin t()imenpiteisiin .Hallitu~ aikoo
10706: Jia vastaavan sisältöisiä päätöksiä. Kansanelä-             ryhtyä, . jotta uuden .. rintafuasotilaseläke-
10707: {elaitoksen eläkeosasto on muuttanut tulkintaa              lain tulkinnan jälkeenkin rintamaHsä-
10708: ~intamalisän .. estävästä eläkkeestä vakuutus-              oikeuden ulkopuolelle jäavät rintama-
10709:  Jikeuderi antamien päätösten mukaisesti.                   miehet · voisivat saada ·kansaneläkkee-
10710:    Vakuutusoikeuden ottaman kannan jälkeen                  seensä rintamalisän?
10711:  ~intamalisänsaajien joukosta karsitaan nyt enää
10712: 
10713:      Hdsingissä 13 päivänä helmikuuta 1980.
10714: 
10715:                Pirkko Valtonen                                   Liisa ] aakonsaari
10716:                Eino Loikkanen                                    Anna-Liisa Piipari
10717: 
10718: 
10719: 
10720: 
10721:  1880001705
10722: 2                                              1980 vp.
10723: 
10724: 
10725: 
10726: 
10727:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10728: 
10729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         tamapalvelua. V a:kuutusoikeuden omaksuma
10730: sa mainitussa·. tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kanta tämän säännöksen soveltamisen suhteen,
10731: mies, olette 13. päivänä helmikuuta 1980 päi-         että rintamalisä voidaan myöntää myös valtion
10732: vätyn .kjrjeenne ,ohella toimittanut valtioneu-       tai kunnallisen eläkejärjestelmän pijrijn .kuulu-
10733: voston . ash1nomaipelle jäsenelle jäljennöksen        valle rintamasotilaalle, jollei rintamapalvelu to-
10734: kansanedust!l'ja Valto~en ym. näin kuuluvasta         siasiallisesti ole vaikuttanut hänen· eläkkeensä
10735: kirjallisest,a kysy~,nyksestä n:o 67:                 määrään, ei tee säännöksen alkuperäistä tarkoi-
10736:                                                       tusta tyhjäksi. Edelleenkin on lähtökohtana,
10737:           Mihill ·toimenpiteisiin Hallitus aikoo      että rintamalisä myönnetään sellaiselle rintama-
10738:         ryhtfå,, jotta uuden rintamasotilaseläke-     sotilaalle, jonka rintamapalvelua ei ole muu-
10739:         la~ .. 'tulkinnan . jälkeenkin rintamalisä-   toin otettu huomioon eläkkeessä. los . rintama-
10740:       . oikeuden lilkopuolelle jäävät rintama-        lisä myönnettäisiin myös niille, joiden rinta-
10741:         miehet voisivat sa:ada kansaneläkkee-         mapalvelu on vaikuttanut suurentavasti heidän
10742:               ..
10743:         se~psä ,.. d.ntamalisän?       ·              lakisääteiseen työeläkkeeseensä, tulisi näiden
10744:                                                       kohdalla rintamapalvelu huomioon · otetuksi
10745:    Vastauksena· kysymykseen esitän kunnioitta-        kahteen kertaan. Kysymyksen perusteluissa esi-
10746: vasti seuråavaå:                                      tetty toteamus, että ne henkilöt, joiden valtion
10747:    Hallituksen esityksessä rintamasotilaseläke-       tai kunnallinen eläke ei muodostu täysimää-
10748: laiksi todeHiin~ muun muassa, ettei rintamavuo-       räiseksi ilman rintamapalvelun huomioon otta-
10749: sien hu<;n;nioop. . ottamista yksityisen sektorin     mista, olisivat taloudellisesti paljon heikommassa
10750: työeläkejärjestelmässä yoida toteuttaa tarkoi-        asemassa kuin muut, perustuu ilmeiseen väärin-
10751: tuksenmubisell\1 tavalla, minkä vuoksi rintama-       käsitykseen. Se seikka, ettei valtion tai kunnal-
10752: palvelun buo1Ilioort ottaminen . eliikkeessä olisi    linen eläkeaika ole täyttä 30 vuotta, johtuu
10753: hoidettava rintamasqtilaseläkejärjestelmää ke-        useimmiten asianomaisen palveluksesta yksi-
10754: hittämällä. Laissa säädettiin oikeus rintamati-       tyisen sektorin piirissä, josta muodostunut elä-
10755: sään sellaiselle kansaneläkettä saavalle rintama-     keoikeus voi olla yhtä hyvä tai jopa parempi
10756: sotilaalle, jonka työ- tai virkasuhteeseen perus-     kuin julkisen sektorin piirissä syntynyt eläke-
10757: tuvassa eläkkeessä ei ole otettu huomioon rin-        oikeus.
10758:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
10759: 
10760: 
10761:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
10762:                                               N:o 67                                                 3
10763: 
10764: 
10765: 
10766: 
10767:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10768: 
10769:    I det syfte 3 7 § 1 m.om. riksdagsordningen      punkt som försäkringsrätten intagit angående
10770: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           tillämpningen av stadgandet om beviljandet av
10771: velse av den 13 februari 1980 tili vederböran-      fronttillägg även till frontman som omfattas
10772: :le medlem av statsrådet översänt avskrift av       av det statliga ellet kommunala pensionssyste-
10773: :öljande av riksdagsman Valtonen m.fl. under-       met, ifall fronttjänsten i själva verket inte på-
10774: :ecknade spörsmål nr 67:                            verkat hans pensionsbelopp, omintetgör inte
10775:                                                     den ursprungliga avsikten med stadgandet. Man
10776:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen          utgår fortfarande från att fronttillägg skall be-
10777:        vidta för att de frontmän som även ef-       viljas sådan frontman, vars fronttjänst inte på
10778:        ter det lagen om. frontmannapension          annat sätt beaktats i pensionen. Hall fronttillägg
10779:        fått en ny tolkning inte är berättigade      beviljades även dem, villcas fronttjänst haft en
10780:        tili fronttillägg i samband med folk-        ökande inverkan på deras lagstadgade arbets-
10781:        pensionen skulle erhålla fronttillägg?       pension, skulle fronttjänsten i deras fall beak-
10782:                                                     tas dubbelt. Det konstaterande i motiveringen
10783:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili spörsmålet att de personer vars statliga el-
10784: ;am.t anföra följande:                              ler kommunala pension utan hänsyn till front-
10785:     I regeringens proposition med förslag tilllag   tjänsten inte utgår med fullt belopp skulle eko-
10786: )n:J. frontmannapension konstaterades bl.a., att    nomiskt vara avsevärt sämre ställda än övriga
10787: nan i den privata sektorns arbetspensionssys-       frontmän baserar sig pä en uppenbar missupp-
10788: :em inte kan ta hänsyn till frontåren på ett        fattning. Det faktum att varken den statliga
10789: indamålsenligt sätt, varför fronttjänsten borde     ellet den kommunala pensionstiden är 30 år
10790: Jeaktas i pensionen genom att utveckla front-       beror oftast på att vederbörande tjänstgjort i
10791: nannapensionssystemet. I lagen har rätten tili      den privata sektorn, och den rätt tili pension
10792: :ronttillägg stadgats för sådan frontman som        som uppstått därigenom kan vara lika fördel-
10793: !thåller folkpension och i vars pension, som        aktig ellet t.o.m. fördelaktigare än den pen-
10794: ~rundar sig på ett arbets- ellet tjänsteförhål-     sionsrätt som uppstått i den offentliga sektorn.
10795: :ande, fronttjänsten inte beaktats. Den stånd-
10796:     Helsingfors den 4 mars 1980.
10797: 
10798: 
10799:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
10800:                                              1980 vp.
10801: 
10802: Kirjallinen kysymys n:o 68.
10803: 
10804: 
10805: 
10806: 
10807:                                  Saukko: Autoverotuksen uudistamisesta.
10808: 
10809: 
10810:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10811: 
10812:     Henkilöauto on välttämätön työväline mo~        jen hintoihin on huomattava. Auton keskihinta
10813: nelle etenkin haja-asutusalueen asukkaalle. Jul-    vuonna 1971 oli 13 100 mk ja vuonna 1977
10814: kisen liikenteen palvelut eivät ulotu taajamien     32 800 ink.
10815: ulkopuolelle ja toisaalta vuorotyössä käyvät jou-      Autojen myynti on vähentynyt vuosina 1977
10816: tuvat liikkumaan esimerkiksi öiseen aikaan, jol-    ja 1978, mihin autoveron ohella ovat vaikut-
10817: loin joukkoliikenne on pysähdyksissä.               taneet taloudellinen lama ja polttoaineiden hin-
10818:     Auto- ja liikevaihtoveron periminen jo auton    nankorotukset. Autoveron tuotto ei enää ole
10819: tullausvaiheessa vaatii suuria pääomia ja rasit-    yltänyt budjetoidulle tasolle ja sen merkitys
10820: taa näin korkokulujen muodossa alan yrittäjiä       autokaluston kuntoon ja liikenneturvallisuuteen
10821: kohtuuttomasti. Autoveron kohdentumista voi-        on huomattava.
10822: daan nykyisellään perustellusti pitää epäjohdon-       Nykyinen henkilöautovero periytyy hengel-
10823: inukaisena.                                         tään vuonna 1958 säädetystä autoverolaista.
10824:     Autoverokerroin 1,45 on nostanut Suomen         Lakia on sittemmin useaan otteeseen paikattu,
10825: henkilöautoihin kohdistuvan verotuksen ja sitä      mutta teknisesti se ei vastaa alan nopean kehi-
10826: kautta autojen hinnat kohtuuttomaksi. Auto-         tyksen mukanaan tuomia vaatimuksia,
10827: verotuksen kokonaistason huojentamista olisi           Edellisen perusteella. ja valtiopäiväjärjestyk-
10828: voitava tarkastella ennakkoluulottomasti.           sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
10829:     Autoala on erittäin työvoimavaltaista ja suh-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10830: dannekuva heijastuu herkästi myös työllisyys-       seuraavan kirjallisen kysymyksen:
10831: tilanteeseen. Työvoimavaltaisuuden vuoksi auto-
10832: ala maksaa melkoisesti sosiaalisia kustannuksia,              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10833: jotka eivät seuraa kaupan volyymin vaihteluja,             siin verotuslainsäädännön uudistamiseksi
10834: vaan ovat luonteeltaan pysyviä.                            niin, ettei autoverotus heikennä työlli-
10835: · · Autoveron osuus autoa kohti vuonna 1971                syyttä ja haja-asutusalueiden liikenteel-
10836: oli keskimäärin 3 600 mk, liTutta vuonna 1977              listä kehittämistä?
10837: jo 11100 ink. Näin autoveron merkitys auto-
10838:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
10839: 
10840:                                            Alvar Saukko
10841: 
10842: 
10843: 
10844: 
10845: 088000156P
10846: 2                                              1~80   vp.
10847: 
10848: 
10849: 
10850: 
10851:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10852: 
10853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei voi esittää vaatimuksia, että siltä perityt
10854: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         verot ja muut julkiset suoritteet olisi käytettävä
10855: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            sen hyväksi. Jos tällainen periaate hyväksyt-
10856: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           täisiin, eivät ne henkilöt, jotka eivät maksa
10857: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         veroja lainkaan, saisi ollenkaan käyttää julkisen
10858: edustaja Saukon näin kuuluvasta kirjallisesta         vallan palveluksia. Vertailuissa on muitakin ha-
10859: kysymyksestä n:o 68:                                  taruuksia. Niissä on tarkasteltu tieliikenteen
10860:                                                       tuloja ja menoja vain yhden vuoden pituisen
10861:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ajanjakson puitteissa. Jos kuitenkin halutaan
10862:        siin· verotuslainsäädännön uudistamiseksi      selvittää tieliikenteen kustannusvastaavuutta, jo-
10863:        niin, ettei autoverotus heikennä työlli-       ta esim. parlamentaarinen liikennekomitea edel-
10864:        syyttil ja haja-asutusalueiden liikenteel-     lytti· (KM 1975: 10), on laskelmiin otettava
10865:        listä kehittämistä?                            mukaan sekä tieliikenteen käyttökustannukset
10866:                                                       että pääomakustannukset. Pääomakustannuksia
10867:   · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       aiheuttaville investoinneille on oletettava tietty
10868: seuraavaa:                                            kestoaika, jonka mukaan lasketaan vuotuiset
10869:     Maahan tuonnin ja valmistuksen yhteydessä         poistot. Näin sidotulle pääomalle on asetettava
10870: henkilöautoista suoritettavaa autoveroa kanne-        sopimuksenvarainen korkotuottovaatimus. Esi-
10871: taan lähinnä valtiontaloudellisista syistä, vaikka    tetyissä laskelmissa on ollut myös se virhe,
10872: veron perimiseen liittyy muitakin perusteita.         että tieliikenteen erityisveroiksi on laskettu
10873: Vuonna 1977 budjetoitiin auto~ ja moottori-           useita yleisiä veroja, joita peritään myös muilta
10874: pyöräveron tuotoksi 800 milj. markkaa ja veroa        kuin tieliikenteen harjoittajilta. Kun kustannus-
10875: kertyi 957 milj. markkaa. Vuonna 1978 vas-            vastaavuutta ön näillä perusteilla laskettu, on
10876: taavat luvut olivat 980 ja 970,1 milj. markkaa.       voitu todeta (mm. moottoriajoneuvoverotoimi-
10877: Viirne vU:orina auto- ja moottoripyöräveron tuot-     kunta, KM 1977: 15), että erityisesti raskaan
10878: to oli 1 367 milj. markkaa. Veron tuotoksi            tieliikenteen kustannusvastaavuus on vielä ali-
10879: budjetoitiin 1 300 milj. markkaa. Edellä olevat       jäämäinen mutta että muutoin tulot ja kustan-
10880: luvut osoittavat, että autoverolla välillisenä ve-    nukset ovat lähes tasapainossa. Vain henkilö-
10881: rona on huomattava merkitys valtiontalouden           autojen kohdalla ovat erityisvero! suuremmat
10882: tasapainottamisessa. Autoveron tuotto ei ole          kuin näiden ajoneuvojen aiheuttamat kustan-
10883: kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa muiden          nukset. Henkilöautojen verotukseen liittyy kui-
10884: verojen kanssa. Vuodesta 1977 vuoteen 1978            tenkin huomattavia valtiontaloudellisia ja kulu-
10885: autoveron tuotto lisääntyi vain 1 prosentin,          tuskysynnän säätelyyn kohdistuvia näkökohtia,
10886: kun esim. liikevaihtoveron tuotto lisääntyi 15        joilla on kustannusnäkökohtaa merkittävämpi
10887: prosenttia ja polttoaineiden valmisteveron tuot-      vaikutus verotukseen.
10888: to 22 prosenttia.                                         Niin kuin edellä on todettu, autoveron pe-
10889:     Viime vuosina on julkisuudessa jatkuvasti         riminen liittyy myös henkilöautojen tuonnin ja
10890: esitetty vertailuja tieliikenteeltä perittyjen ve-    kysynnän säätelyyn. Henkilöautojen tuonnin
10891: rojen ja maksujen sekä tieliikenteen menojen          osuus koko tuonnista on viime vuosina pysy-
10892: kesken ja esitetty vaatimuksia tieliikenteen ve-      tellyt 2,5 prosentin tienoilla. Viime vuonna
10893: rojen suuntaamisesta tieliikenteen hyväksi. Suo-      henkilöautojen tuonti oli koko tuonnista 2,6
10894: messa ei kuitenkaan peritä veroja määrätarkoi-        prosenttia. Lisäystä vuoteen 1978 verrattuna
10895: tuksiin. Mikään muukaan veronmaksajaryhmä             oli arvon mukaan laskien 36 prosenttia. Hen·
10896:                                                N:o68                                                 3
10897: 
10898: kilöautojen osuus koko tuonnista ei ole kovin        huomattavasti enemmän ns. turvaosia. Tämän
10899: suuri, mutta kulutustavarain tuonnin määrään,        vähentämisen vuoksi on autoveron tuotto mai-
10900: joka edustaa n. 14 prosenttia tuonnista ja johon     nittuna vuonna alentunut yli 50 milj. markkaa.
10901: vain on mahdollista esim. finanssipoliittisin toi-   Henkilöautojen vähittäismyyntihinnoissa ei kui-
10902: min vaikuttaa, autoilla on huomattava merki-         tenkaan voitu havaita veron vähentymisen joh-
10903: tys. Henkilöautojen tuontiin liittyvä säätely on     dosta oleellisia alennuksia. Eräissä muissakin
10904: paikallaan senkin vuoksi, että valtaosa näistä       yhteyksissä on voitu todeta, että henkilöautoi-
10905: autoista tuodaan maista, joiden kanssa kauppa-       hin kohdistuvien julkisten rasitusten alentumi-
10906: taseemme on jatkuvasti alijäämäinen.                 sen tai poistumisen myötä autojen ohjehinnat
10907:    Autoverotuksemme on sanottu johtaneen sii-        eivät kuitenkaan ole alentuneet. Viimeksi to-
10908: hen, että henkilöautokantamme on pienautoval-        teutetun valuuttakurssin muutoksen tapahdut-
10909: taista. Tällöin vertailuperusteena on käytetty       tua, jolloin tuontihyödykkeiden hinnat ainakin
10910: useimmiten Ruotsia. Eurooppalaisittain tarkas-       teoriassa laskivat, alenivat vain parin henkilö-
10911: teltuna sanotulle väitteelle ei kuitenkaan voida     automerkin hinnat.
10912: löytää perustetta, sillä monet meitä autoistu-           Tokion neuvottelukierroksen yhteydessä on
10913: neemmista maista ovat Suomea pienautovaltai-         GATTin piirissä sovittu tullausarvon uudesta
10914: sempia. Lisäksi kehitys monissa autoja valmis-       määrittelystä. Tämä edellyttää mm. upliftin
10915: tavissa maissa on menossa siihen suuntaan, että      ( tavaramerkkimainonta, ilmainen huolto ja ta-
10916: energiataloudellisista syistä henkilöautot suunni-   kuu) poistumista vuoden 1981 alusta lukien.
10917: tellaan ja valmistetaan entistä pienemmiksi.         Tilivuonna 1977/1978 korotettiin henkilöauto-
10918: Näyttöä ei ole myöskään siitä, että pienet hen-      jen tullausarvoa uplift-menettelyn perusteella
10919: kilöautot olisivat muita selvästi turvattomam-       keskimäärin 4,37 prosenttia. Autoveroa sekä
10920: pia.                                                 muita veroja ja maksuja kertyi tämän korotuk-
10921:     Välittömässä verotuksessa voidaan matkakus-      sen osalta yhteensä 62 milj. markkaa. Onkin
10922:  tannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin hal-    arvioitavissa, että uplift-menettelyn poistumisen
10923:  vinta kulkuneuvoa käyttäen vähentää tulosta         johdosta autoveron tuotto vuonna 1981 alenee
10924:  tulon hankkimisesta johtuneina menoina. Eräis-      ainakin 80 milj. markalla. Valtiovarainministe-
10925:  sä tapauksissa voidaan henkilöautoa pitää hal-      riö odottaa, että tuonmääräinen veron alentu-
10926:  vimpana kulkuneuvona ja vähentää siitä aiheu-       minen vaikuttaa myös henkilöautojen ohjehin-
10927:  tuneet matkakustannukset. Erityisesti haja-         toihin.
10928:  asutusalueilla on paremmat mahdollisuudet kuin          Useissa yhteyksissä on vaadittu veroraken-
10929:  muualla saada henkilöauton käyttämisestä työ-       teen muuttamista sillä tavoin, että verotuksen
10930:  matkoihin aiheutuvat kustannukset kokonaisuu-       painopistettä siirretään välittömistä veroista vä-
10931:  dessaan vähennetyksi tulosta. Vuonna 1978 vä-       lillisiin. Autoveron kohdalla kehitystä ei ole
10932:  hennettiin työmatkakuluja siinä määrin, että        syytä viedä vastaiseen suuntaan. Viime vuonna
10933:  valtion ja kuntien verotulot vähenivät yli 500      henkilöautoja myytiin noin 20 000 kpl enem-
10934:  milj. markkaa. Vaikka useimmissa tapauksissa        män kuin vastaavana aikana vuonna 1978. Tä-
10935:  työmatkakustannukset hyväksyttiin yleistä kul-      mä takaa ja osin parantaakin alan työllisyyttä.
10936:  kuneuvoa käyttäen, koituivat verojen vähennyk-      Kun henkilöautojen myynti on lisääntynyt, ve-
10937:  set myös henkilöautojen käyttäjien hyväksi sil-     ron alentamiseen ei ole tästäkään syystä aihetta.
10938:  loin, kun työmatka tosiasiassa suoritettiin hen-    Myöskään valtiontaloudelliset näkökohdat eivät
10939:  kilöautolla.                                        puolla veron alentamista. Energian hinnan jat-
10940:     Vuoden 1978 alusta lukien voimaantulleen         kuva kohoaminen saattaa asettaa aikaa myöten
10941:  autoverolain muutoksen jälkeen on henkilö-          omat rajoituksensa polttoaineiden valmisteveron
10942:  auton verotusarvosta saanut vähentää entistä        korotuksille.
10943:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
10944: 
10945:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
10946: 4                                            1980 vp.
10947: 
10948: 
10949: 
10950: 
10951:                            Ti 11 R i k s d a ge n s He r r Ta 1m a n.
10952: 
10953: . I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         likväl inte skatter för vissa ändamål. Inte heller
10954: anger har Ni, Herr Talman? med Eder skrivelse       riågon annan skattebetalargrupp kan kräva
10955: av den 14 februari 1980 till vederbörande           att hos den uppburna skatter och andra offent-
10956: medlem ·av statsrådet översänt avskrift av föl-     liga prestationer skall användas tili nytta för
10957: j.ande av riksdagsman Saukko undertecknade          den själv. Om en dylik princip godkändes
10958: skriftliga spörsmål nr 68:                          skulle de personer som inte överhuvudtaget
10959:                                                     betalar skatt inte alls få utnyttja den offentliga
10960:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       sektorns tjänster. Jämförelserna har också andra
10961:        revidering av beskattningslagstiftningen     svagheter. Bl.a. har i dem granskats vägtra-
10962:        så, att bilbeskattningen inte försvagar      fikens inkomster och utgifter endast under en
10963:        sysselsättningen och glesbygdsområdenas      period om ett år. Om man likväl vill utreda
10964:        trafikmässiga utveckling?                    vägtrafikens kostnadsansvarighet, vilket t.ex.
10965:                                                     den parlamentariska trafikkommitten förutsatte
10966:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       (kommittebetänkande 1975: 10), skall i kal-
10967: samt anföra följande:                               kylerna medtagas både vägtrafikens driftskost-
10968:     Den bilskatt som i samband med import och       nader och dess kapitalkostnader. Investeringar
10969: tillverkning erläggs på personbilar uppbärs när-    som medför kapitalkostnader skall slås ut över
10970: mast av statsekonomiska skäl, även om upp-          en viss tid, enligt viiken de årliga avskrivningar
10971: börden av denna skatt också är förknippad           beräknas. I fråga om sålunda bundet kapital
10972: med andra orsaker. Ar 1977 budgeterades som         skall uppställas ett avtalsmässigt ränteavkast-
10973: avkastning av bil- och motorcykelskatt 800          ningskrav. I de framlagda kalkylerna förekom-
10974: milj. mark medan 957 milj. mark inflöt. Ar          mer också det felet, att såsom specialskatter
10975: 1978 var motsvarande siffror 980 och 970,1          för vägtrafiken medräknats många allmänna
10976: milj. mark. Senaste år var bil- och motorcykel-     skatter, vilka uppbärs också hos andra än väg-
10977: skattens avkastning 1 367 milj. mark. Som av-       trafikanter. Emedan kostnadsansvarigheten ut-
10978: kastning av skatten budgeterades 1 300 milj.        räknats på dessa grunder har det kunnat konsta-
10979: mark. Ovanstående siffror ger vid handen, att       teras ( bl.a. kommlssionen för motorfordons-
10980: bilskatten såsom en indirekt skatt är av stor       ska ttefrågor, kommi ttebetänkande 19 77: 15 ) ,
10981: betydelse för balanseringen av statsekonomin.       att i synnerhet den tunga vägtrafiken i fråga
10982: Bilskattens avkastning har dock inte ökat i         om kostnadsansvarigheten ännu uppvisar under-
10983: samma förhållande som övriga skatter. Från år       skott, men att intäkterna och kostnaderna eljest
10984: 1977 tili år 1978 ökade bilskattens avkastning      i det närmaste är i jämvikt. Endast i fråga
10985: med endast 1 procent medan t.ex. omsättnings-       om personbilar är specialskatterna större än
10986: skattens avkastning ökade med 15 procent och        de kostnader dessa fordon åsamkar. Person-
10987: avkastningen av bränsleaccisen ökade med 22         bilsbeskattningen är dock förknippad med vik-
10988: procent.                                            tiga synpunkter, dels statsekonomiska och dels
10989:     På senare år har i offentligheten ständigt      sådana som reglerar konsumtionsefterfrågan,
10990: framlagts jämförelser mellan å ena sidan de         vilka är av större betydelse för beskattningen
10991: skatter och avgifter som uppburits av vägtra-       än kostnadssynpunkterna.
10992: fiken samt å andra sidan utgifterna för vägtta-        Såsom ovan konstateras, är uppbörden av
10993: fiken och i det sammanhanget framställts krav       bilskatt också förknippad med regleringen av
10994: på att vägtrafikens skatter borde dirigeras så de   personbilsimporten och -efterfrågan. Personbils-
10995: kommer vägtrafiken tili godo. I Finland uppbärs     importens andel av hela importen har under
10996:                                                N:o 68                                                5
10997: 
10998: de senaste åren hållit sig kring 2,5 procent.        trädde i kraft från början av år 1978, har
10999: Senaste år utgjorde personbilsimporten 2,6 pro-      från personbils beskattningsvärde i betydligt
11000: cent av den totala importen. Värdemässigt var        större utsträckning än tidigare fått avdras s.k.
11001: ökningen 36 procent jämfört med år 1978.             säkerhetsdelar. Tili följd av dessa avdrag har
11002: Personbilarnas andel av hela importen är inte        bilskattens avkastning under sagda år nedgått
11003: särskilt stor men jämfört med importen av            med över 50 milj. mark. Skatteminskningen
11004: konsumtionsvaror, viiken utgör ca 14 procent         visade sig dock inte medföra väsentliga sänk-
11005: av hela importen och viiken endast kan på-           ningar av minutförsäljningspriserna på person-
11006: verkas t.ex. genom finanspolitiska åtgärder, har     bilar. I vissa andra sammanhang har det kunnat
11007: bilarna en stor betydelse. Regleringen av per-       konstateras, att sänkning eller slopande av
11008: sonbilsimporten är motiverad också därför, att       offentliga pålagor på personbilar inte har lett
11009: huvuddelen av dessa bilar importeras från Iän-       tili att bilarnas riktpriser sjunkit. Senaste för-
11010: der i förhållande tili vilka vår handelsbalans       ändring av valutakurserna, då priserna på im-
11011: ständigt uppvisar underskott.                        portvaror sjönk åtminstone i teorin, ledde till
11012:    Det sägs att vår bilbeskattning har lett tili     prissänkning endast i fråga om ett par person-
11013: att vårt personbilbestånd är småbilsdominerat.       bilsmärken.
11014: Jämförelseobjektet har härvid oftast varit Sve-          I samband med förhandlingsomgången i
11015: rige. Vid en jämförelse med det övriga Europa        Tokio avtalades inom GATT om en ny defini-
11016: finner man likväl inte grund för ett dylikt          tion av förtullningsvärdet. Detta förutsätter
11017: påstående, ty många Iänder med större biltät-        bl.a. slopande av uplift ( varumärkesreklam,
11018: het än Finland är i högre grad småbilsdomi-          gratis service och garanti) räknat från början
11019: nerade än vårt land. Dessutom håller utveck-         av år 1981. Under räkenskapsåret 1977/1978
11020: lingen i många Iänder med egen biltillverkning       ökades förtullningsvärdet på personbilar tili
11021: på att gå därhän, att allt mindre bilar planeras     följd av uplift-förfarandet med i genomsnitt
11022: och tillverkas tili följd av energiekonomiska        4,37 procent. I bilskatt samt i övriga skatter
11023: skäl. Inte heller finns det belägg för att små       och avgifter inflöt på grund av sagda förhöjning
11024: personbilar klart vore mindre säkra än andra.        inalles 62 milj. mark. Tili följd av slopandet
11025:    Vid den direkta beskattningen kan resekost-       av uplift-förfarandet beräknas bilskattens av-
11026: nader från bostaden tili arbetsplatsen och tili-     kastning under år 1981 sjunka med åtminstone
11027: haka, med användning av billigaste fortskaff-        80 milj. mark. Finansministeriet emotser, att
11028: ningsmedel, avdragas vid beskattningen såsom         en så stor skattesänkning också inverkar på
11029: utgifter för inkomstens förvärvande. I vissa         personbilarnas riktpriser.
11030: fall kan personbil anses vara det billigaste fort-       I många sammanhang har krävts att skatte-
11031: skaffningsmedlet och de därav föranledda rese-       strukturen ändras på så sätt, att beskattningens
11032: kostnaderna således avdragas. I synnerhet på         tyngdpunkt flyttas från direkta skatter till in-
11033: glesbygdsområden är möjligheterna bättre än          direkta. Det är inte skäl att i fråga om bil-
11034: annorstädes att i sin helhet från inkomsten av-      skatten leda utvecklingen i motsatt riktning.
11035: draga kostnaderna för användning av personbil        Senaste år såldes ca 20 000 st. flera personbilar
11036: för arbetsresor. Ar 1978 avdrogs arbetsrese-         än under motsvarande tid år 1978. Denna
11037: kostnader tili ett sådant belopp, att statens        ökning garanterar och delvis förbättrar
11038: och kommunernas skatteinkomster minskade             branschens sysselsättning. Emedan personbils-
11039: med över 500 milj. mark. Trots att arbetsrese-       försäljningen har ökat, är det inte heller av
11040: kostnader i de flesta fall godkändes med an-         denna orsak skäl att sänka skatten. Inte heller
11041: vändning av allmänt fortskaffningsmedel, kom         statsekonomiska synpunkter talar för en sänk-
11042: skatteavdrag också personer som använde per-         ning av skatten. Den ständiga ökningen av
11043:  sonbil tili godo i det fall, att personbil verk-    energipriset kan med tiden komma att dra sina
11044: ligen användes för arbetsresorna.                    egna gränser för accisförhöjningarna på flytan-
11045:    Efter den ändring av bilskattelagen, som          de bränslen.
11046:       Helsingfors den 28 februari 1980.
11047: 
11048:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
11049: 
11050: 
11051: 088000156P
11052: Kirjallinen kysymys n:o 69.
11053: 
11054: 
11055: 
11056: 
11057:                                                Männistö: Avioeroperheiden perhe-eläketurvan parantamisesta.
11058: 
11059: 
11060: 
11061:                                                                           ·• ·-·-        ll~~7i
11062: 
11063:  .· ·_· SosialiliturV'an- 'kehi ttyhtisesrä :)1\.tttlitria tta :--on    li~t· atri&e~1~skdf 'oviti -. •tisbi·rl '~ijneyen r,~pu&i.~on·
11064: tapauksia, jöiJ?sa 'epäoi~etideiinnikäisell~J, tävälla                  kboUessä' .. ;'':t
11065:                                                                                       'J   '"'
11066:                                                                                            JY, ·aviAP'rbn
11067:                                                                                                  _ "'-:':~. .- .... ~~.triesll"'siirtii
11068:                                                                                                                      1
11069:                                                                                                                 tt"Pc:u        "r.: . . 'fässiF
11070:                                                                                                                                              , .?
11071: jää , then' tarpeessa ·:olevia_ henkilöitä; sbshtlHit~~~                errä:'t)'öpa1lcan' 5\\äfuiSeeri fal·ammått'Hri· '-koti!dt~
11072: viln urkopuoleUe~ Yksi- tällrtinen ryhmä timodb§-..'                    tämlsci!n: ei' bte: ma:hdolli~tiu:Ksfii. '> ,,;, /· i! i, ; ; ·•· );:;
11073: tuu avioeioleskistä.                           ·            ·· ·    ·       Toimeentulohätää ja ··kat'kerutittå "aiheuii~nt'!i
11074:         Avioerojen lisääntyessä esiil).tyy yhä _:us'eam~                epäkohta yqit:aisiip .. kOJ;j_~ta, .. ~sim.;' maksamalla
11075: min myös sellaisia tapauksia, joissa ensimmäi-                          avioeroleskiU~.: eritJs~n:. p4.o1i$on .maksamaa elä-
11076: sen vaitrion ja ensimmäisestä avioliitosta s}m-                         ~että .vas~aaV:.a elahist~l, ]oll;a.' ,,xåhöit~ttaisiin
11077: tyneiden lasten toimeentulo" heikkenee entises-                         eläkerahastöist~; ..: .Mi~~'li . 'lial\lti!lisi~ . välttyä
11078: täänkin eronneen puolison 'kuoltua. Miehen'                             uusista kustani:iuk&ista ja teliää · todellista oi-
11079: jä~keen ori. perhe-eläkeoikeus uudeJ.la: puolisolla,                    keutta,_ tul_isi_k~k~ne.,~v.a pet#e~W~A*aa
11080: vaikka uusi av•ioliittö olisi jäänyt hyvin lyhyt~                       avioliittovuosien mukaisessa suhti~~~ ~1:0)1~~13,
11081: aikaiseksikin. Sen sijaan ensimmäinen· ·vaimo                           vaimon ja uud~n vaill10Q ~esken ..• · · ' ' " · · ·.·, ·
11082: monista, usein taloudellisesti' vielä puutteessa                          · Korottairlalllt ''lästeh: 'osuu tti ·ipe~he-'eP.ii{R'ee'ssä
11083: eletyistä avioLiittovuosista huolimatta jää pethe~                      suhteessa, le~if~ri 'osuuh~ei)' '\r?-lfärsifti"~taäs' "su)ih~
11084: eläketurvan ulkopuolelle·. Kuit~nkin hänen mah-                         nata __ .perhe~läkettir.V~'- ••·_ o~k,euden~uEaj·~m
11085: dollisuutensa ofuan ammattiuran luomiseen on                            edurijättäj'lin alai~äisille j~' opiskeleyille i~t>sille.
11086: perheen perustamisen vuoksi puolisoiden yhtei~                             -_Edelia Cole-viuf perusteella''i a v~ltiopäi'*Mjärjes~
11087:  sellä päätokseHä annettu valua hukkaan.                                t)"k~en 37 _S:n, l momenttiin -• vii~ten, ,sitän
11088:         Koska perhe-eläkkeessä on lesken osuus mer-                     kunnioittäe'n'' '~åftlbfi~ti~öif<m·· asiari'Öitlai§en jä-
11089: kittävämpi kuin lasten osuus, ei myöskään en-                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11090:  simmäisen avioliiton lapsille tuleva pel'he-eläke
11091:  riitä korvaamaan heidän menetystään äidin jää-                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11092: dessä ilman eläkettä. Kun äiti menettää enti-                                       ryhtyä avioeroperheiden perhe-eläketur-
11093:  selle puolisoUe avioeros·sa maksettavaksi määrä-                                   van parantamiseksi ja perhe-eläkkeen
11094:  tyn eläkkeen, jota ei perhe-eläkkeellä korvata,                                    säätämiseksi avioeroleskille?
11095:  jää perhe todella heikkoon asemaan. Naispuo-
11096:         Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11097: 
11098:                                                            Lauha Männistö
11099: 
11100: 
11101: 
11102: 
11103:  088000145B
11104: 2
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 
11109:                                                 Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11110: 
11111:    V~hiopäiväjärjestyksen 37 ·§:in 1 -tnonientissa                         tarvetta saada perhe-eläkettä edunjättäjän kuo-
11112: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                              leman jälkeen. Tilanne on vaikea erityisesti sel-
11113: qlette .14 , ~iväpä helmi~uuta 'l-~80 päivätyn                             laisi,ss.a, tapauksissa,. joissa avioliitto on kestänyt
11114: lq~;~~ .. ~llll · :!OJ~itta~JJt .· .yaJ;tigneuvosl))n                      pitkän· !\i~; dkij aviovaimo. ole. ollut kooi11 ul-
11115: asiat1Qmllisell;, ',jä§e~ll~ '.iälj~c:~ti .k.ans~ll.)·                     k.opuo~lla ap,siotyössli. Puutt~n korjaamismah-
11116: edustaja Männist~n: n,äi~ k~uluvasta kirjallises-                          dollisuu:lcsia on jo jonkin aikaa selvitetty. Rat-
11117: ta ~ysymyiksestä J:l:O. 69: . ·                                            kaisumallina voidaan ajatella esimerkiksi nykyi-
11118:                                                                            sin Saksan Liittotasavldlassa käytössä olevaa
11119:                             Whin foirhenpiteisiin Hallitus aikoo           järjestelmää, jonka mukaan avioeron sattuessa
11120:                          r>"Jltyli av:ioeroper~el.den •' perhe-eläketur-
11121:         1
11122: 
11123:  ••         • '·'·.·'.
11124:                                                                            kummankin puolison siihen ast:i ansaitsemat
11125:       , · .. · ::~äJifsr:Cs\~~~;~le~kar!he-eläkkeen                        eläkemäärät ositetaan puolisoiden kesken. Toi-
11126:                                   •   -'   L'       •             >
11127:                                                                            sena vaihtoehtona on kysymyksen perusteluissa
11128:                                                                            mainitun elatustuen tapaisen etuuden liittämi-
11129: ·. Y!~t.~~k-~~~a -~ySytn~s{!:en 'esitän ··kunn1oitta-                      nen eläkejärjestelmHn, mikä lähinnä sopii jul-
11130: vastt seuraavaa~         ··                                                kisin varoin rahoitettuun järjestelmään. Ensik·
11131:   , \\~~sa O~V!Jt , eliikei~~ies~eunijnmte lähte-                          si mainittua ratkaisumallia tutkii eläketurvakes-
11132: vät ~ii~ä. -pääpuia,attee,sta:, _:että ,petbe-eläkettä                     kus, ja muita mahdollisia vaihtoehtoja selvhel-
11133: m~t~an .•. vain •e4unjättäjän , ~ke-1;4! ..sekä hä-                        lään sosiaali- ja terveysministeriössä. Kun on
11134: ne:l1 . lapsill~en,.. Järjestelmissä '• ei Qle huomioitu                   päästy toteuttamiskelpoiseen ratkaisuun, ryhdy-
11135: avioe~otap,auksi,sS3.. entiset,l pu9li$Qn ma~llista                        tään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
11136: 
11137:       . . : '.li~~i#gis$~ 27:P1Uvliitä h~lnlilwuta r9so.
11138:                                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä ·
11139:                                               N:o 69                                                 3
11140: 
11141: 
11142: 
11143: 
11144:                           T i 11 R i k s d a g e n s    H e r r T a 1 m a n.
11145:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tionen är svår särskilt i sådana fall där äk-
11146: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tenskapet varat en lång tid och makan inte för-
11147: av den 14 februari 1980 till vederbörande              värvsarbetat utanför hemmet. Möjligheter att
11148: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         avhjälpa bristen har redan under en tid varit
11149: jande av riksdagsman Männistö undertecknade            under utredning. Ett sätt att lösa frågan kan
11150: spörsmål nr 69:                                        tänkas vara t.ex. att tillämpa det system som
11151:                                                        för närvarande är i bruk i Förbundsrepubliken
11152:           Vil!ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Tyskland, enligt vi1ket de pensionsbelopp som
11153:        ta för att förbättra familjepensions-           före skilsmässa tjänats ihop av bägge makarna
11154:        skyddet för familjer i äktenskapsskiHnad        delas mellan ma'karna i skilsmässofall. Ett an-
11155:        och för att stadga rätt tiH familjepen-         nat alternativ är att till pensionssystemen foga
11156:        sion för skilsmässoänkor?                       en förmån som Jiknar det understöd som
11157:                                                        nämnts i motiveringen till spörsmålet, vilket
11158:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         närmast lämpar sig för system som bekostas
11159: samt anföra följande:                                  med offentliga medel. Det först nämnda sättet
11160:     Våra gällande pensionssystem utgår från den        att Lösa frågan utreds av pensionsskyddscentra-
11161: huvudprincip att familjepension erläggs endast         len, och övriga alternativ utreds på social- och
11162: till förmånslåtares änka och hennes barn. I            hälsovårdsministeriet. Då man kommit fram tiH
11163: systemen har man inte i skilsmässofall beaktat         en genomförbar lösning inleds åtgärder som
11164: före detta makas eventuella behov att utfå             frågan kräver.
11165: familjepension efter förmånslåtares död. Situa-
11166:      Helsingfors den 27 februari 1980.
11167: 
11168:                                              Social- och hälsovårdsmi!nister Sinikka Luja-Penttilä
11169: __ ,_.:
11170:                                              1980 vp.
11171: 
11172: Kirjallinen kysymys n:o 70.
11173: 
11174: 
11175: 
11176: 
11177:                                  Saukkonen: Kymen läänin pohjoisten kuntien puhelinolojen jär-
11178:                                     jestämisestä.
11179: 
11180: 
11181:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11182: 
11183:    Kymen läänin pohjoisosien kuntien väestö on         Joutsenon aseman huonon kuuluvuoden joh-
11184: joutunut maamme puhelinliikennettä sekä alu-        dosta Etelä-Karjalan pohjoisosissa joudutaan ny-
11185: eellista radiotoimintaa kehitettäessä epäoikeu-     kyisin kuuntelemaan ohjelmia Kerimäen ase-
11186: denmukaiseen ja monia käytännön haittoja ai-        man välityksellä, joka välittää Itä-Suomen toi-
11187: heuttavaan asemaan.                                 mintakeskuksen ja Mikkelin läänin alueohjel-
11188:    Hallinnollisesti Kymen lääniin ja toiminnalli-   mia.
11189: sesti Etelä-Karjalan talousmaakuntaan kuuluvis-        Oman maakunnan uutisten puutteellisen väli-
11190: ta kunnista asiointi puhelimitse tapahtuu ennen     tyksen lisäksi radiotoiminnan nykyisestä tilasta
11191: kaikkea oman maakunnan ja läänin keskuksiin.        aiheutuu myös turvallisuusriskejä. Alueradio ei
11192: Etelä-Karjalan alueuutisten ja Yleisradion muun     näillä alueilla toimi vaadittavalla tavalla nopea-
11193: alueellisen ohjelmatoiminnan tulisi ulottua tasa-   na tiedonvälittäjänä onnettomuus-, kriisi- ym.
11194: veroisena myös näihin kuntiin.                      tapauksissa.
11195:    Puhelinliikenteen osalta Parikkalan, Saaren         Etelä-Karjalan pohjoisten kuntien siirtäminen
11196: ja Uukuniemen kunnat kuuluvat kuitenkin Sa-         Imatran verkkoryhmään ja maakunnallisen ra-
11197: vonlinnan verkkoryhmään. Puhelinliikenteen          diotoiminnan ulottaminen teknillisiltä. edellytyk-
11198: automatisoinnin ja verkkoryhmäjakoon pohjau-        siltään riittävinä maakunnan kaikkiin osiin on
11199: tuvan ns. läänintaksan käyttöönoton jälkeen         jo kansalaisten tasa-arvon kannalta sellainen ta-
11200: näiltä alueilta joudutaan maksamaan omaan           voite, josta ei voida tinkiä.
11201: maakuntaan ja lääniin suuntautuvista puheluista        Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11202: enemmän kuin Mikkelin läänin alueelle suun-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
11203: tautuvista puheluista.                              voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11204:    Radiotoiminnan osalta puolestaan Etelä-Kar-      raavan kysymyksen:
11205: jalan ja Kaakkois-Suomen alueohjelmia lähet-
11206: tävän Joutsenon aseman kuuluvuus on huono                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11207: edellä mainittujen kolmen kunnan sekä lisäksi               ryhtyä Kymen läänin ja Etelä-Karjalan
11208: vielä osittain Raotjärven ja Ruokolahden kun-               maakunnan pohjoisosien kuntien väestön
11209: tien alueilla. Etelä-Karjalasta on useaan ottee-            saattamiseksi muiden kansalaisten kans-
11210: seen käännytty yhteisesti Yleisradion puoleen               sa tasa-arvoiseen asemaan puhelinolojen
11211: epäkohdan poistamiseksi siten, että Parikka-                ja alueellisen radiotoiminnan järjestelyis-
11212: laan sijoitettaisiin Joutsenon ohjelmia välittävä           sä?
11213: alilähetin. Esitykset eivät kuitenkaan ole johta-
11214: neet tulokseen.
11215:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11216: 
11217:                                         Juhani Saukkonen
11218: 
11219: 
11220: 
11221: 
11222: 088000276K
11223: 2                                             1980 vp.
11224: 
11225: 
11226: 
11227: 
11228:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11229: 
11230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kuten edellä sanottiin, verkkoryhmäjako perus-
11231: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuu liikennetarpeen suuntaukseen, johtaa se
11232: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           yleensä myös asiakkaille edullisimpiin maksui-
11233: kirjeenne n:o 151 ohella toimittanut valtioneu-      hin alueen yhteenlaskettu puhelinliikenne huo-
11234: voston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja       mioonottaen.
11235: Juhani Saukkosen kirjallisen kysymyksen n:o             Puhelinmaksuista annetulla asetuksella, joka
11236: 70:                                                  tuli voimaan tammikuun 1 päivänä 1979, uu-
11237:                                                      distettiin kaukopuhelumaksujärjestelmää puhelu-
11238:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      maksujen tasoa korottamatta siten, että kolmen
11239:        ryhtyä Kymen läänin ja Etelä-Karjalan         taksaryhmän järjestelmästä siirryttiin kaksi tak-
11240:        maakunnan pohjoisosien kuntien väestön        saryhmää sisältävään järjestelmään. Tämä mer-
11241:        saattamiseksi muiden kansalaisten kans-       kitsi sitä, että alempi edellä mainituista taksa-
11242:        sa tasa-arvoiseen asemaan puhelinolojen       ryhmistä eli ns. läänintaksa tuli sovellettavaksi
11243:        ja alueellisen radiotoiminnan järjestelyis-   samassa läänissä ja läänin rajan molemmin puo-
11244:         ''">
11245:        sa.                                           lin vierekkäin olevien verkkoryhmien välisiin
11246:                                                      puheluihin. Niissä tapauksissa, joissa verkko-
11247:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ryhmärajat eivät seuraa läänin rajoja, posti- ja
11248: vasti seuraavaa.                                     lennätinhallituksella on oikeus määrätä, minkä
11249:     Voimassa olevien säännösten mukaan puhe-         läänin mukaan kaukopuhelumaksut määräytyvät
11250: linliikenteen verkkoryhmien ja niiden rajojen        sekä ne yhteysvälit, joilla se katsoo läänintaksan
11251: muuttamisesta päättää posti- ja lennätinhallitus.    soveltamisen tar koi tuksenmukaisemmaksi. Saa-
11252: Voimakkaimmat liikennesuunnat ovat yleensä           dun selvityksen perusteella näyttää nykyinen
11253: ratkaisevia tehtäessä suunnitelmia ja päätöksiä      verkkoryhmäjako olevan Parikkalan, Saaren ja
11254: liikenteen ohjaamisesta ja myös verkkoryhmä-         Uukuniemen asukkaille puhelinmaksujen mää-
11255: jaosta, joka tarkoittaa samaa kuin liikenteen        räytymisen kannalta edullisin vaihtoehto.
11256: ohjaaminen määrättyihin solmupisteisiin ja nii-         Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnat
11257: den kautta suuremmiksi määriksi yhdistettynä         muodostavat pitkähkön ja kapean, rajan suun-
11258: kohti asiakkaan haluamaa osoitetta. Kysymyk-         taisen alueen, joka kuuluu Kerimäen yleisradio-
11259: sessä mainitut Parikkalan, Saaren ja Uukunie-        aseman kuuluvuusalueeseen. Asemaverkko ja-
11260: men kunnat kuuluvat Savonlinnan verkkoryh-           kautuu alueryhmitykseensä yhteensä noin kah-
11261: mään. Varsin tuoreilla mittauksilla on selvitet-     den tunnin ajaksi viikossa, jolloin Kerimäki vä-
11262:  ty em. kuntien alueiden puhelimenkäyttäjien         littää kahdella lähettimellään Pohjois-Karjalan
11263: puhelinliikenteen suuntausta. Mittausten mu-         ja Mikkelin alueohjelmaa. Mainittujen kuntien
11264: kaan tältä alueelta ulospäin suuntautuvasta pu-      asukkaat kuuluvat Etelä-Karjalaan, jonka alue-
11265: helinliikenteestä oli selvästi voimakkain suun-      ohjelma välitetään Joutsenon yleisradioaseman
11266: taus muuhun Savonlinnan verkkoryhmään, lä-           kautta. Sen kuuluvuus varsinkin Uukuniemen
11267: hinnä voimakkain, noin puolet edellämainitusta,      kunnan alueella on heikko.
11268: Imatran verkkoryhmään ja esimerkiksi Kouvo-              Ongelma olisi ratkaistavissa rakentamalla
11269: lan verkkoryhmän osuus oli vain 2-3 % koko           alueen keskivaiheille uusi yleisradioasema. Ase-
11270: alueelta ulospäin suuntautuvasta liikenteestä.       man kustannusarvio on noin 1,6 milj. mk, joten
11271:     Nykyisellä automaattilaitteistolla on verkko-    kysymys on varsin suuresta investoinnista.
11272: ryhmäjako myös yksinkertaisin ja ylivoimaise~ti         Maassamme on vielä alueita, joilla ei edes
11273:  taloudellisin taksanmääräytymisperuste. Kun,        yhdenkään radio-ohjelman kuuluvuus ole riittä-
11274:                                                  N:o 70                                              3
11275: 
11276: vä. Tässä vaiheessa Yleisradio ei ole katsonut         alueohjelmien ajallinen ponastaminen siten, että
11277: perusteJluksi Parikkalan yleisradioaseman raken-       Kerimäen aseman kautta lähetettäisiin molem-
11278: tamista vain alueohjelmien vuoksi.                     mat kyseessä olevat alueohjelmat eri aikoina.
11279:    Yleisradion piirissä on tutkittu muita keino-       Tästä aiheutuu muita ohjelmallisia seurauksia,
11280: ja, joilla ongelma voitaisiin ainakin väliaikaisesti   joitten selvittäminen on paraikaa tutkimuksen
11281: poistaa. Erään mahdollisuuden tähän tarjoaa            kohteena.
11282:       Helsingissä maaliskuun 19 päivänä 1980.
11283: 
11284:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
11285: 4                                            1980 vp.
11286: 
11287: 
11288: 
11289: 
11290:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11291: 
11292:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en, såsom redan sagts, grundar sig på trafik-
11293: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrive1se      behovets riktning, leder det i allmänhet också
11294: nr 151 av den 14 februari 1980 till vederbö-        ur kundernas synpunkt till förmånligare av-
11295: rande medlem av statsrådet översänt en avskrift     gifter om områdets sammanlagda telefontrafik
11296: av följande av riksdagsman Juhani Saukkonen         tas i beaktande.
11297: undertecknade spörsmål nr 7 0:                         Med förordningen om telefonavgifter, som
11298:                                                     trädde i kraft den 1. januari 1979, förnyades
11299:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      systemet för fjärrsamtalsavgifter utan att höja
11300:        taga för att bringa befo1kningen i de        samtalsavgifternas nivå så, att man övergick
11301:        norra delarna av Kymmene län och Söd-        från systemet med tre taxagrupper till ett sys-
11302:        ra Karelens landskap tili en likvärdig       tem med två taxagrupper. Detta betydde, att
11303:        ställning som andra medborgare i fråga       den lägre av ovananförda taxagrupperna eller
11304:        om arrangemanger för telefonförhållan-       den så kallade länstaxan blev tillämpad för sam-
11305:        dena och den regionala radioverksam-         tai inom samma län och mellan bredvid var-
11306:        heten?                                       andra liggande nätgrupper på båda sidor av
11307:                                                     länsgränsen. I de fall, där nätgruppsgränserna
11308:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      inte följer länsgränsen, har post- och telegraf-
11309: samt anföra följande:                               styrelsen rätt att bestämma, enligt vilket län
11310:     Enligt ikraftvarande stadganden bes1uter        fjärrsamtalens avgifter skall fastställas samt de
11311: post- och telegrafstyrelsen om ändring av te1e-     förbindelser, där den anser att länstaxans till-
11312: fontrafikens nätgrupper och deras gränser. De       lämpning är ändamålsenligast. Enligt influtna
11313: kraftigaste trafikriktningarna är i allmänhet av-   uppgifter verkar den nuvarande nätgruppsför-
11314: görande vid planeringen av och beslutsfattandet     delningen vara för invånarna i Parikkala, Saari
11315: om trafikens ledning samt nätgruppsfördel-          och Uukuniemi det förmånligaste alternativet
11316: ningen, vilket betyder detsamma som trafikens       vid telefonavgifternas fastställande.
11317: 1edning till bestämda knutpunkter och genom            Parikkala, Saari och Uukuniemi kommuner
11318: dessa förenade till större enheter till den av      utgör ett ganska långt och smalt område som
11319: kunden valda adressen. De i spörsmålet nämn-        ligger parallellt med gränsen och som hör till
11320: da kmnmuneroa Parikkala, Saari och Uukunie-         Kerimäki rundradiostations hörbarhetsområde.
11321: mi hör till Savonlinna nätgrupp. Med nyligen        Stationsnätet fördelar sig i sin regional-
11322: utförda mätningar har man undersökt telefon-        gruppering sammanlagt för cirka två timmar
11323: trafikens riktning bland användare av telefon       per vecka, och då förmedlar Kerimäki med sina
11324: inom ifrågavarande kommuner. Enligt mätning-        två sändare Norra Karelens och St Michels
11325: arna var den klart kraftigaste riktningen i den     regionala program. lnvånarna i nämnda kom-
11326: telefontrafik, som riktas utåt från detta område,   muner hör till Södra Karelen, vars regionala
11327: till Savonlinna nätgrupp, den näst kraftigaste,     program förmedlas genom Joutseno rundradio-
11328: som nådde hälften av den förra, till Imatra         station. Dess hörbarhet i synnerhet inom Uuku-
11329: nätgrupp och andelen av t.ex. Kouvola nät-          niemi kommun är svag.
11330: grupp utgjorde endast 2-3 % av den hela                Prob1emet kunde lösas genom att bygga nå-
11331: utåt från området riktade trafiken.                 gonstans i mitten av området en ny rundradio-
11332:     Med de nuvarande automatanordningarna är        station. Stationens kostnadsberäkning är 1,6
11333: nätgruppsfördelningen också den enklaste och        milj. mk, vilket visar att det är fråga om en
11334: överlägset den mest ekonomiska grunden för          rätt stor investering.
11335: fastställandet av taxan. Då nätgruppsförde1ning-       Det finns ännu i vårt 1and områden, där
11336:                                             N:o 70                                              5
11337: 
11338: hörbarheten inte är tillräcklig ej ens av ett     avskaffa problemet. En möjlighet för detta är
11339: enda radioprogram. I detta skede har Rund-        att indela tiden för de regionala programmen
11340: radion inte ansett det motiverat, att bygga       så, att båda av de ifrågavarande regionala pro-
11341: Parikkala rundradiostation endast för de regio-   grammen skulle sändas genom Kerimäki station
11342: nala programmens skull.                           på olika tider. Detta medför andra följder för
11343:    Inom Rundradion har andra möjligheter un-      programmen och dessa utreds för närvarande.
11344: dersökts för att kunna åtminstone temporärt
11345:      Helsingfors den 19 mars 1980.
11346: 
11347:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
11348: 
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 088000276K
11353:                                               1980 vp.
11354: 
11355: Kirjallinen kysymys n:o 71.
11356: 
11357: 
11358: 
11359: 
11360:                                  Tikka: Kehitysvammaisten kohtelusta heille tarkoitetuissa lai-
11361:                                      toksissa.
11362: 
11363: 
11364:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11365: 
11366:    Kehitysvammaisten ammattikoulutuspaikkoja        on mahdollisuus näitten varojen saamiseen, jos
11367: on maassamme kaikkiaan kolme, Alavuden am-          hän menee kansanopistoon tai normaaliin am-
11368: matillinen koulutuskeskus, Perttulan koulutus-      mattikouluun.
11369: keskus Hämeenlinnassa ja Kuhankosken koulu-            Koulutuskeskusten opettajien mielestä kehi-
11370: tuskeskus Laukaalla. Nämä koulutuskeskukset         tysvammaisten kohtelu ei ole riittävän hyvää
11371: toimivat valtion omistamina ja ovat sosiaali- ja    nimenomaan heille tarkoitetuissa laitoksissa.
11372: terveysministeriön alaisia.                            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
11373:    Jos kehitysvammainen, joka tietysti saa kan-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
11374: saneläkettä, menee opiskelemaan esimerkiksi         tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11375: normaaliin ammattikouluun tai kansanopistoon,       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11376: tämä opiskelu ei vaikuta hänen saamaansa ka11-
11377: saneläkkeen tukilisään. Erityisesti kehitysvam-               Kohdellaanko Hallituksen mielestä
11378: maisille tarkoitettujen laitosten opettajakunnas-          kehitysvammaisia taloudellisessa mie-
11379: sa on herättänyt ihmetystä se, että heidän                 lessä väärin nimenomaan heille itsel-
11380: laitoksensa ovat erillisasemassa. Näissä laitok-           leen tarkoitetuissa laitoksissa, ja jos
11381: sissa opiskelevilta kehitysvammaisilta tukilisä            kohdellaan,
11382: otetaan automaattisesti pois. Koulutuskeskuk-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11383: sessa oleva oppilas ei myöskään saa Kansan-                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
11384: eläkelaitoksen kuntoutusvaroja, mutta hänellä
11385:      Helsinzissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11386: 
11387:                                           Seppo Tikka
11388: 
11389: 
11390: 
11391: 
11392: 088000244J
11393: 2                                             1980 vp.
11394: 
11395: 
11396: 
11397: 
11398:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11399: 
11400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tun asetuksen ( 987/77) 5 §: n mukaan valtion
11401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      erityishuollon toimintayksikössä ammattiopetus-
11402: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn         ta saavalta henkilöltä peritään ylläpidosta mak-
11403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       su, jonka suuruus on sama kuin ammattioppi-
11404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      laitoksista annetun asetuksen (3 /59) 23 § :n
11405: edustaja S. Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta    2 momentissa tarkoitettu asunnosta ja ruuasta
11406: kysymyksestä n:o 71:                               perittävä korvaus. Tämä korvaus on pienempi
11407:                                                    kuin kehitysvammahuollon yhteydessä saadusta
11408:           Kohdellaanko Hallituksen mielestä        ylläpidosta perittävä maksu.
11409:        kehitysvammaisia taloudellisessa mie-          Tukilisälain (590/78) 8 §:n mukaa..'1 kan-
11410:        lessä väärin nimenomaan heille itsel-       saneläkkeen tukilisää ei makseta jatkuvassa lai-
11411:        leen tarkoitetuissa laitoksissa, ja jos     toshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa
11412:        kohdellaan,                                 olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoi-
11413:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     to kestää yii kolme kuukautta. Valtion erityis-
11414:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?       huollon toimintayksikössä ammattiopetusta saa-
11415:                                                    van kehitysvammaisen henkilön katsotaan saa-
11416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       van tukilisälain 8 § :n tarkoittamaa laitoshoi-
11417: vasti seuraavaa:                                   toa. Tukilisän maksamisen suhteen ovat am-
11418:                                                    mattiopetusta saavat valtion kehitysvammalai-
11419:    Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämi-    toksessa olevat henkilöt taloudellisesti samassa
11420: sestä vuosina 1980-1984 annetun valtakun-          asemassa kuin muut mainituissa laitoksissa tai
11421: nallisen suunnitelman mukaisesti kehitysvam-       muissa kehitysvammahuollon toimintayksiköissä
11422: maisten henkilöiden tulee saada tarvitsemaan-      kehitysvammahuoltoa saavat henkilöt.
11423: sa ammattiopetusta ensisijaisesti yleisissä am-       Valtakunnallisen suunnitelman sekä valtion
11424: matillisissa oppilaitoksissa tai muuten ammatti-   erityishuollon toimintayksiköiden kehittämis-
11425: kasvatusviranomaisten järjestämänä. Tämän li-      suunnitelmien mukaan näistä toimintayksiköistä
11426: säksi ammatillista opetusta voidaan järjestää      pyritään muodostamaan kehitysvammaisten eri-
11427: myös kehitysvammahuoltona, milloin sen järjes-     tyisoppilaitoksia, jotka toimivat internaattilai-
11428: täminen ammattikasvatusviranomaisten toimes-       toksina. Laitoshuollon antaminen käsitteen pe-
11429: ta ei ole mahdollista. Erityistä kehitysvammai-    rinteelliscssä merkityksessä pyritään lopetta-
11430: sille tarkoitettua sovellettua ammatillista kou-   maan, koska se ei ole valtakunnallinen erityis-
11431: lutusta ja työnopetusta järjestetään kolmessa      tehtävä, vaan kuuluu luontevammin kehitysvam-
11432: valtion kehitysvammahuollon toimintayksikös-       mapiireille. Tällä hetkellä ko. laitoksissa on
11433: sä. Koulutus on tarkoitettu lähinnä henkilöille,   vielä jonkin verran aiemmin voimassa olleen
11434: jotka tarvittavien tukitoimenpiteiden, huomat-     lainsäädännön nojalla laitoshoitoon sijoitettuja,
11435: tavien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien tai       koska heidän siirtämisensä kehitysvammapiirien
11436: monivammaisuuden vuoksi eivät voi saada tar-       huollettaviksi ei ole voinut tapahtua kovin no-
11437: vitsemaansa opetusta yleisissä ammattioppilai-     peasti. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että
11438: toksissa. Valtion erityishuollon toimintayksi-     ammattikasvatusviranomaisten          kustan taman
11439: köissä ammatillisessa koulutuksessa olevien        opetuksen ohella kehitysvammahuoltona näissä
11440: katsotaan saavan samanaikaisesti myös kehitys-     laitoksissa annetaan samat etuudet, jotka ke-
11441: vammahuoltoa.                                      hitysvammaiset saisivat normaalissa ammatti-
11442:    Kehitysvammaisten erityishuollon toiminta-      koulussa. Tämän ylimenovaiheen jälkeen on
11443: yksiköissä perittävistä ylläpitomaksuista anne-    valtion toimintayksiköissä ammattiopetusta saa-
11444:                                             N:o 71                                              3
11445: 
11446: vien kehitysvammaisten asema myös kansan-         ammattiopetusta saaville annetaan tarvittaessa
11447: eläkkeen tukilisän maksamisen osalta toisenlai-   kehitysvammahuoltona myös kansaneläkelaitok-
11448: nen. Valtion erityishuollon toimintayksikössä     sen kuntoutustoimintaa vastaavia palveluja.
11449:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1980.
11450: 
11451:                                                              Ministeri Katri-Helena Eskelinen
11452: 4                                            1980 vp.
11453: 
11454: 
11455: 
11456: 
11457:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
11458: 
11459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       störda ( 987/77), uppbärs hos den, som vid
11460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          statlig verksamhetsenhet för specialomsorger
11461: velse av den 14 februari 1980 tili vederbörande    erhåller yrkesundervisning, för dennes uppehäl-
11462: medlem av statsrådet för avgivande av svar         le en avgift av samma storlek som den i 23 §
11463: översänt avskrift av följande av riksdagsman       2 mom. förordningen om yrkesundervisnings-
11464: S. Tikka undertecknade spörsmål nr 71:             anstalter ( 3159) avsedda ersättning, viiken
11465:                                                    uppbärs för bostad och kost.
11466:           Anser Regeringen att de utvecklings-        Enligt 8 § lagen om understödstillägg ( 5901
11467:        störda behandlas i ekonomiskt hän-          78) utbetalas understödstiliägg inte tili pen-
11468:        seende fel vid anstalter som uttryckli-     sionstagare, som åtnjuter fortsatt anstaltsvård
11469:        gen är avsedda för dem själva, och om       eller därmed jämförlig vård, för den tid som
11470:        så är fallet,                               vården varar utöver tre månader. Utvecklings-
11471:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     störd person, som får yrkesundervisning vid
11472:        ta för att avhjälpa detta missförhållan-    statlig verksamhetsenhet för specialomsorger
11473:        de?                                         om utvecklingsstörda, anses åtnjuta i 8 § lagen
11474:                                                    om understödstiliägg avsedd anstaltsvård. I frå-
11475:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ga om utbetalningen av understödstiliägg är de
11476: samt anföra följande:                              personer som får yrkesundervisning vid statlig
11477:    I enlighet med den riksomfattande planen        anstalt för utvecklingsstörda ekonomiskt i sam-
11478: för ordnandet av specialomsorgerna om ut-          ma ställning som övriga utvecklingsstörda vid
11479: vecklingsstörda under åren 1980-1984 bör           nämnda anstalter eller andra verksamhetsen-
11480: utvecklingsstörda personer få den yrkesunder-      heter för specialomsorger om utvecklingsstörda.
11481: visning de behöver i första hand vid allmänna         Enligt den riksomfattande planen samt enligt
11482: yrkesläroanstalter eller eljest i form av yrkes-   utvecklingsplanerna för de statliga verksam-
11483: undervisning som organiserats av yrkesutbild-      hetsenheterna för specialomsorger försöker man
11484: ningsmyndigheterna. Därtill kan yrkesundervis-     ombilda dessa verksamhetsenheter tili special-
11485: ning ordnas även i form av omsorger om ut-         Järoanstalter, som fungerar som internat. Man
11486: vecklingsstörda, då yrkesutbildningsmyndighe-      försöker slopa givandet av anstaltsvård i be-
11487: terna inte har möjlighet att ordna den erforder-   greppets traditionella bemärkelse, eftersom det
11488: liga undervisningen. Särskilt för utvecklings-     inte är en riksomfattande specialuppgift, utan
11489: störda tiliämpad yrkesutbildning och arbetsun-     naturligare ankommer på specialomsorgsdistrik-
11490: dervisning ordnas vid tre statliga verksamhets-    ten. För närvarande finns det vid ifrågavarande
11491: enheter för specialomsorger. Utbildningen är       anstalter alltjämt sådana personer som placerats
11492: främst avsedd för personer, som på grund av        i anstaltsvård med stöd av tidigare lagstift-
11493: erforderliga stödåtgärder, avsevärda inlärnings-   ning, eftersom de inte så snabbt kunnat flyttas
11494: och anpassningssvårigheter eller multihandi-       över tili specialomsorgsdistrikten. I framtiden
11495: J<app inte kan få den undervisning de behöver      försöker man komma därhän, att vid sidan av
11496: vid allmänna yrkesläroanstalter. De som får        den undervisning som bekostas av yrkesutbild-
11497: yrkesutbildning vid de statliga verksamhetsen-     ningsmyndigheterna vid dessa anstalter såsom
11498: heterna för specialomsorger, anses samtidigt       specialomsorger om utvecklingsstörda, ges sam-
11499: åtnjuta även omsorger om utvecklingsstörda.        ma förmåner som de som de utvecklingsstörda
11500:    Enligt 5 § förordningen angående avgifter       skulle få i normal yrkesskola. Efter detta över-
11501: för uppehälle, vilka uppbäres vid verksamhets-     gångsskede kommer de utvecklingsstörda som
11502: enheter för specialomsorger om utvecklings-        får yrkesutbildning vid statliga verksamhetsen-
11503:                                            N:o 71                                              5
11504: 
11505: 1eter i en annan ställning även beträffande     hetsenhet för specialomsorger ges vid behov
11506: :olkpensionens understödstillägg. De som er-    även service som motsvarar folkpensionsanstal-
11507: 1åller yrkesundervisning vid statlig verksam-   tens rehabiliteringsverksamhet.
11508:     Helsingfors den 5 mars 1980.
11509: 
11510:                                                             Mi:nister Katri-Helena Eskelinen
11511: 
11512: 
11513: 
11514: 
11515: 188000244]
11516:                                               1980 vp.
11517: 
11518: Kirjallinen kysymys n:o 72.
11519: 
11520: 
11521: 
11522: 
11523:                                   Wahlström ym.: .. ,V~rojen osoittamisesta koulujen mUJUtos- ja pe-
11524:                                     rusparannu:stoihm.
11525: 
11526: 
11527:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11528: 
11529:    Vaasan läänin suomenkieliset koulutoimen-            Lääninhallitusten kiireellisyyslistalla vuodeksi
11530: johtajat ovat neuvottelupäivillään Kokkolassa        1980 luvanvaraisia uudis- ja lisärakennushank-
11531: kiinnittäneet huomiota koulujen rakennustoi-         keita on 87 ja luvanvaraisia muutos- ja peruspa-
11532: minnan ongelmiin:                                    rannushankkeita 55. Näiden normaalihinnaksi
11533:    - koulujen rakentamiseen ja eritoten muu-         arvioidaan noin 290 miljoonaa markkaa ja tar-
11534: tos- ja perusparannustöihin ei valtion tulo- ja      vittavaksi valtionosuudeksi arvioidaan noin 130
11535: menoarviossa ole riittävästi varoja                  miljoonaa markkaa. Vuodeksi 1980 tulo- ja me-
11536:        koulurakennusten vähäisiinkin uudistami-      noarvioon on kuitenkin merkitty vain 40 mil-
11537: siin vaaditaan monimutkainen hyväksyruisme-          joonaa markkaa. Myös näistä hankkeista ja seu-
11538: nettely ja valtionosuuden saantia vaikeuttaa         raavien vuosien hankkeista suuri osa on pää-
11539: joustamaton teoreettisuus.                           osaltaan lakisidonnaisia.
11540:    Vuodesta 1979 lähtien vähäiset ei-luvanva-           Määrärahojen vähäisyyden ohella kouluraken-
11541: raiset muutokset ja perusparannukset on voitu        nusten uudistamista haittaa tolkuton virkaval-
11542: toteuttaa vain tulo- ja menoarvion puitteissa.       taisuus. Vähäisiinkin uudistuksiin vaaditaan
11543: Määrärahojen pienuus on kuitenkin pysäyttänyt        toistakymmentä hallintopäätöstä ml. kouluhaili-
11544: koulujen korjaustoiminnan. Esimerkiksi Vaasan        tuksen hyväksymiset ennen kuin· työ voidaan
11545: läänin· runsaasta 50 hankkeesta voidaan vain         aloittaa. Valtionosuuden saamiseksi joudutaan
11546: 3-4 toteuttaa. Aikaisemmin ilman rakentamis-         suo~ittamaan. laajat ennakkoselvitykset, tilityk-
11547: lupaa tehtävät työt voitiin toteuttaa ennakko-       set Ja hakemtsmenettelyt. Kunnilla olisi kuiten-
11548: määrärahan turvin, kunhan sinänsä monimutkai-        kin nykyään kykyä hoitaa pienehköt hankkeet
11549: nen vahvistaruismenettely oli saatu hoidetuksi.      yhdessä lääninhallitusten kouluosastojen kanssa.
11550:    Lääninhallitusten ei-luvanvaraisten hankkei-         Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
11551: den kiireellisyysluettelossa esitetään vuodelle      v~järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla val-
11552: 1980 kaikkiaan 543 hanketta normaalihintakus-        tiOneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11553: tannuksiltaan 69,4 miljoonaa markkaa. Vuoden         seuraavan kysymyksen:
11554: 1980 tulo- ja menoarvioon on kuitenkin varattu·
11555: vain 10 miljoonaa markkaa. Ongelma on sikäli                    Mitä ·Hallitus tekee kouluoloja hait-
11556: suuri, että toteuttamattomista perusparannuk- ·              taavan koulurakennusten ei-luvanvarais-
11557: sista ja muutoksista suuri osa on lakisidonnaisia            ten ja ·luvanvaraisten peruskorjaus-,
11558:  joko säädetyn opetussuunnitelman noudattami:                muutos-, uudis- ja lisärakennushankkei-
11559: seksi välttämättömiä tai työsuojelu-, työturvalii-           den edistämiseksi määrärahojen vähäi-
11560: suus-, terveydenhoito- ja palosuojehimääräykc              . syyden ja. virkavaltaisuuden: korjaami-
11561: sillä säädettyjä. Osa perustuu mm. kotimaisen                seksi?
11562: energian käyttöä koskeviin ym. suosituksiin.
11563:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11564: 
11565:                Jarmo Wahlström                                   Sten Söderström
11566: 
11567: 
11568: 
11569: 
11570: 088000277L
11571: 2                                              1980 vp.
11572: 
11573: 
11574: 
11575: 
11576:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
11577: 
11578:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kun valtion tulo- ja menoarvioissa peruskou-
11579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lujen perustamiskustannuksiin tarkoitettuihin
11580: olette kirjeellänne 14 päivältä helmikuuta 1980       valtionosuuksiin ei ole vuosittain saatu rahoi-
11581: n:o 165 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         tustarvetta vastaavasti määrärahoja, on tilanne
11582: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jarmo        peruskoulujen luvanvaraisten lisä- ja uudisra-
11583: Wahlströmin ym. seuraavan kirjallisen kysymyk-        kennus- sekä muutos- ja perusparannustöiden
11584: sen n:o 72:                                           osalta muodostunut sellaiseksi, että vuosittain
11585:                                                       aloitettavaksi suunnitelluista kuntien rakennus-
11586:           Mitä Hallitus tekee kouluoloja hait-        hankkeista on viimeksi kuluneina vuosina noin
11587:        taavan koulurakennusten ei-luvanvarais-        kaksiJkolmasosaa jäänyt toteuttamatta. Esimer-
11588:        ten ja luvanvaraisten peruskorjaus-,           kiksi kuluvana vuonna käytettävissä olleen 40
11589:        muutos-, uudis- ja lisärakennushankkei-        milj. markan määrärahan rajoissa voitiin myön-
11590:        den edistämiseksi määrärahojen vähäi-          tää rakentamislupa vain 27 uudis- ja iisär~ken­
11591:        syyden ja virkavaltaisuuden korjaami-          nus- sekä muutos- ja perusparannustyölle, 58
11592:        seksi?                                         huomioonotettavan hankkeen jäädessä ilman ra-
11593:                                                       kentamislupaa.
11594:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Valtiontalouden nykyisen tilan ja hallituksen
11595: taen seuraavaa:                                       noudattaman tiukan talouspolitiikan vuoksi
11596:    Vuoden 1979 alusta voimaantulleen uuden            mahdollisuudet määrärahojen lisäämiseen ovat
11597: koulu- ja kirjastotoimen valtionosuusjärjestel-       rajoitetut, mutta kuluvan vuoden ensimmäistä
11598: män myötä tapahtunut tiukentunut valtion val-         lisämenoarviota valmistellessaan hallitus tulee
11599: vonta peruskoulujen rakentamisessa ja sanee-          selvittämään mahdollisuudet määrärahalisäyksen
11600: rauksessa, uuden valtionosuusjärjestelmän uudet       esittämiselle peruskoulujen perustamiskustan-
11601: menettelytavat pienehköjen perusparannus- ja          nusten valtionosuuksiin.
11602: muutostöiden aloittamisessa sekä samanaikai-             Mitä sitten tulee kysymykseen, sikäli kuin
11603: sesti toteutettu peruskoulujen perustamiskus-         siinä on kysymys koulurakentamista haittaavan
11604: tannusten valtionosuuksiin kohdistunut valtion        virkavaltaisuuden korjaamisesta, voin ilmoittaa,
11605: menojen voimakas säätely on ruuhkauttanut il-         että opetusministeriö on 11 päivänä maaliskuuta
11606: man rakentamislupaa suoritettavia muutos- ja           1980 antanut peruskoulun, lukion ja yleisen kit-
11607: perusparannushankkeita vuodelle 1980 niin run-        jaston valtionosuusjärjestelmän seurantatyöryh-
11608: saasti, että tulo- ja menoarviossa näiden hank-       mälle tehtäväksi toimittaa selvitys siitä, miten
11609: keiden valtionosuuksiin osoitettu 10 milj. mar-       kuntien peruskoulu- ja kirjastorakennushank-
11610: kan määräraha on osoittautunut niin pieneksi,         keiden käsittelyssä noudatettuja menettelytapo-
11611: että sillä voidaan rahoittaa vain osa kaikkein kii-   ja voitaisiin yksinkertaistaa.
11612: reellisimmistä muutos- ja perusparannustöistä.
11613:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
11614: 
11615:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
11616:                                                  N:o 72                                                 3
11617: 
11618: 
11619: 
11620: 
11621:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
11622: 
11623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Då man inte i statsförslaget erhållit ett stats-
11624: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          anslag som skulle matsvara det årliga finansie-
11625: av den 14 februari 1980 nr 165 tili vederböran-        ringsbehovet av grundskolornas anläggnings-
11626: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           kostnader har läget bland grundskolornas till-
11627: följande av riksdagsman Jarmo Wahlström                läggs- och nybyggnads- samt ändrings- och
11628: m. fl. undertecknade spörsmål nr 72:                   grundförbättringsarbeten utvecklas så att två-
11629:                                                        tredjedelar av kommunernas planerade bygg-
11630:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte att        nadsprojekt under de senaste åren inte kunnat
11631:        främja grundreparations-, ändrings-, ny-        förverkligas. T.ex. med årets anslag på 40 mil-
11632:        byggnads- och tillbyggnadsarbeten med           joner mark kunde endast beviljas byggnads-
11633:        och utan tillstånd och för att avhjälpa         tillstånd för 27 nybyggnads- och tilläggsarbeten
11634:        anslagens otillräckliga mängd samt by-          samt ändrings- och grundreparationsarbeten
11635:        råkratin?                                       medan 58 beaktansvärda projekt icke erhöll
11636:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          byggnadstillstånd.
11637: samt anföra följande:                                      P .g.a. statsfinansernas nuvarande läge och
11638:                                                        regeringens strama ekonomiska politik är möj-
11639:    Antalet ändrings- och grundförbättringsarbe-        ligheterna att utöka anslagen begränsade men
11640: ten som utförs utan tillstånd har hopat sig oer-       vid förberedningen av årets första tilläggsbud-
11641: hört under år 1980 p.g.a. den skärpta stats-           get kommer regeringen att utreda möjligheter-
11642: kontrollen av uppförandet och saneringen av            na att framlägga tillägganslag för grundskolornas
11643: grundskolor som i sin tur varit en följd av det         anläggningskostnader.
11644: nya statsandelssystemet för skol- och biblioteks-         Vad beträffar frågan som gäller avhjälpandet
11645: verksamhet från början av år 1979, och p.g.a.          av byråkratin, kan jag meddela att undervis-
11646: det nya systemets behandling av mindre för-            ningsministeriet har den 11 mars 1980 givit
11647: bättrings- och ändringsarbeten samt p.g.a. den          arbetsgruppen för uppföljning av grundskolans,
11648: ökade regleringen av statsanslagen för grund-          gymnasiets och allmänna bibliotekens statsan-
11649: skolornas anläggningskostnader. Den statsandel         delssystem i uppdrag att utarbeta en redogö-
11650: på 10 miljoner mark som reserverats i stats-           relse över hur man kunde förenkla förfarings-
11651: förslaget för dessa projekt har visat sig vara allt-    sättet som tillämpas vid behandlingen av kom-
11652: för liten och med dessa anslag har endast en            munernas grundskole- och biblioteksprojekt.
11653: liten del av de mest brådskande ändrings- och
11654: grundförbättringsarbetena kunnat finansieras.
11655:       Helsingfors den 21 mars 1980.
11656: 
11657:                                                                 Undervisningsminister Pär Stenbäck
11658:                                              1980 vp.
11659: 
11660: Kirjallinen kysymys n:o 73.
11661: 
11662: 
11663: 
11664: 
11665:                                  Väänänen ym.: Perhe-eläkettä koskevien epäkohtien korjaami-
11666:                                     sesta.
11667: 
11668: 
11669:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11670: 
11671:    Nykyisessä eläkelainsäädännössä on perhe-           Aviomiehen kuoltua ja viimeisen puolison
11672: eläkkeen kohdalla epäkohtia, joiden korjaami-       saatua perhe-eläkkeen ensimmäisen aviovaimon
11673: seen olisi pikaisesti ryhdyttävä. Lain mukaan       osa on heikko varsinkin mikäli ensimmäinen
11674: perhe-eläkettä voidaan maksaa miespuolisen          avioliitto on kestänyt useita vuosia ja se on
11675: edunsaajan leskelle. Viime vuosina on avio-         saattanut vaikeuttaa ensimmäisen vaimon ansio-
11676: erojen määrä tavattomasti lisääntynyt ja esim.      työssäkäyntiä ja oman uran luomista. Kohtuul-
11677: vuonna 1977 avioliittoja purettiin yli 10 000       lista olisikin, että perhe-eläke jaettaisiin eri
11678: solmittujen avioliittojen määrän ollessa samana     puolisoiden kesken esimerkiksi avioliittovuosien
11679: vuonna vähän yli 30 000. Kun avioerojen mää-        määrän ja lasten lukumäärän mukaan.
11680: rä on näin runsas, ovat yhä useammat naiset            Kohtuutonta on myös monissa tapauksissa,
11681: joutuneet taloudellisesti turvattomaan asemaan      että perheen äidin kuoleman jälkeen ei mies-
11682: sen vuoksi, että avioliiton hajotessa he eivät      puolinen leski voi saada itselleen perhe-eläkettä,
11683: usein voi enää sijoittua työmarkkinoille, mutta     vaikka perheen äiti olisi ollut perheen elättä-
11684: eivät myöskään saa itselleen eläkettä entisen       jänä. Myös tältä osin lakia olisi muutettava.
11685: miehensä kuoltua. Perhe-eläke koituu paitsi las-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
11686: ten vain uuden puolison hyväksi.                    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
11687:    Usein kuitenkin miehen avioliitoista ensim-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11688: mäisessä vaimo on hoitanut miehen useimmat          seuraavan kysymyksen:
11689: lapset sekä vaikuttanut työpanoksellaan siihen,
11690: että aviomiehen tuloilla on voitu ostaa mm.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11691: osakehuoneisto ja kodin pääasiallinen irtaimisto.           ryhtyä perhe-eläkelainsäädännön muutta-
11692: Ensimmäisessä avioliitossa usein myös syntyvät              miseksi siten, että miehen entisten puo-
11693: enimmät lapset.                                             lisoiden asema nykyistä paremmin voi-
11694:    Toinen avioliitto solmitaan usein siinä vai-             taisiin turvata ja että perhe-eläke voitai-
11695: heessa, jolloin aviomiehen tulot ovat jo suurem-            siin myöntää myös miespuoliselle edun-
11696: mat ja jolloin toimeentulokysymykset eivät enää             saajalle?
11697: ole niin vaikea ongelma kuin ensimmäisen avio-
11698: liiton aikana.
11699:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11700: 
11701:          Marjatta Väänänen             Veikko Pihlajamäki           Juhani Saukkonen
11702:          Lea Sutinen                   P. Savola                    Alvar Saukko
11703:          Hannele Pokka                 Hannu Tenhiälä               Mauno Manninen
11704:          Esko Pekonen                  Heimo Linna                  Mikko Kaarna
11705:          Einari Nieminen               Markku Kauppinen             Lauri Palmunen
11706:          Väinö Raudaskoski             Matti Maijala                Kalevi Mattila
11707:                     Mikko Pesälä                             Olavi Martikainen
11708: 
11709: 
11710: 
11711: 
11712: 088000249P
11713: 2                                              1980 vp.
11714: 
11715: 
11716: 
11717: 
11718:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11719: 
11720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevissa eläkejärjestelmissä on läh-
11721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tökohtana, että vain edunjättäjän leskellä
11722: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            sekä hänen lapsillaan on oikeus saada perhe-
11723: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          eläkettä. Eronneen vaimon taloudellinen asema
11724: asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen kansan-       saattaa edunjättäjän kuoleman jälkeen muo-
11725: edustaja Marjatta Väänäsen ym. näin kuulu-            dostua vaikeaksi, varsinkin, jos avioliitto on
11726: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 73:              kestänyt pitkän ajan ja vaimo on ollut kauan
11727:                                                       poissa ansiotyöstä. Tämä eläkelainsäädännössä
11728:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        oleva puute on tiedostettu ja sen korjaamis-
11729:        ryhtyä perhe"eläkelainsäädännön muutta·        mahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan sekä
11730:        miseksi siten, että miehen entisten puo·       sosiaali- ja terveysministeriössä että Eläketur-
11731:        Hsoiden asema nykyistä paremmin voi-           vakeskuksessa. Samoin tutkitaan, olisiko mies-
11732:        taisiin turvata. ja että perhe-eläke voitai-   puolinen leski saatettava perhe-eläkkeen suh-
11733:        siin myöntää myös miespuoliselle edun-         teen samaan asemaan kuin naispuolinen leski.
11734:        saajalle?                                      Kun selvitykset on saatettu loppuun, ryhdytään
11735:                                                       asian vaatimiin toimenpiteisiin.
11736:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11737: vasti seuraavaa:
11738:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
11739: 
11740:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
11741:                                             N:o 73                                               3
11742: 
11743: 
11744: 
11745: 
11746:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11747: 
11748:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Utgångspunkten för de gällande pensions-
11749: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     systemen är att endast förmånslåtares änka
11750: av den 14 februari 1980 tili vederbörande         och hans barn har rätt tili familjepension.
11751: medlem av statsrådet översänt avskrift av         Den frånskilda makans ekonomiska situation
11752: följande av riksdagsledamot Marjatta Väänä-       kan efter förmånslåtarens död bli svår, särskilt
11753: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 73:          om äktenskapet varat en lång tid och makan
11754:                                                   länge varit frånvarande från förvärvsarbetet.
11755:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    Man har blivit medveten om denna bristfällig-
11756:        ta för att ändra familjepensionslag-       het i pensionslagstiftningen, och möjligheterna
11757:        stiftningen så att mannens f.d. makors     att avhjälpa den utreds för närvarande både
11758:        ställning skulle kunna tryggas bättre      på social- och hälsovårdsministeriet och Pen-
11759:        än för närvarande och att familjepen-      sionsskyddscentralen. Ävenså utreds frågan om
11760:        sion skulle kunna beviljas även manlig     änkeman borde få en likvärdig ställning med
11761:        förmånstagare?                             änka när det gäller familjepension. När ut-
11762:                                                   redningarna slutförts skall åtgärder som frågan
11763:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kräver vidtas.
11764: samt anföra följande:
11765:      Helsingfors den 13 mars 1980.
11766: 
11767:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
11768:                                              1980 vp.
11769: 
11770: Kirjallinen kysymys n:o 74.
11771: 
11772: 
11773: 
11774: 
11775:                                  Salo: Kulttuuripalvelusten     järjestämisestä Kostamuksen      työ-
11776:                                      maalla.
11777: 
11778: 
11779:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
11780: 
11781:    Viime vuosina suomalaiset ovat olleet mu-        sellaisiin 1nonipuolisiin kulttuuripalveluksiin,
11782: kana toteuttamassa laajoja rakennushankkeita        jotka mm. hallituksen eduskunnalle antamassa
11783: Neuvostoliitossa. Koska suomalaiset työntekijät     taidepoliittisessa selonteossa . on asetettu kult-
11784: joutuvat asumaan suuren osan ajasta työmaal-        tuuripolitiikkamme tavoitteeksi.
11785: la, heille on pyritty valtion tuella järjestämään      Edellä olevaan viitaten ja muistuttaen, että
11786: erilaisia vapaa-ajan palveluja.                     12 päivänä joulukuuta 1979 tekemääni saman-
11787:    Näiden palvelujen järjestäminen käytännössä      sisältöiseen kysymykseen en saanut vastausta
11788: on kuitenkin kohdannut vaikeuksia. Muunmuas-        ennen valtiopäivien päättymistä, esitän valtio-
11789: sa Työväen Sivistysliiton Kostamuksessa 29. 11.     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
11790: 1979 pidettäväksi suunniteltu kulttuuritapahtu-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11791: ma peruuntui, kun kaikille esiintyjäryhmän jä-      vaksi seuraavan kysymyksen:
11792: senille ei myönnetty kulkulupaa. Asiaa tutkit-
11793: taessa on ilmennyt, että suomalainen rakennus-                Miten Hallitus aikoo huolehtia moni-
11794: yhtiö voi käytännössä päättää kuka päästetään              puolisten kulttuuripalvelujen järjestämi-
11795: Kostamukseen esiintymään.                                  sestä Kostamuksen työmaalla siten, että
11796:    Suomalaisten rakennustoiminta Neuvos.tolii-             eri kansalaisjärjestöillä on tasapuolisesti
11797: tossa jatkuu myös lähivuosina. Työmaiden työn-             mahdollisuus olla mukana järjestämässä
11798: tekijämäärä saattaa vastata suomalaisen kunnan             tätä toimintaa?
11799: asukasmäärää. Näillä työntekijöillä. on oikeus
11800:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11801: 
11802:                                             Arvo Salo
11803: 
11804: 
11805: 
11806: 
11807: 0880002602
11808: 2                                             1980 vp.
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11814: 
11815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tekijöitä on molemmista maista. Suomi-Neu-
11816: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vostoliitto-Seuran laaja-alaisuus sekä kulttuuri-
11817: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           toimintansa että yli puoluerajojen kulkevan jä-
11818: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         senpohjansa suhteen tekee mahdolliseksi välit-
11819: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tää sen kautta monipuolista ja kattavaa kult-
11820: edustaja Arvo Salon näin kuuluvasta kirjalli-        tuuritoimintaa.
11821: sesta kysymyksestä n:o 74:                              Käytännös.sä Kostamuksen vapaa-aikatoimin-
11822:                                                      taa on johtanut lähinnä Suomi-Neuvostoliitto-
11823:           Miten Halli.tus aikoo huolehtia moni-      Seuran Kainuun piirijärjestö ja sen piiritoimi-
11824:        puolisten kulttuuripalvelujen järjestämi-     kunnan valitsema laajapohjainen Kostamus-kult-
11825:        sestä Kostamuksen työmaalla siten, että       tuurijaosto. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran mah-
11826:        eri kansalaisjärjestöillä on tasapuolisesti   dollisuuksia järjestää kysymyksessä olevaa toi-
11827:        mahdollisuus olla mukana järjestämässä        mintaa korostaa se, että Neuvostoliitossa toi-
11828:        tätä toimintaa?                               mii vastaava ystävyysseura, Neuvostoliitto-
11829:                                                      Suomi-Seura, jonka Karjalan ja Kostamuksen
11830:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osastojen kanssa Suomi-Neuvostoliitto-Seuran
11831: vasti seuraavaa:                                     Kainuun piirijärjestö on toiminut läheisessä yh-
11832:    Kostamus-työmaata on edeltänyt useitakin          teistyössä.
11833: vastaavankaltaisia rajantakaisia työmaita. Niinpä       Myös Kuhmon kunta on ollut mukana Kos-
11834: jo etukäteen tiedettiin, että vapaa-ajan vieton      tamuksen kulttuurihuollossa lähinnä huolehti-
11835: ja kulttuuripalvelujen järjestäminen on hyvin        malla yhdessä Työväen Sivistysliiton kanssa
11836: keskeinen tehtävä myös Kostamuksessa. Vuo-           työmaan kirjaston varustamisesta.
11837: den 197 5 tulo- ja menoarvion 29.57.56 mo-              Kostamuksen työmaa poikkeaa eräistä aikai-
11838: mentille (Sivistystyön järjestäminen eräillä työ-    semmista Neuvostoliiton alueella toimineista
11839: mailla) otettiinkin 80 000 markan lisäys. Meno-      työmaista sikäli, että työntekijät lähes kokonai-
11840: arvion perusteluissa sen todettiin aiheutuvan        suudessaan palaavat Suomeen viikonloppujen
11841: "uusista suurista, lähinnä Neuvostoliiton alueel-    ajaksi. Näin ollen vapaa-aika keskittyy työmaal-
11842: la sijaitsevista työmaakohteista". Suomi-Neu-        la neljään arki-iltaan. Tämä omalta osaltaan
11843: vostoliitto-Seura haki tätä määrärahaa mm. Kos-      rajoittaa kulttuuripalvelujen käyttöä. Oman ra-
11844: tamuksen kulttuuritoimintaa varten. Kun seura        joituksensa tarjonnalle asettavat valtioiden ra-
11845: oli menestyksellä hoitanut eräiden aikaisempien      jan ylittämisen vaatimat muodollisuudet.
11846: vastaavien Neuvostoliiton alueella sijaitsevien         Koska eri kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa
11847: työmaiden kulttuurihuollon, myönnettiin tämä         myös Suomi-Neuvostoliitto-Seuran kautta ja
11848: määräraha sen käyttöön.                              kun tämä nimenomaan Suomen ja Neuvostolii-
11849:    Suomi-Neuvostoliitto-Seuralle on myöhem-          ton välistä yhteistyötä toiminnallaan edistävä,
11850: pinäkin vuosina myönnetty määräraha Kosta-           molemmissa maissa laajaa arvonantoa nauttiva
11851: mus-työmaan kulttuuripalvelujen järjestämistä        seura on hoitanut Kostamuksen kulttuuritarjon-
11852: varten. Suomi-Neuvostoliitto-Seuraa on luon-         nan sekä työntekijöitä että Kostamuksen työ-
11853: teensa vuoksi pidettävä sopivana organisaationa      maan molemminpuolista johtoa tyydyttävällä
11854: Kostamuksen kaltaisten, Neuvostoliiton alueella      tavalla, ei voi katsoa olevan aihetta muuttaa
11855: sijaitsevien työmaiden vapaa-aika- ja kulttuuri-     tähänastista käytäntöä, varsinkin kun tämän-
11856: toimintojen järjestämiseen. Molemmissa maissa        hetkisten tietojen mukaan työvoiman määrä
11857: laajaa kannatusta ja arvonantoa nauttivana ystä-     kuluvan vuoden aikana alkaa Kostamuksessa
11858: vyysseurana sillä on hyvät lähtökohdat näiden        suhteellisen voimakkaasti laskea.
11859: toimintojen järjestämiseen työmaalla, jossa työn-
11860:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
11861: 
11862:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
11863:                                               N:o 74                                               3
11864: 
11865: 
11866: 
11867: 
11868:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r   Ta 1 m a n.
11869: 
11870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       länderna. Samfundet har möjligheter att ordna
11871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          en varierande och representativ kulturverksam-
11872: velse av den 14 februari 1980 till vederbö-        het tack vare sin mångsidighet både då det
11873: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       gäller kulturverksamheten och medlemskårens
11874: av följande av riksdagsman Arvo Salo under-        sammansättning viiken sträcker sig över parti-
11875: tecknade spörsmål nr 74:                           gränserna.
11876:                                                       I praktiken har fritidsverksamheten i Kos-
11877:           Hur ämnar Regeringen se till att de      tamus främst letts av Samfundets distriktor-
11878:        olika medborgarorganisationerna har li-     ganisation i Kainuu och av Kostamus sektio-
11879:        ka möjligheter att delta i organisering-    nen som valts av dess distriktskommissionen
11880:        en av ett mångsidigt kulturutbud i Kosr     och som har en bred sammans.ättning. Sam-
11881:        tamus?                                      fundet Finland-Sovjetunionens möjligheter att
11882:                                                    ordna verksamhet av den typ det här är frå-
11883:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gan om understryks av att en motsvarande vän-
11884: samt anföra följande:                              skapsorganisation verkar i Sovjetunionen, Sam-
11885:    Kostamusprojektet har föregåtts av ett fler-    fundet Sovjetunionen-Finland, med vars Kare-
11886: tal liknande projekt utanför vårt lands grän-      len och Kostamus avdelningar vårt samfunds
11887: ser. Sålunda visste man redan på förhand att       distriktorganisation i Kainuu varit i nära sam-
11888: organiseringen av fritidsprogram och kultur-       arbete.
11889: tjänster blir en viktig uppgift också i Kosta-        Ä ven Kuhmo kommun har deltagit i kultur-
11890: mus. I 1975 års statsförslag utökades därför       arbetet i Kostamus närmast genom att till-
11891: moment 29.57.56 ( Ordnande av bildningsar-         sammans med Arbetarnas bildningsförbund
11892: bete på vissa arbetsplatser) med 80 000 mark.      göra anskaffningar tili arbetsplatsens bibliotek.
11893: I motiveringarna tili statsförslaget konstatera-      Kostamus skiljer sig från en del tidigare
11894: des att höjningen skett med tanke på "nya,         på sovjetiskt område verksamma arbetsplatser
11895: stora, främst på sovjetiskt område belägna pro-    genom att nästan alla arbetare återvänder tili
11896: jekt". Samfundet Finland-Sovjetunionen r.f.        Finland under veckoslutena. Sålunda koncentre-
11897: ansökte om detta anslag bl.a. för kulturverksam-   rar sig kulturutbudet på arbetsplatsen till fyra
11898: het i Kostamus. Då Samfundet tidigare med          vardagskvällar. Formaliteterna i samband med
11899: framgång tagit hand om kulturtjänsterna i mot-     överskridningen av riksgränsen begränsar dock
11900: svarande på sovjetiskt område belägna arbets-      på sitt sätt utbudet.
11901: platser beviljades samfundet detta anslag.            Man kan inte anse det finnas skäl att ändra
11902:    Samfundet Finland-Sovjetunionen har också       det nuvarande förfaringssättet då de olika med-
11903: under senare år beviljats anslag för organise-     borgarorganisationerna kan medverka i organi-
11904: rande av kulturtjänster i Kostamus. Samfundet      serande av kulturutbudet också via Samfundet
11905: bör tack vare sin natur anses vara lämpligt att    Finland-Sovjetunionen och då detta Samfund
11906: sköta fritids- och kulturverksamhet vid arbets-    som genom sin samarbetsfrämjande verksamhet
11907: platser av typen Kostamus vilka är belägna         åtnjuter stort anseende, skött kulturutbudet i
11908: på sovjetiskt område. I egenskap av en vän-        Kostamus på ett sätt som tillfredsställt både
11909: skapsförening som åtnjuter stort stöd och          arbetstagarna och arbetsledningen på bägge
11910: aktning i båda länderna har Samfundet ett gott     sidor i Kostamus.. Dessutom kommer enligt de
11911: utgångsläge för att organisera verksamhet på       nuvarande uppgifterna arbetskraftens storlek att
11912: en arbetsplats där det finns arbetare från bägge   minska under detta år betydligt.
11913:      Helsingfors den 21 mars 1980.
11914: 
11915:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
11916:                                                1980 vp.
11917: 
11918: Kirjallinen kysymys n:o 75.
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923:                                    A. Stenbäck ym.: Keskiasteen yhteisvalintaperusteiden epäkoh-
11924:                                       dista.
11925: 
11926: 
11927:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11928: 
11929:    Kouluhallituksen yleiskirje 2971/11. 10. 78        vittaisiin arvosanaa esimerkiksi kotitaloudessa
11930: määrää yhteisvalinnan kautta tapahtuvan hake-         tai .käsityössä, ja hänellä on perus- tai keski-
11931: misen keskiasteen oppilaitoksiin. Yhtdshaku-          koulutodistuksessa iko. arvosana, hänellä ei ole
11932: menettelyn kautta haetaan ammatillisiin oppi-         oikeutta merkitä sitä hakukorttiin, koska lu-
11933: laitoksiin, lukioihin ja kansanopistoihin koko        kiossa ei ole annettu opetusta näissä aineissa.
11934: maassa. Hakukortit toimitetaan kuntkin läänin         Kuitenkin ne perus;koulusta tai keskikoulusta
11935: oppilasvalintalautakunnalle, 'joka suorittaa va-      hakevat, joiHa on tämä arvosana, saavat sen
11936: linnan.                                               merkitä ja sitä edellytetäänkin.
11937:    Uudenmaan läänin oppilasvalintalautakunnan            Lisäksi ammattikasvatushallitus on määrän-
11938: yhteisvalintaa selvittävästä esitteestä ja lauta-     nyt, että kansanopistossa suoritettu yleislinjan
11939: kunnan laatimasta hllikuohjeesta tammikuussa          1. vuosikurssi ei anna pisteitä haettaessa am-
11940: 1980 hakeville käy ilmi eräitä yhteisvalinnan         matHlisiin oppilaitoksiin. Tämä lienee aikaisem-
11941: kriteerien epäjohdonmukaisuuksia, epäoikeu-           min tehdyn sopimuksen vastaista.
11942: denmukaisuuksia ja jopa mielivaltaisuuksia!              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
11943:    Lukiota käyvät oppilaat asetetaan eriarvoi-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojaHa esitämme
11944: seen asemaan muihin hakijoihin verrattuna. Lu-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11945: kionkäynnistä ei saa 'lisäpisteitä, koulutus- eikä    vaksi seuraavan kysymyksen:
11946: työpisteitä, vaikka esimerkiksi vapaaehtoisen
11947: peruskoulun 10. luokan käynnistä saa.                           Tietääkö Hallitus, että keskiasteen
11948:    Abiturientti ei saa hakea kauppaopiston kes-              yhteisvalintaperusteet syrjivät lukiota ja
11949: kikoulupohjaisille linjoille vaan vain ylioppilas-           kansanopistoa käyneitä oppilaita, ja jos
11950: luokille, mikä aiheuttaa sen, että reputtaessaan             tietää,
11951: ylioppilaskirjoituksissa hän voi jäädä ilman                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aidwo
11952: opiskelupaiikkaa.                                            ryhtyä kaikkien hakijoiden saattamiseksi
11953:    Arvosanat saadaan hakiessa merkitä korttiin               tasaveroiseen asemaan keskiasteen kou-
11954: vain yhdestä todistuksesta. Jos lukion 1. tai 2.             lutuspaikkoja jaettaessa?
11955: luokan oppilas hakee sellaiselle alalle, jolla tar-
11956:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
11957: 
11958:          Asser Stenbäck                  Erkki Korhonen                 Esko Almgren
11959:          Jorma Fred                      Väinö Rautiainen               Impi Muroma
11960: 
11961: 
11962: 
11963: 
11964: 0880002613
11965: 2                                            1980 vp.
11966: 
11967: 
11968: 
11969: 
11970:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11971: 
11972:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joukossa, jolloin lisäpisteillä on suhteellista
11973: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       merkitystä.
11974: olette lkirjeellänne 14 pä1vänä helmikuuta 1980        Kansanopiston I vuosikurssin suorittamisesta
11975: n:o 168 tilliettänyt valtioneuvoston asianomai-     oppilas saa lisäpisteitä pyrkiessään esimerkiksi
11976: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Asser      peruskou1un todistuksella eli suorittaessaan
11977: StenbäCkin ym. ,tekemän kirjallisen kysymyksen      kansanopiston kurssin peruskoulun lisäksi. Jos
11978: n:o 75:                                             hän sen sijaan suorittaa kansanopistossa perus-
11979:                                                     koulun kurssia, ei lisäpisteitä anneta.
11980:           Tietääkö Hallitus, että keskiasteen          Yhteisvalinnassa joudutaan käyttämään kaik-
11981:        yhteisvalintaperusteet syrjivät lukiota ja   kien oppilaiden osalta joulutodistusta. Tällöin
11982:        kansanopistoa käyneitä oppilaita, ja jos     kaikilla on sama riski kuin reputtavalla abitu-
11983:        tietää,                                      rientilla. Ylioppilas'kirjoituksissa hylätty voi
11984:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuitenkin ns. jä~kivalinnan kautta hakea perus-
11985:        ryhtyä karkkien hakijoiden saattamiseksi     koulupohjaisiin oppilaitoksiin.
11986:        tasaveroiseen asemaan keskiasteen kou-          Lukion keskeyttäneet hakevat oppilaitokseen
11987:        lutuspaLkkoja jaettaessa?                    sen todistuksen perusteella, johon he haluavat
11988:                                                     vedota. Mikäli alalle edellytetään kotitalouden
11989:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tai käsityön numeroa, he voivat ottaa sen pe-
11990: vasti seuraavaa:                                    ruskoulutodistuksesta tai se lisätään tietokone-
11991:    Nykyisten valintaohjeiden mukaan oppilaat        ajossa muuta todistusta myötäillen. Opiskelija
11992: valitaan pohjakoulutuksen mukaisten kiintiöi-       voi valita itselleen eduHisimman menetelmän
11993: den mukaan ammatiHisiin oppilaitoksiin siten,       vaHtsemalia asian kannalta paremman todistuk-
11994: että kuhunkin oppilaitokseen valitaan eri poh-      sen yhteisvalinnassa käytettäväksi.
11995: jakoulutuksen saaneita sen mukaan kuin heitä           Yhteisvalintamenetelmä on jatkuvan kehittä-
11996: on ensisijaisina hakijoina. Tällöin lisäpisteiden   misen alaisena. Havaittuja puutteita on vuosit-
11997: antaminen lukion käymisestä merkitsisi pistei-      tain poistettu. Keskiasteen koulutusjärjestelmän
11998: den antamista kaikille keskenään samoista kou-      uudistus poistaa eräitä puutteita, mikäli saadaan
11999: lutuspaikoista kilpaileviHe. Heidän kilpailuase-    rakennettua riittävästi koulutuspaikkoja. Nykyi-
12000: mansa ei muuttuisi suhteessa muihin hakijoi-        sin suurimmat epäkohdat liittyvät siihen, ·ettei
12001: hin. Peruskoulun 10. luokan käynyt oppilas          kaikille halukkaHle ole tarjota jatkokoulutus-
12002: kilpailee sen sijaan peruskoulun päättäneiden       paikkaa.
12003:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
12004: 
12005:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
12006:                                               N:o 75                                                  3
12007: 
12008: 
12009: 
12010: 
12011:                            T H 1 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
12012: 
12013:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen          En elev som avlagt 1 årskursen i folkhög-
12014: anget hat Ni, Hett T alman, med Edet skrivelse      skola fåt tiilläggspoäng då han söker sig tili en
12015: av den 14 febtuati 1980 tili vedetbötande med-      läroämne t.ex. med sitt grundskolebetyg, d.v.s.
12016: lem av statstådet övetsänt avskrift av föajande     om han avlagt folkhögskolekursen utövet
12017: av :tiksdagsman Asset Stenbäck m. fl. undet-        grundskolekutsen. Om han dätemot avlägger
12018: tecknade spötsmåt nt 75:                            grundskolekutsen i fotkhögskolan fåt han inte
12019:                                                     dlläggspoäng.
12020:          Ät Regetingen medveten om att ut-             Vid den allmänna galhingen måste alla ele-
12021:        valsgtundetna på mellanstadiet disktimi-     vet anv.ända sitt julbetyg och då tar alla elever
12022:        netat elev som genomgått gymnasiet           samma risk som en hudad ahitutient. En abi-
12023:        och folkhögskola, och om Regetingen          turient som hudat i studentskrivningatna kan
12024:        ät medveten om detta,                        dock genom .s .k. eftetintagning söka sig tili
12025:          vilka åtgätdet ämnat Regetingen vid-       läroanstalter som bygger på grundskolan.
12026:        ta i syfte att fötsätta alla sökanden i         Elever som avbtutit sina gymnasiestudiet
12027:        jämlik stäHning vid fördelningen av ut-      söker sig till läroanstaltet med det betyg de
12028:        biMningsplatsetna på meH'anstadiet?          själva önskar. Ifall vitsotd i hushållsläta ellet
12029:                                                     handarbete fotdtas kan de ta detta vitsotd ftån
12030:    Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vörd-       gtundskolebetyget ellet bifoga det vid data-
12031: samt anföta följande:                               ptogrammetingen till det andta betyget. Stude-
12032:    Enligt nuvatande urvalsföteskriftet väljs ele-   tanden kan väl'ja den metod som ät föt honom
12033: vetna till de yrkesinr1ktade lätoanstaftetna en-    den fötmånligaste genom att använda det betyg
12034: ligt gtundutbiJdningskvotet så att tHl' vatje       som vid den gaHt1ngen ät den bästa.
12035: lätoanstaJt väljs elevet med olika gtundutbild-        Den allmänna gallringsptincipen genomgår
12036: ning i den mängd de utgöt fötstahandssökan-         en fortsatt utveokling och de btister som obset-
12037: den. Om man då skulle ge tHläggspoäng föt av-       verats hat årligen avlägsnats. Refotmen av
12038: lagda gymnasiestudiet skulle detta betyda att       mellanstadieu~bildningen avlägsnat en del av
12039: alla sinsemellan tävlande sökanden skulle få        bristerna ifall tiUtäckligt många urbildnings-
12040: poäng. Detas ställning skulle då inte för.ändtas    platset kan inrättas. Nuföttiden ät det stötsta
12041: i förhåHande tiH de övtiga sökandena. En elev       missförhållandet att alla villiga inte lkan et-
12042: som genomgått grundskolans. 10:de klass !kan        bjudas fottbildningsplatset.
12043: däremot tävla med de elevet som avlagt grund-
12044: skolan och föt honom hat tHläggspoängen en
12045: telativ betydelse.
12046:      Helsingfors den 21 mats 1980.
12047: 
12048:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
12049:                                                1980 vp.
12050: 
12051: Kirjallinen kysymys n:o 76.
12052: 
12053: 
12054: 
12055: 
12056:                                    Elo: Postiaseman hoitajille suoritettavista palkkioista.
12057: 
12058: 
12059:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12060: 
12061:    Yhteiskunnan suunnittelemista ja jo toteut-           Tiettävästi tämäntapaisia postitoimipaikkoja
12062: tamista tukitoimista huolimatta on maamme             on runsaat tuhat kappaletta ja niiden lukumää-
12063: haja-asutusalueilla ja asutustaajamissa sijaitse-     rä on jatkuvasti vähenemässä mm. maksettavan
12064: vien vähittäismyymälöiden lukumäärä edelleen-         täysin mitättömän palkkion vuoksi. Aikaisem-
12065: kin vähentynyt. Lähipalvelujen heikkenemisen          min postilaitoksella olikin mahdollisuus pyytää
12066: aiheuttamat monet haittailmiöt ovat muodos-           paikkakunnalla silloin sijaitseviita lukuisilta
12067: tuneet erityisen vaikeiksi vanhuksille, eläkeläi-     kauppaliikkeiltä tarjouksia postitoimipaikan hoi-
12068: sille ja liikuntavammaisille. Toimenpiteisiin tä-     tamisesta. Nyt ovat olosuhteet kuitenkin olen-
12069: män kehityssuunnan pysäyttämiseksi ei ole riit-       naisesti muuttuneet, sillä asumalähiössä tai ky-
12070: tävän tarmokkaasti yhteiskunnan taholta tois-         lässä on nyt jäljellä enää yksi ainut myymälä ja
12071: taiseksi ryhdytty.                                    sekin jatkuvan lopettamisuhan alaisena. Niinpä
12072:     Edellä mainittua kehitystä on ollut omiaan        näiden liikkeiden kannattavaisuutta voitaisiin
12073: nopeuttamaan se, että lähimyymälöille ei ole          olennaisesti korjata maksamalla postipalvelui-
12074: kyetty löytämään sellaisia vähittäiskauppatoi-        den hoitamisesta edes vähimmäispalkkaa vastaa-
12075: mintaan läheisesti liittyviä lisäpalveluja, joiden    va korvaus. Tämäntapainen tukitoiminta olisi
12076: avulla voitaisiin parantaa näiden kauppojen           varmaan muutenkin valtiolle edullisempaa, kos-
12077: heikkoa kannattavaisuutta. Eräistä näiden myy-        ka näin maksettaisiin palkkaa tehdystä työstä
12078: mälöiden yhteydessä harjoitettavista palveluis-       eikä annettaisi sattumanvaraista tukea ilman
12079: ta suoritettava korvaus on taas jäänyt niin vä-       yhteiskunnan suorittamaa valvontaa.
12080: häiseksi, ettei se ole edes osaksikaan voinut            Kaikkeen edellä esitettyyn ja valtiopäiväjär-
12081: parantaa haja-asutusalueella tai asumalähiössä        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12082: sijaitsevan vähittäismyymälän heikkoa kannatta-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
12083: vaisuutta. Maksettavan korvauksen vähäisyys           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12084: on ollut kaikkein haitallisinta pienten postipal-
12085: velupisteiden toiminnan ylläpitämisessä. Tämä                   Onko Hallitus tietoinen posti- ja
12086: koskee nimenomaan rajoitetusti toimivia toisen               lennätinhallituksen maksamista täysin
12087: luokan liikennepaikkoja, joita tavallisimmin hoi-            mitättömistä palkkioista postiaseman
12088:  detaan kyläkauppojen yhteydessä runsaan sa-                 hoitajille, ja
12089: dan markan kuukausipalkkiolla. Niiden hoitajat                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12090:  eivät ole virkasuhteessa valtioon. Toimipis-                ryhtyä, jotta edellä mainittuja palkkioita
12091:  teessä jaetaan sanomalehtiä ja tavallisia paketti-          korotettaisiin ja näin voitaisiin samalla
12092:  lähetyksiä sekä myydään postimerkkejä.                      hidastaa haja-asutusalueiden ja asumalä-
12093:                                                              hiöiden palvelutason heikkenemistä?
12094:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1980.
12095: 
12096:                                               Mikko Elo
12097: 
12098: 
12099: 
12100: 
12101: 088000278M
12102: 2                                             1980 vp.
12103: 
12104: 
12105: 
12106: 
12107:                         E d u sk un n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
12108: 
12109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiasema II hoitajista) eivät ole lainkaan pal-
12110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        velussuhteessa posti- ja lennätinlaitokseen, vaan
12111: olette 14 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           ns. toimeksianto- tai asiamiessuhteessa.
12112: kirjeenne n:o 169 ohella toimittanut valtioneu-         Postiasemien II työmäärä on varsin vähäi-
12113: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         nen, koska postiasemat II, jotka toimivat ylei-
12114: kansanedustaja Mikko Elon näin kuuluvasta            sesti kauppaliikkeiden yhteydessä, ainoastaan
12115: kirjallisesta kysymyksestä n:o 76:                   myyvät postimerkkejä sekä vastaanottavat ja
12116:                                                      jakavat tavallisia ja eräissä tapauksissa kirjat-
12117:           Onko Hallitus tietoinen posti- ja          tuja kotimaisia lähetyksiä. Postiasemilla II ei
12118:        lennätinhallituksen maksamista täysin         ole tilitystehtäviä, koska rahaliikenne ei kuulu
12119:        mitättömistä palkkioista postiaseman          niiden toimivaltuuksiin.
12120:        hoitajille, ja                                   Postiaseman II hoitajan palkkio määräytyy
12121:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       postimerkkimyynnin perusteella. Liikenneminis-
12122:        ryhtyä, jotta edellä mainittuja palkkioita    teriö vahvistaa hoitopalkkioiden enimmäisrajat.
12123:        korotettaisiin ja näin voitaisiin samalla     Postiaseman II hoitajien palkkio, 1. 2. 1979
12124:        hidastaa haja-asutusalueiden ja asumalä-      lukien 153-216 mk/kk, on yleisesti huomat-
12125:        hiöiden palvelutason heikkenemistä?           tavasti suurempi kuin postiasemien postimerk-
12126:                                                      kimyynti. Palkkioiden tarkistuksissa on aina
12127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         otettu huomioon ns. matalapalkkaratkaisu, ts.
12128: vasti seuraavaa:                                     korotusprosentti on ollut korkeampi kuin
12129:    Kysymyksessä postiasemilla tarkoitetaan pos-      muilla ryhmillä.
12130: tiasemia II, joita posti- ja lennätinlaitoksessa        Postiasemien II lukumäärä vähenee jatku-
12131: on tällä hetkellä 972. Niistä 520 toimii entis-      vasti kauppojen lopettamisen myötä. Tämän
12132: ten postiasemien II ja 452 entisten postipysäk-      korvaamiseksi posti- ja lennätinhallitus pyrkii
12133: kien toimivaltuuksin. Postipysäkit muutettiin        kehittämään haja-asutusalueiden ja maaseudun
12134: nimeltään postiasemiksi II 1. 1. 1977.               postipalveluja järjestämällä tällaisille alueille
12135:    Entisten postiasemien II hoitajat ovat yleen-     postipalveluautolinjoja. Ne tarjoavat varsinai-
12136: sä sivutoimisia ja näin ollen sivutoimisen julkis-   sen postipalvelun lisäksi myös rahaliikenne- ja
12137: oikeudellisen palvelussuhteen vuoksi posti- ja       postipankkipalveluja. Lisäksi pyritään lisäämään
12138: lennätinlaitoksen postiaseman hoitajia koskevan      postinjakelun viikkovuoroja sekä lyhentämään
12139: virkaehtosopimuksen ulkopuolella. Entisten           postin noutomatkoja.
12140: postipysäkkien hoitajat (siis osa nykyisistä pos-
12141:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1980.
12142: 
12143:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
12144:                                               N:o 76                                               3
12145: 
12146: 
12147: 
12148: 
12149:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12150: 
12151:   I det syfte 3 7 § 1 . mom. riksdagsordningen      en del av föreståndarna vid de nuvarande post-
12152: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       stationerna II) är inte alls i tjänsteförhållande
12153: nr 169 av den 14 fehruari 1980 tili veder-          med post- och telegrafväsendet, utan s.k. upp-
12154: hörande medlem av statsrådet översänt en av-        drags- ellet ombudsmannaförhållande.
12155: skrift av följande av riksdagsman Mikko Elo            Arbetsmängden vid poststationerna II är
12156: undertecknade spörsmål nr 76:                       ganska ringa, eftersom poststationerna II, som
12157:                                                     i allmänhet fungerar i samhand med butiker,
12158:           Är Regeringen medveten om de all-         endast försäljer frimärken samt mottar och ut-
12159:        deles obetydliga arvoden, som post- och      delar vanliga och i vissa fall rekommenderade
12160:        telegrafstyrelsen betalar för poststatio-    inhemska försändels.er. Poststationerna II har
12161:        nernas föreståndare, och                     inga redovisningsuppgifter därför att penning-
12162:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      trafiken inte hör till deras hefogenheter.
12163:        taga för att höja de ovananförda ar-            Arvodet för föreståndarna vid poststationer
12164:        vodena för att således samtidigt kunna       II fastställs på grund av frimärksförsäljningen.
12165:        bromsa försämringen av glesbygdens           T rafikministeriet fastställer skötselarvodens
12166:        och förstädernas servicenivå?                maximigränser. Arvodet för föreståndarna vid
12167:                                                     poststationer II, från den 1. 2. 1979 153-
12168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       216 mk/månad, är i allmänhet mycket högre
12169: samt anföra följande:                               än poststationernas frimärksförsäljning. Vid
12170:    Med poststationerna avses i spörsmålet post-     arvodeus revidering har man alltid tagit den
12171: stationerna II, av vilka post- och telegrafsty-     så kallade låglönelösningen i beaktande, dvs.
12172: relsen för närvarande har 972. Av dessa är          att förhöjningsprocenten har varit högre än
12173: 520 verksamma med stöd av de tidigare post-         för andra grupper.
12174: stationernas II och 452 med stöd av de tidi-           Antalet poststationer II minskar fortfarande
12175: gare posthållplatsernas befogenheter. Posthåll-     med butikernas upphörande. För att fylla den-
12176: platsernas namn förändrades tili poststation II     na brist försöker post- och telegrafstyrelsen
12177: den 1. 1. 1977.                                     att utveckla glesbygdens och landsbygdens post-
12178:    I allmänhet sköter föreståndarna arbetet vid     tjänster genom att organisera posttjänstbillinjer
12179: de tidigare poststationerna II som en bisyssla      för sådana områden. Utom den egentliga post-
12180: och på grund av det offentligträttsliga tjänste-    tjänsten erhjuder de också penningtrafik- och
12181: förhållandet ifråga om bisysslor förhlir före-      postbankstjänster. Ytterligare försöker man ut-
12182: ståndare av post- och telegrafväsendets post-       öka antalet veckoturer i postutdelningen samt
12183: stationer utanför tjänstekollektivavtalet. De ti-   att förkorta avstånden för avhämtning av post.
12184: digare posthållplatsernas föreståndare (d.v.s.
12185:      Helsingfors den 17 mars 19 80.
12186: 
12187:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
12188:                                              1980 'Vp.
12189: 
12190: Kirjallinen kysymys n:o 77.
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 
12195:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Ns. Turun-Raision moottoritien muut-
12196:                                     tamisesta tavalliseksi liikenneväyläksi.
12197: 
12198: 
12199:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12200: 
12201:     Kuusikymmenluvulla maassamme oli suun-              Liikennevahingot ja -onnettomuudet Turun
12202: nitteilla laajoja liikenneuudistuksia, joista mo-   ja Raision välisessä liikenteessä ovat lisäänty-
12203: net osoittautuivat myöhemmin virheellisiksi.        neet huomattavasti, mikä johtuu toisaalta
12204: Mm. Turun - Raision moottoritie rakennet-           moottoritien matkan lyhyydestä ja lain salli•
12205: tiin siinä vaiheessa kun moottoritievillitys oli    masta korkeasta ajonopeudesta sekä toisaalta
12206: vallalla. Tällöin suunnitelmiin kuului tiettä-      liikenteen ruuhkautumisesta Satakunnan tiellä.
12207: västi Turun- Rauman- Porin moottoritien                 Po. liikennejärjestelyt Turun ja Raision vä-
12208: rakentaminen, mutta tien rakentamisen jatka-        lillä aiheuttavat alueen paikallisille asukkaille
12209: minen Raisiosta eteenpäin sittemmin pysähtyi        sekä tällä alueella muualta työssä käyville ihmi-
12210: olosuhteiden ja muuttuneen tilanteen johdosta.      sille työpäivän pidentymistä pitenevän työmat-
12211: Turun ja Raision välille rakennettu tieosuus        kan johdosta. Tyytymättömyytensä nykyisiin
12212: jätettiin tässä vaiheessa moottoritieksi, vaikka    liikennejärjestelyihin Turun - Raision välillä
12213: paikallisen liikennetarpeen kannalta se olisi pi-   ovat paikalliset asukkaat tuoneet esiin monissa
12214: tänyt muuttaa tavalliseksi liikenneväyläksi.        yhteyksissä vaatien tilanteen nopeaa korjaa-
12215:     Ko. moottoritien kummallakin puolen on          mista.
12216:  asutus voimakkaasti kasvanut, myös teollisuus-         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12217: laitoksia on alueelle rakennettu viime vuosina      §:n l momentin nojalla esitämme valtioneu-
12218: runsaasti, joten tarvetta liikkumiseen tien. yli    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12219: ja tien suuntaan on runsaasti. Moottoritien         raavan kysymyksen:
12220: käyttöä koskevat säännökset kuitenkin estävät
12221:  tämän ja tästä johtuu, että liikenne ruuhkautuu               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
12222: samaan suuntaan kulkevalle Satakunnan tielle.              toimenpiteisiin ns. Turun - Raision
12223:     Turun ja Raision kaupunkien sisällä ei tar-            moottoritien muuttamiseksi tavalliseksi
12224:  vita moottoritietä, vaan tässä palvelisi parhai-          liikenneväyläksi?
12225:  ten katuliikenteen mukainen liikenneväylä.
12226:       Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12227: 
12228:                Anna-Liisa Jokinen                               Paula Eenilä
12229: 
12230: 
12231: 
12232: 
12233: 088000220S
12234: 2
12235: 
12236: 
12237: 
12238: 
12239:                                          ','"
12240: 
12241:                           ' ~•   ~ ·.,   ·-/ - 1 :
12242: 
12243: 
12244: 
12245:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12246: 
12247:     Valtiopäiväjärjestyksen 37c'§        ;n 1 'hlomenllsiä · vyen 'liik'enteen •väylillä lähivuosina. Kevyen
12248: mainituss~ tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               liikenteen sallimiseen nykyisen moottoritien
12249: olette 15 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn                  kaltaisella tiellä · ei ole tieviranömaisten mu-
12250: kirjee11ne n:o 170 ohella toimittanut valtioneu-            kaan· syytä pyrkiä. Puheena olevaa väylää ris~
12251: vOston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                teävä liikenne tulee järjestää turvallisuussyistä
12252: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin                  kulkemaan eritasossa riippumatta siitä, onko
12253: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 77:               väylä moottoritie vai 2-ajoratainen tavallinen
12254:                                                             valtatie tai katu. Myös tasoliittymät ovat tä-
12255:             Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin           män tyyppisellä väylällä vaarallisia.
12256:         toimenpiteisiin ns. Turun -     Raision                Paikallisen liikenteen mahdollisuuksia käyt-
12257:         moottoritien muuttamiseksi tavalliseksi             tää hyväksi Turun - Raision moottoritietä on
12258:         liikenneväyläksi?                                   hiljattain parannettu lisäämällä Kuloisten IHtty-
12259:                                                             mään ramppi Raision suunnasta moottoritielle
12260:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Turun suuntaan sekä rakentamalla Markkulan-
12261: yasti seuraavaa:                                            tien liittymä.
12262:    Turun - Raision moottoritie on osa valta-                   Tieviranomaisten käsityksen mukaan moot~
12263: tietä 8 ja sillä on varsin suuri merkitys kauko-            toritieluokitus valtatiellä nro 8 Turun ja Rai-
12264: liikenteen välittäjänä. Moottoritieosuus on                 sion välillä edistää liikenneturvallisuutta ja on
12265: myös osoittautunut suhteellisen turvalliseksi               omiaan takaamaan tiellä sen merkityksen edel-
12266: varsinkin sen jälkeen, kun nopeusrajoitus muu-              lyttämän palvelutason säilymisen. Koska lii-
12267: tama vuosi sitten alennettiin 120 km:stä/h 100              kenteen painopiste saattaa toteutettavien tie-
12268: km:iin/h.                                                   ja ka~tuhankkeiden johdosta tulevaisuudessa
12269: · Kevyelle liikenteelle on hiljattain valmistu-             siirtyä Satakunnantieltä entistä enemmän val-
12270: nut väylä Satakunnantien varteen Raisiosta                  tatielle 8, ei moottoritiepäätöksen purkamista
12271: Turkuun; Samoin on tarkoitus varustaa moot-                 tieviranomaisten mielestä voida pitää perustel-
12272: toritien länsipuolella sijaitseva Ihalantie ke-             tuna.
12273:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
12274: 
12275:                                                                          Liikenneministeri Veikko Saarto
12276:                                               N:o 77                                              3
12277: 
12278: 
12279: 
12280: 
12281:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
12282: 
12283:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen        finns det ej skäl att eftersträva tillåtandet av
12284: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriv-          lätt trafik på sådan väg som den nuvarande
12285: else nr 170 av den 15 februari 1980 tili veder-     motorvägen. Trafiken som korsar leden i fråga
12286: börande medlem av statsrådet översänt en av-        skall för säkerhetsskäl arrangeras att passera i
12287: skrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa        olika plan oberoende av om leden är en motor-
12288: Jokinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 77:        väg eller en vanlig huvudväg med två kör-
12289:                                                     banor eller en gata. Också plananslutningar är
12290:           Ämnar Regeringen vidta brådskande         farliga på leder av denna typ.
12291:        åtgärder för att omändra den så kallade         Möjligheter för lokal •trafick att utnyttja
12292:        Abo - Reso-motorvägen tili en van-           Abo - Reso -motorvägen har nyligen för-
12293:        lig trafikled?                               bättrats genom att bygga i anslutningen vid
12294:                                                     Kuloinen en ramp i riktningen från Reso tili
12295:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       motorvägen till Åbo samt genom att bygga
12296: samt anföra följande:                               anslutningen för Markkulavägen.
12297:    Åbo - Reso -motorvägen utgör en del av              Enligt vägmyndigheternas åsi.kt främjar mo-
12298: huvudväg 8 och den har en ganska stor be-           ·torvägklassificeringen på huvudväg nr 8 mellan
12299: tydelse för fjärrtrafikens förmedling. Motor-       Åbo och Reso trafiksäkerheten och är väl ägnad
12300: vägavsnittet har visat sig relativt säkert sär-     att garantera bibehållandet av den servicenivå
12301: skilt efter att hastighetsbegränsningen för några   som vägens betydelse förutsätter. Då tyngd-
12302: år sedan sänktes från 120 km/h till 100 km/h.       punkten i trafiken kan i framtiden på grund
12303:    En led för lätt trafik längs Satakundavägen      av de väg- och gatuprojekt, som kommer att
12304: från Reso tili Åbo har nyJi.gen blivit färdig.      förverkligas, i allt större grad överföras tili
12305: Likväl har man för avsikt att förse den på          huvudvägen 8, kan återkallandet: av motorvägs-
12306: västra sidan av motorvägen belägna Ihalavägen       beslutet inte anses som grundaJt.
12307: med led för lätt trafik. Enligt vägmyndigheterna
12308:      Helsingfors den 13 mars 1980.
12309: 
12310:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
12311:                                               1980 vp.
12312: 
12313: Kirjallinen kysymys n:o 78.
12314: 
12315: 
12316: 
12317: 
12318:                                   Tennilä: Rovaniemen kaupungin vuokratalojen vuokrien koro-
12319:                                      tusten estämisestä.
12320: 
12321: 
12322:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12323: 
12324:    Rovaniemen kaupunginhallitus on äänestyk-            Hallituksen tulee toimia pienituloisten ·ih-
12325: sen jälkeen päättänyt, että kaupungin vuokrata-      misten puolesta ja siksi sen on va1kutettava
12326: loissa nostetaan vuokria huhtikuun alusta läh-       asuntohallitukseen niin, että kohtuuttomat
12327: t~en peräti 2,50 mk neliöltä.                        vuokrankorotusyritykset torjutaan. Tällaisille
12328:    Asukkaat eivät ole tietenkään voineet hyväk·      toimille hallitus varmasti saa laajan tuen.
12329: syä näin valtavaa vuokrankorotusta, sillä vuok-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12330: rataloissa asuvat ovat vähävaraisia ihmisiä, joil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12331: la jo muutoinkin on tiu'kikaa toimeentulonsa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12332: kanssa. Asukkaiden tyytymättömyyttä kaupun-          vaksi seuraavan kysymyksen:
12333: ginhallituksen päätökseen lisää luonnollisesti se,
12334: että korotusperusteet eivät ole kestäviä. Las-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12335: kelmissa korotustarvetta paisuttaa se, että kau-            ryhtyä estääkseen Rovaniemen kaupun-
12336: punki perii korkoa omalta pääomaltaan, että                 ginhallituiksen suunnittelemat 2,50 mar-
12337: tonteista peritään vuokraa jne. Epäselvyyksiä               kan neliövuokrien korotukset kaupun-
12338: on myös hoitokulujen osalta. Osa vuokra-asun-               gin vuokrataloissa?
12339: noista on vanhoissa ja huonokuntoisissa puu-
12340: taloissa.
12341:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12342: 
12343:                                         Esko-Juhani Tennilä
12344: 
12345: 
12346: 
12347: 
12348: 088000254V
12349: 2                                             1980 vp.
12350: 
12351: 
12352: 
12353: 
12354:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12355: 
12356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tään 2 mHjoonaa markkaa. Valtioneuvosto teki
12357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       28. 12. 1979 periaatepäätöksen, :jonka mukaan
12358: olette 15 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          asuntohaUituksen valtuutta myontaa arava-
12359: kirjeenne .ohella toin;llttanut valtioneuvoston     vuokrataloille valtion asuntolainan korkojen ja
12360: asianomaiselle . jäsenelle jäljennöksen . kansan-   lyhennysten lykkäyksiä Jisätään niin, että lyk-
12361: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     käys voitaisiin myöntää kaikille seHaisille vuok-
12362: kysymyksestä· n:o 78:                               rataloille, joissa vuokra muutoin olennaisesti
12363:                                                     ylittäisi asumistuessa hyväksyttävän vuokrata-
12364:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      son, Tämän mukaisesti on tarkoitus tarkistaa
12365:        ryhtyä estääks·een Rovaniemen kaupun-        valtion vuoden 1980 tulo- j·a menoarviota kulu-
12366:        ginhallituksen suunnittelemat 2,50 mar-      van vuoden I lisämenoarviossa siten, että asun-
12367:        kan neliövuokrien korotukset kaupun-         tolainojen lyhennysmaksuille voitaisiin myöntää
12368:        gin vuokrataloissa?                          lykkäystä enintään 360 mitljoonan markan laina-
12369:                                                     määrän osalta niin, että lykkäyksistä aiheutuva
12370:    Våstauksenå kysymykseen .esitän kunnioit-        valtion tulojen väheneminen on enintään 19
12371: t-aen seuraavaa:                                    miljoonaa markkaa. Valtioneuvosto on peri-
12372:    Kysymyksessä tark{)itettaneen Rovaniemen         aatepäätöksessään edellyttänyt, että omarahoi-
12373: kaupungin      omistamien      aravavuokratalojen   tusosuudelle laskettu korko ei .Jykkäysaikana
12374: vuokrankorotuksia, joihin on haettu lupaa           eräänny maksettavaksi ja että voimassa olevien
12375: asuntohallitukselta. Vuokriin esitetyn 2,50 mk/     säännösten mahdollistama vuokrien tasaus sa-
12376: m2/kk korotuksen jälkeen olisivat uudet vuok-       man omistajan eri aikoina valmistuneissa vuok-
12377: rat 11,86-12,80 mk/m2/kk.                           rataloissa on tehty.
12378:    Kyseessä olevissa taloissa on vuoden 1974           Kyseessä olevassa tapauksessa korkojen ja
12379: jälkeen tätä ennen korotettu vuokria vain ker-      lyhennysten täysimääräinen lykkääminen alen-
12380: ran, vuonna 1978. Harvoin toteutettuina koro-       taisi vuokrankorotustarvetta lainoi tusvuodesta
12381: tusten markkamäärät nousevat suuriksi. Tämän        riippuen 0,80-1,50 mk/m2/kk.
12382: vuoksi asuntoha1litus onkin suositellut vuosit-        H'akemuksia käsiteltäessä tullaan ·erä eräitä
12383: tain tapahtuvaa vuokrien tarkistamista. Asun-       tutkimaan, onko perusteita 2,50 markan neliö-
12384: tohallituksessa on myös valmisteilla uusi vudk-     vudkran korotukseen. Mikäli laskelmat osoitta-
12385: rantarkistusjärjestelmä, jossa vuokrat tarkistet-   vat edelJä mainitun tai, kuten hakija on laskel-
12386: taisiin säännöllis.esti kerran vuodessa tilinpää-   missaan päätynyt, jopa sitä suuremman korotus-
12387: tösilmoituksen perusteella.                         tarpeen perusteHuksi, tulee voimassa olevien
12388:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on          vuokranmääräytymisperusteiden mukaan koro-
12389: osoitettu asuntolainojen korko- ja lyhennys-        tukset vahvistaa sanottuun markkamäärään asti.
12390: maksujen suorittamisesta lykkäystä 60 miljoo-       Enimmäiskorotuksen jälkeen ei nykyisten vuok-
12391: naan markkaan nousevan lainamäärän osalta           ranmääräytymisperusteiden mukaan vuokraa
12392: siten, että tästä aiheutuva valtion korko- ja       saa nostaa vuoden sisällä.
12393: lyhennystulojen väheneminen on yhteensä enin-
12394:      Helsing,issä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
12395: 
12396:                                                                 Si'Säasi:ai:nminilsteri Eino Uusitalo
12397:                                                N:o 78                                               3
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12403: 
12404:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         befogenhet att bevi1ja aravabelånade hyreshus
12405: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        anstånd med erläggande av räntor och amorte-
12406: av den 15 februari 1980 tili vederbörande med-       ringar på statens bostadsiån utökas så, att an-
12407: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande      stånd kunde bevilj-as alla sådana hyreshus, i
12408: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-          vilka hyran eljest väsentligt överskrider den
12409: mål nr 78:                                           för erhållande av bostadsbidrag godtagbara
12410:                                                      hyresnivån. I enlighet med detta har man för
12411:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       avsikt att i första tillä:ggsbudgeten för inne-
12412:        ta för att hindra de av stadsstyrelsen i      varande år justera statsförsla:get för år 1980
12413:        Rovaniemi i stadens hyreshus planerade        så, att a:nstånd med amorteringar på bostadslån
12414:        hyreshöjningarna om 2,50 mk/m2 ?              kunde beviljas beträtfande 1ånebelopp som upp-
12415:                                                      går tili högst 360 milj. mk så, att den minsk-
12416:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        ning av statens intäkter ,som detta förorsakar
12417: samt anföra fö1jande:                                uppgår högst tili 19 milj. mk. I sitt princip-
12418:    I spörsmålet torde avses hyreshöjningarna i       bes1ut förutsätter statsrådet, att den ränta som
12419: de av Rovaniemi stad ägda aravabe1ånade hy-          beräknats på självfinansieringsandelen inte för-
12420: reshus'en. Angående dessa förhöjningar har an-       faHer tili betalning under anståndst[den och
12421: hålHts om bostadsstyrelsens tillstånd. Efter den     att den hyresut}ämning utförts, som enligt
12422: föres1agna hyresförhöjningen om 2,50 mk/m2/          gällande stadganden är möjlig att verkställa
12423: månad skulle de nya hyrorna utgöra 11,86-            i hyreshus som uppförts under olika tider och
12424: 12,80 mk/m2/månad.                                   som har samma ägare.
12425:    Dessförinnan höjdes hywrna i dessa hus år            Anstånd med räntor och amorteringar tili
12426: 1978, vi,1ket var den första förhöjningen sedan      fullt belopp skulle i detta faU minska behovet
12427: år 1974. På grund av sällan verkställda för-         av hyresförhöjningar med 0,80-1,50 mk/m2/
12428: höjningar är maåbeloppen höga. Bostadssty-           månad, beroende på be1åningsåret.
12429: relsen har där.för rekommenderat en årligen             I samband med behandlingen av ansökning-
12430: verkstäUd justering av hyrorna. Bostadsstyrel-       arna kommer man i fråga om varje enskilt
12431: sen bereder även ett nytt system för hyres-          belopp att undersöka, om det föreligger an1ed-
12432: justeringen, enligt vilket hyrorna justeras regel-   ning tili en hyresförhöjning om 2,50 mk/m2 •
12433: bundet en gång i året på grundva1en av bok-          Om det framgår av kalky1erna, att ovan nämn-
12434: s1utsrapporten.                                      da förhöjningsbehov, eller, som sökanden i sina
12435:    I statsförs1aget för innevarande år har an-       kalky1er har kommit tiH, rentav ett större för-
12436: stånd beviljats med erläggande av räntor och         höjningsbehov är motiverat, skall förhöjningar-
12437: amorteringar beträHande 1ånebelopp som upp-          na enligt gäHande bestämningsgrunder för hy-
12438: går tili 60 milj. mk så, att den minskning av        ror fastställas till sagda markbe1opp. Enligt
12439: statens ränt~e- och amorteringsintäkter som          gällande bestämningsgrunder för hyror får hy-
12440: dletta medför sammanla;gt uppgår tiU högst 2         rorna efter maximiförhöjningen inte höjas inom
12441: milj. mk. Statsrådet fattade 28. 12. 1979 ett        ett år.
12442: prinoipbeslut, en1igt vilket bostadsstyrelsens
12443:      Helsingfors den 20 mars 1980.
12444: 
12445:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
12446:                                              1980 vp.
12447: 
12448: Kirjallinen kysymys n:o 79.
12449: 
12450: 
12451: 
12452: 
12453:                                 Valo: Liikevaihtoveron veronkantopalkkion maksamisesta.
12454: 
12455: 
12456:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12457: 
12458:    Liikevaihtoverolain 70 §:n mukaan verovel-      omaavilla, olisi perusteltua maksaa myös heille
12459: vollisella, jonka myynnin verotusarvo kalenteri-   tuo kantopalkkion enimmäismäärä 1 500 mark-
12460: vuodelta on enintään miljoona markkaa, on          kaa.
12461: oikeus saada veronkantopalkkiona kultakin ka-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
12462: lenterivuodelta kaksi sadalta suorittamiensa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
12463: verojen yhteismäärästä, kuitenkin vähintään 20     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12464: markkaa ja enintään 1 500 markkaa.                 vaksi seuraavan kysymyksen:
12465:    Mutta sellaiset verovelvolliset, joiden myyn-
12466: nin verotusarvo ylittää miljoonan markan rajan,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12467: eivät saa veronkantopalkkiota lainkaan. Eivät              ryhtyä saattaakseen liikevaihtoverotuk-
12468: siis edes tuota edellä mainittua enintään 1 500            sen veronkantopalkkion osalta oikeu-.
12469: markkaa.                                                   denmukaiseksi siten, että kaikille vero-
12470:    Kun kuitenkin myös näillä verovelvollisilla,            velvollisille, myynnin verotusarvosta
12471: joiden myynnin verotusarvo siis ylittää miljoo-            riippumatta, maksetaan veronkantopalk-
12472: na markkaa, on liikevaihtoveron tilityksessä               kiona liikevaihtoverolain 70 §:n mukai-
12473: aivan samanlaiset vaivat ja kustannukset, jopa             sesti enintään 1 500 markkaa?
12474: suuremmatkin kuin vähäisemmän verotusarvon
12475:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12476: 
12477:                                            Tauno Valo
12478: 
12479: 
12480: 
12481: 
12482: 0880002679
12483: 2                                              1980 vp.
12484: 
12485: 
12486: 
12487: 
12488:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12489: 
12490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        piiri määrittämään uudelleen. Tämä määrittely
12491: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pyrittiin suorittamaan siten, että suurin osa
12492: olette 15 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            aikaisemmista vähittäisverovelvollisista edelleen-
12493: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kin saisi veronkantopalkkiota, kun taas lähinnä
12494: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         valmistustoimintaa ja tukkukauppaa harjoitta-
12495: edustaja Valon näln kuuluvasta kirjallisesta          vat liikkeet jäisivät veronkantopalkkion saajien
12496: kysymyksestä n:o 79:                                  piirin ulkopuolelle. Verotusteknisistä syistä
12497:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        katsottiin tarkoituksenmubisimmaksi asettaa
12498:        ryhtyä saattaakseen liikevaihtoverotuk-        veronkantopalkkion maksamisen kriteeriksi
12499:        sen veronkantopalkkion osalta oikeu-           myynnin verotusarvo vuodessa. Liikevaihtove-
12500:        denmukaiseksi siten, että kaikille vero-       rolain 70 § :n mukaan maksetaan veronkanto-
12501:        velvollisille, myynnin verotusarvosta          palkkiota nykyisin sellaiselle verovelvolliselle,
12502:        riippumatta, maksetaan veronkantopalk-         jonka myynnin verotusarvo on enintään mil-
12503:        kiona liikevaihtoverolain 70 § :n mukai-       joona markkaa vuodessa. Kantopalkkion määrä
12504:        sesti enintään 1 500 markkaa?                  on 2 prosenttia verovelvollisen oma-aloitteisesti
12505:                                                       valtiolle tilittämien verojen yhteismäärästä,
12506:                                                       kuitenkin enintään 1 500 markkaa. Uutta sään-
12507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nöstä on sovellettu vuoden 1978 alusta lukien.
12508: vasti seuraavaa:                                         Veronkantopalkkion saantiin oikeutettujen
12509:    Ennen nykyisen liikevaihtoverolain säätämis-       verovelvollisten piirin rajaaminen enintään mil-
12510: tä olivat liikevaihtoverovelvollisia pääsääntöi-      joonan markan määräisen vuotuisen myynnin
12511: sesti vain teolliset ja muut tuotannolliset liik-     verotusarvon perusteella on käytännössä todet-
12512: keet sekä työliikkeet. Nykyisen liikevaihtovero-      tu johtaneen siihen, että palkkiota on voitu,
12513: lain voimaantulon yhteydessä vuonna 1964 ve-          kuten on ollut tarkoituskin, maksaa likipitäen
12514: rovelvollisten piiri laajeni siten, että myös var-    samoille verovelvollisille kuin ennen 1. 7. 1978
12515: sinaisen vähittäiskauppatoiminnan harjoittajat        tapahtunutta muutosta eli vähittäiskauppapor-
12516: tulivat verovelvollisiksi. Verovelvolliset jaettiin   taalle. Eräät laajassa mitassa vähittäiskauppaa
12517: tuolloin kahteen ryhmään. Tukkuverovelvollisia        harjoittavat verovelvolliset ovat myynnin vero-
12518: olivat lähinnä tavaran valmistustoimintaa ja ta-      tusarvolle säädetystä ylärajasta johtuen kuiten-
12519: varan myyntiä jälleenmyyjille harjoittavat liik-      kin jääneet kantopalkkiota vaille. Kantopalk-
12520: keet. Muut verovelvolliset olivat vähittäisvero-      kion piiriin taas ovat toisaalta päässeet eräät
12521: velvollisia.                                          sellaiset aikaisemmat tukkuverovelvolliset, joi-
12522:    Veron keräämisestä kuluttajilta ja sen edel-       den valmistustoiminta ei ole kovin laajamittais-
12523: leen tilittämisestä valtiolle aiheutuvien ylimää-     ta tai joilla myynnin verotusarvo ulkomaille
12524: räisten hallinnollisten kulujen korvaamiseksi         myynnin tai vähennyskelpoisten ostojen joh-
12525: verovelvollisten piiriin saatetuille vähittäiskaup-   dosta on kokonaisliikevaihtoon nähden ollut
12526: piaille katsottiin kohtuulliseksi maksaa valtion      normaalia vähäisempi. Se, että nykyinen veron-
12527: varoista veronkantopalkkiota. Oikeus veron-           kantopalkkiota koskeva säännös eräissä rajata-
12528: kantopalkkion saamiseen oli siis aluksi vain          pauksissa asettaa samanlaista ja samassa laajuu-
12529: vähi ttäisverovelvollisilla.                          dessa toimintaa harjoittavat liikevaihtoverovel-
12530:    Heinäkuun 1 päivästä 1978 lukien poistettiin       volliset erilaiseen asemaan kantopalkkion saa-
12531: verovelvollisten jako tukku- ja vähittäisverovel-     misen suhteen, ei kuitenkaan ole niin suuri
12532: vollisiin. Tämän vuoksi jouduttiin myös veron-        epäkohta, että sen poistamiseksi veronkanto-
12533: kantopalkkioon oikeutettujen verovelvollisten         palkkion maksamisesta kokonaan olisi luovut-
12534:                                              N:o 79                                               3
12535: 
12536: tava tai että palkkiota olisi ryhdyttävä maksa-    ti, taikka palkkion maksaminen verotukseen
12537: maan myös mittavan liikevaihdon omaavalle          liittyvien tehtävien hoitamisesta kaikille liike-
12538: tukkuportaalle. On nimittäin otettava huo-         vaihtoverovelvollisille, mutta ei esim. tulovero-
12539: mioon, että veronkantopalkkioon oikeutettujen      tai ennakonpidätykseen verovelvollisille, koet-
12540: piirin aikaisempi rajaaminen vain vähittäisve-     taisiin monilla tahoilla nykyistäkin palkkiojär-
12541: rovelvollisiin aiheutti samanlaisia epäoikeuden-   jestelmää epäoikeudenmukaisempana. Tämän
12542: mukaisuuksia yhtä suuren liikevaihdon omaa-        vuoksi veronkantopalkkiojärjestelmän muutta-
12543: vien tukku- ja vähittäisverovelvollisten kesken.   minen kysymyksessä tarkoitetulla tavalla kaik-
12544: Veronkantopalkkion poistaminen kaikilta ve-        kia liikevaihtoverovelvollisia koskevaksi ei ole
12545: rovelvollisilta, kuten liikevaihtoverokomitea      perusteltua.
12546: mietinnössään (1969: B 35) vuodelta 1969 esit-
12547:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1980.
12548: 
12549:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
12550: 4                                           1980 vp.
12551: 
12552: 
12553: 
12554: 
12555:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12556: 
12557:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       diga. Av denna anledning måste man också
12558: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-      förnya definitionen av vilka skattskyldiga som
12559: se av den 15 februari 1980 till vederbörande       var berättigade tili arvode för skatteuppbörden.
12560: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     Man strävade att göra denna definition sådan,
12561: jande av riksdagsman Valo undertecknade            att största delen av de tidigare minutskattskyl-
12562: spörsmål nr 79:                                    diga fortfarande skulle få arvode för skatte-
12563:                                                    uppbörden, då åter de rörelser som närmast
12564:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          idkade produktionsverksarohet och partihandel
12565:        vidta för att göra omsättningsbeskatt-      inte skulle höra till dem som erhöll arvode för
12566:        ningen rättvis i fråga om arvoden för       skatteuppbörden. Av skattetekniska skäl ansågs
12567:        skatteuppbörden, så att åt alla skatt-      d.et mest ändamålsenligt att som kriterium för
12568:        skyldiga, oberoende av försäljningens       utbetalning av arvode för skatteuppbörden upp-
12569:        beskattningsvärde, erläggs arvode för       ställa försä-ljningens beskattningsvärde per år.
12570:        skatteuppbörden i enlighet med 70 §         Enligt 70 § lagen angående omsättningsskatt
12571:        lagen angående omsättningsskatt, dvs.       erläggs nu arvode för skatteuppbörden åt så-
12572:        högst 1 500 mk?                             dana skattskyldiga, vars försäljning under ka-
12573:                                                    lenderåret har ett beskattningsvärde av högst
12574:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      en miljon mark. Arvodet utgör två procent
12575: samt anföra följande:                              av det sammanlagda beloppet av de skatter
12576:    Innan den nuvarande lagen angående om-          som den skattskyldige självmant har redovisat
12577: sättningsskatt stiftades var i regel endast in-    till staten, dock högst 1 500 mk. Detta nya
12578: dustriell eller annan rörelse som idkade pro-      stadgande har tillämpats från ingången av år
12579: duktionsverksamhet samt arbetsrörelse omsätt-      1978.
12580: ningsskattskyldig. I samband med att den nu-           Att kretsen av de skattskyldiga som är be-
12581: varande lagen angående omsättningsskatt trädde     rättigade tili arvode för skatteuppbörden har
12582: i kraft år 1964 utvidgades kretsen av skattskyl-   begränsats utgående från en försäljning tili ett
12583: diga så, att även de som idkade egentlig           beskattningsvärde av högst en miljon mark i
12584: minuthandelsverksamhet blev skattskyldiga. De      året har i praktiken konstaterats ha lett tili att
12585: skattskyldiga indelades då i två grupper. Parti-   arvode, såsom avsikten var, har kunnat betalas
12586: skattskyldiga var närmast de rörelser som pro-     tili i stort sett samma skattskyldiga som före
12587: ducerade varor och sålde varor tili återförsäl-    ändringen av 1. 7. 1978, dvs. till minuthandels-
12588: jare. De övriga skattskyldiga var minutskatt-      nivån. Vissa skattskyldiga som bedriver minut-
12589: skyldiga.                                          handel i stor skala har dock på grund av den
12590:    Det ansågs skäligt att åt de minutförsäljare    fastslagna övre gränsen för försäljningens be-
12591: som blivit skattskyldiga av statens medel er-      skattningsvärde blivit utan arvode för uppbör-
12592: lägga ett arvode för skatteuppbörden för att       den. Arvode för uppbörden har å andra sidan
12593: ersätta de extra administrativa kostnader, som     kommit att utbetalas åt vissa sådana tidigare
12594: skattens insamlande av konsumenterna och           partiskattskyldiga, vilkas produktionsverksam-
12595:  redovisningen av den till staten förorsakade.     het inte är särskilt omfattande eller för vilka
12596: Till en början var det alltså endast de minut-     beskattningsvärdet av försäljningen på grund
12597: skattskyldiga som var berättigade tili arvode      av försäljning till utlandet ellet avdragbara
12598: för skatteuppbörden.                               inköp har varit lägre än normalt i förhållande
12599:    Från den 1 juli 1978 slopades indelningen       tili den totala omsättningen. Det faktum, att
12600: av de skattskyldiga i parti- och minutskattskyl-   det nuvarande stadgandet om arvode för
12601:                                               N:o 79                                               5
12602: 
12603: skatteuppbörd i vissa gtänsfall fötsättet om-       bötden slopades föt alla skattskyldiga, såsom
12604: sättningsskattskyldiga som idkat liknande tötel-    omsättningsskattekommiw!n föreslog i sitt be-
12605: se i samma omfattning i olika ställning vad         tänkande av åt 1969 (1969: B 35), ellet om
12606: bettäffat atvodet för skatteuppbötden, ät dock      alla omsättningsskattskyldiga fick atvode för
12607: inte ett så stott missföthållande, att man föt      handhavande av uppgifter i anslutning tili be-
12608: att helt avlägsna det botde avstå från att betala   skattningen, men inte t. ex. de som är skyldiga
12609: atvode ellet bötja betala atvoden också på          att göta innehållning på inkomstskatt eller för-
12610: pattihandelsnivå, dät omsättningen ät omfat-        skottsinnehållning, skulle detta på många håll
12611: tande. Det böt nämligen beaktas, att då de          uppfattas som ännu mer otättvist än det nuva-
12612: som vat betättigade tili atvode föt skatteupp-      rande systemet med atvoden. På grund härav
12613: bötden tidigate begtänsades endast tili minut-      ät det inte motiverat att ändta systemet med
12614: skattskyldiga, en likadan otättvisa uppstod         arvoden för skatteuppbörden på det sätt som
12615: mellan patti- och minutskattskyldiga med lika       föreslås i spörsmålet så, att det skulle gälla
12616: stot omsättning. Om atvodet föt skatteupp-          alla omsättningsskattskyldiga.
12617:      Helsingfors den 18 mats 1980.
12618: 
12619:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
12620: 
12621: 
12622: 
12623: 
12624: 0880002679
12625: 1
12626: 1
12627:  1
12628:   1
12629:   1
12630:    1
12631:     1
12632:     1
12633:      1
12634:       1
12635:       1
12636:        1
12637:         1
12638:         1
12639:          1
12640:           1
12641:           1
12642:            1
12643:             1
12644:             1
12645:              1
12646:               1
12647:               1
12648:                1
12649:                 1
12650:                 1
12651:                  1
12652:                   1
12653:                   1
12654:                                             1980 vp.
12655: 
12656: Kirjallinen kysymys n:o 80.
12657: 
12658: 
12659: 
12660: 
12661:                                 Anna-Liisa Jokinen ym.: Lennätinlaitoben henkilökunnan vähäi-
12662:                                    syydestä johtuvista epäkohdista.
12663: 
12664: 
12665:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
12666: 
12667:    Onko hallitus tietoinen ja mihin toimenpitei-   työntekijöiden sairaus- tai muiden esteiden sat-
12668: siin hallitus aikoo ryhtyä sen valitettavan ti-    tuessa ole saatavissa tilapäisapua, mikä sekin
12669: lanteen johdosta, joka on syntynyt lennätinlai-    osaltaan heikentää lennätinpalvelujen saantia.
12670: toksessa johtuen siitä, että henkilökunta on vä-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12671: hennetty minimiin? Henkilökunnan vähentämi-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
12672: sestä minimiin aiheutuu lennätinpalvelujen         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12673: ruuhkautuminen. Asiakkaat joutuvat jonotta-        raavan kysymyksen:
12674: maan hyvin pitkiä aikoja ja yhteyden saaminen
12675: puhelimitse lennätinlaitokseen on melkein mah-               Onko Hallitus tietoinen, että lennä-
12676: dotonta. Useassa tapauksessa jopa monen tun-              tinlaitoksen henkilökunnan vähyys on
12677: nin yhtämittainen yritys ei tuota tulosta. Eri-           johtanut siihen, että lennätinpalvelujen
12678: tyisen vaikeita ovat perjantaipäivät, sillä sil-          saanti viivästyy kohtuuttomasti, ja
12679: loin viikonloppuvapaan johdosta lennätinpalve-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12680: luja käytetään runsaimmin.                                ryhtyä asiantilan kiireellisesti korjaami-
12681:    Varahenkilökunnan puuttuessa kokonaan ei               seksi?
12682:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1980.
12683: 
12684:          Anna-Liisa Jokinen            E.-]. Tennilä                Sten Söderström
12685: 
12686: 
12687: 
12688: 
12689: 0888000279N
12690: 2                                            1980 vp.
12691: 
12692: 
12693: 
12694: 
12695:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
12696: 
12697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paikkoja on 24. Henkilökuntaan kuuluu palve-
12698: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       luyksikön esimies, 3 vuoroesimiestä, 42 päivys-
12699: olette 15 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          tyshenkilöä ja 6 osa-aika-apulaista.
12700: kirjeenne n:o 173 ohella toimittanut valtioneu-        Valitukset ovat aiheutuneet yleensä liian pit-
12701: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        kistä vastausajoista. Syynä tähän on mm. jano-
12702: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin          tusjärjestelmän puuttuminen, joten tilaajia ei
12703: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 80:       voida palvella saapumisjärjestyksessä eikä aika-
12704:                                                     valvonnalla voida katkaista ylipitkiä odotus-
12705:           Onko Hallitus tietoinen, että lennä-      aikoja.
12706:        tinlaitoksen henkilökunnan vähyys on            Helsingin 021-palvelun tehostamista on tut-
12707:        johtanut siihen, että lennätinpalvelujen     kittu viimeksi vuoden 1979 aikana ja palvelu-
12708:        saanti viivästyy kohtuuttomasti, ja          kohteeseen tehdään eräitä teknillisiä muutok-
12709:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sia, jotka tulevat huomattavasti parantamaan
12710:        ryhtyä asiantilan kiireellisesti korjaami-   nykyistä palvelutasoa. Ruuhkatilanteiden ke-
12711:        seksi?                                       ventämiseksi muutetaan nykyistä käytäntöä Hel-
12712:                                                     singin lennättimen ja sen päätetoimipaikkojen
12713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       välisessä sähkeiden välittämisessä puhelimitse.
12714: vasti seuraavaa:                                       Myös henkilökunta- ja vuorojärjestelyin py-
12715:    Kysymyksessä mainitut lennätinhenkilöstön        ritään parantamaan ruuhka-aikojen palveluta-
12716: vähyydestä johtuvat epäkohdat tarkoittanevat        soa, mutta lopullinen parannus saadaan aikaan
12717: lähinnä Helsingin lennätinpalvelukeskuksen ns.      vasta sitten, kun uuden palvelukeskuksen raken-
12718: 021-palveluosaston ( sähkeiden vastaanotto pu-      taminen Helsinkiin toteutuu vuosina 1982-
12719: helimitse) toiminnassa ilmenneitä häiriöitä.        1984, jolloin 021 :een saadaan ajanmukainen jo-
12720: Ko. palveluosaston käytössä on nykyisin 20 si-      notusjärjestelmä.
12721: sääntulevaa ja 4 ulosmenevää yhteyttä. Vastaus-
12722:      Helsingissä maaliskuun 18 päivänä 1980.
12723: 
12724:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
12725:                                                 N:o 80                                               3
12726: 
12727: 
12728: 
12729: 
12730:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12731: 
12732:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           enhetens personai tillhör en föreståndare, tre
12733: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-             turföreståndare, 42 dejourneringspersoner och
12734: veise nr 173 av den 15 februari 1980 tili ve-         6 korttidsbiträden.
12735: derbörande mediem av statsrådet översänt en              Besvären har i allmänhet föranletts av för
12736: avskrift av följande av riksdagsman Anna-Liisa        Iånga svarstider. Otsaken tili detta har varit
12737: Jokinen m.fl. undertecknade spörsmål nr 80:           bl.a. bristen på ett kösystem, på grund av vilket
12738:                                                       beställarna inte kan betjänas enligt ankomst-
12739:           Är Regeringen medveten om att               ordningen och överlånga väntetider inte hel-
12740:        bristen på personai i telegrafverket har       ler kan avbrytas.
12741:        lett tili, att telegraftjänsternas erhållan-      Effektiveringen av Helsingfors 021-tjänst
12742:        de blir orimligt fördröjt, och                 har undersökts senast under året 1979 och
12743:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        några tekniska förändringar kommer att ut-
12744:        taga för brådskande korrigering av             föras på tjänsteobjektet, vilket avsevärt kom-
12745:        Iäget?                                         mer att förbättra den nuvarande servicenivån.
12746:                                                       För att underlätta ruschsituationerna kommer
12747:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          man att förändra den nuvarande praktiken i
12748: samt anföra följande:                                 telegramförmedlingen per telefon mellan Hel-
12749:   De i spörsmåiet nämnda av bristen på tele-          singfors telegraf och dess ändpunktsställen.
12750: grafpersonal förorsakade oiägenheterna torde             Man försöker också att höja ruschtidernas
12751: avse de :rubbningar som framträtt närmast i           servicenivå med personal- och turarrangemang,
12752: verksamheten av Helsingfors telegraftjänste-          men en slutlig förbättring kan först ernås när
12753: centrais så kallade 021-tjänsteavdelning ( teie-      den nya tjänstecentralen kommer att byggas i
12754: grammottagning per telefon). Tili ifrågavaran-        Helsingfors under åren 1982-1984 i vilket
12755: de tjänsteavdelningens förfogande står för när-       sammanhang man kommer att få ett modernt
12756: varande 20 inkommande och 4 utgående för-             kösystem.
12757: bindelser. Det finns 24 svarspiatser. Tili tjänste-
12758:       Helsingfors den 18 mars 1980.
12759: 
12760:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
12761:                                               1980 vp.
12762: 
12763: Kirjallinen kysymys n:o 81.
12764: 
12765: 
12766: 
12767: 
12768:                                   Pelttari ym.: Polttoturpeen riittämättömyydestä.
12769: 
12770: 
12771:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12772: 
12773:    Ulkomaisen energiaraaka-aineen hinnan voi-        seuraus, että pitkällä tähtäimellä yksityisen ku-
12774: makkaan nousun ja sen saatavuuden epävar-            luttajan usko kotimaisten polttoaineiden saata-
12775: muuden lisäännyttyä on maassamme viime vuo-          vuuteen ja käyttövarmuuteen heikkenee. Ly-
12776: sina pyritty lisäämään kotimaisten raaka-ainei-      hyellä aikavälillähän suurimman vahingon kärsii
12777: den käyttöä energiantuotannossa. Erityisesti vi-     uudenlaiseen tekniikkaan luottanut, virheinves-
12778: ranomaiset ovat kehittäneet polttoturpeen hy-        toinnin suorittanut yksityinen kuluttaja.
12779: väksikäytön mahdollisuuksia ja ovat samalla             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
12780: kehottaneet myös yksityisiä kuluttajia muutta-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm•
12781: maan lämmityskattilansa polttoturpeella toimi-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
12782: viksi.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12783:    Yksityiset ihmiset ovat hyvin lähteneet mu-
12784: kaan hyödyntämään kotimaista pohtoturvetta                     Onko Hallitus tietoinen, että poltto-
12785: talojensa lämmityksessä, mutta nyttemmin on                 turpeen valmistamiseksi perustetut tuo-
12786: ilmennyt huomattavia vaikeuksia. Valtion polt-              tantoyksiköt eivät pysty tyydyttämään
12787: toainekeskuksen tuotantokapasiteetti ei riitä               tämänhetkistäkään polttoturpeen kysyn-
12788: tyydyttämään läheskään kaikkien turpeenkäyt-                tää, mistä on nimenomaan yksityisille
12789: täjien tarpeita. Kun etusijalle asetettaville suu-          kuluttajille aiheutunut huomattavia ku-
12790: remmille yksiköille on toimitettu niiden tarvit-            luja ja hankaluuksia, ja jos on,
12791: sema polttoturve, on yksityisille pienemmille                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12792: asiakkaille jouduttu ilmoittamaan, ettei pohto-             ryhtyä polttoturpeen riittävän tuotan-
12793: turvetta ole riittävästi saatavissa. Tästä on ko-           non pikaiseksi järjestämiseksi?
12794: konaisuuden kannalta se erittäin arveluttava
12795:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
12796: 
12797:                Matti Pelttari                                    Toivo Mäkynen
12798:                Pekka Löyttyniemi                                 Ben Zyskowicz
12799: 
12800: 
12801: 
12802: 
12803: 088000255W
12804: 2                                             1980 vp.
12805: 
12806: 
12807: 
12808: 
12809:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12810: 
12811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ei luonnonolosuhteista johtuen voida nostaa, ke-
12812: mainitussa tarkoituks<essa Te, Herra Puhemies,      vyen polttoöljyn hinta nousi vielä kahdesti.
12813: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn             Valtion polttoainekeskus ei näin ollen ole
12814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        voinut varautua huolehtimaan sellaisesta pala-
12815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       turpeen pienkulutuksesta, josta kuluttaja ei ole
12816: edustaja Matti Pelttarin ym. näin kuuluvasta        sopinut Vapon kanssa etukäteen. Vapo on jou-
12817: kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:                  tunut tinkimään myös omasta palaturpeen käy-
12818:                                                     töstään koksausyksiköllään Peräseinäjoella. Lai-
12819:           Onko Hallitus tietoinen, että poltto-     toksen kesäseisokki pidetäänkin tästä syystä jo
12820:        turpeen valmistamiseksi perustetut tuo-      huhtikuussa.
12821:        tantoyksiköt eivät pysty tyydyttämään           Turvebrikettiä on tuotettu tähän asti ainoas-
12822:        tämänhetkistäkään polttoturpeen kysyn-       taan Peräseinäjoella. Brikettituotannon raaka-
12823:        tää, mistä on nimenomaan yksityisille        aine ko. yksiköss,ä on koksausprosessista tuleva
12824:        kuluttajille aiheutunut huomattavia ku-      kuiva jätepöly ja siihen sekoitettava normaali-
12825:        luja ja hankaluuksia, ja jos on,             kostea jyrsinturve. Koksausprosessin raaka-
12826:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      aineena on palaturve, joten sen loppuminen on
12827:        ryhtyä polttoturpeen riittävän tuotan-       lopettanut myös turvebriketin tuotannon, koska
12828:        non pikaiseksi järjestämiseksi?              Peräseinäjoella ei ole erillisiä jyrsinturpeen kui-
12829:                                                     vauslaitteita.
12830:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           V apolle valmistuu toukokuussa Ilomantsiin
12831:    Valtion polttoainekeskus tuottaa energiakäyt-    jyrsinturpeen käyttöön perustuva kapasiteetil-
12832: töön jyrsinturvetta, palaturvetta ja turvebriket-   taan 35 000-50 000 t/v suuruinen yksikkö.
12833: tiä. Palaturpeen ja turvebriketin talven aikana     Peräseinäjoen ja Ilomantsin yhteinen tuotanto
12834: voimakkaasti kasvanut kysyntä on aiheutunut         noussee tasolle 70 000-85 000 t/v, joten bri-
12835: kevyen polttoöljyn vuoden sisällä neljä kertaa      ketin tarjonta nousee huomattavasti kuluvan
12836: nousseesta hinnasta hinnannousun ollessa yh-        lämmityskauden       tuotannosta.       Kiuruveden
12837: teensä lähes 50 %. Erityisesti äskettäinen hel-     35 000-50 000 t/v briketöintiyksikön raken-
12838: mikuun 13. päivän korotus oli varsin tuntuva.       taminen käynnistyy kesällä.
12839: Kevyen polttoöljyn hinnannousut tapahtuivat            Vapo on tulevana kesänä varautunut nosta-
12840: seuraavina ajankohtina: 7. 6., 18. 8., 1. 12.       maan palaturpeen tuotantoa huomattavasti ensi
12841: 1979 ja 13. 2. 1980. Palaturpeen tuotanto ta-       lämmityskauden kasvavaa kysyntää vastaavasti.
12842: pahtuu yksinomaan kesäkuukausina. Kesäkuun          Palaturpeen uusien kuluttajien on kuitenkin
12843: alun hinnankorotus oli vielä melko vähäinen,        syytä olla yhteydessä Vapon turvepiireihin var-
12844: joten aihetta palaturpeen tuotantotavoitteen        mistaakseen pohtoaineensa saannin ensi lämmi-
12845: nostamiseen ei merkittävämmin ollut. Heinä-         tyskautena. Tämän yhteydenoton tulisi tapah-
12846: kuun tuotanto-olosuhteet osoittautuivat pala-       tua ennen tuotantokauden alkua, jotta palatur-
12847: turneen päätuotantoalueella, Pohjanmaalla, eri-     peen tuotantotavoitteita tarpeen mukaan voi-
12848: tyisen huonoiksi ja monin paikoin saatiin korja-    daan vielä tarkistaa V apossa.
12849: tuksi ainoastaan yksi palaturvesato normaalisti        Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-
12850: saatavan kahden, parhaimmillaan kolmenkin           ton kahden vuoden takainen periaate siitä, että
12851: satokerran sijasta. Kun kevyen polttoöljyn hin-     kotimaista polttoainetta käyttävissä kiinteistö-
12852: ta 18. 8. 1979 nousi edelleen, oli tuotantokausi    ja aluelämmityskattiloissa tulisi voida polttaa
12853: jo ohi. Talvikauden aikana, jolloin palaturvetta    s,ekä palaturvetta että polttohaketta, on edel-
12854:                                              N:o 81                                               3
12855: 
12856: leen syytä pitää mielessä. Tällöin jomman kum-     ns. turvepuristeen tuotanto- ja polttotekniik-
12857: man polttoaineen saantivaikeudet eivät johda       kaa. Tämän turvejalasteen soveltuvuus pienkat-
12858: siihen, että varapolttoaineena joudutaan käyttä-   tilapolttoaineeksi on ilmeisen hyvä, mutta sen
12859: mään kallista polttoöljyä.                         jakelu- ja automaattiseen syöttötekniikkaan jou-
12860:    Jyrsinturpeesta ei ole ollut pulaa viime ke-    dutaan vielä varaamaan kehityspanosta.
12861: sän huonoista tuotanto-olosuhteista huolimatta.       Valtion polttoainekeskuksen mahdollisuudet
12862: Kuluvan lämmityskauden jyrsinturvetoimituk-        vastata voimakkaasti kasvavan kysynnän tyy-
12863: set on pystytty turvaamaan ylivuotisilla var-      dyttämiseen ovat lyhyellä tähtäyksellä hyvät,
12864: muusvarastoilla. Näiden varastojen taso painuu     edellyttäen, että laitoksen rahoitus- ja henki-
12865: kuitenkin melko alhaiseksi, joten tulevan kesän    löresurssitarpeista huolehditaan. Tilanteeseen
12866: sääolosuhteet ovat merkityksellisiä lämmitys-      on kuitenkin paikallisia poikkeuksia olemassa.
12867: kauden 1980/81 toimitusten turvaamiseksi ja        Erityisen keskeinen kysymys on soiden riittä-
12868: erityisesti varmuusvarastojen tason palauttami-    vä saanti Valtion polttoainekeskuksen käyttöön.
12869: seksi riittävän korkeaksi.                         On ilmeistä, että Vapon tulee huomattavasti
12870:    Valtion polttoainekeskus on merkittävästi       lisätä vapaaehtoisiin kauppoihin ja vuokrauk-
12871: laajentamassa toimintaansa lähinnä jyrsintur-      seen perustuvaa soiden hankintaa sekä saada
12872: peen, mutta myös pienkattilakäyttöön soveltu-      turpeen nosto-oikeus nykyistä merkittävästi
12873: vien palaturpeen ja briketin tuottamiseksi.        suuremmalle osalle metsähallituksen hallussa
12874: Energiaosaston rahoituksella kehitellään myös      olevista soista.
12875:      Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1980.
12876: 
12877:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
12878: 4                                            1980 vp.
12879: 
12880: 
12881: 
12882: 
12883:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12884: 
12885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1979 var produktionssäsongen redan över. Un-
12886: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           der vintersä:songen, då stycketorv inte kan tas
12887: velse av den 19 februari 1980, tili vederbö-        upp på grund av naturförhållandena, steg pri-
12888: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        set på lätt brännolja ytterligare två gånger.
12889: av följande av riksdagsman Matti Pelttari m. fl.        Statens bränslecentral har således inte kun-
12890: undertecknade skriftliga spörsmål nr 81:            nat bereda sig på sådan mindre stycketorvs-
12891:                                                     förbrukning, varom konsumenten inte på för-
12892:            Är Regeringen medveten om att de         hand avtalat med Vapo. Vapo har nödgats
12893:        produktionsenheter som grundats för          ge avkall även på sin egen förbrukning av
12894:        tillverkning av bränntorv inte kan           stycketorv vid sin koksningsenhet i Peräsei-
12895:        tillgodose ens dagens efterfrågan på         näjoki. Av denna anledning måste denna som-
12896:        bränntorv, vilket uttryckligen för en-       marstängas redan i april.
12897:        skilda konsumenter medfört avsevärda             Hittills har torvbriketter producerats endast
12898:        kostnader och ~svårigheter, och om så        i Peräseinäjoki. Råmaterialet för brikettproduk-
12899:        är fallet,                                   tionen är det torra avfallsdamm som uppstår
12900:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     i nämnda enhets koksningsprocess, med upp-
12901:        ta för att snabbt ordna en tillräcklig       blandning av normalfuktig frästorv. Koksnings-
12902:        produktion ~av bränntorv?                    processens råmaterial är stycketorv, varför bris-
12903:                                                      ten på sådan har avbrutit ockiså produktioneo
12904:    Såsom svar på detta spörsmål får jag an-         av torvbriketter. I Peräseinäjoki finns nämli-
12905: föra följande:                                      gen inga särskilda torkningsanläggningar för
12906:    Statens bränslecentral producerar för energi-    frästorv.
12907: bruk frästorv, ~stycketorv och torvbr1ketter.           I maj färdigställs för Vapos räkning i Ilo-
12908: Den under vintern kraftigt ökade efterfrågan        mantsi en frästorvsbaserad enhet med en ka-
12909: på stycketorv och torvbriketter har varrt en        pacitet om 35 000-50 000 t/d. Peräseinäjo-
12910: följd av att priset på lätt brännolja inom ett      'kis och Ilomantsis gemensamma produktion
12911: år stigit fyra gånger, med en sammanlagd pris-      stiger tili 70 000~85 000 t/ d, vilket innebär
12912: förhöjning om närmare 50 %. Särskilt den            att utbudet av briketter stiger avsevärt jäm-
12913: senaste förhöjningen den 13 februari var syn-        fört med produktioneo för innevarande eld-
12914: nerligen kännbar. Prisförhöjningarna på lätt         ningssäsong. På sommaren börjar man i Kiu-
12915: brännolja ägde rum 7. 6., 18. 8., 1. 12. 1979        ruvesi bygga en briketteringsenhet för 35 000
12916: och 13. 2. 1980. Stycketorv produceras uteslu-      -50 000 t/d.
12917: tande under sommarmånaderna. Pdsförhöjning-             Vapo har inkommande ~sommar berett sig
12918: en i början på juni var rätt liten, varför något     på att öka sin produktion av bränntorv av-
12919: betydande behov inte då förelåg att höja pro-        sevärt inför den ökade efterfrågan nästa eld-
12920: duktionsmålsättningen för stycketorv. Produk-        ningssäsong. Nya bränntorvskonsumenter bor-
12921: tionsförhållandena i juli visade sig inom det        de dock stå i kontakt med Vapos torvdistrikt
12922: huvudsakliga produktionsområdet för stycke-          för att säkerställa sin bränsletillgång under
12923: torv, dvs. i Österbotten, vara synnerligen           nästa eldningssäsong. Det är skäl att upprät-
12924: dåliga och på många ställen lyckades man bär-        ta kontakt före produktionsperiodens början,
12925: ga endast en skörd stycketorv, jämfört med           för att Vapo vid behov skall kunna justera
12926: normalt två och i bästa fall tre skördar. Då         sin produktionsmålsättning.
12927: priset på lätt brännolja ytterligare ,steg 18. 8.       Det är skäl att fortfarande komma ihåg den
12928:                                              N:o 81                                                 5
12929: 
12930: av handels- och industriministeriets energiav-     torv och briketter för småpannor. Med ener-
12931: delning för två år sedan framförda principen       giavdelningens finansiering utvecklar man även
12932: om att man i fastighets- och områdesvärme-         produktions- och brännteknik: för s.k. press-
12933: pannor som utnyttjar inhemsk bränsle borde         torv. Denna förädlade torvprodukts lämplighet
12934: kunna bränna såväl stycketorv som brännflis.       för småpannor är uppenbar, men distributions-
12935: Härvid leder svårigheter att erhålla någotdera     tekniken och den ·automatiska matningstekni-
12936: bränslet inte tili att man såsom reservbränsle     ken måste utvecklas ytterligare.
12937: nödgas använda dyr brännolja.                         Statens bränslecentrals möjligheter att tili-
12938:    Trots senaste sommars dåliga produktions-       fredss.tälla den kraftigt växande efterfrågan är
12939: förhållanden har det inte varit någon brist på     på kort sikt goda, förutsatt att man drar för-
12940: frästorv. Frästorvsleveranserna under inneva-      sorg om inrättningens behov av investering och
12941: rande eldningssäsong har kunnat skötas med         personalresurser. Dock finns lokala undantag
12942: tillhjälp av överåriga säkerhetsupplag. Dessa      som kan inverka på situationen. Särskilt vik-
12943: upplag kommer dock att krympa avsevärt, var-       tigt är ·att Statens bränslecentral får tillräckli-
12944: för inkommande sommars väderleksförhållanden       ga torvmossarealer till sitt förfogande. Det är
12945: är av stor betydelse för leveranserna under        uppenbart, att Vapo avsevärt måste utöka sin
12946: eldningssäsongen 1980/81 och i synnerhet för       på frivilliga köp och arrende baserade anskaff-
12947: att man skall kunna lägga upp tiliräckliga sä-     ning av mossar samt erhålla rätt tili torvupp-
12948: kerhetsupplag.                                     tagning på en avsevärt större del av de mos-
12949:     Statens bränslecentral håller på att i bety-   sar som är i forststyrelsens besittning, än vad
12950: dande grad utvidga sin verksamhet, närmast         fallet är för närvarande.
12951: för produktion av frästorv men också stycke-
12952:      Helsingfors den 20 mars 1980.
12953: 
12954:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 
12959: 088000255W
12960: Kirjallinen kysymys n:o 82.
12961: 
12962: 
12963: 
12964: 
12965:                                          Saarikoski ym.: Verotuslain 72 §:n soveltamisesta.
12966: 
12967: 
12968:                              E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e II e.
12969:                                                   :..~; ''
12970: 
12971:   . Verotuslain ;72.: S::n 1 irtometitin 3 4cob&n                  til'lettaanO E'de1tä niairiitun .::IiiinkOhdarl~· so~eltå~
12972: a'lukaan ~ e'dell:Yttää ·, ·arvioverotus;:. 'iokå itrosk~          tninei· aika( iiaa&t jo';~§lyttiiviw piir~itä;'isi~l1j
12973: sekä valtioiJ.·· etfa> kunniin. v-erotusta;. ettif' a)             viimeksi'Väntaan :käupangissa ·on koko ammat-
12974: veroilmoitusta ei ole lainkaan annettu, b) · se                    tiautoilijakunnan sekä heidän työntekijöittetlsä
12975: on annettu, mutta se on niin virheellinen, ettei                   verotus suoritettu ärvioverotuksiri, mitikii seu-
12976: sitä oikaistunakaan; voida ptinna verotuksen                       rauksena näille verovelvollisille on ilman yksi-
12977: pohjaksi, c) ··osoittautuu, että verovelvollisen                   lqityä perustetta .. p~ntu . makJ;uun yli heidän
12978: ilmoi ttama .tulo muiden·. sam~Ua alalla·· ja saman~               maksukykynsä runsaat 2,0 mUjoonaa ,markkaa
12979: laisissa olosuhteissa toimivien vuosituloon ver-                   jälkiveroina vuodelta · 1978 . sekä lisäennakko-
12980: rattuna on ilmeisesti liian vähäinen, eikä vero-                   verona vuodelle 1979. . · · · ·
12981: ~elvollinen vaa:dittaessakaan voi esittää päteviä                    .· Edellä esitettyyn ja valtioPäiväjärjestyksen
12982: syitä vuositulonsa .vähäisyyteen. . .                              .37 §:n l·momenttiin viitatet:~ <eSitämme valtio-
12983:     Verolainsäädäntö pitää sisällään suuren· jou-                  l}e:uvoston . asfanornaisen jäsenen vastattavaksi
12984: kon säännöksiä, jo1lla verovelvollisilta viedään                   seuraavan kysymyksen:.          ··
12985: oikeusturva:; Edellä mainittU: ·säännös on eräs
12986: näistä. Vaikka laissa selvästi rajataan sen                  so-             ··.'Onko Hallitus .·tietoinen siitä, että ve-
12987: vellutusedellytykset, verottajat·eri puolilla maa-                           rottaj~,t eri puolilla Suomea. turv.~utu­
12988: ta näyttäVät turvautuvan yhä useammin em.                                     vat riittämättömin perustein. yhä use~­
12989: säännöksiin jo pelkästään senkin vuoksi, ettei                                min verotuslain 72 §:n 1 moinentin 3
12990: heillä ole ; aikaa tutkia verovelvollisten vasti~                             kohdan soveltamiseen, ja jos on, .. .
12991: rteita.                                       .  .                               aikooko. Hallitus cy~tyä toimiin, 'joil-
12992:     Turvautumalla arvioverotukseen verottaja voi                             ·Ia tällaiset lainvastaiset verotuksef estet~
12993: olla ottamatta huomidon yrittäjän \Jeroilnloi·                                täisiin ·sekä· muihin· toimiin 1 joilla ·veron-
12994:  tusta, verovelvollisen. -~itianpitoS. ja. ~ä~en \'a.g.;                      maksajien oikeusturvaa ·parannettaisiin?
12995:                                                                                                           .                .
12996: 
12997:        Helsingissä 19 -päivänä helmikuuta 1980.
12998:                                                                    .:~   '
12999: 
13000: 
13001:             . Helge Saarikoski·::'             Helen.a Pesola                           ··.Martti Ursin ·               :_ i
13002: 
13003:               Tauno V11lo                    · Lauri Impiö                                 Ritva Lautila
13004:               Tapio·. Holvitie              · '' E. Pystynen:·r                            Timo Ihamäki
13005:               JulMlni · Laitinen . · ·           Matti Viljanen·                          .Toivo'· Ma'kynen
13006: ~   ~·.     ·r()Ja\ri'.;Nikkilä ;_-_,_      ·· ' Esko '}. Kopplltleri                  · · Eero· Lattulrf
13007:         ·. ;i.P;. --Mäld-Hakola < ·      , •' ".···Mauri Vänskii                        . Pekka Löyttyoiemi·
13008: 
13009:                                                                                                      . ~'   ·.. '
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014: 088000268A
13015: 2                                                         19,80; ;~VP.·
13016: 
13017: 
13018: 
13019: 
13020:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13021:                                                      .~          ::   ~. : ji.   )   ~ r. 1.: }. !
13022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                   Verotilastosta vuodelta 1978 käy ilmi, että
13023: ml!ip.ityssa, JarJcoj,.mk~~S!>~' r~) fl~p::~ P~.t:ll~~!),     yb;t~~ä; 9,8;.64-Q;stä yk!>itfis~stä. liikkeen~• ja
13024: P.:~~te ,, J?· p~i'!~IJ~ h~lPikJ.Iu~I).,,J 9~,Q 1päicv.~tYIJ  'l-!lilPati~joiua~sta~atvipv~otetti~n. 2 :5c6J;ää,
13025: kirjeenne .· ollella .: toimittailut, valtionet,WO!itQll      :Qlik~ ·.vastaa 2~6- pro:;~~nttia 'maipi tuista verovel-
13026: asianomajsell{! . jäsenelle jäljenqöks~n kans~llo­            volliststa:.. • . .        · .
13027: edustaja. lJelge .Saarikosken ,ym, näin kuulu-                   .Mitä, tulee etityisesti kirjoit_uksessa mainitun
13028: vas~a kirjallisesta ·ky~ymyksestä n:o 8~: ..                  elinkeinonharieittajaryhmän verotukseen Van~
13029:                                                               taan. kaupungissa,.todettakOQn" että toimite.tut
13030:              Oliko· Hallitus tietoinen· siitä, että ve- arvioverotpkset p~n:~st_uyat .toisaalta ·' ve_roviran-
13031:         . rottajat eri puolilla Suomea turvautuvat omai;:;ten käytettävissä olleis~in osin varsin yksi-
13032:           riiitämättömiri · perustein yhä useammin tyiskohtaisiin .:vertailu~ietoi,hin · . henkilöv1.1oba~
13033:           verotuslain 72 §:n'l monientili .3 koh- agt-oilijoj<;len tulonm.uodostl.lksesta sekä. toisaal-
13034:           dan soveltamiseen, ja jos •· on,       · .           ta veroviranomai~>ten Joimesta suoritettuun .pe-
13035:              aikooltd:HaiDtus ryhtyä toimiin, joilla rusteelliseen tutkimukseen mainitusta tulon-
13036:           tällaiset' lainvastaiset verotukset estettäi- ll:Jqodostyksesta .. 'Tämän J;.utkimu.kseP .suoritta~
13037:           siin sekä muihin .. toimiin, joilla veron· miseslia on käytetty hyväksi myös verohallinnon
13038:           maksaji~n oikeusturvaa p~annettaisiin?
13039:                                                               ulkopuolista .asian.tuQ.tija-apu,li •.
13040:                                                                   Ver,ovelyollisten .ku,ukmista .ei myöskään näi-
13041:    Vastauksena kysymYkseen esitän· kunnioitta- den arvioverotustapausten yhteyd~sä ole lai,
13042: vitsti
13043: ·       seutaavaå: •. .·              .                       mJnlyqty. Päinv~toin vpidaan to deta .arviovero-
13044:    Ar~ioverotukse~ edellytykl)ist~ säädetään ve- tusten oll~n ,osittain seurausta, ~ijtä;' ett~vät
13045: ro.tuslain 72 § :n 1 moll)entin 3 kohdassa seu- sen kohteeksi joutuneet ole esittäneet ~ko
13046: ra~rvaa: ",?) . ·jollei. veroi~itusta . ole. annettu lainkrum. tai .missään tapaukses&a luotett~vana
13047: tai.sitä ~~ yoid~.panna oikaistunalal.an_verotuk- pidettävää :;~elvitystä p.yyd,ety~tä ~i~oist..a. Sel~
13048: s€n.. perusteek&i, j~. sitten .]q.m veroy_dyolliselle vitystä pn pyydetty. varsinl:lis.en n$,. arviokirjeen
13049: on mikäli mahdollista annettu tilalsuus selvityk- lisäksi -kahdella muulla kirjeellä.
13050: sen esittämiseen, niin myös jos osoittautuu, että                 Verohallitus· 'On'· -cyhty,nyt. tutkimaan; taksi-
13051: verovelvollisen ilmoittama tulo muiden samalla autoilijoiden verowksen osalta eri veropiireissä
13052: alalla ja vastaavasti ~aroanlaatuisissa olosuh~ .. ehkä okvaa epäyhtenäisyyttä to~&aalta arvio-
13053: teissa toimivien · YC:fOVe~v<)llisten vuosituloon .· ·verotusten välillä toisaalta laskelmav(ltotuksesta
13054: verrattuna on illll.e~esti ,liian vähäinen eikä ve· . · acyiover-Otukseen siirtyrni~ssti• Yetohallitus pyr-
13055: rovelvollinen vaadittaessak.a$1 voi esittää vuO:- , kii Ql.yös muilla keinoin kysymyksen peruste-
13056: situlon vähäisyyteen jphtau~ita päteviä·· ~itä,:.·· l~ssa-Ja:tkoitetun ammattiktmnaQ ,ja muidenkin
13057: toimitettava·; .V't:ro.tus { 1\rvfoi:malla ( arviovetor.: ! ,; vei:Qv:dvPllisryhmien ve1:Qtuk:>e~· ybtenäisyyteen
13058: tus) ; "              ·                                        ja oikeusturvan parantamiseen.
13059:        Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
13060: 
13061:                                                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
13062:                                                N:o 82                                                3
13063: 
13064: 
13065: 
13066: 
13067:                            T i II R i k s d a g en s H e r r   T a I m a n.
13068: 
13069:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringsidkare verkställdes beskattning enligt upp-
13070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skattning i fråga om 2 56 7 av dessa, vilket
13071: av den 19 februari 1980 tili vederbörande            motsvarar 2,6 procent av sagda skattskyldiga.
13072: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Vad särskilt beträffar beskattningen av den
13073: jande av riksdagsman Helge Saarikoski m. fl.         i spörsmålet nämnda gruppen av näringsidkare
13074: ställda skriftliga spörsmål nr 82:                   i Vanda stad kan konstateras, att de verk-
13075:                                                      ställda beskattningama enligt uppskattning å
13076:            Är Regeringen medveten om att be-         ena sidan grundar sig på de för skattemyndig-
13077:        skattama i landets olika delar allt oftare    hetema tillbudsstående delvis synnerligen de-
13078:        på otillräckliga grunder stöder sig på en     taljerade jämförelseuppgiftema om personhyres-
13079:        tillämpning av 72 § 1 mom. 3 punkten          bilistemas inkomstbildning samt å andra sidan
13080:        beskattningsiagen, och om så är,              på en på skattemyndigheternas försorg gjord
13081:            har Regeringen för avsikt att skrida      grundlig undersökning av sagda inkomstbild-
13082:        tili åtgärder för att förhindra dylika        ning. Även utanför skatteförvaltningen stående
13083:        lagstridiga beskattningar, samt tili andra    experthjälp har anlitats vid denna undersök-
13084:        åtgärder genom vilka skattebetalarnas         ning.
13085:        rättsskydd skulle förbättras?                    Inte heller har man försummat att höra de
13086:                                                      skattskyldiga i samband med dessa fall av be-
13087:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skattning enligt uppskattning. Tvärtom kan
13088: samt anföra följande:                                man konstatera att beskattningen enligt upp-
13089:    Angående förutsättningarna för beskattning        skattning delvis varit en följd av att de som
13090: enligt uppskattning stadgas i 72 § 1 mom. 3          blivit föremål för sådan beskattning antingen
13091: punkten beskattningslagen följande:                  inte företett någon utredning alls eller i varje
13092:    "3) om skattedeklaration icke avgivits eller      fall inte någon tillförlitlig utredning över de
13093: om deklarationen icke ens efter rättelse kan         inbegärda omständigheterna. Utredning har
13094: läggas tili grund för beskattningen och efter        förutom genom det egentliga s.k. uppskatt-
13095: det den skattskyldige såvitt möjligt beretts till-   ningsbrevet även inbegärts genom två andra
13096: fälle att förete utredning, så ock om det visar      brev.
13097: sig, att den av den skattskyldige uppgivna in-          Skattestyrelsen har beträffande beskattningen
13098: komsten, jämförd med andra på samma område           av taxibilister iniett undersökningar om even-
13099: och under liknande förhållanden verksamma            tud:la oenhetligheter i olika skattedistrikt å ena
13100: skattskyldigas årsinkomst, uppenbarligen är allt-    sidan i fråga om beskattningen enligt uppskatt-
13101: för ringa och den skattskyldige icke ens på an-      ning och å andra sidan i fråga om övergången
13102: fordran kan framlägga giltiga skäl tili den ringa    från beskattning enligt beräkning tili beskatt-
13103: årsinkomsten, verkställa beskattningen enligt        ning enligt uppskattning. Skattestyrelsen söker
13104: uppskattning ( beskattning enligt uppskatt-          även med andra medel förenhetliga beskatt-
13105: ning) ;"                                             ningen och förbättra rättsskyddet för den yrkes-
13106:    Av skattestatistiken för år 1978 framgår, att     kår som avses i motiveringen tili spörsmålet
13107: av sammanlagt 98 640 privata affärs- och nä-         och även för övriga skattskyldiga.
13108:      Helsingfors den 20 mars 1980.
13109: 
13110:                                                                         Minister Pirkko Työtäjärvi
13111:  . 1"
13112: ·,;:_1,.                                                                                                                                                                                       ·.::_._
13113:                                                                                                                    .. ,_-__. ;
13114: 
13115: 
13116:                                                                             •:,_
13117: 
13118: 
13119: 
13120: 
13121:            .,
13122: 
13123: 
13124: 
13125: 
13126:                                                                                                                                                                                •._;!
13127: 
13128: 
13129: 
13130: 
13131:                                               ~-·.   i ...
13132: 
13133:                                     . ."·')
13134: 
13135: 
13136:                                     ',.:t··.
13137: 
13138: 
13139: 
13140: 
13141:                                                                    .. .
13142:                                                                     ~
13143: 
13144: 
13145: 
13146: 
13147:                                                                           .. ·,;
13148: 
13149: 
13150: 
13151:                 \   ~.                                                             ·;,
13152: 
13153:                                                              ;_,
13154: 
13155: 
13156: 
13157: 
13158:                          :: .....                                                        ".f' ..
13159: 
13160: 
13161:                                                                                            . ·. ~-,   :.--,,.-:::']•
13162: 
13163:                                                                                                                                                                                                 ·~·
13164:                                                                                            ..ti                   '•   . ~~-                               : ...•_,_.; -l ._, .•. ·. :-... ~
13165: 
13166: 
13167:                                                                                                                                ' -~- "   ..   :~ ' .
13168: 
13169:                                                                                                                            . -·~                   ~ :\.   t ....... ~
13170:                                              1980 vp.
13171: 
13172: Kirjallinen kysymys n:o 83.
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 
13177:                                  Mikkola ym.: Isän oikeudesta äitiyspäivärahaan lapsen äidin
13178:                                     kuollessa.
13179: 
13180: 
13181:                         Ed u sk unn an Herra Puhemiehelle.
13182: 
13183:    Vuonna 1963 annetun sairausvakuutuslain             Näissä tilanteissa ei isällä nykyisen lain mu-
13184: 23 § :n sisältöä on useaan kertaan muutettu         kaan ole mahdollisuuksia kuin enintään 12 päi-
13185: siten, että äitiyspäivärahan maksukautta on         vään äitiysrahaan oikeuttavaa vanhempainlo-
13186: pidennetty ja että tietyin ehdoin myös isä on       maa, koska äiti ei enää ole antamassa lain edel-
13187: päässyt osalliseksi tästä etuudesta.                lyttämää suostumustaan isän jatkolomaan. Mie-
13188:    1 päivänä toukokuuta 1980 voimaan tuleva         lestäni oikein ja kohtuullista olisi, että sairaus-
13189: lainmuutos suo isälle äidin suostumuksella mah-     vakuutuslain 23 § :ää muutettaisiin siten, että
13190: dollisuuden saada lapsen syntymän yhteydessä        isälle tällöin suoritettaisiin äitiyspäivärahaa sa-
13191: vähintään 6 ja enintään 12 arkipäivältä äitiys-     moin edellytyksin kuin äidille synnytyksen jäl-
13192: rahaa sekä edelleen samoin edellytyksin äidille     keiseltä ajalta.
13193: suoritetun 210 ensimmäisen arkipäivän jälkeen          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
13194: 24 arkipäivältä, kun isä on poissa ansiotyöstä      §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
13195: tai muusta kodin ulkopuolella suoritettavasta       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13196: työstä.                                             raavan kysymyksen:
13197:    Nykyinen korkeatasoinen äitiys- ja tervey-
13198: denhuolto takaa yleensä onnistuneen synnytyk-                  Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-
13199: sen ja siitä toipumisen. Kuitenkin inhimillisiin            tuslain 23 § :n puutteista niissä tapauk-
13200: mahdollisuuksiin valitettavasti kuuluu sellainen-           sissa, joissa lapsen isä jää yksinhuolta-
13201: kin onnettomuus, että äiti menehtyy joko syn-               jaksi lapsen äidin kuollessa synnytyk-
13202: nytyksessä tai pian sen jälkeen. Myöskin on                 sessä tai myöhemmin äitiysloman aika-
13203: mahdollista, että joku ulkopuolinen onnetto-                na, ja jos on,
13204: muus kohtaa äitiä juuri hänen ollessaan äitiyslo-              mitä Hallitus aikoo tehdä isän aseman
13205: malla. Tällöin isä jää lapsen yksinhuoltajaksi              turvaamiseksi näissä tapauksissa?
13206: varsin vaikeissa olosuhteissa.
13207:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13208: 
13209:                Saara Mikkola                                    Heikki Järvenpää
13210:                Heikki Perho                                     Helena Pesola
13211:                                         Impi Muroma
13212: 
13213: 
13214: 
13215: 
13216: 088000269B
13217: 2                                              1980 vp.
13218: 
13219: 
13220: 
13221: 
13222:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
13223: 
13224:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      isällä on mahdollisuus saada lapsen äidin suos-
13225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tumuksella isyyslomana vähintään 6 ja enin-
13226: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           tään 12 arkipäivää synnytyksen yhteydessä ja
13227: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vanhempainlomana äitiysrahakauden 24 viimeis-
13228: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tä arkipäivää.
13229: edustaja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta             Äitiysrahajärjestelmän alkuperäisenä tarkoi-
13230: kirjallisesta kysymyksestä n:o 83:                   tuksena on korvata äidille raskauden ja synny-
13231:                                                      tyksen johdosta aiheutunut työtulojen menetys.
13232:           Onko Hallitus tietoinen sairausva-         Äitiysrahakauden pidennyttyä lääketieteellisten
13233:        kuutuslain 23 §:n puutteista niissä ta-       syiden edellyttämän ajanjakson yli, järjestel-
13234:        pauksissa, joissa lapsen isä jää yksin-       mään tuli myös korvausoikeudellisia piirteitä.
13235:        huoltajaksi lapsen äidin kuollessa syn-       Äitiysrahan maksamista esimerkiksi jatketaan
13236:        nytyksessä tai myöhemmin äitiysloman          äidille, vaikka hän menee töihin kesken äitiys-
13237:        aikana, ja jos on,                            rahakauden.
13238:           mitä Hallitus aikoo tehdä isän ase-           Edellytyksenä äitiysrahan suorittamiseksi isäl-
13239:        man turvaamiseksi näissä tapauksissa?         le on, että hän jää pois ansiotyöstä tai muusta
13240:                                                      kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä lapsen
13241:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hoidon vuoksi. Koska isän oikeus äitiysrahaan
13242: tavasti seuraavaa:                                   on äidin äitiysrahaoikeudesta johdettu etuus,
13243:    Sairausvakuutuslain 23 § :n mukaan äitiys-        ei hänen kohdallaan äitiysrahaa voida pitää var-
13244: rahaa suoritetaan yhteensä 210 arkipäivältä si-      sinaisena lapsenhoitokorvauksena.
13245: teri, että 24 arkipäivää siitä kohdistuu laskettua      Kysymyksessä esiin tuotu ongelma liittyy
13246: synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja 186      niihin kysymyksiin, jotka tulevat harkittaviksi
13247: arkipäivää sitä seuraavaan aikaan. Toukokuun         käsiteltäessä sosiaali- ja terveysministeriössä
13248: alusta 1980 voimaan tuleva sairausvakuutus-          parhaillaan vireillä olevaa uudistusta pitentää
13249: lain muutos pitentää äitiysrahakautta 24 arki-       äitiysrahakausi 13 kuukautta käsittäväksi van-
13250: päivällä. Tämän lainmuutoksen mukaan lapsen          hempainlomaksi.
13251:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1980.
13252: 
13253:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
13254:                                              N:o 83                                               3
13255: 
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                           T i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
13260: 
13261:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skapsledighet i samband med barnsbörden och
13262: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skriveise      moderskapspenningsperiodens 24 sista vardagar
13263: av den 19 februari 1980 tili vederbörande med-     såsom föräldraledighet.
13264: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Den ursprungliga avsikten med moderskaps-
13265: av riksdagsledamot Saara Mikkola m. fl. under-     penningssystemet är att ersätta modern för den
13266: tecknade spörsmål nr 83:                           arbetsinkomstförlust som förorsakats av gravi-
13267:                                                    diteten och barnsbörden. Då moderskapspen-
13268:           Är Regeringen medveten om brister-       ningsperioden förlängts utöver den tidsperiod
13269:        na i 23 § sjukförsäkringslagen i de fall    som medicinska skäl förutsätter, har systemet
13270:        där barnets fader blir ensamstående för-    fått även ersättningsrättsliga drag. Moderskaps-
13271:        sörjare då barnets moder dör i barnsbör-    penning fortsätter t.ex. att utgå tili modern
13272:        den eller senare under moderskapsse-        även om hon tar arbete före moderskapspen-
13273:        mestern, och om så fallet,                  ningsperiodens utgång.
13274:           vad ämnar Regeringen göra för att           Förutsättningen för att moderskapspenning
13275:        trygga faderns ställning i dessa fall?      skall erläggas tili fadern är att han på grund
13276:                                                    av barnets vård avstår från förvärvsarbete eller
13277:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      annat arbete utanför hemmet. Eftersom fa-
13278: samt anföra följande:                              derns rätt tili moderskapspenning är en för-
13279:    Enligt 23 § sjukförsäkringslagen erläggs mo-    mån, som härletts från moderns rätt tili mo-
13280: derskapspenning för sammanlagt 210 varda-          derskapspenning, kan inte moderskapspenning
13281: gar så att 24 av dessa vardagar hänför sig tili    i hans fall anses vara en egentlig ersättning för
13282: tiden närmast före den beräknade tidspunkten       vård av barn.
13283: för barnsbörden och 186 vardagar tili tiden när-      Problemet som framlagts i spörsmålet an-
13284: mast därefter. Den ändring av sjukförsäkrings-     knyter tili de frågor som tas i övervägande
13285: lagen som träder i kraft i början av maj 1980      då den reform om en förlängning av moder-
13286: förlänger moderskapspenningsperioden med 24        skapspenningsperioden tili en föräldraledighet
13287: vardagar. Enligt lagändringen har barnets fa-      omfattande 13 månader, viiken för närvarande
13288: der möjlighet att med barnets moders samtycke      är under beredning på social- och hälsovårds-
13289: få minst 6 och högst 12 vardagar såsom fader-      ministeriet, kommer att behandlas.
13290:      Helsingfors den 19 mars 1980.
13291: 
13292:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
13293:                                               1980 vp.
13294: 
13295: Kirjallinen kysymys n:o 84.
13296: 
13297: 
13298: 
13299: 
13300:                                   Almgren ym.: Uskontoa opettavien opettajien oikeusturvasta.
13301: 
13302: 
13303:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13304: 
13305:    Tasavallan Presidentti voi tehdystä anomuk-       kannonopetuksen pois kahdelta opettajalta, joil-
13306: ;esta myöntää oikeuden henkilölle, joka ei kuu-      le oli erivapaus myönnetty. Lääninhallitus vah-
13307: lu evankelisluterilaiseen kirkkokuntaan, opet-       visti vuositarkisteen tammikuussa 1980. Kun
13308: :aa uskontoa. Tätä erivapaustietä ovat monet         asia oli esillä Kankaanpään kaupunginhallituk-
13309: cristityt opettajat käyttäneet ja ovat monet         sessa sinne tarkoitettuna kunnallisvalituksena,
13310: modet opettaneet uskontoa kouluissa. On pi-          kaupunginhallitus kylläkin palautti asian, koska
13311: ietty itsestään selvänä, että silloin kun lupa       se ei kuulu sen toimivaltaan, mutta lausui yk-
13312: m myönnetty, opetustehtävä myös käytännös-           simielisesti, että uskonnonopetus Niinisalon
13313: ;ä annetaan ao. opettajan tehtäväksi.                koulussa on järjestettävä sillä tavoin kuin vuo-
13314:     Kankaanpään kaupungin Niinisalon koulun          sitarkisteessa oli alunperin tarkoitettu.
13315: mositarkistetta käsiteltäessä lukuvuodeksi 1979         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
13316: -1980 sekä opettajakunta että kouluneuvosto          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
13317: 1yväksyivät omasta puolestaan tuntijaon sellai-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
13318: ;ena kuin koulun johtaja sen oli laatinut. Sen       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
13319:  ohdosta, että erivapaus oli saatu evankelislu-      sen:
13320: :erilaisen uskonnon opettamiseen kahdelle kou-                   Tietääkö Hallitus, että koululautakun-
13321:  un opettajalle, pidettiin itsestään selvänä, että            nat saattavat muuttaa koulujen vuositar-
13322:  LO. opettajat saavat jatkaa opetustyötä, josta               kisteita epäasiallisella tavalla päätöstään
13323: 1eillä oli monivuotinen kokemus. Kukaan ei                    perustelematta ja jättämällä huomioon
13324:  >llut väittänytkään, että heidän opetustyönsä                ottamatta, että erivapaus antaa saman
13325:  >lisi ollut moitteenalaista.                                 muodollisen kelpoisuuden uskonnon
13326:     Koululautakunnan kokouksessa esitettiin kui-              opettamiseen, ja
13327:  enkin, että lautakunta muuttaisi vuositarkis-                   mitä Hallitus aikoo tehdä erivapau-
13328:  een uskonnon opetusta koskevalta osalta.                     den saaneiden opettajien oikeusturvan
13329:  \.änestyksen jälkeen lautakunta päätti ottaa us-             parantamiseksi?
13330:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13331: 
13332:                Esko Almgren                                      Sauli Hautala
13333:                Väinö Rautiainen                                  Ulla Järvilehto
13334:                                            Impi Muroma
13335: 
13336: 
13337: 
13338: 
13339:  88000280P
13340: 2                                             1980 vp.
13341: 
13342: 
13343: 
13344: 
13345:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
13346: 
13347:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misen muodossa. Alistetun päätöksen vahvista
13348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misen edellytyksenä on, että päätös on lainmu
13349: olette kirjeellänne 19 päivältä helmikuuta 1980      kainen ja että se ei ole epätarkoituksenmukai
13350: n:o 195 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        nen.
13351: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko           Peruskoulun opettajalla on oikeus saada hoi
13352: Almgrenin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 84:         dettavakseen opetusvelvollisuuttaan vastaav:
13353:                                                      tuntimäärä, mikäli tunteja on riittävästi. Perus
13354:           Tietääkö Hallitus, että koululautakun-     kouluasetuksen 26 §:n mukaan milloin perus
13355:        nat saattavat muuttaa koulujen vuositar-      koulun ala-asteen kolmannella tai sitä ylemmil
13356:        kisteita epäasiallisella tavalla päätöstään   lä luokilla luokanopettajien lisäksi opetusta hoi
13357:        perustelematta ja jättämällä huomioon         tavat erikoistuneet luokanopettajat tai aineen
13358:        ottamatta, että erivapaus antaa saman         opettajat, on opetustyö opettajien kesken jaet
13359:        muodollisen kelpoisuuden uskonnon             tava siten, että vähintään puolet ala-asteen kun
13360:        opettamiseen, ja                              kin luokan oppitunneista on saman opettaja!
13361:           mitä Hallitus aikoo tehdä erivapau-        hoidossa. Näin ollen luokanopettajalle ei tat
13362:        den saaneiden opettajien oikeusturvan         vitse osoittaa kaikkien luokan työjärjestyksess
13363:        parantamiseksi?                               mainittujen aineiden tunteja edellyttäen, ett
13364:                                                      opettajan opetusvelvollisuus voidaan täyttää
13365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Koska lääninhallitus on vahvistanut Niinisalo!
13366: seuraavaa:                                           koulun vuositarkisteen koululautakunnan hy
13367:    Peruskouluasetuksen 14 §:n 2 momentin mu-         väksymässä muodossa, uskonnon opetuksen jät
13368: kaan ehdotuksen opetussuunnitelman vuositar-         jestely ei ole sen harkinnan mukaan ollut pf
13369: kisteeksi laatii koulun johtaja yhteistoimin tois-   dagogisista tai muista syistä koulutyön järjes
13370: ten opettajien kanssa ja toimittaa sen koulu-        tämisen kannalta epätarkoituksenmukainen.
13371: lautakunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen              Muuttaessaan Niinisalon koulun vuositarkis
13372: vuositarkiste on alistettava piirihallintoviran-     tetta uskonnon opetuksen kohdalta Kankaar1
13373: omaisen vahvistettavaksi. Kirjallisen kysymyk-       pään kaupungin koululautakunta on käyttäny
13374: sen perusteluissa mainitun Niinisalon koulun         kunnalliselle lautakunnalle kuuluvaa harkint~
13375: vuositarkiste lukuvuodeksi 1979-1980 on              valtaa. Lääninhallituksella alistusviranomaisen
13376: valmisteltu, hyväksytty ja vahvistettu edellä        ei ole toimivaltaa tutkia, millä perusteella kou
13377: mainitun säännöksen mukaisessa järjestyksessä.       lulautakunta on muuttanut vuositarkistett~
13378:    Kun vuositarkiste tulee alistaa piirihallinto-    vaan sen tulee tarkastaa ja harkita, onko mm:
13379: viranomaisen vahvistettavaksi, kohdistuu kun-        tettu tarkiste sellainen, että se voidaan val
13380: nalliseen itsehallintoon valtionvalvontaa alista-    vistaa.
13381:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1980.
13382: 
13383:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
13384:                                                  N:o 84                                                3
13385: 
13386: 
13387: 
13388: 
13389:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13390: 
13391:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           av hemställning. En förutsättning för att det
13392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-           underställda beslutet fastställs är att beslutet
13393: se av den 19 februari 1980 nr 195 tili veder-          är lagligt och att det inte är oändamålsenligt.
13394: börande medlem av statsrådet översänt avskrift            En lärare i grundskolan har rätt att få i
13395: av riksdagsman Esko Almgren m. fl. underteck-          uppdrag att handha det antal timmar som
13396: nade spörsmål nr 84:                                   motsvarar hans kompetens ifall det finns till-
13397:                                                        räckligt med timmar. Enligt 26 § i grundskol-
13398:           Är Regeringen medveten om att skol-          förordningen bör undervisningen i det fall att
13399:        nämnderna kan göra osakliga ändringar           det i tredje klassen och i högre klasser på
13400:        i skolornas årsplaner utan att motivera         lågstadiet i grundskolan utom klasslärare också
13401:        dem och utan att beakta att dispens             finns specialiserade klasslärare eller ämneslärare
13402:        ger samma formella kompetens för un-            fördelas mellan lärarna så att minst hälften
13403:        dervisning av religionskunskap, och             av lektionerna i varje klass på lågstadiet hand-
13404:           vad ämnar Regeringen göra för att            has av samma lärare.
13405:        förbättra rättsskyddet bland lärare som            Sålunda behöver inte klassläraren att handha
13406:        erhållit dispens?                               alla lektioner som- finns upptagna på klasseos
13407:                                                        arbetsprogram, under förutsättning att läraren
13408:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          fullföljer sin undervisningsskyldighet. Eftersom
13409: samt anföra följande:                                  länsstyrelsen har fastställt årsplanen för Niini-
13410:    Enligt 14 § 2 mom. i grundskolförordningen          salo skola i den form skolnämnden den godkänt
13411: utarbetar skolans föreståndare i samråd med            har religionsundervisningen enligt deras mening
13412: de övriga lärarna läroplanernas årsplan och            inte varit pedagogiskt eller på annat sätt oända-
13413: vidarebefordrar denna därefter tili skolnämnden        målsenlig.
13414: för godkännande varefter årsplanen bör erhålla            Då skolnämnden i Kankaanpää stad ändrade
13415: :listriktsförval tningsmyndigheternas fastställelse.   den punkt i årsplanen för Niinisalo skola som
13416: Niinisalo skolas årsplan för läsåret 1979-80,          religionsundervisningen har den avnänd sig av
13417: som nämns i spörsmålets motivering, har utar-          gällde religionsundervisningen har den använt
13418: betats, godkänts och fastställts enligt ovan           sig av den prövningsrätt som tillfaller kom-
13419: nämnda bestämmelser.                                   munala nämnder. I egenskap av hemställnings-
13420:    Då årsplanen bör erhålla distriktsförvalt-          myndighet har länsstyrelsen inte befogenheter
13421: ningsmyndigheternas fastställelse utövar den           att ändra årsplaner utan dess uppgift är att
13422: kommunala självstyrelsen övervakning i form            granska och pröva om årsplanen kan fastställas.
13423:      Helsingfors den 24 mars 1980.
13424: 
13425:                                                                 Undervisningsminister Pär Stenbäck
13426:                                                1980'\'p.
13427: 
13428: Kirjallinen kysymys n:o 85.
13429: 
13430: 
13431: 
13432: 
13433:                                    Söderman: Turun yliopiston tutkijoiden puutteellisen oikeustur-
13434:                                        van kehittämisestä.
13435: 
13436: 
13437: 
13438:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 I e.
13439: 
13440: 
13441:     Turun yliopiston tutkijain oikeusturva ei         oikeusturvan kannalta erittäin tärkeänä, että
13442: koskaan ole ollut kehuttava. Yksityisen yliopis-      jokaisen hakuprosessin aikana voidaan ainakin
13443: ton aikana vuoteen 197 4 yliopiston kansleri oli      kerran valittaa myös tarkoituksenmukaisuuspe-
13444: paitsi korkein nimittävä viranomainen myöskin         rustein.
13445: korkein oikeusturvaviranomainen. Kansleri kä-            Kun yliopistossa valitaan sopivaa viranhalti-
13446: sitteli esim. professorin ja apulaisprofessorin       jaa useampien kelpoisten joukosta, on luonnol-
13447: virkoja täytettäessä ehdollepanosta tehdyt vali-      lista, että tieteelliset koulukuntariidat, tieteen-
13448: tukset. Ennen päätöstään hän hankki asiasta           alan määrittely, käytettyjen asiantuntijoiden ob-
13449: yliopiston konsistorin lausunnon.                     jektiivisuus, opetusalan määrittely, erikoistumis-
13450:     Kun Turun yliopisto muuttui valtion yliopis-      suuntien painotus ja opetustaidon arviointi ovat
13451: toksi vuonna 197 4, muuttui nimitys- ja valitus-      kysymyksiä, joista saattaa vallita varsin ristirii-
13452: asioiden käsittely myöskin olennaisesti. Myös         taisia käsityksiä. Hakijain oikeusturvan kan-
13453: kanslerin asema muuttui, kun monet hänelle            nalta on siten ensiarvoisen tärkeää, että he voi-
13454: aikaisemmin kuuluneet tehtävät siirtyivät yli-        vat valittaa myös tämän kaltaisista asioista kor-
13455: opiston monijäsenisten hallintoelimien hoidet-        keampaan päätösvaltaiseen hallintoelimeen.
13456: taviksi. Kanslerin tehtäväksi jäi vain nimittää          Muutoksenhakulautakunnan toiminnassa on
13457: muutamat yliopiston opettajat, mm. apulaispro-        vaikeutena johdonmukaisesti pysyä laillisuus-
13458: fessorit. Ratkaisuvaltaa valitusasioissa ei enää      harkinnan tiellä. Päätöksissään se joutuu käy-
13459: säilytetty peLkästään kanslerilla, vaan näiden        tännössä käyttämään harkintaa siitä, kuka ha-
13460: asioiden käsittelyä varten perustettiin erityinen     kijoista on taitavin ja kykenevin virkaa hoita-
13461: muutoksenhakulautakunta. Siihen kuuluu kans-          maan. Aika ajoin se vain on ottanut itselleen
13462: Ieri puheenjohtajana sekä neljä yliopiston val-       harkintavaltaa, joka Turun yliopiston hall.innos-
13463: tuuston määräämää jäsentä; jäsenistä kahden           ta annetun asetuksen mukaan ilmeisesti kuu-
13464: pitää oHa yliopiston piiristä ja ainakin yhden        luisi yliopiston monijäsenisille hallintoelimille.
13465: oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut.                Muutoksenhakulautakunta poikkeaa kokoon-
13466:     Turun yliopiston hallinnosta annetussa ase-       panaltaan yliopiston muista monijäsenisistä hal-
13467: tuksessa säädetään, että yliopiston hallintoeli-      lintoelimistä. Siihen ei kuulu edustajia tasapuo-
13468: men päätökseen voi valittamaila hakea muutos-         lisesti yliopiston eri tutkija- ja henkilökunta-
13469: ta jokainen sillä perusteella, että hänen yksityis-   ryhmistä. Se ei myöskään ole lakimiehistä koot-
13470:  tä oikeuttaan on loukattu. Tämä säädös on tul-       tu hallintoelin, vaikka sillä hallintoasetuksen
13471: kittu yJiopiston sekä oikeustieteilijöiden piirissä   mukaan olisi lähinnä tuomioistuimeen verratta-
13472:  siten, että valitus voidaan tehdä vain laillisuus-   va toimivalta. Ilmeisesti siitä johtuen, että
13473: perustein. Normaali, useimmissa muissa korkea-        muutoksenhakulautakunnan asioiden valmistelu
13474: kouluissa käytössä oleva valitustie puuttuu si-       käytännössä on yliopiston ulkopuolisissa käsis-
13475:  ten Turun yliopistossa kokonaan. Tutkija ei voi      sä, ovat lautakunnan päätökset olleet melko
13476: va'littaa virantäytöstä esim. sillä perusteella,      ristiriitaisia.
13477:  että virkaan ei muodollisesti pätevien ja sopi-         EdeHä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13478:  vien hakijoiden joukosta ole pantu ehdolle tai       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
13479:  nimitetty parasta. Kuitenkin historian kuluessa      nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13480:  on kautta vuosien pidetty yliopiston tutkijain       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13481: 088000281R
13482: 2
13483: 
13484:         Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on           joiden puutte~Ili?en ,qj~~ltl~~:uryaA'"" ;~~hitt
13485:      tarkoitus ryhtyä Turun yliopiston tutki-          tämiseksi?             · ' ·
13486:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13487: 
13488:                                       Jacob Söderman
13489:                           :,·-·
13490:                                                                                                      3
13491: 
13492: 
13493: 
13494: 
13495:                         Ed.uskunnan
13496:                              .  .   Herra Puhe:m-ieheLle.
13497:                                            .  -. .   . .
13498: 
13499: 
13500: 
13501:    ValtiopäiväjärjestY'ksen 37 §;n l_momentissa     voston ehdollepanop;i~.tökse~tä. yliopi~ton muu-
13502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra. Puhemies,      toksenha!kulautakupnaP,e. ja sen tekemästä pää-
13503: olette;.kirjeellänne 19;päivänä helmikuuta.1980     töksestä .edelleen valtipneuvostoll~. Kun pm-
13504: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     fessorin viran ha]tijan nimittää tasavallan presi-
13505: vastattavaksi kansanedustaja Södermanin. kirjal-    dentti, ei nimity~päätöksestä voi valittaa; Sen
13506: lisen kysymyksen n:o 85:                            sijaan täytettäessä apulaisprofessorin virkaa, jo-
13507:                                                     hon yliopiston kansleri nimittää,· voi viran ha-
13508:            Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on     kija edellä mainittujen ehdoHepanopäätöksestä
13509:       ··tarkoitus ryhtyä Turun yliopiston tutki-    tehtävien valitusten lisäksi hakea muutosta
13510:         joiden puutteellisen oikeusturvan kehit-    kanslerin tekemään . nimityspäätökseen valtio-
13511:         tämiseksi?                                  neuvostolta. Muutosta voi kaikissa tapauksissa
13512:                                                     hakea vain laillisuusperusteella.
13513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Edellä selvitetyn kaltainen muutoksenhaku-
13514: taen seuraavaa:                                     järjestelmä on myös Helsingin kauppakorkea-
13515:    Turun yliopiston väliaikaisesta hallinnosta      koulussa sekä Tampereen yliopistossa, joissa
13516: annetun asetuksen (637/74) 100 §:n 1 mo-            valtiollistamisen yhteydessä säilytettiin kansleri-
13517: mentin mukaan yliopiston hallintoelimen pää-        instituutio. Muihin korkeakouluihin ei muu-
13518: tökseen voi valittamalla hakea muutosta jokai-      toksenha:kulautakuntaa ole perustettu.
13519: nen sillä perusteella, että hänen yksityistä oi-       Hallitus on tietoinen siitä, että korkeakou-
13520: keuttaan on loukattu. Valitus yliopiston hallin-    lujen muutoksenhakU'järjestelmät poikkeavat
13521: toelimen päätöksestä tehdään saman asetuksen        eräiltä kohdin toisistaan, mikä johtuu lähinnä
13522: 101 §:n mukaan yliopiston muutaksenhakulau-         yksityisten ko11keakoulujen valtiollistamisen yh-
13523: takunnalle. Muutoksenhausta yliopiston muu-         teydessä tehdyistä ratkaisuista. Opetusministe-
13524: toksenhakulautakunnan päätökseen on voimassa,       riössä aloitettiin vuonna 1979 valmistelut kor-
13525: mitä muutoksenhausta ylemmän hallintoviran-         keakouluja koskevien säännösten tarkistamisek-
13526: omaisen päätökseen on säädetty. Valitus yli-        si siten, että muutoksenhakujärjestelmät takai-
13527: opiston kanslerin päätöksestä nimitysasiassa teh-   sivat virkojen hakijoille riittävän ja koko kor-
13528: dään valtioneuvostolle.                             keakoululaitoksen osalta mahdollisimman yh-
13529:    Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että     denmukaisen oikeusturvan. Tämä säännösten
13530: täytettäessä professorin virkaa hakija voi valit-   tarkistaminen tulisi koskemaan myös Turun
13531: taa asianomaisen tiedekunnan tiedekuntaneu-         yliopistoa.
13532:     · Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1980.
13533: 
13534:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
13535: 4
13536: 
13537: 
13538: 
13539: 
13540:                           T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a l1i1 a n.
13541: 
13542:   I det syfte 37 § 1 mom. riksda~sordningen        vid utnämning av professorer kan sökande an-
13543: anger bar Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     föra besvär över tjänstefötslag av fa1.'"11ltetets
13544: av den 19 februari 1980 tili vederbörande med-     fakultetsråd till hesvärsnämnden och övet det-
13545: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ta beslut till statsrådet. Då republikens presi-
13546: av ri:ksdagsman Jacob Söderman undertecknade       dent utnämner professorerna kan man irite an-
13547: spörsmål' nr 85:                                   föra besvär över detta beslut. Däremot kan den
13548:                                                    sökande anföra besvär, förutom över ovan
13549:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen     nämnda tjänsteförslag också över kanslers ut-
13550:        skrida i syfte att utveckla forskarnas      nämning till statsrådet. Ändring :kan i alla
13551:        bristfälliga rättsskydd vid Aho univer-     nämnda fa:ll ansakas endast på laglighetsgrund.
13552:        sitet?                                         Det ovan nämnda förfaringssättet tillämpas
13553:                                                    också i Helsingfors finska handelshögskola och
13554:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      vid Tammerfors universitet där kanslersinstitu-
13555: samt anföra följande:                              tionen bevarades i samband med förstatligan-
13556:    Enligt 100 § 1 mom. i förordningen om Aho       de. I övriga högskolor har inte besvärsnämnder
13557: universitets interimistiska förvaltning (63 7/     inrättats.
13558: 7 4) kan envar söka ändring genom besvär i            Regeringen är medveten om att ändrings-
13559: beslut av universitetets förvaltningsorgan på      sökande i de olika högskolorna skiljer sig till
13560: den grund att hans enskilda rätt blivit kränkt.    vissa delar vilket närmast beror på beslut fatta-
13561: Enligt samma förordning anförs besvär över         de i samband med förstatligande. År 1979 in-
13562: beslut av annat förvaltningsorgan vid universi-    leddes vid undervisningsministeriet förberedel-
13563: tetet hos universitetets besvärsnämnd. Om          ser för granskningen av högskolehestämmelser-
13564: sökande av ändring i beslut av universitetets      na så att ändrlngssökande skuHe framdeles ge
13565: besvärsnämnd gäller vad om ändringssökande         tjänstsökande ett tillräckligt rättsskydd som
13566: i högre förvaltningsmyndighets beslut är stad-     också med tanke på hela högskoleinrättningen
13567: gat. Besvär över kanslers beslut i utnämnings-     skuHe vara så rättvis som möjligt. Denna
13568: ärende anföres hos statsrådet.                     granskning av hestämmelserna kommer att be-
13569:    Av ovan nämnda bestämmelser framgår att         röra också Åbo universitet.
13570:      Helsingfors den 24 mars 1980.
13571: 
13572:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
13573:                                                1980 vp.
13574: 
13575: Kirjallinen kysymys n:o 86.
13576: 
13577: 
13578: 
13579: 
13580:                                   Lattula: Terveys- ja lääkintäviranomaisten panoksen lisäämisestä
13581:                                       alkoholi tiedotuksessa.
13582: 
13583: 
13584:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13585: 
13586:    Nelisen vuotta sitten saatiin aikaan laki toi-     vuorokaudessa nauttia ilman että hänessä ha-
13587: menpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi. Lääke-        vaitaan pienimpiäkään humaltumisen oireita.
13588: tieteellisellä tutkimuksella ja terveys- ja lääkin-      Tutkimus on myös todennut, että alkoholin
13589: täviranomaisten harjoittamalla tiedotustoimin-        suoranainen myrkkyvaikutus kohdistuu moniin
13590: nalla oli suuri osuus siihen, että yleinen mieli-     sellaisiin elimiin, joiden aikaisemmin arveltiin
13591: pide, suunnittelijat ja päätöksentekijät alkoivat     säästyvän alkoholin vaikutuksilta. Vaikka julki-
13592: ymmärtää tupakoinnin haitallisuuden. Tiedot           suudessa on äskettäin esitetty, että äärimmäi-
13593: tupakoinnin terveydelle aiheuttamista monen-          sen kohtuullinen alkoholijuomien käyttö saat-
13594: laatuisista haitoista olivat varsin uusia. Vasta      taa varjella sydäninfarktilta, jo mainittua riski-
13595: 1960-luvulla alkoi kertyä runsaasti tutkimus-         rajaa pienempi päiväannos lisää infarktin vaa-
13596: tuloksia, jotka vastaansanomattomasti osoitti-        raa.
13597: vat tupakoinnin terveyttä vaarantavan vaikutuk-          Tämäntapaisia tutkimustuloksia on runsaasti
13598: sen.                                                  käytettävänä, mutta ne eivät vielä ole tulleet
13599:    Vaikka alkoholijuomien käytön terveydelli-         yleiseen tietoisuuteen. Eivät edes lääkärit ja
13600: set haittavaikutukset olivat jo kauan olleet tun-     muu terveydenhoitohenkilökunta ole riittävästi
13601: nettuja, niihin ei enää pitkään aikaan ole koh-       selvillä tutkimuksen uusimmista tuloksista.
13602: distettu riittävää· huomiota .. Kun alkoholijuo-         Jos terveys- ja lääkintäviranomaiset ryhtyisi-
13603: mien kulutus toisen maailmansodan jälkeen             vät levittämään näitä tietoja yhtä ponnekkaasti
13604: kasvoi useimmissa maissa kaksin-kolminkertai-         kuin he levittivät vuosikymmen sitten silloin
13605: seksi, terveysviranomaiset alkoivat uudelleen         saatua uutta tietoa tupakan haitallisuudesta,
13606: kiinnittää huomiota alkoholijuomien nauttimi-         nykyisin vallalla oleva väärä käsitys alkoholista
13607: sen ihmiselimistöön kohdistuvaan vaikutukseen.        vaarattomana ja hauskana seurustelumuotona
13608: Tällöin huomattiin, ettei alkoholismi henkisine,      väistyisi.
13609: sosiaalisine ja ruumiillisine seurauksineen ole          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13610: ainoa alkoholin aiheuttama sairaustila. Myös ns.      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
13611: seurallisesta alkoholijuomien käytöstä osoittau-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13612: tui olevan monia haitallisia vaikutuksia. Riski-      vaksi seuraavan kysymyksen:
13613: rajaksi todettiin täysikasvuisella mieshenkilöllä
13614: noin 60 grammaa puhdasta alkoholia päivässä.                    Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
13615: Tämä annos sisältyy esim. neljään pulloon A-                 litus aikoo ryhtyä terveys- ja lääkintä-
13616: olutta tai vastaavaan määrään alkoholia muissa               viranomaisten perehdyttämiseksi uusim-
13617: juomissa. Naisilla ja nuorilla riskiraja on vielä            man alkoholitutkimuksen tuloksiin, jot-
13618: alempana. Tällaisen alkoholimäärän ihminen voi               ta he voisivat tehdä niitä tunnetuiksi?
13619:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13620: 
13621:                                              Eero Lattula
13622: 
13623: 
13624: 
13625: 
13626: 088000270C
13627: 2                                              1980 vp.
13628: 
13629: 
13630: 
13631: 
13632:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13633: 
13634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, alkoholiongelmaisten hoidosta terveyskes-
13635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuksissa ja työpaikkojen vastuusta päihdeongel-
13636: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            mista. Lääkintöhallituksessa valmistellaan par-
13637: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          aikaa yhteistyössä sosiaalihallituksen kanssa oh-
13638: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         jekirjettä alkoholiongelmaisten hoidon järjestä-
13639: edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjalli-      misestä.
13640: sesta kysymyksestä n:o 86:                               Terveydenhuollon valtakunnallisissa viisivuo-
13641:                                                       tissuunnitelmissa alkoholin käytön vähentämi-
13642:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    nen mainitaan erityisenä painoalueena terveys-
13643:        litus aikoo ryhtyä terveys" ja lääkintä-       kasvatuksessa. Lääkintöhallituksen tarkoitukse-
13644:        viranomaisten perehdyttämiseksi uusim-         na on järjestää keväällä 1980 asiantuntijasemi-
13645:        man alkoholitutkimuksen tuloksiin, jot-        naari, jossa erityisesti tulee käsiteltäväksi huhti-
13646:        ta he voisivat tehdä niitä tunnetuiksi?        kuussa 1980 valmistuva raittiuskasvatuskomi-
13647:                                                       tean mietintö. Lääkintöhallitus on lisäksi aset-
13648:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida
13649: vasti seuraavaa:                                      lääkintöhallituksen mahdollisuuksia alkoholin
13650:    Alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista mak-      haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ter-
13651: sa- ja haimatulehdus ovat olleet jo kauan tun-        veydenhuollossa. Edelleen lääkintöhallituksen
13652: nettuja. Lisäksi viime aikoina on esitetty uusia      tarkoituksena on viisivuotiskaudella 1980-84
13653: tutkimustuloksia erityisesti alkoholin merkityk-      valmistella ohjekirje alkoholin käyttöä vähentä-
13654: sestä sikiön ja syntyvän lapsen hyvinvoinnin          västä terveyskasvatuksesta.                        ·
13655: kannalta, tapaturmien synnyssä ja terveyden-             Terveyskasvatus- ja koulutustoimet ovat jat-
13656: huoltojärjestelmän kuormituksen kannalta. Al-         kuvasti tarpeen alkoholihaittojen vähentämisek-
13657: koholin terveyshaittojen, samoin kuin muiden-         si. Kuten edellä ilmenee terveydenhuoltoviran-
13658: kin alkoholihaittojen on voitu todeta lisäänty-       omaiset ovat toteuttaneet ja valmistelevat par-
13659: vän edelleen.                                         haillaan toimenpiteitä terveydenhuoltohenkilös-
13660:    Lääkintöhallitus on antanut vuonna 1978 ter-       tön perehdyttämiseksi alkoholihaittojen ongel-
13661: veydenhuoltohenkilöstölle täydennyskoulutus-          makenttään.
13662: aineistoa, johon sisältyi selvitys alkoholihaitois-
13663:      Hels.ingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
13664: 
13665:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
13666:                                              N:o 86                                                3
13667: 
13668: 
13669: 
13670: 
13671:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13672: 
13673:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      dor, vården av personer med alkoholprob1em i
13674: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se     hälsovårdscentralerna och om arbetsplatsernas
13675: av den 19 februari 1980 tili vederbörande         ansvar för rusmedelsprob1em. Medicinalstyre1-
13676: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-    sen utarbetar just nu i samråd med socialstyre1-
13677: jande av riksdagsman Eero Lattula underteck-      sen ett cirkulär med anvisningar om ordnandet
13678: nade spörsmål nr 86:                              av vården för personer med alkoholproblem.
13679:                                                      1 de riksomfattande planerna för hälsovår-
13680:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-     den nämns minskandet av alkoholbruk som ett
13681:        geringen vidta i avsikt att göra hä1so-    särskilt dominerande område av hälsofostran.
13682:        vårds- och medicinalmyndigheterna för-     Medicinalstyrelsen har för avsikt att våren 1980
13683:        trogna med den nyaste alkoholforsk-        arrangera ett expertseminarium, där man sär-
13684:        ningens resultat, så att dessa myndighe-   skilt skall behandla kommittens för nykterhets-
13685:        ter kan göra dem kända?                    fostran betänkande, som blir färdigt i april
13686:                                                   1980. Därtill har medicinalstyre1sen tillsatt en
13687:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     arbetsgrupp, vars uppgift är att avväga medici-
13688: samt anföra följande:                             nalstyre1sens möjligheter att inom hälsovården
13689:    Av alkoho1brukets hä1sovådliga fö1jder har     förebygga och minska alkoholskadorna. Vidare
13690: lever- och bukspottkörtelinflammationerna re-     har medicinalstyrelsen för avsikt att för fem-
13691: dan 1änge varit kända. Ytterligare har de se-     årsperioden 1980-84 utarbeta ett instruktions-
13692: naste tiderna nya forskningsresultat fram1agts    cirkulär om hälsofostran i syfte att minska
13693: särskilt om a1koho1ens betydelse med tanke på     bruket av alkohol.
13694: vä1befinnandet hos foster och nyfödda barn,          Atgärder för hälsofostran och hälsoskolning
13695: uppkomsten av olycksfall och belastningen för     är fortlöpande av nöden i arbetet att minska
13696: hälsovårdssystemet. Alkoholens hälsovådliga       alkoholskadorna. Såsom av det ovansagda fram-
13697: följder liksom också andra alkoho1skador har      går, har hälsovårdsmyndigheterna redan för-
13698: konstaterats öka fortfarande.                     verkligat och förbereder i detta nu åtgärder i
13699:    Under år 1978 har medicinalstyrelsen tili      syfte att göra hälsovårdspersonalen förtrogen
13700: hälsovårdspersonalen delat ut fortbildningsma-    med problemkomp1exet alkoho1skador.
13701: terial, vari ingår en utredning om alkoholska-
13702:      Helsingfors den 21 mars 1980.
13703: 
13704:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
13705:                                            1980 vp.
13706: 
13707: ~irjallinen kysymys n: o 8 7.
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712:                                 M. Puhakka ym.: Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen sahan kehittä-
13713:                                    missuunnitelman toteuttamisesta.
13714: 
13715: 
13716:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
13717: 
13718:   Veitsiluoto Osakeyhtiön hallintoneuvosto on        Kuitenkin hallintoneuvoston tekemä paatos
13719: 2 päivänä kesäkuuta 1979 pitämässään ko-          ei ole lähtenyt toteutumaan edellä esitetyssä
13720: ouksessa tehnyt päätöksen Lieksassa sijaitse-     muodossa, vaan johtokunta on katsonut aiheel-
13721: aa Kevätniemen sahaa koskevasta kehittämis-       liseksi jättää osan hallintoneuvoston hyväksy-
13722: mnnitelmasta. Hallintoneuvoston päätöksen         mää ohjelmaa toteuttamatta. Johtokunta 5. 2.
13723: mkaan suunnitelman keskeisenä tavoitteena on      1980 tekemänsä päätöksen mukaan jättää aikai-
13724: 1han kilpailukyvyn ja kannattavuuden paranta·     semmin hallintoneuvoston tekemästä kehittä-
13725: tinen. Samoin uudistusohjelmalla pyritään         missuunnitelmasta toteuttamatta höyläämön uu-
13726: työs raaka-aineen entistä tarkempaan talteen-     distamisen ja pientavaran talteenoton sekä jat-
13727: ttoon.                                            kokäsittelyn järjestämisen. Tämä merkitsee noin
13728:   Hallintoneuvoston tekemän päätöksen mu-         30-40 työntekijän joutumista työttömäksi sa-
13729: aan uudistusohjelma sisältää seuraavat pää-       han saneerauksen yhteydessä.
13730: ohdat:                                               Erittäin suurta ihmetystä asiassa aiheuttaa
13731:       tukkiosaston uudistus                       se, että johtokunta toimeenpanevana elimenä on
13732:       särmäylesen uudistaminen                    jättämässä huomioimatta osan yhtiön hallinto-
13733:      sydäntavaran käsittelyn nykyaikaistuminen    neuvoston tekemästä päätöksestä.
13734:      !autojen sahassa tapahtuva lajittelu            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13735:   - kuivaamon laajennus                           tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
13736:   - lautojen purku- ja paketointiaseman ra-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13737:       kentaminen                                  tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13738:   - uuden kuorenpohtolaitoksen ja siihen liit-
13739:       tyvän kuorisiilon rakentaminen                        Onko Hallituksen mukaan oikein ja
13740:   - höyläämön uudistaminen                               valtionyhtiöistä annetun lain mukaista,
13741:   - pientavaran ja sen jatkokäsittelyn järjes-           että valtionyhtiön johtokunta jättää huo-
13742:       täminen.                                           mioimatta hallintoneuvoston tekemän
13743:                                                          päätöksen, ja
13744:   Edellä mainitut hallintoneuvoston esittämät               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13745: udistustavoitteet ovat täysin oikeansuuntaiset,          ryhtyä Veitsiluoto Osakeyhtiön Kevät-
13746: trvaavathan ne työmiljöön kehittämisen sekä              niemen sahan kehittämissuunnitelman
13747: aliintoneuvoston päätöksen mukaan myös hen-              toteuttamiseksi siten, että työntekijöi-
13748: löstömäärän säilymisen nykyisellään. Työvoi-             den työpaikat turvataan?
13749: amäärän säilyttäminen onkin erittäin välttä-
13750:  ätön niin Kevätniemen sahan kuin koko
13751: ieksan kannalta.
13752:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13753: 
13754:         Matti Puhakka                Pauli Puhakka                 Jouko Tuovinen
13755: 
13756: 
13757: 
13758: 
13759:  ;80002956
13760: 2                                              1980 vp.
13761: 
13762: 
13763: 
13764: 
13765:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13766: 
13767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asi
13768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteelli
13769: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            sesti tärkeitä. Veitsiluoto Osakeyhtiön yhtic
13770: kirjeenne n:o 198 ohella toimittanut valtioneu-       järjestyksen mukaan hallintoneuvosto päättä
13771: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          yhtiön toiminnan laajentamisesta tai supistami
13772: kansanedustaja M. Puhakan ym. näin kuulu-             sesta ja muista tärkeimmistä muutoksista yt
13773: vasta kysymyksestä n:o 87:                            tiön toiminnassa.
13774:                                                          Veitsiluoto Osakeyhtiön hallintoneuvosto o!
13775:           Onko Hallituksen mukaan oikein ja           12. 6. 1979 hyväksynyt Kevätniemen sahan kf
13776:        valtionyhtiöistä annetun lain mukaista,        hittämissuunnitelman, jonka keskeiseksi tavoi1
13777:        että valtionyhtiön johtokunta jättää huo-      teeksi asetettiin sahan kilpailukyvyn ja kanna1
13778:        mioimatta hallintoneuvoston tekemän            tavuuden parantaminen henkilöstömäärän säi
13779:        päätöksen, ja                                  lyessä nykyisellään.
13780:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Hanketta toteutettaessa on käynyt selväks
13781:        ryhtyä Veitsiluoto Osakeyhtiön Kevät-          että nykyinen työntekijämäärä työllistetään m:
13782:        niemen sahan kehittämissuunnitelman            situssa sahassa ja nykyisessä höyläämössä.
13783:        toteuttamiseksi siten, että työntekijöi-          Koska nykyisten työpaikkojen määrä tule
13784:        den työpaikat turvataan?                       näin turvatuksi, ei työpaikkojen säilymisen va!
13785:                                                       mistamiseksi suunniteltuja hankkeen osia -
13786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          höyläämön uusimista sekä pientavaran talteer
13787: vasti seuraavaa:                                      ottoa ja sen jatkokäsittelyä - ole tarvinnu
13788:    Valtionyhtiöistä ei ole annettu erillistä lakia.   työllisyyssyistä toteuttaa.
13789: Siten niiden toimintaan sovelletaan osakeyhtiö-          Taloudellisesti niiden toteuttaminen ei ol
13790: lakia. Tämän lain mukaan yhtiön hallitus huo-         yhtiön ilmoituksen mukaan tämänhetkisessä t
13791: lehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmu-       lanteessa ja tarkistuslaskelmien mukaan peru1
13792: kaisesta järjestämisestä. Hallintoneuvosto val-       teltua eikä siten myöskään hallintoneuvosto
13793: voo hallituksen hoitamaa yhtiön hallintoa. Hal-       tavoitteiden mukaista.
13794:      Helsingissä maaliskuun 21 päivänä 1980.
13795: 
13796:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13797:                                              N:o 87
13798: 
13799: 
13800: 
13801: 
13802:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
13803: 
13804:  I det syfte 3 7 § 1 mmn. riksdagsordningen        piellt viktiga. Enligt Veitsiluoto Osakeyhtiös
13805: 11ger har Ni, Herr T aiman, med Eder skrivelse     bolagsordning besluter förvaltningsrådet om ut-
13806: r 198 av den 19 februari 1980 tili veder-          vidgning eller reducering av bolagets verksam-
13807: örande mediem av statsrådet översänt avskrift      het och om andra viktiga ändringar i bolagets
13808: r följande av riksdagsman M. Puhakka m.fl.         verksamhet.
13809: ndertecknade spörsmål nr 8 7 :                        Veitsiluoto Osakeyhtiös förvaltningsråd an-
13810:                                                    tog den 12 juni 1979 en utvecklingsplan för
13811:         Är det enligt Regeringen rätt och i        Kevätniemi sågverk, i viiken som centralt mål
13812:      överensstämmelse med lagen om stats-          ställdes en förbättring av sågverkets konkur-
13813:      bolag, att direktionen för ett statsbolag     rensduglighet och lönsamhet med bibehållande
13814:      inte beaktar beslut som fattats av för-       av nuvarande personalstyrka.
13815:      valtningsrådet, och                              Vid genomförandet av projektet har det
13816:         vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       framgått, att det nuvarande antalet arbetstagare
13817:      ta i avsikt att förverkliga utvecklings-      skall sysselsättas i den förnyade såganläggning-
13818:      planen för Veitsiluoto Osakeyhtiös Ke-        en och i det nuvarande hyvleriet.
13819:      vätniemi sågverk så, att arbetstagarnas          Då det nuvarande antalet arbetsplatser på
13820:      arbetsplatser tryggas?                        detta sätt blir tryggat, har det inte blivit nöd-
13821:                                                    vändigt att av sysselsättningsskäl genomföra de
13822:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       delar av projektet som planerades för att ga-
13823: ltnt anföra följande:                              rantera bibehållandet av arbetsplatserna - för-
13824:   Ingen särskild lag har givits om statsbolagen.   nyelse av hyvleriet samt tillvaratagande och
13825: '1 dessas verksamhet tillämpas sålunda lagen       vidarebehandling av klenvirke.
13826: n aktiebolag. Enligt denna lag sköter bolagets        Ekonomiskt sett är ett förverkligande av
13827: yrelse om förvaltningen av bolaget och be-         planerna, enligt vad bolaget meddelat, inte i
13828: :irigt ordnande av verksamheten. Förvaltnings-     dagens situation och enligt kontrollberäkningar
13829:  det övervakar styrelsens skötsel av bolagets      motiverat och sålunda inte heller i överens-
13830:  ,rvaltning. Förvaltningsrådet kan ge styrelsen    stämmelse med de målsättningar förvaltnings-
13831:  rektiv i frågor som är vittgående eller princi-   rådet uppställt.
13832:     Helsingfors den 21 mars 1980.
13833: 
13834:                                                    Handeis- och industriminister Ulf Sundqvist
13835:                                             1980 vp.
13836: 
13837: Skriftligt spörsmål nr 88.
13838: 
13839: 
13840: 
13841: 
13842:                                 Westerlund m.fl.: Otn att ärendet angående byggande av ett nytt
13843:                                   kärnkraftverk skulle underställas riksdagen.
13844: 
13845: 
13846:                              Till Riksdagens Herr Talman.
13847: 
13848:    Kärnenergins avfallshantering är otillfreds-    dagen varit i tillfälle att behandla frågan. Där-
13849: ställande såväl med tanke på mänskims och mil-     för bör planering av nya kärnkraftverk under
13850: jöns trygghet som från teknisk och ekonomisk       inga omständigheter påbörjas innan ovannämn-
13851: synpunkt. Industrins Kraft Ab:s, anhållan om       da frågor klarlagts.
13852: respit för att finna en lösning på sina avfalls-      Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
13853: problem visar att såväl de tekniska som eko-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningan före-
13854: nomiska förutsättningarna för en slutgiltig och    skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
13855: säker lösning av avfallsfrågan kommer att stå      ställa följande spörsmål:
13856: öppen för en oöverskådlig framtid.
13857:    Vår energiförsörjning kan däremot tillgodo-               Avser Regeringen att tili riksdagen
13858: ses genom en målmedveten satsning på bl.a.                för beslut underställa ärendet, som an-
13859: inhemska energikällor och sparprogram. Innan              slutes tili byggandet av ett nytt kärn-
13860: något som helst beslut om planeringsavtal för             kraftverk, och
13861: ytterligare kärnkraftverk fattas; bör statens                avser Regeringen tiliåta att Imatran
13862: energipolitiska råd kunna påvisa ett klart ener-          Voima ingår ett planeringsavtal med
13863: gibehov, som inte kan tillfredsställas med                den sovjetiska leverantören innan ett
13864: andra energikällor. Det slutliga avgörandet då            principbeslut fattats i regeringen om in-
13865: det gäller byggnadet av ev. nya kärnkraftverk             köp av en femte· reaktorenhet till Fin-
13866: borde överhuvudtaget inte fattas utan att riks-           land?
13867:      Helsingfors den 19 februari 1980.
13868: 
13869:                   Henrik Westerlund                            Håkan Malm
13870:                   Boris Renlund                                Ole Norrback
13871: 
13872: 
13873: 
13874: 
13875: 088000256X
13876: 2                                            1980 vp.
13877: 
13878: Kirjallinen kysymys n:o 88.                                                             Suomennos.
13879: 
13880: 
13881: 
13882: 
13883:                                  Westerlund ym.: Ydinvoimalaitoksen rakentamisasian alistami-
13884:                                     sesta eduskunnalle.
13885: 
13886: 
13887:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13888: 
13889:    Ydinenergiajätteen käsittely on epätyydyttävä    tehdä ilman että eduskunnalle on annettu tilai-
13890: sekä ihmisen ja ympäristön turvallisuuden kan-      suus käsitellä kysymystä. Tämän vuoksi uusien
13891: nalta että myös teknillisestä ja taloudellisesta    ydinvoimalaitosten suunnittelua ei pidä mis-
13892: näkökulmasta katsottuna. Teollisuuden Voima         sään olosuhteissa aloittaa ennen kuin ylempänä
13893: Oy:n anomus saada lykkäystä löytääkseen rat-        mainitut kysymykset on s·elvitetty.
13894: kaisun jäteongelmiinsa osoittaa, että jätekysy-        Viitaten edellä olevaan sekä valtiopäiväjär-
13895: myksen lopullisen ja varman ratkaisun teknilli-     jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
13896: set ja taloudelliset edellytykset ovat auki epä-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13897: määräiseksi ajaksi et.eenpäin.                      vaksi seuraavan kysymyksen:
13898:    Energiahuoltomme voidaan sitävastoin tyy-
13899: dyttää mm. määrätietoisella kotimaisten ener-                Aikooko Hallitus alistaa eduskunnan
13900: gialähteiden kehittämisellä sekä säästöohjelmil-           päätettäväksi kysymyben, joka liittyy
13901: la. Ennen kuin minkäänlaisia uusia ydinvoima-              uuden ydinvoimalaitoksen rakentami-
13902: laitoksia koskevia suunnittelusopimuksia teh-              seen, ja
13903: dään, on valtion energiapoliittisen neuvottelu·               aikooko Hallitus sallia sen, että Imat-
13904: kunnan osoitettava selvä energian tarve, jota              ran Voima tekee suunnittelusopimuksen
13905: ei voida tyydyttää muilla energialähteillä. Lo-            neuvostoliittolaisen toimittajan kanssa
13906: pullista päätöstä mahdollisten uusien ydinvoi-             ennen kuin hallituksessa on tehty peri-
13907: malaitosten rakentamisesta ei ylipäätänsä pitäisi          aateratkaisu viidennen reaktoriyksikön
13908:                                                            ostamisesta Suomeen?
13909:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
13910: 
13911:                   Henrik Westerlund                            Håkan Malm
13912:                   Boris Renlund                                Ole Norrback
13913:                                                   N:o 88                                               3
13914: 
13915: 
13916: 
13917: 
13918:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13919: 
13920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaammin yhteiskunnan ja valtion eri elinten
13921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           osalle.
13922: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn                 Edustaja V. Vennamon suulliseen kysymyk-
13923: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            seen n:o 55, 13. 3. 1980 antamassani vastauk-
13924: asianomaiselle jäs:enelle jäljennöksen kansan-          sessa viittasin siihen, että myös eduskuntaa on
13925: edustaja Westerlundin ym. näin kuuluvasta kir-          informoitu aikaisempaa käytäntöä huomattavasti
13926: jallisesta kysymyksestä n:o 88:                         enemmän toimenpiteistä mahdollisen viidennen
13927:                                                         ydinvoimalaitosyksikön hankinnassa. Uuden
13928:          Aikooko Hallitus alistaa eduskunnan            mahdollisen ydinvoimalaitosyksikön rakenta-
13929:        päätettäväksi kysymyksen, joka liittyy           mispäätös, ts. suurvoimalaitosyksikön rakenta-
13930:        uuden ydinvoimalaitoksen rakentami-              mispäätös, olipa se ydinvoimaa taikka jotain
13931:        seen, ja                                         muuta, on tehtävä ehkä parin vuoden kuluttua.
13932:           aikooko Hallitus sallia sen, että Imat-       Kun valmisteilla oleva uusi ydinenergialainsää-
13933:        ran Voima tekee suunnittdusopimuksen             däntö tulee eduskuntakäsittdyyn jo kuitenkin
13934:        neuvostoliittolaisen toimittajan kanssa          tätä ennen, tarjoutuu eduskunnalle tällöin tilai-
13935:        ennen kuin hallituksessa on tehty peri-          suus kannan määrittelyyn ydinenergian raken-
13936:        aateratkaisu viidennen reaktoriyksikön           tamiseen liittyvästä päätösprosessista jo ylei-
13937:        ostamisesta Suomeen?                             semminkin eikä siis vain yhtä laitosta koske-
13938:                                                         vana.
13939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Hallitus ei ole tehnyt eikä sen aikomuhena
13940: vasti seuraavaa:                                        ole tehdä ainakaan lähitulevaisuudessa mitään
13941:                                                         periaatepäätöstä viidennen reaktoriyksikön osta-
13942:    Kysymykseen ydinvoimalaitosten rakentami-            misesta Suomeen. Meillä on voimassaolevat so-
13943: sesta suhtaudutaan tänään aivan toisella tavoin         pimusjärjestelyt Neuvostoliiton kanssa uuden
13944: kuin viisikymmenluvun lopulla, jolloin maas-            1 000 MW :n ydinvoimayksikön toimittamis-
13945: samme nyt voimassaoleva atomienergialaki sää-           mahdollisuuksien selvittämiseksi. Työ aloitettiin
13946: dettiin. Yhteiskunnan vaatimukset erityisesti           1974 ns. voimataloussopimuksen pohjalta ja
13947: turvallisuuskysymyksissä        ovat     kiristyneet.   vahvistettiin 1977 ns. pitkän ajanjakson ohjel-
13948: Useita kysymyksiä, erityisesti jätehuollon alalla,      massa kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tie-
13949: joita ei nähty vielä parikymmentä vuotta sitten,        teellis-teknisen yhteistyön kehittämiseksi ja sy-
13950: on tullut julkiseen keskusteluun. Vaikka ydin-          v;entämiseksi. Hallitus katsoo, ottaen huomioon
13951: energian käytöstä saatu kokemus osoittaa sen            nämä sopimusjärjestelyt, laajalti yhteisesti hy-
13952: varsin turvalliseksi ja hallittavissa olevaksi ener-    väksytyn energiapoliittisen ohjelman sekä eri-
13953: giantuotantomuodoksi silloin, kun sen turvalli-         tyisesti vientitoiminnan kehittämistarpeen ja
13954: suutta nykytekniikan keinoin valvotaan, on              pitkäHäkin tähtäyksellä vaikealta näyttävän
13955: sen käyttöön eräissä maissa suhtauduttu va-             työllisyystilanteen, että meidän tulee edelleen-
13956: rauksellisesti ja käyttöä parlamentaarisin pää-         kin jatkaa menossa olevaa eri vaihtoehtoja tut-
13957: töksin rajoit.ettu. Vaikkakaan ydinenergian käyt-       kivaa selvitystyötä ilman, että olemme miten-
13958: töä ei olisi kokonaan kielletty tai rajoitettu,         kään sitoutuneet ennakoivaan poliittiseen pää-
13959: on ydinvoiman rakentamiseen liittyvässä pää-            tökseen ydinvoiman käytön laajentamisesta
13960: töspros:essissa .· voimalaitosrakentajan puolella       maassamme. Hallitus seuraa jatkuvasti tätä pää-
13961: ollut painopiste siirtynyt myös yhä voimak-             osiltaan Imatran Voima Oy:ssä tehtävää työtä.
13962:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
13963: 
13964:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
13965: 4                                           1980 vp.
13966: 
13967: 
13968: 
13969: 
13970:                           Till Riksdagens Herr Talman.
13971: 
13972:    I detta syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     muntliga spörsmål nr 55, den 13. 3. 1980, hän-
13973: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          visade jag till att även riksdagen i betydligt
13974: velse av den 19 februari 1980 till vederbörande    högre utsträckning än tidigare informerats om
13975: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     åtgärderna att skaffa en eventuell femte kärn-
13976: jande av riksdagsman Westerlund m.fl. ställda      kraftsenhet. Ett byggnadsbeslut om en eventuell
13977: skriftliga spörsmål nr 88:                         ny kärnkraftsenhet, med andra ord ett bygg-
13978:                                                    nadsbeslut om ett storkraftverk vare sig det
13979:           Avser Regeringen att till riksdagen      skulle vara fråga om ett kärnkraftverk eller
13980:        för beslut underställda ä11endet, som       inte, bör sannolikt fattas inom ett par år. Då
13981:        anslutes till byggandet av ett nytt kärn-   den under beredning varande nya kärnenergi-
13982:        kraftverk, och                              lagen kommer till riksdagsbehandling redan
13983:           avser Regeringen tillåta att Imatran     innan detta, erbjuds riksdagen härvid möjlig-
13984:        Voima ingår ett planeringsavtal med         het att fastställa sin ståndpunkt till besluts-
13985:        den sovjetiska leverantören innan ett       processen när det gäller byggande av kärn-
13986:        principbeslut fattats i r,egeringen om      energianläggningar såsom en allmän fråga och
13987:        inköp av en femte reaktorenhet till Fin-    inte såsom ett ställningstagande tili ett enskilt
13988:        land?                                       fall.
13989:                                                       Regeringen har inte gjort och avser inte
13990:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       heller att inom den närmaste framtiden göra
13991: anföra följande:                                   något principbeslut om köp av femte reaktor-
13992:    För närvarande är inställningen till byggan-    enhet till Finland. Vi har ikraftvarande av-
13993: det av kärnkraftverk 'en helt annan än under       talsarrangemang med Sovjetunionen om att
13994: slutet av 1950-talet, då den nu ikraftvarande      utreda leveransmöjligheterna av en ny 1 000
13995: atomenergilagen stiftades. Samhällets krav har     MW :s kärnkraftsenhet. Detta arbete inleddes
13996: speciellt ifråga om kärnsäkerhetsfrågor skärpts.   redan år 1974 på basen av det sk. energi-
13997: Ett flertal frågor, speciellt inom området för     hushå1lningsavtalet och bekräftades år 1977 i
13998: avfallshantering, vilka inte var aktuella för      långtidsprogrammet för utvecklande och för-
13999: tjugo år sedan, har blivit föremål för offentlig   djupande av det kommersiella och ekonomiska,
14000: diskussion. Fastän erfarenheterna av kärn-         industriella och vetenskapligt-tekniska sam-
14001: energin tyder på att den såsom energiproduk-       arbetet. Regeringen anser med beaktande av
14002: tionsform är trygg och kan bemästras, då man       dessa avtalsarrangemang, det vittomfattade
14003: med nuvarande teknik övervakar säkerheten,         energipolitiska programmet samt speciellt med
14004: har man i vissa Iänder ställt sig kritisk till      beaktande av behovet att utveckla exportverk-
14005: denna energiproduktionsform och dess använd-        samhet,en och den även på lång sikt svåra
14006: ning har genom parlamentariska beslut be-          sysselsättningssituationen, att vi även fram-
14007: gränsats. Fastän användningen av kärnenergi        gent. bör fortsätta pågående utredningsarbete
14008: inte helt förbjudits eller begränsats, har be-      av olika alternativ utan att för den skull binda
14009: slutsprocessens tyngdpunkt vad gäller bvggan-      oss vid ett anteciperat politiskt beslut om att
14010: det av kärnkraftverk i allt högre utsträckning      utvidga kärnkraftsanvändningen i vårt .land.
14011: förflyttats från kraftsverksbyggaren till sam-     Regeringen följ,er kontinuerligt med det utred-
14012: hällets och statens olika organ.                    ningsarbete som i huvudsak pågår inom Imat-
14013:    I mitt svar till riksdagsman V. Vennamos         ran Voima Oy.
14014:      Helsingfors den 20 mars 1980.
14015: 
14016:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
14017:                                                1980 vp.
14018: 
14019: Skriftligt spörsmål nr 89.
14020: 
14021: 
14022: 
14023: 
14024:                                   Melin: Om beskattningen av måltidsförmånen under arbets-
14025:                                      tagares årssemester och sjukdagar.
14026: 
14027: 
14028:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
14029: 
14030:    Naturaförmånerna inberäknat måltidsförmån          är, utan att den kunnat pavtsa att rättspraxis
14031: är skattepliktig inkomst i enlighet med av           i detta avseende skulle ha förändrats, att 1ön-
14032: skattestyre1sen närmare bestämt gängse värde.         tagarna i skattehänseende borde vara jäm-
14033: Skattestyre1sen har enligt årligen fattade natu-     ställda oberoende av om de intar måltiden i en
14034: raförmånsbes1ut fastställt för måltidsförmånen       arbetsp1atsmatservering ellet om de använder
14035: vissa värden i mark.                                 matkuponger. Det må nämnas, att skattestyrel-
14036:    I sina direktiv anser skattestyrelsen, att även   sen ej ingripit i den praxis, som redan 1änge
14037: dagligen intagna må1tider mot matkuponger            gällt i fråga om sjömän. I deras fall ersätts
14038: kan anses vara naturaförmån, vars penning-           naturaförmån, som inte utnyttjats under 1ediga
14039: värde uppskattas enligt de värden, som fast-         dagar, med belopp värderade enligt principer-
14040: ställts i skattestyre1sens naturaförmånsbes1ut.      na för naturaförmåner.
14041: Detta är också alldeles naturligt, då det ofta           Skattestyrelsen har givit de ändrade direk-
14042: med hänsyn tili fo1khä1san är ändamå1senligt         tiven utan att underhandla om saken med de
14043: och i många fall t.o.m. enda alternativ att          organisationer, som representerar arbetstagare
14044: arrangera arbetsp1atsmåltider på offentliga nä-      och arbetsgivare, trots att ändringen av to1k-
14045: ringsställen mot matkuponger och inte på ar-         ningen märkbart inverkar såväl på 1öntagarnas
14046: betsp1atserna.                                       nettoförtjänst som på arbetsgivarnas arbets-
14047:    I sina direktiv från år 1976 har skattesty-       mängd. Då skattestyrelsen i en skrive1se av
14048: re1sen ansett, att de matkuponger, som 1ön-          den 9 november 1979 inbegärde olika organi-
14049: tagarna får tili sitt förfogande under årsse-        sationers uttalande om värderingsgrunderna för
14050: mester och sjukledighet kan värderas i enlig-        naturaförmåner, meddelade skattestyrelsen inte
14051: het med av skattestyrelsen fastställd måltids-       på något sätt sina avsikter att ändra sina tolk-
14052: förmån. Detta är helt 1ogiskt, då de tili 1önen      ningar beträffande matkuponger på ovan rela-
14053: hörande naturaförmånerna enligt 1agen om års-        terat sätt. Skattestyrelsen meddelade inte heller
14054: semester även under semestertiden bör ges            i sitt beslut av den 13 december 1979 ( 1029/
14055: oförminskade. Arbetsgivarna har också ordnat         79), vari penningvärdena av naturaförmåner
14056: utdelningen av matkuponger och deras 1öne-           fastställdes för 1980 års förskottsinnehållning,
14057: bokföring i enlighet med dessa direktiv.             att man skulle ändra tolkningen av matkupon-
14058:    Numera har skattestyre1sen i en skrivelse         gernas beskattning. De nya direktiven gavs
14059: den 28 januari 1980 (852/31/80) riktad tili          först i slutet på januari och arbetsgivarna har
14060: 1änsskattebyråerna och skattebyråerna ensidigt       inte ens ännu blivit underrättade om änd-
14061: ändrat sina tidigare givna direktiv. Enligt de       ringarna.
14062: nya bestämmelserna bör hela värdet av de                 Den nya tolkningen kommer att förorsaka
14063: matkuponger, som utde1as för tiden för årsse-        arbetsgivarna mycket extra arbete. I flera fall
14064: mester, sjuk- och moderskaps1edighet, betraktas      uttar löntagarna en del av årssemestern senare
14065: såsom 1ön. I praktiken betyder detta att medan       under året i perioder omfattande endast några
14066: en 15 marks matkupongs naturaförmånsvärde            dagar. Likaledes varat sjukdagarna ofta endast
14067: under arbetsdagar värderas tili 6 mark, är en        några dagar. För att kunna iaktta skattesty-
14068: dylik kupongs beskattningsvärde under semes-         relsens nya direktiv borde arbesgivarna om-
14069: ter- och sjukdagar 15 mk. Skattestyrelsens           organisera lönebokföringen så, att matkupong-
14070: enda motivering beträffande de nya direktiven        ernas helhetsbeskattning skulle kunna förverk-
14071: 0880002912
14072: 2                                            1980 vp.
14073: 
14074: ligas för semester- och sjukdagar. De sist-                Är Regeringen medveten om de omo-
14075: nämndas antal kan givetvis inte beräknas på             tiverat ökade besvär, som skattesty-
14076: förhand. Det är självklart, att detta ökar byrå-        relsens ändrade direktiv beträffande be-
14077: kratin, som annars också oavbrutet och orim-            skattningen av måltidsförmånen under
14078: ligt ökat visavi de uppgifter och åtgärder,             årssemester och sjukdagar kommer att
14079: som beskattaren fordrar av företag och andra            förorsaka arbetstagarna och arbetsgivar-
14080: arbetsgivare.                                           na, och om så är,
14081:    Hänvisande tili det ovan anförda vill under-            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
14082: tecknad i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-             taga för att de ändringar i tolkningen,
14083: ordningen föreskriver tili vederbörande med-            som nu kännbart ökar byråkratin, icke
14084: lem av statsrådet ställa följande spörsmål:             skall omöjliggöra intagningen av målti-
14085:                                                         der mot matkuponger?
14086:      Helsingfors den 19 februari 1980.
14087: 
14088:                                           Ingvar S. Melin
14089:                                               N:o 89                                                 3
14090: 
14091: Kirjallinen kysymys n:o 89.                                                               Suomennos.
14092: 
14093: 
14094: 
14095: 
14096:                                  Melin: Ateriaetuuden verottamisesta työntekijän vuosiloman ja
14097:                                     sairauspäivien aikana.
14098: 
14099: 
14100:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14101: 
14102:    Luontaisedut ravintoetu mukaan lukien kat-       jeille verohallitus on, voimatta osoittaa oikeus-
14103: sotaan veronalaiseksi tuloksi arvioituna käy-       käytännön tältä osin muuttuneen, todennut,
14104: pään arvoon sen mukaan kuin verohallitus tar-       että palkansaajien tulisi olla verotuksellisesti
14105: kemmin määrää. Verohallitus on vuotuisilla          samassa asemassa riippumatta siitä, saavatko
14106: luontoisetupäätöksillään vahvistanut ravinto-       he aterian työpaikkaruokalassa vai käyttävätkö
14107: edulle tietyt markkamääräiset arvot.                he ruokailulipukkeita. Mainittakoon, että vero-
14108:    Antamissaan ohjeissa verohallitus on katso-      hallitus ei ole puuttunut merimiesten osalta
14109: nut, että myös ruokailulipuketta käyttäen jär-      jo kauan noudatettuun käytäntöön, jonka mu-
14110: jestetty päivittäinen ateriointi voidaan katsoa     kaan vapaapäiviltä saamatta jääneistä luontois-
14111: luontoiseduksi, jonka raha-arvo arvioidaan ve-      eduista maksettu rahakorvaus arvostetaan luon-
14112: rohallituksen luontoisetupäätöksessä vahvistet-     toisetuperusteiden mukaan.
14113: tujen arvojen mukaan. Tämä onkin aivan luon-           Muutetut ohjeet verohallitus on antanut neu-
14114: nollista, koska usein on kansanterveydelliset       vottelematta asiasta työntekijöitä ja työnanta-
14115: näkökohdat huomioon ottaen tarkoituksenmu-          jia edustavien järjestöjen kanssa, vaikka tul-
14116: kaista ja monissa tapauksissa jopa ainoa vaih-      kinnan muutos vaikuttaa merkittävästi sekä
14117: toehto järjestää työpaikkaruokailu yleisissä ra-    palkansaajien nettoansioihin että työnantajien
14118: vitsemusliikkeissä ruokailulipukkeitten avulla      työmäärään. Pyytäessään 9 päivänä marras-
14119: eikä työpaikoilla.                                  kuuta 1979 päivätyllä kirjeellään lausuntoa eri
14120:    Verohallitus on vuonna 1976 antamissaan          järjestöiltä luontoisetujen laskentaperusteista,
14121: ohjeissa katsonut, että myös vuosiloman ja          verohallitus ei millään tavoin ilmoittanut ai-
14122: sairauslomien aikana palkansaajien käytettäväksi    komuksistaan muuttaa ruokailulipukkeita kos-
14123: annetut ruokailulipukkeet voidaan arvioida ve-      kevia tulkintajaan edellä selostetulla tavalla.
14124: rohallituksen vahvistamien ravintoedun arvojen      Vahvistaessaan luontoisetujen raha-arvot 15
14125: mukaan. Tämä on täysin johdonmukaista, kos-         päivänä joulukuuta 1979 autamailaan päätök-
14126: ka vuosilomalain mukaan palkkaan kuuluvat           sellä ( 1029/79) vuonna 1980 toimitettavaa
14127: luontaisedut on vuosiloman aikana annettava         ennakonpidätystä varten, verohallitus ei myös-
14128: vähentämättöminä. Näiden ohjeiden mukaisesti        kään ilmoittanut, että ruokailulipukkeiden ve-
14129: työnantajat ovatkin järjestäneet ruokailulipuk-     rotuksen osalta tulkintaa tultaisiin muuttamaan.
14130: keiden jakelun ja palkkakirjanpitonsa.              Uudet ohjeet on annettu vasta tammikuun lo-
14131:    Nyttemmin verohallitus on 28 päivänä tam-        pussa ja työnantajille niistä ei ole vieläkään
14132: mikuuta 1980 päivätyllä lääninverovirastoille       tiedotettu.
14133: ja verotoiroistoille lähettämässään kirjeessä          Työnantajille uusi tulkinta tulee aiheutta-
14134:  (852/31/80) yksipuolisesti muuttanut aikai-        maan huomattavaa lisätyötä. Useissa tapauk-
14135: semmin antamiaan ohjeita. Uusien ohjeiden           sissa palkansaajat jättävät osan vuosilomastaan
14136: mukaan on vuosiloman ja sairaus- ja äitiyslo-       pidettäväksi kesän jälkeen myöhempänä ajan-
14137: man ajalta annettujen ruokailulipukkeiden koko      kohtana, jolloin lomaa vietetään muutamien
14138: arvo katsottava palkaksi. Käytännössä tämä          päivien jaksoissa. Samoin sairauspäivät kestävät
14139: merkitsee sitä, että kun työpäivinä esim. 15        usein vain muutaman päivän. Voidakseen nou-
14140: markan arvoisen ruokailulipukkeen luontois-         dattaa verohallituksen uusia ohjeita työnanta-
14141: etuarvoksi katsotaan 6 markkaa, on tällaisen        jien tulisi järjestää palkkakirjanpitonsa uudel-
14142: lipukkeen arvo loma- ja sairauspäivinä 15           leen siten, että ruokailulipukkeiden täysi vero-
14143: markkaa. Ainoana perustelunaan uusille oh-          tus voitaisiin toteuttaa loma:- ja sairauspäiviltä.
14144: 4                                            1980 vp.
14145: 
14146: Viimeksi mainittujen lukumäärää ei tietenkään              Onko Hallitus tietoinen niistä perus-
14147: voi laskea etukäteen. On itsestään selvää, että         teettomista lisärasituksista, jotka vero-
14148: tämä aiheuttaa lisääntyvää byrokratiaa, joka on         hallituksen muuttuneet ohjeet vuosilo-
14149: jo muutoinkin verottajan yrityksiltä ja muilta          man ja sairauspäivien aikana saadun
14150: työnantajilta vaatimien tietojen ja toimenpitei-        ateriaetuuden verottamisesta tulevat
14151: den osalta jatkuvasti ja kohtuuttomasti lisään-         työntekijöille ja työnantajille aiheutta-
14152: tynyt.                                                  maan, ja jos on,
14153:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14154: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-            ryhtyä, jotta ne tulkinnan muutokset,
14155: joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen          jotka nyt tuntuvasti lisäävät byrokra-
14156: jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-         tiaa, eivät tekisi mahdottomaksi aterioi-
14157: symyksen:                                               mista ruokailulipukkeilla?
14158:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1980.
14159: 
14160:                                           Ingvar S. Melin
14161:                                               N:o 89                                                 5
14162: 
14163: 
14164: 
14165: 
14166:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14167: 
14168:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa       Verohallituksen kirje 28. 1. 1980 n:o 852/
14169: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       31/80, joka sisältää ruokailulipukkeita koske-
14170: olette 19 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          vat uudet ohjeet, on lähetetty tiedoksi kes-
14171: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        keisille työnantaja- ja työntekijäjärjestöille. Yk-
14172: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sityiskohtaisempia ohjeita sairaus- ja loma-ajal-
14173: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta          ta annettujen ruokailulipukkeiden käsittelystä
14174: kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:                  ennakonpidätystä toimitettaessa verohallituksel-
14175:                                                     la on tarkoitus antaa lääninverovirastoille ja
14176:           Onko Hallitus tietoinen niistä perus-     verotoimistoille osoitetussa kirjeessään lähiai-
14177:        teettomista lisärasituksista, jotka vero-    koina. Vastaavan sisältöiset ohjeet on tarkoitus
14178:        hallituksen muuttuneet ohjeet vuosilo-       lähettää myös työnantajille niin pian kuin mah-
14179:        man ja sairauspäivien aikana saadun          dollista.
14180:        ateriaetuuden verottamisesta tulevat            Näiden yksityiskohtaisempien ohjeiden mu-
14181:        työntekijöille ja työnantajille aiheutta-    kaan, mikäli palkansaaja on esimerkiksi yksit-
14182:        maan, ja jos on,                             täisten sairauspäivien tai vuosilomaan kuulu-
14183:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mattoman tilapäisen poissaolon vuoksi estynyt
14184:        ryhtyä, jotta ne tulkinnan muutokset,        käyttämästä ruokailulipuketta työpäivänä ta-
14185:        jotka nyt tuntuvasti lisäävät byrokra-       pahtuvaan ateriointiin eikä käyttämättä jää-
14186:        tiaa, eivät tekisi mahdottomaksi aterioi-    neitä lipukkeita anneta takaisin työnantajalle,
14187:        mista ruokailulipukkeilla?                   voidaan vastaava määrä lipukkeita vähentää
14188:                                                     seuraavalla palkkajaksolla annettavien lipuk-
14189:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keiden määrästä. Oikaisu voidaan tehdä myös
14190: vasti seuraavaa:                                    yhdellä kertaa saman kalenterivuoden aikana,
14191:    Ruokailulipukkeiden käyttö ravintoedun an-       jona lipukkeet ovat jääneet käyttämättä. Jos
14192: tamistapana on viime vuosina yleistynyt. Ylei-      o1kaisua ei tehdä, lipukkeiden koko arvo olisi
14193: sintä koko maassa kelpaavaa ruokailulipuketta       katsottava palkaksi. Näin ei kuitenkaan tar-
14194: käytti vuonna 1975 noin 9 700 palkansaajaa.         vitsisi menetellä, jos yksittäisten sairauspäivien
14195: Vuonna 1976 käyttäjiä oli noin 18 000 ja            tai vuosilomaan kuulumattomien poissaolopäi-
14196: vuonna 1979 noin 34 000. Ravintoloita ja            vien lukumäärä vuoden aikana on vähäinen.
14197: ruokabaareja, joissa näitä lipukkeita voi käyt-        Verohallitus on ilmoittanut, että sen käsi-
14198: tää, oli vuonna 1975 noin 1100 ja vuonna             tyksen mukaan uudet ohjeet eivät aiheuta työn-
14199: 1979 noin 2 400 eri puolilla Suomea. Ravinto-       antajille niin paljon lisätyötä, että tämä voisi
14200: edun saajia on verohallituksen arvion mukaan        olla esteenä ohjeiden soveltamiselle. Verohalli-
14201: noin 300 000.                                       tuksen tietoon ei ole tullut, että myöskään
14202:    Verohallitus on vuosittain ennen luontois-       työpaikkaruokalassa ruokaileville vapaapäiviltä
14203: etujen laskentaperusteista annettavien päätös-      saamatta jääneestä ateriaedusta maksetun raha-
14204: ten tekemistä pyytänyt päätösehdotuksista kes-      korvauksen koko määrän katsomisesta palkaksi
14205: keisten työnantajia ja työntekijöitä edustavien     olisi aiheutunut työnantajille käytännössä eri-
14206: järjestöjen lausunnon. Sitä vastoin näiden pää-     tyisiä vaikeuksia.
14207: tösten tai muiden säädösten soveltamista kos-          Verohallituksen uudet ohjeet eivät vähennä
14208: kevista ohjeista verohallitus ei yleensä ole pyy-   mahdollisuuksia järjestää työntekijöiden ruokai-
14209: tänyt järjestöjen lausuntoa tai neuvotellut oh-     lua työpäivinä ruokailulipuketta käyttäen. Oh-
14210: jeiden sisällöstä.                                  jeiden tarkoituksena on korjata ruokailulipuk-
14211: 6                                           1980 vp.
14212: 
14213: keiden käyttöön liittyviä verotuksellisia epä-    he aterian työpaikkaruokalassa vai järjestetään-
14214: kohtia ja vähentää lipukkeiden väärinkäyttö-      kö heidän ateriointinsa työpäivinä ruokailulipu-
14215: mahdollisuuksia. Toisaalta ohjeilla on pyritty    ketta käyttäen. Koska asia lain mukaan kuuluu
14216: asettamaan työntekijät verotuksellisesti saman-   verohallituksen toimivaltaan, ei siihen ole mah-
14217: arvoiseen asemaan riippumatta siitä, saavatko     dollista puuttua enemmälti.
14218:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1980.
14219: 
14220:                                                                    Ministeri Pirkko Työläiärvi
14221:                                              N:o 89                                              7
14222: 
14223: 
14224: 
14225: 
14226:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14227: 
14228:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Skattestyrelsens skrivelse 28. 1. 1980 nr
14229: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-        852/31/80, som innehåller de nya direktiven
14230: velse av den 19 februari 1980 till vederböran-    om matkuponger, har tillställts de centrala ar-
14231: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      betsgivar- och arbetstagarorganisationerna till
14232: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin un-       kännedom. Angående behandlingen av mat-
14233: dertecknade spörsmål nr 89:                       kuponger för sjukledighets- och semestertiden
14234:                                                   vid verkställande av förskottsinnehållning har
14235:           Är Regeringen medveten om de omo-       skattestyrelsen för avsikt att inom kort utfärda
14236:        tiverat ökade besvär, som skattesty-       mer detaljerade direktiv i en skrivelse riktad
14237:        relsens ändrade direktiv beträffande be-   till länsskattemyndigheterna och skattebyråer-
14238:        skattningen av måltidsförmånen under       na. Avsikten är också att så snart som möjligt
14239:        årssemester och sjukdagar kommer att       sända arbetsgivarna direktiv med motsvarande
14240:        förorsaka arbetstagarna och arbetsgivar-   innehåll.
14241:        na, och om så är,                              Om löntagaren t. ex. på grund av enstaka
14242:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    sjukdagar eller tillfällig bortavaro, som inte
14243:        taga för att de ändringar i tolkningen,    hör tili semester, är förhindrad att använda
14244:        som nu kännbart ökar byråkratin, icke      matkupong för måltid under arbetsdag och
14245:        skall omöjliggöra intagningen av målti-    om de oanvända kupongerna inte returneras
14246:        der mot matkuponger?                       tili arbetsgivaren, kan enligt dessa mer detalje-
14247:                                                   rade direktiv motsvarande antal kuponger av-
14248:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     räknas från det antal kuponger som ges under
14249: samt anföra följande:                             följande löneperiod. Rättelse kan också göras
14250:    Användningen av matkuponger som ett sätt       som engångsföreteelse under samma kalenderår
14251: att bevilja kostförmån har blivit allmän under    som kupongerna har lämnats oanvända. Om
14252: de senaste åren. Den mest allmänna matkupong      rättelse inte görs, borde det sammanlagda vär-
14253: som är gångbar i hela landet användes år 1975     det av kupongerna betraktas som lön. Så
14254: av ca 9 700 löntagare. Ar 1976 var antalet ca     sku1le man dock inte behöva förfara, om anta-
14255: 18 000 och år 1979 ca 34 000 personer. Av         let enstaka sjukdagar eller bortvarodagar, som
14256: restauranger och matbarer, där dessa kuponger     inte hör tili semestern, under året är obetyd-
14257: kan användas, fanns det år 1975 ca 1100 och       ligt.
14258: år 1979 ca 2 400 stycken runt om i Finland.           Skattestyrelsen har meddelat, att enligt dess
14259: Antalet personer som kommer i åtnjutande av       uppfattning orsakar de nya direktiven inte ar-
14260: kostförmån uppgår enligt skattestyrelsens be-     betsgivarna så mycket extra arbete att detta
14261: räkning till ca 300 000.                          skulle utgöra hinder för tillämpning av direkti-
14262:    Varje år innan beslut fattas om beräknings-    ven. Skattestyrelsen har inte heller vetskap
14263: grunderna för naturaförmånerna har skattesty-     om att det i praktiken skulle ha vållat arbets-
14264: relsen anhållit om utlåtande angående besluts-    givarna särskilda svårigheter att som lön be-
14265: förslagen av de centrala organisationer som        trakta hela det belopp, som för utebliven
14266: representerar arbetsgivarna och arbetstagarna.    måltidsförmån under fridagar betalas tili dem
14267: Däremot har skattestyrelsen i allmänhet inte       som äter i personalmatsal.
14268: anhållit om organisationernas utlåtande i fråga       Skattestyrelsens nya direktiv minskar inte
14269: om direktiven för tillämpning av dessa beslut      möjligheterna att för arbetstagarna ordna mål-
14270: eller andra stadganden och inte heller med         tider under arbetsdagar mot matkuponger.
14271:  dessa underhandlat om direktivens innehåll.       Syftet med direktiven är att rätta tili skatte-
14272: 8                                           1980 vp.
14273: 
14274: tekniska missförhållanden i anknytning till       sonalmatsal eller om deras måltider under ar-
14275: utnyttjande av matkuponger och att minska         betsdagar ordnas med användande av mat-
14276: möjligheterna till missbruk av kupongerna.        kuponger. Då saken enligt lagen hör till
14277: Å andra sidan syftar direktiven till att ställa   skattestyrelsens befogenhet, föreligger inte
14278: arbetstagarna i ett likvärdigt läge beträffande   möjlighet till vidare ingripande däri.
14279: beskattningen, oberoende av om de äter i per-
14280:      Helsingfors den 24 mars 1980.
14281: 
14282:                                                                   Minister Pirkko Työläjärvi
14283:                                                1980 vp.
14284: 
14285: Skriftligt spörsmål nr 90.
14286: 
14287: 
14288: 
14289: 
14290:                                    Söderman: Om skolutrymmena för de svenskspråkiga skolharnen
14291:                                       i Aho med omnejd.
14292: 
14293: 
14294:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14295: 
14296:     Aho utgör i uthildningshänseende ett cent-            Staden har uppgjort en helhetsplan för att
14297: rum för den svenska hefolkningen i Åholand            råda bot på ovan nämnda bristfälligheter. För
14298: norrom Pargas ända upp tili Nystad. För               lågstadieskolorna utgår den ifrån principen om
14299: grundskolan har gemensamma distrikt hildats           att bibehålla de gamla, trivsamma och ur kom-
14300: tilisammans med kranskommunerna Nådendal,             munikationssynpunkt väl placerade skolbygg-
14301: Reso och St Karins. Kommunerna Rusko och              naderna. Fastigheterna skulle grundrepareras
14302: Lundo har fattat preliminärt principheslut om         och tilläggsutrymmen skulle erhållas genom
14303: att ansluta sig till distrikten. Dessutom har         ändringsarbeten och en liten tilibyggnad i Sirk-
14304: lniö kommun anhållit om att få etahlera sam-          kala skola. De totala kostnaderna för dessa
14305: arhete med Aho. 1 de andra kommunerna runt            arbeten har beräknats tili ca 1,7 milj. för
14306: om Aho finns det dessutom en svensk hefolk-           Cygnaeus skola och totalt 2,5 milj. mk för
14307: ning, som får sin grundskoluthildningsservice         Sirkkala ( 1,8 milj. för saneringen och
14308: i Aho. Totalt uppgår den svenska hefolkningen         700 000:- för tilibyggnaden).
14309: i den region, som får sin utbildning i Åbo                Högstadiets ändrings- och grundförbättrings-
14310: tili drygt 9 500 personer. Arskursens storlek         arbeten, genom vilka ovan avsedda brister
14311: varierar i lågstadiet mellan 69 och 87 elever.        kunde avhjälpas, har beräknats kosta samman-
14312:     1 distriktet för grundskolans . lågstadium        lagt ca 1,7 milj.
14313: finns två skolor, Cygnaeus och Sirkkala skolor.           Aho stad har anhållit om hyggnadstillstånd
14314:  Vardera skolhusena, som tili största delen här-      för grundförbättrings-, ändrings- och tilibygg-
14315:  stammar från 1880-talet, är dimensionerade för       nadsarbeten i Cygnaeus skola (lågstadium),
14316:  tiden före grundskolan då ca 90 % av årskur-         Sirkkala och Sirkkalabackens skola ( lågstadium
14317: sen övergick tili läroverk. 1 praktiken fanns         och hjälpskola) samt i St Olofsskolan för år
14318: det således en fullständig kommunal folkskola         1980.
14319:  i åk 1-4, en sammansatt klass 5-6 och en                 Enligt stadens åsikt är Sirkkala-Sirkkala-
14320:  medhorgarskola.                                      hacken samt St Olofsskolan de mest bråds-
14321:     Då grundskolan infördes uppkom naturligtvis       kande. Lågstadieskolornas akuta utrymmes-
14322: en utrymmesmässigt svår situation, då under-          problem skulle lösas i och med att Sirkkala-
14323:  visningsgruppernas antal i lågstadiet i vanliga      backens skolas utrymmeshehov skulle tili-
14324:  fall ökade från 13 tili 17. 1 detta nu verkar        fredsställas. Detta byggnadsprojekt borde där-
14325:  således dessa skolor i slitna och synnerligen        för påskyndas. Det andra angelägna projektet
14326:  trånga utrymmen. De enda specialklassrum,            är St Olofsskolan och där främst frågan om
14327:  som finns är ett utrymme för teknisk slöjd i         utrymmen för teknisk slöjd, som nu helt
14328:  vardera skolan, sammanlagt ett utrymme för           saknas.
14329:  textilslöjd ( vanligt klassrum i Sirkkala) för-          Sett ur svensk synvinkel i Aho hrådskar
14330:  utom gymnastiksalarna. Egentligt utrymme för         dessa projekt av flere skäl. Den nuvarande
14331:  grupp- eller specialundervisning saknas. Utrym-      situationen i dessa skolor har länge påtalats.
14332:  mena för lärarna och föreståndarna inklusive         För Sirkkala skolas del har det talats om
14333:  materia! o.dyl. utrymmen är minimala i för-          renoveringsarbeten i minst 20 år.
14334:   hållande tili hehovet. Högstadieskolan fungerar         Den långa väntan på förhättrade utrymmen
14335:   i ett f.d. statligt läroverk (Katedralskolan i       kan tänkas leda tili att många tvåspråkiga fa-
14336:  Aho) som är hyggt för flickskolas behov (Aho         miljer väljer finsk skola hellre än slitna och
14337:  svenska flicklyceum).                                 trånga svenska skolor. För att denna osunda
14338:  088000316V
14339: 2                                           1980:·YP·
14340: 
14341: utveckling skall kunna stävjas måste de svenska att bevilja ett enda byggnadstillstånd ti~ Åbo
14342: skolorna kunna erbjuda minst lika goda för- stad för att upphjälpa missförhållandena rörande
14343: hållanden som de finska.                          föråldrade skolutrymmen. Särskilt när det gäl-
14344:    På lokal nivå har de svenska skolprojekten ler sanerings- och tillbyggnadsarbetena vid Sirk-
14345: nu placerats högt på prioriteringslistan. Under kala lågstadium förefaller detta ur svensk syn-
14346: planering är emellertid flere mycket angelägna vinkel vara orättvist och illa överlagt.
14347: 6ch ·stora finska skolbyggnadsprojekt, som~ ·        Med stöd · av ovanstående frågas med hän-
14348: sedan planeringen blir klar inom en överskåd~: visriing till 37 § 1 mom. riksdagsordningen av
14349: lig framtid, mycket lätt kan tänkas gå förbi vederbörande medlem i statsrådet:
14350: de svenska projektena. Allt talar således för att
14351: de angelägna svenska projektena Sirkkala~                    Till vilka åtgärder ämnar Regeringen
14352: Sirkkalabacken samt St Olofsskolan borde för-             skrida för att trygga de svenskspråkiga
14353: verkligas redan under år 1980.                            skolbarnen i Åbo .med omnejd skäliga
14354:    Trots detta har regeringen icke vid sitt sam-,         skolu trymmen.?
14355: m.anträde den 14 februari ansett det riktigt
14356:      Helsingfors den 20 februari 1980 .
14357: 
14358:                                         . Jacob Söderman
14359: 
14360: 
14361: 
14362: 
14363:                                                               , __ ,•
14364:                                                N:o 9o                                                3
14365: 
14366: Kirjallinen kysymys n:o 90.                                                               Suomennos,
14367: 
14368: 
14369: 
14370: 
14371:                                   Söderman: Turun ja sen ympäristön ruotsinkielisten koululais-
14372:                                      ten kouh.1tiloista.
14373: 
14374: 
14375:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u b e m i e b e 11 e.
14376: 
14377:    Turku muodostaa koulutuskysymyksissä ruot-        ri1aaliset verrattuna niiden tarpeeseen. Yläaste-
14378: sinkielisen väestön keskuksen Turunmaalla Pa-        koulu toimii · entisessä valtion oppikoulussa
14379: raisten pohjoispuolella aina Uuteenkaupunkiin         ( Katedralskolan i Åbo), joka on rakennettu
14380: saakka. Peruskoulua varten on muodostettu             tyttökoulun tarpeita varten (Åbo svenska
14381: yhteisiä piirejä yhdessä naapurikuntien Naan-        flicklyceum).
14382: talin, Raision ja Kaarinan kanssa. 'Ruskon ja            Kaupunki on laatinut kokonaissuunnitelman
14383: Liedon kunnat ovat tehneet alustavan periaate-        ylempänä mainittujen puutteiden korjaamiseksi.
14384: päätöksen näihin piireihin liittymisestä. Tämän       Ala-astekoulujen osalta suunnitelma lähtee siitä
14385: lisäksi Iniön kunta on pyytänyt saada aloittaa       periaatteesta, että vanhat, viihtyisät ja liikene
14386: yhteistyön Turun kanssa. Muissa kunnissa Tu-         teen kannalta katsottuna hyvin sijoittuneet
14387: run ympärillä on lisäksi ruotsalaista väestöä,       koulurakennukset on säilytettävä. Kiinteistöt
14388: joka saa peruskoulupalveluksensa Turussa. Ko-        peruskorjattaisiin ja lisätilat saataisiin muutos-
14389: konaisuudessaan sen ruotsalaisen väestön luku-        töillä sekä rakentamalla pieni lisärakennus Sirk-
14390: määrä, joka saa koulutuksensa Turussa, nou-          kaJan koulun yhteyteen. Näiden töiden koko-
14391: see runsaaseen 9 500 henkilöön. Vuosikurssin         naiskustannus on arvioitu noin 1,7 milj. mar-
14392: suuruus ala-asteella vaihtelee 69 ja 87 oppi-        kaksi Cygnaeuksen koulun osalta ja 2,5 milj.
14393: laan välillä.                                        markaksi Sirkkalan koulun osalta (1,8 milj.
14394:    Peruskoulun ala-asteen piirissä on kaksi lwu-     markkaa saneeraustöihin ja 700 000 markkaa
14395: lua: Cygnaeuksen koulu ja Sirkkalan koulu.           lisärakennukseen) .
14396: Kumpikin koulurakennus, jotka suurimmaksi                   Yläasteen muutos- ja perusparannustöiden,
14397: osaksi ovat peräisin 1880-luvulta, on mitoi-         joilla ylempänä tarkoitetut puutteet voitaisiin
14398: tettu silmälläpitäen peruskoulua edeltävää           poistaa, kustannus on arvioitu yhteensä noin
14399: aikaa, jolloin noin 90 % vuosikurssista siirtyi      1,7 milj. markaksi.
14400: oppikouluihin. Käytännössä oli siten olemassa            Turun kaupunki on vuodeksi 1980 anonut
14401: täydellinen kunnallinen kansakoulu vuosikurs-        rakennuslupaa perusparannus-, muutos- ja lisä-
14402: seilla 1-4 sekä yhdistetty luokka 5-6 ja kan-        rakennustöihin Cygnaeuksen koulussa (ala-aste),
14403: salaiskoulu.                                         Sirkkalan koulussa ja SirkkaJanmäen koulussa
14404:    Kun peruskoulu toteutettiin, syntyi luonnol-       (ala-aste ja apukoulu) sekä St Olofin koulussa.
14405: lisesti tilojen osalta vaikea tilanne, kun ala-          Kaupungin käsityksen mukaan Sirkkalan-
14406: asteen opetusryhmien suuruus tavallisesti kas-       Sirkkalanmäen sekä St Olofin koulun työt ovat
14407: voi kolmestatoista seitsemääntoista. Tällä het-      kiireellisimmät. Ala-asteen koulujen akuutti
14408: kellä nämä koulut työskentelevät siten kulu-         tilanpuute ratkaistaisiin sillä, että tyydytettäi-
14409: neissa ja erittäin ahtaissa tiloissa. Ainoa ole-     siin SirkkaJanmäen koulun tilantarve. Tätä ra-
14410: massaoleva erikoisluokkahuone on teknillisen         kennusprojektia olisi tämän vuoksi kiirehdit-
14411: työn luokkahuone, joka on olemassa kummas-           tävä. Toinen ajankohtainen projekti on St
14412: sakin koulussa eli yhteensä yksi tila tekstiili-     Olofin koulu ja siinä etenkin teknillistä työtä
14413: työtä varten (tavallinen luokkahuone Sirkka-         varten tarvittava tila, joka nyt puuttuu koko-
14414: lassa) voimistelusalien lisäksi. Varsinaiset tilat   naan.
14415: ryhmä- tai erikoisopetusta varten puuttuvat.             Ruotsalaisesta näkökulmasta Turussa katsot-
14416: Opettajille ja johtajille tarkoitetut tilat sekä     tuna nämä projektit ovat kiireellisiä useammas-
14417: tilat materiaalin säilyttämistä varten ovat mini-    takin syystä. Nykyistä tilannetta näissä kou-
14418: 4                                              1980 vp.
14419: 
14420: luissa on pitkään valitettu. Sirkkalan koulun            Tästä huolimatta hallitus helmikuun 14 päi-
14421: osalta uudistustöistä on puhuttu vähintään 20         vänä pitämässään istunnossa ei ole p1tanyt
14422: vuotta.                                               oikeana myöntää yhtään ainoata rakennuslupaa
14423:     Parannettujen tilojen pitkän odottamisen voi-     Turun kaupungille vanhentuneisiin koulutiloi-
14424: daan ajatella johtavan siihen, että monet kak-        hin liittyvien epäkohtien poistamiseksi. Erityi-
14425: sikieliset perheet valitsevat mieluummin suo-         sesti kysymyksen koskiessa saneeraus- ja lisä-
14426: malaisen koulun kuin kuluneet ja ahtaat ruot-         rakennustöitä Sirkkalan ala-asteen yhteydessä
14427: salaiset koulut. Jotta tämä epäterve kehitys          vaikuttaa tämä ruotsalaisesta näkökulmasta kat-
14428: voitaisiin estää, ruotsalaisten koulujen on voi-      sottuna epäoikeudenmukaiselta ja huonosti har-
14429: tava tarjota vähintään yhtä hyvät olosuhteet          kitulta.
14430: kuin suomalaisten.                                       Edellä olevan nojalla sekä valtiopäiväjärjes-
14431:     Paikallisella tasolla ruotsalaiset kouluprojek-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14432: tit on sijoitettu korkealle prioriteettilistalla.     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14433: Suunnitteilla on kuitenkin useita erittäin kii-       vaksi seuraavan kysymyksen:
14434: reellisiä ja suuria suomalaisia koulurakennus-
14435: projekteja, jotka, suunnittelun tultua valmiiksi                Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
14436:  lähitulevaisuudessa, erittäin helposti voivat               ryhtyä turvatakseen Turun ja sen ympä-
14437: ohittaa ruotsalaiset projektit. Kaikki puhuu                 ristön ruotsinkielisten koululaisten koh-
14438: siten sen puolesta, että kiireelliset ruotsalaiset           tuulliset koulutilat?
14439: projektit eli Sirkkala-Sirkkalanmäki sekä St
14440: Olofin koulu olisi toteutettava jo vuonna
14441:  1980.
14442:       Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1980.
14443: 
14444:                                             Jacob Söderman
14445:                                                N:o 90                                                 5
14446: 
14447: 
14448: 
14449: 
14450:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14451: 
14452:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        välttämätön huonetila, eikä sitä ole muutoin
14453: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saatavissa kohtuullisin ehdoin. Toisin sanoen
14454: olette kirjedlänne 20 päivältä helmikuuta 1980       lupahakemusten käsittelyssä on painotettu kou-
14455: n:o 205 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        lun toiminnallista näkökohtaa. Rakennushank-
14456: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jacob       keet on pantu valtakunnalliseen kiireellisyysjär-
14457: Södermanin seuraavan kirjallisen kysymyksen          jestykseen edellä esitetyn näkökohdan mukaan
14458: n:o 90:                                              harkitun tilatarpeen akuuttisuuden perusteella
14459:                                                      riippumatta siitä, missä tuo tarve on ollut ole-
14460:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       massa. Mitään läänikohtaisia lupakiintiöitä ei
14461:        ryhtyä turvatakseen Turun ja sen ympä-        milloinkaan ole vahvistettu, ei myöskään mitään
14462:        ristön ruotsinkielisten koululaisten koh-     kiintiöitä eri kieliryhmien koulurakennuksia
14463:        tuulliset koulutilat?                         varten. Työvoimaministeriön lausunto työlli-
14464:                                                      syysnäkökohtien huomioon ottamisesta raken-
14465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tamislupia myönnettäessä on otettu huomioon
14466: taen seuraavaa:                                      siten, että jos kahta rakennushanketta on kou-
14467:    Peruskoulujen uudis- ja lisärakentamisesta        lun toiminnallisin näkökohdin ollut pidettävä
14468: sekä isohkoista muutos- ja petosparannustöistä       yhtä kiireellisinä, rakentamislupa on myönnetty
14469: aiheutuviin perustamiskustannuksiin tulo- ja         sille kunnalle, jonka alueella työttömyys on ollut
14470: menoarviossa vuosittain osoitetut määrärahat         suurempi.
14471: jaetaan jo vuodesta 1950 lähtien käytössä olleen        Kysymyksessä tarkoitettujen vuoden 1980
14472: rakentamislupajärjestelmän avulla. Rakentamis-       määrärahoista rahoitettavien koulurakennus-
14473: lupajärjestelmä merkitsee jatkuvasti välttämä-       hankkeiden valtakunnallisessa kiireellisyysjärjes-
14474: töntä valtion menojen säätelyä sekä koulura-         tyksessä oli kysymyksen perusteluissa mainittu
14475: kentamisen valtakunnallista ohjaamista. Kunnan       Turun kaupungin hakemus Sirkkalan ruotsinkie-
14476: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-    lisen ala-asteen lisärakennus-, muutos- ja perus-
14477: osuuksista ja -avustuksista sekä lainoista anne-     parannustyötä varten asetettu 59. sijalle. Muita
14478: tun asetuksen ( 1118/78) 14, 15 ja 16 § sisäl-       kysymyksen perusteluissa mainittuja hankkeita
14479: tävät säännökset peruskoulun perustamiskus-          eli Cygnaeus-skola -nimisen ruotsinkielisen ala-
14480: tannuksiin myönnettävän valtionavun saamisen         asteen muutos- ja perusparannustyötä ja St
14481: edellytyksenä olevasta menettelystä. Näiden          Olofsskolan -nimisen ala-asteen muutos- ja pe-
14482: säännösten mukaan opetusministeriö myöntää           rusparannustyötä koskevia Turun kaupungin
14483: peruskoulujen rakennustöitä varten rakentamis-       hakemuksia kouluhallitus ei ollut voinut ottaa
14484: luvat vuosittain yhdellä kertaa, sitten kun kou-     ehdotukseensa, koska hankkeiden hyötypinta-
14485: luhallitus on tehnyt yhtenäisen ehdotuksen ra-       alaa ja valtionavun perusteena olevaa normaali-
14486: kentamislupien myöntämisestä ja asia on ollut        hintaa ei oltu voitu hakemuksista puuttuvan
14487: valmistavasti käsiteltävänä valtioneuvoston raha-    huonetilaohjelman vuoksi laskea. Edellä mai-
14488: asiainvaliokunnassa. Tässä kouluhallituksen eh-      nittu SirkkaJan rakennushanke oli Turun ja
14489: dotuksessa kuntien rakentamislupahakemukset          Porin läänin sisäisessä kiireellisyysjärjestyksessä
14490: on asetettu valtakunnalliseen kiireellisyysjärjes-   10. sijalla. Kun perustamiskustannusten valtion-
14491: tykseen.                                             osuoksiin käytettävissä ollut 40 milj. markan
14492:    Rakentamislupia myöntäessään opetusminis-         määräraha riitti vain 27 hankkeen rahoittami-
14493: teriö kiinnittää erityistä huomiota niihin ta-       seen, Turun kaupungin SirkkaJan ala-asteen
14494: pauksiin, jolloin puuttuu koulun toiminnalle         koulun rakennustyölle ei siten voitu 14. 2. 1980
14495: 6                                                1980 vp.
14496: 
14497: myöntää rakentamislupaa. Niitä hakemuksia,              skolanin yläaste oli SlJOltettu 1. sijalle nussa
14498: joihin tuolloin ei voitu suostua, ei hylätty,           hankkeissa, joihin valtionosuus anotaan valtion-
14499: vaan hakemukset pantiin toistaiseksi pöydälle,          osuuslain 24 §: n perusteella.
14500: kunnes selviää osoitetaanko lisämenoarviossa               Peruskoulurakennusten rakentaminen ja kun-
14501: ko. tarkoitukseen lisää määrärahaa tai raken-           nossapito kuuluu kunnalle ja se, missä järjes-
14502: tamislupien myöntämisvaltuuksia.                        tyksessä kunnan koulurakennushankkeet toteu-
14503:    Sen johdosta, että kysymyksen perusteluissa          tetaan, on kunnan sisäinen asia, johon valtion
14504: on laajasti käsitelty Turun kaupungin ruotsin-          viranomaiset eivät voi puuttua.
14505: kielisten koulujen saneeraus- ja peruskorjaus-             Edellä oleva riittänee osoittamaan, ettei ope-
14506: töiden kiireellisyyttä sekä suomenkielisten ja          tusministeriö olisi objektiiviperiaatetta loukkaa- t
14507: ruotsinkielisten koulurakennushankkeiden kes-           matta voinut tällä kertaa myöntää sinänsä tar-
14508: kinäistä kiireellisyyttä Turun kaupungissa, on          peellista ja hyvin perusteltua rakentamislupaa
14509: todettava, että lääninhallitus laatii lääninsä sisäi-   Turun kaupungin Sirkkalan ruotsinkielisen ala-
14510: sen kiireellisyysjärjestyksen kuntien ihnoitusten       asteen koulun muutos- ja perusparannustyölle.
14511: perusteella. Turun kaupunginhallitus oli kir-              Kysymyksessä tarkoitettujen ruotsinkielisten
14512: jeessään lääninhallitukselle asettanut kaupungin        koulujen muutos- ja perusparannustöiden raken-
14513: koulurakennushankkeet seuraavaan kiireellisyys-         tamisluvat tulevat uudelleen harkittavaksi ko.
14514: järjestykseen: 1. Kupittaan yläaste ja Kupit-           tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja seuraavan
14515: taan lukio, 2. Sirkkalan ala-aste, 3. Pansion           kerran jaettaessa.
14516: ala-aste ja 4. Cygnaeuksen ala-aste. St Olofs-
14517:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
14518: 
14519:                                                                         Opetusministeri Pär Stenbäck
14520:                                                                                                     7
14521: 
14522: 
14523: 
14524: 
14525:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
14526: 
14527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om byggn::td~tillstånd har placerats i skyndsam-
14528: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ~kri­           hetsordning på ovan nämnda sätt efter att man
14529: velse av den 20 februari 1980 nr 205 tili           prövat behovet av utrymme och oberoende av
14530: vederbörande, mediem av statsrådet översänt          var behovet har funnits. Man har inte fastställt
14531: avskrift av följande av riksdagsman Jacob Sö-        några länskvoter för tillstånden och inte heller
14532: derman undertecknade spörsmål nr 90:                kvoter för språkgruppernas skoibyggnader. Ar-
14533:                                                     betskraftsministeriets utlåtatide om beaktande
14534:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen       av sysseisättningssynpunkter vid beviljande av
14535:        skrida för att trygga de svenskspråkiga       byggnadstillstånd har beaktats så att om två
14536:        skolbarnen i Åbo med omnejd skäliga           ansökningar ur skolans funktionella synvinkel
14537:        skolutrymmen?                                sett har ansetts lika brådskande har tillståndet
14538:                                                     beviljats åt den kommun vars arbetsiöshet är
14539:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      större.
14540: samt anföra följande:                                   Vid den skyndsamhetsordning som uppgjorts
14541:    Beviljande av statsandelar för täckande av       för finansieringen av skolbyggnadstillstånd med
14542: anläggningskostnader som åsamkas av ny- och         1980 års anslag hade Åbo stads ansökan om
14543: tillbyggnadsarbeten samt stora ändrings- och         anslag för tillbyggnads-, ändrings- och grundre-
14544: grundreparationsarbeten i grundskolorna har         parationsarbeten i Sirkkala svenskspråkiga låg-
14545: sedan år 1950 skett med stöd av byggnads-           stadium, som nämns i spörsmålets motivering,
14546: tillståndssystemet. Systemet innebär en fortsatt    placerats på 59:de piats. Andra i spörsmålet
14547: reglering av statens utgifter samt en riksom-       nämnda projekt, dvs. ändrings- och grundrepa-
14548: fattande styrning av skoibyggena. I förord-         rationsarbetena i Cygnaeus svenskspråkiga låg-
14549: ningen om statsandelar och -understöd samt          stadium och St Olofsskolans lågstadium som
14550: lån åt kommunala grundskolor, gymnasier och         ingått i Åbo stads ansökning, kunde skolsty-
14551: allmänna bibliotek ( 1118/78) § 14, 15 och          relsen inte ta med i sitt förslag då projektets
14552: 16 ingår bestämmelser som gäller förutsätt-         nyttokvadratmeter och normalpris som statsan-
14553: ningarna för erhållandet av statsstöd för           delarna baserar sig på inte kunde uträknas på
14554: täckande av grundskolornas anläggningskostna-       basen av ansökningarna p.g.a. att utrymmes-
14555: der. Enligt dessa bestämmelser beviljar under-      programmet saknades. Ovan nämnda Sirkkala
14556: visningsministeriet en gång i året byggnadstill-    byggnadsprojekt var i Åbo och Björneborgs
14557: stånden för grundskolornas byggnadsarbeten          läns egen skyndsamhetsordning placerat på 10:de
14558: efter att skolstyrelsen uppgjort sitt förslag och   plats. Då anslaget på 40 miljoner mark som
14559: efter att ärendet undergått förberedande be-        fanns tili förfogande för grundreparationsarbe-
14560: handling i statsrådets finansutskott. I skolsty-    ten endast räckte för finansieringen av 27 pro-
14561: relsens förslag har ansökningarna om byggnads-      jekt kunde man inte bevilja byggnadstillstånd
14562: tillstånd placerats i skyndsamhetsordning.          för Sirkkala lågstadium i Åbo den 14. 2. 1980.
14563:    Vid beviijande av byggnadstillstånd fäster       De ansökningar som då inte kunde godkännas,
14564: undervisningsministeriet speciellt uppmärksam-      avslogs inte, utan ansökningarna bordlades tills-
14565: het vid de fall då rumsutrymmen saknas som          vidare tills man vet om för ifrågavarande ända-
14566: är nödvändiga med tanke på skolans verksam-         mål det kommer att finnas mera anslag i
14567: het och om sådant inte på annat sätt kan för-       tilläggsbudgeten eller om undervisningsministe-
14568: månligt fås tili stånd. M.a.o. har man betonat      riet får fullmakt att bevilja flera byggnadstill-
14569: skolans funktionella aspekter. Ansökningarna        stånd.
14570: 8                                             1980 vp.
14571: 
14572:    Då i spörsmålets motivering frågan om                Uppförande och underhåll av grundskole-
14573: svenskspråkiga skolornas sanerings- och grund-       hyggnader hör tili kommunernas uppgifter och
14574: reparationsarhetenas hrådskande natur i Abo          det i viiken ordning kommunens hyggnadspro-
14575: stad och förhållandet mellan de finska och           jekt förverkligas är kommunens interna sak
14576: svenska skolornas inhördes skyndsamhet he-           som statens myndigheter inte kan hlanda sig i.
14577: handlas hör man konstatera att länsstyrelsen            Det ovan nämnda torde räcka tili för att
14578: uppgör länens egen skyndsamhetsordning på            visa att undervisningsministeriet inte hade
14579: hasen av kommunernas meddelanden. Aho                kunnat hevilja hyggnadstilistånd för de i och
14580: stadsfullmäktige hade i sitt hrev tili länsstyrel-   för sig hehövliga och välmotiverade ändrings-
14581: sen placerat hyggnadsprojekten i följande            och grundreparationsarbetena i Sirkkala låg-
14582: skyndsamhetsordning: 1. Kuppis högstadium            stadium i Aho stad utan att ha kränkt ohjekti-
14583: och Kuppis gymnasium, 2. Sirkkala lågstadium,        vitetsprincipen.
14584: 3. Pansio lågstadium och 4. Cygnaeus lågsta-            De ifrågavarande hyggnadstillstånden för
14585: dium. St Olofsskolans högstadium hade placerats      ändrings- och grundreparationsarbeten i svensk-
14586: på första plats för de projekt vars statsandel       språkiga skolor prövas på nytt då de ifrågava-
14587: ansöks på hasen av lagen om statsandelar § 24.       rande anslagen utdelas nästa gång.
14588:      Helsingfors den 26 mars 1980.
14589: 
14590:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
14591:                                               1980, vp.
14592: 
14593: Kirjallinen kysymys n:o 91.
14594: 
14595: 
14596: 
14597: 
14598:                                   M. Järvenpää: Sairaala-apulaisten työskentelyolosuhteista.
14599: 
14600: 
14601:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14602: 
14603:    Sairaanhoidon palveluja voi:taisiin huomatta-     reellisesti ryhtyä toimenpiteisiin sairaala-apu-
14604: vasti parantaa ja toimintaa tehostaa maamme          laisten palkkaamiseksi lisää sairaaloihin ja ter-
14605: sairaaloissa ja terveyskeskuksissa lisäämällä        veyskeskuksiin.
14606: henkilökuntaa. Erityisen kova paine sairaaloissa        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
14607: on sairaala-apulaisten kohdaHa. Kunti:en ja kun-     jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaan esitän
14608: tainliittojen taholla tämä asia nähdään ja tun:      valtioneuvoston asianomaisen. jäsenen vastatta-
14609: netaan sekä oltaisiin valmiit lisäämään henkilö-     vaksi seuraavan kirjaHisen kysymyksen.:
14610: kuntaa mikäli palkkaukseen saataisiin valtion
14611: osuus. Viime vuosina on sairaaloissa kasvaneen                  On:ko.Hall'itus tietoinen, että sairaala-
14612: työpaineen johdbsta sairaala-apu:taisia joutunut             apulaiset joutuvat työskentelemään erit-
14613: jäämään ,jo varsin nuorenakin sairauseläkkeelle.             täin kovan työpaineen alaisena työvoi-
14614: Kun sairaala- ja osastoapulaisia olisi saatavissa,           man vähyydestä johtuen, ja
14615: niin valtion taholta tulisi sairaalat ja terveys-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14616: keskukset oikeuttaa ottamaan lisää työvoimaa                 ryhtyä valtionapuun oikeutettujen sai-
14617: ja maksaa valtion osuudet palkkauksessa. Tä-                 raala-apulaisten virkojen lisäämiseksi sai-
14618: män vaikean tilanteen parantamiseksi tu<lisi kii-            raaloissa ja terveyskeskuksissa?
14619:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
14620: 
14621:                                            Matti Järvenpää
14622: 
14623: 
14624: 
14625: 
14626: 088000282S
14627: 2                                              198() vp.
14628: 
14629: 
14630: 
14631: 
14632:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14633: 
14634:    Valtiopäiväjär:jestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tarvittavaa uutta henkilökuntaa ei ole voitu
14635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         aina myöskään ottaa valtionosuuden piiriin sii-
14636: olette 21 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            nä määrin kuin kunnat ja kuntainliitot ovat
14637: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          esittäneet.
14638: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Sairaalo~hin ja terveyskeskuksiin hankitaan
14639: edustaja M. Järvenpään näin kuuluvasta kirjal-        jatkuvasti ja on jo harukittu työn raskautta ke-
14640: lisesta kysymyksestä n:o 91:                          ventäviä potilaiden nosto- ja siirtolaitteita sekä
14641:                                                       työtä heLpottavia koneita. Tallä tavalla esimer-
14642:           Onko Hallitus tietoinen, että sairaala-     kiksi siivous- ja puhdistustyön rasittavuutta on
14643:        apulaiset joutuvat työskentelemään erit-       pyritty vähentämään. Työpaineen vähentämi-
14644:        täin kovan työpaineen alaisena työvoi-         seksi kiinnitetään huomiota työn suunnitte-
14645:        man vähyydestä johtuen, ja                     luun ja ratianalisointiin sekä siihen, että työn
14646:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rasitusta voidaan tasata työpaikan eri työnteki-
14647:        ryhtyä valtionapuun oikeutettujen sai-         jöiden kesken.
14648:        .raala-apulaisten virkojen lisäämiseksi sai-      Toimenpiteitä apulaitteiden hankkimiseksi,
14649:        raaloissa ja terveyskeskuksissa?               työn suunnittelemiseksi ja rationalisoimiseksi
14650:                                                       on tarkoitus jatkaa ja tehostaa. Samana~aisesti
14651:                                                       käyttäen hyväksi myös työterveyshuollon ja
14652:    Vastauksena .ky~ymykseen esitän kunnioitta-        työsuojelun keinoja tulee sairaaloissa ja terveys-
14653: vasti seuraavaa:                                      keskuksissa selvittää epäkohtia parempien rat-
14654:    Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosas-        kaisujen löytämiseksi.
14655: toille otettava potHasaines on muuttunut. Lää-           Lähtökohtana on, että työnantajana toimivan
14656: ketieteen ja hoitomenetelmien kehittymisen            sairaalan tai terveyskeskuksen tulee jatkuvasti
14657: seurauksena vuodeosastolle hoidettavaksi ote-         omalta osaltaan arvioida, missä työpisteissä hen-
14658: taan aikaisempaa enemmän potilaita, jotka eivät       kilökunnan lisätarve on suurin. Mikäli työpaine
14659: kykene hoitamaan itseään joko sairauden tai           jossakin työpisteessä tulee kohtuuttoman kor-
14660: suoritettujen tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden        keaksi, on asianomainen työnantaja työnjohdol-
14661: seurauksena. Hoitohenkilökunnan työmäärä on           lisin toimenpitein sekä tarvittaessa lisähenkilö-
14662: tämän johdosta lisääntynyt.                           kuntaa palkkaamalla vaikuttamassa siihen, että
14663:    Viime vuosien aikana toteutetut sosiaaliset        sanottu1a epäkohtia voidaan vähentää. Valtion
14664: uudistukset, esim. äitiyslomien pidentäminen,         terveysviranomaiset ovat myöntäessään vahvis-
14665: ovat toisaalta helpottaneet naisten asemaa, mut-      tettujen kiintiöiden puitteissa valtionosuuksia
14666: ta lisänneet vastaavasti työpainetta mikäli si-       uusien virkojen palkkaukseen valmiita kaikkien
14667: jaiskysymystä ei ole heti saatu asianmukaisesti       henkilöryhmien osalta ottamaan huomioon
14668: hoidettua.                                            myös kysym~sess·ä mainittuja perusteita.
14669:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
14670: 
14671:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
14672:                                              N:o 91                                                3
14673: 
14674: 
14675: 
14676: 
14677:                           T i II R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
14678: 
14679:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den omfattning som kommunerna och kom-
14680: anger har Ni, Hevr Talman, med Eder skrivelse      munalrorbunden har föreslagit.
14681: av den 21 februari 1980 till vederhörande med-        Tili sjukhusen odh hälsovårdscentralerna har
14682: lem av stat·srådet översänt avskrift av följande   ansikaffats och anskaffas fortlöpande anord-
14683: av ri!ksdagsman M. Järvenpää undertec'knade        ningar, som lindrar det tunga arbetet att lyfta
14684: spörsmål nr 91 :                                   ooh födlytta patienter liksom också andra ar-
14685:                                                    betsunderlättande maskiner. På detta sätt har
14686:           Är Regeringen medveten om a:tt sjuk-     man t.ex. försökt minska påfrestningarna i
14687:        husbiträdena måste arbeta under synner-     städnings- och renJhållningsarbetet. 1 syfte att
14688:        ligen hårt trydk på grund av fåtalig ar-    minska a:rbetstrycket ägnas uppmärksamhet
14689:        betsikraft, odh                             odkså åt planering oCh rationelisering och åt
14690:           villka åtgärder ämnar Regeringen vid-    fvågan angående fördelning av arbetshördan
14691:        ta för att öka ant.alet tili statsbidrag    mellan arbetsplatsens olika athetstagare.
14692:        berättigande sjukhusbiträdetjänster i          Avsikten är att fortsätta och effektivera åt-
14693:        sjulclmsen oeh hälsovårdscentralerna?       gärderna för anskaffning av hjälpanordningar
14694:                                                    och för planering och rationalisering av arbe-
14695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tet. Samtidigt skall sjukhusen och hälsovårds-
14696: samt anföra följande:                              centralerna genom att tiligodogöra sig företags-
14697:    Det patientmaterial som intas på sjulfuusens    hälsovårdens och arbetarskyddets medel, klar-
14698: odh hälsoV1årdscentralernas vårdavdelningar har    lägga missförhållandena i avsi!kt att finna bättre
14699: förändrats. Som en följd av utvecklingen inom      lösningar.
14700: medicineo oeh vårdmetoderna intas nu på vård-         Utgångspunlkten är, att sjulkhus eller hållso-
14701: avdelningarna mer än tidigare patienter som        v:årdscentral i egensikap av arbetsgivare kon-
14702: inte kan vårda sig själva antingen på grund av     tinuerligt för egen del skall bedöma, på vilka
14703: sjukdom eller som en följd av utfiörda under-      arbetspunlkter behovet av Okad personai är
14704: sökningar och vårdåtgäirder. Detta har lett tili   störst. Om arbetsbördan på någon arbetsplats
14705: en ökad arbetsmängd för vårdpersonalen.            blir orimligt stor, kan vederhörande arbetsgi-
14706:    Under de senaste å:ren genomförda sociala       vare med arbetsledningsmässiga åtgärder samt
14707: reformer, t.ex. förlängd moderskapsledigbet,       vid behov genom att avlöna tilläggspersonal
14708: har dels underlättat k!vinnornas ställning, men    medverka tili att sagda missförhåltlanden kan
14709: samtidigt också ökat arbetshördan i de fall        avhjä[pas. Statens hälsovårdsmyndigbeter är,
14710: vikariefrågan inte genast har kunnat ordnats       vid beviljande av statsandelar inom ramen för
14711: på behörigt sätt.                                  fastställda kvoter för avlönande av nya tjänster,
14712:    Behövlig ny personai har inte heller alltid     för sin del redo att också beakta de i spörsmå-
14713: kunnat anstäNas inom ramen för statsandel i        let nämnda grender.
14714:      Helsingfors den 21 mars 1980.
14715: 
14716:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
14717:                                                 1980 vp.
14718: 
14719: Kirjallinen kysymys n:o 92.
14720: 
14721: 
14722: 
14723: 
14724:                                    Surakka ym.: Työsuhdepolitiikan hoitamisesta Keski-Suomen pii-
14725:                                       rirakennustoimistossa.
14726: 
14727: 
14728:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14729: 
14730:     Valtion talonrakennus- ja kiinteistöhallin-       mittaukset yhteistyössä. Osapuolet perustavat
14731: nosta annetun asetuksen ( 125/71) mukaan              työryhmän selvittämään yksityiskohtaisemmin
14732: rakennushallituksen tehtävänä on mm. huoleh-          siivoustyön menetelmä- ja aikastandardien .so-
14733: tia valtion rakennusten lämmityksestä, laitos-        veltamista siivoustyömäärien . määrittämiseen
14734: huollosta, talonmies-, huoltomies- ja siivoustoi-     rakennushallinnossa sekä toimimaan syntyvien
14735: minnasta valtiovarainministeriön määräämien           erimielisyyksien selvityselimenä."
14736: kiinteistöjen osalta. Niinikään rakennushalli-            Tämä mainittu työryhmä suorittikin selvitys-
14737: tuksen tulee huolehtia valtion rakentamis-, kor-      työnsä päätökseen ja 29 päivänä maaliskuuta
14738: jaus- ja isännöitsijätoimeen liittyvien normien,      1977 allekirjoitettiin työryhmän muistio siivous-
14739: taloudellisten standardien ja työsuunnittelutoi-      työn menetelmä- ja aikastandardien soveltami-
14740: minnan kehittämisestä. Edelleen saman asetuk-         sesta rakennushallinnossa. Tässä muistiossa on
14741: sen mukaan isännöitsijätoimiston tehtävänä on         yksityisesti selvitetty kuinka kussakin tapauk-
14742: ratianalisoida kalustamista, lämmitystä, sii-         sessa tulisi menetellä.
14743: vousta, talonmiestointa, yleistä huoltomiestointa        Rakennushallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt
14744: ja muuta kiinteistön käyttöön liittyvää toimin-       toimimaan muistiossa sovittujen menettelytapo-
14745: taa sekä valvoa kiinteistöjen hoidosta, käytöstä      jen mukaisesti. Tästä on ollut seurauksena jat-
14746: ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia sekä           kuvia erimielisyyksiä siivoustoimen hoitamisessa
14747: kiinteistöjen käytön taloudellisuutta.                rakennushallituksen eri piirirakennustoimistojen
14748:     Edellä mainitun hallintoasetuksen mukaan          sisällä. Tämä taas puolestaan on johtanut sii-
14749: tulee siis rakennushallituksen siivoustoiminnan       hen, että mm. Oulun ja Jyväskylän yliopistot
14750: osalta paitsi huolehtia sen isännyyteen määrät-       ovat hakeutumassa pois tämän järjestelmän pii-
14751: tyjen kiinteistöjen siivouksesta myös pyrkiä          ristä ja myös muualla valtion virastojen ja lai-
14752: kehittämään yleisesti valtion siivoustoiminnan        tosten siivoustoiminta on ajautumassa yksityis-
14753: normeja, standardeja ja työsuunnittelua sekä          ten siivousliikkeiden hoidettavaksi. Tämä puo-
14754: valvoa taloudellisuutta.                              lestaan aiheuttaa huolta työpaikkojensa säilyt-
14755:     Siivoustyön menetelmä- ja aikastandardien         tämisestä nykyisten siivoojien piirissä.
14756:  soveltamisessa käytäntöön tuli kuitenkin esille         Erityisen kärjistyneeksi tilanne on muodos-
14757: runsaasti erilaisia tulkintakysymyksiä, jotka         tunut rakennushallituksen Keski-Suomen piiri-
14758:  antoivat aiheen ryhtyä tarkemmin selvittämään,       rakennustoimiston sisällä. Tämä on johtunut
14759:  miten standardeja tulisi soveltaa sekä työnan-       siitä, että ammattiosastojen valitsemille luotta-
14760:  taja- että työntekijäpuolta tyydyttävällä tavalla.   musmiehille ei ole annettu voimassa olevien
14761:     Tästä johtuen rakennushallitus ja silloinen       sopimusten mukaisia tietoja, eikä siivousalueita
14762: Valtion työntekijäin ja viranhaltijain liitto         määriteltäessä ole noudatettu mainitun työryh-
14763:  VTVL r.y. sopivat 1. 2. 1976-31. 1. 1977 vä-         män hyväksymiä menettelytapoja. Myös raken-
14764:  liseksi ajaksi solmitun työehtosopimuksen neu-       nushallituksen piirissä on ollut havaittavissa
14765:  vottelupöytäkirjan 16 §:ssä seuraavaa:               selvää neuvotteluhaluttomuutta lukkiutuneen
14766:     "Sopijaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että    tilanteen laukaisemiseksi.
14767:  määriteltäessä siivoojien työmäärää käyttämällä         VTVL:n paikallisten luottamusmiesten ja
14768:  valtiovarainministeriön järjestelyosaston laati-     asianomaisten työntekijäin taholta on eri yh-
14769:  mia siivoustyön menetelmä- ja aikastandardeja        teyksissä korostettu, että rakennushallituksen
14770:  työnantajan ja työntekijän edustajat suorittavat     Keski-Suomen piirirakennustoimiston taholta ei
14771: 088000317W
14772: 2                                              1980 vp.
14773: 
14774: ole noudatettu työsopimuslain 17 § :n 3 momen-        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian·
14775: tin määräyksiä eivätkä luottamusmiehet ole saa-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
14776: neet heille kuuluvia tietoja, jotka ovat liittyneet   myksen:
14777: työsopimuksiin, työvoimaan ja tuleviin muu-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ra-
14778: toksiin. Tämän lisäksi on vaikeutettu luotta-                kennushallituksen piirissä on suuria vai-
14779: musmiesten tehtävien hoitoa ja työnantajan                   keuksia työsuhdepolitiikan hoitamisessa
14780: edustaja on yleensä suhtautunut kielteisesti                 ja että erityisen korostuneesti nämä vai-
14781: koko luottamusmiestoimintaa ja -järjestelmää                 keudet ovat tulleet esille rakennushalli-
14782: kohtaan. Näistä kysymyksistä on pitkään neu-                 tuksen Keski-Suomen piirirakennustoi-
14783: voteltu sekä paikallisesti että myös rakennus-               miston sisällä, ja jos on,
14784: hallituksen ja asianomaisen ammattiliiton, Val-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14785: tion työntekijäin ja viranhaltijain liiton                   siin saadakseen myös rakennushallituk-
14786: VTVL:n välisissä neuvotteluissa. Kaikesta huo-               sen harjoittaman työsuhdepolitiikan vas-
14787: limatta ratkaisua esiintyvien ongelmien laukai-              taamaan sille asetettavia yleisiä vaati-
14788: semiseksi ei ole löytynyt, vaan asiat ovat ajau-             muksia ja poistaakseen erityisesti Keski-
14789: tuneet tilanteeseen, josta saattaa olla hyvinkin             Suomen piirirakennustoimiston piirissä
14790: vaikeita seuraamuksia sekä työntekijä- että                  ilmenevät työlainsäädännön ja virka- ja
14791: työnantajapuolelle.                                          työehtosopimusten määräyksiin työnan-
14792:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-             tajan taholta kohdistuneet laiminlyön-
14793: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-                    nit?
14794:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
14795: 
14796:          Juhani Surakka                  Saara-Maria Paakkinen          Inger Hirvelä
14797:          Olli Helminen                   Matti Puhakka                  Mauno Forsman
14798:          Risto Tuominen                  Jacob Söderman                 Jouko Tuovinen
14799:          Jarmo Wahlström                                                Pirjo Ala-Kapee
14800:                                               N:o 92                                                3
14801: 
14802: 
14803: 
14804: 
14805:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14806: 
14807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Rakennushallituksen ja Valtion työntekijäin
14808: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja viranhaltijain liiton välillä 9 päivänä maalis-
14809: olette 21 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          kuuta 1979 solmitussa työehtosopimuksessa
14810: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        osapuolet ovat sopineet sen 15 § :n mukaan
14811: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   seuraavaa:
14812: taja J. Surakan ym. työsuhdepolitiikan hoita-           "Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä, että
14813: mista Keski-Suomen piirirakennustoimistossa         määriteltäessä siivoojien työmäärää käyttämällä
14814: koskevasta seuraavasta kirjallisesta kysymyk-       valtiovarainministeriön järjestelyosaston laati-
14815: sestä n:o 92:                                       mia siivoustyön menetelmä- ja aikastandardeja
14816:                                                     työnantajan ja työntekijäin edustajat suoritta-
14817:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ra-   vat mittaukset yhteistyössä. Osapuolet sopivat,
14818:        kennushallituksen piirissä on suuria vai-    että siivoustyön menetelmä- ja aikastandardien
14819:        keukl!ia työsuhdepolitiikan hoitamisessa     soveltamista rakennushallituksessa selvittäneen
14820:        ja että erityisen korostuneesti nämä vai-    työryhmän mu1st1Qta käytetään standardien
14821:        keudet ovat tulleet esille rakennushalli-    ohella määriteltäessä vastaisuudessa siivoojien
14822:        tuksen Keski-Suomen piirirakennustoi-        työmääriä. Osapuolet toteavat, että muistiossa
14823:        miston sisällä, ja jos on,                   esitetyt siivousalueiden suoritusarvot käytössä
14824:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      olevilla menetelmillä ja ohjelmilla useimmissa
14825:        siin saadakseen myös rakennushallituk-       tapauksissa asettuvat esitettyjen pinta-alojen
14826:        sen harjoittaman työsuhdepolitiikan vas-     ylä- ja alarajojen väliin siten, että ne enimmäk-
14827:        taamaan sille asetettavia yleisiä vaati-     seen painottuvat lukujen keskivaiheille.
14828:        muksia ja poistaakseen erityisesti Keski-      · Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän,
14829:        Suomen piirirakennustoimiston piirissä       jonka tehtävänä on valmistella siivoustyön me-
14830:        ilmenevät työlainsäädännön ja virka- ja      netelmä- ja aikastandardien kehittämistä ny-
14831:        työehtosopimusten määräyksiin työnan-        kyistä oikeudenmukaisemmiksi ja kartoittaa
14832:        tajan taholta kohdistuneet laiminlyön-       mahdollisesti puuttuvat standardit sekä toimia
14833:        nit?                                         mitoituksen osalta neuvoa-antavana elimenä."
14834:                                                         Palkansaajaosapuolen käsityksen mukaan ra-
14835:    Vastauksena kunnioittaen esitän seuraavaa:       kennushallitus toisena sopimuspuolena ei ole
14836:    Valtion virastojen ja laitosten hallinnassa      valvonut piirirakennustoimistoja niin, että sopi-
14837: olevien tilojen siivoustoiminnan keskittäminen      mus olisi toteutettu sovitulla tavalla. Palkan-
14838: rakennushallituksen suoritettavaksi on aloitettu    saajaosapuoli katsoo mm., että luottamusmies-
14839: varsinaisesti vuonna 1972.                          ten mitoitusta koskeva perehdyttämiskoulutus
14840:    Vuoden 1979 lopussa rakennushallinnon sii-       on ollut riittämätöntä. Osaltaan tämä on pal-
14841: vouksessa oli 1,5 milj. m2 siivottavaa pinta-       kansaajaosapuolen näkemyksen mukaan johtu-
14842: alaa ja noin 1 600 siivoojaa. Siivoustyönjoh-       nut siitä, että rakennushallituksen ja sen piiri-
14843: tajia oli mainittuna ajankohtana 50 ja siivous-     rakennustoimistojen välinen työnjako on käytän-
14844: päälliköitä 10. Siivoustoimintaa hoitaa yhdek-      nössä osoittautunut epäselväksi.
14845: sän piirirakennustoimistoa ja Otaniemen hoito-          Valtiovarainministeriön toimesta on vuonna
14846: kunta. Rakennushallitus keskusvirastona suorit-     1978 suoritettu kyselytutkimus, jossa rakennus-
14847: taa siivoustoiminnan kehittämistä ja koordi-        hallinnon palvelukseen siirtyneiltä siivoojilta
14848: nointia. Käytännön siivoustoiminnan johtami-        kysyttiin: "Miten siirtyminen rakennushallin-
14849: nen ja ratkaisuvalta on paikallisilla piiriraken-   non alaisuuteen on vaikuttanut omiin työsken-
14850: nustoimistoilla.                                    telyolosuhteisiin?" Vastanneista katsoi 46 %,
14851: 4                                                1980. vp.
14852: 
14853: että siirtyminen on jonkin verran ( 28 % ) tai          jöihin on syynä se, että toiminta on vielä suh-
14854: huomattavasti ( 18 %) parantanut heidän työs-           teellisen nuorta eikä siitä ole saatu kaikilta
14855: kentelyolosuhteitaan; 42 % katsoi, ettei sillä          osin tarpeeksi kokemuksia.
14856: ole ollut vaikutusta; 12 % katsoi työskentely-              Rakennushallitus on siltä asian johdosta han-
14857: olosuhteiden heikentyneen ( 9 % ) tai huomat-           kitussa lausunnossa katsonut, ettei sen tiedossa
14858: tavasti heikentyneen ( 3 % ) .                          ole, että Keski-Suomen piirirakennustoimiston
14859:     Virastojen osalta kysyttiin mm. ao. viraston        alaisissa töissä enempää kuin muuallakaan ra-
14860: "yleistä" mielipidettä keskitetystä siivouksesta.       kennushallinnossa olisi menetelty voimassa ole-
14861: Vastanneista 71 % oli joko tyytyväisiä ( 63 % )         van työlainsäädännön tai työehtosopimusten
14862: tai erittäin tyytyväisiä ( 8 %) ; tyytymättömiä         vastaisesti. Myöskään rakennushallituksen tie-
14863: oli. 10 %, erittäin tyytymättömiä ei ollut lain-        dossa ei ole, että järjestelmän piiriin kuuluvat
14864: kaan ja ilman· mielipidettä oli 19 %.                   hallintoyksiköt olisivat pyrkineet järjestämään
14865:     Kuten .kysymyksestä ilmenee, kaikissa ta-           siivoustehtävänsä muulla tavoin. Rakennushal-
14866: pauksissa ei kuitenkaan ole voitu välttää työn-         litus on kuitenkin ilmoittanut, että se tulee
14867: tekijöiden ja paikallisen työnjohdon välisiä eri-       kiinnittämään erityistä huomiota ristiriitatilan-
14868: mielisyyksiä erilaisissa työnjohdon toimintaan          teen selvitykseen sekä koulutuksen parantami-
14869: liittyvissä kysymyksissä. Näin on ollut asian;          seen tällä alueella. Mikäli kysymyksessä tarkoi-
14870: laita muun muassa Keski-Suomen piiriraken-              tettua hyvän työsuhdepolitiikan tai sopimusten
14871: nustoimiston alaisissa töissä. Ristiriidat kärjis-      vastaista menettelyä esiintyisi, rakennushallitus
14872: tyivät jopa niin pitkälle, että Keski-Suomen            on ilmoittanut puuttuvansa asiaan välittömästi.
14873: piirirakennustoimiston lähes 200 siivoojaa vaa-            Hyvän henkilöstöhallinnon edellytyksenä on,
14874: tivat asioidensa korjausta osoittamalla mieltään        että henkilöstöasioitten hoidossa käytetään me-
14875: 25. 2. 1980. päivän mittaisella työnseisauksella.       nettelytapoja, jotka turvaavat henkilöstön tasa-
14876: Ongelma on paikallisesti pyritty selvittämään           vertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Val-
14877: siten, että viime vuoden lopulla piiritalcennus-        tioneuvosto onkin 15 päivänä marraskuuta
14878: toimiston alueelle on perustettu ns. kitkatyö-          1979 (Valtiovarainministeriön yleiskirje 15. 11.
14879: ryhmä, jossa on sekä työntekijäin että työnan-          1979 n:o P 5545) kehottanut valtion viras-
14880: tajan edustus. Mainitun työryhmän tehtävänä             toja valmistelemaan erityisen henkilöstöpoliit-
14881: on poistaa paikallisen työnjohdon ja työnteki-          tisen ohjelman, jossa virasto määrittää henki-
14882: jäin . välillä .henkilösuhteissa esiintyvät haitalli-   löstöasioitten hoidossa noudatettavat tavoitteet
14883: set tekijät. Toistaiseksi tämän työryhmän työ           ja per:iaatteet.
14884: ei ole valitettavasti johtanut· käytännön tulok-           Viraston johto vastaa henkilöstöpoliittisen
14885: siin.                                                   ohjelman valmistumisesta. Ohjelman valmiste-
14886:     Huolehtiessam valtion virastojen ja laitos-         lua varten asetettavassa työryhmässä tulee olla
14887: ten hallinnassa . olevien tilojen siivoustoimin-        mukana viraston johdon ja henkilöjärjestöjen
14888: nasta rakennushallitus on. muita virastoja pal-         edustajat. Järjestöedustajien tulee kuulua viras-
14889: veleva virasto. Jo tämänkin vuoksi on erittäin          ton henkilöstöön. Virastodemokratiaelimet osal-
14890: tärkeää, .että työntekijä- ja työnantajaosapuolen       listuvat ohjelman laadintaan tekemällä esityksiä
14891: välinen yhteistyö kyseisessä virastossa toteutuu        ja antamalla lausuntoja ohjelman valmistelun
14892: saumattomasti. Osaltaan ilmenneisiin kitkateki-         eri vaiheissa.
14893:       Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
14894: 
14895:                                                                          Ministeri Pirkko T yöläiärvi
14896:                                               N:o 92                                               5
14897: 
14898: 
14899: 
14900: 
14901:                            T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14902: 
14903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningen av den praktiska städningsverksamheten
14904: anger har Ni, Herr TAlm:an, med Eder skri-         sanlt befogenheten att avgöra i frågor som rör
14905: velse av den .21 :februnri 1980 till vederbö-      denna ankommer på de lokala distriktsbygg·
14906: rande medlem av statsddet översänt avskrift        nadsbyråerna.
14907: av följande av riksdagsman J. Su:rakka m.fl.          I det arbetskollektivavtal som den 9 mars
14908: ställda spörsmål nr 92 som gälle:r poHtiken        1979 slöts mellan byggnadsstyrdsen och V al-
14909: rörande arbetsföthållanden i Melle:rsta Finlands   tion työntekijäin- ja viranhaltijain liitto he"
14910: distriktsbyggnadsbyrå:                             nämnda förbund har parterna i enlighet med
14911:                                                    avtalets 15 § överenskommit om följande:
14912:           Är Regeringen medveten oln ntt man          "Avtalsparterna är ense om att då det gället
14913:        inom byggnadsstyrelsen har stora svå-       att fastställa städarnas arbetsmähgd på basen
14914:        righeter vid skötseln av politiken rö-      av de metod- och tidsstandarder som uppgjorts
14915:        rande arbetsförhållanden och att dessa      av finansministeriets organisationsavdelning
14916:        svårigheter varit särskilt framträdande     skall miitningarna utföras i samarbete mellan
14917:        vid byggnadsstyrelsens Mellersta Fin-       arbetsgivarens och arbetstagarnas representan•
14918:        lands distriktsbyggnadsbyrå, och om så      ter. Parterna överenskom om att den prom~
14919:        är fallet,                                  moria som utarbetats av arbetsgruppt:n föt
14920:           hae Regeringen för avsikt att skrida     utredning av tilllimpningen av städningsatbetets
14921:        till åtgärder för att även den av bygg-     metod· och tidsstandarder vid byggnadsstyrd·
14922:        nadsstyrelsen utövade poHtiken rörande      sen, förutom standarderoa i frarntiden skill
14923:        atbetsförhållanden skall fås att matsvara   användas vid fastställandet av stiidarnas arbets-•
14924:        de allmänna krav som bör ställas pl         mängd. Parterna konstaterar, att de i prome-
14925:        den samt för att avlägsna de särskilt       morian angivna prestationsvärdenä för de oll'1·
14926:        vid Mellersta Finlands distriktsbyggnads-   råden som skall städas i de flesta fall, med
14927:        byrå förekommande underlåtenheterna         hänsyn till metoder oth program son'l används,
14928:        från arbetsgivarens sida i fråga om         placerar sig mellan den Övre och den undre
14929:        arbetslagstiftningen samt bestämmelser-     gränsel'l för de angivna ytorna på så sätt, att
14930:        na i tjänste· och arbetskollektivavtalen?   de i de flesta fall tendernr att koncentretas tili
14931:                                                    talens medelvärden.
14932:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd·          Parterna tillsätter en gemensam arbetsgfupp,
14933: samt anföra följande:                              vars uppgift är att beteda utvecklandet av
14934:    Centraliseringen av städningsverksamheten i     städningsarbetets metod· och tidsstandarder så
14935: de i statens ämbetsverks och inrättningars be·     att de blir tättvisare än för härvatande och
14936: sittning varande utrymmena tili att omhänder-      att kartlägga standarder som möjligtvis tattas
14937: has av byggnadsstyrelsen inleddes egentligen       san1t att då det gäller mätningsfrågor fungera
14938: år 1912.                                           som rådgivande organ."
14939:    I ·slutet av år 1979 fanns inom byggnads·          Enligt löntagarpartens uppfattning har bygg-
14940: förvaltningen en sammanlagd yta om 1,5 milj.       nadsstyrelsen i egenskap av avtalspart inte över--
14941: m2 som skulle städas samt ca 1 600 städare.        vakat distriktsbyggnadsbyderna på så $ätt, att
14942: Städledarnas antal var vid sagda tidpunkt 50       avtalet skulle ha förverkligats på överenskom-
14943: och städchefernas 10. Städningsverksamheten        met sätt. Löntag!lrparten anser bl.ä., att för-
14944: handhas av nio distriktsbyggnadsbyråer och av      troendemännens introduktionsutbildning beträf-
14945: Otnäs förvaltningsnämnd. I egenskap av cent-       fande mätning har varit otillräcklig. Detta hae
14946: ralt ämbetsverk utvecklar och koordinerar          å sin sida enligt löntagarpartens åsikt berott
14947: byggnadsstyrelsen städningsverksamheten. Led-      på att arbetsfördelningen mellan byggnadssty-
14948: 088000317W
14949: 6                                            1980 vp.
14950: 
14951: relsen och distriktsbyggnadsbyråerna i praktiken    är det synnerligen viktigt att samarbetet mel-
14952: visat sig vara oklar.                               lan arbetstagar- och arbetsgivarparten förverk-
14953:     På åtgärd av finansministeriet utfördes år      ligas störningsfritt vid ifrågavarande ämbets-
14954: 1978 en förfrågningsundersökning, där det av        verk. En av orsakerna tili de friktionsfaktorer
14955: städare som övergått till anställning vid bygg-     som uppstått är att verksamheten tilisvidare
14956: nadsstyrelsen frågades: "Hur har övergången         är relativt ny och att man ännu inte tili alla
14957: tili att lyda under byggnadsstyrelsen inverkat      delar fått tillräcklig erfarenhet därav.
14958: på dina arbetsförhållanden?" Av de som sva-             Byggnadsstyrelsen har i ett i anledning av
14959: rade ansåg 46 % att övergången i någon mån          ärendet inbegärt utlåtande ansett, att den inte
14960: ( 28 %) eller betydligt ( 18 % ) förbättrat de-      äger kännedom om att i de arbeten, som under-
14961: ras arbetsförhållanden; 42 % ansåg att över-        lyder Mellersta Finlands distriktsbyggnadsbyrå
14962: gången inte haft någon verkan; 12% ansåg            såsom inte heller annorstädes inom byggnads-
14963: att arbetsförhållandena försämrats ( 9 % ) eller    förvaltningen, skulle ha förfarits i strid med
14964: betydligt försämrats ( 3 % ) .                      gällande arbetslagstiftning eller arbetskollektiv-
14965:     I fråga om ämbetsverken frågades bl.a.          avtal. Byggnadsstyrelsen äger inte heller kän-
14966: ämbetsverkets "allmänna" åsikt om den centra-       nedom om att de förvaltningsenheter som om-
14967: liserade städningen. Av de svarande var 71 %        fattas av systemet skulle ha sökt ordna sina
14968: antingen nöjda ( 63 %) eller mycket nöjda           städningsuppgifter på annat sätt. Byggnadssty-
14969:  ( 8 %) ; 10 % var missnöjda, ingen var synner-     relsen har likväl meddelat, att den kommer
14970: ligen missnöjd och 19 % hade ingen åsikt.           att fästa särskild uppmärksamhet vid utredan-
14971:     Såsom av spörsmålet framgår har man emel-       det av konfliktsituationerna samt förbättrandet
14972: lertid inte i samtliga fall kunnat undgå me-        av utbildningen på detta område. Skulle i
14973: ningsskiljaktigheter mellan arbetstagarna och       spörsmålet avsett mot god politik rörande
14974: den lokala arbetsledningen i olika frågor i          arbetsförhållande eller mot avtal stridande för-
14975: anslutning tili arbetsledningens verksamhet.        farande framkomma, har byggnadsstyrelsen
14976: Detta har varit fallet bl.a. i arbeten som under-   meddelat sig omedelbart ingripa i saken.
14977: lyder Mellersta Finlands distriktsbyggnadsbyrå.         En förutsättning för god personalpolitik är
14978: Konflikterna tillspetsades tili och med så          att det vid handhavandet av personalärenden
14979: långt, att de närmare 200 städarna vid Mel-          används sådana förfaringssätt som tryggar jäm-
14980: lesta Finlands distriktsbyggnadsbyrå krävde         lik och rättvis behandling av personalen. Stats-
14981:  justering av sina förhållanden och 25. 2. 1980      rådet har den 15 november 1979 (finansminis-
14982: demonstrerade genom en arbetsnedläggelse som        teriets cirkulär 15. 11. 1979 nr P 5545) upp-
14983: varade en dag. Man har på lokal nivå försökt        manat statens ämbetsverk att bereda ett sär-
14984: lösa problemet genom att i slutet av senaste         skilt personalpolitiskt program, där ämbetsver-
14985: år bilda en s.k. friktionsarbetsgrupp inom          ket definierar de målsättningar och principer
14986: distriktsbyggnadsbyråns område, med företrä-         som skall följas vid handhavandet av personal-
14987: dare för såväl arbetstagare som arbetsgivare'.       ärenden.
14988: Arbetsgruppens uppgift är att avlägsna de               Ämbetsverkets ledning svarar för färdigstäl-
14989: menliga faktorer som framkommit i person-           landet av det personalpolitiska programmet.
14990: förhållandena mellan den lokala arbetsledningen      I den arbetsgrupp som skall tillsättas för att
14991: och arbetstagarna. Tillsvidare har denna arbets-    bereda programmet, skall finnas företrädare för
14992: grupps arbete beklagligtvis inte lett tili prak-     ämbetsverkets ledning samt personalorganisa-
14993: tiska resultat.                                      tionerna. Organisationernas representanter skall
14994:     Byggnadsstyrelsen är, genom att den tiliser     tillhöra ämbetsverkets personal. Ämbetsverks-
14995: städningsverksamheten i fråga om utrvmmen           demokratiorganen deltar i uppgörandet . av
14996: som är i statliga · ämbetsverks · och inrättning-   programmet genom att göra · framställriingar
14997: ars besittning ett ämbetsverk som betjänar          och avge utlåtanden i olika skeden av bered-
14998: andra ämbetsverk. Redan av denna anledning          ningen.
14999:      Helsingfors den 28 mars 1980.
15000: 
15001:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
15002:                                               1980 vp.
15003: 
15004: Kirjallinen kysymys n:o 93.
15005: 
15006: 
15007: 
15008: 
15009:                                       Rönnholm: Sotavammojen korvaamiseen liittyvistä epäkoh-
15010:                                         dista.
15011: 
15012: 
15013:                          Ed u s k u n n a n H e r r.a P u h e m i e h e 11 e.
15014: 
15015:    Rintamamiesten jou~ossa on monia sotapal-                   Otlko I{~Ilitus . tietöinen siitä, että
15016: veluksen aikana invalidisoituneita. Läheskään               kaifdd •. sotapalveliiksessa .. irivalidisoitu-
15017: kaikki kyseiset invalidit eivät ole heti sodan              neet eivät ·ole saaneet tästä aiheutu-
15018: jälkeen ymmärtäneet hakea invaliditeettinsa                 neesta haltasta korvausta ja että kysei-
15019: perusteella heille kuuluvaa sotavammakor-                   sissä tapauksissa invaliditeetti on aiheut-
15020: vausta. On myös tapauksia, joissa vamma on                  tan,ut myös työeläketulojen jäämistä nor-
15021: ilmennyt hakuaikojen umpeuduttua. Näissäkin                 maalia alhaisemmalle tasolle, sekä
15022: tapauksissa vamma on ollut esteenä työansioi-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15023: den suotuisalle kehitykselle ja eläkkeelle siir-            siin sotavamman aiheutt<lmien haittojen
15024: ryttäessä tämä vaikuttaa työeläkkeen osuuteen.              korvaamiseksi myös jo eläkkeelle siirty-
15025:    Edellä olevaan. viitaten esitän valtiopäiväjär-          m~ille?                             ·
15026: jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
15027: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15028: seuraavan kysymyksen:
15029:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
15030: 
15031:                                           Mikko Rönnholm
15032: 
15033: 
15034: 
15035: 
15036: 088000287X
15037: 2                                             1980 vp.
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15043: 
15044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sotilasvammalain soveltamisalan laajentami-
15045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sesta annetun lain (390/56) mukaan ennen
15046: olette 21 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           1. 1. 1948 sattuneissa vammoittumis- ja sairas-
15047: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tumistapauksissa päättyi yleinen korvauksen
15048: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        hakuaika 1. 7. 1957. Mainitun ajankohdan jäl-
15049: edustaja M. Rönnholmin näin kuuluvasta kir-          keen saapuneet hakemukset voidaan kuitenkin
15050: jallisesta kysymyksestä n:o 93:                      tutkia kohtuussyistä ja korvaus myönnetään sen
15051:                                                      kalenterivuosineljänneksen alusta lukien, jona
15052:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        \lakemus on saapunut. Edellä mainit:tuja koh-
15053:        kaikki ·sotapalveluksessa invalidisoi tu-     tuussyitä on tulkittu varsin laveasti ja voidaan-
15054:        neet eivät ole saaneet tästä aiheutu-         kin todeta, että käytännössä kaikki tällä perus-
15055:        neesta haitasta korvausta ja että kysei-      teella tehdyt hakemukset on tutkittu. On siis
15056:        sissä tapauksissa invaliditeetti oh aiheut-   mahdollista edelleenkin hakea korvausta mm.
15057:        tanut myös työeläketulojen jäämistä nor-      sellaisesta viime sodissa saadusta vammasta tai
15058:        maalia alhaisemmalle tasolle, sekä            sairaudesta, josta ei ole aikaisemmin korvausta
15059:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       haettu.
15060:        siin sotavamman aiheuttamien haittojen           Korvauksenhakijan mahdollinen eläkkeelle
15061:        korvaamiseksi myös jo eläkkeelle siirty-      siirtyminen tai eläkkeellä oleminen ei aseta es-
15062:        neille?                                       tettä sotilasvammalain mukaisen korvauksen
15063:                                                      myöntämiselle.
15064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
15065: vasti seuraavaa:
15066:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
15067: 
15068:                                                                  Mwsteri Katri-Helena Eskelinen
15069:                                              N:o 93                                              3
15070: 
15071: 
15072: 
15073: 
15074:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15075: 
15076:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     av lagen om skada, ådragen i militärtjänst
15077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      ( 390/56) löpte den allmänna ansökningstiden
15078: se av den 21 februari 1980 tili vederbörande      ut 1. 7. 1957 för ersättning i sådana fall av
15079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    skada och sjukdom, vilka inträffat före 1. 1.
15080: jande av riksdagsman M. Rönnholm underteck-       1948. Efter nämnda tidpunkt inkomna ansök-
15081: nade skriftliga spörsmål nr 93 :                  ningar kan likväl av biliighetsskäl tas upp tili
15082:                                                   prövning och ersättning beviljas från ingången
15083:           Är Regeringen medveten om att alla      av det kalenderkvartal, under vilket ansökan
15084:        de som invalidiserats i krigstjänst inte   har inkommit. Ovan nämnda biliighetsskäl har
15085:        fått ersättning för därav föranledd        tolkats tämligen extensivt och det kan även
15086:        olägenhet och att invaliditeten i dessa    konstateras, att samtliga på denna grund gjorda
15087:        fall även medfört att arbetspensions-      ansökningar i praktiken har upptagits tili pröv-
15088:        inkomsterna blivit lägre än normalt,       ning. Det är således alltjämt möjligt att söka
15089:        samt                                       ersättning för sådan under senaste krig ådragen
15090:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för     skada eller sjukdom, för viiken ersättning inte
15091:        att ge ersättning för olägenheter som      tidigare sökts.
15092:        förorsakats av krigsskador även åt såda-      Den omständigheten att person som söker
15093:        na personer som redan pensionerats?        ersättning eventuellt pensioneras eller redan är
15094:                                                   pensionerad utgör inget hinder för beviljande
15095:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av sådan ersättning som avses i lagen om
15096: samt anföra följande:                             skada, ådragen i militärtjänst.
15097:   Enligt lagen angående utvidgad tiliämpning
15098:      Helsingfors den 14 mars 1980.
15099: 
15100:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
15101:                                                1980 vp.
15102: 
15103: Kirjallinen kysymys n:o 94.
15104: 
15105: 
15106: 
15107: 
15108:                                    Rönnholm: Ns. rajaveron korjaamisesta.
15109: 
15110: 
15111:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15112: 
15113:    Työväen Taloudellisen Tutkimuslaitoksen               Tälla~sissa tapauksissa, JOissa verojen lisäksi
15114: katsauksessa 1-1980 olleessa selvityksessä käsit-     on otettu huomioon myös tulosidonnaiset avus-
15115: teli Matti Tuomola pienituloisia ja rajaveroa.        tukset, todetaan verojen ja avustusten erillisen
15116: Hänen selvityksessään on päädytty allaolevan          käsittelyn epätarkoituksenmukaisuus. Tarkoi-
15117: taulukon mukaisiin tuloksiin nelihenkisen per-        tuksenmukaisten korjausesitysten tekemisen
15118: heen verojen ja rajaverojen määrästä ja muutok-       esteenä ovat myös puutteelliset yhdistelmätilas-
15119: sista tuloista riippuen.                              tot.
15120:     (Nelihenkisen perheen tapaus, v. 1978.)              Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
15121:                           Keskimääräinen   Rajavero
15122:                                                       väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän val-
15123: Vuositulo     Nettovero
15124:   mk             mk          vero%            %       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15125: 19 000       -1968          -10,3           60,6      seuraavan kysymyksen:
15126: 21 000           756           3,6          62,0
15127: 23 000           483           21           65,4                ·Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15128: 25 000         1 791             '·
15129:                                7,2          70,3              tulosidonnaiset avustukset huomioon
15130: 27 000         3 197          11,8          81,5              otettaessa voi rajavero nousta yli 100
15131: 29 000         4 828          16,6         109,4              prosentin jo alle 30 000 markan vuosi-
15132: 31 000         7 016          22,6          43,5              tuloilla, ja
15133: 33 000         7 886          23,9          44,5                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15134: 35 000         8 776          25,1          47,5              ryhtyä rajaveron korjaamiseksi johdon-
15135:                9 726          26,3          47,5              mukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi?
15136: 37 000
15137: 39 000        10 676          27,4          47,5
15138: 41 000        11 626          28,4          49,4
15139: 
15140: 
15141: 
15142: 81 000         33 044          4{},7.       58,0
15143:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
15144: 
15145:                                            Mikko Rönnholm
15146: 
15147: 
15148: 
15149: 
15150:                                                                                             ' ~'
15151: 
15152: 
15153: 
15154: 
15155: 088000318X
15156: 2                                              1980 vp.
15157: 
15158: 
15159: 
15160: 
15161:                          Ed u s kunnan He r r ~ Puhe m i e he 11 e.
15162: 
15163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suoritettu vuoden 197 6 asumistukiperusteiden
15164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaisesti, vaikka tarkastelu koski muutoin
15165: olette 21 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            vuotta 1978. Jos asumistuen määrä lasketaan
15166: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          oikein, muuttuvat kirjoituksessa esitetyt lop-
15167: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         putulokset siten, että rajavero ei asumistuki
15168: edustaja Mikko Rönnholmin näin kuuluvasta             huomioon ottaen missään tuloluokassa ylitä
15169: kirjallisesta kysymyksestä n:o 94:                    100 prosenttia. Korkein rajaveroprosentti olisi
15170:                                                       tulotasolla 43 000 markkaa vuodessa. Rajave-
15171:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         roprosentti olisi tällöin 83,5 %. Tulotasolla
15172:        tulosidonnaiset avustukset huomioon            29 000 markkaa rajavero olisi 61,8 %. T arkis-
15173:        otettaessa voi rajavero nousta yli 100         tuslaskelmat myös osoittavat, etteivät rajaverot
15174:        prosentin jo alle 30 000 markan vuosi-         ole korkeimmat alimmilla tulotasoilla, vaan
15175:        tuloilla, ja                                   että rajavero yleensä lievästi nousee tulotason
15176:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kasvaessa.
15177:        ryhtyä rajaveron korjaamiseksi johdon-            Kirjoituksessa käsitellyssä esimerkkitapauk-
15178:        mukaiseksi ja oikeudenmukaiseksi?              sessa asumistuki korottaa pelkästään verotuk-
15179:                                                       sesta johtuvaa rajaveroa. Tämä johtuu siitä,
15180:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että asumistuki on tulotasoon sidottu etuus,
15181: vasti seuraavaa:                                      joka pienenee tulotason kohotessa. Esimerkki-
15182:    Kirjallisessa kysymyksessä viitataan Työväen       tapauksessa 19 000 markan vuositulotasolla asu-
15183: taloudellisen tutkimuslaitoksen katsauksessa          mistuki oli vuonna 1978 8 456 markkaa ja se
15184: 1-1980 olleeseen kirjoitukseen, joka käsitteli        poistui kokonaan, kun vuositulo oli 55 000
15185: pienituloisia ja rajaveroja. Kirjoituksessa on        markkaa. Pelkästään asumistuesta johtuva kes-
15186: tarkasteltu rajaveroja, kun verojen lisäksi ote-      kimääräinen rajavero on tällöin 23,5 %. Kun
15187: taan huomioon tulosidonnaiset avustukset. Kir-        etuuden poistuminen tulotason noustessa ei
15188: joituksessa on mm. todettu, että rajaverot ovat       tapahdu täysin tasaisesti, seuraa tästä se, että
15189: korkeimpia tulonjakautuman alapäässä sekä             useilla tulotasoilla asumistuen pienentymisestä
15190: että rajaverot voivat korkeimmillaan nousta yli       aiheutuva rajavero on suurempi kuin pelkäs-
15191: 100 prosentin.                                        tään verotuksesta aiheutuva rajavero.
15192:    Kirjallisen kysymyksen taustana olevaa sel-           Rajaveroja tarkasteltaessa on huomattava,
15193: vitystä voidaan kuitenkin pitää esimerkinomai-        että asumistuki ei muutu heti tulojen muut-
15194: sena, onhan kirjoittaja ottanut huomioon ai-          tuessa. Sen jälkeen kun asumistuki on myön-
15195: noastaan asumistuen tulosidonnaisena avustuk-         netty, tuen määrä tarkistetaan kerran vuodessa.
15196: sena ja tarkastellut tilannetta ainoastaan yhden      Uusi asumistukipäätös tehdään perusteilla,
15197: tapauksen valossa. Näin ei kirjoittajan esittä-       joissa on otettu huomioon keskimääräinen
15198: miä tutkimustuloksia voida yleistää koskemaan         ansiotasokehitys sekä tapahtunut asumiskustan-
15199: kaikkia pienituloisia tulonsaajia.                    nusten nousu. Tämä merkitsee sitä, että jos
15200:    Selvityksessä esitetyt rajaverot on osittain       tulonsaajan tulot vuonna 1978 ovat esimer-
15201: laskettu virheeliisin perustein. Tarkistuslaskel-     kiksi 25 000 markkaa ja ne nousevat 2 000
15202: mat osoittavat, että rajaveroasteet ovat liian        markalla seuraavana vuonna ja asumiskustan-
15203: suuria alimmilla tulotasoilla ja liian pieniä         tannukset pysyvät samoina, 900 markkaa/kk,
15204: eräillä ylemmillä tulotasoilla.                       asumistuen määrä pienenee 110 markkaa/v.
15205:    Virheelliset rajaverot johtuvat siitä, että asu-   tarkistettaessa tuki vuonna 1979. Jos asumis-
15206: mistukea koskevat laskelmat on kirjoituksessa         kustannukset kuitenkin nousevat esimerkiksi
15207:                                                  N:o 94                                                3
15208: 
15209: saman verran kuin tulot, 8 prosenttia, asumis-         misalueet olisi liian lyhyet, mikä periaatteessa
15210: tuen määrä kasvaisi 562 markkaa/v. tukea tar-          edellyttäisi tuen piirissä olevien tulonsaajaryh-
15211: kistettaessa. Käytännössä siten varsinaisen raja-      mien laajentamista.
15212: veron laskeminen on monimutkaista, kun sekä                Edellä kuvattujen ongelmien ohella liittyy
15213: tulot, asumiskustannukset että asumistuen mää-         tulosidonnaisten tukijärjestelmien ja verotuksen
15214: räytymisperusteet muuttuvat. Useat eri tekijät         yhteensovittamiseen muitakin yhteiskuntapoliit-
15215: vaikuttavat samanaikaisesti lopputulokseen.            tisia kysymyksiä. Eräs näistä on se, ettei vero-
15216:    Kirjallisessa kysymyksessä esille otettu asia,      tuksen yhteydessä havaittavissa oleva tulotaso
15217: eli tulosidonnaisten tukimuotojen ja verotuk-          tarjoa parasta perustetta tulosidonnaisten tuki-
15218: sen progression yhteensovittaminen, on yhteis-         muotojen porrastukselle. Verotuksen tulokäsit-
15219: kuntapoliittisesti tärkeä. Asumistukijärjestelmä       teet vaihtelevat eri väestöryhmillä, mistä syystä
15220: onkin ehkä suurin ja konkreettisin tällä tavoin        tulosidonnaisten tukimuotojen porrastaminen
15221: vaikuttava järjestelmä, mutta eräillä muillakin        verotuksen tulokäsitteiden mukaan saattaa
15222: tulosidonnaisilla järjestelmillä on samanlaisia        aiheuttaa väestöryhmien välisiä vääristymiä
15223: vaikutuksia. Hallituksen mielestä tällaisten jär-      yhteiskunnan käytössä olevien tulonjakopoliit-
15224: jestelmien ja verotuksen yhteenlaskettu rajavero       tisten keinojen kohtaannossa. Sekä kirjallisen
15225: ei saisi olla liian korkea, mistä syystä sekä          kysymyksen perusteluista että edellä olevasta
15226: tuloverotuksen että tukijärjestelmien kehittämi-       voidaan myös tehdä se johtopäätös, että kai-
15227: sessä asiaan olisi jatkuvasti kiinnitettävä huo-       kissa yhteyksissä tulisi tarkoin harkita tulo- ja
15228: miota. Hallituksen mielestä on ensisijaisen tär-       tarveharkintaisten tukimuotojen välillä. Tämä
15229: keätä, että verotuksen marginaaliveroja ei nos-        on tärkeätä sekä vero- ja sosiaalipolitiikan jär-
15230: tettaisi veroasteikkoa ja verovähennyksiä tar-         kevän yhteensovittamisen kannalta että kunnal-
15231: kistettaessa. Lisäksi olisi pyrittävä siihen, ettei-   lis- ja valtionveron mahdollisimman oikeuden-
15232: vät tulosidonnaisten tukimuotojen tuen supistu-        mukaisen kohdentumisen kannalta.
15233:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
15234: 
15235:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjtirvi
15236: 4                                           1980 vp.
15237: 
15238: 
15239: 
15240: 
15241:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15242: 
15243:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De felaktiga marginalskatterna beror på att
15244: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-         de beräkningar som gäller bostadsbidraget i arti-
15245: velse av den 21 februari 1980 tili vederbörande    keln har gjorts utgående från 197 6 års grunder
15246: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     för bostadsbidrag, trots att granskningen i öv-
15247: jande av riksdagsman Mikko Rönnholm under-         rigt gällde år 1978. Om bostadsbidragets be-
15248: tecknade spörsmål nr 94:                           lopp beräknas på rätt sätt förändras artikelns
15249:                                                    slutresultat så, att marginalskatten med beak-
15250:           Är Regeringen medveten om att då         tande av bostadsbidraget i ingen inkomstklass
15251:        de inkomstbundna understöden beaktas        överstiger 100 %. Marginalskatteprocenten
15252:        kan marginalskatten överstiga 100 pro-      skulle vara högst vid en årsinkomstnivå om
15253:        cent redan vid en årsinkomst som är         4 3 000 mk. Marginalskatteprocenten skulle då
15254:        mindre än 30 000 mark, och                  vara 83,5. Vid en inkomstnivå av 29 000 mk
15255:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          skulle marginalskatten vara 61,8 %. Kontroll-
15256:        vidta för att justera marginalskatten så    beräkningar utvisar också att marginalskatterna
15257:        att den blir konsekvent och ändamåls-       inte är högst på de lägsta inkomstnivåerna
15258:        enlig?                                      utan att marginalskatten i allmänhet stiger
15259:                                                    något med inkomstnivån.
15260:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I det exempelfall som anförs i artikeln höjer
15261: samt anföra följande:                              bostadsbidraget den marginalskatt som följer
15262:    I spörsmålet hänvisas tili en artikel i över-   enbart av beskattningen. Detta beror på att
15263: sikt nr 1-1980 utgiven av Työväen taloudelli-      bostadsbidraget är en förmån som bundits tili
15264: nen tutkimuslaitos, som behandlade småin-          inkomstnivån och som minskar då inkomst-
15265: komsttagarna och marginalskatterna. I artikeln     nivån stiger. I exempelfallet var bostadsbi-
15266: har man granskat marginalskatterna med beak-       draget på en årsinkomstnivå av 19 000 mk år
15267: tande av både skatter och inkomstbundna            1978 8 456 mk och det bortföll helt då årsin-
15268: understöd. I artikeln konstateras bl.a. att mar-   komsten var 55 000 mk. Den genomsnittliga
15269: ginalskatten är högst längst nere på inkomst-      marginalskatt som berodde enbart av bostads-
15270: stegen samt att marginalskatterna, då de är        bidraget var då 23,5 %. Då förmånen inte
15271: som högst, kan överstiga 100 %.                    faller bort helt jämnt i och med att inkomst-
15272:    Den utredning som ligger till grund för         nivån stiger, följer härav att på flere inkomst-
15273: spörsmålet kan dock inte anses vara mera än        nivåer den marginalskatt, som föranleds av det
15274: ett exempel, eftersom skribenten endast har        minskade bostadsbidraget, är större än den
15275: beaktat bostadsbidraget som inkomstbundet          marginalskatt som föranleds enbart av beskatt-
15276: understöd och granskat situationen endast i        ningen.
15277: ljuset av ett exempelfall. Därför kan de under-       Då man granskar marginalskatterna bör man
15278: sökningsresultat som skribenten framlägger         beakta att bostadsbidraget inte förändras så
15279: inte generaliseras så, att de skulle gälla alla    snart inkomsterna gör det. Efter det att bo-
15280: småinkomsttagare.                                  stadsbidrag har beviljats justeras dess belopp
15281:    De marginalskatter söm framlagts i utred-       en gång per år. Nytt beslut om bostadsbidrag
15282: ningen har delvis beräknats på felaktiga grun-     fattas på sådana grunder, där man har beaktat
15283: der. En kontrollräkning utvisar att marginal-      den genomsnittliga utvecklingen i förtjänstni-
15284: skattegraderna är för höga på de lägsta in-        vån samt den stegring som skett i boendekost-
15285: komstnivåerna och för små på en del högre          naderna. Detta innebär att om inkomsttagarens
15286: inkomstnivåer.                                     inkomster år 1978 är t.ex. 25 000 mk och
15287:                                             N:o 94                                              5
15288: 
15289: stiger med 2 000 mk följande år, men boen-        i samband med de inkomstbundna stödfor-
15290: dekostnaderna förblir vid 900 mk/månad, kom-      merna minskar, inte får vara för korta, vilket
15291: mer bostadsbidragets bdopp att sjunka med         i princip skulle förutsätta att de grupper av
15292: 110 mk/månad då det justeras år 1979. Om          inkomsttagare som omfattas av stödet skulle
15293: däremot boendekostnaderna stiger t.ex. lika       utvidgas.
15294: mycket som inkomsterna, 8 %, skulle bostads-         Sammanjämkningen av de inkomstbundna
15295: bidragets belopp stiga med 562 mk/år då det       stödsystemen och beskattningen berör även
15296: justeras. 1 praktiken är det därför komplicerat   andra samhällspolitiska frågor än de problem
15297: att räkna ut den egendiga marginalskatten, då     som beskrivits ovan. En av dessa frågor gäller
15298: både inkomster, boendekostnader samt grun-        den inkomstnivå som framkommer vid beskatt-
15299: derna för bestämmande av bostadsbidraget          ningen. Denna inkomstnivå utgör inte den
15300: förändras. Flere olika faktorer inverkar sam-     bästa grunden för en avtrappning av de in-
15301: tidigt på slutresultatet.                         komstbundna stödformerna. Beskattningens in-
15302:    Den sak som anförts i spörsmålet, dvs. sam-    komstbegrepp varierar hos olika befolknings-
15303: manjämkningen av de inkomstbundna stödfor-        grupper, varför en avtrappning av de inkomst-
15304: merna och skatteprogressionen, är viktig från     bundna stödformerna enligt beskattningens in-
15305: samhällspolitisk synpunkt. Bostadsbidragssys-     komstbegrepp kan leda tili snedvridningar be-
15306: temet är kanske det största och mest konkreta     folkningsgrupperna emellan i fråga om inci-
15307: system som inverkar på detta sätt, men även       densen för de inkomstfördelningspolitiska me-
15308: vissa andra inkomstbundna system har liknande     dels del, som står till samhällets förfogande.
15309: effekter. Enligt regeringens åsikt skulle den     Både av motiveringen till spörsmålet och av
15310: sammanlagda marginalskatten av dessa system       det ovanstående kan man dra den slutsatsen,
15311: och beskattningen inte få vara för hög, varför    att man i alla sammanhang noggrant borde
15312: uppmärksamhet fortlöpande borde fästas vid        överväga mellan inkomst- och behovsprövande
15313: saken då inkomstbeskattningen och stödsyste-      stödformer. Detta är viktigt både med tanke
15314: men utvecklas. Enligt regeringens åsikt är det    på en förnuftig sammanjämkning av skatte-
15315: av största vikt att marginalskatterna inom be-    och socialpoHtiken och med tanke på en så
15316: skattningen inte höjs då skatteskalorna och       rättvis allokering av stats- och kommunalskat-
15317: skatteavdragen justeras. Dessutom borde man       ten som möjligt.
15318: sträva tili att de områden, inom vilka stöden
15319:      Helsingfors den 27 mars 1980.
15320: 
15321:                                                                    Minister Pirkko Työläjärvi
15322:                                              1980 vp.
15323: 
15324: Kirjallinen kysymys n:o 95.
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 
15329:                                  Rönnholm: Haja-asutusalueiden pohjavesien saastumisvaarasta.
15330: 
15331: 
15332:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15333: 
15334:    Vesikäymäläjärjestelmän käyttöönoton laaje-         Edellä olevaan viitaten esrtan valtiopäiväjär-
15335: nemisen yhteydessä on tästä aiheutunut haittaa      jestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella valtio-
15336: haja-asutusalueiden pohjavesille. Maassamme on      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15337: suuri määrä alueita, joissa ei ole järjestettynä    seuraavan kysymyksen:
15338: yhteiskunnan toimesta vesihuoltoa, mistä joh-
15339: tuen mukavuuksiaan lisäävät ihmiset lisätessään               Onko Hallitus tietoinen haja-asutus-
15340: mukavuuksi~wn laskevat näin syntyvät jätevedet             alueiden pohjavesien saastumisvaarasta
15341: maastoon. On osoittautunut, että kunnalliset               ja suta, että viranomaiset eivät sään-
15342: valvontaviranomaiset eivät läheskään kaikissa              nöksiin vedoten ryhdy tarpeellisiin toi-
15343: olosuhteissa toimi riittävän tarmokkaasti tästä            menpiteisiin terveydellisten haittojen
15344: aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Kun tällai-           toteamiseksi ja estämiseksi, sekä
15345: sissa tapauksissa on kuitenkin olemassa mitä                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15346: ilmeisin riski pohjavesien saastumiselle ja sitä           siin pohjavesien puhtauden turvaami-
15347: kautta terveydellisille haitoille, ei missään ta-          seksi?
15348: pauksessa saisi menetellä säännöksiä vapaasti
15349: tulkiten.
15350:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
15351: 
15352:                                          Mikko Rönnholm
15353: 
15354: 
15355: 
15356: 
15357: 088000299A
15358: 2                                            1980 vp.
15359: 
15360: 
15361: 
15362: 
15363:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
15364: 
15365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vain terveyslautakunnan luvalla, jollei käymä-
15366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lää ole liitetty tarkoituksenmukaisella tavalla
15367: olette kirjeellänne 21 päivältä helmikuuta 1980    yleiseen viemäriin. Lupahakemusta käsitelles-
15368: n:o 214 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      sään terveyslautakunta ottaa huomioon erilais-
15369: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko     ten terveydellisten haittojen aiheuttamismah.
15370: Rönnholmin tekemän seuraavan sisältöisen ky-       dollisuuden ja myös vesien pilaantumisen, mil-
15371: symyksen n:o 95:                                   loin tämä ilmenee terveydellisenä haittana. Ve-
15372:                                                    sikäymälöiden aiheuttamat pilaantumishaitat
15373:           Onko Hallitus tietoinen haja-asutus-     ovat kuitenkin useimmiten muunlaisia kuin ter-
15374:        alueiden pohjavesien saastumisvaarasta      veydellisiä, eikä esim .. haja-asutusalueiden vesi-
15375:        ja siitä, että _viranomaiset eivät sään-    käymälöistä pohjavesille mahdollisesti aiheutu-
15376:        nöksiin vedoten ryhdy tarpeellisiin toi-    vaa saastumista nykyisellä tietämyksellä pidetä.
15377:        menpiteisiin terveydellisten haittojen      kään ongelmana, koska maaperän puhdistava
15378:        toteamiseksi ja estämiseksi, sekä           vaikutus on, käymäläjätevesiä saostuskaivon
15379:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     kautta johdettaessa, niin suuri, että pohjaveden
15380:        siin pohjavesien puhtauden turvaami-        likaantumista ei esiinny, erittäin poikkeukselli-
15381:        seksi?                                      sia olosuhteita lukuun ottamatta, saman pihapii-
15382:                                                    rin ulkopuolella.
15383:     Vastauksena kysymyksen esitän kunnioittaen        Lisäksi todettakoon, että käymäläjätevesiä
15384: seuraavaa:                                         koskevia määräyksiä on saatettu antaa myös
15385:    Vesilain 10 luvun 19 §: n perusteella muualla   rakennuslain nojalla lähinnä rakennusluvan eh-
15386: kuin asemakaava-alueella on vesikäymälästä tu-     toina sekä rantakaavamääräyksissä.
15387: leva jätevesi, joka kulkee avouomassa tai pääs-       Kun erityisesti vesilain ja terveydenhoitolain
15388: tetään maahan, ennen sen uomaan tai maahan         soveltamisalojen suhde on osoittautunut ongel-
15389: päästämistä johdettava asianmukaisesti tehdyn      malliseksi ja soveltamiskäytäntö eri puolilla
15390: saostuskaivon kautta, mikäli asetuksella ei ole    maata erittäin epäyhtenäiseksi, niin vesihallitus
15391: määrätty muunlaista puhdistuslaitetta tehtäväk-    ja lääkintöhallitus ovat yhdessä pyrkineet toimi-
15392: si. Tällaista asetusta ei mm. yksittäistapausten   maan epäkohtien poistamiseksi. Tässä vaiheessa
15393: suuresta vaihtelevuudesta johtuen ole toistai-     virastojen yhteisen työryhmän laatima, asiaa
15394: seksi katsottu voitavan antaa.                     koskeva muistio on toimitettu lääkintöhallituk-
15395:    Vesilaki ei edellytä vesikäymälästä tulevan     sesta käsin 30. 10. 1979 terveysviranomaisille,
15396: jäteveden johtamiselle viranomaisen lupaa, joten   ja vesihallitus tulee saattamaan sen osaltaan
15397: mainitunlaisten määräysten asettamista koske-      vesilautakuntien tietoon.
15398: van asian käsittelee vesilautakunta. Pohjaveden       Vielä hallitus toteaa, että vesihallituksessa
15399: pilaaminen puolestaan on vesilain 1 luvun 22       on parhaillaan valmisteltavana uudet haja- ja
15400: §: ssä ehdottomasti kielletty pilaavan tekijän     loma-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat
15401: laadusta riippumatta. Pohjaveden pilaantumi-       ohjeet, jotka tullaan lähettämään vesilautakun-
15402: seen voidaan puuttua vesilain mukaisena val-       nille. Lisäksi vesiviranomaiset pyrkivät käytet-
15403: vonta-asiana sekä myös terveydenhoitolain no-      tävissään olevien, varsin rajoitettujen resurssien
15404: jalla, jos pilaantuminen ilmenee terveydellisenä   puitteissa tehostamaan pohjavesien pilaantumi-
15405: haittana.                                          sen estämistä ennakolta ja mm. puuttumaan,
15406:    Terveydenhoitolain 69 § :n 3 momentin no-       vesilain sallimissa rajoissa, sellaisiin toimintoi-
15407: jalla vesikäymälän rakentaminen on sallittua       hin, jotka ainakin jatkuessaan ilmeisesti aiheut-
15408:                                                N:o 95                                                3
15409: 
15410: tavat pohjaveden pilaantumista. Vesihallituksen       rusteluissa tarkoitetusta seikasta aiheutuisi li-
15411: useissa tutkimusprojekteissa, joihin kysymykses·      sääntyvää pohjavesien saastumisriskiä.
15412: sä käsitelty asia eri muodoissa liittyy, ei kui-         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
15413: tenkaan toistaiseksi ole ilmennyt mitään sel-         ettei tehty kysymys anna aihetta enempiin toi-
15414: laista, mikä viittaisi siihen, että kysymyksen pe-    menpiteisiin.
15415:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
15416: 
15417:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
15418: 4                                              1980 vp.
15419: 
15420: 
15421: 
15422: 
15423:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15424: 
15425:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med tillstånd av hälsovårdsnämnden, om inte
15426: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         klasetten på ändamålsenligt sätt är ansluten till
15427: nr 214 av den 21 februari 1980 till veder-            allmänt avloppsnät. Då hälsovårdsnämnden
15428: börande medlem av statsrådet för avgivande av         handlägger tillståndsansökan skall den beakta
15429: svar översänt följande av riksdagsman Mikko           möjligheten att olika sanitära olägenheter kan
15430: Rönnholm undertecknade spörsmål nr 95:                uppkomma ävensom riskerna för förorening av
15431:                                                       vattnet, när föroreningen visar sig i form av
15432:           Är Regeringen medveten om risken            sanitär olägenhet. De olägenheter som vatten-
15433:        för att grundvattnet förorenas inom om-        klosetterna medför är dock sällan av sanitär art
15434:        råden med spridd bosättning och om att         och den förorening av grundvattnet som vat-
15435:        myndigheterna, med åberopande av oli-          tenklosetter t.ex. inom områden med spridd bo-
15436:        ka stadganden, inte vidtar erforderliga        sättning eventuellt medför anses, såvitt man
15437:        åtgärder för konstaterande och före-           för närvarande vet, inte heller utgöra något
15438:        byggande av sanitära olägenheter, samt         problem, eftersom markens renande effekt, då
15439:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder i         avloppsvatten från klosett avleds genom eh av-
15440:        syfte att trygga tillgången till rent grund-   sättningsbrunn, är så stor att ingen förorening
15441:        vatten?                                        av grundvattnet förekommer utanför samma
15442:                                                       gårdsplan, med undantag av synnerligen excep-
15443:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         tionella förhållanden.
15444: samt anföra följande:                                     Därtill kan det konstateras att bestämmelser
15445:    Enligt 10 kap. 19 § vattenlagen skall annor-       rörande avloppsvatten från klosett har kunnat
15446: städes än inom stadsplaneområde från vatten-          utfärdas även med stöd av byggnadslagen,
15447: klosett rinnande avloppsvatten, som flyter i          främst som villkor i byggnadslov samt i strand-
15448: öppen bädd eller utsläpps i marken, innan det         planebestämmelser.
15449: utsläpps i bädden eller marken ledas genom en            Då särskilt förhållandet mellan vattenlagens
15450: sakenligt anlagd avsättningsbrunn, såframt inte       och hälsovårdslagens tillämpningsområden har
15451: genom förordning stadgats, att annan renings-         visat sig problematiskt och tillämpningspraxis
15452: anordning skall anläggas. Bl.a. på grund av den       varit mycket oenhetlig på olika håll i landet,
15453: stora variationen mellan de enskilda fallen har       har vattenstyrelsen och medicinalstyrelsen till-
15454: det hittills inte ansetts möjligt att ge en sådan     sammans försökt verka för avhjälpande av miss-
15455: förordning.                                           förhållandena. 1 detta skede har en promemoria
15456:    Vattenlagen förutsätter inte myndighets till-      utarbetad av en för verken gemensam arbets-
15457: stånd för avledande av från vattenklosett rin-        grupp, 30. 10. 1979 av medicinalstyrelsen sänts
15458: nande avloppsvatten, varför vattennämnden             tili hälsovårdsmyndigheterna och vattenstyrelsen
15459: handlägger ärenden som gäller meddelande av           kommer att för sin del bringa den tili vatten-
15460: bestämmelser av nämnda slag. Förorening av            nämndernas kännedom.
15461: grundvattnet har i 1 kap. 22 § vattenlagen               Regeringen framhåller ytterligare att man
15462: förbjudits ovillkorligt, oberoende av den för-        vid vattenstyrelsen för närvarande utarbetar nya
15463: orenande omständighetens beskaffenhet. För-           anvisningar för behandlingen av avloppsvatten
15464: orening av grundvatten kan handläggas som             inom områden med spridd bosättning och se-
15465: ett övervakningsärende enligt vattenlagen samt        mesterbebyggelse. Dessa anvisningar kommer
15466: med stöd av hälsovårdslagen, om föroreningen          att tillställas vattennämnderna. Därtill försöker
15467: visar sig medföra sanitär olägenhet.                  vattenmyndigheterna att inom ramen för de
15468:    Med stöd av 69 § 3 mom. hälsovårdslagen            synnerligen begränsade tillbudsstående resurser-
15469: är anläggande av vattenklosett tillåtet endast        na intensifiera förebyggandet av förorening av
15470:                                              N:o 95                                               5
15471: 
15472: grundvattnet och bl. a. att inom i vattenlagen       framkommit någonting som skulle tyda på att
15473: tillåtna gränser ingripa i sådana funktioner         den omständighet, som avses i motiveringen
15474: som, åtminstone om de fortsätter, uppenbart          tili spörsmålet, skulle medföra ökade risker
15475: medför förorening av grundvattnet. I samband         för förorening av grundvattnet.
15476: med vattenstyrelsens nya forskningsprojekt, till         Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
15477: vilka den i spörsmålet behandlade saken hän-         ringen att spörsmålet inte ger anledning till
15478: för sig i olika former, har dock hittills inte       vidare åtgärder.
15479:      Helsingfors den 25 mars 1980.
15480: 
15481:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
15482: 
15483: 
15484: 
15485: 
15486: 088000299A
15487:                                               1980 vp.
15488: 
15489: Kirjallinen kysymys n: o 96.
15490: 
15491: 
15492: 
15493: 
15494:                                   Rönnholm: Asuntojen peruskorjaustoiminnan alueellisen kokeilun
15495:                                      vauhdittamisesta.
15496: 
15497: 
15498:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15499: 
15500:    Laki asuntojen perusparantamisesta on an-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15501: nettu 19. 1. 1979, ja 14. 6. 1979 valtioneuvosto     vaksi seuraavan kysymyksen:
15502: päätti kokeilualueista.
15503:    Kokeilun piiriin kuuluvissa kunnissa Turussa,                Onko Hallitus tietoinen asuntojen
15504: Naantalissa ja Uudessakaupungissa ei ole kokei-              peruskorjaustoiminnan alueellisen kokei-
15505: lun piiriin kuuluva peruskorjaus vieläkään käyn-             lun verkkaisesta käyntiin lähdöstä eri-
15506: nistynyt.                                                    tyisesti Varsinais-Suomessa ja
15507:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15508: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän                ryhtyä tämän tärkeän asian vauhditta-
15509:                                                              miseksi?
15510:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
15511: 
15512:                                           Mikko Rönnholm
15513: 
15514: 
15515: 
15516: 
15517: 0880002967
15518: 2                                             l9RO vp.
15519: 
15520: 
15521: 
15522: 
15523:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15524: 
15525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dottamista. Turun ja Porin seka Vaasan läänin
15526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        omakotitalojen       peruskorjauslainahakemusten
15527: olette helmikuun 21 päivänä 1980 päivätyn            hylkäämisprosentti on n. 36 %, kun se koko
15528: kirjeenne n:o 215 ohella toimittanut valtioneu-      maassa on keskimäärin 25 %. Tämä johtunee
15529: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         siitä, että kuntatasolla ei ole ilmeisesti kiinni-
15530: kansanedustaja Mikko Rönnholmin näin kuulu-          tetty riittävästi huomiota peruskorjaushankkei-
15531: vasta kirjallisesta kysymyksestä n: o 96:            den kustannus- ja laatutason valvontaan.
15532:                                                         Edellä peruskorjauslainoituksesta esitetty an-
15533:           Onko Hallitus tietoinen asuntojen          tanee taustaa myös perusparannuskokeilun
15534:        peruskorjaustoiminnan alueellisen kokei-      käynnistymisnopeuden eroille eri kokeilupaikka-
15535:        lun verkkaisesta käyntiin lähdöstä eri-       kunnilla. Ne kunnat, jotka ovat ryhtyneet aktii-
15536:        tyisesti Varsinais-Suomessa ja                visesti organisoimaan kokeilualueensa peruspa-
15537:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rannushankkeita, ovat jo saattaneet alueittaiset
15538:        ryhtyä tämän ärkeän asian vauhditta-          pemsparantamisohjelmansa         asuntohallituksen
15539:        miseksi?                                      vahvistettavaksi. Kuopion, Pietarsaaren, Raahen
15540:                                                      ja Rauman ohjelmat on vahvistettu vuoden
15541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1979 puolella ja Suomussalmen ohjelma maa-
15542: vasti seuraavaa:                                     liskuussa 1980. Yksittäisten hankkeiden käsit-
15543:    Laki perusparantamisesta on annettu 19. 1.        tely on mahdollista vasta alueittaisen peruspa-
15544: 1979 ja tullut voimaan 1. 2. 1979. Asetus asun-      rantamisohjelman tultua vahvistetuksi.
15545: tojen perusparantamisesta annettiin 30. 11.             Perusparannuskokeilun käynnistäminen on
15546: 1979. Asuntohallitus on 5. 9. 1979 antanut           suoranaisesti riippuvainen asianomaisten kun-
15547: niille 22 kunnalle, jotka valtioneuvosto on pää-     tien toimenpiteistä asuntokantansa parantami-
15548: töksessään ( 5 51/79) määrännyt kokeilualueik-       seksi. Kokeilun tuloksellinen toteuttaminen
15549: si, alustavat ohjeet perusparannuskokeiluun liit-    sekä taloudellisesti oikein suoritettu perusparan-
15550: tyvien tehtävien käynnistämistä varten. Lopul-       taminen edellyttävät myös kunnan taholta riit-
15551: liset ohjeet alueittaisesta perusparannuskokeilus-   tävien resurssien osoittamista asuntojen perus-
15552: ta on annettu marraskuussa 1979. Asuntohalli-        parannuskokeiluun. Toistaiseksi ei asuntohalli-
15553: tus on määräyksiä ja ohjeita valmisteltaessa         tuksen lausunnossaan ilmoittaman käsityksen
15554: ollut yhteydessä kokeilukuntien viranomaisiin        mukaan mm. Turun ja Porin läänin kaikissa
15555: ja luottamusmiehiin sekä järjestänyt neuvottelu-     kokeilukunnissa ole näin tapahtunut. Olennai-
15556: ja kokeilupaikkakunnilla ja yhteisiä neuvottelu-     nen tekijä on myös se, missä määrin asukkaat
15557: tilaisuuksia Helsingissä.                            ja asuntojen omistajat pitävät asiaa tarpeellise-
15558:    Asuntotuotantolaissa tarkoitetun peruskor-        na. Asukkaille kohdistettua määrätietoista tie-
15559: jaustoiminnan hoitaminen antaa melko hyvän           dotus- ja neuvontatyötä ei kaikissa kokeilukun-
15560: kuvan kunnissa tapahtuvasta vanhojen asunto-         nissa ole riittävästi suoritettu. Tilannetta osal-
15561: jen korjaamisesta yleensä. Niissä kunnissa, joissa   taan parantaa kuntiin palkattavat 200 korjaus-
15562: asuntojen peruskorjaamisen järkevään ja tarkoi-      neuvojaa.
15563: tuksenmukaiseen toteuttamiseen on kiinnitetty           Sisäasiainministeriössä kiinnitetään erityistä
15564: tiittävästi huomiota, on mm. peruskorjauslaina-      huomiota kokeiluun ja sen seurantaan. Tarvit-
15565: hakemusten määrä kasvanut ja laatu oleellisesti      taessa tullaan myös kokeilualueita lisäämään.
15566: parantunut. Tämä on edellyttänyt kunnilta oh-        Asuntohallitus tulee myös omalta osaltaan te-
15567: jaus- ja neuvontatoimintaa sekä tehokasta tie-       hostamaan tiedotus- ja suunnittelutoimintaansa.
15568: 
15569:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
15570: 
15571:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15572:                                              N:o 96                                                  3
15573: 
15574: 
15575: 
15576: 
15577:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15578: 
15579:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       hus i Abo och Björneborgs Iän samt Vasa Iän
15580: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       uppgick tili ca 36 %, medan den i hela Iandet
15581: nr 215 av den 21 februari 1980 tili veder-          är i medeltal 25 %. Detta torde bero på att
15582: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      man uppenbarligen inte på kommunnivå fäst
15583: av följande av riksdagsman Mikko Rönnholm           tillräcklig uppmärksamhet vid tillsynen över
15584: ställda spörsmål nr 96:                             grundreparationsprojektens kostnads- och kva-
15585:                                                     litetsnivå.
15586:           Är Regeringen medveten om att den             Det som ovan anförts beträffande grundrepa-
15587:        regionala    försöksverksamheten med         rationsbelåningen ger bakgrunden även tili
15588:        grundreparation av bostäder har kom-         skillnaderna i snabbheten vid startandet av
15589:        mit igång trögt särskilt i Egentliga Fin-    grundförbättringsförsöken på de olika för-
15590:        land och                                     söksorterna. De kommuner som aktivt börjat
15591:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      organisera grundförbättringsprojekten på sitt
15592:        ta för att påskynda denna viktiga sak?       försöksområde har redan tillställt bostadssty-
15593:                                                     relsen sina regionala grundförbättringsprogram
15594:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för fastställelse. Programmen för Kuopio, Ja-
15595: samt anföra följande:                               kobstad, Brahestad och Raumo har fastställts
15596:    Lagen om grundförbättring av bostäder gavs       under år 1979 och programmet för Suomussal-
15597: 19. 1. 1979 och trädde i kraft 1. 2. 1979. För-     mi i januari 1980. Handläggningen av enskilda
15598: ordningen om grundförbättring av bostäder           projekt är möjligt först efter det att de regio-
15599: gavs 30. 11. 1979. Bostadsstyrelsen har 5. 9.       nala grundförbättringspianerna blivit fastställda.
15600: 1979 tili de 22 kommuner som statsrådet i sitt          Startandet av grundförbättringsförsöket är
15601: beslut ( 551/79) fastställt såsom försöksområde     direkt beroende av vederbörande kommuners
15602: gett preliminära anvisningar för inledande av       åtgärder för förbättrandet av bostadsbeståndet.
15603: uppgifterna i ansiutning tili grundförbättrings-    Ett framgångsrikt genomförande av försöket
15604: försöket. De s1utgiltiga anvisningarna rörande      samt en i ekonomiskt hänseende riktigt utförd
15605: de regionala grundförbättringsförsöken har gi-      grundförbättring förutsätter även att kommu-
15606: vits i november 1979. Bostadsstyreisen har vid      nen anvisar tillräckliga resurser för grundför-
15607: beredningen av bestämmelser och anvisningar         bättringsförsöket med bostäder. Tillsvidare har
15608: stått i kontakt med försökskommunernas myn-         enligt byggnadsstyrelsens i sitt utlåtande nämn-
15609: digheter och förtroendemän samt anordnat för-       da uppfattning så inte skett i samtliga försöks-
15610: handlingar på försöksorterna och gemensamma         kommuner bl. a. i Abo och Björneborgs Iän.
15611: förhandlingsmöten i Helsingfors.                    En väsentlig faktor är även frågan i viiken mån
15612:     Skötseln av den grundreparationsverksamhet      invånarna och bostadsägarna anser saken vara
15613: som avses i lagen om bostadsproduktion ger          nödvändig. Ett målmedvetet informations- och
15614:  en rätt bra bild av reparationen av gamia bostä-   rådgivningsarbete som inriktats på invånarna
15615:  der i kommunerna i allmänhet. I de kommuner        har inte heller utförts i alla försökskommuner.
15616: där man fäst tillräcklig uppmärksamhet vid          Situationen kommer att förbättras av de 200
15617:  ett rationellt och ändamålsenligt förverkligande   reparationskonsulenter som skall anställas i
15618: av grundreparationen av bostäder, har bl. a.        kommunerna.
15619:  antalet ansökningar om grundreparationslån             Ministeriet för inrikesärendena fäster särskild
15620: vuxit och kvaliteten väsentligt förbättrats.        uppmärksamhet vid försöket och dess uppföij-
15621: Detta har förutsatt väglednings- och rådgiv-        ning. Vid behov kommer även försöksområdena
15622:  ningsverksamhet samt effektiv information från     att utökas. Bostadsstyrelsen kommer även att
15623:  kommunernas sida. Procenten förkastade ansök-      effektivera sin informations- och pianerings-
15624:  ningar om grundreparationslån för egnahems-        verksamhet.
15625:       Helsingfors den 26 mars 1980.
15626: 
15627:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
15628:                                                 1980 vp.
15629: 
15630: Kirjallinen kysymys n:o 97.
15631: 
15632: 
15633: 
15634: 
15635:                                        Rönnholm: Energiakysymysten järjestämisestä.
15636: 
15637: 
15638:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15639: 
15640:    Tehdessämme vuoden 1980 tulo- ja meno-              pahtunut melko merkittävä muutos, mikä tu-
15641: arvion käsittelyn yhteydessä raha-asia-aloitteen       lisi ottaa huomioon jo ensi vuonna tehtävissä
15642: n:o 911 määrärahan osoittamisesta Neste Oy:n           ratkaisuissa, jotta voitaisiin päästä taloudelli-
15643: osakepääoman korottamiseksi perustelimme sitä          sesti ohjelman keväällä määrittämälle tasolle.
15644: perusteellisesti seuraavalla tavalla:                      Ohjelmaa voitaisiin syventää ja tarkentaa
15645:    "Valtion vuoden 1980 tulo- ja menoarvion            seuraavilla lohkoilla:
15646: toisena painopistealueena työllisyyden ohella              1. Energian säästöinvestoinnit tulevat en-
15647: on energiapolitiikka. Kysymystä on periaatteel-        tistä kannattavammiksi.
15648: lisella ja tavoitteellisella tasolla käsitelty niin        2. Energia-asioiden tietämys on aivan liia!l
15649: paljon, että useista keskeisistä kysymyksistä val-     vähäinen ja alan teknologia kehittymätöntä,
15650: litsee yksimielisyys.                                  mistä johtuen tutkimus- ja kehitystyötä olisi
15651:    Energian säästö ja kotimaisen energian käy-         lisättävä, laajennettava ja monipuolistettava. .
15652: tön lisääminen on hyväksytty tavoitteiksi.                 3. Öljyn käyttö vuodessa olisi painettava
15653:     Kun näin on, nousee keskeiseksi kysymyk-           alle 10 miljoonan tonnin.
15654: seksi tavoitteiden toteutus. Millä keinoilla               4. Ydinenergian käytön laajentamisesta olisi
15655: voimme siis saavuttaa asettamamme tulokset?            luovuttava toistaiseksi aina 1980-luvun loppu-
15656: Budjetin esitykset eivät anna vakuuttavaa ku-          puolelle, jolloin turvallisuus, varmuus ja jättei-
15657: vaa tarvittavista keinoista, mistä johtuen tässä       den varastointi sekä kokemukset nykyisistä lai-
15658: keskitytään tämän ongelman ratkaisemiseen.             toksista olisivat nykyistä laajemmat.
15659: 
15660: T arkennetut tavoitteet.                               Tilanne tänään.
15661:    öljyvarojen rajallisuus ja öljyn soveltuvuus            Esimerkiksi vuoden 1980 budjetissa on ener-
15662: petrakemiallisen teollisuuden raaka-aineiksi sekä      giakysymys nostettu työllisyyden jälkeen toisek-
15663: öljyn helppokäyttöisyys mm. ajoneuvojen neste-         si suureksi kysymykseksi. Tämä osoittaa, että
15664: mäisenä polttoaineena ovat tekijöitä, jotka tu-        energiakysymyksen merkitys on meillä tajuttu, ·
15665: levaisuudessa väistämättä johtavat öljyn hinnan        vaikkei meillä olekaan aiheesta pidetty tarpee-
15666: kohoamiseen. Tämänhetkinen korotusten "mal-            tonta meteliä.
15667: tillisuus" ei johdu öljyn kanssa kilpailevien              Tietääkseni on myös käynyt niin, että po-
15668: energia- ja raaka-ainelähteiden markkinahinnois-       liittisella tasolla on ollut valmiutta energia-
15669: ta, vaan käsittääksemme ennen muuta useiden            alueen rahoitukseen: rajoittavaksi tekijäksi on-
15670: öljyntuottajien arviosta muiden lähinnä teolli-        kin muodostunut olemassa olevien organisaa-
15671: suusmaiden niin taloudellisesta kuin sotilaal-         tioitten valmius käytännössä toteuttaa asetettuja
15672: lisestakin kipukynnyksen korkeudesta. Koska            tavoitteita tarjolla olevilla resursseilla.
15673: kuitenkin on oletettavissa kynnyksen nousevan              Tavoitteiden toteuttamiseksi on varattu sit-
15674: sopeutumisen myötä, on Suomessa valmistau-             ten valtiolle tyypilliset keinot:
15675: duttava öljyn nousevaan hintaan.                           Tutkimus- ja suunnittelumäärärahat, avustuk-
15676:     Laadittu ja viime maaliskuussa hyväksytty          set erityisesti investointeihin, korkotuet ja lai-
15677: energiaohjelma on tavoitteiltaan terve ja jär-         nat sekä luonnollisesti lait, asetukset ja päätök-
15678: kevä. Kuitenkin voidaan tänään todeta, että oh-        set, normit ja ohjeet. Koko edeilä esitetyn
15679: jelman teon jälkeen on öljyn hintatasossa ta-          keinovalikoiman lisättynä verotukseila ja vai-
15680:  0880002978
15681: 2                                               1980 vp.
15682: 
15683:  tion liikelaitosten maksupolitiikalla on katsot-     olla ylihinnoiteltuja tällä hetkellä. Näiden yli-
15684:  tava muodostavan monimutkaisen ja vaikeasti          hinnoittelu kompensoitaisiin tarjoamalla koti-
15685:  hallittavan kokonaisuuden.                           maisia polttoaineita vakaalla hintatasolla tule-
15686:     Jos ajattelemme tähänastista energiahuol-         van tehokkaan tuotannon sallimalla tasolla. Seu-
15687:  toamme, voimme todeta sen toimineen suhteel-         rauksena uudesta hinnoittelusta olisi teollisuu-
15688:  lisen tehokkaasti valtiojohtoisen Nesteen ja         den reagoiminen ja säästö sekä uusien poltto-
15689:  Imatran Voiman näytellessä päärooleja. Valtio        aineiden käyttöönottoinvestoinnit. Samoin asun-
15690:  on hintapolitiikalla ja verotuksella säädellyt       non rakentamis- ja perusparannustarve kohden-
15691:  energian kulutusta ja sen maksujen kohdentu-         tuisi näitten perusteitten mukaan laadittujen
15692:  mista.                                               energiaa säästävien normien mukaiseksi sekä
15693:      Teollisuus on näistä yleisistä puitteista läh-   määrällisesti taloudellisesti tarkoituksenmukai-
15694:  tien tehnyt omat ratkaisunsa liiketaloudellisin      selle tasolle. Laitetoimittajille syntyisi normaa-
15695:  perustein. Samoin on tapahtunut kuntien ja yk-       lia tarvetta tuotekehitykseen ja tutkimukseen
15696:  sityisten kiinteistönomistajien suhteen. Muis-       puhumattakaan perustutkimuksen ohjautumi-
15697:  tamme erittäin hyvin 1960-luvun, jolloin öljy        sesta valtion toimesta.
15698:  valtasi nopeasti alaa kiinteiltä polttoaineilta ja
15699:  tuli käyttöön lähes kaikissa uudisrakennuskoh-
15700:  teissa. Myös yösähkö aikoinaan saavutti nopean       Käytännön toimenpiteet tästä eteenpäin.
15701:  suosion. Kaikki tämä tapahtui edellä kuvatulla           1. Korotetaan Neste Oy:n osakepääomaa vä-
15702:  organisaatiolla ja sen luomalla maksu- ja tariffi-   littömästi 10 milj. markalla ja muutetaan yhtiö-
15703:  politiikalla.                                        järjestystä sellaiseksi, että se mahdollistaa kaik-
15704:     Asuntorakentamisessa      ja     rakentamisessa   kien polttoaineiden valmistuksen ja myynnin.
15705: yleensä on asuntohallituksen lainoituksella ja        Päätöksen yhteydessä todetaan Nesteen velvolli-
15706: :siihen liittyvällä ohjeistolla ollut ratkaiseva      suudeksi vastata pääosin Suomen polttoaineiden
15707: merkitys rakentamisessa. Asuntohallituksen oh-        tuotannosta ja hankinnasta siten, että öljyn ku-
15708: jeet mm. eristysten paksuudesta, ikkunoiden           lutus laskee 10 miljoonaan tonniin. Valtion
15709: koosta jne. ovat nopeasti muuttuneet käytän-          polttoainekeskus olisi soveltuvin osin liitettävä
15710: nön normistoiksi. Samoin on käynyt peruspa-           Nesteeseen.
15711: rannustoiminnassa. Muutamia ongelma-alueita-             2. Imatran Voiman osakepääomaa korote-
15712: kin on ollut:                                         taan myöhemmin. Imatran Voima veivoitetaan
15713:     - Ensinnäkin sähkön tuotannon alueella            rakentamaan lisääntyvä sähkön tuotantokapasi-
15714:  Imatran Voiman ja pienempien, useasti kun-           teetti lämpövoimalaitoksina yhteistyössä läm-
15715: nallisten laitosten väliset ristiriidat (poikkeuk-    mön kuluttajien (kuntien, teollisuuden) kanssa.
15716: sina Lappeenranta, Lahti ja Turun seutu). Näi-           3. Asuntohallitukselle varataan riittävästi va-
15717: den poikkeusten tai hyvien sääntöjen suuntaan         roja, jotta rakennusten lämpötalous sekä uusissa
15718: olisi mentävä.                                        että vanhoissa kiinteistöissä vastaa muuttunei-
15719:     - Toinen ongelma-alue on teollisuuden ja          ta hintasuhteita. Kuntien ja valtion on laadit-
15720:  kuntien sekä sähkön tuottajien välinen ristiriita.   tava omien kiinteistöjen osalta vastaavat suun-
15721:     - Kolmantena olisi syytä mainita kuntien          nitelmat, joiden rahoitus valtion toimesta tur-
15722: keskinäiset vaikeudet esimerkiksi kaukolämmön         vataan.
15723: toteutuksessa ja jätehuollon energiataloudelli-          4. Perustutkimukseen ja soveltavaan kehi-
15724: sesti järkeväksi järjestämiseksi.                     tystyöhön suunnataan energian tuotantopanosta
15725:     Kokemus kuitenkin mielestämme puhuisi ny-         vastaava osuus ko. varoista. Varojen jaon tulee
15726: kyisen järjestelmän soveltamisen puolesta muut-       tapahtua normaaleja kanavia käyttäen muistaen
15727: tuneissakin olosuhteissa ja ottaen huomioon           erityisesti riskirahantarve.
15728: korjausta vaativat ongelmat.                             5. Energiapolitiikan johto ja suunnittelu
15729:                                                       keskitettäisiin yhdelle kauppa- ja teollisuusmi-
15730:                                                       nisteriössä olevalle ministerille, jolla olisi käy-
15731: Tavoitteiden saavuttaminen.
15732:                                                       tettävissä esikuntana nykyinen energiaosasto ja
15733:    Energian säästämisen ja öljyn käytön vähen-        jonka alaisuudessa olisivat myös valtion ener-
15734: tämisen tulisi tapahtua ensi sijassa siten, että      giayhtiöt Neste ja IVO.
15735: hinnoittelu ja tariffiointi olisi kustannuksia vas-      Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen ja käy-
15736: taavaa ja jo nyt tulevan hintakehityksen huo-         täntöön soveltuvan organisaation luominen on
15737: mioon ottavaa: öljy- ja ydinenergia voisivat          välttämättömin edellytys tulokselliselle toimin-
15738:                                              N:o 97                                             3
15739: 
15740: nalle. Se on energiapolitiikkamme kipein ongel-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15741: ma, mistä syystä näiden asioiden organisaatio-     vaksi seuraavan kysymyksen:
15742: kysymysten ratkaiseminen on myös kiireelli-
15743: sintä."                                                     Mihin organisatorisiin toimenpiteisiin
15744:    Kehitys on sittemmin osoittautunut tuolloin            Hallitus aikoo ryhtyä energian säästön,
15745: arvioidun kaltaiseksi. On myös käynyt selville,           kotimaisen energian tuotannon ja ja-
15746: että meillä ei ole valmiutta tämän kehityksen             kelun sekä päätöksenteon saattamiseksi
15747: mukaiseen kotimaisten polttoaineiden tuotan-              energiapoliittisen ohjelman ja muuttu-
15748: toon, vaan kysyntää on jouduttu rajoittamaan.             neen hintakehityksen edellyttämälle ta-
15749:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-          solle?
15750: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
15751:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
15752: 
15753:                                         Mikko Rönnholm
15754: 4                                               1980 vp.
15755: 
15756: 
15757:                           E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15758: 
15759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lähtökohtana oli ajatus pyrkiä hoitamaan li-
15760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sääntyneet energiakysymykset olemassa olevien
15761: olette 21 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            rakenteiden puitteissa. Ensi vuoden budjetti-
15762: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          esityksessä todennäköisesti tullaan esittämään
15763: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         samaan tapaan eräitä uusia virkoja ministeriö-
15764: edustaja Rönnholmin näin kuuluvasta kirjalli-         tasolle lisää.
15765: sesta kysymyksestä n:o 97:                               Todettakoon tässä yhteydessä, että energian
15766:                                                       säästö ja kotimaisten polttoaineiden käytön
15767:           Mihin organisatorisiin toimenp1te1sun       edistäminen onnistuu vain, jos hallinnon joka
15768:         Hallitus aikoo ryhtyä energian säästön,       tasolla ja eri yrityksissä ja yhteisöissä sekä yk-
15769:         kotimaisen energian tuotannon ja ja-          sityisten kuluttajien tasolla siihen pyritään. Tä-
15770:         kelun sekä päätöksenteon saattamiseksi        män mukaisesti on tällä hetkellä vireillä mm.
15771:         energiapoliittisen ohjelman ja muuttu-        hanke parin sadan energianeuvojan palkkaa-
15772:         neen hintakehityksen edellyttämälle ta-       miseksi kuntiin.
15773:         solle?                                           Myös valtion yhtiöitten tasolla on varsinkin
15774:                                                       kotimaisen energian käytön hyödyntäminen tul-
15775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lut mukaan kuvaan voimakkaana. Imatran Voi-
15776: en seuraavaa:                                         ma Oy:llä on mm. hanke turvekäyttöisen kau-
15777:    Valtioneuvoston vuosi sitten, 15. 3. 1979, hy-     kolämpövoimalaitoksen rakentamiseksi Joensuu-
15778: väksymässä energiapoliittisessa ohjelmassa ase-       hun, Kemira Oy on selvittämässä turpeen käyt-
15779: tettiin energiapolitiikkamme päätavoitteeksi          töä mm. ammoniakin valmistamiseen, Neste Oy
15780: energian säästäminen ja kotimaisen energian           on kiinnostunut mm. turpeen nesteyttämisestä
15781: lisääminen.                                           moottoripolttoaineeksi.
15782:    Laatiessaan kuluvan vuoden tulo- ja meno-             Vireillä on useita selvityksiä, joista tässä mai-
15783: arviota hallitus otti lähtökohdakseen em. pää-        nittakoon vain Energiansäästötoimikunta, joka
15784: määräasettelun ja lisäsi tuntuvasti energian sääs-    on työnsä loppuvaiheessa, Energiametsätoimi-
15785: tön ja kotimaisen energian käytön lisäämiseen         kunta, joka on juuri jättänyt välimietintönsä
15786: tähtääviä määrärahoja. Kiinteistöjen energian-        ja Energiapolitiikan neuvoston eri jaostoissa
15787: säästöavustusten, energiansäästötiedotustoimin-       valmisteltavana olevat asiat, kuten kotimaisen
15788: nan, kotimaisten polttoaineiden käytön edis-          energian tuotannon ja käytön edistämisohjelma,
15789: tämismäärärahan ja energiatutkimusmääräraho-          energian hinta- ja verokysymykset, energian-
15790: jen tuntuvien lisäysten ohella esitetiin myös         säästökysymykset ja energiatutkimusohjelman
15791: uusia määrärahoja, kuten määräraha energian-          kehittäminen.
15792: säästön ja kotimaisen polttoaineen neuvonta- ja          Vireillä on useita selvityksiä ja hallituksen
15793: koulutustoimintaan ja teollisuuden energian-          linjana on ollut toistaiseksi ja tässä vaiheessa
15794: säästöinvestointien korkotueksi.                      edetä, kuten edellä totesin, olemassa olevien
15795:    Eduskunta on nämä määrärahat hyväksynyt            organisatoristen rakenteiden puitteissa, niitä
15796: budjettikäsittelyn yhteydessä.                        tarvittavilta osin vahvistaen, täysin tietoisena
15797:    Varsinaisia organisaatiouudistuksia ei hallitus    siitä, että mikäli energian hintakehitys jatkuu
15798: esittänyt ja henkilöstölisäysehdotuksetkin minis-     nykyistä vauhtia, jota hallitus ei suinkaan toi-
15799: teriötasolla olivat vähäisiä, mm. esitettiin yksi     vo, joudutaan lähitulevaisuudessa pohtimaan
15800: uusi virka kauppa- ja teollisuusministeriön ener-     myös kysymystä siitä, tulisiko ryhtyä nykyistä
15801: giaosastolle ja tämä lisäkapasiteetti tullaan käyt-   voimakkaampiin organisatorisiin toimenpiteisiin
15802: tämään energiansäästön ja kotimaisten poltto-         energiahaasteeseen vastaamiseksi.
15803: aineiden käytön edistämisen hyväksi.
15804:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
15805: 
15806:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
15807:                                                 N:o 97                                               5
15808: 
15809: 
15810: 
15811:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15812: 
15813:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inom ramen för den existerande organisations-
15814: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         strukturen. I statsverkspropositionen för nästa
15815: av den 21 februari 1980 tili vederbörande med-        år kommer förmodligen på samma sätt att
15816: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande       föreslås ytterligare vissa nya tjänster på mi-
15817: av riksdagsman Rönnholm undertecknade spörs-          nisterienivå.
15818: mål nr 97:                                                I detta sammanhang kan konstateras, att
15819:                                                       energiinbesparingen och främjandet av använd-
15820:            Vilka organisatoriska åtgärder ämnar       ningen av inhemskt bränsle lyckas endast, om
15821:         Regeringen vidta i syfte att få tili stånd,   man strävar därtili på varje nivå inom för-
15822:         att energiinbesparingen, den inhemska         val tningen och inom olika företag och samfund
15823:         energiproduktionen och -distributionen        samt på den nivå som de enskilda konsu-
15824:         samt beslutsfattandet når upp tili den        menterna representerar. För närvarande ak-
15825:         nivå, som det energipolitiska program-        tuellt är i enlighet härmed bl. a. ett projekt,
15826:         met och den förändrade prisutveck-            som innebär att ett par hundra energirådgivare
15827:         lingen förutsätter?                           skulle avlönas i kommunerna.
15828:                                                           Också på den nivå som statsbolagen re-
15829:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        presenterar har särskilt frågan om utnyttjandet
15830: samt anföra följande:                                 av inhemsk energi starkt kommit med i bilden
15831:     I det av statsrådet för ett år sedan, 15. 3.       Imatran Voima Oy har bl. a. ett projekt för
15832: 1979, godkända energipolitiska programmet             byggande av ett torvdrivet fjärrvärmekraftverk
15833: uppställdes som det främsta målet för vår ener-       i Joensuu, Kemira Oy håller på att utreda an-
15834: gipolitik, energiinbesparing och ökning av den        vändningen av torv bl. a. för framställning av
15835: inhemska energin.                                      ammoniak, Neste Oy är intresserat bl. a. av
15836:     Då regeringen uppgjorde statsförslaget för        kondensering av torv tili motorbränsle.
15837: innevarande år tog den de ovannämnda målen               Ett flertal utredningar är för närvarande ak-
15838: som utgångspunkt och ökade kännbart de an-             tuella. Av dem skall i detta sammanhang näm-
15839: slag som avser energiinbesparing och ökad an-         nas endast Energisparkommissionen, som hål-
15840: vändning av inhemsk energi. Förutom en känn-          ler på att slutföra sitt arbete, Energiskogskom-
15841: bar ökning av ans1agen för understöd tili fastig-     missionen, som nyss har avgivit ett delbetän-
15842: heters energiinbesparing, information om ener-        kande, samt ärenden som är under beredning i
15843: giinbesparing, främjande av användningen av           Energipolitiska rådets olika sektioner, såsom
15844: inhemskt bränsle och energiforskning föreslogs        ett program för främjande av den inhemska
15845: också nya anslag, såsom anslag för rådgivnings-       energiproduktionen och -användningen, pris-
15846: och utbildningsverksamhet i fråga om energi-          och skattefrågor gällande energi, energiinbe-
15847: inbesparing och inhemskt bräns1e samt ränte-          sparingsfrågor och utvecklandet av ett energi-
15848: stöd för industrins energiinbesparingsinveste-        forskningsprogram.
15849: ringar.                                                  Ett flertal utredningar är aktuella, och re-
15850:     Riksdagen har godkänt dessa ans1ag i sam-         geringens linje har tilisvidare och i detta skede
15851: band med budgetbehandlingen.                          varit, att såsom ovan konstaterats, avancera
15852:     Egentliga organisatoriska reformer föreslogs      inom ramen för de existerande organisatoriska
15853: inte av regeringen, och på ministerienivå in-         strukturerna och att vid behov förstärka dem.
15854: skränkte sig också förslagen om personalök-           Regeringen är fullt medveten om, att såvida
15855:  ning tili ett fåtal, bl. a. föreslogs en ny tjänst   prisutvecklingen i fråga om energin fortsätter
15856:  vid handels- och industriministeriets energiav-      i nuvarande takt, vilket regeringen under inga
15857:  delning och denna tiliäggskapacitet kommer att       omständigheter önskar, blir det inom en nära
15858:  utnyttjas för främjande av energiinbesparing         framtid nödvändigt att överväga också frågan,
15859:  :Jch användningen av inhemskt bränsle.               huruvida kraftfullare organisatoriska åtgärder
15860:     Utgångspunkten var tanken om att man bör          än för närvarande borde vidtas som svar på
15861:  >träva tili att sköta de ökade energifrågorna        energiutmaningen.
15862:       Helsingfors den 25 mars 1980.
15863: 
15864:  )880002978                                           Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
15865:                                              1980 vp.
15866: 
15867: Kirjallinen kysymys n:o 98.
15868: 
15869: 
15870: 
15871: 
15872:                                  Kauppi ym.: Vammaista perheenjäsentä hoitavien verotuskäytän-
15873:                                     nön yhtenäistämisestä.
15874: 
15875: 
15876: 
15877:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
15878: 
15879:    Vammaista perheenjäsentä haitavien vanhem-         Viime aikoina on voitu havaita, että verotuk-
15880: pien ja huoltajien verotuskäytäntö on maas-        sessa on vähennyksen saaminen käynyt entistä
15881: samme edelleen hyvin epäyhtenäistä. Tulo- ja       tuntuvasti tiukemmaksi. Sellaisissakin tapauk-
15882: varallisuusverolain 31 §: ssä todetaan, että kun   sissa, joissa aikaisemmin on saatu vähennystä,
15883: henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen per-        se on nyt pienentynyt tai sitä ei ole ollenkaan
15884: heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus   myönnetty, vaikka edellytykset vähennykselle
15885: huomioon ottaen erityisestä syystä, kuten ela-     ovat olleet edelleen olemassa ja olosuhteet per-
15886: tusvelvollisuuden, työttömyyden tai sairauden      heessä ovat pysyneet samankaltaisina. Viime-
15887: johdosta on olennaisesti alentunut, vähennetään    aikaista kehitystä, jossa yhteiskunnan taloudel-
15888: tulosta kohtuullinen määrä.                        lisen tilanteen heikkenemisen on sallittu vai-
15889:    CP-vammaisten ja kehitysvammaisten lasten       kuttaa verotukseen kiristävästi tämän vaikeuk-
15890: vanhempien ja huoltajien tulisi olla oikeutet-     sissa olevan väestönosan kohdalla, on pidet-
15891: tuja edellä mainittuun harkinnanvaraiseen vä-      tävä vääränä ja hyljättävänä.
15892: hennykseen. Vähennys olisi aiheellinen etenkin        Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
15893: niiden vanhempien kohdalla, jotka hoitavat         tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
15894: vammaista kotona.                                  tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
15895:    Vammaisen elättämisestä perheelle aiheutu-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15896: vat kustannukset ovat monasti huomattavasti        sen:
15897: korkeammat kuin vähennyksen enimmäismäärä.
15898: Vähennykseen oikeutettuja tulisi olla myös                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15899: niiden perheiden, joissa on aikuisikäinen vam-             verotusmenettely vammaista perheenjä-
15900: mainen.                                                    sentä haitavien vanhempien ja huolta-
15901:    Vammaisjärjestöjen taholta on asiaan kiinni-            jien osalta on epäyhtenäistä ja että tulo-
15902: tetty jatkuvasti huomiota_ Kuitenkin verolauta-            ja varallisuusverolain 31 § :ssä tarkoite-
15903: kuntien suhtautuminen vammaista haitavien                  tun vähennyksen saamismahdollisuus on
15904: verovelvollisten vanhempien vähennyspyyntöi-               oleellisesti huonontunut, ja jos on,
15905: hin on edelleen kirjavaa. Jopa samankin kun-                  mitä Hallitus aikoo tehdä vammaista
15906: nan puitteissa vähennysperusteet ja vähennyk-              perheenjäsentä haitavien vanhempien ja
15907: sen määrä vaihtelevat- Nämä seikat ilmenevät               huoltajien verotuskäytännön yhtenäistä-
15908: mm. Kehitysvammaisten tukiyhdistysten liiton               miseksi ja verotuksen saattamiseksi koh-
15909: jäsenistönsä keskuudessa suorittamasta tiedus-             tuulliselle tasolle.
15910: telusta.
15911:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
15912: 
15913:          Eeva Kauppi                   Elsi Hetemäki-Olander         Ben Zyskowicz
15914:          Anna-Kaarina Louvo            Heikki Perho                  Eero Lattula
15915:          Ilkka Kanerva                 Toivo Mäkynen                 Lea Sutinen
15916:          Juuso Häikiö                  Matti Pelttari                Erkki Korhonen
15917:          Mauri Miettinen               Tapio Holvitie                Bror LiUqvist
15918:          Erkki Pystynen                Irma Rihtniemi-Koski          Kaarina Suonio
15919: 088000319Y
15920: 2                                  1980 vp.
15921: 
15922:     Pirjo Ala-Kapee           Tuulikki Petäjäniemi   Antero Juntumaa
15923:     Elisabeth Rehn            Ritva Laurila          Väinö Rautiainen
15924:     Markus Aaltonen           Tauno Valo             Ulla Järvilehto
15925:     Inger Hirvelä             Aila Jokinen           Eino Loikkanen
15926:     Helvi Hyrynkangas         Helena Pesola          Tarja Halonen
15927:     Pekka Löyttyniemi         Pentti Mäki-Hakola     Saara Mikkola
15928:     Matti Maijala             M~ Jaatinen            Veikko Pihlajamäki
15929:     Anneli Kivitie            Tapani Mörttinen       Gunnar Häggblom
15930:     Pekka Jokinen             Lauri Impiö            Juhani Laitinen
15931:     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   Impi Muroma            Mikko Pesälä
15932:     Eva-Maija Pukkio          Anssi Joutsenlahti     Mikko Kaarna
15933:                               Asser Stenbäck
15934:                                               N:o 98                                               3
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 
15939:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15940: 
15941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Säännöksen soveltaminen ei välttämättä edel-
15942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lytä säälittävien syiden olemassaoloa, vaan vä-
15943: olette 22 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          hennyksen myöntäminen voi tulla kysymykseen
15944: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        aina, kun tarvetta siihen harkitaan olevan.
15945: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Laki mainitsee erityisinä vähennysperusteina
15946: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta            elatusvelvollisuuden, työttömyyden ja sairau-
15947: kirjallisesta kysymyksestä n:o 98:                  den. Vaikka nämä perusteet ovatkin vain esi-
15948:                                                     merkkejä, voidaan niiden merkitystä pitää ko-
15949:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       rostettuna harkittaessa vähennyksen myöntä-
15950:        verotusmenettely vammaista perheenjä-        mistä. Erityisenä vähennysperusteena voidaan
15951:        sentä haitavien vanhempien ja huolta-        myös pitää kehitysvammaisen, kuten CP-lapsen
15952:        jien osalta on epäyhtenäistä ja että tulo-   tai kuulovammaisen lapsen huoltamista koti-
15953:        ja varallisuusverolain 31 § :ssä tarkoi-     hoidossa. Näissäkin tapauksissa tulee tutkia,
15954:        tetun vähennyksen saamismahdollisuus         onko vähennyksen myöntäminen kohtuullista
15955:        on oleellisesti huonontunut, ja jos on,      verovelvollisen tuloihin ja varallisuuteen näh-
15956:           mitä Hallitus aikoo tehdä vammaista       den."
15957:        perheenjäsentä haitavien vanhempien ja          Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-
15958:        huoltajien verotuskäytännön yhtenäistä-      koituksena on muutoin kaavamaisessa vähen-
15959:        miseksi ja verotuksen saattamiseksi koh-     nysjärjestelmässämme antaa verolautakunnille
15960:        tuulliselle tasolle?                         mahdollisuus itsenäistä harkintavaltaa käyttäen
15961:                                                     ottaa huomioon tilanteet, joissa jokin erityinen
15962:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       syy on vaikuttanut verovelvollisen talouteen
15963: vasti seuraavaa:                                    siinä määrin, että hänen kykynsä verojensa
15964:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan,      maksamiseen on todella merkittävästi alentu-
15965: jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen          nut. Vähennyksen luonteesta sekä myös vero-
15966: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varal-      lautakuntien kokoonpanosta johtuu, etteivät
15967: lisuus huomioon ottaen on erityisistä syistä,       vähennyksen myöntämisen perusteet ole samat
15968: kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai        kaikkialla maassa. Lisäksi tapaukset ovat varsin
15969: sairauden johdosta olennaisesti alentunut, vähen-   erilaisia silloinkin, kun vähennystä pyydetään
15970: netään tulosta kohtuullinen määrä, joka on          samoilla perusteilla. Siten esimerkiksi vammai-
15971: vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa          sen lapsen hoitaminen kotona ei käytännössä
15972: enintään 4 700 markkaa.                             aina oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähen-
15973:    Verohallitus on ohjeissaan lausunut veron-       nykseen. Vähennyksen myöntämisen esteenä
15974: maksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämis-          saattaa myös olla puutteellinen selvitys vähen-
15975: perusteista mm. seuraavaa: "Säännöksen mu-          nysperusteista ja veronmaksukykyyn vaikutta-
15976: kaan veronmaksukyvyn tulee olla olennaisesti        vista olosuhteista.
15977: alentunut, jotta vähennystä voitaisiin tällä pe-       Jotta vammaisen perheenjäsenen kotihoidosta
15978: rusteella myöntää. Tämä on harkittava kussa-        aiheutuvat kustannukset voitaisiin aina ottaa
15979: kin tapauksessa erikseen. Veronmaksukyky riip-      verotuksessa huomioon, olisi asiasta säädettävä
15980: puu ensisijaisesti verovelvollisen ja hänen per-    lailla. Luonnollisten henkilöiden tuloverotulesen
15981: heensä käytettävissä olevista tuloista ja varal-    kehittäminen edellyttää kuitenkin verotuksen
15982: lisuudesta, jolloin otetaan huomioon myös           yksinkertaistamista mm. verovähennyksiä tar-
15983: verovapaat tulot ja erilaiset sosiaaliavustukset.   koituksenmukaisesti karsimalla. Tämän vuoksi
15984: 4                                             1980 vp.
15985: 
15986: uusien vähennysten säätämistä on periaatteessa         Verotuksen osalta voivat kysymykseen tulla
15987: vältettävä. Esteenä vammaisen perheenjäsenen        ainoastaan sellaiset uudistukset, jotka eivät
15988: kotihoidon lakisääteiselle huomioon ottamiselle     vaaranna verotuksen yksinkertaistamispyrkimyk-
15989: verotuksessa on myös pidetty sitä, että vähen-      siä. Tämän vuoksi on vältettävä lainmuutok-
15990: nykseen oikeuttavien hoidettavien määrittämi-       sia, jotka oikeuttaisivat todellisten hoitokulujen
15991: nen vuotuisessa verotuksessa on verohallinnolle     vähentämiseen. Nykyisen vähennysjärjestelmän
15992: vaikeaa.                                            puitteissa pyritään yhtenäistämään käytäntöä
15993:    Koska vammaisen perheenjäsenen hoitamista        veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen sovel-
15994: kotona on useissa tapauksissa pidettävä sekä        tamisessa myös esillä olevan asian osalta. Sa-
15995: perheen että yhteiskunnan kannalta parhaana         malla jatketaan selvityksiä siitä, miten vam-
15996: vaihtoehtona, on yhteiskunnan tuki näille per-      maisten perheenjäsenten huoltajien veronmak-
15997: heille tarpeen. Tällöin on kuitenkin ensisijaista   sukyvyn alentuminen voidaan ottaa lainsäädän-
15998: kotihoidon tuen kaltaisten välittömien tukimuo-     nössä huomioon.
15999: tojen kehittäminen.
16000:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
16001: 
16002:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjätoi
16003:                                               N:o 98                                               5
16004: 
16005: 
16006: 
16007: 
16008:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
16009: 
16010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skattsky1diges och hans familjs förfogande. Här-
16011: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           vid beaktas även skattefria inkomster och olika
16012: velse av den 22 februari 1980 tili vederbörande     sociala bidrag. Stadgandets tillämpning förut-
16013: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-      sätter inte nödvändigtvis att ömmande omstän-
16014: jande av riksdags1edamoten Eeva Kauppi m. fl.       digheter föreligger, utan avdraget kan alltid be-
16015: undertecknade spörsmå1 nr 98:                       viljas, då skäl därtill prövas föreligga. Såsom
16016:                                                     särskilda avdragsorsaker nämns i lagen för-
16017:           Är Regeringen medveten om att be-         sörjningsplikt, arbetslöshet och sjukdom. Dessa
16018:        skattningsförfarandet i fråga om för-        grunder är endast exempel, men deras betydel-
16019:        ä1drar och vårdnadshavare, som sköter        se kan anses såsom poängterad vid prövning av
16020:        handikappade familjemedlemmar, är            huruvida avdrag kan beviljas. Såsom särskild
16021:        oenhetligt och att möjligheten att få        avdragsgrund kan även betraktas skötsel av
16022:        det avdrag som avses i 31 § lagen om         utvecklingsstört barn, såsom t.ex. CP-barn eller
16023:        skatt på inkomst och förmögenhet har         hörselskadat barn, i hemvård. Även i dessa fall
16024:        blivit avsevärt sämre, och om så är          bör man pröva, huruvida beviljandet av av-
16025:        fallet,                                      drag är skäligt med hänsyn till den skatt-
16026:           vad ämnar Regeringen göra för att         skyldiges inkomst och förmögenhet."
16027:        förenhetliga beskattningspraxis i fråga         A vsikten med avdraget för nedsatt skattebe-
16028:        om förä1drar och vårdnadshavare, som         talningsförmåga är att inom vårt i övrigt sche-
16029:        sköter handikappade familjemedlemmar,        matiska avdragssystem ge skattenämnderna en
16030:        och för att sänka skatten till en skälig     möjlighet att med självständig prövning beakta
16031:        nivå?                                        sådana situationer där särskilda orsaker har
16032:                                                     påverkat den skattskyldiges ekonomi så mycket,
16033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att hans skattebetalningsförmåga verkligen på
16034: samt anföra följande:                               ett betydande sätt har nedgått. Av avdragets
16035:    Enligt 31 § lagen om skatt på inkomst och        natur och delvis också av skattenämndernas
16036: förmögenhet avdras från inkomsten ett skäligt       sammansättning beror att grunderna för be-
16037: belopp, om en persons skattebetalningsförmåga       viljande av avdraget inte är desamma i hela
16038: med beaktande av de inkomster och den för-          landet. Dessutom kan fallen vara rätt olika,
16039: mögenhet, som står tili hans och hans familjs       även då man på samma grunder ansöker om
16040: förfogande, på grund av särskild orsak, såsom       avdraget. Sålunda berättigar t.ex. hemvård av
16041: försörjningsplikt, arbetslöshet eller sjukdom,      ett handikappat barn inte alltid i praktiken tili
16042: väsentligen nedgått. Vid den beskattning som        avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga.
16043: verkställs för år 1980 är detta avdrag högst        Hinder för beviljande av avdrag kan också
16044: 4 700 mk.                                           vara en bristfällig utredning av grunderna för
16045:    I sina anvisningar har skattestyrelsen uttalat   avdraget och de omständigheter som inverkar
16046: bl.a. följande om grunderna för beviljande av       på skattebetalningsförmågan.
16047: avdrag för nedsatt skattebetalningsförmåga:            För att kostnaderna för hemvård av en han-
16048: "Enligt stadgandet skall skattebetalningsför-       dikappad familjemedlem alltid skulle kunna
16049: mågan vara väsentligt nedsatt för att avdrag        beaktas vid beskattningen, borde om saken
16050: på denna grund skall kunna beviljas. Detta          stadgas genom lag. Utvecklandet av inkomst-
16051: skall prövas i varje fall särskilt. Skattebetal-    beskattningen av fysiska personer förutsätter
16052: ningsförmågan beror i första hand på de in-         dock att beskattningen förenklas bl.a. genom
16053: komster och den förmögenhet, som står tili den      att skatteavdragen gallras på ett ändamålsenligt
16054: 6                                           1980 vp.
16055: 
16056: sätt. Därför bör man i prmc1p undvika att             Vad beskattningen beträffar kan endast såda-
16057: stadga om nya avdrag. Ett hinder för att hem-      na reformer komma i fråga, som inte äventyrar
16058: vård av en handikappad familjemedlem genom         strävandena att förenkla beskattningen. Av
16059: lagstiftningen skall kunna beaktas vid beskatt-    denna anledning bör man undvika sådana lag-
16060: ningen har även ansetts vara att det för skatte-   ändringar, vilka skulle berättiga tili avdrag för
16061: förvaltningen är svårt att vid den årliga be-      de verkliga vårdutgifterna. Inom ramen för
16062: skattningen definiera vilka vårdbehövande som      det nuvarande avdragssystemet går bemödan-
16063: skall berättiga till avdrag.                       dena ut på att förenhetliga praxis vid tillämp-
16064:    Eftersom det i många fall måste anses vara      ning av avdraget för nedsatt skattebetalnings-
16065: det bästa alternativet både för familjen och       förmåga även i den nu aktuella frågan. Sam-
16066: samhället att en handikappad familjemedlem         tidigt fortsätts utredningarna om hur den ned-
16067: vårdas hemma, behövs samhällets stöd för dessa     satta skattebetalningsförmågan för dem som
16068: familjer. Härvid blir det dock primärt fråga       vårdar handikappade familjemedlemmar kan
16069: om att utveckla de direkta stödformerna, så-       beaktas i lagstiftningen.
16070: som t.ex. stöd för hemvård.
16071:      Helsingfors den 27 mars 1980.
16072: 
16073:                                                                      Minister Pirkko Työtäjärvi
16074:                                             1980 vp.
16075: 
16076: Kirjallinen kysymys n:o 99.
16077: 
16078: 
16079: 
16080: 
16081:                                 Perho: Maatilojen energia-avustusten verovapaudesta.
16082: 
16083: 
16084:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16085: 
16086:    Valtion varoista myönnetaan rakentajille       maatilojen osalta epäoikeudenmukainen. Käy-
16087: avustusta siirryttäessä ulkomaisista pohtoai-     tännössä se ·usein onkin enemmän jarrutta-
16088: neista kotimaisiin. Avustus on asuinrakennusten   massa kiinnostusta siirtymiseksi kotimaisiin
16089: osalta verovapaa.                                 pohtoaineisiin kuin sitä kiihdyttämässä. ·
16090:    Maatilojen osalta avustuksen saanti on riip-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
16091: puvainen maatilan osuudesta laskettuna lämpö-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16092: keskuksen kokonaiskapasiteetista. Mikäli osuus    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16093: on vähäinen, avustusta ei maatilalle ollenkaan    raavan kysymyksen:
16094: myönnetä. Jos avustus myönnetään, on se
16095: asuinrakennuksen osalta verovapaa, mutta maa-                Mitä Hallitus aikoo tehdä energia-
16096: tilan osuus avustuksesta oh vähennettävä vero-            avustusten saattamiseksi kokonaisuudes-
16097: kirjanpidossa koneiden jäännösarvosta.      ·             saan verovapaiksi myös maatilojen
16098:    Menetelmä on paitsi erittäin byrokraattinen,           osalta?
16099:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
16100: 
16101:                                             Heikki Perho
16102: 
16103: 
16104: 
16105: 
16106: 0880003200
16107: 2                                            1980 vp.
16108: 
16109: 
16110: 
16111: 
16112:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16113: 
16114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa      hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet me-
16115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       not eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoi-
16116: olette 22 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          sia.
16117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Omana asuntona käytettyyn rakennukseen
16118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       saatu avustus on katsottu aiheelliseksi säätää
16119: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-         verovapaaksi tuloksi siitä syystä, että maatalou-
16120: jallisesta kysymyksestä n:o 99~                     den harjoittajan asuntoa verotetaan asuntotulon
16121:                                                     verottamisesta annetun lain mukaisten kaava-
16122:          Mitä Hallitus aikoo tehdä energia-         maisten säännösten mukaan eikä veronalaisen
16123:        avustusten saattamiseksi kokonaisuudes-      tulon määrään vaikuta asunnosta saatu todel-
16124:        saan verovapaiksi myös maatilojen            linen hyöty tai siihen kohdistuvat vähennykset.
16125:        osalta?                                      Muilta osin maatalouden verotus periaatteessa
16126:                                                     perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin, jolloin
16127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myös esimerkiksi rakennuksen hankintamenot
16128: vasti seuraavaa:                                    saadaan vähentää.
16129:    Maatilatalouden tuloverolain 5 § :n 1 mo-           Jos myös muihin kuin verovelvollisen asun-
16130: mentin 4 kohdassa olevan säännöksen mukaan          tona käytettyyn rakennukseen kohdistuva avus-
16131: maatalouden veronalaisia tuloja eivät ole vero-     tus olisi verovapaa, olisi tästä edellä esitetyn
16132: velvollisen tai hänen perheensä asunnokSi tar-      periaatteen mukaan seurauksena, että näiden-
16133: koitetun rakennuksen perusparannuksia varten        kään rakentamis- ja perusparannusmenoja avus-
16134: valtiolta saadut avustukset. Maatilatalouden        tusta vastaavalta osalta ei saisi vähentää. Näin
16135: tuloverolain 7 § :n 2 kohdan mukaan vähennys-       ollen verovapaus tuskin johtaisi verovelvolli-
16136: kelpoisia menoja eivät ole verovelvollisen asun-    sen kannalta edullisempaan tulokseen kuin
16137: tona käytetystä rakennuksesta, rakennelmasta        nykyinen järjestelmä.
16138: tai sen osasta aiheutuneet menot, mukaan lu-           Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen
16139: kien hankinta- ja perusparannusmenot. Säännös       hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena energia-
16140: tällaisen menon vähennyskelvottomuudesta on         avustusten säätämistä kokonaisuudessaan vero-
16141: seurausta siitä yleismaailmallisesta verotuksessa   vapaiksi.
16142: sovellettavasta säännöstä, että verovapaan tulon
16143:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
16144: 
16145:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
16146:                                               N:o 99                                               3
16147: 
16148: 
16149: 
16150: 
16151:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16152: 
16153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det har ansetts befogat att stadga att under-
16154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           stöd för byggnad, som används såsom egen
16155: velse av den 22 februari 1980 tili vederbö-         bostad, skall vara skattefri inkomst av den
16156: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        anledningen, att en lantbrukares bostad beskat-
16157: av följande av riksdagsman Heikki Perho un-         tas enligt de schematiska stadgandena i lagen
16158: dertecknade spörsmål nr 99:                         om beskattning av bostadsinkomst i vissa fall
16159:                                                     och att beloppet av den skattepliktiga inkoms-
16160:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           ten inte påverkas av den verkliga nyttan av
16161:        vidta för att göra energiunderstöden i       bostaden eller av de avdrag som gäller bosta-
16162:        sin helhet skattefria också för gårds-       den. Tili övriga delar grundar sig beskatt-
16163:        brukens del?                                 ningen av gårdsbruk i princip på verkliga in-
16164:                                                     komster och utgifter, varvid också t.ex. anskaff-
16165:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningsutgifter för byggnader får avdras.
16166: samt anföra följande:                                   Om också understöd för andra byggnader än
16167:    Enligt 5 § 1 mom. 4 punkten inkomstskatte-       sådan som används som bostad för den skatt-
16168: lagen för gårdsbruk är av staten erhållna un-       skyldige var skattefritt, skulle härav enligt
16169: derstöd för grundförbättring av byggnad, som        ovanstående princip följa att inte heller bygg-
16170: är avsedd att användas som bostad för den           nads- och grundförbättringsutgifterna för dessa
16171: skattskyldige eller hans familj, inte skatteplik-   tili den del de motsvarar understödet skulle få
16172: tig inkomst. Enligt 7 § 2 punkten inkomstskat-      avdras. Sålunda skulle en skattefrihet knappast
16173: telagen för gårdsbruk är utgifter för sådan         från den skattskyldiges synpunkt leda tili ett
16174: byggnad, eller konstruktion eller del därav som     mera fördelaktigt resultat än det nuvarande sys-
16175: används som bostad för den skattskyldige,           temet.
16176: inklusive anskaffnings- eller grundförbättrings-       Med beaktande av ovanstående synpunkter
16177: utgifter, inte avdragbara utgifter. Stadgandet      finner regeringen det inte ändamålsenligt att
16178: om att en dylik utgift inte är avdragbar är en      stadga att energiunderstöden i sin helhet skall
16179: följd av den allmängiltiga regel inom beskatt-      vara skattefria.
16180: ningen, enligt viiken utgifter för förvärvande
16181: eller bibehållande av skattefri inkomst inte är
16182: avdragbara vid inkomstbeskattningen.
16183:      Helsingfors den 27 mars 1980.
16184: 
16185:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
16186:                                               1980 vp.
16187: 
16188: Kirjallinen kysymys n:o 100.
16189: 
16190: 
16191: 
16192: 
16193:                                   Perho: Yksinhuoltajien taloudellisen aseman parantamisesta.
16194: 
16195: 
16196:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16197: 
16198:    Maassamme on lukuisia vaikeassa · taloudel~       ·tekijöistä on · lapsilisien saannin .päättyminen
16199: 1isessa aSemassa. olevia ·yksinhuoltajia. Syyt tä-   ·yhtäaikaisesti verotuksen kiristymisen kanssa.
16200: ·hän ~ovat moninaiset. Osaltaan tilanteeseen vai-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
16201: kuttaa veröt4ksen. jyrkkä kiristyminen perheen        § :n .1 momenttiin ·viitaten esitän. valtioneu-
16202: lasten täyttäessä 16 vuotta. Huoltajan· menot        voston •' asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16203: ovat kuitenkin juuri tuolloin useimmiten suu-         raavan kysymyksen:
16204:  rimmillaan, koska lasten koulunkäynti jatkuu
16205: dkät heillä ole itsellään tilaisuutta rahoittaa               .,Mitä Hallitus aiköo tehdä yksinhuol-
16206: -riittävästi opintojaan.                                    tajien taloudellisen aseman parantami-
16207:     Toinen yksinhuoltajan asemaa vaikeuttavista             seksi .·mm. verotusta helpottamalla tai
16208:                                                             lapsilisien saanti-ikärajaa ·korottamalla?
16209:       Helsingissä 22 päivänä h~lmikuut~ 1980.
16210: 
16211:                                             Heikki Perho
16212: 
16213: 
16214: 
16215: 
16216: 0880003211
16217: 2                                            1980 vp.
16218: 
16219: 
16220: 
16221: 
16222:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16223: 
16224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         min määrittelemässä oppilait<.Jiksessa. Koulutus-
16225: tissa mainiltussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   vähennyksen tarkoituksena onkin lieventää
16226: mies, olette 22 päivänä helmikuuta 1980 päi-       lapsiperheiden taloudellisen aseman heikkene-
16227: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       mistä ajankohtana, jolloin muut lapsesta myön-
16228: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nettävät veronhuojennukset ja lapsilisien mak-
16229: kansanedustaja Hcikki Perhon näin kuuluvasta       saminen päättyvät lapsen ollessa silti vielä
16230: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                 tosiasiallisesti huoltajansa elittuksen varassa.
16231:                                                    Kun yksinhuoltajien taloudellinen tilanne on
16232:           Miltä Hallitus aikoo tehdä yksinhuol-     näissä tapauksissa heidän erityisasemaosa vuok-
16233:        tajien taloudellisen aseman parantami-      si heikentynyt VIielä suhteellisesti muita tun·
16234:        seksi mm. verotusta helpottamalla tai       tuvammin, laajennettiin sekä valtion- että kun-
16235:        lapsilisien saanti-ikärajaa korottamalla?   nallisverotuksen yksinhuoltajavähennyksen so-
16236:                                                    veltamisalaa v. 1979 tehdyllä tuJo- ja varalli-
16237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·       suusverolain muutoksella siten, että myös kou-
16238: vasti seuraavaa:                                   lutusvähennykseen oikeutettu yksinhuoltaja saa
16239:    Tulo- ja varallisuusverolaissa pyritään otta-   tehdä mainitut vähennykset. Tätä lainmuutosta
16240: maan lapsen elättäminen huomioon eri vähen-        sovelletaan ensi kerran vuodelta 1980 toimi-
16241: nyksinä. Lapsen elatus oikeuttaa enemmän an-       tettavassa verotuksessa.
16242: sainnedle puolisolle myönnettävään kunnallis-          Lapsen elatukseen liittyvien vähennysten
16243: verotuksen lapsivähennykseen, huoltajavähen-       pääsääntöinen 16 vuoden yläikäraja perustuu
16244: nykseen valtionverosta sekä vähemmän ansain-       yleisen oppivelvollisuuden päättymiseen 16
16245: neelle puolisolle myönnettävään ylimääräiseen      vuoden iässä. Tämän ajankohdan jälkeen on
16246: työtulovähennykseen, jonka enimmäismäärä on        nuoren oletettu voivan itse ansaita elatuk-
16247: porrastettu lapsen iän mukaan. Nämä vähen-         sensa, ellei hän jatka opintojaan. Lähtökohta
16248: nykset myönnetään myös yksinhuoltajalle, joka      on ollut sama myös lapsilisien maksamisen
16249: saa lisäksi lukea hyväkseen valtionverotuksen      yläikärajaa määrättäessä.
16250: ja kunnallisverotuksen yksinhuoltajavähennyk·         Yksinhuoltajien ja muiden yhteiskunnalta ta-
16251: set. Yksinhuoltajat ovat myös olleet oikeutet-     loudellista tukea tarvitsevien henkilöiden ase-
16252: tuja vuosilta 1976-1979 sovellettuun valtion-      maa tulisi vastaisuudessa ensisijaisesti pyrkiä
16253: verotuksen siirtymäkauden vähennykseen.            parantamaan muilla keinoin kuin verotuksen
16254:    Ennen vuodelta 1980 toimi:tettavaa vero-        kautta. Päähuomio on tällöin kiinnitettävä so.
16255: tusta on oikeus edellä mainittuihin vähennyk-      siaalisten tulonsiirtojärjestelmien kehittämiseen,
16256: siin lakannut lapsen täytettyä 16 vuotta. Tätä     missä yhteydessä tulee selvittää myös minkä-
16257: vanhemmastakin lapsesta, joka on täyttänyt         laisia tarpeita on muuttaa lapsilisien suoritus-
16258: 16 mutta ei 18 vuotta, on tosin myönnetty          perusteita. Käytäntö osohtaa, että on olemassa
16259: koulutusvähennys, jos lapsi on verovuonna          hyviä perusteita ikärajan nostamiseksi 18 ikä-
16260: saanut vähintään seitsemän kuukauden ajan          vuoteen.
16261: täy:ttä ja säännöllistä opetusta lain tarkem-
16262:      Helsingi:ssä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
16263: 
16264:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
16265:                                             N:o 100                                              3
16266: 
16267: 
16268: 
16269: 
16270:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
16271: 
16272:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       läroinrättning. Avsikten med utbildningsav-
16273: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         draget är att göra nedgången i barnfamiljernas
16274: velse av den 22 februari 1980 tili veder-         ekonomiska situation lindrigare under en pe-
16275: börande medlem av statsrådet översänt av-         riod då skattelättnaderna för barnet och ut-
16276: skrift av följande av riksdagsman Heikki Perho    betalningen av barnbidrag upphör men barnet
16277: undertecknade spörsmål nr 100:                    fortfarande i praktiken är beroende av att
16278:                                                   bli försörjt. Då den ekonomrska situationen
16279:           Vad ämnar Regeringen göra för att       för ensamförsörjare i dessa fall på grund av
16280:        förbättra ensamförsörjarnas ekonotniska    deras särställning förhållandevis har försämrats
16281:        ställning bl.a. genom att underlätta be-   ännu mera kännbart än för andra, utvidgades
16282:        skattningen eller genom att höja ålders-   tillämpningsområdet för ensamförsörjaravdra-
16283:        gränsen för erhållande av barnbidrag?      get både inom stats- och kommunalbeskatt·
16284:                                                   ningen genom en ändring av lagen om skatt
16285:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     på inJmmst och förmögenhet av år 1979 så att
16286: samt anföra följande:                             även en tili utbildningsavdrag berättigad en-
16287:    Lagen om skatt på inkomst och förmögen-        samförsörjare får göra nämnda avdrag. Denna
16288: het avser att beakta barnens försörjning i form   lagändring tillämpas första gången vid den
16289: av olika avdrag. För försörjning av barn är       beskattning som verkställs för år 1980.
16290: den make som haft en större inkomst be-               Den allmänna regeln att avdragen för för-
16291: rättilgad till barnavdrag vid kommunalbeskatt-    sörjning av barn upphör vid den Övre ålders-
16292: ningen samt tili försörjaravdrag från stats-      gränsen av 16 år grundar sig på att den all-
16293: skatten, medan den make som har haft en           männa läroplikten upphör vid 16 års ålder.
16294: mindre inkomst är berättigad tili ett extra       Härefter har man utgått från att den unga
16295: arbetsinkomstavdrag, vars maximibelopp har        kan förtjäna sitt eget uppehälle, om han inte
16296: graderats enligt barnets ålder. Dessa avdrag      :fortsätter sina studier. Utgångspunkten har
16297: beviljas även ensamförsörjare, som dessutom       varit densamma även vid fastställandet av
16298: får tillgodoräkna sig ensamförsörjaravdrag vid    den övre åldersgränsen för utbetalning av
16299: stats- och kommunalbeskattningen. Ensamför-       barnbidrag.
16300: sörjarna har också var1t berättigade tili ett         I framtiden vore det angeläget att främst
16301: avdrag som för åren 1976-1979 har till-           försöka förbättra ställningen för ensamför-
16302: lämpats under en övergångsperiod inom stats-      sörjare och andra som är i behov av sam-
16303: beskattni:ngen.                                   hällets stöd med andra medel än genom be-
16304:    Vid beskattning, som har verkställts för       skattningen. Huvudvikten bör härvid fästas
16305: åren före år 1980, har rätten till ovan nämnda    vid utvecklandet av de s:ociala inkomstöver-
16306: avdrag upiJhört då barnet fyllt 16 år. För        föringssystemen. 1 samband härmed bör även
16307: äldre barn, som har fyllt 16 men inte 18 år,      behoven av att ändra grunderna för erläggande
16308: har visserligen beviljats utbildningsavdrag, om   av barnbidrag utredas. Det har i praktiken
16309: barnet under beskattningsåret under minst sju     visat sig att det finns goda grunder för att
16310: månaders tid har erhållit full och regelbunden    höja åldersgränsen tili 18 år.
16311:  undervisning vid en i lagen närmare definierad
16312:      Helsingfors den 27 mars 1980.
16313: 
16314:                                                                    Minister Pirkko Työläjärvi
16315:                                                1980 vp.
16316: 
16317: Kirjallinen kysymys n:o 101.
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                                   Ursin ym.: Vesihallituksen        toimenpiteistä    vesistöhankkeiden
16323:                                       toteuttamisessa.
16324: 
16325: 
16326:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16327: 
16328:     Valtion toimesta on Pohjanmaalla toteutettu        enää kalakantojen hoitoon liittyvillä kompen-
16329: merkittäviä vesirakennustoimenpiteitä tulvasuo-        saatiotoimilla poistaa tai kustannukset muodos-
16330: jelun nitnissä maatalouden edellytysten paran-         tuvat kohtuuttoman suuriksi.
16331: tamiseen twkoitetuilla maa- ja metsätalousmi-             Voimalaitoshankkeisiin liittyvät vesioikeus-
16332: ni,gteriön kautta vesihallitu~sdle myönnetyillä        kaupat ja koskitilojen muodostamismenettely
16333: varoilla. Useimmissa hankkeissa toimenpiteet           ovat aiheuttaneet jo monella jokialueelia omis-
16334: ovat kuitenkin painottuneet palvelemaan ensi-          tusoikeuden siirtymisen kalastus- ja ravustusoi-
16335: sijaisesti voimataloudellisia näkökohtia. Vesi-        keus mukaanluettuna paikkakunnan väestöitä
16336: voiman tehokas hyödyntäminen vähävetisissä             voimalaitosyhtiöille. Tätä oikeutta· on pidettä-
16337: Pohjanmaan joissa on osaltaan lisännyt tulva-          vä paikkakunnan väestölle kuuluvana ja heidän
16338: riskiä, vaikka toteutetu~ssa hankkeissa on ollut      omistuksessaan säilytettävänä perusoikeutena.
16339: pääasiallisena perusteena tulvien poistaminen.            Vesihallituksen tehtävii<n ei kuulu maatalou-
16340: Esimerkiksi suurten tulvien ja tulvavahinkojen         den edellytysten parantamiseen tarkoitetuilla
16341: Kalajoella v. 1977 on vesihallituksen työryh-          varoilla ,edellytysten luominen voimalaitosten
16342: män mukaan katsottu aiheutuneen talvikau-              toiminnalle muiden käyttömuotojen kustannuk-
16343: den lyhytaikaisesta !säännöstelystä. Myös Kyrö-        sella ja niiden kehittämisedellytyksiä vaaran-
16344: joella ovat kesätulvat aiheuttaneet maatalou-          tavalla tavalla. Viime aikoina on vesihallituk-
16345: delle edelleen suuria vahinkoja, vaikka valtion        sen toimesta valmisteltu uusia jokien rakenta-
16346: varoja on käytetty tulvien poistamiseen lähes          mis- ja porrastussuunnitelmia, jotka eivät kuu-
16347: 100 milj. markkaa. Selvityksiä siitä, onko vesis-      lu nk. keskeneräisten vesistötöiden rahoittamis-
16348: töhankkeille kulloinkin asetetut tavoitteet saa-      ta tutkineen työryhmän esityksiin. Vastoin
16349: vutettu ja onko määrärahat käytetty alkupe-           ennakkolupauksia jokien ylä- ja keskiosien jär-
16350: räiseen tarkoitukseen, ei ole kuitenkaan tehty.        jestelytöillä lisätään alaosien tulvariskiä ja teh-
16351: Vaihtoehtoisia suunnitelmia tavoitteiden saavut-      dään jokien alaosien rakentaminen tarpeellisek-
16352: tamiseksi ei o~e esitetty, ja 1s.iten vesiLain tar-   si sekä tuhotaan loputkin vaelluskalojen Hsään-
16353: koittama intressivertailu hankkeiden hyödyis-          tymismahdomsuudet. Vesihallituksen ja voima-
16354: tä ja haitoista on jäänyt 'suorittamatta. Oulun       yhtiöiden välisillä keskinäisillä sopimuksilla on
16355: eteläpuolisten jokien rakentamisen seuraukse-         näissä hankkeissa siirretty vastuu vahinkojen
16356: na ovat mm. vaelluskala-, nahkiais- ja rapu-          korvaamisesta valtiolle siitä huolimatta, että
16357: kannat romahtaneet, mikä on huomattavasti             pääasiallisen hyödyn saavat voimayhtiöt.
16358: heikentänyt jokivarsiväestön sekä jokisuiden ja           Jokivarsien asukkaat eivät saa nykyisessä ti-
16359: rannikon kalastajien toimeentuloa. Näin aiheu-        lanteessa paikallisesti tarpeellisia kuivatus-, tul-
16360: tettuja vahinkoja ei ole niiden kärsijöille kor-      va-, suojelu-, kunnostamis- ja vesiensuojelutoi-
16361: vattu eikä kala- ja rapukantojen palauttamiseen       menpiteitä toteutumaan, koska vesihallitukselle
16362: liittyviä hoitotoimenpiteitä aloitettu. Vesistö-      tehtyjen aloitteiden toteuttaminen sidotaan käy-
16363: hankkeiden aiheuttamat pitkäaikaiset vaikutuk-        tännössä suurimittaisiin ja ensisijaisesti voima-
16364: set, kuten vaelluskalojen lisääntymiskierron jär-     taloutta palve1eviin rakentamis- ja säännöste-
16365: kyttäminen voimalaitospadoilla, tekoaltaiden          lysuunnitelmiin, mikä johtaa välillisesti jokivar-
16366: käytön aiheuttama alapuolisten joenosien ha-          sien asukkaille kuuluvan perusoikeuden, vesi-
16367: penpuute ja rehevöityminen saattavat eräiden          alueen omistusoikeuden siirtymiseen voimata-
16368: jokien osalta jo aiheuttaa, ettei haittoja voida      lousyhtiöille. Näin ollen he eivät saa maa-
16369: 088000300B
16370: 2                                              1980 vp.
16371: 
16372: talouden harjoittamiselle välttämättömiä perus-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysYJllyk-
16373: töitä suoritettua muuten kuin voimalaitosten          sen:
16374: rakentamisen ehdolla. Eri alojen asiantuntijoi-                 Onko Hallitus tietoinen, että vesihal-
16375: den tulisi selvittää tähänastisten vesistötöiden             litus toteuttaa vesistöhankkeita yksipuo-
16376: vaikutukset sekä asetetut tavoitteet ja nimen-               lisesti paikallisen väestön oikeusturvaa,
16377: omaan kustannuksiin nähden saavutetut hyö-                   elinkeinotoimintaa ja kalatalouden kehit-
16378: dyt ennen kuin. rakentamista jatketaan ja koh-               tämistä vaarantavalla tavalla, ja jos on,
16379: distetaan mm. kalataloudellisesti tärkeille jo-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16380: kien alaosille. Vaikka vesistöhankkeiden vahin-              ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi ja
16381: golliset vaikutukset on todettu ja myös vesi-                myös sen suhteen, että näissä valtion
16382: hallituksen ·tutkimustoiminnalla osoitettu, ei               toteuttamissa vesistöhankkeissa, joissa
16383: niiltä tietoja ole otettu riittävästi huomioon               korvausvastuu on sopimuksilla siirretty
16384: uusien hankkeiden kustannushyötyvertailussa.                 valtiolle, vahinkoa kärsineet saavat no-
16385: Tämä osoittaa :selvästi, että on olemassa risti-             peasti täysimääräisen korvauksen ja vi-
16386: riita, kun sama viranomainen toimii suunnitte-               reillä olevissa ja tulevissa vesistöhank-
16387: lijana, rakentajana ja yleisen edun valvojana.               keissa vesien eri käyttömuodot ja nii-
16388:     Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          den kehittämisedellytysten säilyttäminen
16389: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-                   otetaan nykyistä paremmin huomioon?
16390: tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
16391:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
16392: 
16393:                Martti Ursin                                       Lauri Impiö
16394:                                                N:o 101
16395: 
16396: 
16397: 
16398: 
16399:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16400: 
16401:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käyttöä rakentamalla isäännöstelypatojen yhtey-
16402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teen paika!Hsten voimayhtiöiden toimesta voi-
16403: olette kirjeellänne 22 päivältä helmikuuta 1980      malaitoksia, laatimalla tekojärvien rannankäy-
16404: n:o 236 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        tön suunnitelmia sekä säännöstelemällä ·itse al-
16405: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti      taita siten, että alivirtaamat ovat lisääntyneet
16406: Ursinin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-        ja kesävedenkorkeudet pysyneet virkistyskäyt-
16407: symyksen n:o 101:                                    töä varten korkealla. Kalatalous saattoi tuolloin
16408:                                                      jäädä vähemmälle huomiolle, koska varsinaisis-
16409:           Onko Hallitus tietoinen, että vesihal-     sa tulvajoissa kalastus oli lähes tyystin loppu-
16410:        litus toteuttaa ves,istöhankkeita yksipuo-    nut, eikä kalatalouteen liittyviä vaatimuksia
16411:        lisesti paikallisen väestön oikeusturvaa,     useimmiten tullut esiin edes vesioikeuskäsitte-
16412:        elinkeinotoimintaa ja kalatalouden kehit-     lyn aikana. Rakennetuilla tekoaltailla luotiin
16413:        tämistä vaarantavalla tavalla, ja jos on,     kuitenkin toiselta puolen uusia edellytyksiä ka-
16414:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       latalouden edistämiselle nimenomaan tulvajo-
16415:        ryhtyä tämän asiantilan korjaamiseksi         kien latvaosilla.
16416:        ja myös sen suhteen, että näissä val-            Tultaessa 1970-luvulle vasta perustettu vesi-
16417:        tion toteuttamissa vesistöhankkeissa,         hallitus rupesi, edellä mainittua moninaiskäyt-
16418:        joissa korvausvastuu on sopimuksilla          töperiaatetta noudattaen, kiinnittämään hank-
16419:        siirretty valtiolle, vahinkoa kärsineet       keiden suunnittelussa yhä enenevässä määrin
16420:        saavat nopeasti täysimääräisen korvauk-       huomiota ympäristö- ja kalatalouskysymyksiin.
16421:        sen ja vireillä olevissa ja tulevissa ve-     Vesihallituksen toimesta on jo tähän mennessä
16422:        sistöhankkeissa vesien eri käyttömuodot       tehty laajoja selvityksiä allas- ja jokivesien laa-
16423:        ja niiden kehittämisedellytysten säilyttä-    dusta, pyritty osoittamaan vansinaisille kalata-
16424:        minen otetaan nykyistä paremmin huo-          lousviranomaisille tekoaltaiden kalataloudellisia
16425:        mioon?                                        käyttömahdollisuuksia jne. Vuonna 1979 vesi-
16426:                                                      hallitus teki maa- ja metsätalousministeriölle esi-
16427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tyksen laajan luonnonravintolammikko-ohjelman
16428: taen seuraavaa:                                      toteuttamisesta Pohjanmaalla.
16429:    Kysymyksen keskeinen sisältö vastaa pääosin          Vesistöhankkeita toteutettaessa vesilaki tur-
16430: kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren ym. kirjallis-     vaa vahingonkänsijöiden ja muiden asianosaisten
16431: ta kysymystä 7. 2. 1980 n:o 37 ja tältä osin         oikeudellisen aseman varsin hyvin. Vahingon-
16432: viittaan annettuun vastaukseen. Tämän lisäksi        kärsijäiden oikeusturvan takaamiseksi vesilaissa
16433: kysymyksessä ja sen perusteluissa käsitellään        edellytetään, että hankkeiden toteuttamiseen on
16434: vahingonkärsijäiden oikeusturvaa ja vahingon-        olemassa vesioikeuden lupa. Hankkeiden vesi-
16435: korvauksia vesistöhankkeissa sekä vesistöhank-       oikeuskäsittelyn aikana 'asianosaisilla on Ulseissa
16436: keissa käytettyjä yleisiä suunnitteluperiaatteita.   eri yhteyksi,ssä tilaisuus esittää käsityksensä
16437: Näiltä osin esitän vastauksena seuraavaa.            suunnitelmasta ja tuoda esiin korvausvaatimuk-
16438:    Pohjanmaalla suoritetut vesistötyöt olivat        sensa. Tämän lisäksi toimitusmiesten on lain
16439: vielä 1950-luvulla pelkästään tulvasuojelullisia     nojalla otettava huomioon kaikkien mahdollis-
16440: järjestelytöitä, ja tällaisina niiden toteuttami-    ten asianosaisten edut.
16441: nen eteni kannattavuussyistä suhteellisen hitaas-       Vesilain edellyttämä intressivertailu tehdään
16442: ti. Kun vesistötöitä alettiin 1960-luvulla suun-     hankkeiden vesioikeuskäsittelyn yhteydessä ver-
16443: nitella ja rakentaa vesistöjen moninaiskäyttö-       tailemalla toisiinsa laissa tarkemmin määrätyillä
16444: periaatetta noudattaen, laajennettiin alkuaan        perusteilta saavutettavaa hyötyä ja sellaisia hait-
16445: tulvasuojelua varten suunniteltujen tekoaltaiden     toja, joista ei ole asianosaisten kanssa sovittu
16446: 4                                            1980 vp.
16447: 
16448: hankkeen oikeudellisten edeHytys~en selvittämi-       Vesistöhankkeisiin liittyvien suunnitelmien
16449: seksi. Kyseessä ei siis ole yhteiskuntataloudel-   objektiivisuutta ja monipuolisuutta pyritään
16450: linen edullisuusvertailu. Samassa yhteydessä       vas~aisuudessa lisäämään mm. kehittämällä ve-
16451: määrätään myös tarvittavista kompensaatiotoi-      sihallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön
16452: menpiteistä ja sopimatta jääneiden vahinkojen      organisaatioita siten, että eri näkemykset tule-
16453: korvaamisesta.                                     vat vesiasioissa nykyistä paremmin esiin.
16454:    Erikseen korostettakoon vielä, että vesistö-       Kansanedustaja Jaakonsaaren ym. saamaan,
16455: hankkeen rakennustöitä ei voida aloittaa en-       edellä tavkoitettuun vastaukseen viitaten sekä
16456: nenkuin hankkeelle on saatu lainvoimainen          edellä sanotun perusteella samoin kuin erityi-
16457: lupa tai vesioikeus on myöntänyt sille ns.         sesti sen vuoksi, että useimmat Pohjanmaan
16458: työluvan. Molemmissa tapauksissa edellytetään      jokijärjestelytyöt ovat vielä pahasti kesken, hal-
16459: lähes säännönmukaisesti korvausten maksamis-       litus toteaa, että tehty kysymys ei anna aihet-
16460: ta vahingonkärsijöille ennen töihin ryhtymistä.    ta enempiin toimenpiteisiin.
16461:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1980.
16462: 
16463:                                               Maa- ja metsätalousministeri Taisto      Tähkämaa
16464:                                                N:o 101                                               5
16465: 
16466: 
16467: 
16468: 
16469:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
16470: 
16471:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         drag med iakttagande av prmc1pen om mång-
16472: anger har Ni, Herr 'talman, med Eder skri-           sidigt utnyttjande av vattendragen, utvidgades
16473: velse nr 236 av den 22 februari 1980 tili            de ursprungligen för översvämningsskydd · pla-
16474: vederbörande medlem av statsrådet översänt           nerade konstgjorda bassängernas användning ge-
16475: avrskdft av följande av riksdagsman Martti Ur-       nom att i anslutning tili regleringsdammarna
16476: sin m. fl. undertecknade spörsmål nr 10 1 :          på åtgärd av lokala kraftbolag byggdes kmtt-
16477:                                                      verk, genom att planer uppgjordes för använd-
16478:           Är Regeringen medveten om att vat-         ningen av de konstgjorda sjöarnas stränder
16479:        tenstyrelsen förverkligar vattendragspro-     samt genom att själva bassängerna reglerades
16480:        jekt ensidigt på ett sätt som äventy-         så, att den lägsta vattenföringen ökat och som-
16481:        mr den lokala befolkningens rättsskydd,       marvattenstånden hållits höga med tanke på
16482:        näringsverksamhet och utvecklandet av         rekreationsändamål. Fiskerihushållningen ägna-
16483:        fiskerihushållningen, och om så är fal-       des då mindre uppmärksamhet emedan fisket
16484:        let,                                          ti de regentliga översvämningsälvarna rnästan helt
16485:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       upphört, medan krav som anslöt sig ~tili fiske-
16486:        ta för avhjälpande av situationen och         rihushållningen oftast inte framfördes ens un-
16487:        för att den som lider skada genom             der vattenrättsbehandlingen. Genom de konst-
16488:        dessa av staten förverkligade vatten-         gjorda bassänger som byggdes .skapades å and-
16489:        dragsprojekt, & vilka ersättningsansvaret     ra sidan nya förutsättningar för främjandet av
16490:        genom avtal överförts på staten, snabbt       fiskerihushållningen uttryokligen i översväm-
16491:        skall erhålla full ersättning samt för        ningsälvarnas övre lopp.
16492:        att olika former för utnyttjande av vat-          Vid ingången ttill 1970-talet började den
16493:        tendragen och bibehållande av deras ut-       nygrundade vattenstyrelsen med iakttagande av
16494:        vecklingsmöjligheter bättre än för när-       den ovan nämnda månganvändningsprincipen,
16495:        varande skall beaktas i aktuella och          vid planeringen av projekten i allt större ut-
16496:        framtida vattendragsprojekt?                  sträckning fästa uppmärksamhet vid miljövårds-
16497:                                                      och fiskerihushållningsfrågor. Genom vattensty-
16498:    Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd-       relsens försorg har man redan gjort omfattande
16499: sarmt anföra följande:                               undersökningar av bassängernas och älvarnas
16500:    Spörsmålet motsvarar tili sitt centrala inne-     vattenkvalitet och för de egentliga fiskerihus-
16501: håll ·dksdagsman Liilsa Jaakonsaaris m. fl. spörs-   hållningsmyndigheterna försökt påvisa de konst-
16502: mål 7. 2. 1980 nr 37, varför jag tili denna del      gjorda bassängernas användningsmöjligheter för
16503: hänvisar tili svaret på detta. I föreliggande        fiskerihushållning. Ar 1979 gjorde vattensty-
16504: spörsmål och dess motivering behandlas dess-         relsen tili jord- och skogsbruksministeriet en
16505: utom de skadelidandes rättsskydd och rskade-         framställning om förverkligande av ett omfat-
16506: ersättningar vid vattendragsprojekt samt de all-     tande naturdammsprojekt för fiskodling i Ös-
16507: männa planeringsprinciper som iakttas vid vat-       terbotten.
16508: tendragsprojekt. Tili dessa delar vill jag som           Vattenlagen tryggar 1skadelidandes och övri-
16509: svar anföra följande.                                ga parters rättsliga ställning rätt väl vid för-
16510:    Ännu på 1950-talet var de vattendragsarbe-        verkligandet av vattendragsprojekt. I syfte att
16511: ten som utfördes i Österbotten utes1utande reg-      trygga skadelidandes rättsskydd förutsätts i vat-
16512: 1eringsarbeten i syfte att verka som skydd           tenlagen, att vattendomstolens til:lstånd utver-
16513: mot översvämningar, varför de av lönsamhets-         kats för pmjekten. Under projektens vatten-
16514: skäl fortskred relativt långsamt. Då man på          rättsliga behandling har parterna i flere olika
16515: 1960-talet började planera och bygga i vatten-       sammanhang tilifälle att framföra sin uppfatt-
16516: 088000300B
16517: 6                                           1980 vp.
16518: 
16519: ning om rplanen och framlägga 1sina ersättnings-   kan inledas förrän lagakraftvunnet tillstånd för
16520: anspråk. Dessutom skall förrättningsmännen         projektet erhållits ellet vattendomstolen bevil.-
16521: enligt lagen beakta samtliga eventuella par-       jat s.k. arbetstillstånd. I båda fallen förutsätts
16522: ters intressen.                                    således att ersättningarna utbetalas tili de tska-
16523:    Den i vattenlagen förutsatta intressejämfö-     delidande innan arbetena inleds.
16524: re1sen görs i 1samband med projektens vatten-         Man vill i framtiden öka objekci.viteten och
16525: rättsliga behandling genom att den nytta, som      mångsidigheten hos de ti11 vattendragsprojekt
16526: på i lagen närmare stadgade grunder kan er-        anslutna planema bl.a. genom att utveckla vat-
16527: hållas, jämförs med sådana olägenheter, om         tenstyrelsens och jord- och skogsbruksministe-
16528: vilka överenskommelse inte ingåtts med par-        tiets organisation så, att olika synsätt i dessa
16529: terna för utredande av projektets rättsliga för-   frågor blir bättre företrädda än för närvarande.
16530: utsättningar. Det är således_ inte fråga om en        Med hänvisning till ovan nämnda svar som
16531: samhällsekonomisk lönsamhetsjämföre1se. I det      riksdagsman Jaakonsaari m. fl. erhöll samt på
16532: sammanhanget fastställs även erforderliga kom-     grund av det ovan anförda och i synnerhet
16533: pensationsåtgärder QCh ersättande av icke över-    tili följd därav, att de flesta av Österbottens
16534: enskomna skador.                                   älvregleringsarbeten ännu inte slutförts, konsta-
16535:    Det kan ännu särskilt understrykas, att         ·terar regeringen att spörsmålet inte ger anled-
16536: byggnadsarbetena på ~attendragsp.rojekt inte       ning tili vidare åtgärder.
16537:      Helsingfors den 24 mars 1980.
16538: 
16539:                                              Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
16540: Kirjallinen kysymys n:o 102.
16541: 
16542: 
16543:                                        Viljanen ym.: Polttonesteiden hinnoittelusta ja laskentaperus-
16544:                                            teista.
16545: 
16546:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16547: 
16548:    Maassamme kulutettiin vuonna 1979 öljy'                   ' 'Edellä ·mainitun tuoton jakautumisesta ja
16549: tuotteita seuraavasti:                                      käyttösuunnitelmista hankintahintojen, tuotan-
16550: bensiini 99~okt. . . . . . . . . . .       1,056 milj. m3   tokustannusten ja verojen kesken ei .ole annettu
16551: bensiini 92 okt. . . . . . . . . . .       0,858 ,          julkisuut~n minkäänlaisia tietoja.
16552: dieselöljy . . . . . . . . . . . . . . .   1,261 ,              13.2.1980 tehtyjen korotusten perusteena
16553: ientopetroli . . . . . . . . . . . . .     0,098 ,          lienee ollut suurelta osin vain arvio· siitä, mille
16554: lentobensiini . . . . . . . . . . . .      0,010 ,          tasolle tuotavan raakaöljyn hinta asettuu. Täl-
16555: kevyt polttoöljy . . . . . . . . . .       4,468 ,          lainen arviointi on menettelynä varsin mielen~
16556: VR:n dieselöljy . . . . . . . . . .        0,121 ,          kiintoinen, koska muissa yhteyksissä hintavi-
16557: raskas polttoöljy . . . . . . . . . .      4,474 milj. t    ranomainen ei normaalisti ennakoi tulevia nou-
16558: voiteluaineet . . . . . . . . . . . .      0,112 ,          suja.
16559: bitumituotteet . . . . . . . . . . .       0,336 ,              On selvää, että · monopoliasemassa oleva
16560: öljytuotteet yhteensä . . . . . . 11 ,894 ,                 Neste Oy pitää tietyt asiat liikesalaisuuksina,
16561:    Polttonesteiden hintoja korotettiin viimeksi             mutta polttonesteiden hintojen laskenta- ja hin-
16562: 13. 2. 1980. Korotukset olivat seuraavat:                   noitteluperusteet tulisi voida selvittää kulut-
16563: bensiini 99 okt. . . . . . . . . . . 0,4180 mk/1            tajille.
16564: bensiini 92 okt. . . . . . . . . . . 0,3980 ,                   Edellä mainittuun ja . valtiopäiväjärjestyksen
16565: dieselöljy . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2930 ,         37 §:n 1 momenttiin vlitaten esitämme valtio-
16566: kevyt polttoöljy . . . . . . . . . . 0,1876 ,               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
16567: raskas polttoöljy . . . . . . . . . . 0,1572 mk/kg          seuraavan kysymyksen:
16568:    Kun lähdetään siitä olettamuksesta, että vii-
16569: meaikaiset rajut öljytuotteiden hinnankorotuk-                       .Onko Hallitus tietoinen korotettujen
16570: set pitävät polttonesteiden kulutuksen kulu-                       polttonesteiden hintojen mukanaan tuo-
16571: vana vuonna vuoden 1979 tasolla, voidaan                           mien· tulojen jakautumisesta Ja käyttö-
16572: edellä mainittujen polttonesteiden laskea tuot-                    suunnitelmista hankintahintojen, tuotan-
16573: tavan seuraavasti:                                                 tokustannusten ja verojen kesken, ja
16574: bensiini 99 okt. . ........ .               441,60 mmk             jos on,
16575: bensiini 92 okt. ......... .                338,14                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16576: dieselöljy ............... .                369,56 "               ryhtyä polttot}estdden hintojen . las-
16577: kevyt polttoöljy ......... .                838,25 "               kenta- ja hinnohtelupetusteiden selvit~
16578: raskas polttoöljy ......... ~               703,26                 tämiseksi kuluttajille?,
16579: polttonesteet · yhteensä . . .. . 2690,81 mmk.        "
16580: 
16581:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
16582: 
16583:            Matti Viljanen                     Matti Jaatinen                   P. Mäki-Hakola
16584:            Tauno Valo                         Helge Saarikoski                 Asser Stenbäck
16585:            Heikki Järvenpää                   Tapani Mörttinen                 Eero Lattula
16586:            Tapio Holvide                      Pekka Jokinen                    Saara Mikkola
16587:            Jorma Fred                         Mauri Vänskä                     Timo Ihamäki
16588:            Anna-Kaarina Louvo                 Tuulikki Petäjäniemi             Matti Hakala
16589:            Sampsa Aaltio                      Eeva Kauppi                      Olavi Nikkilä
16590:            Ritva Laurila                      Helena Pesola                    Erkki Pystynen
16591:            Aila Jokinen                       Pekka Löyttyniemi                Irma Rihtniemi-Koski
16592:            Heikki Perho                       Matti Pelttari                   E. Korhonen
16593:            Martti Ursin                       Ben Zyskowicz                    Matti Hokkanen
16594:                                               Arto Lampinen
16595: 088000311P
16596: 2                                               1980'vp.
16597: 
16598: 
16599: 
16600: 
16601:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll.e.
16602: 
16603:   ;Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentis-          sesta riippuen arviolta 2 050-2 200 miljoonaa
16604: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           markkaa vuositasolla laskettuna. Maahantuotu-
16605: mies, olette 22 päivänä helmikuuta 1980 päi-           jen valmiiden tuotteiden (kevyt polttoöljy ja
16606: vatyn 'kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         raskas polttoöljy) vuoden 1979 tuon timäärieri
16607: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           mukaan laskettu korotus on noin 500 miljoonaa
16608: kansanedustaja Viljasen ym. kirjallisesta kysy-        markkaa. Yhtenäishintajärjestelmän kuljetus-
16609: myksestä . n:o 102:                                    kustannusten nousun aiheuttama korotus mer-
16610:                                                        kitsee arviolta 65 miljoonaa markkaa ja mark-
16611:              . Onko Hallitus tietoinen korotettujen    kinointiyhtiöiden varastointikustannusten nou-
16612:         polttonesteiden hintojen mukanaan tuo-         sun ja jälleenmyyjien palkkioiden nousun vaiku-
16613:         mien .tulojen. jakautumisesta ja käyttö-       tus on vuositasolla arviolta 80 miljoonaa mark"
16614:         suunnitelmista .. hankintahintojen, tuo-       kaa.
16615:         t:Mtokustannusten ja verojen kesken, ja           Kysymyksessä on myös arvosteltu menettelyä,
16616:         jos on,                                        että osa raaka-aineiden hinnan noususta perus-
16617:        .. ·...mihin. toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tui arvioihin. Tällöin on kuitenkin huomattava,
16618:         ryhtyä polttonesteiden hintojen lasken-        että hintapäätöstä tehtäessä tiedettiin, että sekä
16619:         ta~ ja hinnoitteluperusteiden selvittämi-      Neuvostoliitosta että Pohjanmeren alueelta lai-
16620:         seksi kuluttajille?                            vattujen raakaöljyjen hinnat nousivat 1. 1. 1980
16621:                                                        alkaen, vaikkakaan hintoja ei vielä päätöksen
16622:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          antamishetkellä ollut lopullisesti sovittu. Arviot
16623: vå:sti seuråavaa:                                      tehtiin kuitenkin siinä määrin varovaisiksi, että
16624:  · llellnlkuun 13 päivänä 1980 toteutettu öljy-        lopulliset sopimushinnat 1. 1. 1980 alkaen ylit-
16625: tuot.teiden .hinnankorotus merkitsi, kuten kysy-       tivät ne hinnat, joihin 13. 2. 1980 voimaan
16626: tpyksessii ot1. todettu, vuoden · 1979 kotimaan        tulleet uudet kuluttajahinnat perustuivat.
16627: kulutusmäärillä laskettuna 2 690 miljoonan                Kysymys siitä, onko hallitus riittävästi in-
16628: ma.rkan, lisäkustanousta kuluttajille. Jalostaja,      formoinut kuluttajia polttonesteiden hintojen
16629: Neste Oy, sai raaka-ainekustannusten nousun            laskenta- ja hinnoitteluperusteista, on vaikeasti
16630: jä ·v,iilittöfnästi tuotannossa käytettavien poltto-   arvioitava kysymys. Julkisuudessa varsin näky-
16631: aineiden kustännusnousun johdosta kotimaassa           vällä tavalla esiintyneet tiedot näistä asioista
16632: myytävien tuotteiden osalta tulevasta kulutuk-         ovat olleet yleensä paikkansapitäviä.
16633:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
16634: 
16635:                                                                               Ministeri Esko Rekola
16636:                                               N:o 102                                               3
16637: 
16638: 
16639: 
16640: 
16641:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16642: 
16643:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         2 200 miljoner mark på årsplan beroende på
16644: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            den mängd produkter som beräknas åtgå på
16645: velse av den 22 februari 1980 tili vederbörande      hemmamarknaden. I fråga om importerade fär-
16646: medlem av statsrådet för ,avgivande av svar          diga produkter (lätt och tung brännolja) blev
16647: översänt avskrift av följande av riksdagsman         förhöjningen enligt 1979 års importmängder
16648: Viljanen m. fl. undertecknade spörsmål nr 102:       beräknat ca 500 miljoner mark. Transportkost-
16649:                                                      nadsstegringen enligt enhetsprissystemet har
16650:           Vet Regeringen hur de intäkter, som        beräknats uppgå tili ca 65 miljoner mark och
16651:        de förhöjda prisen på flytande bränslen       de stegrade lagringskostnadernas och återför-
16652:        fört med sig, fördelar sig och planeras       säljararvodenas inverkan är på årsbas uppskatt-
16653:        bli använda anskaffningsprisen, pro-          ningsvis 80 miljoner mark.
16654:        duktionskostnaderna     och    skatterna         I spörsmålet riktas även kritik mot det för-
16655:        emellan, och om så är fallet,                 farandet att en del av prisförhöjningen i fråga
16656:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       om råmaterial grundade sig på uppskattningar.
16657:        taga för att beräknings- och prissätt-        Då bör man dock erinra sig, att när prisbe-
16658:        ningsgrunderna i fråga om prisen på           slutet fattades, var det redan känt, att prisen
16659:        flytande bränslen skall kunna klarläggas      på råoljan från såväl Sovjetunionen som Nord-
16660:        för konsumenterna?                            sjöområdet hade stigit den 1. 1. 1980, ävensom
16661:                                                      stegringarna ännu icke slutgiltigt avtalats då
16662:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beslutet fattades. Kalkylerna gjordes dock så
16663: samt anföra följande:                                försiktiga, att de slutliga avtalsprisen från den
16664:    Den prisförhöjning som verkställdes i fråga       1. 1. 1980 översteg dem som de nya konsu-
16665: om oljeprodukter den 13 februari 1980 innebar        mentprisen från den 13. 2. 1980 byggde på.
16666: för konsumenterna, såsom även i spörsmålet              Frågan om huruvida regeringen i tillräcklig
16667: konstateras, en tilläggskostnad om 2 690 mil-        grad informerat konsumenterna om priskalky-
16668: joner mark räknat enligt 1979 års inrikesför-        lerings- och prissättningsgrunderna i fråga om
16669: brukningsmängder. Raffineringsbolaget, Neste         flytande bränslen är svår att bedöma. Den in-
16670: Oy, fick tili följd av de stegrade råmaterialkost-   formation som man på ett rätt synligt sätt
16671: naderna och kostnadsstegringen i fråga om de         lämnat angående dessa omständigheter i offent-
16672: bränslen som är direkt erforderliga för pro-         ligheten har normalt varit sanningsenlig.
16673: duktionsändamål uppskattningsvis 2 050-
16674:      Helsingfors den 26 mars 1980.
16675: 
16676:                                                                              Minister Esko Rekola
16677:                                               19-ao vp.
16678: Kirjallinen kysymys n:o 103.
16679: 
16680: 
16681: 
16682: 
16683:                                   Pesola ym.: Kuljettajatutkintojen ja ajoneuvojen katsastustoimen
16684:                                      ruuhkautumisesta.
16685: 
16686: 
16687:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u b e m i e h e 1i e.
16688: 
16689:    Viime vuoden aikana oli ruuhka ajoneuvojen           Eräänä· syynä niin kuljettajatutkintojen kuin
16690: kuljettajatutkintoihin erittäin paha. Autokou-       ajoneuvojen katsastustoiminnankin ruuhkautu-
16691: lutoimen harjoittajilta saatujen tietojen mukaan     miseen voitaneen pitää katsastustoimen palve-
16692: odotusajat tutkintoihin olivat syksyllä Helsin"      luksessa olevien henkilöiden riittämätöntä luku-
16693: gissä jopa kaksi kuukautta ja muuallakin useita      määrää. Mielestämme hallituksen olisi ryhdyt-
16694: viikkoja. Tiettävästi ruuhkat jatkuvat edelleen      tävä pikaisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan
16695: siten, että esimerkiksi Helsingissä tutkinnon        poistamiseksi.
16696: suorittaja odottaa tietopuolista kuulustelua 4          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
16697: viikkoa ja sen jälkeen ajokoetta yhtä kauan.         37 §:n 1 momenttiin viitatea esitättune valtio-
16698: Myös Tampereella on ilmoitettu olevan 4              neuvoston asianomaisen. jäsenen vastattavaksi
16699: viikkoa jonoa tutkintoihin.                          seuraavan kysymyksen:
16700:    Ajokortin suorittajan kannalta jonotusaika
16701: käy erityisen kiusalliseksi silloin kun hänen suo-            Onko Hallitus tietoinen ajoneuvojen
16702: rituksensa tutkinnossa hylätään. Tällöin hän                katsastustoimen ja kuljettajatutkintojen
16703: joutuu usein jonottamaan uutta tutkintoa ja                 ruuhkaututnisesta, •ja jos on, ··
16704: ajotaidon unohtamisen välttämiseksi hankki-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16705: maan lisäharjoitusta normaalia enemmän. Tämä                ryhtyä asiantila:!'l· l<.Otiaa:miseksi?
16706: saattaa aiheuttaa hänelle huomattavia lisäkus-
16707: tannuksia.
16708:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1980.
16709: 
16710:          Helena Pesola              Tapio Holviti.e            ·Toivo· Mäkynen •
16711:          Aila Jokinen                Tuulikki Petäjäniemi       Helge Saarikoski
16712:          Tauno Valo                 Anna-Kaarina Louvo          Olavi Nikkilä
16713:          Matti Hakala               Eva-Maija Pukkio            Saara Mikkola
16714:          Juhani Laitinen            Ritva Laurila               Timo Ihamäki ·· ·
16715:                        Mauri Miettinen             Ben Zyskowicz
16716: 
16717: 
16718: 
16719: 
16720: 0880003135
16721: 2                                             1980 vp.
16722: 
16723: 
16724: 
16725: 
16726:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16727: 
16728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teissa. Aikaisemmin tilanne on voitu hoitaa
16729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toisaalta pitämällä pysyvästikin henkilöstöä yli
16730: olette kirjeellänne 21 päivältä helmikuuta 1980      keskimääräisen tarpeen sekä lisäksi palkkaa-
16731: n:o 238 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        malla ruuhka-aikoina ns. varakatsastusmiehiä.
16732: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Peso-       Liian suuren pysyvän henkilömäärän ylläpitä-
16733: lan ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjalli-      minen vain ajoittaisten ruuhkahuippujen takia
16734: sen kysymyksen n:o 103:                              ei ole enää viime vuosina ollut mahdollista eikä
16735:                                                      se yleensäkään ole tarkoituksenmukaista. Aikai-
16736:          Onko Hallitus tietoinen ajoneuvojen         semmin varakatsastusmiehiä oli palkattavissa
16737:        katsastustoimen ja kuljettajatutkintojen      helposti. Tällä hetkellä tilanne on eri syistä
16738:        ruuhkautumisesta, ja jos on,                  johtuen toinen. Kohtuullisen ammattitaidon
16739:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        omaavia varakatsastusmiehiä on saatavissa vain
16740:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?              rajoitetusti. Pysyvä henkilöstö onkin ajoittain
16741:                                                      joutunut suorittamaan ylitöitä, mutta silläkin
16742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keinoin on vain osa ruuhkista voitu hoitaa.
16743: vasti seuraavaa:                                     Katsastushenkilöstöä luonnollisesti siirretään
16744:                                                      toimipaikan ja läänirikin sisällä tehtäviin, joissa
16745:    Autokatsastusten ja kuljettajatutkintojen osal-   paine on kovimmillaan.
16746: ta hankaluutena valtion kannalta on ollut töi-          Kun henkilöresursseja ei ole mahdollista lisä-
16747: den epätasainen jakautuminen vuoden eri ai-          tä enempää kuin töiden keskimääräinen lisäys
16748: koina. Katsastusten osalta tilannetta on yritet-     edellyttää, on ruuhkatilanteiden välttämiseksi
16749: ty helpottaa uusintakatsastusaikojen kytkemi-        edelleen selvitelty mahdollisuuksia ylivoimai-
16750: sellä ajoneuvojen rekisteritunnuksen viimeiseen      sesti suurimman työmäärän aiheuttavien uusin-
16751: numeroon. Silti katsastukset edelleen ruuhkau-       takatsastusten edelleen tasaamiseen vuoden eri
16752: tuvat keväälle ja alkukesälle johtuen yleisön        kuukausille mm. siten, että henkilökuntaa riit-
16753: tottumuksista; Ajokorttitutkintojen osalta tilan-    täisi myös kuljettajatutkintojen ajoittain koh-
16754: ne on vielä vaikeampi. Suoritusaikoja ei ole         tuuttoman pitkiksi venyneiden janotusaikojen
16755: voitu lainkaan ajoittaa tasaisesti vuoden puit-      lyhentämiseen.
16756:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
16757: 
16758:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
16759:                                              N:o 103                                               3
16760: 
16761: 
16762: 
16763: 
16764:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16765: 
16766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       var det möjligt att behärska situationen dels
16767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      genom att också permanent hålla personai
16768: nr 238 av den 21 fehruari 1980 tili veder-         utöver det genomsnittliga behovet, dels genom
16769: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     att därtili avlöna s.k. reservbesiktningsmän
16770: av följande av riksdagsman Pesola m. fl. under-    under tider med arbetsanhopning. Att upprätt-
16771: tecknade spörsmål nr 103:                          hålla en alltför talrik permanent personai en-
16772:                                                    dast för periodiska arbetstoppar har de senaste
16773:          Är Regeringen medveten om arbets-         åren inte längre varit möjligt och det är gene-
16774:        anhopningen inom besiktningsverksam-        rellt sett inte heller ändamålsenligt. Tidigare
16775:        heten och i fråga om förarexamina, och      var det Iätt att avlöna reservbesiktningsmän.
16776:        om så är,                                   Av olika anledningar är läget nu ett annat.
16777:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Reservbesiktningsmän med rimlig yrkesskick-
16778:        ta för att råda bot på detta sakför-        lighet står tili buds endast i begränsad omfatt-
16779:        hållande?                                   ning. Den permanenta personalen har därför
16780:                                                    tidvis blivit tvungen att utföra övertidsarbete,
16781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       men också med denna utväg har endast en del
16782: samt anföra följande:                              av arbetsanhopningen kunnat skötas. Besikt-
16783:                                                    ningspersonalen flyttas självfallet inom arbets-
16784:    När det gäller bilbesiktning och förarexamina   platsen och likaså inom länet tili de uppgifter
16785: har staten haft svårigheter genom den ojämna       där trycket är starkast.
16786: fördelningen av arbetena under årets olika            Då det inte är möjligt att öka personresur-
16787: tider. I fråga om besiktningen har man för-        serna mer än arbetets genomsnitcliga tiilväxt för-
16788: sökt lätta läget genom att anknyta efterbesikt-    utsätter, har man för undvikande av toppbelast-
16789: ningstiderna tili sista siffran i fordonets re-    ningar fortfarande utrett möjligheterna att jäm-
16790: gisternummer. Trots det hopas besiktningarna       nare fördela efterbesiktningarna, som i över-
16791: fortfarande på våren och försommaren, be-          väldigande grad orsakar den största mängden
16792: roende på allmänhetens vanor. För körkorts-        arhete, på årets olika månader, bl. a. så att per-
16793: examinas del är läget ännu svårare. Tiderna för    sonalen också skulle räcka tili att förkorta
16794: avläggandet har man inte alls kunnat tids-         väntetiderna för förarexamina, som tidvis har
16795: förlägga jämnt under loppet av året. Tidigare      blivit orimligt långa.
16796:      Helsingfors den 27 mars 1980.
16797: 
16798:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
16799:                                              1980 vp.
16800: 
16801: Kirjallinen kysymys n:o 104.
16802: 
16803: 
16804: 
16805: 
16806:                                  Pesola ym.: Liikenneopettajien määrän lisäämisestä ja ajo-ope-
16807:                                     tuksen tehostamisesta.
16808: 
16809: 
16810:                         Ed u sk u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
16811: 
16812:     Liikenneopettajaluvan haltijoita on vuodelta    manaikaisesti lisäämässä. Liikenneministeriön
16813: 1977 peräisin oTevien tietojen mukaan n.            asiaa käsitelleen työryhmän ehdotusten mukai-
16814: 2 550, joista 55 vuotta täyttäneitä n. 260.         sesti koulutusaikaa jatkettaisiin yli kaksinker-
16815: Alle 55-vuotiaita on siis n. 2 300.                 taiseksi ja uusille ajokortirihaltijoille säädetään
16816:    LiJkenneopettajaopistoon påäsemiseksi vaadi-     jatkokoulutuspakko. Liikenneministeri on eh-
16817: taan vähintä•äri 21 ·. vuoden ikä, kolmen vuo-      dottanut sen lisäksi ensiapukoulutuksen liittä-
16818: den ajokokemus jne. Koulutus kestää n. 1            mistä autokoulujen opetusohjelmaan.
16819: vuoden ajan. Neljänä viimeisenä vuotena val-           Yksityishenkilöiden opetusiuviHa .tapahtuvan
16820: mistuneiden liikenneopettajien keski-ikä on ol-     ajo-opetuksen lisääntymisen on myös todettu
16821: lut 27 vuotta. Voidaan lähteä siitä, että lii-      vaikuttavan liikennevahinkoja ja -kuolemia li-
16822: kenneopettajat . ovat yleensä 25 . vuotta täyttä-   säävästi. Sen vuoksi olisi mielestämme har-
16823: neitä, ja toisaalta siitä, että ·55-vuotias on jo   kittava seLlaisen järjestelmän käyttöönottoa,
16824: tl)Jrhan iäkäs liikenneopettajan rasittavaan työ-   jossa teoriaopetuksen antaminen tulisi yksin-
16825: hön.                                                omaisesti autokoulujen tehtäväksi.         ·
16826:     Näin laskettuna liikenneopettajaluvan halti-       Näitä parannuksia ei voida toteuttaa lisää-
16827: joiden luonnollinen poistuma aktiivisesta ope-      mättä tuntuvasti koulutettavien liikenneopetta-
16828: tustyöstä on 76 opettajaa vuodessa. Tämän           jien määrää.
16829: lisäksi monet siirtyvät ennen 55 vuoden ikää           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
16830: muihin tehtäviin. Tavkkaa arviota ei ole ole-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16831: massa. Vastaavasti uusia Jiikenneopettajia on       tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
16832: viime vuosina valmistunut 5Q.-;-.60 vuodessa, ja    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
16833: todennäköisesti valmistuvien määrät tälle ja        myksen:
16834: ensi vuodelle ovat vain 16 ja 32 uutta opet-
16835: tajaa. Tämä merkitsee hikenneopettajien koko-                  Mihin toimenp1te1s11n Ha!Iitus aikoo
16836: naismäärän kiihtyvää· supistumista.                         ryhtyä, jotta liikenneopettajien määrää
16837:  · Liikenneopettajia valmistavassa laitoksessa              voitaisiin lisätä kasvavaa tarvetta vas-
16838: on suunniteltu kaksinkertaistaa lii:kertneopetta~           taavaksi ja jotta ajo-opetuksen tehosta-
16839:  jaksi · koulutettavien määrä, mutta sekään ei              missuunnitelmien toteuttaminen ·sitä
16840:  riitä, siUä autokouluien työmäärää ollaan sa-              kautta olisi mahdollista?
16841:       Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1980.
16842: 
16843:          Helena Pesola             Tapio Holvitie              Helge Saarikoski
16844:          Aila Jokinen              Tuulikki Petäjäniemi        Olavi Ni'kkilä
16845:          Tauno Valo                Anna-Kaarina Louvo          Saara MH~kola
16846:          Matti Hakala              Eva-Maija Pukkio            Timo Ihamäki
16847:          Juhani Laitinen           Ritva Laurila               Mauri Miettinen
16848:                        Toivo Mäkynen              Ben Zyskowicz
16849: 
16850: 
16851: 
16852: 
16853: 088000271D
16854: 2                                              1980 vp.
16855: 
16856: 
16857: 
16858: 
16859:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16860: 
16861:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        mikäli valmistuvat liikenneopettajat sijoittuisi-
16862: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vat autokoulualalle.
16863: olette kirjeellänne 22 päivältä helmikuuta 1980          Kysymyksen perusteluissa esitetään eräitä lu-
16864: n:o 239 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         kuja liikenneopettajaluvan haltijoista. Puuttu-
16865: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena       matta yli 55"vuotiaiden mahdollisuuksiin toimia
16866: Pesolan ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-         edelleen liikenneopettajina ja oletukseen, että
16867: symyksen n:o 104:                                     poistuma iän johdosta on vuosittain tasainen,
16868:                                                       niin vertaamalla kysymyksen perustelussa esi-
16869:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tettyä liikenneopettajaluvan haltijoiden määrää
16870:         ryhtyä, jotta liikenneopettajien määrää       ammatissa toimivien liikenneopettajien määrään
16871:         voitaisiin lisätä kasvavaa tarvetta vas-      saadaan selville koulutettu reservi, jonka avulla
16872:         taavaksi ja jotta ajo-opetuksen tehosta-      esiintyvää liikenneopettajavajausta voidaan ryh-
16873:         missuunnitelmien toteuttaminen sitä           tyä poistamaan ennen koulutuksen määrällistä
16874:         kautta olisi mahdollista?                     lisäämistä. Laskelma on seuraava:
16875:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Liikenneopettajaluvan haltijoita                       2 550
16876: tavasti seuraavaa:                                    Ammatissa toimivia päätoimiset                 1 073
16877:                                                                          sivutoimiset                  610
16878:    Liikenneopettajien koulutustarve on ollut
16879: viime vuosina esillä useaan otteeseen. Liikenne-                                                     1 683   1 683
16880: ministeriön asettama laajapohjainen tieliikenne-      Koulutettuja, mutta ei amma-
16881: alan ammattien koulutustoimikunta (1975: 22)             tissa . . . . . . . . . . . . . . . . . .            867
16882: selvitytti liikenneopettajien vajausta, jonka väi-
16883: tettiin tuolloin olevan n. 600 opettajaa. Toimi-         Mikäli ei oteta lukuun yli 55-vuotiaita ( 260)
16884: kunta totesi, että vuotuinen vaihtuvuus oli           niin ammattiin koulutettuja liikenneopettajalu-
16885: runsaat 10 %, jossa olivat mukana myös ne             van haltijoita on vieläkin n. 600 muissa tehtä-
16886: opettajat,. jotka siirtyivät katsastusalueelta toi-   vissä.
16887: selle. Toimikunta totesi lisäkoulutustarpeesta           Kaikki liikenneopettajaluvan haltijat eivät ole
16888: saamiinsa selvityksiin nojaten, että silloinen        käytettävissä opetustoimintaan, sillä osa heistä
16889: vuosittainen koulutettava liikenneopettajien          on hakeutunut pysyvästi muille aloille. Selvitet-
16890: määrä riitti korvaamaan vuosittaisen tarpeen,         täessä syitä liikenneopettajakoulutuksen saanei-
16891: mikäli mm. työolosuhteita parannetaan.                den henkilöiden hakeutumiseen muihin lähinnä
16892:    Toimikunnan mietinnön pohjalta selvitytti          liikennealan ammatteihin on todettu, että var-
16893: liikenneministeriö vuonna 197 6 liikenneopetta-       sinkin uudemman liikenneopettajakoulutuksen
16894: jien lisätarvetta. Tällöin todettiin, että autokou-   katsotaan antavan pätevyyden moniin muihin
16895: lujen ilmoitusten perusteella koko maassa olisi       liikennealan ammatteihin, koska muu syste-
16896: ollut 148 päätoimisen ja samoin 148 sivutoimi-        maattinen liikennealan ammattikoulutus on jär-
16897: sen liikenneopettajan lisätarve. Luvuissa ovat        jestämättä.
16898: mukana sekä alalta poistumisesta että autokou-           Edelleen kysymyksen perusteluihin viitaten
16899: lun oppilasmäärien kausittaisesta vaihtelusta         on todettava, että liikenneministeriön asetta-
16900: johtuvat lisäystarpeet.                               mana toiminut kuljettajaopetustyöryhmä ei ole
16901:    Liikenneministeriö piti tuolloin saatuja luku-     ehdottanut koulutusajan jatkamista kaksinker-
16902: ja ylälikiarvoina ja katsoi, että silloinen val-      taiseksi, vaan lähtenyt siitä, ettei koulutusaikaa
16903: mistuvien liikenneopettajien määrä riitti peit-       ja kustannuksia merkittävästi lisätä. Samoin
16904: tämään poistuvuudesta aiheutuvan vajauksen,           ensiapukoulutuksen liittäminen autokoulujen
16905:                                                N:o 104                                               3
16906: 
16907: opetusohjelmaan on vain ehdotus, jota tutki-          säämistä tarpeellisena. Kuljettajaopetustyöryh-
16908: taan tarkemmin.                                       män ehdotusten jatkokäsittelyn aikana otetaan
16909:    Liikenneministeriön tiedossa ei ole myöskään       huomioon myös ehdotettujen toimenpiteiden
16910: tutkimuksia tai selvityksiä, jotka osoittaisivat      vaikutukset liikenneopettajien määrään ja lisä-
16911: opetusluvilla tapahtuneen opetuksen lisäänty-         koulutustarpeeseen, jottei uudistusten toteutta-
16912: neen merkittävästi ja että opetuslupaopetus           minen näiltä osin esty. Ensin olisi selvitettävä
16913: olisi lisännyt liikennevahinkoja ja -kuolemia.        mahdollisuudet käyttää hyväksi "reservissä"
16914: Uuden ajokortin haltijat, joista n. 80 % on           olevia 600 alle 55-vuotiasta liikenneopettajalu-
16915: nuoria, muodostavat liikenteessä erään riski-         van haltijaa.
16916: ryhmän, mutta ei voida osoittaa nimenomaan               Lisäksi todettakoon, että autokoulujen määrä
16917: opetusluvilla opetuksen saaneita muita riskialt-      on pysynyt viime vuosina ennallaan, kuten
16918: tiimmiksi.                                            myös autokouluihin tulevien oppilaiden määrä.
16919:    Väite, että nykyinen liikenneopettajien määrä      Autokoulutoiminnan laajuus ei näin lisäänny,
16920: johtaa koulujen väliseen kilpailuun ja kustan-        joten liikenneopettajien koulutuksen määrälli-
16921: nutksia :kasvattaviin pa&kaliukumiin, olisi vaati-    nen lisääminen ei ole tältäkään osin perusteltua.
16922: nut lisäperusteluja. Liikenneministeriö ei ota        Liikenneministeriö seuraa alan kehitystä ja mi-
16923: kantaa esitettyihin väittämiin, mutta katsoo,         käli alalla tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka
16924: ettei niitä ilman perusteluja voi käyttää liiken-     vaativat liikenneopettajien määrän lisäämistä,
16925: neopettajien lisätarpeen arvioinnin tukena.           niin liikenneministeriö on valmis yhdessä kou-
16926:    Ede1lä esitettyihin näkökohtiin viitaten liiken-   lutusta hoitavan ammattikasvatushallituksen
16927: neministeriössä ei nähdä tässä vaiheessa liiken-      kanssa huolehtimaan lisätarpeen tyydyttämi-
16928: neopettajien koulutuksen suurta määrällistä Ii-       sestä.
16929:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1980.
16930: 
16931:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
16932: 4                                             1980 vp.
16933: 
16934: 
16935: 
16936: 
16937:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16938: 
16939:     I det syfte. 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att täcka den brist som uppkom på grund av
16940: anger har Ni, Herr Talrrian, med Eder skrivelse      avgången, om de trafiklärare som blev fätdiga
16941: nr 239 av den 22 februari .J980 till vederbö-        placerades inom bilskolbranschen.
16942: rande medlem av statsrådet översänt . avskrift          I spörsmålets motivering ±ramförs. vissa siff-
16943: av följande av riksdagsledamot Helena Pesola         ror över innehavare av trafiklärartillstånd. Utan
16944: 111. fl. undertecknade spörsmål nr 104:              att överväga möjligheterna för personer som
16945:                                                      redan fyllt 55 år att försättningsvis verka som
16946:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       trafiklärare samt antagandet om att den årliga
16947:        ta för att antalet trafiklärare skall kun-    avgången på grund av ålder är jämn, får man
16948:        na utökas att motsvara det växande be-        genom att jämföra det antal innehavare av
16949:        hovet och för att det därigenom skulle        trafiklärartillstånd som framlagts i motivering-
16950:        vara möjligt att förverkliga planerna på      en tili spörsmålet med antalet yrkesutövande
16951:        en effektivare körundervisning?               trafiklärare fram en utbildad reserv, med hjälp
16952:                                                      av viiken man ·kan börja avskaffa den brist på
16953:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        trafiklärare som förekommer, innan man utökar
16954: samt anföra följande:                                antalet personer som skall utbildas. Uträkning-
16955:    Behovet av trafiklärarutbildning har under        en är följande:
16956: de senaste åren diskuterats ett flertal gånger.      Innehavare av trafiklärartill-
16957: Den av trafikministeriet på bred bas tillsatta          stånd ................ .                  2 550
16958: utbildningskommissionen för vägtrafikens yrken       Yrkesutövande: i huvudsyssla         1 073
16959: ( 1975: 22) utredde bristen på trafiklärare, som                    i bisyssla ..           610
16960: då påstods vara ca 600 lärare. Kommissionen
16961: konstaterade att den årliga omsättningen var                                              1 683   1 683
16962: drygt 10 %, inberäknat de lärare som över-           Utbildade, men inte       yrkesut-
16963: gick från ett besiktningsområde tili ett annat.         övande                                     867
16964: Kommissionen konstaterade med stöd av de
16965: utredningar den erhållit om behovet av tilläggs-         Om man inte beaktar dem som redan fyllt
16966: utbildning att det antal trafiklärare som så år-     55 år (260), finns det fortfarande ca 600
16967: ligen utbildades var tillräckligt för att ersätta    yrkesutbildade innehavare av trafiklärartillstånd
16968: det årliga behovet, om bl. a. arbetsförhallandena    i andra uppgifter.
16969: förbättras.                                              Alla innehavare av trafiklärartillstånd är inte
16970:    U tgående från kommissionens betänkande           tiligängliga för läraruppgifter, eftersom en del
16971: Iät trafikministeriet år 1976 utreda tilläggsbe-     av dem permanent har sökt sig tili andra
16972: hovet av trafiklärare. Härvid konstaterades, att     branscher. Vid en utredning angående orsaker-
16973: enligt bilskolornas meddelande skulle tilläggs-      na tili att personer som utbildats tili trafik-
16974: behovet i hela landet ha varit 148 trafiklärare      lärare söker sig tili andra yrken, närmast inom
16975: i huvudsyssla och likaså 148 trafiklärare i bi-      trafikcn, har det konstaterats att särskilt den
16976: syssla. Antalet omfattar såväl det tilläggsbe-       nyare trafiklärarutbildningen anses ge kompe-
16977: hov som föranleds av avgång inom branschen           tens för många andra yrken inom trafik-
16978: som av de säsongartade variationerna i elevan-       branschen, eftersom det inte finns annan syste-
16979: talet.                                               matisk yrkesutbildning ordnad inom trafik-
16980:    Trafikministeriet fann dessa antal vara unge-     branschen.
16981: färliga maximiantal och ansåg att det antal tra-         Ytterligare bör det med hänvisning till spörs-
16982: fiklärare som då blev färdiga var tillräckligt för   målets motivering konstateras, att den av tra-
16983:                                               N:o 104                                               5
16984: 
16985: fikministeriet tillsatta förarutbildningsarbets-        Med hänvisning tili ovanstående synpunkter
16986: gruppen inte har föreslagit att utbildningstiden     finner man vid trafikministeriet det inte för
16987: skulle fördubblas, utan utgått från att utbild-      närvarande erforderligt med en stor kvantita-
16988: ningstiden och kostnaderna inte skall ökas           tiv ökning av tmHklärarutJbildningen. Medan de
16989: märkbart. Likaså är det endast ett förslag att       förslag som framlagts av förarundervisningsar-
16990: förstahjälpsutbildningen skulle fogas tili utbild-   betsgruppen behandlas vidare beaktas också de
16991: ningsprogrammet, vilket förslag skall undersö-       föreslagna åtgärdernas verkningar på antalet
16992: kas närmare.                                         trafiklärare och på behovet av tiliäggsutbild-
16993:     Trafikministeriet känner inte heller tili så-    ning, för att förverkligandet av reformerna
16994: dana undersökningar ellet utredningar, som           inte härvidlag skall förhindras. Tili att börja
16995: skulle utvisa att undervisningen med undervis-       med borde man utreda möjligheterna att ut-
16996: ningstilistånd skulle ha ökat avsevärt och att       nyttja de 600 personer som är yngre än 55 år
16997: denna undervisning skulle ha ökat antalet            och innehar trafiklärartillstånd och som finns
16998: trafikskador och dödsfall i trafiken. De nya         "i reserv".
16999: körkortsinnehavarna, av vilka ca 80 % är                Ytterligare kan konstateras, att antalet bil-
17000: ungdomar, utgör en egen riskgrupp i trafiken,        skolor under senaste åren har varit oförändrat,
17001: men det kan inte påvisas att just de personer        liksom också antalet elever vid dem. Bilskol-
17002: som erhållit undervisning genom undervisnings-       verksamheten utvidgas således inte, varför det
17003: tilistånd skulle vara utsatta för större risker än   inte heller av denna anledning är motiverat att
17004: andra.                                               kvantitativt utöka trafiklärarutbildningen. Tra-
17005:     Påståendet att det nuvarande antalet trafik-     fikministeriet följer med utvecklingen på om-
17006: lärare skulle leda tili konkurrens mellan sko-       rådet och om sådana förändringar, som kräver
17007: lorna och tili löneglidningar som ökar kostna-       att antalet trafiklärare utökas, sker på området,
17008: derna skulle ha krävt ytterligare motivering.        är trafikministeriet redo att tillsammans med
17009: Trafikministeriet tar inte ställning tili de på-     yrkesutbildningsstyrelsen, som sköter denna ut-
17010:  ståenden som framlagts, men anser att de inte       bildning, se tili att tilläggsbehovet blir till-
17011:  utan ytterligare motivering kan användas som        fredsställt.
17012:  stöd för en bedömning av tiliäggsbehovet av
17013:  trafiklärare.
17014:       Helsingfors den 19 mars 19 79.
17015: 
17016:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
17017:                                                  1980 vp.
17018: 
17019:   Kirjallinen kysymys n:o 105.
17020: 
17021: 
17022: 
17023: 
17024:                                      Hetemäki-Olander: Työaikakomitean kokoonpanosta.
17025: 
17026: 
17027:                            Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
17028: 
17029:       Valtioneuvosto asetti kuluvan kuun 21 päi-        kannaltaan keskeisiä kysymyksiä työaikajärjes~
17030:   vänä komitean selvittämään työaikakysymyk-            telmän kehittiirntsessä. Näin olisi todennäköi-
17031: ~ siä. Komitean tulee vuoden 1982 loppuun               syyttä komitean työn onnistumisesta lisätty.
17032:   mennessä tehdä esitykset mahdollisista muu-           Valtioneuvosto on kuitenlcitn katsonut ruheel-
17033:   toksista työailtaan, työn uudelleen jakamiseen        liseksi jättää komitean ulkopuolelle mm. Aka-
17034:   liittyvistä toimenpiteistä ja nykyistä jousta-        van ja STTK:n. Kun valtioneuvosto asettaa
17035:   vampien työaikajärjestelmien mahdollisesta            lromitean tutldmaan työa:ikakysymyksiä, voi-
17036:   käyttöönotosta.                                       daan toki edellyttää, että kom~tea asetetaan
17037:       Komitean saama tehtävä on vai!kea ja sen          niin, että sen ·työskentelyllä on onnistumisen
17038:   työn pohjalta toteutettavat uudistukset ovat          mahdollisuudet. Tämän vuoksi tulisi va:ltli~
17039:   yhteiskuntapoliittisesti hyvdn laajakantoisia.        neuvoston täydentää komiteaa siten, että
17040:   Kysymyshän. on ratkaisujen löytämisestä nii-          A:kava ja STTK t!oilisivat siinä edustetuiksi.
17041:   hin kii'stanalaisiin kysymyksiin, joista on kes-         Edellä esitetyn perusteelia ja viitaten valtio-
17042:   kusteltu pi;tkään ratkaisuihin päätymättä.            päiväjärjes:tyrosen 37 §:n 1 momenttiin esitän
17043:       Työaikakysymystä on viime vuosina tarkas-         kunnioittaen va1tiöneuvoston asianomaisen jä-
17044:   teltu lähinnä laajan työttömyyden taustaa vas-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17045:   ten. Tämä näkökulma on kuitenkin liian sup-
17046:   pea, minkä vuoksi komitean on määrätietoi-                      Miksi Hallitus ns. työaikakomiteaa
17047:   sesti pydlltävä laajentamaan näkökulmaa. Ta-                 nimetessään jätti huomattavia työ-
17048:   voitteena ·tulee olla selvityksen laatiminen siitä,          markkinajärjestöjä, kuten Akavan ja
17049:   miten voimme sopeuttaa työelämän ja työajan                  STTK:n, lromitean ulJkopuolelle siten
17050:   nopeasti kehittyvän yhteiskunnan asettamiin                  huonontaen komitean mahdollisuuksia
17051:   vaatimuksiin.                                                löytää käyttökelpoisia vaihtoehtoja työ-
17052:       Asetetun komitean ·työn laajaikantoisuuden               aikajärjestelmän kehittämiseksi, ja
17053:   huomioon ottaen olisi ollut tärkeää, että kaikki                aikooko Hallitus 'täydentää lromiteaa
17054:   huomattavat työmarkkinajärjestöt olisivat saa-               niin, että kailclci keskeiset osapuolet
17055:   neet edustaj1Ul komiteaan vaiottamaan heidän                 tulevat siinä edustetuiksi?
17056:         Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
17057: 
17058:                                           Elsi Hetemäki-Olander
17059: 
17060: 
17061: 
17062: 
17063:   0880003222
17064: 2                                             1980 vp.
17065: 
17066: 
17067: 
17068: 
17069:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17070: 
17071:    Valiniopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         kohotti komitean jäsenten lukumäärän yli kol-
17072: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     menkymmenen, mitä voidaan piltää jo komi-
17073: mies, olette 26 päivänä helmikuuta 1980 päi-        tean toimivuuden kannalta kestämättömänä rat-
17074: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       kaisuna. Ko. vaihtoehto ei myöskään saanut
17075: voston asianomaiselle jäsenelle jäljerinöksen       riittävää poliittista kannatusta eikä työmark-
17076: kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olanderin näin         kinapoliittista hyväksyntää, koska työnantaja-
17077: kuuluvasta kirjalliSesta> kysymyksestä n:o 105:     ja työntekijäpuolen näkemykset olivat eriävät
17078:                                                     valtion työmarkkinalaitoksen ja kunnallisen
17079:           . Miksi . Hallitus · ns. työaikalromiteaa sopimusvaltuuskunnan työmarkkinapoliittisesta
17080:          nimetessään jätti huomattavia työ- luonteesta.
17081:          markkinajärjestöjä, kuten Akavan ja           Useita eri valtionhallinnon aloja sivuavan toi-
17082:          STTK:n, . komitean ulkopuolelle siten meksiannon ja komitean laaja"alai<sen selvitys-
17083:          huonontaen kotmtean mahdolli:suuksia ja tutkimustehtävän yhteiskunnallisen luon~
17084:          löytää käyttökelpoista vaihtoehtoja työ- teen vuoksi pidettiin välttämättömänä, ei:tä
17085:          aikajärjestelmän kehittämiseksi, ja        komiteassa ovat mukana valtionhallinnon eri
17086:             aikoako Hallitus täydentää komiteaa tutkimusyksiköt ja tieteelHset tutkimuslaitOik-
17087:          niin, että kaikki keskeiset osapuolet set. Koska työajan lyhentämisen ja sen seu~
17088:          tulevat siinä edustetuiksi?                rausvaiikutusten kohdalla kysymys on työnteki~
17089:                                                     jäiti ja heidän perhe:idensä · kaikinpuolisen hy~
17090:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- vinvoinnin edistämisestä, asetetun työaikako:.
17091:  taen seuraavaa:                                    mitean tehtäväkenttä ei laaja-alaisuutensa ja
17092:     Valtioneu\nostotf 21'. 2. 1980 työajan lyhen- mohiulotte1suutensa woksi ole vain tavatto-
17093:  tämisen tarvetta ja mahdollisuuksia selvittä- man ongelmallinen; vaan korostlineen täTkeä
17094:  maan aseirt:aman komitean toimeksiannossa 1980~luvun yhteiskunnallisen tutkimustyön
17095:  edellytetään, että ,komitea selvittää, onlro sel- kannalta. Viime kädessä kysymys on ·perus~
17096: 'laisia työsuojelu-, 'perhe-, työvoima-, koulutus- tiedon tuottamisesta, jonka avulla voidaan luo~
17097:  ja ku1ttuu1'i1>0Hittisia tarpeita tad ·muita mah- da paremmat edellytykset 1980-luvun yhteis-
17098:  dollisia sosiaalisia näkökohtia, jotka ennakoita- kunnan suunnitelmalliselle ·'kehittämiselle.
17099:  vissa olevan yhteiskunnallisen, taloudellisen ja       Komiteasäännökset mahdollista!Vat nyt kO-
17100:  teknologisen kehityksen valossa mahdollisesti mitean ulkopuolelle jääneiden työmarkkinajär-
17101:  edellyttävä't mu'\}toksia työaikaan, työn uudel- jestöjen kuulemisen näiden toimikenttää lähei-
17102:  leen jakamiseen :lilittyviä toimenp~teitä tai ny- sesti si\IUawssa kysymyksissä ja myös osallis-
17103:  kyistä joustavaropien työaikajärjestelyjen käyt- tuni±sen komitean kokouksiin seuraamaan vas-
17104:  töönottamista.                                     taa\l'ien asioiden käsittelyä,. milloin komitea
17105:     Komitean asettamista valmisteltaessa sosiaali- työaikakysymyksen työn tärkeyden ja onnis-
17106:  ja terveysministeriössä yhtenä lromitean ko- tuneisuuden kannalta pitää tätä tarpeellisena.
17107:  koonpanomallina tutkittHn kaikkien keskeisten ·        HaRitus tulee tarlroin seuraamaan komitean
17108:  työmarkkinajärjestöjen edustukselle rakentuvaa työskentelyä ja kiinnittämään huomiota sii-
17109:  vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa pyrittiin toteutta- hen, että työaikakysymyksen selvittämisen kan-
17110:  maan työmarkkinajärjestöjen edustus ns. pari- nalta kai:kkien yhteiskunnan eri työntekijä- ja
17111:  teettikäytäntöä noudattaen. Tämä, yhdessä riit- kansalaisryhmien edut tulevat otetuksi huo:.
17112:  tävän virkamies- ja tutkijaedustuksen kanssa mioon tutkimus- ja selvitystyötä suoritettaessa.
17113:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
17114: 
17115:                                               Sosiaali- ja terveysminis·teri Sinikka Luia-Penttilä
17116:                                                N:o 105                                              3
17117: 
17118: 
17119: 
17120: 
17121:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
17122: 
17123:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        kommitteledamöter uppgick tili drygt trettio,
17124: anger har Ni, Herr Talman, med Ede1: skri-           vilket med avseende på kommittens verksam-
17125: velse av den 26 februatri 1980 tili veder-           hets:förutsättningar kan anses vara en ohåll-
17126: börande medlem av statsrådet översänt av-            bar lösning. Ifrågavarande alternativ fick inte
17127: skrift av följande av ri!ksdagsman Elsi Hete-        heller tHlräckligt politiskt stöd och godkändes
17128: miiki-Olander unde1.1tecknade spörsmål nr 105:       inte på arbetsmarknadspolitiskt håll, emedan
17129:                                                      arbetsgivar- och arbetstagarparterna hade av-
17130:          Av viiken anledning uteslöt Regeringen      vi>kande synpunkter på statens arbetsmarknads-
17131:        vid tillsättandet av den s.k. arbetstids-     verks och kommunala avtalsdelegationens
17132:        kommitten betydande arbetsmarknads-           marknadspolitiska prägel.
17133:        organi'sationer, såsom Akava och FTFC,           På gtund av att uppdraget berör flera olika
17134:        varigenom kommittens möjligheter att          grenar inom statsförvaltningen samt med an-
17135:        finna ändamålsenliga alternativ för ut-       ledning av den omfattande utrednings- och
17136:        vecklande av arbetstidssystemet försäm-       forskningsuppgiftens sociala karaktär, har det
17137:        rades, oeh                                    ansetts vara nödvändigt, att de olika forsk-
17138:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ningsenheterna och vetenskapliga forsknings-
17139:        ta för att komplettera kommitten så,          anstalrerna är representerade i kommitten.
17140:        att alla centrala parter skall bli före-      Emedan förkortad arbetstid med åtföljande
17141:        trooda i den?                                 verkningar innebär en höjd levnadsstandard för
17142:                                                      arbetstagare och deras familjer, är arbetstids-
17143:    Såsom svar på detJta spörsmål får jag vörd-       kommittens uppgift på grund av dess om-
17144: samt anföra följande:                                fattning och räckvidd såväl i hög grad vansklig
17145:    Den av statsrådet dren 21. 2. 1980 tillsatta      som utprägl~t viktig med avseende på den
17146: kommitten för utredning av behovet av och            sociala forskningen på 1980-talet. I sista hand
17147: möjligheterna tili förkortad arbetstid har fått      är det fråga om att frambringa grundinforma-
17148: i uppdrag att kartlägga, om det finns sådana         tion, varigenom bättre förutsättningar kan ska-
17149: arbetarskydds-, frunilje-, arbetskrafts-, utbild-    pas för p1anmässigt utvecklande av samhället
17150: nings- och kulturpolitiska behov ellet eventuel-     på 1980-talet.
17151: la andra sodala aspekter, som med beaktande             Enllgt kommittestadgandena är det nu möj-
17152: av framtidsutsikterna för den sociala, ekono-        Iigt att höra de arbetsmarknadsorganisationer
17153: mrska och teknologiska utvecklingen förut-           som uteslutits ur kommitten beträffande frå-
17154: sätter en ändring av arbetstiden, åtgärder i         gor i nära anslutning tili deras verksamhets-
17155: anslutning tili en ny fördelning av arbetet          område och att det även är möjligt att delta
17156: ellet ibruktagande av smidigare arbetstids-          i kommittens sammanträden, i syfte att följa
17157: arrangemang än de nuvarande.                         med behandlingen av motsvarande ärenden,
17158:     I samband med tillsättandet av kommitten         om kommitten med avseende på frågans vikt
17159: undersöktes i social- och hälsovårdsministeriet      och framgångsrika behandling anser detta vara
17160: bl.a. möjligheterna cill en sådan kommitt<!sam-      nödvändigt.
17161: mansättning, där alla centrala arbetsmarknads-          Regeringen kommer att noggrant följa med
17162: organisationer skulle vara representerade. Syf-      lrommittens arbete och att fästa särskild upp-
17163: tet med detta alternativ var att genom iakt-         märksamhet vid att samhällets samtliga arbets-
17164:  tagande av s.k. paritetspraxis möjliggöra arbets-   tagar- och medborgargruppers intressen be-
17165: marknadsorganisationernas medverkan. Detta           vakas i samband med det forsknings- och ut-
17166: samt ett tillräckligt antal tjänstemanna- och        redningsarbete som gäller arbetstidsfrågan.
17167: forskarrepresentanter bidrog tili att antalet
17168:       Helsingfors den 26 mars 1980.
17169: 
17170:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
17171:                                                1980 vp.
17172: 
17173: Kirjallinen kysymys n:o 106.
17174: 
17175: 
17176: 
17177: 
17178:                                   Nieminen-Mäkynen ym.: Pakolaisosuuskuntia koskevan selvitys-
17179:                                      komission perustamisesta Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
17180: 
17181:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
17182:    Eri puolilla maailmaa syntyy aika ajoin avoi-      osuustoiminnallisten yritysten muodossa. Nii~
17183: mia ristiriitatilanteita. Niiden seurauksena si-      den tulee auttaa pakolaisia
17184: viiliväestöä ajautuu vaikeissa oloissa tilapäisesti      1. niin pian kuin mahdollista huolehtimaan
17185: järjestetyille leireille, mikä tuottaa näille ihmi-   itse omasta elintarvikehuollostaan,
17186: sille suunnattomia vaikeuksia. Kun kuitenkin             2. hankkimaan niin pitkälle kuin mahdol-
17187: on ennakoitavissa tällaisten tilanteiden synty-       lista heidän kotimaansa ehtoja ja tarpeita vas-
17188: minen, olisi tarkoituksenmukaista varautua nii-       taava perusammattitaito maanviljelyssä, käsi-
17189: hin jo ennakolta perustamalla pakolaisalueita,        työssä tai pienteollisuudessa.
17190: joissa luotaisiin tarvittava perusrakenne ja ke-         Pakolaisalueet on asetettava YK:n suojeluk-
17191: hitettäisiin mahdollisuutta pakolaisväestön elät-     seen. Vastuu niistä tulee olla komissiolla, joka
17192: tämiseksi omalla työllään ja järjestettäisiin         käsittää YK:n sihteeristön, pakolaisten sekä
17193: heille siten mahdollisuus ammatin ylläpitämi-         sellaisten puolueettomien maiden kuten Ruot-
17194: seen tai uuden ammatin oppimiseen tylsistyt-          sin, Sveitsin, Itävallan ja Suomen edustajia.
17195: tävän leirillä asumisen sijasta.                         Yksittäisten projektien toteuttamisen on ta·
17196:     Ruotsin valtiopäiville ovat 25. 1. 1980 teh-      pahduttava pätevien eurooppalaisten asiantun~
17197: neet ed11stajat Birgitta Hambraeus ja Lennart         tijoiden ja pakolaismaasta tulevien tai sellais-
17198: Pettersson aloitteen pakolaisosuuskuntia koske-       ten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat paikalli·
17199: van selvityskomission perustamiseksi Yhdisty-         set olosuhteet.
17200: neisiin Kansakuntiin. Aloite on lähtenyt eu-             Ensimmäisenä toimenpiteenä on perustettava
17201: rooppalaiselta Longo Mai -osuuskunnalta, joka         YK:lle vastuussa oleva selvityskomissio. Siinä
17202: on tarjoutunut luovuttamaan Costa Ricassa ole-        tulee myös olla YK:n sihteeristön sekä puo-
17203: van Sonadorin tilan ( Finca Sonador) tutki-           lueettomien maiden edustajia.
17204: muskohteeksi.                                            Longo Mai on valmis antamaan tälle komis-.
17205:     Longo Mai -osuuskunta esittääkin omasta           siolle tutkimuskohteeksi osuuskunta Finca-
17206: puolestaan YK:lle seuraavaa:                          Sonadorin Costa Ricassa. Eurooppalainen
17207:     "Koska eri puolilla maailmaa on jatkuvasti        osuuskunta on myös päättänyt luovuttaa tä-
17208: avoimia tai mahdollisia ristiriitatilanteita, esit-   män ensimmäisen toimivan projektin sellaiselle
17209: tää eurooppalainen Longo Mai -osuuskunta,             komissiolle, mikäli tämän julkilausuman sisäl-
17210: että kansainväliset järjestöt suunnittelisivat en-    löstä päästään sopimukseen.
17211: naltaehkäisevässä tarkoituksessa pakolaisaluei-          Niinpä esitämmekin valtioneuvoston asian-
17212: ta. Tällaisia pakolaisalueita on perustettava         omaisen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärjes-
17213: yhteistyössä asianomaisten hallitusten kanssa         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla seuraavan
17214: rajaseuduille tai epävakaisten vyöhykkeiden lä-       kysymyksen:
17215: heisyyteen ja etenkin sellaisiin maihin, joilla
17216: on voimakas kansanvalta sekä vapauden perinne                  Aikooko Hallitus tOimia pakolais-
17217: kuten Costa Ricalla Keski-Amerikassa.                        osuuskuntia koskevan selvityskomission
17218:     Paikallisten olosuhteiden mukaan näitä pako-             perustamiseksi Yhdistyneisiin Kansa-
17219: laisalueita voidaan perustaa suurten tilojen tai             kuntiin?
17220:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
17221: 
17222:                 Terhi Nieminen-Mäkynen                           Kaarina Suonio
17223:                 I.-C. Björklund                                  Lauri Palmunen
17224: 088000301C
17225: 2                                                  1980~ vp;
17226: 
17227: 
17228: 
17229: 
17230:  :.. ·~ -
17231: 
17232: 
17233:                              Ed u s k u n n a n H e r r -a · P u h e m i e h e 11 e.
17234: 
17235:      Valtiopäiväjärjestytksen 3.7 §:n 1 momentissa .    UNHCR:llä voidaan katsoa olevan kapasiteet-
17236: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tia myös esitetynlaisen toiminnan hoitamiseen,
17237: olette· 26 ·päivänä· hehnikuuta 1980 päivätyllä mikäli · se vain katsotaan sopivaksi ja siihen
17238: kirjeellä toimittanut valtioneuvoston asianomai- on varoja. Suorni on tukenut UNHCR:n toi-
17239: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Nie- mintaa pa:kolaiskysymysten hoitamiseksi, ja
17240: minen-Mäkysen ym. näin kuuluvasta kirjalli- Suomi on tällä hetkellä UNHCR:n toimeen·
17241: sesta ikysymy~sestä n:o 106:                         panevassa komiteassa. Näin Suomen tuki pa"
17242:                                                      kolaisasiain pääkomissaarille on entisestään
17243:               Aikooko Hallitus toimia pakolais- kasvanut .
17244:            .osuuskuntia. koskevan selvityskomission     UNHCR:n kannalta Longo Main projekti
17245:         · · perustamiseksi Yhdistyneisiin Kansa- lienee ylimitoitettu ja osin UNHCR:n muiden
17246:             kuntiin?                                 toimintamuotojen kanssa ristiriidassa. Lisäksi
17247:                                                      tutkimuskohteeksi tarjottua oSuuskuntaa Costa
17248:  .. Vastauksena kysymy~seen esitän kunnioitta- Ricassa on pidettävä kohtuuttoman kalliina,
17249: vaS>ti \'ieuraavaa:                                  jotta se kelpaisi pak<>lå:isten pysyväisluonteisiin
17250:   ·· Pa:kolaisongelmien vaikeutuessa viime vuo- siioitusratkaisuihin.
17251: sina ja tultua yhdeksi· kansainvälisen politHkan        Yhteistyössä tulee olla t!Woitteena koordi-
17252: kes.kdsistä ongelmista on YK-järjestelmä mer- naatio eikä YK:n vastuun ulottaminen kansa-
17253: kittävästi· tehostanut toimintaansa pakolaison- laisjärjestöjen alueelle. Pakolaisten koUlutus-
17254: gelmien ratkaisemiseksi'. YK:n pakolaisasiain toimintaa ovat hoitaneet lisäksi pitkään muut-
17255: pääkomissaarin viraston ( UNHCR), joka hoi- kin merkittävät kansalaisjärjestöt. Vaikka
17256: taa vain näitä kysymyksiä, lisäksi myös YK:n Longo Mai jat!kaisi projektiaan, esitetyn tUt~
17257: kehitysohjelma (UNDP) avustaa pakolaisia kirouskomission perustaminen näyttää tarpeet·
17258: avustaessaan vapautuslHkkeitä. YK-järjestelmä tomalta, sillä YK-järjestelmässä 01). jo tarpeel~
17259: on' myös erittäin läheisessä yhtdstyössä Kan- liset koordinointikanavat siihen l)NHCR:n ja
17260: sainvälisen Punaisen Ristin ja muiden kansa- UNDP:n kautta. Esitetty turkimusk6mis~ion
17261: laisjärjestöjen kanssa. YK-järjestelmän hoita- kokoonpano ei vastaa Suomen korostamaa
17262: masta pakolaistoiminnasta huomattava osa on YK:n universaalisu1,1speriaatetta. Suomi on ioh-
17263: elintarvrkehuoltoa ja pakola~sten uudelleenkou- donmukaisesti korostanut koko kansainvälisen
17264: lutusta, siis toimintaa, jotka on mainittu pako- yhteisön vastuuta pakobisasioita hoidettaessa,
17265: la1sosuuskuntia koskevan selvityskomission pe- vaikka puolueettomuudesta onkin ollut joskus
17266: rustamista esittäneen Longo Main tavoitteina etua pakolaisaJsioiden hoidossa. Näin ollen
17267: sen esittämässä pakolaistoiminnassa.                 Suomi ei ole pyrkinyt mihinkään erityisasemaan
17268:  ' :·Suomi on YK:ssa suhtautunut varaukselli- yksin eikä muiden puolueettomien maiden
17269: sesti uusien talous- ja sosiaalisektorin elinten kanssa pakolaisJcysymyksissä.
17270: lu.OJ:niseen. Näin varsinkin, jos .ne Johtavat toi-     Edellä mainituista. syistä hallitus ei aio toimia
17271: mintamuotojen päällekkäisyyteeri, mihin Longo pakolaisosuuskuritia .koskevan selvityskomissron
17272: Main esittämä selvityskomissio ja kokeilutoi- perusta.miseksi Yhdistyneisiin Kansakuntiin.
17273: minta johtaisivat pakolaisasiain pääkomissaarin
17274: viraston toiminnan kanssa.
17275:             Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
17276: 
17277:                                                                    Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
17278:                                             N:o 106                                                 3
17279: 
17280: 
17281: 
17282: 
17283:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a l m a n.
17284: 
17285:    1 det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen      en ve11ksamhet av den föreslagna arten, om
17286: :anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se     den bara anses lämplig och medel därtili finns.
17287: av den 26 februari 1980 tili vederbörande          Finland har stött UNHCR:,s verksamhet för
17288: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-     skötseln av flyktingsfrågorna, och Finland är
17289: jande av riksdagsman Nieminen-Mäkynen m. fl.       i detta nu medlem av UNHCR:,s exekutiv-
17290:  undertecknade spörsmål nr 106:                    lrommitte. Så1unda har Finlands stöd tili
17291:                                                    överkommissarien för flyktingärenden vuxit sig
17292:           Ämnar Regeringen verka för inrät-        större än tidigare.
17293:        tande inom Förenta Nationerna av en            Ur UNHCR:s synpunkt torde Longo Mai
17294:        utredningskommission rörande flykting-      projektet vara överdimensionerat och delvis
17295:        rkooperationer?                             stå i strid med UNHCR:s övriga verksamhets-
17296:                                                    former. Därtili måste den som undersök-
17297:    Såsom ,svar på detta spÖ11små1 får jag vörd-    ningsobjekt erbjudna kooperationen i Costa
17298: samt anföra fö1jande:                              Rica anses vara oskäJ..igt dyr för att duga
17299:    Sedan fl)"ktingproblemen de senaste åren        som permanenta placeringslösningar för flyk-
17300: blivit allt ~svårare och ett av den internatio-    tingarna.
17301: nella politikens mest centra1a problem, har           1 samarbetet bör målet vara koordination,
17302: FN-organis,ationen avsevärt effektiverat sin       och inte att utsträcka FN :s ansvar tili med-
17303: verksamhet för en lösning av flyktingproble-       borgarrörelsernas fält. Verksamheten för s:kol-
17304: met.     Förutom FN :s flyktingkommissariat        ning av flyktingarna har därtili redan länge
17305: (UNHCR), som endast handlägger dessa frå-          omhänderhafts av andra betydande medborgar-
17306: gor, bistår även FN:s utvecklingsprogra:m          organisationer. Även om Longo Mai skulle
17307: ( UNDP) flyktingarna genom att stöda befriel-      fortsätta ,sitt projekt, förefal1er det överf1ödigt
17308: serörelser. FN-organisationen har även intimt      att inrätta den föreslagna utredningskommis-
17309: samarbete med 1nternationella Röda Korset          sionen, .ty inom FN-organisationen finns redan
17310: och med andra medborgarorganisationer. Av          erforderliga koordinations:kanaler för detta
17311: FN-organ1sationens flyktingverksamhet utgörs       genom UNHCR och UNDP. Sammansätt-
17312: en anmärkningsvärd del av livsmedelsförsörj-       ningen av den föreslagna undersökningskom-
17313: ning och omsko1ning av flyktingar, a1ltså en       missionen motsvarar inte den av Finland häv-
17314: verksamhet som är nämnd som må1sättning            dade principen om FN: s universalitet. Finland
17315: för Longo Mais förslag att inrätta en utred-       har konsekvent betonat hela den internatio-
17316: ningskommission rörande flyktingkooperationer      nella gemenskapens ansvar i skötseln av flyk-
17317: i dess föreslagna flyktingverksamhet.              tingsfrågor, även om neutralitet någongång har
17318:     Finland har i FN intagit en reserverad håll-   varit tili gang i s:kötse1n av flyktingsfrågor.
17319: ning mot skapande av nya organ inom ekonomi-       Sålunda har Finland inte eftersträvat någon
17320: och socialsektorn. Detta särskilt om de leder      särställning ensamt eller tillsammans med andra
17321: tili överlappning av verksamhetsformerna, var-     neutrala Iänder i flyktingsfrågorna.
17322: tili Longo Mais föreslagna utredningskom-             Av ovannämnda skäl ämnar regeringen inte
17323: mission och experimentvenksamhet skulle leda       vetka för inrättande av en utredningskommis-
17324: med tanke på flyktingkomm1ssariatets arbete.       sion rörande flyktingkooperationer inom Fö-
17325:     UNHCR kan anses ha kapacitet också för         renta Nationerna.
17326:       Helsingfors den 25 mars 1980.
17327: 
17328:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
17329:                                               ·1980 vp.
17330: 
17331: Kirjallinen kysymys n:o 107.
17332: 
17333: 
17334: 
17335: 
17336:                                  Tenhiälä ym.: Lesken aseman parantamisesta.
17337: 
17338: 
17339:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
17340: 
17341:    Vaitioneuvosto asetti 2 päivänä elokuuta          jääneen puolison oikeudesta kuolleen puolison
17342: 1972 komitean valmistelemaan ehdotusta pe-           omaisuuden hallintoon säädetään perintökaa-
17343: rintölainsäädännön uudistamiseksi.                   ressa."
17344:    Toimeksiantoosa mukaan komitean tuli laa-            Kohta, johon tässä viitataan, tarkoittaa ko-
17345: tia hallituksen esityksen muotoon mm. puoli-         mitean mietintöön sisältyvää perintökaaren 4
17346: son perintöoikeudellista asemaa koskevat eh-         luvun 1 §:n 1 momenttia: "Sen estämättä,
17347: dotukset. Suoritettuaan tehtävänsä komitea an-       mitä rintaperillisen oikeudesta perintöön, avus-
17348: toi mietintönsä valtioneuvostolle elokuun 30         tukseen tai hyvitykseen on säädetty, saa eloon-
17349: päivänä 1975.                                        jäänyt puoliso hallita jäämistöä jakamattomana.
17350:     Vaikka nykyinen perintökaari paransi voi-        Testamentti on tehoton siltä osin kuin se
17351: maan tullessaan olennaisesti lesken asemaa niis-     estää eloonjäänyttä puolisaa käyttämästä tä-
17352: sä tilanteissa, joissa vainajalta ei jäänyt rinta-   män luvun mukaista oikeutta."
17353: perillisiä, se ei anna leskelle riittävää suojaa        Huolimatta siitä, että nykyinen asiain tila
17354: rintaperillisten lakiosavaatimuksia tai ensiksi      on koskenut kipeästi monia, jotka eivät voi-
17355: kuolleen puolison tekemää testamenttia vas-          massa olevan lain nojalla ole saaneet riittä-
17356: taan. Rintaperilliset voivat aina perintö- ja        vää oikeussuojaa, uutta lakiesitystä epäkohdan
17357: lakiosavaatimusta käyttämällä saada pesän jae-       poistamiseksi ei ole annettu eduskunnalle.
17358: tuksi. Tästä voi olla seurauksena, että omai-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17359: suutta joudutaan myymään rintaperillisen oi-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
17360: keuden toteuttamiseksi tai jakamaan se murto-        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
17361: osiin. Lesken kannalta on luonnollisesti eri-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
17362:  tyisen tärkeää, että hänelle taattaisiin mah-       kysymyksen:
17363:  dollisuus jatkaa asumistaan yhteisessä kodissa,
17364: joka suurimmassa osassa tapauksia muodostaa                   Mihin toimenpite1s11n Hallitus aikoo
17365:  jäämistäomaisuuden pääosan.                                ryhtyä perintöoikeuskomitean mietin-
17366:     Komitean mietinnön sisältämään ehdotukseen              töön sisältyvän, lesken asemaa paranta-
17367:  laiksi avioliittolain muuttamisesta, sen 86 §:n            van lakiehdotuksen antamisehi edus-
17368:  1 momenttiin, sisältyy seuraava viite: "Eloon-             kunnalle ensi .tilassa?
17369:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
17370: 
17371:                Hannu Tenhiälä                                    Markku Kauppinen
17372:                Olavi Martikainen                                 Paavo Vesterinen
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377:  0880003233
17378: 2                                           1980 vp.
17379: 
17380: 
17381: 
17382: 
17383:                        E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17384: 
17385:    Valti~äiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         puolison asemaa on kuitenkin edelleen syytä
17386: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   kehittää. Nyt mainitut säännökset eivät anna
17387: mies, olette kirjeellänne 26 päivältä helmi-      hänelle turvaa esimerkiksi silloin, kun puoli-
17388: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-      sot ovat asuneet kuolleen puolison omistamas-
17389: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja      sa asunnossa ja perilliset vaativat lakiosaansa.
17390: Tenhiälän ym. tekemän seuraavan sisältöisen           Eloonjääneen puolison asemaa voidaan pa-
17391: kirjallisen kysymyksen n:o 107:                   rantaa eri keinoja käyttäen. Eräs vaihtoehto
17392:                                                   on se, että eloonjääneelle puolisolle annetaan
17393:          Mihin toimenpiteisiin Halli:tus aikoo    tietty vähimmäisosuus pesästä. Näin on me-
17394:        ryhtyä perintöoikeuskomitean mietin-       netelty muun muassa Ruotsissa. Tällaisen jär-
17395:        töön sisältyvän, lesken asemaa paranta-    jestelyn sijasta tai sen lisäksi voidaan kehit-
17396:        van lakiehdotuksen antamiseksi edus-        tää säännöksiä, joiden mukaan eloonjäänyt puo-
17397:        kunnalle ensi tilassa?                     liso saa hallita pesää kuolemaansa saakka. Hal-
17398:                                                   lintaoikeutta voidaan myös rajoittaa määrättyyn
17399:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-     omaisuuteen kuten asuntoon.
17400: vaa:                                                  Eräs vaihtoehtojen punninta on tapahtunut
17401:    Perintöoikeuskotilltean mietinnön (komi-       oikeusministeriön edellä mainitussa työryh-
17402: teanmietintö 1975: 84) ilmestymisen jälkeen       mässä. Tältä osin mainitun työryhmän työ on
17403: oikeusministeriö lähetti ehdotuksen lausunnol-    tapahtunut osittain pohjoismaisena yhteistyönä
17404: le. Lausunnoista laadittu tiivistelmä on jul-     sekä osallistumisena pohjoismaiden avioliittola-
17405: kaistu oikeusministeriön lainsäädäntöosaston      kikomiteoiden kokouksiin, joissa lesken aseman
17406: julkaisuna 9/1976. Keväällä 1978 oikeusmi-        parantaminen perimystilanteissa on ollut esil-
17407: nisteriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli    lä. Erityisesti on yhteistyötä ollut Ruotsin
17408: perintöoikeuskomitean mietinnön ja siitä an-      avioliittolaki:komitean (Familjelagsakkunniga)
17409: nettujen lausuntojen pohjalta valmistaa halli-    kanssa, joka valmistelee parhaillaan lesken ase-
17410: tuksen esityksen muotoon laadittu ehdotus pe-     man parantamiseen tähtäävää perintöoikeudel-
17411: rintölainsäädännön muuttamisesta. Oikeusmi-       lista säännöstöä. Oikeusministeriö katsoo, että
17412: nisteriö pyysi ehdotuksesta lausunnot ja an-      koska valmistelutyö Ruotsissa ei toistaiseksi
17413: toi työryhmän tehtäväksi tarkistetun ehdotuk-     ole edennyt ehdotusasteelle, on Suomessakin
17414: sen laatimisen. Työryhmän tarkistettu ehdo-       voistaiseksi tarkoituksenmukaisinta jatkaa val-
17415: tus valmistui vuoden 1979 lopussa. Eloon-         mistelutyötä ja yhteistyötä Ruotsin kanssa, jot-
17416: jääneen puolison asemaa on johdonmukaisesti       ta muutosehdotukset mahdollisimman suuregsa
17417: pyritty parantamaan. Vuoden 1965 perintö-         määrin vastaisivat asialliselta sisällöltään toi-
17418: kaaren mukaan puoliso sai perintöoikeuden,        siaan ja edistäisivät siten osaltaan pohjois-
17419: jollei perittäväitä jää rintaperillisiä. Vuonna   maiden perheoikeudellisen lainsäädännön har-
17420: 1975 avioliittolakiin tehtiin muutos, jonka mu-   monisointia.
17421: kaan eloonjäänyt puoliso ei osituksessa ole           Tavoitteena pidetään, että esitysehdotus olisi
17422: velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi     valmis tämän vuoden loppuun mennessä.
17423: kuolleen puolison perillisille. Eloonjääneen
17424:      Helsingissä maaliskuun 26 päivänä 1980.
17425: 
17426:                                                             Oikeusministeri Christoffer Taxell
17427:                                                 N:o 107                                               3
17428: 
17429: 
17430: 
17431: 
17432:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
17433: 
17434:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         efterlevande makens ställning. De nu nämnda
17435: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             stadgandena ger nämligen inte den efterlevan-
17436: velse av den 26 februari 1980 tili veder-              de maken trygghet t.ex. i det fall att makarna
17437: börande medlem av statsrådet översänt av-             bott i den avlidna makens bostad och arving-
17438: skrift av följande av riksdagsman Tenhiälä             arna kräver sin laglott.
17439: m.fl. undertecknade spörsmål nr 107:                      Den efterlevande makens ställning kan för-
17440:                                                        bättras på olika sätt. Ett alternativ är att
17441:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            den efterlevande maken ges en viss minimi-
17442:         vidta för att med det snaraste tili            andel av boet. Så har man gått tili väga bl.a.
17443:         riksdagen avlåta det i arvsrättskom-          i Sverige. I stället för ett dylikt arrangemang
17444:         mittens betänkande ingående lagför-           eller för att komplettera detsamma kan man
17445:         slaget angående förbättring av änkas          utveckla stadgandena, enligt vilka efterlevande
17446:         ställning?                                    maken får besitta boet ända tili sin död.
17447:                                                       Besittningsrätten kan också begränsas tili viss
17448:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        egendom, t.ex. tili bostad.
17449: samt anföra följande:                                    Ovan nämnda av justitieministeriet tilisatta
17450:    Sedan      arvsrättskommittens       betänkande    arbetsgrupp har verkställt en avvägning av
17451:  (kommittebetänkande 1975:84) färdigställts           alternativen. Tili denna del har arbetsgruppens
17452: sände justitieministeriet lagförslaget på remiss.     arbete delvis skett som nordiskt samarbete
17453: Ett sammandrag av utlåtandena har publice-             och genom deltagande i de övriga nordiska
17454: rats i justitieministeriets lagstiftningsavdelnings   ländernas äktenskapslagskommitteers samman-
17455: publikatien nr 9/1976. På våren 1978 tili-            träden, vid vilka frågan om förbättrande av
17456: satte justitieministeriet en arbetsgrupp med          änkans ställning i arvssituationer behandlats.
17457: uppgift att på basen av arvsrättskommittens           Spedellt har man samarbetat med den svenska
17458: betänkande och därom avgivna utlåtanden be-           äktenskapslagskommi tten (Familjelagssakkun-
17459: reda ett i propositionsform avfattat förslag          niga), som för närvarande bereder arvsrättsliga
17460: tili ändring av arvslagstiftningen. Justitiemi-       stadganden i syfte att förbättra den efter-
17461: nisteriet inbegärde utlåtanden om förslaget           levande makens ställning. Justitieministeriet
17462: och gav arbetsgruppen tili uppgift att upp-           anser, att emedan beredningsarbetet i Sverige
17463: göra ett justerat förslag. Arbetsgruppens jus-        ännu inte framskridit tili förslagsskedet, är
17464: terade förslag färdigställdes i slutet av år          det också i Finland tillsvidare mest ändamåls-
17465: 1979. Man har konsekvent försökt förbättra            enligt att fortsätta beredningsarbetet och sam-
17466: den efterlevande makens ställning. Enligt             arbetet med Sverige, för att ändringsförslagen
17467: ärvdabalken av år 1965 fick make arvsrätt             i så stor utsträckning som möjligt tili sitt
17468: om arvlåtaren inte efterlämnade bröstarvingar.        sakinnehåll skall matsvara varandra och så-
17469: År 1975 företogs i äktenskapslagen en änd-            lunda främja en harmonisering av de nordiska
17470: ring, enligt viiken efterlevande make vid av-         ländernas familjerättsliga lagstiftning.
17471: vittring inte är skyldig att avstå sin egendom           Målsättningen är att färdigställa ett propo-
17472: åt den först avlidna makens arvingar. Det             sitionsförslag före utgången av detta år.
17473: är dock skäl att ytterligare förbättra den
17474:      Helsingfors den 26 mars 1980.
17475: 
17476:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
17477:                                              1980 vp.
17478: 
17479: Kirjallinen kysymys n:o 108.
17480: 
17481: 
17482: 
17483: 
17484:                                 Valo ym.: Kilometrikorvauksen huomioonottamisesta satunnaista
17485:                                    myyntivoittoa määrättäessä.
17486: 
17487: 
17488:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17489: 
17490:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §: n mukaan     kilometrirahaa, voi vuosien kuluttua työvälinet-
17491: satunnaisena voittona pidetään mm. omaisuu-        tään vaihtaessaan joutua yllättävän verotuksen
17492: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voit-        kohteeksi. Korvauksen tarkoituksena on kattaa
17493: toa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihta-   välittömät menot, jotka työstä aiheutU'vat.
17494: malla tahi muulla siihen verrattavalla saannolla      Veroviranomaisten menettely on aiheuttanut
17495: vastiketta vastaan ja jos se on ollut luovutta-    monien pienten ja keskisuurten yritysten toimin-
17496: jan omana, kiinteä omaisuus 10 ja muu omai-        nalle suurta vahinkoa, kun työnantaja on ly-
17497: suus 5 vuotta lyhyemmän ajan. Voiton suu-          hyellä varoitusajalla joutunut hankkimaan työn-
17498: ruus lasketaan siten, että luovutushinnasta vä-    tekijöittensä käyttöön yhtiölle mm. autoja, joi-
17499: hennetään hankintamenon poistamatta oleva          den suhteen ei vielä ole esiintynyt vastaavia
17500: osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.          verotuksellisia ongelmia.
17501:    Oikeuskäytännössä ja verotuskäytännössä on         Auton myynnistä tai vaihdosta saatavan las-
17502: viime aikoina katsottu, että työnantajalta oman    kennallisen satunnaisen myyntivoiton verotus-
17503: auton käytöstä saatu korvaus voidaan eräissä       ta on pidettävä sekä tulo- ja varallisuusverolain
17504: tapauksissa ottaa huomioon satunnaisen myyn-       hengen vastaisena että myös yleisen oikeustajun
17505: tivoiton määrää laskettaessa. Tämä perustuu siic   vastaisena.
17506: hen, että verovelvollinen saisi hyvitystä myös        Jotta epätarkoituksenmukainen ja oikeusta-
17507: auton arvon alentumisesta. Hyvitystä vastaa-       jua loukkaava verotus saataisiin estetyksi, tuli-
17508: vaa osaa auton hankintahinnasta ei siten saisi     si tulo- ja vara1lisuusverolakia muuttaa niin,
17509: ottaa huomioon auton hankintahintana verotet-      ettei satunnaisen myyntivoiton verotusta toimi-
17510: taessa satunnaisesta myyntivoitosta.               tettaessa otettaisi huomioon kilometrikorvauk-
17511:    Verohallituksen ohjeissa on todettu, että au-   sia, jotka työnantaja suorittaa.
17512: ton käytöstä saadun korvauksen huomioonotta-          Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
17513: minen voi tapahtua, mikäli korvauksen määrä        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
17514: on niin suuri, että sen voidaan selvästi katsoa    tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
17515: kattavan auton hankintakustannuksia.               sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
17516:    Verohallitus on lääninverovirastoille ja ve-    sen:
17517: rotoimistoille 29. 11. 1979 toimitetuissa yhte-
17518: näistämisohjeissaan vuodelta 1979 toimitetta-                Onko Hallitus tietoinen, että verovi-
17519: vaa verotusta varten antanut myyntivoiton las-            ranomaiset tulo- ja varallisuusverolain
17520: kemisesta yksityiskohtaisia ohjeita. Nämä oh-             hengen ja yleisen oikeustajun vastaisesti
17521: jeet ovat omalta osaltaan korostamassa koko               ovat ryhtyneet ottamaan satunnaista
17522: kyseisen verotusmuodon perusteettomuutta.                 myyntivoittoa määrättäessä huomioon
17523: Annetaanhan ohjeissa kaavamaisia laskentamal-             kilometrikorvaukset, jotka työnantaja
17524: leja ja verotusperiaate pyritään itsestään sel-           maksaa omari auton käyttökustannusten
17525: vyytenä katsomaan oikeutetuksi.                           korvaamiseksi, ja jos on,
17526:    Henkilö, joka joutuu työnsä vuoksi hankki-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17527: maan oman auton ja saa työnantajalta matkus-              ryhtyä edellä esitetyn kohtuuttomuuden
17528: tamiskustannusten korvausta kuten esimerkiksi             korjaamiseksi?
17529:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
17530: 
17531:          Tauno Valo                    Mauri Vänskä                  Tapio Holvitie
17532:          Jalmari T orikka              P. Mäki-Hakola                Timo Ihamäki
17533:          Helge Saarikoski              Olavi Nikkilä                 Irma Rihtniemi-Koski
17534:          Pekka Löyttyniemi             Matti Viljanen                Matti Hakala
17535: 088000245K
17536: 2                                            1980 vp.
17537: 
17538: 
17539: 
17540: 
17541:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17542: 
17543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaukset oli, siltä osin kuin niitä oli maksettu
17544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       auton arvon alentumisesta, otettava huomioon
17545: olette 26 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          verovelvollisen auton myynnistä saamaa satun-
17546: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        naista myyntivoittoa laskettaessa ( verovuosi
17547: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       1971 ) . Tulo- ja varallisuusverolaki ilmaisee
17548: edustaja Tauno Valon ym. näin kuuluvasta kir-       sen jo aikaisemmassa lainsäädännössä omaksu-
17549: jallisesta kysymyksestä n:o 108:                    tun oikeusperiaatteen, että ns. palautuvat pois-
17550:                                                     tot ovat veronalaista tuloa niissä tapauksissa,
17551:           Onko Hallitus tietoinen, että verovi-     joissa ne sisältyvät veronalaiseen satunnaiseen
17552:        ranomaiset tulo- ja varallisuusverolain      myyntivoittoon. Auton arvon alentumisesta
17553:        hengen ja yleisen oikeustajun vastaisesti    maksettavat korvaukset ovat rinnastettavissa
17554:        ovat ryhtyneet ottamaan satunnaista          käyttöomaisuuden hankintamenosta myönnettä-
17555:        myyntivoittoa määrättäessä huomioon          viin poistoihin.
17556:        kilometrikorvaukset, jotka työnantaja           Verohallituksen tehtävänä on erityisesti edis-
17557:        maksaa oman auton käyttökustannusten         tää oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimit-
17558:        korvaamiseksi, ja jos on,                    tamista antamalla veroviranomaisille neuvoja ja
17559:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ohjeita sekä huolehtimalla verovelvollisiin koh-
17560:        ryhtyä edellä esitetyn kohtuuttomuuden       distuvasta verotuksen toimeenpanoa koskevas-
17561:        korj aarniseksi?                             ta tiedotustoiminnasta. Tämän mukaisesti ve-
17562:                                                     rohallitus on ohjeissaan selvittänyt oman auton
17563:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       käytöstä työnantajalta saadun korvauksen huo-
17564: vasti seuraavaa:                                    mioon ottamista satunnaisen myyntivoiton mää-
17565:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       rää laskettaessa.
17566: satunnaisena myyntivoittona pidetään omaisuu-          Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yhtey-
17567: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa,      dessä katsottiin, että myyntivoittojen verotuk-
17568: jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihtamalla     sen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erillisellä
17569: tahi muulla niihin verrattavalla saannolla vasti-   lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuitenkaan
17570: ketta vastaan ja jos irtain omaisuus on ollut       vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaatteena tu-
17571: luovuttajan omana 5 vuotta lyhyemmän ajan.          lisi olla se, että satunnaisen luovutuksen tuot-
17572: Satunnaisen myyntivoiton suuruus lasketaan si-      tama voitto olisi aina veronalaista tuloa nykyi-
17573: ten, että omaisuuden luovutushinnasta vähenne-      sistä suhteellisen lyhyistä aikarajoista riippu-
17574: tään omaisuuden hankintamenon poistamatta           matta. Veronalaista tulisi olla enintään todelli-
17575: oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.     nen inflaatiosta puhdistettu voitto. Asiaa kos-
17576:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o          kevan lainsäädännön valmisteluvaihe ei kuiten-
17577: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen oli     kaan anna mahdollisuutta luovutusvoiton vero-
17578: saanut työnantajaltaan korvausta oman auton         tuksen laajempaan uudistamiseen aivan lähi-
17579: käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin, kor-     aikoina.
17580:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
17581: 
17582:                                                                       Ministeri Pirkko Työtäjärvi
17583:                                               N:o 108                                                  3
17584: 
17585: 
17586: 
17587: 
17588:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
17589: 
17590:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betet, ersättningarna, tili den del de erlagts
17591: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            för minskning av bilens värde, borde beaktas
17592: velse av den 26 februari 1980 tili veder-            vid beräknandet av den tilifälliga försäljnings-
17593: börande medlem av statsrådet översänt av-            vinst som den skattskyldige erhöll vid försälj-
17594: skrift av följande av riksdagsman Tauno Valo         ning av bilen ( skatteåret 1971 ) . Lagen om
17595: m.fl. undertecknade spörsmål nr 108:                 skatt på inkomst och förmögenhet ger uttryck
17596:                                                      för den rättsprincip som omfattats redan i
17597:           Är Regeringen medveten om att              tidigare lagstiftning och enligt viiken avskriv-
17598:        skattemyndigheterna i strid med andan         ningar som restitueras är skattepliktig inkomst
17599:        i lagen om skatt på inkomst och för-          i de fall, då de ingår i skattepliktig tillfällig
17600:        mögenhet och i strid med allmänt rätts-       försäljningsvinst. Ersättningar för en bils ned-
17601:        medvetande vid fastställande av tilifäll-     satta värde är att jämföra med avskrivningar
17602:        lig försäljningsvinst har börjat beakta de    som beviljas på anskaffningsutgiften för an-
17603:        kilometerersättningar som arbetsgivaren       läggningstiligångar.
17604:        betalar för att ersätta kostnaderna för           Skattestyrelsens uppgift är särskilt att främ-
17605:        användning av egen bil, och om så är          ja förrättandet av en riktig och enhetlig be-
17606:        fallet,                                       skattning genom att ge skattemyndigheterna
17607:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       råd och ansvisningar samt ombesörja informa-
17608:        ta för att rätta tili denna oskälighet?       tion tili de skattskyldiga angående beskatt-
17609:                                                      ningens verkställande. I enlighet härmed har
17610:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skattestyrelsen i sina anvisningar utrett be-
17611: samt anföra följande:                                aktandet av den ersättning, som erhållits av
17612:                                                      arbetsgivaren för användning av egen bil, vid
17613:    Enligt 21 § lagen om skatt på inkomst och         beräkning av beloppet på tilifällig försäljnings-
17614: förmögenhet anses såsom tilifällig vinst sådan       vinst.
17615: vinst som uppkommit genom tilifällig över-               I samband med att Iagen om skatt på in-
17616: låtelse av egendom, om egendomen förvärvats          komst och förmögenhet stiftades ansåg man
17617: genom köp eller byte ellet genom annat med           att totalreformen av beskattningen på försälj-
17618: dem jämförligt fång mot vederlag och lös egen-       ningsvinster borde genomföras genom skild
17619: dom har varit i överlåtarens ägo kortare tid         lagstiftning. Hittilis har en dylik lag dock inte
17620: än 5 år. Storleken av tillfällig försäljningsvinst   stiftats. Principen borde vara den att vinst på
17621: beräknas så, att från egendomens överlåtelse-        tilifällig överlåtelse alltid vore skattepliktig in-
17622: pris avdras den oavskrivna delen av egendo-          komst oberoende av de gällande relativt korta
17623: mens anskaffningsutgift och utgifterna för           tidsfristerna. Högst den reella, inflationskorri-
17624: vinstens förvärvande.                                gerade vinsten borde vara skattepliktig. Bered-
17625:    I rättspraxis (HFD 21. 10. 1975 nr 4034)          ningsskedet för Iagstiftningen i ärende medger
17626: har det ansetts, att då en skattskyldig av sin       dock inte möjlighet att i vidare utsträckning
17627: arbetsgivare erhållit ersättning för användning      förnya beskattningen på överlåtelsevinst inom
17628: av egen bil för körningar, föranledda av ar-         den närmaste framtiden.
17629:      Helsingfors den 13 mars 1980.
17630: 
17631:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
17632:                                                 198.0 vp.
17633: 
17634: Kirjallinen kysymys n:o W9.
17635: 
17636: 
17637: 
17638: 
17639:                                     Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Lasten tapaturmien ehkäisyn tehosta-
17640:                                        misesta.
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
17646: 
17647: 
17648:     Tapaturmat ovat edelleen Suomalaisiasten           tapaturmat eivät synny vain kohtalonomaisesti.
17649: suurimpia terveysvaaroja. Ne ovat johtavin kuo-        Niillä on selvä syynsä ja tavoitteellinen toimin-
17650: linsyy alle 15-vuotiailla lapsilla. Vuonna 1975        ta niiden ehkäisemiseksi tuottaa tuloksia. On
17651: kuoli 210 lasta Suomessa tapaturmaisesti. Las-         osoittautunut usein helpommaksi muuttaa ym-
17652: ten tapaturmat vaativat vuonna 1977 yhteensä           päristöolosuhteita kuin ihmisen käyttäytymistä.
17653: 50 000 hoitopäivää sairaaloissamme. Tilanne on         Tutkijat painottavat jatkuvasti, että on tiedet-
17654: Suomessa selvästi synkempi kuin muissa Poh-            tävä millaisia tapaturmia sattuu ja miksi ja mi-
17655: joismaissa.                                            hin ehkäisytoimet pohjautuvat. Ehkäisytoimin-
17656:     Edellä olevat luvut antavat vain karkean           ta vaatii myös säännöllistä seurantaa.
17657: yleiskuvan ongelman laadusta. Meillä ei ole               Meillä sekä viranomaiset että vapaaehtoiset
17658:  edes tietoja sairaaloiden poliklinikoilla ja muilla   järjestöt toimivat monella tavalla lasten tapa-
17659:  avovastaanotoilla hoidettujen tapaturmien luku-       turmien vähentämiseksi, joskin usein erillään
17660: määrästä. Arviot liikkuvat 70 000-130 000              toisistaan. Ongelman koko laajuutta, suomalai-
17661:  vaiheilla, minkä lisäksi oletetaan kotona hoidet-     sia erityispiirteitä ja syitä tapaturmien runsau-
17662:  tavan kaksi--kolme tapaturmaa lasta kohden            teen ei tunneta. Lasten tapaturmarekisteriä ei
17663:  vuodessa. Tapaturmiin johtavat syyt ovat edel-        vieläkään ole. Tapaturmia haitavien ja ehkäise-
17664: leen selvittämättä. Tiedämme vain, että liiken-        vien elimien välillä ei ole riittävää yhteistoi-
17665: neonnettomuudet aiheuttavat kolmasosan kuole-          mintaa.
17666:  mantapauksista, että hukkumiskuolemia on
17667:  edelleen paljon, että putoamiset, kaatumiset ja          Lastenneuvolat osallistuvat jo merkittävästi
17668: palovammat johtavat usein sairaalahoitoon jne.         tapaturmien ehkäisyyn. Muissa Pohjoismaissa
17669:     Lasten tapaturmat liittyvät hyvin kiinteästi       ne ottavat kuitenkin aktiivisemmin osaa mm.
17670:  jokapäiväiseen elämiseen, kotiin, kouluun ja lä-      kotien vaaratekijöiden vähentämiseen ja van-
17671: himpään ympäristöön. Lapsi haluaa jatkuvasti           hempien opastamiseen esim. eri ikäkausiin liit-
17672:  oppia ja kokea uutta. Hän on hyvin kiinnostu-         tyvissä tyypillisissä tapaturmissa.
17673:  nut ympäristöstään, jossa leikkiminen ja liikku-         Paikalliset olosuhteet vaihtelevat suuresti,
17674:  minen aiheuttaa hänelle kuitenkin jatkuvasti          joten ehkäisytoiminta vaatii juuri paikallisten
17675:  vaaratilanteita. Tapaturmien ehkäisyn tavoittee-      olojen ja riskitekijöiden tuntemista. On osoitet-
17676:  na tulee olla vaikeiden vahinkojen ja vaurioi-        tu, että uudetkin asuntoalueet ovat lapselle
17677:  den estäminen - eikä yksioikoisesti vain tapa-        vaarallisia: ympäristö, asunnot, liikenne jne. on
17678:  turmien lukumäärän vähentäminen, mikä saat-           suunniteltu aikuiselle. Tärkeätä on saada myös
17679:  taisi rajoittaa lapsen kasvua ja kehitystä.           vanhemmat mukaan ehkäisytyöhön. He ovat
17680:     Lasten tapaturmat ovat vaikea ongelma mo-          usein jo tietoisia ympäristön vaaroista, mutta
17681:  nissa kehittyneissä maissa. Tutkimus ja ehkäise-      tuntevat vaikutusmahdollisuutensa olematto-
17682:  vät toimenpiteet ovat osoittaneet selvästi, että      m~ksi.
17683: 
17684: 0880002989
17685: 2                                            1980 vp.
17686: 
17687:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mihin toimenp1te1s11n HallituS' :a~koo
17688: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               ryhtyä lasten tapaturmien ehkäisyn te-
17689: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             hostamiseksi maassamme?
17690: vaksi seuraavan kysymyksen:
17691:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
17692: 
17693:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Ilkka Kanerva                 Markku Kauppinen
17694:          Ritva Laurila                 Pekka Jokinen                 Erkki Pystynen
17695:          Helvi Byrynkangas             Helena Pesola                 Pekka Löyttyniemi
17696:          Kalevi Mattila                Eva-Maija Pukkio              Matti Hokkanen
17697:          Lea Sutinen                   Maija Rajantie                Eero Lattula
17698:          Aila Jokinen                  Salme Myyryläinen             Timo Ihamäki
17699:          Jouko Tuovinen                Vappu Säilynoja               Mauri Vänskä
17700:          Toivo Mäkynen                 Aulis Juvela                  Saara Mikkola
17701:          Anna-Kaarina Louvo                                          Irma Rihtniemi-Koski
17702:                                                 N:o 109                                                3
17703: 
17704: 
17705: 
17706: 
17707:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e U e.
17708: 
17709:    Valtiopäi~äjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siaalihallitus, lääkintöhallitus, kouluhallitus,
17710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Samfundet
17711: olette 26 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn             Folkhälsan, Liikenneturva jne.
17712: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               Mm. sosiaalihuollon henkilöstön, erityisesti
17713: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien
17714: edustaja Kuuskoski-Vikatmaan ym. näin kuulu-            työntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukses-
17715: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 109:_              sa pyritään lasten tapaturmien ehkäisy otta-
17716:                                                         maan entistä selvemmin esille ja kehittämään
17717:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          siihen liittyviä opetusmateriaaleja.
17718:         ryhtyä lasten tapaturmien ehkäisyn te-             Vanhempien ja lasten ohjaus ja neuvonta liit-
17719:         hostamiseksi maassamme?                         tyy sekä välillisesti että välittömästi tapatur-
17720:                                                        mien torjuntaan. Erilaisessa perheen neuvon-
17721:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nassa on tarkoituksena, että vanhemmat parem-
17722: vasti seuraavaa:                                       min pystyisivät ottamaan huomioon lastensa
17723:    Lasten tapaturmat ovat todella vakava on-            eri ikäkausien tarpeet.
17724: gelma maassamme. Tilastojen mukaan lasten                  Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja terveyden-
17725: erilaisten tapaturmien lukumäärä on Suomessa           huollossa ohjausta ja neuvontaa tapahtuu mm.
17726: suurempi verrattuna esimerkiksi muihin Poh-             äitiys- ja Jastenneuvoloissa, päivähoidossa päi-
17727: joismaihin. Tähän seikkaan on kiinnitetty huo-         väkotien varrhempainilloissa sekä lasten nor-
17728: miota ja ryhdytty toimenpiteisiin tapaturmien          maalin päiväohjelman puitteissa kiinnittämällä
17729: syiden ja asiaan liittyvien eri näkökohtien sel-       huomiota turvallisuuskasvatukseen ja liikenne-
17730: vittämiseksi.                                          turvallisuuteen, kasvatusneuvoloiden tiedotus-
17731:    Yleisesti voidaan todeta, että kaikki lasten        ja valistustoiminnan kautta sekä kotipalvelujen
17732: ja lapsiperheiden elämänolosuhteita parantavat          antamisen yhteydessä.
17733: sekä sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta li-       Lääkintöhallitus on käynnistänyt tapatur-
17734: säävät toimenpiteet vaikuttavat myös lasten ta-        mien torjuntaan tähtäävää valistustyötä, josta
17735: paturmariskejä vähentävästi.                           on mm. esimerkkinä Maailman Terveysjärjes-
17736:    Sosiaali- ja terveysministeriö pitää erittäin       tön vuosipäivänä 7. 4. 1979 Finlandia-talossa
17737: tärkeänä, että lasten tapaturmiin kiinnitetään         järjestetty yleisötilaisuus yhdessä lasten ja ter-
17738: lisääntyvästi huomiota. Kokonaisuutenaan kysy-         veydenhuollon eräiden järjestöjen kanssa.
17739: mys on hyvin laaja. Tapaturmien ehkäisytyötä               Pohjoismaisena yhteistyönä on kehitteillä ta-
17740: tulee toteuttaa monilla yhteiskunnan alueilla,         paturmien tautiluokitus, jossa erityinen paino
17741: kuten ympäristönsuunnittelussa, rakentamisessa,        pannaan niihin ulkoisiin syihin, jotka aiheutta-
17742: kodeissa ja kotien laitteissa sekä yleisen asen-       vat lasten tapaturmia.
17743: teen kehittämisessä lapsiystävällisempään suun-            Lasten tapaturmien ehkäisyyn ja hoitoon on
17744: taan unohtamatta vapaaehtoisjärjestöjen osuutta.       kiinnitetty huomiota myös eräiden sairaaloiden
17745:    Sosiaalihallitus on ohjeissaan kunnille koros-      toimesta. Mm. Helsingin kaupunki on käynnis-
17746: tanut eri hallinnonalojen yhteistyötä lasten,          tänyt projektin, jonka tarkoituksena on laatia
17747: nuorten ja lapsiperheiden olosuhteiden paranta-        kaupungin tarkoituksiin soveltuva potilastie-
17748: miseksi ja esiintyvien ongelmien poistamiseksi.        tojen koodijärjestelmä. Tämä järjestelmä kiin-
17749: Viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyö-        nittää erityistä huomiota lasten tapaturmien
17750: tä on edellä mainitussa asiassa järjestänyt mm.        syihin, niiden jakautumiseen eri kaupungin-
17751: Lastensuojelun Keskusliitto. Lasten tapaturma-         osiin ja liikennealueisiin samoin kuin talo- ja
17752: toimikunnassa on edustettuna Lastensuojelun            asuntokohtaisiin tekijöihin. Myös tutkimussek-
17753: Keskusliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, so-      torilla on Helsingin kaupungissa valmistumassa
17754: 4                                            1980 vp.
17755: 
17756: selvitys, jossa verrataan lasten tapaturmia vii-    kas hyväks~käyttäminen, tilanteen jatkuva seu-
17757: meisten 10 vuoden ajalta. Samantapaista selvi-      ranta ja siitä tiedottaminen.
17758: tystyötä on suoritettu myös Turun aLueella se-         Todettakoon myös, että kehitys on ollut
17759: kä eräissä muissa keskussairaaloissa ja terveys-    myönteistä !koko ajan. Esimerkiksi vuonna
17760: keskuksissa maassamme.                              1960 kuoli 1 lapsi 3630:stä tapaturmaisesti,
17761:    Lasten tapaturmat on hyvin tiedostettu           vuonna 1975 vastaava suhde oli 1/4940. Sai-
17762: maamme sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä       raanhoitopäiviä tapaturman vuoksi oli alle 14-
17763: sekä ryhdytty toimenpiteisiin tapaturmien vä-       vuotiasta lasta kohti vuonna 1960 yli 60, kun
17764: hentämiseksi. Tärkeää olisi, että yleistä tiedo-    vuonna 1976 niitä oli enää runsas 40.
17765: tus- ja valistustoimintaa tehostettaisiin ja sa-       Pohjoismaisessa vertailussa olemme myös
17766: malla pyrittäisiin toteuttamaan tietojenkeruu-      vähite11en lähestymässä naapureitamme. Nyt
17767: järjestelmä, jossa riittävästi huomioidaan ne eri   perustetun ja tehokkaasti toimintansa aloitta-
17768: näkökohdat, jot•ka liittyvät lasten tapaturmiin.    neen lasten tapaturmatoimikunnan kaltaista työ-
17769: Viime mainitun projektin osalta ministeriö pyr-     tä on muissa Pohjoismaissa etenkin Ruotsissa
17770: kii toiminnan tehostamiseen. Ensisijaista ei kui-   tehty jo useita vuosia. Kun tämä toiminta va-
17771: tenkaan ole lasten tapaturmarekisterin kehittä-     kiintuu Suomessa, on toiveita myös lasten ta-
17772: minen, vaan jo olemassa olevien tietojen teho-      paturmatilanteen nopeasta korjaantumisesta.
17773:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
17774: 
17775:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
17776:                                               N:o 109                                                5
17777: 
17778: 
17779: 
17780: 
17781:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
17782: 
17783:    I det syf.te 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      olycksfallskommissionen finns företrädare för
17784: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Centralförbundet för barnskydd, sociru- och
17785: av den 26 februari 1980 tili vederbörande med-      hälsovårdsministeriet, socialstyrelsen, medicinal-
17786: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     styrelsen, skolstyrelsen, Mannerheims Barn-
17787: av riksdagsman Kuuskoski-Vi!katmaa m.fl. ställ-     s'kyddsförbund, Samfundet Folkhälsan, Trafik-
17788: da spörsmål nr 109:                                 sikyddet osv.
17789:                                                        Bl. a. vid grundutbildningen och' fortbild-
17790:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningen av socialvårdens personal, särskilt av de
17791:        ta för att i vårt land effektivera före-     arbetstagare som arbetar med barn och barn-
17792:        byggandet av barnolycksfall?                 familjer, vinnlägger man sig om att i allt större
17793:                                                     utsträckning behandla förebyggandet av barn-
17794:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       olycksfall samt utveckla undervisningsmaterial
17795: samt anföra följande:                               i anslutning härtill.                     .
17796:    Barnolydksfallen utgör ett verkligt allvarligt      VägJedningen och rådgivningen av föräldrar
17797: problem i vårt land. Enligt statistiken är an-      och barn anknyter såväl indirekt som direkt till
17798: talet olika barnolydksfall i Finland större än      förebyggandet av olycksfall. Syftet med familje-
17799: t.ex. jämfört med de övriga nordiska länderna.      rådgivning av olika slag är att föräldrar bättre
17800: Man har fäst uppmärksamhet vid denna om-            skall kunna beakta sina barns behov i olika
17801: ständighet och vidtagit åtgärder för att utreda     åldrar.
17802: orsa~kerna tilJ: olycksfallen samt de olika syn-       I detta syfte sker vägledning och rådgivning
17803: punkterna i anslutning tili saken.                  inom social- och hälsovården bl. a. i mödra- och
17804:    Generellt kan konstateras, att alla åtgärder     barnrådgivningsbyråer, inom dagvården vid
17805: som förbättrar barnens och barnfamiljernas          daghemmens föräldrakvällar samt inom ramen
17806: levnadsförhållanden och ökar den ekonomiska         för barnens normala dagsprogram genom att
17807: tryg;gheten även inverkar minskande på olycks-      uppmärksamhet ·ägnas åt säkerhetsfostran och
17808: fallsriskerna som gäller barn.                      traHksäkerhet, genom rådgivningsbyråernas för
17809:    Social- och hälsovårdsministeriet finner det     uppfostringsfrågor informations- och upplys-
17810: synnerligen viiktigt att aHt större uppmärksam-     ningsverksamhet samt i samband med hemser-
17811: het ägnas barnolycksfallen. Såsom helhet be-        vice.
17812: traktad är frågan synnerligen vittomfattande.          Medicinals.tyrelsen har inlett upplysningsar-
17813: Arbetet för förebyggande av olycksfall bör för-     bete i syfte att :fiörebygga olycksfall, varvid som
17814: verkligas på många områden i samhället, såsom       exempel kan nämnas det på Världshälsoorgani-
17815: vid planeringen av miljön, byggandet, i hem-        sationens årsdag 7. 4. 1979 anordnade mötet
17816: men och i fråga om hemmens utrustning samt          för allmänheten tilisammans med vissa organi-
17817: vid utvecklandet av den allmänna opinionen i        sationer för barn och inom hälsovården.
17818: en mera barnvänlig riktning utan att g;lömma           I nordiskt samarbete håller man på att ut-
17819: de frivihliga organisationernas andel.              veckla en diagnosklassificering för olycksfall,
17820:    Socialstyrelsen har i sina direktiv tili kom-    där särskild v~kt fästs vid de yttre orsaker som
17821: munerna betonat de olika rorvaltningsgrenarnas      förorsakar olycksfall bland barn.
17822: samarbete för förbättrande av barnens, ung-            Även vissa sjukhus har fäst uppmärksamhet
17823: domens och barnfamiljernas förhållanden samt        vid förebyggande och vård av barnolycksfa11.
17824: avlägsnande av förekommande problem. Bl.a.          Bl. a. har Helsingfors stad inlett ett projekt,
17825: Centralförbundet för barnskydd har i ovan           som syftar tili att uppgöra ett kodsystem för
17826: nämnda ärende anordnat samarbete mellan             patientuppgifter som lämpar sig för stadens
17827: myndigheterna och organisationerna. I Barn-         ändamåJ. Detta system fäster särsrkild uppmärk-
17828: 0880002989
17829: 6                                              1980 vp.
17830: 
17831: samhet vid orsakerna till barnolycksfall, hur         olycksfallsregister som gäller barn som står i
17832: dessa fördelar sig på olika stadsdelar och tra-       främsta rummet, utan ett effektivt utnyttjande
17833: fiikområden liksom även i faktorer hus- och           av existerande uppgifter, en kontinuerlig upp-
17834: bostadsvis. Även inom forskningssektorn fär-          följning av läget samt information om denna.
17835: digställs i Helsingfors stad en utredning, där           Det kan även konstateras, att utvecklingen
17836: barnolycksfallen under de senaste 10 åren jäm-        hela tiden gått i en positiv riktning. Exempel-
17837: förs. Ett likartat utredningsarbete har verk-         vis år 1960 dog 1 barn av 3630 genom olycks-
17838: ställts även inom Aboområdet samt vid vissa           händelse, år 1975 var motsvarande förhållande
17839: andra centralsjukhus och hälsovårdscentraler i         1/4940. År 1960 var antalet sjukvårdsdagar på
17840: vårt land.                                            grund av olydksfall över 60 per barn under 14
17841:    Man är inom social- och hälsovården i vårt         år, medan år 1976 antalet var drygt 40.
17842: land väl medveten om barnolycksfallen och åt-            I jämförelsen med de nordiska länderna när-
17843: gärder har vidtagits för att minska olycksfallens      mar vi oss småningom våra grannar. Arbete i
17844: antaL Det vore viktigt att effektivera den all-       likhet med det som utförs av barnolycksfalls-
17845: männa informations- och upplysningsverksam-           kommissionen, som nu inrättats och effektivt
17846: heten .och samtidigt söka förverkliga ett data-       inlett sitt arbete, har redan under flera års tid
17847: insamlingssystem, där de olika synpunkter som         utförts i de andra nordiska länderna och främst
17848: ansluter sig till barnolycksfall i tillräcklig mån    i Sverige. När denna verksamhet stadgar sig i
17849: skulle heaktas. I fråga om sistnämnda projekt         Finland finns det även hopp om en snabb för-
17850: strävar ..ministeriet till att effektivera verksam-   bättring av barnolycksfallssituationen.
17851: heten. Det är Hkväl inte utvecklandet av ett
17852:       Helsingfors den 25 mars 1980.
17853: 
17854:                                                                   Minister Katri-Helena Eskelinen
17855:                                              1980 vp.
17856: 
17857: Kirjallinen kysymys n:o 110.
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862:                                  Martikainen ym.: Koululaisten hammashuollon järjestämisessä
17863:                                     tarpeellisten matkakustannusten saattamisesta valtionosuuden
17864:                                     piiriin.
17865: 
17866: 
17867:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17868: 
17869:    Kansanterveyslain ( 66/72) mukaan valtion-          Terveyskeskusten valtionosuusselvityksiä kä-
17870: osuutta suoritetaan kuntien kantakyvyn mu-          sitellessään lääkintöhallitus ja myöhemmin lää-
17871: kaan 39-70% terveyskeskusten perustamis-            ninhallitukset ovat kuitenkin katsoneet, että
17872: ja käyttökustannuksiin. Siltä osin kuin kan-        oppiJaiden kuljetuksesta hammashuoltoon ja
17873: santerveyslaissa ei ole toisin säädetty valtion-    kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksiin ai-
17874: osuuteen noudatetaan, mitä kuntien ja kun-          heutuneet ·kustannukset eivät ole terveyskes-
17875: tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista    kuksen valtionosuuteen orkeuttavia. Tämän
17876: annetussa laissa (35/73 = vaitionosuuslaki)         lopputuloksen korkein hallinto-o1keus on vah-
17877: on säädetty. Valtionosuuslain mukaan käyttö-        vistanut v. 1979 antamillaan päätöksillä.
17878: kustannuksina pidetään muun ohessa kustan-          KHO:n päätöksen ( 1681/55/78 n:o 1751/
17879: nuksia, jotka aiheutuvat kuljetuksista ja mat-      79 /SM/ ATK) mukaan kuljetukset eivät olleet
17880: koista ( 5.5 § ) . Valtionosuuden suorittamisen     kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 3 koh-
17881: yleisenä edellytyksenä on, että kusta-nnuksia on    dassa tarkoitettua sairaankuljetusta eikä kun-
17882: pidettävä tehtävän asianmukaisen hoitamisen         na!lla tästä syystä eikä muullakaan kansanter-
17883: kannalta tarpeellisena. Kansanterveyslaissa ei      veyslaissa tai kansanterveysasetuksessa maini-
17884: ole kuljetuskustannusten osalta säädetty poik-      tulla perusteella ole oikeutta saada valtionapua
17885: keuksia valtionosuuslaista eikä muutenkaan          puheena oleviin kuljetuksiin. Kuljetusten jär-
17886: määritelty niiden tarpeellisuutta.                  jest.ämisellä on ravkaiseva merkitys järjestel-
17887:    Otsikossa mainittujen kuljetuskustannusten       mällisen hammashuollon ja kouluterveydenhuol-
17888: osalta ei ole olemassa valtionosuutta rajoittavia   lon toteuttamisen kannalta erityisesti harvaan
17889: erityissäännöksiä. Kustannusten tarpeellisuutta     asutuissa kunnissa. Toisaalta kuljetusten jär-
17890: tukevia perusteita sen sijaan sisältyy lakiin ja    jestäminen ilman valtionosuutta ei voi kuulua
17891: lääkintöhallituksen ohjeisiin. Kansanterveyslain    kuntien velvollisuuksiin.
17892: 26 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta             KHO:n edellä viitattuun päätökseen asti
17893: korvata toiselle kunnalle kouluterveyshuoltoon      kunnat ovat voineet sisällyttää kuljetuskus-
17894: kuuluvan erikoistutkimuksen kustannukset. Sii-      tannukset terveyskeskusten suunnitelmiin ja sitä
17895: hen sisältyvät myös "oppilaan ja mahdollisesti      kautta valtionosuuden piiriin. Jotta tämä edel-
17896: tarvitun saattajan matkasta aiheutuneet koh-        leen voisi tapahtua, sen on katsottu nykytilan-
17897: tuulliset kustannukset". Lääkintöhallituksen        teessa vaativan säännöksen kansanterveysase-
17898: 28. 7. 1972 (DN:o 7634/62/72) ·antamissa ja         tukseen. Säännöksen mukaan kansanterveys-
17899: edelleen voimassa olevissa ohjeissa kansanter-      lain 14 § :ssä tarkoitetun hammashuoltoon ja
17900: veyslain edellyttämästä hammashuoNosta oppi-        kouluterveydenhuoltoon sisältyvänä kunnan
17901: laiden kuljetuskustannusten osalta erikseen         olisi voitava järjestää huollettavan kuljetus siinä
17902: määrätään: "Oppilaan kuljetus tarkastukseen ja      laajuudessa kuin sitä huollon järjestämisen kan-
17903: hoitoon tapahtuu ennen kansanterveyslain voi-       nrulta voidaan pitää tarpeellisena ja tarkoituk-
17904: maantuloa tapahtuneessa laajuudessa ja periaat-     senmukaisena. Lääkintöhallituksen asiana olisi
17905: teita noudattaen. Toiminnan laajentaminen on        antaa tarkemmat ohjeet hammashuoltoon ja
17906: mahdollista vain hyväksytyn toimintasuunni-         kouluterveydenhuoltoon sisältyvistä kuljetuk-
17907: telman edeHyttämissä puitteissa."                   sista.
17908: 
17909: 088000338K
17910: 2                                           1?80 vp.
17911: 
17912:    Asetuksen muutos olisi tehtävä heti ja saa-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17913: tettava voimaan takautuvasti.                           siin kansanterveysasetuksen muuttami-
17914:    Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-        seksi siten, että koululaisten hammas-
17915: järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella              huollon järjestämiseksi tarpeelliset mat-
17916: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-          kakustannukset tulevat kansanterveys-
17917: vaksi seuraavan kysymyksen:                             lain mukaisen valtionosuuden piiriin?
17918:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
17919: 
17920:          Olavi Martikainen             Mauno Manninen             Heikki Perho
17921:          Matti Maijala                 Kalevi Mattila             Veikko Pihlajamäki
17922:                                              N:o 110                                                 3
17923: 
17924: 
17925: 
17926: 
17927:                         Ed u s kunnan B et r a Puhe m i e he II e.
17928: 
17929:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   vina ryhminä. Jos vastaanoton etatsyys edel-
17930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lyttää tällöin henkilöryhmän kuljettamista tai
17931: olette 28 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn         matkan järjestämistä, mistä terveyskeskukset
17932: kirjeenne ohella. toimittanut valtioneuvoston      eräissä tapauksissa huolehtivat, sitä voidaan
17933: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      pitää tarkoituksenmukaisena, vaikka terveys-
17934: edustaja Martikaisen ym .. näin kuuluvasta kir-    keskuksen velvollisuutena ei yleensä olekaan
17935: jallisesta kysymyksestä n:o 110:                   terveyskeskuksen palvelujen saamiseksi tarpeel-
17936:                                                    listen matkojen järje"stätninen ja kustantaminen.
17937:            Aikooko HalJitus ryhtyä toimenpitei-      · Kansanterveyslaissa fa sen nojalla annetuissa
17938:        siin kansanterveysasetuksen muuuami-        säärinöksissä ei ole selvää mainintaa siitä, voi-
17939:        seksi siten, että koululaisten hammas-      daanko kunhan valtionosuuteen oik<:\uttaviin
17940:        huollon järjestämiseksi tarpeelliset mat-   kansanterveystyön menoihin sisäHyttää myös
17941:        kakustannukset tulevat kansanterveys-       oppilaiden kuljetuskustannukset järjestelmälH-
17942:        lilin mukaisen .valtionosuuden piiriin?     sessä hammashoidossa, mistä on aiheutunut eri-
17943:                                                    laista käytäntöä.
17944:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Korkein hallinto-oikeus on vuonna 1979
17945: vasti seuraavaa:                                   erään valituksen johdosta antamassaan pää-
17946:    Terveyskeskuksen toiminnan, henkidökunnan       töksessä katsonut, että po. kuljetukset ·eivät
17947: työajan käytön ja kustannusten kannalta on         ole kansanterveyslain 14 §:n l momentin 3
17948: usein välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista,      kohdassa tarkoitettua · sairaankuljetusta · eikä
17949: että kouluissa, muissa oppilaitoksissa ja päi-     kunnalla tästä syystä eikä muullakaan kansan-
17950: väkodeissa oleviin henkilöihin kohdistuvaan        terveyslaissa tai kansanterveysasetuksessa mai-
17951: järjestelmälliseen hammashoitoon. kuuluvat tar-    nitulla perusteella ole oikeutta saada valtion-
17952: kastus- ja muut· toimenpiteet suoritetaan ter-     apua puheena oleviin kuljetuksiin.
17953: veyskeskuksen vastaanotolla. Jotta järjestely          Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään
17954: olisi terveyskeskuksen toiminnan kannalta tar-     parhaillaan     mahdollisuuksia     lainsäädännön
17955: koituksenmukainen·. ja siitä aiheutuisi mah-       muuttamiseksi siten, että valtionosuuden -suo-
17956: dollisimman viihän haittoja· mainittujen laitos-   rittaminen järjestelmällisessä hammashoidossa
17957: ten toiminnalle, on tarpeellista pyrkiä vastaan-   olevien oppilaiden kuljetuskustannuksiin olisi
17958: ottamaan useita henkilöitä samalla kertaa sopi-    mahdbllista.
17959:      Helsingissä 1 päivänä lmhtikuuta 1980.
17960: 
17961:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
17962: 4                                           19&0 vp.
17963: 
17964: 
17965: 
17966: 
17967:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17968: 
17969:    I det syfte 37 § 1 mom. r1ksdagsordningen       ningen därvid iförutsätter transport av person-
17970: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      gruppen eller att en resa arrange.ras, vilket
17971: av den 28 februari 1980 tiU vederbörande           hälsovårdscentralerna i vissa fall ombesörjer,
17972: medlem av statsrådet översänt avskrih av föl-      kan detta anses vara ändamMsenligt, även
17973: jande av riksdagsman Martikainen m. H. under-      om det i allmänhet inte är hälsovårdscentralens
17974: tooknade spörsmål nr 110:                          skyldighet att arrangera och bekosta de resor
17975:                                                    som är nödvändiga för att hälsovårdscentralens
17976:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        tjänster skall kunna anlitas.               ·
17977:        avsikt att ändra folkhälsoförordningen         I folkhälsolagen och med stöd av denna ut-
17978:        så, att .statsandel enligt folkhälsolagen   färdade stadganden finns inget klart omnäm-
17979:        ikommer att omfatta de resekostnader        nande om möjligheten att i kommuns tili stats-
17980:        som ordriande av tandvård för skolelever    andel berättigande utgirfter .för folkhälsoarbetet
17981:        kräver?                                     ock.så fulemma transportkostnaderna för skol-
17982:          •:'
17983:                                                    elevers systematiska tandvård, vilket gett upp-
17984:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hov till varierande praxis.
17985: samt anföra följande:                                 Högsta förvaltningsdomstolen har år 1979
17986:    Med tanke på hälsovårdscentralens verk.sam-     i ett beslut avgivet med anledning av vissa
17987: het, utnyttjandet av persona:lens arbetstid och    besv:är ansett att ifrågavarande transporter
17988: kostnaderna är det ofta ofrånkomligt . eller       inte är i folkhälsolagens 14 § 1 mom. 3 punk-
17989: ändamålsenJigt att undersökningar och andra        ten avsedd sjuktransport och att kommunen
17990: åtgärder hörande till den systematiska tand-       inte på grund därav och inte heller på någon
17991: vård som gäller personer i skolor, andra läro-     annan i folkhälsolagen eller i fo1khälsoförord-
17992: inrättningar och i daghem görs på häilsovårds-     ningen nämnd grund är berättigad att erhålla
17993: centralens mottagning. För att arrangemanget       statsbidrag för ifrågavarande transpor.ter.
17994: med tanke på hälsovårdscentralens verksamhet          I social- och hälsovårdsministeriet utreds
17995: skall bli ändamålsenligt och medföra minsta        som bäst möjligheterna att ändra lagstiftningen
17996: möjl1ga olägen!het för nämnda inrättningars        så, att utbetalning av statsandel för transporter
17997: vevksamhet, är det nödvändigt att vinnlägga        av skolelever i den systematiska tandvården
17998: sig om att ta emot flera personer samtidigt        skall bli möjlig.
17999: i lämpliga grupper. Om avståndet ti11 mottag-
18000:      Helsingfors den 1 aprH 1980.
18001: 
18002:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
18003:                                             1980 vp.
18004: 
18005: Kirjallinen kysymys n:o 111.
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 
18010:                                 Ihamäki: Kehitysalueen II vyöhykkeen etelärajalla SIJaitsevien
18011:                                    . kehitysalueiden kunnille suoritettavista avustuksista.
18012: 
18013: 
18014:                       . Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18015: 
18016:    Eduskunnan lainsäädäntötoimenpitein. maa           Tämä ei kuitenkaan ole ollut lainsäätäjän
18017: on määritelty kehitysalueisiin. Kehitysaineiksi    tarkoitus, eikä tämä ole oikeudenmukaista
18018: on nimetty ne osat maatamme, joissa talou-         lain tulkintaa. ·
18019: dellisen ja muun kehityksen esteenä ovat olen-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
18020: naisesti vaikeammat olosuhteet kuin maan           tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
18021: muilla alueilla. Kehitysalueet on jaettu valtio-   tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
18022: neuvoston päätöksellä I ja II vyöhykkeeseen.       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18023:    Mikkelin läänistä läänin lounaisosan kunnat     sen:
18024: eli Heinolan kaupunki, Heinolan maalaiskunta,
18025: Hartola ja Sysmä kuuluvat kehitysalueen II                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
18026: vyöhykkeeseen.                                             teisiin, jotta kauppa- ja teollisuusminis-
18027:    Mainituissa kunnissa toimiviita yrityksiltä             teriö myöntäisi kehitysalueen II vyö-
18028: saatujen tietojen mukaan on selvästi todetta-              hykkeen etelärajalla sijaitseville kehitys-
18029: vissa, että kauppa- ja teollisuusministeriön               alueen kunnille lain sallimaa avustusta
18030: myöntämien käynnistys- ja investointiavustusten            siten, että sitä myönnettäisiin lain tar-
18031: osalta ne pääsääntöisesti myönnetään Mikkelin              koittamalla tavalla minimin ja maksimin
18032: läänin lounaisosalle lain tarkoittaman prosen-             puitteissa tarveharkintaisesti eikä pää-
18033: tuaalisen asteikon alarajan mukaisesti, silloin            sääntöisenä nollarajan tai minimirajan
18034: kun niitä yleensä ollenkaan myönnetään.                    mukaisesti?
18035:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
18036: 
18037:                                           Timo Ihamäki
18038: 
18039: 
18040: 
18041: 
18042: 088000.3609
18043: 2                                              1980 vp.
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048:                          Ed u s k u h n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
18049: 
18050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         1979. Näissä ohjeissa on todettu mm., että
18051: ·sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         "ylärajaa läheneviä ja sen mukaisia avustus-
18052: mies, olette 28 päivänä helmikuuta 1980 päi-          määriä voidaan soveltaa eri vyöhyke- ja lisä-
18053: vätyn kirjeenne n:o 262 ohella toimittanut            tukialuerajojen · läheisyyden vaikutuksert: tasaa-
18054:  valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     miseksi tai milloin hanke . jäljempänä· mainittu-
18055:  nöksen kansanedustaja Ihamäen. näin kuu'             jen näkökohtien perusteella· olisi katsottava eri-
18056:  luvasta kysymyksestä n:o 111:                        tyisen sopivaksi avustuksen kohteeksi". Siten
18057:                                                       tukea koskevien säännösten lähtökohtana on
18058:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-          tuettavan hankkeen sijaintipaikkakunnan kehit-
18059:         teisiin, jotta kauppa- ja teollisuusminis-    tämistarpeen huomioon ottaminen ja sen ver-
18060:         teriö myöntäisi kehitysalueen II vyö-         taaminen muiden· alueiden tilanteeseen.
18061:         hykkeen etelärajalla sijaitseville kehitys-      Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettujen Mik-
18062:         alueen kunnille lain sallimaa avustusta       kelin läänin lounaisosassa sijaitsevien kuntien
18063:         siten, että sitä myönnettäisiin lain tar-     ollessa sijainnUtaan ja useissa suhteissa myös
18064:         koittamalla tavalla minimin ja maksimin       kehittyneisyydeltään paremmassa asemassa kuin
18065:         puitteissa tarveharkintaisesti eikä pää-      pääosa kehitysalueiden II-vyöhykkeen kunnis-
18066:         sääritöisenä nollarajan tai .minimirajan      ta, ovat kehitysalueavustuksista annetut sään-
18067:         mukaisesti?                                   nökset edellyttäneet keskimääräistä tiukem-
18068:                                                       pien harkintaperusteiden soveltamista alueella
18069:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        toteutettavaksi aiottuihin investointihankkei-
18070: seuraavaa;                                            siin. Kuitenkin alueella on myönnetty ·inves-
18071:    Antaessaan vuonna 197 4 eduskunnalle esi-          tointiavustusta myös. enimmäismäärien ·mukai-
18072: tyksen laiksi kehitysalueiden tuotantotoimin-         sena sellaisessa tapauksessa, jossa hankkeen on
18073: nan tukemisesta hallitus totesi lakiesityksen pe-     katsottu olevan tuotantotoiminnan kehittämisen
18074: rusteluissa mm. seuraavaa:                            kannalta poikkeuksellisen merkittävä.
18075:    "Avustuksia myönnettäessä otetaan huo-                 Aluepoliittinen lainsäädäntö on voimassa
18076: mioon kehitysalueiden sisäiset taloudellisissa        vuoden 1981 loppuun. Hallitus on aiemmin to-
18077: edellytyksissä olevat alueelliset erot, jotka voi-     dennut tarkoituksena olevan valmistella seu-
18078: vat johtua esim. alueen epäedullisesta sijainnis-      raavaa lainsäädäntöä koskevat esitykset kysei-
18079: ta tai vyöhykerajan läheisyydestä. Tämän               sen vuoden alkuun mennessä. Tässä yhteydessä
18080: vuoksi ehdotetaan kehitysaluetukeen käytettä-          tulevat harkittaviksi myös seuraavan lainsää-
18081: vissä olevat varat suunnattaviksi siten, että          dännön soveltamisperiaatteet.
18082: erityistä huomiota •kiinnitetään vaikeimmassa             Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
18083: taloudellisessa asemassa olevien kehitysalueiden       että tässä vaiheessa ei ole aiheellista muuttaa
18084: elinkeinotoiminnan edistämiseen."                      avustusten myöntämisperusteita kysymyksessä
18085:    Lain soveltamisesta on edelleen annettu peri-       tarkoitetulla alueella.
18086: aateohjeet valtioneuvoston päätöksellä 17. 5.
18087:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1980.
18088: 
18089:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
18090:                                             N:o 111                                                3
18091: 
18092: 
18093: 
18094: 
18095:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18096: 
18097:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        terats bl. a., att "bidragsbelopp som naikas
18098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      den Övre gränsen och är i överensstämmelse
18099: nr 262 av den 28 februari 1980 tili vederbö-       med denna kan tiliämpas för att utjämna
18100: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       verkningarna av närheten av de olika zon- och
18101: av följande av riksdagsman Ihamäki ställda         tilläggsstödsområdesgränserna eller då ett pro-
18102: spörsmål nr 111 :                                  jekt på basen av nedan nämnda synpunkter bör
18103:                                                    anses utgöra ett särskilt lämpligt bidragsobjekt".
18104:          Har Regeringen för avsikt att skrida      Sålunda är utgångspunkten för de stadganden
18105:        tili åtgärder för att handels- och in-      som gäller bidrag beaktandet av utvecklingsbe-
18106:        dustriministeriet skulle bevilja i lag      hovet för den ort där det projekt som skall
18107:        tiliåtet bidrag tili de kommuner som        erhålla bidrag är beläget samt jämförelsen av
18108:        är belägna vid sydgränsen av utveck-        detta behov med läget inom de övriga om-
18109:        lingsområdets II zon så, att bidrag på      rådena.
18110:        sätt som avses i lag skulle beviljas            Då de i spörsmålet avsedda kommunerna
18111:        inom ramen för en minimi- och maximi-       i sydvästra delen av St Michels Iän med tanke
18112:        skala enligt behovsprövning och inte        på läget och i många avseenden även i fråga om
18113:        huvudsakligen enligt nollgränsen eller      utvecklingen befinner sig i ett hättre läge än
18114:        minimigränsen?                              huvuddelen av kommunerna inom utvecklings-
18115:                                                    områdenas II zon, har stadgandena om bidrag
18116:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tili utvecklingsområdena förutsatt en i genom-
18117: samt anföra följande:                              snitt strängare tiliämpning av prövningsgrun-
18118:    Vid avlåtandet av propositionen med för-        derna i fråga om de investeringsprojekt som
18119: slag tili lag om stödjande av produktionsverk-      man haft för avsikt att förverkliga inom om-
18120: samheten inom utvecklingsområdena tili ri:ks-       rådet. lnom området har likväl beviljats in-
18121: dagen år 1974 konstaterade regeringen i moti-      vesteringsbidrag enligt maximibeloppen i såda-
18122: veringen tili lagförslaget bl. a. följande:        na fall, där projektet ansetts vara exceptionellt
18123:     "Då bidrag beviljas beaktas även de interna    betydande med tanke på utvecklandet av pro-
18124: regionala skillnader ifråga om ekonomiska förut-   duktionsverksamheten.
18125: sättningar som förekommer inom utvecklings-            Den regionalpolitiska lagstiftningen är i
18126: områdena och som kan hero tili exempel på ett      kraft tili utgången av år 1981. Regeringen har
18127: områdes ogynnsamma läge eller på närheten tili      tidigare konstaterat att avsikten är att bereda
18128: en zongräns. Av denna orsak föreslås att de me-    propositioner angående den kommande lagstift-
18129: del som finns tillgängliga för stöd åt utveck-     ningen före ingången av sagda år. I detta sam-
18130: lingsområdena skulle dirigeras så, att speciell    manhang aktualiseras även tillämpningsprinci-
18131: uppmärksamhet fästes vid att näringsverksam-       perna för lagstiftningen.
18132: heten främjas inom de utvecklingsområden som           Med stöd av det ovan anförda finner rege-
18133: är i den svåraste ekonomiska situationen".          ringen det inte i detta skede föreligga skäl att
18134:     Angående lagens tiliämpning har vidare gi-     ändra bidragsbeviljningsgrunderna för det om-
18135: vits principanvisningar genom statsrådets be-      rådes del, som avses i spörsmålet.
18136:  slut 17. 5. 1979. 1 dessa direktiv har konsta-
18137:      Helsingfors den 3 april 1980.
18138: 
18139:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
18140:                                               1980 vp.
18141: 
18142: Kirjallinen kysymys n:o 112.
18143: 
18144: 
18145: 
18146: 
18147:                                   Linna ym.: Viljelijäväestön asemaa vaikeuttavan ulkomaisen
18148:                                      tuonnin rajoittamisesta.
18149: 
18150: 
18151:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18152: 
18153:    Pääministeri Mauno Koiviston ensimmäisen          kiloa ja vuonna 1979 106,1 milj. kiloa. Ka-
18154: hallituksen aikana, kymmenen vuotta sitten,          lajauhon tuonti oli vuonna 1969 36,4 milj.
18155: aloitettiin valtiovallan toimesta voimakkaat toi-    kiloa ja kohosi vuonna 1979 kaikkien aikojen
18156: menpiteet maataloustuotannon rajoittamiseksi.        suurimpaan määrään 77,1 milj. kiloa. Kala-
18157:    Silloinen hallitus lähti rajoittamaan maatalou-   jauhon kohdalla voidaan puhua todella valtavas-
18158: den ylituotantoa antamalla esityksen eduskun-        ta ja äkkijyrkästä tuonnin lisäyksestä, sillä vuon-
18159: nalle pellonvarauslaista, jolla pyrittiin maata-     na 1977 tuonti oli vain 44,2 milj. kiloa. Tähän
18160: loustuotannossa olevaa peltoalaa vähentämään.        vaikutti se, että valtioneuvosto päätti vuonna
18161:     Yli kymmenen vuoden kokemukset maatalou-         1976 kalajauhon tuontimääräksi 30 milj. kiloa.
18162: den ylituotannon rajoittamisesta osoittavat, et-     Minkälainen merkitys näin suureksi paisuneella
18163: tä yhteiskuntapoliittisesti seuraukset ovat ol-      ulkomailta tapahtuvalla valkuaisrehujen tuon-
18164: leet erittäin kielteiset, mutta maataloustuottei"    nilla on koko maataloustuotantoon ja jatkuvan
18165: den ylituotannon määrään niillä ei ole ollut         keskustelun alaisena olevaan maataloustuottei-
18166: asiallista merkitystä. Syy syntyneeseen tilantee-    den ylituotantoon? Karkean laskuesimerkin pe-
18167: seen on siinä, että 1966-1970 istuneen edus·         rusteella voimme todeta, että jos yrittäisimme
18168: kunnan enemmistö halusi käyttää maataloustuo-        korvata soijapavussa ja kalajauhossa tulleen val-
18169: tannon rajoittamistoimenpiteitä "lyömäaseena"        kuaisen suomalaisella vaihtoehdolla viljelemällä
18170: maatalousväestöä kohtaan. Kun harkinta maa-          kauraa, jota suuressa osassa maata on mahdollis-
18171: taloustuotannon rajoittamistoimenpiteistä on ol-     ta viljellä, tarvittaisiin tähän tarkoitukseen pel-
18172: lut poliittista laatua, on tässä tilanteessa jää-    toa 175 000 hehtaaria. Pellonvarausjärjestelmän
18173: nyt selvittämättä se tosiasia, että pääosa maa-      perusteella on "paketoituna" peltoa tällä het-
18174: taloustuotteiden ylituotannosta on aina johtu-       kellä n. 110 000 hehtaaria.
18175: nut ylisuuresta tuonnista eikä oman peltoalam-          Täysin kiistattomasti voidaan osoittaa, että
18176: me liian suuresta tuotannosta.                       vaikka kaikki "pakettipellot", jotka ovat tällä
18177:     Maatalouden näennäinen ylituotanto johtuu        hetkellä tuotannon ulkopuolella, otettaisiin te-
18178:  jatkuvasti lisääntyvästä valmiiden elintarvikkei-   hokkaaseen tuotantoon, me emme pysty tuotta-
18179: den, valkuaisrehujen ja rasvojen tuonnista. Suo-     maan lisää valkuaista niin paljon omassa maas-
18180: men ulkomaankauppatilaston mukaan elintarvi-         sa kuin vuonna 1979 soijapavun ja kalajau-
18181: ketuonti kohosi vuonna 1979 2 834 milj. mark,        hon muodossa ulkomailta tuotiin.
18182:  kaan. Kun elintarvikeviennin arvo . vuonna             Kotimaisen maataloustuotannon mahdolli-
18183:  1979 oli 1 072 milj. markkaa, jäi ulkomaan-         suuksia ajatellen elintarvikeomavaraisuuteen
18184:  kaupassa tuontienemmyydeksi 1 762 milj. mar~        pyrittäessä on todettava, että jos haluamme pie·
18185:  kan arvoinen elintarviketuonti.                     nentää riippuvuuttamme ulkomailta tapahtuvas~
18186:     Kotimaista kotieläintuotantoa paisuttaa erit-    ta valkuaisrehujen tuonnista, olisi kaikki käy-
18187:  täin voimakkaasti ulkomailta tapahtuva val-         tettävissä oleva peltoala saatettava tehokkaaseen
18188:  kuaisrehujen tuonti, joka tapahtuu pääasiassa       tuotantoon. Tätä näkökohtaa tehostaa vielä
18189:  soijapavun ja kalajauhon tuonnin muodossa.          huomattavasti se tosiasia, että suuren soija,
18190:  Sinä aikana, jolloin valtiovallan toimesta on       pavun tuonnin yhteydessä tulee myöskin se soi-
18191:  pyritty kotimaista tuotannossa olevaa peltoalaa     jaöljy, jonka margariinitehtaat käyttävät mar-
18192: vähentämään ja kotieläintuotantoa rajoittamaan,      gariinin valmistukseen. Ulkomaisista raaka-
18193:  on näiden valkuaisrehujen tuonti kehittynvt         aineista valmistettu margariini pienentää voit).
18194: seuraavasti: Öljysiemenet-nimikkeellä tuotiin        kotimaista kulutusta ja lisää maataloustuottei-
18195:  vuonna 1969 pääasiassa soijapapua 97,6 milj.        den markkinoin tivaikeuksia.
18196: 088000339L
18197: 2                                             1980 vp.
18198: 
18199:     Kun viljelijäväestön näkökulmasta arvioidaan        Suosimalla ulkomaista tuontia hallitus aset-
18200: nykyistä maatalouspoliittista tilannetta, tuntuu     taa suuret tuotantoyksiköt etuoikeutettuun
18201: se täysin kohtuuttomalta. Kun voimassa ole-          asemaan pieniin maatalousyrityksiin verrattuna.
18202: vaa maataloustulolakia käsiteltiin eduskunnassa      Tämä suuntaus on johtanut siihen, että pien-
18203: joulukuussa 1977, esitettiin rinnakkaisaloitteel-    viljelmiä on jäänyt vaille asukkaita, ja asutus-
18204: la lain 15 §:ään seuraavaa muutosta:                 keskuksiin on siirtynyt sellaista väestöä, jolle
18205:     "Maatalous ei kuitenkaan ole velvollinen         yhteiskunta ei pysty pysyvästi työtä järjestä-
18206: osallistumaan maidon, lihan ja kananmunien           mään. Pienviljelijäväestön mieliä on katkeroit-
18207: osalta sen tuotantokatot ylittävän viennin ra-       tanut myöskin se näkökohta, että heiltä peri-
18208: hoittamiseen, joka vienti aiheutuu ulkomaista        tään ylituotannon rahoittamiseksi markkinoi-
18209: alkuperää olevien vilja- ja väkirehujen tai tuon-    mismaksuja, vaikka heidän tuottamaosa tuote-
18210: tirehuista valmistettujen rehuseosten käyttämi-      määrät ovat pieniä ja perustuvat kotoisiin re-
18211: sestä tuotannossa."                                  huihin.
18212:     Tämä maataloustulolain muutosesitys sisälsi         Suomen ulkomailta tapahtuva energiantuonti
18213: ainoastaan sen ajatuksen, että jos sallimme          vuonna 1979 maksoi 11,5 miljardia markkaa
18214: jatkuvasti elintarvikkeiden ylituotantoa aiheut-     ja sen arvioidaan kohoavan kuluvana vuonna 15
18215: tavan ylisuuren tuonnin, on väärin maksattaa         miljardiin markkaan. Eikö tämäkin kehitys
18216: yksin viljelijäväestöllä sen aiheuttamat vienti-     osoita sellaista yhteiskunnallista ratkaisumallia,
18217: kustannukset.                                        että kaikki huomio maatalouspolitiikassa olisi
18218:     Tätä muutosta ei maataloustulolakiin saatu,      suunnattava pientilojen asuttuna säilyttämiseen
18219: sillä erikoisesti sosialidemokraatit hyökkäsivät     ja sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, että
18220: sitä vastaan. Maataloustulolakia käsitelleen         asukkaat saataisiin palaamaan takaisin asumat-
18221: eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan            tomiksi jääneille tiloille. Tällaista kehitystä puol-
18222: mietintöön tuli koko asiasta ainoastaan seu-         taisi erikoisesti se tosiasia, että maaseudulla on
18223: raava maininta: "Asiaa käsitellessään valiokun-      nuoresta työkykyisestä työvoimasta hyvin ylei-
18224: ta on kiinnittänyt huomiota siihen merkityk-         sesti pulaa, ja kun meidän on pakko ryhtyä
18225: seen, mikä maataloustuotteiden ja eräiden tuo-       käyttämään entistä enemmän kotimaisia ener-
18226: tantopanosten tuonoilla saattaa olla maatalous-      giavarojamme: puuta ja turvetta, me emme
18227: tuotteiden ylituotannon määrään. Tämä kysy-          tässä tehtävässä onnistu, jos nuorisomme on
18228: mys olisikin hallituksen toimesta selvitettävä."     odottamassa työtä asutuskeskusten työttömyys-
18229:     Näyttää siltä ettei hallitus ole antanut min-    kortistoissa.
18230: käänlaista arvoa eduskunnan hyväksymälle maa-            Koko suomalaisen yhteiskunnan kehitysnä-
18231: ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sisältyväl-     kymien valossa näyttää siltä, että katseltiinpa
18232: le kannanotolle sen kysymyksen selvittämisestä,      asioita maatalouspolitiikan, energiapolitiikan tai
18233: mikä merkitys "maataloustuotteiden ja eräiden        työllisyyspolitiikan näkökulmasta, aina tullaan
18234: tuotantopanosten tuonnilla" on maataloustuot-        sen tosiasian eteen, että pienviljelijäväestön ase-
18235: teiden ylituotannon määrään. Tämän käsityksen        maan olisi kiinnitettävä aivan erikoista huomio~
18236: todistavat valkuaisrehujen edellä mainitut tuon-     ta. Pienviljelijäväestön vaikeuksien selvittämi-
18237:  tiluvut, joiden on annettu lisääntyä voimak-        nen ja pienviljelmien elinkelpoisuuden paranta-
18238: kaasti nykyisen maataloustulolain aikana.            miseksi tarvittavat toimenpiteet ovat jo liian
18239:     Ylisuuren valkuaisrehujen tuonnin jatkuva        usein hautautuneet tilakoon suurentamiseen
18240:  salliminen merkitsee käytännössä sitä, että maa-    pyrkivän politiikan alle.
18241:  talousväestö joutuu yksin maksamaan ylituotan-          Maatalousväestön suurimpia vaikeuksia on
18242: nosta lannoiteverona ja markkinoimismaksuina         ollut pääomakysymysten hoitaminen. Kaikkein
18243:  valtion tulo- ja menoarvion mukaan vuonna           vaikeimmiksi nämä ongelmat ovat muodostu-
18244:  1980 220 milj. markkaa.                             neet pienviljelijöiden osalta, jotka jäävät usein
18245:  . Maatalouden rakenteeseen tuontirehu on vai-       kokonaan valtiovallan tukeman lainoitustoimin-
18246:  kuttanut hyvin suoraviivaisesti ja se on perus-     nan ulkopuolelle siitä syystä ettei tila kokonsa
18247:  syy siihen, että maahamme on syntynyt ylisuu-       puolesta täytä asetettuja elinkelpoisuusvaati-
18248:  ria teollisuusmaisia sikala- ja kanalayrityksiä.     muksia.
18249:  Jos ulkomainen rehuntuonti rajoitettaisiin järke-       Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
18250:  viin mittasuhteisiin, ei Suomen olosuhteissa         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteel·
18251:  tarvittaisi minkäänlaisia rajoituksia kotieläin-     la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
18252:  yritysten koon suhteen.                              tavaksi seuraavan kysymyksen:
18253:                                       N:o 112                                              3
18254: 
18255:     Onko Hallitus tietoinen, että maata-            sen tuonnin rajoittamiseksi ja sellaisten
18256:  louden ylituotanto johtuu liian suuresta           kotimaista maataloustuotantoa tajaitta-
18257:  ulkomaisten rehujen, rasvojen ja valmii-           vien lakien ja asetusten muuttamiseksi
18258:  den elintarvikkeiden tuonnista, ja jos             tai kumoamiseksi, jotka vaikeuttavat
18259:  on,                                                pienviljelijäväestön    mahdollisuuksia
18260:     minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus           maatalousammatin harjoittamiseen ja tä-
18261:  tulee kiireellisesti ryhtymään viljelijä-          tä kautta lisäävät työttömyyttä?
18262:  väestön asemaa vaikeuttavan ulkomai-
18263: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
18264: 
18265:    Heimo Linna                  Paavo Vesterinen              Mikko Kaarna
18266:    Pentti Poutanen              Einari Nieminen               Juhani Tuomaala
18267:    Matti Maijala                Väinö Raudaskoski             Veikko Pihlajamäki
18268:                                 Mauno Manninen
18269: 4                                             1980 vp.
18270: 
18271: 
18272: 
18273: 
18274:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18275: 
18276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dun väestöpohja voidaan ylläpitää myös haja-
18277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asutusalueilla. Samalla on kuitenkin muistet-
18278: olette 28 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           tava, että Suomen ilmasto-olosuhteissa emme
18279: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voi päästä elintarvikkeidenkaan osalta kokonais-
18280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        omavaraisuuteen, vaan joudumme aina turvau-
18281: edustaja Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta            tumaan myös tuontiin sellaisten tuotteiden osal-
18282: kirjallisesta kysymyksestä n:o 112:                  ta, joita meillä ei voida tuottaa. Tästä syystä
18283:                                                      haluankin tarkastella elintarvikkeiden tuonnin
18284:           Onko Hallitus tietoinen, että maata-       rakennetta hieman tarkemmin.
18285:        louden ylituotanto johtuu liian suures-          Elintarvikkeiden tuonnin arvo oli viime
18286:        ta ulkomaisten rehujen, rasvojen ja val-      vuonna 2 970 milj. markkaa, josta kahvi, tee,
18287:        miiden elintarvikkeiden tuonnista, ja jos     kaakao ja mausteet 1100 milj. markkaa. Näitä
18288:        on,                                           emme voi itse tuottaa.
18289:           minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus         Hedelmiä ja kasviksia tuotiin 770 milj. mar-
18290:        tulee kiireellisesti ryhtymään viljelijä-     kalla, jossa oli edellisestä vuodesta kasvua noin
18291:        väestön asemaa vaikeuttavan ulkomaisen        110 milj. markkaa. Tämä kehitys on huolestut-
18292:        tuonnin rajoittamiseksi ja sellaisten ko-     tavaa. Hedelmien ja kasvisten kulutus on li-
18293:        timaista maataloustuotantoa rajoittavien      sääntynyt mutta kasvusta huomattavan osan
18294:        lakien ja asetusten muuttamiseksi tai         ovat vieneet ulkomaiset kasvikset ja hedelmät,
18295:        kumoamiseksi, jotka vaikeuttavat pien-        joiden osuudeksi arvioidaan jopa 2/3 koko ku-
18296:        viljelijäväestön mahdollisuuksia maata-       lutuksesta. Suomi onkin edelläkävijöitä ulko-
18297:        lousammatin harjoittamiseen ja tätä           maisten hedelmien ja hedelmävalmisteiden ku-
18298:        kautta lisäävät työttömyyttä?                 luttajamaana mutta siitä huolimatta niin viime
18299:                                                      kuin edellisenäkin syksynä toteutettiin ennen-
18300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          aikainen sitrushedelmien tullien alentaminen
18301: taen seuraavaa:                                      mm. maa- ja metsätalousministeriön kielteisestä
18302:    Hallitus on tietoinen siitä, että eräiden ulko-   lausunnosta huolimatta. Vakaata kotimaista
18303: maisten elintarvikkeiden tuonti syrjäyttää koti-     tuotantoa ei ole mahdollista saada aikaan ellei
18304: maista tuotantoa ja että ulkomaisten rehuraaka-      sille luoda riittäviä edellytyksiä. Sen kilpailu-
18305: aineiden tuonti lisää maatalouden tuotantokapa-      aseman parantamiseksi on kiinnitettävä huomio-
18306: siteettia. Jos lähdetään siitä, että maataloutta     ta kasvisten, hedelmien ja hedelmävalmisteiden
18307: varten on oltava tietty tuotantopanosten tarjon-     tuontisuojan entistä tarkoituksenmukaisempaan
18308: ta, ongelman muodostaa se osa tuoduista tuo-         hyväksikäyttämiseen,       kotimaisen tuotannon
18309: tantotarvikkeista, joka voitaisiin tuottaa koti-     markkinoinnin turvaamiseen ja mm. kasvihuo-
18310: maassa.                                              netuotannon kustannusten alentamiseen. Tar-
18311:    Maatalouden tuotantopoliittisena tavoitteena      koitus on asettaa työryhmä selvittämään kasvi-
18312: on kotimaisen kulutuksen tyydyttäminen koti-         huoneiden energiahuollon turvaamista. Lisäksi
18313: maisella tuotan.11olla kaikkien niiden tuotteiden    tullaan asiasta vastaavien viranomaisten ja jär-
18314: osalta, joiden tuottamiseen meillä on olemassa       jestöjen kanssa selvittämään, miten nykyis-
18315: kohtuulliset mahdollisuudet. Tämä on välttä-         tä tuontisuojaa voitaisiin entistä paremmin
18316: mättömyys, jotta voimme turvata elintarvike-         käyttää hyväksi kotimaisen tuotannon edistämi-
18317: huollon toimivuuden myös poikkeuksellisissa          seksi.
18318: oloissa ja heikkojen satovuosien sattuessa. Tällä       Sokerin tuonnin arvo oli 165 milj. markkaa
18319: tavoin on turvattava myös maatalousväestön           ja viennin vastaavasti 74 milj. markkaa. Soke-
18320: toimeentuloedellytykset, jotta riittävä maaseu-      rin osalta olemme normaalilla satotasolla run-
18321:                                                N:o 112                                               5
18322: 
18323: saan 50 % :n omavaraisuudessa, eikä siinä ole         Ehdotukset työryhmän on määrä saada valmiik-
18324: olennaisia edellytyksiä kotimaisuusasteen lisää-      si tämän kuun loppuun mennessä.
18325: miseen. Sokerin tuonti on v. 1979 supistunut             Viljakysymys on meillä edelleen vakava, sil-
18326: puoleen vuosien 1970-72 määrästä.                     lä kuluvaa ja seuraavaa satovuotta varten on
18327:     Kotimaista öljykasvituotantoa on viime vuo-       tehty mm. vehnän tuontia koskevia päätöksiä
18328: sina laajennettu voimakkaasti ja kuluvana vuon-       325 milj. kilolle. Viljan tuonti oli vuonna 1979
18329: na sopimusalaa on tarkoitus lisätä yli 50 % :lla      arvoltaan 317 milj. markkaa kun se vuonna
18330: viimevuotisesta, eli 50 000 ha:iin. Tämä lisää        1978 oli 138 milj. markkaa. Syysviljojen kylvö-
18331: olennaisesti rehujen kasvivalkuaisomavaraisuut-       alat osoittavat selvää nousua, mutta siitä huo-
18332: ta ja kotimaisen kasviöljyn käyttömahdollisuut-       limatta kevätvehnäala tulisi saada nousemaan
18333: ta elintarviketeollisuudessa. Rehnteollisuuden        tänä vuonna 200 000 hehtaariin. Varmuusva-
18334: voimakas laajeneminen on kuitenkin ollut osa-         rastojen lisääminen merkitsee, että vehnäala
18335: syynä siihen, että valkuaisen tuonti ei ole mää-      voisi lähivuosina olla 250 000 ha ja ruisala
18336: rällisesti supistunut, vaan mm. öljykasvien sie-      70 000 ha. Tähän on kaikin keinoin pyrittävä.
18337: meniä ja lähinnä eläinvalkuaisrehuja tuotiin             Nurmikasvien siementuotanto tulee saattaa
18338: noin 330 milj. markalla.                              kotimaista tarvetta vastaavalle tasolle, jotta
18339:     Kun lasketaan, että kotimainen kasviöljyteol-     myös oloissamme heikomman ulkomaisen sie-
18340: lisuus tarvitsisi öljykasvien viljelyalaa runsaat     menen tuonti voidaan välttää. Tämä vaatii pa-
18341: 70 000 ha ollakseen omavarainen, emme ole             rannuksia kylvösiemenlain mukaisiin viljelyso-
18342: kaukana tästä tavoitteesta. Täytyy kuitenkin          pimuksiin.
18343: muistaa, että tällöin joudutaan ainakin osa kas-         Tällä hetkellä olemme myös naudanlihan
18344: viöljystä vaihtamaan maailmanmarkkinoilla jol-        tuontitilanteessa. On vaara, että tuontitarve
18345: loin joudumme sekä viemään että tuomaan öl-           muodostuu jatkuvaksi, jos lehmäkanta jatku-
18346: jyjä. Tavoitteena tulisi olla se, että öljykasvien    vasti supistuu. Toimenpiteet tilanteen hallitse-
18347: viljelyala voitaisiin asteittain laajentaa lähes      miseksi luomalla edellytykset mm. itseuudistu-
18348:  100 000 ha:iin, mikä vastaa rehuissa nykyään         valle naudanlihan tuotannolle alkavat olla ajan-
18349: käytetyn rouheen määrää. Tätä ennen on kui-           kohtaisia. Näitä kysymyksiä pyritään edelleen
18350: tenkin järjestettävä riittävä öljykasvien var-        selvittämään.
18351:  muusvarastointi, jolla voidaan tasata mah-              Edellä esittämäni tavoitteet ja toimenpiteet
18352: dollisia satovaihteluita. Näin voidaan helpottaa      johtavat siihen, että elintarvikkeiden tuonnin
18353: myös eläinvalkuaisen tuontiin nykyisin kohdis-        määrää voidaan asteittain supistaa olennaisesti.
18354: tuvaa painetta, mikä on osaltaan aiheutunut           Toisaalta täytyy muistaa että myös viemme
18355: kasvivalkuaisen tuonnin rajoittamisesta. Jos          elintarvikkeita vuosittain noin 1 000 milj. mar-
18356: rouheiden osalta pääsemme omavaraisuuteen,            kan arvosta, emmekä kaikilta osin tulevaisuu-
18357:  ei ole maatalouden kannalta suurta merkitystä        dessakaan voi päästä tilanteeseen, jossa tuoo-
18358:  sillä, minkä osan öljystä kasviöljyjä käyttävä       nilta kokonaan vältytään.
18359: teollisuus vaihtaa maailmanmarkkinoilla.                 Maataloustuotannon määrään vaikuttaa maa-
18360:     Valkuaiskysymyksen ratkaisun osatekijänä on       talousväestön määrä, käytettävissä oleva pelto-
18361:  nähtävä kotimaisen tärkkelystuotannon edis-          ala ja tuotannon tehokkuus. Maatalousväestö
18362:  täminen, joka tulisi saattaa lakisääteiseksi asiaa   ei enää tulevaisuudessa saa vähetä nykyisellä
18363: tutkineen toimikunnan ehdotusten mukaisesti.          nopeudella. Tämä on selvästi todettu myös maa-
18364:  Lain tulee ottaa huomioon myös kotimaisen pe-        talouden rakennepoliittisen toimikunnan tahol-
18365:  runan hintojen vakaannuttamispyrkimykset ja          ta. Jos se halutaan estää, ei myöskään tuotan-
18366: satovaihtelujen vaikutusten eliminoiminen, joil-      non tehokkuustason nousua saa hidastaa. Ra-
18367:  la voidaan päästä myös ruokaperunan laadun           kennekehitystä ja nuorten viljelijöiden alkuun-
18368: nostamiseen.                                          pääsyä tulee helpottaa ja nopeuttaa lisäämällä
18369:     Valkuaiskysymykseen liittyen maa- ja metsä-       maatalouden lainoitusta. Kehittämisrahaston
18370:  talousministeriön asettaman työryhmän tehtä-         siirtoa esitetään lisättäväksi jo tänä vuonna 110
18371:  vänä on mm. selvittää rehuviljojen valkuaishin-      milj. markalla.
18372:  noittelun perusteet. Saman työryhmän tehtävä-           Tuotantopoliittinen toimikunta on todennut
18373:  nä on selvittää maan viljahuollon ja viljan tar-     puolestaan, että meillä ei ole tarvetta peltoalan
18374:  koituksenmukaisen markkinoinnin kannalta tar-        pysyvään supistamiseen, sillä nyt ylimääräinen
18375:  peellisen viljan varastoinnin järjestäminen ja       pelto voidaan käyttää tasapainettavaan tuotan-
18376:  siitä aiheutuvien kustannusten kohdentaminen.        toon valkuaisomavaraisuuden parantamiseen ja
18377: 6                                             1980 vp.
18378: 
18379: tulevaisuudessa myös energia- tai teollisuuden         milj. markan. Ei ole oikein, että nykyisessä ti-
18380: raaka-ainetuotantoon. Tarvetta maataloustuotan-        lanteessa, jossa meillä on huomattava vajaus
18381: non supistamiseen kokonaisuutena ei ole. Sen-          viljan osalta, myös pienet perheviljelmät joutu-
18382: sijaan tarvetta on sen tasapainottamiseen edellä       vat kantamaan vastuun ylituotannon markki-
18383: esitetyillä tavoin ylituotannosta alituotantotuot-     noinnista. Tarkoitus onkin maataloustulolain
18384: teisiin.                                               perustelujen mukaisesti tarkistaa ensi vuotta
18385:    Teollisuusmaisen ja maatalouden ulkopuoli-          koskevat maataloustulolain mukaiset tuotanto-
18386: sen tuotannon rajoittaminen nykyisenkaltaisilla        ja vientimäärät, joiden ylimenevän osan kustan-
18387: suurten yritysten markkinoimismaksuilla ja ko-         nukset viljelijä joutuu maksamaan.
18388: korajoituksilla on keino pitää kotieläintuotanto          Tänä keväänä asetetaan toimikunta laati-
18389: perheviljelmillä. Tätä linjaa on jatkettava. Vain      maan uutta maataloustulolakia. Tässä valmiste-
18390: näin perheviljelmät voivat kehittää tuotantoaan.       lussa on otettava huomioon maatalouden tuo-
18391:    Maatalous joutuu osallistumaan ylituotannon         tanto- ja rakennepoliittiset pitkän tähtäimen
18392: markkinointiin, joskin tämän hetken markkina-          tavoitteet. Uuden lain on luotava edellytykset
18393: tilanteen perusteella näyttää siltä, että maata-       kestävän perheviljelmäpohjaisen maatalouden
18394: louden osuus supistuu tänä vuonna alle 220             harjoittamiselle.
18395:       Helsingissä maaliskuun 31 päivänä 1980.
18396: 
18397:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18398:                                              N:o 112                                                 7
18399: 
18400: 
18401: 
18402: 
18403:                           Till Riksdagens Herr Talman.
18404: 
18405:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nas också i glesbygdsområdena. Samtidigt måste
18406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       man dock hålla i minnet att vi i Finlands kli-
18407: :av den 28 februari 1980 tili vederbörande med-     matologiska förhållanden inte heller i fråga om
18408: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     livsmedel kan nå full självförsörjning. Vi måste
18409: :av riksdagsman Heimo Linna m.fl. underteck-        alltid ty oss också tili import beträffande pro-
18410: nade spörsmål nr 112:                               dukter som inte kan produceras hos oss. Med
18411:                                                     anledning härav vili jag också något mera in-
18412:           Är Regeringen medveten om att lant-       gående granska livsmedelsimportens struktur.
18413:        brukets överproduktion beror på en              Värdet av livsmedelsimporten steg i fjol tili
18414:        alltför stor import av utländska foder-      2 970 milj. mk, varav kaffe, te, kakao och
18415:        ämnen, fetter och färdiga livsmedel, och     kryddor utgjorde 1100 milj. mk. Dessa varor
18416:        om så är,                                    kan vi inte själva producera.
18417:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              Frukter och grönsaker importerades för 770
18418:        vidta i brådskande ordning för att be-       milj. mk, varav en ökning från föregående år
18419:        gränsa denna import, som försvårar od-       på ca 110 milj. mk. Denna utveckling inger be-
18420:        larbefolkningens ställning, och för att      kymmer. Konsumtionen av frukt och grönsa-
18421:        ändra ellet upphäva sådana lagar och         ker har ökat, men en stor del av ökningen
18422:        förordningar som begränsar inhemsk           gäller utländska grönsaker och frukter, vilkas
18423:        lantbruksproduktion och förvärrar små-       andel beräknas uppgå tili hela 2/3 av den to-
18424:        brukarbefolkningens möjligheter att ut-      tala konsumtionen. Finland är ett föregångs-
18425:        öva lantbrukaryrket samt som däri-           land som konsument av utländska frukter och
18426:        genom ökar arbetslösheten?                   fruktprodukter, men trots detta genomfördes
18427:                                                     såväl senaste höst som hösten 1978 en förtida
18428:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sänkning av tullen på citrusfrukter, bl.a. trots
18429: samt anföra följande:                               negativt utlåtande av jord- och skogsbruksmi-
18430:    Regeringen är medveten om att importen           nisteriet. En stabil inhemsk produktion kan
18431: av vissa utländska livsmedel åsidosätter in-        inte fås tili stånd om inte tiliräckliga förutsätt-
18432: hemsk produktion och att importen av ut-            ningar härför skapas. För att förbättra kon-
18433: ländska foderråämnen ökar lantbrukets pro-          kurrensläget måste uppmärksamhet fästas vid
18434: duktionskapacitet. Om man utgår från att det        vikten av ett ännu mera rationellt utnyttjande
18435: för lantbruket måste finnas ett givet utbud av      av importskyddet för grönsaker, frukter och
18436: produktionsinsatser, bildas problemet av den        fruktprodukter, tryggande av marknadsföringen
18437: del av de importerade produktionsförnöden-          av inhemsk produktion och bl.a. sänkning av
18438: heterna som kunde framställas i hemlandet.          kostnaderna för växthusproduktion. Avsikten
18439:    Lantbrukets produktionspolitiska målsättning     är att tilisätta en arbetsgrupp med uppgift att
18440: är att tilifredsställa den inhemska konsumtio-      utreda frågan om tryggandet av växthusens
18441: nen med inhemsk produktion för alla de pro-         energiförsörjning. Därtili kommer i samråd med
18442: dukters del, för vilkas framställning vi har rim-   för saken ansvariga myndigheter och organisa-
18443: liga förutsättningar. Detta ät absolut nödvän-      tioner att utredas hur det nuvarande import-
18444: digt för att vi skall kunna trygga livsmedels-      skyddet bättre än tidigare kunde användas för
18445: försörjningen också under exceptionella förhål-     att främja inhemsk produktion.
18446: landen och under svaga skördeår. På detta sätt         Värdet av sockerimporten var 165 milj. mk
18447: måste också lantbrukarbefolkningens utkomst-        och värdet av exporten 7 4 milj. mk. Beträffan-
18448: förutsättningar tryggas för att ett tiliräckligt    de socker är vi med normal skördenivå självför-
18449: landsortsbefolkningsunderlag skall kunna fin-       sörjande tili drygt 50 %. Det finns här inga
18450: 8                                            1980 vp.
18451: 
18452: väsentliga förutsättningar för att öka graden      spannmålsförsörjning och en ändamålsenlig
18453: av inhemskt arbete. Importen av socker har         marknadsföring av spannmål nödvändiga upp-
18454: år 1979 reducerats till hälften av mängden åren    lagringen av säd och därav följande fördel-
18455: 1970-72.                                           ningen av kostnaderna. Arbetsgruppen skall ha
18456:    Den inhemska produktionen av oljeväxter         sina förslag färdiga före utgången av denna
18457: har de senaste åren kraftigt utvidgats och         månad.
18458: avsikten är att innevarande år öka den kontrak-        Spannmålsfrågan är fortfarande allvarlig hos
18459: terade arealen med mera än 50% av före-            oss, ty för innevarande och nästa skördeår har
18460: gående års areal, dvs. till 50 000 ha. Detta       beslut fattats om bl.a. import av vete gällande
18461: ökar väsentligt graden av självförsörjning be-     325 milj. kg. Värdet av den importerade spann-
18462: träffande växtprotein och den inhemska växt-       målen uppgick år 1979 tili 317 milj. mk,
18463: oljans användningsmöjlighet i livsmedelsin-        medan det år 1978 var 138 milj. mk. Höst-
18464: dustrin. Foderindustrins kraftiga utvidgning har   sädens såddyta visar en klar ökning, men · trots
18465: dock varit en bidragande orsak till att importen   detta borde vårvetearealen innevarande år fås
18466: av protein inte har minskat kvantitativt, utan     upp till 200 000 ha. En ökning av beredskaps-
18467: frön av oljeväxter och närmast djurproteinfoder    lagren innebär att vetearealen de närmaste åren
18468: importerades för ca 330 milj. mk.                  kunde vara 250 000 ha och rågarealen 70 000
18469:    Då man räknar med att den inhemska växt-        ha. Detta bör eftersträvas med alla medel.
18470: oljeindustrin behöver drygt 70 000 ha odlings-        Gräsväxternas fröproduktion borde fås upp
18471: areal för att vara självförsörjande, är vi inte    till en nivå som motsvarar landets behov, så,
18472: långt från detta mål. Man måste dock komma         att man kunde slippa import av för våra för-
18473: ihåg att vi då måste byta åtminstone en del        hållanden svagare utländskt frö. Detta kräver
18474: av växtoljan på världsmarknaden, varvid vi         förbättringar i odlingsavtalen enligt den s.k.
18475: också blir tvungna att både exportera och im-      utsädeslagen.
18476: portera olja. Målsättningen borde vara att grad-       I detta nu befinner vi oss också i en situa-
18477: vis kunna utöka oljeväxternas odlingsareal till    tion där vi importerar nötkött. Fara föreligger
18478: närmare 100 000 ha, vilket motsvarar den           att importbehovet blir permanent om kobesätt-
18479: mängd gröpe som nu används i foder. Innan          hingen fortfar att minska. Åtgärder i syfte att
18480: dess måste man dock ordna med en tillräcklig       bemästra läget bl.a. genom att skapa förutsätt-
18481: beredskapslagring av oljeväxter, för att kunna     ningar för en självförnyande produktion av nöt-
18482: jämna ut eventuella skördeväxlingar. På detta      kött börjar bli aktuella. Dessa frågor utredas
18483: sätt .kan man också lätta det tryck som nu         fortfarande.
18484: riktar sig mot importen av djurprotein och som        Den målsättning och de åtgärder, som jag
18485: för sin del är en följd av begränsningarna i       ovan har redogjort för, leder tili att importen
18486: växtproteinimporten. Oni vi kan bli självför-      av livsmedel gradvis kan minskas väsentligt.
18487: sörjande med gröpe, är det för lantbruket inte         Å andra sidan måste vi komma ihåg att vi
18488: av någon stor betydelse viiken del av oljan        också årligen exporterar livsmedel till ett värde
18489: den växtoljeförbrukande industrin byter på         av ca. 1 000 milj. mk och att vi inte heller i
18490: världsmarknaden.                                   framtiden helt och hållet kan uppnå ett läge
18491:    Som en delfaktor i lösningen av proteinfrå-     där vi helt kan slippa import.
18492: gan måste man betrakta det främjande av den           Lantbruksproduktionens kvantitet påverkas
18493: inhemska stärkelseproduktionen, som borde bli      av lantbruksbefolkningens storlek, tillbudsstå-
18494: lagstadgat i enlighet med ett förslag av den       ende åkerareal och produktionseffektivitet. 1
18495: kommission som undersökt saken. Lagen borde        framtiden får lantbruksbefolkningen inte
18496: också beakta strävandena att stabilisera priser-   minska i samma takt som för närvarande. Det-
18497: na på inhemsk potatis och eliminerandet av         ta har också klart fastslagits av kommissionen
18498: skördeväxlingarnas påverkan, varmed man också      för strukturpolitiken inom jordbruket. Om man
18499: kan höja kvaliteten på matpotatis.                 vili avvärja en negativ trend, får man inte hel-
18500:    I anknytning till proteinfrågan har en av       ler bromsa en höjning av produktionens effek-
18501: jord- och skogsbruksministeriet tillsatt arbets-   tivitetsnivå. Strukturutvecklandet och unga od-
18502: grupp bl.a. fått i uppgift att klarlägga grun-     lares start bör underlättas och påskyndas
18503: derna för proteinprissättning av fodersäd. Sam-    genom ökad utlåning tili lantbruket. Utveck-
18504: ma arbetsgrupp har tili uppgift att utreda frå-    lingsfondens överföringar föreslås ökade redan
18505: gan om ordnandet av den med tanke på landets       detta år med 110 milj. mk.
18506:                                             N:o 112                                                 9
18507: 
18508:    Den produktionspolitiska kommissionen har         av överproduktionen, även om det på basen
18509: för sin del konstaterat att vi inte har något        av det aktuella marknadsläget förefaller som
18510: behov av en permanent inskränkning av åker-          om lantbrukets andel detta år skulle komma
18511: arealen, ty den nu överflödiga åkermarken kan        att inskränkas tili under 220 milj. mk. Det är
18512: användas tili utjämnande produktion för för-         inte rätt att i dagens läge, då vi lider avsevärd
18513: bättrande av proteinsjälvförsörjningen och, i        brist på spannmål, också små familjeodlingar
18514: framtiden, också för produktion av energi el-        måste bära ansvaret för marknadsföring av
18515: ler industriråämnen. Behov av att inskränka          överproduktionen. Avsikten är därför att en-
18516: lantbruksproduktionen som helhet föreligger          ligt med motiveringen tili lagen om lantbruks-
18517: inte. Däremot finns det ett behov att på ovan        inkomsten justera de 1981 års produktions- och
18518: anförda sätt balansera överproduktionen i för-       exportmängder enligt lagen om lantbruksin-
18519: hållande tili underproducerade produkter.            komsten, beträffande vilka gäller att odlaren
18520:    En begränsning av den industrimässiga och         måste bestrida kostnaderna för den överskju-
18521: utanför lantbruket stående produktioneo med          tande delen.
18522: nuvarande marknadsföringsavgifter för stora             Denna vår tillsätts en kommission med upp-
18523: företag och kvantitativa begränsningar är ett        drag att utarbeta en ny lag om lantbruksin-
18524: medel att kvarhålla husdjursproduktion på fa-        komsten. I beredningen måste beaktas lantbru-
18525: miljeodlingarna. Denna linje bör fortsättas. En-     kets produktions- och strukturpolitiska mål-
18526:  dast på detta sätt kan familjeodlingarna ut-        sättning på lång sikt. Den nya lagen måste
18527: veckla sin produktion.                               skapa förutsättningar för ett stabilt lantbruk
18528:    Lantbruket måste delta i marknadsföringen         på basen av familjeodling.
18529:      Helsingfors den 31 mars 1980.
18530: 
18531:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18532: 
18533: 
18534: 
18535: 
18536: 2 0880003391
18537:                                               1980 vp.
18538: 
18539: Kirjallinen kysymys n:o 113.
18540: 
18541: 
18542: 
18543: 
18544:                                   Tapiola: Vesien luonnontalouden asiantuntijoiden toimien täyttä-
18545:                                      misestä.
18546: 
18547: 
18548:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.,
18549: 
18550:    Hydrobiologikoulutus , alkoi Jyväskyläh yli:..    hydrobiologikoulutus eivät eroa kovin olen-
18551: opistossa vuonna 1971 ja·ensimmäiset filosofian      naisesti toisistaan. Siten esim. loppukuulustelu-
18552: kandidaatit valmistuivat alalta 1975. Osa näistä     jen kirjat ovat suurelta osin samoja, kumpaan~
18553: henkilöistä on sijoittunut mm. riista- ja kala-      kin koulutussuuntaan liittyy. usean kuukauden
18554: talouden tutkimuslaitokseen, seutukaavaliittoon      käytännön harjoittelu vesialan tehtävissä ja si-
18555: ja Jyväskylän yliopiston hydrobiologian tutki-       vuaineena on tavallisesti kemia tai biologinen
18556: muskeskukseen. Yli kymmenen yalmistunutta            aine, Jyväskylässä tavallisimmin ekologia ja
18557: hydrobiologia on edelleen vailla koulutustaan        luonnonhoito, joka antaa valmiuksia mm. luon-
18558: vastaavaa työpaikkaa. Nämä henkilöt ovat tois-       nonvarojen moninaiskäytön suunnitteluun ja
18559: tuvasti hakeneet vesien luonnontalouden asian-       hoitoon. Tilanne koulutuksessa on 1970-luvulla
18560: tuntijan toimia vesitutkimuslaitoksissa ja -toi-     olennaisesti muuttunut koko maassa vesien
18561: mistoissa, mutta vesihallituksen kannanoton          luonnontalouden hydrobiologilinjan käynnistyt-
18562: mukaisesti julkisen valvonnan alaisuuden oikeus      tyä useissa korkeakouluissa.
18563: näille laitoksille on myönnetty vain jos haki-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
18564: joista on valittu toimeen Helsingin yliopistossa     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
18565: limnologikoulutusta saanut henkilö. Vesihalli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18566: tuksen toimesta on tiettävästi annettu ymmär-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18567: tää, että limnologien huonon työllisyystilanteen
18568: takia hydrobiologin koulutuksen omaava hen-                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
18569: kilö "ei saa täyttää" timnologin toimia. Vesi-              että vesien luonnontalouden asiantunti-
18570: hallituksen kannanotto on johtanut siihen, että             joiden toimien täyttö erityisesti julki-
18571: julkisen valvonnan alaisuuden oikeutta hakevat              sen valvonnan alaisissa tai tätä oikeutta
18572: laitokset ja toimistot jo lehti-ilmoitteluissa ha-          hakevissa tutkimuslaitoksissa ja -toimis-
18573: kevat toimiinsa asiantuntijoita pelkästään lim-             toissa ei jäisi henkilökunnan koulutus-
18574: nologinimikkeellä välttyäkseen oikeuksien saan-             vaatimusten osalta vesihallituksen tul-
18575: nin viivästymiseltä tai hylkäämiseltä.                      kinnan varaan, vaan eri korkeakouluissa
18576:    Sisällöllisesti Helsingin yliopiston limnologi-          suoritetut alan tutkinnot rinnastettaisiin
18577: koulutus ja Jyväskylän yliopistossa annettava               toisiinsa?
18578:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
18579: 
18580:                                            Hannu Tapiola
18581: 
18582: 
18583: 
18584: 
18585: 088000363C
18586: 2                                             1980 vp.
18587: 
18588: 
18589: 
18590: 
18591:                         Ed u s kunnan He r r a P u h e m i e he 11 e.
18592: 
18593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n ·1 momentissa           Vesitutkimuksen alalla toimivien tai sille pyr-
18594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kivien eritasoisten tutkimuspalveluja myyvien
18595: olette kirjeellänne 28 päivijltä helmikuuta: 1980      laitosten . hyväksymisessä valvotuiksi vesitutki-
18596: n:o 289 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          muslaitoksiksi on henkilökunnan osalta vaati-
18597: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         mus kokopäivätoimisesta vesistötutkijasta ollut
18598: Tapiolan tekemän seuraavan sisältöisen kysy~           keskeinen. Tämä johtuu siitä, että aikaisempien
18599: myksen n:o 113:                                        vastaavien laitosten henkilökunnan edustaman
18600:                                                        asiantuntemuksen puutetta esiintyi juuri tällä
18601:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        alueella.
18602:        että vesien luonnontalouden asiantunti-            Asetus julkisen valvonnan alaisista vesitutki-
18603:        joiden toimien täyttö erityisesti julkisen       muslaitoksista ei mainitse tällaisten laitosten
18604:        valvonnan alaisissa tai tätä oikeutta ha-       henkilökunnan tarkkoja koulutusvaatimuksia.
18605:        kevissa tutkimuslaitoksissa ja -toimis-         Asetus on tarkoittanut jättää henkilökunnan
18606:        toissa ei jäisi henkilökunnan koulutus-         tarkat koulutusvaatimukset laitoksen hyväksy-
18607:        vaatimusten osalta vesihallituksen tul-         iän määritettäväksi.
18608:        kinnan varaan, vaan eri korkeakouluissa            Niin maataloushallitus aikanaan kuin vesi-
18609:        suoritetut alan tutkinnot rinnastettai-         hallituskin ovat asetuksen tarkoittamina hyväk-
18610:        siin toisiinsa?                                 syjinä lähtökohtaisesti edellyttäneet, että laitos-
18611:                                                         ten välttämättä tarvitsemalla vesistötutkiialla on
18612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            limnologiassa saavutettu pätevyys, koska se
18613: taen seuraavaa:                                        muodostaa laajan ja monipuolisen perustan eri-
18614:    Vesilain voimaantulo paljasti aikanaan huo-         laisiin vesistöä ja vesistön eri käyttömuotojen
18615: mattavan tiedon tarpeen vesistöistä. Tämä tarve        vesistövaikutuksia koskeviin tutkimustehtäviin.
18616: ei ollut silloin - kuten ei ole nykyisinkään -          Mitään estettä sille, että myös jokin muu kuin
18617: viranomaisten voimin tyydytettävissä. Vesilain         limnologin tutkinto ja hankittu kokemus voisi
18618: yleisestä pilaamiskiellosta poikkeamislupaa ha-        antaa tarpeellista pätevyyttä vesistötutkijan toi-
18619: kevilta edellytettiin toimintansa vaikutuksista        meen, ei kuitenkaan ole, ja vesihallitus onkin
18620: yksityiskohtaisempi tietämisen tarve kuin ylei-        käytännön toiminnassaan hyväksynyt useita tä-
18621: sestä edusta huolehtiviita viranomaisilta.             hän näkemykseen perustuvia valintoja. Harki-
18622:    Edellytysten luomiseksi tarpeellisen ja tasol-      tessaan kussakin yksittäistapauksessa laitosten
18623: taan tyydyttävän tiedon hankkimiseksi vesis-           edellytyksiä soveltaa tutkimustehtäviä suorit-
18624: töistä annettiin asetus julkisen valvonnan alai-       taessaan tieteelliselle pohjalle rakentuvia ja kul-
18625: sista vesitutkimuslaitoksista ( 325/62). Tällai-       loinkin asianmukaisiksi katsottavia menetelmiä
18626: seksi hyväksyttävällä tulee olla henkilökuntansa       vesihallitus kiinnittää henkilökunnan tutkinto-
18627: ja välineistönsä puolesta sekä muutoinkin edel-        jen koostumuksen ohella huomiota myös koko
18628: lytykset tutkimustehtäviä suorittaessaan sovel-        tutkimusyksikön suorituskykyyn.
18629: taa tieteelliselle pohjalle rakentuvia ja kulloin-        Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
18630: kin asianmukaiseksi katsottavia tutkimusmene-          että kysymyksessä tarkoitettu asia on tarkoi-
18631: telmiä sekä noudattaa vesiviranomaisten tutki-         tuksenmukaisella tavalla järjestetty nykyisel-
18632: musten suorittamista varten antamia yleisiä            läänkin eikä kysymys sen vuoksi anna aihetta
18633: ohjeita.                                               enempiin toimenpiteisiin.
18634:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1980.
18635: 
18636:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18637:                                               N:o 113                                              3
18638: 
18639: 
18640: 
18641: 
18642:                           T i 11   Ri ksd agen s      H err    T a 1 m a n.
18643: 
18644:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       undersökningstjänster på olika mvaer, såsom
18645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tilisyn underställda vattenundersökningsanstal-
18646: nr 289 av den 28 februari 1980 tili veder-           ter har för personalens del kravet på en vatten-
18647: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      dragsforskare i huvudsyssla varit central. Detta
18648: av följande av riksdagsman Hannu Tapiola            beror på att det uttryckligen inom detta om-
18649: ställda spörsmål nr 113:                            råde förekommit bristfälligheter i fråga om den
18650:                                                     sakkunskap som personalen vid tidigare mot-
18651:           Hur ämnar Regeringen tillse att be-       svarande anstalter företräder.
18652:        sättandet av befattningar som sakkun-            Förordningen om offentlig tillsyn under-
18653:        niga i naturhushållning särskilt vid un-     ställda vattenundersökningsanstalter anger inte
18654:        dersökningsanstalter och -byråer som är      noggranna utbildningskrav för personalen vid
18655:        underställda offentlig tilisyn eller an-     sådana anstalter. I förordningen har de när-
18656:        söker om rätt härtili beträffande utbild-    mare utbildningskraven rörande personalen av-
18657:        ningskraven för personalen, inte skulle      setts bli lämnade att fastställas av den som god-
18658:        förbli beroende av vattenstyrelsens tolk-    känner anstalten.
18659:        ning, utan att vid olika högskolor av-           Såväl lantbruksstyrelsen i sin tid som vat-
18660:        lagda examina inom området skulle            tenstyrelsen har i egenskap av i förordningen
18661:        jämställas med varandra?                     avsedd godkännare såsom utgångspunkt förut-
18662:                                                     satt, att den vattendragsforskare, som anstalter-
18663:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       na oundgängligen behöver, besitter kompetens
18664: samt anföra följande:                               i limnologi, eftersom denna utgör en omfattan-
18665:    Vattenlagens ikraftträdande uppenbarade i        de och mångsidig grund för olika slag av forsk-
18666: tiden ett betydande kunskapsbehov i fråga om        ningsuppgifter angående vattendrag samt där-
18667: vattendragen. Detta behov kunde inte då -           om, hur vattendragens olika användningsformer
18668: såsom inte heller nu - tillfredsställas genom       inverkar på dem. Det föreligger likväl inget
18669: myndigheternas försorg. Av dem som ansökte          hinder för att även någon annan examen än
18670: om dispens från det allmänna förorenings-           limnologexamen, tilisammans med införskaffad
18671: förbudet i vattenlagen förutsattes mera detal-      erfarenhet kunde ge erforderlig kompetens för
18672: jerade kunskapsbehov rörande verkningarna av        befattning som vattendragsforskare, och vatten-
18673: sin verksamhet än av de myndigheter som             styrelsen har i sin praktiska verksamhet god-
18674: ombesörjer det allmänna intresset.                  känt flera vai som baserar sig på denna stånd-
18675:    I syfte att skapa förutsättningar för inför-     punkt. Vid prövandet i varje enskilt fall av
18676: skaffandet av nödig och tili sin nivå tilifreds-    anstalters förutsättningar att vid sina under-
18677: ställande information om vattendragen gavs          sökningar tillämpa sådana på vetenskaplig
18678: förordningen om offentlig tilisyn underställda      grund baserade undersökningsmetoder, som i
18679: vattenundersökningsanstalter (325 /62). För         varje enskilt fall skall anses lämpliga, fäster
18680: att godkännas som sådan bör anstalt i fråga om      vattenstyrelsen uppmärksamhet, förutom där-
18681: personalen och apparaturen samt även eljest äga     vid hur personalens examina är sammansatt,
18682: förutsättningar att vid sina undersökningar till-   även vid prestationsförmågan hos hela under-
18683: lämpa sådana på vetenskaplig grund baserade         sökningsenheten.
18684: undersökningsmetoder, som i varje enskilt fall         På basen av det ovan anförda finner rege-
18685: anses lämpliga, samt iaktta de allmänna anvis-      ringen, att det i spörsmålet avsedda ärendet är
18686: ningar som vattenmyndigheterna utfärdat om          ändamålsenligt ordnat även för närvarande och
18687: verkställande av undersökningar.                    att spörsmålet därför inte ger anledning tili
18688:    Vid godkännandet av anstalter, som verkar        vidare åtgärder.
18689: inom området för vattenundersökning eller som
18690: söker sig tili detta område och som säljer
18691:      Helsingfors den 11 april 1980.
18692: 
18693:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18694:                                              1980 vp.
18695: 
18696: Kirjallinen kysymys n:o 114.
18697: 
18698: 
18699: 
18700: 
18701:                                 Tuovinen: Vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvista ryöstöistä ja
18702:                                    pahoinpitelyistä.
18703: 
18704: 
18705:                         E. d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18706: 
18707:    Vanhukset ja vammaiset ovat viime vuo-          ryöstöjen lisääntymiseen. Tuomioiden tulisikin
18708: sina yhä enenevässä määrin joutuneet pahoin-       olla vähintään kolme kertaa ankarampia · ny-
18709: pitelyjen ja ryöstöjen kohteeksi. Ostosmatkat,     kyiseen verrattuna, jotta ·tämänkaltaiset rikol-
18710: puistokävelyt ja muu ulkona liikkuminen jopa       lisuudet kääntyisivät laskuun.
18711: päiväsaikaankin ovat muodostuneet vanhuksille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18712: todella vaarallisiksi suurissa liikekeskuksissa.   jestyksen 3 7 § :n 1 momenttitin viitaten esitän
18713: Pahoinpitelyt ja ryöstöt myös maaseudun syrjä-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18714: kylissä yksinään asuviin vanhuksiin ovat li-       vaksi seuraavan kysymyksen:
18715: sääntyneet. Vanhuksilta on ryöstetty rahaa ja
18716: muita aTVoesineitä sekä rikottu huonekaluja                  Onko Hallitus tietoinen vanhuksiin
18717: jne. Monet ovat joutuneet myös raa'an pahoin-             ja vammaisiin kohdistuneista ryöstöistä
18718: pitelyn kohteeksi, mistä on ollut seurauksena             ja pahoinpitelyistä, ja
18719: pysyviäkin· vammoja. Kuolemantapauksiltakaan                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18720: ei ole vältytty.                                          ryhtyä turvallisuuden takaamiseksi van-
18721:    Kun tuomiot tällaisista rikoksista ovat mel-           huksille ja vammaisille?
18722: ko lieviä, on se johtanut pahoinpitelyjen ja
18723:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
18724: 
18725:                                         Jouko Tuovinen
18726: 
18727: 
18728: 
18729: 
18730: 0880003244
18731: 2                                           1980 vp.
18732: 
18733: 
18734: 
18735: 
18736:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18737: 
18738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         aineistossa yksikään· ollut kohdistunut vanhuk-
18739: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    seen tai vammaiseen.
18740: mies, olette 28 päivänä helmikuuta 1980 päi-          Kaksi kolmesta ryöstörikoksesta ei aiheut-
18741: vätyn kirjeenne n:o 264 ohella lähettänyt val-     tanut mitään vammaa, yli viidennes aiheutti
18742: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-    mustelmia tai vähäisempiä ruhjeita. Vähem•
18743: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Jouko Tuo-     män kuin 10 prosenttia johti keskivaikeisiin
18744: visen kirjallisesta kysymyksestä n:o 114, jossa    tai tätä vaikeampiin vammoihin, lähinnä luun-
18745: tiedusteliaan:                                     murtumiin. Otantatutkimuksen mukaan noin
18746:                                                    yksi sadasta ryöstörikoksesta tehdään siten,
18747:           Onko Hallitus tietoinen vanhuksiin       että kohteena on ikänsä tai vammautuneisuu-
18748:        ja vammaisiin kohdistuneista ryöstöistä     tensa vuoksi puolustautumaan kykenemätön
18749:        ja pahoinpitelyistä, ja                     henkilö.
18750:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Ryöstörikoksista tuomitaan yksinomaan van-
18751:        ryhtyä turvallisuuden takaamiseksi van-     keutta. Ryöstöstä tuomitut vankeusrangaistuk-
18752:        huksille ja vammaisille?                    set ovat tavallisimmin 6 kuukaudesta 2 vuo-
18753:                                                    teen, törkeästä ryöstöstä tuomi!tut rangaistuk-
18754:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        set vuodesta neljään vuoteen.
18755: taen seuraavaa:                                       Oikeusministeriöstä todetaan, että väkival-
18756:    Oikeusministeriössä tehdyn selvityksen mu-      lan kohdistuminen puolustuskyvyltään heik-
18757: kaan rangaistukset pahoinpitely- ja ryöstörikok-   koon vanhukseen tai vammaiseen on peruste,
18758: sista yleensä ja erityisesti uhrin ollessa vam-    joka pitäisi ottaa rangaistusta määtättäessä riit-
18759: mainen tai puolustuskyvytön näyttäisivät vuo-      tävän painokkaasti aiheutettujen muiden rikok-
18760: sina 1978-1979 seuraavilta:                        sen tärkeysarviointiin kuuluvien seikkojen
18761:    Rikoslaissa on pahoinpitelyrikokset jaettu      ohella huomioon. On lisäksi huomattava, että
18762: lievään pahoinpitelyyn, pahoinpitelyyn ja tär-     vuonna 1975 tehdyllä lainmuutoksella ikänsä
18763: keään pahoinpitelyyn. Vajaat kolme neljännes-      tai vammautuneisuutensa vuoksi turvattomaan
18764: tä pahoinpitelyyn syyllistyneistä tuomitaan sak-   henkilöön kohdistunut pahoinpitely, joka muu-
18765: koon ja loput vankeuteen. Suurin osa sakoista      toin olisi lievä, säädettiin rangaistavaksi pa-
18766: keskittyy 20-30 päiväsakkoon. Vankeusran-          hoinpitelyn rangaistusastei'kon mukaisesti.
18767: gaistusten keskipituus on hieman alle 3 kuu-          Jyrkät rangaistusten korotukset eivät oikeus-
18768: kautta. Lievistä pahoinpitelyistä ,tuomitaan       ministeriön käsityksen mukaan ole osoittau-
18769: 10-20 päiväsakkoa. Törkeistä pahoinpitelyistä      tuneet menestykselliseksi keinoksi ehkäistä ri-
18770: tuomitaan yksinomaan vankeutta. V ankeusran-       kollisuutta. Parhaimmissa tapauksissakin vaiku-
18771: gaistuksista yli puolet määrätään ehdottomiksi.    tukset on todettu lyhytaikaisiksi ja pikemminkin
18772: Rangaistusten keskipituus on hieman yli 9          asiaan kiinnitetystä julkisesta huomiosta kuin
18773: kuukautta.                                         itse rangaistusten korotuksista johtuviksi. Ran-
18774:    Vanhuksiin ja vammaisiin kohdistui lievistä     gaistusten pelotusvaikutuksen yksinomaisen ko-
18775: pahoinpitelyistä 0,5 prosenttia. Pahoinpitelyis-   rostamisen sijasta olisi parinotettava rikoslain
18776: tä kohdistui ikänsä tai terveydentilansa puo-      moraalia luovaa vaikutusta. Rrkosoikeudellisen
18777: lesta avuttorniin uhreihin 0,6 prosenttia. Tyy-    järjestelmän rinnalla olisi yleisessä asennoitu-
18778: pHlisin tällöin aiheutunut vamma oli mustelma      misessa korostettava väkivallan tuomittavuutta
18779: tai pienehkö ruhjevamma. Rangaistukset olivat      yleensä ihmisten välisten konfliktien ra:tkaisu-
18780: näissä tapauksissa hieman tavallista ankaram-      keinoina ja erityisesti sellaisia väkivallan käyt-
18781: mat. Törkeistä pahoinpitelyistä ei käytetyssä      töä rajoittavia normeja kuin puolustuskyvyttö-
18782:                                              N:o 114                                                3
18783: 
18784: maan kohdistuvan väkivallan kieltoa. Pelkkä         taan, on häiriöpisteet pyritty kartoittamaan ja
18785: rangaistuskäytännön muutos .tuskin vaikuttaa       häiriöalttiille paikalle järjestämään jatkuvaa po-
18786: väkivaltarikosten yleisyyteen, mikäli erilaiset    liisivalvontaa. Samanaikaisesti on poliisin pai-
18787: kulttuuriset ja sosiaaliset seikat eivät saman-    kalle saatavuutta pyritty nopeuttamaan paran-
18788: aikaisesti tue väkivaltakielteistä päämäärää.      tamalla hälytysnopeutta ja kehittämällä alue-
18789:    Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvien ja   poliisitoimintaa. Tämän toiminnan yhteydessä
18790: poliisin toimenpiteiden osalta voidaan todeta,     pyritään samalla vanhuksiin kohdistuvalla va-
18791: että tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan       listus- ja suojausneuvonnalla parantamaan hei-
18792: on poliisin tietoon vuonna 1979 tulleiden pa-      dän turvallisuuttaan. Niin ikään tehokkaaksi
18793: hoinpitelyri:kosten osalta todettavissa pientä     todettua jalka- ja koirapartiotoimintaa on kau-
18794: lukumääräistä nousua, kun taas ryöstöjen mää-      punkimaisilla alueilla mahdollisuuksien mukaan
18795: rissä esiintyy vähäistä laskua vuoteen 1978        lisätty.
18796: verrattuna. Se, missä määrin nämä pahoin-              Poliisivalvontaa lisäämällä sekä poliisin lähi-
18797: pitelyt ja ryöstöt o-{;at kohdistuneet vanhuk-     toimintaa keh~ttämällä yleisillä paikoilla tapah-
18798: siin ja vammaisiin, ei selviä käytettävissä ole-   tuvaa väkivaltarikollisuutta voidaan jossain
18799: vista tilastotiedoista. Sekä pahoinpitelyt että     määrin vähentää. Tämä edellyttää poliisin hen-
18800: ryöstöt ovat ensisijaisesti kaupungeissa esiin-    kilöstön määrän lisäämistä lähivuosina talou-
18801:  tyvää rikollisuutta. Koska poliisin voimavarat    dellisten mahdollisuuksien puitteissa.
18802: eivät riitä kaiken kattavaan jatkuvaan valvon-
18803:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
18804: 
18805:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18806:                                                1980 vp.
18807: 
18808: 
18809: 
18810: 
18811:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r t T a 1 m a n.
18812: 
18813:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          ria1et inte ett enda tiktat sig mot en åldting
18814: anger har Ni, Hetr Ta1man, med Eder skri-             ellet invalid.
18815: ve1se nr 264 av den 28 februari 1980 tili                 Två tredjedelat av tån:brotten åsamkade
18816: vederbörande medlem av statstådet övetsänt            ingen kroppsskada, övet en femtedel åsamkade
18817: avskrift av foljande av tiksdagstnan Jouko Tuo-       b1åmärlren eller smärre ktosskadot. Mindte än
18818: vinen undettecknade spötsmål nr 114:                  10 procent ledde till medelsvåta ellet ännu
18819:                                                       svåtate skador, nätmast tili benbtott .. Enligt
18820:           Är Regetingen medveten om de rån            en stickprovsundersökning utföts ett av hundta
18821:         och misshandelsfall som har drabbat          tånbtott så, att offtet ät en person som tili
18822:         åldringar och invalidet, och                  fö1jd av sin ålder ellet invalidhet ät fötsvars-
18823:            vilka åtgärdet ämnar Regetingen vid-       1ös.
18824:         taga för att garanteta å1dringarnas och            Föt tånbrott döms utes1utande tili fängelse.
18825:         invalidernas säkerhet?                        För tån ådömda fängelsestraff är vanligtvis
18826:                                                      mellan 6 månadet och 2 år långa, föt gtovt
18827:   Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-          tån ådömda straff mellan ett och fyra år.
18828: samt anföta följande:                                      Vid justitieministedet konstateras, att den
18829:     Enligt en vid justitieministeriet verkställd      omständigheten att våld riktas mot en ftån
18830: uttedning vat åren 1978-1979 sttaffen föt            fötsvatssynpunkt svag åldring ellet invalid
18831: misshandels- och rånbtott i allmänhet och i syn-      ät en grund, som vid sidan av andra omstän-
18832: nerhet då offret var invalidiserat ellet fötsvars-    dighetet i anslutning till bedömningen av grov-
18833: 1öst, fö1jande:                                      heten hos btott botde ges tilltäcklig tonvikt
18834:     I sttaff1agen hat misshande1sbtotten inde-        när sttaffet utmäts. Det bör vidare observe-
18835: 1ats i lindrig misshande1, misshandel och grov       tas, att genom en 1975 fötetagen lagändring
18836: misshandel. Knappt tre fj ätdede1ar av dem            misshandel, vilken riktar sig mot person som
18837: som gjort sig sky1diga tili misshande1 döms           ti:ll fö1jd av sin åldet ellet invaliditet är hjälp-
18838: tili böter och testen tili fängelse. Stötsta delen   lös, och viiken eljest vore lindrig misshandel,
18839: av bötesstraffen beståt av 20-30 dagsbötet.          stadgades bli sttaffbat enligt straffskalan föt
18840: Fänge1sestraffens medellängd ät något undet          misshandel.
18841: 3 månader. För lindrig misshandel döms till               Ktaftiga straffhöjningat hat enligt justitie-
18842: 10-20 dagsbötet. För gtov misshandel döms            minisveriets uppfattning inte v~sat sig ftam-
18843: utes1utande tili fänge1se. Över hälften av           gångsrika då det har gällt att förebygga btotts-
18844: fängelsestraffen förordnas vara ovillkotliga.        lighet. Också i bästa fall hat vetkningarna
18845: Straffens medellängd ät något över 9 må-             konstatetats vara övergående och snarare bero
18846: nadet.                                               på den offentliga uppmätksamhet som har
18847:    Av de lindriga misshande1sfallen tiktade sig      tiktats mot frågan än på själva straffhöjningen.
18848: 0,5 procent mot å1dringat och invalider. Av          I stället föt att enbart betona straffens av-
18849: misshandelsfallen riktade sig 0,6 procent mot        skräckande verkan borde man betona straff-
18850: petsoner som på grund av sin åldet ellet sitt        lagens moralbildande vetkan. Vid sidan av det
18851: hälsotillstånd var hjälp1ösa. Den mest typiska       sttaffrättsliga systemet borde man 1 den all-
18852: skadan i dessa fall var ett b1åmärke ellet en        männa inställningen bet:ona våldets förkastlig-
18853: mindre krosskada. Sttaffen vat i dessa fall          het i allmänhet som ett medel att lösa mänsk-
18854: något sttängate än normalt. Av de grova              liga konflikter och i synnethet sådana vålds-
18855: misshandelsfallen hade i det användna mate-          begtänsande normet, som förbud att använda
18856:                                              N:o 114                                            5
18857: 
18858: våld mot försvarslösa. Enbart en förändring        kartlägga störningspunkterna och på känsliga
18859: i straffpraxi'S kommer knappast att påverka        ställen ordna fortgående poHsbevakning. Sam-
18860: våldsbrottsfrekvens·en, såframt olika kulturella   tidigt har man försökt förbättra polisens ut-
18861: och sociala omständigheter inte samtidigt stö-     ryckni:ngssnabbhet genom att förbättra alarm-
18862: der en våldsnegativ inriktning.                    beredskapen och utveckla regionpoHsverksam-
18863:    I fråga om den tHl ministeriets för inrikes-    heten. I anslutning till denna verksamhet för-
18864: ärendena verksamhetsområde hörande polisens        söker man samtidigt genom en till åldringar
18865: åtgärder kan det konstateras, att enligt sta-      riktad upplysnings- och skyddsrådgivning för-
18866: tistikcentralens förhandsuppgifter kan beträf-     bättra deras säkerhet. På tätortsområden har
18867: fande de misshandelsbrott som kom till poli-       man likaså i mån av möjlighet ökat fot- och
18868: sens kännedom år 1979 konstateras en Hten          hundpatrullverksamheten, viiken har konstate-
18869: kvantitativ ökning, medan en liten mi:nskning      rats vara effektiv.
18870: av antalet rån har skett, jämfört med år 1978.        Genom ökning av polisbevakningen samt
18871: Av tillbudsstående statistik framgår inte i vii-   genom utveckling av poliisens närverksamhet
18872: ken utsträckning dessa misshandelsfall och rån     kan våldsbrottsligheten på allmänna platser i
18873: har dktat sig mot åldringar och invalider.         någon mån minskas. Detta förutsätter att po-
18874: Såväl misshandel som rån är former av brotts-      lisens personelia resurser under de närmaste
18875: lighet som främst förekommer i städerna. Eme-      åren öbs inom ramen för de ekonomi:ska möj-
18876: dan polisens resurser inte räcker till för en      ligheterna.
18877: total fortgående övervakning har man försökt
18878:      Helsrngfors den 28 mars 1980.
18879: 
18880:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18881:                                               1980 vp~
18882: 
18883: Kirjallinen kysymys n:o 115.
18884: 
18885: 
18886: 
18887: 
18888:                                      Mikkola ym.: Vapautuvien peruskoulukiinteistöjen siirtämi-
18889:                                   . : sest~ keskiasteen koulutUJksen ·käyttöön.
18890: 
18891: 
18892:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18893: 
18894:    Useissa: kunnissa vapautuu koulujärjestelmän      käyttö edellyttäisi kuitenkin em. lakiin (1112/
18895: kehittymisen ja koulujen sijaitinissa tapahtuvien    78) lisäystä, joka mahdollistaisi kiinteistöjen
18896: muutosten seurauksena aiemmin esimerkiksi            siirtärnisen myös ammattikoulutuksen ja muun
18897: kansalaiskoulujen käytössä olleita tiloja. Ns.       keskiasteen koulutuksen käyttöön tarkoitetuksi
18898: valtionosuuslain ( 35/7 3) 24 §: ssä säädetään       kiinteistöksi.
18899: vai donosuuden       palau ttamisvelvollisuudesta.      Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
18900: Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18901: ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lai-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18902: noista annetun lain ( 1112/78) 6 luvun 18            vaksi seuraavan kysymyksen:
18903: §: ssä säädetään, että valtionosuutta tai -avus-
18904: tusta ei ole palautettava, jos peruskoulun kiin-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18905: teistö tai osa siitä siirretään kouluhallituksen            siin vapautuvien peruskoulukiinteistöjen
18906: luvalla ja sen määräämin ehdoin kunnan yllä-                käytön joustavuuden . ja tarkoituksen-
18907: pitämän kirjaston tai lukion kiinteistöksi tai lu-          mukaisuuden lisäämiseksi ja kunnan pe-
18908: kion kiinteistö peruskoulun tai yleisen kirjas-             ruskoulun, lukion ja yleisen ·kirjaston
18909: ton kiinteistöksi taikka yleisen kirjaston kiin-            valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
18910: teistö peruskoulun tai lukion kiinteistöksi.                tun lain (1112/78) 6 luvun 18 §:n
18911:    Kiinteistöjen tarkoituksenmukaisen käytön                täydentämiseksi siten, että ko. kiinteis-
18912: kannalta olisi suotavaa, että niitä voitaisiin              töjen siirtäminen myös ammattikoulu-
18913: käyttää myös kurssikeskuksina tai muutoin am-               tuksen ja muun keskiasteen koulutuksen
18914: matillisen ja muun keskiasteen koulutuksen                  käyttöön tarkoitetuksi kiinteistöksi oli-
18915: tarpeisiin. Mainitunlainen kiinteistöjen laajempi           si mahdollista?
18916:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1980.
18917: 
18918:                Saara Mikkola                                    Erkki Pystynen
18919:                Anna-Kaarina Louvo                               Tapio Holvitie
18920: 
18921: 
18922: 
18923: 
18924: 0880003521
18925: 2                                                1980 ~·
18926: 
18927: 
18928: 
18929: 
18930:                         <Eduskunnan Herra :P-uhemiehelle.
18931: 
18932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teistöksi. Valtionosuuden palauttamisvelvoitet-
18933: mainitussa tarkoituksessa, Te, Herra: Puhemies. ··      ta ei i myöskään     sovelleta kiinteistöön, jota
18934: olette kirjeellänne 28 päivältä helmikuuta 1980         kunnasta riippumattomasta syystä ei voida
18935: n:o :495 ,J~ttän.yt_ :-Yal.tion~voston ~siap.omaic      ~yttää peruskoulun, lp,k~on tai yleåSf!n.;kirjas-
18936: sel1 j~~~~p: 'fa&tattava,~i ,kansaned1,1staja· Saara    ton tarpeisiin, jos kilirteistöä sen ; O!llistus-
18937: Mikkolan .ym~ .senra.avan_ kirjallisen kysymyksen       oikeutta ~uovuttamatta .ja kunnossapitoa 1aimin
18938: n:o ll>5: . -: _,_ .. ·: i ,                            lyömättä kouhmallituksen suostumuksell~ k-äyf
18939:                                                         tetään opetus~ tai sivistystoimeen, muuhun
18940:         .. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Iwnnan toimi~laan lwuluvaan tarkoitukseen
18941:      .. siin vapautuvien peruskoulukiinteistö-          ta.ikka teollisuus; tai muuhun yritystoimintaan.
18942:          jen' käytön joustavuuden ja tarkoituk-         Kunnalla on siten varsin laajat mahdollisuudet
18943:          serunu'kaisuuden lisäämiseksi ja kunnan        ~äyttää vapautuvia peruskoulujen tiloja ~ril~
18944:          peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston       siin tarkoituksiin.
18945:          valtionosuuksista ja -avust1.1ksista anne-       . Kun . edellä luetellut käyttömahdollisuudet
18946:      . -ttin· lhlri'_(1112/78) 6 luvun 18 §:n           qvat lähes kaiken katta,via, kouluhallitus ei ole
18947:        · täydentä'miseksi siten, että ko. kiinteis-     joutunut hylkäämään kunt,ien käyt~ölupahake­
18948:           töjen siirtäminen·. myös ammattikoulu-        muksia. Mm. kiinteistöjen käyttö ammatillisen
18949:      - tuksen ja muun keskiasteen koulutuk-             koulutuksen ja muun keskiasteen koulutuksen
18950:          sen käyttö6n t'arkoitetuksi kiinteistöksi      tarpeisiin on voitu toteuttaa edellä. mainittuja
18951:        ·· olisi mahdollista?                            säännöksiä soveltaen varsin tarkoituksenmu-
18952:                                                         kaisestL' Esim. Savonrannan entisen kansalais-
18953:       V'list~ukS~ria' kysymykseen esitän kunnioit-      koulun ja Kemijärven Luusuan koulu~·tiloja
18954: taeu ·seuraavaa:                                        kaytetään kurssikeslwksina ja mJWn ammatil·
18955: -·_ .· jo5: .~~P,U; ei l~vuta: koulukäytöstä yapautu-   lisen koulutuksen tarpeisiin.           _ .
18956: neen kiinteistön omistusoikeutta, kunnalla on           . ,Koska koulukäytöstä vapautuvia peruskoulu-
18957: kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjas-           kiinteistöjä ja kansalaiskoulukiinteistöjä voi-
18958: ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lai-        daan niin kuin edell-ä .on· esitetty voimassa ole-
18959: noista annetun lain (1112/78) 18 § :n mukaan            van lainsäädännön mukaan käyttää ammatti-
18960: mahdollisuus, ilman. _valtionosuuden palautta-          koulutuksen ja muun keskiasteen koulutuksen
18961: misvelvoitetta, siirtåä kiinteistö kouluhallituk-       tarpeisiin, kysymyksessä ta~1roitettuun lainsää-
18962: sen luvalla ja sen määräämin ehdoin kunnan              dännön muuttamiseen ei niin ollen ole tar-
18963: ylläpitämän lukion tai yleisen kirjaston kiin-          vetta.
18964:       Helsingissä huhtikuun 8 päivänä 1980.
18965: 
18966:                                                                        Opetusministeri Pär Stenbäck
18967:                                              N:o 115                                             3
18968: 
18969: 
18970: 
18971: 
18972:                           Till Riksdagens Herr Talman.
18973: 
18974:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         andel tillämpas inte heller på byggnad som
18975: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           av orsaker, vilka inte beror på kommunen, inte
18976: velse av den 28 februari 1980 till vederbö-         kan användas för grundskolas, gymnasiums el-
18977: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        ler biblioteks ändamål såframt byggnaden, utan
18978: av följande av riksdagsman Saara Mikkola m.fl.      att äganderätten till densamma · överlåtes och
18979: undertecknade spörsmål nr 115:                      utan att dess underhåll försummas, med skol-
18980:                                                     styrelsens samtycke användes för undervis-
18981:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-       nings- eller bildningsväsendet eller för annat
18982:        der för att möjliggöra ett smidigare och     till kommunens verksamhetsområde hörande
18983:        ändamålsenligare utnyttjande av utrym-       ändamål eller för industriell eller annan före-
18984:        da grundskolefastigheter och för att         tagsverksamhet. Kommunen har sålunda mycket
18985:        komplettera § 18, kapitel 6 i lagen om       stora möjligheter att utnyttja utrymda grund-
18986:        statsandelar och -understöd samt lån åt      skolelokaliteter för olika ändamål.
18987:        kommunala grundskolor, gymnasier och             Då ovannämnda användningsmöjligheter är så
18988:        allmänna bibliotek ( 1112/78) så att         gott som uttömmande har skolstyrelsen inte
18989:        det blir möjligt att använda de ifråga-      behövt tilihakavisa kommunernas anhållan om
18990:        varande fastigheterna för yrkesutbild-       tillstånd att utnyttja utrymmena för andra än-
18991:        ning och annan mellanstadieutbildning?       damål. Bl.a. användningen av fastigheter för
18992:                                                     yrkesutbildningsändamål och annan mellansta-
18993:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dieutbildning har kunnat förverkligas mycket
18994: samt anföra följande:                               ändamålsenligt genom att tillämpa ovannämnda
18995:    Om en kommun inte avstår från ägande-            bestämmelser. T.ex. f.d. Savonranta fo1ksko-
18996: rätten tili fastighet som befriats från skolbruk    las och Luusua skolas utrymmen i Kemijärvi
18997: har kommunen i enlighet med § 18 i lagen om         utnyttjas som kurscentrum och för yrkesut-
18998: statsandelar och -understöd samt lån åt kom-        bildningsändamål.
18999: munala grundskolor, gymnasier och allmänna              Då grundskole- och medborgarskolefastighe-
19000: bibliotek möjlighet att utan skyldighet att åter-   ter som befriats från skolbruk kan i enlighet
19001: bära statsandel eller -understöd och med skol-      med gällande ovannämnda lagstiftning använ-
19002: styrelsens tillstånd och på av skolstyrelsen be-    das för yrkesutbildning och annan mellansta-
19003: stämda villkor överföra fastigheten till av         dieutbildning är det inte nödvändigt att ändra
19004: kommunen upprätthållet gymnasium eller all-         på den ifrågavarande lagstiftningen.
19005: mänt bibliotek. Skyldigheten att återbära stats-
19006:      Helsingfors den 8 april 1980.
19007: 
19008:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
19009:                                              1980 vp.
19010: 
19011: Skriftligt spörsmål nr 116.
19012: 
19013: 
19014: 
19015: 
19016:                                  A. Stenbäck: Om återställt fört:roende för rättsmedicinska obduk-
19017:                                      tioner.
19018: 
19019: 
19020: 
19021:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19022: 
19023:     Den 8 februari 1980 ingick i Helsingin Sa-      lar bortförs, såsom det sketti ovannämnda fall,
19024: nomat. en notis om i vårt land ytterst säll-        vet inte de an:höriga vad den kista innehåller,
19025: synta missdåd, som upprört vida kretsar i vårt      som gömmer kvarlevorna av en kär bortgån-
19026: land. Enligt polisprotokollet har personer som      gen. Detta är en pietetssak som samhället bör
19027: sänts för rättsmedicinsk undersökning utsatts       behandla med största allvar. Föreskrifter borde
19028: för stöld bl.a. ringar och klockor. I vissa fall    ucfärdas, som effektivt ~rhindrar upprepning
19029: har t.o.m. kroppsdelar avlägsnats från obduce-      av den ovan påtalade · händelsen.
19030: rade lik och förts utanför institutionen.              Med hänvisning tiH ovanstående .och med
19031:     Vid det anhängiggjorda domstolsmålet kom-       stöd av 37 § i mom. dksdagsordningen till-
19032: mer skuldfrågan att utredas. En annan sa:k,         ställer jag följande spörsmål att besvaras av ve-
19033: som är otsaken till detta skriftliga spörsmål,      derbörande medlem i statsrådet:
19034: är den misstro mot av läkare utförda obduk-
19035: tioner som händelser av denna art är ägnade                   Till vi1ka åtgärder ämnar Regetingen
19036: att skapa. AUmänheten börjar alltmer förhålla              skrida för att återställa allmänhetens
19037: si:g negativt inte endast till de rättsmedicinska          förtroende till de rättsmedicinska
19038: obduktiorierna utan även ·till de obduktioner              obduktionerna och till andra obduk-
19039: som med de anhörigas samtycke nästan regel-                tioner på våra sjukbus?
19040:  bundet utförs på våra sjukhus. Då kroppsde-
19041:      Helsingfors den 26 februari 1980.
19042: 
19043:                                           Asser Stenbäck
19044: 
19045: 
19046: 
19047: 
19048: 0880003510
19049: 2                                             1980 vp.
19050: 
19051: Kirjallinen kysymys n:o 116.                                                             Suomennos.
19052: 
19053: 
19054: 
19055: 
19056:                                   A. Stenbäck: Yleisen luottamuksen palauttamisesta oikeuslääke-
19057:                                      tieteellisiin ruumiinavauksiin.
19058: 
19059: 
19060: 
19061:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19062: 
19063:    Helmikuun 8 päivänä 1980 oli Helsingin            lähes säännöllisesti suoritetaan sairaaloissamme.
19064: Sanomissa uutinen eräästä maassamme erittäin         Kun viedään pois ruumiinosia, kuten ylempänä
19065: harvinaisesta ilkityöstä, joka sai kuohuksiin laa-   mainitussa tapauksessa on sattunut, omaiset ei-
19066: jat piirit maassamme. Poliisitutkintapöyt,äkir-      vät tiedä mitä se avkku sisältää, johon ovat
19067: jan mukaan henkilöiltä, jotka oli lähetetty oi-      kätkettyinä rakkaan omaisen jäännökset. Tämä
19068: keusläälketietee1liseen tutkimukseen, oli varas-     on pieteettikysymys, jota yhteiskunnan on kä-
19069: tettu mm. sormuksia ja kelloja. Eräässä ta-          siteltävä .mitä vakavimmin. Olisi 1aaditta'Va
19070: pauksessa on jopa irrotettu ruumiinosia ruu-         määräykset, jotka tehdkkaasti estäisivät ylem-
19071: miinavauksessa. olevista ruumiista ja kuljetettu     pänä mainittujen tapausten toistumisen.
19072: ne laitoksen u1kopuolelle.                              Yllä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
19073:    Aloitetussa tuomioistuinprosessissa tullaan       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
19074: selvittämään syyllisyyskysymys. Toisena tämän        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19075: kirjallisen kysymyksen syynä on se epäluulo,         seuraavan kysymyksen:
19076: jonka tämän kahaiset tapahtumat ovat omiaan
19077: synnyttämään lääkäreiden suorittamia ruumiin-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19078: avauksia kohtaan. Yleisö alkaa suhtautua yhä                 ryhtyä palauttaakseen yleisön luotta-
19079: kielteisemmin ei ainoastaan oikeuslääketieteel-              muksen oikeuslääketieteellisiin ruumiin-
19080: lisiin ruumiinavauksiin, vaan myös niihin ruu-               avauksiin sekä muihin ruumiinavauksiin
19081: miinavauksiin, jotka omaisten suostumuksella                 sairaaloissamme?
19082:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1980.
19083: 
19084:                                            Asser Stenbäck
19085:                                                 N:o 116                                                 3
19086: 
19087: 
19088: 
19089: 
19090:                           Ed u s kunnan Herra Puhe mi e he 11 e.
19091: 
19092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alettu arvostaa yhä enemmän sekä viranomais-
19093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ten että yleisönkin taholla. Avaukset ovat
19094: olette 26 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn             esim. hoitovahinkojen selvittämisessä välttämät-
19095: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tömiä. Uusi lainsäädäntö on antanut kuole-
19096: asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen kansan-          mansyyn selvittämisen kehittämiselle hyvät läh-
19097: edustaja A. Stenbäckin näin kuuiuvasta kirjal-         tökohdat.
19098: lisesta kysymyksestä n:o 116:                             Oikeuslääiketieteellinen ja lääketieteellinen
19099:                                                        kuolemansyyn selvittäminen, kuten kaikki muu-
19100:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kin o~keuslääkintä, edellyttävät hen:kiJökunnal-
19101:         ryhtyä palauttaakseen yleisön luotta-          ta asianmukaisen koulutuksen myötä opittujen
19102:         muksen oikeuslääketieteellisiin ruumiin-       lääkintäeettisten periaatteiden tinikimätöntä
19103:         avauksiin sekä muihin ruumiinavauksiin         noudattamista ja näistä toiminnoista vastaavan
19104:         sairaaJoissamme?                               hallinnollisen järjestelmän ja lainsäädännön ke-
19105:                                                        hittämistä rinnan muun yhteiskunnassa ja eten-
19106:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin terveydenhuollossa tapahtuvan kehityksen
19107: vasti seuraavaa:                                       kanssa.
19108:    01keuslääketieteelliset ja lääketieteelliset ruu-      Nyt esitettyyn kysymykseen johtaneet, tuo-
19109: miinavaukset kuuluvat olennaisena osana kuo-           mioistuimen käsiteltävänä olevat väärinkäytök-
19110: lemansyyn selvittämistä koskevaan järjestel~           set on ilmoitettu rikospoliisin tutkittavaksi
19111: maan. Näiden tutkimusten toimeenpanosta,               asianomaisen yliopiston oikeuslääketieteen lai-
19112: suorittamisesta ja valvonnasta on annettu yksi-        toksen toimesta. Vastaavanlaisia muita tapauk-
19113: tyiskohtaiset määräykset kuolemansyyn selvit-          sia ei ole tullut lääkintöhallituksen tietoon.
19114: tämistä koskevassa 1. 1. 197 4 voimaantuHeessa            Kyselyssä tarkoitettuihin väärinkäytöksiin on
19115: laissa ja asetuksessa sekä sisäasiainministeriön       lainsäädännössä riittävällä tavalla varauduttu.
19116: ja lääkintöhallituksen niiden perusteella anta-        Yihteistyössä sisäasiainministeriön ja lääkintö-
19117: missa ohjeissa.                                        hallituksen kanssa tullaan lisäksi selvittämään,
19118:    Kuolemansyyn selvittäminen on oikeustur-            mitä lisätoimenpiteitä tarvitaan, että nyt esiin-
19119: van kannalta erittäin tärkeä tehtävä. Ruumiin-         tulleen kaltaiset väärinkäytökset voidaan te-
19120: avausten merkitystä näissä selvityksissä on            hokkaasti estää.
19121:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1980.
19122: 
19123:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
19124: 4                                            1980 vp.
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                            T i 11 Ri k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
19130: 
19131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        myndigheterna som av allmänheten. Obduk-
19132: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      tioner är oundvikliga t. ex. för att utreda be-
19133: av den 26 februari· 1980 ti11 vederbörande          handlingsskador. Den nya lagstiftningen har
19134: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      gett. ett gott utgångsläge åt utveckJ.andet av
19135: jande av dksdagsman A. Stenbäck underteck-          utredningen · angående dödsorsak.
19136: nade spörsmål nr 116:                                  Rättsmedicinskt · och medicinskt utredande
19137:                                                     av dödsorsak, Jiksom även all övrig rättsmedi-
19138:           Tili vi1ka åtgärder ämnar Regeringen      cin, förutsätter att personalen obetingat efter-
19139:        skrida för att återstä:lla allmänhetens      följer de med behörig uthildning inhämtade
19140:        förtroende tiH de rättsmedicinska            medicinaletiska principerna, och att det ad-
19141:        obduktionerna och till andra obduk-          ministrativa system och · den lagstiftning som
19142:        tioner på våra sjukhus?                      svarar för denna verksamhet utvecklas jäm-
19143:                                                     sides med annan utveckling inom samhäHet och
19144:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       särskilt inom hälsovården.
19145: samt anföra följande:                                  De missbruk, som föranlett spörsmålet och
19146:    Rättsmedicinska och medicinska obduktioner       som är anhängiggjorda vid domstol, har an-
19147: ingår som en väsentlig del i systemet om ut-        mälts tilJ kriminalpolisen för undersökning ge-
19148: redande av dödsorsak. Om verkställande, ge-         nom försorg av vederbörande universitets rätts-
19149: nomförande och kontroll av dessa undersök-          medicinska inrättning. Andra .fall av motsva-
19150: ningar har givits detaljerade bestämmelser i la-    rande art har inte kommit tiU medicinarlstyrel-
19151: gen och förordningen om utredande av döds-          sens kännedom.
19152: orsak, vilka trädde i krlllft den 1 januari 1974,      Mot de i spörsmålet avsedda missbruken
19153: samt i de anvisningar ministeriet för inrikes-      finns i lagstiftningen tillräcldiga garantier. Mi-
19154: ärendena och medicinalstyrelsen utfärdat med        nisteriet för inr1kesärendena skall därtill i sam-
19155: stöd av dessa.                                ··    råd med medicinalstyrelsen utreda vi1ka ytter-
19156:    Utredande av dödsorsak är med tanke på           ligare åtgärder som erfordras för att uppkom-
19157: rättsskyddet en synnerligen viktig uppgift.         sten av sådana missbruk som nu kommit fram
19158: Obduktiönens betydelse i dessa utredningar har      effektivt skall kunna hindras.
19159: börjat värdesättas i allt högre grad såväl av
19160:      Helsingfors den 3 april 1980.
19161: 
19162:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
19163:                                                     1980 vp.
19164: 
19165: Kirjalliset kysymykset n:ot 117, 123 ja 125.
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170: N:o 117.
19171: 
19172: 
19173: 
19174: 
19175:                                         Raudaskoski ym.: Rakentamiskustannusten kasvua merkitsevien
19176:                                            määräysten poistamisesta omakoti- ja maatilarakentamisen
19177:                                            osalta.
19178: 
19179: 
19180:                                 Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
19181: 
19182:    Kuluvan .vuoden alussa tuli voimaan stsa-               suuresti lisäämään vaivalloisuutta haja-asutus-
19183: asiainmmisteriön määräys, jonka .mukaan ra-                alueen rakennustoiminnassa ja merkitsee 30-
19184: kennusten. kantavissa rakenteissa tulee käyttää            40 %:n kustannusten kasvua omakoti- ja maa-
19185: lujuuslu~kltelt:lla ja Ieimattua puutavaraa. Siir-         tilarakentamiseen kaikkien kantavien rakentei-
19186: tymä~~Qden ji:j.lkeen kai~ .rakentaminen tulisi            den osalta.
19187: sisältymaän 'kyseisten n1ääräysten alaisuuteen.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19188:    Uudet ~ · määräykset vaikuttavat haitallisesti          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
19189: kaikkeyn yksityiseen omatoimiseen .rakentami-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19190: seen. ·Erityisesti maaseudjllla kyseisillä mää-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
19191: räykSi]Jä . aiheutei:aan suurta rakentamiskustan-          myksen:
19192: nusten. kasvua omakoti- ja maatilarakentamisen                        Mitä Hallitus aikoo tehdä sisäasiain-
19193: osalta:: Ne vievät. työtä ja työpaikkoja maaseu-                   ministeriön antamien lujuusluokitellun
19194: dulta: suurille teollisuuslaitoksille ja muodosta-                 ja leimat~ puutavaran käyttämistä kos-
19195: vat vakavan uhkan noin kymmenelle tuhannel-                        kevien, maaseudun vaikeuksia, työttö-
19196: le maaseudun piensahalle. Uudet määräykset                         myyttä ja voimakasta rakentamiskustan-
19197: tyrehdyttävät ns. kenttäsahatoiminnan, minkä                       nusten kasvua merkitsevien määräysten
19198: seurauksena 2 000-3 000 kenttäsahaa kuolee                         poistamiseksi omakoti- ja maatilaraken-
19199: pois muutaman • vuoden kuluessa. Tämä tulee                        tamisen osalta?
19200:                Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19201: 1
19202:   ~:).
19203:    1!1>•·.
19204:   :!...',.,!
19205:                  · Väinö Raudaskoski          Matti Maijala                  Lea Sutinen
19206:                    Einari Nieminen            Hannu Tenhiälä                 Juhani Saukkonen
19207:                    Pentti Poutaneo            Mauri Pekkarinen               Lauri Palmunen
19208:                    Mikko Pesälä               Mauno Manninen                 Olavi Martikainen
19209:                    Kauko Juhantalo            Heimo Linna                    Paavo Vesterinen
19210: 
19211: 
19212: 
19213: 
19214:  088000348W
19215: 2                                             1980 vp.
19216: 
19217: N:o 123.
19218: 
19219: 
19220: 
19221: 
19222:                                   Aaltio ym.: Uusien kantavista rakenteista annettujen määräysten
19223:                                      tarkistamisesta.
19224: 
19225: 
19226: 
19227: 
19228:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19229: 
19230:     Lokakuun 27 päivänä 1978 sisäasiainminis-        halla tai viemällä tukit lähimmälle sahalle.
19231: teri Eino Uusitalon allekirjoittamalJ.a määräyk-     Näin rakentaja saa tarvitsemansa sahatavaran
19232: sellä on sisäasiainministeriö antanut uudet ra-      oleellisesti halvemmalla hinnalla kuin ostamalla
19233: kentamismääräykset kantavista rakenteista.           ja pystyy näin huomattavasti alentaniai1b raken-
19234: Näiden määräysten mukaan lujuusluokissaT 40,         tamiskustannuksia.                   · •· ·
19235: T 30 ja T 24 käytetään runkorakenteissa ai-             Sekä rakentajien että piensahayrittäjien am~
19236: noastaan lujuusleimattua puutavaraa pyöreätä         mattitaito on ollut takeena siitä, että karttaviin
19237: puutavaraa lukuunottamatta.                          rakenteisiin sahattava .puutavara 'on ollut lu-
19238:     Helmikuun 15 päivänä 1979 sisäasiainmi-          juusvaatimukset täyttävä siihen tarkoitukseen,
19239: nisteriön kaavoitus- ja rakennusosasto on lähet-     mihin puutavara on käytetty. Viuneiseriä var-
19240: tänyt rakennustarkastajille kirjeen, jonka mu-       mistuksena tarkastuksessa on ollut rllkennus-
19241: kaan siirtymäaika lujuusluokittelumerkintöjen        tarkastaja, joka viran puolesta nykyään kaikis-
19242: käyttöönotossa on luokan T 30 osalta 31. 12.         sa rakennuksissa tarkastaa myös kanta;vien ra-
19243: 1979 saakka ja luokan T 24 osalta 31. 12.            kenteiden laadun. Mikäli rakennUstarkastajien
19244: 1980 saakka.                                         ammattitaitoon ei tässä suhteessa luoteta, voi-
19245:     Annetulla päätöksellä kumotaan aikaisempi,       taisiin heidät käyttää puutavaran lajittelukurs-
19246: vain kolme vuotta voimassa ollut määräys kan-        sHia ja näin varmistaa kantavien rakenteiden
19247: tavista rakenteista. Uusien määräysten mukaan        kestävyys huomattavasti vähäisemmi:n kustan-
19248: on 100 mm leveämmän ja 38 mm vahvemman               nuksin.
19249: sahatavaran laatu osoitettava leimalla tai muul-        On vaikea ymmärtää, miksi .tämän kolmin-
19250: la luotettavana tavalla. Käytännössä määräys         kertaisen tarkastuksen lisäksi tarvitaan vielä
19251: tarkoittaa sitä, että mitattavaksi määrätty puu-     neljäs, huomattavasti kustannuksia ja maaseu-
19252: tavara tulee erikseen tarkastaa ja leimata, mi-      dun työttömyyttä lisäävä tarkastUs. On luon-
19253: käli sitä käytetään muuhun kuin laadultaan           nollista, että suursahoilla voidaan tarkastus to-
19254: yksinkertaisten loma-asuntojen ja talousraken-       teuttaa koneellisesti suhteellisen kohtuullisin
19255: nusten rakentamiseen.                                kustannuksin, mutta sahatavaran jatkuvan ky-
19256:     Uudet määräykset aiheuttavat maamme noin         synnän takia tuskin on tarpeellista pönkittää
19257: kymmenelletuhannelle piensahayrittäjälle var-        suursahojen asemaa mainitunlaisilla piensaha-
19258: sinkin haja-asutusalueilla niin suuria vaikeuk-      yrittäjille tarpeettomilla määräyksillä.
19259: sia ja lisävelvoitteita, että todennäköisesti huo-      Julkisuudessa ei ole kerrottu yhdestäkään
19260: mattava osa heistä joutuu lopettamaan toimin-        tapauksesta, jossa rakennus olisi sortunut tai
19261: tansa, mikäli määräyksistä ei luovuta.               kärsinyt vaurioita heikkolaatuisen puutavaran
19262:     Samanlaatuisia vaikeuksia ja lisäkustannuk-      takia.
19263:  sia aiheutuu näistä määräyksistä omakotiraken-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19264: tajille. Jatkuvasti huomattava osa omakotira-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
19265: kentamisesta tapahtuu siten, että omakotiraken-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19266: taja sahaottaa tavalla tai toisella hankkimansa      seuraavan kysymyksen:
19267: tukit joko rakennuspaikalle tuodulla kenttäsa-
19268:                                         N:o 123                                            3
19269: 
19270:     Onko Hallitus tietoinen uusien kan-                mitä Hallitus aikoo tehdä näidert epä-
19271:  tavia rakenteita koskevien määräysten               kohtien poistamiseksi?
19272:  kielteisistä vaikutuksista omakotiraken-
19273:  tajille ja piensahayrittäjille, ja jos on,
19274: Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19275: 
19276:    Sampsa Aaltio                 Pekka Löyttyniemi             Helena Pesola
19277:    P. Mäki-Hakola                Timo Ihamäki                  Ben Zyskowicz
19278:    Mauri Vänskä                  Tapio Holvitie                Eva-Maija Pukkio
19279:    Matti Hakala                  Juhani Laitinen               Sauli Hautala
19280:    Martti Ursin                  Tapani Mörttinen              Väinö Rautiainen
19281:    Heikki Järvenpää              Heikki Perho                  Jorma Fred
19282:    Mauri Miettinen               Eero Lattula                  Erkki Korhonen
19283:    Olavi Nikkilä                 Toivo Mäkynen                 Tauno Valo
19284: 4                                              1980 vp.
19285: 
19286: N:o l25.
19287: 
19288: 
19289: 
19290: 
19291:                                   Vänskä ym.: Puurakenteiden lujuuslajittelumerkintöjen käytöstä.
19292: 
19293: 
19294:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19295: 
19296:    Suomen rakentamismääräyskokoelman kanta-           vaikeuksia ja aiheuttanevat tälle .pienyrittäjä-
19297: via rakenteita koskevissa 1. 1. 1979 voimaan          joukolle lopettamisuhan. Kaiken kaikkiaan on
19298: tulleissa määräyksissä edellytetään rakennesaha-      ennakoitavissa, että määräykset aiheuttavat ra-
19299: tavaran laatu osoitettavan sahatavarassa olevalla     kennuspuutavaran sahauksen siirtymistä pois
19300: leimalla tai muulla luotettavana tavalla.             piensahoilta, mistä puolestaan seuraa tällä alal-
19301:    Lujuuslajittelumerkintöjen käyttöönotossa on       la huomattavaa työttömyyttä. Myös puutava-
19302: sisäasiainministeriö ilmoittanut kirjeellään n:o      ran käyttäjät joutuvat maksamaan seuraukset
19303: 518/541/79 15. 12. 1979 noudattavansa siirty-         lisääntyvinä kustannuksina ja pitenevinä kulje-
19304: mäaikaa, joka luokan T 30 osalta päättyi              tusmatkoina.
19305: 31. 12. 1979 ja luokan T 24 osalta päättyy               Lisäksi on todettava, että kyseisten uusien
19306: 31. 12. 1980.                                         määräysten tarve lienee vähintäänkin kyseen-
19307:    Sisäasiainministeriön määräysten mukaan on         alainen ja että joka tapauksessa voimaan tule-
19308: lujuusleimattavan sahatavaran lajittelu suoritet-     van tarkastus- ja leimausmenettelyn tuottama
19309: tava joko koneellisesti tai visuaalisesti sellaisen   hyöty jää vähäiseksi suhteessa sen aiheuttamiin
19310: lajittelijan toimesta, joka on suorittanut Val-       moniin haittoihin.
19311: tion teknillisen tutkimuskeskuksen järjestämän           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
19312: lujuuslajittelukurssin tai tutkinnon.                 jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
19313:    Edellä selostetut määräykset ja niistä anne-       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
19314: tut määräajat aiheuttavat suuria vaikeuksia           sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19315: piensahoille, joita lienee maassa noin 10 000.        sen:
19316: Uudet tarkastusmääräykset merkitsevät lisään-                    Onko Hallitus tietoinen seuraamuk-
19317: tyvää byrokratiaa, jonka vähentäminen on kat-                 sista, joita on odotettavissa piensahoille
19318: sottu eri puolueiden taholla erittäin ajankoh-                ja alan työllisyydelle, mikäli sisäasiain-
19319: taiseksi asiaksi. Piensahoilla ei ole valmiutta               ministeriön uusien puurakenteiden lu-
19320: henkilökuntansa kurssittamiseen tarkastustehtä-               juuslajittelumerkintöjä koskevien ohjei-
19321: vään eikä sahojen kannattavuus kestä lisähen-                 den annetaan sellaisinaan tulla voimaan,
19322: kilöiden palkkaam1sta. Suurelle maaseudulla                   ja jos on,
19323: toimivalle kenttäsahaajien ammattikunnalle                       mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
19324: määräykset merkitsevät käytännössä erityisiä                  korj aarniseksi?
19325:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19326: 
19327:            Mauri Vänskä                  Pertti Salolainen               Mauri Miettinen
19328:            Sampsa Aaltio                 Eero Lattula                    Irma Rihtniemi-Koski
19329:            Matti Hakala                  Juhani Laitinen                 Helena Pesola
19330:            Heikki Perho                  Matti Viljanen                  Ben Zyskowicz
19331:            Matti Jaatinen                Tauno Valo                      Toivo Mäkynen
19332:            P. Mäki-Hakola                Pekka Löyttyniemi               Tapio Holvitie
19333:            Olavi Nikkilä                 Timo Ihamäki                    Eva-Maija Pukkio
19334:                                          Tapani Mörttinen
19335:                                       N:ot 117, 123 ja 125                                           5
19336: 
19337: 
19338: 
19339: 
19340:                         Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e .
19341: 
19342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        . Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen
19343: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seuraavaa:
19344: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivättyjen           Sisäasiainministeriö antoi puurakenteita kos-
19345: kirjeittenne n:o 291, 297 ja 304 ohella toimit-     kevat ohjeet 21. 6. 1978. Niiden mukaan on
19346: tanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle      kaikessa rakentamisessa käytettävissä yksi lu-
19347: jäljennöksen kansanedustaja Väinö Raudaskos-        juusluokka, jossa leimaosta ei tarvita (T 18)
19348: ken ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 117,         sekä kolme luokkaa, joissa lujuusluokka osoite-
19349: jossa tiedustellaan:                                taan leimalla. Siirtymäkautta leimauksen suh-
19350:           Mitä Hallitus aikoo tehdä slsaaslam-      teen on toiseksi alimman luokan (T 24) osalta
19351:        ministeriön antamien lujuusluokitellun       vuoden 1980 loppuun asti.
19352:        ja leimatuo puutavaran käyttämistä kos-          Sisäasiainministeriö laajensi 26. 2. 1980 an-
19353:        kevien, maaseudun vaikeuksia, työttö-        tamallaan yleiskirjeellä lujuusluokan T 24 käy-
19354:        myyttä ja voimakasta rakentamiskustan-       tön leimaamattomana asuinpientaloihin ja ra-
19355:        nusten kasvua merkitsevien määräysten        kenteiltaan niihin verrattaviin asuinrakennuk-
19356:        poistamiseksi omakoti- ja maatilaraken-      siin. Jo edellä mainittujen ohjeiden mukaan
19357:        tamisen osalta?;                             sitä voitiin käyttää loma-asuntoihin ja talous-
19358:                                                     rakennuksiin. Nyt on siis omatoimiseen pien-
19359: jäljennöksen kansanedustaja Sampsa Aaltion          talo- ja maatilarakentamiseen käytettävissä kak-
19360: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 123, jossa       si lujuusluokkaa (T 24 ja T 18) leimaainatto-
19361: tiedustellaan:                                      mana. Lujuusleimatuo puutavaran käyttöä kos-
19362:                                                     kevat asiat on esitetty ohjeissa eik~ määräyk-
19363:           Onko Hallitus tietoinen uusien kan-       sissä, joten rakennustarkastaja voi harkintansa
19364:        tavia rakenteita koskevien määräysten        mukaan edelleen joustaa leimausvaatimuksesta
19365:        kielteisistä vaikutuksista omakotiraken-     ilman poikkeuslupamenettelyä. Vastaavan työn-
19366:        tajille ja piensahayrittäjille, ja jos on,   johtajan asiana on huolehtia, että puutavara on
19367:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden epä-     sitä laatua, mitä rakennuspiirustuksiin on mer-
19368:        kohtien poistamiseksi?                       kitty.                                . .
19369: sekä jäljennöksen kansanedustaja Mauri Väns-            Suoritettu yhden lujuusluokan lisäys leimaa-
19370: kän ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 125,         mattomana hyväksyttävään puutavaraan asuin-
19371: jossa tiedustellaan: ·                              pientaloissa on tarkoitettu varmistamaan sen,
19372:                                                     ettei piensahoille aiheudu vaikeuksia :vuoden
19373:           Onko Hallitus tietoinen seuraamuk-        1980 jälkeenkään ja ettei puutavaramenekki
19374:        sista, joita on odotettavissa piensahoille   pientalorakentamisessa kasva leimaamatonta-
19375:        ja alan työllisyydelle, mikäli sisäasiain-   kaan puutavaraa käytettäessä.
19376:        ministeriön uusien puurakenteiden lu-            Sisäasiainministeriö kerää jatkuvasti. rakenta-
19377:        juuslajittelumerkintöjä koskevien ohjei-     mismääräyksiä koskevaa palautetta ·;f.akennus-
19378:        den annetaan sellaisinaan tulla voimaan,     tarkastajilta ja muiltakin tahoilta. Rak~ntamis­
19379:        ja jos on,                                   määräysten ja -ohjeiden tarkistamisessa otetaan
19380:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen       huomioon kentältä saatavat kokemukset ja tar-
19381:        korjaamiseksi?                               vittaessa suoritetaan tarkistukset kiireellisesti.
19382:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
19383: 
19384:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19385: 6                                           1980 vp.
19386: 
19387: 
19388: 
19389: 
19390:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19391: 
19392:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Som svar på dessa spörsmål får jag vörd-
19393: anger har Ni, Herr Talman, med Era skrivelser     samt anföra följande:
19394: nr 291, 297 och 304 av den 29 februari 1980          Ministeriet för inrikesärendena utfärdade an-
19395: tili vederbörande medlem av statsrådet över-      visningar angående träkonstruktioner den 21
19396: sänt avskrift av följande av riksdagsman Väinö    juni 1978. Enligt dem står inom allt byggande
19397: Raudaskoski m. fl. undertecknade spörsmål         tili förfogande .en. hållfasthetsklass, där stämp-
19398: nr 117:                                           ling inte fordras (T 18) samt tre klasser, där
19399:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         hållfasthetsklassen anges med en stämpel. Över-
19400:        vidta för att för egnahems- och lant-      gångsperioden beträffande stämplingen sträcker
19401:        bruksbyggnaders del upphäva de av mi-      sig för den nästlägsta klassens ( T 24) del tili
19402:        nisteriet för inrikesärendena utfärdade    utgången av år 1980.
19403:        bestämmelserna angående användning             Ministeriet för inrikesärendena utvidgade
19404:        av hållfasthetssorterat och stämplat       den 26 februari 1980 medelst ett cirkulär an-
19405:        virke, vilka innebär svårigheter på        vändningen av hållfasthetsklass T 24 utan stäm-
19406:        landsbygden, arbetslöshet och kraftigt     pel tili småhus och i konstruktionshänseende
19407:        stigande byggnadskostnader?;               med dessa j.ämförbara bostadsbyggnader. Redan
19408:                                                   enligt ovan nämnda anvisningar kunde den an-
19409:                                                   vändas i anslutning tili fritidshus och ekonomi-
19410: avskrift av följande av riksdagsman Sampsa        byggnader. Nu står sålunda i självverksamt
19411: Aaltio m. fl. undertecknade spörsmål nr 123:      småhus- och lantbruksbyggande tili förfogande
19412:                                                   två hållfasthetsklasser (T 24 och T 18) utan
19413:           Är Regeringen medveten om de nega-      stämpel. För användningen av hållfasthets-
19414:        tiva följder som de nya bestämmelserna     stämplat virke har redogjorts i anvisningar och
19415:        angående bärande konstruktioner får        inte i föreskrifter, varför byggnadsinspektören
19416:        för egnahemsbyggare och småsågsföre-       enligt egen prövning fortfarande kan avvika
19417:        tagare, och om så är fallet,               från stämplingskravet utan att undantagstill-
19418:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         ståndsförfarande behöver til1gripas. Den ansva-
19419:        vidta för att avhjälpa dessa missför-      rige arbetsledarens sak är att se till, att virket
19420:        hållanden?                                 är av den kvalitet som angivits i byggnadsrit-
19421:                                                   ningarna.
19422:                                                      Syftet med tiliägget om en hållfasthetsklass
19423: samt avskrift av följande av riksdagsman Mauri    tili det virke, som godtas ostämplat i bostads-
19424: Vänskä m. fl. spörsmål nr 125:                    småhus, är att säkerställa att små sågar inte
19425:                                                   råkar i svårigheter heller efter år 1980 och att
19426:           Är Regeringen medveten om de på-        åtgången på virke vid småhusbyggande inte
19427:        följder som är att vänta för små sågar     växer heller då ostämplat virke används.
19428:        och sysselsättningen i branschen, om           Ministeriet för inrikesärendena samlar fort-
19429:        ministeriets för inrikesärendena nya an-   löpande in kommentarer från byggnadsinspek-
19430:        visningar angående träkonstruktioners      törer och även från andra håll. Vid revision av
19431:        hållfasthetsstämpling som sådana tiliåts   byggbestämmelser och -anvisningar beaktas de
19432:        träda i kraft, och otn så är fallet,       erfarenheter som erhållits från fältet och vid
19433:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         behov utförs justeringarna i brådskande ord-
19434:        vidta för att hjälpa upp situationen?      ning.
19435:      Helsingfors den 8 april 1980.
19436: 
19437:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19438:                                              1980 vp.
19439: 
19440: Kirjallinen kysymys n:o 118.
19441: 
19442: 
19443: 
19444: 
19445:                                 Hämäläinen:    Kulutusluottomarkkinoiden epäkohtien poistami-
19446:                                    sesta.
19447: 
19448: 
19449: 
19450:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19451: 
19452:    Kuluttajansuojalait ovat olleet nyt voimassa    turvallisuudeltaan puutteellisen tuotteen val-
19453: puolentoista vuoden ajan. Ne kattavat vain         mistaja tai maahantuoja olisi vastuussa tuot-
19454: osan sellaisista kuluttajaongelmista, joita voi-   teen ai:heuttamista henkilö- ja esinevahingoista.
19455: daan lainsäädännöllä ratkoa. Muiden kulutta-       Vastuu olisi riippumaton valmistajan tuotta-
19456: jansuojaan liittyvien lakien valmistelu näyt-      muksesta.
19457: tää huolestuttavana tavalla pysähtyneen.              Lausuntokierroksen jälkeen ei tuotevastuun
19458:    Kulutusiuottolakiehdotus jätettiin oikeusmi-    säätäminen ole mitenkään edennyt. Viivyttely
19459: nisterille keväällä 1977. Ehdotus on sittem-       tuotevastuulainsäädännön kehittämisessä saat-
19460: min ollut lausuntokierroksella. Sen tavoitteena    taa tehdä Suomesta muualle kelpaamattoman
19461: on lisätä kuluttajien tietoa luottokaupan to-      hylkytavaran kaatopaikan. Se merkitsisi kansa-
19462: dellisista kustannuksista sekä suojata kulutta-    laisillemme lisääntyneitä terveydellisiä ja ta-
19463: jaa kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja perimis-     loudellisia riskejä.
19464: keinoilta. Ehdotuksen mukainen sääntely ulot-         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
19465: tuisi myös tililuottoihin ja luottokortteihin,     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
19466: joiden alueella ei tällä hetkellä ole mitään       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19467: lakiin perustuvia määräyksiä.                      vaksi seuraavan kysymyksen:
19468:    Vastaava lainsäädäntö on Ruotsissa tullut
19469: voimaan vajaa vuosi sitten. Meillä ehdotuk-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
19470: sen jättämisestä on kulunut lähes kolme vuot-             että kansalaiset tulevat kuluttajina te-
19471: ta, mutta eduskunta ei vielä ole saanut halli-            hokkaasti suojatuiksi virheellisten tava-
19472: tukselta lakiesitystä kulutusluotoista.                   roiden aiheuttamUta vahingoilta ja ku-
19473:    Tuotevastuukomitea jätti mietintönsä oikeus-           lu tusluottomarkkinoiden epäkohdil ta?
19474: ministerille keväällä 1978. Ehdotuksen mukaan
19475:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19476: 
19477:                                        Niilo Hämäläinen
19478: 
19479: 
19480: 
19481: 
19482: 0880003255
19483: 2                                           1980 vp.
19484: 
19485: 
19486: 
19487: 
19488:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19489: 
19490:     Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-       kutukset yritysten kilpailuasemaan. Sen vuoksi
19491: t<issa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   on Suomen näkökulmasta erityisesti otettava
19492: mies, olette kirjeellänne 29 päivältä helmi-       huomioon tämän alan lainsäädännön kehitys
19493: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-       toisissa pohjoismaissa, kuten hallitus on me-
19494: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       netellytkin. Mahdollinen tuotevastuulainsäädän-
19495: Hämäläisen tekemän, seuraavan sisältöisen kir-     tö tulee näin ollen toteuttaa yhteispohjoismai-
19496: jallisen kysymyksen n:o 118:                       selta perustalta.
19497:                                                        Oikeusministeriön tarkoituksena on, että
19498:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,    korvausvastuun järjestäm1nen lääkevahingoista
19499:        että kansalaiset tulevat kuluttajina te-    tulee harkittavaksi sen jälkeen, kun sosiaali-
19500:        hokkaasti suojatuiksi virheellisten tava-   j'a terveysministeriön toimesta on selvitetty ns.
19501:        roiden aiheuttamHta vahingoilta ja ku-      potilasvakuutusta koskeva kysymys.
19502:        lutusluottomarkkinoiden epäkohdilta?            Kulutusluottomarkkinoiden epäkohdilta suo-
19503:                                                    jaa kuluttajia nykyisin - uuden kuluttajan-
19504:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-      suojalainsäädännön ohella, joka tarjoaa mah-
19505: vaa:                                               dollisuuksia puuttua markkinoinnin ja sopimus-
19506:    Tavaroiden virheellisyydestä aiheutuviita va-   ehtojen epäkohtiin sekä avaa kuluttajille ai-
19507: hingoilta suojaavat kuluttajia jo nykyisin useat   kaisempaa parempia mahdollisuuksia oikeus-
19508: säännöstöt, kuten elintarvikelainsäädäntö ja       suojakeinojen käyttöön - lähinnä osamaksu-
19509: kuluttajansuojalainsäädäntö.                       kauppalainsäädäntö. Se koskee vain laissa lä-
19510:    Hallituksen tarkoituksena on kehittää ku-       hemmin määritettyä osamaksukauppaa, mutta
19511: luttajansuojaa myös ns. tuotevahinkotapauksis-     ei esimerkiksi monia eri tyyppisiä, yleistymässä
19512: sa. Komiteatyönä on valmisteltu ehdotus tuo-       olevia uusia kulutusluottomuotoja, kuten luot-
19513: tevastuulainsäädännöksi. Ehdotuksesta on han-      tokortti:kauppaa.
19514: kittu lausuntoja. Lausuntokäsittelyssä on myös         Uuden kulutusluottolainsäädännön valmiste-
19515: ollut oikeusministeriössä valmisteltu ehdotus      lu on oikeusministeriössä vireillä kulutusluotto-
19516: lääkevahinkolaiksi. Kuluttajapalvelustoimikunta    toimikunnan mietinnön         (komiteanmietintö
19517: selvittää kysymystä kuluttajan oikeusasemasta,     1977: 30) ja siitä saatujen lausuntojen poh-
19518: kun kulutuspalveluksen virheellinen suoritta-      jalta. Ehdotusta valmisteltaessa on pidetty yh-
19519: minen on aiheuttanut kuluttajalle vahinkoa.        teyttä muihin pohjoismaihin, joissa - Ruot-
19520:    Tuotevastuulainsäädännön kehittäminen on        sia lukuun ottamatta, jossa uusi lainsäädäntö
19521: ajankohta~nen kysymys useissa teollisesti ke-      tuli voimaan 1. 7. 1979 - niin ikään ollaan
19522: hittyneissä markkinata1ousmaissa. Kuluttajien      laatimassa hallituksen esitystä laiksi kulutus-
19523: suojantarpeen ohella on tuotevastuuta kehi-        luotoista.
19524: tettäessä otettava huomioon lainsäädännön vai-
19525:      Helsingissä maaliskuun 27 päivänä 1980.
19526: 
19527:                                                              Oikeusministeri Christoffer Taxell
19528:                                              N:o 118                                                3
19529: 
19530: 
19531: 
19532: 
19533:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1 m a n.
19534: 
19535:    I syfte som avses i 37 § 1 mom. riksdags- _ ställning i konkurrensen. Därför bör man ur
19536: ordningen har Ni, Herr Talman, genom Ert finsk synvinkel särskilt beakta utvecklingen
19537: brev av den 29 februari 1980 sänt tili veder- av lagstiftningen på detta område i de andra
19538: börande medlem av statsrådet att besvaras nordiska länderna, vilket regeringen också
19539: ett skriftligt spörsmål nr 118 av riksdagsman gjort. Den eventuella produktansvarslagstift-
19540: Hämäläinen, vilket har följande innehåll:          ningen bör sålunda förverkligas på samnordisk
19541:                                                    bas.
19542:             Hur ämnar Regeringen ombesörja,           Justit:ieministeriet har för avsikt att pröva
19543:          att medborgarna såsom konsumenter frågan om ersättningsansvaret för läkemedels-
19544:          blir effektivt skyddade för skador åsam- skador efter att man på åtgärd av social- och
19545:          kade av felaktiga varor och för miss- hälsovårdsministeriet utrett frågan om den s.k.
19546:          förhållandena på konsumentkreditmark- patientförsäkringen.
19547:          naden?                                       Vid sidan av den nya konsumentskyddslag-
19548:                                                    stiftningen, som ger möjligheter att ingripa
19549:    Såsom svar framhåller jag högaktningsfullt i missförhållanden vid marknadsföring och i
19550: följande:                                          avtalsvillkor samt ger konsumenterna bättre
19551:    Redan i dag skyddar flera regelkomplex, så- möjligheter än tidigare att utnyttja rättsskydds-
19552: som livsmedelslagstiftningen och konsument- medel, skvddar närmast lagstiftningen om av-
19553: sikyddslagstiftningen, konsumenterna för skada betalningsköp konsumenterna för konsument-
19554: som uppkommer av felaktighet i gods.               kreditmarknadens missförhållanden. Lagstift-
19555:    Regeringen har för avsikt att utveckla kon- ningen berör blott avbetalningsköp, som när-
19556: sumentskyddet också i de s.k. produktansvars- mare definieras i lagen, men inte exempelvis
19557: fallen. Som kommittearbete har framställts ett många alltmer allmänna nya konsumentkredit-
19558: förslag till produktansvarslagstiftning. Förslaget former, såsom köp med kreditkort.
19559: har varit på remiss. Det inom justitieministe-        Beredningen av en ny konsumentkreditlag-
19560: riet beredda förslaget till läkemedelsskadelag stiftning är anhängig vid justitieministeriet på
19561: har också remissbehandlats. Konsumenttjänst- basen av konsumentkreditkommissionens be-
19562: kommissionen utreder frågan om konsumentens tänkande (kommittebetänkande 1977: 30) och
19563: rättsställning, då en felaktig prestation av en de utlåtanden som erhållits angående betän-
19564: konsumenttjänst har åsamkat konsument kandet. Vid beredningen av förslaget har man
19565: skada.                                             hållit kontakt med de övriga nordiska Iän-
19566:    Utvecklandet av en produktansvarslagstift- derna, i vilka man - med undantag för Sve-
19567: ning är en aktuell fråga i flera industriellt rige, där den nya lagstiftningen trädde i kraft
19568: utvecklade marknadsekonomiska Iänder. Vid 1. 7. 1979 - likaledes håller på att göra upp
19569: sidan av behovet att skydda konsumenterna regeringspropositioner med förslag tili lagar
19570: bör man vid utvecklandet av produktansvaret om konsumentskrediter.
19571: beakta lagstiftningens inverkan på företagens
19572:      Helsingfors den 27 mars 1980.
19573: 
19574:                                                              J ustitieminister Christoffer Taxell
19575:                                              1980 vp.
19576: 
19577: Kirjallinen kysymys n:o 119.
19578: 
19579: 
19580: 
19581: 
19582:                                  Eenilä ym.: Vastapuhelujärjestelmään liittyvien epäkohtien kor-
19583:                                     jaamisesta.
19584: 
19585: 
19586: 
19587:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19588: 
19589:    Ns. vastapuhelujärjestelmän mahdollistama        Margit Mäkinen on valittanut edelleen kor-
19590: rikollinen toiminta, puhelintilaajan- (puhelin-     keimpaan hallinto-oikeuteen.
19591: osakkeen omistajan ja vuokraajan) - sitomi-            Valtioneuvosto ei Margit Mäkisen asiassa
19592: nen tällä järjestelmällä kohtuuttamaan talou-       voine ryhtyä toimenpiteisiin. Hänen tapauksen-
19593: delliseen vastuuseen, hänen olematon oikeus-        sa on kuitenkin tuonut julki vastapuhelujärjes-
19594: turvansa, tulivat kansalaisten tietoisuuteen,       telmän suuret epäkohdat, ennen kaikkea kulut-
19595: kun turkulaiselta Margit Mäkiseltä ryhdyttiin       tajan eli puhelintilaajan oikeussuojan puutteen.
19596: syksyllä 1979 vaatimaan ulosmittauksen uhalla       Tämä vaatii hallituksen toimenpiteitä. Kysymys
19597: Kotkassa olevan omakotitalonsa vuokralaisen         on sekä kotimaisen että kansainvälisen järjes-
19598: tilaamista ja vastaanottamista Kanadan puhe-        telmän välttämättä edellyttämien tilaajan
19599: luista johtuvia puhelinlaskuja 12 prosentin kor-    oikeussuojasäännösten säätämisestä. Myös puhe-
19600: koineen eli yhteensä lähes 20 000 markkaa.          linyhtiöiden vastuu tilaajiaan kohtaan sekä ti-
19601: Vuokralainen oli jättänyt puhelinlaskunsa mak-      laaja-vuokralainen -suhde sinänsä vaativat vas-
19602: samatta ja lähtenyt maasta.                         tapuhelujärjestelmän johdosta selkiyttämistä ja
19603:    Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja laskusta va-    mahdollisesti sääntelyä.
19604: litus posti- ja lennätinhallitukselle. Viime mai-      Edellä selvitetyn perusteella sekä viitaten
19605: nittu ilmoitti Margit Mäkiselle 11. 12. 1979        4. 12. 1979 hallitukselle jätettyyn kirjalliseen
19606: päivätyllä kirjelmällään pysyttävänsä Mikkelin      kysymykseen sekä valtiopäiväjärjestyksen 37
19607: puhelinpiirin päätöksen voimassa eli vaati las-     §:n 1 momenttiin esitämme kunnioittaen val-
19608: kun maksamista vuoden 1979 loppuun mennes-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
19609: sä ulosmittauksen uhalla. 4. 12. 1979 jätettiin     si seuraavan kysymyksen:
19610: asiasta myös 55 kansanedustajan allekirjoittama
19611: kirjallinen kysymys hallitukselle. Viime mainit-              Onko Hallitus tietoinen vastapuhelu-
19612: tuun ei saatu vastausta ennen valtiopäivien                järjestelmään liittyvistä ilmeisen suuris-
19613: päättymistä, joten kysymys raukesi.                        ta väärinkäytösten mahdollisuuksista ja
19614:     Margit Mäkinen haki myös valtiokanttorilta             siitä johtuvasta tilaajan oikeusturvaon-
19615: vapautusta ko. puhelinlaskusta. Tätä ei hänelle            gelmasta, ja jos on,
19616: myönnetty, koska posti- ja lennätinhallitus oli               mitä Hallitus aikoo tehdä Margit
19617: pitänyt hänen maksuvelvollisuuttaan selvänä ja             Mäkisen tapauksen kaltaisten epäoikeu-
19618: koska valtiokonttori ei katsonut Margit Mäkis-             tettujen ja kohtuuttomien maksuvaati-
19619: tä maksukyvyttömäksi. Valtiokonttori myönsi                musten estämiseksi?
19620: hänelle kuitenkin kaksi vuotta maksuaikaa.
19621:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19622: 
19623:          Paula Eenilä                  Juhani Surakka                 Kaj Bärlund
19624:          Seija Karkinen                Pertti Hietala                 Niilo Hämäläinen
19625:          Saara-Maria Paakkinen         Reino Breilin                  Mikko Rönnholm
19626: 
19627: 
19628: 0880002591
19629: 2                                  1980 vp.
19630: 
19631:     Matti Luttinen            Mikko Ekorre        Markus Aaltonen
19632:     Jacob Söderman            Vappu Säilynoja     Pekka Vennamo
19633:     Salme Myyryläinen         Marjatta Mattsson   Ilkka Kanerva
19634:     Pirjo Ala-Kapee           Erkki Liikanen      Inger Hirvelä
19635:     Jouko Tuovinen            Lasse Lehtinen      Mauno Forsman
19636:     Tapio Holvitie            Arvo Salo           V. J. Rytkönen
19637:     Anna-Liisa Jokinen        Eino Grönholm       Impi Muroma
19638:     Aulis Juvela              Lea Savolainen      Ulla Järvilehto
19639:     Ensio Laine               Helge Siren         Kauko Juhantalo
19640:     Sten Söderström           Aimo Ajo            Anna-Liisa Hyvönen
19641:     Elisabeth Rehn            Olli Helminen       Ulla-Leena Alppi
19642:     Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   Pekka Starast       Ben Zyskowicz
19643:     Sauli Hautala             Liisa Jaakonsaari   Toivo Mäkynen
19644:     Terhi Nieminen-Mäkynen    Hannu Tapiola       Urpo Leppänen
19645:     Lauri Palmunen            Pirkko Valtonen     Anssi Joutsenlahti
19646:     Heikki Perho              Sakari Knuuttila    Bror Lillqvist
19647:     Matti Puhakka             Peter Muurman       Marjatta Väänänen
19648:     Heli Astala
19649:                                                N:o 119                                                3
19650: 
19651: 
19652: 
19653: 
19654:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19655: 
19656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tavanomaisen käytännön mukaan Toimilupa-
19657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         puhelinlaitosten tilaajien posti- ja lenn.ätinlai-
19658: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            toksen telelaskut peritään teletoimipaikkaan il-
19659: kirjeenne n:o 293 ohella toimittanut valtioneu-       moitettujen laskutusosoitteiden mukaan. Vasta
19660: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          sitten kun .maksuissa esiintyy häiriöitä ja siir-
19661: kansanedustaja Paula Eenilän ym. näin kuulu-          rytään pakkoperintään puhelinliittymän tilaaja
19662: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 119:             selvitetään ja ulosottoperintä kohdistetaan pu-
19663:                                                       helit;ttilaajaan. Maksamattomat posti- ja lennä-
19664:           Onko Hallitus tietoinen vastapuhelu-        tinlaitoksen· telesaatavat ovat ulosottokelpoisia
19665:        järjestelmään liittyvistä ilmeisen suuris-     ilman tuomiota tai päätöstä kuten verojen ja
19666:        ta väärinkäytösten mahdollisuuksista ja        maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädet-
19667:        siitä johtovasta tilaajan oikeusturvaon-       ty (367 /61 ja 368/ 61). Kyseisestä puhelinliit-
19668:        gelmasta, ja jos on,                           tymästä on aikaisemminkin jäänyt posti- ja len-
19669:           mitä Hallitus aikoo tehdä Margit            nätinlaitoksen telemaksuja saamatta. Tällöin
19670:        Mäkisen tapauksen kaltaisten epäoikeu-         ulosottoperintä kohdistettiin asianomaiseen
19671:        tettujen ja kohtuuttomien maksuvaati-          vuokralaiseen. Posti- . ja lennätinhallitus myön-
19672:        musten estämiseksi?                            tää, että tällöin on tapahtunut virhe. Ulosotto-
19673:                                                       toimi on siis kohdistettava puhelintilaajaan.
19674:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Se, ettei ao. virkamies pyytäessään virka-
19675: vasti seuraavaa:                                      apua rästilaskujen perinnässä, ole nähtävästi
19676:    Puhelintilaaja on se, joka asianomaisessa pu-      toiminut tarpeeksi huolellisesti, ei poista vas-
19677: helinlaitoksessa on merkitty kysymyksessä ole-        tuuta, eli sitä, että puhelinlaskuista vastaa aina
19678: van puhelinliittymän haltijaksi. (Posti- ja len-      viime kädessä puhelintilaaja.
19679: nätinhallituksen puhelinohjesäännön 9 §). Kot-            Ulkomailta Suomeen otettujen vastapuhelu-
19680: kan Puhelinyhdistyksen jäseneksi on helmikuun         jen puhelumaksut posti- ja lennätinhallitus ti-
19681: 27 päivänä 1971 rekisteröity jäsenkirjanume-          littää ulkomaiden hallinnoille kansainvälisissä
19682: rolle 7980 Margit ja Seppo Mäkinen. Näin              tilityhissään. Va,stapuhelumaksut posti- ja len-
19683: saatu jäsenkirja on oikeutettu puhelinnumeroon        nätinlaitos perii tiJaajilta. Näiden puhelujen
19684: Kotka 21 415.                                         maksuriskit jäävät siils posti- ja lennätinlaitok-
19685:    Kyseisestä puhelimesta aiheutuneista mak-          selle. Kyseisessä tapauksessa on posti- ja len-
19686: suista siis vastaavat posti- ja lennätinlaitokselle   nätinlaitoksen saatava yhteensä 17 119,44 mark-
19687: viimekädessä Kotkan Puhelinyhdistyksen jäse-          kaa, joista vastapuhelujen osuus 16 126,92
19688: net Margit ja Seppo Mäkinen. Margit Mäkinen           markkaa. Vastapuhelut o1i otettu Kanadasta ja
19689: on kysymyksessä olevan asian yhteydessä esit-         posti- ja lennäticla1tos on thlittänyt ne Kana-
19690: tänyt Haminan telealuekonttorille nimenomai-          dan hallinnolle. KansainväHsissä va~tapuheluis­
19691: sen pyynnön siitä, ettei hänen entistä aviomies-      sa sovelletaan C.C.I.T.T:n (Kansamvälisen neu-
19692: tään Seppo Mäkistä liitetä tähän asiaan ja ettei      voa-antavan lennätin- ja puhelinkomitean) 100.
19693: ulosottotointa kohdistettaisi Seppo Mäkiseen.         artiklan määräyksiä. Mainitussa artiklassa mai-
19694: Tähän pyyntöön on toistaiseksi suostuttu. Kot-        nitaan seuraavaa:
19695: kan Puhelinyhdistyksen jäsenkirjanumerolle                "1. Ennen kuin vastapuhelu yhdistetään pu-
19696: 7980 on tälläkin hetkellä rekisteröity Seppo ja       helunvälittäjän on saatava osoitekoneen suos-
19697: Margit Mäkinen ja he ovat solidaarisesti vas-         tumus siihen, että puhelusta veloitetaan tätä
19698: tuussa puhelimestaan aiheutuneista laskuista.         numeroa."
19699: 4                                               1980 vp.
19700: 
19701:    Mainitun sop~muksen 160. artikla~Ssa maå.ni-        vuonna 1978 otettiin Suomesta vastapuheluja
19702: taan va~Stapuheluista lisäksi seuraavaa:               ulkomaille yhteensä 173 974 kpl. Vastapuheluja
19703:     "1. Vastapuheluihin voidaan soveltaa kah-          tarvitsevat liike- ja teol:Hsuuslaitosten ulkomaM1a
19704: ta erilaista menetelmää. Jokaisen suuntaustien         li1kkuvat edust·ajat samoin op~skelijat jne. Vas-
19705: os,aJ.ta asi·anomaiset hallinnot sopivat, kumpaa       tapuhelu on ollut ha.ll:mtojen palveluvalikoimas-
19706: menetelmää ne haluavat käyttää."                       sa jo si1Jtä saakka kun kansainvälistä puhelin-
19707:    Täflä vm. 160. artik1an 1. kohda1la tarkoi-         liikennettä on ollut olemassa. Nillistä ei tähän
19708: tetaan sitä, että vastapuheLut otetaan ~ähtö­          saakka ole ollut ongelmia väärinkäytösten s·uh-
19709: marusta joko oso~temaan käsiväli.tteisen uliko-        teen. Säännösten vastapuhelujen välittämisestä
19710: maankeskuksen välityksellä, tai sitten lähtömaan       on oltava niiden luonteesta johtuen joustavia.
19711: väLittäjä välittää puhelun suorarun osoitemaan         Suomen hallinto ei yks.fn voi vaatia säännöksiä
19712: ö.soitJepuhelimeen ilman ·as~anomaisen osoite-         niiden välitysmääräysten muuttamilseks~. Mikäli
19713: maan käsiväLitteisen puhelfnkeskuksen välittä-         Suomen hal:linto kieltäytyisi vrustaanottamasta
19714: jän apua. Tämä vm. menetelmä on työvalhei-             vastapuheluja vai>keuttaisi tämä huomattavasti
19715: den vähentäm1seksi yleistymässä, joskin siinä          uLkomailla olevien tuotanto1a~tosten edustajien
19716: esiintyy joss•alcin mää11in kielivaikeuksia. Kana-     ja muidenkin Suomeen asioivien henkilöiden
19717: dan puhelunväLittäjä ottaa vastapuhelut suoman         kommunikaatiotarvetta.
19718: Suomen osoitepuhelimiin, Suomen puhelunvälit-             Milvei kaikki telepaJ.velut myydään asiakkaH-
19719: täjä niin ikään suoraan Kanadrun osoitepuheli-         le luotolla. Laskuista v·astaa puhelintilaaja eli
19720: meen. Suomalruinen puhelunvälittäjä osaa eng-          henkilö, joka as.hl:nomaises,sa puhelimlaltoksessa
19721: lantia, Kanadan puhelunvälittäjä vai:n harvoin         6n ilmoittautunut puhe1inliittymän haJ.tijaksi.
19722: mitään muuta kieltä kuin eng1antia.                    Tästä selkeästä maksuvelvollisuusperiootteesta ei
19723:     Puhelintilaajan vastuuseen nähden ei vasta-        voida myöntää poikkeuksia vaarantamatta tele-
19724: puhelu eroa muilsta puheluista. Myös käytän-           palve1ujen kehittämis,tä.
19725: nössä tällä ei ole eroa. Puhelimen käyttöönsä             Posti- ja JennäcinhaJ.Htus tu~ee lisäämään pu-
19726: saanut vuokralainen voi yhtä hyvin tilata puhe-        helinluetteloissa sekä muuna tarkoitukseen so-
19727: lun Kanadarun vuokraisäntänsä laskuun, loppu-          pivaLLa tavalila puhe1inlaitohiin ja puhelintilaa-
19728: tulos on sama. Maksusta vastaa tällöinkin pu-          jiin kohdistuvaa informaatiota vastapuheluista
19729: helinthlaaja.                                          ja puhelintilaajan vastuusta mm. puhelimen
19730:     V·astapuheluilla on em maiden te1ehallintojen      vuokraus- ja siihen rinnastettavi1ssa tapauksissa.
19731: palve:luvrulikoimas•sa erittäin tä11keä osuus. Esim.
19732:       Helsingis·sä maatiskuun 18 päivänä 1980.
19733: 
19734:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
19735:                                               N:o 119                                                5
19736: 
19737: 
19738: 
19739: 
19740:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19741: 
19742:   I det syfte 37 § 1 mom. riiksdagsordningen            EnHgt vedertagen prmds sänds post- och tele-
19743: anger har Nr, Herr Talman, med Eder skrivelse        grafv:erkets tderäkningar tili koncessionerade
19744: nr 293 av den 29 februari 1980 tili vederbö-         te1efoni:nrättningars abonnenter under de debi-
19745: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         t:eringsadress ~som anmälts t1hl teleanstarlten.
19746: av följande arv rirksdags1edamot Paula Eenilä        Först när störningar förekommer i betalningar-
19747: m.fl. 'stä11da sbiftliga spörsmål nr 119:            na och man skrider tili tvångsindrivning utreds
19748:                                                      det vem som är telefonanstlutningens abonnent
19749:          Är Regeringen medveten om de up-            och utmätningsåtgärden vidtas mot telefon-
19750:        penbart stora möj1igheter tili missbruk       aboru"Jiennen. Post- och tdegrafverkets uteståen-
19751:        som ba-samtrulssystemet erbjuder och det      de telefordringar får utsökas utan dom ellet
19752:        problem detta medför ifråga om abon-          utslag, såsom om indrivning av skatter och av-
19753:        nentens rättsskydd, och om så är fallet,      gifl!er i utsökningsväg är stadgat (367 /61 och
19754:          vad ämnar Regeringen göra för att           368/61). Det har även tidigare hänt att post-
19755:        förhindra sådana oberättigade och             och telegrafverket tillkommande teleavgifter för
19756:        oskäliga betalningskrav som i Margit          ifrågavarande telefonanslutning har blivit obe-
19757:        Mäkinens fall?                                talda. Härvid skedde indrivningen genom ut-
19758:                                                      sökning hos ifrågavarande hyresgäst. Post- och
19759:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         telegrafstyrelsen medger att ett ws,stag härvid
19760: anföra följande:                                     begicks. Utmätningsåtgärden skall alltså vidtas
19761:    Tdefonabonnent är den som vid vederbö-            mot telefonabonnenten.
19762: rande tdefoninrättning antecknats som inneha-            Den omständigheten a:tt ifrågavarande tjäns-
19763: vare av ifrågavarande :telefonanslutning. (Post-     teman uppenbarligen inte iarkttog nödig omsorg
19764: och telegrafstyrelsens telefonreglemente, 9 §).      när han begärde handräckning för indrivningen
19765: Som medlem i Kotka telefonförening har den           av de resterarnde avgifterna upphäv;er inte an-
19766: 27 februari 1971 registrerats Margit och Seppo       svaret, dvs. den omständigheten, att det al~tid i
19767: Mäkinen på medlemsboksnummer 7980. Den               si:sta hand är tdefonabonnenten som svarar för
19768: sålunda erhå:hlna med1emshoken berättigar tili       telefonräkningama.
19769: telefonnumret Kotka 21415.                               För samtalsavgifterna för ba-samtal ( samtai
19770:    För avgifter tili post- och velegrafverket för-   som beta,lrus av adres,s:a<ten) från utlandet till
19771: orsakade av ifrågavarande telefon sv,arar ~således   Finland redovisar post- och te1egrafstyrdsen i
19772: i s:ista hand medlemmarna 1 Kotka telefonföre-       sina internat1onel1a redovisnmgar dll förvaJt-
19773: ning Margit och Seppo Mäkinen. Margit Mäki-          ningen i respektive J~and. Ba-samtalsavgifterna
19774:  nen har i srumband med ifrågavarande ärende         uppbär post- och telegrafverket hos a:bonnen-
19775: hos Fredrikshamns teleområdeskontor särskilt         terna. I fråga om dessa sa;mtal är det således
19776: anhå:1Ht om att hennes f.d. make Seppo Mäki-         post- och tdegrafverket som löper risken för
19777:  nen inte skall inblandas i saken och att utmät-     utebliven beta:lning. I nu i,frågavarande f,all
19778: ningsåtgärd mte sbll vidtas mot Seppo Mäki-          uppgår post- och .telegrafverkets fordran till
19779: nen. Denna anhå:llan har tH1s vidare bifallits.       17 119,44 mark, varav ba-samtalens andel är
19780: På Kotka telefonförenings medlemsboksnummer           16 126,92 mark. Ba-samtalen kom från Kana-
19781:  7980 är även i detta nu Seppo och Margit Mä-        da, och telegrafverket har lämnat redovisning
19782:  kinen registrerade, och de är solidariskt an-       för dem tiU Kanadas förvaltning. På interna-
19783: svariga för räkningar föranledda av detllls tde-     tionella ba-samtal tillämpas bestämmelserna i
19784:  fon.                                                artikel 100 i C.C.I.T.T:s (Internationella kon-
19785: 0880002591
19786: 6                                             1980 vp.
19787: 
19788: sultativa telegraf- och telefonkommitten) direk-        Ba-samtalen utgör en viktig del av olika
19789: tiv för den internationella telefontrafiken. I       länders teleförvaltningars service. T.ex. år 1978
19790: sagda artikel nämns följande:                        togs från Finland inalles 173 974 ba-samtal till
19791:    "1. Innan ba-samtal sättes upp skall tele-        utlandet. Affärs- och industriföretags represen-
19792: fonisten ha erhållit adressapparatens medgivan-      tanter i utlandet behöver ba-samtal, likaså stu-
19793: de att debitera samtalet på detta nummer."           derande etc. Ba-samtal har ingått i förvaltning-
19794:    I artikel 160 i ovan nämnda direktiv sägs         arnas service så länge den internationella tele-
19795: vidare följande om ba-samtal:                        fontrafiken har funnits. De har inte hittills för-
19796:    "1. För uppsättning av ba-samtal kan två oli-     orsakat problem på grund av missbruk. Be-
19797: ka metoder komma i fråga. För varje via över-        stämmelserna om förmedling av ba-samtal mås-
19798: enskommer berörda förvaltningar om viiken av         te på grund av sin natur vara smidiga. Finlands
19799: de två metoderna som skall användas."                förvaltning kan inte ensam kräva stadganden
19800:    I ovan citerade ardkel160 punkt 1 avses att       om ändring av bestämmelserna om förmedling
19801: ba-samtalen tas .från avgångslandet antingen ge-     av ba-samtal. Om Finlands förvaltning vägrade
19802: nom adresslandets manuella utlandscentrals för-      att ta emot ba-samtal skulle detta väsentligt
19803: medling eller så, att telefonisten i avgångslandet   försämra kommunikationsmöjligheterna för re-
19804: förmedlar samtalet direkt till adresstelefonen i     presentanter för produktionsinrättningar i utlan-
19805: adresslandet utan hjälp av telefonisten i adress-    det och även för andra som har angelägenheter
19806: landets manuelia telefoncentral. Sistnämnda me-      att sköta i Finland.
19807: tod håller på att bli allmännare på grund av            Så gott som alla teletjänster säljs till kunder-
19808: att den minskar antalet arbetsfaser, även om         na på kredit. För räkningarna ansvarar telefon-
19809: språksvårigheter i någon mån förekommer vid          abonnenten, dvs. den person som hos veder-
19810: dess tillämpning. Telefonisten i Kanada tar ba-      börande telefoninrättning har anmält sig som
19811: samtalen direkt till adresstelefonerna i Finland     innehavare av telefonanslutningen. Från denna
19812: och telefonisten i Finland likaså direkt tili ad-    klara betalningsskyldighetsprincip kan undantag
19813: resstelefonen i Kanada. En finsk telefonist kan      inte medges utan att teleservicens utveckling
19814: engelska, medan en kanadensisk telefonist en-        äventyras.
19815: dast sällan kan något annat språ:k än engelska.         Post- och telegrafstyrelsen kommer att i tele-
19816:    I fråga om telefonabonnentens ansvar skiljer      fonkatalogerna och på annat för ändamålet
19817: sig ett ba-samtal inte från andra samtal. Ingen      lämpligt sätt öka informationen till telefonin-
19818: skillnad förekommer heller i praktiken. En hy-       rättningarna och telefonabonnenterna angående
19819: resgäst som fått en telefon till sin disposition     ba-samtal och telefonabonnenters ansvar bl.a.
19820: kan lika väl beställa ett samtai tili Kanada på      vid uthyrning av telefon och i andra fall som
19821: sin hyresvärds räkning, slutresultatet är det-       är att likställa därmed.
19822: samma. För avgiften svarar även härvid tele-
19823: fonabonnenten.
19824:      Helsingfors den 18 mars 1980.
19825: 
19826: 
19827:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
19828:                                                 1980 vp.
19829: 
19830: Kirjallinen kysymys n:o 120.
19831: 
19832: 
19833: 
19834: 
19835:                                    P. Jokinen    ym.: Puhdistamattomien jätevesien laskemisesta
19836:                                        Pyhäjärven Jaalanlahteen.
19837: 
19838: 
19839:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19840: 
19841:    Jaalan kirkonkylässä kuuluu viemäriverkon          kua lienee turha yrittääkään kalastaa Pyhä-
19842: piiriin kunnan ilmoituksen mukaan noin 180-           järvestä, josta sitä tällä hetkellä suhteellisen
19843: 190 henkilöä. Heiltä kertyy jätevettä n. 25           hyvin saa. Näin ympäristönsuojeluvuotena olisi-
19844: m3 vuorokaudessa eli koko ajan valuu Jaalan-          kin perusteltua se, että ensiksi rakennettaisiin
19845: lahteen 2,5 desilitraa jätevettä sekunnissa. Jäte-    puhdistamo, jonka hinta lienee tällä hetkellä
19846: vettä tulee niin paljon, että suolistoperäisten       n. 500 000 markkaa ja johon Jaalan kunta
19847: bakteerien määrän on viime aikoina todettu li-        voisi saada valtion avustuksiakin, ja jos asia
19848: sääntyneen Jaalanlahden pohjukassa. Nämä              todella hoidettaisiin niin tehokkaasti ja kiireel-
19849: bakteerit aiheuttavat joka syyskesä järven käyt-      lisesti kuin se on mahdollista, olisi tämä puh-
19850: täjille lääkärinhoitoa vaativia ihottumia ja lisäk-   distamo mahdollista saada valmiiksi jopa vuo-
19851: si virtsa-, munuais- ja suolistotulehdusten vaa-      den 1981 loppuun mennessä. Kun Jaalan kun-
19852: ra on ilmeinen.                                       takaan ei ole saanut jakokunnalta lupaa runko-
19853:    Nyt on Jaalan kunnalla suunnitelmissa laskea       putken rakentamiseen Jaalanlahteen, asia vain
19854: nämä kirkonkylän jätevedet purkuputkea pitkin         pitkittyy, jos lähdetään hakemaan ratkaisua ve-
19855: puhdistamattomina Jaalanlahteen.                      sioikeudelta. Rakennusjärjestystä tulisikin muut-
19856:    Jaalan kuntasuunnitelmassa puhdistamon ra-         taa siten, että ensiksi rakennettaisiin tämä
19857: kentaminen on ajoitettu vuosille 1982-83 ja           puhdistamo.
19858: vesipiiri on edellyttänyt että purkuputki Jaalan-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
19859: lahteen voidaan tehdä vain siinä tapauksessa,         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
19860: että puhdistamo otetaan käyttöön viimeistään          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19861: 1983. Jos tämä purkuputken rakentaminen to-           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19862: teutuu eli siis jätevedet lasketaan puhdistamat-
19863: tomina luonnonkauniin Pyhäjärven Jaalanlah-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19864: teen, on luonnollisesti olemassa vaara, että                 ryhtyä tänä ympäristönsuojeluvuotena
19865: jätevesiä ajautuu purkuputken päästä takaisin                estääkseen Jaalan kunnan suunnitelmat
19866: sekä Jaalanlahden pohjukkaan että muualle                    laskea Jaalan kirkonkylän jätevedet pur-
19867: lahden rannoille. Kalakannalle tämä tullee ai-               kuputkea pitkin puhdistamattomina
19868: heuttamaan myöskin sen, että esimerkiksi muik-               luonnonkauniin Pyhäjärven Jaalanlah-
19869:                                                              teen?
19870:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
19871: 
19872:          Pekka Jokinen              Anna-Kaarina Louvo         Seppo Tikka
19873:          Pertti Salolainen          Pekka Starast              Risto Tuominen
19874:          Heikki Järvenpää           Olli Helminen              Juhani Saukkonen
19875:                         Urpo Leppänen             Mikko Kaarna
19876: 
19877: 
19878: 
19879: 
19880: 088000345T
19881: 2                                            1980 vp.
19882: 
19883: 
19884: 
19885: 
19886:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19887: 
19888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen kasvua, vaan sillä ainoastaan siirretaan
19889: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jätevesistä mahdollisesti aiheutuva haitta etääm-
19890: olette ldrjeellänne 29 päivältä helmikuuta 1980     mälle rannasta.
19891: n:o 294 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-          Kysymyksen tehneet kansanedustajat esittä-
19892: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka      vät huolestuneisuutensa siitä, että jätevesi pää-
19893: Jokisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-       sisi purkuputken rakentamisen johdosta leviä-
19894: symyksen n:o 120:                                   mään lahden rannoille. Tältä osin putken raken-
19895:                                                     tamista on koko Jaalanlahden vesiensuojelun
19896:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kannalta pidettävä toki parannuksena nykytilan-
19897:        ryhtyä tänä ympäristönsuojeluvuotena         teeseen verrattuna, koska putki tulisi ulottu-
19898:        estääkseen Jaalan kunnan suunnitelmat        maan noin 600 metrin päähän lahden pohju-
19899:        laskea Jaalan kirkonkylän jätevedet pur-     kasta.
19900:        kuputkea pitkin puhdistamattomina               Jaalan kirkonkylän jätevesistä ei toistaiseksi
19901:        luonnonkauniin Pyhäjärven Jaalanlah-         ole todettu aiheutuneen vesilain 1 luvun 19
19902:        teen?                                        §: ssä tarkoitettua vesistön pilaantumista, eikä
19903:                                                     Jaalan kunta ole myöskään toistaiseksi velvolli-
19904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nen tekemään taajaman jätevesistä vesiensuoje-
19905: taen seuraavaa:                                     lua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun
19906:    Kysymyksessä tarkoitetut jätevedet johdetaan     asetuksen (283/62) mukaista ilmoitusta, kos-
19907: nykyisellään avo-ojia pitkin sakokaivoissa käsi-    ka viemäriverkon piirissä on alle 200 asukasta.
19908: teltyinä Jaalanlahden pohjukkaan, jossa veden       Viemäriverkoston laajenemisen ja purkupaikan
19909: vaihtuminen varsinkin tyynillä ilmoilla sekä        muuttumisen takia Kymen vesipiirin vesitoi-
19910: talviaikana on lähes olematonta. Lisäksi kuor-      misto on kuitenkin ottanut jo nyt asian käsi-
19911: mitus kohdistuu matalaan, pinta-alaltaan pie-       teltäväkseen ja pyytänyt kuntaa tekemään
19912: neen, mutta pitkään rantakaistaleeseen, jossa       edellä mainitun ilmoituksen taajaman jäteve-
19913: jätevesien haittavaikutukset korostuvat entises-    sistä. Alustavasti on kaavailtu jätevedenpuhdis-
19914: tään. Purkuputken tarkoituksena on johtaa jä-       tamon rakentamista vuoden 1983. aikana. Pe-
19915: tevedet alueelle, jossa ne tehokkaasti laimene-     rusteita kiireellisemmän rakentamisaikataulun
19916: vat ja sekoittuvat Pyhäjärven läpi virtaavaan       soveltamiselle ei purkuvesistöä ajatellen ole
19917: Kymijoen päävirtaan. Kymijoen keskivirtaama         näiltä näkymin osoitettavissa.
19918: on tällä alueella noin 230 m3/s ja Jaalan kir-         Kun kysymyksen tarkoittama asia on jo nyt
19919: konkylän tuottama jätevesimäärä on noin 2,5         tullut ennakkoilmoituskäsittelyyn, jossa vesihal-
19920: desilitraa sekunnissa eli laimennus olisi tällöin   litus tulee aikanaan ottamaan kantaa esillä
19921: lähes miljoonakertainen. Siten on todennäköis-      olevaan jätevesiasiaan, hallitus edellä olevaan
19922: tä, että purkuputken rakentamisesta ei aiheu-       viitaten katsoo, ettei tehty kysymys anna ai-
19923: du Jaalanlahteen kohdistuvan jätevesikuormi-        hetta enempiin toimenpiteisiin.
19924:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1980.
19925: 
19926:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
19927:                                             N:o 120                                                3
19928: 
19929: 
19930: 
19931: 
19932:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
19933: 
19934:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         eventuellt uppkomna men endast flyttas längre
19935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         bort från stranden.
19936: se nr 294 av den 29 februari 1980 tili veder-            De riksdagsmän som ställt spörsmålet uppger
19937: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       sig vara bekymrade över att avloppsvattnet
19938: av följande av riksdagsman Pekka Jokinen             med anledning av byggandet av ett avlopps-
19939: m. fl. ställda spörsmål nr 120:                      rör skulle spridas på stränderna av viken.
19940:                                                      Tili denna del bör likväl byggandet av ett av-
19941:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      loppsrör anses utgöra en förbättring av vatten-
19942:        sikt att detta miljövårdsår vidta i syfte     vården i Jaalanlahti i jämförelse med nuläget,
19943:        att förhindra Jaala kommuns planer på         emedan röret skulle sträoka sig tili ett avstånd
19944:        att leda avloppsvattnet från Jaala kyrk-      av ca 600 m från den innersta delen av viken.
19945:        by orenat genom ett avloppsrör tili den           Det har ännu inte kunnat konstateras att
19946:        natursköna Jaalanlahti i Pyhäjärvi?           avloppsvattnet från Jaala kyrkby skulle föror-
19947:                                                      saka sådan förorening av vattendrag som avses
19948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i 1 kap. 19 § vattenlagen, Jaala kommun är
19949: samt anföra följande:                                inte heller ännu skyldig att göra sådan an-
19950:    Det avloppsvatten som avses i spörsmålet          mälan som avses i förordningen om förhands-
19951: leds i detta nu längs öppna diken efter be-          åtgärder för skydd av vatten ( 283/62), eme-
19952: handling i slambrunn tili innersta delen av          dan mindre än 200 invånare omfattas av av-
19953: Jaalanlahti vik, där vattnets cirkulation i syn-     loppsnätet. Med anledning av att avloppsnätet
19954: nerhet vid lugnt väder samt vintertid är näs-        utvidgas och avdelningsplatsen ändras har vat-
19955: tan obefintlig. Dessutom drabbar belastningen        tenbyrån i Kymmene vattendistrikt emellertid
19956: en låg, lång strandremsa med liten areal, där        nu upptagit ärendet tili behandling och bett
19957: avloppsvattnets menliga inverkan ytterligare         kommunen göra ovan avsedd anmälan om tät-
19958: framhävs. Syftet med avloppsröret är att leda        orts avloppsvatten. Preliminärt har det plane-
19959: avloppsvattnet tili ett område, där det på ett       rats att ett reningsverk för avloppsvatten skall
19960: effektivt sätt späds ut och blandas med Kymi-        byggas under år 1983. Det går inte i detta nu
19961: jokis huvudfåra som flyter genom Pyhäjärvi.          att påvisa någon motivering för en mera
19962: Kymijokis medelavrinning är inom detta områ-         brådskande tidtabell för byggandet.
19963: de ca 230 m3/s och avloppsvattenmängden                  Då det i spörsmålet avsedda ärendet redan
19964: som produceras av Jaala kyrkby är ca 2,5 deci-       nu upptagits tili förhandsanmälningsbehandling,
19965: liter per sekund, dvs. utspädningen vore här-        vari vattenstyrelsen i sinom tid kommer att
19966: vid nästan miljonfaldig. Det är sålunda sanno-       fatta ståndpunkt tili det föreliggande avlopps-
19967: likt att byggandet av ett avloppsrör inte med-       vattenärendet finner regeringen med hänvisning
19968: för någon ökning av avloppsvattenbelastningen        tili ovanstående att detta spörsmål inte ger
19969:    Jaalanlahti, utan att därigenom av vattnet        anledning tili vidare åtgärder.
19970:      Helsingfors den 2 april 1980.
19971: 
19972:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
19973:                                              1980 vp.
19974: 
19975: Kirjallinen kysymys n:o 121.
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:                                  Hietala ym.: Rautatiekonepajojen tuotannon markkinoinnin tehos-
19981:                                      tamisesta.
19982: 
19983: 
19984:                         E d u s kun n a n   He r r a Pub e m i e he 11 e.
19985: 
19986:    Vuonna 1969 suoritettiin valtionrautateiden      Näiden laitosten piirissä on myös vuosien mit-
19987: piirissä organisaatiomuutos. Eräänä seurauksena     taan kehitetty sellaisia korjaustoimintaan liitty-
19988: tästä muutoksesta jaettiin rautateiden liikkuvan    viä laite- ja menetelmäratkaisuja, jotka ovat
19989: kaluston kunnossapito liikenneosaston alaiseen      saaneet myös kansainvälistä kiinnostusta ja tun-
19990: varikkotoimintaan ja koneosaston piiriin kuulu-     nustusta osakseen.
19991: vaan konepajatoimintaan. Yhtenäisen kunnossa-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
19992: pidon johto on näin jäänyt puuttumaan ja siitä      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitäm-
19993: on aiheutunut päällekkäisyyttä toiminnoissa ja      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
19994: investoinneissa. Viimeisen kymmenen vuoden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19995: aikana rautatiekonepajojen osuus valtionrauta-
19996: teiden kunnossapitotöistä on pudonnut puolesta                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19997: yhteen kolmasosaan. Konepajat ovat muutta-                 ryhtyä, jotta rautatiekonepajojen tuotan-
19998: neet luonnettaan. Ne ovat nyt rautateille tilaus-          tokapasiteettia joko erikseen tai yhdes-
19999: työtä tekeviä tuotantolaitoksia, joille on luotu           sä sopivan kotimaisen teollisuuslaitoksen
20000: kilpailua ja rinnakkaispalveluja varikoiden pii-           kanssa voitaisiin markkinoida ja jotta
20001: rissä.                                                     olemassa olevia laite- ja menetelmärat-
20002:    Tämän kehityksen tuloksena valtionrauta-                kaisuja    ryhdyttäisiin   tehokkaammin
20003: teille on syntynyt huomattavat rautatiekaluston            markkinoimaan laitoksen ulkopuolelle
20004: korjaukseen ja valmistukseen pystyvät kone-                ja luomaan tätä kautta uusia työtilai-
20005: pajat, jotka vain yksivuorotyössä työskentele-             suuksia?
20006: mällä tyydyttävät valtionrautateiden tarpeen.
20007:      Helsingissä 29 päiviinä helmikuuta 1980.
20008: 
20009:                Pertti Hietala                                   Lasse Lehtinen
20010: 
20011: 
20012: 
20013: 
20014: 088000364D
20015: 2                                           1980 vp.
20016: 
20017: 
20018: 
20019: 
20020:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
20021: 
20022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Valtionrautateiden konepajojen pääasiallisin
20023: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tehtävä on valtionrautateiden liikkuvan kalus-
20024: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn        ton konepajakorjausten suorittaminen sekä
20025: kirjeenne n:o 295 ohella toimittanut valtio-      uusien tavara- ja henkilövaunujen rakentaminen
20026: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   valtionrautateille. Konepajojen organisaatio on
20027: kansanedustaja Pertti Hietalan ym. näin kuulu-    suunniteltu ja henkilökunta mitoitettu näiden
20028: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:         päätehtävien mukaisesti. Konepajat on osa val-
20029:                                                   tionrautateitä ja niiden tulee toiminnassaan
20030:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    edelleenkin kiinnittää päähuomionsa valtion-
20031:        ryhtyä, jotta rautatiekonepajojen tuo-     rautateiden tarpeisiin. Konepajojen kapasiteettia
20032:        tantokapasiteettia joko erikseen tai yh-   on viime vuosina ollut jonkin verran vapaana,
20033:        dessä sopivan kotimaisen teollisuuslai-    mutta tällä hetkellä konepajat ovat täysin työl-
20034:        toksen kanssa voitaisiin markkinoida ja    listettyjä. Vuorotyöllä ja henkilöstölisäyksillä
20035:        jotta olemassa olevia laite- ja menetel-   voidaan kuitenkin kapasiteettia lisätä. Neuvos-
20036:        märatkaisuja ryhdyttäisiin tehokkaam-      toliittolaisten tavaravaunujen korjaustoiminnas-
20037:        min markkinoimaan laitoksen ulkopuo-       ta Suomessa on käyty keskusteluja Neuvostolii-
20038:        lelle ja luomaan tätä kautta uusia työ-    ton viranomaisten kanssa ja ilmaistu halukkuus
20039:        tilaisuuksia?                              korjattavien vaunujen koe-erän saamiseksi Suo-
20040:                                                   meen. Sen jälkeen voitaisiin arvioida käytän-
20041:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     nön mahdollisuuksia tämänkaltaisten ulkopuo-
20042: V::Isti seuraavaa:                                listen töiden suorittamiseen valtionrautateiden
20043:                                                   konepajoilla.
20044:      Helsingissä huhtikuun 8 päivänä 1980.
20045: 
20046:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
20047:                                               N:o 121                                                3
20048: 
20049: 
20050: 
20051: 
20052:                          T i 11   R i k s d a g en s    He rr     T a 1m a n.
20053: 
20054:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          reparationema av statsjämvägarnas rörliga ma-
20055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          teriel samt att bygga nya gods- och person-
20056: nr 295 av den 29 februari 1980 tili vederbö-           vagnar för statsjämvägarna. Verkstädemas orga-
20057: rande medlem av statsrådet översänt avskrift           nisation har planerats och personalen dimensio-
20058: av följande av riksdagsman Pertti Hietala m.fl.        nerats enligt dessa huvuduppgifter. Verkstäder-
20059: ställda spörsmål nr 121:                               na utgör en del av statsjärnvägama och skall i
20060:                                                        sin verksamhet alltjämt fästa huvuduppmärk-
20061:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen              samheten vid statsjärnvägarnas behov. Verkstä-
20062:        vidta för att järnvägsverkstädemas pro-         dema har under de senaste åren i någon mån
20063:        duktionskapacitet antingen skilt för sig        haft outnyttjad kapacitet, men för närvarande
20064:        eller tilisammans med en lämplig in-            är verkstäderna fullt sysselsatta. Genom skift-
20065:        hemsk industrianläggning kunde mark-            arbete och personalökningar kan kapaciteten
20066:        nadsföras och för att de existerande an-        likväl ökas. Angående reparation i Finland av
20067:        ordnings- och metodlösningarna skulle           sovjetiska godsvagnar har diskussioner förts
20068:        börja marknadsföras effektivare utanför         med Sovjetunionens myndigheter och viliighet
20069:        anläggningen och att nya arbetstilifällen       att tili Finland emotta en provförsändelse av
20070:        på detta sätt skapas?                           vagnar som skall repareras har uttalats. Här-
20071:                                                        efter kunde man uppskatta de praktiska möj-
20072:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ligheter som föreligger för att utföra dylika
20073: samt anföra följande:                                  utomstående arbeten vid statsjärnvägarnas verk-
20074:   Den huvudsakliga uppgiften för statsjäm-             städer.
20075: vägamas verkstäder är att ombesörja verkstads-
20076:      Helsingfors den 8 april 1980.
20077: 
20078:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
20079:                                               1980 vp.
20080: 
20081: Kirjallinen kysymys n:o 122.
20082: 
20083: 
20084: 
20085: 
20086:                                   Lehtinen ym.: Rautateiden kuljetuskapasiteetin tehokkaasta hy-
20087:                                      väksikäytöstä.
20088: 
20089: 
20090:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20091: 
20092:    Valtionrautateiden suhteellinen osuus maam-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20093: me kansantalouden kuljetussuoritteesta on jat-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
20094: kuvasti laskenut. Kuljetusten kasvu on koitunut      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
20095: energiataloudellisesti epäedullisempien kuljetus-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20096: muotojen hyväksi.
20097:    Rautateiden kiinteät kustannukset ovat suu-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen
20098: ret ja näin rautateiden vajaakäyttö näkyy yhä               kansalaisia ja elinkeinotoimintaa parem-
20099: kasvavana alijäämänä laitoksen tilinpidossa.                min ja joustavammin palvelevia kuljetus-
20100:    Rautateiden tulee aktiivisesti pyrkiä luomaan            ketjuja niin, että rautateiden olemassa
20101: sopiville tavararyhmille kuljetusketjuja. Keskei-           olevaa kuljetuskapasiteettia tehokkaasti
20102: senä osana niissä tulee olla rautatiekuljetus täy-          käytetään hyväksi?
20103: dennettynä sellaisilla ratkaisuilla, jotka mahdol-
20104: listavat eri kuljetusmuotojen nopean ja jousta-
20105: van yhteiskäytön.
20106:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
20107: 
20108:                    Lasse Lehtinen                                Pertti Hietala
20109: 
20110: 
20111: 
20112: 
20113: 088000365E
20114: 2                                            1980 vp.
20115: 
20116: 
20117: 
20118: 
20119:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20120: 
20121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          ty eri keinoin parantamaan tilannetta. Vuonna
20122: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     1979 rautateiden kuljetusmäärä kasvoi enem-
20123: mies, olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päi-        män kuin teollisuuden tuotanto, mitä voidaan
20124: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    pitää merkkinä siitä, että kehitys on käänty-
20125: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      mässä parempaan suuntaan.
20126: sanedustaja Lasse Lehtisen ym. näin kuulu-             Kuljetusosuuden säilyttämiseksi on rautatiet
20127: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 122:           yhdessä muiden liikennemuotojen kanssa pyrki-
20128:                                                     nyt kehittämään kuljetusketjuja ja niihin liit-
20129:           Mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen      tyviä terminaaleja sekä pyrkinyt kehittämään
20130:        kansalaisia ja elinkeinotoimintaa parem-     muutakin yhteistyötä. Tavaraliikenteessä yhteis-
20131:        min ja joustavammin palvelevia kulje-        työn muotoja ovat yhteiset terminaalit, puuta-
20132:        tusketjuja niin, että rautateiden olemas-    varavarastot rautatieliikennepaikoilla, yhteisen
20133:        saolevaa kuljetuskapasiteettia tehok-        kuormatila- ja kanttikuljetuksia suunnittelevan
20134:        kaasti käytetään hyväksi?                    ja kehittelevän työryhmän toiminta sekä rauta-
20135:                                                     tiekanavakuljetukset. Vastaavasti henkilöliiken-
20136:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teessä on pyritty kehittämään paikallisliikenteen
20137: vasti seuraavaa:                                    yhteistariffeja, yhdistelmälippuja varustamojen
20138:    Rautatiehallituksessa on myös todettu kysy-      kanssa ja hiljaisina matkustajaliikenteen aikoina
20139: myksen perusteluissa mainittu tosiasia, että val-   voimassa olevia erikoislippuja. Tehostamalla
20140: tionrautateiden suhteellinen osuus maamme           viime vuosina voimakkaasti markkinointia on
20141: kuljetussuoritteesta on viime vuosina laskenut.     pyritty kapasiteetin hyväksikäyttöön.
20142: Tämän johdosta rautatiehallituksessa on ryhdyt-
20143:      Helsingissä huhtikuun 8 päivänä 1980.
20144: 
20145:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
20146:                                             N:o 122                                              3
20147: 
20148: 
20149: 
20150: 
20151:                          T i 11   Ri k sd agen s    Herr      T a 1 m a n.
20152: 
20153:      I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    var ökningen av transportmängden större än
20154: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          produktionsökningen inom industrin, vilket kan
20155: velse av den 29 februari 1980 tili vederbörande    anses som ett teeken på att utvecklingen håller
20156: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     på att förändras tili det bättre.
20157: jande av riksdagsman Lasse Lehtinen m.fl.              För att bibehålla transportandelen har järn-
20158: undertecknade spörsmål nr 122:                     vägarna tillsammans med andra trafikformer
20159:                                                    strävat tili att utveckla såväl transportkedjor
20160:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          och därtill anslutna terminaler som även annat
20161:        vidta, för att bygga upp transportkedjor    samarbete. Olika samarbetsformer inom gods-
20162:        som på ett bättre och smidigare sätt        trafiken är gemensamma terminaler, trävaru-
20163:        tjänar medborgarna och näringsverk-         lager på platser med järnvägsförbindelse, verk-
20164:        samheten, så att järnvägarnas nuvarande     samheten inom den gemensamma arbetsgrupp
20165:        transportkapacitet effektivt kan utnytt-    som planerar och utvecklar containertransport
20166:        jas?                                        och annan transport i lastutrymme samt s.k.
20167:                                                    järnvägskanaltransporter. Inom persontrafiken
20168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har man på motsvarande sätt strävat tili att
20169: samt anföra följande:                              utveckla samtariffer för lokaltrafiken, kombi-
20170:    Även inom järnvägsstyrelsen har man konsta-     nationsbiljetter med rederierna och specialbil-
20171: terat det i motiveringen tili spörsmålet nämnda    jetter som gäller under en tid då passagerar-
20172: faktum, att statsjärnvägarnas relativa andel av    trafikfrekvensen är låg. Man har även strävat
20173: de i vårt land utförda transporteroa under de      tili att utnyttja kapaciteten genom att de se-
20174: senaste åren har minskat. Med anledning härav      naste åren kraftigt effektivera marknadsfö-
20175: har man i järnvägsstyrelsen vidtagit åtgärder      ringen.
20176: för att på olika sätt förbättra läget. A.r 1979
20177:      Helsingfors den 8 april 1980.
20178: 
20179:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
20180:                                            1980 vp.
20181: 
20182: Kirjallinen kysymys n:o 123.
20183: 
20184: 
20185: 
20186: 
20187:                                Aaltio ym.: Uusien kantavista rakenteista annettujen määräysten
20188:                                    tarkistamisesta.
20189: 
20190: 
20191: 
20192: 
20193:                                (Kysymyksen n:o 117 yhteydessä)
20194: 
20195: 
20196: 
20197: 
20198: 088001107C
20199:                                                1980 vp.
20200: 
20201: Kirjallinen kysymys n:o 124.
20202: 
20203: 
20204: 
20205: 
20206:                                    Pihlajamäki ym.: VirkanimityspoHtiikas ta.
20207: 
20208: 
20209:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20210: 
20211:    Valtiop asioitten hoitamisen kannalta on           nimittäjäviranomaiselle tiettyä liikkumatilaa.
20212: ensiarvoisen .tärkeää, että sillä on palvelukses-     Vuosien mittaan objektiivinen harkintä näissä
20213: saan mahdollisimman kyvykäs ja pystyvä virka-         asioissa onkin jossakin määrin muuttunut. Pää-
20214: mieskunta. Toisaalta on myös välttämätöntä,           periaatteiltaan käsitykset lain säätämistä virka-
20215: että yksityisen viranhaltijan ja viranhakijan         ylennysperusteista ovat pysyneet kuitenkin jat-
20216: oikeusasema on riittävästi turvattu.                  kuvasti samoina.
20217:    Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi onkin              Esimerkiksi virkavuosilla ei ole enää samaa
20218: otettu säännökset hallitusmuodon 86 §:ään.            merkitystä kuin aikaisemmin. Merkityksettömiä
20219: Sen mukaan virkaylennysperusteet eli yleiset          ne eivät kuitenkaan ole, koska ne normaalisti
20220: ylennysperusteet valtion virkoihin ovat taito,        lisäävät asianomaisen viranhakijan taitoa ja ky-
20221: kyky ja koeteltu kansalaiskunto.                      kyä. Luonnollisesti on myös niin, että koeteltua
20222:    Viime vuosina on kuitenkin voitu todeta,           kansalaiskuntoa selvitettäessä ansiokkaasti suo-
20223: että virkaylennysperusteiksi on virkanimitysten       ritettu sotapalvelu korostuu erityisesti sodan-
20224: yhteydessä hyväksytty seikkoja, joita yleisen         aikana. Oma merkityksensä sillä on kuitenkin
20225: mielipiteen ja eri oikeusoppineiden käsitysten        myös rauhanomaisissa olosuhteissa "kansalais-
20226: mukaan ei voida hyväksyä hallitusmuodon tar-          kuntoa tehostavana tekijänä", kuten Rytkölän
20227: koittamiksi virkaylennysperusteiksi. Valtioneu-       teoksessa "Virkamiesoikeus" todetaan. Jotkut
20228: vostonkin tasolla ratkaisuja ovat sanelleet var-      valtion viroista vaativat haltijaltaan sellaista
20229: sin subjektiiviset näkemykset. Tästä kaikesta         erityistä taitoa ja kykyä, että esimerkiksi virka-
20230: on ollut seurauksena, että esimerkiksi luotta-        vuosia ei voida ottaa huomioon, mutta nämä
20231: mus virkamieskuntaan on vähentynyt aivan il-          ovat poikkeustapauksia.
20232: meisesti valtiota vahingoittavalla tavalla. Myös          Nykyisin virkaylennysperusteeksi otettu po-
20233: viranhakijoitten oikeusasema on joutunut vähin-       liittiseen puolueeseen kuuluminen ja puoluepo-
20234: täänkin uhanalaiseksi, millä saattaa olla laajoja-    liittinen toiminta ovat saaneet väärän aseman
20235: kin seurausvaikutuksia meidän yhteiskunnas-           virkaylennysperusteena. Tällaisia perusteita
20236: samme.                                                lainsäätäjä ei ole missään tapauksessa voinut
20237:     Näin ollen tuskin on aiheeton se ajatus, että     tarkoittaa hallitusmuodon 86 §:ää säätäessään.
20238: nykyisellä virkanimityspolitiikalla on syy-yhtey-     Nämä perusteet ovat luonnollisia, jos ajatellaan
20239: tensä ajan moniin ikäviin ilmiöihin. Selvästi on      poliittisen puolueen hierarkiaa, mutta eivät so-
20240: esimerkiksi havaittavissa, että yksityiset kansa-     vellu valtion virkanimityksiin.
20241: laiset suhtautuvat yhä välinpitämättömämmin               Hallitusmuodon 86 § :n väärästä tulkinnasta
20242: velvollisuuksiinsa valtiovaltaa ja yhteiskuntaa       on viime vuosilta paljon esimerkkejä. Tässä yh-
20243: kohtaan. Kärjistyneimpänä se tulee ilmi monis-        teydessä todettäkoon tapaus, joka sai äskettäin
20244:  sa veronkierto- ja veropetosasioissa.                tammikuun alussa huomiota myös julkisuudes-
20245:     Virkanimitysasiat ovatkin aivan ilmeisesti        sa. Tie- ja vesiräkennuslaitoksen Kuopion pii-
20246: paljon arempi alue yhteiskunnassamme kuin             rin apulaispiiri-insinöörin virkaan tie- ja vesi-
20247: yleensä ollaan valmiit uskomaan. Ainakin ne,          räkennushallituksen kollegio ja liikenneministe-
20248:  joita asiat koskettavat, paneutuvat niihin poik-     riön asianomainen virkamiesesittelijä esittivät
20249:  keuksellisen kriittisesti. Tämänkin vudksi mah-      diplomi-insinööri Pentti Lappeteläistä, joka toi-
20250:  dollisimman objektiivinen harkinta virkanimi-        mittuaan nuorena miehenä kiitettävällä tavalla
20251:  tysasioissa olisi kaikkien edun mukaista.            jalkaväkijoukkueen johtajana rintamalla ja opis-
20252:     Laissa virkaylennysperusteet on määritelty lä-    keltuaan Teknillisessä korkeakoulussa antautui
20253:  hinnä periaatteellisesti, ja ne antavat näin ollen   tie- ja vesirakennuslaitoksen palvelukseen ja on
20254: 088000342P
20255: 2                                           1980 vp.
20256: 
20257: siitä lähtien suorittanut virkatehtävänsä taita-   teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20258: vasti ja nuhteettomasti sekä laitoksen johdon      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20259: luottamuksen herättävällä tavalla. Valtioneuvos-
20260: to katsoi kuitenkin, että mainittu Lappeteläinen             Tietääkö Hallitus, että usko valtion
20261: ei ole kilpailukykyinen häntä virkaiältään lähes          objektiiviseen ja lainmukaiseen virka-
20262: parikymmentä vuotta nuoremman hakijan kans-               nimityspolitiikkaan on pahasti horjunut,
20263: sa ja vastoin ammattielimen käsitystä nimitti             ja -
20264: virkaan tämän toisen hakijan. On selvää, että                onko Hallitus perillä siitä, miten laa-
20265: tässä valtioneuvosto jätti ottamatta huomioon             jakantoiset ja syvälle käyvät seurannais-
20266: Lappeteläisen taidon, kyvyn ja kansalaiskunnon            vaikutukset väärällä virkaylennysperus-
20267: sillä tavoin kuin hallitusmuodon 86 § :n ylei-            teiden tulkinnalla ja soveltamisella yh-
20268: sesti ymmärretään tarkoittavan.                           teiskunnassamme on ollut, sekä
20269:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-               mitä !Hallitus aikoo tehdä virkaylen-
20270: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentin perus-               nysperusteiden ja virkanimitysten pa-
20271:                                                           lauttamiseksi lailliselle pohjalle?
20272:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
20273: 
20274:               Veikko Pihlajamäki                              Pentti Poutaneo
20275:               Heimo · Linna                                   Mikko Kaarna
20276:                                          Lea Sutinen
20277:                                                                                                        3
20278: 
20279:                                                                                              ,.,;.
20280: 
20281: 
20282: 
20283: 
20284:                                                                                           ;t.,,_.:
20285: 
20286: 
20287: 
20288: 
20289:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20290: 
20291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        van kaavamaisen ylentämisen sijasta oli enem-
20292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mänkin kiinnitettävä huomiota asianomaisen
20293: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn            työkykyyn.
20294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Koeteltu kansalaiskunto virkaylennysperus-
20295: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         teena on kenties tulkinnanvaraisin. Se edellyt-
20296: edustaja Pihlajamäen ym. näin kuuluvasta kir-         tää hakijalta nuhteettomuutta aikaisemmassa
20297: jallisesta kysymyksestä n:o 124:                      viranhoidossa ja viran ulkopuolella. Kansalais-
20298:                                                       kuntoa arvioitaessa on muutoin erityistä painoa
20299:           Tietääkö Hallitus, että usko valtion        pantu hakijan ansioihin julkisessa tehtävässä ja
20300:        objektiiviseen ja lainmukaiseen virka-         yhteiskunnallisessa toiminnassa. Myös ansiok-
20301:        nimityspolitiikkaan on pahasti horjunut,       kaasti suoritetun sotapalveluksen on katsottu
20302:        ja                                             lisäävän asianomaisen kansalaiskuntoa.
20303:           onko Hallitus perillä siitä, miten laa,        Virkojen täyttämisperusteita ei laissa voida
20304:        jakantoiset ja syvälle käyvät seurannais-      yksityiskohtaisesti määritellä, minkä vuoksi rat-
20305:        vaikutukset väärällä virkaylennysperus-        kaisu usein jää riippumaan nimittävän viran-
20306:        teiden tulkinnalla ja soveltamisella yh-       omaisen harkinnasta. Virkaylennysperusteina
20307:        teiskunnassamme on ollut, sekä                 käytettyjen käsitteiden väljyydestä johtuu, että
20308:           mitä Hallitus aikoo tehdä virkaylen-        niiden objektiiviseen soveltamiseenkin pyrit-
20309:        nysperusteiden ja virkanimitysten pa-          täessä voidaan joutua perustellusti erilaisiin lop-
20310:        lauttamiseksi lailliselle pohjalle?            putuloksiin.
20311:                                                          Kysymyksen perusteluissa todetaan, ettei
20312:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kuuluminen johonkin poliittiseen puolueeseen
20313: taen seuraavaa:                                       sovellu virkaylennysperusteeksi. Hallitus yhtyy
20314:    Niin kuin kysymyksen perusteluissa todetaan,       tähän käsitykseen. Hallituksen käsityksen mu-
20315: valtion virastojen ja laitosten asianmukainen         kaan ei ketään tule nimittää virkaan vain sillä
20316: suoriutuminen tehtävistään edellyttää, että ne        perusteella, että hän on jonkin poliittisen puo-
20317: saavat palvelukseensa mahdollisimman kyvykäs-         lueen jäsen tai että hän ei kuulu mihinkään
20318: tä ja pätevää henkilöstöä. Hallitusmuodossa on        tällaiseen ryhmittymään. Varsinkin johtaville
20319: tästä syystä säädetty valtion virkoja täytettäes-     virkamiehille yhteiskunnan ja politiikan tunte-
20320: sä noudatettavat yleiset virkaylennysperusteet,       mus on viran asianmukaisen hoitamisen kannal-
20321: taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.               ta usein hyödyksi. Tällaisen asiantuntemuksen
20322:    Hallitusmuodon vakiintuneen tulkinnan mu-          hankkiminen ei välttämättä edellytä poliittista
20323: kaan taidolla tarkoitetaan erityisesti tutkinnoil-    sitoutumista, mutta toisaalta on yhtä selvää,
20324: la, julkaisuilla ja muilla tavoin osoitettua tieto-   ettei maassa, jossa vallitsee järjestäytymisen va-
20325: puolista perehtyneisyyttä viran hoitoon kuulu-        paus, ketään voida virkaa täytettäessä syrjäyt-
20326: viin asioihin. Kyvyllä taas on katsottu tarkoi-       tää sillä perusteella, että hän on jonkin poliitti-
20327: tettavan luontaista lahjakkuutta ja etevyyttä,        sen järjestön jäsen.
20328: joka on voitu osoittaa sekä opinnoilla että              Hallitus pyrkii virkanimityspolitiikassaan
20329: aikaisemmalla virkatoiminnalla.                       valtion virastojen ja laitosten toimintakyvyn
20330:    Viran hakijan taitoa ja kykyä arvioitaessa on      turvaamiseen siten, että valtion palvelukseen
20331: yleisesti kiinnitetty huomiota myös virkavuo-         saadaan mahdollisimman pätevä ja työkykyinen
20332: sien määrään, mutta jo hallitusmuodon säätä-          virkamieskunta. Näitä näkökohtia pyritään eri-
20333: ruisaikana katsottiin, ettei niillä tule olla rat-    tyisesti tähdentämään myös uutta virkamieslain-
20334: kaisevaa merkitystä, vaan virkavuosiin perustu-       säädäntöä valmisteltaessa.
20335: 4                                          1980 vp.
20336: 
20337:    Kysymyksen perusteluissa on puututtu myös      asiakirjojen valossa, jotka olivat käsillä asiaa
20338: erääseen yksittäiseen virkanimitykseen ja kat-    valtioneuvostossa päätettäessä, tullut esiin mi-
20339: sottu, ettei se olisi tapahtunut hallitusmuodon   tään sellaisia seikkoja, jotka olisivat estäneet
20340: 86 §:ssä mainittujen virkaylennysperusteiden      valtioneuvostoa yhtymästä liikenneministeriön
20341: mukaisesti. Tämän johdosta totean, ettei niiden   esitykseen.
20342:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
20343: 
20344:                                                                    Ministeri Pirkko Työläjärvi
20345:                                               N:o i24                                               5
20346: 
20347: 
20348: 
20349: 
20350:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20351: 
20352:   1 det syfte. }.7 § 1 mom. riksdagsordningen       stiftades ansåg man att dessa inte skall vara av
20353: anger har Ni, Herr Talmän; ined Eder skrivelse      avgörande betydelse, utan i stället för att på
20354: av den 29 februari 1980 tili vederbörande med-      basen av tjänsteår schematiskt befordra per-
20355: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     soner borde man fästa större uppmärksamhet
20356: av riksdagsman Pihlajamäki m.fl. underteck-         vid vederbörandes arbetsförmåga.
20357: nade spörsmål nr 124:                                   Begreppet beprövad medborgerlig dygd som
20358:                                                     grund för befordran tili tjänst ger kanske de
20359:           Är Regeringen medveten om att till-       största tolkningsmöjligheterna. Begreppet för-
20360:        tron till statens objektiva och lagenliga    utsätter att sökanden har skött sig oklander-
20361:        tjänsteutnämningspolitik är allvarligt       ligt i tidigare tjänst och utanför den. Vid be-
20362:        rubbad, och                                  dömning av den medborgerliga dygden har i
20363:           är Regeringen medveten om hur vittc       övrigt särskild vikt lagts vid den sökandes för-
20364:        och djupgående följder den felaktiga         tjänster i offentliga uppdrag och samhällelig
20365:        tolkningen och tillämpningen av grun~        verksamhet. Även förtjänstfullt fullgjord krigs-
20366:        derna för befordran tili tjänst har haft     tjänst har ansetts öka vederbörandes medbor-
20367:        i vårt samhälle, samt                        gerliga dygd.
20368:           vad ämnar Regeringen göra för att             Grunderna för besättande av tjänster kan
20369:        återföra grunderna för befordran tili        inte i detalj definieras i lag, varför avgörandet
20370:        tjänst och tjänsteutnämningarna på lag-      ofta blir beroende av den utnämnande myndig-
20371:        lig grund?                                   hetens prövning. Då de begrepp som använts
20372:                                                     som grunder för befordran tili tjänst är så vida,
20373:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       följer därav att även då man strävar tili att
20374: samt anföra följande:                               tiliämpa dem objektivt kan det finnas moti-
20375:    Såsom i motiveringen till spörsmålet konsta-     veringar tili olika resultat.
20376: teras, kräver ett vederbörligt handhavande av           1 motiveringen tili spörsmålet konstateras,
20377: uppgifterna vid statens ämbetsverk och inrätt-      att medlemskap i något politiskt parti inte är
20378: ningar att dessa i sin tjänst får så skicklig och   en lämplig grund för befordran tili tjänst. Re-
20379: kompetent personai som möjligt. 1 regerings-        geringen delar denna uppfattning. Enligt rege-
20380: formen har därför stadgats om de allmänna           ringens uppfattning bör ingen utnämnas tili en
20381: grunderna för befordran tili statstjänster, vilka   tjänst enbart på den grund att han är medlem
20382: är skicklighet, förmåga och beprövad medbor-        i något politiskt parti eller att han inte tillhör
20383: gerlig dygd.                                        någon sådan gruppering. 1 synnerhet för de
20384:    Enligt gängse tolkning av regeringsformen        ledande tjänstemännen kan det ofta vara tili
20385: avses med skicklighet särskilt genom examina,       nytta att känna tili samhället och poHtiken då
20386: publikationer och på annat sätt ådagalagd           de skall sköta sina tjänster på ett sakenligt
20387: kunskapsmässig förtrogenhet med de frågor som       sätt. Förvärvandet av dylik sakkunskap för-
20388: gäller tjänsten. Förmåga har åter ansetts avse      utsätter inte nödvändigtvis politisk bindning,
20389: naturlig begåvning och kapadtet, som har            men å andra sidan är det lika klart, att i ett
20390: kunnat påvisas såväl genom studier som genom        land med organisationsfrihet kan ingen förbigås
20391: tidigare verksamhet i tjänst.                       vid besättandet av en tjänst bara därför att han
20392:    Vid bedömningen av skickligheten och för-        är medlem i någon politisk organisation.
20393: mågan hos den som söker en tjänst har man               1 sin tjänsteutnämningspölitik strävar rege-
20394: i allmänhet även fäst uppmärksamhet vid an-         ringen tili att trygga förutsättningarna för äm-
20395: talet tjänsteår, men redan då regeringsformen       betsverkens och inrättningarnas funktionsdug-
20396: 6                                            1980 vp.
20397: 
20398: lighet så att man i statens tjänst skall få en så   de grunder för befordran till tjänst som nämns
20399: kompetent och arbetsförmögen tjänstemannkår         i 86 § regeringsformen. Med anledning härav
20400: som möjligt. Dessa synpunkter vill man särskilt     kan jag konstatera, att i ljuset av de handlingar
20401: betona även vid beredningen av en ny tjänste-       som förelåg då ärendet avgjordes i statsrådet,
20402: mannalagstiftning.                                  har det inte framkommit några sådana omstän-
20403:    I motiveringen till spörsmålet har man även      digheter som skulle ha hindrat statsrådet från
20404: gått in på en enskild tjänsteutnämning och an-      att förena sig med trafikministeriets förslag.
20405: sett att den inte skulle ha skett i enlighet med
20406:      Helsingfors den 1 april 1980.
20407: 
20408:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
20409:                                           1980 vp.
20410: 
20411: Kirjallinen kysymys n:o 125.
20412: 
20413: 
20414: 
20415: 
20416:                                Vänskä ym.: Puurakenteiden lujuuslajittelumerkintöjen käytöstä.
20417: 
20418: 
20419: 
20420: 
20421:                                (Kysymyksen n:o 117 yhteydessä)
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426: 088001107C
20427:                                               1980. Vp.
20428: 
20429: Kirjallinen kysymys n:o.. l26..
20430: 
20431:                                                                                    -.n
20432: 
20433: 
20434: 
20435: 
20436:                                   Helminen ym.: Rakennusasetuksen 85 a §:n .noudattamisesta.
20437: 
20438: 
20439: 
20440:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20441: 
20442:    Rakennusasetuksen 85 a § :n mukaan "Ra-              Sisäasiainministeriön määräykset ja ohjeet
20443: kennettaessa yleisön käyttöön tarkoitettuja ti-      koskevat ennen kaikkea valtion, kuntien ja
20444: loja on riittävää huomiota kiinnitettävä siihen,     muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen omaa ra-
20445: että niitä voivat käyttää myös henkilöt, joiden      kennustuotantoa. Yksityisen rakennustuotannon
20446: liikuntakyky tai kyky suunnistautua on iän,          suhteen määräyksissä ja ohjeissa on peruste-
20447: vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut."            lematoota harkinnanvaraisuutta. Liikuntavam-
20448:    Rakennusasetukseen 85 a § tuli vuonna             man haitat ovat joka tapauksessa täsmälleen
20449: 1973, mutta näihin saakka sillä on ollut pää-        samat julkisoikeudellisen yhteisön kuin yksityi-
20450: asiassa vain periaatteellinen merkitys, koska ei     senkin omistamassa "yleisön käyttöön tarkoite-
20451: ole ollut määräyksiä sen soveltamisesta. Vuoden      tussa tilassa". Valtion, kuntien, seurakuntien,
20452: 1973 jälkeenkin on suunniteltu ja rakennettu         Kansaneläkelaitoksen jne. virastoja ja laitoksia
20453: yleisön käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa on     toimii myös yksityisiltä vuokratuissa tiloissa.
20454: syrjäytetty rakennusasetuksen 85 a §:n peri-         Niille tulisi asettaakio samat vaatimukset kuin
20455: aate. Ministeriöt ja keskusvirastot ovat julkis-     julkisoikeudellisten yhteisöjen omistamille ti-
20456: ten rakennusten piirustusten hyväksymisestä          loille. Sisäasiainministeriön tulisi seurata raken-
20457: päättäessään monissa asioissa olleet pikkutark-      nuslupaviranomaisten sovellutuksia myös kaup-
20458: koja, mutta suuripiirteisiä rakennusasetuksen        pa-, pankki-, ravintola-, hotelli-, kulttuuri-, lii-
20459: 85 a §:n noudattamiseen nähden. Yksityisen           kunta- ja muiden vastaavien tilojen rakentami-
20460: rakennustoiminnan osalta kaikki riippuu pel-         sessa, ettei annettuJen määräysten yleistavoite
20461: kästään rakennuslupaviranomaisista.                  tulisi uhanalaiseksi.
20462:    Sisäasiainministeriö antoi 11. 8. 1978 raken-        Uudet rakentamismääräykset vaikuttavat hi-
20463: tamismääräyskokoelmassa julkaistut määräykset        taasti, sillä ne koskevat pääasiassa vain uus-
20464: ja ohjeet "Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilo-     tuotantoa. Viranomaisten tulisi kuitenkin huo-
20465: jen suunnittelu liikuntaesteisiUe soveltuviksi".     lehtia siitä, että korjattaessa vanhoja raken-
20466: Ne tulivat voimaan 31. 12. 1979. Ne ovat huo-        nuksia otetaan huomioon myös nämä määräyk-
20467: mattava, vaikkakaan ei riittävä parannus ra-         set, vaikka suunniteltu korjaus ei olisikaan
20468: kennusasetuksen 85 a § :n soveltamisessa. Kui-       tarkoitettu liikuntaesteiden poistamiseksi. Niin-
20469: tenkin voidaan edelleen rakentaa näiden ohjei-       ikään tulisi osoittaa määrärahoja sellaisiin muu-
20470: den vastaisesti, jos rakennuslupa on haettu          tostöihin, joilla pyritään liikuntaesteiden pois-
20471: viimeistään 31. 12. 1979. Määräykset ja ohjeet       tamiseen, vaikka muita ajankohtaisia syitä ra-
20472: eivät koske työpaikkarakentamista, mitä on           kennuksen korjaamiselle ei olisikaan olemassa.
20473: pidettävä epäkohtana. Ne eivät myöskään ulotu        Rakennusalalla jatkuvasti vallinneen työttömyy-
20474: liikenneväylien ja -välineiden suunnitteluun,        den lieventämiseksikin tällaiset rakennuskor-
20475: vaikka ne mitä suurimmassa määrin ovat ylei-         jaukset olisivat erittäin perusteltuja.
20476: sön käyttöön tarkoitettuja. Epäkohtana on pi-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
20477: dettävä sitäkin, ettei asuintalojen pihoja, por-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
20478: taikkoja, hissejä eikä kaikille asukkaille tar-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
20479: koitettuja muita yhteisiä tiloja pidetä "yleisön     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20480: käyttöön tarkoitettuina". Liikuntaesteisiä ei
20481: saisi eristää asuntoihinsa ja estää heiltä yhteis-             Onko Hallitus tietoinen rakentamis-
20482: tilojen käyttöä.                                             määräyskokoelmaan 11. 8. 1978 liitetty-
20483: 088000347V
20484: 2                                          l~O.vp.
20485: 
20486: 
20487:      jen "Yleisön käyttöön tarkoitettujen            tyä toimenpiteisiin, että sanottujeh mää-
20488:      tilojen suunnittelu liikuntaesteisille so-      räysten ja ohjeiden mukaisia muutoksia
20489:      veltuviksi" -nimisten määräysten ja             suoritettaisiin myös aikaisemmin raken-
20490:      ohjeiden noudattamisen käytännön vai-           netuissa yleisön käyttöön tarkoitetuissa
20491:      kutuksista, ja                                  tiloissa, jotta ne voitaisiin saattaa mah-
20492:         onko Hallituksen tarkoituksena ryh-          dollisimman liikuntaesteettömiksi?
20493:     Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980:
20494: 
20495:             Olli Helminen                                Pirkko Valtonen
20496:             Matti Puhakka                                Pekka Jokinen
20497:             Pertti Hietala                               Juhani Saukkonen
20498:             Salme Myyryläinen                            Kaisa Raatikainen
20499:             Mauno Forsman                                Ritva Laurila
20500:             Jouko Tuovinen                               Kaj Bärlund
20501:             Matti Luttinen                               E.-J. Tennilä
20502:             Petter Savola                                Kaarina Suonio
20503:             Saara-Maria Paakkinen                        Lea Savolainen
20504:             Tarja Halonen                                Kalevi Mattila
20505:             Pentti Lahti-Nuuttila                        Seppo Tikka
20506:                                                                                                      3
20507: 
20508: 
20509: 
20510: 
20511:                         E d u. s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
20512: 
20513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen rakentamismääräyskokoelman maa-
20514: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       räyksiä on noudatettava aikaisemmin rakenne-
20515: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn          tuissa rakennuksissa, milloin perusparantami-
20516: kirjeenne n:o 305 ohella toimittanut valtio-        seen tai muutostyöhön on haettava rakennus-
20517: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     lain tai -asetuksen mukainen lupa. Ennen 1. 7.
20518: kansanedustaja Olli Helmisen ym. kirjallisesta      1976 valmistuneeseen rakennukseen tai sen
20519: kysymyksestä n:o 126, jossa tiedustellaan:          osaan sovelletaan rakentamismääräyksiä vain
20520:                                                     soveltuvin kohdin ja niin, ettei tarpeettomasti
20521:           Onko Hallitus tietoinen rakentamis-       vaikeuteta rakennusten korjaamista tai kunnos-
20522:        määräyskokoelmaan 11. 8. 1978 liitetty-      tamista. Rakentamistoimenpide ei kuitenkaan
20523:        jen "Yleisön käyttöön tarkoitettujen         saa huonontaa rakennuksen turvallisuutta tai
20524:        tilojen suunnittelu liikuntaesteisille so-   terveellisyyttä.
20525:        veltuviksi" -nimisten määräysten ja             Kokoontumishuoneistoista ja kokoontumis-
20526:        ohjeiden noudattamisen käytännön vai-        alueista 30. 3. 1978 annettuun asetukseen liit-
20527:        kutuksista, ja                               tyen sisäasiainministeriö antoi 14. 12. 1978
20528:           onko Hallituksen tarkoituksena ryh-       yleiskirjeellä rakennuslautakunnille tarkemmat
20529:        tyä toimenpiteisiin, että sanottujen mää-    ohjeet siitä, mitkä Suomen rakentamismääräys-
20530:        räysten ja ohjeiden mukaisia muutoksia       kokoelman kohdat on otettava huomioon ko-
20531:        suoritettaisiin myös aikaisemmin raken-      koontumishuoneistoja 1. 1. 1979 jälkeen käyt-
20532:        netuissa yleisön käyttöön tarkoitetuissa     töön hyväksyttäessä. Poistumisteiden sekä WC-
20533:        tiloissa, jotta ne voitaisiin saattaa mah-   ja peseytymistilojen kohdalla määrättiin tällöin
20534:        dollisimman liikuntaesteettömiksi?           sovellettavaksi Suomen rakentamismääräysko-
20535:                                                     koelman osan F1 (Yleisön käyttöön tarkoitet-
20536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tujen tilojen suunnittelu liikuntaesteisille so-
20537: taen seuraavaa:                                     veltuviksi) ohjeita.
20538:    Määräysten ollessa uudet tuli käsiteltäväksi        Aikaisemmin rakennettuja yleisön käyttöön
20539: eräitä kanteluita niiden noudattamatta jättämi-     tarkoitettuja tiloja voidaan saattaa mahdolli-
20540: sestä. Tämän jälkeen sisäasiainministeriön tie-     simman liikuntaesteettömiksi erityisesti niiden
20541: toon ei ole tullut määräysten noudattamisen         laajennus- ja perusparannustöiden yhteydessä,
20542: laiminlyöntejä. Ministeriö seuraa jatkuvasti ra-    jotka koskevat valtion omia virastoja sekä
20543: kentamismääräysten noudattamisen vaikutuksia        niitä rakennuksia kuten oppilaitoksia ja kirjas-
20544: ja soveltamista mm. keräämällä palautetietoja       torakennuksia, joiden rakentamiseen saadaan
20545: rakennustarkastajilta. Määräysten soveltamis-       valtionapua. Todettakoon lisäksi, että mm. ku-
20546: alan laajentamiseen voidaan sopivasti ottaa         luvana vuotena Raha-automaattiyhdistyksen
20547: kantaa siinä yhteydessä, kun määräyskokoelmaa       tuotosta sekä sosiaalihallituksen momentilta on
20548: muutoinkin tarkistetaan.                            myönnetty avustuksia useiden vanhainkotien
20549:                                                     kunnostamiseen.
20550:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
20551: 
20552:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
20553:                                               1980 vP·
20554: 
20555: 
20556: 
20557: 
20558:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20559: 
20560:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Föreskrifterna ·· i Finlands byggbestäinmelse-
20561: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        samling skall iakttagas i befintliga byggnader,
20562: nr 30.5 av den 29 februari. 1980 tili veder-         då · tillstånd enligt . byggnadslagen. eller -förord;.
20563: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       ningen skall sökas för grundförbättrings~ eller
20564: av följande av riksdagsman Olli .Helminen            ändringsarbete. På byggnad eller del därav som
20565: m. fl. undertecknade spörsmål nr 126:                blivit färdig före den 1 juli 1976 tillämpas
20566:                                                      byggbestämmelserna endast i tillämpliga delar
20567:           Är Regeringen medveten om den              och så, att reparation ellet iståndsättning av
20568:        praktiska effekten av tiliämpningen av        byggnader inte i onödan försvåras. Byggnads-
20569:        de med byggbestämmelsesamlingen den           åtgärd får likväl inte försämra byggnadens
20570:        11 augusti 1978 införlivade föreskrifter-     säkerhet eller göra den hälsovådlig.
20571:        na och anvisningarna med beteckningen            I anslutning tili förordningen den 30 mars
20572:        "Planering av utrymmen avsedda för            1978 om samlingslokaler och samlingsområden
20573:        allmänheten med beaktande av uttym-           gav ministeriet för inrikesärendena medelst ett
20574:        menas lämplighet för rörelsehindrade",        cirkulär den 14 december 1978 byggnads-
20575:        och                                           nämnderna noggrannare anvisningar om vilka
20576:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        punkter i Finlands byggbestämmelsesamling
20577:        utförande av ändringar i enlighet med         som skall beaktas vid godkännandet av sam-
20578:        nämnda föreskrifter och anvisningar           lingslokaler eftet den 1 januari 1979. Be-
20579:        även i tidigare byggda för allmänheten        träffande utrymningsvägar samt WC- och tvätt-
20580:        avsedda utrymmen så, att dessa blir           utrymmen l:örordnades härvid om tillämpning
20581:        rörelsehindrande i så liten utsträckning      av anvisningarna i Finlands byggbestämmelse-
20582:        som möjligt?                                  samlings del F1 ( Planering av utrymmen av-
20583:                                                      sedda för allmänheten med beaktande av ut-
20584:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rymmenas lämplighet för rörelsehindrade) .
20585: samt anföra följande:                                   Tidigare byggda, för allmänheten avsedda
20586:    Då bestämmelserna var nya inkom några             utrymmen kan göras så ändamålsenliga som
20587: klagomål om att de inte hade efterföljts. Efter      möjligt för rörelsehindrade personer speciellt
20588: detta har tili ministeriets för inrikesärendena      i samband med utvidgning och grund±örbätt-
20589: kännedom inte kommit försummelser beträffan-         ring av statens egna ämbetshus och sådana
20590: de efterlevnaden av bestämmelserna. Ministe-         byggnader som läroverk och bibliotek, för
20591: riet för inrikesärehdena följer fortlöpande          vilkas byggande statsbidrag utgår. Det kan
20592: effekten av iakttagandet av byggbestämmelser-        härtill konstateras att bl.a. under detta år av
20593: na samt tillämpningen bl.a. genom att insamla        Penningautomatföreningens vinstmedel samt
20594: kommentarer från byggnadsinspektörerna. Ställ-       socialstyrelsens momerit har beviljats understöd .
20595: ning tili frågan om ett utvidgande av till-          för reparation av flera åldringshem.
20596: lämpningsområdet kan lämpligen tas då be-
20597: stämmelsesamlingen även i övtigt revideras .
20598:   . .·. Helsingfors den. 8- april 1980.
20599: 
20600:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
20601:                                                1980 vp.
20602: 
20603: Kirjallinen kysymys n:o 127.
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608:                                    Perho ym.: Rymättylän kunnassa sijaitsevan Lookilan tilan ra-
20609:                                       kennusten säilyttämisestä.
20610: 
20611: 
20612: 
20613:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20614: 
20615:    Rymättylän kunnassa ja koko Varsinais-Suo-            Vastauksessaan kansanedustaja Breilinin ym.
20616: messa on jo pitkään käyty kamppailua Looki-           tekemään kirjalliseen kysymykseen Lookilan ti-
20617: lan tilan rakennusten säilyttämiseksi nykyisellä      lan rakennusten purkamisesta 17. 9. 79 hallitus
20618: paikallaan kulttuurihistoriallisesti huomattavana     on asettunut kannattamaan niiden säilyttämistä
20619: rakennusryhmänä, jonne voitaisiin lisäksi pe-         nykyisellä paikallaan. Vastauksessa todetaan,
20620: rustaa kalastusmuseo. Myönteisen kannan ra-           ettei valtiolla ole mahdollisuuksia suojella ra-
20621: kennusten säilyttämiseen nykyisellä paikallaan        kennuksia nykyisellä paikallaan, mutta sen ta-
20622: on ottanut myös museovirasto ilmoittaen 5. 2.         holta ei ole myöskään syytä ryhtyä rakennusten
20623: luopuvansa omistusoikeudestaan ko. rakennuk-          siirtämiseen, mikäli paikalliset viranomaiset ja
20624: siin, mikäli Rymättylän kunta solmii Lookilan         yhteisöt voivat turvata rakennusten säilymisen
20625: tilaa koskevan kaupan kuluvan vuoden huhti-           kulttuurihistoriallisesti arvoaan vastaavalla ta-
20626: kuun loppuun mennessä sen omistajan Suomen            valla alkuperäisellä paikallaan.
20627: Merivakuutus Osakeyhtiön kanssa ja tekee                 Nykyinen tilanne on saattanut tämän kult-
20628: kaupan solmimisen jälkeen lääninhallitukselle         tuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen suojelun
20629: anomuksen rakennusten määräämisestä suojel-           täydelliseen umpikujaan. Paikallisesti pystyttäi-
20630: luiksi kulttuurihistoriallisesti huomattavien ra-     siin kyllä rakennukset hoitamaan ja suojele-
20631: kennusten suojelusta annetun lain nojalla.            maan, mikäli voitaisiin tilan ostorahoitus hoi-
20632:    Rymättylän kunnan taloudellinen asema on           taa. Ellei kunnan ulkopuolista rahoitusta esi-
20633: viime vuosina kunnalle asetettujen velvoitteiden      merkiksi valtion varoista löydy, on ilmeistä,
20634: vuoksi muodostunut poikkeuksellisen vaikeaksi.        että valtakunnallisesti arvokas rakennusryhmä
20635: Vaikeuksia tulee lisäämään vielä kunnallisen          tuhoutuu tai sille ei ainakaan löydy täyttä ar-
20636: vanhainkodin rakentamispakko nykyisen van-            voaan vastaavaa käyttöä.
20637:  han rakennuksen Palovaarallisuuden vuoksi vä-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20638: littömästi. Rakennushanke tulee lisäämään kun-        § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20639:  nan velkaantumista huomattavasti, ehkä noin          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20640: kolmanneksella nykyisestä. Edellä mainituista         raavan kysymyksen:
20641:  syistä Rymättylän · kurinalla ei ole taloudellisia
20642:  edellytyksiä Lookilan tilan ostamiseen tässä vai-              Mitä Hallitus voi tehdä Rymättylän
20643:  heessa. Ellei rahoitusta pystytä hoitamaan ensi              kunnassa sijaitsevien Lookilan tilan ra-
20644:  huhtikuun loppuun mennessä, rakennukset pa-                  kennusten säilyttämiseksi nykyisellä pai-
20645:  lautuvat Lookilan tilan omistajalle ja niitä uh-             kallaan?
20646:  kaa purkaminen.
20647:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
20648: 
20649:          Heikki Perho                    Anna-Liisa Jokinen             Paula Eenilä
20650:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Jacob Söderman                 Ensio Laine
20651:          Lauri Palmunen                  Pekka Vennamo                  Heli Astala
20652:          Sauli Hautala                   Ilkka Kanerva                  Mikko Rönnholm
20653:                                          Tapio Holvitie
20654: 
20655: 088000349X
20656: 2                                               1980 vp.
20657: 
20658: 
20659: 
20660: 
20661:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20662: 
20663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pyytänyt Varsinais-Suomen Maakuntaliittoa il-
20664: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          moittamaan museovirastolle huhtikuun 1980
20665: olette kirjeellänne 29 päivänä helmikuuta 1980         loppuun mennessä paikallisten yhteisöjen säi-
20666: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        lyttämistavoitteiden toteutumisesta. Museovi-
20667: vastattavaksi kansanedustaja Perhon ym. teke-          rasto ei kuitenkaan tällä toimenpiteellään ole
20668: män kirjallisen kysymyksen n:o 127:                    luopunut saamastaan lahjoituksesta, vaan lah-
20669:                                                        joitus purkautuu vain, jos museovirasto ei ole
20670:           Mitä Hallitus voi tehdä Rymättylän           siirtänyt lahjakirjan velvoitusten mukaisesti ra-
20671:         kunnassa sijaitsevien Lookilan tilan ra-       kennuksia pois nykyiseltä paikaltaan elokuun
20672:         kennusten    säilyttämiseksi nykyisellä        1980 loppuun mennessä. Kysymyksessä esitetty
20673:         paikallaan?                                    näkemys, jonka mukaan rakennukset palautui-
20674:                                                        sivat Lookilan tilan omistajalle, mikäli rahoi-
20675:    Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:          tuskysymystä ei voida järjestää huhtikuun 1980
20676:    Hallitus on aikaisemmin museoviraston kan-          loppuun mennessä, on näin ollen virheellinen~
20677: taan yhtyen ilmoittanut, että sen käsityksen              Hallitus toteaa, että paikallisilla järjestöillä
20678: mukaan Lookilan tilan rakennusten säilyttämi-          ja yhteisöillä on vielä vajaa kuukausi aikaa
20679: nen alkuperäisellä paikallaan on rakennussuo-          suojelun edellyttämiin toimenpiteisiin. Lisäksi
20680: jelun periaatteiden mukaan paras suojeluvaihto-        opetusministeriön puoleen on käännytty sekä
20681: ehto. Jotta paikallisille järjestöille ja yhteisöil-   niiden taholta, jotka puoltavat rakennusten säi-
20682: le jäisi aikaa selvittää tätä mahdollisuutta, mu-      lyttämistä nykyisellä paikallaan että niiden ta-
20683: seovirasto sopi kyseisen maa-alueen omistajan          holta, jotka pitävät parhaana säilyttämiskeino-
20684: Suomen Merivakuutus Osakeyhtiön kanssa sii-            na rakennusten siirtämistä Seurasaareen. Koska
20685: tä, että aikaisemmasta sopimuksesta poiketen           asian selvittely on vielä kesken, myöskin pai-
20686: museovirasto sai vuoden lisäaikaa rakennusten          kallistasolla, ei hallitus vielä tässä vaiheessa voi
20687: siirtämiselle. Koska myös siirtoa varten tarvi-        esittää lopullista kantaansa Lookilan tilan ra-
20688: taan aikaa useita kuukausia, on museovirasto           kennusten säilyttämispaikasta.
20689:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
20690: 
20691:                                                                              Ministeri Kalevi Kivistö
20692:                                              N:o 127                                               3
20693: 
20694: 
20695: 
20696: 
20697:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
20698: 
20699:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Iands Landskapsförbund meddela Museiver-
20700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ket innan utgången av april 1980 hur de
20701: velse av den 29 februari 1980 tili vederböran-      lokala samfundens         bevaringsmålsättningar
20702: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        skall förverkligas.    Museiverket har likväl
20703: följande av riksdagsman Perho m.fl. underteck-      inte med denna åtgärd avstått från den er-
20704: nade spörsmål nr 127:                               hållna donationen utan donationen upplöses
20705:                                                     först om Museiverket inte har i enlighet med
20706:          Vad kan Regeringen göra för att låta       förpliktelserna i gåvobrevet flyttat byggnader-
20707:        i Rymättylä kommun belägna Lookila           na från deras nuvarande plats innan utgången
20708:        gårds byggnader stå kvar på deras nu-        av augusti 1980. Uppfattningen som framförts
20709:        varande plats?                               i spörsmålet om att byggnaderna skulle åter-
20710:                                                     gå i Lookila gårds ägo ifall finansieringen inte
20711:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kan ordnas inom april 1980 är sålunda fel-
20712: samt anföra följande:                               aktig.
20713:    1 överensstämmelse med Museiverkets stånd-          Regeringen konstaterar att de lokala organi-
20714: punkt har Regeringen tidigare meddelat att          sationerna och samfunden ännu har en knapp
20715: enligt dess åsikt är bevarande av Lookila gårds     månads tid på sig att vidta de åtgärder be-
20716: byggnader på deras nuvarande plats det bästa        skyddandet förutsätter. Därtill har både de som
20717: alternativet enligt principerna för bevarande av    försvarar tanken på att bevara byggnaderna på
20718: byggnader. För att de lokala organisationerna       deras nuvarande plats och de som anser den
20719: och samfunden skall ha tid att utreda denna         bästa skyddsåtgärden vara att flytta byggnader-
20720: möjlighet har Museiverket kommit överens med        na tili Fölisön vänt sig tili undervisningsminis-
20721: ifrågavarande jordområdes ägare Finska Sjö-         teriet. Eftersom utredningen av frågan också på
20722: försäkrings Ab om att, tili skilinad från vad       Iokalnivå ännu är på hälft kan Regeringen ännu
20723: som står i det tidigare avtalet, Museiverket får    inte i detta skede framföra sin slutliga stånd-
20724: ett års tiliäggstid för flyttningen av byggnader-   punkt beträffande bevaringen av Lookila gårds
20725: na. Då också flyttningen tar flera månader i        byggnader.
20726: anspråk har Museiverket bett Egentliga Fin-
20727:      Helsingfors den 8 april 1980.
20728: 
20729:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
20730:                                              1980 vp.
20731: 
20732:   Kirjallinen kysymys n:o 128.
20733: 
20734: 
20735: 
20736: 
20737:                                  Hirvelä ym.: Nuohoustaksa-asetuksen antamisesta.
20738: 
20739: 
20740:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20741: 
20742:    Laki palo- ja pelastustoimesta ( 559/75) on         Kunnat ovat monessa tapauksessa jääneet
20743: annettu 4 päivänä heinäkuuta 1975. Tämän            odottamaan ko. asetusta ja jäädyttäneet takso-
20744: lain 24 §:ssä säädetään tulisijojen ja savuhor-     jen korotukset, vaikka korotuksiin vanhan pa-
20745: mien nuohouksesta ja määrätään näistä töistä        lolain mukaisella menettelyllä olisi vielä mah-
20746: rakennuksen omistajan suoritettavaksi maksu         dollisuus.
20747: asetuksella säädettävien perusteiden mukaan.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20748:    Kyseessä olevan nuohoustaksoista annettavan      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
20749: asetuksen valmistelu on kuitenkin kohtuutto-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
20750: masti viivästynyt sisäasiainministeriössä. Pelas-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20751: tusosaston apuna olleen neuvottelevan työryh-
20752: män, jossa ovat olleet edustettuina asian eri                  Milloin sisäasiainministeriö aikoo an-
20753: osapuolet, työ on päättynyt jo viime vuoden                taa palo- ja pelastustoimesta annetun
20754: puolella; Kun nuohoustaksatilanne nykyisellään             lain 24 §:ssä tarkoitetut nuohousta kos-
20755: on varsin pahoin jäänyt jälkeen yleisestä an-              kevat ohjeet ja määräykset sekä näihin
20756: siokehityksestä ja kun tilanne etenkin maaseu-             liittyvän asetuksen nuohousmaksujen
20757: dulla toimivien piirinuohoojien osalta on käy-             perusteista?
20758: nyt kestämättömäksi, olisi nuohoustaksa-asetuk-
20759: sen antamisella jo varsin kiire.
20760:      Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
20761: 
20762:           Inger Hirvelä                Sakari Knuuttila               V. J. Rytkönen
20763:         . Hannu Tapiola                Heli Astala                    Paavo Vesterinen
20764: 
20765: 
20766: 
20767: 
20768: 0880003532
20769: 2                                             1980 vp.
20770: 
20771: 
20772: 
20773: 
20774:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20775: 
20776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten määräysten varassa. Seurauksena on ollut
20777: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tavaton kirjavuus kunnissa noudatettavissa nuo-
20778: olette 29 päivänä helmikuuta 1980 päivätyn           houstaksoissa ja nuohouskertoja koskevissa mää-
20779: kirjeenne n:o 307 ohella lähettänyt valtioneu-       räyksissä. Viime vuoden lopulla saatiin asiasi-
20780: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-       sällöltään selväksi nuohous- ja puhdistusmak-
20781: sanedustaja Inger Hirvelän ym. tekemän seu-          suja koskeva asetusluonnos sekä luonnokset
20782: raavansisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o         nuohous- ja puhdistuskertoja koskevaksi sisä-
20783: 128:                                                 asiainministeriön päätökseksi ja nuohouksen ja
20784:                                                      puhdistuksen suorittamista koskevaksi slsa-
20785:           Milloin sisäasiainministeriö aikoo an-     asiainministeriön ohjeeksi. Niiden saattamista
20786:        taa palo- ja pelastustoimesta annetun         lopulliseen muotoon on viivästyttänyt yksiselit-
20787:        lain 24 §:ssä tarkoitetut nuohousta kos-      teisen ja muutoin selkeän kieliasun löytäminen
20788:        kevat ohjeet ja määräykset sekä näihin        sekä kääntäminen ruotsin kielelle. Sisältyyhän
20789:        liittyvän asetuksen nuohousmaksujen           niihin varsin paljon harvemmin käytettävää am-
20790:        perusteista?                                  matillista sanastoa. Lisäksi on olemassa vielä-
20791:                                                      kin ratkaisemattomia erimielisyyksiä era1ssa
20792:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        asetuksen keskeisissä kysymyksissä, nimittäin
20793: vasti seuraavaa:                                     yksikön hinnassa ja siirtymäajan pituudessa.
20794:    Asetus nuohous- ja puhdistusmaksusta sekä             Sisäasiainministeriön tiedossa on, että eräät
20795: sisäasiainministeriön päätös nuohous- ja puh-        kunnat ovat lykänneet taksojen korottamista
20796: distuskerroista ja sisäasiainministeriön ohje nuo-   koskevan asian käsittelyä, koska ovat tienneet
20797: houksen ja puhdistuksen suorittamisesta muo-          asetuksen olevan lähiaikoina odotettavissa. Vii-
20798: dostavat kokonaisuuden, joka tulee saattaa voi-      västystä aiheuttaneet seikat ovat poistumassa.
20799: maan samanaikaisesti.                                 Taksoja koskeva asetus sekä siihen liittyvä
20800:    Nuohoustaksat ja nuohouskertoja koskevat           sisäasiainministeriön päätös ja ohje voitaneen
20801: määräykset ovat tähän saakka olleet paikallis-        antaa vielä kuluvan kevään aikana.
20802:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
20803: 
20804:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
20805:                                               N:o 128                                                3
20806: 
20807: 
20808: 
20809: 
20810:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20811: 
20812:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sotningstaxor och sotningsgånger. I s1utet av
20813: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             senaste år färdigställdes sakinnehållet i ett ut-
20814: velse nr 307 av den 29 februari 1980 tili ve-         kast tili förordning om sotnings- och rengö-
20815: derbörande med1em av statsrådet översänt              ringsavgifter samt utkast tili ministeriets för
20816: avskrift av fö1jande av riksdagsledamot Inger         inrikesärendena bes1ut om antal sotnings- och
20817: Hirvelä m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 128:         rengöringsgånger och ministeriets för inrikes-
20818:                                                       ärendena anvisningar för sotning och rengöring.
20819:           När ämnar ministeriet för inrikesären-      Den s1utliga versionen av dessa har fördröjts
20820:        dena utfärda de i 24 § lagen om brand-         på grund av svårigheten att finna en entydig
20821:        och räddningsväsendet avsedda anvis-           och även annars klar språkdräkt samt av över-
20822:        ningarna och bestämme1serna om sot-            sättningen tili svenska. De innehåller ju rätt
20823:        ning samt den härtill anslutna förord-         mycket mera sällan använd fackterminologi.
20824:        ningen om grunderna för sotningsav-            Dessutom finns det ännu oavgjorda menings-
20825:        gifter?                                        skiljaktigheter om vissa centrala frågor i för-
20826:                                                       ordningen, nämligen om priset per enhet och
20827:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         om övergångsperiodens längd.
20828: samt anföra följande:                                    Ministeriet för inrikesärendena känner tili
20829:    Förordningen om sotnings- och rengörings-          att vissa kommuner har uppskjutit behandling-
20830: avgifter samt ministeriets för inrikesärendena        en av en förhöjning av taxorna i vetskapen om
20831: bes1ut om antal sotnings- och rengöringsgånger        att förordningen är att vänta inom den när-
20832: samt ministeriets för inrikesärendena anvisning-      maste framtiden. De omständigheter som har
20833: ar för sotning och rengöring utgör en helhet,         fördröjt saken håller på att försvinna. För-
20834: som bör bringas i kraft vid samma tidpunkt.           ordningen om taxorna samt ministeriets för
20835:    Bestämmelserna om sotningstaxor och sot-           inrikesärendena därtill anslutna beslut och an-
20836: ningsgånger har hittilis varit beroende av lokala     visningar torde kunna utfärdas ännu under
20837: bestämmelser. Detta har lett tili en oerhörd          denna vår.
20838: brokighet i de kommunala bestämmelserna om
20839:      Helsingfors den 8 apri1 1980.
20840: 
20841:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
20842:                                              1980 vp.
20843: 
20844: Kirjallinen kysymys n:o 129.
20845: 
20846: 
20847: 
20848: 
20849:                                  Pekkarinen: Suomenselän alueen työttömyyden helpottamisesta.
20850: 
20851: 
20852:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20853: 
20854:     Suomenselän alue muodostaa kehitysedelly-       koskettaa pohjoisen Keski-Suomen vaikeimpia
20855: tyksiltään     ympäristökuntiaan      heikomman     työttömyyskuntia. Sanotun valtion rahoituksen
20856: alueen. Alue on luonnoltaan karu ja pitkien         suuruus henkeä kohti laskien on esim. Pihti-
20857: etäisyyksien päässä suuremmista väestökeskuk-       putaalla 119 mk, Kinnulassa 315 mk, Kivijär-
20858: sista. Työttömyys, kunnallistalouksien vaikeu-      vellä 510 mk ja Kyyjärvellä 579 mk.
20859: det ja valtion työkohteiden puuttuminen alueel-        Suomenselän alueen tuntumassa oleviin
20860: ta ovat perinteisesti kuuluneet Suomenselän         Uuraisten ja Sumiaisten kuntiin näitä varoja
20861: vaikeuksien kuvaan.                                 ei ~ainitun työohjelman tai valtionapuinves-
20862:     Tällaisten vaikeuksien voittamiseksi asetti     tointien muodossa ole tullut markkaakaan ja
20863: valtioneuvosto 29. 3. 1979 Suomenselkä-toimi-       Konginkankaallekin vain 89 mk/ asukas.
20864: kunnan, jonka tuli tehdä esityksiä Suomenselän         Työttömyysaste Suomenselän alueen Keski-
20865: alueen kehitysedellytysten parantamiseksi. Hy-      Suomen puoleisella alueella on edelleen kui-
20866: väksyessään. vuoden 1980 budjetin halusi edus-      tenkin varsin korkea. Kuluvan vuoden tammi-
20867: kunta omalta osaltaan edesauttaa Suomenselän        kuun työttömyysasteet .olivat alueen vaikeim-
20868: kehittämistoimia. Budjetin perusteluissahan to-     missa työttömyyskunnissa ilman pakkolomau-
20869: detaan, että tämän alueen erityisen vaikeat on-      tettuja seuraavat: Pihtiputaalla ja Karstulassa
20870: gelmat otetaan huomioon mitoitettaessa työ-         12,2 %, Kinnulassa 18 %, Kivijärvellä ja Kan-
20871: ohjelmia ja määrärahojen käyttösuunnitelmia.        nonkaskeila 16,4% sekä Pylkönmäellä 12,5 %.
20872:     Keski-Suomesta Suomenselän alueeseen kuu-        Suomenselän tuntumaan kuuluvissa Konginkan-
20873: luvat Pihtiputaan, Kinnulair, Kivijärven, Kan-      kaan ja Sumiaisten kunnissa työttömyysasteet
20874: nonkosken, Kyyjärven, Karstulan, Pylkönmäen         olivat 21,8% ja 12,1 %.
20875:  ja Multian kunnat.                                    Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
20876:     Valtion ensimmäiset työohjelmat kuluvalle       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
20877:  vuodelle osoittavat kuitenkin, etteivät valtion    tionetJvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
20878:  työviranomaiset ole noudattaneet työohjel-         si seuraavan kysymyksen:                  ·
20879:  miensa ja määrärahojensa mitoituksessa edus-
20880:  kunnan tahtoa ainakaan Suomenselän alueeseen                 Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomense-
20881:  kuuluvien keskisuomalaiskuntien osalta. Keski-            selän alueen, varsinkin Keski-Suomeen
20882:  Suomen lääninhallituksen suorittaman selvityk-            kuuluvan osan, vaikean työttömyyden
20883:   sen mukaan osuu valtion kuluvan vuoden työ-              helpottamiseksi valtion vuoden 1980
20884:   ohjelman ja valtionapuinvestointien varoista             tulo- ja menoarvion perustelujen rtm-
20885:  mainitulle alueelle keskimääräistä vähemmän               kaisesti?
20886:   valtion tukea. Erityisen kipeästi tämä tosiasia
20887:       Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1980.
20888: 
20889:                                          Mauri Pekkarinen
20890: 
20891: 
20892: 
20893: 
20894: 088000340M
20895: 2                                                                   1980 vp.
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 
20900:                          .   ..·.   -   ··_,   ,;.,';_,   '"   ..
20901:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20902: 
20903:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n, 1. momentis-                         sai11 määrin auki, koska kaikkia käyttösuunni-
20904: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                             telmia ei vielä ole lähetetty lausunnolle työvoi-
20905: mies, olette 29 päivänä helmikuuta 1980 p~ivä­                           maministeriöön eikä ministeriöllä myöskään
20906: tyn kltjeenne ohella tolmittanuJ valtioneuvos-                           ole tietoa kaikista tehdyistä määrärahojen käyt-
20907: tq!r ~sianomaiselle~ jä,seneUe jälj~nl;iöksen kan-                       töpäätöksistä. Määrärahojen käytössä tulee kui-
20908: sluiedustajä Mauri 'Pekkarisen näin· 'kuuluvasta                         tenkin ottaa huomioon valtioneuvoston 20. 12.
20909: ltirjaltisesta · kysy~yks<;:siä ·n:o 129: ·                               1979 työvoimaministeriön -esittely~tä tekemä
20910:                                                                          periaatepäätös a1ueellisten työttijmyyserojen
20911:             Mitä Hallitus aikoo telidä Suomen-                           supistamisesta, jonka mukaan. eräiden määrära-
20912:          selän alueen·, varsinkih· Keski-Suomeen                         hojen käyttö tulee kohdentaa nimenomaan työt-
20913:          kuuluvan osan, vaikean ·.työttömyyden                           tömyysasteeltaan poikk{!uks.ellisen vaikeisiin
20914:          helpottamiseksi valtion ·vuoden 1980                            kuntiin. Työvoimaministeriön tehtäväksi jäi tä-
20915:        . tulo- •ja menoarvion perustelujen mukai-                        män päätöksen perusteella määritellä ne työlli.
20916:          se5ti?-·                                                        syystilanteeltaan poikkeuksellisen vaikeat kun-
20917:                                                                          nat, joita periaatepäätös koskee. Ministeriö pi-
20918:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit~                             tää kaikkia Suomenselän Keski-Suomen alueen
20919: tavasti seuraavaa:                                                       kuntia .Multian kuntaa lukuunottamatta tämän
20920:   . Kuten edustafa P~kkarisen . kysymy~sen pe~                           periaatepäätöksen piiriin kuuluvina. Samoin mi-
20921: rp~teluissa todetaan, . on) kuJuy_iln .· yuoden tulo-                    nisteriö katsoo näihin kuntiin kuuluvan muista
20922: ja cinenoaryioh 'yleisperustelUissa maininta siitä,                      edustaja Pekkarisen kysymyksessä. mainituista
20923: että, mtmri 111uassa S1;1ornepselän ä}ueen erityi-                       kunnista Konginkankaan kunnan.
20924: _s(!n v~ikeät ongelmat otetaan huo_tnioöh mitoi-                             Työvoimaviranomaisten käytössä olevien eri
20925: fettaessa ·työohjelmien .j\l .määrärahojen käyttö-                       työllisyydenhoitomäärärahojen osalta ei voida
20926: suunnitelmia. Työvoimaministeriö· on omalta                              vielä esittää lukuja kuluvan vuoden osalta,
20927: o~~ltaartpytld11y't tbteutt~maan t~lo- ja menoar-                        mutta vuonna 1979 myönnettiin kaikkia näitä
20928: viop. 'penistelpja.. ~ekä yaltion työohjelmien val~                       määrärahoja Suomenselän. alueelle yli 10 milj.
20929: mi'stelun yhteydessä e.ttä antaes'saan muille vi~                        markkaa, kun niitä vastaavana aikana myön-
20930: ranomaisille lausuntoja tuki- ja menoarviossa                            nettiin koko Jyväskylän työvoimapiirin alueel-
20931: olevien määrärahojen käyttösuunnit<::lmista. Ku-                         le runsaat. 53 milj. markkaa. Näin ollen Suo-
20932: luvanvuodenvaltion työohjelman o~alta voidaan                            menselän Keski-Suomen alueen kuntien osuus
20933: todeta, että kaik~i edustaja Pekkarisen kysy-                            oli lähes 20 % . näistä määrärahoista. Niiden
20934: my~sessä mainittujen kuntien .· alu<::ell::t, sijaitse-                  kuntien asukasluku on noin 10% ko.ko Keski-
20935: va~ h::tnkkeet, jotka sisältyivät työvir~stojen esi-                     Suomen läänin asukasluvusta.
20936: tyksiin, ·rahoitettiin sellaisenaan. LOppuvuoden                             Lopuksi todetaan, että valtioneuvoston aset-
20937: 1980 osalta työohjelmia vasta valmistellaan ja                           tama Suomenselkä-toimikunta . jättänee esityk-
20938: työvoimaministeriö pyrkii tällöin siihen, että                           sensä toimenpiteistä kuluvan vuoden maalis-
20939: puheena olevan alueen työvoimavahvuus val-                               kul,ln loppuun mennessä. Tämän esityksen pe-
20940: tion töissä voidaan saada vähintään vuoden                               rusteella voidaan ryhtyä valmistelemaan jatko-
20941: 1979 tasolle. Kuluvan vuoden määrärahojen                               .toimenpiteitä työllisyystilanteen parantamiseksi
20942:  käyttösuunnitelmien osalta on tilanne vielä jos-                        Suomenselän alueella.
20943:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1980.
20944: 
20945:                                                                                        Työvoimamini,steri Arvo Aalto
20946:                                                N:o 129                                                3
20947: 
20948: 
20949: 
20950: 
20951:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
20952: 
20953:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-             är situationen fortfarande delvis öppen, efter-
20954: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder            som alla planerna ännu inte skickats tili ar-
20955: skrivelse av den 29 februari 1980 till veder-         betskraftsministeriet på utlåtande, varför mi-
20956: börande medlem av statsrådet för besvarande           nisteriet inte fått veta av alla dispositions-
20957: översänt avskrift av följande, av riksdagsman         planer som gjorts. Vid användning av anslagen
20958: Mauri Pekkarinen ställda skriftliga spörsmål nr       bör man dock beakta det av statsrådet 20. 12.
20959: 129:                                                  1979 på arbetskraftsministeriets föredragning
20960:            Vad ämnar Regeringen göra för att i        fattade principbeslutet om minskning av de re-
20961:         enlighet med motiveringen till stats-         gionala skillnaderna i arbetslösheten, enligt vil-
20962:         verkspropositionen för 1980 råda bot          ket användningen av vissa anslag uttryckligen
20963:         på den svåra arbetslösheten på Suomen-        skall inriktas på kommuner med exceptionellt
20964:         selkä-området, i synnerhet den tili Mel-      svårt sysselsättningsläge. Enligt detta beslut
20965:         lersta Finlands Iän hörande delen?            blev det arbetskraftsministeriets uppgift att
20966:                                                       fastslå, vilka dessa kommuner med exceptio-
20967:                                                       nellt svårt sysselsättningsläge som beslutet gäl-
20968:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         ler var. Ministeriet anser, att principbeslutet
20969: samt följande:                                        berör alla tili Mellersta Finlands Iän hörande
20970:     Såsom riksdagsman Pekkarinen i motive-            kommuner inom Suomenselkä-området med un-
20971: ringen tili sitt spörsmål konstaterar, finns det i    dantag för Multia kommun. Likaså anser
20972: den allmänna motiveringen tili statsverkspropo-       ministeriet hit höra av andra kommuner som
20973: sitionen för innevarande år ett omnämnande            riksdagsman Pekkarinen avser kommunen Kon-
20974: om att de särskilt svåra problemen inom bl.a.         ginkangas.
20975: Suomenselkä-området skall beaktas vid dimen-              Av de olika anslagen för skötseln av syssel-
20976: sioneringen av arbetsprogrammen och dispo-            sättningen som arbetskraftsmyndigheterna har
20977: sitionsplanerna för anslagen. Arbetskraftsminis-      till sitt förfogande föreligger ännu inte några
20978: teriet har för sin del strävat efter att iaktta       siffror för detta år, men år 1979 beviljades
20979: motiveringen tili statsförslaget såväl vid bered-     för Suomenselkä-området över 10 milj. mark
20980: ning av arbetsprogrammen som vid utfärdan-            och för hela Jyväskylä arbetskraftsdistrikts om-
20981: det av utlåtanden till andra myndigheter om           råde drygt 53 milj. mark i dessa anslag. Såle-
20982: dispositionsplanerna för anslagen i statsförsla-      des stod de tili Mellersta Finland hörande kom-
20983: get. I fråga om statens arbetsprogram för inne-       munerna inom Suomenselkä-området för nära
20984: varande år kan man konstatera, att alla de            20 % av dessa anslag. Dessa kommuners invå-
20985: projekt som ingick i arbetsverkens förslag och        narantal är cirka 10 % av invånarantalet i hela
20986: som hänför sig tili kommuner inom det i riks-         Mellersta Finlands Iän.
20987: dagsman Pekkarinens spörsmål nämnda områ-                 Avslutningsvis kan man konstatera, att den
20988: det finansierades enligt planerna. Arbetspro-         av statsrådet tillsatta kommissionen för Suo-
20989: grammen för senare hälften av 1980 håller             menselkä-området torde före utgången av mars
20990: först på att beredas, och därvid strävar arbets-      1980 ge sitt förslag tili åtgärder. På basen av
20991: kraftsministeriet efter att arbetsstyrkan i statens   detta förslag kan man börja bereda fortsatta
20992: arbeten inom nämnda området skall bevaras             åtgärder för förbättrande av sysselsättningssi-
20993: på minst samma nivå som år 1979. Då det               tuationen inom Suomenselkä-området.
20994: gäller dispositionsplanerna för detta års anslag
20995:       Helsingfors den 31 mars 1980.
20996: 
20997:                                                                    Arbetskraftsminister Arvo Aalto
20998:                                                   1980 vp.
20999: 
21000: Kirjallinen kysymys n:o 130.
21001: 
21002: 
21003: 
21004: 
21005:                                      E. Laine ym.: Luvan myöntämisestä Turun Kupittaan yläasteen
21006:                                         muutostöiden aloittamiseen.
21007: 
21008: 
21009:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21010: 
21011:     Turun kaupungin kouluolojen kehittämises-            teriöltä Luvan rakentamiseen. Lupaa on ooottu,
21012: sä on keslkeisessä asemassa entisten valition ja         mutta sitä ei otlie saatu. Seurauksena on opetus-
21013: yksityisten oppiikoulujen muutos- ja perusparan-         olo}en kehittämisen htdastuminen ja kaupungin
21014: nusrtöiden suorittaminen. Tlll'OO: !kaupungin ta-        työntekiljäin työll1syystilanJteen vaikeutuminen.
21015: lonrakenn'USOSiaJston !kuJl.uvoo vuoden ;työsuunni-      Sanottu työkohde työllistrusi 15-20 työnteki-
21016: telmaoo kuwluu entisen Kupittaan oppikoulun              jää monien kuukausien ajaksi. Turun kaupun-
21017: eli Kupittaoo Y'läasteen j'a ~ukion muutos- ja           gin johdon ja kouluviranomaisten sekä myös
21018: perusparal!lflUJStöiden suorittaminen. Turun kau-        työntekiljöitä edUJS1tavan ammattiosaston taholta
21019: pnngiltlvaltuusto hyvii!ksy~i 25. 9. 1978 JSuunniJte1-   on pidetty erittäin tärlkeänä raikentamisluvan
21020: moo ja luonnospiirustukset mainitun !koulun              saamista kiireeLlisesti.
21021: saatta!milsesta yläasteen ja lukion tarpeita vas-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
21022: taavaksi. Muutostöi:stä huomart:tavimmat ovat            väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
21023: kylmän varastoti:loo, poilikupyöräsuojan ja -va-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21024: raston muuttammen hyötypinta-alaksi. Huone-              seurall!Van kysymY'ksen:
21025: tiliohjeLma on hyväksytty v.i:ime marra!Sikuussa
21026: ja Turun !kaupungin talousarviossa on kulu-                         Milloin Hallitus aikoo myöntää luvan
21027: vaiLle vuodeLle merkirtty \kaupungin osuutta vas-               Turussa siiaitsevan Kupittaan yläasteen
21028:  taava määräraha.                                               ja: [ukion muutos- ja perusparannustöi-
21029:     Valtiooosuuden ja ikuoletuslainoo samniiSen                 den aloilttamiseen?
21030:  ehtona on, että tl.runm 0tt1 saanut opetusm.iniJS..
21031:       Helsingissä 4 päivänä maaLiskuuta 1980.
21032: 
21033:                  Ensio Laine                                         Jacob Söderman
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038: 0880003842
21039: 2                                              1980 vp.
21040: 
21041: 
21042: 
21043: 
21044:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21045: 
21046:   VahiopäiväjärJestyksön 37 §:n 1 momentissa          lupahllikemukset on as·etettu valta~kunnaliiseen
21047: mruinitussa tatilw~tuksessa Te, Herra Puhemies,       kilreellisyysj ärjestykiseen.
21048: olette Jdrjeeilänne 4 päivähä moolrnstkuuta 1980          Kysymyksessä .tarkoitettujen vuoden 1980
21049: n:o 322 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         määrärahoista rahoitettavien koulurakennus-
21050: sen jäs·enen ·vrustattava:bi karusanedustaja Ens•io   hankkeiden· valtakunna1Hsessa kiir~llisyysjärjes­
21051: Laineen ym. seuraavan kirja(llisen kysymyksen         tyks.essä oli Turun karupuugin rakentamislupa-
21052: n:o 130:                                              hakemus Kuphtaan yläasteen ja lukion muutos~
21053:                                                        ja perusparannustyötä va11ten asetettU .36. si-
21054:           Mil1oin Hallitus aikoo myöntää luvan        jalle. Käytettävissä olleen 40 milj. markan val-
21055:         Turussa ·s~jaitsevan Kupittaan yläasteen       tionosuusmäärärahrun rajoissa· voitiin· .. taikenta-
21056:         ja Jubon muutos- ja perosparannrustöi-        rrtisluvat 14. 2. 1980 tapahtuneessa käsitteLyssä
21057:         den aloittamiseen?                            myöntää 27 rakentarmishankkeeHe. Nii1tä haike~
21058:                                                       muksia, joihin .tuolloin .ei voitu suostua; ei hy-
21059:    Vastauksena kysymykseen esitän lmnnioit-           lätty, vaa!ll hakemutkset pantiin toistrui:seksi pöy-
21060: taen seuraa"iTaa:.                                    däLle, kunnes selviää osoitetaanko lisämenoar-
21061:    Peruskoulujen uudis- · ja lisärakentamiises.!a     viossa ko. tar:koiltukseen Msää määrärahrua tai
21062: sekä isohko~sta muutos- ja per:usparannustöi:stä      .ra:kentamis:1upi:en myöntäm]svaltuuksila senraa-
21063: aiheutuviin perustarmiskustannuksi:i:n tulo- ja       va:n vuoden määrärahoista.
21064: menoarv1ossa vuosittain osoitetut määrärahat              Kun vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa pe-
21065: jaetaan jo- vuodeSta 1950 lähtien ikäytös·sä ol-      ruskoulujen perustamiskustannuksiin osoitetusta
21066: leen rakentamiJs,lupajärjestelmän avuhla. Ra:ken-     valtionosuusmäär,ä.rahasta uudis- ja disärakennus-
21067: tamisJupajärjestelmä merkitsee ja;tikuvasti vält-     töiden sekä muutos- ja peruskorjaustöiden ra-
21068: tämätöntä vrultion menojen säätelyä S•ekä kou-        kentamislupiin käytettävissä ollut 40 000 000
21069: lurakentamisen va:ltakunnallhta ohjaamista.           markan osa on tllllut ·kokonaisuudessaan sido-
21070: Kunnan peruskoulun, lukion ja ylcis,en ki.rjas-       tuksi edellä mainittujen 27 .rakennushankkeen
21071: ton valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lai-      rahoitukseen ja kun lisämenoarviossa ko. tarkoi-
21072: noista annetun asetuksen ( 1118/78) 14, 15 ja         tukseen mahdollisesti osoitettava lisämääräraha
21073: 16 § sisältävät säännökset peruskouJun perus-         on sekä määrältään että myöntämisajankohdal-
21074: tamisku:strunnuksiin myönnettävän valtionavun         taan tässä vaiheessa epäselvä, opetusministeriöl-
21075: saamisen edellytyksenä olevasta menettelystä.         lä ei luonnollisesti ole mitään mahdollisuuksia
21076: Nä1den säännösten muka.an opetusministeriö            lausua, voidaanko Turun kaupungin Kupittaan
21077: myöntää peruskoulujen rakennustö]tä varten            yläasteen ja lukion muutos- ja perusparannustyö-
21078: rakentaml,sluvat vuositta,in yhdellä kertaa, sitten   tä varten myöntää .rakentamislupa vielä kuluvan
21079: kun 'koulruhrullitus on tehnyt yhtenäisen ehdo-       vuoden llifkana. Todennäköistä on, •että raken-
21080: tuksen tatkentarmi,s1upi:en myöntämisestä ja asia      tam~:.1upa voitaneen myöntää vuoden 1981
21081: on ollut valmistavasti käsiteltävänä valtioneu-       alussa, jolloin vuoden 1981 tulo- ja menoar-
21082: voston mha.,rusiainvaliokunnassa. Tässä tkoulu-       viossa ko. tarkoitukseen osoitetun määrärahan
21083: halltittuksen ehdotuksessa kuntien rakentamis-        jako toimitetaan.
21084:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
21085: 
21086:                                                                        Opetusministeri Pär Stenbäck
21087:                                              N:o 130                                              3
21088: 
21089: 
21090: 
21091: 
21092:                           T i 11 R i k s d a g e 11 s He r r Ta 1m a 11.
21093: 
21094:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:ksdagsordningen     nas ansökningar om byggnadstillstånd placerats
21095: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i skyndsamhetsordning.
21096: velse aJV den 4 mars 1980 nr .322 tili veder-          Ändrings- och förbäaringsarbetena vid Kuppis
21097: börande medlem av statsrådet öv,ersänt av-         högstadium och gymnasium hade placerats på
21098: skrift av. fö1jande av .dksdagsman. Ens1o Laine    36:te plats i den riksomfattande skyndsamhets-
21099: m. fl. underteoknade spörsmål nr 1.30:             ordningen över byggnadstillstånd för finansie-
21100:                                                    ring med anslag från ifrågavarande 1980 års
21101:           När ämnar Regeringen beviilija till-     statsförslag. Inom ramen för det disponibla
21102:        stånd åt Kuppis högstad~um och gym-          statsanslaget på 40 miljoner mark kunde bygg-
21103:        nasiUiill i Åbo att inleda ändri:ngs- och   nadstillstånd beviljas för 27 byggnadsprojekt
21104:        grundförbä ttringsarbeten?                  under behandlingen den 14. 2. 80. De ansök-
21105:                                                    ningar som då inte godkändes rillbakavisades
21106:     Såsom S'.Zat på detta spörsmål får jag vörd-   inte utan de bordlades ti:lls det blir klart om
21107: samt anföra följande:                              mera anslag för ifrågavarande ändamål kommer
21108:     De årliga ans1agen som i statsförslaget re-    att ingå i tilläggsbudgeten eller om större full-
21109: serverats för kostnader orsakade av nybygg-        makter kommer att beviljas ur nästa års anslag.
21110: nads- och tilläggsarbeten samt ~större ändrings-       Då den summa på 40 miljoner mark som
21111: och gnmdförbättringsarrbeten utdelas sedan. år     i 1980 års statsförsJag ilngått som statsandel
21112: 1950 med stöd av ett byggnadstillståndssystem.     för grundskolornas anJäggningskostnader för
21113: Byggnadstillståndssystemet .innebär en fortsatt    beviljande av byggnadstills:tånd för ny- och
21114: nödvändig reg1ering av statens utgifter och en     tillbyggnadsarbeten samt för ändrrngs- och
21115: riksomfattande styrning ~av sko1byggena. I för-    grundr,eparationsa-rbeten i rsin helhet är bunden
21116: ordningen om statsandelar och -understöd samt      tcill finansieringen arv ovannämnda 27 bygg-
21117: lån åt korumunala grundskolor, gymnasier och       nadsprojekt och då stodeken av de tilläggs-
21118: allmänna bibliotek ( 1118/78) § 14, 15 och 16      anshg som eventuellt kommer att ingå för
21119: ingår bestämmelsrer om förutsättningarna för       detta ändamå1 i tilJäggsbudgeten och cidpunik-
21120: erhållanet av statsunderstöd för grundskolor-      ten för dess beviljande i detta skede är oklar
21121: nas anläggningskostnader. Enligt dessa be-         har undervisningsminhteriet givetvils inga möj-
21122: stämmelser beviljar undervisningsministeriet       ligheter att uttala sig om möj1igheterna för
21123: tillstånd för grundskolornas byggnadsarbeten en    }(:uppirs högstadium och gymnasium ratt erhålla
21124: gång om året efter det skolstyrelsen uppgjort      byggnadstillstånd ännu i år. Det är sanno1ikt
21125: ett enhet1igt förslag för beviljande av bygg-      att byggnadsti:llstånd ikan beviljas i början av
21126: nadstillstånd och efter att ärendet undergått      1981 då utdelningen ·av statsansJagen för ifrå-
21127: förberedande behand:Hng ti: rstatsrådets finans-   gavara:nde ändamM ur 1981 års statsförslag
21128: utskott. I skolstyrelsens förslag har kommuner-    sker.
21129:      Helsingfot>s den 15 aptill 1980.
21130: 
21131:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
21132:                                               1980 vp.
21133: 
21134: Kirjallinen kysymys n:o 131.
21135: 
21136: 
21137: 
21138: 
21139:                                       E. Laine ym.: Eläkeläisten verotuksen keventämisestä.
21140: 
21141: 
21142:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21143: 
21144:    Eläkeläisiin kohdistuva verotus on maassam-       le eikä eläkeläisiin sovelleta ns. palkkatulovä-
21145: me voimakkaasti kiristynyt viime vuosina. Niin-      hennystä. Suunnitelmat välillisten verojen jatku-
21146: pä vuosien 1974-1978 välisenä aikana eläke-          vasta korottamisesta ja kansaneläkkeiden ym.
21147: läisiltä perittyjen verojen määrä kasvoi 80 pro-     sosiaalisten etujen asettamisesta verolle uhkaa-
21148: 5enttia. Saman viisivuotiskauden aikana ei osa-      vat pieni- ja keskituloisten eläkeläisten toimeen-
21149: keyhtiöltä perittävien verojen määrässä tapah-       tuloa.
21150: tunut kasvua lainkaan. Vuodesta 1978 lähtien            Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
21151: eläkeläiset ovat maksaneet veroja enemmän            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
21152: k:uin osakeyhtiöt. Eläkeläiset maksoivat sanot-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21153: tuna vuonna veroja n. 1 500 milj. ja osakeyhtiöt     vaksi seuraavan kysymyksen:
21154: n. 1 475 milj. markkaa. On pelättävissä, että
21155: erot ovat sen jälkeen kasvaneet eläkeläisille                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21156: epäedulliseen suuntaan.                                     siin pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saa-
21157:    Vuodesta 1978 lähtien kansaneläkeläisiltä                vien eläkeläisten verotuksen keventämi-
21158: ryhdyttiin perimään sairausvakuutusmaksua 1,5               seksi ja eläkeläisiin kohdistuvien uusien
21159: penniä kunnallisveroäyriä kohti. Verohallitus               verotusmuotojen torjumiseksi korotta-
21160: on jo aikaisemmin kiristänyt eläkeläisten en-               malla verovapaan tulon ylärajaa, lisää-
21161: nakonpidätyksiä. Jälleen on ennakonpidätystau-              mällä verosta tehtäviä vähennysoikeuk-
21162: lukoissa suoritettu muutoksia, jotka merkitse-              sia, poistamalla sairausvakuutusmaksu
21163:  vät pieniin ja keskisuuriin eläkkeisiin kohdistu-          kansaneläkeläisiltä ja hylkäämällä suun-
21164:  van veron ennakonpidätyksen korottamista 4-                nitelmat kansaneläkkeiden ja muiden so-
21165:  7 %, mutta suurimpien eläkkeiden ennakkove-                siaalietujen asettamisesta verotuksen
21166:  ron tuntuvaa alenemista. Eläkeläiset on jätetty            kohteeksi?
21167:  väliaikaisten veronpidätysalennusten ulkopuolel-
21168:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
21169: 
21170:                Ensia Laine                                       Marjatta Mattsson
21171: 
21172: 
21173: 
21174: 
21175: i>88000350Y
21176: 2                                            1980 vp.
21177: 
21178: 
21179: 
21180: 
21181:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21182: 
21183:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     tarkastellaan kansaneläkeläisten verotusta on
21184: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra .. Puhemies,    sitä syytä verrata muiden väestöryhmien, lä-
21185: olette 4 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn kir-     hinnä palkansaajien verotukseen. Tällä hetkellä
21186: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    on eläkeläisten verotus palkansaajien verotus-
21187: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ta lievempi. Tähän vaikuttaa mm. se, ettei elä-
21188: Ensio ·Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     keläisiltä peritä kansaneläkevakuutusmaksua,
21189: ta kysyfl?.yksestän:o 131: .                        jonka suuruus on 2 penniä äyriltä. Kansanelä-
21190:                                                     keläiset saavat niin ikään tehdä vanhuusvähen-
21191:         ; Aikooko Hallitus, ryhtyä .toimenpitei-    nyksen sekä kunnallis- että valtionverotuksessa.
21192:        siin pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saa-    Kun kansaneläke on edelleen verotonta tuloa,
21193:        vien eläkeläisten verotuksen keventämi-      ei se siten vaikuta progressiivisesti eläkeläisten
21194:        seksi ja eläkeläisiin kohdistuvien uusien    muista tuloista määrättävien verojen määrään.
21195:        verotusmuotojen torjumiseksi korotta-        Tähän nähden kansaneläkeläisten verotuksen
21196:        malla ·, verovapaan tulon ylärajaa, lisää-   keventämisen tulisi tapahtua yleisillä eikä niin-
21197:        mällä verosta· .tehtäviä vähennysoikeuk-     kään kansaneläkkeisiin kohdistuvilla veronke-
21198:        sia, poistamalla sairausvakuutusmaksu        vennyspäätöksillä.
21199:        kansaneläkeläisiltä ja hylkäämällä suun-        Verohallituksen laatimat uudet ennakonpidä-
21200:        nitelmat kansaneläkJteiden ja muiden so-     tystaulukot otettiin käyttöön 1. 3. 1980 lukien.
21201:        siaalietujen asettamisesta verotuksen        Verohallitus vahvistaa ennakkoperintälain 12
21202:        kohteeksi?                                   § :n mukaan ennakonpidätyksen laskentaperus-
21203:                                                     teet ja laatii laskentaperusteita vastaavat taulu-
21204:    Vastauksena· kysymykseen esitän kunnioittaen     kot sekä vahvistaa mitä vähennyksiä ennakon-
21205: seuraavaa:                                          pidätyksestä voidaan tehdä. Kun kysymyksessä
21206:    Kysymyksen mukaan eläkkeisiin kohdistuva         on pitkälti tekninen toimi, joka kuuluu vero-
21207: verotus on maassamme voimakkaasti kiristynyt        hallituksen toimivaltaan, ei valtiovarainministe-
21208: viime vuosina. Kysymyksessä todetaan, että          riö tai hallitus käytännössä puutu näihin seik-
21209: vuosina 1974-1978 eläkeläisiltä perittyjen ve-      koihin. Ennakkoperintälain mukaan laskenta-
21210: rojen määrä kasvoi ,80 % .. Verohallituksen mak-    perusteet ja ennakonpidätyksen yhteydessä huo-
21211: suunpanetilaston mukaan eläkeläisten maksetta-      mioon otettavat vähennykset on vahvistettava
21212: vaksi määrättyjen tuloverojen ja varallisuusve-     sellaisiksi, että ne mahdollisimman tarkoin vas-
21213: ron määrä kasvoi henkilöä kohden laskettuna         taavat eläkkeestä suoritettavien lopullisten ve-
21214: runsaat 90 % vuosina 1974-1978. Samana              rojen ja maksujen yhteenlaskettua määrää. Vii-
21215: ajanjaksona oli vastaava kasvu kaikkien vero-       me syksynä saatettiin havaita, että useilta pie-
21216: velvollisten osalta 46 %. Eläkeläisten verojen      nituloisilta eläkeläisiltä oli ennakonpidätys
21217: suurempi kasvuprosentti johtuu ensisijaisesti       toimitettu liian pienenä, jonka seurauksena he
21218: siitä, että eläkeläisten tulot henkilöä kohden      joutuivat lopullisen verotuksen toimittamisen
21219: laskettuna kasvoivat kysymyksessä olevana           yhteydessä maksamaan jälkikannessa lisäveroja.
21220: ajanjaksona peräti 86 %, kun vastaava kasvu-        Ennakonpidätyksen laskentaperusteiden muut-
21221: prosentti kaikkien verovelvollisten osalta oli      tamisella pyritäänkin toimitettavan ennakonpi-
21222: 57. Eläkeläisten verojen määrän kasvuun on          dätyksen ja lopullisen verotuksen entistä suu-
21223: vaikuttanut myös se, kuten kysymyksessä on          rempaan vastaavuuteen. Kun pyrkimyksenä on
21224: todettu, että kansaneläkeläisiltä on peritty sai-   entistä tarkempi ennakonpidätys verovelvollisen
21225: rausvakuutusmaksua vuodesta 1978 lukien. Kun        lopullisen verotuksen kannalta, saattaa tästä
21226:                                              N:o 1.31                                             3
21227: 
21228: aiheutua eräissä tapauksissa tOimitettavan en-     taulukoiden muuttumisesta, saattavat lisätä pi-
21229: tlakonpidätyksen määrän nousu aikaisempaan         dätyksen määrää. Kansaneläkeuudistuksen mu-
21230: ~rerrattuna. Näin on lähinnä niissä tapauksissa,   kanaan tuomat eräät asumistukeen ja vanhuu-
21231: ioissa valtionverotuksen inflaatiotarkistus ei     dentukeen kohdistuvat muutokset ajoittuvat
21232: pääse vaikuttamaan eläkkeen määrään vähentä-       niin ikään tämän vuoden alkuun. Pidätyksen
21233: ~rästi sen vuoksi, ettei eläkkeestä sen pienuu-    määrän nouseminen ei kuitenkaan merkitse ras-
21234: :len vuoksi yleensäkään tule maksettavaksi val-    kaampaa lopullista verotusta eläkeläisen osalta.
21235: tionveroa. Pidätyksen markkamääräinen nousu        Verohallitus on pyrkinyt lähinnä siihen, että en-
21236: ::m näissä tapauksissa kuitenkin vähäinen. Myös    nakonpidätyksenä pidätetty määrä vastaa entis-
21237: eräät muut syyt kuten kunnallisen veroäyrin        tä paremmin eläkeläisen lopullisia veroja ja
21238: aousu, joka eivät välittömästi johdu pidätys-      maksuja.
21239:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta J 980.
21240: 
21241:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
21242: 4                                           1980 vp.
21243: 
21244: 
21245: 
21246: 
21247:                           Till Riksdagens Herr Talman.
21248: 
21249:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       pensionärerna, är det skäl att jämföra den med
21250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      beskattningen av andra befolkningsgrupper,
21251: av den 4 mars 1980 tili vederbörande medlem        närmast löntagarna. I detta nu är beskattningen
21252: av statsrådet översänt avskrift av följande av     av pensionärerna lindrigare än beskattningen av
21253: riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade        löntagare. Detta påverkas bl.a. av det faktum
21254: spörsmål nr 131:                                   att hos pensionärerna inte uppbärs någon folk-
21255:                                                    pensionspremie, vars storlek är 2 penni per
21256:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        skattöre. Pensionärerna får likaså göra ålder-
21257:        avsikt att lindra beskattningen för pen-    domsavdrag både vid kommunalbeskattningen
21258:        sionärer som lyfter små ellet medelstora    och vid statsbeskattningen. Då folkpensionen
21259:        pensioner och avvärja nya beskattnings-     fortfarande är skattefri inkomst, inverkar den
21260:        former riktade mot pensionärerna ge-        således inte ptogressivt på det skattebelopp
21261:        nom att höja den övre gränsen för skat-     som bestäms för pensionärernas övriga in-
21262:        tefri inkomst, öka rätterna att göra av-    komster. Med avseende därpå borde en lindting
21263:        drag från skatt, avskaffa sjukförsäk-       av beskattningen av pensionärer ske genom
21264:        ringsavgiften för folkpensionärerna och     generella beslut om skattelättnader och inte
21265:        genom att förkasta planerna på att göra     genom sådana som riktar sig mot pensionä-
21266:        folkpensionen och andra sociala förmå-      rerna.
21267:        ner tili objekt för beskattning?               De av skattestyrelsen uppgjorda nya för-
21268:                                                    skottsinnehållningstabellerna togs i bruk den
21269:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      1 mars 1980. Enligt 12 § lagen om förskotts·
21270: samt anföra följande:                              uppbörd fastställer skattestyrelsen beräknings·
21271:    Enligt spörsmålet har beskattningen av pen-     grunderna för förskottsinnehållning och uppgöt
21272: sioner kraftigt skärpts i vårt land under de se-   motsvarande innehållningstabeller samt faststäl-
21273: naste åren. I spörsmålet konstateras att det hos   ler vilka avdrag som kan göras från förskottsin·
21274: pensionärerna uppburna skattebeloppet åren         nehållningen. Då det i stor utsträckning är fråg~
21275: 1974-1978 ökade med 80 %. Enligt skatte-           om en teknisk åtgärd, som hör tili skattesty·
21276: styrelsens debiteringsstatistik ökade de in-       relsens befogenheter, ingriper varken finans·
21277: komstskatter och den skatt på förmögenhet          ministeriet eller regeringen i praktiken i desss
21278: som pensionärerna har att erlägga med drygt        saker. Enligt lagen om förskottsuppbörd skall
21279: 90 % räknat per person under åren 1974-            beräkningsgrunderna och de avdtag som böt
21280: 1978. Under samma period var motsvarande           beaktas i samband med förskottsinnehållnin~
21281: ökning för samtliga skattskyldiga 46 %. Den        fastställas så, att de så noggrant som möjlig1
21282: större tiliväxtprocenten för pensionärernas        motsvarar det sammanlagda beloppet av skattet
21283: skatter beror i främsta rummet på att pensio-      och avgifter som skall erläggas för pension. P~
21284: närernas inkomst räknat per person under ifrå-     hösten i fjol kunde man observera att förskotts·
21285: gavarande period ökade med hela 86 %, medan        innehållningen för många pensionärer med sm~
21286: motsvarande tiliväxtprocent för samtliga skatt-    inkomster hade varit för liten, vilket ledde till
21287: skyldiga var 57. Den ökade skattemängden för       att de i samband med den slutliga beskatt-
21288: pensionärerna är därtili, vilket konstateras i     ningen måste erlägga tiliäggsskatt vid efterbe.
21289: spörsmålet, en följd av att sjukförsäkringsav-     skattning. Avsikten med ändringen av beräk
21290: gift har uppburits hos pensionärerna sedan år      ningsgrunderna för förskottsinnehållning va1
21291: 1978. Då man granskar beskattningen av folk-       att nå en större överensstämmelse än tidigart
21292:                                               N:o 131                                              5
21293: 
21294: mellan förskottsinnehållning och slutlig be-        andra orsaker såsom ökningen av det kommu-
21295: skattning. Då strävandena går ut på en ännu         nala skattöret, som inte direkt orsakas av
21296: större noggrannhet i förskottsinnehållningen        ändringar i innehållningstabeller, kan öka inne-
21297: med avseende på den slutliga beskattningen,         hållningens belopp. De reformer av folkpen-
21298: kan detta leda tili att belopp som uppbärs i        sionen som medför vissa ändringar i fråga om
21299: förskottsinnehållning i vissa fall kan bli större   bostadsbidrag och ålderdomsstöd infaller likaså
21300: än tidigare. Så förhåller det sig närmast i de      i början av detta år. Ett högre innehållnings-
21301: fall, där inflationsjusteringen av statsbeskatt-    belopp betyder dock inte tyngre slutlig be-
21302: ningen inte kan verka reducerande på pensions-      skattning för pensionären, utan skattestyrelsens
21303: beloppet då det i allmänhet inte heller uppbärs     avsikt därmed är närmast, att det som för-
21304: någon statsskatt på grund av att pensionen är       skottsinnehållning innehållna beloppet bättre
21305: så liten. I dessa fall är ökningen i mark av in-    än tidigare skall matsvara pensionärens slutliga
21306: nehållningen dock obetydlig. Också en del           skatter och avgifter.
21307:      Helsingfors den 1 april 1980.
21308: 
21309:                                                                       Minister Pirkko Työläiärvi
21310: 
21311: 
21312: 
21313: 
21314: 088000350Y
21315:                                               1980 vp.
21316: 
21317: Kirjallinen kysymys n:o 132.
21318: 
21319: 
21320: 
21321: 
21322:                                  Söderman ym.: Peruskoulun suomenkielisen yläasteen perustami-
21323:                                     sesta Korppoon kuntaan.
21324: 
21325: 
21326:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21327: 
21328:    Valtioneuvosto päätti opetusministeriön esit-       Selvityksen perusteluissa Turun rannikkoty-
21329: telystä 13. 12. 1979 suostua Korppoon kunnan        kistörykmentin komentaja toteaa:
21330: hakemukseen peruskoulun ruotsinkielisen ylä-            "1. Oppilasennusteen      laatimisajankohtana
21331: asteen muodostamisesta yhdessä Houtskarin           Gyltön alueella palveli 31 kantahenkilöä ja 31
21332: kunnan kanssa ja hylätä hakemuksen suomen-          siviilitoimenhaltijaa. Lounais-Suomen sotilaslää-
21333: kielisen yläasteen osalta. Tämä päätös herätti      nin komentajan hyväksymän henkilöstösuunni-
21334: oikeutettua toivoa saaristoväen keskuudessa.        telman mukaan kantahenkilöstön lukumäärä
21335: Lasten koulutuksen järjestäminen on hyvin           nousee tämän ja osin ensi vuoden aikana 44:ään
21336: oleellinen ongelma saaristossa. Sen sijaan päätös   myös siviilihenkilöstön lukumäärän kasvaessa.
21337: hylätä kunnan tekemä aloite suomenkielisen          Otön linnakkeen palkatun henkilöstön määrä
21338: yläasteen osalta otettiin pettyneenä vastaan kun-   on n. 18.
21339: nassa, erityisesti suomenkielisten vanhempien           Gyltö on myös eräs vaihtoehto valtioneu-
21340: keskuudessa.                                        voston hankittavaksi päättämän meripelastus-
21341:     Hylkäämisen perusteena oli kyseisen istun-      helikopterin toimintatukikohta, mikä osaltaan
21342: non esittelylistan mukaisesti oppilaspohjan pie-    tullee lisäämään alueella toimivaa henkilöstöä.
21343: nuus. Tämän osalta on todettava, että Turun            Saaristomeren merivartioston komentajan mu-
21344: rannikkotykistörykmentti on 4. 1. 1980 lähet-       kaan Korppoossa toimiva suomenkielinen ylä-
21345: tänyt Korppoon kunnalle perusteellisen selvi-       aste olisi myös alueella palvelevan, nyt mante-
21346: tyksen tästä asiasta. Selvityksestä ilmenee muun    reella asuvan, merivartiohenkilöstön lasten luon-
21347: muassa, että suomenkielisen peruskoulun ylä-        nollinen koulunkäyntipaikka.
21348: asteen oppilasmäärien ennusteltu kehitys perus-        Turun rannikkotykistörykmentin koulutus-
21349: tuu noin 90 %:sti vuonna 1978 vallinneeseen         järjestelmä painottuu 1980-luvulla aiempaa ko-
21350: Turun rannikkotykistörykmentin I patteriston        rostetummin linnakepalvelukseen, mikä vaatii
21351: Korppoossa asuneen kanta- ja siviilihenkilöstön     riittävän kokemuksen omaavan kantahenkilös-
21352: lukumäärään sekä heidän perhesuhteisiinsa. Sel-     tön siirtymistä Gyltön-Utön alueelle. Tämän
21353: vityksestä ilmenee edelleen, että tilanne on        henkilöstön perheiden muuttaminen Korppoon
21354:  tältä osin muuttunut mm. parlamentaaristen         saaristokuntaan nykykäytäntöä suuremmassa
21355: puolustuskomiteoiden suositusten toteuttamisen      määrin on erittäin todennäköistä, mikäli perus-
21356: aloittamisen sekä puolustusvoimain komentajan       koulun yläasteen käynti mahdollistuu kotikun-
21357:  käskemien rannikkotykistöaselajin kehittämis-      nassa Paraisten kaupungin sijaan.
21358: järjestelyjen myötä.                                    2. Suomenkielisen yläasteen perustaminen ja
21359:     Selvityksen mukaan lasten keskimäärä luku-      liittäminen ruotsinkielisen yläasteen yhteyteen
21360:  vuosittain olisi 10:n paikkeilla.                  olisi käsitykseni mukaan taloudellisesti hyvin
21361:     Kirjelmästä ilmenee myös, että Turun ran-       perusteltavissa oleva ratkaisu, koska pääosa ra-
21362:  nikkotykistörykmentti kokee suomenkielisen         kenteista on jo olemassa ja osa rakennettavista
21363:  peruskoulun yläasteen perustamisen Korppoo-        olisi yhteisiä molemmille yläasteille, Paraisten
21364:  seen ensiarvoisen tärkeänä tekijänä sekä toi-      majoitusmenot poistuisivat tyystin ja nykyiset
21365:  mintavalmiutensa ja -edellytystensä että myös      kyyditysmenot jäisivät käytännöllisesti katsoen
21366:  saaristo-olosuhteissa palvelevan palkatun henki-   kokonaan pois.
21367:  löstönsä sosiaalisten näkökohtien vuoksi.             Käsitykseni on, että Korppoon ja Houtskarin
21368: 
21369: 0880003853
21370: 2                                            1980 vp.
21371: 
21372: suomenkielisen yläasteen perustamis- ja käyttö-       Näiden uusien tietojen pohjalta on Korppoon
21373: kustannukset muodostuvat valtiontaloudelle var-    kunta tammikuun lopulla 1980 tehnyt asiassa
21374: sin kohtuullisiksi mm. siinä tapauksessa, että     uuden aloitteen. Turun ja Porin lääninhallitus
21375: suoritettaisiin kustannusvertailu vastaavan suu-   on 7. 2. 1980 lähettänyt aloitteen edelleen kou-
21376: ruisiin saaristokouluihin naapurikunnissa maa-     luhallitukselle myönteisen lausunnon saattele-
21377: kuntarajan länsipuolisilla alueilla.               mana.
21378:    3. Turun rannikkotykistörykmentin koke-            Yllä olevan perusteella ja viitaten valtiopäivä-
21379: mukset ensimmäisenä Suomessa v. 1976 perus-        järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
21380: tetusta Korppoon suomcn- ja ruotsinkielisestä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21381: peruskoulun ala-asteesta ovat erittäin myöntei-    vaksi seuraavan kysymyksen:
21382: set. Uskon, että nämä rohkaisevat kokemukset
21383: yhdessä saaristokuntien ja rykmentin välisten                 Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
21384: luottamuksellisten ja läheisten suhteiden kanssa           tarkoitus ryhtyä peruskoulun suomen-
21385: antavat oikeutetusti hyvän lähtökohdan saaristo-           kielisen yläasteen perustamiseksi Korp-
21386: lasten koulutuksen kehittämiselle omassa koti-             poon kuntaan?
21387: kunnassaan."
21388:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
21389: 
21390:          Jacob Söderman                Mikko Rönnholm                 Reino Breilin
21391:          Sauli Hautala                 Arto Lampinen                  Ensia Laine
21392:          Anna-Liisa Jokinen            Pekka Vennamo
21393:                                              N:o 132                                               3
21394: 
21395: 
21396: 
21397: 
21398:                        E dusk unn an       H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21399: 
21400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    rin. Kunnat oli määrätty valtioneuvoston 23.
21401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      3. 1972 vahvistamissa alueellisissa toimeenpa"
21402: olette 4 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         nosuunnitelmissa yhteistoimintaan Paraisten
21403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kanssa. Vaitioneuvosto suostui istqpnossaan
21404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      13. 12. 1979 Korppoon hakemukseen ruotsin-
21405: edustaja Jacob Södermanin ym. kirjallisesta ky-    kielistä yläastetta koskevalta osalta.
21406: symyksestä n:o 132:                                   Kunnan hakemuksen hylkäämiseen suomen-
21407:                                                    kielisen yläasteen osalta vaikutti se, että kun-
21408:           Mihin toimenpttetsun Hallituksen on      nan antamien selvitysten mukaan yläasteen
21409:        tarkoitus ryhtyä peruskoulun suomen-        suomenkielisen oppilasikäluokan koko olisi
21410:        kielisen yläasteen perustamiseksi Korp-     1980-luvulla 3-9 oppilasta. Valtioneuvosto
21411:        poon kuntaan?                               katsoi, että yläasteen toiminta rakentuisi niin
21412:                                                    pienelle oppilaspohjalle, ettei koulutyötä voi-
21413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      taisi järjestää yläasteen valtakunnallisten vaati-
21414: vasti seuraavaa:                                   musten mukaisesti.
21415:    Korppoon kunta oli hakenut valtioneuvostoi-        Korppoon kunta on tehnyt uuden 1hakemuk•
21416: ta peruskoulun alueellisten toimeenpanosuunni-     sen suomenkielisen yläasteen perustamiseksi.
21417: telmien muutosta siten, että kunta yhdessä         Asia tulee näin ollen uudelleen valtioneuvoston
21418: Houtskärin kunnan kanssa saisi muodostaa           ratkaistavaksi.
21419: ruotsinkielisen ja suomenkielisen yläasteen pii-
21420:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
21421: 
21422:                                                                  Opetusministeri Pär Stenbäck
21423: 4                                             1980 vp.
21424: 
21425: 
21426: 
21427: 
21428:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21429: 
21430:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         regiohala verkställighetsp1anerna som fastställts
21431: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder .skrivelse       av statsrådet den 23. 3. 1972 hade kommu-
21432: av den 4 mars 1980 tili vederbörande medlem          nerna förordnats att samarbeta med Pargas.
21433: av statsrådet översänt avskrift av följande av       Statsrådet godkände under sin session den 13.
21434: riksdagsman Jacob Söderman m. fl. underteck-         12. 1979 den del av Korpo kommuns ansökan
21435: nade spörsmål nr 132:                                som berörde det svenskspråkiga högstadiet.
21436:                                                         En av orsakerna till att den del av ansökan
21437:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             som gällde det finskspråkiga högstadiet inte
21438:        vidta i syfte att inrätta ett finskspråkigt   godkändes var att enligt utredningar givna av
21439:        högstadium i grundskolan i Korpo kom-         kommunen kommer de finskspråkiga ålders-
21440:        mun?                                          gruppernas storlek i högstadiet att vara mellan
21441:                                                      3 och 9 elever tmder 1980-talet. Statsrådet
21442:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vötd·         ansåg att högstadiets verksamhet skulle bygga
21443: samt anföra följande:                 ·              på en så liten elevgrund att skolarbetet inte
21444:   Korpo kommun hade hos statsrådet sökt              skulle kunna motsvara de riksomfattande kra-
21445: om en ändring i de regiona1a verkställighets-        ven för högstadiet.
21446: p1anerna för grundsko1an som skulle ha inne-            Korpo kommun har lämnat in en ny ansökan
21447: buni.t . ·att Korpo kommun tillsammans med           för inrättandet av ett finskspråkigt högstadium.
21448: Houtskär skulle ha bi,ldat ett svenskspråkigt        Ärendet kommer så1unda åter inför statsrådet.
21449: och finskspråkigt distrikt för högstadiet. I de
21450:      Helsingfors den 15 april 1980.
21451: 
21452:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
21453:                                               1980 vp.
21454: 
21455: Kirjallinen kysymys n:o 133.
21456: 
21457: 
21458: 
21459: 
21460:                                   P. Puhakka ym.: Suomalaisten reserviläisjärjestöjen yhteistyöstä
21461:                                      Norjan reserviläisjärjestöjen kanssa.
21462: 
21463: 
21464:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21465: 
21466:    Reserviläinen-lehti on julkaissut artikkeleita,   79 nimittäin sanotaan, että ne "auttavat pitä-
21467: jotka kertovat Reserviupseeriliiton sotilaallises-   mään yllä yhteistyötä vaikeina aikoina". Mitä
21468: ta kilpailu- ja harjoitustoiminnasta NATO:on         "vaikeilla ajoilla" tarkoitetaan, ei ole sanottu,
21469: kuuluvan Norjan reserviläisten kanssa. Lehden        mutta viittaus kriisitilanteeseen on ilmeinen.
21470: julkaiseman kuvan tekstissä puhutaan maasto-            Rauhansopimuksen mukaan ei sotilaallista
21471: ammuntaharjoituksista. Siitä myös näkyy, että        koulutusta saa antaa puolustusvoimiin kuulu-
21472: harjoitukseen osallistujat ovat olleet armeijan      mattomille. Vielä vähemmän se voi tapahtua
21473: virallisessa puvussa. "Kilpailussa" on käytetty      jossain NATO-maassa. Reserviläistemme ja
21474: Norjan armeijan aseistusta ja sitä ovat vaive-       Norjan reserviläisten ja sotalaitoksen kanssa
21475: neet norjalaiset NATO-upseerit. Sekin on to-         tapahtuva sotilaallinen yhteistyö on vaaraksi
21476: dettava, että Norjan reserviläisjärjestö NROF        maamme ulkopolitiikalle ja siksi siihen on
21477: on kytketty suoraan NATO:n organisaatioon            ainakin ulkoministeriön välttämätöntä puuttua.
21478: samaan tapaan kuin meillä suojeluskuntajärjestö         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21479: ennen toista maailmansotaa.                          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
21480:    Reserviläinen-lehden mukaan viime syyskuus-       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21481: sa järjestetyssä "kilpailussa" harjoitettiin koe-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21482:  ammuntaa tuliasemista AG-3 -rynnäkkökivää-
21483: reillä. Harjoituksiin kuului erikoinen 46 meri-                Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
21484: peninkulman "yökilpailuvaihe" moottoritorpee-               maamme reserviläisjärjestöjen kiinteään
21485: doveneellä.                                                 yhteistyöhön erään NATO-maan sota-
21486:    Pohjoismainen reserviläisjärjestöjen yhteistoi-          laitoksen ja reserviläisjärjestöjen kanssa,
21487: minta näyttää jatkuneen jo kauan, mutta sitä                mihin liittyy myös yhteisiä kilpailu- ja
21488: on yritetty pitää salassa sen vuoksi, että yh-              sotilasharjoituksia, jotka ovat ristiriidas-
21489: teistyön tavoitteet ovat ristiriidassa valtiosopi-          sa soimimiemme valtiosopimusten kans-
21490:  mustemme kanssa. Reserviläisen numerossa 4/                sa?
21491:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
21492: 
21493:          Pauli Puhakka                  Helvi Niskanen                  Pauli Uitto
21494:          Marjatta Mattsson              Lauha Männistö                  E.-J. Tennilä
21495:          Jacob Söderman                 Mikko Kuoppa                    Liisa Jaakonsaari
21496:          Irma Rosnell                   Vappu Säilynoja                 Kaisa Raatikainen
21497:          P. Liedes                      Seppo Toiviainen                M.-L. Salminen
21498:                                         Ensia Laine
21499: 
21500: 
21501: 
21502: 
21503: 088000344S
21504: 2                                               1980 vp.
21505: 
21506: 
21507: 
21508: 
21509:                           Eduskunnan Herra· Puhe m i e he 11 e.
21510: 
21511:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kirjallisessa kysymyksessä todetaan aivan
21512:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         oikein, ettei rauhansopimuksen mukaan sotilaal-
21513:  olette 4 päivänä maaliskuuta päivätyn kirjeenne       lista koulutusta saa antaa puolustusvoimiin
21514:  n:o. )25 ohella toimittanut valtioneuvoston           kuulumattomille.     Rauhansopimuksen kuten
21515: ·asianomaisen jäsenen vastattavaksi .jäljeimöksen      muidenkin valtiosopimusten määräyksille on
21516:  kansanedustaja P. Puhakan yni. näin kuulu-             annettava niille kuuluvassa yhteydessä niiden
21517:  vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 133:             tavallinen merkitys sopimuksen tarkoituksen
21518:                                                        ja päämäärän valossa, ellei ole osoitettavissa,
21519:          · Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         että sopimuspuolet olisivat nimenomaan muuta
21520:         maamm:e reserviläisjärjestöjen kiinteään       tarkoittaneet. Kirjallisessa kysymyksessä mai-
21521:         yhteistyöhön erään NATO-maan sota-             nitussa tapauksessa selvästi ei ole kyse kou-
21522:         laitoksen ja reserviläisjärjestöjen kanssa,    lutuksesta vaan kilpailutoiminnasta, jossa käy-
21523:         mihin liittyy myös yhteisiä kilpailu- ja       tetään aseita aivan kuten esim. ampumahiih-
21524:         sotilasharjoituksia, jotka ovat ristiriidas-   dossa tai ampumalajeissa yleensä. Koska kilpai-
21525:         sa soimimiemme valtiosopimusten kans-          lut pidettiin Norjassa, käytettiin luonnollisesti
21526:         sa?                                            paikalla käytössä olevia aseita. Tämäntapaisessa
21527:                                                        kilpailussa on tapana, että aseet varataan jo
21528:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          valmiiksi ampumapaikalle.
21529: vasti seuraavaa:                                          Kuten vastauksen alussa todettiin, reservi-
21530:    Käytettävissä olevien tietojen mukaan maam-         läisten kilpailutoiminta muiden pohjoismaiden
21531: me reserviläisjärjestöt ovat harjoittaneet kilpai-      kanssa on perinteellistä, ja sitä on myös selos-
21532: lutoimintaa · mujden pohjoismaiden · vastaavien        tettu päivälehdistössä. Suomen hallitus pitää
21533: järje.stöjen kanssa jo vuodesta 1931 lähtien.          erittäin tärkeänä, että kaikki toiminta on rau-
21534: Tämä on esimerkki vapaiden kansalaisjärjestö-          hansopimuksen mukaista. Hallitus valvoo myös
21535: jen itsenäisesti järjestämästä toiminnasta. Yllä-      huolellisesti rauhansopimuksemme määräysten
21536: mainitvssa kirjelmässä mainittu kilpailutapah-         noudattamista. Muutaman reserviläisen osallis-
21537: tuma oli pääasiallisesti merellä suoritetut poh-       tumista perinteelliseen pohjoismaiseen kilpai-
21538: joismaiden mestaruuskilpailut, joihin osallistui       luun ei ole missään tapauksessa pidettävä soti-
21539: kaksi joukkuetta Suomesta, Ruotsista ja Nor-           lasharjoituksena. Tällaiset kilpailut eivät siis
21540: jasta. Suomen reserviläisten joukkueissa oli yh-       ole ristiriidassa soimimiemme valtiosopimusten
21541: teensä kahdeksan henkilöä. Helsingin nelihen-          kanssa.
21542: kinen joukkue oli sama, joka kaksi vuotta ai-
21543: kaisemmin voitti Göteborgissa Ruotsissa pide-
21544: tyt PM-merikilpail~t.
21545:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1980.
21546: 
21547:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
21548:                                              N:o 133                                               3
21549: 
21550: 
21551: 
21552: 
21553:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21554: 
21555:   Enligt riksdagsordningens 37 §, 1 moment,            I det skriftliga spörsmålet konstateras all-
21556: har Ni, Herr Talman, jämte Ert brev av den         deles riktigt, att enligt fredsfördraget får mili-
21557: 4 mars, nr 325, bifogat en kopia av riksdags-       tär utbildning inte ges åt personer som inte
21558: man P. Puhakkas m. fl. skriftliga spörsmål nr      hör tili försvarsmakten. Bestämmelser i freds-
21559: 133, för att besvaras av vederbörande medlem       fördraget liksom också i andra statsfördrag bör
21560: av statsrådet. Spörsmålet lyder som följande:      ges sin sedvanliga innebörd med hänsyn tili
21561:                                                    fördragets ändamål och syfte om det inte kan
21562:           Har Regeringen fäst uppmärksarnhet       påvisas att de fördragsslutande parterna ut-
21563:        vid vårt lands reservistorganisationers     tryckligen har avsett någonting annat. I det
21564:         nära samarbete med ett visst NATO-         fall som avses i det skriftliga spörsmålet är det
21565:        lands militärväsen och reservistorgani-     uppenbarligen inte frågan om utbildning utan
21566:        sationer, tili vilket också ansluter sig    om tävlingsverksamhet, där vapen används
21567:        gemensamma tävlings- och militäröv-         precis på samma sätt som t. ex. i skidskytte
21568:        ningar, vilka står i strid med ingångna      eller skyttetävlingar överhuvudtaget. Eftersom
21569:        statsfördrag?                               tävlingen hölls i Norge, använde man natur-
21570:                                                    ligtvis vapen som är i bruk där. I dylika täv-
21571:     Som svar på spörsmålet framför jag hög-        lingar är det praxis, att vapnen i förväg reser-
21572: aktningsfullt följande:                            veras på tävlingsplatsen.
21573:     Enligt tillgängliga uppgifter har vårt lands       Såsom redan konstaterats, är reservisternas
21574: reservistorganisationer idkat tävlingsverksamhet   tävlingar med övriga nordiska Iänder traditio-
21575: med motsvarande nordiska organisationer ända       nella, och de har också refererats i dagspres-
21576: sedan år 1931. Detta är ett exempel på själv-      sen. Finlands regering anser det vara av yt-
21577: ständig verksamhet av fria medborgarorganisa-      tersta vikt, att all verksamhet sker i enlighet
21578:  tioner. Den i ovannämnda skrivelse nämnda         med fredsfördraget. Regeringen övervakar också
21579: täv,Iingen gällde huvudsakligen nordiska mäs-      noga, att bestämmelserna i vårt fredsfördrag
21580: terskap tili havs. I tävlingen deltog två lag      följs. Det faktum, att några reservister deltar
21581: från Finland, Sverige och Norge. I det fin-        i traditionella nordiska tävlingar kan ingalunda
21582: ländska reservistlaget ingick sammanlagt åtta       toikas som en militär övning. Dylika tävlingar
21583: personer. Fyramannalaget från Helsingfors var      står således inte i strid med ingångna stats-
21584: detsamma, som för två år sedan vann Nordiska       fördrag.
21585: mästerskapet tili havs i Göteborg i Sverige.
21586:      Helsingfors den 31 mars 1980.
21587: 
21588:                                                    Ministern för utrikesärendena Paavo Väyrynen
21589:                                               1980 vp.
21590: 
21591: Kirjallinen kysymys n:o 134.
21592: 
21593: 
21594: 
21595: 
21596:                                   Aaltonen: Komitean asettamisesta valmistelemaan korkeakoulu-
21597:                                      laitoksen kehittämislakia.
21598: 
21599: 
21600:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21601: 
21602:    Korkeakoululaitoksen kehittämislainsäädän- koulupalvelujen alueellisesti tasapainoista jakau-
21603: nön mukainen opiskelijapaikkojen ja voimava- tumista.
21604: rojen lisääminen piti alun perin toteuttaa vuo-        Tieteellinen jatkokoulutus on kokonaisuudes~
21605: teen 1981 mennessä. Nyttemmin on tavoittei- saan uudistettava. Samalla on turvattava uudis~
21606: den toteuttamista lykätty viidellä vuodella ja tuksen rahoitus. Nykyinen jatkokoulutus tähtää
21607: asetusteitse jossain määrin muutenkin tingitty lähinnä vain varsinaisiin tutkimustehtäviin, vaik.:
21608: alkuperäisistä voimavaratavoitteista. Korkeakou- ka monissa ja vastedes yhä useammissa asian~
21609: lulaitoksen kehi ttämislainsäädännön voimassa- tuntijatehtävissä tarvitaan korkeatasoisia tieteel-
21610: oloaika päättyy vuonna 1986.                       lisiä valmiuksia. Tutkijankoulutuskin on useil-
21611:    Vireillä tai käynnistymässä olevia merkittäviä la aloilla järjestetty varsin puutteellisesti tai on
21612: korkeakoulutuksen kehittämishankkeita ei voi- lähes kokonaan järjestämättä. Ainakin eräillä
21613: da tyydyttävästi toteuttaa nykyisen lainsäädän- · aloilla, vastaisia tarpeita ajatellen ilmeisesti
21614: nön mukaisin voimavaroin. Tällaisia hankkeita useilla aloilla, tutkijoita on maassamme riittä-
21615: ovat muun muassa korkeakoulupalvelujen alu- mättömästi.
21616: eellinen tasapainottaminen, tieteellisen jatko-        Täydennyskoulutuksen tarve ja koulutukselle
21617: koulutuksen uudistaminen, täydennyskoulutuk- asetettavat vaatimukset ovat voimakkaasti kas-
21618: sen oleellinen laajentaminen ja avoimen korkea- vamassa, kun yhteiskunnassa työnjako muuttuu
21619: koulun luominen. Peruskoulutuksenkin pedago- ja teknologian kehittyminen luo uusia tehtä-
21620: ginen kehittäminen uusien tutkintojen pienryh- viä sekä muuntaa ja poistaa vanhoja. Täyden-
21621: mäopetusta korostavien tavoitteiden mukaisesti nyskoulutus on korkeakoulujen ehkä tärkein
21622: vaatii enemmän varoja kuin eräille aloille ja uusi tehtävä 1980-luvulla. Tehtävä on niin mit-
21623: eräisiin korkeakouluihin on saatavissa nykyisen tava ja vaatii siinä määrin voimavaroja, että
21624: lainsäädännön turvin.                              huolimatta useiden korkeakoulujen jo varhem-
21625:    Alueellisen korkeakoulupolitiikan tavoitteek- min harrastamasta täydennyskoulutustoiminnas-
21626: si kiteytyi 1970-luvulla, että kullekin alueelle ta voidaan nyt puhua täydennyskoulutuksesta
21627: luodaan sen väestön ja koulutusikäisten osuutta korkeakoulujen todella uutena tehtäväalueena
21628: koko maan väestöstä vastaava määrä korkea- perus- ja jatkokoulutuksen rinnalla.
21629: koulupaikkoja. Tavoitteesta ollaan kuitenkin          Täydennyskoulutuksessa on peruskoulutusta-
21630: vielä melko kaukana. Tätä havainnollistavat kin suurempaa tarvetta huolehtia koulutuksen
21631:  seuraavat tiedot syksyltä 1978. Silloin otettiin saatavuudesta maan kaikissa osissa. Eräiden
21632: Helsingin seudun korkeakouluihin alueen sataa korkeakoulujen osaksi jo toteutuneetkin pyrki-
21633:  aloitusikäistä (17-19-vuotiaita) nuorta kohti mykset järjestää jatkuvasti täydennyskoulutusta
21634:  29 opiskelijaa. Vastaavasti Itä-Suomessa otettiin oman sijaintipaikkakuntansa ulkopuolella onkin
21635: 6, Pohjois-Suomessa 11 ja Keski-Suomessa 13 nähtävä toimintana, jonka pohjalta voidaan ke-
21636:  opiskelijaa. Koko maan luku oli 16 opiskelijaa. hittää alueellisten täydennyskoulutuskeskusten
21637: Eräiden yksittäisten läänien kuten Vaasan lää- verkosto.
21638:  nin näkökulmasta tilanne on vielä paljon syn-        Avoimen korkeakoulun luominen osana
21639:  kempi. Korkeakoulujen aloituspaikkasuunnitel- aikuiskoulutuksen yleistä kehittämistä on 1980-
21640:  ma, jonka valtioneuvosto on nykyisen kehittä- luvun välttämätön korkeakoulupoliittinen teh-
21641:  mislainsäädännön nojalla vahvistanut vuodelle tävä. Koulutusjärjestelmän voimakas kehitys on
21642:  1986, ei läheskään kaikin osin merkitse korkea- tuonut muassaan uuden eriarvoisuusongelman,
21643: 0880003864
21644: 2                                             1980 vp.
21645: 
21646: sukupolvien väliset koulutukselliset erot. Työs-        Maallamme ei ok tvaraa s~llail!een . takåperoi-
21647: sä käyvästä aikuisväestöstä on noin 60 pro-          seen kehitykseen, jota merkitsisi korkeakoulu-
21648: senttia vailla ammatillista peruskoulutusta.         jen voimavarojen kasvulla vuodesta 1967 olleen
21649: Korkeakoulut ovat avoimia vain pienelle osalle       lain suojan kumoutuminen. Päinvastoin on tuo-
21650: väestöä. Suurin osa väestöstä on saanut korkea-      ta suojaa laajennettava ja parannettava. Onhan
21651: koulutukseen riittämättömän pohjakoulutuksen.        kehittämislainsäädännöstä huolimatta korkea-
21652: Avoimen korkeakoulun tehtäväksi asettuukin           koulumenojen osuus valtion budjetista vuodesta
21653: t~rjota: nimenomaan ailkuisväestölle, jolla ei ole   1976 lähtien jatkuvasti pienentynyt. Oltuaan
21654: muodollista korkeakoulukelpoisuutta, mahdolli-       3,5 prosenttia vuonna 1975 on tuo osuus kulu-
21655: suus harjoittaa korkeakouluopintoja riippumat-       vana vuonna enää 2,2 prosenttia.
21656: ta pohjakoulutuksesta ja riippumatta asuinpai-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21657: kasta.                   .                           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21658:    Suomen tutkimuspanos on vajaa puolet siitä,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21659: mitä se .on monissa muissa kehittyneissä teolli-     vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
21660: suusvaltioissa. Korkeakoulujen tutkimustoimin-
21661: ta vaatiikin huomattavasti lisää varoja, jos                   Aikooko Hallitus kiireellisesti aset-
21662: aiomme pysyä mukana tieteellisessä ja tekno-                taa komitean valmistelemaan uutta kor-
21663: logisessa kehityksessä selkä sen avulla parantaa            keakoululaitoksen kehittämisla:kia, joka
21664: elämisemme laatua. Kaikelle tieteelliselle edisty-          tulisi voimaan viimeistään nykyisen ke-
21665: miselle elintärkeän perustutkimuksen tekemises-             hittämislain voimassaolaajan päättyessä?
21666: sä ovat juuri korkeakoulut avainasemassa.
21667:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
21668: 
21669:                                           Marlms Aaltonen
21670:                                                N:o 1.34                                                3
21671: 
21672: 
21673: 
21674: 
21675:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21676: 
21677:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Korkeakoulujen kehittämislainsäädäntö tur-
21678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vasi 1970-luvun puoliväliin saakka korkeakoulu-
21679: olette kirjeellänne 4 päivänä maaliskuuta 1980        laitoksen suunnitelmallisen kehittämisen ja kor-
21680: n:o 328 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         keakouluopetuksen suuntaamisen paremmin yh-
21681: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aalto-       teiskunnan tarpeita vastaavaksi. Myös vuosina
21682: sen kirjallisen kysymyksen n:o 134:                    1978 ja 1979 uusittu lainsäädäntö toteutues-
21683:                                                        saan turvaa kankeakoululaitoksen tyydyttävän
21684:           Aikooko Hallitus kiireellisesti aset-        kehityksen opiskelijamäärien säätelyn, tilojen
21685:        taa komitean valmistelemaan uutta kor-          sekä opettajavoimien osalta.
21686:        keakoululaitoksen kehittämislakia, joka            Opetusministeriö pitää välttämättömänä, että
21687:        tulisi voimaan viimeistään nykyisen ke-         korkeakoululaitoksen pitkäjänteisen kehittämi-
21688:        hittämislain voimassaolaajan päättyessä?        sen turvaamiseksi saadaan voimaan uusi laki tai
21689:                                                       valtioneuvoston vahvistama pitkän aikavälin
21690:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suunnitelma viimeistään nykyisen lainsäädännön
21691: vasti seuraavaa:                                      päättyessä. Se voisi ulottua vuoteen 2000
21692:     Huhtikuussa 1965 antoi Tasavallan Presiden-        saakka.
21693: tin asettama työryhmä mietintönsä toimenpi-               Kehittämisohjelman valmistelu edellyttää pe-
21694: teistä, joiden toteuttaminen tekisi mahdolliseksi      rusteellista selvittelyä, jossa mm. kansanedusta-
21695: pysyttää maassamme suoritettava tieteellinen           ja Aaltosen kysymyksessä mainittujen seikkojen
21696: tutkimus ja ylin opetus kansainvälisen kehityk-       vaikutuksia joudutaan arvioimaan. Uutta sel-
21697: sen tasalla. Työryhmän ehdotuksen perusteella          vittelyä ja tarkastelua edellyttävät ainakin seu-
21698: säädettiin vuonna 1966 laki korkeakoululaitok-        raavat seikat: korkeakoulujen uusi, vuosina
21699: sen kehittämisestä vuosina 1967-81 ( 228/              1977-80 voimaan tullut tutkintojärjestelmä,
21700: 66). Samana vuonna annettiin kehittämislain            korkeakoulutuksen        käsitteen   laajeneminen
21701: nojalla kehittämisasetus ( 455/66), jossa mää-         ( opettajankoulutuksen liittäminen kokonaisuu-
21702: riteltiin ne opettajavoima- ja tilatavoitteet, jot-    dessaan korkeakoululaitokseen vuonna 197 4 ja
21703: ka tuli opiskelijapaikkaa kohti olla vuoden           kieli-instituuttien liittäminen korkeakoululaitok-
21704: 1981 päättyessä kullakin tieteen pääalalla.            seen vuonna 1981), jatkokoulutuksen tehostu-
21705:     Lainsäädännön mukaista opiskelu- ja tutki-         minen ja määrällinen kasvu, täydennyskoulutuk-
21706: musmahdollisuuksien lisäohjelmaa voitiin tote-         sen laajeneminen korkeakouluissa sekä keskias-
21707: uttaa vuoden 1975 loppuun saakka. Valtionta-           teen koulutuksen uudistaminen 1980-luvulla.
21708: loudellisista syistä ei kehittämisaikataulua voitu        Edellä mainittujen sisällöllisten seikkojen li-
21709: tämän jälkeen noudattaa ja vuonna 1978 kehit-          säksi on tarpeen selvitellä myös eräitä kehittä-
21710: tämislakia muutettiin jatkamalla sen toteutta-         mislainsäädäntöön liittyviä määrittelykysymyk-
21711: misaikataulua viidellä vuodella. Uudistetun            siä. Tällaisia ovat opiskelijapaikkakäsite ja sii-
21712:  asetuksen ( 93/79) mukaan valtioneuvoston tu-        hen liittyvät normit, tieteen pääalojen määritte·
21713: lee vahvistaa joka toinen vuosi tarkistettava,        ly sekä taidealan korkeakoulujen mahdollinen si-
21714: vuoden 1986 loppuun ulottuva opiskelijapaik-           sällyttäminen kehittämislain piiriin.
21715:  kojen kehittämissuunnitelma. Ensimmäinen täl-            Viime vuosina on kiinnitetty huomiota myös
21716:  lainen suunnitelma on vahvistettu 16. 2. 1979.        korkeakoulutuspalvelujen alueelliseen jakautu-
21717:  Luonnos toiseksi vastaavaksi suunnitelmaksi on       miseen ja koulutusalakohtaiseen määrälliseen
21718:  valmisteltu opetusministeriössä ja se lähetetään     suunnitteluun ja näiden merkitys tulevassakin
21719:  lausunnoille huhtikuussa 1980.                        suunnittelussa on keskeinen.
21720: 4                                           1980 vp.
21721: 
21722:    Kansanedustaja Aaltosen kysymyksen johdos-      1981 alkupuolella asettaa komitea tai totmt-
21723: ta ja edellä esitetyn perusteella opetusministe-   kunta valmistelemaan ehdotuksia korkeakoulu-
21724: riö katsoo, että seuraavan valtioneuvostossa       laitoksen pitkän aikavälin kehittämisen edellyt-
21725: valmisteltavan korkeakoululaitoksen kehittämis-    tämistä toimenpiteistä.
21726: suunnitelman jälkeen tulee viimeistään vuoden
21727:      Helsing1ssä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
21728: 
21729:                                                                Opetusministeri Pär Stenbäck
21730:                                                N:o 1.34                                              5
21731: 
21732: 
21733: 
21734: 
21735:                             Tili Riksdagens Herr Talman.
21736: 
21737:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen        under beredning vid undervisningsministeriet
21738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och skickas ut för utlåtanden i april 1980.
21739: av den 4 mars 1980 nr 328 tili vederbörande             Lagstiftningen om utbyggande av högskole-
21740: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       väsendet tryggade ända tili mitten av 1970-talet
21741: jande av riksdagsman Aaltonen undertecknade          högskoleväsendets planenliga utbyggande samt
21742: spörsmål nr 134:                                     en styrning av högskoleundervisningen så att
21743:                                                      den bättre motsvarar samhällets behov. Också
21744:            Ämnar Regeringen på det snaraste          förverkligande av den nya lagstiftningen från
21745:         tillsätta en kommitte för att förbereda      1978 och 1979 tryggar en tillfredsställande
21746:         en ny lag om utbyggande av högskole-         utveckling av studieplatsernas reglering, skol-
21747:         väsendet viiken skulle träda i kraft se-     ningsutrymmena samt lärarkapaciteten.
21748:         nast efter att giltighetstiden för den nu-      För att trygga ett långsiktigt utbyggande
21749:         gällande lagen om utbyggande av hög-         anser undervisningsministeriet det vara nödvän-
21750:         skoleväsendet löper ut?                      digt att få till stånd en ny lag eller en långsik-
21751:                                                      tig pian fastställd av statsrådet senast innan
21752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        giltighetstiden för den nugällande lagstiftningen
21753: samt anföra följande:                                löper ut. Den nya lagen ellet planen kunde
21754:    I april 1965 avgav den av Republikens             gälla fram tili år 2000.
21755: President tillsatta arbetsgruppen sitt betänkan-        Förberedningen av utbyggnadsprogrammet
21756: de om åtgärder som skulle möjliggöra bibehål-        förutsätter grundliga utredningar i samband
21757: landet av den vetenskapliga forskningen och          med vilka man bör överväga de frågor som
21758: högre undervisningen i vårt land i nivå med          riksdagsman Aaltonen nämnt i sitt spörsmål.
21759: den internationella utvecklingen. Utgående från      En ny utredning och justering förutsätter åt-
21760: arbetsgruppens förslag stiftades år 1966 en lag      minstone följande: högskolornas nya examens-
21761: om utbyggande av högskoleväsendet under åren         system som trädde i kraft under åren 1977-
21762: 1967-81 (228/66). Samma år gavs med stöd             80, breddning av högskoleutbildningen (lärar-
21763: av lagen en förordning om utbyggande av hög-         utbildningen anslöts i sin helhet tili högskole-
21764: skoleväsendet (455/66) där man fastställt mål-       väsendet år 197 4 och språkinstituten skall an-
21765: sättningarna för lärarkapacitetens och lärout-       slutas tili högskoleväsendet år 1981), effekti-
21766: rymmenas storlek per studieplats på vetenskap-       vering och kvantitativ ökning av den post-
21767: ens olika huvudområden vid slutet av år 1981.        graduala utbildningen, utvidgande av fortbild-
21768:    Den lagliga utökningen av studie- och forsk-      ningen i högskolorna samt reformeringen av
21769: ningsmöjligheterna kunde förverkligas inom år        mellanstadieutbildningen under 1980-talet.
21770:  1975. Av statsfinansiella skäl kunde likväl inte       Förutom ovannämnda frågor är det av stor
21771: tidtabellen för utbyggande av högskoleväsen-         vikt att endel definitioner i anslutning tili ut-
21772: det efterföljas efter detta år utan lagen ändra-     byggnadslagstiftningen klarläggs. Bland dessa är
21773: des år 1978 så att verkställighetstidtabellen för-   begreppet studieplats och normerna i anslut-
21774: längdes med fem år. Enligt den förnyade för-         ning tili detta begrepp, bestämning av veten-
21775: ordningen (93 /79) skall statsrådet vartannat        skapens huvudområden ,samt intagande av hög-
21776: år fastställa den justerade utbyggnadsplanen         skolornas konstutbildning inom ramen för lag-
21777: för studieplatserna viiken sträcker sig fram tili    stiftningen.
21778: 1986. Den första planen fastställdes 16. 2.             Under de senaste åren har man också fäst
21779: 1979. Utkastet tili den andra planen har varit       uppmärksamhet på den regionala fördelningen
21780: 088000.3864
21781: 6                                           1980 vp.
21782: 
21783: av högskoletjänster och på den kvantitativa pla-   undervisningsministeriet att man bör tillsätta
21784: neringen inom olika skolningsområden; deras        en kommitte eller delegation för att förbereda
21785: betydelse kommer att vara stor också vid den       förslag till åtgärder för utbyggande av hög-
21786: framtida planeringen.                              skoleväsendet på lång sikt i början av år 1981,
21787:    Med anledning av riksdagsman Aaltonens          efter att nästa utbyggnadsplan för högskolevä-
21788: spörsmål och utgående från ovannämnda anser        sendet genomgått beredning i statsrådet.
21789:      Helsingfors den 15 april 1980.
21790: 
21791:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
21792:                                               1980 vp.                                                   :
21793:                                                                                                       -...
21794: 
21795: 
21796: 
21797: 
21798: Kirjallinen kysymys n:o 135.
21799: 
21800: 
21801: 
21802: 
21803:                                   Muroma ym.: Nykyisten säteilyturvallisuussäännösten riittävyy-
21804:                                      destä.
21805: 
21806: 
21807:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21808: 
21809:    Ydinvoimalaitosten käyttöönotto on tehnyt         joihin sisältyvät mm. säännökset ylimääräisestä
21810: maassamme entistä ajankohtaisemmaksi säteily-        lomaedusta. Tämä etu puuttuu ydinvoimalaitök~
21811: turvallisuustyön tehostamisen. Ydinvoimaloissa       sia tarkastavalta henkilöstöltä. Säteilylle alttiin~
21812: työskentelevät henkilöt joutuvat jatkuvasti sä-      olevan henkilöstön määrän lisääntyessä on li-
21813: teilylle alttiiksi. Heidän saamiaan säteilyannok-    säksi ollut havaittavissa painetta myös heiken-
21814: sia tarkkaillaan jatkuvasti. Maamme säteilysuo-      tää tällaisissa: tehtävissä olevien henkilöitten
21815: jauslainsäädäntö on kuitenkin puutteellinen,         työehtoja. Säteilysuojatehtävissä toimivia henki-
21816: koska siinä hyväksytään määrätty säteilyannos,       löitä on painostettu hyväksymään· entistä hei-
21817: jonka ei katsota aiheuttavan vahinkoa säteilyn       kommat työsopimukset työsuhteen lakkauttami-
21818: kohteeksi joutuneelle. Uusimpien tutkimustu-         sen uhalla.
21819: losten valossa tällainen päättely on kuitenkin          Säteilysuojan tehostamisen ja annossuojan
21820: virheellinen. Jo pienetkin säteilyannokset lisää-    pienentämisen tärkeys ilmenee dosentti T. Rytö-
21821: vät mm. syöpäriskiä ja geneettisiä vaurioita.        maan HS:ssa 3. 12. 79 julkaistussa artikkelissa.
21822:   ·Ydinvoimalaitoksessa työskentelevien ohella       Tilanteen korjaamiseksi olisi nykyinen säteily-
21823: myös Säteilyturvallisuuslaitoksen ja Valtion tek-    suojalaki korvattava uudella lainsäädännöllä,
21824: nillisen tutkimuskeskuksen (VTT) työntekijät,        jossa otettaisiin huomioon viimeisin tietämys
21825: jotka vuosittain tarkastavat ydinvoimalaitosten      säteilyn haittavaikutuksista.                 . ·
21826: kunnon, joutuvat vieläkin suurempien säteily-           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
21827: annosten kohteeksi. Ydinvoimaloitten teknisen        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
21828: kunnon tarkastuksiin osallistuu maassamme nel-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21829: jäsataa henkilöä, jotka joutuvat olemaan sätei-      vaksi seuraavan kysymyksen:
21830: lyn alaisessa työssä noin puolitoista kuukautta
21831: vuodessa laitosta kohti. Kun maassamme on                      Pitääkö Hallitus nykyisiä säteilytur-
21832: tällä hetkellä käytössä neljä ydinvoimalaa, jou-            vallisuussäännöksiä työntekijöiden tur-
21833: tuvat mainitut neljäsataa henkilöä vuosittain               vallisuuden kannalta tyydyttävinä, ja
21834: olemaan säteilyn alaisessa työssä yhteensä kuusi               miten Hallitus aikoo huolehtia niiden
21835: kuukautta.                                                  työntekijöiden työsuhdeturvasta,· jotka
21836:    Säteilynalaisissa työtehtävissä toimivalla lää-          eivät halua asettua säteilyn yliannostuk~
21837: kintähenkilöstöllä on omat työaikasäännöksensä,             selle alttiiksi?                         ·
21838:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1980.
21839: 
21840:          Impi Muroma                    Olavi Ronkainen                 Juhani Laitinen
21841:          Sauli Hautala                  Erkki Korhonen                  Ulla Järvilehto
21842:          Esko Almgren                   Väinö Rautiainen                Tapio Holvitie
21843:          Jorma Fred                     Antero Juntumaa                 Matti Viljanen
21844:          Toivo Mäkynen                  Pekka Löyttyniemi               Tauno Valo
21845:          Eeva Kauppi                    Pekka Jokinen                   Lea Sutinen
21846:          Urpo Leppänen                  Erkki Pystynen                  Irma Rihtniemi-Koski
21847:          Sa:mpsa Aaltio                 Matti Hakala                    Helena Pesola
21848:                                         Helvi Hyrynkangas
21849: 
21850: 088000366F
21851:                                               1~80   vp.
21852: 
21853: 
21854: 
21855: 
21856:                          Eduskunnan Hetra Puhemiehelle.
21857: 
21858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kaikkien edellä mainittujen periaatteiden tu-
21859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lee olla samanaikaisesti täytetty. Nämä periaat-
21860: olette 4 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           teet täsmentyivät valtioneuvoston vahvistaessa
21861: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Loviisan ensimmäisen voimalaitosyksikön käy-
21862: asilMlomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tössä noudatettavat turvallisuusvaatimukset. Sen
21863: edQ!>taja Muroman ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tosiasian johdosta, että nykyinen säteilysuojaus-
21864: sesta· kysymyksestä n:o 135:                         lainsäädäntö kaipaa kehittämistä, on 18. 2.
21865:                                                      197 6 säteilysuojausasiain neuvottelukunnassa
21866:          · Pitääkö Hallitus nykyisiä säteilytur-     perustettu lakijaosto lainsäädännön uudistus-
21867:        vallisuussäännöksiä työntekijöiden tur-       työtä valmistelemaan.
21868:        vallisuuden kannalta tyydyttävinä, ja             Selvänä osoituksena nykyisen säteilyvalvon-
21869:           miten Hallitus aikoo huolehtia niiden      nan tehokkuudesta on pidettävä Säteilyturvalli-
21870:        työntekijöiden työsuhdeturvasta, jotka        suuslaitoksen tilastoja vuoden aikana säteilylle
21871:        eivät halua asettua säteilyn yliannostuk-     alttiissa työssä toimivien saamista annosmääris-
21872:        selle alttiiksi?                              tä. Keskimääräinen työntekijän saama annos
21873:                                                      ydinvoimalaitoksessa on n. 100 milliremiä, lää-
21874:   ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ketieteessä alle 100 milliremiä, teollisuudessa
21875: vasti seuraavaa:                                     n. 25 milliremiä ja tutkimuksen palveluksessa
21876:   '
21877:     Esitetyn kysymyksen ensi osaan "Pitääkö          n. 20 milliremiä. Työntekijöiden annosraja on
21878: Hallitus nykyisiä säteilyturvallisuussäännöksiä      5 000 milliremiä vuodessa.
21879: työntekijöiden turvallisuuden kannalta riittävi-         Kysymykseen "Miten Hallitus aikoo huoleh-
21880: nä?" on todettava, että vaikka säännökset poh-       tia niiden työntekijöiden työsuhdeturvasta, jot-
21881: jautuvat vuonna 1957 säädettyyn säteilysuojaus-      ka eivät halua asettua säteilyn yliannostukselle
21882: lakiin, ovat sen nojalla annetut muut säädök-        alttiiksi?" on todettava, että kutakin yksilöä
21883: set ja määräykset käyttölupamenettelyssä mah-        koskevana eri tilanteita varten on määrätty an-
21884: dollistaneet nykyaikaisten säteilysuojeluperiaat-    nosrajat, joita ei saa ylittää. Lääketieteessä ja
21885: teiden toteuttamisen.                                 teollisuudessa tapahtuu annosrajan ylityksiä
21886:     Nykyaikaisen säteilysuojelutoiminnan pohjana     1-3 tapausta vuosittain, yleensä annosmäärät
21887: on kolme International Commission on Radio-          jäävät huomattavasti annosrajojen alle. Valtion
21888: logica:l Protection'in (ICRP) suositusta:            teknillisen tutkimuskeskuksen ilmoituksen mu-
21889:     1. Säteilyrasitusta aiheuttavaa toimintaa ei     kaan vuonna 1979 ydinvoimalaitosten tarkas-
21890: tule sallia, ellei toiminnasta ole osoitettavissa    tustöissä annos keskimäärin oli 1110 annos-
21891: kokonaisuutena hyötyä. Tämä on ns. motivoin-         rajasta ja tutkimusreaktorilla suoritettavassa
21892: tiperiaate.                                          työssä alle 1150 sallitusta määrästä.
21893:     2. Kaikki säteilyannokset on pidettävä niin          Säteilyturvallisuuslaitoksen tehtävänä on jat-
21894: pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on saa-     kuvasti valvoa, että vahvistettuja turvallisuus-
21895: vutettavissa. Tämä on ns. optimointiperiaate,        ohjeita noudatetaan ja että henkilökunta ei jou-
21896: joka kulkee myös ALARA-periaatteen nimellä.          du säteilyn yliannostuksille alttiiksi.
21897:     3. Yksilöihin kohdistuva säteilyrasitus ei saa
21898: ylittää eri tapauksia varten asetettuja rajoja.
21899:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
21900: 
21901:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
21902:                                              N:o 135                                              3
21903: 
21904: 
21905: 
21906: 
21907:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21908: 
21909:    I d.et syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Samtliga ovannämnda pnnc1per måste sam-
21910: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          tidigt följas. Dessa principer preciserades då
21911: ve1se av den 4 mars 1980 tili vederbörande         statsrådet fastställde de säkerhetskrav som
21912: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     måste efterfö1jas i driften av Lovisa första
21913: jande av riksdagsman Muroma m. fl. under-          kraftverksenhet. Med anledning av det faktum
21914: tecknade spörsmål nr 135:                          att den nuvarande strålskyddslagstiftningen
21915:                                                    kräver utveckling, har en lagsektion inrättats
21916:           Anser Regeringen de nugällande stad-     den 18 februari 1976 inom strålskyddsde1ega-
21917:        gandena om strå1säkerhet vara tillfreds-    tionen med uppgift att bereda arbetet med en
21918:        ställande med tanke på arbetstagarnas       lagstiftningsreform.
21919:        säkerhet, och                                  Ett klart bevis på den nutida strålöver-
21920:           hur ämnar Regeringen sörja för an-       vakningens effektivitet är Strålsäkerhetsinsti-
21921:        ställningstryggheten för de arbetstagare    tutets statistik över de dosmängder som perso-
21922:        som inte vill utsätta sig för en överdos    ner utsatta för strålning i sitt arbete får under
21923:        av strålning?                               årets 1opp. Den genomsnittliga dos som en
21924:                                                    arbetstagare i kärnkraftverk får är ca 100 milli-
21925:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      rem, inom 1äkarvetenskapen under 100 milli-
21926: samt anföra fö1jande:                              rem, i industrin ca 25 millirem och i forsk-
21927:    Beträffande spörsmålets första del "Anser       ningens tjänst ca 20 millirem. Arbetstagarnas
21928: Regeringen de nugällande stadgandena om            dosgräns är 5 000 millirem om året.
21929: strå1säkerhet vara tillfredsställande med tanke       Beträffande frågan "Hur ämnar Regeringen
21930: på arbetstagarnas säkerhet?" kan konstateras,      sörja för anställningstryggheten för de arbets-
21931: att även om stadgandena baserar sig på den         tagare som inte vill utsätta sig för en överdos
21932: år 1957 stiftade 1agen om strålningsskydd, har     av strålning?" kan konstateras, att för varje
21933: med stöd av denna 1ag utfärdade andra stad-        enskild person och för olika situationer har
21934: ganden och bestämmelser gjort det möjligt att      dosgränser bestämts, och dessa får inte över-
21935: inom ramen för tillståndsförfarandet förverk-      skridas. Inom läkarvetenskapen och industrin
21936: liga nutida strå1skyddsbestämme1ser.               händer det i ett tili tre fall om året att dos-
21937:    Den nutida strålskyddsverksamheten bygger       gränsen överskrids, men i allmänhet stannar
21938: på tre rekommendationer av Internationa1 Com-      dosmängderna märkbart under dosgränserna.
21939: mission on Radio1ogica1 Protection (ICRP):         Enligt meddelande från Statens tekniska forsk-
21940:    1. Verksamhet som medför strålningsbe1ast-      ningscentral var dosen år 1979 vid gransknings-
21941: ning bör inte tillåtas, om inte verksamheten i     arbetena för kärnkraftverken i medeltal 1110
21942: sin helhet kan påvisas vara nyttig. Detta är       av dosgränsen och för arbetet i forsknings-
21943: den s.k. motivationsprincipen.                     reaktorn under 1150 av den tillåtna mängden.
21944:    2. Alla strå1ningsdoser bör hållas så små som      Strålsäkerhetsinstitutet har tili uppgift att
21945: det med praktiska åtgärder är möjligt att          kontinuerligt övervaka att fastställda säkerhets-
21946: uppnå. Detta är den s.k. optimeringsprincipen,     direktiv efterföljs och att personalen inte ut-
21947: som också går under namnet ALARA-principen.        sätts för överdosering av strålning.
21948:    3. Mot individer riktad strålningsbelastning
21949: får inte överstiga för olika fall uppställda
21950: gränser.
21951:      Helsingfors den 10 april 1980.
21952: 
21953:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21954:                                                 1980 vp.
21955: 
21956: Kirjallinen kysymys n:o 136.
21957: 
21958: 
21959: 
21960: 
21961:                                    Männistö: Pinta-alalisän saannin turvaamisesta muusta amma-
21962:                                      tista maatalousammattiin siirtyneelle pienviljelijälle.
21963: 
21964: 
21965:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21966: 
21967:    Viljelijäväestön määrän voimakas alentumi,          selvää, että muussa ammatissa hankitut tulot
21968: nen on saavuttanut sellaisen vaiheen, jossa on         ovat menneet kokonaan elämiseen ja asumi-
21969: asetettava kyseenalaiseksi maatilataloudessa toi-      seen työssäolopaikkakunnalla tulonhankinta-
21970: mivien riittävyys .turvaamaan maamme oma-              vuonna, eikä niitä ole voitu säästää pääomaksi,
21971: varainen elintarviketuotanto. Tulevaisuuden nä-        jolla maatalouden harjoittaminen aloitettaisiin.
21972: kymiä heikentää lisäksi viljelijäväestön ikära-        Tästä syystä ammatin vaihtamisen yhteydessä
21973: kenne ja siitä johtuva al!hainen syntyvyys vil-        on väärin ottaa huomioon edellisten verotus-
21974: jdijäperheissä.                                        vuosien tuloja, vaan ·pinta-alalisähakemus olisi
21975:    Alkutuotannossa toimivien määl:län edelleen         käsiteltävä todellisen ansiotilanteen perusteella.
21976: vähentyminen vaikeuttaa myös maamme tasa-              Näin .luotaisiin edellytyksiä pienviljelystiloilta
21977: painoista väestökehitystä ja heikentää mahdol-         muihin ammatteihin siirtyneiden nuorten pa-
21978: lisuuksia tarjota kaikilla alueilla maassamme          laamiselle maatalouden pariin, kun vanhemmat
21979: välttämättömät yhteiskunnalliset palvelut.             eivät enää jaksa hoitaa tilaa. Samalla olisi
21980:    Viime aikoina on edellä sanotuista syistä           mahdollista parantaa tilojen elinkelpoisuutta
21981: puhuttu siitä, että .tarvitaan toimenpiteitä, joilla   lisämaan hankinnan kautta, sillä vain nuoret
21982: autetaan muissa ammateissa toimivia muutta-            viljelijät ovat kiinnostuneita ammattinsa ja.ttku~
21983: maan. alkutuotannon pariin. Käytännössä kui·           vuudesta ja kannattavuudesta.
21984: tenkin tämän suuntaiselle ammatilliselle liik-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
21985: kuvuudelle on olemassa selviä esteitä.                 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
21986:    Nuori maataloustuottaja, joka siirtyy muusta        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21987: ammatista maatalouteen ja erikoistuu neuvojen          seuraavan kysymyksen:
21988: perusteella esim. lihan tuottamiseen, ei voi
21989: saada tuotannon tukemiseksi tarvittavaa pinta-                   Mi:hin toimenpiteisiin Hallitus arkoo
21990: alalisää, koska hänen tulonsa aikaisemmassa                   ryhtyä turvatakseen pinta-alalisän saan-
21991: ammatissa ovat ylittäneet pinta-alalisään oi-                 nin muusta ammatista maatalousammat-
21992: keuttavat tulorajat. Teuraskarjan tuottamiseen                tiin siirtyneelle pienviljelijälle?
21993: tarvitaan taas yhtä vuotta pidempi aika. On
21994:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1980.
21995: 
21996:                                             Lauha Männistö
21997: 
21998: 
21999: 
22000: 
22001: 0880003565
22002: 2                                          1980 vp.
22003: 
22004: 
22005: 
22006: 
22007:                        Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22008: 
22009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viljelijän ja hänen aviopuolisonsa kunnallis-
22010: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       verotuksessa verotettavien tulojen kokonais-
22011: olette 5 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          määrästä. Koska edeHisen vuoden verotustie-
22012: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        dot eivät ole pinta-alalisien haiku- ja myöntö-
22013: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaiheessa käytettävissä, joudutaan viljelijän
22014: edustaja Lauha Männistön näin kuuluvasta kir-       tulotietoina esimerkiksi vuoden 1979 ·pinta-
22015: jallisesta ky,symyksestä n:o 136:                   alal1siä myönnettäessä käyttämään vuodelta
22016:                                                     1977 toimitetun verotuksen tietoja.
22017:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Pinta-alalisien määräytyminen käytännössä
22018:        ryhtyä turvatakseen pinta-alalisän saan-     kahden vuoden takaisten tulojen perusteella
22019:        nin muusta ammatista maatalousammat-         saattaa aiheuttaa tiettyä epäoikeudenmukaisuut-
22020:        tiin siirtyneelle pienviljelijälle?          ta juuri kysyjän esittämissä erikoistapauksissa,
22021:                                                     joissa viljelijä on vast'ikään siirtynyt muusta
22022:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-        ammatista maatalousammattiin, Tilanteet täl-
22023: taen seuraavaa:                                     laisissa siirtymissä ovat kuitenkin keskenään
22024:    Pinta-alalisän myöntämisperusteet vahviste-      hyvinkin erilaisia ja asiantilan korjaaminen
22025: taan vuosittain annettavalla valtioneuvoston        olisi nykyiselläänkin jo melko yksityiskohtaisia
22026: päätöksellä, jollainen on viimeksi annettu 7        pinta-alalisäsäännöksiä .entisestään mu~kista­
22027: päivänä kesäkuuta 1979 (528/79). Päätöksen          matta vaikeaa. H;iliitus tulee kuitenkin vielä
22028: mukaan pinta-alalisän saaminen ja maksettavan       hankitsemaan asiaa seuraavaa valtioneuvoston
22029: pinta-alalisän määrä riippuvat muun muassa          päätöstä pinta-alalisistä annettaessa.
22030:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
22031: 
22032:                                                   Maa- ja metsätalousministeri. Taisto Tähkämaa
22033:                                              N:o 136                                                3
22034: 
22035: 
22036: 
22037: 
22038:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22039: 
22040:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        arealtillägg och till vilket belopp. Eftel1som
22041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           beskattningsuppgifterna för föregående år inte
22042: velse av den 5 mal\S 1980 tili vedevbörande         finns tillgängliga i det skede då ansökan om
22043: medlem av statsrådet översänt a:v~skrift atv föl-   arealtillägg görs och då dessa beviljas, måste
22044: jande av riksdagsledamot Lauha Männistö un-         man beträffande odlarens inJ.romst t.ex. då
22045: derteclmade spörsmål nr 136:                        arealtilläggen för år 1979 beviljas använda s1g
22046:                                                     av uppg1fterna från den beskattning som ver:k-
22047:          ViLka åtgärder ämnar Regeringen            ställts för år 1977.
22048:        vidta för att ~trygga möjligheterna för         Då areailtilläggen i praktiiken fastställs på
22049:        en ~småbrukare som övergått från annllit     basen av inkomsterna två år tidig;are kan detta
22050:        yrke tili lantbrukaryvket att erhålla        leda tili en viss orättvisa just i de specialfall
22051:        arealtillägg?                                som spörsmå1sställaren avser, då odlaren ny-
22052:                                                     ligen övergått tili lantbrukaryrket från ett annat
22053:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       yrke. Vid dylika överflyttningar är situationerna
22054: ;amt antöra fö}jande:                               dock sinsemellan synnerligen olikartade och det
22055:    Grunderna för bev.i!~ande av arealtillägg        skulle vara svårt att rätta till sakernas för-
22056: fastställs årligen genom ,statsrådets beslut, av    hållande utan att ytterligare komplicera de
22057: vilika det senaste är rutfärdat den 7 juni 1979     redan nu gans:ka detaljerade stadgandena om
22058: ( 528/79). Enligt beslutet är bl.a. det sam-        arealtillägg. Regeringen kommer dock ännu
22059: nanlagda beloppet av odlarens och hans              att överväga saken då statst:ådets nästa beslut
22060: na:kes beskattningsbara inkomst vid :kommunal-      om arealtillägg utfärdas.
22061: Jeskattningen avgörande för vem som erhåller
22062:      Helsingfors den 8 april 1980.
22063: 
22064:                                               Jord- och skogsbmksminister Taisto Tähkämaa
22065: Kirjallinen kysymys n:o 137.
22066: 
22067: 
22068: 
22069: 
22070:                                   Kortesalmi: Jätehuoltolain tarkoitusten toteutumisesta.
22071: 
22072: 
22073:                         E d u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e .
22074: 
22075:    Jätehuoltolaissa, joka on annettu 1978, sää-      puutteita siitä huolimatta, että jätehuoltolaki
22076: detään seuraavaa:                                    on säädetty.
22077:    "Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan               Myös rauta- ja metalliremun suhteen tilanne
22078: hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää       Suomessa on hyvin paljon samankaltainen kuin
22079: uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä    lumpun osalta. Romukauppiaidenkin on usein
22080: aiheudu haittaa ympäristölle."                       vaikeata saada romurautansa myydyksi, kmka
22081:    SMP:n eduskuntaryhmälle on saatettu tie-          rautaromua käyttävät tehtaat hankkivat rauta-
22082: doksi kentältä, että tässä vaiheessa jätehuolto-     tomun Neuvostoliitosta jopa 2-3 kertaa kal-
22083: laki on jätteiden uudelleen käytön osalta täysin     liimmalla hinnalla Suomeen verrattuna. Ainut-
22084: vailla käytännön seurauksia. Kunnillekin on          laatuinen, toivottavasti ei enää toistuva, tapaus
22085: asetettu ainoaksi käytännön velvoitteeksi vain       oli viranomaisten toimeen panema arvokkaan
22086: hoitaa jätteiden kuljetus kaatopaikalle.             happoteräksen hautaaminen Hämeenlinnan kaa-
22087:    Näin ollen siis kaatopaikoille kaikkialla         topaikalle syksyllä 1979.
22088: maassamme kulkeutuu erittäin runsaasti sel-             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22089: laista tavaraa, joka olisi käyttökelpoista saatet-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22090: tavaksi uudelleen raaka-aineena hyödyntämään         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22091: teollisuuttamme ja talouselämäämme.                  vaksi seuraavan kysymyksen:
22092:    Erittäin järjettömäksi on osoittautunut mm.
22093: lumpun kuljettaminen kaatopaikoille, kun                         Tietääkö Hallitus, että 1978 sääde-
22094: muistetaan, että samanaikaisesti samaa tavaraa                tystä jätehuoltolaista huolimatta maas-
22095: tuodaan ulkomailta.                                           samme viedään kaatopaikoille jatkuvasti
22096:    Viime vuosina on Suomeen tuotu lumppua                     ja runsaasti erilaisia arvokkaita jätteitä,
22097: 2 400-4 000 tonniin vuodessa ulkomailta,                      kuten esimerkiksi lumppua, Iasiromua,
22098: kun taas Suomessa on kerätty lumppua vain                     rauta- ja muuta metalliromua, ja
22099: 1 500-2 000 tonnia vuodessa. Sekalumppua                         aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22100: käytetään mm. kattohuovan valmistukseen.                      miin näiden sekä muiden arvokkaiden
22101:    Samoin lasitomun keräämisessä ja talteen                   jäteraaka-aineiden keruun sekä talteen-
22102: otossa maassamme on vielä erittäin paljon                   . oton ja hyväksikäytön tehostamiseksi?
22103:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1980.
22104: 
22105:                                      ]. Juhani Kortesalmi
22106: 
22107: 
22108: 
22109: 
22110: 088000361A
22111: 2                                               1980. yp.
22112: 
22113: 
22114: 
22115: 
22116:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22117: 
22118:    Valtiopäiväjärjestyksen· 37 § :n · 1 momentissa       -teittain. Jätehuoltolaki luo tähän vasta yleiset
22119: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            puitteet. Sen lisäksi tarvitaan runsaasti tutki-
22120: olettelS:;päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn              mus- ja kehittämistyötä sekä toimintaa ohjaavia
22121: kirjeenne n:o 331 ohella lähettänyt valtioneu~           alemmanasteisia määräyksiä ja ohjeita, .mutta
22122: vostd.ti; asianomaiselle ··jäsenelle toimitettavaksi     ennen muuta sellaisia .taloudellisia ohjausmene-
22123: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-             telmiä, joilla voidaan yhtäältä edistää· jätteiden
22124: salmlln kirjallisesta kysymyksestä n:o 137, jos-         tuotannollista hyödyntämistä. ja toisaalta eh-
22125: sa· tiedusteliaan ·                                      käistä niiden epäedullista hävittämistä.
22126:       :
22127:      :·~                                                    Sisäasiainministeriössä on juuri valmistunut
22128:              - ;l:ietää~i) . Hallitus, että 197.8 sääde- ohjekirjanen, jossa jätehuoltolain pohjalta esi~
22129:          . tyst& ji:(t~huolt()laista huolimatta maas~ tetään yleiskatsaus. koko. jätehuoltoon. Siinä on
22130:     .... samme viedään kaatopaikoille jatkuvasti annettu ohjeita myös j-ätteiden hyötykäytön jär-
22131:          . ja runsaasti erilaisia arvokkaita jätteitä, jestämisestä. Sisäasiainministeriössä. valmistel-
22132:           .-~Uoten _esimerkiksi lumppua, lasiromua,_ laan parhaillaan mahdollisuuksia. taloudellisten
22133:             rauta- ja muuta metalliromua, ja             ohjausmenetelmien käyttöön ottamiseksi.
22134:                 aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      Lähipäivinä valmistuvat ministeriön asetta:
22135:            miin näiden sekä muiden arvokkaiden man työryhmän ehdotukset romuautojen, .ro~.
22136:       ,: :::i.iiteraaka-aineiden keruun s-~kä talteen- muveneiden ja eräiden, lähinnä kotitalouksien
22137:            oton ja hyväksikäytö1;1 tehostamiseksi?       käytöstä poistettujen kestokulutushyödykkeiden
22138:                                                          hyötykäytön tehostamiseksi. Lähiviikkoina .ase-
22139:    Va:~taul,<.sena: kysymykseen esitän kunnioitta-       tetaan työryhmä selvittämään liikevaihtovero-
22140: vasti;;seJtta!lVa!l:                                     tuksen ja jätteiden hyötykäytön suhdetta; Sisä-
22141:    Hallitus on tietoinen siitä, että taloudellises- asiainministeriön yhteydessä. toimiva jätehuol-
22142: ti>arvoldcaita jäteaineita, kuten romua, lump- lon neuvottelukunta ryhtyy laatimaan valtakun-
22143: pua ja paperia joutuu edelleen hukkaan kaato- nallista jätteiden hyötykäytön ohjelmaa, jonka
22144: paikoille. Vuoden voimassa olleella lainsäädän- on määrä valmistua vuoden. 1981 aikana;. Tä-
22145: nöllä' ·ei' vuosikymmeniä jatkunutta. kehitystä män . ohjelman pohjalta harkitaan ·tarvittavat
22146: voida: hetkessä katkaista. Jätteiden hyötykäytön .laajemmat iatkotoimet ja 'annetaan •.tarvittavat
22147: järjestäminen: on .laaja ja monitahoine1;1 kysy- esitykset Eduskunnalle.-: , ,_, _
22148: mys, ~jossa: ratkaisuihin voidaan edetä vain as-
22149:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1980.
22150: 
22151:                                                                    •Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22152:                                              N:o 137                                              3
22153: 
22154: 
22155: 
22156: 
22157:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22158: 
22159:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       forsknings- och utvecklingsarbete samt bestäm-
22160: anger har Ni, Herr Talman, men Eder skri-          melser och anvisningar av lägre rang men fram-
22161: velse nr 331 av den 5 mars 1980 tili veder-        för allt sådana ekonomiska styrningsmetoder,
22162: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     genom vilka man å ena sidan kunde främja
22163: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte·        ett produktivt utnyttjande av avfall och å
22164: salmi ställda spörsmål nr 137:                     andra sidan förebygga en oförmånlig förstöring
22165:                                                    av avfallet.
22166:           Är Regeringen medveten om att oak-           I ministeriet för inrikesärendena har nyligen
22167:        tat den år 1978 stiftade lagen om av-       färdigställts en handledningsbroschyr, i viiken
22168:        fallshantering i vårt land fortsättnings-   på basen av lagen om avfallshantering ges en
22169:        vis förs rikligt med olika slag av värde-   allmän överblick av hela avfallshanteringen. I
22170:        fullt avfall, såsom exempelvis lump,        broschyren ingår även anvisningar om utnyttjan-
22171:        glasskrot, järn- och annat metallskrot,     det av avfall. I ministeriet för inrikesärendena
22172:        tili våra avstjälpningsplatser, och         bereds för närvarande åtgärder som skulle möj-
22173:            ämnar Regeringen i brådskande ord-      liggöra att utnyttja ekonomiska styrnings-
22174:        ning skrida tili åtgärder för att effek-    metoder.
22175:        tivera insamlandet samt tilivaratagandet        Under de närmaste dagarna färdigställs den
22176:        och utnyttjandet av dessa samt övriga       av ministeriet tilisatta arbetsgruppens förslag
22177:        värdefulla avfallsråämnen?                  tili ett effektivare utnyttjande av skrotbilar,
22178:                                                    skrotbåtar och vissa främst från användning i
22179:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      hushållen avlägsnade kapitalvaror. Under de
22180: samt anföra följande:                              närmaste veckorna tillsätts en arbetsgrupp för
22181:    Regeringen är medveten om att ekonomiskt        att utreda förhållandet mellan omsättnings-
22182: värdefulla råämnen såsom skrot, lump och           beskattningen och utnyttjandet av avfall. Den
22183: papper, fortsättningvis går tili spillo på av-     kommission för avfallshantering som verkar i
22184: stjälpningsplatserna. Genom en lagstiftning,       samband med ministeriet för inrikesärendena in-
22185: som varit i kraft blott ett år, kan man inte       leder uppgörandet av en riksomfattande pian
22186: genast bryta en utveckling som fortgått i år-      för utnyttjandet av avfall. Pianeo skall färdig-
22187: tionden. Utnyttjandet och återanvändningen av      ställas under år 1981. På basen av detta
22188: avfall är en vittomfattande och mångfasetterad     program kommer man att överväga de vidare
22189: fråga som endast kan lösas stegvis. Lagen om       åtgärder som behövs samt avlåta erforderliga
22190: avfallshantering tilihandahåller endast de all-    propositioner tili riksdagen.
22191: männa ramarna. Därtill behövs rikligt med
22192:      Helsingfors den 9 april 1980.
22193: 
22194:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
22195:                                               1980 vp.
22196: 
22197: Kirjallinen kysymys n:o 138.
22198: 
22199: 
22200: 
22201: 
22202:                                     Ruotsalainen ym.: Alkoholijuomien mainonnasta.
22203: 
22204: 
22205:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22206: 
22207:    Helsingin Sanomissa oli 5. 3. 1980 seuraava        tään olevan suomalaisen poreilevan tuötteen
22208: kirjoitus:                                            kanssa, joka niinikään tunnetaan yleisemmin
22209:    "20 000 outoa poreilevaa pulloa. Kohotet-          ranskalaisen valmistusmaakunnan mukaan.
22210: tiin tässä taannoin lasia erään ystävän synty-           'Käytämme aitoa pullokäymismenetelmää, al-
22211: mäpäivän kunniaksi. Maistettiin ja ihmeteltiin.       ku tapahtuu hitaasti. Uskon että tänä vuonna
22212: Juoma oli hyvää mutta outoa.                          saamme jo jonkinlaisen markkinaosuuden. Vii-
22213:                                                       me vuonna tuotetta myytiin 20 000 pulloa, mi-
22214:    Selvisi, että se oli suomalainen poreileva tuo-    kä ei edusta paljon mitään.'
22215: te, jota yleisesti kutsutaan ranskalaisen valmis-        Uusi poreileva tuote, joka tunnetaan ylei-
22216: tusmaakunnan mukaan. Markkinoilla se oli ol-          sesti ranskalaisen valmistusmaakunnan mu-
22217: lut lähes vuoden mutta kukaan ei ollut kos-           kaan, on valmistettu kotimaisista marjoista ja
22218: kaan kuullutkaan siitä.                               on puolikuiva."
22219:    Poreilevaa juomaa, jota yleisesti kutsutaan          Edellä oleva kirjoitus on selvääkin selvem-
22220: ranskalaisen valmistusmaakunnan mukaan, val-          pää tietyn tuottajan ja tietyn alkoholijuoma-
22221: mistaa Chymos.                                        merkin mainontaa, vaikka kirjoituksessa ei suo-
22222:    Miten ihmeessä kannattaa tehdä tuotetta, jo-       raan mainita millä nimellä tuotetta markkinoi-
22223: ta kukaan ei tunne, kun sitä ei saa mainostaa?        daan. Laissa alkoholilain muuttamisesta, luvussa
22224:    Chymoksen viini- ja liköörilinjan johtaja          4. Mainonta, 59 a §:ssä sanotaan: "Alkoholi-
22225: Seppo Ovaska vastaa: 'Olemme pyrkineet so-            juomien mainonta ja kuluttajiin kohdistuva
22226: peutumaan siihen, että laki kieltää mainosta-         muu alkoholijuomien myynninedistämistoiminta
22227: misen. Uskomme, että tuote puhuu itse puo-            sekä niiden liittäminen muiden tuotteiden tai
22228: lestaan. Annetaan tiedon levitä suusta suuhun         palvelujen mainontaan tai myynninedistämistoi-
22229: menetelmällä.'                                        mintaan on kielletty."
22230:     'Alan lehdissähän saa mainostaa ja Alkon             Kyseisen kirjoituksen on katsottava olevan
22231: Etiketti-lehdessä onkin ollut tietoja tuotteesta.     aivan selvää myynninedistämistoimintaa, sillä
22232: Samoin sen pitäisi olla esillä vähittäismyynti-       niin helppo oheisen kirjoituksen mukaan on
22233: liikkeiden uutuushyllyillä.'                          suunnistaa alkoholiliikkeeseen ja ostaa kyseistä
22234:     Kuinka kauan tuotetta kannattaa tuottaa           tuotetta. Tarkoitukselliseen alkoholin mainon-
22235:  tappiolla?                                           taan viittaa myös se, että kirjoitus on selvästi
22236:     'Malliesimerkki tuotantolinjastamme on pih-       laadittu kyseistä tuotetta tuottavan yrityksen
22237: lajanmarjaviini, joka tuli markkinoille 1977, jol-    toimesta ja sen yksinomainen tarkoitus on edis-
22238: loin mainontaa rajoittava laki oli jo voimassa.       tää tuotteen markkinointia.
22239: Viime jouluna se tuli kansalle tutuksi.'                 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22240:     'Nykyinen käytäntö aiheuttaa noin vuoden          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
22241: viiveen.'                                             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22242:     Seppo Ovaska uskoo uuteen poreilevaan             raavan kysymyksen:
22243:  tuotteeseensa, jota yleisesti kutsutaan ranska-
22244: laisen valmistusmaakunnan mukaan, vaikka se                    Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholi-
22245: kilpailee epätasapäisesti markkinoilla jo ennes-             juomien mainonnan lopettamiseksi?
22246:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1980.
22247: 
22248:          Unto Ruotsalainen              Heli Astala                     Ulla-Leena Alppi
22249: 0880003543
22250: 2                                           1980 vp.
22251: 
22252: 
22253: 
22254: 
22255:               • ..• · , i '
22256: 
22257: 
22258: 
22259: 
22260:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22261: 
22262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     van yrityksen toimesta, vaan tekstistä vastaa
22263: mainhussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yksinomaan. asianomainen. toimittaja 1 jonka pu-
22264: qlette 6 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         helimitse esittämiin kysymyksiin valriiistajayri"
22265: kirjeenne. ohella toimittanut valtioneuvoston      tyksen edustaja oli antanut vastauks~t~.
22266: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Kirjoitukseen • sisältyvien yihjausten voita-
22267: edus_taja Unto Ruotsalaisen ym. näin kuuluvas-     neen katsoa kuitenkin ·olevan ainakin, ohjeistuk-
22268: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 138:             sen hengen ja tarkoituksen vastaisia~ 'joskin kir-
22269:                                                    joitusta lienee tarkasteltava lähinnä Ieikkimie~
22270:          Mitä Hallitus aikoo tehdä alkoholi-       lisenä pakinana, jonka kärki on kohdistettu
22271:        juomien mainonnan lopettamiseksi? :         eduskunnan hyväksymien lainsäännö~t~n nojalla
22272:                                                    vahvistettuihin ·mainosohjeisiin eikä niinkään
22273:  • Vastallksena kysymykseen esitän kunnioitta-     kuluttajiin kohdistuvana älkoholijuomien: myyn.:
22274: vasti seuraavaa:                                   ninedistämistoimenpiteenä. Oy Alko Ab:n toi:
22275:   Nykyinen alkoholimainontaa ja muuta ku-          mesta on kuitenkin oltu yhteydessä asianomai-
22276: luttajiin kohdistuvaa alkoholijuomien myyn-        sen· lehden toimitukseen, :josta on ilmoitettu,
22277: ninedistämistoimintaa koskeva säännöstö tuli       että asiaan on jo kirjoituksen tultua• .julkiste-
22278: voimaan 1. 3. 1977 lukien. Niiden sisältämiä       tuksi kiinnitetty toimituksen piirissä asianmu-
22279: aikaisempaa rajoituksellisempia ohjeita on         kaista huomiota. Myös asianomaiseen alkoholi-
22280: yleensä noudatettu tunnollisesti eikä vakavam-.    yhtiöön sopimussuhteessa olevaan , valmistaja-
22281: piin huomautuksiin ole ollut aihetta.      · ·     yritykseen on oltu yhteydessä ja kiinnitetty pai-
22282:    Mainontaa ja muuta myynninedistämistoi-         navaa huomiota siihen, ettei valmistajayritys
22283: mintaa koskevan kiellon välittömästä valvon-       mainosohjeistU:sta rikkomatta voi olla osallise-.
22284: nasta hu()lehtii Oy Alko Ab. Sen saaman sel-       na sellaiseen kirjoitteluun, josta tässä on kysy-
22285: vityksen rimkaan kysymyksessä tarkoitettu kir-      mys.
22286: joitus ei ole laadittu kyseistä tuotetta tuotta-
22287:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980,
22288: 
22289:                                                                Ministeri ·Katri-Helena Eskelinen
22290:                                             N:o 138                                             3
22291: 
22292: 
22293: 
22294: 
22295:                           Till Riksdagens Herr Talman.
22296: 
22297:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     det företag som framställer den ifrågavarande
22298: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         produkten, utan ansvaret för texten bärs ute-
22299: velse av den 6 mars 1980 tili vederbörande        slutande av vederbörande redaktör, vars per
22300: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    telefon framställda frågor företagets represen-
22301: jande av riksdagsman Unto Ruotsalainen m.fl.      tant hade besvarat.
22302: undertecknade spörsmål nr 138:                       De antydningar som skrivelsen innehåller
22303:                                                   kan likväl anses strida åtminstone mot an-
22304:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte       visningarnas anda och ändamål även om skri-
22305:        att få ett slut på reklamen för alkohol-   velsen närmast bör betraktas som ett skämt-
22306:        drycker?                                   samt kåseri, vars udd är riktad mot de rek-
22307:                                                   lamansvisningar som fastställts med stöd av de
22308:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     lagstadganden, vilka riksdagen godkänt, och
22309: samt anföra följande:                             inte så mycket som en tili konsumenterna rik-
22310:    De nuvarande stadgandena om alkoholrek-        tad åtgärd ägnad att befrämja alkoholförsälj-
22311: lam och om andra tili konsumenterna riktade       ningen. På åtgärd av Oy Alko Ab har kontakt
22312: säljfrämjande åtgärder gällande alkoholdrycker    likväl tagits med den ifrågavarande tidningens
22313: trädde i kraft 1. 3. 1977. De däri ingående,      redaktion som meddelat, att vederbörlig upp-
22314: i jämförelse med tidigare stadganden mera         märksamhet redan efter det att skrivelsen pub-
22315: restriktiva anvisningarna har i allmänhet sam-    licerats fästs vid saken inom redaktionen. Kon-
22316: vetsgrant iakttagits och det har inte förelegat   takt har tagits också med det företag som
22317: skäl tili några allvarligare anmärkningar.        framställer alkoholprodukten och som står i
22318:    Den direkta övervakningen av förbudet gäl-     avtalsförhållande tili vederbörande alkoholbo-
22319: lande reklam och andra säljfrämjande åtgärder     lag, varvid företaget har uppmärksamgjorts på
22320: handhas av Oy Alko Ab. Enligt den utred-          att det inte, utan att bryta mot anvisningarna,
22321: ning som bolaget erhållit har den i spörsmålet    kan medverka i skriverier av det slag som det
22322: avsedda skrivelsen inte uppgjorts på åtgärd av    här är fråga om.
22323:      Helsingfors den 25 mars 1980.
22324: 
22325:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
22326:                                                 1980 vp.
22327: 
22328: Kirjallinen kysymys n:o 139.
22329: 
22330: 
22331: 
22332: 
22333:                                    Astala ym.: Ns. työaikakomitean kokoonpanosta.
22334: 
22335: 
22336:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22337: 
22338:     Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on useaan          Veikko Lehtonen, Suomen Ammattiliittojen
22339: otteeseen kannanotoissaan kiinnittänyt erityis-        Keskusjärjestöstä; apulaisjohtaja Harri Koulu-
22340: tä huomiota sukupuolten tasa-arvon edistämis-          mies, Liiketyönantajain Keskusliitosta; sekä
22341: tarpeeseen myös valtionhallinnossa. Yleisesti          sosiaalipoliittinen sihteeri Jukka Vainio Toimi-
22342: on todettu, että naisten osuutta on tuntuvasti         henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta.
22343: lisättävä mm. valtion komiteoita, neuvottelu-             Lisäksi komitean jäseniksi on kutsuttu seu-
22344: kuntia ja toimikuntia nimitettäessä.                   raavat henkilöt, jotka samalla muodostavat ko-
22345:     Valtiovarainministeriö on 4. 10. 1978 anta-        mitean tutkimusjaoston: jaoston puheenjohta-
22346: mallaan kirjeellä (n:o J551/78) kehottanut             jaksi on kutsuttu professori Pertti Kettunen
22347: ministeriöitä ryhtymään toimenpiteisiin naisten        Keski-Suomen Taloudellisesta Tutkimuslaitok-
22348: edustuksen lisäämiseksi komiteoissa.                   sesta ja varapuheenjohtajaksi tutkija Turo Berg-
22349:     Valtioneuvosto on helmikuussa 1980 asetta-         man Työväen Taloudellisesta Tutkimuslaitok-
22350: nut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-         sesta sekä jäseniksi professori Erik Allardt,
22351: alalle ns. työaikakomitean. Komitean tehtäväk-         Suomen Akatemiasta; psykologi Kaisa Kauppi-
22352: si on annettu selvittää, onko sellaisia työsuoje-      nen-Toropainen, Työterveyslaitokselta; profes-
22353: lu-, perhe-, työvoima-, koulutus- ja kulttuuripo-      sori Tapani Purola, Helsingin yliopiston sosiaa-
22354: liittisia tarpeita tai muita mahdollisia sosiaalisia   lipolitiikan laitokselta; apulaisprofessori Jeja-
22355: näkökohtia, jotka ennakoitavissa olevan yhteis-        Pekka Roos, Helsingin yliopiston sosiaalipolitii-
22356: kunnallisen, taloudellisen ja teknologisen kehi-       kan laitokselta; professori Paavo Seppänen,
22357: tyksen valossa mahdollisesti edellyttävät muu-         Helsingin yliopiston sosiologian laitokselta; tut-
22358: toksia työaikaan, työn uudelleen jakamiseen            kija Kari Sihtola, Elinkeinoelämän tutkimuslai-
22359: liittyviä toimenpiteitä tai nykyistä joustavaro-       tokselta; sekä johtaja Seppo Suokko, Pellervon
22360: pien työaikajärjestelyjen käyttöönottamista.           taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
22361:     Komitean puheenjohtajaksi on kutsuttu joh-            Komitean päätoimiseksi sihteeriksi valtioneu-
22362: taja Eero Tuomainen taloudellisesta suunnitte-         vosto on kutsunut vt. esittelijä Jarmo Vesasen.
22363: lukeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi suunnit-            Todettakoon yhteenvetona komitean kokoon-
22364: telupäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveys-       panosta ja toimeksiannosta seuraavaa:
22365: ministeriöstä sekä jäseniksi seuraavat henkilöt:
22366: osastopäällikkö Hannu Ettala, työvoimaminis-              Komitean 23 jäsenestä yksi on nainen. Tasa-
22367: teriöstä; osastopäällikkö Erkki Laatta, valtio-        arvoasiain neuvottelukunta on kiinnittänyt huo-
22368: neuvoston kansliasta; suunnittelupäällikkö Liek-       miota myös siihen, että komitean toimeksian-
22369: ki Lehtisalo, opetusministeriöstä; apulaisosasto-      nossa ei ole kiinnitetty huomiota naisten erityi-
22370: päällikkö Berndt Långvik, sosiaali- ja terveys-        siin työaikaongelmiin, naisten työasemaan, ko-
22371: ministeriöstä; työsuojeluinsinööri Markku Mat-         konaistyöaikaan eikä työajan moniin tarkastelu-
22372:  tila, työsuojeluhallituksesta; osastopäällikkö        näkökulmiin ole mahtunut työ- ja perhe-elämän
22373: Markku Nevala, Maataloustuottajain Keskuslii-          yhteensovittaminen. Sosiaali- ja terveysministe-
22374:  tosta; työvoimapoliittinen asiamies Pekka             riö on kuitenkin painottanut työaikakysymyk-
22375:  Castren, Suomen Työnantajain Keskusliitosta;          siä useassa kohdin hallinnonalaansa käsittele-
22376: lainopillinen asiamies Risto Rusama, Suomen            vässä YK:n naisten vuosikymmenen ohjel-
22377:  Työnantajain Keskusliitosta; yritysdemokratia-        massa.
22378:  sihteeri Heikki Lappalainen, Suomen Ammatti-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22379:  liittojen Keskusjärjestöstä; työehtoasiainsihteeri    § :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
22380: 0880003554
22381: 2                                            1980 vp.
22382: 
22383: taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-                miten Hallitus aikoo turvatll naisten
22384: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                           asiantuntemuksen esiintulemisen ja eri-
22385:           Katsooko Hallitus valitessaan jäsenet            tyisesti naisia koskettavien erityiskysy-
22386:         ns. työaikakomiteaan edistäneensä suku-            mysten käsittelyn komitean toimeksi-
22387:         puolten tasa-arvoa valtionhallinnossa, ja          annon perusteella sen työssä?
22388:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1980.
22389: 
22390:          Heli Astala                   Vappu Säilynoja              Anna-Liisa Jokinen
22391:          Helvi Niskanen                Niilo Koskenniemi            Lauha Männistö
22392:          Ulla-Leena Alppi              Unto Ruotsalainen            E.-J. Tennilä
22393:                Ensio Laine                                     Terho Pursiainen
22394:                                               N:o 139                                               3
22395: 
22396: 
22397: 
22398: 
22399:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
22400: 
22401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuuluviksi ns. osastopäällikkötasoon, jolla nai-
22402: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       set ovat perinteisesti aliedustettuina niin val-
22403: olette 6 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          tionhallinnon kuin useiden muiden toimialojen
22404: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tahoilla.
22405: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Koska työaikakomitean tehtävänä on työajan
22406: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kir-      lyhentämisen tarvetta ja mahdollisuuksia kos-
22407: jallisesta kysymyksestä n:o 139:                    kevan tiedon tuottaminen ja varsin pitkälle
22408:                                                     myös uraauurtavan selvitys- ja tutkimustyön
22409:           Katsooko Hallitus valitessaan jäsenet     käynnistäminen, ei komitean toimeksiautoa
22410:        ns. työaikakomiteaan edistäneensä suku-      muokattaessa ole voitu yksityiskohtaisesti pa-
22411:        puolten tasa-arvoa valtionhallinnossa, ja    neutua esim. eri työntekijäryhmien, toimialojen
22412:           miten Hallitus aikoo turvata naisten      tai sukupuolten tasa-arvoon liittyvien erityis-
22413:        asiantuntemuksen esiintulemisen ja eri-      kysymysten problematiikkaan. Sen sijaan komi-
22414:        tyisesti naisia kosketravien erityiskysy-    tean ensimmäinen selvitystehtävä käytännössä
22415:        mysten käsittelyn komitean toimeksi-         on laatia myös eri erityiskysymyksiä silmällä
22416:        annon perusteella sen työssä?                pitäen riittävän yksityiskohtainen toiminta- ja
22417:                                                     tutkimussuunnitelma, jossa tulee otettavaksi
22418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       huomioon muun muassa naisten asemaan liit-
22419: vasti seuraavaa:                                    tyvät työaikakysymystä sivuavat erityistarpeet.
22420:    Valtioneuvoston 21. 2. 1980 asettaman työ-          Komitea tulee olemaan toiminta- ja tutkimus-
22421: ajan lyhentämisen tarvetta ja mahdollisuuksia       suunnitelman valmisteluvaiheessa yhteydessä
22422: selvittävän komitean virkamies-, tutkija- ja työ-   naisten asiantuntemuksen esiintulon turvaami-
22423: markkinajäseniksi on kutsuttu asianomaisten         seksi tarpeellisiin yhteisöihin sekä kuulemaan
22424: tahojen nimeämät edustajat yleistä käytäntöä        muun muassa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan
22425: noudattaen. Asiaa sosiaali- ja terveysministe-      edustajia, milloin tämä valmistelutyön kulloi-
22426: riössä valmisteltaessa pidettiin komitean selvi-    senkin vaiheen kannalta on tarpeellista. Myös
22427: tys- ja tutkimustehtäväluonteen johdosta erityi-    komitean vastaiseen selvitys- ja tutkimustyöhön
22428: sen tärkeänä sitä, että nimettävät jäsenet edus-    tulee osallistumaan naistutkijoita.
22429: taisivat työaikakomitean toimeksiannon eri             Edellä esitetty huomioon ottaen Hallitus tu-
22430: alueiden asiantuntemusta ja että nimettävillä       lee tarkoin seuraamaan komitean työskentelyä
22431: jäsenillä olisi myös mahdollisuus vastata edus-     ja kiinnittämään huomiota siihen, että työaika-
22432: tamillensa tahoille kuuluvan selvitys- ja tutki-    kysymyksen ja erityisesti naisia kosketravien
22433: mustoiminnan käynnistämisestä ja ohjaamises-        erityiskysymysten kannalta kaikkien kansalais-
22434: ta. Edellä esitetty pyrkimys on johtanut siihen,    ryhmien edut tulevat otetuiksi huomioon sel-
22435: että valtaosa komitean jäsenistä on luettavissa     vitys- ja tutkimustyötä suoritettaessa.
22436:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
22437: 
22438:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
22439: 4                                           1980 vp.
22440: 
22441: 
22442: 
22443: 
22444:                           T i 11 R i k sd a g en s He r r Ta lm a n.
22445: 
22446:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       räknas till den s.k. avdelningschefsnivån, där
22447: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          kvinnorna traditionellt är underrepresenterade
22448: velse av den 6 mars 1980 till vederbörande         såväl inom statsförvaltningen som inom andra
22449: medlem av. statsrådet översänt avskrift av föl-    verksamhetsområden.
22450: jande av riksdagsman Astala m. fl. underteck-         Då arbetstidskommittens uppdrag består i
22451: nade spörsmål nr 139:                              att producera information om behovet av och
22452:                                                    möjligheterna för en förkortning av arbetstiden
22453:           Anser sig Regeringen vid sitt val av     och i rätt hög grad också att få i gång ett
22454:        medlemmar till den s.k. arbetstidskom-      banbrytande utrednings- och forskningsarbete,
22455:        mitten ha främjat jämlikheten mellan        har det vid utarbetandet av kommittens upp-
22456:        könen inom statsförvaltningen och           drag inte varit möjligt att i detalj fördjupa sig
22457:           hur ämnar Regeringen trygga att          t.ex. i sådana specialfrågors problematik som
22458:        kvinnornas sakkunskap kommer fram           gäller jämlikhet mellan olika arbetstagargrup-
22459:        och att de specialfrågor som särskilt       per, verksamhetsområden och mellan könen.
22460:        gäller kvinnor behandlas av kommitten       Däremot är kommittens första uppgift i prak-
22461:        i dess arbete på basen av uppdraget?        tiken att med olika spedalfrågor för ögonen
22462:                                                    uppgöra en detaljerad verksamhets- och forsk-
22463:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningsplan, där uppmärksamhet kommer att
22464: samt anföra följande:                              ägnas bl.a. sådana specialbehov som tangerar
22465:    Tili tjänstemanna-, forskar- och arbetsmark-    arbetstidsfrågan i anknytning till kvinnornas
22466: nadsmedlemmar i den av statsrådet den 21 feb-      ställning.
22467: ruari 1980 tillsatta kommitten med uppdrag            I verksamhets- och forskningsplanens bered-
22468: att utreda behovet av och möjligheterna för        ningsskede kommer kommitten för att trygga
22469: en förkortning av arbetstiden har kallats repre-   medverkan av kvinnornas sakkunskap att stå
22470: sentanter som .enligt allmän praxis nominerats     i kontakt med behöriga sammanslutningar samt
22471: av vederbörande kretsar. Då ärendet bereddes       att höra bl.a. jämlikhetsdelegationens represen-
22472: i social~ och hälsovårdsministeriet ansågs det     tanter, då detta i varje skede av berednings-
22473: på grund av kommittens karaktär av utred-          arbetet blir nödvändigt. Också i kommittens
22474: nings- och forskaruppdrag vara synnerligen vik-    framtida utrednings- och forskningsarbete kom-
22475: tigt att !<.le. medlemmar som utsågs skulle re-    mer kvinnliga forskare att delta.
22476: presenteta sakku1J.skapen inom de olika områden       Med beaktande av vad ovan framförts kom-
22477: som arbetstidskommittens uppdrag består av,        mer regeringen att noggrant följa med kom-
22478: och att de utsedda medlemmarna också skulle        mittens arbete och ägna uppmärksamhet åt att
22479: ha möjlighet att svara för inledandet och led-     samtliga medborgargruppers intressen, med
22480: ningen av den utrednings- och forskningsverk-      tanke på arbetstidsfrågan och de specialfrågor
22481: samhet som ankommer på de kretsar som de           som särskilt gäller kvinnorna, blir beaktade i
22482: representerar. Denna strävan har lett tili att     utrednings- och forskningsarbetet.
22483: största delen av kommittens medlemmar måste
22484:     ·Helsingfors den 8 april 1980.
22485: 
22486:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
22487:                                                 1980 vp.
22488: 
22489: Kirjallinen kysyinys n:o 140:.
22490: 
22491: 
22492: 
22493: 
22494:                                    Lampinen: Työnantajalta auton käytöstä saadun korvauksen
22495:                                       huomioonottamisesta auton satunnaisen myyntivoiton vero-
22496:                                       tuksessa.
22497: 
22498: 
22499:                           E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
22500: 
22501:     Tulo- ja varallisuusverolain 21 § :n mukaan         ja saa työnantajalta matkustamiskustannusten
22502: satunnaisena voittona pidetään myös omaisuu-            korvausta kuten esimerkiksi kilometrirahaa, voi
22503: den satunnaisen luovutuksen tuottamaa voittoa,          vuosien kuluttua työvälinettään vaihtaessaan
22504: jos omaisuus on saatu ostamalla tai vaihtamalla         joutua yllättävän verotuksen kohteeksi. Kor-
22505: tahi muulla siihen verrattavalla saannolla vas-         vauksen tarkoituksena on kattaa ne välittömät
22506: tiketta vastaan ja jos se on ollut luovuttajan         menot, jotka työstä aiheutuvat.
22507: omana, kiinteä omaisuus 10 ja muu omaisuus                 Kyseessä olevan verotusmuodon perusta on
22508: 5 vuotta lyhyemmän ajan. Säännöksen mukaan              väärä monestakin syystä. Kilometrikorvausten
22509: voiton suuruus lasketaan siten, että luovutus-          määrä on sidottu valtion suorittamien korvaus-
22510: binnasta vähennetään hankintamenon poistamat-           ten määriin. Valtio taas maksaa kilometrikor-
22511: ta oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet me-         vausta pienestä autosta aiheutuvien kustannus-
22512: not.                                                    ten perusteella. Näin ollen kalliin auton omis-
22513:     Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o             taja saa korvausta vähemmän kuin mitä todelli-
22514: 4034) ja verotuskäytännössä on viime aikoina            set kustannukset ovat.
22515: katsottu, että työnantajalta oman auton käy-               On muistettava, että autojen hinnat ovat kol-
22516: töstä saatu korvaus voidaan eräissä tapauksissa        minkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden
22517: ottaa huomioon satunnaisen myyntivoiton mää-           kuluessa. Vain rahanarvon alentuminen on
22518: rää laskettaessa. Tämä perustuu siihen, että           yleensä mahdollistanut auton vaihtamisen yh-
22519: verovelvollinen saisi hyvitystä myös auton ar-          teydessä aiheutuvan myyntivoiton syntymisen.
22520: von alentumisesta. Hyvitystä vastaavaa osaa            Lisäksi auton käytöstä aiheutuneiden kustannus-
22521: auton hankintahinnasta ei siten saisi ottaa huo-       ten laskemisessa ovat yksityisten työnantajien
22522: mioon auton hankintahintana eli vähennyksenä           palveluksessa olevat henkilöt huonommassa ase-
22523: verotettaessa satunnaisesta myyntivoitosta.            massa, koska valtlo ja kunnat eivät ole velvolli-
22524:     Verohallituksen ohjeissa Henkilöverotuksen         sia merkitsemään kilometrimääriä työntekijöit-
22525:  <äsikirjassa on todettu, että auton käytöstä           tensä verokirjoihin. Kustannusten laskemisessa
22526:  >aadun korvauksen huomioonottaminen voi ta-           joudutaan muutenkin kohtuuttomiin selvityk-
22527:  pahtua, mikäli korvauksen määrä on niin suuri,        siin, mikäli vaaditaan, että auton käytöstä pi-
22528:  ~ttä sen voidaan selvästi katsoa kattavan auton       detään täydellistä kirjanpitoa. Työnantajalle
22529:  1ankin takus tannuksia.                               suoritettujen ajojen ja auton yksityisen kulu-
22530:     Verohallitus on lisäksi lääninverovirastoille ja   tuksen erottaminen toisistaan saattaa aiheuttaa
22531:  1erotoimistoille 29. 11. 1979 toimitetuissa yh-       hyvinkin monimutkaisia laskentatoimenpiteitä,
22532:  :enäistämisohjeissaan vuodelta 1979 toimitetta-       ja mahdollinen verottajan toimesta tapahtuva
22533:  •aa verotusta varten antanut myyntivoiton las-        auton normikulutuksen arvioiminen jää usein
22534:  cemisesta yksityiskohtaisia ohjeita. Nämä ohjeet      sa ttumanvaraiseksi.
22535:  >Vat omalta osaltaan korostamassa koko kysei-             Auton käytöstä saatujen korvausten huo-
22536:  ;en verotusmuodon perusteettomuutta. Anne-            mioonottamisessa auton satunnaisen myyntivoi-
22537:  :aanhan ohjeissa kaavamaisia laskentamalleja ja       ton veronalaisuutta arvioitaessa tulee esiin myös
22538:  rerotusperiaate pyritään itsestään selvyytenä         verotuksen taannehtivuus, koska veroa määrät-
22539:  catsomaan oikeutetuksi.                               täessä on otettu huomioon monelle aikaisem-
22540:     Arveluttava tilanne syntyy, kun henkilö, joka      malle vuodelle jakautuvat korvaukset. Auton
22541:  outuu työnsä vuoksi hankkimaan oman auton             myynnistä tai vaihdosta saatavan laskennallisen
22542: i88000288Y
22543: 2                                           1980 vp.
22544: 
22545: satunnaisen myyntivoiton verotusta on kaikilta     sen asiaa koskevien ohjeiden tultua esiin julki"
22546: osin pidettävä sekä tulo- ja varallisuusverolain   suudessa tämän vuoden puolella. Sen vuoksi
22547: hengen vastaisena että myös yleisen oikeustajun    hallituksen tulisi ryhtyä erityisiin muista vero-
22548: vastaisena. Verotus on myös tarpeeton, koska       lainsäädännön uudistamishankkeista erillisiin
22549: mitään todellista etua ei autokorvaukseen voi      toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
22550: sisältyä.                                             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22551:    Vastauksessaan esillä olevaa asiaa koskevaan    §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
22552: kirjalliseen kysymykseen n:o 248/1979 vp. val-     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22553: tiovarainministeri on katsonut, että luovutus-     van kysymyksen:
22554: voiton verotuksen uudistaminen ei ole mahdol-
22555: lista asiaa koskevan lainsäädännön nykyisessä                Aikooko Hallitus ryhtyä luovutusvoi-
22556: valmisteluvaiheessa. Vastaus ei tuo ratkaisua             ton verotusta koskevien säännösten
22557: esillä olevaan kysymykseen, jossa olennainen              muista uudistamistoimista erillisiin toi-
22558: ongelma on työnantajalta auton käytöstä aiheu-            menpiteisiin oman auton käytöstä saa-
22559: tuneiden kustannusten korvaamisen verotuskoh-             tuja korvauksia koskevien verotussään-
22560: telu, eikä siten kysymys satunnaisesta myynti-            nösten muuttamiseksi siten, ettei mainit-
22561: voitosta. Verotuskäytännöstä tulee edelleen               tuja korvauksia otettaisi huomioon mah-
22562: aiheutumaan epäselvyyksiä, ja tilanne on muo-             dollista auton satunnaista myyntivoittoa
22563: dostumassa entistä vakavammaksi verohallituk-             koskevassa verotuksessa?
22564:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
22565: 
22566:                                          Arto Lampinen
22567:                                              N:o ~Nn                                             3
22568: 
22569: 
22570: 
22571: 
22572:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
22573: 
22574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mioon satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
22575: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      taessa. Korvaus voidaan ottaa huomioon, mi-
22576: olette 7 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn kir-    käli korvauksen määrä on niin suuri, että sen
22577: jeenne oheiia toimittanut valtioneuvoston asian-   voidaan selvästi katsoa kattavan auton hankin-
22578: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    takustannuksia. Pelkästään se seikka, että kes-
22579: Arto Lampisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     kimääräisen kilometrikorvauksen katsottaisiin
22580: symyksestä n:o 140:                                kattavan hankintakustannuksia, ei riitä verot-
22581:                                                     tamiseen. vaan verovelvolliselta hankittavalla
22582:           Aikooko Hallitus ryhtyä luovutusvoi-     selvityks~llä on pyrittävä selvittämään todelli-
22583:        ton verotusta koskevien saannösten          set kustannukset. Jos todelliset kustannukset
22584:        muista uudistamistoimista erillisiin toi-   ylittävät verohallituksen antamien ohjeiden
22585:        menpiteisiin oman auton käytöstä saa-        mukaiset kustannukset, on todennäköistä, että
22586:        tuja korvauksia koskevien verotussään-      verotettavaksi jää pienempi määrä tai ei ollen-
22587:        nösten muuttamiseksi siten, ettei mainit-   kaan satunnaista myyntivoittoa.
22588:        tuja korvauksia otettaisi huomioon mah-         Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohdan
22589:        dollista auton satunnaista myyntivoittoa    mukaan työnantajan määräyksestä tehdystä vir-
22590:        koskevassa verotuksessa?                    ka- tai työmatkasta saadut matkustamiskustan-
22591:                                                    nusten korvaukset eivät ole veronalaista tuloa
22592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-
22593: vasti seuraavaa:                                   kemmin määrää. Verohallituksen vuodelta 1979
22594:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 1 mo-        toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi
22595: mentin mukaan satunnaisena voittona pidetään       katsottavien matkakustannusten korvausten pe-
22596: omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa       rusteista ja miiäristä antaman päätöksen ( 1027/
22597: voittoa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai       79) mukaan verovelvollisen omistamaliaan tai
22598: vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla       hallitsemaliaan kulkuneuvolia tekemästä työ-
22599: saannolla vastiketta vastaan ja jos irtain omai-   matkasta suoritettavien matkustamiskustannus-
22600: suus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta ly-       ten korvausten enimmäismäärä oli auton osalta
22601: hyemmän ajan. Satunnaisen myyntivoiton suu-        75 penniä kilometriltä.
22602: ruus lasketaan pykälän 2 momentin mukaan               Verovapaisiin matkustamiskustannusten kor-
22603: siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-     vauksiin sisältyy myös korvausta auton arvon
22604: netään omaisuuden hankintamenon poistamatta        alentumisen perusteella. Auton arvon alentu-
22605: oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet menot.    misesta maksettavat korvaukset ovat rinnastet-
22606:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o         tavissa    käyttöomaisuuden      hankintamenosta
22607: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen oli    myönnettäviin poistoihin. Jos auton arvon alen-
22608: saanut työnantajaltaan korvausta oman auton        tumisen perusteella saatua korvausta ei otettai-
22609: käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin, kor-    si huomioon satunnaista myyntivoittoa lasket-
22610: vaukset oli, siltä osin kuin niitä oli maksettu    taessa, verovelvollinen, joka myy tai vaihtaa
22611: auton arvon alentumisesta, otettava huomioon       autonsa, olisi huomattavasti paremmassa ase-
22612: verovelvollisen auton myynmsta saamaa satun-       massa kuin sellainen verovelvollinen, jonka vä-
22613: naista myyntivoittoa laskettaessa ( verovuosi      hennyskelpoiseksi hankintamenoksi katsotaan
22614: 1971).                                             TVL 21 §:n 2 momentin mukaan hankinta-
22615:    Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan        menon poistamutta oleva osa. Verotuksen yh-
22616: työnantajalta oman auton käytöstä saatu kor-       denvertaisuusperiaate edellyttää, että auton ar-
22617: vaus voidaan eräissä tapauksissa ottaa huo-        von alentumisen perusteella saadut kilometri-
22618: 4                                             1980 vp.
22619: 
22620: korvaukset otetaan huomioon satunnaista myyn-        teydessä katsottiin, että myyntivoittojen vero-
22621: tivoittoa laskettaessa.                              tuksen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erilli-
22622:    Tulo- ja varallisuusverolaki ilmaisee sen jo      sellä lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuiten-
22623: aikaisemmassa      lainsäädännössä    omaksutun      kaan vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaattee-
22624: oikeusperiaatteen, että ns. palautuvat poistot       na tulisi olla se, että satunnaisen luovutuksen
22625: ovat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa   tuottama voitto olisi aina veronalaista tuloa
22626: ne sisältyvät veronalaiseen satunnaiseen myynti-     nykyisistä suhteellisen lyhyistä aikarajoista riip-
22627: voittoon. Kun auton arvon alentumisesta mak-         pumatta. Veronalaista tulisi olla enintään to-
22628: settavat korvaukset ovat rinnastettavissa käyt-      dellinen inflaatiosta puhdistettu voitto. Asiaa
22629: töomaisuuden hankintamenosta myönnettäviin           koskevan lainsäädännön valmisteluvaihe ei kui-
22630: poistoihin, ei ole aihetta ryhtyä erillisiin toi-    tenkaan anna mahdollisuutta luovutusvoiton
22631: menpiteisiin lakiin sisältyvän mainitun oikeus-      verotuksen laajempaan uudistamiseen aivan lä-·
22632: säännöksen muuttamiseksi tältä osin.                 hiaikoina.
22633:    Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh-
22634:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
22635: 
22636:                                                                        Mi11.is.teri Pirkko Työläjärvi
22637:                                              N:o 140                                                   5
22638: 
22639: 
22640: 
22641: 
22642:                            T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
22643: 
22644:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        givaren för användning av egen bil i vissa fall
22645: anger har Ni, Herr Talman, med Edet sktivel-        beaktas vid beräknande av beloppet av tillfällig
22646: se av den 7 mars 1980 tili vederbörande med-        försäljningsvinst. Ersättningen kan beaktas om
22647: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     ersättningens belopp ät så stott att det kan
22648: av riksdagsman Arto Lampinen undettecknade          anses klart täcka en del av anskaffningskost-
22649: spörsmål nt 140:                                    naderna för bilen. Enbart det faktum att ge-
22650:                                                     nomsnittlig kilometetersättning skulle anses
22651:           Ämnat Regetingen vidta särskilda, av      täcka anskaffningskostnaderna är inte tillräck-
22652:        andra tefotmåtgätder rörande beskatt-        ligt föt beskattning, utan man måste genom
22653:        ning av vinst av överlåtelse oberoende       en utredning som inbegärs av den skattskyldige
22654:        åtgärder i avsikt att ändta beskattnings-    försöka utreda de verldiga kostnadetna. Om
22655:        stadgandena om ersättning för använd-        de verkliga kostnaderna överstiger kostnaderna
22656:        ning av egen bil så, att nämnda ersätt-      i enlighet med skattestyrelsens anvisningar är
22657:        ningar inte skulle beaktas vid beskatt-      det sannolikt att ett mindre belopp, ellet even-
22658:        ning av eventuell tillfällig försäljnings-   tuellt ingen tillfällig försäljningsvinst alls, skall
22659:        vinst av bil?                                beskattas.
22660:                                                          Enligt 22 § 8 punkten lagen om skatt på
22661:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-       inkomst och förmögenhet är tesekostnadser-
22662: samt anföra följande:                               sättning föt tjänste- ellet atbetsresa som gjotts
22663:    Enligt 21 § 1 mom. lagen om skatt på in-         på atbetsgivarens otder inte skattepliktig in-
22664: komst och förmögenhet anses såsom tillfällig        komst, i enlighet med vad skattestytelsen åt-
22665: vinst sådan vinst som uppkommit genom till-         ligen närmare bestämmet. Enligt skattestytel-
22666: fällig överlåtelse av egendom, om egendomen         sens beslut om grundetna för och beloppen av
22667: fötvärvats genom köp ellet byte ellet genom         resekostnadsetsättningat som skall beaktas
22668: annat med dem jämförligt fång mot vederlag          såsom skattefria vid beskattningen föt år 1979
22669: och lös egendom hat varit i överlåtarens ägo         ( 1027/79) ät maximibeloppet föt färdkost-
22670: kortare tid än 5 år. Storleken av tillfällig för-   nadsersättningar för arbetsresa, som den skatt-
22671: säljningsvinst beräknas i enlighet med 2 mom.       skyldige har företagit med fordon som han
22672: så, att från egendomens överlåtelsepris avdras      äget ellet innehat, 75 penni per kilometet föt
22673: den oavskrivna delen av egendomens anskaff-         bil.
22674: ningsutgift och utgifterna för vinstens fötvär-          I de skattefria färdkostnadsersättningarna
22675: vande.                                              ingår också etsättning på grundval av minsk-
22676:     I rättspraxis (HFD 21. 10. 1975 nt 4034)        ning av bilens värde. Ersättningatna för bilens
22677: har det ansetts, att då en skattskyldig av sin      nedsatta värde kan jämföras med avskrivningar
22678: arbetsgivare erhållit ersättning föt användning     som beviljas på anskaffningar av anläggnings-
22679: av egen bil för körningar, föranledda av at-         tillgångar. Om den ersättning som erhållits för
22680: betet, ersättningarna, tili den del de erlagts      bilens nedsatta värde inte beaktades vid be-
22681: för minskning av bile11s värde, botde beaktas       räknandet av tillfällig försäljningsvinst, skulle
22682: vid beräknandet av den tillfälliga försäljnings-    en ~kattskyldig som säljer eller byter sin bil
22683:  vinst som den skattskyldige erhöll vid fötsälj-     vara i en avsevärt bättre ställning än en sådan
22684:  ning av bilen ( skatteåret 1971).                  skattskyldig, för viiken den icke avskrivna
22685:     Enligt de anvisningat skattestyrelsen utfät-    delen av anskaffningsutgiften i enlighet med
22686:  dat kan den ersättning som erhållits av arbets-     21 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst och
22687: 6                                           1"980 ·vp;
22688: 
22689: förmögenhet anses utgöra den avdragbara an-         att ändra den nämnda riittsregel som ingår i
22690: skaffningsutgiften. Principen om att beskatt-       lagen till denna del.
22691: ningen skall vara lika för alla förutsätter att         I samband med att lagen om skatt på in-
22692: de kilometerersättningar som erhållits på grund     komst och förmögenhet stiftades ansåg man
22693: av minskningen av bilens värde beaktas vid          att totalreformen av beskattningen på försälj-
22694: beräknandet av tillfällig försäljningsvinst.        ningsvinster borde genomföras genom skild
22695:     Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet       lagstiftning. Hittills har en dylik lag dock inte
22696: ger uttryck för den rättsprincip som omfattats      stiftats. Principen borde vara den att vinst på
22697: redan i tidigare lagstiftning och enligt viiken     tillfällig överlåtelse alltid vore skattepliktig
22698: avskrivningar som restitueras är skattepliktig ·    inkomst oberoende av de gällande relativt korta
22699: inkomst i de fall, då de ingår i skattepliktig      tidsfristerna. Högst den reella, inflationskor-
22700: tillfällig försäljningsvinst. Då ersättningar för   rigerade vinsten borde vara skattepliktig. Be-
22701: en bils nedsatta värde är att jämföra med           redningsskedet för lagstiftningen i ärende med-
22702: avskrivningar som beviljas på anskaffningsut~       ger dock inte möjlighet att i vidare utsträck-
22703: giften för anläggningstillgångar, finns det inte    ning förnya beskattningen på överlåtelsevinst
22704: anledning att vidta särskilda åtgärder i syfte      inom den närmaste framtiden.
22705:      Helsingfors den 25 mars 1980.
22706: 
22707:                                                                       Mini.ster Pirkko Työläjärvi
22708:                                                 1980:vpJ
22709: 
22710: Skrifdigr >.pörsmål nr 141.
22711: 
22712: 
22713: 
22714: 
22715:                                    Norrback: •:Qm. vård av svart handikappade personer i de övriga
22716:                                       nordiska länderna i vissa fall.
22717: 
22718: 
22719:                              T i II R ·i.dcs d a .g en s H e r r T a 1m a n.
22720: 
22721:   ·· Ett i a!ktuelk olyo~sfadl i Vasa har visai: på    ooh sedan .sändas till m vårdinrättni.ng tili en
22722: aUvarliga 'btister i vårds~tetnet i vårt' land.        ort inom , landet och på hetydligt längre av•
22723: En förlatilad · patient - en .s.dc. tetraplegi!lrer-   stånd hemifrån. Det nordistka .samarbetet, som
22724: som är Fbehov av omedelbar fysisk rehabili-            i dagarna i alla avseenden är ~synligt framme
22725: tering kan få vänta i månader därför att vård-         p.g.a. Nordiska rådets möte, fungerar synner-
22726: kapaciteten är klart otillräcklig. Patienten           ligen dåligt på gtäsrotsnivå ifall inte tiJlgäng-
22727: kunde få omeddbar vård i Umeå i Sverige,               lig vårdkapacitet i ett nordiskt grannland kan
22728: men försäkringsbolaget har ånmimtone hittills          utnyttjas.
22729: inte a!tsett sig ha skyldighet att ersätta de             Som bäst pågår ett utredningsarbete om
22730: högre kootnader rehabHitering där skulle med-          huru vård- och tehabiliteringsmöjligheten
22731: föra.                                                  utomlands skall ske. Vissa pr1nCipie1La trågor
22732:      Enligt ·prdiminära uppgifter är väntetiden        hänger samman med detta utredning.sarbete.
22733: för vård · 6'-8 månader. För förlamade pa-             Särskilt viktigt skulle det vara att påskynda
22734: tienter ·är snabb våvd nödvändig för att den           utredningen av vård ooh rehabiliter1ng av pa-
22735: skall bli · :så effektiv ,som möjligt. Månaders        tienter med sjukdomar eller skador som vi
22736: väntetid medför att patienten fö11svagas ooh           har för Hten vårdikapacitet för i hemlandet.
22737: vården ·och rehabiliteringen tar längre tid, För       Så länge vårdkapaciteten är för liten i hem-
22738: patienten förlängs behandlingstiden och för            landet för tetraplegiker bör möjligheter till·
22739: samhället medför denna situation ökade kost-           vård i utlandet bered66 dem.
22740: nader. Det är synnerligen vilktigt, såväl för             Med hänvisning tili ovanstående får jag i
22741: patienten som för samhället att vårdkapaciteten        den ordning 37 § 1 mom. rik.sdagsordningen
22742: för dessa patienter ökas .så snahbt oom möjligt        föreskriver tili vederbörande medlem fl!V stats-
22743: så att köerna kan avskaffas.                           rådet ställa följande skriftliga spörsmål:
22744:      Så länge vårdkapaciteten i vårt land inte är
22745: tillräckligt utbyggd är det på .sin plats att                    Är Regeringen heredd att vidta åtgär-
22746: utmyttja den bpacitet, som står till förfogande               der så att den planerade utökningen
22747: i andra nordiska länder. Det är att å:samka                   av vård- och rehabiJiteringskapaciteten
22748: berörda patienter onödigt lidande ifall sam-                  för förlamade patienter, inklusive s.k.
22749: hället inte ·ser tili att resurser ställs tili för-           tetraplegiker, venklställs omedelbart,
22750: fogande · 'Så att vårdmöjligheter i andra nor-                samt
22751: diska Iänder kan utnyttjas. Särskilt obegriplig                  att se till att tillgänglig vårdkapacitet
22752: blir •situationen när vård i en .grannstad på                 för denna typ av patienter, framför allt
22753: andra sidan en riksgräns inte av formdla eller                för tetraplegi<ke.r i övriga nordiska Iän-
22754: ekonomiska orsaker är möjlig. Istället skall                  der utnyttjas tills utbyggnaden i vlrt
22755: patienten · tvingas vänta på vård i månader                   land är klar?
22756:      H~lsingfors den 6 mars 1980.
22757: 
22758:                                              Ole Norrback
22759: 
22760: 
22761: 
22762: 088000367H
22763: 2                                                    1980 vp;
22764: 
22765: Kirjallinen kysymys n:o 141.
22766: 
22767: 
22768: 
22769: 
22770:                                       . Norrback: Vaikeavammaisten potilaiden saattamisesta hoitoon
22771:                                            muihin pohjoismaihin eräissä tapauksissa.
22772: 
22773: 
22774:                             Ed.usk-unrian Herr.a l?uhemiehelle.
22775: 
22776:    . Erii:s ~~jankohtainen· oane'tltomuustapaus Vaa-        m~dollinen.       Sen.· sijaan potilaan on: p!].!kiko
22777: sassa. on osoittanut : maassamme vallitsevat                oc:lottaa, ,hoitoa kuu,kausia ja ,tämän , jä1keen
22778: valkavat puutteet hoitojärjestelmässä. Halvaan-             hänet lähetetään hoitolaitokseen toiselle paik-:
22779: tunut potilas ~- ns. spastikiko - joka tar-                 kakunnalle .maqssa ja paljon pitemmän- matkan
22780: vcitsee välitöntä fyysistä kuntoutusta, voi joutua          päähän kotoaan. Pohjoismainen yhteistyö, joka
22781: odottamaan ku:ukausia .:Sen vuoksi, että hoito-             näinä päivinä on kaikissa .suhteissa näkyv~ti
22782: kapasiteetti on ,selvästi , riittämätön. Potilas            esillä Pohjoismaiden neuvoston kokoutksen joh-
22783: voisi saada iV,älitöntä hoitoa Ruotsissa, Uuma-             dosta, toimii erittäin hoonosti käytännön ta-
22784: jassa, mutta vakuutusyhtiö on ainakin ~toistai­             solla, mi:käli .naapuripohjoismaassa tarjoll'<! ole-
22785: seksi katsonut, että se; ei ok. velvollinen kor-            vaa hoitokapasiteettia ei voida käyttää.
22786: vaamaan niitä kovkeampia kustannuksia, jotka                    Parhaillaan selvitetään sitä, miten hoito ja
22787: aiheutuisivat :;;iellä , t~p~tuvasta kuntoutuk-             kuntoutus. ulkomailla voisi tapahtua. Eräät
22788: sesta.                                                      periaatteelliset kysymykset ovat yhteydessä tä-
22789:      Alustavien tietojen I'nukaan hoidon odotus-            hän se1vitystyöhön. Erityisen tärkeätä olisi kii-
22790: aika on 6-8 kuukautta •. J-l)llvaantuneille poti-           rehtiä hoidon ja ~untoutuksen selvitystä niiden
22791: laille nopea hoito on- . välttämätön, jotta se              potilaiden osalta, joiden sairauksien ja vammo-
22792: tulisi niin tehokkaaksi. kuin mahdollista. Kuu-             jen suhteen hoitokapasiteetti kotimaaSISa on
22793: ka1.1sia kestävä odotus a~heuttaa sen, että poti-           liian pieni.. Niin kauan kuin hoitokapasiteetti
22794: las tulee heikomm~i ja että hoito ja kun-                   spastilkkojen osalta kotimaassa on liian pieni,
22795: toutus vievät enemmän ,aikaa. .Potilaan kan-                heille on annettava mahdollisuus hoitoon uLko-
22796: nalta hoitoaika piten'~_-j~ yhteiskunnan kan-               mailla.            .                          .
22797: nalta tämä tilanne mevkitsee lisäkustannuksia.               . Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
22798: On erittäin tärkeätä niw:_potilaan kuin yhtds-              ty,ksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-,
22799: kunnankin kannalta, että hoitokapasiteettia näi-            neuvoston asianom,aisen jäsenen vastattavaksi
22800: den potilaiden osalta lisätään niin nopeasti                seuraavan kirjallisen kysymyksen:
22801: kuin mahdollista ja että jonot voidaan poistaa.
22802:   . Niin kauan kuin hoitokapasiteetti maassam-                         Onko Hallitus valmis ocyhtymä~n toi-
22803: me ei ole riittävän suuri, on paikallaan käyttää                    menp1teisiin, jotta halvaantuneiden poti-.
22804: sitä kapasiteettia, jo~~- on tarjolla mu-issa poh-                 ·laiden, n:tm• spastiklrojen, suunniteltu
22805: joismaissa. Kysymyksessä oleville potilaille ai-                    hoito- ja kuntoutuskapasiteeti:n lisäys
22806: heutetaan turhaa kärsimys~ä, mikäli yhteiskunta                     välittömästi. toteutetaan, Ji        · ··
22807: ei huolehdi siitä, että qtetaan käyttöön niitä                         aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
22808: resu11sseja, jotka ovat hoidon osalta tarjolla                      tfunänkaltai,sten potilaiden, etenkin s;pas-
22809: muissa· pohjoismaissa.:--.· ~rityisel}. ... käsittämättö-           tikkojen, osalta muissa pohjoismaissa.
22810: mäksi tilanne tulee silloin, ·,kun hoito naapuri-                   tarjolla oleva~ hoitokapasiteettia käyte-:
22811: kaupungissa valtakunnan rajan toisella puolella                     tään siihen saakka kunnes kapasiteetin
22812: muodollisista tai taloudellisista syistä ei ole                     lisäys maassamme on 'saatettu loppuun?
22813:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1980. ·
22814: 
22815:                                                   Ole Norrback
22816:                                                  ~0 141
22817: 
22818: 
22819: 
22820: 
22821:                           Eduskunhan Herra Puhem:iehell.e.
22822: 
22823:   Valtiopäivä.järjesty~en 37 §:n 1 momentissa           ostamalla. mitä rsairaalan ULkopuoliselta ··palve-
22824: mainit:USsa tarkoitQksessa Te, J-Ier.ra Puhemies,       lusten tuottajalta. Yliopistosairaala voi erityis~
22825: olette 6 päiv:äriä maaHstkuuta 1980päivätyn kir-        tapauksessa ja tarpeen· mukaan lähettää poti.,
22826: jeenne ohella toim.ittanut valtion~uvoston ooian-       !aan ulkomaille jatkohoitoon.
22827: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Sairauden harvinaisuudesta tai sanuden: :eri",
22828: Norrhaohn näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-           tyisestä hoitotarpeesta johtuen on eräidcll sai~·
22829: myksestä n:o. 141:                                      rawksien hoito suunniteltu keskitettäväksi maas-
22830:                                                         samme er±kseen nimettäviin sairaalÖih1n. Sai-
22831:               Onko Hallitus valmis cyhtymään toi-· raanhoitolaitoksia koskevan valtakunnalHsen
22832:           menp1teisiin, jotta halvaantuneiden poti- suunnitelman lausuman mukaisesti molemmin-
22833:           laiden, mm. spasthlclrojen, suunniteltu puolista halvaus·ta tai neljän raajan halvausta
22834:           hoito- ja kuntoutuskapasiteetin lisäys sairastavien potilaiden jälkihoito ja lääkinnälli-
22835:           välittömästi toteutetaan, ja ·                nen kuntoutus suunnitellaan järjestettäväksi
22836:               ailkooko Ha1litllis huolehtia siitä, että to1staiseksi vain yhdessä keskuksessa koko
22837:           tämänkaltaisten potilaiden, etenkin spas- maassa. Tämä keskus on Käpylän Kuntoutta-
22838:            tikkojen, osalta muissa pohjoismaissa mislaitos Helsingissä. Kirjallisen kysym)llksen ai-
22839:           tarjolla olevaa hoitokapasiteettia käyte- heena olevan potilaan hoito on järjestetty mai-
22840:            tään siihen saakka kunnes kapasiteetin nitussa laitoksessa. Käpylän Kurttouttamislaitok-
22841:            lisäys maassamme on 'saatettu loppuun?· seen olevien odotusaikojen poistamiseksi , .qn
22842:                                                         Pohjois-Suomea varten suunniteltu rakeririeiia-
22843:    Vastautksena kysymykseen esitäri.. kun~ioitta­ vakrsi vastaavanlainen kuntouttamislaitos Rd~a:­
22844: varsti · seuraavaa:                                     niemelle, Lapin kuntoutuskeskus. Hanke on
22845:    Sairaanhoidon järjestämisen yleinen periaate suunniteltu toteutettavaksi samanaikaisesti La- ;
22846: on, että potilaalle järjestetään sairaanhoito sai- pin :keskussairaalan uudisrakennuksen kanssa:.
22847: rauden kulun pysäyttämiseksi, sairauden paran- sen välittömään läheisyyteen.
22848: tamiseksi ja: sairauden heikentämän toimintaky-            Kyseisessä yksit.täistapautksessa ei ole kysy-
22849: vyn korjaamiseksi. Hoidon järjestärohvastuu on mys hoitomahdollisuuden puuttumisesta, vaan
22850: kotikunnan terveyskeskuksella. ja· niillä sairaala- ensi sijassa · hoidon korvaamiseen· liittyvästä
22851: kuntain:liitoilla, joihin potilaan kotikunta kuu- korvausvelvollisuudesta.                         , ,, :l :
22852: luu. Silloin, kun potilas tarvitse~ hoitoa, jota           Tällä hetkellä ei ole tarvetta ryhtyä Pohjois-
22853: ei voida järjestää kotikunnan tai -kuntainliiton maissa olevan hoitokapasiteetin käyttöönottami- .
22854: sairaalassa, ·lähetetään potilas ylemmänasteiseen, s.een nyt po. tapauksissa enempää kuin· yksit-·~
22855: yleensä yliopistosairaalaan.                            täisis,sä tapauksissa yliopistolliset sairaalat kat-
22856:    Potilaan kotikunnan sairaalwkuntainliitto voi· sovat sen tarpeelliseksi.                                ·'
22857: hanikkia potilaan hoidossa tarvittavia palveluita
22858:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
22859: 
22860:                                                " ' Sosiaali-' ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
22861:                                               1980 vp.1
22862: 
22863: 
22864: 
22865: 
22866:                            Tili Riksdagens Herr Talman,
22867: 
22868:    ,JLd~t::syfte 37 § 1 mom. riksd.agsorclningen     vid patientens vår<l genom ·-att ·köpa dyJik, åer-
22869: anp·:har Ni,. Her..r Talman, med Eder S~krivelse     vice :av sjukhuset . utomstående . personer ··och
22870: av·-tleru:6 mats 19&0 till vederbörande medlem       inrättningar soo}. erbjuder sådan. Univexsitets··
22871: av statsrådet översänt avskrift a.v. föijande av     sjukbus .:kan i ·spedaHall och .vi.d behov remit"
22872: riksd.aggman Norrback undertecknade spörSlnål        tera pattienten. utomlands för ·fortsatt behand- ·
22873: nrd4l:                                               Hng.
22874:                                                          På grund av en sjukdoms säl1synthet. eller
22875:            Är Regeringen beredd att vidta åtgär-     den ·specialvår;d som ·en 1sjukdom erfordrar har
22876:       . der så att den planerade utökningen          behandiingen av vissa sjukdomar planerats så
22877:         av vård- och reha:biliteringskapaciteten     att behandlingen koncentreras i vårt land tili
22878:         för förlamade patienter, cinklusive s.k.     särskilt utsedda sjukhus. Enligt den ri:ksomfat-
22879:         tetraplegiker, ver~ställs omedelbart,        tande planen för sjukvårdsanstalterna pianeras
22880:        samt                                          eftervården och den medidns:ka rehabiliteringen
22881:       · att se tili att •tillgänglig vårdkapacitet   av patienter som lider av dubbe1sidig förlam-
22882:         för denna typ av patienter, framför allt     ning eller förlamning av alla fyra Iernmar ·tills-
22883:         för tetrapieg1ker i övriga nordiska Iän-     vidare tili en enda central i landet. Denna
22884:         der utnyttja:s tills u~byggnaden i vårt      central är Rehabiliteringsinstitutet i Kottby i
22885:         land är klar?                                Helsingfors. Vården av den patient som avses
22886:                                                      i spörsmålet har anordnats vid nämnda institUJt.
22887:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        För att .aviägsna väntetiderna till Rehabilite-
22888: samt anföra föijande:                                ringsinstitutet .i Kottby har man pianerat att
22889:    Den allmänna principen vid anordnandet av         bygga en motsvarande inrättning för Norra
22890: sju!kvård är att s:jtclcvård för en patient arran-   Finland, Lapplands rehabiliteringscentral, i .Ro-
22891: geras för att hejd:a sjukdomens förlopp, bota        vaniemi. Projektet har planerats bli genomfört
22892: sjukdomen och återställa av sjukdom försvagad        samtidigt med uppförandet av en nybyggnad
22893: pres~tiohsför;måga. Ansrvaret för vårdens an-        vid Lapplands centralsjukhus och i dess omedel-
22894: orooande vilar på hem:kommunens hälsocentral         bara närhet.
22895: och .de sjukhuskommunalförbund som patien-               I föreliggande fall är det inte fråga om brist
22896: tens hemkommun hör tili. Då patienten är i           på vårdmöjligheter utan i första hand om er-
22897: behmi av vård som inte kan anordnas på hem-          sättningsskyidighet i anslutning tili ersättning
22898: kommunens eller kommunalförbundets ·sjuk!hus,        för vård.
22899: remitteras patienten tili ett av högre grad              För nä..rvarande föreligger inget behov .att i
22900: sjukhus, vanligen ett universitetssjukh\lJS.         fall av ifrågavarande typ ta ibruk nordis:k vård-
22901:    Patientens hemkommuns ·sjuJclmskommunför-         kapacitet i högre utsträdming än vad universi-
22902: bund kan anskaffa den service som erfordras          tetssju:kh\lJSen i enskild:a fall anser erfordetligt.
22903:      HeLsingfors den 10 a:pril 1980.
22904: 
22905:                                               Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
22906:                                               1980vp:
22907: 
22908: Kirjallinen kysymys n:o 142.
22909: 
22910: 
22911: 
22912: 
22913:                                  Säilynoja: Vanhainkotien rakennus- ja peruskorjauksiin varatun
22914:                                      määrärahan korottamisesta.
22915: 
22916: 
22917: 
22918:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e l1 e.
22919: 
22920:    Kunnollinen ja tarkoituksenmukainen van-         rattiin 17 milj. markkaa kunnille avustuksiin
22921: hustenhuolto edellyttää erilaisia palveluja tuot-   vanhainkotien rakentamiseen ja peruskorjauk-
22922: tavaa avohoitojärjestelmää. Sellaiseen kuuluvat     siin. Vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa tarkoi~
22923: myös vanhainkodit, jotka tarjoavat kodinomai-       tukseen varattiin enää 3 milj. markkaa.
22924: sen ympäristön henkilöille, jotka eivät selviä         Kuntien välitön avustustarve on kuitenkin
22925: yksin ja itsenäisesti.                              moninkertainen. Mahdollisen 20 prosentin
22926:    Maamme vanhainkotilaitos on pääsääntöisesti      avustuksen myöntäminen nyt anotuille raken-
22927: vielä erittäin puutteellinen ja ihinisiä voimak-    nus- ja korjaushankkeille edellyttäisi määrära-
22928: kaasti laitostava. Vähäisten tilojen ja erittäin    han korottamista noin 60 milj. markkaan.
22929: suuren henkilökuntavajauksen vuoksi puuttuvat       Määrärahan korottamista pitää tarpeellisena
22930: edellytykset aktiiviselta huollolta ja kuntoutuk-   myös sosiaalihallitus, joka onkin esittänyt val-
22931: selta. Kunnalliskodit ovat muodostuneet erään-      tion kuluvan vuoden lisäbudjettiin otettavaksi
22932: taisiksi kroonikkopotilaiden säilytyspaikoiksi.     20 milj. markkaa tähän tarkoitukseen,
22933: Kuitenkin olisi tärkeää tukea vanhusten oma-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22934: ehtoista selviytymistä.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22935:    Valtionapujen niukkuus tai niiden puuttumi-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22936: nen kokonaan on estänyt sosiaalihuollon palve-      vaksi seuraavan kysymyksen:
22937: lujen kehittämisen tarvetta vastaavalle tasolle.
22938: Näin on tapahtunut myös vanhainkotien raken-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22939: tamisessa ja peruskorjauksessa. Niihin kunnat              kunnille vanhainkotien rakennus~ ja pe-
22940: eivät ole aikaisemmin voineet saada lainkaan               ruskorjausavustuksiin varatun määrära-
22941: valtionapua, vaan niiden on täytynyt itse vas-             han korottamiseksi niin, että kunnat
22942: tata kaikista kustannuksista.                              voisivat käynnistää kiireellisinä pitämän-
22943:    Tuhoisan Virtain vanhainkodin palon havah-              sä hankkeet ja saada niihin anomansa
22944: duttamana vuoden 1979 lisätalousarviossa va-               valtionavun?
22945:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
22946: 
22947:                                          Vappu Säilynoja
22948: 
22949: 
22950: 
22951: 
22952: 0880003576
22953: 2                                                  1980.vp.
22954: 
22955: 
22956: 
22957: 
22958:                            E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
22959: 
22960:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa varattu 3 miljoonaa markkaa lähinnä loppuvuo-
22961: mainitussa tarkoituksessa Te,.- Herra.. Puhemies; . den aikana käynnistyviä kunnalliskotien ja kun-
22962: olette 7 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn kir- nallisten vanhainkotien rakennushankkeita var-
22963: je!'!ntlf: -~~lk toimittanut valtioneuvoston asi-. ten.                .                        .         .
22964: anomai~).l<; .jäsf!nelle .j~ljeqnöksen kansanedqs:                Kuntien. ja. kuntainliittojen .edelläm~i~ittuja
22965: ta ja VaP,p~. ?ä!lynojan näin· kuuluvasta kirjalli- valtionavustuksia koskevia hakemuksia .-Qn saa-
22966: sesta kysy;.rnykse~tä ·n:o 142:                              punut sosiaalihaJlitukselle yhteen.sä 106 kappa-
22967:                                                              letta. Hakemuksista koskee uudisrakennushank-
22968:         ;T.'. Mibin. __tolnlii11. l:-Iallltus; aikoo ryhtyä, keita 31, p~ruskorjaushankkeita J5, ~aajennils­
22969:                lo.mnille vanhainkotien rakennus- ja pe- hankke.ita 14 sekä rakennushankk~ita, jotkl;l si-
22970:          , . ruskorjausavustuksiin . varatun määrära- sältävät sek~ laajennuksia että muutostöitä 29.
22971:         . >B!.\fl ~Ot<;Jtta>miseksi _ niin, että kunnat Kuntien esittämien rakennushankkeiden kokoc
22972:               ,voisiyat käynnistää kiireellisinä pitämän-, nais~ustannusarvio on 312 miljoonaa marl<kaa.
22973:          , :· .sä ..hankkeet.· jJ~ saada . niihin . anomans~   •. H:l10ll\toon ottaen kunnalliskotien da kunnal-
22974:          ., ·t pa,lti~navun?                                 listyn ,vanhainkotien rakentamiseen ja per.usJwr-
22975:                                                              jaukseen t,arvhtavien.. kokonaiskustannusten
22976:     Vastaukseii:a' ''kysymykseen· eshäh kunnioitta~ mäårän sekä sen,. f:ttii erityisesti köy}:iitnrniJlä
22977: vasti 'seubiavaa:. .. ' .
22978:                                                              kunnilla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuk-
22979:     Ku;walU~kotien ja· kunn~llisten ·vanhainkotien sia. laitqsten. peruskorjaukseen ja uvdisrakenta-
22980: rakentamiseen ja peruskorjauksiin ,on varattu mis~en, pitää sosiaalj- ja terveysministeriö tär-
22981: vuoden 1979 valtion toisessa llsämenoarviossa keänä, että valtion rahoitusosuutta näiden ra-
22982: yh~e.nsä ,J "fl.mWqonan p1a11kan suuruinen mää-              kennushankkeiden käynnistämiseen edelle!!n li-
22983: rärah~. M.~r~rahaa koskeyan. 5 päivänä heinä-                sätään. Sosiaali- ja terveysn;tinisteriöq tarkoituk-
22984: kuuta:,J?79,. anD;etun valti9n~uvoston päätöksen s,en.a · onkin . esittää kuluvan . vuod~ . eqsimmäi-
22985: muk~an f:nintään,. 20 .prosf:ntin valtionavustusta           S\!e{l lisämenqarvioesitykseen varattavaksi mää-
22986: voi~a.an :ffiyöntää rakennusha!l~~eisiin, jotka on räraha nyt puheena oleviin rakennush~nkkei-
22987: alo.itett1,1:.;30 :Päivään syyslqiuta,1989 mennessä.
22988: Tämän vuoden valtion tulo- ja ,tpenoarviossa on
22989:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1980.
22990: 
22991:                                                                        Ministeri Katri-Helena Eskelinen
22992:                                              N:o 142                                                3
22993: 
22994: 
22995: 
22996: 
22997:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22998: 
22999:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för de byggnadsprojekt, gällande kommunalhem
23000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och kommunala åldringshem, som påbörjas un-
23001: av den 7 mars 1980 tili vederbörande medlem         der slutet av året.
23002: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Kommunernas och kommunalförbundens an-
23003: riksdagsman Vappu Säilynoja undertecknade           sökningar rörande ovannämnda statsunderstöd
23004: spörsmål nr 142:                                    har inkommit tili socialstyrelsen tili ett sam-
23005:                                                     manlagt antal av 106 stycken. Av ansökning-
23006:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      arna gäller 31 nybyggnadsprojekt, 35 grund-
23007:        ta i syfte att höja det anslag som reser-    reparationsprojekt, 14 utvidgningsprojekt samt
23008:        verats för bidrag tili kommunerna för        26 byggnadsprojekt i vilka ingår både utvidg-
23009:        byggande och gnmdreparation av åld-          ningar och ändringsarbeten. Totalkostnaderna
23010:        ringshem så, att kommunerna kan på-          för de av kommunerna föreslagna byggnads-
23011:        börja de projekt som de betraktar som        projekten uppskattas till 312 milj. mk.
23012:        brådskande och för dessa få det stats-          Med beaktande av totalkostnaderna för byg-
23013:        bidrag de anhållit om?                       gande och grundreparation av kommunalhem
23014:                                                     och kommunala åldringshem samt det faktum
23015:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att särskilt de fattigaste kommunerna inte har
23016: samt anföra följande:                               haft ekonomiska möjligheter tili grundrepara-
23017:    För byggande och grundreparation av kom-         tion och nybyggande av inrättningar, anser
23018: munalhem och kommunala åldringshem har i            social- och hälsovårdsministeriet det viktigt att
23019: 1979 års andra tilläggsbudget reserverats ett       statens finansieringsandel för ingångsättande av
23020: anslag om sammanlagt 17 milj. mk. Enligt            dessa byggnadsprojekt ökas ytterligare. Social-
23021: statsrådets beslut den 5 juli 1979 gällande detta   och hälsovårdsministeriet ämnar därför föreslå
23022: anslag kan statsunderstöd om högst 20 o/o be-       att i innevarande års första tilläggsbudget reser-
23023: viljas för byggnadsprojekt som har påbörjats        veras ett anslag för ifrågavarande byggnads-
23024: före den 30 september 1980. I statsförslaget        projekt.
23025: för detta år har 3 milj. mk reserverats närmast
23026:      Helsingfors den 8 april 1980.
23027: 
23028:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
23029:                                             1980 vp.
23030: 
23031: Kirjallinen kysymys n:o 143.
23032: 
23033: 
23034: 
23035: 
23036:                                 t>ohjala ym.: Asuinrakennusten energi.ansäästöinvestointien saat·
23037:                                     tamisesta verotuksessa vähennyskelpois1ksi menoiksi.
23038: 
23039: 
23040:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23041: 
23042:    Energian säästöön ja kotimaisen energian           Mainittu tie saattaisi viedä monin uJ.~~in
23043: käyttöön siirtymiseen tähtäävät muutos- ja         parempiin tuloksiin kuin· nyt . käytössä ..olevat
23044: korjaustyöt ovat lähteneet vanhojen asuinra-       avustU$- ja 1ainoituskcinot. . Se ei !fly&,kä~
23045: kennusten kohdalla hitaasti käyntiin. Tämä         muodostuisi yhteiskunnalle ainakaan nmtj kal"
23046: johtuu suureksi osaksi siitä,. että kyseessä on    liimmaksi. Lisäksi verovähennyskelpoi.sut.Js .olisi
23047: kunkin yksityisen kohdalla melko mittava inves-    omiaan edistämään yksityisten . ponnisteluja
23048: tointi, ionka rahoittaminen tuottaa vaikeuksia.    ene11gian kulutuksen vähentämt.seksi ja koti-
23049: Käytännössä joudutaan nimittäin pääosa rahoi-      maisen energian käyttöön siirtymiseksi asuin-
23050: tuksesta suorittamaan ilman, että menoja on        rakennuksissa.
23051: mahdollista millään. tavalla ottaa verotuksessa       Edellä esii:ltttyyn ja valtiopiiiväjärjestyksen
23052: huom1oon. Töiden tekeminen muodostuu täten         37 §:n 1 tnomenttiin viitaten esitämme valtio-
23053: useissa tapauksissa mahdottomaksi, vaikka hyöty    neuvoston asianomaisen· .jäsenen: .vast~ttavaksi
23054: tulee myöskin asuinrakennusten omistajien ja       setttaavan kysymyksen:
23055: käyttäjien hyväksi.
23056:    Vielä suurempi hyöty koituu näistä muutos-                 Ai!kooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23057: ja korjaustö1s:tä kuitenkin koko kansantalou-              siin asuinrakennmllen ener~~tö­
23058: de1lemme, joten yhteisen edun mukaista olisi               investointien saattamiseksi verotuksessa
23059: kyseisten toimenpiteiden mahdollisimman voi-               vähennyskelpoisiksi menoilksi, jotta •ky-
23060: makas vauhdittaminen. Tällöin voita1siin har-              seiset enetgian säästööq .ja ·kot1ma.ise~n
23061: kita menojen ottamista huomioon vähennyskel-               energiaan siirtymiseen tähtäävät muut~
23062: poisina verotusta suorJtettaessa, joko suoras-             ja korjaustyöt saataisiin mahdoHisi~
23063: taan tai jonkinlaisen poistojärjestelmän muo-              pikaisesti suoritetuiksi?
23064: dossa.
23065:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
23066:                                                                                    .        .
23067: 
23068:          Toivo T. Pohjala             Pentti Mäki-Hakola             . Helge Surik~ .· . '.
23069:          Olavi Nikkilä                Heikki Perho                  . ·sam~ AaitiO. : . :~ · ·
23070:                                       Arto Lampinen
23071: 
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 0880003288
23076:                                                 r9so vp.
23077: 
23078: 
23079: 
23080: 
23081:                            -::_,',,'
23082: 
23083: 
23084: 
23085: 
23086:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
23087: 
23088:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhteisö. Kun asunto-osakeyhtiöiHe ei yleensä
23089: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          muodostu veronalaista tuloa, eivät ne käytän-
23090: olette 7 . päivänä maaHskuuta 1980 päivätyn            nössä voisi vähentää energiansäästöinvestoin-
23091: kirjeenne · ohella toimittanut valtioneuvoston         neista aiheutuvia menoja mistään tuloista. Vä-
23092: asianomaiselle jäsenelle jälj-ennöksen kansan-         hennysoikeuden jakaminen asunto-osakeyhtiön
23093: edustaJa Pohjalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        asukkaille näiden henkilökohtaisi•sta tuloista
23094: sesta !kysymyksestä n:o 143:                           vähennettävaksi, olisi ,g·ekin erittäin hankalaa.
23095:                                                        Niissäkin tapauksissa, joissa asunto on suo-
23096:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ras·sa omistuksessa, kuten esim. omakotitalo,
23097:          siin asuinrakennusten energiansäästö-         jouduttaisiin asunnon energian säästöä edistä-
23098:          investointien saattami>seksi verotuksessa     vät investointimenot vähentämään mu1sta kuin
23099:        · vähennyskelpoisiksi menoiksi, jotta ky-       asunnon omistukseen liittyvistä tuloista. Paitsi
23100:          s.eiset energian säästöön ja kotimaiseen      että tämä monimutkaistaisi verotuksen toi-
23101:          energiaan siirtymiseen. tähtäävät muutos-     mittamista olisi verotuksen y:hteydess.ä muu-
23102:          ja korjaustyöt saataisiin mahdoHisimman       toinkin vaikeata tutkia, onko investointi ener-
23103:          pikaisesti suoritetuiksi?                     giaa säästävä tai muutoin ,laadultaan ja mää-
23104:                                                        tältään sellainen, että sen tukeminen on pai-
23105:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kallaan. Ennen kuin energiansäästöinvestoin-
23106: vasti seuraavaa~                                       teja ryhdytään verotuksdlisin .toimenpitein
23107:    Kuten kysymyksen perusteluosas·sa on to-            edistäi:nään onkin ensin selvitettävä ja tar~
23108: dettu valtiovalta tukee energiaa .sääStäviä inves-     kenunin määritettävä ne energiainvestoinnit,
23109: toiriteja muun inuassa avustuksin ja lainoi-           joita valtion tukitoimin halutaan edistää. Tällä
23110: tu!ksili.. · Asiintojen . energiataloudelliseen kor-   hetkellä, jolloin valtioneuvoston asettama ener-
23111: jaustoimintaan myönnetty avustus on saajalleen         giapoliittinen neuvosto käsittelee eri energia-
23112: lisäksi verovapaata tuloa. Miksi valtiovallan          muotojen hinta- ja verokysymyksiä, on ennen-
23113: tuki nimenomaan asuinrakennusten energian-             aikaista tehdä ratkaisua ky.symykseen mahdolli-
23114: säästöinvestointien kohdalla on annettu vero-          sesti tulevista verotuksellisi:sta tukitoimista.
23115: vapaana avusturksena eikä .esimerkiksi tulovero-          Edellä esitetyiJlä perusteilla on katsottava,
23116: tuksen yhteydessli. rilyörinettävänä erityisvähen-     että tärkeänä pidettävään asuinraktennUrSten
23117: nyksenä, johtuu suurelta osin verotuen anta-           energiansäästöinvestointien edistämiseen ei täs-
23118: miseen liittyvistä hankaluuksista.                     rSä vaiheessa voida pyrkiä kysymyksessä tar-
23119:    Asunnot omistaa Suomessa useissa tapauk-            koitetulla tavalla eli saattama1la investointi-
23120: sissa asunto-osakeyhtiö tai siihen verrattava          menot verotuksessa vähennyskelpoisi1ksi.
23121:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
23122: 
23123:                                                                          Ministeri Pirkko Työläiärvi
23124:                                              N:o 143                                                3
23125: 
23126: 
23127: 
23128: 
23129:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23130: 
23131:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksda,gsordningen     i pra:ktiken inte kunna avdra utgifterna för
23132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      energibesparingsinvesteringar från inkomsterna.
23133: av den 7 mars 1980 tili vederbörande medlem        Det sku1le också vara synnerligen svårt att
23134: av statsrådet översänt avskrift av följande av     fördela avdragsrätten på aktieägarna i bostads-
23135: ri.ksdagsman Pohjala m. fl. undertecknade spörs-   aktiebolaget för att avdras från dessas person-
23136: må:l nr 143:                                       Hga inrkomster. I de fall då bostaden ägs
23137:                                                    direkt, som t.ex. egnahemshus, skulle man bli
23138:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tvungen att avdra de investeringsutgifter som
23139:        att energibesparingsinvesteringar i bo-     främjar energibesparingen i bostaden från andra
23140:        stadsbyggnader skall bli avdragbara         inkomster än de som ansluter sig till ägandet
23141:        utgifter vid beskattningen, i syfte att      av bostaden. Förutom att detta ,skulle kompli-
23142:        ifrågavarande ändrings- och reparations-     cera verkställandet av beskattningen skulle det
23143:        arbeten för inbesparing av energi och        även annars vara svårt att i samband med
23144:        övergång tiJJ: inhemsk energi skall          beskattningen undersöka huruvida en investe-
23145:        kunna utföras så snabbt som mö}ligt?         ring medför energibesparing eller om den
23146:                                                     annars tili sin art och sin omfattning är sådan
23147:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att det är på sin plats att stöda den. Innan
23148: samt anföra följande:                               man börjar främja energibesparingsinvesteringar
23149:     Såsom i spörsmålets motivering har konsta-      genom beskattningsåtgärder måste man först
23150: terats stöder statsmakten energibesparande in-      utreda och närmare definiera de energiinveste-
23151: vesteringar bl.a. med understöd och lån. Dess-      ringar som man vill främja genom statens
23152: utom är understöd ,som beviljats för energi-        stödåtgärder. För närvarande, medan det av
23153: ekonomiska reparationer av bostäder skattefri       statsrådet tillsatta energipolitiska rådet behand-
23154: inkomst för den som erhållit dem. Otsaken           lar pris- och skattefrågor för olika energifor-
23155: tilJ att statsmaktens stöd uttryckligen i fråga     mer, är det för tidigt att avgöra frågan om
23156: om energibesparingsinvesteringar i bostadsbygg-     eventuella framtida stödåtgärder inom beskatt-
23157: nader har beviljats i form av skattefritt under-    ningen.
23158: stöd och inte t.ex. i form av specialavdrag            På grund av ovanstående kan det konsta-
23159: i samband med inkomst:beskattningen är tili         teras, att fastän det bör anses viktigt att
23160: stor del de svårigheter som är förknippade          främja energibesparingsinvesteringar i bostads-
23161: med givandet av skattestöd.                         byggnader kan man i detta skede inte försöka
23162:     Bostäderna ägs i Finland i många fall av        genomföra detta på det sätt som avses i
23163: bostadsaktiebolag eller därmed jämförbara sam-      spörsmålet, dvs. genom att göra investe-
23164: fund. Då bostadsaktiebolag inte i allmänhet         ringsut;gifterna avdragbara vid beskattningen.
23165: har någon beskattningsbar inkomst skulle de
23166:       Helsingfors den 28 mars 1980.
23167: 
23168:                                                                       Minister Pirkko Työläiärvi
23169:                                              1980 vp.
23170: 
23171: Kirjallinen kysymys n:o 144.
23172: 
23173: 
23174: 
23175: 
23176:                                  P. Jokinen: Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennuksen
23177:                                      suunnittelun ja rakentamisen aloittamisesta.
23178: 
23179: 
23180:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23181: 
23182:    Kotkan kaupunki on jo vuosia sitten yhdessä         Hankkeella alkaisi olla jo tavattoman kiire
23183: ammattikasvatushallituksen ja sairaanhoito-op-      myös työllisyyskysymyksenäkin.
23184: pilaitoksen kanssa laatinut koulun uudisraken-         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23185: nushankkeesta perustamissuunnitelman. On to-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23186: dettu, että nykyisissä ahtaissa tiloissa ei enää    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
23187: voida antaa kaikkea sitä opetusta mikä oppi-        tavaksi seuraavan kysymyksen:
23188: laitoksessa muuten olisi tarpeen. Kaupunki on
23189: myös luovuttanut valtiolle riittävän laajan ton-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23190: tin jo vuonna 1977 uudisrakennusta varten                   ryhtyä Kotkan sairaanhoito-oppilaitok-
23191: Kotkan keskussairaalan välittömässä läheisyy-               sen uudisrakennuksen suunnittelun ja
23192: dessä. Uudisrakennuksen kustannukset olisi-                 rakentamisen kiirehtimiseksi?
23193: vat noin 13 miljoonaa markkaa.
23194:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
23195: 
23196:                                           Pekka Jokinen
23197: 
23198: 
23199: 
23200: 
23201: 088000392A
23202: 2                                           1980 vp.
23203: 
23204: 
23205: 
23206: 
23207:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23208: 
23209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
23210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tavasti seuraavaa:
23211: olette 7 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn
23212: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Kotkan sairaanhoito-oppilaitoksen uudisra-
23213: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kennus on opetusministeriön keskipitkässä toi-
23214: edustaja Pekka Jokisen näin kuuluvasta kirjal-     minta- ja taloussuunnitelmassa merkitty vuo-
23215: lisesta kysymyksestä n:o 144:                      sille 1982-84 siten, että hankkeen rakenta-
23216:                                                    minen painottuu vuosille 1983-84.
23217:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         On todennäköistä, että alussa mainittua ra-
23218:        ryhtyä Kotkan sairaanhoito-oppilaitok-      kennusaikataulua tullaan noudattamaan, mi-
23219:        sen uudisrakennuksen suunnittelun ja        käli valtion talous antaa siihen mahdollisuu-
23220:        rakentamisen kiirehtimiseksi?               den.
23221:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
23222: 
23223:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
23224:                                              N:o 144                                                  3
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23230: 
23231:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
23232: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra följande:
23233: velse av den 7 mars 1980 tili vederbörande
23234: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Kotka sjukvårdsläroanstalts nybyggnad har
23235: jande av riksdagsman Pekka Jokinen under-          i undervisningsministeriets medellånga verk-
23236: tecknade spörsmål nr 144:                          samhets- och ekonomipian upptagits för åren
23237:                                                    1982-84 så att uppförandet av projektet kon-
23238:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     centreras på åren 1983-84.
23239:        ta i syfte att påskynda planeringen och        Det är sannolikt att ovannämnda byggnads-
23240:        uppförandet av Kotka sjukvårdsläro-         tidtabell kommer att efterföljas om statens
23241:        anstalts nybyggnad?                         ekonomi möjliggör det.
23242:      Helsingfors den 18 april 1980.
23243: 
23244:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
23245:                                              1980 vp.
23246: 
23247: Kirjallinen kysymys n:o 145.
23248: 
23249: 
23250: 
23251: 
23252:                                  Ekorre:   Neuvottelukunnan asettamisesta Lapin korkeakoululle.
23253: 
23254: 
23255:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23256: 
23257:    Laki Lapin korkeakoulusta säädettiin joulu-         Jotta yhteys korkeakoulun toimintaympäris-
23258: kuussa 1978 ja asetus annettiin helmikuussa         töön olisi toimiva, säädettiin asetuksessa, että
23259: 1979. Esityksensä perusteluissa hallitus kiinnit-   "Korkeakoulun ja sen toimintaympäristön yh-
23260: ti huomiota siihen, että uudella korkeakoululla     teistyötä varten korkeakoululla voi olla neu-
23261: olisi kiinteät suhteet ympäröivään maakuntaan.      vottelukunta, jonka hallitus asettaa".
23262: Perusteluissa sanottiin: "Ottaen huomioon La-          Lapin korkeakoululle asetettu väliaikainen
23263: pin korkeakoulun luonteen hallitus pitää tär-       hallitus ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpi-
23264: keänä, että korkeakoulun ja sen toimintaympä-       teisiin neuvottelukunnan asettamiseksi. Neu-
23265: ristön väliselle kiiinteälle yhteistyölle luodaan   vottelukunta olisi suotava senkin vuoksi, että
23266: tarpeelliset hallinnolliset mahdollisuudet". Hal-   väliaikaiseen hallitukseen kutsutuista jäsenistä
23267: litus esitti myös, että tulevan korkeakoulun        neljä on kotoisin Rovaniemen kaupungista, kol-
23268: päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallinto-      me Helsingistä ja kaksi Oulusta kahden ollessa
23269: elimen jäseniksi voitaisiin määrätä myös kor-       opiskelijoiden edustajia. Kun Lapin korkeakou-
23270: keakouluun kuulumaton henkilö siten kuin ase-       lun tavoitteena on toimia koko Lapin läänin
23271: tuksella säädetään. Tätä esitystään hallitus pe-    ylimpänä oppilaitoksena, tulisi yhteys luoda ko-
23272: rusteli sillä, että käynnistymisvaiheessa saattaa   ko toimintaympäristöön. Neuvottelukuntaa ase-
23273: olla tarpeellista luoda hallinnollinen yhteys ym-   tettaessa olisikin otettava huomioon Lapin lää-
23274: päröivään maakuntaan.                               nin koko alue.
23275:    Antaessaan asetuksen Lapin korkeakoulusta           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23276: hallitus kuitenkin jätti eduskunnan hyväksy-        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
23277: män mahdollisuuuden huomioon ottamatta.             ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
23278: Asetuksen 4 §:ssä säädetään nimittäin, että         van kirjallisen kysymyksen:
23279: "Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävän monijä-
23280: senisen hallintoelimen jäsenenä voi olla vain                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23281: korkeakouluun kuuluva täysivaltainen henkilö,              ryhtyä Lapin korkeakoulusta annetun
23282: joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suo-              asetuksen 3 § :n 2 momentissa tarkoi-
23283: messa". Asetus on tältä osin selvästi ristirii-            tetun neuvottelukunnan asettamiseksi
23284: dassa eduskunnan hyväksymän lain kanssa.                   Lapin korkeakoululle?
23285:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1980.
23286: 
23287:                                            Mikko Ekorre
23288: 
23289: 
23290: 
23291: 
23292: 0880003875
23293: 2                                            1980 vp.
23294: 
23295:                                                                                    ',·,····.
23296: 
23297: 
23298: 
23299: 
23300:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23301: 
23302:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    yhteys korkeakoulua ympäröivään maakuntaan.
23303: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Eduskun-           Lapin korkeakoulusta annetun asetuksen mu-
23304: nan Puhemies, olette kirjeellänne 7 päivältä        kaisesti valittavien hallintoelinten jäseninä voi-
23305: maaliskuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston         vat asetuksen 4 § :n 1 momentin mukaan olla
23306: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      kuitenkin vain korkeakouluun kuuluvat täysi-
23307: taja Ekorren tekemän seuraavan sisältöisen kir-     valtaiset henkilöt, jotka ovat Suomen kansa-
23308: jallisen kysymyksen n:o 145:                        laisia tai virkamiehiä Suomessa. Asetusta val-
23309:                                                     misteltaessa katsottiin, että korkeakoulun var-
23310:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sinaista hallintoa järjestettäessä korkeakoulun
23311:        ryhtyä Lapin korkeakoulusta annetun          toiminta on jo siinä määrin vakiintunut ja että
23312:        asetuksen 3 § :n 2 momentissa tarkoi-        korkeakoululla on jo omaa henkilökuntaa niin
23313:        tetun neuvottelukunnan asettamiseksi         paljon, että korkeakoulun opetus- ja tutkimus-
23314:        Lapin korkeakoululle?                        hallinto on mahdollista hoitaa ilman korkea-
23315:                                                     koulun ulkopuolisten. mukanaoloa.
23316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Lapin korkeakoulusta annetun asetuksen 3
23317: vasti seuraavaa:                                    § :n 2 momentin mukaan korkeakoulun ja sen
23318:     Lapin korkeakoululle turvattiin sitä koske-     toimintaympäristön yhteistyötä varten korkea-
23319: vassa laissa (8/79) muiden korkeakoulujen ta-       koululla voi olla neuvottelukunta, jonka hallitus
23320: paan itsehallinto. Lapin korkeakoulusta anne-       asettaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa
23321: tun asetuksen (194/79) mukaiseen hallintoon         lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua kos-
23322: siirrytään asteittain korkeakoulun kehittymisen     kevista periaatteellisesti tärkeistä asioista.
23323: mukaisesti. Ensi vaiheessa korkeakoulun hal-           Korkeakoulun neuvottelukunnan asettaminen
23324: lintoa hoitavat väliaikainen hallitus ja rehtori.   kuuluu korkeakoulun hallitukselle. Lapin kor-
23325: Korkeakoulun laajetessa hallinto tullaan järjes-    keakoulu on kysymyksen johdosta antamassaan
23326: tämään siten, että asetuksen mukainen korkea-       selvityksessä todennut, että neuvottelukunnan
23327: koulun varsinainen hallitus valitaan 1. 3. 1983     asettamista ei ole pidetty kiireellisenä, koska
23328: alkavaksi toimikaudeksi, osastoneuvostot 1. 1.      korkeakoulun väliaikaisessa hallinnossa välittyy
23329: 1984 ja rehtori 1. 3. 1984 alkavaksi toimikau-      jo mukana olevien ulkopuolisten henkilöiden
23330: deksi.                                              kautta Lapin erikoisolosuhteiden tuntemus.
23331:    Vuoteen 1983 saakka korkeakoulussa toimii        Korkeakoulun toiminta painottuu myös toistai-
23332: asetuksen 91 §:n mukainen väliaikainen halli-       seksi pakollisen opetuksen järjestämiseen, kor-
23333: tus, jonka jäseniksi on kutsuttu pääasiassa kor-    keakoulun tutkimus- ja muiden palvelumahdol-
23334: keakoulun ulkopuolisia henkilöitä. Ulkopuolis-      lisuuksien ollessa rajoitetut. Lapin korkeakoulun
23335: ten mukanaolo korkeakoulun hallinnossa on           suunnittelutoimikunta on mietinnössään ( 1979
23336: tehty mahdolliseksi ottamalla Lapin korkeakou-      /63) esittänyt lähiajan kehittämissuunnitelmat,
23337: lusta annetun lain 6 §:n 3 momenttiin säännös,      mistä syystä neuvottelukunnan tarve ei tältä-
23338: jonka mukaan korkeakoulun päätösvaltaa käyt-        kään osin ole toistaiseksi ollut kiireellinen. Kor-
23339: tävän monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi voi-   keakoulun toiminnan laajetessa ja vakiintuessa
23340: daan määrätä myös korkeakouluun kuulumaton          neuvottelukunnan tarve kuitenkin korostuu ja
23341: henkilö siten kuin asetuksella säädetään. Mai-      käsitellessään parhaillaan korkeakoulun hallin-
23342: nittu säännös otettiin lakiin ensisijaisesti tätä   non vakinaistamista korkeakoulun hallitus tulee
23343: siirtymävaihetta varten. Hallitus perusteli sään-   ottamaan kantaa myös neuvottelukunnan asetta-
23344: nöksen lakiin ottamista sillä, että korkeakoulun    miseen.
23345: tieteellinen henkilöstö on ainakin korkeakoulun        Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
23346: toiminnan alkuvaiheessa lukumäärältään varsin       että neuvottelukunnan asettaminen kuuluu kor-
23347: vähäinen. Lisäksi toiminnan alkuvaiheessa saat-     keakoulun toimivaltaan eikä näin ollen anna
23348: taa olla tarpeellista luoda myös hallinnollinen     aihetta toimenpiteisiin hallituksen taholta.
23349:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
23350: 
23351:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
23352:                                               N:o 145                                                  3
23353: 
23354: 
23355: 
23356: 
23357:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
23358: 
23359:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt § 4, 1 mom. av förordningen om
23360: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            Lapplands högskola kan tili medlem av för-
23361: velse av den 7 mars 1980 tili vederbörande           valtningsorgan väljas endast tili högskolan hö-
23362: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       rande myndig person som är finsk medborgare
23363: jande av riksdagsman Ekorre undertecknade            ellet tjänsteman i Finland. Vid förberedningen
23364: spörsmål nr 14 5:                                    av förordningen ansåg man att då den egentliga
23365:                                                      förvaltningen ordnas kommer verksamheten vid
23366:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       högskolan redan att vara befäst och högskolans
23367:        ta i syfte att tillsätta den i förordningen   personai tillräcklig för att förvaltningen av un-
23368:        om Lapplands högskola 3 §, 2 mom.             dervisningen och forskningen skall kunna skö-
23369:        omnämnda delegation?                          tas utan medverkan av utomstående personer.
23370:                                                          Enligt § 3, 2 mom. i förordningen om Lapp-
23371:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lands högskola kan styrelsen tillsätta en dele-
23372: samt anföra följande:                                gation för samarbete mellan högskolan och den
23373:     I likhet med de övriga högskolorna har själv-    omgivning där högskolan verkar. Delegationen
23374: styrelsen vid Lapplands högskola tryggats med        har tili uppgift att avge utlåtanden och taga
23375: en lag om högskolan ( 8/79). Den i förordning-       initiativ i ärenden rörande högskolan vilka är
23376: en om Lapplands högskola ( 194/79) om-               av prindpiell vikt.
23377: nämnda förvaltningen införs stegvis an efter             Högskolans styrelse tillsätter alltså delegatio-
23378: att högskolan byggs ut. Under det första skedet      nen. Lapplands högskola har i sin utredning,
23379: sköts förvaltningen av en temporär styrelse och      som gjorts med anledning av spörsmålet,
23380: rektor. Då högskolan utvidgas kommer förvalt-        konstaterat att man inte ansett tillsättandet av
23381: ningen att ordnas i enlighet med förordningen        en delegation vara brådskande eftersom känne-
23382: så att styrelsen väljs för en mandattid som bör-     dom om Lapplands specialförhållanden förmed-
23383: jar den 1. 3. 1983, medan avdelningsråden in-        las tili högskolans temporära styrelse genom
23384: !eder sin mandattid den 1. 1. 1984 och rektorn       de utomstående medlemmarna. Verksamheten
23385: den 1. 3. 1984.                                       vid högskolan har tillsvidare koncentrerats på
23386:     Fram tili år 1983 verkar vid högskolan den       organiseringen av den obligatoriska undervis-
23387: i förordningens § 91 omnämnda temporära sty-         ningen medan möjligheterna tili forskning och
23388: relse tili vars medlemmar kallats främst per-        annan service är begränsade. Kommissionen för
23389: mner som icke hör tili högskolan. Medverkan          planering av en högskola i Lappland har i sitt
23390: 1v utomstående personer har gjorts möjlig ge-        betänkande (1979/63) framfört en utvecklings-
23391:  rrom att man intagit en bestämmelse i lagens §      plan för den närmaste framtiden och med an-
23392:  5, 3 mom. enligt viiken tili medlem i de kolle-     ledning av detta har det inte funnits ett
23393:  ~iala förvaltningsorgan, som utövar högskolans      brådskande behov av en delegation. Behovet
23394:  Jeslutanderätt, kan förordnas även person som       av en delegation kommer dock att växa då
23395:  iåe hör tili högskolan, på sätt som genom           verksamheten vid högskolan byggs ut och sta-
23396:  :örordning stadgas. Denna bestämmelse intogs        biliseras och högskolans styrelse kommer därför
23397:  . lagen främst med tanke på övergångsperioden.      att behandla frågan om tillsättandet av en dele-
23398:  ~egeringen motiverade införandet av bestäm-         gation då frågan om införandet av högskolans
23399:  nelsen i lagen med att högskolans vetenskap-        ordinarie förvaltning dryftas.
23400:   iga personai är åtminstone i början av verk-           Utgående från det ovanstående konstaterar
23401:  :amhetsperioden tili sin omfattning mycket li-      regeringen att tilisättandet av delegationen hör
23402:  :en. Därtill kan det vara av vikt att vid begyn-    tili högskolans befogenheter och ger därmed
23403:   lelsestadiet skapa förbindelser av administrativ   inga skäl tili åtgärder från regeringens sida.
23404:  1atur med det omgivande landskapet.
23405:      Helsingfors den 15 april 1980.
23406: 
23407:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
23408:                                                1980.vp.
23409: 
23410: Kirjallinen kysymys n:o 146.
23411: 
23412: 
23413: 
23414: 
23415:       ',/.1.
23416:                                  Pursiainen: Osa-aikatyövoiman käytöstä valtionhallirlhoss<a.
23417: 
23418: 
23419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e;·
23420: 
23421:    Vaidonhallinnossa työskentelee arviolta noin      on uuden teknologian käyttöönottamisen ·myÖtä
23422: 10 000 osa-aikatyöntekijää, mikä vastaa noin         siirretty osa-aikatyöntekijöiksi.
23423: 5 % koko henkilöstöstä. Eniten osa-aikatyö-             Olisikin varsm tärkeää huomioida osa-aika-
23424: voimaa on liikenteen, erity1sesti postrin ja ra-     työvoiman käyttöpiiriä laajennettaessa työvoi-
23425: kennushallinnon palveluksessa.                       mapoliittisten näkökohtien ohella järjestelyn ai-
23426:    Eduskunnassa käsiteltävänä olleessa valtion       heuttamat palkka- ja sosiaalipoliittiset vaiku-
23427: tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1980          tukset.
23428: todettiin, että virastot ja laitokset saavat yh-        Sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä tehdyn
23429: den kokopäivätoimisen henkilön sijasta palkata       selvityksen mukaan kunnallisen työllistämistuen
23430: kaksi puolipäivätoimista henkilöä sen jälkeen,       käyttöä lisäämällä voitaisim perustaa ko. hal-
23431: kun on keskitetysti 1selvitetty ko. henkilöstön      linnonalalla 11 700 työpaikkaa. Selvityksessä
23432: palvelussuhteen ehdot sekä mahdollisuudet eri-       korostettiin kuitenkin sitä, että entistä suu-
23433: tyiskoulutettujen ja muiden erityisryhmien työl-     rempi osa työllistämistuen avulla palkattavista
23434: listämiseen.                                         henkilöistä otettaisiin kokopäivätyöhön, koska
23435:    Osa-aikatyövoiman käyttö ei ole mikään uusi       sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole puolipäivä-
23436: ajatus valdon henkilöstöpolitiikassa. Kuitenkaan     työtä. Tilanne on rinnasteinen useilla hallin-
23437: ei ole olemassa erityisiä ennusmerkkejä siitä,       nonaloilla. Tietenkin osa-aikatyön mahdollisuuk-
23438: että osa-aikatyövoiman järkevää käyttöä tultai-      sia tulisi lisätä niille, joille tällainen järjestely
23439: siin tulevaisuudessa edistämään. Esitetyt suun-      parhaiten sopii. Tällöinkin oUsi erityistä huo-
23440: nitelmat pyrkivät kokopäivätoimien muuttami-         miota kiinnitettävä osa-aikatyössä olevien so-
23441: seen osa"aikatyövoimalla hoidettaviksi. Työvoi-      siaaliturvaan.
23442: maa ei tulisi valtionhallintoon lisää, vaan teh-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
23443: tävät, joiden hoitamiseen tarvitaan nyt 100          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
23444: henkilöä, hoidettaisiin 200 osa-aikaisen työn-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23445: tekijän toimesta. Työvo1mapoliittisesti tällaisel-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23446: la toiminnalla saattaa tosin olla ainakin tila-
23447: päisesti työvoiman tarjontaa supistava vaiku-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-
23448: tus, mutta samalla se johtaa työsuhdeturvan,                 työvoiman käytössä valtionhallinnossa
23449: toimeentuloturvan ja sosiaaliturvan heikkene-                ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi ja
23450: miseen toisilla työntekijäryhmillä.                          sellaisen osa-aikatyövoiman järkevän
23451:    Erityisen vaikeaksi tilanne on muodostunut                käytön edistämiseksi, jossa myös sosi-
23452: postilaitoksen piirissä, jossa esimerkiksi postin-           aaliturva otetaan nykyistä paremmin
23453: jakajien työn rationalisoinnin seurauksena aikai-            huomioon?
23454: semmin kokopäivätyössä olleita postinjakajia
23455:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
23456: 
23457:                                            Terho Pursiainen
23458: 
23459: 
23460: 
23461: 
23462: 0880003886
23463: 2                                               1980 vp.
23464: 
23465: 
23466: 
23467: 
23468:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23469: 
23470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kan, valtiontalouden ja työvoimapolitiikan kan-
23471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nalta, luovutti mietintönsä valtiovarainminis-
23472: ·olette 11 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn            teriölle 28. 3. 1980. Mietinnössään työryhmä
23473: kirjeenne ohella wimittanut valtioneuvoston             toteaa mm., että osa-aikatyö on valtion hen-
23474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           kilöstöpolitiikan periaatteiden mukaista, jos osa-
23475: edustaja Terho Pursiaisen näin kuuluvasta kir-          aikatyön käyttö perustuu sekä työnantajan että
23476: j~llisesta kysymyksestä n:o 146:                        työntekijän tarpeisiin. Tämä edellyttää sitä, että
23477:                                                         osa-aikrusiin tehtäviin otetaan henkilöitä, jotka
23478:            Mitä Hallitus aikoo tehdä osa-aika-          h1luavat omista henkilökohtaisista syistä tehdä
23479:         työvoiman käytössä valtionhallinnossa           osa-aikatyötä. Lisäksi on turvattava kokoaikai-
23480:         ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi ja         sen ja osa-aikaisen henkilöstön tasavertainen ja
23481:         sellaisen osa-aikatyövoiman järkevän            oikeudenmukainen kohtelu.
23482:         käytön edistämiseksi, jossa myös sosiaa-            Osa-aikatyötä tulee luonnollisesti käyttää niil-
23483:         liturva otetaan nykyistä paremmin huo-          lä tehtäväaloilla, joille se soveltuu sekä .työn
23484:         mioon?                                          laadun että yleensä työn järjestelyn kannalta.
23485:                                                         Virastojen ja laitosten työruuhkien purkami-
23486:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           seen, työhuippujen tasaamiseen ja erityisryh-
23487:   taen seuraavaa:                                       miin kuuluvien työllistämiseen on tarkoituk-
23488:      Osa-aikaisen työvoiman käyttö on valtionhal-       senmukaista käyttää osa-aikatyötä. Osa--aikatyö-
23489:  linnossa tähän saakka ollut verraten vähäistä.         tä voidaan järjestää myös asianomaisiin henki-
23490:  Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo-         löihin liittyvillä sosiaalisilla pemsteilla, esimer-
23491:  delle 1980 oleva kysymyksessä olevaa asiaa             kiksi kuntoutcttaville, opiskelijoille ja äitiyslo-
23492:  koskeva lausuma ei merkitse osa-aikaisen työ-          malta töihin palaaville henkilöille. Osa-aikatyö
23493:  voiman laajaa käyttöönottoa valtionhallinnossa.        tarjoaa mahdollisuuksia varsinkin erityiskoulu-
23494:  Tulo- ja menoarvioesityksessä oleva lausuma            tettujen ja muiden erityisryhmien työllistämi-
23495: . merkitsee sitä, että virastot ja laitokset sai-        seen.
23496:  sivat palkata tilapäisten ja työsopimussuhteis-            Osa-aikaista henkilöstöä koskevat säännökset
23497:   teh. toimihenkilöiden palkkaamiseen osoitetuista       ja määräykset palvelussuhteen ehtojen osalta
23498:  määrärahoista yhden kokopäivätoimis·en henki-          ovat melko puutteellisia ja hajanaisia. Tämän
23499:  lön sijasta kaksi henkilöä.                            vuoksi valtiovarainministeriö on vielä 11 päi-
23500:      Osa-aikatyöhön liittyy sellais1a seikkoja, jot-    vänä maaliskuuta 1980 asettanut työryhmän,
23501:   ka on hallituksen mielestä selvitettävä. Edus-         jonka tehtävänä on selvittää voimassa olevien
23502:   kunnan valtiovarainvaliokunta on tulo- ja me-          virka- sekä työehtosopimusten säännösten ja
23503: . noarvioesityksestä antamassaan mietinnössä to-        määräysten soveltuvuus osa~aikaisen henkilös-
23504:   dennut, että osa-aikatyövoiman käytön laajen-         tön palvelussuhteen ehdoiksi valtionhallinnossa.
23505:   tamiseen liittyy sellaisia ongelmia, joiden sel-      Työryhmässä ovat edustettuina valtiovarainmi-
23506: . vittämiseen olisi kiinnitettävä huomiota yleis-       nisteriö ja virkamiehiä edustavat keskusjärjes·
23507: ;petusteluiss~ l;Ilainituu selvitystyön yhteydessä.    . töt. Osa-aikatyövoiman käytön laajentaminen
23508:      Valtiovarainministeriön asettamat työryhmät       .voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun ensin on
23509:   ovat selvittäneet osa-aikatyövoiman käyttöön          työmarkkinaosapuolten kesken selvitetty osa·
23510:   valtionhallinnossa ja valtionapulaitoksissa liit-      aikaisen henkilöstön palvelussuhteen ehdot. Li-
23511:   tyviä kysymyksiä. Valtiovarainministeriön 14.          säksi sen tulee tapahtua siten, ettei toimenpi-
23512:   11. 1979 asettama työryhmä, jonka tehtävänä            teillä vaaranneta kokopäiväisten työtilaisuuk-
23513:   oli selvittää osa-aikatyön v·aikutuksia valtion-      sien säilymistä.
23514:  hallinnossa tehtävien hoidon, henkilöstöpolitii-
23515:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1980.
23516: 
23517:                                                                           Ministeri Pirkko Työläjärvi
23518:                                              N:o 146                                               3
23519: 
23520: 
23521: 
23522: 
23523:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
23524: 
23525:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      tioner. Den av finansministeriet den 14 novem-
23526: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ber 1979 tillsatta arbetsgruppen, vars uppgift
23527: velse av den 11 mars 1980 tili vederbörande        var att utreda verkningarna av deltidsarbete
23528: medlem av statsrådet översänt avsktift av föl-     inom statsfötvaltningen med tanke på hand-
23529: jande av riksdagsman Terho Pursiainen under-       läggning .av uppgifterna, personalpolitik, stats-
23530: teoknade spörsmål nr 146:                          hushållning och arbetsktaftspolitik, överlämna-
23531:                                                    de s1tt betänkande tili finansministeriet den 28
23532:           Vad ämnar Regeringen göra för att        mars 1980. I sitt •betänkande konstaterar ar-
23533:        avhjälpa de missförhållanden som yppat      betsgruppen bl.a. att deltidsarbete är fören-
23534:        sig vid användning av deltidsanställd       ligt med statens personalpolitiska principer, om
23535:        arbetskraft inom statsförvaltningen och     användnmg av deltidsarbete är baserat på så-
23536:        för att främja en sådan förnuftig an-       väl arbetsgivarens som arbetstagarens behov.
23537:        vändning av deltidsanställd arbetsktaft,    Detta förutsätter att sådana personer anställs
23538:        där också socialskyddet blir bättre be-     i deltidsarbete som av egna personliga skäl
23539:        aktat än för närvarande?                    önskar göra deltidsarbete. Därtill måste en lik-
23540:                                                    värdig och rättvis behandling av heltidsanställd
23541:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och av deltidsanställd personai kunna tryggas.
23542: samt anföra följande:                                  Deltidsarbete skall naturligtvis tillämpas
23543:    Användningen av deltidsanställd 'arbetskraft    inom de uppgiftsområden det lämpar sig för
23544: inom statsförvaltningen har hittills varit jäm-    såväl med tanke på arbetets art som organi-
23545: förelsevis obetydlig. Regetingens utlåtande i      seringen av arbetet i allmänhet. I syfte att
23546: statsverkspropositionen för år 1980, som gäl-      undanröja arbetsanhopningarna i ämbetsverk
23547: ler ifrågavarande sak, innebär inte ett omfat-     och inrättningar, utjämna arbetstopparna och
23548: tande ibruktagande av deltidsanställd arbets-      sysselsätta pe11soner tillhörande specialgrupper
23549: kraft inom statsförvaltningen. Utlåtandet i        är det ändamålsenligt att använda deltidsarbe-
23550: statsverkspropositionen betyder att ämbetsver-     te. Deltidsarbete kan också ordnas på sociala
23551: ken och inrättningarna med anslagen anvisade       grunder beträffande ifrågavarande personer,
23552: för tillfälliga funktionär·ers arvoden och löner   t.ex. för personer som skall rehabiliteras, för
23553: i arbetsförhållande skall få avlöna två perso-     studerande och för personer som återvänder
23554: ner i stället för en heltidsanställd person.       tili arbetet efter moderskapsledighet. Deltids-
23555:    Deltidsarbetet är förkn1ppat med sådana om-     arbetet erbjuder möjlighet att tsysselsätta i syn-
23556: ständigheter som enligt regeringens åsikt mås-     nerhet specialskolade personer och andra spe-
23557: te utredas. Riksdagens statsutskott har i sitt     cialgrupper.
23558: betänkande om statsverkspropositionen konsta-          Stadgandena och bestämmelserna rörande
23559: terat att en utökad användning av deltidsan-       personai i deltidsarbete är, vad beträffar vill-
23560: ställd arbetskraft är förknippad med sådana        koren för anställningsförhå11andet, rätt bristfäl-
23561: problem, vars utredning borde ägnas uppmärk-       liga och osammanhängande. På grund härav
23562: samhet i samband med det utredningsarbete          har finansministeriet ytterligare den 11 mars
23563: som nämns i den allmänna motivetingen.             1980 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att
23564:    Av finansm1nisteriet tillsatta arbetsgrupper    utreda tillämpligheten av stadganden och be-
23565: har utrett frågor i anknytning till användning-    stämmelser i gällande tjänstekollektivavtal på
23566: en av de1tidsanställd arbetskraft inom stats-      villkoren för deltidsanställd personals anställ-
23567: förvaltningen och i statsunderstödda institu-      ningsförhållande inom statsförvaltningen. Ar-
23568: 4                                            1980 . vp.
23569: 
23570: betsgruppen är sammansatt av representanter        anställd personals anställningsförhållande har
23571: för finansministeriet och de centralorganisatio-   blivit utredda arbetsmarknadsparterna emellan.
23572: ner som representerar tjänstemännen. En utök-      Vidare bör detta ske så, att åtgärderna inte
23573: ning av användningen av deltidsanställd arbets-    äventyrar bevarandet av de heltidsanställdas
23574: kraft kan ske först då villkoren för deltids-      arbetsmöjligheter.
23575:      Helsingfors den 2 april 1980.
23576: 
23577:                                                                    Min:ister Pirkko Työläjärvi
23578:                                                1980 vp.
23579: 
23580: Kirjallinen kysymys n:o 147.
23581: 
23582: 
23583: 
23584: 
23585:                                   Leppänen: Kauppalehdessä julkaistavista maksuhäiriötä koskevis-
23586:                                      ta nimilistoista.
23587: 
23588: 
23589:                           E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
23590: 
23591:    Kauppalehti julkaisee vekselien ja trattojen       pienyrittäjille aiheutetaan ns. julkisella maksu-
23592: protestilistaa sekä liikevaihtoverojen ja enna-       häiriöllä kunnianmenetys. Ainakin jokin vähim-
23593: konpidätystilitysten myöhästymislistaa sekä vie-      mäismarkkamäärä, jota pienempiä häiriöitä ei
23594: lä esimerkiksi osamaksukauppojen takaisinotto-        julkaista, tulisi olla.
23595: jen listaa ja ulosmittausten listaa.                     Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23596:    Näillä listoilla aiheutetaan tavallisille kansa-   päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
23597: laisille ja pienyrittäjille suuria vahinkoja var-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23598: sinkin kun oikaisumenettely on tehotonta.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23599:    On epäselvää perustuuko tällainen listojen
23600: julkaiseminen yksityisessä kaupallisessa lehdessä               Onko Hallitus tietoinen millä oikeu-
23601: edes mihinkään lakiin. Joka tapauksessa asiaan               della Kauppalehti julkaisee erilaisia ns.
23602: olisi syytä puuttua vakavasti. Ei kai tarkoitus              maksuhäiriölistoja ja tällä julkaisemisel-
23603: voi olla, että vähitellen kaikille kansalaisille ja          la loukkaa kansalaisten kunniaa?
23604:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
23605: 
23606:                                             Urpo Leppänen
23607: 
23608: 
23609: 
23610: 
23611: 0880003587
23612: 2                                            1980 vp.
23613: 
23614: 
23615: 
23616: 
23617:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23618: 
23619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      antaa määräyksen syytteen nostamisesta her-
23620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jauksesta, solvauksesta tai yksityiselämän louk-
23621: olette 11 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         kaamisesta vain silloin, kun rikos on tapahtu-
23622: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja tämän
23623: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lisäksi erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syyt-
23624: edustaja Urpo Leppäsen näin kuuluvasta kirjal-      teen nostamista. Oikeusministeriön käsityksen
23625: lisesta kysymyksestä n:o 147:                       mukaan säännöstä on tulkittava siten, että
23626:                                                     oikeusministeriön tulee määrätä syyte kunnian-
23627:          Onko Hallitus tietoinen millä oikeu-       loukkausrikoksesta joukkotiedotusvälinettä käyt-
23628:        della Kauppalehti julkaisee erilaisia ns.    täen nostettavaksi vain silloin, kun kysymys
23629:        maksuhäiriölistoja ja tällä julkaisemisel-   on ilmeisestä painovapauden väärinkäyttämises-
23630:        la loukkaa kansalaisten kunniaa?             tä, jolla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä.
23631:                                                        Oikeusministeriön· käsityksen mukaan ei ky-
23632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       symyksessä tarkoitettujen luottotietojen julkis-
23633: vasti seuraavaa:                                    tamiseen joukkotiedotusvälineissä ole liittynyt
23634:    Kunnianloukkausrikoksista säädetään rikos-       sellaisia seikkoja, joiden johdosta oikeusminis-
23635: lain 27 luvussa. Nämä rikokset ovat herjaus,        teriön olisi aiheellista määrätä nostettavaksi
23636: solvaus, yksityiselämän loukkaaminen ja vaina-      syyte.
23637: jan muiston häväiseminen.                              Oikeusministeriössä on tarkoitus asettaa lähi-
23638:    Rikoslain 27 luvun 8 §:n ( 908/74) mukaan        aikoina komitea valmistelemaan hallituksen esi-
23639: virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kun-     tystä tietosuojalainsäädännöksi. Tämän komi-
23640: nianloukkausrikoksesta, ellei asianomistaja ole     tean toimeksiantoon sisältyisi myös luottotieto-
23641: ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. Sa-     jen ja periruistoiminnasta julkisuuteen annetta-
23642: man säännöksen mukaan voi oikeusministeriö          vien tietojen säännöstäminen.
23643:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
23644: 
23645:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
23646:                                               N:o 147                                                3
23647: 
23648: 
23649: 
23650: 
23651:                            T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1111 a n.
23652: 
23653:    I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen    delse, förolämpning ellet kränkning av privatliv
23654: anger har Ni, Herr Tal111an, 111ed Eder skrivelse   endast 0111 brottet skett med användande av
23655: av den 11 mars 1980 tili vederbörande med-          mass111edium och 0111 därtill synnerligen viktig
23656: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     allmän fördel kräver väckande av åtal. Enligt
23657: av riksdagsman Urpo Leppänen undertecknade          justitieministeriets uppfattning bör stadgandet
23658: spörs111ål nr 147:                                  toikas så, att justitieministeriet skall förordna
23659:                                                     om väckande av åtal för ärekränkning med
23660:           Är Regeringen medveten o111 med           användande av massmedium endast då fråga
23661:        viiken rätt Kauppalehti publicerar listor    är om sådant uppenbart missbruk av tryckfri-
23662:        över personer med betalningssvårigheter      heten som är av mera allmän samhällelig be-
23663:        och hur tidningen med sådant offentlig-      tydelse.
23664:        görande kränker medborgarnas ära?               Enligt justitieministeriets uppfattning har tili
23665:                                                     publicerandet av de i spörsmålet avsedda kre-
23666:    Såso111 svar på detta spörsmål får jag vörd-     ditupplysningarna i massmedia inte anslutit sig
23667: samt anföra följande:                               sådana omständigheter, med anledning av vilka
23668:    0111 ärekränkningsbrott stadgas i 27 kap.        det vore motiverat för justitieministeriet att
23669: strafflagen. Sådana brott är smädelse, förolämp-    förordna om väckande av åtal.
23670: ning, kränkning av privatliv och skymfande av          Justitieministeriet har för avsikt att inom
23671: avliden persons minne.                              kort tillsätta en kommitte med uppgift att be-
23672:    Enligt 27 kap. 8 § strafflagen ( 908/7 4) får    reda en regeringsproposition med förslag till
23673: allmän åklagare inte åtala för ärekränknings-       lagstiftning om dataskydd. Kommitten skulle
23674: brott om inte målsägaren har anmält brottet tili    också ta ställning i fråga om offentliggörandet
23675: åtal. Enligt sam111a lagrum kan justitieminis-      av kreditupplysningar sa111t fakta om indriv-
23676: teriet förordna om väckande av åtal för smä-        ningsverksamhet.
23677:      Helsingfors den 27 mars 1980.
23678: 
23679:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
23680:                                               1980 vp.
23681: 
23682: Kirjallinen kysymys n:o 148.
23683: 
23684: 
23685: 
23686: 
23687:                                   Mikkola ym.: Valtionosuuden myöntämismenettelyn monimutkai-
23688:                                      suuden aiheuttamista vaikeuksista peruskoulurakennusten
23689:                                      perusparannus- ja muutostöiden toteuttamisessa.
23690: 
23691: 
23692:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e ll e.
23693: 
23694:     Peruskoulurakennusten muutos- ja peruspa-         vioon varattujen määrärahojen ja niiden edel-
23695: rannustöiden toteuttaminen on nykyisten sään-        lyttämän aikataulun mukaisesti on usein lähes
23696: nösten johdosta osoittautunut erittäin vaikeak-      mahdotonta.
23697: si. Jos peruskoulua varten suunnitellaan huone-       · Edelleen on havaittu, että töiden laadusta
23698: tilojen rakentamista, laajentamista tai muuta        riippuen saattavat hankkeen normaalihintaan
23699: hankkimista taikka entisten huonetilojen muu-        hyväksyttävät. kustannukset jäädä. huomattavas-
23700: tos- tai perusparannustöitä, on uuden valtion-       ti todellisia kustannuksia pienemmiksi, joten
23701: osuuslainsäädännön mukaisesti tutkittava hank-       valtionosuutena saatava hyöty muodostuu suh-
23702: keen rakennustarve, laadittava hankkeen toteut-      teellisen vähäiseksi. Näin ollen monet kunnat
23703: tamisohjelma ja hankittava sille kouluhallitukc      ovatkin päättäneet luopua valtionosuuden ha-
23704: sen hyväksyminen. Lisäksi on laadittava pää-         kemisesta kustannuksihaan vähai:sempien perus-
23705: piirustukset ja työselitykset, joille niin ikään     koulun muutos~ ja peruspatannustöiden yhtey-
23706: on hankittava kouluhallituksen hyväksyminen.         ~essä, koska nykyinen menettely sitoo hank-
23707:    Kunnille vaivaa ja ajanhukkaa aiheuttaa mää-      keen suunnittelu- ja suunnitelman vabvistamis-
23708: räys, jonka mukaan valtionosuutta perustamis-        työhön suhteettoman paljon voimavaroja.
23709: kustannuksiin ei suotiteta, ellei sitä erityisistä      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
23710: syistä oJ:e pidettävä kohtuullisena, niissä ta~      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme asianomai-
23711: pauksissa, joissa toimenpiteeseen on kunnassa        sen valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi seu-
23712: ryhdytty ennen kuin sen toteuttamisohjelma on        raavan kysymyksen:
23713: yllä mainitulla :tavalla hyväksytty, Kouluraken-
23714: nusten muutos- ja perusparannustöitä koske-                    Onko Hallitus tietoinen nusta vai-
23715: vien suunnitelmien ja niihin liittyvien asiakirjo-          keuksista, joita uuden valtionosuuslain-
23716: jen valmistelu, käsittely ja hyväksyttäminen                säädännön edellyttämä monivaiheinen ja
23717: valtionviranomaisissa on näin muodostunut ta-               hidas suunnittelu- ja vahvistamismenet-
23718: vattoman suuritöiseksi, monivaiheiseksi ja aikaa            tely aiheuttaa kunnissa peruskoulura-
23719: vieväksi. Suunnitelmien käsittely kouluhallituk-            kennusten muutos- ja perusparannustöi-
23720: sessa ja valtionosuuden saannin edellytyksenä               den toteuttamiselle, ja jos on,
23721: olevien hyväksymispäätösten saanti kestää yleen-               mitä Hallitus aikoo tehdä valtion-
23722: sä yli vuoden. Tämä vaikeuttaa huomattavasti                osuuden myöntämismenettelyn yksin-
23723: kyseisten muutos- ja perusparannushankkeiden                kertaistaiDiseksi ja samalla kyseisten
23724: toteuttamista kunnan suunnittelemassa aikatau-              perusparannus- ja muutostöiden helpot-
23725: lussa. Töiden suorittaminen kunnan talousar-                tamiseksi?
23726:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
23727: 
23728:          Saara Mikkola                  Ulla Puolanne                 Tapio Holvitie
23729:          Erkki Pystynen                 Martti Ursin
23730: 
23731: 
23732: 
23733: 
23734: 0880003897
23735: 2                                               1980 vp.
23736: 
23737: 
23738: 
23739: 
23740:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23741: 
23742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rannustöiden toteuttamiseen liittyvien menet-
23743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, .. telytapojen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaes-
23744: olette 12 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn sa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tähän
23745: kirjeenne ··.ohella toimittanut valtioneuvoston tarkoitukseen varattuja määrärahoja ei ole. voi-
23746: asianomaiselle. jäsenelle jäljennöksen kansan- tu nostaa sille tasolle, mitä kuntien esittämät
23747: edustaja Saara Mikkolan ym. kirjallisesta ky- rakentamistarpeen arviot edellyttäisivät. Tämän
23748: symyksestä n:o 148:                                   vuoksi kuntien hankkeet on jouduttu asetta~
23749:                                                       maan vuosittain kiireellisyysjärjestykseen, mikä
23750:                Onko .. Hallitus tietoinen niistä vai- puolestaan on vaikuttanut· siihen, missä järjes-
23751:           keuksista, joita uuden. valtionosuuslain- tyksessä asiaan .liittyviä papereita käsitellään
23752:        .. säädiinnön edellyttämä monivaiheinen ja kouluhallituksessa. Kiireellisimmiksi katsotut
23753:           hidas... suunnittelu- ja vahvistamismeriet- hankkeet, joille voidaan osoittaa määräraha, on
23754:           tely · aiheuttaa kui:missa peruskoulura- pystytty vuosittain käsittelemään.
23755:           kennusten. muqtos-ja perusparannustöi-         Opetusministeriö on 11 päivänä maaliskuuta
23756:           deti toteuttamiselle) ja jos on, ·          1980 antanut seurantatyöryhmälle, jonka varsi~
23757:           · ·· mitä Hallitus aikoo . tehdä valtion- naise.na tehtävänä on seurata uuden peruskou-
23758:           osuuden myöntämismenettelyn · ·yksin- lun, lukion ja kirjaston valtionosuusjärjestelmän
23759:          kertaistamiseksi. ja samalla kyseisten vaikutuksia valtion ja kuntien kustannustenja-
23760:           perusparonnus- ja muutostöiden helpot- koon, tehtäväksi selvittää, miten peruskoulu- ja
23761:           tamiseksi?.                                 kirjastorakennushankkeiden käsittelyssä valtion-
23762:                                                       hallinnossa noudatettuja menettelytapoja voitai-
23763:   ~vastå~ksenä kysymykseen. esitän kunnioitta- siin yksinkertaistaa. Mainittu selvitystyö pyri-
23764: vasti s·euraavaa:                                     tään suorittamaan kuluvan kevään aikana.
23765:    Perl,lSkoulurakennusten .. muutos:- ·ja peruspa-
23766:      .Helsingissä 16 päivänä huhtikuy.ta 1980.
23767: 
23768:                                                                        Opetusministeri Pär Stenbqck
23769: 
23770: 
23771: 
23772: 
23773:                     ·-;-
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:                                                                                              - ~·' .·,
23779:                                              N:o 148                                             3
23780: 
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23785: 
23786:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      av grundskolebyggnadernas ändrings- och grund-
23787: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sktivelse      förbättringsarbeten bör man fästa uppmärksam-
23788: av den 12 mars 1980 tili vederbörande med-         het vid att de anslag som reserverats för detta
23789: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ändamål inte har kunnat höjas tili den nivå
23790: av riksdagsman Saara Mikkola m. fl. underteck-     som kommunernas beräkningar av byggnads-
23791: nade spörsmål nr 148:                              behoven skulle förutsätta. Med anledning av
23792:                                                    detta har man varit tvungen att placera kom-
23793:           Är Regeringen medveten om vilka          munernas projekt i skyndsamhetsordning, vil-
23794:        svårigheter det mångsidiga och långsam-     ket i sin tur inverkat på i viiken ordning skol-
23795:        ma förfaringssättet vid planeringen och     styrelsen behandlat de ifrågavarande ansök-
23796:        fastställelsen av statsandelar enligt den   ningarna. De mest brådskande projekten, för
23797:        nya lagstiftningen förorsakar förverk-      vilka anslag kunnat beviljas, har varje år
23798:        ligandet av ändrings- och grundförbätt-     kunnat behandlas.
23799:        ringsarbetena i de kommunala grund-            Undervisningsministeriet har den 11 mars
23800:        skolorna, och om Regeringen är med-         1980 givit i uppdrag åt uppföljningsarbets-
23801:        veten om detta,                             gruppen, vars egentliga uppgift är att följa med
23802:           vad ämnar Regeringen göra för att        hur det nya systemet med statsandelar åt
23803:        förenkla beviljande av statsandelar och     grundskolor, gymnasier och bibliotek inverkar
23804:        för att underlätta de ifrågavarande         på kostnadsfördelningen mellan stat och kom-
23805:        grundförbättrings- och ändringsarbete-      muner, att utreda hur man skulle förenkla det
23806:        na?                                         förfaringssätt som brukas inom statsförvalt-
23807:                                                    ningen vid behandlingen av grundskole- och
23808:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      biblioteksprojekt. Man strävar tili att utföra
23809: samt anföra följande:                              detta utredningsarbete under vårens lopp.
23810:    Då man bedömer ändamålsenligheten i det
23811: förfaringssätt som brukas vid förverkligandet
23812:      Helsingfors den 16 april 1980.
23813: 
23814:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
23815:                                               1980 vp.
23816: 
23817: Kirjallinen kysymys n:o 149.
23818: 
23819: 
23820: 
23821: 
23822:                                   Söderman ym.: Esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa kos-
23823:                                      kevan lainsäädännön puutteista.
23824: 
23825: 
23826:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23827: 
23828:    Suomessa ei ole vhtenäistä esitutkintaa kos-      man nopeasti poistaa niiltä osin kuin se on
23829: kevaa lainsäädäntöä. Tosin poliisin järjestys-       oikeusjärjestyksemme kannalta tarkoituksenmu-
23830: muotoa ja yleistä toimivaltaa koskevat sään-         kaista.
23831: nökset uudistettiin vuoden 1967 alussa voi-             Oikeudenkäyntilaitoksemmc kehittäminen on
23832: maan tulleella poliisilailla ( 84/66). Tällöin       osoittautunut monista syistä hitaaksi. Kulu-
23833: päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan poliisi-         valla vuosisadalla on tehty lukuisia uudistus-
23834: lakiin ei otettu yksityiskohtaisia säännöksiä        ehdotuksia, mutta vain verraten vähäisiä uudis-
23835: esitutkinnasta. Poliisilain nojalla annetun polii-   tuksia on saatu aikaan. Sotien jälkeen on to-
23836: siasetuksen (119/69) 103 §:ään sisältyvän            teutettu eräitä osittaisuudistuksia. Esitutkin-
23837: valtuutussäännöksen nojalla sisäasiainministe-       talainsäädännön ja pakkokeinoja rikosasioissa
23838: riö antoi poliisille yksityiskohtaiset määräykset    koskevan lainsäädännön uudistus ovat anta-
23839: esitutkinnan suorittamisesta.                        neet odottaa itseään. Näin on asianlaita sii-
23840:     Edellä tarkoitetut Poliisin käskylehdessä        täkin huolimatta, että valmistelutyötä tämän
23841: julkaistut määräykset ( 16.7.1970 n:o 5/70)          lakiuudistuksen hyväksi on tehty jo sotien
23842: merkitsevät poliisikäytännön kirjaamista, ja nii-    jälkeenkin noin 30 vuoden ajan. Valmistelu-
23843: den laadinnassa on käytetty apuna aikaisem-          työn tuloksena on syntynyt useita selvityksiä.
23844: pia esitutkinnan lainvalmistelutöitä. Rikoksen       Viimeisistä valmistelutöistä voidaan mainita
23845: johdosta toimitettavassa oikeudellisessa selvit-     Esitutkintatoimikunnan mretmtö ( kom.miet.
23846: telyssä käytettävät pakkokeinot perustuvat la-       1964: B 58), Esitutkinta, puolustus ja pakko-
23847: kitasoisiin säännöksiin. Erityisesti syylliseksi     keinot rikosasioissa, oikeusministeriön lainsää-
23848: epäillyn oikeusasemaan ja henkilökohtaiseen          däntöosaston julkaisu ( 3/197 3) sekä Lausun-
23849: vapauteen puuttuvat säännökset ovat pahoin           not ns. esitutkintapaketista, Yhteenveto, oi-
23850: vanhentuneita. Näin on asianlaita muun muassa        keusministeriön lainsäädäntöosaston julkaisu
23851: pidättämistä ja vangitsemista koskevien sään-        (2/1974). Valmistelua on lisäksi pitkään jat-
23852: nösten osalta.                                       kettu työryhmässä, jossa on ollut edustajia oi-
23853:    Vangitsemisesta päättävät liian suuressa mää-     keusministeriöstä,    sisäasiainministeriöstä  ja
23854: rässä hallinnolliset viranomaiset ja pidättämis-     eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
23855: oikeuden määräajat ovat meillä pitkiä. Suomi            Esitutkintaa ja pakkokeinoja rikosasioissa
23856: on 23. 6. 1975 ratifioidessaan Yhdistvneiden         koskeva lainsäädäntö sopisi oikeudenkäyntilai-
23857: Kansakuntien yleiskokouksen 16 päivänä joulu-        tosta koskevaksi lainsäädännölliseksi osittais-
23858: kuuta 1966 hyväksymän kansaluisoikeuksia ja          uudistukseksi. Olemme saaneet lainsäädännön
23859: poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen       puutteellisuuksista juuri hiljattain havainnolli-
23860: joutunut tekemään sopimukseen varaumia, kos-         sen esimerkin polii.sin suorittaessa asianajajan
23861: ka lainsäädäntömme ei kaikissa suhteissa vastaa      pidättiimisen olosuhteissa, jotka ovat herättä-
23862: sopimuksen sisältöä. Tällaiset varaumat eivät        neet vastalauseita ja keskustelua lainsäädän-
23863: ole Suomen kansainväliselle arvonannolle edul-       tömme vanhentuneisuudesta.
23864: lisia. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on edel-         Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
23865: lyttänyt hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin        päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
23866: lainsäädäntömme uudistamiseksi ja kehittämi-         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23867: seksi siten, että varaumat voidaan mahdollisim-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23868: 
23869: 088000376T
23870: 2                                         1980 vp.
23871: 
23872:         Onko Hallitus tietoinen sata. että                 milloin Hallitus aikoo antaa tassa
23873:      rikosasioiden esitutkintaa ja pakko1-:ei-          asiassa tarvittavan hallituksen esityksen,
23874:      noja rikosasioissa koskevassa lainsää-             joka takaa rikosoikeudenkäynnin eri
23875:      dännössämme on vakavia puutteita, ja               osapuolten oikeudenmukaisen kohtelun
23876:      jos on,                                            rikosprosessin eri vaiheissa?
23877:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 19c0.
23878: 
23879:        Jacob Söderman                Eva-Maija Pukkio           Tuulikki Petäjäniemi
23880:        Mikko Jokela                  Ben Zyskowicz              Matti Pelttari
23881:        Jermu Laine                   Kauko Juhantalo            Hannele Pokka
23882:        Pekka Löyttyniemi             Kaarina Suonio             Seija Karkinen
23883:                   Paula Eenilä                           Tarja Halonen
23884:                                               N:o 149                                              3
23885: 
23886: 
23887: 
23888: 
23889:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23890: 
23891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
23893: olette 11 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn
23894: kirjeenne n:o 382 ohella toimittanut valtio-           Hallitus pitää esitutkintaa ja pakkokeinoja
23895: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       rikosasioissa koskevan lainsäädännön uudista-
23896: sen kansanedustaja Jacob Södermanin ym. kir-        mista tarpeellisena ja kiireellisenä.
23897: jallisesta kysymyksestä n:o 149, jossa tiedustel-      Kysymyksen perusteluosassa mainittu virka-
23898: laan:                                               miestyöryhmä on jättänyt oikeusministeriölle
23899:                                                     laatimansa ehdotuksen hallituksen esitykseksi.
23900:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       Oikeusministeriö käy ehdotuksesta lähimmän
23901:        rikosasioiden esitutkintaa ja pakkokei-      kuukauden kuluessa keskusteluja poliisin ja
23902:        noja rikosasioissa koskevassa lainsää-       syyttäjälaitoksen johdon sekä poliisimiehiä ja
23903:        dännössämme on vakavia puutteita, ja         syyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Tämän
23904:        jos on,                                      jälkeen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
23905:           milloin Hallitus aikoo antaa tässä        viivytyksettä.
23906:        asiassa tarvittavan hallituksen esityksen,
23907:        joka takaa rikosoikeudenkäynnin eri
23908:        osapuolten oikeudenmukaisen kohtelun
23909:        rikosprosessin eri vaiheissa'?
23910:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
23911: 
23912:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
23913:                                             1980 vp.
23914: 
23915: 
23916: 
23917: 
23918:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
23919: 
23920:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
23921: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     samt anföra fö1jande:
23922: nr 382 av den 11 mars 1980 till vederbörande
23923: medlem av statsrådet översänt avskrlft av föl-       Regeringen anser en revidering av 1agstift-
23924: jande av riksdagsman Jacob Söderman m. fl.        ningen om förundersökning och tvångsmedel
23925: ställda spörsmål nr 149:                          i brottmå1 vara erforderlig och brådskande.
23926:                                                      Den tjänstemannaarbetsgrupp som nämns i
23927:           Är Regeringen medveten om att vår       motiveringen tili spörsmålet har avgivit sitt
23928:        lagstiftning om förundersökning och        förs1ag tili regeringsproposition. Inom den
23929:        tvångsmedel i brottmål har allvarliga      närmaste månaden kommer justitieministeriet
23930:        brister, och om så är fallet,              att diskutera förslaget med polisledningen och
23931:           när har Regeringen för avsikt att av-   ledningen för åklagarväsendet samt med de
23932:        låta en regeringsproposition som tryggar   organisationer som representerar poliserna och
23933:        ett rättvist bemötande av de olika par-    åklagarna. Avsikten är att härefter utan dröjs-
23934:        terna i en brottmålsprocess och under      mål avlåta propositionen till riksdagen.
23935:        dess olika skeden?
23936:      Helsingfors den 10 april 1980.
23937: 
23938:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
23939:                                                1980 vp.
23940: 
23941: Kirjallinen kysymys n:o 150.
23942: 
23943: 
23944: 
23945: 
23946:                                   Poutaneo vm.: Kesämökkien vuokrausta koskevan verotuksen
23947:                                      kirjavu~desta.
23948: 
23949: 
23950:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23951: 
23952:    Verotuslain eraana tarkoituksena on koh-          toon liittyvät matkakorvaukset on erama vuo-
23953: della eri verovelvollisia tasapuolisesti huomioi-    sina hyväksytty jollekin kokonaan, jollekin toi-
23954: den heidän tulojensa määrän.                         selle osittain tai ei ollenkaan, ja taas toisina
23955:    Verotuksen sovellutus käytäntöön on kuiten-       vuosina voi olla erilainen käytäntö. Myös
23956: kin ns. maatilamatkailuun liittyvässä kesämök-       omasta metsästä käytetyn polttopuun määrä voi
23957: kien vuokrauksessa huomattu erittäin kirjavak-       olla saman vuokrausajan mukaiselta ajalta jona-
23958: si. Kirjavuus kohdistuu ensisijassa niihin vero-     kin vuonna 8-10 m3 ja seuraavana vuonna
23959: velvol1isiin, jotka lisätulojen hankkiruismielessä   1-3 m\ vaikka verovelvollisen mukaan kulu-
23960: vuokraavat yhtä tai kahta kesämökkiä. Suurin         tus oli sama eri vuosina. Aivan valmistelijan
23961: kirjavuus ilmenee paitsi ko. mökkien hyötyajan       käsityksistä johtuva suhtautuminen tuntuu ole-
23962: määrityksessä, myös vuokralaisista aiheutuvien       van myös vuosikorjauskulujen suhteen.
23963: kulujen hyväksymisessä.                                 Kun tuloverotus on maassamme tasoltaan
23964:    Mökkien hyötyajan määrityksessä on Kymen          aivan sietokyvyn rajoilla, edellyttäisi se myös
23965: lääninoikeus määrittänyt hyötyajaksi 3 kuukaut-      sivutuloista oikeudenmukaista sovellutusta.
23966: ta, vastaavasti Mikkelin lääninoikeus 12 kuu-        Varsin merkittäväksi asian tekee mökinvuok-
23967: kautta siten, että vuokralaisista aiheutuvien        rauksen osalta se, että ne eivät ole yrittäjäl-
23968: kulujen poistoina on verotuksessa huomioitu          leen erikoisen tuottavia, mutta tuovat paikka-
23969: 5/12 ja vuokra-ajan kuitit on katsottu ympäri-       kunnalle ja siten maallemme välillistä hyötyä,
23970: vuotisiksi, "koska ei ole näyttöä siitä, ettei       josta toiset yrittäjät hyötyvät ja maksavat ve-
23971: omistaja olisi sitä käyttänyt". Näytöksi ei riit-    roja. Yhtenäiseen käytäntöön pääseminen ei
23972: tänyt se, että verovelvollisella oli erikseen        liene ylivoimaista.
23973: omaa käyttöä varten toinen kesämökki, josta             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
23974: vero perittiin. Tällöin verovelvollinen periaat-     järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
23975: teessa "hyödynsi" kesämökkinsä näistä kahdes-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23976: ta mökistä yhteensä 19 kuukautta vuodessa,           vaksi seuraavan kysymyksen:
23977: kun Kymen läänin hyödynnys yhdestä mökistä
23978: oli 3 kuukautta.                                                Tietääkö Hallitus kesämökkien vuok-
23979:    Mökkien vuokrauksesta aiheutuvien kulujen                 rausta koskevan verotuksen erittäin kir-
23980: huomiointi on vieläkin kirjavampaa. Joissakin                javaksi ja osaksi kohtuuttomaksi, ja jos
23981: verolautakunnissa kulujen hyväksyminen tapah-                tietää,
23982: tuu aivan oikein samalla pohjalla kuin yritys-                  mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä
23983: verotuksessa yleensä. Toisissa taas paikallinen              oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuu-
23984: tulkinta on hyvin kirjavaa. Vuokralaisten huol-              den turvaamiseksi asiassa?
23985:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
23986: 
23987:                Pentti Poutaneo                                   Toivo Yläjärvi
23988:                Mikko Kaarna                                      Juhani Saukkonen
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993: 088000380X
23994: 2                                            1980 vp.
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                         Ed u s kun 11 a 11 F[ e r r a Puhe m i e he 11 c.
24000: 
24001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ministeriön tiedossa ei ole, millainen tapaus
24002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kysymyksen tekijöiden mainitsemassa Kymen
24003: olette 12 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         lääninoikeuden päätöksessä on ollut kysymyk-
24004: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sessä.
24005: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kans.an-          Jos vuokralle annettujen loma-asuntojen
24006: edustaja Pentti Poutasen ym. näin kuuluvasta        vuokran lisäksi vuokralainen maksaa erikseen
24007: kirjallisesta kysymyksestä n:o 150:                 saamistaan palveluksista, ovat palveluksista
24008:                                                     johtuvat kulut luonnollisesti myös vähennyskel-
24009:           Tietääkö Hallitus kesämökkien vuok-       poisia menoja, lukuunottamatta oman työn ja
24010:        rausta koskevan verotuksen erittäin kir-     oman tilan tuotteiden arvoa. Tältä osin on maa~­
24011:        javaksi ja osaksi kohtuuttomaksi, ja jos     dollista, että verotuskäytäntö ei ole täysin yh-
24012:        tietää,                                      denmukaista koko maassa. Erot johtuvat yleen-
24013:           mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä     sä kuitenkin luotettavan näytön puutteesta tai
24014:        oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuu-         vaikeudesta. Veroviranomaisilla ei myöskään
24015:        den turvaamiseksi asiassa?                   usein ole mahdollisuuksia tarkistaa verovelvol-
24016:                                                     listen yksittäistapauksissa esittämien kovin eri-
24017:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suuruisten vähennysvaatimusten oikeellisuutta.
24018: vasti seuraavaa:                                    Näin ollen myönnettyjen vähennysten määrissä
24019:    Vuokralle annetuista loma-asunnoista saatu       saattaa olla eroavuuksia.
24020: tulo on veronalaista tuloa, josta saadaan vähen-        Loma-asuntojen vuokraustoiminnassa mah-
24021: tää kaikki vuokraustoiminnasta johtuneet kulut      dollisesti esiintyvä verotuksen kirjavuus ei joh-
24022: rakennusten hankintamenon poisto mukaan             du niinkään säännösten puutteesta tai tulkin-
24023: luettuna. Jos verovelvollisen omistama loma-         nanvaraisuudesta, vaan pikemminkin vuokraus-
24024: asunto on ollut osan vuodesta verovelvollisen        toimintaan kohdistuvien kulujen esittämiseen
24025: tai hänen perheensä käytössä tai varattuna sel-      ja niiden tarkastamiseen liittyvistä puutteista
24026: laiseen käyttöön, verovelvollista on tältä ajalta    ja vaikeuksista. Verotus voidaankin saada en-
24027: verotettava asuntotulon verottamisesta eräissä       tistä yhdenmukaisemmaksi tehostamalla vero-
24028: tapauksissa annetun lain (505/73) säännösten         valmistelutarkastusta. Viime vuosina tarkastuk-
24029: mukaan. Vuokratulosta voidaan tällöin vähen-         set on jouduttu kohdistamaan verotuksellisesti
24030: tää rakennuksesta aiheutuneista kuluista vain        loma-asuntojen vuokraustoimintaa merkittäväm-
24031: vuokraukseen varattua aikaa vastaava osa. Jos        piin kohteisiin. Kun verotus muissa kohteissa
24032: verovelvollisella on useita vuokrattavaksi tar-      on saatu yhdenmukaiseksi, voidaan yhdenmu-
24033: koitettuja loma-asuntoja, voidaan osittain tai       kaisuuspyrkimykset kohdistaa myös loma-asun-
24034: kokonaan omaan käyttöön varattuna pitää              tojen vuokraustoimintaan.
24035: yleensä vain yhtä loma-asuntoa. Valtiovarain-
24036:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
24037: 
24038:                                                                       Ministeri Pirkko Työtäjärvi
24039:                                                N:o 150                                               3
24040: 
24041: 
24042: 
24043: 
24044:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
24045: 
24046:    I det syfrte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        nansministeriet känner inte tili hurudant fall
24047: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         det var fråga om i det beslut av länsrätten i
24048: av den 12 mars 1980 till vederbörande medlem          Kymmene Iän som spörsmålsställarna nämner.
24049: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Om en hyresgäs:t utöver hyran för en uthyrd
24050: r1ksdagsman Pentti Poutanen m. fl. underteck-         semesterbostad betalar separat för tjänster som
24051: nade spörsmål nr 150:                                 han erhållit, är kos·tnaderna ·för dessa tjänster
24052:                                                       naturligtvis även avdragbara utgifter, med un-
24053:           Är Regeringen medveten om att be-           dantag av värdet av eget arbete och produkter
24054:        skattningen av uthyrning av sommar-            från egen lägenl1et. Härvidlag är det möjligt
24055:        stugor är synnerligen brokig och delvis        att beskattningspraxis inte är helt enhetlig i
24056:        oskälig, och om så är frallet,                 hela landet. Skillnaderna beror dock i allmän-
24057:           vHka åtgärder ämnar den vidta för att       het på bristen på tillförlitliga bevis eller på
24058:        trygga rättvisa och jämnlikhet i denna         svårigheten att framlägga sådana. Ofta har
24059:        sak?                                           myndigheterna inte heller möjligheter att
24060:                                                       kontrollera huruvida de avdragsyrkanden av
24061:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        synnerligen varierande rstorlek som de skatt-
24062: samt anföra följande:                                 skyldiga framlägger är berättigade i varje en-
24063:     Inkomsten av semesterbostäder som hyrts ut        skilt fall. Sålunda kan det finnas skillnader i
24064: är beskattningsbar ~nkomst, från viiken får av-       de avdrag som beviljas.
24065: dras :alla kostnader för uthyrningen, inklusive           Om beskattningen av uthyrning av semester-
24066: avskrivning på byggnadernas anskaffningsut-           bostäder är brokig beror detta inte så mycket
24067: gift. Om en semesterbostad som ägs ·av den            på avsaknaden ·av stadganden ·eller tolkningen
24068: skattskyldige har varit i hans eget eller hans        av dem som på brister och svårigheter i sam-
24069: familjs bruk en del ·av året eller har varit reser-   band med att framlägga kostnader för uthyr-
24070: verad för sådant bruk, skall den skattskyldige        ningsverksamheten och kontro11era dessa. Be-
24071: för denna tid beskattas enligt stadgandena i          skattningen kan göras mera enhetlig genom en
24072: lagen om beskattning av bostadsinkomst i vissa        effekt1vare kontroll av rskatteberedningen. Un-
24073: f(!ll ( 505/7 3). Från hyresinkomsten kan då av       der de senaste åren har man varit tvungen att
24074: kostnaderna för byggnaden avdras endast den           inrikta kontrollen på beskattningsmässigt mera
24075: del som motsvarar den tid som varit reserverad        betydelsefulla områden än uthyrningen av :se-
24076: för uthyrning. Om den skattskyldige har flere         mesterbostäder. Då beskattningen inom andra
24077: semesterbostäder av:sedda för uthyrning kan i         områden har förenhetligats, kan strävandena
24078: allmänhet endast en semesterbostad anses vara         till förenhetligande utsträckas att gälla även
24079:  helt eller delvis reserverad för eget bruk. Fi-      uthyrning av semesterbostäder.
24080:       Helsingfors den 15 april 1980.
24081: 
24082:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
24083:                                              1980 vp.
24084: 
24085: Skriftligt. spörsmål nr 151.
24086: 
24087: 
24088: 
24089: 
24090:                                  Rehn: Om ett vägavsrutts dåliga skick i Box by i Ekenäs stad.
24091: 
24092: 
24093:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
24094: 
24095:     Snappertuna är jämte sin skärgård en vik-       mer än 10 km. Vägen Box - Baggö nyttjas
24096: ti,g och. i geografiskt hänseende omtfattande       dagligen av såväl dem, som arbetar i Ekenäs
24097: del aV' Ekenäs stad. Efter att ha varit en          som av den övriga befolkningen längs vägen,
24098: enspråkigt svensk kommun sammanslogs Snap-          bl.a. av en del av eleverna vid handelsläro-
24099: pertuna 1. 1. 1977 med Ekenäs stad.                 anstaJten och den tekniska skolan i Ekenäs.
24100:     Vägförhillandena i Snappertuna har länge        Många som tillbringar sin fritid i trakten an-
24101: varit d:Aliga. Vli@arnas dåliga s~ick har i         vänder vägen som genväg från Ekenäs tili Box.
24102: främsta rummet berott på att de enskilda mark-         Vägavsnittet Box- Baggö är ca 10 km
24103: ägatna haft ansvaret för väghåUningen på bi-        långt och är i dåligt skick. Någon bus,sför-
24104: vägarna. Detta har särskHt gällt vägen Bro-         bindelse finns inte. Vägen är så smal att den
24105: karls - Box - Rösund - Sandnäsudd, tills            på 5 km:s avsnittet Box- Söderby är enkel-
24106: Sandniisuddvägen, som i riktningen norr -           riktad. Den är dessutom krokig och därför,
24107: söder är viktitg för området, 1. 9. 1979 över-      då trafiken av nödtvång är 1ivHg, fat'lig för
24108:  togs av staten. Härefter har vägens skick för-     dem som använder den.
24109: bättrats. De övriga vägavsnitten sköttes redan         Efter att förbindelserna norrut i Snapper-
24110:  tidigare av staten. Rege1bunden busstrafitk:       tuna försatts i ett tillfredsställande skick, bor-
24111:  stk:er längs vägen.                                de vägavsnittet Box - Baggö så snart som möj-
24112:      Ett vägavsnht, som är centralt viktigt för     ligt förbättras för att åtminstone uppfylla
24113:  området, men helt försummats, är det ca 10         minimikraven i fråga om skick och säkerhet.
24114:  km Iånga avsnittet Jängs med kusten mellan            Hänvisande tili det ovan anförda får jag
24115:  Box och Baggö. Box är en viktig service-           i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord:ningen
24116:  och genomfartsort för fastlandet och skärgår-      föreskriver till vederbörande medlem av stats-
24117:  den söder om den. I Box finns bl.a. en folk-       rådet stäHa följande spörsmål:
24118:  skola, en välfungerande affär, ett postkontor,
24119:  en andelskassa o.s.v. Den reheationstrafi!k,                 Är Regeringen medveten om att det
24120:  som sker via Box, är :livl,igare än trafiken i            livligt trafikerade vägavsnittet mellan
24121:  Rösund och Sandnäsudd. Box' trafikförbindel-              Box by i Ekenäs stad och den s.k.
24122:  ser söderut ti:ll den stora ön Torsö har blivit           Baggövägen är i undermåligt skick och
24123:  1idande då färjförbindelsen i Svartbäck indrogs           rentav farligt för dem som använder
24124:   1. 7. 1970.                                              det, och om så ä,r fallet,
24125:      Trafiken i Ekenäsdktningen på vägen Box-                 viLk:a åtgärder ämnar Regeringen
24126:  Baggö V'isar en ökande tendens.                           vidta för att så snart som möjligt
24127:      Efter att den ovannämnd'a direkta färj-               förbättra vägavsnittet så att det upp-
24128:  förbindelsen Box - Torsö upphört sker lands-              fyller de minimikrav, som kan stä1las
24129:  v,ägstrafiken dit numera via Baggöfärjan, vi1ket          på det?
24130:  för invånarna i Box innebär en omväg om
24131:       Helsingfors den 11 mars 1980.
24132: 
24133:                                           Elisabeth Rehn
24134: 
24135: 
24136: 
24137: 0880003831
24138: 2                                            1980 vp;
24139: 
24140: Kirjallinen kysymys n:o 151.                                                           SijQf!Jennos.
24141: 
24142: 
24143: 
24144: 
24145:                                  R,~hn:  , Tammisaaren kaupung,i,ssa sijaitsevan Boxin kylän erään
24146:                                      tieosuuden huonosta kunnosta.
24147: 
24148: 
24149:                        Ed~ s kunnan         He r r a P u h e m i e he He.
24150:                                                                           .               .   .
24151:    Snappertuna. on ·saaristoineen . Tammisaaren     tietä. Boxin- Baggön tietä käyttävät päivit-
24152: kaupungin tärkeä ja alueeltaan laaja osa. Ol-       täin Tammisaaressa työssä käyvien lisäksi muu
24153: tuaan yksikielisesti ruotsinkielinen kunta se       tien varrella asuva väestö, mm. osa. Tammi-
24154: liitettiin Tammisaaren kaupunkiin 1. 1. 1977.       saaren kauppaoppilaitoksen ja teknillisen kou-
24155:     Snappertunan tieolot ovat kauan olleet huo-     lun oppilaista. Oikotienä Tammisaaresta Boxiin
24156: not ja teiden kunto on ensi sijassa kärsinyt        sitä käyttävät lukuisat vapaa-ajan viettäjät.
24157: siitä, että. sivuteiden pito on ollut yksityisten      Boxin- Baggön tieosuus on n. 10 km ja
24158: maanomistajien vastuulla. Näin on ollut var-        sen kunto on kehno. Linja-autoyhteyttä ei ole.
24159: sinkin Brokarlsin - Boxin - Rösundin -              Tie on niin kapea, et:tä se on 5 km:n mat-
24160: Sandnäsuddin tien laita, kunnes Sandnäsuddin        kalla Boxin ja Söderbyn välillä yksisuuntainen.
24161: tie, joka pohjois-eteläsuuntaisena on alueen        Se on sitä paitsi mäkinen ja mutkainen ja siten
24162: kannalta tärkeä, otettiin valtion haltuun 1. 9.     liikenteen muodostuessa pakostakin .vilkkaaksi
24163: 1979. Tämän jälkeen sen kuntoa on kohen-            käyttäjilleen vaarallinen.
24164: nettu. Muut osuudet olivat jo tätä ennen               Snappertunan pohjoiseen suuntautuvien yh-
24165: valtion hoidossa. Tiellä on säännöllistä Jinja-     teyksien tultua tyydyt:tävään kuntoon tulisi
24166: autoliikennettä.                                    Boxin - Baggön tieosuutta ensi tilassa paran-
24167:     Aluee~ keskeinen, mutta täysin laiminlyöty      taa täyttämään edes tien kunnon ja turva:hli-
24168: tieosuus on rannikon suuntainen, n. 10 km:n         suuden vähimmäisvaatimukset.
24169: pituinen Boxin ja Baggön väJinen tie. Box              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24170: on mantereen ja sen eteläpuolisen saariston         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojaJla esitän
24171: tärkeä palvelu- ja kauttakulkupiste. Boxissa on     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
24172: mm. kansakoulu, hyvin toimiva kauppa, posti,        senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
24173: osuuskassa jne. Boxin kautta tapahtuva vir-         myksen:
24174: kistysliikenne on Rösundin ja Sandnäsuddin
24175: liikennettä vilkkaampi. Boxin liikenneyhteydet                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24176: etelään suureen Torsön saareen ovat kärsineet              Tammisaaren kaupungissa sijaitsevan
24177: Svartbäckin lauttayhteyden tultua lakkaute-                Boxin kylän ja ns. Baggön tien välinen
24178: tuksi 1. 7. 1970.                                          vilkkaasti liikennöity tieosuus . on ala-
24179:     Liikenne Boxin- Baggön tietä Tammisaa-                 arvoisessa kunnossa ja käyttäjilleen suo-
24180: ren suuntaan näyttää jatkuvasti kasvavan.                  rastaan vaarallinen, ja jos on,
24181:     Edellä mainitun Boxin- Torsön suoran                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24182: lauttayhteyden lakattua maantieliikenne sinne              ryhtyä tieosuuden parantamiseksi· vä-
24183: käy nykyisin Baggön lautan kautta, mikä mer-               himmäisvaatimukset täyttäväksi ensi
24184: kitsee Boxin asukkaille yli 10 km:n kierto-                tilassa?
24185:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1980.
24186: 
24187:                                           Elisabeth Rehn
24188:                                              N:o 1:51                                             3
24189: 
24190: 
24191: 
24192: 
24193:                        Ed u s kun n a n    He r r a     Puhe m i e he He.
24194: 
24195:    ValtiOpäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Kysymyksessä tarkoitettaneen . pa1kallistietä
24196: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Boxby- Norrby ja osaa paikallistiestä Väster-
24197: olette 11 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        vik- Brokarls. Boxbyn- Norrbyn tie. on v.
24198: kirjeenne n:o 384 ohella toimittanut valtio-       1960 muutettu yksityistiestä paikallistieksi. Tie
24199: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    on valmistunut 1930-luvulla ja se on viiden
24200: kansanedustaja Elisabeth Rehnin näin kuulu~        metrin levyinen ja sorapäällysteinen. Norr-
24201: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 151:          byn- Brokarlsin tie on rakennettu v. 1965
24202:                                                    puoliksi 5 metriä Jeveänä ja puoliksi 6 metriä
24203:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      leveänä soratienä.
24204:        TallUllisaaren kaupungissa SlJaJ.tsevan        Teiden liikennemäärät ovat vain 100-200
24205:        Bmci.n kylän ja ns. Bag;gön tien välinen    autoa/vrk. Tieviranomaisten käsityksen mu-
24206:        vilkkaasti liikennöity tieosuus on ala-     kaan ei ole kovin suuria mahdollisuuksia lähi-
24207:        arvoisessa kunnossa ja käyttäjilleen suo-   vuosina näin vähäliikenteisten teiden paranta-
24208:        ras·taan vaarallinen, ja jos on,            miseen. Pelkästään Uudellamaalla on saman-
24209:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     laisia parantamista vaativia teitä n. 1 000 km.
24210:        ryhtyä tieosuuden parantamiseksi vä-        Koko maassa näitä on n. 15 000 km. Käy-
24211:        himmäisvaatimukset täyttäväksi ensi         tettävissä olevilla tiemäärärahoilla voidaan pa-
24212:        tilassa?                                    rantamistoimenpiteitä suorittaa etupäässä sel-
24213:                                                    laisilla sorateillä, joiden liikenne on yli 500
24214:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        autoa/vrk.
24215: tavasti seuraavaa:
24216:      Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1980.
24217: 
24218:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
24219: 4
24220: 
24221: 
24222: 
24223: 
24224:                          T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24225: 
24226:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdttgsordningen        I spörsmålet .torde avses lokalväsen Boxby -
24227: anger hår Ni, Herr Tlt1man, med Eder skti-        Norrby o<:h en del av lok4lvägen Västervik-
24228: velse nt 384 av den 11 mars 1980 ti11 veder-      Brokarls. Vägen Bo~by- Norrby har år 1960
24229: bötande medlem av statsrådet översiint en         förändrats från pri·vlltväg ti11 lok~väg. Vägen
24230: avsktift av följande av rrksdagstnan Elisabeth    har blivit färdig under 1930-talet och är fem
24231: Rehn undettecknade spörsmål nr 151:               meter bred och grusbelagd. Vägen Norrby-
24232:                                                   Brokarls har byggts år 1965 som en tili
24233:           Är Regeringen medveten om att det       hälften 5 meter bred och tiU hälften 6 meter
24234:        livligt traHkerade vägavsnittet mellan     bred grusväg.
24235:        Box by i Ekenäs stad och den s.k.             Trafi.ktnängden på vägarna är endast 100-
24236:        Baggövägen är i undermåligt skick och      200 bilar / dygn. Enligt vä@myndigheternas
24237:        rentav farligt för dem som använder        åsi:kt finns det inte myoket stora möjHgheter
24238:        det, och om så ä:r fallet,                 att under de närmaste åren förbättra .så svagt
24239:           vHka åtgärder ämnar Regeringen          trafikerade vägar. Enbart i Nyland finns det
24240:        vidta för att så snart som möjligt         c. 1 000 ktn vägar som sku11e kräva motsvaran-
24241:        förbättra vägavsnittet så att det upp-     de förbättringar. I hela landet finns det c.
24242:        fyller de mi:nimikrav, som kan ställas     U 000 ktn sådana vägar. Med de väganslag,
24243:        på det?                                    som står till förfogande, kan förbättringsåt-
24244:                                                   gärder i huvudsak utföras på sådana grusvägar,
24245:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
24246:                                                   vars trafikmängd överstiger 500 bilar/dygn.
24247: samt anföra följande:
24248:      Helsingfors den 14 april 1980.
24249: 
24250:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
24251:                                               1980 vp.
24252: 
24253: Kirjallinen kysymys n:o 152.
24254: 
24255: 
24256: 
24257: 
24258:                                   Miettinen: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvarastojen sijoit-
24259:                                      tamisesta Ristiinan kuntaan.
24260: 
24261: 
24262:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24263: 
24264:    Mikkelin läänin teollisuustoimikunta on 26.       sijoittaminen Ristiinan kuntaan olisi monesta
24265: 1. 1979 hyväksynyt Mikkelin läänin energia-          syystä perusteltua. Kunta on liikenteellisesti
24266: ohjelman. Ohjelman laadinnassa on keskeisinä         edullisessa asemassa. Ristiinan teollisuusradan
24267: lähtökohtina ollut mm. valtakunnallisen energia-     ja syväsataman välittömässä ·läheisyydessä sijait-
24268: suunnittelun edistyminen ja läänin kuntien           sevat Pellos Oy:n teollisuuslaitokset ja Ristii-
24269: energia- ja elinkeinopoliittisen aktiivisuuden li-   nan kunnalla on tällä alueella huomattavia maa-
24270: sääntyminen. Ohjelman mukaan energiahuollon          alueita. Näiden alueiden kallioperä on todettu
24271: varmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.      erityisen sopivaksi varmuusvarastojen sijoitus-
24272: Varmuuskysymys onkin kansainvälisen taloudel-        paikaksi. Sisämaahan mahdollisesti perustetta-
24273: lisen tilanteen kehittymisen myötä tullut ener-      vaa öljynjalostamaa on aikanaan näillä perus-
24274: giaohjelman hyväksymisen jälkeen yhä keskei-         teilla esitetty myös sijoitettavaksi Ristiinaan.
24275: semmäksi.                                               Mielestäni yllä mainituista syistä Mikkelin
24276:    Energiahuollon varmuuteen liittyvät lähei-        lääniin sijoitettavat nestemäisten polttoaineiden
24277: sesti polttoaineiden kuljetuskysymykset. Poltto-     varmuusvarastot tulisi sijoittaa Ristiinan kun-
24278: ainekuljetukset tapahtuvat Mikkelin läänissä         taan, kuten myös toivomusaloitteessa n:o 249/
24279: etupäässä maantiekuljetuksina ja vain vähäises-      1979 vp. on esitetty.
24280: sä määrässä rautateitse. Vesistökuljetuksen ke-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24281: hittämiseen kiinnitetään ohjelmassa erikoista        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
24282: huomiota. Kuljetuskysymyksen tarkoituksenmu-         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
24283: kaiseen ratkaisemiseen kytkeytyy valtion yllä-       van kysymyksen:
24284: pitämien nestemäisten polttoaineiden varmuus-
24285: varastojen perustaminen Mikkelin lääniin. Mik·                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
24286: kelin lääni on tällä hetkellä ainoa, jossa näitä            menpiteisiin nestemäisten polttoaineiden
24287: varmuusvarastoja ei vielä ole.                              varmuusvarastojen sijoittamiseksi ja ra-
24288:    Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston              kentamiseksi Ristiinan kuntaan?
24289:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
24290: 
24291:                                           Mauri Miettinen
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296: 088000362B
24297: 2                                            1980 vp.
24298: 
24299: 
24300: 
24301: 
24302:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24303: 
24304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      aineiden varmuusvarastointiohjelma vuosille
24305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1980-1990.
24306: olette 12 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn            Ohjelman laadinnan suoritti kauppa- ja teolli-
24307: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suusministeriön asettama työryhmä, johon kuu-
24308: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       luivat ministeriön virkamiesten lisäksi valtio-
24309: edustaja Mauri Miettisen näin kuuluvasta kir-       varainministeriön, pääesikunnan, puolustusta-
24310: jallisesta kysymyksestä n:o 152:                    loudellisen suunnittelukunnan, Suomen Pankin,
24311:                                                     Teollisuuden Keskusliiton, öljyalan Keskuslii-
24312:          A1kooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     ton ja Neste Oy:n edustajat. Työryhmän mie-
24313:        menpiteisiin nestemäisten polttoaineiden     tintö on määrätty ministeriön päätöksellä va-
24314:        varmuusvarastojen sijoittamiseksi ja ra-     rustettavaksi salaisuusastemerkinnällä "ERIT-
24315:        kentamiseksi Ristiinan kuntaan?              T ÄIN SALAINEN".
24316:                                                        Kun varmuusvarastoinnissa on kysymys ko-
24317:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ko valtakunnan energiahuollon turvaamisesta
24318: vasti seuraavaa:                                    poikkeuksellisten olosuhteiden varalta, otetaan
24319:    Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on     sen toteutuksessa myös Mikkelin läänin tarpeet
24320: öljyn varmuusvarastoinnin tavoitteita tarkistet-    huomioon.
24321: tu ja laadittu nestemäisten polttcr ja Voitelu-
24322:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
24323: 
24324:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
24325:                                            N:o 152                                             3
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330:                         T i 11 R i k s d a g e 11 s H e r r T a 1m a 11.
24331: 
24332:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      lagring av flytande bränslen och smörjämnen
24333: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     under åren 1980-1990.
24334: 1v den 12 mars 1980 till vederbörande med-          Planen uppgjordes inom ministeriet av en
24335: .em av statsrådet för avgivande av svar över-    av detsamma tillsatt arbetsgrupp som omfat-
24336: ;änt avskrift av följande av riksdagsman Mauri   tade, förutom ministeriets egna tjänstemän, re-
24337: \1iettinen undertecknade spörsmål nr 152:        presentanter för finansmi11isteriet, generalsta-
24338:                                                  ben, den försvarsekonomiska planeringskommis"
24339:         Ämnar Regeringen vidtaga brådskan-       sionen, Finlands Bank, Industrins Centralför-
24340:       de åtgärder för placerande och byggande    bund, Oljebranschens Centralförbund och Neste
24341:       av säkerhetsupplag för flytande bränslen   Oy. Ministeriet har beslutat, att arbetsgrup-
24342:       i Ristiina kommun?                         pens betänkande skall förses med sekretess-
24343:                                                  beteckningen "YTTERST HEMLIGT".
24344:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         Då säkerhetsupplagringen syftar till säker-
24345: mföra följande:                                  ställandet av energiförsörjningen under excep-
24346:   Handels- och industriministeriet har jämkat    tionella förhållanden i hela riket, skall även
24347: nålsättningarna för säkerhetsupplagringen av     St Michels läns behov beaktas vid dess genom-
24348: >lja samt uppgjort en pian för säkerhetsupp-     förande.
24349:      Helsingfors den 10 april 1980.
24350: 
24351:                                                  Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
24352: Kirjallinen kysymys n:o 153.
24353: 
24354: 
24355: 
24356: 
24357:                                  Juvela: Pavkanon--Kihniön kansanterveystyön kuntainliiton Par-
24358:                                     kanoo pääterveysaseman laajennustyön aloittamisesta.
24359: 
24360: 
24361:                         Ed U:s k·u n n a n H e r i a   P u he m feh eli e.
24362: 
24363:    Parkarion-,--Kihniöni kansanterveystyön kun-     tahiin alkuperäisen suunnitelman mukaisest1,
24364: tain!L1itto on hyv~ksynyt suunniU,lman Panka-       toisin sanoen, että työt päästäisiin aloittamaan
24365: non pääterveysas-eman iaajentamisesta: Laajen-      jo tämän vuoden puolella. Asian puolesta pu~
24366: nuksen toteutuminen mevkitsee eräiden kes-          huvat paitsi terveyspalvelujen lisäämisen tarv~
24367: keisten tervey,sneuvontapalvelujen saamista ter-    myös vaikavat tyo.l:1isyysnåikökohdat. Onhan Par-
24368: veyskesikuksen toimintapiiriin. Niinikään laa"      kano ja Kihniö vaikeaa allityöllisyysaluetta. .
24369: jennusosaan tulevat mielenterveystoimiston,            Jotta päätervey,saseman ·laajennustyöt pääs-
24370: kasvatusneuvolan sekä silmä-, korva-. ·ja lasten-   täisiin aloittamaan vielä vuoden 1980 puolella,
24371: tautien edkoislääkärien vastaanottotilat. Kaikki    edehlyttää se hankkeen rahoituksen järjestämis-
24372: nämä palvelut sijoitetaan ensimmäiseen kerrok-      tä valtion lisåibud!jetissa, joka annettaneen edus-
24373: seen, kun taas toiseen kerrokseen tulee 24 sai-     kunnalle huht~kuun aikana.
24374: raansijaa tarvittavine aput&ineetl.· Tervey,skes-      Edellä olevan perusteella ja valltiopäiväjärjes-
24375: kuksen potilaspaikkamäärä ei laajennuksen jäl-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
24376: keen lisäänny, vaan vastaava määrä sairaansi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
24377: joja jää II ja III ker.roksesta pois ja vapautu-    si seuraavan kysymyksen:
24378: viin tiloihin sijoitetaan muita terveyskeskuksen
24379: toimintoja. Laajennuksen kustannusarvio on                   Aikoo:ko Hallitus huolehtia siitä, että
24380: 3,4 miljoonaa markkaa.                                     seuraavaan valtion lisämenoarvioon ote-
24381:     El'äiden tietojen mukaan Parkanon pääter-              taan riittävän suuri lriääräfalia mm.
24382: veysaseman laajennurksen toteuttamisen ajan-               Parkanon-'Kihniön kansanterveystyön
24383: kohta olisi siirretty vuosiin 1981-82. Parka-              kuntainliiton Parkanon pääterveysase-
24384: nossa pidetään kuitenkin tärkeänä monistakin               man laajennustyön aloittamiseksi vielä
24385: painavista syistä johtuen, että hanke toteutet-            vuoden 1980 puolella?
24386:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1980.
24387: 
24388:                                             Aulis Juvela
24389: 
24390: 
24391: 
24392: 
24393: 088000377U
24394: 2                                           1980 vp"'
24395: 
24396: 
24397: 
24398: 
24399:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Palikanon-Kihniön kansanterveystyön kun-
24401: mainituss·a tankoituksessa Te, Herra Puhemies,     tainliiton vuosia 1980~1984 koskevassa toi-
24402: olette 12 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        mintasuunnitelmassa on Pa11kanon pääterveys-
24403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       aseman laajentamistyö hyväksytty aloitettavaksi
24404: asianomaiselle j.äsenelle jäliennöksen kansan-     vuoden 1981 aikana. Hankkeen aloitusajan-
24405: edustaja Juvelan näin kuuluvasta khja1lisesta      kohta on edelliseen suunnitelmakierrokseen
24406: kysymyksestä n:o 153:                              nähden siirtynyt yhdellä vuodella myöhemmäk-
24407:                                                    si.
24408:           AikoOko Hallitus huolehtia siitä, että       Sosiaali- ja •terveysministeriö on ·sisällyttänyt
24409:        seuraavaan valtion lisämenoarvioon ote-     esitykseensä kuluvan vuoden I lisämenoarvioksi
24410:        taan riittävän suuri määräraha mm.          30 000 000 markan a±sämäärärahan teweySikes-
24411:        Parkanon-Kihniön kansanterveystyön          kusten rakentamiseen. Määräraha mahdollistaisi
24412:        kuntainliiton Pa11kanon pääterveysase-      mm. Palikanon pääterveysaseman laajennustyön
24413:        man laajennustyön aloittamiseksi vielä      alo1ttamisen jo tämän vuoden syksyllä, koska
24414:        vuoden 1980 puoleNa?                        hankkeen tekninen valmius on riittävä.
24415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
24416: vasti seuraavaa:
24417:      Helsingissä 15 päivänä huhdkuuta 1980.
24418: 
24419:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
24420:                                              N:o 153.                                               3
24421: 
24422: 
24423: 
24424: 
24425:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24426: 
24427:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I verksamhetsp1anen för Pavkano-Kihniö
24428: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skr1ve1se       kommunalförbund för folkhälsoarbete för åren
24429: av den 12 mars 1980 .till vederbörande medlem       1980-1984 har man godkänt att utv>idgnings-
24430: av s.tatsrådet översänt avskrift av fö1jande av     arbetena på centralhälsovårdsstationen i Parka-
24431: rrksdagsman ]uV1e1a undevtecknade spörsmå1 nr       no inleds under år 1981. Tidpunkten för pro-
24432: 153:                                                jektets igångsättande har framflyttats ett år i
24433:                                                     jämförelse med föregående planeringsrond.
24434:            Ämnar Regeringen ombesörja att ett          Social- och hä1sovårdsm1nisteriet har i sitt
24435:        tillrädkligt stort ans1ag intas i statens    förs1ag tili första tilläggsbudget för innevarande
24436:        nästa tilläggsbudget bl.a. för att utbygg-   år intagit ett tilläggsanslag om 30 000 000 mk
24437:        nadsarbetena på centralhälsovål'dsstatio-    för byggande av hälsocentra1er. Ans1aget gör
24438:        nen i Pat1kano, som hör till Pal.1kano-      det möj11gt att inleda utbyggnadsarbetena på
24439:        Kihniö kommunalfövbund för folkhälso-        bLa. centraJhälsovårdsstationen i Parkano re-
24440:        arbete, ,skal1 kunna inledas ännu under      dan denna höst, eftersom den tekniska bered-
24441:        år 1980?                                     skapen för projektet är tillräcklig.
24442:   Såsom svar på detta ,spövsmål får jag vörd-
24443: samt anföra följande:
24444:      He1singfovs den 15 april 1980.
24445: 
24446:                                             Social- och häl,sovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
24447:                                            1980' Vp.
24448: 
24449: Kirjallinen kysymys n:o 1.54.
24450: 
24451: 
24452: 
24453: 
24454:                                 Juvela ym.: Pienten työ- ja virkaeläkkeiden ennaikonpidätyksistä.
24455: 
24456: 
24457:                        Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
24458: 
24459:    Maaliskuun alusta lähtien tulivat voimaan      kan eläkkeistä kuukaudessa. On selvää, .että
24460: uudet taulukot tuloverotuksessa. Kun nyt en-      eläkkeensaajat, jotka täysin oikeutetusti odot-
24461: simmäiset maaliskuun palkat sekä työ- ja virka-   tavat pienten työ- ja virkaeläkkeitten vapautta-
24462: eläkkeet ·on maksettu, on voitu todeta, että      mista kokonaan verotuksesta, ovat ilmaisseet
24463: inflaatiotarkistus on vaikuttanut paaas1assa      voimakkaasti tyytymättömyyttä kiristyneeseen
24464: suuriin ja keskisuuriin tulonsaajaryhmiin, kun    verotukseen.
24465: sen sijaan pienituloisten kohdalla on voitu to-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24466: deta verotuksen jopa kiristyneen entisestään.     §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
24467: Erityisesti tämä verotuksellinen vääristymä on    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24468: näkynyt tuhansien pientä työ- tai virkaeläkettä   raavan kysymyksen:
24469: saavien kohdalla. Useimmissa tapauksissa ni-
24470: mittäin eläkkeeseen saatu pieni indeksikorotus              Mitä Hallitus aikoo tehdä pienten
24471: on tosiasiassa merkinnyt sitä, että käteen jää-          työ- ja virkaeläkkeitten verotuksessa
24472: vä tulo on joko pienentynyt, jäänyt entiselleen          maaliskuun taulukkotarkistuksen jäl-
24473: tai noussut korkeintaan 1-5 markalla kuu-                keen esiintyvien vääristymien oikaise-
24474: kaudessa. Kysymys on tällöin alle 2 000 mar-             miseksi?
24475:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
24476: 
24477:               Aulis Juvela                                   V. J. Rytkönen
24478:               Niilo Koskenniemi                              Juhani Vähäkangas
24479:                                       Anna-Liisa Jokinen
24480: 
24481: 
24482: 
24483: 
24484: 088000381Y
24485: 2                                              1980 vp.
24486: 
24487: 
24488: 
24489: 
24490:                          Ed u s kunnan H eu a Puhemi ehela e.
24491: 
24492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sella onkin pyritty toimitettavan ennakonpidä-
24493: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyksen ja lopullisen verotuksen entistä suurem-
24494: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päiviityn          paan vastaavuuteen.
24495: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Vuonna 1980 sovellettavia ennakonpidätyk-
24496: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sen laskentaperusteita vahvistettaessa oli otet-
24497: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta kir-       tava huomioon tulo- ja varallisuusverolakiin
24498: jallisesta kysymyksestä n:o 154:                      uutena vähennyksenä tullut enintään 350 mar-
24499:                                                       kan suuruinen palkkavähennys. Tämä vähen-
24500:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pienten           nys, samoin kuin laskentaperusteisiin ja pidä-
24501:        työ- ja virkaeläkkeitten verotuksessa          tystaulukkoihin jo aikaisemminkin sisältynyt
24502:        maaliskuun taulukkotarkistuksen jäl-           palkkatulovähennys myönnetään ainoastaan
24503:        keen esiintyvien vääristymien oikaise-         palkkatulosta. Samojen laskentaperusteiden
24504:        miseksi?                                       käyttäminen sekä palkasta että eläkkeestä toi-
24505:                                                       mitettavaa enoakanpidätystä varten olisi mer-
24506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kinnyt eläkkeensaajille yhteensä 700 markan
24507: taen seuraavaa:                                       suuruisen aiheettoman vähennyserän huomioon
24508:    Ennakkoperintälain 12 §:n mukaan verohal-          ottamista ennakkoperinnässä ja siten vastaavaa
24509: lituksen tulee vahvistaa verovuonna käytettä-         enoakanpidätyksen vajausta lopullista veroa
24510: vät ennakonpidätystunnukset ja niitä vastaavat        maksuunpantaessa. Saadakseen eläkkeensaajilta
24511: laskentaperusteet sekä laatia vastaavat pidätys-      toimitettavan enoakanpidätyksen vastaamaan
24512: taulukot. Kysymyksessä on siten pitkälti tek-         lopullista verotusta verohallitus vahvisti eläk-
24513: ninen toimi, joka kuuluu verohallituksen toi-         keestä toimitettavaa ennakonpidätystä varten
24514: mivaltaan, joten valtiovarainministeriö ja halli-     laskentaperusteet, joissa mainittuja vähennyksiä
24515: tus ei käytännössä puutu näihin seikkoihin.           ei otettu huomioon.
24516: Ennakkoperintälain mukaan laskentaperusteet              Sellaisten eläkkeensaajien kohdalla, joiden
24517: ja ennakonpidätyksestä tehtävät vähennykset on        tulo ei nouse valtionverotuksessa verotettavaan
24518: vahvistettava sellaisiksi, että pidätettävät mää-     määrään ja jotka eivät siten päässeet osallisiksi
24519: rät mahdollisimman tarkoin vastaavat palkasta         valtionveroasteikon inflaatiotarkistuksista, saat-
24520: ja eläkkeestä suoritettavan valtionveron, kun-        toi laskentaperusteissa aikaisemmin olleen palk-
24521: nallis- ja kirkollisveron sekä kansaneläke- ja sai-   katulovähennyksen poistaminen merkitä enna-
24522: rausvakuutusmaksun yhteenlaskettua maara.             konpidätyksen markkamääräistä nousua. Kysy-
24523: Viime syksynä saatettiin havaita, että useat pie-     mys ei heidän kohdallaan kuitenkaan ollut ve-
24524: nituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeistä enoa-       rotuksen kiristymisestä vaan veroperusteiden
24525: kanpidätys oli toimitettu liian pienenä, joutui-      kevennysten ulkopuolelle jäämisestä ja saman-
24526: vat lopullisen verotuksen toimittamisen yhtey-        aikaisesta ennakkoperinnän vastaavuuden paran-
24527: dessä maksamaan jälkikannassa lisäveroja. En-         tamisesta.
24528: nakonpidätyksen laskentaperusteiden muuttami-
24529:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
24530: 
24531:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
24532:                                               N:o 154                                                3
24533: 
24534: 
24535: 
24536: 
24537:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24538: 
24539:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       en har man eftersträvat en allt större motsva-
24540: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           righet mellan den förskottsinnehållning som
24541: velse av den 13 mars 1980 tili vederbörande         skall verkställas och den slutliga beskattningen.
24542: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Vid fastställandet av de kalkyleringsgrunder
24543: jande av riksdagsman Aulis Juvela m. fl. ställda    som skall tillämpas vid förskottsinnehållningen
24544: spörsmål nr 154:                                    år 1980 var man tvungen att beakta det löne-
24545:                                                     avdrag om högst 350 mk vilket som ett nytt
24546:           Vad ämnar Regeringen göra för att         avdrag intagits i lagen om skatt på inkomst
24547:        rätta till de snedvridningar som efter       och förmögenhet. Detta avdrag, liksom även
24548:        tabelljusteringen i mars kommer att          det löneinkomstavdrag som redan tidigare
24549:        uppstå i fråga om beskattningen av           ingått i kalkyleringsgrunderna och innehåll-
24550:        små arbets- och tjänstepensioner?           ningstabellerna, beviljas endast från lönein-
24551:                                                    komst. Användningen av samma kalkylerings-
24552:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      grunder för såväl den förskottsinnehållning
24553: samt anföra följande:                              som skall verkställas på löner som den sOilll
24554:    Enligt 12 § lagen on förskottsuppbörd skall     skall verkställas på pensioner hade för pensions-
24555: skattestyrelsen fastställa de förskottsinnehåll-   tagarna inneburit att en omotiverad avdragsrat
24556: ningskoder som skall tiliämpas under skatteåret    om sammanlagt 700 mk hade beaktats vid för-
24557: samt motsvarande kalkyleringsgrunder och           skottsuppbörden och sålunda att ett motsvaran-
24558: uppgöra motsvarande innehållningstabeller. Det     de underskott i förskottsinnehållningen uppstått
24559: är således fråga om en långt gående tek-            vid debiteringen av den slutliga skatten. I syfte
24560: nisk åtgärd, som faller under skattestyrelsens     att få den förskottsinnehållning som skall verk-
24561: kompetens, varför finansministeriet och rege-      ställas hos pensionstagare att matsvara den
24562: ringen inte i praktiken befattar sig med dessa     slutliga beskattningen, fastställde skattestyrelsen
24563: omständigheter. Enligt lagen om förskottsupp-      för den förskottsinnehållning som skall verk-
24564: börd skall kalkyleringsgrunderna och de av-        ställas på pensioner, sådana kalkyleringsgrunder
24565: drag som skall göras från förskottsinnehåll-       där sagda avdrag inte tagits i beaktande.
24566: ningarna fastställas så, att de belopp som skall       För sådana pensionstagares vidkommande,
24567: innehållas så noggrant som möjligt motsvarar       vilkas inkomst inte uppgår till det belopp som
24568: det sammanlagda beloppet av den statsskatt,        skall beskattas i statsbeskattningen och som
24569: kommunal- och kyrkoskatt samt den folkpen-         sålunda inte blivit delaktiga i inflationsjuste-
24570: sions- och sjukförsäkringspremie som skall er-     ringen av skatteskalan för statsskatten, kunde
24571: läggas för lön och pension. Senaste höst kunde     slopandet av det tidigare löneinkomstavdraget
24572: man observera att ett flertal pensionärer med      i kalkyleringsgrunderna innebära en ökning av
24573: låga inkomster, vilkas förskottsinnehållning på    förskottsinnehållningens markbelopp. Det var
24574: pensionen verkställts tili ett för lågt belopp,    för dessas vidkommande likväl inte fråga om
24575: blev tvungna att i samband med verkställandet      en åtstramning av beskattningen, utan om att
24576: av den slutliga beskattningen betala tilläggs-     ställas utanför lättnader av beskattningsgrun-
24577: skatt i efteruppbörden. Genom ändringen av         derna och samtidigt om en förbättring av för-
24578: kalkyleringsgrunderna för förskottsinnehållning-   skottsuppbördens motsvarighet.
24579:      Helsingfors den 15 april 1980.
24580: 
24581:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
24582:                                                1980 vp.
24583: 
24584: Kirjallmen kysymys:n:o 1.5.5.
24585: 
24586: 
24587: 
24588: 
24589:                                    Surakka ym.: Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain: shveT- ·
24590:                                    ·. · taniisesta käytännössä.       ·
24591:                                                                                                     ::··
24592:                                                                                                  ·:.:..,
24593: 
24594:                          Ed u s k U: ·n n a n Herra :Puhe m i e he II e.
24595: 
24596:     Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voi-      tehokkaasti-· pystyneet -valvoniaan lain-· rovelta-
24597: maan 1 päivänä heinäkuuta 1979. Työmarkki-            mista eikä toisaalta sosiaali- ja terveysministe-
24598: najärjestöille ja työpaikoille varattiin vuosi ai•    riölle kuuluvaa valvontavelvollisuutta- ole tar-
24599: kaa valmistautua lain :Soveltamiseen.                 kemmin täsmennetty eikä ryhdytty sen osalta
24600:     Lain tavoitteena on lisätä työntekijöiden         mihinkään toimenpiteisiin.               ·
24601: mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaik-            Erimielisyyksien syntyessä työnantaja voi tul-
24602: kaansa koskevaan päätöksentekoon. Pyrkimyk-           kita lain .soveltamista ja palkansaajapuolella on
24603: senä on luoda edellytykset sekä työolosuhteiden       mahdollisuus hakea muutosta vain tuomioistuin-
24604: että yrityksen toiminnan kehittämiselle siten,        teitse. Koska lain soveltamisesta ei ole synty-
24605: että yrityksissä entistä paremmin voidaan tur-        nyt sopimuksia ja työnantajaliitot ·ovat yleen-
24606: vata henkilöstön työsuhteiden pysyvyys ja para-       sä kieltäytyneet ratkaisemasta syntyneitä eri-
24607: neva toimeentulo.                                     mielisyyksiä vapaaehtoisesti neuvotteluteitse ja
24608:     Käytännössä lain toteutuminen ei kuitenkaan       yhteisin suosituksin, lain tulkinnasta on selväs-
24609: ole tapahtunut siten kuin lakia säädettäessä          ti muodostunut sen soveltamista haittaavia eri-
24610: lainsäätäjä edellytti. Tämän johdosta myöskään        mielisyyksiä.
24611: laille asetetut tavoitteet eivät ole voineet siir-       Selvityksestä käy ilmi myös, että on vielä
24612: tyä käytäntöön. Palkansaajajärjestöjen piirissä       yrityksiä, jotka eivät ole ryhtyneet mihinkään
24613: on suoritettu laaja selvitys yhteistoimintalain       toimenpiteisiin lain voimaantulon johdosta.
24614: soveltamisesta ja sen vaikutuksista työelämässä.         Pääpiirteissään YT-laki on oikeansuuntainen,
24615: Selvitysten tulokset osoittavat, että kaikissa pal-   mutta siihen liittyvät tulkinta- ja soveltamis-
24616: kansaajajärjestöissä ollaan tyytymättömiä lain        ongelmat tulisi poistaa erityisesti vahvistamalla
24617: soveltamiseen ja palkansaajien vaikutusmahdolli-      palkansaajapuolen oikeusturvaa ja asemaa tul-
24618: suuksien kehittämiseen. Yhteistoimintalain to-        kintatilanteissa sekä luomalla edellytykset mah-
24619: teutuminen on siten tapahtunut varsin huo-            dollisimman nopeasti saada erimielisyydet rat-
24620: nosti. Erityisesti työnantajapuolelta on puuttu-      _kaistuiksi.
24621: nut halua soveltaa lakia avoimessa yhteistyössä.         Yhteistoimintaa voitaisiin edistää myös laa-
24622:     Työmarkkinajärjestöjen kesken ei ole syn-         jentamalla työnantajien velvollisuutta sopia
24623: tynyt graafista alaa lukuunottamatta selviä so-       as~oista yhteisesti sekä lisäämällä ja täsmentä-
24624: pimuksia ja yhteisiä soveltamisohjeita lain to-       mällä palkansaajapuolen suoran päätösvallan
24625:  teuttamisen tueksi. Lakia säädettäessä kuiten-       piiriin kuuluvia asioita.
24626: kin lähdettiin siitä, että osapuolet yhteistoimin-       Yhteistoiminnan toteuttaminen työntekijäin
24627: nassa kehittäisivät lain soveltamista. Lain 14        ja toimihenkilöiden sekä esimiesten ja työn-
24628:  § :n perusteluissa todetaan muun muassa, että        antajan ja henkilöstön edustajien kesken jää
24629: yhteistoiminnan joustava sopeuttaminen sopi-          ainoastaan lain varaan yritystasolla. Koska laki
24630: musteitse vakiinnutettuun neuvottelukäytäntöön        ei ole käytännössä toteutunut ja sen sovelta-
24631:  edellyttää, että lain 14 §:ssä tarkemmin määri-      minen lähtenyt tyydyttävällä tavalla liikkeelle,
24632:  tellyistä asioista voivat työmarkkinain keskus-      niin maan hallituksen tulisi ryhtyä toimenpitei-
24633:  järjestöt ja niiden jäsenliitot sopia työehtosopi-   siin, joilla lain tavoitteiden toteutuminen voi-
24634:  musten tapaan.                                       daan taata.
24635:     YT-lain valvonnassa on ilmennyt suuria vai-          Koska kansainvälisesti tarkasteltuna laki yh-
24636:  keuksia. Työehtosopimusten ja muun yhteis.-          teistoiminnasta yrityksissä tuo varsin vähän
24637:  toiminnan puutteen vuoksi järjestöt eivät ole        palkansaajille suoraa päätösvaltaa ja koska Suo-
24638: 088000368}
24639: 2                                                   1980 vp:
24640: 
24641: messa palkansaajat tutkimusten mukaan pysty-                         Onko Hallitus tietoin~. ettäJaki yh-i
24642: vät vaikuttamaan työtään ja työpaikkaansa kos-                  •teistoiminnasta yrityksissä ei ole käy-
24643: kevaan päätöksentekoon huomattavasti vähem-                     tännössä toteutunut soveltamiserimieli-
24644: män kuin muissa vastaavissa teollisuusmaissa,                   .syyksien ja puutteellisen valvonnan
24645: yhteistoimintalain soveltaminen ei saa jäädä                    vuoksi, ja jos on,
24646: pupJil;iehen. .                  ..       .                        . mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24647:    E:Jellii''olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-             ryhtyä turvatakseen lain säännösten to-
24648: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-                    ,teutumisen, ja
24649: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                        aikooko Hallitus jatkaa yritysdemo-
24650: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                    kratian edelleen kehittämistä?
24651: sen:
24652:     · . Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
24653: 
24654:                 Juhani Surakka                Sakari Knuuttila             Seppo Tikka
24655:              . 'Jacob Söderman                Anna-Liisa Piipari           Inger Hirvelä
24656:                 Paula Eenilä                  Kalevi Sorsa                 Pentti Lahti-Nuuttila
24657:                 Kaarina Suonio                Matti Puhakka                Liisa Jaakonsaari
24658:              · Kaisa Raatikainen              Tarja Halonen                Olli Helminen
24659:                 Hannu Tapiola                 Mauno Forsman                Mikko Elo
24660:                ·Eino Grönholm                 Arvo Salo                    Pirkko Valtonen
24661:                 Seija Karkinen                Maija Rajantie               Kaj Bärlund
24662:                 Markus Aaltonen               Peter Muurman              · Mikko Rönnholm
24663:              · Matti Luttinen                 Juhani Raudasoja             Pirjo Ala-Kapee
24664:                 Jermu Laine                   Lea Savolainen               Helge Siren
24665:                .Salme Myyryläinen             Ulla-Leena Alppi             Heli Astala
24666:                 Lauha Männistö                Vappu Säilynoja              Mikko Ekorre
24667:                 Matti Järvenpää               Terho Pursiainen             Niilo Koskenniemi
24668:                 Jarmo· Wahlström              Anna-Liisa Hyvönen           E.-J. Tennilä
24669:                 P. Liedes                     Unto Ruotsalainen            V. J. Rytkönen
24670:                 Seppo Toiviainen              Pauli Puhakka                M.-L. Salminen
24671:                 Juhani Vähäkangas             Aulis Juvela                 Reino Breilin
24672:                 Niilo Hämäläinen              Saara-Maria Paakkinen        Pekka Starast
24673:                 Risto Tuominen                Jouko Tuovinen               Eino Loikkanen
24674:                 Anneli Kivitie                Terhi Nieminen-Mäkynen       Helvi Hyrynkangas
24675:                 Antero Juntumaa               Jorma Rantala                Pertti Hietala
24676:                 Erkki Liikanen                Bror LiUqvist                Matti Ahde
24677:                                Aimo Ajo                     Lasse Lehtinen
24678: 
24679: 
24680: 
24681: 
24682:            ··.:·>
24683:          . 1
24684: 
24685: 
24686:              ..
24687:      . '...... '
24688:                                                N:o 155
24689: 
24690: 
24691:                                                                                                ~ Llr:.i,y~i.<
24692:                                                                                 ''·   ::.,,'
24693: 
24694: 
24695: 
24696: 
24697:                                                                                                               ;:- ..
24698: 
24699:                                                                                                ! :.-·~-:. f   >
24700:                          Eduskunnan. ll.erra Puhemiehe'lle.                                        : : : :.:--;:       ! :
24701: 
24702: 
24703:                                                                                                 .' • , • t      r-~ ·: · ·
24704: 
24705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Selvittääkseen yrityksissä vallitsevaa tilannet-
24706: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta yritysdemokratianeuvottelukunta oo:: omalta
24707: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          osaltaan pyytänyt vuodenvaihteessa 1979/1980
24708: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä arviot yhteis-
24709: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        toimintalain toteutumisesta käytännössä. Ar-
24710: edustaja Sm·akan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       vioissa pyydettiin selvitystä ,siitä, kuinka yhteis-
24711: sesta kysymyksestä n:o 155:                          toimintalaki on toteutunut ja mitä ongelmia
24712:                                                      lain täytäntöönpanossa on esiintynyt.
24713:           Onko Hallitus tietoinen, että laki yh-        Työmarkkinajärjestöjen antamat arviot yhteis-
24714:        teistoiminnasta yrityksissä ei ole käytän-    toimintalain toteutumisesta käytännössä ja sen
24715:        nössä toteutunut soveltamiserimielisyyk-       täytäntöönpanon ongelmista ovat ristiriitaiset
24716:        sien ja puutteellisen valvonnan vuoksi,       siten, että työnantajajärjestöt katsovat työnanta-
24717:        ja jos on,                                    jien alusta pitäen soveltaneen yhteistoiminta-
24718:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lakia myönteisesti ja huomioon ottaen käytet-
24719:        ryhtyä turvatakseen lain säännösten to-       tävissä olleen lyhyen ajan tilannetta yhteistoi-
24720:        teutumisen, ja                                mintakysymyksissä on pidettävä tyydyttävänä.
24721:           aikooko Hallitus jatkaa yritysdemo-        Työntekijäjärjestöt puolestaan katsovat, ettei
24722:        kratian edelleen kehittämistä?                yhteistoimintalain soveltamiseen ole päästy riit-
24723:                                                      tävästi työnantajien vastahakoisuuden vuoksi
24724:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        eivätkä työnantajajärjestöt myöskään ole suos-
24725: vasti seuraavaa:                                     tuneet tekemään yhteistoimintajärjestelmän to-
24726:    Yhteistoiminnasta annetun lain ( 725/78)          teutumista edistäviä yhteistoimintalain 14 § :ssä
24727: 15 § :n mukaan lain soveltamista valvovat so-        tarkoitettuja sopimuksia. Tämän vuoksi työn-
24728: siaali- ja terveysministeriö sekä ne työnantajien,   tekijäjärjestöt katsovat tilanteen omalta osaltaan
24729: työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhdistykset,      huonoksi.
24730: joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopi-            Työmarkkinajärjestöjen kannanottojen ja
24731: muksen määräyksiä yrityksen työsuhteissa olisi       muun saadun selvityksen perusteella on tässä
24732: noudatettava. Sosiaali- ja terveysministeriön yh-    vaiheessa katsottava, ettei yhteistoimintalain so-
24733: teydessä on yritysdemokratianeuvottelukunta,         veltaminen käytännössä ole tapahtunut odote-
24734: jonka tehtävänä siitä annetun asetuksen ( 7 48/      tulla tavalla. On myöskin todettava, että yritys-
24735: 78) mukaan on selvittää yhteistoimintaa yri-         tasolla i1menneiden vaikeuksien lisäksi työmark-
24736: tyksissä koskevan lainsäädännön soveltamisesta       kinajärjestöt eivät graafista alaa lukuunottamat-
24737: saatuja kokemuksia sekä tehdä esityksiä ja aloit-    ta ole tehneet keskenään yhteistoimintalain
24738: teita yritysdemokratiaa koskevan lainsäädännön       14 §:n mukaisia sopimuksia, mikä osaltaan on
24739: kehittämiseksi.                                      vaikeuttanut lain täytäntöönpanon sujuvuutta.
24740:    Jo lainsäädännön voimaantulosta on yhteis-        Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä.
24741: toimintalain toteutumista koskevaa tilannetta           Sosiaali- ja terveysministeriö on myös omalta
24742: pyritty aktiivisesti seuraamaan. Työelämän suh-      osaltaan pyrkinyt parantamaan mahdollisuuksia
24743: teiden neuvottelukunnan toimesta on syksyllä         valvoa yhteistoimintalain soveltamista. Tässä
24744: 1979 käynnistetty seurantatutkimus yhteistoi-        mielessä ministeriöön on perustettu syksyllä
24745: mintalain toteutumisesta työpaikoilla. Tutkimus      1979 erityinen ylitarkastajan toimi tehtävänään
24746: on varsin edustava. Tutkimuksen suorittamista        ohjata ja valvoa yritysdemokratialain noudatta-
24747: kiirehditään ja alustavat tiedot siitä saadaan       mista. Edistääkseen muutoinkin yhteistoiminta-
24748: vielä tämän kevään aikana.                           järjestelmän toimivuutta sosiaali- ja terveysmi-
24749:                                              19so vp.
24750: 
24751: nisteriö on selvittänyt mahdollisuuksia yhteis- vittävä tutkimus saadaan suoritetuksi kevään
24752: toimintalainsäädännön kehittämiseksi. Tässä tar- aikana ja vasta sen tulosten perusteella voidaan
24753: koituksessa on selvitelty työneuvostoa koskevan tilanteesta saada tutkittua tietoa ja tehdä tar-
24754: lainsäädännön muuttamista siten, että työneu- vittavat johtopäätökset. Sosiaali- ja terveysmi-
24755: vosto voisi antaa lausuntoja mahdollisista yh- nisteriö seuraa yhteistoimintajärjestelmän käy-
24756: teistoimintalakia koskevista tulkintakysymyk- tännöllistä toteutumista kiinteästi, ja kun riittä-
24757: sistä.                                              vät perusteet ovat tiedossa, ryhtyy välittömästi
24758:    Kuten edellä esitetystä käy ilmi, ovat työ- tarpeellisiin toimenpiteisiin yhteistoimintalain
24759: markkinajärjestöjen näkemykset yhteistoiminta-· · toteutumisen· ja •sen valvonnan tehostamiseksi.
24760: lain toteutumisesta ristiriitaiset. Tilannetta sel-
24761: ' 1,   :.;rnl: l r :·r
24762:           ,H~Wngissä io, päivänä huhtikuuta 1980.
24763: 
24764:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
24765: 
24766: 
24767: 
24768: 
24769:                                                                                         '   l··
24770: 
24771: 
24772: 
24773: 
24774:               ''',\
24775:                                                                                                           ..
24776:                                                                                                       ' ) : ~)       ,.·,·:···
24777:                                                                                                                  ... J .•• ,/
24778:                                               '                '         '
24779:           ;_. \~-                                 :!::,':'1(>~~.:~,:.; f} ·• . .
24780: 
24781: "' ·.;: ,_.-,·-'                                                                                                    '
24782:                                                                                                                     · , '-
24783: 
24784: 
24785: 
24786:                          j'' ~
24787:                                               :: .. ·: .L·= ..
24788:                                         Till RJks<;{agens I:Ierr Talm.an.
24789:  ;   ~.   ·~   '   ...
24790:  · J:det .syfte 37 § 1 mom. riksdagrordningen                                       förts på arbetsplatserna. Undersökningen är
24791: anger ·har Ni, Herr Talmari, med Edef _skri-                                        synnerligen omfatl:'@de. '· Undersöl.{:.ningen: · på-
24792: velse ·av den 13 rriars 1980 till vederbörande                                      skyndas och premili.nänt. uppgifter ··därom: kom-
24793: medlem av statsrådet översänt avskrlft·av föl-                                      mer att erhållas · redan under vårens lopp.
24794: jande av riksdagsman Surakka m. fl. underteck-                                          För att kartlägga ·läget inom företagen har
24795: nade spörsmål nr 155:                                                               deltigationen för företagsdemokrati för egen del
24796:                                                                                     vid årsskiftet 1979/1980 hört · de centrala
24797:                          Är Regeringen medveten om, att la-                         arbetsmarknadsorganisationerna om hur lagen
24798:                      gen om samarbete inom företag i prak-                          om samarbete inom företag i praktiken har
24799:                       tiken inte har förverkligats på grund                         förverkligats. Delegationen begärde en utred-
24800:                       av meningsskiljaktigheter vid tillämp-                        ning om hur lagen om samarbete inom före-
24801:                    . ningen och bristande övervakning, och                           tag har förverkligats och vilka problem som
24802:                     · om så är fallet,                                              förekommit vid verkställigheten av lagen.
24803:                          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                           Arbetsmarknadsorganisationernas synpunkter
24804:                       ta för att säkerställa, att lagens bestäm-                    på hur lagen om samarbete inom företag i prak-
24805:                       melser förverkligas, och                                       tiken har förverkligats. och de problem som
24806:                          ämnar Regeringen fortsätta att vida-                       förekommit vid dess genomförande är motstri-
24807:                       reutve.ckla företagsdemokratin?                               diga. Arbetsgivarorganisationerna anser att ar-
24808:                                                                                      betsgivama från första början har tillämpat
24809:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                      lagen om samarbete inom företag på ett po-
24810: samt anföra följande:                                                                sitivt sätt och att situationen med beakrande
24811:     Enligt 15 § lagen om samarbete inom fö-                                          av den korta tid som varit disponibel kan
24812: retag ( 725/78) utövas tillsynen över lagens                                        anses tillfredsställa:nde. Arbetstagarorganisatio-
24813: tillämpning av social- och hälsovårdsministeriet                                     nerna å sin sida anser att tillämpningen av
24814: samt av de arbetsgivar-, arbetstagar- och funk-                                     lagen om samarbete inom företag inte har skett
24815: tionärsföreningar, vilka ingått sådant riksom-                                      i tillräcklig omfattning på grund av arbets-
24816: fattande kollektivavtal vars bestämmelser bor-                                      givarnas avvisande attityd och att arbetsgi-
24817: de iakttas i företagets arbetsförhållanden. I                                       varorganisationerna inte heller har varit villi-
24818: anslutning tili sodal- och hälsovårdsministe-                                        ga att ingå i 14 § lagen om samarbete inom
24819: riet finns en delegation för företagsdemokrati,                                     företag avsedda avtal, vilkas syfte är att främ-
24820: vars uppgift enligt förordningen om delegatio-                                       ja förverkligandet av systemet med samarbete.
24821: nen för företagsdemokrati ( 748/78) är att ut-                                      Av denna anledning anser arbetstagarorganisa-
24822: reda erfarenheterna av tillämpningen av lag-                                        tionerna situationen för sin del vara otillfreds-
24823: stiftningen om samarbete inom företag samt                                          ställande.
24824: att uppgöra förslag och ta initiativ tili ut-                                           På grundvalen av arbetsmarknadsorganisatio-
24825: vecldande av lagstiftningen om företagsdemo-                                         nernas ställningstaganden och andra utredningar
24826: krati.                                                                             . kan det konstateras, att lagen om samarbete
24827:     Redan från tidpunkten för lagens ikraftträ-                                      inom företag i praktiken inte har tillämpats
24828: dande har man strävat till att aktivt följa med                                      på avsett sätt. Det måste även konstateras, att
24829: läget för att klarlägga hur lagen om samarbe-                                        utöver de svårigheter som förekommit på före-
24830: te inom företag har förverkligats. På åtgärd                                         tagsnivå har arbetsmarknadsorganisationerna
24831:  av delegationen för arbetslivsfrågor inleddes                                       med undantag av den grafiska branschen inte
24832:  hösten 1979 uppföljning i syfte att utreda hur                                     ingått i 14 § lagen om samarbete inom företag
24833: lagen om samarbete inom företag har genom-                                          avsedda ömsesidiga avtal, vilket har bidragit tili
24834: 088000368}
24835: att försvåra ett smidigt förfarande vid verk- om eventuella tolkningsfrågor i anslutning tili
24836: ställigheten av lagen. Situationen kan inte be- lagen om samarbete inom företag.
24837: traktas som tillfredsställande.                      Som av det ovan a:nförda framgår har arbets-
24838:    Social- och hälsovårdsministeriet har även för marknadsorganisationerna avvikande synpunk-
24839: sin del strävat till att ,förbättra möjligheterna ter om hur lagen om samarbete inom företag
24840: att övervaka tillämpningen av lagen om sam- har förve11kligats. Under vårens lopp kommer
24841: arbete inom företag. 1 detta syfte har vid den undersökning som klarlägger läget att vara
24842: ministeriet hösten 1979 inrättats en särskild slutförd, och först på grund av undersöknings-
24843: överinspektörsbefattning, vars innehavare hai: i resultaten ka:n undersökta uppgifter om situa-
24844: uppgift att leda och övervaka efterlevnaden av tionen erhållas och erforderliga slutsatser dra-
24845: lagen om: samarbete inom fötetag. För att .även . g~. Social- och hälsovårdsministeriet följer
24846: cljest främ.ja. funktions.dugligheten i frlga om fortgående med förverkligandet .av sarnatbets-
24847: systemet med··samarbete, har .social- ~ch häls~ systemet i praktiken, och då tillräckliga orsaker
24848: vårdsministefiet ut:rett möjligheterna att ut- föreligger, vidtar ministeriet omedelbart nödiga
24849: veckla lagstiftningen beträHande samarbete. 1 åtgärder för att effektivera genomförandet ~h
24850: detta syfte har utretts möjligheterna tili en övervakningen av lagen om sama11bete inom
24851: revidering .av den lagstiftning som gäller arbets- företag.
24852: rådet så, att arbetsrådet kunde avge utlåtanden
24853:      Helsingfo;s den 10 april 1980.
24854: 
24855:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
24856:                                              1980 vp.
24857: 
24858: Kirjallinen kysymys n:o 156.
24859: 
24860: 
24861: 
24862: 
24863:                                  Perho: Valtionosuuksien lisäämisestä vanhainkotien rakennus-
24864:                                     hankkeissa.
24865: 
24866: 
24867:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he II e.
24868: 
24869:    Jo muutamia vuosia on ollut tunnettua, että      vastaava lait0s. Uuden laitoksen rakentamiselle
24870: Varsinais-Suomessa on lukuisia - lähinnä pie-       on useinki,n asetehu suhteellisen lyhyt määrä-
24871: niä - suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ole-    aika. Tämän johdosta monet kunnat joutuvat
24872: via kuntia. Kouriintuntuvan todisteen tästä         rakentamispakoti eteen. tilanteessa; jossa e1· esi-
24873: antoi viime syksynä Suomen Kunnallisliiton          merkiksi ns; Valtava-projektin johdosta mah-
24874: toimesta tehty tutkimus maamme kuntien saa-         dollisesti . syntyvää mitta lairisääcläntöä vielä
24875: mista tuloista vuodelta 1977.                       ole. Tästä; syystä myöS kuntien mahdollisuudet
24876:    Syyt, jotka ovat johtaneet em. tilanteeseen,     saada riittavää >valtionapua vanhustenhuoltoa
24877: ovat moninaiset. Lähtökohtana voidaan mainita       varten tarvittavien ···laitosten rakentamiseksi
24878: kantokykyluokkien laskentatapa, joka on nos-        ovat perin rajoitetut. Lisäksi naiden yäliäistet1·
24879: tanut kantokykyluokkaa määräajoin sellaisten        kin valtionapujen myöntäinisjärjestelmässå ·on
24880: kuntien osalta, jotka ovat takavuosina harjoit-     erittäin jäykät ehdot,· Niissä ei oteta huomioån
24881: taneet säästäväistä kunnallispolitiikkaa. Kanto-    ainakaan riittävässä määrin kunnan todellista
24882: kykyluokan nousu on merkinnyt näiden kun-           taloudellista tilannetta ja mahdollisliuksia suo-
24883: tien osalta valtionapujen vähittäistä laskua.       riutua edessä olevasta urakasta ja sen synnyt-
24884: Kun sitten 1970-luvulla säädetyt monet lähinnä      tämästä·· velka taakasta.
24885: sosiaali- ja koulupoliittiset lait ovat lisänneet      Tyypillinen esimerkki edellä mainitusta· kun~
24886: myöskin näiden kuntien menoja, ne ovat yht-         nasta löytyy Varsinais-Suomen kehitysalueelta
24887: äkkiä joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuk-     Rymättylän kurmasta. Turun ja Porin läänin-
24888: siin kunnan velkamäärän asukasta kohti lasket-      oikeuden päätöksellä 28. 12. 1978 on Rymät-
24889: tuna noustessa huomattavan korkeaksi. Kanto~        tylän kwmassa kielletty nykyisen kunnallis-
24890: kykyluokat eivät siitä huolimatta ole ehtineet      kodin rakennuksen käyttö 31. 12. 1981 jälkeen.
24891: juurikaan laskea. Laskun on lopullisesti estänyt    Kunnalliskoti on 25-paikkainen. Läänin sosiaali-
24892: mm. tämän vuoden osalta viime syksynä hy-           viranomaisten ja sosiaalihallituksen edustajien
24893: väksytty laki kantokykyluokkien jäädyttämi-         kanssa käytyjen neuvottelujen pdhjalta on pää-
24894: sestä.                                              dytty vanhusten palvelukotiratkaisuun niiden
24895:    Merkittävä syy edellä mainittujen kuntien        positiivisten kokemusten perusteella, joita on
24896: tulojen vähenemisessä on ollut myös liian pit-      saatu mm. vastaavanlaisen ratkaisun rakentami-
24897: kään jatkunut, jo vanhentunut paikkakunta-          sesta Alastaron ja Rautavaaran kuntiin. Palvelu-
24898: kalleusluokitus. Kunnissa, joissa ikärakenne on     kotiin sisältyy 15-paikkainen vanhainkoti, jonka
24899: erittäin vinoutunut niin, että eläkeläisten osuus   perustamissuunnitelman lääninhallitus on jo
24900: kunnan asukkaista nousee keskimääräistä huo-        hyväksynyt, sekä 20 vanhusten asuntoa. Koska
24901: mattavasti korkeammaksi, kuuluminen kolman-         nykyinen kunnalliskoti on 25-pai,kkainen ja yli-
24902: teen paikkakuntakalleusluokkaan on vähentänyt       käyttöä on ollut jatkuvasti, osa vanhuksista
24903: niitä tuloja, jotka kuntaan tulevat maksettujen     joudutaan sijoittamaan palvelukodin välittö-
24904: eläkkeiden mukana.                                  mään läheisyyteen rakennettaviin vanhusten
24905:    Vielä tähänkään mennessä eivät kuntien laki-     asuntoihin, joiden rakentamiseen kunta on ha-
24906: määräiset investoinnit suinkaan ole loppuun         kenut asuntolainaa. Vanhusten palvelukodin
24907: suoritetut. Useiden kuntien osalta vanhat kun-      rahoitussuunnitelman mukaan on haettu val-
24908: nalliskodit on määrätty suljettaviksi etenkin       tiolta eri rahoituslähteistä varoja seuraavasti:
24909: heikon paloturvallisuuden vuoksi ja tilalle ra-        1) sosiaalihallitukselta 410 000 mariekaa var-
24910: kennettavaksi uusi, nykyaikaisia vaatimuksia        sinaista palvelukotia varten, jonka kustannus-
24911: 088000370L
24912: 2                                          1980 vp.
24913: 
24914: arvio on 2 005 000 markkaa. Valtionapu tulisi     että esitetyn lainamäärän hoitaminen on kun-
24915: muodostamaan näin ollen 20 % rakennuskus-         nallistaloudellisesti ylettömän raskasta, se tu-
24916: tannuksista. Lääninhallitus on asettanut Rymät-   lee pysäyttämään kunnan muiden toimintojen
24917: tylän kunnan valtionapuhakemuksen läänissä        kehittämisen pitkäksi aikaa. Näin ollen on pe-
24918: ensimmäiseksi.                                    lättävissä, että kunnan on luovuttava hank-
24919:    2) asuntohallitukselta asuntolainaa on haet-   keen toteuttamisesta lääninoikeuden päätökses-
24920: tu vanhusten talojen osalle 780 000 markkaa ja    tä huolimatta. Kunnan osuus hankkeesta sen
24921: sen lisäksi asuntohallituksen ensisijaislainaa    voimavaroihin ja kokoon nähden muodostuu
24922: 370 000 markkaa. Asuntohallituksesta on ilmoi-    liian raskaaksi, ellei valtiolta saada tukea
24923: tettu, että ensisijaislainaa ei ole mahdollista   enempää kuin edellä mainittu sosiaalihallituk-
24924: kuntaan saada.                                    sen mahdollisesti myöntämä pieni valtionapu.
24925:    3) työvoimaministeriöitä on anottu valtion-       Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
24926: apua 20% koko hankkeen kustannusarviosta          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
24927: eli 3 500 000 markasta tehden valtionavun         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24928: osuus näin laskettuna 700 000 markkaa. Työ-       raavan kysymyksen:
24929: voimaministeriöstä on ilmoitettu, että sieltä
24930: ei valtionapua myönnetä, koska kunta on saa-                Onko Hallitus tietoinen lukuisten
24931: massa valtionapua sosiaalihallitukselta.                 varsinaissuomalaisten pienten kuntien
24932:    Edellä mainittu työvoimaministeriön ilmoi-            taloudellisista vaikeuksista ja siitä, että
24933: tus on muuttanut kunnan alkuperäistä rahoi-              ne eräiden kuntien osalta edelleen tu-
24934: tussuunnitelmaa melkoisesti ja niin paljon,              levat suuresti kasvamaan, mikäli nykyi-
24935: että hankkeen toteutuminen saattaa vaarantua,            set kunnille asetetut rakennusvelvoit-
24936: koska rahoituksen tapahtuessa miltei täydelli-           teet on täytettävä eikä niihin ole saa-
24937: sesti kunnan omalla vastuulla sen velkaantu-             tavissa n)llkyistä enempää valtionapua, ja
24938: neisuus. nousee runsaalla kolmanneksella. Vel-           jos on,
24939: kaa kunnalla on tällä hetkellä noin 2 300                   mitä Hallitus aikoo tehda em. tilan-
24940: markkaa asukasta kohti .ja puheena oleva ra-             teen korjaamiseksi yleensä ja esim. tällä
24941: kennushanke toteutettuna tulisi nostamaan tätä           hetkellä Rymättylän kunnan osalta?
24942: määrää 1 200 markalla asukasta kohti. Paitsi
24943:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
24944: 
24945:                                       Heikki Perho
24946:                                                N:o 156                                                  3
24947: 
24948: 
24949: 
24950: 
24951:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24952: 
24953:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kappaletta. Avustushakemuksista koski uusia
24954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rakennushankkeita .31, peruskorjaushankkeita
24955: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           35, laajennushankkeita 14 sekä hankkeita, jot-
24956: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ka sisältävät sekä laajennuksia että muutostöi-
24957: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tä yhteensä 26. Kuntien esittämien rakennus-
24958: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-           hankkeiden kokonaiskustannusarvio on runsaat
24959: jallisesta kysymyksestä n:o 156:                      .312 miljoonaa markkaa ja anottu avustus yh-
24960:                                                       teensä noin 62,5 miljoonaa markkaa.
24961:            Onko Hallitus tietoinen lukuisten             Edellä mainitun vuoden 1979 toiseen lisä-
24962:         varsinaissuomalaisten pienten kuntien         menoarvioon sisältyvän 17 miljoonan markan
24963:         taloudellisista vaikeuksista ja siitä, että   määrärahan osalta ·sosiaalihallitus on 13 päi-
24964:       . ne eräiden kuntien osalta edelleen tu-        vänä maaliskuuta 1980 tehnyt päätöksen avus-
24965:       . levat suuresti kasvamaan, mikäli nykyi-       tuksen jakamisesta. Tämän mukaan Rymätty·
24966:         set kunnille asetetut raJkennusvelvoit-       Iän kunnan saama avustus on 455 000 mark-
24967:         teet on täytettävä eikä niihin ole saa-       kaa.
24968:         tavissa nykyistä enempää valtionapua, ja         Mitä avustuksen jakoon muutoin tulee niin
24969:         jos on,                                       on todettava, että jaossa on valtioneuvoston
24970:            mitä Hallitus aikoo tehdä em. tilan-       päätöksen mukaisesti kiinnitetty huomiota van-
24971:         teen korjaamiseksi yleensä ja esim. tällä     hustenhuollon menojen rasitusten tasaamiseen
24972:         hetkellä Rymättylän kunnan osalta?            suuntaamaila valtionavustukset ensisijaisesti
24973:                                                       niille kunnille ja kuntainliitoille, joissa tai joi-
24974:   Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta-         den jäsenkunnissa vanhusten osuus väestöstä
24975: vasti seuraavaa:                                      on suuri ja vanhustenhuollon kustannukset kes-
24976:                                                       kimääräistä suurempia. Tämän lisäksi jaossa on:
24977:    Valtion vuoden 1979 toiseen · lisämenoar-          erityisen tärkeänä näkökohtana pidetty asukas-
24978: vioon sisältyi kunnalliskotien. ja kunnallisten       turvallisuuden parantamista. Vanhojen . raken-
24979: vanhainkotien rakentamiseen ja petoskorjauk-          nusten peruskorjaukset on katsottu tärkeiksi
24980: seen yhteensä 17 miljoonan markan suuruinen           avustuskohteiksi. Uudisrakentamista on tuettu
24981: määräraha. Määrärahan käyttöä koskevan· 5             siinä tapauksessa, että vanhan laitoksen kor.
24982: päivänä heinäkuuta ·1979 annetun valtioneuvos-        jaaminen ei enää ole ollut mahdollista. Samoin
24983: ton päätöksen mukaan valtjonavustusta voidaan         on avustettu hankkeita, joissa on kysymyksessä
24984: myönt?ä kunnalle tai kuntainliitolle enintään         peruskorjaus ja siihen liittyen laajennussuunni-
24985: 20 % vanhainlmdin tai kunnalliskodin rakenta-         telma, mikäli se on hyvin perusteltu esimerkik-
24986: mis- j~ peruskorjauskustannuksista. Avustusta         si asukastiheyden väljentämiseksi vanhassa lai-
24987: voidaan edelleen päätöksen mukaan myöntää             toksessa.
24988: niihin raJkentamis- ja peruskorjaustöihi_n, jotka        Käytettävissä olleen määrärahan pienuuden
24989: on aloitettu .30 päivään syyskuuta 1980 men-          vuoksi ei kuitenkaan kaikkia edellä mainittujen
24990: nessä. Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno-          näkökohtien mukaan avustuksen tarpeessa ole-
24991: arvioon sisältyy lisäksi .3 miljoonan markan          via kohteita ole voitu huomioida, Tämän joh~
24992: suuruinen. määräraha lähinn~ Joppuvuoden ra-          dosta niiden avustamiseen olisikin erittäin tar-
24993: kennushankkeiden käynnistämiseet;t.                   peellista saada valtion lisärahoitusta. Sosiaali- ja
24994:    Kuntien ja kuntainliittöjen kyseisistä varoista    terveysministeriö on sisällyttänyt kuluvan vuo-
24995: tekemiä avustushakemuksia saapui lääninhalli-         den ensimmäiseen lisämenoarvioesitykseensä
24996: tusten kautta sosiaalihallitukselle kaikkiaan 106     tätä koskevan määrärahaehdotuksen.
24997:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
24998: 
24999:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
25000: 4                                               1980 vp.
25001: 
25002: 
25003: 
25004: 
25005:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25006: 
25007:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de medel. Av dessa ansökningar gällde 31 nya
25008: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-          byggnadsprojekt, 35 grundreparationsprojekt,
25009: se av den 13 mars 1980 tili vederbörande              14 utvidgningsprojekt samt 26 pröjekt som in-
25010: medlem .av stats-rådet översänt avskrift av fö1-      begriper både utvidgning och ändringsarbeten.
25011: jande av riksdagsman Heikki Perho underteck-          Det totala kostnadsförslaget för de byggnads-
25012: nade spörsmå1 nr 156:                                 projekt som kommunerna föreslagit uppgår till
25013:                                                       dryga 312 milj. mk och det understöd som
25014:               Är Regeringen medveten om de eko-       kommunerna ansökt om till sammanlagt ca
25015:            nomiska svårigheter som ett stort anta1    62,5 milj. mk.
25016:            små kommuner i Egentliga Finland be-          Beträffande anslaget på 17 milj. mk i den
25017:            finner sig i och om att des,sa svårighe-   andra tilläggsbudgeten för år 1979 har social-
25018:            ter för endel kommuner alltjämt kom·       styrelsen den 13 mars 1980 fattat beslut om
25019:            mer att öka i hög grad, såvida de          fördelningen av understödet. Enligt det upp-
25020:            byggnadsförpliktelser som nu ställts på    går Rimito kommuns understöd tili 455 000
25021:            kommunerna måste uppfyllas och det         mk
25022:            inte går att få mera statsunderstöd för        Vad understödets fördelning eljest beträffar
25023:            ändamålet än för närvarande, och om så     bör det framhållas att man vid fördelningen i
25024:            är fallet, ·                ·
25025:                                                       enlighet med statsrådets beslut fäst avseende
25026:               vad ämnar Regeringen göra för att       vid utjämningen av den börda som utgifterna
25027:            korrigera ovan nämnda situation all-       för åldringsvården medför genom att statsun-
25028:            mänt och t. ex. för närvarande för Ri-     derstöden i främsta rummet inriktats på de
25029:            mito kommuns vidkommande?                  kommuner och kommunalförbund, i vilka eller
25030:                                                       i vilkas medlemskommuner åldringarnas andel
25031:   · Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av befolkningen är stor och kostnaderna för
25032: s;:tmt anföra fö1jande:                               åldringsvården större än i genomsnitt. Där-
25033:     I statens andta tilläggsbudget för år 1979        till har man vid fördelningen ansett det vara
25034: ingick ett ans1ag på satnmanlagt 17 milj. mk          särskilt viktigt att förbättra invånarnas trygg-
25035: för uppförande och grundreparationer av kom-          het. Grundreparationer av gamla byggnader
25036: muna1hem och kommunala å1dringshem. Enligt            har ansetts vara ett viktigt understödsobjekt.
25037: statsrådets bes1ut av den 5 juli 1979 om an-          Nybyggande har understötts i det fall att det
25038: vändningen av anslaget kan kommun eller kom-          inte mera varit möjligt att reparera en gammal
25039: muhalförbund beviljas statsunderstöd till ett         anstalt. Likaså har man understött sådana pro-
25040: be1opp, . som motsvarar högst 20 procent av           jekt där det är fråga om en grundreparation
25041: byggnads- och reparationskostnaderna för å1d-         rrted anslutande utvidgningsplan, såvida detta
25042: ringshem eller kommunalhem. Understöd kan             är väl motiverat, t. ex. för att minska invånar-
25043: enligt beslutet beviljas för de byggnads- och         tätheten i en gammal anstalt.
25044: grundförbättringsarbeten vilka påbörjats senast           På grund av att det disponibla anslaget varit
25045: den 30 september ·1980. I statsförs1aget för          litet har dock inte alla de objekt som enligt
25046: innevarande · år ingår därtill ett anslag på ·3       ovan nämnda synpunkter vore i behov av un-
25047: milj.. mk, vilket närmast är avsett för påbörjan-     derstöd kunnat beaktas. Därför vore det även
25048: de av byggnadsprojekt i slutet av. innevarande        mycket nödvändigt att få statlig ·dlläggsfinan-
25049: år:. ·.                                               siering för deras understödjande. ·Social- och
25050:   Socialstyrelsen fick av kommunerna och kom-         hälsovårdsministeriet har i .sitt förslag ·till en
25051: munalförbunden via länsstyrelserna sammanlagt         första tilläggsbudget för innevarande år intagit
25052: 106 ansökningar om understöd av ·ifrågavaran-         ett förslag tili anslag föt detta · ändamaL
25053:           Helsingfors den 10 april 1980.
25054: 
25055:                                                                    Minister Katri-Helena Eskelinen
25056: Kirjallinen kysymys n:o 157.
25057: 
25058: 
25059: 
25060: 
25061:                                   Perho: Ulkomaisen porkkanan tuonnin rajoittamisesta.
25062: 
25063: 
25064:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
25065: 
25066:   M~n:~!e on vi.itne vuosina syntynyt ~t~             rit~n &Uufflti kotiwais~ PQJ;kk~ ~
25067: k~tty~             vihannestuotiUUlon al"®ita. lai~   ~ ja sama:lla v~t~im sen v~
25068: tilllSSIJ: ja j0r $0n ympät~st~unniss!OOn on VI»'     kann~ttaVtJ:tJ:tta, k\lrn lJ]komaista jQ ~a•·
25069: si vuodeltll .Usälintyvässä määrin viJjd.ty vw-       tuiseksi fnUl!tt:unutta taval'Qa yri~~ bal.,
25070: baisporkkllnatl moovihwmeisss,. Viljd:yllä on         vfilla hinnalla myydä "al~a .f:l(>~". Klllutt~ja.
25071: paikkakunnalle hu~ttava taloudellinen m~r­            taas saa heiklrolaattdsta ~~8;!tta<, kun ~yyjit
25072: kitys.                                                eivät halua ottaa hyvää kotimaista vastaan en-
25073:    Viljelyn varmuutta ia sen iaajentamisen mah-       nen kuin ulkomainen on myyty. On lisäiksi pe-
25074: dollisuuksia on vuosittain vaikeuttanut u1kom~­       Jiättävissä, että tnyös kotimaisen laatu odotus-
25075: sen porkkanan tuonti keväisin ennen kotimaisen        aikana laskee, jolloin mfrrkkinahäkiö on todella
25076: sadQill valmistumista. Tl;lOtltia on viranomais-      vakava.
25077: ~ toimesta pyritty 1'ajoitt11maan lyhentämällä,          Maamme maatalOuden etsiessä yhä uusia:
25078: ajanjaksoa, jQlloin tuonti on sallittua. M-enetel-    tuotantomuotoja olisi pyrittävä miaimoima'aft
25079: mä toimii· kuitenkin vain osit~am tarkoitetulla       kaikki tekijät, jotka rajoittavat kotimaisen
25080: ~valla. Tuojat ovat nimittäin .Usänneet päi-          tuotannon kasvua ja heikentävät s~n kilpailu~
25081: vittäisen · tuontiporkkanal\ mäiiräii:. samalla       ky~yisyyttä ja kannat.tavuutta samalla ku.n
25082: klll\ tuontiaikaa on rajoitettu.                      ne saattavat vaaraan myös kuluttajan ostal;O,all
25083:    Kul\ vuotu1:a 1977 tuontiaika oli lähes neljä,     tavaran laadun. ·
25084: kuukautta, tuotiin tavaraa vuorokaudess~:t 46            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37.
25085: tonnia. Vuotta myöhemmin tuontiaika oli run-          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtiomruvos..
25086: saat kaksi kt,mkautta ja vuorok~:tutinen tuonti-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
25087: määrä 65 tonnia. Viime vuonna, jolloin tuonti         van. kysymyksen;
25088: oli sallittua vain kolmen viikon ajan, tuotiin
25089: porkkanoita 101 tonnia vuorokaudessa.                           Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomaisen
25090:    Suurista · tuontimääristä ·johtuen· ulkomaista            porkkanan tuonnin rajoittamiseksi paitsi
25091: porkkanaa oli myynnissä vielä elokuun aikana-                ajallisesti myös määrällisesti?
25092: kin. On selvää, että tilanne on omiaan häi-
25093:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
25094: 
25095:                                           Heikki Perho
25096: 
25097: 
25098: 
25099: 
25100: 088000409V
25101: 2                                            1980 vp.
25102: 
25103: 
25104: 
25105: 
25106:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25107: 
25108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ulkomaisen porkkanan suurehkot tuonti-
25109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrät ovat, kuten kysyjäkin on todennut,
25110: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         viime vuosina haitanneet kotimaisen sadon
25111: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        markkinointia. Tilannetta on pyritty korjaa-
25112: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       maan siten, että lisenssivirasto on kahtena vii-
25113: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-         me keväänä määrännyt porkkanan tuontiajan
25114: jallisesta kysymyksestä n:o 157:                    lyhyemmäksi kuin ennen. Kun porkkana kui-
25115:                                                     tenkin on verrattain hyvin säilyvä tuote, on
25116:           Mitä Hallitus arkoo tehdä ulkomaisen      kasvaneilla tuontimäärillä voitu korvata lyhen-
25117:        porkkanan tuonnin rajoittamiseksi paitsi     tynyt tuontiaika.
25118:        ajallisesti myös määrällisesti?                 Lisenssiviraston päätöksen mukaan porkka-
25119:                                                     nan tuonti alkaa tänä vuonna 24 päivänä
25120:     Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       huhtikuuta ja jatkuu toukokuun viimeiseen
25121: taen seuraavaa:                                     päivään. Täksi ajaksi lisenssivirasto on myön-
25122:     Porkkana kuuluu niin sanotun yksittäisli-       tänyt lupia porkkanan tuontiin n. 2 000 ton-
25123: ,senssioinnin piiriin, mikä merkitsee sitä, että    nia varten. Tuonti päättyy nyt 8 vuorokautta
25124:  porkkanaa saa tuoda maahan vain lisenssivi-        aikaisemmin kuin viime vuonna ja tuontimää-
25125:  raston määräämänä aikana ja sen hyväksymät         rä on vain kaksi kolmannesta viimevuotisesta.
25126:  määrät. Näin ollen ulkomaisen porkkanan            Maa- ja metsätalousministeriö tulee käänty-
25127:  tuonti on jo rajoitettu kysymyksessä ehdo-         mään kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen,
25128:  tetulla tavalla.                                   jotta tuontilisenssioinnilla ei vaarannettaisi ko-
25129:                                                     timaisen tuotannon markkinointia.
25130:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
25131: 
25132:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
25133:                                            N:o 157                                              3
25134: 
25135: 
25136: 
25137: 
25138:                          T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25139: 
25140:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      rot har, såsom spörsmålsställaren konstaterar,
25141: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      under de senaste åren försvårat marknadsföring-
25142: se av den 13 mars 1980 tili vederbörande          en av den inhemska skörden. Man har för-
25143: medlem av statsrådet översänt avskrift av         sökt rätta tili situationen genom att licens-
25144: följande av riksdagsman Heikki Perho under-       verket under de två senaste vårsäsongerna
25145: tecknade spörsmål nr 157:                         fastställt en kortare importtid för moroten än
25146:                                                   tidigare. Då moroten emellertid hör tili de pro-
25147:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         dukter som håller sig rätt väl, har det varit
25148:        vidta för att förutom att tidsbegränsa     möjligt att ersätta den kortare importtiden
25149:        även kvantitativt begränsa importen av     med växande importmängder.
25150:        utländsk morot?                               Enligt licensverkets beslut börjar importen
25151:                                                   av morot i år den 24 april och fortsätter fram
25152:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     tili den sista maj. För denna tid har licens-
25153: samt anföra följande:                             verket beviljat tillstånd för import av 2 000
25154:    Moroten är underställd s.k. normallicen-       ton morot. Importen upphör åtta dygn tidiga-
25155: siering, vilket innebär, att morot får importe-   re än i fjol och importmängden är endast två
25156: ras endast under av licensverket fastställd tid   tredjedelar av fjolårets. Jord- och skogsbruks-
25157: och i av detsamma godkända mängder. Sålunda       ministeriet kommer att vända sig tili handels-
25158: är importen av utländsk morot redan begrän-       och industriministeriet i ärendet, så att man
25159: sad på i spörsmålet föreslaget sätt.              inte med importlicenser riskerar marknads-
25160:    De rätt stora importpartierna utländsk mo-     föringen av inhemska produktionen.
25161:      Helsingfors den 18 april 1980.
25162: 
25163:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
25164: '·::
25165:                                               1?80 vp.
25166: 
25167: Kirjallinen kysymys n:o 158.
25168: 
25169: 
25170: 
25171: 
25172:                                   Kortesalmi: Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisesta.
25173: 
25174: 
25175:                          Ed u .s kun n ~ n Herra Puhe m i e he 11 e .
25176: 
25177:    .A-6triat ovat tapp~t pc;roja valtakunnan            Toisaalta on selvää, että nykyisessä valis-
25178: itärajaan ·. rajoittuvissa poropaliskunnissa sekä    tuneessa yhteiskunnassa ei ·voida ryhtyä hävit-
25179: funturi-Lapin paliskunnissa vuosina 1966-            tämään ahmaa sukupuuttoon, sillä jokaista
25180: 1977 seuraavasti: Kemin-Sompion paliskun-            eläinlajia on pyrittävä mahdollisuuksien mu-
25181: lassa: 797.; poroa, Lapin paliskunnassa 770 po-      kaan myös suojelemaan.
25182: roa, Sallan pohjoisessa pa1iskunnassa 504 poroa,        Ristiriita poronhoidon. ja ahman suojelun
25183: Vätsärin paliskunnassa 422 poroa, . Ivalon           välillä on pyrittävä sovittamaan siten, että
25184: t>aliskurtnassa 201 poroa, Sallivaaran paliskun7     ahman tekemistä. vahingoista maksetaan kun-
25185: ~assa 1.31 poroa~ PaisttintuHn paliskunnassa         nollinen korvaus poronhoitajille. Korvauksen
25186: 115 ;·pöttiä; ·Sallan paliskdnnasa . 100 poroa,      maksamisessa pitäisi ottaa ehdottomasti huo-
25187: ~äkkälän' 'påliskhnl:iassa SQ ' poroa, · Oraniemen   mioon paitsi aineelliset vahingot myös petojen
25188: paliskunnassa 84 poroa sekä Kuusamossa si-           aiheuttamien hukkaan menneiden työpäivien
25189: jaitsevissa Alakitkan paliskunnassa 97 poroa         korvaaminen.
25190: ia Kallioluoman paliskunnassa 88 poroa.                 Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25191:     Tämä tilasto, joka on saatu Pentti Mäen-         päiväjärjestyksen .37 § :n 1 momenttiin esitän
25192: >yrjän teoksesta Ahman jälkijotos, osoittaa,         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25193: :ttä ahma on poronhoitoalueena kiistattomasti        vaksi seuraavan kysymyksen:
25194:  vahinkoeläin. Pentti Mäensyrjän teostaan var~
25195:  cen suorittamat haastattelut ja tiedustelut ovat              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä eri-
25196:  >elvittäneet sen, 'että ahmavahingoista valtaosa           tyistoimiin · ahman aiheuttamien poro-
25197: 1joittuu kevättalveen eli helmi-maaliskuuhun.               vahinkojen mahdollisimman tehokkaak-
25198:  fuolloin lumi yleensä vielä l!lPOttaa poroa                si ennalta ehkäi~emiseksi, todellisten
25199:  nui:ta kantaa ahmaa· hyvin.                                ahmavahinkojen täysimääräiseksi ,kor-
25200:     Mäensyrjän kirjasta ilmenee, että kun peto-             vaamiseksi sekä myös petojen poron-
25201:  en tappamat porot kymmenvuotiskaudella                     hoitajille aiheuttamien hukkaan men-
25202:  1966---1975 olivat yhteensä 8647 kappaletta,               neiden työpäivien oikeudenmukaiseksi
25203:  1äistä yksistään ahma oli tappanut 4 012 po-               korvaamiseksi?
25204:  roa, ,joista suurin osa oli ns. lukuporoja eli
25205:  fhtä vuotta vanhempia poroja.
25206:       Helsingissä 1.3 päivänä maaliskuuta 1980.
25207: 
25208:                                         J. Juhani Kortesalmi
25209: 
25210: 
25211: 
25212: 
25213:  >88000346U
25214: 2                                                         1980 vp.
25215: 
25216: 
25217: 
25218: 
25219:                                 Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25220: 
25221:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentissa                           vaamiseksi sekä myös petojen poron
25222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                             hOitajille · aiheuttamien hukkaan ·men
25223: olette 1~ päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn                               neiden työpäivien oikeudenmukaiseks:
25224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                              korvaamiseksi?                · ! .;
25225: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
25226: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-                       Vastauksena kysymykseen esitän •kunnioitta·
25227: lisesta kysymyksestä n:o 158:                                    vasti seuraavaa:
25228:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä eri-                   Paliskuntain yhdistyksen maa- j.a. metsäta·
25229:         tyistoimiin ahman aiheuttamien poro-                     lousministeriölle toimittamien korvauspakemus
25230:         vahinkojen mahdollisimman tehokkaak-                     ten mukaan on eri petoeläinten tappamia po
25231:         si ennalta ehkäisemiseksi, todellisten                   roja 1970-luvulla, löytynyt seuraavasti: .
25232:         ahmavahinkojen täysimääräiseksi kor-
25233: 
25234: 
25235:                                      Petojen tappamat porot vuosina 1970-78
25236: 
25237:                Susi             Ahma           Karhu        Maakotka        Ilves        T<:ettu     Korppi
25238: Vuosi                                                                                                            Yhteensi
25239:         v.v.          vasat   v.v.   vasat   v.v.   vasat v.v.    vasat   v.v. vasat   v.v.   vasat v.v. vasat
25240: 
25241: 
25242: 1970    117   44              .324 72          56 10                18    28    13              6                    68t
25243: 1971      .35   9             .354 106         75   7 2             40    27    22            13                     69(
25244: 1972    137   24              266 29         126    7 5             51    15     3       3    21                     68i
25245: 1973    186   19              494 82         226 45 10              26      5    3              9                  110:
25246: 1974    417 . 85              556 65         358 40 14             97     .32   16              3   11             1 69~
25247: 1975    448 104               27.3 53        261 94 22            111     41    13            28     1    .30      1475
25248: 1976    557 121               161 4.3        .317 121 6           2.32    49    19            12          2.3      1 661
25249: 1977    .302 166              .300 58        258 166 7            254     .34   .33           21          21·      1 62(
25250: 1978    2.35 11.3             259 49         178 77 4             22.3    .33   20            .32         11       1 2.3~
25251: 
25252: 
25253:    Vuodelta 1979 ei korvaushakemusta ole                         JOista vaikeista maasto- ja sääolosuhteista joh
25254: maa- ja metsätalousministeriölle vielä toimi-                    tuen ei ole voitu saada riittävän tarkkaa selvi
25255: tettu.                                                           tystä, 50 prosenttia todettujen vahinkojen mää
25256:    Korvaukset petojen tappamista löytyneistä                     rästä.
25257: poroista on valtio suorittanut Paliskuntain                         Suoritettujen selvitysten mukaan käsittäi
25258: yhdistyksen hakemusten mukaisesti. Vuodesta                      maamme ahmakanta tällä hetkellä 20-.3(
25259: 197 4 lähtien on petoeläinten tappamien poro-                    yksilöä, josta pääosa itärajan varressa sen mo
25260: jen korvaamisesta annetun lain (574/56, muut.                    lemmin puolin. Suden ohella on ahma luoki
25261: 1011/7.3) 2 § :n mukaisesti maksettu lisäksi                     teltu Pohjoismaissa uhanalaiseksi eläimeks
25262: korvauksena niistä todennäköisistä vahingoista,                  eikä sen kanta ole maassamme milloinkaar
25263:                                              N:o 158                                            3
25264: 
25265: ollut nam vähäinen. Metsästää ahmaa saa po-        jen sekä niiden aiheuttamien vahinkojen kehi-
25266: ronhoitoalueella maan itärajaan rajoittuvissa      tyksen seuraamiseksi. Samoin on pyritty löytä-
25267: kunnissa sen ollessa muualla maassa rauhoi-        mään keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi sekä
25268: tettu.                                             annettu poikkeuslupia todella huomattavaa va-
25269:    Petojen tappamien porojen korvausperusteita     hinkoa aiheuttavien petoyksilöiden tappami-
25270: ei ole suunniteltu uusittavaksi. Myöskään po-      seksi metsästyksessä muutoin kielletyin kei-
25271: ronhoitajien petoeläinten aiheuttamien vahin-      noin. Näitä toimenpiteitä vahinkojen estämi-
25272: kojen johdosta menetetyn työajan korvaami-         seksi sekä myös petoeläinkantojen säilyttämi-
25273: seen ei käytettävissä olevien määrärahojen puit-   seksi elinkelpoisina maassamme on tarkoitus
25274: teissa ole mahdollisuuksia. Sen sijaan on viime    vastaisuudessa edelleen kehittää.
25275: vuosina tehostettu tutkimusta petoeläinkanto-
25276:      Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1980.
25277: 
25278:                                                                       Ministeri Veikko Saarto
25279: 4                                                 1980 vp.
25280: 
25281: 
25282: 
25283: 
25284:                             T i 11 · R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25285: 
25286:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                      järv samt jämväl ett rättvist ersättande
25287: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                     av förlorade arbetsdagar som rovdjur
25288: av den 13 mars 1980 tili vederbörande med-                        åsamkar renskötarna?
25289: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
25290: av . r,i,ksdagsman Kortesalmi ställda skritfliga            Som svar på spörsmålet får jag vördsamt
25291: spörsmål ni: 158:                                         anföra följande:
25292:           Ämnar Regeringen brådskande skrida                 Enligt de ansökningar om ersättning som
25293:        till specialåtgärder för att på förhand            Renbetesföreningen insänt tili jord- och skogs-
25294:        möjligast effektivt förebygga av järv              bruksministeriet har man under 1970-talet på-
25295:        förorsakade skador på renar, för fullt             träffat av rovdjur dödade renar som följer:
25296:        ersättande av de verkliga skadorna av
25297: 
25298: 
25299:                             Av rovdjur dödade renar under åren 1970-78
25300: 
25301:            Varg            Järv           Björn       Kungsörn          Lo            Räv            Korp
25302: År                                                                                                           Sununa
25303:        1 + år   kalvar 1 + år kalvar 1 + år kalvar 1 + år kalvar 1 + år kalvar 1 + år kalvar 1 + år kalvar
25304: 
25305: 
25306: 1970    117      44     324 72         56 10                18     28        13             6                  688
25307: 1971     35       9     354 106        75   7 2             40     27        22         13                     690
25308: 1972    137      24     266 29        126   7 5             51     15         3   3     21                     687
25309: 1973    186      19     494 82        226 45 10             26      5         3             9                1105
25310: 1974    417      85     556 65        358 40 14             97     32        16          3      11           1694
25311: 1975    448     104     273 53        261 94 22            111     41        13         28       1     30    1479
25312: 1976    557     121     161 43        317 121 6            232     49        19         12             23    1 661
25313: 1977    302     166     300 58        258 166 7            254     34        33         21             21    1620
25314: 1978    235     113     259 49        178 77 4             223     33        20         32             11    1234
25315: 
25316: 
25317:    För år 1979 har ersättningsansökning ännu                 Järvstammen i vårt land omfattar i detta
25318: inte insänts till jord- och skogsbruksministeriet.        nu enligt utförda utredningar 20-30 individ,
25319:    Staten har till Renbetesföreningen erlagt er-          av vilka de flesta i närheten av östgränsen
25320: sättningar för av rovdjur dödade och återfunna            på båda sidor om denna. Vid sidan av vargen
25321: renar i enlighet med ansökningarna. Från och              har järven i Norden klassificerats som ett
25322: med år 1974 har enligt 2 § lagen om ersätt-               hotat djur, och stammen av densamma har
25323: ning för renar, som dödats av rovdjur (574/               aldrig varit så liten som nu. Järv får jagas
25324: 56, ändr. 1011/73) dessutom erlagts ersätt-               inom renskötselområdet i de kommuner som
25325: ning för de sannalika skador, som på grund                ligger vid östgränsen medan den är fridlyst
25326: av svåra terräng- och väderleksförhållanden ej            i det övriga landet. Revidering av ersättnings-
25327: kunnat utredas tiliräckligt noggrant, tili 50             grunderna för renar som dödats av rovdjur
25328: procent av de konstaterade skadornas belopp.              har inte planerats. Det föreligger inte heller
25329:                                             N:o 1.58                                           5
25330: 
25331: inom ramen för tillbudsstående anslag möjlig-     beviljat undantagstillstånd för dödande av rov-
25332: heter tili ersättande av den arbetstid som för-   djursindivid som förorsakar verkligt betydande
25333: lorats på grund av de skador rovdjur för-         skada och då genom medel som för övrigt är
25334: orsakat. Däremot har forskningen för upp-         förbjudna vid jakt. Det är avsikten att även
25335: följning av rovdjursbestånden och de skador       i fortsättningen vidareutveckla dessa åtgärder
25336: dessa åstadkommer under de senaste åren           för förebyggande av skador samt likaså be-
25337: effektiverats. Man har likaså strävat tili att    varande av rovdjursstammarna livskraftiga i
25338: finna medel för förebyggande av skador och        vårt land.
25339:      Helsingfors den 31 mars 1980.
25340: 
25341:                                                                       Minister Veikko Saarto
25342: 
25343: 
25344: 
25345: 
25346: 088000364U
25347:                                               1980 :vp.
25348: 
25349: Kirjallinen kysymys n:o 1.59.
25350: 
25351: 
25352: 
25353: 
25354:                                   Kortesalmi: Lasin keräyksen ja uuskäytön tehostamisesta.
25355: 
25356: 
25357:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25358: 
25359:     Lasiromun talteenoton tärkeimpänä vaikutti-       vuoden ajan valmistettu lasipakkauksia, joiden
25360: mena ovat alkujaan olleet ympäristönsuojelun          raaka-aineesta 80-85 % on lasiromua. Länsi-
25361: näkökohdat. Kuitenkin vuonna 1973 energia-            Saksassa toimitetuissa kokeissa on onnistuttu
25362: kriisin jälkeen mukaan ovat tulleet myös muut         pääsemään hyviin tuloksiin pelkästään romu-
25363: syyt. Samalla tarve keräystoiminnan toteuttami-       lasista koostuvilla sulatuserillä. Tutkimuksen
25364: seksi on tullut ajankohtaiseksi kaikkialla maa-       mukaan jokainen 10 % :n suuruinen romulasi-
25365: ilmassa. Nyttemmin Euroopan talousyhteisön            osuus aiheuttaa kahden prosentin suuruisen
25366: komissioon on perustettu erillinen, asiantunti-       säästön sulatukseen tarvittavassa energiamää-
25367: joista koostuva valiokunta pakkausjätekysymys-        rässä.
25368: ten käsittelyä ja ohjausta varten.                        Varsinaisen lasintuotannon lisäksi romulasia
25369:     Erilaisista ateriointi- ja muista tottumuksista   voidaan monipuolisesti käyttää muihinkin tar-
25370: johtuu se, että lasitomun osuus kotitalouksien        koituksiin. Anglosaksisissa maissa on jo kauan
25371: kokonaisjätteistä vaihtelee maittain. Esimer-         käytetty romulasirouhetta lujitetarkoituksiin
25372: kiksi Länsi-Saksassa se on 16 %, Ranskassa 4          maanteiden pinnoitusaineissa. Hiomalaikat, ra-
25373:  %, Englannissa 6 %, Belgiassa 4-9 %, Hol-            kennuselementit ja liikennemerkkien heijastus-
25374: lannissa 11 % ja Suomessa 7-8 %. Lisäksi              maalit ovat niin ikään sopivia kohteita romu-
25375: kunkin maan jätehuoltolainsäädäntö vaikuttaa          lasin uuskäytölle.
25376: sopivimman talteenottotavan valintaan.                    Kotitalouksista kerättävä lasiromu vähentää
25377:     Tähän mennessä eri maissa toteutetuista ke-       jätekuormitusta ja saa aikaan siten melkoisia
25378:  räystoimista on jo saatu runsaasti kokemuksia.       säästöjä puhtaanapitolaitosten kustannuksissa.
25379: Esimerkiksi vuonna 1976 Länsi-Saksassa otet-          Samalla lasi,nkeräys pitää ympäristön .siistinä.
25380:  tiin talteen 260 000 tonnia lasiromua. Samaan        Keräystoiminnan onnistuminen edellyttää kui-
25381:  aikaa keräysmäärä Ranskassa oli 151 000 ton-          tenkin läheistä yhteistyötä paikallisten viran-
25382:  nia, Belgiassa 80 000 tonnia ja Hollannissa          omaisten, kansalaisjärjestöjen, tiedotusvälinei-
25383:  35 000 tonnia. Sveitsissä vuonna 1977 tuli           den ja suuren yleisön välillä.
25384:  uustuotantoa varten 70 000 tonnia lasiromua,             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25385:  mikä määrä merkitsi noin 37 % :n talteenotto-        päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
25386:  astetta koko lasintuotannon tarvitsemasta raa-        asianomaisen valtioneuvoston jäsenen vastatta-
25387:  ka-aineesta.                                         vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
25388:      1980-luvun alkuvuosina lasin keräykselle on
25389:  eri maissa asetettu määrätavoitteet. Siten Länsi-               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
25390:  Saksassa on tarkoitus saada kokoon 900 000                   miin lasin keräyksen ja uuskäytön tehos-
25391:  tonnia lasiromua, Ranskan tavoite on 600 000                 tamiseksi maassamme ja siten energia- ja
25392:  tonnia, Englannin 250 000 tonnia ja muissa                   raaka-ainekustannusten säästön aikaan-
25393:  maissa yleensä noin kolmannes koko tuotannon                 saamiseksi samoin kuin myös ympäris-
25394:  raaka-ainetarpeesta.                                         tönsuojelun tehostamiseksi?
25395:      Sveitsissä St. Prexin tehtaalla on jo usean
25396:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
25397: 
25398:                                          J. Juhani Kortesalmi
25399: 
25400: 
25401:  088000400K
25402: 2                                            1980 vp.
25403: 
25404: 
25405: 
25406: 
25407:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25408: 
25409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että lasiteollisuus on valmis ottamaan vastaan
25410: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lasijätettä huomattavasti suurempia määriä kuin
25411: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          aikaisemmin. Tässäkään suhteessa ei siis ole es-
25412: kirjeenne n:o 397 ohella lähettänyt valtioneu-       tettä keräystoiminnan tehostamiselle. Myön-
25413: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      teistä on myös se, että valtionrautatiet myön-
25414: jäljennöksen kansanedustaja J. Juhani Korte-         tävät nykyisin 20 prosentin tahtialennuksen
25415: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 159,           lasijätteen kuljettamisessa rautateitse tehtaalle.
25416: jossa tiedustellaan:                                    Vaikeimmaksi ja ainoaksi merkitykselliseksi
25417:                                                      toiminnan laajentamisen esteeksi on muodostu-
25418:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     nut lasijätteen keräyssäiliöiden perushankirtnan
25419:        miin lasin keräyksen ja uuskäytön tehos-      rahoitus. Mikään keräykseen osallistuva taho
25420:        tamiseksi maassamme ja siten energia- ja      ei ole ollut valmis investoimaan tähän tarkoi-
25421:        raaka-ainekustannusten säästön aikaan-        tUJkseen. Jotta tämä este tulisi poistetuksi ja
25422:        saamiseksi samoin kuin myös ympäris-          koska säiliöt voidaan valmistaa kokonaan koti-
25423:        tönsuojelun tehostamiseksi?                   maisena tuotantona, on harkittavå sitä mah-
25424:                                                      dollisuutta, että valtio osallistuisi säiliöiden pe-
25425:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rushankinnan rahoitukseen, ja selvitettävä, voi-
25426: vasti seuraavaa:                                     taisiinko sisällyttää määräraha jätteiden hyöty-
25427:    Hallitus on seurannut vuonna 1978 Riihi-          käytön edistämistä varten vuoden 1981 tulo- ja
25428: mäellä ja Kotkassa aloitettuja lasinkeräyskokei-     menoarvioesitykseen niin että tämän määrära-
25429: luja ja on tietoinen niissä saavutetuista myön-      han avulla voitaisiin tukea myös keräyssäiliöi-
25430: teisistä tuloksista. Samoin se on tietoinen siitä,   den petushankintaa.
25431:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1980.
25432: 
25433:                                                                          Mittisteri ]. Koikk~tlttinen
25434:                                             N:o 159                                                3
25435: 
25436: 
25437: 
25438: 
25439:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
25440: 
25441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       än tidigare. Inte heller i detta avseende före-
25442: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      ligger det sålunda något hinder för en effekti-
25443: nr 397 av den 13 mars 1980 tili vederbörande       verad uppsamling. Positivt är även att statsjärn-
25444: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-     vägarna numera beviljar en fraktnedsättning om
25445: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-      20 % för transport av glasavfall till fabriken
25446: dertecknade spörsmål nr 159:                       med järnväg.
25447:                                                        Det svåraste hindret och det enda av bety-
25448:           Vilka brådskande åtgärder ämnar          delse för utvidgandet av verksamheten har vi-
25449:        Regeringen vidta för att uppsamlingen       sat sig vara finansieringen av grundanskaffning-
25450:        och återanvändningen av glas skall effek-   en av behållare för uppsamling av glasavfall.
25451:        tiveras i vårt land syfte att därigenom     Ingen av de som deltagit i uppsamlingen har
25452:        åstadkomma en besparing av energi-          varit beredd att investera i detta ändamål. För
25453:        och råvarukostnaderna samt i syfte att      att eliminera denna olägenhet och med hänsyn
25454:        effektivera miljövården?                    tili att behållarna kan tiliverkas som helt in-
25455:                                                    hemsk produktion, borde möjligheterna tili att
25456:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      staten skulle delta i finansieringen av grund-
25457: samt anföra följande:                              anskaffningen av behållare övervägas, och ut-
25458:    Regeringen har fö1jt med de i Riihimäki         redas, huruvida ett anslag för främjande av ut-
25459: OCh. Kotka år 1978 påbörjade uppsamiJ.i.ngsexpe-   nyttjandet av avfall kan intas i statsförslaget
25460: rimenten av glas och är medveten om de positi-     för år 1981 så att även grundanskaffningen av
25461: va resultat som uppnåtts. Regeringen är även       dessa uppsamlingskärl skulle kunna stödjas med
25462: medveten om att glasindustrin är beredd att        detta anslag.
25463: ta emot avfallsglas i betydligt större mängder
25464:      Helsingfors den 21 april 1980.
25465: 
25466:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
25467:                                               1980 vp.
25468: 
25469: Kirjallinen kysymys n:o 160.
25470: 
25471: 
25472: 
25473: 
25474:                                   Kortesalmi: Valtaojien raivaamisesta Kuusamossa.
25475: 
25476: 
25477:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25478: 
25479:    Virheellisen alue- ja talouspolitiikan vuoksi     ten käytettäväksi lämpöenergian lähteenä. On-
25480: maaseutumme on laajalti autioitunut ja köyh-         han todettava, että Kuusamossa on mm. sekä
25481: tynyt. Kuitenkin työtilaisuuksia olisi maaseu~       kunnan että valtion julkisia toimitiloja var-
25482: dullakin ollut, jos olisi käytetty tervettä järkeä   sin runsaasti, joita varten kotipitäjän energiaa
25483: hyväksi. Niinpä yksistään valtaojien vesoittu-       olisi käytettävä. Korostettakoon vielä sitä, että
25484: misen ja umpeutumisen aiheuttamaa työn tar-          varsinkin kesäaikana mm. koululaisilla ja opis-
25485: vetta on esim. Kuusamon pitäjässä Koillis-Poh-       kelijoilla on ilmennyt suurta työn tarvetta
25486: janmaalla erittäin runsaasti. Kuitenkin Kuusa-       ja esim. juuri valtaojien vesakoiden raivaami-
25487: mo on ollut eräitä kaikkein autioituneimpia          nen olisi varsin sopivaa ja kevyttä työtä työtä
25488: alueita Pohjois-Suomessa. Monet kylät ovat           vailla oleville koululaisille ja opiskelijoille.
25489: näivettyneet ja kuolleet, nuoret muuttaneet pi-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25490: täjästä muualle, jopa ulkomaille saakka.             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25491:    Virheet olis,ikin pikaisesti korjattava. Työtä    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25492: siis löytyy, kun sitä vain halutaan kansalaisille    vaksi seuraavan kysymyksen:
25493: antaa. On laskettu, että esim. Kuusamossa on
25494: umpeen menneiden ja vesoittuneiden valtaojien                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin 2
25495: raivauksen ja avaamisen tarvetta yhteensä noin              miljoonan markan määrärahan ottami-
25496: 184 km. Rahaa tähän tarvittaisiin noin 2 mil-               seksi lisäyksenä valtion vuoden 1980      1
25497: 
25498: 
25499: joonaa markkaa. Rahat olisikin kiireellisesti               tulo- ja menoarvioon umpeutuneiden ja;
25500: osoitettava työllisyysvaroista. Valtaojien raivaa-          vesoittuneiden valtaojien raivaamiseen
25501: misen yhteydessä olisi myös huolehdittava sii-              ja avaamiseen työllisyystöinä Kuusamos-
25502: tä, että saatava puusto, joka on siis enimmäk-              sa ajatellen erityisesti myös vaikeata
25503: seen pienpuuta, olisi otettava talteen hyöty-               koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöt-
25504: käyttöön eli valmistettavaksi hakkeeksi ja sit-             tömyyttä ja sen poistamista?
25505:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
25506: 
25507:                                         J. Juhani Kortesalmi
25508: 
25509: 
25510: 
25511: 
25512: 0880003598
25513: 2                                                     1980 Vp.
25514: 
25515: 
25516: 
25517: 
25518:                               E dusku nnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25519: 
25520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n :1: momentissa,            nä työnhakijoina olevia henkilöitä. Työvoima-
25521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                viranomaisten tulee valtioneuvoston kunnalli-
25522: olette. 13 päivänä maalh;kuuta 1980 päivätyn                 ~~~ta., Jyö~#$tämistuesta anta~.nan päät<;>ksen pe-
25523: kitjeenne' ohella toimittanut valtioneuvostgn                r,ust~ellai sijoitt~a näihin töihin ensisijaisesti s,el-
25524: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                l!lisia henkilöitä, jot!ra. ovat oikeutettp:ja työt~
25525: edl:lStaja J. Juhani Kortesalmen,näin kuuluvasta              tötnyyskassa-avustukseen tai työttömyyskor-
25526: kirjallisesta kysymyksestä n:q 160:                          vaukseen .. Joissain tapal!ksissa työllisyystilan-
25527:                                                              teesta. riippuen voidaan sijoittaa näihin töihin
25528:           . . Aikooko Hallitus ·ryhtyä toimiin . 2           myös koulunsa tai opiskelunsa päättäneitä hen-
25529:     .•J     'wiljoonan niärk~h määrärahan ottami-
25530:                                                              kilöitä.                              .
25531:           ,:sek..si lisäyksenä valtion vuoden· 1980              Valtaojien raivaamis- ja avaustyöt ovat luon-
25532:      · · : tii~Q .. ja -"inenoa:rvioön U,mpeutu!leid~~ -ja    teeltaan sellaisia töitä, jotka soveltuvat erittäin
25533:           · vesoittuneiden · valtaojien raivaamiseen         hyvi1;1 kunnallisen · työllistämistqen avulla toteu-
25534:              ja avaamiseen työllisyystölnä 'Kuusamos-        tettaviksi, koska niiden kustannukset muodos7
25535:             .sa ·.ajatellen erityisesti myös vaikeata        ~uvat pääasiassa .palkkauskustannuksista. ·Kun-
25536:          ' '1wululaisteh ja opiskelijoiden kesätyöttö-       nallisen typllistämistuen suuruus on. tällä het-
25537:              myyttä ja sen poistamista?                      kellä 60 markkaa työntekijää ja tehtyä työpäi-
25538:                                                              vää kohden. Se ma,ksetaan 50 prosentilla ko-
25539:    Våsi:~ti·kse!la kysymykseen e'sitän kunnioitta-           rotettuna Morten alle 25-vuotiaiden ja pitkä-
25540: va:$ti ·~setiraavaa:    ·         · ·
25541:       '                   .                                  aikl}istyöttömien . osalta. Jos kunta työllistää
25542:  .. Kuluv.\ln' vuoden tulo- ja menoarviossa on               11lueensa . työv{)imasta vähintään yhden prosen-
25543: 350:;,t;ejljoopan matkan määräraha • käytettäväk-            ti.n. kunnallisen työllistämistuen avulla, makse-
25544: si ktmpall~seen työllistämistukeen. Tämän työl-              tAan sille etityisfä lisätukea. Suurimmillaan li-
25545: listijm.~~toimenpiteen avulla. voidaan suorittaa             s~tll.ki Qn, jos kunta .on työllistämis~uen avulla
25546: ed!Jst,aja: K.ortesalmen kysymyksessä tarkoitettu-           työlllstänyt vähintään 2 prosenttia alueensa
25547: ja raivaus- . ja. avaustöit~ sekä kuntien omissa             ty(,ivoimasta. Tuolloin nousee pi:Uväkorvauks~n
25548: metsissä että myös yksityisten metsänomista-                 määrä korkeimmillaan 117 markkaan. Valtion
25549: jien metsissä. Oulun työvoimapiirin toimistol-               vitilstoille jil; laitoksille voidaan myös o~oittaa
25550: la, jonka toimialueeseen Kuusamon kunta kuu-                 työllisyysvaroja muidenkin kuin toimihenkilöil-
25551: luu, on käytettävissään kunnalliseen työllistä- ~            ~k .tarkoitettujen töiden järjestämiseen. Nämä
25552: mistukeen kuluvan vuoden aikana yhteensä 35                  työt voivat olla esimerkiksi juuri valtaojien
25553: milj. markkaa.                                               raivaustöitä, mikäli tällaisiin töihin on tarvetta
25554:     Kunnallisen työllistämistuen avulla voidaan              valtion metsissä.
25555: työhön sijoittaa työvoimatoimistossa työttömi-
25556:           Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1980.
25557: 
25558:                                                                              Työvoimaministeri Arvo Aalto
25559:                                              N:o 160                                               3
25560: 
25561: 
25562: 
25563: 
25564:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25565: 
25566:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-          munalt sysselsättningsstöd kan placeras perso-
25567: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         ner som är upptagna som arbetslösa arbetssö-
25568: skrivelse av den 13 mars 1980 till vederbö-        kande vid arbetskraftsbyrån. Enligt statsrådets
25569: rande medlem av statsrådet för besvarande          beslut om kommunalt sysselsättningsstöd skall
25570: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      arbetskraftsmyndigheterna placera i dessa ar-
25571: J. Juhani Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål   beten först och främst personer som har rätt
25572: nr 160:                                            tili arbetslöshetskassaunderstöd eller arbetslös-
25573:                                                    hetsersättning. I vissa fall kan även beroende
25574:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         på sysselsättningsläget placeras personer som
25575:        syfte att få ett tilläggsanslag på 2 mil-   gått ut skolan eller slutfört studierna.
25576:        joner mark upptaget i statsförslaget för        Röjning och öppning av avfallsdiken hör tili
25577:        1980 för iståndsättande av igenvuxna        sådana arbeten som mycket väl kan arrange-
25578:        avloppsdiken som sysselsättningsarbeten     ras med hjälp av kommunalt sysselsättnings-
25579:        i Kuusamo, särskilt då man tänker på        stöd, eftersom kostnaderna för dem i huvud-
25580:        den svåra sommararbetslösheten bland        sak består av lönekostnader. Beloppet för kom-
25581:        skolelever och studerande samt dess         munalt sysselsättningsstöd utgör för närvaran-
25582:        upphjälpande?                               de 60 mark per arbetstagare och utförd arbets-
25583:                                                    dag. För under 25-åringar och långtidsarbets-
25584:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      lösa utgår stödet med 50 procents förhöjning.
25585: samt följande:                                     Tili kommun som sysselsätter minst 1 procent
25586:    I statsförslaget för innevarande år ingår ett   av arbetskraften inom sitt område med hjälp
25587: anslag på 350 miljoner mark för kommunalt          av kommunalt sysselsättningsstöd erläggs ett
25588: sysselsättningsstöd. Genom denna sysselsätt-       särskilt tiliäggsstöd. Tiliäggsstödet är störst då
25589: ningsåtgärd kan man utföra i riksdagsman           kommunen sysselsätter minst 2 procent av om-
25590: Kortesalmis spörsmål avsedda röjnings- och         rådets arbetskraft genom stödet. Då stiger dag-
25591: öppningsarbeten både i kommunernas egna och        ersättningen till 117 mk som högst. Statens
25592: i privata skogsägares skogar. Uleåborgs arbets-    ämbetsverk och inrättningar kan anvisas, sys-
25593: kraftsdistrikt tili vars verksamhetsområde Kuu-    selsättningsmedel för arrangerande av också
25594: samo kommun hör, har detta år tili sitt för-       andra än för funktionärer avsedda arbeten.
25595: fogande sammanlagt 35 milj. mk för kommu-          Dessa arbeten kan tili exempel gälla just röj-
25596: nalt sysselsättningsstöd.                          ning av avfallsdiken, förutsatt att det förelig-
25597:    I arbeten som anordnas med hjälp av kom-        ger behov av sådana arbeten i statens skogar.
25598:       Helsingfors den 9 april 1980.
25599: 
25600:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
25601:                                             1980 vp.
25602: 
25603: Kirjallinen kysymys n:o 161.
25604: 
25605: 
25606: 
25607: 
25608:                                 Kortesalmi: Sotaveteraanien eläke- ja kuntoutuskysymysten hoi-
25609:                                    tamisesta.
25610: 
25611: 
25612:                        Ed u s k un,nan Herra Puhe miehelle.
25613: 
25614:     Sotiemme veteraanien kuntootus on hoidettu    nien asiat ovat vielä suurelta osin hoitamatta.
25615: yhtä heikosti kuin veteraaniert eläkeasia,tkin,   Mikään muu kansakunta .. ei ole rtäin huonosti
25616: mm. näin todettiin rintamamiesveteraanien Po-     ja kiittämättömästi kohdellut sotien kunniakkai-
25617: sion yhdistyksen kokouksessa maaliskuussa         ta veteraaneja kuin K-linjan hallitsema Suomi.
25618: 1980. Posiolta pääsee vuosittain vain neljä ve-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25619: teraania valtion kustannuksella kuntoutushoi-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25620: toon, vaikka tarve on huomattavasti suurempi.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25621: Posiolla lasketaan olevan kuntootettavia sotien   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25622: veteraaneja jopa ehkä satamäärin. Posion rinta-
25623: mamiesveteraaniyhdistys vaatiikin, että kuntou-             Tietääkö Hallitus, että vaikka on ku-
25624: tukseen pääsevien prosenttimäärää on saatava             lunut jo 40 vuotta raskaan mutta kun-
25625: nostetuksi. Sotien veteraaneillahan ei yleensä           niakkaan talvisodan päättymisestä, on
25626: ole varaa kuntootuksen hankintaan omin kus-              sotien veteraanien eläke- ja kuntootus-
25627: tannuksin.                                               asiat vielä häpeällisen heikosti hoidettu,
25628:     Posiolta kantautuva sotiemme veteraanien             ja
25629: huoli. kuntoutuksesta kuvastaa kuntootuksen                 aikooko Hallitus edes tänä talvisodan
25630: heikkoa tilaa koko valtakunnassa yleensäkin.             päättymisen. merkkivuotena ryhtyä kii-
25631:     Tänään. 13 päiyänä maaliskuuta 1980 on tul-          reesti toimiin sotiemme veteraanien elä-
25632: lut kuhineeksi. 40 vuotta raskaan ja kunniak-            ke- ja kuntootusasioiden todella tehok-
25633: kaan talvisotamme päättymisestä. Sotiemme ve-            kaaksi ja oikeudenmukaiseksi korjaami-
25634: teraanien asioiden kuntoon saattamisessa on              seksi?
25635:  siis viivytelty järkyttävän huonosti. Veteraa-
25636:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
25637: 
25638:                                      J. Juhani Kortesalmi
25639: 
25640: 
25641: 
25642: 
25643: 088000378V
25644: 2                                             1980 vp.
25645: 
25646: 
25647: 
25648: 
25649:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
25650: 
25651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      Tällä määrärahalla tullaan kuntouttamaan noin
25652: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        4 500 veteraania vuoden 1980 aikana.
25653: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn             Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa,. että ky-
25654: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         symys on kokeilutoiminnasta ja osa. määrära-
25655: asianomaiselle · jäsenelle jäljennöksen kansan-      hasta on varattu po. kuntoutustoiminnan tut-
25656: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       kimus- ja seurantatyön suorittamiseen. Kun tut-
25657: sesta kysymyksestä n:o 161:                          kimustulokset saadaan; tulee erikseen selvitet-
25658:                                                      täväksi, mihin jatkotoimenpiteisiiin on aihetta
25659:            Tietääkö Hallitus, että vaikka on ku-     ryhtyä veteraanikuntoutuksessa.
25660:         lunut jo 40 vuotta raskaan mutta kun-            Vuoden 1980 alusta tuli voimaan työeläke-
25661:        niakkaan talvisodan päättymisestä, on         lakien muutos. Sen mukaan työttömyyseläkkeen
25662:         sotien veteraanien eläke- ja kuntoutus-      edellytyksenä olevaa alaikärajaa. alennetaan sa-
25663:         asiat vielä häpeällisen heikosti hoidettu,    notun vuoden alusta· siten, että eläkkeelle pää-
25664:         ja      .                                    sisivät myös vuonna 1925 tai sitä ennen synty-
25665:            aikooko Hallitus edes tänä talvisodan      neet pitkäaikaisesti työttömät työnhakijat. Sa-
25666:         päättymisen· merkkivuotena ryhtyä kii-        massa lainmuutoksessa säädettiin myös suku-
25667:         reesti toimiin sotiemme veteraanien elä-      polvenvaihdoseläkettä     koskevaa alaikärajaa
25668:         ke- ja kuntoutusasioiden todella tehok-      muutettavaksi miespuolisten maatalousyrittäjien
25669:         kaaksi ja. oikeudenmukaiseksi korjaami-       kohdalla edellä mainitut ikäluokat käsittä-
25670:        .seksi?                                        väksL Muutoksella pyritään parantamaan kaik-
25671:                                                       kien varsinaisten rintamamiesikäluokkien eläke-
25672:  ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          turvaa. ,
25673: vasti seuraavaa:                                         Rintamasotilaiden eläkeikäkysymys on koko-
25674:    Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta          naisuudessaan selvitettäväilä valtioneuvoston
25675: 1977 lukien ollut varattuna määräraha rinta-          asettamassa eläkeikäkomiteassa, jonka tehtävänä
25676: maveteraanien kuntoutustoiminnan tehostamis-          on löytää ratkaisu rintamasotilaiden yksilölli-
25677: ta koskevaan kokeilutoimintaan. Vuosina 1977          seen eläketurvaan erityisesti siltä pohjalta, että
25678: -1979 näillä määrärahoilla on kuntoutettu            .rintamapalvelu voitaisiin eläkekäytännössä rin-
25679: kahden viikon kuntoutusjaksoissa runsaat 8 000        nastaa työskentelyyn raskaissa ja kuluttavissa
25680: rintamaveteraania. Kuluvan vuoden tulo- ja            ammateissa.
25681: menoarviossa on rintamaveteraanien kuntoutuk-
25682: seen varattu 12 200 000 markan määräraha.
25683:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
25684: 
25685:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
25686:                                               N:o 161                                                3
25687: 
25688: 
25689: 
25690: 
25691:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25692: 
25693:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen         4 500 veteraner att rehabiliteras under år 1980.
25694: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar,
25695: velse av den 13 mars 1980 till vederbörande          att det är fråga om experimentell verksamhet
25696: med1em av statsrådet översänt avsktift av fö1-       och att en del av anslaget är reserverad för
25697: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda skrift-      forsknings- och uppföljningsarbete i anslutning
25698: liga spörsmål nr 161:                                till ifrågavarande rehabiliteringsverksamhet.
25699:                                                      När forskningsresultaten föreligger blir det
25700:           Är Regeringen medveten om att krigs-       aktuellt att separat utreda vilka vidare åtgärder
25701:        veteranernas pensions- och rehabili-          som är påkallande i veteranrehabiliteringen.
25702:        teringsärenden, fastän 40 år redan för-           Vid ingången av år 1980 trädde en ändring
25703:        flutit från det tunga men ärofulla            av arbetspensionslagarna i kraft. Enligt den
25704:        vinterkrigets slut, fortfarande är skam-      sänks den nedre åldersgräns som är förutsättning
25705:        ligt dåligt skötta, och                       för erhållande av arbetslöshetspension så, att
25706:           ämnar Regeringen ens under detta           även år 1925 eller dessförinnan födda lång-
25707:        bemärkelseår i anledning av vinter-           varigt arbetslösa arbetssökande kan gå i pen-
25708:        kriget skyndsamt vidta åtgärder för att       sion. I samma lagändring stadgades även om en
25709:        verkligt effektivt och rättvist sköta         ändring av den nedre åldersgränsen för gene-
25710:        våra krigsveteraners pensions- och reha-      rationsväxlingspension i fråga om manliga lant-
25711:        biliteringsärenden?                           bruksföretagare så, att pensionsrätten omfattar
25712:                                                      nämnda åldersklasser. Ändringen är avsedd att
25713:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         förbättra alla egentliga frontmannaåldersklassers
25714: anföra följande:                                     pensionsskydd.
25715:    I statsförslaget har sedan år 1977 funnits            Frågan om frontmännens pensionsålder är i
25716: ett anslag för experimentell verksamhet för          sin helhet under utredning i den av statsrådet
25717: effektivering av frontveteranernas rehabilite-       tillsatta pensionsålderskommitten, som har till
25718: ring. Under åren 1977-1979 har med dessa             uppgift att finna en lösning av frågan om front-
25719: anslag rehabiliterats drygt 8 000 frontveteraner     männens individuella pensionsskydd, speciellt
25720: i två veckors rehabiliteringsperioder. I statsför-   utgående från att fronttjänst i pensionspraxis
25721: slaget för innevarande år är ett anslag på           skall kunna jämställas med arbete i tunga och
25722: 12 200 000 mk reserverat för frontveteranernas       slitande yrken.
25723: rehabilitering. Med detta anslag kommer ca
25724:       Helsingfors den 15 april 1980.
25725: 
25726:                                              Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
25727:                                                 1980 vp.
25728: 
25729: Ki.rjallittet}kysymys n:o 16_2,..                                                          -. . .!.--·. ',...   . ':.: .:~ ; :
25730: 
25731: 
25732: 
25733: 
25734:                                                                                        ~           .       ..   .
25735: 
25736:                                     Kuuskoski-Vikatmaa: Veronkantou~distuksen epäkohdista •.. :
25737: 
25738: 
25739:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25740:                                                                                                                         ·,,;
25741: 
25742: 
25743:      Vuodet} 1979 alusta voimaan tullut veron- lä hetkellä pahasti' 'myöhässä ja wÖsivalvt:>'nt~
25744: kantouu-distus sisältää· suunnitteluvirheitä ja on- lähinnä teoreettista ··laatua. Vuosi-iln:i6ituksii·c ~i
25745: gelmia, jotka tulisi pikimmiten poistaa;             ehditä tarkistaa kohtuullisessa ajassa, jotta 'nii~­
25746:      Vuoden 1978 loppuun saakka voimassa ol- tä olisi vastaavaa hyötyä. Lisäksi, vu,o~valvonr­
25747: leen lain mukaan työnantajat suorittivat enoa- tailmoituksista .. puuttuva työntekijän .. verotus-
25748: kanpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamak- kuntatieto hankaloittaa ja tekee jopa mahdotto-
25749: sut kuukauden aikana maksamiensa: palkkojen, maksi edes pistokokeitten suorittamisen.
25750: palkkioiden ja eläkkeiden osalta lääninhallitus-       Rekisteröimättömän työnantajan työntekijäl-
25751: ten postisiirtotileille tai kiinnittivät työnteki- lä ei ole mitään mahdollisuutta omalta puolel-
25752: jän verokirjaan tai hänelle annettavaan pidätys- taan tarkistaa, onko työnantaja lainkaan suorit-
25753: todistukseen enoakanpidätystä ja työnantajan tanut toimitetun enoakanpidätyksen ja sosiaali-
25754: sosiaaliturvamaksua vastaavan määrän vero- turvamaksun. Myöhemmin veroilmoituksen mu-
25755: merkkejä. Kun postisiirtotilittäjiä oli lukumää- kaan liitetyn rekisteröimättömän työnantajan
25756: räisesti koko maassa vain noin 10 000, oli näi- antaman pidätystodistuksen maksutapahtuman
25757: den tunnistaminen helppoa. Postisiirtotilittäjien tarkistaminen veroviranomaisten toimesta on
25758: valvonta suoritettiin kuukausittain sekä vuosi- käytännössä osoittautunut suorastaan ylivoimai-
25759:  tasolla työnantajilta vaaditun vuositilityksen seksi tehtäväksi.
25760:  avulla.                                               Saadun tiedon mukaan entinen verokirjojen
25761:      Vuoden 1979 alusta voimaan tulleiden mää- alustava laskenta on lopetettu koko maassa lu-
25762:  räysten mukaan siirtyi veronkanto samoin kuin kuunottamatta Helsingin verovirastoa. Tämä
25763:  työnantajasuoritusten valvonta lääninveroviras- johtunee lähinnä siitä, ettei lääninverovirasto-
25764:  toille. Näiden rekistereihin rekisteröitiin kaikki jen maksuliikennettä hoitavista atk-yksiköistä
25765:  työnantajat, joiden tiedettiin maksavan säännöl- ole mahdollista saada riittävällä nopeudella
25766:  lisesti palkkoja palveluksessaan oleville työnte- maksutietojen vertailua. Helsingin verovirastos-
25767:  kijöille. Kaikki rekisteriin merkityt työnantajat sa yritetään tarkastaa rekisteröimättömien työn-
25768:  suorittavat edelleen kuukausittain toimittamao- antajien marras- ja joulukuun 1979 aikana anta-
25769:  sa enoakanpidätykset sekä työnantajan sosiaali- mista pidätystodistuksista valtiolle mahdollises-
25770:  turvamaksut yhtenä summana lääninveroviras- ti tehdyt suoritukset. Tammi-lokakuussa 1979
25771:  ton postisiirtotilille. Kun uudistuksen yhteydes- annettujen vastaavien pidätystodistusten maksu-
25772:  sä luovuttiin veromerkeistä, maksavat myös tarkistusta ei sen sijaan suoritettane lainkaan.
25773:   edellä mainitun työnantajarekisterin ulkopuolel- Mikäli rekisteröimätön työnantaja on käyttä-
25774:  le jääneet työnantajat enoakanpidätyksen ja nyt vain rekisteröidylle työnantajalle tarkoitet-
25775:   työnantajan sosiaaliturvamaksun postisiirtotilil- tua verokirjaanmerkitsemistapaa, jäänevät nämä
25776:   le, mutta suoritus tapahtuu työntekijäkohtaises- tapaukset täysin vaille huomiota ja koituvat
25777:    ti tälle annettavan pidätystodistuksen tilillepa- loppujen lopuksi muiden työnantajien ja vero-
25778:   nokorttiosalla. Suorituksen tulisi tapahtua sa- velvollisten vahingoksi ja maksettaviksi. Tilan-
25779:   moin kuukausittain kuten rekisteröityjenkin ne tunnetaan verotoimistoissa ja tarkastushen-
25780:   työnantajien suoritusten.                          kilökunnan keskuudessa, mutta nämä ovat voi-
25781:       Työnantajasuorituksia valvovat lääninverovi- mattomia puuttuvien ohjeiden takia.
25782:    rastojen veronkanto-osastot kuukausitasolla se-      Edellä olevan perusteella voidaan todeta, et-
25783:   kä samat viranomaiset vuositasolla rekisteröi- tä veronkantouudistus sisältää merkittäviä suun-
25784:   dyn työnantajan antaman vuosi-ilmoituksen nitteluvirheitä ja aukkoja, joiden vuoksi veron-
25785:   avulla. Rekisteröityjen työnantajien suoritta- maksajat joutuvat keskenään eriarvoiseen ase-
25786:    mien kuukausittaisten tilitysten valvonta on täl- maan. Kyseessä lienee muutamien satojen mil-
25787:  088000394C
25788: 2                                               1980 vp.
25789: 
25790:  joonien veromäärä, joka on kuitenkin vaarassa           Edellä mruruttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25791:  kasvaa nopeasti, ellei tarvittavia muutoksia saa-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
25792:  da aikaan.                                           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25793:     Veronkantouudistuksen keskeisenä tavoittee-       raavan kysymyksen:
25794:  na oli verotuskäytännön yksinkertaistaminen.
25795:  Jotta tätä tavoitetta voitaisiin lähestyä ja jotta             Onko Hallitus tietoinen, että vuoden
25796:  veronmaksajien välinen tasavertaisuus ja oikeus-            1979 alusta voimaan tulleeseen veron-
25797:  varmuus toteutuisivat, tulisi veronkantouudis-              kantouudistukseen sisältyy epäkohtia,
25798:  tukseen sisältyvät ongelmat kartoittaa mahdol-              jotka asettavat· veronmaksajat keskenään
25799:  lisimman nopeasti. Sen jälkeen voitaisiin läänin-           eriarvoiseen asemaan, ja jos on,
25800: .verovirastoille ja verotoimistoille antaa täsmäl-              mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25801:  liset ohjeet ja myös valvoa ohjeiden noudatta-              ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien
25802:  misfa.                                                      poistal1liseksi?                  '
25803:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
25804: 
25805:                                       Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25806:                                               N:o 162
25807: 
25808: 
25809: 
25810: 
25811:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25812: 
25813:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verovirastojen työnantajarekistereihin. Rekiste~
25814: rriairutussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     röityjä työnantajia on tällä hetkellä noin,
25815: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         90 000, kun vastaavia työnantajia ennen uudis-,
25816: kirjeentie ohella toimittanut valtioneuvoston       tusta oli noin 20 000. Kuukausivalvonta on
25817: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pääosin ajan tasalla.                        .
25818: edustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaan näin kuu-            Satunnaisesti palkkoja maksavia työnantajia
25819: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 162:         käsitellään lääninverovirastoissa rekisteröimättö-
25820:           Onko Hallitus tietoinen, että vuoden      minä työnantajina. Tähän ryhmään kuuluu osa
25821:        1979 alusta voimaan tulleeseen veron-        niistä työnantajista, jotka aikaisemmin käytti-
25822:        kantouudistukseen sisältyy epäkohtia,        vät ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaali-
25823:        jotka asettavat veronmaksajat keskenään      turvamaksun suorittamiseen veromerkkejä. Re-
25824:        eriarvoiseen asemaan, ja jos on,             kisteröimättömien työnantajien osuus kaikista
25825:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuonna 1979 maksetuista työnantajasuorituk-
25826:        ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien         sista oli 3,2 prosenttia. Siirtymäkautta myö-
25827:        poistamiseksi?                               hempinä vuosina osuuden arvioidaan vähenty-
25828:                                                     vän yhdeksi prosentiksi, koska rekisteröimättö-
25829:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mänä työnantajana ennakonpidätyksen ja työn-
25830: vasti seuraavaa:                                     antajan sosiaaliturvamaksun maksaneita on siir-
25831:                                                     retty rekisteröidyksi työnantajaksi. Aikaisem-
25832:    Veronkantojärjestelmän ja ennakkoperinnän        min veromerkkeinä kertyi n. 6 prosenttia työn-
25833: valvontajärjestelmän kokonaisuudistus perustuu       antajasuoritusten kokonaismäärästä.
25834: valtioneuvoston 14. 8. 1975 ja 16. 6. 1977 te-
25835: kemiin päätöksiin. Uudistus toteutetaan vaiheit-       Vuosi-ilmoitukset on ensi kertaa toimitettu
25836: tain vuosien 1978-19'80 aikana. Veronkanto-         lääninverovirastoille kuluvan tammikuun lop-
25837: uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa verohal-       puun mennessä. Vuosi-ilmoitusten käsittely on
25838: linnon kantamien verojen ja maksujen kerty-         parhaillaan käynnissä. Koneellinen kuukausiti-
25839: mistä sekä saada verot ja maksut kertymään          litysten ja vuosi-ilmoitusten tietojen vertailu
25840: mahdollisimman täysimääräisesti ja taloudelli-     ·suoritetaan lääninverovirastoissa kuluvan vuo-
25841: sesti.                                              den huhti-toukokuussa.
25842:     Uudessa ennakkoperinnän valvontajärjestel-         Vuosivalvonnan kokonaisjärjestelmään liittyy
25843: mässä työnantajan palkasta toimittamat enna-        rekisteröimättömän työnantajan työnantajasuo-
25844: konpidätykset ja suoritettavat työnantajan so-      ritusten valvonta. Valvontaa varten verotoimis-
25845: siaaliturvamaksut maksetaan valtion postisiirto-    toista kerätään pidätystietoja lääninveroviras-
25846: tilille. Veromerkkien käytöstä luovuttiin 1. 1.     toissa tapahtuvaa vuosivalvontaa varten. Vuosi-
25847: 1979. Työnantajasuoritusten oikea-aikaisuutta       valvonta käynnistetään vaiheittaisena siten, et-
25848: ja oikeamääräisyyttä valvotaan kuukausittain.       tä valvonta aloitetaan loppuvuoteen liittyvästä
25849: Työnantajasuoritusten sekä palkansaajien vero-      materiaalista jatkuen tarvittaessa alkuvuoden
25850: tukseen ilmoittamien palkka- ja pidätystietojen     mahdollisten virheiden selvittelyllä. Tässä tar-
25851: oikeellisuutta verrataan vuosittain. Kuukausi-      kistusmenettelyssä selvitetään sekä työnantajan
25852: ja vuosivalvonta hoidetaan lääninverovirastois-     mahdollinen maksusuorituksen puute että työn-
25853: sa koneellisesti. Työnantajasuoritusten kanto ja    tekijän veroilmoituksesta puuttuvat palkka- ja
25854: kuukausivalvonta aloitettiin uudessa järjestel-     pidätystiedot. Siten veroilmoitukseen liitetyn
25855: mässä 1. 1. 1979 ja vuosivalvonta 1. 1. 1980.       työnantajan antaman ennakonpidätystodistuksen
25856:     Säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat    mukainen maksutapahtuma voidaan aina tar-
25857: on merkitty rekisteröityinä työnantajina läänin-    vittaessa tarkistaa.
25858: 4                                            1980 vp.
25859: 
25860:    Rekisteröimätön työnantaja ei tee merkintöjä     töönoton tultua varmistetuksi. Siirtymävaihees-
25861: verokirjaan. Jos pidätysmerkinnät on kuitenkin      sa työnantajasuoritusten valvonta painottuu
25862: vastoin verohallituksen työnantajille tarkoitet-    kuukausivalvontaan.
25863: tuja ennakonpidätysohjeita sekä rekisteröimät-        Uuden valvontajärjestelmän käyttöönoton en-
25864: tömän työnantajan maksulomakkeessa olevaa           simmäisenä vuotena kuukausivalvonta ja vai-
25865: ohjausta tehty virheellisesti verokirjaan, eikä     heittainen vuosivalvonnan toteuttaminen ovat
25866: verotoimisto voi selvittää tapausta, lääninvero-    jo parantaneet olennaisesti työnantajasuoritus-
25867: virasto antaa työnantajalle tarvittavan ohjauk-     ten valvontaa aikaisempaan verrattuna. Tätä
25868: sen. Lääninverovirasto panee maksuun ha-            täydentää pidätysvelvollisten luona ennakontar-
25869: vaitut työnantajien puutteelliset suoritukset.      kastuksin suoritettava tarkastusvalvonta. Kun
25870:    Veronkantouudistus on pääosin jo toteutettu      ennakkoperinnän valvontajärjestelmän kokonais-
25871: eikä siinä ole todettu suunnitteluvirheitä. Näin    uudistus tehostaa työnantajasuoritusten valvon-
25872: laajan uudistuksen käyttöönottoon liittyy siirty-   taa, se ei aseta veronmaksajia keskenään eriar-
25873: mäkautena hankaluuksia, jotka poistuvat käyt-       voiseen asemaan.
25874:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1980.
25875: 
25876:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
25877:                                              N:o 162                                               5
25878: 
25879: 
25880: 
25881: 
25882:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25883: 
25884:  ·· I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      systemet 1. 1. 1979 och årsövervakningen 1. 1.
25885: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          1980.
25886: velse av den 13 mars 1980 tili vederbörande           De arbetsgivare som regelbundet utbetalar
25887: niedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    lön har registrerats som arbetsgivare i läns-
25888: jande av riksdagsman Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       skatteverkens arbetsgivarregister. För närva-
25889: undertecknade spörsmål nr 162:                     rande finns det ungefär 90 000 registrerade
25890:                                                    arbetsgivare, medan motsvarande antal före re-
25891:           Är Regeringen medveten om att            videringen var ungefär 20 000. Månadsöver-
25892:        skatteuppbördsreformen som trädde i         vakningen kan till största delen sägas vara
25893:        kraft från ingången av 1979 har miss-       aktuell.
25894:        förhållanden som försätter skattebeta-         De arbetsgivare som sporadiskt utbetalar
25895:        larna i olikvärdig ställning, och om så     lön behandlas i länsskatteverken såsom
25896:        är fallet,                                  oregistrerade arbetsgivare. Tili denna grupp
25897:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          hör en del av de arbetsgivare som tidigare
25898:        vidta för att råda bot på ovan nämnda       använde skattemärken för erläggande av för-
25899:        missförhållanden?                           skottsuppbörd och arbetsgivares socialskydds-
25900:                                                    avgift. De oregistrerade arbetsgivarnas andel av
25901:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      alla av arbetsgivarprestationer år 1979 var 3,2
25902: samt anföra följande:                              procent. Under åren efter övergångsperioden
25903:    Totalrevideringen av skatteuppbördssystemet     beräknas andelen minska tili en procent, med
25904: och övervakningen av förskottsuppbörden base-      anledning av att de som betalt förskottsinne-
25905: rar sig på bes1ut som statsrådet fattat 14. 8.     hållning och arbetsgivares socialskyddsavgift
25906: 1975 och 16. 6. 1977. Revideringen verkställs      som oregistrerade arbetsgivare har blivit in-
25907: stegvis under åren 1978-1980. Målet med            förda som registrerade arbetsgivare. Tidigare
25908: revideringen är att de av skatteförvaltningen      inflöt ungefär 6 procent av totalbeloppet av
25909: uppburna skatterna och avgifterna skall in-        arbetsgivarprestationerna i form av skatte-
25910: flyta snbbare samt att skatterna och avgifterna    märken.
25911: skall inflyta tili så fullt belopp och på ett så      Årsanmälningar har för första gången in-
25912: ekonomiskt sätt som möjligt.                       skickats tili länsskatteverken före utgången av
25913:    I det nya systemet med övervakning av för-      januari månad detta år. Behandlingen av års-
25914: skottsuppbörd inbetalas den förskottsinnehåll-     anmälningarna pågår som bäst. En maskinell
25915: ning som arbetsgivare verkställer på lön samt      jämförelse mellan de månatliga redovisningarna
25916: arbetsgivares socialskyddsavgifter på statens      och uppgifterna i årsanmälningarna utförs vid
25917: postgirokonto. 1. 1. 1979 upphörde man med         länsskatteverken i april-maj innevarande år.
25918: användningen av skattemärken. Att arbetsgivar-        Tili helhetssystemet för årsövervakning hör
25919: na erlägger betalningarna vid rätt tidpunkt        övervakning av de oregistrerade arbetsgivarnas
25920: och tili rätt belopp övervakas månatligen. Rik-    arbetsgivarprestationer. För övervakningen sam-
25921: tigheten av de inbetalningar som arbetsgivarna     las uppgifter om innehållning från skatteby-
25922: gjort med de löne- och innehållningsuppgifter      råerna för årsövervakningen som sker vid
25923: som löntagarna deklarerar vid beskattningen        länsskatteverken. Årsövervakningen igångsätts
25924: jämförs årligen. Månads- och årsövervakningen      stegvis så, att övervakningen inleds med det
25925: handhas maskinellt vid länsskatteverken. Upp-      materia! som ansluter sig tili årets sista månader
25926: börds- och månadsövervakningen rörande ar-         och fortsätts därpå vid behov tili början av
25927: betsgivarnas prestationer inleddes i det nya       året för att utreda eventuella felaktigheter. Vid
25928:                                               1980 vp.
25929: 
25930: detta granskningsförfarande utreds såväl even-       verkställts till sina viktigaste delar och några
25931: tuella brister i arbetsgivares avgiftsutanordning-   planeringsfel har inte observerats. Till ibruk-
25932: ar som avsaknad av löne- och innehållningsupp-       tagandet av en så omfattande reform anknyter
25933: gifter i arbetstagares skattedeklaration. Sålunda    vissa svårigheter under övergångsperioden, men
25934: kan den betalning som framgår av det för-            dessa avlägsnas då ibruktagandet stabiliseras.
25935: skottsinnehållningsbevis som arbetsgivaren ut-       Under övergångsperioden ligger tyngdpunkten
25936: färdat och vilket finns anslutet till skattedekla-   vid övervakningen av arbetsgivarprestationerna
25937: rationen alltid vid behov granskas. ,                på den månatliga övervakningen.
25938:    Oregistrerad arbetsgivare gör inga anteck-           Under det första år som det nya övervak-
25939: ningar i skatteboken. Hall innehållningsanteck-      ningssystemet varit i bruk har verkställandet
25940: ningarna trots allt, i strid med de direktiv som     av månatlig övervakning och den stegvisa ars-
25941: skattestyrelsen givit till arbetsgivarna och de      övervakningen redan väsentligen förbättrat till-
25942: instruktioner som finns på oregistrerade arbets-     synen över arbetsgivarprestationerna jämfört
25943: givares betalningsblankett, på felaktigt sätt        med tidigare. Detta kompletteras av den gransk-
25944: gjorts i en skattebok och skattebyrån inte kan       ning av förskottsinnehållningen som utförs hos
25945: utreda · fallet, kan länsskatteverket ge arbets"     de förskottsskyldiga. Då totalrevideringen av
25946: givaren erförderlig instruktion. Länsskatteverket    övervakningssystemet effektiverar tillsynen över
25947: debiterar de bristfälliga betalningar som ar~        arbetsgivarprestationerna, försätter det inte
25948: betsgivarna observeras ha erlagt.                    skattebetalarna i en sinsemellari ojämlik ställ-
25949:    Revideringen av skatteuppbörden har redan         ning.
25950:       Helsingfors den 16 april 1980.
25951: 
25952:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
25953:                                                  1980 vp.
25954: 
25955: Kirjallinen kysymys n:o 163.
25956: 
25957: 
25958: 
25959: 
25960:                                     Hetemäki-Olander ym.: Esitutkintaa rikosasioissa koskevan lain-
25961:                                        säädännön uudistamisesta.
25962: 
25963: 
25964:                           E d n s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25965: 
25966:      Suomessa esitutkintaa rikosasioissa koskevat        Sen vuoksi uusilla säännöksillä ei tule vaikeut-
25967: säännökset ovat peräisin viime vuosisadalta ja           taa poliisiviranomaisten toimintaa.
25968: ne ovat 1970-luvulla olleet laajan lainvalmiste-            Tärkeätä esitutkintaa koskevien säännösten
25969: lutyön kohteena. Esitutkintapaketti eli ehdo-            uudistamisessa on niiden periaatteiden vahvis-
25970: tukset esitutkintalaiksi ja laiksi pakkokeinoista        taminen, joiden mukaan niiden käytäntöön so-
25971: rikosasioissa tähtäävät mm. rikoksesta epäillyn          veltaminen tapahtuu. Rikosprosessuaalisia pak-
25972: oikeusturvan varmistamiseen jo esitutkintavai-           kokeinoja ei tule käyttää niille vieraisiin tar-
25973: heessa. Tätä tavoitetta onkin pidettävä oikeus-          koituksiin. Sen vuoksi lapsenryöstöön viittaa-
25974: valtion periaatteiden mukaisena. Pitkäaikaisesta         minen avioero- ja siihen liittyvässä lapsen huol-
25975: uudistustyöstä huolimatta valmistelu ei kuiten-          toa koskevassa tapauksessa ja sen nojalla ta-
25976: kaan ole johtanut lainsäädäntötoimiin. Eri yh-           pahtunut asianajajan pidättäminen vaikuttaa
25977:  teyksissä esitutkintaa koskevien säännös.temme          huonosti perustellulta. Ei myöskään tule unoh-
25978: puutteellisuus ja vanhentuneisuus ovat tulleet           taa asianajajan ja hänen päämiehensä välistä
25979: julkisuudessakin esiin. Hätkähdyttäväitä ja häm-         suhdetta, jolle on ominaista keskinäinen luot-
25980:  mentäväitä vaikuttaa viime päivinä esillä ollut         tamus ja asianajajan toimimisvelvollisuus suh-
25981:  tapaus, jossa avioeroasiassa ja siihen liittynees-      teessa päämieheensä. Asianajajan on voitava
25982:  sä lapsen holhouskysymyksessä avustanut asian-          toimia päämiehensä hyväksi sekä harvinaisia
25983:  ajaja asiakkaineen pidätettiin epäiltynä lapsen-        poikkeustapauksia lukuunottamatta tavata pää-
25984:  ryöstöstä. Pidätys jatkui tiettävästi useita päi-       miestään tämän ollessa pidätettynä esitutkin-
25985:  viä ilman kuulusteluja. Tapauksen johdosta on           nan aikana. Vaikkakaan ei ole kansalaisten ta-
25986:  30 arvostettua lakimiestä allekirjoittanut julki-       savertaisuutta ajatellen perusteltua saattaa asian-
25987:  lausuman, jossa edellytetään, että pidättämistä         ajajia säädöstasolla erityisasemaan, viranomaisil-
25988:   ja vangitsemista koskeva lainsäädäntömme vii-          le tulisi antaa nykyistä selvemmät ohjeet sii-
25989:  vytyksettä saatetaan sopuun kansainvälisesti hy-        tä, millaista asiallisen suhtautumisen asianaja-
25990:   väksyttyjen periaatteiden kanssa, jotta maini-         jiin esitutkinnan aikana tulisi olla.
25991:   tunkaltaisilta tapauksilta voidaan välttyä.                Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
25992:       Esitutkintapaketti sisältää tärkeitä, esitutkin-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
25993:   nan tasapuolisuusvaatimusta koskevia periaat-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
25994:   teita, samoin asianosaisjulkisuutta ja asianosai-       si seuraavan kysymyksen:
25995:   sen kuulemista koskevia ehdotuksia. Erityisen
25996:   tärkeänä on mielestäni pidettävä rikoksesta                       Milloin ja minkä sisältöisenä Hallitus
25997:   epäillyn enimmäispidätysajan tarkentamista, on-                aikoo antaa esitutkintaa rikosasioissa
25998:   han Suomessa pidätystä mahdollisuus jatkaa                     koskevien säännösten uudistusesirtyksen,
25999:    17 päivään asti, kun esimetkiksi Ruotsissa ko.                ja
26000:   aika on 4-9 päivää. Ongelmaan on kuitenkin                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26001:    pyrittävä löytämään kaikkia osapuolia tyydyt-                 ryhtyä säännösten tarkoituksenmukaisen
26002:    tävä ratkaisu, sillä esitutkintaa suorittavien vi-            soveltami·sen takaamiseksi asianajajien
26003:    ranomaisten ja koko yhteiskunnan kannalta on                  kohdalla?
26004:    keskeistä, että rikokset pystytään selvittämään.
26005:        Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1980.
26006: 
26007:                  Elsi Hetemäki-Olander                            Matti Pelttari
26008:                  Matti Hakala                                     TuuHkki Petäjäniemi
26009:  088000379\'V'
26010: 2                                            1980 vp.
26011: 
26012: 
26013: 
26014: 
26015:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26016: 
26017:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   valmistellut virkamiestyöryhmä jätti oikeusmi-
26018: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nisteriölle 28 päivänä maaliskuuta 1980 mie-
26019: olette 13 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         tintönsä. Sen sisällöstä on laadittu selostava
26020: kirjeenne n:o 414 ohella toimittanut valtio-        muistio tiedotusvälineiden käyttöön. Ehdotuk-
26021: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     sesta käydään lähimmän kuukauden kuluessa
26022: kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olanderin ym.          keskusteluja poliisin ja 'syyttäjälaitoksen joh-
26023: kirjallisesta kysymyksestä n:o 163, jossa tie-      don sekä poliisimiehiä ja syyttäjiä edustavien
26024: duste11aan:                                         järjestöjen kanssa tavoitteena kysymyksen pe-
26025:                                                     rusteluosassa mainittu, eri osapuolia tyydyttä-
26026:           Milloin ja minkä sisältöisenä Hallitus    vä ratkaisu. Näiden keskustelujen jälkeen hal-
26027:        aikoo antaa esitutkintaa dkosasioissa        lituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnal-
26028:        koskevien säännösten uudistusesityhen,       le viivytyksettä.
26029:        ja                                              Esitutkintalakiehdotuksessa on joukko sään-
26030:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nöksiä, jotka koskevat asianosaisen avustajaa
26031:        ryhtyä 1säännösten tarkoituksenmukaisen      ja asiamiestä. Ehdotuksen mukaan avustajan
26032:        soveltamisen takaamiseksi asicanajajien      läsnäolo-oikeus kuulustduti1aisuudessa on tar-
26033:        kohdalla?                                    koitus järjestää samalla tavalla kuin esimer-
26034:                                                     kiksi Ruotsissa. Avustajan läsnäolo olisi pää-
26035:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sääntöisesti sallittu, mutta erittäin painavista
26036: taen seur.aavaa:                                    rikostunkinnallisista 1syistä 1se voitaisiin kieltää.
26037:    Hallitus pitää esitutkintaa ja pakkokeinoja      Avus:tajalla i·a asiamiehellä olisi yhtä laaja oi-
26038: rikoSt,~;sioissa koskevan lainsäädännön uudista-    keus kuin päämiehelläänkin saada tietoja esi-
26039: mista tarpeelHsena ja kiireellisenä. Uudistusta     tutkinta-asiakirjoista.
26040:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1980.
26041: 
26042:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
26043:                                              N:o 163                                                3
26044: 
26045: 
26046: 
26047: 
26048:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
26049: 
26050:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       avgav sitt betänkande tili justitieministeriet den
26051: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          28 mars 1980. En promemoria om dess inne-
26052: velse nr 414 av den 13 mars 1980 tili ve-          håll har uppgjorts för informationsmediernas
26053: derbörande medlem av statsrådet översänt av-       bruk. Angående förslaget kommer inom den
26054: skrift av följande av riksdagsman Elsi Hetemäki-   närmaste månaden att fö1.1as diskussioner med
26055: Olander m. fl. ~ställda spörsmål nr 163:           polis1edningen ooh ledningen för åklagarväsen-
26056:                                                    det samt med de organisationer som repre-
26057:           När har Regeringen för avsikt att        senterar poliserna och åklagarna. Måler är att
26058:        avlåta en proposition angående ,en re-      nå en sådan alla parter tillfreds,ställande lös-
26059:        form 'av stadgandena om förundersök-        ni:ng, som nämns i motiveringen tili spörsmå-
26060:        ning i brottmål och vilket kommer dess      let. Avsihen är >att efter dessa diskussioner
26061:        innehåll att vara, och                      utan dröjsmål avlåta en regeringsproposition
26062:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tili riksdagen.
26063:        >ta för att i fråga om advokater tryg-          I förslaget tili lag om förundersökning in-
26064:        ga en ändamålsenlig tillämpning av stad-    går ett antal stadganden som berör parternas
26065:        gandena?                                    biträden och ombud. Enligt förslaget >skall när-
26066:                                                    varorätten för biträdet ordnas på samma sätt
26067:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som t.ex. i Sverige. Biträdets närvaro skulle
26068: samt anföra följande:                              enligt huvudregeln vara tillåten men av syn-
26069:                                                    nerligen vägande orsaker på grund av brott-
26070:    Regeringen ,anser en reform av lagstiftning-    målsundersökningen kunde biträdet förbjudas
26071: en om förundersökning och tvångsmedel i            närvara. Biträde och ombud skulle ha en lika
26072: brottmål vara erforderlig och brådskande. Den      omfattande rätt som huvudmannen att få upp-
26073: tjänstemannaarbetsgrupp som berett reformen        gifter ur förundersökningshandlingarna.
26074:      Helsingfors den 10 april 1980.
26075: 
26076:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
26077:                                               1980 vp.
26078: 
26079: Kirjallinen kysymys n: o 164.
26080: 
26081: 
26082: 
26083: 
26084:                                   P. Puhakka ym.: Rauha1ntila1suulksie1n järjestämisesltä vaffitionyhtiöi-
26085:                                      den !tiloissa.
26086: 
26087: 
26088:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26089: 
26090:    Äskettäin Paperiliiton Uimaharjun osaston         kästystä ja syvää suuttumusta työläisten kes·
26091: rauhantyön vastaava pyysi Uimaharjun tehtaan         kuudessa. Tämä on ymmärrettävää, sillä maam-
26092: henkilöstöpäälliköltä lupaa rauhantilaisuuden        me .ulkopdlitiik~n eräänä perustavoitteelia on
26093: järjestämiseen ruokatunnilla 10. 3. 1980. Hen-       rauhan turvaaminen. Tasavallan presidentti on
26094: kilöstöpäällikölle esitettiin tilaisuuden ohjelma,   useassa yhteydessä korostanut, että sodan ja rau-
26095: jossa olisi ollut ammattiosaston rauhantyön          han kysymyksissä emme ole puolueettomia, me
26096: vastaavan avaussanat, Joensuun kaupunginteat-        olemme rauhan puolella. Valtiojohtoisen yhtiön
26097: terin ohjelmaryhmän esityksiä ja Suomen Rau-         toiminta ei saa olla ristiriidassa maamme viralli-
26098: hanpuolustajat r.y:n Joensuun piirijärjestön         sen u]kopolitiikan kanssa. Suomen Rauhan-
26099: työpaikkatoimikunnan puheenjohtajan alustus          puolustajat r.y:n toiminta on valtion tukemaa
26100: ajankohtaisista rauhantyön tehtävistä. Kaksi         toiminta,a ja siksi Enso-Gutzeit Oy:n Uimahar-
26101: päivää pyynnön esittämisen jälkeen henkilöstö-       jun tehtaan johdon menettelyä rauhantilaisuu-
26102: päällikkö ilmoitti, että tehtaan johto on käsi-      den pitämisen kieltämisestä ei voida hyväksyä.
26103: tellyt asian eikä anna lupaa rauhantilaisuuden          Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
26104: järjestämiseen. Perusteluksi esitettiin että vii-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26105: me aikoina on ollut liian paljon tilaisuuksia.       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26106:    Mainittakoon, että samoissa tiloissa, joissa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26107: rauhantilaisuus oli aikomus järjestää, käyvät
26108: esiintymässä kirkon edustajat. Tehtaaseen tu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26109: tustuu runsaasti retkikuntia. Niiden joukossa on             ryhtyä, ettei vastaisuudessa maamme
26110: ollut armeijan vakinaisessa palveluksessa olevia             virallista ulkopolitiikkaa tukevien rau-
26111: henkilöitä, siis sotalaitoksen edustajia.                    hantilaisuuksien järjestämistä kielletä
26112:    Ihmetystä on herättänyt se, että vuonna 1979              ainakaan valtionyhtiöiden toimesta sel-
26113: sai vielä järjestää rauhantilaisuuden samoissa               laisissa tiloissa, joissa muitakin tilai-
26114: pyydetyissä tiloissa, mutta nyt ei. Yhtiön pai-              suuksia järjestetään?
26115: kallisen johdon menettely on herättänyt när-
26116:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26117: 
26118:          Pauli Puhakka                  Seppo Toiviainen                 E.-J. Tennilä
26119:          Irma Rosnell                   Sten Söderström                  Mikko Kuoppa
26120:          Aarne Koskinen                 Ensio Laine                      Marjatta Mattsson
26121: 
26122: 
26123: 
26124: 
26125: 088000403N
26126: 2                                             1980 vp.
26127: 
26128: 
26129: 
26130: 
26131:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
26132: 
26133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilöstöryhmien keskinäiseen yhteistyöhön
26134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         työpaikalla tai yhtiön järjestämään ·ammatilliseen
26135: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           tai yhteistoimintakoulutukseen. Näihinkin tar-
26136: kirjeenne n:o 419 ohella toimittanut valtioneu-       koituksiin ruokalaa pyritään käyttämään siten,
26137: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          ettei siitä aiheudu haittaa ruokalan käytölle sen
26138: kansanedustaja P. Puhakan ym. näin kuuluvas-          varsinaiseen päätarkoitukseen sekä päivä- että
26139: ta kysymyksestä n:o 164:                              vuorotyössä työskentelevän henkilöstön ruoka-
26140:                                                       ja kahvitaukojen aikana.
26141:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Näistä tilojen käytön pääperiaatteista poike-
26142:        ryhtyä, ettei vastaisuudessa maamme            taan yhtiön ilmoituksen mukaan äärimmäisen
26143:        virallista ulkopolitiikkaa tukevien rau-       harvoin ja vain perustelluista syistä. Tällaisia
26144:        hantilaisuuksien järjestämistä kielletä        poikkeuksia ovat olleet liiketoiminnan kannal-
26145:        ainakaan valtionyhtiöiden toimesta sel-        ta merkittävät vierailut.
26146:        laisissa tiloissa, joissa muitakin tilai-          Yhtiön ilmoituksen mukaan vuonna 1979
26147:        suuksia järjestetään?                           Uimaharjun tehtailla vieraili erään neuvosto-
26148:                                                       liittolaisen yliopiston Joensuun korkeakoulussa
26149:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vieraileva rehtori. Vierailun aikana tehtaan ruo-
26150: vasti seuraavaa:                                      kalassa ruokailutauon aikana järjestetyssä tilai-
26151:    Enso-Gutzeit Osakeyhtiön ilmoituksen mu-            suudessa rehtori käytti lyhyen puheenvuoron,
26152: kaan Uimaharjun tehtaiden johdon päätös teh-           jossa hän käsitteli myös rauhantyötä. Tämä ul-
26153: taan ruokalan käyttämisestä 10. 3. 1980 ei ole        komainen vierailu ei ole siten rinnastettavissa
26154: ollut poikkeuksellinen. Yhtiön eri tehtaiden           10. 3. 1980 suunniteltuun tilaisuuteen.
26155: ruokatilat ovat suunnitellut henkilökunnan                Rauhantyön merkitys tunnetaan ja tunnuste-
26156: päivittäistä käyttöä varten eivätkä aina edes          taan myös valtionyhtiöiden johdon ja henkilös-
26157: ole tarkoituksenmukaisia sellaisten tilaisuuksien      tön piirissä. Aina ei kuitenkaan ole mahdollis-
26158: järjestämiseen, joista nyt on kysymys. Tästä           ta esimerkiksi osoittaa tiloja käytettäväksi häi-
26159: syystä yhtiö on ilmoittanut pyrkivänsä välttä-         ritsemättä niiden käyttöä varsinaiseen tarkoi-
26160: mään, tilaisuuden aiheesta riippumatta, sellais-       tukseensa. Näissä suhteissa paikalliset olosuh"
26161: ten tilaisuuksien järjestämistä yhtiön ruokala-        teet vaihtelevat ja käytännön ratkaisuihin on
26162: tiloissa, jotka eivät liity yhtiön liiketoimintaan,    paras asiantuntemus paikallisella johdolla.
26163:       Helsingissä huhtikuun 15 päivänä 1980.
26164: 
26165:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
26166:                                              N:o 164                                              3
26167: 
26168: 
26169: 
26170: 
26171:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26172: 
26173:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gruppernas inbötdes samarbete på arbetsplat-
26174: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        sen ellet tili av bolaget anotdnad yrkes- ellet
26175: se nr 419 av den 14 mars 1980 tili veder-           samarbetsutbildning. Även föt dessa ändamål
26176: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      försöker man använda matsalen så, att därav
26177: av följande av riksdagsman P. Puhakka m. fl.        inte föranleds men för matsalens användning
26178: ställda spörsmål nr 164:                            föt dess egentliga huvudändamål undet tiden
26179:                                                     föt den i såväl dag- som skiftarbete atbetande
26180:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           petsonalens måltids- och kafferaster.
26181:        vidta för att anordnandet av fredstill-         Enligt meddelande ftån bolaget avviket man
26182:        ställningat, som stöder vår officiella       ytterst sällan och endast av motiverade skäl
26183:        uttikespolitik, i sådana uttymmen dät        ftån denna huvudprincip angående använd-
26184:        även andra tillställningar anotdnas, åt-     ningen av utrymmena. Sådana undantag ät för
26185:        minstone inte av statsbolag i fottsätt-      affärsverksamheten betydande besök.
26186:        ningen fötbjuds?                                Enligt meddelande ftån bolaget besöktes Ui-
26187:                                                     maharjufabriketna åt 1979 av rektor föt ett
26188:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-       visst sovjetiskt universitet, som besökte Joen-
26189: samt anföra följande:                               suu högskola. Under besöket vid en tiliställ-
26190:    Enligt meddelande från Enso-Gutzeit Osake-       ning som anotdnades i fabrikens matsal undet
26191: yhtiö var det beslut som fattades av ledningen      måltidstasten höll rektorn ett kort anfötande,
26192: föt Uimaharjufabriketna om användningen av          i vilket han även behandlade ftedsarbetet. Detta
26193: fabrikens matsal 10. 3. 1980 inte exceptionellt.    utländska besök kan sålunda inte jämställas
26194: Måltidsutrymmena i bolagets olika fabtiker ät       med den tiliställning som planerats 10. 3. 1980.
26195: planetade för personalens dagliga bruk och är          Fredsarbetets betydelse är känd och erkänd
26196: inte alltid ens ändamålsenliga med tanke på         även inom kretsen för statsbolagens ledning
26197: anordnandet av sådana tiliställningar som nu        och personal. Det är emellertid inte alltid möj-
26198: är fråga om. Av denna anledning har bolaget         ligt att anvisa utrymmen utan att störa använd-
26199: meddelat att det, oberoende av tiliställningens     ningen av dessa för ursprungliga ändamå!l. I
26200: tema, försöker undvika att sådana tiilställningar   detta avseende varierar de lokala förhållandena
26201: anordnas i bolagets matsalat, som inte anslutet     och den lokala ledningen besitter den bästa
26202: sig tili bolagets affätsvetksamhet, petsonal-       sakkunskapen för de praktiska avgörandena.
26203:      Helsingfors den 15 april 1980.
26204: 
26205:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
26206:                                                    1980 vp.
26207: 
26208: Kirjallinen kysymys n:o 165.
26209: 
26210:                                       P. Puhakka ym.: Junan kuljettamisesta ilman asianmukaista lupaa.
26211: 
26212:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26213: 
26214:    Auton kuljettamis•een tarvitaan ajokortti. . tehtaan paiika:llisjohdossa nam vaarannettiin
26215: Henkilö, joka syyllistyy kortitta ajamiseen, asiantuntemattomiHa ja ao. työhön perehty-
26216: syyllistyy lii!kennerikkomukseen, josta seuraa mättömillä henkilöillä. ~oko UitiJaharju!l. asu-
26217: rangaistus. Vielä suuremmalla syy1lä kokonai- mistaajaman asukkaitten turyallisuus." . . .
26218: sen junan kuLjettamisen ilman lupakirjaa pitäisi       , Kysymys on todellakin !örk.eästä: ympäristön
26219: olla rangaistava teko. Näin ei näytä· olevan. vaarantamisesta, johon poliisiviran,o.maisten ol~si
26220: Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun sellutehtaan heti tiedon saatuaan pitänyt -välittömästi-.puu~-
26221: tehdaspalvelupäällikkö kuljetti parin muun insi- tua.           · :.: .       . :·.          . .          . ....
26222: nöörin avustamana ilman lupakirjaa junaa 2. 3.           Näin ei oJe. kuitenkaa-n tf!Paht1JU4t: J?äi.n
26223: 1980.. He nousivat veturiin ilman asianomaista vastoin poliisit ovat kieltäytyneet Wkennerikko-
26224: lupakirjaa ja hakivat VR:n Uimaharjun ase- muksen tUtkimuksen suorittamis·esta: Enon po-
26225: ma'lta noin puolentoista kilometrin päästä 40 liisiviranomaisten suhtautumisestq eri tavaUa eri
26226: tonnia klooria ja 25 tonnia kloraattia sisältä- yhteiskunnallisessa asemassa oleviin. ihmisiin on
26227: neet vaunut.                                          kuulunut jo. pitemmän aikaa valituksia. Kun on
26228:     EdeHä sanottua toimenpidettä on tehtaan kyse yhteiskunnalliselta asemaltaan korkeam-
26229: johdon taholta perusteltu sillä, että selluteh- massa asemassa olevista •henkilöistä, eivät Enon
26230: taalta oli loppumassa välttämätön kloori, eikii poliisiviranomaiset tutki heidän rikoksiaan, ku-
26231: liikenneosaston .varalla olevia työntekijöitä saa- . ten edellä kuvattu esimerkki 'osoittaa. Mutta
26232: tu työhön. Tehtaan johto oli pyytänyt VR:n kun on kysymys yhteiskunnalliselta asemaltaan
26233: miehiä hoiltamaan kuljetuksen. Nämä kuitenkin esimerkiksi työntekijään verratJ;.ava ll.enkilö,
26234: kieltäytyivät sillä perusteella, että eivät halun- niin vähäisistä:kin ri'kkomuksis,ta, seur34 rangajs~
26235: neet sekaantua työtaisteluasiaan. Julkisuudessa tus. TJettävästi op. · sakote.ttl). linja~al!tonikulj~~
26236: on kerrottu, ·että tehtaan johto olisi kysynyt tajia, jotka -ovat .. ottaneet .liikuntavammaisen
26237: Uimaharjun asemalta lupaa saada käydä vaunut henkilön autoon muual-ta ~uin pysäki~t~. Linja:-
26238: hakemassa insinöörityövoimin, siis sellaisin voi- autonkuljettaja, jqka Ottaa .lifkuntakyvyttöprän
26239: min, joHla ei ollut junan kuljettamiseen tarvit- ihmisen m11ualta 1kuin ·pysäiJdJtä linja-autoon,
26240:  tavaa lupaa. On väitetty että Uimaharjun ase- osoittaa palvelw~l:ttit:Lt:ta~n eikä ~inak1;1an yle,isen
26241: maita olisi saatu lupa. Tämä ei tunnu uskotta- mJelipheen mukaan syyllisty rikokseen. Ku.t-€tJ.
26242: valta, sillä junansuorittajalla ei ole oikeutta voidaan havaita Enon poliisivir~omaiset ,slih-
26243: antaa lupaa junan kuljettamiseen sellaisille hen- tauruvat eri ihmisten .. tekemiin ri'kk-omu!k:siin
26244:  kilöille, jotka eivät omista junan kulj-ettamiseen heidän yhteiskunnaHisen asemansa perusteella.
26245: vaadittavaa lupakirjaa.                                  Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
26246:     Tapahtuneen johdosta ovat sellutehtaan lii- jestyksen 37 §:n 1 niomenttiin viitaten es~täm~
26247:  kenneosaston työntekijät saattaneet . julkisuu.- me valtioneuvoston . asian.omaisen jäsenen vas-
26248:  teen mm. seuraavaa:                                  tattava~sj ~euraavan ky-symy~en: .
26249:     "Kdkous ihmettelee millä oikeudella ja päte-
26250:  vyydellä tehtaan kunnossapitopäälHkkö muun                      Mihin t;imenpiteisiin Haliit~s aiik~
26251:  paikallisjohdon avustamana kuljetti 2. 3.-80                 cyhtylii :ettei·.' ilm:an 7 ltipald):'jaa: .saa kul-
26252:  Uimaharjun VR:n ratapihalta Uimaharjun teh-                  jettaa junaa ja vielä vähemmän sellaista
26253:  taaU~ :~rhtäiP .tnyr~yJJ~t;tä,, klooria noin 40 ton-         junaa, jossa on vaarallisia aineita, jotka
26254:  nia ja kloraattia noin 25 tonnia rautateitse.                vaarantavat koko junan kwkureitillä
26255:  Työntekijät kritisoivat voimakkaasti sitä, että              olevan laajan ympäristön?
26256:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26257:           Pauli Puhakka                      E.-J. Tennilä                     Seppo Toiviainen
26258:           Ensio Laine                        Aarne Koskinen                    Marjatta Mattsson
26259:           Irma Rosnell                       Mi:kko Kuoppa                     Sten Söderström
26260: 088000410W
26261: 2                                              1980 vp.
26262: 
26263: 
26264: 
26265: 
26266:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
26267: 
26268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sopimuksen mukaan yhtiön vetokone saa
26269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käydä noutamassa yhtiölle tullevat vaunut Uima-
26270: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          harjun ratapihalta, mistä noutamisesta nytkin
26271: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         oli kysymys. Siirrettävinä dli kolme vaunua, ei
26272: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kokonainen juna, jollaista yhtiön vetokoneella
26273: edustaja Pauli Puhakan ym. näin kuUluvasta           ei voida edes kuljettaa. Määräysten mukaan
26274: kirjal!lisesta kysymyksestä n:o 165:                 yhtiön vetokoneen saapumiseen Uimaharjun
26275:                                                      asemalle tarvitaan junasuorittajan lupa ja tä-
26276:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ai1koo     män luvan junasuorittaja on antanut. Perus-
26277:         ryhtyä, ettei ilman lupakirjaa saa kul-      teena luvan saamiseen on, että samanaikaisesti
26278:         jettaa junaa ja vielä vähemmän sellaista     ei Uimaharjun asemailla ole seUaista Valtion-
26279:         junaa, jossa on vaarallisia aineita, jotka   rautateiden veturin työtä, joka saattaisi aiheut-
26280:         vaarantavat koko junan ku1kureitillä         taa vaaratilanteen. Kyseisessä tapauksessa Uima-
26281:         olevan laajan ympäristön?                    harjun asema~1a ei ollut Valtionrautateiden ve-
26282:                                                      turia tai junia, ei myöskään tulossa tai läh-
26283:    Vastauks·ena kysymykseen esitän kunnioitta-       dössä, joten vaaratilannetta ei voinut syntyä.
26284: vasti seuraavaa:                                        Kyseiset vaunut ovat erikoisrakenteisia ja
26285:    Kysymyksen perusteluissa kerrotaan "koko-         erittäin vahvoja. Niiden särkymiseen tarvitaan
26286: naisen junan" kuljettamisesta ilman lupaa. Rau-      yleensä hyvin voimakas törmääminen, joten tä-
26287: tatieliikenteessä käsite juna tarkoittaa niitä       hänkään ei vaaraa ollut.
26288: junia, jotka kUlkevat liikenneparkalta toiseHe          Saatujen selvitysten mukaan yhtiön vetoko-
26289: ja yleensä pitkiä matkoja. Ne ovat aina sidotut      netta liikuteHeet henkilöt ovat juuri niitä, jotka
26290: aikatauluun ja niitä kuljettavat vain Valtion-       ovat laatineet yhtiön konetta koskevat asian-
26291: rautateiden vetutimiehet, joilla ehdottoman var-     omaiset säännöt, ja olivat siten asiaan perehty-
26292: masti on kuljettamiseen oikeuttava pätevyys ja       neitä.
26293: 1upa.                                                   Edellä olevan perusteella on todettava, että
26294:    Nyt kyseessä olevassa tapauksessa oli kysy-       varsinaisia junia ei koskaan ku~jeteta r1man
26295: mys vaunujen siirtämisestä raiteelta toiselle, ei    asianmukaista lupaa, että kysymyksessä olevasta
26296: junaliikenteestä. Rautatiekielellä sitä nimitetään   vaunujen siirtämisestä ei aiheutunut Uimahar-
26297: vaihtotyöksi. Tällaista työtä saavat tietyin ra-     jun taajaman asukkaille vaaraa ja että tilanteen
26298: joituksin tehdä myös yksityisten omistamat,          huomioon ottaen tehdyt toimenpiteet olivat
26299: vaunujen .siirtämiseen rakennetut vetokoneet.        perusteltuja.
26300: Mainitunlainen lupa on Enso-Gutzeit Oy Uima-
26301: harjun tehtaiden vetokoneella.
26302:      Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1980.
26303: 
26304:                                                                           Ministeri Eino Uusitalo
26305:                                                N:o 165                                                 3
26306: 
26307: 
26308: 
26309: 
26310:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26311: 
26312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt överenskommelse får bolagets dragma-
26313: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            skin avhämta va,gnar som anländer tiU bolaget
26314: velse av den 14 mars 1980 tili vederbörande          från Uimaharju bangård, varom fråga var även
26315: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       här. Frågan gällde flyttning av tre vagnar, inte
26316: jande av riksdagsman Pauli Puhakka m.fl. un-         ett helt tåg, vilket inte ens vore möjligt med
26317: dertecknade spörsmå1 nr 165:                         bolagets dragmaskin. Enligt bestämmelserna
26318:                                                      fordras tågklarerarens tillstånd för att bolagets
26319:           vaka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dragmaskin skali få anlända ti11 Uimaharju
26320:        ta i syfte att förhindra att tåg fram-        station, och detta tillstånd har tågl.dareraren
26321:        förs utan tillståndsbevis, särskilt tåg       givit. Grunden för erhållande av tiUstånd är,
26322:        som är lastade med farligt gods, vilket       att på Uimaharju station inte samtidigt före-
26323:        utgör en risk för omgivningen längs           kommer sådant arbete med Statsjärnvägarnas
26324:        tågets he'la kommunikationsled?               1o:k som skulle kunna medföra en riskfylld si-
26325:                                                      tuation. På Uimaharju station fanns i det ifråga-
26326:                                                      varande fallet inte några av Statsjärnvägarnas
26327:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        lok elier tåg, inte heiler ankommande el1er av-
26328: samt anföra följande:                                gående, och en riskfylld situation kunde så-
26329:    I motiveringen ti:ll spörsmålet ta'las om fram-   lunda inte uppstå.
26330: förande av "ett helt tåg" utan tillstånd. Inom           Ifrågavarande vagnar är specialkonstruerade
26331: järnvägstrafiken avser begreppet tåg sådana tåg      och synnerligen stabila. För att de skall gå
26332: som rör sig från en trafikplats tiiJ.l en annan      sönder fordras i allmänhet en synnerligen kraf-
26333: och i allmänhet långa sträckor. De är alltid         tig sammanstötning, och risk för detta förelåg
26334: bundna vid en tidtabeli och de framförs errbart      sålledes inte heller.
26335: av Statsjärnvägarnas lokkarlar, vilka ovillkor-         Enligt de utredningar som erhål'lits var de
26336: ligen innehar sådan kompetens och sådant till-       personer som framförde bolagets dragmaskin
26337: stånd som berättigar tilli framförande av tåg.       desamma som de vilka utarbetat reglerna för
26338:    Det nu ifrågavarande fa1let gäiJ.lde flyttning    bolagets maskin och så1unda var de inkomna
26339: av vagnar från ett spår tili ett annat, inte tåg-    i saken.
26340: trafik. På järnvägsspråk kalias detta växelar-          Med stöd av vad ovan anförts bör konsta-
26341: bete. Sådant arbete får med vissa begränsningar      teras, att egentliga tåg aldrig framförs utan
26342: utföras också med hjälp av dragmaskiner som          vederbörligt tillstånd, att ifrågavarande flytt-
26343: är konstruerade för flyttning av vagnar och          ning av vagnar inte medförde någon risk för
26344: som är privatägda. Tillstånd av ifrågavarande        invånarna i Uimaharju bosättningscentrum och
26345: slag har utfärdats för en dragmaskin som Enso-       att de åtgärder som vidtogs med beaktande av
26346: Gutzeit Oy har vid sina fabriker i Uimaharju.        situationen var motiverade.
26347:      Helsingfors den 22 april 1980.
26348: 
26349:                                                                               Minister Eino Uusitalo
26350:                                                 1980 vp.
26351: 
26352: Kirjallinen kysymys n:o 166.
26353: 
26354: 
26355: 
26356: 
26357:                                    Pihlajamäki ym.: Viljelmäkohtaisen jatkamiskelpoisuuden määrit-
26358:                                        telystä sukupolvenvaihdoseläkettä myönnettäessä.
26359: 
26360: 
26361:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26362: 
26363:     Ns. sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen             kymmenenkään peltohehtaarin tilaa ole kat-
26364: edellytyksenä on mm. se, että luovutuksen koh-         sottu jäykkien pinta-alavaatimusten takia edes
26365: teena on jatkamiskelpoinen viljelmä. Maata-            pääasiallisesti jatkamiskelpoiseksi, vaikka vilje-
26366: lousyrittäjien eläkelain 6 b § :n 1 momentissa         lijä perheineen on saanut siitä kymmenet vuo·
26367: todetaan taas jatkamiskelpoisuuden osalta seu-         det ei vain pääasiaLlista toimeentuloaan, vaan
26368: raavaa: "Jatkamiskelpoisena pidetään viljelmää,        koko toimeentulonsa. Usein tällaisten työval-
26369: jonka käyttäminen maataloustuotannossa on              taisten kymmenen peltohehtaarin viljelmien
26370: tarkoituksenmukaista ja josta luovutuksensaa-          omistajat ovat sitä paitsi juuri niitä, jotka kaik-
26371: jan perheineen voidaan arvioida saavan toi-            kein kipeimmin olisivat sukupolvenvaihdoseläk-
26372: meentulonsa. Viljelmää, joka sijaitsee alueelli-       keen tarpeessa. Näin ollen onkin täysin ymmär-
26373: sen kehittämisen edistämisestä annetussa laissa        rettävää, että monet viljelijät ovat kokeneet
26374:   (451/7.5) tarkoitetulla kehitysalueella, pide-       koko sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän tältä
26375: tään kuitenkin jatkamiskelpoisena, jos luovu-          osin täysin epäoikeudenmukaisena ja kohtuut-
26376: tuksensaaja perheineen voi saada siltä pääasial~       tomana.
26377: lisen toimeentulonsa. Jatkamiskelpoisuutta har-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
26378: kittaessa on otettava huomioon viljelmän pelto-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
26379:  ja metsäpinta-ala, sen tilusten sijainti ja muut      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26380: luontaiset tuotantoedellytykset, asuin- ja talous-     vaksi seuraavan kysymyksen:
26381: rakennusten kunto ja muut näihin verrattavat
26382: seikat."                                                         Tietääkö Hallitus, että maatalousyrit-
26383:     Käytännössä em. jatkamiskelpoisuuden mää-                 täjien eläkelain 6 b § :n 1 momentissa
26384: rittely on johtanut kaavamaisiin pinta-alavaati-              tarkoitetulla tavaHa jatkamiskelpoiset
26385: muksiin pyrkimättäkään ottamaan huomioon                      viljelmät on käytännössä monissa ta-
26386:  niitä muita viljelmäkohtaisia tekijöitä, joihin la-          pauksissa katsottu liian pieniksi ja sul-
26387: kitekstissä viitataan. Tämän vuoksi onkin sit-                jettu sukupolvenvaihdoseläkemahdolli-
26388: ten ajauduttu siihen, että hyvin monet jatka-                 suuksien ulkopuolelle, sekä
26389: miskelpoiset viljelmät, jotka ovat antaneet vil·                 mitä Hallitus aikoo tehdä säännösten
26390: jelijälleen ja hänen perheelleen toimeentulon,                soveltamisen muuttamiseksi siten, että
26391: ovat jääneet sukupolvenvaihdoseläkemahdolli-                  viljelmäkohtainen     jatkamiskelpoisuus
26392: suuden ulkopuolelle.                                          sukupolvenvaihdoseläkettä myönnettäes-
26393:     Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, missä monil-              sä ratkaistaisiin todellisen käytännössä
26394: la viljelmillä metsän tuotto on vähäinen, ei                  todetun jatkamiskelpoisuuden mukaan?
26395:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26396: 
26397:                 Veikko Pihlajamäki                                 Orvokki Kangas
26398: 
26399: 
26400: 
26401: 
26402: 088000411X
26403: 2                                            1980 vp.
26404: 
26405: 
26406: 
26407: 
26408:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26409: 
26410:    Valtiopäiväjärjestyks·en 37 §:n 1 momen•             Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
26411: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        taen seuraavaa:
26412: hemies, olette 14 päivänä maaliskuuta 1980              Maa- ja metsätalousministeriön 8. 3. 1979
26413: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        asettaman luopumisjärjes.telmien kehittämistoi-
26414: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        mikunnan tehtävänä on parhaillaan selvittää
26415: sen kansanedustaja Veikko Pihlajamäen ym.            sekä tehdä ehdotus siitä, olisiko ja missä muo:
26416: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o       dossa luopumis- ja sukupolvenvaihdosjärjestel-
26417: 166:                                                 miä jatkettava vuoden 1980 jälkeen. Ehdo-
26418:            Tietääkö Hallitus, että maatalousyrit-    tuksessa on toimeksiannon mukaan kiinnitettä-
26419:         täjien eläkelain 6 b § :n 1 momentissa       vä huomiota muun muassa järjestelmien käytön
26420:         tarkoitetulla tavahla jatkamiskeipoiset      tehostamiseen ja tarkoitusperien toteutumiseen.
26421:         viljelmät on käytännössä monissa ta-         Näihin liittyvät osaltaan myös luovutettavan
26422:         pauksissa katsottu liian pieniksi ja sul-    maatilan jatkamiskelpoisuuden määrittelyä kos-
26423:         jettu sukupolvenvaihdoseläkemahdolli-        kevat kysymyikset. Hallitus tulee toimikunnan
26424:         suuksien ulkopuolelle, sekä                  ehdotukset saatuaan harkitsemaan kyseisten
26425:            mitä Hallitus aikoo tehdä säännösten      järjestelmien jatkamise·en liittyvät eri osakysy-
26426:         soveltamisen muuttamiseksi siten, että       mykset.
26427:         viljelmäkohtainen     jatkamiskelpoisuus
26428:         sukupolvenvaihdoseläkettä myönnettäes-
26429:         sä ratkaistaisiin todellisen käytännössä
26430:         todetun jatkamiskelpoisuuden mukaan?
26431:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1980.
26432: 
26433:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26434:                                             N:o 166                                              3
26435: 
26436: 
26437: 
26438: 
26439:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26440: 
26441:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        samt anföra följande:
26443: se av den 14 mars 1980 tili vederbörande               Den av jord- och skogsbruksministeriet 8. 3.
26444: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      1979 tillsatta kommissionen för vidareutveck-
26445: jande av rik&:lagsman Veikko Pihlajamäki m. fl.     ling av avträdelsesystemen har för närvarande
26446: undertecknade spörsmål nr 166:                      dll uppgift att utreda samt uppgöra förslag
26447:           Är Regeringen medveten om att de          om huruvida och i viiken form man skall
26448:        odlingar som är fortbeståndsdugliga på       fortsätta med systemen med avträdelse- och
26449:        sätt som av,ses i 6 b § 1 mom. lagen         generationsväxlingspensioner efter år 1980. I
26450:        om pensioner för lantbruksföretagare, i      förslaget skall enligt uppdraget uppmärksam-
26451:        praktiken i många fall betraktats som        het fästas vid bl. a. effektiveringen av syste-
26452:        alltför små och utestänger [antbruks-        mens användning och uppnåendet av de mål
26453:        företagarna från möjligheterna att er-       ~om de~sa syftar ;ili. Tili dessa ansluter sig
26454:        hålla generationsväxlingspension, samt       aven fragorna angaende fastställande av över-
26455:           vad ämnar Regeringen göra för att         låtet lantbruks fortbeståndsduglighet. Efter
26456:        ändra tiliämpningen av stadgandena så        att regeringen ·erhållit kommissionens förslag
26457:        att avgörandet i fråga om en odling~         kommer den att överväga de olika delfrågorna
26458:        fortbeståndsduglighet vid beviljandet        i anslutning tili ifrågavarande systems fottbe-
26459:        av generationsväxlingspension fattas i       stånd.
26460:        enlighet med i praktiken konstaterad
26461:        verklig fortbeståndsduglighet?
26462:      Helsingfors den 21 april 1980.
26463: 
26464:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26465:                                              1980 vp.
26466: 
26467: Kirjallinen kysymys n:o 167.
26468: 
26469: 
26470: 
26471: 
26472:                                  Hautala ym.: Valtion työntekijäin eläi~keistä annetun asetuksen
26473:                                     2 § :n· epäkohdista.
26474: 
26475: 
26476:                         E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26477: 
26478:     Voimassa olevista säännöksistä johtuen eräät     Mainitun lain 1 §:n mukaan luetaan eläkevuo-
26479: vanhat metsähallituksen ja Vapon töissä työs-        siksi vain 8. 7. 1961 jälkeen suoritettu työ.
26480: kennelleet metsätyömiehet ovat eläke-etujen          Henkilö, joka on työskennellyt metsähallituk-
26481: osalta joutuneet väliinputoajan asemaan. Val-        sen tai Vapon töissä ennen mainittua aikaa, ei
26482:  tion ,työntekijäin eläkkei!Stä annetun asetuksen   ole oikeutettu eläkkeeseen.
26483:  (30. 6. 1960/331) 2 §:n mukaan eläkkeen                Metsätyö on raskasta ja kuluttavaa. Sellaista
26484: saamisen edellytyksenä on, että työntekijä ero-     se on ollut erikoisesti vanhojen metsätyömies-
26485: tessaan työstään on täyttänyt 63 vuotta taikka      ten kohdalla. Oikeudenmukaisuus näitä työn-
26486: käynyt pysyvästi kykenemättömäksi työhönsä.         tekijöitä kohtaan edellyttäisi eläkesäännösten
26487:     Edellä todetun mukaisesti metsätyömies on       muuttamista siten, että rajoituksetta kaikki työ-
26488: menettänyt kokonaan eläkeoikeutensa, mikäli         aika metsähallituksen tai Vapon palveluksessa
26489: on työkuntoisena ja alle 63-vuotiaana eronnut       laskettaisiin eläkkeeseen oikeuttavaksi.
26490: metsähallituksen tai Vapon töistä eikä myö-             Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26491: hemmin ole niihin palannut. Näin siitäkin huo-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
26492: limatta, että eroaminen on voinut tapahtua vain·    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26493: siksi, että metsänhoitoalueena ei ole ollut saa-    vaksi seuraavan kysymyksen:
26494: tavissa hakkuita, joten töitä oman sekä perheen
26495: elatukseksi on täytynyt etsiä muilta työnanta-                Pitääkö Hallitus kohtuullisena sitä,
26496: jilta, joskus kaukaakin.                                   että useita vuosia valtion palveluksessa
26497:     Valtion eläkelain voimaanpanolakikaan ( 20.            ollut ja työn puutteen vuoksi eroamaan
26498: 5. 1966) ei tuonut korjausta vanhojen metsä-               joutunut henkilö on menettänyt tältä
26499: työmiesten epäoikeudenmukaiseen asemaan.                   ajalta ansaitsemansa eläke-edun?
26500:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980 .
26501: 
26502:          Sauli Hautala                .Esko Almgren                   Väinö Rautiainen
26503:          Antero Juntumaa               Jorma Fred                     Asser Stenbäck
26504:          Impi Muroma                   Olavi Ronkainen                Ulla Järvilehto
26505:                                        Erkki Korhonen
26506: 
26507: 
26508: 
26509: 
26510: )88000412Y
26511: 2                                               1980 vp.
26512: 
26513: 
26514: 
26515: 
26516:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26517: 
26518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säilyttää eläketurvansa, vailkka hän ennen eläke-
26519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          iän saavuttamista tai työkyvyttömäksi tulemista
26520: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn            on vaihtanut työpaikkaansa ja ollut useiden eri
26521: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          työnantajain palveluksessa. Asiaa valmistelleen
26522: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          komitean ehdotuksesta jatkuvuuden periaate
26523: edustaja Hautalan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        omaksuttiin myös valtion uudessa eläkelainsää-
26524: sesta kysymyksestä n:o 167:                            dä:nnössä, joka perustuu vuoden 1967 alussa
26525:                                                        voimaan tulleeseen valtion eläkelakiin.
26526:          · Pitääkö Hallitus kohtuullisena sitä,           Koska valtion eläkelaki rakentuu yleisessä
26527:         että useita vuosia valtion palveluksessa      työeläkejärjestelmässä ja kunnallisessa eläkejär-
26528:         ollut ja työn puutteen vuoksi eroamaan         jestelmässä omaksutuill!! periaatteille ja on tar-
26529:         joutunut henkilö on menettänyt tältä           koitettu niihin niveltyyäksi, oli välttämätöntä
26530:         ajalta ansaitsemansa eläke-edun?              myös soveltaa valtion eläkelakia taannehtivasti
26531:                                                        samasta. ajankohdasta lukien ja samoin edelly-
26532:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyksin kuin mainittuihin muihin eläkejärjestel-
26533: vasti seuraavaa:                                      miin kuuluvia lakeja. Niiden soveltamisessa on
26534:     Valtion ns. vanha eläkelainsäädäntö, johon        ratkaisevana ajankohtana työntekijäin eläkelain
26535: kysymyksen perusteluissa mainittu työntekijäin         antamispäivä 8. 7. 1961. Tämän vuoksi säädet-
26536: eläkkeistä annettu asetuskin kuuluu, rakentuu          tiin, että valtion eläkelaki koskee myös hen-
26537: olennaisesti erilaisille periaatteille kuin uudet     kilöitä, jotka 7. 7. 1961 jälkeen ennen uuden
26538: työeläkelait. Vanhan eläkelainsäädännön mu-           lain voimaantuloa olivat eronneet valtion palc
26539: kaan eläkettä pidettiin pääasiallisesti elatuksen     veluksesta.
26540: luonteisena korvauksena siitä, että henkilö oli           Kysymyksessä tarkoitettujen työntekijöiden
26541: omistautunut valtion palvelukseen. Tämän ns.          palvelussuhde on päättynyt ennen 8. 7. 1961
26542: elatusteorian mukaan suhteellisen pitkän ajan         eivätkä he sen jälkeen ole palanneet palveluk-
26543: valtiota palvelleen henkilön elatus tuli tur-         seen. Tällaisissa tapauksissa palvelussuhde jää
26544: vata myös sen jälkeen, kun hän oli joko työ-          eläketurvan ulkopuolelle kaikissa työ- ja virka-
26545: kyvyttömyyden taikka eläkeiän saavuttamisen           eläkejärjestelmissä, koska niissä taannehtiva so-
26546: vuoksi eronnut valtion palveluksesta. Mikäli          veltaminen ulottuu samaan ajankohtaan eli
26547: eroaminen tapahtui muista syistä, ei valtiolle        8. 7. 1961 saakka. Koska tavoitteena valtion
26548: katsottu syntyneen eläkkeenmaksuvelvollisuut-         eläkelainsäädäntöä uudistettaessa on ollut sen
26549: ta.                                                   yhdenmukaisuus       muiden     eläkejärjestelmien
26550:     Sen jälkeen kun maahamme oli 8. 7. 1961           kanssa, ei poikkeusta ole katsottu voitavan
26551: annetulla työntekijäin eläkelailla ja 9. 2. 1962      tehdä tässäkään suhteessa.
26552: annetulla lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien            Kysymyksessä tarkoitettuja tilanteita, joissa
26553: työntekijäin eläkelailla luotu yleinen työeläke-      p:dvelussuhde on jäänyt eläketurvan ulkopuo-
26554: järjestelmä ja kun 30. 4. 1964 annetulla kunnal-      lelle, ei ole voinut muodostua enää 8. 7. 1961
26555: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelailla     jälkeen. Todettakoon lisäksi, että jos ko. työn-
26556: oli järjestetty kunnallinen eläkejärjestelmä, tuli    tekijät olisivat palanneet valtion palvelukseen
26557: välttämättömäksi       valtion   elälkejärjestelmän   ja olleet siinä mainittuna ajankohtana tai sen
26558: uudistaminen periaatteiltaan yhdenmukaiseksi          jälkeen, luettaisiin siihen perustuvaa eläkettä
26559: mainittujen eläkejärjestelmien kanssa. Niissä oli     varten eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös
26560: omaksuttu muun muassa eläketurvan jatkuvuu-           aikaisempi palvelus.
26561: den periaate, joka tarkoittaa sitä, että henkilö
26562:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
26563: 
26564:                                                                         Ministeri Pirkko Työläiärvi
26565:                                                N:o 167                                                3
26566: 
26567: 
26568: 
26569: 
26570:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26571: 
26572:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ålder eller ådragen arbetsoförmåga bytt arbets-
26573: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          plats och varit anställd av många olika arbets-
26574: av den 14 mars 1980 tili vederbörande medlem           givare. På förslag av den kommitte som berett
26575: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ärendet omfattades kontinuitetsprincipen också
26576: riksdagsman Hautala m. fl. undertecknade              i statens nya pensionslagstiftning, viiken base-
26577: spörsmål nr 16 7:                                     rar sig på statens pensionslag som trädde i kraft
26578:                                                       vid ingången av år 1967.
26579:            Anser Regeringen det vara skäligt,             Emedan statens pensionslag bygger på princi-
26580:         att en person som i flere år varit i sta-      per som omfattats i det allmänna arbetspen-
26581:         tens anställning och nödgats avgå tili        sionssystemet och det kommunala pensionssys-
26582:         följd av brist på arbete, förlorar sin         temet och är avsedd att anknyta tili dessa, var
26583:         under denna tid förvärvade pensions-          det nödvändigt att även tiliämpa statens pen-
26584:         förmån?                                       sionslag retroaktivt från samma tidpunkt och
26585:                                                        under samma förutsättningar som de lagar som
26586:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ingick i de övriga ovan nämnda pensionssyste-
26587: samt anföra följande:                                  men. Vid tiliämpningen av dem är den av-
26588:     Statens s.k. gamla pensionslagstiftning, tili      görande tidpunkten den dag då lagen om pen-
26589: viliken också den i spörsmålets motivering             sion för arbetstagare gavs, dvs. 8. 7. 1961.
26590: nämnda förordningen om arbetstagares pensio-          Därför stadgades att statens pensionslag även
26591: ner hör, bygger i väsentlig grad på andra prin-        gäller personer som efter 7. 7. 1961 före den
26592: ciper än de nya arbetspensionslagarna. Enligt          nya lagens ikraftträdande avgått från statlig
26593: den gamla pensionslagstiftningen ansågs pen-           ans tällning.
26594: sionen huvudsakligen vara en underhållsbetonad            De i spörsmålet avsedda arbetstagarnas arbets-
26595: ersättning för att en person tjänat staten. En-       förhållande hade upphört före 8. 7. 1961 och
26596: ligt denna s.k. underhållsteori skulle en relativt   därefter har de inte haft någon ny anställning.
26597: länge hos staten 'anställd persons utkomst             I dylika fall kommer anställningsförhållandet
26598: tryggas även efter det han antingen på grund         att talla utanför .pensionsskyddet i samtliga
26599: av arbetsoförmåga eller uppnådd pensionsålder        arbets- och tjänstepensionssystem, emedan den
26600: avgått. Om vederbörande avgick av andra or-           retroaktiva tiliämpningen av dem sträcker sig
26601: saker ansågs någon skyldighet att betala pen-         tili en och samma tidpunkt, dvs. 8. 7. 1961.
26602: sion inte ha uppkommit för staten.                    Emedan målsättningen vid förnyandet av sta-
26603:    Efter det man genom lagen 8. 7. 1961 om            tens pensionslagstiftning har vari<t att göra den
26604: pension för arbetstagare och lagen 9. 2. 1962         enhetlig med övriga pensionssystem, har man
26605: om pension för arbetstagare i kortvariga arbets-      inlte ansett sig lkunna göra något undantag hel-
26606: förhållanden sikapat ett a11mänt arbetsperu;ions-     ler i detta aVIseende.
26607: system och efter det man genom lagen 30. 4.              De i spörsmålet avsedda situationerna, i vilka
26608: 1964 om pension för kommunala tjänsteinne-           ett anställningsförhållande fallit utanför pen-
26609: havare och arbetstagare fått tili stånd ett kom-     sionsskyddet, har inte längre kunnat uppstå
26610: munalt pensionssystem, blev det nödvändigt att       efter 8. 7. 1961. Det kan vidare konstateras, att
26611: förnya statens pensionssystem så, att det i          såvida ifrågavarande arbetstagare hade återgått
26612: princip överensstämde med nämnda pensions-           tili statlig anställning och innehaft denna vid
26613: system. I dessa hade man omfattat bl. a. prin-       nämnda tidpunkt eller därefter, skulle för pen-
26614: cipen om pensionsskyddets kontinuitet, viiken        sion som grundar sig härpå även tidigare an-
26615: innebär att en person bi:behåller si:tt pensions-    ställning medräknas såsom tili pensionberätti-
26616: skydd trots att han före uppnådd pensions-           gande tid.
26617:      Helsingfors den 23 april 1980.
26618: 
26619:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
26620:                                              1980 vp.
26621: 
26622: Kirjallinen kysymys n:o 168.
26623: 
26624: 
26625: 
26626: 
26627:                                  Rönnholm: Turun kaupunkiseudun kaukolämpötoiminnan jär-
26628:                                     jestämisestä.
26629: 
26630: 
26631:                        Ed u s k u n n a n   H er r a    P u h e m i e he 11 e.
26632: 
26633:    Turun kaupunkiseudulla on onnistuttu saa-          Jo vuoteen 1982 mennessä on kuntien inves-
26634: maan kaupunkiseudun kaukolämpötoiminta jär-        toitava seuraavasti:
26635: kevälle pohjalle. Imatran Voima Oy:n Naanta-
26636: lin lauhdevoimalaitoksen yksi yksikkö muute-                     Turku     80 mmk
26637: taan lämpövoimalaitdkseksi.                                      Raisio    16 mmk
26638:    Tehot arvattavasti muuttuvat siten, että ny-                  Naantali  12 mmk
26639: kyisen sähkötehon 125 MW asemesta optimi-                        Kaarina   12 mmk
26640: tilanteessa saadaan 90-100 MW:n sähköteho                        Yhteensä 120 mmk
26641: ja 150-180 MW:n lämpöteho.
26642:    Tästä käy selvästi ilmi lämpövoimalaitoksen        Tästä rahoituksesta 30 % saataneen asunto-
26643: edu1lisuus verrattuna lauhdevoimalaitokseen.       hallitukselta, joten kuntien budjetilla rahoitet-
26644: Hyötysuhde nousee n. 40:stä 80:een %:iin.          tavaksi jää yli 80 mmk, mikä käytännössä
26645:    Kun tämä muutos voidaan tehdä vielä suh-        merkitsee, että kaukolämmön rahoitus vaatii
26646: teellisen edullisesti 30-50 mmk:n investoin-       enemmän rahaa kuin mitä kunnat keskimäärin
26647: nilla, tulisi ponnistella voimakkaasti lämpö-      saavat talousarvioluottoja.
26648: kuorman kasvattamiseksi ja täten useampien            Hyvin järkevä ja energiapoliittisesti sekä
26649: yksikköjen muuttamiseksi samaan tarkoituk-         kansantaloudellisesti täysin perusteltu hanke
26650: seen.                                              rasittaa kohtuuttomasti alueen kuntia ja hei-
26651:    Kaukolämpöverkoston laajentaminen vaatii        kentää niiden muiden asioiden hoitomahdolli-
26652: kuitenkin huomattavia investointeja. Ensinnä-      suuksia.
26653: kin aluee1lisen pääputken rakentamiseksi Naan-        Kunnat eivät myöskään selviä rahoitukselli-
26654: talista aina Kaarinaan. Investoinnit pääputken     sesti, ellei valtiovallan toimin turvata tämän-
26655: osalta noussevat n. 200 mmk:aan. Työn suo-         kaltaisten hankkeiden rahoitusta. Ellei näin
26656: rittaa Imatran Voiman ja alueen kuntien omis-      menetellä, on syntymässä vaara, että kunnat
26657: tama Turun Seudun Kaukolämpö Oy. Kauko-            joutuvat kaukolämmön liittymistariffeilla ke-
26658: lämpöyhtiön työt on jo aloitettu, mutta vaadit-    räämään omaa pääomaa, mistä on taas seu-
26659: tavasta ulkopuolisesta rahoituksesta on vielä      rauksena kaukolämpöön liittymisen tuleminen
26660: järjestämättä n. 70 mmk. Tämä rahoitus olisi       niin kalliiksi, ettei lämpökuormaa saada inves-
26661: kotimaista, koska jo järjestyneistä luotoista      tointien määrä ja hankkeen kansantaloudellinen
26662: n. 100 mmk on ulkomaista Mortgage Bank of          merkitys huomioon ottaen riittävästi.
26663: Finlandilta saatua.                                   Näin ollen olisi yhteiskunnan tuettava ny-
26664:    Tilanne näyttää muodostuvan sellaiseksi, että   kyistä voimakkaammin kaukolämpöön liitty-
26665: vain valtion välittömällä tai vähintään vählli-    mistä kuorman kasvattamiseksi.
26666: sellä mukaantulolla voidaan tämä runkoputki           Kaukolämpöön liittymistä harkittaessa ja
26667: saada aikataulun mukaisesti rakennettua.           tehtäessä päätöksiä alueittaisista kaukolämpö-
26668:    Alueen kunnat, jotka ovat sijoittaneet osake-   investoinneista tulee luonnollisesti käyntiinläh-
26669: pääoman kautta yhtiöön omia varoja, ovat ra-       töinvestoinnin lisäksi erityisesti energian kulu-
26670: hoituksellisesti suurissa vaikeuksissa, koska      tusmaksun suuruus merkitsemään paljon. Ku-
26671: kaukolämpökuorman kerääminen kuntien alueil-       lutusmaksun kannalta suuri merkitys on sillä,
26672: ta vaatii laajoja verkostoinvestointeja, joiden    minkälaista hintaa Imatran Voima perii myy-
26673: kokonaisarvo noussee yli 300 mmk:n.                mästään energiasta.
26674: 
26675: 088000460H
26676: 2                                           1980 vp.
26677: 
26678:    Ottaen huomioon sen, että Imatran Voi-         taan. Menettely antaa myös väärän kuvan läm-
26679: man Naantalin höyryvoimalaitokset ovat lähi-      pövoimalan lämmön- ja sähköntuotannon hinta-
26680: tulevaisuudessa alikuormitettuja ja sen, että     suhteista.
26681: muutosinvestoinnit laitoksiin ovat vähäiset,         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
26682: tulisi myytävän kaukolämmön hinnan olla to-       jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
26683: della edullista. Näyttää kuitenkin siltä, että    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26684: Imatran Voima tulee tämänhetkisten sopimus-       seuraavan kysymyksen:
26685: ten ja käytännön valossa perimään kaukoläm-
26686: möstä 5 p/kWh (arvio täsmällisemmän tiedon                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26687: puuttuessa).                                             siin Turun kaupunkiseudun kuntien,
26688:    Tämänhetkisellä hinnalla tämä merkitsee käy-          Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja
26689: tännössä sitä, että lämmön ostajat maksaisivat           Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kau-
26690: kokonaan käytettävän kivihiilen ja Imatran               kolämpötoiminnan rahoituksen järjestä-
26691: Voima saisi käyttöpääomakustannustensa kat-              miseksi, sekä
26692: teeksi sähkön myynnistä saamansa hinnan ly-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26693: hentämättömänä.                                          siin Imatran Voiman myyntihinnoitte-
26694:    Tästä seurannee, että Imatran Voiman Naan-            lun muuttamiseksi kaukolämmön osta-
26695: talin voimalaitoksen investoinnin takaisinmak-           jan kannalta nykyistä edullisemmaksi
26696: suaika tulee olemaan kahden vuoden luokkaa.              ja siten tosiasioita paremmin vastaa-
26697: Tällaista hinnoittelua ei voida pitää oikeuden-          vaksi?
26698: mukaisena Turun kaupunkiseudulla asuvia koh-
26699:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26700: 
26701:                                        Mikko Rönnholm
26702:                                             N:o 168                                                 3
26703: 
26704: 
26705: 
26706: 
26707:                       Ed u s kun n a n    H er r a     Puh e m i e he 11 e.
26708: 
26709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    loin, kun ne ovat palvelleet pääasiallisesti asuin-
26710: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     rakennuksia. Tällaisia lainoja mm. kaukoläm-
26711: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn       pö- ja aluelämpölaitostarkoituksiin on myön-
26712: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      netty viime vuonna n. 4 3 milj. markkaa. Kulu-
26713: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     vana vuonna kyseinen määrä tultaneen ylittä-
26714: edustaja Rönnholmin näin kuuluvasta kirjalli-     mään.
26715: sesta kysymyksestä n:o 168:                          Lämmityslaitosinvestoinneille voidaan myön-
26716:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   tää myös korkotukea. Kyseinen määräraha ku-
26717:         siin Turun kaupunkiseudun kuntien,        luvalle vuodelle on 1,8 milj. markkaa. Lisäksi
26718:         Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja    avustuksista energiataloudelliseen korjaustoi-
26719:         Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n kau-         mintaan, määräraha kuluvalle vuodelle on 170
26720:         kolämpötoiminnan rahoituksen järjestä-    milj. markkaa, arviolta neljännes käytettäneen
26721:         miseksi, sekä                             kauko- ja aluelämmitykseen liittymisavustuk-
26722:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-   siin.
26723:         siin Imatran Voiman myyntihinnoitte-         Mainituista määrärahoista huolimatta pää-
26724:         lun muuttamiseksi kaukolämmön osta-       osa rahoitustarpeesta jää kaukolämmitys- ja
26725:         jan kannalta nykyistä edullisemmaksi      aluelämmityslaitosten itsensä hankittavaksi.
26726:         ja siten tosiasioita paremmin vastaa-     Tarkoituksena onkin, että em. määrärahoilla
26727:         vaksi?                                    avustetaan kyseisiä laitoksia toiminnan edistä-
26728:                                                   miseksi. Pääosa rahoitustarpeesta jää kuitenkin
26729:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       asianomaisten laitosten hankittavaksi tavan-
26730: taen seuraavaa:                                   omaisia rahoituslähteitä hyväksikäyttäen.
26731:    Viime vuoden maaliskuussa valtioneuvoston         Imatran Voima Oy:n ja Turun, Raision,
26732: hyväksymän energiapoliittisen ohjelman mu-        Naantalin ja Kaarinan kuntien välillä on viime
26733: kaan on hallituksen toimenpiteiden kohteena       kesänä solmittu normaalissa järjestyksessä so-
26734: ollut ko. ohjelman mukaan mm. sähkön ja           pimus kaukolämmön toimittamisesta, johon so-
26735: lämmön yhteistuotannon, so. kaukolämmitys-        pimukseen tiettävästi sisältyvät myös mainin-
26736: toiminnan, edistäminen.                           nat hinnasta. Yleisen käytännön mukaisesti ei
26737:    Asuntohallituksen kautta on myönnetty          hallitus ole halunnut lähteä puuttumaan jo
26738: asuntolainoja lämmityslaitostarkoituksiin sil-    solmittuihin sopimuksiin.
26739:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
26740: 
26741:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
26742: 4                                           1980 vp.
26743: 
26744: 
26745: 
26746: 
26747:                           T i 1I R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26748: 
26749:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       hetjänat huvudsakligen bostadshy~gnader. Så·
26750: anger har Ni, Herr TaLman, med Eder skrivelse      dana lån för hl.a. fjärrvärme- och blockvärme·
26751: av den 14 mars 1980 till vederhörande medlem       anläggningsändamål har i fjol beviljats ,för c2
26752: av statsrådet översänt avskrift av följande av     43 mi:lj. mark. Under innevarande år tord~
26753: riksdagsman Rönnholm ställda spörsmål nr 168:      denna summa överskridas.
26754:                                                       För värmeanläggningsinvesteringar kan även
26755:            Har Regeringen för avsikt att skrida    heviljas räntestöd. Sagda anslag för innevaran·
26756:        till åtgärder för anordnandet av finan-     de år är 1,8 milj. mark. Dessutom torde
26757:        stermgen av fjärrvärmeverksamheten          uppskattningsvis en fjärdedel av anslaget orr.
26758:        som hedrivs av kommunerna i Aho             170 milj. mark innevarande år för hidrag til:
26759:        stadsregion, Aho, Reso, S:t Karins, Nå-     ene11giekonomisk reparationsverksamhet komm~
26760:        dendal och Turun Seudun Kaukolämpö          att användas för hidrag för anslutning till fjärr
26761:        Oy, samt                                    och hlockuppvärmning.
26762:            har Regeringen för avsikt att skrida       Trots att ovannämnda anslag täcker en de
26763:        till åtgärder för ändrandet av Imatran      måste dock huvuddelen av finansieringsheho
26764:        Voima Oy:s försäljningsprissättning så      vet täckas av fjärrvärme- och hlockvärmean
26765:        att den hlir förmånligare ,för köparen      läggningarna själva. Avsikten är, att man mec
26766:        av fjärrvärme och sålunda hättre mot-       ovannämnda anslag skall främja verksamheter
26767:        svarar fakta?                               vid dessa anläggningar. Huvuddelen av finan
26768:                                                    sieringshehovet måste likväl täckas av vedet
26769:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      börande anliilggningar med nyttjande av sed
26770: samt anföra följande:                              vanliga finansieringskällor.
26771:    Enligt det energipolitiska program som stats-      Mellan Imatran Voima Oy och Aho, Reso
26772: rådet antog i mars i fjol har hl.a. ·främjandet    Nådendal och S:t Karins kommuner har se
26773: av samproduktioneo av ei och värme, dvs.           naste sommar i normal ordning ingåtts avta
26774: fjärrvärmeverksamheten varit föremål för rege-     om leverans av fjärrvärme, i vilket avtal veter
26775: ringens åtgärder enligt detta program.             ligen även ingår omnämnanden om priset. l
26776:    Genom bostadsstyrelsen har beviljats ho-        enlighet med allmän praxis har regeringen intt
26777: stadslån för värmeanläggningsändamål då dessa      velat ingripa i avtal som redan ingåtts.
26778:      Helsingfors den 23 april 1980.
26779: 
26780:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
26781:                                               1980 vp.
26782: 
26783: Kirjallinen kysymys n:o 169.
26784: 
26785: 
26786: 
26787: 
26788:                                   Juvela ym.: Ilmansuojelulakiehdotuksen antamisesta.
26789: 
26790: 
26791: 
26792:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he II e.
26793: 
26794:    Elinympäristömme on kokonaisuus. Siksi sen        ympäristönsuojelutyössä. Kuitenkin meiltä il-
26795: osat - maa, vesi, ilma, elävä luonto sekä ra-        mansuojelun osalta puuttuu oma kansallinen
26796: kennettu ympäristö - tarvitsevat erityistä suo-      lainsäädäntömme, jolla ilmaa saastuttava teolli-
26797: jelua. Ilman kautta kulkeutuu yhä enemmän            suus saatettaisiin tasavertaiseen kilpailuase-
26798: vahingollisia saasteita maahan ja vesiin. Luonto     maan ympäristönsuojeluvaatimusten suhteen.
26799: ja näin ollen myös ihminen itse ovat täys.in         Lainsäädäntömme on tässä suhteessa erittäin
26800: riippuvaisia puhtaasta ilmasta. Rakennetun ym-       hajanainen ja epäyhtenäinen. Nykyisissä sään-
26801: päristön kestävyys riippuu suuresti ilman laa-       nöksissä ei vesilakia lukuunottamatta määritellä
26802: dusta, ja ihmiselle, jonka elinympäristöä raken-     sitä, minkälaisia toimenpiteitä viranomainen
26803: nettu ympäristö on, ilman puhtaus on sekä            voi määrätä ilman pilaantumisen estämiseksi.
26804: terveydellinen elinehto että viihtyvyyden edelly-    Terveydenhoitolakikaan ei ole osoittautunut
26805: tys. Ilmansuojelu on näin ollen eräs ympäris-        tässä suhteessa toimivaksi, sillä kolmannes
26806: tönsuojelun keskeisimmistä alueista. Ilma ja         niistä laitoksista, joilla ko. lain mukainen lupa
26807: koko ilmakehä ovat kaikkien ihmisten yhteis-         tulisi olla, toimii kuitenkin käytännössä ilman
26808: omaisuutta, joka ei tunne valtioiden rajoja.         asianmukaista lupaa.
26809: Jokainen kansakunta on vastuussa siitä, että             Ilmansuojelulain valmistelu on ollut sisä-
26810: hengittämämme Nma olisi sellaista, ettei se en-      asiainministeriössä vireillä vuodesta 1973. Val-
26811: nen pitkää muodostuisi koko ihmiskunnalle ja         misteluja on tiettävästi tehty kolmessa eri mi-
26812: luonnolle vaaraksi.                                  nisteriön työryhmässä. Näin pitkän valmistelu-
26813:    Suomessa olemme osaltamme vastuussa siitä,        työn jälkeen olisi ilmansuojelua koskeva lain-
26814: ettei ilman saastuttaminen vapaasti ilman rajoi-     säädäntö saatava mahdollisimman pian edus-
26815: tuksia jäisi kohdallamme pysyväksi. Tutkimuk-        kunnan käsiteltäväksi. Lainsäädännön tavoit-
26816: sissa on käynyt ilmi se tosiasia, että teollistu-    teena tulisi olla puhtaan ilman ja terveellisen
26817: neimmilla alueilla Uudenmaan, Turun ja Porin         elinympäristön turvaaminen kaikille kansalai-
26818: sekä Hämeen ja Kuopion lääneissä, joilla             sille. Ilman epäpuhtaus ei saa aiheuttaa haittaa
26819: alueilla asuu väestöstämme 60-70 prosenttia,         myöskään elolliselle luonnolle ja sen toimin-
26820: sijaitsee 350 sellaista laitosta, joiden toiminnan   nalle. Ilmansuojelulain tulisi rakentua tiettyjen
26821: tulisi olla luvanvaraista, mikäli meillä olisi       toimintojen luvanvaraisuudelle. Tämä tarkoittaa
26822: suunnitelmien mukainen ilmansuojelulaki. Lain        sitä, että laitosten, jotka säännöllisesti aiheut-
26823: mukaan olisivat tällöin luvanvaraisia mm. sel-       tavat ilman pilaantumista, olisi haettava toimin-
26824: luloosatehtaat, epäorgaanisia teollisuuskemikaa-     taansa varten lupa. Tärkein ja keskeisin tavoite
26825: leja valmistavat laitokset, yli 50 megawattia        joka tapauksessa on se, että viipymättä saa-
26826: tuottavat voimalaitokset sekä yli 2 000 tonnia       daan aikaan lainsäädäntö, joka suojelee ihmisiä
26827: vuodessa sulattavat valimot sekä muoveja,            sekä koko elinympäristöämme teollistuvan yh-
26828: hartseja ja maaleja valmistavat tehtaat. Kaikki      teiskunnan yhä pahenevalta ilman saastumi-
26829: nämä laitokset syöksevät joka päivä ihmisille        selta.
26830: sekä koko elolliselle luonnolle vaarallisia saas-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26831: teita ilmaan, mikä hitaasti tuhoaa elinympäris-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26832: töämme.                                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26833:    Suomi on ollut aktiivinen kansainvälisessä        vaksi seuraavan kysymyksen:
26834: 088000401L
26835: 2                                        1980 vp.
26836: 
26837:         Aikooko Hallitus vielä tämän vuoden           nisteriössä vuodesta 197 3 saakka· valmis-
26838:      aikana antaa eduskunnalle sisäasiainmi-          teilla olleen esityksen ilmansuojelulaiksi?
26839: 
26840:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26841: 
26842:        Aulis Juvela                Tarja Halonen                 Vappu Säilynoja
26843:        Ensio Laine                 Terho Pursiainen              Anna-Liisa Jokinen
26844:        Lauha Männistö              Helvi .Niskanen               Liisa Jaakonsaari
26845:                                                N:o 169                                                 3
26846: 
26847: 
26848: 
26849: 
26850:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26851: 
26852: · y~tiopäiväjärj.estyksen 37 §:n 1 monient~ssa       tusta jo useamman vuoden ·~ajan. Lainvalmiste-
26853: mam1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe1n1es,        lun ·yhteydessä on selvitetty teollistiuden .pääs-
26854: olette 14 päivänä. maaliskuuta 1980 päivätyn         töjä sekä niille ja · ilman laadulle·. äsetetiavia
26855: kirjeenne n:o 424 ohella lähettänyt valtioneu-       vaatimuksia. Samoin on .selvitetty ilmansuoje-
26856: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      lun · kustannuksia. .              · '          ·
26857: jäljennöksen kansanedustaja Juvelan ym. kir-            Valmisteilla olevan låkiehdotöksen nojalla
26858: jallisesta kysymyksestä n:o 169, jossa tiedus-       ilml!,nsuojelun kannalta ·1Ilerkttyksellisimmät
26859: tellaan:                                             teollisuuslaitokset tulisivat ilmoitusvelvollisiksi
26860:             Aikooko Hallitus vielä tämän vuo-        ja siten erityisen valvonnan .~laisiksi, ~ llmoitus-
26861:          den aikana .antaa eduskunnalle sl:sa-       velvolliselle laitokselle voitaisiin .~arvittaessa
26862:          asiainmirusteriös.sä vuodesta 1973 1saak-   asettaa toimintaa koskevia .ehtqja. Ilmansuoje-
26863:          ka valmisteilla oLleen esitY'ksen ilman-    lun varsinaisen lupajärjestelmän mahdollinen
26864:          suojelulaiksi?                              toteuttaminen liittyy ympätistöp.suojelun yhte-
26865:                                                      näisen ilmoitus- ja lupajärjeStelmän yleiseen ke-
26866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hittämiseen.                     .
26867: vasti seuraavaa:
26868:                                                         Hallituksen es1tys ilmahsuoJelulaik.si on tar-
26869:   Sisäasiainministeriössä on valmisteltu ilman-      koitus antaa eduskunnalle tämän vuoden •aikana.
26870: suojelulakia ja sen perusteella annettavaa ase-
26871: 
26872:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1980.
26873: 
26874:                                                                       Minis.teni J. Koikkalainen
26875: 4                                           1980 vp.
26876: 
26877: 
26878: 
26879: 
26880:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
26881: 
26882:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen       lagberedningen utrett industrins utsläpp samt
26883: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     de krav som bör ställas på dessa och på luf-
26884: nr 424 av den 14 mars 1980 tili vederbörande       tens kvalitet. Likaledes har kostnaderna för
26885: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     luftvården utretts.
26886: jande av riksdagsman Juvela m. fl. underteck-          Med stöd av den lag som är under bered-
26887: nade spörsmål nr 169:                              ning skulle de med tanke på luftvården Vlikti-
26888:          Ämnar Regeringen ännu under in:ne-        gaste industrianläggningarna åläggas anmälnings.-
26889:        varande år tili rä.sdagen avlåta den pro-   skyldighet och därigenom stå under särskild
26890:        position med förslag tili luftvårdslag      tillsyn. En anmälningsskyldig inrättning skulle
26891:        som sedan år 197 3 varit under bered-       vid behov kunna föreläggas särskilda villkor
26892:        ning i ministeriet för inrikesärendena?     beträffande verksamheten. Det eventuella för-
26893:                                                    vetkligandet av ett egentligt rtillståndssystem
26894:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      för luftvården ansluter sig thl1 det allmänna
26895: samt a:nföra följ.ande:                            utvecklandet av ett enhetligt anmälnings- och
26896:                                                    tillståndssystem för miljövården.
26897:   Luftvårdslagen och den förordning som skall
26898: avges med stöd av lagen har varit under be-            Det är regeringens avsikt att avlåta proposi-
26899: redning i mitWteriet för inrikesärendena redan     tionen med förslag till luftvårdslag tili riksda-
26900: under flera års tid. Man har i 1samband med        gen under innevarande år.
26901: 
26902:      Helsingfors den 21 april 1980.
26903: 
26904:                                                                     Minister J. Koikkalainen
26905:                                             1980 vp.
26906: 
26907: Kirjallinen kysymys n:o 170.
26908: 
26909: 
26910: 
26911: 
26912:                                 Muroma ym.: Jalkojenhoitajakoulutuksen nykyisen tason säilyt-
26913:                                    tämisestä.
26914: 
26915: 
26916:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26917: 
26918:    Ammattikasvatushallituksen ehdotus tervey-     vuoden pituisessa opetussuunnitelmassa nykyi-
26919: denhuollon peruslinjan lukusuunnitelmiksi si-     sen jalkojenhoitajakoulutuksen pääaineen tieto-
26920: sältää ehdotuksen jalkojenhoitajan ja kuntohoi-   puolinen osuus vähenee peräti 150 t eli 40
26921: tajan ammatin yhdistämisestä sekä koulutuspi-     prosenttia ja käytännöllisen opetuksen osuus 30
26922: tuuden lisäämisestä 1/2 vuodella.                 t. Jos lukusuunnitelma toteutuu, ei saada edes
26923:    Koulutuspituuden lisääminen ratkaisisi am-     nykyisentasoisia jalkojenhoitajia.
26924: mattiin valmistuvien ikäongelman sekä voisi li-      Jos jalkojenhoitajan koulutusammattia varten
26925: sätä ammatillisen opetuksen määrää lukusuun-      laadittaisiin oma lukusuunnitelma, voitaisiin ke-
26926: nitelmissa.                                       hittää jalkojenhoitopalveluita paremmin yhteis-
26927:    Myös jalkojenhoitajan ammatin sijoittaminen    kunnan tarpeita palveleviksi.
26928:  kuntoutusalan työryhmään on oikeaan osunut.         Jalkaterapia    on    poikkitieteellisyydessään
26929: Mutta tarkoituksenmukaisena ja oikeana ei sen     yleissairauksien, ortopedian ja ihotautien sekoi-
26930: sijaan voida pitää ratkaisua, jonka mukaan jal-   tus. Nykyisin lääkärit joutuvat tekemään kynsi-
26931: kojenhoitajan ja kuntohoitajan ammatti yhdis-     hoitoja, syylien ja känsien poistoja. Osa näistä
26932: tettäisiin, vaikka valtioneuvoston ja opetusmi-   hoitotoimenpiteistä voitaisiin siirtää riittävän
26933: nisteriön ohjeissa pyydetäänkin noudattamaan      koulutuksen saaneelle jalkojenhoitajalle.
26934: laaja-alaisuuden ja sen vuoksi suppeiden am-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26935: mattialojen yhdistämisen periaatetta.             päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
26936:    Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mu-   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26937: kaan ammattiaineiden osuus ei saa vähentyä        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26938: uudessa ehdotuksessa verrattuna nykyisiin ope-
26939: tussuuuni telmiin.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26940:    Yhdistetyn jalkojenhoitajan ja kuntohoitajan           ryhtyä, jotta nykyinen jalkojenhoitaja-
26941: koulutuksen ammattiaineiden osalta ehdotus ei             koulutuksen taso ja sen kehittäminen
26942: vastaa sosiaali- ja terveysministeriön antamia             turvattaisiin myös ehdotetuissa uusissa
26943: ohjeita, sillä ehdotuksen mukaan uudessa 1 1/2            lukusuuuni telmissa?
26944:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
26945: 
26946:         Impi Muroma                   Lea Sutinen                    Erkki Korhonen
26947:         Esko Almgren                  Asser Stenbäck                 Väinö Rautiainen
26948:         Olavi Ronkainen               Tapio Holvitie                 Ulla Järvilehto
26949:         Sauli Hautala                 Jorma Fred                     Helvi Hyrynkangas
26950:         Aila Jokinen                  Jalmari Torikka                Timo Ihamäki
26951:         Anna-Kaarina Louvo            Matti Viljanen                 Pekka Löyttyniemi
26952: 
26953: 
26954: 
26955: 
26956: 088000396E
26957: 2                                            1980 vp.
26958: 
26959: 
26960: 
26961: 
26962:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26963: 
26964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      projektiryhmän laatimassa lukusuunnitelmassa
26965: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jalkojenhoitajakoulutuksen pääaineen (jalkojen-
26966: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         hoidon) osuus vähenee nykyisestä 180 tuntia.
26967: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Tämä tieto johtuu oppiaineiden erilaisista ni-
26968: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mityksistä ja ryhmittelystä eikä se anna oikeata
26969: edustaja Impi Muroman ym. näin kuuluvasta           kuvaa suunnitellun ja nykyisen koulutuksen si-
26970: kirjallisesta kysymyksestä n:o 170:                 sällöistä. Nykyinen jalkojenhoitajan työ ja sen
26971:                                                     periaatteet ( 30 h) on ehdotetussa lukusuunni-
26972:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      telmassa nimikkeellä terveydenhuoltoala am-
26973:        ryhtyä, jotta nykyinen jalkojenhoitaja-      mattina (57 h). Nykyinen opetussuunnitelma
26974:        koulutuksen taso ja sen kehittäminen         sisältää terveydenhuoltoa sekä terveyden- ja
26975:        turvattaisiin myös ehdotetuissa uusissa      sairaanhoitoa 220 h ja ehdotettu lukusuunnitel-
26976:        lukusuunnitelmissa?                          ma 589 h. Uudessa lukusuunnitelmassa on tar-
26977:                                                     koitus opettaa terveyden- ja sairaanhoidon op-
26978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pimäärän puitteissa sellaisia sisältöjä, mitkä ny-
26979: vasti seuraavaa:                                    kyään sisältyvät jalkojenhoidon tuntimäärään.
26980:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-       Siten voidaan todeta, että niiden oppisisältöjen
26981: netun lain mukaisen koulutuksen suunnittelu         osuus, joita nykyisessä koulutuksessa opetetaan
26982: on terveydenhuollon osalta siinä vaiheessa, et-      jalkojenhoidon nimikkeellä, ei heikkene nykyi"
26983: tä ammattikasvatushallitus on 17. 12. 1979 päi-     sestä, vaikka uudessa lukusuunnitelmassa jalko-
26984: vätyllä kirjeellään esittänyt opetusministeriölle   jenhoidon suuntautumisalue käsittää 789 h, kun
26985: alan koulutuspituuksiksi kouluasteelia kaksi ja     vastaava tuntimäärä nykyisessä opetussuunni-
26986:  puoli vuotta ja opistoasteel1a neljä ja puoli      telmassa on 990 h.
26987: vuotta. Esitys perustuu ministeriön keskusvi-           Sen jälkeen kun uudistuvan terveydenhuol-
26988: rastolta pyytämään mm. alan koulutuksen ta-         lon keskiasteen koulutuksen koulutuspituudet
26989: voitteiden toteutumista koskevaan selvitykseen.      on vahvistettu, seuraa varsinainen koulutuk-
26990: Koulutuksen pituuteen ministeriö ottaa kantaa       sen sisällön suunnittelu. Tällöin joudutaan vie-
26991: keskiasteen koulutuksen toimeenpanosuunnitel-       lä harkitsemaan muun muassa jalkojenhoitaja-
26992: massa, joka annetaan 31. 7. 1980 mennessä.          koulutuksen järjestämistä laadittujen suunnitel-
26993:    Terveydenhuollon koulutuksen tavoitteiden        mien mukaisesti tai mahdollisesti erillisenä eri-
26994: toteutumisen edellyttämiä koulutuspituuksia on      koistumislinjana. Tähän ratkaisuun tulevat vai-
26995: selvittänyt ammattikasvatushallituksen alan         kuttamaan koulutuksellisten näkökohtien ohella
26996: asiantuntijoista kokoama niin sanottu projekti-     myös jalkojenhoitajien työllisyysnäkymät, eri-
26997: ryhmä. Se ehdotti terveydenhuollon peruslinjan      tyisesti terveysviranomaisten mahdolliset suun-
26998: kouluasteen yhdeksi koulutusammatiksi perus-        nitelmat kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen
26999: hoitajaa, kuntohoidon linja, joka sisältäisi ny-    kehittämisestä jalkojenhoidon alueella.
27000: kyisin erilliset jalkojenhoitajan ja kuntohoita-        Edellä olevan nojalla hallitus katsoo, että jal-
27001: jan koulutukset. Ehdotetun koulutuksen pituus       kojenhoitajakoulutuksen nykyinen taso on tur-
27002: olisi kaksi ja puoli vuotta, kun nykyinen jalko-    vattu uusissa lukusuunnitelmaehdotuksissa ja
27003: jenhoitajan ja kuntohoitajan koulutus ovat yk-      että sen kehittäminen otetaan terveydenhuollon
27004: sivuotisia. ·                                       muuta koulutusta vastaavalla tavalla huomioon
27005:    Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että       koulutusta koskevassa jatkosuunnittelussa.
27006:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
27007: 
27008:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
27009:                                              N:o 170                                                  3
27010: 
27011: 
27012: 
27013: 
27014:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27015: 
27016:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I motiveringen till spörsmålet nämndes att
27017: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      huvudämnet inom fotvårdsbranschen (fotvård)
27018: av den 14 mars 1980 till vederbörande med1em       får 180 färre undervisningstimmar i projekt-
27019: av statsrådet översänt avskrift av följande av     gruppens läroplan. Detta beror på läroämnenas
27020: riksdagsman Impi Muroma m.fl. undertecknade        olika benämningar och grupperingen av dessa
27021: spörsmå1 nr 170:                                   som inte ger rätt bild av innehållet i planen
27022:                                                    och den nuvarande utbildningen. Läroämnet
27023:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          Fotvårdarens arbete och hans arbetsprinciper
27024:        vidta i syfte att trygga den nuvarande      ( 3 0 h) går i den föres1agna läroplanen under
27025:        nivån och utbyggandet av fotvårdarut-       namnet Fotvårdsbranschen som yrke (57 h).
27026:        bildningen också i de föreslagna nya        Den nuvarande läroplanen omfattar 220 tim-
27027:        läroplanerna?                               mar hälsolära samt hälso- och sjukvård i mot-
27028:                                                    sats till 589 timmar i den föreslagna läropla-
27029:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-     nen. Enligt den nya läroplanen är det meningen
27030: samt anföra fö1jande:                              att inom lärokursen för hälso- och sjukvård lära
27031:     P1aneringen    av   mellanstadieutbildningen   ut sådant som för närvarande ingår i under-
27032: inom hä1sovårdsbranschen, som sker utgående        visningen i fotvård. Man kan alltså konstatera
27033: från lagen om utveck1ande av utbildningen på       att det lärostoff som i den nuvarande ut-
27034: mellanstadiet, har nått det stadium då yrkes-      bildningen lärs ut under benämningen fotvård
27035: utbildningsstyrelsen i sitt brev av den 17. 12.    inte kommer att få en sämre ställning fastän
27036: 1979 föreslagit för undervisningsministeriet att   det läroområde som inriktar sig på fotvård
27037: utbildningen på skolnivå skall omfatta två och     i den nya läroplanen omfattar 789 timmar, i
27038: ett halvt år och på institutnivå fyra och ett      motsats till 990 timmar i den nuvarande läro-
27039: halvt år. Föreslaget baserar sig på en utred-      p1anen.
27040: ning om förverkligandet av må1sättningarna             Den egentliga planeringen av undervisningens
27041: inom hälsovårdsbranschen som är samman-            innehåll sker efter att utbildningens längd inom
27042: ställd av det centrala ämbetsverket på uppdrag     den förnyade mellanstadieutbildningen inom
27043: av ministeriet. Undervisningsministeriet tar       hälsovård fastställts. I samband med detta bör
27044: ställning till utbildningens längd i sin verk-     man överväga bl.a. hur utbildningen av fot-
27045: ställighetsp1an för utbildningen på mellansta-     vårdare skall ordnas utgående från planerna
27046: diet som ges senast den 31. 7. 1980.               eller eventuellt som en skild specialiserings-
27047:     En s.k. projektgrupp bestående av experter     linje. Lösningen av denna fråga är beroende
27048: från yrkesutbildningens område har gjort en        förutom av utbildningssynpunkter också av
27049: utredning om hur lång utbildning fordras för       sysselsättningsutsikterna för fotvårdare, och
27050: att målsättningarna för utbildningen inom häl-     framförallt av hä1somyndigheternas eventuella
27051: sovårdsbranschen skall kunna förverkligas.         p1aner på att utveckla de kommuna1a hälso-
27052: Gruppen föreslog att grundskötare ( linjen för     vårdstjänsterna inom fotvården.
27053: konditions1ära) skulle bli ett av utbildnings-         Utgående från det ovan nämnda anser Rege-
27054: yrkena inom hälsovårdsutbildningen på skol-        ringen att fotvårdarutbildningens nuvarande
27055:  nivå och att denna utbildning skulle inkludera    nivå är tryggad i de nya förs1agen tili 1äroplan
27056: skolningen av både fotvårdare och konditions-      och att utveck1ande av fotvårdarutbildningen
27057:  skötare som för närvarande sker skilt var för     kommer att beaktas vid den framtida plane-
27058:  sig. Enligt förslaget skulle utbildningen räcka   ringen på samma sätt som den övriga utbild-
27059:  två och ett ha1vt år medan den för närvarande     ningen inom hälsovården.
27060:  är ettårig.
27061:      Helsingfors den 18 april 1980.
27062: 
27063:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
27064:                                                 1980 vp.
27065: 
27066: Kirjallinen kysymys n:o 171.
27067: 
27068: 
27069: 
27070: 
27071:                                    Salo ym.: Taiteilijavirkajärjestelmän voimaansaattamisesta vuo-
27072:                                        den 1981 aikana.
27073: 
27074: 
27075:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27076: 
27077:    Hallituksen esityksestä laiksi taiteilijaprofes•    eduskunnalle kuluval:la kevätistuntokaudella.
27078: sorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an-   Sen sijaan taiteilijavirkajärjestelmän valmistelu-
27079: netun lain 3 §:n muuttamisesta antamassaan             tilanteesta on jo ehtinyt esiintyä epätietoisuut-
27080: mietinnössä ( 1979 vp. - SiVM n:o 12 -                 ta, onko jo todella ryhdytty tarpeellisiin toi-
27081: HE n:o 99) eduskunnan sivistysvaliokunta               menpiteisiin kysdsen virkajärjestelmän saatta-
27082: puuHui myös taiteilijavirkajärj·estelmän luomi-        miseksi voimaan vuoden 1981 aikana eduskun-
27083: seen. Valiokunta piti tärkeänä, "että taiteilijoi-     nan hyväksymän kannan mukaisesti. Olisilkin
27084: den työskentelyedellytyksiä ja sosiaalista tur-        tärkeää, että taiteilijan virkoja koskevan uudis-
27085: vallisuutta kehitetään edelleen paitsi taiteilija-     tuksen valmistelussa edettäisiin ripeästi taiteen
27086: apurahajärjestelmää koskevin toimenpitein luo-         keskustoimikunnan tekemän harkitun ehdotuk-
27087: malla taiteilijavirkajärjestelmä siitä jo olemassa     sen pohjalta, jolloin tukito1mien kärki kohdis-
27088: olevien selvitysten ja taiteen keskustoimikun~         tuisi vaikeimmassa asemassa oleviin taiteilijoi-
27089: nan tekemän ehdotuksen pohjalta pyrkien sii-           hin. Tällöin voitaisiin harkita myös sitä, voi•
27090: hen, että taiteilijavirkajärjestelmä saatetaan         taisiinko taiteilijavirkajärjestelmä saattaa voi-
27091: voimaan vuoden 1981 aikana". Eduskunta hy-             maan jo vuoden 1981 alusta.
27092: väksyi kyseisen sivistysvaliokunnan mietinnön             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27093: sellaisenaan.                                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27094:     Taiteilijan virkoj-en perustaminen on kuntien      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27095: kulttuurilain aikaansaamisen ohehla kulutuuripo-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27096: litiikkamme l~eskeisimpiä ja kiireellisimpiä uu-
27097: dvstushankkeita. Näiden uudistusten toteuttami-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on jo
27098: nen on välttämätöntä elävän kulttuurin kah-                   ryhtynyt, jotta eduskunnan hyväksymän
27099: den peruselementin, luovan taiteilijakunnan ja                kannan mukainen taiteilijavirkajärjestel-
27100: aktiivisten taiteen harrastajien ja vastaanotta-              mä voidaan saattaa voimaan vuoden
27101: jien tilanteen parantamiseksi.                                1981 aikana, ja
27102:     Kuhtuuritoimintalain osalta voidaan viitata                  ·aikooko Hallitus harkita vielä sitä,
27103: vuoden 1980 tulo- ja menoarvion käsittelyn                    että taiteilijan virat voitaisiin perustaa
27104: yhteydessä hallituksen antamaan lupaukseen,                   jo vuoden 1981 alusta?
27105: jonka mukaan tätä koskeva lakiesitys annetaan
27106:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27107: 
27108:           Arvo Salo                       Pirjo Ala-Kapee                Liisa Jaakonsaari
27109:           Pentti Lahti-Nuuttila           Pekka Starast                  Mauno Forsman
27110: 
27111: 
27112: 
27113: 
27114: 088000407T
27115: 2                                             1986 vp.
27116: 
27117: 
27118: 
27119: 
27120:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27121: 
27122:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa        Opetusministeriö ehdotti viime vuonna, että
27123: mainitussa tarko1tuksessa Te, Herra Puhemies,        vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesitykseen otet-
27124: olette kirj•eellänne 14 päivältä maaliskuuta 1980    taisiin määräraha 6{) sopimuspaikkaista taitei-
27125: n:o 437 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        lijan virkaa varten ja että esitykseen liittyen
27126: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arvo        annettaisiin lakiesitys taiteilijan vjroista. Halli-
27127: Salon ym. tek.emäu seutaava:nsi.sältöisen kysy-      tus ei kuitenkaan katsonut voivansa tähän suos-
27128: m}'lksen n:o 171:                                    tua. Eduskunnalle 1111nettiin .sen 'sijaan esitys
27129:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on jo        valtion ·taiteilija-apurahojen lukumäärän lisää-
27130:        ryhtynyt, jotta eduskunnan hyväksymän         misestä.
27131:        kannan mukainen taiteilijaviTkajärjest,el-       Opetusministeriö on päättänyt uudistaa esi-
27132:        mä voidaan saattaa voimaan vuoden             tyksensä ja ehdottaa, että taiteilijanvirkajärjes-
27133:        1981 aikana, ja                               telmä •toteutettaisiin vuoden 1981 tulo- ja me-
27134:           aikooko Hallitus harkita vielä sitä,       noarvioesitykseen liittyen. Mikäli hallitus ja
27135:        että taiteilijan virat vo~taiSiiin perustaa   eduskunta hyväksyvät kyseisen ehdotuksen, voi-
27136:        jo vuoden 1981 alusta?                        daan järjestelmän käytännön toteutus aloittaa
27137:                                                      1. 9. 1981.
27138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27139: en :SeUtaav.aa:
27140:      HelsingiSISä 23 päiv.änä huhtikuuta 1980.
27141: 
27142:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
27143:                                             N:o 171                                                  3
27144: 
27145: 
27146: 
27147: 
27148:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27149: 
27150:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          Undervisningsministeriet föreslog i fjol att
27151: anger har Ni, Herr Talman, med Eder 1skri-        ett anslag för inrättandet av 60 konstnärstjäns-
27152: velse av den 14 mars 1980 nr 437 tili veder-      ter med avtalslön skulle ingå i 1980 års stats-
27153: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    föDslag och att man i enrlighet med förslaget
27154: av följande av riksdagsman Arvo Salo m. fl.       skulle ge en proposition till lag om konstnärs-
27155: undertecknade spörsmål nr 171:                    tjänster. Regeringen fann likväl inte skäl till
27156:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    att gå med på detta. Man föreslog för r~ks­
27157:         ta för att få till stånd inom 1981 det    dagen istället att öka antalet statsstipendier
27158:         av riksdagen godkända systemet med        för konstnärer.
27159:        konstnärstjänster, och                        Undervisningsministeriet har beslutat förnya
27160:            ämnar Regeringen ännu överväga om      sitt förslag och föreslår nu att 'Systemet med
27161:        man skulle kunna inrätta konstnärstjäns•   konstnärstjänster skall förverkligas i proposi-
27162:        ter redan i början av 19 81 ?              tionen ,angående statsförslaget för år 1981. Om
27163:                                                   regeringen och riksdagen godkänner nämnda
27164:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      förslag kan man i praktiken börja införa sys-
27165: samt anföra följande:                             temet den 1. 9. 1981.
27166:      Helsingfors den 23 april 1980.
27167: 
27168:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
27169:                                              1980 vp.
27170: 
27171: Kirjallinen kysymys n:o 172.
27172: 
27173: 
27174: 
27175: 
27176:                                 Myyryläinen ym.: Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n soveltami-
27177:                                   ,sesta.
27178: 
27179: 
27180:                        E d u s rk u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
27181: 
27182:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 § :n nojalla    Vähenn~ksen suuru~ voi nam ollen vaihdella
27183: on verovelvollisella oikeus vähentää tulosta       periaatteessa 0-4 700 markkaan.
27184: kohtuullinen määrä ,sekä valtion- että kunnal-        Käsityksemme mukaan ei voi olla oikeuden-
27185: lisverotuksessa mm. siinä tapauksessa, että hä-    mukaista, että CP- ja kehitysvammaisen hoi-
27186: nen perheessään on huollettavana kehitysvam-       dosta myönnettävän vähennyksen suuruus vaih-
27187: mainen. Tämä onkin perusteltua sen vuoksi,         telee niin suuresti eri kunnissa kuin nykyään
27188: että kehitysvammaisen hoidosta aiheutuu per-       on asian laita. Tästä SY}'IStä perheet joutuvat
27189: heelle monia sellaisia kustannuksia, joita toi-    keskenään eriarvoiseen asemaan siitä riippuen,
27190: silla perheillä ei lainkaan ole.                   missä kunnassa he sattuvat asumaan. Kuiten-
27191:    CP- ja kehitysvammaisen hoidosta myönnet-       kaan kehitysvammaisen hoidon kustannuksissa
27192: tävän vahennyksen suuruus voi olla enimmil-        ei ole eroavaisuuksia eri paikkakuntien välillä.
27193: lään 4 700 markkaa tulo- ja varallisuusverola-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27194: kiin viime vuoden lopulla hyväksytyn muutok-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27195: sen perusteella. Vakavaksi ongelmaksi vähen-       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27196: nystä myönnettäessä on kuitenkin muodostu-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27197: nut se, että vähennyksen suuruus voi vaihdel-
27198: la varsin paljon eri paikkakuntien kesken. Ni-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27199: mittäin paikallisen verolautakunnan harkinnassa            ryhtyä CP- ja kehitysvammaisen hoidos-
27200: on lopulta se, kuinka suuri vähennys verotuk-              ta myönnettävän verovähennyksen yhte-
27201: sessa kullakin paikkakunnalla hyväksytään.                 näistämiseksi samansuuruiseksi koko
27202:                                                            maassa?
27203:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27204: 
27205:         Salme Myyryläinen             Kaarina Suonio                  Tarja Halonen
27206:         Mauno Forsman                 Matti Puhakka                   Aimo Ajo
27207:         Lea Savolainen                Ulla Puolanne                   Matti Luttinen
27208:         Hannu Tapiola                 Pekka Starast                   Pirkko Valtonen
27209: 
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 0880004130
27214: 2                                             1980 vp.
27215: 
27216: 
27217: 
27218: 
27219:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27220: 
27221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aina, kun tarvetta siihen harkitaan olevan. Laki
27222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mainitsee erityisinä vähennysperusteina elatus-
27223: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          velvollisuuden, työttömyyden ja sairauden.
27224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Vaikka nämä perusteet ovatkin vain esimerk-
27225: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kejä, voidaan niiden merkitystä phää koros-
27226: edustaja Salme Myyryläisen ym. näin kuulu-           tettuna harkittaessa vähennyksen myöntämistä.
27227: vasta kirjallisesta ky:symyiksestä n:o 172:          Erityisenä vähennysperusteena voidaan myös
27228:                                                     pitää kehitysvammaisen, kuten CP-lapsen tai
27229:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuulovammaisen lapsen huoltamista kotihoi-
27230:        ryhtyä CP- ja •kehitysvammaisen hoidos-      dossa. Näissäkin tapauksissa tulee tutkia, onko
27231:        ta myönnettävän verovähennyksen yhte-        vähennyiksen myöntäminen kohtuullista vero-
27232:        näistämiseksi samansuuruiseksi koko          velvollisen tuloihin ja varallisuuteen nähden."
27233:        maassa?                                          Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen tar-
27234:                                                     koituksena on muutoin kaavamaisessa vähen-
27235:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nysjärjestelmässämme antaa verolautakunnille
27236: vasti seuraavaa:                                    mahdollisuus itsenäistä harkintavaltaa käyttäen
27237:    Olen selvittänyt !kansanedustaja Eeva Kaupin     ottaa huomioon tilanteet, joissa jokin erityinen
27238: y:m. asiallisesti samansisältöiseen kirjalliseen    syy on vaikuttanut verovelvollisen talouteen
27239: kysymykseen n:o 98/80 antamassani vastauk-          siinä määrin, että hänen kykynsä verojensa
27240: sessa asiaa seuraavaan tapaan.                      maksamiseen on todella merkittävästi alentu-
27241:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n mukaan,      nut. Vähennyksen luonteesta sekä myös vero-
27242: jos henkilön veronmaksukyky hänen ja hänen          lautakuntien kokoonpanosta johtuu, etteivät
27243: perheensä käytettävissä olevat tulot ja varalli-    vähennyksen myöntämisen perusteet ole samat
27244: suus huomioon ottaen on erityisistä syistä, ku-     kaikkialla maassa. Lisäksi tapaukset ovat varsin
27245: ten elatusvelvollisuuden, työttömyyden tai sai-     erilaisia silloinkin, kun vähennystä pyydetään
27246: rauden johdosta olennaisesti alentunut vähen-       samoilla perusteilla. Siten esimerkiksi vammai-
27247: netään tulosta kohtuullinen määrä, joka on          sen lapsen hoitaminen kotona ei käytännössä
27248: vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa          aina oikeuta veronmaksukyvyn alentumisvähen-
27249: enintään 4 700 markkaa.                             nykseen. Vähennyksen myöntämisen esteenä
27250:    Verohallitus on ohjeissaan lausunut veron-       saattaa myös olla puutteellinen selvitys vähen-
27251: maksukyvyn alentumisvähennyksen myöntämis-          nysperusteista ja veronmaksukykyyn vaikutta-
27252: perus.teista mm. seuraavaa: "Säännöksen mu-         vista olosuhteista.
27253: kaan veronmaksukyvyn tulee olla olennaisesti           Jotta vammaisen perheenjäsenen kotihoidos-
27254: alentunut, jotta vähennystä voitaisiin tällä pe-    ta aiheutuvat kustannukset voitaisiin aina ottaa
27255: rusteella myöntää. Tämä on harkittava kussa-        verotuksessa huomioon, olisi asiasta säädettävä
27256: kin tapauksessa erikseen. Veronmaksukyky            lailla. Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen
27257: riippuu ensisijaisesti verovelvollisen ja hänen     kehittäminen edellyttää kuitenkin verotuksen
27258: perheensä käytettävissä olevista tuloista ja va-    yksinkertaistamista mm. verovähennyksiä tar-
27259: rallisuudesta, jolloin otetaan huomioon myös        koituksenmukaisesti karsimalla. Tämän vuoksi
27260: verovapaat tulot ja erilaiset sosiaaliavustukset.   uusien vähennysten säätämistä on periaatteessa
27261: Säännöksen soveltaminen ei välttämättä edel-        vältettävä. Esteenä vammaisen perheenjäsenen
27262: lytä säälittävien syiden olemassaoloa, vaan vä-     kotihoidon lakisääteiselle huomioon ottamiselle
27263: hennyksen myöntäminen voi tulla k)11symykseen       verotuksessa on myös pidetty sitä, että vähen-
27264:                                              N:o 172                                                 3
27265: 
27266: nykseen oikeuttavien hordettavien määrittämi-       vaaranna verotuksen yksinrkertaistamispyrki-
27267: nen vuotuisessa verotuksessa on verohallinnolle     myksiä. Tämän vuoksi on vältettävä lainmuu-
27268: vaikeaa.                                            toksia, jotka oikeuttaisivat todellisten hoitoku-
27269:    Koska vammaisen pe11heenjäsenen hoitamista       lujen vähentämiseen. Nykyisen vähennysjärjes-
27270: kotona on useissa tapauksissa pidettävä sekä        telmän puitteissa pyritään yhtenäistämään käy-
27271: perheen että yhteiskunnan kannalta parhaana         täntöä veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen
27272: vaihtoehtona, on yhteiskunnan tuki näille per-      soveltamisessa myös esillä olevan asian osalta.
27273: heille tarpeen. Tällöin on kuitenkin ensisijaista   Samalla jatketaan selvity~ksiä siitä, miten vam-
27274: kotihoidon tuen kaltaisten välittömien tuki-        maisten perheenjäsenten huohajien veronmak-
27275: muotojen kehittäminen.                              sukyvyn alentuminen voidaan ottaa lainsäädän-
27276:    Verotuksen osalta voivat kysymykseen tulla       nössä huomioon.
27277: ainoastaan sellaiset uudistukset, jotka eivät
27278:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
27279: 
27280:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjii1'vi
27281: 4                                            1980 vp.
27282: 
27283: 
27284: 
27285: 
27286:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27287: 
27288:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningsplikt, arbetslöshet och sjukdom som sär-
27289: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        skilda avdragsgrunder. Även om dessa grunder
27290: se av den 14 mars 1980 till vederbörande            endast utgör. exempel kan deras betydelse anses
27291: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vara poängterad då beviljandet av avdrag prö-
27292: jande av riksdagsledamot Salme Myyryläinen          vas. Som särskild avdragsgrund kan också
27293: m. fl. undertecknade spörsmål nr 172:               betraktas vård i hemmet av en utvecklings-
27294:                                                     störd, t.ex. ett CP-barn eller ett hörselskadat
27295:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            barn. Också i dessa fall bör undersökas, huru-
27296:        vidta i syfte att förenhetliga det skatte-   vida beviljandet av avdrag är skäligt med hän-
27297:        avdrag som beviljas för vården av CP-        syn tili den skattskyldiges inkomster och för-
27298:        skadade och utvecklingsstörda så att det     mögenhet."
27299:        är lika stort i hela landet?
27300:                                                        Avsikten med avdraget för nedsatt skatte-
27301:                                                     betalningsförmåga är att inom vårt eljest sche-
27302:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       matiska avdragssystem ge skattenärnnderna en
27303: samt anföra följande:                               möjHghet att genom utövande av •självständig
27304:    Jag har i mitt svar på det tili sitt sakinne-    prövningsrätt beakta situationer, där någon
27305: håll likalydande spörsmålet nr 98/80, vilket        särskild orsak inverkat på en skattskyldigs eko-
27306: ställdes av dksdagsledamot Eeva Kauppi m. fl.,      nomi i sådan utsträckning, att ifrågavarande
27307: utrett frågan på följande sätt.                     persons förmåga att betala sina skatter verk-
27308:     I 31 § lagen om .skatt på in'komst och för-     ligen i betydande grad minskat. Av avdragets
27309: mögenhet stadgas, att om en persons skatte-         natur och även av :skattenämndernas samman-
27310: betalni:ngsförmåga med beaktande av de in-          sättning följer, att grunderna för beviljande av
27311: komster och den förmögenhet, som står tili          avdraget inte är desamma överallt i landet.
27312: hans och hans familjs förfogande, på grund          Därjämte är de ·enskilda fallen rätt olika även
27313: av särs:kild orsak, såsom försörjningsplikt, ar-    i de fall då grunderna för ansökningarna om
27314: betslöshet eller sjukdom, väsentligen nedsatts,     avdrag är desamma. Sålunda berättigar t.ex.
27315: avdras från inkomsterna ett skäligt belopp som      vård i hemmet av ett handikappat barn i prak-
27316: i beskattningen för år 1980 är högst 4 700 mk.      tiken inte alltid tili avdrag för nedsatt skatte-
27317:     I skattestyrelsens anvisningar beträffande      betalningsförmåga. Hinder för beviljande av
27318: grunderna för beviljande av avdrag för nedsatt      avdrag kan även vara en bristfäll~g utredning
27319: skattebetalningsförmåga anförs bl. a. följande:     betfäffande grunderna för avdraget och de för-
27320: "Enligt stadgandet bör skattebetalningsför-         hållanden som inverkar på skattebetalningsför-
27321: mågan vara väsentligt nedsatt för att avdrag        mågan.
27322: skall kunna beviljas på deooa grund. Detta              För att de kostnader som vård i hemmet av
27323: bör i ettvart fall bedömas skilt för sig. Skatte-   en handikappad familjemedlem medför alltid
27324: betalningsfömnågan beror i främsta rummet           skulle kunna beaktas vid beskattningen, borde
27325: på den inkomst och förmögenhet som den              angående denna frågan stiftas i lag. Utvecklan-
27326: skattskyldige och hans familj förfogar över,        det av inkomstbeskattningen för fysiska perso-
27327: varvid även s'kattefria inkomster och olika slag    ner förutsätter likväl att beskattningen fören-
27328: av socialbidrag beaktas. Tillämpningen av stad-     klas, bl.a. genom ändamålsenlig utmönstring
27329: gandet förutsätter inte nödvändigtvis förekomst      av skatteavdrag. På grund härav bör införandet
27330: av ömmande förhållanden, utan beviljande av         av nya avdrag i princip undvikas. Ett hinder
27331: avdrag kan komma i fråga alltid då behov där-        för lagstadgat beaktande i beskattningen då det
27332: till prövas föreligga. I lagen nämns försörj-       gäller vård i hemmet av handikappad familje-
27333:                                               N:o 172                                                5
27334: 
27335: medlem har också ansetts vara, att det är svårt      rar strävandena att förenkla beskattningen. Det
27336: för skattestyrelsen att fastställa vilka handikap-   är därför påkallat att undvika lagändringar som
27337: pade som är berättigade tili avdrag vid den          skulle berättiga tili avdrag för de faktiska vård-
27338: årliga beskattningen.                                utgifterna. Man strävar inom ramen för det
27339:    Eftersom vård i hemmet av en handikappad          nuvarande avdragssystemet tili att förenhetliga
27340: familjemedlem i många fall måste betraktas           praxis vid tiliämpningen av avdragen för ned-
27341: som det bästa alternativet såväl ur familjens        satt skattebetalningsförmåga också i fråga om
27342: som samhällets synpunkt, är det nödvändigt           det här aktuella ärendet. Samtidigt fortsätts
27343: med stöd från samhällets sida för dylika fa-         utredningarna om på vilket 'sätt nedsatt skatte-
27344: miljer. Viktigast härvid är likväl att utveckla      betalningsförmåga i fråga om handikappade
27345: direkta stödformer av typen hemvårdsstöd.            familjemedlemmars vårdnadshavare kan beak-
27346:    När det gäller beskattningen kan endast           tas i lagstiftningen.
27347: sådana reformer komma i fråga som inte riske-
27348:      Helsingfors den 22 april 1980.
27349: 
27350:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
27351:                                                1980 vp.
27352: 
27353: Kirjallinen kysymys n:o 173.
27354: 
27355: 
27356: 
27357: 
27358:                                   Saukkonen ym.: Sähkön yhtenäishinnoittelun aikaansaamisesta.
27359: 
27360: 
27361:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27362: 
27363:    Sähkön suurtuottajat, kuten esimerkiksi Imat-     vain suurimmissa kaupunkikeskuksissa touru-
27364: ran Voima Oy, noudattavat tariffipolitiikkaa,        viin alueellisiin sähköyhtiöihin. Perusteluna
27365: joka on erittäin epäedullinen maaseutua ajatel-      tälle pyrkimykselle on esitetty suuryhtiöiden
27366: len.                                                 paremmat resurssit ja tekninen valmius. Näiden
27367:    Tariffit on asetettu niin, että ne suosivat       seikkojen merkitystä kuitenkin yliarvioidaan,
27368: vain suurehkoja laitoksia. Valtakunnan koko-         koska nykyisin pienimmissäkin yhtiöissä toimii
27369: naiskulutusta ajatellen tällä ei kuitenkaan ole      pääosin täysin ammattitaitoinen henkilökunta
27370: merkitystä, koska jokainen kuluttaja kuluttaa        ja kevyemmästä organisaatiosta johtuen yleis-
27371: samoin, olipa suuremmassa tai pienemmässä            kulut jäävät niissä huomattavasti pienemmiksi.
27372: yhtiössä ostajana. Imatran Voimalla, kuten           Mikäli pitemmällä tähtäyksellä edellä seloste-
27373: muillakin voimayhtiöillä, on tietysti useampi        tuin keinoin joudutaan siihen, että maassa toi-
27374: laskutuspiste, muttei sekään olennaisesti vaikuta    mii vain läänittäisiä tai maakunnittaisia jakelu-
27375: kustannuksiin. Pienet laitokset ovat yleensä         yhtiöitä, merkitsee se samalla melkoista maa-
27376: maaseudun sähkölaitoksia, joilla on laaja linja-     seudun työpaikkojen häviämistä. Kuntakeskuk-
27377: verkosto suhteellisen pienellä kulutuksella haja-    sissa toimivat sähköyhtiöiden toimintapisteet
27378: asutusalueesta johtuen, ja tällöin niiden rasit-     katoavat, koska ne sulaotetaan päätoimipistei-
27379: teeksi tulevat paitsi suuret linjakustannukset       siin, ja näin pienehköissäkin kunnissa menete-
27380: myös heikko hyötysuhde eli paljon linjahäviöi-       tään useita kymmeniä työpaikkoja.
27381: tä. Suuremmat yhtiöt ovat taas yleensä kau-              Erilainen sähkön hinta merkitsee huomatta-
27382: punkiyhtiöitä, joilla on suhteellisen lyhyt linja-   vaa kilpailutekijää esimerkiksi elinkeinopolitii-
27383: verkosto kulutukseen verrattuna ja siten pa-         kassa suosien kaupunkikeskuksia ja suuryhtiöi-
27384: remmat kannattavuusedellytykset, vaikka säh-         tä. Sen tähden olisi syytä pyrkiä siihen, että
27385: kön hinta olisi sama. Lisäksi hinnoittelussa         koko maassa sähkö myytäisiin jakeluyhtiöille
27386: noudatetaan huippuperiaatetta, ja maaseudun          yhtenäishintaperiaatteella. Koska kaikki suur-
27387: pienyhtiöissä ovat kulutushuiput usein taaja-        tuottajat ovat pääasiassa valtionyhtiöitä, ei on-
27388: asutusalueilla toimivia yhtiöitä suuremmat. Maa-     gelman pitäisi olla mitenkään ylivoimainen,
27389: seudun ja kaupunkiyhtiöiden kulutushuiput sat-       sillä olemmehan päässeet polttoaineissakin yh-
27390: tuvat kuitenkin ilmeisesti eri aikaan vaikuttaen     tenäishinnoitteluun.
27391: valtakunnan kokonaiskulutusta tasoittavasti.            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
27392:    Yhteisostomahdollisuus on pienemmiitä säh-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
27393: kölaitoksilta niinikään poistettu, joten ne jou-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27394: tuvat maksamaan tämänkin vuoksi sähköstä             vaksi seuraavan kysymyksen:
27395: huomattavasti korkeampaa hintaa kuin suurku-
27396: luttajat.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
27397:    Edellä selostetuilla ja eräillä muillakin har-           päättänyt ryhtyä sähkön yhtenä:ishinnoit-
27398: joitetuilla hinnoittelukeinoilla päädytään yhteis-          telun aikaansaamiseksi maassamme?
27399: kuntapoliittisesti arveluttavaan päämäärään:
27400:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27401: 
27402:                Juhani Saukkonen                                  Mikko Kaarna
27403: 0880004163
27404: 2                                           1980 vp.
27405: 
27406: 
27407: 
27408: 
27409:                         Ed us k ':! n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
27410: 
27411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Sähkön jakelukustannukset riippuvat oleelli-
27412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sesti kuluttajatiheydestä sähköverkossa. Tyypil-
27413: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        linen kuluttajatiheys taajamissa on yksi kulut-
27414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       taja jakeluverkoston 50-100 johtometriä kohti.
27415: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Maaseutulaitoksilla vastaava tiheys on yksi ku-
27416: edustaja Saukkosen ym. näin kuuluvasta kir-        luttaja noin 250-700 johtometriä kohti. Ja-
27417: jallisesta kysymyksestä n:o 173:                   kelukustannusten eroja tasaa- kuitenkin se, että
27418:                                                    taajamien jakeluverkostot joudutaan usein ra-
27419:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        kentamaan mm. kaapeloinnista johtuen .kor-
27420:        päättänyt ryhtyä sähkön yhtenäishi.nnoit-   keammin yksikkökustannuksin kuin maaseudun
27421:        telun aikaansaamiseksi maassamme?           jakeluverkostot. Jakelukustannusten eroa tasaa
27422:                                                    myös se, että kulutus kuluttajaa kohti on maa-
27423:    Vastauksena. kysymykseen esitän kunnioitta-     seudulla nykyisin yleensä suurempi kuin taaj:;tc
27424: vasti seuraavaa:                                   missa. Maaseudun suuremmasta ominaisk.ulutuk-
27425:    Maassamme sähkön tukkumyyjät noudattavat        sesta johtuen sähkön myyntikustannukset myy"
27426: laajalti yhtenäistä tariffijärjestelmää, jonka     tyä kilowattituntia kohti ovat taajamissa suu-
27427: eräänä tavoitteena· on tukkusähkön aiheuttamis-    remmat kuin maaseudulla.
27428: periaatteeseen perustuva hinnoittelu mahdolli-        Jakelusähkölaitokset pyrkivät muodostamaan
27429: simman kustannustarkkana. Sähkön tukkutarif-       tariffinsa aiheuttamisperiaatteen . mukaisiksi.
27430: fien keskihinnan aleneminen sähkön oston mää-      Tämä johtaa sähkölaitosten välisiin eroihin säh-
27431: rän ja asiakkaalle toimitettavan tehon käyttö-     kön keskihinnassa ja toisaalta kuluttajan mak-
27432: asteen kasvun myötä perustuu edellä mainit-        saman sähkön keskihinnan riippuvuuteen kulu-
27433: tuun aiheuttamisperiaatteeseen; jonka mukaan       tuksen määrästä. Pääosa sähkölaitosten myynti-
27434: asiakkaalta peritään ne kustannukset, jotka        tariffeista asettuu kuitenkin verraten suppealle
27435: sähkön toimituksesta tukkumyyjälle aiheutuu.       hinta-alueelle. Vuonna 1977 noin 75 % koti-
27436: Tämä hinnoittelujärjestelmä· ei mitenkään aseta    ja maatalouksille myydyn sähkön kokonaismää-
27437: maaseutusähkölaitoksia kaupunkilaitoksia huo-      rästä oli hinnaltaan vaihtelurajojen koko maan
27438: nompaan asemaan, vaan tukkusähkön keskihin-        keskihinta ± 15 % sisällä. Laitosten sisäiset
27439: nan erot riippuvat laitoksen kokonaiskulutuk-      kuluttajakohtaiset hintavaihtelut ovat .useim-
27440: sesta ja laitokselle toimitettavan tehon käyttö-   missa laitoksissa sellaisia, että pienehkön vuosic
27441: asteesta. Esim. Imatran Voima Oy:n maaseutu-       kulutuksen omaavien kuluttajien keskihinta on
27442: sähkölaitosten asiakasryhmälle toimittaman säh-    1;3-1,5-kertainen saman laitoksen vastaavan
27443: kön keskihinta on nykyisin hieman alhaisempi       kuluttajaryhmän keskihintaan verrattuna.
27444: kuin kaupunkisähkölaitosten asiakasryhmälle           Verrattaessa maaseutu- ja kaupunkilaitosten
27445: tö1mitetun sähkön keskihinta.                      koti- ja maatalouteen myymän sähkön keski-
27446:    Jakelulaitoksen asiakkaille tapahtuvan sähkön   hintaa, voidaan todeta, että maaseudun ja kau-
27447: toimituksen kustannukset muodostuvat sähkön        punkien hintaero on voimakkaasti supistumassa.
27448: hankinnasta, joko ostaen tai omilla voimalai-      Vuoden 1967 alussa maaseutulaitosten keski-
27449: toksilla kehittämällä, sähkön jakelusta ja myyn-   hinta oli noin 70 % korkeampi kuin kaupunki-
27450: nistä. Suurimpien sähkönsä ostavien laitosten      laitosten. Vuoden 1979 marraskuussa maaseutu-
27451: hankintakustannus sähkövero mukaan lukien on       laitosten keskihinta oli enää noin .16 % kor-
27452: noin 50 % koko maan koti- ja maatalouksille        keampi.
27453: myydyn sähkön keskihinnasta. Vastaavasti pie-         Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
27454: nimpien laitosten hankintakustannus on noin        polttonesteiden, sähkön ja kaukolämmön yhte-
27455: 75% myydyn sähkön keskihinnasta.                   näishinnan toteuttamisedellytyksiä tutkinut työ-
27456:                                               N:o 173                                              3
27457: 
27458: ryhmä on vuonna 1977 ministeriölle jättämäs-        yhtenäishintajärjestelmään siirtyminen veisi mo-
27459: sään muistiossa esittänyt, että sähkön osalta ei    tivaation aiheuttamisperiaatteen soveltamiselta
27460: ole perusteita siirtyä koko maan käsittävään        sähkön myyntitariffeihin.
27461: yhtenäishintajärjestelmään. Kantaansa työryhmä         Edellä esitetystä johtuen ei kauppa- ja teolH-
27462: perustelee mm. sillä, että yhtenäishintaan siir-    suusministeriö ole toistaiseksi katsonut perus-
27463: tyminen olisi käytännössä hyvin vaikeasti toteu-    telluksi ryhtyä toimenpiteisiin sähkön yhtenäis-
27464: tettavissa ja että yhtenäishinta vähentäisi lai-    hinnan aikaansaamiseksi maassamme. Energia-
27465: tosten motivaatiota energian hankinta- ja jakelu-   politiikan neuvoston yhteydessä toimii kuiten-
27466: kustannusten pienentämiseen ja aiheuttaisi hin-     kin hintajaostto, jonka tehtävänä on selvittää
27467: nan kohoamista. Samoin työryhmä katsoi, että        energian hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä.
27468:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
27469: 
27470:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
27471: 4                                               1980 vp.
27472: 
27473: 
27474: 
27475: 
27476:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och elförsäljning. De största inrättningarna .som
27477: anger har Ni, Herr Taltnan, med Eder skrivelse         köper elektridtet har anskaffningsk9stnader som
27478: av den 14 mars 1980 till vederbörande medlem           inklusive elskatt uppgår tili ca 50 % av genom-
27479: av statsrådet .översänt. avskriJt av >följande JlV     snittspriset för den elektricitet ·som säljs tili
27480: riksdagsman Saukkonen m. fl. undertecknade             hushåll och till lantbruket i hela landet. På
27481: spörsmål nr 17 3:                                      motsvarande sätt utgör de minsta inrättningar-
27482:                                                        nas anskaffningskostnader ca 7 5 % av genom-
27483:            Vilka åtgärder har Regeringen ämnat         snittspriset för såld elektricitet.
27484:         vidta, för att i vårt land genomföra ett          Distributionskostnaderna för elektricitet beror
27485:         system med enhetspriser för elektrici-         i väsentlig grad på förbl'1ukningsfrekvensen i
27486:         tet?                                           elnätet. V anligen är förbrukningsfr.ekvensen i
27487:                                                        tätorter en förbrukare per 50-100 meter led-
27488:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           ning i distributionsnätet. Motsvarande frekvens
27489: samt anföra följande:                                  vid inrättningarna på landsorten är en förhru-
27490:    I vårt land tillämpar partiförsäljarna av elek-     kare per ca 250-700 meter ledning. Skill-
27491: tricitet allmänt ett enhetligt tariffsystem, som       naderna i distributionskostnaderna utjämnas
27492: bl. a. syftar till att hålla prissättningen i fråga    dock av att tätorternas dis1fibutionsnät ofta,
27493: om partiförsäljning av elektricitet och som ba-        med .anledning :av bl. a. ka&elläggning, måslte
27494: serar sig på principen för logisk fördelnings-         anläggas tili högre kostnader per enhet än
27495: grund, på en nivå som så långt som möjligt             distributionsnäten i landsorten. Skillnaderna i
27496: motsvarar kostnadsnivån. En sänkning av parti-         distributionskostnaderna utjämnas även av att
27497: tariffernas genomsnittspris för elektricitet i an-     förbrukningen per förbrukare numera i allmän-
27498: slutning ti>ll en ökning av kvantiteten inköpt         het är IStörre i landsorten än i tätorterna. Med
27499: elektricitet och graden av utnyttjande av den          anledning av en större specifik förbrukning i
27500: effekt som levereras till kunden baserar sig på        landsorten är försäljningskostnaderna för elek-
27501: den ovan nämnda principen för logisk fördel-           tricitet per såld kWh i tätorterna större än i
27502: ningsgrund, enligt vilken de korstnader som för        landsorten.
27503: partiföl'1säljare förorsakas av elleverans uppbärs        Elverken för distribution av elektricitet
27504: hos kunden. Detta prissättningssystem gynnar           strävar till att uppgöra 1sina tariffer i enlighet
27505: på inget sätt elverken i städerna framom el-           med principen för logisk fördelningsgrund.
27506: verken i landsorten, utan skillnaderna i genom-        Detta leder å ena sidan till att genomsnitts-
27507: snittspriset för elektricitet i partiförsäljning       priset för elektricitet mellan olika elverk va-
27508: beror på inrättflingens totalförbrukning ooh på        rierar o,ch å andra sidan till att genomsnitts-
27509: graden av utnyHjande av den effekt som leve-           priset för den elektridtet 'som kunden betalar
27510: reras till inrättni:ngen. Genomsnittspriset för        blir beroende av den förbrukade mängden. Hu-
27511: den elektricitet som t. ex. Imatran Voima Oy           vudparten av elverkens försäljningstariffer om-
27512: levererar till landsortselverkens kundkrets är för     fattar dock ett relativt .snävt prisområde. År
27513: närvarande något 1ägre än genomsnittspriset för        1977 varierade prisnivån för ca 75 % av den
27514: den elektricitet som levereras till :stadselverrkens   totala elektricitetsmängd som såldes tili hushåll
27515: kundkrets.                                             och tilllanthruket inom ett område som utgörs
27516:    Kostnaderna för elleverans .från distribu-          av genomsnittspriset i hela landet ± 15 %.
27517: tionsinrättningen till kunderna består av el-          Inrättningarnas interna pdsfLuktuationer per
27518: anskaffning, antingen genom inköp eller genom          enskild förbrukare är i de flesta inrättningar
27519: produktion vid egna kraftverk, eldistribution          sådana, att genomsnittspriset för förbrukare
27520:                                              N:o 173                                              5
27521: 
27522: med en mindre årsförbrukning är 1,3-1,5            till ett system med enhetspriser ei hela landet.
27523: gånger högre jämfört med genomsnittspriset för     Arbetsgruppen motiverar sitt rs:tällningstagande
27524: övriga förbrukare inom samma inrättning.           bl. a. med att en övergång till enhetspriser
27525:    Då man jämför genomsnittspriset för den         sku11e vara mycket svår att verkställa i prak-
27526: elektricltet som inrättningarna i landsorten       tiken, och att enhetspriser skulLe minska in-
27527: respektive städerna säljer dll hushåll ooh till    rättningarnas motivation att minska anskaff-
27528: lantbruket kan man konstatera, att prisskill-      nings- och distributionskostnaderna ,för e1ektri-
27529: naden mellan landsorten och städerna håller på     citet och skulle medföra pr.isstegring. Vidare
27530: att kraftigt reduoeras. I början av år 1967        ansåg arbetsgruppen att en övergång tili sys-
27531: var genomsnittspriset i inrättningarna på lands-   temet med enhetspriser skulle leda tili att det
27532: orten ca 70 % högre än genomsnittspriset i         inte finns någon anledning att tillämpa princi-
27533: inrättningarna i städerna. I november 1979 var     pen för logisk fördelningsgrund på elförsälj-
27534: genomsnittspdset i inrättningarna på landsorten    ningstarifferna.
27535: endast ca 16% högre.                                  Med anledning av vad ,som anförts ovan har
27536:    Den av handels- och industriministeriet till-   handels- och industr1ministeriet tillsvidare inte
27537: satta arbetsgruppen för undersökning av för-       ansett det vara motiverat att vidta åtgärder för
27538: utsättningarna för genomförandet av enhets-        att i vårt land genomföra enhetspriser för
27539: priser för bränsle, elektricitet och fjärrvärme    elektricitet. I anslutning tili energipolitiska
27540: har i den promemoria som den år 1977 lämnat        rådet verkar dock en pris.sektion, som har i
27541: till ministeriet framfört, att det inte är moti-   uppgift att utreda de frågor som gäller pris-
27542: verat att för elektricltetens vidkommande övergå   sättningen av energi.
27543:      Helsingfors den 23 april 1980.
27544: 
27545:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
27546: 
27547: 
27548: 
27549: 
27550: 0880004163
27551:                                                1980 vp.
27552: 
27553: Kirjallinen kysymys n:o 174.
27554: 
27555: 
27556: 
27557: 
27558:                                   Kortesalmi: Kuusamon alueen radion kuuluvuuden parantami-
27559:                                      sesta.
27560: 
27561: 
27562:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27563: 
27564:    Tunnetusti Kuusamon sytjäky1illä television       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esltan
27565: näkyvyys ja radion kuuluvuus on heikko. Juuri        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27566: näillä reuna-alueilla, joissa nämä ovat ainoita      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27567: kulttuuripalveluita, ei näy kuin yksi tv:n ka-
27568: nava. Julkisuudessa on luvattu parannusta                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin an-
27569: asiaan aivan lähivuosina. Nyt on kuitenkin                 nettujen lupausten lunastamiseksi siten,
27570: lupaukset tiettävästi syöty ja parannukset siir-           että Kuusamon ja sen naapurikuntien
27571: tyvät kauas tulevaisuuteen. Kuusamossa ilmes-              ja etenkin syrjäkylien radion kuulu-
27572: tyvien Koillissanomien mukaan Kuusamosta                   vuutta parannetaan sekä saadaan alueel-
27573: säästetyillä vatoilla on tarkoitus rakentaa kol-           la nopeasti aikaan mahdollisuus toisen
27574: mas kanava maamme ruotsinkieliselle alueelle.              tv-kanavan ohjelman seuraamiseen myös
27575:    Edellä esitetyn perusteella ja vittaten valtio-         kansalaisten tasa-arvon toteuttamiseksi?
27576:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27577: 
27578:                                         J. Juhani Kortesalmi
27579: 
27580: 
27581: 
27582: 
27583: 088000424B
27584: 2                                            1980 vp.
27585: 
27586: 
27587: 
27588: 
27589:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27590: 
27591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27592: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
27593: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           Rukan yleisradioaseman uus1m1nen ja täy-
27594: kirjeenne n:o 440 ohella toimittanut valtio-       dentäminen on Oy Yleisradio Ab:n lähivuo-
27595: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    sien rakennusohjelmassa. Alunperin oli aseman
27596: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin          tarkoitus valmistua vuoden 1982 loppuun men-
27597: kuuluvasta kirjalli!sesta kysymyksestä n:o 17 4:   nessä. Tämä suunnitelma perustui talous- ja
27598:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin an-      toimintasuunnitelmaan vuosille 1979/80-
27599:        nettujen lupausten lunastamiseksi siten,    1983/84, johon mm. asemien rahoittaminen
27600:        että Kuusamon ja sen naapurikuntien         oli merkitty 40 milj. markan osakepääoman
27601:        ja etenkin syrjäkylien radion kuulu-        korotuksena.
27602:        vuutta parannetaan sekä saadaan alueel-        Koska osakepääoman korotus on viivästy-
27603:        la nopeasti aikaan mahdollisuus toisen      nyt, on suunnitelmia ollut myös pakko hidas-
27604:        tv-kanavan ohjelman seuraamiseen myös       taa. Nykyisen suunnitelman mukaan asema
27605:        kansalaisten tasa-arvon toteuttamiseksi?    valmistuu vuonna 1984.
27606:      Helsingissä huhtikuun 25 päivänä 1980.
27607: 
27608:                                                            Liikenneministeri Veikko Saarto
27609:                                            N:o 174                                            3
27610: 
27611: 
27612: 
27613: 
27614:                         Tili Riksdagens Herr Talman.
27615: 
27616:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Fömyelse och komplettering av rundradio-
27617: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        stationen i Ruka är projekt som ingår i Oy
27618: velse nr 440 av den 14 mars 1980 tili veder-     Yleisradio Ab:s byggnadsprogram för de när-
27619: börande medlem av statsrådet översänt av-        maste åren. Ursprungligen var avsikten att
27620: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani      stationen skulle bli färdig före utgången av
27621: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 174:        år 1982. Denna pian byggde på ekonomi!- och
27622:                                                  verksamhetsplanen för åren 1979/80-1983/
27623:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder föt   84, i viiken bl.a. finansieringen av stationer
27624:       att infria givna löften så, att radio-     hade observerats som en 40 miljoner marks
27625:       hörbarheten i Kuusamo och dess grann-      aktiekapitalshöjning.
27626:       kommuner samt i synnerhet i avsides           Eftersom höjningen av aktiekapitalet för-
27627:        belägna byar förbättras samt att det      senats har man även varit tvungen att verk-
27628:        snabbt blir möjligt att följa med pro-    ställa planerna i långsammare takt. Enligt nu
27629:        grammen på den andra TV-kanalen,          gällande pian skall stationen stå färdig år
27630:       detta också för att förverkliga jäm-       1984.
27631:       liilclteten medborgate emellan?
27632: 
27633:   Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-
27634: samt anföra följande:
27635:      Helsingfors den 25 april 1980.
27636: 
27637:                                                                Trafikminister Veikko Saarto
27638:                                                1980 vp.
27639: 
27640: Kirjallinen kysymys n:o 175.
27641: 
27642: 
27643: 
27644: 
27645:                                   Kortesalmi: Tekijänoikeudesta valokuvaan.
27646: 
27647: 
27648:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27649: 
27650:    Suomen Lehtikuvaajat r.y:n jäsenet ovat esit-     Kuvia käytetään vastuuttomasti ja usein myös
27651: täneet vakavan huolestumisensa valokuvien            kuvaajan etiikkaa loukaten. Lehtikuvaajat to-
27652: suoja-ajan lyhyydestä.                               teavat edelleen, että vuoden 1976 tekijänoikeus-
27653:    Nykyisellään laki oikeudesta valokuvaan ta-       komitea on asettanut erityisen valokuvajaok-
27654: kaa valokuvaajalle oikeuden teokseensa kah-          sen, mutta tämä jaos ei ole valitettavasti edes
27655: deksikymmeneksiviideksi vuodeksi sen julkista-       kokoontunut.
27656: misesta lukien. Muilla rionastettavilla taiteen         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27657: alueilla, kuten maalaustaiteessa, kirjallisuudessa   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27658: ja musiikissa, laki takaa oikeudet tekijälle vii-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27659: deksikymmeneksi vuodeksi hänen kuolemansa            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27660: jälkeen. Tätä taustaa vasten katsottuna on sd-
27661: vää, että nykyisessä lainsäädännössä on räikeä                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
27662: epäkohta valokuvailmaisun osalta.                            miin valokuvan suoja-ajan pikaiseksi yh-
27663:    Suomen Lehtikuvaajat r.y:n kirjelmässä tode-              tenäistämiseksi muiden taiteenalojen
27664: taan, että ammattikunnan keskipolvi on siinä                 kanssa, jolloin siis valokuvan tekijän-
27665: tilanteessa, ettei sillä ole enää tekijänoikeuksia           oikeus rinnastetaan muiden taiteiden
27666: varhaisimpaan tuotantoonsa. Heidän mahdolli-                 kuten maalaustaiteen, kirjallisuuden ja
27667: suutensa valvoa kuviensa käyttöä on olematon.                musiikin kanssa?
27668:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27669: 
27670:                                         J. Juhani Kortesalmi
27671: 
27672: 
27673: 
27674: 
27675: 0880004462
27676: 2                                             1980 vp.
27677: 
27678: 
27679: 
27680: 
27681:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27682: 
27683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      nen tekijänoikeuslakiin merkitsisi valokuvan
27684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rinnastamista toisten taiteenalojen kanssa mm.
27685: olette 14 päivänä maaliskuuta päivätyn kir-          suoja-aikaa koskevien säännösten osalta. Toi-
27686: jeenne öhella toimittanut valtioneuvoston asian-     saalta on huomattava, että mainittu lainsää-
27687: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      däntötekninen järjestely johtaisi kuitenkin eri-
27688: J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta kysymyk-         tyisten säännösten antamiseen valokuvaa koske-
27689: sestä n:o 175:                                       vien oikeuksien osalta, koska taiteellista arvoa
27690:                                                      omaaville kuville tulisi joka tapauksessa annet-
27691:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     tavaksi kvalifioidumpi suoja kuin dokumentaa-
27692:        miin valokuvan suoja-ajan pikaiseksi yh-      risille kuville. Tämän vuoksi on pidettävä pe-
27693:        tenäistämiseksi muiden taiteenalojen          rusteltuna säilyttää valokuvaa koskevat sään-
27694:        kanssa, jolloin siis valokuvan tekijän-       nökset edelleen valokuvan erityispiirteet suoja-
27695:        oikeus rinnastetaan muiden taiteiden          kohteena joustavammin huomioonottavassa eril-
27696:        kuten maalaustaiteen, kirjallisuuden ja       lisessä laissa. Tämä ei sulje pois valokuvasta
27697:        musiikin kanssa?                              annettujen säännösten ja tekijänoikeuslain yh-
27698:                                                      tenäistämistä niissä kohdin, missä sitä voidaan
27699:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pitää tarkoituksenmukaisena.
27700: vasti seuraavaa:                                        Vaatimusta suoja-ajan pidentämisestä nykyi-
27701:    Valokuvaa koskevien säännösten uudistus. liit-    sestä 25 vuodesta on pidettävä oikeutettuna.
27702: tyy tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudis-        Suoja-ajan soveltamisessa olisi yhtenä vaihto-
27703: tukseen, joka on vireillä kaikissa Pohjoismaissa.    ehtona asettaa suojan yleiseksi edellytykseksi
27704: Lainvalmistelutyön aloitti pohjoismainen komi-       tekijännimen ilmenemistä valokuvasta, jolloin
27705: tea 1970-1974 ja sitä jatkoivat 1976 asetetut        suoja-ajan alkaminen olisi selvintä kytkeä valo-
27706: kansalliset komiteat. Suomen komitea on aset-       .kuvaajan kuolinvuoteen. Muina mahdollisuuk-
27707: tanut valokuvaoikeutta käsittelevän erityis.jaos-    sina tulisivat kyseeseen suoja-ajan alkarnisajan-
27708: ton.                                                 kohdan laskeminen valokuvan valmistus- tai
27709:    Valokuvaa koskevan lainsäädännön osalta on        julkaisemishetkestä sen mukaan kuin valmistus-
27710: keskeistä ensinnäkin kysymys siitä, tulisiko nyt     tai julkaisemisajankohta ovat tiedos,sa.
27711: erillisenä lakina oleva valokuvaa koskeva sään-         Valokuvaa koskevien säännösten käsittely
27712: nöstö sisällyttää tekijänoikeuslakiin sekä toi-      kuuluu osana tekijänoikeuskomitean työhön,
27713: seksi kysymys valokuvalle annettavan suoja-ajan      joka on vielä kesken. Tästä syystä hallitus kat-
27714: pituudesta ja alkamisajankohdasta.                   soo, ettei valokuvaa koskevia säännöksiä ole
27715:    Valokuvaa koskevien säännösten sisällyttämi-      mahdollista uudistaa erillisratkaisuin.
27716:      Helsingissä huhtikuun 22 päivänä 1980.
27717: 
27718:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
27719:                                               N:o 175                                               3
27720: 
27721: 
27722: 
27723: 
27724:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27725: 
27726:    I det syfte 37 § 1 mom. r~ksdagsordningen        Hska hilder i lagen om upphovsmannarätten
27727: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skulle innebära att fotografering skulle jäm-
27728: av den 14 mars 1980 till veder:börande medlem       ställas med de övriga Iwnstgrenarna bl.a. vad
27729: av statsrådet översänt avskrift av följande av      gäller bestämmelserna om skyddstiden. Å andra
27730: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-         sidan bör man märka att ovannämnda Jagtek-
27731: nade spörsmål nr 175:                               nis:ka reglering skulle leda till utfärdande av
27732:                                                     skilda bestämmelser för rätten till fotografiska
27733:           Ämnar Regeringen på det snaraste          bilder ty bilder med konstnärligt värde skuhle
27734:        vidta åtgärder i syfte att samordna          i varje faU erhålla ett mera kvalificerat skydd
27735:        skyddstiden för fotografiska hilder med      än dokumentärbilder. Därför bör man anse det
27736:        de övriga konstgrenarna varvi!d upphovs-     vara motiverat att bevara bestämmelserna rö-
27737:        mannarätten till fotografiska bilder skul-   rande fotografier .i en skild lag 'SOm beaktar
27738:        le jämställas med de övriga konstgre-        smidigare det skydd som fotografiernas särdrag
27739:        narna, såsom målankonsten, litteraturen      fordrar. Detta utesluter inte ett enhetligande
27740:        och tonkonsten?                              av bestämmelserna som gäller fotografier och
27741:                                                     upphovsmannarätten på de punkter där det kan
27742:    Såsom isvar rpå detta spörsmål får jag vörd-     anseis vara ändamålsenligt.
27743: samt anföra följande:                                  Kravet på en förlängning av skyddsdden
27744:    Reformeringen av bestämmelserna om foto-         från de nuvarande tjugofem åren bör anses vara
27745: grafiska hilder ingår i den totalförnyelse av       berättigat. Vid tillämpningen av skyddstiden
27746: lagstiftningen om upphovsmannarätten som va-        skulle ett alternativ vara att en allmän förut-
27747: nit uppe ti11 diskussion i alla de nordiska län-    sättning för att erhålla skydd skulle vara att
27748: derna. Lagförberedningsarbetet inleddes mr den      u:pphovsmannens namn sku11e framgå av foto-
27749: nordiska kommitten 1970-74 och fuHföljs av          grafiet, varvid det skulle vara en:kla:st att sam-
27750: de nationella kommitteerna som tillsattes 1976.     mankoprpla begynnelsetiden för skyddstiden
27751: Den finländska kommitten har tillsatt en spe-       med fotografens dödsår. Andra möjligheter 'som
27752: cialsektion för rätten rörande fotografiska         kan komma i fråga är att begynnelsetiden för
27753: bilder.                                             skyddet skul1e räknas fr.o.m. fotografiets till-
27754:    V ad beträffar lagstiftningen gällande foto-     komst- eUer publi,ceringsår, såframt dessa är
27755: grafiska bilder är det väsentligaste för det        kända.
27756: första frågan om de bestämmelser om fotogra-           Behandlingen av bestämmelserna som gäller
27757: fiska bilder som nu finns som en skild lag          fotograf,isb bilder ingår i tkommitten för upp-
27758: skall inrymmas i Jagen om upphovsmannarätt          hovsmannarättens anbete som ännu är på hälft.
27759: och för det andra frågan om ~en förlängning av      Med anledning av detta ~anser regeringen att
27760: fotografiska bi1ders skydds,tid och dess begyn-     det inte är rnöjligt att förnya bestämmelserna
27761: nelsetidpunkt.                                      gällande totograHska bilder genom särskilda
27762:    Intagandet av bestämmelserna om fotogra-         beslut.
27763:      Helsingfors den 22 april 1980.
27764: 
27765:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
27766:                                                    1980 vp.
27767: 
27768: Kirjallinen kysymys n:o 176.
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773:                                     Tapiola: Väliaikaisiksi määrättyjen peruskoulun yläasteiden muut-
27774:                                        tamisesta }'>ysyviksi.
27775: 
27776: 
27777:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27778: 
27779:    Vaitioneuvoston 23. 3. 1972 vahvistamassa                                          Oppilasmä!itii v. 1988
27780: peruskoulun toimeenpanosuunnitellmassa mää-                                                          kouluun'
27781: rättiin eräät yiläasteet väliaikaisiksi. Peruskoulu-    Koulu               Ohjesääntö      koko      tilleva
27782:                                                                              voimassa      koulu ikäl1,1okka
27783: asetuksen 49 §:n mukaan tietyin edellytyksin
27784: on pysyvän yläasteen muodostamisen kriteerinä          Multia ...... . 1.8.1982        70              26
27785: yläasteen kouluun tulevan ikäluokan koon säi-          Toivakka +
27786: l~~i~en. yähin~ää~ . 40 oppila~a. Monissa nyt
27787:                                                          Leivonmäki .. 1.8.1982       138              45
27788: valia1ka~sma to1m1v1ssa yläaste1ssa tämä oppilas-      Kannonkoski .. 31.7.1983        70              18
27789: määrä jää saavuttamatta, mutta koulun toiminta         Kivijärvi ..... . 1.8.198.3     75              30
27790: ja jopa sen muuttaminen pysyväksi on silti             Uurainen .•... 1.8.1983         98              46
27791: hyvin perusteltavissa. Koutut on yleensä varus-        Petäjävesi ..... ei määräaikaa 120              47
27792: tettu tarkoituksenmukaisilla opetustiloi:lla ja
27793: niissä on pätevät opettajavoimat. Etäisyydet              Tilasto osoittaa, että kolmessa yläasteessa
27794: yläasteesta toiseen ovat usein niin suuret että        kouluun tuleva i!käluokka on suurempi kuin
27795: koulutoimen hoitaminen kävisi ylivoi~aisen             peruskouluasetuksessa edellytetään. Muissakin
27796: hankalaksi, jos oppilaat pitäisi kuljettaa vielä       ko~luis~a ..oppilaita tulee kouluun niJn paljon,
27797: nykyistä huomattavasti pitempiä matkoja. Ylä-          etta he1sta muodostuu luonteva'lla tavalla ope-
27798: asteen koulun lakkauttaminen olisi monelle             tusryhmä. Kun opetusryhmien kokoa pyritään
27799: kunna'~le myös yhteiskuntapoliittisesti kova is-       nyt muutenkin alentamaan, puoltaa •tämäkin
27800: ku, joka vähentäisi kunnan elinkelpoisuutta ja         pienten koulujen säilyttämistä. Kai!kissa esi-
27801: edistäisi muuttoliikettä kunnasta.                     merkkitapauksissa yläasteen koko oppi1asmäärä
27802:                                                        on niJn suuri, että kuljettaminen toiseen ylä-
27803:    Keski-Suomessa toimii useita yläasteita väli-       asteeseen olisi epätarkoituksenmukaista.
27804: aikaisella toimiluvalla. Seuraavassa luetellaan           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27805: koulut, ai'ka, johon asti ohjesääntö on voimassa       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
27806: ja tilastokeskuksen ennuste koulun koko oppi:          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27807: lasmäärästä ja yläasteelie tu levasta ikäluokasta
27808:                                1
27809:                                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27810: v. 1988.
27811:                                Oppilasmäärä v. 1988                Aikooko Hallitus muuttaa peruskou-
27812:                                            kouluun              lun toimeenpanosuunnitdmaa niin, että
27813: Koulu               Ohjesääntö    koko      tuleva              väliaikaisiksi määrätyt peruskoulun ylä-
27814:                      voimassa     koulu ikäluokka               asteet muutettaisiin pysyviksi ja sallit-
27815: Kuhmoinen        31.7.1980         113        33                taisiin niiden toimia pienemmin opetus-
27816: Kyyjärvi ..... . 1.8.1980           69        21                ryhmin?
27817:         Helsingissä 18 päivänä maa'liskuuta 1980.
27818: 
27819:                                              Hannu Tapiola
27820: 
27821: 
27822: 
27823: 
27824: 0880004141
27825: 2
27826: 
27827: 
27828: 
27829: 
27830:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27831: 
27832:      Valtiopäiväjärjestyksen' 37:'frr 1::tnotrt~nrlss'a ··löin vaftiotl'euvbsto ···sUostui 16 kunnan hake-
27833: ~nitussa tarkoit:qksessa Te, Herra Puhemies,              mukseen väliaikaisiiksi määrättyjen yläasteiden
27834: o1e'tte··)t•'·pNivätrit maaliskuuta 1980 päivätyn muuttamiseksi pysyviksi: Hake:tnuksetr tehneistä
27835: Igifjbelihe ...ohella t<>hnitt~n,ut valtioneuvq,st()Jl kttrihista Iro.rmella •· yiäasteetr· vuösiluokan koko
27836: a$~ais~lte jäsel:ille · jäljennöksen kans~u}: ylitti peruskouluasetuksen 49 §:n säätämän
27837: edustaja Hannu Tapiolan kirjallisesta kysymyk- pysyvän yläasteen vähimmäisoppilasrajan, mui-
27838: sestä n:o 176:                                            den kuntien osalta vakinaistaminen perustui
27839:                                                           harkinnanvaraisiin perusteisiin. Käsitellyissä ta-
27840:               Aikooko Hallitus muutt~a·· peruskou- pauksissa pääsääntöisesti ratka:isevana tekijänä
27841:            lun toimeenpanosuunnitelmaa niin, että pidettiin oppilaiden keskimääräistä koulumatkaa
27842:            väliail,misiksL tnäärä~yt peruskoulun ylä- siinä tilanteessa, että yläaste omassa kunnassa
27843:            asteet . muutettaisiin pysyviksi ja sallit- jouduttaisiin lakkauttamaan. Tämän lisäksi otet-
27844:            taisiin niiden toimia pienemmin opetus- tiin huomioon myös ne muut vaikutukset, joita
27845:           .ryhm,ip? .                                     yläasteella on oppilaiden sekä kunnan palvelu"
27846:                                                           varustuksen kannalta. Mainitun valtioneuvoston
27847: ···.Vastauksena kysymykSeen esitän ikurmioitta- käsittelyn jä,lkeen tulevia yläasteiden vakinais-
27848: \:r:asti seuraavaa:                                       tamisha:kemuksia tiuHaan arvioimaan samojen
27849:  . Valtioneuvosto on viimeksi ·käsitellyt perus- kriteerien perusteella, joiden mukaan edetlä
27850: ~lun •. alueellisten· toimeenpanosuunnitelmien            tarkoitetut 16 kunnan hakemukset käsiteltiin.
27851: m:o'!lttaini~>ta koskevia asioita 13~ 12 ..1979. Täl-
27852: 
27853:      ':He1sfngiss~· 21' ~äivänä huhtikuuta 1980.
27854: 
27855:                                                                         Opetusministeri Pär Stenbäck
27856: 
27857: 
27858: 
27859: 
27860:              ,.. ,   .
27861:            .. '··-
27862:                                              N:o 176                                             3
27863: 
27864: 
27865: 
27866: 
27867:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27868: 
27869:   I det syfte § 37 1 mom. riksdagsordningen        sökningar om att ändra de tillförordnade hög-
27870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stadierna till ordinarie högstadier. Bland de
27871: av den 18 mars 1980 tili vederbörande med-         kommuner som insänt ansökan fanns det tre
27872: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    kommuner i vars högstadier årsklassen översteg
27873: av riksdagsman Hannu Tapiola undertecknade         den minimigräns för ordinarie högstadier som
27874: spörsmål nr 17 6:                                  fastställts i § 49 i grundskoleförordningen;
27875:                                                    beslutet som gällde de övriga kommunernas
27876:           Ämnar Regeringen ändra verkstäHig-       högstadier underkastades prövning. Den avgö-
27877:        hetsplanen för grundskolan så att de        rande faktorn i de behandlade fallena var i
27878:        tlllförordnade högstadierna i grundsko-     regel längden av elevernas genomsnittliga skol-
27879:        Jorna skulle ombHdas tili ordinarie hög-    väg i de fall man hade varit tvungen att indra
27880:        stadier och skulle tillåtas arbeta med      högstadiet i den egna kommunen. DärtiU beak-
27881:        mindre undervisningsgrupper?                tades också den inverkan högstadiet har med
27882:                                                    tanke på eleverna och på kommunens service-
27883:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      utbud. Efte·r nämnda behandling i statsrådet
27884: samt anföra följande:                              kommer ansiYkningarna om de tillförordnade
27885:    Statsrådet har senast behandlat ärenden som     högstadiernas ombildande till ordinarie högsta-
27886: gäller ändringar i de regionala verkstäUighets-    dier att bedömas utgående från samma krite-
27887: planerna för grundskolan den 13. 12. 1979.         rier som tillämpats vid behandlingen av de
27888: Härvid godkände statsrådet 16 kommuners an-        ovannämnda 16 kommunerna.
27889:      Helsingfors den 21 april 1980.
27890: 
27891:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
27892:                                              1980 vp.
27893: 
27894: Skriftligt spörsmål nr 177.
27895: 
27896: 
27897: 
27898: 
27899:                                  Malm m. fl.: Om ändring av statsrådets beslut om ersättande
27900:                                     av skada, förorsakad av rovdjur.
27901: 
27902: 
27903:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27904: 
27905:    Enligt Statsrådets bes1ut av den 16 maj 1963     skadegörelse på pälsdjur inte med statliga me-
27906: ( 251/63) må lantbruksministeriet inom ramen        del. Detta borde dock vara fallet eftersom päls-
27907: för tillbudsstående medel ersätta de skador som     djursnäringen också utgör inkomstkälla för
27908: rovdjur i naturtillstånd förorsakat hästar, nöt-    många och skadegörelse av t.ex. varg kan
27909: kreatur, svin och får. Ersättningarna utbetalas     åstadkomma ekonomiska förluster som kan
27910: på anhållan. Skador som har förorsakats av          vara svåra att bära.
27911: varg har också ersatts i enlighet med detta be-        Med hänvisning till ovanstående och med
27912: slut. Under senare år har varg rört sig i           stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen fram-
27913: Österbotten med jämna mellanrum. Vargen har         ställer undertecknade följande spörsmål tili
27914: orsakat avsevärda skador på husdjur för vilka       vederbörande medlem av statsrådet:
27915: har sökts ersättning från statsmakten i enlighet
27916: med nämnda beslut. Men vargen har också orsa-                 Har Regeringen för avsikt att ändra
27917: kat skador i pälsdjursfarmer med avsevärda                 beslutet om ersättande av skada, för-
27918: ekonomiska förluster för ägaren. Då skadegö-               orsakad av rovdjur ( 251/63) så att de
27919: relsen därtill skett på ett sånt sätt och vid              skador som rovdjur i naturtillstånd för-
27920: sådan tidpunkt att skinnena varit helt värde-              orsakar pälsdjur i farm också kan er-
27921: lösa så har förlusten för ägaren varit total.              sättas med statsmedel?
27922: Enligt tidigare nämnda statsrådsbes1ut ersättes
27923:      Helsingfors den 14 mars 1980.
27924: 
27925:                Håkan Malm                                       Bror Lillqvist
27926:                Ole Norrback                                     Sten Söderström
27927: 
27928: 
27929: 
27930: 
27931: 088000397F
27932: 2                                            1980 vp.
27933: 
27934: Kirjallinen kysymys n:o 177.                                                             Suomennos.
27935: 
27936: 
27937: 
27938: 
27939:                                  Malm ym.: Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
27940:                                    annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta.
27941: 
27942: 
27943:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27944: 
27945:    Valtioneuvoston 16 palVana toukokuuta            tappio on ollut täydellinen. Edellä mmmtun
27946: 1%.3 (251/63) tekemän päätöksen mukaan              valtioneuvoston päätöksen mukaan turkiseläi-
27947: maatalousministeriö voi käytettävissä olevien       mille aiheutettuja vahinkoja ei korvata valtion
27948: varojen puitteissa korvata ne vahingot, jotka       varoista. Näin kuitenkin pitäisi olla, koska tur-
27949: luonnontilassa olevat petoeläimet ovat aiheut-      kiselinkeino on monelle tulolähde ja esimerkik-
27950: taneet hevosille, nautakarjalle, sioille ja lam-     si susien aiheuttamat taloudelliset tappiot voi-
27951: paille. Korvaukset maksetaan hakemusten pe-         vat olla vaikeasti kannettavia.
27952:  rusteella. Susien aiheuttamat vahingot on myös        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
27953: maksettu tämän päätöksen nojalla. Viime vuo-        jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla allekir-
27954: sina Pohjanmaalla on säännöllisesti liikkunut       joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
27955: susia. Sudet ovat aiheuttaneet huomattavia va-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
27956: hinkoja kotieläimille ja näistä vahingoista on      sen:
27957: haettu valtiolta korvausta edellä mainitun pää-                Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-
27958: töksen nojalla. Mutta sudet ovat aiheuttaneet                voston päätöstä petoeläinten aiheutta-
27959: vahinkoja myös turkistarhoissa, mistä on ollut               mien vahinkojen korvaamisesta ( 251/
27960: seurauksena huomattavat taloudelliset tappiot                63) siten, että luonnontilassa olevien
27961: omistajille. Kun vahinko on tapahtunut sellai-               petoeläinten turkistarhoille .aiheuttamat
27962: sella tavalla ja sellaiseen aikaan, että turkit              vahingot myös voitaisiin korvata valtion
27963: ovat olleet täysin arvottomia, niin omistajan                varoista?
27964:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1980.
27965: 
27966:                Håkan Malm                                       Bror LiUqvist
27967:                Ole Norrback                                     Sten Söderström
27968:                                             N:o 177                                                 3
27969: 
27970: 
27971: 
27972: 
27973:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27974: 
27975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     käytettävissä olevien varojen puitteissa korvata
27976: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     ne vahingot, joita luonnonvaraiset petoeläimet
27977: olette 14 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn       ovat aiheuttaneet hevosille, nautaeläimille, sioil-
27978: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      le ja lampaille". Kuten kysymyksessä on todet-
27979: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     tu, ovat petoeläimet päätöksessä mainittujen
27980: edustaja Malmin ym. näin kuuluvasta kirjalli-     kotieläinten lisäksi joissakin tapauksissa aiheut-
27981: sesta kysymyksestä n:o 177:                       taneet vahinkoa tarhaturkiseläimille ja myöskin
27982:                                                   muille kotieläimille eikä korvausta tällaisissa
27983:          Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-      tapauksissa ole päätöksen mukaan voitu suorit-
27984:        voston päätöstä petoeläinten aiheutta-     taa. Kun petoeläinkantojen säilyttämiseksi elin-
27985:        mien vahinkojen korvaamisesta ( 251/       kelpoisina maassamme niiden yhä laajempi rau-
27986:        63) siten, että luonnontilassa olevien     hoittaminen on ollut tarpeen, on tarkoituksena
27987:        petoeläinten turkistarhoille aiheuttamat   ollut ettei kukaan joudu petoeläinten johdosta
27988:        vahingot myös voitaisiin korvata valtion   kohtuuttomasti kärsimään vaan yhteiskunta
27989:        varoista?                                  korvaa niiden aiheuttamat vahingot. Jotteivät
27990:                                                   eri elinkeinojen harjoittajat jäisi korvauksen
27991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     suhteen eriarvoiseen asemaan, tullaan harkitse-
27992: vasti seuraavaa:                                  maan petoeläinten ainakin kaikille ansiotarkoi-
27993:    Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-      tuksessa pidettäville kotieläimille aiheuttamien
27994: vaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen      vahinkojen saattamista korvausjärjestelmän pii-
27995: ( 251/63 ) mukaan "Maatalousministeriö voi        riin.
27996:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1980.
27997: 
27998:                                                                         Ministeri V eileko Saarto
27999: 4                                             1980 vp.
28000: 
28001: 
28002: 
28003: 
28004:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28005: 
28006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        budsstående medel ersätta de skador, som rov-
28007: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       djur i naturtillstånd förorsakat hästar, nötkrea-
28008: av den 14 mars 1980 till vederbörande medlem        tur, svin och får." Såsom det konstaterats i
28009: av statsrådet översänt avskrift av följande av      spörsmålet, har rovdjur i vissa fall föranlett
28010: riksdagsman Malm m. fl. ställda skriftliga spörs-   skada på utöver de i beslutet nämnda hus-
28011: mål nr 177:                                         djuren, pälsdjur i farm och även andra hus-
28012:                                                     djur och ersättning har enligt beslutet inte kun-
28013:           Har Regeringen. för avsikt att ändra      nat erläggas i sådana fall. Då för bibehållande
28014:        beslutet om ersättande av skada, för-        av rovdjursstammarna livskraftiga i vårt land
28015:        orsakad av rovdjur (251/63) så att de        en alltmera omfattande fredning varit behövlig,
28016:        skador som rovdjur i naturtillstånd för-     har avsikten varit att ingen på grund av rov-
28017:        orsakar pälsdjur i farm också kan er-        djuren skulle bli oskäligt lidande utan att
28018:        sättas med statsmedel?                       samhället skulle ersätta de skador som de
28019:                                                     förorsakar. För att utövarna av näringar inte
28020:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           i fråga om ersättningar skall förbli ojämlika,
28021: anföra följande:                                    kommer ett intagande i ersättningssystemet av
28022:   Enligt statsrådets beslut om ersättande av        åtminstone de av rovdjur föranledda skadorna
28023: skada, förorsakad av rovdjur (251/63) kan           på alla husdjur som hålles i förtjänstsyfte att
28024: "Lantbruksministeriet ... inom ramen för tili-      övervägas.
28025:      Helsingfors den 14 april 1980.
28026: 
28027:                                                                             Minister Veikko Saarto
28028:                                                  1980 vp.
28029: 
28030: Kirjallinen kysymys n:o 178.
28031: 
28032: 
28033: 
28034: 
28035:                                     Saukko: Kostamuksen työmaan pelastuspalvelun ennakkosuunnit-
28036:                                        telusta.
28037: 
28038: 
28039: 
28040:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28041: 
28042:    Tänään maaliskuun 20 päivänä kello 6.25              puolelle ja vasta rajan luota helikoptereilla sai-
28043: tapahtui Vartiu:ksen-Kostamuksen tiellä vaka-           raalaan.
28044: va liikenneonnettomuus, jossa kuoli 8 henkilöä             Koska Kostamuksen osalta on kysymys suur-
28045: ja useita vakavasti loukkaantui. Onnettomuu-            työmaasta, joka sijaitsee erämaassa ja vielä val-
28046: den jälkeen ensimmäiset vakavasti loukkaantu-           takunnan rajan takana, niin tämän työmaan pe-
28047: neet saatiin kuljetetuksi Kainuun keskussairaa-         lastuspalvelu vaatii poikkeuksellisen huolellista
28048: laan vasta kello 9.10 helikopterikuljetu!ksena.         ennakkovalmistelua.
28049: Tiettävästi seuraava erä saapui keskussairaalaan           Edellä olevaan viitaten esitän vaLtiopäiväjär-
28050: vasta kello 11.00 jälkeen.                              jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
28051:     Huomio kiinnittyy täs,sä vakavassa asiassa          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
28052: pelastustoimien hitauteen. Vaikeissa loukkaan-          si seuraavan kysymyksen:
28053: tumistapauksissa lähes kolmen tunnin viive sai-
28054: raalahoidon aloittamiseen on ehdottomasti liian                   Onko Hallitus kiinnittänyt vakavaa
28055: pitkä aika. Ei voi välttyä ajatukselta, että pe-               huomiota rajantakaisen suurtyömaan,
28056: lastustoimien ennakkosuunnitelmissa olisi jo-                  Kostamuksen, pelastuspalvelun ennakko-
28057:  tain vikaa. Bkö olisi ollut syytä tällaisten suur-            suunnitteluun, sen toteuttamisen tar-
28058: onnettomuuksien varalta hall'1tuksen neuvotella                kastukseen ja valvontaan sekä siihen,
28059:  sellainen rajanylit}"slupa, että helikopterit olisi-          miten Hallitus aikoo vastaisuudessa toi-
28060: vat voineet hakea onnettomuuden uhrit suo-                     mia, ettei tällaista ihmishenkiä vaaran-
28061:  raan Kostamuksesta. Nyt piti turvautua kaksi-                 tavaa pelastuspalvelun hitautta vastai-
28062: osaiseen kuljetukseen: ensin autolla Suomen                    suudessa ilmenisi?
28063:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
28064: 
28065:                                                Alvar Saukko
28066: 
28067: 
28068: 
28069: 
28070:  0880004174
28071: 2                                            1980 vp.
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 
28076:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
28077: 
28078:    Valtiopäiväjärjest~sen 37 §:n 1 momentissa       Kostamuksesta lähtenyttä sairaankuljetusautoa.
28079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Hankituista selvityksistä ilmenee, että potilaat
28080: olette kirjeenne n:o 463 ohella maaliskuun 20       saivat asianmukaisen ensihoidon ja heidät toi-
28081: päivänä 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-      mitettiin olosuhteisiin nähden nopeasti jatko-
28082: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        hoitoon.
28083: Alvar SauJkon tekemän seuraavansisähöisen kir-         Suomen lainsäädäntöön perustuvat pelastus-
28084: jallisen kysymyksen n:o 178:                       palvelutoiminnan järjestelyt ja valtuudet eivät
28085:                                                    ole voimassa vieraan valtion alueella. Rajanta-
28086:             Onko Hallitus kiinnittänyt vakavaa kaisten työmaiden pelastuspalvelutoimintaan on
28087:          huomiota rajantakaisen suurtyömaan, Suomen puolelta kuitenkin ennakolta varau-
28088:         Kostamuksen, pelastuspalvelun ennakko- duttu. Työmaista vastaavat urakoitsijat ovat
28089:          suunnitteluun, sen toteuttamis·en tar- · omatoimisesti varautuneet sammutus-, pelastus-,
28090:          kastukseen ja valvontaan sekä siihen, ensiapu- ja sairaarrkuljetustoimintaan. Järjeste-
28091:          miten Hallitus a1koo vastaisuudessa toi- lyjään suuronnettomuuksien varalta tukeakseen
28092:          mia, ettei tällaiJsta ihmishenkiä vaaran- ne ovat solmineet avunantoa koskevia sopimuk-
28093:          tavaa pelastuspalvelun hitautta vastai- sia lähimpien suomalaisten kuntien kanssa.
28094:          suudessa ilmenisi?                        Pa1oviranoma1set ovat sopimuJksen nojalla voi-
28095:                                                    neet suorittaa työmaalla tarpeen mukaan tar-
28096:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kastus- ja tutustumiskäyntejä. Lisäksi on järjes-
28097:  taen seuraavaa:                                   tetty yhteisiä katastrofiharjoituksia.
28098:    Torstaina 20. 3. 1980 Vartiuksesta Kosta-          Neuvostoliiton rajaviranomaisten kanssa on
28099: mulkseen johtavalla tiellä Neuvostoliiton alueel- lisäksi sovittu onnettomuustilanteiden edellyttä-
28100: la tapahtuneen liikenneonnettomuuden jälkei- mistä erityisjärjestelyistä, jotka koskevat poti-
28101: sen pelastustoiminnan kullkua selvitettäessä on laiden ja pelastushenkilöstön sekä hälytysajo-
28102: voitu todeta hälytys- ja pelastustoiminnan käyn- neuvojen nopeaa rajanylitystä. Sattuneissa on-
28103: nistyneen joustavasti ja viivytyksettä. Kaikki nettomuustapauksissa ja harjoituksissa on so-
28104: loukkaantuneet oli 'Saatu pois itse onnettomuus- vittujen henkilöiden ja ajoneuvojen rajanylitys
28105: paikalta noin 25 minuutin kuluttua onnetto- aina sujunut kitkattomasti.
28106: muudesta. Heidät vietiin Kostamuksen terveys-         Rajajärjestyssopimukseen perustuva rajanyli-
28107: asemalle, jossa oli ammattitaitoista lääkintä- tysjärjestely ei kuitenkaan koske ilma-alusten
28108:                                        1
28109: 
28110: 
28111: henkilökuntaa.                                     rajanylitystä, mikä ei olekaan tällä sopimus-
28112:    Pitkien etäisyyksien vuoksi kuljetukset vaa- pohjaNa ratkaistavissa. Suomen ilmailuviran-
28113: tivat runsaasti aikaa. Tämän vuoksi oli edullis- omaiset ovat t~hneet Neuvostoliiton asianomai-
28114: ta, että potilaille kyettiin antamaan ensihoito sille viranomaisille esityksen sellaisesta lento-
28115: Kostamuksessa ja saattamaan heidät kuljetus- pelastussopimuksesta, joka mahdollistaisi maa-
28116: kuntoon. Kuljetukset suoritettiin valvottuina rajojen ylityslennot pelastustehtävis;sä. Sopimus-
28117: ja etäisyyksiin nähden nopeasti. Vartiuksesta ta ei kuitenkaan ole vielä solmittu. Suomen-
28118: osa vaikeasti loukkaantuneista kuljetettiin Kai- lahden merialuetta koskevana sellainen sopimus
28119: nuun Keskussairaalaan helikopterilla, joka oli on solmittu Suomen ja Neuvostoliiton kesken.
28120: ehtinyt Vartiukseen juuri ennen ensimmäistä
28121:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1980.
28122: 
28123:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
28124:                                              N:o 178                                                3
28125: 
28126: 
28127: 
28128: 
28129:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
28130: 
28131:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        med hänsyn tili förhållandena snabbt förpassa-
28132: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       des till fortsatt vård.
28133: se nr 463 av den 20 mars 1980 tili veder-              De arrangemang och fullmakter för rädd-
28134: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ningstjänstverksamheten, vilka baserar sig på
28135: av följande av riksdagsman Alvar Saukko un-         finsk lagstiftning, gäller inte på främmande
28136: derteclmade spörsmål nr 178:                        stats territorium. Finland upprätthåller likväl
28137:                                                     räddningstjäns,tberedskap på arbetsplatser som
28138:           Har Regeringen fäst allvarlig upp-        ligger på andra sidan gränsen. De entreprenörer
28139:        märksamhet vid förhandsplaneringen av        som svarar för arbetsplatserna har på eget
28140:        räddningstjänsten i anslutning tili den     initiativ upprättat beredskap för släckning, första
28141:        stora byggarbetsplatsen i Kostamus på        hjälp och sjuktransporter. För att säkerställa
28142:        andra sidan gränsen och vid övervak-         sina arrangemang i händelse av katastrofer har
28143:        ningen av att planeringen förvel'kligas,     de ingått biståndsavtal med de närmaste kom-
28144:        samt vilka åtgärder ämnar Regeringen        munerna på finska sidan. Brandmyndigheterna
28145:        vidta i syfte att framdeles avhjälpa en     har enligt överenskommelse, då behovet det
28146:        sådan långsamhet i räddningstjänsten        påkallat, kunnat göra inspektions- och infor-
28147:        som äventyrar människoliv?                  mationsbesök på arbetsplatsen. Vidare har man
28148:                                                     arrangerat gemensamma katastrofövningar.
28149:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Vidare har man med Sovjetunionens gräns-
28150: samt anföra följande:                              myndigheter kommit överens om i olyckssitua-
28151:    Vid utredningen av räddningsverksamhetens        tioner behövliga specialarrangemang, som möj-
28152: förlopp efter den trafikolycka sorn torsdagen      liggör snabb gränsöverskridning för patienter
28153: den 20 mars 1980 inträffade på vägen från          och räddningspersonal samt uttryckningsfordon.
28154: Vartius tili Kostamus har det kunnat konsta-       Både v~d verkliga olyckor och vid övningar har
28155: teras, att alarm- och räddningstjänsten trätt i    gränsöverskridningen för de personer och for-
28156: funktion både smidigt och utan dröjsmål. Samt-     don som överenskommelsen gäller alltid skett
28157: liga skadade hade forslats bort från själva        friktionsfritt.
28158: olyaksplatsen inom ca 25 minuter efter olyckan.        Det på gränsordningsöverenskommelsen ba-
28159: De fördes till Kostamus hälsostation, som har      serade gränsöverskridningsarrangemanget gäller
28160: yrkeskunnig sjukvårdspersonal.                     likväl inte luftfartygs gränsöverskridningar, en
28161:    På grund av de stora avstånden tog trans-       fråga som således inte kan lösas på basen av
28162: porterna lång tid i anspråk. Det var därför        sagda överenskommelse. Finlands luftfarts-
28163: på sin plats att patienterna fick första hjälp i   myndigheter har hos vederbörande myndigheter
28164: Kostamus för att klara av transporten. Trans-      i Sovjetunionen gjort en framställning om en
28165: porterna skedde under övervakning och med          flygräddningsöverenskommelse som skulle möj-
28166: hänsyn till avstånden snabbt. Från Vartius         liggöra överskridning av landgränserna med
28167: transporterades en del av de svårt skadade tili    luftfartyg i räddningsuppdrag. Denna övere'1s-
28168: Kainuu centralsju:khus med en helikopter, som      kommelse har dock ännu inte ingåtts. I fråga
28169: hade hunnit fram tili Vartius strax före den       om Finsika vikens havsområde har en dylik
28170: första ambulansen från Kostamus. Av de ut-         överenskommelse ingåtts mellan Finland och
28171: redningar som inkommit framgår att patien-         Sovj etunionen.
28172: terna fick vederbörlig första hjälp och att de
28173:      Helsingfors den 23 april 1980.
28174: 
28175:                                                     Mi:nister för inri:kesärendena Eino Uusitalo
28176:             1
28177:             1
28178:             1
28179:         1
28180:         1
28181:         1
28182:     1
28183:     1
28184: 1
28185: 1
28186:                                           1980 vp.
28187: 
28188: Kirjallinen kysymys n:o 179.
28189: 
28190: 
28191: 
28192: 
28193:                                Juvela: Vammaisten televisiolupamaksujen poistamisesta.
28194: 
28195: 
28196:                       E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28197: 
28198:    Maassamme on noin 600 pysyvästi liikunta-     tv-ohjelmat varustettaisiin tekstillä, jolloin
28199: kyvytöntä vaikeavammaista. Jokainen tietää,      myös kuuroille olisi nykyistä helpompi seu-
28200: miten rajoitettua näiden ihmisten elämä tosi-    rata ohjelmia. Ennen pitkää voitaisiin kaikkien-
28201: asiassa on. Hyvin keskeisen ajankulun ja viih-   kin ohjelmien kohdalla siirtyä tekstitykseen.
28202: teen näiden vammaisten kohdalla muodostaa           Kun vuosi 1981 on julistettu Kansainväli-
28203: epäilemättä televisio- ja radio-ohjelmien seu-   seksi vammaisten vuodeksi, olisi enemmän kuin
28204: raaminen. Ja kun asia on näin, olisi kohtuul-    toivottavaa, että valtiovallan taholla otettai-
28205: lista, että pysyvästi liikuntakyvyttömät vam-    siin nämä asiat vakavan pohdinnan alaiseksi
28206: maiset vapautettaisiin kokonaan radio- ja tv-    ja saatettaisiin myönteiseen päätökseen viimeis-
28207: lupien maksamisesta. Valtiontalouden kannalta    tään ensi vuoden puolella.
28208: ei tämän toteuttaminen muodostaisi mitään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28209: ylivoimaista menoerää.                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
28210:    Toinen vammaisten ryhmä, joka tv-ja radio-    tänkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28211: lupamaksujen kohdalla ei ole tasavertaisessa     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28212: suhteessa kuuleviin nähden, on kuurojen ryh-
28213: mä. Onhan tunnettua, että television seuraa-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
28214: minen tuottaa kuuroille suuria vaikeuksia (ra-            valtion tulo- ja menoarvioon otetaan
28215: diostahan kuuroille ei ole mitään apua) ja                määräraha, joka käytetään täysin lii-
28216: näin ollen voi hyvin käsittää, että heidän ta-            kuntakyvyttömien vammaisten sekä
28217: hollaan ollaan täysin oikeutetusti tyytymättö-            kuurojen radio- ja tv-lupamaksujen ko-
28218: miä nykyisiin lupamaksuihin. Toisaalt:a kuu-              konaan poistamiseen tai näiden maksu-
28219: rojen taholla pidetään tärkeänä tavoitteena,              jen alentamiseen?
28220: että aluksi ainakin merkittävimmät kotimaiset
28221:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
28222: 
28223:                                            Aulis Juvela
28224: 
28225: 
28226: 
28227: 
28228: 088000425C
28229: 2                                           1980 vp.
28230: 
28231: 
28232: 
28233: 
28234:                        E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
28235: 
28236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kin huomattava, että kysymyksessä mamlttu-
28237: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     jen ryhmien lisäksi on myös monia muita
28238: olette 20 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn       vastaavia ryhmiä, joita myönnettävät helpotuk-
28239: kirjeenne n:o 464 ohella toimittanut valtio-      set saattaisivat koskea.
28240: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      Kun otetaan huomioon mahdollisesti myön-
28241: kansanedustaja Aulis Juvel'llll näin kuuluvasta   nettävien helpotusten huomattava vaikutus
28242: kirjallisesta kysymyksestä n:o 179:               Yleisradion tulonmuodostukseen, kaikki helpo-
28243:                                                   tukset on mahdollista toteuttaa vain, mikäli
28244:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että   varat tähän tarkoitukseen osoitetaan valtion
28245:        valtion tulo- ja menoarvioon otetaan       tai mahdollisesti kuntien lähinnä sosiaalisiin
28246:        määräraha, joka käytetään täysin lli-      menoihin tarkoitetuista määrärahoista. Näin on
28247:        kuntakyvyttömien vammaisten sekä           jo aiemmin tapahtunut mm. vähävaraisten elä-
28248:        kuurojen radio- ja tv-lupamaksujen ko-     keläisten osalta eräissä kunnissa, jolloin kunta
28249:        konaan poistamiseen tai näiden mak-        on vastannut ao. lupamaksuista.
28250:        sujen alentamiseen?                           Samalla todettakoon, että radiolupamaksut
28251:                                                   on poistettu kokonaan valtioneuvoston pää-
28252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     töksellä 1. 1. 1977 lukien.
28253: vasti seuraavaa:                                     Vuoden 1979 lopulla asetettu radio- ja tele-
28254:    Oy Yleisradio Ab suhtautuu periaatteessa       visiokomitea tulee tekemään ehdotuksen myös
28255: myönteis'esti sosiaalisin perustein myönnettä-    sosiaalisen tuen tarpeessa olevien lupamaksu-
28256: viin helpotuksiin lupamaksuista. On kuiten-       jen mahdollisesta poistamisesta.
28257:      Helsingissä huhtikuun 25 päivänä 1980.
28258: 
28259:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
28260:                                               N:o 179                                              3
28261: 
28262: 
28263: 
28264: 
28265:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
28266: 
28267:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       existerar många andra motsvarande grupper,
28268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           för vilkas del lättnaderna kunde gälla.
28269: velse nr 464 av den 20 mars 1980 till veder-           Då man beaktar den märkbara inverkan
28270: börande medlem av statsrådet översänt av-           som lättnaderna, om de beviljas, skulle få på
28271: skrift av följande av riksdagsman Aulis Ju-         Rundradions inkomstbildning, visar det sig att
28272: vela undertecknade spörsmål nr 179:                 det är möjligt att genomföra alla lättnader
28273:                                                     endast om medel härför anvrsas i statens ellet
28274:           Ämnar Regeringen sörja för att det        möjligen kommunernas närmast för sodala ut-
28275:        i statsförslaget intas anslag, avsett att    gifter avsedda anslag. Detta har redan skett
28276:        användas för avskaffande eller sänkande      i vissa kommuner i fråga om bl.a. mindre
28277:        av radio- och tv-licensavgifterna för helt   bemedhlde pensionärer. Kommunen har svarat
28278:        rördsehämmade samt döva personer?            för licensavgifterna.
28279:                                                        Samtidigt kan det konstateras att radio-
28280:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       licenserna genom ett statsrådsbeslut slopades
28281: samt anföra följande:                               helt fr.o.m. 1. 1. 1977.
28282:    Oy Yleisradio Ab förhåller sig i princip            Den radio- och televisionskommitte som till-
28283: positivt tili socialt betingade lättnader i li-     sattes i slutet av år 1979 kommer även att
28284: censavgifterna. Det är dock att märka att det       föreslå ett eventuellt avskaffande av licenserna
28285: förutom de grupper som nämns i spörsmålet           för personer som är i behov av socialt stöd.
28286:      Helsingfors den 25 april 1980.
28287: 
28288:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
28289:                                                 1980 ~Vp.
28290: 
28291: Kirjallinen kysymys n:o 180.
28292: 
28293: 
28294: 
28295: 
28296:                                     Paakkinen ym.: Työttömyysavustusta saavan työttömän päivä-
28297:                                        avustuksen suuruuteen vaikuttav.asta perusteesta.
28298: 
28299: 
28300:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28301: 
28302:     Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-        raudet, kuolema tai päihdyttävien aineiden vää-
28303: tun lain (23.3.1934/125) 16 §:ssä määritel-             rinkäyttö. Monissa tapauksissa voidaan lapset
28304: lään työttömyysavustusta saavan työttömän               perhekriisin mentyä ohi sijoittaa takaisin omien
28305: henkilön päiväavustukseksi enintään 3/4 avus-           vanhempien hoitoon.
28306: tusta saavan jäsenen ammatissa siihen aikaan               Työttömyyden kohdatessa sijaisperhettä tu-
28307: maksettavasta tavallisesta päiväpalkasta paikka-        lisi kasvattina· oleva lapsi voida huomioida työt-
28308: kunnalla, ei kuitenkaan enempää kuin [30]               tömyysavustusta laskettaessa samanarvoisena
28309: markkaa sille, jolla on yksi tai useampia 2 mo-         oman alle . 17-vuotiaan lapsen ja ottolapsen
28310: mentissa mainittuja omaisia, ja [23] markkaa            kanssa. Kaikista lapsista aiheutuu kuitenkin
28311: muulle jäsenelle.                                       perheelle samansuuruiset . menot. Lasten kan-
28312:     Omaisena pidetään titon pykälän 2 mömen-            nalta ajateltuna on tärkeiptä turvata lapsille
28313: tin mukaan 17 vuotta nuorempaa tai työhön               mahdollisimman hyvät olot silloinkin kun työt-
28314: kykenemätöntä lasta, jonkå pääasiallin~n . elät-        tömyys katkaisee. tai alewaa perheen tulotasoa.
28315: täjä jäsen on. Edelleen mainitaan mainitussa                Edellä esitettyyn viitaten· ja valtiopäiväjärjes•
28316: pykälässä, että 2 momentissa tarkoitettuna lap-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella .esitäm-
28317: sena pidetään myös ottolasta ja aviopuolison
28318: lasta.
28319:                                                         me    ktinnioii:tava'sti. \Talti6netivöstÖif:asianomai-
28320:                                                         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28321:     La,ip. p1ukai~~ti ,Qfl· -pv.u~tuksiin tebty p~a-,   Sen:
28322:  tason · riiu\itoksia vastaavat tarkistukset. Laki.
28323:  jättää kuitenkin muita heikompaan asemaan                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28324:  sellaiset huoltovelvolliset, joilla on perheessään             ryhtyä valtakunnallisista työttömyyskas-
28325: kasvattilapsia.                                                 soista annetun lain muuttamiseksi niin,
28326:     Perhekriisien sattuessa joudutaan lapsia edel-              että päiväavustuksen suuruuteen vaikut-
28327:  leenkin verraten usein kasvattamaan erillään                   tavana omaisena pidetään myös perhees-
28328:  omista vanhemmistaan. Perhekriisin syynä voi-                  sä huollettavana ja kasvatettavana ole-
28329:  vat olla heikot ja puutteelliset asunto-olot, Sai-             vaa kasvattilasta?
28330:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
28331: 
28332:           Saara-Maria Paakkinen           Pirjo Ala-Kapee                   Juhani Raudasoja
28333:           Kaarina Suonio                  Olli Helminen                     Pentti Lahti-Nuuttila
28334:           Niilo Hämäläinen                Tarja Halonen                     Juhani Surakka
28335: 
28336: 
28337: 
28338: 
28339: 088000393B
28340: 2                                            1980 vp.
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345:                       · E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28346: 
28347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        V altakunnallisista työttömyyskassoista anne-
28348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tun lain 16 §:n sisältämä omaiskäsite on käy-
28349: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        tännössä osoittautunut liian suppeaksi muun
28350: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       muassa kasvattilapsen osalta. Tähän seikkaan
28351: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      on myös työttömyysturvakomitea kiinnittänyt
28352: edustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin kuulu-     huomiota. Ongelma tulee selvitettäväksi par-
28353: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 180:          haillaan vireillä olevan työttömyysturvajärjes-
28354:                                                    telmän kokonaisuudistustyön yhteydessä. Asiaa
28355:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     on viivästyttänyt komitean työtä seuranneen
28356:        ryhtyä valtakunnallisista työttömyyskas-    etuuksien verotuskysymyksen valmistelun siir-
28357:        soista annetun lain muuttamiseksi niin,     tyminen valtiovarainministeriön asettamalle työ-
28358:        että päiväavustuksen suuruuteen vaikut-     ryhmälle. Sen saatua työnsä työttömyysetuuk-
28359:        tavana omaisena pidetään myös perhees-      sien osalta rajatuksi on sosiaali- ja terveysmi-
28360:        sä huollettavana ja kasvatettavana ole-     nisteriössä valmisteilla tehtäväksianto, jolla ase-
28361:        vu kasvattilasta?                           tetaan toimikunta valmistelemaan työttömyy&-
28362:                                                    tutVakomitean esittämien periaatteiden mukai-
28363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       set lalriesitykset.
28364: vasti seuruvaa:
28365:      Helsingis$ä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
28366: 
28367:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
28368:                                             N:o 180                                                3
28369: 
28370: 
28371: 
28372: 
28373:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28374: 
28375:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      i praktiken visat sig vara för begränsat bl.a.
28376: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     i fråga om fost:erbarn. Även kommitten för
28377: av den 21 mars 1980 tili vederhörande medlem      trygghet mot arbetslöshet har fäst avseende vid
28378: av statsrådet översänt avskrift av följande av    detta. Problemet kommer att uttedas i sam-
28379: riksdagsledamot Saara-Maria Paakkinen m. fl.      band med den totalreform av arbetslöshets-
28380: undertecknade 'spörsmål nr 180:                   skyddssystemet, viiken för närvarande är under
28381:                                                   beredning. Frågan har fördröjts på grund av
28382:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         att den beredning av socialförmånemas beskatt-
28383:        vidta för att ändra lagen om riksom-       ning som följde kommittens arbete har överförts
28384:        fattande arbetslöshetskassor så att även   tili en arbetsgrupp som tillsatts av finansminiJS..
28385:        :fosterbarn som vårdas och uppfostras i     teriet. Arbetsgruppen har inte behandlat frågan
28386:        familjen skall anses såsom anhörig som     om arbetslöshetsförmånerna. Social- och hälso-
28387:        påverkar dagunderstödets 1storlek?         vårdsministeriet har ett uppdragande under be-
28388:                                                   redning, med hjälp av vilket skall tillsättas en
28389:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kommission att bereda lagförslagen enligt de
28390: satnt anföra följande:                            principer som framlagts av kommitten för
28391:    Det begrepp om anhörig som avses i 16 §        trygghet mot arbetslöshet.
28392: lagen om riksomfattande arbetslöshetskassor har
28393:      Helsingfors den 15 april 1980.
28394: 
28395:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Lu;a-Penttilä
28396:                .)
28397: 
28398: 
28399: 
28400: 
28401:        ·--:·
28402: 
28403: 
28404: 
28405: 
28406: -,_,
28407:                                                1980 vp.
28408: 
28409: Kirjallinen kysymys n:o 181.
28410: 
28411: 
28412: 
28413: 
28414:                                   Paakkinen: Vantaan Korson kylän ja Tuusulan Maantiekylän
28415:                                      välisen tien rakentamisen aiheuttamista epäkohdista.
28416: 
28417: 
28418:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28419: 
28420:    Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri suun-          oli kaupungin toimesta tarkistettu teknisten
28421: nittelee uutta :tietä Vantaan Korsosta Tuusulan-      standardien osalta riittävästi.
28422: tielle. Suunnitelmissa väylää nimitetään Kulo-           Hankkeen tarkoituksena on Korson suur-
28423: mäentieksi. Tielinja kulkisi tämänhetkisten           alueen sekavan tieverkon jäsentelyn selkiin-
28424: suunnitelmien mukaan Korsosta suoraan Tuu-            nyttäminen johtamalla vilkasli:ikenteinen tie ah-
28425: sulan puolella sijai,tsevaan Maantiekylään.           taasti rakennetun taajaman ohitse sekä ennen
28426:     Tielinjan merkitseminen kulkemaan nyky-           kaikkea erään maamme vaarallisimpiin lukeu-
28427: suunnitelman mukaista reittiä noudattanee             tuvan     rautatietasoylikäytävän    poistaminen.
28428: Vantaalla hyväksyttyä ja yleiskaavassa esitet-        Huomattavan liikenneturvallisuuden paranta-
28429: tyä liikenneverkkoa. Tiesuunnitelmaan liittyvät       mil>-en lisäksi kaupunki katsoo tiellä olevan
28430: asiakirjat lienevät vielä lausunnolla eri tahoilla,   myös laajempaa seudullista merkitystä yleis-
28431: mutta tiesuunnittelu on kuitenkin viety jo            ten teiden verkossa Tuusulantietä ja Lahden
28432: niin pitkälle, että TVL:n Uudenmaan piirissä          moottoritietä yhdistävänä poikittaiserui link-
28433: 1979 rehdyssä tienpidon toimenpideohjelmassa          kinä.
28434: tien rakennustyöt on merkitty aloitettavaksi             Tie on tarkoitus toteuttaa yksiajorataisena
28435: jo vuonna 1982 eli kahden vuoden kuluttua.            ja kevyen liikenreen väylällä valUstettuna si-
28436:     Kulomäentien suunnitelmasta ei ole annettu        ten, että toisen ajoradan rakentam1seen suun-
28437: lopullista lausuntoa Tuusulan kunnan osalta.          nittelussa ainoastaan varaudutaan. Suunnittelu
28438: Maantiekylä, jonka tulossa oleva uusi tie rik-        on tarkoitus suoritt,aa Vantaan kaupungin toi-
28439: koisi, kuuluu Tuusulan kuntaan.                       mesta ja kusllannuksella, TVL:n Uudenmaan
28440:     Tuusulan kunnanvaltuusto on 12. 4. 1976           piirin valvonnan alaisena."
28441: pitämässään kokouksessa käsitellyt Uudenmaan             On ymmärrettävää, että suunnittelijat Van-
28442: lääninhallitukselle annetun lausunnon tieyhtey-       taan kaupungin viranhaitijoina eivät ole poh-
28443: den Jdkivarsi - Maantiekylä rakentamisesta            tineet tielinjauksen kokonaisvaikutusta naapuri-
28444: maantienä sekä siitä voidaanko rakenramisen           kunnan puolella. Maantiekylän asukkaiden on
28445: yhreydessä lakkauttaa yleisenä tienä Korson-          kuitenkm vaikea ymmärtää, miksi heidän koti-
28446:  Jokivarren paikallistie ja Maantiekylän ja Kor-      kylänsä pirstottaisiin varsinkin kun samanaikai-
28447:  son välis,en maantien vastaavat osat. Lausun-        sesti käynnissä olevien Tuusulantien paranta-
28448: nossaan Tuusulan kunta on puoltanut tieyhtey-         missuunnitelmien toteutuminen toisi kylään
28449: den Jokivarsi -        Maantiekylä rakentamista       myös poihjois-eteläsuuntaisen uuden tien. Tuu-
28450: maantienä todeten kuitenkin, että tien lin-           sulantien parantamisen moottoritieksi kyläläi-
28451:  jauksesta Tuusulan puolella tulee neuvotella         set hyväksyvät, kun sen sijaan Kulomäentien
28452: kunnan asianomaisren hallintokuntien kanssa.          rakentamist'a kylän läpi he eivät ymmärrä.
28453: Tuusulan kunta ei ole tähän mennessä hy-                 Kulomäentien liittymää arvioitaessa on to-
28454: väksynyt kantaa linjauksesta.                         dettu, että toteutuessaan se olisi haittana maan-
28455:     Tiehankkeen johdosta lääninhallitukselle an-      viljelykselle tuhoten peltoja. Se katkaisisi lu-
28456: tamassaan lausunnossa on Vantaan kaupunki             kuisia nyt käytössä olevia luontevia tieväyliä.
28457:  todennut 15. 1. 1976 päivätyssä kirjeessään          Tien rakentamisen johdosta menisi myös mo-
28458: mm. seuraavaa:                                        nia rakennuksia käyttökelvottomiksi.
28459:     "Dealoitteen tekemisestä on sovittu TVH:n            Kulomäentien linjauksen viemistä pohjoisem-
28460:  ja Vantaan yhtdsessä HELI-työryhmässä 12. 6.         maksi nykyiseen Korson-Ruotsinkyläntien ris-
28461:   1974 sen jälkeen kun tien yleissuunnitelmaa         teykseen on vastustettu mm. sillä perusteella,
28462: 088000426D
28463: 2                                         1980 vp.
28464: 
28465: että aluetta ympäröivät metsät ovat valtion      täysin mahdollista. Nykyisin jo on olemassa-
28466: metsiä ja kuuluvat Metsäntutkimuslaitokselle,    olevat tiet lentokentän pohjoiskautta kenttä-
28467: joka harjoittaa alueella tutkimustoimintaa. Jo   alueelle. Toisaalta saattaa nykyisen tielinjaus-
28468: nyt on tiedossa, että välittömästi tiealueen     ehdotuksen eteläpuolelta olla löydettävissä rat-
28469: tuntumassa olevissa Metsäntutkimuslaitoksen      kaisu, joka täyttää tielle asetetut päämäärät
28470: koeruuduissa tutkimustoiminta ei mm. liiken-     rikkomatta Maantiekylän kyläyhteisöä.
28471: nesaasteista johtuen ole täysipainoista.            Edellä olevan johdosta ja viitaten valtio-
28472:    Tuusulantrelle on TVL:n Uudenmaan pii-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
28473: rin ennusteissa saatu korkeat ja kasvavat lii-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28474: kennemäärät. Nämä pohjautunevat osaltaan         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28475: Vantaan kaavalli:siin ym. suunnitelmiin, joi-
28476: den toteutumisen aikataulu ns. Kettukaavan                 Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
28477: toteutumisen siirryttyä on lykkäytynyt hamaan           tie- ja vesirakennuspiirin aikomuksista
28478: tulevaisuuteen. Vaikka k:aavojen toteutuminen           toteuttaa Vantaan Korson kylän ja Tuu-
28479: olisikin näköpiitissä, ne eivät voi mitenkään           sulan Maantiekylän välille tie, joka koh-
28480: edellyttää uuden tielinjan viemistä Maantie-            tuuttomasti haittaa Maantiekylän asuk-
28481: kylän ja sen asutuksen läpi, kun käytettävissä          kaiden elämää ja tulee toteutuessaan
28482: olisi toinenkin käyttökelpoinen ratkaisu, joka          rikkomaan kyläyhteisön, ja jos on,
28483: ei aiheuttaisi ollenkaan samassa määrin hait-              mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
28484: taa Tuusulan kunnan Maantiekylän asukkaille.            em. uuden tien rakentamisen Maantie-
28485: Pohjoisemman tielinjavaihtOehdon mukaan lii-            kylään ja siirtääkseen tielinjan liittymä-
28486: kenneyhteyksien jatkaminen Tuusulantien yli             kohdan joko Tuusulantiellä nykyisen
28487: Helsinki-Vantaan lentoasemalile, mikä lienee            Korson risteyksen kohdalle tai ehdote-
28488: ollut myös eräs suunnittelijoiden ttavoite, on          tun linjauksen eteläpuolelle?
28489:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
28490: 
28491:                                   Saara-Maria Paakkinen
28492:                                            N:o 181                                              3
28493: 
28494: 
28495: 
28496: 
28497:                        Ed u s kunnan Herra           Puhe m i e he 11 e.
28498: 
28499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        suunnitelmasta. Jo antamassaan lausunnossa
28500: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   Tuusulan kunta on katsonut, että suunnitte-
28501: mies, olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päi-     lua esitetyn vaihtoehto A:n mukaisesti voi-
28502: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     daan jatkaa. Myös muut lausunnonantajat ovat
28503: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      olleet tämän virdllä olevan vaihtoehdon kan-
28504: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen näin         nalla. Muun muassa lääninhallitus piti tieyh-
28505: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 181:    teyttä tarpeellisena.
28506:                                                      Tiesuunnan ratkaiseminen on lopullisesti
28507:           Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan       ajankohtainen vasta sitten, kun varsinainen tie-
28508:        tie- ja vesirakennuspiirin aikomuksista    suunnitelma laaditaan ja vahvistetaan. Ennen
28509:        toteuttaa Vantaan Korson kylän ja          tiesuunnitelman vahvistamista: kuullaan vielä
28510:        Tuusulan Maantiekylän välille tie, joka    kuntia ja ao. maanomistajia yleisistä teistä an-
28511:        kohtuuttomasti hahtaa Maantiekylän         netun asetuksen 14 §:n mukaisesti. Mikäli
28512:        asukkaiden elämää ja tulee toteutues-      esim. kuntien lausunnot tällöin ovat pääosin
28513:        saan rikkomaan kyläyhteisön, ja jos on,    kielteisiä ja mikäli tiehankkeesta todetaan ai-
28514:           mitä Hallitus aikoo tehdä estääk-       heutuvan tarpeetonta haittaa, on laadittuja
28515:        seen em. uuden tien rakentamisen           suunnitelmia luonnollisesti tarpeen muuttaa.
28516:        Maantiekylään ja siirtääkseen tielinjan    Tiesuunnitelma pyritään hankittavien lausunto-
28517:        liittymäkohdan joko Tuusulantiellä ny-     jen ja kuulemismenettelyn pohjalta vahvista-
28518:        kyisen Korson risteyksen kohdall.e tai     maan yleisistä teistä annetun lain 10 §:n edel-
28519:        ehdotetun linjauksen eteläpuolelle?        lyttämällä tavalla siten, että de tulee suun-
28520:                                                   naltaan, tasaukseltaan, leveydeltään ja muutoin-
28521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kin tehtäväksi sillä tavoin, että tien tarkoitus
28522: vasti seuraavaa:                                  saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuot-
28523:    Kysymyksessä on vasta ko. tiehanketta kos-     tamatta toiselle enempää vahinkoa tai hait-
28524: keva yleissuunni:telma. Suunnitelmasta on han-     taa kuin tarve vaatii. Huomioon tullaan otta-
28525: kittu Tuusulan kunnan lausunto ja kunta voi        maan myös kaavat ja kaavamääräykset. Hank-
28526: vielä uudelleen ottaa kantaa Maantiekylän tie-    keen toteuttaminen ratkaistaan lopullisesti val-
28527: ja liittymäjärjestelyihin antaessaan lausunnon     tion tulo- ja menoarvioiden valmistelun ja hy-
28528: Tuusulantien parantamista koskevasta yleis-        väksymisen yhteydessä.
28529:      Helsingissä huhtikuun 23 päivänä 1980.
28530: 
28531:                                                                       Ministeri Eino Uusitalo
28532: 4                                           1980 vp.
28533: 
28534: 
28535: 
28536: 
28537:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
28538: 
28539:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      generalplanen för förbättring av Tusbyvägen.
28540: ange:r har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         I det utlåtande som Tusby kommun nu givit
28541: velse av den 21 mars 1980 tili vederbörande        har den ansett att planeringen enligt det i
28542: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     planen framlagda A-alternativet kan fortsättas.
28543: jande av riksdagsman Saara-Maria Paakkinen         Även övriga parter som avgivit utlåtande
28544: undertecknade spörsmål nr 181:                     har understött detta anhängiggjorda alternativ.
28545:                                                    Bl.a. länsstyrelsen ansåg vägförbindelsen erfor-
28546:           Är Regeringen medveten om Nylands        derlig.
28547:        väg- och vattenbyggnadsdistrikts pla-          Avgörandet av vägens sträckning blir slut-
28548:        ner på att bygga en väg mellan Korso        giltigt aktuel1t för,st då den egentliga väg-
28549:        by i Vanda och Landsvägsby i Tusby,         planen uppgörs och fastställs. Innan vägplanen
28550:        viiken kommer att medföra oskäliga          fastställts skall ännu kommuner och veder-
28551:        olägenheter i Landsvägsbybornas lev-        börande markägare höras i enlighet med 14 §
28552:        nadsförhåThmden och vilken, då den          förordningen om al'1männa vägar. Är kom-
28553:        byggts, splittrar bysamhället, och om       munernas utlåtanden då till största delen ne-
28554:        så är fallet,                               gativa och om man konstaterar att vägpro-
28555:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     jektet medför onödig olägenhet, är det natur-
28556:        ta för att förhindra byggandet av ovan-     ligtvis nödvändigt att ändra planerna. Man
28557:        nämnda väg i Landsvägsby och flytta         strävar till att på det sätt som i 10 § lagen
28558:        väganslutningen ancingen till Tusby-        om allmänna vägar fömtsätts fastställa väg-
28559:        vägens nuvarande korsning vid Korso          planen på basen av inbegärda utlåtanden och
28560:        eller söderom den föreslagna rikt-           av det förvarande där berörda parter hörs.
28561:        ningen?                                      Det innebär att vägen i fråga om sträckning,
28562:                                                    höjdläge, bredd och även i övrigt byggs så,
28563:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att vägens syfte uppnås möjligast förmånligt
28564: samt anföra följande:                               och utan att medföra annan större skada ellet
28565:    Frågan gäller ett vägprojekt som inte hun-       olägenhet än vad som är nödig. Även planer
28566: nit längre än tili generalplansstadiet. Tusby      och planebestämmelser kommer att beaktas.
28567: kommuns utlåtande om planen har införskaf-          Projektets genomförande avgörs slutghltigt i
28568: fats och kommunen kan ännu en gång fatta           samband med beredningen och godkännandet
28569: ställning till väg- och anslutningsarrangemangen   av statens inkomst- och utgiftsstat.
28570: i Landsvägsby då den avger sitt utlåtcande om
28571:      Helsingfors den 23 april 1980.
28572: 
28573:                                                                         Minister Eino Uusitalo
28574:                                              1980 vp.
28575: 
28576: Kirjallinen kysymys n:o 182.
28577: 
28578: 
28579: 
28580: 
28581:                                   Impiö ym.: Ruotsin kansalaisen rintamasotilasetuuksista.
28582: 
28583: 
28584:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
28585: 
28586:     Ruotsin kansalainen, Koladn kunnassa Suo-        västä tahdosta riippumatta neuvoja, joilla asia
28587: messa asuva Pauli Vilhelm Gardin, kutsuttiin         voitaisiin saattaa kohtuuden ja oikeudenmu-
28588: viranomaisHle t·apahtuneen erehdyksen vuoksi         lmisuuden linjoille. Pauli Gardin ei saa mi-
28589: sotapalvelukseen 31. 3. 1940-3. 9. 1943 väli-        tään rintamamiehille kuuluvia etu~suuksia.
28590: seksi ajaksi. Noin kolmen ja puolen vuoden           Näin siitä huolimatta, että Gardin on viran-
28591: kuluttua havaittiin erehdys, ja monilla rinta-       omaisen erehdyksen takia kutsunnan kautta
28592: milla suoritetun palkitun palveluksen jälkeen        pakkomääräyksellä palvellut Suomen armeijassa
28593: Gardin vapaut:ettiin palveluksesta. Sen jälkeen-     n. 3 1/2 vuotta vieläpä tunnustusta ansain-
28594: kin Gardin kunnostautui siviilihenkilönä pe-         neella tavalla. Toisen maan Suomessa asuvaan
28595: lastamalla vihol1irsen puolella alasammutun suo-     kansalaiseen kohdistuva syrjintä säännösten si-
28596: malaislentäjän joutumast:a saksalaisten käsiin.       sällön takia tuntuu täysin kohtuuttomalta. Se
28597: Gardin pelasti myös erään kylän hajoittamalla         olisi voitava korjata vaikkapa poikkeusmenet-
28598: pohtotarkoituksessa liikkeellä olleen saksalais-      telyin, ellei muuta tietä, kuten näyttää, ole
28599: parti:on.                                             olemassa.
28600:      Sairasteleva, työkyvytön Gardin haki vuonna         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28601:  1975 rintamasotilastunnusta saaden Kemin so-         tyksen 37 § :n 1 momenttiin nojautuen esitäm-
28602:  tilaspiiri:stä kielteisen päätöksen. Puolustusmi-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28603: nisteriö on käsitellyt 28. 11. 1977 Gardinin          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28604:  valituksen em. päätöksestä ja todennut, että
28605:  valituskirja on saapunut ministeriöön liian                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-
28606:  myöhään, joten valitusta ei otettu tutkitta-                tyy Suomessa Kolarin kunnassa asuvan
28607:  vaksi. Lähetteessään puolustusministeriö edel-              Ruotsin kansalaisen Pauli Vilhelm Gar-
28608:  lisen lisäksi toteaa, ettei rintamasotilastunnuk-           dinin, joka on palvellut sota-aikana
28609:  sesta annetun asetuksen perusteella tunnusta                3 1/2 vuotta Suomen armeijassa, saatta-
28610:  olisi vohu myöntää, vaikka valitus olisi saa-               miseksi samojen rintamasotilasetui:suuk-
28611:  punut määräajassa. Syynä on Ruotsin kansa-                  sien piiriin kuin vastaavat Suomen kan-
28612:  laisuus, jota säännökset Suomessa eivät tunne               salaiset, jotka ovat Gardinin tavoin
28613:  myönteisen päätöksen tekemiseksi hakijan kan-               Suomen viranomaisten kutsumina kut-
28614:  nalta. Myöhemmin asi,assa on käännytty eri                  sunaan kautta osallistuneet vuosia jat-
28615:  viranomaisten puoleen, joilla ei ole ollut hy-              kuneeseen rintamapalvelukseen?
28616:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
28617: 
28618:     Lauti Impiö             M. Jaatinen               Juuso Häikiö             Pentti Poutanen
28619:     Paavo Vesterinen        P. Mäki-Hakola            Jaakko Itälä             Sampsa Aaltio
28620:     Niilo Koskenniemi       Eeva Kauppi               Pekka Vennamo            Väinö Raudaskoski
28621:     Eino Loikkanen          Matti Pelttari            Anssi Joutsenlahti       Sinikka Karhuvaara
28622:     Aimo Ajo                Tapio Holvitie            Urho Pohto               Mikko Ekorte
28623:     Antero Juntumaa         Veikko Vennamo            Esko Almgren             Toivo Mäkynen
28624:     Pekka Jokinen           Impi Muroma               Einari Nieminen          Ben Zyskowicz
28625:     J. Juhani Kortesalmi    Veikko Pihlajamäki        Petter Savola            Saara Mikkola
28626:     Anneli Kivitie          Mauri Vänskä              Anna-Kaarina Louvo       Erkki Pystynen
28627:     Boris Renlund           Irma Rihtniemi-Koski      Heikki Perho             Mikko Jokela
28628:                             Helvi Hyrynkangas         Elisabeth Rehn
28629:   088000427E
28630: 2                                           1980 vp.
28631: 
28632: 
28633: 
28634: 
28635:                        Ed u s kunnan Herra             Puhe m i e he 11 e.
28636: 
28637:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   laadittu siten, että se koskee vain Suomen
28638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kansalai!sia. Rintamasotilasetuuksien myöntämi-
28639: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        sen edellytyksenä on, että henkilölle on myön-
28640: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       netty rintamasotilastunnus. Rintamasotilastun-
28641: asianomaiselle jäsenelle . jäljennöksen kansan-    nuksesta annetun asetuksen mukaan tunnus
28642: edustaja Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta          voidaan myöntä·ä vain sellai:selle henkilölle,
28643: kirjallisesta kysymyksestä n:o 182:                joka on Suomen kansalaisena palvellut 1939-
28644:                                                    1945 sodissa. Lisäksi rintamasotilaseläkelaissa
28645:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-      edellytetään, että henkilön on eläkettä saa-
28646:        tyy Suomessa Kolarin kunnassa asuvan         dessaan oltava Suomen kansalainen.
28647:        Ruotsin kansalaisen Pauli Vilhelm Gar-          Kuten edellä olevasta ilmenee; laki ei ny-
28648:        dinin, joka on palvellut sota-aikana        kyisessä muodossaan anna mahdollisuutta rin-
28649:        3 1/2 vuotta Suomen armeijassa, saat-        tamasotilasetmiksien myöntämiselle Pauli Vil-
28650:        tamiseksi samojen ri:ntamasotilasetui-       helm Gardinin tapauksessa, koska hän on
28651:        suuksien piiriin kuin vastaavat Suomen       Ruotsin kansalainen. Sosiaali- ja terveysminis-
28652:        kansalai!set, jotka ovat Gardinin tavoin     teriön asettama rintamaveteraaniasiain neuvot-
28653:        Suomen viranomaisten kutsumina kut-          telukunta, jonka tehtävänä on muun muassa
28654:        sunnan kautta osallistuneet vuosia jat-      kartoittaa rintamasotilaiden eläketurvassa ole-
28655:        kuneeseen rintamapalvelukseen?               via puutteita, on ottanut käsiteltäväkseen ky-
28656:                                                     symyksen Ruotsista Suomeen palanneiden rin-
28657:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tamaveteraanien eduista huolehtimisen. Asian
28658: vasti seuraavaa:                                    käsittely on edelleen kesken.
28659:    Suomessa voimassaoleva rintamasotilaseläke-
28660: järjestelmä on kansainvälisen tavan mukaisesti
28661:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
28662: 
28663:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
28664:                                             N:o 182                                               3
28665: 
28666: 
28667: 
28668: 
28669:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
28670: 
28671:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      så att det gäller enbart finska medborgare.
28672: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          Förutsät,tningen för ·att en person skall be-
28673: velse av den 21 mars 1980 till vederbörande        viljas frontmannaförmåner är att han bevil-
28674: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     jats frontmannatecknet. Enligt förordningen
28675: jande av riksdagsman Lauri Impiö m.fl. under-      om frontmannatecknet kan tecknet beviljas
28676: tecknade spörsmål nr 182:                          enbart sådan person som i egenskap av finsk
28677:                                                    medborgare tjänstgjort i krigen 1939-1945.
28678:           Vilka åtgärder kommer Regeringen         Dessutom förutsätter lagen om frontmannapen-
28679:        att vidta för att Pauli Vilhelm Gardin,     sion att personen skall vara Hnsk medborgare
28680:        som är svensk medborgare och bosatt         då han erhåller pension.
28681:        i Kolari kommun i Finland och som              Såsom av det ovan sagda framgår erbjuder
28682:        tjänstgjort i 3 1/2 år under krigstiden     inte lagen i dess nuvarande form möjlighet
28683:        i Finlands arme, skall bli berättigad       att bevilja frontmannaförmåner i fallet Pauli
28684:        till samma frontmannaförmåner som           Vilhelm Gardin eftersom han är svensk med-
28685:        motsvarande finska medborgare som i         borgare. Frontveterandelegationen, som tillsatts
28686:        likhet med Gardin av de finska myn-         av sodal- och hälsovårdsminilsteriet och vars
28687:        digheterna blivit kallade att genom         uppgift bl.a. är att kartlägga de briSiter som
28688:        uppbåd i årata1 delta i frontmanna-         förekommer i frontmäns pensionsskydd, har
28689:        tjänsten?                                   tagit upp frågan om bevakningen av de front-
28690:                                                    veteraners intressen som återvänt från Sve-
28691:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rige till Hnland. Behandlingen av frågan på-
28692: samt anföra följande:                              går fortfarande.
28693:    Gällande frontmannapensionssystem i Fi'n-
28694: land har enligt internationell praxis utarbetats
28695:      Helsingfors den 22 april 1980.
28696: 
28697:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
28698:                                             1980 vp.
28699: 
28700: Kirjallinen kysymys n:o 183.
28701: 
28702: 
28703: 
28704: 
28705:                                 Louvo ym.: Maatalouden emäntien sosiaaliturvan parantamisesta.
28706: 
28707: 
28708:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
28709: 
28710:    Vuoden 1970 alusta voimaan tulleen maa-         muksia Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle työ-
28711: talousyrittäjien eläkelain, MYEL:n, piirissä on    tulojen poikkeuksell1sesta jakami:sesta emännän
28712: tällä hetkellä 143 674 isäntää ja 109 343          ja isännän kesken. Vuonna 1971 tällaisia poik-
28713: emäntää. Maatalouden työtulot, joiden perus-       keuksellisia työtulojakoja myönnettiin 19,1 %
28714: rust:eella eläke määräytyy, jaetaan MYEL:n         kaikista työtulon määdttelyistä ja vuonna 1979
28715: 8 §:n mukaisesti hyvin isäntäkeskdsesti. Mm.       tämä määrä oli kasvanut 24,3 %:iin. Anomus-
28716: tästä syystä emännät kokevat eläketurvansa         ten runs,aus kuvaa tarvetta useammin jakaa
28717: puuttee!Hseksi. MYEL-vakuutus määrätään            työtulot todellista tilannetta vastaavasti, mutta
28718: normaalisti maatilan pinta-alan mukaan. Pelto-     monimutkainen anominen estää sitä. Maininta
28719: ja puutarhamaa huomioidaan tässä kohdassa,         "työt tehdään yhdessä, karjatalous, verotuk-
28720: ja metsäma>asta määräosa. Näin saadaan ns.         sessa ansiotulo on jaettu puoliksi" ei nimit-
28721: MYEL-hehtaari:t, joiden perusteella tilan koko-    täin ohjeiden mukaan riitä hakemuksen pe-
28722: naistyötulo lasketaan. Poikkeavan voimaperäi-      rusteluiksi.
28723: nen viljelytapa, normaalia suuremmat eläin-           Erääksi syyksi isännän normaalin MYEL-
28724: määrät, maatilamatkai:lu, mehiläishoito yms.       työtulon emännän työtuloa huomattavasti kor-
28725: voivat anomuksesta korottaa työtuloa.              keamma1le määrittelyUe on mainittu nykyinen
28726:    Työtulojen tasajako emännän ja isännän kes-     perhe-eläkelainsäädäntö, jonka mukaan vakuu-
28727: ken tapahtuu ilman eri anomusta ja perus-          tetun kuoleman jälkeen naisleski sekä alle 18-
28728: teluja varin 8 MYEL-hehtaariin asti, jolloin       vuodaat lapset saavat perhe-eläkkeen. Miesies-
28729: emännän suurin mahdollinen työtulo on tänä         kellä ei ole tätä mahdoll:isuutta emännän kuo-
28730: vuonna 7 426,- vuodessa. Mainitun raja-arvon       leman jälkeen. Alle 18-vuodaat lapset saavat
28731: jälkeen työtulon nousu menee normaalisti ko-       kyllä perhe-eläkkeen. Täs,sä onkin myös maa-
28732: konaan isännälle, jolloin suurimman mahdolli-      talousyrittäjiin kohdistuva Hmeinen epäkohta,
28733: sen eli 42 MYEL-hehtaarin tilalla isännän eläk-    joka saattaa johtaa edellä mainittuihin vää-
28734: keen perustana oleva työtulo on 28 187,- ja        ristymiin ja epäoikeudenmukai•suuteen myös
28735: emännän edelleen vain 7 426,-, sHs noin nel-       isännän suhteen. Perhe-eläkkeen pitäi'si olla
28736: jäsosa, ja näin ollen emännän suurin mahdolli-     sukupuolesta riippumaton.
28737: nen eläkekin, 358,-/kk, on noin neljäsosa             Edelleen itsenäiset yrittäjät, myös maatalous-
28738: isännän vastaavasta eläl&eestä 1 349,-/kk.         yrittäjät ovat jatkuvasti ilman lakisääteistä
28739:    Emännän työtulon kasvu pysähtyy edellä          tapaturmavakuutusta ja silten myös vai:lla am-
28740: mainittuun 7 426 markkaan, koska kotitalous-       mattitauddsta aiheutuvien menetysten täyttä
28741: töiden katsotaan kuuluvan ainoastaan emän-         korvausta.
28742: nälle eikä kotitaloustyötä, vaikka se oHsi maa-       Jos esimerkiksi emäntä sairastuu ammatt1tau-
28743: talouden "työmaahuoltoa", pidetä tuotannol-        tiin, on hän heikommassa asema,ssa kuin sa-
28744: Hsena työnä, jonka kansantaloudellinen arvo        maan tautiin saitastuva palkattu karjanhoita-
28745: määriteltäisiin työeläkkeeseen ori:keuttavaksi.    jansa. Emännän sairausvakuutuspäiväraha on
28746:    Todellisuudessa on emännän keskimääräinen       useimmiten minimipäiväraha.
28747: verotuksellinen työtulo tutkimusten mukaan            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
28748: suuremp~ kuin normaali vahvistettu MYEL-           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esti!täm-
28749: työtulo ja nautakarjatiloilla huomattavastikin     me valtioneuvoston asianomais,en jäsenen vas-
28750: suurempi. Ilmeisesti tämä on johtanut siihen,      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28751: että vuosittain yhä enemmän tehdään ano-
28752: 088000428F
28753: 2                                          1980 vp.
28754: 
28755:         Mihin toimenplitet:S'l1n Hallitus ryh-          emännän sosiaaliturvassa havaittujen
28756:      tyy maatilan emännän ja isännän so-                epäoikeudenmukaisuuksien ja puutteel-
28757:      siaaliturvan saattam~seksi sukupuolesta            lisuuksien korjaamilseksi?
28758:      riippumattomaksi ja erikoisesti maatilan
28759:     Helsingissä 21 päivänä maa1~skuuta 1980.
28760: 
28761:        Anna-Kaarina Louvo           Ritva Laurila                Aila Jokinen
28762:        Tapani Mörttinen             Mauri Vänskä                 Ulla Puolanne
28763:        Heikki Perho                 Ilkka Kanerva                Pentti Sillantaus
28764:        Erkki Pystynen               Toivo Mäkynen                Heikki Järvenpää
28765:        Eeva Kauppi                  Pekka Löyttyniemi            Matti Jai!cinen
28766:        Matti Pelttari               Helena Pesola                Eeva Kuuskoski-V~katmaa
28767:        Eva-Maija Pukkio             Tauno Valo                   Irma Rihtniemi-Koski
28768:        Tapio Holvitie               Lauri Impiö                  Eero Lattula
28769:        Mauri Miettinen              Timo Ihamäki                 Sinikka Karhuvaara
28770:        Tuulikki Petäjäniemi         Matti Viljanen               Juhani Lait~nen
28771:        Saara Mikkola                Juuso Häikiö                 Matti Hakala
28772:        P. Mäki-Hakola               Martti Urs~n                 Olavi Nikkilä
28773:                                             1980 vp.                                                3
28774: 
28775: 
28776: 
28777: 
28778:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28779: 
28780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa     laskettu työtulo ja sen jakautuminen voidaan
28781: main1tussa tarkoituksessa Te, Herra Puhetn1es,     määrätä pääsäännöstä poiketen, jos viljelystapa,
28782: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn        viljelmän poikkeuksellinen tuottavuus, työnjako
28783: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       viljelmällä taikka muu näihin verrattava syy
28784: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      niin edellyttää.
28785: edustaja Anna-Kaarina Louvon ym. näin kuu-             MaatalousyritJtäjien eläkelaitokselta saatujen
28786: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 183:        tietojen mukaan kokonaistyötulojen poikkeuk-
28787:                                                    sellista i'akamista on pyrirtty käyttämään var-
28788:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryh-     sinkin karjatilatapauksissa sekä silloiln, kun toi-
28789:        tyy maatilan emännän ja isännän so--        nen puoliso on ollut työkyvytön, sairaatloinen
28790:        ·siaaliturvan saattamiseksi sukupuolesta    tai ansiotyössä tilan ulkopuolella. Vuodesta
28791:         riippumattomaksi ja erikoisesti maatilan    1977 alkaen eläkelaitoksessa on selvitetty eläk-
28792:         emännän so~aaliiturva:ssa havaittujen      keitä varten vahvistettujen työtulojen ja vil-
28793:         epäoilkeudenmukaisuuksien ja puutteel-     i'elijöiden todellisten työtulojen vastaavuutta.
28794:         lisuuksien korjaamiseksi?                  Havaintojen mukaan karjatiloilla emäntien elä-
28795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kettä varten vahvistettu työtulo on todellisuu-
28796: vasti seuraavaa:                                   dessa ansaittua työtuloa selvästi pienempi, kun
28797:                                                    taas vi1jat:iloi1la tilanne on usein päinvastai-
28798:    Maatalousyrittäjien     eläkelain säännökset    nen.
28799: eläkkeen perusteena olevan työtulon määrää-            Kun maatalousyrittäjien eläkelaki nyt on ol-
28800: misestä vastaavat pääpilirtdssään eläketurvako-    lut voimassa runsaat kymmenen vuotta, voi-
28801: mitean I mietinnössään vuodelta 1967 omak-         daan saatujen kokemusten johdos,ta lain pe-
28802: sumia per1aattei:na. Komitean kuulemat maa-        ruskysymyksiä ottaa uude1leen harkittaviksi ja
28803: talouden as~antuntijat olivat laatineet lähinnä    harkita mahdolliJsuuksia nykyistä yksilö!Hsem-
28804: kirjanpitotilojen tulosten perusteella kaav~mai­   män menettelyn aikaansaamiseksi.
28805: sen pinta-aloihin perustuvan työtulöasteikon.          Maatalousyrittäjien eläkelaissa kuten työelä-
28806: Asiantuntijat eivät pitäneet maatalouden uutta     kelaeissa muutoinkin perhe-eläkettä ei mak-
28807: verotusta sopivana perusteena siihen sisälty-      seta miespuoliselle leskelle. Kysymys koko per-
28808: vien suurten vaihteluiden ja pääoman tuoton        he-eläkejärjestelmän perusperiaatteiden uudista-
28809: osuuden vuoksi.                                    misesta on parhaillaan valmisteltavana ja tässä
28810:    Voimassa olevan lain mukaan eläkkeen pe-        yhteydessä tulee harkittavaksi myös kysymys
28811: rusteena olevan työtulon määräämistä varten        miespuolisen lesken saattami'Sesta perhe-eläk-
28812: maatalousydttäjälle vahvis.tetaan se työtulo,      keen suhteen samaan asemaan naispuolisen les-
28813: jonka hänen voidaan kohtuudella arvioida jat-      ken kanssa.
28814: kuvasti saavan mainitun lain piiri!in kuulu-           Tapaturmavakuutusjärjestelmässä        on    jo
28815: vasta toiminnastaan. Larssa on säädetty isän-      kauan koettu puutteena, etteivät maatalousyrit-
28816: nän ja emännän yhteenlasketun vuotui:sen työ-      täjät kuulu lak1säätdsen vakuutuksen piiriin.
28817: tulon määrä maatalousmaan hehtaaria kohti.         Asian korjaamiseksi sosiaali- ja terveysminis-
28818: Työtuloa kartuttavan tilakoon enimmäismäärä        teriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtä-
28819: on 42 hehtaar1a. Isännän ja emännän kesken         vänä on valmistdla ehdotus maatalousyrittä-
28820: yhteenlaskettu vuotuinen työtulo jaetaan puo--     jien tapaturmavakuutusta koskevaksi laiksi.
28821: liksi kahdeksaan maatalousmaan hehtaariltn         Toimikunnan saatua työnsä valmiiksi ryhdy-
28822: saakka. Tämän jälkeen työtulon lisäys laske-       tään as~an vaatimi!i.n toimenpitei:siin.
28823: taan isännän työtuloksi. Lain mukaan yhteen-
28824:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
28825: 
28826:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
28827: 4                                          N:o 183
28828: 
28829: 
28830: 
28831: 
28832:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28833: 
28834:    I det syfte 37 § 1 moro. riksdagsordningen     Den samroan1agda arbetsinkorosten och dess
28835: anger har Ni, Herr Talroan, roed Eder skri-       fördelning kan enligt lagen bestäromas av-
28836: velse av den 21 roars 1980 till vederbörande      vikande från huvudregeln om odlingssättet,
28837: medlero av statsrådet översänt avskrift av        brukningsenhetens exceprionella produktivitet,
28838: följande av riksdagsledaroot Anna-Kaarina         arbetsfördelningen på brukningsenheten eller
28839: Louvo m.fl. undertecknade spörsroål nr 183:       annan motsvarande orsak förutsätter detta.
28840:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Enligt de uppgifter som erhållits från lant-
28841:         vidta för att. sodalskyddet för bruk-     bruksföretagarnas pensionsanstalt har man gått
28842:         ningsenheters husbönder och husroöd-      in för att använda den avvi:kande fördelningen
28843:         rar inte skall vara beroende av kön       av de totala arbetsinkorosterna i synnerhet i
28844:         och för att avhjälpa de brister och       fråga oro boskapslägenheter och i fall där en
28845:         orättvisor soro förekommit särskilt i     av roakarna varit arbetsoförmögen, sjuklig el-
28846:         fråga om socialskyddet för husmödrar?     ler förvärvsarbetat utanför lägenheten. Fr.o.ro.
28847:                                                   1977 har man på pensions,anstalten utrett
28848:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     rootsvarigheten roellan de arbetsinkomster som
28849: sarot anföra följande:                            fastställts för pensionema och jordbrukamas
28850:                                                   verkliga arbetsinkomster. Enligt iakttagelserna
28851:    Stadgandena i lagen om pension för lant-       är den arbetsilnkomst som fa:stställts för hus-
28852: bruksföretagare oro bestäroroandet av den ar-     mödrars pensioner på boskaps~ägenheter klart
28853: betsinkomst som ligger tili grund för pen-        mindre än den arbets,inkomst som faktiskt
28854: sionen motsvarar i huvuddrag de principer         tjänats, medan situationen på sädeslägenheter
28855: som pens,ionsskyddskommitten orofattat i sitt     ofta är den motsatta.
28856: betänkande I av 1967. De lantbruksexperter           Då lagen oro pension för lantbru!ksföretagare
28857: soro kommitten hört hade närroast på basen        nu varit i kraft i drygt tio år kan man på basen
28858: av bokföringslägenheternas resultat utarbetat     av de erfarenheter soro erhållits återigen över-
28859: en scheroati:sk arbetsinkomstskala soro grundar   väga grundfrågorna i lagen och undersöka möj-
28860: sig på areal. Expertema ansåg inte att den        Hgheterna att åstadkomma ent mera individuellt
28861: nya lantbtuksbeskattningen skulle kunna ut-       förfaringssätt än för närvarande.
28862: göra en lämplig grund beroende på däri in-           Enligt lagen oro pension för lantbruksföre-
28863: gående stora fluktuationer och kapitalavkast-     tagare såsom även enligt arbetspensionslagarna
28864: ningens andel.                                    i övrigt utgår inte familjepension tHl änkling.
28865:    För att bestämma den arbetsinkorost soro       Frågan om en reforro av huvudprindperna i
28866: ligger tili grund för pensionen f.astställs för   hela faroiljepensionssystemet är för närvarande
28867: lantbruksföretagare enligt gällande lag den ar-   under beredning och i detta sammanhang skall
28868: betsinkomst han skäligen kan uppskattas fort-     även frågan om att bringa änkling i samma
28869: gående erhålla av den verbarohet som om-          läge soro änka beträffande famHjepension över-
28870: fattas av sagda lag. I lagen ingår stadganden     vägas.
28871: om husbondes och husmoders saroroanlagda             I olycksfallsförsakringssysteroet har det
28872: årliga arbetsinkomst för varje hektar jord-       länge upplevts som bdst att lantbruksföre-
28873: bruksjord. Den maximala storleken av en           tagarna inte omfattas av lagstadgad försäkring.
28874: brukningsenhet som ökar arbetsinkomsten är        För att rätta tili situationen har social- och
28875: 42 hektar. Den sammanlagda årliga arbets-         hälsovårdsroinisteriet tillsatt en kommission
28876: inkomsten för husbonde och husrooder för-         med uppgift att bereda ett förslag tili lag
28877: delas järot dero mellan upp tili 8 hektar jord-   oro olycksfallsförsäkring för lantbruksföreta-
28878: bruksjord. En ökning av arbetsinkorost där-       gare. När koromissionen ,avslutat sitt arbete
28879: efter räknas som husbondes arbets,inkomst.        kororoer de åtgärder frågan kräver att vidtas.
28880:      Helsingfors den 24 april 1980.
28881: 
28882:                                           Social- och hälsovårdsroinister Sinikka Lu;a-Penttilä
28883:                                               1980 vp.
28884: 
28885: Kirjallinen kysymys n:o 184.
28886: 
28887: 
28888: 
28889: 
28890:                                  Raudaskoski ym.: Päiväsakon suuruuden määrittelystä.:
28891: 
28892:                                                                                            -;
28893: 
28894: 
28895:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 1 e.
28896: 
28897:    Rikoslain 2 luvun muuttamisesta 29 päivänä        Oikeudenmukaisempi ja paremmin kansalais-
28898: heinäkuuta 197 6 ·annetulla lailla korotettiin . ten oikeustajuntaa tyydyttävä tapa olisi mieles-
28899: voimakkaasti p!iiväsakkojen rahamääriä ja teh- tämme määrätä päiväsakon- rahamäärä verojen,
28900: tiin päiväsakkoasteikko ankarasti kiristyväksi veronluonteisten maksujen ja muiden tulonhan-
28901: tulojen ja varallisuuden mukaan. Aikaisem- kintakustannusten vähentämisen jälkeen sako-
28902: min, ennen uusien säännösten antamista, sak- tettavalle jäävän todellisen nettopäivätulon pe-
28903: kojen rahamäärät ilmeisesti vahvistettiin yleen- rusteella. Sakon tietenkin tulisi ankaraitua tu-
28904: sä liian pieniksi eikä varallisuuseroja otettu lojen ja varallisuuden mukaan, mutta perustee-
28905: riittävästi huomioon. Edellä mainituista syistä na tulisi olla nettopäivätulo.
28906: edellinen päiväsakkojärjestelmä oli menettä-         Toinen kansalaisten mieliä suuresti huoles-
28907: mässä merkitystään rangaistuksena. Päiväsak- tuttava epäkohta nykyisissä säännöksissä on se,
28908: kosäännösten uusimiselle todettiinkin olevan että kenellekään ei ole mahdollista Mkenteen
28909: asiallisia perusteita olemassa.                   jaloissa seisovassa poliisiautossa hetkessä koota
28910:    Mutta onkohan ankarien sakkojen määräämi- tulonhankin takustannuksiaan,            maksukykyyn
28911: sessä menty liian pitkälle? Nykyisin voimassa vaikuttavia velkojaan ja velvoitteitaan eikä sai-
28912: olevien säännösten mukaan kohtuullisena päi- raus- tai muita perheen erikoiselantokustannuk-
28913: väsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kolmas- sia, jotka olisivat nykyisinkin vähennyskelpoisia
28914: osaa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäi- päiväsakon rahamäärää määritettäessä. Puhu-
28915: vätulosta, jollei päiväsakkoa varallisuuden, ela- mattakaan niiden muuntamisesta kokonaisvähen-
28916: tusvelvollisuuden tai muiden maksukykyyn vai- nyskelpoiseksi summaksi, jolta pohjalta sakko
28917: kuttavien seikkojen vuoksi ole vahvistettava sitten määräytyisi oikeudenmukaisesti. Näin
28918: joko suuremmaksi tai pienemmäksi.                 ollen lain kansalaisille varaama kohtuullisuus ei
28919:     Vakavana epäkohtana kansalaiset kokevat voi toteutua.
28920: sen, että päiväsakon rahamäärän perusteena pi-       Aikaisemmin käytössä olleen sakotuskäytän-
28921: detään kokonaistuloja, joista on vähennetty nön yhtenäistämiseksi oikeuskansleri antoi
28922:  tulonhankkimiskulut, mutta ei veroja. Sakotet- vuonna 1969 syyttäjille ohjeita, joiden mu-
28923:  tavan päiväsakon suuruus siis määräytyy sellai- kaan päiväsakon rahamäärän tulee olla määrä-
28924:  sen laskennallisen rahamäärän mukaan, jota osuus ennakkoveron pidättämisen ja maksu-
28925: hän ei ole koskaan saanut eikä tule saamaan- kyvyn huomioimisen jälkeen sakotettavan
28926: kaan. Eiväthän veroennakot ja veronpidätykset käyttöön jäävistä tuloista. Mielestämme tämä
28927:  ole koskaan olleet sakotettavan käytettävissä ennen käytössä ollut pääsääntö on asianmukai-
28928: eikä asianomaisen palkka, vaan yhteiskunta on nen ja oikea, joten sen saattaminen uudelleen
28929: tuon rahamäärän ottanut etukäteen ennen pal- voimaan olisi otettava vakavasti harkittavaksi.
28930: kanmaksua omia tarpeitaan varten. Erittäin Nettotuloihin perustuvaan järjestelmään sisäl-
28931: voimakkaasti progressiivisten verotusperustei- tyvät epätarkkuudet ja puutteet olisi samalla
28932:  den vallitessa nykyinen käytäntö on johtanut tietenkin pyrittävä korjaamaan sopiviksi kat-
28933: liian monissa tapauksissa suorastaan kohtuutto- sottavilla käytännön tarpeita palvelevilla sään-
28934:  miin tuloksiin. Ei voine olla oikein eikä koh- nöksillä ja määräyksillä.
28935:  tuullista, että sakotettava pakotetaan maksa-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
28936: maan sakkoa myös yhteiskunnan itselleen suo- väjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella
28937:  raan työnantajalta ennakkoon ulosmittaamasta valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28938:  talouselämän tuotosta.                           vaksi seuraavan kysymyksen:
28939: 088000429H
28940: 2                                        1980 vp.
28941: 
28942:         Onko Hallitus tietoinen siitä, että         siin sakon määräämistä koskevien sään-
28943:      kokonaistulojen mukaan määräytyvä              nösten muuttamiseksi siten, että päivä-
28944:      päiväsakon suuruus on käytännössä mo-          sakon rahamäärä määrättäisiin pääsään-
28945:      nissa tapauksissa johtanut kohtuutto-          töisesti entisen käytännön mukaisesti
28946:      muuksiin, mikä kaikissa tapauksissa ei         ennakkoveron pidättämisen jälkeen sa-
28947:      tyydytä kansalaisten oikeustajuntaa, ja        kotettavalle jäävän nettopäivätulon pe-
28948:      jos on,                                        rusteella?
28949:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28950:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
28951: 
28952:        Väinö Raudaskoski           Boris Renlund              Henrik Westerlund
28953:        Mikko Kaarna                Mauno Manninen             Markku Kauppinen
28954:        Pentti Poutanen             Heimo Linna                Hannu Tenhiälä
28955:        Olavi Martikainen           Matti Viljanen             Ole Norrback
28956:        Toivo Yläjärvi              Orvokki Kangas             Lauri Palmunen
28957:        Heikki Perho                                           Esko Pekonen
28958:                                              N:o 184
28959: 
28960: 
28961: 
28962: 
28963:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28964: 
28965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mää, jonka mukaan pienituloiselta otetaan
28966: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päiväsakolla pois pienempi osuus nettopäivätu-
28967: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         losta kuin enemmän ansaitsevalta. Päiväsakko-
28968: kirjeenne n:o 471 ohella toimittanut valtioneu-     järjestelmän tulee olla progressiivinen, katsoi
28969: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        korkein oikeus päiväsakkojärjestelmää koske-
28970: kansanedustaja Väinö Raudaskosken ym. näin          vasta lakiehdotuksesta vuonna 1920 antamas-
28971: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 184:      saan lausunnossa.
28972:                                                        Lainuudistuksessa otettiin .lähinnä · käytän-
28973:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       nöllisistä syistä päiväsakon rahamäärän määrää-
28974:        kokonaistulojen mukaan määräytyvä            misen perusteeksi sakotettavan kokonaispäivä-
28975:        päiväsakon suuruus on käytännössä mo-        tulo eli bruttotulo, jolloin valtion tuloveron
28976:        nissa tapauksissa johtanut kohtuutto-        progressiivisuus saa aikaan sen, että suurempi-
28977:        muuksiin, mikä kaikissa tapauksissa ei       tuloinen joutuu nettotulostaan ma..~samaan sak-
28978:        tyydytä kansalaisten oikeustajuntaa, ja      kona prosentuaalisesti suuremman osuuden
28979:        jos on,                                      kuin pienituloinen. Kokonaistulo on yleensä
28980:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-      helpommin selvitettävissä kuin tulo josta ön
28981:        siin sakon määräämistä koskevien sään-       vähennetty ennakkovero. Samaan tulokseen
28982:        nösten muuttamiseksi siten, että päivä-      olisi päästy järjestelmässä, jossa päiväsakon · ra-
28983:        sakon rahamäärä määrättäisiin pääsään-       hamääräksi olisi otettu sakotettavan nettopäivä-
28984:        töisesti entisen käytännön mukaisesti        tulo, josta on vähennetty jokin kaikille sama
28985:        ennakkoveron pidättämisen jälkeen sa-        rahamäärä. Kokonaistuloihin perustuvaa päivä-
28986:        kotettavalle jäävän nettopäivätulon pe-      sakkoa on kuitenkin pidettävä käytännössä toi-
28987:        rusteella?                                   mivampana järjestelmänä kuin nettotuloihin pe-
28988:                                                     rustuvaa. Ruotsissa, jossa päiväsakkojärjestelmä
28989:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         otettiin myöhemmin käyttöön kuin meillä, päi-
28990: tavasti seuraavaa:                                  väsakko määrätään kokonaistulojen perusteella.
28991:    Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen rikos-           On syytä korostaa, että päiväsakkojärjestel-
28992: lain 2 luvun muuttamista koskevan lainuudis-        mä on tekninen keino toteuttaa maksukykyyn
28993: tuksen tarkoituksena oli niiden epäkohtien kor-     nähden oikeudenmukainen sakko. Päivätulohan
28994: jaaminen, jotka olivat aiheutuneet siitä, että      on Suomessa, jossa juuri kukaan ei elä päi-
28995: päiväsakkojen rahamäärät vahvistettiin yleensä      vittäin maksettavalla palkalla, laskennallinen
28996: liian pieniksi ja ottamatta riittävästi huomioon    suure. Esimerkiksi kukaan ei katso elävänsä
28997: sakotettavien tuloeroja. Lisäksi sakotuskäytäntö    yli varojensa, jos hän jonakin päivänä kuluttaa
28998: oli varsin epäyhtenäinen.                           enemmän kuin nettopäivätulonsa. Tosiasiallinen
28999:     Päiväsakkojärjestelmä, johon Suomessa siir-     maksukyky määräytyy lähinnä kuukausiansioi-
29000: ryttiin vuonna 1921, perustuu ajatukseen, että      den ja varallisuuden perusteella. Tähän tosi-
29001: sakon tulisi kohdistua yhtä tuntuvasti eri va-      asialliseen maksukykyyn nähden uudistettu päi-
29002: rallisuusasemassa oleviin henkilöihin. Meillä       väsakkojärjestelmä on entistä oikeudenmukai-
29003: ennen vuoden 1977 lainuudistusta noudatetun         sempi.
29004: käytännön mukaan päiväsakon rahamäärä vah-             Vuoden 1977 sakkouudistuksen yhtenä tar-
29005: vistettiin vakio-osuutena sakotettavan nettotu-     koituksena oli päiväsakkojen rahamääriä korot-
29006: losta. Kun pienituloisen kohdalla päivätulosta      tamalla ankaroittaa sakkojärjestelmää niin, että
29007: menee muihin tulonsaajiin verrattuna suhteel-       sakkorangaistus eräissä tapauksissa tarjoaisi en-
29008: lisesti suurempi osa välttämättömiin menoihin,      tistä käyttökelpoisemman vaihtoehdon lyhyt-
29009: on oikeudenmukaisempana pidettävä järjestel-        aikaiselle vankeusrangaistukselle. Päiväsakkojen
29010:                                               1980 vp.
29011: 
29012: rahamäärien korottamisen tuli kuitenkin käy-         tuista sakkorangaistuksista yli puolet oli raha-
29013: tännössä johtaa päiväsakkojen lukumäärien ale-       määrältään kahdeksan markan vähimmäispäivä-
29014: nemiseen erityisesti lievien rikosten seuraamuk-     sakkoja. Tuomioistuinmenettelyssä tuomituista
29015: sina, muun muassa sen vuoksi, etteivät päivä-        sakoista minimipäiväsakkojen osuus oli lähes
29016: sakkojen muuntorangaistukset muodostuisi koh-        puolet. Yli 40 markan rahamääräisiä päivä-
29017: tuuttomiksi. Lainuudistus on johtanut sakko-         sakkoja oli rangaistusmääräysmenettelyssä 0,2
29018: rangaistuksen lisääntyneeseen käyttöön esimer-       prosenttia ja tuomioistuinmenettelyssä 3,7 pro-
29019: kiksi lievissä liikennejuopumustapauksissa. Sa:k-    senttia. Yli 100 markan rahamääräisiä sakkoja
29020: kojen kokonaismarkkamäärissä ei vuoden 1977          ei rangaistusmääräysmenettelyssä määrätty lain-
29021: uudistUJksen jälkeen ole tapahtunut kovinkaan        kaan ja tuomioistuinmenettelyssä 0,1 prosent-
29022: suuria muutoksia. Tilastot osoittavat, että sak-     tia. Vuodesta 1975 päiväsakon rahamäärän kes-
29023: kojen kokonaismarkkamäärät ja päiväsakon ra-         kiarvo oli noussut noin kuudella markalla vuo-
29024: hamäärät ovat 1970-luvulla nousseet tasaisesti.      teen 1977.
29025: Vuoden 1977 sakkouudistuksella ei ole ollut             Edellä olevan perusteella hallitus toteaa,
29026: tässä suhteessa sanottavaa itsenäistä mer:kitystä.   ettei uudistettu sakkolainsäädäntö ole johtanut
29027: Vaikka yleisen ansiotason muutokseen suhteu-         sellaisiin epäkohtiin, joita kysymyksessä tarkoi-
29028: tettu sakkojen reaalinen rasite on 1970-luvulla      tetaan, ja katsoo, ettei ole aihetta ryhtyä päi-
29029: lisääntynyt jonkin verran, on tämä kasvu ollut       väsakon rahamäärän määräämistä koskevan
29030: voimakkaampaa vuosikymmenen alkupuolella             lainsäädännön muuttamiseen. Hallitus seuraa
29031: kuin vuosikymmenen loppupuolella.                    edelleen sakotuskäytännön kehitystä.
29032:    Rangaistusmääräyksin tuomituista liikenne-           Vähäisiä rikkeitä, varsinkin vähäisiä liiken-
29033: rikossakoista oli vuonna 1977 83,4 prosenttia        nerikkomuksia varten oikeusministeriössä vii-
29034: kokonaismarkkamäärältään alle 250 mar:kkaa           meistellään ns. rikesakkoa koskevaa lakiesitys-
29035:  (ennen lain uudistusta vuonna 197 6 9 3,6 % )       tä, jolla otettaisiin käyttöön markkamäärältään
29036: ja 96,0 prosenttia alle 500 markkaa (vuonna          kiinteä, kaikille samansuuruinen rangaistusseu-
29037: 1976 99,0% ).                                        raamus. Tätä koskeva esitys on tarkoitus antaa
29038:    Vuonna 1978 rangaistusmäärä)"ksin tuomi-          eduskunnalle vielä näillä valtiopäivillä.
29039:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
29040: 
29041:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
29042:                                               N:o 184                                              5
29043: 
29044: 
29045: 
29046: 
29047:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
29048: 
29049:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       av nettodagsinkomsten än de som förtjänar
29050: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       mera. Systemet med dagsbot bör vara progres-
29051: nr 471 av den 21 mars 1980 tili vederbörande        sivt, ansåg högsta domstolen år 1920 i sitt
29052: medlem av statsrådet översänt avskrift av           utlåtande över lagförslaget rörande systemet
29053: följande av riksdagsman Väinö Raudaskoski           med dagsbot.
29054: m. fl. ställda spörsmål nr 184:                        1 samband med lagreformen lades, närmast
29055:                                                     av praktiska skäl, den bötfälldes totala dags-
29056:           Är Regeringen medveten om att stor-       inkomst, dvs. bruttoinkomsten, tili grund för
29057:        leken av den dagsbot som bestäms en-         bestämmandet av dagsbotens penningbelopp,
29058:        ligt totalinkomsterna i praktiken i          varvid progressiviteten vid statens inkomstbe-
29059:        många fall lett tili oskäligheter, vilket    skattning ledde tili att en person med högre
29060:        inte i alla fall rimmar med medborgar-       inkomster i böter får betala en procentuellt
29061:        nas rättsuppfattning, och om så är fal-      sett större del av sin nettoinkomst än en
29062:        let,                                         person med låga inkomster. Det är i allmänhet
29063:            har Regeringen för avsikt att skrida     lättare att utreda totalinkomsten än den in-
29064:        tili åtgärder för ändrande av stadgan-       komst, från viiken förskottsskatten avdragits.
29065:        dena om bestämmande av bot så, att           Samma resultat skulle ha uppnåtts i ett system,
29066:        dagsbotens penningbelopp, i enlighet         där man såsom dagsbotens penningbelopp hade
29067:        med tidigare praxis, bestäms på basen        betraktat den bötfälldes nettodagsinkomst, från
29068:        av den nettodagsinkomst som kvarstår         vi1ken avdragits ett penningbelopp som varit
29069:        för den bötfällde efter det att förskotts-   detsamma för alla. Dagsböter, baserade på
29070:        skatten innehållits?                         de totala inkomsterna, bör likväl anses vara
29071:                                                     ett i praktiken bättre fungerande system än
29072:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ett system som baserar sig på nettoinkomster-
29073: samt anföra följande:                               na. 1 Sverige, där systemet med dagsbot togs
29074:     Syftet med den ändring av 2 kap. straff-        i bmk senare än hos oss, bestäms dagsboten
29075: lagen som trädde i kraft vid ingången av år         på grundval av de totala inkomsterna.
29076: 1977 var att rätta tili de missförhållanden som        Det är skäl att betona att systemet med
29077: föranletts av att dagsböternas penningbelopp        dagsbot är en teknisk metod för förverkligan-
29078: i allmänhet fastställdes tili alltför små belopp    det av med avseende på betalningsförmågan
29079: och utan att de bötfälldas inkomstskillnader        rättvisa böter. Dagsinkomsten är ju i Finland,
29080: i tillräcklig mån beaktades. Dessutom var           där knappast någon lever på dagligen utbetald
29081: praxis vid bötfällning synnerligen oenhetlig.       lön, ·en kalkylerad storhet. Exempelvis anser
29082:     Det system med dagsbot, som Finland över-       ingen sig leva över sina tiligångar om han
29083: gick tili år 1921, grundar sig på tanken att        någon dag konsumerar mera än sin nettodags-
29084: böterna bör vara lika kännbara för personer         inkomst. Den faktiska betalningsförmågan be-
29085: i oHka förmögenhetsställning. Enligt den praxis     stäms närmast på basen av månadsförtjänst och
29086: som tiliämpades hos oss före lagändringen år        förmögenhet. Med avseende på denna faktiska
29087:  1977 fastställdes dagsbotens penningbelopp så-     betalningsförmåga är det nya dagsbotsystemet
29088:  som en fast del av den bötfälldes nettoin-         rättvisare än det tidigare.
29089: komst. Då för låginkomsttagare i jämförelse            Ett av syftena med 1977 års bötesreform
29090: med andra inkomsttagare en proportionellt sett      var att genom en höjning av dagsbotens pen-
29091:  större del av dagsinkomsten går tili oundgäng-     ningbelopp göra bötessystemet strängare så, att
29092: liga utgifter, måste det anses vara rättvisare      bötesstraff i vissa fall skulle erbjuda ett mera
29093: med ett system, enligt vilket låginkomsttagare      användbart alternativ tili kortvariga fängelse-
29094: genom dagsböter nödgas avstå en mindre del          straff än tidigare. Höjningen av dagsbotens
29095: 088000429H
29096: 6                                            1980 vp.
29097: 
29098:  penningbelopp skulle likväl i praktiken leda som ådömdes genom domstolsförfarande var
29099:   till en sänkning av antalet dagsböter, i synner- minimidagsböternas andel närmare hälften. För
29100:  het som en påföljd för lindriga brott, bl.a. strafforderförfarandets del utgjordes 0,2 pro-
29101:  därför, att förvandlingsstraffen för böter inte cent av över 40 marks dagsböter. För dom-
29102:   skulle bli oskäliga. Lagreformen har lett till stolsförfarandets del är siffran 3,7 procent.
29103:  en ökad användning av bötesstraff exempelvis Genom strafforderförfarande ådömdes inga
29104:   i lindriga fall av rattfylleri. Det har efter · . böter tiU ett penningbelopp över 100 mk.
29105:   1977 års reform inte inträffat några större För domstolsförfarandets del är talet 0,1 pro-
29106:  förändringar i böternas totala markbelopp. cent. Mellan år 1975 och år 1977 hade medel-
29107:   Statistiken visar att böternas totala markbelopp värdet av dagsbotens penningbelopp stigit med
29108:   och dagsböternas penningbelopp stigit jämnt ca 6 mk.
29109:   under 1970-talet. Bötesreformen år 1977 har          Med stöd av det ovan anförda konstaterar
29110:   inte i detta hänseende haft någon nämnvärd regeringen att den reviderade böteslagstift-
29111: . självständig betydelse. Fastän den reella bö- ningen inte lett tili sådana missförhållanden
29112:   testungan, som avpassats enligt förändringarna som avses i spörsmålet och finner den att
29113:   i den allmänna förtjänstnivån, under 1970- det inte föreligger skäl att vidta ändringar
29114:   talet ökat något, har denna ökning varit kraf- i den lagstiftning som gäller bestämmandet av
29115:   tigare vid årtiondets början än vid årtiondets dagsbotens penningbelopp. Regeringen följer
29116:   slut.                                             fortsättningsvis utvecklingen av praxis. vid bö-
29117:       Av de böter för trafikbrott, som ådömts tesfällning.
29118:   genom strafforder, belöpte sig år 1977 83,4          Med tanke på smärre förseelser, främst
29119:   procent, till sitt totala markbelopp, till sum- trafikförseelser, utarbetas i justitieministeriet
29120:   mor under 250 mk (före lagreformen år 1976 en proposition angående s.k. förseelsebot. I
29121:   93,6 %) och 96,0 procent till summor under propositionen föreslås en straffpåföljd i form
29122:   500 mk (år 1976 99,0% ).                          av ett fast markbelopp. Påföljden skulle vara
29123:       Av de bötesstraff som år 1978 ådömdes densamma för alla. Avsikten är att proposi-
29124:   genom strafforder utgjorde över hälften mi- tionen skall kunna avlåtas ännu under denna
29125:   nimidagsböter under åtta mark. Av de böter riksdag.
29126:       Helsingfors den 24 april 1980.
29127: 
29128:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
29129:                                                 1980 vp.
29130: 
29131: Kirjallinen kysymys n:o 185.
29132: 
29133: 
29134: 
29135: 
29136:                                     Perho ym.: Kasvinsuojeluaineiden tarkastusmaksuperusteista.
29137: 
29138: 
29139:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29140: 
29141:    Kasvinsuojeluaineiden tuotekehittelyssä on          ta, joiden menekki jo etukäteen niiden. erikois-
29142: yleinen suuntaus jo pitkään osoittanut siirty-         luonteen ja vali:koivuuden vuoksi tiedetään vä-
29143: mistä myrkyllisistä vähemmän myrkyllisiin ja           häiseksi, jäävät viljelijät paitsi juuri näitä ym-
29144: ympäristöystävälJisempiin aineisiin. Tuloksia          päristöystävällisyydeltään j'a teholtaan parhaita
29145: tästä suuntauksesta onkin saatu. Vuodesta 1972         viimeisiä uutuuksia. Tällainen tilanne jatkues-
29146: vuoteen 1979 putosi myrkyllisimpiin torjunta-          saan vähentää kotimaisen tuotannon kilpailu-
29147: aineisiin luettavien torjunta-aineiden lukumäärä       kykyä verrattuna ulkomaiseen ja on vähitellen
29148: 35:stä 20:een. Vastaavasti on kehitetty ja saa-        lisäämässä tarpeetonta tuontia.
29149: tu kauppaan entistä vaarattomampia torjunta-              Nyt käytössä oleva tarkastusmaksuperuste ei
29150: aineita.                                               myöskään valtiontalouden kannalta katsoen
29151:    Tämän ilahduaavan kehityksen jarruttaja!ksi         näytä parhaalta mahdollisdta. Maksujen koh-
29152: on noussut valtion maksuperustelaki. Sen mu-           distuessa yksittäisiin ,tuotteisiin riippumatta sii-
29153: kaan tarkas,tusmaksut on perittävä valmistekoh-        tä minkälaisen menekin niiden odotetaan saa-
29154: taisesti ja omakustannusperiaatteella, mikä nos-       van, jää edellä kerrotuista syistä useita aineita
29155: taa maksut niin korkeiksi, ettei uusia torjunta-       tarkastuttamatta ja tällä tavoin myös niistä saa-
29156: aineita läheskään kaikissa tapauksissa enää kan-       tavat tarkastusmaksut valtion kassaan tulemat-
29157: nata tarkastuttaa. Samaan luetteloon voidaan           ta. Tässäkin mielessä vallitsevaan tilanteeseen
29158: vielä liittää torjunta-aineet, joiden vuotuisen        pitäisi saada korjaus.
29159: bruttomyynnin raha-arvo jää pienemmäksi kuin              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29160: niistä vuosittain perittävä rekisterissäpitomak-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme va1tioneu-
29161: su. Uuden maksuperustemenettelyn seuraukset            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29162: ovatkin nähtävissä. Kun vuonna 197 6 ilmoitet-         raavan kysymyksen:
29163: tiin uusia torjunta-aineita tarkastukseen yhteen-
29164: sä 55 tuotetta, vastaava luku vuonna 1979 oli                    Mitä Hallitus aikoo tehdä kasvinsuo-
29165: enää 33 tuotetta.                                             jeluaineiden tarkastusmaksuperusteiden
29166:    Syntyneestä tilanteesta joutuu viime kädessä               muuttamiseksi niin, että tarkastt:usmak-
29167: kärsimään viljelijä. Etenkin puutarhatuotannon                sut eivät muodostu esteeksi maamme
29168: voidaan katsoa joutuneen vaikeaan asemaan.                    maa- ja metsätaloudelle saada käyttöön-
29169: Kun korkeiden tarkastusmaksujen vuoksi val-                   sä sekä ympäris.töystävällisyydeltään että
29170: mistajilta ja maahantuojilta viedään kiinnostus               teholtaan keh1tyksen korkeinta laatua
29171: esittää ,tarkastettavaksi etenkin sellaisia tuottei-          vastaavat torjunta-aineet?
29172:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
29173: 
29174:                 Heikki Perho                                       Tapani Mörttinen
29175:                 Pertti Salolainen                                  P. Mäki-Hakola
29176:                 Anna-Kaarina Louvo                                 Toivo Yläjärvi
29177:                 Henrik Westerlund                                  Sampsa Aaltio
29178:                 Matti Hakala                                       Olavi Nikkilä
29179:                                           Väinö Raudaskoski
29180: 
29181: 
29182: 
29183: 088000458E
29184: 2                                            1?80 vp.
29185: 
29186:                                                                                          ·.1   :   :~; ••
29187: 
29188: 
29189: 
29190: 
29191:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29192: 
29193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Torjunta-aineiden myynnin arvo on maassam-
29194: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemi~s,        me viime vuosina ollut noin 60-70 milj.
29195: olette 20 päivänä maaliskuu!ta 1980 päivätyn         markkaa. Tarkastusmaksuina on peritty yhteen-
29196: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sä noin 200-300 000 markkaa vuodessa. T ar-
29197: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kastusmaksuja korotettiin vuoden 1979 lopus-
29198: edustaja Perhon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        sa. Tällöin arvioitiin, että kasvinsuojelulaitok-
29199: sesta kysymyksestä n:o 185:                          sen toiminnasta noin puolet muodostuu tarkas-
29200:                                                      tus1toiminnan suoritetuotannosta ja puolet kas-
29201:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kasvinsuo-       vinsuojdun tutkimustoiminnasta ja viranomais-
29202:        jeluaineiden tarkastusmaksuperusteiden        tehtävien, muun muassa torjunta-ainelain nou-
29203:        muutttamiseksi niin, että tarkasrtusmak-      dattamisen valvonnasta. Maksut määrättiin tä-
29204:        sut eivät muodostu esteeksi maamme            män perusteella siten, että arviolta puolet lai-
29205:        maa- ja metsätaloudelle saada käyttöön-       toksen menois,ta, noin 700 000 markkaa katet-
29206:        sä sekä ympäristöystävällisyydeltään että     taisiin tarkastusmaksutuloilla. Tämäkin tarkas-
29207:        teholtaan kehityksen korkeinta laatua         tusmaksujen taso merkitsee arviolta vain 1 pro-
29208:        vastaavalt torjunta-aineet?                   senttia torjunta-aineiden myynnin arvosta.
29209:                                                         Tarkastusmaksut muodostavat siis erään var-
29210:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         sin marginaalisen tekijän ,torjunta-aineiden hin-
29211: taen seuraavaa.                                      noittelussa ja kun torjunva-aineiden hintoja ei
29212:    Torjunta-ainelain mukaan torjunta-aineeksi        ole säännöstelty, ei ole syytä olettaa eikä ole
29213: tarkoitettua valmistetta ei saa myydä :tai muu-      osoiltettu, että tarkastusmaksut muodostuvat
29214: toin kulutukseen luovuttaa ennen kuin kasvin-        torjunta-aineiden 'tuottamisen ja markkinoinnin
29215: suojelulaitos on ha:kemuksesta antanut siihen        esteeksi.
29216: luvan. Torjunta-aineiden käyttötavasta johtuu,          Joidenkin torjunta-aineiden osalta saattavat
29217: että niiden käyttökelpoisuuden tarkastaminen         maksuperustelain mukaiset tarkastusmaksut jos-
29218: on suoritettava huolellisesiti, mikä vaatii usein    sain määrin aiheuttaa kysymyksessä tarko1tettua
29219: aikaa ja kustannuksia. Tästä ihmisten ja luon-       haittaa. Ilmeistä toisaalta on, että näiden lä-
29220: non suojaamiseksi säädetystä tarkastuksesta ei       hinnä puutarhataloudessa tarvittavien torjunta-
29221: voida tinkiä. On myös torjunta-aineen ostajan        aineiden tarkastusten järjestelyä voitaisiin te-
29222: edun mukaista, että torjunta-aineen käy,ttökel-      hostaa mainittujen haittojen vähentämiseksi.
29223: poisuus ja tehokkuus riittävästi tutki<taan. Tor-    Maa- ja metsätalousministeriö on muun muassa
29224: junta-ainelain mukaan kasvinsuojelulakoksen          tässä tarkoituksessa kehottanut maatalouden
29225: suoritteista peritään maksut valtion maksupe-        tuitkimuskes:kusta selvittämään tarkastustoimin-
29226: rus1telaissa säädettyjen yleisten perusteiden mu-    nan järjestelyä.
29227: kaan.
29228:      Helsingissä 25· päivänä huhtikuuta 1980.
29229: 
29230:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
29231:                                              N:o 185                                               3
29232: 
29233: 
29234: 
29235: 
29236:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29237: 
29238:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          del har under de senaste åren uppgått till ca
29239: anger har Ni, Herr Ta<1man, med Eder skrivelse       60-70 millj. mk i vårt land. I kontrollavgifter
29240: av den 20 mars 1980 tili vederbörande med-           har uppburits samman1agt ca 200-300 000
29241: 1em av statsrådet för avgivande av svar över-        mk per år. Kontrollavgif.terna höjdes i slutet
29242: sänt avskrift av följande av riksdagsman Perho       av år 1979. Då beräknades att ca häJ.ften av
29243: m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 185:                växtskyddsanstaltens verksamhet består av pre-
29244:                                                      stationer i fråga om kontrollverksamheten och
29245:           Vad ämnar Regeringen göra för att          hälften av forskningsverksamhet inom växt-
29246:        ändra grunderna för växtskyddsmed1ens         skyddet och tillsynen över myndigheternas upp-
29247:        kontrdllavgifter så, att kontrollavgifter-    gifter, bl. a. över efterlevnaden av lagen om
29248:        na inte hindrar vårt lands jord- och          bekämpningsmedel. Avgifterna fastställdes på
29249:        skogsbruk att få bekämpningsmede1             basen härav så, att uppskattningsvis hälften av
29250:        som i fråga om såvä1 miljövänlighet           anstaltens utgifter, ca 700 000 mk, skulle
29251:        som effekt motsvarar den högsta kvali-        täckas med inkoms,ter av kontrdllavgifterna.
29252:        teten i utvecklingen?                         Denna nivå på kontrollavgifterna innebär dock
29253:                                                      uppskattningsvis endast 1 procent av värdet av
29254:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        försäljningen av bekämpningsmedel.
29255: samt anföra följande:                                   Kontrollavgifterna utgör således en mycket
29256:    Enligt lagen om bekämpningsmedel får pre-         marginell faktor i bekämpningsmedlens prissätt-
29257: parat som är avsett tili bekämpningsmedel inte       ning, och då bekämpningsmedlens priser inte
29258: saluföras eller annoriedes överlåtas tiLl för-       är reglerade, finns det ingen orsak att anta och
29259: brukning innan växtskyddsanstalten på ansökan        har inte heller påvisats att kontrollavgifterna
29260: givit tillstånd därtill. Tili följd av bekämp-       utgör ett hinder för produktionen och mark-
29261: ningsmedlens användningssätt måste deras             nadsföringen av bekämpningsmedel.
29262: bnrkbarhet kontrolleras omsorgsfullt, vilket            I fråga om endel bekämpningsmedel kan
29263: ofta kräver tid och kostnader. Denna kontroll,       kontrollavgifterna enligt lagen om grunderna
29264: som föreskrivits i syfte att skydda människorna      för avgifter tili staten i någon mån medföra
29265: och naturen, kan man inte pruta på. Det ligger       sådana olägenheter som avses i spörsmålet. Å
29266: även i bekämpningsmedlens köpares intresse           andra sidan är det uppenbart att organiseringen
29267: att bekämpningsmedlens brukbarhet och effekt         av dessa främst i trädgårdsnäringen edorder-
29268: undersöks tillräckligt. Enligt lagen om bekämp-      liga kontroller av bekämpningsmedlen kunde
29269: ningsmedel uppbärs för växtskyddsanstaltens          effektiveras för att minska nämnda olägenheter.
29270: prestationer avgifter enligt de allmänna prin-       Jord- och skogsbruksministeriet har bl. a. i
29271: ciper som är stadgade i lagen om grunderna för       detta syfte uppmanat lantbrukets forsknings-
29272: avgifter tili staten.                                central att utreda hur kontrollverksamheten
29273:    Värdet av försäljningen av bekämpningsme-         borde organisems.
29274:      Helsingfors den 25 april 1980.
29275: 
29276:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
29277:                                                1980 vp.
29278: 
29279: Kirjallinen kysymys n:o 186.
29280: 
29281: 
29282:                                    Luttinen ym.: Oikeudenkäynnin julkisuudesta taloudellisten ri-
29283:                                       kosten käsittelyssä.
29284: 
29285: 
29286:                       Eduskunnan l{erra Puhemiehelle.
29287: 
29288:    Helsingin raastuvanoikeudessa aloitettiin 17.      henkilö on syytteessä .rikoksesta taikka kun
29289: 3:1980 ns. mustaa rahaa ja tukitalletuksia kos,       oikeudenkäynnissä esitetään tietoja, jotka eri-
29290: kevati laajan rikosvyyhden käsittely. Lehdistön       tyisen säännöksen tai määräyksen mukaan on
29291: tietojen mukaan juttuun on eri puolilla maata         pidettävä salassa.      .        .            .
29292: sekaantunut kaikkiaan noin 30 000 henkilöä,              Pankkisalaisuus on eräs laji liike- ja amwatti~
29293: näiden jo-ukossa satoja pankinjohtajia. Helsin-       salaisuutta. Liike- ja ammattisalaisuuden suoja
29294: gin raastuvanoikeuden käsittelystä julkisuudessa      väistyy oikeudenkäynnissä aina kun erittäin tär-
29295: olleiden, tietojen mukaan oikeus ·oli . julistanut    keät syyt sitä vaativat. Rikosoikeudenkäynnis-
29296: käsittelyn salaiseksi pankinjohtajien. 0salta. Pää-   sä ei yleensä edes vedota liike- ja ammattisalai-
29297: töstä oli perusteltu sillä, . että jutun julkinen     suuden suojaan. Oikeuskäsittelyn julistaminen
29298: oikeuskäsittely sa~tttaa vaarantaa pankkisalai-       salaiseksi sen vuoksi, että siellä voi -tulla esille
29299: suuden turvaamia asioita.                        ·    salassa pidettäviä asioita on hyvin poikkeuksel-
29300:    Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu, että            lista. Jos tällainen menettely kuitenkin tulisi
29301: oikeudenkäynti eräitä hyvin poikkeuksellisia ti-      yleiseksi, voitaisiin esimerkiksi kaikki taloudel-
29302: lanteita lukuun ottamatta on yleisessä tuomio~        liset rikokset, niiden mukana myös verorikok-
29303: istuimessa tapahtuvaa ja julkista. On lähdetty        set, käsitellä suljetuin ovin ja jättää myös pää-
29304: siitä periaatteesta, että jc;>s joku joutuu niiin     tökset sekä asiakirjat salaisiksi vaikkapa ainai-
29305: vahvasti epäilyksenalaiseksi rikokseen, että hä-      seksi.                         ·
29306: nen asiansa tulevat oikeuskäsittelyyn, hän saa           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29307: kärsiä käsittelyn julkisuudesta mahdollisesti         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29308: aiheutuvat haitalliset seuraamukset. Näin ta-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29309: pahtuu myös niissä tapauksissa,. joissa vastaaja      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29310: oikeuskäsittelyn jälkeen todetaan syyttömäksi.
29311:    Asian käsittely suljetuin ovin on lain mu-                   .·Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29312: kaan pakollista, jos käsittely koskee kahdeksaa-              pankkisalaisuutta ylikorostaen rikos-
29313: toista vuotta nuoremman tekemää tekoa. Lie                    asioita käsitellään suljetuin ovin, ja jos
29314: säksi oikeus voi päättää asian käsittelystä sul-              on,.        '    .       ...
29315: jetuin ovin, milloin julkisuus voi loukata si-                  ·mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29316: veellisyyttä taikka saattaa valtion ulkonaisen                ryhtyä saadakseen oikeudenkäynnin jul-
29317: turvallisuuden vaaraan tai kun kahdeksantoista                kisuusperiaatteen voimaan myös talou-
29318: mutta ei kahtakytnment~yhtä yu_ott~ täyttänyt                 dellisten rikosten käsittelyssä?
29319:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
29320: 
29321:          Matti Luttinen                  Pirjo Ala-Kapee                 Kaisa Raatikainen
29322:          Tellervo Koivisto               Jorma Rantala                   Pirkko Valtonen
29323:          Paula Eenilä                    Jacob Söderman                  Sakari Knuuttila
29324:          Kaarina Suonio                  Peter Muurman                   Matti Puhakka
29325:          Olli Helminen                   Mikko Rönnholm                  Lea Savolainen
29326:          Kaj Bärlund                     Pertti Hietala                  Helge Siren
29327:          Markus Aaltonen                 Bror Lillqvist                  Jermu Laine
29328:          Erkki Liikanen                  Tarja Halonen                   Saara-Maria Paakkinen
29329:          Aimo Ajo                        Liisa Jaakonsaari               Maija Rajantie
29330:          Pentti Lahti-Nuuttila           Pekka Starast                   Seija Karkinen
29331:                                          Anna-Liisa Piipari
29332: 088000430]
29333: 2                                            1980 vp.
29334: 
29335: 
29336: 
29337: 
29338:                     Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29339: 
29340:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       desta. Tiettävästi näitä säännöksiä on sovellet-
29341: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tu myös kysymyksessä tarkoitetuissa oikeuden-
29342: mies, olette 20 päivänä maaliskuuta 1980 päi-       käynneissä. Oikeudenkäytön julkisuudesta anne-
29343: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    tun lain mukaan tuomioistuin voi määrätä kä-
29344: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      sittelyn tapahtuvaksi suljetuin ovin, jos oikeu-
29345: sanedustaja Matti Luttisen ym. näin kuuluvas-       denkäynnissä esitetään tietoja, jotka on pi-
29346: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 186:              dettävä salassa.
29347:                                                        Säännösten soveltaminen kuuluu tuomioistui-
29348:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29349:                                                     melle sen käsitellessä oikeudenkäyntiasiaa. Hal-
29350:        pankkisalaisuutta ylikorostaen rikos-        lituksen asiana ei ole puuttua voimassa olevien
29351:        asioita käsitellään suljetuin ovin, ja jos   säännösten tulkintaan oikeuskäytännössä.
29352:        on,                                             Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lain-
29353:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      säädännön uudistamista valmistellaan parhail-
29354:        ryhtyä saadakseen oikeudenkäynnin jul-       laan oikeusministeriössä. Uudistuksen eräänä
29355:        kisuusperiaatteen voimaan myös talou-        tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin julki-
29356:        dellisten rikosten käsittelyssä?             suutta. Voimassa olevien säännösten mukaan
29357:                                                     suljettu käsittely on useassa tapauksessa pakol-
29358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        linen, muun muassa silloin, kun todistaja on
29359: vasti seuraavaa:                                    velvoitettu ilmaisemaan liike- tai ammattisalai-
29360:   Pääperiaatteen    mukaan      oikeudenkäynti      suus. Uudistussuunnitelmien mukaan tuomiois-
29361: maamme tuomioistuimissa on julkinen. Suljet-        tuimen tulisi yleensä pakottavien säännösten si-
29362: tuna tapahtuva käsittely on poikkeuksellista.       jasta voida tapauskohtaisesti päättää suljetusta
29363:   Pankkilainsäädännössä on säädetty rangaistus      käsittelystä ja sen laajuudesta. Uudistuksen yh-
29364: pankin toimihenkilölle, joka luvattomasti ilmai-    teydessä ei kuitenkaan ole tarkoitus puuttua
29365: see, mitä hän on tehtävässään saanut tietää         salassapitoa koskeviin aineellisiin säännöksiin
29366: pankin asiakkaan tai jonkun muun taloudelli-        eikä siten esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuu-
29367: sesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuu-      den suojaan.
29368:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
29369: 
29370:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
29371:                                               N:o 186                                                3
29372: 
29373: 
29374: 
29375: 
29376:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29377: 
29378:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tiliämpats även vid de rättegångar som avses
29379: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       i spörsmålet. Enligt lagen om offentlighet vid
29380: av den 20 mars 1980 tili vederbörande med-          rättsskipningen kan domstol besluta att för-
29381: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     handling skall ske bakom stängda dörrar så-
29382: av r.i:ksdagsman Matti Luttinen m. fl. under-       framt vid rättegången lämnas uppgifter som
29383: tecknade spörsmål nr 186:                           skall hemlighållas.
29384:                                                         Tiliämpningen av ifrågavarande stadganden
29385:           Är Regeringen medveten om att             ankommer på den domstol som handlägger ett
29386:        brottmål, med en överbetoning av bank-       mål. Det är inte regeringens sak att befatta
29387:        hemligheten, handläggs inom stängda          sig med hur gällande stadganden toikas i rätts-
29388:        dörrar, och om så är fallet,                 praxis.
29389:           vilka åtgärder ämnar Regeringen               Vid justitieministeriet bereds för närvaran-
29390:        vidta för att bringa principen om of-        de en revidering av lagstiftningen om offent-
29391:        fentlighet vid rättsskipningen i kraft       lighet vid rättegång. Revideringen syftar tili
29392:        också vid handläggningen av ekono-           att öka offentlighet vid rättegångar. Enligt gäl-
29393:        miska brott?                                 lande stadganden är förhandling bakom stängda
29394:                                                     dörrar i många fall obligatorisk, bl.a. när vitt-
29395:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ne förpliktas att yppa affärs- eller yrkeshem-
29396: samt anföra följande:                               lighet. Enligt revideringsplanerna borde dom-
29397:    I princip är rättegången vid vårt lands dom-     stol i allmänhet, i stället för att vara bunden
29398: stolar offentlig. Att en förhandling sker bakom     av tvingande stadganden, från fall tili fall kun-
29399: stängda dörrar utgör undantag.                      na besluta huruvida förhandling skall ske
29400:    I banklagstiftningen stadgas straff för bank-    bakom stängda dörrar och i viiken omfattning.
29401: funktionär, som olovligen yppar vad han i sin       I samband med revideringen har man likväl
29402: syssla erfarit om en bankkunds eller någon an-      inte för avsikt att befatta sig med de materiella
29403: nans ekonomiska ställning eller affärs- eller yr-   sekretesstadgandena och således inte med t.ex.
29404: keshemlighet. Veterligen har dessa stadganden       skyddet av affärs- och yrkeshemlighet.
29405:      Helsingfors den 24 april 1980.
29406: 
29407:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
29408:                                                 1980 vp.
29409: 
29410: Kirjallinen kysymys n:o 187.
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415:                                   Pekkarinen ym.: Työmatkoista saatujen matkakorvausten verot-
29416:                                      tamisesta auton satunnaista myyntivoittoa arvioitaessa.
29417: 
29418: 
29419:                          E d u s k u 11 11 a 11 H e r r a P u h e m i e h e II e.
29420: 
29421:    Verohallituksen ohjeiden mukaan osa virka-         tuna auton hankintahinnasta. Useat verotoimis-
29422: ja työmatkasta saaduista matkustamiskustan-           tot laskevat kilometrikorvauksen ja auton ar-
29423: nusten korvauksista on korvausta auton pää-           vioitujen käyttökustannusten erotuksen ja mää-
29424: omakuluista ja otetaan huomioon satunnaisen           rittävät sen auton arvon alentumista vastaa-
29425: myyntivoiton määrää laskettaessa. Eräissä ve-         vaksi korvaukseksi. Useimmissa verotoimistois-
29426: rolautakunnissa onkin näin ryhdytty menette-          sa ei ole kiinnitettv ollenkaan huomiota kilo-
29427: lemään.                                               metrikorvauksiin au"ton satunnaista myyntivoit-
29428:    Syntynyt tilanne on koettu varsin epäoikeu-        toa selvitettäessä. On selvää, että tällainen ve-
29429: denmukaiseksi. Laskettu satunnainen myynti-           ropiireittäin vaihteleva käytäntö ei ole oikeu-
29430: voitto on vaihdellut muutamasta tuhannesta            denmukaista.
29431: markasta aina 25 000 markkaan asti. Verotta-             Kilometrikorvaukseen sisältyvä korvaus auton
29432: minen on tapahtunut jälkikäteen eikä verotuk-         arvon alentumisesta ei suinkaan ole yksiselit-
29433: sen kohteiksi joutuneilla ole ollut edeltäkäsin       teisesti laskettavissa. Jotta tästä kokonaisuudes-
29434: tietoa asiasta. Näin ei ole ollut myöskään mah-       saan epäoikeudenmukaisesta verottamisesta ja
29435: dollista pitkittää tietoisesti auton omistusaikaa     kirjavasta verotuskäytännöstä päästäisiin, olisi
29436: 5 vuoteen, jolloin satunnaisesta myyntivoitosta       esim. tulo- ja varallisuusverolain satunnaista
29437: ei enää veroteta.                                     myyntivoittoa koskevia säännöksiä muutettava
29438:    Eräät ammattiryhmät tarvitsevat autoa työs-        siten, että irtaimen esineen myyntivoiton vero-
29439: sään todella paljon. Tällaisia ovat esim. myynti-     vapauden edellytyksenä oleva 5 vuoden omis-
29440: miehet, joille työajoa voi tulla vuodessa             tusaika lyhennettäisiin ansiotoiminnassa käyte-
29441: 30 000-50 000 kilometriä. Tällöin ei myös-            tyn auton osalta 2 vuodeksi.
29442: kään ole mahdollista pitkittää auton omistus·            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
29443: aikaa viiteen vuoteen, vaan 2-3 vuotta on             järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
29444: katsottava näissä tapauksissa auton keski-iäksi.      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29445:    Verotettavan oikeusturvan kannalta on vali-        seuraavan kysymyksen:
29446: tettavaa myös eri veropiireissä noudatettava
29447: kirjava verotuskäytäntö. Eräät verotoimistot                      Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
29448: katsovat korkeimman hallinto-oikeuden päätök-                  aikoo ryhtyä estääkseen työmatkoista
29449: sen mukaisesti, että kilometrikorvauksiin sisältyy             saatujen matkakorvausten verottamisen
29450: hyvitystä auton poistosta 20 prosenttia lasket-                satunnaisena myyntivoittona?
29451:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
29452: 
29453:          Mauri Pekkarinen                Heikki Perho                     Esko Pekonen
29454:          Paavo Vesterinen                Hannele Pokka                    Marjatta Väänänen
29455:          Lauri Palmunen                  Lea Sutinen                      Kauko Juhantalo
29456:          Mauno Manninen                  Olavi Martikainen                Väinö Raudaskoski
29457:          Mikko Kaarna                    Matti Maijala                    Orvokki Kangas
29458:          Juhani Saukkonen                Hannu Tenhiälä                   Juhani Tuomaala
29459:          Orvokki Kangas                  Markku Kauppinen                 Heimo Linna
29460:                                          Pentti Poutanen
29461: 
29462: 0880003908
29463: 2                                            1980 vp.
29464: 
29465: 
29466: 
29467: 
29468:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29469: 
29470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      naista myyntivoittoa laskettaessa ( verovuosi
29471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1971).
29472: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn             Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan
29473: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        työnantajalta oman auton käytöstä saatu kor-
29474: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vaus voidaan eräissä tapauksissa ottaa huo-
29475: edustaja Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta       mioon satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
29476: kirjallisesta kysymyksestä n:o 187:                 taessa. Korvaus voidaan ottaa huomioon, mi-
29477:                                                     käli korvauksen määrä on niin suuri, että sen
29478:           Millaisiin toimenp1te1s11n Hallitus       voidaan selvästi katsoa kattavan auton han-
29479:        aikoo ryhtyä estääkseen työmatkoista         kintakustannuksia. Pelkästään se seikka, että
29480:        saatujen matkakorvausten verottamisen        keskimääräisen kilometrikorvauksen katsottai-
29481:        satunnaisena myyntivoittona?                 siin kattavan hankintakustannuksia, ei riitä ve-
29482:                                                     rottamiseen, vaan verovelvolliselta hankittavalla
29483:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       selvityksellä on pyrittävä selvittämään todelliset
29484: vasti seuraavaa:                                    kustannukset. Jos todelliset kustannukset ylit-
29485:    Olen selvittänyt kansanedustaja Arto Lampi-      tävät verohallituksen antamien ohjeiden mukai-
29486: sen kirjalliseen kysymykseen n:o 140/1980,          set kustannukset, on todennäköistä, että vero-
29487: kansanedustaja Tauno Valon ym. kirjalliseen         tettavaksi jää pienempi määrä tai ei ollenkaan
29488: kysymykseen n:o 108/1980, kansanedustaja J.         satunnaista myyntivoittoa.
29489: Juhani Kortesalmen kirjalliseen kysymykseen             Tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 8 kohdan
29490: n:o 304/1979 ja kansanedustaja Kalevi Matti-        mukaan työnantajan määräyksestä tehdystä
29491: lan ym. kirjalliseen kysymykseen n:o 248/1979       virka- tai työmatkasta saadut matkustamiskus-
29492: antamissani samaa aihetta koskevissa vastauk-       tannusten korvaukset eivät ole veronalaista tu-
29493: sissa asiaa seuraavaan tapaan.                      loa sen mukaan kuin verohallitus vuosittain
29494:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §: n 1 momen-    tarkemmin määrää. Verohallituksen vuodelta
29495: tin mukaan satunnaisena voittona pidetään           1979 toimitettavassa verotuksessa verosta va-
29496: omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa        paaksi katsottavien matkakustannusten korvaus-
29497: voittoa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai        ten perusteista ja määristä antaman päätöksen
29498: vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla         ( 1027 /79) mukaan verovelvollisen omistama!.
29499: saannolla vastiketta vastaan ja jos irtain omai-    laan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemäs-
29500: suus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta ly-        tä työmatkasta suoritettavien matkustamiskus-
29501: hyemmän ajan. Satunnaisen myyntivoiton suu-         tannusten korvausten enimmäismäärä oli auton
29502: ruus lasketaan pykälän 2 momentin mukaan            osalta 75 penniä kilometriltä.
29503: siten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-          Verovapaisiin matkustamiskustannusten kor-
29504: netään omaisuuden hankintamenon poistamatta         vauksiin sisältyy myös korvausta auton arvon
29505: oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet me-        alentumisen perusteella. Auton arvon alentumi-
29506: not.                                                sesta maksettavat korvaukset ovat rinnastetta-
29507:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o          vissa käyttöomaisuuden hankintamenosta myön-
29508: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen oli     nettäviin poistoihin. Jos auton arvon alentumi-
29509: saanut työnantajaltaan korvausta oman auton         sen perusteella saatua korvausta ei otettaisi
29510: käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin, kor-     huomioon satunnaista myyntivoittoa laskettaes-
29511: vaukset oli, siltä osin kuin niitä oli maksettu     sa, verovelvollinen, joka myy tai vaihtaa auton-
29512: auton arvon alentumisesta, otettava huomioon        sa, olisi huomattavasti paremmassa asemassa
29513: verovelvollisen auton myynnistä saamaa satun-       kuin sellainen verovelvollinen, jonka vähennys-
29514:                                                N:o 187                                                3
29515: 
29516: kelpoiseksi hankintamenoksi katsotaan TVL            menpttelSlm lakiin sisältyvän matmtun oikeus-
29517: 21 §:n 2 momentin mukaan hankintamenon               säännöksen muuttamiseksi tältä osin.
29518: poistamatta oleva osa. Verotuksen yhdenvertai-          Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh-
29519: suusperiaate edellyttää, että auton arvon alentu-    teydessä katsottiin, että myyntivoittojen vero-
29520: misen perusteella saadut kilometrikorvaukset         tuksen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erilli-
29521: otetaan huomioon satunnaista myyntivoittoa           sellä lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuiten-
29522: laskettaessa.                                        kaan vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaattee-
29523:    Tulo- ja varallisuusverolaki ilmaisee sen jo      na tulisi olla se, että satunnaisen luovutuksen
29524: aikaisemmassa lainsäädännössä omaksutun oi-          tuottama voitto olisi aina veronalaista tuloa ny-
29525: keusperiaatteen, että ns. palautuvat poistot         kyisistä suhteellisen lyhyistä aikarajoista riippu-
29526: ovat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa   matta. Veronalaista tulisi olla enintään todelli-
29527: ne sisältyvät veronalaiseen satunnaiseen myynti-     nen inflaatiosta puhdistettu voitto. Asiaa kos-
29528: voittoon. Kun auton arvon alentumisesta mak-         kevan lainsäädännön valmisteluvaihe ei kuiten-
29529: settavat korvaukset ovat rinnastettavissa käyt-      kaan anna mahdoHisnntta lnovntns~oiton ~ero­
29530: töomaisuuden hankintamenosta myönnettäviin           tuksen laajempaan uudistamiseen aivan lähi-
29531: poistoihin, ei ole aihetta ryhtyä erillisiin toi-    aikoina.
29532:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1980.
29533: 
29534:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
29535: 4                                              1980 vp.
29536: 
29537: 
29538: 
29539: 
29540:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29541: 
29542:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt de anvisningar skattestyrelsen 1,1tfärdat
29543: -anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kan den ersättning som ethållits. av atbets-
29544: av den 21 mars 1980 till vederbörande med-            gi:varen för användning av egen bil i vissa fall
29545: lem av statsrådet översäht avskrift av följande       beaktas vid beräknande av beloppet av till-
29546: av riksdagsman Mauri Pekkarinen m. fl. under-         fällig fötsäljningsvinst. Ersättningen kan be-
29547: tecknade spörsmål nr 187:                             aktas om etsättningens belopp är så stoi:t att
29548:                                                       det kan anses klatt täcka en .del av anskaff-
29549:            Hurudana åtgärder ämnar Regeringen         ningskostnaderna för bilen. Enbart det faktum
29550:         vidta för att hindra att reseersättningar     att genomsnittlig kilometerersättning skulle
29551:         för arbetsresor beskattas såsom till-         anses täcka anskaffningskostnaderna är inte
29552:         fällig försäljningsvinst?                     tillräckligt för beskattning, utan man måste
29553:                                                       genom en utredning som inbegärs av den
29554:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skattskyldige försöka utreda de verkliga kost-
29555: samt anföra följande:                                 naderna. Om de verkliga kostnaderna över-
29556:    J ag har i mina svar på riksdagsman Arto           stiger kostnaderna i enlighet med skattestyrel-
29557: Lampinens skriftliga spörsmål nr 140/1980,            sens anvisningar är det sannolikt att ett mindre
29558: riksdagsman Tauno Valos m. fl. skriftliga spörs-      belopp, ellet eventuellt ingen tillfällig försälj-
29559: mål nr 108/1980, riksdagsman J. Juhani Kor-           ningsvinst alls, skall beskattas.
29560: tesalmis skriftliga spötsmål nr 304/1979 och              Enligt 22 § 8 punkten lagen om skatt på
29561: riksdagsman Kalevi Mattilas m. fl. skriftliga         inkomst och förmögenhet är resekostnadsersätt-
29562: spötsmål nr 248/1979 i samma ämne rett ut             ning för tjänste- eller arbetsresa som gjorts på
29563: saken på följande sätt:                               arbetsgivarens order inte skattepliktig inkomst,
29564:    Enligt 21 § 1 mom. lagen om skatt på in-           i enlighet med vad skattestyrelsen årligen när-
29565: komst och fötmögenhet anses såsom tillfällig          mare bestämmer. Enligt skattestyrelsens beslut
29566: vinst sådan vinst som uppkommit genom till-           om grunderna för och beloppen av resekost-
29567: fällig överlåtelse av egendom, om egendomen           nadsersättningar som skall beaktas såsom skatte-
29568: fötvärvats genom köp ellet byte ellet genom           fria vid beskattningen för år 1979 (1 027/79)
29569: annat med dem jämfötligt fång mot vederlag            är maximibeloppet för färdkostnadsersättningar
29570: och lös egendom hat varit i överlåtarens ägo          för arbetsresa, som den skattskyldige har före-
29571: kortate tid än 5 år. Storleken av tillfällig för-     tagit med fordon som han äger eller innehar,
29572: säljningsvinst betäknas i enlighet med 2 mom.         75 penni per kilometer för bil.
29573: så, att från egendomens överlåtelseptis avdtas            I de skattefria färdkostnadsersättningarna
29574: den oavskrivna delen av egendomens anskaff-           ingår också ersättning på grundval av minsk-
29575: ningsutgift och utgifterna föt vinstens fötvär-       ning av bilens värde. Ersättningarna för bilens
29576: vande.                                                nedsatta värde kan jämföras med avskrivningar
29577:    I tättsptaxis (HFD 21. 10. 1975 nr 4034)           som beviljas på anskaffningar av anläggrungs-
29578: hat det ansetts, att då en skattskyldig av sin        tillgångar. Om den ersättning som erhållits för
29579: atbetsgivare ethållit etsättning föt användning       bilens nedsatta värde inte beaktades vid be-
29580: av egen bil för kötningat, fötanledda av ar-          räknandet av tillfällig försäljningsvinst, skulle
29581: betet, etsättningarna, .till den del de erlagts för   en skattskyldig som säljer eller byter sin bil
29582: minskning av bilens värde, botde beaktas vid          vara i en avsevärt bättte ställning än en sådan
29583: beräknandet av den tillfälliga försäljningsvinst      skattskyldig, för viiken den icke avskrivna
29584: som den skattskyldige erhöll vid fötsäljning av       delen av anskaffningsutgiften i enlighet med
29585: bilen ( skatteåret 1971) .                            21 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst och
29586:                                               N:o 187                                                  5
29587: 
29588: förmögenhet anses utgöra den avdragbara              ändra den nämnda rättsregel som ingår i lagen
29589: anskaffningsutgiften. Principen om att beskatt-      tili denna del.
29590: ningen skall vara lika för alla förutsätter att de       I samband med att lagen om skatt på in-
29591: kilometerersättningar som erhållits på grund av      komst och förmögenhet stiftades ansåg man
29592: minskningen av bilens värde beaktas vid be-          att totalreformen av beskattningen på försälj-
29593: räknandet av tillfällig försäljningsvinst.           ningsvinster borde genomföras genom skild
29594:     Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet        lagstiftning. Hittills har en dylik lag dock inte
29595: ger uttryck för den rättsprincip som omfattats       stiftats. Principen borde vara den att vinst på
29596: redan i tidigare lagstiftning och enligt vilken      tillfällig överlåtelse alltid vore skattepliktig in-
29597: avskrivningar som restitueras är skattepliktig       komst oberoende av de gällande relativt korta
29598: inkomst i de fall, då de ingår i skattepliktig       tidsfristerna. Högst den reella, inflationskorri-
29599: tillfällig försäljningsvinst. Då ersättningar för    gerade vinsten borde vara skattepliktig. Bered-
29600: en bils nedsatta värde är att jämföra med av-        ningsskedet för lagstiftningen i ärende medger
29601: skrivningar som beviljas på anskaffningsut-          dock inte möjlighet att i vidare utsträckning
29602: giften för anläggningstillgångar, finns det inte     förnya beskattningen på överlåtelsevinst inom
29603: anledning att vidta särskilda åtgärder i syfte att   den närmaste framtiden.
29604:      Helsingfors den 16 april 1980.
29605: 
29606:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
29607:                                                1980 vp.
29608: 
29609: Kirjallinen kysymys n:o 188.
29610: 
29611: 
29612: 
29613: 
29614:                                    Sutinen: Eräiden yksityisteiden tierasitusten helpottamisesta.
29615: 
29616: 
29617:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29618: 
29619:    Vuonna 1977 tapahtunut yksityisistä tetsta         Juuri näiden kohdalla tilanne muodostuu lain
29620: annetun lain muuttaminen toi helpotuksia yksi-        tulkinnalla kestämättömäksi ja elämisen kan-
29621: tyisteitä ylläpitämään joutuvien tierasituksiin.      nalta välttämättömän tien ylläpitäminen käy
29622: Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin:        ylivoimaiseksi.
29623: ''Nyt annettavalla yksityistielain muutosehdo-           On otettava huomioon myös se, että yhden
29624: tuksella ja siihen liittyvien alemmanasteisten        tai kahden talouden tie tulee osakasta kohden
29625: säännösten muuttamisella pyritään siihen, että        huomattavasti kalliimmaksi kuin usean osak-
29626: yksityisten teiden tienpidosta yksityisille henki-    kaan ylläpitämä tie. Pysyvä asutus tällaisten
29627: löille aiheutuvaa tienpitorasitusta helpotettaisiin   teiden varsilla muodostuu tavallisesti maata-
29628: lähinnä nykyistä valtionavustusjärjestelmää laa-      loudesta ja karjataloudesta toimeentulonsa saa-
29629: jentamalla ja valtionavustuksen osuutta lisää-        vista. Jo maidon ja lihan keräily edellyttää
29630: mällä."                                               kunnollista tietä ympäri vuoden .. Useimmiten
29631:    Eduskunta yhtyessään liikennevaliokunnan           kysymyksessä on lisäksi vähävarainen väestön-
29632: lainmuutosesityksestä antamaan mietintöön hy-         osa, joka pienillä, syrjäisillä tiloillaan yrittää
29633: väksyi seuraavaa: "Valiokunta pitää välttämät-        omalla työllään saada toimeentulonsa ilman
29634: tömänä, että huolimatta nyt käsiteltävästä uudis-     työttömyyskortistoon hakeutumista ja valtion
29635: tuksesta yksityisten teiden· aiheuttamia rasituk-     työttömyyskorvausmenojen lisäämistä.
29636: sia vähennetään edelleen tehostamalla yksityis-          Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
29637: ten teiden muuttamista. paikallisteiksi".             järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
29638:     Kaikki tämä on tarpeellista yksityisten teiden    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29639: varassa asuvien tienpidosta aiheutuvien kustan-       vaksi seuraavan kysymyksen:
29640: nusten alentamiseksi. Kuitenkin viime aikoina
29641: on tulkittu yksityisteiden valtionapusäännöksiä                 Onko Hallituksen mielestä yksityistie-
29642: siten, että tukea ei myönnetä sellaisille teille,            lain mukaisen valtionavustuksen saami-
29643: jöide.n vaikutuspiirissä on vähemmän kuin 3                  sen edellytyksenä pidettävä sitä, että
29644: pysyvästi asuttua taloutta. Tämä tulkinta aset-              tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään
29645:  taa· haja-asutusalueella asuvat entistä vaikeam-            3 pysyvästi asuttua taloutta, ja jos ny-
29646: paan asemaan, mikä on lain hengen .vastaista.                kyinen lain tulkinta on oikea,
29647: Muuttoliikkeen autioittamilla alueilla on run-                  ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin alle
29648:  saasti yksityisteitä,. joiden vaikutuspiirissä on           3 :n talouden ylläpitämien yksityisteiden
29649:  pysyvästi asuttuja talouksia vähemmän kuin 3.               tierasitusten helpottamiseksi?
29650:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1980.
29651: 
29652:                                             Lea Sutinen
29653: 
29654: 
29655: 
29656: 
29657: 088000441W
29658: 2                                                             1980 vp.
29659: 
29660: 
29661: 
29662: 
29663:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29664: 
29665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29666: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                      vasti seuraavaa:
29667: olette 20 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn                           Yksityisten teiden valtionavustusjärjestelmää
29668: kirjeenne n:o 475 ohella toimittanut valtioneu-                    uudistettiin vuoden 1978 alusta alkaen. Halli-
29669: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                       tuksen esityksessä n:o 13/1977 eduskunnalle
29670: kansanedustaja Lea Sutisen · näin kuuluvasta                       laiksi yksityisistä teistä annetun lain muuttami-
29671: kirjallisesta kysymyksestä n:o 188:                                sesta koskevissa· perusteluissa .todettiin, että
29672:           Onko Hallituksen mielestä yksityistie-                   uudistuksen johdosta yksityisen tien kunnossa-
29673:        lain mukaisen valtionavustuksen saami-                      pidon keskimääräinen valtionavustusprosentti
29674:        sen edellytyksenä pidettävä sitä, · että                    nousee 37 prosentista arvioituun keskimäärin
29675:        tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään                  53 prosenttiin ja järjestelmän piirissä olevien
29676:        3 pysyvästi asuttua taloutta, ja jos ny-                    yksityisten teiden yhteispituus 32 000 · kilomet-
29677:        kyinen lain tulkinta on oikea,                              ristä arvioituun noin· 60 000 kilometriin.
29678:           ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin alle                      Uudistuksen vaikutus yksityisten teiden kun-
29679:        3:n talouden ylläpitämien yksityisteiden                    nossapidon valtionavustusprosentin ja avustuk-
29680:        tierasitusten helpottamiseksi?                              sen määrän kehitykseen on seuraava:
29681: 
29682: 
29683: Vanha avustusjärjestelmä                                                 Uusi. avustusjärjestelmä .
29684: Kunnossapitovuosi ..............                           1977          1978   1979    1980    1981    1982 ·1983
29685: Avustusprosentti  •••   0   0   •••   0.   0.   0   ....     37            49     50      51      52      53      53
29686: Avustuksen määrä yht. Mmk ......                           17,7          22,9   35,8    43,0    48,0    54;0    54,0
29687: 
29688: 
29689:    Vuosien 1977 ja 1978 luvut perustuvat suo-                      edellytyksenä on mm., että tiellä on paikka-
29690: ritettuun maksatukseen. Vuosien 1979-1983                          kunnalla huomattava liikenteellinen J11erkitYl>
29691: avustusprosentin kehitys on arvioitu lääninhal-                    tai että se on tarpeellinen pysyvän asut.uksen
29692: litusten uusien avustuspäätösten perusteella.                      pääsytienä .. Lääninhallitusten antamien avustus-
29693: Avustukset on arvioitu vuoden 1981 kustan-                         päätösten mukaan pää~ytien pysyvä!l .asutuksen
29694: nustasossa, joka vastaa tienrakennuskustannus-                     määrän. on edellytetty pääsääntöisesti olevan· vä-
29695: indeksiä 27 5.                                                     hintään kolme taloutta. Tätä käytäiltöä vahvis-
29696:    Tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut,                    taa myös korkeimman hallinto-oikeuden anta-
29697: että yksityisten teiden kunnossapidon valtion-                     ma päätös, jolla .pysytettiin Pohjois-Karjalan
29698: avustusjärjestelmän uudistus on tähän mennes-                      lääninhallituksen kahden talon tietä koskeva
29699: sä toteutunut ennakkoarvioiden edellyttämällä                      hylkäävä avustuspäätös.
29700: tavalla. Valtionavustussäännösten asteittaisesta                      Mikäli yksityisten teiden kunnossapidon val-
29701: voimaan tulosta, tiekuntien järjestäytymisvaati-                   tionavustuksen piiriin oikeutettujen teiden mää-
29702: muksesta ym. seikoista johtuu, että nykyisten                      rää halutaan edelleen lisätä nykyisiä säännöksiä
29703: valtionavustussäännösten lopullinen vaikutus                       muuttamalla, tulisi ensin selvittää yksityistie-
29704: sekä laajuus voidaan todeta vasta vuoden 1983                      verkostossa avustuksen piiriin mahdollisesti tu-
29705: alkupuolella, jolloin siirtymävaihe on päättynyt.                  levien uusien teiden määrä, asutus, kunnossa-
29706:    Nykyisten yksityisten teiden valtionavustus-                    pitokustannukset ja avustusten määrä.
29707: säännösten mukaan valtionavustusten saannin                           Edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeu-
29708:                                                N:o 188                                                     3
29709: 
29710: den tulkinnan johdosta eivät eräät muuttotap-         kuntien tielautakuntien ja tie- ja vesirakennus-
29711: pioalueilla olevat valtionavustusta nyt saavat        piirien asiantuntemusta.
29712: tiet enää täyttäne avustuksen saamiselle asetet-         Liikenneministeriö tulee jatkuvasti seuraa-
29713: tuja ehtoja vuoden 1983 alusta lukien.                maan avustusjärjestelmän toteutumisen kehitty-
29714:    Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole käytettävissä     mistä. Ministeriössä tullaan tutkimaan mahdol-
29715: tarkkoja tietoja esim. siitä, paljonko maassam-       lisuuksia esim. yksityisistä teistä annetun ase-
29716: me on sellaisia yksityistielain tarkoittamia pää-     tuksen 43 §:n muuttamiseksi siten, että vuo-
29717: syteitä, joiden vaikutusalueella on alle kolme        den 1978 alussa avustukseen oikeutetuille teille
29718: pysyvästi asuttua taloutta. Liikenneministeriö        myönnettäisiin lisäaikaa uuteen avustusjärjestel-
29719: onkin .antanut tje- .ja vesirakennushallitukselle     mään .siirtymiseksi.      .             ,, ,      .
29720: tehtäväksi selvittää mm. kyseistä asiaa. Mai~            Tässä . yhteyclessä . todettakoon vielä, että
29721: nittu selvitys on ilmeisesti mahdollista suorit-      myös .kunnat avustavat. yksityisten teiden tien-
29722: taa kunnallisten keskusjärjestöjen ja tie- ja vesi-   pitoa 1llm. sellaistenkin teiden osiJ.lt!J,, joita val-
29723: rakennuslaitoksen yhteistyönä kiiyttäen apuna         tio ei avusta.
29724:    Helsingissä huht:ikuun 25 päivänä 1980 .
29725: 
29726:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
29727: 4                                                                                       l980 :-vp.
29728: 
29729: 
29730: 
29731: 
29732:                                                 T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29733: 
29734:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                                     Såsorn svar detta spörsrnål· får jag vördsamt
29735: anger har Ni, Herr Talman,. ined Eder skri-                                                    anföra följande:
29736: velse nr 475 av den 20 mars 1980 till veder-
29737: börande medlem av st~tsrådet översänt avskrift                                                    Statsbidrag!!systemet i fråga om enskilda
29738: av följande av riksdagsman Lea Sutinen under-                                                 vägar förnyades i början av år          I moti-
29739:                                                                                                                                      19780
29740: 
29741: 
29742: 
29743: 
29744: tecknade spörsmål nr 188:                                                                     veringen till regeringens proposition nr 13/
29745:            Anser Regeringen att förutsättningen                                               1977 till riksdagen med förslag till lag an-
29746:         för erhållande av statsbidrag med stöd                                                gående ändring av lagen om enskilda vägar
29747:         av lagen om · enskilda vägar skall vara,                                              konstaterades att den genomsnittliga stats-
29748:         att inom vägens influensområde bör                                                    bidragsprocenten beräknas stiga från 37 procent
29749:         finnas fast bosättning bestående av                                                   till i genornsnitt 53 procent och den samman-
29750:         minst tre hushåll, och om gällande lag-                                               lagda längden av enskilda vägar som berörs
29751:         tolkning är riktig,                                                                   av systernet från 32 000 kilorneter till ca
29752:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för                                                60 000 kilorneter.
29753:         att underlätta den börda som väghåll-                                                     Reformens inverkan på utvecklingen av stats-
29754:         ningen i fråga om enskilda vägar med-                                                 bidragsprocenten och bidragsbeloppet för under-
29755:         för för hushåll som till antalet är                                                   håll av enskilda vägar framgår av det följande:
29756:         mindre än tre?
29757: 
29758: 
29759: Ciarnla bidragssystemet                                                                              Nya bidragssystemet
29760: Underhållsår .  0 o •   0o. 0   •   0   0   0           0   0   0   0   0   0   •   1977             1978       1979   1980   1981    1982    1983
29761: Bidragsprocent  0 o 0   •   0   0   0   0   0   0   •   0   •••••               0      37              49         50     51     52       53     53
29762: Bidragsbelopp sammanlagt mmk                                        0   0   0   0    17,7            22,9       35,8   43,0   48,0     54,0   54,0
29763: 
29764: 
29765:    Talen för åren 1977 och 1978 baserar sig                                                    statsbidrag konstateras först i början av år
29766: på verkställd utanordning. Utvecklingen av                                                     1983, då övergångsskedet utlöpt.
29767: bidragsprocenten för åren 1979-1983 har                                                           Enligt gällande stadganden om statsbidrag
29768: beräknats på grundvalen av länsstyrelsernas                                                    för enskilda vägar är förutsättningen för er-
29769: nya beslut beträffande bidrago Bidragen har                                                    hållandet av bidrag bl.a. att vägen på orten
29770: beräknats utgående från kostnadsnivån år 1981,                                                 är av avsevärd betydelse för sarnfärdseln eller
29771: som rnotsvarar vägbyggnadskostnadsindexet                                                      att den är nödvändig som tillfartsväg till fast
29772: 275.                                                                                           bosättning. Enligt länsstyrelsernas beslut be-
29773:      Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har med-                                                 träffande bidrag förutsätts den fasta bosätt-
29774: delat att reformen av statsbidragssystemet som                                                 ningen inorn tillfartsvägens influensområde i
29775: gäller enskilda vägar hittills har förverkligats                                               regel bestå av rninst tre hushåll. Denna praxis
29776: i enlighet med förhandsberäkningarnao Bl.ao på                                                 stöds även av högsta förvaltningsdomstolens
29777: grund av att stadgandena om statsbidrag träder                                                 utslag, varigenorn ett förkastande utslag av
29778: i kraft stegvis och att väglagen ställt krav på                                                länsstyrelsen i Norra Karelens län ifråga om
29779: konstituering, kan de definitiva verkningarna                                                  ansökan orn bidrag för väg till två hushåll,
29780: och omfattningen av gällande stadganden om                                                     vidmakthölls 0
29781:                                               N:o 188                                             5
29782: 
29783:    Om antalet vägar som är berättigade tili         reda bl.a. detta. Ifrågavarande utredning torde
29784: statsbidrag för underhåll av enskilda vägar skall   kunna göras i samarbete mellan de kommunala
29785: utökas genom en ändring av gällande stad-           centralorganisationerna och väg- och vatten-
29786: ganden, bör en utredning först göras om an-         byggnadsverket och härvid kunde man anlita
29787: talet vägar som i det enskilda vägnätet even-       expertis från kommunernas vägnämnder och
29788: tuellt kommer att beröras av bidraget. Utred-       väg- och vattenbyggnadsdistrikten.
29789: ningen skall omfatta även bosättning, kost-             Trafikministeriet kommer fortgående att
29790: naderna för underhåll och antalet bidrag.           följa med utvecklingen beträffande förverk-
29791:    Med anledning av högsta förvaltningsrättens      ligandet av bidragssystemet. Man kommer i
29792: ovan nämnda tolkning torde vissa vägar som          ministeriet att undersöka möjligheterna att
29793: för närvarande åtnjuter statsbidrag inom om-        t.ex. ändra 43 § förordningen om enskilda
29794: råden med flyttningsförlust fr.o.m. ingången av     vägar så, att vägar som i början av år 1978
29795: år 1983 inte längre uppfylla vilikoren för          är berättigade tili bidraget, skulle kunna be-
29796: erhållande av bidrag.                               viljas tiliäggsfrist med avseende på övergången
29797:    För tillfället finns det emellertid inte tili-   tili det nya bidragssystemet.
29798: gång tili exakta uppgifter t.ex. om antalet i           I detta sammanhang kan ytterligare konsta-
29799: lagen om enskilda vägar avsedda tilifartsvägar      teras, att även kommunerna beviljar bidrag för
29800: i vårt land, inom vilkas influensområde det         väghållning i fråga om enskilda vägar, och
29801: finns en fast bosättning bestående av mindre        detta gäller även vägar, för vilka statsbidrag
29802: än tre hushåll. Trafikministeriet har givit väg-    inte beviljas.
29803: och vattenbyggnadsstyrelsen i uppgift att ut-
29804:      Helsingfors den 25 april 1980.
29805: 
29806:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
29807: 
29808: 
29809: 
29810: 
29811: 088000441W
29812:                                                1980 vp.
29813: 
29814: Kirjallinen kysymys n:o 189.
29815: 
29816: 
29817: 
29818: 
29819:                                   Joutsenlahti: Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen kokoonpa-
29820:                                       nosta.
29821: 
29822: 
29823: 
29824:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29825: 
29826:    Suomen Raha-automaattiyhdistys on viralli-            20 §. ( 17. 12. 1976/997) Yhdistyksen halli-
29827: nen sisäasiainministeriön toimialaan kuuluva          tuksen työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohta-
29828: yhdistys, josta säädetään raha-automaattiase-         ja, varapuheenjohtaja sekä yksi valtioneuvoston
29829: tuksessa. Sen 9 § :n mukaan yhdistyksen toimi-        määräämä jäsen siten, että työvaliokunnassa
29830: eliminä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja          on sekä sosiaali- ja terveysministeriötä edustava
29831: sen työvaliokunta.                                    jäsen että sisäasiainministeriötä edustava jäsen.
29832:    Yhdistyksen hallituksesta ja sen työvalio-         Lisäksi työvaliokuntaan kuuluu kolme yhdis-
29833: kunnasta säädetään:                                   tyksen kokouksen valitsemaa jäsentä, jotka hal-
29834:    16 §. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu pu-          litus siihen määrää. Työvaliokunta on päätös-
29835: heenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kymmenen          valtainen, kun puheenjohtajan tai varapuheen-
29836: muuta varsinaista jäsentä ja kaksitoista hen-         johtajan lisäksi kolme jäsentä on saapuvilla.
29837: kilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan         21 §. Työvaliokunta huolehtii yhdistyksen
29838: kolmeksi kalenterivuodeksi ( 12. 11. 1976/            juoksevien asioiden hoidosta, käsittelee valmis-
29839: 884 ).                                                tavasti hallitukselle esitettävät asiat ja hoitaa
29840:    Valtioneuvosto määrää hallitukseen puheen-         muut hallituksen sille uskomat tehtävät.
29841: johtajan, varapuheenjohtajan sekä neljä muuta            Hallituksen ja työvaliokunnan kokoonpanos-
29842: varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä. Halli-      sa on herättänyt ihmetystä se, että järjestöjen
29843: tuksessa tulee olla kaksi sosiaali- ja terveys-       edustajien hallituksessa jäsenenä olon ollessa
29844: ministeriötä edustavaa jäsentä, yksi sisäasiain-      määräaikainen eli korkeintaan kuusi vuotta, ei
29845: ministeriötä edustava jäsen, yksi valtiovarain-       valtioneuvoston määräämillä edustajilla ole mi-
29846: ministeriötä edustava jäsen ja yksi opetusmi-         tään korkeinta määräaikaa, vaan he voivat olla
29847: nisteriötä edustava jäsen. Varapuheenjohtajaksi       hallituksessa ja työvaliokunnassa hyvinkin pit-
29848: on määrättävä joko sosiaali- ja terveysminis-         kään. Kun kokoukset ovat usein virka-aikana
29849: teriötä tai sisäasiainministeriötä edustava jäsen     ja varsinkin työvaliokunta kokoontuu hyvin
29850:  (17. 12. 1976/997).                                  usein, on herännyt aiheellista huolta siitä, että
29851:    Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi        miten vaLtion virkamiehet Raha-automaattiyh-
29852: varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kui-         distyksen hallituksessa ja työvaliokunnassa ol-
29853: tenkin siten, että varsinaisista jäsenistä vain       lessaan voivat täysipainoisesti hoitaa oman vir-
29854: kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hal-      kansa velvoitteita.
29855: lituksen jäseninä edellisen toimikauden aikana           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
29856: tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
29857: mainittuna aikana on ollut hallituksessa edus-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
29858: tettuna.                                              senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29859:    Yhdistyksen kokouksen valitsemista varsi-
29860: naisista hallituksen jäsenistä sama henkilö tai                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29861: samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö                 ryhtyä, ettei Raha-automaattiyhdistyk-
29862: voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti                ,sen hallituksessa olisi eriarvoisuutta jär-
29863: enintään kaksi toimikautta laskettuna vuoden                 jestöjen edustajien ja valtioneuvoston
29864:  1965 alusta.                                                nimeämien edustajien välitl!lä, ja
29865: 
29866: 088000402M
29867: 2                                         1980 vp.
29868: 
29869:         miten Hallitus huolehtii siitä, ettei-         ja että hallituksen . toimeenpanemilla
29870:      vät usein toistuvat virka-aikana järjes-          opintomatkoilla harjoitetaan säästäväi-
29871:      tettävät hallituksen ja työvaliokunnan            syyttä eikä laajenneta niitä maailman-
29872:      kokoukset estä virkamiesten pääasian              ympärimatkoiksi?
29873:      eli oman viran täysipainoista hoitamista
29874:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
29875: 
29876:                                       Anssi Joutsenlahti
29877:                                               N:o ·189                                              3
29878: 
29879: 
29880: 
29881: 
29882:                        ·Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29883: 
29884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:h 1 momentissa       osallisina Raha-automaattiyhdistyksen hallinnos-
29885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sa, on ainoastaan neljä ministeriötä. Edustuk-
29886: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          sen vaihtumisen mahdollisuuttakaan ei ole,
29887: kirjeenne n:o 476 ohella lähettänyt valtio~          mitä tulee tahoihin, joita nämä jäsenet edus-
29888: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-       tavat. Tällöin ei ole tarvetta henkilöidenkään
29889: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Anssi Jout-        vaihtamiseen enempää kuin tällaista tarvetta
29890: senlahden kirjaLlisesta kysymyksestä n:o 189,        eri syistä saattaa esiintyä minkä tahansa yhtei-
29891: jossa tiedustellaan:                                 sön hallintoelimen kyseessä ollessa. Niin kauan
29892:                                                      kuin asianomaiset ovat asemassa, jonka perus-
29893:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       teella heidät on tehtävään määrätty, ja hyvin
29894:        ryhtyä, ettei Raha-automaattiyhdistyk-        suoriutavat sen, heitä ei yleensäkään ole tapana
29895:        sen hallituksessa olisi eriarvoisuutta jär-   korvata toisilla. Tässä tapauksessa henkilöiden
29896:        jes,töjen edustajien ja valtioneuvoston       vaihtamiseen ei ole ilmennyt syytä. Se, että
29897:        nimeämien edustajien väliLlä, ja              asianomaisten ministeriöiden edustajina Raha-
29898:           miten Hallitus huolehtii siitä, ettei-     automaattiyhdistyksen hallituksessa ovat olleet
29899:        vät usein toistuvat virka-aikana järjes-      ministeriöiden kansliapäälliköt, on ollut tarkoi-
29900:        tettävät hallituksen ja työvaliokunnan        tuksenmukainen järjestely.
29901:        kokoukset estä virkamiesten pääasian             Kun kysymyksen perusteluissa erityisesti on
29902:        eli oman viran täysipainoista hoitamista      puututtu Raha-automaattiyhdistyksen hallituk-
29903:        ja että hallituksen toimeenpanemilla          sen työvaliokunnan kokoonpanoon, niin on
29904:        opintomatkoilla harjoitetaan säästäväi-       syytä todeta, että sisäasiainministeriön ja
29905:        syyttä eikä laajenneta niitä maailman-        sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt
29906:        ympärimatkoiksi?                              ovat työvaliokunnan pitkäaikaisina jäseninä
29907:                                                      antaneet erittäin merkittävän panoksen yhdis-
29908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyksen toiminnalle, sen ohjaamiselle ja kehit-
29909: vasti seuraavaa:                                     tämiselle.
29910:     Se, että Raha-automaattiyhdistyksen hallituk-       Sikäli kuin on tiedossa, ei Raha-automaatti-
29911: sen ne jäsenet, jotka yhdistyksen hallitus va-       yhdistyksen jäsenjärjestöjen tai yleensäkään
29912: litsee, voimassa olevien säännösten mukaan           sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taholla ole
29913: voivat olla tässä toimessa enintään kaksi toi-       esiintynyt arvostelua yhdistyksen hallituksen
29914: mikautta, johtuu yhdistyksen jäsenjärjestöjen        ja sen työvaliokunnan kokoonpanoon ja jäsen-
29915: itsensä toivomuksesta. Jäsenjärjestöt ovat kat-      ten toimikauteen nähden.
29916: soneet olevan paikallaan, että niiden edustus           Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen ko-
29917: hallituksessa tällä tavoin vaihtuu. Kysymys ei       kouksia ei ole niin usein eivätkä ne ole niin
29918: tällöin ole niinkään ollut siitä, että henkilöi-     pitkiä, että niihin osallistuminen mitenkään
29919: den sinänsä tulisi vaihtua, vaan siitä, että jä-     voisi haitata hallituksen jäsenten varsinaisen
29920: senjärjestöjen kesken täytyy, mitä tulee edus-       viran tai toimen hoitoa. Työvaliokunnalla on
29921: tukseen yhdistyksen hallituksessa, tapahtua          kokouksia huomattavasti enemmän, keskimää-
29922: kiertoa.                                             rin kerran viikossa, mutta nämäkään kokouk-
29923:     Valtiota Raha-automaattiyhdistyksen halli-       set eivät useimmiten kestä tuntia pitempään.
29924: tuksessa edustavien jäsenten kohdalla tilanne        Ne vievät siten jäsenten virka- tai työajasta
29925: on kokonaan toinen. Sen sijaan, että jäsen-          vähemmän kuin varsin monesti neuvottelu-
29926:  järjestöjä on lähes 70, niitä keskushallinnon       kunta-, komitea-, toimikunta-, työryhmä- yms.
29927: viranomaisia, joiden on katsottu pitävän olla        työskentely ja muut kokoukset, joita useim-
29928: 4                                              1980 vp.
29929: 
29930: milla sellaisissa yhteiskunnallisissa asemissa ole-   tyksen totmmnasta muutoin välittömästi ai-
29931: villa pakostakin on, joista nyt on kysymys.           heutuneita tai siihen liittyneLtä matkoja taik-
29932: Todettakoon, että tällaisten henkilöiden työ          ka sellaisia matkoja, jotka on katsottu tarpeel-
29933: virkansa ja toimensa hyväksi ei luonnollises-         lisiksi, jotta voidaan jatkuvasti olla perillä
29934: tikaan rajoitu virka- tai työaikaan, vaan he          pelitoimintojen sekä niissä käytettävien laittei-
29935: joutuvat jatkuvasti tekemään sitä tarpeen mu-         den ja toteutettavien järjestelyjen ym. kehi-
29936: kaan tämän ulkopuolellakin.                           tyksestä muualla. Näihin matkoihin on tietyssä
29937:    Mitä sitten tulee kysymyksessä mainittuihin        mitassa ollut tarpeen osallistua myös Raha-
29938: opintomatkoihin, niin niitä ei ole Raha-auto-         automaattiyhdistyksen hallituksen ja sen työ-
29939: maattiyhdistyksen ilmoituksen mukaan sen toi-         valiokunnan jäsenten.
29940: mesta järjestetty yhteensä enempää eikä suu-             Näiden matkat kotimaassa ovat rajoittuneet
29941: rempia kustannuksiakaan aiheuttaen kuin sekä          lähinnä joka kesä tehtyyn muutaman päivän
29942: julkisessa hallinnossa että järjestö- ja yritys-      matkaan, joka on suunnattu vuoron perään eri
29943: toiminnassa yleisesti on pidetty perusteltuna.        puolille maata. Näiden matkojen tarkoituksena
29944:    Ulkomaille tapahtuneiden matkojen on ilmoi-        on ollut tutustuminen laitoksiin ja toimintoi-
29945: tettu olleen joko Raha-automaattiyhdistyksen          hin, joiden kustannusten rahoittamiseen Raha-
29946: harjoittamasta raha-automaattien viennistä ja         automaattiyhdistyksen tuotosta on myönnetty
29947: viihdeautomaattien tuonnista sekä yhdis-              avustusta.
29948:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1980.
29949: 
29950:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
29951:                                              N:o 189                                              5
29952: 
29953: 
29954: 
29955: 
29956:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29957: 
29958:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      man ansett bör delta i Penningautomatför-
29959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      eningens administration uppgår tili endast fyra
29960: nr 476 av den 21 mars 1980 tili vederbörande       ministerier. Det föreligger inte heller några
29961: medlem av statsrådet översänt avskrift av          möjligheter tili cirkulation av representationen
29962: följande av riksdagsman Anssi Joutsenlahti         i fråga om den part som dessa ledamöter
29963: undertecknade spörsmål nr 189:                     representerar. Härvid föreligger inte heller
29964:                                                    något större behov att utbyta dessa personer
29965:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     än vad av olika orsaker kan förekomma i fråga
29966:        .ta för att det i Penningautomatför-        om förvaltningsorgan för vilket samfund som
29967:        eningens styrelse inte skall råda ojäm-     helst. Så länge vederbörande befinner sig i
29968:        likhet mellan organisationernas repre-      den ställning, på grund av viiken de utsetts
29969:        sentanter och de av statsrådet utsedda      tili denna uppgift, och de handhar uppgifterna
29970:        representanterna, och                       väl, finns det inte heller i övrigt något behov
29971:           hur tiliser Regeringen att de under      att ersätta dem med andra personer. I detta
29972:        tjänstetid ofta återkommande styrelse.-     fall har det inte framkommit några skäl som
29973:        och arbetsutskottsmötena inte hindrar       skulle föranleda ett utbyte. Det att veder-
29974:        tjänstemännen från att sköta sin huvud-     börande ministeriers kanslichefer företrätt ifrå-
29975:        sakliga syssla d.v.s. ett fullödigt hand-   gavarande ministerier i Penningautomatför-
29976:        havande av den egna tjänsten och att        eningens styrelse har varit ett ändamålsenligt
29977:        sparsamhet idkas på de av styrelsen         arrangemang.
29978:        verkställda studieresorna så att de inte       Då i spörsmålets motivering särskilt be-
29979:        utsträcks tili jorden runtresor?            handlats Penningautomatföreningens arbetsut-
29980:                                                    skotts sammansättning är det skäl att konsta-
29981:    Såsom svar på detta spörsmål får jag anföra     tera, att inrikesministeriets och social- och
29982: följande:                                          hälsovårdsministeriets kanslichefer såsom lång-
29983:                                                    variga medlemmar i arbetsutskottet gjort en
29984:    Det att de medlemmar i Penningautomat-          ytterst betydande insats i föreningens verk-
29985: föreningens styrelse som föreningens ·styrelse     samhet, dess ledning och för dess utveckling.
29986: väljer, enligt gällande stadganden kan inneha         Såvitt man vet har det varken bland Pen-
29987: denna befattning högst två mandatperioder,         ningautoma tföreningens medlemsorganisa tioner
29988: beror på föreningens medlemsorganisationers        eller allmänt bland organisationerna inom
29989: egna önskemål. Medlemsorganisationerna har         social- och hälsovårdssektorn förekommit
29990: ansett det vara på sin plats att deras repre-      någon kritik som riktats mot sammansätt-
29991: sentation i styrelsen växlar på detta sätt. Här-   ningen av föreningens styrelse och arbetsut-
29992: vid har det inte så mycket varit fråga om          skott eller mot mandatperioden för medlem-
29993: att själva personerna borde utbytas, utan att      marna.
29994: det beträffande representationen i föreningens        Penningautomatföreningens styrelse samman-
29995: styrelse bör förekomma cirkulation inom med-       träder inte särskilt ofta och sammanträdena
29996: lemsorganisationerna.                              är inte så långa att deltagandet i dem på
29997:    I fråga om de medlemmar som i Penning-          något sätt skulle kunna inverka menligt på
29998: automatföreningens styrelse företräder staten      skötseln av medlemmarnas egentliga tjänst
29999: är situationen en helt annan. Det finns nära       eller befattning. Arbetsutskottet sammanträder
30000: 70 medlemsorganisationer medan däremot de          betydligt oftare, i medeltal en gång i veckan,
30001: myndigheter inom centralförvaltningen som          men inte heller dessa sammanträden räcker i
30002: 088000402M
30003: 6                                           1980 vp.
30004: 
30005: allmänhet längre än en timme. Sålunda upptar          De resor som gjorts tili utlandet har enligt
30006: de mycket mindre av medlemmarnas tjänste-          uppgift antingen varit sådana som förorsakats
30007: eller arbetstid än vad det arbete delegationer,    av Penningautomatföreningens export av pen-
30008: kommitteer, kommissioner och arbetsgrupper         ningautomater och import av förströelseauto-
30009: och andra möten mycket ofta gör, och vari          mater samt av föreningens verksamhet direkt
30010: personer i sådan samhällelig ställning det nu      föranledda eller därtili anslutna resor ellet
30011: är fråga om av nödtvång måste delta i. Det         sådana resor, som ansetts nödvändiga för att
30012: kan konstateras att sådana personers arbete        man fortsättningsvis skall kunna hållas a jour
30013: tili förmån för sin tjänst och befattning natur-   med den utveckling av spelverksamheten och
30014: ligtvis inte begränsar sig tili tjänste- eller     inom densamma använda apparater och arran-
30015: arbetstiden, utan de blir ständigt nödgade att     gemang som pågår på annat håll. 1 viss ut-
30016: enligt vad som erfordras utföra sitt arbete        sträckning har det varit nödvändigt att även
30017: också utanför denna tid.                           medlemmarna i Penningautomatföreningens sty-
30018:     Vad beträffar de studieresor som nämns i       relse och arbetsutskott deltagit i dessa resor.
30019: i spörsmålet, har sådana enligt Penningauto-          Dessa personers resor i hemlandet har be-
30020: matföreningens uppgift inte av föreningen          gränsats närmast tili den årliga resa på några
30021: arrangerats sammanlagt i större omfattning         dagar som varje sommar i tur och ordning
30022: eller med förorsakande av högre kostnader än       företas tili olika delar av landet. Avsikten
30023: vad som inom såväl offentlig förvaltning som       med dessa resor har varit att bekanta sig med
30024: organisations- och företagsverksamhet aM-          anstalter och verksamheter som av Penning-
30025: mänt anses motiverat.                              automatföreningens intäkter beviljas understöd.
30026:      Helsingfors den 21 april 1980.
30027: 
30028:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30029:                                               1980 ·Vp.
30030: 
30031: Kirjallinen kysymys n:o 190.
30032: 
30033: 
30034: 
30035: 
30036:                                 Kortesalmi: Vanhojen metsäojien kunnostuksesta.
30037: 
30038: 
30039:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30040:                                                                                            ; ' : ( ~· ~ ; i
30041: 
30042:    Metsäojien perkaustyöryhmä ehdottaa met-         hehtaariksi ja pysyvän tällä tasolla. aina ·vuo-
30043: sänparannuslainojen suuntaamista vanhojen oji-      teen 2000 saakka.
30044: tusalueiden kunnostukseen sekä metsänparan-            Työryhmä katsoo, että kunnostus ont uudis-
30045: nusorganisaatiosta vapautuvien voimavarojen         ojitusta vaativampaa.
30046: käyttöä kunnostustöihin. ·                             Maamme metsänparannustoiminta · on · siis
30047:    Työryhmä on laskenut, että perkaustarve nyt      uusien suurten haasteiden edessä. Mikäli asiassa
30048: on noin 50 000 hehtaarilla vuodessa, kun per-       toimitaan järkevästi ja asianmukaisesti, voi-
30049: kausmäärät ovat vain kymmenes osa tästä.            daan metsiemme tuottoa tulevaisuudessa huo-
30050:    1960-luvun ojitusalueet ovat vielä verrattain    mattavasti nostaa samalla kun myös lisätään
30051: hyvässä kunnossa. Kuitenkin kunnostuksen lai-       suuressa määrin laajan maaseutumme työtilai-
30052: minlyönti myöhemmässä vaiheessa merkitsisi          suuksia.
30053: koko ojituksen hukkaan heittämistä.                    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
30054:    Työryhmä arvioi, että kunnostus ei vaatisi       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
30055: lisähenkilökuntaa, ja lainoitukseen voitaisiin      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30056: käyttää uudisojituksesta vapautuvia varoja.         jäsenen vastattavaksi. seuraavan kysymyksen:
30057: Kuitenkin suunnitelma vaatisi muutoksen met-
30058: sänparannuslakiin.                                             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
30059:    Varsinkin 1960-luvun suurten uudistusalojen              asianmukaisiin toimiin tarpeellisen muu-
30060: tullessa kunnostusvuoroon, lisääntyi metsäoji-              toksen saamiseksi metsänparannusla-
30061: tusalueiden kunnostustarve voimakkaasti. Työ-               kiin, jotta metsänparannuslainat voidaan
30062: ryhmän selvitysten mukaan jo nyt tarvittaisiin              suunnata vanhojen ojitusalueiden kun-
30063: ojien perkausta noin 50 000 hehtaarilla vuo-                nostukseen sekä metsänparannusorgani-
30064: dessa. Tämän määrän on arvioitu kasvavan                    saatiosta vapautuvat voimavarat vanho-
30065: 1980-luvun loppuun mennessä noin 80 000                     jen metsäojien kunnostukseen?
30066:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
30067: 
30068:                                     J. Juhani Kortesalmi
30069: 
30070: 
30071: 
30072: 
30073: 0880003919
30074: 2                                           1980 vp.
30075: 
30076: 
30077: 
30078: 
30079:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
30080: 
30081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Edellä mainittujen kunnostustoimenpiteiden
30082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lisäksi on erityisesti korostettava rappeutuvien
30083: olette kirjeellänne 21 päivänä maaliskuuta         vanhojen ojien perkauksen tarpeellisuutta. Voi-
30084: 1980 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       massa olevien metsänparannussäännösten mu-
30085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kortesal-     kaan ojien kunnossapito kuuluu maanomistajal-
30086: men seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 190:      le, jonka varoin ja suostumuksella sanottu kun-
30087:                                                    nostamistyö on mahdollista suorittaa. Tällainen
30088:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä        yksittäisten maanomistajien omatoiminen ojien
30089:        asianmukaisiin toimiin tarpeellisen muu-    kunnossapito ei näytä kattavan tarvetta. Useim-
30090:        toksen saamiseksi metsänparannusla-         miten ojitusalue näet on eri omistajien maista
30091:        kiin, jotta metsänparannuslainat voidaan    muodostunut kokonaisuus, joten ojien kunnos-
30092:        suunnata vanhojen ojitusalueiden kun-       tus on tarkoituksenmukaista suorittaa uudisoji-
30093:        nostukseen sekä metsänparannusorgani-       tuksen tapaan yhteishankkeena. Hiljattain mie-
30094:        saatiosta vapautuvat voimavarat vanho-      tintönsä valmiiksi saanut metsäojien perkaus-
30095:        jen metsäojien kunnostukseen?               työryhmä ehdottaakin, että yksityismetsissä ole-
30096:                                                    vien metsäojitusalueiden kunnostustöiden eli
30097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      metsäojien perkaamisen ja perkauksen korvaa-
30098: vasti seuraavaa:                                   va uusien ojien suunnittelu ja aikaansaaminen
30099:    Metsäparannuslain nojalla aikaansaatujen        mahdollistettaisiin metsänparannusvaroin. Tä-
30100: ojitusalueiden kunnostaminen on näihin saak-       mä edellyttää kuitenkin edellä mainitussa mie-
30101: ka ollut pääasiassa täydennysojitusta, jolla on    tinnössä ehdotettuja muutoksia metsänparan-
30102: saatettu aikaisemmin metsäojitetun alueen riit-    nussäännöksiin.
30103: tämättömän ojaverkoston vuoksi puutteelliseksi        Hallitus pitää metsäojitusalueiden kunnostus-
30104: jäänyt kuivatus uudisojituksessa tavoiteltavalle   ta tärkeänä toimenpiteenä, jonka toteutuksen
30105: tasolle. Jonkin verran on ollut myös uusinta-      edellytykset on perusteellisesti tutkittava. Met-
30106: ojitusta, jota on suoritettu uudelleen soistuvan   sänparannussäännösten ja -organisaation osalta
30107: aikaisemmin metsäojitetun alueen kuivattami-       tämä on mahdollista sen jälkeen kun metsä-
30108: seksi pääosin uuden ojaverkoston avulla. Sekä      ojien perkaustyöryhmän mietinnöstä pyydetyt
30109: täydennysojitus ·että uusintaojitus voidaan ra-    lausunnot ovat käytettävissä. Tässä vaiheessa
30110: hoittaa voimassa olevien säännösten mukaisesti     asia ei aiheuta hallituksen taholta enempiä toi-
30111: metsänparannusvaroin.                              menpiteitä.
30112:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1980.
30113: 
30114:                                                    Maa- ja metsätalousministeriTaisto Tähkämaa
30115:                                               N:o 190                                                3
30116: 
30117: 
30118: 
30119: 
30120:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30121: 
30122:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           der bör man speciellt framhäva nödvändigheten
30123: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          av en rensning av gamla diken som håller på
30124: av den 21 mars 1980 tili vederbörande medlem           att försämras. Enligt gällande skogsförbätt-
30125: av statsrådet för avgivande av svar översänt           ringsstadganden ankommer underhållet av
30126: följande av riksdagsman Kortesalmi under-              diken på den jordägare med vars medel och
30127: tecknade spörsmål nr 190:                              medgivande det är möjligt att utföra sagda
30128:                                                        iståndsättningsarbete. Ett sådant underhåll av
30129:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta             diken på enskilda jordägares initiativ före-
30130:        vederbörliga åtgärder för att ändra             faller inte att täcka behovet. Oftast är ett
30131:        lagen om skogsförbättring så, att skogs-        dikesområde nämligen en helhet, som bildas av
30132:        förbättringslånen skall kunna inriktas          flera jordägares market, varför det är ända-
30133:        på iståndsättning av gamla dikningsom-          målsenligt att genomföra iståndsättningen av
30134:        råden samt de resurser som frigörs              dikena i form av samfälld dikning på samma
30135:        från skogsförbättringsorganisationen på         sätt som nydikning. Den arbetsgrupp som be-
30136:        iståndsättning av gamla skogsdiken?             handlat frågan om rensning av skogsdiken och
30137:                                                        vars betänkande nyligen blivit färdigt, föreslår
30138:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att iståndsättningsarbetena inom skogsdiknings-
30139: samt anföra följande:                                  områden i enskilda skogar, dvs. planeringen
30140:    Iståndsättningen av de dikningsområden som          och åstadkommandet av rensning av skogsdiken
30141: åstadkommits med stöd av lagen om skogsför-            och nya diken som ersätter rensningen, skulle
30142: bättring har hittills varit i huvudsak komplette-      möjliggöras med skogsförbättringsmedel. Detta
30143: ringsdikning, varmed den torrläggning som              förutsätter dock att skogsförbättringsstadgan-
30144: blivit bristfällig till följd av ett otillräckligt     dena ändras på sätt som föreslagits i ovan
30145: dikesnät inom ett tidigare skogsdikat område           nämnda betänkande.
30146: bringats till den nivå som eftersträvas vid               Regeringen anser att iståndsättningen av
30147: nydikning. I någon mån har även nydikning              skogsdikningsområden är en viktig åtgärd och
30148: förekommit, dvs. den har utförts i syfte att           att förutsättningarna för dess genomförande
30149: torrlägga ett tidigare skogsdikat område som           bör undersökas grundligt. I fråga om skogsför-
30150: på nytt håller på att försumpas. Torrläggningen        bättringsstadgandena och -organisationen är
30151: har till största delen skett med hjälp av ett          detta möjligt ·efter det utlåtandena om ovan
30152: nytt dikesnät. Såväl kompletteringsdikning som         nämnda arbetsgrupps betänkande står tili för-
30153: nydikning kan i enlighet med gällande stadgan-         fogande. I detta skede föranleder saken inte.
30154: den finansieras med skogsförbättringsmedel.            vidare åtgärder från regeringens sida.
30155:    Förutom ovan nämnda iståndsättningsåtgär-
30156:      Helsingfors den 14 april 1980.
30157: 
30158:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
30159:                                                  1980 vp.
30160: 
30161: Skriftligt spörsmål nr 191.
30162: 
30163: 
30164: 
30165: 
30166:                                     Bärlund m.fl.: Om reformering av stora språkprovet.
30167: 
30168: 
30169:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta lm a n.
30170: 
30171:     Uncler. den senaste tiden har vid upprepade         nar direkt t-eoretiskt inriktad Bhiftlig Soptåk-
30172: tillfiillet:t framgått att de statliga arrangemangen    kunskap, utan lägger tonvitkren på fullständiga
30173: för ådagaläggande av språkkuns.bp i det andra           muntliga kunskaper i sV~enSka dler finaka.
30174: inhems·ka . språket är behä.ftade med flera bris-          Det så kallade liHa språkpr:ovet .~ fötmå~
30175: ter. Vidar~ har det visat sig att en del be-            ga att i tal och skrift använda. svmska eHer
30176: gränsningar i rätten ·att söka avlägga språk-           finska- har kritiserats fr~t för .att. bedöm-.
30177: prov inte bemöter olika kategorier av . perso-          ningsgrunderna växlar kraftigt beroende på vii-
30178: ner likvärd.igt. På många håll har man även             ken medlem av språkexa:men~m~ som är
30179: klagat över att vissa språkintyg ges alltför lätt-      examinator. Ofta har det. visat sig .att Iilla.
30180: vindigt, 11tan' att vederbörande lfaktis.kt behärs-     språkprovets betydelse som indikator för språk-
30181: kar det. ak:tuella språket.                             kunskaper är mycket liten. Detta J~tu~ för-
30182:     Det så. :kallade stora språkprovet, som .ger        svagar hela språkexamens,i,nstit,u~m. .stälb
30183: intyg över att man "fullständigt hehätskar"             n1ng.
30184: svenSika ellc;t: ,,finska, är knappast längre -tili        Med stöd. av det ovan anför<,la och hänvi"
30185: s1n uppläggning tidsenligt. I praktiken är det          sande tili 37 S 1 mom. riksciagsordniagen fö-
30186: i dag o.ntQjligt för personer utan akademisk            relägger undertecknade vederbö11111de medlem
30187: slutexamen att ens få för:söka avlägga stor,a           av statsrådet följande spörsmål för oova:rande:
30188: språkprovet. Särskilt nu sedan språktillägg ta-
30189: gits i hruk ; inom den kommunala sektorn och                      Ämnar Regeringen vidta åtiärder för
30190: dessa . språ:ktillägg är på väg också tili den                 att avskaffa dis:krim:i:neringen. av icke-:
30191: statliga. sek.torn. framstår .det som helt orätt-              akademiskt utbildade vid avläggandet av
30192: vist att oHicieU rätt tili språktillägg enligt "full-          stora språkprovet e:xempelvis genom re~
30193: ständigt :behärskande" är begränsad endast tili                formering av stora språkprovet så att
30194: personer, ~rtl också annars har en högre ·lön                  det väl lämpar sig för alla språkknnnic
30195: än medeltalet.                      .                          ga, samt
30196:     Det .förcla11er självklart att begränsningarna                är Regeringen mediveten om attt lilla
30197: i..rätten attavlägga stora språkprovet bör av-                 språkprovet i dag inte fytler sin .upp-:
30198: lägsnas så, att alla språkkunniga personer i prin-             gift som inclikator för sprilluns,kaper,
30199: cip har rätt att avlägga det. Samtidigt torde                  och ifalJ den är,
30200: det .dock vara: av behovet påkaUat att .moder-                    vilka åtgärder ämnar Regermgen vid-.
30201: nisera innehållet . i stora språkprovet så att                 ta för . att avhjälpa bristerna i ~slut-,
30202: ma:n inte i lika hög grad som tidigare beto-                   ning tili Iilla sp:råkprovet? .. ·.
30203:       Helsingfors den 21 mars 1980.
30204: 
30205:                 Kaj Bärlund                                        Jacob Söderman
30206:                 Bror Lillqvist                                     Boris Renlund
30207:                 Gunnar. Häggblom                                   Ole Norrback
30208:                 EHsabeth Rehn                                      Inger Hirvelä . •
30209: 
30210: 
30211: 
30212: 
30213: 088000431K
30214: 2                                                1980 vp.
30215: 
30216: Kirjallinen kysymys n:o 191.                                                                  Suotp(mnos.
30217: 
30218: 
30219: 
30220: 
30221:                                     Bärlund ym.: Suuren kielikokeen uudistamisesta.
30222: 
30223: 
30224:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30225: 
30226:    Viime . aikoina .on· useissa tapauksissa· ilmen-     Ien osaamista, vaan että painopiste siirrettru.-
30227: nyt, että ' toisen· kotimaisen kielen osaamista         siin täydellisiin suullisiin tietoihin ruotsin kie-
30228: koskeviiri valtion järjestelyihin liittyy monia         lessä tai suomen kielessä.
30229: puutteita. Lisäksi on osoittautunut, että oikeu-           Niin kutsuttua ·pientä kielikoetta eli kykyä
30230: teen SIUOrittaa kielikoe liittyvät eräät rajoitukset    suullisesti ja kirjallisesti käyttää ruotsin kieltä
30231: eivät kohtele 'samanarvoisesti eri henkilökate-         tai suomen kieltä on arvosteltu etenkin sen
30232: gorioita. ·Monilla tahoilla on myös valitettu sitä,     takia, että arvosteluperusteet vaihtelevat voi-
30233: että tietyt · kielitodistukset annetaan liian hel-      makkaasti riippuen siitä· kuka 1kieillautakunoon
30234: posti ilman että a!s.ianomainen ·todella hallitsee      jäsenistä ottaa vastaan tentin. Usein on osoit-
30235: ko .. kielen.                                           tautunut, että pienen kielikokeen meJ.'Ikitys kie-
30236:    Niin kutsuttu suuri kielikoe, josta annettu          len osaamisen osoittajana on erittäin pieni.
30237: todistus. :osoittaa, että "hallitsee täydellisesti"     Tämä tosiasia heikentää koko kielitutkintoinsti-
30238: ruotsin kielen tai suomen kielen, on rakenteel-         tuution asemaa.
30239: taan enää tookin aikaansa vastaava. Nykyisin               Edellä olevan sekä valtiopäiväjärjestyksen 37
30240: on henkilöiden, joilla ei ole akateemista lop-          § :n 1 momentin nojalla allekirjoittaneet esit-
30241: pututkintoa,. käytännössä mahdotonta edes yrit"'        tävät valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30242: tää suorittaa. suuri kielikoe. Etenkin nyt kun          tattavaksi seuraavan 'kysymyksen:
30243: kielilisä on otettu käyttöön kunnallisella sek-
30244: torilla· ja ldelilisä on tulossa myös valtion sek-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30245: torille, ·on täysin epäoikeudenmukaista, että vi-              siin poilstaakseen vailla akateemista kou-
30246: rallisesti. oikeus kieliiisään kielen "täydellisen             lutusta olevilu kohdistuvan .syrjinnän
30247: hallitsemisen" nojalla on rajoitettu vain niihin               .suuren kielikokeen suorittamisen yhtey-
30248: henkilöihin, joilla jo muutenkin on keskivertoa                dessä esimerkiksi uudistamalla suurta
30249: korkeamPi :palkka.                                             ·kielikoetta siten, että se hyvin sovel-
30250:    Vaikuttaa itsestään ·selvältä, että oikeutta                 tuisi kaikille kielitaitoisille, ja
30251: suorittaa suuri kielikoe koskevat rajoitukset on                   onko Hallitus tietoinen siitä, että pie-
30252: poistettava, jotta kaikilla kielitaitoisilla henki-             ni 'kielikoe ei nykyisin täytä tehtävään-
30253: löillä periaatteessa olisi oikeus suorittaa koe.               :sä kielitaidon osoittajana, ja jos on,
30254: Samana1kaisesti lienee tarpeellista modernisoi-                    mihin toimenpiteisiln Hallitus aikoo
30255: da :suuren· kielikokeen s1sältö siten, että enää                ryhtyä poistaakseen pieneen '·kielikokee-
30256: ei yhtä suuressa määrin kuin aikaisemmin ko-                   seen liittyvät puutteet?
30257: rostettaisi suoranaista teoreettista kirjallista kie-
30258:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1980.
30259: 
30260:                 Kaj Bärlund                                         Jacob Söderman
30261:                 Bror Lillqvist                                      Boris Renlund.
30262:                 Gunnar Häggblom                                     Ole Norrback
30263:                 Elisabeth Rehn                                      Inger Hirvelä
30264:                                               N:o 191                                                  3
30265: 
30266: 
30267: 
30268: 
30269:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
30270: 
30271:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     on kelpoisuusehtona nimenomaan tiettyihin val-
30272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tion virkoihin. Koesuoritusten arvostelussa nou-
30273: olette 21 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          datettavat perusteetkin on tästä syystä mitoi-
30274: kirjeenne n:o 491 ohella toimittanut valtio-         tettu sanotunlaisen loppututkinnon suorittanei-
30275: neuvoswn asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ta henkilöitä silmällä pitäen.
30276: kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. kirjallisesta          Milloin valtion virkaan vaaditaan täydellistä
30277: kysymyksestä n:o 191:                                kielitaitoa vähäisempää kielitaitoa, tämä osoi-
30278:                                                      tetaan koulusivistyksen kielellä, yliopistossa tai
30279:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       korkeakoulussa suoritetuilla arvosanoilla taikka
30280:        siin poistaakseen vailla akateemista kou-     valtion kielitutkintolautakunnan jäsenelle tai
30281:        lutusta oleviin kohdistuvan syrjinnän         apujäsenelle suoritetulla tutkinnolla ns. pienes-
30282:        suuren kielikokeen suorittamisen yhtey-       sä kielikokeessa.
30283:        dessä esimerkiksi uudistamalla suurta            Valtion kielitutkintolautakunnat, toinen suo-
30284:        kielikoetta siten, että se hyvin sovel-       men ja toinen ruotsin kielessä suoritettavia tut-
30285:        tuisi kaikille kieli tai toisille, ja         kintoja varten, on asetettu ja ne toimivat edel-
30286:           onko Hallitus tietoinen siitä, että pie-   lä mainitun ns. kielitaitolain ( 149/22) nojalla
30287:        ni kielikoe ei nykyisin täytä tehtävään-      suomen ja ruotsin kielen taidon osoittam1seksi
30288:        sä kielitaidon osoittajana, ja jos on,        suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen
30289:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       (313 /22) mukaisesti. Kielitaitolakia aikanaan
30290:        ryhtyä poistaakseen pieneen kielikokee-       säädettäessä on ollut tavoitteena, että kielilais-
30291:        seen liittyvät puutteet?                      sa ( 148/22) edellytettyä ulkoista ja sisäistä
30292:                                                      virkakieltä voidaan valtion viranomaisissa nou-
30293:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dattaa. Toisen kotimaisen kielen taidon osoit-
30294: vasti seuraavaa:                                     tamista koskevat valtion järjestelyt, joihin ky-
30295:    Valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitai-     symyksen perusteluissa viitataan, koskevat siis
30296: dosta annetun lain (149 /22) mukaan niiltä           varsinaisesti vain valtion virkoja ja vastaavasti
30297: valtion virkamiehiltä, joilla viran kelpoisuus-      eräitä valtion virkamiehiä.
30298: ehtona on yliopistossa tai korkeakoulussa suo-          Opetusministeriö, jonka hallinnonalalla val-
30299: ritettu loppututkinto, vaaditaan - tosin eräin       tion kielitutkintolautakunnat toimivat, on ky-
30300: poikkeuksin - että asianomainen hallitsee täy-       symyksen johdosta kuluvan huhtikuun 14 päi-
30301: dellisesti virka-alueen asukkaiden enemmistön        vänä oikeusministeriölle antamassaan lausunnos-
30302: kielen.                                              sa ilmoittanut, että ns. pienen kielikokeen vaa-
30303:    Henkilön, joka on sekä saanut koulusivis-         timU!stasoa voitaisiin jonkin verran nostaa uu-
30304: tyksensä että suorittanut akateemisen lopputut-      distamalla opetusministeriön asia:s,sa antamia oh-
30305: kintoon vaadittavan kypsyysnäytteen samalla          jeita ja painottamalla erityisesti sitä, että kieli-
30306: kielellä, joko 1suomeksi tai ruots1ksi, katsotaan    tutkintolautakuntien jäsenet antaisivat todistuk-
30307: täydellisesti hallitsevan asianomaista kieltä.       sia yhtäläisin perustein.
30308: Muussa tapauksessa valtion virkaan lain mu-             Kielilisän käyttöön ottaminen sekä kunnalli-
30309: kaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen täy-       sella että valtion ·sektorilla, ,mikä kysymyksen
30310: dellinen taito on osoitettava valtion kielitutkin-   perusteluissa mainitaan, perustuu asianomaisiin
30311: tolautakunnan edessä ns. suuressa kielikokees-       virkaehtosopimuksiin. Sopimuksissa on viittauk-
30312: sa. Oikeus osallistua suureen kielikokeeseen on      set edellä mainittuun kielitaitoasetukseen (313 /
30313: pääsääntöisesti rajoitettu akateemisen lopputut-     22) siitä tavasta, jolla täydellinen kielitaito
30314: kinnon suorittaneisiin henkilöihin, koska toi-       tulee osoittaa. Sopimuksia tehtäessä olisi tul-
30315: sen kotimaisen kielen täydelHnen hallitseminen       lut ilmeisesti harkita myös sitä, millä muulla
30316: 4                                             1980 vp.
30317: 
30318: tavalla molempien kotimaisten kielten täydel-        likoetta, se edellyttää huomauavaa tutkintolau-
30319: linen taito voidaan osoittaa, koska tarkoituk-       takuntien toiminnallista ja alueellista uudelleen
30320: sena lienee ollut myöntää mahdollisuus kieliii-      järjestelemistä.
30321: sään myös muulle kuin akateemisen lopputut-             Oikeusministeriön ja opetusministeriön kes-
30322: kinnon suorittaneelle toimihenkilölle.               ken on •sovittu, •että kysymys ·siitä, millä ta-
30323:    Opetusministeriö on edellä mainitussa lau-        valla akateem1sta loppututkintoa vailla olevan
30324: sunnossaan katsonut, että niillekin henkilöille,     henkilön täydellinen kielitaito on todettavissa,
30325: jotka eivät ole suorittaneet akateemista lop-        otetaan tarkastelun kohteeksi ja tämän tarkas-
30326: pututkintoa, olisi tarkoituksenmukaista antaa        telun yhteydessä harkitaan myös sitä, olisiko
30327: mahdollisuus osoittaa hallitsevansa täydellisesti    aiheellista luoda nykyisen, ennen muuta kieli-
30328: toi:sta kotimaista kieltä. Mikäli tämä mahdolli-     laista jobdettavia valtion <tarpeita palvelevan
30329: suus toteutettaisiin käyttämällä hyväksi val-        ja säädöksiin perustuvan järjestelmän rinnalle
30330: tion kielitutkintolautakunnissa suoritettavaa kie-   jokin muu järjestelmä.
30331:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
30332: 
30333:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
30334:                                               N:o 191                                               5
30335: 
30336: 
30337: 
30338: 
30339:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30340: 
30341:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        kompetens·villkot uttryckligen för vissa stats-
30342: anger har Ni, Hert Talman, m.ed Eder skri-          tjänstet. Också bedömningsgrunderna föt pto-
30343: velse nr 491 av den 21 mats 1980 tili veder-        ven är dätföt anpassade med tanke på petso-
30344: bötande medlem av statstådet översänt avskrift      ner som avlagt ovan nämnd slutexamen.
30345: av fö1jande av tiksdagsman Kaj Bärlund m. fl.          Då föt statstjänst krävs sptåkkunskap som
30346: undettecknade spörsmål nr 191:                      ät mindre än fullständig, ådagaläggs denna
30347:                                                     kunskap genom det språk på vilket skolbild-
30348:           Ämnat Regetingen vidta åtgärder för       ningen erhållits, genom vid universitet ellet
30349:        att avskaffa diskrimineringen av icke-       högskola avlagda vitsotd ellet genom ett prov,
30350:        a:kademiskt utbildade vid avläggandet av     det s.k. Iilla sptåkprovet, som avläggs för ot-
30351:        stota språ:kprovet exempelv1s genom          dinarie eller adjungerad medlem i statens språk-
30352:        tefotmeting av stora sptåkprovet så att      examensnämnd.
30353:        det väl lämpat sig föt alla språldmn-           Statens sptåkexamensnämndet, den ena föt
30354:        niga, samt                                   examen i finska och den andra föt examen
30355:           ät Regetingen medveten om att liHa        i svenska, ät tillsatta och fungetat med stöd
30356:        sptåkprovet i dag inte fyllet sin uppgift    av ovan nämnda s.k. språkkunskapslag ( 149/
30357:        som indikatot föt sptåkkunskapet, och        22) i enlighet med förotdningen angående de
30358:        ifall den ät,                                exami:na, som skola avläggas för ådagaläggan-
30359:           vilka åtgätdet ämnat Regetingen vid-      de av kunskap i finska och svenska sptåken
30360:        ta föt att avhjälpa bristerna i anslut-       (313 /22). Då sptåkkunskapslagen stiftades var
30361:        ning till Iilla sptåkprovet?                 målet att i språklagen ( 148/22) förutsatt yttre
30362:                                                     och inre ämbetsspråk kan användas inom ls,tats-
30363:   Såsom svat på detta spönsmål fåt jag vörd-        myndighetetna. De statliga arrangemang som
30364: samt anföra följande:                               avser ådagaläggande av kunskap i det andra
30365:    Enligt lagen angående den sptåkkunskap,          inhemska språket, till vilka hänvisas i spörs-
30366: som skall av statstjänsteman fordtas (149/22),      målets motiveting, gäller således egentligen en-
30367: skall av statstjänsteman, föt vilken kompetens-     dast statstjänstet och vis.sa statstjänstemän.
30368: villkot ät vid universitet ellet högskola avlagd       Undervisningsministetiet, inom vats förvalt-
30369: slutexamen - vissetligen med vissa undantag         ningsomtåde statens sptåkexamensnämndet ver-
30370: - fordtas, att vedetbörande fullständigt be-        kat, har i ett utlåtande som det med anledning
30371: hänskat flettalets av invånarna i ämbetsdisttik-    av spörsmålet avgett den 14 innevarande april
30372: tet sptåk.                                          meddelat justitieministeriet att det s.k. Iilla
30373:    En person som både fått sin skolbildning         sptåkptovetos svåtighetsgtad i någon mån kun-
30374: ooh som avlagt för akademisk slutexamen et-         de höjas genom att undervisningsministetiets
30375: forderligt matutitetsprov på ett och samma          direktiv i sa:ken fötnyas och genom att ton-
30376: språk, antingen finska ellet !Svenska, anses        vikt sätskilt läggs vid att språkexamensnämn-
30377: fullständigt behätska detta språ:k:. I annat fall   dernas medlemmar utfärdat intyg på enahanda
30378: skall den fullständiga kunskap i finska ellet       gtundet.
30379: svenska sptåket som enligt lagen förutsätts för        Infötandet av sptåktillägg såväl på den koru-
30380: statstjänst, ådagaläggas inföt statens språkexa-    munala som på den statliga sektorn, en ftåga
30381: mensnämnd vid det s.k. stota sptåkprovet. Rät-      som ta:s upp i spötsmålets motivering, basetat
30382: ten att delta i stora sptåkptovet är enligt hu-     sig på vedetbötande tjänstekollektivavtal. I av-
30383: vudregeln begränsad tili personet som avlagt        talen ingåt hänvisningat tili ovan nämnda
30384: aJkademisk slutexamen, emedan fullständigt be-      språkkunskapsförordning (313 /22) i ftåga om
30385: härskande av det andta inhemska språket är          det sätt på vilket fullständig sptåkkunskap skall
30386: 088000431K
30387: 6                                           1980 vp.
30388: 
30389: ådagaläggas. Vid ingåendet av avtalen hade        der, förutsätter detta en betydande funktionell
30390: man uppenbarligen också bort överväga på          och regional omorganisering av examensnämn-
30391: vilket annat sätt fullständig kunskap i de båda   derna.
30392: inhemska språken kan ådagaläggas., emedan av-        Justitieministeriet och undervisningsministe-
30393: sikten torde ha varit att göra det möjligt att    riet har sinsemellan överenskommit att frågan
30394: språktillägg beviljas även andra anställda än     om rpå vilket sätt en person som sa:knar aka-
30395: sådana som avlagt akademisk slutexamen.           demisk slutexamen kan konstateras besitta full-
30396:    Undervisningsministeriet har i sitt ovan       ständig språkkunskap, skall tas upp ti11 gransk-
30397: nämnda utlåtande ansett, att det vore ända-       ning. I samband med denna granskning kom-
30398: målsenligt att ge äv·en personer som inte av-     mer man också att överväga huruvida det är
30399: lagt akademisk slutexamen möjlighet att åda-      motiverat att skapa ett alternativt system vid
30400: galägga att de fullständigt behärskar det andra   sidan av det nuvarande systemet, som tjänar
30401: inhemska språket. Såvida denna möjlighet för-     framförallt statens av språklagen härledda be-
30402: verkligas genom utnyttjande av det språkprov      hov och som baserar sig på dess stadganden.
30403: som avläggs inför statens språkexamensnämn-
30404:      Helsingfors den 25 april 1980.
30405: 
30406:                                                             Justitieminister Christoffer Taxell
30407:                                              1980 vp.
30408: 
30409: Kirjallinen kysymys n:o 192.
30410: 
30411: 
30412: 
30413: 
30414:                                  Juvela: Invaliidirahalain muuttamisesta.
30415: 
30416: 
30417:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30418: 
30419:   Vuonna 1972 valmistui sosiaali- ja terveys-       vuosien varrella tekemiini kyselyihin annetuissa
30420: ministeriössä ehdotus invalidirahan maksuperi-      ministeriön vastauks~ssa on annettu ymmärtää
30421: aatteen muuttamisesta erityiseksi haittakor-        esityksen olevan viimeistelyä v,aille valmis. Kun
30422: vaukseksi. Korvauksen suorittaminen ei olisi        vuosi 1981 on omistettu Kansainväliseksi vam-
30423: tämän jäLkeen enää sidottu pakolliseen työvel-      maisten vuodeksi, olisi enemmän kuin toivotta-
30424: voitteeseen, vaan se maksettaisiin asianomaisil-    vaa, että invaliidirahalain uudistaminen toteu-
30425: le vamman haitan perusteella. Korvaus olisi         tuisi viimeistään sllhen mennessä. Hallituksen
30426: vammaiselle eräänlainen hyvitys siitä, ettei hän    esitys asiasta olisikin näin ollen annettava edus-
30427: ole normaalin terveen ihmisen veroinen. Ehdo-       kunnalle vielä kuluvan kevään aikana.
30428: tUksen mukaan korvauksen piiriin tulisivat             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
30429: myös op~s:kelijat, jatkuvaa sairautta potevat ja    37 §:n 1 momentJtiin vHtaten esitänkin valtio-
30430: synnynnäiset vammaiset. Korvaus ei vähentäisi       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30431: kansaneläkettä ja se olisi verotonta tuloa.         seuraavan kysymyksen:
30432:    Tämä ,sosiaali- ja terveysministeriön nimittä-
30433: mässä työryhmässä v. 1972 syntynyt ehdotus                    MiLloin Hallitus aikoo antaa edus-
30434: on periaatteeltaan oikea, koska invalidirahan              kunnalle     esityksen  invaliidirahalain
30435: maksam~sen olisi mielestäni perustuttava ni-               muuttamisesta niin, että invalidirahaa
30436: menomaan vamman haitta-asteeseen. Mainitun                 alettaisiin maksaa erityisenä haittakor-
30437: ehdotuksen ajankohdasta on kulunut jo kah-                 vau:ksena riippumatta siitä onko asian-
30438: deksan vuotta, mutta esitys on yhä eduskun-                omainen työssä tai ei?
30439: nalle antamatta. Näin siitä huolimatta, että
30440:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
30441: 
30442:                                             Aulis Juvela
30443: 
30444: 
30445: 
30446: 
30447: 0880004321
30448: 2                                              1980 vp.
30449: 
30450: 
30451: 
30452: 
30453:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30454: 
30455:    Valitiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           On syytä todeta, että periaatteellisten kysy-
30456: sa mainitussa 'tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         mysten selvittämiseksi toimikunta antoi 7. 6.
30457: mies, olette 25 päivänä maaliskuuta 1980 päi-         1979 osamietinnön asiasta (Avuttomuuskor-
30458: vätyn kirjeenne ohella toim~ttanut valtioneu-         vaustoimikunnan osamietintö 1 ) .
30459: voston asian01l11aiselle jäsenelle jäljennöksen          Toimikunnan esityksen mukaan yhdistettäi-
30460: kansanedustaja Juvelan näin kuuluvasta kirjal-        siin invalidirahajärjestelmä ja kansaneläkkeen
30461: lisesta kysymyksestä n:o 192:                         avuttomuuslisäjärjestelmä siten, että invaliidi-
30462:                                                       rahalaki kumotaan samoin kuin kansaneläkelais-
30463:           Milloin Hallitus aikoo antaa edus-          ta kaikki avuttomuuslisiä koskevat säännökset
30464:         kunnalle    esityksen   invaliidirahalain     ja näitten tilalle luodaan kokonaan uusi etuus-
30465:         muuttamisesta niin, että invalidirahaa        järj.estelmä. Tätä varten säädettäisiin vammais-
30466:         alettaisiin maksaa erityisenä haittakor-      korvauslaki.
30467:         vauiksena riippumatta siitä onko asian-          Vammaistuikea voitaisiin myöntää toisaalta
30468:         omainen työssä tai ei?                        sellaiselle henkilölle, jonka avuttomuus ilmenee
30469:                                                       jokapäiväisen elämän henkilökohtaisissa toimin-
30470:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noissa ja toisaalta henkilölle, jonka avuttomuus
30471: vasti seuraavaa:                                      aiheuttaa vaikeuksia ansiotyössä selviytymises-
30472:    Sosiaali- ja 'terveysministeriö asetti 13 päivä-   sä. Vammaistuen piiriin tulisivat kuulumaan
30473: nä heinäkuuta 1978 toimikunnan, jonka toi-            myös jatkuvia sairauksia potevat henkilöt ja
30474: meksiantoosa mukaisesti tuli tehdä ehdotus in-        opiskelijat.
30475: validirahajärjestelmän kokonailsuudistukseksi pi-        TOiimeksiantonsa mukaisesti toimikunta on
30476: täen tavoitteena, että siihen sisältyvät asiat saa-   lähtenyt siitä, että vammaiskorvausiärjestelmä
30477: tettaisiin kansaneläkelaitoksen hoide,ttaviksi.       tulisi kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.
30478: T oimilkunnan tuli saada työnsä päätökseen               Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että
30479: 31. 5. 1979. Toimeksiantoosa laajuuden vuoksi         invaliidirahalain kokonaisuudistus on erittäin
30480: se on kolmesti pyytänyt ja saanut määräajan           kiireellinen asia. Voimassaolevan lain tarkoi-
30481: pidennystä, viimeksi siten, että toimikunnan          tuksenmukainen ja tasapuolinen soveltaminen
30482: ehdotuksen on valmistuttava 31. 5. 1980 men-          on koettu erittäin hankalaksi säännösten sana-
30483: nessä. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysminis-       muodon epäjohdonmukaisuuden ja suoranaisen
30484: teriö tekee ehdotuksensa.                             epäoikeudenmukaisuuden vuoksi.
30485:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
30486: 
30487:                                                                   Ministeri Katri-Helena Eskelinen
30488:                                               N:o 192                                              3
30489: 
30490: 
30491: 
30492: 
30493:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30494: 
30495:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för att klargöra de principiella frågorna 7. 6.
30496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         1979 avgav ett delbetänkande i frågan (Ut-
30497: se av den 25 mars 1980 tili vederbörande med-        redningskommissionens för frågor om handi-
30498: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      kappersättning delbetänkande 1).
30499: av riksdagsman Aulis Juvela undertecknade               Enligt kommissionens förslag skulle invalid-
30500: spörsmål nr 192:                                     penningsystemet och handikapptilläggen i folk-
30501:                                                      pensionen sammanföras så, att lagen om inva-
30502:           När ämnar Regeringen tili riksdagen        lidpenning upphävs liksom alla stadganden om
30503:        avlåta en proposition om ändring av           handikapptillägg i folkpensioaslagen. 1 stä~let
30504:        lagen om invalidpenning så, att invalid-      för dessa skapas ett helt nytt förmånssystem.
30505:        penningen utgår som en särskild men-          För detta ändamål skulle en lag om handi-
30506:        ersättning oberoende av om vederböran-         kappersättning stiftas.
30507:        de arbetar eller inte?                           Handikappersättning skulle å ena sidan
30508:                                                      kunna beviljas sådan person, vars handikapp
30509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        framgår i vardagslivets personliga funktioner
30510: samt anföra följande:                                och å andra sidan åt person, vars handikapp
30511:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den   medför svårigheter att komma tillrätta i för-
30512: 13 juli 1978 en kommission, som i enlighet           värvslivet. Även kroniker och studerande som
30513: med sitt uppdrag skulle utarbeta ett förslag         lider av kroniska sjukdomar skulle beröras av
30514: tili totalrevidering av invalidpenningsystemet       handikaopersä ttningen.
30515: och med målet att överföra handläggningen av            1 enlighet med sitt uppdrag har kommissio-
30516: ärendena i anslutning härtill på folkpensions-       nen utgått ifrån att handikappersättningssyste-
30517: anstalten. Kommissionen skulle slutföra sitt         met skulle handhas av folkpensionsanstalten.
30518: arbete 31. 5. 1979. På grund av uppdragets              Social- och hälsovårdsministeriet anser att
30519: omfattning har den tre gånger anhållit om            totalrevidetingen av lagen om invalidpenning
30520: och erhållit förlängning av sin termin, senast       är synnerligen brådskande. Ett ändamålsenligt
30521: så att kommvssionens förslag skall färdigställas     och iämlikt tillämoande av gälJande lag har på
30522: tili 31. 5. 1980. Efter detta uopgör social- och     grund av inkonsekvenser i stadgandenas orda-
30523: hälsovårdsministeriet sitt förslag.                  lydelse och direkta orättvisor i stadgandena
30524:     Det är skäl att konstatera att kommissionen      betraktats som synnerligen besvärligt.
30525:      Helsingfors den 25 april 1980.
30526: 
30527:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
30528:                                              1980 vp.
30529: 
30530: Kirjallinen kysymys n:o 193.
30531: 
30532: 
30533: 
30534:                                  P. Puhakka: Tietojen saannin turvaamisesta Kansaneläkelai-toksen
30535:                                      eräältä paikallisjohtajalta.
30536: 
30537:                         Ed u s k u nn a n Herra Puhe m i e he 11 e.
30538: 
30539:     Enolainen naishenkilö pyysi 15. 3. 1980 alle- misessa eikä asettua tehtävän hoitamisen es-
30540: kirjoittanutta hoitamaan eläke- ja kuntoutus- teeksi, kuten johtaja Aronpää asettui.
30541: asiaansa eri virastoissa. Tätä tehtävää varten        Yksitvisen 'henkilön tiedot ovat tietenkin
30542: hän antoi seuraavan kaltaisen valtakirjan: "Val- suojatut-, mutta silloin kun yksityinen ihminen
30543: takirja. Täten valtuutan kansanedustaja Pauli antaa valtakirjan asiansa hoitamiseksi, on myös
30544: Puhakan hoitamaan däke- ja kuntoutusasiaani yksityistä ihmistä koskevat tiedot annettava.
30545: eri virastoissa. Enossa 15. 3. 1980 Aino Kaarina Muutoin ei asian hoitaminen ole mahdollista.
30546: Toroskainen." Valtakirjan antajan nimikirjoi- Ihmisten oikeuksien valvominen tehdään mah-
30547: tuksen on oikeaksi todistanut kaksi henkHöä. dottomaksi, jos kieltäydytään tietojen antami-
30548:     Annettua tehtävää: ryhdyin hoitamaan 17. 3. sesta.
30549: 1980 ottamalla yhteyttä Joensuussa Kansanelä-         Paikallisjohtaja Aronpään kaltaisia byrokra-
30550: kelaitoksen patkallisjohtajaan Aarne Aronpää- tiaan ja epäasialliseen käyttäytymiseen syyllisty-
30551: hän. Valtakirjan antajan kuntoutusasian piti neitä virkamiehiä lienee harvassa. Tosin silloin
30552: nimittäin olla Joensuussa kuntoutusryhmän tut- tällöin ihmisten kuulee valittavan virkamiesten
30553: kittavana. Johtaja Aronpää kieltäytyi tietojen epäasiallisesta käytöksestä. Tämän vuoksi asial-
30554:  antamisesta. Hän ei edes antanut tietoa siitä la on yleisempikin merkitys. Hallituksen tulisi-
30555: oHko asia vireillä vai ei. Tosin epäsuorasti voi kin antaa uudelleen tarkat ohjeet virkamiehille
30556:  päätellä, että kuntootusasia oli Joensuussa tut- siitä, että valtakirjan saaneelia henkilöllä on
30557:  kittavana, sillä johtaja Aronpää viittasi siihen, oikeus valvoa toisen ihmisen oikeuksia. Vielä
30558:  ettei keskeneräisistä asioista anneta tietoja. suuremmalla syyllä tämä oikeus on kansanedus-
30559:  Pyysin johtaja Aronpäätä ottamaan yhteyttä tajalla, sillä sanotaanhan eduskuntaa korkeim-
30560:  esimiehiinsä, varmistuakseen siitä oliko tiedot maksi valtioelimeksi.
30561:  annettava vai ei. Paikallisjohtaja Aronpää kiel-     Edellä lausutun perusteella ja valtiopäiväjär-
30562:  täytyi tästäkin. Vaikka keskustelu :käytiin puhe- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
30563:  limessa, tein paikallisjohtaja Aronpäälle selväksi valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30564:  sen, että olin saanut valtuudet asian hoitami- vaksi kysymyksen:
30565:  seen. Johtaja Aronpäällä oHsi ollut mahdolli-
30566:  suus tarkistaa asia soittamalla asianomaiselle                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30567:  valtakirjan antajalle. Paikallisjohtaja Aronpään           maassamme on vielä virkamiehiä, jotka
30568:  menettelyä on pidettävä valtion laitoksen virka-           kieltäytyvät antamasta ihmisten valtuut-
30569:  miehelle sopimattomana ja epäasiallisena.                  tamille henkilöille valtakirjan antajaa
30570:      Toisin meneteltiin Kansaneläkelaitoksessa.             koskevia tietoja ja siten asettuvat es-
30571:  Asiasta annettiin riittävät tiedot asian edelleen          teeksi kansalaisten asioitten hoitamisel-
30572:   hoitamista varten.                                        le, ja jos on,
30573:      Maamme yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluu,              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
30574:   että valtakirjalla saa hoitaa toisen ihmisen              tynyt tai aikoo ry'htyä epäasialliseen me-
30575:   oikeuksia kaikissa virastoissa. Poikkeusta eivät          nettelyyn ja käyttäytymiseen syyllisty-
30576:   tee kuntoutus- eikä elä:keasiat. Vielä suurem-            neitten virkamiesten opastamiseksi, jot-
30577:   malla syyllä tiedot on annettava valtakirjan              teivät he voi pilata valtion laitosten ja
30578:   saaneelle kansanedustajalle, sillä virkamiehen            valtion mainetta?
30579:   tulee auttaa kansanedustajaa tehtävänsä hoita-
30580:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
30581: 
30582:                                             Pauli Puhakka
30583:  088000433M
30584: 2                                                 1980 vp.
30585: 
30586: 
30587: 
30588: 
30589:                                                                ..
30590:                                                                ·
30591: 
30592:                                                                ·,·'-:":.
30593: 
30594: 
30595: 
30596: 
30597:                            Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
30598: 
30599:     Vahiopäiväjärjestxksen 37 §.~n !.momentissa               Kysymyksen perusteluissa on viitattu tapauk-
30600: rnainituss~. tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            seen, jossa kansaneläkelaitoksen paikallinen toi-
30601: olette 25 ~päivänä maaHskuuta 1980 päivätyn                mihenkilö on kieltäytynyt antamasta puhelimit-
30602: kiri.eenne .. ol:Iella . toimittanut . valtioneuvoston    se tietoja valtakirjan sa~neelle asiamiehelle .va-
30603: asianomaiselle · jäsenelle. jåljennqksen .kansan-        . kuuteton .kuntoutusasiassa.
30604: e4ustaja Pauli J?uha:kan näin :kuuluvasta kirjalli-          Kansaneläkelaitokselta saatujen tietojen mu-
30605: sesta kysymyksestä n:o 1-93:                               kaan kansanelakelaitoksessa on·· kiinnitetty tark-
30606:                                                           kaa huomiota vakuutettuja koskevien tietojen
30607:             Onko Haliitus ·tietoinen siitä, että           salassapitämiseen. Tätä silmällä pitäen on· lai-
30608:          n1aassamnie on vielä virkamiehiä, jotka           toksen toimihenkilöille annettu ohjeet salassa-
30609:          kieltäytyvät antamasta ihmisten valtuut-         .pito- ja tietojenantöve1vollisuudesta, Ohjeiden
30610:          tamille henkilöiHe valtakirjan autajaa           mvkaan asiamiesten on. esitettävä valtakirja.
30611:          koskevia tietoja ja siten asettuvat es-           Ohjeissa edellytetään,. että asiamiehet joko esit-
30612:          teeksi kansalaisten asioitten hoitairiisel-       tävät kyselynsä kirjallisesti tai asioivat henkilö-
30613:          le, ja jos on,·                                   kohtaisesti. Lisäksi ohjeissa todetaan, että kan-
30614:            ·mihin ,toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        sanedustajien · puhelintiedustelut on ·pyrittävä
30615:          tynyt t'ai aikoo ryhtyä epäasialliseen me-       .ohjaamaan ;kansaneläkelaitOksen sihteeristölle
30616:        . nettefyyn ja käyttäytymiseen . syyllisty-         tai asianomaiselle osastolle.
30617:          neitten virkamiesten opastaniiseksi; jot-            Kansaneläkelaitos on . suoraan eduskunnan
30618:          teivät he voi pilata valtion. laitosten ja        valvonnan alainen; eikä ··sen valvominen näin
30619:          valtion mainetta?                                 ollen kuulu valtioneuvoston tehtäviin.
30620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30621: vasti seuraavaa:
30622:        Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
30623: 
30624:                                                                            Ministeri. Katri-Helena· Eskelinen'
30625:                                             N:o 193                                              3
30626: 
30627: 
30628: 
30629: 
30630:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
30631: 
30632:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          I motiveringen tili spörsmålet har hänvisats
30633: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          till ett fall där en lokal funktionär i folkpen-
30634: ve1se av den 25 mars 1980 till vederbörande        sionsanstahens anställning vägrat att per tele-
30635: med1em av statsrådet översänt avskrift av          fon ge upplysningar om den försähades reha-
30636: fö1jande av riksdagsman Pauli Puhakka under-       biliteringsärende tili ett befullmäktigat ombud.
30637: tecknade spörsmM nr 193:                               Enligt uppgifter från fo1kpensionsanstalten
30638:                                                    har anstalten fäst noggrant avseende vid att
30639:           Är Regeringen medveten om att det        hemlighålla uppgifter om de försäkrade. I be-
30640:        i vårt 1and fortfarande finns tjänste-      traktande av detta har folkpensionsanstaltens
30641:        män som vägrar ge upp1ysningar om           funktionärer givits anvisningar om sin sekre-
30642:        fullmaktsgivaren tili personer som blivit   tess- och upplysningsp1ikt. Enligt anvisningarna
30643:        befullmäktigade och som därigenom ut-       sk:all ombuden förete fullmakt. I anvisningarna
30644:        gör ett hinder för att medborgarnas         förutsätts att ombuden framför sina förfråg-
30645:        ärenden skall kunna skötas, och om så       ningar antingen skriftligt eller genom ett per-
30646:        är fallet,                                  sonligt besök. Dessutom konstateras i anvis-
30647:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       ningarna att riksdagsmännens telefonförfråg-
30648:        tagit eller ämnar vidta för att ge anvis-   ningar skall riktas tili folkpensionsanstaltens
30649:        ningar til1 de tjänstemän som gjort sig     sekretariat eller ifrågavarande avdelning.
30650:        skyldiga till osakligt förfarande och be-       Folkpensionsanstalten står under riksdagens
30651:        teende så att de inte s'kall kunna för-     direkta tillsyn och denna ti1lsyn hör sålunda
30652:        störa statliga inrättningars och statens    inte tHl statsrådets uppgifter.
30653:        rykte?
30654:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
30655: samt anföra följande:
30656:      Helsingfors den 23 april 1980.
30657: 
30658:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
30659:                                               19.80 vp.
30660: 
30661: Kirjallinen kysymys n:o 194.
30662: 
30663: 
30664: 
30665: 
30666:                                   E. Laine ym.: Suomalaisten suuryritysten pääomanviennin rajoit-
30667:                                      tamisesta.
30668: 
30669: 
30670:                          Ed u S· k u n n a n Herra P u he 111 i e helle.
30671: 
30672:    Neuvotehaessa palkka- ja työehtosopimuksis~       ul:komatlla on kasvanut, on se kotimaassa vä-
30673: ta sekä viime vuosien tulopoliittisista ratkai-      hentynyt. Tätäkö on tarkoitettu pidäteltäessä
30674: suista on työnantajien ja valtiovallan taholta       palkkoja ja luvattaessa luoda uusia työpaikko-
30675: aina koros·tettu sitä, että maltilliset patkkarat-   ja?
30676: kaisut antavat tilaa investoinneille, tuotekehit-       Suomalaisten ydtysten suorat investoinnit
30677: telylle, viennin lisäämiselle ja työpaikkojen luo-   ulkomaille merkitsevät pelkkää pääoman virtaa
30678: miselle. 1970-luvun kokemus kuitenkin osoit-         maasta pois. Investoiduista varoista saatu voit-
30679: taa, että käytännössä on tehty tilaa suomalaisen     to tai tuotto. jää ulkomaille. Suomessa olevat
30680: pääomanviennin nopealle kasvulle jopa sellai-        ulkomaalaiset yritykset, joiden oman pääoman
30681: sin seurauksin, että kotimaassa ovat työpaikkoja     määrä on niin ikään n. 2 000 miljoonaa mark-
30682: vähentäneet ne samat yritykset, jotka ovat li-       kaa, veivät 1970-luvulla Suomesta voittoja yli
30683: sänneet pääomanvientiä, investointeja ja työ-        1 000 milj. markkaa; mutta suomalaiset yrityk-
30684: paikkoja tikomaille. Yritykset ratianalisoivat       set toivat ulkomailta voittoja Suomeen vähem-
30685: kotimaassa ja investoivat ulkomaille. Viime          män kuin 100 milj. markkaa. Ero johtuu siitä,
30686: vuonna ulkomaiset investoinnit lisääntyivät 100      että suomalaisyritykset investoivat ·ulkomaille.
30687: prosentilla ja ne nousivat lähes 500 milj.           Pitämällä voittonsa ulkomailla ne kiertävät
30688: markkaan. PääomasijoitUJkset Ruotsiin kuusin-        myös verotuksen. Jos suomalaisyritykset saavat
30689: kertaistuivat. Tätäkö ovat palkansaajat tarkoit-     jatkossakin sijoittaa voittonsa ja tulonsa ulko-
30690: taneet alistuessaan alimitoitettuihin palkkarat-     maille, merkitsee se jatkuvaa pääomien virtaa
30691: kaisuihin?                                           kotimaasta ulospäin. 1970-luvun tappio on lä-
30692:    Ulkomailla on nykyisin lähes 1 000 suoma-         hes 2 000 milj. markkaa. Miten tällaisen asian-
30693: laista yritystä. Näiden suomalaisten yritysten       tilan hyväksyminen käy yhteen työllistämista-
30694: pääoma on n. 2 000 milj. markkaa. Monikan-           voitteiden ja työllisyyden .turvaamista koske-
30695: sallisin suomalainen yritys Kone Oy työllistää       vien lupausten kanssa?                     .
30696: ulkomailla yli 6 000 työntekijää eli huomatta-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
30697: vasti enemmän kuin Suomessa. Kymi Oy työl-           väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla val-
30698: listää ulkomailla n. 3 000 työntekijää eli lähes     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30699: yhtä paljon kuin kotimaassa. 10 suurimmassa          seuraavan kirjaHisen kysymyksen:
30700: teoHisuusyhtymässä (Kone, Kymi, Nokia, Ahl-
30701: ström, Valmet, Kaukas, Serlachius, Enso, Fazer                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30702: ja Tampella), joilla on yrityksiä ulkomailla,               ryhtyä niiden suomalaisten suuryritysten
30703: työntekijöiden osuus ulkomailla Hsääntyi 1970-              moninkertaistuneen pääomanviennin ja
30704: luvulla huomattavasti. Vuosien 1975-78 aika-                utkomaisten investointien rajoittamisek-
30705: na osuus kasvoi 13 prosentista 20 prosenttiin.              si ja estämiseksi, jotka samanailrois~ti
30706: Ulkomaan liikevaihdon osuus kasvoi saman                    vähentävät ja kieltäytyvät lislfämästä
30707: ajan kuluessa 1.5 prosentista 30 prosenttiin.               työvoimaa kotimaassa olevissa: yrityk-
30708: Kun mainittujen yhtiöiden työntekijäin määrä                sissä? '
30709:       Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
30710: 
30711:          Ensio Laine                Mikko Kuoppa               Aarne Koskinen
30712:          Seppo Toiviainen           M.-L. Salminen             Pauli Puhakka
30713:                        Irma Rosnell              Pentti Liedes
30714: 088000461J
30715: 2                                             1980 vp.
30716: 
30717: 
30718: 
30719: 
30720:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
30721: 
30722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suorien sijoitusten merkitys ei taJOltu aino-
30723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        astaan osinkoina saatuihin tuottoihin, vaan nii-
30724: olette 25 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          den pääasiallinen merkitys ilmenee siinä, että
30725: kirjeenne n:o 516 ohella toimittanut valtio-         ne edistävät vientiä ja parantavat yritysten kan-
30726: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      sainvälistä kilpailukykyä. Yritykset sijoittuvat
30727: kansanedustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta        yleensä tärkeiksi katsomilleen vientimarkkinoil-
30728: kysymyksestä n:o 194:                                le mm. alentaakseen rahtikustannuksia, vältty-
30729:                                                      äkseen tulleilta tai täyttääkseen ostajamaan lain-
30730:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       säädännöstä johtuvat tai viranomaisten muuten
30731:        ryhtyä niiden suomalaisten suuryritysten      asettamat vaatimukset paikallisesta valmistuk-
30732:        moninkertaistuneen pääomanviennin ja          sesta. Myös yhä kasvava projektivienti edellyt-
30733:        ulkomaisten investointien rajoittamisek-      tää usein liikkeen perustamista kohdemaahan.
30734:        si ja estämiseksi, jotka samanaikaisesti      Tavaranvienti Suomesta ja tuotannollisen toi-
30735:        vähentävät ja kieltäytyvät lisäämästä         minnan aloit:taminen ulkomailla eivät siten
30736:        työvoimaa kotimaassa olevissa yrityk-         useinkaan ole toistensa vaihtoehtoja.
30737:        sissä?                                           Edellä esitettyä käsitystä tukevat eräät viime
30738:                                                      aikoina u1komailla, mm. Ruotsissa, suoritetut
30739:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          selvitykset. Ne ovat osoittaneet, että ulkomailla
30740: taen seuraavaa:                                      olevan yrityksen tuotannon kasvaessa, kasvaa
30741:    Suomesta ulkomai:lle suoritettavien suorien       myös yleensä tavaroiden vienti - esim. kom-
30742: investointien valvonta: kuuluu voimassa olevan       ponenttien muodossa - kotimaasta. Samoin on
30743: valuuttalainsäädännön mukaan ensisijaisesti          usein voitu todeta, että yritys tuskin voisi lisä-
30744: Suomen Pankille. Nyt käsiteltävänä olevaan ky-       tä vientiään jollekin alueelle korvaamalla pai-
30745: symykseen liittyy kuitenkin myös kaupallisia ja      kallisen tuotannon suoralla viennillä kotimaas-
30746: teollisuuspoliittisia näkökohtia, jotka lähinnä      ta. Paikallisen tytäryhtiön avulla voidaan siten
30747: kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriön toimi-     usein saavuttaa suuremmat markkinaosuudet,
30748: alaan.                                               mistä välillisesti koituu hyötyä myös pääyhtiöl-
30749:    Vuoden 1979 lopussa oli ulkomailla 975 yri-       le. Vastaavaa selvitystä ei ole vielä suoritettu
30750: tystä, joissa suomalainen omistusosuus oli yli       Suomes·sa, mutta voidaan olettaa, että tulokset
30751: 20 %. Niistä suurin osa ( 63 %) oli myynti-          muodostuisivat varsin saman:kaltaisiksi.
30752: yhtiöitä. Valmistusyrityksiä oli vain 15 % ja           Ulkomaisten tytäryksiköiden rahoittamisessa
30753: loput olivat lähinnä palveluyrityksiä.               on kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta noste-
30754:    Ulkomaisiin pääomasijoituksiin tarvitaan aina     tuilla luotoilla huomattavasti suurempi merki~
30755: Suomen Pankin erityislupa. Haettaessa lupaa          tys kuin Suomesta siirretyllä pääomapanoksella.
30756: tuotannollisen toiminnan aloittamiselle ulko-        Tältä osin toiminta ei välittömästi rasita Suo-
30757: mailla Suomen Pankki kiinnittää huomiota si-         men kansantalouden tuotannontekijäpohjaa.
30758: joi:tushankkeeseen liittyviin kokonaistaloudelli-       Suorien sijoitusten luonteeseen liittyy usei-
30759: si~n näkökohtiin. Pankki pyrkii selvittämään         den tekijöiden osalta huomattava pitkävaikut~
30760: hanikkeen välittömät ja välilliset kasvu-, työlli-   teisuus. Tämä edellyttää riittävän pitkän aika-
30761: syys- ja valuuttavaikutukset Suomen kansanta-        perspektiivin huomioonottamista hankkeiden
30762: louden kannalta. Perusedellytys hankkeen hy-         arvioinnissa. Huomiota vaativat myös kansain-
30763:  väksymiselle on, että hanke lisää Suomesta ta-      välisen toiminnan välilliset vaikutukset koko
30764: pahtuvaa vientiä tai turvaa nykyisen viennin         yhtymän ja sen Suomen yksiköiden kilpailuky-
30765: jatlkumisen ja siten Juo edellytyksiä työllisyy-     kyyn. Näitä ovat mm. mahdollisuus vähintään
30766: den lisäämiselle tai säilyttämiselle Suomessa.       kilpailijoita vastaavaan kasvuun sekä mahdolli-
30767:                                                N:o 194                                               3
30768: 
30769: suus erikoistua kannattavimpiin tuotteisiin, jot-     piteisiin sitä koskevien säännösten ja valvonnan
30770: ka molemmat ovat omiaan parantamaan hinta-            suhteen, on korostettava, että noin 85 % suo-
30771: kilpailukykyä yrityksen tasolla. Toimiminen           malaisten yritysten ulkomaisista tytäryhtiöistä
30772: useilla markkinoilla vähentää yrityksen herk-         on perustettu nimenomaan lisäämään Suomessa
30773: kyyttä suhdannevaihteluille. Lisäksi toimiminen       tapahtu~an tuotannon kysyntää. Tuotannollisil-
30774: markkinoilla, joiden kysyntä ja kilpailuraken-        lakin sijoituksilla on yleensä ollut myönteisiä
30775: teet poikkeavat totutusta, antaa impulsseja sekä      työllisyysvaikutuksia Suomessa ja aina pyritään
30776: tuotekehittelyn että liikkeenjohdollisten mene-       varmistamaan, ettei sijoitushanke korvaa Suo-
30777: telmien tehostamiseksi.                               mesta kannatettavasti toteutettavissa olevaa
30778:    Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että   vientiä. Ilman ulkomailla toimivia tytäryhtiöitä,
30779: maassamme tähän saakka noudatettu politiikka          olivatpa ne sitten tuotannollista tai kaupallista
30780: ulkomaille suuntautuvan sijoitustoiminnan suh-        toimintaa harjoittavia, olisivat ·teollisuutemme
30781: teen on ollut sopusoinnussa maamme kansan-            ja kauppamme nykyiset näkymät ja mahdolli-
30782: taloudellisten tavoitteiden kanssa. Vaikkakin         suudet vastata yrityksiin kohdistuviin kansain-
30783: kyseisen sijoitustoiminnan kehitystä on syytä         välistymisvaatimuksiin ilmeisesti paljon hei-
30784: tarkoin seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimen-        kommat.
30785:       Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1980.
30786: 
30787:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
30788: 4                                              1980 vp.
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 
30793:                             T ii 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30794: 
30795:   ' I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Betydelsen av ditekta investeringat begtänsar
30796: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sig inte endast tili dividendintäkter utan detas
30797: nr 516 av den 25 mars 1980 till vederbörande          huvudsakliga betydelse ligget i att de ökar ex-
30798: rriedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      porten och förbättrar fötetagens internationella
30799: jimde av riksdagsman E. Laine m.fl. underteck-        konkurrenskraft. Företagen fötlägger vanligen
30800: nade spörsmål nr 194:                                 sina dotterbolag till de exportmatknader som
30801:                                                       de anser betydelsefulla, bl.a. för att minska
30802:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fraktkostnader, undvika tullavgifter eller upp-
30803:        ta för att begränsa och förhindra den          fylla de krav som föranleds av lagstiftningen i
30804:        mångdubblade kapitalexporten från de           köparlandet eller som myndigheterna i övrigt
30805:        finländska storföretag, som samtidigt          uppställer om att produktioneo skall ske lokalt.
30806:        minskar och vägrar att öka arbetskraf-         Även den växande projektexporten förutsättet
30807:        ten i de i hemlandet befintliga före-          ofta att företag grundas i mottagarlandet. Varu-
30808:        tagen?                                         expotten från Finland och inledande av pto-
30809:                                                       duktionsverksamhet utomlands utgör således
30810:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         endast sällan alternativ till varandra.
30811: samt anföra följande:                                    Ovan anförda uppfattning stöds av vissa
30812:    Övervakningen av de direkta investeringat i        utländska, bl.a. svenska utredningar som ny-
30813: utlandet som görs från Finland åligget enligt         ligen utförts. I dem har påvisats, att då pto-
30814: gällande valutalagstiftning i fötsta hand Fin-        duktionsökning inträffat i ett företag utom-
30815: lands Bank. Till föreliggande spörsmål ansluter       lands, ökar i allmänhet även varuexporten från
30816: sig emellettid även handels- och industtipoli-        hemlandet - t.ex. i fotm av komponenter.
30817: tiska synpunkter, som nätmast höt tili handels-       På samma sätt har man ofta kunnat konstateta
30818: och industtiministetiets vetksamhetsomtåde.           att ett företag knappast skulle kunna öka sin
30819:    I slutet av åt 1979 fanns det 975 bolag            export inom ett visst omtåde genom att etsätta
30820: utomlands, i vilka den finländska ägoandelen          den lokala produktioneo med export direkt
30821: vat övet 20 procent. Av dessa vat stötsta             ftån hemlandet. Genom ctt lokalt dottetbolag
30822: delen fötsäljningsfötetag (63 %) . Ptoducetan-        kan man sålunda ofta uppnå större marknads-
30823: de fötetag vat blott 15 ptocent av totalantalet       andel, vilket indirekt även nyttjat huvudbo-
30824: och testen var nätmast setvicefötetag.                laget. En motsvatande utredning hat ännu inte
30825:    För utländska kapitalinvesteringar etfotdtas       utfötts i Finland, men man kan anta att tesul-
30826: alltid Finlands Banks specialtillstånd. Då till-      taten skulle bli tätt likattade.
30827: stånd för inledande av ptoduktionsvetksamhet              Vid finansieringen av de utländska dottet-
30828: i utlandet ansöks, fästet Finlands Bank alltid        bolagen spelat de ktediter som anskaffas på
30829: uppmärksamhet vid de totalekonomiska syn-             den internationella kapitalmatknaden en be-
30830: punkter som ansluter sig tili investeringspto-        tydligt större roll än de kapitalinsatset som
30831: jektet i ftåga. Banken strävar tili att utteda        övetfötts från Finland. I detta avseende utgör
30832: ptojektets direkta och inditekta tillväxt-, syssel-   vetksamheten ingen ditekt belastning på pto-
30833: sättnings- och valutaverkningat föt den fin-          duktionsfaktoterna inom den finländska natio-
30834: ländska nationalekonomin. Gtundfötutsätt-             nalekonomin.
30835: ningen föt att ett projekt skall godkännas ät             Det ligget ofta i de ditekta investeringarnas
30836: att det ökat expotten ftån Finland ellet tryggat      natut att de i många avseenden hat en synner-
30837: en fortsatt expott och sålunda skapat förut-          ligen långsiktig verkan. Detta fötutsättet att ett
30838: sättningar föt en ökad ellet ofötändtad syssel-       tillräckligt långt tidspetspektiv vid bedöm-
30839: sättning i Finland.                                   ningen av ptojekten beaktas. Även den intet-
30840:                                             N:o 194                                             5
30841: 
30842: nationella verksamhetens indirekta verkningar     att noggrant följa med hur ifrågavarande in-
30843: på hela företagets konkurrenskraft och dess       vesteringsverksamhet utvecklas och vid behov
30844: finländska enheters konkurrenskraft kräver upp-   vidta åtgärder i fråga om stadganden och över-
30845: märksamhet. Dessa är bl.a. möjlighet tili minst   vakning av densamma, måste det understrykas
30846: samma tillväxt som konkurrenterna samt möj-       att ungefär 85 procent av de finländska före-
30847: lighet att specialisera sig på mest lönsamma      tagens utländska dotterbolag grundats uttryck-
30848: produkter; bägge faktorerna är ägnade att för-    ligen för att öka efterfrågan på finländska pro-
30849: bättra priskonkurrenskraften på företagsnivå.     dukter. Investeringar i produktion har även i
30850: Verksamhet på flera marknader minskar före-       allmänhet haft positiva sysselsättningsverk-
30851: tagets konjunkturkänslighet. Därtili ger verk-    ningar i Finland och man strävar alltid tili att
30852: samheten på marknader, som i fråga om efter-      försäkra sig om att ett investeringsprojekt inte
30853: frågan och konkurrensstruktur avviker från det    är ersättning för en lönsam export från Fin-
30854: invanda, impulser för effektivering av såväl      land. Utan utländska dotterföretag, oberoende
30855: produktutveckling som företagsledning.            av om dessa idkar produktiv eller kommersiell
30856:    Med hänvisning till ovanstående anser rege-    verksamhet, skulle den finländska industrins
30857: ringen, att den hittills iakttagna poHtiken i     och handelns nuvarande utsikter och möjlig-
30858: fråga om investeringsverksamhet i utlandet        heter att svara mot de internationella krav,
30859: stått i samklang med landets nationaleko-         som företagen utsätts för, uppenbart vara be-
30860: nomiska målsättningar. Fastän det finns skäl      tydligt svagare.
30861:      Helsingfors den 30 april 1980.
30862: 
30863:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
30864:                                               1980 vp .
30865: 
30866: . Kirjallinen kysymys n;o 195.
30867: 
30868: 
30869: 
30870: 
30871:                                   Eenil'å ym.: Ajoneuvojen pakokaasujen lyijyhaitoista.
30872: 
30873: 
30874:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30875: 
30876:     Jo useita vuosia sitten oli Suomenkin leh-           Liikenteen lyijy vaikuttaa ihmisen tervey-
30877: distössä tietoja englantilaisista pakokaasujen       teen jo tältä pohjalta päätelten maallikonkin
30878: lyijyhaittoja koskevista tutkimuksista. Niiden       mielestä välttämättä haitallisesti. Eikä yksin-
30879: mukaan liikenteen lyijysaasteet aiheuttaisivat       omaan hengitysteiden kautta, vaan myös ruuan
30880: lapsille runsaasti lieviä eriasteisia aivovaurioi-   ja maidon välityksellä. Onhan meillä laajoja
30881:  ta. Kaikkein eniten vaurioita väitettiin aiheu-     viljelys• ja vihannesmaita sekä hedelmäpuu-
30882: tuvan alle 10-vuotiaille tytöille.                   tarhoja vilkkaiden liikenneväylien välittömässä
30883:     Suomessa asiaan on suhtauduttu välinpitä-        läheisyydessä. Samoin on eläinten laidunmaita.
30884: mättömästi. Tutkijoilta on voinut saada vas-         Mitään määräyksiä siitä:,. miten etäällä liiken-
30885: tauksia, ettei tällaisissa tutkimuksissa ole pe-.    neväylistä tai teollisuuslaito~en vaarallisista
30886: rää. Ruotsissa joka tapauksessa noin vuosi sit-      päästöistä saavat tuottajat viljellä,, kasvattaa
30887: ten päätettiin lyijyn määrän vähentämisestä          kasviksia, ja hedelmiä tai laiduntaa lehmiä ja
30888: bensiinissä. Äskettäin tosin saimme kuulla           muita kotieläimiä, ei meillä ole. Ainoastaan
30889: hankkeen toteutuksen nyt kokevan teollisuu-          biodynaamista viljelyä- harrastavat tuntevat ih-
30890: den taholta voimakasta vastustusta. - Meillä         misravinnon tuottajina vastuunsa myös liiken-
30891: Neste Oy on ja ryhtynyt valmistamaan vähem-          nesaasteiden osalta. He taas eivät ole suurtuot-
30892: pilyijyistä bensiiniä.                               tajia.
30893:     Pohjoismaiden Neuvosto on jäsenesityksen            Eivät edes suuret kaupunkikunnat ole herän-
30894: pohjalta kehittelemässä yhteispohjoismaista          neet vastuuseen asiassa, vaan harjoittavat myös
30895:  tutkimusta pakokaasujen vaikutuksesta tervey-       maanviljelystä. Erityisen törkeä vastuuttomuus
30896: teen ja ympäristöön. Se on pyytänyt tätä varten      ilmenee siirtolapuutarhojen jäätyä vilkkaimpien
30897: lausuntoja muun muassa yliopistoilta, niin           katujen välittömään saastevaikutukseen suurim-
30898:  myös Helsingin yliopistolta. Ko. jäsenesityk-       missa kaupungeissamme yleisesti.
30899: sen lähtökohtana on ollut havainto, että lapset          Lasten päiväkodit ja leikkikentät on nekin
30900:  saavat oletettua her~emmin aivovaurioita hen-       kaupunkien ahtaiksi rakentamisen ja maan kor-
30901: gittäessään autojen lyijypitoisia pakokaasuja.       kean hinnan vuoksi usein sijoitettu vilkkaiden
30902:     Lyijyn vaarallisuus ihmiselle tunnetaan jo       liikenneväylien välittömään läheisyyteen. Talo-
30903:  muinaisilta ajoilta. Miksi bensiiniin sisältyvän    j,en pihoilla taas lapset leikkivät pysäköityjen
30904: lyijyn vaikutuksia meillä Suomessa yhä vä-           autojen keskellä. Autoja käynnistettäessä ja
30905: hätellään, vaikka liikennemäärät meidänkin           etenkin talvisaikaan pitkäänkin tyhjäkäytet-
30906:  kaduillamme ja teillämme ovat sitä suuruus-         täessä lapset joutuvat jo kotipihallaan hengit-
30907: luokkaa, että terveydellisiä haittavaikutuksia       tämään vaarallisia pakokaasuja pienestä pitäen.
30908: on pakko ainakin vahvasti epäillä jo pelkästään      Kaupunkien kaduilla etenkin matalissa lasten-
30909:  sen ympäristön saastumisen perusteella, minkä       rattaissa istuvat pienokaiset ovat pahimmassa
30910:  jokainen voi omakohtaisesti nähdä ja tuntea         saasteessa.
30911:  vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla kulkiessaan.        Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
30912:  Meilläkin on suoritettu myös tutkimuksia, ai-       tiopäiväjärjestyhen 37 § :n 1 momenttiin esi-
30913:  nakin kaupunkikohtaisia, saastemääristä ja          tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
30914:  -laaduista. Esimerkiksi Turun kaupungissa teh-      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30915:  tiin tällainen tutkimus muutama vuosi sitten.       sen:
30916:  Lisäksi on olemassa tutkimustietoa siitä, mi-
30917:  ten lyijy sitoutuu kasveihin jopa useiden sa-                 Onko Hallitus tietoinen liikenteen
30918:  tojen metrien etäisyydellä liikenneväylistä.                pakokaasujen sisältämän lyijyn aiheutta-
30919:  088000462K
30920: 2                                         1980 vp.
30921: 
30922:      mista välittömistä ja välillisistä ter-         vuetäisyydestä, samoin kuin maitoa ja
30923:      veysvaaroista, ja                               lihaa myyvien tilojen laidunmaiden
30924:         aikooko Hallitus Ympäristövuoden             etäisyydestä tietyn liikennetiheyden
30925:      aikana ryhtyä toimenpiteisiin autojen           omaavista liikenneväylistä
30926:      tyhjäkäynnin rajoittamiseksi ja lyijyn             sekä lasten leikkipaikat liikenne-
30927:      määrän vähentämiseksi bensiinissä               saasteelta suojaavien säännösten, mää-
30928:         sekä tarvittavien määräysten aikaan-         räysten ja järjestelyjen aikaansaami-
30929:      saamiseksi myyntiin tarkoitetun viljan,         seksi?
30930:      kasvisten ja hedelmien vilj.ely- ja kas-
30931:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
30932: 
30933:        Paula Eenilä                 Lauha Männistö            Kaarina Suonio
30934:        Maija Rajantie               Aulis Juvela              Mikko Elo
30935:        Pekka Starast                Anna-Liisa Jokinen        Pirkko Valtonen
30936:        Jalmari T orikka             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa   M.-L. Salminen
30937:        Salme Myyryläinen            Jaakko Itälä              Inger Hirvelä
30938:        Juhani Raudasoja             Terhi Nieminen-Mäkynen    Heli Astala
30939:        Liisa Jaakonsaari            Ritva Laurila             Jacob Söderman
30940:        Risto Tuominen               Ilkka Kanerva             Erkki Liikanen
30941:        Helge Siren                  J. Juhani Kortesalmi      Marjatta Mattsson
30942:        Lea Savolainen               Impi Muroma               Juhani Surakka
30943:        Matti Luttinen               Ulla Järvilehto           Tarja Halonen
30944:        Pertti Hietala               Helvi Niskanen            Anna-Liisa Piipari
30945:        Niilo Hämäläinen             V. J. Rytkönen            Bror Lillqvist
30946:        Pirjo Ala-Kapee              Seija Karkinen            Sakari Knuuttila
30947:        Ensio Laine                  Reino Breilin             Toivo Mäkynen
30948:        Pekka Jokinen                Mikko Rönnholm
30949:                                               N:o 195                                               3
30950: 
30951: 
30952: 
30953: 
30954:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30955: 
30956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       epäillään olevan geenejä vaunmttavia ja syö-
30957: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        pää aiheuttavia vaikutuksia. Tämän vuoksi
30958: mies, olette 25 päivänä maaliskuuta 1980 päi-       muun muassa Ruotsissa tullaan bensiinin bent-
30959: vätyn kirjeenne n:o 517 ohella lähettänyt val-      seenipitoisuutta rajoittamaan viiteen prosent-
30960: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-     tiin.
30961: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Eenilän             Suomessa on ilmansuojelulain valmisteluun
30962: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 195, jossa       liittyen selvitetty moottoribensiinien lyijypitoi-
30963: tiedustellaan:                                      suuksia ja arvioitu alustavasti tuotannollisia
30964:                                                     mahdollisuuksia lyijypitoisuuden alentamiseksi.
30965:           Onko Hallitus tietoinen liikenteen        Bensiinin keskimääräinen lyijypitoisuus oli Suo-
30966:        pakokaasujen sisältämän lyijyn aiheutta-     messa viisi vuotta sitten 0,53 grammaa litrassa.
30967:        mista välittömistä ja välillisistä ter-      Korkeimmat pitoisuudet olivat 0,68 grammaa
30968:        veysvaaroista, ja                            litrassa. Keskimääräinen pitoisuus on vähitel-
30969:           aikooko Hallitus Ympäristövuoden          len laskenut 0,45 grammaan litrassa. Öljynja-
30970:        aikana ryhtyä toimenpiteisiin autojen        lostusteollisuuden antamien tietojen mukaan
30971:        tyhjäkäynnin rajoittamiseksi ja lyijyn       ollaan parastaikaa toteuttamassa toimia, joiden
30972:        määrän vähentämiseksi bensiinissä            ansiosta kaikki ensi vuonna maassamme tuotet-
30973:           sekä tarvittavien määräysten aikaan-      tava bensiini sisältäisi lyijyä alle 0,40 grammaa
30974:        saamiseksi myyntiin tarkoitetun viljan,      litrassa. Bensiinin bentseenipitoisuus olisi vas-
30975:        kasvisten ja hedelmien viljely- ja kas-      taavasti korkeintaan 5 prosenttia.
30976:        vuetäisyydestä, samoin kuin maitoa ja            Pohjoismaiden ympäristöviranomaiset ovat
30977:        lihaa myyvien tilojen laidunmaiden           laatineet projektisuunnitelman, jonka mukaan
30978:        etäisyydestä tietyn liikennetiheyden         vuoden 1981 alusta lukien on tarkoitus järjes-
30979:        omaavista liikenneväylistä                   tää kansainvälisen pakokaasututkimuksen yh-
30980:           sekä lasten leikkipaikat liikenne-         teispohjoismainen seuranta.
30981:        saasteelta suojaavien säännösten, mää-           Hallituksen esitys ilmansuojelulaiksi on tar-
30982:        räysten ja järjestelyjen aikaansaami-        koitus antaa eduskunnalle tämän vuoden aika-
30983:        seksi?                                       na. Ilmansuojelulaki tulisi mahdollistamaan
30984:                                                      muun muassa yleisten määräysten antamisen
30985:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       polttoaineiden koostumuksesta, kuten esimer-
30986: vasti seuraavaa:                                     kiksi bensiinin lyijypitoisuudesta, samoin kuin
30987:    Vaikka kansainvälisesti ei olekaan päästy         moottoriajoneuvojen pakokaasujen puhdistus-
30988: yksimielisyyteen     bensiinin   lyijypitoisuuden   laitteista.
30989: merkityksestä ihmisen terveydelle, on useissa           Ilmansuojelulailla voitaisiin antaa myös tar-
30990: maissa määräyksin rajoitettu lyijyn määrää ben-      peelliset määräykset joutokäynnin rajoittami-
30991: siinissä. Näissä maissa on bensiinin lyijypitoi-     sesta.
30992: suuden ylärajaksi yleisesti määrätty 0,40 gram-         Elinkeinohallituksessa on yhteistyössä maa-
30993: maa litrassa. Tiukimmat määräykset ovat Sak-         tilahallituksen kanssa valmisteltu suositus
30994: san Liittotasavallassa ja Ruotsissa, joissa on       vilkkaasti liikennöityjen teiden suojaetäi-
30995: määrätty bensiinin lyijypitoisuuden ylärajaksi       syyksiksi maatalousalueihin nähden. Valmiste-
30996: 0,15 grammaa litrassa. Tähän voidaan päästä          lun perustana ovat olleet vastaavanlaiset ruot-
30997: esimerkiksi korvaamalla lyijyä aromaattisilla        salaiset suositukset. Elinkeinohallituksen on
30998: hiilivedyillä bensiinissä. Aromaatit muodosta-       tarkoitus antaa suojaetäisyyksiä koskeva suosi-
30999: vat kuitenkin pakokaasuissa yhdisteitä, joilla       tus vielä tänä vuonna.
31000: 4                                             1980 vp.
31001: 
31002:    Asuinympäristön ja leikkialueiden suunnit-         massa olevien leikkipaikkojen osalta ilman
31003: telua koskevien sisäasiainministeriön kaavoitus-      saasteiden aiheuttamia haittoja voidaan torjua
31004: ohjeiden (2/1974 ja 2/1975) mukaan leikki-            muun muassa istutuksin. Liikennesaneeraukset
31005: alueita ei saa sijoittaa saastuttavien liikenne-      voisivat olla tehokas tapa turvata leikkikent-
31006: väylien vaikutuspiiriin ja pakokaasuja kerää-         tien puhtaan ilman tarve. Sisäasiainministe-
31007: viin painanteisiin. Liikenneväylät ja pysäköin-       riössä on suunnitteilla projekti, joka tähtäisi
31008: tialueet on eristettävä leikki- ja oleskelualueis-    kuntien toimesta toteutettavien liikennesanee-
31009: ta muun muassa suojavyöhykkeiUä, istutuksilla,        rauksien tukemiseen sekä ohjein että taloudel-
31010: rakenteilla ja maastomuodoilla .. Myös jo ole-       lisesti.
31011:      Helsingissä toukokuun 2 päivänä 1980.
31012: 
31013:                                                                        Ministeri ] . Koikkalainen
31014:                                               N:o 195                                              5
31015: 
31016: 
31017: 
31018: 
31019:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31020: 
31021:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mer man därför att begränsa bensinens ben-
31022: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           zenhalt till fem procent.
31023: velse nr 517 av den 25 mars 1980, tili veder-          I Finiand har man i anslutning tili bered-
31024: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ningen av en luftvårdslag utrett frågan om bly-
31025: av följande av riksdagsman Eenilä m. fl. un-        halten i motorbensin och preliminärt upp-
31026: dertecknade spörsmål nr 195:                        skattat de produktionsmässiga möjligheterna att
31027:                                                     sänka blyhalten. Bensinens genomsnittliga bly-
31028:            Är Regeringen medveten om de av          halt var i Finland för fem år sedan 0,53 gram
31029:        blyhalten i .trafikens avgaser förorsa-      per liter. De högsta halterna var 0,68 gram
31030:        kade direkta och indirekta hälsoris-         per liter. Den genomsnittliga halten har små-
31031:        kerna, och                                   ningom sjunkit till 0,45 gram per liter. Enligt
31032:            ämnar Regeringen under Miljöåret         raffineriindustrin håller man för närvarande
31033:        vidta åtgärder för att begränsa bilarnas     på att genomföra åtgärder som innebär att all
31034:        tomgång och blyhalten i bensin               bensin som nästa år produceras i vårt land
31035:            samt för åstadkommande av erfor-         kommer att innehålla mindre än 0,40 gram
31036:        derliga bestämmelser angående odlings-       bly per liter. Bensinens benzenhalt skall enligt
31037:        och växtavstånd från säd, växter och         planerna uppgå tili högst 5 procent.
31038:        frukter avsedda för försäljning, och li-        De nordiska ländernas miljömyndigheter har
31039:        kaså angående avståndet från sådana          uppgjort en projektplan, enligt viiken man från
31040:        lägenheters betesmarker, som säljer          början av år 1981 på samnordisk basis skall
31041:        mjölk och kött, tili trafikleder med viss    följa med den internationella avgasforskningen.
31042:         trafiktäthet                                   Avsikten är att under detta år tili riksda-
31043:            samt för åstadkommande av stadgan-       gen avge en proposition med förslag tili luft-
31044:        den, bestämmelser och arrangemang            vårdslag. Luftvårdslagen skulle bl. a. göra det
31045:        som skyddar barns lekplatser från tra-       möjligt att ge allmänna föreskrifter om bräns-
31046:        fiknedsmutsning?                             lens sammansättning, t. ex. om blyhalten i ben-
31047:                                                     sin och likaså om reningsanordningar för mo-
31048:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       torfordons avgaser.
31049: samt anföra följande:                                  Genom luftvårdslagen kunde man även ge
31050:    Trots att man internationellt inte uppnått       bestämmelser om begränsning av tomgångskör-
31051: enighet om viiken betydelse bensinens blyhalt       ning.
31052: har för människans hälsa, har man i många              Vid näringsstyrelsen har i samarbete med
31053: Iänder genom bestämmelser begränsat blyhal-         jordbruksstyrelsen beretts en rekommendation
31054: ten i bensin. I dessa Iänder har den övre           om skyddszoner mellan livligt trafikerade vä-
31055: gränsen för blyhalten i bensin allmänt fast-        gar och jordbruksområde. Denna bygger på
31056: ställts tili 0,40 gram per liter. De strängaste     motsvarande svenska rekommendationer. Nä-
31057: bestämmelserna finns i Förbundsrepubliken           ringsstyrels.en har för avsikt att avge en re-
31058: Tyskland och i Sverige, där den övre gränsen        kommendation rörande skyddszoner ännu un-
31059: för blyhalten i bensin fastställts tili 0,15 gram   der detta år.
31060: per liter. Detta kan åstadkommas t. ex. genom          Enligt inrikesministeriets planläggningsdirek-
31061: att blyet i bensin ersätts med aromatiska           tiv för planering av bostadsmiljö och lekområ-
31062: kolväten. Aromaterna bildar likväl i avgaserna      den (2/1974 och 2/1975) får lekområden
31063: föreningar, som misstänks ha genetiska och          inte placeras inom trafikleders inf1uensområden
31064: kancerogena verkningar. Bl. a. i Sverige kom-       ellet i svackor som samlar avgaser. Trafik-
31065: 088000462K
31066: 6                                          1980 vp.
31067: 
31068: leder och parkeringsområden skall isoleras       ringar kunde vara ett effektivt sätt att trygga
31069: från lekområden och områden där människor        lekplanernas behov av ren luft. Vid inrikes-
31070: vistas bl. a. genom skyddszoner, planteringar,   ministeriet planeras ett projekt som syftar tili
31071: konstruktioner och terrängformationer. Också     att understöda trafiksaneringar som förverkligas
31072: i fråga om redan existerande lekplatser kan de   genom kommunernas försorg, både genom an-
31073: men som förorsakas av luftföroreningar av-       visningar och ekonomiskt.
31074: värjas bl. a. genom planteringar. Trafiksane-
31075:      Helsingfors den 2 maj 1980.
31076: 
31077:                                                                      Minister ]. Koikkalainen
31078: Skriftligt ..spörsmål nr 196.
31079: 
31080: 
31081: 
31082: 
31083:                                   ' Rehn: · · Om byggande av Hangö djuphamn.
31084: 
31085: 
31086:                             T ill Ri ks d a g e n s -H e rr Ta 1 m a n. ·
31087: 
31088:    Hangö hamn har ett ur sjöfartens synvinkel          tili 80 personer utökat sysselsättningsläge samt
31089: strategiskt fördelaktigt läge och kan betecknas       i allmänhet även en ·livligare ekonomisk aktivi-
31090: som Finlands enda starka kandidat för ett djup-       tet inom området. Projektet har direkt en stark
31091: hamnsprojekt, då farleden direkt från öppna           sysselsättningsef,fekt. För det tredje torde
31092: havet utan andra muddrings- ellet spräng-             importlasterna kunna ökas, vilket kopplat med
31093: ningsarbeten än i själva hamnbassängen kan            transporten av exportlaster ger ökad syssel-
31094: göras tili officiell 15,3 meters farled, ett djup     sättning för Statens järnvägar.
31095: som motsvarar djupet i de danska sunden.                   Rent nationalekonomiskt sett vore investe-
31096:    Enligt beräkningar skulle kostnaderna för          ringen i en djuphamn i Hangö fördelaktig då
31097: djuphamnsprojektet inklusive muddring av              man beaktar
31098: hamnbassängen, iståndsättandet av planutrym-              - fraktinbesparingar
31099: men samt byggandet av en förbättrad djupkaj               - undvikandet av dyr isbrytarassistens
31100: uppgå tili 20 330 000 mk, ett belopp, som                 - eliminerade isskador på fartygen
31101: Hangö stad icke ensam förmår uppbringa.                   - undvikandet av anlöp av flere finska
31102:    Då sjöfarten förändrat karaktär och det            hamnar
31103: för Finlands stapelvaruexports framgångsrika              - ökad sysselsättning och dess bieffekter.
31104: skeppningar krävs allt större och billigare far-          Dessutom torde ingen annanstans i Finland
31105: tygstyper, bör det i södra Finland snarast            ett djuphamnsprojekt kunna genomföras med
31106: byggas en 15 meters djuphamn. Hangö lämpar            så små kostnader. Som jämförelse kan nämnas
31107: sig ur trafikgeografisk synvinkel utmärkt, då         att enbart farledens förbättringsarbeten tili
31108: den dels ligger närmast våra avnämarländer,           Raumo, som ju ofta berörs av isbegränsningar,
31109: dels är den i de allra flesta fall isfri och berörs   har kostnadsberäknats tHl 37,3 milj. mk, me-
31110: alltså inte av isbegränsningar under vinterhalv-      dan farleden tili Hangö inte drar några som
31111: året, dels finns där en dfektiv frihamn och           helst kostnader.
31112: sist men inte minst finns i Hangö kapacitet               Med hänvisning till ovanstående och med
31113: för mera trafik.                                      stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. stäl-
31114:    En djuphamn skulle medf.öra flere fördelar         ler undertecknad följande skriftliga spörsmål
31115: för Finland. För det första möjliggörs en ex-         att besvaras av vederbörande medlem av stats-
31116: port av större mängder gods på en köl med             rådet:
31117: tyåtföljande kraftiga fraktsärrkningar per ex-                     Är Regeringen beredd att i nästa års
31118: porterat ton. För det andra uppnås en för                       statsbudget anslå tillräckligt anslag för
31119: Hangö arbetskraftsdistrikt jämn sysselsättning                  igångsättande av Hangö djuphamnspro-
31120: under hela året, vilket direkt medför ett upp-                . jekt?
31121:      Helsingfors den 25 mars 1980.
31122: 
31123:                                             Elisabeth Rehn
31124: 
31125: 
31126: 
31127: 
31128: 088000465N
31129: 2                                            1980 'vp.
31130: 
31131: Kirjallinen kysymys n:o 196.
31132: 
31133: 
31134: 
31135: 
31136:                                ·. R~hn: Hangon ~yväsataman' rakentamisesta.
31137: 
31138: 
31139:                        Eduskunnan           Herra        Puhemiehelle.
31140: 
31141:   · Hangon satamaHa on merenkulun näkökul-          lön osalta ja myös yleisesti lisäisi taloudellista
31142: masta. katsottuna strategisesti edullinen asema     aktiviteettia alueella. Projektilla on välitön voi-
31143: ja sitä , voidaan luonnehtia. Suomen. ainoaksi      makas työllistämisvaikutus. Kolmanneksi lie-
31144: vahvaksi ehdokkaaksi syväsatamaprojektin osal-      nee mahdollista lisätä tuontikuormia, mikä yh-
31145: ta, koska aavalta mereltä johtava väylä voidaan     distettynä vientikuormien kuljetukseen lisäisi
31146: ilman muita kuin itse satama-altaassa tapahtu-      työllisyyttä Valtionrautateillä.
31147: via ruoppaus- ja räjäytystöitä tehdä viralliseksi       Puhtaasti kansantaloudellisesti investointi
31148: 15,3 m:n syvyiseksi väyläksi eli sellaiseksi,       Hangossa sijaitsevaan syväsatamaan olisi edul-
31149: jonka syvyys vastaa Tanskan salmien syvyyttä.       lista, kun otetaan huomioon
31150:     Laskelmien mukaan syväsatamaprojektin kus-          - säästöt ·rahtikustannuksissa
31151: tannukset satama-altaan ruoppaus, kenttäaluei-          - kalliin jäänmurtaja-avun välttäminen
31152: den kunnostus sekä parannetun syvälaiturin              - laivoille aiheutuvien jäävaurioiden elimi-
31153: rakentaminen·       mukaanluettuina    nousisivat   nointi
31154: 20 330 000 markkaan eli määrään, jota Han-              - useissa Suomen satamissa tapahtuvien
31155: gon kaupunki ei yksin pysty maksamaan.              käyntien välttäminen
31156:     Kun merenkulku on muuttanut luonnettaan             - lisääntyvä työllisyys sekä sen sivuvaiku-
31157: ja Suomen pinotavaraviennin menestykselliset        tukset.
31158: laivakuljetukset vaativat yhä suurempia ja hal-         Lisäksi ei liene missään muuaUa Suomessa
31159: vempia alustyyppejä, Etelä-Suomeen on mitä          mahdollista toteuttaa syväsatamaprojekti niin
31160: pikimmin rakennettava 15 metrin syväsatama.         vähäisin kustannuksin. Vertailun vuoksi voi-
31161: Liikennemaantieteellisestä näkökulmasta katsot-     daan mainita, että yksistään Raumaan .johta-
31162: tuna Hanko on erinomaisen sopiva, koska se          van väylän parannustyöt maksaisivat laskelmien
31163: toisaalta sijaitsee lähimpänä ostajamaitamme ja     mukaan noin 37,3 milj. markkaa, ja Raumaa-
31164: toisaalta se on useimmissa tapauksissa · jäätön     han koskevat usein jäärajoitukset, kun taas
31165: eivätkä sitä näin ollen koske talvivuosipuolis-     Hankoon johtava väylä ei aiheuta minkäänlai-
31166: kon jäärajoitukset. Lisäksi siellä on tehokas        sia kustannuksia.
31167: vapaasatama ja Hangolla on lisäliikennekapasi-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
31168: teettia, .mikä myös on tärkeätä.                     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
31169:     Syväsatama toisi Suomelle useita etuja. En-      joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
31170: sinnäkin tulee mahdolliseksi viedä suurempia         jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
31171: tavaramääriä yhdellä laivakuljetuksella, mikä       myksen:
31172: aiheuttaa voimakkaita tahtikustannusten alene-
31173: misia laskettuina vietyä tonnia kohti. Toiseksi                Onko Hallitus valmis ottamaan val-
31174: saavutetaan Hangon työvoimapiirissä tasainen                tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
31175: työllisyys koko vuoden aikana, mikä välittö-                riittävän määrärahan Hangon syväsata-
31176: mästi parantaisi työllisyystilannetta 80 henki-             maprojektin aloittamiseksi?
31177: 
31178:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1980.
31179: 
31180:                                           Elisabeth Rehn
31181:                                              N:o •. 196
31182: 
31183: 
31184: 
31185: 
31186:                        Eduskunnan           Herra         PuheniieheHe.
31187: 
31188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Hangon Lappohja yhtenä · vaihtbehtona ·syväsa-
31189: mainitussa tarkoituksessa: Te, Herra Puhemies,      taman sijoituspaikaksi;.:; •Suunnittelutyön vielä
31190: olette 25 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         jatkuessa on. liian aikaista ennakoida lopullista
31191: kirjeenne ohella .toimittanut valtioneuvoston       sijoituspaikkaa. Syväsatama on sijoitettava selc
31192: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laiseen paikkaan, joka ·on sekä väylä- ja satac
31193: edustaja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta       mainvestointien kannalta että maapuolen inves-
31194: kysymyksestä n:o 196:                               tointien ja kuljetusten kannalta taloudellisin.
31195:                                                     Sijoituksessa on myös otettava huomioon ym-
31196:           Onko Hallitus valmis ottamaan val-        päristönsuojelunäkökohdat.
31197:        tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon           Riippumatta syväsatamakysymyksessä tehtä-
31198:        riittävän määrärahan Hangon syväsata-        västä päätöksestä Hangon nykyisen sataman
31199:        maprojektin aloittamiseksi?                  kehittäminen näyttäisi vaativan sataman perus-
31200:                                                     teellista saneerausta, jotta siitä saataisiin ajan-
31201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mukainen ja nykyajan vaatimukset täyttävä
31202: taen seuraavaa:                                     satama.
31203:    Kauppa-alusten koko on viime vuosina kas-           Satamien rakentamiseen myönnetään nykyi-
31204: vanut tasaisesti. Suurempien alusten käyttämi-      sin korkotukilainoja, ns. satamalainoja. Muulla
31205: sellä on voitu parantaa merikuljetusten talou-      tavoin valtio ei ole tukenut kunnallisten kaup-
31206: dellisuutta. Alusten koon kasvu edellvttää          pasatamien ra:kentamista itse satamarakenteiden
31207: myös väylien kulkusyvyyden suurenta~ista.           osalta. Mikäli hiilen kaukotuontiin liittyvä sy-
31208: Meriväylien perusparannusohjelmaa onkin to-         väsatamahanke päätetään tulevaisuudessa to-
31209: teutettu koko 1970-luvun ajan. Vuosien              teuttaa, saattaa se vaatia valtion suoranaisia
31210: 1970-79 valtion ·tulo- ja menoarviossa on           tukitoimenpiteitä myös satamarakenteiden osal-
31211: väyläinvestointeihin osoitettuja varoja yhteensä    ta. Tässä vaiheessa valtiolla ei näytä olevan
31212: 295,5 milj. markkaa, josta 188,4 milj. mark-        erityistä syytä poiketa Hangon sataman osalta
31213: kaa on käytetty ruoppaustöihin.                     nykyisestä käytännöstä ja ruveta tukemaan
31214:    Kysymyksessä tuodaan esille, että Hangon         sataman kehittämistä erillistoimenpitein.
31215: satamaan olisi edullisesti saatavissa 15,3 met-        Edellä esitetyn perusteella Hallitus toteaa,
31216: rin väylä. Tällöin on kuitenkin otettava huo-       että Hangon syväsatamaprojektin toteuttami-
31217: mioon, että yli 12 metrin väyliä tarvitsevat        nen liittyy meneillään olevaan suunnittelutyö-
31218: vain suuret säiliö- ja irtolastialukset. Hangon     hön mahdollisen hiilisataman perustamisesta.
31219: sataman läheisyydessä ei ole tällä hetkellä riit-   Mahdollinen hiilen kaukotuonti on puolestaan
31220: tävän suuria satamakenttiä tai laajaa kaupunki-     riippuvainen energiapoliittisista päätöksistä,
31221: asutusta, jotta suurten alusten tuoma hyöty          jotka tullaan tekemään vasta tulevaisuudessa.
31222: voitaisiin käyttää hyväksi parhaalla mahdolli-      Sen vuoksi tällä hetkellä ei ole olemassa edel-
31223: sella tavalla.                                      lytyksiä erillisen määrärahan ottamiselle ensi
31224:    Käytännössä Hangon syväsataman rakentami-        vuoden valtion tulo- ja menoarvioon minkään
31225: nen liittyy hiilen kaukotuontikysymykseen. Ns.      esillä olleen syväsatamaprojektin aloittami-
31226: valtakunnallisessa hiilisatamaselvityksessä oli      seksi.
31227:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
31228: 
31229:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
31230: 4
31231: 
31232: 
31233: 
31234: 
31235:                            Til+Riksdage.ns Herr Talman_,
31236: 
31237:    l· det syfte 37 §~ L mom. riksdagsordningeri      alternativa orter på viiken en djuphamn ktinde
31238: anger har Ni, Herr Talman, med.Edet: skrivelse       anläggas. Emedan planeringsarbetet ännu på-
31239: av den 25 mars 1980 till vederbörande medlem         går, är det <för tidigt att förespå vai: djup-
31240: av statsrådet översänt avskrift av följande av       hamnen kommer att tili sist placeras. Djup-
31241: riksdagsman. Rehn undertecknade· spörsmål nr         hamnen måste förläggas tili en plats som är
31242: 196:                                                 förmånligast med tanke på såväl farleds- och
31243:             Ar Regeringen beredd att i nästa års     hamninvesteringar som irivesteringar på land
31244:          statsbudget anslå tillräckligt anslag för   och transporter. Vid lokaliseringen måste även
31245:          igån:gsättande av Hangö djuphamnspro-       miljövårdshänsyn beaktas.
31246:          jekt?                                          Oberoende av det beslut som man kommer
31247:                                                      att fatta i frågan om djuphamn synes det
31248:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att vidareutvecklingen av Hangö nuvarande
31249: samt anföra följande:                                hamn förutsätter en grundlig sanering av ham-
31250:     Handelsfartygen har under de senaste åren        nen, för att den skall bli en tidsenlig hamn
31251: stadigt ökat i storlek. Genom att använda            som uppfyller moderna krav.
31252: allt större fartyg har sjötransporterna blivit          För hamnbyggen beviljas numera räntestöds-
31253: förmånli:gare. En ökning av fartygens storlek        lån i form av s.k. hamnlån. På annat sätt
31254: förutsätter även att farlederna fördjupas. Ett       har staten inte understött byggandet av kom-
31255: grundförbättringsprogram för sjölederna har          munala handelshamnar vad beträHar egent-
31256: även genomförts under hela 1970-talet. I de          liga hamnkonstruktioner. Om djuphamnspro-
31257: statliga inkomst- och utglftsstaterna under åren     jektet i anslutning till fjärrimporten av koi
31258: 1970-79 uppgår de medel som anvisats för             genomförs i framtiden, är det möjligt att
31259: farledsinvesteringar till sammanlagt 295,5 milj.     staten bör ge direkt stöd för det även i. vad
31260: mk, varav 188,4 milj. använts för muddrings-         angår hamnkonstruktionerna. I nuläget tycks
31261: arbeten.                                             det inte vara motiverat att för Hangö hamns
31262:     I spörsmålet framförs att en 15,3 meter djup     del avvika från statens nuvarande praxis och
31263: farled förmånligt kunde åstadkommas i Hangö          via specialåtgärder börja stöda utvecklandet av
31264: hamn. Då bör man dock, observera, att far-           Hangö hamn.
31265: leder med ett djup av mer än . 12 meter                 På grund av det ovan anförda konstaterar
31266: endast behövs för stora tank- och bulkfartyg.        regeringen att genomförandet av Hangö djup-
31267: I närheten av Hangö hamn finns f.ör närvaran-        hamnsprojekt ansluter sig till pågående plane-
31268: de inte tillräckligt stora fältområden eller         ringsarbete angående ett eventuellt byggande
31269: tillräckligt med stadsbefolkning för att den         av en kolhamn. Den eventuella fjärrimporten
31270: nytta som trafiken med stora fartyg skulle           av kol beror å sin sida på sådana energipoli-
31271: irinebära skulle kunna utnyftjas på det bästa        tiska beslut som kommer att fattas först i
31272: möjliga sättet.                                      framtiden. Av denna anledning finns det inte
31273:     I praktiken ansluter siog byggandet av Hangö     nu några förutsättningar att anslå ett särskilt
31274: djuphamn till frågan om fjärrimport av kol.          anslag i nästa års statsförslag för inledande
31275: I den s.k. riksomfattande kolhamnsutred-             av något av de föreliggande djuphamnspro-
31276: ningen var Lappvik nära Hangö en av de               jekten.
31277:      Helsingfors den 24 april 1980.
31278: 
31279:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
31280:                                              1-9lru' vp.
31281: 
31282: Kirjallinen kysymys n:o 197.
31283: 
31284: 
31285: 
31286: 
31287:                                  P. Puhakka ym.: Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun tehtaitten laa-
31288:                                     jentamisen. toteuttamisesta.
31289: 
31290: 
31291:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31292: 
31293:    Pohjois-Karjalan metsävarat ovat runsaat.        tupuun käyttöä Pohjois-Karjalassa lisättäisiin
31294: Varsinkin kuitupuuvaranto on niin suuri, että       voimakkaasti ja valtioneuvosto myötävaikuttaisi
31295: sen tarjonta tulee lähivuosina voimakkaasti kas-    siihen, että Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelua
31296: vamaan. Kuituputin käyttöä tulisi Pohjois-Kar-      Uimaharjun selluloosatehtaan laajentamiseksi
31297: jalassa lisätä, sillä vuotuinen kuitupuuhakkuu-     toisella tuotantolinjalla sekä siirtymistä myös
31298: suunnite on ollut noin 2,14 miljoonaa kuutio-       paperin valmistukseen jatketaan siten, että pää-
31299: metriä. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan kuitu-      tökset yoidaan tehdä jo vuoden 1980 aikana."
31300: puusta käytetään maakunnan omissa teollisuus-           Pohjois-Karjala toimikunnan ehdotus on maa-
31301: laitoksissa vain 570 000 kuutiometriä vuo-          kunnan väestön toivomusten mukainen. Ehdo-
31302: dessa. Varsinaisen kuitupuun lisäksi Pielisen       tuksen toteuttaminen on· välttämätön puun me-
31303: alueen sahoilla syntyy sahausjätettä, jonka         nekin turvaamiseksi ja työttömyyden torjumi~
31304: kuljettaminen Saimaan eteläpään teollisuus-         seksi. Tuotantolaitoksen laajentaminen ja jalos-
31305: laitoksiin ei ole taloudellisista syistä tarkoi-    tusasteen kohottaminen lisäisivät työpaikkoja
31306: tuksenmukaista. Raaka-aineeri puolesta on Poh-      teollistiUslaitoksessa. Samalla: lisääntyisivät työ-"
31307: jois~Karja1assa kaikki edellytykset puunjalostus-   paikat myös ptiun korjuu- ja metsänhoitotöissä.
31308: teollisuuden laajentamiseen.                        Onkin edeilytettävä, että tuotantolaitoksen laa-
31309:    Tiettävästi Enso-Gutzeit Oy on päättänyt         jentaminen ja jalostusasteen kohottaminen to-
31310: toteuttaa havupuuselluloosan valmistusedelly-       teutetaan mahdollisimnl-ari pian. •        .
31311: tyksiä parantavan investoinnin vuonna 1980.          .. Edellä laus11ttuun ja valtioty4iväjärjestyksen
31312: Yhtiön toimesta parhaillaan on selvitettävänä       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31313: mahdollisuus siirtyä Uimaharjussa myös paperin      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31314: valmistukseen. Maakunnari väestö antaa täyden       kysymyksen:
31315: tukensa Enso-Gutzeit Oy:n suunnitelmille.
31316:    Valtioneuvoston viime vuonna asettama Poh-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31317: jois-Karjala toimikunta on käsitellyn Pohjois"              tynyt tai aikoo ryhtyä Enso-Gutzeit
31318: Karjalan puunjalostusteollisuuden laajentamista             Oy:n Uimaharjun tehtaitten laajentami-
31319: ja lausuu välimietinnössään seuraavaa:                      seksi ja jalostusasteen kohottamiseksi?
31320:    "Pohjois-Karjala toimikunta esittää, että kui-
31321:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
31322: 
31323:          Pauli Puhakka                 Erkki Korhonen                  Mauri Vänskä
31324:          Matti Puhakka                                                 Lea Sutinen
31325: 
31326: 
31327: 
31328: 
31329: 088000466P
31330: 2                                             1980 vp.
31331: 
31332: 
31333: 
31334: 
31335:                         Ed u s kunnan I;I .e r r a Puhe m i e he 11 e.
31336: 
31337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dun parantaminen sekä ympäristöhaittojen vä-
31338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hentäminen.
31339: olette 26 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn             Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on edelleen jatka-
31340: kirjeenne n:o 526 ohella. toimittanut valtioneu-     nut vastauksessani 16. 11. 1979 mainittuja sel-
31341: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vityksiä Uimaharjun tehtaiden kehittämisestä
31342: kansanedustaja P. Puhakan ym. näin kuuluvasta        tulevaisuudessa. Yhtiön päämääränä on liiketa-
31343: kysymyksestä ri: o 197:                              loudellisesti kannattavan Pohjois-Karjalan luon-
31344:                                                      taisiin edellytyksiin perustuvan ratkaisun löy-
31345:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      täminen. Esitetyn paperitehtaan· rakentaminen
31346:        tynyt tai aikoo ryhtyä Enso-Gutzeit           edellyttäisi lähes miljardin markan investointia.
31347:        Oy:n Uimaharjun tehtaitten laajentami-        Ennen päätöksen tekoa on kuitenkin selvitettä-
31348:        seksi ja jalostusasteen kohottamiseksi?       vä perusteellisesti uuden tuotannon markkinoin-
31349:                                                      timahdollisuudet · sekä projektin kokonaiskan-
31350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nattavuus.
31351: vasti seuraavaa:·                                       Lähivuosina ovat yhtiön · rahoitusmahdolli-
31352:    Kuten vastauksessani 16. 11. 1979 kansan-         suudet sidotut eräisiin toiminnan jatkuvuuden
31353: edustaja Kauppisen ym. kirjalliseen . kysymyk-       kannalta välttämättömiin nykyisen tuotantoko-
31354: seen n:o 180 totesin, Enso-Gutzeit Osakeyhtiön       neiston ja tuotantorakenteen uudistusinvestoin-
31355: Uimaharjun tehtailla on juuri käynnissä laa~         teihin, joten myös rahoitus on Uimaharju-pro-
31356: jahko investointiohjelma, jonka päämäär'än:ä on      jektin ajoituksen osalta rajoittava tekijä.
31357: sellutehtaan tu'otanto~apastteetin ylläpito, laa-.
31358:      Helsingissä huhtikuun· 21 päivänä 1980.
31359: 
31360:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
31361:                                               N:o 197                                             3
31362: 
31363: 
31364: 
31365: 
31366:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31367: 
31368:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionskapacitet, förbättra kvaliteten samt minska
31369: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       miljöskadorna.
31370: nr 526 av den 26 mars 1980 till vedevbörande           Enso-Gutzeit har fortsatt de utredningar om
31371: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      Uimaharju-fabrikens framtida utveckling som
31372: jande av riksdagsman P. Puhakka m. fl. under-       jag nämnde i mitt svar av den 16. 11. 1979.
31373: tecknade spörsmål nr 197:                           Företaget strävar till att finna en lösning som
31374:                                                     är affär,sekonomiskt lönsam och baserar sig på
31375:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        de naturliga förutsättningar som norra Katelen
31376:        tagit eller ämnar den vidta för urbyggan-    har att erbjuda. Byggandet av den föreslagna
31377:        de av Enso-Gutzeit Oy:s fabriker i           pa:ppersfabriken skulle förutsätta investeringar
31378:        Uimaharju och förhöjande av .förädlings-     på nära en miljard mark. Före beslutsfattandet
31379:        graden i dess produktion?                    måste man dock grundligt utreda nyproduktio-
31380:                                                     nens marknadsföringsmöjligheter samt projek-
31381:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tets lönsamhet i dess helhet.
31382: samt anföra följande:                                  Under de närmaste åren är företagets finan-
31383:     Såsom jag 16. 11. 1979 konstaterade i mitt      siella möjligheter bundna till vissa för den
31384: .svar :på det spörsmål nr 180 ri:ksdagsman          nuvarande verksamhetens kontinuitet nödvän-
31385: Kauppinen m. fl. ställt pågår ett rätt omfattan-    diga förnyelseinvesteringar i nuvarande produk-
31386: de investeringsprogram vid Enso-Gutzeits-bola-      tionsanläggningar och produktionsstruktur, var-
31387: gets fabriker i Uimaharju. Programmet syftar        för även finansieringen hör till de faktorer som
31388: till att upprätcllålla cellulosafabrikens produk-   begränsar Uimaharju-projektets tidsbestämning.
31389:      Helsingfors den 21 april 1980.
31390: 
31391:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
31392:                                                 1980 vp.
31393: 
31394: Kirjallinen kysymys n:o 198.
31395: 
31396: 
31397: 
31398: 
31399:                                    Kanerva ym.: LA-radion alueella t01m1van kaksiäänisen selektii-
31400:                                       vikutsujärjestelmän toteuttamisesta.
31401: 
31402: 
31403:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
31404: 
31405:     Hangon vesillä v. 1978 tapahtuneen, 10 ih-            Yleisesti ottaen LA-radio ei ole paras mah-
31406: mishenkeä vaatineen merionnettomuuden joh-             dollinen veneradio, koska sen taajuusalueella
31407: dosta asetettiin tutkintatoimikunta, joka julkai-      esiintyy runsaasti häiriöitä, mutta se on kui-
31408: si toimeil!pide-ehdotukset 29. 5. 1979. Em. jul-       tenkin ainoa sopiva laite jokamies-veneilijälle,
31409: kaisun hätäilmoitusten järjestelyohjeissa tode-        sillä laitteen hinta on noin 1 200 mk/oopl. LA-
31410: taan, ettei onnettomuusveneessä ollut LA-radio-        radiota paremman yhteyden saisi VHF-puheli-
31411: puhelinta. LA-radiolla olisi kuitenkin voitu           mella, mutta Jaitteen hinta on 'jo 4 000-6 000
31412: saada pelastajat paikalle ajoissa.                     :mk/ropl ja täten se on jokamies-veneilijän mah-
31413:     Meripelastusyhdistysten käsitysten mukaan          dollisuuksien ulkopuolella.
31414: maassa tulisi saada lupa LA-radion ( 27 MHz)              Hätäilmoitusten vastaanottoa varten LA-ra-
31415: alueella toimivan kaksiäänisen selektiivikutsu-        dion 11a•kanavaa päi,vystävät eräät merivartio-
31416: järjestelmän toteuttamiseksi. Samoin he näke-          asemat, Juotsiasemat, puolustusvoimain rann1k-
31417: vät, että posti- ja lennätinhallituksen tulisi         kolinnakkeet ja meripelastusseuran vapaaehtoi-
31418: myöntää yhdessä LA-radion toimiluvan :kanssa           set kuunteluasemat.
31419: kutsumerkki ao. laitteen käyttäjälle. Kaikki me-          LA-radion taajuudella ajoittain esiintyvän
31420: rivartioasemat, luotsiasemat, rannikkolinnakkeet       voimakkaan häiriön vuoksi radion kuuntelu ei
31421: ja merenkulkuhallituksen alukset tulisi varus-         aina ole mahdollista muiden tehtävien vuoksi.
31422: taa LA-alueella to1mivalla selektiivilaitteistolla     Hätäilmoitusten vastaanotto on näin ollen sat-
31423: LA-radiopuhelimineen. Meripelastusyhdistykset          tumanvaraista. Ruotsissa ja Tanskassa on em.
31424: vaativat, että pelastus- ja etsintälaivueen radioil·   haitan poistamiseksi siirrytty selektiivikutsu-
31425: ta tulisi poistaa käyttölupamaksu. Mer1pelas-          järjestelmään varustamalla kuunteluasemien LA-
31426: tusyhdistykset toimivat viranomaisten apuna.           puhelimet selektiivilaitteilla.
31427: Niiden tehtävänä on meripelastus- ja etsintä-             Selektiivikutsulaite kehittää äänisignaalin
31428: työn suorittaminen.                                    kahdella taajuudella, 1 340 Hz ja 967.5 Hz.
31429:     Meripelastusyhdistyksissä toimii vapaaehtoi-       Tämä äänimerkki lå1hetetään LA-radion !la-ka-
31430: sella pohjalla etsintä- ja pelastustehtävissä usei-    navan kautta ja se ,}aukaisee hälytyssignaalin
31431: ta satoja veneitä. Tällaisen vapaaehtoisen lai-        vastaanottolaitteessa 20-30 kilometrin säteellä.
31432: vueen merkitys on kiistaton, kun ajattelemme           Saatuaan hälytyksen vastaanottaja avaa radio-
31433: esimerkiksi sellaisia tapauksia kuin öljykatastro-     puhelimensa ja voi saada avunpyynnön, jon-
31434: fi saaristossamme tai laaja merietsintä kadon-         ka perusteella hän ryhtyy toimimaan. Selektii-
31435: neiden löytämiseksi jne. Harjoitukset ovat             vikutsulaitteen mankkinahinta on noin 150
31436: osoittaneet, että tällaisen laivueen johto voi         markkaa, joten jokamies-veneilijä voi sellaisen
31437:  tapahtua vain radiopuhelimen välityksellä kes-        itselleen kustantaa.
31438:  kitetysti johtokeskuksesta.                               Selekdivikutsuasia on ollut esillä Suomen
31439:     Ainoa radio, jota voi ajatella käyttöön, on        Meripelastusseuran valtakunnallisilla neuvotte-
31440:  27 MHz:n alueella 1toimiva ns. LA-radiopuhe-          lupäivillä keväällä 1979 Turussa. Päivien edus-
31441:  lin. Veneet ovat yleensä varustetut tällaisin         tajisto laati julkilausuman, jossa asianomaisia
31442:  LA-puhelimin, samoin johtokeskukset. Maas-            viranomaisia pyydettiin ryhtymään toimiin LA-
31443:  samme noin 7 000 veneilijää käyttää LA-radio-         verkon kehittämiseksi maamme rannikoilla.
31444:  puhelimia. Lisäksi myös autoalan vapaaehtois~         Asia ei ole edistynyt posti- ja lennätinhallituk-
31445:  järjestöillä ja eräillä muillakin on sellaiset käy-   sessa.
31446:  tössään.
31447: 0880004631
31448: 2                                           1980 vp.
31449: 
31450:    Turvallisuus on pantu verolle vuoden 1979              Aikooko Hallitus antaa luvan LA-
31451: alusta säätämällä myös LA-laitteille käyttölu-         radion alueella toimivan kaksiäänisen se-
31452: pamaksu. PLH tuLkitsee maksun koskevan                 lektiivi:kutsujärjestelmän toteuttamisek-
31453: myös pelastuslaivueittemme LA,puhelimia.               si, ,samoin kuin myöntää kutsumetkin
31454:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-        asianomaisen laitteen käyttäjille, ja
31455: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin. viitaten esi-              onko Hallituksen ~tavkoituksena pois-
31456: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-           taa pelastus- ja etsintälaivueiden radioil-
31457: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-          ta käyttölupamaksu?
31458: myksen:
31459:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
31460: 
31461:         Ilkka Kanerva                 Aulis Juvela                Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
31462:         Jacob Söderman                Lauri Palmunen              Anna-Liisa Jokinen
31463:         Ensio Laine                   Pekka Vennamo               Pertti Salolainen
31464:                                       Heikki Perho
31465:                                               N:o 198                                               3
31466: 
31467: 
31468: 
31469: 
31470:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
31471: 
31472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set laitteet käyttöönsä. Näin ollen voivat ra-
31473: mainitussa tal1koituksessa Te, Herra Puhemies,       javartio- ja merenkulkuviranomaiset sekä meri-
31474: olette 26 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          pelastusyhdistykset siis määrärahojensa puitteis-
31475: kirjeenne n:o 527 ohella toimittanut valtio-         sa hankkia LA-radiolaitteisiin yhdistettäviä se-
31476: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lektiivikutsun vastaanottolaitteita.
31477: kansanedustaja Ilkka Kanervan ym. näin kuu-             LA-puhelimen käyttöluvassa on mainittu käy-
31478: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n :o 198:         tettävä kutsumerkki, jos hakija on sitä ehdot-
31479:                                                      tanut. Pakollisen kutsumerkin käyttöönotto
31480:           Aikooko Hallitus antaa luvan LA-           on osana niissä suunnitelmissa, joita posti- ja
31481:        radion alueella toimivan kaksiäänisen 'Se-    lennätinhallituksen radio-osastolla on LA-puhe-
31482:        lektiivikutsujärjestelmän toteuttamiseksi,    limia koskevien määräysten uusimiseksi. Val-
31483:        samoin kuin myöntää kutsumerkin               vontaviranomaisia ja myös veneilijöitä ;samoin
31484:        asianomaisen laitteen käyttäjille, ja         kuin muita LA-puhelimien käyttäjiä tyydyttä-
31485:           onko Hallituksen tarkoituksena pois-       vän järjestelmän suunnittelu vaatii kuitenkin
31486:        taa pelastus- ja etsintälaivueiden radioil-   vielä jonkin verran aikaa.
31487:        ta käyttölupamaksu?                              Voimassa olevien säännösten mukaan ei käyt-
31488:                                                      tölupamaksua peritä niiden radiolaitteiden osal-
31489:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta, jotka ovat yksinomaan vapaaehtoista pelas-
31490: vasti seuraavaa:                                     tustoimintaa harjoittavan yhteisön käytössä.
31491:    Kyselyssä tarkoitetun kaksiäänisen selektiivi-    Tällaisten lupien määrä on nykyisin 165 ja
31492: kutsun käyttöön ei voimassa olevien säännös-         niiden haitijoina ovat Suomen Punainen Risti
31493: ten mukaan tarvita erityistä lupaa. Jo vuonna        ja meripelastusyhdistykset. Säännökset eivät
31494: 1979 on eräille merivartioasemille annettu se-       kuitenkaan vapauta maksuista sellaisia radiolait-
31495: lektiivikutsun vastaanottolaitteita kokeilumieles-   teita, joita käytetään pelastustoiminnan ohella
31496: sä. Tämän vuoden purjehduskauden alkuun              muihin tarkoituksiin.
31497: mennessä saavat kaikki merivartioasemat tällai-
31498:      Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1980.
31499: 
31500:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
31501: 4                                             1980 vp.
31502: 
31503: 
31504: 
31505: 
31506:                           T i 11 R i k s d a g e ns He r r Ta 1m a n.
31507: 
31508:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         så gränsbevaknings- och sjöfartsmyndigheterna
31509: anger har Ni, Herr Talman, rped Eder skri-          samt sjöräddningssällskapen inom ramen av
31510: velse nr 527 av den 26 mars i980 tili veder-        sina anslag skaffa mottagare för selektivt an-
31511: börande medlem av statsrådet översänt ,avskrift     rop för kv-radioanläggningar.
31512: av följande av riksdagsman I1kka Kanerva m. fl.        I kv~telefonens lioens har anropssignalen
31513: undertecknade spörsmål nr 198:                      nämnts, om den har föreslagits av sökånden.
31514:                                                     lntroduceringen av en obligatorisk anropssig-
31515:            Ämnar Regeringen tillåta förverlkli-     nal utgör en del av den ;plan, ,som post- och
31516:        gandet av ett selektivt tvåtonsanrops-       telegrafstyrelsens radioavdelning har i förnyel-
31517:        system som fungerar i radions kv-om-         sen av ,bestämmelserna om kv-telefoner. Plane-
31518:        råde och ibevilja en anropssignal för an-    ringen av ett system som skulle vara tillfreds-
31519:        vändare av sagda utrustning, och             ställande för överva:kningsmyndigheterna och
31520:            ämnar Regeringen avskaffa licensav-      båtägare samt andra användare av kv-telefo-
31521:        giften för räddnings- och spaningsflot-      ner, kommer dock ännu att kräva litet mera
31522:        tiljernas radioutrustning?                   tid.
31523:                                                        Enligt i kraft varande stadganden u;ppbä-
31524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       res licensavgift icke för den radioutrustning
31525: samt anföra följande:                               som används av uteslutande frivillig räddnings-
31526:    För användning av det i spörsmälet avsedda       ve.~;ksamhet bedrivande samfund. Anta1et så-
31527: selektiva tvåtonsanropet kräves enligt i kraft      dana lieenset är för närvarande 165 och inne-
31528: varande stadganden inget sä11skilt tillstånd. Re~   havatna är Finlands Röda Kors och sjörädd-
31529: dan år 1979 har mottagare av selektivt anrop        ningssällskapen. Stadgandena befriar dock inte
31530: i eXJperimentsyfte givits åt några sjöbevaknings-   från avgifter sådan radioutrustning som utom
31531: stationer. Före början av detta års seglings-       räddningsverksamhet används för andra ända-
31532: säsong får alla sjöbevakningsstationer sådan        mål.
31533: utrustning till sitt förfogande. Således kan aUt-
31534:      Helsingfors den 28 april 1980.
31535: 
31536:                                                                   TraHkminis,ter Veikko Saarto
31537:                                               1980 vp.
31538: 
31539: Kirjallinen kysymys n:o 199.
31540: 
31541: 
31542: 
31543: 
31544:                                   Söderman ym.: Ammattikalastajien ansiotasosta.
31545: 
31546: 
31547:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31548: 
31549:     Laki kalansaatliin hintatuesta ( 621/75) sekä    vuosittain. Saaliit ovat viime vuosina olleet
31550: asetus (919/75) tulivat voimaan 1. 1. 1976.          noin 90 miljoonaa kiloa, m1kä kutakuinkin
31551: Lain tarkoituksena oli amma,tti:kalastuksesta        vastaa Suomelle myönnettyjä saaliskiintiöitä.
31552: saatavan tulon vakaannuttaminen siten, että          Näin ollen saalismäärien ja tätä kautta tulojen
31553: kalojen hintojen vaihtelut saadaan tasaantu-         lisäämiseen ei - ilman tutkimuksista saatavia
31554: maan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli           lisätietoja - ole enää mahdollisuuksia.
31555: tarpeen muodostaa erityinen kalan hintatuki-            Yksittäiset ammattikalastajat eivät siis voi
31556: järjestelmä. Sen toimiessa kala myytäisiin sellai-   omaa toimeentuloaan enää kohentaa saalismää-
31557: seen vahimmäishintaan, joka valtiolta saatavalla     riä kasvattamalla ilman että se suoraan vaikut-
31558: hintatuella aisättynä 'takaa ammattikalastaji1le     taisi toisten kalastajain saaliisiin ja toimeentu-
31559: kohtuullisen toimeentulon.                           loon. Näin ollen jää ainoaksi toimeentulon tur-
31560:     Tal'kasteltaessa hintatuesta annetun lain mer-   vaamistieksi järkiperäisen hintapolitiikan ai-
31561: kitystä kalastajain toimeentuloon voidaan ver-       kaansaaminen ja toteuvtaminen.
31562: tailukohdaksi ottaa esimerkiksi maa- ja metsä-          HintatUkiasioita hoitamaan on asetettu hinta-
31563: taloustyöntekijöiden ansiotason kehitys lain voi-    tukineuvottelukunta. Sen tehtäviin kuuluu hin-
31564: massaoloaikana. Tilastokesku!ksen julkaisemien       tatuesta annetun asetuksen (919/75) 6 §:n
31565: tietojen mukaan ovat maa- ja metsätaloustyön-        mukaan mm. tuotantokustannusten ja kalasta-
31566: tekijöiden niroellisansiot vuosina 1974-1979         jain tulotasossa tapahtuneiden muutosten seu-
31567: enemmän klllin kaksinkertaistuneet. Tämä työn-       raaminen sekä ,raportointi maa- ja metsätalous-
31568: tekijäryhmä taas ei suinkaan ole korkeasti pal-      ministeriö1le vähintään neljä kertaa vuodessa.
31569: kattu.                                               Kyseinen seurantatyö samoin kuin raportointi
31570:     Jotta kalastajain ansiot olisivat kehittyneet    on pahoin }aiminlyöty.
31571: vastaavalla tavalla, olisi kalasta saatavan hin-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31572:  nan tullut -huomioiden erityisesti polttoainei-     päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
31573:  den suuri osuus ltuotantokustannuksissa -           me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31574: myös kaksinkertaistua. Näin ei ole kuitenkaan        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31575:  käynyt. Esimerkkinä todettakoon, että tärkeim-       sen:
31576:  män saaliskalamme, silakan, tavoitehinta rehusi-
31577:  lakan osalta oli vuonna 1974 45 p/kg. Valtio-                 Onko Hal'litus tietoinen siitä, että
31578:  neuvoston 28. 12. 1979 tekemän päätöksen mu-               kalansaaliin hintatuesta annetun lain
31579: kaan rehuksi käytetyn silakan tavoitehinta on               voiitnassaoloaikana  annmattikalastajain
31580:  Etelä-Suomessa tänä keväänä 65 p/kg.                       ansiotaso ei ole seurannut muiden yh-
31581:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ti-           teiskuntaryhmien ansioissa tapahtunutta
31582:  lastojen mukaan ovat silakkasaaliit hintatuki-             kehitystä?
31583:  lain voimassaoloaikana kasvaneet 10-12 %
31584:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
31585: 
31586:          Jacob Söderman                 Kaisa Raatikainen              Ensio Laine
31587:          Hkka Kanerva                   Juhani Raudasoja               LHsa Jaakonsaari
31588: 
31589: 
31590: 
31591: 088000464M
31592: 2                                            1980 vp.
31593: 
31594: 
31595: 
31596: 
31597:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31598: 
31599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Teollisuuden käyttöön menevän silakan tavoite-
31600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hinta on noussut 60 p/kg 1,60 mk/kg ja nou-
31601: olette 26 päivänä llDaa'liskuuta 1980 päivätyn      see vuoden loppupuoleNa 1,75 markkaan kilol-
31602: kirjeenne ohella toimittanut v,altioneuvoston       ta eli on noussut tähän mennessä 167 % ja
31603: asianomaiselle jäsenelle jä[jennöksen kansan-       nousee loppuvUiodesta voimassa olevan hinta-
31604: edustaja Södermanin ym. näin kuuluvasta kir-        päätoksen mukaan n. 192 %.
31605: jallisesta kysymyksestä n:o 199:                       Silaklkasaaliiden käytössä on tapahtunut ter-
31606:                                                     vehtymistä. Vuonna 1976 joutui hintatuen alai-
31607:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       sesta s1lakasta rehuksi n. 96 % ja teollisuuden
31608:        kalansaaliin hintatuesta annetun lain        käyttöön vain n. 4 %. Vuonna 1979 joutui
31609:        voimassaoloaikana    ammattikalastajain      hintatuen alaisesta ,silaJkasta rehuksi 65 % ja
31610:        ansiotaso ei ole seurannut muiden yh-        teollisuuden käyttöön 35 %. Kalaa ihmisravin-
31611:        teiskuntaryhmien ansioissa tapahtunutta      noksi jalostavaa teoHisuutta on hintapäätösten
31612:        kehitystä?                                   mukanaan tuoman vakiintuneen kalanhinnan
31613:                                                     turvin voitu metikittävästi lisätä. Sen seurauk-
31614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sena kalastajilla on entistä merkittävästi pa-
31615: vasti seuraavaa:                                    remmat mahdollisuudet toimittaa saaliinsa teol-
31616:    Kalansaaliin hintatuesta annetun lain voimas-    lisuuden raaka-aineeksi, jolloin he saavat saa-
31617: saöloaikana on ensikädessä silakan hintoja py-      liistaan keskimääräisesti huomattavasti parem-
31618: ritty porrastamaan päätavoitteena ammattikalas-     man hinnan kuin jos saalis olisi jouduttu enti-
31619: tajien toimeentulon vakaannuttaminen. Hinto-        sessä määrin toimittamaan rehuksi. Teollisuus-
31620: jen porrastuksella on silakkaa ohjattu eneneväs-    silakan hinta on 37-65 % rehusilakan hintaa
31621: sä määrin ihmisravinnoksi. Tavoitteena on           korkeampi.
31622: myös ollut uusien pysyvien työpaikkojen saa-            Kalaa jalostavan elintarviketeolHsuuden kas-
31623: minen kailanjalostuksen piiriin. Merkittävimpä-     vaessa on voitu lisätä pysyviä työpaikkoja teol-
31624: nä päämääränä on ollut ohjata kehitystä niin,       lisuuden piirissä vuodesta 1976 n. 100:lla. Ke-
31625: että pääosa silal&asaaliista kulutetaan ihmisra-    vätkaudella vHkkaimman toiminnan aikana alan
31626: vintona, mtkä merkitsee tasaista kysyntää ja        työparkat lähes kaksinkertaistuvat. Myönteisen
31627: vakaata hintaa.                                     kehityksen myötä on lupaavaa kalajalosteiden
31628:    Rahaa on momentilla, jolta hintatuki makse-      uusvientiä saatu käyntiin ja 'tuotekehittelyn tu-
31629: taan, ollut viime vuosina käytettävissä seuraa-     ldksena on markkinoille saatu uusia sila'kkaan
31630: vasti: 6,7 milj. mk v. 1976, 7,0 milj. mk v.        perustuvia säilykkeitä, joilla voidaan korvata
31631: 1977, 9,0 milj. mk v. 1979 ja 11,0 milj. mk         tuontiraaka-aineesta valmistettuja siNisäilyk-
31632: v. 1980.                                            keitä.
31633:    Kalakiloa kohti on hintatukea viime vuosina          Kalastajien toimeentu:lon parantuminen on
31634: maksettu seuraavasti: v. 1976 keskimäärin 18,0      nähtävissä mm. siinä, että kalastajat ovat viime
31635: p/kg, v. 1977 keskimäärin 13,0 p/kg, v. 1978        vuosina kyenneet uusimaan välineistöään hank-
31636: keskimäärin 16,9 p/kg ja v. 1979 keskimäärin        kimalla entistä tarkoitU:ksenmukaisempia pyyn-
31637: 17,8 p/kg. Rehusilakan tavoitehinta on vuo-         tialuksia ja muuta kalustoa.
31638: den 1976 tavoitehinnasta 55 p/kg noussut tä-           Edellä olevan pohjalta voidaan todeta, että
31639: män vuoden alkupuolen tavoitehintaan, joka          kalansaaliin hintatues!ta annetun lain voimassa-
31640: nousee ku!lUivan vuoden aikana alueesta riip-       oloaikana myönteinen kehitys kalataloudessam-
31641: puen 85 tai 80 penniin kilolta eli 55-45 %.         me on ollut voimakasta, mikä voidaan selvästi
31642: Kulutussilakan tavoitehinta on noussut yhdestä      havaita kalastajien toimeentulon paranemisena.
31643: markasta kahteen markkaan !kilolta eli 100 %.
31644:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
31645: 
31646:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
31647:                                               N:o 199                                                3
31648: 
31649: 
31650: 
31651: 
31652:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31653: 
31654:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        60 p/kg tili 1,60 mk/kg och stiger under
31655: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       slutet av året tili 1,75 mark per kilo eller har
31656: av den 26 mars 1980 tili vederbörande med-          hittills ökat med 167 % och stiger enligt det
31657: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     prisbeslut som är i kraft under slutet av året
31658: av riksdagsman Södenman m.fl. ställda skrift-       tili c. 192 %.
31659: liga spörsmål nr 199:                                   I dispositionen av strömmingsfångsterna har
31660:                                                     det skett sanering. Under år 1976 överfördes
31661:           Är Regeringen medveten om, att fisk-      96 % av den av prisstöd berörda s;trömmingen
31662:        arnas inkomstnivå under den tid lagen        till foder och bara 4 % till användning inom
31663:        om prisstöd för fiskfångst varit i kraft     industrin. Med stöd av det stabiliserade fisk-
31664:        inte har följt utvedklingen av inkomster-    pris som prisbesluten medfört har man betyd-
31665:        na för övriga grupper i samhället?           ligt kunnat utöka den industri som förädlar
31666:                                                     fisk för människoföda. Som en följd härav
31667:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-      har fiskarna kännbart bättre möjligheter än förr
31668: föra följande:                                      att överlåta sina fångster som råvara för in-
31669:    Under den tid lagen om prisstöd varit i          dustri, varvid de för sina fångster får ett i
31670: kraft har man strävat tili att i första hand        medeltal avsevärt bättre pris än ifall fångsten
31671: gradera prisen på strömming med främsta mål         i samma omfattning som tidigare skulle ha fått
31672: att stabilisera yrkesfiskarnas utkomst. Genom       levereras till foder. Priset på industriströmming
31673: gradering av prisen har strömming i ökande          är 37-65 % högre än priset på foderström-
31674: omfattning dirigerats tili människoföda. Målet      ming.
31675: har också varit att få nya permanenta arbets-           Vid tillväxten av den livsmedelsindustri som
31676: platser inom fi:skförädlingen. Det mest be-         förädlar fisk har man sedan år 1976 kunnat
31677: tydande syftemålet har varit att länka utveck-      öka de permanenta arbetsplatserna inom in-
31678: lingen så, att huVJUddelen av strömmings-           dustrin med 100. Under den livligaste verk-
31679: fångsten konsumeras i form av människoföda,         samheten under vårperioden fördrubblas i det
31680: vilket innebär jämn efterfrågan och stabilt pris.   närmaste arbetsplatserna inom branschen. Som
31681:    Under det moment, ur vilket prisstöd er-         en följd av den positiva utvecklingen har en
31682: läggs, har under de senaste åren följande medel     lovande nyexport fåtts i gång och som en följd
31683: varit disponibla: år 1976 6,7 milj. mk, år          av produktutveckling har man på marknaden
31684: 1977 7,0 milj. mk, år 1979 9,0 milj. mk och         fått ut nya, på strömming baserade konserver,
31685: år 1980 11,0 milj. mk.                              med vilka man kan ersätta sillkonserver till-
31686:    Under de senaste åren har prisstöd erlagts per   verkade av importerad råvara.
31687: kilo fisk som föl}er: år 1976 i medeltal 18,0          Förbättringen av fiskarnas utkomst framgår
31688: p/kg, år 1977 i medeltal 13,0 p/kg, år 1978         bl.a. av, att fiskarna under de senaste åren
31689: i medeltal 16,9 p/kg och år 1979 i medeltal         förmått förnya sin utrustning genom att an-
31690: 17,8 p/kg. Riktpriset på foderströmming har         skaffa mera ändamålsenliga fångstfartyg än förr
31691: från riktpriset 55 p/kg år 1976 stigit tili rikt-   samt annan materiel.
31692: priset under första delen av detta år, vilket          På basen av ovanstående kan konstateras,
31693: under innevarande år beroende av område ökar        att den positiva utvecklingen inom vår fiskeri-
31694: tili 85 eller 80 penni per kg eller 55-45 %.        hushållning varit stark under den tid lagen om
31695: Riktpriset på konsumtionsströmming har ökat         prisstöd för fiskfångst varit i kraft, och detta
31696: från en mark till två mark per kilo eller           kan klart märkas i form av en förbättrad ut-
31697: 100 %. Riktpriset på den strömming som går          komst för fiskarna.
31698: till användning inom industrin har ökat från
31699:      Helsingfors den 25 april 1980.
31700: 
31701:                                                                             Minister Veikko Saarto
31702:                                              1980 vp.
31703: 
31704: Kirjallinen kysymys n:o 200.
31705: 
31706: 
31707: 
31708: 
31709:                                  Saukko: Marjatoimikunnan mietinnön ehdotusten toteuttamisesta.
31710: 
31711: 
31712:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
31713: 
31714:    Täsmälleen vuosi sitten ( 26. 3. 1979) jätti        Toimikunnan mietinnöstä on tietojeni mu-
31715: metsämarja- ja sienitoimikunta yksimielisen         kaan saatu jo aikoja sitten kaikki tarvittavat
31716: mietintönsä maa- ja metsätalousministeriölle.       lausunnot. Tiettävästi ministeriö ei ole irrotta-
31717: Tämän toimikunnan tehtävänä oli laatia pitkän       nut riittävästi työvoimaa lausuntojen yhteenve-
31718: aikavälin ohjelma sienten ja metsämarjojen ke-      don nopeaksi laatimiseksi, jotta asiassa päästäi-
31719: räämisen, käytön, markkinoinnin ja viennin          siin tekemään lopulliset päätökset.
31720: edistämiseksi sekä tehdä muut tarpeellisiksi kat-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31721: somansa esitykset.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
31722:    Toimikunta teki väliehdotuksena jo 12. 6.        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31723: 1978 ehdotuksen korkotuen myöntämisestä os-         vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
31724: totoimintaa ja varastointia varten tasaisen vien-
31725: titoiminnan varmistamiseksi. Samoin tehtiin jo                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Itä-
31726: vuonna 197 8 esitys kunnallisten keräilytuote-             Suomelle tärkeä marjatoimikunnan yksi-
31727: neuvojien palkkaamiseksi.                                  mielinen mietintö nopeasti käsiteltäisiin
31728:    Lopullinen mietintö sisältää edellä kerrottu-           ja tehtäisiin toimikunnan ehdottamat
31729: jen lisäksi useita muita tärkeitä ehdotuksia               toimenpiteet, jotka toteutuneina olisivat
31730: luonnontuotteiden talteenotosta, viljelystä ja             vaikutuksiltaan    erittäin   myönteiset
31731: kaupasta markkinointiin saakka.                            maamme tärkeimmille marjanpoiminta-
31732:    Toimikunnan esittämillä keinoilla olisi toteu-          alueille?
31733: tuneena erittäin suuri merkitys juuri Itä-Suo-
31734: men marja-alueilla.
31735:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
31736: 
31737:                                            Alvar Saukko
31738: 
31739: 
31740: 
31741: 
31742: 0880004152
31743: 2                                              1980 vp.
31744: 
31745: 
31746: 
31747: 
31748:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
31749: 
31750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lopullisesta mietinnöstä pyydetyissä 30 lau-
31751: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sunnossa kannatettiin erityisesti seuraavien toi-
31752: olette 26 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn             menpiteiden toteuttamista.
31753: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               - Metsämarjoja ja -sieniä koskevan tutki-
31754: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           musprojektin käynnistäminen sekä myöhemmin
31755: edustaja Alvar Saukon näin kuuluvasta kirjalli-         vastaavan tutkimusyksikön perustaminen met-
31756: sesta kysymyksestä n:o 200:                             säntutkimuslaitokseen.
31757:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Itä-            - Valtion varastointituen myontatrunen
31758:         Suomelle tärkeä marjatoimikunnan yksi-          marjoja ja sieniä varastoiville kaupan keskus-
31759:         mielinen mietintö nopeasti käsiteltäisiin       liikkeille.
31760:         ja tehtäisiin toimikunnan ehdottamat               - Marja- ja sieniasioita käsittelevän neu-
31761:         toimenpiteet, jotka toteutuneina olisivat       vottelukunnan perustaminen lähinnä maa- ja
31762:         vaikutuksiltaan    erittäin   myönteiset        metsätalousministeriöön.
31763:         maamme tärkeimmille marjanpoiminta-                - Koulujen alkamisajankohdan muuttami-
31764:         alueille?                                       nen syksyllä.
31765:                                                            - Metsämarjojen ja -sienien satojen jatku-
31766:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          van seurannan järjestäminen.
31767: seuraavaa:
31768:    Metsämarja- ja sienitoimikunnan tekemistä               Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnis-
31769: kiireellisiksi katsotuista ehdotuksista valtion ra-     tetty valmistelutyö toimikunnan ehdotusten
31770: vitsemiskeskuksen, kuntien ja kuntainliittojen          edelleen toteuttamiseksi ottaen huomioon saa-
31771: ruokaloiden siirtymistäJ täysimääräiseen luon-          dut lausunnot. Ministeriö painottaa varastointi-
31772: nonmarjojen ja sienten hyväksikäyttöön sekä             tuen ja verotuksellisten uudisttis.ten merkitys.tä
31773: ehdotusta valtion rahoituksen järjestämisestä           marja- ja sienisatojen talteenoton tehostamisessa
31774: jatkuvalle satoennustetutkimukselle ryhdyttiin          ja pyrittäessä parantamaan kilpailukykyä vien-
31775: toteuttamaan välittömästi. Marjojen ja sienien          nissä. Tarkoituksena on sisällyttää tarpeellisiksi
31776: varastoinnin tukirahaa sen sijaan ei ole voitu          katsottavia määrärahaehdotuksia erityisesti val-
31777: pyrkimyksistä huolimatta sisällyttää valtion tu-        tion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1981.
31778: lo- ja menoarvioon.
31779:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1980.
31780: 
31781:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
31782:                                               N:o 200                                                3
31783: 
31784: 
31785: 
31786: 
31787:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31788: 
31789:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            I de 30 utlåtanden som inbegärdes om det
31790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         slutliga betänkandet vann verkställandet av i
31791: av den 26 mars 1980 till vederbörande medlem          synnerhet följande åtgärder understöd.
31792: av statsrådet översänt avskrift av följande av           - lgångsättande av ett forskningsprojekt
31793: riksdagsman Alvar Saukko undertecknade spörs-         rörande skogsrbär och svamp samt, senare, in-
31794: mål nr 200:                                           rättande av en mousvarande forskningsenhet
31795:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             inom skogsforskningsinstitutet.
31796:        vidta för att påskynda behandlingen av            - Statligt lagringsstöd till dem av handelns
31797:        det för Östra Finland så viktiga betän-        centralaffärer som lagrar bär och svamp.
31798:        kande, som bärkommissionen enhälligt              - Tillsättande av en delegation för ärenden
31799:        avgav, och för att få de av kommissio-         beträffande bär och svamp, närmast i:nom jord-
31800:        nen föreslagna åtgärderna verkställda,         o,ch skogsbruksministeriet.
31801:        vilka åtgärder sku1le få synnerligen po-          - Ändring av tidpunkten för höstterminens
31802:        sitiva följder inom vårt lands viktigaste      inledning i skolorna.
31803:        bärplockningsområden?                             - Ordnande av kontinuerlig uppföljning i
31804:                                                       anslutning tili skogsbärs- och svampskördarna.
31805:    Såsom :s:var på detta spörsmål får jag vörd-
31806: samt anföra följande:                                    Jord- och skogsbruksministeriet har inlett
31807:    De av kommissionens för frågor om använd-          beredningsarbetet för att, med beaktande av
31808: ningen av skogsbär och svamp framlagda för-           de erhållna utlåtandena, fortsätta verkställandet
31809: slag, som betraktades som brådskande, började         av kommissionens förslag. Ministeriet under-
31810: man genast verkställa. Dessa gick ut på att           stryker vikten av ett lagringsstöd och skatte-
31811: statens förplägnadscentrals, kommunernas och          reformer med tanke på effektiveringen av in-
31812: kommunalförbundens matserv,eringar fullgott           samlingen av bär- och svampskördar och i sam-
31813: skall utnyttja skogsbär och svamp samt att            band med s:trävandena att förbättra konkurrens-
31814: statlig finansiering skulle ordnas för de konti-      kraften vid export. Avsikten är att de anslag
31815: nuerliga skördeprognosundersökningarna. Stöd-         som anses erforderliga skall ingå i, särskilt,
31816: penning för lagring av bär och svamp har              propositionen angående statsförslaget för år
31817: emellertid inte, trots strävandena, kunnat :intas     1981.
31818: i statens inkomst- och utgiftsstat.
31819:      Helsingfors den 16 april 1980.
31820: 
31821:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
31822: 1
31823: 1
31824: 1
31825:     1
31826:     1
31827:     1
31828:         1
31829:         1
31830:         1
31831:             1
31832:             1
31833:             1
31834:                 1
31835:                 1
31836:                 1
31837:                     1
31838:                     1
31839:                     1
31840:                         1
31841:                         1
31842:                         1
31843:                             1
31844:                             1
31845:                             1
31846:                                 1
31847:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025