Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1980_1 | A_1980_2 | A_1980_3 | B_1980_1 | B_1980_2 | C_1980_1 | C_1980_2 | D_1980 | E_1980_1 | E_1980_2 | E_1980_3 | E_1980_4 | F_1980_1 | F_1980_2 | F_1980_3 | Hak_1980 | PTK_1980_1 | PTK_1980_2 | PTK_1980_3 | PTK_1980_4 |

1: Vuoden 1980
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F2
9: Kirjalliset kysymykset
10: 201-400
11: 
12: 
13: 
14: 
15: HELSINKI 1981     VALTlONEUVUSTON
16:                       KANSLIA
17: Helsinki 1981. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 201 - 400
24: -       201 Miettinen: Psoriasiksen hoidossa käytettävien       -   213 Anna:Liisa Jokinen ym.:         Vesakkomyrkkyjen
25:         lääkkeiden korvattavuudesta sairausvakuutuksessa            käytön kieltämisestä
26: 
27: -       202 Söderman: Om tryggande av den svenska ut-           -   214 Liedes: Oulun työvoimapiirissävallitsevasta vai-
28:         bildningen inom sjöfart på skolnivå i Aho                   keasta työttömyydestä                        ,·
29: 
30: -       202 Söderman: Ruotsinkielisen merenkulkuopetuk-         -   215 ~iljanen: Keskussotilassairaala 2:n säilyttämi-
31:         sen turvaamisesta Turussa                                   sestä nykyisessä muodossa
32: 
33: -       203 Renlund m. fl.: Om fören<klad behandling när        -   216 Aaltio ym.: Sisätiloissa· käytettävien sekunda-
34:         invalrder beviljas hjälpmedel                               lastulevyjen aiheuttamista terveydeHisistä haitoista
35: 
36: -       203 Renlund ym.: Vammaisten apuvälineiden myön-         -   217 P. Jokinen }!ffi.: Kunnanosanahuuston valitse-
37:         tämismenettelyn yksinkertaistamisesta                       misesta annettavista säännö:!Wstä
38: 
39:                                                                 -   21.8 SaatikGSki ym.: Vt!tocirkamiesum rikosoikeudel-
40: -       204 Häggblom: Om anordnande av utbildning på
41:                                                                     lisesta vastuusta ja v~volli'SU!$l Gibru$urvasta
42:         svensb för åländsb poliser
43:                                                                 -   2:19 Maijala ym.:. MaaaaQuden sivllll<tl&io.Dat hoidetta-
44: -       204 Häggblom: Ahvenanmaalaisten poliisien ruotsin-          van maatilamatkailn{l·· veootuksen lwtj~
45:         kielisen lronltrtuksen järjestämisestä
46:                                                                 -   .220 Pesälä- ym.: Voimajohtolinjojen suunnittelun pa-
47: -       205 Toiviainen: Kiinteistö Oy Rautapasilan vuok-            rantamisesta
48:         rista
49:                                                                 -   221 Toiviainen: Kumpulan ns. puistotalojen vuok-
50: -       206 Mattsson ym.: Maatilalllin 20 §:n sov.eltami-           rien korotuksista
51:         sesta
52:                                                                 -   222 Järvilehto ym.: Musiikkikilpailujen palkintojen
53: -       207 Juvela ym.: Postinjakelun heikkouksista Rau-            verottamisesta
54:         malla
55:                                                                 -   223 Ahde ym.: Ns. voimalalakon johdosta ilman
56: -       208 Mattila ym.: Inval:idivähennyksen indeksitar-           palkkaa jääneiden työnteKijöiden saatavia koskevien
57:         kistnksen aikaansaamisesta                                  orkeudellisten ratkaisujen kiirehtimisestä
58: 
59: -       209 Mattila ym.: Myymäläautojen polttoaineen vero-      -   224 Pesälä: Kymenlaakson maatalouskeskuksen pe-
60:         osuuden palauttamisesta yrittäjille                         rustamisesta
61: 
62: -       21\> Mattila )Ull.: HBapajätun-Jy:v.$kyläru:a:toosuu-   -   225 Pesälä: Lisämaan ·ostoluvan kieltämiSestä }'aalan
63:         den peruskorjaustoimenpiteiden toteutmmisesta               yhteimnetsiiltii
64: 
65: -       2H Mattila ym.: Ylivieskan ylimääräisen maatalous-      -   .C~ .~ ym.; Kwmos~lpoisen .asunto-
66:         piirin vakinaistamil!e&ta                                   kannan rappeutumisen estämi'Sellilri: ·
67: 
68:     -   212 Joutsenlahti: Porin pohjoisen satama:tien. pikai-   -   227 }uYela: ~lueella. ty.öslrennelleiden. työ-
69:         sesta. talemtamisesta                                       velvollisterr. ~
70: 
71:     088100044W
72: 4                                                    Sisällysluettelo
73: 
74: -       228 Kemppainen: Avustusten käsittelyn nopeuttami-      -       244 Söderman: Saaristomerellä pidettäviksi suunni-
75:         sesta kauppa- ja teollisuusministeriössä                       teltujen sotaharjoitusten siirtämisestä toiseen ajan-
76:                                                                        kohtaan
77: -       229 Toiviainen:   Aravavuokrien   vahvistusmenette-
78:         lystä                                                  -       245 Pesälä: Hintavalvontaneuvottelukunnan toimin-
79:                                                                        nan aloittamisesta
80: -       230 Löyttyniemi ym.: Asuntotuotantolain luovutusta
81:         ja käyttöä koskevien rajoitusten muuttamisesta         -       246 Hautala ym.: Viljelmäkohtaisten satovahinko-
82:                                                                        korvausten suorittamista koskevien maatilahallituk-
83: -       231 Alppi ym.: Sairaan lapsen paikallista hoito·               sen ohjeiden muuttamisesta
84:         lomaa koskevan esityksen antamisesta
85:                                                                -       247 Kortesalmi: Simojokivarren tien kunnostami-
86: -       232 Pohjala ym.: Perheyritysten jatkuvuuden turvaa-            sesta
87:         misesta
88:                                                                -       248 Kortesalmi: Näätämön paliskunnan pakkoliitt~i­
89: -       233 Alppi ym.: Työntekijöiden irtisanomissuojan                misestä Muddusjärven paliskuntaan
90:         tehostamisesta
91:                                                                -       249 Kortesalmi: Vaaliavustajajärjestelmän uudista-
92: -       234 Rehn m. fl.: Om fridlysning av vissa däggdjurs-            misesta
93:         och fågelarter under deras reproduktionstid
94:                                                                -       250 Kortesalmi: Koulujen työajan sovittamisesta
95: -       234 Rehn ym.: Eräiden nisäkäs- ja lintulajien rau-             kansantalouden tarpeita suosivaksi
96:         hoittamisesta pesimis- ja lisääntymisaikana
97:                                                                -       251 Kortesalmi·: Lukion oppilaiden taloudellisten
98: -       235 Ruotsalainen: Kesäasukkaan vapaan onkimis-                 opiskeluedellytysten parantamisesta
99:         oikeuden turvaamisesta
100:                                                                -       252 Kortesalmi: Lukion luokkakoon pienentämisestä
101: -       236 Halonen ym.: Toistuvien määräaikaisten työ-
102:         suhteiden käytön lopettamisesta                        -       253 Kortesalmi: Koululaiskuljetusten järjestämisestä
103:                                                                        haja-asutusalueiden lukiolaisille
104: -       237 Halonen ym.: Työrajoitteisten työntekijöiden
105:         työnvä1ityksen järjestämisestä                         -       254 Kortesalmi: Rovaniemen seudulla sijaitsevan
106:                                                                        Suutarinkorvan alikäytävän ja Sierilän lossin välisen
107: -       238 E. Laine ym.: Kaupunginjohtajien palkkoihin                tieosuuden korjaamisesta
108:         suoritetuista kuoppakorotuksista .
109:                                                                -       255 Hakala: Uudenmaan lääninveroviraston jäämä-
110: -       239 Westerlund: Om förhindrande av att skatte-                 rekisterien saattamisesta ajan tasalle
111:         återbäringama försenas
112:                                                                -       256 Koskenniemi: Kauppa- ja teollisuusministeriön
113: -       239 Westerlund: Veronpalautusten takaisinmaksun
114:                                                                        antamien, tehtaiden sähkötöiden johto- ja turvalli-
115:         viivästymisen estämisestä
116:                                                                        suusjärjestelyä koskevien päätösten selventämisestä
117:     -   240 Saukko: Valtionrautateiden anomista tilauslii-
118:         kenneluvista                                           -       257 Lattula: Pohjois-Suomen 'asukkaitten ja yritys-
119:                                                                        ten toimeentulon turvaamisesta uudessa aluepoliitti-
120:     -   241 Melin ym.: Vientiin suuntautuvien rakennus-                sessa lainsäädännössä
121:         projektien edistämisestä valtiovallan toimesta
122:                                                                 -      258 Almgren: Jakotoimituksista aiheutuvien kor-
123:     -   242 Melin: Valtion työsuhdeasuntojen vuokrapistei-             vausten suorittamisesta valtion varoista eräissä ta-
124:         tä koskeviin laskelmiin lHttyvistä epäkohdista                 pauksissa
125: 
126:     -   243 M. Puhakka ym.: Keskussotilassairaala 1:n           -      259 Kortesalmi:: Levähdysalueiden lisäämisestä La-
127:         asuntotilanteesta                                              pin vilkkaimpien turistiteiden varsille
128: 
129:     -   244 Söderman: Om framskjutande av en planerad              -   260 Kortesalmi: Kunnallisveron alentamisesta kun-
130:         manöver i skärgårdshavet till en lämpligare tidpunkt           tien syrjäosissa asuvien kuntalaisten osalta
131:                                                        Sisällysluettelo                                                 5
132: 
133: -       261 Kortesalmi:   Lapin elinkeinoelämän edistämi-        -   279 P. Vennamo ym.: Eräästä pakkolunastuskysy-
134:         sestä                                                        myksestä Sodankylässä
135: 
136: -        262 Kortesalmi: Pudasjärven kunnan maatalouden          -   280 Söderman m. fl.: Om tryggad språkundervis-
137:         .tukemisesta                                                 ning i gymnasiet
138: 
139: -       263 Kortesalmi: Ilmaisen autokouluopetuksen jär-        -    280 Söderman ym.: Lukion kieltenopetuksen turvaa-
140:         jestämisestä peruskoulun yhteydessä kokeiluluontei-          misesta
141:         sesti Lapin läänin alueella
142:                                                                  -   281 Suonio: Poliisin aseen kannosta näkyvillä
143: -       264 Saarikoski ym.: Ylikorkojen verottamisesta
144:                                                                  -   2:82 Bärlund ym.: Pienten vuokra-asuntojen tuotan-
145:                                                                      non Hsäämisestä
146: -       265 Malm m. fl.: Om ökad säkerhet på vajerfärjor
147:                                                                  -   283 Raudasoja ym.: Kuorma-autojen ylikuormista
148: -       265 Malm ym.: Vaijerilauttojen turvallisuuden te-
149:         hostamisesta                                             -   284 Laitinen: Sonkajärven kunnan metsäveroluoki-
150:                                                                      tuksesta
151: -       266 Lattula: Rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
152:         rintamalisän nelinkertaist·amiseksi                      -   285 Zilliacus m. fl.: Om tryggande av Raseborgs
153:                                                                      tuberkulosdistrikts verksamhet
154: -       267 Kuoppa ym.: Maakaasun tuonnista Neuvosto-
155:         liitosta                                                 -   285 Zilliacus ym.: Raaseporin tuberkuloosipiirin toi-
156:                                                                      minnan turvaamisesta
157: -       268 Suonio ym.: Opettajankoulutusyksiköiden voi-
158:         mavarojen turvaamisesta                                  -   286 Zilliacus: Om främjad jämHkhet mellan könen
159: 
160: -       269 Suonio ym.: Aseidenriisunta- ja rauhankasvatus-      -   286 Zilliacus: Sukupuolten välisen tasa-arvon edis-
161:         koulutuksen lisäämisestä sotilaskou:lutuksen kaikilla        tämisestä
162:         tasoilla
163:                                                                  -   287 Kauppi ym.: Lasten :kotihoidon tuen maksa-
164: -       270 Kortesalmi: Oman yläasteen perustamisesta Sii-           misesta uuden äitiysrahakauden aikana
165:         kajoelle
166:                                                                  -   288 Kauppi ym.: Ruoholahoitoon määrättyjen päih-
167: -       271 Salolainen: Ns. konttikiinnityslain aikaansaami-         dyttävien aineiden väärinkäyttäjien kuljettamisessa
168:         sesta                                                        annettavan poliisin virka-avun tulkinnasta
169: -       272 P. Jokinen ym.: Utin varuskunnan kasarmi- ja         -   289 Valo ym.: Valtionrautateiden tilausliikenteen
170:         asuinrakennusten rakentamisesta                              lupahakemukseen liittyvistä oikeudelHsista edellytyk-
171:                                                                      sistä
172: -       273 Holvitie ym.: Sairaanhoito-oppilaitosten talou-
173:         denhoitajien sosiaalieduista                             -   290 Toiviainen: Suojatyössä olevien aseman paran-
174:                                                                      tamisesta
175:     -    274 Holvitie ym.: Vakuutustoimihenkilöitä koske-
176:          vasta verotukse1lisesta epäkohdasta                     -   291 Elo: Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeiden
177:                                                                      laadintaan liittyvistä heikkouksista
178:     -   275 Toiviainen: Pikku-Huopalahteen suunnitellun
179:         moottorihotellin rakentamisen estämisestä                -   292 Viljanen ym.: Nastarenlmiden käytön rajoittami-
180:                                                                      sesta
181:     -    276 Björklund ym.: Suomen kannanotosta Indone-
182:          sian maahantunkeutumiseen Itä-Timorissa                 -   293 Anna-Liisa Jokinen ym.: Asunnonhankkiialta
183:                                                                      perittävästä viivästyskorosta
184:     -    277 Piipari ym.: I·täisen Suomenlahden saariston
185:          asukkaiden liikenneolosuhteiden parantamisesta          -   294 Pohjala ym.: Maatilojen talouskeskusten asema-
186:                                                                      kaavoittamisesta ja tästä aiheutuvista seuraamuksista
187:     -    278 Suonio: Siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-
188:          aseiden äänenvalmentajien maahantuonnin estämi-         -   295 Rajantie ym.: Sisävesien kauppa-alusten hen-
189:          sestä                                                       kilökunnan koulutuksen järjestämisestä
190: 6                                                     Sisäilyllluettelo
191: 
192: -   2% Rajanti~: Ns.        Coop~dn   tmtin   kieltäm~estä      -       313 Pohto: Erään yksittäisen taloyhtiön väitetyistä
193:     kouluissa                                                           epäsel\Tyyksistä
194: 
195: -   2,._7 Aaltio:    Lakkoilua suosivasta verola.insäädän·      -       314 Mikkola ym.: Lukion lukusuunnitelman äidin-
196:     nöstä                                                               kielen tuntimääristä
197: 
198: -   296 Lahti-Nuuttila ym.: J~z- ja popmusiikin kon-            -       315 Valo ym.: Työttömän henkilön työn vast~an­
199:     servatoriotasoisen koulutuksen järjestämise~tii                     ottovelvolli:suuden laajentamisesta
200: 
201: -   299 Ahde ym.: Ns. toimistoalan palveluyritysten toi-        -       316 Valo: Valtakunnallisten veistoskilpailujen jär-
202:     minnasta                                                            jestämisestä
203: -   300 Lahti-Nuuttila ym.: Työväenmusiikin sivuutta-           -       311 Melin: Om ibrllktagande av semestersedlar för
204:     misesta koulujen musiikinopetuksessa                                hotellservice
205: 
206: -   301 Pesola ym.: Tulo- ja vatallisuusverola·in 21 §:n        -       317 Melin: Lomasetelin käyttöönottamisesta.. hotelli-
207:     tulkinnasta                                                         palvelusten hankkimista varten
208: 
209: -   .302 Melin m. fl.: Om att. Postbanken har en bättre         -       318 Uitto ym.: Ansioo.menet.yksen korvaamisesta
210:     ställning än andra banker i fråga. om skatteåter-                   työajalla tapahtuvien terveystarkastusten ajalta
211:     bäring>arna
212:                                                                 -       319 Raudasoja:     Asuntolainanhak~joiden     oikeustur-
213: -   302 Mehn ym.: Postipankin muita pankkeja parem-                     v,an parontamisesta
214:     masta asemasta veronpalautuksia koskevassa menet-
215:     telyssä                                                      -      320 Raudaskoski ym.: Petrolikäyntöfsiksi muutettu-
216:                                                                         jen henkilöautojen verotuksessa ilmenevien epäkoh-
217: -   303 Kortesalmi: Ns. bi:okaasoo hyödyntämisestä                      tien poistamisesta
218: -   304 Vänskä ym.: Veronmaksajan oikeusturvasta
219:                                                                  -      .321 Palmunen: Kyläsuunnitelmien laatimtsen tuke-
220:     koskien liikev.aihtoverojen kantopalkkioitten mak-
221:                                                                         misesta
222:     samista j.a lvv-palautl.lksia kantouudistuksen jälkeen
223:                                                                  -      322 Söderström ym.: Kyrönjoen vesistösuunnitelman
224: -   305 Sutinen ym.: Maaseudun sähköistämiseen myön-
225:                                                                         korjaamisesta
226:     nettävien vailtion avustusten perusteiden liev.entä-
227:     misestä                                                      -      323 Kortesalmi: Kansaneläkkeen korottamisesta
228: -   3.06 P. Jokinen ym.: Voikkaan sillan uusimisesta
229:                                                                     -   324 Pelttari: Verojen kahdesti perimisestä
230: -   307 Savola: Urheilulääketieteellisen säätiön Kuo-
231:     pion liikuntalääketieteelliselle tutkimuslaitokselle            -   325 Valo: Tuottavien ideoiden ja. keksintöjen tu-
232:     myölJllettävästä. valtionaMustuksesta                               kemisesta
233: 
234: -   308 Miettinen ym.: Helsingin yliopiston metsäase·               -   }26 Jok-ela ym.: Työriitojen sovittelujärjestelmän
235:     man asemanho~tajan viran perustamisesta                             toimivuuden parantamisesta
236: 
237: -   309 Kortesailmi: Erään perheen asemasta Oulun                   -   327 Paakkinen ym.: Asumistuen tarkistusmenettecyn
238:     ka~;~pungin Patenie.m.eä ase100kaav.oitettaessa                     uudist!W:iaesta
239: 
240: -   310 Astala ym.: Kirjastoautotoiminnan turvaami-                 -   328 Itälä ym.: Vapaan lähitadiotoiminnan kQ{{eile·
241:     ses.ta                                                              misesta Suomessa
242: 
243: -   311 P. Jokinen ym.: Kouvolan yhteistoiminta-alueel-             -   329 HietalA' Kunnallisista ylei~raaloista annetun
244:     la käytössä: elevan poliisiJ:adioaseman toiminnan                   lain 6 a §.;ssä ta.clroitet~;~U valtakunnallisen. suunni-
245:     pilil.'alltaroi:@ta                                                 telman antamiseen llittyvistä epäkohdista
246: 
247: -   312 Kortesalmi: VQ.imay:litiöi<km vesk>ikelil~ os-              -   3:30 Jimpiö: PQt.Qjen suojeh:miseen pe.doi:J.t.a. tulo- ja
248:     totoimillllllKa käy,ttämistä m~u•tawcista.                          menoarvioon merldttyjen määrärahojen käyttämisestä
249:                                                         Siså11yslttettelo                                                 7
250: 
251: -       331 Suonio: Yliopistojen päätoimisille tuntiopettajil-    -    349 Hirvelä: Osaeläkkeen myöntämisestä täyden
252:         le suoritettavista vuosilomakorvauksista                       työkyvyttömyyseläkkeen sijasta
253: 
254: -       332 Toiviainen: Hiilentuonnin turvaamisesta Puo-          -    350 Halonen ym.: Nk. R.oomlUl sopimuksen pi:!mi-
255:         lasta                                                          sesta hyväksymisestä ja tekijänoikeuslainsäädäntöm-
256:                                                                        me uudistamistyön loppuunsaattamisesta
257: -       333 Bärlund ym.: Kioskitoiminnan aseman tarkenta-
258:         misesta vähittäiskauppaportaassa                          -    351 Almgren: Tupakkalain vastaisest,a toiminnasta
259: 
260: -       334 Kortesalmi: Byrokraattisten vääryyksien tutki-        -    352 Muroma ym.: Sairaanhoidon opettajille järjes-
261:                                                                        tettävästä suojavaatetuksesta
262:         misesta
263:                                                                   -    353 Korhonen ym.: Eläinlääkäripalvelujen turvaa-
264: -       335 Pekkarinen: Tie- ja vesirakennuslllitoksen tie-
265:                                                                        misesta syrjäseuduilla
266:         mestaripiirien sivutukikohtien säilyttämisestä eräissä
267:         Keski-Suomen läänin kunnissa                              -    354 Elo: Koululautakuntien itsenäisen päätäntäval-
268:                                                                        lan lisäämisestä virkoja täytettäessä
269: -       336 Tennilä: Hirvaan Vtllri!kon työpaikkojen lisäämi,
270:         sestä                                                     -    355 Söderman ym.: Valrionrautttteiden vaihtotyö-
271:                                                                        henkilöstön työturvallisuuden puutteista
272: -       337 Kortesalmi: Sodankylän Sompiossa sijairsevaan
273:         tilaan sovellettavasta perinnöksisaantimenettelystä       -    356 Norrback m. fl.: Om sjöbevakarnas skyldighet
274:                                                                        att flytta tili annan ort
275: -       3}8 Aaltonen   ym.: Asuntolautakuntien perustami-
276:         sen edistämisestä                                         -    356 Norrback ym.: Merivartijoiden siirtovelvollisuu-
277:                                                                        desta toiselle paikkakunnalle
278: -       339 Lattula: Haja-asu:tusalueiden ja syrjäseutujen
279:         elintarvikehuoltoa palvelevan myymäläautokaupan           -    357 Laitinen ym.: Korkeimman metsäopetuksen
280:         tukemisesta erityisesti: Pohjois-Suomessa, Kainuussa           alohtamisesta Joensuun korkeakoulussa
281:         ja Pohjois-Karjalassa
282:                                                                   -    358 MiHola ym.: Opetus- ja sivistyStoimen N!htä-
283: -       340 Salminen ym.: Lasten päivähoidosta perittävistä            vien ja toimivallan siirtämisestä keskushalli1lllosta
284:         maksuista                                                      läänin- ja kuntatasolle
285: 
286: -       341 Pohto ym.: Mahdollisen liikevaihtoverolain            -    359 Kortesalmi: Vesiliikennelainsäädännön juopu-
287:         muutoksen vaikutuksista maidontuottajille                      mussäännösten muuttamisesta
288: 
289: -       342 Aaltonen: Liikennerikkomusten ilmoittamisesta         -    360 Savolainen ym.: Vanajaveden vedenjuoksun
290:         liikenneluvan haltijaUe                                        säännöstely~ssä ilmenneistä epäkohdista
291: 
292: 
293:     -   343 Lahti-NuuttHa ym.: Qhjelmato.imistoal"<ln saat-       -    361 Saukko: Liikuntaesteisten vaikeuksia liikentees-
294:         tamisesta luvanvaraiseksi toimiwlaksi                          sä selvittävän komi:rean asettamisesta
295: 
296:                                                                   -    362 Jaakonsaari: Kotimaisen energian käytön lisää-
297:     -   344 Nikkilä ym.: Satovahilnlrojen korvaamisesta an-
298:                                                                        misestä
299:         netun asetuksen mwtu:tnh>esta
300:                                                                    -   363 Fred: Lohtajan Vattajanniemen kovapanosam-
301:     -    345 M. Puhakka ym.: Sici.ilipalvelusmiesten matka"            muntojen aiheuttamista epäkohdista
302:         lippualennuksis.ta vairionrautateillä
303:                                                                    -   364 Juve1a ym.: Työrajoittdsten työhönsijoitustoi-
304:     -    346 Valo ym.: Hangon lentokentän toiminnan tu-                minnan edellytysten parantami<Sesta
305:          kemisesta valtion varoi-sta
306:                                                                    -   365 Salminen ym.: Erään päivähoitajan erottami-
307:     -    347 Linna ym.: Suomen Pankin rahalaitoksilta peri-            sesta Lohjan kunnassa
308:          mistä kassavarantotalletuksista
309:                                                                    -   3"6"6 Bärlund m. fl.: Om fortsatta verksamhetsförut-
310:     -    348 Kauppi ym.: Terveydenhuollon suomenkielisen               sättningar och arbetsro för regionplansförbunden i
311:          koulutuksen aloittamisesta Vaasassa                           Nyland
312: 8                                                  Sisällysluettelo
313: 
314: -   366 Bärlund ym.: Uudenmaan seutukaavaliittojen          -   384 Norrback m. fl.: Om teletrafiken över Kvarken
315:     työrauhasta ja toimintaedellytyksistä
316:                                                             -   384 Norrback ym.:      Tele1iikenteen järjestämisestä
317: -   367 Eenilä: Kansanedustajan oikeudesta muuhun               Merenkurkun yli
318:     valtion virkaan vielä 63 vuotta täytettyään
319:                                                             -   385 Leppänen:    Tansaniaan    annettavasta   kehitys-
320: -   36'8 Valo ym.: öljyntorjunnan tehostamisesta                avusta
321: 
322: -   369 Tennilä: Simojärven säännöstelyhankkeiden tor-      -   386 Saarikoski ym.: Yritysvarallisuuden verotukses-
323:     jumisesta                                                   ta ja perheyritysten toiminnan turvaamisesta
324: 
325: -   370 Kortesalmi ym.: Äidinkielen yhdeksännen kurs-       -   387 Hirvelä ym.: Bensiinikauppiaisiin kohdistuvista
326:     sin poistamisesta                                           kohtuuttomista sopimusehdoista
327: -   371 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Autoverolain 17 §:n         -   388 Rihtniemi-Koski: Artjärven kunnan Taulun-
328:     muuttamisesta                                               portin kylän tiejärjestelyistä
329: 
330: -   372 Tennilä: Ammattikursseja käyvän opiskelijan         -   389 Salolainen: Biologian opetuksen tuntimäärästä
331:     matkakorvausten ylärajan korottamisesta                     lukiossa
332: 
333: -   373 P. Puhakka ym.: Maaseudun sähköistämistyön          -   390 Salolainen: Vaarallisten vesakkomyrkkyjen käy-
334:     jatkamisesta Pohjois-Karjalassa                             töstä
335: -   374 Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron poistamises-      -   391 Tuominen ym.: Kirjastoautojen valtionavun riit-
336:     ta hengenpelastusväHneiltä                                  tämättömyydestä
337: -   375 Piipari ym.: Sairaanhoito-oppilaitosten oppilai-    -   392 Tennilä: Metsäautoteiden käytön rajoittamisesta
338:     den valintamenettelyn epakohdil;ta
339:                                                             -   393 Starast ym.: Ongelmajätteiden käsittelyn epä-
340: -   376 Lampinen: Elå'!keoikeuden valinnasta valtion
341:                                                                 kohdista
342:     eläkeLain tai virkamieseläkelain perusteella
343:                                                             -   394 Mikkola: Kotitalouden neuvontajärjestöjen imu-
344: -   377 Järvilehto ym.: Juopuneen henkilön oikeus-
345:                                                                 lutuksellisen ja taloudellisen aseman turvaamisesta
346:     toimvkelpoi:suuden rajoittamisesta
347: 
348: -   378 Järvilehto ym.: Ongelmajätelaitoksen sijainti-      -   395 Joutsenlahti: Omaisuutensa menettäneen eläk.
349:                                                                 keenhakijan oikeusturvasta
350:     p9Jikasta
351:                                                             -   396 Anna-Uisa Jokinen ym.: Sos]a,aliturvaa koske-
352: -   379 E. Laine: Turun yliopiston eräiden talonraken-
353:                                                                 van tiedotustoiminnan parantamisesta
354:     nushankkeiden lykkäämispäätöksen peruuttamisesta
355: 
356: -   380 Mattila ym.: Peruskoulun yläasteen opetusryh-       -   397 Anna-Liisa Jokinen ym.: Oman auton käyttö-
357:     mien koon pienentämisestä                                   korvausten verottamisesta
358: 
359: -   381 Viljanen: 50 cm':n kevytmoottoripyörien va-         -   398 Paakkinen ym.: Kaunismäen opetus- ja työkes-
360:     kuutusmaksuluokan puuttumisesta                             kuksen rakennustöiden >aloittamisesta
361: 
362: -   382 Ronkainen ym.:    Porno~ainsäädännön   tiukenta-    -   399 Kemppainen: Maamme virallista ulkopolitiikkaa
363:     misesta                                                     ja ystävälLisiä naapuruussuhteita vastaan · suuntautu-
364:                                                                 van toiminnan estämisestä
365: -   383 Väänänen: Peruskoulun opettajien elå'!kkeisiin
366:     liittyvistä kysymyksistä                                -   400 Ihamäki ym.: Etuoikeuslain säätämisestä
367:                                               1980 _vp.
368: 
369: Kirjallinen kysytr1ys n:o 201.
370: 
371: 
372: 
373: 
374:                                   Miettinen: Psoriasiksen hoidossa käytettävien lääkkeiden korvat-
375:                                      tavuudesta sairausvak{lutuksessa.
376: 
377: 
378: 
379:                         Ed u s k u n n a n   H e r r a P u h 'e m i e h ell e.
380: 
381:     Psoriasisihottuma on yleisyydestään huoli-       si. Nyttemmin tavoitteena on sekä ulkoisesti
382: matta viime vuosiin saakka pysynyt tuntematto-       että sisäisesti nautitravien lääkkeiden korvaami-
383: mana suurelle yleisölle. Psoriasista sairastavia     nen kokonaisuudessaan. Myös paljon käytetyt
384: on maassamme yli 100 000, eräiden arvioiden          cortisonivoiteet olisi psoriasispotilaille erittäin
385: mukaan jopa 150 000. Tauti on perinnöllinen          tarpeeHisina sisällytettävä ilmaislääkkeiden pii-
386: ja krooninen, mutta ei milloinkaan tarttuva.         riin. Väärinkäyttövaaraa on psoriasispotilaiden
387: Useimmat tapaukset ovat lieviä, mutta osalla         tapauksessa mielestäni aiheetonta pelätä, onhan
388: potilaista ihottuma voi aiheuttaa työkyvyttö-        taudin hoito ja lääkkeiden käyttö lääkäreiden
389: myyttä.                                              ja itse vastuullisten potilaiden kontrollissa jat-
390:     Psoriasiksen perimmäinen aiheuttaja on vielä     kuvasti.
391: tuntematon. Tämän vuoksi taudin hoidossa                Psoriasiksen oireiden lievittämiseksi käyte-
392: keskitytään oireiden lieventämiseen ja poistami·     tään myös ilmastohoitoa, jota varten on järjes-
393: seen. Uusin saavutus psoriasiksen hoidon alalla      tetty terveysmatkoja Espanjaan ja nyttemmin
394: on ns. mustavalo- eli PUVA-menetelmä, jonka          myös Floridaan. Mainittujen seutujen ilmasto-
395: vuonna 1976 aloitetusta kokeiLusta on saatu          olosuhteiden on todettu olevan erityisen sopi-
396: erittäin positiivisia kokemuksia. Potilaille vält-   via psoriasispotilaille. Terveysmatkat tulevat
397: tämätön lääkehoito aiheuttaa kuitenkin heille        kuitenkin potilaille verrattain kalliiksi, mikä
398: tällä hetkellä muihin kroonisia tauteja sairasta-    on omalta osaltaan vaikeuttanut terveysmatko-
399: viin verrattuna huomattavan suuria kustannuk-        jen järjestämistä ko. kohteisiin. Ilmastohoidon
400: sia. Psoriasiksen hoidossa käytettävät lääkkeet      on todettu vastaavan vaikutuksiltaan normaalia
401: korvataan pääsääntöisesti tavanomaisen sairaus-      sairaalahoitoa tai jatkuvaa avohoitoa lääkehoi-
402: vakuutustaksan edellyttämällä tavalla. Koko-         don muodossa, joita maassamme tarvitsee pysy-
403: naan korvattavia lääkkeitä psoriasispotilailla on    västi noin 15 000 vaikeata psoriasisihottumaa
404: oikeus saada vain poikkeustapauksissa. Siten         sairastavaa henkilöä. Ilmastohoito perustuu
405: nivelpsoriasishoitoon on mahdollista saada           auringon ultraviolettisäteiden ja meriveden pa-
406: ilmaisia lääkkeitä sairausvakuutuslain tulkin-       rantavaHe vaikutukselle, josta ei luonnollisesti
407: nan avulla. Nivelpsoriasis rinnastetaan käy-         aiheudu kustannuksia. Sen sijaan terveysmatkan
408:  tännössä laissa mainittuihin ilmaislääkkei-         kustannukset muodostuvat varsinaisista matka-
409: siin oikeuttaviin reumaattisiin niveltulehduk-       kustannuksista sekä matkan aikana mahdolli-
410:  siin ja vastaaviin tiloihin, vaikkakaan sitä        sesti suoritettavista lääkärintarkastuksista.
411: ei laissa erikseen ole mainittu. Tätäkin ainoa-         Sairausvakuutusasetuksen 7 §:n mukaan juu-
412:  ta mahdollisuutta saada kokonaan korvattavia        ri näitä matkakustannuksia ei lainkaan korvata.
413: lääkkeitä käytetään valitettavasti suhteellisen      Sen sijaan em. lääkärintarkastukset korvataan
414: vähän hyväksi, koska monissa osissa maata            samojen perusteiden mukaan kuin kotimaassa.
415: potilailla ja heitä haitavilla lääkäreillä ei ole    Ilmastohoidolla on mahdollista laajasti korvata
416: tarvittavia tietoja korvausmahdollisuudesta.         sairaalahoitoa kotimaassa, ja terveysmatkojen
417:     Suomen Psoriasisliitto teki kaksi vuotta sit-    matkakustannusten korvaaminen tulisi yhteis-
418:  ten aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle     kunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin kes-
419: PUVA-hoitoon liittyvien sisäisesti nautittavien      kussairaalapaikkojen käyttäminen tähän tarkoi-
420:  lääkkeiden saattamiseksi kokonaan korvattavik-      tukseen. Sen vuoksi olisikin mielestäni sairaus-
421: 088000443Y
422: 2                                            1980 vp.
423: 
424: vakuutusasetuksen 7 §:ää muutettava siten,              seksi siten, että psoriasis rinnastettai-
425: että matkakustannusten korvaamista koskevat             siin muihin kroonisiin tauteihin niin,
426: rajoitukset poistuvat.                                  että sen hoidossa sekä ulkoisesti että
427:    Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen        sisäisesti käytettävät lääkkeet kuuluisi-
428: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-             vat kokonaan korvattavien lääkkeiden
429: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi            joukkoon, sekä ko. asetuksen muuttami-
430: seuraavan kysymyksen:                                   seksi siten, että psoriasiksen hoitoa
431:                                                         varten tehtävien terveysmatkojen kus-
432:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          tannukset saatettaisiin niin ikään kor-
433:        siin sairausvakuutuslain 9 §:n ja sai-           vauksen piiriin?
434:        rausvakuutusasetuksen 7 §:n muuttami-
435:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1980.
436: 
437:                                           Mauri Miettinen
438:                                                N:o 201                                                3
439: 
440: 
441: 
442: 
443:                         Eduskunnan            Herra Puhemiehelle.
444: 
445:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      keuttavien sairauksien määrän lisäämistä iho-
446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tautialan sairauksia on tarkasteltava laajempana
447: olette 26 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           kokonaisuutena. Sitä paitsi ihotautien ohella on
448: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          useita muita yleisiä, pitkäaikaisia ja vaikeita
449: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sairauksia, joiden hoidossa tarvittavat lääkkeet
450: edustaja Mauri Miettisen näin kuuluvasta kir-         eivät ole kokonaan korvattavia.
451: jallisesta kysymyksestä n:o 201:                         Sairausvakuutuslain mukaisen lääkekorvaus-
452:                                                       järjestelmän kokonaisuudistus on parhaillaan vi-
453:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        reillä sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministe-
454:        siin sairausvakuutuslain 9 § :n ja sai-        riö on pyytänyt useilta eri tahoilta lausuntoa
455:        rausvakuutusasetuksen 7 §:n muuttami-          valmistelemastaan luonnoksesta haLlituksen esi-
456:        seksi siten, että psoriasis rinnastettai-      tykseksi eduskunnalle laiksi sairausvakuutus-
457:        siin muihin kroonisiin tauteihin niin,         lain muuttamisesta lääkekorvausjärjestelmää
458:        että sen hoidossa sekä ulkoisesti että         koskeviita osin. Tässä vaiheessa ei tunnu tarkoi-
459:        sisäisesti käytettävät lääkkeet kuuluisi-      tuksenmukaiselta tehdä erillisiä esityksiä koko-
460:        vat kokonaan korvattavien lääkkeiden           naan korvattavien lääkkeiden järjestelmän osit-
461:        joukkoon, sekä ko. asetuksen muuttami-         taiseksi täydentämiseksi.
462:        seksi siten, että psoriasiksen hoitoa             UlkomaiJlla tapahtuvan psoriasiksen ilmaishoi-
463:        varten tehtävien terveysmatkojen kus-          don kustannuksista vakuutetul.le suoritetaan
464:        tannukset saatettaisiin niin ikään kor-        korvausta lääkärinpalkkioistå ja lääkärin mää-
465:        vauksen piiriin?                               räämästä fysikaalisesta hoidosta. Sairausvakuu-
466:                                                       tusasetuksen 7 S:n mukaan matkakustannuksia
467:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ei korvata. Psoriasispotilaalle ulkomailla anne-
468: vasti seuraavaa:                                      tusta hoidosta aiheutuneiden kustannusten kor-
469:    Sairausvakuutuslain 9 § :n mukaan vaikeaa          vaamista ei voida tarkastella irrallisena, sitllä
470: ja pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat vält-   monet muitakin sairauksia potevat hakeutuvat
471: tämättömät lääkkeet korvataan kokonaan siinä          hoitoon ulkomaille. Ennen kuin nyt esillä oleva
472: laajuudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä          kysymys voidaan ratkaista, on harkittava tark-
473: määrätään. Sairausvakuutusasetuksen 3 § :ssä          kaan, millaisissa tapauksissa yhteiskunnan on
474: luetellaan ne sairaudet, joita on pidettävä vai-      aiheellista ja taloudellisesti mahdollista nykyis-
475: keina ja pitkäaikaisina. Psoriasiksen lisäksi on      tä laajemmassa määrin korvata ulkomaille sai-
476: muitakin yleisiä kroonisia ihotauteja, joiden hoi-    rauden hoitamiseksi tehdyistä matkoista aiheu-
477: dossa käytettävät lääkkeet eivät ole kokonaan         tuneita kustannuksia.
478: korvattavia. Harkittaessa ilmaislääkkeisiin oi-
479:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
480: 
481:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
482: 4                                                                          1980 vp.
483: 
484: 
485: 
486: 
487:                                            Ti 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 rn a n.
488: 
489:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                      domar som hör till hudsjukdomarna bedömas
490: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse                                    t~r en vidare synvinkel. Vid sidan av hudsjuk-
491: av den 26 mars 1980 tili vederbötande medlem                                      domar finns dess'Utöm flera- andra allmänna,
492: av, Ståtsrådet översänt avskrift av följande av                                   långvariga och svårartade"'sjukdomar, beträffan-
493: riksdagsman .Mauri Miettinen undertecknade                                        de vilka gäller att de rriedieiner ·som är nöd-
494: spörsmål nr 20 1 :                                                                vändiga vid .vården inte ersätts i sin helhet.
495:                                                                                       En totalrevidering av det system med läke-
496:      .;           Ämnar Regeringe~ viclta åtgihder för                            medelsersättningar som avses . i sjukförsäk-
497:                att ändra 9 § sjukförsäkringslagen och                             ringslagen är för närvarande under bered-
498:                7. § sjukförsäkringsförordningen så, att                           nff}g på social- och . hälsovårdsministeriet.
499:                psoriasis skall bli jämställd. med övriga                          Ministeriet har ftåh flera olika håll inbämtat
500:                kroniska sjukdomat; såti1Ivi<la att läke-                          utlåtanden om sitt utkast tili regeringsproposi-
501:                medel som i ,samband med,. dess vård                               tion med förslag tiH 'lag om ähdring av sjuk-
502:                anvands både utvärtes . odi. invärtes                              fors.ä~ringslagen . Hll den del som gäller syste-
503:                skulle räknas tili ' de lk~emedel :. som                           met med lä]feme<;lelsersättningar, Tdetta skede
504:                ersätts i.sin hdhet, samt 'tför .att äridra                        verkar d<;:t fnte. ändamålsenligt att göra sepa-
505:                förordningen i fråga så; att även .kost-                           rata förslag som §kulle · gå ut på att delvis
506:                naderna för hälsoresor som', g9~s. i sam-                          komplettera _sylltemet med läkemedel som er-
507:                band med vård av . J?soria.sis skall om-                           sätts i sin helhet.
508:                ,fattas av ersättningen? , : . .  ...                                  I ·fråga om ~ratisvård utomlan<ls ersätts den
509:                                                                                   försäkrade för kostnader för läkararvoden och
510:    Såsoll}, svar på. .detta spörs.ciif[ få~·. j~.~ 'vörd~                         fysikalisk vård SOIJ;l ordinerats av läkare. En-
511: samt antQra
512:       '   1..... .
513:           .   ! -
514:                    .föl]ande~
515:                       ".
516:                       '~ . ' ·"· • .
517:                                      •. .·''• ..',, -,,. .' '
518:                                                    ~
519:                                                               . .' ~- , .·' .•.
520:                                                                       -~          ligt· 7 § sjukförs~kringsförordnipj:len etsijt~s
521:    Enligt 9-' § . sjukförsäktirtgslagen · ersätts ·nöd~                           resekostnaderna inte. Frågan om ersättande av
522: vändiga läkemedel .· vid svårartade och långva-                                   kostnaderna föt' vård som ges psoriasispatienter
523: riga sjukdomar i sin helhet i den omfattning                                      utomlands kan inte granskas separat, '·ty fleta
524: som bestäms genom statsrådets beslut. l 3 · §                                     patienter med även åfidra sjukdbmar söker sig
525: sjukförsäkringsförordningen räknas· upp ·' · de                                   till vård utomlands. Intian den nu föreliggande
526: sjukdomar sorh skaH anses svåraftade och lång-                                    frågan kan lösas· måste man noggrant överväga,
527: variga. Förutom psoriasis finns ·det även andra                                   i vilka fall det är ändamålsenligt och eköno-
528: allmänna kroniska hudsjukdomar, · beträHande                                      miskt möjligt för samhället att· i större omfatt~
529: vilka gäller att de mediciner som änvänds vid                                     ning än föt närvarande· ers·ätta ~de kostnader
530: vården inte ersätts i sin helhet; Då man över-                                    som härrör av utlandsresor, gjorda: i avsikt att
531: väger att utvidga kretsen av de sjukdomar som                                     få vård för sjukdom.
532: berättigar tili gratismedicin .måste de sjuk-
533:           Helsingfors den 24 april 1980.
534: 
535:                                                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
536:                                              1980 vp.
537: 
538: Skriftligt spörsmål nr 202.
539: 
540: 
541: 
542:                                  Söderman: Om tryggande av den svenska utbildningen inom
543:                                     sjöfart på skolnivå i Aho.
544: 
545:                            T i 11 R i k s d a ;g e n s He r r T a 1 m a n.
546:    I yrkesutbildningsstyrelsens pian för utveck-    skolning i Nyland. Dels har man förhandlat
547: ling av utbildningen vid yrkesläroanstalterna       med landskapsstyrelsen i Aland och uppgjort
548: och för grundandet av grundlinjer och studie-       förslaget på basen av dessa förhandlingar.
549: linjer daterad den 28. 2. 1980 har detta äm-        Naturligtvis kan tjänstemän ha olika värde-
550: betsverk kommit med sin syn på genom-               ringar för ett landskap och andra för ett annat.
551: förandet av den s.k. mellanstadiereformen. Pla-     Det är mänskligt.
552: nen har uppgjorts på basen av länsstyrelsernas         Märkligt är att yrkesutbildningsstyrelsen
553: förslag närmast på basen av de värden och           officiellt fört förhandlingar med landskaps-
554: syften man kan Hnna i ämbetsverkets svenska         myndigheterna i Aland, inom vilket ämbets-
555: enhet.                                              verket inte har någon behörighet på grund
556:     För det svenska Åbolands del har planen         av landskapets autonoma ställning inom ut-
557: ändrats radikalt. Yrkesutbildningsstyrelsen har     bildningslagstiftningen. Föga lagligt förefaller
558: helt sonika strukit länets förslag tili svensk-     det att resultatet av dessa förhandlingar drab-
559: språkig utbildning för sjömän. Denna skol-          bar ett landskap, vilket inte fått vara med
560: ningsform i det svenska Aboland med dess            om förhandlingarna, trots att detta hör tili
561: vida skärgård är den naturligas.te och mest         yrkesutbildningsstyrelsens förvaltningsområde.
562: väntade grundskolningen.                            All hänvisning tili landskapet Aland borde
563:     I Aboland har yrkesutbildningsstyrelsens        egentligen strykas ur planerna.
564:  beslut väckt förvåning och protester. I Aho           För den åboländska ungdomen har sjöfar-
565:  Underrättelser av den 8 mars 1980 uttalar en       tens yrken alltid haft en speciell dragning. Det
566: 1edande expert på yrkesutbildningsfrågor i land-    beror därpå att yrket av hävd varit vanligt
567:  skapet, inspektör Etel Strömberg, förvånad och     för åbolänningar och dessa har en viss bas-
568:  upprörd, att sjöfartsläroanstalten i Aho bleve     kunskap om det samt intresse för det. Det
569:  den enda i sin art som inte på samma ort           beror även därav att det inom denna bransch
570:  har någon grundutbildning i sjömansyrket. Hon      finns möjligheter tili arbetsplatser i rederi- och
571:  betonar även det stora intresset för yrket i det   hamnstaden Aho. Att stryka möjligheterna tili
572:  svenska Åboland. Härtill anför hon att man         grundutbildning av sjöfarare i Åbo bör så-
573:  kunde starta sjömansskolan i Åbo för mycket        lunda ses som hårt slag mot den åboländska
574:  rimliga kostnader på grund av redan före-          ungdomens möjligheter att skola sig på sitt
575:  fintliga anläggningar.                             modersmål.
576:     I Hufvudstadsbladet av den 17 mars 1980            Med stöd av det ovan anförda och hän-
577:  uttalar Catharina Spåre sin förståelse för det     visande tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen
578:  åboländska kravet på svensk sjöfartsskola i        förelägger undertecknade vederbörande med-
579:  Aho. Hon understryker den starka regionala         lem av statsrådet följande spörsmål för be-
580:  opinionen samt betecknar "suget från Åland"        svarande:
581:  som en hämmande faktor för det svenska Åbo-
582:  lands del.                                                    Tili vilka åtgärder ämnar Rege-
583:     Från ämbetsverkets del har en tjänsteman                ringen skrida för att trygga den svenska
584:  kommit med två förklaringar. Dels vill tjänste-            utbildningen inom sjöfart på skolnivå
585:  mannen ifråga trygga en annan typ av                       i Åbo?
586:       Helsingfors den 27 mars 1980.
587: 
588:                                           Jacob Söderman
589: 088000488D
590: 2                                             1980 vp.
591: 
592: Kirjallinen kysymys n:o 202.                                                               Suomennos.
593: 
594: 
595:                                   Söderman: Ruotsinkielisen merenkulkuopetuksen turvaamisesta
596:                                      Turussa.
597: 
598:                         Ed u s kun n a n     H erra      P u he m i e h ell e.
599:    Ammattioppilaitoksissa tapahtuvan koulutuk-       luaa turvata toisen tyyppisen koulutuksen Uu-
600: sen kehittämistä sekä peruslinjojen ja opinto-       dellamaalla. Toisaalta on neuvoteltu Ahve-
601: linjojen perustamista koskevassa suunnitelmas-       nanmaan maakuntahallituksen kanssa ja laa-
602: saan, joka on päivätty 28. 2. 1980, ammatti-         dittu suunnitelma näiden neuvottelujen poh-
603: kasvatushallitus on ilmaissut kantansa niin sa-      jalta. Luonnollisesti virkamiehillä voi olla eri-
604: nottuun keskiasteen uudistukseen. Suunnitel-         laisia arvonäkökohtia maakunnan tai toisen
605: ma on laadittu lääninhallitusten ehdotusten          puolesta. Tämä on inhimillistä.
606: pohjalta nojautumalla lähinnä niihin arvoihin           Merkillistä on, että ammattikasvatushallitus
607: ja tarkoitusperiin, jotka ovat löydettävissä vi-     on virallisesti käynyt neuvotteluja Ahvenan-
608: raston ruotsinkielisessä yksikössä.                  maan maakuntaviranomaisten kanssa, vaikka
609:    Ruotsinkielisen Turunmaan osalta suunni-          tällä alalla virastolla ei ole minkäänlaista toimi-
610: telmaa on muutettu radikaalisesti. Ammatti-          valtaa maakunnalla koulutuslainsäädännön pii-
611: kasvatushallitus on muitta mutkitta hylännyt         rissä olevan autonomisen aseman vuoksi. Ei
612: läänin ehdotuksen merimiesten ruotsinkieli-          näytä kovin lailliselta se, että näiden neuvotte-
613: seksi koulutukseksi. Tämä koulutusmuoto on           lujen tulokset kohdistuvat maakuntaan, joka
614: ruotsinkielisellä Turunmaalla ja sen laajassa        ei ole saanut osallistua neuvotteluihin, vaikka
615: saaristossa luonnollisin ja eniten odotettu pe-      se kuuluu ammattikasvatushallituksen hallinto-
616: ruskoulutusmuoto.                                    alueeseen. Kaikkinaiset viittaukset Ahvenan-
617:    Turunmaalla ammattikasvatushallituksen pää-       maabao pitäisi oikeastaan pyyhkiä pois suun-
618: tös on herättänyt hämmästystä ja vastalauseita.      nitelmista.
619: Maaliskuun 8 päivänä 1980 tarkastaja Etel               Turunmaalta kotoisin oleva nuoriso on aina
620: Strömberg, joka on maakunnan johtavia asian-         tuntenut erityistä vetoa merenkulun ammatteja
621: tuntijoita ammattikasvatuskysymyksissä, lausuu       kohtaan. Tämä johtuu siitä, että ammatti on
622: Åbo Underrättelser -nimisessä lehdessä häm-          perinteellisesti ollut yleinen turunmaalaisten
623: mästyneenä ja järkyttyneenä, että Turun me-          keskuudessa, ja siitä, että heillä on tietty pe-
624: renkulkuoppilaitos jäisi ainoaksi lajissaan, jolla   rustietous ammatista ja että he tuntevat sitä
625: samalla paikkakunnalla ei olisi minkäänlaista        kohtaan mielenkiintoa. Tämä johtuu myös
626: merimiesammatin peruskoulutusta. Hän pai-            siitä, että tällä alalla on mahdollisuuksia saada
627: nottaa myös sitä suurta mielenkiintoa, jota          työpaikkoja varustamo- ja satamakaupunki Tu~
628: ammattia kohtaan tunnetaan ruotsinkielisellä         russa.     Merenkulkijoiden peruskoulutuksen
629: Turunmaalla. Tämän lisäksi hän huomauttaa,           mahdollisuuksien poistaminen Turussa on siten
630: että merimieskoulu Turussa voitaisiin aloittaa       nähtävä kovana iskuna turunmaalaisen ·nuorison
631: hyvin kohtuullisin kustannuksin jo olemassa          mahdollisuuksille hankkia koulutuksensa äidin-
632: olevien laitosten pohjalta.                          kielellään.
633:    Maaliskuun 17 palVana 1980 Catharina                 Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
634: Spåre ilmoittaa Hufvudstadsbladetissa hyvin          jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
635: ymmärtävänsä turunmaalaista vaatimusta saada         tanut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
636: ruotsinkielinen merenkulkukoulu Turkuun.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
637: Hän korostaa voimakasta paikallista mielipi-
638: dettä sekä pitää "Ahvenanmaalta tulevaa imua"                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
639: jarruttavana tekijänä ruotsinkielisen Turun-                ryhtyä turvatakseen koulutasolla tapah-
640: maan osalta.                                                tuvan ruotsinkielisen merenkulkuope-
641:    Viraston taholta eräs virkamies on antanut               tuksen Turussa?
642: kahdenlaisia selityksiä. Toisaalta virkamies ha-
643:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
644: 
645:                                            Jacob Söderman
646:                                               N:o 202                                               3
647: 
648: 
649: 
650: 
651:                         Ed u s kunnan       Herra       Puhe m i e he 11 e.
652: 
653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      misohjelmissa, jotka laaditaan toimeenpano-
654: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suunnitelmien pohjalta määrävuosiksi kerra1-
655: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         laan. Opetusministeriössä valmistellaan parhail-
656: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        laan asetusta kehittämisohjelmasta. Tarkoituk-
657: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sena on, että valtioneuvosto ottaisi kantaa
658: edustaja Jacob Södermanin näin kuuluvasta           peruslinjojen koulutuksen mitoittamiseen lää-
659: kirjallisesta kysymyksestä n:o 202:                 neittäin ja koulutusasteittain sekä kieliryhmit-
660:                                                     täin. Oppilaitoskohtaiset mitoittamistavoitteet
661:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       määrittelisi keskusvirasto lääninhallituksen esi-
662:        ryhtyä turvatakseen koulutasolla tapah-      tyksestä. Tarkoitus niin ikään on, että ensim-
663:        tuvan ruotsinkielisen merenkulkuope-         mäinen kehittämisohjelma laadittaisiin vuosia
664:        tuksen Turussa?                              1982-83 koskevaksi. Se tulisi hyväksyä val-
665:                                                     tioneuvostossa viimeistään keväällä 1981, jotta
666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       se voitaisiin ottaa huomioon vuoden 1982
667: vasti seuraavaa:                                    valtion tulo- ja menoarvioesitystä valmistel-
668:    Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpa-         taessa.
669: non suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi ete-         Turun ja Porin lääninhallitus on edellä tar-
670: nee pääpiirteissään seuraavalla tavalla: Toi-       koitetussa alueellisessa toimeenpanosuunnitel-
671: meenpanosuunnitelmat laaditaan niin sanottuna       massa ehdottanut, että Turussa järjestettäisiin
672: monitasosuunnitteluna keskiasteen koulutuksen       merenkulkualan opistoasteen ruotsinkielisen
673: kehittämisestä annetussa laissa ( 47 4/78) ase-     koulutuksen ohella myös ruotsinkielistä koulu-
674: tetun uudistuksen toteuttamisen takarajan eli       asteen koulutusta merimiehen erikoistumislin-
675: vuoden 1988 määrällisiä kehyksiä silmällä pi-       jalla sekä niin ikään merenkulun peruslinjan
676: täen. Lääninhallitukset ovat laatineet muun         yleisjakson ruotsinkielistä koulutusta. Yleisjak-
677: muassa kuntien ja oppilaitosten ehdotusten          son aloituspaikkamääräksi on ehdotettu 40
678: pohjalta alueelliset toimeenpanosuunnitelmat,       paikkaa ja merimiehen erikoistumislinjan aloi-
679: jotka ne ovat toimittaneet keskusvirastoille,       tuspaikkamääräksi 15 paikkaa.
680: ammattikasvatushallitukselle ja kouluhallituk-         Ammattikasvatushallitus ehdottaa omassa
681: selle, syyskuun loppuun 1979 mennessä. Kes-         suunnitelmassaan, että merenkulun peruslinjan
682: kusvirastot ovat niiden pohjalta laatineet omilta   ruotsinkielinen yleisjakso ja kouluasteen ruot-
683: toimiaioiltaan valtakunnalliset toimeenpano-        sinkielinen koulutus sijoitettaisiin Ahvenan-
684: suunnitelmat, jotka ne ovat toimittaneet ope-       maalle. Yleisjakson aloituspaikkamäärä olisi
685: tusministeriölle kuluvan vuoden helmikuun lo-       suunnitelman mukaan 80 paikkaa ja koulu-
686: pussa. Opetusministeriössä laaditaan niiden         asteen erikoistumislinjojen aloituspaikkamäärä
687: pohjalta parastaikaa ministeriön toimeenpano-       54 paikkaa. Nämä jakautuisivat suunnitelman
688: suunnitelmaa.                                       mukaan siten, että merimiehen erikoistumis-
689:    Toimeenpanosuunnitelmien pohjalta on edel-       linjalla olisi 32 aloituspaik:kaa, :kuljettaja,ko-
690: lä mainitun lain mukaan säädettävä kuluvan          neenhoitajan erikoistumislinjalla 16 paikkaa ja
691: vuoden heinäkuun loppuun mennessä asetuk-           laivasähkömiehen erikoistumislinjalla, jolle uu-
692: sella uudistuksen toteuttamisen ajoittamisesta.     sia oppilaita otettaisiin joka toinen vuosi, kuusi
693: Ajoittamisasetuksessa on tarkoitus ottaa kantaa     vuosittaista aloituspaikkaa. Kouluasteen aloitus-
694: muun muassa siihen, milloin merenkulun perus-       paikkojen määrä on noin 18 % ammattikasva-
695: linja perustetaan. Tarkemmat kannanotot uudis-      tushallituksen suunnitelman mukaisesta meren-
696: tuksen toteuttamisesta tehdään valtioneuvoston      kulun peruslinjan kouluasteen aloituspaikka-
697: hyväksymissä keskiasteen koulutuksen kehittä-       määrästä koko maassa.
698: 4                                           1980 vp.
699: 
700:   Ammattikasvatushallituksen suunnitelma me-        Hallitus tulee ottamaan kantaa merenkulun
701: renkulun peruslinjan kouluasteen ruotsinkieli-    peruslinjan ruotsinkielisen koulutuksen alueelli-
702: sen koulutuksen sijoittamisesta vastaa nykyisin   seen sijoittamiseen ja mitoittamiseen edellä
703: vallitsevaa tilannetta.                           mainittujen keskiasteen koulutuksen kehittä-
704:                                                   misohjelmien käsittelyn yhteydessä.
705:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
706: 
707:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
708:                                              N:o 202                                               5
709: 
710: 
711: 
712: 
713:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
714: 
715:    I det syfte 3 7 § 1 mom. ri:k:sdagsordningen    ningen vilka utarbetas på basen av verkställig-
716: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      hetsplanerna för ett bestämt antal år åt gången.
717: av den 27 mars 1980 till vederbörande medlem       Vid undervisningsministeriet förbereds för när-
718: av statsrådet översänt avskrift av följande av     varande en förordning om utvecklingsprogram.
719: ri:ksdagsman Jacob Söderman undertecknade          Meningen är att statsrådet skall ta ställning
720: spörsmål nr 202:                                   tili dimensioneringen av ,grundlinjeutbildningen
721:                                                    i de olika länen, på de olika skolningsnivåerna
722:           Till vilka åtgärder ämnar Rege-          ooh för de olika språkgrupperna skilt för sig.
723:        ringen skrida för att trygga den svenska    Det centrala ämbetsverket skall fastställa di-
724:        utbildningen inom sjöfart på skolnivå       mensioneringsmålsättningarna per elev utgåen-
725:        i Åbo?                                      de från ~änsstyrelsens förslag. Meningen är
726:                                                    också att det första utvecklingsprogrammet
727:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skall utarbetas för åren 1982-83. Program-
728: samt anföra följande:                              met borde godkännas av statsrådet senast under
729:    Planeringen och beslutsfattandet rörande        våren 1981 för att det skall kunna beaktas
730: meilanstadiereformens verkställighet framskri-     vid förberedningen av 1982 års stats.förslag.
731: der i stora drag på ,följande sätt. Verkställig-       Länsstyrelsen för Åbo och Björneborgs Iän
732: hetsplanerna utarbetas som en s.k. planlägg-       har i ovannämnda regionala verkställighetsplan
733: ning på olika nivåer med beaktande av de           föreslagit att man i Åbo skulle ordna vid
734: kvantitativa ramar som utsatts i lagen om ut-      sidan om den svenskspråkiga undervisningen
735: vecklande av utbildningen på mellanstadiet         inom sjöfart på institutnivå också en svensk-
736: ( 474/78) för reformens yttre tidsgräns, d.v.s.    språkig undervisning på skolnivå som skulle
737: för år 1988. Länsstyrelserna har utarbetat         hänföra sig till specialiseringslinjen för sjömän
738: bl.a. på basen av kommunernas och läroanstal-      samt även en svenskspråkig undervisning som
739: ternas förslag regionala verkställighetsplaner     skulle hänföra sig till grundlinjens a1lmänna
740: vi1ka vidarebefordrats tili de centrala ämbets-    period. Man har föreslagit att antalet nybörjar-
741: verkena, yrkesutbildningsstyrelsen och skolsty-    platser under den allmänna perioden skulle
742: relsen före utgången av september 1979. De         vara 40 och vid specialiseringslinjen för sjö-
743: centrala ämbetsverken har på basen av dessa        män 15.
744: utarbetat regionala vetkställighetsplaner över         Yrkesutbildningsstyrelsen föreslår i sin egen
745: sina egna verksamhetsområden vilka de vidare-      pian att den svensksprålkiga allmänna perioden
746: befordrat tili undervisningsministeriet inom       som hänför sig till grundlinjen för sjöfart
747: februari månad detta år. På basen av dessa         och den svenskspråkiga undervi:sningen på
748: utarbetas vid undervisningsministeriet för när-    skolnivå skall placeras på Åland. Antalet ny-
749: varande ministeriets egen verkstäilighetsplan.     börjarplatser under den allmänna perioden
750:    Enligt ovannämnda Jag bör på basen av           skulle enligt planen vara 80 och vid speciali-
751: verkstäilighetsplanerna utfäroas en förordning     seringslinjen på skolnivå 54. Dessa skulle för-
752: om tidsplaneringen för genomförandet av re-        delas enligt planerna så att det vid speciali-
753: formen inom ju:li månad detta år. I förord-        seringslinjen för sjömän skulle finnas 32 ny-
754: ningen om tidsplaneringen är det meningen att      börjarplatser, vid specialiseringslinjen för föra-
755: också fatta ståndpunkt tili när en grundlinje      re-maskinister 16 platser och vid specialise-
756: för sjöfart skall inrättas. Noggrannare s'täil-    ringslinjen för båtelektriker, tili vi1ken elever
757: ningstaganden beträffande genomförandet av         skulle intas vartannat år, sex nybörjarplatser.
758: reformen tas i de av statsrådet godkända ut-       Antalet nybörjarplatser på skolnivå är ca 18 %
759:  vecklingsprogrammena för mellanstadieutbild-      av det totala antalet nybörjarplatser på skol-
760: 088000488D
761: 6                                           1980 vp.
762: 
763: nivå i hela Jandet vid grundJinjen för sjöfart        Regeringen kommer att ta ställning tili frå-
764: som upptagits i yrkesutbildningsstyrelsens plan.   gan om den regionala placeringen och dimen-
765:    Yrkesutbildningsstyrelsens plan att placera     sioneringen av den svenskspråkiga undervis-
766: den svenskspråkiga undervisningen vid grund-       ningen i samband med behandlingen av de
767: linjen för sjöfart motsvarar det rådande läget.    ovannämnda utvecklingsplanerna för mellan-
768:                                                    stadieut:bildningen.
769:      Helsingfors den 8 maj 1980.
770: 
771:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
772:                                              1980 vp.
773: 
774: Skriftligt spörsmål nr 203.
775: 
776: 
777: 
778: 
779:                                  Renlund m. fl.: Om förenklad behandling när invalider beviljas
780:                                     hjälpmedel.
781: 
782: 
783:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
784: 
785:     Den i form av invalidvård givna medicinal-      delande fastslås att den beslutanderätt som an-
786: vården grundar sig på följande stadganden:          går annat än ovan uppräknade förmåner kvar-
787: l·ag om invalidvård (29. 10. 1971/907) jämte        står hos socialstyrelsen.
788: de i denna senare gjorda ändringar, samt för-          De för den dagliga livsföringen erforderliga
789: ordning om invalidvård (30. 12. 1946/908)           hjälpmedlen (ADL-hjälpmedel), vilka nämns
790: jämte de i denna senare gjorda ändringar.           under punkt 5.3.5. (s. 24), bör alltså ansö-
791:     Stadgandena har senare preciserats i social-    kas om tili socialstyrelsen. En sådan ansökan
792:  styrelsens allmänna meddelande nr A 9/1974/        bör bestå av följande dokument:
793: im samt ett flertal detaljanvisningar för olika
794: specialområden (t. ex. gällande specialglas-           - ansöknings blankett, Invalidvårdsblankett
795:  ögon, hörapparater, ändringsarbeten i bostad       1 a,
796: m.m.).                                                 - ämbetsbetyg,
797:     Med anledning av ändringen av lagen om             - läkarintyg, Invalidvårdsblankett 2,
798: invalidvård, som trädde i kraft den 1. 4. 1974         - utlåtande av kommunal myndighet, In-
799: kan social- och hälsovårdsministeriet i större
800:  utsträckning än tidigare överföra beslutsfattan-   validvårdsblankett 3, samt
801:  det angående den i form av individuell inva-          - övriga nödvändiga utredningar.
802: lidvård beviljade medicinalvården, från social-        Ansökan insänds, genom socialnämndens för-
803:  styrelsen till socialnämnderna.                    medling, tili socialstyrelsen varifrån beslut,
804:     Socialstyrelsen konstaterar att besluten bör    eller begäran om kompletterande upplysningar,
805:  ske i enlighet med socialstyrelsens direktiv,      brukar komma inom 2-6 månader.
806:  och stadgar att socialnämndernas beslutande-          Med hänvisning till att flertalet ADL-hjälp-
807:  rätt gäller (soc.styrelsen: A9/1974/im, punkt      medel är jämförelsevis billiga (t. ex. tand-
808:  2.1.1.) :                                          borstar med sugkopp att fästa på väggen, lång-
809:     - sjukhusvård, enl. L om inv.vård § 6,          skaftade skoskedar, strumppådragare, m.m.)
810:  1 mom. pt 1,                                       förefaller det oändamålsenligt att en ansökan
811:     - hjälpmedel (och hjälpredskap (u.a.)           om hjälpredskap för exempelvis 100 mk sänds
812:  samt reparation av dessa, enl. L om inv.vård       tili Helsingfors för socialstyrelsens handlägg-
813:  § 6, 1 mom. pt 3,                                  ning, viiken dessutom är otillbörligt långsam.
814:                                                     Därför torde det vara skäl att undersöka om
815:     - resekostnader, enl. L om inv.vård § 6, 1      inte de lokala socialvårdsmyndigheterna, vilka
816:  mom. pt 5, samt                                    har rätt att bevilja t. ex. en rullstol med till-
817:     - ändringsarbeten i bostad samt redskap         läggsanordningar för ett värde av upp ti.JJ
818:  och anordningar som tillhör bostad, enl. L.        5 000 mk, också kunde få rätt att fatta be-
819:  om inv.vård § 6, 2 mom.                            slut om beviljande av ADL-hjälpmedel. Härvid
820:     I ovanstående fall har alltså socialnämnd       bör det anses realistiskt att man sätter en
821:  rätt att fatta beslut om beviljande av medici-     kostnadsgräns vid t. ex. 300 mk/ enhet.
822:  nalvård, under förutsättning att kostnaderna          Hänvisande tili det ovan anförda får vi
823:  för den beviljade vården eller hjälpmedlen/        i den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-
824:  -redskapen inte överstiger 5 000 mk/ enhet.        en föreskriver tili vederbörande medlem av
825:     Under punkt 2.1.4. i nämnda allmänna med-       statsrådet ställa följande spörsmål:
826: 088000489E
827: 2                                        1980 vp.
828: 
829:         Är Regeringen medveten om den                  vilka åtgärder avser Regeringen vid-
830:      tidsödande och byråkratis:ka behand-           taga för att underlätta behandlingen
831:      ling, som krävs, för att invalider skall       och t. ex. ge de lokala socialvårdsmyn-
832:      beviljas för den dagliga livsföringen          digheterna rätt att bevilja dessa hjälp-
833:      erforderliga hjälpmedel (ADL-hjälpme-          medel inom vissa bestämda kostnads-
834:      del), och om så är,                            gränser?
835:     Helsingfors den 27 mars 1980.
836: 
837:             Boris Renlund                            Håkan Ma1Im
838:             Ole Norrback                             Elisabeth Rehn
839:             Juua Zilliacus                           Henrik Westerlund
840:                                                N:o 20.3                                               3
841: 
842: Kirjallinen kysymys n:o 20.3.                                                              Suomennos.
843: 
844: 
845: 
846: 
847:                                    Renlund ym.: Vammaisten apuvälineiden myöntämismenettelyn
848:                                       yksinkertaistamisesta.
849: 
850: 
851:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
852: 
853:    Invalidihuollon muodossa annettava lääkintä-       kee muita etuja kuin edellä luetellut, jää edel-
854: huolto perustuu seuraaviin säädöksiin: invaliidi-     leen sosiaalihallitukselle.
855: huoltolaki (29. 10. 1971/907) siihen myöhem-             Jokapäiväistä elämää varten tarvittavia apu-
856: min tehtyine muutdksineen ja invaliidihuolto-         neuvoja (vammaisten apuvälineitä), joita ei
857: asetus (30. 12. 1946/908) siihen myöhemmin            mainita kohdassa 5.3.5. (sivu 24), on siten
858: tehtyine muutoksineen.                                pyydettävä sosiaalihallitukselta. Tällaisen ha-
859:     Säädöksiä on myöhemmin täsmennetty so-            kemuksen on koostuttava seuraavista asiakir-
860: siaalihallituksen yleisissä tiedonannoissa n:o        joista:
861: A 9/1974/im sekä eri erityisaloja koskevissa             - hakemuslomake,          Invalidihuoltolomake
862: yksityiskohtaisissa määräyksissä (esim. erikois-      1 a,
863: silmälasien, kuu1okojeiden, asuntojen muutos-            - vinkatodistus,
864: töiden ym. osalta) .                                     - lääkärintodistus, Invalidihuoltolomake 2,
865:     1. 4. 1974 voimaan tulleen invaliidihuolto-          - kunnallisen viranomaisen lausunto, In-
866: lain muutoksen nojalla sosiaali- ja terveysmi-        validihuoltolomake 3, sekä
867: nisteriö voi entistä suuremmassa määrin siir-            - muut tarvittavat selvitykset.
868: tää yksilöllisen invalidihuollon muodossa myön-          Hakemus lähetetään sosiaalilautakunnan vä-
869: nettävää lääkintähuoltoa koskevaa päätäntä-           lityksellä sosiaalihallitukseen, josta päätös tai
870: valtaa sosiaalihallitukselta sosiaalilautakunnille.   lisäselvityksiä koskeva pyyntö tulee tavallisesti
871:     Sosiaalihallitus toteaa, että päätökset on teh-   2-6 kuukauden kuluessa.
872: tävä sosiaalihallituksen antamien määräysten             Ottaen huomioon sen, että suurin osa vam-
873: mukaisesti ja määrää, että sosiaalilautakuntien       maisten apuvälineistä on suhteellisesti ottaen
874: päätäntävalta koskee (sosiaalihallitus: A 9/          halpoja (esim. imukupilla varustetut hammas-
875: 1974/im, kohta 2.1.1.):                               harjat, jotka voidaan kiinnittää seinään, pit-
876:     - invaliidihuoltolain 6 § :n 1 mom. 1 koh-        kävartiset kenkälusikat, sukan vetolaitteet
877: dan mukaista sairaalahoitoa,                          ym.) , tuntuu epätarkoituksenmukaiselta se,
878:     - invailiidihuoltolain 6 §:n 1 mom. 3 !koh-       että esim. 100 markan edestä annettavia apu-
879: dan mukaisia apuneuvoja (ja apuvälineitä),            välineitä koskeva hakemus lähetetään Helsin-
880:                                                       kiin sosiaalihallituksen käsiteltäväksi, mikä li-
881:     - inva1iidihuoltolain 6 § :n 1 mom. 5 koh-        säksi on kohtuuttoman hidasta. Tämän vuoksi
882: dan mukaisia matkakustannuksia sekä                   lienee paikallaan tutkia sitä olisiko paikallisil-
883:     - invaliidihuoltolain 6 §:n 2 mom. mukai-         le sosiaaliviranomaisille, joilla on oikeus myön-
884:  sia muutostöitä asunnossa sekä siihen liittyviä      tää rullatuoli lisälaitteineen aina 5 000 markan
885: välineitä ja laitteita.                               arvoon saakka, antaa oikeus tehdä vammaisten
886:     Ylempänä olevissa tapauksissa sosiaalilauta-      apuneuvojen myöntämistä koskevia päätöksiä.
887: kunnalla on siten oikeus päättää lääkintähuol-        Tällöin on pidettävä realistisena sitä, että kus-
888:  lon myöntämisestä edellyttäen, että myönne-          tannusrajaksi asetetaan esim. 300 markkaa/
889:  tyn huollon tai annettujen apuneuvojen/-väli-        yksikkö.
890:  neiden kustannukset eivät ylitä 5 000 mlll'k-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
891:  kaa/yksikkö.                                         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
892:     Mainitun yleisen tiedonannon kohdassa             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
893:  2.1.4. määrätään, että päätäntävalta, joka kos-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
894: 4                                          1980 vp.
895: 
896:         Onko Hallitus tietoinen siitä ai:kaa             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
897:      vievästä ja byrokraattisesta käsittelystä,       ryhtyä helpottaakseen käsittelyä ja
898:      joka vaaditaan, jotta invalideille myön-         antaakseen esim. paikallisille sosiaali-
899:      nettäisiin jokapäiväistä elämää varten           viranomaisille oikeuden myöntää näitä
900:      välttämättömät apuneuvot (vammaisten             apuvälineitä tietyissä, määrätyissä kus-
901:      apuvälineet), ja jos on,                         tannusrajoissa?
902:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
903: 
904:              Boris Renlund                             Hakan Mailm
905:              Ole Norrback                              Elisabeth Rehn
906:              Jutta Zilliacus                           Henrik Westerlund
907:                                              N:o 203                                                5
908: 
909: 
910: 
911: 
912:                         Edru s kunnan Herra Puhemiehelle.
913: 
914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          dien erityishuoltolaitokset ja sairaalat ovat kui-
915: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tenkin voineet päättää myös apuvälineiden an-
916: hemies, olette 27 päivänä maaliskuuta 1980          tamisesta invalidihuoltona. Nämä apuvälineet
917: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       ovat · olleet invalidin työn, liikkumisen tai
918: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       muun jokapäiväisen elämän edistämiseksi hen-
919: sen kansanedustaja Renlundin ym. näin kuulu-        kilökohtaisesti tarpeellisia, mutta eivät yksi-
920: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 203:           löHisesti sovitettuja välineitä, kuten mm. päi-
921:                                                     vittäisiin toimintoihin tarvittavia työ- ja per-
922:           Onko Hallitus tietoinen siitä aikaa       heenemännän välineitä.
923:        vievästä ja byrokraattisesta käsittelystä,       Sosiaalihallituksen yleiskirjeessä N:o A 9/
924:        joka vaaditaan, jotta invalideille myön-     1974/va ja N:o B 37/1976/va on esitetty
925:        nettäisiin jokapäiväistä elämää varten       ne perusteet, joilla lääkintähuollon myöntämi-
926:        välttämättömät apuneuvot (vammaisten         nen on jaettu eri päätoksentekoyksiköille ja mi-
927:        apuvälineet), ja jos on,                     ten hajautettua päätäntävaltaa on käytännössä
928:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      toteutettu inva:lidihuo11ossa. Apuvälineiden
929:        ryhtyä helpottaakseen käsittelyä ja          osaha on päätäntävallan jakaantumista rajoi-
930:        antaakseen esim. paikallisille sosiaali-     tettu, koska näistä välineistä ei ole ollut ylei-
931:        viranomaisille oikeuden myöntää näitä        sesti riittävää tietoa eikä niiden hyväksikäyt-
932:        apuvälineitä tietyissä, määrätyissä kus-     töä ole tunnettu. Edelleen apuvälineet on kat-
933:        tannusrajoissa?                              sottu etmrksiksi, jotka usein merkitsevät saa-
934:                                                     jalleen erityistä taloudellista hyötyä ja niiden
935:     Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioit-       myöntämiseen tulee olla erityisen perusteltu
936: tavasti seuraavaa:                                  aihe. Apuvälineet ovat joko vammaiselle eri-
937:     Sosiaali- ja terveysministeriö voi invaliidi-   tyisesti suunniteltuja tai tässä mielessä valittu-
938: huoltolain 27 §:n (1005/73) noja:Ha määrää-         ja, mutta niillä on yleensä käyttöarvoa muil-
939: millään ehdoilla oikeuttaa sosiaalilautakunnan      lekin henkilöille. Esimerkikeinä näistä ovat
940: sekä sairaalan, sairaalan erikoisosaston ja muun    mm. kuntopyörät, nauhurit ja kirjoituSikoneet.
941: sairaanhoitolaitoksen johtavan lääkärin tai yli-        Sosiaalihallituksen, invalidien erityishuolto-
942: lääkärin päättämään lääkintähuollon antami-         laitosten ja sairaaloiden lisäksi tekevät apuvä-
943: sesta.                                              lineitä koskevia päätöksiä kuulovammaisten
944:     Sosiaali- ja terveysministeriö on 1. 1. 1975    osalta Kuulonhuoltoliitto ja näkövammaisten
945: lukien oikeuttanut sosiaalilautakunnat myöntä-      osalta Sokeain Keskusliitto. Tämä aistivam-
946: mään muun ohella inva:liidihuoltolain 6 §:n 1       maisten apuvälineiden lainaustoiminta perus-
947: momentin 3 kohdassa tarkoitettuja henkilökoh-       tuu edellä mainitun valtioneuvoston päätök-
948:  taiseen käyttöön tulevia ja yksilöllisesti so-     sen (84/72) 4 §:ään. Liikuntavammaisten
949: vitettuja apuneuvoja ja niiden korjauksia, mi-       tarvitsemien apuvälineiden myöntämismenette-
950: käli niiden hinta on nykyisin alle 5 000 mark-      lyn kehittämiseksi sosiaalihallitus käy parhail-
951: kaa. Sitä vastoin apuvälineitä, jotka on tarkem-    laan neuvotteluja Invalidiliiton kanssa.
952: min määritelty valtioneuvoston päätöksessä              Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
953: invaliidihuoltolain 6 §: ssä tarkoitettujen apu-    kuntoutuspalvelujärjestelmän kehittämistoimi-
954:  neuvojen, apuvälineiden ja laitteiden antamises-   kunnan mietinnössä (1979: 9) on tehty ehdo-
955:  ta sekä asunnon muutostöiden kustantamisesta       tuksia vammaisten tarvitsemien apuneuvojen
956:  (84/72), ei sosiaalilautakuntien päätöksen-        ja apuvälineiden hallinnon järkeistämiseksi ja
957: teko-oikeus ole toistaiseksi koskenut. Invali-      vammaisvälinehuollon päävastuun siirtämisestä
958: 6                                           1980 vp.
959: 
960: terveydenhuollon puolelle. Samoin sosiaalihal-     edistäen sairaudesta toipumista. Tällä on myös
961: lituksen ja lääkintöhallituksen yhteinen työ-      sairaalahoidon palvelujen järjestämisen kan-
962: ryhmä, vammaisvälinetyöryhmä, on esittänyt         nalta palvelujen kysyntää vähentävä vaikutus.
963: harkittavaksi toimenpiteitä, joilla maamme            Sosiaalihallituksessa on parhaillaan käsitel-
964: vammaisvälinehuoltoa voitaisiin kehittää hal-      tävänä invaliidihuoltolain muutosesLtys, jonka
965: linnollisesti yksinkertaisemmaksi.                 yhtenä tavoitteena on lääkintähuollon antami-
966:    Vammaisvälinetyöryhmän selvitysten pohjal-      seen liittyvien hallinnollisten ongelmien rat-
967: ta on lääkintöhallitus lähettänyt 22. 2. 1980      kaiseminen. Lääkintähuollon etuuksien anta-
968: yleiskirjeen, jossa lääkintöhallitus kehottaa      mista on lisäksi tarkoitus laajentaa paikalli-
969: kuntainliittoja ryhtymään toimenpiteisiin asian-   selle tasolle, sosiaalilautakunnille, vielä lähi-
970: omaisten erikoisalojen osastojen toiminnan         kuukausien aLkana siten, että kunnat voisivat
971: järjestämiseksi siten, että osastoryhmän ylilää-   päättää invalidihuoltona mahdollisimman pit-
972: käri voi tehdä invaliidihuoltolain edellyttämät    kälti myös erilaisista apuvälineistä. Invalidi-
973: lääkintähuoltoa koskevat päätökset. Sairaan-       huoltojärjestelmän kehittäminen vaatii yleises-
974: hoitolaitosten päätäntävalta koskisi apuneuvo-     ti ottaen hallinnollisen toiminnan yksinkertais-
975: jen, lisäksi yleisimpiä apuvälineitä.              tamista. Tähän pyritään mm. siirtämällä pää-
976:    Lääkintöhallitus toteaa mainitussa kirjees-     tösvaltaa nykyistä enemmän keskushallinnosta
977: sään lisäksi, että lääkintähuollon tarkoituksen-   sekä samalla vähentämällä yksilöllisen invalidi-
978: mukainen järjestäminen edellyttää, että potilas    huollon hakemis- ja myöntämismenettelyssä
979: saa .. sairautensa edellyttämät sosiaaliset yms.   turhaa paperisotaa. Nämä toimenpiteet tule-
980: etuudet saumattomasti hoitoon kuuluvana.           vat nopeuttamaan invalidihuollon nykyisin
981: Tämä lisää potilaan kuntoutusmotivaatiota          liian hidasta ja monimutkaista menettelyä.
982:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
983: 
984:                                                             Ministeri Katri-Helena Eskelinen
985:                                            N:o 203                                            7
986: 
987: 
988: 
989: 
990:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
991: 
992:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordning-     även om tilldelande av ADL-hjalpmedel såsom
993: en anger har Ni, Herr T alman, med Eder          invalidvård. Dessa hjälpmedel har varit sådana
994: skrivelse av den 27 mars 1980 tili vederbö-      som är behövliga för en invalid personligen
995: rande medlem av statsrådet översänt avskrift     tili främjande av hans arbete, rörelseförmåga
996: av följande av riksdagsman Renlund m. fl.        eller dagliga liv i övrigt men som inte är
997: ställda skriftliga spörsmål nr 203:              individuellt avpassade, såsom bl. a. arbetsred-
998:                                                  skap och för husmödrar avsedda hjälpmedel.
999:            Är Regeringen medveten om den             I socialstyrelsens cirkulär N:o A 9/1974/
1000:         tidsödande och byråkratiska behand- va och N :o B 37 /1976/va är angivet enligt
1001:         ling, som krävs, för att invalider skall vilka grunder rätten att bevilja medicinalvård
1002:         beviljas för den dagliga livsföringen är fördelad på olika beslutsfattande enheter
1003:         erforderliga hjälpmedel (ADL-hjälpme- och hur denna decentraliserade beslutanderätt
1004:         del), och om så är,                      i praktiken är genomförd inom invalidvården.
1005:            vilka åtgärder avser Regeringen vid- I fråga om ADL-hjälpmedel är fördelningen av
1006:         taga för att underlätta behandlingen beslutanderätten begränsad, emedan dessa
1007:         och t. ex. ge de lokala socialvårdsmyn- hjälpmedel och möjligheten att betjäna sig
1008:         digheterna rätt att bevilja dessa hjälp- av dem inte har varit tillräckligt allmänt kän-
1009:         medel inom vissa bestämda kostnads- da. Vidat:e har ADL-hjälpmedlen ansetts vara
1010:         gränser?                                 sådana förmåner som ofta innebär en särskild
1011:                                                  ekonomisk fördel för mottagaren och tili be-
1012:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- viljandet av vilka det bör finnas en särs:kilt
1013: samt anföra följande:                            välgrundad anledning. ADL-hjälpmedlen är
1014:    Social- och hälsovårdsministeriet kan med antingen speciellt planerade för handikappade
1015: stöd av 27 § lagen om invalidvård (1005/73) eller valda i sådant syfte, men de har i all-
1016: på villkor som ministeriet bestämmer be- mänhet bruksvärde även för andra personer.
1017: rättiga socialnämnd samt chefläkare eller över- Exempel härpå är bl. a. motionscyklar, band-
1018: läkare vid sjukhus, specialavdelning inom sjuk- spelate och skrivmaskiner.
1019: hus och annan sjukvårdsanstalt att besluta om        Förutom av socialstyrelsen, specialvårds-
1020: beredande av medicinalvård.                      anstalterna för invalider och sjukhusen fattas
1021:    Social- och hälsovårdsministeriet har, räknat beslut angående ADL-hjälpmedel i fråga om
1022: från 1. 1. 1975, berättigat socialnämnderna att hörselskadade av Kuulonhuoltoliitto och i
1023: bevilja bl. a. i 6 § 1 mom. 3 punkten lagen fråga om synskadade av De Blindas Central-
1024: om invalidvård avsedda individuellt avpassa- förbund. Denna utlåning av ADL-hjälpmedel
1025: de hjälpmedel för personligt bruk och repa- för hörsel- eller synskadade grundar sig på
1026: rationer av sådana, såframt deras pris för 4 § i statsrådets ovan nämnda beslut (84/72).
1027: närvarande understiger 5 000 mark. Däremot För utvecklande av förfarandet vid beviljande
1028: har socialnämndernas beslutanderätt tillsvidare av ADL-hjälpmedel för rörelsehindrade för-
1029: inte gällt ADL-hjälpmedel, vilka är närmare handlar socialstyrelsen som bäst med Invalid-
1030: definierade i statsrådets beslut angående tili- förbundet.
1031:  delande av i 6 § lagen om invalidvård av-           I ett betänkande (1979: 9) avgivet av den
1032:  sedda hjälpmedel och anordningar samt be- av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta
1033:  kostande av ändringsarbeten i bostad (84/ kommissionen för utbyggd rehabilitering har
1034:  72). Specialvårdsanstalterna för invalider och förslag framställts om rationalisering av för-
1035:  sjukhusen har emellertid kunnat fatta beslut valtningen när det gäller individuellt avpassa-
1036: 8                                            1980 vp.
1037: 
1038: de hjälpmedel och ADL-hjälpmedel för                rehabiliteringsmotivation och gör att han
1039: handikappade och om Överföring av huvud-            snabbare återhämtar sig från sjukdomen. Med
1040: ansvaret för ombesörjandet av ADL-hjälpme-          tanke på ordnandet av de tili sjukhusvården
1041: del på hälsovården. Likaså har en av social-        hörande tjänsterna har det även den effekten
1042: styrelsen och medicinalstyrelsen tilisatt gemen-    att det minskar efterfrågan på dessa.
1043: sam arbetsgrupp, arbetsgruppen för ADL-                 Ett förslag tili ändting av lagen om inva-
1044: hjälpmedel, föreslagit att man måtte överväga       lidvåtd, vilket bl. a. syftar tili en lösning av
1045: åtgärder genom vilka ombesörjandet av ADL-          de administrativa problem som är förenade
1046: hjälpmedel i vårt land kunde utveoklas så,          med beredandet av medicinalvård, är som
1047: att det blir administrativt enklare.                bäst under behandling vid socialstyrelsen. Av-
1048:    På basen av ovan nämnda arbetsgrupps ut-         sikten är dessutom att redan under de när-
1049: redningar har medicinalstyrelsen 22. 2. 1980 ut-    maste månaderna utsträcka rätten att bevilja
1050: sänt ett cirkulär i vilket den uppmanar kom-        tili medicinalvården hörande förmåner tili det
1051: munalförbunden att vidta åtgärder för att           lokala planet, dvs. tili socialnämnderna, så att
1052: ordna verksamheten vid vederbörande avdel-          kommunerna så långt som möjligt kan besluta
1053: ningar för specialområden så, att avdelningar·      även om tilldelande av olika slags ADL-hjälp-
1054: nas överläkare kan fatta i lagen om invalid-        medel såsom invalidvård. Utvecklandet av inva-
1055: vård förutsatta beslut angående medicinalvård.      lidvårdssystemet kräver allmänt taget att den
1056: Sjukvårdsanstalternas    beslutanderätt    skulle   administrativa verksamheten förenklas. Här-
1057: förutom individuellt avpassade hjälpmedel           till strävar man bl. a. genom att mera än
1058: gälla de vanligaste ADL-hjälpmedlen.                hittills överföra beslutanderätt från centralför-
1059:    I nämnda cirkulär konstaterar medicinal-         valtningen och samtidigt minska det onödiga
1060: styrelsen vidare att ett ändamålsenligt ord-        papperskriget vid ansökan om och beviljande
1061: nande av medicinalvården förutsätter att pa-        av individuell invalidvård. Dessa åtgärder
1062: tienten får de sociala o. a. dyl. förmåner hans     kommer att göra det för närvarande alltför
1063: sjukdom förutsätter på ett sätt som direkt          långsamma och invecklade förfarandet i fråga
1064: anknyter tili vården. Detta ökar patientens         om invalidvård snabbare.
1065:      Helsingfors den 7 maj 1980.
1066: 
1067:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
1068: Skriftligt>$pörsmål nr 204.
1069: 
1070: 
1071: 
1072: 
1073:                                   Räggblom:•:Omr:;illnord~' av           utbildning på svenska för
1074:                                      åländska"pOl~er,: , ·..... .
1075: 
1076: 
1077: 
1078:                          : .•.CFill Rik.sdligens Herr ·T.alma:n. • .,
1079: 
1080: -· l)et~råder'etFupperibar brisi: på resurser he" · vat>för de· utsända blankett«rna va!' .oanv.ähd-
1081: träHande utbiklningen· av polispersonal ·på bara.                             ~     ".
1082: svenska i vårt land. Ett steg i rätt riktning           För .det andia står .polisförordningens krav
1083: tas ·dock under innevarande år då -två polis- på avtjänad värnplikt som inträdeskrav i strid
1084: aspirantkurser anordnas vid polisinstitutet i med självstyrelselagen för Aland 34 § 1 mom.,
1085: Otnäs. Detta har med tadksamhet noterats.            där .ålänningarna hefrias från värnpliktstjänst.
1086:      Det har dock förekommit vissa omständighe- Kravet är alltså inte -tillämpligt på de åländska
1087: ter kring ansökningsförfarandet, vilka väckt sökandena och bör sålunda ej beaktas.
1088: negativ uppmätksamhet särskilt i Landskapet             Med hänvisning tili ovanstående ber under-
1089: A,land .                                             tecknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
1090:   .· För ·det fötsta har ·ingen inforination om dagsordningen · föresbiver tili vederbörande
1091: kurserna eller ahSökningsförfarandet tillställts medlem. av statsrådet stä1la följande spörsmål:
1092: pölisdistrikten på Åland genom inrikesministe-
1093: riets försorg, utan vetskapen härom kom helt                    Vi-lka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1094: andra vägar. Eftersom inga ansökningsblanket-                taga för att åtgärda ovan .anförda miss.
1095: ter .. förelåg, gjordes formfria ansökningar tili            förhållanden, och
1096: den första kursen. Efter förfrågningar från                     viJka åtgärder ämnar Regeringen vid~
1097: åländsk sida erhölls ansökningsblanketter, som               taga för att säkerställa äveri de åländska
1098: var helt firisks'pråkiga. Jämlikt självstyrelselagen         polisernas behov av .urbildning .på
1099: för. Åland 38 § 1 mom. är skriftspråket mellan               svenska?
1100: statliga myndigheter och Landskapet svenska,
1101:      Helsingfors den 27 mars 1980.
1102: 
1103:                                         Gunnar H~ggblom
1104: 
1105: 
1106: 
1107: 
1108: 0880004805
1109: 2
1110: 
1111: Kirjallinen kysymys n:o 204.
1112: 
1113: 
1114: 
1115: 
1116:                 '1...   •. . . ,- .~
1117:                                        ·· Häggblom: -Ahvenanmwi~~~ :poliisien ruotsinkielisen koulutuk-
1118:                                             sen järjestämisestih · . :
1119: 
1120: 
1121: 
1122: 
1123:  .:.·:Maassamme .• vallitsee • ilmeinen .. resurssipula   tua ·ruotsin kielellä, ·minkä .. vuoksi:_ .lähetetyt
1124: poliisihenkilökunnan ruotsinkielellä tapahtuvan           lomakkeet olivat. käyttökelvottomia.          . .
1125: kouluttamisen .osalta. Askel oikeaan suuntaan              _ Toiseksi poliisJasetuksen suoritettua asevel-
1126: otetaan kuitenkin tänä vuonna; kun Otaniemes·             vollismitta koskeva vaatimus sis.äänpääsyn osal-
1127: sä sijaitsevassa poliisiopistossa järjestetään kak-       ta on ristiriidassa Ahvenanmaan itsehallintolain
1128: si·poliisikokelaskurssia. Tämä on todettu kiitol-         34 §:n l momentin :kanssa, jossa ahvenan-
1129: lisuudella. On. kuitenkin es.iintynyt tiettyjä -ha-       maalaiset. vapautetaan .asevelvollisuudesta. V aa-
1130: kemusmenettelyyn·Wttyviä seikkoja, jotka <Nat             timusta ei siten voida soveltaa ahvenanmaalai-
1131: herättäneet kielteistä huomiota. erityisesti Ah-          siin hakijoihi_n eikä sitä näin ollen ole otettava
1132: venanmaan maakunnassa.               . .                  huomioon.                              ··
1133: -. Ensinnäkin minkäiinlaista-kursseja tai hake-            · Edellä-olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
1134: m'usmenettelyä k05kevaa intormaatiota · eL ole            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoitta-
1135: annettu sisäasiainministeriön toimesta Ahvenan-           nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1136: maan poliisipih-e~He, vaan tieto tästä tuli koko-         nen vastattavaksi l)euraavan kysymyksen:
1137: naan toisia teitä. Koska. minkäänlaisia hakemus-                                  •·                         .
1138: lomakkeita ei ollut, ensimmäiselle kurssille Jähe-                   Mihin toimenpiteisiin· Hallitus aikoo
1139: tettiin·muotovapaita h~kemuksia. Ahvenanmaan                      ryhtyä .korjatakseen ylempänä mainitut
1140: taholta tulleiden kyselyjen jälkeen saatiin hake-                 epäkohdat, ja
1141: muslpmakkeita, jotka olivat kokonaan suomen-                         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1142: kielisiä. Ahvenanmaan itsehallintolain 38 § :n                    ryhtyä, jotta ahvenanmaalaisten poliisien
1143: 1 momentin mukaan kirjeenvaihdon valtion                          ruotsin kielellä. tapahtuvan koulutuksen
1144: viranomaisten ja maakunnan välillä tulee tapah-                   tarve tulisi turvatuksi?
1145:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1146: 
1147:                                               Gunnar Häggblom
1148:                         Edusku rina n Heru" Puhe-miehelle.
1149: 
1150:   ~Våltiopäfväjärjestykseri 37 § :n · i momentissa   Ahvenanniaa.!la pidettiivillä jxHiisikouluttiskiirs-
1151: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seilla, sikäli kuin sellaisia maald.mtahallituk-l!en
1152: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           toimesta ·järjestetään.                           :::
1153: kirjeenne n:o · 581 ohella lähettänyt valtioneu-         Poliisimiehiä Ahvenanmaan maakunnas,ta> on
1154: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      osallistunut etiasteisille Poliisiopistossa ·pidettä-
1155: jäljennöksen kansanedustaja Gunnar Hä.gg-            ville pääasiassa ruotsinkielisille kursseille~ Pal'-
1156: blomin kirjallisesta kysymyksestä n:o 204, jos-      haillaan valita.an oppilaita vuoden 1980 elo-
1157: sa tiedustellaan:                                    kuussa alkavalle ensimmäiselle ruotsinkieliselle
1158:                                                      kokelaskurssi1le. Kokelaskurssiile voidaan hy-
1159:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo       väksyä Ahvenanmaan maakuntahallituksen esit-
1160:        ryhtyä korjatakseen ylempänä mainitut         tämiä hakijoita, vaikka he eivät ole suoritta-
1161:        epäkohdat, ja                                 neet asevelvollisuuttaan ja saaneet aliupseeri-
1162:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koulutusta. Edellä mainitun kurssin pääsyko-
1163:        ryhtyä, jotta ahvenanmaalaisten poliisien     keisiin on hyväksytty viisi hakijaa Ahvenan-
1164:        ruotsin kielellä tapahtuvan koulutuksen       maan maakunnasta.
1165:        tarve tulisi turvatuksi?                          Tälle ensimmäiselle ruotsinkielis~lle kokelas-
1166:                                                      kmssille ei tarvittavia hakemuskaavakkeita tai
1167:    Vast~uksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muuta hakemusmehettelyyn liittyvää materiaa-
1168: vasti seuraavaa:                                     lia ehditty valitettavasti laatia ruotsinkielellä.
1169:   Valtakunnan yleisen paikaUishallinnon hoita-       Mainittu epäkohta korjataan ennen seuraavien
1170: misesta ja poliisitoimesta Ahvenanmaan maa-          ruotsinkielisten kokelaskurssien järjestämistä~
1171: kunnassa maaliskuun 14 päivänä 1980 annetun              Poliisin henkilökoulutussuunnitelmassa · vuo-
1172: asetuksen ( 184/80) 9 §:n mukaan Ahvenan-            sina 1980-1984 on varauduttu 92 ruotsinkie-
1173: maan maakunnan poliisiin kuuluville toimen-          lisen poliisimiehen kouluttamiseen.eri kursseil-
1174: haitijoille on varattava tilaisuus koulutuksen       la. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain koulu-
1175: saamiseen valtion poliisikoulutuslaitoksissa tai     tustarvetiedustelujen perusteella.
1176:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
1177: 
1178:                                                                   Sisäasiainm1ni!Steri Eino Uusitalo
1179: _,. Edet: 5yfte;;37 § l .mom~ .xik§(l!lgsor.4PiAgl?ll    ,_.,!?oli~!:Jrån.~land~kaPft:-A~~n4-~har;,4:~h~git i
1180: anget·.hiir::Ni~ Heri· Talma:o-,.,m~ .&~r~riv~}se        hUrvudsalgigen- -~~~k~peå~k,~ga -:~~urse~; __ på,- .ol!ka
1181: nr 581 av den 27 mars 1980 ~illv~<;letböt!i!lde          nivåer yilka. :arrange,rats ?id J?pli,.S!l{~titu~et:                         'f::?t
1182: medlem _av.·statsrådet. översänt avs\G:ih·•av: föl-      nlirv!it{}i;tde ,myjiljs:; de1 dever . som, skall . delta, --~
1183: jande. av riksdagsman Gunn:u Häggb}om: t,ttJ.der~        p·e_.n_._Jqrs_ :ta;_-.-_S:vens:~språk                     . .n~_ur,se.·n_··_::_,:Vil:
1184:                                                                                            _ . iga_·_. . lls.p·-i. ra
1185: tecknade spörsmål ··nr 204:                              ke.rr inled,s i augusti 1980. ,Av, lUand~. Iaods-
1186:                                                         .sk.apsstyrelse Jöreslagna s.ök~de. kan ·.· åntäs
1187:           .Vi,lka åt"gärder ämnar. Rege~ingen vid-       tili aspirantkur.sen · även om · de · in:t'e -11v'ijänat
1188:         taga- för att ätgärda ovan anförda miss-         värnplikt eller erhållit underofHcersutbildning.
1189:         förhållanden, och            ·           .       Fem sökaride från lan:ds!kapet Aland har anta-
1190:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          gits till inträdesförhören för ovannämnda kurs.
1191:         taga för att säkerställa även de .åländska           För denna första svenskspdkiga ~sp~rantkurs
1192:         polisernas behov av utbild1;1ing · på            hann man tyvärr · inte uppgöra erforderliga
1193:         svenska?               ·                         ansökningsblariketter eller annat. material i an-
1194:                                                          slutning till ansökningsförfarandet på svenska.
1195: . Sås.om sv1:1r på detta spörsmål Hi.r jag. vörd-        lfrågavarande missförhållaode kom111er att rät-
1196:  samt l:lriöraföljande:                                  tas till före följande svenskspråkiga aspirant-
1197:     Ealigt 9 § förordningen om. handhavande av          'kurs afrangeras.
1198:  rikets allmänna lokalförvaltning och om polis~              I poliseos personalutbi1dningsplän ,för år
1199:  väsendet i landsk1:1pet Åland (184/80) skall            1~80--:-84 har man berett sig på, att utbilda 92
1200:  befat.tningshavare vid lal).dskapets polis beredas      svenskspråkigll,- polismän på. olika kurser .. Plac
1201: tillfälle att erhålJ.a uJbUdning vid statens p()lis-     nen justeras ådigen enligt införskaffade .. upp-
1202: utbildningsanstalter eHer vid polisutbildnings-          giJter om 4'e aktuella'hehoven.' ··                                     ··        ·
1203:  kurser på Aland, i den mån sådana genom
1204: lands,kapsstyrelsens försorg anordnas.
1205:       Helsingfors den ·7 maj 198Ö.
1206: 
1207:                                                             M~nis;er för indkesiirendena Eino Uu~italo
1208:                                                  1980 vp.
1209: 
1210: Kirjallinen kysymys n:o 205.
1211: 
1212: 
1213: 
1214: 
1215:                                     Toiviainen: Kiinteistö Oy Rautapasilan vuokrista.
1216: 
1217: 
1218:                          E du sk un nan         Herra       Puhemiehelle.
1219: 
1220:     Tällä hetkellä vallitsee erittäin laaja ja o1keu-   vissa, että hoitokulujen osuus tasta on vain
1221: tettu tyytymättömyys aravavuokrien tasoon.              5,11 mk, mutta . lainojen lyhennysten osuus
1222: Valtion lainoittamissa vuokra-asunnoissa vuok-          2,83 .mk ja lainojen korkojen osuus peräti
1223: rat ovat nousseet jyrkästi. Asumisen tukipoli-          6,77 mk. Toisin sanoen, hoitokulut tekevät
1224: tiilkka on kehittynyt pahasti väärään suun-             vuokrasta vain kolmanneksen, pääomakulut
1225: taan. Nykyisin tilanne on sellainen, että so-           peräti kaksi kolmannesta.
1226: siaalisin perustein asuntolainoitettuihin taloi-           Tilanne on sanalla sanoen sellainen, että se
1227: hin valitut pienituloiset ihmiset maksavat taval-       edellyttää pikaisesti asumisen korko- ja [aina-
1228: lisesti 15-17 markan, uusimmissa taloissa               politiikan muuttamista. Kiinteistö Oy Rauta-
1229: jopa 20 markan neliövuokria.                            pasilan tapaus ei suinkaan ole ainoa laatuaan.
1230:     Eräs keskeinen epäkohta on asumisen korko-             Edellisen perusteella ja valtiopäiväjärjestyk-
1231: ja lainapolitiikka; Vuokrankorotuksia ja kor-           sen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän valtio-
1232: keata vuokratasoa perustellaan usein julkisuu-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1233: dessa ja varsinkin asukkaille itselleen energian-       seuraavan kysymyksen:
1234: hinnan kohottamiseHa ja hoitokulujen kasvulla.
1235: Kuitenkin tosiasiassa pääomakuluista aiheutuu                     Tietääkö Hallitus, että Kiinteistö Oy
1236: huomattava ja jopa huomattavin vuokriin vai-                    Rautapasilan vuokrien rakenne ja sitä
1237: kuttava tekijä.                                                 seuraten myös taso on epäoikeuden-
1238:     Räikeä esimerkki tästä epäkohdasta on Hel-                  mukainen, ja
1239: singissä sijaitseva Kiinteistö Oy Rautapasila.                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1240: Rautapasilan keskivuokra on 15,66 mk/m2/kk.                     ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
1241: Vuokrakulujen rakenteen osalta on todetta-
1242:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1243: 
1244:                                              Seppo Toiviainen
1245: 
1246: 
1247: 
1248: 
1249: 0880004838
1250: 2                                             1980 vp.
1251: 
1252: 
1253: 
1254: 
1255:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 1~ e.
1256: 
1257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tapaus. Rakennuskustannusten huomattavasti
1258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ylittäessä valtion lainoituksessa hyväksytyn
1259: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          enimmäislainoitusarvon on nimenomaan ensi-
1260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sijaislainojen osuus yhtiössä noussut varsin suu-
1261: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        reksi valtion lainan osuuden jäätyä vain 34
1262: edustaja Seppo Toiviaisen näin kuuluvasta kir-       prosenttiin hankinta-arvosta. Tämän seurauk-
1263: jallisesta kysymyksestä n:o 205:                     sena on pääomakustannusten osuus sanotussa
1264:                                                      yhtiössä tällä hetkellä kaksi kolmannesta ko-
1265:          Tietääkö Hallitus, että Kiinteistö Oy       konaismenoista. Valtion lainan pienestä osuu-
1266:        Rautapasilan vuokrien rakenne ja sitä         desta johtuen yksinomaan valtion lainan korko-
1267:        seuraten myös taso on epäoikeuden-            ja lyhennysmaksujen lykkäämisellä on verrat-
1268:        mukainen, ja                                  tain vähäinen vuokria alentava vaikutus.
1269:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Lisäksi aravavuokrien korkeaan tasoon vai-
1270:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?         kuttaa nykyinen pääomamenojen epätarkoituk-
1271:                                                      senmukainen jaksotus, joka johtaa myös vuok-
1272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rien hyppäyksellisiin nousuihin, joita on ny-
1273: vasti seuraavaa:                                     kyisessä lainoitusjärjestelmässä ollut vaikea
1274:    Viimeisimpien käytettävissä olevien tilasto-      välttää. Hyppäyksellisiä nousuja aiheuttaa
1275: tietojen mukaan keskimääräinen vuokra valtion        osaltaan myös se, että vain osa aravavuokrista
1276: lainoittamissa vuokra- ja asunto-osuuskuntata-       tarkistetaan vuosittain. Kun tarkistus tapahtuu
1277: loissa 30. 6. 1979 oli 9,89 mk/m2/kk, mitä           harvoin, on luonnollista, että nousu muodostuu
1278: voidaan pitää suhteellisen kohtuullisena. Ara-       suuremmaksi kuin vuokria vuosittain tarkis-
1279: vavuokrien keskimääräinen nousu aikavälillä          tettaessa.
1280: 31. 12. 1975-30. 6. 1979 on vuotta kohden               Mahdollisuuksia aravavuokrien osalta ilmen-
1281: ollut 0,69 mk/m2/kk, jota sitäkin on pidet-          neiden ongelmien ratkaisemiseksi on selvittä-
1282: tävä kohtuullisena. On lisäksi otettava huo-         nyt 12. 3. 1980 sisäasiainministeriölle mietin-
1283: mioon, että keskimääräiseen nousuun ovat vai-        tönsä jättänyt tasoituslainatyöryhmä. Hallitus
1284: kuttaneet kohottavasti aravakantaan jatkuvasti       tulee mahdollisimman pian ottamaan kantaa
1285: tulleet uudet talot, joissa vuokrataso on ollut      siihen, tulisiko pääomamenojen nykyistä pa-
1286: korkeampi kuin vanhoissa. Vaikka keskimääräi-        rempi jaksottaminen suorittaa mainitun työ-
1287: nen aravavuokratilanne on näin ollen tyydyttä-       ryhmän esittämäitä vai joltakin muulta poh-
1288: vä, hallitus on tietoinen siitä, että yksittäista-   jalta.
1289: pauksissa aravavuokrien taso on liian korkea ja         Jo nykyisin voidaan vuoden 1980 asunto-
1290: vuokrissa lisäksi tapahtuu hyppäyksellisiä nou-      lainamäärärahan käyttösuunnitelman nojalla
1291: suja. Edellä esitetyn perusteella voidaan kui-       asumiskustannusten kohtuullisina pysyttämisek-
1292: tenkin todeta, että kyse on tarpeesta pienentää      si eräissä tapauksissa käyttää lainan suuruutta
1293: aravavuokrien hajontaa ja vähentää hyppäyk-          määriteltäessä lainoituksen perusteena asunto-
1294: sellisiä nousuja eikä tarpeesta alentaa vuokrien     hallituksen hyväksymiä, normaalin enimmäis-
1295: keskimääräistä tasoa.                                lainoitusarvon ylittäviä rakennuskustannuksia.
1296:    Korkean vuokratason yhtenä syynä on arava-        Vaikka menettely ei ratkaisekaan uusien arava-
1297: talojen nykyinen rahoitusrakenne eli se, että        vuokratalojen vuokriin liittyviä ongelmia, voi-
1298: valtion lainan osuus koko lainapääomasta on          daan sillä vähentää Kiinteistö Oy Rautapasilan
1299: useimmiten liian pieni. Esimerkkinä tästä on         kaltaisten yhtiöiden rahoitusrakenteen vinoutu-
1300: juuri kyseessä oleva Kiinteistö Oy Rautapasilan      mista.
1301:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
1302: 
1303:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
1304:                                               N:o 205                                               3
1305: 
1306: 
1307: 
1308: 
1309:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
1310: 
1311:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          byggnadskostnaderna i anmärkningsvärd grad
1312: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        överskrider det maximala belåningsvärde som
1313: av den 27 mars 1980 tili vederhörande med-           är godkänt i fråga om den statliga belåningen,
1314: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      har särskilt primärlånens andel i holaget blivit
1315: av riksdagsman Seppo Toiviainen underteck-           rätt stor medan det statliga lånets andel är
1316: nade spörsmål nr 205:                                endast 34 procent av anskaffningsvärdet. Som
1317:                                                      följd härav är kapitalkostnadernas andel i det
1318:           Är Regeringen medveten om att              ifrågavarande holaget för närvarande två tredje-
1319:        strukturen av och som följd därav             delar av totalutgifterna. På grund av det stat-
1320:        också nivån på hyrorna i Kiinteistö Oy        liga Iånets ringa andel har ett uppskjutande
1321:        Rautapasila är orättvis, och                  av räntebetalningarna och avkortningarna på
1322:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       enbart statslånet en relativt obetydlig hyres-
1323:        ta i syfte att avhjälpa detta missför-        sänkande inverkan.
1324:        hållande?                                        På aravahyronas höga nivå inverkar vidare
1325:                                                      den nuvarande oändamålsenliga uppdelningen
1326:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av kapitalutgifterna som leder tili språngartade
1327: samt anföra följande:                                hyresförhöjningar, vilka det i det nuvarande
1328:    Enligt senast tiligängliga statistiska upp-       Iånesystemet varit svårt att undvika. Språng-
1329: gifter var den genomsnittliga hyran i stats-         artade förhöjningar förorsakas också av den
1330: belånade hyreshus och hostadsandelslag 30. 6.        omständigheten, att endast en del av arava-
1331: 1979 9,89 mk/m2/mån., vilket kan anses vara          hyrorna justeras årligen. Då justeringen sker
1332: relativt skäligt. Den genomsnittliga höjningen       sällan, är det naturligt att höjningen blir
1333: av aravahyrorna under tidsperioden 31. 12.           större än om hyrorna skulle justeras årligen.
1334: 1975-30.6. 1979 har varit 0,69 mk/m2/mån.               Möjligheterna att Iösa de problem som upp-
1335: per år, vilket också det hör betraktas såsom         stått i fråga om aravahyrorna har utretts av
1336: skäligt. Därjämte bör beaktas, att de nya hus        arbetsgruppen för utjämningslån, som 12. 3.
1337: varmed aravabeståndet fortgående utökats och         1980 Iämnade sitt hetänkande tili ministeriet
1338: i vilka hyresnivån varit högre än i de gamla         för inrikesärendena. Regeringen kommer så
1339: husen har inverkat förhöjande på den genom-          snart som möjligt att fatta ställning tili huru-
1340: snittliga stegringen. Fastän den genomsnittliga      vida en hättre uppdelning av kapitalutgifterna
1341: aravahyressituationen sålunda är tillfredsställan-   än den nuvarande borde företas på den grund-
1342: de är regeringen medveten om att aravahyres-         val som anförs av ifrågavarande arbetsgrupp
1343: nivån i enskilda fall är alltför hög och att         ellet på någon annan grundval.
1344: språngartade förhöjningar av hyrorna dessutom           Redan för närvarande kan man med stöd
1345: förekommer. Med stöd av vad ovan anförts             av dispositionsplanen för 1980 års anslag för
1346: kan likväl konstateras, att frågan gäller be-        bostadslån, i syfte att kvarhålla boendekost-
1347: hovet att minska aravahyrornas spridning och         naderna på en skälig nivå, i vissa fall, då det
1348: göra de språngartade förhöjningarna färre och        gäller att fastställa lånets storlek, såsom grund
1349: inte behovet att sänka den genomsnittliga            för belåningen använda de av bostadsstyrelsen
1350: nivån på hyrorna.                                    godkända byggnadskostnader som överstiger
1351:    En av orsakerna tili den höga hyresnivån          det normala maximibelåningsvärdet. Fastän
1352: är aravahyreshusens nuvarande finansierings-         detta förfarande inte löser prohlemen i an-
1353: struktur ellet det att andelen statslån av hela      slutning tili hyrorna i nya aravahyreshus kan
1354: det upplånade kapitalet för det mesta är alltför     snedvridningen i fråga om finansieringsstruk-
1355: liten. Ett exempel på detta är just det ifråga-      turen för bolag av typen Kiinteistö Oy Ranta-
1356: varande fallet Kiinteistö Oy Rautapasila. Då         pasila Iikväl därigenom minskas.
1357:       Helsingfors den 7 maj 1980.
1358: 
1359:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
1360:                                               1980 vp.
1361: 
1362: Kirjallinen kysymys n:o 206.
1363: 
1364: 
1365: 
1366:                                  Mattsson ym.: Maatilalain 20 §:n soveltamisesta.
1367: 
1368:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1369: 
1370:     Maatalouden rakenteen kehittämiseksi ja         minsivun anomukseen saada ostaa alue esit-
1371: maatilatalouden toimintaedellytysten parantami-     täen samalla, että alue käytettäisiin samassa
1372: seksi suoritetaan maatilalain mukaan tilakoon       kylässä asuvien maatilatalouden harjoittajien
1373: suurentamista, tilusten sijoitusten parantamista,   Atso Kalliojärven, Seppo Kalliojärven ja Reijo
1374: viljelijöiden välisen maataloudellisen yhteistoi-   Lahdenperän lisäalueiksi.
1375: minnan edistämistä sekä maatilojen pirstomi-           Tampereen maataloustoimisto on katsonut,
1376: sen ehkäisemistä tarkoittavia sekä muita toi-       että luvan myöntäminen Lamminsivulle on
1377: menpiteitä. Maatilalain 2 §:n mukaan lain           evättävä, joten asia on siirtynyt maatilahalli-
1378: mukaisiin tavoitteisiin pyrittäessä on kiinnitet-   tuksen ratkaistavaksi. Maatilahallitus on asian
1379: tävä erityistä huomiota toimenpiteiden talou-       käsiteltyään myöntänyt Lamminsivulle luvan
1380: delliseen tarkoituksenmukaisuuteen. Maatilalain     hankkia kyseinen metsämaa vastoin maatalous-
1381: 20 § :n mukaan lisäaluetta haluavien keski-         toimiston kantaa jättäen täten paikalliset vil-
1382: näistä etujärjestystä harkittaessa on otettava      jelijät ilman maatilalain mukaista mahdollisuut-
1383: erityisesti huomioon muodostuvien maatilojen        ta tilakoon suurentamiseen ja elinkelpoisuuden
1384: elinkelpoisuus ja tilusten tarkoituks-enmukai-      parantamiseen.
1385: nen sijoitus sekä asianomaisten henkilöiden            Maataloustoimiston edellytykset arvioida
1386: edellytykset menestyä maatilatalouden harjoit-      maatilalain tarkoitusperien toteuttamista pai-
1387: tajina.                                             kalliset olot tuntien on jätetty huomioon otta-
1388:     Maanhankintaoikeuslain mukaan maanhan-          matta. Paikailisten viljelijöiden käsityksen mu-
1389: kintalupa voidaan evätä, jos maa on sopivasti       kaan tehty kauppa haittaa suuresti maatilalain
1390: käytettävissä maatilalain mukaan tilakoon suu-      tarkoitusperien toteuttamista heidän kylässään.
1391: rentamiseen ja se voidaan tarkoitukseen osoi-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
1392: tettujen varojen puitteissa lunastaa valtiolle.     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
1393: Edellä olevan estämättä maanhankintalupa on         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1394: myönnettävä, kun ostajana on henkilö, joka          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1395: on hankkinut maan käyttääkseen sitä itse maa-
1396: tilatalouden tai metsätalouden harjoittamiseen                 Katsooko Hallitus, että maatilahalli-
1397: pää- ja sivuammattinaan, kuitenkin sillä edel-              tuksen päätös antaa lupa metsämaan
1398: lytyksellä ettei kauppa, milloin kysymys on                 hankintaan Kurun kunnasta olevalle
1399: yksinomaan metsämaan omistamisesta, ilmei-                  Pekka Lamminsivulle vastoin paikalli-
1400: sesti haittaa maatilalain tarkoitusperien toteut-           sen maatalouslautakunnan ja asianomai-
1401:  tamista.                                                   sen maataloustoimiston kantaa ei hait-
1402:     Kurun kunnan Riuttaskorvenkylässä on myy-               taa maatilalain tarkoitusperien toteutta-
1403:  ty Lauri Taivalijärven perikunnan omistaman                mista, ja
1404: Taivalijärven tilan metsämaa kokonaisuudes-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1405:  saan kuorma-autoliikkeenharjoittaja Pekka Lam-             ryhtyä maanhankintaoikeuslain sovelta-
1406:  minsivulle. Hän ei ole milloinkaan ollut maa-              miseksi siten, että se mahdollisimman
1407:  tilatalouden harjoittaja, vaikka hän on aikoi-             tarkasti edesauttaa maatilalain tarkoitus-
1408:  naan lunastanut kotitilansa perikunnalta.                  perien toteuttamista tilakoon suurenta-
1409:     Kurun kunnan maatalouslautakunta on asiaa               miseksi ja elinkelpoisuuden parantami-
1410:  käsitellessään ottanut kielteisen kannan Lam-              seksi?
1411:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1412: 
1413:          Marjatta Mattsson             Mikko Kuoppa                    E.-J. Tennilä
1414:          Pauli Puhakka                 Unto Ruotsalainen               Inger Hirvelä
1415:                                        Ulla-Leena Alppi
1416: 088000500T
1417: 2                                            1980 vp.
1418: 
1419: 
1420: 
1421: 
1422:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1423: 
1424:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa hen-
1425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kilö on ostanut metsää lisämaaksi omistamaan-
1426: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           sa ja asumaans~ maatilaan, jossa ennestään oli
1427: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          peltoa noin 3 ha ja metsää noin 32 ha. Maa-
1428: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tilahallitus on 26. 2. 1980 autamaliaan päätök-
1429: edustaja Marjatta Mattssonin ym. näin kuulu-          sellä myöntänyt kaupalle maanhankintaluvan.
1430: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 206:             Luvan antaminen on perustunut maanhankinta-
1431:                                                       oikeuslain 3 §:n 2 momentin 1 kohtaan, jonka
1432:           Katsooko Hallitus, että maatilahalli-       mukaan. lupa on aina myönnettävä, kun maa
1433:        tuksen päätös antaa lupa metsämaan             on hankittu lisäalueeksi yhdelle tai useammalle
1434:        hankintaan Kurun kunnasta olevalle             henkilölle, joka kokonaan tai osaksi saa toi-
1435:        Pekka Lamminsivulle vastoin paikalli-          meentulonsa harjoittamastaan maatilataloudesta
1436:        sen maatalouslautakunnan ja asianomai-         tai metsätaloudesta. Sitä seikkaa, että maatilan
1437:        sen maataloustoimiston kantaa ei hait-         peltoja ei ole viljelty tosiasiallisesti ostajan,
1438:        taa maatilalain tarkoitusperien toteutta-      vaan hänen vävynsä toimesta, ei maatilahalli-
1439:        mista, ja                                      tus ole katsonut luvan myöntämisen esteeksi,
1440:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        etenkään, kun ostajan on joka tapauksessa
1441:        ryhtyä maanhankintaoikeuslain sovelta-         katsottava saavan osan toimeentulostaan har-
1442:        miseksi siten, että se mahdollisimman          joittamastaan metsätaloudesta.
1443:        tarkasti edesauttaa maatilalain tarkoitus-        Hallituksen toimesta tullaan selvittämään,
1444:        perien toteuttamista tilakoon suurenta-        onko maatilahallituksen kysymyksessä olevassa
1445:        miseksi ja elinkelpoisuuden parantami-         asiassa tekemä ratkaisu maanhankintaoikeus-
1446:        seksi?                                         lain tarkoitusperien mukainen. Mikäli niin ei
1447:                                                       olisi, hallitus tulee ryhtymään toimenpiteisiin
1448:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tarpeellisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi.
1449: taen seuraavaa:
1450:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
1451: 
1452:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
1453:                                              N:o 206                                              3
1454: 
1455: 
1456: 
1457: 
1458:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1459: 
1460:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          I det fall som avses i spörsmålet har en
1461: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      person inköpt skogsmark som tiliskottsområde
1462: av den 27 mars 1980 tili vederbörande med-         tili en gårdsbruksenhet som han äger och
1463: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    bebor och som från tidigare omfattade ungefär
1464: av riksdagsman Marjatta Mattsson m. fl. under-     3 ha åker och ungefär 32 ha skog. Jordbruks-
1465: tecknade spörsmål nr 206:                          styrelsen har genom ett beslut 26. 2. 1980
1466:                                                    beviljat markförvärvstilistånd för denna affär.
1467:           Anset Regeringen att jordbrukssty-       Beviljandet av detta tillstånd baserar sig på
1468:        relsens beslut att tili Pekka Lammin-       3 § 2 mom. 1 punkten lagen om rätt att
1469:        sivu från Kuru kommun ge tilistånd          förvärva jord- och skogsbruksmark, enligt
1470:        tili anskaffning av skogsmark i strid       viiken tillstånd alltid skall beviljas då jorden
1471:        med den lokala lantbruksnämndens och        har anskaffats såsom tiliskottsområde åt en
1472:        vederbörande lantbruksbyrås ståndpunkt      eller flera personer, som helt eller delvis får
1473:        inte är tili förfång vid förverkligandet    sin utkomst av det jord- eller skogsbruk vilket
1474:        av syftemålen för lagen om rätt tili        de bedriver. Det att gårdsbrukets åkrar inte
1475:        jordförvärv, och                            i realiteten brukats av köparen utan av hans
1476:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    svåger, har jordbruksstyrelsen inte betraktat
1477:        ta för att lagen om rätt att förvärva       som hinder för att bevilja tillstånd, i synnerhet
1478:        jord- och skogsbruksmark skall tili-        som köparen i varje händelse måste anses
1479:        lämpas så, att den möjligast noggrant       erhålla en del av sin utkomst från det s'kogs-
1480:        främjar förverkligandet av syftemålen       bruk han bedriver.
1481:        för lagen om gårdsbruksenheter ökning           Regeringen ämnar utreda huruvida jord-
1482:        av lägenheternas storlek och förbättring    bruksstyrelsens avgörande i ifrågavarande ären-
1483:        av deras livsduglighet?                     de står i överensstämmelse med syftet för
1484:                                                    lagen om rätt tili jordförvärv. Såvida detta
1485:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inte är fallet, kommer regeringen att vidta
1486: samt anföra följande:                              åtgärder för att åstadkomma en erforderlig
1487:                                                    lagändring.
1488:      Helsingfors den 9 maj 1980.
1489: 
1490:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
1491:                                                 1980 vp.
1492: 
1493: Kirjallinen kysymys n:o 207.
1494: 
1495: 
1496: 
1497: 
1498:                                     Juvela ym.: Postinjakelun heikkouksista Raumalla.
1499: 
1500: 
1501:                          Edu sku n n an        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1502: 
1503:     Tuskin Suomesta löytyy montakaan paikka-           tettiin ja pian tämän jälkeen myös sunnuntaisin
1504: kuntaa, jossa postin kautta tapahtuva lehtien          tapahtuva kanto. Tilannetta on vielä huononta-
1505: jakelu olisi vielä huonommin hoidettu kuin             nut se, ·että myös lehtien 1auantaikannossa on
1506: Raumalla. Tässä suhteessa todella tilanne Rau-         esiintynyt toistuvasti häiriöitä, mikä lienee joh-
1507: malla on surkea. Kun nykyään jo hyvin ylei..           tunut sitä, että se on heikosti palkatun tiia-
1508: S'f'~sti syrjäisempiinkin maas·eutupisteisiin saavat   päistyövoiman varassa. On paikallaan vielä ko-
1509: tilaajat lehtensä sunnuntain postin kautta, ei         rostaa, että tämä postin palvelujen heikkous on
1510: Raumalla ole näin tapahtunut enää moniin vuo-          kohdistunut pääasiassa työväenlehtiin, joilla ei
1511: siin. Mutta ei tässä vielä kaikki. Tämän lisäksi       ole ollut varaa palkata omia jakajia. Näin työ-
1512: myös lehtien lauantaikannassa on Raumalla              väenlehdet ovat jääneet muihin lehtiin nähden
1513: esiintynyt jatkuvasti häiriöitä. Tämä on mer-          epäoikeudenmukaiseen as·emaan.
1514: kinnyt sitä, .että mm. Satakunnan Työn, Uuden             Lehtien jakelussa Raumalla esiintyvät vaka-
1515: Ajan, Kansan Uutisten ja Demarin saapuminen            vat puutteet ovat korjattavissa ainoastaan siten,
1516: tilaajille lauantaisin on eräillä kaupungin alueil-    että posti- ja lennätlnhallitus myöntää riittävästi
1517: la ollut varsin epäsäännöllistä. Erityisesti juuri     varoja lehtien jakelusta vastaavan henkilökun-
1518:  työväenlehtien tilaajien kannalta nykyinen ti-        nan palkkaamiseen. Kohtuuton toivomus joka
1519: lanne on äärimmäisen. huono. Kun useasti lau-          tapauksessa ei ole se, että myös Rauman kau-
1520:  antain lehti jää jakamatta j.a kun sunnuntai-         pungissa palataan lehtien varhaisjakeluun pos-
1521:  kantaa ei ole, saa tilaaja monesti lehdet käteen-     tin toimesta ja turvataan myös lehtien lauantai-
1522:  sä vasta maanantaina illalla työstä palattuaan.       ja sunnuntaikanto.
1523:  Tällöin osa lehdistä on jo vanhoja. Sanomatta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1524:  kin on selvää, ettei näin heikko palvelu voi          tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme-
1525:  olla myöskään postilaitoksen arvovalla...'l mu-       kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1526:  kaista.                                               tattavwksi seuraavan kysymyksen:
1527:       Varkka kehityksen myös tiedonvälityksen
1528:  alalla pitäisi kulkea eteenpäin, on Rauman                       Tietääkö Hallitus, miten heikossa ti-
1529:  kohdalla tässä suhteessa otettu pitkä askel taak-             lassa postin kautta tapahtuva lehtien
1530:  sepäin .. Näin ainakin postin lehtien jakelun                 jakelu Raumalla on, ja jos tietää,
1531:  osalta. Todettakoon, että joitakin vuosia sitten                 aikooko Hallitus antaa posti- ja len-
1532:  posti suoritti myös Raumalla. lehtien varhai,s-               nätinlaitoksen tehtäväksi huolehtia siitä,
1533:   jakelua. Tällöin nun; Satakunnan Työ, Uusi                   että Rauman kaupunki saatetaan viipy-
1534:  Aika, Kansan Uutiset ja Demari saattoivat eh-                 mättä tässä suhteessa tasavertaiseen· ase-
1535:  tiä tilaajalle aamulla ennen töihin lähtöä. Sit-              maan muiden vastaavan kokoisten paik-
1536:   temmin kuitenkin varhaiskanto yllättäen lope-              . kakuntien kanssa?
1537:                            .,   .    .   .
1538:       Helsingissä 27 päivänä maa1iskuuta i980.
1539: 
1540:                 Aulis Juvela                                       Mikko Elo
1541: 
1542: 
1543: 
1544: 
1545:  088000501U
1546: 2                                             1980.vp.
1547: 
1548: 
1549: 
1550: 
1551:                         E dusku nnan         H erra      P u h e m i e h e 11 e.
1552: 
1553:    Valtiopäiväjärjestyksen- 37 §: n 1 momentissa     vitkkisten ·lehtien~ jakelu Jat]estettiin posti- ja
1554: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lennätinlaitoksen hoitaman varhaisjakelun päät-
1555: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          tymisen jäl·keen norm~alin postinjakelun yhtey-
1556: kirjeenne n:o 537 ohella toimittanut valtioneu-      teen. Sanottujen lehtien tilattuja sunnuntainu-
1557: voston asianomaiselle jäsenelLe jäljennöksen         meroita on Raumalla tällä hetkellä yhteensä
1558: kansanedustaja Aulis Juvelan ym. näin kuulu-         385 kappaJ.etta.
1559: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 207:                Rauman postialueelia suorittavat sanomaleh-
1560:                                                      tien lauantaijakelun joko postinjakajat tai niillä
1561:           Tidääkö Hallitus, miten heikossa ti-       alueilla, joilla postinja:kelun maanantaista per-
1562:        lassa postin kautta tapahtuva lehtien         jantaihin suorittaa virkasuhteinen kantohenkilö-
1563:        jakelu Raumalla on, ja jos tietää,            kunta, ·erityiset sanomalehtien lauantai•kantajat.
1564:           aikooko Hallitus antaa posti- ja len-         Joillakin Rauman postialueen lauantaikanta-
1565:        nätinlaitoksen tehtäväksi huolehtia siitä,    jien jakelupiireillä on esiintynyt jakelussa tila-
1566:        että Rauman kaupunki saatetaan viipy-         pä1siä häiriöitä. Nämä häiriöt ovat johtuneet
1567:        mättä tässä suhteessa tasavertaiseen ase-     suurelta osin työn osa-aikaisuudesta. Kun kysy-
1568:        maan muiden vastaavan kokoisten paik-         mys on ainoastaan muutaman tunnin työsken-
1569:        kakuntien kanssa?                             telystä vain yhtenä päivänä viikossa, on lauan-
1570:                                                      taikantajien vaihtuvuus oLlut eräihlä piireillä
1571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suuri ja uuden, heti työhön pystyvän henkilös-
1572: vasti seuraavaa:                                     tön saaminen taas vaikeata. Posti- ja lennätin-
1573:    Sanomalehdet jaetaan tilaajilleen joko nor-       hallituksen ilmoituksen mukaan posti- ja 1ennä-
1574: maalin postinjakelun yhteydessä tai varhaisjake-     tinlaitoksen Raumalla suorittamaa sanomaleh-
1575: lussa. Varhaisjakelun hoitaa joko lehden oma         tien lauantaijakelua tarllkailJ.aan jatkuvasti ja
1576: jake1uorganisaatio, lehtien muodostama yhteis-       jakelu pyritään ka~kilta osin saattamaan toimi-
1577: jakelu tai posti- ja lennätinlaitos. Lisäksi Poh-    maan moitteettomasti mahdollisimman pian pai-
1578: jois-Suomessa posti- ja lennätinlaitos jakaa sano-   kallisista vaikeuksista huolimatta.
1579: malehtiä normaalin postinjakelun jälkeen tapah-         Posti- ja lennätinhallitus on liikenneministe-
1580: tuvassa ·eri1lisjakelussa. Jaettujen sanomalehtien   tlon toimeksiannosta yhteistyössä lehdistön
1581: suhteelliset osuudet lehtien kokonaislevikistä       kanssa parhaillaan laatimassa sellaista valtakun-
1582: jakautuivat vuonna 1978 eri ja:kelujen kesken        nallista sanomalehtien varhaisja:kelua koskevaa
1583: siten, että lehtien omissa ja yhteisissä jakeluis-   suunnitelmaa, joka mahdollistaisi sen, että jo-
1584: sa jaettiin noin 47 % lehdistä, postin varhais-      kaisella sellaiselJa paik1ka:k:unnahla, jolda varhais-
1585: ia ·eriLlisjakeluissa n. 14 % ja normaalissa pos-     jakelua nykyisin suoritetaan, toimisi vain yksi
1586: tinjakelussa n. 35 %. Lehtien irtonumeromyyn-        kaikille lehdille samoin hintaperustein avoin
1587: nin osuus on n. 5 %.                                 varhaisjakelujärjestelmä. Jakelun ottaisi suorit-
1588:    Posti- ja lennätinlaitoksen järjestämä sanoma-     taakseen se organisaatio, jolla siihen paib.lliset
1589: lehtien varhaisjakelu RaumalJa jouduttiin joita-     olosuhteet huomioon ottaen on parhaat mahdol-
1590: kin vuosia sitten lopettamaan jaettavien sano-       lisuudet. Näiden periaatteiden mukaisesti posti-
1591: malehtien vähäisyyden vuoksi. Numerdkappale-         ja lennätinlaitos hoitaisi varhaisjakelun sieHä,
1592: määrältään suurimmilla lehdillä on paikkakun-        missä sillä on tämän tehtävän suorittamiseen
1593: nalla omat tai muiden lehtien kanssa yhteiset        parhaat mahdoLlisuudet, ja lehdet sie1lä, missä
1594: jakeluorganisaatiot.                                 lehdillä on paremmat mahdollisuudet yhteisja-
1595:    Edellä mainittujen jakeluorganisaatioiden,        kelun suorittamiseen. Niillä paikkakunnilla, joiJ:-
1596: joita Raumalla on tällä hetkellä kolme kappa-         la varhaisjakelusta tulisivat huolehtimaan leh-
1597: letta, ulkopuolelle jääneiden Raumalla pienile-      tien muodostamat yhteisjakeluorganisaatiot, tu-
1598:                                                                                                         3
1599: 
1600: lisi posti- ja lennätinlaitos tarvittaessa tietyn     teisjakelut järjestettäisiin lehtien keskinäisin so-
1601: ylimenokauden ajan toimimaan pienten lehtien          pimuksin. Edellä selostettua valtakunna'lJista
1602: koordinoivana eHmenä ja maksujen välittäjänä.         varhaisjakdusuunnitelmaa Jaativan ns. SA VA-
1603: Posti- ja lennätinlaitoksen välitystä käytettäisiin   ryhmän tarkoituksena on saada työnsä päätök-
1604: kuitenkin vain sihloin, kun yhteisjakelua ei          seen kuluvan kevään aikana.
1605: muut·en saada toimimaan ja pääsääntöisesti yh-
1606:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1980.
1607: 
1608:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
1609:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1610: 
1611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Utdelningen av tidningar, vars spridning
1612: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       i Raumo är liten, och som förblev utanför
1613: nr 537 av den 27 mars 1980 ti11 vederbörande        de ovananförda utdelningsorganisationerna, av
1614: medlem av statsrådet översänt avskTift av föl-      vilka det .för närvarande finns tre i Raumo,
1615: jande av dksdagsman Aulis Juvela m. ,j)l, under-    organiserades efter det att den av post- och
1616: tecknade spörsmål nr 207:                           te1egrafverket skötta utdelningen nedlagts. I
1617:                                                     Raumo finns för närvarande sammanlagt 385
1618:           Är Regeringen medveten om, hur då-        stycken av de ovananförda tidningarnas be-
1619:        ligt tidningsutdelningen genom posten        ställda söndagsnummer.
1620:        fungerar i Raumo, och om så är fallet,           Inom Raumo postområde utförs dagstid-
1621:           ämnar Regeringen ge post- och tele-       ningarnas lördagsutde1ning antingen av postut-
1622:        grafstyrelsen i uppgift aut se tili att      delar·e eller inom sådana områden, där post-
1623:        Raumo stad omedelbart ställs i detta         utdelningen från måndag till fredag sköts av
1624:        hänseende i en järnlik ståillning med        postutbärningspersonal i ämbetsförhå:hlande, av
1625:        andra orter av samma storlek?                särskilda tidningars lördagsutbärare.
1626:                                                         Inom några utdelningsdistrikt inom Raumo
1627:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       postområde har det förekommit tillfällirga stör-
1628: samt anföra följande:                               ningar i utdelningen. Dessa störningar har till
1629:    Tidningar utdelas åt abonnenterna antingen       en ,stor del förorsakats av arbetds korttidsna-
1630: i samband med den norma1a postutdelningen           tur. Då det är fråga om endast några timmars
1631: eller som tidig utdelning. Den tidiga utdel-        arbete på en enda dag per veoka, har 1ördags-
1632: ningen sköts antingen av tidningens egen utdel-     utbärarnas växling inom några distrikt varit
1633: ningsorganisation, av tidningar arrangerad ge-      stor medan det har varit svårt att anskaffa
1634: mensam utdelning eller post- och tlelegrafverket.   sådan personai som genast kunde v·ara kompe-
1635: Dessutom utdelar post- och telegrafverket i         tent i arbetet. Enligt post- och telegrafstyrel-
1636: Norra Finland dagstidningar i en särskild utdel-    sens meddelande iakttages den av post- och
1637: ning som sker efter den normala postutdel-          telegrafverket i Raumo skötta lördagsutdel-
1638: ningen. Ar 1978 fördelades de utdelade dags-        ningen av tidningar fortfarande och man strä-
1639: tidningarnas relativa andelar av tidningarnas       var till att få utdelnin~n att fungera oklander-
1640: totalspridning mellan olika utdelningar så, att     ligt till ahla delar så snart som möjligt trots
1641: i tidningarnas egna och gemensamma utdel-           1okalla svårigheter.
1642: ningar, utdelades ca 47 % av tidningarna, i             På trafikministeriets uppdrag håller post-
1643: postens tidiga och särskilda utdelningar ca          och telegrafstyrelsen i samarbete med pressen
1644: 14 % och i den normala postutdelningen ca           på att utarbeta en riksomfattande plan för
1645: 35 %. Andelen av tidningarnas lösnummerför-         dagstidningarnas tid~ga utdelning, som skulle
1646: säljning är ca 5 %.                                  möjliggöra, att inom vari'e område, där tidig
1647:    För några år sedan var man tvungen att av-       utdelning för närvarande utförs, endast ett för
1648: sluta den av post- och telegrafverket organise-      a1la tidningar på samma prisgrunder öppet
1649: rade tidiga utdelningen av ,tidningar i Raumo        system av tidig utdelning skulle fungera. Utdel-
1650: för att antalet tidningar i utdelningen var så       ningen skuWle utföras av den organisation, som
1651: ringa. Tidningar som har de största antalet          med hänsyn till lokala förhålhnden har de
1652: nummer har sina egna eller med andra tidning-        bästa möjligheterna för det. Enligt dessa prin-
1653: ar gemensamma utdelningsonganisationer på           ciper skulle post- och telegrafverket sköta om
1654: orten.                                               den tidiga utdelningen, där den har de bästa
1655:                                              N:o 207                                              5
1656: 
1657: möjligheterna att utföra detta uppdrag, och tidc   sku1le dock endast användas, när en gemensam
1658: ningarna, där de har bättre möjligheter att        utdelning inte annars kan fås i gång och i
1659: utföra gemensam utdelning. På sådana orter,        huvudregel skulle de gemensamma utdelningar-
1660: där tidningarnas gemensamma utdelningsorga-        na organiseras genom tidningarnas inbördes
1661: nisationer slml:le sköta om den tidi<ga utdcl-     gemensamma avtal. Den så ka11ade SAVA-
1662: ningen, skulle post- och telegrafverket under      gruppen, som utarbetar den riksomfattande
1663: en viss övergångsperiod fungera som ett koor-      planen för tidig utdelning har för avsi.kt att få
1664: d1neringsorgan och avgiftsförmedlare för små       sitt arbete färdigt denna vår.
1665: tidningar. Post- och telegrafverkets förmedling
1666:      Helsingfors den 2 maj 1980.
1667: 
1668:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
1669: 
1670: 
1671: 
1672: 
1673: 088000501U
1674:                                               1980 vp.
1675: 
1676: Kirjallinen kysymys n:o 208.
1677: 
1678: 
1679: 
1680: 
1681:                                  Mattila ym.: Invalidivähennyksen indeksitarkistuksen aikaansaa-
1682:                                     misesta.
1683: 
1684: 
1685:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1686: 
1687:    Vuonna 197 4 annetun tulo- ja varallisuus-           Invaliditeettiin perustuvilla verohelpotuksil-
1688: verolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 5              la on voitu turvata ja tasoittaa vammaisten
1689: kohdan nojalla saa Suomessa suurimman osan          elämän edellytyksiä, elvyttää heidän omatoi-
1690: vuodesta asunut henkilö vähentää kunnallis-         misuuttaan ja omavastuisuuttaan sekä mahdol-
1691: verotuksessa invalidivähennyksenä 2 160 mark-       listaa heillekin elämässä ja toiminnoissa kuu-
1692: kaa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vam-    luva valinnanvapaus.
1693: masta aiheutuva pysyvä haitta, jonka haitta-           Invalidivähennys on tarkoitettu nimenomaan
1694: aste on 100 %. Jos prosenttimäärä on pie-           vammaisten työssä käynnistä aiheutuvien eri-
1695: nempi, mutta vähintään 30 %, on vähennys            tyiskustannusten ja -haittojen peittämiseen. In-
1696: prosenttimäärän osoittama osuus 2 160 mar-          validivähennystä on pidettävä välttämättömä-
1697: kasta.                                              nä, sillä vaikealla vammalla on olennainen vai-
1698:    Vaidonverotuksessa vähennys myönnetaan           kutus veronmaksukykyyn ja vähennyshän koh-
1699: sanotun lain 57 §:n 1 momentin 2' kohdan            distuu korostuneesti vaikeavammaisiin. Inva-
1700: nojalla verovähennyksenä ja se on 100 % :n          lidivähennyksen määrä olisi pikaisesti tarkistet-
1701: haitta-asteen perusteella 540 markkaa ja pie-       tava toteuttamalla tarpeellinen korotus. Vuo-
1702: nemmän haitta-asteen perusteella sitä vastaava      den 1979 alussa tehty vähäinen tarkistus ei
1703: osuus 540 markasta.                                 poistanut vähennyksen jälkeenjääneisyyttä.
1704:    Invalidivähennyksen maärät ovat käytännöl-          Edellä olevan perusteella ja va1tiopäiväjärjes-
1705: lisesti katsoen vuoden 1965 tasolla. Sen jäl-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1706: keen niitä on korotettu ainoastaan 1. 12. 1978      valtioneuvoston asianomaisen jäs·enen vastatta-
1707: annetulla tulo- ja varallisuusverolain muutok-      vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
1708: sella (913/78) 8 %:n määrällä. Vuoden 1965
1709: jälkeen ovat elinkustannukset ja palkkataso                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1710: moninkertaistuneet. Tapahtunut kehitys on                  siin verotuksessa myönnettävän invali-
1711: merkinnyt vammaisten kohdalla tuntuvaa vero-               divähennyksen indeksitarkistuksen ai-
1712: tuksen kiristymistä.                                       kaansaamiseksi?
1713:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1714: 
1715:               Kalevi Mattila                                 Mikko Pesälä
1716:               Lauri Palmunen                                 Veikko Pihlajamäki
1717: 
1718: 
1719: 
1720: 
1721: 0880004750
1722: 2                                             1980 vp.
1723: 
1724: 
1725: 
1726: 
1727:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1728: 
1729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           on invalidivähennyksen enimmäismäärä kun-
1730: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        nallisverotuksessa 2 340 markkaa ja enimmäis-
1731: hemies, olette 27 päivänä maaliskuuta 1980           määrä valtionverotuksessa on 590 markkaa
1732: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        verosta. Hallituksen tarkoitus on sisällyttää
1733: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        invalidivähennykset myös seuraavan tulo- ja
1734: sen kansanedustaja Mattilan ym. näin kuulu-          menoarvion yhteydessä toteutettavaan tulo-
1735: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 208:            verotuben inflaatiotatkistukseen.
1736:                                                         Hallituksen mielestä on vaikeavammaisten
1737:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       invalidien asemaa kevennettävä. Tuloverotuk-
1738:        siin verotuksessa myönnettävän invali-        sen yhteydessä myönnettävä invalidivähennys
1739:        divähennyksen indeksitarkistuksen ai-         ei kuitenkaan ole ainoa keino tähän tarkoituk-
1740:        kaansaamiseksi?                               seen, vaan muitakin keinoja on voitava käyt-
1741:                                                      tää. Invalidiväestön toimeentulon turvaami-
1742:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          seksi ei ole luotu toimivaa tu'lonsiirtojärjestel-
1743: tavasti seuraavaa:                                   mää, joka mahdollistaisi siirtymisen verotuk-
1744:    KirjalHsen kysymyksen perusteluissa esitetyt      sellisesta erityiskohtelusta tarkemmin kohdeu-
1745: tiedot ovat si'käli virheellisiä, että valtion- ja   tuvaan harkinnanvaraiseen tukeen. Invalidi-
1746: kunnallisverotuksessa myönnettävät invalidivä-       vähennyksen sisällyttäminen inflaatiotarkistuk-
1747: hennykset on sisällytetty tuloverotuksen inflaa-     sen pHriin turvaa vähennyksen arvon rahan-
1748: tiotarkistuksiin jo kahtena vuotena peräkkäin.       arvon heikentyessä. Nykyisen invalidivähenn)llk-
1749: Täten invalidivähennyksiä on nostettu sekä           sen huomattava korottaminen olisi kuitenkin
1750: vuonna 1979 että vuonna 1980. Vuoden 1980            mahdollista vasta silloin kun samalla täsmen-
1751: invalidivähennysten korotukset ylittivät tulo-       netaan inva:liditeettiprosentin määräytymi>stä
1752: veroasteikon 7,5 % :n inflaatiotarkistuksen.         verotuksessa sekä invalidivähennyksen kohden-
1753: Vuodelta 1980 toimitettavassa verotuksessa           tumista tuen saajien piirissä.
1754:      Helsingissä 6 päivänä toukolruuta 1980.
1755: 
1756:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
1757:                                             N:o 208                                             3
1758: 
1759: 
1760: 
1761: 
1762:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
1763: 
1764:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      statsbeskattningen 590 mk av skatten. Rege-
1765: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     ringen har för avsikt att beakta invalidav-
1766: av den 27 mars 1980 till vederbörande med-        dragen även vid den inflationsjustering av in-
1767: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   komstbeskattningen som kommer att verk-
1768: av r.iksdagsman Mattila m. fl. undertecknade      ställas i samband med det följande stats-
1769: spör.smål nr 208:                                 förslaget.
1770:                                                       Regeringen anser att svårt invalidiserade
1771:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     personers situation måste underlättas. Invalid-
1772:        att åstadkomma en indexjustering av        avdraget i samband med inkomstbeskattningen
1773:        det invalidavdra:g sotn beviljas vid be-   är emellertid inte det enda sättet att uppnå
1774:        skattningen?                               detta syfte. Även andra metoder s,kall kunna
1775:                                                   tillämpas. Det har inte skapats något funge-
1776:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     rande inkomstöverföringssystem för tryggandet
1777: samt anföra följande:                             av invalidbefolkningens utkomst, som skulle
1778:    Uppgifterna i motiveringen till det skrift-    möjliggöra en övergång från den beskattnings-
1779: liga spörsmålet är såtillvida felaktiga, att de   mässiga särbehandlingen tili ett närmare in-
1780: invalidavdrag ,som beviljas vid stats- och kom-   ri:ktat, på prövning beroende understöd. Då
1781: muna1beskattningen redan två år i följd har       invalidavdragen berörs av inflationsjusteringen,
1782: ingått i inflationsjusteringarna i fråga om in-   kan avdragets värde bibehållas trots att pen-
1783: komstbeskattningen. Invalidavdragen har så-       ningvärdet försämras. En betydande höjning av
1784: lunda höjts såväl år 1979 som år 1980. För-       invalidavdraget skulle dock kunna möjliggöras
1785: höjningarna av 1980 års invalidavdrag över-       först då bestämningsgrunderna för invaliditets-
1786: stiger inkomstskatteskalans inflationsjustering   procenten samtidigt preciseras liksom även
1787: om 7,5 %. Vid beskattningen för år 1980           invalidavdragets inriktande bland dem som
1788: utgör maximibeloppet för invalidavdraget vid      erhåller understöd.
1789: kommunalbeskattningen 2 340 mk och vid
1790:      Helsingfors den 6 maj 1980.
1791: 
1792:                                                                    Minister Pirkko Työtäjärvi
1793:                                                 1980 vp.
1794: 
1795: Kirjallinen kysymys n:o 209.
1796: 
1797: 
1798: 
1799: 
1800:                                     Mattila ym.: Myymäläautojen polrtoaineen vero-osuuden palaut-
1801:                                        tamisesta yrittäjille.
1802: 
1803: 
1804:                            Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1805: 
1806:    1970-luvun alussa Suomessa oli hyvin toimi-           Vuoden 1980 lopussa voidaan olettaa Suo-
1807: va noin 1 200 myymäläautoa käsittävä palve-           messa toimivan noin 600 myymäläautoa. Polt-
1808: luverk.ko, jonka laskettiin silloin palvelleen        toaineveron palautus näille olisi noin 4,8 mmk
1809: noin 500 000 harvaan asutun maaseudun asu-            vuodessa. Koska 600 myymäläauton voidaan
1810: kasta.                                                laskea palvelevan noin 300 000 asukasta, mer-
1811:    Myymäläautopalvelun merkitys on erittäin           kitsisi polttoaineveron palautus vain 16 mark-
1812: suuri maaseudun haja-asutusalueiden vanhem-           kaa palveltavaa asukasta kohden vuodessa.
1813: mille asukkaille, joilla ei ole mahdollisuutta           Myymäläautojen polttoaineveron palautus
1814: suorittaa ostojaan omalla autollaan. Jyväskylän       olisi nopeavaikutteinen, yksinkertainen, tasa-
1815: yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan myy-            puolinen ja muiden tukitoimenpiteiden kanssa
1816: mäläautoasiakkaan keskimääräinen ostosmatka           yhdensuuntainen tapa säilyttää tämä palvelu-
1817: pitenisi 400 metristä 7,2 kilometriin, jos myy-       muoto kauppapalvelujen suhteen kaikkein huo-
1818: mäläauton toiminta lakkaisi.                          noimmassa asemassa oleviHe syrjäseutujen asuk-
1819:    Myymäläautopalvelun säilyttämiseksi valtio-        kaille.
1820: valta on vuodesta 1975 alkaen myöntänyt ra-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1821: hoitustukea uusien autojen hankintaan. Siitä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1822: huolimatta autojen lukumäärä on voimakkaasti          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1823: supistunut ollen vuoden 1978 lopussa 700.             vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
1824: Syy myymäläautotoiminnan lopettamiseen on
1825: miltei poikkeuksetta sen tappiollisuus.                          Aikooko Hallitus haja-asutusalueiden
1826:    Myymäläauton polttoainekustannukset ovat                   myymäläpalvelujen turvaamiseksi ryhtyä
1827: noin 20 000 markkaa vuodessa. Polttoaineveron                 toimenpiteisiin myymäläautojen poltto-
1828: osuus tästä on noin 8 000 markkaa. Sen pa-                    aineen vero-osuuden palauttamiseksi
1829: lauttaminen myymäläautotoimintaa harjoittavil-                yrittäjille?                 ·
1830: le yrityksille vaikuttaisi välittömästi kustannuk-
1831: sia pienentävästi ja siten estäisi monissa ta-
1832: pauksissa toiminnan lopettamisen.
1833:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1834: 
1835:           Kalevi Mattila                  Veikko Pihlajamäki             Toivo Yläjärvi
1836:          .Mikko Pesälä                                                   Lauri Palmunen
1837: 
1838: 
1839: 
1840: 
1841: 088000502V
1842: 2                                             1980 vp.
1843: 
1844: 
1845: 
1846: 
1847:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1848: 
1849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rärahan turvin voidaan tukea muun muassa
1850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        myymäläautojen niin sanottuja sosiaalisia reit-
1851: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          tejä, joilla tarkoitetaan aikaisemmin käytössä
1852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         olleiden, mutta kannattamattomina lopetettujen
1853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        reittiosuuksien uudelleen käyttöönottoa, sekä
1854: edustaja Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      muita tavara- ja henkilökuljetusjärjestelyjä.
1855: sesta kysymyksestä n:o 209:                             Kokeilutoimenpiteitä on suunniteltu· jatketta-
1856:                                                      vaksi ainakin vuonna 1981. Kauppa- ja teolli-
1857:           Aikooko Hallitus haja-asutusalueiden       suusministeriö on asettanut työryhmän, jonka
1858:        myymäläpalvelujen turvaamiseksi ryhtyä        tehtävänä on muun muassa seurata kokeilutoi-
1859:        toimenpiteisiin myymäläautojen poltto-        menpiteiden tuloksia ja tehdä tarvittavat lain-
1860:        aineen vero-osuuden palauttamiseksi           säädäntöesitykset kokeiluista saatujen tietojen
1861:        yrittäjille?                                  perusteella. Ennen kuin uusia tukitoimenpiteitä
1862:                                                      toteutetaan, on tarpeellista selvittää kauppapal-
1863:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          velujen saavutettavuuden nykytilanne kulutta-
1864: taen seuraavaa:                                      jien kannalta. Tukitoimenpiteet on yhdensuun-
1865:    Hallitus pitää tärkeänä harvaanasuttujen          taistettava palvelemaan nimenomaan kuluttajien
1866: alueiden peruspalvelujen turvaamista. Kauppa-        etuja. Irrallisena toteutettuna esitetty valmiste-
1867: palvelujen saavutettavuutta mainittujen aluei-       veron palautus olisi pikemminkin yleinen kau-
1868: den asukkaille edistetään jo nykyisin muun           pan tukimuoto, joka kohdistuisi ilmeisesti suu-
1869: muassa myymäläautotoiminnan tukemisella val-         relta osin haja-asutusalueiden ulkopuolelle ja
1870: tion varoin. Harkittaessa kysymyksessä esitet-       päällekkäisiin reitteihin. Tähänastisilla tukitoi-
1871: tyä polttoaineen valmisteveron palautusta on         menpiteillä on pyritty sen sijaan parantamaan
1872: otettava huomioon myös muut tukitoimenpi-            nimenomaan vaikeimmassa asemassa olevien
1873: teet, joihin valtio on jo ryhtynyt tai joita lähi-   kuluttajien asemaa.
1874: aikoina on tarkoitus harkita haja-asutusalueiden        Hallitus katsoo, että mahdolliset uudet tuki-
1875: kauppapalvelujen turvaamiseksi. Valmisteveron        toimenpiteet haja-asutusalueiden kauppapalvelu-
1876: palautuksen muodossa annettavaa tukea ei siten       jen turvaamiseksi, mukaan luettuna nyt esillä
1877: tule tarkastella irrallisena toimenpiteenä.          oleva valmisteveron palautus, tulisi ottaa koko-
1878:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-        naisuutena selvitettäväksi siinä yhteydessä, kun
1879: tustuesta annettua lakia ja asetusta, jotka ovat     harkitaan haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
1880: voimassa vuoden 1981 loppuun, muutettiin             rahoitustukilain jatkamista ja selvitetään kokei-
1881: maaliskuussa 1979 (184/79, 185/79) siten,            lutoimenpiteiden tulosten perusteella lainsää-
1882: että tukimääriä korotettiin ja tuen soveltamis-      dännön muutostarpeita.
1883: aluetta laajennettiin. Samalla investointiavus-         Eräänä mahdollisuutena myymäläautotoimin-
1884: tuksen myöntäminen aikaisemmin käytössä ol-          nan väliaikaiseksi tueksi hallitus näkee edellä
1885: leen korkotuen lisäksi tuli mahdolliseksi myy-       mainitun haja-asutusalueiden kauppapalvelujen
1886: mäläautohankinnan ja myyntitilojen uusimisen         saavutettavuuden turvaamiseen liittyviä kokei-
1887: yhteydessä. Lisäksi kuluvan vuoden tulo- ja          lutoimenpiteitä varten tatikoitetun määrärahan
1888: menoarviossa (mom. 32.61.42) on 700 000              korottamisen. Tähän toimenpiteeseen hallitus
1889: markan määräraha haja-asutusalueiden kauppa-         palaa valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarvion
1890: palvelujen saavutettavuuden turvaamiseen liit-       käsittelyn yhteydessä.
1891: tyviä kokeilutoimenpiteitä varten. Tämän mää-
1892:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
1893: 
1894:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
1895: 
1896:                                                                                                 '·.··'
1897:                                               N:o 209                                                3
1898: 
1899: 
1900: 
1901: 
1902:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1903: 
1904:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rutter, med vilket avses återupprättande av
1905: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        tidigare använda men såsom olönsamma ned-
1906: se av den 27 mars 1980 tili vederbörande med-       lagda avsnitt av butiksbilsrutten, samt andra
1907: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande     varu- och persontransportarrangemang.
1908: av riksdagsman Mattila m. fl. undertecknade             Man har planerat att fortsätta försöksverk-
1909: spörsmål nr 209:                                    samheten åtminstone t.o.m. år 1981. Handels-
1910:                                                     och industriministeriet har tillsatt en arbets-
1911:           .ÄJmnar Regeringen, för att trygga        grupp med uppgift att bl. a. följa med försöks-
1912:        butiksservicen i glesbygder, vidta åt-       verksamheten och uppgöra erforderliga lagstift-
1913:        gärder för att återbära butiksbilsbräns-     ningsförslag med anledning av de uppgifter
1914:        Iets skatteandel tili företagarna?           som insamlats i försöksverksamheten. Innan
1915:                                                     nya stödåtgärder verkställs, är det nödvändigt
1916:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att utreda nuläget i fråga om konsumenternas
1917: samt anföra följande:                               tillgång tili butiksservice. Stödåtgärderna bör
1918:    Regeringen anser det vara viktigt att grund-     förenhetligas ~så, att de uttryckligen främjar
1919: servicen i glesbygderna tryggas. För att inne-      konsumenternas intressen. Hall den föreslagna
1920: vånarna i nämnda områden skall nås av buti:ks-      accisåterbäringen skulle verkställas som en fri-
1921: service främjas redan nu hl.a. butiksbilsverk-      stående åtgärd skulle den snarast vara en all-
1922: samheten med statliga medel. Då man över-           män form av stöd för handeln, vilket antag-
1923: väger den i spörsmålet framlagda återbäringen       ligen tili stora delar skulle inriktas tili områden
1924: av bränsleaccis, bör man även beakta andra          utanför glesbygderna och flera gånger på sam-
1925: stödåtgärder, vifka staten redan tillgripit ellet   ma rutt. Genom de hittills vidtagna åtgärderna
1926: vi1ka man inom närmaste framtid ämnar ta            har man däremot uttryokligen strävat till att
1927: under övervägande för att butiksservicen i gles-    förbättra ställningen för de konsumenter som
1928: bygderna skall tryggas. Stöd i form av åter-        har det svårast.
1929: bäring på accis bör sålunda inte behandlas som          Regeringen anser att eventuella nya stöd-
1930: en fristående åtgärd.                               åtgärder för att trygga butiksservice inom
1931:    Lagen och förordningen om finansieringsstöd      glesbygdsområdena, ink1usive ovan anförda
1932: för deta1jhandeln i glesbygderna som gäller tili    accisåterbäring, skall utredas i sin helhet i sam-
1933: utgången av år 1981, ändrades i mars 1979           band med att man överväger en fortsättning av
1934:  (184/79 och 185/79) så, att stödbeloppen           Iagen om finansieringsstöd för detaljhandeln i
1935: höjdes och tillämpningsområdet utvidgades.          glesbygderna och utreder ändringsbehoven i lag-
1936: Samtidigt b1ev det lmöjligt att bevilja investe-    stiftningen med stöd av resultaten från för-
1937: ringsbidrag vid sidan av det tidigare räntestö-     söksverksamheten.
1938: det i samband med bu'tiksbilsanskaffningar och          Som en möjlig form av temporärt stöd för
1939: förnyande av butiksutrymmen. I årets inkomst-       butiksbilsvenksamheten betraktar regeringen
1940: och utgiftsstat (mom. 32.61.42) ingår därtill       höjning av de anslag som är avsedda för de
1941: ett anslag om 700 000 mk i statsbidrag för          försöksåtgärderna i anslutning tili tryggandet
1942: försöksverksamhet för tryggande av tillgången       av tillgången på buti'ksservice. Till denna åt-
1943: på butiksservice. Med hjälp av detta anslag         gärd återkommer regeringen i samband med
1944:  kan man bl. a. stödja butiksbilarnas s.k. sodala   behandlingen av 1981 års statsförslag.
1945:      Helsingfors den 9 maj 1980.
1946: 
1947:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
1948:                                                1980 vp.
1949: 
1950: Kirjallinen kysymys n:o 210.
1951: 
1952: 
1953: 
1954: 
1955:                                   Mattila ym.: Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden peruskorjaus-
1956:                                       toimenpiteiden toteuttamisesta.
1957: 
1958: 
1959:                         Ed u s kunnan        Herra        Puhe m i e he 11 e.
1960: 
1961:    Useilta eri tahoilta on viime vuosina koros- Oulun läänin eteläosan eräiden kuntien siirtä-
1962: tettu Haapajärven-Jyväskylän rataosuuden minen kehitysalueiden ensimmäiseen vyölwk-
1963: uudelleen käyttöönottoa. Haapajärven-Suolah- keeseen oli niidle kehitystä edistävä toimenpide.
1964: den rataosa otettiin liikenteeseen kesäkuussa Ns. Suomenselkä-projektin as·ettaminen on näh-
1965: 1960. Välittömästi ,tämän jälkeen a1koi tavara- tävä myös valtiovallan pyrkimyksenä kartoittaa
1966: ja henkilöliikenne tällä rataosuudella aina Jyväs- alueen ong-e1lmakohdat. Uusien pysyvien työ-
1967: kylään saakka, mutta jo v. 1968 lakkautettiin . paikkojen määrätietoinen luominen tällä alueel-
1968: henkilöjunaliikenne välillä Haapajärvi-Saari- la kuitenkin "ontuu" rautatieliikenteen puuttu-
1969: järvi. Tätä ennen, toukokuussa 1967, oli otettu misen vuoksi, koska .rautatien palvelutaso ko.
1970: käytäntöön uusi .supistettu aikataulu, jonka alueen kannalta tarkastellen on lähes olematon.
1971: vuorot eivät sopineet matkustavan yleisön työ-,         Haapajärven-Jyväskylän ra1,1tatien osalle on
1972: opiskelu-, koulu- ym. matkojen suorittamiseen suunniteltu parannustoimenpiteitä, mutta rata-
1973: puhumattakaan kaukoliikenteestä. Näillä tpi- jakson perus~orjaus ja liikenteen tehostamis-
1974: menpiteiililä saatiin rautatieliikenteen ta1oudelli- toimet eivät ole edistyneet toivotulla tavalla.
1975: nen tulos po. rataosuudella kannattamattomaksi Päinvastoin takaiskuja on sen suhteen koettu .
1976: ja näihin vedoten lakkautettiin henkilöliikenne Kunnostustyöt, jotka olivat jo hyvällä alulla,
1977: rataosalla Haapajärvi-Saarijärvi ja väHlle Saa- on ~opetettu. Raskaampi ildskotus on jäänyt
1978: rijärvi-~Jyväskylä jäi supistettu henkilömkenne.     vaihtamatta ja arvovaltaisten .lausuntojen mu-
1979:    Parhaimmillaan 1960-luvun alkupuolella Haa- kaan nY"kyinenkin kiskotus joutuu pian "rullal-
1980: pajärven-Jyväskylän rataosalla liikennöi päi- le". Tällainen kehitys on todella valitettavaa
1981: vittäin neljä henkilöjunaparia ja yhden vakinai- 1970~luvu1la virinneen aluepoliittisen iljattdun
1982: sen tavarajunaparin lisfi,ksi joitakin ylimääräi- ilmapiirissä.
1983: siä tavarajunia. Tällä hetkellä rataosuus on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1984: lähes käyttämättömänä.                               tyksen 37 §:n 1 momenaiin viitaten esitämme
1985:    Haapajärv,en-Jyväskylän rautatien vaikutus valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1986: niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
1987: osalta· ulottuu valtakunnallis·esti laajaHe alueel-
1988: le. Yksinomaan radan lähivaikutusatiueella on                   Mihin toimenpiteisiin ja miUoin Halc
1989: noin 170 000 asukasta. Alue, jota Haapajärven                litus aikoo ryhtyä Haapajärven-Jyväs-
1990: -Jyväskylän rautatie koskee, on pääosiltaan                  kylän .rataosuuden peruskorjaustoimen-
1991: sitä aluetta, johon aluepoliittisten toirrtien tuli-         piteiden loppuun saattamiseksi ja rauta·
1992: si täysitehoisesti kohdistua. Monia myönteisiä               tieliikenteen tehostamiseksi tällä rata-
1993:  pyrkimyksiä valtion taholta on osoitettukin                 osuudehla?                     .
1994:  alueen kehittämiseksi. Mm. Keski-Suom~n ja
1995:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
1996: 
1997:          Kalevi Matt1la               Juhani Väh~kangas          Helvi Hyrynkangas
1998:                   ... ;Väinö Raudaskoski              Liisa Jaakonsaari
1999: 
2000: 
2001: 
2002: 0880005060
2003: 2                                           1980 vp.
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 
2008:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2009: 
2010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuonna 1979 kuljetettiin rataosalla Ääne-
2011: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    koski-Pihtipudas 101 000 nettotonnia, ja rata-
2012: olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn      osalla Pihtipudas-Haapajärvi 59 000 netto-
2013: kirjeenne ohella toimittanut vahioneuvoston      tonnia. Tavara on valtaosaltaan puutavaraa.
2014: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    Vaarallisia aineita ei ollut kuljetetJtavana. Ra-
2015: edustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuuluvasta     dalla liikennöi nykyään yksi junapari päivässä
2016: kirjallisesta kysymyksestä n:o 210:              etelästä Pihtiputaa1le asti, siitä pohjoiseen ei
2017:                                                  ole nykyisin liikennettä. Liikenteen kasvua suu-
2018:            Mihin toimenpiteisiin ja miHoin Hal- remmassa määrin ei ole näköpiirissä. Myöskään
2019:         litus aikoo ryhtyä Haapajärven-Jyväs~ rataosalla ei ole nykyisellään tarvetta liikenteen
2020:         kylän rataosuuden peruskorjaustoimen- . välittäjänä Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen vä-
2021:         piteiden loppuun saattamiseksi ja rauta- lillä. Radan nykyinen taso tyydyttää nähtävissä
2022:         tieliikenteen tehostamiseksi tällä rata- olevan tavaraliikenteen tarpeen. Radalla voi-
2023:         osuudeLla?                               daan kuljettaa kuormattuja vaunuja täyteen 20
2024:                                                  t akselipainoon asti, va1kka:kin hiljaisemmalla
2025:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nopeudella. Tämä liikennöintitaso voidaan säi-
2026: vasti seuraavaa:                                 lyttää vuotuisilla kunnossapitovaroilla, jotka
2027:    Jyväskylä-Haapajärvi radan kokonaispituus ovat rataosalla Jyväskylä-Haapajärvi n. 2
2028: on 192 km ja ratateknillisesti se voidaan jakaa Mmk vuodessa ja työllistävät n. 40-50 mies-
2029: kahteen osaan:                                   tä.
2030:    - Jyväskylä-Äänekoski on perusparannet-           Henkilöliikenteestä todettakoon, että Val-
2031: tua ja sepelöityä K 54-rataa Hman liikennerajoi- tionrautateillä ei ole nykyisellään mahdolli-
2032: ruksia ja                                        suuksia henkilöliikenteen hoitamiseksi Ääne-
2033:    - Äänekoski-Haapajärvi väli on sorarataa, kosken-Haapajärven väli11ä. Kannattamatonta
2034: K 30-kiskotusta 133 km ja K 43-kiskotusta 11 paikallisli~kennettä on jouduttu supistamaan
2035: km.                                              useilla muillakin rataosiHa.
2036:    Rataosalla Äänekoski-Haapajärvi suoritet-         Mikäli radan perusparannus (sarastus ja
2037: tiin vuosina 1973-1978 perusparannusta siten, pö~kkyvälin tihennys) saatetaan loppuun, vaa-
2038: että rataa nostettiin sorastamalla 30-40 cm tii se varoja 12 Mmk ja aikaa 2-3 vuotta.
2039: ja pölkkyväliä tihennettiin. Nämä investoint1- Tämä perusparannus d kuitenkaan aiheuta hel-
2040: työt lopetettiin vuonna 1978, sorastamatta jäi potuksia liikenteen rajoituksiin, vaan se lähinnä
2041: 40 km ja pö1kkyväli tihentämättä 70 km mat- pohjustaa mahdollisesti tulevaisuudessa tehtä-
2042: kalta. Toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle vää kiskonvaihtoa. Mikäli rataosa'He vaihdetaan
2043: 1980-1985 ei perusparannusta eikä kiskoo- K 43·kiskot, vaatii se varoja 65 Mmk ja ·aikaa
2044: vaihtoa ole suunniteltu. Rataosalla on K 30- 3-4 vuotta. Kiskoovaihtoa ei voida kuitenkaan
2045: kiskot, jonka vuoksi raskaalle 17-20 tonnin perustella näillä liikennemäärillä, kun Suomen
2046: akselipainoiselle liikenteelle on, jo tehdystä rataverkolla on useita vilkkaampiakio K 30-
2047: perusparantamisesta huolimatta, 35-50 km/h ratoja odottamassa kiskonvaihtoa.
2048: nopeusrajoitukset.
2049:      Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1980.
2050: 
2051:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
2052:                                               N:o 210                                                3
2053: 
2054: 
2055: 
2056: 
2057:                             T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2058: 
2059:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         handelen Äänekoski-Pihtipudas, och 59 000
2060: an:ger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       nettoton på handelen Pihtipudas-Haapajärvi.
2061: av den 27 mars 1980 ti'll vederbörande med·          Godset hestod till största delen av trävaror.
2062: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Farliga ämnen transporterades inte. Numera
2063: av riksdagsman Kalevi Mattila m. fl. under-          trafikeras hanan av ett tågpar om dagen, hån
2064: tecknade spörsmål nr 210:                            söder ända tiJJl Pihtipudas, därifrån norrut före-
2065:                                                      kommer nuförtiden inte traHk. En större ök-
2066:           Viltka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ning av trafiken syns inte heller förestå. Ban-
2067:        ta och när för att slutföra grundrepara-      delen fyller inte heller för närvarande uppgif-
2068:        tionsåtgärderna på handelen Haapajärvi        ten av förmedlingslänk mellan norra och södra
2069:        -Jyväskylä och effektivera järnvägstra-       Finland. Banans nuvarande nivå tillfredsställer
2070:        fiken på denna handel?                        godstrafikens nuvarande och uppskattade he-
2071:                                                      hov. FuHastade vagnar upp till 20 tons axel-
2072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd~        vikt kan transporteras på hanan, om än med
2073: samt anföra följande:                                lägre hast1ghet. Denna trafikeringsnivå kan hi-
2074:    TotaHängden på Jyväskylä-Haapajärvi ha-           behållas med hjälp av de årliga medlen för
2075: nan är 192 km och hantekniskt kan den delas          underhåll, vi'lka på handelen Jyväskylä-Haapa-
2076: i två avsnitt:                                       järvi uppgår tiLI 2 milj. mk om året och sysselc
2077:    - Jyväskylä-Äänekoski är en grundrepa-            sätter ungefär 40-50 personer.
2078: rerad och makadamiserad K 54-hana utan tra-             Angående persontrafiken kan konstateras att
2079: Hkhegränsningar och                                  statsjärnvägarna inte heller för närvarande har
2080:    - Äänekoski-Haapajärvi avsnittet är en            möjligheter att sköta persontrafiken på sträckan
2081: grusbana med K 30 räls på 133 ~m och 11 km           Äänekoski-Haapajärvi. P.g.a. olönsamhet har
2082: K 43 räls.                                           man hlivit tvungen att nedsrkära loka:ltrafiken
2083:    På handelen Äänekoski-Haapajärvi utfördes         också på ett flertal andra handelar.
2084: grundförhättringar under åren 1973-1978 så,             Ifa11 grundreparationen slutförs ( med hjälp
2085: att hanan höjdes 30-40 cm genom hallaste-            av hallastering och mindre blockmellanvum)
2086: ring och avstånden mellan blocken minskades.         kräver detta 12 milj. mk och tar 2-3 år i
2087: Dessa investeringsarheten avslutades år 1978,        anspråk. Denna grundtförhättring föranleder
2088: en sträcka på 40 km förblev ohahlasterad och         emdlertid inga lättnader i trafi.kihegränsningar-
2089: hlocken oförändrade på ett avsnitt om 70 km.         na, utan hereder närmast grund för ett even-
2090: För verksamhets- och ekonomiplanperioden             tuellt framtida rälshyte. Hall ma.n hyter till
2091: 1980-85 har man inte planerat några grund-           K 43-räls på handelen kräver detta hyte anslag
2092: förhättringar eller .rälshyten. På handelen finns    om 65 milj. mk och en tid på 3-4 år. Räls-
2093: K 30-räls, varför tung trafik med axelvikt på        hytet kan emellertid inte motiveras med dessa
2094: 17-20 ton, . trots grundförhättringarna, är          trafiksiffror, då det i Finland finns ett flerta'l
2095: helagd med 35-50 km hastighetsbegränsning.           livligare trafikerade K 30-hanor som väntar på
2096:    År 1979 transporterades 101 000 nettoton på       rälsbyte.
2097:      Helsingfors den 28 april 1980.
2098: 
2099:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
2100: Kirjallinen kysymys n:o 211.
2101: 
2102: 
2103: 
2104: 
2105:                                       Mattila ym.: Ylivieskan ylimääräisen maatalouspiirin vakinaista-
2106:                                          misesta.
2107: 
2108: 
2109:                                                                                                                                           l   ~-
2110: 
2111: 
2112:                                                              • : ~.' '   ... .>< { ..      •   •., '   ; ;   > ·. ~   -~   ;. ?' . ; ~. ,· J;::>·-, ' ..
2113:    Ma!lt~<;mshallip.nosta .ann.etun ·. asetu~se11 . JnU- talouspiirin .· toimialueen .·~lillkeinoelämä :. t!J'keu~
2114: kaari. ·maatalgu$allinnoll; piirihallintoa. var~~n tuu inerkit:tävästi maatalo.uteen• .V:~tratta~sa
2115: ma~ jaetaan maatalouspiireihin, joiden rajat, piirin tehtävämääriä. muiden; maataiouspiirien
2116: nimet ja hallintopaikat valtioneuvostö määrää. vastaaviin, on todettavis$a monien: .näistä ~le-
2117:    Vaitioneuvoston •voimassa olevan .päätöksen van · maamme piirien suurimpiin :kuuhivia; Kui~
2118: mukaan ylivie~kan Jnaatalouspii):ii11· lcuuluvat tenkin 'kyseinen maatalouspiiri on edelleen ns.
2119: se)iraavat kunnat: Alavieska, <H:aapaj~rvi, . H~- ylimääräinen piiri.             . .. .• ·. .. . . .
2120: sua, Hhnanka, . Kalajoki, Kannqs, Kaustinen,              · Piirin· toiminpan . j~ikiwm:ide1;1 :tl1rvaaminen
2121: Kälviä, Lestijätvi,. Lohtaja) Perhs:>). Reisjärvi, piirin vak1naistamisella on· ei vain .p.iirin itsen-
2122: Sievi,. Toholampi,. Ullav~, Veteli ja Yliyieska. .sävaan my()s a~us~n: P~lls.~linkeiJ?:()jenkin kan-
2123:    Valtioneuvoston . pää,töksen mukaan· Ylivies- nalta välttämätöntä. 0\'Jlyies!ian)l\aa,talouspiiri
2124: kan piiri on eräiden muiden vastaavien kanssa on Keski-Pohjanmaan ·piireistä ·tällä... hetkellä
2125: ylimää-räinen maatalouspiiri. Ylivieskan maata- ainoa ylimääräisenä: t-oimiva ·-piirid~:s~·.Qh osal-
2126: louspiiri perustettiin aikoinaan todellisen tar- taan omiaan luomaan alueen väestössä epävar-
2127: p~n sanelemana ·ja p,iit:i onkin .vuosien mittaan · · muuden tunnetta, olletikin kun samanaikaisesti
2128: osoittautunut todella tarpeelliseksi. Tätä osoit- väliportaanhallinnon uudistuksesta käydään toi-
2129: tavat maatalouspiirin maataloustoimiston suo- saaHa olemassa olevien läänien rajoihin pohjau-
2130: rittamien tehtävien lisääntyneet määrälliset lu- tuvaa uudistuskeskustelua.
2131: vut maanhankinnassa, maankäyttölainojen käsit-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2132: telyssä, tientekoavustuksissa, salaoja-avustuksis- jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2133: sa sekä erilaisten maatalouteen liittyvien eläk- me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2134: keiden käsittelyssä niin määrällisesti kuin myös tattavaksi seuraavan kirjallisen 'kysymyksen:
2135: verrattuna maamme muiden maatalouspiirien
2136: vastaaviin tehtäviin. Esimerkkeinä todettakoon,                     Katsooko Hallitus Ylivieskan maata-
2137: että vuoden 1979 aikana Ylivieskan maatalous-                    louspiirin vakinaistamisen aiheelliseksi,
2138: piirissä puollettiin erilaisia lainoja 489 kpl eli               ja
2139: markkamäärältään 36 362 200 mk:n edestä.                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2140: Tämäkin on selvä osoitus siitä, että po. maa-                    tässä asiassa ryhtyä?
2141:       Helsingissä 27 päivänä maa1iskuuta 1980.
2142: 
2143:           Kalevi Mattila                     Väinö Raudaskoski                          Heimo Linna
2144: 
2145: 
2146: 
2147: 
2148: 088000490F
2149: 2                                            198() vp.
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154:                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
2155: 
2156:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
2157: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       taen seuraavaa:
2158: mies, olette 27 päivänä maaliskuuta 1980 päi-         Ylimääräisten maatfdouspiirien, joita ovat
2159: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      kaikkiaan ·l9:stä maatalouspiiristä kysymykses-
2160: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sä tarkoitetun Ylivieskan piirin ohella Tampe-
2161: kansanedustaja Kalevi Mattilan ym. näin kuu-       reen, Oulun pohjoinen ja Kemin maatalouspii-
2162: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 211:        ri, erityisasemaan liittyviä kysymyksiä ei vielä
2163:                                                    ole perusteellisesti selvitetty. Näiden maatalous-
2164:           Katsooko Hallitus Ylivieskan maata-      piirien vakinaistamiskysymystä · on tarkoitus
2165:        louspiirin vakinaistamisen aiheelliseksi,   selvittää maa- ja metsätalousministeriön toi-
2166:        ja                                          mesta, minkä jälkeen asia voidaan ottaa huo-
2167:           m~hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mioon ministeriön hallinnonalan seuraavaa ta-
2168:        tässä asiassa ryhtyä?                       loussuunnnitelmaa laadittaessa.
2169:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
2170: 
2171:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
2172:                                            N:o 211                                              3
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2178: 
2179:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmå'l får jag vörd-
2180: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      samt anföra följande:
2181: se av den 27 mars 1980 tili vederbörande             Av de sammanlagt 19 lantbruksdistrikten är,
2182: medlem av statsrådet för avgivande av svar        förutom det i spörsmålet avsedda Ylivieska
2183: översänt avskrift av följande av riksdagsman      lanthruksdistrikt, även Tammerfors, Uleåborgs
2184: Kalevi Mattila m. fl. undertecknade spörsmål      norra och Kemi lantbruksdistrikt extraordinarie
2185: nr 211:                                           lantbruksdistrikt, vilkas särställning ännu inte
2186:                                                   utretts tillräckligt grundligt. Frågan angående
2187:           Anser Regeringen det finnas skäl att    ombildande av dessa lantbruksdistrikt tili ordi-
2188:        ombilda Ylivieska lantbruksdistrikt till   narie är det avsikten att utreda på åtgärd av
2189:        ett ordinarie lantbruksdistrikt, och       jord- och skogsbruksministeriet, varefter ären-
2190:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         det kan beaktas vid uppgörandet av följande
2191:        vidta i saken?                             ekonomipian för ministeriets förvaltningsom-
2192:                                                   råde.
2193:      Helsingfors den 7 maj 1980.
2194: 
2195:                                                Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
2196:                                                 1980 vp.
2197: 
2198: Kirjallinen kysymys n:o 212.
2199: 
2200: 
2201: 
2202: 
2203:                                   Joutsenlahti: Porin pohjoisen satamatien pikaisesta rakentami-
2204:                                        sesta.
2205: 
2206: 
2207:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2208: 
2209:    TVL:n Turun piirin vuoteen 1985 asti ulot-         mahdollisuudet. Luotojen alueesta voitaisiin
2210: tuva toimenpideohjelma ei sisällä Porin poh-          tien rakentamisen sijasta kehittää ·todellinen
2211: joisen satamatien rakennussuunnitelmia, vaikka        luonnonvarainen rikas keidas ja virkistysalue
2212: toimenpiteisiin tien rakentamiseksi olisi ryhdyt-     Porin kaupungin ja ympäristönkin asukkaille.
2213: tävä pikaisesti. Tien suunnitelmat ovat valmii-           Pohjoisen satamatien ja sen jatkeen rakenta-
2214: na ja tie on jo punnittu maastoon, puuttuu            minen edellä olevan mukaisesti tarpeeksi
2215: ainoastaan vesihallituksen lupa. Pohjoinen sa-        kauaksi kaupungin keskustasta jättäisi tarpeek-
2216: tamatie on suunniteltu Vaasan-Porin valtatiel-        si tilaa kaupungin kaikinpuoliselle kehittämisel-
2217: tä Ahlaisista Lampaluodon kautta Mäntyluo-            le ja satamaan jäisi tilaa esimerkiksi tulevai-
2218: toon. Nyt olisi jatkettava pohjoisen satamatien       suudessa yhä merkityksellisemmän hiilisataman
2219: jatkeen suunnittelua Järvi-Suomen tiestä              laajentamiseen. Samoin saataisiin kehitettyä
2220: Noormarkun Eteläjoen kohdalta Harjakankaan            Ahlaisten aluetta, jonka halki satamatie kulkee,
2221: kautta Tampereen-Porin valtatielle KuHaalla           sillä Ahlaisissa on tehty laajoja malmilöytöva-
2222: ja sieltä edelleen Tampereen tietä Poriin Hon-        rauksia ja edelleen siellä on rikkaan ja puhtaan
2223: kaluodon ylikulkusillalle, josta Honkaluodon-         luonnon suomia virkistysmahdollisuuksia. Li-
2224: Pinomäen kautta Rauman-c-Porin tielle. Näin           säksi saataisiin suora yhteys Vaasan ja Patka-
2225: saataisiin täydet ohikulkumahdollisuudet Porin        nan teiden kautta tulijoille Mäntyluodon sata-
2226: kaupungin kohdalle, tulivatpa kuljetukset tai         maan, jossa voitaisiin myös uudelleen elvyttää
2227: matkailijat sitten Vaasan, Tampereen, Helsin-         siellä jo valmiina olevan lauttalaiturin kautta
2228: gin tai Rauman suunnasta.                             Ruotsiin kulkevaa lauttaliikennettä.
2229:     Kun tämä pohjoinen satamatie jatkeineen               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
2230: rakennetaan, voidaan sen jälkeen tutkia tarvi-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
2231: taanko enää lainkaan Porin kaupungin elimien          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
2232: hyväksymää ohikulkutiesuunnitelmaa n:o 2,             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2233: joka tulisi Porin luotojen kautta ja tulisi ra-
2234: kennettuna yli puolet kalliimmaksi kuin poh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2235: joisen satamatien rakentaminen, koska Luoto-                 ryhtyä Porin pohjoisen satamatien pi-
2236: jentie vaatisi viisi siltaa ja jouduttaisiin raken-          kaiseksi rakentamiseksi ja sen jatkeen
2237:  tamaan hyvin savipohjaiselle maaperälle. Lisäksi            suunnittelemiseksi Noormarkun Etelä-
2238:  aiheutuisi koko Kokemäenjoen alajuoksun var-                joelta Harjakankaan kautta Kullaalle ja
2239: relle uusia tulvavaaroja uusien siltojen vuoksi,             edelleen Tampereen tieltä Honkaluodon
2240: koska jo ilman niitä on tulvavaara ollut suuri               ylikulkusillalta    Honkaluodon-Pino-
2241: ja myös käytännössä on ollut vaikeitakin tul-                mäen kautta Rauman-Porin tielle, jol-
2242: via. Lisäksi turmeltaisiin Kokemäenjoen suis-                loin tämän tiehankkeen toteuttaminen
2243:  ton rikas luonnontilassa oleva luonto ja run-               voitaisiin uudelleen selvittää ns. Luoto-
2244:  saan linnuston asumapaikat sekä myös lukemat-               jentie 2-vaihtoehdon tarpeellisuus kau-
2245:  tomien lomamökkien asukkaiden lomanvietto-                  pungin ohikulkutienä huomioonottaen?
2246:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1980.
2247: 
2248:                                            Anssi Joutsenlahti
2249: 
2250: 0880005071
2251: 2                                           1980 vp.
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 
2256:                         Ed. u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
2257: 
2258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      valtatielle n:o 8 esitetty ohikulkutie Porin län-
2259: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra      sipuolitse noin 3 km:n päässä keskustasta eli
2260: Puhemies, 27 päivänä maaliskuuta 1980 päivä-       kysymyksessä mainittu Luotojentie. Porin Poh-
2261: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     joinen satamatie ei aikaisemmassa merkitykses-
2262: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     sään tavoiteverkkoon sisälly. Sen sijaan on esi-
2263: sanedustaja A. Joutsenlahden näin kuuluvasta       tetty parkallinen yhteys Ahlaisista Mäntyluo-
2264: kirjallisesta kysymyksestä n:o 212:                toon. Kysymyksessä mainittu yhteys Tampe-
2265:                                                    reen tieltä Honkaluodon yliku:lkusillalta lento-
2266:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kentän eteläpuolitse Rauma-Pori tielle nykyi-
2267:        ryhtyä Porin pohjoisen satamatien pi-       siä mutkikkaita paikallisteitä korvaavana yhtey-
2268:        kaiseksi rakentamiseksi ja sen jatkeen      tenä sisältyy myös mainitun suunnitelman mu-
2269:        suunnittelemiseksi Noormarkun Etelä-        kaiseen tieverkkoon. Runko- ja kehittämissuun-
2270:        joelta Harjakankaan kautta KuHaalle ja      nitelmasta on hankittu eri intressipiirien lau-
2271:        edelleen Tampereen tieltä Honkaluodon       sunnot ja mm. tie- ja vesirakennushallitus ja
2272:        ylikulkusillalta    Honkaluodon-Pino-       Porin kaupunginvaltuusto ova:t lausunnoissaan
2273:        mäen kautta Rauman-Porin tielle, jol-       periaatteessa suhtautuneet myönteisesti länti-
2274:        loin tämän tiehankkeen toteuttaminen        seen ohikulkutiehen eli Luotojentiehen. Liiken-
2275:        voitaisiin uudelleen selvittää ns. Luoto-   nesuunnitelma on lausuntojen johdosta parhail-
2276:        jentie 2-vaihtoehdon tarpeellisuus kau-     laan viimeisteltävänä ja tulee painosta kesä-
2277:        pungin ohikulkutienä huomioonottaen?        kuussa 1980. Missä järjestyksessä ja koska edel-
2278:                                                    lä mainittuun suunnitelmaan sisältyviä hank-
2279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      keita toteutetaan, ratkaistaan aikanaan - il-
2280: vasti seuraavaa:                                   meisesti lähivuosina -      valtion vuosittaisten
2281:    Porin kaupungin ja tie- ja vesirakennuslai-     menoarvioiden ja niihin perustuvien valtion
2282: toksen toimesta on äskettäin laadittu Porin tie-   työohjelmien laatimisen ja hyväksymisen yh-
2283: ja katuverkon runko- ja kehittämissuunnitelma      teydessä. Menoarvio hyväksytään Eduskunnas-
2284: 1980-1990. Loppuraporttiluonnoksessa on            sa ja työohjelmat valtioneuvostossa.
2285:      Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1980.
2286: 
2287:                                                                Liikenneministeri Veikko S'llarto
2288:                                             N:o 212                                                3
2289: 
2290: 
2291: 
2292: 
2293:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
2294: 
2295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      för riksväg '8 väster om Björneborg ungefär 3
2296: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1-      km från centrum, d.v.s. den i spörsmålet nämn-
2297: se av den 27 mars 1980 till vederbörande          da Luotojentie. Norra hamnvägen i Björneborg
2298: medlem av sta'tsrådet översänt avskrift av föl-   ingår inte i sin tidigare bemärkelse i det plane-
2299: jande av riksdagsman A. Joutsenlahti under-       rade vägnätet. Däremot har man föreslagit en
2300: tecknade spörsmål nr 212:                         lokal förbindelse mellan Ahlainen och Mänty-
2301:                                                   luoto. Den i spörsmålet nämnda förbindelsen
2302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         från Furuskär övergångsbro på Tammerfors-
2303:        vidta för att Björneborgs norra hamn-      vägen söderom flygfältet till Raumo-Björne-
2304:        väg snabbt skall byggas och dess fort-     borgsvägen, som en ersättning för de nuvaran-
2305:        sättning från Eteläjoki i Norrmark via     de krokiga lokalvägarna, ingår även i vägnätet
2306:        Furuskär tili Kulla och vidare längs       i nämnda pian. Utlåtanden från olika intresse-
2307:        Tammerforsvägen från Furuskär över-        kretsar har inhämtats om stam- och utveck-
2308:        gångsbro via Furuskär-Pinomäki tili        lingsplanen och bl.a. väg- och vattenbyggnads-
2309:        Raumo-Björneborgsvägen        planeras,    styrelsen och Björneborgs stadsstyrelse har i
2310:        varvid genomförandet av detta väg-         sina utlåtanden principiellt förhållit sig positiva
2311:        projekt ånyo kunde utredas med beak-       tili en omfartsväg i väster d.v.s. till Luotojen-
2312:        tande av behovet av det s.k. Luotajen-     tie. Med anledning av utlåtandena undergår
2313:        tie 2-alternativet som en omfartsväg       trafikplanen som bäst en sista behandling och
2314:        förbi staden?                              kommer att vara färdigtryckt i juni 1980. I
2315:                                                   viiken ordning och vid viiken tidpunkt de i
2316:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     planen ingående projekten kommer att genom-
2317: samt anföra följande:                             föras i sinom tid - uppenbarligen inom de
2318:   Björneborgs stad och väg- och vattenbygg-       närmaste åren - i samband med uppgörandet
2319: nadsverket har nyligen uppgjort en stam- och      och godkännandet av statens årliga utgiftsstater
2320: utvecklingsplan för Björneborgs väg- och          och på dessa baserade arbetsprogram. Utgifts-
2321: gatunät under åren 1980-90. I utkastet tili       staten godkänns av riksdagen och arbets-
2322: slutrapport har man föreslagit en omfartsväg      programmen av statsrådet.
2323:      Helsingfors den 5 maj 1980.
2324: 
2325:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
2326:                                               1980 vp.
2327: 
2328: Kirjallinen kysymys n:o 213.
2329: 
2330: 
2331: 
2332:                                   Anna-Liisa Jokinen ym.: Vesakkomyrkkyjen käytön kieltämisestä.
2333: 
2334: 
2335:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2336: 
2337:    YK:n luonnonsuojeluvuoden johdosta on              vesakkomyrkkyjen levitys teiden varsilla ja asu-
2338: kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota              tuilla alueilla.
2339: luonnon ja ympäristön suojeluun sekä niihin              Kemiallisten myrkkyjen käyttö on jo pit-
2340: tutkimuksiin, joiden tulokset varoittavat luon-       kään ollut vilkkaan keskustelun alaisena Ruot·
2341: non vahingoittumisesta kemiallisten myrkkyjen         sissa. Ruotsin maatalousministeri on vaatinut
2342: runsaan käytön seurauksena sekä tästä syystä          kemiallisten aineiden käytön rajoittamista maa-
2343: ihmisille aiheutuneista vakavista vaurioista.         taloudessa minimiin.
2344:    Eräänä suurta huolestumista herättävänä ta-           Ruotsin hallitus on nyt antanut vesakko-
2345: pahtumasarjana ovat Suomessakin jokakesäiset          myrkkyjen käytön lopettamisesta esityksen
2346: vesakkojen myrkytykset. Erityisesti metsäyh-          eduskunnalle. Tämän mukaan lentoruiskutus
2347: tiöiden ja TVL:n paikallisten elinten suoritta-       kielletään vuoden 1981 heinäkuuhun asti. Sii-
2348: mat vesakkomyrkkyjen lentolevitykset ovat             hen mennessä selvitetään ruiskutusten käyttöä
2349: nostattaneet voimakasta vastustusta, eikä suin-       metsätaloudessa.
2350: kaan aiheetta, sillä yhä perusteellisemmat vii-          Edellä olevaan jopa kansainvälisestikin ot-
2351: meaikaiset kansainväliset tutkimukset varoitta-       taen keskeiseen kysymykseen viitaten esitämme
2352: vat näiden myrkkyjen aiheuttamista vaaroista.         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
2353: Tämän lisäksi yksityiset metsänomistajat ja jo-       jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2354: pa kesähuviloiden haltijat levittävät teiden ja       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2355: peltojen reunamilla kasvaville vesakoille myrk-
2356: kyjä.                                                           Onko Hallitus tietoinen niistä viime-
2357:     Tämänlaatuinen piittaamattomuus myrkyte-                 aikaisista tutkimuksista, jotka osoittavat
2358:  tyillä alueilla liikkuvista lapsista sekä sienien           vesakkomyrkkyjen olevan erittäin vaa-
2359: poimijoista ja marjastajista on todella vakavasti            rallisia ihmisten terveydelle sekä niistä
2360:  otettava asia. Myrkytettyjen marjojen ja sienien            kansainvälisestikin suurta huolestumista
2361:  kulkeutuminen ravinnoksi on edellä mainituista              herättäneistä tutkimustuloksista, jotka
2362:  syistä mahdollista, koska läheskään kaikissa                varoittavat kemiallisten myrkkyjen seu-
2363:  tapauksissa ei my1.1kytetyillä alueilla ole mitään          rauksista ravintoketjussamme, ja
2364:  varoitusta.                                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2365:     Ruotsissa on äskettäin kielletty metsämaiden             ryhtyä naapurimaamme Ruotsin esimer-
2366:  vesakontorjunta lentoruiskutuksin ainakin tois-             kin mukaisesti vesakkomyrkkyjen käy-
2367:  taiseksi. Jo aikaisemmin on Ruotsissa kielletty             tön lopettamiseksi myös Suomessa?
2368:       Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
2369: 
2370:           Anna-Liisa Jokinen             M.-L. Salminen                 Markku Kauppinen
2371:           Unto Ruotsalainen              E.-J. Tennilä                  Terhi Nieminen-Mäkynen
2372:           Seppo Toiviainen               Aarne Koskinen                 Eva-Maija Pukkio
2373:           Mikko Kuoppa                   Liisa Jaakonsaari              Helvi Hyrynkangas
2374:           Vappu Säilynoja                Jarmo Wahlström                Olli Helminen
2375:           Tevho Pursiainen               Hannu Tapiola                  Matti Puhakka
2376:           Pauli Uitto                    Anna-Liisa Hyvönen             Risto Tuominen
2377:           Ulla-Leena Alppi               Mikko Rönnholm                 Juhani Raudasoja
2378:           J. Vähäkangas                  Pentti Lahti-Nuuttila          Paula Eenilä
2379:           Inger Hirvelä                  Aimo Ajo                       1.-C. Björklund
2380:  0880005082
2381: 2                                              1980 vp.
2382: 
2383: 
2384: 
2385: 
2386:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2387: 
2388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saatin mahdollisesti aiheuttamia terveyshaitto-
2389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja. Tehtävässään työryhmän tuli käyttää hyväk-
2390: olette 28 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           si uusinta mainittujen torjunta-aineiden toksi-
2391: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kologiaa käsittelevää tutkimusaineistoa sekä
2392: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         ammattitautirekisterissä, syöpärekisterissä ja
2393: edustaja A.-L. Jokisen ym. näin kuuluvasta            myrkytyskeskuksessa olevia tietoja. Työryhmän
2394: kirjallisesta kysymyksestä n:o 213:                   puheenjohtajana toimi professori Jouko Tuo-
2395:                                                       misto Kuopion korkeakoulusta ja jäseninä pro-
2396:           Onko Hallitus tietoinen niistä viime-       fessori Timo Pekkanen Eläinlääketieteellisestä
2397:        aikaisista tutkimuksista, jotka osoittavat     korkeakoulusta, professori Veijo Raivio kan-
2398:        vesakkomyrkkyjen olevan erittäin vaa-          santerveyslaboratoriosta, LKT Vesa Riihimäki
2399:        rallisia ihmisten terveydelle sekä niistä      ja dosentti Marja Sorsa työterveyslaitoksesta
2400:        kansainvälisestikin suurta huolestumista       sekä dosentti Lyly Teppo Suomen Syöpärekis-
2401:        herättäneistä tutkimustuloksista, jotka        teristä. Työryhmän mietintö valmistui huhti-
2402:        varoittavat kemiallisten myrkkyjen seu-        kuun 1980 alussa.
2403:        rauksista ravintoketjussamme, ja                  Työ ryhmä toteaa mietinnössään, että mer-
2404:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kittäviä pitkäaikaishaittoja ei voida tämän het-
2405:        ryhtyä naapurimaamme Ruotsin esimer-           kisten tietojen perusteella pitää todennäköise-
2406:        kin mukaisesti vesakkomyrkkyjen käy-           nä. Työryhmä on myös arvioinut Ruotsissa jul-
2407:        tön lopettamiseksi myös Suomessa?              kaistut uusimmat tutkimustulokset, joissa ve-
2408:                                                       sakontorjunta-aineiden väitetään aiheuttavan
2409:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-          pehmytelinsyöpätapauksia. Työryhmän mielestä
2410: taen seuraavaa:                                       näihin tuloksiin on syytä suhtautua varauksel-
2411:    Vesakontorjunta-aineina saadaan lain mu-           lisesti, koska muut tutkimustulokset, eläinko-
2412: kaan käyttää vain laissa säädetyssä järjestykses-     keet ja mutageenisuustestit sekä Suomessa teh-
2413: sä lääkintöhallituksen vesakontorjunnassa käy-        dyt epidemiologiset selvitykset eivät tue ruot-
2414: tettäväksi hyväksymiä valmisteita, joille kas-        salaisen tutkijaryhmän saamia tuloksia.
2415: vinsuojelulaitos on myöntänyt myyntiluvan.               Lääkintöhallituksen ilmoituksen mukaan sen
2416: Vesakontorjunta-aineiden käytölle on lainsää-         tiedossa ei tällä hetkellä ole mitään sellaisia
2417: dännössä asetettu lisäksi erityisiä ehtoja ja         tutkimustuloksia, jotka osoittaisivat käytössä
2418: käytön rajoituksia. Kun torjunta-aineelle tar-        olevien     vesakontorjunta-aineiden    2,4-D:n,
2419: peellisten tutkimusten jälkeen laillisessa järjes-    MCPA:n ja glyfosaatin aiheuttavan sellaisia
2420: tyksessä on myönnetty myyntilupa, voidaan se          terveydellisiä haittoja, jotka antaisivat· aiheen
2421: lain mukaan peruuttaa, mikäli myöhemmin to-           näiden valmisteiden käytön kieltämiseen tai ra-
2422: detaan valmisteen käyttämisestä aiheutuvan il-        joittamiseen maataloudessa tai metsätaloudessa.
2423: meistä terveydellistä haittaa.                        Näin ollen eivät kysymyksessä esitetyt perus-
2424:    Lääkintöhallitus asetti syksyllä 1979 työryh-      telut näytä antavan hallitukselle aihetta ryhtyä
2425: män selvittämään vesakontorjunta-aineiden, eri-       vesakontorjunta-aineiden käytön lopettamiseen.
2426: tyisesti 2,4-D:n, 2,4,5-T:n, MCPA:n ja glyfo-
2427:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
2428: 
2429:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Täpkämaa
2430:                                                N:o 213                                               3
2431: 
2432: 
2433: 
2434: 
2435:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2436: 
2437:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de senaste forskningsresultaten i fråga om
2438: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-           nämnda bekämpningsmedels toxokologi samt
2439: se av den 28 mars 1980 tili vederbörande               uppgifter i yrkessjukdomsregistret, cancer-
2440: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         registret och giftinformationscentralen. Som
2441: jande av riksdagsman A.-L. Jokinen m.fl. un-           arbetsgruppens ordförande fungerade professor
2442: dertecknade spörsmål nr 213:                           Jouko Tuoroisto från Kuopio högskola och som
2443:                                                        medlemmar professor Timo Pekkanen från
2444:           Är Regeringen medveten om de ny-             Veterinärmedicinska högskolan, professor Vei-
2445:        ligen utförda undersökningar som på-            jo Raivio från folkhälsolaboratoriet, med. kand.
2446:        visar att slybekämpningsmedlen är syn-          Vesa Riihimäki och docent Marja Sorsa från
2447:        nerligen farliga för människans hälsa           institutet för arbetshygien samt docent Lyly
2448:        samt om de forskningsrön som även               Teppo från Finlands Cancerregister. Arbets-
2449:        internationellt väckt betydande oro,            gruppens betänkande färdigställdes i början
2450:        vilka varnar för följderna i näringsked-        av april 1980.
2451:        jan av kemiska gifter, och                         Arbetsgruppen konstaterar i sitt betänkande,
2452:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         att betydande långtidsmen inte på basen av
2453:        ta för att i enlighet med vårt grannland        nu tillbudsstående uppgifter kan anses troliga.
2454:        Sveriges exempel förbjuda användning-           Arbetsgruppen har även gjort sin uppskattning
2455:        en av slybekämpningsmedel även i Fin-           angående de senaste forskningsrön som publi-
2456:        land?                                           cerats i Sverige, i vilka det hävdas att sly-
2457:                                                        bekämpningsmedlen förorsakar mjukdelssar-
2458:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          kom. Arbetsgruppen anser att det finns skäl
2459: samt anföra följande:                                  att förhålla sig reserverat tili denna slutsats,
2460:    Såsom slybekämpningsmedel får enligt lag            eftersom andra forskningsrön, djurförsök och
2461: användas endast i lagstadgad ordning av medi-          mutagenitetstester samt i Finland utförda epi-
2462: cinalstyrelsen för slybekämpning godkända pre-         demiologiska undersökningar inte stöder den
2463: parat, för vilka växtskyddsanstalten beviljat för-     svenska forskargruppens resultat.
2464: säljningstillstånd. I lagstiftningen har därtill          Enligt uppgift från medicinalstyrelsen äger
2465: vissa särskilda villkor för och begränsningar av       denna för närvarande inte kännedom om några
2466: bruket av slybekämpningsmedel uppställts. Då           sådana forskningsresultat som skulle påvisa
2467: bekämpningsmedel efter erforderliga undersök-          att de ibrukvarande slybekämpningsmedlen
2468: ningar i laglig ordning beviljats försäljningstill-    2,4-D, MCPA och glyfosat skulle medföra
2469: stånd, kan medlet enligt lag indras, om man            sådana men för hälsan som skulle motivera
2470: senare kan konstatera att preparatet förorsakar        förbud mot eller begränsning av användningen
2471: uppenbara men för hälsan.                              av dessa preparat i jord- eller skogsbruk.
2472:    Medicinalstyrelsen tillsatte hösten 1979 en         Sålunda syns de motiveringar som framförts
2473: arbetsgrupp för att utreda de eventuella hälso-        i spörsmålet inte föranleda regeringen att vidta
2474: risker som är förknippade särskilt med sly-            åtgärder för att användningen av slybekämp-
2475: bekämpningsmedlen 2,4-D, 2,4,5-T, MCPA och             ningsmedel skulle upphöra.
2476: glyfosat. Arbetsgruppen skulle använda sig av
2477:       Helsingfors den 9 maj 1980.
2478: 
2479:                                                       Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
2480:                                                1980 vp.
2481: 
2482: Kirjallinen kysymys n:o 214.
2483: 
2484: 
2485: 
2486: 
2487:                                    Liedes: Oulun työvoimapiirissä vallitsevasta vaikeasta työttö-
2488:                                        myydestä.
2489: 
2490: 
2491:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
2492: 
2493:     Oulun läänin työllisyys on erityisen huono.       rakennustyökohteita, mikäli valtion toimenpi-
2494: Oulun työvoimapiirin alueella oli kuluvan vuo-        tein turvattaisiin rahoitus. Pohjois-Suomen met-
2495: den maaliskuussa kaikkiaan 11 540 työtöntä            sänparannustöihin voitaisiin sijoittaa satoja
2496: työnhakijaa. Työttömyysprosentti oli Hailuodos-       työntekijöitä, jos maatalousministeriö sallisi
2497: sa 21,1, Taivalkoskella 19,6, Pudasjärvellä           metsänparannustöitä tehtävän kaksi vuotta sit-
2498: 18,3, Kuivaniemellä 18,4, Iissä 16,9, Kuusa-          ten vallinneen käytännön mukaan myös van-
2499: mossa 13,7 jne. Yksistään Oulun kaupungissa           hemmissa metsissä.
2500: oli 3 184 henkilöä työttömänä. Heistä työttö-            Oulun työvoimapiirin vaikea työttömyys tu-
2501: myyspäivärahaa sai 2 551 henkilöä, joten kai-         lee jatkumaan myös kesän aikana, ellei valtion
2502: ken työllisyysturvan ulkopuolella oli Oulussa         toimesta ryhdytä nykyistä tehokkaampiin toi-
2503: 633 henkilöä.                                         menpiteisiin työpaikkojen avaamiseksi. Tämän
2504:     Suuri työttömyys Oulun läänin pohjoisosissa       vuoksi hallituksen olisi kiinnitettävä erityinen
2505: johtuu ennen muuta siitä, että alueelle ei ole        huomio noitten alueitten työtilaisuuksiin.
2506: syntynyt perusteollisuutta, metsänparannustyöt           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
2507: ovat pysähtyneet lähes kokonaan maatalousmi-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
2508: nisteriön rajoitettua metsänparannustyökohteita       taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2509: eikä valtion työllisyystöitä enää järjestetä aikai-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2510: sempien vuosien tapaan. Oulun kaupungin
2511: alueen työllisyyteen vaikuttaa mitä suurimmas-                 Onko Hallitus tietoinen Oulun työ-
2512: sa määrin rakennustyökohteiden vähäisyys.                    voimapurlssa vallitsevasta vaikeasta
2513:     Työllisyyden parantamiseksi olisi valtiovallan           työttömyystilanteesta, ja jos on,
2514: ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin työtilaisuuk-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2515:  sien lisäämiseksi. Oulun kaupungissa ja sen ym-             ryhtyä   työtilaisuuksien    lisäämiseksi
2516:  päristökunnissa olisi paljon vireille pantavia              Oulussa ja sen ympäristössä?
2517:       Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
2518: 
2519:                                             Pentti Liedes
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 088000459F
2525: 2                                             1980 vp.
2526: 
2527: 
2528: 
2529: 
2530:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
2531: 
2532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       töksessä tarkemmin mainittuja määrärahoja eri-
2533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tyisesti työvoimaministeriön määrittelemiin
2534: olette 28 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          poikkeuksellisen vaikeisiin työttömyyskuntiin.
2535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Edustaja Liedeksen kysymyksen perusteluissa
2536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mainitut kunnat kuuluvat näihin poikkeukselli-
2537: edustaja Pentti Liedeksen näin kuuluvasta kir-       sen vaikeisiin työttömyyskuntiin. Hailuodon
2538: jallisesta kysymyksestä n:o 214:                     osalta tilanne on erityisen ongelmallinen sen
2539:                                                      vuoksi, että kunnan työllisyystilanne vaihtelee
2540:          Onko Hallitus tietoinen Oulun työ-          erittäin voimakkaasti vuodenajasta riippuen.
2541:        voimapiirissä vallitsevasta vaikeasta            Kysymyksessä mainittujen metsänparannus-
2542:        työttömyystilanteesta, ja jos on,             töiden osalta voidaan todeta, että työvoimami-
2543:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nisteriön saaman selvityksen mukaan ei maa-
2544:        ryhtyä    työtilaisuuksien   lisäämiseksi     ja metsätalousministeriö ole asettanut näille
2545:        Oulussa ja sen ympäristössä?                  töille muita kuin suoraan metsänparannuslakiin
2546:                                                      ja -asetukseen perustuvia rajoituksia. Viran-
2547:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omaisena ministeriön sekä sen alaisen metsä-
2548: vasti seuraavaa:                                     hallituksen on valvottava, että voimassa olevia
2549:    Työvoimaviranomaisten toiminnan kannalta          säännöksiä noudatetaan. Koska syntynyt tilanne
2550: on aluksi syytä todeta, että Oulun lääni jakaan-     on aiheuttanut jossain määrin epäselvyyksiä ja
2551: tuu Oulun ja Kajaanin työvoimapiireihin. Näis-       toisaalta vaikuttanut myös työllisyystilantee-
2552: tä nimenomaan Kajaanin työvoimapiiri on jat-         seen, on työvoimaministeriön tarkoituksena
2553: kuvasti ollut työllisyystilanteeltaan maan huo-      neuvotella maa- ja metsätalousministeriön kans-
2554: nointa aluetta. Myös Oulun työvoimapiiri kuu-        sa siitä, voidaanko voimassa olevia säännöksiä
2555: luu maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin. Kaik-      muuttaa siihen suuntaan, että metsänparannus-
2556: ki edustaja Liedeksen kysymyksen perusteluissa       töitä voitaisiin nykyisestään laajentaa.
2557: mainitut kunnat kuuluvat Oulun työvoimapii-             Valtion töiden kohdalla on tilanne se, että
2558: riin ja ovat tämän alueen vaikeimpia alityölli-      Oulun työvoimapiirissä oli tammi-toukokuun
2559: syyskuntia.                                          1980 valtion työvirastojen töissä hieman nou-
2560:    Työvoimaministeriön esityksestä on hallituk-      sua vuoden 1979 vastaavaan ajankohtaan ver-
2561: sen tavoitteeksi asetettu alueellisten työttö-       rattuna. Kajaanin työvoimapiirin osalta ovat
2562: myyserojen supistaminen. Myös kuluvan vuo-           erityistoimenpiteet vaikuttaneet vielä enemmän
2563: den tulo- ja menoarvion perusteluissa on todet-      ja tammi-toukokuun 1980 tilanne on selvästi
2564: tu, että perinteisen kehitysaluepolitiikan lisäksi   edellisen vuoden vastaavaa tasoa korkeampi.
2565: alueellisia työttömyyseroja pyritään supistamaan     Syksyn 1980 lisätyöohjelmia laadittaessa pyri-
2566: muun muassa mitoitettaessa tulo- ja menoar-          tään siihen, että vähintään vuoden 1979 taso
2567: vion määrärahojen työohjelmia ja käyttösuunni-       voidaan säilyttää erityisesti työllisyyden hoidon
2568: telmia. Valtioneuvosto on 7. 12. 1979 tehnyt         kannalta vaikeimmilla alueilla, kuten Oulun ja
2569: periaatepäätöksen Kostamus-urakan jälkihoito-        Kajaanin työvoimapiirien alueella. Tämän lisäk-
2570: toimenpiteistä, jonka päätöksen avulla on tar-       si työvoimaministeriö pyrkii kaikin käytettävis-
2571: koitus suunnata lähinnä vuoden 1980 tulo- ja         sä olevin keinoin parantamaan myös kysymyk-
2572: menoarvion määrärahoja Kajaanin työvoimapii-         sessä mainittujen kuntien poikkeuksellisen vai-
2573: rin alueelle. Tämän lisäksi valtioneuvosto on        keaa työllisyystilannetta työttömyyden vähentä-
2574: 20. 12. 1979 tehnyt periaatepäätöksen alueellis-     miseksi.
2575: ten työttömyyserojen supistamisesta. Tämån              Työvoimaviranomaisten käytössä olevien toi-
2576: päätöksen perusteella kohdeunetaan eräitä pää-       menpiteiden osalta voidaan lopuksi todeta, että
2577:                                              N:o 214                                           3
2578: 
2579: erilaisista työvoimaministeriön myöntämistä val-   netyistä avustuksista, kun alueen väkiluku on
2580: tionavustuksista on Oulun läänin eli Oulun ja      vastaavasti vain vajaa 9 % koko maan väkilu-
2581: Kajaanin työvoimapiirien alueelle suuntautunut     vusta.
2582: yhteensä noin 16-17% koko maahan myön-
2583:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
2584: 
2585:                                                                 Työvoimaministeri Arvo Aalto
2586: 4                                             1980 vp.
2587: 
2588: 
2589: 
2590: 
2591:                            Till Riksdagens Herr Talman.
2592: 
2593:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-              Ytterligare har statsrådet 20. 12. 1979 fattat
2594: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder             ett principbeslut om minskning av de regio-
2595: skrivelse av den 28 mars 1980 till veder-              nala arbetslöshetsskillnaderna. Genom detta
2596: börande medlem av statsrådet för besvarande            beslut dirigeras vissa i beslutet närmare pre-
2597: översänt avskrift av följande av riksdagsman           ciserade anslag till kommuner som av arbets-
2598: Pentti Liedes ställda skriftliga spörsmål nr 214:      kraftsministeriet fastslagits som exceptionellt
2599:                                                       svåra ur sysselsättningssynpunkt. Situationen för
2600:          Är Regeringen medveten om det                 Karlös vidkommande är särskilt problematisk
2601:        svåra sysselsättningsläget som råder i         därför, att syssclsättningsläget i kommunen
2602:        Uleåborgs arbetskraftsdistrikt, och om         visar mycket kraftiga säsongmässiga variatio-
2603:        detta är fallet,                               ner.
2604:          vilka åtgärder ämnar Regeringen                  I fråga om de i spörsmålet nämnda skogsför-
2605:        vidta i syfte att öka arbetstillfällena i       bättringsarbetcna kan man konstatera, att en-
2606:        Uleåborg och dess omgivningar?                  ligt en utredning som arbetskraftsministeriet er-
2607:                                                        hållit har jord- och skogsbruksministeriet inte
2608:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-          satt andra begränsningar för dessa arbeten än
2609: samt följande:                                         de som direkt bygger på lagen och förordningen
2610:    Inledningsvis är det skäl att konstatera i frå-    om skogsförbättring. Ministeriet och skogs-
2611: ga om arbetskraftsmyndigheternas verksamhet,           styrelsen som lyder under det är de myn-
2612: att Uleåborgs län uppdelas i Uleåborgs och Ka-         dighcter på vilka det ankommer att övervaka
2613: jana arbetskraftsdistrikt. Av dessa är det i syn-      att man iakttar gällande bestämmelser. Efter-
2614: nerhet Kajana arbetskraftsdistrikt som fortsätt-       som den situation som uppstått har lett till en
2615: ningsvis hört till de ur sysselsättningssynpunkt       del oklarheter och dessutom inverkat på sys-
2616: sämsta områdena i landet. Också Uleåborgs ar-          selsättningsläget, har arbetskraftsministeriet för
2617: betskraftsdistrikt är bland landets svåraste ar-       avsikt att underhandla med jord- och skogs-
2618: betslöshetsområden. Alla kommuner som                  bruksministeriet om, huruvida de gällande be-
2619: nämnts i motiveringen till riksdagsman Liedes          stämmelserna kan ändras så att en ökning av
2620: spörsmål hör till Uleåborgs arbetskraftsdistrikt     · skogsförbättringsarbetena från sin nuvarande
2621: och samtidigt till de svårast undersysselsatta         nivå blir möjlig.
2622: kommunerna inom området.                                  Då det gäller statens arbeten är situationen
2623:    På arbetskraftsministeriets framställning har       den, att i Uleåborgs arbetskraftsdistrikt visade
2624: man satt upp som ett mål för regeringen att            statens arbetsverks arbeten under januari-maj
2625: minska de regionala skillnaderna i arbetslöshe-        1980 en lindrig ökning från motsvarande tid-
2626: ten. I motiveringen till statsförslaget för in-        punkt år 1979. För Kajana arbetskraftsdistrikts
2627: nevarande år står det att man strävar efter att        del har specialåtgärderna haft ännu större bety-
2628: minska de regionala arbetslöshetsskillnaderna          delse och situationen har förbättra:ts tydligt
2629: förutom genom den traditionella utvecklings-           från föregående årets motsvarande nivå. Vid
2630: områdespolitiken även bl.a. vid dimensionering         uppgörande av tilläggsarbetsprogrammen för
2631: av arbetsprogram och dispositionsplaner för an-        hösten 1980 vinnlägger man sig om att åtmin-
2632: slagen i statsförslaget. Statsrådet har 7. 12.         stone 1979 års nivå kunde bi:behållas särskilt
2633: 1979 fattat ett principbeslut om åtgärder för          inom de ur sysselsättningssynpunkt svåraste
2634: eftervården av Kostamus-projektet. Genom               områdena, t.ex. Uleåborgs och Kajana arbets-
2635: detta beslut har man för avsikt att inrikta            kraftsdistrikt. Dessutom strävar arbetskrafts-
2636: främst sådana anslag som upptagits i statsför-         ministeriet efter att genom a11a tillbudsstående
2637: slaget för 1980 till Kajana arbetskraftsdistrikt.      medel också försöka förbättra den exceptionellt
2638:                                              N:o 214                                               5
2639: 
2640: svåra sysselsättningssituationen i de i spörsmå-   stöd som arbetskraftsministeriet beviljat, har
2641: let nämnda kommunerna för att minska arbets-       sammanlagt ca 16-17 % riktats tili Uleåborgs
2642: lösheten.                                          Iän, dvs. tili Uleå:borgs och Kajana arbetskrafts-
2643:    Avslutningsvis kan man konstatera i fråga       distrikt, medan områdets invånarantal endast
2644: om de åtgärder som står tili arbetskraftsminis-    utgör knappt 9 % av hela Iandets befolknings-
2645: teriets förfogande, att av de olika statsunder-    siffra.
2646:      Helsingfors den 24 april 1980.
2647: 
2648:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
2649: 
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 088000459F
2654:                                                   1980 vp.
2655: 
2656: Kirjallinen kysymys n:o 215.
2657: 
2658: 
2659: 
2660: 
2661:                                      Viljanen: Keskussotilassairaala 2:n säilyttämisestä nykyisessä
2662:                                          muodossa.
2663: 
2664: 
2665:                            Ed u s k u n n a n He rr a P u h e m i e h e II e.
2666: 
2667:    Pa1'hailllaa:n vaillmiJStelttavana olevassa puotus-   e111Ilen päätök!Sente!koa tutkia. TäLlä hetkeLlä
2668: tursvoimien terve)liSpalrvelujen kehlttämilstä kos-      luonnosvaiheessa olevat kehittämis- ja kesk.ittä-
2669: kevassa esityksessä on kaarvaåJ.tu Lahden varus-         missuunnå.tel:mat tulisi ottaa uudelleen tarkas-
2670: kunnassa sijaitsevan Keskussotilassairaala 2:n           teluun.
2671: muuttamista opetus- ja koulutussaimalaksi.                  Ede1:lä m~ttunn ja valtiopäiväjärjestyksen
2672:    KeskuSISotiiJlassadraatla 2 :ssa on tällä hetkellä    37 §:n 1 momenttlin viitaten esitän vaJ.tioneu-
2673: lähes 200 henkiJökuntaan kuuluvaa ja lähes               voston asmomaisen jäsenen rvastattavaksi seu-
2674: saman verran poiJiJaspaikkoja. Vuodessa kertyy           raavan !kysymyksen:
2675: hoiltopäi'V'iä n. 40 000. KSS 2:n toilmintojen
2676: vähentäminen merkinsee pakollista pa&kakun-                        Onko Ha11itus tietoinen edelilä maini-
2677: nan vaihtoa ehkä noin 80:ille sairaalan työnte-                 tuista suunnitelttnista, ja jos on,
2678: kiiäJle j!ll heidän perhcilJ.een. Sairaalan leikkaus-              milhln toimenpiteisiin Hallitus aåkoo
2679: sali on mm. peruskorjattu advan äskettäin. Mie-                 ryhtyä Lahden varusku111Ilassa sijaitsevan
2680: ~estäm d ole asi:anmukadsta muuttaa sair!llan-                  Keskusootilassaira·ala 2 :111 säilyttämisekJSi
2681: sijoja majoitusthloiksi. Sairaansijojen tarve, yh-              nyikyisessä muodossa?
2682: tei!stoimin:nassa Lahden !kaupungin kanssa, tulisi
2683:       Helsingissä 28 päirvänä maali:&kuuta 1980.
2684: 
2685:                                                Matti Vhljanen
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 088000491H
2691: 2                                                           19-80 vp.
2692: 
2693: 
2694: 
2695: 
2696:                                 Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2697: 
2698:     V.ahiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momenti!Sisa                 sotilassairaala 2: n sairaanhoidollisia tehtäviä on
2699: 01amhl.J!SS~ tarkolitl,l!~sessa. Te, Hel'ta, Puhemies,             suunn:i:telitu vähennettäväklsi niin, että lisäänty-
2700: Oleite _1<1rj~n.e n:0..55J · opella. 28 päiv~nä                    västä opetu:stoilminnas•ta huoli.niatta joudutaan
2701: m~:liLiS;kii;U~a J9SO ~ähettänyt 'vail.tioneuvost6n                vi11koja ja roimi:a s~irtämään. Lahdesta mu~hin
2702: as~ai:toinaisen ]aseneri våstatfa,vakS[ kfmsanedus-                kehittäm1slwhreisruin.                        . .
2703: tai;~ )v1::J.tti Yiljas\')J;J; .~ekemijn seuraavansisältöi-             Kaavaillut virkojen ja toimien siirrot·. on. esi-
2704: ~p. kysym)nk8i:n;;:ii:9.~l5~
2705:                            ;, ,,,_ .
2706:                                      · ·· .   ·'  · ..             tetty -uoteurettav·aksd. porroonetusti: pitkähkön ai-
2707:                                                                    kaväl1n. puittdssa. ,samojen 'pedaatteiden mukai-
2708:                .{).n[t().;Hal1irus- :tietOinen eddlä maini-
2709:                                                                    sesti kuin vas.toovat ~iirrot puol)lstushaJ:linnossa
2710:             tuista ,suunnitelmistå; ja jos ori,                    y1eensäikin. Smrro~sta aiheutuvien ,sosiaalisten ja
2711:     .        . mihin ~oimenpitt!~si±n HaJ1itus aikoo               ~uiden h;:littojen .minirri9imiseen pi\äesiJmnnaJ:1
2712:     ' ~ ·:. :ry,hityä I.;l!lhdeh'vlifuskunri~ssa, si<j-ait:sevan
2713:                                                                    ri:lukaan kiinnitettäisiin erityistä ·huomiota.
2714:           Kes!kussrOtliJ.assairaal~ 2 :n sii:Jlyttämisd~si
2715:                                                                     . · Vaikka.· puolustusvoim:ien. terveydenhu'()llolle
2716:         nykyisessä ~u&dossa? · · · .·
2717:         .,, "" ·.:·-· '·S:1 <:::::.L :;."
2718:                                ,,j            ,·--·       r·~
2719:                                                                    säädetyt tehtävät _käsittävät lahinnä vain puo-
2720:                                                                    lustushallinnon vastuulla olevien potilaiden ter•
2721:  ":v;a;sniuks~ä 'ik~_sym)i~seen · esitän · kunnioit-
2722: taen ,seuraavaa:                 ·.. ,,-..··•:-,:·c.\•·::          yeydenhuolfon turvaamisen, kysymyksen aiheut-
2723:                                                                    tanut suunnitelma valmisteltiin siten, ~ett,ä sen
2724:    Puol'U'stusmmisteriössä on vireillä pääesikun-                  toteuttaminen ei vaikuta haitallisesti Lahden
2725: nan laatima es,~tys puolustusvoirrn1en terveyden-                  seudun siviiliväestön .lääkintätutwlisuuteen tai
2726: huollon kehittämissuunnitelmaksi. Puolustus-                       lääkintäpalvelujen saantiin.             .
2727: voimien terveydenhuollon kehittämissuunnitel-                           Tästä on takeena ensisijaisesti hiljattain val-
2728: maa tullaan käsittelemään yhdessä sosiaali- ja                     mistunut, korkeatasoinen ja suuren kapasiteetin
2729: terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön                    omaava Päijät-Hämeen keskussairaala. Asiasta
2730: kanssa. Puolustusvoimien terveydenhuollon ta-                      on hankittu varmistus olemalla yhteydessä lää-
2731: voitteena on yleislääkärijohtoisten peruspal-                      kintöhallitukseen.
2732: veluiden pitäminen hajautettuna lähellä käyt-                           Puolustusministeriö pitää puolustusvoimien
2733: täjiä varuskunnissa. Erikoislääkärijobtoisten sai-                 lääkintähuollon kehittämissuunnitelmaa tärkeä-
2734: raalapalvelujen lääketieteellistä tasoa, tehok-                    nä toimintojen lääketieteellisen tason kohotta-
2735: kuutta ja .tru1oude1Hsuutta tullaan o1enna1sesti                   misen, potilasturvallisuuden tehostamisen sekä
2736: parantamaan nykyisten resurssien puitteissa                        käytettävissä olevien voimavarojen taloudellisen
2737: kes1kittämällä ja rationaHsoimaJla toimintoja.                     käytön kannalta.
2738: Suunnit!eJmass'a otetaan huomioon myös Poh-                             Kehittämissuunnitelman ollessa edelleen val-
2739: jo1s-Suomeen s~icrvettyjen ja 'siir11ettävien jouk-                misteltavana puolustusministeriö toteaa, että
2740: ·ko~osastoj-en tarpeet.                                            Keskussotilassairaala 2:n toiminnan supistami-
2741:    Terveydenhuollon        kehittämtis,suuncitelman                nen painopisteen siirtämisellä opetustoimintaan,
2742: mukaan on tarkoitus lisätä sairaanhoidollista                      erityisesti varusmiehinä palvelevien lääkäreiden
2743: kapasiveettia Ou1uss.a sijaitsevassa Sotilas,s:airaa-              kenttä- ja katastrofilääkinnän osalta, on oikean-
2744: la 1 :ssä sekä Helsingissä sijaitsevassa Keskusso-                 suuntaineo puolustusvoimien terveydenhuollon
2745: tilassairaala 1 : ssä. Lahdessa sijaitsevan Keskus-                kokonaisuutta ajatellen.
2746: 
2747:        Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1980.
2748: 
2749:                                                                                   Puolustusministeri Lasse Äikäs
2750:                                                N:o 215                                               3
2751: 
2752: 
2753: 
2754: 
2755:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
2756: 
2757:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tjänster och befattningar oaktat den ökande
2758: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         undervisningsverksamheten överförs från Lahtis
2759: nr 551 av den 28 mars 1980 tili vederbörande          tili andra utvecklingspunkter.
2760: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-           Den planerade överföringen av tjänster och
2761: jande av riksdagsman Matti Viljanen under-            befattningar skall enligt förslaget genomföras
2762: tecknade spörsmål nr 215:                             stegvis inom ramen för en längre tidsintervall
2763:                                                       enligt samma principer som även allmänt gäller
2764:            Är Regeringen medveten om de ovan-         motsvarande överföringar inom försvarsförvalt-
2765:         nämnda planerna, och om så är fallet,         ningen. Särskild uppmärksamhet skulle enligt
2766:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       huvudstaben fästas vid minimeringen av de
2767:         ta i syfte att bevara Centralmilitärsjuk-     sociala och andra olägenheter som överföring-
2768:         hus 2 som är beläget i garnisonen i           arna medför.
2769:         Lahtis i sin nuvarande form?                      Fastän de uppgifter som stadgats för för-
2770:                                                       svarsmaktens hälsovård närmast omfattar en-
2771:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dast tryggandet av hälsovården i fråga om de
2772:  samt anföra följande:                                patienter som försvarsförvaltningen har på sitt
2773:     I försvarsministeriet är för närvarande an-       ansvar, bereddes den pian som föranlett spörs-
2774: ;hängig en av huvudstaben utarbetad framställ-        målet så, att dess genomförande inte inverkar
2775:  ning angående en utvecklingsplan för försvars-       menligt på civilbefolkningens sjukvårdstrygghet
2776:  maktens hälsovård. Utvecklingsplanen för för-        eller tillgång på sjukvårdsservice i Lahtis-
2777:  svarsmaktens hälsovård kommer att behandlas          trakten.
2778:  i samarbete med social- och hälsovårdsministe-           En garanti för detta är i första hand att
2779:  riet samt finansministeriet. Målet för försvars-     Päijät-Häme Centralsjukhus, som nyss blivit
2780:  mrnktens hälsovård är att upprätthålla en grund-     färdigt, står på en hög nivå och äger stor
2781:  service som leds av allmänpraktiserande läkare       kapacitet. Bekräftelse i frågan har inhämtats
2782:  och är decentraliserad nära användarna i garni-      genom kontakt med medicinalstyrelsen.
2783:  sonerna. Den medicinska nivån, effektiviteten            Försvarsministeriet anser försvarsmaktens ut-
2784:  och den ekonomiska lönsamheten i fråga om            vecklingsplan för sanitetsvård vara viktig med
2785:  den sjukhusservice som leds av specialister          tanke på höjningen av verksamhetens medi-
2786:  kommer väsentligt att förbättras inom ramen          cinska nivå, effektiveringen av patienternas
2787:  för de nuvarande resurserna genom koncentre-         trygghet samt den ekonomiska användningen av
2788:  ring och rationalisering av funktionerna. I pian-    tillbudsstående resurser.
2789:  en beaktas också behoven för de truppförband             Då utvecklingsplanen alltjämt är under be-
2790:  som förflyttats och skall förflyttas tili Norra      redning konstaterar försvarsministeriet, att en
2791:  Finland.                                             inskränkning av verksamheten vid Centralmili-
2792:      Enligt utvecklingsplanen för hälsovården är      tärsjukhus 2 genom överflyttning av tyngd-
2793:   avsikten att öka sjukvårdskapaciteten vid Mili-     punkten tili undervisningsverksamhet, särskilt
2794:   tärsjukhus 1 i Uleåborg samt vid Centralmili-       i fråga om fält- och katastrofmedicin för läkare
2795:   tärsjukhus 1 i Helsingfors. Enligt planerna skall   som avtjänar sin värnplikt, är ett steg i rätt
2796:  de sjukvårdsuppgifter som ankommer på Cent-          riktning med tanke på den helhet försvars-
2797:   ralmilitärsjukhus 2 i Lahtis minskas så, att        maktens hälsovård utgör.
2798:       Helsingfors den 5 maj 1980.
2799: 
2800:                                                                       Försvarsminister Lasse Äikäs
2801:                                               1980 vp.
2802: 
2803: Kirjallinen kysymys n:o 216.
2804: 
2805: 
2806: 
2807: 
2808:                                   Aaltio ym.: Sisätiloissa käytettävien sekundalastulevyjen aiheut-
2809:                                       tamista terveydellisistä haitoista.
2810: 
2811: 
2812:                          Ed u s k u n n a n Herra P. u he m i e he 11 e.
2813: 
2814:     Viime aikoina on eri puolilla maata tullut          Koska formaldehydin haihtuminen lastule-
2815: ilmi sairaustapauksia, jotka pitkällisten lääkä-     vyistä saattaa kestää viisikin vuotta, esiintyy
2816: reissä ja tutkimuksissa käyntien jä1keen ovat        kodeissa kuitenkin jatkuvasti formaldehydin ai-
2817: osoittautuneet eräistä sekundalastulevyeristä vä-    heuttamia haittoja. Potilaan on kuitenkin vai-
2818: hitellen haihtuvan formaldehydin aiheuttamik-        keata yhdistää vaivojaan lastulevyyn ja terv~y­
2819: si. Oireet ovat vähitellen alkaneet perheen          denhoitoviranomaiset ovat vain harvoin tietoi-
2820: muuttaessa uuteen tai vasta kunnostettuun ko-        sia lastulevyn aiheuttamista oireista. Näin po-
2821: tiin, jossa sisätiloissa on käytetty sekundalastu-   tilaat joutuvat usein pitkäaikaisiin ja tarpeetto-
2822: levyjä.                                              rniin tutkimuksiin ja nauttimaan· turhia lääk-
2823:     Formaldehydi on väritön ja pistävän hajui-       keitä. Kaikesta tästä vältyttäisiin, jos tervey-
2824: nen kaasu, joka aiheuttaa silmissä ja limakai-       denhoitoviranomaiset saataisiin tietoisiksi siitä,
2825: voissa ärsytystä ja punoitusta. Pahimmillaan se      että sisätiloissa käytettävät lastulevyt saattavat
2826: voi tuhota keuhkojen limakalvoja. Formalde-          aiheuttaa edelläkuvatunlaisia oireita.
2827: hydi voi olla myös allergisoiva, jolloin ärsy-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2828: tvs voi lisääntyä ihottuman asteelle. Se vähen-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
2829: tliä myös yleistä vastustuskykyä ja voi näin         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
2830: välillisesti olla syynä monenlaisiin vaivoihin.      si seuraavan kysymyksen:
2831:     Formaldehydin aiheuttamat haitat ovat ylei-
2832: sesti tunnettuja kaikissa lastulevyjä valmisravis-             Onko Hallitus tietoinen sisätiloissa
2833: sa maissa. Lastulevyissä käytettävien Himojen               käytettävien sekundalastulevyjen aiheut-
2834: valmistajat työskentelevät jatkuvasti näiden                tamista terveydellisistä haitoista, ja jos
2835: haittojen vähentämiseksi. Pohjoismaisten lastu-             on,
2836: Ievytehtaiden toimesta on myös toimikunta tut-                 mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
2837: kimassa mahdollisuuksia formaldehydin aiheut-               haittojen vähentämiseksi ja miten Halli-
2838: tamien haittojen vähentämiseksi. Nykyisin val-              tus aikoo tiedottaa terveydenhoitoviran-
2839: mistettavissa lastulevyissä ei edellä mainittuja            omaisille näiden lastulevyjen aiheutta-
2840: haittatekijöitä sanottavasti enää esiinnykään.              mista oireista?
2841:      Helsingissä 28 päivänä maaHskuuta 1980.
2842: 
2843:          Sampsa Aaltio                  Timo Ihamäki                   Elsi Hetemäki-Olander
2844:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa        Ulla Järvilehto                Helena Pesola
2845:          Aila Jokinen                   Ritva Laurila                  Irma Rihtniemi-Koski
2846: 
2847: 
2848: 
2849: 
2850: 08800046/R
2851: 2                                               1989 vp,
2852: 
2853: 
2854: 
2855: 
2856:                          Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
2857: 
2858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen, paikallisen terveyslautakunnan ja teollisuu-
2859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          den kanssa ja teollisuus on tämän jälkeen huo-
2860: olette . 28 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn          lehtinut.. tarvittavista toimenpiteistä todettujen
2861: kirjeenne n:o 552 ohella toimittanut valtioneu-        sekundaleYyistä aiheutuneiden formaldehydihait•
2862: voston · asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tojen poistamiseksi.
2863: kansanedustaja Sampsa Aaltion ym. kitjallisesta           Par.haillaan on valmisteilla lastulevyä koske-
2864: kysymyksestä n:o 216, jossa tiednstellaan:             van suomalaisen standardin täydentäminen si-
2865:                                                        ten, että levyjen vapaan formaldehydin enim-
2866:            Onko Hallitus tietoinen sisätiloissa        mäismäärälle asetetaan raja-arvo, joka on riit-
2867:        'käytettavien sekurtd~lastulevyjen aiheut-      tävän alhainen .. Standardiehdotus on lausunto-
2868:         tamista terveydellisistä haitoista, ja jos     jen käsittelyvaiheessa ja vitlmistunee tämän vuo-
2869:         on,      ..          . .        .              den kuluessa. Ehdotuksesta antamassaan lau-
2870:           ·mitä Hallitus aikoo tehdä näiden            sunnossa lääkintöhallitus pitää .vapaan formal-
2871:         haittojen vähentämiseksi ja miten Hal-         dehydin enimmäismäärän sisällyttämistä lastu-
2872:         litus aikoo tiedottaa terveydenhoitovi-        levyn ominaisuuksia koskevaan Standardiin .erit-
2873:        _ranomaisille näiden las~ulevyjen aiheut~       täin . tarpeellisena ja kiireellisenä. Standardin
2874:         tamista oireista?                              valmistuttua on sisäasiainministeriön tarkoituk,
2875:                                                        sena antaa Suomen rakentamismääräyskokoel-
2876:    Vastauksena · kysymykseen esitän. kunnioit-
2877:                                             '          massa määräys, joka sallii ainoastaan uuden
2878: taen seuraavaa:                                        standardin mukaisten lastulevyjen käytön ra-
2879:    Sekundalastulevyjen aiheuttamia terveydelli-        kennuksissa.                                     ·
2880: siä ·haittoja. on tullut terveydenhoiwviranomais-         Standardin vaikutuksia sekä lastulevyä kos-
2881: ten tietoon 1970~luvulla. Tietoon tulleita ta-         kevien määräysten kehittymistä erityi!\esti muis-
2882: pauksia on viime vuosina ollut ~euraavasti:            sa pohjoism~issa tullaan seuraamaan jatkuvl,lsti
2883: vuosina 1975-77 yhteensä 12 tapausta, v.               sekä lääkintöhallitl,lksessa että sisäasiainministe-
2884: 1978 4 tapausta, v. 1979. 7 tapausta ja v.             riössä.
2885: 1980 16 tapausta, . Lääkintöhallituksen ja las-           Vuosittain esiintulleiden sekundalastulevyn
2886: tulevyteollisuuden välisissä. neuvott.elllissa 1970-   käytöstä aihe:utuneiden haittatapausten määrät
2887: luvun puolivälissä sovittiin, ettei teQllisuus enää    ovat olleet niin vähälukuisia, ettei lääkintöhalli-
2888: päästä myyntiin sekundalevyjä, joissa on vir-          tus ole katsonut laajaa tiedottamista formal-
2889: heellinen liimamäärä. Tietoon tulleet tapauk-          dehydin aiheuttamista oireista tarpeelliseksi.
2890: set on tutkittu yhteistyössä lääkintöhallituk-
2891:         ,.._,, ....
2892: 
2893:      Helslngis~ 5 päivänä toukokuuta 1980.
2894: 
2895:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2896:                                             N:o 216                                              3
2897: 
2898: 
2899: 
2900: 
2901:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2902: 
2903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordnlngen      sökts i samråd med medicinalstyrelsen, den le-
2904: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         kala hälsovårdsnämnden och industrin och där-
2905: velse nr 552 av den 28 mats 1980 till ve-         efter har industrin ombesörjt erforderliga åtgär-
2906: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      der för att undanröja konstaterade formalde-
2907: skrift av följande av riksdagsman Sampsa Aal-     hydmen, vilka förorsakats av sekundaskivor.
2908: tio m. fl. undertecknade spörsmål nr 216, där         För närvarande bereds en komplettering av
2909: det frågas:                                       finska standard rörande spånskivor så, att för
2910:                                                   innehållet av den maximala fria formaldehyd-
2911:           Är Regeringen medveten om de men        mängden uppställs ett gränsvärde, som är till-
2912:        för hälsan som föranleds av sekunda        räckligt lågt. Standardförslaget är under remiss-
2913:        spånskivor, som används inomhus, och       behandling och torde bli färdigt inom utgången
2914:        om så är fallet,                           av detta år. 1 sitt utlåtande anser medicinal-
2915:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     :styrelsen inkluderandet av den maximala fria
2916:        ta för att minska dessa men och hur        formaldehydmängden i standarden rörande
2917:        ämnar Regeringen informera hälsovårds-     spånskivors egenskaper vara ytterst erforder-
2918:        myndigheterna om de symptom, som           ligt och brådskande. Efter det att standarden
2919:        dessa spånskivor förorsakar?               har blivit färdig, har ministeriet för inrikes-
2920:                                                   ärendena ,för avsikt att i Finlands byggbe-
2921:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stämmelsesamling utfärda en föreskrift, som i
2922: samt anföra följande:                             byggnader endast tillåter av sådana spånskivor
2923:    Av sekunda spånskivor förorsakade men för      som är i enlighet med den nya standarden.
2924: hälsan har kommit tiU hälsovårdsmyndigheter-         Verkan av standarden samt utvecklingen av
2925: nas kännedom under 1970-talet. De fall som        bestämmelser rörande spånskivor speciellt i de
2926: kommit till kännedom har under de senaste         övdga nordiska länderna kommer fortgående
2927: åren tili antalet varit följande: åren 1975-      att följas inom både medicinalstyrelsen och mi-
2928: 1977 totalt 12 fall, år 1978 4 fall, år 1979      nisteriet för inrikesärendena.
2929: 7 fall ach år 1980 16 fall. Vid överläggning-        Antalet årligen framkomna fall av men, som
2930: ar mellan medicinalstyrelsen och spånskivein-     föranletts av användning av :sekunda spånski-
2931: dustrin i mitten av 1970-talet kom man över-      vor, har varit så litet att medicinalstyrelsen
2932: ens om att industrin inte längre till salu be-    inte har ansett det vara nödvändigt med en
2933: fordrar sekundaskivor med felaktig limmängd.      omfattande informering om de symptom som
2934: De fall som kommit till kännedom har under-       förorsakats av spånskivor.
2935:      Helsingfors den 5 maj 1980.
2936: 
2937:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2938:                                                 1980 vp.
2939: 
2940: Kirjallinen kysymys n:o 217.
2941: 
2942: 
2943: 
2944: 
2945:                                    P. Jokinen ym.: Kunnanosavaltuuston valitsemisesta annettavista
2946:                                        säännöksistä.
2947: 
2948: 
2949:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2950: 
2951:    Uuteen kunnallislakiin ( 953/7 6) otettiin          Vuoden 1980 kunnallisvaalien jälkeen ei voi-
2952: säännökset kunnanosahallinnosta ja perussään-          massa ole mitään säännöstä kunnanosavaltuus-
2953: nös kunnanosavaltuuston valitsemisesta. Kun-           ton valitsemisesta, koska lain 99 § :n 2 momen-
2954: nallislain 99 § :n 2 momentin mukaan "kunnan-          tissa edellytettyä lainsäädäntöä ei ole annettu.
2955: osavaltuuston jäsenet valitaan kunnallisvaalien           Seurauksena on, ettei kunnallislaissa säädet-
2956: yhteydessä toimitettavilla vaaleilla, joista on sää-   tyä kunnanosahallintoa voida laillisesti toteut-
2957: detty erikseen, kunnanvaltuuston jäsenten toi-         taa. Täten lakiin on jäänyt aukko. Kunnallisen
2958: mikautta vastaavaksi ajaksi." Lain 151 §:ssä           demokratian toteuttamisen mahdollistamiseksi
2959: säädetään kuitenkin: "Siitä poiketen, mitä 99          olisi ensiarvoisen tärkeää saattaa kunnanosaval-
2960: §:n 2 momentissa on säädetty, valitaan kunnan-         tuustoja koskeva lainsäädäntö täydelliseksi.
2961: osahallintoa varten vuoden 1980 loppuun kes-              Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2962: täväksi toimikaudeksi kunnanosavaltuusto kun-          §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2963: nanvaltuuston toimitettavilla vaaleilla."              voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
2964:    Hallitus antoi vuoden 1975 toisilla valtiopäi-      raavan kysymyksen:
2965: villä eduskunnalle esityksen (HE n:o 138/1975
2966: II vp.) laiksi kunnallisvaalilain muuttamisesta                  Onko Hallitus tietoinen, ettei kunnai-
2967: ja laiksi kunnanosavaltuuston vaaleista. Edus-                Hslaissa säädettyä kunnanosahallintojär-
2968: kunta ei kuitenkaan kyseisen vaalikauden aika-                jestelmää voida laillisesti toteuttaa lain-
2969: na käsitellyt esitystä, joka siten raukesi.                   säädäntöön jääneen aukon vuoksi, ja
2970:    Tilanne on tällä hetkellä se, että kunnallis-              jos on,
2971: lain 151 §:n mukaan vuoden 1980 loppuun kes-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2972: täväksi toimikaudeksi kunnanvaltuuston tehtä-                 siin lainsäädännön täydentämiseksi tar-
2973: vänä on kunnanosavaltuuston valitseminen.                     peellisilta osin?
2974:       Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
2975: 
2976:          Pekka Jokinen                    Mauri Miettinen                Juuso Häikiö
2977: 
2978: 
2979: 
2980: 
2981: 0~80004473
2982: 2                                              1980 vp.
2983: 
2984: 
2985: 
2986: 
2987:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
2988: 
2989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ton vaaleista. Kun esitystä kuitenkaan ei käsi-
2990: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telty ennen eduskunnan vaalikauden päättymis-
2991: olette 28 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn           tä, se raukesi.
2992: kirjeenne ohella toimittanut . valtioneuvoston           Uuden esityksen antamisen asiasta on kat-
2993: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         sottu liittyvän vireillä olevaan tarkistusten te-
2994: edustaja Pekka Jokisen ym. kirjallisesta kysy-        kemiseen uuteen kunnallislakiin, jossa on sään-
2995: myksestä n:o 217:                                     nökset kunnanosahallinnosta.
2996:                                                          Vuoden 1981 alusta ei missään kunnassa tiet-
2997:           Onko Hallitus tietoinen, ettei kunnai-      tävästi ole suunniteltu saatettavaksi voimaan
2998:        Hslaissa säädettyä kunnanosahallintojär-       mainittujen säännösten mukaista kunnanosahal-
2999:        jestelmää voida laillisesti toteuttaa lain-    lintoa. Vaalien toimittaminen kunnallisvaalien
3000:        säädäntöön jääneen aukon vuoksi, ja            yhteydessä kuluvan vuoden syksyllä ei siten tule
3001:        jos on,                                        missään kysymykseen. Säännösten antamiselle
3002:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vaaleista ei näin ollen ole ollut kiirettä.
3003:        siin lainsäädännön täydentämiseksi tar-           Hallituksen esitykseen laiksi kunnallislain
3004:        peellisilta osin?                              muuttamisesta, joka lähiaikoina voitaneen antaa
3005:                                                       eduskunnalle, on tarkoitus sisällyttää säännös,
3006:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jonka mukaan kunnanosavaltuustot valitaan
3007: tavasti seuraavaa:                                    kunnissa, joissa saatetaan voimaan kunnanosa-
3008:     Hallitus antoi kuten kysymyksen perusteluis-      hallinto, vuoden 1984 lopussa päättyväksi toi-
3009: sakin todetaan eduskunnalle vuoden 1975 toi-          mikaudeksi kunnanvai tuuston toimittamalla
3010: silla valtiopäivillä esityksen laiksi kunnallisvaa-   vaalilla.
3011: lilain muuttamisesta ja laiksi kunnanosavaltuus-
3012:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
3013: 
3014:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
3015:                                              N:o 217                                                3
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
3021: 
3022:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       nen likväl inte behandlades före utgången av
3023: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-        riksdagens valperiod, förföll den.
3024: se av den 28 mars 1980 tili vederbörande med-          Av1åtandet av en ny proposition i ärendet
3025: 1em av statsrådet för avgivande av svar över-       har ansetts ha samband med de anhängiga revi-
3026: sänt avskrift av fö1jande av riksdagsman Pekka      deringarna av den nya kommunallagen, i viiken
3027: Jokinen m. fl. undertecknade spörsmå1 nr 217:       ingår stadganden om kommundelsförvaltningen.
3028:                                                        Veterligen föreligger ingen avsikt att i nå-
3029:           Är Regeringen medveten om att det         gon kommun vid ingången av år 1981 bringa
3030:        system med kommundelsförvaltning             i kraft en kommundelsförva1tning enligt
3031:        som avses i kommunallagen inte kan           nämnda stadganden. Förrättandet av vai i sam-
3032:        genomföras 1agligen på grund av en           band med kommunalvalet i höst kommer så-
3033:        lucka i 1agstiftningen, och om så är         Iedes inte i fråga någonstans. Därför har det
3034:        fallet,                                      inte heller brådskat med att utarbeta stadganden
3035:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för     om vaiet.
3036:        att komplettera lagstiftningen tili er-          Avsikten är att i regeringens proposition
3037:        forderliga delar?                            med förslag tili lag om ändring av kommunal-
3038:                                                     lagen, viiken proposition torde kunna aviåtas
3039:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili riksdagen inom den närmaste framtiden,
3040: samt anföra följande:                               ta in ett stadgande, enligt vilket kommundels-
3041:    Regeringen avlät, såsom även konstateras i       fullmäktige i kommuner, där kommunde1sför-
3042: motiveringen tili spörsmålet, tili 1975 års andra   valtning bringas i kraft, väljs genom vai som
3043: riksdag en proposition med förs1ag tili 1ag om      förrättas av kommunfullmäktige för en mandat-
3044: ändring av kommunala vallagen och 1ag om            tid som upphör vid utgången av år 1984.
3045: vai av kommundelsfullmäktige. Då propositio-
3046:      Helsingfors den 29 april 1980.
3047: 
3048:                                                               Justitieminister Christoffer Taxell
3049: 1
3050: 1
3051: 1
3052:     1
3053:     1
3054:     1
3055:         1
3056:         1
3057:         1
3058:             1
3059:             1
3060:             1
3061:                 1
3062:                 1
3063:                 1
3064:                     1
3065:                     1
3066:                     1
3067:                         1
3068:                         1
3069:                         1
3070:                                               1980 vp.
3071: 
3072: Kirjallinen kysymys n:o 218.
3073: 
3074: 
3075:                                   Saarikoski ym.: Verovirkamiesten rikosoikeudellisesta vastuusta
3076:                                      ja verovelvollisten oikeusturvasta.
3077: 
3078:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3079: 
3080:    Verotuslain 55 §:n mukaan "verotettavan           sa, mutta jotka vaatimukset sitäkin varmemmin
3081: tulon ja omaisuuden määriä vahvistettaessa on        täyttävät RikosL 40 luvun 8 §:ssä rangaista-
3082: tunnollisesti sekä valtion ja kunnan että vero-      vaksi säädetyn menettelyn tai s.en yrityksen.
3083: velvollisen etua silmälläpitäen harkittava, mitä     Kymen lääninverovirasto on vaatinut verovel-
3084: verovelvollisen tulosta ja omaisuudesta sekä         volliselta ja koko hänen perheeltään passit tar-
3085: muista asiaan kuuluvista seikoista on veroil-        kastettaviksi. Sama lääninverovirasto samoin
3086: moituksesta tai muutoin selville käynyt taikka       kuin useat muutkin verovirastot ja lääninvero-
3087: muulla· perusteella on oikeaksi katsottava".         virastot ovat vaatineet VerotusL 47 §:n pe-
3088:    Verotusta toimitettaessa tulee siis ottaa ta-     rusteella yksityisiltä kansalaisilta verotuksen
3089: sapuolisesti huomioon sekä verovelvollisen           perusteeksi tietoja, joita voidaan vaatia vain
3090: että veronsaajan etu. Tämä :koko verolainsää-        mainitussa lainkohdassa nimetyHtä kirjanpito-
3091: dännön johtava periaate pitää sisällään sen,         velvollisilta verovelvollisilta. Vantaan verovi-
3092: ettei veronsaajien edustajilla verotusta toimitet-   rasto on lähettänyt Vantaan kaupungissa toi-
3093: taessa saa olla työskentelynsä yksinomaisena         miville huoltoasemayrittäjille luettelon van-
3094: tavoitteena vain veronsaajien etujen valvonta,       taalaisista yrittäjistä, joiden tekemistä poltto-
3095: vaan myös veronmaksajan etu ja oikeusturva.          aineostoista se on vaatinut asianomaisia huolto-
3096:    Rikoslain 40 luvun 8 §: ssä on säädetty ran-      asemayrittäjiä tekemään verottajalle raportteja
3097: gaistus virkamiehelle, joka tahallaan jollekin       jne.
3098: panee tai joltakin ottaa muuta t.ai suurempaa           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
3099: veroa, kuin minkä tämä on laillisesti velvolli-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
3100: nen maksamaan taikka minkä hän tietää siitä          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
3101: jo maksetuksi.                                       si seuraavan kysymyksen:
3102:    Edellä mainittu VerotusL 55 § näyttää
3103: unohtuneen verotarkastuskertomuksia laadit-                    OnJko Hallitus tietoinen siitä, että
3104: taessa, verovalmistelu- ja lautakuntatyöskente-             veroviranomaiset soveltavat verotus-
3105: lyssä samoin kuin tutkijalautakunnissa. Kaikis·             lain 55 §: ää vastoin sen sisältöä ja
3106: sa näissä tapauksissa samoin kuin valltion- ja              tarkoitusta sekä, että rikoslain 40 luvun
3107: kunnanasiamiestoiminnassa näyttää periaattee-               8 § on jäänyt lähes käyttämättömäksi,
3108: na olevan mahdollisimman suurten verotetta·                 ja jos on,
3109: vien tulojen määrääminen olemattomistakin                      aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joil-
3110: tuloista samoin kuin sellaisista tuloista, jotka            la verotuslain 55 § :ää ryhdytään so-
3111: eivät ole verotettavaa tuloa lainkaan. Jotta                veltamaan sisältönsä ja tarkoituksensa
3112: tällaisiin tuloihin päästäisiin käsiksi, ovat ve-           puolesta, sekä veroviranomaisten vas-
3113: roviranomaiset alkaneet vaatia verovelvollisi'l-            tuusäännösten uusimiseksi vastaamaan
3114:  ta selvityksiä, joilla ei voi olla enää mitään             heidän valtuuksiaan?
3115: tekemistä VerotusL 55 §:n soveltamisen kans-
3116:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1980.
3117: 
3118:          Heige Saarikoski               Tauno Valo                     Matti Pelttari
3119:          Eeva Kauppi                    Pekka Löyttyniemi              Ben Zyskowicz
3120:          Mauri Vänskä                   Timo Ihamäki                   Helena Pesola
3121:          Jalmari Torikka                P. Mäki-Hakola                 Eva-Maija Pukkio
3122:          Irma Rihtniemi-Koski           Olavi Nikkilä                  Arto Lampinen
3123:          Matti Viljanen                 Saara Mikkola                  Sinikka Karhuvaara
3124: 0880004761
3125: 2                                            1980 vp.
3126: 
3127: 
3128: 
3129: 
3130:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3131: 
3132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tusta koskevaa muutoksenhakuasiaa varten
3133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       välttämättömiä tietoja, jotka selviävät hänen
3134: olette 28 päivänä maaliskuuta 1980 päivätyn         hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin
3135: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ovat hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei iain
3136: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mukaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta
3137: edustaja Saarikosken ym. näin kuuluvasta kir-       asiasta. Toisen verotukseen vaikuttavia, hänen
3138: jallisesta kysymyksestä n:o 218:                    taloudellista asemaansa koskevia tietoja ei kui-
3139:                                                     tenkaan saa kieltäytyä antamasta. Säännökses-
3140:            Onko Hallitus tietoinen suta, että       sä mainittuja verotukseen vaikuttavia tietoja
3141:         veroviranomaiset soveltavat verotus-        voi olla missä tahansa asiakirjoissa. Huomatta-
3142:         lain 55 §:ää vastoin sen sisältöä ja        koon erityisesti, että mainitun 47 § :n mukais-
3143:       , tarkoitusta sekä, että rikoslain 40 luvun   ta tietojenautovelvollisuutta ei ole sidottu kir-
3144:         8 § on jäänyt lähes käyttämättömäksi,       ianpi tovelvo llisuu teen.
3145:         ja jos on,                                     Tässä yhteydessä todettakoon, että Kymen
3146:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joil-   lääninveroviraston passiasiaa koskevasta ta-
3147:         la verotuslain 55 §:ää ryhdytään so-        pauksesta tullaan antamaan eduskunnan oikeus-
3148:         vdtamaan sisältönsä ja tarkoituksensa       asiamiehelle erikseen yksityiskohtainen selvitys.
3149:         puolesta, sekä veroviranomaisten vas-          Korkeimman hallinto-oikeuden ns. pankki-
3150:         tuusäännösten uusimiseksi vastaamaan        projektissa antamien päätösten johdosta vero-
3151:         heidän valtuuksiaan?                        tarkastuksessa on noudatettu poi:k:k:euksetta
3152:                                                     sanotun tuom1o1stuimen kannanottoja mm.
3153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         verotuslain 47 ja 48 §:ien osalta.
3154: taen seuraavaa:                                        Mitä tulee kirjoituksessa mainiHmm rikos-
3155:    Verohallinnossa on jo vanhastaan korostettu      lain 40 luvun 8 §:n säännökseen niin valtio-
3156: laillisen menettelyn merkitystä. Verohallituksen    varainministeriön käsityksen mukaan säännök-
3157: järjestämissä verotarkastajien koulutustilaisuuk-   sen soveltaminen eddlyttää aina teon tahalli-
3158: sissa painotetaan jatkuvasti erityisesti verotus-   suutta. Jotta veroviranomaista voitaisiin ran-
3159: lain 55 §:n säännöksen huomioon ottamista           gaista edellä mainitun säännöksen mukaisesti,
3160: verotarkastuksessa ja verotusesityksen laatimi-     on näytettävä, että veroviranomainen on pan-
3161: sessa.                                              nut veron tietäen sen väätäksi. Verohallituk-
3162:    Verotuslaissa veronsaajalle säädetty oikeus      sen ilmoituksen mukaan sen tiedossa ei ole
3163: tietojen saantiin myös muilta kuin verovelvol-      ainuttakaan tapausta, jossa tarkastusviranomai-
3164: liselta itseltään tätä koskevista tiedoista on      nen olisi tahallisesti sisällyttänyt verotusesi-
3165: erittäin tärkeä keino toteutettaessa verotus-       tykseensä olemattomia tuloja tai tuloja, jotka
3166: lain 55 §:ssä säädettyä tasapuolisen verotuk-       eivät olisi veronalaisia.
3167: sen periaatetta. Verotuslain 47 §:n sanamuo-           EdeHä sanotun perusteella katson, ettei asia
3168: don mukaisesti jokaisen on annettava sellai-        anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
3169: sia toisen verotusta, verotat;'kastusta tai vero-
3170:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
3171: 
3172:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
3173:                                                  N:o 218                                               3
3174: 
3175: 
3176: 
3177: 
3178:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3179: 
3180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            berörande beskattning, skattegranskning eller
3181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           ärende föranleH av ansökan om ändring i he-
3182: av den 28 mars 1980 till vederbörande medlem            skattning, vilka framgår av handlingar han har
3183: av statsrådet översän:t avskrift av följande av         i sin besittning eller eljest är honom veterliga,
3184: riksdagsman Saarikoski m. fl. ställda spörs-            såvida han inte enligt lag äger rätt att vägra
3185: mål nr 218:                                             avge vittnesmål i saken. Vederbörande får lik-
3186:                                                         väl inte vägra att lämna uppgifter, som på-
3187:            Är Regeringen medveten om att                verkar beskattning av annan och som berör
3188:        skattemyndigheterna tillämpar 55 § he-           dennes ekonomiska ställning. I lagen nämnda
3189:        skattningslagen i strid med dess inne-           uppgifter som påverkar beskattningen kan fin-
3190:        håll och syfte samt att 40 kap. 8 §              nas i vi1ka handlingar som helst. Det bör sär-
3191:        strafflagen Blivit så gott som oan-              skilt observeras, att skyldigheten att lämna
3192:        vänd, och om så är fallet,                       uppgifter enligt 47 § inte är bunden vid bok-
3193:            har Regeringen för avsikt att skrida         föringssky ldighet.
3194:        till åtgärder, genom vil:ka 55 § beskatt-            I detta sammanhang kan konstateras, att
3195:        ningslagen skulle hörja tillämpas med            angående fallet med passärendet vid Kymmene
3196:        avseende på innehåll och syfte samt              länsskatteverk separat kommer att ges en de-
3197:        skattemyndigheternas       ansvarsstadgan-       taljerad utredning tili riksdagens justitieom-
3198:        den revideras så, att de motsvarar de-           budsman.
3199:        ras hefogenheter?                                    Med anledning av högsta förvaltningsdom-
3200:                                                         stolens utslag i det s.k. bankprojektet har vid
3201:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          skattegranskningen utan undantag följts dom-
3202: samt anföra följande:                                   stolens ståndpunkter bl. a. i fråga om 47 och
3203:     Inom skatteförvaltningen har man sedan               48 §§ beskattningslagen.
3204: gammalt betonat vikten av ett lagenligt för-                Beträffande det i skrivelsen nämnda stad-
3205: fara...'1de. Vid de uthildningstillfällen för skatte-    gandet i 40 kap. 8 § strafflagen, så förutsätter
3206: inspektörer som skattestyrelsen anordnar be-            enligt finansministeriet:s uppfattning stadgan-
3207: tonas kontinuerligt beaktandet av i synnerhet            dets tillämpning alltid att gärningen varit upp-
3208: stadgandet i 55 § beskattningslagen vid skatte-          såtlig. För att skattemyndighet skall kunna
3209: granskning och uppgörandet av framställning              bestraffas enligt ovan nämnda stadgande, bör
3210: rörande beskattning.                                    det visas att skattemyndigheten pålagt skatten
3211:     Den i beskattningslagen för skattetagaren            med vetskap om att den varit felaktig. Enligt
3212: stadgade rättigheten att erhålla uppgifter även          uppgift från skattestyrelsen äger den inte kän-
3213: av andra än den skattskyldige själv angående             nedom om ett enda fall, där granskningsmyndig-
3214:  uppgifter som berör honom, är ett synnerli-             het uppsåtligen i sin framställning om beskatt-
3215: gen viktigt medel för genomförandet av den               ning skulle ha innefattat obefintliga inkomster
3216:  i 55 § beskattningslagen stadgade principen             eller inkomster, som inte är skattepliktiga.
3217:  om jämlik beskattning. Enligt ordalydelsen i               På grundval av ovanstående anser jag, att
3218:  47 § beskattningslagen åligger envar att iäm-           ärendet inte ger anledning tili vidare åtgärder.
3219:  na sådana oundgängliga uppgifter för annan
3220:       Helsingfors den 6 maj 1980.
3221: 
3222:                                                                           Minister Pirkko Työläjärvi
3223:                                                 1980 ''P·
3224: 
3225: Kirjallinen kysymys n:o 219.
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                                    Maijala ym.: Maatalouden sivuansiona hoidett<avan maatilamat-
3230:                                       kailun verotuksen korjaamisesta.
3231: 
3232:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
3233:    Maamme yli 3 peltohehtaarin tiloista on tut-           Ehdotetulla menettelyllä luotavalla yhtenäi-
3234: kimuksen mukaan noin 15 000 tilalla sellaisia          sellä verotuskäytännöllä olisi alan ydttäjyydelle
3235: rakennuksia, jotka omistajien arvion mukaan            tiettyjä etuja. Tulo- ja omaisuusverotuksen ke-
3236: kunnostettuina soveltuisivat maatilamatkailuun.        ventyminen helpottaisi oman pääoman muodos-
3237: Lähes 11 000 viljelijää oli kiinnostunut lomai-        tumista ja lisäisi mahdollisuuksia lisäkapasitee-
3238: lupalvelusten tuotannon aloittamiseslla. Alo1tta-      tin luomiseen vanhojen rakennusten korjauksen
3239: misen pahimmaksi esteeksi koettiin vaikeus tar-        tai uusinvestointien avulla. Maatalousyrittäjät
3240: vittavan pääoman saamises,sa ja verotuskysy-           uskaltautuisivat tähänastista useammin moni-
3241: mys. Alan yrittäjien saamien kokemusten mu-            puolis,tamaan tuotantoaan matkailupalvelusten
3242: kaan lomamökkien vuokraustoimintaa maatila-            suuntaan.
3243: talouden sivuansiona hoidettaessa verotus on              Verotuskäytännön mutllttuminen yrittäjän
3244: voimakkaimmin toimintaa haittaava epäkohta.            kannalta katsottuna johdonmukaiseksi ja koh-
3245: Yrittäjät ovat kokeneet erityisesti varallisuus-       tuulliseksi vähentäisi epäilemättä nykyistä suun-
3246: verotuksen osalta lomamökkien ja niiden 'tont-         tausta palvelusten suoramyynnistä S'aatavien,
3247: tien verotusarvon määräytymisessä epäoikeu-            useimmiten verotuiksen ulkopuolelle jäävien tu-
3248: denmukaisuutta.                                        lojen hankkimiseen.
3249:    Maatalousyrittäjät eivät näe oikeana siltä, et:tä      Ehdotetusta muutoksesta aiheutuva veroker-
3250: puhtaasti vuokraustarkoitukseen rakennetun lo-         tymän väheneminen ei aiheuttane kuntatasolla
3251: mamökin V'erotusarvoa määrättäessä käytetään           tulojen laskua, sillä lisääntyvän asiakasmäärän
3252: omistusloma-asuntojen ,tuottaman asuntoedun            mukanaan tuoma rahaliikenteen kasvu kerran-
3253: määräämiseksi laadittuja taulukoita. Myös loma-        naisvaikutuksineen peittäisi maatilamat'kailuyr1t-
3254: mökin tontin verotusarvon määrääminen pai-             täjiltä suoralla verotuksella koottavien summien
3255: kallisen käyvän huvilatonttimaan perus1tein on         vähenemisen.                                      "
3256: katsottu kohtuuttomaksi. Kysymys on maata·
3257: loustuotantoon oleellisena osana liittyvästä si-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valth
3258: vuansion lähteestä eikä esimerkiksi myyntitar-         päiväjärjes,tyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
3259: koitusta varten erotetusta :tonttimaasta. Mökki-       me kunnio1ttavasti valtioneuvoston asianomai-
3260: tonttia olisi verotettava rakennuspaikan mukai-        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
3261: sena kuten muutakin maataloustuotantoon kuu-           sen:
3262: luvaa maata verotetaan.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3263:    Lomamökkien kuluminen on matkailukäytös-                     ryhtyä maatalouden sivuansiona hoidet-
3264: sä normaalia voimakkaampaa. Tuloverotuksen                      tavan maatilamatkailun verotuksen kor-
3265: osalta sallittu 6 % :n suuruinen vuosipoisto ei                 jaamiseksi niin, että toimintaan varattu-
3266: korvaa tästä aiheutunutta kustannuslisää. Tästä                 jen tonttien verotusarvot määrättäisiin
3267: syystä maatalouden tuotantorakennuksiin sovel-                  rakennuspaikan tai vastaavan maatalous-
3268: lettava 10 %: n suuruinen vuosipoisto olisi s,aa-               tai metsätalousmaan verotusarvojen mu-
3269: tava koskemaan myös tilan kokonaistuotantoon                    kaisesti?
3270: kuuluvia vuokramökkejä.
3271:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
3272: 
3273:          Matti Maijala                   Kalevi Mattila                  Lauri Palmunen
3274:          Markku Kauppinen                Hannu Tenhiälä                  Mauno Manninen
3275:          Heimo Linna                     Esko Pekonen                    Toivo ·Yläjärvi
3276:          Olavi Martikainen                                               Pentti Poutanen
3277: 0880004794
3278: 2                                              1980 vp.
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h el 1 e.
3284: 
3285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       todennäköistä luovutushintaa. Maatilavarallisuu-
3286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den huono tuottavuus suhteessa varallisuudesta
3287: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-       menevään veroon oli perusteena vuonna 1967
3288: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      toteutetulle tulo- ja omaisuusverolain muutok-
3289: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      selle, jolla lievennettiin maatilatalouteen kuu-
3290: Matti Maijalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     luvien varojen omaisuusverotusta. Tällöin sää-
3291: kysymyksestä n:o 219:                                dettiin poikkeuksia ·pääsäännön eli käyvän ar-
3292:                                                      von periaatteen noudattamiseen muun muassa
3293:            Mihin .toimenpilteisiin Hallitus aikoo    maa- ja metsätalousmaan arvostuksessa. Lisäksi
3294:         ryhtyä maatalouden sivuansiona hoidet-       eräät maatilavarallisuuteen kuuluvan: omaisuus-
3295:         tavan maatilamatkailun verotuksen kor-       lajit vapautettiin kokonaan omaisuusverotuk-
3296:         jaamiseksi niin, että toimintaan varattu-    sesta. Sen sijaan rakennuspaikan ja maatilaan
3297:         jen tonttien verotusarvot määrättäisiin      kuuluvan muun maan kuin maa- ja metsäta-
3298:         rakennuspaikan tai vastaavan maatalous-      lousmaan kohdalla oli arvostuksessa noudatet-
3299:         tai metsätalousmaan verotusarvojen mu-       tava pääsääntöä eli tällaisen omaisuuden arvok-
3300:         kaisesti?                                    si oli ka:tsotJtava sen käypä arvo sen mukaan
3301:                                                      kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää.
3302:     Vastauiksena 'kysymykseen es1tän kunnioitta-     Nämä säännökset siirrettiin sellaisinaan voimas-
3303: vasti seuraavaa:                                     sa o1evaan tulo- ja varallisuusverolakiin (1043/
3304:    Omaisuudesta perit:tävän veron perus,teluna       7 4), joka tuli voimaan 1. 1. 1975.
3305: on alunperin ollut se, että pääomasta tuottoa            Maatilamatkailuun liittyvien tulojen ja meno-
3306: saavalla on parempi veronmaksukyky kuin              jen sekä siihen kuuluvien varojen arvon mää-
3307: vain palkka- tai työtuloa saavalla. Tällaista niin   rääminen verotuksessa tapahtuu samojen perus-
3308: sanottua vakautettua tuloa on täSitä syystä kat-     teiden mukaan kuin muiden maatiirotalouden si-
3309: sottu voitavan verottaa ankarammin kuin muu-         vuelinkeinojen ja varsinaisen maatalouden osal-
3310: ta tuloa.                                            ta. Maatilamatkailuun käytettävä maa-alue ei
3311:    Suomessa on omaisuusveroa aina kannettu           ole maatalous- eikä metsämaata, joten sen ar-
3312: siitä riippumatta, onko omaisuudesta ollut ve-       vostus tapahtuu pääperiaatJteen eli käyvän ar-
3313: rovuoden aikana .tuloa vai ei. Perusteluna tälle     von perusteella. Niitä veropolii:ttisia syitä, jot-
3314: tuotosta riippumattomalle verotukselle voidaan       ka puoltavat maa- ja metsätalousmaan lievem-
3315: esittää, etJtä myös tuloa tuontamattomalla omai-     pää arvostamisita varaHisuusverotuksessa, ei ole
3316: suudella on myyntiarvo, jolloin verovelvollinen      maatilamatkailuun käytettävän maa-alueen koh-
3317: voi myydä tällaisen omaisuuden ja sijoittaa va-      dalla. Maatilamatkailuun 1kuuluvien lomamök-
3318: ransa tuotoltaan parempiin kohteisiin. Maata-        kien maa-alueen ja muiden loma-asuntojen eri-
3319: louden kohdalla pääoman tuotto on pääomapa-          laiseen arvostamiseen varallisuusverotuksessa ei
3320: nokseen verrattuna vähäinen. Kansantaloudelli-       ole myöskään perusteilt'<l. V aitioneuvosto asetti
3321: sista syistä ei kuitenkaan voida puoltaa sitä        31. 3. 1980 komitean, jonh tehtävänä on sel-
3322: näkökantaa, että omaisuus olisi myytävä ja si-       vittää maatalouden verojärjestelmän uudistamis~
3323: joitettava tuöttavammalla tavalla.                   tarve. Maataloustuottajien järjestöjen vaatimuk-
3324:    Varallisuusverotuksessa sovellettavan varojen     ses,ta .. varallisuusverotuksen uudistamistarpeen
3325: arvostusta koskevan pääsäännön mukaan varoi-         selv~ttäminen jätettiin kuitenkin komitean toi-
3326: hin kuuluva omaisuus arvostetaan siihen käy-         m_eksiannon ulkopuolelle. N~in ollen hallituk-
3327: pään arvoon, joka sillä oli verovuoden päättyes-     sen tarkoi1ttiksena ei ole ryhtyä toimenpiteisiin
3328: sä omistajan hallussa ja sillä paikalla, missä se    maatilamatkailuun liittyvän maa-alueen arvosta-
3329: oli. Käyväliä artrölla tarköitetaan omaisuuden       mista koskevien säännösten muuttamiseksi.
3330:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980. ·
3331: 
3332:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
3333:                                              N:o 219                                               3
3334: 
3335: 
3336: 
3337:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3338: 
3339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       låtelsepris. Lantbrukstillgångarnas låga avkast-
3340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       ning i förhållande tili den skatt som uppbärs
3341: se av den 1 april 1980 tili vederbörande med-      för tiillgångar, låg tili grund för den ändring
3342: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    av inkomst- och förmögenhetsskattelagen som
3343: av r1ksdagsman Matti Maijala m. fl. underteck-     företogs år 1967. Genom denna ändring lindra-
3344: nade spörsmål nr 219:                              des förmögenhetsbeskattningen för tillgångar
3345:                                                    som hör tili lantbruk. Härvid stadgades också
3346:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          om undantag från huvudregeln, d.v.s. iakt-
3347:        vidta för att rätta tili beskattningen av   tagande av principen om gängse värde, bl.a.
3348:        bondgårdsturismen, vi!lken idka:s som en    vid värderingen av jordbruks- och skogsbruks-
3349:        binäring inom lantbruket, så att be-        jord. Därtill befriades vissa egendomsformer
3350:        .skattningsvärdena för tomter som re-       som hör tili lantbrukstillgångarna helt från för-
3351:        serverats för denna verksamhet skall        mögenhetsbeskattning. Beträffande jorden på
3352:        fastställas i enlighet med beskattnings-    byggnadsplats och annan tili gårdsbruk höran-
3353:        värdet för byggnadsplats eller annan        de jord än jordbruks- och skogsbruksjord skullle
3354:        motsvarande jordbruks- eller skogs-         däremot huvudregeln iakttas vid värderingen.
3355:        bruksjord?                                  Värdet på sådan egendom skulle sålunda upp-
3356:                                                    skattas tili gängse värde i enlighet med vad
3357:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finansministeriet närmare bestämmer. Dessa
3358: samt anföra följande:                              stadganden infördes som sådana i gällande lag
3359:                                                    om inkomst- och förmögenhetsskatt ( 1043/
3360:    Motiveringen för skatt som uppbärs på egen-     74), som trädde i kraft 1. 1. 1975.
3361: dom har ursprungligen varit att den som er-           Fastställandet av värdet på inkomster och
3362: håller kap1talinkomst i allmänhet har större       utgifter av bondgårdsturism och tillgångar i
3363: skattebetalningsförmåga än den, som endast         anslutning härtill baserar sig i beskattningen på
3364: har löne- eller arbetsinkomst. Dylik s.k. sta-     samma grunder som för övriga av binäringar
3365: biliserad inkomst har man därför ansett sig        inom lantbruket och det egentliga lantbruket.
3366: kunna beskatta strängare än annan inkomst.         Det jordområde som används för bondgårds-
3367:    I Finland har förmögenhetsskatt alltid upp-     turism är inte jordbruks- eller skogsbruksjord,
3368: burits oberoende av om förmögenheten gett          varför uppskattningen av dess värde sker enligt
3369: inkomster under skatteåret. Såsom motivering       huvudprincipen d.v.s. på basen av gängse vär-
3370: för denna av avkastning oberoende beskattning      de. De skattepolitiska orsaker som talar för en
3371: kan framföras, att även sådan egendom som          lindrigare värdering av jordbruks- och skogs-
3372: inte ger inkomster äger ett försäljningsvärde,     bruksjord i förmögenhetsbeskattningen före-
3373: varvid den skattskyldige kan försälja sådan        ligger inte i fråga om mark som används för
3374: egendom och investera sina medel i objekt som      bondgårdsturism. Det finns inte heller några
3375: ger större inkomst. I fråga om lantbruket är       grunder för en annorlunda värdering av marken
3376: kapitalinkomsterna ringa i jämförelse med kapi-    för tili bondgårdsturism hörande seemsterstugor
3377: talinsatsen. Av nationalekonomiska orsaker kan     och av andra semesterbostäder. Statsrådet till-
3378: man dock inte försvara ett synsätt som går ut      satte 31. 3. 1980 en kornmitte med uppgift att
3379: på att egendom borde försäljas och investeras      utreda behovet av en revidering av lantbrukets
3380: på Iönsammare 1sätt.                               skattesystem. På yrkande av organisationerna
3381:    I enlighet med den huvudregeln för värde-       för Jantbruksproducenterna utelämnades likväl
3382: ring av tiligångar som tiHämpas vid förmögen-      utredandet av revideringsbehovet av förmögen-
3383: hetsbeskattningen, uppskattas den egendom          hetsbeskattningen från kommittens uppdrag.
3384: som hör till tillgångar tili det gängse värde      Sålunda har regeringen inte för avsikt att vidta
3385: egendomen hade vid skatteårets slut i ägarens      åtgärder i syfte att ändra stadgandena angående
3386: ägo och på den plats, där den befann sig. Med      värdering av tili bondgårdssemester anslutet
3387: gängse värde avses egendomens sannalika över-      markområde.
3388:      Herlsingfors den 6 maj 1980.
3389:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
3390:                                               l9.8Q .yp,
3391: 
3392: Kirjallinen kysymys n:o 220.
3393: 
3394: 
3395: 
3396: 
3397:                                  Pesälä ym.: Voimajohtolinjojen suunnittelun parantamisesta.
3398: 
3399: 
3400:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3401: 
3402:    Maassamme on varattu voimajohtolinjojen          topylväät tulisi tehdä sellaisiksi, että niistä olisi
3403: käyttöön maa- . ja metsätalousalueita kymmeniä      peHol:la mahdo1lisimman vähän haittaa, ja pyl-
3404: tuhansia hehtaareja. Kun voima'linja tehdään        väät olisi tehtävä niin korkeiksi, että useita
3405: metsämaa1le, joudutaan sitä varten hakkaamaan       johtoja voitaisiin asentaa päällekkäin.
3406: maapohja paljaaksi puustosta johtoalueelta ja          Parhaillaan on Kymenlaaksossa vireillä voi-
3407: lisäksi varataan johtoalueen molemmin puolin        mayhtiön pakkolunastuslupahakemus valtioneu-
3408: ns. reunavyöhyke, jolla puun kasvatus joutuu        vostolle uuden 110 kV:n linjan rakentami-
3409: rajoitusten alaiseksi. 400 kV :n voimalinjoilla     seksi välille Koria-Mankala. Yhtiö aikoo ra-
3410: paljaaksi ha:kattava johtoalue on 42 meuiä          kentaa uuden linjan aivan entisen linjan vie-
3411: leveä, 220 kV:n voimalinjoilla 34 metriä ja         reen. Yhtiö voisi hyvin käyttää entistä linjaa-
3412: 110 kV:n voimaiinjoilla 26 metriä. Jokaisen         kin, mutta siellä katsotaan uuden li11jan tulevan
3413: edellä mainitun johtoalueen molemmin puolin         halvemmaksi kuin entisen käyttö. Tällainen
3414: varataan 10 metriä leveä reunavyöhyke, jolla        menettely on kansantaloudellista tuhlausta ja
3415: puun pituus saa olla 10-20 metriä siten, että       tuottaa kohtuutonta haittaa yksityisille maan-
3416: puun pituus on johtoalueen reunalla 10 metriä.      omistajille.
3417: Peltoalueella ei varsinaista johtoaluetta ole.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3418: Kuitenkin tarvitaan peltoalueellakin maata pyl-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
3419: väsalueiksi huomattavan paljon. Lisäksi aiheu-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
3420: tuu pylväistä peltoalueelLa monenlaista haittaa,    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
3421: joka vaikeuttaa peltojen viljelemistä.
3422:     Voimajohtolinjoista aiheutuu paitsi yksityis-              Aikooko Hallitus kiinnittää nykyistä
3423: oikeudellisia menetyksiä ja haittoja, suurta kan-           enemmän huomiota voimajohtolinjojen
3424: santaloudellista tappiota sen johdosta, että kas-           suunnitteluun siten, että tuhlaava maan
3425: vavia metsäalueita ja peltoalueita tehdään tuot-            käyttö estetään ja kiinnitetään huomio-
3426: tamattomiksi joutomaiksi enenevässä määrin.                 ta myös maisemallisiin seikkoihin, ja
3427: Lisäksi aiheuttavat linjat monenlaisia maisemal-               aikooko ·Hallitus evätä pakkolunas-
3428: lisia vaurioita. Tämän johdosta tulisikin linjo-            tusluvan silloin kun uuden voimalinjan
3429:  jen suunnitteluun kiinnittää entistä enemmän               rakentamisen sijasta voitaisiin käyttää
3430: huomiota niin, että hyvää maatalousmaata voi-               entistäkin voimalinjaa?
3431:  taisiin säästää ja maisemaa suojata. Voimajob-
3432:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta· 1980.
3433: 
3434:          Mikko Pesälä                   Juhani Saukkonen            Petter Savola
3435:                    Kalevi Mattila                            Toivo YJäjärvi
3436: 
3437: 
3438: 
3439: 
3440: 0880005093
3441: 2                                             1980 vp.
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 
3446:                         Ed u sk u n n an     H erra      P u he m i e h e 11 e.
3447: 
3448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käsitellään kauppa- ja teollisuusministeriössä.
3449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Voimajohtohakemuksista kuullaan niitä maan-
3450: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn            omistajia, jotka eivät ole ennakolta antaneet
3451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suostumustaan johdon rakentamiseen. Lunastus-
3452: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi kansan-       hakemuksesta pyydetään lisäksi aina lausunnot
3453: edustaja Pesälän ym. näin kuuluvan kirjalli-         niiltä lääninhallituksilta, seutukaavaliitoilta sekä
3454: sen kysymyksen n:o 220:                              kunnilta, joiden alueella suunniteltu voimajohto
3455:                                                      tulee kulkemaan. Erityisten seikkojen sitä vaa-
3456:           Aikooko Hallitus kiinnittää nykyistä       tiessa lausunto pyydetään myös erityisviran-
3457:        enemmän huomiota voimajohtolinjojen           omaisilta. Lausunnon antajaa pyydetään kiin-
3458:        suunnitteluun siten, että tuhlaava maan       nittämään huomiota johdon sopeutumiseen mai-
3459:        käyttö estetään ja kiinnitetään huomio-       semaan sekä muun maankäytön yhteyteen.
3460:        ta myös maisemallisiin seikkoihin, ja            Näiden eri viranomaisten ja maanomistajien
3461:           aikooko Hallitus evätä pakkolunas-         lausuntojen pohjalta pyritään tarvittaessa neu-
3462:        tusluvan silloin kun uuden voimalinjan        votteluteitse ratkaisemaan mahdolliset erimieli-
3463:        rakentamisen sijasta voitaisiin käyttää       syydet johtosuunnasta. Useat sähkölaitokset,
3464:        entistäkin voimalinjaa?                       varsinkin suuret voimayhtiöt, ovat kuitenkin jo
3465:                                                      voimajohtojen suunnitteluvaiheessa, siis ennen-
3466:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuin lunastuslupaa hakevat, yhteydessä edellä
3467: vasti seuraavaa:                                     mainittuihin viranomaisiin ja maanomistajiin
3468:    Vuoden 1979 loppuun voimajohtojen raken-          kaikille hyväksyttävän johtosuunnan löytämi-
3469: taminen perustui sähkölaitoksista vuonna 1928        seksi.
3470: annettuun lakiin (laki n:o 167/28) ja lunas-            Vuoden 1979 loppuun mennessä oli mahdol-
3471: tuksista annettuun lakiin (laki n:o 603/77).         lista myöskin se, että johto voitiin rakentaa
3472: Voimajohtojen rakentamisen yhteydessä huo-           ilman valtioneuvoston antamaa lunastuslupaa,
3473: mioitavien maankäytöllisten ja ympäristöllis-        mikäli suostumus rakentamiseen saatiin kaikilta
3474: ten näkökohtien huomioimineo perustui ainoas-        maanomistajilta, joiden maalle johto sijoittui.
3475: taan lunastuksesta annettuun lakiin, sillä mai-      Tällaisessa tapauksessa maankäytöllisistä ja mai-
3476: nittu sähkölaitoslaki huomioi ainoastaan johdon      semallisista näkökohdista huolehtiminen jäi yh-
3477: turvallisuuteen liittyvät näkökohdat.                tiön ja maanomistajien vastuulle.
3478:    Mainitun lunastuslain mukaan voimajohto-             Kuten muistettaneen vuoden 1980 alusta tuli
3479: linjoja varten voidaan lunastaa maa-alueita joko     voimaan uusi sähkölaki (laki n:o 319/79) ja
3480: omistusoikeuksin tai pysyvällä käyttöoikeudella      sähköasetus (asetus 925/79). Laki vaatii säh-
3481: kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei         könhuollosta, mukaan lukien myös voimansiirto,
3482: kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen        tehtäväksi suunnitelmat, jotka valtioneuvosto
3483: tarkoitus voidaan saavuttaa yhtä sopivasti jol-      kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä vuo-
3484: lain toisella tavalla tai, jos yksityiselle edulle   sittain vahvistaa. Suunnitelmia tehtäessä ollaan
3485: koituva haitta on suurempi kuin yleiselle edul-      yhteydessä myös maan käytöstä vastaaviin vi-
3486: le saatava hyöty.                                    ranomaisiin. Menettelyn piiriin tulevat kaikki
3487:    Voimajohtolinjoja varten lunastetaan yleensä      110 kilovoltin tai sitä suuremman jännitteen
3488: pysyvä käyttöoikeus johtojen sijoittamista ja        omaavat voimajohdot.
3489: kunnossapitoa varten. Lunastuslain mukaan               Uusitusta sähkölaista riippumatta käyttöoi-
3490: lunastusluvan myöntää hakemuksesta valtioneu-        keus voimajohtojen rakentamiseen tarvittavaan
3491: vosto. Voimajohtoja koskevia lunastusasioita         maapohjaan tullaan lunastamaan lunastuksesta
3492:                                             N~o 220                                               3
3493: 
3494: annettua lakia käyttäen. Lunastuslupaa myön-      korkea tai tarvittavaa maapohjaa ei suorastaan
3495: nettäessä tullaan huomiota kiinnittämään lunas-   ole.
3496: tuslaissa mainittujen säädösten lisäksi siihen,      Johtavana periaatteena voimajohtojen raken-
3497: että johtosuunta on sellainen kuin sähkönhuol-    tamisessa on, että rakentamiseen käytetään jou-
3498: tosuunnitelmat edellyttävät.                      tomaata tai aukeita paikkoja. Tällöin ei met-
3499:    Voimajohtojen sijoittamisen esteenä jo ole-    sää tuhlaannu voimajohdon alle. Menettelyä
3500: massa olevan voimajohdon kanssa samoille pyl-     puoltavat myöskin maisemalliset näkökohdat,
3501: väille on yleensä kustannusten suuruus. Jo uu-    koska vältytään leveän aukean raivaamiselta
3502: denkin johdon rakentaminen kaksoisjohtona,        harmoniseen metsämaisemaan. Maisema-alueil-
3503: säästyneestä maa-alasta huolimatta, on kalliim-   la lienee kuitenkin perusteltavissa se, että johto
3504: paa kuin kahden rinnakkaisen erillisen johdon     piilotetaan metsän suojaan pois näkyvistä.
3505: rakentaminen. Vanhan ja uuden johdon sijoit-         Lunastuslain mukaista lupaa valtioneuvostolle
3506: taminen vanhan johdon kanssa samoille pylväille   esit·ettäessä kauppa- ja teollisuusministeriössä
3507: on yleensä teknisesti mahdotonta. Mikäli yh-      tarkistetaan, ovarko lain mukaiset edeHytykset
3508: teispylvästys halutaan suorittaa, joudutaan       olemassa. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös
3509: yleensä vanha johto purkamaan ja johdot ra-       kyseiseen voimajohtoon liittyvät maankäytöJili-
3510: kentamaan uudestaan. Tällöin rakennuskustan-      s·et ja maisemalliset näkökohdat. Kielteisessä
3511: nukset nousevat n. kaksi-kolme kertaa uutta       tapauksessa kauppa- ja teollisuusministeriö ke-
3512: johtoa suuremmiksi. Lisäksi tulevat sähkön-       hottaa voimajohdon rakentajaa etsimään joh-
3513: jakelun keskeytymisestä aiheutuvat kustannuk-     dolle vaihtoehtoisen suunnan. Mikäli tämä ei
3514: set. Tällainen menettely on kuitenkin puolus-     johda tulokseen, ministeriö on valmis harkitse-
3515: tettavissa siellä, missä maapohjan hinta on       maan myös kielteisen päätöksen esittelemistä
3516:                                                   valtioneuvostolle.
3517:      Helsingiss·ä 5 päivänä toukokuuta 1980.
3518: 
3519:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
3520:                                             1980 vp.
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                           T i Ii R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3526: 
3527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sökan. Inlösningsärenden som gäller kraftled·
3528: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ningar behandlas vid handels- och industrimi-
3529: velse av den 1 april 1980 tiH vederbörande         nisteriet. Angående inlösningsansökningar för
3530: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     kraftledningar hörs de markägare som inte på
3531: jande av riksdagsman Pesä:lä m. fl. underteck-     förhand gett sitt godkännande till ifrågavarande
3532: nade spörsmål nr 220:                              kraftledningsbygge. Angående inlösningsansök-
3533:                                                    ningarna inbegärs därtiH alltid utlåtanden av
3534:           Ämnar Regeringen fästa större upp-       de länsstyrelser, regionalplaneförbund samt
3535:        märksamhet än för närvarande vid pla-       kommuner, över vHkas område den planerade
3536:        neringen av kraftledningslinjer så, att     ledningen skall dras. Då särskilda skäl det
3537:        en slösaktig markanvänding kan för-         erfordrar, inhegärs utlåtanden av specialmyn-
3538:        hindras och så, a1t man även fäster         digheter. I utlåtandena skall 'ledningens an-
3539:        uppmärksamhet vid landskapsbilden,          passning till landskapet samt övrig markan-
3540:        och                                         vändning uppmärksammas.
3541:           ämnar Regeringen avs'lå tvångsi.nlös-        På basen av dessa utlåtanden från oli:ka
3542:        ningstillstånd i de fall då man istället    myndigheter och markägare strävar man vid
3543:        för att bygga ny kraftledning kunde         behov förhandlingsvägen till att lösa even-
3544:        använda den tidigare dragna 'ledningen?     tuella tvistefrågor om var kraftledningen skall
3545:                                                    dras. De flesta elektricitetsverken, isynnerhet
3546:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de stora kraftbolagen, har dock redan i kraft-
3547: samt anföra följande:                              ledningarnas planeringsskede, alltså innan de
3548:    TilJ utgången av år 1979 baserades kmft-        ansöker om inlösningstillstånd, stått i kontakt
3549: ~ledningsbygget på 1928 års lag om elektriska      med ovannämnda mydigheter och markägare
3550: anläggningar (167 /28) och på lagen om inlö-       för att finna en av alla godkännbar sträckning
3551: sen ( 60 3/77). Markanvändningssynpunkter          för kraftledningarna.
3552: och miljösynpunkter i samband med byggandet            Tili utgången av år 1979 var det även möj-
3553: av kra:fdedningar beaktades endast på basen        ligt att bygga ledningar utan inlösningstiHstånd
3554: av inlösningslagen, eftersom nämnda lag om         av statsrådet ifaH alla markägare, över vars
3555: elektriska anläggningar endast beaktar frågor      matk Iedningen dtogs, godkände bygget. I
3556: i ans'1utning till ledningens säkerhet.            sådana falJ var det bolaget och markäg,arna
3557:    Enligt nämnda inlösningslag kan man för         som ansvarade för att synpunkter i anslutning
3558: krafvledningslinj.er inlösa markområden an-        till matJkanvändning och landskapsbi'lden beak-
3559: tingen med äganderätt ellet ständig nyttjande-     tades.
3560: rätt när allmänt behov så kräver. Inlösen får          Den nya ellagen ( 319/79) och e1förotdc
3561: likväl inte ver'kstä1las, om syftet med inlös-     ningen ( 925/79) som trädde i kraft vid in-
3562: ningen kan uppnås Hka lämpligt på något            gången av år 1980 ktäver att det uppgörs
3563: annat sätt eller om det men inlösningen för-       planer föt dförsörjningen, däri inbetäknat
3564: orsa:kar enskHd ,fördel är större än motsva-       kraftöverföting, vilka årl1gen på föredragning
3565: rande nytta som inlösningen medför för all-        av handels- och industtiministeriet faststäHs av
3566: män fördel.                                        statsrådet. Pianetna uppgöts i samråd med
3567:    För kraftledningslinjer inlöses i allmänhet     bl. a. de myndighetet som svarat för mark-
3568: ständig nyttjanderätt för ledningarnas place-      användningen. Alla kraftledningar med en
3569: ring och underhå'H. EnHgt inlösningslagen be-      spänning på 110 kilovoit ellet mera kommer
3570: viljas inlösningstillstånd av statsrådet på an·    att betöras av förfarandet.
3571:                                             N:o 220                                             5
3572: 
3573:    Oberoende av den reviderade ellagen kom-       högt eller där erforderlig mark överhuvudtaget
3574: mer nyttjanderätten tili mark som behövs för      inte finns.
3575: kraftledningsbygge att inlösas med stöd av           Den ledande principen vid kraftledningsbyg-
3576: inlösningslagen. Vid beviljandet av inlösnings-   get är att kraftledningar skall dras över im-
3577: tillstånd kommer man att fästa uppmärksamhet,     pediment eller öppna platser. Då slösar man
3578: förutom vid stadgandena i inlösningslagen, även   inte med skogen kring kraftledningarna. Ä ven
3579: vid att ledningen dras på det sätt som elför-     ur landskapshänseende är detta förfarande
3580: sörjningsplanerna förutsätter.                    bäst, eftersom man då inte behöver röja breda
3581:    Det som hindrar att kraftledningar dras        öppningar i ett harmoniskt skogslandskap. Det
3582: längs samma stolpar som tidigare dragna kraft-    torde dock kunna anses motiverat att man
3583: ledningar är de höga kostnaderna. Redan           gömmer ledningen i skogen där den inte syns,
3584: bygget av en ny ledning i form av dubbelled-      då landskapsbilden det kräver.
3585: ning är, trots att man sparar tomtmark, dy-          Vid föredragning i statsrådet granskar han-
3586: rare än bygget av två parallella ledningar. Det   dels- och industriministeriet att de i lagen
3587: är i allmänhet tekniskt omöjligt att placera en   nämnda förutsättningarna är för handen. Sam-
3588: gammal och en ny ledning på de gamla led-         tidigt övervägs även för ifrågavarande ledning
3589: ningsstolparna. Hall man önskar få gemen-         sådana synpunkter, som ansluter sig tili jord-
3590: samma stolpar för ledningarna är man i all-       disposition och landskapsbilden. Om skäl före-
3591: mänhet tvungen att ta ner den gamla led-          ligger kan handels- och industriministeriet upp-
3592: ningen och bygga om båda ledningarna. Här-        mana den som bygger ledningen att försöka
3593: vidlag vä:x;er kostnaderna så, att de blir två    draga ledningen på något alternativt sätt. Så-
3594: eller tre gånger högre än för en ny ledning.      vida detta inte leder tili resultat, är minis-
3595: Därtill kommer kostnaderna för avbrott i el-      teriet berett att överväga ett avslag och fram-
3596:  distributionen. Ett sådant förfarande kan dock   föra detta vid föredragningen i statsrådet.
3597:  försvaras på sådana orter där markpriset är
3598:      Helsingfors den 5 maj 1980.
3599: 
3600:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
3601:                                             1980 vp.
3602: 
3603: Kirjallinen kysymys n:o 221.
3604: 
3605: 
3606: 
3607: 
3608:                                 Toiviainen: Kumpulan ns. puistotalojen vudkrien korotuksista.
3609: 
3610: 
3611:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3612: 
3613:    Helsingin Kumpulassa sijaitsevissa kaupun-      detaan samalla tavoin kuin muitakin osaston
3614: gin omistamissa kaksikerroksisissa puutaloissa     hoidossa olevia vastaavia taloja. Kun yleisoh-
3615: - ns. puistotaloissa - 1. 3.1980 toteutettu        jeen mukainen vuokrankorotus perustuu kiin-
3616: vuokrankorotus on herättänyt laajaa ja oikeu•      teistökustannusten nousuun, ei ole katsottu
3617: tettua tyytymättömyyttä asukkaiden keskuu-         olevan perustetta jättää mitään taloa sen ulko-
3618: dessa.                                             puolelle."
3619:    Kyseiset Limingantiellä, Kymintiellä ja In-        Tätä perustelua ei voida pitää oikeudenmu-
3620: tiankadulla sijaitsevat puutalot on rakennettu     kaisena eikä kohtuullisena Kumpulan talojen
3621: vuosina 1948-1952, ne ovat erittäin huono-         kohdalla. Mitä tarkoittaa, että Kumpulan taloja
3622: kuntoisia ja niiden varustelu on erittäin puut-    hoidetaan samalla tavoin kuin muitakin talo-
3623: teellinen. Asunnot ovat uunilämmitteisiä, niistä   osaston hoidossa olevia taloja? Asuntojen huo-
3624: puuttuu lämmin vesi, lämpö- ja äänieristyksissä    no kunto ja muut puutteellisuudet tulisi ehdot-
3625: olisi paljon parantamisen varaa jne. Nämä epä-     tomasti ottaa huomioon. Edelleen on otettava
3626: kohdat ovat yleisesti tiedossa. Asukkaat ovat      huomioon, että asukkaiden itse maksamat läm-
3627: itse toimineet aktiivisesti asuntojen peruskor-    mityskustannukset kohoavat huomattavasti.
3628: jaus- ja vuokra-asioissa useiden vuosien ajan.     Helmikuussa 1980 asukkaat ovat yhdessä ar-
3629:  Lokakuussa 1977 Kumpulan Asukasyhdistys           vioineet, että lämmityskustannusten nousu on
3630:  teki yksityiskohtaisen kyselytutkimuksen, jonka   n. 6 mk/m2/hl:.
3631: johtopäätöksissä todetaan mm., että kaupunki          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3632:  on laiminlyönyt korjausvelvollisuutensa ja huo-   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
3633:  neistojen kunnon säännöllisen tarkistamisen.      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
3634:     Maaliskuun alusta 1980 korotettiin taloissa    si seuraavan kysymyksen:
3635:  vuokraa 5,30 mk/m2/kk. Helsingin kaupungin-
3636:  valtuustossa on 12. 3. 1980 asianomaisen viran-              Tietääkö Hallitus, että Kumpulan ns.
3637: omaisen toimesta ilmoitette, että päätös on                puistotalojen vudkria on 1. 3. 1980 ko-
3638:  valtioneuvoston 28. 12. 1979 antaman yleisoh-             rotettu kohtuuttomasti ottaen huomioon
3639:  jeen mukainen. Kiinteistöviraston talo-osaston            talojen kunto ja kustannusrakenne, ja
3640:  mukaan "kyseessä olevia Kumpulan taloja hoi-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3641:                                                            ryhtyä asian oikaisemiseksi?
3642:      Hels;ngissä 1 päivänä huhlikuuta 1980.
3643: 
3644:                                         Seppo Toiviainen
3645: 
3646: 
3647: 
3648: 
3649: 0880005137
3650: 2                                            l~so·VJ).
3651: 
3652: 
3653: 
3654: 
3655:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3656: 
3657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       paikkakunnilla on pidettävä kohtuullisina, sekä
3658: sa mainitussa tankoituksessa Te, Herra Puhe-        suosituksia asuinhuoneistojen vuokrasuhteiden
3659: mies, olette huhtikuun 1 päivänä 1980 päivä-        muistakin kuin vuokraa koskevista ehdoista.
3660: tyn kirjeenne n:o 584 ohella toimittanut val-          V aitioneuvosto on viimeksi 28 päivänä jou-
3661: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    lukuuta 1979 antamallaan päätöksellä (1043/
3662: sen kansanedustaja Seppo Toiviaisen kirjallises-    79) todennut, että kiinteistökustannusten nou-
3663: ta kysymyksestä n:o 221, jossa tiedustellaan:       su huomioon ottaen on perusteltua aihetta
3664:                                                     vudkrien korottamiseen enintään 1,14 markal-
3665:           Tietääkö Hallitus, että Kumpulan ns.      la, jos vuokranantaja vastaa huoneiston lämmi-
3666:        puistotalojen vuokria on 1. 3. 1980 ko-      tyskustannuksista, ja muussa tapauksessa enin-
3667:        rotettu kohtuuttomasti ottaen huomioon       tään 39 pennillä huoneistoalan neUömetriltä
3668:        talojen kunto ja kustannusrakenne, ja        kuukaudessa.
3669:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Helsingin kaupungin tämän kysymyksen joh-
3670:        ryhtyä asian oikaisemiseksi?                 dosta antamassa lausunnossa todetaan, että Ky-
3671:                                                     mintien, Limingantien ja Intiankadun taloryh-
3672:  · · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       miin kuuluvissa rakennuksissa olevien asunto-
3673: taen seuraavaa:                                     jen vuokria korotettiin 1. 3. 1980 lukien 39
3674:      Huoneenvuokralain 47 a §:n · (35/79) mu-       pennillä neliömetriltä kuukaudessa. Korotetut
3675: kaan valtioneuvoston tulee asuntoneuvoston          vuokrat ovat 5,30 markkaa neliömetriltä kuu-
3676: vuokrajaostoa kuultuaan ainakin kerran kalen-       kaudessa.
3677: terivuodessa päätöksellään todeta, onko kiin-          Mainittujen asuntojen kohdalla on noudatet-
3678: teistökustannusten muutokset huomioon ottaen        tu valtioneuvoston viimeksi antamaa korotus-
3679: perusteltua aihetta asuinhuoneistojen vuokrien      yleisohjetta, eikä sisäasiainministeriöllä näin
3680: korottamiseen sekä antaa yleisohje korotusten       ollen ole mahdollisuutta puuttua tapahtunee·
3681: eriimrriäismääristä ja ajankohdasta. Lisäksi val-   seen korotukseen, mutta vuokralaisella on huo-
3682: tioneuvosto voi kuultuaan asuntoneuvoston           neenvuokralain nojalla mahdollisuus saattaa
3683: vuokrajaostoa antaa yleisohjeita myös siitä,        vuokran kohtuullisuutta koskeva kysymys tuo-
3684: minkä suuruisia asuinhuoneistojen vuokria eri       mioistuimen ratkaistavaksi.
3685:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
3686: 
3687:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3688:                                                 N:o 221                                               3
3689: 
3690: 
3691: 
3692: 
3693:                              T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3694: 
3695:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostadslägenheter, som på olika orter skal1
3696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-           anses skäliga, ävensom ge rekommendationer
3697: se nr 584 av den 1 april 1980 tili vederböran-         angående andra villkor i hyresförhållandena för
3698: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           bostadslägenheter än sådana som angår hyran.
3699: följande av riksdagsman Seppo Toiviainen un-               Statsrådet har, senast genom sitt den 28
3700: dertecknade spörsmål nr 221 :                          december 1979 fattade beslut (1043/79),
3701:                                                        konstaterat att det med beaktande av stegring-
3702:           Ar Regeringen medveten om att                en i fastighetskostnaderna föreligger grundad
3703:        hyrorna i de s.k. parkgårdarna i Gum-           anledning tili förhöjning av hyran med högst
3704:        täkt den 1 mars 1980 har höjts på ett           1,14 mark, om hyresvärden svarar för lägen-
3705:        med beaktande av husens skick och               hetens värmekostnader, och i annat fall med
3706:        kostnadsstruktur oskäligt sätt, och             högst 39 penni per kvadratmeter av lägen-
3707:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              hetsytan i månaden.
3708:        ,vidta för att avhjälpa missförhåHandet?            I Helsingfors stads med an1edning av detta
3709:                                                        spörsmål avgivna utlåtande konstateras att hy-
3710:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          rorna för bostäderna i de byggnader som hör
3711: samt anföra följande:                                  tili husgrupperna vid Kymmenevägen, Limingo-
3712:    Enligt 47 a § hyreslagen (3 5/7 9 ) skall sta ts-   vägen och Indiagatan fr.o.m. 1. 3. 1980 har
3713: rådet efter att ha hött bostadsrådets hyressek-        höjts med 39 p/m2/månad. De höjda hyrorna
3714: tion åtminstone en gång per kalenderår genom            är 5,30 mk/m2/månad.
3715: beslut konstatera, huruvida det med beaktande              I fråga om de nämnda bostäderna har till-
3716: av förändringarna i fastighetskostnaderna före-        lämpats statsrådets senast utfärdade allmänna
3717: ligger grundad anledning att böja hyrorna för          anvisningar. Ministeriet för inrikesärendena
3718: bostadslägenheter, samt ge allmänna anvisning-         kan sålunda inte ingripa i det skedda men
3719: ar angående maximibeloppet och tidpun!kten             hyresgästen har med stöd av hyreslagen möj-
3720: för förhöjningarna. Därtill kan statsrådet efter       lighet att bringa frågan om hyrans skälighet
3721: att ha hört bostadsrådets hyressektion även ge         tili domstols prövning.
3722: aHmänna anvisningar om de hyresbelopp för
3723:       Helsingfors den 9 maj 1980.
3724: 
3725:                                                         Minister för inri:kesärendena Eino Uusitalo
3726:                                                 1980 vp.
3727: 
3728: Kirjallinen kysymys n:o 222.
3729: 
3730: 
3731: 
3732: 
3733:                                    JäMrilehto ym.:     Musiikkikilpailujen palkintojen verottamisesta.
3734: 
3735: 
3736:                          Ed u s kun n a n      He r r a P u he m i e he 11 e.
3737: 
3738:    Sibelius-Akatemian joka kolmas vuosi järjes-        dylliseen toimintaan eivätkä esim. urheilun
3739: tämä Maj Lirtd · -kilpailu kotimaisille nuorille       alojen palkinnot sisälly lainkohtaan. Kun Maj
3740: pianisteille on muodostunut vuosikymmenien             Lind -kilpailujen palkinnot vastaavat esim. poh-
3741: aikana tärkeäksi tapahtumaksi koko maan mu-            joismaista kirjallisuuspalkintoa, joka myös anne-
3742: siikkielämän kannalta. Tällä tavoin on nuo-            taan nimenomaan määrätystä kirjallisesta toi-
3743: rille, lahjakkaille pianisteille, jotka ovat teh-      minnasta ja joka palkinto on katsottu em. edel-
3744: neet myös paljon työtä kilpailun korkean tason         lytyksin saajan verovapaaksi tuloksi, eivät pia-
3745: saavuttamiseksi, voitu järjestää paitsi julki-         nokilpailun palkinnot myöskään ole veron-
3746: suutta ja esiintymistilaisuuksia myös rahoitusta       alaista samoin edellytyksin eikä niistä sen
3747: usein ulkomanla suoritettavia opintoja varten.         vuoksi myöskään ole suoritettava ennakonpidä-
3748: Kilpailun avoimuus yleisölle lähentää nousevia         tystä. Ennakkoperintälain 6 § :n 1 momentti
3749: nuoria taiteilijoita ja yleisöä toisiinsa ja tar-      ei sovellu tähän tapaukseen. On virheellistä
3750: joaa kuulijoille korkeatasoisia taide-elämyksiä.       rinnastaa musiikkikilpailusta saatu palkinto,
3751: Kilpailu järjestetään aatteellisella pohjaUa .ta-      joka nimenomaan on tarkoitettu tunnustukseksi
3752: sokkaan kulttuurin edistämiseksi ilman hyöty-          saajan taiteellisesta toiminnasta ja apurahaksi
3753: mistarkoitusta. Yleisömaksujen periminen on            hänen vastaista taiteellista toimintaansa varten,
3754: välttämätöntä kilpailusta aiheutuvien suurten          esiintyvälle taiteilijalle tavallisesta esiintymises-
3755: kustannusten (mm. vuokrat, tuomariston palk-           tä tai esim. urheilijalle urheilusuorituksesta
3756: kiot, ilmoituskulut yms.) vuoksi. Maj Lind             maksettuun palkintoon.
3757: -rahasto1la ei ole riittävästi varoja maksutto-            Ennenkuulumattomalla verotuspäätöksellä on
3758: rniin yleisötilaisuuksiin. K1lpailujen sulkeminen      suuri periaatteellinen merkitys paitsi suomalai-
3759: yleisöltä olisi kulttuuritarjonnan kannalta kor-       selle taiteelle ja sen kyvykkäille ja ahkerille
3760: vaamaton vahinko.                                      opiskelijoille myös Suomen maineelle kulttuuri-
3761:     Uudenmaan lääninverovirasto on päätöksel-          maana. Maassamme järjestetään Jähiaikoina
3762: lään n:o 497/79 katsonut, että Sibelius-Aka-           useita huomattavia musiikkikilpailuja, joiden
3763:  temian suoraan kilpailijoille lahjoittamia raha-      tarkoituksena nimenomaan on nuorten kykyjen
3764:  palkintoja on pidettävä ennakkoperintälain            opintojen tukeminen. Tärkein kilpailu on v.
3765:  6 §:n 1 momentin mukaisina esiintyville tai-          1980 järjestettävä IV kansainvälinen Jean Si-
3766:  teilijoille maksettavina palkkioina, joista on toi-   belius -viulukilpailu. Kun kilpailu on julistettu
3767:  mitettava ennakonpidätys. Tämän päätöksen             jo useita vuosia sitten palkintojen ollessa jo
3768:  seurauksena nuorten pianistiemme opintoapu-           nyt suhteellisen vaatimatonta kansainvälistä ta-
3769:  rahoiksi tarkoitetut suhteellisen vaatimattomat       soa, olisi kilpailun arvostuksen kannalta kohta-
3770:  rahapalkinnot ovat ennestään pienentyneet jou-        lokasta, jos palkinnot katsottaisiin kokonaisuu-
3771:  duttuaan verotuksen kohteiksi, mitä on pidet-         dessaan saajien veronalaiseksi tuloksi. Palkin-
3772:  tävä kulttuuriskandaalina.                            tojen rahamäärän lisäämiseen ei esim. viulu-
3773:     Tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 1 mo-         kilpailun järjestäväilä Sibelius-seuralla ole tiet-
3774:  mentin 2 kohdan mukaan mm. taiteellista toi-          tävästi minkäänlaisia mahdollisuuksia.
3775:  mintaa varten myönnetyt apurahat sekä mm.                 Pienellä maalla ei ole varaa kulttuuriviha-
3776:  taiteellisen toiminnan tunnustukseksi annetut         mielisyyteen. Ihmistä rakentavaa, korkeatasois-
3777:  palkinnot ovat verovapaita siltä osin kuin ne          ta kulttuuriharrastusta ja -tarjontaa .tulee kai-
3778:  alittavat valtion taiteilija-apurahan vuotuisen       kin tavoin tukea, sillä se on eräs kansakuntaa
3779:  määrän. Lainkohdassa säädetty verovapaus ra-           yhdistävä ja rakentava tekijä. Ahkerien, lah-
3780:  joittuu tieteelliseen, taiteelliseen ja yleishyö-      jakkaiden taideopiskelijoiden vaivannäön pal-
3781: 0880004816
3782: 2                                                                  1980 vp.
3783: 
3784: kitseminen ja opintomahdollisuuksien tukemi-                                         Onko Hallitus tietoinen suta, . että
3785: nen tuottaa iloa ja menestystä sekä taiteilijalle                                 työtä ja lahjakkuutta kysyvien musiik-
3786: itselleen että hänen yleisölleen ja koko kan-                                     kikilpailujen, kuten Maj Lind -piano-
3787: salle.                                                                            kilpailun tunnustukseksi ja opintoapu-
3788:    Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-                                  rahoiksi tarkoitettuja palkintoja on
3789: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-                                       ~lett~ verottaa, ja jos on,
3790: tttmni.e ' valtioneuvostori Asianomaisen jäsenen                                 ' ' ihitä Hallitus aikoo tehdä tämän
3791: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                                               kulttuuriskandaalin korjaamiseksi?
3792:                  Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
3793: 
3794:                                  Ulla Järvilehto              Sauli Hautala              . ·.Esko Almgr-en .
3795:                                  Antero Juntumaa              Erkki Korhone.n•            ·.. Asse( · :St~nbäck
3796: 
3797: 
3798: 
3799: 
3800:                                                                                                                   rf,   ·
3801: 
3802: 
3803: 
3804: 
3805:                                                                                                     ~:.   ('
3806: 
3807:                                                                                          ,, .   "
3808: 
3809: 
3810: 
3811: 
3812:     •• '   ~ •           '   ~ 1 ••
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 
3817:                                           1~   •
3818: 
3819: 
3820:                  -., ;       ; ·-·.                ·_, ~· .
3821:                                               N:o 222                                               3
3822: 
3823: 
3824: 
3825: 
3826:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle.
3827: 
3828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nimenomaan huomattavista ansioista rnyönnetyt
3829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tunnustuspalkinnot, on verovapauden edellytyk-
3830: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           siä tulkittava rnelko ·.ankarasti. . Palkintojen
3831: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        käsitteen ollessa yleisessä kielenkäytössä varsin
3832: asianomaiselle jäseneHe jäljennöksen kansan-        laaja, voitaisiin rnuussa tapauksessa tunnustus-
3833: edustaja Ulla Järvilehdon ym. näin kuuluvasta       palkinnon nimellä annettavilla suorituksiJJa
3834: kirjallisesta kysymyksestä n:o 222:                 melko helposti kiertää verotusta. Tunnustus-
3835:                                                     palkinnon verovapauden edellytyksenä on siten
3836:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       yleensä joko sen saajan vakiintunut asema tie-
3837:        työtä ja lahjakkuutta kysyvien musiik-       teen, taiteen tai yhteiskunnallisesti merkittä-
3838:        kikilpailujen, kuten Maj Lind -piano-        vän yleishyödyllisen toiminnan harjoittajana
3839:        kilpailun tunnustukseksi ja opintoapu-       tai jokin yleiseltä kannalta merkittävä teko.
3840:        rahoiksi tarkoitettuja palkintoja on         Esimerkiksi Nobel-palkinto tai pohjoismainen
3841:        alettu verottaa, ja jos on,                  kirjallisuuspalkinto täyttävät nämä edellytykset.
3842:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän              Musiikkikilpailujen, kuten Maj Lind -piano-
3843:        kulttuuriskandaalin korj aarniseksi?         kilpailun tai Kuopion viulukilpailun palkintoja
3844:                                                     ei voida nykyisen lain nojalla pitää verovapaina
3845:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tunnustuspalkintoina, koska ne on saatu kil-
3846: vasti seuraavaa:                                    pailemalla ja koska niiden saajat eivät yleensä
3847:    Stipendien, opintorahojen tai muiden apu-        ole saavuttaneet alatiaan sellaista vakiintunutta
3848: rahojen sekä tunnustuspalkintojen veronalai-        asemaa, että palkintoa voitaisiin pitää lain tar-
3849: suudesta säädetään tulo- ja varallisuusverolain     koittamana tunnustuksena. Näin ollen näitä
3850: 22 § :n 2 kohdassa. Lainkohdan mukaan opin-         palkintoja on verotuksellisesti kohdeltava esiin-
3851: toja tai tieteellistä tai taiteellista toimintaa    tyvälle taiteilijalle maksettuina palkkioina.
3852: varten saadut apurahat sekä tieteellisen, tai-         Vaikka nykyinen laki edellyttääkin edellä
3853: teellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tun-       mainitun kaltaisen tulkinnan omaksumista, on
3854: nustukseksi annetut palkinnot ovat koko mää-        ymmärrettävää, että kulttuurikilpailuista saa-
3855: rältään verovapaata tuloa, milloin ne on saatu      tujen palkintojen verottaminen herättää ylei-
3856: valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä     sesti närkästystä senkin vuoksi, ettei yhteis-
3857: taikka Pohjoismaiden neuvostolta. Muulta            kunnan tukea eri kulttuuritapahtumille ole
3858: kuin julkisyhteisöltä saadut stipendit ovat sen     pidetty riittävänä. Asiain tilan parantamiseen
3859: sijaan veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden    verotuksen keinoin liittyy kuitenkin monia
3860: sekä julkisyhteisöiltä saatujen apurahojen tai      ongelmia, jotka suurelta osalta aiheutuvat kult-
3861: palkintojen määrä tulonhankkimiskulujen vä-         tuurikäsitteen laajuudesta. Kulttuurikilpailuja
3862: hentämisen jälkeen verovuonna ylittää vuotui-       voidaan järjestää paitsi perinteisillä taiteen-
3863: sen valtion taiteilija-apurahan määrän.             aloilla myös esim. urheilun piirissä. Kun kai-
3864:    Vaikka laki ei tarkemmin määrittele vero-        kista näistä kilpailuista saatujen palkintojen
3865: vapaan tunnustuspalkinnon käsitettä, on sen         säätämistä verovapaaksi ei ole pidettävä tarkoi-
3866: sisältö vakiintunut. Siten lainkohdan tarkoit-      tuksenmukaisena, olisi mahdollisissa uudistuk-
3867: tamana voidaan pitää säännönmukaisesti ilman        sissa pystyttävä selkeästi rajaamaan ne kult-
3868: anomusta saatua palkintoa, joka on myönnetty        tuurikilpailut, joita tällä tavoin haluttaisiin
3869: tunnustukseksi jostain tietystä teosta tai asian-   tukea. Kysymykseen voisivat tulla esimerkiksi
3870: omaisen henkilön kokonaistoiminnasta. Koska         merkittävistä vakiintuneen aseman saavutta-
3871: lain tarkoituksena on ollut säätää verovapaiksi     neista valtakunnallisista kilpailuista saadut pal-
3872: 4                                                       1980 vp.
3873: 
3874: kinnot. Kuitenkin rajanveto verollisten ja ve-                 tulisi ne slta vastoin säilyttää pääsääntöisesti
3875: rovapaiden palkintojen välillä olisi erilaisista               veronalaisina tuloina.
3876: arvostuksista johtuen vaikeaa ja eri kulttuuri-                    Kun palkintojen verovapautta halutaan esim.
3877: tapahtumat saattaisivat perusteettomasti joutua                kulttuurikilpailujen palkintojen osalta kuiten-
3878: keskenään eriarvoiseen asemaan.                                kin harkita ja <laajentaa, voivat kysymykseen
3879:    Harkittaessa eri kulttuurimuotojen verotuk-                 tulla ainoastaan sellaiset ratkaisut, jotka eivät
3880: sellista tukemista voidaan todeta, että varsin                 monimutkaista verotusta eivätkä lisää veron-
3881: merkittävä osa nimenomaan nuorille vielä opis-                 kiertomahdollisuuksia. Uudistuksen tulisi myös
3882: keleville taiteilijoille annettavasta tuesta voi.              ·kohdella eri kulttuurimuotoja riittävän tasapuo-
3883: daan myöntää verovapaina stipendeinä ja apu-                   lisesti.
3884: rahoina, ioll<,>in palkin~qihin liittyviij vetotuk-                Kulttqudpalkintojen verotuskysyl.llys kuuluu
3885: selJ.isi~· qngeltAia ~L<,>l~. I'eria.l!tw~$~>a olwi yh-        <;>sanll tieteen; .tl.lit~en ja y;leishyödy1lise.n .toi"
3886: t~iskJ.lPn~· tuk;i kt~lttuudty{;)lk t>Y*ittäv~. antJt-          minnan. ·yhteiskun.nJllH~n ·tukemisen .laajaan on·
3887: Ql~n;mtJ.,ill~ jkuin J'i'exo~J.Jkst~Q. ktlinoUl~ ...Tällöin•    gelmak~nt:tä:än. Hallitvksen mielestä. on tarpeel-:
3888: on •pare~nmat,:.lllahd9l~ist~udet kawtvoida tuki               lista ·s.elvittää. eri tukimuotoien: tarkoituksenmu-
3889: ha;lun.J-lla ~ava1la. Kun muut kuin täysin sat-                kaisuuf! kokonaisvaltaisesti silmälläpitäen paitsi
3890: tumaan perustuvat pal~it}not .ovat yleensä                      aineellisia myös menettelyllisiä näkökohtia.
3891: luonteeltaan lähinnä. palkkiota tehdystä työstä,
3892:       Helsingi$sä 6 päivänä! touko~uu.ta 1980.
3893: 
3894:                                                                                    ·Ministeri Pirkko T yöläiärvi
3895:                                          ,,   •,
3896: 
3897:                                        ''·
3898: 
3899: 
3900:                                 ·TiU Riks:dagens Herr.· T~lni.a~.
3901: 
3902:   · I 'aet syfte J7 § 1 -niom. riksda-gsordninge11             ju~t _deprfs, v~tka: bevi;ljas sås0m -el'känsla-för
3903: anger har Ni, Herr Talman, ~ed Eder;~sktii~lse                 betydaride \förtjänster; skall 'vat11 _skatoof#ä; höt
3904: av den 1 'aprikl980 tm:vedet'börantie medlell1                 för~tsättilingarn'a     för -skattefrihet -tol~as2 rätf
3905: a:v .sta:rsrndet övers1jnr:avskrif.t av följande av            stt-ängr.: Då hegreppet 'Vtis i' aUmä,nt 'språwbr~lt
3906: ri:ksdagsledatfibt   una: Jar~ilehto.. ffi; ifl. ': l.lnder-   ät ·tåa · vittömfa:ttande sktiUe illan' i annat faH
3907: teckiiadre sj)örsmål nr 222:          ·                        rela tivt ·tätt -kui:ma krriiiggå. be~kaltningeri i form
3908:                                                                av prestationer,- utdelade under 'nlur\11' av ptis;
3909:            Är Regeringen medveten om att man                   beviljat såsotn erkät;~sla. En -förtitsättning för
3910:          börjat beskatta pris, avsedda som er-                 att ett dylikt pris S'kall kunna vara· skattefritt
3911:          känsla och studiestipendier, i musiktäv-              är sålunda i -allmänhet att den ·petson ·'Sam er:..
3912:          Hngar som kräver arbete och begåv-                    håller priset har .en etablerad ~sition spm ut-
3913:          ning, såsom Maj Lind -pianotävlingen,                 övare av vetenskapli}i, kohstnärJ:!g ellet sam-
3914:          och, om så ät fallet,                                 hälleligt betydande allmännyttig verksamhet el-
3915:             vad ämnar Regeringen göra för att                  let att han åstadkommit ett från allmän syn-
3916:          avhjälpa denna kulturskandal?                         punkt betydande verk. T.ex. Nobelpriset eller
3917:                                                                det nordiska litteraturpriset fyUer dessa förut-
3918:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                  sättningar.
3919: samt anföra följandc:                                              Pris som utdelas vid musiktävlingar, såsom
3920:    Om skatteplikt för stipendier, studiebidrag                 Maj Lind -pianotävlingen eller Kuopio violin-
3921: eller andra understöd samt för pris som utdelas                tävling, kan inte med stöd: av gällande lag be-
3922: såsom erkänsla stadgas i 22 § 2 punkten lagen                  traktas som skattefria pris, utdelade såsom
3923: om skatt på inkomst och förmögenhet. Enligt                    erkänsla, eftersom de erhållits genom tävling
3924: Jagrummet är understöd som erhåUits för veten-                 och eftersom pristagarna inte i ailmänhet upp-
3925: skaplig eller konstnärlig verksamhet samt pris                 nått en sådan etablerad ställning på sitt områ-
3926: som utdelats såsom erkänsla för vetenskaplig,                  de att priset skulle kunna betraktas som ett i
3927: konstnärlig eller allmännyttig verksamhet skat-                lagen avsett erkännande. Sålunda bör ett dylikt
3928: tefri inkomst till sitt fulla belopp då de erhål-              pris i skattemässigt hänseende behandlas som
3929: lits av staten, kommunen eller annat offentlig-                arvode tili den uppträdande konstnären.
3930: rättsligt samfund ellet av Nordiska rådet. Av                      Även om den nuvarande lagen förutsätter en
3931: annat än offentligrättsligt samfund erhållna sti-              to1kning av ovannämnt slag är det förståeligt
3932: pendier är däremot skattepliktig inkomst tili                  att beskattningen av pris som erhå1lits i kultur-
3933: den del deras samt av offentligrättsligt sam-                  tävHngar väcker allmän irritation också av den
3934: fund erhåiina understöds eller pris belopp efter               anledningen, att samhällets stöd tili olika s1ag
3935: avdratg av utgHterna för inkomstens förvärvan-                 av kulturevenemang inte ansetts vara tillräck-
3936: de under skatteåret överstiger det årliga be-                  ligt stort. Förbättrandet av sakernas tillstånd
3937: loppet av statens konstnärsstipendium.                         genom skattemässiga åtgärder är dock för-
3938:     Fastän lagen inte närmare definierar begrep-               knippat med många problem, som till stor del
3939: pet skattetntt pris, utdelat såsom erkänsla, är                föranleds av det vida kulturbegreppet. Kultur-
3940: dess innehåll vedertaget. Såsom ett dylikt i                   tävlingar kan anordnas, förutom på de traditio-
3941: lagrummet avsett pris kan sålunda betraktas ett                nella konstområdena, också t.ex. inom idrotten.
3942: i regel utan anhållan erhållet pris som beviljats              Då det inte är ändamålsenligt att stadga om
3943: såsom erkänsla för något särskilt verk eller för               skattefrihet i fråga om pris som erhållits vid
3944: den ifrågavarande personens totala verksamhet.                 alla dessa tävlingar skulle det vara nödvändigt
3945: Eftersom lagens avsikt har varit att stadga, att               att vid eventuella reformer ldart kunna av-
3946: 6                                            1980 vp.
3947: 
3948: gränsa de kulturtävlingar som man på detta         sådana som grundar sig på en ren slump van-
3949: säh önskar stöda. T .ex. pris som erhå:1lits i     ligen till sin natur närmast är arvoden för ut-
3950: betydande, riksomfattande tävlingar med etab-      fört arbete, borde dessa däremot i regel allt-
3951: lerad position skulle kunna komma Hråga.           jämt betraktas som beskattningsbar inkomst.
3952: Gränsdragningen mellan beskattningsbara och           Då man likväl önskar utvidga skattefriheten
3953: skattefria pris skulle likväl på grund av olika    för pris t.ex. beträffande pris i kulturtävlingar,
3954: slag av bedömningar vara svår och olika kul-       kan endast sådana lösningar komma i fråga
3955: turevenemang skulle utan berättigande kunna        som inte komplicerar beskattningen och inte
3956: bli försatta i olikvärdiga positioner.             ökar möjligheterna till kringgående av skatt-
3957:    I samband med övervägandet av det skatte-       skyldigheten. Reformen borde också behandla
3958: mässiga .stödet till olika kulturformer kan det    de olika formerna av kultur på ett tillräckligt
3959: konstateras, att en rätt betydande del av stödet   jämlikt sätt~
3960: just till unga konstnärer, som fortfarande stu-       Frågan om beskattning av kulturpris är en
3961: derar, kan beviljas som skattefria stipendier      del av det vittomfattande problemområdet som
3962: och understöd, varvid de skattemässiga problem     det samhälleliga stödet till vetenskap, konst
3963: som. ansluter sig tili pris inte förekommer. I     och allmännyttig verksamhet utgör. Enligt rege-
3964: princip borde samhällets stöd till kulturarbetet   ringens åsikt är det nödvändigt att utreda de
3965: kunna beviljas genom andra än skattemässiga        olika stödformernas ändamålsenlighet som hel-
3966: medel. Möjligheterna att kanalisera stödet på      het, med tanke förutom på materiella synpunk-
3967: önskat sätt är härvid bättre. Då andra pris än     ter också på frågor i anslutning till förfarandet.
3968:      Helsingfors den 6 maj 1980.
3969: 
3970:                                                                      Minister Pirkko Työläiärvi
3971:                                              1980, vp.
3972: 
3973: Kirjallinen kysymys n:o 223.
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:                                  Ahde ym.: Ns. voimalab<kon j_ohdosta il1Uan pal'k~aa jääneiden
3979:                                     työntekijöiden saatavia koskevien oikeudellisten ratkaisujen
3980:                                     kiirehtimisestä.
3981: 
3982: 
3983:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.··
3984: 
3985:     Vuonna 1977 aiheutti STTK:n piiriin kuu-        meksiannon perusteella, miten kyseisessä tilan-
3986: luvien työntekijöiden toimeenpanema voimala-        teessa olisi meneteltävä, jotta työntekijöiden
3987: lakko sähkön katkoksia useilla työpaikoilla. Tä-    pa!Jkkasaatavat ja kansalaisten oikeusturva
3988: män johdosta jäi ilman työtä ja palkkaa SAK:        yleensäkin voitaisiin taata. Oikeusministeriössä-
3989: laisessa kentässä työntekijöitä arviolta 43 000     kään ei ole päädytty esittämään ammattiyhdis-
3990: noin 550 työnantajan palveluiksessa. Palkkasaa-     tysliikkeelle muuta kuin jo korkeimmassa oi-
3991: tavat ovat runsaat 30 miljoonaa markkaa.            keudessa olevien ratkaisujen kiitehtimistä sekä
3992:     Koska työntekijäpuolen käsityksen mukaan        työmarkkinajärjestöjen omia toimia ratkaisujen
3993: olisi työnantajan tullut työsopimuslain 27 §: n     tyypittelemiseksi ja ratkaisemiseksi ensimmäis-
3994: 2 momentin nojalla maksaa työntekijöiden palk-      ten korkeimman oikeuden periaateratkaisujen
3995: ka kyseisen esteen aikana enintään kahdelta vii-    muhisesti. Pidemmällä t~htäimell~ on todettu
3996: kolta, ryhdy•ttiin saatavien perimiseen maksu-      pohtimisen arvoiseksi myös tuomioistuinjärjes-
3997: haluttomilta työnantajilta oikeudenkäyntitei tse.   telmän muuttaminen siten, että Ruotsin tapaan
3998: Tällä hetkellä on vireillä 200-300 juttua eri       yleiseksi työoikeudellisten riitojen käsittelypai-
3999: oikeusasteissa.                                     kaksi tulisi nykyisten alioikeuksien sijasta työ-
4000:     Kaikissa tapauksissa on työntekijöiden talou-   tuomioistuin.
4001: dellinen asema ollut riidan kestäessä epävarma.        On varsin ilmeistä, että vuoden 1977 kal-
4002: Työnantajien kieltäydyttyä ilman oikeudenkäyn-      taiset tilanteet tulevat toistumaan. Jo pelkäs-
4003:  tiä maksamasta kyseisiä palkkasaatavia käännyt-    tään se seikka, että nykyisten oikeudenkäyntiä
4004: tiin sosiaali- ja terveysministeriön puoleen toi-   koskevien säännösten mukaises,ti ei tämäntyyp-
4005:  meentuloturvan ratkaisemiseksi. Oikeuskansle-      pisestä saatavasta oikeudenkävnnin aialta ioudu
4006: rin omabu.man kannan mukaan vuonna 1977             maksamaan !kuin 5 tai 6 prosentin koron, ,tllllee
4007:  työntekijöHle ei voitu myöntää työttömyyskas-      houkuttelemaan eräitä työnantajia selvänäkin
4008:  sa-avustusta eikä työllisyyskorvausta, !koska      pidettävän saatavan lykkäämiseen. Tämän vuok-
4009:  työnantajan palkanmaksuvelvoilisuus oli oikeu-     si tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla voitaisiin
4010:  dellisesti epäselvä.                               rajoittaa oikeuden'käyntiaika mahdollisimman
4011:     Oikeuskanslerin kannasta huolimatta sosiaali-   lyhyeksi sekä huolehtimaan korkosäännöksi<tä
4012:  ja terveysministeriö teki työttömyysvakuutus-      siten, etteivät ne anna maksuun velvolliselle
4013:  asiain neuvottelukunnan esityksestä vuoden         etua normaaliin pankkilainaan nähden.
4014:  1977 syksyllä periaateratkaisun, jonrka mukaan
4015:  työttömyyskassat saattoivat em. oikeudellisesti       Työntekijäin asema on työttömyysavustusten
4016: epäselvässä tilanteessa suorittaa kassa-avustuk-    ja työllisyyskorvausten osalta aina oikeudellisis-
4017:  sen jäsenilleen. Tätä mahdollisuutta käytettiin    sa riidoissa epäedullinen. Työntekijä joutuu sii-
4018: kuitenkin vähän, mihin lienee suurimpana syy-       näkin tapauksessa, että hän myöhemmin osoit-
4019:  nä kassa-avustuksen takaisinperinnän vaikeus       taisi olevansa asiassa oikeassa, ns. pitkää11 ka-
4020: sen jälkeen kun oikeudenkävnnit ovat päätty-        renssiin ennen kuin juttu on ratkaistu. Tällai-
4021:  neet mahdollisesti työntekijöille myönteiseen      nen kuuden viikon ,taJoudellisesti turvaamaton
4022:  ratkaisuun.                                        jakso on kohtuuton.
4023:     Metallityöväen Liiton aloitteesta oikeusmi-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
4024: nisteriö selvitteli oikeuskanslerin antaman toi-    väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla vai-
4025: 088000469T
4026: 2                                           1980 vp.
4027: 
4028: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi        vien oikeudellisten ratkaisuJen kiirehti-
4029: seuraavan kysymyksen:                                  misestä, ja
4030:                                                           miten Hallitus aikoo huolehtia työn-
4031:           Miten Hallitus aikoo huolehtia ns.           tekijöiden toimeentuloturvasta tulevai-
4032:        voimalalakon johdosta ilman palkkaa             suudessa samankaltaLsissa tilanteissa?
4033:        jääneiden työntekijöklen saatavia koske-
4034:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
4035: 
4036:         Matti Ahde                  Pentti Lahti-Nuuttila       Inger Hirvelä
4037:         Tellervo Koivisto           Salme Myyryläinen           Pauli Uitto
4038:         Hannu Tapiola              Juhani Raudasoja             Erkki Liikanen
4039:         Anna-Liisa Piipari          Juhani Sura~ka              Lea Savolainen
4040:         Mauno Forsman               Helge Siren                 Lasse Lehtinen
4041:         Aimo Ajo                    Jacob Söderman              Jermu Laine
4042:         Saara-Maria Paakkinen       Arvo Salo                   Seija Karkinen
4043:         Mikko Elo                   Pirkko Valtonen             Maija Rajantie
4044:         Matti Puhakka               Sakari Knuuttila            Kalevi Sorsa
4045:         Mikko Rönnholm              Niilo Hämäläinen            Jouko Tuovinen
4046:         Reino Breilin               Peter Muurman               Pirjo Ala-Kapee
4047:         Jorma Rantala               Pertti Hietala              Helvi Niskanen
4048:         Jarmo Wahlström             Matti Järvenpää             Lauha Männistö
4049:         Matti Luttinen              Anna-Liisa Jokinen          Ensio Laine
4050:         Liisa Taakonsaari           V. J. Rytkönen              Aulis Juvela
4051:         Olli Helminen               Kalllko Tamminen            Irma Rosnell
4052:         Risto Tuominen              Pentti Liedes               Pauli Puhakka
4053:         Paula Eenilä                Ulla-Leena Alppi            Heli Astala
4054:         Kaisa Raatikainen           Terho Pursiainen            Vappu Säilynoja
4055:         Tarja Halonen               Mikko Kuoppa                Seppo Toiviainen
4056:         Mar<kus Aaltonen            Sten Söderström             I.-C. Björklund
4057:         Kaj Bärlund                 J. Vähäkangas               Arvo Kemppainen
4058:                       M.-L. Salminen                 Aarne Kos·kinen
4059:                                              N:o 223                                                 3
4060: 
4061: 
4062: 
4063: 
4064:                         E d u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
4065: 
4066:    Valtiopäiväjärjestylben 37 §:n 1 momentissa      neuvostolla eikä sen ministeriöllä ole mahdol-
4067: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisuuksia puuttua yksittäisten oikeustapausten
4068: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-      käsittelyyn eikä myöskään vaikuttaa asioiden
4069: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    keskinäiseen käsittelyjärjestyikseen. Oikeusmi-
4070: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     nisteriön tarkoituksena on kuitenkin ryhtyä sel-
4071: Ahteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vittämään asioiden käsittelyjärjestytkseen eri
4072: myksestä n:o 223:                                   oikeusasteessa va~kuttavien säännösten sisältöä
4073:                                                     ja mahdollista uudistamistarvetta ottaen muun
4074:           Miten Hallitus aikoo huolehtia ns.        muassa huomioon mahdollisuudet saada tuo-
4075:        voimalalakon johdosta ilman palkkaa          mioistuimista yhteiskunnan kannalta merkittä-
4076:        jääneiden työntekijöiden saatavia koske-     vistä asioista ennakkotapausratkaisuja.
4077:        vien oilkeudellisten ratkaisujen kiirehti-      Puheena olevaan kysymykseen liittyy myös
4078:        misestä, ja                                  rahasuorituksesta maiksettavaa korkoa koske-
4079:           miten Hallitus aikoo huolehtia työn-      vien kiistatta vanhentuneiden säännösten uusi-
4080:        tekijöiden toimeentuloturvasta tulevai-      minen. Orkeusministeriössä on valmistunut asi-
4081:        ,suudessa samankaltaisissa tilanteissa?      asta ehdotus, jota parhaillaan tarkistetaan äs-
4082:                                                     kettäin saatujen lausuntojen pohjalta. Ehdotuk-
4083:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen mukaan viivästyskorko ylittäisi selvästi
4084: vasti seuraavaa:                                    Suomen Pankin peruskoron koronmaksuvelvol-
4085:    Keväällä 1977 aiheutti niin sanottu voimala-     lisuuden syntyhetkellä. Korkosäännöstön uudis-
4086: lakko keskeytyksiä sähkövoiman tuotannossa ja       tamisel'la saataisiin korkdkysymykset työpalkka-
4087: häiriöitä säl1kövoiman jakdussa. Monilla teolli-    saatavienkin osalta nykyistä oikeudenmukaisem-
4088: suuden ja tuotantoelämän aloilla syntyi tilanne,    miksi.
4089: jossa työnteko työpaikalla oli estynyt sähkön          Kun voimalalakon johdosta syntyneiden palk-
4090: puuttumisen vuoksi. Kysymys työnantajan pal-        kasaatavia koskevien oikeusriitojen käsittelyn
4091: kanmaksuvelvollisuudesta tällaisessa tilanteessa    nopeuttaminen ei käytännössä liene mahdol-
4092: eli työnteon estyessä työpaikan ulkopuolisen        lista lainsäädäntötoimenpitein, olisi paikallaan
4093: lakon vuoksi on ollut vuodesta 1977 lähtien         pyrkiä selvittämään, oruko nykyinen toimeen-
4094: selvittelyjen kohteena. Asiasta on vireillä run-    tuloturva työntekijöiden kannalta riittävä voi-
4095: saasti oikeudenkäyntejä. Näiden asioiden käsit-     malalakon kaltaisissa tilanteissa. Hallitus tulee
4096: tely etenee tuomioistuimissa iLman, että niiden     käynnistämään selvitystyön erilaisten toimeen-
4097: käsittelynopenteen eräitä äskettäin toteutettuja    tuloturvamuotojen soveltamismahdollisuuksista
4098: tuomioistuinlaitosta yleisesti koskevia uudis-      voimalalakon kaltaisissa tilanteiS'sa sekä anta-
4099: tuksia lukuunottamatta voidaan olennaisesti vai-    maan asiassa mahdollisesti tarvittavat esitykset
4100: kuttaa. Hallitusmuotomme mukaan ei valtio-          eduskunnalle.
4101:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1980.
4102: 
4103:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
4104: 4                                                 19~0   vp.
4105: 
4106: 
4107: 
4108: 
4109:                             ·· Till Riksdage:ns .-Herr. Talri:la.n.
4110: 
4111:   I •·det syfte .· 37 ·.· § 1 mom; · riksdagsordningen   gripa i behandlingen av enskilda rättsfall och
4112: anger har Ni, Herr Talmati, med Eder skrivelse           inte helkr att pftverka olika ärendens inbördes
4113: av den 1 april 1980 till vederbörande medlem             behandlingsordning .. Justitieministeriet har dock
4114: av statsrådet för .avgivande av svar översänt            för avsikt att inleda en utredning ay innehållet
4115: avskrift av följande av riksdagsman Ahde m.fl.           i .de regler som · påverkar behandlingsordningen
4116: undertecknade spörsmål nr 223:                           av ärenden i olika rättsinstanser samt av ett
4117:                                                          eventuellt reformbehov bland annat med beak-
4118:           . Hur ayser · Regeringen förfara för att       tande av möjligheterna att från domstolarna
4119:         påskynda de rättsliga avgörandena angå-          erhålla prejudikatavgöranden i frågor, vilka är
4120:       . ende fordringarna för de arbetstagare            av betydande samhällelig relevans.
4121:         som blivit utan lön på grund av den                  THI den aiktuell'a frågan ansluter sig även en
4122:         s.k. 1kraftverksstrejken, och                    förnyelse av de utan tvekan föråldrade reglerna
4123:             hur a:v:s,er Rege1'1ngen trygga arbetsta-    om den ränta som bör betalas för penning-
4124:         gares utkomst i framtiden i liknande             fordran. Ett förslag i denna fråga har färdig-
4125:         situationer?                                     ställts i justitieministeriet och det överses för
4126:                                                          närvarande utgående från de udåtanden, viilika
4127:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            nyligen erhållits. Enligt förslaget skulle för-
4128: samt anföra följande:                                    seningsräntan klart överstiga Finlands Banks
4129:    Våren 1977 förorsakade den såkallade kraft-           grundränta vid tidpunkten för räntebetalnings-
4130: verksstrejken avbrott i produktionen av elkraft          skyldighetens uppkomst. En förnyelse av rän-
4131: och störningar i elkraftsdistributionen. Inom            teregleringen leder till att räntefrågorna också
4132: många områden av industrin och produktions-              i. samband med lönefordringar blir rättvisare
4133: Iivet upps.tod en situation, där utförandet av           än vad som i dag är fallet.
4134: arbetet på arbetsplatsen förhindrades emedan                 Då det i pra:ktiken inte torde vara möjligt
4135: dbaft so!knades. Frågrun om arbetsgivarens               att genom lagstiftningsåtgärder påskynda be-
4136: lönebeta1ningsskyldighet i denna situadon, då            handlingen av rättstvister angående löneford~
4137: utförandet ·av arbetet förhindms, av en ~strejk          ringar, vilka uppstått på grund av kraftverks,
4138: utanför arbetsplatsen, har sedan år 1977 varit           strejken, vore det på sin plats att försöka
4139: föremål för utredningar. Ett stort antal rätte-          utreda huruvida nuvarande utkomsttrygghet är
4140: gångar är anhängiga i frågan. Målen behandlas            tillräcldig för arbetstagarna i situationer som
4141: i domstolarna utan att det med undantag för              motsvarar kraftverksstrejken. Regeringen kom-
4142: vissa nyligen. vidtagna reformer av domstols-            mer att utreda möjligheterna att vid dylika
4143: väsendet i allmänhet är möjligt att i väsentlig          situationer tillämpa olika former för utkomst-
4144: grad påverka den takt i viiken de behandlas.             trygghet 'Samt avger ·eventuellt behövliga pro-
4145: Enligt vår regeringsform har varken statsrådet           positioner i ärendet till riksdagen.
4146: eller dess •enskHda ministeriet möj1igheter att in-
4147:       Helsingfors den 5 maj 1980.
4148: 
4149:                                                 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
4150:                                              198Q vp.
4151: 
4152: ICrjallinen kysymys n:o 224.
4153: 
4154: 
4155: 
4156:                                  Pesälä: Kymenlaakson maatalouskeskuksen perustamisesta.
4157: 
4158:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11e.
4159: 
4160:    Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970,      siin todennäköisesti yksi karjatalousagronomin
4161: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin           ja yksi rahastonhoitajan toimi lisää, joten pää-
4162: Kaakkois-Suomen maatalouskeskus (rekisteröi-        asiassa olisi kysymyksessä valtion avustuksena
4163: ty 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalous-     Kymen läänin maatalouskeskukselle antamien
4164: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin      määrärahojen jako, koska molempia alueita
4165: ja ·epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä,     varten tarvittavat yhdistykset ovat olemassa,
4166: joka oli myös yleisen kokouksen päätöksen vas-      mahdollinen nimenmuutos on ehkä tarpeen.
4167: tainen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pien-       Nimenä voisi olla Kymenlaakson maatalous-
4168: viljelijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu jo    keskus ja alueena seuraavat kunnat: Anjalan-
4169: v. 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maan-       koski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula,
4170: viljelysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lää-    Kotka, Kymi, Kouvola, Kuusankoski, Miehik-
4171: ninsä läntistä osaa.                                kälä, Pyhtää, Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti.
4172:    Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi       Loput kunnat jäisivät edelleen Etelä~Karja:lan
4173: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan       Lappeenrannan toimiston maatalouskeskukseen.
4174: lääniin perustettava ja toimiva yksi maatalous-        On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
4175: keskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kuluttua lää-      daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
4176: nin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei ole ta-        tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
4177: pahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin keskus,        parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
4178: jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, mikä tie-      mankin keskuksen toimialueen pienetessä.
4179: tenkin on haitallista 'läänin maatalouden kan-         Hyväksyessään valtion vuoden 1978 tulo- ja
4180: nalta.                                              menoarvion eduskunta piti tarpeellisena, että
4181:    Kun Kymenlaakso pyrkii tähän, niin Lap-          hallituksen toimesta selvitetään, onko vuonna
4182: peenrannassa toimivan Kymen läänin maata-           1970 suoritettu maatalousneuvonnan keskittä-
4183: louskeskuksen johtokunta totesi lausunnossaan       minen vastannut niitä tavoitteita, joihin tällä
4184: 23. 11. 197 4, että paras ratkaisu olisi 2 eri      uudistuksella pyritään. Tällainen selvitys on
4185: maatalouskeskuksen toimiminen Kymen läänis-         todella välttämätön, koska Kymenlaaksossa,
4186: sä. Tämä ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin       mutta myös muualla maassa katsotaan, että
4187: monesta eri syystä. Kymenlaakso on maantie-         nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä.·
4188: teellisesti sekä taloudellisesti täysin erilainen      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4189: alue kuin Etelä-Karjala, joka tässä mielessä        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
4190: muistuttaa vahvasti Mikkelin lääniä. Kumpikin       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4191: muodostaa oman erillisen ja toimivan. talous-       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
4192: alueen. Kymen läänissä on tälläkin hetkellä
4193: kaksi eri maatalouskeskusta, joiden viljelmien                 Onko Hallituksen toimesta selvitetty
4194: määrä on suunnilleen yhtä suuri, mutta Ky-                  eduskunnan vuoden 1978 valtion tulo-
4195: inenlaa:kson peltoala on suurempi kuin Etelä-             . ja menoarvion käsittelyn yhteydessä
4196: Karjalan.       ·                                           lausuman kannan mukaisesti sitä, onko
4197:    Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto                 maatalousneuvonnan keskittäminen vas-
4198: Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen omista-                  tannut uudistukselle asetettuja tavoit-
4199: massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta-                teita, ja             ·
4200: minen. Kymenlaaksoon olisi siten käytännölli-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4201: ses'tl· helppo ratkaisu, koska uutta kenttähen-             siin Kymenlaakson maatalouskeskuksen
4202: kilökuntaa ei tarvittaisi. Kouvolaan tarvittai-             perustamiseksi?
4203:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
4204: 
4205:                                           Mikko Pesälä
4206: 088000503W
4207: 2                                             198'0 vp.
4208: 
4209: 
4210: 
4211: 
4212:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4213: 
4214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        kunnan mietintö (1980/10) on äskettäin val-
4215: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies,         mistunut.
4216: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn             . Toimikunnan ehdotukset merkitsevät pää-
4217: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           asiassa yhteistoiminnan lisäämistä toisaalta maa-
4218: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          taloushallinnon ja maatalouden yleisneuvonta-
4219: edustaja Mikko Pesäiän näin kuuluvasta kir-            järjestöjen se'kä toisaalta kotieläintalouden eri-
4220: jallisesta kysymyksestä n:o 224:                      koisneuvontajärjestöjen kesken.
4221:                                                           Neuvon ta järjestöjen    valtionapuperusteiden
4222:           Onko Hallituksen toimesta selvitetty         osalta tohnikunta ei ole pitänyt tarpeellisena
4223:        eduskunnan vuoden 1978 valtion tulo-            tehdä muutosehdotuksia.
4224:        ja menoarvion käsittelyn yhteydessä                Toimikunta on maataloushallinnon ja maa-
4225:        lausuman kannan mukaisesti sitä, onko           talouden yleisneuvonnan kysymyksiä selvitel-
4226:        maatalousneuvonnan keskittäminen vas-           lessään todennut, että toisaalta maatalouspii-
4227:        tannut uudistukselle asetettuja tavoit-         rien ja toisaalta maatalouskeskusten ja maa-
4228:        teita, ja                                       talousseurojen rajat yhtyvät maan keski-, itä-
4229:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ja pohjoisosissa joko täysin tai siten, että
4230:        siin Kymenlaakson maatalouskeskuksen            useamman piirin alue yhteensä vastaa yhden
4231:        perustamiseksi?                                maatalouskeskuksen aluetta, kun sitä vastoin
4232:                                                        etenkin Hämeessä ja jonkin verran myös Varsi-
4233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nais-Suomessa ja Uudellamaalla esiintyy eroa-
4234: taen seuraavaa:                                       vaisuuksia, joista aiheutuu ilmeistä haittaa eri
4235:    Maatalousneuvontaan ·liittyviä kysymyksiä on        organisaatioiden toiminnan tarkoituksenmukai-
4236: selvitellyt maataloushallinnon ja neuvontajär-         selle järjestämiselle. Toimikunta ei kuitenkaan
4237: jestöjen organisaatiotoimikunta, jonka tehtävä-        ole lähemmin tutkinut rajakysymystä, vaan kat-
4238: nä on ollut selvittää muun muassa, millä ta-           sonut, että asia olisi erikseen selvitettävä.
4239: voin maatalouskeskus- ja maatalousseurajärjes-            Kun toimikunnan ehdotukset koskevat lä-
4240: tön sekä maatilahallituksen alaisten piirihal-        hinnä edellä mainittuja kysymyksiä, lienee kat-
4241: lintoviranomaisten ja paikallisten toimielinten        sottava kehittämistarvetta esiintyvän pääasiassa
4242: tehtäviä olisi toisaalta soviteltava yhteen sekä       niiden osalta.
4243: millä tavoin kummankin organisaation tehtävä-             Toimikunnan ehdotukset ovat maa- ja metsä-
4244: sektorit ja yhteistoiminnan linjat olisi toisaalta    talousministeriössä käsiteltävinä. Maatalouspii-
4245: selvennettävä ja täsmerinettävä ja olisiko ja          rien sekä maatalouskeskusten ja maatalous-
4246: millä tavoin edellä mainittujen järjestöjen sekä       seurojen rajakysymys sekä maatalouskeskusten
4247: Suomen Kotieläinjalostusyhdistyksen ja muiden          nykyisen toimialuejaon tarkoituksenmukaisuus
4248: maatalouden ja .siihen läheisesti liittyvien alo-      tullaan selvittämään, jolloin myös kysymys
4249: jen kehittämistoimintaa harjoittavien järjestö-       uuden maatalouskeskuksen perustamisesta Ky-
4250: jen valtionavun perusteita muutettava. Toimi-          menlaaksoon tulee selvitetyksi.
4251:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
4252: 
4253:                                                      Maa~ ja metsätalousministeri Taisto Täb/eiim(f(l
4254:                                              N:o 224                                               3
4255: 
4256: 
4257: 
4258: 
4259:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4260: 
4261:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Kommissionens förslag innebär i huvudsak
4262: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ett ökat samarbete mellan å ena sidan lant-
4263: av den 1 april 1980 tili vederbörande medlem        bruksförvaltningen och lantbrukets allmänna
4264: av statsrådet översänt avskrift av följande av      rådgivningsorganisationer samt å andra sidan
4265: riksdagsman Mikko Pesälä undertecknade             mellan specialrådgivningsorganisationerna inom
4266: spörsmål nr 224:                                    husdjursskötseln.
4267:                                                        1 fråga om grunderna för rådgivningsorgani-
4268:           Har Regeringen i enlighet med riks-       sationernas statsbidrag har kommissionen inte
4269:        dagens uttalande i samband med be-           ansett det nödigt att föreslå några ändringar.
4270:        handlingen av 1978 års statsförslag ut-         Kommissionen konstaterar i samband med
4271:        rett huruvida centraliseringen av lant-      utredningen av frågor i anslutning tili lant-
4272:        bruksrådgivningen har uppfyllt de för-       bruksförvaltningen och lantbrukets allmänna
4273:        väntningar som ställdes på reformen,         rådgivningsorganisationer, att lantbruksdistrikt-
4274:        och                                          ens och lantbrukscentralernas och lantbruks-
4275:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i        sällskapens gränser i landets mellersta, Östra
4276:        syfte att grunda Kymmenedalens lant-        och norra delar sammanfaller antingen helt el-
4277:        brukscentral?                               let så, att flere distrikts områden svarar mot
4278:                                                    en lantbrukscentrals område, då det däremot
4279:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      isynnerhet i Tavastland och i viss mån även i
4280: samt anföra följande:                              Egentliga Finland och i Nyland förekommer
4281:    Frågor i anslutning tilllantbruksrådgivningen   skillnader, som förorsakar uppenbara olägen-
4282: har utretts av samordningskommissionen för         heter för anordnandet av de olika organisa-
4283: förvaltning och rådgivning inom lantbruket.        tionernas verksamhet på ändamålsenligt sätt.
4284: Denna hade bl.a. tili uppgift att utreda hur       Kommissionen har dock inte närmare under-
4285: lantbrukscentralernas och lantbrukssällskapsor-    sökt gränsfrågorna, utan ansett att ärendet bör
4286: ganisationens uppgifter samt de jordbrukssty-      behandlas separat.
4287: relsen underställda distriktsförvaltningsmyndig-      Då kommissionens förslag i huvudsak gäller
4288: heternas och lokala organens uppgifter kunde       ovannämnda frågor, måste man anse att utveck-
4289: samordnas. Därtill skulle den utreda på vilket     lingsbehov närmast föreligger beträffande dessa.
4290: sätt bägge organisationernas verksamhetssekto-        Kommissionens förslag är under behandling i
4291: rer och samarbete bör klargöras och preciseras     jord- och skogsbruksministeriet. Man kommer
4292: och om de finns grunder för, och i så fall vil-    att utreda frågan om lantbruksdistriktens samt
4293: ka, för att ändra statsbidraget till ovannämnda    lantbrukscentralernas och lantbrukssällskapens
4294: organisationer samt Finlands Husdjursavels-        gränser samt ändamålsenligheten av att bibe-
4295: förening och övriga lantbruksorganisationer        hålla lantbrukscentralernas nuvarande indelning
4296: samt organisationer som idkar verksamhet           i verksamhetsområden, varvid även frågan om
4297: inom härtill nära anslutna områden. Kommis-        grundandet av en ny lantbrukscentral i Kym-
4298: sionens betänkande (1980/10) har nyligen           menedalen kommer att utredas.
4299: blivit färdigt.
4300:      Helsingfors den 9 maj 1980..
4301: 
4302:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4303:                                               1980 vp.
4304: 
4305: Kirjallinen kysymys n:o 225.
4306: 
4307: 
4308: 
4309: 
4310:                                   Pesälä: Lisämaan ostoluvan kieltämisestä Jaalan yhteismetsältä.
4311: 
4312: 
4313:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4314: 
4315:     Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksel-      remmin yksityiset tilat kuin yhteismetsätkään
4316: lään n:o 159/58 MMM 1980 evännyt Jaalan              eivät saa lisämaata, koska määräalojen myyjä
4317: yhteismetsän osakaskunnalta luvan saada ostaa        ei ole päässyt maatilahallituksen kanssa sopi-
4318: Jaalan kunnan Kimolan kylässä olevasta Sam-          mukseen maan myymisestä valtiolle. Myytävänä
4319: mallahti-nitnisestä tilasta kaksi metsäalaa yhtei-   ollut metsä on nyt myös jo leimattu ja myyjä
4320: seltä pinta-alaltaan noin 124 hehtaaria.             valmistautuu puuston myyntiin alueiltaan.
4321:     Maa- ja metsätalousministeriön mukaan met-          Yhteismetsältä ostoluvan evääminen on siis
4322: säalueiden käyttäminen lähellä sijaitsevien maa-     johtamassa siihen, että lisämaata ei saa kukaan.
4323: tilojen elinkelpoisuuden parantamiseen on tar-       Tämä ei liene ollut maa- ja metsätalousminis-
4324: koituksenmukaisempaa kuin niiden liittäminen         teriön tarkoitus.
4325: Jaalan yhteismetsään. Myös maatilahallitus aset-        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
4326: tui lausunnossaan tälle kannalle. Sen sijaan         jestyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella valtio-
4327: metsähallitus esittää maan myymistä yhteismet-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4328: sälle.                                               seuraavan kysymyksen:
4329:     Maan myyminen yhteistnetsälle olisi ollut
4330: perusteltua sen vuoksi, että se sijaitsee melko                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4331: lähellä yhteismetsän omistamia muita alueita.                lisämaan ostoluvan kieltäminen Jaalan
4332: Yhteismetsän omistajien keskimääräiset metsä-                yhteismetsältä on johtamassa siihen, että
4333: pinta-alat ovat myös melko pienet ja lisäalueen              myytävänä olleesta alueesta eivät saa
4334: saaminen siksi perusteltua.                                  lisämaata sen paremmin yhteismetsän
4335:     Maa- ja metsätalousministeriön päätettyä                 osakkaat kuin läheisten tilojenkaan vil-
4336: olla suostumatta yhteismetsän hakemukseen on                 jelijät?
4337:  tilanne nyt ajautumassa siihen, että sen pa-
4338:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
4339: 
4340:                                             Mikko Pesälä
4341: 
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 088000522H
4346: 2                                             ·1980·vp.
4347: 
4348: 
4349: 
4350: 
4351:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4352: 
4353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maahan sisältyy alueita, joiden käyttäminen
4354: mainitussa . tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, maatilQjen elinkelpoisuuden parantami~«n har-
4355: olette + päivänä huhtikuuta ,1980 päivätyli kir- , kitaän. tarkoit:ukserrmilkaisemtnaksi .'kuin niiden
4356: -~ne ohella toimittanut: valtioneuvoSton· asian- käyttäminen metsätalouden :harjoit1:ätni:seen; Mi-
4357: .omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja niSteriö katsoi maatilahallituksen lausuntoon
4358: Pesäiän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk- yhtyen, että puheena olevan .alueen käyttämi-
4359: sestä n:o 225:                                     nen yksittäisten tilojen lisämaaksi olisi tarkoi-
4360:                                                    tuksenmukaisempaa kuin sen liittäminen yh-
4361:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että teismetsään. Harkitessaan asian ratkaisua mi-
4362:         lisämaan ostoluvan. kieltäminen Jaalan nisteriöllä oli käytettävissä maatilahallitukselta
4363:         yhteismetsältä on johtamassa siihen, että saadut tiedot useista kaupan kohteena olevan
4364:         myytävänä olleesta . alueesta eivät saa alueen rajanaapureina olevista tiloista, jotka
4365:         lisämaata .sen· paremmin yhteismetsän täyttivät ·lisämaan saannille asetetut edellytyk-
4366:         osal{kaat kuin läheisten tilojenhan vil- set ja jotka olivat halukkaita lisämaata 'Osta-
4367:          jelijät?                                  maan.
4368:                                                       Myyjän taholta annettiin ymmärtää, ettei
4369:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- estettä kaupan tekemiselle maatilahallituksen
4370: vasti seuraavaa:                                   kanssa .olisi, kunhan kauppahinta ei jäisi alle
4371:  · Hallitus on tietoinen kysymyksen tarkoitta- yhteismetsän tekemän tarjouksen. Yllättävää
4372: masta tilanteesta, mikä suinkaan ei ollut ta- oli, ettei maatilahallituksen tarjous sitt<:,!mmin
4373: voitteena kun maa- ja metsätalousministeriö kelvannutkaan ja jouduttiin tilanteeseen, jota
4374: 4 päivänä maaliskuuta 1980 tekemällään pää- käsillä oleva eduskuntakysely koskettelee.
4375: töksellä n:o 169/58 MMM 1980 epäsi Jaalan             Mitä asiassa nyt sitten voitaisiin tehdä?
4376: yhteismetsän osakaskunnan lisämaan hankki-            Kun kauppaa myyjän ja· maatilahallituksen
4377: misluvan. Ministeriön tarkoituksena oli, että välillä ei ole syntynyt eikä myyjää siihen voida
4378: puheena oleva alue olisi tullut maatilahallituk- velvoittaa, ei ratkaisua löydy siltä suunnalta.
4379: selle sitä kautta yksittäisten tilojen lisämaaksi Mikäli Jaalan yhteismetsä vielä on kiinnostu-
4380: käytettäväksi.                                     nut alueen ostamisesta ja myyjä halukas sen
4381:    Maa- ja metsätalousministeriön päätös lupa- myymään, voidaan yhteismetsän lupa-asia ottaa
4382: asiassa perustui 14 päivänä huhtikuuta 1969 uudelleen ja yhteismetsän kannalta myöntei-
4383: annetun yhteismetsälain ( 485/69) 8 §:n 1 mo- sessä mielessä käsiteltäväksi. Hallitus pyrkii
4384: mentin, sellaisena kuin mainittu lainkohta on myös selvittämään, millä tavalla puheena ole-
4385: 3 päivänä joulukuuta 197 6 annetussa laissa vaa lupajärjestelmää voitaisiin siten kehittää,
4386: ( 941/7 6), ministeriölle antamaan harkintaval- että vastaaviha tilanteilta tulevaisuudessa väl-
4387: taan siitä, että yhteismetsän maanhankintalupa tyttäisiin.
4388: voidaan evätä mm. silloin kun hankittavaan
4389:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
4390: 
4391:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
4392:                                                N:o 225                                                  3
4393: 
4394: 
4395: 
4396: 
4397:                             T i B R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4398: 
4399:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           kas användning för förbättrande av lägenhe-
4400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                     ternas livsduglighet prövas vara mer ända-
4401: skrivelse av den 1 april 1980 tili vederbörande         målsen:lig än att områdena nyttjas för skogs-
4402: medlem av statsrådet översänt avskrift av               bruk. 1 det att ministeriet förenade sig med jord-
4403: följande av dksdagsman Pesälä undertecknade             bruksstyrelsens utlåtande ansåg det, att an-
4404: spörsmål nr 225:                                        vändningen av ifrågavarande område som en-
4405:                                                         skilda lägenheters tillskottsjord skulle vara
4406:           Är Regeringen medveten om att för-            mer ändamålsenlig än att ansluta området tili
4407:        vägran att bevilja Jaala samfällda skog          samfälld skog. Vid ärendets prövning hade
4408:        tillstånd tili förvärv av tillskottsjord         ministeriet tillgång tili jordbruksstyrelsens
4409:        håller på att leda tili att varken del-          uppgifter om att ett flertal lägenheter som var
4410:        ägarna i den samfällda skogen ellet              grannar tili det område som var till salu upp-
4411:        jordbrukarna på närbelägna lägenheter            fyllde de förutsättningar som ställs på för-
4412:        kan erhålla tiliskottsjord av det om-            värvare av tillskottsjord och att dessa var
4413:        råde som är tili salu?                           viliiga att köpa sådan.
4414:                                                            Säljaren Iät förstå att det inte förelåg några
4415:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          hinder för en försäljning tili jordbruksstytd·
4416: samt anföra följande:                                   sen, såvida inte köpesumman skulle understi-
4417:     Regeringen är medveten om den situation             ga den summa som erbjudits av den samfällda
4418: som spörsmålet åsyftar, men denna var inga-             skogens delägarlag. Förvånande var att jotd-
4419: lunda avsikten med jord- och skogshruksmi-              bruksstyrelsens anbud sedermera inte heller
4420: nisteriets beslut av den 4 mars 1980, nr                dög och därvid uppstod den situation som
4421: 169/58 MMM 1980 i vilket ministeriet av-                föranlett föreliggande spörsmål.
4422: slog Jaala samfällda skogs delägarlag förvärvs-            Vad kunde man då nu göra i denna fråga?
4423: tillstånd för tiliskottsjord. Ministeriets avsilkt         Då något köp inte kommit tili stånd mel-
4424: var att ifrågavarande område skulle komma i             lan sä1jaren och jordbruksstyrelsen och då sälc
4425: jordbruksstyrelsens besittning och på detta             jaren inte heller kan förpliktigas att ingå köp,
4426: sätt kunna komma att användas som tiliskotts-           kan en lösning i denna riktning inte nås. Så-
4427: jord för enskilda lägenheter.                           vida Jaala samfällda skog fortfarande är
4428:     Jord- och skogsbruksministeriets beslut i tili-     intresserad av att förvärva området och säl-
4429: ståndsärendet stödde sig på den prövnings-              jaren villig att sälja det, kan tillståndsfrågan
4430: rätt som ministeriet har enligt 8 § 1 mom.              för den samfällda skogen tas upp tili ny be-
4431: lagen den 14 april 1969 om samfällda skogar             handling i positiv mening ur den samfällda
4432:  (485/69) , sådant ifrågavarande lagrum lyder           skogens synvinkel. Regeringen strävar även tili
4433: i lag av den 3 december 1976 (941/76). En-              att utreda hur det aktuella tillståndssystemet
4434: ligt detta lagrum kan tilistånd till markförvärv        kunde vidareutvedklas, så att motsvarande si-
4435: för samfälld skog förvägras bl. a. då för an-           tiuationer kan undvikas i framtiden.
4436: skaffning avsedd mark omfattar områden, vil-
4437:      Helsingfors den 15 maj 1980.
4438: 
4439:                                                       Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
4440:                                               1980 vp.
4441: 
4442: Kirjallinen kysymys n:o 226.
4443: 
4444: 
4445: 
4446: 
4447:                                   Mattsson ym.: Kunnossapitokelpoisen asuntokannan rappeutumi-
4448:                                      sen estämisestä.
4449: 
4450: 
4451:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he II e.
4452: 
4453:     Jo valtakunnallisessa asuntotuotanto-ohjel-      ten takia vähävaraisimmat ole voineet tukea
4454: massa vuosille 1976-1985 on nähty tarkoituk-         hakea. Näin on käymässä esim. Pispalassa.
4455: ;enmu:kaiseksi pyrkiä edistämään asuntojen kor-      Uhanalaiseksi joutuu nimenomaan alueen so-
4456: aamis- ja parantamistoimintaa. Laissa asunto-        siaalisen rakenteen säilyminen. Yhteiskunnan
4457: en perusparantamisesta todetaan, että yhteis-        kannalta ei voi olla kannattavaa antaa kunnossa
4458: mnnan tukitoimien tulisi kansantaloudellisista       olevan asuntokannan rappeutua asukkaiden vä-
4459: a kulttuurih1storiallisista syistä edistää olemas-   hävaraisuuden vuoksi, sillä asukkaiden uudel-
4460: ;a olevan asuntokannan säilymist•ä ja laadullista    leensijoittaminen a1kanaan tulee kuitenrkin yh-
4461: Jarantanlista •sekä toisaalta parantaa kaikkein      teiskunnan maksettavaksi. Tällaisissa tapauksis-
4462: vähävaraisimman väestönosan asunto-oloja.            sa tulisi valtion tuen turvin taata asuntojen
4463:     Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan kau-      kunnossapito ja korjaukset eikä edellyttää pa-
4464: mnkiemme vaikeat ja yhteiskunnalle kaJliiksi         rantavia toimenpiteitä.
4465: :ulevat sosiaaliset ongelmat aina!kin suurelta          Kuten uustuotannossakin pyrkii perusparan-
4466: >saltaan johtuvat uusien, nopeasti rakennettu-       tamisessakin tuki kohdistumaan tulorajat juuri
4467:  en asuinalueiden yksipuolisesta väestöraken-        ja juuri alittaville. Oikeudenmukaista olisi, että
4468: :eesta, asukkaiden juurettomuudesta ja epäviih-      tuki kohdistuisi kai!kkein vaikeimmassa asemas-
4469: :yisästä ympäristöstä. Osatekijä kehityksessä on     sa olevaan väestönosaan ja sellaisiin toimenpi-
4470: >llut kaupull!kien sisäinen muuttoliike, vanhe-      teisiin, joita asukkaat itse pitävät tarpeellisim-
4471:  en viihtyisien asuinalueiden purkaminen ja          pina.
4472: tsukkaiden pakkomuutto.                                 Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4473:     Sekä asuntotuotantolain että perusparannus-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
4474:  ain mukaisen asuntojen perusparantamisen yh-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4475:  :eydessä on nähty, etteivät perusparantamiseen      tattavaksr seuraavan kysymyksen:
4476:  iittyneet sosiaaliset odotukset ole täyttyneet.
4477: (orjaus- ja parannustoimet eivät ole kohdistu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4478:  leet siihen asuntdkantaan, jonka korjaaminen               ryhtyä korjaus- ja kunnossapitokelpoi-
4479: 1lisi tavpeellisinta. Vähävaraisimmat asukkaat              sen asuntokannan rappeutumisen estä·
4480:  >vai: jääneet kokonaan toimenpiteiden ulkopuo-             miseksi ja toisaalta perusparantamiseen
4481:  elle tai ovat saaneet tyytyä poismuuttajan                 rja :korjaamiseen tarkoitettujen valtion
4482:  >saan. Asuntohallituksen edellyttäessä laajamit-           tukitoimien kohdistamiseen sosiaalisesti
4483:   aisia ja kalliiksi tulevia toimenpiteitä eivät            oikeudenmukaisella tavaUa?
4484:  >marahoitusosuuden tai ·lainanhoitdkustannus-
4485:      He1singis·sä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
4486: 
4487:                Marjatta Mattsson                                 Mikko Kuoppa
4488:                Seppo Toiviainen                                  M.-L. Salminen
4489: 
4490: 
4491: 
4492: 
4493: r88000527N
4494:  2                                            1980 vp.
4495: 
4496: 
4497: 
4498: 
4499:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
4500: 
4501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hallitus edellyttää ohjeissaan, että rakennus ot
4502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tai että se saatetaan ra!kenteiltaan ja lämmön
4503: olette 1 päivänä huhdkuuta 1980 päivätyn kir-        eristävyydeltään tyydyttävään kuntoon.
4504: jeenne n:o 591 ohella toimittanut valtioneu-            Peruskorjaus on mahdollista suorittaa myö:
4505: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vaiheittain ja nimenomaan sosiaalisesti perus
4506: kansanedustaja Marjatta Mattssonin ym. näin          telluissa tapauksissa on vaiheittain korjaamisel
4507: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 226:       la päästy myös hakijan kannalta hyvään tulok
4508:                                                      seen.
4509:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Lainansaaiilla on lisäksi mahdollisuus saad:
4510:         ryhtyä korjaus- ja kunnossapitokelpoi·       kuntien toimesta avustusta joko asuntohallituk
4511:         sen asuntokannan rappeutumisen estä-         sen tai työvoimaministeriön osoittamista varois
4512:         miseksi ja toisaalta perusparantamiseen      ta asuntojen energiataloudellisiin korjaustoi
4513:         ja korjaamiseen tarkoitettujen valtion       menpiteisiin. Saatujen tietojen mukaan ova
4514:         tukitoimien kohdistamiseen sosiaalisesti     useat kunnat myös osaltaan täydentäneet vähä
4515:         oikeudenmukaisella tavalla?                  varaisimpien hakijoiden omarahoitusosuutta.
4516:                                                         Asuntotuotantolain soveltaminen asuntojeJ
4517:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnibitta-       peruskorjaamiseen ei ole tuottanut vanhan ra
4518: vasd seuraavaa:                                     kennuskannan parantamisessa riittävää tulost:
4519:    Asuntotuotantolain mukaan voidaan asunto-         johtuen si:itä, että suuri osa asuntokannasta e
4520: lainaa myöntää omakotitalon laajentamista ja         kuulu lain piiriin. Sen vuoksi on vuonna 197~
4521: peruskorjausta sekä vuokra- ja asunto-osuus-         annettu laki asuntojen perusparantamisest:
4522: kuntatalon peruskorjausta varten. Asuntolainan       (34/79). Lain mukaan on mahdollista pääpiir
4523: myöntämisen edellytyksenä on, että niiden hen-       teissään lainaittaa kaikikien olemassaoleviet
4524: kilöiden tukeminen, joiden asunnontarpeen tyy-      asuntojen parantaminen lyhytaikaisella tai tar
4525: dyttämiseksi asuntolainan avulla peruskorjatta-     veharkmtaan perustuvalla pitkäailkaisella perus
4526: va rakennus on tarkoitettu, on katsottava so·       parannuslainalla. Lainan suuruus on enintäät
4527: siaalisesti tarkoituksenmukaiseksi ja taloudelli-   60 % perusparannuskustannuksista.
4528: sesti tarpeelliseksi. Valtioneuvosto on asiasta         Perusparannuslain mukaan kohennustoimep
4529: antanut 13. 3. 1980 asuk!kaiden valinnan perus-     piteiden lisäksi voivat lainoituksen kohteen:
4530: teita ja tulorajoja koskevan päätöksen ( 193/       olla eräissä tapauksissa olemassaolevan laatu
4531: 80).                                                ja varustetason ylläpitämiseksi tarvittavat kun
4532:    Asuntohallituksen ·ohjeiden mukaan perus-        nossaphotoiroenpiteet. Kunnassapito- ja vuosi
4533: korjauslainoituksen piiriin luetaan sellaiset       korjausluonteisia toimenpiteitä lainoitetaan
4534: uusimis- ja parantamistoimenpiteet, joilla voi-     milloin toimenpide on kulttuurihistoriallisist:
4535: daan kohtuullisin kustannuksin parantaa talon       syistä perusteltu tai talon kunnossapidon kan
4536: asuttavuutta. Peruskorjaamiseksi ei lueta vuosi-    nalta tarpeellinen ja se suoritetaan yhdessä lai
4537: korjausluonteisia toimenpiteitä, joiden tarkoi-     noitettava:ksi hyväksyttyjen perusparantamistoi
4538: tuksena on pitää rakennus jatkuvasti kunnossa.      menpiteiden kanssa. Jos lainansaajana on kan
4539: Vuosittain tarpeelliset toimenpiteet saattaisivat   saneläkkeen tukiosaa saava henkilö, voidaat
4540: jäädä tekemättä, jos valtiovallan odotetaan myö-    perusparannuS'laina myöntää myös pelkästäät
4541: hemmin mahdollisesti näitä kustantavan. Ra-         kunnossapitotoimenpiteiden suorittamista var
4542: kennuksen kunnossapitovelvollisuudesta on sää-      ten. Tällaisen lainansaajan ei tarvitse maksa:
4543: detty rakennuslain 124 §:ssä. Lisäksi asunto-       lainan korkoa ja lyhennyksiä siltä ajalta, kut
4544:                                               N:o 226                                                3
4545: 
4546: hän käyttää asuntoa omana asuntonaan.                parantamista ja säilyttämistä edelleen asunto-
4547:    Perusparannuslainoituksen tavoitteena on          käytössä siten, että korjaustoiminnasta koituva
4548: osaltaan rakennusten ja asuntojen kunnon ja          hyöty kohdistuu sosiaalisesti oikeudenmukaisel-
4549: tason kohtuullinen parantaminen. Perusparan-         la tavalla.
4550: nuslainoitusta koskevissa asuntohallituksen oh-         Perusparannuslaki koskee tällä hetkellä
4551: jeissa on todettu, että normaaleista tavoitteista    alueittaista perusparantamista 22 kunnan yh-
4552: voidaan poiketa perustelluista sosiaalisista         teensä 28 kokeilualueella. Laki on kokeilusta
4553: syistä.                                              saatujen kokemusten jälkeen tarkoitus ulottaa
4554:    Perusparannuskokeilun yhteydessä pyritään         koskemaan koko maata ja tarkistaa tällöin tar-
4555: asuntohallituksen toimesta kehittämään niitä         peellisilta osin. Kuitenkin jo ennen tätä voi-
4556: keinoja, joilla taloudellisesti järkevällä tavalla   daan uusia alueita ottaa kokeilun piiriin.
4557: voidaan edistää olemassaolevan asuntokannan
4558:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
4559: 
4560:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4561: 4                                              1980 vp.
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4567: 
4568:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          konstruktioner och värmeisolering är i nöjak-
4569: anger har Ni, Herr Ta:1man, med Eder skrivel-         tigt skic'k.
4570: se nr 591 av den 1 april 1980 tHl vederböran-            Grundreparation kan även företas stegvis
4571: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          och synnerhet i socialt motiverade fall har man
4572: fö1jande av riksdagsman Marjatta Mattsson             genom att utföra reparationsarbetena i olika
4573: m. fl. undertecknade spörsmål nr 226:                 skeden nått ett ur den sökandes synvinkel gott
4574:                                                       resultat.
4575:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen               Låntagare har därtill möjlighet att av kom-
4576:        vidta för att å ena sidan förhindra att        munerna erhålla understöd ur antingen av
4577:        det bostadsbestånd som är reparations-         bostadsstyrelsen eller arbetskraftsministeriet
4578:        dugligt och kan hållas i stånd inte för-       anvisade medel för energiekonomiska repara-
4579:        faller, och å andra sidan inriikta de stat-    tionsåtgärder på bostäderna. Enligt uppgift
4580:        li:ga stödåtgärderna för grundförbätt-         skulle många kommuner även ha kompletterat
4581:        ringar och reparationer på ett ur social       de mindrebemedlade sökandenas självfinansie-
4582:        synvinkel rättvist sätt?                       ringsandel.
4583:                                                          Tillämpningen av bostadsproduktionslagen
4584:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         på grundreparation av bostäder har inte lett
4585: samt anföra fö1jande:                                 tili tillräckliga resultat i fråga om förbättrandet
4586:    Enligt lagen om bostadsproduktion lkan bo-         av det gamla byggnadsbeståndet, beroende på
4587: stads1ån bevi1jas för utvidgning och grundrepa-       att en stor del av bostadsbeståndet inte berörs
4588: ration av egnahemshus samt grundreparation av         av denna lag. Därför gavs år 1979 en lag om
4589: hyres- och bostadsandels1agshus. Förunsättning        grundförbättring av bostäder (34/79). Enligt
4590: för att bostads1ån skall beviljas är att stödjandet   lagen är det i stort sett möjligt att bevilja lån
4591: av de personer, va11s bost,adsbehov det medelst       för förhättrande av alla existerande bostäder
4592: bostads1ån grundreparerade byggnaden till-            med kortfristigt lån ellet på behovsprövning
4593: freds,ställer, kan anses socialt ändamålsenligt och   baserat långfristigt grundförbättringslån. Lånet
4594: ekonomiskt erforderligt. Statsrådet har 13. 3.        uppgår till högst 60 % av grundförbättrings-
4595: 1980 utfärdat ett beslut (193/80) som gäller          kostnaderna.
4596: grunderna för valet av invånare och inkomst-             Eruigt lagen om grundförbättring kan för-
4597: gränser.                                              utom iståndsättningsåtgärderna även under-
4598:    Enligt bostadsstyre1sens anvisningar hör så-       hållsåtgärder som erfordras för att upprätthålla
4599: dana förnyelse- och förbättringsåtgärder, med         existerande kvalitets- och utrustningsnivå i
4600: vilkas hjälp man till skäliga kostnader kan höja      vissa fall belånas. Atgärder av underhålls- och
4601: boendenivån i huset, till grundreparations1åne-       årsreparationskaraktär belånas då åtgärden är
4602: givningens krets. Årsreparationer som avser att       kulturhistoriskt motiverad eller behövlig med
4603: fortlöpande hålla byggnaden i skick räknas inte       tanke på husets underhåll och den utförs sam-
4604: som grundreparation. De årligen erforderliga          tidigt med de grundförbättringsåtgärder som
4605: åtgärderna kunde förbli ogenomförda om man            godkänts för belåning. Om låntagaren är per-
4606: väntar på att statsmakten senare eventuellt           son som erhåller folkpensionens understödsdel,
4607: bekostar dessa. Angående sky1dighet att under-        kan grundförbättringslån beviljas ,även för ut-
4608: hålla byggnad är stadgat i 124 § byggnads-            förande av endast underhållsåtgärder. Sådan
4609: lagen. Därtill förutsätter byggnadsstyrelsen i        låntagare behöver inte betala låneränta och
4610: sina anvisningar att byggnaden är sådan eller         amorteringar under den tid han själv använder
4611: att den förbättras så att den i fråga om              bostaden.
4612:                                              N:o 226                                              5
4613: 
4614:    Avsikten med grundförbätttingslånegivningen      tionsverksamheten inriktas på ett ur social syn-
4615: är en skälig förbättring av byggnaders och          vinkel rättvist sätt.
4616: bostäders skick och nivå. I bostadsstyrelsens          Lagen om grundförbättring gäller för närva-
4617: anv1smngar     om grundförbättringslån har          rande regionala grundförbättringar på samman-
4618: konstaterats att man kan avvika från de nor-        lagt 28 försöksområden i 22 kommuner. Efter
4619: maJa ,syftena av socialt motiverade skäl.           de erfarenheter som man samlat i försöksverk-
4620:    I samband med grundförbättringsförsöken          samheten har man för avsikt att utsträcka
4621: strävar bostadsstyrelsen tili att utveckla de me-   lagen att gälla hela Iandet och därvid justeras
4622: todet rmed vilka man på ett ekonomiskt för-         den till erforderliga delar. Redan före detta
4623: nufdgt sätt kan främja förbättrandet av det         kan dock nya områden intas i försöksverksam-
4624: existerande bostadsbeståndet och dess bibehål-      heten.
4625: lande i bostadsbruk så att nyttan av repara-
4626:      Helsingfors den 15 maj 1980.
4627: 
4628:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4629: 
4630: 
4631: 
4632: 
4633:  Ö88000527N
4634: .)'~   ..: .. . ' .
4635:                                                1980 vp.
4636: 
4637: Kirjallinen kysymys n:o 227.
4638: 
4639: 
4640: 
4641: 
4642:                                   Juvela: Sotatoimialueella ityöskennelleiden työvelvollisten eläk-
4643:                                      keistä.
4644: 
4645: 
4646:                          E d. u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4647: 
4648:     Voimassa olevien laikien perusteella meillä      palvelukseen työvelvollisuuslain eikä asevelvol-
4649: mabetaan vaatimatonta rintamamieseläkettä            lisuuslain perusteella. Tämä muodollinen
4650: sekä rintamasotilaslisää viime sotien rintama-       seikka estää heitä saamasta rintamasotilastun-
4651: miehille. Tästä pienestä sosiaalisesta edusta        nUJSta. Tosin työvelvolliset saivat pientä palk..
4652: pääsevät osallisiksi mm. ne miehet, jotka so-        kaa, mutta vastaavasti he joutuivat maksa,.
4653: dan viime vaiheissa kutsuttiin palvelukseen ja       maan ruokansa ja varusteensa.
4654: ehtivät olla kahden kuukauden ajan Haminas-             Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
4655: lia, joka oli silloin sotatoimialueena. Ja tämä on   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
4656: toki hyväksyttävää, mutta tasavertaista ei ole       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4657: se, että näiden etuisuuksien piiriin eivät pää-      raavan kysymyksen:
4658: se· henkilöt, jotka sotatoimia:lueella rintamalin-
4659: jojen välittömässä tuntumassa suorittivat pak-                   Aikooko Hallitus huolehtia siitä,.
4660: ko-otettuina ·linnoitustöitä sekä leirialueiden ja           että kaikille viime sotiemme aikana-
4661: kulje~slen vartiointia. Monesti nämä tuki-                   sotatoimialueelia ja rintamalinjojen vä-
4662: kohda-t 11ijaitsivat !kevyen kranaatinheittimen              littömässä :läheisyydessä olleille myön-
4663: sekä kk:n tulen tavoittamilla aluei!lla.                     nettäisiin . samat eläke-edut riippumat-
4664:    Muodollisena esteenä näiden miesten kohdal-               .ta siitä, minkä lain nojalla heidät sil-
4665: la rintamasotilaseläkelain etuisuukstien kieltämi-           loin palvelukseen määrättiin? ·
4666: seen on dllut se seikka, että heidät kutsuttiin
4667:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
4668: 
4669:                                             Aulis Juvela
4670: 
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 088000504X
4675: 2
4676: 
4677:                                                                                                                               ., \".S:~:       t .: ..
4678: 
4679: 
4680: 
4681: 
4682:                                       "'       ·1
4683:                                                         ..   ·,.·     ;. ••   •• ::   '   • 1   .< \ [
4684: 
4685: 
4686:                                       Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
4687: 
4688:    Vahiopäiväjärjestykseti ~7'§~ii l h1omen'tisså' ., . kysymys· vubsien: f939-1945 sotiin osal-
4689: 11lainitussa. t~rkoituksess~ Te, Herra Puhemies, listuneiden rintama~otilastunnuksen tai rinta-
4690: ol~te•' l pruvätiå l'luhtihntta 1980 pihtä~ rnapalyelU,smnooksen ulkoJ5t!Öl~lk ~''hen­
4691: kirjeenne- .•. ohella. toimittlmut ·. v~ltioneuVosron lt11~iden .· •åseniastll: eläketörv. 'it:le!stelmissi:' 'On
4692: '!l~f.inof?llris~lle ~senelle • ji\ljeiinökseit ... kähs.·'llif'. vh:eilli' ·• sasiilali- "Ja · fe~Jfiiste~;: T;ö-
4693: edU:Sl:afi"~'AuliS'·· Jåvel~·'·näm<·lruahi~asta' ~~ vetvb.llisten- ;llsäksi' edellii :'fåtkolteikil:riri:;htn;,
4694: jållisesta='kysymyksestä ni6'22?:                       ····~ . . kilöihiif: kuUhivåf .s6tilå5hallinn00.: tehtiiJiSsä ''ja
4695:                        .•                                           : · u.,,;·.:                rtutatiey~iköissä ~Me~t"~~.,·:~i~u~
4696: ··,~·:.·· ,.   >Aik&iKo ;:Hal'litris •- h\Wlehda      siitä,                                    tyoorgarusal:ftioss.a • tj&keitmlleet :in8ift00tif j12
4697:            · ,ettif · käikille . viime· ··sotiemme ·ailkana                                     työrifonta}ih. ' sekä· pooti- ·ja · \le1inäd~tdtitioon
4698: · ·'· ·    · rotatoimiälueena: .. ja ·nntamaliniojen • v~                                       henkilöStö, Omän pienen ryhmiriSi ;iim~osta:.
4699:              littömässä Jäheisyyåessä ·. olleille mym                                           vat: my& .. ihe~, · Pathaillasfi·• PYritään
4700:              11,e~täisiin samat .. !!läke-edu~ riippumat-                                       sel\>ittämään', miliä"tavo.in :näidefi &4ilökln
4701:              ·t'.Fsiitä/ minkä' :Jhln,.iwfalla heidät sil-                                      l~määti ··voitaiSiin' ·kartoinn;:.·~:':·fält~ri
4702:            '_lhl* palvelukseert,miiifrättiin? ·                                                 ~IVit~aän ''maMolli~uiidet!:•·m,BmiiV'·le~
4703:           ·· · ·     ' · • "        " ·"                                                        tun~u~· ~<>!ieå:'~alk~estä: ~lveklk~lr';;ä; ·iull
4704:      Västau,ksenå ky.$ymykseeri esttän·. killlnioitta-                                          l4an ::päättimåän' heille myöfinettlhtiSitä 's()siaa-
4705: ~~s!l $~uiaa\iaa:: ' · ·                                                                        ljs~sta eduista. -    · · >· • · ? •: • ~\ ; c·>
4706:                             .   ~ !   ~.   '        •                                                    '   •                                                              -..   ~ ~ f .t -~. ~ :.:·<~
4707:           Helsiilgissä '9 päivänlftoukokutita 1980.                                                      -· " '.,                                                                 .... ,.,, .t , :
4708: 
4709:                                                                                                                     J'N1inis~ed Katri-Iielena fi$~elwen
4710:                                                                                                                      :   '   •.}   o<:· ~ ·.~ -~;-' !:   ..:   ,:_-- ~- . :·: !'. ::. :. ; :· '
4711:                                                  N:o 227                                              3
4712: 
4713: 
4714: 
4715: 
4716:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4717: 
4718:          I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen     sions,skyddssystemet som deltog i krigen åren
4719:       anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         1939-1945 och som blivit utan frontman-
4720:       velse av den 1 april 1980 tili vederbörande       natecken och fronttjänsttecken är under bered-
4721:       medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ning i social- och hälsovårdsministeriet. För-
4722:       jande av riksdagsman Aulis Juvda underteck-       utom de arbetspliktiga hör tili gruppen av
4723:       nade spörsmål nr 227:                             ovan avsedda personer även de som innehaft
4724:                                                         tjänst inom militärförvaltningen eller i järn-
4725:                 Ämnar Regeringen se till. att alla      vägsenheter, ingenjörer och arbetsledare som
4726:              de som under våra förra krig befunnit      arbetat i befästningsarbetsorganisationer samt
4727:              sig på :krigsoperationsområden och i       anställda inom post- och telegrafstyrelsen. En
4728:              omedelbar närhet av frontlinjerna skulle   egen liten grupp utgörs även av sjömännen.
4729:              beviljas samma pensionsförmåner oav-       För närvarande försöker man utreda på vilket
4730:              .sett enligt viiken lag de då inkallades   sätt antalet av dessa personer skulle lrunna
4731:              tili krigstjänstgöringen?                  kartläggas. Därefter skall möjligheterna att
4732: ~                                                       bevilja dem teeken för den krigstida tjänstgö-
4733: '·      Såsom 'svar på detta spörsmål får jag vörd-     ringen utredas och beslut fattas om de sociala
4734: ~;
4735: '··
4736:       samt anföra följande:                             förmåner som de skall beviljas.
4737:         Frågan om de personers ställning inom pen-
4738:            Helsingfors den 9 maj 1980.
4739: 
4740:                                                                     Minister Katri-Helena Eskelinen
4741:                                                 1980 vp.
4742: 
4743: Kirjallinen kysymys n:o 228.
4744: 
4745: 
4746: 
4747: 
4748:                                    Kemppainen: Avustusten käsittelyn nopeuttamisesta kauppa- ja
4749:                                       teollisuusministeriössä.
4750: 
4751: 
4752:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11e.
4753: 
4754:     Työttömyys on edelleen erittäin vaikea otl.-       olla pemsteltuja ja järkeviä,. jotta todella voi-
4755: g~lnia    varsinkin maan pohjois- ja itäosissa.        daan turvata uusien, pysyvien työpaikkojen
4756: Kitinuussa ··työttömyysaste oli. maaliskuun 1980       syntyminen yhteiskunnan tuen avulla ja estää
4757: puolivälissä 13 ,5 %, kun se ·koko maassa oli          avustuksilla tapahtuva keinottelu. Yrittäjien
4758: 5,6 %. Suomussalmen kunnassa työttömien                kannalta ei kuitenkaan voi olla samantekevää,
4759: työnhakijoiden osuus työvoimasta oli peräti            kuinka kauan rahoitusta koskevat päätökset
4760: .21,5 %. Kostamus-työmaalta on jo vapautunut           viipyvät. Kohtuullisena voidaan pitää kolmen
4761: yli 1 000 työntekijää eikä heille ole juuri voitu      kuukauden, enin:tään puolen vuoden mittaista
4762: Kiainuustä osoittaa uutta työkohdetta. Tärkeää         hakuaikaa. ·
4763: olisi sen vuoksi, että myös Kainuuseen voitai-            Nykyinen yritysten avustushakemusten käsit-
4764: siin luoda uusia, pysyviä työpaikkoja ja siten         tely kaUiPPa- jra teollisuusministeriössä sekä sen
4765: estää uuden muuttolitldteen syntymistä,                teollisuuspiireissä ei .tapahdu tyydyttävän no-
4766:   , .Kaupp~-. ja teollisuusministeriölle .?n jätetty   peasti. Sitä tulisi jouduttaa lisäämällä resurs-
4767: yh 60 yntyksen avustushakemukset, Jotka mer-           seja hakemu,ste.t;t käsittelyyn. Päätösvaltaa var-
4768: ki-tsisivät lähes 500 tyijpaikan syntymistä Kai-       sinkin pienempien hankkeiden osalta tulisi siir-
4769: nu.useen. Yritysten investointi- ja käynnistys-        tää enemmän teollisuuspiireihin. Kainuuseen
4770: avustushakemuste:n, samoin ~ln myös energia-           tulisi myös perustaa oma teollisuuspiiri, jotta
4771: poliittist(;!n avustushakemusten käsittely on kui-     valtioneuvoston 7. 12. 1979 Kostamqiksen jälki-
4772: terlkin ruuhkautunut niin, että se saattaa ·kes-       hoidon toteuttamista koskeva periaatepäätös
4773:  tää jopa yli vuoden ja keslkimääririkin n. 8 kuu-     voitaisiin tältä osin riittävän nopeasti saada
4774:  kautta. Hakemusten ,pitJkä ·käsittelyaika näyttää     voimaan.
4775: olevan yleinen ilmiö pienten ja keskisuurten              Edellä esitetyn perusteella esitän valtiopäivä-
4776: yritysten -kohda~la ja johtunee· ennen muuta           järjestyiksen 37 § :n 1 momentin perusteella val-
4777:  työvoiman riittämättömyydestä hfl'kemusten kä-        tioneu'voston asianomaisen jäsenen vastattav:ak-
4778:  sittelyssä.                                           si seuraavan kysymyl~sen:
4779:     'Eräiden suuryritysten hakemusten käsittely
4780:  näyttää kuitenkin sujuvan huomattavasti kes'ki-                 Qnko Hallitus tktoinen siitä, että
4781:  määräistä nopeammin, mrkä voi antaa. aiheen                  yritysten investointi- ja käynnistysavus-
4782:  epäillä näiden <käs1ttelyssä noudatettavan eri               tuksia samoin kuin energiainvestointeja
4783:  periaåtteita \kuin pienten ja keskisuurten yri-              koskevien hakemusten käsittely kaUJ!>pa-
4784:  tysten kohdalla.           ·       ·   · ·                   ja teollisuusministeriössä ~apahltu,u erit-
4785:      Yritysten perustaminen ja laajentaminen sekä             täin hitaasti kestäen keskimäärin 8 kuu-
4786:  sijoittumiileri !kehitysalueille ja Yleensä vaikean          kautta, ja
4787:  työttömyyden alueille ei tietenkään voi olla ly-                mihin toimenpiteisiin Hallitus. aikoo
4788:  hytnäköisistä suhdanteista tai joistakin avus-               ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja käsit-
4789:  tusten saamisista riippuvaista. Päätösten tulee              tdyn nopeuttamiseksi?
4790:      . Helsingissä 1 päivänä huhtikuu1ta 1980.
4791: 
4792:                                            Arvo Kemppainen
4793: 
4794: 
4795:  088000532U
4796: 2                                             1980 vp.
4797: 
4798: 
4799: 
4800: 
4801:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4802: 
4803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käynnistys- ja koulutusavustuksia koskevat ha-
4804: mainitussa tarkoituksessa. Te, Herra Puhemies,       kemukset. lisääntyneet huomattavasti. .
4805: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-           Minisi:eriööri saapjli vuonna 1978 uusia ha-
4806: jeenne n:o 593 ohella toimittanut .valtioneu-        kemuksia . 1. 4.~4. kappaletta. Seuraavana ·• vuöilr)a
4807: voston asianomaiselle jäsenelle jäJknnöksen          ha!kemus.ten. määrä oli jo 1 9.66 kappaletta.
4808: kansanedustaja Kemppaisen näin kuuluvasta            Vuoden 1980 alussa ha'kemQsten määrän kasvu
4809: kysymyksestä n:o 228:                                on edelleen jatkunut.               . .,  ..     ·. · .•..
4810:                                                         Vuonna 19't8. käsitehiiri kaqPpll- ja teoll~­
4811:           Onko Hallitus 'tietoinen siitä, että       suusn).iriisteriqssä J 287. h~kemu,sta ja seuraa-
4812:        yritysten investoir1ti- ·ja käynnistysavus-   valle vuodelle. ~iirJyi. 268 han!ketta, Viime
4813:        tuksia samoin kuin energiainvestointeja       vuonna ~ä~it~ltiin 1501 hakemtJsta, mutta
4814:        koskevien hakemusten käsitteiy kauppa-        seutaavalk ·vuodelfe siirtyneiden . hakemusten
4815:        ja teollisuusministeriössä tapahtuu erit-     määrä 'oli tälli5in k1.1henkin 'mini~ter1össä. edel-
4816:      ~ täin hitaasti kestäen keskimäärin 8 kuu-
4817:                                                      lisvuotta .sJ.;Lurempi, 7.41 •. ·kappaletta. · Tälr,täl) Ii-
4818:        kautta, ja         .           ·              saksi ~li. teo'llt~ti~piiJeissä }a}JSUn~<;>a yarten val-
4819:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistdtavaria: 846 :håketriusta.                      · -
4820:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja käsit-
4821:        telyn nopeuttamiseksi?                            Hakemusten käsittelyn piden.tyminen niiden
4822:                                                      määrän kasvaessa on osaltaan johtunut hake-
4823:    Vastauksena kysymykseen esitän· kunnioit-         muksia v.aJ.mistelevan henkilöstön vähäisyydes-
4824: taen seuraavaa:                                      tä. Teollisuuspiirien henkilöst()n mahdollisuu-
4825:                                                      det. lisätä ha,kflU1Ust~n. käsittelyyn .käyt~ttävää
4826:    Kehitysalueiden tuotantotoiminnan . tukemi-       aikaa ovat. o~et ,rajoitetut: Samo4f on .• ollut
4827: seen myönnettävien avustusten käsittelyarka          asianlaita kauppa~. ja teoUisuusministeriön pien-
4828: vaihtelee huomattavasti riippuen mm. hake-           teoHisuustoimist9:s~a~. Myös aJUStu:~siin .vuonna
4829: musiten vaatimista Iisäselvityksistä. Etenkin        1979 käytettävissä olleen.· iPYÖntämisv~ltu1,1den
4830: suurten han1kkeiden käsittelyaika on hankekoh-       asettaman rajoiuuksen vuoksi siirtyi hankkeita
4831: taisista erityistekijöistä johtuen vaihdellut huo-   rahoitettavaksi , kuluvan vuoden myöntämisval-
4832: mattavasti. Joidenkin hakemusten käsittelyaika       tuudesta~ mikä on. osaltaan pidentänyt .kiisttte-
4833: muodostuu po~kkenksellisen pitkäksi mm. siitä        lyaikaa, · . . . .. -             · · ·.          . ·
4834: johtuen, ~tä haikemus on jätetty hankkeen              . Kehitysälueiden tuotantotoiminnan tuk~mi­
4835: suunnittelun alustavassa vaiheessa ilman tar-        seeri ·tarkoitettujen •avustusten kä$tte1yä.·pn .p.y-
4836: kempia tietoja to'teut.tamtsesta tai hankkeessa      ritty nopeuttamaan sekä lisäämällä . tarkoituk-
4837: tapahtuu suunnitteluvaiheessa olennaisia muu-        seen käytettävissä olevia varoj_a että Jtiiynnistä-
4838: toksia. Käytettävissä ei ole tietoa eri kokoisten    mällä lla{{imust~n .käsit1t~lym~ne~telyje11 ~ehit-
4839: yritysten hakemusten keskimääräisestä käsitte-       täminen, .· .         .          ..      .. .         .
4840: lyajasta:                      ·                         Ballit~s •on esittänyt.:, _avustuksiin :vu()Ona
4841:   Vuosina 1979 ja 1980 on. hakemusten mää-           1980 .·käytettävissä olevall t?O .milj. 111:at1kan
4842: rän kasvu pidentänyt niiden käsittelyaikaa. Täl-     myöntämrsvaltuuden korottamista I lisämeno-
4843: löin a:lkanut taloudellisen toiminnan elpyminen      arviossa: 100 milj. matkailla. Mikäli rahoitus-
4844: on lisännyt huomattavasti tuotannollisia inves-      hakemusten kasvu tasaantuu vuoden kuluessa
4845: tointeja myös kehitysalueilla. Tämän seurauk-        voitaneen tämän myöntämisvaltuuden lisäyksen
4846: sena ovat myös kehitysalueiden tuotantotoimin-       avulla välttää vuodenvaihteen yli siirtyvien kä-
4847: nan tukemiseen myönnettäviä investointi-,            sittelemättömien hakemusten määrän lisäänty-
4848:                                              N:o 228                                               3
4849: 
4850: minen. Rahoitustarvetta koskevat arviot tul-         työtä Kehitysaluerahasto Oy:n kanssa sekä ke-
4851: laan tarkistamaan vuoden alkupuolta koskevien        hittämärlä tietojerikäsittelymenettelyjä.
4852: hakemustietojen ollessa käytettäv·i ssä.
4853:                                     1
4854:                                                         Kotimaisten polttoaineiden käytön edistämi-
4855:     Rahoitushakemusten käsittelyn nopeuttilmi-      sestä annetun lain mukaan kauppa- ja teoLli-
4856: seksi hallituksen tarkoituksena on siirtää pie-     suusministeriö voi kunakin vuonna erikseen
4857: nehköjä avustuksia koskevien päätösten teke-        myönnettävin budjettivaroin antaa sitoumuksia
4858: minen ministeriöstä teollisuuspiiritoimistoille.     avustuksen myöntämisestä sellaisen vuosina
4859: Hal'litus on antanut eduskunnalle tämän edel-        1979-1990 valmistuvan laitoksen rakentami-
4860: lyttämän muutosesityksen ~akiin kehitysaluei-       seksi, jossa käytetään tai voidaan käyttää mer-
4861: den tuotantotoiminnan edistämisestä. Tehtävien      kittäväitä osin kotimaista polttoainetta. Tähän
4862: siirto on tarkoitus toteuttaa syksyllä 1980 tar-    mennessä Kainuun alueelta .tulleisiin kuuteen
4863: vittavien säännösten ja ohjeiden va1mi,stuttua.     hakemukseen on kolmelle hakijalle myönnetty
4864:     Teollisuuspiiritoimistojen toiminnan tehosta-   avustus täysimääräisenä. Käsittelyä odottavat
4865: mista selvåttäneen työryhmän esitysten pohjalta     kolme hakemusta ovat saapuneet· ministeriöön
4866: on tarkoitus kehittää teollisuuspiiritoimiston       tammi-----maaliskuussa.
4867: henkilöstön määrää ja rakennetta vuosina 1980           Hallitus on esittänyt vuoden 1980 I lisä-
4868: -84. Hallitus on sisällyttänyt jo vuoden 1980       menoarvioon yhden uuden esi1Jtelijätason viran
4869: I lisämenoarvioon eräitä tarkistuksia tedllisuus-   perustamista hoitamaan em. lain mukaisten
4870: piiritoimistojen henkilöstöön. Pääpaino teolli-     avustUisten käsittelyä. Nykyisillä henkilöresurs-
4871: suuspiiritoimistojen kehittämisessä on yritysten    sdlla hakemusten käsittelyaika venyy kohtuut-
4872: neuvontaan ja muihin kehittämispalveluihin          toman pi~kälksi, mikä ei ole tarkoituksenmu-
4873: liittyvis'sä toiminnoiss·a, mutta myös rahoitus-    kaista edistettäessä kotimaisten polttoaineiden
4874:  toimenpiteiden käsittelyn tehostaminen on otet-    käyttöä.
4875: tu 1tässä yhteydes·sä huomioon.                        Edellä esitetyn mukaisesti hallitus toteaa
4876:     Kehitysalueiden tuotantotoiminnan edistämi-     olevan tarpeen edelleen nopeuttaa kysymykses-
4877: seen myönnettäv;iä avustulksia ja muita teolli-     sä tarkoitettujen hakemusten käsittelyä ja tu-
4878: suuspiiritoimistojen tehtäviin kuuluvia rahof-      lee jatkamaan toimenpiteitä tämän aikaansaa-
4879: tuksellisia toimenpiteitä koskevien lausuntojen     miseksi.
4880: valmistelua tehostetaan myös Hsäämällä yhteis-
4881:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
4882: 
4883:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
4884: 4                                              1980 vp.
4885: 
4886: 
4887: 
4888: 
4889:                             T i 11 . R ik s d a g' en s He r r Ta 1m a n.
4890: 
4891:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stödartde av produktionsverksamhet inom ut-
4892: anger. har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         vecklingsområdena.
4893: se nr 593 av den 1 april ·1980 till vederböran-          Till ministeriet inkom år 1978 1 424 nya
4894: de medlem av statsrådet översänt avskrift av          ansökningar. Året därpå hade antalet ansök-
4895: följande av riksdagsman Kemppainen under-             ningar ·ökat ti11 ett antal av 1 966. Under bör-
4896: teclmade spör.smål nr 228:                            jan av år 1980 har ökningen av antalet ansök-
4897:                                                       ningar fortgått.
4898:           Är Regeringen medveten om att                  Är 1978 handlades vid handels- och industri-
4899:        hand[äggningen i handels- och industri-        ministeriet 1 287 ansökningar medan 168 an-
4900:        ministeriet av. ansökningar rörande före-      sökningar överfördes till fö1jande år. Senaste
4901:        tags investedngs- · och startbidrag samt       år handlades 1 501 ansökningar, men antalet
4902:        energiinvesteringar s'ker synnerligen          ansökningar som överfördes tili följande år
4903:        Iångsamt och i medeltal tar åtta måna-         hade ökat till ett antal av 741. Därutöver var
4904:        der i . anspråtk, och                          846 ansökningar på remiss i industridistrikten.
4905:           vilka åtgärder ämnar Regeringen                Den omständigheten att handläggningen av
4906:        vidta för att rätta till situationen och       ansökningarna bliv,it längre samddigt som deras
4907:        påskynda handläggningen?.                      antal ökat är en fö1jd av att den persona1 som
4908:                                                       bereder ansökningarna varit alltför liten. In-
4909:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dustridistriktens personai har haft begränsade
4910:  samt anföra följande:                                möjligheter att anslå mera tid för handlägg-
4911:     Handläggningstiden för bidrag som beviljas        ningen av dessa ansökningar. Situationen har
4912: som stöd för utvecklingsområdenas produk-             varit densamma i fråga om handels- och in-
4913:  tionsverksamhet varierar avs·evärt beroende          dustdministeriets småindustribyrå. Också tHl
4914: bl.a. på de tilläggsutredningar som ansökan           följd av begränsningen på grund av den bevill-
4915:  förutsätter. I synnerhet handläggningstiden          ningsfullmakt som stod till förfogande år 1979
4916: beträffande stora projekt har till följd av spe-      uppsköts finansieringen av vissa projekt till
4917: ciella faktorer som är förknippade med enskil-        att utgå från detta års bevillningsfullmakt, en
4918: da projekt varierat avs'evärt. Handläggningsti-       omständighet som också den har lett tili en
4919: den för vissa ansökningar blir exceptionellt          längre handläggningstid.
4920: 'lång bl.a. av den orsaken, att de inlämnats i           Man har försökt påskynda handläggningen
4921: planeringens .inledande skede utan närmare            av de bidrag som är avsedda för stödande av
4922: uppgifter om dess genomförande, eHer också            u tveck1ingsområdenas      produktionsverksamhet
4923:  till följd av att väsentliga ändringar sker i pla-   både genom att anslå ökade medel för ända-
4924: neringsskedet. Några uppgifter om den ge-             målet och genom att utveckla själva handlägg-
4925:  nomsnittliga handläggningstiden för företag av       ningsproceduren.
4926: olika storlek föreligger inte.                           Regeringen har föreslagit, att den bevill-
4927:      Åren 1979 och 1980 har det okade antalet         ningsfullmakt om 190 milj. mk som står tili
4928:  ansökningar medfört att handläggningstiden bli-      förfogande år 1980, i första tilläggsbudgeten
4929: vit längre. Den förbättring av konjunkturen           skall höjas med 100 milj. mk. Såvida ökningen
4930:  som nu inrätt har avsevärt ökat produktions-         av finansieringsansökningar blir jämnare under
4931:  investeringarna också inom utvecklingsområde-        året torde man med tillhjälp av denna ökade
4932:  na. En följd av detta har varit en kraftig ök-       beviUningsfullmakt kunna undvika att antalet
4933:  ning av ansökningarna om sådana investerings-,       obehandlade ansokningar ·som går över årsskif-
4934: start- och utbi1dningsbidrag som beviljas för         tet växer. Uppskattningarna av finansierings-
4935:                                                N:o 228                                               5
4936: 
4937: behovet kommer att justeras så snart uppgifter        triktsbyråerna, effektiveras också genom ett
4938: om det första halvårets ansökningar föreligger.       ökat samarbete med Utvecklingsområdesfonden
4939:    För ,att göra handläggningen av finansierings-     Ab samt genom att utveckla databehand1ings-
4940: ansökningar snabbare har regeringen för avsikt        förfaranden.
4941: att delegera beslutsfattandet i fråga om smärre          Enligt Iagen om främjande av användningen
4942: bidrag från ministeriet till industridistriktis-      av inhemska bränslen kan handels- och industri-
4943: byråerna. Regeringen har tili riksdagen avgivit       ministeriet med tillhjälp av varje år särskilt
4944: en proposition med förshg tili ändring av lagen       beviljade budgetmedel avge tförbindelse om
4945: om främjande av produlktionsverksamhet inom           utgivande av understöd för uppförande av så-
4946: utvecklingsområden. Avsikten är att genom-            dana an:läggningar som blir färdiga under åren
4947: föra denna delegering hösten 1980, så snart           1979-1990 och i vi'1ken inhemska bränslen
4948: erforderliga stadganden och direktiv är k1ara.        tili betydande del användes ellet kan användas.
4949:    På basen av de förslag som frams,tällts av         Från Kainuu-området har hittills in'kommit sex
4950: den arbetsgrupp som utrett möjligheterna att          ansökningar. På basen av dem har tre sökande
4951: effektivera industridistriktsbyråernas verksam-       beviljats bidrag tili fullt belopp. Tre ansöknin-
4952: het, skall industridistriktsbyråernas personai        gar som ännu inte behandlats har inkommit tili
4953: åren 1980-84 utvecklas såväl kvalitativt som          ministeriet i januari-mars.
4954: strukturellt. Regeringen har 1:1edan i första till-      Regeringen har i första til1äggsbudgeten för
4955: läggsbudgeten för år 1980 intagit vissa juste-        år 1980 föreslagit inrättande av en ny tjänst
4956: ringar i fråga om industridistrili:tsbyråernas per-   på föredragandenivå med tanke på handlägg-
4957: sonal. Huvudvrkten vid utvecklandet av in-            ningen av de bidrag som avses i ovan nämnda
4958: dustridistri'ktsbyråerna har lagts vid företags-      lag. Med nuvarande personalresurser blir hand-
4959: rådgivning och andra med utvedclingstjänster          läggningstiden oskäligt lång. Detta är inte ända-
4960: förknippade funktioner. Också en dfektivare           målsenligt då det gäller att främja nyttjandet
4961: handläggning av finansieringsåtgärder har beak-       av inhemska bränslen.
4962: tats i detta sammanhang.                                 Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
4963:    Beredningen av utlåtanden om bidrag för            regeringen att det är påkallat att ytterligare
4964: främjande av produktionsverksamhet inom ut-           påskynda handläggningen av de i spörsmålet
4965: vecklingsområdena och rörande andra finansie-         avsedda ansökningarna. Regeringen kommer att
4966: ringsåtgäroer som ankommer på industridis-            fortsätta åtgärderna för att åstadkomma detta.
4967:       Helsingfors den 14 maj 1980.
4968: 
4969:                                                       Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
4970: 
4971: 
4972: 
4973: 
4974: 088000532U
4975:                                                 1980 vp.
4976: 
4977: Kirjallinen kysymys n:o 229.
4978: 
4979: 
4980: 
4981: 
4982:                                    Toiviainen: Aravavuokrien vahvistusmenettelystä.
4983: 
4984: 
4985:                          E du skunn an H er r a            P u h e m i e h e 11 e.
4986: 
4987:    Aravavuokrien vahvistusmenettelyn ja valtio-        rista. Näin joudutaan tilanteisiin, jolloin viran•
4988: neuvoston kohtuullisista vuokrista antamien            omaisten vahvistamat aravavuokrat usein ylittä-
4989: yleisohjeiden välillä vallitsee ristiriita, josta on   vät mainitut kohtuuvuokraohjeet. Asuntohalli-
4990: koitunut ikävyyksiä ja hankaluuksia monille            tuksen ilmoituksen mukaan elokuussa 1979 noin
4991: asukkaille. Vuokrankorotuksia vahvistavien vi-         25 000 arava-asunnon vuokra ylitti taso-ohjeet.
4992: ranomaisten tehtäviin korotusten oikeellisuutta        Mainittakoon, että korkein oikeus on vastikään
4993: tarkistettaessa ei lainkaan kuulu tarkistaa sitä,      lausunut, että asuntolainoitetussa vuokratalossa
4994: nouseeko vuokra korotuksen jälkeen yli valtio-         ei saa ylittää kohtuuvuokraohjeita.
4995: neuvoston yleisohjeen sailiman tason. Tunne-              Kyseessä on epäkohta, joka loukkaa asuk-
4996: tusti asukkaat joutuvat itse tämän tarkistamaan        kaiden oikeusturvaa.
4997: ja tarvittaessa viemään asian joka kerta erik-            EdelHsen perusteella ja valtiopäivä,järjest%-
4998: seen oikeuteen.                                        sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
4999:    Aravavuokrista päättäminen jakautuu lainoi-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5000: tusajankohdan mukaan kahtia. Ennen 1. 7. 1968          seuraavan kysymyksen:
5001: lainoitetut vuokratalot käsitellään asuntohalli-
5002: tuksessa ja uudemmat kunnissa. Käsittelyssä tu-                  Tietääkö Hallitus, että aravavuokrien
5003: lee periaatteessa tarkistaa, että asuntohallituk-              vahvistusmenettelyn ja valtioneuvoston
5004: sen ohjeita noudatetaan; käytännössä näin on                   kohtuullisista vuokrista antamien yleis-
5005: pääsääntöisesti tapahtunutkin. Itse ongelma on                 ohjeiden välillä vallitsee asukkaiden
5006: kuitenkin siinä, että käsittelyssä ei tarkisteta,              oikeusturvaa loukkaava ristiriita, ja
5007: ylittääkö vahvistettava vuokra valtioneuvoston                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5008: huoneenvuokralain 47 a §:n 2 momentin mu-                      ryhtyä kyseisen epäkohdan korjaamisek-
5009: kaan antamat yleisohjeet kohtuullisista vuok-                  seksi?
5010:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5011: 
5012:                                             Seppo Toiviainen
5013: 
5014: 
5015: 
5016: 
5017: 088000528P
5018: 2                                             19'80 vp.
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                         E du skunnan Herr a               P u h e m i e h e 11 e.
5024: 
5025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      voidaan vuoden 1980 asuntolainojen myonta-
5026: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        misvaltuuden käyttösuunnitelman nojalla yksit-
5027: olette huhtikuun 1 päivänä 1980 päivätyn kir-        täistapauksissa jo käyttää lainoituksen perus-
5028: jeenne n:o 594 ohella toimittanut valtioneuvos-      teena normaalisti hyväksyttäviä suurempia ra-
5029: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       kennuskustannuksia. Olemassa oleville asunto-
5030: sanedustaj'a Seppo Toiviaisen kirja!Hsesta kysy-     lainoitetuille vuokrataloille voidaan myöntää
5031: myksestä n:o 229, jossa tiedustellaan:               valtion asuntolainan korko- ja lyhennysmaksui-
5032:                                                      hin lykkäystä, mikäli vuokrat muutoin olennai-
5033:          Tietääkö Hallitus, että aravavuokrien       sesti ylittäisivät asumistuessa hyväksytyn vuok-
5034:        vahvistusmenettelyn ja valtioneUIVoston       ratason. Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisäme-
5035:        kohtuullisista vuokrista antamien yleis-      noarvioesityksessä on ehdotettu näitä varoja li-
5036:        ohjeiden välillä vallitsee asukkaiden         sättäväksi huomattavasti.
5037:        oikeusturvaa loukkaava ristiriita, ja            Vireillä olevista asuntotuotantosäännösten
5038:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        uudistamissuunnitelmista yhtenä tärkeimmistä
5039:        ryhtyä kyseisen epäkohdan korjaamisek-        on tällä hetkellä asumiskustannusten tasoitta-
5040:        seksi?                                        minen ja lainajärjestelmien yhtenäistäminen.
5041:                                                      Tältä osin viitataan muun muassa sisäasiain-
5042:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ministeriön asettaman tasoituslainatyöryhmän
5043: taen seuraavaa:                                      12. 3. 1980 jättämään mietintöön.
5044:    Valtion lainoittamissa vuokra- ja asunto-            Kun nykyisen järjestelmän mukaista vuok-
5045: osuuskuntataloissa keskimääräiset enimmals-          rien valvontaa ei epäyhtenäisyytensä vuoksi voi-
5046: vuokrat määräytyvät ns. omakustannusperiaat-         da pitää tarkoituksenmukaisena, sisäasiainminis-
5047: teen mukaisesti siten, että hyväksyttävät hoito-     teriön toimesta esitellään lähiaikoina hallituksen
5048: kustannukset ja asuntohallituksen vahvistamasta      esitys muun muassa tätä koskevaksi laiksi
5049: rahoituksesta aiheutuvat pääomakustannukset          asuntotuotantolain muuttamisesta, jonka mu-
5050: on tarkoitus kattaa asuinhuoneistoista perittä-      kaan myös ennen 1 päivää heinäkuuta 1968
5051: villä vuokrilla ja muilla mahdollisilla tuotoilla.   lainoitettujen vuokra- ja asunto-osuuskuntata-
5052: Vuokria valvova viranomainen tarkistaa, että         lojen vuokrien valvonta siirrettäisiin asuntohal-
5053: vuokralaskelma on asuntohallituksen vahvista-        litukselta kunnille. Tällä järjestelyllä voitaisiin
5054: mien ohjeiden mukaisesti laadittu eli ettei oma-     yhtenäistää ja yksinkertaistaa aravavuokratalo-
5055: kustannusperiaatteen mukaisesti laskettua vuok-      jen vuokrien valvontaa, kun kai,kkien asuntolai-
5056: raa ylitetä. Näin määräytyvät vuokrat eivät kui-     noitettujen vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen
5057: tenkaan saa ylittää huoneenvuokralain 48 §: ssä      vuokrien valvonnasta huolehdittaisiin talon lai-
5058: tarkoitettua kohtuullista käypää vuokraa.            noitusajankohdasta riippumatta kunnissa. Huo-
5059:    Asumiskustannuksien alentamiseksi on eräitä       neenvuokralain mukainen vuokrien sääntely ja
5060: mahdollisuuksia valtiovallan toimesta parannet-      sovittelu jäisi tässä yhteydessä ennalleen.
5061: tu. Uusien lainoitettavien vuokratalojen osalta
5062:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
5063: 
5064:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5065:                                               N:o 229                                                 3
5066: 
5067: 
5068: 
5069: 
5070:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5071: 
5072:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för bevillningsfullmakten gällande 1980 års bo-
5073: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stadslån som grund för belåningen redan an-
5074: nr 594 av den 1 april 1980 tili vederbörande         vändas större byggnadskostnader än de som
5075: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       normalt godkänns. Existerande bostadsbelånade
5076: jande av riksdagsman Seppo Toiviainen under-         hyreshus kan beviljas uppskov med ränte- och
5077: teclmade spörsmål nr 229:                            avbetalningsavgifterna för statens bostadslån,
5078:                                                      såvida hyrorna eljest väsentligt skulle överstiga
5079:           Är Regeringen medveten om att dct          den i hostadsstödet godkända hyresnivån. I
5080:        mellan förfarandet för fastställande av       propositionen angående den första tilläggsbud-
5081:        aravahyrorna och statsrådets allmänna         geten för innevarande år har föreslagits att
5082:        anvisningar om skäliga hyror råder en         dessa medel märkbart ökas.
5083:        konflikt som kränker invånarnas rätts-           En av de viktigaste av de aktuella planerna
5084:        skydd, och                                    för reformering av stadgandena om bostadspro-
5085:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      duktion är för närvarande planen angående ut-
5086:        i syfte att råda bot på ifrågavarande         jämning av boendekostnaderna och förenhetli-
5087:        miss.förhållande?                             gande av lånesystemen. I fråga om detta hän-
5088:                                                      visas bl. a. tili det betänkande som 12. 3. 1980
5089:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avgavs av den av ministetiet för inrikesären-
5090: samt anföra följande:                                dena tillsatta arbetsgn1ppen för utjämningslån.
5091:    I statsbelånade hyres- och bostadsandelslags-        Då den i det nuvarande systemet föreskrivna
5092: hus bestäms de genomsnittliga maximihyrorna          hyresövervakningen inte på grund av sin oen-
5093: i enlighet med den s.k. självkostnadsprindpen        hetlighet kan anses ändamålsenlig, kommer på
5094: så, att godtagbara underhållskostnader och av        åtgärd av ministeriet för inritkesärendena att
5095: bostadsstyrelsen fastställda kapitalkostnader        inom en ·snar framtid föredras regeringe!liS propo-
5096: som föranleds av finansieringen skall täckas         s1tion angående ändring av lagen om bostads-
5097: med de hyror som uppbäns för bostadslägen-           produktion, som bl. a. gäller denna fråga, och
5098: heterna och med andra eventuella intäkter.           enligt viiken övervakningen av hyrorna även
5099: Den myndighet som övervakar hyrorna grans-           för hyres- och bostadsandelslagshus, som be-
5100: kar, att hyresberäkningen är uppgjotd i enlig-       lånats före den 1 juli 1968, skulle överföras
5101: het med de av hostadsstyrelsen fastställda an-       från bostadsstyrelsen tili kommunerna. Genom
5102: visningarna, dVIs. att den i enlighet med själv-     detta arrangemang skulle det bli möjligt att för-
5103: kostnadsprindpen beräknade hyran inte över-          enhetliga och förenkla övervakningen av hyror-
5104: skrids. De 'sålunda .fastställda hyrorna får lik-    na i aravahyreshusen, då övervakningen av hy-
5105:  väl inte överstiga den i 48 § hyreslagen •avsedda   rorna i alla bostads,belånade hyres- och bostads-
5106: skäliga gängse hyran.                                andelslagshus oavsett belåningstidpunkten skulle
5107:     I syfte att sänka boendekostnaderna har vissa    ske i kommunerna. Den i hyreslagen föreskrivna
5108: möjligheter förbättrats på åtgärd av .statsmakten.   regleringen och jämkningen av hyrorna skulle
5109: Beträffande nya hyreshus som skall belånas kan       i detta sammanhang förbli oförändrad.
5110:    enskilda fall med stöd av dispositionsplanen
5111:      Helsingfors den 15 maj 1980.
5112: 
5113:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
5114:                                               1980 vp.
5115: 
5116: Kirjallinen kysymys n:o 230.
5117: 
5118: 
5119:                                  Löyttyniemi ym.: Asuntotuotantolain luovutusta ja käyttöä kos-
5120:                                     kevien rajoitusten muuttamisesta.
5121: 
5122:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5123: 
5124:    Vuoden 1980 alussa tuli voimaan laki asun-       nettu erillinen asetus myös sanottujen merkin-
5125: totuotantolain muuttamisesta (259/79). Tällä        töjen tekemisestä näiden ns. vanhojen asunto-
5126: lailla on toteutettu ns. asuntolainoitettujen       lainoitettujen vuokratalojen omistajayhteisöjen
5127: vuokra-asuntojen     omaksilunastamis järjestelmä   osaikeluetteloirhin ja osakekirjoilhin.
5128: ja samalla on uudistettu asuntolainoitettujen          Em. lainmuutoksen johdosta on asuntohalli-
5129: asuntojen käyttöä ja luovutusta koskevat rajoi-     tus kehottanut vastaavia yhtiöitä tekemään
5130: tukset. Uudet käyttöä ja luovutusta koskevat        edellä mainitut merkinnät osakekirjoihin ja
5131: rajoitukset koskevat sekä asuntoa, taloa että       osakeluetteloihin sekä toimittamaan asuntohal-
5132: asuntolainoitetun talon omistavan yhteisön          litukselle yhtiön hallituksen ja tilintarkastajien
5133: osakkeita.                                          allekirjoittaman vakuutuksen siitä, että merkin-
5134:    Asuntolainoitettu talo, rakennus tai osake       nät on asianmukaisesti tehty.
5135: saadaan uuden lain mukaan luovuttaa ainoas-            Em. asuntotuotantolain muutosten johdosta
5136: taan kunnalle tai kunnan nimeämälle, asunto-        ovat valtion asuntolainoittamiin vuokrataloihin
5137: hallituksen vahvistamat edellytykset täyttävälle    ensilsijaislainoja myontavat r~halaitokset 1a
5138: luovutuksensaajalle ja enintään laissa tarkem-      vakuutusyhtiöt katsoneet, että valtion lainaitta-
5139: min säännellystä enimmäishinnasta. Ellei luo-       mille vuokrataloille ei enää voi myöntää ensi-
5140: vutus tapahdu annettujen määräysten mukaan,         sijaislainoja ilman esim. kunnan takuita, koska
5141: on se mitätön. Jos edellä mainitun omaisuuden       kyseisillä kiinteistöillä ei enää em. säännösten
5142: omistusoikeus siirtyy muun tapahtuman kuin          mukaan ole kiinteistöjen ja niiden osakkeiden
5143: luovutustoimen kautta uudelle omistajalle, on       luovutusrajoitusten johdosta vakuusarvoa niitä
5144: kunnalla lain mukaan oikeus lunastaa omaisuus       pantattaessa. On jopa kyseenalaista, olisiko
5145: 90 päivän kuluessa omistusoikeuden siirtymi-        eduskunta aikanaan voinut säätää kyseistä
5146: sestä tiedon saatuaan.                              asuntotuotantolain muutosta iJman perustuslain
5147:    Asuntotuotantolain uuden 15 f § :n 4 mo-         mukaista säätämisjärjestystä.
5148: mentin mukaan asuntolainan saamisesta ja siir-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5149: tämisestä sekä asunto-osakeyhtiötaloksi muutta-     tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
5150: misen hyväksymisestä, vuokrataloyhtiön osak-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5151: keiden lunastamisesta ja näistä johtuvista käyt-    vaksi seuraavan kysymyksen:
5152: töä ja luovutusta koskevista rajoituksista ja
5153: niiden voimassaoloajasta on tehtävä merkintä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5154: ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon sekä               ryhtyä asuntotuotantolain luovutusta ja
5155: osakekirjoihin ja osakeluetteloon. Merkintä on             käyttöä koskevien rajoitusten muutta·
5156: poistettava rajoitusten lakattua olemasta voi-             miseksi siten, että rahalaitokset ja va-
5157: massa ja muutettava, jos rajoituksissa tapahtuu            kuutusyhtiöt edelleen!kin ~oiJSivat myön-
5158: muutoksia valtioneuvoston päätöksen nojalla.               tää pelkästään kiinnitysvakuutta vas-
5159:    Uudet säännökset koskevat myös lain mu-                 taan valtion lainaittamille vuokratalo-
5160: kaan niitä vuokrataloyhtiöitä, joille asuntolai-           kiinteistöille ensisijaislainoja ja että
5161: na on myönnetty ennen uuden lain .voimaan-                 osakkeiden myyntirajoituksia väljennet-
5162: tuloa ja joiden osalta lainaa ei ole maksettu              täisiin, jotta osakkeilla olisi vakuusar-
5163: takaisin ennen 1. 1. 1976. Em. syistä on an-               voa niitä pantattaessa?
5164:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5165: 
5166:          Pekka Löyttyniemi             Irma Rihtniemi-Koski           Ben Zyskowicz
5167:          Mauri Vänskä                  Ilkka Kanerva                  Toivo Mäkynen
5168:          Erkki Pystynen                Helena Pesola                  Matti Pelttari
5169: 088000530S
5170: 2                                           1980 vp.
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:                        "Ed"LJ.skunnan Berta Puhemiehelle.
5176: 
5177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     totuotantalain muutosten mukaan asuntolainoi-
5178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tettua vuokrataloa koskevat rajoitukset ovat
5179: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-     ns. vanhan vuokratalokannan osalta voimassa
5180: jeenne n:o 595 ohella toimittanut valtioneu-       sen ajan, joksi laina on myönnetty, ja uusien
5181: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       säännösten mukaisesti lainoitettujen vuokrata-
5182: kansanedustaja Pekka Löyttyniemen ym. näin         lojen osalta 45 vuotta lainan takaisin maksa-
5183: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 230:     misesta riippumatta. Ennen lain muutosta asun-
5184:                                                    tolainoitettuun vuokrataloon kohdistuvista vä-
5185:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     liaikaisista rajoituksista annetuissa laeissa (545/
5186:        ryhtyä asuntotuotantolain luovutusta ja     74 ja 1082/75) oli vastaavasti säädetty, että
5187:        käyttöä koskevien rajoitusten muutta-       asuntolainoitettuun vuokrataloon on sovelletta-
5188:        miseksi siten, että rahalaitokset ja va-    va puheena olevia rajoituksia koskevia sään-
5189:        kuutusyhtiöt edelleenkin voisivat myön-     nöksiä sen ajan, joksi laina on myönnetty,
5190:        tää pelkästään kiinnitysvaleuutta vas-      vaikka laina sitä ennen maksettaisiinkin takai-
5191:        taan valtion lainaittamille vuokratalo-     sin.
5192:        kiinteistöille ensisijaislainoja ja että       Kun vuoden alusta voimaan tulleella asun-
5193:        osakkeiden myyntirajoituksia väljennet-     totuotantolain muutoksella asuntolainoitetun
5194:        täisiin, jotta osakkeilla olisi vakuusar-   vuokratalon luovutusrUJjoituksia ei enimmäishin-
5195:        voa niitä pantattaessa?                     nan ja luovutuskorvauksen eikä myöskään mah-
5196:                                                    dollisia luovutuksen saajia koskeviita osiltaan
5197:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        käytännöllisesti katsoen asiallisesti muutettu,
5198: tavasti seuraavaa:                                 ei vuokratalojen ja niitä omistavien kiinteistö-
5199:    Ennen vuoden 1980 alusta voimaan tullutta       osakeyhtiöiden osakkeiden vakuusarvo lain
5200: asuntotuotantolain muutosta asuntolainoitetun      muutoksen johdosta ole voinut vähetä. Kui-
5201: 'vuokratalon luovutus oli saman lain ( 15 g §)     tenkin uusia säännöksiä täytäntöönpantaessa
5202: mukaan rajoitettu siten, että luovutuksensaa-      on vakuuksien haitijoille osoittautunut hanka-
5203: jan tuli olla kunnan nimeämä tai asuntohalli-      laksi se, miten uudet säännökset otetaan huo-
5204: tuksen hyväksymä ja luovutuksen tuli tapahtua      mioon pakkohuutokauppamenettelyssä ja näi-
5205: asuntohallituksen vahvistamien perusteiden         hin rinnastettavissa tilanteissa ja tämän on kat-
5206: mukaan määräytyvästä hinnasta. Asuntotuotan-       sottu heikentävän asuntolainoitetun omaisuu-
5207: tolakia vastaavien aikaisempien lakien nojalla     den käyttökelpoisuutta vakuutena. Näiden epä-
5208: lainoitettujen vuokratalojen luovutuksesta oli     kohtien poistamiseksi hallituksen tarkoituksena
5209: rajoittavia säännöksiä ja määräyksiä asetuksis-    on antaa Eduskunnalle esitys laiksi asuntotuo-
5210: sa ja valtioneuvoston päätöksissä, joiden mu-      tantolain muuttamisesta, jossa muun ohella la-
5211: kaan rajoituksista tuli ottaa ehtoja velkakir-     kiin ehdotetaan lisättäväksi, että asuntolainoi-
5212: jaan. Enimmäishinnasta ei asuntotuotantolaissa     tetun omaisuuden pakkohuutokauppa voi luo-
5213: eikä aikaisemmissakaan laeissa ollut tarkempia     vutusrajoitusten estämättä tapahtua siten kuin
5214: säännöksiä vaari sen määräytymisperusteet olivat   kauppakaaressa, konkurssisäännössä ja ulosot-
5215: asurii:ohallituksen sovehamiskäytännön varassa.    tolaissa on säädetty. Luovuttaja ei kuitenkaan
5216: Vuoden alusta voimaan tulleella lain muutok-       voisi saada tällaisessa tapauksessa enempää
5217: sella ei asuntohallituksen omaksumaa käytän-       kuin muussa luovutuksessa, eikä pakkohuuto-
5218: töä vuokratalojen enimmäishinnan ja luovutus-      kauppa vapauttaisi omaisuutta käyttö- ja luo-
5219: korvauksen määrii:telemisessä muutettu.            vutusrajoituksista.
5220:    Vuoden 1980 alusta voimaan tulleiden asun-
5221:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
5222: 
5223:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5224:                                               N:o 230                                                3
5225: 
5226: 
5227: 
5228: 
5229:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5230: 
5231:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         duktion som trädde i kraft från ingången av år
5232: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             1980, är begränsningarna i fråga om bostads-
5233: velse nr 595 av den 1 april 1980 tili veder-         belånat hyreshus i fråga om s.k. gammalt hy-
5234: hörande med1em av statsrådet översänt avskrift       reshusbestånd i kraft under den tid för viiken
5235: av fö1jande av riksdagsman Pekka Löyttyniemi         lånet beviljats, och i fråga om hyreshus som
5236: m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 230:                  belånats med stöd av de nya stadgandena i 45
5237:                                                      år, oberoende av när lånet återbetalas. Före
5238:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            lagändringen stadgades i lagarna om temporära
5239:        vidta för att ändra bostadsproduktions-       begränsningar rörande hyreshus med hostads-
5240:        lagens begränsningar angående överlå-         lån (545/74 och 1082/75) på motsvarande
5241:        telse och användning så, att penningin-       sätt, att ifrågavarande begränsningar angående
5242:        rättningar och försäkringsanstalter fort-     hyreshus med bostadslån skulle tillämpas under
5243:        farande mot endast inteckningssäkerhet        den tid, för viiken lånet beviljats, även om
5244:        kunde hevilja statshelånade hyreshusfas-      lånet återhetalts före lånetidens slut.
5245:        tigheter primärlån och att försäljnings-         Då man med den ändring av lagen om bo-
5246:        begränsningarna för aktieägarnas del          stadsproduktion, som trädde i kraft vid årets
5247:        skulle lindras så att aktierna skulle äga     början, inte praktiskt taget alls i sak ändrade
5248:        säkerhetsvärde när de förpantas?              begränsningarna för överlåtelse av hyreshus
5249:                                                      med bostadslån, varken i fråga om maximipris
5250:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och ersättning vid överlåtelse eller tili de delar
5251: samt anföra följande:                                som berör eventuella mottagare av överlåtelse,
5252:     Före den ändring av lagen om hostadspro-         har inte värdet på aktier i hyreshus eller i
5253: duktion som trädde i kraft år 1980, var över-        fastighetsaktiebolag som äger sådana hyreshus,
5254: låtelse av hyreshus med bostadslån enligt sam-       kunnat minska med anledning av denna lag-
5255: ma lag (15 g §) så begränsad, att mottagaren         ändring. Vid verkställigheten av de nya stad-
5256: av överlåtelse skulle vara av kommunen utsedd        gandena har innehavarna .av säkerhet likväl
5257: eller av bostadsstyrelsen godkänd köpare och         åsamkats svårigheter, då ovisshet rått om hur
5258: överlåtelsen skulle ske till ett pris som be-        de nya stadgandena skall beaktas vid exekutiv
5259: stämdes på .av bostadsstyrelsen faistställda grun-   auktion och i härmed motsvarande situationer.
5260: der. Med stöd av tidigare lagar, som motsvara-       Detta har ansetts försvaga bostadsbelånad
5261: de lagen om hostadsproduktion, fanns stadgan-        egendoms användbarhet som säkerhet. För att
5262: den och bestämmelser i förordningar och stats-       avlägsna dessa brister har regeringen för av-
5263: rådsbeslut som begräns::de överlåtelse av belå-      sikt att avlåta en proposition tili Riksdagen
5264: nade hyreshus, enligt vilka villkoren för he-        med förslag tili ändring av lagen om bostads-
5265: gränsningarna skulle intas i skuldbrevet. När-       produktion, i viiken man bl.a. föreslår ett till-
5266: mare stadganden om maximipris ingick inte            lägg i lagen, enligt vi1ken exekutiv auk,tion på
5267: i lagen om bostadsproduktion och inte heller i       egendom med bostadslån utan hinder av be-
5268:  tidigare lagar, utan grunderna för hur det be-      gränsningarna för överlåtelse kan verkställas
5269:  stämdes var beroende av bostadsstyrelsens till-     såsom därom stadgats i handelshalken, kon-
5270: lämpningspraxis. Med den lagändring som              kursstadgan och utsökningslagen. I sådana fall
5271:  trädde i kraft från årets ingång har någon          skulle överlåtaren dock inte kunna erhålla mer
5272: ändring beträffande bostadsstyrelsens praxi:s vid    än i fråga om annan överlåtelse, och den exeku-
5273: hestämmandet av hyreshus maximipris och er-          tiva auktionen skulle inte frigöra egendomen
5274:  sättning vid överlåtelse inte företagits.           från begränsningarna i fråga om användning
5275:     Enligt de ändringar i lagen om bostadspro-       och överlåtelse.
5276:       Helsingfors den 15 maj 1980.
5277: 
5278:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
5279:                                               1980 vp.
5280: 
5281: Kirjallinen kysymys n:o 231.
5282: 
5283: 
5284: 
5285: 
5286:                                   Alppi ym.: Sairaan lapsen paikallista hoitolomaa koskevan esi-
5287:                                      tyksen antamisesta.
5288: 
5289: 
5290:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5291: 
5292:     Useimpien alojen työehtosopimuksiin sisäl-       lapsen äiti "oikea" äiti vain silloin kun hän
5293: tyVät säännökset, joiden perusteella lapsen          itse on synnyttänyt lapsen. Työnantajalle tu-
5294: äiti voi jäädä 2-4 päiväksi kotiin hoitamaan         lee riittää tieto siitä, että hoitolomaa pyytävä
5295: alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta las-     henkilö kantaa lapsesta vastuuta samalla ta-
5296: taan. Näin ollen vain rajoitettu osa lasten sai-     valla kuin biologisesti omista lapsistaankin.
5297: raustapauksista voi oikeuttaa työntekijän jää-       Monille työnantajille, mm. Tampereen kaupun-
5298: mään hoitolomalle ilman palkan menetystä.            gille, tämä tieto on riittänyt.
5299:    Ensinnäkin sanonta "äkillisesti sairastunut"         Tämäkin esimerkkitapaus osoittaa konkreet-
5300: on hyvin rajoittava. Esimerkiksi sairaalahoi-        tisesti sellaisen lainsäädännön tarpeen, jolla
5301: dosta (leikkauksesta tms.) tuleva lapsi ei ole       turvataan sairastuneen lapsen jomman kumman
5302: yleensä "irkillisesti sairastuneisiin" luokitelta-   vanhemman tai muun huoltajan oikeus jäädä
5303: va tapaus, mutta myös hän tarvitsee hoitajan         kotiin sairasajan palkalla. Työehtosopimusten
5304: kodin. Toiseksi 10 vuotta täyttäneetkin tarvit-      tulkintaetuoikeuden ollessa työnantajilla työeh-
5305: sevat saitastuessaan kotihoitajan. Kolmanneksi       tosopimusven säädöksillä ei voida valvoa tasa-
5306: on epätarkoituksenmukaista, että vain sairastu-      vertaisesti työntekijöiden oikeuiksien toteutu-
5307: neen lapsen äidillä on kotiinjäämisoikeus. Sitä      mista.
5308: ei työehtosopimusten mukaan yleensä ole lasten           Mainittua lainsäädäntöä on syytä kiirehtiä
5309: isällä tai muulla huoltajalla.                       silläkin perusteella, että sijai'Säitien lapsen hy-
5310:     Tamperelaisessa elementtitehtaassa on hiljak-    väksi antama vapaaehtoinen työpanos on myös
5311: koih tullut ajankohtaiseksi kysymys voiko lap-       yhteiskunnallista luonteeltaan. Yhteiskunnan
5312: sen nk. sijaisäiti saada sairasajan palkan jää-      on tunnettava omat velvollisuutensa sijaisäi-
5313: dessään kotiin hoitamaan sairastunutta las-          tien tärkeän toiminnan edellytysten· vahvista-
5314:  taan. Kun työntekijä ei saanut kodinheitäjaa        misessa.
5315: hoitamaan sairastunutta lastaan, hänelle ei jää-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
5316: nyt muuta mahdollisuutta kuin jäädä itse kotiin      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5317: hoitajaksi. Asianmukaisesti työntekijä toimitti      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5318:  työnantajalle lapsen lääkärintodistuksen. Tämä      seuraavan kysymyksen:
5319:  kuitenkin kieltäytyi maksamasta hoitopäivien
5320:  ajalta työntekijälle palkkaa sillä perusteella,               Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-
5321:  että hän ei ole sairaan lapsen orkea, biologi-             sen sairaan lapsen paikallisesta hoito-
5322:  nen äiti.                                                  lomasta ja asetetaanko mahdollisessa
5323:     Työnantajan tulkinta . on ymmärrettävästi               tulevassa esityksessä nk. sijaisäidit sa-
5324: herättänyt tällä työpaikalla hämmästystä. Työn-             manarvoiseen asemaan lapsen oman
5325:  antajan tehtävä ei voi olla ratkaista sitä, onko           biologisen äidin kanssa?
5326:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5327: 
5328:                Ulla-Leena Alppi                               Arvo Kemppainen
5329: 
5330: 
5331: 
5332: 
5333: 088000505Y
5334: 2                                           1980 vp.
5335: 
5336: 
5337: 
5338: 
5339:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5340: 
5341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         ta alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastu-
5342: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-      misen johdosta enintään kolmeksi päiväksi,
5343: hemies, olette 1 päivänä huhtikuuta 1980           maksetaan sanetuilta päiviltä palkkaus, jonka
5344: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-      suuruus määräytyy sairasajan patk!kausta koske-
5345: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      vien määräysten mukaisesti.
5346: sen kansanedustaja Ulla-Leena Alpin ym. näin          Sosiaali- ja terveysministeriössä on selvi-
5347: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o          tetty mahdollisuuksia luoda kummalle tahansa
5348: 231:                                               vanhemmista lakisääteinen oikeus jäädä tila-
5349:                                                    päisesti kotiin hoitamaan sairasta lasta. Vii-
5350:           Milloin Hallitus aikoo antaa esityk-     taten kysymyksessä esitettyyn ongelmatilantee-
5351:        sen sairaan lapsen paikallisesta hoito-     seen voidaan todeta, että valmistelutyössä on
5352:        lomasta ja asetetaanko mahdollisessa        alustavasti katsottu, että mainittu oikeus tu-
5353:        tulevassa esityksessä nk. sijaisäidit sa-   lisi ulottaa koskemaan myös kumpaa tahansa
5354:        manarvoiseen asemaan lapsen oman            lapsen tosiasiallisista huoltajista.
5355:        biologi,sen äidin kanssa?                      Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty sel-
5356:                                                    vityksiä sairastunutta lasta koskevan hoitojär-
5357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jestelyn tarpeen laajuudesta. Koska tarve sai-
5358: vasti seuraavaa:                                   rastuneen lapsen kotona hoitamiseen on todettu
5359:                                                    varsin laajaksi, on hoitomahdomsuus kaavailtu
5360:    Vanhempien oikeus jäädä kotiin lapsen sai-      toteutettavaksi siten, että huoltajalle suoritet-
5361: rastuttua on tällä hetkellä säännelty työ- ja      taisiin poissaolopäiviltä sairausvakuutuslain
5362: virkaehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen mu-       mukaista päivärahaa. Päivärahaa suoritettaisiin
5363: kaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkil-    valmisteltavana olevan ehdotuksen mukaan
5364: lisesti maksetaan äidille työehtosopimuksen        välittömästi ensimmäisestä poissaolopäivästä
5365: sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mu-        enintään 30 päivää vuodessa lasta kohden.
5366: kaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi        Sairaan lapsen hoitojärjestelyjen laajentamista
5367: tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä ti-     ja lakisääteistämistä koskeva valmistelutyö jat-
5368: lapäisestä poissaolosta. Lyhyellä, tilapäisellä    kuu sosiaali- ja terveysministeriö&Sä osana
5369: poissaololla tarkoitetaan yhdestä neljään päi-     valmistelua, joka tähtää hallituksen esityksen
5370: vään poissaoloa. Virkaehtosopimuksen mukaan        antamiseen eduskunnalle lastenhoidon kehittä-
5371: virkamiehelle, jolle on myönnetty virkavapaut-     mistä koskevaksi lainsäädännöksi.
5372:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1980.
5373: 
5374:                                                                Ministeri Katri-Helena Eskelinen
5375:                                              N:o 231                                             3
5376: 
5377: 
5378: 
5379: 
5380:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5381: 
5382:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Vid social- och hälsovårdsministeriet har
5383: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       man utrett möjligheterna att för vardera av
5384: se av den 1 april 1980 tili vederbörande           föräldrarna åstadkomma lagstadgad rätt att till-
5385: medlem av statsrådet översänt avskrift av          fälligt stanna hemma för att vårda sjukt barn.
5386: följande av riksdagsman Ulla-Leena Alppi m. fl.    Med hänvisning tili den problematiska situa-
5387: undertecknade spörsmål nr 231:                     tion som framlades i spörsmålet, kan det
5388:                                                    konstateras, att man preliminärt inom bered-
5389:           När ämnar Regeringen avlåta en           ningsarbete kommit tili att nämnda rätt borde
5390:        proposition om avlönad vårdledighet för     utsträckas tili att gälla vardera av barnets
5391:        skötsel av sjukt barn och kommer i          faktiska vårdnadshavare.
5392:        den eventuella propositionen s.k. ställ-        Utredningar om hur omfattande behovet av
5393:        företrädande mödrar att ges samma           vårdarrangemang för insjuknat barn är har
5394:        ställning som barnets egen biologiska       uppgjorts inom social- och hälsovårdsministe-
5395:        mor?                                        riet. Eftersom man konstaterat att behovet
5396:                                                    av hemvård av sjwkt barn är synnerligen om-
5397:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      fattande, har man planerat att möjliggöra så-
5398: samt anföra följande:                              dan vård så, att vårdnadshavaren för frånvaro-
5399:    Föräldrars rätt att stanna hemma då ett         dagarna skulle erhålla dagpenning enligt sjuk-
5400: barn insjuknat regleras för närvarande genom       försäkringslagen. Dagpenning skulle enligt det
5401: kollektiv- och tjänstekollektivavtal. Enligt       förslag som för närvarande är under beredning
5402: kollektivavtalet betalas tili modern, enligt       erläggas omedelbart fr.o.m. den första från-
5403: kollektivavtaletls bestämmelse om lön under        varodagen upp tili högst 30 dagar per år och
5404: sjukperiod, ersättning för vården av barn då       barn.
5405: detta plötsligt insjutknat eller för en nödvän-        Beredningen av en utvidgning av vårdarran-
5406: dig, tillfällig frånvaro för skötseln av barnet.   gemangen för sjuka barn och lagstiftning där-
5407: Med kort, tillfällig frånvaro avses en tili fyra   om fortgår rnom social- och hälsovårdsminis-
5408: dagars frånvaro. Enligt tjänstekollektivavtalet    teriet som en del av den beredning som syftar
5409: erläggs åt tjänsteman, som beviljats tjänstle-     tili avlåtande av en regeringsproposition tili
5410: dighet för högst tre dagar på grund av             riksdagen innehållande lagstiftning om utveck-
5411: 10-årigt barns plötsliga sjukdomsfall lön för      lande av barnavården.
5412: sagda dagar i enlighet med bestämmelserna
5413: om avlöning under sjukdomstid.
5414:      Helsingfors den 2 maj 1980.
5415: 
5416:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
5417:                                              1980 vp.
5418: 
5419: Kirjaliinen kysymys n:o 232.
5420: 
5421: 
5422: 
5423: 
5424:                                  Pohjala ym.: Perheyritysten jatkuvuuden turvaamisesta.
5425: 
5426: 
5427:                         Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
5428: 
5429:    Pienellä ja keskisuurella yritystoiminnalla on   mintaedellytyksiä, mistä puolestaan seura1s1
5430: ratkaiseva mevkitys maamme elin:keinoelämä1Ie.      myöhempinä vuosina verotuspohjan laajenemi-
5431: Nämä yritykset ovat usein perheyrityksiä, jotka     nen. Taloudelliset ·seikat eivät •siten ole voineet
5432: perustuvat omistajan aloitteisuuteen ja työhön.     olla esteenä perheyritysten toimintaedellytysten
5433: Perheyritysten toiminnan lopettaminen tai su-       parantamiselle.
5434: lauttaminen ·suurempiin yrityksiin on jatkunut         Mietinnön valmistumisen jä·1keenkin on eri
5435: vähintään entisenlaisella vauhdilla, vaitkka tä-    yhteyksissä tuotu esille käyttökelpoisia näkö-
5436: män kehityksen vahingollisuus on yldsesti tie-      kohtia yrittämisen ja työnteon arvostuhen li-
5437: dostettu ja vaik:ka joihinkin toimenpiteisiin on    säämiseksi, yritysten rahoitusmahdollisuuksien
5438: ryhdytty asiantilan parantamiseksi. Aivan viime     turvaamiseksi, sukupalvenvaihdosten he'lpotta-
5439: aikoina on ju:J:kisuudessa esiintynyt hälyyttäviä   miseksi sekä tarpeettoman byrokratian poista-
5440: esimerkkejä suhteellisen suurtenkin perheyri-       miseksi yrittäjHtä. Nämäkään esitykset eivät
5441: tysten ajautumisesta umpikujaan.                    ole johtaneet käytännön toimenpiteisiin.
5442:    Asiaan on :kiinnitetty huomiota ja tutki-           Allekirjoittajat katsovat perheyritysten jat-
5443: muksia sekä selvityksiä on tehty. Muun muas-        kuvuuden turvaamisen olevan kansantalouden
5444: sa 31. 8. 1978 jätettiin laajapohjaisen Pienen      kannalta niin .tärkeätä, että tilrha vitkastelu ei
5445: ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistoi-       saisi enää jatkua. Tästä .syystä tulee mieles-
5446: mikunnan mietintö, joka sisältää lukuisia esi-      tämme toteuttaa vähintään Pienen ja keski-
5447: tyksiä perheyritysten toimintaedellytysten pa-      suuren yritystoiminnan kehittämistoimikunnan
5448: rantamiseksi, sukupdlvenvaihdosten helpottami-      mietinnössä esitetyt parannukset välittömästi.
5449: seksi ja yrittäjien motivaation Hsäämiseksi.           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten va'ltio-
5450: Toimikunta oli mietinnössään yksimielinen,          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
5451: mutta siitä huolimatta vain hyvin vaatimaton        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5452: osa sen esityksistä on toistaiseksi pantu täy-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5453:  täntöön.
5454:    Kuten toimikunnan mietinnöstä ilmenee toi-                 Milloin ja min'kä sisältöisinä Ha!Htus
5455: menpidesuositusten merkitys valtion ja kuntien             aikoo antaa perheyritysten toiminta-
5456: talouksille on hyvin mini.niaalinen, ja ehdo-              edellytyksiä parantavat ja niiden jatku-
5457:  tusten toteuttaminen parantaisi yritysten toi-            vuuden turvaavat lakiehdotukset?
5458:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5459: 
5460:          Toivo T. Pohjala              Matti Hokkanen                   Heikki Perho
5461:          Sinikka Karhuvaara            Tauno Valo                   .. Arto Lampinen
5462:          Matti Hakala                  Pekka Jokinen                    Pertti Salolainen
5463:          Sampsa Aaltio                 Hdkki Järvenpää                  Tapio Holvitie
5464:          Ulla Puolanne                 Helge Saarikoski               ' Mattri Vänskä
5465:                                        Pekka Löyttyniemi
5466: 
5467: 
5468: 
5469: 
5470: 088000580C
5471: 2                                                 1980 vp.
5472: 
5473: 
5474: 
5475: 
5476:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5477: 
5478:    Valtiot>äiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        seen myönnettiin vuonna 1978 n. 61,5 milj.
5479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           markkaa ja tutkimus- ja kehitystyön rahoitta-
5480: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn               miseen n. 46,3 milj. markkaa, on vuoden 1980
5481: kirjeenne n:o 597 ohella toimittanut valtio-            valtion menoarviossa vastaaviin tarkoituksiin
5482: neuvoston asianomaisdle jäsenelle j,äljennöksen         varattu 115 milj. markkaa ja 126,3 milj. mark-
5483: kansanedustaja Toivo T. Pohjalan ym. näin               kaa. Lisäksi valtioneuvoston tekemän periaate-
5484: kuuluvasta kirja!Hsesta kysymyksestä n:o 232:           päätöksen mukaisesti on tuotekehitykseen ;suun-
5485:                                                         natun rahoituksen painopistettä pyritty siirtä-
5486:            Milloin ja min'kä sicsältöisinä Hallitus     mään entistä enemmän pienyritysten hankkei-
5487:         aikoo antaa perheyritysten toiminta-            den rahoittamiseen.
5488:         edellytyksiä parantavat ja niiden jatku-            Myös osa PKT-toim~kunnan verotukseen liit-
5489:         vuuden turvaavat lakiehdotukset?                 tyvistä ehdotuksista on jo toteutettu. Näitä
5490:                                                         ovat mm. osakeyhtiöiden tuloveroprosentin por-
5491:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             rastusalueen laajentaminen, osakkeiden vero-
5492: taen seuraavaa.                                         tusarvoperusteisiin liittyneiden epäkohtien pois-
5493:     Suuri osa maamme pienistä ja keskisuurista          taminen, yrity.smuotoa ja toimialan muutoksia
5494: yrityksistä on luonteeltaan perheyrityksiä. Näi•        estävien verotussääntöjen tarkistaminen, yriuä-
5495: den yrity,sten teollis\lJUS-, työllisyys- ja .aluepo-   jäelakema:ksujen saaminen vähennyskelpoisiksi
5496: liittinen merkitys on huomattava, minkä joh-            sekä perintöveron jaksottaminen.
5497: dbsta niiden toimintaedellytysten parantami•               Eräät PKT-toimikunnan verotukseen, rahoi-
5498: seen on teollisuuspoliittisessa valmistelutyössä        tukseen ja muuhun edistämistoimintaan Hitty-
5499: kiinnitetty erityistä huomiota. Tälla~sta valmis-       neet ehdotukset eivät olleet iiman jatkovalmis-
5500: telutyötä on tehty mm. kauppa- ja teollisuus-           telua toteutettavissa. Tämän johdosta on ase-
5501: ministeriön 19. 1. 1978 asettamas,sa nk. BKT-           tettu mm. yrity.sverotukseen, harkintaverotuk-
5502: toimi!kunnassa, jonka mietint·Ö valmistui 31. 8.        seen sekä pkt-yritysten kurssitiskiin ja riski-
5503: 1978, TeolHsuuden rahoitusorganisaatiokomi-             pääoman saantiin liittyviä ongelmia varten eril-
5504: teassa, joka sai työnsä päätökseen 28. 12. 1978         liset toimik;unnat, joiden määräajat päättyvät
5505: sekä Teollisuuspiirityöryhmässä, jonka muistio          kuluvan ikevään ja alkukesän aikana. Vasta
5506: valmistui 8. 2. 1980.                                   tämän jä,~keen hallituksella on riittävät edelly-
5507:    PKT-toimikunnan mietinnössä esitettiin kaik-         tykset hat'kita mihin toimenpiteisiin tulee ryh-
5508: kiaan 34 toimenpidesuositusta pienyritysten toi-        tyä tämän valmistelutyön kohteena olevien
5509: mintaedellytysten parantamiseksi painopisteen           ongelmien poistamiseksi.
5510: ollessa toisaalta litkkeenjobtotaidon, tuotekehi-          Myös Teollisuuden rahoitusorganisaatiokomi-
5511: tyksen ja markkinoinnin kehittämisessä ja toi-          tean työn pohjalta on jatkovalmistelutyö vi-
5512: sa:rlta pkt-yritysten verotukseen Hittyvissä on-        reillä kauppa- ja teollisuusministeriössä, minkä
5513: gelmissa. LHkkeenjohtotaidon, tuotekehityk-             lisäksi ministeriöllä on tarkoituksena iisätii
5514: sen ja mat'kkinoinnin kehittämisen osalta on            pkt-yrityksille tarkoitettuja 'kehittämispa!lve'luja
5515: toimikunnan tekemiä ehdotuksia otettu huo-              parantamalla lähivuosien aikana tuntuvasti mi-
5516: mioon mm. lisäämällä tuntuvasti yrittäjäkoulu-          nisteriön alaisten teollisuuspiirien toimintaedel-
5517: tuksen järjestämiseen, ulkopuolisten asiantunti-        lytyiksiä ja kehittämällä niistä erityisesti pkt-
5518: ja-avun 'käyttöön~ vienninedistämiseen sekä .tut-       yrityksiä monipuolisesti palvelevia alueelilisi~
5519: kimus- ja kehitystyöhön tarkoitettuja valtion           pa!lvelupistei tä.
5520: määrärahoja. Kun esimerkiksi vienninedistämi-
5521:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1980.
5522: 
5523:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
5524:                                                N:o 232                                                3
5525: 
5526: 
5527:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5528: 
5529:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         miijoner mark och för finansiering av forsk-
5530: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ning och utveckHng ca 46,3 miljoner ma11k, har
5531: nr 597 av den 1 april 1980 tili vederbörande         för motsvarande ändamå:J i statsförslaget för år
5532: medlem av statsrådet översänt avskrift av            1980 anvisats 115 respektive 126,3 miljoner
5533: fäljande av riksdagsman Toivo T. Pohjala m.fl.       mark. I enlighet med av statsrådet fattat prin-
5534: ställda .spörsmål nr 232:                            cipbeslut har man dessutom strävat tili att vid
5535:                                                      finansiering av produktutvecklingen förflytta
5536:           När ämnar Regeringen avlåta propo-         tyngdpunkten allt mer i riktning mot finansie-
5537:        sition med förslag till lagar, med vilka      ringen av projekt inom småföretag.
5538:        familjeföretags verksamhetsbetingelser           Även SMI-kommissionens förslag angående
5539:        kan förbättras och deras fortbestånd          bes'kattning har redan delvis förverkligats. Här-
5540:        ikan tryggas, och vad kommer att vara         under kan nämnas förslag för en expanderad
5541:        innehållet i lagarna?                         gradering av inkomstskatteprocentet i fråga om
5542:                                                      aktiebdlag, för avhjälpande av missförhållanden
5543:    Såsom .svar på spörsmålet får jag vördsamt        i fråga om de grunder som tiHämpas vid be-
5544: anföra följande:                                     stämmande av taxeringsvärdet i fråga om ak-
5545:    En .stor del av de små och mede1stora före-       tier, för reviderande av vissa beskattningsregler
5546: tagen i vårt Iand är familjeföretag. Dessa före-     som utgör hinder för ändring av företagsform
5547: tags industri-, sysselsättnings- och regionalpoli-   ellet bransch, för företagspensionspremiernas
5548: tiska betydelse är avsevärd, varför man vid          avdragbarhet samt för periodisering av arvs-
5549: det industripolitiska beredningsarbetet fäst spe-    skatten.
5550: cieH uppmärksamhet vid förbättrandet av deras           Vissa av SMI-kommissionens förslag angåen-
5551: verksamhetsbetingelser. Dylikt beredningsarbe-       de beskattning, finansiering och andra verk-
5552: te har ägt rum t.ex. inom kommissionen för           samhetsfrämjande åtgärder gick inte att genom-
5553: främjande av små och medelstora företags             föra utan ytterligare beredning. Så har t.ex.
5554: vet1ksamhet ( SMI-kommissionen), som tillsat-        för frågor rörande företagsbeskattning och be-
5555: tes av handels- och industriministeriet 19. 1.       skattning enligt prövning samt å andra sidan
5556: 1978 och vilken avgav sitt betärvkande 31. 8.        kursrisk och tHlgång ti'li ri<Skkapita~l i fråga om
5557: 1978, inom kommitten för organisering av sta-        små och medelstora företag tiHsatts särskilda
5558: tens industrifinansiering, viiken s1utförde sitt     kommissioner, vilkas mandat.tid utgår under
5559: arbete 28. 12. 1978, samt inom Industridis-          innevarande vår el1er tidigt på sommaren.
5560: triktsgruppen, vars PM blev färdig 8. 2. 1980.       Först därefter har regeringen tillräckliga möj-
5561:    SMI-kommissionens betän!kande innefattade         ligheter att överväga vilka åtg,ärder som bör
5562: sammanlagt 34 åtgärdsrekommendationer för            vidtagas för avhjälpande av de problem som
5563: förbättrande av vel'ksamhetsbetingelserna i frå-     beredningsarbetet gäller.
5564: ga om små företag. Tyngdpunkten var de1s på             Handels- och industriministeriet håller även
5565: främjandet av företagsledars'kap, produktut-         på att ytterligare bereda de arbetsresultat som
5566: veckling och marknadsföring och dels på de           kommitten för organisering av statens industri-
5567: problem som förekommer inom beskattningen            finansiering uppnått, och ministeriet har dess-
5568: av .smi-företag. Kommissionen.s förslag rörande      utom för avsikt att intensifiera utveoklings-
5569: främjandet av företag.sledarskap, produktut-         tjänsterna för smi-företag genom att under
5570: veckling och ma11knadsföring har beaktats bl.a.      närmaste år kännbart förbättra de under minis-
5571: så, att statens anslag för anordnande av före-       teriet sorterande industridistriktens verksam-
5572: tagarutbildning, användning av utomstående ex-       hetsbetingelser samt genom att utveckla sagda
5573: pertis, exportfrämjande samt forskning och ut-       distrikt tili lokala tjänsteorgan med mångsidig
5574: vedkling har avsevärt ökats. Medan t.ex. år          servic.e isynnerhet för de små och medelstora
5575: 1978 för exportfrämjandet beviljades ca 61,5         industrierna.
5576:      Helsingfors den 21 maj 1980.
5577: 
5578:                                                      Handels- och ,industriminister Ulf Sundqvist
5579: Kirjallinen kysymys n:o 2.3.3.
5580: 
5581: 
5582: 
5583: 
5584:                                   · ,Alppi ym,.~ Tyol).tekijöi<.{en irtisSAow.i~s11ojan tehostamisesta.
5585: 
5586: 
5587:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5588: 
5589:    OsOitUbet työntekijöiden työstihteeh turvan         joukossa ori myös kokonaisia. perheitä ja aviÖ-
5590: puutteellisJ.Ilidesta lisääntyvät jatkuvasti. . Vii-   pareja sekä yksi raskaana· oleva . työntekijä.
5591: meksi tamperelainen Makkarakolnrlo purki yl-           Työntekijät ·pitävät työnantajansa äkkipäätöstä
5592: lättäerl' kaikkien 140 työntekijänsä työsuhteen        tyrmistyttävänä ja mielivaltaisena. Teon vaka-
5593: hyvi!ll kyseenalaisin perustein. Kyseisellä tyO.       vuutta lisää sen toteuttaminen vaikeana työt-
5594: paikalla ovat erilaiset työsuhteeseen liittyvät        tömyysikautena.
5595: kysymykset olleet jatkuvasti ongelmia. Työn-              Lainsäädäntömme huomattavana puutteena
5596: tekijöitä on painostettu ja kohdeltu tavaLla,          onkin pidettävä sitä, että mitkään säädökset
5597: joka· ei ole voinut olla johtamatta muuhun             eivät suojaa työntekijöitä tilanteissa, joissa
5598: kuin työntekijöiden yhteiseen vastalauseeseen          työnantaja käyttäytyy mielivaltaisesti. Miten-
5599: työnjohtoa vastaan. Työntekijät ovat vaatineet         kään hyväksyttävä ei voi olla tilanne, jossa
5600: työpaikalleen paikallisjohtajaa hohamaan hen-          työnantaja säädöksiin nojautuen voi loukata
5601: kilöasioita, joita nyt on hoidettu Helsingistä.        työntekijöiden kohtuullisia inhimillisiä oikeuk-
5602: Lisäksi työntekijät ovat vaatineet kahden työn-        sia. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä ei näytä
5603: johtajan siirtoa muihin tehtäviin.                     helpottaneen työpaikoilla esiintyvien kriisitilan-
5604:     Työntekijöiden vaatimuksiin työnantaja ei          teiden oikeudenmukaista ratkaisua ..
5605: kuitenkaan suostunut, mistä syystä työnteki-              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
5606: jöille jäi ainoaksi mahdollisuudeksi vastalause-       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
5607: l!tkon aloittami!llen. Tämän jälkeen työnantaja        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5608: ilmoitti välittömäs'ti, että yrityksen .toiminta       raavan kysymyksen:
5609: lopetetaan, jolloin yrityksen kaikki työntekijät
5610: irtisanotaan. Koska työnantaja pitää l~oa lait-                   Mitä Hallitus .aikoo tehdä työnteki-
5611: tomana, se ei suostu maksamaan työntekijöille                  jöiden .irtisanomissuojan ja muiden pe-
5612: irtisanomisajan palJkkaa.                                      rusoikeuksien parantamiseksi työpaikoil-
5613:     Makkarakolmion työntekijöistä hyvin monet                  la niin, että työntekijät myös työelämän
5614: ovat pitkäaikaisia ja iäkkäitä työntekijöitä, joi-             kriisitilanteissa · voivat tasavertaisina
5615: den sijoittuminen uudelleen· työmarkkinoille                   puolustaa oikeuksiaan?
5616: on erittäin epätodennäköistä. Irtisanottujen
5617:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5618: 
5619:                 Ulla-Leena Alppi                                   Heli Astala
5620: 
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 0880005148
5625: 2
5626: 
5627: 
5628: 
5629: 
5630:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myöskään irtisanotun tai puretun työsuhteen
5631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        'palauttaminen· rueUldellisin keinoin ole voi-
5632: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn             massa olevan lainsäädännön mukaan mahdol-
5633: ki,J:jee~e ohella t:oimittanut valtioneuvoston
5634:  a~anoJI}aiselle jäsenelle . jäljep.nök~ ~           t~~~~~~!;ri:~t~ödn~~~s!~
5635:  edus~aj.a Alpin ym. näin kuuluvasta kiriallisesta   puoli· työtuoxllioist~esta annetun )~ilt\: (646/
5636: .kysymyksestä n:o 233:                               '7 4} mu:kaan panna .vueille kanteen 'työq.tcmio..
5637:                                                      istuimessa.                      .        · ·
5638:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työnteki-            Sosiaali- ja terveysministeriön hankkiman
5639:        jöiden irtisanomissuojan ja muiden pe-        selvityksen :mukaan työsuojeluviranomaisen tie-
5640:        rusoikeuksien parantamiseksi työpaikoil-      toon ~· ole saatettu mitään sellaista, jOka an~
5641:        la niin, että työntekijät myös työelämän      ·taisi sinänsä aihetta epäillä, että Makkar~()lmio
5642:        kriisitilanteissa voivat tasavertaisina       Oy:·ssä olisi rikottU joitakin työsuojelua kos-
5643:        puolustaa oikeuksiaan?                        kevia ·säännöksiä tai määräyksiä, .minkä joh-
5644:                                                      dosta työsuojeluviranomaisen olisi tullut ryhtyä
5645:   V astauksen.a kysymykseen esitän kunnioitta-       työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/13}
5646: vasti seuraavaa:                                     edellyttämiin toimenpiteisiin. Myös'kään ku-
5647:    Työsuhdeturvaa koskevat perussäännökset           kaan Ma:kkarakofmio Oy~n työntekijöistä ei ole
5648: sisältyvät työsopimuslakiin (320/70), jossa on       kääntynyt työsuojelutoimiston puoleen. Tämä
5649: säännelty työsopimuksen irtisanomisen ja pur-        johtunee siitä, että mainitun työpaikan molem-
5650: kamisen edellytykset. Lain 37 ):n 2 momentin         mat .osapuolet . ovat järjestäytyneet, työnantaja
5651: mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää       Elintarvikealan Työnantajaliittoon ja työntelci~
5652: ilman erityisen painavaa syytä, jollaisena ei        jät Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon,
5653: voida pitää ainakaan kyseisessä lainkohdassa         Näin o:llen . työpaikaL noudatetaan teiirasta-
5654: säädettyjä •syitä. Luottamusmiehellä on lain 5.3     lllO,den, lihanvalmistetehtaiden ja· einestehta.i-
5655: ja 54 S=n ~ekä työsuojeluvaltuutetulla työsuoje-     den työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen
5656: lun valvonnasta annetun lain (131/73} 11 §:n         ehtoja ja neuvottelumenettelyä. . · ·,. · ·
5657: 4 momentin mukaan erityinen irtisanomissuoja.            Hallitus on tietoinen työntekijän työsuhde-
5658: TyösopU:auslain 43 ~:n 1 . momentin . mukaan         turvan kehittämisen tarpeellisuudesta.• Halli-
5659: työsopimus voidaan heti putlkaa, jos tärkeä          tuksen· ohjelmaan on     sisällytetty   työsuhdetur-
5660: syy sitä vaatii. Saman lainkohdan 2 ja 3 mo-         van kehittämistä koskeva lausuma. Jo ,C!de1lisen
5661: mentissa luetelluissa tapauksissa työnantaja tai     hallituksen aikana asetettiin komitea, jonka
5662: työntekijä voi erityisesti purkaa sopimuksen.        tehtävänä on ·työSI)pitrtuslain . tyÖS\lhdeturvaa
5663:    Työntekijällä, jonka työsopimus on irti-          koskevien säännösten hei:~kous, epäjohdonmu-
5664: sanottu tai purettu, on ~ösopimuslain mukaan         kaisuus ja puutteellisuus :~omioon ottaen sel-
5665: oikeus hakea työnantajalta vahingonkorvausta         vittää työsuhteen jatkuvuuden lakisääteisen
5666: yleisessä tuomioistuimessa työsopimuslain vas-       turvan ikehittämistarvetta ja -mahdollisuuksia
5667: taisesta työsopimuksen irtisanomisesta tai pur-      alan lainsäädännön kansainvälisen kehityksen
5668: kamisesta. Vahingonkorvausvelvollisuudella ei        valossa. Tämän komitean työn valmistuttua
5669: kuitenkaan käytännössä yleensä ole perustee-         vuoden 1980 lopussa ha11itus tulee ryhtymään
5670: tonta työsopimuksen irtisanomista tai purka-         tarpeellisiin toimenpiteisiin asiassa.
5671: mista estävää vaikutusta. Näissä tapauksissa ci
5672:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1980.
5673: 
5674:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
5675:                                                                                               '   ,~ j   .. '   '·   '   •..•
5676:                                              N:o 233                                              3
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5682: 
5683:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen        på rättslig väg återställa ett arbetsavtal som
5684: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      uppsagts eller hävts. Enligt lagen om arbets-
5685: av den 1 april 1980 till vederbörande medlem       domstolen (646/74) kan även kollektivavtals-
5686: av statsrådet översänt avskrift av följande av     part vid arbetsdomstol anhängiggöra talan an-
5687: rik.sdagsman Alppi m. fl. undertecknade spörs-     gående avtalsgrunderna i ärende som gäller
5688: mål nr 233:                                        uppsägningsskydd.
5689:                                                       Enligt den utredning som social- och hiHso-
5690:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen          vårdsministeriet har inskaffat har arbetar-
5691:        vidta för att på arbetsplatserna för-       skyddsmyndigheterna inte underrättats om
5692:        bättra arbetstagarnas uppsägningsskydd      något som i och för sig sku11e ge anledning
5693:        och andra grundrättigheter så, att ar-      att misstänka, att man vid Mak:karakolmio Oy
5694:        betstagarna även i arbetslivets kris-       skulle ha brutit mot stadganden och före-
5695:        situationer kunde hävda sin rätt?           skrifter som gäller arbetarskyddet och på
5696:                                                    grund varav arbetarskyddsmyndigheten borde
5697:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ha vidtagit i lagen om ti!llsynen över arhetM"-
5698: samt anföra följande:                              skyddet (131/73) förutsatta åtgärder. Inte
5699:     De grundläggande stadgandena beträffande       heller har någon av arbetstagarna vid Makikara-
5700: anställningstryggheten ingår i lagen om arbets-    kolmio Oy vänt sig till arbetarskyddsbyrån.
5701: avtal (320/70), i viiken fastställts förutsätt-    Detta torde bero på att båda parterna på
5702: ningarna för uppsägning och hävning av arbets-     nämnda arbetsplats är fackanslutna, arbetsgi-
5703: avtal. Enligt lagens 3 7 § 2 mom. får arbets-      varen i Elintarvikealan Työnantajaliitto och
5704: gj.varen inte uppsäga arbetstagare utan särskilt   arbetstagarna i Suomen Elintarviketyöläisten
5705: vägande skäl. Såsom sådant skäl kan i varje        Liitto. På arbetsplatsen iakttas sålunda vill-
5706: händelse inte betraktas skäl varom stadgats        koren och förhandlingsförfarandet i det kollek-
5707: i nämnda lagrum. Enligt lagens 53 och 54 §§        tivavtal som gäller arbetstagarna i slakterier,
5708: åtnjuter förtroendeman och enligt 11 § 4 mom.      i fabriker som tillverkar köttprodukter och i
5709: lagen om tillsynen över arbetarskyddet ( 131 /     fabriker som tihlverkar färdigmat.
5710: 73) arbetarskyddsfullmäktig särskilt uppsäg-          Regeringen är medveten om att arbetstagar-
5711: ningsskydd. Enligt 43 § 1 mom. lagen om            nas anställningstrygghet måste utvecklas. I re-
5712: arbetsavtal kan arbetsavtal omedelbart hävas,      geringens program ingår ett uttalande om Ult-
5713: D1l1 vägande skäl det paka11ar. I de fall som      vecklandet av anställningstryggheten. Redan
5714:  uppräknats under 2 och 3 mom. i samma lag-        under den förra regeringens tid tillsattes en
5715:  rum kan arbetsgivaren eiller arbetstagaren häva   kommission med uppgift att med beaktande av
5716:  1vtalet på särskilda grunder.                     svagheterna, inkonsekvenserna och bristerna
5717:     Arbetstagare, vars arbetsavtal har uppsagts    i arbetsavtarlslagens stadganden om anställ-
5718:  ~ller hävts, har enligt lagen om arbetsavtal      ningstryggheten utreda utvecklingsbehovet av
5719:  rätt att vid allmän domstol på grund av lag-      och -möjligheterna för det lagstadgade &kyddet
5720:  ;tridig uppsägning eller hävning av arbets-       i fråga om arbetsförhållandets vara:ktighet i
5721:  tvtalet instämma arbetsgivaren med yrkande        lagstiftningen på området med avseende på
5722:  >å skadestånd. I allmänhet innebär skade-         den internationella utvecklingen. Då kommis-
5723:  ;tåndsskyldigheten i praktiken dock inte, att     sionens arbete vid utgången av år 1980 blivit
5724:  1ppsägning eller hävning av arbetsavtalet utan    färdigt, kommer regeringen att vidta nödiga
5725:  ~und .kan hindras. I dessa fall är det inte       åtgärder i saken.
5726:  1eller möjligt enligt gällande 1agstiftning att
5727:      Helsingfors den 9 maj 1980.
5728: 
5729:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luia-Penttilä
5730:                                                                ,,
5731:                                                    ,!;,] t;.    j   ... :.;.];.. ···
5732: 
5733:                                                                                                       f!:
5734: 
5735: 
5736: 
5737: . ~-·~ ' ' . ,.      i ' ' ··: . )   !• :
5738: 
5739:                                                                                               ,_,;
5740: 
5741:                                                                                                )"_;
5742: 
5743: 
5744: 
5745: 
5746:                                                                                        .! ~
5747: 
5748:                                                                                                             t . ~.'
5749: 
5750: 
5751: 
5752: 
5753:                                        f
5754:                                      !:'l
5755: 
5756: 
5757: 
5758: 
5759:      1(1      'J:!                   J!'
5760: 
5761: 
5762: 
5763: 
5764:                                             '.\'
5765: Skriftligti'sj,örsmål nr 234.
5766: 
5767: 
5768: 
5769: 
5770:                                 THl Riks'dagens Herr Tal:man.
5771: 
5772:    -Im:nn.-\'Ar'' naturskyddslag ·ooh -• 1Vår· )t$dag          HiinVisM!de titll det ovan ani<mia tåt· ttnder-
5773: finm ' 'det' ~1: :}agrttn'lj ·.:sofu 'helt · strider· mot.
5774:              1
5775:                                                              tecknade i' dm ordtrl!lg 37 S l tliÖJ:n ;·: tiksdags-
5776: en modem kUlturstats allniänhumani tä.ra syn                 ordningen·:föreskriver till vederbörande medlem
5777: pa livet i dess &lika former. Enligt nämnda:                 av statsrådet ställa följande spörsmå!l:
5778: 1agar åtnjuter fortfarande en mängd däggdjur
5779: och fäglar inte fredning ·under sin reproduk-                         . Har Regeringen för avsikt att vidtaga
5780: tionstid. Detta med:för att jakträttsinnehavaren                   . skyndsamma åtgärder för att de s.k.
5781: har rätt att döda djurföräldrar 1p.edan dessa har                    icke fridlysta däggdjurs- och fågelartern:a
5782: boungar, vilka i 'aVsa'knad a\7 föräldrar möter                      med undantag för skadegörande små-
5783: en kvalfull död.                                                     gnagare skulle fricllysas under sin repro-
5784:                                                                      duktionstid?
5785:       Helsingfors den 1 aprH 1980.
5786: 
5787:                   Elisabeth Rehn                                          Jutta Zilliacus
5788:                   Boris Renlund                                           Ole Norrback
5789:                                                   Håkan Malm
5790: 
5791: 
5792: 
5793: 
5794: 088000.51U
5795: Kirjallinen kysymys n:o 234.                                                                . · .· . Suomennos.
5796: 
5797: 
5798: 
5799: 
5800:             :: ·.·                    }te~. ym.:   Eräiden nisäkäs.-.ja lintulajien rauhoittamisesta pesi-
5801:                                       '·.. Plis- ja lisääntymisaikana.
5802: 
5803:                              Ed u s kun n a n. He r r a P u h e:m i e he 11 e .
5804: 
5805:  .. Luo.llll()n$uojelulaissamme ja metsästyslais-           Edellä, ·olevaan :yiitatep' •sek.ä · valtiopäiväjär-
5806: sai:Iline :on -yhä edeHeen kohtia, jotkai ov3t . täy-    jestyksen 37 S:.n ,1 mq.mentill nQjalla :allekir-
5807: sin ristiriidassa nykyaikaisen kulttuurivaltion          joittaneet esittävät ·valtioneuvoston asianomai-
5808: yleishumanitäärisen elämänkatsomuksen kanssa             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk.-
5809: sen kaikissa muodoissa. Mainittujen [akien               sen:
5810: mukaan monet nisäkkäät ja linnut eivät vielä-                       Ai:kooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
5811: kään ole rauhoitettuja lisääntymisaikanaan.                      menpiteisiin rauhoittaakseen ns. ei rau-
5812: Tästä johtuu, että metsästysoikeuden haltijalla                  hoitetut nisäikäs- ja lintulajit niiden li-
5813: on oikeus tappaa eläinvanhempia silloin kun                      sääntymisaikana-lukuunottamatta haittaa
5814: niillä on pesässään jä:lik:eläisiä, jotka menetet-               aiheuttavia pienjyrsijöitä?
5815: tyään vanhempansa kuolevat tuskallisella ta-
5816: valla.
5817:       Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1980.
5818: 
5819:                      Elisabeth Rehn                                      }utta Zilliacus
5820:                      Boris Renlund                                       Ole Norrback
5821:                                                Håkan Ma:lm
5822:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5823: 
5824:   . Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § ;n 1 momentissa      rii~talajeja ja· lajeja, ·jotka  valtioneuypstp •.erik-
5825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra .Puhemies,        seen. määrää niiden, .aiheqttaml;ln y!\hingon · tai
5826: olette .1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-       muun ericyisentlswn :vu~ksi koko:, ml!a~$~ ta.i
5827: j'eenne n:o .588 ohella toimittanut vå:ltioneuvos-    jollakin wlueella · jatkuvasti tai · tietyksi .ajaksi
5828: ton asianomaisel:le jäsenelle jäljennöksen kan-       sellaisiksi; · ~ · joita rauhoitussäännökset. eivät
5829: sanedustaja Elisabeth Rehnin ym. kirjallisesta        koske.                                    .. .
5830: kysymyksestä n:o 234, jossa tiedustellaan:               Perusteluissa todetaan mm., . eHä eläinten,
5831:                                                       jotka eivät ole ·yleisesti vahingollisia~ tulisi olla
5832:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      rauhoittarilattomia vain· alueilla, joiNa ne ai-
5833:        menpiteisiin rauhoittaakseen ns. ei rau-       heuttavat vahinkoa. · Lisäksi tUlisi' pyrkiä va-
5834:        hoitetut nisäkäs- ja linrulajit niiden li-     hinkojyrsijöitä lukuunottamatta ' •pesimisaikai-
5835:        sääntymisaikana lukuunottamatta haittaa        seen rauhoitukseen.
5836:        aiheut·tavia pienjyrsijöitä?                      Luonnonsuojelulain uudistuseSitys · tultaneen
5837:                                                       antamaan eduskunnalle kuluvan vuoden aikana.
5838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          · Riistaeläinten ·rauhoituksesta •sälidetään tttet-
5839: vasti seuraavaa:                                      sästys1aissa. Useimmi11a riistaeläimillä •· ori· jo
5840:    Maa- ja metsätalousministeriössä valmistel~        tällä hetkellä. pesimisaikainen rauhoit'\IS. '}4et-
5841: laan parhaiNaan luonnonsuojelulain uudistusta.        sästyslakiakin ol:Iaan uudistamassa. Sen yhtey~
5842: Laikiehdotuksen mukaan kaikki luonnonvarai-           dessä saataneen useimmille vielä rauhoittamat-
5843: set nisäkäs-, lintu-, matelija- ja sammakkoeläin-     tomille riistanisäkkäi1le lisääntymisaikainen rau-
5844: lajit olisivat aina rauhoitettuja tuJmunottamatta     hoitus.      ·, ,,
5845:       Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
5846: 
5847:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
5848:                               Til:l•Ri'ks'<l·agens Hert·Talman.
5849: 
5850: 
5851: a~~det!J~i!'J:;!T~m::·~~7:i~:f~~
5852:                                                           statsrådet särskilt bestämmer att. ·& ,med an-
5853:                                                           ledl,lirig •• itv ••del'l · sk:ada ·de åstadkOnuilet• ·. eller
5854: nr, 588 a\1 d~fr ·1 aprill980, till, vedetbörttnde        av;·ahnan särskild orsak i •hehi• riket· eller på
5855: tnedlem •il\1 .statstådet. övetsitnt avskrift 'av f(it;   något område koritinuetligt ~llet' för viss tid
5856: jande a\7 riksdagsinan Elisabeth Rehn m. fl.              inte skaU omfattas av fridlysningsstadgandena.
5857: stäHda spörsmål nr 234:                                      I motiveringen -konstateras bl.a. att angående
5858:                                                           djur, som inte är allmänt skadegörande, skulle
5859:          ,.I;IaJ:~~ge~ingeri för. avsikt att vidtaga      undantagen från fridlysningen endast gäHa så-
5860:      ,, s]{yndsami:na åtgärd,er {ÖJ: att de s.k.          dana områden där de förorsakar. skada. Vidare
5861:        ,)4:e fridl,ysta däggdjurs~ oc.h. {ågelarterna     borde mah med -tindantag               av    skadegörande
5862:          W:~ undantag för. skadegör!Ulde små-             gnagare e,ftersträva att åstadkomma fridlysning
5863:          gnagare skulle frid:lysas ~nder,. sin ·repro-    tinder häcktiingstiden.
5864:          duktionsti<;l?                                      Propositionen med förslag tili ny naturvårds-
5865:                                                           lag torde avlåtas tili riksdagen under inne-
5866:   Såso~· s~ar p~ detta , sp9r§mM .får jag vörd-           varande år.                                _
5867: srunt an!fQratöljat;lde: •                                   Angående .fridlysning av villebrå& stadgas
5868:    Vid jol:d· :och skogsbrubministeriet är för            i jaktlagen. De flesta villebråd är redan nu
5869: närvilfande eri revidtering av naturskyddslagen           fridlysta undet sin häckningstid. Även en revi-
5870: under beredning. Enligt lagförslå.get sirolle             dering av jaktlagen är under beredning. I sam-
5871: samtliga vilda däggdjurs-, Ugel•, kräidjurs- och          band härmed torde de flesta ännu icke fridlysta
5872: groddjursarter alltid vara fridlysta med undan-           däggdjursvillebråd bli fridlysta ·under sin re-
5873: tag av villebrådsarter och arter, angående vilka          produktionstid.
5874:       Helsingfors den 23 april 1980.
5875: 
5876:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
5877:                                              1980 vp.
5878: 
5879: Kirjallinen kysymys n:o 235.
5880: 
5881: 
5882: 
5883: 
5884:                                  Ruotsalainen: Kesäasukkaan vapaan onkimisoikeuden turvaami-
5885:                                     sesta.
5886: 
5887: 
5888:                         Edu~k.unnan- Herr.a Puhem)<!·hdle.
5889: 
5890:    Kalastuslain 4 § :n 1 momentissa sanotaan       nan alueella asuvaan kesäasukkaaseen ja vaati·
5891: onkimisesta seutaavaa: ."Kunnassa olevalla vesi-   vat :kesäasukkaita lunastamaan kalastusluvan.
5892: a1~eella olkoon jokaisella kunnassa asuvalla oi-   On kuitenkin todennäkoistä, että eduskunta
5893: keus harjoittaa onkimista" ja sen jälkeen lue-     on lakia .säätäessään. lähtenyt siitä, että kesä-
5894: tellaan paikat, joissa onkiminen on kielletty.     asunnon omistaminen kunnassa tekee kesäasuk-
5895: Kirjasessa "Lomailijakalastajan lakitietoa" Suo-   kaasta kunnassa asuvan.         .
5896: men Kalastajayhdistys on tulkinnut edellämai-        Edellä olevan perusteella ja vali:iopäiväjärjes-
5897: nittua pykälää seuraavasti: "Kunnassa asuva        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten eshän kun-
5898:  (myös kesäasukas) saa lupaa kysymättä .ja· kac    nioittaen valtioneuvoston ·asianomaisen· jäsenen
5899: lastuskorttia lunastamatta onkia kunnassa ole-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen: ·
5900: villa vesialueilla".                         ·
5901:    Kesäasukkaan oikeus on kuitenkin ainakin                · · Mitä Hallitus· aikoo tehdä jotta' kalas-
5902: eräissä tapauksissa tulkittu toisin kuin Suomen            tuslakia tulkittaisiin koko maassa siten,
5903: Kalastajayhdistys tekee. Mm:·Puruveden alueel-             että myös kesäasukkaan vapaa onkimis-
5904: la toimivat ainakin eräät kalastuskunnat katso-          . oikeus· kunnan alueella turvattaisiin?
5905: vat, ettei kalastuslain 4 §:n oikeus ·ulotu kun-
5906:       Helsingissä 1 päivänä huhtiku.uta .19SO ..
5907: 
5908:                                        . Unto Ruotsalainen
5909: 
5910: 
5911: 
5912: 
5913:      . :;    .... •
5914: 
5915: 
5916: 
5917: 
5918: 0880004827
5919: 2                                            1980 vp.
5920: 
5921: 
5922: 
5923: 
5924:                                             .... ,/'.:.
5925: 
5926: 
5927:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5928: 
5929:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n: 1· tnomeritissa:    Tämä tulkinta on yleinen koko maassa pe-
5930: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rustuen vuoden 1950 valtiopäivien laki- ja ta-
5931: olette 1 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir~ lousvaliok\lnl1an mietintöön:n:o 55; jossa valio-
5932: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kunta lausuu; että silmälläpitäen lomanviettä-
5933: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja jien ja työansioilla liikkuvien kalastusmahdolli-
5934: Ruotsalaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy- suuksia valiokunta ei ole tehnyt .lakiehdotuksen
5935: myksestä n:o 235:                                   4 §: ssä tarkoitettua kalastusoikeutta vakinai-
5936:                                                     sesta asuinpaikasta riippuvaksi. Mainittakoon,
5937:             Mitä Hallitus aikoo tehd~ jotta kalas- että Ahvenanmaan maakunnan alueella on on-
5938:          tuslakia tulkittaisiin koko maassa siten, kimisoikeutta tulkittu hieman eri tavoin, joh-
5939:          että myös kesäasukkaan vapaa onkimis- tuen maakunnan kalastuslainsäädännön erikois-
5940:          oikeus kunnan alueella turvattaisiin?      asemasta.
5941:                                                        Poikkeaminen edellä mainitusta yleisestä on-
5942:    Vastauksena kysy!Jlykseen esitän kunnioitta- \<imisoikeuden tulkinnasta on harvinaista, mut-
5943: va.sti seuraavaa:                                   ta mikäli sitä tapahtuu, voi kesäasukas onki-
5944:    Kalastuslain 4 §:n 1 momentin tarkoittama misen tultua estetyksi saada apua paikalliselt_a
5945: kunnassa asuvan· vapaa onkimisoikeus samassa poliisiviranomaiselta.
5946: momentissa mainituin rajoituksin on kalastus-          Edellä esitetyn perusteella hallitus kat$()0,
5947: lain voimaantulosta saakka (1952) tulkittu si- että kalastuslain tulkinta sisältää kesäasukkaan
5948: ten, että se koskee ei ainoastaan kunnan alueel- onkimisoikeuden kunnan alueella, minkä joh-
5949: la olevia kesäpaikan omistajia vaan myöskin dosta ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin lain-
5950: sellaisia lomanviettäjiä ja työmatkoillaan <>levia, säädännön tarkistamiseksi.
5951: jotka vaikkakin vain tilapäisesti ovat kunnan
5952: alueella ja viettävät siellä kohtuullisen ajan
5953: kiinteässä osoitteessa.
5954:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1980.
5955: 
5956:                                                                         Ministeri Veikko Saarto
5957:                                                N:o 235                                                 3
5958: 
5959: 
5960: 
5961: 
5962:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5963: 
5964:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Denna tolkning är allmän i hela landet och
5965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         grundar sig på lag- och ekonomiutskottets be-
5966: av den 1 april 1980 tili vederbörande medlem          tänkande nr 55 under 1950 års riksdag, vari
5967: av statsrådet översänt avskrift av följande av        utskottet uttalar att med tanke på semester-
5968: riksdagsman Ruotsalainen ställda skriftliga           firares och i utövning av förtjänstarbete stadda
5969: spörsmål nr 235:                                      personers möjligheter att bedriva fiske har ut-
5970:                                                       skottet inte gjort den i lagförslagets 4 § av-
5971:           Vad ämnar Regeringen göra för att           sedda rätten tili fiske beroende av stadigvaran-
5972:        lagen om fiske i hela landet skall toikas      de boningsort. Det kan nämnas, att inom land-
5973:        så, att också sommargästs rätt tili fritt      skapet Aland rätten att meta tolkats på ett
5974:        mete inom kommunen skall tryggas?              något annorlunda sätt beroende på den särställ-
5975:                                                       ning landskapets fiskerilagstiftning har.
5976:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-            Avvikelse från ovan anförda allmänna tolk-
5977: föra följande:                                        ning av rätten tili mete är sällsynt, men ifall
5978:    I 4 § 1 mom. lagen om fiske avsedd rätt för        sådant förekommer, kan sommargäst sedan
5979: i kommun bosatt tili fritt mete har med i sam-        mete förhindrats få hjälp av den lokala polis-
5980: ma moment nämnda inskränkningar allt sedan            myndigheten.
5981: lagen om fiske trädde i kraft (1952) tolkats              På basen av det ovan anförda anser rege-
5982: så, att den gäller inte endast ägare av sommar-       ringen, att tolkningen av lagen innefattar rätt
5983: ställen inom kommunen, utan också sådana              tili mete för sommargäst inom kommunen, var-
5984: semesterfirare och personer på arbetsresor,           för det inte föreligger skäl att vidta åtgärder
5985: vilka låt vara endast tilifälligt befinner sig inom   för justering av lagstiftningen.
5986: kommunen och där tilibringar en rimlig tid på
5987: fast adress.
5988:      Helsingforsden 5 maj 1980.
5989: 
5990:                                                                               Minister Veikko Saarto
5991:                                               1980 vp.
5992: 
5993: Kirjallinen kysymys n:o 236.
5994: 
5995: 
5996: 
5997: 
5998:                                   Halonen ym.: Toistuvien määräaikaisten työsuhteiden käytön
5999:                                      lopettamisesta.
6000: 
6001: 
6002:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
6003: 
6004:     Kuluvan talven aikana on työttömyystilanne       mi:käli tarkoituksena on ollut muun muassa
6005: jatkunut maassamme edelleenkin vaikeana. Var-        lrttsuoJasaannösten kiertäminen. Työntekijän
6006: sinaisen työttömyyden lisäksi on ollut havaitta-     vaikeutena on kuitenkin tällaisten tapausten
6007: vissa, että määräaikaisten työsopimusten käyttö      todistaminen oikeudessa.
6008: on ollut viime vuosien aikana jatkuvasti                 Vaikka sekä lainsäädäntö että myös oikeus-
6009: lisääntymässä. Lainsäädäntömme mukaan on             oppi suhtautuu kielteisesti määräaikaisten työ-
6010: mahdollista ottaa työntekijä työhön joko tois-       sopimusten ja ketjusopimusten käyttöön, on
6011: taiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen         niiden olemassaolo silmiinpistävän yleistä eri-
6012: työsuhtees·een. Määräaikainen työsopimus on          tyisesti eräillä ammattialoilla. Tällaisia ovat
6013: monessa suhteessa työntekijän kannalta huo-          muun muassa musiikki- ja merenkulkuala.
6014: nompi vaihtoehto jättäessään hänet vaille py-            Merenkulkualalla tämä määräaikaisten työ-
6015: syvää taloudellista turvaa.                          sopimusten käyttö on saanut sellaiset mitta-
6016:     Työtön työnhakija ei kuitenkaan voi vapaasti     suhteet, että alan työntekijäjärjestö Merimies-
6017: määrätä minkälaiseen työsuhteeseen hän ha-           Unioni on ryhtynyt muun muassa oikeuden-
6018: luaa. Työttömyyskassalain mukaan on työttö-          käyntitoimenpiteisiin Neste Osakeyhtiötä vas-
6019: myyskassapäiväavustukseen oikeutettu vain sel-       taan tämän yrityksen otettua saman työnteki-
6020: lainen kassan jäsen, joka muut kassan avustuk-       jän määräaikaiseen työsuhteeseen seitsemän
6021: sen ehdot täyttäen on enintään viiden peräk-         kertaa peräkkäin.
6022: käisen viikon aikana oHut työttömänä yhteensä            Myös työnvälitysviranomaiset ovat avusta-
6023: viisi työpäivää. Toisaalta lain mukaan työttö-       neet työnantajia määräaikaisten työsuhteiden
6024: myyskassa ei saa myöntää avustusta jäsenelle,        aikaansaamisessa ottamalla työnvälitykseen jat-
6025: joka ilman pakottavaa syytä työstä erottuaan         kuvasti samoilta työnantajilta määräaikaisia työ-
6026:  taikka muutoin omasta syystään on työttömänä.       tarjouksia. Työnvälitysviranomaiset ovat edel-
6027: Tällöin työntekijä on oikeutettu vasta ns. kuu-      leen työnantajien vaatimuksesta vaatineet
6028: den viikon karenssin jälkeen päiväavustukseen.       työntekijöiltä niin nopeaa siirtymistä paikka-
6029:     On ymmärrettävää, että työntekijät muun          kunnalta toiselle työn vastaanottoa varten, että
6030:  muassa edellä mainituista syistä eivät helpolla     se on ollut mahdotonta ilman kohtuuttomia
6031: kieltäydy     määräaikaisesta     työsopimuksesta,   kustannuksia. Esimerkiksi merenkulkualalla on
6032:  vaikka he eivät mieldlään työttömänäkään ota        todistettavasti saatettu vaatia työn vastaanot-
6033:  toistuvasti lyhytaikaisia sijaisuus- ynnä muita     tamista toisella paikkakunnalla jo seuraavana
6034:  määräaikaisia työsuhteita. Edellä kerrotut epä-     päivänä. Varsinkin naispuolisten työntekijöi-
6035:  kohdat luonnollisesti kasaantuvat, mikäli sa-       den asema on erittäin hankala tällaisessa tilan-
6036:  malle työntekijälle on jo kerääntynyt useita pe-    teessa, koska he etenkin pitkäaikaisen työttö-
6037:  räkkäisiä määräaikaisia työsuhteita.                myyskauden sattuessa ovat ottaneet taloudelli-
6038:     Usean peräkkäisen määräaikaisen työsopi-         sista syistä huolehtiakseen itse lastensa päivä-
6039:  muksen käyttäminen saman työnantajan ja             hoidosta. Lasten päivähoidon uudelleen järjes-
6040:  työntekijän välillä on siihen liittyvien tunnet-    täminen d toki käy kädenkäänteessä. Samoin
6041:  tujen epäkohtiensa vuoksi kielletty myös Kan-       useat työttömät työnhakijat ovat valittaneet,
6042:  sainvälisen Työjärjestön (ILO) sopimuksella.        että esimerkiksi eräät työnväHtyksen virkaili-
6043:  Myös Suomen lainsäädäntö suhtautuu peri-            jat saattavat tahallaan antaa joillekin epäsuo-
6044:  aatteessa ketjusopimusten käyttöön kielteisesti,    sioon joutuneille työttömille jatkuvasti sellai-
6045: 0880005104
6046: 2                                            1980 vp.
6047: 
6048: sia työtarjouksia, jotka syystä taikka toisesta            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
6049: asettavat heidät kohtuuttamaan tilanteeseen.            teisiin toistuvien määräaikaisten työsuh-
6050: Tällaisissa tapauksissa näyttää olevan ilmeise-         teiden käytön lopettamiseksi maassam-
6051: nä tarkoituksena työnvälitysviranomaisten ta-           me, ja
6052: holta ei niinkään avustaa työnvälity'ksessä kuin           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-
6053: osoittaa kyseinen henkilö työmarkkinoille kel-          tion työvoimaviranomaiset eivät omalla
6054: paamattomaksi.                                          toiminnallaan aiheuttaisi työttömille
6055:    Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-           työnhakijoille ylimääräisiä hankaluuksia
6056: tavasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-            tarjoamalla heille toistuvasti määräaikai-
6057: mentin nojalla valtioneuvoston asianGmaisen             sia työsopimuksia tai muutoin asetta-
6058: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:             malla heitä kohuuuttomiin tilanteisiin?
6059:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1980.
6060: 
6061:                Tarja Halonen                                Liisa Jaakonsaari
6062:                                               N:o 236                                               3
6063: 
6064: 
6065: 
6066: 
6067:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1'1 e.
6068: 
6069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-              Osa työvoimatoimistoihin ilmoitettavista työ-
6070: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra            paikoista on määräaikaisia ja myös osa työn-
6071: Puhemies, olette 2 päivänä huhtikuuta 1980           hakijoista hakee vain määräarkaistyötä. Työn-
6072: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        välitys palvelee näitä asiakkaitaan täysin samo-
6073: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        jen periaatteiden mukaan kuin muitakin as.iak-
6074: sen kansanedustaja Tarja Halosen ym. näin            ka1ta. Myös sellaisille työnhakijoille, jotka ha-
6075: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 236:       kevat pysyvää työtä, voidaan tarjota tilapäis-
6076:                                                      työtä silloin, kun he ovat kyseisiin tilapäisteh-
6077:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-          täviin sopivia, eikä pysyvää työtä ole tarjolla.
6078:        teisiin toistuvien määräaikaisten työsuh-     Työttömyyden edes joksikin aikaa katkaiseva
6079:        teiden käytön lopettamiseksi maassam-         tilapäistyö on yleensä myös työnhakijan kan-
6080:        me, ja                                        nalta edullisempi kuin työttömyyden jatkumi-
6081:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta val-      nen ja edistää hänen pysyvää työllistymistään.
6082:        tion työvoimaviranomaiset eivät omalla           Siitä kuinka nopeasti työnhakijan tulisi ottaa
6083:        toiminnallaan aiheuttaisi työttömille         vastaan hänelle tarjottu tilapäistyö ei ole mää-
6084:        työnhakijoille ylimääräisiä hankaluuksia      räyksiä koska käytäntö tässä suhteessa vaihte-
6085:        tarjoamalla heille toistuvasti määräaikai-    lee eri ammattialoilla voimakkaasti. Kysymyk-
6086:        sia työsopimuksia tai muutoin asetta-         sen perusteluissa esille tuoduilla musiikki- ja
6087:        malla heitä kohtuuttomiin tilanteisiin?       merenkulkualoilla määräaikaisten työsopimus-
6088:                                                      ten käyttö on yleistä.
6089:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Viihdemusiikin alalle on luonteenomaista,
6090: tavasti seuraavaa:                                   että työsuhteet ovat lyhyitä ja määräaikaisia.
6091:    Hallitus on tietoinen määräaikaisessa työ-        Tämä johtuu siitä, että ravintolat kilpailu-
6092: suhteessa olevan työntekijän työsuhdeturvan          syistä katsovat tarvitsevansa jatkuvasti vaihte-
6093: kehittämisen tarpeellisuudesta. Muun muassa          lua ohjelmistoonsa ja siten eivät yleensä halua
6094: tämän vuoksi on hallituksen ohjelmaan sisäl-         saman yhtyeen esiintyvän ravintolassaan kuu-
6095: lytetty työsuhdeturvan kehittämistä koskeva          kautta pitempään. Yli puolet ravintolamuusi-
6096: lausuma. Hallitus on jo aiemmin 9. 5. 1978           koiden työsopimuksista tehdään ohjelma•toimis-
6097: asettanut komitean, jonka tehtävänä on työso-        tojen kanssa. Työsopimukset tehdään siksi
6098: pimuslain työsuhdeturvaa koskevien säännös-          ajaksi, jonka yhtye esiintyy ravintolassa. Näin
6099: ten heikkous, epäjohdonmukaisuus ja puutteel-        ollen saman työntekijän ja työnantajan välillä
6100: lisuus huomioon ottaen selvittää työsuhteen          saatetaan tehdä toistuvasti määräaikaisia työ-
6101: jatkuvuuden lakisääteisen turvan kehittämistar-      sopimuksia. Vaihtoehtona tälle on se, että
6102: vetta ja -mahdollisuuksia alan lainsäädännön         muusikot tekevät toistuvasti määräaikaisia työ-
6103: kansainvälisen kehityksen valossa. Komitean          sopimuksia eri työnantajien kanssa silloin, kun
6104:  tulee tehdä ehdotuksensa tarpeellisiksi lainsää-    työsopimukset tehdään suoraan ravintoloiden
6105: däntö- ja mui:ksi toimenpiteiksi työsuhdeturvan      kanssa.
6106:  kehittämiseksi 31. 12. 1980 mennessä.                   Merenkulun työmarkkinajärjestöt ovat sopi-
6107:     Työnvälityksen tehtävänä on työnvälityslain      neet merialan työnvälitysjärjestelystä, jonka
6108:  3 § :n mukaan palvella työmarkkinoita tehok-        mukaan avoimia työpaikkoja tarjotaan työn-
6109:  kaasti siten, että työnantaja saa tarjottuun työ-    hakijoille siinä järjestyksessä kuin heidät on
6110:  paikkaan sopivimman ja parhaan saatavissa           merkitty vuoroluetteloon. Tästä syystä ja koska
6111:  olevan työntekijän ja työnhakija työtä, jota         työvoiman tilapäinen tarve yieensä on hyvin
6112:  hän parhaiten kykenee suorittamaan.                 äkillinen, edellytetään työnhakijoilta valmiutta
6113: 4                                            1980 vp.
6114: 
6115: ottaa työ vastaan hyvinkin nopeasti. Mikäli        työttömille jatkuvasti nopeaa työn vastaanotta-
6116: työnhakijalla ei ole tätä valmiutta, hänelle on    mista vaativia tilapäisiä työtarjouksia ja näin
6117: erittäin vaikeata tarjota työtä meriala1ta.        saattaa heidät kohtuuttamaan tilanteeseen ja
6118:    Merimieslain tarkoituksena on kiinteyttää       pyrkii osoittamaan kyseiset henkilöt työmarkki-
6119: merimiehen työsuhdetta varustamoon. Kuinka         noille kelpaamattomiksi, on tällainen toiminta
6120: tässä tavoitteessa onnis,tutaan, riippuu myös      työnvälityslain ja työnvälitystä koskevien oh-
6121: merialan     työmarkkinajärjestöistä.   Merialan   jeiden vastaista. Mikäli väärinkäytöksiä työn-
6122: työnvälityksen tehtävänä on pyrkiä parhaansa       välityksen menettelyissä on aihetta epäillä ta-
6123: mulkaan osoittamaan työntekijöitä myös tila-       pahtuneen, tulisi nämä tapaukset välittömästi
6124: päisiin paikkoihin silloin, kun niitä työnväli-    saattaa työvoimaministeriön tietoon, jotta asia
6125: tykseen ilmoitetaan.                               voitaisiin tutkia ja toiminta saattaa voimassa
6126:    Jos työnvälityksen virkailija tahallaan tekee   olevien säännösten ja ohjeiden mukaiseksi.
6127:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
6128: 
6129: 
6130:                                                                 Työvoimaministeri Arvo Aalto
6131:                                              N:o,236
6132: 
6133: 
6134: 
6135: 
6136:                           T i 1J, Ri k s d a g en s He r r TaI m a n.
6137: 
6138:    r den ordning 37 § ··1 moril. r1ksdagsord-         En del av de arbetsplatser som anmäls tili
6139: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder          arbetsförmedlingen gäller för viss tid och
6140: skrivdse av den 2 april 1980 till vederbörånde      Hkaså söker en del av arbetssökandena endast
6141: medlem av ·statsrådet för besvitrande översänt     visstidsarbete. Arhetsförmedlingen tillämpar
6142: avskrift av foljande, · av -riksdagsnian Tarja     fullständigt samma principer vid betjäning av
6143: Halonen m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr       dessa som alla andra kunder; Också sådana
6144: 236:                                                arbeissökande som söker vataJktigt arbete kan
6145:                                                    erbjudas tillfälligt arbete, förutsatt att de 1äm-
6146:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      par sig för ifrågavarande tillfälliga arbetsupp-
6147:        att få ett slut på användningen av åter-    gifter och a:tt varaktigt arbete inte kan er-
6148:        kommande visstidsarbetsförhållanden i       bjudas. Tillfälligt arbete som åtminstone för
6149:        vårt land, och                              en tid avbryter arbetslösheten är i allmänhet
6150:           vad ämnar Regeringen göra för a tt       fördelalktigare än fortsatt arbetslöshet också
6151:        de statliga arbetskraftsmyndigheterna       med tanke på arbetssökanden samt främjar
6152:        inte genom sin egen verksamhet skulle       hans permanenta sysselsättning.
6153:        vålla arbetslösa arbets,sökande extra          Några föreskrifter om hur fort arbetssökan-
6154:        olägenheter genom att erbjuda dem           den borde ta emot honom erbjudet tillfä]iligt
6155:        återkommande nya visstidsarbetsavtal        arbete finns inte, eftersom praxisen i detta
6156:        eller annars försätta dem i orimliga        hänseende varierar kraftigt från bransch tili
6157:        situationer?                                bransch. Inom de i spörsmålets motivering
6158:                                                    nämnda musik- och sjöfartsbranscherna används
6159:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-     allmälllt visstidsarbetsavtal.
6160: samt följande:                                        Det är karakteristrskt för underhållnings-
6161:     Regeringen är medveten om nödvändigheten       musiikbranschen att arbetsförhållanden är korta
6162: av att utveckla anställningstryggheten för ar-     och ingås för viss tid. Detta beror på att res-
6163: betstagare oom är anställda i visstidsarbetsför-   tauranger av konkurrensskäl anser sig ständigt
6164: hållanden. Bl. a. därför har i regeringsprogram-   behöva omväxlande repertoar, varför de i aill-
6165: met inkluderats en passus som gäller utveck-       mänhet inte viH ha samma ensemble som upp-
6166: ling av anställningSitryggheten. Regeringen har    träder i restaurangen längre än en månad.
6167: redan tidigare, 9. 5. 1978 tillsatt en kommitte,   Över hälften av restaurangmusikernas arbets-
6168: vars uppgift är att med beaktande av det           avtal ingås med programbyråer. Arbetsavtalen
6169: svaga, ologiska och bristfälliga i arbetsavtals-   ingås för den tid som ensemblen uppträder i
6170: lagens stadganden om anställningstrygghet ut-      restaurangen. Således kan det förekomma, att
6171: reda behovet av och möjligheterna tili utveck-     samma arbetstagare och arbetsgivare ingår åter-
6172: lingen av den lagstadgade tryggheten om ar-        kommande nya visstidsarbetsavtal. Btt alterna-
6173: betsförhållandets fortbestånd i ljuset av den      tiv tili detta är, att musikerna ingås återkom-
6174: internationella lagstiftningsutveeklingen inom     mande nya visstidsarbetsavtal med oli'ka arbets-
6175: området. Kommitten bör före 31. 12. 1980           givare, förutsatt att arbetsavtalen ingå:s direkt
6176: komma med förslag tili nödvändiga lagst,ift-       med restauranger.
6177: nings- och andra åtgärder i sylite att utveckla       Sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer har
6178: anställningstryggheten.                            överenskommit om ett arbetsförmedlingssystem
6179:     Enligt 3 § 1agen om arbetsförmedling är        för sjöfartshranschen, enJigt vilket lediga ar-
6180: arbetsförmedlingens uppgift att effektivt be-      betsplatser erbjuds åt arbetssökande i den ord-
6181:  tjäna arbetsmarknaden så, att arbetsgivaren       ning som de antecknats i törnregister. Av
6182: får den arbetstagare som är lämpligast och bäSJt   denna orsak och eftersom tillfälligt arbets-
6183: för den utbjudna arbetsplatsen, och arbets-        kraftsbehov i allmänihet är oförutsett och akut,
6184:  sökande det arbete han bäst förmår utföra.        förutsätts avt arbetssökanden är beredd att ta
6185: 0880005104
6186: 6                                              1980 vp.
6187: 
6188: emot arbetet tili och med mycket fort. Saknar         betserbjudanden som förutsätter ett snabbt
6189: arbetssökanden denna beredskap, är det myoket         mottagande av arbetet och på så .sätt försätter
6190: svårt att erbjuda honom arbete inom sjöfarts-         dem i en orimlig situation samt försöker visa
6191: branschen.                                            att ifrågavarande personer inte duger tili ar-
6192:     Sjömanslagen syftar tili att konsolidera sjö-     betsmarknaden, strider detta förfarande både
6193: männens arbetsförhållande tili rederiet. Hur väl      mot lagen om arbetsförmedling och direktiven
6194: man lyckas nå detta mål beror också på sjö-           som gäl1er densamma. Har man anledning att
6195: fartens arbetsmar knadsorganisa tioner. Sjöfar-       misstänika. vissa. oegentligheter i arbetsförmed-
6196: tens arbetsförmedling har tili uppgift att efter      lingsförfarandet, borde dessa omedelbart
6197: bästa förmåga försöka anvisa arbetstagare också       bringas till arbetskraftsministeriets kännedom,
6198: tili tilifälliga arbetsplatser, när · sådana anmiUs   för att ärendet · skall kunna undersökas och
6199: till arbetsförmedlingen.       ·                      verbarnheten flis att överensstänima. rned. gäl-
6200:     Om arbetsförmedlingstjänstemän avsiktligt         lande stadganden och direktiv.
6201: och återkommande gör arbetslösa sådana ar~
6202:       Helsingfors den 8 maj 1980.
6203: 
6204: 
6205:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
6206:                                              1980 vp.
6207: 
6208: Kirjallinen kysymys n :o 23 7.
6209: 
6210: 
6211: 
6212: 
6213:                                  Halonen ym.: Työrajoitteisten työntekijöiden työnvälityksen jär-
6214:                                     jestämisestä.
6215: 
6216: 
6217:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
6218: 
6219:    Vaikeana jatkunut työllisyystilanne on hei-     uusiminen saattaa nopeastikin tulla esille pitkä-
6220: kentänyt edelleen fyysisten, psyykkisten ja so-    aikaistyöttömyyden aiheuttamien uusien sopeu-
6221: siaalisten syiden aiheuttamien työrajoitteisten    tumisvaikeuksien vuoksi.
6222: työnhakijoiden    työhönsijoitusmahdollisuuksia.      Edellä olevan perusteeila ja viitaten valtio-
6223: Työrajoitteisten lukumäärä on ollut jatkuvasti     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
6224: nousussa. Osittain tämä johtunee työnhakijoi-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6225: den entistä tarkemmasta seulonnasta, mutta         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6226: valtaosaltaan syynä lienee kuitenkin muuttunut     sen:
6227: käsitys työn tärkeästä merkityksestä myös ta-
6228: valla tai toisella työrajoitteiselle henkilölle.             Ovatko Hallituksen käsityksen mu-
6229: Työrajoitteisten työnhakijoiden työnvälitysvi-            kaan työvoimaviranomaisten käytettä-
6230: ranomaisten kautta saarnat työpaikat ovat kui-            vissä olevat keinot riittäviä työrajoit-
6231: tenkin olleet valitettavan harvinaisia.                   teisten työnhakijoiden joustavan ja te-
6232:    Kun vammaisten ihmisten sekä fyysiseen että            hokkaan työnvälityksen aikaansaami-
6233: psyykkiseen kuntoutukseen on kiinnitetty viime            seksi, ja
6234: aikoina kasvavaa huomiota, on kaksinkertaista                mitä Hallitus aikoo tehdä riittävien
6235: niin henkisten kuin taloudellistenkin voimava-            taloudellisten resurssien aikaansaamisek-
6236: rojen tuhlaamista jättää näitä kuntoutettuja              si työrajoitteisten työntekijöiden työn-
6237: henkilöitä työtä vaille. Lisäksi kuntoutuksen             välityksen järjestämiseksi?
6238:       Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1980.
6239: 
6240:                Tarja Halonen                                Liisa Jaakonsaari
6241: 
6242: 
6243: 
6244: 
6245: 0880005126
6246: 2                                            1980 vp.
6247: 
6248: 
6249: 
6250: 
6251:                         Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i c he 11 e.
6252: 
6253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      telyihin maksettavan tuen määrää sekä uusia
6254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työllistämistuki- ja erityistyöllistämisjärjestel-
6255: olette 2 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-      mää lisäämällä eräiltä osin työvoimakustan-
6256: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nuksiin maksettavan tuen määrää ja pidentä-
6257: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     mällä sen maksuaikaa.
6258: Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         Työvoimaministeriö tulee myös asettamaan
6259: kysymyksestä n:o 237:                               työryhmän selvittämään mahdollisuuksia ns.
6260:                                                     määräosuusvelvoitteen soveltamiseksi julkiselle
6261:           Ovatko Hallituksen käsityksen mu-         sektorille tapahtuvaan työllistämiseen. Tässä
6262:        kaan työvoimaviranomaisten käytettä-         menettelyssä työnantaja velvoitettaisiin työllis-
6263:        vissä olevat keinot riittäviä työrajoit-     tämään tietty osuus työvoimastaan työrajoit-
6264:        teisten työnhakijoiden joustavan ja te-      teisilla henkilöillä.
6265:        hokkaan työnvälityksen aikaansaami-              Työvoimaministeriö tulee myös osallistumaan
6266:        seksi, ja                                    suojatyötoiminnan kehittämiseen niiden työra-
6267:           mitä Hallitus aikoo tehdä riittävien      joitteisten henkilöiden työhönsijoittumismah-
6268:        taloudellisten resurssien aikaansaamisek-    dollisuuksien lisäämiseksi, jotka eivät voi si-
6269:        si työrajoitteisten työntekijöiden työn-     joittua yleisille työmarkkinoille.
6270:        välityksen järjestämiseksi?                      Työhönsijoittamisen erityiskeinojen ohella
6271:                                                     joustavan ja tehokkaan työhönsijoittamistoimin-
6272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan aikaansaaminen edellyttää toimihenkilöiden
6273: vasti seuraavaa:                                    lisäystä työhönsijoittamisen erityistehtäviin. Ot-
6274:    Normaalien työnvälityspalvelujen ohella työ-     taen huomioon nykyisen henkilöstövajauksen ja
6275: rajoitteisten työnhakijoitten työhönsijoittumista   työrajoitteisten työhönsijoituspalvelun välittö-
6276: edistetään työvoimaministeriön tulo- ja meno-       män tehostamistarpeen, on työvoimaministeriön
6277: arvion puitteissa tukemien erityiskeinojen avul-    asettama vajaakuntoisten työvoimapalvelujen
6278: la, joita ovat työpaikalla suoritettava työko-      kehittämistoimikunta esittänyt mietinnössään
6279: keilu, työolosuhteiden järjestelytuki, työllistä-    (komiteanmietintö 1979: 8) 35 uuden työhön-
6280: mistuki ja erityistyöllistäminen.                   sijoittamisasiain neuvojan toimen perustamista.
6281:    Nämä keinot eivät kuitenkaan, varsinkaan             Taloudelliset resurssit joustavan ja tehok-
6282: nykyisessä muodossaan, ole osoittautuneet riit-     kaan työhönsijoittamistoiminnan aikaansaami-
6283: täviksi. Kun työrajoitteisten työnhakijoiden        seksi ovat olleet riittämättömät. Vuodelle
6284: määrä työnvälityksessä on kasvanut vuodesta          1980 osoitettu määräraha työrajoitteisten hen-
6285: 1970 (10 000 työnhakijaa) vuoteen 1979              kilöiden työhönkuntoutustoimintaa varten, joka
6286:  (16 500 työnhakijaa) 65 %, on työhönsijoi-          sisältää muitakin toimenpiteitä kuin työhön-
6287: tusten määrä samana aikana vähentynyt 5 300          sijoittamisen, on 50,5 milj. mk. Määrärahalla
6288: sijoituksesta 3 700 sijoitukseen eli 30 %.          kyetään niukasti ylläpitämään noin 2 000 hen-
6289:    Lisätäkseen työrajoitteisten henkilöiden työ-     kilön työsuhde vuodessa em. erityiskeinojen
6290: hönsijoittumismahdollisuuksia on työvoimami-         avulla. Tavoitteeksi on asetettu noin 5 000
6291: nisteriössä ryhdytty toimenpiteisiin työhönsi-       tyora)Oltteisen työllistäminen erityiskeinojen
6292: joittamisen erityiskeinojen tehostamiseksi. Tar-     avulla vuoteen 1984 mennessä. Kokonaistar-
6293: koituksena on mm. lisätä työnhakijoiden toi-         peen on vuositasolla arvioitu olevan noin
6294: meentuloturvaa työpaikalla tapahtuvan työko-         10 000 työrajoitteisen henkilön työpaikan säi-
6295: keilun aikana, korottaa työolosuhteiden järjes-      lyttäminen tai työllistäminen.
6296:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
6297: 
6298:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
6299:                                                N:o 237                                                  3
6300: 
6301: 
6302: 
6303: 
6304:                             T i 11 R i k s d a g e 11 s H e r r T a 1 m a 11.
6305: 
6306:    I de11 ord11i11g 37 § 1 mom. riksdagsord-          samt förnya sysselsättnings- och specialsyssel-
6307: ni11ge11 avser har Ni, Herr Ta1ma11, med Eder         sättningsstödssystemen genom att tili vissa de-
6308: skrivelse av de11 2 april 1980 tili vederböra11de     lar öka det stöd som betalas för arbetskrafts-
6309: med1em av statsrådet för besvara11de översänt         kostnader och förlänga dess betalningstid.
6310: avskrift av fö1ja11de, av riksdagsman Tarja Ha-           Arbetskraftsministeriet kommer också att
6311: lonen m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 237:       tillsätta en arbetsgrupp för att utreda möjlig-
6312:                                                       heterna att tillämpa den s.k. kvotförpliktelsen
6313:           Anset Regeri11ge11 att de mede1 för         vid sysse1sättande inom den offentliga sektorn.
6314:        arrangerande av en smidig och effektiv         Genom detta förfarande skulle arbetsgivare för-
6315:        arbetsförmedling för arbetshandikappade        p1iktas att anställa en viss andel av sin arbets-
6316:        arbetssökande som arbetskraftsministe-         kraft bland arbetshandikappade personer.
6317:        riet har tili sitt förfogande är tillräck-         I syfte att förbättra möjligheterna till arbets-
6318:        liga, samt                                     p1acering för sådana arbetshandikappade som
6319:           vad ämnar Regeringe11 göra i syfte att      inte kan placeras på den allmänna arbetsmark-
6320:        trygga tillräckliga eko11omiska resurser       naden, kommer arbetskraftsministeriet att också
6321:        för arrangerande av arbetsförmedlinge11        delta i utvecklandet av verksamheten med skyd-
6322:        för arbetsha11dikappade arbetstagare?          dat arbete.
6323:                                                           För åstadkommande av en smidig och effek-
6324:     Som svar på detta spörsmål a11för jag vörd-       tiv arbetsförmedlingsverksamhet krävs det för-
6325: samt följande:                                        utom speciella arbetsp1aceringsåtgärder dess-
6326:     Förutom med hjä1p av 11orma1a arbetsför-          utom en ökning av antalet tjänstemän i särskil-
6327: medli11gstjä11ster främjar man arbetshandikappa-      da arbetsplaceringsuppgifter. Med beaktande av
6328: des arbetsplacering ge11om speda1åtgärder som         de nuvarande knappa personalresurserna och
6329: fi11a11sieras inom ramen för arbetskraftsminis-       det omedelbara behovet av att effektivera ar-
6330: teriets budget och tili vilka hör arbetsprövning      betsp1aceringsservicen för arbetshandikappade,
6331: på arbetsplatsen, stöd för arrangera11de av ar-       har den av arbetskraftsministeriet tillsatta kom-
6332: betsförhållanden, sysselsättningsstöd och syssel-     missionen för handikappades arbetsinsatser i
6333: sättning vid specialarbetsplatser.                    sitt betänkande (1979: 8) föres1agit inrättande
6334:     Dessa medel har dock inte, åtmi11stone i si11     av 35 nya arbetsplaceringskonsu1entstjänster.
6335: nuvarande form, visat sig tillräckliga. Sam-              De ekonomiska resurserna har varit otill-
6336: tidigt som antalet arbetshandikappade arbets-         räckliga för åstadkommande av en smidig och
6337: söka11de vid arbetsförmedlingen har ökat från         effektiv arbetsplaceringsverksamhet. För år
6338:  10 000 sökande år 1970 tili 16 500 år 1979,           1980 har anvisats ett anslag på 50,5 milj. mk
6339: har antalet arbetsp1aceringar under samma pe-         för handikappades arbetsrehabiliteringsverksam-
6340:  riod minskat från 5 300 tili 3 700 placeringar,       het, viiken dock omfattar även andra än ar-
6341:  dvs. med 30 %.                                        betsplaceringsåtgärder. Anslaget räcker knappt
6342:     För att öka arbetshandikappade personers           till vidmakthållande av cirka 2 000 personers
6343:  placeringsmöj1igheter har man inom arbets-            arbetsförhållanden under året med hjälp av
6344:  kraftsministeriet vidtagit åtgärder f.ör effekti-     ovannämnda specialåtgärder. Som mål har man
6345:  vering av de specialåtgärder som används vid          satt att senast år 1984 kunna genom special-
6346:  arbetsplacering. Avsikten är bl.a. att förbättra     åtgärder sysselsätta ungefär 5 000 arbetshandi-
6347:  arbetssökandes utkomsttrygghet under arbets-         kappade. Totalbehovet på årsnivå har beräknats
6348:  prövning på arbetsplatsen, höja det stöd som          vara en bevarad eller ny arbetsplats för om-
6349:  betalas för arrengerande av arbetsförhållanden        kring 10 000 arbetshandikappade personer.
6350:       Helsingfors den 8 maj 1980.
6351: 
6352:                                                                     Arbetskraftsminister Arvo Aalto
6353: ,:: '
6354: 
6355: 
6356: 
6357: 
6358:         <   ,.
6359: 
6360: 
6361: 
6362: 
6363:                  !., ~
6364:                                                   1980 vp.
6365: 
6366: Kirjallinen kysymys n:o 238.
6367: 
6368: 
6369: 
6370: 
6371:                                      E. Laine ym.: Kaupunginjohtajien palkkoihin suoritetuista kuop-
6372:                                         pakorotuksista.
6373: 
6374: 
6375:                            Edu skun nan H er r a             P u h e m i e h e II e.
6376: 
6377:    Eräille kaupunginjohtajille ja korkeapalkkai-         kunnallisen sopimusvaltuuskunnan neuvottelu-
6378: sille. kunnallisille virkamiehilk suoritettu 600         kumppaneina toimiville järjestöille ja miten ne
6379: -5 800 markan "kuoppakorotus" ·.kuukausi-                suhtautuivat asiaan? Olivatko kaikki muut po-
6380: palkkaan on heriittänyt keskustel1-1a kunnallisen        liittiset ryhmät paitsi kansandemokraatit kun-
6381: virkaehtolainsäädännön ja kunnallisen sopimus-           nallisessa sopimusvaltuuskunnassa ratkaisun hy-
6382: valtuuskunnan toiminnan tarkoituksenmukai-               väksymisen kannalla? Mikä oli kunnallisen so-
6383: suudesta: Tuskin kertaakaan ennen ja jälkeen             pimusvaltuuskunnan toimiston ja johtajan osuus
6384: kunnallisen virkaehtolain säätämisen on tehty            asian valmistelussa? Harkittiinko ratkaisun seu-
6385: niin epäsolidaarista palkkaratkaisua. kuin tällä         rannaisvaikutuksia kunnallisen .alan palkkakehi-
6386: kerralla.· Valtaosalle .kuntien työntekijöistä ja        tykseen tulevaisuudessa?
6387: vir.anhaltijoista palkankorotus jäi niin pieneksi,          Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan palkkarat-
6388: että heidän on työskenneltävä 2-3 vuotta saa-            kaisu antaa aiheen harkita palaamista sellaisiin
6389: dakseen korotettua palkkaa yhteensä sen mää-             kuntakohtaisiin palkkaratkaisuihin, jotka poh-
6390: rän, jonka kaupunginjohtaja Ilaskivi sai koro-           jautuisivut valtakunnallisten suositusten ohella
6391: tusta yhdessä kuukaudessa. Palkkaerojen suu-             paikallisiin neuvottelutuloksiin. Tähän päästäi-
6392: ruutta kuvaa se, että alin Y-palkka . on nyt             siin muuttamalla kunnallista virkaehtolakia kun-
6393: 2 073,- kuukaudessa korkeimman palkan ol-                tien itsehallintoa ja paikallisten ammattiosasto-
6394: lessa miltei kymmenkertainen eli .n. 20 000              jen vaikutusmahdollisuuksia vahvistavaan suun-
6395: markkaa kuukaudessa ...                                  taan mm. siten, että kunnallinen sopimusval-
6396:    Kunnallista virkaehtolakia säädettäessä eräänä        tuuskunta muutettaisiin päättävästä elimestä
6397: perusteluna mainittiin solidaarisen palkkapolitii-       neuvotteluja suorittavaksi ja suosituksia anta-
6398: kan .. aikaansaaminen. Tämä tavoite näyttää              vaksi elimeksi.
6399: unohtuneen kunnallisen sopimusvaltuuskunnan                 Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
6400: palkkapolitiikassa. Missään kunnanvaltuustossa           väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
6401: ei olisi . voitu hyväksyä näin epäsolidaarista           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6402: palkkaratkaisua .. kuin kunnallisen sopimusval-          seuraavan kysymyksen:               ·
6403: tuuskunnan enemmistön päätöksellä nyt toteu-
6404: tettiin. Tiettävästi tapahtunutta ratkaisua on                      Tietääkö Hallitus, että kunnallinen
6405: perusteltu sillä seikalla, että Helsingin kaupun-                sopimusvaltuuskunta on päättänyt korot-
6406: ginjoht\ljan viran palkka. oli n. 5 000 markkaa                  taa eräiden kaupunginjohtajien palkkoja
6407: pienempi kuin S1.1:omen Pankkiyhdistyksen mak-                   jopa 600-5 800 markalla kuukaudessa,
6408: sama palkka johtajalleen. Perustellusti voita-                   ja jos tietää,
6409: neen kysyä, miksi kaupunginjohtajien palkkaus-                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6410: ta pitää verrata pankkiyhdistyksen palkkauk-                     siin palkkaerojen kasvun rajoittamiseksi
6411: seen? Eikö vertailukohtdksi olisi voitu perus-                   esim. korjaamalla vii·kaehtolainsäädän-
6412: teilummin etsiä valtion tai kuntien johtavia vir-                töä, muuttamalla kunnallinen sopimus-
6413: koja ja toimia?             • ·      · · .                       valtuuskunta neuvottelevaksi ja suosi-
6414:    .Kansalaisille ..alisi annettava tietoja suoritetun           tuksia antavaksi elimeksi sekä siirty-
6415: palkkaratk!}isun per11steluista. ·Kenen esityksestä              mällä paikallisiin neuvottelutuloksiin pe-
6416: korotuspäätös tehtiin? Esitettiinkö ratkaisu                     rustuviin kuntien valtuustoissa tehtäviin
6417:                                                                  palkkaratkaisuihin?
6418:      •H~lsingissä 2 ·pä~vänä. huhtikuuta 1980.
6419: 
6420:                 Ensio Laine                                           Seppo Toiviainen
6421: 088000516A
6422: 2                                             1980 vp.
6423: 
6424: 
6425: 
6426: 
6427:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6428: 
6429:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-      denhoidosta ensisijaisesti vastaavien viranhalti-
6430: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         joiden, kaupunkien palkka·asiamiehinä toimi-
6431: ~nies, olette 2 päivänä huhtikuuta 1980 päivä-      vien viranhaltijoiden, kunnansihteerien ja palk-
6432: tyn kirjeenne ohella · toimittanut valtioneuvos-    ka-asiamiehinä toimivien ktinnankamreerien
6433: ton asjanomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      sekä kuntainliittojen ammattioppilaitosten: reh-
6434: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvas-        torien palkkaluokkiin sijoittelun tarktstuksia,
6435: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 238:               joilla ei· kokonaisuuteen nähden ole olennaista
6436:                                                      merkitystä. Järjestöt ovat ilmoittaneet, etteivät
6437:           Tietääkö Hallitus, että kunnallinen       ne tule vastustamaan tätä tarkoittavien palk-
6438:        sopimusvaltuuskunta on päättänyt korot-      kaluokkiin sijoittelun tarkistusta koskevien vir-
6439:        taa eräiden kaupunginjohtajien palkkoja      kaehtosopimusten allekirjoittamista, Järjestöt
6440:        jopa 600-5 800 markalla kuukaudessa,         voivat myös esittää palkkaluokkiin sijoittelun
6441:        ja jos tietää,                               tarkistuksia edellä mainittujen viranhaltijoiden
6442:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      osalta.                      ·
6443:        siin palkkaerojen kasvun rajoittamiseksi         Helsingin kaupunginjohtajan ja apulaiskau-
6444:        esim. korjaamalla virkaehtolainsäädän-        punginjohta:jien osalta palkkaluokkiin sijoittelu
6445:        töä, muuttamalla kunnallinen sopimus-         ja palkan määräytymistä koskeva erillinen pro-
6446:        valtuuskunta neuvottelevaksi ja suosi-       sentuaalinen korotus ovat perustuneet kesään
6447:        tuksia antavaksi · elimeksi sekä siirty-     1979 asti Helsingin kaupungin virkasääntöön,
6448:        mällä paikallisiin neuvottelutuloksiin pe-   ja vasta tuolloin sovittiin ensimmäisen kerran
6449:        rustuviin kuntien valtuustoissa tehtäviin    kunnallisen virkaehtosopimuslain perusteella
6450:        palkkaratkaisuihin?                          Helsingin 'kaupunginjohtajien palkkaluokkien
6451:                                                     tarkistamisesta. Palkkaluokkiin sijoittelu ja sii-
6452:    Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa:    hen ·liittyvä prosentuaalinen erillislisä olivat
6453:    Kunnallisen virkaehtosop~muslain ( 669/70)       siihen asti voimassa virkaehtosopimuksen mu-
6454: mukaan kunnallisten viranhaltijain palvelussuh-     kaan kimtakohtaisena erityislaatuisena järjestel-
6455: teen ehtojen vahvistamiseksi virkaehtosopimuk-      mänä.
6456: sin ja työrauhan .turvaamiseksi neuvotellaan sen        Kun kaupunginjohtajien palkkaratkaisuun
6457: mukaan kuin. ,ffiainitussa laissa on säädetty.      liittyi sopimusvaituuskunnan tämänkertaisesssa
6458:    Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja asian-       käsittelyssä myös kunnanjohtajien palkkaluok-
6459: omaisten pääsopijajärjestöjen välisin sopimuk-      kiin sijoittelun yleinen ratkaisu, joti\ ori perus-
6460: sin sovitaan kunnallisten viranhaltijoiden pal-     teltu kuntamuotojen eroavuuksien poistamisel-
6461: velussuhteen ehdoista. Ratkaisut eivät näin ol-     la, kunnanjohtajien ja kaupunginjohtajien palk-
6462: len ·.perustu yksipuolisiin päätöksiin tai määrä-   kausjärjestelmien yhdenmtikaistamisen tarpeel-
6463: yksiin,. vaan käytyjen neuvottelujen perusteel-     la sekä eräiden kunnanjohtajaryhmien merkit-
6464: la tehtyihin sopimuksiin. Tosin sopijapuolet        tävällä palkkatason jälkeenjääneisyydellä, suu-
6465: ovat pitäneet tarkoituksenmukaisena, että kun-      rimpien kaupunkien kaupunginjohtajien palkka-
6466: nallinen sopimusvaltuuskunta voi kunnallisen        ratkaisu tässä yhteydessä oli pieni osa suurem-
6467: työnantajapuolen neuvottelu- ja sopimusviran-       masta, koko kunnallisjohdon palkkausta kooke-
6468: omaisen ominaisuudessa suorittaa · kaupungin-       vasta kokonaisjärjestelystä.
6469: ja kunnanjohtajien, apulaiskaupunginjohtajien,          Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on toimin-
6470: kuntainliittojen laitosten hallinnosta ja talou-    tansa aikana kiinnittänyt erityistä huomiota
6471:                                               N:o 238                                               3
6472: 
6473: kuntasektorilla vallinneen palkkausjärjestelmän      da ylittää, sopimus- ja neuvottelujärjestelmää
6474: yhde11illlUJkaistamiseen, ja samanaikaisesti alim-   voidaan pitää onnistuneena ja tarkoituksenmu-
6475: pien palkkaryhmien tasokorotukseen on kiinni-        kaisena. Syytä palata vanhaan suositusjärjestd-
6476: tettu huomiota ja mm. poistettu alimpia palk-        mään ei ole. Työrauhan turvaaminen tekemällä
6477: kaluokkia.                                           virkaehtosopimuksia on kunnallishallinnon toi-
6478:    Kun sopimusvaltuuskunnan ja pääsopijajär-         mivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Edel-
6479: jestöjen välisin sopimuksin palkkaukset on voi-      lä olevan perusteella on katsottava, ettei asia
6480: tu sitoa täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti     anna aihetta toimenpiteisiin.
6481: myös niin, ettei sopimuksia tarpeettomasti voi-
6482:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1980.
6483: 
6484:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6485: 4                                            1980 vp.
6486: 
6487: 
6488: 
6489: 
6490:                                        s
6491:                           T ill R i k d a g en s He r r T a 1 i)1a    n:
6492:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen        förbundens inrättningar, stadens tjänsteinneha-
6493: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vare som fungerar såsom löneombudsmän samt
6494: velse av den 2 april 1980 _till vederbörande        rektorer för kommunalförbundens yrkesläroan-
6495: medlem av statsrådet översänt avskrift av .föl-     stalter, kan utföra sådana justeringar av pla-
6496: jande av riksdagsman Ensio Laine m. fl. un-         cering i löneklasser, vilka som helhet inte har
6497: dertecknade spörsmål nr 238:                       väsentlig betydelse. Organisationerna har med-
6498:                                                     delat att de inte kommer att motsätta sig
6499:           Är Regeringen medveten om att            undertecknandet av tjänstekollektivavtal som
6500:        kommunala avtalsdelegationen beslutat       berör här avsedda justeringar av placering i
6501:        höja vissa stadsdirektörers löner med       löneklasser. Organisationerna kan även föreslå
6502:        upp till 600-5 800 mark i månaden,           justeringar av placering i löneklasser för ovan
6503:        och i så fall,                               nämnda tjänsteinnehavares del.
6504:           ämnar Regeringen skrida till åtgärder        För Helsingfors stadsdirektörs och biträdan-
6505:        för att begränsa ökningen av löneskill-      de stadsdirektörers del: har placeringen i löne-
6506:        naderna genom att t.ex. ändra tjänstc-      klasser och den separata. procentuella höjningen
6507:        kollektivlagstiftningen, genom att änd-      angående bestämmandet av lönen ända till som-
6508:        ra kommunala avtalsdelegationen till ett    maren 1979 baserat sig på Helsingfors stads
6509:        underhandlande och rekommenderande          tjänstereglemente, och först då avtalades .för
6510:        organ samt genom att övergå till på         första gången på basen av lagen om kom-
6511:        lokala förhandlingsresultat baserade av     munala tjänstekollektivavtal om justering av
6512:        kommunernas fullmäktigen gjorda löne-       löneklasser för Helsingfors stadsdirektörer. Pla-
6513:        avgöranden?                                 cering i löneklasser och till det anknutna pro-
6514:                                                    centuella separata tillägget gällde tills dess
6515:    Såsom svar anför jag vördsamt följande:         enligt tjänstekollektivavtalet såsom ett speci-
6516:    Enligt Iagen om kommunala tjänstekollek-        ellt kommunalt särartat system.
6517: tivavtal ( 669/70) förhandlas det i enlighet           Eftersom det till löneavgörandet angående
6518: med vad i lagen stadgas, för att befästa vill-     stadsdirektörer, i avtalsdelegationens behand-
6519: koren för kmnmunala tjänsteinnehavares tjäns-      ling denna gång även anknöts det allmänna
6520: teförhållande för att trygga tjänstekollektivav-   avgörandet angående kommundirektöremas pla-
6521: talet och arbetsfreden.                            cering i löneklasser, vilket har motiverats med
6522:    Genom avtal mellan kommunala avtalsdele-        avlägsnande av s:killnaderna mellan kommunfor-
6523: gationen och vederbörande huvudavtalsorgani-       merna, med hehovet av att förenhetliga av-
6524: sation avtalas om viUkoren för kommunala           löningssystemet för kommundirektörerna och
6525: tjänsteinnehavares anställningsförhållande. Lös-   stadsdirektörerna samt med lönenivåns märk-
6526: ningarna baserar sig sålunda inte på ensidiga      bara eftersläpning i .fråga om vissa kommun-
6527: beslut eller bestämmelser, utan på avtal som       dilektötsgrupper, utgjorde löneavgörandet an-
6528: uppnåtts genom ,förhandlingar. Visserligen har     gående de största städemas stadsdirektörer i
6529: avtalsparterna ansett det ändamålsenligt att       detta sammanhang en liten del av en större
6530: kommunala avtalsdelegationen i egenskap av         he1hetsorganisering som rörde hela kommun-
6531: den kommunala arbetsgivarsidans förhandlings-      ledningens avlöning.
6532: och avtalsmyndighet, i fråga om stads- och            Kommunala avtalsdelegationen har i sin verk-
6533: kommundirektörer, biträdande stadsdirektörer,      samhet fäst särskild uppmärksamhet vid för-
6534: tjänsteinnehavare som i första hand ansvarar       enhetligandet av det inom kommunsektorn rå-
6535: för förvaltningen och ekonomin i kommunal-         dande avlöningssystemet, och samtidigt har
6536:                                             N:o 238                                             5
6537: 
6538: uppmärksamhet fästs vid en nivåhöjning av         och förhandlingssystemet anses vara lyckat och
6539: de lägsta lönegrupperna och bl.a. har de lägs-    ändamålsenligt. Någon orsak att återgå tili det
6540: ta löneklasserna avlägsnats.                      gamla rekommendationssystemet finns inte.
6541:    Då man genom avtal mellan avtalsdelega-        Tryggande av arbetsfreden genom att ingå
6542: tionen och huvudavtalsorganisationerna har        tjänstekollektivavtal är synnerligen viktigt för
6543: kunnat binda avlöningarna noggrannare och         att kommunalfötvaltningen skall fungera. Med
6544: ändamålsenligare även i det avseendet att av-     stöd av ovan anförda bör anses att ärendet
6545: talen inte onödigt kan överskridas, kan avtals-   inte föranleder åtgärder.
6546:      Helsingfors den 12 maj 1980.
6547: 
6548:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6549:                                               1980 vp.
6550: 
6551: Skriftligt spörsmål nr 239.
6552: 
6553: 
6554: 
6555: 
6556:                                   Westerlund: .Om förhindrande av att skatteåterbäringarna för-
6557:                                     senas.
6558: 
6559: 
6560:                               Till Riksdagens Herr Talman.
6561: 
6562:    -Titlpunkten för återbetalning· av skatteåter-    helt oberoende. av ev. otillfredsstäHande och i
6563: häring är i många fall detta år kraftigt försenad    många fall iYa fungerande databehandlingsme-
6564: trots att deir normala återbetalningstidpunkten      toder.         •·                    ·· · · · ..
6565: genom specia:llagstiftning ytterligare förlängdes.     Hänvisande tili det ovan anförd~ .och ..där-
6566: Av allt att döma täcker det tili Iångt in i maj      med sammanhängande oml?tändigheter .får. qn-
6567: månad innäh alla som har att emotse skatte-          derteoknad i den ordning 37 § 1 mom. riks-
6568: återhäring kommer att konna disponera dessa          dagsordningen föreskriver tili vederbörande
6569: sina tidigare erlagda överdimensionerade skatte-     medlem av statsrådet :ställa följande spörsmål:
6570: förskött. Tvatje fall inom det nyländska land-
6571: skapet har dessa förseningar inräffat i ett                    Är Regeringen medveten otn. oyanpå-
6572: m~cket stört antal och företeelsen som sådan                talade sakförhållande, och om så är ial-
6573: iried tanke på dess karaktär måste ·lindrigt be-            let, vilka åtgärder kommer Regeringen
6574: teekrias som ytterst ahlvariigt; Detta konstateras          att vidtaga för att inte en framtida
6575: inte niinst med 1anke på de följdiöreteelser och            upprepning av den aktuella forsen~ngs­
6576: straffbeskattningsåtgärder s:om omedelhart blir             tidpunkten med återbetalning av skatte-
6577: följden om den beskattade av orsak eller annan              återbäringsbelopp skall inträffa; och
6578: försenar sin betalning av fastställd förskotts-                på vllket sätt och · med vilket . pro-
6579: skatterat.                                                  centbelopp och enligt viJka beräknings-
6580:     Den enskilde skattebeta1arens rätt måste                grunder kommer räntegottgörelsen av
6581: under alla omständigheter och under alla för-               försummelsen tili den beskattade att
6582: hållanden vara såväl tryggad som garanterad                 beaktas?
6583:       Helsingfors den 9 april 1980.
6584: 
6585:                                         Henrik Westerlund
6586: 
6587: 
6588: 
6589: 
6590: 088000523}
6591: 2                                             1980 vp.
6592: 
6593: Kirjallinen kysymys n:o 239.                                                            . Suomennos.
6594: 
6595: 
6596: 
6597: 
6598:                                  Westerlund: Veronpalautusten takaisinmaksun viivästymisen estä-
6599:                                    misestä.
6600: 
6601: 
6602:                         Eduskunnan H,erra Puhemiehelle.
6603: 
6604:    Verohpalautusten m!l!ksaminen on tänä vuon-      nissa tapauksissa huonosti toimivista tietojen-
6605: na voimakkaasti myöhäs~ä huolimatta siitä,          käsittelyn metodeista.             .   .
6606: että normaalia maksuaikaa on erityislainsäädän-        Viitaten edellä olevaan sekä siihen liittyviin
6607: nöllä entisestään pidennetty. Kaikesta päätellen    seikkoihin allekirjoittanut esittää valtiopäivä-
6608: vasta pitkällä toukokuussa voivat kaikki, jotka     järjestyks<;n 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
6609: odottavat veronpalautusta, saada käyttöönsä ai-     neuvoston .asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6610: kaisemmin maksetut ylisuuret veroennakot.           seuraavan kysymyksen:
6611: Ainakin Uudellamaalla. on näitä myöhästymisiä
6612: sattunut erittäin paljon ja ilmiötä silmälläpi-               Onko Hallitus. .tietoinen ed;ellä maini-
6613: täen sen ·luonnetta on lievästi sanottuna pidet-           tusta asiantilasta, ja jos on, niin mihin
6614: tävä erittäin .vakavana. Tämä todettakoon ei               toimenpitdsiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6615: vähiten. silmälläpitäen niitä seuraamuksia ja              jotta kysymyksessä oleva veronpalautus-
6616: verorangaistustoimenpiteitä, jotka välittömästi            ten maksamisaiankohc:lan myöhästymi-
6617: seuraavat, jos verovelvollinen syystä taikka toi-          nen ei vastaisuudessa toistuisi, ja
6618: sesta myöhästyy hänelle määrätyn ennakkovero-                 millä tavalla ja minkälaisella prosent-
6619: erän maksamisessa.                                         timäärällä ja minkälaisin laskuperustein
6620:    Yksityisen veronmaksajan oikeuden tuiee olla            myöhästyminen hyvitetään verovelvolJi-
6621: kaikissa olosuhteissa turvattu ja täysin riippu-           selle?
6622: maton mahdollisesti epätyydyttävistä ja mo-
6623:      Helsingissä 9 päivänä huhtik11uta 1980.
6624: 
6625:                                        Henrik Westerlund
6626:                                                                                                          3
6627: 
6628: 
6629: 
6630: 
6631:    ,·-             -·   '                        '·
6632: 
6633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettiiri ~nsimmä~sessä ~rässä it. 12. 1979 yh-
6634: mainitussa tarkoitukses~a Te~ Heqa Puhemies,          teensä 175..629 palautu!{sensaajallt:: suoraan saa~
6635: olette 9 'päivänä huhtikuuta 19~0 päivätyli kir~,     jap P!l~itilill~ 'ja ·.postisjitrot1 · tililtädttoina
6636: j.eeime ohella toimittanut valtioneuv?~ton a&ian~.    5,:._:20:12: 1979 välisenä 'l:!ik~na yhteensä
6637: omaiselle jäsenelle jäljennöksen karisanedustaja      373 .785.palautuksensaajal1e•. Pal~utusten'.ensim­
6638: Henrik Westerlundin näin kuuluvasta kirjalli-         mä1neri ·etä: olisi voitu maksattaa vielä tapahiu~
6639: sesta kysymyksestä n:o 239:                           nut!a nopeamm!n, jos tiedot ulosmitattavista
6640:                                                       palautuksista olisi saatu aikaisemmin. Ns. sel~
6641:             Onko HaHitus tietoinen edellä maini-      vien palautusten toinen erä saatiin maksate-
6642:          tusta asiantilasta, ja· jos on, niin mihin   tuksi nopeammin kuin milloinkaan aikaisem-
6643:          toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä,       min.
6644:          jotta kysymyksessä oleva veronpalautus-         Ennen ennakonpalautusten maksattamista ly-
6645:          ten maksamisajankohdan myöhästymi-           hennetään maksamattomat ennakot, toimitetaan
6646:          nen ei vastaisuudessa toistuisi, ja          mahdollinen veronkuittaus ja ulosmittaus. Ve-
6647:             millä tavalla ja minkälaisella prosent-   rovelvolliselle näiden toimenpiteiden jälkeen
6648:          timäärällä ja minkälaisin laskuperustein     palautettavat jäännöspalautukset eivät ole sisäl-
6649:          myöhästyminen hyvitetään verovelvolH-        tyneet edellä mainittuihin ns. selviin palautuk-
6650:          selle?                                       siin.
6651:                                                          Kuudessa läänissä maksatettiin palautusten
6652:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ensimmäisen erän jäännöspalautukset joulukuus-
6653: taen seuraavaa:                                       sa 1979, kolmessa läänissä kuluvan vuoden
6654:    Vuoden 1978 veronpalautusten maksamisen            tammikuussa ja kahdessa läänissä helmikuussa .
6655: .ykkäämisestä annetun lain ( 914/78) mukaan           Palautusten toisen erän jäännöspalautukset
6656: veronkantoviranomainen palauttaa liikaa pidäte-       maksatettiin yhdeksässä läänissä maaliskuussa,
6657: :yn tai kannetun ennakon ( veronpalautus) val-        kuten muutkin palautukset, ja kahdessa lää-
6658: :iovarainministeriön määräämänä aikana, vii-          nissä huhtikuussa.
6659: neistään kuitenkin 1 päivästä maaliskuuta                Uudenmaan läänissä on sellaisten palautusten
6660: L980 lukien viivytyksettä. Valtiovarainminis-         käsittely vielä kesken, joihin kohdistuu veron-
6661: :eriön 19. 9. 1979 antamalla päätöksellä (733/        kuittauksia. Uudenmaan lääninveroviraston il-
6662: 79) määrättiin palautukset maksettaviksi kah-         moituksen mukaan lopu1liset lyhennys- ja kuit-
6663:  iessa erässä, joista ensimmäinen erä suorite-        taustoimet saadaan tehdyiksi kuitenkin aikai-
6664:  aan 3. 12. 1979 lukien viivytyksettä ja toinen       semmin kuin muina vuosina.
6665:  :rä 1. 3. 1980 lukien viivytyksettä. Tämä ei            Veronpalautusten lyhentämisessä, kuittaami-
6666:  :elellä mainitun lain mukaan kuitenkaan koske        sessa ja ulosmittaamisessa sekä palautusten
6667:  1iitä veronpalautuksia, joita käytetään veron-       maksatuksessa käytetty atk-ratkaisu on osoittau-
6668:  ~antolaissa ( 611/78) tarkoitettuun kuittauk-        tunut toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
6669:   een.                                                Palauttamiseen liittyvät toimenpiteet on voitu
6670:     Vuodelta 1978 maksettavien veronpalautus-         toimittaa yleensä nopeammin kuin aikaisemmin
6671:   en osalta ns. selvät palautukset on voitu mak-      siitä huolimatta, että palautukset on maksettu
6672:   aa välittömästi eli niin nopeasti kuin se on        kahdessa erässä. Tämän ohella uuden järjestel-
6673:  ~llut mahdollista rahalaitosten, postisiirron ja     män kattavuudesta johtuen veronkuittauksia on
6674:   ~ostitoimipaikkojen välityksellä. Näitä palau-      kuitenkin tehty olennaisesti enemmän kuin
6675:   uksia maksettiin ensimmäisessä erässä 3.-20.        aikaisempina vuosina.
6676:   .2.1979 välisenä aikana yhteensä 2 208 617             Verohallinnon kannalta myöhään tehty pää-
6677:   ~alautuksensaajalle. Kysymyksessä mainitussa        tös vuoden 1978 palautusten maksatuksen
6678:   Judenmaan läänissä veronpalautuksia maksa-          ai!kaistamisesta ja toisessä erässä tapahtuvasta
6679: 4                                             1980 vp.
6680: 
6681: maksatuksesta on hankaloittanut aikaisemmassa        on 2 prosenttia veronpalautuksen määrästä.
6682: veronkantojärjestelmässä manuaalisesti hoidet-       Jos ennakonpalautus on aiheettomasti tai vk-
6683: tujen tietojen siirtämistä palautusten käsitte-      heellisesti kuitattu, maksetaan kuitatulle mää-
6684: lyssä tarvittaviin atk-rekistereihin, v,arsinkin     rälle veronkantolain 12 §:n 2 momentin ja
6685: kun samanaikaisesti on ollut käynnissä laaja         veronkantoasetuksen 11 §:n mukaan 9 prosen-
6686: veronkantouudistus.                                  tin vuotuinen korko.
6687:    Kannossa suoritettaville veroerille ei vero-         Hallitus pyrkii siihen, että vastaisuudessa
6688: laeissa ole säädetty perittäväksi korkoa. Vas-       voitaisiin yksinkertaistaa veronpalautusten ta-
6689: taavasti ennakonpalautuksille ei ole säädetty        kaisinmaksatukseen liittyviä toimia ja uskoo,
6690: maksettavaksi korkoa. Edellä mainittujen vuo-        että veronkantouudistuksen siirtymävaiheen ja
6691: den 1978 veronpalautusten maksamisen lykkää-         nyt esiintyneiden ruuhkien selvittämisen jälkeen
6692: misestä annetun lain ja sen perusteella annetun      veronpalautusten maksatustoimet voidaan hoi-
6693: valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti         taa häiriöttä.
6694: lykätyille palautuksille suoritetaan hyvitys, joka
6695:      Helsingissä l3 päivänä toukokuuta 1980.
6696: 
6697:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
6698:                                               N~o 239
6699: 
6700: 
6701: 
6702: 
6703:                            Till Riksdagens Herr Talmal)..
6704: 
6705:    I det syfte 37 § 1 mom~ riksdagsordningen        sarilmaniagt. 1.75 629 mottag~re, direkt på ve-
6706: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       derbörandes. •bankkonto · och . sås!)m postgiro:
6707: av den 9 april 1980 tili vederbörande mediem        från konto tinder tiden 5.-20. 12. 1979 till
6708: av statsrådet översänt avskri.ft av följande av     sammanlagt 373 785 inottagare•. Den första
6709: riksdagsman Henrik Westerlund undertecknade         återbäringsraten hade kunnat ... utanordnas ännq
6710: spörsmål nr 239:                                    snabbare än vad som skedde, Hall uppgifterna
6711:                                                     om. de återbäringar som skall utmatas hade
6712:           Är Regeringen medveten om ovanpå-         erhållits tidigare. Den andra raten av s.k. klara
6713:        talade sakförhållande, och om så är fal-     återbäringar kunde utanordnas snabbare än
6714:        let, vilka åtgärder kommer Regeringen        någonsin tidigare.
6715:        att vidtaga för att inte en framtida             Innan förskottsåterbäringar utanordnas av-
6716:        upprepning av den aktuella försenings-       kortas obetalda förskott, verkställs eventueH
6717:        tidpunkten med återbetalning av skatte-      skattekvittning och utmätning. De reståterbä-
6718:        återbäringsbelopp skall inträffa, och        ringar som efter dessa åtgärder skall återbäras
6719:           på vilket sätt och med vilket pro-        tili skattskyldig har inte ingått i ovan nämnda
6720:        centbelopp och enligt vilka beräknings-      s.k. kiara återbäringar.
6721:        grunder kommer räntegottgörelsen av              I sex Iän utanordnades reståterbäringarna
6722:        försummelsen tili den beskattade att         av den första återbäringsraten i december 1979,
6723:        beaktas?                                     i tre Iän i januari innevarande år och i två Iän
6724:                                                     i februari. Reståterbäringarna av den andra
6725:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       återbäringsraten utanordnades i nio Iän i mars,
6726: samt anföra följande:                               såsom också de övriga återbäringarna, och i
6727:    Enligt lagen angående uppskov med utbe-          två Iän i april.
6728: talning av skatteåterbäring för år 1978 (914/           I Nylands Iän har man ännu inte slutfört
6729: 78) skall skatteuppbördsmyndighet under en          handläggningen av sådana återbäringar som är
6730: av finansministeriet fastställd tid, dock senast    föremål för skattekvittning. Enligt uppgift från
6731: från och med den 1 mars 1980, utan dröjsmål         länsskatteverket i Nylands Iän kan dock av-
6732: återbära vad som tiLI ett för högt belopp inne-     kortnings- och kvittningsåtgärderna slutföras
6733: hållits eller uppburits i förskott ( skatteåter-    tidigare än under de föregående åren.
6734: bäring). Genom finansministeriets beslut 19. 9.        Den ADB-tillämpning som använts för av-
6735: 1979 ( 733/79) förordnades, att skatteåter-         kortning, kvittning och utmätning av skatte-
6736: bäringarna skulle betalas i två rater, av vilka     återbäringar samt för utanordning av åter-
6737: den första erläggs utan dröjsmål från och med       bäringar har visat sig vara funktionell och ända-
6738: 3. 12. 1979 och den andra raten från och med        måisenlig. Atgärderna i ans•lutning tili återbä-
6739: 1. 3. 1980. Detta gäller enligt ovan nämnda         ring har i allmänhet kunnat verkställas snab-
6740: lag likväl inte de skatteåterbäringar som an-       bare än förut trots att återbäringarna betalats
6741: vänds för kvittning som avses i lagen om            i två rater. Tili följd av det nya systemets täck-
6742: skatteuppbörd ( 611/78).                            ningsgrad har man dessutom kunnat verkställa
6743:    I fråga om de skatteåterbäringar som skall       avsevärt flera skattekvittningar än under tidi-
6744: utbetalas för år 1978 har s.k. klara återbäringar   gare år.
6745:  kunnat utbetalas omedelbart ellet så snabbt           Det ur skatteförvaltningens synpunkt sent
6746: det varit möjligt genom förmedling av pen-          fattade beslutet om att förlägga utanordningen
6747:  ninginrättningar, postgiro och postanstalterna.    av 1978 års återbäringar tili en tidigare tid-
6748:  Dessa återbäringar betalades i den första raten    punkt samt om utanordningen i en andra rat,
6749:  under tiden 3.-20. 12. 1979 tili sammanlagt        har försvårat överföringen av data som i det
6750:  2 208 617 emottagare. I Nylands Iän, som           tidigare skatteuppbördssystemet sköttes manu-
6751:  nämns i spörsmålet, utbetalades skatteåter-        ellt tili sådana ADB-register som behövs vid
6752:  bäringar i den första raten 11. 12. 1979 tili      handläggningen av återbäring.ar, i synnerhet
6753: som en omfattande skatteuppbördsreform sam- kvittad, skall på det kvittade beloppet enligt
6754: tidigt varit aktuell.                             12 § 2 mom. skatteuppbördslagen och 11 §
6755:     I skattelagarn.a har inte stadgats om ränta skatteuppbördsförordningen erläggas en årlig
6756: på skatterater som skall erläggas vid uppbörd. ränta om 9 procent.
6757: lnte heller finns det något stadgande- om ränta . . Regeringeri strävar till att i framtiden för-
6758: på förskottsåterbäring. På återbäringar som enkla åtgärderna i anslutning till återbetalning-
6759: uppskjutits i enlighet med öv~n niimhda lag en- av: skatteåterbäringar och är av c;len upp-
6760: angående uppskov med utbetalning av :S:katte- fattningen, . att: utanordningen -av skatteåter7
6761: återbäring för år 1978 och med finansmini~~ b~ringar kaq skötas utan störningar efter skat~;
6762: l"iets beslutmed stöd därav, slkaU erli:igga-s en teuppbördsreformens _ övergångsperiod och så
6763: gottgör;ehe som belöper sig till 2 procent av snart de. nuvarande anhopningarna av ärendel;l
6764: skatteåterbäringens belopp. I det fall att för- klarats av.                                  . ·
6765: skottsåterbäri:ng är. grundlöst eller felaktigt
6766:      Helsingfors den 13 maj 1980.
6767: 
6768:                                                                    Minister Pirkko Työläjärvi
6769: 
6770: 
6771: 
6772: 
6773: 088000523]
6774:                                              1980 vp.
6775: 
6776: Kirjallinen kysymys n:o 240.
6777: 
6778: 
6779: 
6780: 
6781:                                      Saukko: Valtionrautateiden anomista tilausliikenneluvista.
6782: 
6783: 
6784:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
6785: 
6786:    Huhtikuun alkupäivinä on liikenneministe-        den pääomien sitominen alalle, jossa yksityisiä
6787: riöön jätetty valtionrautateiden anomus tilaus-     palveluja on runsaasti tarjolla, ei olisi myöskään
6788: liikenneluvan myöntämiseksi yli 400:lle kuor-       liiketaloudellisesti mielekästä.
6789: ma-autolle. Autojen toimikenttänä olisi koko           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
6790: maa.                                                jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
6791:    VR ei ole neuvotellut asiasta etukäteen Suo-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6792: men Kuorma-autoliiton kanssa. Näin ollen ei         seuraavan kysymyksen:
6793: myöskään ole selvitetty yksityisten liikenteen-
6794: harjoittajien mahdollisuuksia hoitaa lisääntyviä              Onko Hallitus tietoinen valtionrauta-
6795: kuljetuksia.                                               teiden yli 400 tilausliikenteeseen kaavai-
6796:    Toteutuessaan valtionrautateiden hanke ka-              leman kuorma-auton yksityisten liiken-
6797: ventaisi oleellisesti yksityisten ammattiautoili-          teenharjoittajien toimeentulolle aiheutta-
6798: joiden toimeentuloa ja lisäisi autoilijoiden kes-          mista vaaroista, ja
6799: kuudessa jo nyt paikka paikoin ilmenevää työt-                aikooko HaLlitus myöntää valtion-
6800: tömyyttä. Näin laajamittainen valtionrautatei-             rautateille sen anomat liikenneluvat?
6801:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1980.
6802: 
6803:                                            Alvar Saukko
6804: 
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 0880004849
6809: 2                                              1980 vp.
6810: 
6811: 
6812: 
6813: 
6814:                          Eduskunnan Herra                 Puh em i e he 11 e.
6815: 
6816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muutti voimassa olevaa liikennealuejakoa niin,
6817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          että lääneissä Lappia lukuunottamatta on enin-
6818: olette kirjeellänne 14 päivältä huhtikuuta 1980        tään kaksi liikennealuetta. Yhden liikennealueen
6819: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-          läänejä ovat jo tässä vaiheessa Uudenmaan,
6820: nen vastattavaksi kansanedustaja Saukon teke-          Kymen ja Pohjois-Karjalan läänit. Ilmoittaes-
6821: män seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyksen        saan tästä päätöksestä lääninhallituksille liiken-
6822: n:o 240:                                               neministeriö totesi, että nyt vahvistettu lii-
6823:                                                       kennealuejako on vain välivaihe edettäessä ny-
6824:            Onko Hallitus tietoinen valtionrauta-      kyistä laajempiin liikennealueisiin.
6825:         teiden yli 400 tilausliikenteeseen kaavai-        Saadakseen samat edut kuin tilausliikenne sai
6826:         Ieroan kuorma-auton yksityisten liiken-       edellä mainitulla toimenpiteellä, Tavaralinjat
6827:         teenharjoittajien toimeentulolle aiheutta-     r.y. anoi joulukuun 4 päivänä 1979 jättämäs-
6828:         mista vaaroista, ja                            sään hakemuksessa tavaraliikenteen keräily- ja
6829:            aikooko HaLlitus myöntää valtion-          jakelualueiden laajentamista. Liikennealuepää-
6830:         rautateille sen anomat liikenneluvat?         töksen jälkeen yhdistys laajensi anomustaan ja
6831:                                                       ulotti sen koskemaan myös linjalta poikkeamis-
6832:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oikeutta.
6833: vasti seuraavaa:                                          Liikennelupa- ja liikennealueasioiden liberali-
6834:     Kuorma-autoliikennettä vaivaa huomattava          soinnin tässä vaiheessa valtionrautatiet heräsi
6835: kapasiteetin vajaakäyttöisyys eli työttömyys.         valvomaan etujaan. Maaliskuun 21 päivänä
6836: Tästä johtuen liikenneministeriö on noudatta-         1980 vaitiorirautatiet jätti liikenneministeriölle
6837: nut hyvin pidättyvää liikennelupapolitiikkaa,         hakemuksen pyytäen mm., että valtionrauta-
6838:  mikä käytännössä on merkinnyt, ettei alalle          teille myönnettäisiin yhteinen tilausliikennelupa
6839: pyrkiville uusille yrittäjille ole myönnetty lii-     kaikille sen hallinnassa oleville autoille koko
6840: kennelupia. Liikenneministeriön tarkoituksena         valtakunnan alueella.
6841: on edelleen noudattaa tätä pidättyvää linjaa lii-         Sekä Tavaralinjat r.y:n että valtionrautatei-
6842: kennelupapolitiikassaan.                              den hakemukset tullaan käsittelemään siten, että
6843:     Toisaalta erityisesti kohoava öljyn hinta pa-     molempien kuorma-autokapasiteetin käyttöaste
6844: kottaa toimenpiteisiin alalla jo toimivien yrit-      paranee ilman, että kummankaan kuorma-auto-
6845: täjien kaluston käyttösuhteen parantamiseksi,         kalusto siitä lisääntyy.
6846: jotta kuljetuskustannusten nousua voitaisiin hil-         Liikenneministeriö jatkaa siis omaksumaansa
6847: litä. Tässä tarkoituksessa liikenneministeriö on      pidättyvää linjaa uusien liikennelupien suhteen
6848: liberalisoimassa liikennelupa- ja liikennealue-       liberalisoiden samalla säännöksiä, jotka rajoit-
6849: asioissa noudatettua käytäntöä. Liberalisointi        tavat alalla jo toimivien yrittäjien toimintaa.
6850: alkoi 2. 10. 1979 annetulla kirjeellä, jossa lii-         Todettakoon lisäksi, että suoritetuista ja kaa-
6851: kenneministeriö julkisti oman ohjelmansa niin         vailloista toimenpiteistä on neuvoteltu ja neu-
6852: sanottujen tuote- ja toimeksiantajakohtaisten         votellaan Teollisuuden Keskusliiton, Kaupan
6853: liikennelupien laajentamisesta tuoteala- ja teolli-   Keskusvaliokunnan, Kuorma-autoliitto r.y:n,
6854: suusalakohtaisiksi. Ministeriö antoi samalla vas-     Tavaralinjat r.y:n ja valtionrautateiden kanssa.
6855: taavat toimiohjeet myös lääninhallituksille.          Tähänastiset ratkaisut onkin voitu tehdä yhteis-
6856:    Liberalisointi jatkui, kun ministeriö tammi-       ymmärryksessä asianomaisten kanssa. Tämä on
6857: kuun 15 päivänä 1980 autamaliaan päätöksellä          tavoitteena myös tulevissa ratkaisuissa.
6858:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1980.
6859: 
6860:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
6861:                                                 N:o 240                                                 3
6862: 
6863: 
6864: 
6865: 
6866:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6867: 
6868:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           distrikt så att det i alla Iän utom Lappland
6869: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          finns högst två trafikdistrikt. Nylands, Kym-
6870: av den 14 april 1980 tili vederbörande medlem          mene och Norra Karelens Iän har redan i detta
6871: av statsrådet översänt avskrift av följande av         skede bara ett trafikdistrikt. När trafikministe-
6872: riksdagsman Saukko undertecknade spörsmål nr           riet meddelade detta beslut åt länstyrelserna,
6873: 240:                                                   konstaterades det, att den då fastställda in-
6874:                                                       delningen i traf1kdistrikt endast är ett mellan-
6875:           Är Regeringen medveten om de faror,         skede i utveoklingen mot större trafikdistrikt
6876:        som statsjärnvägarnas planerade 400             än de nuvarande.
6877:        lastbilar avsedda för beställningstrafik,          För att få samma förmåner som beställnings-
6878:        innebär för de privata trafikidkarnas           trafiken fick i samband med den ovananförda
6879:        utkomst, o.ch                                   åtgärden, anhöll Tavaralinjat rf. i sin ansökan
6880:           ämnar Regeringen bevilja statsjärn-         per den 4. december 1979 om utvidgning av
6881:        vägarna de trafiktillstånd som de an-          godstrafikens uppsamlings- och distributions-
6882:        söker om?                                      områden. Efter beslutet om trafikdistrikten ut-
6883:                                                       vidgade förbundet sin ansökan att gälla också
6884:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rätten att avvika från linje.
6885: samt anföra följande:                                     I detta Hberaliseringsskede av trafiktilistånds-
6886:     Lastbiltrafiken besväras av en märkbart ned-      och trafikdistrikts ärenden vaknade Statsjärn-
6887: satt kapacitetsanvändning eller arbetslöshet. På      vägarna för att vaka över sina intressen. Den
6888: grund av detta har trafikministeriet följt en         21. mars 1980 tiliställde Statsjärnvägarna trafik-
6889: mycket åtevhållsam trafiktillståndspolitik, som       ministeriet en ansökan som innehöll bl. a. be-
6890: i praktiken har betytt, att nya företagare som        gäran om att statsjärnvägarna skulle beviljas
6891: söker sig tili branschen inte har beviljats trafik-   ett gemensamt beställningstrafiktilistånd för
6892: tillstånd. Trafikministeriet har för avsikt att       alla bilar de innehar inom rikets hela område.
6893: fortfarande följa denna återhållsamma linje i             Ansökan från både Tavaralinjat rf. och Stats-
6894: sin trafiktillståndspolitik.                          järnvägarna kommer att hehandlas så, att an-
6895:     A andra sidan tvingar de stigande oljepri-        vändningsgraden av bådas las~bilskapacitet skall
6896: serna tili åtgärder som syftar att fövbättra          förbättras utan att någonderas lastbilsmateriel
6897: materielets användningsgrad bland i branschen         behöver ökas.
6898: redan verksamma företagare för att kunna                  Trafikministeriet kommer alltså att fortsätta
6899: minska transportkostnadernas ökning. I detta          den återhållsamma linje det har antagit i för-
6900: syfte håller trafikministeriet på att Hberalisera     hållande tili nya traHktillstånd och ministeriet
6901: praktiken, som tillämpas i trafiktillstånds- och      kommer samtidigt att liberalisera stadganden,
6902: trafikdistriktsärenden. Liberaliseringen inleddes     som begränsar de i branschen redan verk-
6903: genom ett brev per den 2. 10. 1979, som avsåg         samma företagens verksamhet.
6904: att utvidga trafiktillstånden från att ha varit           Det kan ytterligare konstateras, att man har
6905: bundna tili produkt och uppdragsgivare tili att       haft och kommer att ha överläggningar med
6906: utvidgat gälla produktions- och respektive in-        Industrins centralförbund, Handelns transport-
6907: dustriområden. Ministeriet gav samtidigt mot-         utskott, Kuorma-autoliitto rf., Tavaralinjat rf.
6908: svarande direktiv också åt länstyrelserna.            och statsjärnvägarna rörande utförda och plane-
6909:     Liberaliseringen fortsatte, då ministeriet        rade åtgärder. Tillsvidare har besluten kunnat
6910: genom sitt beslut per den 15. januari föränd-         fattas i samförstånd med vederbörande. Detta
6911: rade den i kraft varande indelningen i trafik-        är också avsikten i de kommande lösningarna.
6912:      Helsingfors den 7 maj 1980.
6913: 
6914:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
6915:                                              1980 vp.
6916: 
6917: Kirjallinen kysymys n:o 241.
6918: 
6919: 
6920: 
6921: 
6922:                                  Melin vm.: Vientiin suuntautuvien rakennusprojektien edistämi-
6923:                                     sestä valtiovallan toimesta.
6924: 
6925: 
6926:                         E d u s kunnan      H e r r a Puh e m i e h e II e.
6927: 
6928:     Suomen ulkomaantoimintojen, kehitysyhteis-         Bagdadin suomalaisen peruskoulun edustajat
6929: työn, viennin markkinoinnin sekä mm. raken-         käv1vät vuosi sitten neuvotteluja Suomen kou-
6930: nusurakoinnin laajentumisen myötä suomalai-         luhallituksen, opetusministeriön kouluosaston
6931: sen työn ja työntekijöiden määrä on viime           ja kulttuuriosaston sekä Tuusulan koululauta-
6932: aillwina lisääntynyt ulkomailla. Mm. lraJkissa on   kunnan edustajien kanssa Bagdadin suomalais-
6933: jo nyt yli 1 000 suomalaista eri projektien pal-    koululaisten etujen turvaamiseksi. Näissä neu-
6934: veluksessa. Tämän vuoksi myös lainsäädäntö-         votteluissa tkävi selville, että Suomen koululain-
6935: työssä yleensä tulisi ottaa entistä enemmän         säädäntö ei toistaiseksi tunne muita kuin Suo-
6936: huomioon eri lakien ja asetusten vaikutus ulko-     men maaperällä toimivat koulut ja että ulko-
6937: mailla toimivien suomalaisten elinehtoihin. Täl-    mailla suomalaisten säädösten mukaan toimi-
6938: lä tavoin voitaisiin monin tavoin edesauttaa        vien koulujen oppilaiden etuja ei voida turvata
6939: Suomen vientiä sekä parantaa vientiyhtiöiden        muutoin kuin mahdollisesti uusien 1ainsäädän-
6940: palveluksessa olevien asemaa.                       nöllisten toimenpiteiden avulia. Harkinnanar-
6941:     Eräänä käytännön kysymyksenä voidaan mai-       voista olisi, että opetusministeriö Suomessa
6942: nita työelätkelakien mutkainen oikeus ns. tule-     ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin ulkomailla
6943: van ajan eläkkeeseen. Eräiden työyhtymien ym.       toimivien, suomalaisten ylläpitämien :koulujen
6944: vapaaehtoisten liittymien palveluksessa olevat      toiminnan laillistamiseksi. Näille kouluille tulisi
6945: ja erityisesti niiden perheenjäsenet, jotka ovat    saada oikeus antaa hyväksyttäviä todistuksia
6946: ulkomaisten yhtiöiden palveluksessa oltuaan         oppivelvollisuuden suorittamisesta siten kuin
6947: sitä ennen TEL- tai LEL-työsuhteessa Suomes-        on säädetty Suomessa toimivien koulujen osal-
6948: sa, menettävät oikeutensa tulevan ajan eläkkee-     ta, ja valtionapu näille kouluille olisi saatava
6949: seen. Tämä asiantila tulisi muuttaa ainakin niil-   lakisääteiseksi ja Suomessa toimivia peruskou-
6950: tä osin kuin kyseessä ovat suomalais-ulkomais-      luja vastaavaksi.
6951: ten tai suomalaisten välillisestikin hallitsemien      Suomalaisten työntekijäin ja toimihenkilöiden
6952: työyhtymien palveluksessa olevat suomalaiset.       lukumäärän lisääntyessä esim. Irakissa olisi ul-
6953:     Voimassa olevan lapsilisälain mukaan lapsen     koministeriön harkittava tarpeellisia toimenpi-
6954: osalta, joka asuu ulkomailla tkolme kuukautta,      teitä viisumivapauden saamiseksi Suomen kan-
6955: menettää äiti tai huoltaja oikeuden lapsilisään.    salaisille Irakissa. Yhden tavan asian hoitami-
6956: Menettelyä tulisi voida korjata vastaamaan ul-      seksi tarjoaa jugoslavialainen esimerkki. Ne
6957: komailla työskentelevien huoltajien osalta hei-     Jugoslavian kansalaiset, joilla on oleskelulupa,
6958: dän verotuksensa mukaisesti ns. vuoden sään-        ns. residence book, Irakissa, on vapautettu
6959: töä soveltaen.                                      maastalähtö- ja maahantuloviisumeista oleske-
6960:     Varsinkin johtavissa asemissa olevien toimi-    luluvan voimassaollessa.
6961: henkilöiden osalta ns. yhden vuoden säännök-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
6962: sen sisältämistä Suomessa oloa koskevista ra-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
6963: joituksista seuraa raportointimatkojen osalta       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
6964: pelko koko vuoden tulon verollepanosta. Yh-         tavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
6965: teydenpito kotimaiseen liikkeenjohtoon ei saisi
6966: aiheuttaa veroseuraamuksia ja huolta, sillä jo               Ontko Hallitus valmis tehokkaasti
6967: itse työ kehitysmaaolosuhteissa muodostuu mo-              edistämään vientiin suuntautuvien ra-
6968: nin verroin vaikeammaksi kuin kotimaassa.                  kennusprojektien onnistumista edesaut-
6969: 0880005561
6970: 2                                          1980 vp.
6971: 
6972:      tamalla ao. yritysten palveluksessa ole-         min sekä pyrkimyJksin yhdessä vastaan-
6973:      vien suomalaisten elinehtoja vieraalla           ottajamaan kanssa helpottamaan suoma-
6974:      maaperällä sosiaali- ja perhepoliittisin,        laisia työntekijöitä koskevia viisumieh-
6975:      veropoliittisin ja koulutusta tukevin toi-       toja?
6976:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
6977: 
6978:        Ingvar S. Melin               Kauko Tamminen             Arto Lampinen
6979:        J. Laine                      Mikko Jokela               Esko J. Koppanen
6980:                                                N!o 241                                                  3
6981: 
6982: 
6983: 
6984: 
6985:                          E duskun nan         H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6986: 
6987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nimenomaan projektityöntekijöiden entyls-
6988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ongelmia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava
6989: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn            huomioon asemamaiden väliset suuret eroavuu-
6990: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          det hallinto- ja oikeusjärjestelmään sekä kult-
6991: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tuuritaustaan nähden. Yleispätevien ja samalla
6992: edustaja Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvas-         riittävän joustavien lainsäädännöllisten tai sopi-
6993: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 241:                musperusteisten ratkaisujen aikaansaaminen on
6994:                                                       tämän vuoksi vaikeata. Yleisesti voidaan kui-
6995:           Oniko Hallitus valmis tehokkaasti           tenkin, ns. projektiviennin nopeasti kasvavan
6996:        edistämään vientiin suuntautuvien ra-          mer:kityksen huomioon ottaen todeta, että esi-
6997:        kennusprojektien onnistumista edesaut-         tetyt kysymykset ovat varsin tähdellisiä ja että
6998:        tamalla ao. yritysten palveluksessa ole-       niiden merkitys, projektityöntekijöiden otak-
6999:        vien suomalaisten elinehtoja vieraalla         suttavasti kasvavan määränkin takia, tulevai-
7000:        maaperällä sosiaali- ja perhepoliittisin,
7001:                                                       suudessa korostuu.
7002:        veropoliittisin ja koulutusta tu'kevin toi-
7003:                                                           Pohjoismaiden Neuvosto hyväksyi 28. istun-
7004:        min sekä pyrkimyksin yhdessä vastaan-
7005:                                                       nossaan Reykjavikissa 1980 suosit.uksen {n:o
7006:        ottajamaan kanssa helpottamaan suoma"
7007:                                                       10/1980), jossa pohjoismaiden hallituksia ke-
7008:        laisia työntekijöitä koskevia viisumieh-
7009:                                                       hotetaan tutkimaan Pohjolan u~kopuolisissa
7010:        toja?                                          maissa työskentelevien projektitvontekijöiden
7011:                                                       oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia oloja~
7012:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Nyt esitettyjen kysymysten tarkastelu nykyistä
7013: vasti seuraavaa:                                      keskitetymmällä tavalla on siis yhteispohjois-
7014:     Kirjallisessa kysymyksessä n:o 241 tarkoite-      maisellakin tasolla vireillä. Tarkasteltuna val-
7015: tut ulkomailla työskentelevien suomalaisten           tiovallan yleensä noudattaman viennlnedistämis-
7016: projektityöntekijöiden sosiaalietuihin, verotu!k-     tä kaikin tavoin tukevan linjan kannalta voi-
7017: selliseen asemaan ja koulutusmahdollisuuksiin         daan projektityöntekijöiden olojen tarkempaa
7018: liittyvät kysymylkset ovat luonteeltaan lähinnä       selvitystä pitää aiheellisena tehtävänä.
7019: sisäisen lainsäädäntömme tai po. työntekijöiden           Seuraavassa pyritään selvittämään nykyinen
7020: asemamaan kanssa sovittavien järjestelyjen puit-      tilanne kysymyksessä erikseen mainittujen seik-
7021: teissa hoidettavia. Osittain ne ovatkin selitet-      kojen osalta.
7022: tävissä siten, ettei lainsäädännössämme ole voi-
7023: tu riittävän nopeasti ottaa huomioon niitä uusia
7024: ongelmia,· jotka Suomen oloissa verraten uusi                              Työeläke
7025: ja alati kehittyvä vientitoiminta eli ns. projekti-
7026: vienti ja ulkomaiset operaatiot, tuovat muka-            Työntekijäin ·eläkelain mukaan työntekijällä
7027: naan.                                                 on oikeus saada .ns. täysitehoista työkyvyttö".
7028:    - Tämänlaatuisiin ulkosuomalaisten oioja kos-      myyseläketiä, jossa·. eläkkeeseen .•· oilkeuttavaria
7029: keviin kysymyksiin on aikaisemmin otettu kan-         OH~taan huomioon myös aika työkyvyttömyyden
7030: taa ao. ·laajemman asiakokonaisuuden, esim.           alkamisesta eläkeikään, jos työkyvyttömyys 'ori
7031: elähla.insäädännön, erityiskysymyksinä. Eräillä       alkanut vuoden kuluessa viimeisen eläkkeeseen
7032: aloilla, esimerkiksi perhepoliittisissa ja koulu-     oikeuttavan työsuhteen päättymisestä. Vastaa-
7033:  tuskysymyksissä, onkin ryhdytty 1kartoittamaart      vanlainen· säännös -on myös ·muissa työeläke-
7034: mahdollisuuksia havaittujen epäkohtien poista-        laeissa. Säännös johtaa siihen, että jos työnte-
7035: miseksL                                               kijä · on· siirtynyt ulkomaille sellaiseen työsuh-
7036: 4                                            1980 vp.
7037: 
7038: teeseen tai yrittäjätoimintaan, joka ei kuulu       set ovat samassa asemassa kuin kotimaan kan·
7039: Suomen työeläkkeiden soveltamispiiriin, oikeus      salaiset.
7040: täysitehoiseen työeläkkeeseen Suomesta päättyy          Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan
7041: vuoden kuluttua.                                    vireillä olevaan laajaan perhepolitiikkaa kosket-
7042:    Jos työskentely ulkomailla tapahtuu suoma-       televaan selvitystyöhön liittyvät myös lapsilisän
7043: laisen yrityksen tai suomalaisen tytäryhtiön        maksatusjärjestelmää koskevat muutosehdotuk-
7044: palveluksessa, sovelletaan Suomen kansalaiseen      set. Tällöin on ollut esillä myös kysymys lapsi-
7045: Suomen työelakelakeja. Myös tilapäistä tehtä-       lisän maksamisesta ulkomaille nykyistä laajem-
7046: vää varten Suomesta ulkomaille lähetetyt työn-      min.
7047: tekijät pysyvät tätä tehtävää suorittaessaan
7048: Suomen työeläkelain piirissä. Niinpä kun esi-                         T ulaverotus
7049: merkiksi Suomesta myydään ulkomaille paperi-
7050: kone ja sitä asentamaan lähetetään suomalaiset          Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-
7051: työntekijät, he 'kuuluvat tänäkin aikana Suo-       mentin 6 kohdan mukaan veronalaisena tulona
7052: men työeläkelakien soveltamispiiriin.               ei, vaikka tulon saaja asuu ·saman lain 9 §:.ssä
7053:     Kysymys oikeudesta täysitehoiseen eläkkee-      tarkoitetuin tavoin Suomessa, pidetä palkkatu-
7054: seen on erittäin laaja ja koskee läheisesti kaik-   loa, jonka hän on saanut ulkomailla suoritta-
7055: kia työeläkelakien piirissä työskenteleviä työn-    mastaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta, jos
7056: tekijöitä ja yrittäjiä. Itse työeläkelainsäädän·    hänen sanotusta työstä, tehtävästä tai palveluk-
7057: nössä on vaikeaa erottaa omaksi ongelmakseen        sesta johtuva oleskeluosa ulkomailla on kestä-
7058: ulkomailla työS~kentelevien asema. Tässä vai-       nyt vähintään vuoden tai sen voidaan sopimuk-
7059: heessa näyttääkin tarkoituksenmukaiselta, että      sen tai muun perusteen nojalla olettaa kestävän
7060: ulkomailla sikäläisten yritysten palveluksessa      vähintään mainitun ajan. Tämä ns. yhden vuo-
7061: työskentelevien suomalaisten eläketurva pyri-       den sääntö ei !koske palkkatuloa, joka saadaan
7062: tään mahdollisuuksien mukaan varmistamaan           Suomen valtiolta, kunnalta tai muulta suomalai-
7063: Suomen ja kysymyksessä olevien maiden väli-         selta ju1kisoikeudelliselta yhteisöltä, eikä myös-
7064: sillä sosiaaliturvasopimu!ksilla. Näissä voidaan    kään pa1kkatuloa, joka saadaan suomalaisen
7065: rajoitetummin ottaa huomioon maiden eläke-          vesi- tai ilma-aluksen palveluksessa tehdystä
7066: lainsaädännön erilaisuuden vaatimat poikkeuk-       työstä.
7067: set koskematta kansallisen lainsäädäntömme              Oleskelun ulkomailla on oltava periaatteelli-
7068: yleisiin periaatteisiin. Parhaillaankin käydään     sesti yhtäjaksoinen, jotta yhden vuoden sään-
7069: neuvotteluja usean valtion kanssa sosiaaliturva-    töä voitaisiin soveltaa. Oleskelun yhtäjaksoi-
7070: sopimuksen aikaansaamiseksi.                        suuden vaatimuksesta on kuitenkin oikeuskäy-
7071:                                                     tännössä poikettu silloin kun kysymyksessä
7072:                                                     ovat olleet vuosiloman vietto Suomessa ja
7073:                     Lapsilisä                       muut, lyhyehköt Suomessa käynnit, joiden siis
7074:                                                     ei ole katsottu katkaisevan laissa tarkoitettua
7075:    Voimassa olevien lapsilisän suorittamista kos-   oleskelua ulkomailla. Sellaisissa tapauksissa,
7076: kevien säännösten mukaan lapsilisä suoritetaan      joissa työskentely tapahtuu vuoroin u1komailla
7077: ulkomailla olevasta lapsesta aina vähintään yh-     ja vuoroin Suomessa, saattaa joskus vallita epä-
7078: deltä vuosineljänneksehä. Lapsilisän maksatuk-      tietoisuutta siitä, onko kysymyksessä kokonai-
7079: sen päättyminen tämän jälkeen on riippuvainen       suudessaan Suomessa tehty työ, johon liittyy
7080: vanhempien ulkomailla oleskelun perusteesta.        tilapäisiä matkoja ulkomaille, vai ulkomailla
7081: Valtion palveluksessa olevien lapsilisä suorite-    tehty työ, jonka aikana työntekijä käy tilapäi-
7082: taan poikkeuksetta aina myös ulkomaille. Myös       sesti Suomessa raportoidakseen työnantajalleen
7083: siinä tapauksessa, että vanhemmat opiskelevat       tai muusta työhön liittyvästä syystä. Rajata-
7084: ulkomailla, lapsilisää suoritetaan, edellytyksenä   pauksia ei tällöin, niin kuin ei yleensäkään, voi-
7085: tällöin kuitenkin, ettei lapsesta makseta oles-     da täysin välttää. Koska laissa nimenomaisesti
7086: kelumaan säännösten mukaan lapsilisää; Lisäksi      edellytetään, että oleskelun ulkomailla on joh-
7087: on 'Syytä todeta, että Suomen tähän asti solmi-     duttava sidl~ä tehtävästä työstä, on yhden vuo-
7088: miin sosiaaliturvasopimuksiin sisältyy useimmi-     den säännön soveltamisedellytyksiä harkittaes-
7089: ten määräykset siitä, että sopijamaissa nouda-      sa suhtauduttava pidättyvästi siihen, että hen-
7090: tetaan myös lapsilisän maksamisen suhteen pe-       kilö, jonka varsinainen työskentelypaikka on
7091: riaatetta, jonka mukaan sopijamaiden kansalai-      uLkomailla, Suomessa käydessään työskentelee
7092:                                              N:o 241                                              5
7093: 
7094: tääUä. Pääsääntöisesti työskentely Suomessa        ta 1 750 mk/ oppilas. Bagdadin suomalaiselle
7095: katkaisee muutoin yhtäjaksoisena pidettävän        koululle myönnetty avustus oli 136 500 mk.
7096: oleskelun ulkomailla. Verotuskäytännössä on           Opetusministeriö on todennut, ettei nykyi-
7097: kuitenkin Suomeen tehtyjen lyhyehköjen, har-       nen järjestelmä, joka perustuu harkinnanvarai-
7098: voin tapahtuvien raportoindmatkojen katsottu       seen, budjetin käyttösuunnitelmaan ja opetus-
7099: muodostavan tästä poikkeuksen, joka ei kat-        ministeriön päätöksiin perustuvaan valtion-
7100: kaise oleskelua ulkomailla.                        apuun, riitä ratkaisemaan ulkomailla työsken-
7101:                                                    televien suomalaisten perheiden koulunkäynti-
7102:                                                    ongelmia. Tästä syystä opetusministeriö on
7103:                                                    25. 4. 1980 nimennyt työryhmän valmistele-
7104:               Koululainsäädäntö                    maan ulkomailla toimivia suomalaisia kouluja
7105:                                                    koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tulee saada
7106:   Opetusministeriö on vuodesta 1974 lähtien        työnsä päätökseen 6. 6. 1980 mennessä.
7107: myöntänyt valtion tulo- ja menoarviossa ulko-
7108: suomalaisten sivistyksellisen yhteyden säilyttä-
7109: miseksi kotimaahan momentilla 29.98.23 vara-                        Viisumivapaus
7110: tun määrärahan puitteissa harkinnanvaraista tu-
7111: kea (muiden kuin Ruotsissa asuvien) ulkosuo-          Suomen kansalaisten viisumivapaus muissa
7112: malaisten lasten koulunkäynnin avustamiseksi.      maissa perustuu yleensä vastavuoroisuuden pe-
7113: Kyseistä tukea opetusministeriö on myöntänyt       rusteella tehtyihin viisumivapaussopimuksiin.
7114: mm. seuraaviin tavkoituksiin:                      Suomi on solminut tällaisia viisumivapaussopi-
7115:    1 ) peruskoulua vastaaville ulkosuomalaisille   muksia lu:kuisten maiden kanssa kaikissa maan-
7116: kouluiHe ja                                        osissa. Varsinaisen viisumivapauden ohella on
7117:    2) oppimateriaalin toimituksiin kouluhalli-     myös mahdollista neuvotella ehdoista, joilla
7118: tuksen toimesta näille kouluille                   oles1keluluvan saantia ja pidennystä helpotetaan.
7119:                                                    Viisumiasiat eivät nykyisten kokemusten va-
7120:    Lukuvuodeksi 1979-80 opetusministeriö on        lossa ole vaikeuttaneet rakennus- tai muiden
7121: myöntänyt peruskoulua vastaaville ulkosuoma-       projektien toteuttamista ulkomailla, vaan maa-
7122: laisille kouluille 550 000 markkaa. Tuki mitoi-    hantulo- ja oleskelumuodollisuudet on kohde-
7123: tettiin .siten, että s·e pienten koulujen osalta   maissa yleensä selvitetty varsin joustavasti suo-
7124: oli 2 500 mk/oppilas ja suurten koulujen osal-     malaisten työntekijöiden kohdalta.
7125:      Hdsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
7126: 
7127:                                                                          Ministeri Esko Rekola
7128: 6                                             1980 vp;
7129: 
7130: 
7131: 
7132: 
7133:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7134: 
7135:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kartlägga möjlighetrena att avlägsna de miss-
7136: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         förhållanden som observerats.
7137: se av den 15 april 1980 tili vederbörande med-          Särskilt vid en granskning av projektarbets-
7138: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      tagarnas specialproblem bör man dock obser-
7139: av riksdagsman Ingvar S. Melin m. fl. ställda        vera de stora sikilinaderna beträffande admi-
7140: spörsmål nr 241:                                     nistrativa och juridiska system och kulturbak-
7141:                                                      grund inom de olika stationeringsländerna. Det
7142:           Är Regeringen beredd att effektivt         är därför svårt att åstadkomma allmängiltiga
7143:        medverka till att byggnadsprojekt som         och samtidigt t!llräckligt flexibla legislativa
7144:        är inriktade på export framgångsri:kt         eller avtalsbaserade lösningar. Allmänt kan
7145:        kan genomföras, genom att främja de           emellertid med beaktande av betydelsen hos
7146:        i vederbörande företags anställning va-       den - snabbt växande s.k. projektexporten
7147:        rande finländarnas levnadsvillkor på          konstateras, att de ställda frågorna är synner-
7148:        främmande mark genom åtgärder, som            ligen viktiga och att deras betydelse kommer
7149:        stöder social- och familjepolitiken samt      att öka i framtiden- tili följd av att även mähg~
7150:        skatteoolitiken och utbildningen, samt        den projektarbetstagare sannolikt kommer att
7151:        att tillsammans med mottagarlandet un-        öka.      -                                   -
7152:        derlätta visumvillkoren för de finländs-         Nordiska Rådet godkände vid sin 28 session
7153:        ka arbetstagarna?                             i Reykjavik 1980 en rekommendatiO:n (nr 10/
7154:                                                      19 80 ) , där de nordiska ländernas regeringar
7155:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         uppmanas att undersöka de juridiska, sociala
7156: samt anföra följande:                                och ekonomiska förhållandena för projektar-
7157:    De i spörsmålet nr 241 avsedda frågorna i         betstagare som arbetar i Iänder utanför Norden.
7158: anslut_ning till de utomlands arbetande finländs-    En mera koncentrerad granskning av de nu
7159: ka- projektarbetstagarnas sociala förmåner, be-      ställda frågorna är således aktueH även på sam-
7160: skattningsmässiga ställning samt utbildnings-        nordisk nivå. Sett med tanke på statsmaktens
7161: möjligheter är titl sin natur sådana, att de bör     linje som på alla sätt understöder exportfräm-
7162: skötas i vår interna lagstiftning ellet inom         jandet, kan det anses vara en motiverad upp-
7163: ramen för arrangemang som skall överenskom-          gift att närmare utreda projektarbetstagarnas
7164: mas med ifrågavarande arbetstagares statione-        förhållanden.
7165: ringsland. Delvis kan de förklaras så, att man          I det följande utredes nuläget med avseende
7166: inte i vår lagstiftning tillräckligt snabbt kunnat   på de i spörsmålet särskilt nämnda omständig-
7167: beakta de nya problem, som den i Finlands            heterna.
7168: förhå 1landen jämförelsevis nya och i ständig
7169: utveckling varande exportverksamheten, dvs.
7170: den sk. projektexporten, och de utländska                             Arbetspension
7171: operationerna medför.
7172:    Till detta slag av frågor som gäller utom-           Enligt lagen om pension för arbetstagare
7173: lands boende finländska medborgares förhållan-       äger arbetstagare rätt att erhålla s.k heleffektiv
7174: den har tidigare fattats ståndpunkt såsom spe-       invalidpension, varvid såsom till pension berät-
7175: cialfrågor inom ramen för större sakkomplex,         tigande tid beaktas även tiden från invalidi-
7176: exempelvis inom pensionslagstiftningen. På           tetens början tili pensionsåldern, om invalidi-
7177: vissa områden, exempelvis i frågor som gäller        teten inträtt inom ett år från den tidpunkt då
7178: familjepolitiken och utbildning, har man börjat      det sista till pension berättigande arbetsförhål-
7179:                                               N:o 241                                                7
7180: 
7181: landet upphörde. Motsvarande stadgande finns         iakttas den principen, att avtalsländernas med-
7182: även i de övriga arbetspensionslagarna. Stad-        borgare är i samma ställning som hemlandets
7183: gandet leder till, att om arbetstagare övergått      medborgare.
7184: tia sådant arbetsförhållande eller sådan före-          Tili det omfattande utredningsarbetet röran•
7185: tagarverksamhet utomlands, som inte faller           de familjepolitiken, som för närvarande. utförs
7186: inom tillämpningsområdet för Finlands arbets~        vid social- och hälsovårdsministeriet, hör även
7187: pensioner, upphör rätten till heleffektiv arbets-    ändringsförslag som berör barnbidragets utbe-
7188: pension från Finland efter ett år.                   talningssystem. Härvid har även frågan om
7189:     Om arbetet utomlands sker i anställning hos      utbetalandet av barnbidrag tili utlandet varit
7190: finländskt företag ellet finländskt dotterbolag,     föremål för mera omfattande behandling.
7191: tillämpas Finlands arbetspensionslagar på finsk
7192: medborgare. Även sådana arbetstagare som från
7193: Finland sänts utomlands i tillfälligt uppdrag                      I nkomstbeskattning
7194: kvarstår under tiden för detta uppdrag inom
7195:  tillämpningsområdet för Finlands arbetspen-            Enligt 22 § 1 mom. 6 punkten lagen om
7196: sionslagar.                                          skatt på inkomst och förmögenhet anses inte så-
7197:     Frågan om rätten tili heleffektiv pension är     som skattepliktig inkomst, ehuru inkomsttaga-
7198: synnerligen omfattande och berör nära alla ar-       ren på i 9 § samma lag avsett sätt är bosatt i
7199: betstagare och företagare, på vilka arbetspen-       Finland, sådan löneinkomst som han uppburit
7200: sionslagarna tillämpas. Det är svårt att inom        för arbete, uppdrag eller tjänst utomlands, om
7201:  själva arbetspensionslagstiftningen såsom ett       hans av sagda arbete, uppdrag eller tjänst föran-
7202:  separat problem särskilja de utomlands arbetan-     ledda vistelse utomlands varat minst ett år eller
7203:  des ställning. I detta skede förefaller det ända-   vistelsen med stöd av avtal eller på annan grund
7204:  målsenligt, att man strävar tili att pensions-      kan antas vara minst nämnda tid. Detta s.k.
7205:  skyddet för de finländare som arbetar utom-         ettårsstadgande gäller inte av finska staten,
7206:  lands i anställning hos utländska företag i mån     kommun eller annat offentligträttsligt samfund
7207:  av möjlighet tryggas genom socialskyddsavtal        erhållen löneinkomst och inte heller lönein-
7208:  mellan Finland och ifrågavarande länder. I          komst som uppbärs för arbete i anställning på
7209:  dessa kan man i mera begränsad omfattning           finskt fartyg eller luftfartyg.
7210: beakta de undantag som skillnaderna mellan               Vistelsen utomlands skall i princip vara utan
7211:  ländernas pensionslagstiftning kräver, utan att     avbrott för att ettårsstadgandet skall kunna till-
7212:  ingripa i de allmänna principerna för vår           lämpas. Man har likväl i rättspraxis frångått
7213:  nationella lagstiftning. För närvarande förhand-    kravet på vistelsens kontinuitet, då det varit
7214:  lar man även med flera Iänder i syfte att åstad-    fråga om semesterfirande i Finland samt andra,
7215:  komma socialskyddsavtal.                            korta besök i Finland, som således inte ansetts
7216:                                                      avbryta den i lagen avsedda vistelsen utom-
7217:                                                      lands. I sådana fall, där arbetet sker turvis
7218:                    Barnbidrag                        utomlands och i Finland kan det någon gång
7219:                                                      råda ovisshet om huruvida det är fråga om ett
7220:    Enligt gällande stadganden om erläggande av       i sin helhet i Finland utfört arbete, tili vilket
7221: barnbidrag erläggs barnbidrag för barn som vis-      ansluter sig tillfälliga resor utomlands, eller
7222: tas utomlands alltid för minst ett kvartal. Hu-      utomlands utfört arbete, under vilket arbets-
7223: ruvida utbetalandet av barnbidrag upphör efter       tagaren tillfälligt besöker Finland för att av-
7224: detta beror på grunden för föräldrarnas vistelse     lämna rapport tili arbetsgivaren ellet av annan
7225: utomlands. Tili personer i anställning hos sta-      tili arbetet ansluten orsak. Gränsfall kan härvid
7226: ten erläggs barnbidrag utan undantag alltid          inte, såsom vanligen är fallet, helt undvikas.
7227: också utomlands. Även i det fall att föräldrarna     Emedan i lagen uttryckligen förutsätts att vis-
7228: studerar utomlands erläggs barnbidrag, likväl         telsen utomlands måste bero på arbete som där
7229: under förutsättning att för barnet inte erläggs      utförs, bör man vid övervägandet av tillämp-
7230: barnbidrag enligt vistelselandets stadganden. Vi-    ningsmöjligheterna för ettårsstadgandet förhålla
7231: dare är det skäl att konstatera, att i de social-    sig återhållsamt tili att en person, vars egent-
7232: skyddsavtal som Finland hittilis ingått oftast       liga arbetsplats är utomlands, vid besök i Fin-
7233: ingår bestämmelser om, att i avtalsländerna          land arbetar här. Enligt huvudregeln avbryter
7234: även i fråga om utbetalandet av barnbidrag           arbete i Finland utomlandsvistelse som i övrigt
7235: 8                                            1980 vp.
7236: 
7237: kan anses vara oavbruten. I beskattningspraxis         Undervisningsministeriet har konstaterat, att
7238: har korta, sporadiskt återkommande rapporte-        det nuvarande systemet som grundar sig på av
7239: ringsresor till Finland ansetts utgöra ett sådant   prövning beroende statsbidrag, som är beroende
7240: undantag, som inte föranleder avbrott i vistel-     av budgetens dispositionsplan och undervis-
7241: sen utomlands.                                      ningsministeriets beslut, inte är tillfyllest för
7242:                                                     att lösa skolgångsproblemen för de finländska
7243:                                                     familjer som arbetar utomlands. Av denna an-
7244:                Skollagstiftningen                   ledning har undervisningsministeriet 25. 4. 1980
7245:                                                     tillsatt en arbetsgrupp för att bereda en lag-
7246:    Undervisningsministeriet har alltsedan år        stiftning angående utomlands verkande finska
7247: 197 4 i statsförslaget inom ramen för det anslag    skolor. Arbetsgruppen skall ha sitt arbete fär-
7248: som reserverats under moment 29.98.23. för          digt senast 6. 6. 1980.
7249: upprätthållande av utlandsfinnarnas kulturella
7250: förbindelser med hemlandet beviljat av pröv-
7251: ning beroende stöd för bistående av utomlands                          V isumfrihet
7252: bosatta finländares (andra än i Sverige bosatta)
7253: barns skolgång. Ifrågavarande stöd har under-          Finska medborgares visumfrihet i andra län-
7254: visningsministeriet beviljat för bl.a. följande     der baserar sig i allmänhet på avtal om visum-
7255: ändamål:                                            frihet som ingåtts på reciprocitetsgrunder. Fin-
7256:    1) för utlandsfinska skolor som motsvarar        land har ingått sådana avtal om visumfrihet med
7257: grundskolan och                                     ett flertal Iänder i alla världsdelar. Vid sidan av
7258:    2) för leverans av läromaterial på skolstyrel-   den egentliga visumfriheten är det även möj-
7259: sens försorg till dessa skolor                      ligt att förhandla om villkor, varigenom erhål-
7260:                                                     lande och förlängning av vistelsetitlstånd under-
7261:    För läsåret 1979-80 har undervisningsmi-         lättas. Visumärendena har inte i ljuset av de
7262: nisteriet beviljat utlandsfinska skolor som mot-    nuvarande erfarenheterna försvårat förverkli-
7263: svarar grundskolan 5.50 000 mk. Stödet dimen-       gandet av byggnads- ellet andra projekt utom-
7264: sionerades så, att det för små skolor var 2 500     lands, utan inrese- och vistelseformaliteterna i
7265: mk/elev och för stora skolor 1 750 mk/elev.         mottagarlandet har i allmänhet avklarats syn-
7266: Understödet tili den finska skolan i Bagdad         nerligen smidigt i ftåga om de finländska ar-
7267: var 136 500 mk.                                     betstagarna.
7268:      Helsingforsden 20 maj 1980.
7269: 
7270:                                                                             Minister Esko Rekola
7271:                                                1980 vp.
7272: 
7273: Kirjallinen kysymys n:o 242.
7274: 
7275: 
7276: 
7277: 
7278:                                   Melin: Valtion työsuhdeasuntojen vuokrapisteitä koskeviin las-
7279:                                      kelmiin liittyvistä epäkohdista.
7280: 
7281: 
7282:                          E du sk u n n an H er r a        P u h e m i e h e 11 e.
7283: 
7284:    Valtion työsuhdeasunnoissa vuokra määritel-           Edellä olevan johdosta kaivataan valtioval-
7285: lään vuokrapistelaskelman mukaisesti, johon           lan toimenpiteitä em. epäkohtien korjaamisek-
7286: vaikuttavat erilaiset asumisen tasoa määrittä-        si sekä nykyisen vuokra- ja verotusjärjestelmän
7287: vät tekijät. Verottaja (verohallitus) määrätes-       saattamiseksi sellaiseksi, että ne nykyistä enem-
7288: sään työsuhdeasuntoveroa ei ole kuitenkaan            män vaikuttaisivat energian säästöä edistävästi.
7289: ottanut ollenkaan huomioon asunnon sijain-            Tällaisina toimenpiteinä voisivat olla vaitaJkun-
7290: tia, vaan on asettanut koko valtakunnan sa-           nan jakaminen lämmityskustannusten osalta
7291: manarvoiseksi siten, että verotusarvo lämmitet-       vyöhykkeisiin ( lämmönkulutustarpeen mukaan)
7292: tynä on v. 1980 11 mk/m2/kk ja ilman läm-             ja työsuhdeasuntoveron yhtenäistäminen. Läm-
7293: mitystä 9,70 mk/m2/kk eli erotus lämmitykses-         mityskustannukset tulisi ottaa laskelmissa huo-
7294: tä on vain 1,30 mk/m2/kk.                             mioon täysimääräisinä ja todellisina riippumat-
7295:    Todelliset lämmityskustannukset ovat vuoden        ta siitä kuuluuko lämpö vuokraan vai ei.
7296: vaihteessa tapahtuneen polttoaineen hinnan-              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
7297: nousun jälkeen 3-4,5 mk/m2/kk. Kun tutki-             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
7298: muksissa on todettu, että esim. Ivalossa läm-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7299: pöä tarvitaan 60 % enemmän kuin Helsingissä,          seuraavan kysymyksen:
7300: ovat epäkohdat Pohjois-Suomen asuntojen ja
7301: asukkaiden kohdalla keskimääräistä suuremmat.                    Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
7302: Samalla paikkakunnalla vierekkäisissä valtion                 menpiteisiin niiden epäkohtien korjaa-
7303: kiinteistöissä voi lisäksi laitoskiinteistöksi kat-           miseksi, joita on havaittu valtion työ-
7304: sottu asunto olla kokonaan työsuhdeverosta va-                suhdeasuntojen vuokrapisteitä lasket-
7305: paa, kun metsuritalossa esim. 70 m2 :n työ-                   taessa, jolloin asuntojen maantieteellistä
7306: suhdeasunnon verotusarvo voi nousta 300                       sijaintia ja tästä johtuvia paljonkin
7307: markkaan kuukaudessa. Korkeiden lämmitys-                     eroavia lämmityskustannuksia ei ole riit-
7308: kustannusten ja epäoikeudenmukaisen verotuk-                  tävästi otettu huomioon, sekä lisäksi
7309:  sen takia onkin odotettavissa, että erityisesti                 onko Hallitus valmis ottamaan huo-
7310:  syrjäseuduilla osa metsähallituksen kiinteistöistä           mioon lämmityskustannukset todellisina
7311:  on jäämässä tyhjiksi.                                        määriteltäessä valtion työsuhdeasuntojen
7312:                                                               vuokra- ja verotustasoa?
7313:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
7314: 
7315:                                            Ingvar S. Melin
7316: 
7317: 
7318: 
7319: 
7320: 088000524K
7321: 2                                               1980 vp.
7322: 
7323: 
7324: 
7325: 
7326:                          Edusku nnan H er r a              P u h e m i e h e 11 e.
7327: 
7328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimenpiteinä valtakunnan jakamista lämmitys-
7329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kustannusten osalta vyöhykkeisiin (lämmönku-
7330: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn             lutustarpeen mukaan) ja työsuhdeasuntoveron
7331: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           yhtenäistämistä. Kysymyksessä katsotaan myös,
7332: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          että lämmityskustannukset tulisi ottaa laskel-
7333: edustaja Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta         missa huomioon täysimääräisinä ja todellisina
7334: kysymyksestä n:o 242:                                  riippumatta siitä, kuuluuko lämpö vuokraan vai
7335:                                                        ei.
7336:            Onko Hallitus valmis ryhtymään toi-             Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7337:         menpiteisiin niiden epäkohtien korjaa-         vasti seuraavaa:
7338:         miseksi, joita on havaittu valtion työ-            Kysymyksessä tarkoitetut valtion työsuhde-
7339:         suhdeasuntojen vuokrapisteitä lasket-          asunnot on vuokran määräytymisperusteiden
7340:         taessa, jolloin asuntojen maantieteellistä     osalta rinnastettu valtion virkamiesasuntoihin.
7341:         sijaintia ja tästä johtuvia paljonkin          Niiden vuokrat määräytyvät siten vuosittain
7342:         eroavia lämmityskustannuksia ei ole riit-      tarkistettavan vuokrapisteen hinnan sekä läm-
7343:         tävästi otettu huomioon, sekä lisäksi          mityskustannuksista perittävän korvauksen pe-
7344:            onko Hallitus valmis ottamaan huo-          rusteella. Vuokrapisteen hinta on 1. 4. 1980 lu-
7345:         mioon lämmityskustannukset todellisina         kien 3,92 penniä.
7346:         määriteltäessä valtion työsuhdeasuntojen           Virkamiesasuntojen pistearvon laskemisperus-
7347:         vuokra- ja verotustasoa?                       teita ovat asunnon pinta-ala, huoneyksiköt, ra-
7348:                                                        kenteet, laitteet, varusteet, ikä, kunto ja käyttö-
7349:    Esitetyn kysymyksen perusteluosassa tode-           arvo sekä sijainti. Kertomalla asunnon pistearvo
7350: taan, että verohallitus ei työsuhdeasuntoveroa         vuokrapisteen hinnalla saadaan asunnon "puh-
7351: määrätessään ole ottanut huomioon asunnon              das" vuokra, joka ei sisällä lämmitystä. Kor-
7352: sijaintia, vaan on asettanut koko valtakunnan          vauksena keskuslämmitysasunnon lämpökustan-
7353: samanarvoiseksi siten, että verotusarvo lämmi-         nuksista peritään lisäksi 1. 4. 1980 lukien 2,19
7354: tettynä on vuonna 1980 11 mk/m2 /kk ja ilman           markkaa neliömetriä kohden kuukaudessa. Kes-
7355: lämmitystä 9,70 mk/m2/kk. Erotus lämmityk-             kuslämmitysasunnon lämpökustannusten kor-
7356: sesta on siten 1,30 mk/m2/kk, mitä kysymyk-            vaus on siten samansuuruinen kaikissa virka-
7357: sen esittäjä pitää liian pienenä. Kysymyksessä         miesasunnoissa riippumatta lämmitystavasta ja
7358: on katsottu todellisten lämmityskustannusten           asunnon maantieteellisestä sijainnista. Mikäli to-
7359: olevan 3-4,5 mk/m2/kk sekä Pohjois-Suomes-             dellisten lämmityskustannusten erilaisuus otet-
7360: sa tarvittavan 60 % enemmän lämpöä kuin                taisiin huomioon, tulisi Pohjois-Suomen virka-
7361: Etelä-Suomessa. Lisäksi kysymyksessä on kiinni-        miesasunnoista ja vastaavista työsuhdeasunnois-
7362: tetty huomiota siihen, että samalla paikkakun-         ta periä tähänastista korkeampi lämpökustan-
7363: nalla voi vierekkäisissä valtion kiinteistöissä lai-   nusten korvaus suuren lämmönkulutuksen vuok-
7364: toskiinteistöksi katsottu asunto olla kokonaan         si ja Etelä-Suomen asunnoista vastaavasti alempi
7365: työsuhdeverosta vapaa, kun taas metsuritalossa         korvaus, mitä ei voida pitää tarkoituksenmu-
7366: esimerkiksi 70 neliömetrin suuruisen asunnon           kaisena eikä myöskään kohtuullisena.
7367: verotusarvo voi nousta 300 markkaan kuukau-                Lämmityskustannusten huomioimisesta todel-
7368: dessa. Tämän vuoksi on kysymyksen esittäjän            lisina määriteltäessä valtion työsuhdeasuntojen
7369: mukaan odotettavissa, että erityisesti syrjäseu-       verotustasoa voidaan todeta seuraavaa:
7370: duilla osa metsähallituksen kiinteistöistä on jää-         Verohallitus vahvistaa vuosittain antamissaan
7371: massa tyhjiksi. Edellä esitettyjen seikkojen           päätöksissä luontoisetujen laskentaperusteet se-
7372: vuoksi kysymyksessä ehdotetaan mahdollisina            kä ennakkoperintää että lopullista verotusta
7373:                                               N:o 242                                                3
7374: 
7375: varten. Näissä päätöksissä vahvistetaan kaava-          Valtion virka- ja työsuhdeasunnoissa asuvia
7376: maiset laskentaperusteet yleisimmin esiintyvien      verotetaan asuntoedusta samojen periaatteiden
7377: luontoisetujen verotusarvon määrittelemiseksi.       mukaan kuin muitakin verovelvollisia. Verohal-
7378: Todellisen käytön arvon edellyttämään etuuk-         lituksen antamien ohjeiden mukaan peritty
7379: sien yksilölliseen arvioimiseen ei käytännössä       vuokra on yleensä voitu katsoa käyväksi vuok-
7380: ole mahdollisuuksia sen enempää ennakonpidä-         raksi etenkin niissä tapauksissa, joissa asunto
7381: tyksessä kuin lopullisessa verotuksessakaan, kun     sijaitsee laitosympäristössä tai kaukana taaja-
7382: otetaa~n huomioon, että esimerkiksi asuntoedun       mista. Käytännössä valtion virka- ja työsuhde-
7383: saajia oli vuonna 1978 yli 68 000.                   asunnoissa asuville on syntynyt ennakkoperin-
7384:     Koska etuuksien käyvät arvot saattavat käy-      nässä huomioon otettavaa etuutta lähinnä niissä
7385: tännössä huomattavasti vaihdella, verohallituk-      tapauksissa, joissa asunto sijaitsee esimerkiksi
7386: sen päätöksissä vahvistetut arvot on pyritty         taajamassa muun asutuksen keskellä ja siitä pe-
7387: vahvistamaan jonkin verran keskimääräisiä käy-       ritty vuokra jää alueen yleistä vuokratasoa al-
7388: piä arvoja alhaisemmiksi. Tällä on pyritty vält-     haisemmaksi.
7389: tymään siltä, että etuuksien verotusarvot yksit-        Kysymyksessä esitetty mahdollisuus valtakun-
7390: täistapauksissa nousisivat käypien arvojen ylä-      nan jakamiseen erilaisiin vyöhykkeisin asunto-
7391: puolelle. Paikallisten olosuhteiden huomioon         edun arvoa määrättäessä johtaisi suhteellisen
7392: ottamiseksi päätöksiin on lisäksi otettu jousta-     korkeisiin asuntoedun arvoihin nimenomaan
7393: säännökset, joiden perusteella verolautakunnat       Pohjois-Suomessa, jossa keskimääräinen vuokra-
7394: voivat poiketa asuntoeduille päätöksissä vahvis-     taso on tilastokeskuksen vuokratiedustelujen
7395:  tetuista arvoista mm. kunnan yleisen vuokra-        mukaan selvästi muuta maata korkeampi. Läm-
7396:  tason tai asunnon sijainnin perusteella.            mityskustannusten huomioon ottaminen todelli-
7397:     Asuntoetujen arvot on verohallituksen pää-       sina ja täysimääräisinä merkitsisi ilmeisesti joko
7398: töksissä ryhmitelty asunnon valmistusvuoden ja       palkansaajan itsensä maksamien lämmityskus-
7399: lämmitysmenetelmän mukaan. Arvot on vahvis-          tannusten vähentämistä lämpöineen lasketusta
7400: tettu erikseen asunnoille, joiden osalta verovel-    asuntoedun arvosta taikka työnantajan maksa-
7401: vollinen huolehtii itse lämmityskuluista, ja erik-   mien lämmityskustannusten lisäämistä ilman
7402: seen asunnoille, joiden lämmityskuluista vastaa      lämpöä laskettuun asuntoedun raha-arvoon.
7403: työnantaja. Aikaisemmin päätöksessä käytetystä       Kumpikin vaihtoehto merkitsisi käytännössä las-
7404: jaottelusta kaupungeissa ja maaseudulla sijaitse-    kenta- ja selvitystyön huomattavaa lisääntymistä
7405: viin asuntoihin on luovuttu kuntaHitosten sisäl-     sekä työnantajien että veroviranomaisten taholla
7406: lytettyä varsin harvaan asuttuja alueita kaupun-     eli juuri sitä, mistä kaavamaisella luontoisetu-
7407: keihin.                                              jen arvojen vahvistamisella on pyritty pääse-
7408:     Verohallitus joutuu vahvistamaan ennakon-        mään eroon. Vaikkakin tämä olisi ehkä tekni-
7409: pidätyksessä noudatettavat luontoisetujen las-       sesti mahdollista valtion virka- ja työsuhdeasun-
7410: kentaperusteet palkanmaksuvuotta edeltävän           tojen kohdalla, ei näitä varten voitane verovel-
7411: vuoden syksyllä käytettävissä olevien tietojen       vollisten yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaamat-
7412: perusteella. Lämmityskustannusten osalta vuon-       ta vahvistaa erilaisia laskentaperusteita kuin yk-
7413:  na 1980 ennakonpidätyksessä noudatettavista         sityisissä työsuhdeasunnoissa asuville. Palkan-
7414: luontoisetujen laskentaperusteista annettu pää-      saajan itsensä maksamien lämmityskustannusten
7415:  tös perustuu elinkeinohallituksen 17. 8. 1979       verovähennysoikeus olisi tuskin myöskään ener-
7416: energian hinnan korotuksesta tekemään päätök-        gian säästön kannalta yksinomaan myönteinett
7417:  seen. Palkanmaksuvuoden aikana mahdollisesti        ratkaisu.
7418:  tapahtuvia epävarmoja hinnanmuutoksia ei ole           Verohallitus pyrkii edelleen seuraamaan luon-
7419: katsottu voitavan päätöstä tehtäessä ottaa huo-      toisetujen arvostuksessa esiintyviä epäkohtia ja
7420: mioon. Vuoden aikana tapahtuvat nopeat hin-          etsimään keinoja niiden poistamiseksi. Ilman
7421: nanmuutokset saattavat siten aikaansaada sen,        perusteellista tutkimus- ja selvitystyötä ei tällä
7422: että kysymyksessä olevaa luontoisetua nauttivat      hetkellä kuitenkaan ole mahdollisuutta luontois-
7423: verovelvolliset pääsevät suhteellisesti muita        etupäätöksen rakenteen oleelliseen muuttami-
7424:  edullisempaan asemaan.                              seen.
7425:       Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
7426: 
7427:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
7428: 4                                             1980 vp.
7429: 
7430: 
7431: 
7432:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7433: 
7434:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        värmningskostnaderna i uträkningarna borde
7435: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           upptas till sitt fulla och reella belopp, obero-
7436: velse av den 15 april 1980 till vederbörande        ende av huruvida värmen ingår i hyran eller
7437: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      inte.
7438: jande av riksdagsman Melin ställda spörsmål            Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7439: nr 242:                                             samt anföra följande:
7440:            Är Regeringen beredd att skrida till        Statens bostäder i anslutning till arbetsför-
7441:        rättelse av de missförhållanden som åda-     hållande, vilka avses i spörsmålet, har i fråga
7442:        galagts vid uträknandet av hyrespoäng        om .bestämningsgrunderna för hyran jämställts
7443:         för statens bostäder i anslutning till      med .statens tjänstemannabostäder. Hyrorna för
7444:        arbetsförhållande, varvid bostädernas        dessa bestäms sålunda på basen av det årligen
7445:        geografiska läge och de härpå beroen-        justerade hyrespoängvärdet ~samt den ersättning
7446:        de ofta mycket varierande uppvärm-           som uppbärs för uppvärmningskostnaderna. Hy-
7447:        ningskostnaderna i:nte i tillräcklig mån     respoängvärdet är från och med 1. 4. 1980
7448:        beaktats, o.ch                               3,92 penni.
7449:            är Regeringen vidare beredd att be-         Beräkningsgrunderna för tjänstemannabostä-
7450:        akta de reella uppvärmningskostnader-        dernas poängvärde är bostadens yta, rumsenhe-
7451:         na vid bestämmandet av hyres- och be-       ter, konstruktion, anordningar, utrustning, 'ål-
7452:         skattningsnivån för statens bostäder i      der, skick och läge. Genom att multiplicera
7453:         anslutning till arbetsförhållande?          bostadens poängvärde med hyrespoängvärdet er-
7454:                                                     håller man bostadens "rena" hyra, som inte
7455:    I motiveringen till spörsmålet konstateras,      innefattar uppvärmning. I ersättning för central-
7456: att skattestyrelsen vid bestämmandet av skat-       värmebostads värmekostnader uppbärs dessutom
7457: ten på bostäder i anslutning till ar:betsförhål-    från och med 1. 4. 1980 2,19 mk per kvadrat-
7458: lande inte beaktat bostadens läge, utan betrak-     meter i månaden. Ersättningen för värmekost-
7459: tat hela riket likvärdigt så, att beskattnings-     naderna för centralvärmebostad är således lika
7460: värdet med uppvärmning år 1980 är 11 mk/            stor i alla tjänstemannabostäder oberoende av
7461: m2/mån. och utan uppvärmning 9,70 mk/m2/            uppvärmningssättet och bostadens geografiska
7462: mån. Skillnaden till följd av uppvärmningen är      läge. Skulle skillnaderna mellan de reella upp-
7463: sålunda 1,30 mk/m2/mån., vilket spörsmåls-          värmningskostnaderna beaktas, borde i norra
7464: ställaren anser vara för litet. I spörsmålet har    Finland för tjänstemanMbostäderna och för
7465: ansetts, att de reella uppvärmningskostnaderna      motsvarande bostäder i anslutning till arbets-
7466: är 3-4,5 mk/m 2/mån. och att det i norra            förhållande uppbäras en större värmekostnads-
7467: Finland ~behövs 60 % mera värme än i södra          ersättning än hittills för den större värme-
7468: Finland. Vidare har i spörsmålet uppmärksam-        förbrukningen och för bostäderna i södra Fin-
7469: het ägnats åt, att i statens invid varandra         land på motsvarande sätt uppbäras en lägre
7470: belägna fastigheter på samma ort en sådan           ersättning, vilket int·e kan anses ändamålsenligt
7471: bostad som betraktas som anstaltsfastighet kan      och inte heller skäligt.
7472: vara helt fri från skatt på basen av arbetsför-        Angående beaktandet av de reella uppvärm-
7473: hållande, medan åter i skogsarbetarhus beskatt-     ningskostnaderna vid bestämmandet av beskatt-
7474: ningsvärdet för en bostad om exempelvis 70          ningsnivån för statens bostäder i anslutning till
7475: kvadratmeter kan uppgå till 300 mk i månaden.       arbetsförhållande kan konstateras följande:
7476: Därför kan enligt spörsmå1sställaren förväntas,        Skattestyrelsen ,fastställer genom årligen ut-
7477: att särskilt i avsides belägna trakter en del av    färdade beslut grunderna vid 1beräkning av na-
7478: forststyrelsens fastigheter lwmmer att bli tam-     turaförmåner för såväl förskottsuppbörden som
7479: ma. Med anledning av ovan anförda omständig-        för den slutliga beskattningen. I dessa beslut
7480: heter föreslås i s·pörsmålet såsom eventuella åt-   fastställs de schematiska beräkningsgrunderna
7481: gärder att riket för uppvärmningskostnadernas       för bestämmandet av beskattningsvärdet för de
7482: vidkommande indelas i zoner ( enligt värme-         mest allmänt förekommande naturaförmå:nerna.
7483: konsumtionsbehovet) och att skatten på bo-          Det är i11te möjligt att vare sig vid förskotts-
7484: städer i anslutning till arbetsförhållande för-     innehållningen eller vid den slutliga beskatt-
7485: enhetligas. I spörsmålet anses även att upp-        ningen verkställa den individuella värdering av
7486:                                               N:o 242                                                   5
7487: 
7488: förmånerna som det reella gängse värdet skulle        tiv har i allmänhet ansetts utgöra gängse hyra
7489: förutsätta, då man :beaktar exempelvis att år         i synnerhet i de fall, där 'bostaden är belägen
7490: 1978 över 68 000 personer åtnjöt bostadsför-          i anstaltsmiljö ellet långt ifrå:n tätorter. I prak-
7491: mån.                                                  tiken har för dem ,som bor i statens tjänste-
7492:    Emedan förmånernas gängse värden i prakti-         bostäder och hostäder i anslutning tili arbets-
7493: ken kan variera :betydligt, har man strävat tili     .förhållande uppkommit en förmån, som skall
7494: att fastställa de i •skattestyrelsens beslut fast-    beaktas i förskottsuppbörden främst i de fall,
7495: ställda värdena så, att de är något lägre än          där hostaden är belägen exempelvis i en tätort
7496: de genomsnittliga gängse värdena. Härigenom           mitt bland den övriga bebyggelsen och hyran
7497: har man vinnlagt sig om att undvika att för-          som uppburits för bostaden är lägre än den
7498: månernas beskattningsvärde i enskilda fall stiger     allmänna hyresnivån i trakten.
7499: över det gängse värdet. I syfte att beakta de            Den i spörsmålet framförda möjligheten att
7500: lokala förhållandena har i besluten dessutom         indela riket i olika zoner vid bestämmandet av
7501: intagits flexibilitetsstadganden, med stöd av        bostadsförmånens värde, skulle leda tili för-
7502: vilka skattenämnderna kan avvika från de vär-        hållandevis höga värderingar av bostadsförmå-
7503: den som i besluten fastställts för bostadsför-       nen särskilt i norra Finland, där den genom-
7504: måner bl. a. på basen av kommunens allmänna          snittliga hyresnivån enligt statistikcentralens
7505: hyresnivå eller bostadens läge.                      hyresförfrågningar är tydligt högre än i det
7506:     Värdet av bostadsförmånerna har i skatte-        övriga landet. Beaktandet av de reella upp-
7507: styrelsens beslut grupperats enligt det år bosta-    värmningskostnaderna tili fulla beloppet skulle
7508: den hlivit färdig samt enligt uppvärmnings-          uppenbarligen innebära antingen att de upp-
7509: metoden. Värdena har ,fastställts skilt för bo-      värmningskostnader som löntagaren själv beta-
7510: städer, beträffande vi.lka den skattskyldige         lar skulle avdras från värdet av den bostads-
7511: själv ombesörjer uppvärmningskostnaderna och         förmån som beräknats med uppvärmning, eller
7512: särskilt för bostäder, vilkas uppvärmningskost-      att de av arbetsgivaren :betalda uppvärmnings-
7513: nader hestrids av avbetsgivaren. Man har från-       kostnaderna skulle fogas till penningvärdet för
7514: gått den i tidigare heslut tillämpade indelningen    den :bostadsförmån som beräknats utan värme.
7515: i 1bostäder som är helägna i städer och på lands-    Båda alternativen skulle i praktiken innebära
7516: orten efter det att även synnerligen glest be-       en kännbar ökning av kalkylerings- och utred-
7517: byggda områden genom kommunsammanslag-               ningsarbetet för såväl arbetsgivarna som skatte-
7518: ningar införlivats i städer.                         myndigheterna, dvs. just det som man försökt
7519:     Skattestyrelsen är tvungen att fastställa de     undvika genom ett schematiskt fastställande av
7520: grunder vid beräkning av naturaförmåner, som         naturaförmånernas värden. Fastän detta kanske
7521: skall tiliämpas vid förskottsinnehållningen, på      vore tekniskt möjligt i fråga om statens tjänste-
7522: basen av de uppgifter .som står tili buds hösten     hostäder och :bostäder i anslutning till arhets-
7523: det år som föregår löneutbetalningsåret. I fråga     förhållande, torde man inte för dessas vid-
7524: om uppvärmnrngskostnaderna grundar sig be-           kommande utan att kränka jämlikhetsprincipen
7525: slutet om grunderna vid beräkning av natura-         i fråga om de skattskyldiga, kunna fastställa
7526: förmåner på näringsstyrelsens beslut 17. 8.          annorlunda beräkningsgrunder än för dem som
7527:  1979 om förhöjning av energipriset. Då be-          bor i bostäder i anslutning tili privata arbets-
7528: slutet fattas har man inte ansett det möjligt        förhållanden. Skatteavdragsrätt för de uppvärm-
7529: att heakta eventuella osäkra prisändringar under     ningskostnader som löntagaren själv :betalar
7530: löneutbetalningsåret. Snabba prisändringar un-       skulle knappast heller vara en enbart positiv
7531: der året kan sålunda få til'l stånd att de skatt-    lösning med avseende på energiin:besparingen.
7532: skyldiga som åtnjuter ifrågavarande natura.för-          Skattestyrelsen strävar till att fortsättningsvis
7533: mån kommer i en relativt •sett förmånligare          följa med de missförhållanden som förekommer
7534:  ställning än andra.                                 vid värderingen av naturaförmåner och tili att
7535:     De som bor i statens tjänstebostäder och bo-     finna medel för att avlägsna dessa. Det är lik-
7536: städer ·i anslutning tili avbetsförhållande 'be-     väl inte möjligt att i detta nu utan grundligt
7537: skattas för denna bostadsförmån enligt samma         forsknings- och utredningsarbete göra väsent-
7538: principer som övriga skattskyldiga. Hyra som         liga ändringar i strukturen hos beslutet om
7539: uppburits i enlighet med skattestyrelsens direk-     na turaförmåner.
7540:       Helsin~ors den    16 maj 1980.
7541: 
7542: 088000524K                                                              Minister Pirkko Työläjärvi
7543:                                              1980 vp.
7544: 
7545: Kirjaliinen kysymys n:o 243.
7546: 
7547: 
7548: 
7549: 
7550:                                  M. Puhakka ym.: Keskussotilassairaala 1 :n asuntotilanteesta.
7551: 
7552: 
7553:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
7554: 
7555:    Puolustusministeriön     Keskussotilassairaala   Santahaminassa on puolustusministeriön ilmoi-
7556: 1: ssä, ns. vanhassa Tilkassa, on asuntoraken-      tuksen mukaan asuntoja, jonne Tiikasta tulee
7557: nuksena rakennus numero 164, B-C-siivet. Ra-        noin 45 minuutin työmatka. Henkilökunnan
7558: kennuksessa on tällä hetkellä asuntoja yhteen-      lapset ovat nykyisellään koulussa ja Ruskea-
7559: sä 22, joista asuntokäytössä 17 asuntoa. Asun-      suon lastentarhassa, jolloin lasten koulutus ja
7560: not ovat Tilkan sairaalan palveluksessa olevalla    päivähoito käy perheelle mahdottomaksi. Kau-
7561: henkilökunnalla.                                    pungista ei ole löytynyt vapaita asuntoja siviili-
7562:    Nyt on talon asukkaille ilmoitettu, että talon   palvelussuhteessa oleville. Asunnot on osoitettu
7563: purkamisen johdosta sanotaan asukkaat irti.         ainoastaan puolustusministeriön virkamiehille.
7564: Kuitenkin puolustusministeriö on sijoittanut           Edellä olevasta johtuen suurin osa nykyisin
7565: näihin tyhjentyneisiin asuntoihin varastokäyttöä    talossa asuvasta 17 perheestä/asujasta jää vaille
7566: vaativia tavaroita ja talo on edelleen pystyssä.    asuntoa. Välttämätöntä olisikin, että puolustus-
7567: Irtisanomisten yhteydessä puolustusministeriön      ministeriö ryhtyisi kyseisen talon tontille vuon-
7568: toimesta ei ole sairaalan henkilökunnalle osoi-     na 1972-73 tehdyn suunnitelman toteuttami-
7569: tettu uusia asuntoja, vaan he ovat joutuneet        seen uuden asuintalon rakentamiseksi.
7570: etsimään entisten työsuhdeperusteisten asunto-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
7571: jen sijasta asunnot vapailta markkinoilta. Ta-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
7572: lossa asuu kuusi perheellistä, neljä yksinhuol-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
7573: tajaperhettä ja seitsemän niin sanottua poika-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
7574: miesasukasta.
7575:     Talo on määrätty kaupungin julkisivulauta-                Onko Hallitus tietoinen puolustusmi-
7576: kunnan toimesta joko saneerattavaksi tai puret-            nisteriön Keskussotilassairaala 1 :n asun-
7577: tavaksi. Puolustusministeriö on ilmoittanut 11.            totilanteesta, ja jos on,
7578: 3. 1980 päätöksellään purkavansa kokonaisuu-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7579: dessaan talon. Näin ollen asukkaat ovat joutu-             ryhtyä turvatakseen Keskussotilassairaa-
7580: neet erittäin vaikeaan tilanteeseen, voi sanoa             la Tilkan palveluksessa oleville ja nyt
7581: suoraan häädetyiksi. Sairaalan henkilökunnalle             asunnotta jääville asunnot työpaikan lä-
7582: ei ole osoitettu puolustusministeriön toimesta             heisyydestä?
7583: sopivia asuntoja. Ainoastaan Vallisaaressa ja
7584:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
7585: 
7586:          Matti Puhakka                 Kaarina Suonio                 Tarja Halonen
7587: 
7588: 
7589: 
7590: 
7591: 088000535X
7592: 2                                            1980 vp.
7593: 
7594: 
7595: 
7596: 
7597:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7598: 
7599:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     tärkeänä pidettävän sosiaali- ja huoltotiloja kos-
7600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kevan laajennusosan toteuttamisen. Edellä mai-
7601: olette kirjeenne n:o 622 ohella 15 päivänä huh-     nituista syistä puolustusministeriö on päättänyt
7602: tikuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-      14. 4. 1980 purkaa rakennuksen.
7603: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           Mitä talon asukkaisiin tulee, ministeriö to·
7604: Matti Puhakan ym. tekemän seuraavan sisältöi-       teaa, etteivät he työsuhteen puolesta ole ns.
7605: sen kysymyksen n:o 243:                             siirtovelvollisia ja siten vallitsevan käytännön
7606:                                                     mukaisesti suoranaisesti oikeutettuja saamaan
7607:           Onko Hallitus tietoinen puolustusmi-      puolustusvoimien virkamiesasuntoja.
7608:        nisteriön Keskussotilassairaala 1 :n asun-      Purkamispäätöksen tultua tietoon, asukkaita
7609:        totilanteesta, ja jos on,                    on muuttanut muihin asuntoihin niin, että ta·
7610:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lossa tällä hetkellä asuu seitsemän poikamiestä,
7611:        ryhtyä turvatakseen Keskussotilassairaa-     neljä yksinhuoltajaa ja kuusi perheellistä. Poi-
7612:        la Tilkan palveluksessa oleville ja nyt      kamiehille varataan mahdollisuus sijoittua Til-
7613:        asunnotta jääville asunnot työpaikan lä-     kan uuteen asuntolaan, ja muiden osalta asun-
7614:        heisyydestä?                                 tokysymystä selvitetään parhaillaan.
7615:                                                        Puolustusministeriö on kirjeellään 21. 4.
7616:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       1980 kehottanut Helsingin kiinteistönhoitopii-
7617: vasti seuraavaa:                                    riä sekä Keskussotilassairaala 1 :tä mahdolli-
7618:   ·Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ke-       suuksien mukaan sijoittamaan nyt purettavan
7619: hottanut puolustusministeriötä 1. 11. 1980 men-     rakennuksen asukkaita muihin puolustusvoimien
7620: nessä korjaamaan vuonna 190:6 rakennetun ns.        vuokra-asuntoihin. Ministeriö on tällöin kuiten·
7621: Vanhan Tilkan. Suoritetuissa katselmuksissa         kin korostanut, ettei asuntojen osoittaminen
7622: kyseinen rakennus on todettu niin huonokun-         kyseessä oleville henkilöille saa häiritä yleistä
7623: toiseksi, ettei kaupungin eikä talon asuinraken-    asunnonjakotoimintaa.
7624: nukseksi saneeraamisen vaatimia korjauksia kan-        Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn väittee-
7625: nata suorittaa. Taloa ei ole alunperin rakennet-    seen, että asunnot on annettu ainoastaan puo-
7626: tu eikä edes myöhemmin korjattu perheasunto-        lustusministeriön virkamiehille, ministeriö to-
7627: tarkoitukseen. Edelleen ns. Vanha Tilkka estää      teaa, ettei väite pidä paikkaansa. Asunnot on
7628: Keskussotilassairaala 1 :n kehittämisen kannalta    pääsääntöisesti jaettu nk. siirtovelvollisille.
7629:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
7630: 
7631:                                                                   Puolustusministeri Lasse Äikäs
7632:                                               N:o 243                                               3
7633: 
7634: 
7635: 
7636: 
7637:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7638: 
7639:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         svarsministeriet 14. 4. 1980 beslutat riva bygg-
7640: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       naden.
7641: nr 622 av den 15 april 1980 tili vederbörande           Vad beträffar husets invånare konstaterar mi-
7642: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       nisteriet, att de inte genom sitt arbetsförhål-
7643: jande av riksdagsman Matti Puhakka m. fl.            lande är pliktiga att övergå tili annan tjänst
7644: ställda spörsmål nr 24 3:                            eller befattning och därigenom i enlighet med
7645:                                                      rådande praxis direkt berättigade att erhålla
7646:           Är Regeringen medveten om bostads-         försvarsmaktens tjänstemannabostäder.
7647:        situationen vid försvarsministeriets Cen-        Efter det rivningsbeslutet blev känt har en
7648:        tralmilitärsjukhus 1, och om så är fallet,    del av invånarna flyttat tili andra bostäder så,
7649:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            att i huset för närvara:nde bor sju ungkarlar,
7650:        vidta i syfte att tillförsäkra personer       fyra ensamföts·örjare och fem personer med
7651:        som är anställda vid Centralmilitärsjuk-      med familj. För ungkarlarna reserveras en möj-
7652:        huset Tilkka och som blir utan bostad         lighet tili inkvartering i det nya bostadskom-
7653:        nya bostäder i närheten av arbetsplat-        plexet vid Tilkka, och för de övrigas vidkom-
7654:        sen?                                          mande utreds bostadsfrågan för närvarande.
7655:                                                         Försvarsministeriet har i sin skrivelse 21. 4.
7656:    Såsom svar p! detta spörsmål får jag vörd-        1980 uppmanat Helsingfors fastighetsvårds-
7657: samt anföra följande:                                distrikt samt Centralmilitärsjukhus 1 att så-
7658:    Helsingfors stads byggnadskontor har upp-         vitt möjligt placera invånarna i den :byggnad
7659: manat försvarsministeriet att före 1. 11. 1980       som skall rivas i andra av försvarsministeriets
7660: reparera det s.k. Gamla Tilkka som är byggt          hyresbostäder. Ministeriet har härvid likväl
7661: år 1906. Vid de besiktningar som företagits          framhållit, att den omständigheten att bostäder
7662: har ifrågavarande byggnad konstaterats vara i så     anvisas de ifrågavarande personerna inte får
7663: dåligt skick, att de reparationer, som staden        störa den allmänna bostadsfördelningsverksam-
7664: eller en sanering av huset ti11 bostadshyggnad       heten.
7665: kräver, lönar sig att utföra. Huset är inte             Vad beträffar det i .spörsmålet anförda på-
7666: ursprungligen byggt och inte heller senare repa-     ståendet, att bostäder har anvisats endast för-
7667: rerat så att det skulle vara lämpligt för familje-   svarsministeriets tjänstemän, konstaterar minis-
7668: bostäder. Vidare hindrar det s.k. Gamla Tilkka       teriet att påståendet inte är riktigt. Bostäderna
7669: den utbyggnad av social- och serviceutrymmen         har ·som regel utdelats tili personer som är
7670: som med tanke på utvecklandet av Central-            pliktiga att övergå tili annan tjänst eller be-
7671: militärsjukhus 1 måste anses vara viktig. På         fattning.
7672: grund av de ovannämnda orsakerna har för-
7673:      Helsingfors den 15 maj 1980.
7674: 
7675:                                                                     Försvarsminister Lasse Äikäs
7676:                                                1980 vp,
7677: 
7678: Skriftligt spörsmål nr 244.
7679: 
7680: 
7681: 
7682: 
7683:                                    Söderman: Om framskjutande av en planerad manöver            skär-
7684:                                       gårdshavet tili en lämpligare tidpunkt.
7685: 
7686: 
7687:                               T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
7688: 
7689:    Sjöstridskrafterna ordnar så gott som .årligen    i naturen då kan ha följder med återverkning
7690: en flottmanöver i de finländska vattnen, så även     för årtionden framåt. En flottmanöver i skär-
7691: i år. Enligt erhållna uppgifter skall manövern       gården har alltid sina risker. En avgjort bättre
7692: detta år hållas i Abo1ands skärgård i början         tidpunkt ur miljösynpunkt är dock t.ex. s1utet
7693: av juni. Tidpunkten för manövern är åter             av sommaren, då häckningsperioden är över
7694: olyckligt vald med tanke på de tusentals fåglar      för de Hesta fågelarter.
7695: som häckar under denna tidpunkt av året.                Med stöd av ovanstående och med hänvis-
7696: Upprepade gånger tidigare har från miljö- och        ning till 37 § 1 mom. riksdagsordningen till-
7697: naturvårdsorganisationers sida påpekats det fel-     ställer jag följande spörsmål att besvaras av
7698: aktiga i att ordna manövrar i skärgården på          vederbörande medilem i statsrådet:
7699: försommaren. Kritiken tycks ha klingat för
7700: döva öron då försvarsmakten år efter år begår                  Är Regeringen medveten om att en
7701: samma fel.                                                  manöver i skärgården är synnerligen
7702:    Detta år firas internationellt som miljö-                olämplig under våren och försommaren,
7703: vårdsåret. Man hade förväntat sig att för-                  och
7704: svarsmakten beaktat detta vid planeringen av                   tili vi1ka åtgärder ämnar Regeringen
7705: sjö- och landstridskra.fternas årliga manövrar.             skrida för att få manövern i skärgårds-
7706: Men så tycks inte vara fallet. Skärgårdens                  havet planerad tili början av juni, fram-
7707: flora och fauna är mycket känslig; speciellt                skjuten tili en Iämpligare tidpunikt?
7708: på våren och .försommaren. Ovatsam framfart
7709:      Helsingfors den 15 april 1980.
7710: 
7711:                                            Jacob Söderman
7712: 
7713: 
7714: 
7715: 
7716: 088000536Y
7717: 2                                              1980 vp.
7718: 
7719: Kirjallinen kysymys n:o 244.                                                               SuQmennos.
7720: 
7721: 
7722: 
7723: 
7724:                                  . Söderman: Saaristomerellä pidettäviksi suunniteltujen sotaharjoi-
7725:                                       tusten siirtämisestä toiseen ajankohtaan.
7726: 
7727: 
7728:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7729: 
7730:     Merivoimat järjestävät [ähes vuosittain lai-      erittäin herkkä erityisesti keväällä ja alku-
7731:  vaston sotaharjoitukset Suomen vesillä. Näin         kesästä. Varomaton liikkuminen luonnossa voi
7732:  tulee tapahtumaan myös tänä vuonna. Saatujep         saada seurauksia, jotka tuntuvat vuosikym-
7733: .tietojen mukaan sotaharjoitukset pidetään tänä       meniä eteenpäin. Saaristossa tapahtuviin laivas-
7734:  vuonna Turunmaan saaristossa kesäkuun alussa.        ton sotaharjoituksiin liittyy aina riskejä. Y m-
7735:  Sotaharjoitusten ajankohta on jälleen huonosti       päristön kannalta katsottuna parempi ajankohta
7736:  valittu silmälläpitäen niitä tuhansia lintuja,       olisi loppukesällä, jolloin useimpien lintulajien
7737:  jotka pesivät tähän aikaan vuodesta. Y mpäris-       pesimisaika on ohi.
7738:  tön- ja luonnonsuojelujärjestöjen taholta on            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
7739:  aikaisemmin useita kertoja osoitettu virheelli-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
7740:  seksi järjestää sotaharjoituksia saaristossa alku-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7741:  kesästä. Arvostelu näyttää kuitenkin kaikuneen       vaksi seuraavan kysymyksen:
7742:  ku.uroille. korville, kun puolustusvoimat vuosi
7743:  toisensa jälkeen tekevät saman erehdyksen.                     Onko ·Hallitus tietoinen siitä, että
7744:     Tätä vuotta juhlitaan kansainvälisesti ympä-             saaristossa pidettävät sotaharjoitukset
7745:  ristönsuojeluvuotena. Olisi odottanut, että puo-            eivät sovi kevääseen ja allwkesään, sekä
7746:  lustusvoimat olisivat ottaneet huomioon tämän                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7747:  suunnitellessaan meri- ja maavoimien vuotuisia              ryhtyä, jotta kesäkuun alkuun saaristo-
7748:  sotaharjoituksia. Mutta näin ei kuitenkaan ole              merelle suunnitellut sotaharjoitukset
7749:  tapahtunut. Saariston kasvista ja eläimistö on              siirrettäisiin sopivampaan ajankohtaan?
7750:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
7751: 
7752:                                            Jacob Söderman
7753:                                               N:o 244                                               3
7754: 
7755: 
7756: 
7757: 
7758:                         E J u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7759: 
7760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Harjoituksen suunnittelu ja valmistelu on
7761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vienyt pitkän ajan. Harjoitukseen on muun
7762: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           muassa kutsuttu palvelukseen 770 reserviläistä.
7763: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Rannikkosotaharjoituksissa koulutettavien tä-
7764: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        män suuruisten kertausharjoitusosastojen palve-
7765: edustaja Jacob Södermanin näin kuuluvasta            lukseenottaminen heinä-syyskuun .aikana tuot-
7766: kirjaLlisesta kysymyksestä n:o 244:                  taisi suuria vaikeuksia tälle ajalle sijoittuvien
7767:                                                      sadonkorjuutöiden takia. Edellä esitetyistä
7768:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        syistä ei tämän sotaharjoituksen siirtäminen ole
7769:        saaristossa pidettävät sotaharjoitukset       mahdollista.
7770:        eivät sovi kevääseen ja alkukesään, sekä         Harjoituksen ajankohdan johdosta on valmis-
7771:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       teluissa luonnonsuojelulliset seikat otettu ko-
7772:        ryhtyä, jotta kesäikuun alkuun saaristo-      rostetusti huomioon. Merivoimat on harjoitus-
7773:        merelle suunnitellut sotaharjoitukset        käskyssään painottanut luonnonsuojelun tärkeyt-
7774:        siirrettäisiin sopivampaan ajankohtaan?       tä harjoituksen aikana. Harjoituksen järjestä-
7775:                                                      jät pitävät yhteyttä luonnonsuojelualan viran-
7776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         omaisiin, järjestöihin ja asiantuntijoihin. Näiltä
7777: tavasti seuraavaa:                                  saatujen tietojen perusteella pyritään harjoituk-
7778:    Puolustusministeriö on tietoinen, että sota-      sen aikana välttämään liikkumista arimmilla ·pe-
7779: harjoituksista aiheutuu aina jossain määrin hait-   simisalueilla. Tämän lisäksi, sotaharjoitus-
7780: taa luonnolle. Tästä syystä ympäristönsuoje-        alueen linnuston ja kasviston suojelemiseksi,
7781: lulliset näkökohdat - ennen kaikkea lintujen        harjoituksen järjestäjät yhteistoiminnassa sisä-
7782: pesiminen - on pyritty mahdollisuuksien mu-         asiainministeriön ympäristönsuojeluosaston kans-
7783: kaan ottamaan huomioon suunniteltaessa puo-         sa valmistavat harjoitusjoukoille jaettavan luon-
7784: lustusvoimien harjoitusten ajankohtia ja toteut-    nonsuojeluohjeen.
7785: tamismuotoja. Niinpä sotaharjoitukset on yleen-         Edellisen kaltainen yhteis- ja informaatiotoi-
7786: sä pyritty sijoittamaan muulloin kuin kevät-        minta toteutettiin kesäkuussa 1977 Saaristome-
7787: kesällä tapahtuviksi.                               rellä järjestetyn sotaharjoituksen yhteydessä ja
7788:    Kevään sota- ja taisteluharjoituksista ei kui-   tulokset osoittautuivat hyviksi. Ohjeiden rikko-
7789: tenkaan valmius- ja koulutussyistä voida koko-      mista ei todettu eikä myöskään vahinkoilinoi-
7790: naan luopua, koska muun muassa osa varusmie-        tuksia tullut.
7791: histä kotiutuu kesäkuun aikana, jolloin heidän          Edellä esitetyn perusteella puolustusministe-
7792: kertaus- ja sotaharjoituskautensa ampumaleirei-     riö toteaa, että luonnon suojeLemiseksi sota-
7793: neen ajoittuu huhti---:kesäkuulle.                  harjoitusten järjestämistä saaristossa keväällä
7794:    Milloin on kysymyksessä merivoimien jamaa-       ja alkukesällä on tietoisesti vältetty. Valmius-
7795: voimien yhteistoimintaharjoitus, on se sijoitet-    ja koulutuksellisista syistä välttämättömien har-
7796: tava kesäkuussa kotiutuvien varusmiesten osal-      joitusten järjestelyissä luonnonsuojeluHiset nä-
7797: ta sellaiseen ajankohtaan, jolloin merivoimien      kökohdat on otettu ja tullaan jatkossakin otta-
7798: yksiköt ovat toimintakelpoisia. Tästä syystä        maan korostetusti huomioon. Puolustusminis-
7799: poikkeuksellisesti järjestetään Merivoimien Yh-     teriö katsookin, ettei asia anna aihetta enem-
7800: teistoimintaharjoitus 80 tänä vuonna kesäkuun       piin toimenpiteisiin.
7801: alussa Saaristomeren alueella.
7802:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
7803: 
7804:                                                                   Puolustusministeri Lasse Äikäs
7805: 4                                            1980 vp.
7806: 
7807: 
7808: 
7809: 
7810:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7811: 
7812:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Planeringen av och förberedelserna för öv-
7813: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningen har tagit lång tid. Bland annat har
7814: av den 15 april 1980 till vederbörande med-         770 · reservister inkallats ·till tjänst för övningen.
7815: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     Att inkalla så stora reservövningskontingenter
7816: av riksdagsman Jacob Söderman undertecknade         för utbildning vid kustkrigsövningarna under
7817: spörsmål nr 244:                                    tiden juli-september skulle medtföra Stora
7818:                                                     svårigheter till följd av. skördearbetena vilka
7819:           Är Regeringen medveten om att en          infaller under denna tid. På grund av ova:n
7820:        manöver i skärgården är synnerligen          anförda orsaker är det inte möjligt att flytta
7821:        olämplig under våren och försommaren,        denna krigsövning.
7822:        och                                              På grund av tidpunkten för övningen har
7823:           till vilka åtgärder ämnar Regeringen      naturvårdssynpunkterna höggradigt beaktats vid
7824:        skrida för att få manövern i skärgårds-      ,förberedelserna. Sjöstridskrafterna har i sin
7825:        havet planerad till början av juni, fram-    manöverorder betonat naturvårdens betydelse
7826:        skjuten till en lämpligare tidpunkt?         under övningen. Övningens arrangörer upprätt-
7827:                                                     håller kontakt med myndigheter, organisatio-
7828:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ner och experter på naturvårdsområdet. Man
7829: samt anföra följande:                               strävar på grundvalen av uppgifter som erhål~
7830:                                                     lits från dem tiH att under övningen undvika
7831:    Det är känt i försvarsministeriet att krigs-     att röra sig på de känsligaste häckningsområ-
7832: övningarna alltid i någon mån medför men för        dena. I syfte att skydda fågelvärlden och floran
7833: naturen. Man har därför såvitt möjligt strävat       på det område där krigsövningen äger rum,
7834: tili att beakta mi:ljövårdssynpunkter - fram-       utarbetar övningens arrangörer dessutom i sam-
7835: för allt fågelhäckningen - vid planering av tid-     arbete med miljövårdsavdelning vid ministe-
7836: punkten och formerna för genomförandet av            riet för indkesärendena naturskyddsanvisningar
7837: försvarsmaktens övningar. Man har sålunda            som utdelas tili övningstrupperna.
7838: i allmänhet strävat tiH att förlägga krigsöv-           En samarbets- och informationsverksamhet
7839: ningarna till någon annan tidpunkt än våren          av samma slag som den ovannämnda genom-
7840: och sommaren.                                        fördes i juni 1977 i samband med den krigsöv-
7841:     På grund av orsaker som gäller beredskap         ning som l;lnordnades på Skärgårdshavet · och
7842: ooh utbildning är det likväl inte möjligt att        resultaten visade sig vara goda. Överträdelser
7843: helt avstå från vårens krigs- och stridsövningar,    av anvisningarna konstaterades inte, inte heller
7844: bl.a. av den anledningen att en del av bevä-         rapporterades skadegörelse.
7845: ringarna hemförlovas under juni månad, varvid           Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
7846: deras repetitions- och krigsövningsperiod jämte      försvarsministeriet, att man i syfte att skydda
7847: skjutläger förläggs till april-juni.                 naturen medvetet undvikit att anordna krigs-
7848:     Då det gäUer sjöstridskrafternas och land-       övningar i skärgården på våren och försomma-
7849: stridskrafternas samarbetsövning, måste den, i       ren. Beträffande arrangemangen för övningar
7850: fråga om de beväringar som hemförlovas i juni,       som är nödvändiga av orsaker som gäller be-
7851: förläggas till en tidpunkt vid viiken sjöstrid:s-    redskap och utbildning har naturvårdssynpunk-
7852: kraf.ternas enheter är aktionsdugliga. Av den        terna höggradigt beaktats och kommer att be-
7853: anledningen anordnar Sjöstridskrafternas Sam-        aktas även i fortsättningen. Försvarsministeriet
7854: arbetsövning 80 undantagsvis detta år i början       är därför av den åsikten, att frågan inte föran-
7855: av juni på Skärgårdshavsområdet.                     leder vidare åtgärder.
7856:      Helsingfors den 15 maj 1980.
7857: 
7858:                                                                       Försvarsminister Lasse Aikäs
7859:                                               1980 vp.
7860: 
7861: Kirjallinen kysymys n:o 24.5.
7862: 
7863: 
7864: 
7865:                                  Pesälä: Hintavalvontaneuvottelukunnan toiminnan aloittamisesta.
7866: 
7867: 
7868:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7869: 
7870:    Öljyn hinnan voimakkaan nousun seurauk-             Hintavalvonta on menettänyt alkuperäistä
7871: sena uhkaa inflaatio uudelleen Suomen kansan-       merkitystään inflaatiota hillitsevänä tekijänä.
7872: talouden toimintakykyä. On olemassa vaara,          Monet hintavalvonnan ilmiöt päinvastoin edes-
7873: että lähivuosina toistetaan osa niistä virheistä,   auttavat inflaation kiihtymistä ja lisäävät jär-
7874: joita tehtiin edellisen öljykriisin jälkeen v.      jestövallan kasvua.
7875: 1974-75, jolloin inflaatio riistäytyi jopa 18          Esimerkiksi elinkeinohallituksen omaksuma
7876: %:n vuositasolle vuonna 1975. Tästä syystä on       käytäntö hinnankorotushakemuksissa lisää. hinc
7877: annettava riittävästi painoa hintapolitiikan        ta.,artellien syntymistä. Huomattava osa hin-
7878: vastuuntuntoiselle hoidolle lähivuosina.            nankorotushakemuksista tulee teollisuuden ja
7879:    Hintapolitiikan viranomaiset ovat elinkeino-     kaupan keskusjärjestöjen laatimina yhteishake-
7880: hallitus ja sen yhteydessä toimivat etujärjestöjä   muksina, joissa haetaan saman suuruista hin-
7881: edustava elinkeinohallituksen lisätty istunto       nankorotusta koko alalle riippumatta alan yri-
7882: sekä parlamentaarisia aineksia sisältävä hinta-     tysten mahdollisista erilaisista tuotantokustan-
7883: valvontaneuvottelukunta.                            nuksista.
7884:    Elinkeinohallituksen toimintaa ohjaavan hin-        Koska hinnankorotushakemuhet mitoitetaan
7885: tavalvontalain (156/74) 27 §:n mukaan "val-         alan johtavien yritysten tarpeiden pohjalta, suo-
7886: tioneuvosto asettaa tämän lain kutakin voimas-      sii menettely suuryrityksiä ja pakottaa pienyri-
7887: saolojaksoa varten neuvottelukunnan seuraa-         tykset noudattamaan suuryritysten hintapoli-
7888: maan lain toimeenpanoa ja sovellutusta. Neu-        tiikkaa. Samalla heikennetään pi-enyritysten
7889: vottelukuntaan on kutsuttava jäseniksi myös         kilpailumahdollisuuksia. Koska elinkeinohalli~
7890: puolueita ja etujärjestöjä edustavia henkilöitä.    tus saa vain alan keskimääräiset laskelmat, jää
7891: Neuvottelukunnan tulee tämän lain soveltami-        hintavalvonta pakostakin epämääräiseksi.
7892: sesta saatujen kokemust·en perusteella tarvit-          Kärjistyneen esimerkin viranomaisten luo-
7893: taessa tehdä valtioneuvostolle esityksiä lakiin     masta hintakartellista tarjoaa ns. kaupan hin-
7894: mahdollisesti tarvittavista muutoksista."           takilpailun "rauhoittamissopimus", jolla sopi-
7895:    Hintaneuvottelukunnan 26 jäsenestä on 11         pimuksella kaupan neljä suurta keskusliikettä
7896: puolueiden edustajia, 10 etujärjestöjen edusta-      (Kesko, SOK, TUKO ja Elanto) ovat sopi-
7897: jia ja loput lähinnä elinkeinohallituksen virka-    neet keskeisten elintarvikkeiden (maito, voi,
7898: miehiä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on         kahvi, jugurtit yms.) myymisestä vain elinkei-
7899: ollut kulloinenkin hinta-asioita hoitava minis-     nohallituksen vahvistamaan ylimpään sallittuun
7900: teri. Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta       hintaan. Näin estetään näiden elintarvikkeiden
7901: on vastannut elinkeinohallitus.                     ylimääräiset hinnanalennukset. Elinkeinohalli-
7902:    Vaikka kyseinen hintavalvontaneuvottelukun-      tuksen pääjohtaja toimi valtion puolesta aloit-
7903: ta on lakisääteisesti ollut olemassa jo vuodesta    teellisena sopimusneuvottelijana.
7904: 1974 lähtien, on se kutsuttu kokoon vain kah-           Kyseinen kaupan hintakilpailun "rauhoitta-
7905: desti, viimeksi vuoden 1975 keväällä. Tänä          missopimus" on kilpailuasiamiehen käsityksen
7906: aikana hintavalvontaa on muutettu tulopoliit-       mukaan vähintään kilpailun edistämislain
7907: tisten sopimusten yhteydessä sekä elinkeinqhal-      (423/73) hengen ja mahdollisesti myös kir-
7908: lituksen päätöksin. Parlamentaarisia voimia si-     jaimen vastainen. Sopimusta on perusteltu epä-
7909: sältävää hintaneuvottelukuntaa ei ole kuultu        virallisesti kaupan työllisyyden ylläpidolla. Ellei
7910: asiassa. Menettely on ollut hintavalvonta!ain       kauppa saa riittäviä marginaaleja volyymiltaan
7911: hengen vastaista. Samalla hintavalvonta on          suurimmista artikkeleista (eli peruselintarvik-
7912: kytketty tiukemmin etujärjestöjen johdetta-         keista), joutuu kauppa irtisanomaan oman il-
7913: vaksi.                                              moituksensa mukaan henkilökuntaansa.
7914: 0880005403
7915: 2                                             1980 vp.
7916: 
7917:    Tuorein tähän sopimuspakettiin kuuluva hin-       leista, jotka kertaantuvat useassa eri jakelupor-
7918: nankototms oli maidon hinnan nostaminen              taassa, voitaisiin siirtyä hintavalvontalain
7919: 7 p/litra, josta puolet meni meijereille ja puo-     puitteissa markkamääräisiin harkinnanvaraisiin
7920: let kaupalle, mutta ei yhtään maidon tuottajal-      marginaaleihin".
7921: le. Elinkeinohallitus myönsi kyseisen hinnan-           Puolueet, etujärjestöt ja taloudelliset tutki-
7922: korotuksen asianol:nistajien sopimalla tavalla.      muslaitokset jättivät hintavalvontaneuvottelu-
7923: Edes virallista hinnankorotushakemusta, jonka        kunnan asettamalle jaostolle esityksensä. Jaos-
7924: tulisi olla elinkeinohallituksen päätöksen pe-       to ei kuitenkaan koskaan saanut työtään val-
7925: rustana, ei oltu tehty. Kun asia tuli ilmi, toi-     miiksi, eikä hintavalvontaneuvottelukunta ole
7926: mitettiin hakemus elinkeinohallitukseen jälki-       kokoontunut jaoston asettamisen jälkeen.
7927: käteen hinnankorotuspäätöksen jälkeen. Aiheel-          Kyseisen vuoden 1975 aikana inflaatio saa-
7928: lista on ihmetellä miten tällainen on mahdol-        vutti huippulukeman, noin 18 %. Palkkojen
7929: lista.                    ·                          nousu oli ennätysmäinen, noin 22 prosenttia,
7930: . Myöskään muilla hintavalvonnan alueilla ei-        josta yli kolmannes, noin 8 prosenttia, oli liu.
7931: vät hintavalvontalain ja kilpailun edistämislain     kumia.
7932: periaatteet toteudu riittävästi. Hintapolitiikka        Hintapolitiikassa ja hintavalvontalainsäädän-
7933: on keskittynyt yksipuolisesti hintavalvontaan,       nössä tehdyt muutokset onkin sovittu etujär-
7934: kun taas kilpailun edistämistoircintaan ja kar-      jestöjen välillä tulopoliittisten neuvottelujen
7935: tellien valvontaan ei ole osoitettu voimava-         yhteydessä. Hallituksen ja muiden parlamen-
7936: roja. Suomen kaltaisessa pienessä maassa mo-         taaristen voimien toimintaedellytykset elinkei-
7937: nille aloille ei sovi kuin yksi tai muutama yri,     nohallituksen alueella on sen sijaan pyritty
7938: tys (öljynjalostus, sementti, teräs, lannoitteet     tukahduttamaan. Tämän seurauksena hintaval,
7939: jne.), jolloin hintapolitiikan muotoutuminen on      vonta on menettänyt alkuperäisen tehtävänsä
7940: riippuva~nen suuresti kilpailunäkökohdista.          inflaation torjujana. Elinkeinohallituksen toi-
7941:    Myöskään valtioneuvoston 11. 4. 1975 teke-        nen päätehtävä, taloudellisen kilpailun edistä-
7942: män hintapoliittisen periaatepäätöksen velvoit-      minen, on samalla laiminlyöty ja päinvastoin on
7943: teita ei toteutettu. Valtioneuvoston periaate-       edistetty hintakartellien toimintaedellytyksiä:
7944: päätös edellytti, että hintaneuvottelukunta ja       Elinkeinohallituksen toiminta onkin muodos-
7945: elinkeinohallituksen lisätty istunto valmistele-     tunut taloudellisten etujärjestöjen välikappa-
7946: vat esitykset hintavalvontajärjestelmän ja hinta-    leeksi tulopoliittisissa neuvotteluissa ja eräiden
7947: politiikan uudistamisesta ottaen huomioon val-       aloj<en työllisyysneuvotteluissa (kaupan hinta,
7948: litsevan korkean inflaation.                         kilpailun "rauhoittamissopimus" ym.).
7949:    Hintavalvontaneuvottelukunnan osalta peri-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiO:
7950: aatepäätöksessä edellytettiin, että "hallitus sel-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
7951: vityttää 30. 8. 1975 mennessä, mitä mahdolli-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
7952: sia tarkistUiks.ia olisi saatava voimassa olevaan    tavaksi seuraavan kysymyksen:
7953: hintavalvontalainsäädäntöön, jotta hallitus voisi
7954: nykyistä tehokkaammin hintasäännöstelyllä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7955: myötävaikuttaa tähänastista vakaamman hinta-                ryhtyä lakisääteisen hintavalvontaneu-
7956: kehityksen toteutumiseen. Tarkistus- ja valmis-             voHelukunnan toiminnan käynnistämi-
7957: telutyö suoritetaan hintavalvontalain edellyttä-            seksi ja. elinkeinohallituksen .toiminnan
7958: mässä neuvottelukunnassa."                                  sekä hintav·alvonnan saattamiseksi asian-
7959:     Edelleen periaatepäätöksessä "hallitus edel-            mukaiselle pohjalle huomioon ottaen
7960:  lyttää hintaviranomaisten erityisesti tutkitutta-          odotettavissa olevan inflaatiokehityk-
7961: van, kuinka prosenttiperusteisista marginaa-                sen?
7962:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
7963: 
7964:                                            Mikko Pesålä
7965:                                                 N:o 245                                                3
7966: 
7967: 
7968: 
7969: 
7970:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7971: 
7972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            lee esille elinkeinohallituksen lisätyssä istun-
7973: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         nossa, jolla kuitenkaan ei ole konkreettista pää-
7974: hemies, olette 15 päivänä huhtikuuta 1980             töksentekovaltaa. On vaikea nähdä, mitä uusia
7975: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-         näkemyksiä hintavalvontalaiss~a tarkoitettu neu-
7976: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       vottelukunta voisi tuoda hintapolitiikkaan.
7977: kansanedustaja Pesäiän kirjallisesta kysym)'lk-           Kysyjä on kiinnittänyt huomiota siihen, että
7978: ses,tä n:o 245:                                       eräillä aloilla esiintyy alakohtaista hinnoittelua.
7979:                                                       Näitä aloja ovat lähinnä eräät elintarviketeol-
7980:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lisuuden haarat, lihanjalostusteollisuus ja lei-
7981:        ryhtyä lakisääteisen hintavalvontaneu-         pomot sekä maidonjalostus. On väitetty, että
7982:        vottelukunnan toiminnan käynnistämi-           keskimääräisten hintalaskelmien perusteella
7983:        seksi ja elinkeinohallituksen toiminnan        toimiminen johtaisi epäoikeudenmukaiseen lop-
7984:        sekä hintavalvonnan saattamiseksi asian-       putulobeen ja lisäisi alan kartelloitumista. Vi-
7985:        mukaiselle pohjalle huomioon ottaen            ranomaisten suorittamassa hintaseurannassa on
7986:        odotettavissa olevan inflaatiokehityk-         kuitenkin todettu, että varsinkin leipomo- ja
7987:        sen?                                           lihanjalostusteollisuudessa on j.atkuvasti esiin-
7988:                                                       tynyt viranomaisten käsityksen mukaan riittä-
7989:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vää hintakilpailua.
7990: taen seuraavaa:                                           Hintakilpailun rauhoitussuosituksen osalta
7991:     Kysymyksessä lähdetään siitä, että hintaval-      todettakoon, että vuoden 1979 alkupuolella
7992: vonta olisi kytketty entistä tiukemmin etujär-        valtioneuvoston ja Kaupan KeskusvaHokunnan
7993: jestöjen johdettavaksi. Tosiasiallinen kehitys on     välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa kaupan
7994: ollut pikemminkin päinvastainen. Ns. tulopo·          työllisyyttä elvyttävistä toimista todettiin yh-
7995: Hittisten kokonaisratkaisujen aikana 1960-luvun       tenä sopimuskohtana, että kauppa on kustan-
7996: lopussa ja 1970-luvun alussa hintasäännöstely         nusten säästämiseksi supistanut markkinointi-
7997: oli hyvin tiukasti etujärjestöjen valvonnassa,        kustannuksiaan samoin kuin muitakin kustan-
7998: koska hintapäätökset teki hintajaosto, jossa pu-      nuksiaan, ja Kaupan Keskusvaliokunta on tässä
7999: heenjohtajaa lukuunottamatta muut jäsen"t oli-        tarkoituksessa hyväksynyt hintakilpailun rau-
8000: vat etujärjestöjen edustajia. Elinkeinohallituk-      hoitussuosituksen. Hintakilpailun rauhoitussuo-
8001: sen aloitettua toimintansa hintapäätösten teko         situs koskee tällä hetkellä vain noin 15 %
8002: on siirtynyt elinkeinohallituksen virkamiehille       päivittäistavarakaupan myynnistä. Sen voimas-
8003: ja kollegioille. Hintapolitiikka ei myöskään          saolo päättyy 30. 6. 1980.
8004: enää ole ollut yhtä tiivis osa tulopoliittisia rat-       Viime joulukuista maidon hinnankorotuspää-
8005: kaisuja kuin aikaisempina vuosina. Vuoden             töstä tarkasteltaessa on todettava, että siihen
8006: 1980 työmarkkinaratkaisuun hintapolitiikkaa           sisältyi meiiereiden kustannusmuutoksia selkä
8007: ei sidottu mukaan ja näin ollen etujäriestöt ei-      kaupan työllisyyssopimuksen edellyttämiä mar-
8008: vät ole olleet ratkaisemassa hintapolitiikan lin-     ginaalitarkistuksia. Mitä meijerikustannusten
8009:  jaa tulopolitiikan yhteydessä.                       muutoksien huomioon ottamiseen tulee, on
8010:     Hintapolitiikkaa johtaa pitkälti toisaalta hal-   syytä huomata, että jollei niitä olisi toteutettu,
8011: lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ja     ei se suotuisa maidon tavoitehinnan toteutta-
8012: toisaalta elinkeinohallituksen lisätty istunto.       minen, joka viime vuosina on tapahtunut, olisi
8013: Nimenomaan hallituksen talouspoliittisen mi-          ollut mahdollista.
8014: nisterivaliokunnan kautta hallituksessa olevien           Kysymybessä kiinnitetään huomiota hinta-
8015: poliittisten puolueiden näkemykset hintapoli-         valvontalain ja kilpailunedistämislain soveltami-
8016:  tiikassa tulevat huomioon otetuiksi. Keskeis-        seen. Maassamme on varsin pitlkälti keskitytty
8017: ten etujärjestöjen näkemys hintapolitiikassa tu-      hintavalvontaan. Kuten kysyjäkin toteaa, maas-
8018: 4                                            1980 vp.
8019: 
8020: samme on eräitä tärkeitä aloja, esimerkiksi         lainsäädännön uudistaminen saattaa olla tar-
8021: öljynjalostus, sementin, teräksen ja lannoittei-    peen.
8022: den tuotanto, joilla toimii yksi tai muutama           Hallitus tulee harkitsemaan mahdollisuuksia
8023: yritys. Kilpailun luominen viranomaisten toi-       hintavalvontaneuvottelukunnan käynnistämisek-
8024: min näille aloille on luonnollisestikin vaikeata.   si siinä tapauksessa, että se toteaa käynnistämi-
8025: Tämän johdosta näiltä osin onkin jouduttu kes-      sestä olevan hintapolitiikan toteuttamisen kan-
8026: kittymään hintapolitiikkaan. Muilta osin on         nalta hyötyä. Hintavalvonta on myös osana
8027: todettava, että kilpailunedistäm1slainsäädännön     valtioneuvostossa harkittavana olevaa toimenpi-
8028: kehittämiseen on kiinnitetty huomiota ja että       depakettia, jolla inflaatiota pyritään torjumaan.
8029:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
8030: 
8031:                                                                            Ministeri Esko Rekola
8032:                                               N:o 245                                             5
8033: 
8034: 
8035: 
8036: 
8037:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8038: 
8039:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         aktade. De centrala intresseorganisationerna för
8040: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sin del framför sina åskådningar på prispoliti-
8041: av den 15 april 1980 tili vederbörande med-         ken vid näringsstyrelsens förstärkta samman-
8042: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       träde, viLket dock saknar konkret beslutande-
8043: sänt avskrift av följande av riksdagsman Pesälä     rätt. Det är svårt att inse vilket slags nya
8044: undertecknade spörsmål nr 245:                      synpunkter den i lagen om prisövervakning
8045:                                                     avsedda delegationen kunde föra med sig i
8046:           Vilka åtgärder ämnar Regering':!n         prispolitiken.
8047:        vidtaga för att den lagstadgade pris-            Spörsmålsställaren har även fäst sig vid de
8048:        övervakningsdelegationen skall kunna         särskilda prissättningssystem som förekommer
8049:        begynna med sin verksamhet och för           inom vissa branscher. Det är i första hand frå-
8050:        att näringsstyrelsens verksamhet även-      ga om livsmedelsindustrins olika grenar, kött-
8051:        som prisövervakningen skall kunna           förädl.ingsindustrin och bager.ierna samt mejeri-
8052:        ordnas på vederbörlig grund med tanke       branschen. Det har påståtts att agerandet på
8053:        på den inflationsutveckling som står        basen av genomsnittliga priskalkyler skulle leda
8054:        att förvänta?                                tili ett orättvist slutresultat och öka kartell-
8055:                                                    bildningen inom branschen i fråga. Vid myn-
8056:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       digheternas prisobserv·ering har dock konstate-
8057: anföra följande:                                   rats, att isynnerhet inom bageri- och köttför-
8058:     Spörsmålet går ut ifrån den föreställningen    ädlingsindustrin har ständigt förekommit pris-
8059: att centralorganisationerna skuUe ha fått en       konkurrens, som enligt myndigheternas upp-
8060: alltmer ledande roll vid prisövervakningen. I      fattning varit tillräcklig.
8061: själva verket förhåller det sig snarare tvärtom.       Försåvitt gäller rekommendationen om mo-
8062: Under tiden för de s.k. inkomstpolitiska hel-      derering av prisko1kurremen må kon::tat':!ra,
8063: hetsuppgörels.erna i slutet av 1960-talet och i    att i det protokoll som statsrådet och Handelns
8064: början av 1970-talet var prisövervakningen         Cen•ralutskott undertecknade tidigt år 1979
8065: mycket strängt i intresseorganisationernas         angående åtgärder för stimulering av sysselsätt-
8066: kontroll, emedan prisbesluten fattades av pris-    ningen inom handeln konstaterades i en sär-
8067: sektionen, vars medlemmar med undantag av          skild punkt, att handeln har för åstadkomman-
8068: ordföranden var representanter för olika           de av kostnadsbesparingar inskränkt sina mark-
8069: intresseorganisationer. Efter näringsstyrelsens    nadsföringskostnader och sina kostnader över-
8070: tillkomst har fattandet av prisbeslut blivit en    huvud, och Handelns Centralutskott har i det-
8071: uppgift av dess tjänstemän och kollegium. Pris-    ta syfte godkänt rekommendationen. Rekom-
8072: politiken har inte heller utgjort en så integre-   mendationen gäller för ögonblicket bara ca.
8073: rande del av de inkomstpolitiska uppgörelserna     15 % av försäljningen inom dagligvaruhandeln.
8074: än under tidigare år. 1980 års arbetsmarknads-     Dess giltighetstid utgår 30. 6. 1980.
8075: uppgörelse anknöts inte tili prispolitiken, så         Beträffande beslutet om höjning av priset
8076: att intresseorganisationerna inte heller varit     på mjölk senaste december bör er.inras, att
8077: med att fastställa den prisJ)Olitiska linjen i     beslutet innefattade kostnadsföränd~ingar som
8078: samband med inkomstpolitiken.                      gällt mejeribranschen samt marginaljusteringar
8079:     Prispolitiken styres tili en stor del av två   som förutsatts av sysselsättningsavtalet. Be-
8080: organ, regeringens ministerutskott för ekono-      aktandet av de förändrade mejerikostnaderna
8081: misk politik och näringsstyrelsens förstärkta      åter berodde på, att om dessa förändringar inte
8082: sammanträde. Ministerutskottet utgör den ka-       hade verkställts, riktpriset för mjölk skulle
8083: nal genom viiken de politiska partiers syn på      inte ha kunnat tillämpas på det positiva sätt
8084: prispolitik som är med i regeringen blir be-       som varit fallet under de senaste åren.
8085: 0880005403
8086: 6                                            1980 vp.
8087: 
8088:    Även tillämpningen av lagarna om prisöver-       konsta~eras  att utvecklandet av lagstiftningen
8089: vakning och främjande av konkurrens berörs i        om främjande av konkurrens har nog lagts
8090: spörsmålet. Prisövervakningen har fått en rätt      märke till och att det kan visa sig motiverat
8091: central ställning i Finland. Såsom spörsmåls-       att revidera densamma.
8092: ställaren själv konstaterar, finns det vissa vik-      Regeringen kommer att överväga möjlighe-
8093: tiga branscher i landet, såsom t. ex. oljeraffi-    terna till startande med prisövervakningsdele-
8094: nering samt produktion av cement,. stål och fo-     gationens verksamhet om man konstaterar, att
8095: dermedel, inom vilka ett e.:da fö et g ell r        åtgärden är ägnad att gagna implementeringen
8096: bara ett fåtal sådana fungerar. Det är själv-       av ptispolitiken. Prisövervakningen utgöt även
8097: fallet svårt att genom myndighetsåtgärder ska-      en del av det åtgärdspaket för niotverkande av
8098: pa konkurrens inom dessa branscher, va7för          inflationen som övervägs som bäst inom stats-
8099: man bort använda prispolitik. I övrigt kan          rådet.
8100:      Helsingfors den 15 maj 1980.
8101: 
8102:                                                                          ·. Minister Esko Rekola
8103:                                               1980 vp.
8104: 
8105: Kirjallinen kysymys n:o 246.
8106: 
8107: 
8108: 
8109: 
8110:                                   Hautala ym.: Viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten suorit-
8111:                                      tamista koskevien maatilahallituksen ohjeiden muuttamisesta.
8112: 
8113: 
8114:                          Ed u s kunnan. Herra Puhe m i e he 11 e.
8115:                                                               .    .                             .
8116: 
8117:    Maati).ahallitus on 1:1ntanut 24. 1. 1980 päivä-   sen lain ja asetuksen kirjaimen ja hengen: vas-
8118: tyllä kirjeellä ohjeet kuntjen maatalouslauta-        taisia. Nyt olisikin kiireesti 'ånnetut qhjeet
8119: kunnille vuoden 1979 viljelmäkohtaisten sato-         korvattava . uusilla, paremmin lain-· sisältöä vas-
8120: vahinkokorvausten myöntämistä ja maksiuni'stå         taavilla ohjeilla, jotta lain edellyttämät kor-
8121: varten. Annettujen ohjeiden mukaan mm. kui-           vaukset voitaisiin viivytyksittä suorittaa viljeli-
8122: vuudesta aiheutuneita vahinkoja ei korvaus-           jöille.
8123: laskelmi·a tehtäessä otetå huomioon, koska kui-          Edellä esitettyjen perustelujen ja.valtiopäivä-
8124: vuusvahinkoja ei ole vuoden 1979 osålta kat-          järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
8125: sottu satovahinkojen korvaamisesta annetun            me yaltioheuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8126: lain (530/75) 1 §:ssä tarkoitetuksi poikk,euk-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:_
8127: sellisen suuren luonnonolojen våihtelu.n kasva-
8128: våile sadalle ·aiheuttamiksi satovahingoiksi. ..                Mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8129:    Alkukesän poikkeuksellinen k!Jivuus aiheutti              ryhtyä vuoden 1979 viljelmäkohtaisten
8130: usealle tilalle Varsinais~Siwmessa huomattavia               satovahinkokorvausten myöntämistä ja
8131: sadon menetyksiä. Viljelijät ovat ihmetelleet                maksamista koskevien maatilahallituksen
8132: maatalouslautakunnille annettujen ohjeiden si-               :maatalouslauta~kunnille antamien ohjei-
8133: sältöä siltä osin kuin ne koskevat kuivuuden                 den saattamiseksi nykyistä paremmin
8134: aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja katso- .              vastaamaan lain ja asetuksen kirjainta ja
8135: neet, että annetut ohjeet tältä osin ovat kysei-             henkeä?
8136:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
8137: 
8138:                Sauli Hautala                                      Impi Muroma
8139:                Erkki Korhonen                                     Esko Almgren
8140: 
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 088000549C
8145: 2                                            1~80     vp.
8146: 
8147: 
8148: 
8149: 
8150:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
8151: 
8152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
8153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavaa:
8154: olette -U . • päivänä · hlrhtikuuta 19go plUvätyn        Vuorui~ 1979 tehtiin kuivuuden aiheutt'<ltnis-
8155: kirj~nne ohella toimittanut · valtiö1l'euvostoo
8156:                                                       ta sadönmenetyksistä ilmöituksia maatalousla:u-
8157: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . bn~an­        takunnille koko maassa kaikkiaan V'ain 12 vi1-
8158: edustaja Sauli Hautalan ym. näin kuuluvasta           jelrnältä. Ilrrtoitetut kuiwusvahingöt öliva:t eril-
8159: kirjallisesta kysymyksestä n:o 246:                   Iisiil ha:jatapauksia eikä alueelli~ta ·keskittymistä
8160:                                                       ollut todettavissa. Vuoden 1979 touko-kesä-
8161:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kuuta koskevat ilmatieteen laitöksen kuukausi-
8162:        ryhtyä vuoden 1979 viljelmäkohtaisten          katsaukset eivät myöskään osoit:t poikkeuksel-
8163:        satovahinkOkorvausten myöntämistä ja           lista kuivuutta esiintyneen. Näin olifn ei esiin-
8164:        maksamista koskevien maatilahallituksen        tyneitä ha.rvo}a kuiv:uusva!hirtkoja ole voitu kat-
8165:        maatalouslautakunnille antamien ohjei-         soa satovahinkojen korvaamis-esta !'l,nnetussa
8166:        den saattamiseksi nykyistä · paremmin          laissa: (5}0/7') tatkoitetuiksi poikkeuksellisen
8167:        vastaamaan lain ja asetuksen kirjainta ja      kuivuuden aiheuttamiksi v:ahingciksi eikä niitä
8168:        henkeä?                                        näin ollen voida ottaa hMmioön korvattavina
8169:                                                       vahinkoina.
8170:      Helsingissä 16 päivänä_ toukokuuta 1980.
8171: 
8172:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tahkämaa
8173:                                              N:o 246                                               3
8174: 
8175: 
8176: 
8177: 
8178:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8179: 
8180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Tili lantbruksnämnderna gjordes år 1979 i
8181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           hela Jandet anmälningar om skördeförluster på
8182: velse av den 15 april 1980 till vederbörande        grund av osedvanlig torka från endast tolv lägen-
8183: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      heter. De av torka föranledda skadorna som
8184: jande av riksdagsman Sauli Hautala m.fl. un-        anmäldes var separata ströfall och någon regio-
8185: dertecknade spörsmål nr 246:                        nal koncentrering kunde inte skönjas. Meteoro-
8186:                                                     logiska institutets månadsöversikter för maj-
8187:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      juni 1979 påvisar inte heller att någon excep-
8188:        ta för att de anvisningar om beviljande      tionell torka skulle ha rått. Sålunda har de
8189:        och utbetalning av lägenhetsbestämda         fåtaliga skador som torkan förorsakat inte kun-
8190:        ersättningar för skördeskador, som jord-     nat betraktas som i lagen om ersättande av
8191:        bruksstyrelsen givit lantbruksnämnder-       skördeskador (530/75) avsedda skador tili
8192:        na, bättre än för närvarande skall mot-      följd av osedvanlig torka och de har sålunda
8193:        svara lagens och förordningens bokstav       inte kunnat beaktas som till ersättning berät-
8194:        och anda?                                    tigande skador.
8195:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8196: samt anföra följande:
8197:      Helsingfors den 16 maj 1980.
8198: 
8199:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
8200:                 .·~.·
8201: 
8202: 
8203: 
8204: 
8205: .... •'   '\,
8206: 
8207: 
8208: 
8209: 
8210:                   ·. ·~
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215:    ;.··             ',·.
8216:                                              1980 vp.
8217: 
8218: Kirjallinen kysymys n:o 247.
8219: 
8220: 
8221: 
8222: 
8223:                                  J<ortesalmi: Simojokivarren tien kunnostamisesta.
8224: 
8225: 
8226:                         E d u sk u n n an H er r a      P u h e m i e he 11 e.
8227: 
8228:    Ranuan kunta on huolissaan TVL:n vitkaste-       vaatineet koko tien muuttamista kantatieksi,
8229: lusta Simojokivarren tieasiassa. Parannustöistä     mikä merkitsisi mittavia tietöitä sekä jatkuvaa
8230: ei ole esitetty minkäänlaista aikataulua ja näyt-   tehokasta kunnossapitoa. Kuusamo, Posio, Ra-
8231: tää, että Ranuan kuorma-autoilijoillakin on ensi    nua ja Simo korostavat poikittaisliikenteen ke-
8232: syksynä edessään työtön talvi. Simojokivarren       hittelyä mm. matkailun vuoksi. Toinen kauas-
8233: tietöitä on vaadittu myös liikenneturvallisuuden    kantoisempi näkymä avautuu rajakaupan kehit-
8234: takia. Tiellä on talvikautena 1979-1980 tapah-      tymisen mukana.
8235: tunut ulosajaja enemmän kuin aikoihin. Run-            Edelleen on mainittava, että lisääntynyt puu-
8236: saista liikenneonnettomuuksista huolimatta joki-    tavaran kuljetus on tuonut tielle raskaan ajo-
8237: varten mutkainen ja ·kapea tie ei ole vaatinut      kaluston. Tien reuna on pehmentynyt kaiken
8238: talvikautena 1979-1980 vielä uhreja. Onni on        aikaa ja sen myötä tie itse asiassa on kaven-
8239: ollut onnettomuuksissa myötä.                       tunut.
8240:    Tieosuuden käyttö on viime vuosina jatku-           Jokapäiväistä joukkoliikennettä ja raaka-ainei-
8241: vasti lisääntynyt. Kun Lumiahon turvetuotanto       den kuten puun kuljetusta ja myöhemmin tur-
8242: Simon ja Ranuan kunnan rajalla aloitetaan täy-      peenkuljetusta sekä myos matkailua ajatellen
8243: dessä laajuudessaan, tien käyttö kohoaa ennen       Simojokivarren tieasiat eivät ole asianmukai-
8244: näkemättömän vilkkaaksi. TVL:n suunnitelmat         sessa kunnossa.
8245: eivät kuitenkaan lupaa työkohteita Ranuan kun-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8246: taan talveksi 1980-1981. Ranuan kunta pitää         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8247: kuitenkin pikaista aloittamista välttämättömänä.    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8248:    Ranuan kunta korostaa, että Simojokivarren       vaksi kunnioittavasti seuraavan kysymyksen:
8249: tieasiassa on kysymys huomattavasti laajemmas-
8250: takin kokonaisuudesta. Jo aikaisemmin Kuu-                     Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
8251: samo, Posio, Ranua ja Simo ovat esittäneet,                 miin Simojokivarren tien kunnostami-
8252: että niiden kautta kulkeva poikittaisliikenne               seksi ja siten liikenneturvallisuuden li-
8253: otettaisiin huomioon suunnitelmissa. Poikittais-            säämiseksi ja myös paikkakunnan kuor-
8254: liikenteen kehittämistä on tähdentänyt myös                 ma-autoilijoiden työllisyystilanteen pa-
8255: Lapin seutukaavaliitto. Mainitut kunnat ovat                rantamiseksi talvikautena 1980-1981?
8256:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
8257: 
8258:                                        J. Juhani Kortesalmi
8259: 
8260: 
8261: 
8262: 
8263: 0880005370
8264: 2                                           1980 vp.
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 
8269:                        E du skunnan H erra             P u h e m i e h e 11 e.
8270: 
8271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tie- ja vesirakennuslaitoksen kuluvan vuo-
8272: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     den päällystysohjelmaan sisältyy öljysoran li-
8273: hemies, 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn        sääminen välillä Alaniemi - Ranuan kunnan
8274: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       raja noin 30 kilometrin matkalla.
8275: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Pitempivaikutteisen     tienparannustoimenpi-
8276: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-         teen suunnittelu aloitetaan kuluvan vuoden
8277: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 247:          aikana välillä Alaniemi-T aininiemi. Varsinaiset
8278:                                                    tienparannustoimenpiteet on ajoitettu Alanie-
8279:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    men-Taininiemen osuudella vuosiksi 1983-
8280:        miin Simojokivarren tien kunnostami-        85 ja Taininiemen-Hosion osuudella vuosiksi
8281:        seksi ja siten liikenneturvallisuuden li-   1985-87. Hankkeista on vain vähäinen osuus
8282:        säämiseksi ja myös paikkakunnan kuor-       Rannan alueella. Kysymyksen perusteluissa
8283:        ma-autoilijoiden työllisyystilanteen pa-    mainitun Lumiaavan turvetuotannon kuljetuk-
8284:        rantamiseksi talvikautena 1980-1981?        set suuntautuvat juuri näiden tieosuuksien kaut·
8285:                                                    ta Simon suuntaan.
8286:                                                       Talvikaudeksi 1980-1981 ei tie- ja vesira-
8287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kennuslaitoksen toimintasuunnitelmiin sisälly
8288: vasti seuraavaa:                                   merkittävästi alueen kuorma-autoilijoiden työl-
8289:    Simojokivarren maantie n:o 924 Simon            lisyyttä parantavia hankkeita. Rannan työlli-
8290: alueella olevalta osalta on päällystetty öljyso-   syystilanne on alueen muita osia parempi.
8291: ralla vuosina 1968-69 ja Rannan alueella           Vuonna 1979 oli Rannan työttömyys n. 6 %,
8292: vuonna 1972. Tien leveys on koko 90 kilomet-       kun se Lapissa keskimäärin oli yli 13 %.
8293: rin matkalla 5,5 metriä. Tien liikennemäärä on     Rannan työttömyysprosentti oli Lapin kunnista
8294: vain 300 autoa/vrk. Tien kantavuus on pääosin      pienin. Tämän vuoksi työllisyyssyistä tehtävät
8295: tyydyttävä, joten tie ei vielä ole kelirikkauhan   tietyöt ovat Lapissa sijoittuneet muille alueille.
8296: alainen. Tien puutteena onkin vain lähinnä ka-     Yleisin talouspoliittisin keinoin hallitus pyrkii
8297: peus, muutamat jyrkähköt mutkat sekä eräin         parantamaan työllisyystilannetta kokonaisuudes-
8298: osin loppuun kulunut päällyste.                    saan.
8299:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
8300: 
8301:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
8302:                                              N:o 247                                               3
8303: 
8304: 
8305: 
8306: 
8307:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8308: 
8309:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       en ca 30 kilometer lång sträcka mellan Ala-
8310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      niemi -     Ranua kommungräns att beläggas
8311: av den 15 april 1980 tili vederbörande med-        med oljegrus.
8312: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Under pågående år inleds planeringen av en
8313: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-         varaktigare förbättring av vägen mellan Ala-
8314: tecknade spörsmål nr 247:                          niemi och Taininiemi. De egentliga vägförbätt-
8315:                                                    ringsåtgärderna sker på sträckan Alaniemi-
8316:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         Taininiemi åren 1983-85 och på sträckan
8317:        åtgärder för att iståndsätta Simojoki-      Taininiemi-Hosio åren 1985-87. Åtgärderna
8318:        varsivägen och sålunda öka trafiksäker-     berör endast till en liten del Ranua. Trans-
8319:        heten och även förbättra sysselsättnings-   porterna från Lumiaava torvproduktion, som
8320:        läget för regionens lastbilister vintern    nämns i motiveringen till spörsmålet, sker just
8321:        1980-1981?                                  på ovannämnda vägsträckor i riktning mot
8322:                                                    Simo.
8323:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I väg- och_ vattenbyggnadsverkets verksam-
8324: samt anföra följande:                              hetsplan för vintern 1980-1981 ingår inte
8325:    Den del av Simojokivarsi landsväg nr 924        åtgärder som speciellt skulle förbättra syssel-
8326: som ligger inom Simo är belagt med oljegrus        sättningsläget för regionens lastbilister. Syssel-
8327: åren 1968-69 och den del som ligger inom           sättningsläget i Ranua är betydligt bättre än
8328: Ranua år 1972. Vägens bredd är på hela den         i andra delar av regionen. År 1979 var arbets-
8329: 90 kilometer långa sträckan 5,5 meter. Vägens      lösheten i Ranua ca 6 % mot över 13 % i
8330: trafikmängd är bara 300 bilar/dygn. Vägens         Lappland i medeltal. Av alla kommuner i Lapp-
8331: bärighet är i huvuddrag tillfredsställande, så     land hade Ranua den lägsta arbetslöshetspro-
8332: vägen hotas ännu inte av menföret. Vägens          centen. Därför har vägarbeten på grund av sys-
8333: brist är närmast att den är så smal, att den       selsättningssynpunkter förlagts till andra delar
8334: har några snäva kurvor samt att beläggningen       av Lappland. Regeringen strävar med allmänna
8335: på vissa håll är utsliten.                         inkomstpolitiska medel tili att förbättra syssel-
8336:    Inom väg- och vattenbyggnadsverkets belägg-     sättningsläget i dess helhet.
8337: ningsprogram för det pågående året kommer
8338:      Helsingfors den 6 maj 1980.
8339: 
8340:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
8341:                                             1980 vp.
8342: 
8343: Kirjallinen kysymys n:o 248.
8344: 
8345: 
8346: 
8347: 
8348:                                  Kortesalmi: Näätämön paliskunnan pakkoliittämisestä Muddus-
8349:                                     järven paliskuntaan.
8350: 
8351: 
8352:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
8353: 
8354:    Lapin lääninhallitus päätti syksyllä 1979,         Oikeutetusti kysytäänkin miksi kolttien ja
8355: että kohtasaamelaisten Näätämön paliskunta         Muddusjärven poronhoitajien väliset suhteet
8356: on liitettävä suurempaan Muddusjärven palis-       ratkaistaan ylhäältä väkivaltaisesti liittämällä
8357: kuntaan huolimatta kolttien y;ksimielisestä vas-   paliskunnat pakohla yhteen ja edehleen miksi
8358: tustuksesta. Kolttien mielestä päätös merkitsee    Lapin lääninhallitus on kiirehtinyt tekemään
8359: heidän poronhoitoelinkeinonsa ja samalla koko      koltille tkohtalo1&aan päätöksen juuri ennen
8360: kulttuurinsa loppua. Näätämön paliskunnan          uuden poronhoitolain tu1oa. Ja vielä k}'sytään
8361: liittäminen suureen Muddusjärven pa<liskuntaan     kuinka Lapin lääninhallitus on voinut tehdä
8362: merkitsee kolttien joutumi,sta ns. marginaali-     päätöksiä vastoin paikallisen väestön eli kohta-
8363: asemaan ja keskitetyn poronlihantuotannon jal-     saamelaisten yksimielistä kantaa. Yllä olevan
8364: koihin.                                            perusteella täytyykin vielä kysyä, missä on
8365:     Kohtasaamelaisten Näätämön paliskunnan         käytännössä paljon puhuttu kansallisten vä-
8366: pakkoliittäminen suurempaan Muddusjärven pa-       hemmistöjen suoja nykyisessä Suomessa?
8367: liskuntaan merkitsee myös vakavaa uhkaa kolt-         Edellä esitetyn perusteeUa ja viitaten valtio-
8368: tien heimokulttuurille ja identiteetille. Kysy-    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8369: myksessä on ns. pehmeän porotalousteknoio-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8370: gian alistaminen kovan teknologian ehtoihin.       vaksi seuraavan kysymyksen:
8371:     Yllä· mainittuun koi ttasaamelaisyhdyskuntaa
8372: uhkaavaan pakkoliitokseen on kiinnittänyt huo-               Aikooko Hallitus pitää huolta siitä,
8373: miota äskettäin myös tunnettu suomalainen                 että kohtasaamelaisten heimokulttuuria
8374: kansatieteilijä professori Matti Sarmela. Myös            ja perinnäistä poronhoitoteknologiaa
8375: amerikkalainen antropologi Pertti ]. Pelto, joka          kunnioitetaan ja suojellaan, eli ts.
8376: on seurannut jo parin vuosikymmenen ajan                     aikooko Hallitus estää suunnitellun
8377: kolttien porotaloutta, on todennut kuinka ko-             väkivaltaisen kohtasaamelaisten Näätä-
8378:  van ,te~ologia:n porotaloudessa porot keskitty-          mön paliskunnan pakkoliittämisen Mud-
8379:  vät .pääomien omistajille ja kuinka telknologi-          dusjärven paliskuntaan?
8380:  sesti heikommilta riistetään porot vahvempien
8381:  hallintaan.
8382:      Helsingissä 15 ·päivänä huhtikuuta 1980.
8383: 
8384:                                       ]; Juhani Kortesalmi
8385: 
8386: 
8387: 
8388: 
8389: 088000584H
8390: 2                                              1980 vp.
8391: 
8392: 
8393: 
8394: 
8395:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8396: 
8397:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           mahdollisesti muulta taholta annettuihin lu-
8398: tissa mamitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       pauksiin perustuen. Inarinjärven pohjoi,spuo-
8399: mies, olette 15 päivänä huhti'kuuta 1980 päi-        lella asuvan kantaväestön, hekin saamelaisia,
8400: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        on alusta pitäen vastustanut uuden paliskun-
8401: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennö~sen         nan perustamista Näätämöön, koska heidän po-
8402: kansanedustaja Kortesalmen näin kuuluvasta           ronhoitonsa sen johdosta tulisi vaikeutumaan
8403: kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:                  ratkaisevasti.
8404:                                                         Näätämön paliskunnan perustamista koske-
8405:           Atkooko Hallitus pitää huolta siitä,
8406:                                                      vassa päätöksessä on nojauduttu poronhoito-
8407:        että kohtasaamelaisten heimokuhtuuria
8408:                                                      lakiin. Poronhoitolaki on elinkeinolaki, jonka
8409:        ja perinnäistä poronhoitoteknologiaa          py11kimyksenä on luoda poronhoidon harjoitta-
8410:        kunnioitetaan ja suojellaan, eli ts.          miselle mahdollisimman edulliset olosuhteet.
8411:           ai:kooko Hallitus estää suunnitellun
8412:                                                      Kun entinen Muddtusjärven paliskunta jaettiin,
8413:        väkivaltaisen kohtasaamelaisten Näätä-        oli pyrkimyksenä siten elvyttää alueen poron-
8414:        mön paliskunnan pakkoliittämisen Mud-
8415:                                                      hoitoa. Kolttien taholta etenkin korostettiin,
8416:        dusjärven paliskuntaan?                       että heidän porolukunsa saataisiin sillä tavoin
8417:                                                      nousemaan. Samalla uskottiin, että jakamalla
8418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        laidunmaat voitaisiin kolttien ja saamelaisten
8419: vasti seuraavaa:                                     väliset erimielisyydet poistaa.
8420:    Lapin ~lääninhallitus on poronhoitolain              Kuluneitten kymmenen vuoden jäLkeen voi-
8421: (444/48, muut 71/68) 5 §:n 2 momentin                daan todeta, etteivät tavoitteet ole toteutu-
8422: nojalla 7 päivänä elokuuta 1979 antamallaan          neet. Kuten oheisesta liitteestä ilmenee, po-
8423: päätöksellä määrännyt Inarin kunnassa olevat         ronhoito on taantunut erittäin voimakkaasti.
8424: Muddusjärven ja Näätämön paliskunnat yhdis-          Kolttien poroluku on laskenut jo niin vähiin,
8425: tettäväksi. Päätoksestä ovat Näätämön palis-         että paliskunnan kulut vievät koko porokarjan
8426: kunta ja Sevettijärven kolttien kyläkokous va-       tuoton. Omistajille ei jää mitään. Kolttien ja
8427: littaneet kovkeimmalle hallinto-oikeudelle ja        saamelaisten väliset erimielisyydet poronhoi-
8428: Lapin lääninhallitus on valituksen johdosta anta-    dossa eivät ole vähentyneet. Tilanne nykyisel-
8429: massaan vastineessa todennut mm. seuraavaa:          lään on se, ettei alueen laidunmaita kyetä
8430:     "Väestön joutuessa sodan seurauksena jättä-      läheskään täysipainoisesti käyttämään hyödyksi.
8431: mään asuinpaikkansa ja asettumaan uusiin oloi-       Koska syrjäseudulla ei ole muita tulolähteitä,
8432: hin on oikeutettua edellyttää, että kantaväestö      ovat sekä kolttien että muddusjärveläisten
8433: tinkii omista oikeuksistaan tehdäkseen tilaa         elinmahdollisuudet vaarassa.
8434: siirtolaisiksi joutuneille. Toisaalta on ymmär-         Tapahtuneeseen kehitykseen on suurimpana
8435: rettävää, ettei asutusalueille aina ole luotavissa   syynä ollut, etteivät porot luonnonoloista joh-
8436: samanlaisia oloja, joista siirtolaisväestö on läh-   tuen pysy paliskuntien omalla alueella. MudL.
8437: tenyt, vaan lainsäädännössä ja päätösten teossa      dusjärven paHskunnan porot hakeutuvat ravin-
8438: on otettava kohtuuden mukaan huomioon myös           non ja räkän vudksi kesällä Näätämön palis-
8439: kantaväestön tarpeet.                                kunnan alueelle. Muun muassa kuluneena ke-
8440:     Kolttien asuttaminen ei alunperin tapahtunut     sänä vasojen merkinnän aikaan saatiin Näätä-
8441: lainsäädäntöteitse. Vasta vuonna 1955 annettiin      mön paliskunnassa aitaan noin 2 000 poroa,
8442: kolttien asuttamista koskevat säännökset. Lain-      mutta Muddusjärven paliskunnassa vastaavana
8443: säätäjä ei ole edellyttänyt, että kohtaväestölle     aikana vain noin 400 poroa. Tämän seurauk-
8444: perustettaisiin oma paliskunta. Kolttien omaa        sena on Näätämön paliskunnassa tavattu run-
8445: paliskuntaa on ryhdytty suunnittelemaan heille       saasti merkittömiä vuotta vanhempia poroja eH
8446:                                             N:o 248                                                3
8447: 
8448: peuroja. Kuten Paliskuntain Yhdistyksen lau-       selle ovat siis jaon vuoksi muuttuneet olen-
8449: sunnossa on seikkaperäisesti selostettu, on        naisesti huonommiksi kymmenen vuotta sitten
8450: Muddusjärven paliskunna1le ja paliskunnan po-      vallinneeseen tilante.eseen verrattuna. Läänin-
8451: ronomistajille tästä aiheutunut menetyksiä.        ha1litus on koko alueen porotaloutta ja myös
8452: Lääninhallituksen käsityksen mukaan kyseinen       kohtaväestön parasta 'ajatellen päättänyt yh-
8453: seikka on erityisesti rasittanut paliskuntien      distää paliskunnat. Kolttien taholta on an-
8454: välejä. Nimenomaan peuratulojen jakamista          nettu ymmärtää, että päätös merkit,see loppua
8455: koskevat erimielisyydet ovat estäneet paJ.iskun-   heidän poronhoidolleen. Heidän väitteidensä
8456: tia pääsemästä pysyvään yhteistyöhön poron-        mukaan Muddusjärven poronomistajat päästes-
8457: hoidossa. Kuten asiaJkirjoista i1menee, yhteis-    sään määräämään asioista tulevat pitämään huo--
8458: työtä on lääninhallituksenkin toimesta koetettu    len siitä, ettei koltilla kohta ole yhtään poroa_
8459: saada aikaan.                                      Tämä näkemys on tuotu esiin Näätämön palis-
8460:    Näätämön paliskunta on esittänyt ratkai-        kunnan valitutksessaJkin ja vedottu jopa ame-
8461: suksi, että paliskuntien rajalle rakennettaisiin   rikkalaiseen antropologiin. Kun tälle väitteelle
8462: esteaita. Muddusjärven paliskunta on asettu-       ei ole minkäänlaista näyttöä, vaan kolttien po-
8463: nut hanketta vastustamaan. Tämä on johtunut        rokarja on vähentynyt voimakkaasti myös itse-
8464: siitä, että rajan su]kemiseHa pelätään olevan      näisen paliskunnan aikana, ei lääninhallitus ole
8465: kohtalokkaita seurauksia Muddusjärven palis-       voinut rakentaa päätöstään tämän ilmitaisen
8466: kunnan poronhoidolle. Sittemmin tästä on           käsityksen varaan.
8467: saatu myös kokemuksia. Kun raja Muddus-               Kolttien elinoloja on kyetty parantamaan ja
8468: järven paliskunnan toimesta kesällä 1975 sul-      vastaisuudessakin heitä tullaan erilåisin toi-
8469: jettiin lippusiiman avulla, olivat paliskunnan     menpitein auttamaan. Mitä poronhoitoon tulee,
8470: porot sen seurauksena syksyllä niin huono-         yhtyy lääninhallitus Paliskuntain Yhdistyksen
8471: kuntoisia, eueivät lihanostajat kelpuuHaneet       käsitykseen siitä, etteivät poroasiat ole "rotu-
8472: teurastuotteita 'suurelta osalua vähittäismyyn-    asioita", vaan paikallisen väestön tulee pyrkiä
8473: tiin. On ilmeistä, että aidan rakentamisen         yhteistoimin poronhoitoa kohentamaan ja että
8474: seurauksena Muddusjärven paliskunta joutuisi       saamelaisiin ja kolttiin lukeutuvien poronomis-
8475: vähentämään poromääräänsä nykyisestäänlkin.        tajien on yritettävä ihmisinä tulla toimeen
8476: Kun ei ole takeita siitäkään, että aidan raken-    keskenään."
8477: tamisen avulla s,aataisiin poronhoitoa edes           Asia on edelleen korkeimman hallinto-oi-
8478: Näätämön paliskunnassa elpymään, ei ole pe-        keuden tutkittavana. Hallitus ei näin ollen ole
8479: rusteltua käyttää huomattavaa summaa yhteis-       katsonut aiheeHiseksi ·asian tässä vaiheessa
8480: kunnan varoja aidan rakentamiseen.                 siihen puuttua.
8481:    Olosuhteet alueen poronhoidon harjoittami-
8482:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1980.
8483: 
8484:                                                                     Ministeri Christoffer Taxell
8485: 4                                           1980 vp.
8486: 
8487: 
8488: 
8489: 
8490:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 ma n.
8491: 
8492:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        att ett eget renbeteslag skulle grundas för
8493: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skrivelse     skoltbefo1kningen. Skolternas egna renbeteslag
8494: av den 15 april 1980 tili vederbärande med-        har bärjat planeras på grund av utfästelser
8495: lem av statsrådet översänt avskrift av fäljande    som möjligen getts dem från annat håll. Den
8496: av riksdagsman Kortesalmi ställda skriftliga       ursprungliga befolkningen som är bosatt norr
8497: spärsmål nr 248:                                   om Enare träsk, också den samisk, har ända
8498:                                                    från bärjan motsatt sig ett ett nytt ren-
8499:           Ämnar Regeringen dra färsorg om,         beteslag skulle grundas i Näätämä, ty deras
8500:        att skoltsamernas stamkultur och tradi-     renskätsel skulle därigenom i avgärande grad
8501:        tionella renskötselteknologi respekteras    färsvåras.
8502:        eller m.a.o.                                   Beslutet om grundande av Näätämä ren-
8503:           ämnar Regeringen färhindra att Nää-      beteslag har fattats med stöd av lagen om
8504:        tämä renbeteslag med våld sammanslås        renskätsel. Lagen om renskätsel är en lag om
8505:        med Muddusjärvi renbeteslag?                utävande av näring, vars syfte är att skapa
8506:                                                    mäjliga:st gynnsamma färhållanden fär bedri-
8507:    Som svar på spärsmålet får jag vördsamt         vande av renskätsel. Då Muddusjärvi färra
8508: anföra fäljande:                                   renbeteslag delades upp, var strävan att göra
8509:    Länsstyrelsen i Lapplands län har med s.täd     renskötseln inom området livaktigare. Särskilt
8510: av 5 § 2 mom. lagen om renskätsel ( 444/48,        från skolternas håll underströks, att deras antal
8511: ändr. 71/68) medels den 7 augusti 1979 ut-         renar på detta s'ätt ,skuUe fås att öka. Sam-
8512: färdat beslut färordnat, att Muddusjärvi och       tidigt trodde man, att man genom att dela
8513: Näätämä renbeteslag i Enare kommun skall           upp betesområdena skulle kunna eliminera
8514: sammanslås. Över beslutet har Näätämä ren-         oenigheterna mellan skolterna och samerna.
8515: beteslag och byastämma med skolterna i Se-            Sedan tio ar gått kan man konstatera, att
8516: v,ettijärvi by anfärt besvär hos hägsta färvalt-   målen inte förverkligats. Såsom av bifogade
8517: ningsdomstolen. Länsstyrelsen i Lapplands Iän      bilaga framgår, har renskätseln gått tillbaka
8518: har i ett med anledning av besväret inlämnat       synnerligen starkt. Skolternas antal renar har
8519: genmäle konstaterat bl.a. följande:                redan minskat i så häg grad, att renbeteslagets
8520:     "Då befo~kning som följd av krig får lov att   utgifter gär av med hela avkastningen av
8521: lämna sina boplatser och slå sig ned i nya fär-    renboskapen. För ägarna blir ingenting äver.
8522: hållanden är det berättigat att färutsätta, att    Motsättningarna inom renskätseln mellan skol-
8523: den ursprungliga befo~kning,en prutar på sina      ter och samer har inte minskat. Fär närva-
8524: egna rättigheter fär att bereda utrymme för        rande är situationen den, att betesmarkerna
8525: dem som blivh evakuerade. Å andra sidan            inom området inte kan utnyttjas ens närmelse-
8526: är det färståeligt, att det inte inom koloni-      vis tillfullo. Då det inom dessa avsides be-
8527: sationsområdena alltid är möjligt att skapa        lägna trakter inte finns andra inkomstkä.Uor,
8528: likadana färhållanden som de, som den fär-         är såväl skolternas som muddusjärvibornas lev-
8529: flyttade befoLkningen utgått ifrån, utan i lag-    nadsbetingelser i fara.
8530: sti,ftningen och besJutsfattandet bär rimligtvis      Den största otsaken tiU den skedda utveok-
8531: odkså den ursprungliga befolkningens behov         lingen har varit, att renarna på grund arv
8532: beaktas.                                           naturfärhållanden inte håller sig inom ren-
8533:    Koloniseringen av skolterna skedde ur-          beteslagens egna områden. Renarna i Mud~
8534: sprungligen inte genom lagstiftning. Stadgan-      dusjärvi renbeteslag säker sig om sommaren
8535: den om kolonisering av skolterna utfärdades        på grund av näring och små insekter tili Nää-
8536: först år 1955. Lagstiftaren har inte färutsatt,    tämä renbeteslags område. Bland annat senaste
8537:                                               N:o 248                                               5
8538: 
8539:   ommar ,fiak man vid tiden för märkningen          använda betyd:ande summor av samhällets me-
8540: av kalvar i Näätämö renbeteslag cirka 2 000         del för byggande av stängslet.
8541: renar i inhägnad, men i Muddusj,ärvi renbe-            För bedrivande av renskötsel inom området
8542: teslag under motsvarande tid endast cirka 400       har sålunda förhållandena på grund av del-
8543: renar. Som en följd av detta har man inom           ningen väsendigt försämrats i jämförelse med
8544: Näätämö renbeteslag påträffat rikligt över          den situation som rådde för tio år sedan.
8545: årsgamla omärkta renar. Såsom det i urlå-           Länsstyrelsen har beslutat sammanslå ren-
8546: tandet av Renbetesföreningen i det~alj har retts    beteslagen med tanke på hela områdets och
8547: ut, har Muddusjärvi renbeteslag och renägarna       likaså skoltbefolkningens bästa. Från skolter-
8548: inom renbeteslaget härav åsamkats föTluster.        nas håll har man 1åtit förstå, att beslutet inne-
8549: Enligt länsstyrelsens uppfattning har särskilt      bär slutet för deras renskötsel. Enligt deras
8550: ifrågavarande omständighet ansträngt relatio-       påståenden kommer tenägarna i Muddusjärvi
8551: nerna mellan renbeteslagen. Särskilt oenighe-       då de får bestämma i olika frågor att se till,
8552: terna angående fördelningen av inkomsterna          att skolterna snart inte äger en enda ren.
8553: av omålrkta renar har hindrat renbeteslagen att     Detta synsätt framgår även av Näätämö ren-
8554: uppnå ett bestående samarbete inom rensköt-         beteslags besvär och man har rentav apellerat
8555: seln. Såsom det framgår av handlingarna, har        tiU en amerikansk antropolog. Då det inte
8556: länsstyrelsen försökt få tili stånd samarbete.      finns nå:got bevis för detta påstående, utan
8557:     Näätämö renbeteslag har som lösning föresla-    sikoltarnas renboskap starkt har minskat också
8558: git, att man skulle bygga stängsel 1ängs ren-       under den tid det självständiga renbeteslaget
8559: beteslagens gräns. Muddusjärvi ,renbeteslag har     fungerade, har länsstyrelsen inte kunnat bygga
8560: motsatt sig företaget. Detta har föranletts av,     sitt beslutsfattande på en uppfattning av detta
8561: att man cfruktat att stängningen av gränsen         slag.
8562: skulle ha ödesdigra följder för renskötseln            Man har förmått förbättra skolternas lev-
8563: inom Muddusjärvi renbeteslag. Sedermera har         nadsförhållanden och även i ,framtiden kommer
8564: man också fått erfarenheter härav. Då gränsen       man att hjälpa dem genom olika åtgärder. Vad
8565: på åtgärd av Muddusjärvi renbeteslag somma-         gäller renskötse1n omfattar länsstyrelsen Ren-
8566: ren 197 5 stängdes med lapptyg, var renbe-          betesföreningens uppf.attning om, att renfrå-
8567:  teslagets renar som en ,följd av detta om hösten   gorna inte är "rasfrågor", utan den lokala be-
8568: i så dålig kondition, att uppköparna av kött        folkningen bör i samverkan sträva tili att
8569:  till stor del under:kände slaktprodurkterna för    höja renskötseln och renägare som tillhör sa-
8570:  minutharrdeL Det är uppenbart, att Muddus-         merna respektive skolterna bör som människor
8571:  järvi renbeteslag som följd av uppförande av       försöka komma tillrätta sinsemellan."
8572:  stäng1sel skulle få lov att minska sitt antal         Ärendet är rfortfarande under prövning i
8573:  renar ytte:digare. Då det inte finns garantier     högsta förvaltningsdomstolen. Regeringen har
8574:  för att man genom uppförande av stängsel           sålunda inte ansett föreligga skäl att ingripa
8575:  skulle kunna uppliva renskötseln ens inom          i saken i detta skede.
8576:  Näätämä renbeteslag, är det ~inte motiverat att
8577:      Helisingfors den 23 maj 1980.
8578: 
8579:                                                                       Micister Christoffer Taxell
8580: 
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 088000584H
8585:                                                1980 vp.
8586: 
8587: Kirjallinen kysymys n:o 249.
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 
8592:                                    Kortesalmi: Vaaliavustajajärjestelmän uudistamisesta.
8593: 
8594: 
8595:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8596: 
8597:    Valtiollisten ja kunnallisvaalien aikana kuu-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8598: lee toistuvasti kansalaisten valituksia ja epäi-      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
8599: lyksiä vaalivilpistä. On esiintynyt vahvoja ja        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8600: oikeutettuja epäilyjä siitä, että huononäköistä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8601: tai muuten huonokuntoista äänestäjää numeron-
8602: teossa avustaneet vaaliavustajat eivät piirtäisi-               Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
8603: kään vaalilippuun sitä numeroa, jonka avustet-               miin vaaliavustajajärjestelmän uudista-
8604: tava pyytää, vaan oman mieleisensä eli oman                  miseksi, korjaamiseksi ja varmentami-
8605: puolueensa ehdokkaan numeron.                                seksi jo ennen syksyn 1980 kunnallig,..
8606:    Jotta aiheellisilta ja aiheettomilta epäluuloil-          vaaleja sellaiseksi, että vaaleissa avus-
8607: ta tältä osin vältyttäisiin, olisi saatava aikaan            tettavaa äänestäjää seuraa äänestyskop-
8608: sellainen muutos, että vaaliavustajia on aina                piin aina kaksi vaaliavustajaa, jotka
8609: vähintään kaksi ja kumpikin heistä aina eri                  kumpikin ovat eri puolueesta?
8610: puolueista.
8611:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1980.
8612: 
8613:                                          J. Juhani Kortesalmi
8614: 
8615: 
8616: 
8617: 
8618: 0880004481
8619: 2                                             1980 vp.
8620: 
8621: 
8622: 
8623: 
8624:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8625: 
8626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viivytä vaalitoimitusta. Sokea äänestäjä saa
8627: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käyttää apuna valitsemaansa henkilöä. Vielä
8628: olette 14 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           on säädetty, että kunnallisvaaleissa avustajana
8629: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ei saa olla henkilö, joka on ehdokkaana asian-
8630: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        omaisessa kunnassa.
8631: edustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta ky-        Ennakkoäänestyksessä vaalitoimitsijan ja vaa-
8632: symyksestä n:o 249:                                  litoimikunnan jäsenen on äänestäjän pyynnöstä
8633:                                                      avustettava häntä äänestämisessä.
8634:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        Vaaliavustaja on velvollinen tunnollisesti
8635:        miin vaaliavustajajärjestelmän uudista-       täyttämään äänestäjän osoitukset ja p1tamaan
8636:        miseksi, korjaamiseksi ja varmentami-         salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot.
8637:        seksi jo ennen syksyn 1980 kunnallis-            Tiedossa ei ole, että vaaliavustajat olisivat
8638:        vaaleja sellaiseksi, että vaaleissa avus-     syyllistyneet sellaisiin väärinkäytöksiin kuin ky-
8639:        tettavaa äänestäjää seuraa äänestyskop-       symyksen perusteluissa sanotaan. Vaaliavustaja-
8640:        piin aina kaksi vaaliavustajaa, jotka         järjestelmää ei hallituksen mielestä ole syytä
8641:        kumpikin ovat eri puolueesta?                 muuttaa. Voidaan kuitenkin todeta, että par-
8642:                                                      haillaan vireillä olevan vaalilainsäädännön tek-
8643:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nisen uudistamisen yhteydessä on tarkoitus
8644: vasti seuraavaa:                                     muuttaa säännöstä, joka oikeuttaa sokean käyt-
8645:    Kansanedustajain vaaleista annetun lain           tämään avustajana itse valitsemaansa henkilöä.
8646: (391/69) ja kunnallisvaalilain (361/72) saan-        Säännös laajennettaisiin koskemaan yleensä nä-
8647: nösten mukaan jokaisella äänestysalueen äänes-       kövammaista sekä kehitysvammaista, joiden
8648: tyspaikalla tulee olla saapuvilla erityinen vaali-   kyky tehdä äänestysmerkintä on olennaisesti
8649: lautakunnan ottama vaaliavustaja, joka äänestä-      heikentynyt.
8650: jän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän teke-              Vaaliviranomais,ille seuraavia vaaleja varten
8651: misessä äänestyslippuun. Lisäksi on äänestäjällä,    annettavissa ohjeissa tullaan kiinnittämään ny-
8652: joka haluaa käyttää jotakuta vaalilautakunnan        kyistä enemmän huomiota vaaliavustajaa koske-
8653: jäsentä avustajanaan, siihen oikeus, jollei se       vien säännösten ehdottomaan noudattamiseen.
8654:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
8655: 
8656:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
8657:                                               N:o 249                                                3
8658: 
8659: 
8660: 
8661: 
8662:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
8663: 
8664:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Ytterligare är stadgat, att vid kommunalval som
8665: avser har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        biträde inte får anlitas person, som är kandi-
8666: av den 14 april 1980 tili vederbörande medlem        dat i ifrågavarande kommun.
8667: av statsrådet översänt avtskrift av följande av         Vid förhandsröstning skall valförrättaren och
8668: riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi underteck-          medlem av valbestyrelsen på röstandes begäran
8669: nade spörsmål nr 249:                                bistå denne vid röstningen.
8670:                                                         Valbiträdet är skyldigt att samvetsgrant följa
8671:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta           den röstandes anvisningar och hemlighålla vad
8672:        åtgärder för att förnya, korrigera och        han erfarit vid valförrättningen.
8673:        säkerställa systemet med valbiträden             Det finns inte uppgifter om att valbiträden
8674:        redan före kommunalvalen hösten 1980          skulle ha gjort sig skyldiga tili det slag av
8675:        på så sätt, att en röstande !som skall        oegentligheter som nämns i spörsmåletJs moti-
8676:        bistås vid valet alltid åtföljs in i val-     vering. Det är enligt regeringens åsikt inte
8677:        båset av två valbiträden vilka tilihör        skäl att ändra systemet med valbiträden. Det
8678:        olika partier?                                kan emellertid konstateras, att man i samband
8679:                                                      med den för närvarande under beredning va-
8680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rande tekniska revideringen av vallagsciftningen
8681: samt anföra följande:                                har för avsikt att ändra det stadgande, som
8682:   Enligt stadgandena i lagen om riksdagsmanna-       berättigar en blind att såsom biträde använda
8683: val (391/69) och kommunala vallagen (361/            den person han själv valt. Stadgandet 1skulle
8684: 72) skall på röstningsstället för varje röstnings-   utvidgas att överhuvudtaget gälla synskadade
8685: område finna!s tillstädes ett särskilt av val-       samt utvecklingsstörda, vilkas förmåga att göra
8686: nämnden antaget valbiträde, som på begäran           anteckning på valsedeln väsentligt är nedsatt.
8687: av röstande bistår denne att göra anteckning            I de anvisningar som skall meddelas valmyn-
8688: på röstsedeln. Dessutom äger röstande, som           digheterna inför följande vai kommer man att
8689: önskar anlita någon av valnämndens medlem-           fästa större uppmärksamhet än hittills vid ett
8690: mar som biträde, rätt därtili om valförrätt-         ovillkorligt ial<:ttagande av stadgandena om val-
8691: ningen inte därigenom fördröjs. En blind rös-        biträde.
8692: tande får anlita en av honom utsedd person.
8693:      Hdsingfors den 29 april 1980.
8694: 
8695:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
8696:                                               1980 vp.
8697: 
8698: Kirjallinen kysymys n:o 250.
8699: 
8700: 
8701: 
8702: 
8703:                                   Kortesalmi: Koulujen työajan sovittamisesta kansantalouden tar-
8704:                                      peita suosivaksi.
8705: 
8706: 
8707:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
8708: 
8709:    Maamme perheissä, joissa on koulua käyviä            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8710: lapsia, on vuosikausia todettu suurena epä-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8711: kohtana se, että koulujen kesälomat eivät käy        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8712: yksiin perheiden ehjän lomakauden kanssa.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:.
8713: Siksi monilla tahoilla sekä perheiden että opet-
8714: tajien piirissä on jo ·pitkän aikaa vaadittu sitä,              Tietääkö Hallitus, että koulujen aika-
8715: että koulujen tulisi alkaa 1. syyskuuta ja päät-           . minen jo elokuun puolella koetaan suu-
8716: tyä 31. toukokuuta kuten aikaisemminkin on                   reksi· epäkohdaksi·ntaamme koulua käy-
8717: ollut asian laita.                                           vieri lasten perheissä ajatellen muiden
8718:    Koulun alkamisen siirtäminen syyskuun al-                 perheenjäsenten lomakautta . sekä että
8719: kuun olisi tärkeätä myös pien- ja perheviljel-               tällainen· koulun alkaminen ·kesken pa-
8720: mien piirissä erityisesti sadonkorjuukauden työ-             rasta sadonkorjuukautta ja luonnon an-
8721: voimantarpeen vuoksi.· Tarvitaanhan maaseu-                  timien kuten marjojen· ja sienten keruu-
8722: dulla nuorta koululaistyövoimaa mm. elonkor-                 kautta· koetaan pahasti karisantaloutta-
8723: juussa, perunan nostossa, juureksien talteen-                kin hliiritseväksi, sekä
8724: otossa, kalastuksessa ja porotaloudessa. Myös                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-
8725: asutuskeskusten koululaisperheissä lapsia tar-               lujen työajan sovittamiseksi · kansanta-
8726: vitaan mm. marjanpoiminnassa ja sienten ke-                  louden tarpeita ja perheiden ehjää loma-
8727: ruussa. On siis todella väärin, että koulu on                kautta suosivaksi eli sellåi:seksi, että
8728: pantu alkamaan jo elokuun puolella ja täten                  koulut tulisivat alkamaan. entiseen ta-
8729: koululaistyövoimaa ei voida käyttää kansanta-                paan 1 päivänä syyskuuta ja ·päättymään
8730: loudellisestikin merkittävissä sadonkorjuutöissä             31 päivänä toukokuuta?
8731: ja luonnontuotteiden keräilyssä.
8732:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
8733: 
8734:                                         J. Juhani Kortesalmi
8735: 
8736: 
8737: 
8738: 
8739: 088000560R
8740: 2                                           1980 vp.
8741: 
8742: 
8743: 
8744: 
8745:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
8746: 
8747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
8749: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn
8750: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Koulujen alkamis- ja päättymisaikojen muut-
8751: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      taminen kysymyksessä esitetyllä tavalla ei ole
8752: edustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta ky-   mahdollista, koska se vähentäisi jo nykyisellään
8753: symyksestä n:o 250:                                lyhyttä koulujen vuotuista työaikaa siinä mää-
8754:                                                    rin, ettei koulujen opetustavoitteita pystytä
8755:           Tietääkö Hallitus, että koulujen alka-   saavuttamaan. Koulutyön alkamisajankohta jou-
8756:        minen jo elokuun puolella koetaan suu-      duttiin sijoittamaan elokuun puolelle siinä vai-
8757:        reksi epäkohdaksi maamme koulua käy-        heessa, jolloin koulut siirtyivät yleistä työmark-
8758:        vien lasten perheissä ajatellen muiden      kinakäytäntöä noudattaen 5-päiväiseen työviik-
8759:        perheenjäsenten lomakautta sekä että        koon. Työpäivien lukumäärän vähentäminen
8760:        tällainen koulun alkaminen kesken pa-       nykyisestä käytännöstä vaatisi joko opetusta-
8761:        rasta sadonkorjuukautta ja luonnon an-      voitteista tinkimistä tai oppilaiden päivittäisen
8762:        timien kuten marjojen ja sienten keruu-     työmäärän lisäkuormitusta. Kumpaakaan rat-
8763:        kautta koetaan pahasti kansantaloutta-      kaisua ei voida pitää koulun kasvatus- ja ope-
8764:        kin häiritseväksi, sekä                     tustehtävän kannalta tarkoituksenmukaisena.
8765:        · aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kou-         Tässä yhteydessä on syytä viitata siihen, että
8766:        lujen työajan sovittamiseksi kansanta-      opetusministeriön aloitteesta on peruskouluase-
8767:        louden tarpeita ja perheiden ehjää loma-    tusta äskettäin muutettu siten, että koulutyö
8768:        kautta suosivaksi eli sellaiseksi, että     voidaan aloittaa ensi elokuussa aikaisemmin il-
8769:        koulut tulisivat alkamaan entiseen ta-      moitettua myöhemmin.
8770:        paan 1 päivänä syyskuuta ja päättymään
8771:        31 päivänä toukokuuta?
8772:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
8773: 
8774:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
8775:                                             N:o 250                                                  3
8776: 
8777: 
8778: 
8779: 
8780:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
8781: 
8782:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8783: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra följande:
8784: velse av den 15 april 1980 till vederbörande          De ändringar i skolornas inlednings- och
8785: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     avslutningstidpunkter som föreslagits i spörs-
8786: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          målet kan inte genomföras då de skulle
8787: undertecknade spörsmål nr 250:                     innebära en så stor minskning av den redan
8788:           Vet Regeringen att inledande av skol-    nu korta årliga arbetstiden i skolorna att man
8789:        arbetet redan i augusti månad uppfattas     inte skulle kunna uppnå skolornas utbildnings
8790:        som ett stort missförhållande i de fa-      mål. Man var tvungen att flytta inledningstid-
8791:        miljer som har skolbarn med tanke på        punkten för skolåret i det skede då skolorna
8792:        de övriga familjemedlemmarnas semes-        övergick i enlighet med det allmänna bruket
8793:        trar och att inJedande av skolarbetet       på arbetsmarknaden till femdagars arbetsvecka.
8794:        under bästa skördetid och under den         En minskning av antalet arbetsdagar skulle i
8795:        bästa tiden för bär- och svampplockning     det nuvarande läget antingen fordra en in-
8796:        uppfattas som störande ur national-         skränkning av utbildningsmålsättningar eller
8797:        ekonomisk synvinkel, och                    en ökning av elevernas dagliga arbetsbörda. In-
8798:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      gendera lösningen kan anses vara ändamålsen-
8799:        att anpassa skolornas arbetstid efter de    lig med tanke på skolans fostrar- och utbildar-
8800:        nationalekonomiska behoven och så att       uppgift.
8801:        den gynnas en oavbruten semester för            I detta sammanhang är det skäl att påpeka
8802:        familjerna dvs. så att skolarbetet skulle   att förordningen om grundskolan har på under-
8803:        inledas på gammalt sätt den 1 septem-        visningsministeriets initiativ ändrats så att skol-
8804:        ber och avslutas den 31 maj?                arbetet kan nästa augusti inledas senare än
8805:                                                    tidigare meddelats.
8806:      Helsingfors den 22 maj 1980.
8807: 
8808:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
8809:                                              1980 vp.
8810: 
8811: Kirjallinen kysymys n:o 251.
8812: 
8813: 
8814: 
8815: 
8816:                                  Kortesalmi: Lukion oppilaiden taloudellisten opiskeluedellytysten
8817:                                     parantamisesta.
8818: 
8819: 
8820:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8821: 
8822:      Lukiokoulutus on osa keskiasteen koulutusta       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8823:  ja tästä syystä myös lukion oppilaiden talou-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8824:  delliset edellytykset opiskeluun tulisi saattaa    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8825:   samoiksi kuin muiden vastaavien oppilaitosten     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8826:   oppilailla on. Tällä hetkellä kuitenkin lukion
8827:  oppilaan saama valtion opintotuki on huomat-                  Tietääkö Hallitus, että lukion oppi-
8828:   tavasti pienempi kuin esimerkiksi ammattikou-             laiden saama valtion opintotuki on huo-
8829:  lussa opiskelevan oppilaan vastaava tuki. Esi-             mattavasti pienempi kuin esimerkiksi
8830:   merkiksi lukialaisen opintolainan määrä on                ammattikoulussa opiskelevan oppilaan
8831:   2 000 markkaa mutta ammattikoululaisen opin-              opintotuki, ja
8832:   tolainan määrä 3 000 markkaa ja lukialaisen                  aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
8833:  opintorahan määrä puolestaan on 600 markkaa                miin tämän epäkohdan korjaamiseksi eli
8834: , kun taas ammattikoululaisen opintorahan määrä             lukion oppilaiden taloudellisten opiske-
8835:   on 1 200 markkaa. Tässä on siis selvää eri-               luedellytysten saattamiseksi tasa-arvoi-
8836:   arvoisuutta keskiasteen koulutuksen eri suun-             seen asemaan muiden vastaavien oppi-
8837:   tien välillä.                                             laitosten oppilaiden taloudellisten opin-
8838:                                                             toedellytysten kanssa?
8839:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
8840: 
8841:                                        J. Juhani Kortesalmi
8842: 
8843: 
8844: 
8845: 
8846:  088000561S
8847: 2                                            1980 vp.
8848: 
8849: 
8850: 
8851: 
8852:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8853: 
8854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             luedellytysten saattamiseksi tasa-arvoi-
8855: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              seen asemaan muiden vastaavien oppi-
8856: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn                 laitosten oppilaiden taloudellisten opin-
8857: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               toedellytysten kanssa?
8858: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
8859: edustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
8860: kysymyksestä n:o 251:                              vasti seuraavaa:
8861:        . Tietääkö Hallitus, että lukion oppi-          Lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppi-
8862:        laiden saama valtion opintotuki on huo-     laiden opintotuen erilaisuuteen on vaikuttanut
8863:        mattavasti pienempi kuin esimerkiksi        se, että lukioverkosto on tiheämpi kuin amma-
8864:        ammattikoulussa opiskelevan oppilaan        tillisten koulujen verkosto. Näin ollen yleensä
8865:        opintotuki, ja                              lukialaisten opintokustannukset jäävät pienem-
8866:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-   miksi. Nykyistä tilannetta ei voida kuitenkaan
8867:        miin tämän epäkohdan korjaamiseksi eli      pitää tyydyttävänä ja opetusministeriössä sel-
8868:        lukion oppilaiden taloudellisten opiske-    vitetään parhaillaan, miten keskiasteen oppi-
8869:                                                    laitosten opiskelukustannuksia voidaan alentaa.
8870:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
8871: 
8872:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
8873:                                             N:o 251                                             3
8874: 
8875: 
8876: 
8877: 
8878:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8879: 
8880:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             studieförutsättningar med de elevers
8881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             ekonomiska ställning vilka studerar vid
8882: av den 15 april 1980 tili vederbörande med-               motsvarande läroanstalter?
8883: lem av statsrådet översänt avskrift av följande
8884: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
8885: tecknade spörsmål nr 251 :                        samt anföra följande:
8886:           Vet Regeringen, att det studiestöd         Skillnaderna i studiestödet för elever vid
8887:        som gymnasieelever erhåller är betyd-      gymnasier och vid yrkesläroanstalter beror på
8888:        ligt mindre än t.ex. det studiestöd som    att gymnasienätet är tätare än nätet av yrkes-
8889:        elever vid yrkesläroanstalter erhåller,    läroanstalter. Sålunda förblir i regel gymna-
8890:        och                                        sisternas studiekostnader mindre. Det nuvaran-
8891:           ämnar Regeringen på det snaraste        de läget kan dock inte anses vara tillfreds-
8892:        skrida tili åtgärder för att korrigera     ställande och vid undervisningsministeriet ut-
8893:        detta missförhållande, dvs. för att jäm-   reds för närvarande hur man skall kunna sänka
8894:        ställa gymnasieelevernas ekonomiska        studiekostnaderna för elever vid läroanstalter
8895:                                                   på mellanstadiet.
8896:      Helsingfors den 15 maj 1980.
8897: 
8898:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
8899:                         j
8900:                     j
8901:                     j
8902:                 j
8903:                 j
8904:             j
8905:             j
8906:         j
8907:         j
8908:     j
8909:     j
8910: j
8911: j
8912:                                                 1980 vp.
8913: 
8914: Kirjallinen kysymys n:o 252.
8915: 
8916: 
8917: 
8918: 
8919:                                    Kortesalmi: Lukion luokkakoon pienentämisestä.
8920: 
8921: 
8922:                           E d u s .k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e;
8923: 
8924:    Lukioihin · tulee . vuosi vuodelta yhä hetero-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaiSen
8925: geeniseropaa oppilasainesta. Kuitenkin kaikille        jäsenen vastattavaksi ··seuraavan .kysymyksen:
8926: olisi taat:tava menest)"'misen edellytykset .. Tämän
8927: vuoksi se'kä opettajakunnan että oppilaiden                      Aikooko HaHitus. kiireesti ryhtyä :toi-
8928: vanhempien piirissä pidetään välttämättömänä,                 miin lukion luok!kakoon pienentämiseksi
8929: että lukion luokkakokoa kiireesti pienennetään                25 oppilaaseen ja siten kunnollisen op-
8930: 25 oppilaaseen.                     ·                         pimisilmas.ton ja riittävien menestymi-
8931:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-            sen mahdollisuuksien takaamiseksi kai-
8932: päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän                 kille lukion oppilaifle?
8933:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
8934: 
8935:                                           J. Juhani Kontesalmi
8936: 
8937: 
8938: 
8939: 
8940: 088000562T
8941: 2                                            1980 vp.
8942: 
8943: 
8944: 
8945: 
8946:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8947: 
8948:    Valtiopäiväjärjestytksen 37 §:n 1 momentissa     kokoa sekä annettu helpotuksia lukion kielen-
8949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opetusryhmien muodostamisessa. Lisäksi halli-
8950: olette 15 päivänä huhti!kuuta 1980 päivätyn         tus on kesäkuussa 1979 antamissaan peruskou-
8951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        h.in ·kehittärriisohjeissa edellyttänyt, että perus-
8952: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koulun vlidenrien ja kuudennen luokan ryh-
8953: edustaja J. Juhani Kortesa'lmen kirjallisesta ky-   miinjako-oikeutta tarkistetaan lukuvuodesta
8954: symyksestä n:o 252:                                 1981-82 lukien ja yläasteen tasoryhmäainei-
8955:                                                     den ryhmitysperusteita muutetaan kokeilusta
8956:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    saatavien kokemusten perusteella lukuvuodesta
8957:        miin lukion luokkakoen pienentämiseksi       1983-84 lukien.
8958:        25 oppilaaseen ja siten kunnollisen op-         Lukion. opetusryhmän enimmäiskoolla on pe-
8959:        pimisilmaston ja riittävien menestymi-       ruskouluun verratJtuna poikkeavia seurauksia
8960:        sen mahdollisuuksien takaamiseksi kai-       siinä mielessä, entä luokan enimmäiskoon alen-
8961:        kille lukion oppilaille?                     taminen pienentää lukioon pääsymahdollisuuik-
8962:                                                     sia. Luokkakoen pienentämiseen liittyvien ta-
8963:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       loudellisten näkökohtien lisäksi on näin ollen
8964: vasti seuraavaa:                                    lukion opetusryhmäsäännöksissä orettava huo-
8965:    Hallituksen pyrkimyksenä on peruskoulun ja       mioon ratkaisun vaikutukset peruskoulunsa
8966: lukion opetusryhmien koon pienentäminen käy-        päättäneiden nuo11ten jatko-opintomahdollisuuk-
8967: tettävissä olevien resurssien puitteissa. Tähän     siin. Asiaa selvitetään parhaillaan peruskoulua
8968: mennessä on alennettu peruskoulun ensimmäi-         ia lukiota koskevan lainsäädännön ko'konais-
8969: sen ja toisen luc;kan opetusryhmien enimmäis-       uudistuksen valmistelun yhteydessä.
8970:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
8971: 
8972: 
8973:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
8974:                                               N:o 252                                              3
8975: 
8976: 
8977: 
8978: 
8979:                            T i 11 R i k s d a g e n ·S H e r r T a 1 m a n.
8980: 
8981:    1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       i gymnasiet. Därtill har Regeringen i sina ut-
8982: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       vecklingsdirektiv för grundskolan i juni 1979
8983: av den 15 april 1980 tiU vederbörande medlem        förutsatt en justering av gruppindelningen i
8984: av statsrådet översänt avskrift av följande av      grundskolans femte och sjätte klass fr.o.m.
8985: riksdagsman J. Juhani Ko11tesalmi underteckna-      läsåret 1981-82 och förändringar i kriterierna
8986: de spörsmål nr 252:                                 för indelningen av nivågrupper i högstadiet ut-
8987:                                                     gående från de erfarenheter som fås ur experi-
8988:           Ämnar Regeringen på det snaraste          menten fr.o.m. läsåret 1983-84.
8989:        vidta åtgärder för att minska klassernas        Följderna av undervisningsgruppernas maxi-
8990:        storlek tiU 25 elever och därmed ga-         mistorlek blir inte desamma för gymnasiets del
8991:        rantera ·ett ordenrligt inlärningsklimat     som för grundskolans del i det att ·en sänkning
8992:        och tillräcldiga framgångsmöjligheter        av klassens maximistorlek minskar möjligheter-
8993:        för gymnasiets alla elever?                  na .ti11 inträde i gymnasiet. Förutom de eko-
8994:                                                     nomiska ·synpunkter som ansluter sig till en
8995:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       minskning av klasstorleken bör man även
8996: samt anföra följande:                               beakta hur bestämmelserna för undervisnings-
8997:    Regeringen strävar tili att minska undervis-     grupperna i gymnasiet inverkar på möjligheter-
8998: ningsgruppernas storlek i grundskolan och           na till fortsatta studier för de unga som av-
8999: gymnasiet inom ramen för de disponibla re-          slutat grundskolan. Frågan utreds för närva-
9000: surserna. Hittills har man särrkt den maximala      rande i samband med förberedningen av hel-
9001: storleken för undervisningsgrupperna i grund-       hetsreformen av lagstiftningen gällande grund-
9002: skolans första och andra lclass och man har         skolan och gymnasiet.
9003: beviljat Jättnader för bildandet av språkgrupper
9004:      Helsingfors den 15 maj 1980.
9005: 
9006: 
9007:                                                               Undervisningsmiruster Pär Stenbäck
9008:                                              1980 vp.
9009: 
9010: Kirjallinen kysymys n:o 253.
9011: 
9012: 
9013: 
9014: 
9015:                                  Kortesalmi: Koululaiskuljetusten järjestämisestä haja-asutusaluei-
9016:                                     den Iukiolaisille.
9017: 
9018: 
9019:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9020: 
9021:   Matkakustannukset muodostavat huomatta-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
9022: van osan harvaan asuttujen alueiden lukialais-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9023: ten koulukustannuksista. Harvaan asutuilla seu-     kunnioittavasti valtioneuvoston .asianomaisen
9024: duilla lukialaisten koulunkäynti on yleensä jär-    jäsenen vastattavaksi seur.aavan kysymyksen:
9025: jestetty siten, että he voivat käyttää perus-
9026: koulun kuljetuksia, jolloin kunta on osittain                  Tietääkö Hallitus, että haja-asutus-
9027: korvannut matka.lmstannuksia.                               alueiden lukiota käyvät oppilaat eivät
9028:    Jo nyt saadut kokemukset kurssimuotoisesta               voi tehdä yhtä monipuolisia ainevalin-
9029: lukiosta osoittavat, että haja-asutusalueiden               toja kuin taajamien oppilaat mikäli
9030: oppilaat eivät voi tehdä yhtä monipuolisia                  heille ei järjestetä omia koululaiskulje-
9031: ainevalintoja kuin taajamien oppilaat mikäli                tusvuoroja, ja
9032: heille ei järjestetä omia kuljetusvuoroja. Tästä               aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
9033: syystä on välttämätöntä, että lukiolaisille jär-            miin koululaiskuljetusten järjestämiseksi
9034: jestetään koululaiskuljetukset ja että matkakus-            haja-asutusalueiden lukiotaisille ja siten
9035: tannuksiin saadaan valtionapua.                             heidän saattamisekseen tasaveroiseen
9036:                                                             asemaan taajamien lukialaisten kanssa?
9037:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
9038: 
9039:                                        J. Juhani Kortesalmi
9040: 
9041: 
9042: 
9043: 
9044: 088000563U
9045: 2                                            1980 vp.
9046: 
9047: 
9048: 
9049: 
9050:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9051: 
9052:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              heidän saattamisekseen tasaveroiseen
9053: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               asemaan taajamien lukialaisten kanssa?
9054: olette 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn
9055: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9056: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       vasti seuraavaa:
9057: edustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta           Hallitus on tietoinen siitä, että kodin ja
9058: kysymyksestä n:o 253:                               oppilaitoksen välisellä etäisyydellä sekä siitä
9059:           Tietääkö Hallitus, että haja-asutus-      aiheutuvilla kustannuksilla on vaikutuksia oppi-
9060:        alueiden lukiota käyvät oppilaat eivät       laan koulutusuran kannalta. Käytettävissä ole-
9061:        voi tehdä yhtä monipuolisia ainevalin-       vien varojen niukkuuden vuoksi valtio on
9062:        toja kuin taajamien oppilaat mikäli          tähän mennessä voinut osallistua ainoastaan
9063:        heille ei järjestetä omia koululaiskulje-    kehitysalueilta kotoisin olevien ammatillisissa
9064:        tusvuoroja, ja                               oppilaitoksissa opiskelevien matka- ja majoitus-
9065:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    kustannusten korvaamiseen. Opetusministeriös-
9066:        miin koululaiskuljetusten järjestämiseksi    sä selvitetään parhaillaan, millä tavoin keski-
9067:        haja-asutusalueiden lukiolaisille ja siten   asteen eri oppilaitoksissa opiskelevien opinto-
9068:                                                     sosiaalisia etuuksia voidaan parantaa.
9069:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
9070: 
9071:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
9072:                                              N:o 253                                            3
9073: 
9074: 
9075: 
9076: 
9077:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9078: 
9079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              med bringa dessa elever i jämlik ställ-
9080: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             ning med gymnasisterna i tätorterna?
9081: av den 15 april 1980 tili vederbörande med-
9082: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9083: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-         samt anföra följande:
9084: tecknade spörsmål nr 253:                             Regeringen är medveten om att avståndet
9085:                                                    mellan hem och läroanstalt och de kostnader
9086:           Vet Regeringen att elever som går i      som otsakas av detta avstånd är av betydel-
9087:        gymnasiet i glesbygder inte har möjlig-     se för elevens utbildning. P.g.a. de knappa
9088:        het att välja mellan lika många ämnen       medel som finns tili förfogande har staten
9089:        som elever som bor i tätorter ifall det     hittills endast kunnat delta i ersättningen av
9090:        inte ordnas egna skolskjutsar för dem,      de elevers rese- och logikostnader vilka stu-
9091:        och                                         derar vid yrkesläroanstalt och är hemma i
9092:           ämnar Regeringen på det snaraste         utvecklingsområdena. Vid undervisningsministe-
9093:        vidta åtgärder för att ordna skolskjutsar   riet utreds för närvarande hur man kan för-
9094:        för gymnasister i glesbygder och där-       bättra de studiesociala fördelarna för elever
9095:                                                    i läroanstalter på mellanstadiet.
9096:      Helsingfors den 15 maj 1980.
9097: 
9098:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
9099:                        j
9100:                       j
9101:                      j
9102:                     j
9103:                    j
9104:                   j
9105:                  j
9106:                 j
9107:                j
9108:               j
9109:              j
9110:             j
9111:            j
9112:           j
9113:          j
9114:         j
9115:        j
9116:       j
9117:      j
9118:     j
9119:    j
9120:   j
9121:  j
9122: j
9123:                                               19so- vp;
9124: 
9125: Kirjallinen kysymys n:o 254.
9126: 
9127: 
9128: 
9129: 
9130:                                   Kortesalmi: Rovaniemen seudulla sijaitsevan Suutarinkorvan ali-
9131:                                     käytävän ja Sierilän lossin välisen tieosuuden korjaamisesta.
9132: 
9133: 
9134:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9135: 
9136:    SMP:n eduskuntaryhmälle on kirjoitr;ttu :R~         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
9137: vaniemeltä huolestuneena erään tieosuuden huo-       päiväjäriestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9138: nosta kunnosta. Kysymyksessä oleva tieosuus          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9139: on Suutarinkorvan alikäytävästä Sierilän lossille    senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
9140: eli tieosuus, jonka pituus oh noin 18 kilometriä.    myksen:
9141: Tämä tieosuus on ollut kohtuuttoman kauan
9142: ilman minkäänlaisia perusparannuksia. Tie on                   Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
9143: mutkaisena myös erittäin vaarallinen. Tiellä on             toimiin Rovaniemen seudulla sijaitsevan
9144: tapahtunut lukuisia kuolemaan ja loukkaantu-                Suutarinkorvan alikäytävän ja Sierilän
9145: miseen johtaneita kolareita. Kysymyksessä ole-              lossin välisen huonokuntoisen noin 18
9146: vaa tieosuutta vaivaa kesäisin myös ·kauan kes-             kilometrin mittaisen tieosuuden pi-
9147: tävä kelirikka ja painorajoitus. Tietä käyttävän            kaiseksi korjaamiseksi?
9148: väestön ja elinkeinoelämän piirissä tieosuuden
9149: korjaus katsotaan erittäin kiireelliseksi ja vält-
9150: tämättömäksi.
9151:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1980.
9152: 
9153:                                         J. Juhani Kortesalmi
9154: 
9155: 
9156: 
9157: 
9158: 0880005381
9159: 2                                              1980 vp.
9160: 
9161: 
9162: 
9163: 
9164:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9165: 
9166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähintään jokaisen kelirikkakauden jälkeen.
9167: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       Näin tehdään myöskin kysymyksessä tarkoite-
9168: hemies, 15 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          tulla maantiellä n:o 9421 Koskenkylä-Oika-
9169: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         rainen.
9170: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Kunnossapidon toimenpiteillä ei kuitenkaan
9171: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       saada aikaan pysyvää tieolosuhteiden parane-
9172: kysymyksestä n:o 254:                                mista. Siihen tarvitaan varsinaisia tienparannus-
9173:                                                      toimenpiteitä. Tie- ja vesirakennushallituksen
9174:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä          selvitysten mukaan edellä mainituista 10 000
9175:        toimiin Rovaniemen seudulla sijaitsevan       tiekilometristä saadaan vuoteen 1990 mennessä
9176:        Suutarinkorvan alikäytävän ja Sierilän        parannetuksi noin puolet.
9177:        lossin välisen huonokuntoisen noin 18            Koskenkylän-Oikaraisen tie kuuluu näihin
9178:        kilometrin mittaisen tieosuuden pi-           parannettaviin teihin. Tienparantamissuunnitel-
9179:        kaiseksi korjaamiseksi?                       ma valmistunee vielä kuluvan vuoden aikana.
9180:                                                      Parantamistyöt on suunniteltu alkaviksi vuonna
9181:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen hoidossa ole-       1981 ja niiden arvioidaan valmistuvan vuonna
9182: vista teistä on n. neljännes kelirikkauhan alai-     1983 tai 1984 riippuen vuosittaisesta työllisyys-
9183: sia. Kelirikoista aiheutuvia painorajoituksia jou-   rahoituksen määrästä. Hankkeen kustannusarvio
9184: dutaan vuosittain asettamaan keskimäärin             on n. 13 mmk. Toimenpiteisiin kysymyksessä
9185: n. 10 000 kilometriä. Kelirikon aiheuttamia          mainitun tien pikaiseksi parantamiseksi on siis
9186: vaurioita korjataan kunnossapidon toimenpitein       jo ryhdytty.
9187:      Helsingissä toukokuun 6 päivänä 1980.
9188: 
9189:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
9190:                                              N:o 254                                              3
9191: 
9192: 
9193: 
9194: 
9195:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9196: 
9197:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      reras i form av vägunderhåll åtminstone efter
9198: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      varje menföresperiod. Detta gäller även den i
9199: av den 15 april 1980 till vederbörande medlem      spörsmålet avsedda landsvägen nr 9421 Kos-
9200: av statsrådet översänt avskrift av följande av     kenkylä-Oikarainen.
9201: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-           I form av vägunderhåll kan man dock inte
9202: nade spörsmål nr 254:                              varaktigt förbättra vägförhållandena. Detta
9203:                                                    kräver egentliga vägförbättringsåtgärder. Enligt
9204:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta         väg- och vattenbyggnadsverkets utredning för-
9205:        åtgärder för att snabbt reparera det        bättras ca hälften av nämnda 10 000 vägkilo-
9206:        ca 18 kilometer 1ånga vägavsnittet som      meter före år 1990.
9207:        ligger mellan Suutarinkorva underfart          Vägen Koskenkylä-Oikarainen hör tili de
9208:        och Sierilä dragfärja i trakten av Rova-    vägar som kommer att förbättras. Planen för
9209:        niemi och som är i dåligt skick?            vägförbättringen torde bli färdig ännu under
9210:                                                    detta år. Man planerar att inleda förbättrings-
9211:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       arbetena år 1981 och de beräknas vara klara
9212: samt anföra följande:                              år 1983 ellet 1984 beroende på den årliga
9213:   Av de vägar som sköts av väg- och vatten-        finansieringen av sysselsättningen. Projektet be-
9214: byggnadsverket hotas ca fjärdedel av menföret.     räknas kosta ca 13 mmk. Åtgärder har således
9215: På grund av menföret måste man årligen införa      redan vidtagits för att snabbt förbättra nämnda
9216: viktbegränsningar på i medeltal 10 000 kilo-       väg.
9217: meter. De skador som menföret orsakar repa-
9218:      Helsingfors den 6 maj 1980.
9219: 
9220:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
9221:                                              1980 vp.
9222: 
9223: Kirjallinen kysymys n:o 255.
9224: 
9225: 
9226: 
9227: 
9228:                                  Hakala: Uudenmaan lääninveroviraston jäämärekisterien saatta-
9229:                                     misesta ajan tasalle.
9230: 
9231: 
9232:                        E d uskun nan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
9233: 
9234:     Uudenmaan lääninveroviraston siirrettyä jää-       Verovelvollisen on lähetetttävä valokopiot
9235: märekisterinsä uudella järjestelmällä hoidetta-     maksutositteistaan, joilla verot on aikanaan
9236: vaksi on sen tiedoissa tavattoman paljon virheel-   maksettu, saadakseen veronpalautuksensa. Kun
9237: lisyyksiä. Tästä johtuen kaikki läänin asukkaat     vielä nyt on vuoden 1978 veronpalautuksia
9238: eivät ole saaneet veronpalautuksiaan vuodelta       maksamatta tällaisten verottajan omien vir-
9239: 1978. Lääninverotoimistossa on asioiden hoito       heellisten tietojen johdosta eikä näille myöhäs-
9240: niin pahasti ruuhkautunut, etteivät veronpa-        tyneille palautuksille makseta korkoa, on tilan-
9241: lautuksiaan odottavat veronmaksajat pääse sin-      ne muodostunut kohtuuttomaksi.
9242: ne puhelimella. Kirjeitse veronpalautuksia tie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9243: dusteltaessa ilmenee, että veronpalautuksia ei      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9244: ole maksettu sen takia, että jäämärekisterissä      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9245: on merkintöjä maksamattomista veroista vuo-         vaksi seuraavan kysymyksen:
9246:  sien takaa, vaikka ne olisi aikanaan maksettu.
9247:     Lääninverotoimisto on myös lähettänyt ulos-               Mitä Hallitus aikoo tehdä Uuden-
9248: oton kautta perittäväksi ennakkoveroja vuo-                maan lääninveroviraston jäämärekisterin
9249: delta 1978 sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat             saattamiseksi ajan tasalle, jotta veron-
9250: maksaneet ennakkoveronsa aikanaan. Myös tä-                palautukset voidaan maksaa ajallaan ja
9251: mä johtuu virheellisistä tiedoista jäämärekiste-           ettei jo maksettuja veroja lähetetä pe-
9252:  rissä.                                                    rittäväksi uudelleen ulosoton kautta?
9253: 
9254:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
9255: 
9256:                                           Matti Hakala
9257: 
9258: 
9259: 
9260: 
9261: 0880005779
9262: 2                                            1980 vp.
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267:                        Eduskunnan           Herra       Puhemiehelle.
9268: 
9269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Palautuksia käsiteltäessä on ennen palautus-
9270: mainitussa tarkoituksessa T~, H(;!rr{l_ Puhemies,    ten maksattamista toimitettava maksamattomien
9271: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           ~nnakoiden .lyhentämiset, veronkuittaukset ja
9272: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ulosmittaukset. Uudenmaan läänissä on sellais-
9273: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ten. palautusten käsittely vielä kesken, joihin
9274: 'edustaja Matti Hakalan näin kuuluvasta kirjal-      kohdistuu näitä erityistoimenpiteitä. Lääninve-
9275: lisesta kysymyksestä n:o 255:                        roviraston i1mol.tuksen mukaan erityistoimen-
9276:                                                      piteet saadaan kuitenkin p~ätökseen aikaisem-
9277:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Uud~n"           min kuin muina vuosina.
9278:        maan lääninveroviraston jäämärekisterin          Kysymyksen perusteluissa on myös mainittu,
9279:        saattamiseksi ajan tasalle, jotta·· veron~
9280:                                                      ~ttä Uudenmaan lääninverovirasto on jäämäre-
9281:        palautukset voidaan maksaa ajallaan ja        _kisterissä olevien virheellisten tietojen johdosta
9282:        ettei jo maksettuja veroja lähetetä perit~    lähettänyt ulosotto~oimin perittllväksi .sellaisten
9283:        täväksi uudelleen ulosoton kautta?       -
9284:                                                      verovelvollisten vuoden 1978 ennakkoveroja,
9285:                                                      jotka ov.at maksaneet· nämä verot aikanaan.
9286:     Vastauksena kysymykseen ·esitän kunnioitta-      Tämä tieto ori virheellinen, koska jäämärekis-
9287: vasti seu.raavaa:                                    teriä ei käytetty ulosottoon lähetettyjen jäämä-
9288: _ Kysymyksen perusteluissa· on mainittu, että        ~siakirjojen tulostamiseen. Vuoden 1978 · ennak-
9289: kaikki Uudenmaan läänin asukkaat eivät ole           ko kannettiin vielä verotoimistojen postisiirto-
9290: saaneet veronpalautuksiaan vuodelta 1978. Ky-        tileille ja verotoimistot huolehtivat myös vuo-
9291: seiseltä vuodelta maksettavat ennakonpalautuk-       q.en 1978 aikana näiden jäämien ulosottoon lä-
9292: set lykättiin lailla L 12.1978/914 maksetta-         hettämisestä. Vasta ulosottoon lähetetyt jäämät
9293: vaksi valtiovarainministeriön määräämänä aika-       siirrettiin lääninveroviraston vastattavaksi ja
9294: na kuitenkin viimeistään L 3. 1980 lukien vii-      .ulosotossa kertyneet varat tilitettiin lääninvero-
9295: vytyksettä. Valtiovarainministeriön päätöksellä      virastolle.
9296: 19. 9. 1979/733 määrättiin palautukset makset-          Vuoden 1978 ennakon erien, kuten muiden-
9297: tavaksi kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä      kin verojen jäämäksi siirrettyihin veroeriin voi
9298: 3. 12. 1979 ja toinen erä 1. 3. 1980 lukien.         sisältyä yksittäistapauksia, joissa verot todetaan
9299: Palautusajankohdat eivät kuitenkaan koske nii-       ulosottoon lähettämisen jälkeen maksetuksi.
9300: tä palautuksia, joita käytetään veronkantolaissa     Nämä ovat yleensä tapauksia, joissa vero on
9301:  ( 611/78) tarkoitettuun veronkuittaukseen.          maksettu veron kantoajan jälkeen valtiokontto-
9302:     Uudenmaan läänissä 1. erässä maksettavia ns.     riin tai lääninhallituksen lääninkassaan. Näihin
9303: selviä palautuksia, joihin ei kohdisteta veron-      valtion tilivirastoihin suoritettuja veroja ja mak-
9304: kuittaus- eikä ulosmittaustoimenpiteitä, mak-        suja on Uudenmaan läänissä muuhun maahan
9305: satettiin 584 414 palautuksensaajalle ajalla 5.-     verrattuna olennaisesti enemmän. Näiden suori-
9306: 20. 12. 1979 yhteensä 329,9 milj. markkaa.           tusten selvittäminen ja ilmoittaminen ulosotto-
9307: Palautusten 2. erässä palautuksia maksettiin         viranomaisille ulosoton peruuttamiseksi tapah-
9308: 270 125 palautuksensaajalle ajalla 3 .-6. 3.         tuu tiedon maksusuorituksesta saavuttua lää-
9309: 1980 yhteensä 367,6 milj. markkaa. Nämä pa-          ninverovirastolle.
9310: lautukset voitiin maksaa niin nopeasti kuin se          Verohallinnon hoidettavien jäämien koko-
9311: rahalaitosten, postisiirron ja postitoimipaikko-     naismäärä oli vuonna 1978 2,7 miljardia mark-
9312: jen välityksellä oli mahdollista. Esimerkiksi pa-    kaa, joka muodostui noin 1,6 milj. jäämäerästä.
9313: lautusten 2. erän maksatuksesta suoriuduttiin        Uudenmaan läänin osuus jäämistä oli noin 1
9314: nopeammin kuin milloinkaan aikaisemmin.              miljardi markkaa, joka muodostui noin 550 000
9315:                                               N:o 255                                              3
9316: 
9317: jäämäerästä. Luku- ja markkamääräisesti nam         on Uudenmaan läänin osalta määrännyt tarkis-
9318: suuren manuaalisesti hoidetun toiminnan siir-       tettavaksi kaikki jäämätiedot vuodesta 1978
9319: täminen atk:lla käsiteltäväksi on ollut välttä-     alkaen ja järjestänyt kantotehtävien erityisseu-
9320: mätöntä. Jäämien siirron yhteydessä muutettiin      rannan sekä täydentänyt lääninveroviraston atk-
9321: aakkosellinen tunnusjärjestelmä henkilö- tai lii-   laitteistoa ja hankkinut lisähenkilöstöä veron-
9322: ke- ja yhteisötunnusjärjestelmäksi. Verohallitus    kantotehtäviin.
9323:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
9324: 
9325: 
9326:                                                                      Ministeri Pirkko Työtäjärvi
9327: 4                                            1980 vp.
9328: 
9329: 
9330: 
9331: 
9332:                           T i 11   Riksd agens        H err     T a 1m a n.
9333: 
9334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vid handläggningen av återbäringar skall in-
9335: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nan dessa utanordnas obetalda förskott avkortas
9336: av den 17 april 1980 till vederbörande medlem       samt skattekvittningar och utmätningar verk-
9337: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ställas. I Nylands Iän är handläggningen av så-
9338: riksdagsman Matti Hakala ställda skriftliga         dana återbäringar som berörs av någon av dessa
9339: spörsrnål nr 255:                                   specialåtgärder ännu inte siutförd. Enligt vad
9340:                                                     länsskatteverket meddelat kan specialåtgärderna
9341:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      likväi slutföras tidigare än andra år.
9342:        ta för ajourföring av Nylands länsskatte-        I motiveringen tili spörsmålet nämns även
9343:        verks restregister så att skatteåterbä-      att Nylands länsskatteverk på grund av oriktiga
9344:        ringarna kan utbetalas i behörig tid och     uppgifter i restregistret har lämnat sådana för-
9345:        redan betalda skatter inte på nytt Iäm-      skott för år 1978, som de skattskyldiga redan
9346:        nas tili indrivning genom utsökning?         erlagt, tili indrivning i utsökningsväg. Denna
9347:                                                     uppgift är oriktig, ty restregistret användes inte
9348:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för utmatning av de resthandlingar som lämnats
9349: samt anföra följande:                               till utsökning. Förskotten för år 1978 uppbars
9350:    I motiveringen tili spörsmåiet nämns att alla    ännu på skattebyråernas postgirokonton, och
9351: invånare i Nylands Iän inte har fått sina skatte-   skattebyråerna ombesörjde även under år 1978
9352: återbäringar för år 1978. Skatteåterbäringarna      överlämnandet av dessa skatterester till utsök-
9353: för ifrågavarande år uppskjöts genom lag av         ning. Först då skatteresterna Iämnats till utsök-
9354: den 1 december 1978 (914/78) så, att de utan        ning överfördes ansvaret för dem på länsskatte-
9355: dröjsmåi skulle utbetalas under en av finans-       verket, och de vid utsökningen influtna medlen
9356: ministeriet fastställd tid, dock senast från och    redovisades tilllänsskatteverket.
9357: med 1. 3. 1980. Genom finansministeriets be-            Bland de rater som antecknats som restbe-
9358: slut 19. 9. 1979/733 bestämdes att återbäring-      lopp av förskott för år 1978 eller av andra
9359: arna skulle utbetaias i två rater, den första       skatter, som överförts tili restlängderna kan
9360: från och med 3. 12. 1979 och den andra från         finnas enskilda fall i vilka skatterna efter det
9361: och med 1. 3. 1980. Tidpunkterna för återbä-        de lämnats tili utsökning konstateras vara betai-
9362: ringen gäller dock inte de återbäringar som         da. Dessa är i allmänhet fall i vilka skatten
9363: används för i Iagen om skatteuppbörd ( 611/         efter uppbördstiden har betalts tili statskonto-
9364: 78) avsedd kvittning.                               ret ellet tili länsstyrelsens länskassa. Till dessa
9365:    I Nylands Iän utanordnades i den första          statliga redovisningsverk erlagda skatter och av-
9366: raten sådana återbäringar, som inte berördes        gifter förekommer det väsentligt mera av i Ny-
9367: av skattekvittnings- ellet utmätningsåtgärder,      lands Iän än i Iandet i övrigt. Dessa betai-
9368: under tiden 5-20. 12. 1979 tili 548 414 mot-        ningar reds ut och anmäis tili utsökningsmyn-
9369: tagare tili ett sammanlagt belopp av 329,9 mil-     digheterna för återkallelse av utsökningen när
9370: joner mark. I den andra raten utanordnades          det kommit tili länsskatteverkets kännedom att
9371: under tiden 3-6. 3. 1980 till 270 125 mot-          betalning skett.
9372: tagare återbäringar tili ett sammanlagt belopp          De av skatteförvaltningen skötta skatterester-
9373: av 367,6 miljoner mark. Dessa återbäringar          na uppgick år 1979 till ett totaibeiopp av 2, 7
9374: kunde utbetalas så snabbt det genom penningin-      miijarder mark bestående av ca 1,6 miljoner
9375: rättningarnas och postanstalternas förmedling       restrater. Nyiands Iäns andel av skatteresterna
9376: eller genom postgiro var möjligt. T .ex. utan-      uppgick till ca 1 miljard mark och bestod av
9377: ordningen av den andra raten av återbäringarna      ca 550 000 restrater. Det har varit nödvändigt
9378: genomfördes snabbare än någonsin tidigare.          att överföra en med avseende på antai och
9379:                                               N:o 255                                              5
9380: 
9381: markbelopp så här omfattande manuellt skött          troll av alla uppgifter om skatterester från och
9382: funktion att behandlas med ADB. I samband            med år 1978 och ordnat med specialuppföljning
9383: med överföringen ändrades det alfabetiska kod-       av uppbörden samt kompletterat Iänsskattever-
9384: systemet tili ett personbetecknings- eller affärs-   kets ADB-utrustning och skaffat mera personai
9385: och samfundssignumssystem. Skattestyrelsen           för skatteuppbördsuppgifter.
9386: har i fråga om Nyiands Iän förordnat om kon-
9387:      Helsingfors den 22 maj 1980.
9388: 
9389: 
9390:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
9391:                                               1980 vp.
9392: 
9393: Kirjallinen kysymys n:o 256.
9394: 
9395: 
9396: 
9397: 
9398:                                   Koskenniemi: Kauppa- ja teollisuusministeriön antamien, tehtai-
9399:                                      den sähkötöiden johto- ja turvallisuusjärjestelyä koskevien
9400:                                      päätösten selventämisestä.
9401: 
9402: 
9403:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9404: 
9405:    Partekin Kolarin sementtitehtaalla sattui             Sähkötarkastuskeskiuiksen lausunnon mukaan
9406: 18. 4, 1979 :kuolemaan johtanut sähkötapatur-         kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä,
9407: rtla. Nokia Oy:n palveluksessa ollut kaapeli-         jotka koskevat sähkölaitoksen johtamista ja ~af~
9408: asentaja· saapui mainittuna päivänä asentamaan        vontaa, ei ole asetettu erityisiä ehtoja ,sille,
9409: kaapelia tehtaan ns. sähkösuotirnelle. Men-           voiko vastuuhenkilö olla muualla kuin laitok-
9410: nessään työpaikalle hän menetti herllkensä välit-     sen sijaintipaikassa. Ohjeiden mukaan vastmJ-'
9411: tömästi. ·                                            henkilö voi olla kokonaan toisella puolella
9412:     Partetkirt Kolarin tehtaan sählkölaitoksen hoi-   Suomea.
9413: tajana ja sähkötöiden johtajana toimii insinööri,        On täysi syy olettaa, että mikiili laitoksen
9414: jo1lika sijaintipaikkana on Lappeenranta. Hän         vastuuhenkilö olisi ollut Kolarin tehtaalla, olisi
9415: käy suhteellisen harvoin Kolarissa, joten sähkö-      kuolemaan johtanut tapaturma voitu välttää.
9416: laitoksen valvonta on perin muodollista. Asial-       Kolarin tehtaan huipputeho on noin 4,.3 MW.
9417: lisesti Kolarin tehtaan sahkölaitoksessa teh-         Laitok,sessa tehdään runsaasti ns. jännitetöitä.
9418: däiän töitä sähköasentajan pätevyyden omaavan         Yleinen syyttäjä tuiee ilmoituksensa mukaan
9419:  työnjohtajan valvonnassa.                            nostamaan tapaturmasta syytteitä.
9420:     Edellä mainitun tapaturman sattumisen aika-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
9421: na sähköasentajan pätevyyden omaava työnjoh-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
9422:  taja oli lomalla. Hänen sijaisenaan toimi työn-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9423:  antajan määräyksestä konetekntktko, jolla ei·        raavan kysymyksen:
9424:  ollut minkäänlaista pätevyyttä sähikötöihin.
9425:  Tapaturrnan tutkinnan· yhteydessä on todettu,                  Mihin toimiin Haiiitus aikoo ryhtyä
9426:  että tapaturman sattumisen aikaan ,tehtaalla ei             kauppa- ja teollisuusministeriön anta-
9427:  ollut yhtään henkilöä, joka olisi ollut selvillä            mien, tehtaiden sähkötöiden johto- ja
9428:  siitä, onko laitteessa, johon surmansa saanut               turvallisuusjärjestelyä lroskevien päätös-
9429:  kaapeliasentaja meni, sähköä vai ei. Surmansa               ten selventämiseksi ja muuttamiseksi
9430:  saanut asentaja ei ollut sähköasentaja, vaan                niin, että tehtaiden sånkötöistä vastaa-
9431:  ns. kylmän kaapelin eri'koisasentaja. Edellä                vien henkilöiden sijaintipaikka sijairsisi
9432:  kuvatun kaltainen tilanne faitoksen valVonnasta             aina laitoksessa tai sen välittömässä
9433:  ja johtamiSesta vallitsee tehtaalla edelleen.               läheisyydessä?
9434:       ~ngissä      17 päivinä hutlti!tuuta 1980.
9435: 
9436:                                          Nlilo Koskenniemi
9437: 
9438: 
9439: 
9440: 
9441:  088000581D
9442: 2                                              ~980 yp.,
9443: 
9444: 
9445: 
9446: 
9447:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
9448:                                                                 .;..::   l.   t   '
9449: 
9450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            töksessä on määrätty myös sähkötöiden johta-
9451: tissa ;mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      jan pätevyysvaatimuksista. Päätökse~ mukaan
9452: mies, olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päi-          sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä,
9453: ~ätyn. kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        että sähköla~tteistojen suunnittelu, rakentam~
9454: voston· asianoma:iselle jäsenelle jäljennöksen        nen ja korjaaminen tapahtuu siten, että kysei-.
9455: ka,nsanequstaja Koskenniemen näin kuuluvasta          set suunnitelmat, laitteet. ja laitteistot .ovat
9456: 19-rjallisesta kysymyksestä n:o 256:                  määr~ys.i:en mukflisessa. kunnos'sa enri'el)., niiden.
9457:                                                       käyttöon ottamista tai toiselle luovuttamista.
9458:            . Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      Sähkötöiden johtajan on. lisäksi: huolehdittava
9459:        k~uppa-      ja teollisuusministeriön anta-    siitä, ei:i:ä sällkötöiden ja -suunnitelmien teki·
9460:           mien, tehtaiden sähkötöiden johto- ja       jöillä on riittävä ammattitaito .niihin ·tehtäviin,
9461:           turvallisuusjärjestelyä koskevien päätös-   joita he· s.uorittavai:.       .     ·         ·
9462:      .. · ten selventämiseksi ja muuttamiseksi           · Ministeriön sähkölaitteistojen käytpn. johta~
9463:           niin, että tehtaiden sähkötöistä vastaa-    j(l,sta ~ni:amassa päätöksessä ·määrätään .vastaa-
9464:           vien henkilöiden sijaintipaikka sijaksisi   vasti, eti,ä yli .1 000 voltin nimdlisjännitteellä
9465:           aina laitoksessa tai sen välittömässä       toimivien sähkölaitteistojen haltijoiden on .pi-.
9466:           läheisyydessä?                              dettävä palveluksessaan sähkölaitteistojen käyt-
9467:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
9468:                                                       t9- ja h'l.wltotöistä vastaava käytön fohtaja, jolla
9469:                                                       on mirii·steriön päätöksen mukaitieri pätevyys.
9470: taen seuraavaa:                                       Myös käytön johtajan tulee olla päiltöksessä
9471:    Sähkölain 7 § :n mukaan kauppa- ja teolli-         määriteltyjä poikkeustapauksia lukuun ottamat-
9472: suusministeriö määrää sähkölaitteistojen suun-        ta päätoimisesti laitteiston. ~ltij~n- palvelUk-
9473: nittelu-, rakennus-, korjaus-, huolto- ja käyttö-     sessa. Kiiytön johtajan ori huolehdittava s1itä,
9474: töitä sekä sähkölaitteiden korjaustöitä suoritta-     että säh~olaitteistot, joiden käytöil johtajana
9475: vilta vaadittavista kelpoisuusehdoista. Lain          hän toimii., ovat säännösten, ,ja. inäärliysten
9476: perusteluissa todetaan, että säännöksellä on          mukaises.sa kunnossa ja. että laitteistojeijl{äyttö-
9477: tarkoitvs pitää voimassa ennen 1. 1. 1980 ta-         ja huoltotoimenpiteitä su()rittavaf h~.o,kilot      .on
9478: pahtunutta · sähkölain voimaan tuloa vallinnut        riittävästi perehdytetty tehtäviin,sä. .• · . . · ....
9479: käytäntö ja määrätä kelpoisuusehdot yleensä             .. Kauppa~ . ja ..teollisuusministe:riöllä ei· ole 61.,
9480: vain töitä johtavalle henkilölle.                     lut tarR()ituksena muuttaa mainittuja ·säännök~ ·
9481:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on päätöksil-      siä siten; 'että paätöksiss~ tarkoin miiariittäisiin.
9482: lään sähkötöiden johtamisesta ( 990/79) ja            sähkötöit~. ~uorittay~~en yritystep . i\l• sähkölait-
9483: sähkölaitteistojen käytön johtajasta ( 991/79)        teistojen haltijoiden eri toimipaikKojen henki-
9484: määrännyt pätevyysvaatimukset sähkölaitteisto-        lökunnan kelpoisuusehdot.
9485: jen suunnittelu-, rakennus- ja korjaustöitä sekä           Yhdessä muiden sähköalan säädösten ja
9486: sähkölaitteistojen käyttö- ja huoltotöitä johta-      määräysten kanssa on edellä esitetyillä mää-
9487: ville henkilöille.                                    räyksillä ja niiden mukaisella valvonnalla ja
9488:    Ministeriön sähkötöiden johtamisesta anta-         tarkastuksilla saavutettu sähköalalla korkea
9489: massa päätöksessä määrätään, että sen, joka           turvallisuuden taso ja ministeriön näkemys on,
9490: suorittaa sähkölaitteistojen suunnittelua, ra:ken-    että sitä voidaan edelleen nostaa. Kuolemaan
9491: tamista tai korjaamista, on pidettävä palveluk-       johtaneiden sähkötapaturmien lukumäärä on
9492: sessaan päätoiminen sähkötöiden johtaja. Pää-         ollut laskussa viimeisten 15-20 vuoden ajan
9493:                                             N:e 2.56
9494: 
9495:  astaavana ajanjaksona tapahtuneesta sähkön        täviä suorittavilla henkilöillä on riittävä am-
9496: äy!'ön voimakikaasta laajenemisesta ja sähkön      mattitaito.    Sähkötapaturmien vähentämisen
9497: okonaiskulutuksen nopeasta kasvusta huoli-         kannalta onkin tärkeämpää tehostaa voimassa
9498: tatta. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitääkin    olevien säädösten ja määräysten tarkkaa nou-
9499: trkoituksenmukaisina nykyisiä määräyksiä, joi-     dattamista kuin tiukentaa määräyksiä esim.
9500: en mukaan sähkötöiden johtaja tai käytön           siten, että niissä määrättäisiin tarkasti sähkö-
9501: >htaja valvoo eri toimipaikoissa tehtäviä säh-     töitä suorittavi{m yritysten ja sähkölaitteistojen
9502: ötöitä ja sähkölaitteistojen käyttö- ja huolto-    haltijoiden eri toimipaikkojen benkilOkunnan
9503: :>imenpiteitä sekä huolehtii, että kyseisiä teh-   pätevyysvaatimuksista.
9504:     Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1980.
9505: 
9506:                                                     Kauppa- ja teo.Llisuusministeri Ulf SundqtJiSt
9507:                                             1980 vp.
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9513: 
9514:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av elarbeten. Enligt beslutet skall ledaten
9515: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tillse att planeringen, uppförandet och repa-
9516: av d:en,' 17 april 1980 till vederbörande med-     retingen av elanläggningar sker så, att ifråga-
9517: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    varande planer, arrläggningat och material, in-
9518: av riksdagsman Koskenniemi undertecknade           nan de tas i bruk ellet överlåts tili annan,
9519: spörsmål nr 256:                                   ät i sådant skick som överensstämmer med
9520:                                                    gällande bestämmelser. Ledaren av elatbetena
9521:           VHka åtgärder ämnar Regeringen
9522:                                                    skall dessutom tillse att de personer som utför
9523:        vidta för att ldargöra och ändra anvis-     elarbetena ellet uppgör planerna föt dessa ät
9524:        ningarna i handels- och industriminis-      tillräckligt yrkeskunniga för de uppgiftet de
9525:        teriets beslut om lednings- och säker-      handhar.
9526:        hetsarrangemangen i samband med ·fab-           I ministeriets beslut om elanläggnings drifts-
9527:        rikers elarbeten så, att de personer        ledate stadgas på motsvarande vis att inne-
9528:        som ansvarar för fabri'kernas elarbeten     havare av elanläggning, som fungerar med en
9529:        alltid skulle vara stationerade inom        märkspänning som är stötte än 1 000 V, i
9530:        anläggningen eller i dess omedelbara
9531:                                                    sin tjänst skall hålla en person som ledet
9532:        närhet?
9533:                                                    drifts- och underhållsarbetena på elanlägg-
9534:                                                    ningar och som äger den kompetens som fast-
9535:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ställts i ministeriets beslut. Även driftsledaren
9536: samt anföra följande:                              skall, utom i vissa i beslutet precisetade un-
9537:    Enligt 7 § ellagen bestämmer handels- och       dantagsfall, ha tjänsten bos anläggningens inne-
9538: industriministeriet kompetensvillkoren för dem     havare som sin huvudsyssla. Driftsledaren
9539: som utföt planetings-, byggnads-, repatations-,    skall tillse att elanläggningen ät i det skick
9540: service- och driftsarbeten på elanläggningat       som vedetbörande stadganden och bestämmel-
9541: samt reparationsarbeten på elmaterial. I lagens    set förutsätter samt att de som utföt drifts-
9542: motivering konstateras att man genom detta         och underhållsatbeten på elanläggning i till-
9543: stadgande strävat tili att bibehålla den ptaxis    täcklig utsträckning gjotts föttrogna med sina
9544: som gällt före ellagens ikraftttädande 1. 1.       uppgiftet.
9545: 1980, och tili att i allmänhet bestämma kom-           Handels- och industriministeriet har inte
9546: petensvil1kot endast föt de personet som ledet     haft föt avs1kt att ändra nämnda stadganden
9547: atbetena.                                          så, att man i besluten noggrant skulle be-
9548:    Handels- och industriministeriet hat genom      stämma om kompetensvillkoren föt personalen
9549: sina beslut om ledning av elarbeten ( 990/79)      vid olika vetksamhetsplatset hos de företag
9550: och elanläggnings dtiftsledate (991/79) fast-      och innehavare av elanläggningar som utföt
9551: ställt kompetensviUkoten föt de petsonet som        elatbeten.
9552: ledet arbeten vid planeting, uppförande och            Med ovan anfötda bestämmelset och den
9553: tepatation av elanläggning ellet drifts- och       övervakning och inspektion, som dessa fötut-
9554: undethållsarbeten på elanläggning.                  sättet, jämte övriga stadganden och bestäm-
9555:    I ministeriets beslut om 1edningen av elarbe-   melset inom elbtanschen, hat man uppnått en
9556: ten bestäms att den, som låtet planeta, upp-        hög säkerhetsnivå på detta område. Enligt
9557: föta ellet tepareta elanläggning, i sin ·tjänst     handels- och industriministetiets åsikt kan den-
9558: skall hålla en person med ledandet av dessa         na nivå yttetligare höjas. Antalet elolyckot
9559: atbeten som sin huvudsyssla. I beslutet fast-       med dödlig utgång hat hela tiden minskat
9560: ställs även kompetensfordtingarna föt ledate        undet de senaste 15-20 åten, trots att elan-
9561:                                         N:o 256                                              5
9562: 
9563: mdningen utvidgas kraftigt och den totala     på de olika verksamhetsplatserna besittes till-
9564: förbrukningen vuxit i snabb takt under        räcklig yrkeskunnighet. För att minska antalet
9565: mma tidsperiod. Handels- och industriminis-   olyckor är det viktigare att tillse, att gällande
9566: riet anser att de nuvarande bestämmelserna    stadganden och bestämmelser noggrant ,följs,
9567: · ändamålsenliga. Enligt dem övervakar ar-    än att skärpa dessa genom att t.ex. införa
9568: ~tsledaren ellet driftchefen elarbetena på    detaljerade bestämmelser angående tkompetens-
9569: ika arbetsplatser samt driften och under-     kraven vid olika arbetsplatser för personalen
9570: Hlet av elanläggningarna och tillser att de   vid företag som utför elarbeten samt inne-
9571: ~rsoner som sköter ifrågavarande uppgifter    havare av elanläggningar.
9572:     Helsingfors den 21 maj 1980.
9573: 
9574:                                                Handcls- och industriminister Ulf Sundqvist
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 
9579: >88000581D
9580:                                              1980 vp.
9581: 
9582: Kirjallinen kysymys n:o 257.
9583: 
9584: 
9585: 
9586: 
9587:                                  Lattula: Pohjois-Suomen asukkaitten ja yritysten toimeentulon
9588:                                      turvaamisesta uudessa aluepoliittisessa lainsäädännössä.
9589: 
9590: 
9591:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 1I e.
9592: 
9593:    Uutta aluepoliittista lainsäädäntöä valmistel-   mahdollisuus ansaita elantonsa omalla koti-
9594: taessa ja säädettäessä on muistettava, että Poh-    seudullaan.
9595: jois-Suomi pystyy turvaamaan asukkaittensa toi-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
9596: meentulon, jos siltä poistetaan alueen erikois-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9597: piirteistä johtuvat epäkohdat. Pohjois-Suomessa     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9598: yritysten toimintaa ja yhteiskunnan palvelujen      vaksi seuraavan kysymyksen:
9599: hyväksikäyttöä rasittavat tunnetusti mm. keski-
9600: määräistä suuremmat etäisyydet ja niistä joh-                 Aikooko Hallitus sisällyttää uuteen
9601: tuvat kustannukset.                                        aluepoliittiseen lainsäädäntöön Pohjois-
9602:    Valtakunnallisessa päätöksenteossa on nykyi-            Suomen asukkaitten toimeentulon tur-
9603: sin tapahtumassa Pohjois-Suomen kannalta vaa-              vaamiseksi tämän alueen
9604: rallinen suunnanmuutos. Aloitteet työvoiman                   - yritysten, maataloustuotannon ja
9605: siirtämiseksi ruuhka-Suomeen ja päätäntävallan             yksityishenkilöiden nykyistä oikeuden-
9606: keskittäminen entistä enemmän Helsinkiin mer-              mukaisemman verojärjestelmän,
9607: kitsevät käytännössä kehitysaluepolitiikan ro-                - peruselinkeinojen, perustuotannan
9608: muttamista.                                                ja tähän nojaavan jatkojalostuksen toi-
9609:    Heikommassa asemassa olevien alueiden ke-               minnan edellytysten parantamisen ja
9610: hitysedellytyksiä ei saa jättää hoitamatta alue-              - pitkistä väiimatkoista aiheutuvien
9611: politiikkaan vedoten. Kehitysaluepolitiikkaa on            lisäkustannusten tasausjärjestelmän?
9612: edelleen tehostettava ja annettava ihmisille
9613:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
9614: 
9615:                                           Eero Lattula
9616: 
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 088000551E
9621: 2                                             1980 vp.
9622: 
9623: 
9624: 
9625: 
9626:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ,11 e.
9627: 
9628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vielä aluepoliittisessa ministerivaliokunnassa.
9629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Hallitus pyrkii antamaan asiaa koskevan esityk-
9630: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          sen Eduskunnalle vielä kuluvan vuoden puo-
9631: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lella.
9632: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Tähänastisessa virkamiestyönä suoritetussa
9633: edustaja Lattulan näin kuuluvasta kirjallisesta     valmistelussa ovat pohdittavina olleet mm. ky-
9634: kysymyksestä n:o 257:                               symykset kehitysalueyritysten veronhuojennuk-
9635:                                                     sista, peruselinkeinojen toiminnan edellytysten
9636:           Aikooko Hallitus sisällyttää uuteen       parantamiseksi vaadittavista toimenpiteistä ja
9637:        aluepoliittiseen lainsäädäntöön Pohjois-     kuljetustukijärjestelmästä. Niin ikään ovat ol-
9638:        Suomen asukkaitten toimeentulon tur-         leet yksityiskohtaisen käsittelyn kohteina perus-
9639:        vaamiseksi tämän alueen                      tuotannan ja tähän nojaavan jatkojalostuksen
9640:           - yritysten, maataloustuotannon ja        toiminnan edellytysten parantamiseksi suoritet-
9641:        yksityishenkilöiden nykyistä oikeuden-       tavat toimenpiteet. Periaatteena on ollut ja
9642:        mukaisemman verojärjestelmän,                tulee jatkossakin olemaan, että aluepoliittisen
9643:           - peruselinkeinojen, perustuotannan       tuen porrastusta tulisi jyrkentää niin hyvin vyö-
9644:        ja tähän nojaavan jatkojalostuksen toi-      hykkeiden välillä kuin niiden sisällä kehitys·
9645:        minnan edellytysten parantamisen ja          asteelta heikompien alueiden hyväksi.
9646:           - pitkistä välimatkoista aiheutuvien         Vaikka uuden a-luepoliittisen lainsäädännön
9647:        lisäkustannusten tasausjärjestelmän?         valmistelu siten vielä onkin kesken, voidaan
9648:                                                     todeta, että sen perusteena tulevat edelleen ole-
9649:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maan ne tavoitteet, joiden avulla pyritään tur-
9650: vasti seuraavaa:                                    vaamaan koko maassa tasapuolisesti kunkin
9651:    Valtioneuvosto asetti 31. 10. 1979 alkaneeksi    alueen väestölle pysyvän työpaikan saannin
9652: kolmivuotiskaudeksi aluepoliittisen neuvottelu-     mahdollisuus, tulotason nousu ja tärkeiden
9653: kunnan. Neuvottelukunnan päätehtävänä on val-       palvelujen saavutettavuus, sekä pyritään muu-
9654: mistella ehdotus vuonna 1982 voimaan tule-          toinkin edistämään eri alueiden elinkeinoraken-
9655: vaksi aluepoliittiseksi lainsäädännöksi. Neuvot-    teen tasapainoista kehitystä. Eräänä johtavana
9656: telukunnan tarkoituksena on saada tämä työ          periaatteena tulee edelleen olemaan, että alue-
9657: valmiiksi tulevan syyskuun loppuun mennessä.        poliittisilla toimenpiteillä pystyttäisiin helpotta-
9658: Ehdotusta uudeksi aluepoliittiseksi lainsäädän-     maan ja edistämään väestön mahdollisuutta elää
9659: nöksi tultaneen tämän jälkeen käsittelemään         ja ansaita elantonsa omalla kotiseudullaan.
9660:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980>.
9661: 
9662:                                                                           Ministeri Eino Uusitalo
9663:                                                N:o 257                                                 3
9664: 
9665: 
9666: 
9667: 
9668:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9669: 
9670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ministerutskottet. Regeringen strävar tili att
9671: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        avlåta en proposition i detta ärende tili Riks-
9672: av den 17 april 1980 tili vederbörande medlem        dagen ännu under innevarande år.
9673: av statsrådet översänt avskrift av följande av          1 det beredningsarbete viLket som tjänste-
9674: riksdagsman Lattula undertecknade spörsmål           mannaarbete hittilis utförts, har man bl.a. dryf-
9675: nr 257:                                              tat frågorna om skattelättnader för företag i
9676:                                                      utvecklingsområdena, åtgärder som förbättran-
9677:           Ämnar Regeringen, för att trygga           det av basnäringarnas förutsättningar kräver
9678:        utkomsten för norra Finlands innevå-          och om ett transportstödssystem. Likaså har de
9679:        nare i den nya regionalpolitiska lag-         åtgärder, som skall vidtas för att förbättra vili-
9680:        stiftningen i fråga om detta område           koren för basproduktionen och för den vidare-
9681:        införa                                        förädling som grundar sig på denna, varit före-
9682:           - ett beskattningssystem för före-         mål för en detaljerad behandling. Principen
9683:        tag, lantbruksproduktion och enskilda         har varit och bör även i framtiden vara, att
9684:        personer som är rättvisare än det nu-         det differentierade regionalpolitiska stödet bör
9685:        varande,                                      stiga brantare såväl mellan de olika zonerna
9686:           - en förbättring av förutsättningar-       som inom dem tili förmån för de svagast ut-
9687:        na för basnäringarna, basproduktion           vecklade områdena.
9688:        och den vidareförädlingsverksamhet               Fastän den nya regionalpolitiska lagstift-
9689:        som grundar sig på dessa och                  ningen sålunda fortfarande är under beredning,
9690:           - ett utjämningssystem för de tiH-         kan man konstatera att de målsättningar som
9691:        läggskostnader som föranleds av de            den baserar sig på fortfarande kommer att vara
9692:        långa avstånden?                              sådana, som avser att i hela landet på ett lik-
9693:                                                      värdigt sätt trygga tillgången på fasta arbets-
9694:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       platser för innevånarna i samtliga regioner, en
9695: samt anföra följande:                                höjning av inkomstnivån och tillgängligheten
9696:     Statsrådet tillsatte 31. 10. 1979 en regional-   beträffande olika former av service, samt som
9697: politisk ddegation för följande treåresperiod.       avser att även på andra sätt främja en stabil
9698: Delegationens huvuduppgift är att bereda ett         utveckling av de olika regionernas närings-
9699: förslag tili regionalpolitiska lagstiftning som      struktur. Vidare kommer en av de ledande
9700: skall träda i kraft år 1982. Delegationen har        principerna fortfarande att utgöras av strävan
9701: för avsiikt att slutföra denna uppgift före ut-      att genom de regionalpolitiska åtgärderna un-
9702: gången av september innevarande år. Förslaget        derlätta och främja befolkningens möjligheter
9703: till ny regionalpolitisk lagstiftning torde där-     att leva och förtjäna sitt uppehälle i egen hem-
9704: efter ännu behandlas av det regionalpolitiska        bygd.
9705:      Helsingfors den 20 maj 1980,.
9706: 
9707:                                                                               Minister Eino Uusitalo
9708:                                                1980 vp.
9709: 
9710: Kirjallinen kysymys n:o 258.
9711: 
9712: 
9713: 
9714: 
9715:                                   Almgren: Jakotoimituksista aiheutuvien korvausten suorittami-
9716:                                      sesta valtion varoista eräissä tapauksissa.
9717: 
9718: 
9719:                          E dusku n nan        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9720: 
9721:    Viipurin maanmittauskonttorin asiakirjoja jäi         Kun alkuperäisten asiakirjojen häviämistä ei
9722: viime sotien arkana suuri määrä Viipuriin. Täs-       voi pitää omistajien syynä, on kohtuutonta,
9723: tä johtuen on Kaakikois-Suomeen muodostunut           että uusista jrukotoimitUksista laukeavat maksut
9724: sellaisia vesialueita, joista ei tiedetä kenelle ne   tulevat omistajien maksettaviksi. Sodasta johtu-
9725: kuuluvat. Eräs tällainen alue on ns. Peliinlah-       neet vahingot on yleensä maksettu valtion va-
9726: den pohjassa. Kartalla esiintyy noin hehtaarin        roista. On perusteltua esittää, että valtio kor-
9727: kokoinen vesialue, josta tällä hetkellä suurin        vaisi myös uusista jakotoimituksista aiheutuvat
9728: osa on vesijättöä. Hyvin vanhojen henkilöiden         kustannukset.
9729: suusanallisen selvityksen mukaan alue kuuluu             Edellä sanotun perusteena ja viitaten valtio-
9730: Vitsain jakokunnalle, mutta kaksi muuta jako-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9731: kuntaa on esittänyt vaatimuksia alueeseen näh-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9732: den. Koska epäseJvyys aiheutti jatkuvaa hait-         vaksi seuraavan kysymyksen:
9733: taa, päätettiin anoa omistusoikeuden selvittä-
9734: miseksi jaon täydentämistä, kun läänin maan-                    A~kooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9735: mittauskonUorista tai maanmittaushallituksesta               siin uusista jakotoimituksista johtuvien
9736: ei löytynyt selvyyttä omistusoikeuteen. Toimi-               korvausten maksamiseksi sellaisissa ta-
9737: tusmiehet tekivät päätöksensä ja alue määrät-                pauksissa, joissa jakotoimitus on aiheu-
9738: tiin Vitsain jakokuntaan kuuluvaksi. Toimitus                tunut aLkuperäisten asiakirjojen häviä-
9739: maksoi yli 3 000 mk.                                         misestä sodan aikana?
9740:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
9741: 
9742:                                             Esko Almgren
9743: 
9744: 
9745: 
9746: 
9747: 088000552F
9748: 2                                           1980 vp.
9749: 
9750: 
9751: 
9752: 
9753:                        Ed u s kunnan       Herra        Puhe m i e he 11 e.
9754: 
9755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lisuuden tai virheellisen me11kinnän po1stamisek-
9756: mainitussa talikoituksessa Te, Herra Puhemies,      si määrätä suoritettavaksi jaon täydentämisen.
9757: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          Jakoasetuksen 162 §:n mukaan maanmittaus-
9758: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        hallitus voi määrätä, että jaon täydentämisen
9759: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kustannukset tällaisissa tapauksissa maksetaan
9760: edustaja Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta    valtion varoista. Näin ollen voidaan jo nyt
9761: kysymyksestä n:o 258:                               määrätä, että sellaisen jaon täydentämisen kus-
9762:                                                     tannukset, joka suoritetaan alkuperäisten asia-
9763:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kirjojen sodan atkana tapahtuneen häviämisen
9764:        siin uusista jakotoimituksista johtuvien     johdosta ja johon on annettu edellä tarkoitettu
9765:        korvausten maksamiseksi sellaisissa ta-      maanmittaushallituksen määräys, maksetaan val-
9766:        pauksissa, joissa jakotoimitus on aiheu-     tion varoista.
9767:        tunut alkuperäisten asiakirjojen häviä-         Maa- ja metsätalousministeriössä on myös
9768:        mises.tä sodan aikana?                       valmisteilla ehdotus jakolain 347 § :n muutta-
9769:                                                     misesta siten, että yleisen edun vaatima jaon
9770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          täydentäminen suoritettaisiin maanmittauskont-
9771: taen seuraavaa:                                     torin määräyksestä ja että tästä toimituksesta
9772:   Jakoasetuksen 161 §:n mukaan voi maan-            aiheutuneet kustannukset yleensä mahettaisiin
9773: mittaushallitus maarekisterissä olevan puutteel-    valtion varoista.
9774:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1980.
9775: 
9776:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto ·Tähkämaa
9777:                                                 N:o 258                                               3
9778: 
9779: 
9780: 
9781: 
9782:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9783: 
9784:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. ritksdagsordningen           skifteskompletterin,g. Enligt 162 § förordning-
9785: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-            en om skifte kan lantmäteristyrelsen förordna,
9786: se av den 17 april 1980 tili vederbörande med-          att kostnaderna för en skifteskomplettering i
9787: lem av statsrådet översänt avskrift a,v följande        sådana fall erläggs av statens medel. Sålunda
9788: av ·riksdagsman Almgren undertecknade &pövs-1           kan ma,n redan nu fastställa, 1att kos.tnadema
9789: mål nr 258:                                             för en ·sådan skrfteskomplettering, som utförs
9790:                                                         på grund av att de ursprungliga dokumenten
9791:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           har försvunnit under kriget och som har för-
9792:        att erlägga kostnaderna för nya skiftes-         ordnats av lantmäteristyrelsen enligt ovannämn-
9793:        förrättningar i de fall då skiftet beror         da förordning, erläggs av statens medel.
9794:        på att de ursprungliga dokumenten har               1 jord- och skogsbruksministeriet är under
9795:        .försvunnit under kriget?                        beredning ett förslag om förändring av lagen
9796:                                                         om skifte 347 § så, att skifteskomplettering
9797:    Såsom svar på detta spörsmål får ja,g vörd-          som kräv's av al1män fövdel 1s.kulle verkställas
9798: samt anföra följande:                                   på förordnande av lantmäterikontoret och att
9799:    Om .jordregistret är bristfälligt eller innehål-     kostnaderna för denna förrättning i allmänhet
9800: ler en felaktighet kan lantmäteristyrelsen en-          erläggs av statens medel.
9801: ligt 161 § förordningen om skifte förordna om
9802:      Helsingfors den 19 maj 1980.
9803: 
9804:                                                       Jord- och skogsbruiksminister Taisto Tähkämaa
9805: \:   j.,,
9806:                                               1980 vp.
9807: 
9808: Kirjallinen kysymys n:o 259.
9809: 
9810: 
9811: 
9812: 
9813:                                   Kortesalmi: Levähdysalueiden lisäämisestä Lapin vilkkaimpien
9814:                                      turistiteiden varsille.
9815: 
9816: 
9817:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9818: 
9819:    Matkailu on Lapissa elinkeinona yhä kas-          tehostuessa pitäisi nämäkin asiat saada nopeasti
9820: vamistaan kasvanut. Myönteisten vaikutustensa        kuntoon.
9821: lisäksi matkailulla on myös kielteisiä puolia.          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
9822: Yksi tällainen on maiseman ja varsinkin teiden       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
9823: varsien roskaantuminen. Lapin vakituiset asuk-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9824: kaat jo valittavatkin sitä, että esimerkiksi vilk-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9825: kaimpien turistiteiden varsilla on aivan riittä-
9826: mättömästi roskalaatikkoja ja levähdyspaikkoja,                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
9827: mikä lisää roskittumi:sta. Jos teiden varsilla               miin jotta Lappiin vilkkaimmille mat-
9828: olisi riittävästi levähdysalueita asianmukaisine             kailureiteille rakennettaisiin riittävästi
9829:  roskalaatikkoineen, joutuisi roskia ympäristöön             eli nykyistä enemmän levähdysalueita
9830:  nykyistä vähemmän, näin ajatellaan Lapissa.                 asiaan kuuluvine roskalaatikkoineen ja
9831:  Myös paloturvallisia keittopaikkoja retkeilijäitä           paloturvallisuusvaatimukset täyttävine
9832:  ja matkailijoita varten Lapissa teiden varsilla             kei ttopaikkoineen?
9833:  todetaan olevan riittämättömästi. Matkailun yhä
9834:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
9835: 
9836:                                         J. Juhani Kortesalmi
9837: 
9838: 
9839: 
9840: 
9841:  0880006056
9842: 2                                            1980 vp.
9843: 
9844: 
9845: 
9846: 
9847:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9848: 
9849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viranomaisten näkemyksen mukaan yleisesti ot-
9850: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taen riittäviä liikenneturvallisuuden kannalta.
9851: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          Toistaiseksi teiden rakentamiseen osoitetut mää-
9852: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        rärahat eivät tee mahdolliseksi voimakkaam-
9853: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       pien matkailullisten tienvarsipalvelujen erikseen
9854: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta      toteuttamista. Levähdysalueen rakentamiskus-
9855: kirjallisesta kysymyksestä n:o 259:                 tannus on n. 200 000 mk ja pysäköimisalueen
9856:                                                     koosta riippuen 80 000-150 000 mk.
9857:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-       Rakentamiskustannusten ohella on otettava
9858:        miin jotta Lappiin vilkkaimmille mat-        huomioon tienvarsipalvelujen lisäämisen vaiku-
9859:        kailureiteille rakennettaisiin riittävästi   tus yleisten teiden kunnossapitomäärärahan tar-
9860:        eli nykyistä enemmän levähdysalueita         peeseen, koska alueet myös ylläpidetään tie-
9861:        asiaan kuuluvine roskalaatikkoineen ja       viranomaisten toimesta.
9862:        paloturvallisuusvaatimukset täyttävine          Tie- ja vesirakennuslaitos suorittaa puhtaana-
9863:        kei ttopaikkoineen?                          pidon tie- ja jätehuoltolain säätämässä järjes-
9864:                                                     tyksessä tie- ja tienvieri- sekä liitännäisalueilta.
9865:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Kun tienkäyttäjät, olevista tienvarsipalveluista
9866: vasti seuraavaa:                                    huolimatta, poikkeavat myös muille tien tun-
9867:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on laadittu    tumassa oleville alueille ja roskaavat ympä-
9868: jo v. 1969 yleissuunnitelma valta- ja kanta-        ristöä, ei jätehuollon näiltä alueilta voida kat-
9869: teiden varsille rakennettavista tienvarsipalve-     soa kuuluvan tie- ja vesirakennuslaitoksen vel-
9870: luista. Suunnitelman mukaan ko. alueita raken-      voitteisiin. Tältä osin asia siirtynee sisäasiain-
9871: netaan n. 2020. Näiden ohella, lähinnä maan-        ministeriön alaiselle jätehuoltohallinnolle.
9872: teiden varsille, on suunniteltu n. 420 aluetta         Tarkasteltaessa lähemmin Lapin läänin tie-
9873: eli yht. n. 2440. Rakentamisesta on toteutettu      verkon tienvarsipalvelujen määrää on tilanne
9874: n. 90 %. Tässä esitetyt lukumäärät ovat tie-        vuoden 1979 lopulla seuraavanlainen:
9875: 
9876: 
9877: -   valtatiet ........................... .         34 levähdysaluetta 171 pysäköimisaluetta
9878: -   kantatiet .......................... .          19        "         79         "
9879: -   muut maantiet ..................... .            5        "         85         "
9880: 
9881: 
9882:    Lapin valtateillä on levähdys- tai pysäköimis-   kennetiheyden kannalta. Koko valtakunnan val-
9883: alue keskim. 5,5 km välein, kantateillä 8,7         ta- ja kantatieverkossa on levähdys- tai pysä-
9884: km ja maanteillä 34 km välein. Näiden lisäksi       köimisalue keskim. 5,3 km välein. Pohjois-
9885: on suunniteltu valtateille 4 levähdysaluetta ja     maisessa vertailussa tienvarsipalvelujen määrä
9886: 21 pysäköimisaluetta sekä kantateille 13 pysä-      Suomessa on muita maita huomattavasti suu-
9887: köimisaluetta. Näiden määrien tieviranomaiset       rempi.
9888: katsovat riittävän liikenneturvallisuuden ja lii-
9889:      Helsingissä toukokuun 26 päivänä 1980.
9890: 
9891:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
9892:                                               N:o 259                                                3
9893: 
9894: 
9895: 
9896: 
9897:                            T i II R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
9898: 
9899:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       med tanke på trafiksäkerheten. Tillsvidare är de
9900: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-           ansiag som har reserverats för vägbyggandet
9901: veise av den 17 april 1980 tili vederbörande        inte tillräckliga för att servicen, särskilt vid de
9902: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-      turistväniiga vägkanterna, skall kunna för-
9903: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           bättras. Byggnadskostnaderna för en rastpiats
9904: undertecknade skriftliga spörsmål nr 259:           är ca 200 000 mk och för en parkeringsplats
9905:                                                     80 000-150 000 mk beroende på dess storlek.
9906:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta             Förutom byggnadskostnaderna bör man ta i
9907:        åtgärder så att det vid de liviigaste tu-    beaktande att en utökning av serviceområdena
9908:        ristrutterna i Lappiand byggs tillräck-      vid vägkanterna inverkar på behovet av anslag
9909:        ligt, d.v.s. flera rastpiatser med tillhö-   för underhåll av allmän väg, eftersom områ-
9910:        rande skräplådor och kokpiatser, vilkas      denas underhåll sköts av vägmyndigheterna.
9911:        brandsäkerhet uppfyller föreskrifterna?         Väg- och vattenbyggnadsverket sköter, enligt
9912:                                                     stadgandena i vägiagen och Iagen om avfalls-
9913:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       hantering, om vägområde och område vid väg-
9914: samt anföra föijande:                               kant samt biområde. När de som använder
9915:    Redan år 1969 gjordes inom väg- och vat-         vägarna, trots serviceområden vid vägkanten,
9916: tenbyggnadsstyrelsen upp en allmän pian för         viker in på andra områden i närheten av
9917: byggande av serviceområden vid huvud- och           vägarna och skräpar ner omgivningen, kan inte
9918: stamvägarnas vägkanter. Enligt planen byggs ca      väg- och vattenbyggnadsverket anses vara skyi-
9919: 2020 sådana områden. Utöver dessa har man           dig att sköta om avfalishanteringen på dessa
9920: planer på ytterligare ca 420 områden, som           områden. Denna del av ansvaret torde över-
9921: skall byggas främst vid Iandsvägarna, d.v.s.        föras på förvaltningen för avfallshantering som
9922: sammanlagt ca 2 440 områden. Ca 90 % av             Iyder under ministeriet för inrikesärendena.
9923: byggnadspianerna har redan förverkligats. De           Då man närmare granskar serviceområdenas
9924: siffror som här har framförts är enligt vägmyn-     antal vid vägkanten inom Lappiands Iäns väg-
9925: digheternas åsikt på det hela taget tillräckliga    nät var situationen i siutet av år 1979 föijande:
9926: 
9927: 
9928: -   huvudväg .......................... .           34 rastplatser 171 parkeringsområden
9929: -   stamväg ........................... .           19      "       79        "
9930: -   annan landsväg ..................... .           5      "       85        "
9931: 
9932: 
9933:   På huvudvägarna i Lappiand finns det en           heterna tillräckliga med tanke på trafiksäker-
9934: rastpiats ellet ett parkeringsområde med i me-      heten och trafiktätheten. Inom huvud- och
9935: deltal 5,5 kilometers mellanrum, på stamvägar-      stamvägnätet i hela Iandet finns det en rast-
9936: na med 8,7 kilometers och på Iandsvägarna med       piats ellet ett parkeringsområde med i medeltal
9937: 34 kilometers mellanrum. Utöver dessa finns         5,3 kiiometers mellanrum. I jämförelse med de
9938: det pianer på 4 rastplatser och 21 parkerings-      övriga nordiska Iänderna finns det ett betydligt
9939: områden vid huvudväg samt vid stamväg 13            större antal serviceområden vid vägkanterna i
9940: parkeringsområden. Dessa är enligt vägmyndig-       Finland än i de övriga Iänderna.
9941:      Helsingfors den 26 maj 1980.
9942: 
9943:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
9944:                                               1980 vp.
9945: 
9946: Kirjallinen kysymys n:o 260.
9947: 
9948: 
9949: 
9950: 
9951:                                   Kortesalmi: Kunnallisveron alentamisesta kuntien syrjäosissa asu-
9952:                                      vien ikuntalaisten osalta.
9953: 
9954: 
9955:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
9956: 
9957:    Maamme harvaan asutuilla seuduilla Itä- ja        potusta myöntämään kuntalaisille kunnallisve-
9958: Pohjois-Suomessa sekä saaristokulmissa eletään       rosta. Tämä olisi myös oikeata kehitysalue-
9959: yhä tänään sellaisessa tilanteessa, että kunnan      politiikkaa.
9960: syrjäalueella asuvat kuntalaiset saavat paljon          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten· valtio-
9961: vaikeammin käyttää hyväkseen kunnallisia pal·        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiiri esitän
9962: veluja kuin taajamassa. asuvat. Kun pitkistä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9963: markoista lähdetään asioimaari. kunnan ·keskus-      senen vastattavaksi seur~avan kysymyksen:
9964: tMjamaan, kuten hakemaan lääkäri- ja terveys-
9965: palveluja tai asioimaan virastoihin ja muihin                   Katsooko Hallitus oikeaksi, että eri-
9966: laitoksiin, jo ajanhukka on merkittävä tekijä               tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja saa-
9967: puhumattakaan kulkukustannuksista,                          ristokunnissa kunnan syrjäalueilla asu-
9968:    Tämän vuoksi esimerkiksi Lapissa on herän-               ville· kuntalaisille olisi myönnettävä esi-
9969: nyt ·.sellainen ajatus, että kuntien syrjäalueilla          merkiksi 10-20 % :n verohelpotus
9970: asuville olisi myönnettävä 10-20 %:n vero-                  kunnallisverosta siitä syystä, että maini-
9971: helpotus kunnallisverosta juuri siitä syystä, että          tut kuntalaiset eivät saa samalla tavalla
9972: syrjäalueiden ihmiset eivät saa samalla tavalla             yhtä helposti kunnallisia palveluja kuin
9973: yhtä helposti käyttää hyväkseen kunnallisia pal-            keskustaajamassa asuvat, ja
9974: veluja kuin keskustaajamassa asuvat.                            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä tätä
9975:    Katsotaankin, että valtiovallan velvollisuus             tarkoittaviin lainsäädäntö- ja budjetti-
9976: olisi hoitaa kunnille hyvitys siitä mikäli kun-             toimiin ja siten toteuttamaan myös oi-
9977: nat ryhtyisivät tuollaista 10-20 % :n Verobel-              keudenmukaista ja tasa-arvoista aluepo-
9978:                                                             litiikkaa?
9979:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
9980: 
9981:                                         J. Juhäni Kortesalmi
9982: 
9983: 
9984: 
9985: 
9986: 088000553H
9987: 2                                             1980 vp.
9988: 
9989: 
9990: 
9991: 
9992:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9993: 
9994:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palvelujen osalta tämä tapahtuu ·sairausvakuu-
9995: mainitussa tatikoituksessa Te, Herra Puhemies,       tusjärjestehnän kautta. Opetustoitnessa hwleh-
9996: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           ditaan koululaisten kuljettamisesta ja syrjäseu-
9997: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tujen asukkaiden liikennepalvelujen parantami·
9998: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seksi on voitu tilauskuljetusten palveluja tarjo·
9999: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       ta myös muille kuntalaisille käynnissä olleiden
10000: kirjallisesta kysymyksestä n:o 260:                  kokeilujen yhteydessä. Ensi lukukauden alusta
10001:                                                      tämä mahdollisuus laajenee. Koululaiskuljetuk-
10002:            Katsooko Hallitus oikeaksi, että eri-     sen järjestämisen yhteydessä on voitu tukea
10003:        tyisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja saa-     myös harvaan asuttujen seutujen tavanomaista
10004:         ristokunnissa kunnan syrjäalueilla asu-      lin jaliikennettä.
10005:         ville kuntalaisille olisi myönnettävä esi-       Kun esim. kunnallisteknisissä palveluissa kus-
10006:         mevkiksi 10-20 % :n verohelpotus             tannuksia katetaan enenevässä määrin maksuin
10007:        kunnaliisverosta siitä syystä, että maini-    kunnallisverotulojen sijasta, voidaan välttää ti-
10008:         tut kuntalaiset eivät saa samalla tavalla    lannetta, että kuntalainen joutuisi osallistu·
10009:         yhtä helposti 'kunnallisia palveluja kuin    maan sellaisten palvelujen rahoittamiseen, joita
10010:         keskusta;'ljamassa asuvat, ja                hän ei voi käyttää hyväkseen.
10011:             aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä tätä       Keskeisenä keinona kuntien verorasituksen
10012:         tarkoittaviin lainsäädäntö- ja budjetti-     ja veroäyrin hintojen tasaamisessa on käytetty
10013:         toimiin ja siten toteuttamaan myös oi-       yleisiä rahoitusavustuksia. Yleisten rahoitus-
10014:       . keudenmukaista ja tasa-arvoista aluepo-      avustusten verotulojen täydennys on tarkoitet-
10015:         litiikkaa?                                   tu lievittämään veroäyrin hinnan korotuspai·
10016:                                                      netta kunnissa, joissa verotuspohja on muiden
10017:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuntien keskimäärää a·1haisempL Tuen määrää-
10018: vasti seuraavaa:                                     misperusteissa on kiinnitetty huomiota mm.
10019:    Kunnan sisällä on yleensä melko •suuria eroja     asutuksen hajanaisuuteen ja alhaiseen asukas-
10020: kunnallisten palvelujen etäisyyksien suhteen.        tiheyteen, mistä aiheutuu lisäkustannuksia pal-
10021: Verotus ei kuitenkaan olisi hyvä keino eroa-         velujen järjestämisessä. Palveluja on näin voi-
10022: vuuksien kompensoimiseen, koska verohelpo-           tu järjestää myös syrjäosissa kuntaa asuville
10023: tuksen suuruus olisi kunnallisverotuksessa tulo-     kuntalaisille ilman, että veroäyrin hintaa olisi
10024: tasosta riippuvainen siten, että kaikkein pieni-      jouduttu kohtuuttomasti korottamaan. Verotu-
10025: tuloisimmat eivät voisi saada helpotusta lain-       lojen täydennys merkitsee useissa kunnissa
10026: kaan ja eräät verovelvolliset saisivat sen osit-     kahdesta kolmeen penniin suuruista veroäyrin
10027: taisena. Ehdotettu 10-20 % :n suuruinen vä-          hinnan laskua.
10028: hennys kunnallisverosta loisi veroa maksavien-           Verotulojen täydennys. ja myös harkinnan-
10029: kin verovelvollisten kesken tulotasosta riippu-      varainen rahoitusavustus on alueellisesti suun-
10030: via eroavuuksia korvaustasossa. Syrjäisestä si-       tautunut voittopuolisesti kehitysalueiden kun·
10031: jainnista johtuvat mahdolliset lisäkustannukset       tiin Itä- ja Pohjois-Suomessa.
10032: ovat kuitenkin tulotasosta riippumatta suurin            Tarkoituksena on edelleen jatkaa ja ·tehos-
10033: piirtein saman suuruiset. Saaristos·sa ja harvaan     taa yleisten rahoitusavustusten järjestelmää ja
10034: asutuissa kunnissa kunnan syrjäosissa aiheutu-        tehdä näin mahdolliseksi ylläpitää kunnallisia
10035: via ylimääräisiä matka- ym. kustannuksia korva-       palveluja myös syrjäseuduilla. Verotulojen täy-
10036: taan eräissä tapauksissa kuntalaisille. Terveys-      dennyksen määräytymisperusteita on •tarkoitus
10037:                                             N:o 260
10038: 
10039: muuttaa niin, että entistä paremmin voidaan       Järjestelmän kehittäminen tulee lisäämään La-
10040: ottaa huomioon saaristoisuus ja asutuksen haja-   pin läänin ja muiden kehitysalueen läänien kun-
10041: naisuus ja niistä aiheutuvat sekä kuntaan että    tien tukea.
10042: kuntalaisiin kohdis,tuvat erityiset rasitukset.
10043:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
10044: 
10045:                                                                      Ministeri J. Koikkalainen
10046: 4                                            1980 vp.
10047: 
10048: 
10049: 
10050: 
10051:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10052: 
10053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tionen via sjukförsäkringen. lnom undervis-
10054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningsväsendet har man sörjt för skolelevernas
10055: av den 17 april 1980 tili vederbörande med-         skolskjuts och även andra kommuninvånare
10056: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     har kunnat dra nytta av pågående experiment
10057: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-          med beställningstransporter, vars syfte är att
10058: tecknade spörsmål nr 260:                           förbättra trafikservicen för glesbygdens invå-
10059:                                                     nare. Från och med nästa termin ökar kom-
10060:          Anser Regeringen det vara rätt att         muninvånarnas möjlighet att uttnyttja dessa
10061:        kommuninvånarna särskilt i norra och         transporter. I samband med organiseringen av
10062:        Östra Finlands samt skärgårdskommu-          skolskjuts har man även kunnat stöda den ordi-
10063:        nernas glesbygder skulle beviljas t.ex.      narie linjetrafiken i glesbygderna.
10064:        skattelättnader på 10-20 % i kommu-             Då kostnaderna för den kommunaltekniska
10065:        nalbeskattningen på grund av att dessa       servicen i allt högre grad täcks med uppburna
10066:        kommuninvånare inte har tillgång tili        avgi:fter i stället för kommunens skatteinkoms-
10067:        kommunal service på samma sätt som           ter, undviks den situationen att en kommun-
10068:        invånarna i tätorterna, och                  invånare tvingas delta i finansieringen av så-
10069:           ämnar Regeringen skyndsamt vidta          dan service som han inte kan utnyttja.
10070:        nödvändiga lagstiftnings- och budgetåt-         Ett centralt sätt att utjämna kommunernas
10071:        gärder för att sålunda förverkliga en        skattebörda och uttaxeringen per skatteöre har
10072:        rättvis och jämlik regionalpolitik?          varit att bevilja kommunerna allmänt finansie-
10073:                                                     ringsunderstöd. Syftet med att såsom allmänt
10074:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finansieringsunderstöd bevilja komplettering av
10075: samt anföra följande:                               skatteinkomsterna är att hindra trycket på en
10076:    Inom en kommun förekommer i allmänhet            högre uttaxering per skatteöre i kommuner,
10077: rätt stora skilinader i fråga om tillgången tili    där beskattningsunderlaget är mindre än i me-
10078: kommunal service. Det vore dock inte lämpligt       deltal i andra kommuner. Beträffande grunder-
10079: att genom beskattning kompensera skillnaderna       na för bestämmandet av stödet har man fäst
10080: eftersom skattelättnadens storlek i kommunal-       uppmärksamhet vid bLa. bosättningens sprid-
10081: beskattningen skulle bero på inkomstnivån så        ning och låg invånartäthet, vilket ökar kost-
10082: att kommuninvånare med den lägsta inkoms-           naderna för anordnandet av service. Tack vare
10083: ten inte skulle beviljas någon skattelättnad        stödet har man sålunda kunnat skapa service
10084: alls och vissa skattskyldiga endast delvis. Den     även för kommuninvånarna i glesbygderna
10085: skattelättnad på 10-20 % som föreslås, skul-        utan att oskäligt höja skatteöret. Komplettering
10086: le i kommunalbeskattningen på grund av in-          av skatteinkomsterna betyder i de flesta kom-
10087: komstnivån skapa skillnader även på de skatt-       muner en sänkning av uttaxeringen på skatte-
10088: skyldiga skattebetalarnas kompensationsnivå.        öre med 2-3 penni.
10089: De eventuella tilläggskostnader som ett avskilt        Komplettering av skattein:komsterna och
10090: läge förorsakar är oberoende av inkomstnivån        även finansieringsunderstöd enligt prövning
10091: i stort sett lika stora. I skärgården och i glest   har regionalt sett huvudsakligen beviljats kom-
10092: bebodda kommuner får kommuninvånare som             muner i Östra och norra Finlands utvecklings-
10093: bor avskilt i vissa fall ersättning för even-       områden.
10094: tuella tilläggskostnader t.ex. resekostnader. När      Avsikten är att ytterligare utveckla och ef-
10095: det gäller hälsovårdsservicen sker kompensa-        fektivera systemet med allmänt finansierings-
10096:                                             N:o 260                                            5
10097: 
10098: understöd och sålunda göra det möjligt för        landena och bosättningens spridning och de
10099: kommunerna att upprätthålla kommunal service      besvär som förhållandena orsakar både kommu-
10100: även i glesbygderna. Grunderna för bestäm-        nen och kommunivånarna. En utveckling av
10101: mandet av komplettering av skatteinkomsterna      systemet kommer att öka stödet åt kommuner-
10102: har man för avsikt att ändra så, att man bättre   na i Lapplands Iän och i andra Iän i utveck-
10103: än tidigare kan ta i beaktande skärgårdsförhål-   lingsområdena.
10104:      Helsingfors den 20 maj 1980.
10105: 
10106:                                                                     Minister J. Koikkalainen
10107:                                                     19so vp.
10108: 
10109: Kirjallinen kysymys n:o 261.
10110: 
10111: 
10112: 
10113: 
10114:                                       Kortesalmi: Lapin elinkeinoelämän edistämisestä.
10115: 
10116: 
10117:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10118:                                                                           .                 .        .
10119:      Lapin läänissä nuorella polvella on huomat-           korkeintaan 15. OQO markkaa .yhdelleJainanano-
10120:  tavaa halukkuutta, ryhtyä porotalouden harjoit-           jalle, jote:n tällä summalla ei .saa kuin noin
10121:  tajaksi. Kuitenkin porokarjan ·perustaminen vaa.-         kahdeksan poroa.
10122:  tii runsaasti pääomia ja näitä 'ei nuorillå' vasta-          Edellä ;esitetyn perusteella .ja viitaten valtio-
10123: .aloitteleyil4. poromiehillä ei juuri ole. Tämän           päh>:äjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10124:  vuoksi kät~otaari; että valtion pitäisi riittäv~ss~       kunnioittavasti ' valtioneuvoston asianomaisen
10125: ~1Päärin: myöntää halpaKorkoisia lainoja· nuorille         jäsenen vastattavaksi seu,raavan kysymyksen:
10126:  porotalousyiittäjille p\:lr.okarjan. perustamista
10127:  va.t'tei)..<Heti alkuun olisi. saal:aya pääonii:;t Ooin   ~: · ·          A,ikÖ~ko. f:t~!tus @r~e~ti ryhtyä
10128:  .kol_menkynl1pel).en poron hankkimiseen, mihin                        edistämääp L~in . eli~~inoelämää ja
10129:  :tatvi.ttaisiin noin. 100 QUO. markkä11.' Katsotaan,      ·; .      · to~(:!:Utt.amaan.. ~~y,tät).nössä ns, Lappi-
10130:  että tämä 0lisi pohja lCani:iattavan poroi:alous~                  . projektilupaust11. ryJ:t~yffi.ällä •järj~stämään
10131:  yrityksen jat~amiselle, .sillä varsinaisesti laske-                 · halpakorkoisia· pitkä;1ikais~a lainoja nuo-
10132:   taan, että vasta kandeksankymmenen siitos·                           rille vasta~alkaville ·.: por_otalousyrittäjille
10133:  poron karja (yöllistäisi päätoimisesti yhden po-                      siten., että alkupääornak~i . voit~isiin an-
10134:   rotalousytiftäjär).. Nykyisinkin valtio antaa kyllä                  ta_a 100 900 markkaa, jplla päästäisiin
10135:   lainaa porojen ostoa varten, mutta tiettavästi                       kurinollisesti porotalousyrityksessä al-
10136:                                                                        kuun?                                  ·
10137:        Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980 .
10138: 
10139:                                        .. ,; : J. Juhani Kortesalmi
10140: 
10141: 
10142: 
10143: 
10144:  088000547A
10145: 2                                             1980 vp.
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10151: 
10152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
10153: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pubem1es,          seuraavaa:
10154: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn                Porotilalain (590/ 69) mukaista irtaimistolai-
10155: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           naa voidaan voimassa olevien ohjeiden mukaan
10156: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          myöntää kokon~~sen , porokarjan o~tami~ee.~
10157: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta         merkkeineen seka pahskunnan merkmematto-
10158: kirjallisesta .kysymyksestä n:o 261:                   mien porojen siitosporoiksi ostamiseen enintään
10159:                                                        30 000 mark!kaa, ei kuitenkaan lukupqroa tai
10160:            Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä           siitosporoa kohti enempää kuin 1 000 markkaa.
10161:        edistämään Lapin elinkeinoelämää ja             Muiden kuin hallintasopimustilallisten kohdalla
10162:        toteuttamaan käytännössä· ns. Lappi-            ei lainaa voida ohjeiden mukaan myöntää, ell_ei
10163:        projektilupausta ryhtymällä järjestämään        hakijalla ole jo ennestään t~ettyä. pienehköä
10164:        halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja nuo-       vähimmäismäärää poroja. Maaulahallituksen ta~­
10165:        rille vasta-aikaville porotalousyrittäjille     koituksena on lähiaikoina tarkistaa edellä mai-
10166:        siten, että alkupääomaksi voitaisiin an-        nittuja lainojen enimmäismarkkamääriä, jotka
10167:        taa 100 000 markkaa, jolla päästäisiin          on vahvistettu vuoden 1977 lopulla, tapahtu-
10168:        kunnollisesti porotalousy<rityksessä al-        neen hintatason nousun huomioon ottamiseksi.
10169:        kuun?
10170:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1980.
10171: 
10172:                                                      Maa. ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10173:                                             N:o 261                                               3
10174: 
10175: 
10176: 
10177: 
10178:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
10179: 
10180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får i'ag vörd·
10181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
10182: av den 17 april 1980 tili vederbörande medlem         Lösörelån i enlighet med lagen om rensköt-
10183: av statsrådet översänt avskrift av följande av     seilägenheter (590/69) kan enligt gäilande an-
10184: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        visningar beviljas för inköp för en hei, märkt
10185: nade spörsmål nr 261:                              renboskapshjord samt köp av renbeteslags
10186:                                                    omärkta renar såsom avelsrenar för högst
10187:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-       30 000 mk, i fråga om rakningsren och avels-
10188:        ning börja främja Lapplands näringsliv      ren dock inte för mer än 1 000 mk per ren.
10189:        och i praktiken börja uppfylla Iöftet om    Enligt anvisningarna kan lån inte beviljas för
10190:        Lappland-projektet genom att ordna          andra än de lägenheter som har besittnings-
10191:        med långfristiga lågräntelån för unga       avtal, om den sökande inte sedan tidigare
10192:        nybörjare inom renhushåilningen så, att     redan innehar ett visst, ringa antal renar. Jord-
10193:        man såsom startkapital kunde utge           bruksstyrelsen har för avsikt att inom den när·
10194:        100 000 mk, med vilket ett renhus-          maste framtiden justera maximibeloppen för
10195:        hållningsföretag kan få en ordentlig        ovannämnda lån, vilka faststäiits i slutet av år
10196:        start?                                      1977, så att den därefter inträffade stegringen
10197:                                                    i prisnivån beaktas.
10198:      Helsingfors den 19 maj 1980.
10199: 
10200:                                                   Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
10201:          ....
10202: 
10203: 
10204: 
10205: 
10206: ~ ·. '
10207: 
10208: 
10209: 
10210: 
10211:                 .:.. ·~
10212:                                              1980 vp.
10213: 
10214: 3rjallinen kysymys n:o 262.
10215: 
10216: 
10217: 
10218: 
10219:                                  Kortesalmi: Pudasjärven kunnan maatalouden tukemisesta.
10220: 
10221: 
10222:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10223: 
10224:    Pudasjärven kunnassa on maatalouden tämän        myysaluetta. Tämän huomioon ottaen sekä
10225: 1etken vaikeimpia ongelmia heikko peruskui-         myös siitä syystä, että Pudasjärven kunnassa
10226: ratuksen tila. Pudasjärven kunnan arvion mu-        maataloudella on ratkaiseva merkitys kunnan
10227: man viljelyksessä olevasta noin 6 000 hehtaa-       elinkeinoelämälle, olisi valtiovallan autettava
10228: ~in peltoalasta yksi neljännes kärsii liikamär-     Pudasjärven kuntaa siten, että hallitus varaisi
10229: cyydestä.                                           riittävän määrärahan jo kuluvan vuoden lisä-
10230:    Ongelman on aiheuttanut aikoinaan raivaus-       talousarvioon peruskuivatuksen suorittamista
10231: :oiminnan yhteydessä kaivettujen valtaojien         varten valtion varoin erityisesti Pudasjärven
10232: ioko luonnonmukainen tai muista syistä aiheu-       kunnassa.
10233: tunut tukkeutuminen. Useilla alueilla tilanne          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10234: ::m jo niin kriittinen, että ilman nopeasti to-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
10235: teutettavaa täydennyskuivatusta monissa ta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10236: pauksissa on edessä jopa kokonaan viljely-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10237: toiminnasta luopuminen. Pudasjärven Maamies-
10238: seuraliiton kuivatustoimikunta on muistiossaan                Aikooko Hallitus ryhtyä riittävän te-
10239: perusteellisesti paneutunut Pudasjärven viljelys-           hokkaasti auttamaan Pudasjärven kun-
10240: maiden peruskuivatustilanteeseen.                           nan maataloutta ja samalla poistamaan
10241:    Kuitenkin valtaojien aukaisu on kustannuk-               myös työttömyyttä varaamalla jo kulu-
10242: siltaan niin korkeaa luokkaa, ettei yksityisillä            van vuoden lisämenoarvioon riittävän
10243: viljelijöillä ole mahdollisuuksia sitä toteuttaa.           määrärahan nimenomaisesti työllisyyspe-
10244: Ainoana mahdollisuutena on hoitaa kuivatustyö               rustein peruskuivatuksen suorittamiseen
10245: valtion kustannuksella.                                     valtion varoin Pudasjärven kunnassa?
10246:    Pudasjärvi on myös varsin vaikeata työttö-
10247:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
10248: 
10249:                                        J. Juhani Kortesalmi
10250: 
10251: 
10252: 
10253: 
10254: 088000585]
10255: 2
10256: 
10257: 
10258: 
10259: 
10260:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10261: 
10262:    Valtiopäiväjärjestyksen' 37, §~n l momentissa , .. tumiseeri on kuitenkin ollut valtion tulo- j
10263: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, menoarviossa osoitettujen maankuivatusvaroje1
10264: olette kirje<;!llänne 17 päivältä huhtikuuta 1980 huomattava pienentyminen, mikä alkoi 1960
10265: n;o 652. lähettänyt valtioneuvoston asianoinai~ luvun lopulla ja jatkui koko 1970-luvun. Pe
10266: sen jasenen vastattavaksi , lqmsanedustaja J, ruskuivatuksen asianmukainen hoitaminen vaa
10267: Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan sisäl- tisi valtion varoja vuosittain noin 20-25 mil
10268: töisen kysymyksen n:o 262:                            joonaa markkaa, kun valtion tulo- ja meno
10269:                                                       arviossa on tähän tarkoitukseen voitu asetta~
10270:             Aikooko Hallitus ryhtyä riittävän te- viime vuosina ainoastaan 4-5 miljoonaa mark
10271:          hokkaasti auttamaan Pudasjärven kun- k
10272:          nan maataloutta ja samalla poistamaan          a~ysymyksessä on lähdetty siitä, että Pudas
10273:          myös työttömyyttä varaamaila jo kulu- järven kunnan peruskuivatustyöt toteutettaisiir
10274:          van vuoden lisämenoarvioon riittävän työllisyysvaroin. Tällöin on ehkä tarkoitettt
10275:          määrärahan nimenomaisesti työllisyyspe- sitä, että nämä kustannukset jäisivät valtior
10276:          rustein peruskuivatuksen suorittamiseen lopulliseksi menoksi. Kun voimassa oleva lain·
10277:          valtion varoin Pudasjärven kunnassa? säädäntö lähtee siitä, että kuivatukseen osoi·
10278:                                                       tetaan varoja lainoina ja avustuksina tiettynii
10279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- osuutena hankkeen kustannuksista, edellyttäisi
10280: taen seuraavaa:                                       mainitunlainen menettely poikkeamista tästii
10281:    Pudasjärven kunnan peruskuivatustilanne ei kuivatuslainsäädännössä omaksutusta periaat·
10282: oleellisesti poikkea Oulun vesipiirin alueen teesta. On myös todettava, ettei työllisyysvaro-
10283: muiden kuntien vastaavasta tilanteesta, mikä jakaan ole voitu riittävästi osoittaa viime vuo-
10284: on huomattavasti heikompi kuin aikaisemmin. sina maankuivatustöihin.
10285: Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät. Val-          Peruskuivatuksen tyydyttävässä hoitamisessa
10286: taajat, jotka huomattavalta osin ovat viljelyk- on kysymys pelkästään määrärahojen riittävyy-
10287: seen raivatuilla soilla, ovat maan luontaisen destä. Ottaen huomioon peruskuivatustilanteen
10288: painumisen vuoksi mataloituneet ja tukkeutu- huolestuttavan kehityksen ja tämän toiminnan
10289: neet. Eräissä tapauksissa suurehkojen yläpuo- työllistävän vaikutuksen hallitus tulee harkit-
10290: listen metsäojitusten aiheuttamat runsaat tulva- semaan mahdollisuuksia maankuivatusvarojen
10291: vedet ovat tuoneet hiekkaa ja lietettä viljelys- lisäämiseksi niiden nykyisestä tasosta. On kui-
10292: maiden valtaojiin sekä pysähtyneet näiden var- tenkin todettava, ettei yhtä kuntaa ole helppo
10293: sille, koska tulvavesiä ei ole johdettu viljelys- asettaa tässä suhteessa erityisasemaan, koska
10294: alueelta pois.                                        kysymyksessä on valtakunnallinen ongelma.
10295:    Ensisijainen syy peruskuivatustilanteen muut-
10296:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1980.
10297: 
10298:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
10299:                                              N:o 262                                              3
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
10305: 
10306:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den främsta otsaken tili den förändrade
10307: nger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       grundtorrläggningssituationen har likvä1 varit
10308: r 652 av den 17 april 1980 tili vederbörande       den betydande minskning av de i statsförslaget
10309: 1edlem av statsrådet översänt avskrift av          anvisade anslagen för torrläggning, som vidtogs
10310: 51jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        i slutet av 1960-talet och fortgick under hela
10311: ndertecknade spörsmå1 nr 262:                      1970-talet. En sa:kenlig skötsel av grundtorr-
10312:                                                    läggningen skulle i statsmedel årligen kräva
10313:          Ämnar Regeringen tiliräckligt effek-      ca 20-25 milj. mk, medan i statsförslaget
10314:       tivt bötja undetstöda 1antbruket i Pu-       under de senaste åren för detta ändamål
10315:       dasjärvi kommun och samtidigt även           kunnat anvisas endast 4-5 milj. mk.
10316:       av1ägsna arbets1ösheten genom att ut-            Utgångspunkten har i spörsmålet varit, att
10317:       ttyckligen på sysse1sättningsgrunder re-     grundtorrläggningsarbetena i Pudasjärvi kom-
10318:       dan i tiliäggsbudgeten för innevarande       mun skulle utföras med sysselsättningsmedel.
10319:       år reservera ett tiliräckligt stort ans1ag   Härvid hat man kanske avsett, att staten
10320:       för att grundtorr1äggning skall kunna        slutligt skulle stå för dessa kostnader. Då
10321:       företas med statens medel i Pudasjärvi       gällande 1agstiftning utgår från att mede1 an-
10322:       kommun?                                      visas för torrläggning i form av lån och under-
10323:                                                    stöd som en viss andel av projektets kost-
10324:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vötd-      nader, skulle ett fötfarande av ovannämnt slag
10325: amt anföra följande:                               förutsätta en avvikelse från denna i lagstift-
10326:    Grundtorrläggningssituationen i Pudasjärvi      ningen om torrläggning omfattade prindp.
10327: :ammun avviker inte väsentligt från mot-           Det bör också konstateras, att inte heller
10328: varande situation i de övriga kommunerna           sysselsättningsmedel under de senaste åren i
10329: nom Uleåborgs vattendistrikt. Tili den om-         tiliräcklig utsträckning kunnat anvisas för torr-
10330: tändigheten att den ifrågavarande situationen      läggningsarbeten.
10331: ir betyd1igt sämte än tidigare har flera olika         Då det gäller en tillfredsställande skötsel
10332: aktorer bidragit. Avloppsdikena, vilka i be-       av grundtorrläggningen är det uteslutande fråga
10333: ydande utsträckning ät belägna på kärrmark         om tiliräckliga anslag. Med beaktande av
10334: om röjts för odling, har på grund av den           grundtorrläggningssituationens bekymmersam-
10335: taturliga jordsättningen uppgrundats och tili-     ma utveckling och denna verksamhets inverk-
10336: äppts. I vissa fall har rikliga översvämningar     ningar på sysselsättningen, kommer regeringen
10337: :örorsakade av större, högre upp belägen           att överväga möjligheterna att öka torrlägg-
10338: kogsdikning fört med sig sand och slam tili        ningsmedlena från nuvarande nivå. Det bör
10339: >dlingsmarkernas av1oppsdiken samt stannat         likväl konstateras, att det inte är lätt att
10340: o.:var kring dikesrenarna, eftersom översväm-      placera en enskild kommun i särställning,
10341: rlngarna inte letts bort från jordbruksom-         eftersom det är fråga om ett riksomfattande
10342: :ådena.                                            prob1em.
10343:     Helsingfors den 23 maj 1980.
10344: 
10345:                                                Jord- och skogsbtuksminister Taisto Tähkämaa
10346:                                               1980 vp.
10347: 
10348: Kirjallinen kysymys n:o .263.
10349: 
10350: 
10351: 
10352: 
10353:                                   Kortesalmi: Ilmaisen autokouluopetuksen järjestämisestä perus-
10354:                                      koulun yhteydessä kokeiluluonteisesti Lapin läänin alueella.
10355: 
10356: 
10357:                          Ed u s kunnan Herra P ~he m i e he 11 e.
10358: 
10359:    Maamme syrjäseuduilla on pitkät välimatkat        koulun viimeisellä luokalla valinnaiseksi oppi-
10360: ja tämäh johdosta myös auto. on jokapäi~äises­        aineeksi. Näin yhteiskunta tulisi auttamaan
10361: sä ·elämässä välttämätön väestölle;· Kuitenkin       autokoulun suorittamisessa. Ajotaito olisi· ha-
10362: esimerkiksi jo yksistään autokoulun käynti har-      lukkailla siis jo valmiina ja kortti voitaisiin il-
10363: vaan asutuilla. seuduilla' tuottaa suuria vaikeuk-   man suuria kustannuksia suorittaa säädetyssä
10364: sia.· Esimerkiksi Lapissa ei autokouluja . ole lä-    iässä.
10365: heskään. jokaisessa kunMssa. Tämän vuoksi ni-        ·.. Edellä esitetyn· petusteella ja viitaten valtio-
10366: menoma.ano Lapissa autokoulun käynti vieraalla        päiväjärjestyksen. 37 § :n 1 morilenttiin esitän
10367: paikkakunnalla aiheuttaa · huomattavia lisäkus-      kunnioittävasti ·· valtioneuvostori asianomaisen
10368: tannUk~>ia asuntoineen, ruokineen, majqituksi-       Jäseneri vastattavaksi seuraavan. kysymyksen:
10369: t1eeh ja kulkukustannuksineen joten kun· tähän
10370: vielä lisätään autokoulumaksu, voi atitokoulun                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin il-
10371: suorittaminen kokonaisuude'ssaan tulla henkilöä            . m~en aqtokouluopetoksen ·järjestämi-
10372: kohti maksamaan Lapissa jopa 4 .000, markkaa.                seksi peruskoUlun viimeisellä luokalla
10373: Tämä on täysin kohtuuton taloudcilinen · fa'si-              valionaisena · · oppiaineena kokeiluluon-
10374: tus muutenkin vaikeissa oloissa ja työttömyys-               teisesti Lapi~ läänissä ja site~~ poista-
10375:  alueella eläville ihmisille. Kuitenkin juuri La-            maan niitä vaikeuksia, joita erityisesti
10376: pissa ·auto on eritt~in välttämätön pitkien mat-             Lapin läänin asukkailla on pitkistä vä-
10377:  kojen vuoksi.·                                              limatkoista ja ylettömän kalliista auto-
10378:     Tämän johdosta Lapissa onkin herännyt aja-               koulukustannuksista?
10379:  tus, että autokouluopetus olisi otettava perus-
10380:       Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
10381: 
10382:                                         J. Juhani Kortesalmi
10383: 
10384: 
10385: 
10386: 
10387:  088000564V
10388: 2                                                    1980 vp.
10389: 
10390: 
10391: 
10392: 
10393:     · ....
10394: 
10395: 
10396:                                Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10397: 
10398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                 Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10399: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                vasti seuraavaa:
10400: mies, olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päi-
10401: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-                  Autokouluopetuksen järjestäminen ·ei so~ellu
10402: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen                perQskotiluri . opetussuunnitelmaan koul4ti teh-
10403: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen kirjalli-              tävän. eikä oppilaiden ikäkauden vuoksi. Auto-
10404: sesta- kysymyksestä n:o 263:                                kouluopetuksen vaatima aika olisi otettava mui-
10405:                                                             den. aineiden opetuksesta, jolloiri peruskomun
10406:                    Aikooko Hallitus ryhtyä_ toimiin, 'il·   yleisten ···kasvatustavoitteiden sekä j!ltko~oppi~
10407:                 maisen autokouluop~t~ksen iärjestämi-       laitosten ·vaatiman pohjakoulutustavoitteen saa-
10408:                 seksi peruskoulun viimeisellä luok~.a       vuttamineq vaa{antuisi. Edelleen on _otettava
10409:                 valinnaisena oppiaineena kokeiluluqn-       huomioon, ·ettei perusk'ouluilla ole. käytettävis-
10410:                 teisesti Lapin läänissä ja siten poista-    sä~n tällaiseen opetukseen tarvittavaa ·henkilö-
10411:                 maan niitä vaikeuksia, joita erityisesti    kuntaa eikä välineistöä. Ajokortin S!larlti-ikää
10412:                 Lapin läänin asukkailht on pitkistä vä-     koskevat säännökset huomioon ·ottaen .ajo~ope­
10413:               .limatkoista ja· ylettömän ·kalliista auto-   tuksen antaminen. peruskoulussa ef ole tarkoi-
10414:              . ·kouhikustannuksi~ta?        ·               tuksemriukaista.           · ·
10415:          }Ielsingissä 15 päivanä toukokuuta 1980.
10416: 
10417:                                                                            Opetusministeri Pär Stenbiic!e
10418:                                             N:o 263                                              3
10419: 
10420: 
10421: 
10422: 
10423:                          T i II R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
10424: 
10425:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-
10426: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra föijande:
10427: veise av den 17 april 1980 till vederbörande          Ordnande av biiskoleundervisning Iämpar sig
10428: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-     inte med tanke på de mål som ingår i grund-
10429: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-      skoians läropian och p.g.a. elevernas ålder. Den
10430: dertecknade spörsmåi nr 263:                       tid som bilskoleundervisningen kräver borde tas
10431:                                                    från andra läroämnen varvid grundskolans all-
10432:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      männa utbildningsmåisättningar och uppnåen-
10433:        att ordna i Lappiands Iän på försök fri     det av den grundutbildning som fordras för
10434:        bilskoieundervisning i grundskolans sista   fortsatta studier skulle äventyras. Vidare bör
10435:        klass i form av valbart ämne och, där-      man beakta att grundskoiorna inte har till sitt
10436:        med aviägsna de svårigheter som spe-        förfogande den personai och apparatur som
10437:        ciellt invånarna i Lapplands Iän utsätts    fordras för en dylik undervisning. Med beak-
10438:        för p.g.a. långa avstånd och oskäiigt hö-   tande av de bestämmeiser som gäller åidern för
10439:        ga bilskolekostnader?                       erhållandet av körkort är det inte ändamåis-
10440:                                                    enligt att ge körundervisning i grundskolan.
10441:      Helsingfors den 15 maj 1980.
10442: 
10443:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
10444:                                                 1980 vp.
10445: 
10446: Kirjallinen kysymys n:o 264.
10447: 
10448: 
10449: 
10450: 
10451:                                    Saarikoski ym.: Ylikorkojen verottamisesta.
10452: 
10453: 
10454: 
10455:                          Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he II e.
10456: 
10457:    Talletusten veronhuojennuslakien ( 10. 12.          että säästökassan hallintoneuvosto määrää kas-
10458: 1971/867, 19. 12. 1975/989 sekä 3. 11. 1978/           san korkokannan.
10459: 817) mukaan luonnollisen henkilön tai erillise-            Säästökassojen talletusten ja niille maksettu-
10460: nä verovelvomsena verotettavan kotimaisen              jen korkojen verottaminen vastoin talletusten
10461: kuolinpesän veronalaiseksi tuloksi ei katsota          veronhuojennuslakien selvää säännöstä on ollut
10462: korkoa talletuksesta, joka on tehty kotimaiseen        mahdollista vain vetoamalla virheellisesti
10463: rahalai·tokseen tai osuuskunnan säästökassaan          KHO:n ratkaisuun vuodelta 1966 eli KHO
10464: sellaiselle tilille, jota pankkitoiminnassa yleises-   1966 B II 596. Tällä päätöksellä ei ole kui-
10465: ti käytetään yleisön talletusten vastaanottami-        tenkaan mitään tekemistä talletusten veron-
10466: seen, tai talletusehdoiltaan siihen verrattavalle      huojennuslakien ja säästökassojen maksaman
10467: tilille osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoitettuun        koron kanssa. Tämä KHO:n päätös koskee
10468: lainausliikettä harjoittavaan osuuskuntaan. Täl-       yksinomaan ns. tukitalletusmenettelyä, jossa lai-
10469: laista talletusta ei valtionverotuksessa pidetä        nanauto on sidottu vastaavan suuruiseen talle-
10470: myöskään luonnollisen henkilön tai erillisenä          tukseen, jollainen menettely ori laissa kielletty.
10471: verovelvollisena verotettavan kuolinpesän ve-          Kyseisessä KHO:n ratkaisussa ei korkoa mak-
10472: ronalaisina varoina. Tämä säännös on sisältynyt        sanut tallettajalle talletuksen saaja eli rahalaitos
10473: jokaiseen talletusten veronhuojennuslakiin. Sa-        vaan suoraan se, joka sai vastaavan suuruisen
10474: moin ne ovat sisältäneet säännöksen siitä, että        lainan tuota talletusta vastaan. Todettakoon
10475: valtiovarainministeriö antaa tarkempia määräyk-        lisäksi, ettei tuossa tapauksessa näitä talletuksia
10476: siä ko. veronhuojennuslakien täytäntöönpanosta.        ollut edes viety ao. rahalaitoksen kirjanpitoon!
10477:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        Tässä tapauksessa, johon .verottaja vetoaa vas-
10478: noin 30 000 sellaista verovelvollista, jotka ovat      toin lakia verotusoikeutensa tueksi, ei ole to-
10479: tallettaneet varojaan maamme säästökassoihin,          siasiallisesti ollut kyse tallettamisesta lainkaan
10480: aiotaan verottaa sekä näistä talletuksista saa-        vaan laittomasta rahalaitoksen johtajan avus-
10481: duista koroista että itse talletuksista varallisuus-   tuksin tapahtuvasta lainanjärjestelystä, jollai-
10482: verotuksessa. Lisäksi heille pannaan maksuun           sissa tapauksissa saadut korot ja lainaksi anne-
10483: veronkorotukset ja lisäykset, minkä seurauksena        tut varat ovat aina verotettavaa tuloa ja varal-
10484: on, paitsi koko saadun korkotulon, myös aina-          lisuutta. Kaiken lisäksi tämä KHO:n ratkaisu
10485: kin osan talletuksen pääomasta joutuminen              koskikin vain varallisuusverotusta eli lainan
10486:  veroina veronsaajille.                                pääoman verotusta eikä lainkaan korkojen ve-
10487:     Edellä mainituissa talletusten veronhuojen-        rottamista.
10488:  nuslaeissa ei ole minkäänlaista mainintaa siitä,         Vetoamalla tähän KHO:n ratkaisuun verot-
10489:  että talletukselle maksettava korko ei saisi          taja voi määrätä 30 000 verovelvolliselle perus-
10490:  nousta jotain tiettyä rajaa korkeammaksi eikä         teetta tulo- ja varallisuusveroja kymmeniä mil-
10491:  korkokanta olla myöskään sidottu mihinkään            joonia markkoja, jotka verot menevät maksuun
10492:  Suomen Pankin tai minkään muunkaan rahalai-           muutoksenhausta huolimatta. Tällainen perus-
10493:  toksen korkokantaan. Säästökassojen tallettajilla     teeton toiminta aiheuttaa jo muutoinkin ruuh-
10494:  ei ole ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa         kautuneisiin lääninoikeuksiin, joissa on 45 000
10495:  heidän talletuksilleen maksettavan koron mää-         valituksen ruuhka, uuden 30 000 verovalituksen
10496:  rään, sillä säästökassojen säännöissä määrätään,      Iisäruuhkan. Verovelvollisille aiheutetaan näin
10497: 088000578A
10498: 2                                             1980 vp.
10499: 
10500: vuosikausia kestävä valitusmenettely, jonka              päätöstä 1966 KHO B II 596 vastoin
10501: kuluja ei kukaan korvaa heille ja jonka ajan             talletusten veronhuojennuksista annettu-
10502: heidän varansa ovat 9 % :n korolla verottajan            ja lakeja, minkä seurauksena heille on jo
10503: hallussa, joista koroista he joutuvat vielä mak-         määrätty ja tullaan määräämään kym-
10504: samaan verot.                                            meniä miljoonia markkoja veroja, veron-
10505:   Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen           korotusta ja veronlisäystä sekä korkotu-
10506: 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-            loista että talletusten pääomasta, ja jos
10507: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi             on,
10508: seuraavan kysymyksen:                                       aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
10509:                                                          tällainen veronmaksajien vahingoksi ta-
10510:           Onko Hallitus tietoinen snta, että             pahtuva tulkinta korjataan, siihen liit-
10511:        ainakin 30 000 laillisesti maamme sääs-           tyvä aiheeton verovalitusten ruuhka ja
10512:        tökassoihin laillisia varojaan sijoittanut-       valituskustannusten syntyminen estetään
10513:        ta tallettajaa on jo verotettu tai aiotaan        ja aiheetta maksetut verot palautetaan
10514:        verottaa soveltamalla heihin KHO:n                niiden maksajille?
10515:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
10516: 
10517:         Helge Saarikoski                Helvi Hyrynkangas          Matti Viljanen
10518:         Sampsa Aaltio                   Eva-Maija Pukkio           Eero Lattula
10519:         Tauno Valo                      Pekka Löyttyniemi          Anssi Joutsenlahti
10520:         Pentti Sillantaus               Asser Stenbäck             Urpo Leppänen
10521:         Ben Zyskowicz                   Matti Pelttari             Heikki Perho
10522:         Juhani Laitinen                 Antero Juntumaa            Veikko Vennamo
10523:         Veikko Pihlajamäki              Mauri Vänskä               Jaakko Itälä
10524:         Aila Jokinen                    Pekka Jokinen              Mikko Kaarna
10525:         Jalmari T orikka                Pertti Salolainen          Orvokki Kangas
10526:         Matti Jaatinen                  Elsi Hetemäki-Olander      Anneli Kivitie
10527:         Anna-Kaarina Louvo              Mauri Miettinen            J. Juhani Kortesalmi
10528:         Toivo T. Pohjala                Ulla Puolanne              Heimo Linna
10529:         Erkki Pystynen                  Olavi Ronkainen            Lea Sutinen
10530:         Matti Hakala                    Jorma Fred                 Lauri Palmunen
10531:         P. Mäki-Hakola                  Helena Pesola              Terhi Nieminen-Mäkynen
10532:         Timo Ihamäki                    Olavi Martikainen          Matti Maijala
10533:         Esko Almgren                    Markku Kauppinen           Väinö Raudaskoski
10534:         Lauri Impiö                     Toivo Yläjärvi             Ole Norrback
10535:         Saara Mikkola                   Henrik Westerlund          Håkan Malm
10536:         Elisabeth Rehn                  Toivo Mäkynen              Matti Hokkanen
10537:         Eeva Kauppi                     Ritva Laurila              Erkki Korhonen
10538:         Sinikka Karhuvaara              Tuulikki Petäjäniemi       Sauli Hautala
10539:         Olavi Nikkilä                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Mikko Pesälä
10540:         Urho Pohto                      Tapio Helvitie             Ulla Järvilehto
10541:                                         Väinö Rautiainen
10542:                                               N:o 264                                                   3
10543: 
10544: 
10545: 
10546: 
10547:                         Ed u sk u n n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
10548: 
10549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lön tai erillisenä verovelvollisena verotettavan
10550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kotimaisen kuolinpesän veronalaisina varoina.
10551: olette 17 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn              Aikaisempien talletusten veronhuojennusla-
10552: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kien (mm. 4. 6. 1965/305 ja 27. 12. 1968/723)
10553: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        mukaan valtion- ja kunnallisverotuksissa luon-
10554: edustaja Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta       nollisen henkilön tai jakamattoman kuolinpe-
10555: kirjallisesta kysymyksestä n:o 264:                  sän veronalaiseksi tuloksi ei katsottu korkoa
10556:                                                      eikä indeksin tai ulkomaanrahan arvon nousuun
10557:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ai-    perustuvaa hyvitystä, mikä oli saatu kotimai-
10558:        nakin 30 000 laillisesti maamme säästö-       seen pankkiin, säästöpankkiin, postisäästöpank-
10559:        kassoibio laillisia varojaan sijoittanutta    kiin, osuuskassaan tai osuuskunnan säästökas-
10560:        tallettajaa on jo verotettu tai aiotaan       saan säästötilille, karttuvalle talletustilille tai
10561:        verottaa soveltamalla heihin KHO:n            talletusehdoiltaan siihen verrattavalle käyttö-
10562:        päätöstä 1966 KHO B II 596 vastoin            tai siirtotalletustilille taikka talletustodistuksena
10563:        talletusten veronhuojennuksista annettu-      vähintään kuudeksi kuukaudeksi sijoitetusta tal-
10564:        ja lakeja, minkä seurauksena heille on jo     letuksesta. Valtionverotuksissa ei tällaisia talle-
10565:        määrätty ja tullaan määräämään kym-           tuksia myöskään pidetty luonnollisen henkilön
10566:        meniä miljoonia markkoja veroja, veron-       tai jakamattoman kuolinpesän veronalaisena
10567:        korotusta ja veronlisäystä sekä korko-        omaisuutena.
10568:        tuloista että talletusten pääomasta, ja          Viimeksi mainittuja säännöksiä muutettiin
10569:        jos on,                                       24.6.1969 ja 7. 5. 1971 annetuilla laeilla
10570:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
10571:                                                      ( 415/69 ja 342/71) niin, että ne sanamuo-
10572:        tällainen veronmaksajien vahingoksi ta-       doltaan vastasivat nykyisiä säännöksiä. Valtio-
10573:        pahtuva tulkinta korjataan, siihen liitty-    päiväasiakirjoista ilmenee, että lain sanontoja
10574:        vä aiheeton verovalitusten ruuhka ja          selvennettiin näiltä osin niin, että ne vastasivat
10575:        valituskustannusten syntyminen estetään       pankkilakeja vuonna 1969 uudistettaessa käy-
10576:        ja aiheetta maksetut verot palautetaan        tettyjä sanontoja.
10577:        niiden maksajille?                               Myöhempien talletusten veronhuojennusla-
10578:                                                      kien perusteluissa (HE 96/1975 ja 142/1978)
10579:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mainitaan, että veronhuojennus olisi edelleen-
10580: vasti seuraavaa:                                     kin myönnettävä vain pankkitoiminnassa ylei-
10581:    Talletusten veronhuojennuslakien ( 10. 12.        sesti käytetylle tilille tehdystä talletuksesta tai
10582: 1971/867, 19. 12. 1975/989 sekä 3. 11. 1978/         talletusehdoiltaan siihen verrattavalle tilille lai-
10583: 817) mukaan luonnollisen henkilön tai erilli-        nausliikettä harjoittavaan osuuskuntaan tehdys-
10584: senä verovelvollisena verotettavan kotimaisen        tä talletuksesta. Pankkitoiminnassa yleisesti
10585: kuolinpesän veronalaiseksi tuloksi ei valtion- ja    käytettyinä tileinä on perustelujen mukaan pi-
10586: kunnallisverotuksissa katsota korkoa talletuk-       dettävä tilejä, jotka pankkitarkastusvirasto on
10587: sesta, joka on tehty kotimaiseen rahalaitokseen      hyväksynyt yleisön talletusten vastaanottami-
10588: tai osuuskunnan säästökassaan sellaiselle tilille,   seen ja joiden talletusehdot yleensä määräyty-
10589: jota pankkitoiminnassa yleisesti käytetään ylei-     vät pankkien keskinäisen korkosopimuksen pe-
10590: sön talletusten vastaanottamiseen, tai talletus-     rusteella. Verovapaus ei perustelujen mukaan
10591: ehdoiltaan siihen verrattavalle tilille osuuskun-    siten koskisi ns. notariaattitalletuksia eikä mui-
10592: talain 18 a §: ssä tarkoitettuun lainausliikettä     ta talletuksia, joiden talletusehdot poikkeavat
10593: harjoittavaan osuuskuntaan. Tällaista talletusta     yleisön talletusten vastaanottamiseen käytetty-
10594: ei valtionverotuksissa pidetä luonnollisen henki-    jen tilien ehdoista.
10595: 4                                             1980 vp.
10596: 
10597:    Verohallituksen ohjeissa ( Verovalmistelijan         2) välittäjien kautta rahaa tallettaneet hen-
10598: opas 1973 ja Henkilöverotuksen käsikirja             kilöt, jotka usein myöhemmin sijoittivat rahaa
10599: 197 4-1979) määritellään lakitekstin sanontaa        ilman välittäjän toimenpiteitä,
10600: käyttäen talletukset, joista saatuja korkoja ei          3) tallettajat, jotka eivät olleet osuuskunnan
10601: katsota veronalaiseksi tuloksi ja joita ei katsota   jäseniä,
10602: veronalaisiksi varoiksi. Muilla kuin pankkitoi-         4) jäsentallettajat.
10603: minnassa yleisesti yleisön talletusten vastaan-         Kohdissa 1 ja 2 mainittujen slJolttajien tal-
10604: -ottamiseen käytetyillä tileillä olevat varat ja     letuksille suoritettu ylikorko on ollut 8-13
10605: niistä saadut korot ovat ohjeiden mukaan ve-         prosenttia. Kun tämä on lisätty normaaliin,
10606: ronalaisia. Veronalaisia ovat ohjeiden mukaan        useimmiten 12 kuukauden määräaikaistalletuk-
10607: sellaisten tilien korot, joilta hyvitettävä korko    sen tuottamaan korkoon, on kokonaiskorko-
10608: ylittää kunkin vuoden ohjeissa mainitut korko-       tuotto ollut 15-18 prosenttia. Kohdissa 3 ja 4
10609: prosentit. Korkeimman hallinto-oikeuden rat-         mainituille tallettajille suoritettu ylikorko on
10610: kaisua ( KHO 1966 B II 596) , johon vero-            ollut 3-4 prosenttia. Kun tämä on lisätty ta-
10611: hallituksen tulkinnan kysymyksessä väitetään         vallisen säästötilin korkoon, on korkotuotto
10612: perustuvan, ei näissä ohjeissa mainita. Tosin        ollut 8-11 prosenttia. Korosta ja muista tal-
10613: mainitun, jälkiverotusten yhteydessä esillä ol-      letusehdoista on monissa tanauksissa sovittu
10614: leen ratkaisun perustelut, joissa todetaan lop-      erikseen. Koron suuruuteen dn myös vaikutta-
10615: putulokseen vaikuttaneen myös sen seikan, että       nut se, kuka on ollut talletuksen tekijä ja
10616: talletukset oli tehty edellytyksin, että niistä      kuinka suuri talletus on ollut samoin kuin
10617: suoritettaisiin säännönmukaista talletuskorkoa       osuuskunnan taloudellinen asema ja rahoitus-
10618: suurempi hyvitys, osaltaan tukevat ohjeiden          markkinoilla vallinneet joko valtakunnalliset
10619: mukaista tulkintaa.                                  tai paikkakuntakohtaiset olosuhteet.
10620:    Kysymyksen perusteluissa väitetään, että             Eräissä tapauksissa ylikorko on merkitty
10621: säästökassojen säännöissä määrätään, että saas-      asiakkaan saatavaksi, jota vastaan on kuitattu
10622: tökassan hallintoneuvosto määrää kassan kor-         tavaraostoja. Ylikorkoja on suoritettu myös
10623: kokannan. Pankkilainsäädännön vuonna 1969            välittäjille, jotka ovat oman palkkionsa vähen-
10624: tapahtuneen uudistamisen yhteydessä valtiova-        nettyään suorittaneet jäljelle jääneen osan tal-
10625: rainministeriö velvoitti osuuskuntalain nojalla      lettajille. Ylikorko on hyvitetty joko vuoden
10626: kaikki osuuskunnat uudistamaan säästökasso-          lopussa tai etukäteen. Osuuskunnat ovat toi-
10627: jensa säännöt siten, että hallintoneuvostolla ei     saalta yleisesti peitelleet kirjanpidossaan ylikor-
10628: enää ollut oikeutta määrätä kassan korkokan-         kojen suorittamista eri tavoin.
10629: taa. Nykyisin säästökassojen pitäisikin nou-            Jos verovelvollinen sen johdosta, että hän
10630: dattaa rahalaitosten keskinäisessä sopimusme-        on jättänyt antamatta veroilmoituksen taikka
10631: nettelyssä sovittua ja julkisuuteen ilmoitettua      antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän
10632: eri tilejä koskevaa korkokantaa. Näin ollen          veroilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakirjan,
10633: väite siitä, että säästökassan hallintoneuvosto      on säännönmukaisessa verotuksessa jäänyt ko-
10634: määräisi kassan korkokannan, perustuu vanhen-        konaan tai osaksi verottamatta, hänen suoritet-
10635: tuneisiin määräyksiin, joita ei ole enää valtio-     tavakseen on verotuslain 83 §:n ( 155/76) mu-
10636: varainministeriön vuosina 1970 ja 1971 vahvis-       kaan jonakin säännönmukaisen verotuksen toi-
10637: tamissa uusituissa säästökassan säännöissä.          mittamisvuotta seuraavista viidestä vuodesta
10638:    Suoritetuissa tarkastuksissa on ilmennyt, että    jälkiverotuksin määrättävä se vero, joka mai-
10639: talletuksia, joista on maksettu ylikorkoa, ovat      nitusta syystä on jäänyt hänelle panematta, ve-
10640: tehneet sekä osuuskunnan jäsenet että henkilöt,      ronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritetta-
10641: jotka eivät ole olleet osuuskunnan jäseniä.          vaksi säädettyä viivästyskorkoa vastaavine kor-
10642: Osuuskuntien sääntöjen mukaan, jotka perus-          koineen sekä säädetty veronkorotus. Veronkoro-
10643: tuvat osuuskuntalain 16 §:ään (549/69), sääs-        tuksesta säädetään verotuslain 77 § :ssä. Veron-
10644: tökassatalletuksia voidaan ottaa vain jäseniltä.     korotuksen suuruus määräytyy laiminlyönnin
10645: Ylikorkotalletusten suuruus on yleensä 10 000        suuruuden ja verovelvollisen tahallisuuden mu-
10646: -500 000 markkaa, mutta saattaa nousta jopa          kaan.
10647: 5 miljoonaan markkaan. Tallettajat voidaan              Jälkiverotuksen edellytysten on katsottava
10648: jakaa esim. seuraaviin ryhmiin:                      olevan olemassa silloin, kun veroilmoitus objek-
10649:     1) välittäjät, jotka ovat usein myös itse tal-   tiivisesti arvostellen on virheellinen. Verovel-
10650: lettajia,                                            vollisen tietoisuudella tulon ja varojen veron-
10651:                                                N:o 264                                                   5
10652: 
10653: alaisuudesta ei ole merkitystä sen enempää jäl-       sessa erikseen noudattamatta julkisuuteen ilmoi-
10654: kiverotuksen kuin säännönmukaisen verotuksen-         tettuja talletusehtoja, pitää talletusten veron-
10655: kaan toimittamisen edellytyksiä arvosteltaessa.       huojennuslaissa tarkoitettuina pankkitoiminnas-
10656: Tietämättömyys lain sisällöstä ei oikeusvaltiossa     sa yleisesti käytettäville tileille tehtyinä ja siten
10657: vapauta verovelvollista sen paremmin kuin             verovapaina talletuksina. Tämän vuoksi on jäl-
10658: muutakaan kansalaista oikeusseuraamuksista.           kiverotuksen edellytysten katsottava sanotun-
10659: Sitä vastoin verovelvollisen tietoisuudella tai       laisten talletusten osalta olevan olemassa. To-
10660: tahallisuudella on merkitystä veronkorotuksen         dettakoon myös, että lääninoikeudet ovat hylän-
10661: suuruutta määrättäessä. Veronkorotuksia mää-          neet jälkiverotuksista tehdyt valitukset. Kor-
10662: rättäessä nämä seikat on pyritty ottamaan huo-        keimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ei asiassa
10663: mioon, minkä vuoksi veronkorotuksen suuruus           vielä ole, joten asia on loppuun käsitelty vasta
10664: vaihtelee tapauksittain. Lisäksi veronkorotuk-        sitten, kun tämä ylin hallinnollinen tuomio-
10665: sesta voidaan erikseen valittaa.                      istuin on antanut asiasta päätöksensä.
10666:     fälkiverotuksen edellytyksenä on, että kysy-          Talletusten veronhuojennuksia koskevat sään-
10667: myksessä olevat tulot ja varat ovat veronalai-        nökset ovat tunteneet vain kahdenlaisia talle-
10668: sia. Talletusten veronhuojennuslakien sanon-          tuksia eli verovapaita ja veronalaisia talletuksia.
10669: nalla "sellaiselle tilille, jota pankkitoiminnassa    Sellaisia talletuksia, jotka ovat osaksi verova-
10670: yleisesti käytetään yleisön talletusten vastaan-      paita ja osaksi veronalaisia, ei nykyisen lain mu-
10671: ottamiseen, tai talletusehdoiltaan siihen verrat-     kaan voi olla olemassa. Tämän vuoksi ei myös
10672: tavalle tilille osuuskuntalain 18 a §:ssä tarkoi-     korkoa ole voitu jakaa verovapaaseen osaan ja
10673: tettuun osuuskuntaan" on tulkinnassa keskei-          mahdolliseen veronalaiseen ylikorko-osaan.
10674: nen merkitys.                                             Talletusten veronhuojennuslakia ( 817/78)
10675:     Edellä mainittu säännös rajaa verovapauden        sovelletaan vuosilta 1979-1981 toimitettavissa
10676: pankkitoiminnassa yleisesti käytettyihin tilei-       verotuksissa. Talletusten veronhuojennuksia
10677: hin, joiden talletusehdot yleensä määräytyvät         mahdollisesti jatkettaessa on harkittava, onko
10678: pankkien keskinäisen korkosopimuksen perus-           aiheellista selventää veronhuojennuksia koskevia
10679:  teella, ja talletusehdoiltaan niihin verrattaviin    säännöksiä. Tarkoitus on myös ehdottaa vero-
10680:  tileihin. Koko sen ajan, jonka talletusten veron-     tuslakiin lisättäväksi säännös, jonka nojalla ve-
10681:  huojennuslait ovat olleet nykyisen sisältöisinä      roviranomaisilla olisi oikeus jättää vähäisiksi
10682:  voimassa, on niitä tulkittu siten, että talle-       katsottavat verorikokset syytteeseen ilmoitta-
10683:  tusta ei ole pidetty verovapaana, jos siitä mak-     matta. Säännöksen mukaan syyttäjällä olisi oi-
10684:  settu korko on ylittänyt rahalaitosten keskinäi-     keus jättää vähäisten verorikosten osalta syY'te
10685:  sessä sopimusmenettelyssä sovitun ja julkisuu-       nostamatta ja tuomioistuimella oikeus rangaiJs-
10686:  teen ilmoitetun, eri tilejä koskevan korkokan-        tukseen tuomitsematta.
10687:  nan. Tässä sopimusmenettelyssä ovat myös                 Kokonaan eri asia on, voiko tallettaja nostaa
10688:  osuuskuntien säästökassojen edustajat olleet         erikseen vahingonkorvauskanteen osuuskuntaa
10689:  mukana. Edellä mainittua tulkintaa tukevat            vastaan sillä perusteella, että tallettajalle on ta-
10690:   sekä lain sanamuoto että edellä selostetut talle-   hallisesti tai tuottamuksellisesti aiheutettu va-
10691:   tusten veronhuojennuslakien perustelut (HE          hinkoa. Vielä pitemmälle menevä toimenpide
10692:  96/1975 ja HE 142/1978).                              on se, joka kohdistuu vahingon aiheuttajaan
10693:      Edellä tarkoitettuja säästökassatalletuksia ei    silloin, kun voidaan osoittaa hänen syyllistyneen
10694:   voida sen vuoksi, että niistä on suoritettu raha-    myös johonkin rikoslaissa rangaistavaksi säädet-
10695:  laitosten keskenään sopiman korkotason ylittä-        tyyn tekoon. Kun näiden kysymysten pohtimi-
10696:   vä korko ja että kulloinkin maksetusta korosta       nen ei enää kuulu verohallinnolle vaan yleisille
10697:   ja muistakin talletusehdoista on samassakin          alioikeuksille, ei niihin ole tässä yhteydessä
10698:   säästökassassa sovittu kussakin yksittäistapauk-     syytä laajemmin puuttua.
10699:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
10700: 
10701: 
10702:                                                                          Ministeri Pirkko Työtäjärvi
10703: 6                                            1980 vp.
10704: 
10705: 
10706: 
10707: 
10708:                          T i 11   Rik sd agen s      Herr      T a 1 m a n.
10709: 
10710:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        såsom särskild skattskyldig, skattepliktiga till-
10711: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gångar.
10712: av den 17 april 1980 tili vederbörande medlem          I enlighet med tidigare lagar om skattelätt-
10713: av statsrådet för avgivande av svar översänt        nader för depositioner (bl.a. 4. 6. 1965/305
10714: avskrift av följande av riksdagsman Helge Saa-      och 27. 12. 1968/723) ansågs vid stats- och
10715: rikoski m.fl. undertecknade spörsmål nr 264:        kommunalbeskattningarna inte såsom fysisk
10716:                                                     persons ellet oskiftat dödsbos skattepliktiga
10717:           Är Regeringen medveten om att åt-         inkomst ränta ellet på stegringen av index
10718:        minstone 30 000 deponenter, om lag-          eller värdet av utländskt mynt grundad gott-
10719:        ligen placerat sina lagliga tillgångar i     görelse, som erhållits på deposition, som i in-
10720:        vårt lands sparkassor, redan har beskat-     hemsk bank, sparbank, postiSparbanken, andels-
10721:        tats ellet kommer att beskattas genom        kassa ellet andelslags sparkassa är insatt på
10722:        att på dem, i strid med lagarna om           sparräkning, kapitalräkning ellet med avseende
10723:        skattelättnader för depositioner, tilläm-    på depositionsvillkoren därmed jämförlig bruks-
10724:        pas HFD:s beslut 1966 B II 596, med          eller girokapitalräkning ellet mot depositionsbe-
10725:        den följden att deponenterna redan           vis för minst sex månader. Vid statsbeskatt-
10726:        ålagts och kommer att åläggas tiotal         ningarna ansågs sådana depositioner icke heller
10727:        miljoner marlc i skatter, skatteförhöj-      såsom fysisk persons ellet oskiftat dödsbos
10728:        ning och skattetillägg både för räntein-     skattepliktiga förmögenhet.
10729:        komsterna och för det deponerade lcapi-         Sistnämnda stadganden ändrades genom lagar
10730:        talet, och om så är fallet,                  av 24.6.1969 och 7.5.1971 (415/69 och
10731:           ämnar Regeringen vidta åtgärder, ge-      342/71), så att de till ordalydelsen motsvarade
10732:        nom vilka en dylik tolkning tili skatte-     nu gällande &tadganden. Ur riksdagshandling-
10733:        betalarnas nackdel rättas och genom vil-     arna framgår, att formuleringarna i lagen i detta
10734:        ka en obefogad anhopning av skattebe-        avseende förtydligades så, attt de motsvarade de
10735:        svär och uppkomst av besvärskostnader,       formuleringar som hade använts när bank-
10736:        vilka ansluter sig till denna tolkning,      lagarna reviderades år 1969.
10737:        förhindras samt de utan fog betalda             I motiveringarna tili senat·e lagar om skatte-
10738:        skatterna återbäres tili skattebetalarna?    lättnader för deposhioner ( Reg.prop. 96/197 5
10739:                                                     och 142/1978) nämns, att skattelättnad fort-
10740:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       farande borde beviljas endast för deposition
10741: samt anföra följande:                               som gjorts på inom bankverksamheten allmänt
10742:    Enligt lagarna om skattelättnader för depo-      använd räkning ellet på räkning som tili depo-
10743: sitioner (10. 12. 1971/867, 19. 12. 1975/989,       sitionsvillkoren är jämförlig med denna i an-
10744: och 3. 11. 1978/817) skall såsom skattepliktig      delslag som bedriver lånerörelse. Enligt motive-
10745: inkomst för fysisk person ellet inhemskt döds-      ringarna bör såsom inom bankverksamheten all-
10746: bo, vilket beskattas såsom särskild skattskyldig,   mänt använda räkningar anses de räkningar,
10747: vid stats- och kommunalbeskattningarna inte         som bankinspektionen har godkänt för emotta-
10748: anses ränta på deposition, som gjorts i inhemsk     gande av depositioner av allmänheten, och
10749: penninginrättning ellet andelslags sparkassa på     vilkas depositionsvillkor i allmänhet bestäms på
10750: sådan räkning, som i bankverksamheten allmänt       basen av ömsesidiga ränteavtal bankerna emel-
10751: används för emottagande av depositioner av          lan. Skattefriheten skulle således enligt motive-
10752: allmänheten, eller på en ifråga om depositions-     ringarna inte gälla s.k. notariatsdepositioner, ej
10753: villkoren därmed jämförlig räkning i sådant i       heller andra depositioner, vilkas depositionsvill-
10754: 18 a § lagen om andelslag avsett andelslag          kor avviker från villkoren för de räkningar
10755: som bedriver lånerörelse. Dylik deposition an-      som används för emottagande av depositioner
10756: ses inte vid statsbeskattningarna såsom fysisk      av allmänheten.
10757: persons ellet inhemskt dödsbos, vilket beskattas       I skattestyrelsens direktiv ( Handledning för
10758:                                               N:a 264                                                7
10759: 
10760: skatteberedare 1973 och Handbak i persanbe-          men kan stiga tili ach med upp tili 5 miljonet
10761: skattning 1974-1979) definieras, med an-             matk. Deponentetna kan indelas i t.ex. följande
10762: vändning av lagtextens ardalydelse, de depasi-       gtuppet:
10763: tionet, på vilka utbetalade täntot inte anses           1) fötmedlate, sam afta även själv ät depa-
10764: såsam skattepliktig inkomst ach som inte anses       nentet,
10765: såsom skattepliktiga tiligångat. I enlighet med         2) petsonet som via fötmedlate depanetat
10766: ditektiven ät tiligångat och på dem erhållna         pengar och som senare afta depanerade pengat
10767: räntot, på andta täkningat än de som i bank-         utan bistånd av fötmedlate,
10768: vetksamhet i allmänhet används föt mottagan-            3) depanentet som inte vat medlemmar i
10769: de av depositianet ftån allmänheten, skatteplik-     andelslaget,
10770: tiga. Skattepliktiga är, enligt ditektiven, täntat      4 ) medlemsdepanenter.
10771: på sådana täkningat, på vilka den tänta som
10772: gattsktivs övetstiget den tänteptocent som an-          Den övetstata ränta sam erlagts på avan i 1
10773: givits i ditektiven föt ettvatt åt. Högsta föt-      ach 2 punkterna nämnda depanentets depositio-
10774: valtningsdamstolens avgötande ( HFD 1966 B           ner har uppgått tili 8-13 procent. När denna
10775: II 596), på vilket skattestytelsens tolkning i       har lagts tili den normala täntan, aftast räntan
10776: ftågan påstås grunda sig, nämns inte i dessa         på en 12 månaders tidsbunden depositian, har
10777: ditektiv. Vissetligen utgöt motiveringen föt         den tatala ränteinkomsten uppgått tili 15-
10778: det nämnda avgötandet, vilket behandlats i an-       18 pracent. Den överstara ränta som erlagts
10779: slutning tili eftetbeskattningat, föt sin del ett    de i 3 ach 4 punkterna nämnda depanenterna
10780: stöd föt en tolkning i enlighet med ditektiven.      har uppgått tili 3-4 procent. När denna har
10781: I mativetingen kanstatetas att det slutliga          lagts tili täntan på normal sparräkning, hat tän-
10782: resultatet påverkats av den amständigheten, att      teinkomsten uppgått tili 8-11 ptocent. I
10783: depositionet gjatts undet den fötutsättningen        många fall har man särskilt överenskommit om
10784: att föt dem ethålls stötte depositianstänta än       ränta ach övriga depositionsvilikar. Räntans
10785: den regelmässiga.                                    storlek har även påverkats av vem som varit
10786:     I motiveringen tili spötsmålet påstås, att       deponent och hur star depositianen vatit samt
10787: det i spatkassatnas stadgat bestäms, att spat-       av andelslagets ekonamiska ställning ach av de
10788: kassans fötvaltningståd bestämmet täntefaten         föthållanden, antingen riksamfattande eller la-
10789:  föt kassan. I samband med tefatmetingen av          kala, sam varit rådande på penningmarkna-
10790:  banklagstiftningen åt 1969 fötpliktade finans-      derna.
10791:  ministetiet med stöd av lagen am andelslag             I vissa fall har den överstora räntan an-
10792:  alla andelslag att förnya stadgatna föt sina        tecknats såsom kundens fordran mat viiken
10793:  andelskassot så, att fötvaltningstådet inte läng-   varuinköp kvittats. Överstata täntar har även
10794:  te hade tätt att bestämma täntefaten föt            erlagts åt förmedlare, vilka eftet att ha av-
10795:  kassan. Föt nätvatande botde spatkassatna följa     dragit sitt eget arvade, erlagt den återstående
10796:  den täntefot föt alika täkningat vatom övetens-     delen tili depanenterna. Den överstora räntan
10797:  kammits genom penningintättningarnas inböt-         har gattskrivits antingen vid årets utgång ellet
10798:  des avtalsfötfatande och sam publicetats. På-       förskattsvis. Å andta sidan har andelslagen
10799:  ståendet att det ät spatkassans fötvaltningståd     allmänt på olika sätt i sin bakföring dalt
10800:  sam skulle bestämma kassans täntefot basetat        erläggandet av överstora räntar.
10801:  sig på fötåldtade bestämmelset, sam inte längte        Har skattskyldig på grund av att han under-
10802:  ingåt i de fötnyade spatkassestadgat sam fi-        låtit att inlämna skattedeklaration ellet inläm-
10803:  nansministeriet fastställt åten 1970 och 1971.      nat bristfällig, vilseledande eller ariktig dekla-
10804:     Vid föttättade gtanskningat hat det ftam-        ratian ellet annan uppgift ellet handling, vid
10805:  kommit, att de depasitionet föt vilka övetstata     vetkställd ardinarie beskattning helt ellet del-
10806:  täntot betalats, hat gjatts både av andelslagets    vis undgått skatt, skall honam, enligt 83 § be-
10807:  medlemmat och av petsanet som inte vatit            skattningslagen (155/76), undet något av de
10808:  medlemmat i andelslaget. I enlighet med an-         fem år, som följet eftet året för verkställande
10809:  delslagens stadgat, vilka basetat sig på 16 § i     av den ardinarie beskattningen, påfötas den
10810:  lagen om andelslag (549/69), kan spatkasse-         skatt, viiken han av fötenämnda arsak undgått,
10811:  depositionet mattas enbatt av medlemmat.            jämte sådan ränta därå, sam matsvarat st~dgad
10812:  Storleken av depositionet med övetstota täntot      dtöjsmålsränta för fötsummad skattebetalning,
10813:  uppgåt vanligen tili 10 000-500 000 matk,           samt stadgad skatteföthöjning. Om skatteför-
10814: 8                                             1980 vp.
10815: 
10816: höjning stadgas i 77 §. Skatteförhöjningens          enskomna räntenivån och att angående den i
10817: storlek bestäms enligt underlåtelsens storlek        ettvart fall erlagda räntan och övriga deposi-
10818: och den skattskyldiges uppsåt.                       tionsvillkor till och med i samma sparkassa
10819:     Förutsättningar för · efterbeskattning bör an-   överenskommits i det enskilda fallet utan att
10820: ses föreligga då en skattedeklaration objektivt      iaktta officiellt uppgivna depositionsvillkor, kan
10821: sett är felaktig. Den skattskyldiges vetskap om      depositionerna inte anses vara gjorda på sådana
10822: huruvida inkomsterna och tillgångarna är skat-       i lagen om skattelättnader för depositioner av-
10823: tepliktiga eller ej, saknar betydelse både då för-   sedda, i bankverksamheten allmänt använda
10824: utsättningarna för e'literbeskattning och då för-    räkningar och således vara skattefria depositio-
10825: utsättningarna för ordinarie beskattning prövas.     ner. På grund härav bör förutsättningar för
10826: 1 en rättstat befrias varken skattskyldig eller      efterbeskattning anses vara för handen i fråga
10827: annan medborgare från rättspåföljder på grund        om berörda depositioner. Det bör även kon-
10828: av okunnighet om lagens innehåll. Däremot har        stateras, att länsrätterna har förkastat besvären
10829: den skattskyldiges vetskap eller uppsåt bety-        över efterbeskattningarna. 1 saken finns änmi
10830: delse då skatteförhöjningens storlek fastställs.     inget avgörande av Högsta förvaltningsdom~
10831: Man har försökt beakta dessa omständigheter          stolen, så ärendet är slutbehandlat först då
10832: vid fastställandet av skatteförhöjningar, varför     denna högsta administrativa domstol gett sitt
10833: skatteförhöjningarnas storlek varierar från fall     utslag i saken.
10834: till fall. Man kan dessutom särskilt besvära             1 stadgandena om skattelättnader för depo-
10835: sig över skatteförhöjningen.                         sitioner har enbart omtalats två slag av deposi~
10836:     En fötutsättning för skatteförhöjning är att     tioner, nämligen skattefria och skattepliktiga
10837: det är fråga om skattepliktiga inkomster och         depositioner. Sådana depositioner som delvis
10838: tillgångar. Uttrycket i skattelättnadslagarna "på    är skattefria och delvis skattepliktiga kan en-
10839: sådan räkning, som i bankverksamheten allmänt        ligt gällande lag inte förekomma. Därför har
10840: användes för emottagande av depositioner av          man inte heller kunnat uppspjälka räntan i en
10841: allmänheten, eller på en ifråga om depositions-      skattefri del och i en eventuellt skattepliktig
10842: villkoren därmed jämförlig räkning i sådant          del i fråga om överstora räntor.
10843: i 18 a § lagen om andelslag avsett andelslag"            Lagen om skattelättnader för depositiohet
10844: har en central betydelse vid tolkningen.               (817 /78) tillämpas vid beskattningarna för
10845:     Ovannämnda stadgande begränsar skattefri-         åren 1979-1981. Då skattelättnaderna even-
10846: heten tili inom bankverksamheten allmänt an-          tuellt förlängs, bör man överväga huruvida det
10847: vända räkningar, vilkas depositionsvillkor i all-     finns anledning att förtydliga stadgandena om
10848: mänhet ·bestäms på basen av ömsesidiga ränte-         skattelättnader. Man har även för avsikt att
10849:  avtal melhm bankerna, och till räkningar som         föreslå, att tili beskattningslagen fogas ett stad~
10850:  tili depositionsvillkoren är jämförliga med des-     gande, enligt vilket skattemyndigheterna, i frå-
10851:  sa. Hela den tid då lagarna om skattelättnader       ga om skattebrott som är att anse såsom ringa,
10852:  för depositioner varit gällande med nuvarande        skulle ha rätt att låta bli att anmäla tili åtal.
10853:  innehåll, har de tolkats så, att en deposition       Enligt stadgandet skulle åklagare ha rätt att
10854:  inte har ansetts skattefri om den därför betalda     efterge åtal och domstol rätt att låta bli att
10855:  räntan överstigit den räntefot för olika räk-        ådöma straff i fråga om ringa skattebrott.
10856:  ningar varom överenskommits genom avtals-               En sak för sig utgör frågan om deponenten
10857: förfarandet mellan penninginrättningarna och          kan väcka en särskild skadeståndstalan mot an-
10858:  som publicerats. 1 detta avtalsförfarande har        delslaget på den grunden att deponenten upp-
10859:  även representanter för andelslagens sparkassor      såtligen eller av vållande orsakats skada. En
10860:  deltagit. Både lagens ordalydelse och ovan re-       ännu mera långtgående åtgärd är den som
10861:  laterade motiveringar till lagar om skattelättna-    riktar sig mot skadevållaren då man kan visa,
10862:  der för depositioner (reg.prop. 96/1975 och          att han även gjort sig skyldig tili någon i straff-
10863:  reg.prop. 142/1978) stöder ovannämnda tolk-          lagen straffbelagd gärning. Eftersom en utred-
10864:  ning.                                                ning av dessa frågor inte ankommer på skatte-
10865:      På den grunden att för ovan avsedda spar-        förvaltningen utan på allmänna underrätter,
10866:  kassedepositioner erlagts ränta som överstiger       finns det inte skäl att i detta sammanhang
10867:  den av penninginrättningarna sinsemellan över-       beröra dessa frågor.
10868:       Helsingfors den 22 maj 1980.
10869: 
10870:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
10871:                                               1980 v'p.
10872: 
10873: Skriftligt spörsmål nr 265.
10874: 
10875: 
10876: 
10877: 
10878:                                  Malm m. fl.: Om ökad säkerhet på vajerfärjor.
10879: 
10880:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
10881: 
10882:     Under de senaste åren har färjtrafiken mellan   fiken. Dessa omständigheter gör att situationen
10883: fastlandet och skärgården, de s.k. landsvägs-       för Bergö-färjans del är ytterst .besvärlig och
10884: färjorna, omlagts en hei del. Framför allt har      att en enmans bemanning av. färjan inte kan
10885: det skett en övergång från frigåen:de färjor tili   anses vara tillfredsställande. Den kan inte anses
10886: s.k. vajerfärjor. Detta har skett av bl.a. kost-    ge passagerarna den trygghet som man har
10887: nadsskäl. En sparsamhetsåtgärd har ansetts vara     rätt att fordra på en landsvägsfärja. På färjan
10888: möjligheten att ha betydligt mindre bemanning       mellan Nagu och Korpo i den åboländska skär"
10889: på vajerfärjorna .än på frigående· färjor. Denna    gården torde färjan - som klassas som · vajer-
10890: mindre bemanning har drivits så långt att vajer-    färja, fastän den normalt inte nyttjar vajer ~
10891: färjorna i dag bemannas av endast en person.        ha tvåmansbesättning.
10892: Denna omständighet har lett tili att passagerar-       Med hänvisning tili ovanstående ber under-
10893: na på vajerfärjotna känner sig ·osäkra och          tecknade i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
10894: oskyddade. Skulle denna enda färjskötare drab-      ordningen föreskriver till vederbörande medlem
10895: bas av sjukdomsfall ellet annat, så skulle färjan   av statsrådet ställa följande spörsmål:
10896: vara herrelös och en olycka skulle ligga nära
10897: tili hands.                                                   Är Regeringen beredd att öka trygg·
10898:     Den s.k. Bergö-färjan i Vasa Iän har ett               heten på vajerfärjorna i allmänhet och
10899: färjpass på ca 1 150 m. Passet torde vara det              på Bergö-färjan i synnerhet, på grund
10900: längsta i landet för en vajerfärja. Därtill är             av dess svåra trafikförhållande, genom
10901: passet vid dåligt väder utsatt för svår sjögång,           att utöka bemanningen tili två per-
10902: en omständighet som ytterligare försvårar tra-             soner?
10903:      Helsingfors den 17 april 1980.
10904: 
10905:          Håkan Malm                    Ole Norrback                   Boris Renlund
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910: 0880006067
10911: 2                                              1980>ip.
10912: 
10913: Kirjallinen kysymys n:o 265.
10914: 
10915: 
10916: 
10917: 
10918:                                    Malni · ytn.: .Vaijerilauttojen tutvallisuuden tehostamisesta.
10919: 
10920: 
10921:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e .
10922: 
10923:  . . Viime vuosina ·lauttaliikennettä mantereen ja    entisestään. Tästä olosuhteesta johtuu se, että
10924: saariston välillä eli· ns. maantielauttoja on· muu"   tilanne· Bergö-lautan osalta on erittäin hankala
10925: tettu varsin paljon. Ennen kaikkea on· siir-          ja että yhden miehen miehistöä lautalla ei
10926: rytty vapaasti kulkevista [autoista ns. vaijeri-      voida pitää tyydyttävänä. Ei voida katsoa että
10927: lauttoihin. Tämä on tapahtunut mm. kustan-            tämä antaisi matkustajille sen turvallisuuden;
10928: nussyistä. Säästämistoimenpiteen on katsottu          jota voidaan odottaa maantielautalta. Nauvon
10929: antavan mahdollisuuden pitää hQomattavasti            ja Korppoon välillä Turunmaan saaristossa lii-
10930: pienempää miehistöä vaijerilautoilla kuin va-         kennöiväliä lautalla pitäisi olla ·kahden hengen
10931: paasti kulkevilla lautoilla .. Pyrkimys käyttää       miehistö. Tämä lautta luokitellaan vaijerilau-
10932: pienempää miehistöä on viety niin pitkälle,           taksi huolimatta siitä, että se normaalisti ei
10933: että vaijerilautoilla tänä päivänä on vain yksi       käytä vaijereita.
10934: henkilö. Tämä seikka on johtanut siihen, että            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
10935: matkustajat vaijerilautalla tuntevat olonsa epä-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
10936: varmaksi ja turvattomaksi. Jos tätä ainoata lau·      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10937: tan hoitajaa kohtaisi äkillinen sairaus tai jo-       seuraavan kysymyksen:
10938: kin muu, niin lautta olisi vailla hallintaa ja
10939: onnettomuuden mahdollisuus olisi lähellä.                       Onko Hallitus valmis lisäämään tur-
10940:      Ns. Bergö-lautan reitti Vaasan läänissä on              vallisuutta vaijerilautoilla yleensä ja
10941: noin 1 150 metriä. Reitti lienee pisin maas-                 Bergö-lautalla erityisesti sen vaikeiden
10942: samme vaijerilautan osalta. Lisäksi reittiä vai-             liikenneolosuhteiden vuoksi lisäämällä
10943: vaa huonon sään aikana voimakas merenkäynti                  miehitystä siten, että se koostuisi kah-
10944: eli sellainen seikka, joka vaikeuttaa liikennettä            desta henkilöstä?
10945:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1980.
10946: 
10947:          Håkan Malm                      Ole Norrback                    Boris Renlund
10948:                                                 N:o: 265
10949: 
10950: 
10951: 
10952: 
10953:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle .
10954: 
10955:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kyNyttömäksi ei voi verrata esim. · linja~auton
10956: mainitussa. tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        kuljettajan joutumis~en vastaavaan tilanteeseen.
10957: hemks, lähett~nyt 17 päivänä h4htikuuta 1980           Lautalla. ei tällöin muodostu välitöntä katastro-
10958: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       fin v:aaraa, koska ·lautta joka tapauksessa' ran-
10959: omaiselle jäsenelle. jäljennöksen kansane~ustaja       talituu köyden varassa aiheuttamatta uppoai:nis-
10960: H. Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            vaaraa.
10961: kysymyksestä n:o 265.:                                    Mikäli !auttaa kuljetetaan ohjausvaijerista ir-
10962:                                                        rotettuna, miehistöä lisätään viivytyksettä yh-
10963:            Onko Hallitus valmis lisäämään tur-         dellä miehellä, kuten esim. Bergön lautalla me-
10964:         vallisuutta vaijerilautoilla yleensä . ja      renkulkuhallituksen 30. 6. 1977 antaman pää-
10965:         Bergö-lautalla erityisesti sen vaikeiden       töksen ja Nauvon-Korppoon välillä liiken-
10966:         liikenneolosuhteiden vuoksi ·.lisäämällä       nöiväliä lautalla 10. 5. 1977 antaman päätöksen
10967:         miehitystä siten, että se koostuisi kah-       mukaisesti on tehtykin.
10968:         desta henkilöstä?                                 Kaikki ko. lautat ovat radiopuhelinyhteydessä
10969:                                                        tiemestaripiiriin ja lisäksi on käytettävissä myös
10970:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rannikkoradiopuhelinyhteys. Kaikilla lauttapai-
10971: vasti. seuraavaa:     :     .              . ,'        koilla on myös päivystyshuoneessa tavallinen
10972:    Kysymyksessä olevilla Bergön ja Retaisten           puhelin. Näin ollen yhteysvälineitä on tievi-
10973: lauttapaikoilla on nk. lossialukset, jotka on          ranomaist·en käsityksen mukaan riittävästi myös
10974: normaaliolosuhteissa "sidottu" liikennöimään           hätätapauksia ajatellen. Varsinaisten hätätih\n-
10975: ns. ohjausvaijerin . avulla. Lossialuksen ohjaa-       teiden varalta lautoilla on liikenneministeriön
10976: minen ei kuitenkaan perustu kokonaisuudessaan          päätöksen ( 455/7 5} mukaiset pelastusvälineet,
10977: vaijeriin, .vaan ruoripotkuri~oneistonsa. ansiosta     jotka on näkyvästi sijoitettu ja helposti ir-
10978: lautta on· kaikissa käytännössj:i .esiintyviss~ olo-   ro't~ttavia.        .· .        . ..    ..    · . . ,..
10979: suhteissa . täysin ohjailtavissa myös ilman v4ir          Lauttojen miehityksen lisääminen .yhdella
10980: jeria. Retaisten. lassialus Turun saaristossa kul-     henkilöllä lisäisi tielaitoksen vuotuisia kustan.
10981: keekin kokonaan ilman ohjausvaijeria lauttoja          nuksia n .. 250 000. markalla !auttaa kohti.
10982: koskevan.. liikenneministeriön p~ä~öksen ( 335/        Edellä .esitc;:tyn . perusteella ei . hiu'ttojen mie-
10983: 77) 3 §:n 4 momentin mukaisesti .. ·..... , ..... .    hityksen, yleistä lisäämistä merikeJpoisuuden.,tai
10984:    Kuljettajan joutumista äkillisesti kuljetus-        turv,a~lisuuden kannalta .ole harkittu., .         .
10985:       Helsingissä toukokuun 26 päivänä 19'80.
10986: 
10987:                         ···:;:   ,,;   ;.                            Liikenneministeri Veikko Saarto
10988: 4                                            1980 vp.
10989: 
10990: 
10991: 
10992: 
10993:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
10994: 
10995:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       situation. Pärjan hotas inte då av en omedelbar
10996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          katastrof, eftersom färjan i varje fall lägger i
10997: velse av den 17 april 1980 till vederbörande       land med hjälp av linan så att faran ·att sjunka
10998: medleni av statsrådet översänt avskrift av föl-    inte uppstår.
10999: jande av riksdagsman H. Malm m.fl. under-              Hall färjan framförs utan styrlina, utökas
11000: tecknade spörsmål nr 265:                          bemanningen omedelbart med en person, vilket
11001:                                                    även har gjorts t.ex. på Bergö-färjan enligt sjö-
11002:           Är Regeringen beredd att öka trygg-      fartsstyrelsens beslut 30. 6. 1977 och på färjan
11003:        heten på vajerfärjorna i allmänhet och      som trafikerar mellan Nagu och Korpo en.ligt
11004:        på Bergö-färjan i synnerhet, på grund       sjöfartsstyrelsens beslut den 10. 5. 1977.
11005:        av dess svåra trafikförhållande, genom        · Alla ifrågavarande färjor har radiotelefon-
11006:        att utöka bemanningen till två per-         kontakt med vägmästardistriktet och dessutom
11007:        soner?                                      kan de utnyttja även kustradiotelefonen. På
11008:                                                    samtliga färjlägen finns även i jourrummet en
11009:    Såsom svar på detta spör~mål får jag vörd-      van.lig telefon. Sålunda finns det. enligt väg-
11010: samt anföra följande:                              myndigheternas uppfattning tillräckligt med för-
11011:    På ·de ifrågavarande färjlägena i Bergö och     bindelsemedel även med tanke på nödsituatio-
11012: Reitas finns s.k. styrbara färjor, som under       ner. Hall en nödsituation verkligen uppstår
11013: normala förhållanden är bundna vid att tra-        finns det på färjorna i enlighet med trafikmi-
11014: fikera med hjälp av s.k. styrlina. Styrningen av   nisteriets beslut ( 455/75) räddningsutrustning,
11015: färjan baserar sig dock inte helt på linan utan    som är synligt utplacerad och som är lätt att
11016: färjan är under alla omstäridigheter fullt styr-   lösgöra.
11017: bar även utan styrlina tack vare sitt roder-           Om bemanningen på färjorna utökas med en
11018: propellermaskineri. Den styrbara färjan i Reitas   person stiger vägväsendets årliga kostnader
11019: i Åbo skärgård går också helt utan styrlina en-    med ca 250 000 mk per fä~;ja. På basen av vad
11020: ligt 3 § 4 mom. av wifikministeriets ·beslut       ovan anförts. har en allmän utöknirig av be-
11021: angående färjor (335/77).                          marinitigen på 'ifrågavarande färjor med tan.ke
11022:    Om färjskötare plötsligt blir öförmögen · att   på sjödugligheten eller säkerheten inte tagits i
11023: framföra färjan kan detta inte jämföras med        övervägande..              ·        ·      ·
11024: om t.ex. en busschaufför hamnår i en liknande
11025:      Helsingfors den 26 maj 1980.
11026: 
11027:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
11028:                                              1980 vp.
11029: 
11030: Kirjallinen kysymys n:o 266.
11031: 
11032: 
11033: 
11034: 
11035:                                  Lattula: Rintamasotilaseläkelain muuttamisesta rintamalisän ne-
11036:                                     linkertaistamiseksi.
11037: 
11038: 
11039:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11040: 
11041:    Kansallinen itsenäisyytemme on kaiken muun          Suomen päättäjien on syytä kiitollisin mielin
11042: kehityksen ja hyvinvointimme perusta. Itse-        ja ripeästi hoitaa veteraanien eläke-, asunto- ja
11043: näinen Suomi ja sen olemassaolo on useim-          terveydenhuoltoasiat niin, että sotiemme vete-
11044: mille nykypäivän kansalaisille itsestään selvä     raanit todella voisivat viettää vielä jäljellä
11045: asia. Liian usein unohdetaan sotiemme vete-        olevat elinvuotensa kaikin puolin turvattuina.
11046: raanien ratkaiseva osuus maamme kovien koet-          Nykyinen rintamasotilaseläkelaki on mahdol-
11047: telemusten voittamisessa.                          lisimman pian uudistettava monenkin yksityis-
11048:    Viimeksi neljä vuosikymmentä sitten käy-        kohdan osalta veteraanijärjestöjen esittämällä
11049: dyssä talvisodassa ja sitä seuranneessa jatko-     tavalla. Tällöin on tuntuvasti korotettava myös
11050: sodassa joutui koko kansakuntamme ponnista-        rintamalisän markkamäärää ja se tulee ulottaa
11051: maan voimansa äärimmilleen puolustaessaan          koskemaan myös vuosien 1939-1945 rintama-
11052: nuorta itsenäisyyttään. Kiitollisina voidaan to-   palvelutunnuksen omaavia naisia.
11053: deta, että silloin vajaavarusteinen mutta kurin-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
11054: alainen armeijamme pystyi koko kansan tuke-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
11055: mana suoriutumaan ylivoimaiselta tuntuvasta        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11056: tehtävästään kotiseutuaan ja maatamme puo-         vaksi seuraavan kysymyksen:
11057: lustaessaan. Kansallinen vapautemme ja val-
11058: tiollinen itsenäisyytemme säilyivät, sillä Suo-               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
11059: men miehet ja naiset, kaikenikäiset, täyttivät             toimenpiteisiin   rin tamasotilaseläkelain
11060: tinkimättä velvollisuutensa niin rintamaoloissa            uudistamiseksi ja erityisesti rintamalisän
11061: kuin muuallakin.                                           nelinkertaistamiseksi sekä rintamalisän
11062:    Sotaveteraanien ja rintamamiesten järjestöt             maksamiseksi myös vuosien 1939-
11063: ovat onnistuneet kalkuttamaan nyky-yhteiskun-              1945 rintamapalvelutunnuksen omaavil-
11064: nan omantunnon hereille näkemään ne monet                  le naisille?
11065: ongelmat, joiden kanssa veteraanit nyt kamp-
11066: pailevat. Nämä järjestöt toimivat tarmokkaasti
11067: noiden ongelmien poistamiseksi.
11068:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
11069: 
11070:                                            Eero Lattula
11071: 
11072: 
11073: 
11074: 
11075: 088000555K
11076: 2                                             1980 vp.
11077: 
11078: 
11079: 
11080: 
11081:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11082: 
11083:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
11084: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan, jonka
11085: olette 18 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           tehtävänä on kartoittaa muun muassa rintama-
11086: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         veteraanien eläketurvassa olevat puutteet ja
11087: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tehdä parannusehdotukset niiden poistamiseksi.
11088: edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjal-       Neuvottelukunnassa on parhaillaan selvhettä·
11089: lisesta kysymyksestä n:o 266:                        vänä kysymys rintamalisän korottamisesta ja
11090:                                                      sen saajien piirin laajentamisesta, jolloin ensi·
11091:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      sijassa kysymykseen tulevat vuosien 1939-
11092:        toimenpiteisiin    rin tamasotilaseläkelain   1945 sotiin osallistuneet naiset. Neuvottelu-
11093:        uudistamiseksi ja erityisesti rintamalisän    kunnan antamien selvitysten mukaan edellä
11094:        nelinkertais tamiseksi sekä rintamalisän      mainitut asiat ovat edelleen käsittelyn alaisena.
11095:        maksamiseksi myös vuosien 1939-               Pyrkimyksenä on kuitenkin saada erillinen
11096:        1945 rintamapalvelutunnuksen omaavil·         näitä koskeva esitys mahdollisesti jo valtion
11097:        le naisille?                                  vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon.
11098: 
11099:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
11100: vasti seuraavaa:
11101:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
11102: 
11103:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
11104:                                              N:o 266                                               3
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 
11109:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11110: 
11111:    I det ,syfte 37 § 1 mom. rilksdagsordningen         Sodal- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
11112: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       en fontveterandelegation med uppgift att kart-
11113: av den 18 april 1980 till vederbörande medlem       lägga de brister som förekommer bl.a. i front-
11114: av statsrådet översänt avSikrift 1av följande 1av   veteraners pensionsskydd och att göra förbätt-
11115: riksdagsman Eero Lattula undertecknade spörs-       dngsfönslag. Delegationen utreder som bäst
11116: mål nr 266:                                         frågan om att höja fronttillägget och att ut-
11117:                                                     vidga mottagal'ktetsen. 1 första hand skulle
11118:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        det då bli fråga om kvinnor som deltagit i
11119:        ning vidta åtgärder för att re'.'idera       krigen åren 1939-1945. Enligt de utred-
11120:        hgen om frontmannapension och sär-           ningar som delegationen fromlagt är des<S'a frå-
11121:        ,skilt för 1att fyl'du:bbla fronttillägget   gor fortfarande under behandling. Målet är
11122:        samt för att fronttillägget skulle kunna     emellertid att en särskild framställning i saiken
11123:        utgå även tili de kvinnor 1som har er-       eventuellt skall kunna ingå redan i 1981 års
11124:        hållit fronttjänstteoken för åren 1939-      statsfö11slag.
11125:        1945?
11126: 
11127:   Såsom sw1:r på detta spörsmål får jag vörd-
11128: samt anföl'a följande:
11129:      HeLsingfors den 20 maj 1980.
11130: 
11131:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
11132:                                              1980 vp.
11133: 
11134: Kirjallinen kysymys n:o 267.
11135: 
11136: 
11137: 
11138: 
11139:                                  Kuoppa ym.: Maakaasun tuonnista Neuvostoliitosta.
11140: 
11141: 
11142: 
11143:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 1 1 e.
11144: 
11145:    Pitkien ja perusteellisten selvitysten perus-   ympäristöystävällisin kaikista fossiilisista polt-
11146: teella sovittiin maakaasun tuonnista Neuvosto-     toaineista. Maakaasua ei kannata suuressa mää-
11147: liitosta Neuvostoliiton ja Suomen hallitusten      rin varastoida, mutta tämä ei ole ongelma. Maa-
11148: välisessä pöytäkirjassa Moskovassa 20. 4. 1971.    kaasu on helposti korvattavissa varastoitavalla
11149: Maakaasun tuonti aloitettiin vuonna 1974.          öljyllä, joka voi toimia varapolttoaineena. Maa-
11150:    Pöytäkirjassa ja runkosopimuksissa määritel-    kaasun jakelussa on ollut erittäin vähän häiriöi-
11151: tiin maakaasun tuontimäärät siten, että ne nou-    tä.
11152: sivat 1400 milj. kuutiometriin vuodessa vuo-           Nykyinen maakaasuputki ulottuu Kouvolaan
11153: teen 1979 mennessä. Erittäin edulliseksi katsot-   ja Karhulaan. Maakaasun kulutuksen huomat-
11154: tava maakaasun tuonti ei kuitenkaan ole nous-      tava lisääminen edellyttää maakaasuputken jat-
11155: sut sovittuihin määriin ja vuonna 1979 tuonti      kamista Lahteen sekä Tampereen ja Helsingin
11156: oli vain 1000 milj. m3 •                           seudulle alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
11157:     Edellä mainitun sopimuksen lisäksi on mah-     Näillä seuduilla maakaasua voitaisiin käyttää
11158: dollista neuvotella maakaasun tuonnin lisäämi-     mm. teollisuudessa, lämmityslaitoksissa ja koti-
11159: sestä 3000 milj. m3 vuodessa, mikä on nykyisen     talouksissa. Etelä-Suomessa ei juuri ole käytet-
11160: maakaasuputken siirtokapasiteetti ilman pai-       tävissä kotimaista puu- ja turvepolttoainetta.
11161: neenkorotusta.                                     Rannikkoalueilla on käytettävissä tuonti-
11162:     Maakaasu on erittäin ympäristöystävällinen,    hiiltä, joka on halvempaa kuin öljy, mut-
11163: monipuolinen ja esimerkiksi muualla Euroopas-      ta sitä ei voida helposti kuljettaa ja käyttää
11164: sa varsin kysytty polttoaine. Maakaasun osuus      kauempana rannikkojen satama-alueista. Näin
11165: koko maapallon energiahuollossa on noin 20         ollen maakaasu olisi erittäin tarpeellinen lisä-
11166: %. Neuvostoliitosta viedään maakaasua moniin       polttoaine kallistuvan ja saastuttavan öljyn rin-
11167: Keski- ja Etelä-Euroopan maihin.                   nalle näillä alueilla. Muiden polttoaineiden ta-
11168:     Vuonna 1979 oli maakaasun osuus energia-       voin maakaasun hinta on noussut, mutta se on
11169: huollossamme 3,4% ja öljyn osuus 47,6 %.           edelleen edullinen sen monet tekniset edut
11170: Öljyriippuvuuden pienentäminen on katsottu         huomioon ottaen.
11171: erääksi keskeiseksi tavoitteeksi energiahuollos-      Maakaasun siirto putkia pitkin on energian
11172: samme. Maakaasun lisätuonti Neuvostoliitosta       halvimpia siirtotapoja, jopa halvempi kuin säh-
11173: monipuolistaisi myös energiahuoltoamme, vä-        kön siirto. Maakaasuputken hinta on vain mur-
11174: hentäisi riippuvuuttamme lännen epävakaisista      to-osa kaukolämpöputkien hinnoista, joten
11175: öljymarkkinoista ja vaikuttaisi myönteisesti ul-   energian siirroissa voidaan säästää edullisesti
11176: komaankauppaan ja työllisyyteen. Kansantalou-      sijoitetulla maakaasukäyttöisellä lämmitysvoi-
11177: dellisilta vaikutuksiltaan energian tuonti Neu-    malaitoksella ja maakaasun laajalla käytöllä
11178: vostoliitosta on rinnastettavissa kotimaiseen      muihin tarkoituksiin. Maakaasuputken jatkami-
11179: energiaan.                                         nen Lahteen ja edelleen Tampereen ja Helsin-
11180:     Maantieteellisen läheisyyden takia energia-    gin seudulle työllistäisi huomattavan määrän,
11181: yhteistyö ja maakaasun tuonti Neuvostoliitosta     välitön työllistävä vaikutus olisi noin 1000-
11182: on myös luonteva ratkaisu varmistaa maamme         1600 miestyövuotta ja välillisesti kaksinkertai-
11183: energiahuoltoa.                                    nen.
11184:     Puhtautensa takia maakaasu on ihanteellinen        Pitkän ajanjakson ohjelmassa (sopimussarja
11185:  polttoaine asutuskeskuksissa eikä aiheuta hai-    n:o 54/1977) vuoteen 1990 mainitaan maa-
11186: tallisia rikki- ja tuhkapäästöjä. Maakaasu on      kaasujohdon jatkaminen eräänä tarkoituksen-
11187: 088000582E
11188: 2                                           1980 vp.
11189: 
11190: mukaisena ja tutkimisen arvoisena yhteistyö-                  Tietääkö Hallitus, että ympäristöys-
11191: kohteena. Maakaasun tuonnin lisäys 2 miljardia             tävällisen ja kansantaloudellisesti edul-
11192: m3 vuodessa merkitsisi lisävientiä Neuvostoliit-           lisen maakaasun tuonti Neuvostoliitos-
11193: toon, joka parantaisi vuotuista vaihtotasetta              ta ei ole saavuttanut edes sovittuja kiin-
11194: monella sadalla miljoonalla markalla kaasukau-             tiöitä, ja
11195: pan bilateraalisuudesta johtuen sekä merkitsisi                mitä Hallitus aikoo tehdä Neuvosto-
11196: tuhansia uusia pysyviä työpaikkoja.                        liitosta tapahtuvan maakaasun tuonnin
11197:    Malikaasukysymyksen tarkasteleminen koko-               korottamiseksi edes sovitulle tasolle
11198: naisvaltaisesti koko energiahuollon ja kansan-             1400 milj. kuutiometriin vuodessa, pit-
11199: talouden kannalta osoittaa maakaasun tuonnin               kän ajanjakson ohjelmassa mainitun
11200: lisäyksen edullisuuden.                                    maakaasuputken jatkamista koskevan
11201:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            yhteistyöprojektin toteuttamiseksi sekä
11202: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-             neuvottelujen käynnistämiseksi maakaa-
11203: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen               sun tuonnin lisäämiseksi putken koko
11204: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                kapasi teettiin?
11205:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
11206: 
11207:          Mikko Kuoppa                  Pentti Liedes                  Marjatta Mattsson
11208:          M.-L. Salminen                Seppo Toiviainen               Ulla-Leena Alppi
11209:                                        Tellervo Koivisto
11210:                                                                 N:o 267                                              3
11211: 
11212: 
11213: 
11214: 
11215:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11216: 
11217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                               yhteistyöprojektin toteuttamiseksi sekä
11218: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                neuvottelujen käynnistämiseksi maakaa-
11219: olette 18 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn                                   sun tuonnin lisäämiseksi putken koko
11220: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                                 kapasiteettiin?
11221: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
11222: edustaja Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjalli-                            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
11223: sesta kysymyksestä n:o 267:                                           taen seuraavaa:
11224:           Tietääkö Hallitus, että ympäristöys-                           Maakaasua on tuotu maahamme vuoden
11225:        tävällisen ja kansantaloudellisesti edul-                      1974 alusta lukien tuontisopimuksen puitteissa,
11226:        lisen maakaasun tuonti Neuvostoliitos-                         joka perustuu Neuvostoliiton ja Suomen halli-
11227:        ta ei ole saavuttanut edes sovittuja kiin-                     tusten väliseen pöytäkirjaan vuodelta 1971.
11228:        tiöitä, ja                                                     Maakaasun tuontimäärät on sittemmin kirjattu
11229:            mitä Hallitus aikoo tehdä Neuvosto-                        maidemme välisen kaupan viisivuotisrunkosopi-
11230:        liitosta tapahtuvan maakaasun tuonnin                          muksiin ja määrät on vahvistettu vuotuisissa
11231:        korottamiseksi edes sovitulle tasolle                          tavaranvaihtopöytäkirjoissa. Mainitut sopimus-
11232:        1400 milj. kuutiometriin vuodessa, pit-                        määrät ja toteutunut tuonti on esitetty seu-
11233:        kän ajanjakson ohjelmassa mainitun                             raavassa:
11234:        maakaasuputken jatkamista koskevan
11235: 
11236: 
11237:   Maakaasun tuontikiintiöt eri sopimuksissa v. 1974-1980 ja toteutunut tuonti, milj. m3
11238:                                                                1974       1975  1976     1977    1978    1979    1980
11239: Vuoden 1971 pöytäkirja                •   0.   0   •••••   0    500       1000  1100     1200    1300    1400    1400
11240: Runkosopimukset     0.   0   ••   0   ••••••••••                PM         PM   1100     1200    1300    1400    1400
11241: T avaranvaihtopöytäkirj at            ••   0   ••••••      0    500       1000   900     1200    1100    1020    1050
11242:                                                                                +PM
11243: Toteutunut tuonti ................                             466         761    892     902     981     986
11244: 
11245: 
11246:    Kuten taulukosta nähdään, maakaasun tuonti                            Maakaasutyöryhmä 1978:n selvitysten ja
11247: ja kulutus on jäänyt eräinä vuosina huomatta-                         myöhemmin tehtyjen tarkentavien selvitysten
11248: vasti alle tuontisopimusmäärien.                                      mukaan on voitu todeta, että pääasiallinen syy
11249:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 22. 12.                     kaasun kulutuksen jäämiseen alle sopimustason
11250: 1977 työryhmän, joka otti sittemmin nimek-                            on ollut vuoden 1974 jälkeinen pitkään jatku-
11251: seen maakaasutyöryhmä 1978, jonka tuli sel-                           nut taloudellinen lama, joka on voimallisesti
11252: vittää syyt tähän kehitykseen ja selvittää maa-                       kohdistunut myös kaasun suurimpaan käyttä-
11253: kaasun käytön lisäämiseen maassamme liittyvät                         jään metsäteollisuuteen ja joka on alentanut
11254: kysymykset. Työryhmä jätti mietintönsä 13. 10.                        aikaisemmin ennakoitua energian ja kaasun tar-
11255: 1978 kauppa- ja teollisuusministeriölle, minkä                        vetta. Kohonneilla polttoaineen hinnoilla ja nii-
11256: jälkeen maakaasuasiaa on käsitelty useaan ker-                        tä seuranneilla energiansäästötoimenpiteillä on
11257: taan paitsi ministeriössä niin myös hallituksen                       ollut samansuuntainen vaikutus kaasun kulu-
11258: talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, inves-                    tukseen. Maakaasutyöryhmä 1978 :n selvityk-
11259: tointivaliokunnassa ja sitä avustavassa työryh-                       sessä todettiin myös että kaasun käyttäjien ti-
11260:  mässä.                                                               lausmäärissä saattoi olla jonkin verran yliva-
11261: 4                                              1980 vp.
11262: 
11263: tausta, joka ei käytännössä toteutunut ja josta       erityistukitoimenpiteitä, mm. tuntuvaa valtion
11264: käyttäjät jatkossa vetäytyivät.                       rahoitusta.
11265:    Tehtyjen selvitysten mukaan kaasun tuonnin            Kaasun tuontiin ja kulutukseen liittyy kui-
11266: nostaminen 1400 miljoonan m3 :n vuositasolle          tenkin eräitä kansantaloudellisia hyötyjä, jotka
11267: edellyttää kaasuverkoston jatkamista Kouvo-           huomioonottaen kaasun tuonnin lisäämismah-
11268: lasta länteen. Nykyisellä kulutusalueella kaasua      dollisuudet tulisi voida käyttää hyväksi. Tätä
11269: ei näytä voitavan käyttää juurikaan nykyistä          silmällä pitäen on kauppa- ja teollisuusminis-
11270: enempää, ellei alueelle rakenneta kaasua run-         teriössä jatkettu kaasun tuonnin lisäämismah-
11271: saasti käyttävää uutta teollisuutta. Alustava         dollisuuksien selvittämistä siten, että ensi vai-
11272: suunnitelma tällaisen teollisuuden rakentami-         heessa tutkitaan hallituksen talouspoliittisen
11273: seksi alueella on laadittu, mutta konkreettisiin      ministerivaliokunnan 29. 1. 1980 tekemän pää-
11274: toimenpiteisiin voidaan ryhtyä vasta pitkällis-       töksen mukaisesti mahdollisuudet kaasun käy·
11275: ten tutkimus- ja selvitystöiden jälkeen.              tön lisäämiseksi nykyisen verkoston puitteissa.
11276:    Kaasuverkoston jatkaminen Kouvolasta Lah-          Edellä sanottu ja muuttunut energiataloudelli-
11277: teen, Hämeenlinnaan ja sieltä Tampereelle ja          nen tilanne huomioonottaen tullaan maakaasu-
11278: Helsinkiin ei näytä liiketaloudellisesti tarkastel-   kysymykseen palaamaan hallituksessa lähiaikoi-
11279: len kannattavalta. Kaavailtu kaasuverkostoin-         na, kun muiden täydentävien selvitystöiden tu-
11280: vestointi tulisi maksamaan arvioiden mukaan           lokset ovat käytettävissä ja verkoston mahdol-
11281: runsaat 700 milj. markkaa, jolloin kaasun ku-         lisella laajennusalueella olevien kuluttajien
11282: lutus voisi nousta kaikkiaan noin 2 miljardiin        kanssa on saatu päätökseen neuvottelut niiden
11283: kuutiometriin vuodessa. Investoinnin saattami-        polttoainehuoltoon liittyvistä konkreettisista
11284: nen liiketaloudellisesti kannattavaksi vaatisi        järjestelyistä.
11285:       Helsingissä toukokuun 20 päivänä 1980.
11286: 
11287:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
11288:                                                              N:o 267                                             5
11289: 
11290: 
11291: 
11292: 
11293:                                 T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
11294: 
11295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                              en skall kunna genomföras och att för-
11296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-                              handlingar rörande ökning av naturgas-
11297: se av den 18 april 1980 till vederbörande med-                            import till att motsvara rörnätets hela
11298: lem av statsrådet för avgivande av svar över-                             kapacitet skall kunna igångsättas?
11299: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kuop-
11300: pa m.fl. undertecknade spörsmål nr 267:                               Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
11301:           Vet Regeringen att importen av den                       anföra följande:
11302:        miljövänliga och nationalekonomiskt                            Naturgas har importerats tili Finland från
11303:        lönsamma naturgasen från Sovjetunio-                        början av år 1974 inom ramen för ett import-
11304:        nen inte ens uppnått de överenskomna                        avtal, som för sin del är baserat på 1971 års
11305:        kvoterna, och                                               protokoll mellan Sovjetunionen och Finland.
11306:           vad ämnar Regeringen göra för att                        Importmängderna har sedermera konstaterats i
11307:        naturgasimporten från Sovjetunionen                         de ramavtal om handel, som ingåtts för fem
11308:        skall kunna höjas åtminstone till den                       års tid våra Iänder emellan, och de har fastsla-
11309:        avtalade nivån, dvs. 1400 miljoner ku-                      gits i de årligen uppgjorda varuutbytesproto-
11310:        bikmeter i året, att det i långsiktspro-                    kollen. Sagda avtalade mängder samt den fak-
11311:        grammet nämnda samarbetsprojektet                           tiska importen ser ut som följer:
11312:        angående utbyggnad av naturgasledning-
11313: 
11314: 
11315:     Importkvoterna för naturgas enligt olika av tai 1974-1980 och den faktiska importen
11316:   (miljoner kubikmeter)
11317:                                                             1974       1975   1976    1977    1978    1979    1980
11318: 1971 års protokoll    ••   0.   0   ••••      0.   0   ••    500       1000   1100    1200    1300    1400    1400
11319: Ramavtalen . . ...................                           PM         PM    1100    1200    1300    1400    1400
11320: Varuutbytesprotokollen          •••      0   ••••      0.   500        1000    900    1200    1100    1020    1050
11321:                                                                               +PM
11322: Den faktiska importen      •••      0   ••••••••            466        761     892     902     981     986
11323: 
11324: 
11325:    Såsom av tabellen framgår, har importen                         inom dess ekonomiskpolitiska och investerings-
11326: och förbrukningen av naturgas under vissa år                       utskott samt av en arbetsgrupp som man bildat
11327: varit betydligt mindre än vad som avtalats.                        tili bistånd för sistnämnda organ.
11328:    Handels- och industriministeriet tillsatte 22.                      På basen av de utredningar som naturgas-
11329: 12. 1977 en arbetsgrupp, som senare antog sig                      gruppen 1978 gjort och vilka ännu preciserats
11330: namnet Naturgasgruppen 1978. Arbetsgruppen                         genom ytterligare studier har man kunnat
11331: fick tili uppgift att klarlägga orsakerna tili                     konstatera, att den huvudsakliga otsaken tili
11332: ovan relaterade utveckling samt de olika frå-                      att gasförbrukningen legat under den avtalade
11333: gor som ansluter sig tili en ökad användning                       nivån har varit den ekonomiska recession som
11334: av naturgas i vårt land. Arbetsgruppen läm-                        pågick för en lång tid efter år 1974 och vil~
11335: nade sitt betänkande tili handels- och industri-                   ken starkt drabbade även den största gas-
11336: ministeriet 13. 10. 1978, varefter naturgasfrå-                    förbrukaren - skogsindustrin - och minska-
11337: gan har i flera repriser behandlats inte enbart                    de det förväntade energi- och gasbehovet. De
11338: inom ministeriet utan också av regeringen                          förhöjda bränsleprisen och de därpå följande
11339:  088000582E
11340: 6                                            1980 vp.
11341: 
11342:  sparåtgärderna har haft en analog inverkan på      2 miljarder kubikmeter i året. För att inves-
11343: förbrukningen av gas. Naturgasgruppen 1978          teringen skulle kunna bli affärsekonomiskt lön-
11344:  konstaterade i sin utredning också att gasför-     sam vore speciella stödåtgärder bl.a. i form av
11345: brukarnas beställningar kunde i någon mån           betydande statlig finansiering erforderliga.
11346: bygga på överreserveringar, vilka icke besan-          Gasimporten och gasförbrukningen innebär
11347:  nades i praktiken då endel förbrukare uppgav       dock vissa nationalekonomiska fördelar, för vil-
11348:  sina planer i fortsättningen.                      kas skull kapaciteten för ökad import borde
11349:     Enligt de gjorda utredningarna förutsätter      kunna utnyttjas. Med tanke härpå har handels-
11350:  höjandet av gasförbrukningen tili en årsnivå       och industriministeriet fortsatt utredandet av
11351:  om ·1400 miljoner kubikmeter att gasrörnätet       ökningsmöjligheterna i fråga om gasimporten
11352: utbyggs från Kouvola västerut. lnom det nu-         så, att man i första skede i enlighet med det
11353:  varande förbrukningsområdet synes det inte va-     av regeringens ekonomiskpolitiska ministerut-
11354:  ra möjligt att i någon avsevärd mån höja gas-      skott 29. 1. 1980 fattade beslutet studerar hu-
11355:  förbrukningen, om området ej får ny industri       ruvida det vore möjligt att öka användningen
11356: som i stor utsträckning bygger på al).vändning-     av gas inom ramen för det redan existerande
11357:  en av naturgas. En preliminär plan för åstad-      rörnätet. Med hänsyn till det ovannämnda
11358:  kommande av dylik industri har faktiskt upp-       ändrade energiekonomiska läget kommer rege-
11359:  gjorts, men konkreta åtgärder kan vidtas först     ringen att återkomma till naturgasfrågan i en
11360:  efter utförliga studier och utredningar.           nära framtid, när resultaten av de komplette-
11361:     Utbyggande av naturgasledningen från Kou-       rande utredningarna står tili ' förfogande och
11362:  vola tili Lahtis, Tavastehus och därifrån tili     sedan förhandlingarna med potentiella förbru-
11363:  Tammerfors och Helsingfors tycks inte vara         kare angående konkreta arrangemang i fråga
11364:  affärsekonomiskt lönsamt. Den projekterade         om deras bränsleförsörjning inom det område,
11365: ·gasnätinvesteringen skulle· enligt beräkningarna   till vilket rörnätet skulle komma att utsträckas,
11366:  kösta drygt 700 miljoner mark, varefter gas-       har slutförts.
11367:  förbrukningen kunde sammari.lagt stiga tili ca
11368:       Helsingfors den 20 maj 1980.
11369: 
11370:                                                     Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
11371: Cirjallinen kysymys n:o 268.
11372: 
11373: 
11374: 
11375: 
11376:                                  Suonio ym.: Opettajankoulutusyksiköiden vo~mavarojeJl turvaa-
11377:                                     misesta.
11378: 
11379: 
11380:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
11381: 
11382:  Peruskoulun ja lukion opettajien koulutus          säystä ei voida kasvatustieteellisellä alalla aja-
11383: m parhailla,an uudistumassa osana korkea-           tella toteutettavaksi tuntiopetusta nykyisestään
11384: wulujen yleistä tutkinnonuudistusta. Opetta-        lisäämällä. Mikäli tavoitteena olisi tuntiopetuk-
11385: ankoulutusyksiköiden syksyllä 1979 käynnis-         sen alentaminen edes 25 prosenttiin opetukses-
11386: :yneen tutkinnonuudistuksen vaikutukset ovat        ta, tulisi mainitun lainsäädännön ja kehittämis-
11387: nuita aloja syvällisempiä. Luokanopettajien         suunnitelman mukaan opettajankoulutusyksiköi-
11388: •ekä kotitalous- ja käsityöalan opettaFen           hin vuoteen 1986 mennessä perustaa noin 130
11389: wulutus muuttuu kolmivuotisesta koulutuk-           opetusvirkaa tai -tointa.
11390: ;esta noin viidessä vuodessa kasvatustietei-           Opettajankoulutuksen laadullinen kehittämi-
11391: len kandidaatin tutkintoon johtavaksi kou-          nen vaarantuu vakavasti myös sen vuoksi, että
11392: utukseksi. Jo yksinomaan koulutuksen pi-            opettajankoulutusyksiköiden henkilöstörakenne
11393: :lentyminen edellyttää opetusresurssien lisäys-     ei vastaa korkeakouluopetuksen asettamia vaati-
11394: tä. Koulutuksen laadullinen kehittäminen mer-       muksia. Kasvatustieteellisellä koulutusalalla on
11395: dtsee mm. tieteellisiä kytkentöjä ja tutki-         ainoastaan yksi professorinvirka noin kuutta-
11396: musluonteisia syventäviä opintoja. Tähän men-       kymmentä perustut<kintoon johtavaan koulutuk-
11397: nessä vain vähäinen osa luokanopettajan, koti-      seen vuosittain otettavaa uutta opiskelijaa koh-
11398: talousopettajan ja käsityönopettajan koulutuk-      ti. Kuudessa opettajankoulutuslaitoksessa ei ole
11399: sessa olevista on jatkanut opintojaan ylem-         lainkaan professorin virkaa.
11400: pään kandidaatin tutkintoon. Uudistuksen myö-          Erityisen suuria vaikeuksia ylempien opetus-
11401: tä opiskelijamäärä tulee lisääntymään noin 900      virkojen ja assistentin toimien puute aiheuttaa
11402: opiskelijalla. Tämä puolestaan vaatii opettajan-    uuteen perustutkintoon johtavan opettajankou-
11403: koulutusyksiköiden henkilöstörakenteen kehit-       lutuksen järjestämiselle Raumalla, Kajaanissa,
11404: tämistä siten, että niissä on riittävä määrä tie-   Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa sijaitsevissa
11405: teellisen pätevyyden omaavaa opetushenkilös-        ns. sivuosastoina toimivissa opettajankoulutus-
11406: töä, assistentteja sekä opetuksen ja tutkimuk-      laitoksissa, joiden etäisyys varsinaisesta korkea-
11407: sen apuhenkilöstöä.                                 koulupaikkakunnasta vaikeuttaa myös voima-
11408:    Opettajankoulutusyksiköiden voimavarat ei-       varojen yhteiskäyttöä.
11409: vät ole olleet aikaisemmankaan koulutuksen             Opettajankoulutusyksiköiden tulee tutkinto-
11410: tarpeita vastaavat. Niiden opetusvirkoja ja -toi-   asetuksen mukaan peruskoulutuksen lisäksi jär-
11411: mia ei ole viime vuosina lisätty riittävästi edes   jestää kentällä jo toimiville opettajille perus-
11412: vallitsevan perusresurssien vajauksen poistami-     tutkintoon johtavaa täydennyskoulutusta. Li-
11413: seksi. Tilanne on hälyyttävä. Jo vuonna 1978        säksi niiden olisi vastattava ammatissa toimi-
11414: jouduttiin runsaat 30 prosenttia opetuksesta        vien ammattitaidon säilymisestä tehtävien vaa-
11415: järjestämään tuntiopettajavoimin. Koulutuksen       timalla tasolla. Näitä tehtäviä varten opettajan-
11416: pidentyessä tuntiopetuksen osuus tulee entises-     koulutusyksiköillä ei ole lainkaan voimavaroja.
11417: tään kasvamaan, mikäli uusia virkoja ja toi-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
11418: mia ei saada. Koska tuntiopetukseen on vaikea       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
11419: saada pysyvää ja pätevää opettajavoimaa, sen        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
11420: suhteettoman suuri osuus estää opettajankou-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11421: lutuksen laadullista kehittämistä. Korkeakoulu-
11422: laitoksen kehittämislainsäädännön ja mitoitus-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
11423: suunnitelman edellyttämää opetusresurssien Ii-             kasvatustieteellisellä koulutusalalla ei vii-
11424: 088000565W
11425: 2                                       1980 vp.
11426: 
11427:      den viime vuoden suuru1s1n lisäyksin            mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
11428:      ole mahdollista saavuttaa korkeakoulu-        ryhtyä turvatakseen korkeakouluje
11429:      jen kehittämislainsäädännön säätämää          opettajankoulutusyksiköille  opettaj ar
11430:      voimavarojen määrää vuoteen 1986              koulutuksen tavoitteiden toteuttamise
11431:      mennessä, ja                                  vaatimat voimavarojen lisäykset?
11432:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
11433: 
11434:        Kaarina Suonio             Tarja Halonen              Matti Luttinen
11435:        Niilo Hämäläinen           Pirjo Ala-Kapee            Tellervo Koivisto
11436:        Mikko Rönnholm             Olli Helminen              Terhi Nieminen-Mäkynen
11437:        Pentti Lahti-Nuuttila      Anna-Liisa Hyvönen         Eva-Maija Pukkio
11438:        Saara-Maria Paakkinen      Anneli Kivitie             Mauri Pekkarinen
11439:        Anna-Liisa Piipari         Lea Savolainen             Ulla-Leena Alppi
11440:                                   Lauri Palmunen
11441:                                                 N:o 268                                                  3
11442: 
11443: 
11444: 
11445: 
11446:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he l1 e.
11447: 
11448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opettajankoulutusyksikköinä to1m1v1ssa kas-
11449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vatustieteiden tiedekunnissa ja osastoissa järjes-
11450: olette 18 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn             tettävä peruskoulun ja lukion opettajien perus-
11451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           koulutus luetaan korkeakoulujen kehittämislain
11452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           (505/78) ja -asetuksen (93/79) piiriin siten,
11453: edustaja Kaarina Suonion ym. näin kuuluvasta           että opettajankoulutusyksiköiden opiskelijapaik-
11454: kirjallisesta kysymyksestä n:o 268:                    kojen katsotaan jakaantuvan tasan I ja II pää-
11455:                                                        alalle. Näin ollen kasvatustieteellisellä koulu-
11456:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          tusalalla on tavoitteena yksi päätoiminen opet-
11457:        kasvatustieteellisellä koulutusalalla ei vii-   taja 10,3 opiskelijapaikkaa kohden sekä tiloja
11458:        den viime vuoden suutuisin lisäyksin            15,5 m2 yhtä opiskelijapaikkaa kohden. Valtio-
11459:        ole mahdollista saavuttaa korkeakoulu-          neuvoston 16. 2. 1979 vahvistaman kehittämis-
11460:        jen kehittämislainsäädännön säätämää            suunnitelman mukaan korkeakoulujen opiskeli-
11461:        voimavarojen määrää vuoteen 1986                japaikoista varataan vuonna 1986 noin 7 500
11462:        mennessä, ja                                    kasvatus tieteelliselle koulu tusalalle.
11463:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Opettajankoulutusyksiköissä (harjoittelukou-
11464:        ryhtyä turvatakseen korkeakoulujen              luja lukuun ottamatta) on syyslukukaudella
11465:        opettajankoulutusyksiköille      opettajan-     1980 yhteensä 447 opetusvirkaa ja -tointa.
11466:        koulutuksen tavoitteiden toteuttamisen          Näistä on professorin ja apulaisprofessorin vir-
11467:        vaatimat voimavarojen lisäykset?                koja 71 (16 %) , lehtorin virkoja ja toimia 323
11468:                                                         (72 %) sekä assistentin toimia 53 (12 %) .
11469:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kuten kirjallisen kysymyksen perusteluissa on
11470: vasti seuraavaa:                                       todettu, tällainen virkarakenne ei vastaa kor-
11471:    Kasvatustieteellisen koulutusalan tutkinnon-        keakoulun perustutkintoon johtavan koulutuk-
11472: uudistus toteutetaan osana korkeakoulujen ylei-        sen, jatkokoulutuksen ja tutkimuksen asettamia
11473: sestä tutkinnonuudistuksesta noudattaen kasva-         vaatimuksia. Tarvittava muutos voidaan toteut-
11474: tustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annet-    taa kehittämislainsäädännön perustein. Kun ta-
11475: tua asetusta (530/78). Aineenopettajien kou-           voitteena on, että enintään 25 % opetuksesta
11476: lutuksesta on säädetty myös teologisen (527 /          annetaan tuntiopetuksena, kehittämislainsää-
11477: 78), humanistisen (1080/78), luonnontieteel-           dännön ja -suunnitelman mukainen lisätarve on
11478: lisen (1081/78), liikuntatieteellisen (299/78)         vuoteen 1986 mennessä noin 130 opetusvirkaa
11479: ja taideteollisen (948/78) alan tutkintoasetuk-        ja -tointa. Korkeakouluneuvoston ja opettajan-
11480: sissa sekä niitä vastaavassa Sibelius-Akatemian        koulutusneuvoston esitysten mukaan opetuksen
11481: tutkinto-ohjesäännössä (433/79). Tarkempia             ja tutkimuksen apuhenkilöstön lisätarve on 80
11482: säännöksiä ja määräyksiä on annettu ns. kak-           -90. Vastaavasti tarvitaan muita voimavarojen
11483: kosasetuksissa (600/79, 602/79, 603/79 ja              lisäyksiä, erityisesti kirjasto- ja laitosmääräraho-
11484: 741/79) sekä koulutusyksiköiden tutkintosään-          ja. Opettajankoulutusyksiköissä on toteutettu
11485: nöissä. Uudistus merkitsee luokanopettajien se-        jo suunnitteluvaiheessa useita merkittäviä ra-
11486: kä kotitalous- ja käsityöalan opettajien koulutus-     kentamishankkeitakin.
11487: tason kohottamista sekä pedagogisten opintojen            Tarkoitus on, että tutkinnonuudistus toteu-
11488: sisällyttämistä aineenopettajiksi aikavien tut-        tetaan korkeakoulujen kehittämislainsäädännön
11489: kintoihin, mikä vastaa peruskoulun ja keski-           ja valtioneuvoston vahvistaman kehittämissuun-
11490: asteen koulutuksen uudistamisen asettamia vaa-         nitelman mukaisin voimavaroin. Tämä merkit-
11491:  timuksia.                                             see osittain korkeakoulujen nykyisten voima-
11492: 4                                           1980 vp.
11493: 
11494: varojen uudelleen suuntaamista ja osittain nii-    että korkeakoulujen kehittämislainsäädäntö tur-
11495: den lisäämistä. Koulutusohjelmien opetussuun-      vaa voimavarat myös opettajankoulutuksen ta-
11496: nitelmien perusteella korkeakoulut voivat entis-   voitteiden toteuttamiseen. Opetusministeriön
11497: tä tarkemmin selvittää esim. opettajankoulutus-    tarkoitus on, että tarvittavat lisäykset sisällyte-
11498: yksiköiden uusien opetusvirkojen tarvetta ja       tään valtion tulo- ja menoarvioesityksiin vuo-
11499: niiden kiireellisyysjärjestystä.                   sille 1981-86.
11500:    Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
11501:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
11502: 
11503:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
11504:                                              N:o 268                                                5
11505: 
11506: 
11507: 
11508: 
11509:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
11510: 
11511:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rar de krav som utsatts för reformeringen av
11512: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utbildningen i grundskolan och på mellansta-
11513: av den 18 april 1980 tili vederbörande med-         diet.
11514: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande         Grundutbildningen av grundskole- och gym-
11515: av riksdagsman Kaarina Suonio m.fl. under-          nasielärare som ordnas av lärarutbildningsenhe-
11516: tecknade spörsmål nr 268:                           terna i de pedagogiska fakulteten och avdelning-
11517:                                                     arna ingår i lagen ( 505/78) och förordningen
11518:            Är Regeringen medveten om att med         (93/79) om utbyggande av högsko1eväsendet
11519:         den tiliväxt som under de senaste fem       så att det sker en jämn fördelning av stu-
11520:         åren inträffat på det pedagogiska ut-       dieplatserna vid 1ärarutbildningsenheterna på
11521:         bildningsområdet är det inte möjligt        huvudområdena I och II. Därmed är må1sätt-
11522:         att uppnå den kapacitet för år 1986         ningen inom det pedagogiska utbi1dningsområ-
11523:         som utsatts i lagen om utbyggande av        det en heltidsanställd 1ärare per 10.3 elevp1at-
11524:         högsko1eväsendet, och                       ser samt 15.5 m2 utrymme per elev. Enligt den
11525:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av statsrådet stadfästade utbyggnadsplanen
11526:         ta för att trygga en ökning av de re-        (16. 2. 1979) skall ca 7 500 av högskolornas
11527:         surser som krävs för att målsättningar-     studiep1atser år 1986 reserveras för pedagogisk
11528:         na för lärarutbildningen inom högsko-       utbildning.
11529:         lornas lärarutbildningsenheter skall kun-      Lärarutbildningsenheterna (övningsskolorna
11530:         na uppnås?                                  icke medräknade) innefattar hösten 1980 sam-
11531:                                                     manlagt 447 lärartjänster och -befattningar. Av
11532:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       dessa är 71 ( 16 %) professors- och biträdande
11533: samt anföra följande:                               professorstjänster, 323 (72 %) lektorstjänster
11534:    Examensreformen på det pedagogiska ut-           och befattningar samt 53 ( 12 %) assistentbe-
11535: bildningsområdet förverkligas som en del av         fattningar. Såsom det framgår ur motiveringen
11536: den allmänna examensreformen inom högskole-         tili spörsmålet motsvarar en dylik tjänstestruk-
11537: väsendet i enlighet med förordningen om peda-       tur inte de krav som ställts på den skolning,
11538: gogiska examina och studier (530/78). För-          fortbildning och examen som leder tili grund-
11539: ordningar har också utfärdats om ämnes1ärar-        examina i högskola. De nödvändiga ändringar-
11540: nas utbildning på teo1ogins (527 /78), de hu-       na kan genomföras på grunder upptagna i ut-
11541: manistiska vetenskapernas (1080/78), natur-         byggnadslagen. Då målsättningen är att högst
11542: vetenskapernas (1081/78), gymnastik- och id-        25 % av undervisningen skall ges i form av
11543: rottsvetenskapernas (299/78) utbildningsom-         timundervisning fordras enligt utbyggnadslagen
11544: råde samt det konstindustriella utbildningsom-      och -p1anen en ökning av ca 130 1ärartjänster
11545: rådet (948/78), och i motsvarande stadga om         och -befattningar fram tili år 1986. Enligt hög-
11546: examen vid Sibelius-Akademin (433/79).              sko1erådet och 1ärarutbildningsrådet är tiliäggs-
11547: Noggrannare föreskrifter och bestämmelser har       behovet av undervisnings- och forskningsperso-
11548: givits i förordningarna 600/79, 602/79, 603/        na1 80-90. I motsvarande grad måste de öv-
11549: 79 och 741/79 samt i examensstadgan för ut-         riga resurserna också ökas, framförallt biblio-
11550: bildningsenheterna. Reformen innebär att ut-        teks- och anstaltsbidragen. Lärarutbildningsen-
11551: bildningen av klasslärare, och lärare inom hus-     heterna har redan under planeringsskedet för-
11552: hålls- och hantverksbranschen kommer att för-       verkligat flera betydande byggnadsprojekt.
11553: bättras och att pedagogiska studier kommer att         Mening är att examensreformen skall för-
11554: ingå i examen för ämnes1ärare, vilket motsva-       vel1kligas med de resurser som fastställts i lagen
11555: 6)88000565\'f
11556: 6                                           1980 vp.
11557: 
11558: om utbyggande av högskoleväsendet och den             På basen av ovan nämnda kan man konsta-
11559: av statsrådet fastställda utbyggnadsplanen. Det-   tera att lagen om utbyggande av högskolevä-
11560: ta innebär dels en omorientering och dels en       sendet tryggar resurserna för förverkligande av
11561: ökning av högskolornas nuvarande resurser. På      lärarutbildningens målsättningar. Undervis-
11562: basen av utbildningsprogrammens läroplaner         ningsministeriet har för avsikt att uppta de
11563: kan högskolorna bättre än tidigare utreda t.ex.    nödvändiga ökningarna i propositionerna till
11564: behovet av nya lärartjänster inom lärarutbild-     statsförslag för åren 1981-86.
11565: ningsenheterna samt deras skyndsamhetsord-
11566: ning.
11567:      Helsingfors den 20 maj 1980.
11568: 
11569:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
11570:                                                1980 vp.
11571: 
11572: Kirjallinen kysymys n:o 269.
11573: 
11574: 
11575: 
11576: 
11577:                                    Suonio ym.: Aseidenriisunta- ja rauhankasvatuskoulutuksen lisää-
11578:                                       misestä sotilaskoulutuksen kaikilla tasoilla.
11579: 
11580: 
11581:                         E d usku nn an        H erra      P u h e m i e he 11 e.
11582: 
11583:    Opetusministeriön rauhankasvatustyöryhmän          sistä ei sotilaskoulutuksessa kovin paljon luen-
11584: muistio valmistui jo vuonna 1974. Sekä Unesco         noida saati että rauhankasvatuksen perusperiaat-
11585: että YK ovat eri yhteyksissä tehneet suosituk-        teet olisivat edes pinnallisesti esillä opetuksessa.
11586: sia rauhankasvatuksen vahvistamiseksi kansalli-       Ei kuitenkaan liene tarkoitus, että muu yhteis-
11587: sella ja kansainvälisellä tasolla. Unesco järjestää   kunta hoitaa rauhankasvatuksen, mutta armeija
11588: toukokuussa 1980 erityisen aseidenriisuntakas-        jättää sen sikseen.
11589: vatuksen konferenssin. Kansainvälisen Punaisen           Onkin paikallaan, että eduskunnalle selvi-
11590: Ristin Komissio on suositellut Geneven sopi-          tettäisiin tähän kyselyyn annettavan vastauksen
11591: musten tunnetuksitekemiseksi laaja-alaista kas-       yhteydessä tarkoin tuntikohtaisesti, miten pal-
11592: vatustoimintaa. YK puolestaan on julistanut           jon ja millaista aseidenriisunta- ja rauhankasva-
11593: vuosikymmenen toiseksi aseidenriisunnan vuosi-        tusta sisältyy varusmiesten, kadettien sekä sota-
11594: kymmeneksi.                                           korkeakoulun opiskelijoiden opetukseen sekä
11595:     Suomi korostaa ulkopolitiikassaan entistä         että ao. koulutuksen olennaiseksi lisäämiseksi
11596: enemmän aseidenriisunnan ja sotilaallisen lien-       laadittaisiin ohjelma.
11597: nytyksen merkitystä. Sotilaat taas erittelevät           Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
11598: turvallisuuspolitiikan toisaalta ulkopolitiikkaan,    tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
11599: toisaalta maanpuolustukseen julistautuen tur-         valtioneuvoston ·asianomaisen jäsenen vastatta-
11600: vallisuuspolitiikan asiantuntijoiksi, luennoitsi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
11601: joiksi ja kurssien järjestäjiksi.
11602:     On kuitenkin hämmästyttävää, miten vähäi-                    Onko Hallitus tietoinen aseidenrii-
11603: seksi jää varusmieskoulutuksen, jopa reservin-                sunta- ja rauhankasvatustietouden vähäi-
11604: upseerikoulutuksen saaneiden henkilöiden ja                   syydestä suomalaisessa sotilaskoulutuk-
11605: vastavalmistuneiden kadettikoulun käyneiden                   sessa, ja jos on,
11606: nuorten upseerien tietämys aseidenriisuntapo-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11607: litiikan perusteista, rauhantutkimuksen sovellu-              ryhtyä aseidenriisunta- ja rauhankasva-
11608: tuksista sekä erityisesti sodan sosiaalisista ja              tuskoulutuksen olennaiseksi lisäämiseksi
11609: taloudellisista syistä ja seurauksista. Tämä an-              sotilaskoulutuksen kaikilla tasoilla?
11610: taa vaikutelman, että aseidenriisuntakysymyk-
11611:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
11612: 
11613:          Kaarina Suonio                  Matti Puhakka                   Juhani Surakka
11614:          Matti Luttinen                  Eva-Maija Pukkio                Olli Helminen
11615:          Sakari Knuuttila                Seppo Tikka                     Anna-Liisa Hyvönen
11616:          Erkki Liikanen                  Inger Hirvelä                   Helvi Niskanen
11617:          Kaj Bärlund                     Ulla-Leena Alppi                Terhi Nieminen-Mäkynen
11618:          Pentti Lahti-Nuuttila           Anneli Kivitie                  Maija Rajantie
11619:          Paula Eenilä                    Pirjo Ala-Kapee                 Peter Muurman
11620:          Liisa Jaakonsaari               Jacob Söderman                  Saara-Maria Paakkinen
11621:                                          Tellervo Koivisto
11622: 
11623: 
11624: 088000567Y
11625: 2                                             1980 vp.
11626: 
11627: 
11628: 
11629: 
11630:                        Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
11631: 
11632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lystöopistossa, Taistelukoulussa ja Sotakorkea-
11633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        koulussa.
11634: olette 18 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn              Kadettikoulun opetussuunnitelmaan kuuluu
11635: kirjeenne n:o 664 ohella toimittanut valtioneu-      yhteensä 15 tuntia aseidenriisunnan ja rau-
11636: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-       hankasvatuksen alalta seuraavista aiheista:
11637: jennöksen kansanedustaja Kaarina Suonion                - vastuu rauhasta;
11638: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä          - kansainvälisoikeudelliset sotaa koskevat
11639: n:o 269:                                             säännökset;
11640:           Onko Hallitus tietoinen aseidenrii-           - SALT- ja AVS-neuvottelujen nykyvaihe;
11641:        sunta- ja rauhankasvatustietouden vähäi-         - aseidenriisunta kansainvälisessä politiikas-
11642:        syydestä suomalaisessa sotilaskoulutuk-       sa ja sen nykyvaihe;
11643:        sessa, ja jos on,                                - YK ja aseidenriisunta;
11644:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          - pyrkimykset kollektiiviseen turvallisuus-
11645:        ryhtyä aseidenriisunta- ja rauhankasva-       järjestelmään;
11646:        tuskoulutuksen olennaiseksi lisäämiseksi         - turvallisuusneuvosto ja sen erityisasema
11647:        sotilaskoulutuksen kaikilla tasoilla?         rauhan turvaamisessa;
11648:                                                         - Suomen osallistuminen YK:n rauhantur-
11649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaamistyöhön;
11650: vasti seuraavaa:                                        - liennytyksen kausi maailmanpolitiikassa
11651:    Puolustusvoimien tehtävät on lueteltu puo-        1960- ja 1970-luvulla.
11652: lustusvoimista annetussa laissa ( 402/7 4), jonka      Sotakorkeakoulun opetussuunnitelmaan kuu-
11653: 2 §:ssä mm. mainitaan seuraavaa: "Antaa soti-        luu yhteensä 11 tuntia aseidenriisunnan ja rau-
11654: laskoulutusta sekä osalt~an edistää puolustus-       hankasvatuksen alalta seuraavista aiheista:
11655: tahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa ko-          - sodankäynnin kansainväliset oikeussään-
11656: hottavaa toimintaa". Laissa mainittu sotilas-        nöt;
11657: koulutus tarkoittaa lähinnä asevelvollisten kou-        - turvallisuus ja valta kansainvälisessä poli-
11658: luttamista puolustusvoimien muiden varsinais-        tiikassa;
11659: ten tehtävien - siis valtakunnan alueen val-                aseidenriisunnan ajankohtaiset ongelmat;
11660: vonnan, alueellisen koskettamattomuuden tur-            - rauhanturvatoiminnan doktriini ja merki-
11661: vaamisen ja maan puolustamisen - suorittami-         tys;
11662: seen. Puolustusvoimien tehtäviin ei kuulu ylei-         - YK kansainvälisen turvallisuuden järjes-
11663: sen kansalaiskasvatuksen antaminen. Kuitenkin        tönä;
11664: turvallisuuspolitiikan opetus on sisällytetty puo-      - kylmä sota ja suurvaltojen strategia
11665: lustusvoimien opetusohjelmiin ja sen tarkoituk-      1945-53;
11666: sena on täydentää yhteiskunnan tällä alalla anta-       - rauhanomainen rinna:kkaiselo 1954-57.
11667: maa koulutusta.
11668:    Varusmiesten koulutuksessa turvallisuuspoli-         Lisäksi aseidenriisuntakysymyksiä käsitellään
11669: tiikan opetus jakautuu siten, että miehistötehtä-    eräillä muilla tunneilla ja eräät tutkimustyöt
11670: viin koulutettaville pidetään yhteensä 14, reser-    sivuavat myös rauhankasvatuskysymyksiä.
11671: vin aliupseereiksi koulutettaville 18 ja reservin       Ottaen huomioon puolustusvoimien lakisää-
11672: upseereiksi koulutettaville 26 oppituntia. Näi-      teiset sotilaskoulutustehtävät ja edellä mainittu-
11673: hin sisältyy mm. aseriisuntaan ja rauhankasva-       jen oppituntien määrän ei katsota olevan tar-
11674: tukseen liittyviä aiheita.                           vetta eikä aikapulan vuoksi mahdollisuuksia-
11675:    Kantahenkilökunnalle annetaan turvallisuus-       kaan olennaisesti lisätä aseriisuntaa ja rauhan-
11676: politiikan ja kansainvälisen humanitaarisen oi-      kasvatusta käsittelevää koulutusta puolustus-
11677: keuden opetusta lähinnä Kadettikoulussa, Pääl-       voimissa.
11678:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1980.
11679: 
11680:                                                                    Puolustusministeri Lasse· Äikäs
11681:                                                N:o 269                                                3
11682: 
11683: 
11684: 
11685: 
11686:                           T i 11   R i k s d a g en s     He r r   T a 1m a n.
11687: 
11688:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Kadettskolans undervisningsplan omfattar
11689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            sammanlagt 15 timmar undervisning i nedrust-
11690: nr 664 av den 18 april 1980 tili vederbörande           ning och fredsfostran utgående från följande
11691: medlem av statsrådet för avgivande av svar              teman:
11692: översänt avskrift av följande av riksdagsman                - ansvar för freden;
11693: Kaarina Suonio m.fl. undertecknade spörsmål                - folkrättsliga stadganden rörande freden;
11694: nr 269:                                                    - SALT- och AVS-förhandlingarnas nuva-
11695:           Är Regeringen medveten om nedrust-            rande skede;
11696:        ningens och fredsEostrans ringa andel i             - nedrustningen i den internatJonella poH-
11697:        den militära utbildningen i Finland, och         tiken och dess nuvarande skede;
11698:        om så är fallet,                                    - FN och nedrustningen;
11699:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            - strävandena att åstadkomma ett kollek-
11700:        för att väsentligt öka undervisningen i          tivt säkerhetssystem;
11701:        nedrustning och fredsfostran på alla                - säkerhetsrådet och dess särställning i fre-
11702:        nivåer i den militära utbildningen?              dens bevarande;
11703:                                                            - Finlands medverkan i FN: s fredsbevaran-
11704:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          de arbete;
11705: samt anföra följande:                                      - avspänningsperioden i världspolitiken på
11706:     Försvarsmaktens uppgifter har angivits i            1960- och 1970-talen.
11707: lagen om försvarsmakten ( 402/74). I lagens                Krigshögskolans undervisningsplan omfattar
11708: 2 § sägs att försvarsmakten bl.a. har tili upp-         sammanlagt 11 timmar undervisning i nedrust-
11709: gift att "handha den militära utbildningen              ning och fredsfostran utgående från följande
11710: samt för sin del främja verksamhet som syftar           teman:
11711: tili att stärka försvarsviljan och höja medbor-
11712: garnas fysiska kondition." Den i lagen nämnda              - krigsföringens internationella rättsnormer;
11713: militära utbildningen avser främst utbildning              - säkerheten och makten i den internatio-
11714: av värnpliktiga för fullgörande av försvars-            nella politiken;
11715: maktens övriga egentliga uppgifter, dvs. att               - nedrustningens aktuella problem;
11716: övervaka rikets område, trygga den territoriella           - den fredsbevarande verksamhetens dok-
11717: integriteten och försvara landet. I försvars-           trin och betydelse;
11718: maktens uppgifter ingår inte allmän medbor-                - FN som internationell säkerhetsorganisa-
11719: garfostran. Undervisning i säkerhetspolitik har         tion;
11720: dock intagits i försvarsmaktens undervisnings-             - det kalla kriget och stormakternas stra-
11721: program och dess syfte är att komplettera den           tegi 1945-53;
11722: utbildning som samhället ger på detta område.              - fredlig samexistens 1954-57.
11723:     I beväringsutbildningen är undervisningen i            Därtili behandlas nedrustningsfrågor under
11724: säkerhetspolitik fördelad så, att de som ut-            endel andra lektioner, och vissa forskningsar-
11725: bildas för manskapsuppgifter har sammanlagt             beten tangerar även frågor som gäller freds-
11726:  14, de som utbildas tili underofficerare i reser-      fostran.
11727: ven 18 och de som utbildas tili officerare i               Med beaktande av försvarsmaktens lagstad-
11728: reserven 26 lektioner i ämnet. Under lektio-            gade uppgifter i den militära utbildningen och
11729: nerna behandlas bl.a. ämnen som hänför sig              de ovan nämnda lektionernas antal anses det
11730: tili nedrustning och fredsfostran.                      inte föreligga något behov och på grund av
11731:     Stampersonalen får undervisning i säkerhets-        tidsbrist inte heller några möjligheter att vä-
11732: politik och internationell humanitär rätt främst        sentligt öka den utbildning som försvarsmakten
11733: vid Kadettskolan, Befälsinstitutet, Stridsskolan        ger i nedrustning och fredsfostran.
11734: och Krigshögskolan.
11735:      Helsingfors den 23 maj 1980.
11736: 
11737:                                                                        Försvarsminister Lasse Äikäs
11738:                                                  1980 vp.
11739: 
11740: 3.rjallinen kysymys n:o 270.
11741: 
11742: 
11743: 
11744: 
11745:                                     Kortesalmi: Oman yläasteen perustamisesta Siikajoelle.
11746: 
11747: 
11748:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11749: 
11750:    Vuonna 1968 valmistui Siikajoelle neljän pie-         katsoa vastaavan tälläkin hetkellä yläasteen ope-
11751:  len kunnan, nimittäin Revonlahden, Lumijoen,            tustilavaatimuksia. Vajaakäyttöisinä kouluraken-
11752:  1ailuodon ja Siikajoen yhteinen keskikoulu.             nukset rasittavat pienen kunnan taloutta ja tyh-
11753:  (uitenkin jo vuonna 1974 keväällä valtioneu-            jillään olevista opetustiloista aiheutuu kuitenkin
11754:  rosto antoi päätöksen peruskoulujen alueelli-           kiinteitä menoja, jotka olisivat saman suuruisia
11755:  :esta toimeenpanosuunnitelmasta Raahen kau-             vaikka kiinteistön kaikki tilat olisivat tehok-
11756:  mngin ja Pattijoen sekä Siikajoen kuntien               kaassa käytössä.
11757:  )salta. Päätöksen mukaan edellä mainitut kun-               Koska kiinteistömenot e1vat juuri nous1s1,
11758:  lat muodostavat yhteistoiminta-alueen ja laati-         voidaan oman yläasteen perustamista Siikajoelle
11759:  rat koulusuunnitelmansa yhdessä. Kouluoloja            perustella myös taloudellisuustekijöillä. Alusta-
11760:  ärjestettäessä voivat yläasteen koulut sijaita          vien laskelmien mukaan olisivat oman yläasteen
11761:  Raahen kaupungissa ja Pattijoen kunnassa.              palkkausmenot noin 261 500 markkaa. Saman-
11762:  Edellä mainitun estämättä muodostivat Hailuo-           aikaisesti säästyisi koulukyydityksissä noin
11763:  lon kunta ja Siikajoen kunta yhteisen yläasteen         90 000 markkaa ja tuntikertymävähennyksinä
11764:  mulupiirin lukuvuoden 1975-1976 loppuun                 Pattijoella noin 108 500 markkaa. Yläasteen
11765:  1sti ja väliaikainen yläaste sijaitsi Siikajoen kuu-   saaminen Siikajoelle merkitsisi koulutilojen ra-
11766:  lassa. Näin hajosi yhteinen keskikoulupiiri ja         kentamistarpeen vähenemistä Pattijoella aina-
11767:  wulurakennukset jäivät Siikajoen kunnan lu-            kin yhden opetustilan verran eli noin 165 600
11768: 1astettaviksi sopimuksen mukaisesti. Kunta lu-          markkaa. Näillä kustannuksilla saataisiin Siika-
11769:  1asti lähes kahden miljoonan markan koulura-           joella vielä uudehkot koulutilat tehokkaaseen
11770: (ennukset osakaskunnilta vuoden 1978-1979               käyttöön, saataisiin rehtorinvirka, matemaattis-
11771: vaihteessa ja perusopetustiloista on nyt neljä          ten aineiden lehtorin virka, yleisaineiden opetta-
11772:  ~pävirallisesti ala-asteen käytössä suurimman          jan virka ja peruskoulujen yhteinen ruotsin- ja
11773: Jsan tiloista ollessa tyhjillään.                       englanninkielen opettajan virka.
11774:    Edellä mainituista koulujärjestelyistä on ollut          Tärkeimpänä perusteluna oman yläasteen saa-
11775: >eurauksena se, että Siikajoen yläastetta käyvät        miselle Siikajoelle kunta pitää kuitenkin itse
11776: koululaiset ovat turistin asemassa. Heitä kulje-        opetuksen kohdetta eli lasta. Vaikka kuntakes-
11777: tetaan joka päivä Pattijoelle ja kauimpana asu-         kusten väli on vain runsaat 20 kilometriä, muo-
11778: vien lasten koulumatka ylittää jopa 70 kilo-            dostuvat kauimpana asuvien lapsien koulumat-
11779: metriä päivässä.                                        kat päivittäin yli 70 kilometrin pituisiksi, sillä
11780:    Vuonna 1980 ensimmäisessä kokouksessaan              kuntakeskus on pieni ja kunta voimakkaasti
11781: Siikajoen valtuusto päätti anoa valtioneuvostolta       haja-asuttu. Oman yläasteen saaminen merkitsisi
11782: lupaa oman yläasteen ylläpitämiseen. Vaikka             siis Siikajoen koululasten aseman huomattavaa
11783: vuosiluokille tuleva oppilasmäärä jääkin vain           paranemista. Oikeana ei voida pitää sitä, että
11784: noin kahteenkymmeneen, katsottiin olevan ole-           lapsen koulupäivä muodostuu jopa yhdeksän-
11785: massa muita varteenotettavia tekijöitä. Edellä          tuntiseksi pitkien koulumatkojen vuoksi ja että
11786: mainituissa koulutiloissa on tyhjillään neljä pe-       hän tämän jälkeen vielä suorittaa kotitehtävät
11787: rusopetustilaa, kaksi erityisopetustilaa ja me-         ja että hän joka päivä kulkee niin pitkän kou-
11788: kaanisen puutyön opetustila. Samaan koulu-              lumatkan että aikuinenkin sitä karttaisi päivit-
11789: kompleksiin kuuluvassa vanhassa ala-asteen kou-         täisenä työmatkanaan.
11790: lussa on tyhjillään kolme perusopetustilaa, ope-            Tosiasia on myös se, että pienen kunnan ala-
11791: tuskeittiö ja metallityöluokka. Koulutiloja voi-        asteella lapsi kokee sosiaalisen turvallisuuden-
11792: daan pitää vielä verrattain uusina ja niiden voi        tunteen, kouluryhmän jäsenet tuntevat toisensa
11793: 088000566X
11794: 2                                           1980 vp.
11795: 
11796: ja vuorovaikutus myös lasten vanhempien ja         jokiset silti asua kotikunnassaan, joka pystyi
11797: opettajien välillä on tiivistä.                    tarjoamaan tarvittavat peruspalvelut kuten e~
11798:    Pienten yläasteiden hyväksymisen katsotaan      merkiksi juuri oman yläasteen.
11799: myös turvaavan opettajien työllisyyttä jolle va-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten vald
11800: kavan uhan ovat muodostaneet suuret opetus-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esit~
11801: ryhmät ja oppilaiden väheneminen.          .       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen j
11802:    Edellä esitetyn perusteella Siikajoen kqnta     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11803: katsookin, että kunnan tulevan kehittämisen
11804: kannalta keSikeisimpiä tekijöitä on oman ylä-                Aikooko Hallitus myöntää Siikajof
11805: asteen koulun saaminen kuntaan. Vasta sen                 kunnalle sen anoman luvan oman yl
11806: jälkeen voidaan ajatella yritystoiminnan viriä-           asteen ylläpitämiseen Siikajoen kunnas1
11807: mistä kunnassa. Vasta sen jälkeen voidaan aja-            ja siten inhimillisten kouluolojen turva
11808: tella uusien työpaikkojen luomista samoin kuin            miseksi Siikajoen koululaisille ja heidä
11809: asuntotuotannon kehittämistä niin, että vaikka            kodeilleen?
11810: työssäkäyntialue olisikin laaja, voisivat siika-
11811:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1980.
11812: 
11813:                                       J. Juhani Kortesalmi
11814:                                              N:o 270
11815: 
11816: 
11817: 
11818: 
11819:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11820: 
11821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poikkeustapauksissa on katsottu, että yläasteen
11822: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       opetus voidaan oppilaiden kannalta katsottuna
11823: Jlette 18 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          järjestää tarkoituksenmukaisemmin läheisyy-
11824: drjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         dessä sijaitsevassa naapurikunnan yläasteessa
11825: tsianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kuin ylläpitämällä pientä omaa yläastetta.
11826: ~dustaja J. Juhani Kortesalmen kirjallisesta ky-        Siikajoen kunnan osalta on todettava, että
11827: ;ymyksestä n:o 270:                                 kunnassa aikanaan sijainnut kunnallinen keski-
11828:                                                     koulu perustui huomattavalta osaltaan muista
11829:           Aikooko Hallitus myöntää Siikajoen        kunnista kotoisin olevien oppilaiden varaan.
11830:        kunnalle sen anoman luvan oman ylä-          Koulu oli yhteinen Hailuodon, Lumijoen sekä
11831:        asteen ylläpitämiseen Siikajoen kunnassa     silloisen Revonlahden kunnan kanssa. Näistä
11832:        ja siten inhimillisten kouluolojen turvaa-   kunnista ei kuitenkaan voitu muodostaa perus-
11833:        miseksi Siikajoen koululaisille ja heidän    koulun yläasteen piiriä, koska Revonlahden
11834:        kodeilleen?                                  kunta yhdistettiin Paavolan kunnan kanssa
11835:                                                     Ruukki-nimiseksi kunnaksi, Lumijoelta puoles-
11836:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taan oli olennaisesti lyhyemmät ja paremmat
11837: vasti seuraavaa:                                    yhteydet Liminkaan ja Hailuodosta Kempeleen
11838:    Peruskoulun yläasteen sijaintikunnista on        yläasteelle. Koska Siikajoen oma oppilaspohja
11839: määrätty valtioneuvoston vahvistamissa alueel-      oli vain noin 20 oppilasta ja koska Pattijoen
11840: lisissa toimeenpanosuunnitelmissa. Suunnitel-       yläasteelle kunnan keskustasta on vain 20 km,
11841: missa on pidetty lähtökohtana sitä, että toi-       ei näissä oloissa katsottu voitavan perustaa
11842: saalta oppilaiden koulumatkat on voitava säi-       Siikajoelle omaa yläastetta.
11843: lyttää kohtuullisina ja kouluverkko mahdollisim-        Siikajoen kunnan hakemus oman yläasteen
11844: man tiheänä, sekä toisaalta sitä, että oppilaille   perustamisesta ei ole tullut opetusministeriöön.
11845: kaikissa oloissa on pystyttävä takaamaan kun-       Mahdollisesti tehdyn hakemuksen perusteella
11846: nollinen opetus sekä määrätyt aine- ja kurssiva-    ministeriö tulee harkitsemaan, ovatko olosuh-
11847: linnat. Käytännössä tämä on merkinnyt, että         teet siinä määrin muuttuneet alueellisten toi-
11848: aikaisemmin keskikoulun sisältäneet koulukes-       meenpanosuunnitelmien vahvistamisen jälkeen,
11849: kukset on voitu muuttaa peruskoulun yläasteik-      että yläasteen piirijakoa on tarkoituksenmukais-
11850: si eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. Näissä       ta muuttaa.
11851:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
11852: 
11853:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
11854: 4                                            1980 vp.
11855: 
11856: 
11857: 
11858: 
11859:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11860: 
11861:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       snarare än upprätthållandet av ett eget lit1
11862: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      högstadium.
11863: av den 18 april 1980 till vederbörande medlem          Vad beträffar Siikajoki kommun bör ma
11864: av statsrådet översänt avskrift av följande av     konstatera att eleverna som gick i den mellat
11865: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        skola som tidigare var belägen i kommune
11866: nade spörsmål nr 270:                              till stor del var hemma i andra kommune.
11867:                                                    Skolan var gemensam för Hailuoto, Lumijol
11868:          Ämnar Regeringen på gjord ansökan         och dåvarande Revonlahti kommuner. Av dess
11869:        bevilja Siikajoki kommun tillstånd att      kommuner kunde man dock inte bilda ett egf
11870:        upprätthålla ett eget högstadium och        distrikt för grundskolans högstadium då Revor
11871:        därmed trygga mänskliga skolningsför-       lahti kommun förenades med Paavola kommu
11872:        hållanden för Siikajokis skolelever och     till Ruukki kommun, och då Lumijoki å andr
11873:        hem?                                        sidan hade väsentligt kortare och bättre förbir
11874:                                                    delser till Liminka, och Hailuoto till Kempel
11875:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      högstadier. Då Siikajokis eget elevbestånd hf
11876: samt anföra följande:                              stod av endast ca 20 elever och då avstånde
11877:    Lokaliseringen av grundskolans högstadier       till Pattijoki högstadium från kommunens cen1
11878: har bestämts i de av statsrådet fastställda re-    rum är endast 20 kilometer ansåg man att de
11879: gionala verkställighetsplanerna. Utgångspunkten    inte fanns möjligheter att under dessa orr
11880: i planerna har varit å ena sidan att hålla ele-    ständigheter kunna inrätta ett eget högstadiur
11881: vernas skolresor rimliga och skolnätet så tätt     i Siikajoki.
11882: som möjligt, och å andra sidan att garantera en       Siikajoki kommuns ansökan om inrättande
11883: ordentlig undervisning och de fastställda ämnes-   av ett eget högstadium har inte kommit til
11884: och kursvalmöjligheterna. 1 praktiken har detta    undervisningsministeriet. Utgående från e1
11885: betytt att de skolcentra som tidigare inhyste      eventuell ansökan kommer ministeriet att öve1
11886: mellanskolor har med några undantag kunnat         väga om förhållandena har avsevärt förändrat
11887: omvandlas till grundskolans högstadier.            efter att de regionala verkställighetsplanern:
11888:    1 dessa undantagsfall har man ansett att hög-   fastställts och huruvida det är ändamålsenlig
11889: stadieundervisningen i den närbelägna grann-       att ändra distriktindelningen för högstadierna
11890: kommunen varit ändamålsenligare för eleverna
11891:      Helsingfors den 15 maj 1980.
11892: 
11893:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
11894:                                              1980 vp.
11895: 
11896: Kirjallinen kysymys n:o 271.
11897: 
11898: 
11899: 
11900: 
11901:                                  Salolainen: Ns. kanttikiinnityslain aikaansaami~>esta.
11902: 
11903: 
11904:                        E d u sk un n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
11905: 
11906:    Kotimaisessa ja kansainvälisessä liikenteessä    liikenteen käyttämät kontit on vuokrattu paa-
11907: kontti on nykyisin erittäin laajassa käytössä       asiassa ulkomaisilta yhtiöiltä ja vuokramaksut
11908: oleva kuljetusväline. Se on verrattavissa kuor-     joudutaan siis maksamaan ulkomaan valuutta-
11909: ma-autoon kytkettävään perävaunuun. Kuiten-         na. Nykyinen asiantila ei kuitenkaan houkut-
11910: kaan ei lainsäädäntömme mukaan kanttia las-         tele suomalaisen kanttikaluston hankintaan.
11911: keta samanarvoiseksi perävaunun kanssa, si:llä         Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
11912: kanttia ei voida kiinnittää rahamääräisen kirjal-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
11913: lisen sitoumuksen täyttämisen vakuudeksi.           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11914: Tästä seuraa, että kontteja omistava toiminimi      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11915: on ,investointisuunnitelmiaan tehdessään huo-
11916: mattavasti heikommassa asemassa kuin perä-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11917: vaunuihin sijoittava yrittäjä.                               ryhtyä kotimaisten kanttien hankkimi-
11918:    Kanttiliikenteen kansainviili~>yydestä johtuen            sen edistämiseksi ja konttikiinnityslain
11919: r~htimaksut maksetaan aina ulkomaan valuu-                   aikaansaamiseksi?
11920: tassa. Tällä hetkellä maamme vienti- ja tuonti-
11921:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
11922: 
11923:                                          Pertti Salolainen
11924: 
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 0880006034
11929: 2                                             1980 vp.
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:                         Ed usku nnan         H erra      P u h e m i e h e 11 e.
11935: 
11936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ainakaan autokiinnitysjärjestelmän puitteissa.
11937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Konttien suhteellisen vähäisen vakuusarvon
11938: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           huomioon ottaen on lisäksi epäiltävää, onko
11939: kirjeenne n:o 687 ohella toimittanut v.a:ltioneu-    tarkoituksenmukaista pyrkiä tekemään konttien
11940: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kiinnittämistä mahdolliseksi minkään muunkaan
11941: kansanedustaja Pertti Salolaisen kirjallisesta ky-   yksittäisen kanttien rekisteröintiin perustuvan
11942: symy'ksestä n:o 271, jossa tiedustellaan:            kiinnitysjärjestelmän puitteissa.
11943:                                                         Oikeusministeriö on 7 päivänä helmikuuta
11944:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       1980 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä
11945:        ryhtyä kotimaisten kanttien hankkimi-         on selvittää mahdollisuudet tehostaa irtaimen
11946:        sen edistämiseksi ja kanttikiinnityslain      omaisuuden käyttämistä luoton vakuutena joko
11947:        aikaansaamiseksi?                             siirtymällä erityiseen yrityskiinnitysjärjestel-
11948:                                                      mään tai, mikäli näin ei katsota voitavan mene-
11949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tellä, kehittämällä voimassa olevaa irtaimisto-
11950: seuraavaa:                                           kiinnitystä koskevaa lainsäädäntöä. Mikäli toi-
11951:    Kontti on tavarankuljetusväline, joka on          mikunnan työn tuloksena voidaan saada aikaan
11952: otettu käyttöön kuljetettavan tavaran purka-         se1lainen yr.i tys- tai irtaimistokiinni tysiainsää-
11953: misen ja uudelleen kuormaamisen vähentämi-           däntö, joka mahdollistaa · pääsääntöisesti kaik-
11954: seksi. Kontteja on kahta kokoa. P.ienempien          kien yritysten lmikenlaatuisen irtaimen omai-
11955: kanttien arvo uutena on noin 15 000 markk1aa         suuden kiinnittämisen mahdollisuuksien mu-
11956: ja suurempien kanttien arvo noin 35 000              kaan siihen katsomatta, missä yrityksen irtai-
11957: markkaa. Kanttien keskimääräinen käyttöikä           mistoon kuuluvat yksittäiset esineet kulloinkin
11958: lienee noin viisi vuotta.                            ovat, saadaan myös kontit sellaisen irtaimen
11959:    Toisin kuin kuorma-autoon kytkettävä perä-        omaisuuden piiriin, joka voi olla kiinnityksen
11960: vaunu, johon voidaan autokiinnityslain ( 810/        kohteena. Ottaen huomioon •konttien käytön
11961: 72) 1 § :n 2 kohdan mukaan vahvistaa kiin-           erityisesti ulkomaan lii:kenteessä, jolloin kontit
11962: nitys saamisen vakuudeksi, konttia ei rekiste-       eivät yleensä edes pysy niiden omistajan tai
11963: röidä eikä kontti voi kuulua perävaunun ta-          tämän edustajan hallinnassa, kanttien arvo ja
11964: voin kuorma-autoon. Tämän vuoksi kanttien            merkitys luoton vakuutena jäänee kuitenkin
11965: kiinnittämistä ei voida luontevasti järjestää        varsin vähäiseksi.
11966:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1980.
11967: 
11968:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
11969:                                             N:o 271                                                3
11970: 
11971: 
11972: 
11973: 
11974:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11975: 
11976:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       systemet för inteckning i biL Med beaktande
11977: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         av containrarnas relativt låga värde som säker-
11978: velse nr 687 av den 22 april 1980 tili veder-     het kan man dessutom ifrågasätta ändamålsen-
11979: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    ligheten i ,att möjliggöra inteckning i containrar
11980: av följande av riksdagsman Pertti Salolainen      inom ramen för något annat inteckningssys-
11981: undertecknade spörsmål nr 271:                    tem, som skulle grunda sig på registrering av
11982:                                                   enskilda containrar.
11983:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Justitieministeriet har den 7 februari 1980
11984:        v,idta för att främja anskaffningen av     tillsatt en kommission, som har fått i uppdrag
11985:        inhemska oontainrar och åstadkomma         att utreda möjligheterna för effektivering av
11986:        en lag om inteckning i oontainer?          användningen av lös egendom såsom säkerhet
11987:                                                   för kredit, antingen genom övergång tili ett
11988:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     särskilt företagsinteckningssystem ellet, ifall
11989: samt anföra följande:                             detta inte anses möjligt, genom ett utvecklande
11990:    Containern är ett varutransportredskap som     av gällande lagstiftning om inteckning i lösöre.
11991: tagits i bruk för att minska på antalet last-     Hall kommissionens arbete resulterar i en så-
11992: ningar och lossningar vid varutransporter. Con-   dan lagst1ftning om inteckning i lösöre ellet
11993: tainrar finns i två storlekar. De mindre con-     i företag, som i regel möjliggör inteckning i
11994: tainrarnas värde som nya är ungefär 15 000        alla företa,gs lösa egendom av olika slag utan
11995: mk och de större containrarnas ungefär 35 000     beaktande av var det enskilda föremål, som
11996: mk. En containers användningstid torde vara       hör tili företagets lösöre, befinner sig, kan
11997: ungefär fem år i medeltal.                        även containrarna betraktas som sådan inteck-
11998:    1 motsats tili en släpvagn, som kopplas tili   ningsbar lös egendom. Med beaktande av an-
11999: lastbil, viiken enligt 1 § 2 mom. lagen om        vändningen av containrar särskHt i utrikes-
12000: inteckning i bil ( 810/72) kan intecknas tili     trafiken, då containrarna i allmänhet inte ens
12001: säkerhet för fordran, registreras inte contain-   disponeras av deras ägare ellet dennes repre-
12002: rar och en container kan inte i Iikhet med        sentant, torde containrarnas värde och bety-
12003: släpv,agnarna höra tili en lastbil. Därför kan    delse som säkerheter för kredit dock förbli
12004: inteckning i containrar inte ordnas på ett na-    synnerligen ringa.
12005: turligt sätt, i varje fall inte inom ramen för
12006:      Helsingfors den 28 maj 1980.
12007: 
12008:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
12009:                                              1980 vp.
12010: 
12011: Kirjallin,en kysymys n:o 272.
12012: 
12013: 
12014: 
12015: 
12016:                                  P. Jokinen ym.: Utin varuskunnan kasarmi- ja asuinrakennusten
12017:                                      rakentamisesta.
12018: 
12019: 
12020:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12021: 
12022:    Utin varuskunta on perustettu vuonna 1918.      työntekijöitä. Kun tiedetään, että vanhan työ-
12023: Nykyiset asunnot ovat rakennettu 1920-30-lu-       maan lopettaminen ja uuden avaaminen tulevat
12024: vuilla ja ovat tällä hetkellä vanhentuneet ja      aina maksamaan huomattavasti, olisikin ehdot-
12025: nykyaikaiseen asumiseen täysin soveltumatto-       toman tärkeätä, että U tin varuskunnassa raken-
12026: mia. Kasarmirakennukset ovat osaksi parakkeja      nustöitä voitaisiin jatkaa ennen kaikkea nykyis-
12027: ja vanhoja puurakennuksia. Missään muualla         ten ala-arvoisten kasarmirakennusten korvaami-
12028: maassamme ei tällä hetkellä ole näin ala-arvoi-    seksi ajanmukaisilla kasarmirakennuksilla.
12029: sia kasarmirakennuksia kuin Utin varuskunnas-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12030: sa. Uttiin on juuri valmistunut uusi ja ajanmu-    §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
12031: kainen huoltorakennus ja Utissa säilyy edelleen-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12032: kin varuskunta. Tämän vuoksi olisikin tärkeätä     raavan kysymyksen:
12033: saada Uttiin myös ajanmukaiset kasarmit ja
12034: asunnot henkilökunnalle. On tiedetty, että ny-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12035: kyiset rakennustyöt jatkuvat korkeintaan tämän             ryhtyä jatkaakseen Utin varuskunnan
12036: vuoden huhtikuun loppuun asti, mutta jo nyt                rakennustöitä aloittamalla kasarmiraken-
12037: 17. 4. 80 puolustusministeriön rakennustyö-                nusten rakentamisen työllisyysnäkökoh-
12038: maalla Utissa on irtisanottu useita rakennus-              datkin huomioonottaen?
12039:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12040: 
12041:          Pekka Jokinen                 Olli Helminen                  Terho Pursiainen
12042: 
12043: 
12044: 
12045: 
12046: 088000613E
12047: 2                                           1980 vp.
12048: 
12049: 
12050: 
12051: 
12052:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12053: 
12054:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Puolustusministeriössä ollaan tietolSla Utin
12055: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      varuskunnan 1910-1930 välisenä aikana ra-
12056: olette lähetteenne n:o 688 ohella 22 päivänä       kennettujen asuinrakennusten ja kasarmin hei-
12057: huhtikuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston         kosta kunnosta. Lisäksi varuskunnassa olevat
12058: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     Laskuvarjojääkärikoulun majoitustilat ovat ala-
12059: tajien Pekka Jokisen, Olli Helmisen ja Terho       arvoisissa parakeissa.
12060: Pursiaisen tekemän seuraavansisältöisen kysy-         Varuskunnan kehittämisohjelmaa lähdettiin
12061: myksen n:o 272:                                    toteuttamaan vuonna 1978 ruokala-sotilaskodin
12062:                                                    rakentamisella ja sen va1imistuttua on nyt
12063:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rakenteilla lämpökeskus, jonka rakentaminen
12064:        ryhtyä jatkaakseen Utin varuskunnan         kehittämissuunnitelman    toteuttamiseksi   on
12065:        rakennustöitä aloittama1la kasarmiraken-    välttämätöntä.
12066:        nusten rakentamisen työllisyysnäkökoh-         Rakentamista varuskunnassa on tarkoitus jat-
12067:        datkin huomioonottaen?                      kaa. Tämän vuoksi puolustusministeriö on eh-
12068:                                                    dottanut vuoden 1981 tulo- ja menoarvioesi-
12069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      tykseen määrärahan uuden kasarmin rakennus-
12070: seuraavaa:                                         töiden aloittamiseksi.
12071:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1980.
12072: 
12073:                                                                  Puolustusministeri Lasse Äikäs
12074:                                              N:o 272                                              3
12075: 
12076: 
12077: 
12078: 
12079:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12080: 
12081:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Det är i försvarsministeriet bekant, att de
12082: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1-       under tiden 1910-1930 uppförda bostads-
12083: se nr 688 av den 22 apri1 1980 tili vederhöran-    byggnaderna och kasernen vid garnisonen i
12084: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       Uttis befinner sig i dåligt skick. Därjämte är
12085: följande av riksdagsmännen Pekka Jokinen,          fallskärmsjägarskolans inkvarteringsutrymmen,
12086: Olli Helminen och Terho Pursiainen underteck-      vi1ka är belägna vid garnisonen, placerade i
12087: nade spörsmå1 nr 272:                              undermåliga baracker.
12088:                                                       Man började förverkliga garnisonens utveck-
12089:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     lingsprogram år 1978 genom att bygga ett
12090:        ta för fortsättande av byggnadsarbetena     kosthåll-soldathem och efter att det blivit
12091:        vid garnisonen i Utti genom att påbörja     färdigt byggs för närvarande en värmecentral,
12092:        uppförandet av kasernbyggnaderna, med       vars uppförande är nödvändigt för förverkli-
12093:        beaktande även av sysselsättningssyn-       gande av utvecklingsplanen.
12094:        punkterna?                                     Avsikten är att byggnadsverksamheten vid
12095:                                                    garnisonen ska11 fortgå. Försvarsministeriet
12096:                                                    har därför föreslagit att i statsförslaget för år
12097:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1981 skall intas ett anslag för inledande av
12098: samt anföra följande:                              byggnadsarbetena på en ny kasern.
12099:      Helsingfors den 28 maj 1980.
12100: 
12101:                                                                    Försvarsminister Lasse Äikäs
12102: 1
12103: 1
12104: 1
12105: 1
12106:     1
12107:     1
12108:     1
12109:     1
12110:         1
12111:         1
12112:         1
12113:         1
12114:             1
12115:             1
12116:             1
12117:             1
12118:                 1
12119:                                                1980 vp,
12120: 
12121: Kirjallinen kysymys n:o 273.
12122: 
12123: 
12124: 
12125: 
12126:                                   Holvitie ym.: Sairaanhoito-oppilaitosten taloudenhoitajien so-
12127:                                      siaalieduista.
12128: 
12129: 
12130:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12131: 
12132:     Pyydämme hallitusta kiinnittämään huomiota       päivästä maaliskuuta 1980 tulleen palkankoro-
12133: epäkohtaan, joka koskee valtion palveluksessa        tuksen jälkeen heidän palkkansa on 1 398
12134: olevaa kuutta ( 6) osapäiväistä taloudenhoi ta-      markkaa kuukaudessa. Kuitenkin he käsittele"
12135: jaa, jotka kaikki työskentelevät ammattikasva-       vät noin 3-4 miljoonan markan käyttöbudjet-
12136: tushallituksen alaisina sairaanhoi to-oppilai tok-   tia vuodessa kukin ja heiltä vaaditaan vähin-
12137: sissa. Heille on keksitty virkanimikehirviö          tään merkonomin tutkinto. Lisäksi viime vuon-
12138: "puolipäiväinen, ,työsopimussuhteinen, rinnas-       na tulleet täydennyskoulutuskurssit tulevat ra-
12139: tuspa~kkainen    taloudenhoitaja". Puolipäiväi-      sittamaan jatkossa entistä enemmän kyseisten
12140: syys, työaika viikossa 18 tuntia 7 1;2 minuuttia,    oppilaitosten taloudenhoitajien työtä.
12141: vaikuttaa sen, että heiltä puuttuu kokonaan             Kohtuullisena voitaneen pitää, että he saisivat
12142: sosiaaliturva. Kaiken muun he menettävät pait-       samat sosiaaliset edut !kuin virkasuhteisetkin
12143: si tulevan eläkkeen. Samasta syystä, että he         taloudenhoitajat, ellei heitä voida siirtää koko-
12144: ovat sekä työsopimussuhteisia että virkas~htei­      päiväiseen tehtävään. Muodollisesti puuttuva
12145: sia palkkauksen suhteen ja koska heidän työ-         yksf tunti 52 minuuttia työajasta viikossa jättää
12146: ajakseen on määrätty puolet virastotyöajasta,        heidät nyt mainittujen sosiaalietujen ulkopuo-
12147: jostä ei tule 20 tuntia viikossa, he menettävät      lelle.
12148: ikälisät, määrävuosikorotukset ja osan kesälo-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
12149: masta ja lomarahasta. Heille määrätty työaika        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12150: ei riitä pienessäkään oppilaitoksessa. Myös am-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12151: mattikasvatushallitus tietää tämän, josta syystä     seuraavan kysymyksen:
12152: heitä on ammattikasvatushallituksesta kehotettu
12153: pitämään ylityöt vapaana, mikä ei sekään onnis-                 Onko Hallitus tietoinen kuuden ( 6)
12154:  tu, koska vapaan jälkeen he tekevät jälleen yhä             sairaanhoito-oppitai toksen taloudenhoi-
12155: enemmän ylitöitä, jotta 1työt ja heille kuuluvat             tajan sosiaalietujen epäkohdista, ja jos
12156: asiat tulevat hoidettua.                                     on,
12157:    ·Asianomaisista tuntuukin, että he ovat .to-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asian
12158: della palkkakuopassa, koska tällä hetkellä 1.                korjaamiseksi?               ·
12159:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12160: 
12161:          Tapio Holvitie                 Anna-Liisa Jokinen              Anna-Kaarina Louvo
12162:          Timo Ihamäki                   Lauri Palmunen                  Matti Viljanen
12163:          Tauno Valo                     Sauli Hautala                   Mikko Rönnholm
12164:          Jalmari Torikka                Ulla Puolanne                   Anna-Liisa Piipari
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169: 088000679K
12170: 2                                             1980 vp.
12171: 
12172: 
12173: 
12174: 
12175:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
12176: 
12177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taloudenhoitajan sekä työaika että palkka on
12178: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        puolet kokopäivätoimisen taloudenhoitajan työ-
12179: 9lette kirjeellänne 22 päivänä huhtikuuta 1980       ajasta ja palkasta, joiden mukaan myös kesä-
12180: n:o 689 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        loma ja lomakorvaus määräytyvät.
12181: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio          Taloudenhoitajien tehtäviin liittyvänä on
12182: Holvitien ym. tekemän kirjallisen kysymyksen         tässä yhteydessä mainittava, että ammattikasva-
12183: n:o 273:                                             tushallitus on viime vuosina perustanut ns.
12184:                                                      aluemaksukeskuksia, joiden tehtävänä on alueen
12185:           Onko Hallitus tietoinen kuuden ( 6)        ammattikasvatushallituksen alaisten valtion op-
12186:        sairaanhoito-oppilaitoksen taloudenhoi-       pilaitosten kirjanpidon ja maksuliikenteen suo-
12187:        tajan sosiaalietujen epäkohdista, ja jos      ritustekniikan hoitaminen. Täten on pyritty va-
12188:        on,                                           pauttamaan oppilaitosten toimistohenkilökunta
12189:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin asian      jatkuvasti toistuvien rutiinitehtävien suorittami-
12190:        korjaamiseksi?                                sesta. Tänä vuonna aluemaksukeskusverkosto
12191:                                                      käsittää koko maan. Tämän vuoksi ei ole ollut
12192:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aiheellista ryhtyä perustamaan sairaanhoito-
12193: vasti seuraavaa:                                     oppilaitoksiin uusia taloudenhoitajien virkoja
12194:    Eduskunta on myöntänyt vuoden 1975 tulo-          tai toimia.
12195: ja menoarvion momentilla 29.83.01. varat                Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa, että
12196: puolipäiväisten taloudenhoitajien palkkaamisek-      kysymyksessä tarkoitettujen puolipäiväisten ta-
12197: si eräisiin sairaanhoito-oppilaitoksiin. Tällaisia   loudenhoitajien sosiaaliset edut ovat samat kuin
12198: puolipäiväisiä taloudenhoitajia on joissakin pie-    valtion muidenkin puolipäiväisten toimihenki-
12199: nemmissä sairaanhoito-oppilaitoksissa, joissa ta-    löiden vastaavat edut. Valtion osa-aikaisen hen-
12200: loudenhoitajan tehtävät eivät edellytä kokopäi-      kilöstön palvelussuhteen ehtoja selvittää par-
12201: vätyötä. Vaikka sairaanhoito-oppilaitoksen bud-      haillaan 11. 3. 1980 asetettu va1tion työmark-
12202: jetti olisikin 3-4 miljoonaa markkaa, on siitä       kinalaitOksen työryhmä, jonka esityksen poh-
12203: suurin osa palkkausmenoja. Suuremmissa sai-          jalta voitaneen sen jälkeen ryhtyä jatkotoimen-
12204: raanhoito-oppilaitoksissa sen sijaan on kokopäi-     piteisiin.
12205: vätoimiset taloudenhoitajat. Puolipäivätoimisen
12206:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1980.
12207: 
12208:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
12209:                                              N:o 273                                                  3
12210: 
12211: 
12212: 
12213: 
12214:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12215: 
12216:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tidsanställda ekonomernas både arbetstid och
12217: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lön är hälften av de heltidsanstälida ekonomer-
12218: av den 22 april 1980 nr 689 tili vederbörande      nas arbetstid och lön och deras sommarsemes-
12219: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ter och semesterersättning bestäms därefter.
12220: jande av riksdagsman Tapio Holvitie m. fl. un-        I anslutning tili ekonomernas arbetsuppgifter
12221: dertecknade spörsmål nr 273:                       bör man nämna i detta sammanhang att yrkes-
12222:                                                    utbildningsstyrelsen har under de senaste åren
12223:           Är Regeringen medveten om de miss-       grundat s.k. regionala betalningscentraler vars
12224:        förhålianden i socialförmånerna som         uppgift är att sköta bokföringen och betalnings-
12225:        drabbar ekonomerna i sex ( 6) sjuk-         rörelsen för de statliga läroanstalter i området
12226:        vårdsläroanstalter, och om Regeringen       som är understälida yrkesutbildningsstyrelsen.
12227:        är medveten om dessa,                       På detta sätt har man strävat att befria läro-
12228:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder    anstalternas kontorspersonal från de ständigt
12229:        för att korrigera dessa missförhålian-      återkommande rutinåliggandena. I år täcker det
12230:        den?                                        regionala betalningscentralnätet hela landet.
12231:                                                    Med anledning av detta har det inte funnits
12232:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skäl att börja grunda nya ekonomtjänster ellet
12233: samt anföra följande:                              -befattningar vid sjukvårdsläroanstalterna.
12234:    Riksdagen beviljade i statsförslaget för år        Hänvisande tili ovanstående konstaterar re-
12235: 1975 moment 29.88.01. anslag för avlönande         geringen att de sociala förmånerna för de del-
12236: av deltidsanstälida ekonomer vid några sjuk-       tidsanställda ekonomerna som avses i spörs-
12237: vårdsläroanstalter. Dylika deltidsanstälida eko-   målet är desamma som för de övriga deltids-
12238: nomer föreko111mer i några mindre sjukvårds-       anstälida statsfunktionärerna. Villkoren för
12239: läroanstalter där ekonomens arbetsuppgifter        tjänsteförhåliandena för statens deltidsanställda
12240: inte förutsätter heltidsanstälining. Om också      personai utreds för tillfäliet av en arbetsgrupp
12241: budgeten för sjukvårdsläroanstalten var 3-4        vid Statens arbetsmarknadsverk, som tillsattes
12242: miljoner mark utgörs största delen av avlö-        den 11. 3. 1980, och på vars förslag man torde
12243: ningar. Vid större sjukvårdsläroanstalter finns    kunna skrida tili vidare åtgärder.
12244: däremot heltidsanställda ekonomer. De del-
12245:      Helsingfors den 4 juni 1980.
12246: 
12247:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
12248:                                              1980 vp.
12249: 
12250: Kirjallinen kysymys n:o 274.
12251: 
12252: 
12253: 
12254: 
12255:                                  Holvitie ym.: Vakuutustoimihenkilöitä koskevasta verotukselli-
12256:                                     sesta epäkohdasta.
12257: 
12258: 
12259:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12260: 
12261:    Verottaja on katsonut vakuutusyhtiön hen-        ten saaduista vapaalipuista. Alennus on pro-
12262: kilökuunalleen myöntämän 50 prosentin va-           senteissa mitattuna kaksinkertainen 50 prosen-
12263: kuutusmaksualennuksen sellaiseksi huomatta-         tin vakuutusmaksualennukseen nähden. Vapaa-
12264: vaksi luontoiseduksi, jota on pidettävä ennak-      lippuetuus saattaa verovuoden aikana muodos-
12265: koperintälain 4 § :n 2 momentissa tarkoitet-        tua rahassa mitattuna huomattavasti suurem-
12266: tuna palkkana ja siten alennuksen osalta ko-        maksi kuin yksittäinen vakuutusmaksualennus.
12267: konaisuudessaan veronalaisena tulona. Korkein          Mielestämme verotussäännöksien tulee olla
12268: hallinto-oikeus on päätöksellään 4. 5. 1979 hy-     tasa-arvoisesti henkilökunta-alennuksiin suhtau-
12269: lännyt valituslupahakemuksen.                       tuvia. Verotusta koskevaa säännöstöä on muu-
12270:    Katsomme, että vakuutusalan toimihenkilöt        tettava siten, että kun harkitaan luontoisedun
12271: ovat joutuneet työnantajan henkilökuunalleen        huomattavuutta ja sen veronalaisuutta, on täl-
12272: myöntämien alennusten osalta eriarvoiseen ase-      löin otettava huomioon luontoisedun markka-
12273: maan muilla aloilla työskenteleviin työntekijä-     määräinen suuruus verovuotta kohden eikä
12274: ryhmiin ja muilla aloilla myönnettäviin hen-        pelkästään kiinnitettävä huomiota luontoisedun
12275: kilöstöalennuksiin nähden. On tunnettua, että       prosentuaaliseen suuruuteen, kuten nykyisin
12276: työnantajat useissa tapauksissa myöntävät hen-      tehdään.
12277: kilökuunalleen alennuksia, joiden suuruus on           Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
12278: 10-20 prosenttia. Tällaista etua ei pidetä          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12279: huomattavana ja siten osittainkaan veronalai-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12280: sena tulona. Kuitenkin edellä mainittu alennus,     seuraavan kysymyksen:
12281: jos se myönnetään esimerkiksi kulutushyödyk-
12282: keistä, on koko verovuotta ajatellen alennuk-                 Onko Hallitus tietoinen verottajan
12283: sen saajalle markkamääräisesti huomattavasti               epäoikeudenmukaisesta menettelystä va-
12284: suurempi etuus kuin yksittäinen vakuutusmak-               kuutustoimihenkilöiden vakuutusmaksu-
12285: sualennus vakuutustoimihenkilölle.                         alennusten verotuksessa, ja jos on,
12286:    Toisena esimerkkinä vakuutustoimihenkilöi-                 mihin välittömiin toimiin Hallitus
12287: den eriarvoisesta verotuksellisesta kohtelusta             aikoo asiassa ryhtyä verotussäännösten
12288: voidaan mainita se, että rautatieläistä ei ole             tulkinnan muuttamiseksi?
12289: verotettu valtionrautateiltä yksityismatkoja var-
12290:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12291: 
12292:          Tapio Holvitie                Anna-Liisa Jokinen             Anna-Kaarina Louvo
12293:          Timo Ihamäki                  Lauri Palmunen                 Matti Viljanen
12294:          Tauno Valo                    Sauli Hautala                  Mikko Rönnholm
12295:          Jalmari Torikka               Ulla Puolanne                  Anna-Liisa Piipari
12296: 
12297: 
12298: 
12299: 
12300: 0880006089
12301: 2                                              1980 vp.
12302: 
12303: 
12304: 
12305: 
12306:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12307: 
12308:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainitut edut liittyvät työnantajan
12309: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        intressissä tapahtuvaan työntekijöiden virkis-
12310: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           täytymiseen eivätkä ne yleensä merkitse työn-
12311: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tekijöiden elinkustannusten säästymistä. Vero-
12312: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vapaaksi sosiaalietuudeksi on katsottu myös
12313: edustaja Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta         ilmainen työpaikkaterveydenhuolto, vaikka täl-
12314: kirjallisesta kysymyksestä n:o 274:                  laisen edun rahallinen arvo voi olla melko
12315:                                                      huomattavakin.
12316:            Onko Hallitus tietoinen verottajan           Oikeuskäytännössä on eräissä tapauksissa
12317:         epäoikeudenmukaisesta menettelystä va-       katsottu työnantajan antama etuus verovapaaksi
12318:         kuu tustoimihenkilöiden vakuu tusmaksu-      siitä huolimatta, että etua on voinut tosiasialli-
12319:         alennusten verotuksessa, ja jos on,          sesti käyttää vain osa henkilökunnasta. Niinpä
12320:            mihin välittömiin toimiin Hallitus        palkaksi ei ole katsottu työntekijöiden lasten
12321:         aikoo asiassa ryhtyä verotussäännösten       koulukuljetuksista maksettua tukea ( KHO
12322:         tulkinnan muuttamiseksi?                     1971 II 59 5 ja 596) eikä työntekijöiden las-
12323:                                                      ten päivähoidosta pelastusarmeijan päiväkodille
12324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksettua korvausta (KHO 10. 1. 1978 no
12325: vasti seuraavaa:                                     26). Myöskään työnantajan työohjesäännön mu-
12326:     Tulo- ja varallisuusverolain 19 §:n 1 mo-        kaisesti suorittamaa yli 5 000 markan sairaus-
12327: mentin mukaan katsotaan veronalaisiksi laissa        kulukorvausta ei ole pidetty veronalaisena tu-
12328: mainituin rajoituksin verovelvollisen rahana tai     lona (KHO 1978 16. 8. 1977 no 3045).
12329: rahanarvoisena etuutena saarnat tulot. Laissa           Verovapaiksi on myös katsottu työnantajan
12330: ei ole säädetty verovapaiksi mitään rahanar-         omista tuotteistaan myöntämät tavanomaiset
12331: voisia luontois- ym. etuja, joten ne tulisi peri-    henkilökunta-alennukset. Tavanomaisen alen-
12332: aatteessa aina katsoa veronalaisiksi tuloiksi.       mlksen suuruuden määrittäminen saattaa kui-
12333: Oikeus- ja verotuskäytännössä on kuitenkin           tenkin yksittäistapauksissa osoittautua vaikeak-
12334: eräät etuudet katsottu verovapaiksi. Luonteen-       si. Nykyisen melko vähäisen oikeuskäytännön
12335: omaista verotuksen ulkopuolelle jääville etuuk-      perusteella ei voida tehdä yleisiä johtopäätök-
12336: sille on, että niiden rahallinen arvo on yleensä     siä tavanomaisen alennuksen suuruudesta, vaan
12337: melko vähäinen. Yrityksen työntekijöilleen an-       kukin tapaus joudutaan ratkaisemaan erikseen
12338: tamien etujen osalta on lisäksi tavallisesti edel-   kyseisen alan olosuhteet huomioon ottaen. Täl-
12339: lytetty, että ne ainakin periaatteessa ovat yri-     löin on kiinnitetty huomiota mm. tuotteen oma-
12340: tyksen koko henkilökunnan käytettävisssä.            kustannushintaan sekä siihen, kuinka paljon
12341:    Verotuksen ulkopuolelle jääviä, lähinnä työn-     työntekijälle myönnetty alennus poikkeaa alan
12342: tekijöiden työmotivaatiota ja viihtyvyyttä työ-      kauppatavan mukaisesta hyvän asiakassuhteen
12343: paikalla lisääviä vähäisiä etuuksia ovat vakiin-     perusteella myönnettävästä alennuksesta. Va-
12344: tuneen verotuskäytännön mukaan muun muassa           kuutusyhtiöiden henkilökuunalleen myöntämien
12345: kahvi- ja virvoitusjuomaetu sekä oikeus käyt-        alennusten osalta korkein hallinto-oikeus on
12346: tää sosiaalisia tiloja kuten sauna- ja kuntoilu-     omaksunut kannan, jonka mukaan vapaaehtois-
12347: tiloja. Veronalaiseksi eduksi ei ole myöskään        ten koti-, huvila- ja autovakuutusten maksuista
12348: katsottu esimerkiksi yrityksen merkkipäivänä         annettu 50 prosentin suuruinen henkilökunta-
12349: koko henkilökunnalle järjestettyä risteilyä Suo-     alennus katsotaan palkaksi ( KHO 2. 11. 197 6
12350: menlahdella.                                         no 4025).
12351:                                             N:o 274                                              3
12352: 
12353:    Työnantajan tarjoamien sosiaali- ym. etujen    todellista käytännöllistä arvoa. Vastaisuudessa:
12354: ja henkilökunta-alennusten verotuskohtelu pe-     tullaan kiinnittämään huomiota verotus- ja oi-
12355: rustuu nykyisin pitkälti tapauskohtaiseen ar-     keuskäytännön kehitykseen henkilökuntaetujen
12356: viointiin oikeuskäytännön antamissa puitteissa.   verotuskohtelun kehittämiseksi entistä tasapuo-
12357: Tähän mennessä sovelletetut arviointiperusteet    lisemmaksi, sekä sen selvittämiseksi, onko syytä
12358: ja tapausten moninaisuus ovat joissakin tapauk-   ottaa lakiin näiden etujen verotusta koskevia
12359: sissa saattaneet johtaa lopputulokseen, joka ei   täsmentäviä säännöksiä, vaiko ei.
12360: riittävästi ole ottanut huomioon saadun edun
12361:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
12362: 
12363:                                                                    Ministeri Pirkko Työläiärvi
12364: 4                                             1980 vp.
12365: 
12366: 
12367: 
12368: 
12369:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
12370: 
12371:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Ovan nämnda förmåner hör tili den rekrea-
12372: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrive1se      tion som ordnas för arbetstagare i arbetsgiva-
12373: av deh 22 april 1980 tili vederbörande med1em       rens intresse och innebär i allmänhet inte någon
12374: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      inbesparing i arbetstagarnas levnadskostnader.
12375: riksdagsman Tapio Ho1vitie m.fl. ställda skrift-    Även fri företagshälsovård har ansetts som
12376: liga spörsmå1 nr 27 4:                              skattefri social förmån, fastän en sådan för-
12377:                                                     måns värde i pengar kan vara rätt betydande.
12378:           Är Regeringen medveten om beskat-            I rättspraxis har en av arbetsgivaren given
12379:        tarens orättvisa förfarande vid beskatt-     förmån i vissa fall ansetts som skattefri trots
12380:        ningen av försäkringsfunktionärernas ra-     att faktiskt endast en del av personalen har
12381:        batter på försäkringspremier, och om         kunnat begagna sig av den. Sålunda har t.ex.
12382:        så är fallet,                                stöd för arbetstagarnas barns skolskjutsar och
12383:           vi1ka omedelbara åtgärder ämnar Re-       ersättning åt frälsningsarmens daghem för ar-
12384:        geringen vidta i saken för att få till       betstagarnas barns dagvård inte ansetts som
12385:        stånd en ändring av tolkningen av be-        lön (HFD 1971 II 595 och 596 resp. HFD
12386:        skattningsstadgandena?                        10. 1. 1978 nr 26). En av arbetsgivaren i en-
12387:                                                     lighet med arbetsreglementet utgiven ersättning
12388:    Såsom svar på spörsmå1et får jag vördsamt        för sjukdomskostnader på över 5 000 mark har
12389: anföra fö1jande:                                    inte heller ansetts som skattepliktig inkomst
12390:    Enligt 19 § 1 mom. 1agen om skatt på in-          (HFD 1978 16. 8. 1977 nr 3045).
12391: komst och förmögenhet anses såsom skatte-              Även sedvanliga personalrabatter som ar-
12392: pliktig inkomst, med i 1agen nämnda begräns-        betsgivaren beviljat på sina egna produkter har
12393: ningar, skattskyldigs inkomster i penningar eller   ansetts vara skattefria. Det kan likväl i en-
12394: penningars värde. I lagen stadgas inte om skat-     skilda fall visa sig vara svårt att bestämma
12395: tefrihet för några som helst natura- eller andra    hur stor en sedvanlig rabatt är. På basen av
12396: förmåner som kan uppskattas i pengar, varför        vår nuvarande tämligen obetydliga rättspraxis
12397: sådana förmåner i princip alltid borde anses        kan inga allmänna slutsatser dras om hur stor
12398: som skattepliktig inkomst. I rätts- och beskatt-    en sedvanlig rabatt är, utan varje enskilt fall
12399: ningspraxis har likväl vissa förmåner ansetts       måste avgöras särskilt för sig med beaktande
12400: som skattefria. De förmåner som faller utom         av omständigheterna i branschen. Härvid har
12401: beskattningen kännetecknas av att deras värde       uppmärksamhet fästs bl.a. vid produktens själv-
12402: i pengar i allmänhet är rätt obetydligt. I fråga    kostnadspris samt vid hur mycket den rabatt
12403: om förmåner som ett företag ger sina anställda      som beviljats arbetstagaren avviker från den
12404: har det dessutom vanligtvis förutsatts att de       rabatt som enligt handelsbruk i branschen be-
12405: åtminstone i princip står tili företagets hela      viljas på basen av ett gott kundförhållande. I
12406: personals förfogande.                               fråga om de rabatter som försäkringsbolagen
12407:    Små förmåner som närmast ökar de an-             beviljar sin personai har högsta förvaltnings-
12408: ställdas arbetsmotivation och trivseln på ar-       domstolen intagit den ståndpunkten att en 50
12409: betsplatsen, bl.a. kaffe- och läskedrycksförmån     procents personalrabatt som beviljas på pre-
12410: och rätt att använda sociala utrymmen, t.ex.        mierna för frivilliga hem-, villa- och bilförsäk-
12411: bastu- och motionsutrymmen, faller enligt stad-     ringar betraktas som lön (HFD 2. 11. 1976 nr
12412: gad beskattningspraxis utom beskattningen.          4025).
12413: T.ex. en på ett företags märkesdag för hela            Behandlingen av sociala o.a. förmåner och
12414: personalen ordnad kryssning på Finska _viken        personalrabatter, som arbetsgivaren erbjuder,
12415: har inte heller ansetts som skattepliktig förmån.   vid beskattningen grundar sig för närvarande
12416:                                              N:o 274                                             5
12417: 
12418: till stor del på bedömning från fall tili fall     het vid utvecklingen av beskattnings- och rätts-
12419: inom ramen för rättspraxis. De hittilis tiliäm-    praxis i syfte att utveckla behandlingen av
12420: pade bedömningsgrunderna och fallens mång-         personalförmåner vid beskattningen så, att den
12421: fald har kanske i vissa fall lett tili ett slut-   blir mera rättvis än hittilis, och utreda huru-
12422: resultat som inte i tillräcklig mån har beaktat    vida det är skäl att inta preciserande stadgan-
12423: den erhållna förmånens reella värde i praktiken.   den angående beskattningen av dessa förmåner
12424: Framdeles kommer man att fästa uppmärksam-         i lagen eller inte.
12425:      Helsingfors den 27 maj 1980.
12426: 
12427:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
12428:                                              1980vp.
12429: 
12430: Kirjallinen kysymys n:o 275.
12431: 
12432: 
12433: 
12434: 
12435:                                  Toiviainen: Pikku-Huopalahteen suunnitellun moottorihotellin
12436:                                     rakentamisen estämisestä.
12437: 
12438: 
12439:                        Ed uskun nan         Herra       P u h e m i e h e 11 e.
12440: 
12441:    Vuodesta 1968 lähtien on Esso Oy pyi~kinyt       Syntyisi myös ulkoihihaittoja; paasy Keskus"
12442: rakentamaan moottorihotellin Helsinkiin. Al-        puistosta Meilahteen vaikeutuisi. Kummallista
12443: kuaan hotellin piti tulla Kumpulaan. Alueen         on vielä se, että moottorihotellia suunnitellaan
12444: asu~kaiden vastustuksen vuoksi kaupunkisuun-        allergiasairaalan välittömään läheisyyteen. Moot-
12445: nittelulautakunta päätti vuonna 1977, ettei         torihotellit pitäisi sijoittaa kaupungin ulkopuo-
12446: Kumpula ole sopiva paikka moottorihotellille.       lelle moottoriteiden varteen, eikä ainakaan
12447: Ilmeisesti jo vuonna 1978 ryhdyttiin suunnit-       Pikku-Huopalahden kaltaiselle virkistys- ja ul-
12448: telemaan hotellin rakentamista uuteen paikkaan,     koilualueelle.
12449: Pikku-Huopalahteen. Työtä tehtiin kaupunki-            Rakennuslain mukaan seutukaavan tulee olla
12450: suunnitteluvirastossa, ja 22. 11. 1979 kaupun-      ohjeena laadittaessa alemmanasteisia kaavoja,
12451: kisuunnittelulautakunta teki päätöksen kaavoi-      kuten asemakaavaa. Seutukaavaan ei saa tehdä
12452: tuksesta. Tämän päätöksen mukaan asemakaava-        olennaisia poikkeamia. Kahden hehtaarin kaa-
12453: luonnos pitäisi saattaa lautakunnan käsittelyyn     voittamista hotellille on pidettävä ilman muuta
12454: huhtikuun loppuun mennessä tänä vuonna.             tällaisena poikkeamana.
12455:    Alue, jolle moottorihotellia suunnitellaan, on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12456: Helsingin seudun seutukaavassa merkitty vir-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
12457: kistys- ja ulkoilualueeksi, ja se onkin mitä so-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12458: pivin tähän käyttöön. Pikku-Huopalahti palve-       seuraavan kysymyksen:
12459: lisi alueen välittömässä läheisyydessä - Taka-
12460: Töölössä, Ruskeasuolla, Meilahdessa ja Munk-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12461: kiniemessä - asuvien tarpeita. Moottorihotel-              siin Pikku-Huopalahteen suunnitellun
12462: lin sijoittaminen Pikku-Huopalahteen toisi mu-             moottorihotellin rakentamisen estämi-
12463: kanaan ennen kaikkea liikennehaittoja. Melu,               seksi?
12464: pakokaasut ja liikenteen määrä lisääntyisivät.
12465:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12466: 
12467:                                           Seppo Toiviainen
12468: 
12469: 
12470: 
12471: 
12472: 088000579B
12473: 2                                           1980 vp.
12474: 
12475: 
12476: 
12477: 
12478:                        Ed u s kunnan       Herra       Puhe m i e he 11 e.
12479: 
12480:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa   tellin rakentamisen Pikku-Huopalahteen, on
12481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      päätös tullakseen voimaan alistettava sisäasiain-
12482: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn         ministeriön vahvistettavaksi. Siinä vaiheessa
12483: kirjeenne n:o. 691 ohella toimittanut valtio-      sisäasiainministeriö se1vittää, ovatko edellytyk-
12484: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    set kaavan vahvistamiselle olemassa.
12485: kansane<iustaja Seppo Toiviaisen kirjallisesta        Kunnan itsehallinnon eräs keskeisimmistä
12486: kysymyksestä n:o 275, jossa tiedustellaan:         ilmenemismuodoista on verrattain laaja oikeus
12487:                                                    päättää alueensa maankäytön järjestämisestä.
12488:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     Valtion viranomaisten kaavoitustoimeen kohdis-
12489:        siin Pikku-Huopalahteen suunnitellun        tamassa valvonnassa pyritään kunnioittamaan
12490:        moottorihotellin rakentamisen estämi-       kunnan itsehallintoa. Niinpä kaavan hyväksy-
12491:        seksi?                                      mispäätökseen puututaan vain silloin, kun kaa-
12492:                                                    va ei täytä laillisuuden vaatimuksia taikka on
12493:    Vastapksena kysymykseen esitän kunnioittaen     epätarkoituksenmukainen. Kaavan laillisuutta
12494: seuraavaa:                                         arvioitaessa selvitetään myös se, onko alueelle
12495:    Kunnallista   päätöksentekoa   asemakaava-      vahvistetussa seutukaavassa osoitettu maankäyt-
12496: asioissa valvotaan kaavojen hyväksymistä kos-      tö otettu rakennuslain 26 § :n 1 momentin
12497: kevien päätösten alistusmenettelyn puitteissa.     edellyttämällä tavalla huomioon asemakaavaa
12498: Mikäli Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy       laadittaessa.
12499: asemakaavan, joka mahdollistaisi moottoriho-
12500:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
12501: 
12502: 
12503:                                                                        Ministeri J. Koikkalainen
12504:                                             N:o 275                                               3
12505: 
12506: 
12507: 
12508: 
12509:                         T i 11   Ri ksdagen s      He r r    T a 1 m a n.
12510: 
12511:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     underställas ministeriet för inrikesärendena för
12512: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     fastställelse. I det skedet klarlägger ministeriet
12513: nr 691 av den 22 april 1980 tili vederbörande     för inrikesärendena om det finns förutsätt-
12514: medlem av statsrådet översänt avskrift av         ningar för att fastställa p1anen.
12515: följande av riksdagsman Seppo Toiviainen un-         En av de mest centrala uttrycksformerna för
12516: dertecknade spörsmål nr 27 5:                     kommunernas självstyrelse är att en kommun
12517:                                                   har en relativt omfattande rätt att besluta i
12518:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     frågor som rör områdets markanvändning.
12519:        att hindra att det p1anerade motor-        Statens myndigheter strävar tili att i övervak-
12520:        hotellet vid Lilla Hopiaxviken byggs?      ningen av planeringsverksamheten respektera
12521:                                                   kommunens självstyrelse. Sålunda ingriper man
12522:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     i beslutet att fastställa en pian endast i fall då
12523: samt anföra följande:                             planen inte är lagenlig eller är oändamålsenlig.
12524:    Det kommunala beslutsfattandet i stadsplane-   I samband med att planens lagenlighet granskas
12525: frågor övervakas inom ramen för underställ-       klargörs också om vid uppgörande av stadsplan
12526: ningsförfarande som rör besluten att fastställa   den markanvändning som anvisats i den fast-
12527: planerna. Hall Helsingfors stadsfullmäktige       ställda regionplanen för området tagits i beak-
12528: godkänner en stadsplan som möjliggör byggan-      tande på i 26 § 1 mom. byggnadslagen förut-
12529: det av ett motorhotell vid Lilla Hoplaxviken,     satt sätt.
12530: måste beslutet, för att kunna träda ikraft,
12531:      Helsingfors den 22 maj 1980.
12532: 
12533: 
12534:                                                                       Minister ]. Koikkalainen
12535:                                              1980 vp.
12536: 
12537: Grjallin:en kysymys n:o 276.
12538: 
12539: 
12540: 
12541: 
12542:                                  Björklund ym.: Suomen kannanotosta Indonesian maahantun-
12543:                                     <keutumiseen Itä-Timorissa.
12544: 
12545: 
12546: 
12547:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12548: 
12549:    Suomi on pidättäytynyt YK:n äänestyksissä        onko kysymys laittomasta miehityksestä vai
12550: uomitsemasta Indonesian aseellisen hyökkäyk-        tapahtuiko anneksointi Itä-Timorin kansan
12551: ,en Itä-Timoriin ja yrityksen liittää väkivalloin   omien toivomusten mukaisesti." Suomen hal-
12552: ämä entinen Portugalin siirtomaa alueeseensa.       Jitus siis tulkitsi, että Indonesia oli ottanut
12553: iK:n yleiskokouksen enemmistö on vuoden             Itä-Timorin haltuunsa vuoden 1975 lopulla,
12554: l975 istuntokaudesta lähtien tuominnut tämän        kun kaikkien saatavilla olevien, vähänkin luo-
12555: oulukuussa 1975 alkaneen avoimen hyökkäyk-          tettavien tietolähteiden mukaan indonesialais-
12556: ;en ja vaatinut indonesialaisten miehitysjouk-      ten valvonnassa oli tuolloin käytännöllisesti
12557: wjen poistumista Itä-Timorista, jotta itätimori-    katsoen vain Itä-Timorin pääkaupunki Dili ja
12558: .aisten oikeus kansalliseen itsemääräämiseen        ;kiivaat taistelut jatkuivat vielä neljättä vuotta
12559: :oteutuisi.                                         itsenäisyysliike FRETILINin hallitessa suurinta
12560:    Hyökkäyksellään Indonesia on paitsi riistä-      osaa maasta. Vastarinnan murtumisen arvel·
12561: 1Yt kansallisen itsemääräämisoikeuden Itä-Ti-       laan tapahtuneen vasta noin vuosi sitten. Edel-
12562: norilta myös syyllistynyt laajamittaiseen ihmis-    leen selostuksen sanamuoto viittaa siihen, ettei
12563: Jikeuksien loukkaukseen, siihen, mitä Austra-       Suomella ollut selvää käsitystä Indonesian
12564: lian parlamentin lainsäädännöllinen tutkinta-       maahantunkeutumisen laittomuudesta.
12565: toimisto ( Legislative Research Service) on kut-        Suomi on viime aikoina pyrkinyt lisäämään
12566: mnut "summittaiseksi tappamiseksi mitassa,          taloudellista kanssakäymistään Indonesian kans-
12567: joka on ennennäkemätön toisen maailmanso-           sa. Maamme kuuluu tarkkailijana hallitusten-
12568: hn jälkeisessä historiassa". Eri tietolähteiden     väliseen Indonesia-ryhmään         ( Inter-Govern-
12569: mukaan Itä-Timorissa on surmattu kymmeniä           mental G,roup on Indonesia), joka myöntää
12570: tuhansia ihmisiä; luotettavimmat arviot liikku-     luottoja Indonesialle. Ryhmän tämänvuotinen
12571: vat 100 OOO:n ja 150 OOO:n välillä, mikä mer-        vuosikokous pidetään Amsterdamissa 6.-8. 5.
12572: kitsee kuudetta tai peräti viidettä osaa väes-       1980. Tässä kokouksessa ei voitane sivuuttaa
12573: töstä maassa, jonka asukasluvuksi arvioitiin        YK:n päätöksiä, jotka velvoittavat Indonesian
12574:  1970-luvun puolivälissä vajaat 700 000. Indo-      poistamaan asevoimansa Itä-Timorista.
12575: nesialaisten sotatoimet ovat myös aiheuttaneet          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
12576: laajamittaisen nälänhädän, josta saatiin ensim-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12577: mäiset todisteet viime syksynä.                      me vahioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12578:     Kun YK:n yleiskokous syksyllä 1978 jälleen       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12579: kerran tuomitsi Indonesian tunkeutumisen Itä-
12580: Timoriin, Suomi perusteli päätöstään pidättyä                  Onko Hallitus tietoinen Indonesian
12581:  äänestämästä seuraavasti: "Päätöslauselma ei               vuonna 1975 aloittamasta laittomasta
12582:  epäselvässä tiianteessa edistänyt ongelman rau-            maahantunkeutumisesta I tä-Timorissa,
12583:  hanomaista ratkaisua."                                     kymmenien tuhansien ihmisten surmaa-
12584:     Viime vuoden marraskuussa - yleiskokouk-                misesta ja Indonesian sotatoimien ai-
12585:  sen hyväksyttyä jälleen samansisältöisen pää-              heuttamasta laajamittaisesta nälänhädäs-
12586:  töslauselman - Suomi kommentoi äänestystä                  tä Itä-Timorissa, ja jos on,
12587:  ja omaa pidättymistään seuraavasti: "Indone-                  aikooko Hallitus tarkistaa kantansa
12588:  sian otettua Itä-Timorin haltuunsa vuoden                  YK:ssa sekä vaikuttaa ensi toukokuus-
12589:  1975 lopulla YK:,ssa on käyty kiistaa siitä,               sa pidettävässä hallitustenvälisen Indo-
12590: 088000586K
12591: 2                                        1980 vp.
12592: 
12593:      nesia-ryhmän vuosikokouksessa siten,           siten, että Itä-Timorin nälänhätää lie
12594:      että Indonesia poistaisi asevoimansa           vittämään ja jälleenrakennusta tukemaar
12595:      Itä-Timorista, jotta Itä-Timorin kansan        luotaisiin kansainvälinen avustusoh
12596:      oikeus itsemääräämiseen toteutuisi ja          jelma?
12597:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12598: 
12599:             I.-C. Björklund                             Marjatta Mattsson
12600:             Kaarina Suonio                              Terhi Nieminen-Mäkynen
12601:             Jaoob Söderman                              Tarja Halonen
12602:             Anna-Liisa Hyvönen                          Ben Zyskowicz
12603:                                               N:o 276                                              3
12604: 
12605: 
12606: 
12607: 
12608:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
12609: 
12610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liittymistä kolmansiin valtioihin, ellei tämä
12611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       perustu kansan itsemääräämisoikeuden kun-
12612: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyllä        nioittamiseen.
12613: kirjeellä toimittanut valtioneuvoston asianomai-        Väkivaltaisuudet alueella jatkuivat Indone-
12614: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Ilk-    sian tehtyä ltä-Timoriin aseellisen intervention
12615: ka-Ghristian Björklundin ym. näin kuuluvasta        joulukuussa 1975. Ensimmäiset äänestykset
12616: kirjallisesta kysymyksestä n:o 276:                 Itä-Timorin kysymyksestä käytiin YK:n yleis-
12617:                                                     kokouksessa muutamia päiviä tämän jälkeen.
12618:           Onko Hallitus tietoinen Indonesian            Indonesia julisti heinäkuussa 1976 Itä-Timo-
12619:        vuonna 1975 aloittamasta laittomasta         rin lopullisesti liittyneen uutena provinssina
12620:        maahantunkeutumisesta 1tä-Timorissa,         Indonesiaan 1tä-Timorin kansalliskokouksen
12621:        kymmenien tuhansien ihmisten surmaa-         päätöksen perusteella. Sodankäynnin jatkuessa
12622:        misesta ja Indonesian sotatoimien ai-        koko alueen väestön kattavia vaaleja ei tuol-
12623:        heuttamasta laajamittaisesta nälänhädäs-     loin eikä myöhemminkään ole kyetty järjestä-
12624:        tä ltä-Timorissa, ja jos on,                 mään YIK:n yleiskokouksen vaatimuksista huo-
12625:           aikooko Hallitus tarkistaa kantansa       limatta. Väestön mielipiteestä ei ole luotetta-
12626:        YK:ssa sekä vaikuttaa ensi toukokuus-        vaa tietoa.
12627:        sa pidettävässä hallitustenvälisen Indo-         YK:ssa kysymyksen käsittely on aiheuttanut
12628:        nesia-ryhmän vuosikokouksessa siten,         voimakasta erimielisyyttä alusta alkaen. Suomi
12629:        että Indonesia poistaisi asevoimansa         on mm. Norjan, Tanskan, Itävallan ja Benelux-
12630:        ltä-Timorista, jotta Itä-Timorin kansan      maiden tavoin kuulunut alusta lähtien erittäin
12631:        oikeus itsemääräämiseen toteutuisi ja        suureen pidättyneiden ryhmään. Mikään alueel-
12632:        siten, että Itä-Timorin nälänhätää lie-      linen tai poliittinen ryhmittymä ei ole ottanut
12633:        vittämään ja jälleenrakennusta tukemaan      kysymykseen yhtenäistä kantaa. Pohjoismaista
12634:        luotaisiin kansainvälinen avustusoh-         Islanti ja Ruotsi äänestivät syksyllä 1979
12635:        jelma?                                       YK:ssa entisenkaltaisen Indonesian toimet epä-
12636:                                                     suorasti tuomitsevan päätöslauselman puolesta.
12637:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Johtavista sitoutumattomista valtioista Intia ja
12638: vasti seuraavaa:                                    Egypti äänestivät vastaan Jugoslavian ja Sri Lau-
12639:    Portugalin     siirtomaavallan  murentuessa      kan pidättyessä kuten aikaisemminkin. Euroopan
12640: 1970·luvulla syntyi sille kuuluneen Timorin         sosialistisista maista Romania, Tshekkoslovakia
12641: saaren itäosassa useita kilpailevia poliittisia     ja Unkari pidättyivät Neuvostoliiton äänestäes-
12642: ryhmittymiä, joilla oli vastakkaisia käsityksiä     sä puolesta, Bulgaria ja Puola eivät ottaneet
12643: alueen tulevaisuudesta. Erimielisyydet johti-       osaa äänestykseen.
12644: vat elokuussa 1975 aseellisiin yhteenottoihin,         Suomen hallitus on pyrkinyt omalta osaltaan
12645: joista kehittyi sisällissota.                       vaikuttamaan siihen, että YK voisi kanavoida
12646:    Marraskuun 28 päivänä 1975 Fretilin-jär-         apua Itä-Timorin kansalle jatkuvan laajamit-
12647: jestö julisti alueen itsenäiseksi. Pari päivää      taisen nälänhädän lopettamiseksi. Tähän ei ole
12648: myöhemmin neljä muuta poliittista ryhmitty-         oHut pitkään edellytyksiä Indonesian asenteen
12649: mää teki saman ilmoittaen tarkoituksenaan kui-      ja kansainvälisen yhteisön mielipiteen hajanai-
12650: tenkin olevan alueen sulautuminen Indone-           suuden takia.
12651: siaan. Alueella vielä tudlloin muodollista hal-         Indonesian hallituksen myönnettyä viimein
12652: lintovaltaa käyttänyt Portugali ilmoitti välittö-   kesällä 1979 alueella vallitsevan tilanteen vaa-
12653: mästi YK:lle, ettei se hyväksy yksipuolisia         tivan ulkomaista apua ja solmittua Kansain-
12654: itsenäisyysjulistuksia sen enempää kuin alueen      välisen Punaisen Ristin kanssa sopimuksen,
12655: 4                                            1980 vp.
12656: 
12657: jonka puitteissa järjestö voi toimittaa ltä-Timo-   jana eikä käyttänyt puheenvuoroja kuten eivät
12658: rille apua, on humanitaariseen avustukseen tul-     muutkaan Pohjoismaat. Kokous keskittyi !kou-
12659: lut ensimmäinen mahdollisuus. Ulkoasiainmi-         lutus-, kasvatus- ja tulonjakokysymyksiin eikä
12660: nisteriön tekemän päätöksen mukaisesti halli-       olisi teknisluonteisena sopinut esitettyjen lä-
12661: tus tulee osallistumaan Kansainvälisen Punai-       hinnä poliittisten kysymysten käsittelyyn.
12662: sen Ristin Itä-Timorin avustusohjelmaan.               Mikäli Itä-Timorin tilanne ei olennaisesti
12663:    Hallitustenvälisen Indonesia-työryhmän ko-       muutu, hallitus ei näe aihetta muuttaa kan-
12664: kouksesta, joka oli 6.-9. 5. 1980, voi todeta,      taansa kysymykseen.
12665: että Suomi osallistui kokoukseen huomioitsi-
12666:      Helsingissä toukokuun 26 päivänä 1980.
12667: 
12668:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
12669:                                              N:o 276                                                 5
12670: 
12671: 
12672: 
12673: 
12674:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12675: 
12676:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       detta sker med respekterande av folkets själv-
12677: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           bestämmanderätt.
12678: velse av den 22 april 1980 till vederbörande            Våldsamheterna i Östra Timor fortsatte se-
12679: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      dan Indonesien i december 1975 hade gjort
12680: jande av ri:ksdagsman Ilkka-Christian Björklund     en beväpnad intervention. Några dagar senare
12681: m. fl. undertecknade spörsmål nr 276:               togs situationen i Östra Timor för första
12682:                                                     gången upp tili omröstning i FN.
12683:           Är Regeringen medveten om Indo-               I juli 1976 förklarade Indonesien att Östra
12684:        nesiens olagliga invasion i Östra Timor      Timor, på basen av ett beslut av områdets
12685:        år 1975, dödandet av tiotusentals män-       nationalförsamling, definitivt hade samman-
12686:        niskor och den omfattande hungersnöd         länkats med Indbnesien och utgjorde en ny
12687:        som Indonesiens krigsoperationer i           provins. Eftersom krigsföringen fortsatte kunde
12688:        Östra Timor har lett till, och om så         man varken då eller senare arrangera allmänt
12689:        är fallet,                                   vai i området, trots krav från FN:s general-
12690:           ämnar Regeringen ändra sin stånd-         församling. Det finns inga tillförlitliga uppgif-
12691:        punkt i FN samt vid Indonesien-grup-         ter om vi1ken åsi:kt majoriteten av befolkningen
12692:        pens årsmöte på regeringsnivå i maj          i området har.
12693:        verka så, att Indonesien drar tilihaka           I FN har från början behandlingen av frågan
12694:        sina styrkor från Östra Timor så att         förorsakat stor oenighet. Finland har tillsam-
12695:        själv:bestämmanderätten för Östra Ti-        mans med bl.a. Norge och Danmark, Österrike
12696:        mms folk förverkligas och så att det         och Benelux-länderna från början sällat sig
12697:        skapas ett internationellt biståndspro-      tili en synnerligen stor grupp som förhåller
12698:        gram som minskar hungersnöden .. och         sig avvaktande. Ingen regional eller politisk
12699:        stöder återuppbyggningsarbetet i Ostra       gruppering har intagit en gemensam ståndr
12700:        Timor?                                       punkt i frågan. Av de nordiska länderna rös-
12701:                                                     tade Island och Sverige i FN på hösten 1979
12702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för en resolution, som likt en tidigare in-
12703: samt anföra följande:                               direkt fördömer Indonesiens handlande. Av
12704:    Då Portugals kolonialvälde började falla sön-    de ledande alliansfria staterna röstade Indien
12705: der på 1970-talet, uppstod på Östra delen av den    och Egypten mot resolutionen medan Jugo-
12706: förra portugisiska ön Timor Hera rivaliserande      slavien och Sri Lanka liksom tidigare lade ner
12707: politiska grupper, som hade olika uppfattning       sin röst. Av de europeiska socialistiska län-
12708: om områdets framtid. Meningsskiljaktigheter-        derna röstade Sovjetunionen ,för resolutionen.
12709: na ledde i augusti 1975 tili väpnade samman-        Rumänien, Tjeckoslovakien och Ungern lade
12710: drabbningar som utvecklades tili inbördeskrig.      ner sin röst och Bulgarien och Polen deltog
12711:    Den 28 november 1975 förklarade Fretilin-        inte i omröstningen.
12712: organisationen området självständigt. Ett par           Finlands regering har för sin del försökt ver-
12713: dagar senare följde fyra andra politiska grup-      ka 1för att FN skulle kanalisera hjälp tili .folket
12714: per Fretilins exempel, men meddelade sam-           i Östra Timor och .få ett slut på den fort-
12715: tidigt att deras avsikt var att integrera området   satta omfattande hungersnöden. Indonesiens
12716: med Indonesien. Portugal, som då ännu hade          inställning, det internationella samfundets
12717: formeH förvaltningsrätt över området, medde-        oenighet hindrade länge all hjälp.
12718: lade genast FN att man inte .godkände en                Då Indonesiens regering slutligen sommaren
12719: ensidig självständighetsförklaring eller att om-    1979 medgav att situationen i området krä-
12720: rådet sammanslås med ett tredje Iand, om inte       ver internationell hjälp och då den med Inter-
12721: 088000586K
12722: 6                                           1980 vp.
12723: 
12724: nationella Röda Korset slöt ett avtal, inom ra-    i mötet som observatör och avstod från att
12725: men för vilket organisationen kan skicka hjälp     yttra sig liksom de övriga nordiska länderna.
12726: tili Östra Timor, skapades den första möjlighe-    Mötet koncentrerade sig på skolnings-, upp-
12727: ten tili humanitärt bistånd. Enligt Ministeriets   fostrings- och inkomstfördelningsfrågor och var
12728: för utrikesärendena beslut kommer regeringen       för tekni~kt för att behandla ovannämnda,
12729: att delta i Internationella Röda Korsets bi-       närmast politiska frågor.
12730: ståndsprogram för Östra Timor.                        Hall situationen i Ös~ra Timor inte väsent-
12731:     Beträffande Indonesien-arbetsgruppens möte     ligen förändras ser regeringen ingen orsak att
12732: på regeringsnivå, vilket hölls den 6.-9. 5.        ändra sin ståndpunkt i frågan.
12733: 1980, kan man konstatera att Finland deltog
12734:      Helsingfors den 26 maj 1980.
12735: 
12736:                                                                Utrikesminister Paavo Väyrynen
12737:                                                 1980 vp.
12738: 
12739: Kirjallinen kysymys n:o 277.
12740: 
12741: 
12742: 
12743: 
12744:                                    Piipari ym.: Itäisen Suomenlahden saariston asukkaiden liikenne-
12745:                                        olosuhteiden parantamisesta.
12746: 
12747: 
12748:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12749: 
12750:     Kevätkelirikka on saaristomerellä pahimmil-          Tyydyttävää kalustoa on olemassa puolus-
12751: laan. Etenkin itäisen Suomenlahden saariston           tuslaitoksella, rajavartiolaitoksella sekä meren-
12752: asukkaat ovat lähes täydellisessä liikennemo-          kulkuhallituksella.
12753: tissa, koska jääpeite ei kanna eikä veneillä              Kuitenkaan kenenkään kyseisen viranomai-
12754: päästä vielä liikkumaan. Ongelma on aiheutu-           sen tehtäviin ei ole selvästi määritelty saaris-
12755: nut liikennekaluston puuttumi!ses,ta tai puut-         ton kelirikkoliikenteen hoiuoa.
12756: teellisuudesta.                                           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12757:     Ainoat kunnolliset ja turvalliset kulkuväli-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12758: neet saarisuolaisille olisivat tässä tilanreessa ke-   me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12759: lirikkoalus ja hydrokopterit, joiden avulla voi-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12760:  taisiin hoitaa välttämätön huolto-, posti- ja hen-    sen:
12761: kilöliikenne.
12762:     Erääksi ongelmaksi on muodostunut etenkin                    Mihin uoimenpiteisiin Hallitus aikoo
12763: siviiliväestön kannalta, että koko kelirikkolii-              ryhtyä, että itäisen Suomenlahden saa-
12764:  kenne, kuten myös talviliikenne, on kokonais-                riston asukkaiden liikenneolosuhteet
12765:  valtaisesti koordinoimatta ja näin ollen haja-               saatetaan ryydyttävälle tasolle talvi- ja
12766:  nainen ja vajaatehoinen.                                     kelirikkoaikoina?
12767:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12768: 
12769:           Anna-Liisa Piipari          Ni:i1o Hämäläinen         Juhani Raudasoja
12770:           Pekka Starast               Olli Helminen             Mikko Pesälä
12771:           Kaarina Suonio              Jouko Tuovinen            Risto Tuominen
12772:           }acob Söderman              Mikko Rönnholm            Esko Almgren
12773:                         Pekka Jokinen               Mauno Forsman
12774: 
12775: 
12776: 
12777: 
12778:  088000705D
12779: 2                                             1980 vp.
12780: 
12781: 
12782: 
12783: 
12784:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12785: 
12786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kossa kuljettanut myös saarella vakinaisesti
12787: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asuvia ihmisiä. Luotsipiirin alus on lisäksi pyy-
12788: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           dettäessä suorittanut muun muassa paikallisen
12789: kirjeenne ohella toim~ttanut valtioneuvoston         kaupan täydennyskuljetuhia. Kovimpina tal-
12790: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vina on Haapasaaresta Haminaan avattu jää-
12791: edustaja Piiparin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      ~.                                               '
12792: 
12793: sesta kysymyksestä n:o 277:                             Kolmas talvi- ja kelirikkaliikenteen kannalt~
12794:                                                      ongelmallinen saari on Kaunissaari. Se kuuluu
12795:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Pyhtään kuntaan. Saarella asuu 21 henkilöä
12796:        ryhtyä, että itäisen Suomenlahden saa-        ympäri vuoden. Asukkaat ovat pääasiallisesti
12797:        riston asukkaiden liikenneolosuhteet          vanhempaa väkeä. Koululaiskuljetuksia tai päi-
12798:        saatetaan tyydyttävälle tasolle talvi- ja     vittäisiä työmatkoja ei saarelta ole. Sen sijaan
12799:        kelirikkaaikoina?                             saarelta kuljetetaan mantereelle jonkin verran
12800:                                                      kalaa. Luotsipiirin alus T / a Suunta on ajanut
12801:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          saarelle säännöllisen vuoron joka maanantai ja
12802: taen seuraavaa:                                      pyydettäessä on ajettu perjantaisin lisävuoro.
12803:    Itäisellä Suomenlahdella on kolme ympäri          Lisäksi merivartiolaitos on omalla kalustollaan
12804: vuoden asuttua saarta, joista liikkuminen man-       hoitanut kuljetuksia, milloin luotsipiiri ei ole
12805: tereelle vaikeutuu talvi- ja kelirikkoaikana.        pystynyt täyttämään kaunissaarelaisten kulje-
12806: Nämä saaret ovat Kotkan eteläpuolella sijait-        tustoivomuksia.
12807: sevat Kuutsalo ja Haapasaari sekä Pyhtään               Edellä olevan merenkulkuhallhukse1ta saa-
12808: eteläpuolella sijaitseva Kaunissaari. Itäisen Suo-   dun selvityksen perusteella itäisen Suomenlah-
12809: menlahden alueella on eräitä muitakin asuttuja       den saariston talvi- ja kelirikkaliikenne näyt-
12810: saaria, mutta näiden saarten liikennettä ei          täisi olevan tyydyttävästi hoidettu. Ainakaan
12811: voida pitää samalla tavalla ongelmallisena kuin      luotsipiirille paikallinen väestö ei ole esittänyt
12812: edellä mainittujen. Näissä saarissa on useissa       suurempia valituksia. Sen sijaan loma-asunto-
12813: tapauksissa vain kesämökkejä tai sitten ne si-       jen omistajat ja saarella satunnaisesti käyvät
12814: jaitsevat niin lähellä mannerta, ettei säännölli-    ovat luotsipiirin mukaan pitäneet kuljetuksia
12815: sen kelirikkaliikenteen järjestäminen ole tarkoi-    riittämättöminä.
12816: tuksenmukaista.                                         Kysymyksessä myös viitataan siihen, että
12817:    Liikenteellisesti ongelmallinen saari on en-      kevätkelirikka-ongelma on aiheutunut liikenne-
12818: sinnäkin Kotkan kaupunkiin. kuuluva Kuut-            kaluston puuttumisesta tai puutteellisuudesta.
12819: salo, jossa asuu ympäri vuoden noin 30 ih-           Samoin kysymyksessä katsotaan, että koko keli-
12820: mistä. Saaren kelirikkaliikenteen on hoitanut        rikkoliikenne, kuten myös talviliikenne, on
12821: merivartiolaitos. Talvikauden kuljetukset ovat       kokonaisvaltaisesti koordinoimatta ja näin ol-
12822: kulkeneet jääteitä ja railolosseja pitkin. Jää-      len hajanainen ja vajaatehoinen. Kenenkään vi-
12823: tie- ja railolossiyhteyksiä ovat vuorotellen hoi-    ranomaisen tehtäviin ei ole selvästi määritelty
12824: taneet sekä Kotkan kaupunki että puolustus-          saariston kelirikkaliikenteen hoitamista.
12825: voimat. Puolustusvoimat hoitavat samoja yh-             Kuljetuskaluston puutteellisuuteen ja kelirik-
12826: teyksiä käyttäen omat kuljetuksensa Rankkiin         kaliikenteen hallinnolliseen organisointiin liit-
12827: ja Kirkonmaahan.                                     tyvät ongelmat ovat viranomaisten tiedossa.
12828:    Haapasaaressa, joka myös kuuluu Kotkan            Vastaavia ongelmia on nimittäin ilmennyt myös
12829: kaupunkiin, asuu ympäri vuoden yhdeksän si-          Lounais-Suomen        kelirikkaliikenteen  osalta.
12830: viilihenkilöä. Kelirikkaaikana merivartiosto on      Kauppa- ja teollisuusministeriö onkin asetta-
12831: miehistön vaihdon yhteydessä kaksi kertaa vii-       nut 29. 2. 1980 työryhmän selvittämään Lou-
12832:                                             N:o 277                                               3
12833: 
12834: ars-Suomen kuljetuspalvelujen järjestämisen        ottaen tyydyttävästi järjestetty. Kuitenkin kul-
12835: tllinnollista uudelleenorganisointia erityisesti   jetuskaluston riittävyyden ja kuljetuspalvelujen
12836: elirikkaliikenteen osalta. Samalla työryhmän       järjestämisen hallinnollisen organisaation osalta
12837: n selvitettävä Lounais-Suomen saariston kul-       on parantamisen varaa. Näitä kysymyksiä sel-
12838: ~tuskalustotarve vuosina 1981-1991. Työ-           vittää Lounais-Suomen saariston osalta kauppa-
12839: rhmässä ovat edustettuina Lounais-Suomen           ja •teollisuusministeriön asettama työryhmä.
12840: .ueen luotsipiiri, tie- ja vesirakennushallitus,   Tarkoituksenmukaiselta näyttäisi sellainen me-
12841: terivartiosto, postilaitos ja Hmailuhallitus.      nettely, että ·tämän työryhmän toimenpide-
12842: 'yöryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden         ehdotusten pohjalta vastaavia ratkaisumalleja
12843: 1pussa.                                            pyritään soveltamaan myös itäisen Suomenlah-
12844:   Edellä olevan perusteella Hallitus katsoo,       den saariston asukkaiden liikenneolosuhteiden
12845: ttä itäisen Suomenlahden saariston talvi- ja       parantamisessa. Erillisen työryhmän perustami-
12846: elirikkaliikenne on olosuhteet ja saariston        nen itäisen Suomenlahden alueen osalta ei
12847: Jhteellisen vähäinen väestömäärä huomioon          näytä tässä vaiheessa tarpeelliselta.
12848:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
12849: 
12850:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
12851: 4                                            1980 vp.
12852: 
12853: 
12854: 
12855: 
12856:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12857: 
12858:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        belägna butikens förråd. Under de strängas1
12859: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vintrarna har en isväg öppnats från Aspö ti
12860: velse av den 22 april 1980 tillställt vederbö-      Fredrikshamn.
12861: rande rriedlem av statsrådet avskrift av föl-           Den tredje problematiska ön med avseenc
12862: jande av riksdagsman Piipari m. fl. under-          på vinter- och menförestrafiken är Fagerö. De
12863: tecknade skriftliga spörsmål nr 277:                tillhör Pyttis kommun. På Fagerö bor 21 pe
12864:                                                     soner året om. Befolkningen utgörs huvm
12865:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      sakligen av äldre personer. Skolskjuts finns int
12866:        ta för åstadkommande av trafikförhål-        och några dagliga arbetsresor görs inte helle:
12867:        landen av tillfredsställande nivå för be-    Däremot levereras från ön i någon mån fis
12868:        folkningen i Östra Finska vikens skär-       tili fastlandet. Lotsfördelningens inspektionsfm
12869:        gård under vinter- och menförestiden?        tyg Suunta har regelbundet kört en tur tili ö
12870:                                                     varje måndag och på begäran en extratur p
12871:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fredagarna. Dessutom har sjöbevakningsväser
12872: samt anföra följande:                               det skött transporter med egen materiel, nä
12873:     I Östra Finska vikens skärgård finns det tre    lotsfördelningen inte förmått uppfylla öborna
12874: året om bebodda öar, från vilka det är svårt        transportönskemål.
12875: att ta sig tili fastlandet under vinter- och            Med stöd av utredningen ovan, som lämnat
12876: menförestiden. Dessa öar utgörs av Kuutsalo         av sjöfartsstyrelsen, förefaller vinter- och mer
12877: och Aspö söder om Kotka samt Fagerö söder           förestrafiken vara skött på tilifredsställande sät
12878: om Pyttis. I Östra Finska viken finns dessutom      i Östra Finska vikens skärgård. Atminstone ha
12879: några andra bebodda öar, men förbindelserna         lokalbefolkningen inte framfört några störr
12880: tili dessa kan inte anses på samma sätt pro-        klagomål tili lotsfördelningen. Däremot har er:
12881: blematiska som tili förstnämnda öar. På dessa       ligt lotsfördelningen transporterna ansetts oti~
12882: andra öar finns i flera fall endast sommar-         räckliga av ägare tili fritidsbostäder på ön ocl
12883: stugor, eller så är de belägna så nära fastlandet   personer som besöker ön sporadiskt.
12884: att det inte vore ändamålsenligt att upprätta           I spörsmålet antyds även att problemen mec
12885: reguljär menförestrafik.                            vårmenföret föranletts av bristen på trafikm~
12886:     En i trafikhänseende problematisk ö är först    teriel ellet bristfällig sådan. Likaså anses
12887: och främst Kuutsalo, som hör tili Kotka stad        spörsmålet att hela menförestrafiken, likson
12888: och där ca 30 personer bor året om. Menföres-       även vintertrafiken, överlag är okoordinerad ocl
12889: trafiken tili Kuutsalo har handhafts av sjöbe-      att den sålunda är spridd och har nedsatt kapa
12890: vakningsväsendet. Under vintern har transpor-       citet. Det ingår inte uttryckligen i någon myn
12891: tetua skötts längs isvägar och med isvägsfärjor.    dighets uppgifter att handha skärgårdens men
12892: Dessa förbindelser har turvis skötts av Kotka       förestrafik.
12893: stad och försvarsmakten. Försvarsmakten upp-           Myndigheterna är medvetna om problemen
12894: rätthåller samma förbindelser genom sina egna       anslutning tili den bristfälliga transportmate
12895: transporter tili Rankö och Kirkonmaa.               rielen och den administrativa organiseringet
12896:    På Aspö, som också hör tili Kotka stad, bor      av menförestrafiken. Motsvarande problem ha
12897: nio civilpersoner året om. Under menförestiden      nämligen framkommit även i fråga om men
12898: har sjöbevakningen i samband med manskaps-          förestrafiken i sydvästra Finland. Handels- ocl
12899: byten två gånger i veckan även transporterat        industriministeriet har därför 29. 2. 1980 tili
12900: på ön fast bosatta personer. Lotsfördelningens      satt en arbetsgrupp för att utreda möjlighetern:
12901: fartyg har dessutom på begäran bl.a. utfört         att administrativt omorganisera anordnandet a1
12902: transporter för komplettering av den på ön          transportförbindelserna i sydvästra Finland
12903:                                            N:o 277                                              5
12904: 
12905: rnnerhet beträffande menförestrafiken. Sam-       och den administrativa organiseringen av trans-
12906: digt skall arbetsgruppen utreda behovet av        portförbindelserna finns det likväl rum för
12907: :ansportmateriel i sydvästra Finlands skärgård    förbättringar. Dessa frågor utredas som bäst
12908: nder åren 1981-1991. I arbetsgruppen är           för sydvästra Finlands skärgårds vidkommande
12909: ydvästra Finlands lotsfördelning, väg- och vat-   av en arbetsgrupp som tillsatts av handels- och
12910: ~byggnadsstyrelsen, sjöbevakningen, postver-      industriministeriet. Ändamålsenligt verkar ett
12911: et och luftfartsstyrelsen representerade. Ar-     sådant förfarande, att utgående från denna ar-
12912: etsgruppen skall slutföra sitt arbete före ut-    betsgrupps åtgärdsförslag motsvarande lösnings-
12913: ången av detta år.                                modeller skulle försöka tillämpas även vid för-
12914:   Med stöd av vad ovan anförts anser Rege-        bättrandet av trafikförhållandena för befolk-
12915: ingen att vinter- och menförestrafiken i Östra    ningen i Östra Finska vikens skärgård. I detta
12916: 'inska vikens skärgård, med beaktande av för-     skede förefaller det inte nödvändigt att upp-
12917: ållandena och den relativt ringa skärgårds-       rätta en särskild arbetsgrupp för Östra Finska
12918: efolkningen, är ordnad på tillfredsställande      viken.
12919: itt. Beträffande transportmaterielens kapacitet
12920:     Helsingfors den 5 juni 1980.
12921: 
12922:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
12923: 
12924: 
12925: 
12926: 
12927: 188000705D
12928:                                                1980 vp.
12929: 
12930: Kirjallinen kysymys n:o 278.
12931: 
12932: 
12933: 
12934: 
12935:                                   Suonio: Siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden äänenvai-
12936:                                      mentajien maahantuonnin estämisestä.
12937: 
12938: 
12939:                          Ed u s 'k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
12940: 
12941:    Viime aikoina on eräissä metsästys- ja asealan     jät, mutta äänenvaimentajan käyttöön suhtaudu,
12942: Jehtien maindksissa tarjottu valmistettavaksi ja      1taan erittäin tiukasti. Luvattomalla äänenvai-
12943: kaupaksi ampuma-as·eisiin soveLtuvia äänenvai-        mentajaila varustetun ampuma-aseen halJlussapi-
12944: mentimia. Kioskikirjallisuuden, elokuvien ja          dosta voi seurata tuntuva vankeusrangaistus.
12945: kasvavan mainonnan ansiosta yhä useammat              Suomen ampuma-aselainsäädännössä .ei ole ää-
12946: henkillöt ovat erityis·esti kiinnostuneet äänenvai-   nenvaimentajien käytöstä säännöksiä. Tällaiset
12947: mentajilla varustetuista ampuma-aseista. Tähän        säännökset puuttuvat myös metsästyslaistamme.
12948: saakka maassamme on tiettävästi äänenvaimen-          Äänenvaimentajia koskevien säännösten puuttu-
12949: timilla varustettuja ampuma-ase1ta käytetty etu-      mista on pidettävä räikeänä epäkohtana.
12950: päässä salametsästyks·een. On peiättävissä, että         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
12951: mainonnan ansiosta näitä äänenvaimentimia käy-        päiväjärjest)'lksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
12952: tetään laajemmin rikolliseen toimintaan ellei         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatlta-
12953: mahdollisimman pian ryhd}'ltä toimenpiteisiin         vaiksi seuraavan kys)'lffiyksen:
12954: 1ainsäädännössämme olevien puutteiden korjaa-
12955: miseksi.                                                        Mihin to1menpiteisiin Hallitus aikoo
12956:    Ulkomailla äänenvaimentajien käyttöä ampu-                ryhtyä siviilikäyttöön 'tavkoitettujen am-
12957: ma-aseissa on lainsäädännölilä rajoitettu. Niinpä            puma-aseiden äänenvaimentajien maa-
12958: Ruotsin vuoden 1973 aselainsäädännössä äänen-                hantuonnin, valmistuksen ja kaupan es-
12959: vaimentajien käyttö ampuma-aseissa on 1uvan-                 'tämiseksi ja sellaisten säännösten ailkaan-
12960: varainen ja lupa voidaan myöntää ainoastaan                  saamiseksi, joillla luvaton äänenvaimenta-
12961: villi- ja vahinkoeläinten hävittämiseen tiheään              jien käyttö ampuma-aseissa saatetaan riit-
12962:  asutuilla seuduilla. Ruotsin metsästyslaki kieMää            tävän ankarien rangaistussäännösten alai-
12963: äänenvaimentajan        !käytön     metsästyksessä.          seksi?
12964:  USA:ssa ampuma-asesäännökset ovat varsin väl-
12965:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
12966: 
12967:                                             Kaarina Suonio
12968: 
12969: 
12970: 
12971: 
12972: 08800054114
12973: 2                                                     1980 vp.
12974: 
12975: 
12976: 
12977: 
12978:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 1i e.
12979: 
12980:                                                   'massa mtrussa tapaUiks~ssa on äänenvaimentajalla
12981:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :rf i ltn'ötnentissa
12982: mainitussa tarko~tuksessa Te, Herra Puhemies,      varustettua ampuma-asetta käytetty rikosta teh-
12983: olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-    täessä tai sitä yritettäessä tai sellainen :laite·· on
12984: jeenne n:o 7l4 ohella lähettänyt v:i1tioneuvos•    muutoin tavattu rikoksesta epäillyl::ä. ·
12985: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     Aänenvaimentaja on ampumacaseen lisälaite;
12986: jennöksen kansanedustaja Kaarina Suonion kir-      ja sen käyttämiseen on· asiallista tarvetta eräissä
12987: jalliseSta kysymyksestä n:o 278, jossa tiedustel~  vahinkoeläinten häv1ttämistoimissa, ·joihin kysy"
12988: laan:             ·                                myksessakin viitataan. Ampuma-aseiden valmis"
12989:              Whin toimenpiteisiin HaUitus aikoo    tus, maahantuonti, kauppa ja hallussapito· on vi-
12990:          ryhtyä siviilikäyttöön >tar!koitettujen am-
12991:                                                    ranomaisen luvasta riippuvaa ja luvan ampuma-
12992:         . puma"aseiden äähenvaimentajien maa"      aseen hallussapitoon voi .saada vain huolelliseksi
12993:           hantuonnin, valmistuksen ja kaUipan es-  ja 'luotettavaksi tunnettu henkilö, j'oUa on aseel:
12994:           rtämiseiksi. ja sellaisten säännösten, . aikaan-
12995:                                                    le hyväksyttävä käy,ttö. Ampuma-aseen luvatto-
12996:                                                    inasta hallussapidosta on säädetty rangaistus.
12997:           saamiseksi, joil!la luvaton äänenva1menta-
12998:           jien käyttö ampuma-asdssa saatetaan riit-LuvaLlisesti hallussapidettyyn ampuma-aseeseen
12999:           tävän ankarien rangaistussäännösten alai-kuuluvan äänenvaimentafan hallussapidon erilli-
13000:           seksi? ·                                 nen kriminalisoiminen, johon kysymyksessä· vii-
13001:                                                    tataan, on perusteltua sellaisissa maissa, joissa
13002:  · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen aseen hankkimista ja haUussapitoa koskevat
13003: seuraavaa:'                                        säännökset ovat meidän säännoksiämme oleelli-
13004:    Sisäasiainministeriön tietojenmukaan ei maas- sesti väljemmät.
13005: samme harjoiteta siviilikäyttöön tarkoftettu;en       Ampuma-aselainsäädännön kokonaisuudistus
13006: am.puma~aseideri äänenvaimentajien teollista val-  on   parhanlaan vireillä. Siinä yhteydessä on mah•
13007: mistusta eikä mainittavassa määrin niiden maa- dollista harkita myös äänenvaimentajia koske~
13008: hantuontiakaan. Eräät pienehköt aseliikkeet ovat vien erityissäännösten ottamista lakiin.
13009: suorittaneet äänenvalmentajien valmistus,ta ja        Sisäasiainministeriö seuraa ,ti:Wiisti rikollisuus-
13010: asentaneet niitä lähinnä metsästysaseisiin.        tilanteen kehitystä ja o.n valmis myös tarvitta-
13011:    Poliisin tietoon ei viime vuosina ole tullut viin aselainsäädännön osittaisuudistuksiin, jos
13012: henkidkoksia, jonka olisi tehty äänenvalmenta- rikollisuustilanne sitä edellyttää.
13013: jalla varustetulla ampuma-aseella. Vain muuta-
13014:       Hellsingissä 19 päivänä toukokuuta 1980.
13015: 
13016: 
13017:                                                                      SisäasiainminiStteri Eino Uusitalo
13018:                                              N:o 278                                                 3
13019: 
13020: 
13021: 
13022: 
13023:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13024: 
13025:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skjutvapen, försett med ljuddämpare, använts
13026: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vid utförande av ellet försök tiH brott ellet el-
13027: nr 714 av den 22 apri:l 1980 tili vederbörande      jest påträffats hos någon för brott misstänkt.
13028: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-        Ljuddämparen är en hjälpanordning. Det
13029: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kaarina    finns ett sakligt behov att använda ljuddämpare
13030: Suonio undertecknade spörsmål nr 278:               då vissa åtgärder, tili vilka även i spörsmåle't
13031:                                                     hänvisas, vidtas för att utrota skadedjur. Till-
13032:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     verkning och import av, handel med samt inne-
13033:        för att hindra import, tiilverkning och      hav av skjutvapen är beroende av vederbörligt
13034:        saluhållande av ljuddämpare tili skjut-      tillstånd och tillstånd tiLI innehav a~v skjutvapen
13035:        vapen som är a~vsedda för privat b:uk        kan endast den erhålla, som är känd för pålit-
13036:        samt för att få tili stånd stadganden, i     lighet och ordentlighet samt ämnar använda
13037:        enilighet med vilka olovlig användning av    vapnet i godtagbart syfte. Olovligt innehav av
13038:        ljuddämpare i skjutvapen beläggs med         skjutvapen är straffbelagt. En särskild kriminali-
13039:        tiHräckligt stränga straff?                  sering av innehavet av ljuddämpare, til1hörande
13040:                                                     skjutvapen som innehas lovligen, vilken åtgärd
13041:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       efterlyses i spörsmålet, är motiverat i sådana
13042: samt anföra följande:                               Iänder där stadgandena om anskaffning och in-
13043:    Enligt vad ministeriet för inrikesärendena er-   nehav av vapen inte är så stränga som hos oss.
13044: farit idkas i vårt land inte någon industriell         En t:otalrevidering av lagstiftningen angående
13045: framställning och inte heller i nämnvärd mån        skjutvapen är anhängig för närvarande. I det
13046: impoDt av ljuddämpare tili skjutvapen, avsedca      sammanhanget är det möjligt att överväga även
13047: för privat bruk. Några mindre vapenaffärer har      en intagning av specialstadganden om ljuddäm-
13048: tillverkat ~juddämpare och installerat dem,         pare i lag.
13049: främst i ja:ktvapen.                                   Ministeriet för inrikesärendena följer no~grant
13050:     Under de senaste åren har polisen inte fått     med brovtslighetens utveckling och är berett
13051: kännedom om några brott mot liv, so111 skuHe        även tili delreformer i vapenlagstiftningen om
13052: ha förövats med skjutvapen, försedda med            läget så kräver.
13053: ljuddämpare. Endast i några andra fall har
13054:      Helsingfors den 19 maj 1980.
13055: 
13056: 
13057:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13058:                                                1980 vp.
13059: 
13060: Kirjallinen kysymys n:o 279.
13061: 
13062: 
13063: 
13064: 
13065:                                    P. Vennamo ym.: Eräästä pakkolunastuskysymyksestä Sodanky-
13066:                                       lässä.
13067: 
13068: 
13069:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13070: 
13071:     Hallitusmuodon 6 § :n mukaan jokainen Suo-        maalle, jossa ne tiettävästi edelleen ovat. Väinö
13072: men kansalainen olkoon lain mukaan turvattu           Ukkolan toimesta ei ole vieläkään nostettu hä-
13073: mm. omaisuuden puolesta. Tämä merkitsee ja            nelle määrättyä pakkolunastushintaa 102 070
13074: sen tulee merkitä sitä, että sen enempää val-         markkaa, eikä Kemijoki Oy:n toimesta talle-
13075: tiolla, valtion omistamilla yhtiöillä kuin myös-      tettua hänelle kuuluvaa puuston myynnistä saa-
13076: kään muilla yhteisöillä tai yksityi:sillä ihmisillä   tua lisähintaa noin 70 000 markkaa, koska hän
13077: ei ole oikeutta riistää oikeudettomasti tai vää-      ei hyväksy kohdallaan tehtyä vääryyttä, vaan
13078: ryydellä tai alihintaan kenenkään omaisuutta          vaatii joko kunnollista korvausta tai vastaavaa
13079: maassamme. Tämä on käsityksemme mukaan                tilaa toisaalta, esimerkiksi Peuraniemi-nimistä
13080: ehdoton periaate, josta tulee kaikissa yhteyk-        tilaa.
13081: sissä pitää kiinni.                                       Väinö Ukkola on nyt toistakymmentä vuotta
13082:     Sodankylässä asuva poromies Väinö Ukkola          kärsinyt hänelle aiheutetusta vääryydestä, koska
13083: omisti Yli-Kitisellä vanhan perintötalon, johon       hänen oikeudentuntonsa ja oikeudenmukaisuu-
13084: kuului mm. kolme suurta asuinrakennusta ja            den vaatimuksensa eivät ole antaneet hänelle
13085: maata noin 120 hehtaaria. Tila jäi sittemmin          mahdollisuutta alistua hänelle tehtyyn vääryy-
13086: Porttipahdan tekojärven alle. Väinö Ukkola ei         teen. Käsityksemme mukaan hänen tapauk-
13087: halunnut 1960-luvulla tilaansa vapaaehtoisesti        sensa on yhteiskuntamme häpeäpilkku, joka
13088: myydä, jonka seurauksena tila pakkolunastet-          tulisi mitä pikimmiten korjata, jotta perustus-
13089: tiin eikä Väinö Ukkolalle tarjottu vastaavaa          lain 6 § :n säännöstä maassamme noudatettai-
13090: tilaa tai vastikemaata muualta, jossa hän olisi       siin myös käytännössä. Kysymys on jo inhi-
13091: voinut jatkaa porotalouden harjoittamista. Pak-       millisesti niin tärkeä, että sen ratkai:semista ei
13092: kolunastushinnaksi, johon sisältyi 50 % :n ko-        saa enää viivytellä eikä ratkaisu saa estyä siksi,
13093: rotus, määrättiin Pohjois-Suomen vesioikeuden         että asiasta päättämässä toisella puolella on
13094: 26. 6. 1968 annetulla päätöksellä 102 070             muutoinkin kyseenalaista mainetta korvaus-
13095: markkaa, joka ei kohtuullisenkaan arvion mu-          asioissa saanut Kemijoki Oy.
13096: kaan vastannut kuin noin 30 % tilan todelli-             Edellä mainitsemillamme perusteilla ja vii-
13097:  sesta arvosta. Koska Väinö Ukkola ei saanut          taten valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
13098:  ajoissa tietoa vesioikeuden päätöksestä, sai pää-    tiin esitämme kunnioittaen valtioneuvoston
13099:  tös lainvoiman. Pakkolunastushinnan alhaisuu-        asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
13100: desta antaa kuvaavan esimerkin mm. se, että           kysymyksen:
13101:  tilan puusto arvioitiin pakkolunastuspäätökses-
13102:  sä 21 549 markaksi, vaikka Kemijoki Oy sai                     Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
13103:  puustosta alihintaankin myyden pystykauppana                Sodankylässä asuvan poromies Väinö
13104:  70 000 markkaa. Vastaava virhe tapahtui kä-                 Ukkolan tilan pakkolunastusasia on
13105:  sityksemme mukaan myös tilan ja muiden pak-                 edelleen lopullisesti hoitamatta molem-
13106:  kolunastuskorvausten kohdalla.                              pia osapuolia tyydyttävällä tavalla, mis-
13107:     Kun Väinö Ukkola ei hyväksynyt vähäistä                  tä on aiheutunut Väinö Ukkolalle ja
13108:  korvausta tilastaan eikä ottanut pakkolunastus-             hänen perheelleen suorastaan epäinhi-
13109:  korvausta vastaan, hänet kuljetettiin väkisin ni-           millisiä taloudellisia ja henkisiä vai-
13110:  mismiehen virka-avulla pois. Koti-irtaimisto,               keuksia, ja
13111:  koneet ja muu kalusto ym. vietiin jokiyhtiön                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä
13112: 0880006953
13113: 2                                       1980 vp.
13114: 
13115:      yli kymmenen vuotta jatkunut ja                   Väinö Ukkolan kärsimä vääryys korja-
13116:      suurta julkistakin huomiota herättänyt            tuksi?
13117:      asia saataisiin hoidetuksi ja poromies
13118:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
13119: 
13120:        Pekka Vennamo              Anssi Joutsenlahti            J. Juhani Kortesalmi
13121:        Urpo Leppänen              Urho Pohto                    Veikko Vennamo
13122:                                              N:o 279                                                 3
13123: 
13124: 
13125: 
13126: 
13127:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
13128: 
13129:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           mm. vaihtokauppaa, jossa yhtiö olisi luovutta-
13130: t~ssa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       nut kysymyksessäkin mainitusta Peuraniemi-
13131: hemies, oleue 22 päivänä huhtrkuuta 1980 päi-       nimisestä tilasta maata 255 ha. Yhtiö lupau-
13132: vätyn kirjeenne n:o 713 ohella toimittanut          tui myös rakent:amaan Ukkolalle uudet entisten
13133: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    kokoiset asuinrakennukset ja antamaan lisäksi
13134: nöksen kansanedustaja P. Vennamon ym. näin          välirahaa 30 000 mk. Kauppa- ja vaihtoyrityk-
13135: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 279:      set olivat tuloksettomia.
13136:                                                        Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi kesäkuun
13137:            Pitääkö Hallitus oikeana si'tä, että     26 päivänä 1968 antamallaan päätöksellä val-
13138:         Sodankylässä asuvan poromies Väinö          tion vesivoimatoimikunnalle luvan Porttipah-
13139:         Ukkolan tilan pakkolunastusas1a on          dan tekojärven rakentamiseen ja säännöstelemi-
13140:         edelleen lopullisesti hoitamatta molem-     seen sekä Vuotson kanavan rakentamiseen.
13141:         pia osapuolia tyydyttävällä tavalla, mis-   Päätöksessä määrättiin valtion oikeudesta sään-
13142:         tä on aiheutunut Väinö Ukkolalle ja         nöstellä Kemijoen vesistön vedenjuoksua an-
13143:         hänen perheelleen suorastaan epä:inhi-      netun lain 5 §:n 2 momentin nojalla Ukkolalle
13144:         millisiä taloudellisia ja henkisiä vai-     kuuluvat tilukset rakennuksineen lunastetta-
13145:         keuksia, ja                                 vaksi valtiolle puolitoistakertaisesta hinnasta eli
13146:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tämä    102 070 markasta. Summaan sisältyi muutto-
13147:         yli kymmenen vuotta jatkunut ja             kustannuksina 1 700 mk. Puuston arvo oli
13148:         suurta julkistakin huomiota herättänyt      21 549 mk. Kun kantatilalla oli jako kesken,
13149:         asia saataisiin hoidetuksi ja poromies      oli puusto arvioitu koko kantatilan mailta ja
13150:         Väinö Ukkolan kärsimä vääryys korja-        arviosta neljäsosa laskettu Väinö Ukkolan
13151:         tuksi?                                      osuudeksi. Tilan halkomisessa Väinö Ukkolalle
13152:                                                     tuli puustoltaan paras ja hakkaamaton osa ti-
13153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lan metsistä. Tästä johtui puuston arvioinnin
13154: vasti seuraavaa:                                    poikkeaminen sHtä, mhä puustosta myöhem-
13155:    Sodankylän kunnasta oleva Väinö Ukkola           min saatiin kaupassa. Kun lunastustoimituksen
13156: omisti Porttipahdan tekojärven rakentamisai-        jälkeen puusto myytiin puutavarayhtiöiltä han-
13157: kaan altaan vaikutusalueella 1/4 Ukkola ni-         kittujen tarjousten perusteella, saatiin siitä
13158: misestä talosta RN:o 6, jonka pinta-ala oli         60 948,04 mk. Kemijoen säännöstelylain mu-
13159: 487 hehtaaria. Talon muut osakkaat olivat           kaan korvaus tuli maksaa puoHtoistakertaisena,
13160: Ukkolan kolme veljeä. Talon jako oli tuol-          joten Ukkola oli saapa puustosta 91 422,06
13161: loin vireillä. Porttipahdan tekojärven vaiku-       mk. Kun vesioikeuden päätöksen perusteella
13162: tusalueeseen kuuluvasta 2 754 hehtaarin yksi-       puustosta jo oli suoritettu 21 549 mk, makset-
13163: tyisomistuksessa olevasta maasta hankittiin va-     tiin Ukkolalle puuston lisähintana 68 87 3,06
13164: paaehtoisin kaupoin allasta varten 94 %. Os-        mk.
13165: tamatta jäi eräiden vähäisten määräalojen li-          Väinö Ukkolan tilan maista on maksettu
13166: säksi vain yksi tila, joka oli edellä mainittu      korvauksia noin 172 000 markkaa. Maksu on
13167: Väinö Ukkolan omistama osuus Ukkola nimi-           suoritettu Lapin lääninkonttoriin, koska Uk-
13168: sestä talosta RN:o 6. Osuudesta on shtemmin         kola kieltäytyi korvauksen vastaanottamisesta.
13169: muodostettu itsenäinen tila, jonka pinta-ala on        Edellä mainitussa vesioikeuden päätöksessä
13170:  120,68 hehtaaria. Kantatilan muut osakkaat         velvoitettiin luvansaaja ilmo1ttamaan vähintään
13171: myivät osuutensa talouskeskuksineen Kemijoki        kuusi kuukautta ennen tarvittaviin rakennusten
13172: Oy:lle. Kemijoki Oy esitti aikoinaan Ukkolalle      siirtoihin ryhtymistä siitä maanomistajiHe, minä
13173: 4                                            1980 vp.
13174: 
13175: aikana heillä ol:i tilaisuus itse poistaa raken-      käsittävä jalasmökki, jossa hän perheensä kans-
13176: nukset. Muussa tapauksessa Iuvansaajan tuli           sa asuu edelleenkin. Talletetut korvaukset kor-
13177: se suorittaa. Ukkolan osalta määräaika kului          koineen yhteismääräitään jo 269 000 markkaa
13178: umpeen 17. 8. 1970. Ukkola kuitenkin ilmoitti,        ovat edelleenkin nostamatta.
13179: ettei hän muuta tilalta mihinkään. Veden nos-            Kysymyksessä tarkoitettu valitusaika Poh-
13180: taminen tekojärvessä tuli aloittaa kahden vii-        jois-Suomen vesioikeuden päätöheen kului um-
13181: kon kuluttua tästä eli syyskuun alussa 1970.          peen elokuun 28 päivänä 1968. Väinö Ukkola
13182: Kun vesioikeuden päätös oli lainvoimainen, ja         on eduskunnan oikeusasiamiehelle lähettämäl-
13183: omistusoikeus tilaan oli siirtynyt valtiolle sekä     lään kirjeellä pyytänyt, että hänelle myönnet-
13184: lunastushinta oli maksettu laillisine korkoi-         täisiin uusi määräaika muutoksenhakua varten,
13185: neen lääninkonttoriin, pyydettiin Sodankylän          koska hän ei ollut ollut tietoinen päätöksen
13186: piirin nimismieheltä virka-apua. Muutto tilalta       antamisesta ja valitusajan umpeutumisesta.
13187: tapahtui 28. 8. 1970. Kemijoki Oy oli tarjon-         Eduskunnan oikeusasiamies tutki asian ja 31
13188: nut Ukkolan perheen asunnoksi Vuotsossa kiin-         päivänä maaliskuuta 1969 antamallaan päätök-
13189: teistöä, jossa on viisi huonetta käsittävä hyvä-      sellä ilmoitti, ettei asia anna aihetta enempiin
13190: kuntoinen puu- ja öljylämmitteinen asuinraken-        toimenpitdsiin oikeusasiamiehen taholta.
13191: nus sekä lisäksi sauna ja talousrakennus. Kun            Hallitus katsoo, että Väinö Ukkolan pakko-
13192: Ukkola kieltäytyi tästä, pystytettiin hänelle So-     lunastusasia on loppuun käsitelty, eikä asia
13193: dankylän Peurasuvantoon yhtiön omistaman              anna aihetta enempiin toimenpiteisiin hallituk-
13194: Peuraniemen tilan maalle huoneen ja saunan            sen taholta.
13195:      Helsingissä kesäkuun 5 päivänä 1980.
13196: 
13197:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
13198:                                               N:o 279                                              5
13199: 
13200: 
13201: 
13202: 
13203:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
13204: 
13205:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        som även nämns i spörsmålet. Bolaget för-
13206: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            band sig även att åt Ukkola bygga nya bostads-
13207: velse nr 713 av den 22 april 1980 tili veder-       hus, lika stora som de tidigare, och att dess-
13208: börande medlem av statsrådet översänt av-           utom erlägga 30 000 mk i mellangift. För-
13209: skrift av följande av riksdagsman P. Vennamo        söken tili köp och bytesaffärer var resultatlösa.
13210: m.fl. undertecknade spörsmål nr 279:                    Enligt norra Finlands vattendomstols utslag
13211:                                                     av den 26 juni 1968 beviljades statens vatten-
13212:           Anset Regeringen det vara rätt att        kraftskommission tillstånd att bygga och reg-
13213:        expropriationen av den i Sodankylä           lera Porttipahta bassäng samt att bygga Vuot-
13214:        bosatta renkarlen Väinö Ukkolas lägen-       so kanal. I utslaget bestämdes, med stöd av
13215:        het fortfarande inte slutförts på ett sätt   5 § 2 mom. lagen om rätt för staten att reg-
13216:        som skulle tilifredsställa båda parterna,    lera vattenföringen i Kemi älvs vattendrag,
13217:        vilket har förorsakat Värnö Ukkola och       att Ukkolas ägor inklusive byggnader skulle
13218:        hans familj rent av omänskliga ekono-        inlösas av staten t111 fullt belopp plus 50 %
13219:        miska och psykiska svårigheter, och          dvs. till 102 070 mk. I summan ingick 1 700
13220:           vad ämnar Regeringen göra för att         mk i flyttningskostnader. Värdet av skogsbe-
13221:        denna sak som har pågått i över tio          ståndet var 21 549 mk. Eftersom delningen av
13222:        år och väckt stor uppmärksamhet även         stomlägenheten inte var slutförd värderades
13223:        offentligt, skall bli skött och att den      skogsbeståndet för hela stomlägenheten och
13224:        orätt som Väinö Ukkola har lidit skall       av det värdet räknades en fjärdedel som Väinö
13225:        gottgöras?                                   Ukkolas andel. Vid delningen av gården fick
13226:                                                     Väinö Ukkola den tili skogsbeståndet bästa
13227:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      och oavverkade delen av gårdens skogar. Av
13228: samt anföra följande:                               denna orsak avvek värderingen av skogsbe-
13229:     Väinö Ukkola, från Sodankylä kommun ägde        ståndet från det som man senare fick vid för-
13230: vid tiden för byggandet av Porttipahta bassäng      säljning. Då skogsbeståndet efter inlösningsför-
13231: 1 j 4 av Ukkola hemman Rnr 6 vars areal var         rättningen på basen av offerter från trävaru-
13232: 487 hektar och som låg inom bas,sängens             bolag såldes, erhölls 60 948,04 mk för skogs-
13233: influensområde. Lägenhetens övriga delägare         beståndet. Enligt lagen om rätt för staten att
13234: var Ukkolas tre bröder. En delning av lägen-        reglera vattenföringen i Kemi älvs vattendrag
13235: heten var då aktuell. Av de 2 754 hektar pri-       skulle ersättningen betalas tili fullt belopp
13236: vatägd jord som hörde tili Porttipahta bassängs     plus 50 %, varför Ukkola för skogsbeståndet
13237: i:nfluensområde skaffades för bassängen 94 %        skulle erhålla 91 422,06 mk. Då åt Ukkola
13238: genom frivilliga köp. Oköpt blev förutom vissa      på basen av vattendomstolens utslag redan
13239: mindre områden bara en lägenhet, som var            hade erlagts 21 549 mk, betalades för trädbe-
13240: den andel av Ukkola hemman Rnr 6 som                ståndet i tilläggspris 68 873,06 mk.
13241: ägdes av ovannämnda Väinö Ukkola. Av den                För Väinö Ukkolas ägor har i ersättning
13242: andelen bildades sedermera en självständig lä-      betalts ca 172 000 mk. Betalningen har erlagts
13243: genhet, vars areal är 120,68 hektar. Stom-          tili länskontoret i Lappland, eftersom Ukkola
13244: lägenhetens övriga delägare sålde sin andel         vägrade att ta emot ersättningen.
13245: inklusive driftcentrum tili Kemijoki Oy. Ke-           Enligt vattendomstolens ovannämnda ut-
13246: mijoki Oy föreslog i tiden för Ukkola bl.a.         slag förpliktigades tillståndshavaren att minst
13247: en bytesaffär, i viiken bolaget skulle ha över-     sex månader innan erforderliga förflyttningar
13248: låtit 255 ha mark av Peuraniemi lägenhet,           av byggnader påbörjas, att meddela därom tili
13249: 0880006953
13250: 6                                           1980 vp.
13251: 
13252: markägarna så att dessa fick tilifälle att under   lägenhets marker en stuga, som står på bjälkar
13253: nämnda tid själva undanskaffa byggnaderna.         och som omfattar ett rum och bastu och där
13254: I annat fall ankom undanröjningen på till-         han fortfarande bor tilisammans med sin familj.
13255: ståndshavaren. För Ukkolas del gick tiden ut       De deponerade ersättningarna inklusive räntor,
13256: 17. 8. 1970. Ukkola meddelade dock att han         sammanlagt redan 269 000 mk, är fortfarande
13257: inte ämnar flytta från lägenheten. Två veckor      olyfta.
13258: senare dvs. i början av september 1970 skulle         Den besvärstid för norra Finlands vatten-
13259: höjningen av vattennivån i bassängen påbör-        domstols utslag, som avses i spörsmålet, löpte
13260: jas. Då vattendomstolens utslag vunnit laga        ut den 28 augusti 1968. Väinö Ukkola har i
13261: kraft och äganderätten tili lägenheten hade        ett brev tili riksdagens justitieombudsman an-
13262: övergått tili staten samt erläggningsbeloppet      hållit om att han skulle beviljas ny besvärs-
13263: med laglig ränta hade betalts till länskontoret,   tid, eftersom han inte kände tili domstolsut-
13264: begärdes handräckning av länsmannen i Sodan-       slaget och att besvärstiden hade löpt ut. Riks-
13265: kylä distrikt. Flyttningen från gården skedde      dagens justitieombudsman undersökte saken
13266: 28. 8. 1970. Kemijoki Oy hade som bostad           och meddelade med sitt beslut den 31 mars
13267: för Ukkolas familj erbjudit en fastighet i Vuot-   1969 att saken inte ger anledning till vidare
13268: so. Fastigheten omfattade ett fem rums bostads-    åtgärder från justitieombudsmannens sida.
13269: hus, som hade trä- och oljeeldning och som var        Regeringen anser att Väinö Ukkolas expro-
13270: i gott skick samt dessutom en bastu och en         priationsfall är slutbehandlat och att saken inte
13271: ekonomibyggnad. Då Ukkola tackade nej till         ger anledning till vidare åtgärder från rege-
13272: detta byggdes åt honom i Peurasuvanto i So-        ringens sida.
13273: dankylä på den av bolaget ägda Peuraniemi
13274:      Helsingfors den 5 juni 1980.
13275: 
13276:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
13277:                                                   1980 vp~
13278: 
13279: Skriftligt spörsmal nr 2~0.
13280: 
13281:                                                                                                               ;.·
13282: 
13283: 
13284: 
13285: 
13286:         .:   •   ·,l.-
13287: 
13288: 
13289: 
13290: 
13291:                                       ..
13292:                               Tili Riksdagens Herr Talman.
13293: 
13294:        1 februari detta år lade skolstyrdsen fram          i andra .skolämnen; Den ititernatiönella IEA-
13295: sitt f0rslåg tili läroplan för det ri.yä- gymnasiet.       undersök:ningen, som· kartlade skolframgången,
13296: Förslaget irineb~r för modetsmålets del en be-             visade att förmågan att skriva, läsa och tala
13297: svikelse; · skols:tyrelsen har minsht timantalet           direkt hänger ihop med den alhnattna skölfram-
13298: i ·• · förhållande tili det · förslag som- läroplans-      gången.      ·                                       ·
13299: kommissionen Iade fram 1977. '                                 Skolstyrels-en anser, att' gymnasiet i hög grad
13300:  < I -det nya gymnasiet föreslog läroplanskom-             skall utgöra grundskolningen öckså ·för dem
13301: missionen nio kurser föt mödersmålet, skol-                som söker sig in · på yrkesutbildatide lirijer
13302: styrelsen har nu minskat antalet tili åtta. Detta          inom det s.k. mellanstadiet. Det är uppenbart;
13303: innehär att timantalet kommer att kvarstå                  att dessa elever behöver modersmålet.            ··· ·
13304: på sin nhvarande låga nivå.            .              ·        Att det finns skäl tili förbättringa~ för · dem'
13305:   ·· Den ställning som modersmålet ·fick i lärcr           som söker sig tili högskolofria · visas 'dätav, ait
13306: planskommissionens förslag, har med fram-                  högskolorna · i ett utlåtande inför:· r~formen
13307: gång utprovats vid några gymnasier. Den var                konstaterade, ai:t studenterna har allvarfigå
13308: resultat av en Iångvarig kamp; Att förkämparna             brister i fråga om modersmålet. Ofta bdster;
13309: irite var ute i ogjort väder visas av den svaga            det i fråga om att ta . fram det väs'entliga ut
13310: ställning mödersmålet har i vårt land.                     en text- ellet i att framträda muntligt. : ·
13311:        I grundskolan har modersmålet en svag                   Inom universiteten . har man. varit . ppsitiv
13312: ställning i jämförelse med de andra nordiska               tili läroplanskomtnissionens förslag på det sät-
13313: länderna. Hos oss och i Norge är ca 19 procent             tet, att man inför examensreformen vid hög-
13314: av alla lektioner modersmålstimmar. I de öv-               skolorna har anpassat sina nya kursfordringar
13315: riga nordiska länderna är talen betydligt högre:           tili det nya gymnasiets krav. Därmed har man
13316: Sverige har 23,5 %, Island 25 % och Dan-                  velat ge modersmålslärarna en beredskap inför
13317: mark 26,3 %. I Norge och Sverige har man                   reformen.
13318: ytterligare fria resurstimmar, som ofta används                Skolstyrelsen säger sig vilja skapa ett mindre
13319: för modersmålet.                                           teoretiskt gymnasium med tanke på den majo-
13320:        I gymnasiet är modersmålets ställning ännu         ritet av eleverna som söker sig tili andra ut-
13321: svagare. En undersökning har visat, att Finland           bildningsformer än universitet och högskolor.
13322: bland de s.k. OECD-länderna ligger i botten               En titt på den nya planen motsäger denna
13323: i fråga om antalet timmar i modersmålet.                  utgångspunkt. Man har ökat på fysikens del
13324:        I sin allmänna heskrivning av gymnasiets           och låtit matematikens starka ställning kvarstå.
13325: uppgift konstaterar skolstyrelsen, att planerna               Ur finlandssvensk synpunkt är skolstyrelsens
13326: går ut på, att ca 45 % av årskursen kommer                förslag oroande. Finlandssvenskar lever utsatta
13327: att gå i gymnasiet. Dessutom konstateras, att             för ett språkligt tryck. Alltfler elever växer
13328: eleverna i gymnasiet kommer att i medeltal                upp i en miljö som domineras av finskan. Den
13329: vara yngre än förr. Likaså att elevmaterialet             s.k. ungdomskulturen domineras av finskan.
13330: kommer att vara heterogenare. Dessutom kom-               En allt större procent av gymnasisterna har
13331: mer gymnasisterna att vara osäkrare än förr om            en tvåspråkig ellet finsk hemmiljö.
13332: sitt framtida yrkesval.                                       Detta behöver inte vara enbart negativt.
13333:        Detta är omständigheter som talar för en           Ofta är det en utgångspunkt för en verkligt
13334: ökning av modersmålet. En behärskning av                  levande tvåspråkighet. Tvåspråkigheten hotar
13335: modersmålet är en förutsättning för framgång              naturligtvis att urholkas om man inte i skolan
13336: 088000525L
13337: 2                                              1980 vp.
13338: 
13339: får en tillfredsställande undervisning i moders-      att många elever tvingas att lämna bort språ-
13340: målet.                                                ken. För undervisningen t. ex. i tyska, ryska
13341:     Det har framhållits att skolstyrelsens förslag    och franska innebär detta ett bakslag.
13342: antagligen kommer bland annat att minska på              Förslaget tili ny läroplan innebär dessutom
13343: litteraturundervisningen. Eftersom det ofta är        en ökad regional och social ojämlikhet. Sko-
13344: litteraturen som utgör grunden för den språk-         lorna i stora städer kan ge en mångsidig språk-
13345: liga och nationella identiteten är det klart          undervisning. Försöksverksamheten visar, att
13346: att en minskning här skulle vara sikadlig.            sikoldagarna då blir 7-8 timmar långa. I
13347:     I läroplanskommissionens förslag tili kurser      skolor, som är beroende av skolskjutsar, kan
13348: i modersmålet för finlandssvenska skolor sägs         skoldagens längd inte i praktiken överstiga 6
13349: det i en beskrivning av de allmänna utgångs-          timmar.
13350: punkterna på följande sätt:                              Näringslivets arbetsuppgifter kräver mång-
13351:     "V are nog sagt att den svenskspråkiga sko-       sidiga språkkunskaper. Föräldrar, som vet
13352: lan i Finland måste se som en av sina huvud-          detta, kommer att se tili att deras barn kan
13353: uppgifter att söka vidmakthålla och stärka det        språk. Deras barn kommer att välja extra
13354: svenska språkets ställning i Finland -         tili   språk i skolan. De kan ytterligare få extra
13355: gagn för den svenska befolkningsgruppen själv,        undervisning eller skickas utomlands. Alla har
13356: för landet som helhet och också för det nor-          tyvärr inte råd tili detta. Alla bör dock ha en
13357: diska samarbetet."                                    reell chans att få grunden tili goda och mång-
13358:     Förslaget tili ny läroplan innebär också en       sidiga språkkunskaper i skolan.
13359: minskning av undervisningen i språk. I det               Med stöd av det ovan anförda och hän-
13360: nuvarande gymnasiet är två främmande språk            visande tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen
13361: obligatoriska, i det nya förslaget endast ett;        förelägger undertecknade vederbörande med-
13362: i praktiken engelska.                                 lem av statsrådet följande spörsmål för be-
13363:     De övriga språken blir valbara. Möjlighe-         svarande:
13364: terna att välja språk minskas av att de obliga-
13365: toriska ämnenas timantal är högt. Den ut-                       Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
13366: vidgade obligatoriska undervisningen framför                 skrida för att trygga en god och mång-
13367: allt i naturvetenskapliga ämnen är så tung,                  sidig språkundervisning i gymnasiet?
13368:      Helsingfors den 22 april 1980.
13369: 
13370:          Jacob Söderman                  Lasse Lehtinen                Bror Liliqvist
13371:          Kaj Bärlund                     Sten Söderström               I.-C. Björklund
13372:                                               N:o .280                                              3
13373: 
13374: Kirjallinen kysymys n:o .280.                                                            Suomennos.
13375: 
13376: 
13377: 
13378: 
13379:                                  Söderman ym.: Lukion kieltenopetuksen turvaamisesta.
13380: 
13381: 
13382:                         'E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e~h eJ 1 e;
13383: 
13384:   · Tämän •· vuoden helmikuussa kouluhallitus          Tämä seikka puhuu sen puolesta, että äidin-
13385: esitti ehdotuksensa uuden lukion. opetussuun-       kielen~ opetusta olisrlisättävä. Äidinkielen hal-
13386: nitelmaksi. Ehdotus on äidinkielen osalta pet-      litseminen on edellytys sille, että menestytään
13387: tymys, koska kouluhallitus on vähentänyt tun-       muissa köuluaineissa. Kansainvälinen lEA-tut-
13388: timäärää· verrattuna siihen suunnitelmaan, jon-     kimus, joka kartoitti koulumenestystä, osoitti,
13389: ka opetussuunnitelmakomitea esitti vuonna           että kyky kirjoittaa, lukea ja puhua on suo-
13390: 1977.                                               rassa yhteydessä yleiseen koulumenestykseen.
13391:     Opetussuunnitelmakomitea ehdotti, että lu-          Kouluhallitus on sitä mieltä, että· lukion
13392: kiossa olisi 9 kurssia äidinkieltä. Kouluhallitus   on usein oltava peruskoulutusmuoto myös niil-
13393: on vähentänyt lukumäärän kahdeksaan. Tämä           le, jotka hakeutuvat ammattiin johtaville lin-
13394: metkitsee sitä,. että tuntimäärä jää nykyiselle     joille ns. keskiasteella. On selvää, että· nämä
13395: alhaiselle tasolleen.                               oppilaat tarvitsevat äidinkieltä.
13396:     Asemaa, jonka äidinkieli sai opetussuunnitel-       Sitä, että on aihetta parannuksiin · niiden
13397: makomitean ehdotuksessa, on menestyksellä           osalta, jotka hakeutuvat korkeakouluihin, osoit-
13398: kokeiltu eräissä lukioissa. Se oli pitkäaikaisen    taa se, että korkeakoulut uudistusta koske-
13399: taistelun tulos. Osoituksena siitä, että asian      vassa lausunnossaan totesivat, että· ylioppilailla
13400: puolesta taistelija! eivät olleet aiheettomasti     on äidinkielen osalta vakavia puutteita. Useim-
13401: liikkeellä, on äidinkielen heikko asema maas-       miten va1keudet ilmenevät kyvyssä erottaa
13402: samme.                                              tekstistä se mikä on oleellista tai kyvyssä esiin~
13403:     Peruskoulussa äidinkielellä on heikko asema     tyä suullisesti.            ··
13404: verrattuna muihin Pohjoismaihin. Meillä ja              Yliopistoissa on suhtauduttu myönteisesti
13405: Norjassa on noin 19 % tunneista äidinkielen         opetussuunnitelmakomitean ehdott:~kseen siten,
13406: oppitunteja. Muissa Pohjoismaissa luvut ovat        että korkeakoulujen kurssivaatimuksia · on tut-
13407: huomattavasti korkeampia, kuten Ruotsissa,          kinnonuudistuksen osalta sopeutettu .uuden lu-
13408: missä luku on 23,5 %, Islannissa 25 % ja            kion vaatimuksiin. Tällä tavalla on haluttu
13409: Tanskassa 26,3 %. Norjassa ja Ruotsissa on          vaLnentaa äidinkielen opettajia uudi~tusta sil-
13410:  lisäksi vapaita ns. resurssitunteja, joita usein   mälläpitäen.
13411:  käytetään äidinkielen opetukseen.                      Kouluhallitus ilmoittaa haluavansa luoda
13412:     Lukiossa äidinkielen asema on vielä heikom-     vähemmän teoreettisen lukion etenkin silmällä-
13413:  pi. Eräs tutkimus on osoittanut, että ns.          pitäen oppilaiden enemmistöä, joka hakeutuu
13414:  OECD-maiden joukossa Suomi on muita jäl-           muihin koulutusmuotoihin kuin yliopistoihin
13415:  jessä äidinkielen oppituntien lukumäärän osalta.   ja korkeakouluihin. Silmäys uuteen suunnitel-
13416:     Lukion tehtäviä koskevassa yleisessä selos-     maan osoittaa sen, että se on ristiriidassa tä-
13417:  tuksessaan kouluhallitus toteaa, että suunnitel-   män lähtökohdan kanssa. On lisätty fysiikan
13418:  mien mukaan noin 45 % vuosikurs,sista tulee        osuutta ja pidetty matematiikan erityisen vah-
13419:  opiskelemaan lukiossa. Lisäksi todetaan, että      va asema ennallaan.
13420:  lukion oppilaat tulevat keskimäärin olemaan            Suomenruotsalaisesta näkökulmasta katsot-
13421:  nuorempia kuin aikaisemmin. Samoin todetaan,       tuna kouluhallituksen ehdotus on levottomuut-
13422:  että oppilasmateriaali tulee olemaan heterogee-    ta herättävä. Suomenruotsalaiset oppilaat elä-
13423:  nisempi. Lisäksi lukiolaiset tulevat olemaan       vät kielellisen paineen alaisina. Yhä useammat
13424:  epävarmempia kuin aikaisemmin tulevasta am-        oppilaat kasvavat ympäristössä, jossa suomen
13425:  matinvalinnastaan.                                 kieli on hallitsevana. Ns. nuorisokulttuuria hal-
13426: 4                                            1980 vp.
13427: 
13428: litsee s.uomen kieli. Yhä suuremmalla prosentti-    pakollisten aineiden tuntimäärä on. korkea. Laa-
13429:  määrällä lukialaisista on kaksikielinen tai suo-   jennettu pakollinen opetus ennen kaikkea luon-
13430:  menkielinen ympäristö.                             nontieteellisissä aineissa on niin raskas, että
13431:     Tämän ei tarvitse olla yksinomaan kielteistä.   monien oppilaiden on pakko luopua kielistä.
13432:  Usein tämä on lähtökohta todelliselle elävälle     Esimerkiksi saksan, venäjän ja ranskan kielen
13433: kaksikielisyydelle. Kaksikielisyyttä uhkaa luon-    opetuksen osalta tämä merkitsee taka-askelta.
13434: nollisesti pohjan katoaminen, mikäli koulussa          Uutta opetussuunnitelmaa koskeva ehdotus
13435: ei saada tyydyttävää opetusta äidinkielessä.        merkitsee lisäksi lisääntyvää alueellista ja so-
13436:     On esitetty, että kouluhallituksen ehdotus      siaalista eriarvoisuutta. Suurissa kaupungeissa
13437:  todennäköisesti tulee johtamaan kirjallisuuden     sijaitsevat koulut voivat antaa monipuolista
13438: opetuksen vähenemiseen. Koska usein nimen-          kieltenopetusta. Kokeilutoiminta osoittaa, että
13439: omaan kirjallisuus muodostaa pohjan kielelli-       koulupäivien pituudeksi tulee silloin 7-8 tun·
13440: selle ja kansalliselle identiteetille, on selvää,   tia. Kouluissa, jotka ovat riippuvaisia koulu-
13441: että vähentäminen nimenomaan tässä olisi hai-       kuljetuksista, koulupäivän pituus ei käytän·
13442:  tallista.                                          nössä voi olla kuutta tuntia suurempi.
13443:     Opetussuunnitelmakomitean        ehdotuksessa      Elinkeinoelämän työtehtävät vaativat moni-
13444: suomenruotsalaisten koulujen äidinkielen kurs-      puolista kielitaitoa. Vanhemmat, jotka tietävät
13445: sien osalta lausutaan selostettaessa yleisiä läh-   tämän, tulevat huolehtimaan siitä, että heidän
13446: tökohtia näin:                                      lapsensa osaavat kieliä. Heidän lapsensa tulevat
13447:     "Olkoon sanottu, että Suomen ruotsinkieli-      valitsemaan ylimääräisiä kieliä koulussa. He
13448: sen koulun on nähtävä eräänä päätehtävänään         voivat vielä saada lisäopetusta tai heidät voi-
13449: ruotsin kielen yHäpitäminen ja vahvistaminen        daan lähettää ulkomaille. Kaikilla ei valitetta·
13450: Suomessa ruotsalaisen väestöryhmän, koko            vasti ole varaa tähän. Kaikilla pitää kuitenkin
13451: maan ja myös pohjoismaisen ~hteistyön hy-           olla reaalinen mahdollisuus saada koulussa hyvä
13452: väksi."                                             ja monipuolinen kielitaito.
13453:    Uutta opetussuunnitelmaa koskeva ehdotus            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
13454: merkitsee myös vähennystä kielten opetuksessa.      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13455: Nykyisessä lukiossa kahden vieraan kielen ope-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13456: tus on pakollista, uudessa ehdotuksessa vain        vaksi seuraavan kysymyksen:
13457: yhden kielen, mikä käytännössä merkitsee eng-
13458: lannin kieltä.                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13459:    Muut kielet tulevat olemaan valinnaisaineita.           ryhtyä turvatakseen hyvän ja monipuo-
13460: Mahdollisuutta valita kieliä vähentää se, että             lisen kieltenopetuksen lukiossa?
13461:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
13462: 
13463:         Jacob Söderman                 Lasse Lehtinen                Bror Lillqvist
13464:         Kaj Bärlund                    Sten Söderström               I.-C. Björklund
13465:                                              N:o 280
13466: 
13467: 
13468: 
13469: 
13470:                         Eduskunnan Herra PuhcHn1ehel'le.
13471: 
13472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työn edistämisen: kannalta tarpeelli'Sia valmiuk-
13473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sia sekä edistää sukupuolten tasa-artroa. · · "' ·,
13474: olette kirjeellänne n:o 715 22 päivältä huhti-         Keskiasteen koulutuksen kehittämiseen kyt-
13475: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-        keyt}T<!n ·kouluhallitus·. on·laatinut ehdotUksen
13476: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         (28. 2; 1980) lukion· uudeksi •. ·hikusuunnitel-
13477: Jacob Södermanin ym. tekemän 5euraavan kir-         maksi. Opetusministeriö.. on pyytänyt kouluhal~
13478: jallisen kysym}'lksen n:o 280:                      lituksen lukusuunnitelmaehdotuksesta eri taho-
13479:                                                     jen lausunnot. Lisäksi niaamme kielenopetuk-
13480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sen kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat
13481:        ryhtyä turvatakseen hyvän ja monipuo-        olleet kokonaisuudessaan laajan selvittelyn koh-
13482:        lisen kieltenopetuksen lukiossa?             teena valtioneQvoston asettamassa kieliohjelma-
13483:                                                     komiteassa (Komiteanmietintö 1978: 60). ko-
13484:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mitea on tehnyt perusteellisia selvityksiä få
13485: vasti seuraavaa:                                    laatinut ·useita ehdotuksia monipuolisen kielen-
13486:    Keskiasteen kehittämisestä annetun lain          opetuksen turvaamiseksi koulujärjestelmän ··ja
13487:  (474/78) mukaan lukioissa ja ammatillisissa        muun opetustoimen piirissä.                   ·
13488: oppilaitoksissa järjestettävän opetuksen yleisenä      Kysymyksessä esitetyt näkökohdat ovat näin
13489: tavoitteena on antaa persoonallisuuden moni-        ollen opetusministeriön tiedossa ja ne· tulevat
13490: puolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelä-      olemaan myös valtioneuvoston ratkaisujen poli~
13491: män, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen sekä        jana, kun lukion uudesta lukusuunnitelmasta
13492: kansallisen kulttuurin ja kansainvälisen yhteis-    päätetään.                                     · ··
13493:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
13494: 
13495: 
13496:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
13497: 
13498: 
13499: 
13500: 
13501: 0880005251
13502:                           T i 11 R i k s d a g e rt s H e rr T a 1·m a n;
13503: 
13504:   1 det syfte l7 1 s mom.   riksdagsordnihgen       -•- · l , anshrttnlng ::tili .utveckla:nde av mellan-
13505: anger har Ni, Herr Talm~n, med Eder skrivelse         stadieutbildningen har skolstyi-elsen utarbe-
13506: ar 715 av den 22 april1980 tili veddrhörånde          tat · ett förslag (28. 2. 1980) till gymnä-
13507: medlem av statsrådet översänt;avskrift av föl-       -siets nya läroplan. · Undervisningsministeriet
13508: jande av .riksdagsman Jacob Södeiman' m.Il.           har hbs olika instanser anhållit om utlåtartden
13509: -uadertedtnade spörsmål nr 280: ·                     gällande skolstyrelsens försiag ·tili läroplari.
13510:                                                       Därtill har frågorna. som ansluter sig 'till ut-
13511:           Till vilka åtgärder äinnar Regeringen       vecklande av . språkundervisningen i sin helhet
13512:        skrida för att trygga en god och mång-         utretts i- den av statstådet tillsatta Språkpro-
13513:        ~idig språkunde!:Vl$ning i gymnasiet?        ·gramkommitten (Kommittebetänkande 1978:
13514:                                                        60). Kominitten har gjort grundliga utred-
13515:   Såsml'l svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningar och framlagt flera förslag .för tryggan-
13516: samt anföra följal'lde:                              .det av en mångsidig språkunc;lervisning inom
13517:    Enllgt lagen om utvecklaride av utbildningen        skolsystemet och den övriga undervisnings-
13518: på mellanstadjet (474/78) är det allmänna            :verksamheten.                   ·       ·     '
13519: målet för undervisningen i gymnasiet och yr-              De synpunkter som framförts i spörsmålet
13520: kesläroanstalterna att meddela sådana färdig-        ·är sålunda ·kända i undervisningsmiriisteriet oeh
13521: heter som erfordras i samhället och · arhets-          de kommer ocksa att utgöta· grunden för statS-
13522: livet, för yrkesvalet, för de fortsatta studierna      rådets avgötanden då heslut fattas   om    gymna-
13523: och för ett m.ångsidigt utvecklande av persori-        siets nya läroplan.             .
13524: ligheten samt för främjande av jämlikhetet).
13525: mellan könen.
13526:      Helsingfors den 15 maj 1980.
13527: 
13528: 
13529:                                                               Undervisningsminister Pär Stenbäck
13530: 
13531: 
13532: 
13533: 
13534:                                                                                                  ·, ·''
13535:                                               1980 "vp.
13536: 
13537: Kirjallinen kysymys n:o 281.
13538: 
13539: 
13540: 
13541: 
13542:                                   Suonio: Poliisin aseen kannosta näkyvillä.
13543: 
13544: 
13545:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13546: 
13547:     Sekä. poliisin että myös vartioiruisliikkeiden   tarvitse ampuma-asetta saati sitten isojen re-
13548: henkilökunnan keskuudessa on tullut yhä ylei-        volverien kantamista näkyvillä.: .
13549: semmäksi kantaa ampuma-asetta näkyvillä. Täl-           Näkyvä aseistus on vaaratekijä. Esillä oleva
13550: laista kehitystä on pidettävä huolestuttavana        ase laskee sen käytön kynnystä. ·Tiedetään
13551: ja yleistä turvallisuutta vaarantavana.              useimpien poliisin ja vat:tijoiden aseenkäyttö-
13552:     Poliisiasetuksen mukaan valtio varustaa po-      tilanteiden perustuneen virheelliseen luuloon,
13553: liisin sen tehtävän edellyttämällä aseistuksella     että vastapuoli on aseistettu. Turvallisuustehtä-
13554:  ( 94 § ) . Sisäasiainministeriön päätös poliisin    vissä työskentelevien oman turvallisuudenkin
13555: virkapuvusta ja aseistuksesta (315 /71) mää-         kannalta esillä oleva ase on vaaraksi, koska
13556: rää, että poliisille kuuluu perusaseistuksena pis-   se joutuu käsirysyssä helposti vääriin käsiin.
13557: tooli, jota kannetaan taskussa tai takin alla           Säännökset poliisin ja vartioiruisliikkeiden
13558: kainaloon asetettavas·sa erityisessä kotelossa       henkilökunnan aseistuksesta ovat yhteiskunnal-
13559:  ( 29 §). Poliisin ase on siis määrätty pidet-       liselta merkitykseltään niin tärkeitä, että niistä
13560: täväksi piilossa. Yleistynyt käytäntö kantaa         tulisi olla riittävän korkealla tasolla annetut
13561: asetta näkyvillä on mitä ilmeisimmin poliisin        säännökset. Ampuma-aseiden kantamisesta tuli-
13562: virkapuvusta ja aseistuksesta annettujen sään-       si säätää asetuksen eikä sisäasiainministeriön
13563: nösten vastaista. Vartioiruisliikkeiden henkilö-     päätösten tai sitä alemman asteistenkin oh-
13564: kunnan aseen kannasta ei ole olemassa min-           jeiden tasolla. Lisäksi on edellytettävä, että
13565:  käänlaisia säännöksiä.                              säännösten noudattamista tehokkaasti valvo-
13566:     Sekä poliisille että myös vartiointiliikkeiden   taan.
13567: henkilökunnalle on hankittu isokokoisia ame-            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
13568: rikkalaisia revolvereja. Aseen kantamista näky-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13569: villä varsinkin kesäaikana puolustettaneen sillä,    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13570: että ase suuren kokonsa takia ei mahdu vaa-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13571:  tetukseen. On kuitenkin kysyttävä miksi on
13572:  ryhdytty käyttämään isoja ja raskaita revo1ve-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13573:  reja kun samanaikaisesti monessa muussa maas-              säännösten vastainen poliisin ampuma-
13574:  sa Euroopassa poliisin käytössä on hyvin tas-              aseen kanto näkyvillä on verrattain
13575:  kuun mahtuvia pistooleja. Edelleen on kysyt-               yleistä ja että vartiointiliikkeiden hen-
13576:  tävä miksi yksityiset poliisimiehet ja vartijat            kilökunnan aseenkannasta ei ole ole-
13577:  saavat käyttää työaseina omalla kustannuksel-              massa säännöksiä, ja jos on,
13578: laan hankk1miaan isoja revolvereja. Tuskin on                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13579: lainkaan perusteltua, että vartioiruisliikkeiden            siin poliisin aseenkantoa koskevien mää-
13580:  vartijoille myönnetään lupia ampuma-aseiden                räysten säätämiseksi asetustasolla ja ole-
13581:  kantamista varten, vaikka vartijain tehtävinä              massaolevien määräysten valvonnan te-
13582:  on tavallisesti tavaratalojen myyntitoiminnan              hostamiseksi sekä vartiointiliikkeiden
13583:  tarkkaileminen, liikkeiden vartiointi ja tarvit-           henkilökunnan aseenkantaa koskevan
13584:  taessa avun hälyttäminen sekä sellaisten tark-             sääntelyn aikaansaamiseksi?
13585:  kailutehtävien suorittaminen, joissa vartija ei
13586:       Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1980.
13587: 
13588:                                            Kaarina Suonio
13589: 0880006001
13590: 2                                           1:980 vp.
13591: 
13592: 
13593: 
13594: 
13595:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13596: 
13597:    Val~iopäiväjärjest~ksen 37 §:n 1 momentis-         Helsingissä vuoden 1979 syksyllä l1uodte-
13598: sa mam:Uussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tussa eräässä tutkimuksessa todettiin eräissä hll-
13599: mies, olette 22 päivänä huhtikuuta 1980 päi-       vainnointitilanteissa varsinkin joidenkin nuo-
13600: vätyn kirjeenne n:o 712 ohella lähettänyt val-     rempien poliisimiesten kantaneen virka-asetta
13601: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-    nykyisten säännösten vastaisella tavalla. Kun
13602: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Kaarina        säännökset osittain ovat puutteellisia, ei täl-
13603: Suonion kirjallisesta kysymyksestä n:o 281,        laisiin poikkeamiin yleensä tässä vaiheessa ole
13604: jossa tiedustellaan:                               puututtu. Säännösten uusimiseksi sisäasiainmi-
13605:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      nisteriö asetti vuoden 1979 syksyllä työryh-
13606:        säännösten vastainen poliisin ampuma-       män, jonka mietintö luovutetaan ministeriölle
13607:        aseen kanto. näkyvillä on verrattain        kuluvan toukokuun aikana. Tämän jälkeen mi-
13608:        yleistä ja että vartiointiliikkeiden hen-   nisteriössä on tarkoitus päättää poliisin virka-
13609:        kilökunnan aseenkannasta ei ole ole-        aseistukseen liittyvistä kysymyksistä. Siinä ')'lh-
13610:        massa säännöksiä, ja jos on,                teydessä tulee ratkaistavaksi myös aseenkanto-
13611:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tapaa koskeva säädöstaso.
13612:        siin poliisin aseenkantaa koskevien            Ministeriössä on niinikään valmisteltavana
13613:        määräysten säätäiDiseksi asetustasolla ja   esitys vartioimisliikelaiksi. Esitys on tarkoitus
13614:        olemassaolevien määräysten valvonnan        antaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvan vuo-
13615:        tehostamiseksi sekä vartiointiliikkeiden    den syysistuntokaudella. Sen yhteydessä tulevat
13616:        henkilökunnan aseenkantaa koskevan          esille myös vartioimisliikkeen henkilökunnan
13617:        sääntelyn aikaansaamiseksi?                 aseenkantoon liittyvät kysymykset.
13618: 
13619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
13620: vasti seuraavaa:
13621:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1980.
13622: 
13623:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13624:                                             N:o 281                                               3
13625: 
13626: 
13627: 
13628: 
13629:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
13630: 
13631:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 en undersökning, som gjordes hösten 1979
13632: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          i Helsingfors, konstaterades vid vissa obser-
13633: velse nr 712 av den 22 april 1980 till ve-         vationstillfällen att särskilt vissa yngre polis-
13634: derbörande medlem av statsrådet för avgivan-       män hade burit tjänstevapen i strid mot gäl-
13635: de av svar översänt avskrift av följande av        lande stadganden. Då stadgandena tili en del
13636: riksdagsman Kaarina Suonio undertecknade           är bristfälliga, har man i detta skede i allmän-
13637: spörsmål nr 281:                                   het inte tagit befattning med dylika avvikel-
13638:            Är Regeringen medveten om att po-       ser. 1 syfte att förnya stadgandena tillsatte
13639:         lismän relativt allmänt bär sitt skjut-    ministeriet för inrikesärendena hösten 1979 en
13640:         vapen synligt och att det inte finns       arbetsgrupp, vars betänkande kommer att över-
13641:         stadganden om hur personalen vid be-       lämnas tili ministeriet under innevarande maj
13642:         vakningsrörelser skall bära vapen, och     månad. Vid ministeriet har man härefter för
13643:         om så är fallet,                           avsikt att fatta bes1ut i frågor som anknyter
13644:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för     sig tili polisens beväpning i tjänst. 1 det
13645:         att åstadkomma bestämmelser på för-        sammanhanget blir det även aktuellt att av-
13646:         ordningsnivå om hur polismän får bära      göra på viiken nivå bestämmelserna om sättet
13647:         sitt vapen och för att tillsynen över      för bärande av vapen skall utfärdas.
13648:         redan existerande bestämmelser skall          Ett förslag till 1ag om bevakningsrörelser
13649:         effektiveras samt för att åstadkomma       är likaså under beredning vid ministeriet. Av-
13650:         en reglering av det sätt på vilket per-    sikten är att förslaget överlämnas tili riksda-
13651:         sonalen vid bevakningsrörelser får bära    gen för behandling under höstsessionen inne-
13652:         vapen?                                     varande år. 1 samband härmed kommer även
13653:                                                    frågorna i anslutning tili det sätt på vilket
13654:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       personalen vid bevakningsrörelser får bära va-
13655: samt anföra följande:                              pen före.
13656:      Helsingfors den 28 maj 1980.
13657: 
13658:                                                   · Ministern för inrikesärendena Eino Uusitalo
13659: ~   ·,   ..
13660:                                              1980 vp.
13661: 
13662: (irjallinen kysymys n:o 282.
13663: 
13664: 
13665: 
13666: 
13667:                                  Bärlund ym.: Pienten vuokra-asuntojen tuotannon lisäämisestä.
13668: 
13669: 
13670: 
13671:                        E d u sk u n n an    H erra      P u h e m i e h e II e.
13672: 
13673:    Viimeksi kuluneiden kuukausien aikana            mys asumisväljyyden lisäämiseen. Suomessa
13674: mokra-asuntomarkkinoilla on tapahtunut raju-        asutaan muihin pohjoismaihin nähden hyvin
13675: a muucoksia. Monet suuret vuokra-asuntojen          pienasuntovaltaisesti. Asumisväljyyttä tulisi siis
13676: )illistajat ovat nopeassa tahdissa ryhtyneet        periaatteessa lisätä. Tuskin on kuitenkaan oi-
13677: nyymään asuntokantaansa, minkä seurauksena          kein, että asumisväljyyttä yritetään lisätä ra-
13678: vuokra-asuntojen määrä on kääntynyt laskuun.        joittamalla sellaisten pienasuntojen rakentamis-
13679: ~iitä johtuen, että vuokra-asuntojen myyminen       ta, joista nykytilanteessa on valtavaa kysyntää.
13680: Jn tapahtunut näin yht'äkkisesti ja laajamit-          Mielestämme asumisväljyyttä olisi lisättävä
13681: :aisena, nykyisiile vuokralaisille on syntynyt      parantamalla asukkaiden taloudellisia mahdolh-
13682: :1uomattavia vaikeuksia löytää itselleen uusi       suuksia asua entistä väljemmin. Tällöin tulevat
13683: 1sunto, ellei heillä ole ollut varaa vanhan         kysymykseen asumistukeen oikeutettujen pii-
13684: vuokra-asuntonsa lunastamiseen omistusasun-         rin tuntuvan laajentamisen lisäksi pääomakus-
13685: :lOkseen.                                           tannusten vähentäminen laina-aikoja pidentä-
13686:    Monessa kunnassa vuokra-asuntojen muutta-        mällä. Näitä toimenpiteitä tulisi käyttää ensi-
13687: ninen omistusasunnoiksi on johtanut vuokra-         sijaisina asumisväljyyden kasvattamiskeinoina.
13688: lSuntojen janotuslistojen tuntuvaan pitenemi-          Tä1lä hetkellä asuntohallitus suhtautuu var-
13689: ;een. Erityisen kysyttyjä ovat pienet vuokra-       sin pidättyvästi kunnallisten vuokrataloyhtiöi-
13690: lsunnot. Esimerkkinä mainittakoon, että Por-        den pyrkimyksiin pienasuntojen osuuden kas-
13691: voon kaupungin hallitsema vuokra-asunto-osake-      vattamiseen kunnallisissa vuokrataloissa. Syn-
13692: rhtiö on joutunut kirjaamaan 66 jonottajaa          tyneessä pienasuntojen voimakkaassa ylikysyn-
13693: y-ksiöiden kohdalla ilman että yhtään vapaata       tätilanteessa ·asuntohallituksen kantaa tuskin
13694: yksiötä olisi tällä hetkellä tarjottavissa näille   voidaan pitää oikeana ainakaan lyhyellä täh-
13695: 1sunnontarvitsijoille. Tilanne on samantapai-       täyksellä. Siksi tulisikin vakavasti harkita pien-
13696: 1en useissa muissa kaupungeissa.                    asuntojen osuuden kasvattamisoikeutta valtion
13697:    Räj.ähdysmäisesti kasvanut yksiöiden vuok-       lainoittamissa kunnallisissa vuokrataloissa, kun-
13698: raaruistarve johtuu monesta seikasta edellä         nes muilla toimenpiteillä voidaan turvata asu-
13699: nainittujen lisäksi. Tosiasia on myös se, että      misväljyyden kohtuullinen nousu.
13700: 1sumistuen ul:kopuolella on tällä hetkellä useita      Edellä esitettyyn perustuen ja valtiopäivä-
13701: ;ellaisia asukasryhmiä - kuten yksinäiset nuo-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
13702: ret ja varttuneemma~kin yksin asuvat - jotka        tämme vaJtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13703: nielellään asuisivat suuremmassa asunnossa          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13704: kuin yksiössä, jos heillä olisi siihen varaa.
13705: )iksi olisikin vakavasti tutkittava mahdolli-                  Onko Hallituksen tiedossa, että pien-
13706: mutta heidän ottamisekseen asumistuen piiriin               ten vuokra-asuntojen kysyntä on vii-
13707: yksiöitä kohtaan kohdistuvan kysyntäpaineen                 meisten kuukausien aikana lisääntynyt
13708: vähentämiseksi sekä näiden asukasryhmien asu-               voimakkaasti monessa kunnassa, ja
13709: uisen tason kohentamiseksi.                                 jos on,
13710:    Toinen ilmeinen syy syntyneeseen tilantee-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13711: ;een on asuntohallituksen sinänsä oikea pyrki-              siin pienten vuokra-asuntojen osuuden
13712: )880006012
13713: 2                                          1980 vp.
13714: 
13715:      lisäämiseksi valtion lainoittamissa vuok-            neen vähentämiseksi pienasuntoja kol:
13716:      rataloissa sekä asumistukeen oikeutet-               taan?
13717:      tujen piirin laajentamiseksi kysyntäpai-
13718:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1980.
13719: 
13720:        Kaj Bärlund                   Pekka Starast                 Tarja Halonen
13721:        Jacob Söderman                Anna-Liisa Piipari            Pirkko Valtonen
13722:        Juhani Raudasoja              Olli Helminen                 Paula Eenilä
13723:        Kaisa Raatikainen           · Matti Puhakka                 Helge Siren
13724:        Saara-Maria Paakkinen         Markus Aaltonen               Juhani Surakka
13725:        Mauno Forsman                 Lea Savolainen                Lasse Lehtinen
13726:        Risto Tuominen                Pirjo Ala-Kapee               Niilo Hämäläinen
13727:        Seppo Tikka                   Pertti Hietala                Kaarina Suonio
13728:                                              N:o 282                                                 3
13729: 
13730: 
13731: 
13732: 
13733:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13734: 
13735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yleisyydessä, paljon jäljessä muista Pohjois-
13736: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maista.    Asuntdkannan pienasuntovaltaisuus
13737: olette 23 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          tuleekin tuottamaan vielä suuria vaikeuksia
13738: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kohtuullisen · asumisväljyyden tarjoavien asun-
13739: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tojen hankinnassa. Vuokrahuoneistot ovat vielä
13740: edustaja Kaj Bärlundin ym. näin kuuluv,asta         pienempiä kuin omistusasunnot; vuoden 1975
13741: kirjallisesta kysymyksestä n:o 282:                 tilanteessa oli vuokra-asunnoista yksiöitä ja
13742:                                                     kaksioita noin 59 %, kun vastaava osuus oli
13743:           Onko Hallituksen tiedossa, että pien-     omistusasuntopuolella vain noin 21 %. Vuokra-
13744:        ten vuokra-asuntojen kysyntä on vii-         asuntojen keskikdko oli 51,4 m2 ja omistus-
13745:        meisten kuukausien aikana lisääntynyt        asuntojen 73,1 m2 •
13746:        voimakkaasti monessa kunnassa, ja               Asuntokannan huoneistotyyppirakenne ja sen
13747:        jos on,                                      aiheuttamat ongelmat kuvastavat eräällä tavalla
13748:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      asuntopolitiikkamme yleislinjaa. Lyhyet laina-
13749:        siin pienten vuokra-asuntojen osuuden        ajat, asumistuen vähäisyys ja valtion lainoituk-
13750:        lisäämiseksi valtion lainoittamissa vuok-    sen sekä .erilaisten verotusetuuksien suuntautu-
13751:        rataloissa sekä asumistukeen oikeutet-       minen aiheuttavat sen, että vähävaraisten ja
13752:        tujen piirin laajentamiseksi kysyntäpai-     heikkotuloisten on vaikea päästä tai edes pyr-
13753:        neen vähentämiseksi pienasuntoja koh-        kiä kohtuullisen kokoiseen vuokra- tai omis-
13754:        taan?                                        tusasuntoon varsinkin asutuskeskuksissa asu-
13755:                                                     miskustannusten jatkuvasti noustessa.
13756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Asuntolainoitusjärjestelmää ollaan parhaillaan
13757: vasti seuraavaa:                                    uudistamassa, mutta se ei voi auttaa välittö-
13758:    Pienten vuokra-asuntojen kysyntä on lisään-      mästi tämän hetken ongelmissa. Tämän vuoksi
13759: tynyt monilla paikkakunnilla, kuten kirjalli-       tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Koska
13760: sessa kysym)"ksessä todetaan. Tämän perusteel-      yksiöissä ja kaksioissa asuu edelleen paljon
13761: la ei ole kuitenkaan haluttu tehdä sitä johto-      lapsiperheitä, näiden perheiden asumisväljyyden
13762: päätöstä, että tilanne voitaisiin korjata yksin-    parantaminen vapauttaisi samalla pienasuntoja
13763: omaan pienten vuokra-asuntojen tuotannon li-        yksinäisruokakuntien käyttöön. Tämä edellyt-
13764: säämisellä. Tämä johtuu ennen kaikkea asun-         täisi mm. pienituloisille lapsiperheille myönnet-
13765: tokantamme pienasuntovaltaisuudesta.                tävän asumistuen lisäämistä siten, että siirty-
13766:    Maassamme oli vuonna 1970 pieniä, enin-          minen kohtuullisen kokoiseen asuntoon olisi
13767: tään kaksi huonetta ja keittiön tai :keittokome-    heiiie taloudellisesti mahdollista. Todettakoon,
13768: ron käsittäviä asuntoja 66 o/o asuntokannasta,      että vuonna 197 5 asui yksiöissä ja kaksioissa
13769: kun vastaava osuus oli Ruotsissa vain 46 o/o,       ahtaasti (yli 1 henkilö huonetta kohti) lähes
13770: Tanskassa 28 o/o ja Norjassa 29 %. Asunto-          150 000 asuntokuntaa.
13771: kantamme pienasuntovaltaisuudesta huolimatta           Valtion lainaittamassa asuntotuotannossa on
13772: on maassamme tuotettu 1970-luvulla uusia            tarkoitus vähentää yksiöiden osuutta. Tämä
13773: pienasuntoja huomattavasti enemmän kuin             periaate ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että
13774: muissa Pohjoismaissa. Vielä vuonna 1977 oli         yksiöitä ei lainoitettaisi laisinkaan. Vanhusten-
13775: maassamme enintään 2 huonetta ja keittiön           talojen lisäksi yksiöitä saatetaan tarvita edellä
13776: käsittäviä asuntoja koko tuotannosta noin           kerrotuista tavoitteista huolimatta, koska eri
13777:  46 %, kun vastaava osuus oli Norjassa noin         asutuskeskusten asuntokannan huoneistotyyppi-
13778: 28 o/o sekä Tanskassa ja Ruotsissa 14,5 o/o.        rakenne ja asuntomarkkinatilanne saattavat poi-
13779:    Asuntokannan rakenne-erojen lisäksi Suomi        keta koko maan keskimääräisestä tilanteesta.
13780: on asumistasossa, erityisesti ahtaasti asumisen
13781:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
13782: 
13783:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13784: 4                                            1980 vp.
13785: 
13786: 
13787: 
13788: 
13789:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13790: 
13791:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       dominerar bostadsbeståndet kommer ännu att
13792: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          skapa stora svårigheter vid anskaffning av
13793: velse av den 23 april 1980 till vederbörande       bostäder, som erbjuder en dräglig utrymmes-
13794: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-     standard. Hyresbostäderna är ännu mindre än
13795: jande av riksdagsman Kaj Bärlund m. fl. under-     ägarbostäderna; situationen år 1975 var den,
13796: tecknade spörsmål nr 282:                          att ca 59 % av hyresbostäderna var enrummare
13797:                                                    och tvårummare, medan motsvarande siHra föt
13798:           Är Regeringen medveten om att            ägarbostädernas del var bara ca 21 %. Hyres-
13799:        efterfrågan på små hyresbostäder under      bostädernas medelareal var 51,4 m2 och ägar-
13800:        de senaste månaderna kraftigt har öikat     bostädernas 73,1 m2 •
13801:        i många kommuner, och om så är fallet,          Strukturen av lägenhetstyperna inom bo-
13802:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      stadsbeståndet och problem som den medför
13803:        att öka andelen små hyresbostäder i         återspeglar på sätt och vis den allmänna linjen
13804:        statsbelånade hyreshus samt vidga kret-     för vår bostadspolitik. Kort lånetid, obetydliga
13805:        sen av bostadsbidragsberättigade för att    bostadsbidrag och statens belåning samt olika
13806:        minska efterfrågetrycket på småbostä-       skatteförmåners inriktning leder till att mindre
13807:        der?                                        bemedlade och lågavlönade har svårt att kunna
13808:                                                    få, eller ens sträva till en hyres- ellet ägar-
13809:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      bostad av skälig storlek, i synnerhet i tätor-
13810: samt anföra följande:                              terna där boendekostnaderna ständigt stiger.
13811:    Såsom det konstateras i det skriftliga spörs-       Den pågående reformen av bostadslånesys-
13812: malet har efterfrågan på små hyresbostäder         temet kan inte bringa någon omedelbar lös-
13813: ökat på många orter. Man har dock                  ning på de aktuella problemen. Därför behövs
13814: inte på basen av detta velat dra den slut-         också andra åtgärder. Eftersom många barn-
13815: satsen, att situationen kunde upphjälpas en-       familjer fortfarande bor i ett- ellet tvårums-
13816: bart genom att oka produktionen av små             lägenheter, skuUe en förbättring av dessa famil-
13817: hyresbostäder. Detta beror framför allt på         jers utrymmesstandard samtidigt frigöra små-
13818: att småbostäder dominerar vårt bostadsbestånd.     bostäder för enmanshushåll. Detta skulle förut-
13819:    År 1970 utgjorde de bostäder som omfattar       sätta bl.a. att bostadsbidraget, som beviljas
13820: högst två rum och kök eller kokvrå i vårt land     barnfamiljer med små inkomster, ökas så att
13821: 66 % av bostadsbeståndet, medan motsvarande        det vore ekonomiskt möjligt för dem att flytta
13822: tal i Sverige var endast 46 %, i Danmark           till en bostad av skälig storlek. Det kan kon-
13823: 28 % ooh i Norge 29 %. Trots att vårt              stateras att 150 000 hushåll år 1975 bodde
13824: bostadsbestånd domineras av småbostäder har        trångt ( flera .än 1 person per rum) i enrum-
13825: det under 1970-talet i vårt land producerats       mare och tvårummare.
13826: betydligt mera småbostäder än i de övriga nor-         Avsikten är att minska enrummarnas andel
13827: diska länderna. Ännu år 1977 utgjorde bo-          av den statbelånade bostadsproduktionen. Den-
13828: städer, som omfattar högst 2 rum och kök,          na princip innebär dock inte att enrummare
13829: i vårt land 46 % av hela produktionen, medan       inte alls skulle belånas. Trots ovannämnda
13830: motsvarande andel i Norge var ca 28 % samt         målsättning kan ettrumslägenheter ännu be-
13831: i Danmade och Sverige 14,5 %.                      hövas, förutom i pensionärshus, eftersom struk-
13832:    Utöver strukturskillnaderna i bostadsbestån-    turen av läg,enhetstyper inom bostadsbestån-
13833: det står Finland i fråga om boendenivån, spe-      det och situationen på bostadsmarknaden kan
13834: ciellt när det gäller trångboddhetens allmänna     avvika i tätorterna från situationen i hela
13835: förekomst, långt efter de andra nordiska län-      landet i genomsnitt.
13836: derna. Den omständigheten att småbostäderna
13837:      Helsingfors den 27 maj 1980.
13838: 
13839:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13840:                                               1980 vp.
13841: 
13842: Kirjallinen kysymys n:o 283.
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847:                                   Raudasoja ym.: Kuorma-autojen ylikuormista.
13848: 
13849: 
13850:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13851: 
13852:    Poliisin suorittamissa tarkastuksissa on käy-     den mukaan. Siinä tapauksessa, että työnantaja
13853: nyt ilmi, että maanteillämme kuljetetaan kuor-       on pakottanut autonkuljettajansa ajamaan yli-
13854: ma- ym. autoja, joissa saattaa olla huomattavia-     kuormia, työnantaja on lupautunut samalla
13855: kin ylikuormia. Kun poliisi on tutkinut ja pun-      maksamaan tästä johtuvat mahdolliset sakot
13856: ninnut kuormat, ylikuormista on sakotettu ky-        sekä järjestämään mahdollisen ajokortin mene-
13857: seisten autojen kuljettajia. Kun samaa kuljetta-     tyksen ajaksi muuta työtä samalla palkalla.
13858: jaa on jouduttu sakottamaan ylikuormista use-        Huomionarvoista tässä yhteydessä on kuiten-
13859: ampaan kertaan, ovat poliisiviranomaiset myös        kin se, että eräät poliisiviranomaiset ovat pitä-
13860: useassa tapauksessa peruuttaneet ajokorttiase-       neet työntekijöiden kannalta tuntuvana palkka-
13861: tuksen nojalla kuljettajalle myönnetyn ajokor-       etuna sitä, että työnantaja maksaa kuljettajien
13862: tin tietyksi määräajaksi.                            sakot.
13863:    Kun ylikuormia on tavattu lähes säännön-             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
13864: mukaisesti samojen liikennöitsijöiden kuorma-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
13865: ym. autojen ollessa kysymyksessä, on käynyt          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13866: ilmeiseksi, että eräät työnantajat pakottavat pal-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13867: veluksessaan olevat autonkuljettajat ajamaan yli-
13868: kuormia. Ylikuormien ajamisessa on todennä-                    Onko Hallituksen tiedossa se, mtssa
13869: köisesti kysymys siitä, että kuorman paino voi              laajuudessa työnantajat edellyttävät au-
13870: muuttua matkan aikana, mistä johtuvat useim-                tonkuljettajiensa kuljettavan ylikuormia,
13871:  mat painorajoitusten ylitykset. Toisaalta yli-             ja
13872: kuormien ajamisessa on työnantajien kannalta                   aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-
13873: kysymys myös liiketaloudellisesta ajattelusta.              menpiteisiin kyseisen käytännön estä-
13874: Ylikuormia kannattaa ajaa silläkin uhalla, että             miseksi, joka on selvästi ristiriidassa
13875: niistä joutuu kiinni, sillä sakot ovat suhteelli-           mm. tieliikennelain ja työsopimuslain
13876:  sen pienet. Suomessahan sakko määräytyy autoa              kanssa?
13877:  kuljettaneen henkilön ansioiden ja perhesuhtei-
13878:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
13879: 
13880:                Juhani Raudasoja                                  Mikko Rönnholm
13881:                Pertti Hietala                                    Kaj Bärlund
13882: 
13883: 
13884: 
13885: 
13886: 088000588M
13887: 2                                              1980 vp.
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13893: 
13894:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mitetaan erityisellä lomakkeella ilmoitukset ran-
13895: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         gaistusvaatimuksista, jotka tarkoittavat rikko-
13896: olette kirjeellänne 24 päivältä huhdkuuta 1980        muksia ammattimaisessa liikenteessä. Jos rik-
13897: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       komusten havaitaan olevan jatkuvia, mikä on
13898: vastattavaksi kansanedustaja Raudasojan ym. te-       osoituksena siitä, ettei liikenteenharjoittaja hoi-
13899: kemän seuraavansisältöisen kirjallisen kysymyk-       da ja valvo asianmukaisesti Hikennettään, lupa-
13900: sen n:o 283:                                          viranomainen on ilmoittanut kirjallisesti valvon-
13901:                                                       1lapaikan tai asemapaikan poliisiviranomaisen
13902:            Onko Hallituksen tiedossa se, missä        välityksellä hänelle, että lupa tullaan peruutta-
13903:         laajuudessa työnantajat edellyttävät au-      maan määräajaksi tai kokonaan, ellei liikenteen
13904:         tonkuljettajiensa kuljettavan ylikuormia,     hoitoa saateta asianmukaiseksi. Jos dkkomukset
13905:         ja                                            tästä huolimatta jatkuvat, on lupa peruutettu
13906:            aikooko Hallitus ryhtyä erityisiin toi-    määräajaksi, ja jollei liikenteenharjoittaja sen-
13907:         menpiteisiin kyseisen käytännön estä-         kään jälkeen ole ryhtynyt toimenpiteisiin liiken-
13908:         miseksi, joka on selvästi ristiriidassa       teensä saattamiseksi asianmukaisesti hoidetuksi,
13909:         mm. tieliikennelain ja työsopimuslain         on lupa peruutettu kokonaan. Kun lisäoikeuk-
13910:         kanssa?                                       sia on haettu, on kiinnitetty huomiota myös
13911:                                                       siihen, onko hänen liikenteessään esiintynyt rik-
13912:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        komuksia siten, että sitä on pidettävä osoituk-
13913: vasti seuraavaa:                                      sena liikenteen epäasiallisesta hoitamisesta tai
13914:    .Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikentees-       heikosta valvonnasta. Jos tällaisia heikkouksia
13915: tä annetun asetuksen 24 §:n mukaan, jos lu-           on todettu, ei lisäoikeuksia ole annettu tai, lu-
13916: vansaaja ei enää täytä liikenneluvan saamisen         van uudistamisen ollessa kysymyksessä, lupa on
13917: edellyt)"ksiä tai jos lupaehtoja ei noudateta tahi    annettu vain vuodeksi tai muuten tavallista ly-
13918: liikennettä muutoin asianmukaisesti hoideta, voi      hyemmäksi ajaksi ilmoituksin, ettei sitä tulla
13919: se viranomainen, joka luvan on myöntänyt, pe-         uudistamaan, jollei liikenteen hoidossa tapahdu
13920: ruuttaa liikenneluvan määräajaksi tai kokonaan.       korjausta ja sitä saateta asetuksen ja lupaehto-
13921: Liikenneluvan saaja vastaa siitä, että liikennettä    jen edellyttämään järjestykseen.
13922: hoidetaan asianmukaisesti, mikä merkitsee myös           Hallituksen tiedossa ei ole, esiintyisikö mah-
13923: sitä, että annettuja säännöksiä ja määräyksiä         dollisesti yksityisen liikenteen puolella ja missä
13924: sen hoitamisessa noudatetaan. Liikenteenharjoit-      määrin sellaisia tapauksia, että työnantajat
13925: tajalie kuuluu valvoa myös palveluksessaan ole-       edellyttäisivät autonkuljettajiltaan ylikuormien
13926: van henkilökunnan toimintaa tässä suhteessa.          kuljettamista. Oikeusministeriössä on kuitenkin
13927: Jos kuljettaja liikenteenharjoittajan tieten tois-    valmistunut ehdotus ylikuormamaksuiaiksi,
13928: tuvasti syyllistyy esim. ylikuormitusrikkomuk-        mikä ehdotus toteutettuna tulee tehokkaalla ta-
13929: siin, liikenteenharjoittaja on vastuussa sen salli-   valla ehkäisemään myös mahdolliset tämän
13930: misesta. Missään tapauksessa hän ei saa olla          suuntaiset väärinkäytökset. Tätä tarkoittava hal-
13931: mukana edistämässä rikkomusten syntymistä tai         lituksen esitys on tarkoitus antaa Eduskunnalle
13932: säännösten kiertämistä. Liikkuvan poliisin            vielä näillä valtiopäivillä.
13933: kanssa on sovittu, että lupaviranomaiselle toi-
13934:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
13935: 
13936:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
13937:                                                N:o 283                                                3
13938: 
13939: 
13940: 
13941: 
13942:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
13943: 
13944:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           delanden om sttaffyrkandena berötande fötseel-
13945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         set i ytkesmässig trafik. Om fötseelserna hat
13946: av den 24 aptil 1980 tili vederbörande medlem         konstatetats fottsätta, vilket anses som ett be-
13947: av statsrådet för avgivande av svar översänt          vis på att trafikidkaren inte skötet och övet-
13948: avskrift av följande av riksdagsman Raudasoja         vakat behötigen sin traHk, har tillståndsmyn-
13949: m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 283:       digheten genom polismyndighetens fötmedling
13950:                                                       på övervaknings- ellet stationsplatsen sktiftligt
13951:           Är Regeringen medveten om, i viiken         meddelat honom, att tillståndet kommet att
13952:        omfattning arbetsgivarna förutsätter att       åtetkallas föt en viss tid ellet helt, om inte
13953:        deras bilförare köt med överlast, och          trafiken sköts behötigen. Om förseelsetna ttots
13954:           ämnar Regeringen vidta sätskilda åt-        detta fottsatt, hat tillståndet åtetkallats föt en
13955:        gätder föt tttt hindra det ifrågavarande       viss tid, och om trafikidkaten inte hellet eftet
13956:        förfatingssättet, som klatt sttidet mot        detta hat vidtagit åtgätdet föt att få sin ttafik
13957:        vägtrafiklagen och atbetsavta1slagen?          behörigen skött, hat tillståndet återkallats helt.
13958:                                                       När tilläggsrättigheter har ansökts, har det
13959:    Såsom svat på detta spörsmål får jag vörd-         också iakttagits, om förseelser har förekommit
13960: samt anföta följande:                                 i trafikidkarens trafik så, att detta skall anses
13961:    Enligt 24 § fötotdningen om ytkesmässig mo-        som ett bevis på trafikens obehöriga ellet då-
13962: torfordonsttafik kan den myndighet som bevil-         liga övetvakning. Om sådana svaghetet hat
13963: jat tillståndet återkalla det föt en viss tid ellet   konstatetats, hat tilläggstättighetet inte bevii-
13964: helt, om innehavate av ttafiktillstånd ej längre      jats ellet, om det hat vatit ftåga om tillståndets
13965: uppfyllet fötutsättningarna föt erhållande av         förnyelse, hat det endast beviljats föt ett åt
13966: trafiktillstånd ellet villkoren i tillståndet icke    ellet för en kortare tid än vanligt, med ett
13967: iakttages ellet om ttafiken eljest icke skötes        meddelande om, att det inte kommet att föt-
13968: på behörigt sätt. Innehavate av trafiktillstånd       nyas, om ttafikskötseln inte fötbätttas och åter-
13969: ät ansvatig föt att trafiken sköts behötigen,         ställs i sådan ordning som fötotdningen och
13970: vilket också innefattar att givna stadganden och      tiliståndsvillkoten fötutsättet.
13971: bestämmelset åtföljs i trafikskötseln. Trafik-            Regeringen har inte fått vetskap om i viiken
13972: idkaren åligget också att i detta hänseende           mån det eventuellt förekommer inom den pri-
13973: övetvaka verksamheten av den personai som             vata trafiken sådana fall, att arbetsgivarna för-
13974: ståt i hans tjänst. Om fötaten med ttafikid-          utsättet att detas bilfötate köt med överlastet.
13975: karens vetskap upptepat göt sig skyldig tili          I justitieministetiet hat det emellettid utatbe-
13976: t.ex. övetlastfötseelser, ät ttafikidkaten an-        tats ett förslag tili en övetlastavgiftslag som,
13977:  svarig föt att ha tiliåtit detta. I inget fall får   nät den förvekligas, på ett effektivt sätt kom-
13978:  han bidra tili förseelsens uppkomst ellet kringgå-   met att förhindra förseelset av detta slag. Man
13979:  endet av stadgandena. Övetenskommelse hat in-        hat för avsikt att tillställa tegeringens ptopo-
13980:  gåtts med törliga polisen, att tillståndsmyndig-     sition i denna sak tili Riksdagen ännu undet
13981:  heterna tillställs på en särskild blankett med-      denna riksdagsession.
13982:       Helsingfors den 14 maj 1980.
13983: 
13984:                                                                       Trafikministet Veikko Saarto
13985: 1
13986: 
13987: 
13988: 1
13989: 
13990: 
13991: 
13992: 
13993:     1
13994: 
13995: 
13996:     1
13997: 
13998: 
13999: 
14000: 
14001:         1
14002:                                               1980 vp.
14003: 
14004: (irjallinen kysymys n:o 284.
14005: 
14006: 
14007: 
14008: 
14009:                                   Laitinen: Sonkajärven kunnan metsäveroluokituksesta.
14010: 
14011: 
14012:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14013: 
14014:    Sonkajärven kunnan metsäveroluokitus suo-         järven kunnan metsäveroluokitusta uudelleen
14015: ·itettiin vuosina 1974-77. Tarjouskilpailun          edes osittain. Veronmaksajat ovat saaneet jo
14016: >erusteella työn sai suorittaakseen Kuopion          useita vuosia maksaa virheellisestä luokituk-
14017: äänin maatalouskeskus. Luokituksen kenttä-           sesta jdhtuvana liian korkeita tulo- ja varalli-
14018: a laskeollatöiden valmistuttua v. 1977 asetti        suusveroja ja muita maksuja, eikä oikeuden-
14019: )onkajärven verojohtaja luokitusasiakirjat vero-     mukaista korjausta ole näköpiirissä yli tuhan-
14020: relvollisten nähtäville ja tarkistettavaksi ajalle   nella maanomistajalla. Verohallitus on niskoi-
14021: .. 9.-31. 10. 1977. Vaikka vuodenaika aikai-         tellut niin tässä Sonkajärven kunnan kuin
14022: :ine 1umentuloineen ei ollut sovelias asialli-       Iisalmen kaupungin ja Rautavaaran sekä Viita-
14023:  een tarkistukseen ja vertailuun maastossa ja        saaren kuntien metsäveroluokitusten kenttä-
14024: tsiasta oli oltu yhteydessä verohallitukseen,        työvirheiden oikaisemisessa pyrkien selvästi
14025: :i verohallitus myöntänyt lain sallimaa jatko-       vähättelemään virheitä ja viivyttelemään kor-
14026: Likaa. Luokituskrartat ja ohjeet veroluokituk-       jausten tekoa tahallisesti ja auktoriteettisyistä.
14027: :en tarkistamisesta olivat valitusaikana puut-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14028: :eellisesti esillä.                                  37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
14029:    Valituksia tehtiin 72 kpl, erityisesti vero-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14030:  uokkaa IA oli tapauksesta riippuen valitet-         seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14031: :aessa alennettu 10-20 % ilman maastokäyn-
14032: :ejä. Valitusten käsittely on ollut epäyhte-                    Onko Hallitus selvillä suta, että
14033: läistä ja sattumanvaraista. MTK ja Metsän-                   Sonkajärven kunnan vuosina 1974-77
14034:  utkimuslaitos ovat maanomistajien pyynnöstä                 suoritettu metsäveroluokitus on pahasti
14035:  älkeenpäin tutkineet pistokokein veroluoki-                 epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen
14036: :usta maastossa. Kumpikin selvitys päätyy sii-               sekä liian korkeaan verotukseen vir-
14037: len, että luokitus on tehty huolimattomasti                  heellisen luokituksen takia johtava, ja
14038:  a puutteellisesti, erityisesti parhaiden metsä-             että verohallitus niskoittelee asian kor-
14039:  naaluokkien osuudet ovat liioiteltuja pinta-                jaamisessa oikeudenmukaiseksi kunnan
14040:  tloiltaan. Kunnan alueella metsiä omistavat                 noin 1 350 yksityiselle metsänomis-
14041:  )Uutavarayhtiöt ovat havainneet samanlaista                 tajalle ja kunnassa maata omistaville
14042: )milla maillaan ja erikseen sovitelleet oikai-               yhteisöille, ja
14043:  msta verohallituksen kanssa, saadenkin kor-                    mihin toimenpiteisiin Halli-tus aikoo
14044:  austa itselleen aikaan.                                     ryhtyä saattaakseen verohallituksen toi-
14045:     Näinkään selvistä asiantuntijalausunnoista               mimaan oikeudenmukaisesti ja viivytyk-
14046:  molimatta ja virheiden osoittamisesta laajassa              settä selvittämään metsäveroluokituksen
14047:  nitassa veronmaksajien vahingoksi verohallitus              uudelleen Sonkajärven kunnassa?
14048:  !i ole osoittanut halukkuutta suorittaa Sonka-
14049:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14050: 
14051:                                            Juhani Laitinen
14052: 
14053: 
14054: 
14055: 
14056: l88000609A
14057: 2                                           1980 vp.
14058: 
14059: 
14060: 
14061: 
14062:                        Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
14063: 
14064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hoitajan kanssa. Tarkastusten johdosta ei mf
14065: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lään osapuolella ollut erityistä huomautettavaa
14066: olette 24 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn         Yksityiskohtaiset satunnaiset epätatkkuude
14067: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       korjattiin tarkastusten yhteydessä.
14068: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen· kansan-        Veroluokitustyön loppuvaiheessa kesäkuuss
14069: edustaja Juhani Laitisen näin kuuluvasta kir-      1977 luokituksen suorittaja järjesti yhdess
14070: jallisesta kysymyksestä n:o 284:                   kunnan luokitustoimikunnan kanssa viisi päivä
14071:                                                    kestäneet selvitystilaisuudet kunnan eri osissa
14072:           Onko Hallitus selvillä siitä, että       joissa maanomistajille selostettiin työn suori
14073:        Sonkajärven kunnan vuosina 1974-77          tusperusteita ja joissa heillä oli mahdollisuu
14074:        suoritettu metsäveroluokitus on pahasti     tutustua karttojen ja asiakirjojen avulla teb
14075:        epäonnistunut ja epäoikeudenmukainen        tyyn työhön siinä mahdollisesti sattuneide1
14076:        sekä Hian korkeaan verotukseen vir-         vinheellisyyksien ja puutteellisuuksien selvittii
14077:        heellisen luokituksen takia johtava, ja     mistä varten. Selvitystilaisuuksista tiedotettiil
14078:        että verohallitus niskoittelee asian kor-   maanomistajille paikallisissa tiedotusvälineiss.
14079:        jaamisessa oikeudenmukaiseksi kunnan        sekä lähettämällä luokitustulokset ja kokous
14080:        noin 1 350 yksityiselle metsänomis-         kutust postitse maanomistajille.
14081:        tajalle ja kunnassa maata omistaville           Sonkajärven verojohtaja asetti luokitusasia
14082:        yhteisöille, ja                             kirjat ja kartat verotuslain 67 §:n mukaisest
14083:           mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo      verovelvollisten nähtäviksi 60 vuorokaude1
14084:        ryhtyä saattaakseen verohallituksen toi-    ajaksi 1. 9.-31. 10. 1977. Verohallituksess:
14085:        mimaan oikeudenmukaisesti ja viivytyk-      käytettävissä olevien tietojen perusteella nähtä
14086:        settä selvittämään metsäveroluokituksen     villäoloaikaa voitiin pitää soveliaana, kosk:
14087:        uudelleen Sonkajärven kunnassa?             veroluokituksen maastossa tapahtuvaa tarkas
14088:                                                    tusta vaikeuttavaa pysyvää lumipeitettä ei Son
14089:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kajärvellä tuona aikana esiintynyt.
14090: vasti seuraavaa:                                       Virallisena nähtävilläoloaikana tehtyjen vali
14091:    Sonkajärven kunnan veroluokituksen suo-         tusten määriä ja laatua voidaan pitää tavan
14092: ritti Kuopion läänin maatalouskeskus vuosina       omaisena, kun metsää omistavia maatiloja ol
14093: 1975-77. Metsien veroluokituksen osallistui         1 630 ja valituksia tehtiin 72. Veroluokituk
14094: kesällä 1975 yhteensä 8 henkilöä ja kesällä        sen suorittaja oli verotoimistossa saapuvill:
14095: 1976 yhteensä 5 henkilöä. Veroluokittajat,         nähtävilläolaajan loppupäivinä selvittäen luoki
14096: joista eräät olivat päätoimessaan piirimetsä-      tusaineistossa mahdollisesti olevia epäselvyyk
14097: lautakunnan palveluksessa, olivat luokituksen      siä. Kaikki tässä vaiheessa suoritetut luokitus
14098: valvojan ilmoituksen mukaan ammattitaidol-         merkintöjen oikaisut tehtiin luokittllljan anta
14099: taan luokitukseen päteviä. Metsämaiden vero-       mien tietojen mukaan luokitusta valvovan met
14100: luokituksen valvojana toimi metsänhoitajan         sänhoitajan suorittaman maastokatselmukset
14101: koulutuksen saanut henkilö. Sonkajärven kun-       jälkeen. Verohallitus ei tällöin eikä myöhem
14102: nan puolesta veroluokitusta valvoi kunnan          minkään millään tavoin puuttunut luokituk
14103: nimeämä luokitustoimikunta.                        sessa tehtyyn arviointiin.
14104:    Verohallituksen edustajat suorittivat luoki-        Verohallituksen myöhemmin suorittamissl
14105: tuksen maastotarkastuksia yhdessä kunnan luo-       tarkastuksissa ei veroluokituksessa ole voitt
14106: kitustoimikunnan ja työtä valvovan metsän-          todeta luokituksen tasoon vaikuttavia syste
14107:                                             N:o 284                                              3
14108: 
14109: maattisia vil'heitä. Luokitus on keskimäärin      delleen suorit!tamisesta esittäen perusteluiksi
14110: tasoltaan oikea myös naapurikuntiin verrat-       metsäntutkimusfaitoksen suorittamissa pistoko-
14111: taessa. Veroluokituksen arviointimenetelmästä     keissa todetut luokituksen epätal'kkuudet. Met-
14112: johtuu, että keskimäärin oikeatasoisessa vero-    säntutkimuslaitos jatkaa tiettävästi tarkastus-
14113: luokituksessa saattaa yksittäistapauksissa olla   taan kesällä 1980. Verohallitus seuraa vireillä
14114: epätarkkuutta, johon verovelvolliset voivat ha-   olevia selvityksiä ja neuvottelee asiasta edel-
14115: kea muutosta lakimääräisenä luokituksen näh-      leen Sonkajärven kunnan kanssa. Jos selvitys-
14116: tävilläoloaikana.                                 ten johdosta osoittautuu aiheelliseksi tarkistaa
14117:    Sonkajärven kunta on tehnyt 23. 10. 1979       Sonkajärven veroluokitusta, verohaLlitus ryhtyy
14118: verohallitukselle aloitteen veroluokituksen uu-   asian vaatimiin toimenpiteisiin.
14119:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
14120: 
14121:                                                                    Ministeri Pirkko Työläjärvi
14122: 4                                              1980 vp.
14123: 
14124: 
14125: 
14126: 
14127:                           T i 11 R i k s d   ag e n s H e r r T a1 m a n.
14128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ring.en tillsammans med kommunens klassifi-
14129: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-           ceringskommission och den övervakande forst-
14130: ve1se av den 24 april 1980 till vederbörande        mästaren. Med anledning av granskningarna
14131: med1em av statsrådet för avgivande av svar          hade ingen av parterna något särskilt att an-
14132: översänt avskrift av följande av riksdagsman        märka. Tillfälliga inexaktheter i detaljfrågor
14133: Juhani Laitinen undertecknade spörsmå1 nr           rättades till i samband med granskningarna.
14134: 284:                                                   Under slutskedet av skatteklassificeringsar-
14135:                                                     betet i juni 1977 anordnade klassificeringsför-
14136:            Är Regeringen medveten om att            rättaren tillsammans med kommunens klassifi-
14137:        skogsskattek1assificeringen i Sonkajärvi     ceringskommission fem dagar Iånga informa-
14138:        kommun för åren 1974-1977 är myck-           tionstiilfällen i olika delar av kommunen, vid
14139:        et misslyckad och orättvis samt leder        vilka markägarna upplystes om grunderna för
14140:        till alltför hög beskattning på grund        arbetets utförande och vid vi1ka de med hjä1p
14141:        av felaktig klassi:ficering och att skat-    av kartor och handlingar kunde göra sig
14142:        testyrelsen tredskas med att rätta till      förtrogna med det utförda arbetet .för att
14143:        saken så att den blir rättvis för kom-       k1arlägga eventuella felaktigheter och brist-
14144:        munens ca 1 350 enskilda skogsägare          fälligheter. Markägarna upplystes om informa-
14145:        och skogsägande samfund i kommunen,          tionstillfällena i lokala media och genom att
14146:        och                                          per post tillsändas klassificeringsresultaten och
14147:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     möteskallelserna.
14148:        ta för att förmå skattestyrelsen att             1 enlighet med 67 § beskattningslagen fram-
14149:        hand1a rättvist och att ånyo utan            lade skattedirektören för Sonkajärvi klassifi-
14150:        dröjsmå1 utreda skogsskatteklassifice-       ceringshandlingarna och kartorna tili de skatt-
14151:        ringen i Sonkajärvi kommun?                  skyldigas påseende för en tid av 60 dagar
14152:                                                     1. 9.-31. 10. 1977. Enligt vad skattestyrelsen
14153:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       erfarit kunde tiden för framhållandet tili oå-
14154: samt anföra följande:                               seende anses lämplig, eftersom tenränggran~k­
14155:    Under åren 1975-1977 förrättade lant-            ningen av skatteklassificeringen inte stördes
14156: brukscentra1en i Kuopio Iän skatteklassifice-       av varaktigt snötäcke i Sonkajärvi under
14157: ringen i Sonkajärvi kommun. 1 skatteklassifi-       denna tid.
14158: ceringen av skogarna deltog sommaren 1975               De besvär som gjorts under den of.ficiellla
14159: inalles 8 personer och sommaren 197 6 inalles       tiden för framhållande till påseende kan både
14160: 5 personer. Skattek1assificerarna, av vi1ka         tili antal och kvalitet anses vara normala,
14161: några var heltidsanställda vid distriktskogs-       eftersom antalet gårdsbruksenheter med 5kogs-
14162: nämnden, var enligt klassificeringsövervakarens     mark uppgick tili 1 630 och antalet anförda
14163: uppgift yrkesmässigt kompetenta för klassifi-       besvär uppgick till 72. Skatteklassificerings-
14164: ceringen. En utbildad forstmästare tjänstgjorde     förrättaren var närvarande vid skattebyrån
14165: som övervakare av skogsskatteklassiHceringen.       under de sista dagarna då handlingarna var
14166: På Sonkajärvi kommuns vägnar övervakades            tiH påseende och klarlade möjliga oklarheter
14167: skatteklassificeringen av en klassificeringskom-    i klassificeringsmaterialet. Enligt uppgifter av
14168: mission som kommunen utsett.                        klassificeraren gjordes alla rättelser i klassifi-
14169:    Skattestyrelsens representanter utförde ter-     ceringsan teokningarna i detta skede efter den
14170: ränggranskningar i anslutning tili k1assifice-      övervakande forstmästarens terrängsyneförrätt-
14171:                                              N:o 284                                               5
14172: 
14173: ning. Skattestyrelsen deltog inte i detta skede       Den 23 oktober 1979 framJade Sonkajärvi
14174: och inte hehler senare på något sätt i den         kommun initiativ till skattestyrelsen om att
14175: värdering som gjordes vid klassificeringen.        skatteklassificeringen skulle förrättas på nytt
14176:    Vid de granskningar som skattestyrelsen se-     och anförde såsom grund de inexaktheter i
14177: nare har förrättat har i skatteklassirficeringen   lcl.assificeringen som påvisats i skogsforsknings-
14178: inte kunnat påvisas systematiska fel som påver-    institutets stickprov. Sommaren 1980 fortsät-
14179: kar klassificeringens nivå. Klassificerin,gen är   ter skogsforskningsinstitutet veterligen sin
14180: tili sin nivå i medeltal korrekt också vid jäm-    granskning. Skattestyrelsen följer med de an-
14181: förelse med grannkommunera. Av värderings-         hängiga utredningarna och för fortsatta för-
14182: metoden för skatteklassificeringen beror, att i    handlin,gar med Sonkajärvi kommun. Såframt
14183: den genomsnittligt tili sin nivå riktiga skatte-   det med anledning av utredningarna visar sig
14184: klassificeringen, kan i enskilda fall finnas       befogat att granska skatteklassificeringen i
14185: bristfälligheter, vari den skattskyldiga kan       Sonkajärvi kommun, vidtar skattestyrelsen av
14186: söka ändring under den lagstadgade tiden för       saken påkallade åtgärder.
14187: klassificeringens framhållande tili påseende.
14188:      Helsingfors den 29 maj 1980.
14189: 
14190:                                                                       Minister Pirkko Työläiärvi
14191: 
14192: 
14193: 
14194: 
14195: 088000609A
14196:                                              1980 vp.
14197: 
14198: Skriftligt spörsmål nr 285.
14199: 
14200: 
14201: 
14202:                                  Zilliacus m. fl.: Om tryggande av Raseborgs tuberkulosdistrikts
14203:                                       verksamhet.
14204: 
14205:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
14206:    Ur betänkandet som den av social- och hälso-     tralsjukhusdistrikt. De åboländska skärgårds-
14207: vårdsministeriet tillsatta kommitten för sjuk-      kommunernas befolkning bör även i framtiden
14208: vårdsdistriktsgränser avgivit den 26 mars 1980      ges möjlighet att äga och utnyttja sina andelar
14209: framgår det, att Raseborgs tuberkulosdistrikts      i Mjölbolsta sjukhus där det ges en mångsidig
14210: kommunalförbund, som omfattar de svenska            vård på centralsjukhusnivå med utbildnings-
14211: och tvåspråkiga kommunerna i Nyland och Abo-        och skolningsrättigheter och där det garanteras
14212: land, skulle utplånas och tillsammans med de        en språklig service på patientens modersmål.
14213: två andra tuberkulosdistrikten i Nyland uppgå          Hänvisande till vad ovan framhållits och
14214: i Helsingfors universitetscentralsjukhusförbund.    tili regeti>ngsfmmen 50 § 3 mom., som lyder:
14215: Detta förslag strider av allt att döma mot 50 §     "Vid nyreglering av förvaltningsområdens
14216: 3 mom. i regeringsformen och mot bestäm-            gränser bör iakttagas att dessa, där förhållan-
14217: melserna om kommunal självstyrelse i gällande       dena det medgiva, bliva enspråkiga, finsk- ellet
14218: kommunallag.                                        svenskspråkiga, ellet att åtminstone minorite-
14219:    Den nuvarande flexibilitet och smidighet         terna med annat språk blir möjligast små",
14220: som kännetecknar tuberkulosbekämpningsarbe-         motsätter sig också förbundsstyrelsen för Rase-
14221: tet och den övriga medicinska verksamheten för      borgs tuberkulosdistrikts kommunalförbund på
14222: medlemskommunernas invånare i Nyland och            det bestämdaste planerna på att sammanslå
14223: Åboland och som med framgång utförts och            detta förbund med Helsingfors universitetscen-
14224: bedrivits i nästan 50 år skulle genom den           tralsjukhusförbund.
14225: föreslagna centraliseringen ohjälpligen försäm-         Med hänvisning till ovan anförda ber under-
14226: ras och byråkratiseras i det redan nu mammut-       tecknade att i den ordning 37 § 1 mom.
14227: stora universitetscentralsjukhuset. Det kan         riksdagsordningen föreskriver till vederbörande
14228: konstateras att alla de tre nuvarande tuberku-      medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
14229: losdistrikten i Nyland tili sitt befolkningsun-     mål:
14230: derlag var för sig hör tili landets största och                 Har Regeringen för avsikt att vid en
14231: att de dessutom ansvarar för en betydande                    eventuellt förestående justering av
14232: del av den övriga lungsjukvården, från viiken                gränserna för centralsjukhusdistrikten
14233:  tuberkulosarbetet inte får avskiljas. Samarbetet            och en samordning av gränserna för
14234: mellan de nuvarande lungsjukhusen å ena sidan,               centralsjukhus-, tuberkulos- och sinnes-
14235: dessa och universitetssjukhuset å andra sidan,               sjukvårdsdistrikten beakta de av kom-
14236: löper numera så friktionsfritt och smidigt att               munalförbundet för Raseborgs tuberku-
14237: organisatoriska förändringar inte är befogade.               losdistrikt och undertecknade framförda
14238:     Språkfrågan behandlas så generellt och ger               åsikterna om garanterandet av språklig
14239:  anledning till så många frågeställningar och                service på patienternas modersmål så-
14240:  tolkningsmöjligheter att en noggrann utredning              lunda, att de av kommitten föreslagna
14241:  måste göras. Den svenskspråkiga befolkningen               planerna på sammanslagning av- Rase-
14242:  utgör ungefär 15 % av Nylands folkmängd och                 borgs distrikts kommunalförbund med
14243:  det absoluta antalet är betydande och skulle               Helsingfors universitetscentralsjukhus-
14244:  utgöra t.o.m. majoriteten i månget annat cen-               förbund inte verkställs?
14245:       Helsingfors den 24 april 1980.
14246: 
14247:          Jutta Zilliacus                Håkan Malm                    Elisabeth Rehn
14248:          Ole Norrback                   Boris Renlund                 Henrik Westerlund
14249:                                         Ingvar S. Melin
14250: 0880006078
14251: 2                                               1980 vp.
14252: 
14253: Kirjallinen kysymys n:o 285.                                                                Suomennos.
14254: 
14255: 
14256: 
14257:                                     Zilliacus ym.: Raaseporin tuberkuloosipiirin toiminnan turvaa-
14258:                                          misesta.
14259: 
14260: 
14261:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
14262:    Mietinnöstä, jonka sosiaali- ja terveysminis-      jopa enemmistön monessa muussa keskussairaa-
14263: teriön asettama sairaanhoitopiirien rajoja käsi-      lapiirissä.     Turunmaalaisten      saaristokuntien
14264: tellyt komitea luovutti 26 päivänä maaliskuuta        asukkaille on myös tulevaisuudessa annettava
14265: 1980, ilmenee, että Raaseporin tuberkuloosipii-       mahdollisuus omistaa ja käyttää osuuksiaan
14266: rin kuntainliitto, joka käsittää Uudenmaan ja         Meltolan sairaalassa, jossa annetaan monipuo-
14267: Turunmaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset kun-       lista hoitoa keskussairaalatasolla koulutusoi-
14268: nat, hävitettäisiin ja että se yhdessä kahden         keuksineen ja jossa taataan palvelu potilaan
14269: muun Uudenmaan tuberkuloosipiirin kanssa              äidinkielellä.
14270: sulautuisi Helsingin yliopistolliseen keskussai-          Viitaten ylempänä olevaan sekä hallitusmuo-
14271: raalaliittoon. Tämä ehdotus on kaikesta päätel-       don 50 §:n 3 momenttiin, jossa sanotaan:
14272: len hallitusmuodon 50 §:n 3 momentin ja nyt           "Hallintoalueiden rajoja uudestaan järjestettäes-
14273: voimassaolevan kunnallislain kunnallista itse-        sä on varteenotettava, että alueet, mikäli asian-
14274: hallintoa koskevien määräysten vastainen.             haarat sallivat, tulevat yksikielisiksi, suomen-
14275:     Nykyinen joustavuus, joka on luonteenomai-        tai ruotsinkielisiksi, tai että toiskieliset vähem-
14276: nen tuberkuloosin vastaiselle toiminnalle sekä        mistöt niillä tulevat niin pieniksi kuin mah-
14277: muulle lääketieteelliselle toiminnalle Uuden-         dollista", Raaseporin tuberkuloosipiirin kun-
14278: maan ja Turunmaan asukkaiden osalta ja jota            tainliiton liittohallitus vastustaa mitä päättäväi-
14279: on menestyksellä tehty ja harjoitettu lähes 50        simmin suunnitelmia yhdistää tämä liitto Hel-
14280: vuotta, huononisi ja byrokratisoituisi auttamat-      singin yliopistolliseen keskussairaalaliittoon.
14281: tomasti ehdotetun keskittämisen tuloksena jo              Ylempänä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
14282: nyt mammuttimaisessa yliopistollisessa keskus-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
14283: sairaalassa. Voidaan todeta, että kaikki kolme        kirjoittaneet esittävät valtioneuvoston asian-
14284: nykyistä tuberkuloosipiiriä Uudellamaalla väes-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
14285: töpohjaosa osalta kukin erikseen kuuluvat maan         myksen:
14286:  suurimpiin ja että ne lisäksi vastaavat huomat-
14287: tavasta osasta muusta keuhkosairauksien hoi-                     Onko Hallituksella aikomus mahdol-
14288: dosta, jota ei voi erottaa tuberkuloosityöstä.                lisesti edessäolevan keskussairaalapiirien
14289: Yhteistyö toiselta puolen nykyisten keuhko-                   rajojen tarkistuksen sekä keskussairaala-,
14290: sairaaloiden sekä toiselta puolen yliopistollisen             tuberkuloosi- ja mielisairaalapiirien rajo-
14291: keskussairaalan välillä sujuu nykyisin niin kit-              jen yhdistämisen yhteydessä ottaa huo-
14292: kattomasti ja joustavasti, että organisatoriset               mioon Raaseporin tuberkuloosipiirin
14293: muutokset eivät ole oikeutettuja.                             kuntainliiton sekä allekirjoittaneiden
14294:     Kielikysymystä käsitellään niin yleisesti ja se           esittämät mielipiteet palvelun turvaami-
14295: antaa aiheen niin moniin kysymyksiin ja tul-                  sesta potilaiden äidinkielellä siten, että
14296: kintamahdollisuuksiin, että on suoritettava                   komitean ehdottamia suunnitelmia Raa-
14297: tarkka selvitys. Ruotsinkielinen väestö on noin               seporin piirin kuntainliiton yhdistämi-
14298:  15 % Uudenmaan väestömäärästä ja absoluut-                   sestä Helsingin yliopistolliseen keskus-
14299:  tinen lukumäärä on huomattava ja muodostaisi                 sairaalapiiriin ei toteuteta?
14300:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14301: 
14302:          Jutta Zilliacus                  Håkan Malm                      Elisabeth Rehn
14303:          Ole Norrback                     Boris Renlund                   Henrik Westerlund
14304:                                           Ingvar S. Melin
14305:                                                N:o 285                                               3
14306: 
14307: 
14308: 
14309: 
14310:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
14311: 
14312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähentynyt merkittävästi ja nykyinen vas.tusta-
14313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mistyön organisaatio on tehtäväänsä nähden
14314: olette 24 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           ylimitoitettu. Tuberkuloosin vastustamistyöstä
14315: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vapautunutta hoitokapasiteettia on siirretty tä-
14316: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        män takia järjestelmällisesti muiden yleissai-
14317: edustaja Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta kir-       rauksien hoitoon.
14318: jallisesta kysymyksestä n:o 285:                        Tuberkuloosin laitoshoitoa on jo usean vuo-
14319:                                                      den ajan järjestetty osana keuhkosairauksien
14320:           Onko Hallituksella aikomus mahdol-         hoitoa nimenomaan siitä syystä, että tuberku-
14321:        lisesti edessäolevan keskussairaalapiirien    loosin vastustamistyöstä vapautunut hoitokapa-
14322:        rajojen tarkistuksen sekä keskussairaala-,    siteetti on voitu hyödyntää muiden sairauksien
14323:        tuberkuloosi- ja mielisairaalapiirien rajo-   hoitoon ja silti samanaikaisesti on voitu säilyt-
14324:        jen yhdistämisen yhteydessä ottaa huo-        tää vastustamistyössä tarvittavat hoitovalmiu-
14325:        mioon Raaseporin tuberkuloosipiirin           det. Tarkoitus on jatkaa edelleen näin, mikä
14326:        kuntainliiton sekä allekirjoittaneiden        merkitsee mm. Raaseporin tuberkuloosipiirissä
14327:        esittämät mielipiteet palvelun turvaami-      sitä, että Meltolan sairaala tarjoaa palveluksiaan
14328:        sesta potilaiden äidinkielellä siten, että    alueensa väestölle kuten tähänkin asti.
14329:        komitean ehdottamia suunnitelmia Raa-            Kun tuberkuloosin vastustamistyön tarve on
14330:        seporin piirin kuntainliiton yhdistämi-       määrällisesti olennaisesti vähentynyt, näyttää
14331:        sestä Helsingin yliopistolliseen keskus-      tarpeelliselta, että Uudenmaan läänin alueella
14332:        sairaalapiiriin ei toteuteta?                 tulee hoidon järjestely uudelleen harkittavaksi.
14333:                                                      Vaikka Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
14334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vastuuta vastustamistyössä lisättäisiinkin, tämä
14335: vasti seuraavaa:                                     ei kuitenkaan vaikuta Meltolan sairaalan alueen-
14336:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ns.      sa väestölle tuottamiin palveluihin.
14337: sairaalapiirirajatoimikunta ei ole vielä luovut-        Tarkasteltaessa asiaa kielikysymyksenä voi-
14338: tanut lopullista mietintöään, vaan se on tehtä-      daan todeta, että valtakunnallisessa suunnitel-
14339: väksiannan mukaisesti pyytänyt kannanotot            massa sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestä-
14340: niiltä kunnilta ja kuntainliitoilta, joiden osalta   misestä vuosina 1981-1985 on nimenomainen
14341: toimikunnan alustavan käsityksen mukaan muu-         maininta siitä, että sairaanhoitolaitosten palve-
14342: toksia tulee harkittavaksi. Toimikunnan työn         luja järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä
14343: ollessa vielä kesken ministeriö ei ole asiaa raja-   huomiota siihen, että potilaalla on mahdollisuus
14344: muutosten osalta käsitellyt.                         käyttää äidinkieltään.
14345:    Tuberkuloosin laitos- ja avohoidon tarve on
14346:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
14347: 
14348:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
14349: 4                                            1980 vp.
14350: 
14351: 
14352: 
14353: 
14354:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14355: 
14356:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tuberkulossjukvården har minskat betydligt och
14357: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       den nuvarande organisationen för bekämpnings-
14358: av den 24 april 1980 tili vederbörande med-         arbetet är överdimensionerad i förhållande till
14359: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     sin uppgift. Därför har den vårdkapasitet som
14360: av riksdagsman Zilliacus m.fl. undertecknade        frigjorts från tuberkulosbekämpningsarbetet,
14361: spörsmål nr 285:                                    systematiskt överförts till vårdarbetet för all-
14362:                                                     männa sjukdomar.
14363:           Har Regeringen för avsikt att vid en          Inom tuberkulossjukvården har anstaltvården
14364:        eventuellt förestående justering av gräns-   redan i flera år skett som en del av lungsjuk-
14365:        erna för centralsjukhusdistrikten och en     vården så, att den vårdkapacitet som har fri-
14366:        samordning av gränserna för central-         gjorts från tuberkulosbekämpningsarbetet har
14367:        sjukhus-, tuberkulos- och sinnessjuk-        kunnat utnyttjas inom vården av andra sjuk-
14368:        vårdsdistrikten beakta de av kommunal-       domar och att den vårdberedskap som krävs i
14369:        förbundet för Raseborgs tuberkulos-          bekämpningsarbetet ändå samtidigt har kun-
14370:        distrikt och undertecknade framförda         nat upprätthållas. Avsikten är att fortsätta på
14371:        åsikterna om garanterandet av språklig       samma sätt, vilket innebär bl.a. i fråga om
14372:        service på patienternas modersmål så-        Raseborgs tuberkulosdistrikt, att Mjölbolsta
14373:        lunda, att de av kommitten föreslagna        sjukhus kommer att erbjuda sina tjänster för
14374:        planerna på sammanslagning av Rase-           regionens invånare på samma sätt som tidigare.
14375:        borgs distrikts kommunalförbund med              Då behovet av tuberkulosbekämpningsarbete
14376:        Helsingfors universitetscentralsjukhus-      kvantitativt har minskat betydligt, verkar det
14377:        förbund inte verkställs?                      som om det vore påkallat att omorganiseringen
14378:                                                      av vården i Nylands Iän på nytt tas upp till
14379:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       prövning. Även om man ökar Helsingfors uni-
14380: samt anföra följande:                                versitetscentralsjukhus ansvar för bekämpnings-
14381:    Den av social- och hälsovårdsministeriet till-    arbetet påverkar detta inte de tjänster som
14382: satta kommitten för sjukvårdsgränser har ännu        Mjölbolsta sjukhus erbjuder invånarna i sin
14383: inte avgivit sitt slutliga betänkande, utan den     region.
14384: har enligt sitt uppdrag bett de kommuner och            Om saken granskas ur språklig synvinkel kan
14385: kommunförbund, för vilkas del enligt kom-            man konstatera, att i den riksomfattande pla-
14386: mittens preliminära uppfattning en förändring        nen för ordnande av sjukvårdsanstalternas verk-
14387: kan bli aktuell, inkomma med sina synpunkter.        samhet under åren 1981-1985 finns ett ut-
14388: Eftersom kommittens arbete ännu inte är slut-        tryckligt omnämnande av att det vid anord-
14389: fört har ministeriet inte behandlat frågan om        nandet av sjukvårdsanstalternas service spe-
14390: eventuella gränsjusteringar.                         ciellt bör beaktas, att patienterna har möjlig-
14391:    Behovet av anstalter och öppen vård inom          het att använda sitt modersmål.
14392:      Helsingfors den 20 maj 1980.
14393: 
14394:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
14395:                                               1980 vp.
14396: 
14397: Skriftligt spörsmål nr 286.
14398: 
14399: 
14400: 
14401:                                   Zilliacus: Om främjad jämlikhet meUan könen.
14402: 
14403: 
14404:                            T i II R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
14405: 
14406:     Ar 196 7 antog Förenta N ationernas general-     deklarationens innebörd har det dock på senare
14407: församling Deklarationen om eliminering av           tider uppstått en vitt utbredd enighet inom
14408: diskriminering av kvinnor. Ar 1970 publicera-        olika politiska kvinnoförbund och andra med-
14409: de kommitten som undersökt kvinnans situa-           borgarorganisationer tili förmån för ratifice-
14410: tion i Finland sitt betänkande. Där framgick         ring av konventionen. Också det målsättnings-
14411: det på vilka områden den finländska kvinnan          program som kommitten för Barnets interna-
14412: alltjämt är diskriminerad och avgavs detaljerade     tionelia år 1979 utarbetade innehåller rekom-
14413: rekommendationer för åtgärder att via lag-           mendationer som stöder arbetet mot kvinno-
14414: ändringar rätta tili missförhållandena. Samti-       diskriminering.
14415: digt pågick en genomgripande samhällsdiskus-            Också Svenska folkpartiets kvinno-organisa-
14416: sion omkring mäns och kvinnors jämlikhet,            tion Svenska kvinnoförbundet r.f. har i sin
14417: som senare medförde konkreta korrigeringar           årsmötesresolution den 20 april 1980 uppma-
14418: inom den familjepolitiska, arbetsmarknadspoli-       nat regeringen att verka för att Finland så
14419: tiska och boendepolitiska lagstiftningen. Efter-     snabbt som möjligt ska underteckna konven-
14420: hand har också föråldrade lagar på samtliga om-      tionen om eliminering av aiia former av diskri-
14421: råden ersatts med mer jämlikhetsfrämjande nya        minering av kvinnor. Vidare uppmanas rege-
14422: lagar. Men i ett ständigt föränderligt samhälle      ringen att snarast möjligt behandla och god-
14423: återstår dock ännu en hel del att göra.              känna förslaget tili regeringsprogram för be-
14424:     Ar 1979 godkände FN:s generalförsamling          främjande av jämlikheten, samt att fatta beslut
14425: en konvention som utarbetats på basen av             om programmets verkställande.
14426: ovannämnda Deklaration om eliminering av                Väl medveten om det negativa i en alltmer
14427: kvinnodiskriminering. Finland har ännu inte ra-      utbredd kriminalisering av olika företeelser i
14428: tificerat konventionen under förevändning att        samhället anser undertecknad dock att kvinno-
14429: detta skulle förutsätta ändringar i vår lagstift-    diskriminering står i en särställning och bör på
14430: ning. Det torde dock inte föreligga allvarliga       alla nivåer motarbetas såväl av praktiska åtgär-
14431: hinder för Finlands regering att underteckna         der som via lagstiftningen.
14432: konventionen, emedan Finland ju godkänt av-             Med hänsyn tili ovannämnda ber under-
14433:  talsförslaget i FN.                                 tecknad att i den ordning 3 7 § 1 mom. riks-
14434:     Den 15 maj 1979 överlämnade Delegationen         dagsordningen föreskriver tili vederbörande
14435: för jämlikhetsärenden under dess ordförande          medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
14436:  Meeri Kalavainens ledning sitt förslag tili rege-   mål:
14437:  ringsprogram för främjande av jämlikhet mel-
14438: lan könen för FN:s kvinnodecenniums andra                      Har Regeringen för avsikt att inom
14439:  hälft 1980-1985. Det har ännu inte behand-                 närmaste framtid uppta förslaget tili
14440: lats av regeringen. Programmet innehåller olika             regeringsprogram för befrämjande av
14441:  konkreta förslag tili främjande av jämlikheten             jämlikhet mellan könen för FN:s kvin-
14442:  inom bl.a. arbetslivet och familjen. Det förut-            nodecennium 1980-1985 tili behand-
14443:  sätter att staten, arbetsmarknadsorganisationer-           ling och att därefter vidtaga åtgärder
14444:  na, medborgarorganisationerna och enskilda per-            för att den av Förenta Nationernas ge-
14445:  soner verkar för ökad jämlikhet.                           neralförsamling år 1979 godkända kon-
14446:     Efter en tids tveksamhet omkring FN-                    ventionen ska kunna undertecknas?
14447:    Helsingfors den 24 april 1980.
14448: 
14449:                                           Jutta Zilliacus
14450: 088000643D
14451: 2                                               ~980   vp.
14452: 
14453: Kirjallinen kysymys n:o 286.                                                                Suomennos.
14454: 
14455: 
14456: 
14457:                                                         .       .
14458:                                    Zilliacus: Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä.
14459: 
14460: 
14461:                           E d u s k u n n a n H e rr a P u he m i e h e 11 e.
14462: 
14463:     Vuonna 1967 Yhdistyneiden Kansakuntien             sältöä koskeneen epäröinnin jälkeen on kui-
14464: yleiskokous hyväksyi naisten syrjinnän poista-         tenkin viime aikoina syntynyt laaja yksimieli-
14465: mista koskevan julistuksen. Vuonna 1970 jul-           syys eri poliittisissa naisliitoissa sekä muissa
14466: kaisi naisen asemaa Suomessa tutkinut komitea          kansalaisjärjestöissä konvention ratifioinnin
14467: mietintönsä. Siitä ilmeni, millä alueilla suoma-       puolesta. Myös päämääriä koskeva ohjelma, jon-
14468: laista naista vielä syrjitään ja siinä annettiin       ka kansainvälistä 'lapsen vuotta 1979 varten
14469: yksityiskohtaisia suosituksia toimenpiteiksi mi-       asetettu komitea loi, sisältää suosituksia, jotka
14470: ten lain muutoksilla voitaisiin korjata epäkoh-        tukevat työtä naisten syrjinnän poistamisen
14471: dat. Samanaikaisesti käytiin perusteellista yh-        puolesta.
14472: teiskunnallista keskustelua miesten ja naisten            Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen naisjär-
14473: tasa-arvosta, mistä myöhemmin seurasi joukko           jestö Svenska kvinnoförbundet r.f. on vuosi-
14474: konkreettisia korjauksia perhepoliittisessa, työ-      kokousjulkilausumassaan 20 päivänä huhtikuu-
14475: markkinapoliittisessa ja asumispoliittisessa lain-     ta 1980 kehottanut hallitusta toimimaan, jotta
14476: säädännössä. Myöhemmin on asianomaisilla               Suomi mahdollisimman nopeasti allekirjoittaisi
14477: aloilla vanhentuneita lakeja korvattu laeilla,         konvention, joka koskee naisten syrjinnän kaik-
14478: jotka edistävät tasa-arvoa. Mutta alati muuttu-        kinaisten muotojen poistamista. Lisäksi hallitus-
14479: vassa yhteiskunnassa on kuitenkin vielä jäljellä       ta kehotetaan mahdollisimman nopeasti käsitte-
14480: paljon tehtävää.                                       lemään ja hyväksymään ehdotus hallitusohjel-
14481:     Vuonna 1979 YK:n yleiskokous hyväksyi              maksi tasa-arvon edistämiseksi sekä tekemään
14482: konvention, joka oli laadittu ylempänä maini-          päätöksen ohjelman toimeenpanosta.
14483: tun naisten syrjinnän poistamista koskevan ju-             Hyvin tietoisena kaikesta siitä kielteisestä,
14484: listuksen pohjalta. Suomi ei ole vielä ratifioi-       joka liittyy yhä laajemmalle levinneeseen yh-
14485: nut konventiota vedoten sHhen, että tämä               teiskunnassa esiintyvien ilmiöiden kriminali-
14486: edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöömme. Ei            sointiin, allekirjoittanut on kuitenkin sitä miel-
14487: kuitenkaan liene olemassa vakavia esteitä Suo-         tä, että naisten syrjintä on erikoisasemassa ja
14488: men hallitukselle allekirjoittaa konventio,            sitä on kaikilla tasoilla vastustettava sekä käy-
14489: koskapa Suomi on hyväksynyt sopimusehdotuk-            tännön toimenpiteillä että lainsäädännöllä_
14490:  sen YK:ssa.                                               Ylempänä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
14491:     Toukokuun 15 päivänä 1979 tasa-arvoasiain           järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
14492: neuvottelukunta luovutti puheenjohtajansa Mee-         joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
14493:  ri Kalavaisen johdolla ehdotuksensa hallitusoh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14494:  jelmaksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistä-
14495:  miseksi YK: n naisvuosikymmenen toisella puo-                    Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
14496:  liskolla 1980-1985. Hallitus ei kuitenkaan                    ottaa käsiteltäväksi ehdotuksen hallitus-
14497:  ole vielä tätä käsitellyt. Ohjelma sisältää erilai-           ohjelmaksi sukupuolten välisen tasa-ar-
14498:  sia konkreettisia ehdotuksia tasa-arvon edistä-               von ,edistämiseksi YK:n naisten vuosi-
14499:  miseksi mm. työelämässä ja perheen piirissä.                  kymmenen 1980-1985 aikana ja tä-
14500:  Tämä edellyttää sitä, että valtio, työmarkkina-               män jälkeen ryhtymään toimenpiteisiin,
14501:  järjestöt, kansalaisjärjestöt ja yksityiset kansa-            jotta Yhdistyneiden Kansakuntien yleis-
14502:  laiset toimivat tasa-arvon lisäämiseksi.                      kokouksen vuonna 1979 hyväksymä
14503:     Tietyn ajan kestäneen YK:n julistuksen si·                 konventio voitaisiin allekirjoittaa?
14504:       Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14505: 
14506:                                             Jutta Zilliacus
14507:                                               N:o 286                                               .3
14508: 
14509: 
14510: 
14511: 
14512:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
14513: 
14514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti.ssa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
14515: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,       seuraavaa:
14516: olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuu.ta 198?       Valtioneuvosto on 29 päivänä huhtikuuta
14517: n:o 744 lähettänyt valtioneuvoston asianomat-       1980 hyväksynyt ohielinan sukupuolten tasa-
14518: sen jäsenen vastattavaksi kansa:1~d~.~taja ~u.tta   arvon edistämiseksi YK:n naisten vuosikymme-
14519: Zilliacuksen tekemän seuraavanstsaltotsen btjal-    nen jälkipuoliskolla 1980.:..___1985. Samal~a val-
14520: lisen kysymyksen n:o 286:                           tioneuvosto on antanut päätöksen ohJelman
14521:                                                     toimeenpanosta valtionhallinnossa.
14522:           Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa         Kysymys naisten syrjinnän poistamista kos-
14523:        ottaa käsiteltäväksi ehdotuksen hallitus-    kevan yleissopimuksen allekirjoitta~~ses~a. on
14524:        ohjelmaksi sukupuolten väl~sen tasa-a~­      parhaillaan valmisteltavana ulkoas.tatnml!l~s~e­
14525:        von ,edistämiseksi YK:n narsten vuosi-       riössä. Pyrkimyksenä on, että Suom1 allektrjolt-
14526:        kymmenen 1980-1985 ~ikana. j~ .~ä­           taa sopimuksen YK:n naisten vuosikymmenen
14527:        män jä1keen ryhtymään totmer:pttetsn.n,      puolivälin kokouksessa Köö~enhan:inassa 14 ·-:-
14528:        jotta Yhdistyneiden Kansakuntien yleis-      30. 7. 1980 järjestettävässä juhlalhsessa allebr-
14529:        kokouksen vuonna 1979 hyväksymä              joittamistilaisuudessa.
14530:        konventlio voitaisiin allekirjoittaa?
14531:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
14532: 
14533:                                                                           Ministeri Eino Uusitalo
14534: 4                                          1980 vp.
14535: 
14536: 
14537: 
14538: 
14539:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
14540: 
14541:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninge~         Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd-
14542: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skn-        samt anföra följande:
14543: velse nr 7 44 av den 24 april 1980 tili veder-      Den 29 april 1980 godkände statsrådet
14544: börande medlem av statsrådet för avgivande       programmet för främjandet av jämlikheten mel-
14545: av svar översänt avskrift av följande av riks-   lan könen för FN:s kvinnoårtionde 1980-
14546: dagsman Jutta Zilliacus undertecknade spörs-     1985. Samtidigt fattade statsrådet beslut om
14547: mål nr 286:                                      verkställighet av programmet i statsförvalt-
14548:                                                  ningen.
14549:           Har Regeringen för avsikt att inom        Fråaan om undertecknande av konventionen
14550:        närmaste framtid uppta förslaget tili           "'
14551:                                                  om eliminering   av diskriminering av kvinnor
14552:        regeringsprogram för befrämjande .av      är för närvarande under beredning i ministeriet
14553:        jämlikhet mellan könen för FN: s kvm-     för utrikesärendena. Målsättningen är, att Fin-
14554:        nodecennium 1980-1985 tili behand-        land undertecknar konventionen vid den hög-
14555:        ling och att därefter vidtaga åtgärder    tidlighet som ordnas i samband med mötet i
14556:        för att den av Förenta Nationernas        Köpenhamn 14.-30. 7. 1980 med anledning
14557:        generalförsamling år 1979 godkända         av att mitten av FN:s kvinnoårtionde nåtts.
14558:        konventionen ska kunna undertecknas?
14559:      Helsingfors den 30 maj 1980.
14560: 
14561:                                                                           Minister Eino Uusitalo
14562:                                               1980 vp.
14563: 
14564: Kirjallinen kysymys n:o 287.
14565: 
14566: 
14567: 
14568: 
14569:                                  Kauppi ym.: Lasten kotihoidon tuen maksamisesta uuden äitiys-
14570:                                     rahakauden aikana.
14571: 
14572: 
14573: 
14574: 
14575:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14576: 
14577:     Valtioneuvosto on 21. 2. 1980 antanut paa-      kuin kotihoidon tukena maksettava määrä 700
14578: töksen ( 135/80) lasten kotihoidon tuen myön-       markkaa.
14579: tämisen perusteista. Sanotun päätöksen 5 § :n          Eduskunta ei mielestämme myöntäessään
14580: 1 momentissa säädetään, että tukea maksetaan        määrärahaa kotihoidon tukeen tarkoittanut
14581: sen kuukauden alusta, jona sairausvakuutus-         suinkaan huonontaa perheiden asemaa oleelli-
14582: laissa tarkoitetun äitiysrahan suorittaminen lak-   sesti niissä tapauksissa, joissa perheeseen koti-
14583: kaa. Saman pykälän 2 momentissa sanotaan,           hoidon tukeen oikeutetun lapsen lisäksi syntyy
14584: että tukea maksetaan sen kuukauden loppuun,         uusi, äitiysrahaan oikeuttava lapsi. Edellä mai-
14585: jonka aikana tukeen oikeutettu lapsi täyttää        nittu tulkinta on kuitenkin johtamassa tähän
14586: 2 V2 vuotta. Tämä tarkoittanee sitä, että sa-       suuntaan. Järjestelmän oikea tarkoitus sen si-
14587: masta lapsesta ei makseta sekä äitiysrahaa että     jaan lienee ollut, että molempia etuuksia ei
14588: kotihoidon tukea, mikä onkin oikein. Käytän-        voida samanaikaisesti maksaa samasta lapsesta,
14589: nössä tätä säännöstä on kuitenkin tulkittu          mutta että eri lapsien kyseessä ollen tämä sitä
14590: siten, että jos perheessä on ennestään koti-        vastoin on mahdollista. Muuten joudutaan
14591: hoidon tukea saava tai siihen oikeutettu toinen     edellämaini tunlaiseen omituiseen tilanteeseen,
14592: lapsi, joka on alle kaksi ja puolivuotias, koti-    jossa perheen asema tosiasiallisesti huononisi.
14593: hoidon tuki lakkautetaan äitiysrahaoikeuden         Perhe, jossa on vähintään neljä alle koulu-
14594: alkaessa tai sitä ei myönnetä ollenkaan tuosta      ikäistä lasta ja ehkä vielä lisäksi kouluikäisiä,
14595: toisesta lapsesta. Siten äitien pitäisi jättää      on toki kotihoidon tuen kaltaisen avun tar-
14596: äitiysraha hakematta voidakseen saada suurem-       peessa. Vielä enemmän tällaiseen tukeen antaa
14597: paa kotihoidon tukea.                               aihetta nykyisin havaittavissa oleva hälyttävä
14598:     Äitiysrahan maksaruisperiaate on kuitenkin      syntyvyyden lasku ja perhekoon pieneneminen,
14599: kokonaan toinen kuin kotihoidon tuen. Jos esi-      sekä tästä johtuva odotettavissa oleva ikära-
14600:  merkiksi perheessä on yksi alle kaksi ja puoli-    kenteen vinoutuminen.
14601: vuotias lapsi, joka 1. 4. 1980 alkaa saada koti-       Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
14602: hoidon tukea, ja perheeseen syntyy 1. 12. 1980      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14603:  uusi lapsi, josta ruvetaan 3. 11. alkaen maksa-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14604:  maan äitiysrahaa, on käytännössä annetun tul-      vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
14605:  kintaohjeen mukaan tuo kotihoidon tuki lak-
14606:  kautettava äitiysrahaoikeuden alkaessa. Kun                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14607:  äitiysrahaoikeus ns. vähimmäismäärän mukaan                lasten kotihoidon tuen myöntämisen pe-
14608:  on 20 markkaa arkipäivältä, tekisi se kuukau-              rusteita koskevaa valtioneuvoston pää-
14609:  den ajalta vain noin 480-500 markkaa ja                    töstä 135/80 on käytännössä tulkittu
14610:  olisi siten noin 200-220 markkaa pienempi                  virheellisesti siten, että kotihoidon tuki
14611: 
14612: 
14613: 
14614: 088000624T
14615: 2                                         1980 vp.
14616: 
14617:      on lakkautettu tai sitä ei ole ollenkaan        rahakausi on alkanut uuden lapsen syn-
14618:      myönnetty perheessä olevasta ko. tu-            tymän :johdosta, ja jos on,
14619:      keen oikeutetusta lapsesta, kun äitiys-            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
14620:                                                      kohdan poistamiseksi?
14621:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14622: 
14623:       Eeva Kauppi                   Pertti Salolainen          Eero Lattula
14624:       Tapio Helvitie                Pentti Sillantaus          P. Mäki-Hakola
14625:       Saara Mikkola                 ULla Puolanne              Heikki Perho
14626:       Helge Saarikoski              Ilkka Kanerva              Olavi Nikkilä
14627:       Helena Pesola                 Arto Lampinen              Matti Viljanen
14628:       Antero Juntumaa               Ben Zyskowicz              Sampsa Aaltio
14629:       Anssi Joutsenlahti            Irma Rihtniemi-Koski       Ritva Laurila
14630:       Anna-Kaarina Louvo            Lauri Impiö                Juhani Laitinen
14631:       Pekka Jokinen                 Esko J. Koppanen           Mauri Vänskä
14632:       Timo Ihamäki                  Toivo T. Pohjala           Urho Pohto
14633:       Toivo Mäkynen                 Martti Ursin               Jalmari Torikka
14634:       Elsi Hetemäki-Olander         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa    Erkki Pystynen
14635:                  Sauli Hautala                         Terhi Nieminen-Mäkynen
14636:                                               N:o 287                                              3
14637: 
14638: 
14639: 
14640: 
14641:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14642: 
14643:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja sitä sovelletaan 31 patvaan maaliskuuta
14644: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1981. Päätöksen mukaan kotihoidon tukea,
14645: olette 24 .päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn         jonka määrä on 700 markkaa kuukaudessa,
14646: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        maksetaan sen jälkeen kun sairausvakuutuslais-
14647: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       sa tarkoitetun äitiysrahan suorittaminen lakkaa
14648: edustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta            perheelle, jossa on vähintään 3 alle koulu-
14649: kirjallisesta kysymyksestä n:o 287:                 ikäistä lasta, joista yksi on alle 2 1;2 vuotias.
14650:                                                     Lisäksi edellytetään, että perheen tukeen oi-
14651:           Onko Hallitus tietoinen s11ta, että       keuttava lapsi ei ole valtionosuutta saavan päi-
14652:        lasten kotihoidon tuen myöntämisen pe-       vähoitopalvelun piirissä. Tukea ei myöskään
14653:        rusteita koskevaa valtioneuvoston pää-       makseta 3 kuukautta lyhyemmältä ajalta.
14654:        töstä 135/80 on käytännössä tulkittu             Lasten kotihoidon tukijärjestelmän käynnis-
14655:        virheellisesti siten, että kotihoidon tuki   tämisestä annettujen alustavien ohjeiden mu-
14656:        on lakkautettu tai sitä ei ole ollenkaan     kaan äitiysrahaa ja kotihoidontukea ei suoriteta
14657:        myönnetty perheessä olevasta ko. tu-         täydeltä kuukaudelta samanaikaisesti. Lähtö-
14658:        keen oikeutetusta lapsesta, kun äitiys-      kohtana kotihoidon tukijärjestelmän toteutta-
14659:        rahakausi on alkanut uuden lapsen syn-       misessa on siten ollut periaate, jonka mukaan
14660:        tymän jdhdosta, ja jos on,                   kotihoidon tukea suoritetaan perheelle äitiys-
14661:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-      rahan maksukauden päätyttyä ja niin, että sa-
14662:        kohdan poistamiseksi?                        manaikaisesti perheeseen ei tulisi suoritetta-
14663:                                                     vaksi eri lähteistä lasten hoitamiseen kohdis-
14664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuvaa tukea. Koska edellä mainitun periaatteen
14665: vasti seuraavaa:                                    toteuttaminen silloin, kun äitiysraha tulee suo-
14666:   Valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno-             ritettavaksi minimitasoisena, johtaa kuitenkin
14667: arvioon on varattu yhteensä 25 miljoonan            nykyisellään perheen saaman tuen pienenemi-
14668: markan suuruinen määräraha lasten kotona ta-        seen, sosiaali- ja terveysministeriössä on par-
14669: pahtuvan hoidon tukemista varten. Momentin          haillaan vireillä olevaan laajempaan lasten hoi-
14670: perustelujen mukaan määräraha on tarkoitus          don järjestelyä koskevaan kokonaisuudistukseen
14671: kohdistaa alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon lä-      liittyen selviteltävänä kysymys äitiysrahan ja
14672: hinnä monilapsisia perheitä suosivana valtio-       kotihoidontuen yhteensovittamisesta. Tarkoi-
14673: neuvoston tarkemmin määräämien perusteiden          tuksena on pyrkiä löytämään ratkaisut näihin
14674: mukaisesti.                                         kysymyksiin siten, että niiden soveltaminen
14675:    Valtioneuvoston päätös lasten kotihoidon-        olisi mahdollista myös jo vireillä olevan koti-
14676: tuen myöntämisen perusteista ( 135/80) tuli         hoidon tukijärjestelmän osalta.
14677: voimaan 1 päivästä huhtikuuta 1980 lukien
14678:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1980.
14679: 
14680:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
14681: 4                                           1980 vp.
14682: 
14683: 
14684: 
14685: 
14686:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14687: 
14688:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bes1utet beta1as 700 mk i månaden i stöd för
14689: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      vård i hemmet, sedan erläggandet av den i
14690: av den 24 april 1980 till vederbörande med-        sjukförsäkrings1agen avsedda moderskapspen-
14691: 1em av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    ningen har upphört, tili familjer, med minst
14692: av riksdagsman Eeva Kauppi m. fl. ställda          3 barn under sko1å1dern, av vi1ka ett är under
14693: spörsmål nr 287:                                   2 ~ år. Dessutom förutsätts att det barn i
14694:                                                    familjen som berättigar tili stöd inte berörs
14695:           Är Regeringen medveten om a tt           av dagvårdsservice, för viiken statsandel er-
14696:        statsrådets beslut om grunderna för be-     hålls. Stödet beta1as inte heller för kortare
14697:        viljande av stöd för vård av barn i         tid än 3 månader.
14698:        hemmet 135/80 i praktiken har tol-             Enligt de preliminära direktiven, om införan-
14699:        kats felaktigt, så att stödet har upphört   de av stödsystemet för vård av barn i hemmet,
14700:        ellet att det inte har beviljats för        beta1as inte moderskapspenning och stöd för
14701:        sådant barn i familj som är berättigat      vård i hemmet på en och samma gång för en
14702:        tili stödet, när perioden för moder-        hel månad. Vid tillämpningen av stödsystemet
14703:        skapspenning har börjat då ett nytt         för vård i hemmet har man så1edes utgått
14704:        barn fötts, och om så är fallet,            från den principen att stöd för vård i hemmet
14705:           vad ämnar Regeringen göra för att        erläggs tili familj då beta1ningsterminen för
14706:        avhjälpa detta missförhållande?             moderskapspenning har gått ut och så, att
14707:                                                    det inte från olika källor samtidigt er1äggs
14708:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      stöd tili familj för vård av barn. Eftersom
14709: samt anföra följande:                              tillämpningen av den ovannämnda principen,
14710:    I innevarande års statsbudget har reserverats   då moderskapspenningen erläggs tili minimi-
14711: ett anslag på samman1agt 25 miljoner mark          be1opp, dock 1eder tili att det stöd som fa-
14712: för stöd av vård av barn i hemmet. En1igt          miljen för tillfäl1et får minskar, håller man
14713: momentets motivering är det ekonomiska stö-        inom socia1- och hä1sovårdsministeriet som
14714: det ämnat för vård av barn, som inte har           bäst, i ans1utning tili den pågående mera om-
14715: fyllt 3 år, detta närmast för att gynna barnrika   fattande totalreformen av barnavården, på att
14716: familjer på basen av närmare bestämme1ser          utreda frågan om en sammanjämkning av
14717: som statsrådet har utfärdat.                       moderskapspenningen och stödet för vård i
14718:    Statsrådets bes1ut om grunderna för bevil-      hemmet. Avsikten är att försöka finna en
14719: jande av stöd för vård av barn i hemmet            sådan 1ösning på dessa frågor som kunde till-
14720: ( 135/80) trädde i kraft den 1 april 1980          1ämpas även inom det redan existerande stöd-
14721: och tiliämpas tili den 31 mars 1981. Enligt        systemet för vård i hemmet.
14722:      Helsingfors den 28 maj 1980.
14723: 
14724:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
14725:                                              1980 vp.
14726: 
14727: Kirjallinen kysymys n:o 288.
14728: 
14729: 
14730: 
14731: 
14732:                                  Kauppi ym.: Ruoholahoitoon määrättyjen päihdyttävien aineiden
14733:                                     väärinkäyttäjien kuljettamisessa annettavan poliisin virka-
14734:                                     avun tulkinnasta.
14735: 
14736: 
14737: 
14738:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
14739: 
14740:    Ruoholahoitoon määrättyjen päihdyttävien         sien vähäisyys ei sellaisenaan riitä perusteeksi
14741: aineiden väärinkäyttäjien toimittamisessa hoito-    virka-avun antamiselle ja että virka-apua anne-
14742: paikkaansa noudatettavassa menettelyssä ja sii-     taan vain välttämättä poliisin valtuuksia edel-
14743: nä yhteydessä annettavan virka-avun muodoissa       lyttävään toimintaan, jona ei voida pitää kul-
14744: on käytännössä ilmennyt epäselvyyksiä.              jetuksen järjestämistä ja kuljetusvälineen hank-
14745:    Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-    kimista. Lisäksi asian ratkaisemisessa on otet-
14746: losta annetun lain 24 § :n 1 momentin mukaan        tava huomioon mielisairaslaki ja erityisesti sen
14747: huoltolapäätöksen täytäntöönpanosta huolehtii       19 §:n 1 momentti, jonka mukaan mielisairaa-
14748: sosiaalilautakunta, mikäli määräyksen antamisen     laan otettavaksi tahdostaan riippumatta mää-
14749: syynä ei ole ollut huollettavan vaarallisuus,       rätty henkilö kuljetetaan sairaankuljetusajoneu-
14750: joissa tapauksissa täytäntöönpanosta huolehtii      volla, jossa tulee olla mukana terveydenhuolto-
14751: lääninhallitus. Poliisiviranomaisten on mainitun    alan ammattikoulutuksen saanut saattaja. Mi-
14752: lain 41 §:n mukaan tarvittaessa annettava           käli kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun
14753: välttämätöntä virka-apua mm. sosiaalilautakun-      vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitaan lisäksi
14754: nalle. Myös sosiaalihuollon hallinnosta annetun     muu saattaja, on poliisi lain mukaan velvolli-
14755: lain 21 § :n 4 momentin mukaan sosiaalihuol-        nen lääkärin pyynnöstä avustamaan kuljetuk-
14756: lon viranomaisilla on oikeus saada muilta val-      sessa.
14757: tion ja kunnan viranomaisilta sosiaalihuollon          Vaaralliseksi todettu päihdevammainen, joka
14758: toimeenpanossa tarpeellista virka-apua.             on määrätty huoltolahoitoon, on mielestämme
14759:    Poliisin virka-apuvelvollisuuden tulkintaa       rinnastettava mainitussa mielisairaslain kohdas-
14760: koskevassa lausunnossaan vuodelta 1976 sisä-        sa tarkoitettuun henkilöön, tunteehan esimer-
14761: asiainministeriön poliisiosasto toteaa, että pää-   kiksi kansainvälinen lääketieteellinen termino-
14762: töksen virka-avun antamisesta tekee poliisi-        logia diagnoosin alkdholipsykoosi ( psychosis
14763: viranomainen. Lausunnon mukaan virka-avun           alcoholica), joka näihin henkilöihin usein so-
14764: antamisen edellytyksenä näissä tapauksissa on,      veltuu. Poliisiajoneuvolla kuljettaminen sen si-
14765: että tehtävän suorittamiseen tarvitaan nimen-       jaan rinnastaisi päihdevammaiset kokonaan pe-
14766: omaan poliisin apua. Sosiaaliviranomaiset ovat      rusteettomasti vankeinhoitolaitoksen huostassa
14767: tulkinneet eräillä paikkakunnilla asian siten,      oleviin, vankimielisairaalahoitoon määrättyihin
14768: että poliisiviranomaisten tulee vastata päihde-     henkilöihin.
14769: vammaisen kuljettamisesta hoitopaikkaansa ja           Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
14770: että kuljettamisen tulee tapahtua nimenomaan        sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14771: poliisiautolla. Kantaansa sosiaaliviranomaiset      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14772: ovat perustelleet käytössään olevan kuljetus-       vaksi seuraavan kysymyksen:
14773: välineistön puutteellisuudella.
14774:    Mielestämme sosiaaliviranomaisten yllä mai-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14775: nittu kanta on monesta syystä kyseenalainen.               siin niiden epäselvyyksien poistamiseksi,
14776: Ensinnäkin sisäasiainministeriön poliisiosasto             joita on ilmennyt huoltolahoitoon mää-
14777: on katsonut, että sosiaaliviranomaisten resurs-            rättyjen päihdyttävien aineiden väärin-
14778: 088000625U
14779: 2                                          1980 vp.
14780: 
14781:      käyttäjien kuljetuksessa annettavan po-          kuljetuksen näissä tapauksissa tapahtua
14782:      liisin virka-avun tulkinnassa ja erityi-         sairaankuljetusajoneuvolla vai poHisi-
14783:      sesti sen seikan selvittämiseksi, tuleeko        autolla?
14784:     Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14785: 
14786:        Eeva Kauppi                   Jalmari T orikka           Irma Rihtniemi-Koski
14787:        Timo Ihamäki                  Terhi Nieminen-Mäkynen     Toivo Mäkynen
14788:        P. Mäki-Hakola                Mauri Vänskä               Anna-Kaarina Louvo
14789:        Ritva Laurila                 .Juhani Laitinen           Tauno Valo
14790:        Urho Pohto                    Ben Zyskowicz              Helge Saarikoski
14791:        Olli Helminen                 Pertti Salolainen          Tapio Holvitie
14792:        Orvokki Kangas                Erkki Pystynen             Helena Pesola
14793:        Pekka Jokinen                 Sauli Hautala              Eva-Maija Pukkio
14794:        Anssi Joutsenlahti            Impi Muroma                Tuulikki Petäjäniemi
14795:        Arto Lampinen                 Lea Sutinen                Pekka Löyttyniemi
14796:                                      Eero Lattula
14797:                                                N:o 288                                                3
14798: 
14799: 
14800: 
14801: 
14802:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14803: 
14804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
14805: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        losta annetun lain mukaan poliisiviranomaisten
14806: olette 24 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           on tarvittaessa annettava välttämätöntä virka-
14807: kirjeenne n:o 746 ohella lähettänyt valtioneu-       apua muun muassa sosiaalilautakunnalle. Käy-
14808: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi      tännössä poliisiviranomaiset ovat antaneet so-
14809: jäljennöksen kansanedustaja Eeva Kaupin ym.          siaaliviranomaisille virka-apua niissä tapauksis-
14810: kirjallisesta kysymyksestä n:o 288, jossa tiedus-    sa, kun kysymys on ollut lähinnä vaaralliseksi
14811: tellaan:                                             katsottayan päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
14812:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    täjän kuljettamisesta huoltolaitokseen.
14813:          siin niiden epäselvyyksien poistamiseksi,      Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut
14814:          joita on ilmennyt huoltolahoitoon mää-      periaatteessa pitävänsä päihdeongelmaisen toi-
14815:          rättyjen päihdyttävien aineiden väärin-     mittamista sairaankuljetusautolla huoltolaan tar-
14816:          käyttäjien kuljetuksessa annettavan po-     koituksenmukaisena silloin, kun on kysymys
14817:          liisin virka-avun tulkinnassa ja erityi-    tahdonvastaisesti huoltolaan toimitettavasta
14818:          sesti sen seikan selvittämiseksi, tuleeko   henkilöstä.
14819:          kuljetuksen näissä tapauksissa tapahtua        Asiaan liittyvien käytännön kysymysten jat-
14820:          sairaankuljetusajoneuvolla vai poliisi-     koselvittely tullaan suorittamaan sosiaali- ja ter-
14821:          autolla?                                    veysministeriön sekä sisäasiainministeriön yh-
14822:                                                      teistyönä.
14823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14824: vasti seuraavaa:
14825:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
14826: 
14827:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
14828: 4                                           1980 vp.
14829: 
14830: 
14831: 
14832: 
14833:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14834: 
14835:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt lagen om vården av dem, som miss-
14836: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      bruka berusningsmede1 kan polismyndigheterna
14837: nr 7 46 av den 24 apri1 1980 till vederbörande     vid behov ge erforderlig handräckning till bl.a.
14838: med1em av statsrådet översänt avskrift av          socialnämnd. 1 praktiken har polismyndig-
14839: följande av riksdagsman Eeva Kauppi m. fl.         heterna bistått socialmyndigheterna med hand-
14840: undertecknade spörsmå1 nr 288:                     räckning i de fall då det närmast varit frågan
14841:                                                    om att en sådan rusmeddsmissbrukare som
14842:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      betraktats såsom farlig transporterats till en
14843:        undanröjande av de ok1arheter som           vårdinrä ttning.
14844:        yppat sig vid to1kningen av po1isens            Social- och hälsovårdsministeriet har med-
14845:        handräckning vid transport av rusmedels-    delat att det i princip anser det ändamå1senligt
14846:        missbrukare, som förordnats till an-        att befordra en person med rusmedelsproblem
14847:        staltsvård, och isynnerhet för utredning    till vårdinrättning per sjuktransportbil, då per-
14848:        av huruvida transporten i dessa fall        sonen i fråga förs till inrättningen mot sin
14849:        bör ske med sjuktransportbi1 eller po1is-   vilja.
14850:        bil?                                            En vidare utredning av de praktiska aspek-
14851:                                                    ter som ansluter sig till denna fråga görs i
14852:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       samarbete mellan social- och hälsovårdsminis-
14853: samt anföra följande:                              teriet och inrikesministeriet.
14854:      Helsingfors den 30 maj 1980.
14855: 
14856:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14857:                                               1980 vp.
14858: 
14859: Kirjallinen kysymys n:o 289.
14860: 
14861: 
14862: 
14863: 
14864:                                   Valo ym.: Valtionrautateiden tilausliikenteen lupahakemukseen
14865:                                      liittyvistä oikeudellisista edellytyksistä.
14866: 
14867: 
14868:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
14869: 
14870:     Valtionrautateiden hallinnosta annetun ase-      samoin. Uusien ja tarpeettomien tilausliikenne-
14871: tuksen (183/69) mukaan valtionrautateiden            lupien myöntämistä eivät puolla myöskään työl-
14872: tehtävänä on harjoittaa rautatieliikennettä ja       lisyysnäkymät. Ammattimaisen kuorma-autolii-
14873: muuta rautatieliikenteeseen liittyvää kuljetus-      kenteen paikallisen tilausliikenteen työllisyysaste
14874: toimintaa. Tämän mukaisesti valtionrautateillä       oli helmikuussa 1980 keskimäärin 69 %. Työl-
14875: on tieliikennelain 5 § :n mukaan oikeus tava-        lisyys on huonontunut viime vuoden marras-
14876: roiden kuljettamiseen ilman liikennelupaa hal-       kuusta, jolloin työllisyysaste oli keskimäärin
14877: linnassaan olevalla moottoriajoneuvolla lähettä-     77 %. Jos liikenneluvallisten autojen määrä kas-
14878: jäitä rautatieasemalle ja määräasemalta vastaan-     VIaa, se merkitsee kuljetustaloudellisesti epäsuo-
14879: ottajalle. Tämän lisäksi rautatiehallituksella on    tuisaa kehitystä. Yhä useampi auto kuljettaa
14880: liikenneministeriön myöntämä tilausliikennelu-       osan tavaraliikenteestä, mikä merkitsee vajaa-
14881: pa Uudenmaan ja Hämeen läänien alueelle ja           kuormiltla tapahtuvan liikennöinnin lisääntymis-
14882: useita linjaliikennelupia eri puolille Suomea.       tä, vaikka päinvastoin energiansäästön kannalta
14883: Pohjolan Liikenteellä, jonka osakekannasta val-      tulisi pyrkiä mahdollisimman täysin kuormin
14884: tionrautatiet omistaa yli 90 %, on yli koko          tapahtuvaan ajoon.
14885: maan levittäytynyt linjaliikenneverkosto. Val-          Ammattimaisessa kuorma-autoliikenteessä on
14886:  tionrautatiet on harjoittanut kymmenen vuo-         siis edelleen käyttämätöntä kuljetuskapasiteet-
14887: den ajan tiivistä kuljetusyhteistyötä myös am-       tia. Lisäkapasiteettia kuorma-autokuljetuksiin
14888: mattimaisen kuorma-autoliikenteen kanssa. Rau-       on tullut myös autokannan kasvaessa. Esimer-
14889: tatiet on mm. solminut KTK-järjestelmän kans-        kiksi vuonna 1979 kuorma-autojen määrä kas-
14890: sa kokovaunukuormien kotiinkuljetussopimuk-          voi 1 265 yksiköllä.
14891:  sen. Yhteistyötä on mahdollisuus edelleen laa-         Valtionrautatiet on aikaisempaa markkinoin-
14892: jentaa.                                              tipolitiikkaansa perustellut mm. energian sääs-
14893:     Edellä mainituista seikoista huolimatta val-     tämisellä pyrkiessään siirtämään tavarakuljetuk-
14894: tionrautatiet on anonut tilausliikenneluvan          sia maanteiltä kiskoille. Samansuuntaisia vaa-
14895: myöntämistä yli 400 kuorma-autolleen peruste-        timuksia on esittänyt myös liikenneministeri.
14896: lematta sen tarkemmin niiden tarvetta ja käyt-       Jätetty tilausliikennelupa-anomus on valtion-
14897:  töä. Anotut tilausliikenneluvat ovat laajuudel-     rautateiden aikaisempien pyrkimysten vastainen
14898:  taan ainutlaatuisia ja noudatetun liikennelupa-     ja saattaa rautatielaitoksen aikaisemmat ener-
14899: käytännön vastaisia. Vastaavanlaisia koko maan       gianäkökannat outoon valoon. Valtion vuoden
14900:  kattavia yleisiä tilausliikennelupia ei ole myön-   1980 tulo- ja menoarvion mukaan rautatielii-
14901: netty ammattimaista kuorma-autoliikennettä           kennettä tuetaan kuluvana vuonna verovaroin
14902: harjoittaville yrittäjille. Ammattimaisesta moot-    1 246 milj. markalla. Tämä valtion ja veron-
14903:  toriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen 8        maksajien tuki mahdollistaa valtionrautateille
14904:  §:n mukaan liikenneluvan myöntämisen edelly-        halutessaan ottaa haltuunsa ammattimaisen
14905:  tyksenä on, että harjoitettava liikenne on ylei-    kuorma-autoliikenteen tänä päivänä suorittamat
14906:  sen edun kannalta tarpeellinen. Liikenneminis-      kuljetukset mihin hintaan hyvänsä.
14907:  teriö onkin. viime vuosina ilmoittanut noudat-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14908:  tavansa äärimmäisen tiukkaa liikennelupapoli-       järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
14909:  tiikkaa ja kehottanut lääninhallituksia menette-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14910: lemään liikennelupa-anomuksia käsitellessään         vaksi seuraavan kysymyksen:
14911: 088000589N
14912: 2                                           1980 :vp.
14913: 
14914:          Onko Hallitus tietoinen, ettei valtion-        alueelle, joka valtiop.rautateiden hallin~
14915:       rautateiden tilausliikenteen lupahake-            nosta annetun asetuksen mukaan ei kuu-
14916:       mus täytä liikenneluvan myöntämiseksi             lu sen tehtäviin ja joka perinteellisesti
14917:       asetettuja yleisiä edellytyksiä, ja               on yksityisten kuljetusyritysten hoidos-
14918:          mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei val-          sa ja hoidettavissa?
14919:       tionrautatiet    laajenna    toimintaansa
14920:     ·Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
14921: 
14922:         Tauno Valo                    Matti Viljanen              Helge Saarikoski
14923:                                               N:o ·289                                               ·3
14924: 
14925: 
14926: 
14927: 
14928:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14929: 
14930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Liikenteen
14931: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaista järjestec
14932: olette kirjeellänne 24 päivältä huhtikuuta 1980      lyä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota eri-
14933: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen      laatuisten liikennepalvelujen tarpeeseen sekä
14934: vastattavaksi kansanedustaja Tauno Valon ym.         mahdollisuuksien mukaan myös siihen, että
14935: tekemän .seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-     sanottu tarve tulee olemassa olevat liikenne-
14936: myksen n:o 289:                                      yhteydet ja -mahdollisuudet huomioon ottaen
14937:                                                      riittävästi tyydytetyksi. Näiden säännösten puit-
14938:           Onko Hallitus tietoinen, ettei valtion-    teissa tullaan aikanaan ratkaisemaan myös mi-
14939:        rautateiden tilausliikenteen lupahake-        nisteriössä vireillä oleva valtionrautateiden ha-
14940:        mus täytä liikenneluvan myöntämiseksi         kemus.
14941:        asetettuja yleisiä edellytyksiä, ja              Kysymyksessä on aivan oikein mainittu, että
14942:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei val-      rautatiehallituksella on jo ennestään useita lii-
14943:        tionrautatiet    laajenna    toimintaansa     kennelupia. Näin ollen on jo aiemminkin myös
14944:        alueelle, joka valtionrautateiden hallin-     hallinnollisessa menettelyssä todettu, että val-
14945:        nosta annetun asetuksen mukaan ei kuu-        tionrautateiden toimialaan voi kuulua myös
14946:        lu sen tehtäviin ja joka perinteellisesti     ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne. Lain-
14947:        ön yksityisten kuljetusyritysten hoidos-      säädännössä tämä on sanottu mm. tieliikenne-
14948:        sa ja hoid~ttavissa?                          lain 5 § :n 3 momentissa. .
14949:                                                          Valtionrautateiden hakemuksen lisäksi mi-
14950:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nisteriössä on vireillä myös Tavaralinjat ry:n
14951: vasti seuraavaa:                                     esitys tavaralinjaliikenteen keräily- ja jakelu-
14952:    Kuorma-autoliikennettä vaivaa · huomattava        alueiden laajentamiseksi sekä poikkeamisoikeuk-
14953: kapasiteetin vajaakäyttöisyys eli työttömyys.        sien saamiseksi linjaliikenteeseen.
14954: Tästä johtuen liikenneministeriö on noudatta-           Sekä Tavaralinjat ry:n että valtionrautatei:
14955: nut hyvin pidättyvää liikennelupapolitiikkaa,        den hakemukset tullaan käsittelemään siten,
14956: mikä käytännössä on merkinnyt, ettei alalle          että molempien kuorma-autokapasiteetin käyt-
14957: pyrkiville uusille yrittäjille ole juuri myönnetty   töaste paranee ilman, että kummankaan ·kuol"-
14958: liikennelupia. Täysin uusien lupien myöntämi-        ma-autokalusto siitä lisääntyy.
14959: sestä on muutenkin pidättäydytty ja on syytä            Liikenneministeriö jatkaa siis omaksumaansa
14960: pidättäytyä kunnes jo olevien rajoitettujen lii-     pidättyvää linjaa uusien liikennelupien suhteen
14961: kennelupien laajentamismahdollisuudet on täy-        liberalisoiden samalla säännöksiä, jotka rajoitta-
14962: simääraisesti hyväksi käytetty. Liikenneministe-     vat alalla jo toimivien yrittäjien toimintaa.    .
14963: riön tarkoituksena on edelleen noudattaa tätä           Todettakoon lisäksi, että ministeriössä jo
14964: pidättyvää linjaa liikennelupapolitiikassaan.        suoritetuista ja kaavailluista toimenpiteistä on
14965: Vastaavanlaiset ohjeet ministeriö on antanut         neuvoteltu ja neuvotellaan Teollisuuden Kes-
14966: myös lä'äninhallituksille.                           kusliiton, Kaupan kuljetusvaliokunnan; Kuor~
14967:     Liikenneluvan myöntämisen edellytykset on        ma-autoliitto ry:n, Tavaralinjat ry:n ja valtion~
14968: lueteltu ammattimaisesta moottoriajoneuvolii-        rautateiden kanssa. Tähänastiset ratkaisut onkin
14969: kenteestä annetun. asetuksen .8 §: ssä. Luvan        voitu tehdä yhteisymmärryksessä asianomaisten
14970: myöntämistä harkittaessa on otettava huo-            kanssa. Tämä on tavoitteena myös tulevissa
14971: mioon, onko sen perusteella harjoitettava lii-       ratkaisuissa.
14972: kenne yleisen edun .kannalta tarpeellinen ja
14973:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
14974: 
14975:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
14976: 4                                             1980 vp.
14977: 
14978: 
14979: 
14980: 
14981:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
14982: 
14983:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          med hänsyn tili allmän fördel och ändamålsen-
14984: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ligt organiserad. Vid prövning av frågan om
14985: av den 24 april 1980 tili vederbörande medlem        trafikens behövlighet och ändamålsenliga orga-
14986: av statsrådet för avgivande av svar översänt         nisering skall uppmärksamhet fästas vid be-
14987: avskrift av följande av riksdagsman Tauno            hovet av olika slag av trafiktjänster och, om
14988: Valo m.fl. undertecknade spörsmål nr 289:            möjligt, vid att detta behov med hänsyn till
14989:                                                      befintliga trafikförbindelser och -möjligheter
14990:            Är Regeringen medveten om, att            blir i tillräcklig mån tilifredsställt. Inom ramen
14991:        statsjärnvägarnas ansökan om tillstånd        av dessa stadganden kommer också den i mi-
14992:        för beställningstrafik icke uppfyller för-    nisteriet anhängiga ansökan från statsjärn-
14993:        utsättningarna för beviljandet av trafik-     vägarna att avgöras.
14994:        tillstånd, och                                    I spörsmålet har det alldeles riktigt anförts,
14995:            vad ämnar Regeringen göra för att         att statsjärnvägarna redan tidigare har många
14996:        statsjärnvägarna inte kommer att ut-          trafiktillstånd. Således har det redan tidigare
14997:        vidga sin verksamhet tili ett område,         i förvaltningsförfarandet konstaterats, att yrkes-
14998:        som enligt förordningen om statsjärn-         mässig motorfordonstrafik kan höra tili stats-
14999:        vägarnas förvaltning inte hör tili dess       järnvägarnas verksamhetsområde. I lagstift-
15000:        uppgifter och som traditionellt har           ningen har detta sagts bl.a. i vägtrafiklagens
15001:        skötts och kan skötas av privata trans-       5 § 3 mom.
15002:        portföretag?                                     Vid ministeriet finns utom statsjärnvägarnas
15003:                                                      ansökan också anhängig Tavaralinjat rf:s förslag
15004:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       till utvidgning av godslinjetrafikens uppsam-
15005: samt anföra följande:                                lings- och distributionsområden samt för an-
15006:    Lastbilstrafiken besväras av en märkbart nedL     skaffande av rätten att avvika från linjen.
15007: satt kapacitetsanvändning eller arbetslöshet.           Ansökningarna från Tavaralinjat rf. och
15008: På grund av detta har trafikministeriet följt        Statsjärnvägarna kommer att behandlas så, att
15009: en mycket återhållsam trafiktillståndspolitik,       användningsgraden av bådas lastbilskapacitet
15010: som i praktiken har betytt, att nya företagare       skall förbättras utan att någonderas lastbilsma-
15011: som söker sig till branschen knappast alls har       teriel behöver ökas.
15012: beviljats trafiktillstånd. Man har även annars          Trafikministeriet kommer alltså att fortsätta
15013: avhållit sig från att bevilja helt nya trafiktill-   den återhållsamma linje det har antagit i för-
15014: stånd, ty det finns skäl därtill, tills de utvidg-   hållande tili nya trafiktillstånd och ministeriet
15015: ningsmöjligheter, som ingår i de redan bevil-        kommer samtidigt att liberalisera stadganden,
15016: jade begränsade trafiktillstånden, blir helt ut-     som begränsar de i branschen redan verksamma
15017: nyttjade. Trafikministeriet har för avsikt att       företagens verksamhet.
15018: fortfarande följa denna återhållsamma linje i            Ytterligare kan det konstateras, att man har
15019: sin trafiktillståndspolitik. Ministeriet har också   haft och kommer att ha överläggningar med
15020: givit motsvarande direktiv åt länsstyrelserna.       Industrins centralförbund, Handels transport-
15021:    Förutsättningarna för erhålla:nde av trafik-      utskott, Kuorma-autoliitto rf., Tavaralinjat rf.
15022: tillstånd finns upptecknade i 8 § förordningen       och statsjärnvägarna angående vid ministeriet
15023: om yrkesmässig motorfordonstrafik. Vid pröv-         utförda och planerade åtgärder. Tillsvidare har
15024: ning av frågan om beviljande av trafiktillstånd      besluten kunnat fattas i samförstånd med ve.
15025: skall beaktas huruvida den trafik, som skall         derbörande. Detta är också målsättningen vid
15026: bedrivas med stöd av tillståndet, är behövlig        de kommande avgörandena.
15027:      Helsingfors den 14 maj 1980.
15028: 
15029:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
15030:                                                1980 vp.
15031: 
15032: Kirjallinen kysymys n:o 290.
15033: 
15034: 
15035: 
15036: 
15037:                                   Toiviainen: Suojatyössä olevien aseman parantamisesta.
15038: 
15039: 
15040:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15041: 
15042:    "Jos vamma tai sairaus haittaa sinua am-           keskusten eri työosastoilla noudatetaan alan
15043: matin hankkimisessa tai työhönsijoittumi's,essa,      työehtosopimuksia. Muussa tapauksessa työkes-
15044: ts. olet työrajoitteinen, lue tarkkaan tämä esite.    kuksissa työskentelevät helposti joutuvat ma-
15045: Saat tietoja työvoimatoimiston palveluista juuri      talapalkkaiseksi työvoimareserviksi, johon koh-
15046: sinul1e." Näin alkaa eräs työvoimaministeriön         distetaan tehostettu lisäriisto. Tästä kysymyk-
15047: julkaisema vihkonen. Tämän vihkosen tai               sestä on käyty laajaa keskustelua ja väittelyä,
15048: muun informaation perusteella ohjautuvat mo-          mm. Kuopiossa vuonna 1977 työsuojelupiirin
15049: net sellaiset suomalaiset, joiden työhönsijoit-       ja suojatyökeskuksen välillä. Vuoden 1978
15050: tumista rajoittavat ikä, vamma, sairaus tai so-       alussa voimaan tulleen lainmuutoksen perus-
15051: siaaliset ongelmat, suojatyöpaikkoihin.               veella sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvit-
15052:    Kuluneiden kymmenen vuoden aikana suoja-           taessa määritellä ohjeelHset palkkanormit suoja-
15053: työtoiminta on vakiintunut. Siitä huolimatta          työhön. Näitä normeja ei ole tähän päivään
15054: voidaan sanoa, että vaikka lainsäädäntö ja käy-       mennessä määl'itelty. Tois,aalta taas on todet-
15055: täntö ovat vakiintuneet, eivät suojatyöpaikko-        tava, että lainmuutos tekee mahdolliseksi sen,
15056: jen keskeiset epäkohdat ole poistuneet. Nämä          että jos suojatyöntekijä saavuttaa täyden työ-
15057: epäkohdat liittyvät palkkaukseen ja muihin            kyvyn, voidaan hänet irtisanoa muitta mut-
15058: työehtoihin, turvallisuuteen jne. Etenkin työ-        kitta ilman normaalia työsopimuslain suomaa
15059:  ehtoihin liittyvät epäkohdat ja epäoikeuden-         suojaa.
15060: mukaisuudet ovat usein olleet esillä aina kii-           Toinen epäkohta liittyy viime vuosien jouk-
15061: vasta lehdistöpolemiikkia myöten. Myös edus-          kotyöttömyyteen. Usein paikoin työvoimatoi-
15062: kunnassa on esitetty aiemmin kyselyjä suoja-          misto osoittaa lähes kaikki työntekijät suoja-
15063:  työpaikkojen työehdoista (esim. vuoden 1976          työhön. Työhön osoitettava ei välttämättä
15064:  valtiopäivillä edustaja Männistön ja edustaja        tredä, onko kysymys normaali'sva työehtosopi-
15065:  Tuov~sen kirjalliset kysymykset). Vaikka 1978        musten alaisesta työsuhteesta vai invaliidihuol-
15066:  tehtiin tiettyjä muutoksia invaliidihuoltolakiin,    tolain mukaisesta suojatyöstä. Tämä käytäntö
15067:  eivät epäkohdat ole poistuneet. Aika alkaa           voi periaatveessa johtaa väärinkäytöksiin, var-
15068: olla kypsä kokonaisuudistukselle, kokonaisval-        sinkin ellei työvoimaviranomainen anna työn-
15069:  taisdle demokraattiselle reformille.                 hakijalle asianmukaista informaatiota.
15070:     Virallisesti suojatyötoiminta alkoi 1970-             Lopuksi on syytä todeta, että monessa ta-
15071:  luvun alkupuolella tilapäisellä lailla, joka sää-    pauksessa työkeskukset toimivat yksityisen
15072:  dettiin pysyväksi vuoden 1978 alusta. Toi-           teolHsuuden alihankkijoi:na. Tämä mahdollis-
15073:  minta perustuu invaliidihuoltolain muutokseen         taa sen, että työkeskuksissa työskentelevät jou-
15074:  ja siitä annettuun toimeenpanoasetukseen sekä         tuvat alipalkatuksi toisen luokan työvoimaksi,
15075:  sosiaalihallituksen ohjeisiin. Lain mukaan mm.       mikä ei tietenkään voi olla kansala~sten demo-
15076:  kunta tai jokin yhtdsö voi saada valtionapua         kraattisrten oikeuksien toteutumisen kannalta
15077:  suojatyötoimintaan. Käytännössä ennen kaik-          oikein. Suojatyön kehittäminen on tärkeä asia;
15078:  kea maan eri puolilla toimivat keuhkovamma-          demokratia edellyttää että valtiovalta ja kun-
15079:  yhdistykset ovat ryhtyneet toteuttamaan toi-         nat järjestävät riittävästi suojatöitä ja riittä-
15080:  mintaa Keuhkovammaliiton ohjauksessa; myös           vän toimeentulon työkeskuksiin sijoitettaville;
15081:  kunnilla ja joillakin muilla yhteisöillä on suoja-   vammaisia ja sairaita ihmisiä ei saa käyttää
15082:  työkeskuksira.                                       hyväksi, vaan heille on turvattava täydet ta-
15083:     Suojatyökeskuksissa työskentelevien perus-        loudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Tästä syystä
15084:  oikeuksia ajatellen olisi välttämätöntä, että työ-   suojatyön kehittämistä ei pitäisi antaa yksi-
15085: 0880006355
15086: 2                                             1980 vp.
15087: 
15088: tyisten yhdistysten ja liikelaitosten tehtäväksi,        palkka- ja muissa työehdoissa tasa-
15089: vaan se pitäisi hoitaa julkisen vallan - ennen           arvoiseen asemaan muiden työntekijöi-
15090: kaikkea kuntien - järjestelyin.                          den kanssa,
15091:    Edellä olevan perust:eella ja valtiopäiväjär-            - sen turvaamiseksi, että suojatöi-
15092: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän            hin sijoitettavat saavat riittävän ja
15093: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-           oikean informaation,
15094: vaksi seuraavan kysymyksen:                                 - suojatyötoiminnan kokonaisvaltai-
15095:                                                          seksi demokraattiseksi uudistamiseksi
15096:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           siten, että vastuu suojatöiden järjestä-
15097:        siin                                              misestä on ennen kaikkea julkisella val-
15098:           - suojatyössä olevien saattamiseksi            lalla?
15099:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
15100: 
15101:                                            Seppo Toiviainen
15102:                                               N:o 290                                                3
15103: 
15104: 
15105: 
15106: 
15107:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15108: 
15109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taas valtionapu on 55 % ja loppu katetaan
15110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yleensä kuntien avustuksella tai järjestöjen ra-
15111: olette 24 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          hoituspanoksella.
15112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Invaliidihuoltolain    suojatyötä    koskevien
15113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       säännösten mukaan suojatyös•sä tulee yleensä
15114: edustaja Toiviaisen näin kuuluvasta kirjalli-       noudattaa niitä säädöksiä j,a määräyksiä, joita
15115: sesta kysymyksestä n:o 290:                         työntekijän suojelusta on säädetty.
15116:                                                        Poikkeuksia on kaksi. Toinen on varsinai-
15117:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      nen palkka, jossa ei ole voitu mennä normaa-
15118:        siin                                         lien työehtosopimusten palkkatasolle. Työehto-
15119:           - suojatyössä olevien saattamiseksi       sopimukset on laadittu täysin työkykyisiä 18
15120:        palkka- ja muissa työehdoiss'a tasa-         vuotta täyttäneitä työntekijöitä varten, mikä
15121:        arvoiseen asemaan muiden työntekijöi-        useassa sopimuksessa on nimenomaan mainittu.
15122:        den kanssa,                                  Suojatyöhön taas otetaan seHaisia henkilöitä,
15123:           - sen turvaamiseksi, että suojatöi-       jotka työkykynsä vajavuuden takia eivät voi
15124:        hin sijoitettavat saavat riittävän ja        sijoittua avoimille työmarkkinoille.
15125:        oikean informaation,                            Alin invaHidihuoltolain mukaisesta suoja-
15126:           - suojatyötoiminnan kokonaisvaltai-       työstä maksettu tuntipalkka vuonna 1978 oli
15127:        seksi demokraattiseksi uudistamiseksi        0,75 mk ja keskituntipalkka 8,04 mk.
15128:        siten, että vastuu suojatöiden järjestä-        Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmis-
15129:        misestä on ennen kaikkea julkisella val-     teltavana invaliidlhuoltolain tarko1ttaman suoja-
15130:        lalla?                                       työn vähimmäispalkkaa koskeva suosftus. Suo-
15131:                                                     situsluonnoksen      mukaan      suojatyöntekijälle
15132:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         maksettavan vähimmäispalkan tulee yhdessä
15133: taen seuraavaa:                                     hänen saamiensa sosliaalietuuksien kanssa olla
15134:    InvaHidihuoltolain mukaisva suojatyötä voi-      tietyn prosenttiyksikön verran korkeampi kuin
15135: daan järjestää suojatyökeskuksessa, työntekijän     minimipalkasta maksettavan täyden työeläk-
15136: kotona tai muussa sopivassa paikassa laissa         keen.
15137: tarkoitetulle invalidille ja tarvittaessa muulle-      Toinen po1kkeaminen työsopimuslain mää-
15138: kin työikäiselle ja työtä haluavalle henkilölle,    räyksistä koskee irtisanomisperustei:ta, joita
15139: joka työkykynsä vajavuuden takia ei ole voi-        suojatyön osalta on katsottu välttämättömäksi
15140: nut saada voimiensa ja kykyjensä mukaista           lisätä. Jos suojatyöntekijä suojatyössä olles-
15141: ansiotyötä muualta.                                 saan kuntoutuu siten, että hän työkyvyltään
15142:    Suojatyöntekijät tulee valita ensisija·isesti    yltää avoimien työmarkkinoiden tasolle, voi-
15143: työvoimaviranomaisten osoittamista työnhaki-        daan hänet tällä perusteella irtisanoa. Näin
15144: joista. Suojatyöntekijät saavat useimmiten eri      perustellut irtisanom~set ovat kuitenkin käy-
15145: lakien nojaHa työkyvyttömyyseläkettä, elinkor-      tännössä erittäin harvinaisia. Irtisanomisajan
15146: koa tai invalidirahaa.                              pituudesta ovat voimassa yleiset määräykset.
15147:    Suojatyökeskusten palkkataso määräytyy              Suojatyöhön tulee ottaa ensisijaisesti työ-
15148: yleensä sen periaatteen mukaisesti, että työ-       voimaviranomaisten       osoi:ttamia    henkilöitä.
15149: toiminnan tulot kattavat muut kuin valtion-         Useimmiten osoittajana on neuvontaosasto.
15150:  avun piiriin kuuluvat menot eli lähinnä suoja-        Kun työnvälitysvirkailija suorittaa työnhaki-
15151: työntekijäin palkoista ja sosiaaliturvamenoista     jan työhönoso1tusta, hän normaalin käytännön
15152: sekä raaka-aineista aiheutuvat kustannukset.        mukaisesti antaa käytössään olevia tietoja työn-
15153:  Valtionavun piiriin kuuluvista menoryhmistä        hakijalle avoimena olevasta työpaikasta, työ-
15154: 4                                            1980 vp.
15155: 
15156: tehtävän laadusta, työolosuhteista ja yleisluon-   maminist:eriön yhteistyönä laatimaan er1tymen
15157: taisesti myös työehdoista. Yksityiskohtai~ten      suojatyötä koskeva esite, jota on saatavissa
15158: tietojen antaminen palkka- ja muista eduista       työvoimatoimistoista samaan tapaan kuin muu-
15159: jää sit!en yleensä työnantajalle. Samaa käytän-    takin eri työllisyysvaihtoehtoja ,esittelevää ai-
15160: töä noudatetaan myös suojatyöhön osoittami-        neistoa.
15161: sessa.                                                Suojatyötä koskevat pysyvät säännökset tu-
15162:    Työnhakijat voivat työvoimatoimistossa tu-      livat voimaan vasta vuoden 1979 alusta. On
15163: tustua es1tteeseen, jossa yleisesti kerrotaan      sdvää, etteivät kunnat olleet kiinnostuneita
15164: vammaisten ja sairaiden henkilöiden mahdol-        toiminnan aloittamisesta määräaikaisten sään-
15165: lisuuksista sijoittua työmarkkinoiUe.              nösten aikana, kun ei ollut varmaa tietoa sii:tä,
15166:    Suojatyön erity~sluonne pyritään aina sel-      millainen valtion tuki jatkossa olisi. Toisaalta
15167: vittämään työvoimavirkailijan ja työnhakijan       suojatyö on vasta nyt tullut yldsesti hyväk-
15168: välisessä keskustelussa. Suojatyökeskuksen työ-    sytyksi sellaisena toimintana, jota kunta voi
15169: hönotto (johtaja tai työnjohtaja) antaa lisä-      järjestää. Edellä olevasta johtuen on myös kiin-
15170: tietoa suojatyöstä ja sen tavokteist:a. Eräissä    nostus suojatyön järjestämiseen kunnalli:sena
15171: työkeskuksissa on lisäksi sosiaalityöntekijän      toimintana lisääntynyt. Onkin odotettavissa,
15172: haastattelu.                                       että vahaosa perustettavista uusista suojatyö-
15173:    Ti!edotuksen edelleen tehostami'S'eksi tulta-   keskuksista tulee olemaan joko kuntien tai
15174: neen sosiaa1i- ja terveysministeriön ja työvoi-    kuntainliittojen ylläpitämiä.
15175:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
15176: 
15177:                                                               Ministeri Katri-Helena Eskelinen
15178:                                              N:o 290                                               5
15179: 
15180: 
15181: 
15182: 
15183:                            T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15184: 
15185:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nader som föranleds av löner till och social-
15186: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skyddsutgifter för arbetstagare i skyddat arbete
15187: av den 24 april 1980 tili vederbörande medlem      samt av kostnader för råmaterial. I fråga om
15188: av statsrådet översänt avskrift av följande av     de utgiftskategorier för vilka statsbidrag utgår
15189: riksdagsman Toiviainen undertecknade spörs-        är statsbidraget 55 % och resten täcks genom
15190: mål nr 290:                                        understöd från kommunerna eller finansiering
15191:                                                    via organisationer.
15192:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder             Enligt stadgandena om skyddat arbete i la-
15193:           - för att personer i skyddat arbete       gen om invalidvård skall i allmänhet i skyddat
15194:        skall komma i en sådan ställning att de     arbete iakttas vad i stadgandena och bestäm-
15195:        är jämbördiga med andra arbetstagare        melserna om skydd för arbetstagare är före-
15196:        när det gäller löne- och andra arbets-      skrivet.
15197:        vilikor,                                       Två undantag ges. Det ena gäller den egent-
15198:           - för tryggande av, att de som pla-      liga lönen, i fråga om viiken man inte kun-
15199:        ceras i skyddat arbete erhåller tili-       nat beakta den lönenivå som anges i de nor-
15200:        räcklig och riktig information,             mala kollektivavtalen. Kollektivavtalen har upp-
15201:           - i syfte att få tili stånd en demo-     gjorts med tanke på fullt arbetsföra arbets-
15202:        kratisk totalreform av den verksamhet       tagare, som har fyllt 18 år, vilket uttryckligen
15203:        som gäller skyddat arbete så, att an-       nämnts i flera av avtalen. I skyddat arbete
15204:        svaret för organiseringen av skyddat        däremot anställs personer, som på grund av sitt
15205:        arbete framför allt vilar på den offent-    arbetshandikapp inte kunnat placera sig på
15206:        liga makten?                                den öppna arbetsmarknaden.
15207:                                                       Den Iägsta timiän som i enlighet med inva-
15208:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      lidlagen utbetalades för skyddat arbete år 1978
15209: samt anföra följande:                              var 0,75 mk och medeltimlönen var 8,04 mk.
15210:    I lagen om invalidvård åsyftat skyddat arbete      I social- och hälsovårdsministeriet bereds
15211: kan anordnas vid verkstad för skyddat arbete,      för närvarande en rekommendation, som gäller
15212: i arbetstagarens hem eller på annan lämplig        den i Iagen om invalidvård avsedda minimi-
15213: plats för i lagen avsedd invalid och vid behov     lönen för skyddat arbete. Enligt utkastet tili
15214: även för annan arbetsviliig person i arbetsför     rekommendation skall den minimilön som utbe-
15215: ålder, som på grund av arbetshandikapp inte        talas till arbetstagare i skyddat arbete jämte de
15216: på annat håll kunnat få förvärvsarbete, som        sociala förmåner som arbetstagaren erhåller
15217: motsvarar hans krafter och förmåga.                vara en viss procentenhet större än den fulla
15218:    Arbetstagare i skyddat arbete skall främst      arbetspension som utbetalas för minimilön.
15219: väljas bland arbetssökande, som anvisas av            Det andra undantaget från bestämmelserna
15220: arbetskraftsmyndigheterna. Arbetstagare i skyd-    i Iagen om arbetsavtal gäller grunderna för
15221: dat arbete får i allmänhet med stöd av olika       uppsägning, i fråga om vilka en utökning an-
15222: lagar invalidpension, livränta eller invalidpen-   setts vara påkallad när det gäller skyddat
15223: ning.                                              arbete. Om en arbetstagare i skyddat arbete
15224:    Lönenivån i verkstäder för skyddat arbete       under den tid han är verksam inom skyddat
15225: bestäms i allmänhet i enlighet med den prin-       arbete rehabiliteras så, att han i fråga om
15226: cipen, att inkomsterna av arbetsverksamheten       arbetsförmåga uppnår den nivå som erfordras
15227: täcker utgifterna, frånsett de utgifter som be-    på den öppna arbetsmarknaden, kan han på
15228: rättigar till statsbidrag, dvs. närmast de kost-   denna grund uppsägas. Sålunda motiverade
15229: 0880006355
15230: 6                                             1980 vp.
15231: 
15232: uppsägningar är likväl i praktiken synnerligen       arbetet och dess mål. Vid dessa verkstäder gör
15233: sällsynta. Angående uppsägningstidens längd          dessutom en socialarbetare en intervju med sö-
15234: gäller i allmänhet de allmänna bestämmelserna.       kanden.
15235:    Tili skyddat arbete skall främst väljas per-         1 syfte att ytterligare effektivera infor-
15236: soner som anvisas av arbetskraftsmyndighe-           mationen torde man komma att under sam-
15237: terna. Den anvisande instansen är för det            arbete mellan social- och hälsovårdsministeriet
15238: mesta rådgivningsavdelningen.                        och arbetskraftsministeriet sammanställa en
15239:    Då en tjänsteman inom arbetsförmedlingen          särskild broschyr om skyddat arbete, som kan
15240: anvisar en arbetssökande arbete, ger han i en-       erhållas från arbetskraftsbyråerna i likhet med
15241: lighet med normal praxis vederbörande till-          annat materia! i vilket sysselsättningsalternati-
15242: gänglig information om den lediga arbets-            ven presenteras.
15243: platsen, om arbetsuppgiftens natur, arbetsför-          De bestående stadgandena om skyddat arbete
15244: hållandena och generellt också om anställnings-      trädde i kraft först fr.o.m. ingången av år
15245: villkoren. På arbetsgivaren ankommer sålunda         1979. Det är klart, att kommunerna inte var
15246: i allmänhet att i detalj informera om löne- och      intresserade av att inleda verksamheten så
15247: andra förmåner. Samma förfarande iakttas ock-        länge de stadganden som gällde för viss tid var
15248: så när det är fråga om att anvisa en person          i kraft, då säkra uppgifter inte fanns om huru-
15249: skyddat arbete.                                      dant statens stöd i fortsättningen skulle komma
15250:    Vid arbetskraftsbyrån kan arbetssökandena         att vara. Å andra sidan har skyddat arbete
15251: bekanta sig med en broschyr, där det allmänt         först nu allmänt accepterats som en verksam-
15252: berättas om handikappades och sjuka personers        het, viiken kommunen kan anordna. På grund
15253: möjligheter att placera sig på arbetsmarknaden.      av det ovan anförda har också intresset för att
15254:    Syftet är att alltid vid samtai mellan ar-        anordna skyddat arbete som kommunal verk-
15255: betskraftstjänstemannen och den arbetssökande        samhet ökat. Det är därför att vänta, att den
15256: klarlägga det skyddade arbetets speciella natur.     övervägande delen av de nya verkstäder för
15257: Den som vid en verkstad för skyddat arbete an-       skyddat arbete som skall grundas kommer att
15258: ställer arbetstagare ( föreståndaren eller arbets-   upprätthållas antingen av kommuner eller av
15259: ledaren) ger ·tilläggsuppgifter om det skyddade      kommunalförbund.
15260:      Helsingfors den 29 maj 1980.
15261: 
15262:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
15263:                                               1980 vp.
15264: 
15265: Kirjallinen kysymys n:o 291.
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                                   Elo: Ylioppilaskirjoitusten kielten kokeiden laadintaan liittyvistä
15271:                                       heikkouksista.
15272: 
15273: 
15274:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15275: 
15276:    Monipuolinen kielitaito on suomalaisille vält-    tietokone ottaen huomioon kokeen vaikeusas-
15277: tämätön. Niinpä ylioppilaskirjoituksia on kehi-      teen, saattaa liian vaikea koe aiheuttaa sen,
15278: tetty niin, että kirjoituksilla pyritään testaa-     ettei koe mittaa luotettavasti oppilaiden todel-
15279: maan mahdollisimman hyvin kielen suullista ja        lista kieli taitoa.
15280: kirjallista ymmärtämistä. Kirjoituksilla pyritään       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
15281: mittaamaan myös kielen rakenteiden hallintaa         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttJiin esitän
15282: ja kielen tuottamista.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15283:    Viime vuosina on kuitenkin ilmeisesti jois-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15284: sakin tapauksissa epäonnistuttu kirjoitusten laa-
15285: timisessa niin, että koe on ollut liian vaikea                  Onko Hallitus tietoinen ylioppilaskir-
15286: tai vastausvaihtoehdot ovat olleet liian lähellä            joitusten kielten kokeiden laadintaan
15287: toisiaan. Tämän vuoden kirjoituksis-sa on eri-              liittyvistä heikkouksista, ja jos on,
15288: tyisesti arvos<teltu englanninkielen kuuilunym-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15289: märtämis- ja luetunymmärtämiskokeita siitä,                 ryhtyä, jotta kielten ylioppilaskirjoituk-
15290: että ne ovat olleet liian vaikeita.                         set mittaisivat ylioppilaskokelaiden kie-
15291:    Vaikka kokeen lopullisen tuloksen määrääkin              litaitoa mahdollisimman luotettavasti?
15292:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
15293: 
15294:                                              Mikko Elo
15295: 
15296: 
15297: 
15298: 
15299: 088000653R
15300: 2                                              1980 vp.
15301: 
15302: 
15303: 
15304: 
15305:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15306: 
15307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvioidaan etukäteen lautakunnan kielivaliokun-
15308: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nan istunnoissa. Monipuolisten tekstien löytä-
15309: olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           minen ja kysymysten laatiminen ovat raskaita
15310: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ja vaativia tehtäviä. Monivalintatehtävien osalta
15311: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        voidaan todeta, että jotkut vaihtoehdot ovat
15312: edustaja Mikko Elon näin kuuluvasta kirjalli-        joskus olleet liian lähellä toisiaan. Tehtävän-
15313: sesta kysymyksestä n:o 291:                          laadinnan monista vaikeuksista eräs on mm. se,
15314:                                                      ettei kokeita voida koesalaisuutta riskeeraa-
15315:            Onko Hallitus tietoinen ylioppilaskir-    matta esitestata. Mikäli voitaisiin, ei epäonnis-
15316:        joitusten kielten kokeiden laadintaan         tuneita kysymyksiä lainkaan tarjottaisi koke-
15317:        liittyvistä heikkouksista, ja jos on,         laille.
15318:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Ylioppilastutkintolautakunta teettää kokeiden
15319:        ryhtyä, jotta kielten ylioppilaskirjoituk-    jälkeen ennen lopullisten arvosanojen määrää-
15320:        set mittaisivat ylioppilaskokelaiden kie-     mistä tilastolliset kysymyskohtaiset analyysit
15321:        litaitoa mahdollisimman luotettavasti?        kaikista monivalintatehtävistä. Mikäli analyysit
15322:                                                      paljastavat jonkin tai joidenkin kysymysten
15323:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          epäonnistuneen, voidaan tällaisten kysymysten
15324: taen seuraavaa:                                      vaikutusta lopputulokseen vähentää hyväksy-
15325:    Ylioppilastutkintolautakunta on asian joh-        mällä useampi vastausvaihtoehto oikeaksi tai
15326: dosta antamassaan lausunnossa ilmoittanut pitä-      peräti kaikki neljä vaihtoehtoa. Kevään 1980
15327: vänsä kohtuullisena sellaista koetta, jossa vähin-   pakollisen englannin tekstinymmärtämistehtä-
15328: tään puolet kokelaista vastaa oikein ainakin 19      vistä korjattiin kysymykset n:o 4 ja 14 tilasto-
15329: kysymykseen tehdystä 30 kysymyksestä. Aset-          analyysin perusteella. Korjaus parantaa myös
15330: tamalla tällä tavoin vaikeustason keskikohta         hieman alussa esitettyj,ä vaikeustasoa mittaavia
15331: oppilasjoukon taidonvaihtelun keskikohtaan voi-      lukuarvoja.
15332: daan pathahen taata, että koe erottelee yhtä            Haluan tässä yhteydessä mainita, että ope-
15333: oikeudenmukaisesti sekä ylä- että alapäässä.         tusministeriö on ylioppilastutkinnon kielikokei-
15334:    Kuluvan kevään eniten arvostelua herättänyt       den tutkimus- ja kehittämistyötä varten myön-
15335: pakollisen englannin tekstinymmärtämiskoe an-        tänyt ylioppilastutkintolautakunnalle vuodeksi
15336: toi tuloksen, jonka mukaan 19 oikeata vastausta      1980 80 250 markan suuruisen määrärahan.
15337: oli 57,4 prosentilla kokelaista. Tämä osoittaa       Projektin loppuraportin on määrä valmistua
15338: kokeen vaikeusasteen olleen niin tarkasti tavoit-    vuonna 1981.
15339: teiden mukainen kuin ylioppilastutkintolauta-           Edellä olevan perusteella katson, että ylioppi-
15340: kunnan nykyisin keinoin on mahdollista saa-          lastutkinnon kielikokeet täyttävät voimassa ole-
15341: vuttaa.                                              vien säännösten perusteella niille asetettavat
15342:    Kokeet laaditaan huolellisesti ja kokeita         vaatimukset.
15343:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
15344: 
15345:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
15346:                                               N:o 291                                               3
15347: 
15348: 
15349: 
15350: 
15351:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15352: 
15353:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Proven görs omsorgsfullt upp och bedöms på
15354: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förhand under nämndens språkutskotts sessio-
15355: av den 25 april 1980 tili vederbörande medlem       ner. Det är en tung och krävande uppgift att
15356: av statsrådet översänt avskrift av följande av      finna mångsidiga texter och göra upp frågorna.
15357: riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs-          I fråga om ,fleralternativuppgifterna kan man
15358: mål nr 291:                                         konstatera att vissa alternativ ibland har varit
15359:                                                     för lika varandra. En av de många svårigheterna
15360:           Är Regeringen medveten om de svag-        då man konstruerar uppgifterna är bl.a. den
15361:        heter som är anknutna med utarbetan-         att man inte kan testa proven på förhand utan
15362:        det av studentskrivningarnas språkprov,      att riskera att sekretessen bryts. Om man kun-
15363:        och om så är fallet,                         de testa frågorna på förhand skulle inte abi-
15364:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       turienterna överhuvudtaget få misslyckade
15365:        ta för att studentskrivningarna i språk      frågor.
15366:        så tillförlitligt som möjligt skulle mäta       Innan de slutliga vitsorden i studentskriv-
15367:        abiturienternas språkkunskaper?              ningarna fastställs låter studentexamensnämn-
15368:                                                     den statistiskt analysera varje fråga i alla fler-
15369:                                                     alternativuppgifter. Hall analysen visar att nå-
15370:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gon eller några frågor är misslyckade, kan man
15371: samt anföra följande:                               minska en sådan ,frågas inverkan på slutresul-
15372:    I ett utlåtande i anledning av detta ärende      tatet genom att godkänna fler svarsalternativ
15373: har studentexamensnämnden meddelat att den          ellet t.o.m. alla fyra alternativ. Av textför-
15374: anser ett sådant prov vara rimligt i vilket         ståelseuppgifterna i obllgatorisk engelska våren
15375: minst hälften av abiturienterna svarar rätt på      1980 ändrades frågorna 4 och 14 på basen av
15376: åtminstone 19 av 30 ställda frågor. Genom           statistisk analys. Ändringen förbättrar också
15377: att på detta sätt anpassa provets genomsnitt-       en aning de ovan anförda talvärdena för svå-
15378: liga svårighetsgrad tili genomsnittet för elever-   righetsgraden.
15379: nas kunnande kan man bäst garantera att pro-           I detta sammanhang vill jag nämna att un-
15380: vet gallrar lika rättvist på både högre och lägre   dervisningsministeriet för år 1980 har beviljat
15381: kunskapsnivåer.                                     ett anslag på 80 250 mk tili studentexamens-
15382:    I textförståelseprovet i obligatorisk engelska   nämnden för forskning och utveckling av stu-
15383: vilket i vårens studentskrivningar väckt mest       dentexamens språkprov. Projektets slutrapport
15384: kritik, hade 57,4 procent av abiturienterna         skall bli färdig under år 1981.
15385: minst 19 svar rätt. Detta visar att provets            På grund av det ovan anförda anser jag att
15386: svårighetsgrad var så nära de mål som stu-          studentexamens språkprov fyller de krav som
15387: dentexamensnämnden med nuvarande resurser           man kan ställa på dem på basen av gällande
15388: kan tänkas uppnå.                                   stadganden.
15389:      Helsingfors den 3 juni 1980.
15390: 
15391:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
15392:                                                1980 vp.
15393: 
15394: Kirjallinen kysymys n:o 292.
15395: 
15396: 
15397: 
15398: 
15399:                                    Viljanen ym.: Nastarenkaiden käytön rajoittamisesta.
15400: 
15401: 
15402:                           Eduskunnan Herra Puhe miehelle.
15403: 
15404:     TVH on suunnitellut nastarengaskieltoa pääl-      kimuksilla voidaan perustella myös muunlaisia
15405: lystekulutuksen vähentämiseksi sekä samoin            taloudellisuuslaskelmia kuin mitä on julkisuu-
15406: mahdollista erityisveroa nastarenkaiden käyttä-       dessa esitetty. Katsomme, että jos otetaan huo-
15407: jille. Samassa yhteydessä on myöskin esitetty         mioon nastarenkaiden sekä tien rakenteen ke-
15408: ajatuksia nopeusrajoitusten alentamisesta nasta-      hittäminen, voidaan päätyä laskelmaan, joka
15409: renkailla ajaville.                                   osoittaa nastarenkaiden käytöstä olevan vuosit-
15410:     Mm. liikennevahinkojen tutkijalautakuntien        tain jopa 10-20 miljoonan markan kansanta-
15411: selvityksiin nojautuen Liikennevakuutusyhdistys       loudellinen hyöty.
15412: katsoo nastarenkaiden käyttökiellon lisäävän lii-        Nastarenkaiden käytöstä on väitetty koituvan
15413: kennevahinkojen ja niissä kuolleiden ja vam-          TVH:lle noin 200 miljoonan markan vuotui-
15414: mautuneiden lukumäärää oleellisesti liukkailla        nen lisämeno. Mielestämme tämä ei saa olla
15415: keleillä, joita varsinkin maamme etelä- ja lou-       mikään perustelu, koska mm. tänä vuonna tul-
15416: naisosissa esiintyy lämpötilojen voimakkaan           laan liikenteeltä keräämään erilaisina veroina
15417: vaihtelun vuoksi erittäin runsaasti ja yllätyk-       ja maksuina budjetin katteeksi noin 4,5 mil-
15418: sellisesti talviaikana.                               jardia markkaa. Käsityksemme mukaan tästä
15419:     Tutkijalautakunta-aineiston perusteella arvioi-   määrästä tulisi antaa riittävät varat TVH:lle
15420: tiin, että nykyisellä nastarenkaiden käytöllä         kyseisten epäkohtien poistamiseksi.
15421: maassamme vältytään vuosittain noin 100 lii-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä•
15422: kennekuolemalta, mikä on noin 11 % koko               järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
15423: vuoden ja 25 % aikavälin 10-16-04.15 lii-             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15424: kenteen kuolonuhreista.                               vaksi seuraavan kysymyksen:
15425:     Myös inhimilliseltä kannalta päätös on mie-
15426: lestäni arveluttava. Kuka ottaa näistä noin                     Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-
15427: 100 kuolonuhrista vastuun?                                   rakennushallituksen suunnitelmista nas-
15428:     Yhdistyksen mukaan nastarenkaiden kielto                 tarenkaiden käytön rajoittamisesta, no-
15429: myös vaikenttaisi henkilö- ja pakettiautojen                 peusrajoitusten pudottamisesta sekä eri-
15430: käyttöä työ-, asioimis- ja vapaa-ajanmatkoihin               tyisveron määräämisestä nastarenkaiden
15431: talviaikana ja tekisi niiden käytön eräissä keli-            käyttäjille, ja jos on,
15432: olosuhteissa lähes mahdottomaksi.                               aikooko Hallitus tehdä kyseiset ase-
15433:     On laskettu, että nastarenkaiden käytöstä                tuksen muutokset sekä esittää erityis-
15434: aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja               veroa nastarenkaille?
15435: säästöt ovat riippuvaisia laskuperusteista. Tut-
15436:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
15437: 
15438:          Matti Viljanen                  Olavi Nikkilä                 Matti Pelttari
15439:          Lauri Impiö                     Helena Pesola                 Sauli Hautala
15440:          Tauno Valo                      Mauri Vänskä
15441: 
15442: 
15443: 
15444: 
15445: 088000689W
15446: 2                                              1980 vp.
15447: 
15448: 
15449: 
15450: 
15451:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15452: 
15453:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuosittain verrattuna tilanteeseen, jossa nasta-
15454:  mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-      renkaita ei lainkaan käytettäisi. Ottaen huo-
15455:  hemies, 25 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          mioon nämä nastarenkaiden liikenneturvalli-
15456:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         suusvaikutukset ja niiden merkityksen talviajan
15457: .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        liikenteen sujumiselle yleensä liikenneministeriö
15458: edustaja M. Viljasen ym. näin kuuluvasta kir-         pitää nastarenkaiden käyttöä talviaikana tarpeel-
15459: jallisesta kysymyksestä n:o 292:                     lisena ja välttämättömänä niiden teiden pääl-
15460:                                                      lysteitä kuluttavasta vaikutuksesta huolimatta.
15461:           Onko Hallitus tietoinen tie- ja vesi-      Nastojen käytön rajoittamista koskevien esi-
15462:        rakennushallituksen suunnitelmista nas-       tysten sijasta liikenneministeriössä on päinvas-
15463:        tarenkaiden käytön rajoittamisesta, no-        toin valmisteltavana ja harkittavana esitys nas-
15464:        peusrajoitusten pudottamisesta sekä eri-      tarenkaiden määräämiseksi pakolliseksi talviai-
15465:        tyisveron määräämisestä nastarenkaiden        kana ainakin henkilöautoissa. Todettakoon, että
15466:        käyttäjille, ja jos on,                       jo tällä hetkellä henkilöautoilijoista yli 90 %
15467:           aikooko Hallitus tehdä kyseiset ase-       käyttää nastarenkaita.
15468:        tuksen muutokset sekä esittää erityis-            Nastarenkaita käyttävien autojen nopeuden
15469:        veroa nastarenkaille?                         rajoittamiseen liikenneministeriö ei myöskään
15470:                                                      näe syytä eikä perusteita. Päinvastoin sillä
15471:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ilmeisesti olisi liikenneturvallisuutta heikentävä
15472: vasti seuraavaa:                                     vaikutus, koska nastarenkaattomat ja nastaren-
15473:    Nastarenkaiden jatkuvasti lisääntynyt käyttö      kailla varustetut ajoneuvot liikkuisivat tällöin
15474: kuluttaa kiistatta teiden päällysteitä. Yleisistä    liikenteessä eri nopeuksilla, mikä puolestaan
15475: teistä annetun lainsäädännön mukaan tie- ja          aiheuttaisi turhia ja vaarallisia jarrutus- ja ohi-
15476: vesirakennuslaitos on vastuussa siitä, että tiet     tustilanteita.
15477: pysyvät liikennettä tyydyttävässä kunnossa.              Mitä tulee alussa mainittuun nastarenkaiden
15478: Tässä mielessä on ymmärrettävää, että laitos on      aiheuttamaan teiden päällysteiden kulumiseen,
15479: kiinnittänyt huomiota nastojen käyttöön ja           minkä aiheuttamat lisäkustannukset tienpidossa
15480: päällysteiden kuntoon. Laitoksen taholta kysy-       on tämänhetkisessä kustannustasossa arvioitu
15481: myksessä on ollut ensisijassa huolenpito pääl-       n. 200 mmk:ksi vuodessa, niin liikenneministe-
15482: lysteistä, koska liikenneministeriössä ei esimer-    riö katsoo, että asia on hoidettava osoittamalla
15483: kiksi ole käsiteltävänä tie- ja vesirakennushalli-   valtion tulo- ja menoarviossa yleisten teiden
15484: tuksen esityksiä, jotka koskisivat nastojen käy-     kunnossapitomomentille tarvittava määräraha,
15485: tön rajoituksia. Laitos on siis tahtonut kiinnit-    jolla päällysteiden uusimistäitä pystytään riittä-
15486: tää julkisuudessa huomiota mahdollisuuksiinsa        vässä määrin suorittamaan. Mitään "nastave-
15487: hoitaa yleisten teiden päällysteiden kuntoa lii-     roa" liikenneministeriössä ei ole harkittu eikä
15488: kenneturvallisuutta tyydyttävällä tavalla.           harkita.
15489:    Liikenneministeriön käsityksen mukaan käyt-           Liikenneministeriössä ei ole edellä mainit-
15490: tämällä autoissa nastarenkaita talviaikana voi-      tuun viitaten vireillä suunnitelmia nastarenkai-
15491: daan olennaisesti parantaa liikenneturvallisuutta.   den käytön rajoittamisesta, nopeusrajoituksen
15492: Tehtyjen selvitysten ja arvioiden mukaan kysy-       pudottamisesta tai erityisveron määräämisestä
15493: mys on jopa 100 ihmishengen säästämisestä            nastarenkaille.
15494:       Helsingissä kesäkuun 3 päivänä 1980.
15495: 
15496:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
15497:                                              N:o 292                                                3
15498: 
15499: 
15500: 
15501: 
15502:                            T i II R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
15503: 
15504:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       människoliv per år, jämfört med den situatio-
15505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nen att dubbdäck inte alls skulle användas.
15506: veise av den 25 april 1980 tili vederbörande        Med beaktande av den effekt som dubbdäcken
15507: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-      således har i fråga om trafiksäkerheten samt
15508: jande av riksdagsman M. Viljanen m. fl. under-      deras betydelse för en smidig vintertrafik i all-
15509: tecknade spörsmåi nr 292:                           mänhet, anser trafikministeriet att använd-
15510:                                                     ningen av dubbdäck vintertid är både behöv-
15511:           Är Regeringen medveten om väg- och        lig och nödvändig, trots att den sliter på väg-
15512:        vattenbyggnadsstyrelsens planer att be-      beläggningarna. Trafikministeriet kommer inte
15513:        gränsa användningen av dubbdäck, sän-        att föreslå begränsning av användningen av
15514:        ka hastighetsbegränsningarna samt på-        dubbar. Tvärtom bereds och övervägs en pro-
15515:        föra den som använder dubbdäck en            position med förslag tili att göra användningen
15516:        specialskatt, och om så är fallet,           av dubbdäck vintertid obligatorisk, åtminstone
15517:           ämnar Regeringen vidta ifrågavarande      i fråga om personbilar. Det kan konstateras,
15518:        förordningsändringar samt framiägga          att redan nu över 90 % av personbilarna är
15519:        förslag tili en specialskatt på dubbdäck?    utrustade med dubbdäck.
15520:                                                         Trafikministeriet anser det inte heller vara
15521:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       motiverat med sänkt hastighet för bilar som är
15522: samt anföra följande:                               försedda med dubbdäck. Tvärtom skulle detta
15523:    Den ständigt ökade användningen av dubb-         ha en negativ effekt på trafiksäkerheten eme-
15524: däck nöter obestridligen på vägbeläggningarna.      dan bilar med och bilar utan dubbdäck i så
15525: Enligt lagstiftningen angående allmänna vägar       fall skulle framföras med olika hastighet vilket
15526: ansvarar väg- och vattenbyggnadsverket för att      vore ägnat att förorsaka onödiga och farliga
15527: vägarna hålls i ett ur trafiksynpunkt tilifreds-    bromsnings- och omkörningssituationer.
15528: ställande skidc Det är således förståeligt att          Vad beträffar det slitage som dubbdäcken
15529: verket tar upp frågan om användningen av            förorsakar på vägbeläggningarna och som ovan
15530: dubbar och vägbeläggningarnas skick. Från ver-      omnämndes, i anledning varav tiliäggskostna-
15531: kets sida har frågan närmast gällt omsorgen         derna för väghållningen för närvarande beräk-
15532: om vägbeläggningarna, emedan trafikministeriet      nas uppgå tili ca 200 milj. mk per år, anser
15533: inte för handläggning har sådana framställ·          trafikministeriet att saken kan skötas genom
15534: ningar från väg- och vattenbyggnadsstyrelsen,       att i statsbudgeten, under momentet underhåll
15535: som skulle gälia begränsningar i fråga om an-        av allmänna vägar, anvisas erforderliga anslag
15536: vändningen av dubbar. Verket har således i          för att förnyande av vägbeläggningar skall
15537: offentligheten velat fästa uppmärksamhet vid         kunna utföras i tillräcklig utsträckning. Trafik-
15538: sina möjligheter att på ett ur trafiksäkerhets-      ministeriet har varken övervägt eller kommer
15539: synpunkt tilifredsställande sätt ombesörja att      att överväga någon s.k. "dubbskatt".
15540: de allmänna vägarnas beläggning hålls i skick.          Med hänvisning till det ovananförda före-
15541:    Enligt trafikministeriets uppfattning kan tra-   ligger vid trafikministeriet inga planer på att
15542: fiksäkerheten förbättras väsentligt genom an-       begränsa användningen av dubbdäck, sänka
15543: vändning av dubbdäck vintertid. Enligt de ut-        hastighetsbegränsningarna eller påföra special-
15544: redningar och beräkningar som föreligger är         skatt på dubbdäck.
15545: det frågan om en inbesparing av upp tili 100
15546:       Helsingfors den 3 juni 1980.
15547: 
15548:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
15549:                                                1980 vp.
15550: 
15551: Kirjallinen kysymys n:o 293.
15552: 
15553: 
15554: 
15555: 
15556:                                    Anna-Liisa Jokinen ym.: Asunnonhankkiialta perittävästä viiväs-
15557:                                       tyskorosta.
15558: 
15559: 
15560:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15561: 
15562:     Va'ltion asuntotuotantoon myöntämien varo-           Tällais·et tapaukset tuovat tarpeettomia ta-
15563: jen käytössä on ilmennyt ikäviä hankaluuksia.         loudellisia rasituksia juuri lapsiperheiile ja
15564: Niinpä korotontakin asuntolainaa hakeneet ja          muillekin vähävaraisille, joiden asunnonsaan-
15565: saaneet perheet ovat joutuneet maksamaan              nin helpottamiseksi valtion lainoitus on alun-
15566: ylikorkoja, koska kaupunki ei ole ajoissa tilan-      perin tarkoitettu.
15567: nut rahaa valuiokonttorill.ta tai muista syistä ei       Niånpä esitämmekin vaJtioneuvoston asian-
15568: ole toimittanut rahaa rakennuttajalle ajoissa.        omaisen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjär-
15569: Rakennuttaja onkin Turussa perinyt viivästys-         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla seuraa~
15570: korkoa asunnonhankkiialta valtion lainaosuu-          van kysymyksen:
15571: den viivästymisen takia, vaikkei viivästyminen
15572: ole aiheutunut asunnonhankkijasta.                              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä',.
15573:     Näyttäisi siltä, että tällaiset tapaukset tule-          jottei asunnonhankkijalta perittäisi vii-
15574: vat vain satunnaisesti ilmi, mutta ainakin Tu~               västyskorkoa siitä, että valtion myön-
15575: russa Varissuon alueella on ilmennyt useita                  tämän asuntolainan maksatus rakenta-
15576: tapauksia. On vaikea arvioida kuinka suureksi                jalle viivästyy asunnonhankkijasta riip-
15577: tapausten määrä kohoaisi koko maassa. Saat-                  pumattomista syistä, ja että tähän asti
15578: taahan olla, etteivät kaikki viivästyskorkovaa-              asunnonhankkijoilta perityt viivästysko-
15579:  timuksen saaneet ole edes ymmärtäneet, ettei                rot perittäisiin niiltä, joiden on katsot-
15580:  tällainen korkosuoritus johdu heidän vaan mui-              tava viivästyksen aiheuttaneen?
15581: den vekem1s~stä ja tekemättä jättämisistä.
15582:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
15583: 
15584:          Anna-Liisa Jokinen              Mikko Rönnholm                 Marjatta Mattsson
15585:          Niilo Koskenniemi               Arvo Kemppainen                Aulis Juvela
15586:                                          Vappu Säilynoja
15587: 
15588: 
15589: 
15590: 
15591: 088000677H
15592: 2                                             1980 vp.
15593: 
15594: 
15595: 
15596: 
15597:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
15598: 
15599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kirjan käsittely sekä hallinnollisesti että tek-
15600: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nillisesti ennen lopullisen lainapäätöksen anta-
15601: olette huhtikuun 25 päivänä 1980 päivätyn            mista sekä sen jälkeinen varojen tilaaminen
15602: kirjeenne n:o 755 ohella toimittanut valtio-        valtiokanttorilta vie yleensä sen verran aikaa,
15603: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      että ennen tätä usein rakennustyö on jo aloi-
15604: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. kirjalli-     tettu ja muutama maksuerä ehtinyt erääntyä.
15605: sesta kysymyksestä n:o 293, jossa tiedustellaan:    Tämä on mahdollista, vaikka hakemus käsitel-
15606:                                                     täisiin joka vaiheessa viivyttelemättä.
15607:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          Nykyisessä lainanmyöntämismenettelyssä ei
15608:        jottei asunnonhankkiialta pevittäisi vii-    useinkaan päästä siihen, että henkilökohtainen
15609:        västyskorkoa siitä, että valtion myön·
15610:                                                     asunto- ja lisälaina olisi käytettävissä aina
15611:        tämän asuntolainan maksatus rakenta-         siinä vaiheessa kun maksuerä erääntyy. Hake-
15612:        jalle viivästyy asunnonhankkijasta riip-     muksen monivaiheisen käsittelyn lisäksi epä-
15613:        pumattomista syistä, ja että tähän asti
15614:                                                     kohtaan on syynä myös se, ettei henkilökoh-
15615:        asunnonhankkijoilta perityt viivästysko-
15616:                                                     taisi,a lainoja voida myöntää ennen kuin yhtiö
15617:        rot perittäisiin niiltä, joiden on katsot-
15618:                                                     lopullisesti on hyväksytty lainoituksen piiriin.
15619:        tava viivästyksen aiheuttaneen?
15620:                                                         Rakennuttajalla on perusteltu oikeus saada
15621:                                                     erääntyneille maksamattamille maksuerille kor-
15622:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        koa. Rakennuttajan ja urakoitsijan välinen
15623:  taen seuraavaa:                                    maksupostitaulukko perustuu myös rakennus-
15624:     Kysymyksessä mainitun koron periminen pe-       työvaiheiden valmistumispäiville. Jos raken-
15625: rustuu asuntohallituksen hyväksymään asunto-        nuttaja ei saa ajoissa kauppahinnan maksu-
15626:  lainoitetussa tuotannossa käytettävään asun-       eriä ostajilta, on sen käytettävä muuta tila-
15627: nonostajan ja ~myyjän väliNä aJlekirjoitettavan     päistä rahoitusta pystyäkseen suorittamaan
15628: luovutussopimuksen ehtoon, jonka mukaan             maksut urakoitsijalle. Ostajilta perittävillä ko-
15629: ostaja on velvollinen maksamaan erääntynei-         roilla katetaan tällä tavoin rakennuttajalle ai-
15630: den maksujen myöhästyinisajalta korkoa kaksi        heutuneet korkokulut.
15631: prosenttia yli liikepankkien korkeimman käy-           Viivästyskoron perimiseen johtavat syyt on
15632: vän antolainauskoron, jos sopimuksessa mai-         epäkohta, joka keskeiseltä osaltaan oli perus-
15633: nittuja maksuja ei suoriteta määräajassa. Nii-      teena sille, että vuonna 1973 otettiin käyttöön
15634: den erien osalta, jotka ovat erääntyneet ennen      henkilökohtaisen lainan lisäksi rakennusaikai-
15635: asuntohallituksen antamaa rakennusaikaisen lai-     nen laina. Koska rakennusaikaisen lainan
15636: nan siirtämistä koskevaa päätöstä, on myyjä         enimmäismääräksi tuli 30 prosenttia, kysymyk-
15637: oikeutettu perimään ostajalta käyvän antolai-       sessä mainittu epäkohta pysyi niiden osalta,
15638: nauskoron mukaisen koron erääntymispäivästä         jotka saavat henkilökohtaista lisälainaa. Tämän
15639: maksun suorituspäivään saakka. Niistä maksu-        vuoksi valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa
15640: eristä, jotka ovat erääntyneet ennen luovutus-      vuosille 1976-1985 (Komiteanmietintö 1976:
15641: sopimuksen tekemistä, on myyjä niin ikään           36; asuntopoliittisen jaoston mietintö) ehdo-
15642: oikeutettu perimään ostajalta käyvän antolai-       tettiin rakennusaikaisen lainan nostamista kai-
15643: nauskoron mukaisen koron erääntymispäivästä         kissa tapauksissa 60 prosenttiin, joka poistaisi
15644: maksun suorituspäivään saakka.                      kysymyksessä mainitun viivästyskoron tarpeen.
15645:    Osakkeiden kauppahinnan maksuerät erään-         Ehdotuksen toteutumista ovat estäneet tähän
15646: tyvät talon rakennustyövaiheitten valmistumi-       saakka lähinnä valtiontaloudel[iset syyt. Eräs
15647: sen mukaan. Rakennushanketta koskeva asia-          vaihtoehto olisi myös henkilökohtaisen asun-
15648:                                              N:o 293                                              3
15649: 
15650: tolainoituksen kohteina olevien rakennushank·     lituksen esityksen laiksi asuntotuotantolain
15651: keiden maksuerätaulukon maksuerien osalta         muuttamisesta (HE 59/80), jonka mukaan
15652: lykkääminen nykyistä myöhemmäksi, joka otet·      henkilökohtaisten lainojen käsittely siirtyy kun-
15653: taisiin huomioon rakennuskustannuksissa siltä     tiin. Toteutuessaan lainmuutos tulee vaikutta-
15654: osin kuin rakentaja joutuu omalla rahoituksel~    maan siihen, että lainojen käsittely yksinker-
15655: laan ostajien suoritukset korvaamaan.             taistuu ja siten nopeutuu.
15656:    Hallitus antoi 16. 5. 1980 Eduskunnalle hal-
15657:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
15658: 
15659:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
15660: 4
15661: 
15662: 
15663: 
15664: 
15665:                            T i 1:1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15666: 
15667:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nadsarbetsskeden slutförs. Såväl den adminis-
15668: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            trativa och tekniska behandlingen av bygg-
15669: velse nr 755 av den 25 april 1980 tili veder-        nadsföretagets handlingar innan det s:lutliga
15670: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       lånebeslutet meddelas som den efterföljande
15671: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen        beställningen av medel från statskontoret, tar
15672: m. fl. undertecknade spörsmål nr 293:                i allmänhet så lång tid att byggnadsarbetet
15673:                                                      ofta redan härförinnan har påbörjats och några
15674:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen           betalningsrater hunnit förfalla till betalning.
15675:        vidta för att en person som skaffar sig       Detta är möjligt fastän ansökan i varje skede
15676:        bostad inte behöver betala dröjsmåls•         skulle behandlas utan dröjsmål.
15677:        ränta till följd av att utbetalningen av         Nuvarande förfaringssätt att bevilja lån leder
15678:        statbeviljat bostads<lån till byggaren för-   sällan till att ett personligt bostads- och till-
15679:        dröjs av orsaker oberoende av bostads-        läggslån skulle vara tillhands alltid då en be-
15680:        köparen och för att den dröjsmålsränta        talningsrat förfaller till betalning. En orsak
15681:        som hittills har betalats av bostadsköpa-     tili detta missförhållande är, förutom den att
15682:        ren skul:le betalas av dem som kan an-        behandlingen av ansökan sker stegvis, att
15683:        ,ses ha orsakat dröjsmålet?                   personliga lån inte kan beviljas innan bolaget
15684:                                                      slutligen har godkänts som låneobjekt.
15685:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Byggherren har motiverad rätt att erhålla
15686: samt anföra följande:                                ränta för betalningsrater, som har ,förfallit till
15687:     Uppbörden av den i spörsmålet nämnda rän-        betalning och är obetalade. Den tidtabel.l som
15688: tan baserar sig på ett villkor i det överlåtelse-    uppgjorts mellan byggherren och entreprenö-
15689: avtal som godkänts av bostadsstyrelsen att           ren om betalningen av olika poster, baserar sig
15690: tillämpas i bostadsbelånad produktion och som        också på de dagar då olika arbetsskeden blir
15691: undertecknas av bostadsköparen och -säljaren.        s,Jutförda. Om byggherren inte i tid erhål!er
15692: Hall de i avtalet nämnda betalningarna inte          köpesummans betalningsrat,er av köparna, mås-
15693: erläggs inom utsatt tid är köparen enligt ovan-      te han gripa till andra tillfälliga finansierings-
15694: nämnda villkor skyldig att på de tili betal-         medel för att kunna erlägga betalningen till
15695: ning förfallna räkningarna betala en dröjsmåls-      entreprenören. Med den ränta som uppbärs
15696: ränta, som är två procent över affärsbankernas       hos köparna täcker man de ränteutgifter som
15697: högsta gångbara utlåningsränta. För de rarers        på detta sätt föranleds byggherren.
15698: del, vilka har förfallit till betalning innan            De orsaker som leder tili uppbörden av
15699: bostadsstyrelsen har meddelat sitt beslut om         dröjsmålsränta är <ett missförhå1lande som var
15700: överlåtelse av lån för byggnadstiden, har för-       den främsta grunden f,ör att man år 1973,
15701: säljaren rätt att från förfallodagen för en rat      utöver det personliga lånet, införde lån för
15702: till prestationsdagen av köparen uppbära en          byggnadstiden. Eftersom det maximala belop-
15703: ränta, som motsvarar gängse utlåningsränta.          pet för lån för byggnadstiden är 30 procent,
15704: För de avbetalningar som förfallit tili betal-       kvarstår det i spörsmålet nämnda missförhål~
15705: ning innan överlåtelseavtalet har ingåtts, har       landet för deras del som får personligt tiliäggs-
15706: försäljaren likaså rätt att från förfallodag tili    lån. Därför föreslogs i det rfuomfattande
15707: prestationsdag av köparen uppbära en ränta           bostadsprogrammet för åren 1976-1985
15708: som motsvarar gängse utlåningsränta.                  (Kommittebetänkande 1976:36; bostadspoli-
15709:     Betalningsraterna för aktiernas köpesumma        tiska sektionens betänkande) en förhöjning av
15710: förfaller till betalning i samma takt som bygg-      lån för byggnadstiden i alla fall med 60 pro-
15711:                                             N:o 293                                              5
15712: 
15713: cent, vilket skuHe eliminera behovet av den       som byggherren med: egen finansiering blir
15714: dröjsmålsränta som nämnts i spörsmålet. Hit-      tvungen att ersätta köpares betalningar.
15715: tills har närmast statsekonomiska orsaker ut-       Regeringen gav 16. 5. 1980 tiU Riksdagen
15716: gjort ett hinder för förslagets genomförande.     en proposition med förslag tili ,Jag angående
15717: Ett alternativ vore också att uppskjuta betal-    ändring av lagen om bostadsproduktion ( Reg.
15718: ningsraterna i tidtabellen för dessa i fråga om   prop. 59/80) ,enligt viiken behandlingen av
15719: sådana byggnadsföretag som är föremål för per-    personliga lån överförs på kommunerna. I
15720: sonlig bostadsbelåning, till en senare tidpunkt   praktiken kommer ändringen av lagen att på-
15721: än vad som nu är praxis. Detta skulle tas i       verka lånebehandlingen så att den förenklas
15722: beaktande i byggnadskostnaderna för den del       och blir snabbare.
15723:      Helsingfors den 3 juni 1980.
15724: 
15725:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
15726: 
15727: 
15728: 
15729: 
15730: 088000677H
15731:                                             1980 vp.
15732: 
15733: Kirjallinen kysymys n:o 294.
15734: 
15735: 
15736: 
15737: 
15738:                                 Pohjala ym.: Maatilojen talouskeskusten asemakaavoittamisesta
15739:                                     ja tästä aiheutuvista seuraamuksista.
15740: 
15741: 
15742:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
15743: 
15744:    Maatalousalueita ei ole aikaisemmin kaavoi-    varallisuusverotukseen jne. vaativat ehdotto-
15745: tettu eikä voitukaan kaavoittaa asemakaavoja      masti selvityksen, jotta tilojen toimintaedelly-
15746: laadittaessa. Nyt on kuitenkin otettu uusi käy-   tykset voidaan turvata. On nimittäin muistet-
15747: täntö, jonka mukaan maatilojen talouskeskuk-      tava, että meillä on nykyään lukuisa määrä
15748: set merkitään tällä nimikkeellä asemakaavaan.     kaupunkeja, joiden ydinalueillakin harjoitetaan
15749: Toimenpidettä perustellaan sillä, että näin me-   maatilataloutta.
15750: netellen saadaan keskusta-alueiden ulkopuolella      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
15751: ja reunamilla sijaitsevat maatilat katumaksun     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15752: piiriin. ·                                        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15753:    On selvää,, että katumaksun suorittaminen      seuraavan kysymyksen:
15754: kuuluu kaikille, oltakoon lain sisällöstä mitä
15755: mieltä hyvänsä. Kaavoituksen yhteydessä ei kui-             Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-
15756: tenkaan ole selvitetty asemakaavan maatiloille           senmukaista merkitä maatilojen talous-
15757: tuomia muita vaikutuksia, jotka saattavat mer-           keskukset asemakaavoihin, vai voitai-
15758: kittävästi vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista          siinko katumaksun periminen järjestää
15759: ja jouduttaa vanhojen talouskeskusten häviä-             toisin, edellyttäen, että tilan muut alueet
15760: mistä. Sellaiset asiat kuten talouskeskusten             jäävät kaavan ulkopuolelle, ja jos on,
15761: käyttömahdollisuudet asemakaava-alueella, maa-              mitkä ovat kaavoituksen vaikutukset
15762: tilalain mukaisten lainojen saanti, vaikutukset          elinkeinon harjoittamiselle?
15763:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
15764: 
15765:          Toivo T. Pohjala             Helge Saarikoski              Olavi Nikkilä
15766:          Sampsa Aaltio                Juhani Laitinen               Timo Ihamäki
15767:                                       Tapani Mörttinen
15768: 
15769: 
15770: 
15771: 
15772: 088000690X
15773: 2
15774: 
15775: 
15776: 
15777: 
15778:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15779: 
15780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kiinteistön omistaja on velvollinen suorittamaan
15781: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        katumaksua, joka määrätään kiinteistön arvon,
15782: olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn           kiinteistön käyttöä palvelevan kadun laadun ja
15783: kirjeenne n:o 7 42 ohella toimittanut valtio-        kunnalle katujen rakentamisesta ja kunnossapi-
15784: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      dosta aiheutuneiden kustannusten perusteella.
15785: kansanedustaja Toivo T. Pohjalan ym. kirjal-         Katumaksuna peritään kiinteistönomistajilta 60
15786: lisesta kysymyksestä n:o 294, jossa tiedustel-       prosenttia mainituista kustannuksista. Katumak-
15787: laan:                                                sulaki kumosi aikaisemmin rakennuslakiin sisäl-
15788:                                                      tyneet katujen rakentamisen korvaamista kos-
15789:           Onko Hallituksen mielestä tarkoituk-       kevat säännökset. Mikäli maatilan talouskeskus
15790:        senmukaista merkitä maatilojen talous-        sijaitsee asemakaava-alueella, on sen omistaja
15791:        keskukset asemakaavoihin, vai voitai-         velvollinen maksamaan katumaksua kuten
15792:        siinko katumaksun periminen järjestää         muutkin asemakaava-alueella olevien kiinteis-
15793:        toisin, edellyttäen, että tilan muut alueet   töjen omistajat.
15794:        jäävät kaavan ulkopuolelle, ja jos on,           Maatilojen talouskeskusten merkitsemistä ase-
15795:           mitkä ovat kaavoituksen vaikutukset        makaavaan on pidettävä tarkoituksenmukaisena
15796:        elinkeinon harjoittamiselle?                  silloin, kun talouskeskus välittömästi liittyy
15797:                                                      kaava-alueeseen ja kun sitä tilan toiminnan
15798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jatkamisen turvaamiseksi on pidettävä tarpeel-
15799: taen seuraavaa:                                      lisena. Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole,
15800:    Asemakaavassa voidaan rakennuslain 36 § :n        että maatilojen talouskeskuksia olisi asemakaa-
15801: 1 momentin mukaan määrätä alueita mm. ra-            vaan otettu sen vuoksi, että maatilat näin saa-
15802: kennuskortteleita varten. Myös maatilojen ta-        daan katumaksun piiriin.
15803: louskeskuksia voidaan siten asemakaavaan mer-           Maatilan talouskeskuksen merkitseminen ase-
15804: kitä omaksi korttelialueekseen. Näin onkin me-       makaavaan turvaa mahdollisuuden kaavan mu-
15805: netelty maatilan talouskeskuksen liittyessä muu-     kaiseen rakentamiseen talouskeskuksen alueella.
15806: toin asemakaavoitettavaan alueeseen.                 Sen sijaan silloin, jos talouskeskus jätetään kaa-
15807:    Varsinaisia maatalousalueita ei nykyisen ra-      van ulkopuolelle, joudutaan taaja-asutuksen
15808: kennuslain mukaan asemakaavaan sen sijaan            ollessa kysymyksessä esimerkiksi uuden asuin-
15809: voida merkitä. Tähän epäkohtaan on erityisesti       rakennuksen rakentaminen tai tilan asuinra-
15810: maatalousviranomaisten taholta kiinnitettykin        kennuksen laajentaminen tai peruskorjaaminen
15811: huomiota, ja pidetty tärkeänä, että myös maa-        suorittamaan poikkeuslupamenettelyyn turvau-
15812: talousmaata voitaisiin asemakaavoissa osoittaa.      tuen. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista
15813: Näin voitaisiin nykyistä paremmin suojata taa-       merkitä maatilan talouskeskuksen aluetta ase-
15814: jamien lähistöllä sijaitsevien maatilojen maa- ja    makaavassa muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi
15815: metsätalousalueita kilpaileviha maankäyttömuo-       omakotirakennusten rakentamiseen tai puisto-
15816: doilta. Sisäasiainministeriössä onkin valmisteltu    alueeksi, jos tarkoituksena on, että tila jat-
15817: maatalousmaan osoittamista asemakaavoissa            kaa toimintaansa. Tällöinkin talouskeskuksen
15818: koskeva rakennuslain muutosesitys.                   alueella tapahtuva rakentaminen maatilan tar-
15819:    Vuoden 1980 alusta tuli voimaan laki kun-         peisiin edellyttäisi poikkeuslupaa, eikä aina
15820: nalle suoritettavasta katumaksusta (670/78).         olisi ollenkaan mahdollista. Tilan toimintaedel-
15821: Lain mukaan asemakaava-alueella sijaitsevan          lytykset voisivat näin vaarantua.
15822:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
15823: 
15824:                                                                          Ministeri J. Koikkalainen
15825:                                              N:o 294                                               3
15826: 
15827: 
15828: 
15829: 
15830:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
15831: 
15832:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gatuavgift, som påförs på grundvalen av fastig-
15833: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hetens värde, arten av den gata som är avsedd
15834: velse nr 742 av den 25 april 1980 tili veder-      att betjäna användningen av fastigheten och de
15835: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     kostnader som kommunen åsamkats genom an-
15836: av följande av riksdagsman Toivo T. Pohjala        läggandet och underhållet av gatan. Sextio pro-
15837: m.fl. undertecknade spörsmål nr 294:               cent av de ovannämnda kostnaderna uppbärs i
15838:                                                    gatuavgift hos fastighetsägarna. Genom lagen
15839:           Är det enligt Regeringens uppfattning    om gatuavgift upphävdes de tidigare i bygg-
15840:        ändamålsenligt att i stadsplaner ange       nadslagen ingående stadgandena om ersättning
15841:        gårdsbruksenheters driftscentra, ellet      för byggande av gata. Om en gårdsbruksenhets
15842:        kunde uppbörden av gatuavgift anordnas      driftscentrum är beläget inom stadsplaneom-
15843:        på annat sätt, detta under förutsättning    råde, är dess ägare skyldig att erlägga gatuav-
15844:        att lägenhetens övriga områden förblir      gift på samma sätt som andra innehavare av
15845:        utanför planen, och om så är fallet,        fastigheter inom stadsplaneområde.
15846:           vilka är planläggningens följder för        Angivandet av gårdsbruksenheters drifts-
15847:        utövandet av näring?                        centra i stadsplanen bör anses ändamålsenligt
15848:                                                    då ett driftscentrum direkt ansluter sig tili ett
15849:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     stadsplaneområde och då det bör anses vara
15850: samt anföra följande:                              påkallat för tryggande av den fortsatta verk-
15851:                                                    samheten på lägenheten. Ministeriet för inri-
15852:     I stadsplan kan enligt 36 § 1 mom. bygg-       kesärendena känner inte tili att gårdsbruksen-
15853: nadslagen avsättas områden bl.a. för byggnads-     heters driftscentra skulle ha intagits i stadspla-
15854: kvarter. Även gårdsbruksenheternas driftscentra    nerna av den anledningen att det därigenom
15855: kan sålunda införas i en stadsplan som ett skilt   skulle bli möjligt att tillämpa stadgandena om
15856: kvartersområde. Så har också förfarits då en       gatuavgift på gårdsbruksenheter.
15857: gårdsbruksenhets driftscentrum anslutit sig tili      Angivandet av en gårdsbruksenhets drifts-
15858: ett område som i övrigt skall stadsplaneras.       centrum i stadsplanen tryggar möjligheten att
15859:     Egentliga jordbruksområden kan däremot         bygga på driftscentruments område i enlighet
15860: inte enligt den nuvarande byggnadslagen anges      med planen. Om däremot driftscentrumet inte
15861: i stadsplan. Detta missförhållande har särskilt    intas i stadsplanen blir det då det gäller tät-
15862: uppmärksammats av lantbruksmyndigheterna,          bebyggelse nödvändigt att anhålla om undan-
15863: och man har ansett det vara viktigt, att också     tagstillstånd t.ex. för uppförande av ett nytt
15864: jordbruksmark skulle kunna utmärkas i stads-       bostadshus ellet utvidgning ellet grundrepara-
15865: planerna. På så sätt kunde man bättre än för       tion av lägenhetens bostadshus. Det är inte
15866: närvarande skydda i närheten av tätorter be-       heller ändamålsenligt att det område på vilket
15867: lägna gårdsbruksenheters jord- och skogsbruks-     en gårdsbruksenhets driftscentrum är beläget,
15868: områden gentemot konkurrerande former för          i stadsplanen utmärks för annat ändamål, t.ex.
15869: markanvändning. Man har också i ministeriet        för uppförande av egnahemshus ellet som
15870: för inrikesärendena berett ett förslag tili änd-   parkområde, om avsikten är att verksamheten
15871: ring av byggnadslagen angående utmärkning av       på lägenheten skall fortgå. Också härvid skulle
15872: jordbruksmark i stadsplanerna.                     den byggnadsverksamhet för gårdsbruksenhe-
15873:     Lagen om gatuavgift tili kommun trädde i       tens behov som äger rum på området förut-
15874: kraft från och med ingången av år 1980             sätta undantagstillstånd, vilket ingalunda alltid
15875:   (670/78). Enligt lagen är ägare av fastighet     skulle var möjligt. Lägenhetens verksamhets-
15876:  inom stadsplaneområde skyldig att erlägga en      förutsättningar kunde sålunda bli äventyrade.
15877:      Helsingfors den 5 juni 1980.
15878:                                                                        Minister ]. Koikkalainen
15879:                                               1980 vp.
15880: 
15881: Kirjallinen kysymys n:o 295.
15882: 
15883: 
15884: 
15885: 
15886:                                   Rajantie ym.: Sisävesien kauppa-alusten henkilökunnan koulu-
15887:                                      tuksen järjestämisestä.
15888: 
15889: 
15890:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
15891: 
15892:    Sisävesien ja rannikon kauppa-alusten henki-      ammatteihin: kuljettaja-koneenhoitaja, korjaus-
15893: lökunnan koulutus on maassamme lähes koko-           mies, koneenhoitaja ja veneenrakentaja.
15894: naan järjestämättä. Lukuun ottamatta harvojen           Esitystä valtion omistamasta koulusta perus-
15895: erilliskurssien hyväksikäyttöä on tarvittavat pä-    tellaan sillä, että koulutusalue on valtakunnal-
15896: tevyyskirjat yleensä hankittu ns. kuulustelu-        linen ja että esimerkiksi jos omakustannusosuus
15897: menettelvn avulla.                                   sälytettäisiin Savonlinnan ammatillisen koulu-
15898:    Laivo)en koon kasvu, teknillisen varustuksen      tuksen kuntainliitolle, se jäisi yhdeksän Itä-
15899: monipuolistuminen ja liikennetiheyden kasvu          Suomen kunnan harteille. Näistä kunnista kuusi
15900: vaativat vastuunalaiselta henkilökunnalta entistä    kuuluu ensimmäiseen kehitysaluevyöhykkeeseen,
15901: laaja-alaisempaa tietoa ja taitoa, joten kuulus-     joista vielä kaksi niin sanottuun lisätukialuee-
15902: telumenettely lupakirjaa hankittaessa ei enää        seen ja kolme toiseen kehitysaluevyöhykkeeseen.
15903: vastaa edes vaadittavaa minimitasoa. Koulutuk-       Näitten kuntien taloudelliset edellytykset ovat
15904: sen puutteesta kertoo sekin, että merenkulku-        varsin rajallisia.
15905: hallitus on joutunut antamaan erivapauksia              Edellä selvitetyn perusteella ja viitaten val-
15906: huolestuttavan paljon, jotta liikennettä olisi       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
15907: voitu harjoittaa.                                    tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
15908:    Asia voitaisiin käytännössä hoitaa siten, että    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
15909: ryhdyttäisiin antamaan järjestelmällistä koulu-      sen:
15910: tusta kauppa-alusten kuljettaja-koneenhoitajille
15911: esimerkiksi siten kuin Merenkulun opetustoi-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15912: mikunnan mietinnössä nide 4 esitetään.                      sisävesien ja rannikon kauppa-alusten
15913:    Tätä asiaa samoin kuin eräitä tätä alaa lähellä          henkilökunnan koulutus on maassamme
15914: olevia koulutusammatteja on asiantuntijoiden                tällä hetkellä lähes kokonaan järjestä-
15915: yhteisessä kokouksessa pohdittu viime marras-               mättä, ja
15916: kuussa Savonlinnassa, jossa yksimielisesti pää-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15917: dyttiin esittämään valtion omistaman sisävesien             siin valtion omistaman sisävesien am-
15918:  ammattikoulun perustamista Savonlinnaan. Kou-              mattikoulun perustamiseksi Savonlin-
15919: lussa annettaisiin opetusta seuraaviin koulutus-            naan?
15920:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
15921: 
15922:                Maija Rajantie                                    Unto Ruotsalainen
15923: 
15924: 
15925: 
15926: 
15927: 0880006801
15928: 2.                                             1980 vp.
15929: 
15930: 
15931: 
15932: 
15933:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15934: 
15935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       lutusta. Kurssit ovat kuitenkin kärsineet oppi-
15936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         laspulaa. Tämä johtunee mm. siitä, ettei kou-
15937: olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn            lutus ole toistaiseksi ollut pätevyyskirjan saa-
15938: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          misen edellytyksenä. Laivojen miehitystä selvi-
15939: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tellyt toimikunta (komiteanmietintö 1980: 4)
15940: edustaja Maija Rajantien ym. näin kuuluvasta          onkin esittänyt sisävesiliikenteen koulutuksen
15941: kirjallisesta kysymyksestä n:o 295:                   tehostamista.
15942:                                                          Keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-
15943:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että        suunnitelmassaan ammattikasvatushallitus on
15944:         sisävesien ja rannikon kauppa-alusten         esittänyt uuden kuljettaja-koneenhoitajan eri-
15945:         henkilökunnan koulutus on maassamme           koistumislinjan perustamista merenkulun perus-
15946:         tällä hetkellä lähes kokonaan järjestä-       linjan yhteyteen ja varannut sitä varten 40 suo-
15947:         mättä, ja                                     menkielistä ja 16 ruotsinkielistä aloituspaik-
15948:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kaa. Tämän lisäksi ammattikasvatushallitus on
15949:         siin valtion omistaman sisävesien am-         varautunut järjestämään kurssimuotoista koul~­
15950:         mattikou~un perustamiseksi Savonlin-          tusta kaikkein pienimpien alusten kuljettajille.
15951:         naan?                                            Hallituksen käsityksen mukaan tulisi ensiksi,
15952:                                                       ennen uuden erillisen ammatillisen oppilaitok-
15953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sen perustamisen harkitsemista, selvittää, voi-
15954: tavasti seuraavaa:                                    daanko sisävesi- ja rannikkoliikenteen koulutus,
15955:    Sisävesi- ja rannikkoliikenteen alusten hen-       mm. kuljettaja-koneenhoitajan koulutus, järjes-
15956: kilökuntaa ön koulutettu merenkulkuoppilaitos-        tää olemassa olevissa oppilaitoksissa. Ammatti-
15957: ten perusopintoHnjalla, laivurikursseilla ja perä-    kasvatushallituksen käsityksen mukaan tämä on
15958: mieslaivurin opintolinjalla sekä teknillisten op-     mahdollista jo toimivissa merenkulkuoppilaitok-
15959: pilaitosten alikofiemestarikursseilla. Lisäksi on     sissa sekä aloittamalla kuljettaja-koneenhoitajan
15960: Savonlinnan ammattikoulussa toiminut koneen-          koulutus jossakin sisävesialueen toimivassa op-
15961: hoitajan opintolinja. Mainittujen linjojen oppi-      pilaitoksessa. Koska Savonlinnan ammattikou-
15962: laat ovat sijoittuneet lähinnä sisävesi- ja rannik-   lussa annetaan jo nykyisin koneenhoitajan kou-
15963: koliikenteen suuremmille aluksille.                   lutusta, tulee asiaa ratkaistaessa Savonlinnan
15964:    Pienempien alusten kuljettajilta ja koneen-        ammattikoulu hallituksen käsityksen mukaan
15965: hoitajilta ei voimassa olevien pätevyysvaatimus-      ottaa yhtenä mahdollisuutena huomioon. Tar-
15966: ten mukaan vaadita koulumuotoista koulu-              koitus on, että hallitus ottaisi kantaa meren-
15967: tusta, vaan pätevyyskirjan voi hankkia kuulus-        kulun peruslinjan koulutuksen alueelliseen
15968: telumenettelyn avulla. Ammattikasvatushallitus        jakautumiseen keskiasteen koulutuksen kehittä-
15969: on vuosittain pyrkinyt järjestämään kuljettaja-       misohjelmien hyväksymisen yhteydessä.
15970: koneenhoitajille lyhyempää kurssimuotoista kou-
15971:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1980.
15972: 
15973:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
15974:                                               N:o 295                                                3
15975: 
15976: 
15977: 
15978: 
15979:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
15980: 
15981:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         elevbrist. Detta torde bero bl.a. på att skol-
15982: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ningen inte varit en förutsättning för erhållande
15983: velse av den 25 april 1980 tili vederbörande         av kompetens. Kommitten som utrett besätt-
15984: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ningen på farkoster ( Kommittebetänkande
15985: jande av riksdagsman Maija Rajantie m.fl. un-        1980: 4) har föreslagit en effektivering av
15986: dertecknade spörsmål nr 295:                         skolningen inom insjötrafiken.
15987:                                                         Yrkesutbildningsstyrelsen har i sin verkstäl-
15988:           Är Regeringen medveten om att vi i         lighetsplan för reformen av mellanstadieutbild-
15989:        vårt land saknar nästan helt en organi-       ningen föreslagit inrättandet av en ny speciali-
15990:        serad utbildning av besättningen på han-      seringslinje för förare-maskinister i samband
15991:        delsfartyg inom insjö- och kusttrafiken,      med grundlinjen för sjöfart, och reserverat för
15992:        och                                           detta ändamål 40 finskspråkiga och 16 svensk-
15993:           ämnar Regeringen skrida till åtgärder      språkiga nybörjarplatser. Därtill är yrkesutbild-
15994:        för att inrätta i Nyslott en statlig yrkes-   ningsstyrelsen beredd att ordna skolning i
15995:        skola för insjötrafiken?                      form av kurser för förarna på alla mindre
15996:                                                      fartyg.
15997:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt regeringens förmenande borde man,
15998: samt anföra följande:                                innan man överväger grundande av en ny
15999:    Besättningen på fartyg som trafikerar insjöar-    yrkesläroanstalt, utreda möjligheterna att ordna
16000: na och kustområdena har erhållit utbildning vid      utbildningen av besättningen på insjö- och
16001: sjöfartsläroanstalternas grundlinjer, skeppare-      kustfarkoster, bl.a. utbildningen av förare-ma-
16002: kurser och studielinjen för styrmän samt vid         skinister, i de redan fungerande läroanstalterna.
16003: maskinmästarkurser i tekniska läroanstalter.         Enligt yrkesutbildningsstyrelsen är detta möj-
16004: Därtill har det förekommit en studielinje för        ligt i de redan fungerande sjöfartsläroanstal-
16005: maskinskötare vid yrkesskolan i Nyslott. Ele-        terna samt genom att påbörja utbildningen av
16006: veroa från dessa studielinjer har främst erhållit    förare-maskinister vid någon läroanstalt i insjö-
16007: tjänst på de större farkosterna som upprätthål-      området. Då yrkesskolan i Nyslott redan nu
16008: ler insjö- och kusttrafiken.                         utbildar maskinister borde man, enligt rege-
16009:    Av förare och maskinister på mindre farkos-       ringens förmenande, beakta yrkesskolan i
16010: ter krävs inte enligt gällande kompetensford-        Nyslott som en möjlighet då frågan avgörs.
16011: ringar skolutbildning utan kompetens kan även        Meningen är att regeringen tar ståndpunkt till
16012: erhållas genom att avlägga tentamen. Yrkesut-        den regionala fördelningen av grundlinjerna
16013: bildningsstyrelsen har årligen strävat till att      inom sjöfarten i samband med godkännandet av
16014: ordna en kortare kursutbildning för förare och       utvecklingsprogrammet för mellanstadieutbild-
16015: maskinister. Kurserna har likväl drabbats av         ningen.
16016:      Helsingfors den 4 juni 1980.
16017: 
16018:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
16019:                                                1980 vp.
16020: 
16021: Kirjallinen kysymys n:o 296.
16022: 
16023: 
16024: 
16025: 
16026:                                   Rajantie: Ns. Cooperin testin kieltämisestä kouluissa.
16027: 
16028: 
16029:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16030: 
16031:    Useiden vuosien aikana on maamme kou-             ti. Testiä tulisikin suositella ainoastaan harjoi-
16032: luissa käytetty oppilaiden kunnon testaajana ja      tetuille ja valikoiduille ryhmille, ei vapaasti
16033: usein myös liikuntanumeron perusteena ns.            kenen tahansa käytettäväksi.
16034: Cooperin testiä. Tässä testissä oppilasta juok-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
16035: sutetaan 12 minuutin ajan mahdollisimman ko-         päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
16036: valla nopeudella. Cooperin testiin saattaa jou-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16037: tua suoraan ruokailusta koleassa säässä ilman        vaksi seuraavan kysymyksen:
16038: mitään verryttelyä ja jopa sairaana. "Palkkion"
16039: toivossa moni yrittää suorituskykynsä rajoille                 Onko Hallitus tietoinen maamme
16040: asti. Juostun matkan perusteella sitten luoki-              kouluissa hyvin suositun Cooperin tes-
16041: tellaan kunkin oppilaan kuntopohja. Cooperin                tin aiheuttamista vaaroista oppilaan ter-
16042: testin käyttö on Suomessa levinnyt hyvin laa-               veydelle, sekä
16043: jalle. Viime aikoina on alkanut kuulua varoit-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16044: tavia ääniä testin vaarallisuudesta ja ollaan               siin terveydellisiä riskejä sisältävän
16045: sitä mieltä, että testin käyttöön liittyy tervey-           Cooperin testin kieltämiseksi maamme
16046: dellisiä riskejä. Testin suorittaminen on aiheut-           kouluissa vapaasti käytettynä?
16047: tanut vakavia vaurioita aina hengenmenoon as-
16048:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16049: 
16050:                                          Maija Rajantie
16051: 
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 0880006545
16056: 2                                              1980 vp.
16057: 
16058: 
16059: 
16060: 
16061:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16062: 
16063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        versio kuuluvat poikien fyysisen kunnon mit-
16064: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         tauksiin, jotka kouluhallitus edellyttää suori-
16065: mies, olette kirjeellänne 25 päivänä huhtikuu-       tettaviksi pari kertaa vuodessa oppilaiden fyy-
16066: ta 1980 n:o 749 lähettänyt valtioneuvoston           sisen suorituskyvyn kehityksen senraamiseksi
16067: asianomaisen Jasenen vastattavaksi kansanedus-       (KH:n ryhmäkirjeet 11038/14. 10. 1976 ja
16068: taja Maija Rajantien tekemän kirjallisen kysy-       7920/15. 8.1977). Kansainvälisen kuntotes-
16069: myksen n:o 296:                                      tien standardisoimiskomitean (The Internatio-
16070:                                                      nal Committee on The Standardisadon of
16071:           Onko Hallitus tietoinen maamme             Physical Fitness Tests) suosittelemat 1 000
16072:        kouluissa hyvin suositun Cooperin tes-        m:n ja 2 000 m:n juoksut ovat kilpajuoksu-
16073:        tin aiheuttamista vaaroista oppilaan ter-     matkoilla itse asiassa "vaarallisempia" nuorille
16074:        veydelle, sekä                                henkilöille kuin Cooperin testin suoritus. Kou-
16075:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       lujen käyttöön Cooperin testi hyväksyttiin
16076:        siin terveydellisiä riskejä sisältävän        melko laajan ja positiivista palautetta antaneen
16077:        Cooperin testin kieltämiseksi maamme          kokeiluvaiheen jälkeen.
16078:        kouluissa vapaasti käytettynä?                   Kouluhallituksen antamissa ohjeissa painote-
16079:                                                      taan sitä seikkaa, etteivät sairaat oppilaat saa
16080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osallistua kuntokokeisiin ja että ennen test,i-
16081: vasti seuraavaa:                                     suoritusta oppilaat on totutettava rasitukseen
16082:    Hallitus ei voi olla tietoinen koulun oppiai-     vähintään ko1me kertaa suoritettavalla 6 ( 12)
16083: neiden yksityiskohtaisista sisällöistä, koska nii-   minuutin juoksu/kävelyharjoituksella.
16084: tä ei ilman erityistä syytä käsitellä opetusmi-         Edellä sanotun pohjalta hallitus katsoo, että
16085: nisteriössä, vaan ns. kouluhallinnon alemmilla       pätevien opettajien johdolla suoritetut Cooperin
16086: tasoilla. Nyt käsillä olevan kirjallisen kysymyk-    testit, kun otetaan huomioon kouluhallituksen
16087: sen johdosta on hankittu selvitys kouluhalli-        antamat ohjeet, eivät ilmeisesti aiheuta oppi-
16088: tukselta, ja siltä pohjalta hallitus on voinut       laille sen suurempia terveydellisiä riskejä kuin
16089: muodostaa oman käsityksensä asiasta.                 muutkaan koulujen liikuntakasvatusohjelmaan
16090:    Cooperin 12 minuutin juoksu/kävelytesti ja        sisältyvät nopeutta ja voimaa vaativat urheilu-
16091: sen lyhyempi 6 minuutin juoksu/kävelytesti-          suoritukset.
16092:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
16093: 
16094:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
16095:                                               N:o 296                                             3
16096: 
16097: 
16098: 
16099: 
16100:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
16101: 
16102:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningar av pojkarnas fysiska kondition som skol-
16103: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       styrelsen förutsätter att bör utföras ett par
16104: nr 749 av den 25 april 1980 tili vederbörande       gånger om året i syfte att kontrollera elevernas
16105: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      fysiska prestationsförmåga ( SKS:s cirkulärbrev
16106: jande av riksdagsledamot Maija Rajantie under-      11038/14.10.1976 och 7920/15.8. 1977).
16107: tecknade spörsmål nr 296:                           De löpningar på 1 000 m och 2 000 m som
16108:                                                     rekommenderas av den internationella stan-
16109:           Är Regeringen medveten om de ris-         dardiseringskommitten för konditionstest (The
16110:        ker det i skolorna i vårt Iand synner-       International Committee on The Standardisa-
16111:        ligen populära Cooper-testet medför för      don of Physical Fitness Tests) är som kapp-
16112:        elcvernas hälsa, samt                        löpningssträckor i själva verket "farligare" för
16113:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i         unga personer än Cooper-testets prestation. För
16114:        syfte att förbjuda att Cooper-testet, vari   skolbruk godkändes Cooper-testet efter ett re-
16115:        risker för hälsan ingår, fritt tillämpas     lativt omfattande experimentskede som gav
16116:        i skolorna i vårt land?                      positiva erfarenheter.
16117:                                                        I de anvisningar som skolstyrelsen utfärdat,
16118:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       understryks den omständigheten att sjuka ele-
16119: samt anföra följande:                               ver inte får delta i konditionsproven och att
16120:    Regeringen kan inte känna tili det detaljera-    eleverna före testprestationen skall vänjas vid
16121: de innehållet i en skolas läroämnen, eftersom       ansträngningen genom en 6 ( 12) minuters
16122: dessa inte utan särskilt skäl behandlas i under-    löpnings-/gångövning som bör företas minst tre
16123: visningsministeriet, utan på den s.k. lägre ni-     skilda gånger.
16124: vån inom skolförvaltningen. Med anledning av           Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
16125: ifrågavarande spörsmål har en utredning inför-      ringen att de Cooper-tester som företas under
16126: skaffats från skolstyrelsen och på basen därav      ledning av kompetenta lärare, med beaktande
16127: har regeringen kunnat bilda sig sin egna upp-       av skolstyrelsens anvisningar, uppenbarligen
16128: fattning om saken.                                  inte medför större risker beträffande hälsan för
16129:    Cooper-testet, som består av 12 minuter löp-     elever än övriga idrottsprestationer, som ingår
16130: ning/ gång, och en kortare version som om-          i skolornas program för fysisk fostran och som
16131: fattar 6 minuter löpning/gång, ingår i de mät-      kräver snabbhet och styrka.
16132:      Helsingfors den 3 juni 1980.
16133: 
16134:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
16135: 1
16136: 1
16137:  1
16138:  1
16139:   1
16140:   1
16141:    1
16142:    1
16143:     1
16144:     1
16145:      1
16146:      1
16147:       1
16148:       1
16149:        1
16150:        1
16151:         1
16152:         1
16153:          1
16154:                                              1980 vp.
16155: 
16156: Kirjallinen kysymys n:o 297.
16157: 
16158: 
16159: 
16160: 
16161:                                  Aaltio: Lakkoilua suosivasta verolainsäädännöstä.
16162: 
16163: 
16164:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16165: 
16166:    Nykyisen verolainsäädännön mukaan työ-           Kekkonen on sanonut, että lakkoilu työtaiste-
16167: markkinajärjestöille maksetut jä'senmaksut saa-     lussa on vanhentunut ase.
16168: daan vähentää verotettavasta tulosta. Jos am-          Aiko1naan SKDL:n eduskuntaryhmä on
16169: mattiyhdrstys haluaisi jossain vaiheessa palaut-    myös todennut lakkoilun vahingollisuuden la-
16170: taa osan jäsenmaksuista jäseniileen, ainoa keino    kialoitteessa:an, jossa se ehdottaa vähintään
16171: rahojen palauttamiseen verovapaasti on järjes-      kahden vuoden kuritushuonetuomiota niille,
16172: tää lakko, koska lakkoavustukset ovat vero-         jotka tahallaan a:S'ettuvat vastustamaan tai eh-
16173: vapaata tuloa. Rahan palauttaminen jäsenille        käisemään kansallistettujen yritysten toimintaa.
16174: verovapaasti on näin ollen mahdollista vain            Lakko työtaisteluaseena on länsimaiseen yh-
16175: lakon avulla. Vaikka ammattiyhdistys haluai-        teiskuntajärj,estelmään kuuluva oikeus, joka
16176: sikin palauttaa jäsenilleen rahaa ilman lakkoi-     diktatuurimaissa on ankarien rangaistusten
16177: lua, ei siihen nykyisen verolainsäädännön mu-       uhalla kielletty. Lakkoi1un yhteiskuntaelämälle
16178: kaan ole mahdollisuutta.                            aiheuttamista vahingoista ja haitoi:sta johtuen
16179:    Näin itse asiassa verolainsäädännössämme on      sitä kuitenkin tulisi käyttää vain äärimmäi-
16180: aukko, joka antaa mahdollisuuden veronkier-         sissä tapauksissa. Erittäin arveluttavaa on se,
16181: toon lakkoilun avulla. Tästä seikasta osittain      että valtiovalta vcerolainsäädännöllä suosii lak-
16182: johtuu, että lakoissa menetettyjen työpäivien       koilua.
16183: lukumäärä Suomessa useina vuosina on ollut             Edellä olevaan ja valtiiopäiväjärjestyksen 3 7
16184: monikymmenkertainen verrattuna muihin Poh-          §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16185: joilsmaihin. Ja koska lakkoilu vähentää kan-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16186: santuloamme, olisi myös palkkatasomme ny-           raavan kysymyksen:
16187: kyistä korkeampi, mikäli lakkojen lukumäärä
16188:  Suomessa ei olisi ollut muita Pohjoismaita                  Onko Hallitus tietoinen -sii!tä, että
16189: korkeampi.                                                 nykyinen verolainsäädäntö suosii lak-
16190:    Avainasemassa olevien pienryhmi,en lakkoi-              koilua, ja jos on,
16191: lut aiheuttavat huomattavia menetyksiä ja kär-               mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun
16192:  simyksiä työriitoihin täysin syyttömille, usein           epäkohdan poistami:seksi?
16193:  vähäosaisimmille kansalaispiireille. Presidentti
16194:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16195: 
16196:                                          Sampsa Aaltio
16197: 
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 088000655T
16202: 2                                           1980 vp.
16203: 
16204: 
16205: 
16206: 
16207:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16208: 
16209:    Va:ltiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-       piteen johdosta maksettavat avustukset ovat
16210: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-   määrältään yleensä vähäisiä ja niillä on tar-
16211: mies, olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päi-      koitus avustaa työtaisteluun osallistuvia hen-
16212: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-     kilöitä ja heidän perheitään vain aivan välttä-
16213: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      mättöm~ssä elantomenoissa, minkä vuoksi nii-
16214: kansanedustaja Sampsa Aaltion näin kuuluvasta     den verottamista ei ole pidettävä tarkoituk-
16215: kirjallisesta kysymyksestä n:o 297:               senmukaisena. Tulo- ja varallisuusverolakiin
16216:                                                    (1043/74), joka tuli voimaan 1.1.1975, otet-
16217:          Onko Hallitus tietoinen si:itä, että     tiin samansisältöinen säännös.
16218:        nykyinen verolainsäädäntö suosii lak-         Periaatteessa veronmaksukykyperiaatteen to-
16219:        koilua, ja jos on,                         teutuminen tuloverotuksessa edellyttää, että ve-
16220:          mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun       ronalaisen tulon käsitteen tulisi olla mahdolli-
16221:        epäkohdan poistamiseksi?                   simman laaja. Hallituksen esityksen peruste-
16222:                                                   luissa tulo- ja varallisuusverolaiksi lausuttiin
16223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nimenomaan, että vastaisuudessa olisi pyrit-
16224: vasti seuraavaa:                                  tävä välttämään verovapaiden tulojen lukumää-
16225:    Kohtuullinen lakkoavustus katsottiin vero-     rän lisäämistä ja pikemminkin pyrittävä vähen-
16226: velvomsen verovapaaksi tuloksi ensimmäisen        tämään näitä. Tulo- ja varallisuusverolain sää-
16227: kerran vuodelta 1971 toimitettavassa verotuk-     tämisen jälkeenkin on eräitä tulolajeja sosiaali-
16228: sessa, kun tulo- ja omaisuusverolakiin ja kun-    sista tai muista syistä säädetty verovapaaksi.
16229: nallisveroa koskeviin asetuksiin lisättiin tätä   Kohtuullisten lakkoavustusten verovapaudesta
16230: varkoittava säännös. Hallituksen esityksen pe-    ei ole voiru todeta aiheutuvan erityistä epä-
16231: rusteluissa lausuttiin, että työtaistelutoimen-   kohtaa esimerkiksi lakkoilun lisääntymisenä.
16232:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1980.
16233: 
16234:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
16235:                                              N:o 297                                               3
16236: 
16237: 
16238: 
16239: 
16240:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16241: 
16242:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personer som deltar i arbetstvisten och deras
16243: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       familjer endast i de allra nödvändigaste lev-
16244: av den 25 april 1980 tili vederbörande medlem       nadsutgiftema, varför det inte kan anses vara
16245: av statsrådet översänt avskrift av följande         ändamålsenligt att beskatta stödet. I lagen
16246: av riksdag,sman Sampsa Aaltio undertecknade         om skatt på inkomst och förmögenhet ( 1043/
16247: spörsmål nr 297:                                    74 ), som trädde i kraft 1. 1. 1975 fogades
16248:                                                     stadgande med samma innehåll.
16249:           Är Regeringen medveten om att den            I princip förutsätter förverkligandet av prin-
16250:        nuvarande skattelagstiftningen gynnar        cipen om skattebetalningsförmåga i inkomstbe-
16251:        strejkande, och om så är fallet,             skattningen, att begreppet skattepliktig inkomst
16252:           vad ämnar Regeringen göra för att         skulle vara så omfattande som möjligt. I moti-
16253:        avhjälpa nämnda missförhållande?             veringen tili regeringens proposition med för-
16254:                                                     slag tili lag om skatt på inkomst och förmö-
16255:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       genhet uttalades uttryckligen att man i fram-
16256: samt anföra följande:                               tiden borde sträva tili att undvika en ökning
16257:    Skäligt strejkunderstöd ansågs vara skattefri    av olika slag av skattefria inkomster och sna-
16258: inkomst för den skattepliktiga för första gången    rare sträva tili att minska dessas antal. Efter
16259: vid verkställandet av beskattningen för år          det lagen om skatt på inkomst och förmögen-
16260: 1971, då stadganden därom fogades tili lagen        het stiftats har vissa inkomstkategorier, av
16261: om inkomst- och förmögenhetsskatt och för-          sociala eller andra skäl, stadgats som icke
16262: ordningarna om kommunalskatt. I motive-             skattepliktiga. Man har inte kunnat konstatera
16263: ringen tili regeringens proposition uttalades att   att skattefrihet för skäligt strejkunderstöd
16264: det i allmänhet är ringa belopp som betalas         skulle ha orsakat speciella missförhållanden
16265: i stöd på grund av stridsåtgärder i en arbets.-     t.ex. att strejkande ökats.
16266: tvist och att syftet med stödet är att bistå
16267:      Helsingfors den 2 juni 1980.
16268: 
16269:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
16270:                                              1980 vp.
16271: 
16272: Kirjallinen kysymys n:o 298.
16273: 
16274: 
16275: 
16276: 
16277:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Jazz- ja popmusiikin konservatoriotasoisen
16278:                                     koulutuksen järjestämisestä.
16279: 
16280: 
16281:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16282: 
16283:    Viime vuosikymmenen aikana musiikkioppi-         seksi ongelmaksi on muodostunut jazz- ja pop-
16284: laitosten toiminta on kehittynyt maassamme          musiikin ammattikoulutuksen järjestäminen.
16285: nopeasti. Maahamme on muodostettu musiikki-            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16286: koulu-, opisto- ja konservatoriotasoisten mu-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
16287: siikkioppilaitosten järjestelmä.                    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
16288:    Samaan aikaan musiikin sisällä on kuitenkin      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
16289: tapahtunut nopeaa tyylillistä kehitystä. Eri mu-
16290: siikin muodot ovat eriytyneet toisistaan siten,               Miten Hallitus aikoo huolehtia jazz-
16291: että myös niiden koulutukselle asettamat vaa-               ja popmusiikin konservatoriotasoisen
16292: timukset ovat erilaisia. Musiikkioppilaitosten              koulutuksen järjestämisestä maassam-
16293: toiminnassa ja niitä koskevassa lainsäädännössä             me?
16294: ei ole riittävästi otettu tätä huomioon. Erityi-
16295:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16296: 
16297:          Pentti Lahti-Nuuttila         Pekka Starast                   Kaisa Raatikainen
16298:          Pirjo Ala-Kapee               Tellervo Koivisto               Saara-Maria Paakkinen
16299:          Arvo Salo                     Jalmari Surakka                 Paula Eenilä
16300:          Matti Luttinen                Anna-Liisa Piipari
16301: 
16302: 
16303: 
16304: 
16305: 088000681M
16306: 2                                           1980 vp.
16307: 
16308: 
16309: 
16310: 
16311:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16312: 
16313:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     muotoa ole virallisesti vahvistettu. Oppilaita
16314: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     Oulunkylän Pop/Jazz Musiikkiopistossa oli
16315: olette kirjeellänne 25 päivänä huhtikuuta 1980    lukuvuonna 1979/80 kaikkiaan 359, näistä
16316: n:o 758 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     musiikkikouluasteella 143 ja sen yhteydessä
16317: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti   toimivassa aikuisosastossa 120. Musiikkiopisto-
16318: Lahti-Nuuttilan ym. tekemän seuraavansisältöi-    asteella oppilaita oli 65. Oppilaitoksessa aloi-
16319: sen kysymyksen n:o 298:                           tettiin 197 5 kevyen musiikin alueen muusi-
16320:                                                   koille lähinnä konservatorioasteiseksi luokitel-
16321:          Miten Hallitus aikoo huolehtia jazz-     tava ammattiin valmistava koulutus. Tällä jat-
16322:        ja popmusiikin konservatoriotasoisen       kokurssilla, joka kestää neljä vuotta, on ollut
16323:        koulutuksen järjestämisestä maassam-       oppilaita 31. Ammattiin valmistavan tutkinnon
16324:        me?                                        on toistaiseksi suorittanut vasta yksi henkilö.
16325:                                                      Jazz- ja popmusiikin konservatorioasteen
16326:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       koulutuksen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi
16327: taen seuraavaa:                                   sen jälkeen kun tämän musiikin alueen mu-
16328:    Jazz- ja popmusiikin ainoa varsinainen oppi-   siikkikoulu- ja musiikkiopistotason koulutus on
16329: laitos on vuonna 1972 perustettu Oulunkylän       järjestetty ja virallistettu. Ministeriön käsityk-
16330: Pop/Jazz Musiikkiopisto. Opetusministeriö on      sen mukaan olisi myös Sibelius-Akatemiassa
16331: myöntänyt sille harkinnanvaraista valtionavus-    tehostettava alan opettajakoulutusta ja muissa
16332: tusta. Opisto ei näin ollen kuulu lakisääteisen   musiikkioppilaitoksissa lisättävä pop/jazz mu-
16333: valtionavustuksen piiriin, eikä sen toiminta-     siikin opetusta.
16334:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1980.
16335: 
16336:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
16337:                                            N:o 298                                                   3
16338: 
16339: 
16340: 
16341: 
16342:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16343: 
16344:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     dess verksamhetsform är inte heller officiellt
16345: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     stadfäst. Antalet elever under läsåret 1979/80
16346: av den 25 april 1980 nr 758 tili vederbörande     vid Åggelby Pop/Jazz Musikinstitut var sam-
16347: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    manlagt 359, av vilka 143 studerade i musik-
16348: jande av riksdagsman Pentti Lahti-Nuuttila        skolan och 120 vid vuxenavdelningen i an-
16349: m. fl. undertecknade spörsmål nr 298:             slutning tili skolan. På musikinstitutnivå var
16350:                                                   antalet elever 65. Vid läroanstalten inleddes
16351:           Hur ämnar Regeringen se tili att        år 1975 en yrkesinriktad utbildning av mu-
16352:        utbildningen inom jazz- och popmu-         siker inom den lätta musiken närmast på
16353:        sikens område på konservatorienivå         konservatorienivå. Denna fortsättningskurs,
16354:        ordnas i vårt land?                        som räcker fyra år, har haft 31 elever. Yrkes-
16355:                                                   examen har hittills avlagts av endast en person.
16356:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Ordnande av utbildning inom jazz- och pop-
16357: samt anföra följande:                             musikens område på konservatorienivå blir
16358:   Den enda egentliga läroanstalt för jazz- och    aktuell efter att utbildningen på musikskole-
16359: popmusik är Åggelby Pop/Jazz Musikinstitut        och institutnivå på detta musikens område
16360: (Oulunkylän Pop /Jazz Musiikkiopisto) som         ordnats och officiellt godkänts. Enligt minis-
16361: grundades år 1972. Undervisningsministeriet       teriet borde man också effektivera lärarut-
16362: har beviljat institutet statsunderstöd enligt     bildningen vid Sibelius-Akademin samt öka
16363: prövning. Institutet tillhör därmed inte den      undervisningen av pop/jazz musik i andra
16364: krets som erhåller lagstadgat understöd och       musikläroanstal ter.
16365:      Helsingfors den 4 juni 1980.
16366: 
16367:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
16368: Kirjl,lllinen kysymys n:o 299.
16369: 
16370: 
16371: 
16372: 
16373:                                    Ahde ym.: Ns. toimistoalan palveluyritysten toiminnasta.
16374: 
16375: 
16376:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16377: 
16378:     Voimassa olevan työnvälityslain mukaan            kaansaatu työsuhdeturvan parannus jää näiden
16379: kuuluu työnvälitystoiminta valtiolle. Työnvä-         työntekijöiden ulottumattomille. Myöskään
16380: litystä koskeva toimilupa voidaan hakemuk-            työntekijöiden sosiaaliturva ei ole aina tullut
16381: sesta myöntää ainoastaan eräille yhdistyksille.       hoidetuksi normaaleihin yrityksiin verrattavalla
16382: Muutoin yksityisten harjoittama työnvälitys on        tavalla.
16383: kielletty. Tämä kansallinen lainsäädäntömme              Viime vuonna voimaan tulleen yhteistoimin-
16384: perustuu Suomen ratifioimaan ILO:n sopi-              talain 9 §:n mukaan työnantajan tulee tiedottaa
16385: mukseen (621/51). Valtion ja työmarkkina-             asianomaisen      henkilöstöryhmän     edustajalle
16386: järjestöj-en välisten neuvottelujen pohjalta on       suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
16387: ryhdytty kokeilemaan työnvälitystoiminnan te-         Jos henkilöstöryhmän edustaja va'stustaa ulko-
16388: hostamista. Eräissä kunnissa ilmoitetaan tällä        puolisen työvoiman käyttöä, asiasta on neuvo-
16389: hetkellä kaikki vapaana olevat työpaikat val-         teltava ja työnantajan pitäydyttävä viikon ajaksi
16390: tion työnvälitysviranomai:sille.                      ul!kopuolisen työvoiman käyttöönotosta. Alan
16391:     Yleisestä järjestelmästä poi:keten on joillekin   työntekijäjärjestöjen tietoon ei ole tullut, että
16392:  aloille lähinnä 1970-luvun aikana perustettu         näitä ,sääntöjä olisi noudatettu toimistoalan
16393: työvoiman vuokraustoimistoja. Niin sanotut            palveluyritysten käytön yhteydessä.
16394:  toimistoalan palveluyritykset ovat toiminnal-           Myös alalla vallits,evan työtaistelun aikana
16395: taan suurimpiin kuuluvia. Esimerkiksi jo Hel-         on näiden yritysten menettely poikennut va-
16396:  singissä on toimistoalan palveluyrityksiä aina-      kiintuneesta työmarkkina- ja työvoimahallin-
16397:  kin neljä kappaletta. Yritykset välittävät työ-      non menettelystä. Vakiintuneen käytännön
16398: voimaa sekä teollisuuden että palvelualojen           mukaan ei valtion järjestämän työnvälityksen
16399:  konttoreihin. Nämä toimistot eivät edes väitä        kautta aktiivisesti välitetä työtaistelun alaista
16400:  suorittavaosa minkäänlaista urakointia, joten        työtä eikä sellaisesta kieltäytymistä pidetä
16401:  tässä suhteessa ne eroavat ns. reppufirmorsta.       sanktioita aiheuttavana työttömien toimeentu-
16402:     Nämä toimistoalan palveluyritykset ovat pe-       lojärjestelmien osalta. Tämä menettely on ylei-
16403:  räisin maista, joissa järjestäytynyt työmarkki-      sesti työmarkkinajärjestöjen hyväksymä. Täs-
16404:  natoiminta, yleinen sosiaaliturvajärjestelmä ja      tä poiketen ovat nyt Suomen Teollisuustoimi-
16405:  yhteiskunnan organisoima työvoimanvälitys ei-        henkilöiden Liitto ry:n lakon aikana palvelu-
16406:  vät ole lähelläkään Suomen tasoa. Jo nyt sekä        yritykset välittäneet estoitta työvoimaa lakon
16407:  meiltä että muualta saatujen kokemusten mu-          alaisiin töihin. Tällainen menettely on ollut
16408:  kaan tällainen toiminta aiheuttaa työntekijöille     palautumista vuosikymmenien takaisiin, nykyis-
16409:  lukuisia ongelmia.                                   tä     kehittymättömämpiin     yhteiskunnallisiin
16410:     Työssäoloa~ko}en lyhyyden ja satunnaisuu-         oloihin.
16411:  den takia työsuhteiden työehtosopimusten                Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
16412:   mukaiset vähimmäisehdot jäävät toteutu-             järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
16413:  matta. Työsuhdeturvaa ei ole lainkaan. Teh-          tämme 'kunnioittaen valtioneuvoston asian-
16414:  dessään kysymyksessä olevan yrityksen kanssa         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
16415:  työsopimuksen henkilö samalla sitoutuu mm.           symyksen:
16416:  siihen, että hän tietyn pitkähkön ajan kuluessa
16417:  ei saa siirtyä työvoiman vuokraajafirman pal-                  Tietääkö Hallitus, että ns. toimisto-
16418:  velukseen. Tähän sopimukseen liittyy tuntuva                alan palveluyritykset vaarantavat toi-
16419:   sopimussakko. Näin ollen viime vuosina ai-                 minnallaan lakisääteisen työnvälitys toi-
16420:  088000682N
16421: 2                                        1980 vp.
16422: 
16423:      minnan toteutumista, jättävät suuren               mihin toimenp1te1snn Hallitus a1koo
16424:      joukon työntekijöitä työsuhdeturvan ul-          ryhtyä tästä aiheutuvien epäkohtien
16425:      kopuolelle ja vaarantavat yhteistoimin-          korj aarniseksi?
16426:      talain soveltamista, ja jos tietää,
16427:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16428: 
16429:        Matti Ahde                  Seppo Toiviainen            Tarja Halonen
16430:        Ulla-Leena Alppi            Hannele Pokka               Urpo Leppänen
16431:        Anneli Kivitie              Jutta Zilliacus             Anssi Joutsenlahti
16432:                                    Juhani Raudasoja
16433:                                              N:o 299                                                3
16434: 
16435: 
16436: 
16437: 
16438:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16439: 
16440:    Valtiopäiväjädestyksen 37 § :n 1 momen-          minn,an tosiasiallista luonnetta e1kä merkitystä
16441: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     anneta sille, että vuokrausta harjoittava yritys
16442: mies, olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päi-        on muodollinen työnantaja vaikka työnjohto-
16443: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       valta onkin siirretty vuokraajalle.
16444: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           Työvoimaministeriö on saattanut oikeuskä-
16445: kansanedustaja Matti Ahteen ym. näin kuulu-         sittelyyn erään tapauksen, jossa välitettiin
16446: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 299:           esiintyviä taiteilijoita vuokrau'Sta vastaavalla
16447:                                                     tavalla. Oikeusprosessin lopputulos oli kuiten-
16448:           Tietääkö Hallitus, että ns. toimisto-     kin se, että välittäjä ei ollut syyllistynyt lait-
16449:        alan palveluyritykset vaarantavat toi-       tomaan työnväHtykseen. Kun Suomen lainsää-
16450:        minnallaan lakisääteisen työnvälitystoi-     dännössä ei ole työvoiman vuokrausta koske-
16451:        minnan toteutumista, jättävät suuren         via 'Säännöksiä erkä työnvälityslakia tulkinnalla
16452:        joukon työntekijöitä työsuhdeturvan ul-      voida soveltaa sanottuun vuokraustoimintaan,
16453:        kopuolelle ja vaarantavat yhteistoimin-      ei työvoimaviranomaisill~a ole keinoja estää
16454:        talain soveltamista, ja jos tietää,          vuokraustoimintaa niiden huomionarvoisten
16455:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      epäkohtien ,syntymisen estämiseksi, joita ky-
16456:        ryhtyä tästä aiheutuvien epäkohtien          symyksessä tuodaan esme.
16457:        korjaamiseksi?                                  Työvoiman vuokraustoiminta on ns. mark-
16458:                                                     kinatalousmaissa yleinen ilmiö. TyövoJman
16459:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuokraustoiminta on kuitenkin muissa poh-
16460: vasti seuraavaa:                                    joismaissa lailla kielletty. Norjassa ja Tanskassa
16461:    Oikeustieteessä ja oikeuskäytännössä työvoi-     sen harjoittamiseen voidaan kuitenkin myöntää
16462: man vuokrau-ksella tarkoitetaan toimintaa, jossa    lupa. Suomessa - kuten edellä on todettu -
16463: työnantaja asettaa palvduksessaan olevia työn-      toimintaa ei säädellä mitenkään.
16464: tekijöitä lyhyeksi ajaksi korvausta vastaan            Työvoimaministeriö asetti keväällä 1979
16465: tilapäistä työvoimaa tilaavan työnantajan eli       toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ehdo-
16466: tehtävänantajan käyttöön tämän työnjohdon ja        tukset työvoiman vuokraustoimintaa harjoitta-
16467: -valvonnan alaisina. Työvoiman vuokraus on          vien yritysten toiminnan saattamiseksi säänte-
16468: siten juridrsesti määriteltävissä sekä työnväli-    lyn ja valvonnan alaiseksi Suomessa sekä
16469: tyksestä että aliurakoinnrsta poikkeavaksi toi-     yleensä selvittää työvoiman vuokraukseen liit-
16470: mintamuodoksi, joskin yksinoma~an tai pää-          tyviä kysymyksiä. Toimikunta on 19. 5. 1980
16471: asiassa työvoiman vuokrausta harjoittavien yri-     luovuttanut mietintönsä, jossa se mm. ehdot•
16472: tysten eli työvoiman vuokrausliikkeiden toimin-     taa työvoiman vuokraustoiminnan harjoittami-
16473: ta käytännössä on melko lähellä työnvälitystä.      sen säätämistä luvanvaraiseksi. ToimJkunnan
16474: ILO:n yleis'Sopimuksen n:o 96, joka koskee          mietinnöstä on pyydetty lausunnot 30. 9. 1980
16475: maksullisia työnvälitystoimintoja (muutettu)        mennessä. Tämän jälkeen ministeriö tulee toi~
16476: 1949, määräyksiä tulkitaan Kansainvälisessä         mikunnan selvitysten ja ehdotusten sekä lau-
16477: työtoimistossa siten, että työvoiman vuokraus-      suntojen pohjalta päättämään jatkotoimenpi-
16478: ta olisi pidettävä voittoa tavoittelevana mak-      teistä. Samanaikaisesti työvoimahallinnossa on
16479: sullisena työnvälityksenä, jonka sanottu sopi-      suunnitteilla kokeiluluontoisesti tehostaa tila-
16480: mus kieltää. Tällöin pidetään ratkaisevana toi-     päistyövoiman välitystä.
16481:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1980.
16482: 
16483:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
16484: 4
16485: 
16486: 
16487: 
16488: 
16489:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16490: 
16491:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-             ses därvid vara avgörande, däremot har det
16492: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder            ingen betydelse att företag som bedriver ut-
16493: skrivelse av den 25 april . 1980 tili vedetbö-        hyrning formellt fungerar som arbetsgivare
16494: rande medlem av statsrådet för besvarande             trots att arbetsledningsuppgiften förts över
16495: översänt avskrift av följande, av. riksdagsman        på uppdragsgivaren.
16496: Matti Ahde m. fl. ställda skriftliga spörsmål            Arbetskraftsministeriet har gjort rättssak av
16497: nr 299:                            ·                  ett fall, där utövande konstnärer förmedlades
16498:                                                       på et.t sätt som motsvarar uthyrning. Domstols-
16499:            Är Regeringen medveten .om .att s.k.       utslaget blev dock att förmedlaren inte gjort
16500:         serviceföretag inom kontorsbranschen          sig skyldig tili olaglig arbetsförmedling. Då
16501:         genom sin verksamhet .· äventyrar deri        den finska lagstiftningen saknar särskilda be-
16502:       · Iägstadgade . arbetsfö,rmedlingsverksam-      stämmelser om uthyrning av arbetskraft och
16503:         heteri, lämnar ett stort . ärital arbetsta-   då lagen om arbetsförmedling inte kan tili-
16504:         gare utanför · anställningstryggheteri och    lämpas på sagda uthyrningsvel'ksamhet, sak-
16505:         försvår~tr ti11ämpningen .av .lagen om        riar arbetskraftsminsteriet medel för att hindra
16506:         samarbete inom företag, och om detJta         uthyrningsverksamheten och därigenom före-
16507:         är fallet,        ..        .      . .        bygga de avsevärda missförhållanden som an-
16508:            vilka åtgärder ämriar Regeringen vid-      sluter sig tili den och som tagits upp i spörs-
16509:         ta föf att råda. bot på de oläge.tiheter      målet. ·
16510:         som detta medför?                                Arbetskraftsuthyrning förekommer allmänt i
16511:                                                       de s.k. marknadshushlillningsländerna. I de
16512:    Som svar på . detta ··spörsmål anför jag. vörd-    övriga nordiska länderna är · denna verksam-
16513: saint. följande:           ... .          . ..        het däremot förbjuden genom lag. I Norge och
16514:    1 juridik och rättspraxis avser man med ut-        i Danmark kan man dock bevilja tiJ:lstånd för
16515: hyrning a:v arbetskraft en verksamhet som går         bedrivande av denna verksamhet. Som det re-
16516: ut på att en atbetsgivare mot ersättning stäl"        dan konstaterats, regleras denna verksamhet
16517: ler sina arhetstagare på konare · tid tili en an-     på inget sätt i Finland.
16518: nan arbetsgivares, som beställer tilifällig arbets-      Arbetskraftsministeriet tillsatte våren 1979
16519: kraft, disposition, varvid denne s.k. uppdrags-       en kommission med uppgift att utarbeta för-
16520: givare .svarar föt arbetsJednirigen och uppsik·       slag om hur de arbetskraftsuthyrande företa-
16521: ten. Arbetskraftsuthyrningen ·kan således ju"         gens verhamhet kan fås under reglering och
16522: ridiskt definieras som en både från arbets-           kontroll i Finland samt att allmänt utreda frå-
16523: förmedling och underentreprenadverksamhet             gor som ansluter sig tili arbetskraftsuthyrning.
16524: avvikande verksamhetsform,· även om de före-          Kommissionen har lämnat sitt betänkande 19.
16525: tag som enbart eller huvudsakligen bedriver           5. 1980, där den bl. a. föreslår att uthyrnings-
16526: arbetskraftsuthyrning, dvs. uthyrningsföretagen,      verksamheten borde licensbeläggas genom en
16527: i sin . praktiska verksamhet kommer mycket            lag. Utlåtanden över kommissionens betänkan-
16528: nära arbetsförmedlingen. lnternationella arbets-      de borde ges före 30. 9. 1980. Efter det kom-
16529: byrån tolkar bestämmelserna i ILO:s konven-           mer ministeriet att på basen av kommis-
16530: tion nr 96 av 1949 · rörande avgiftskrävande          sionens utredningar och förslag samt nämnda
16531: arbetsförmedlingsverksamhet ·• ( förändraci) så;      utlåtanden fatta beslut om fortsatta åtgärder.
16532: att .· arbetskraftsuthyrningen borde·. betraktas      Samtidigt finns det inom arbetskraftsförvalt-
16533: som sådan avgiftsbelagd arbetsförmedling som          ningen planer på att i experimentsyfte effekti-
16534: bedrivs i vinstsyfte, vilkeri förbjuds i sagda        vera förmedlingen av tillfällig arbetskraft.
16535: konvention. Verksamhetens · faktiska natur an•
16536:      Helsingfors den 4 juni 1980.
16537: 
16538:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
16539:                                                1980 vp.
16540: 
16541: Kirjallinen kysymys n:o 300.
16542: 
16543: 
16544:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Työväenmusiikin sivuuttamisesta koulujen
16545:                                      musiikinopetuksessa.
16546: 
16547:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
16548: 
16549:     Koulujen musiikinopetuksen tehtävä on laaja         Musiikin lajina tai perinteen osa-alueena kou-
16550: ja sen pitäisi antaa musiikilliset ja tiedolliset    lujen opetussuunnitelmissa ei ole edes mainin-
16551: valmiudet vähintään yleissivistävästi aina koko      taa työväenmusiikista tai työväenehtoisesta mu-
16552: ikäluokalle. Luovuutta, omaa tekemistä ja ko-        siikista. Vankka kotimainen runo ja sävellys,
16553: kemista edistävään opetukseen kuuluu myös            työväenehtoisen musiikin perusteos, Oskar Me-
16554: musiikin tuntemisen opettaminen.                     rikannon Tuokon (opettaja Antti Törneroos)
16555:     Musiikkikasvatuksellamme, joka lapsuudessa       sanoihin vuonna 1894 säveltämä "Työväen
16556: ja nuoruudessa painottuu paljolti koululaitok-       marssi" ei sisälly koulujemme käytetyimpiin ja
16557: semme suoritukseksi, on tarkoitus ohjata suo-        uusimpiin laulu- ja musiikkikirjoihin. Näin sen
16558: malaisia musiikin rikkaaseen maailmaan ja aut-       sanomastakaan kaikessa inhimillisyydessään ja
16559:  taa kasvamaan musiikin kautta.                      solidaarisuudessaan ei nykyajan koululainen saa
16560:     Koululaitoksemme ei vielä kykene huolehti-       koulun musiikinopetuksen avulla edes petos-
16561: maan monipuolisesti musiikkikasvatustyöstään.        tietoa. Koulun tehtäviin kulttuurin ja sitä kos-
16562: Esteitä on useita. Siitä huolimatta koulujen mu-     kevan tiedon välittäjänä olettaisi kuuluvan kan-
16563: siikinopetuksella voidaan jo nyt perehdyttää         sallisen kulttuurin koko runsauden tutuksi teke-
16564: lapsia ja nuoria musiikin eri lajeihin, jopa eri     minen. Työväenmusiikilla on oma yhteiskun-
16565: kulttuuripiirien musiikkiin. Yleinen ml.lsiikki-     nallinen arvonsa ja se täyttää myös koulun
16566:  kasvatus aloitetaan suunnitelmallisimmin perus~     edellyttämät laatuvaatimukset.
16567: koulussa. Myöskin musiikin alueella koululai-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
16568:  toksemme opetussuunnitelmien toteutuksesta ja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16569: opetuksen sisällöstä rakentuvat lasten ja nuor-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
16570:  ten maailmankuvan muovautumista .varten kes-        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
16571:  keiset ainekset.                                    myksen:
16572:     Työväen omaehtoisen musiikkitoiminnan laa-
16573:  jetessa ja vahvistuessa sekä sen perinteen ja                 Onko Hallitus tietoinen "Työväen
16574:  nykyisyyden selkiytyessä mm. keräys-, tutki-               marssin" ja työväenmusiikin sivuuttami-
16575:  mus- ja julkaisutoiminnan lisääntyessä työväen-            sesta koulujen musiikinopetuksessa, ja
16576:  musiikki muodostaa merkityksellisen osa-alueen             jos on,
16577:  maamme musiikkikulttuurissa. Tämä musiikki-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16578:  perintö d kui<Denkaan vielä nykyisin så!irry kou-          ryhtyä "Työväen marssin" sisällyttämi-
16579: lulaitoksemme avuLLa väestömme henk1seksi                   seksi koulujen laulu- ja musiikkikirjoi-
16580:  omaisuudeksi. Ehkä tämä on luonnollista, koska             hin ja työväenmusiikin ottamiseksi kou-
16581:  vasta 1970-luvulta alkaen työväenmusiikki on               lulaitoksen musiikin opetussuunnitel-
16582:  saanut keskeistä huomiota ja uutta arvostusta              miin?
16583:  sekä myötämielisyyttä osakseen.
16584:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16585: 
16586:          Pentti Lahti-Nuuttila      Anna-Liisa Piipari        Paula Eenilä
16587:          Pirjo Ala-Kapee            Kaisa Raatikainen         Kaj Bärlund
16588:          Arvo Salo                  Maija Rajantie            Pertti Hietala
16589:          Lasse Lehtinen             Kalevi Sorsa              Niilo Hämäläinen
16590:          Matti Luttinen             Liisa Jaakonsaari         Kaarina Suonio
16591:          Mikko Rönnholm             Helge Siren               Erkki Liikanen
16592:          Pekka Starast              Lea Savolainen            Peter Muurman
16593:          Tellervo Koivisto          011i Helminen             Risto Tuominen
16594:          Juhani Surakka             Saara-Maria Paakkinen     Jouko Tuovinen
16595:                     Pirkko Valtonen                    Mikko Elo
16596: 088000658W
16597: 2                                          1980 vp.
16598: 
16599: 
16600: 
16601: 
16602:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
16603: 
16604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhem1es,     vasti seuraavaa:
16606: olette kirjeellänne 25 päivänä huhtikuuta 1980       Valtakunnallisessa musiikin opetussuunnitel-
16607: n:o 760 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     massa ei laulujen nimiä yksilöidä (Kom.miet.
16608: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti   1970: A 5). Opettaja lähinnä vastaa opetus-
16609: Lahti-Nuuttilan ym. tekemän kirjallisen kysy-     suunnitelman tavoitteiden mukaisen oppiainek-
16610: myksen n:o 300:                                   sen valinnasta, jota kouluhallituksen hyväksy-
16611:                                                   mät oppikirjrut tukevat. Kouluha1litukselta han-
16612:           Onko Hallitus tietoinen "Työväen        kitun selvityksen mukaan kouluhallituksen hy-
16613:        marssin" ja työväenmusiikin sivuuttami-    väksymiin musiikin oppikirjoihin on sekä aika~­
16614:        sesta koulujen musiikinopetuksessa, ja     semmin että myös nyt sisällytetty Oskar Men-
16615:        jos on,                                    kannon säveltämä Työväen marssi (Fazerin
16616:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    Musiikin ma,aiJma, 1S. 265, Gummeruksen Mu-
16617:        ryhtyä "Työväen m~rssin" ..sis~lly~t~~­    siikin oppikirja, s. 20, Otavan kirja, 3-4 ~'
16618:        seksi koulujen laulu- Ja musukk1kirJo1hm   s. 39). Muita työhön liittyviä lauluja on kai-
16619:        ja työväenmusiikin ottamiseksi ko~lu­      kissa näissä laulukirjoissa monia kymmeniä.
16620:        laitoksen musiikin opetussuunnitelmun?        Opettajien täydennyskoulutusta varten kou-
16621:                                                   luhallituksen toimittamassa musiikin oppaassa
16622:                                                    (opas 11) on opetuslevystöön suositeltu han-
16623:                                                   kittavaksi myös työväenlauluja (s. 85).
16624:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
16625: 
16626:                                                                 Opetusministeri Pär Stenbäck
16627:                                              N:o 300                                               3
16628: 
16629: 
16630: 
16631: 
16632:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16633: 
16634:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I den riksomfattande läroplanen för musik
16635: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          specificeras inte några namn på sånger
16636: velse nr 760 av den 25 april 1980 till veder-       (Kom.bet. 1970: A 5). Läraren är den som
16637: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     främst svarar för att lärostoffet väljs på ett
16638: av följande av riksdagsman Pentti Lahti-Nuut-      sätt som motsvarar målsättningarna i läropla-
16639: tila m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 300:    nen och som stöds av de läroböcker som skol-
16640:                                                    styrelsen har godkänt. Enligt en utredning, som
16641:           Är Regeringen medveten om att            har erhållits från skolstyrelsen, har både nu
16642:        marschen "Työväen marssi" och arbetar-      och tidigare i de läroböcker i musik som har
16643:        musiken åsidosätts vid skolornas musik-     godkänts av skolstyrelsen upptagits Oskar Me-
16644:        undervisning, och om så är fallet,          rikantos komposition Työväen marssi (Fazers
16645:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          "Musiikin maailma", s. 265, Gummerus' "Mu-
16646:        vidta för att "Työväen marssi" skall        siikin oppikirja", s. 20, "Otavan kirja", 3-4
16647:        bli upptagen i skolornas sång- och mu-      kl., s. 39). I alla dessa sångböcker ingår tiotals
16648:        sikböcker och för att arbetarmusiken        sånger, som anknyter till arbetet.
16649:        skall tas med i läroplanerna för musi-         I den orientering i musik som skolstyrelsen
16650:        ken inom skolväsendet?                      har sammanställt med sikte på lärarnas fort-
16651:                                                    bildning ("opas 11") ingår (s. 85) en rekom-
16652:                                                    mendation om att också arbetarsånger skall tas
16653:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med bland de skivor som skaffas för att använ-
16654: samt anföra följande:                              das i undervisningen.
16655:      Helsingfors den 3 juni 1980.
16656: 
16657:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
16658:                                               1980 vp.
16659: 
16660: Kirjallinen kysymys n:o 301.
16661: 
16662: 
16663: 
16664: 
16665:                                   Pesola ym.: Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n tulkinnasta.
16666: 
16667: 
16668:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
16669: 
16670:     Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n mukaan       nita, että Verolait 1980 -kirjassa, joka on vuo-
16671: on järjestetty satunnaista myyntivoittoa kos-        sittainen eripainos Suomen Laki II -kirjasta, on
16672: keva verotus. Lain pääsäännön mukaan satun-          yksinomaan TVL:n 21 §:n kohdalla lähes sata
16673: naista myyntivoittoa ei katsota syntyvän, jos        viittausta joko KHO:n tai KVL:n päätöksiin.
16674: omaisuus on omistettu, kiinteä yli 10 vuotta         Tämä on laajin yksittäisen pykälän kohdalla
16675: ja irtain yli 5 vuotta. Tästä pääsäännöstä on        oleva viittausten luettelo.
16676: olemassa poikkeuksia ja lievennyksiä.                   Uudenlaisen tulkinnan TVL:n 21 §:n sovel-
16677:     Lain soveltaminen käytännössä on kuitenkin       tamisesta on KHO ottanut ratkaisuissaan
16678: tuottanut suuria vaikeuksia, joista erityisesti      21. 10. 1975 n:o 4034 ja 20. 9. 1979 n:o 3897,
16679: ovat tavalliset kansalaiset saaneet kärsiä, koska    joissa on ollut kysymys oman auton satunnai-
16680: he lakia tuntemattomina ovat joutuneet tietä-        sen myyntivoiton verottamisesta. Tapauksissa
16681: mättömyyttään ankaran ja kohtuuttoman vero-          työnantajalta oman auton käyttämisestä työ-
16682: tuksen kohteiksi. Lain tulkinnassa on lähdetty       ajoissa saatu korvaus otettiin, siltä osin kuin
16683: erittäin tiukasti noudattamaan laissa määrättyjä     se oli maksettu auton arvon alentumisesta,
16684: määräaikoja, joista poikkeaminen edes ilmisel-       myyntivoittoa laskettaessa huomioon.
16685: vissä kohtuuttamuuteen johtavissa tapauksissa,          Tämän tulkinnan selvittämiseksi esitti edus-
16686: joissa ei ole ollut kysymys veronkierrosta tai       taja Tauno Valo ym. kirjallisen kysymyksen
16687: spekuloinnista, ei ole ollut mahdollista.            n:o 108, johon asianomaisella ministerinä vas-
16688:     Lain vaikeata tulkintaa osoittaa, että vero-     tasi ministeri Pirkko Työläjärvi 13. 3. 1980.
16689: hallitus on joutunut painattamaan lain mää-             Vastauksessaan ministeri käsitteli myös
16690:  räyksiä verolomakkeelle n:o 9, mitä on pidet-       TVL:n 21 §:n satunnaisen myyntivoiton verot-
16691:  tävä poikkeuksellisena menettelynä. Lisäksi tun-    tamista ja sen lainsäädännöllistä uudistamista.
16692:  tuu siltä, että veronsaajat ovat tällä menette-     Veronsaajien esittämällä uudella tulkinnalla
16693:  lyllä vain pyrkineet korjaamaan omaa ase-           oman auton satunnaisen myyntivoiton laske-
16694:  maansa, sillä kansalaiset joutuvat useimmissa       miseksi on jo lähitulevaisuudessa, vuoden 1979
16695:  tapauksissa vasta kaupan tapahduttua tutustu-       verotuksen valmistuessa, käytännön vaikutuksia,
16696:  maan ko. lomakkeeseen, jolloin kaupan vero-         jotka tulevat johtamaan kohtuuttomiin veroseu-
16697:  seuraamuksia ei enää voi poistaa.                   rauksiin. Veronmaksaiilla on käsitys, että ve-
16698:      Erityisen kohtuuttomiin tilanteisiin on jou-    ronsaajat ovat kiristämällä verolakien tulkintaa
16699:  duttu oman asunnon myynnistä saadun satun-          myös samalla kiristämässä verotusta. Tämä ei
16700:  naisen myyntivoiton laskemisessa ja verottami-      voine olla verolainsäädännön henki eikä tarkoi-
16701:  sessa, vaikka lakiin on nimenomaan tätä ta-         tus. Tulo- ja varallisuusverolain 21 § :n tarkoi-
16702:  pausta varten laadittu 3 momentin lievennys-        tuksena ei ole verottaa myyntivoittoja, jotka
16703:   säännökset. Koska oman asunnon myyminen ja         ovat mahdollisesti syntyneet yksinomaan inflaa-
16704:  uuden hankkiminen ei missään tapauksessa            tion ansiosta tai verottajan uusilla tulkinnoilla.
16705:   saisi olla verotuksen kohteena, ei lainsäännös         Viime verotuksessa satunnaisesta myyntivoi-
16706:   vastaa tarkoitustaan.                              tosta verotettiin 9 613 henkilöä. Satunnaisen
16707:      Erityisesti lain tulkinnalliset vaikeudet ai-   myyntivoiton määrä oli 87,1 milj. mk, josta
16708:   heuttavat tietämättömyydestä johtuvaa vero-        verotuloja 40-45 milj. mk. Keskimääräinen
16709:   tusta. Myös keskusverolautakunnasta kysytään       satunnaisen myyntivoiton määrä oli 9 056 mk,
16710:   asiaa koskevia ennakkotietoja huomattavasti        josta veroihin keskimäärin 4 500 mk.
16711:   enemmän kuin muista kysymyksistä. Esimerk-             Edellä esitetyn perusteella tulisi TVL:n 21 §
16712:   kinä lain tulkinnallisiin ongelmiin voidaan mai-   uudistaa siten, että lain todellinen tarkoitus
16713:  088000641B
16714: 2                                             1980 vp.
16715: 
16716: toteutuisi, eikä kansalaisia verotetta1s1 tulosta,            Onko Hallitus tietoinen, ettei tulo-
16717: jota ei edes ole syntynyt. Nykyisessä muodos-              ja varallisuusverolain 21 §:n nykyinen
16718: saan erityisesti 3 momentti on niin vaikeasel-             vaikeaselkoinen muoto vastaa verolain
16719: koinen ja tulkinnanvarainen, ettei tavallisilla            selkeydelle asetettavia vaatimuksia, vaan
16720: kansalaisilla ole edes teoreettisia mahdolli-              johtaa kohtuuttomiin ja kansalaisten
16721: suuksia saada sen määräyksistä selkoa, mikä                oikeusturvaa loukkaaviin lopputuloksiin,
16722: johtaa usein tarpeettomaan verotukseen.                    ja jos on,
16723:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16724: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-                 ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan korjaa-
16725: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-               miseksi ja oikeudenmukaisen verotus-
16726: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-              kohtelun saavuttamiseksi?
16727: myksen:
16728:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1980.
16729: 
16730:          Helena Pesola                  Helge Saarikoski             Matti Viljanen
16731:          Timo Ihamäki                   Juhani Laitinen              Aila Jokinen
16732:          Tuulikki Petäjäniemi           Tapio Holvitie               Toivo Mäkynen
16733:          Eva-Maija Pukkio               Tauno Valo                   Matti Pelttari
16734:                                         Jalmari T orikka
16735:                                                 N:o 301                                               3
16736: 
16737: 
16738: 
16739: 
16740:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
16741: 
16742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olla se, että satunnaisen luovutuksen tuottama
16743: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voitto olisi aina veronalaista tuloa nykyisistä
16744: olette 25 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn kir-        suhteellisen lyhyistä aikarajoista riippumatta.
16745: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Veronalaista tulisi olla enintään todellinen
16746: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        inflaatiosta puhdistettu voitto.
16747: Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-              Valtiovarainministeriön vuonna 1978 asetta-
16748: sesta kysymyksestä n:o 301:                            man yritysverotustoimikunnan tehtävänä on toi-
16749:                                                        meksiantonsa mukaisesti mm. selvittää kysymys
16750:           Onko Hallitus tietoinen, ettei tulo-         realisoituneen arvonnousun verottamisesta. Toi-
16751:        ja varallisuusverolain 21 § :n nykyinen         mikunnan vuonna 1979 antamasta välimietin-
16752:        vaikeaselkoinen muoto vastaa verolain           nöstä (1979: 40) käy ilmi, että toimikunnan
16753:        selkeydelle asetettavia vaatimuksia, vaan       on tarkoitus selvittää tämä kysymys loppumie-
16754:        johtaa kohtuuttomiin ja kansalaisten            tinnössään. Toimikunnan jatkettu määräaika
16755:        oikeusturvaa loukkaaviin lopputuloksiin,        loppumietinnön antamiseen päättyy 30. 6. 1980.
16756:        ja jos on,                                         Jos toimikunta päätyy realisoituneen arvon-
16757:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nousun osalta laajasti yksimieliseen ratkaisuun,
16758:        ryhtyä edellä esitetyn epäkohdan kor-           voidaan valtiovarainministeriössä ottaa kantaa
16759:        jaamiseksi ja oikeudenmukaisen verotus-         toimikunnan tekemiin ehdotuksiin vielä kulu-
16760:        kohtelun saavuttamiseksi?                       van vuoden aikana. Tässä yhteydessä on myös
16761:                                                        mahdollista osana laajempaa kokonaisuutta
16762:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yksinkertaistaa ja selkeyttää oman asunnon ja
16763: vasti seuraavaa:                                       oman auton myyntivoiton verotusta koskevaa
16764:    Tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yhtey-      käytäntöä. Tämän jälkeen asia on mahdollista
16765: dessä katsottiin, että myyntivoittojen verotuk-        siirtää koko hallituksen ja sitä kautta eduskun-
16766: sen kokonaisuudistus tulisi toteuttaa erillisellä      nan ratkaistavaksi. Tässä vaiheessa enemmän
16767: lainsäädännöllä. Tällaista lakia ei kuitenkaan         lausunnon ja vastauksen antaminen asiasta on
16768: vielä toistaiseksi ole säädetty. Periaatteena tulisi   kuitenkin ennenaikaista.
16769:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
16770: 
16771:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
16772: 4                                               1980 vp.
16773: 
16774: 
16775: 
16776: 
16777:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16778: 
16779:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           pliktig inkomst, oberoende av de nuvarande
16780: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          relativt korta tidsgränserna. Endast den reella
16781: av den 25 april 1980 tili vederbörande medlem          inflationskorrigerade vinsten borde vara skatte-
16782: av statsrådet översänt avskrift av följande av         pliktig.
16783: riksdagsman Helena Pesola m. fl. ställda skrift-          Den av finansministeriet år 1978 tillsatta
16784: liga spörsmål nr 301:                                  företagsbeskattningskommissionen har enligt
16785:                                                        sitt uppdrag bl.a. i uppgift att utreda frågan
16786:            Är Regeringen medveten om att den           om beskattning av en realiserad värdestegring.
16787:        svårtydda form som 21 § lagen om                Av kommissionens delbetänkande år 1979
16788:        skatt på inkomst och förmögenhet nu              (1979: 40) framgick det att kommissionen
16789:        har inte motsvarar de krav på klarhet           ämnar redogöra för denna fråga i sitt slut-
16790:        som bör ställas på skattelag, utan leder        betänkande. Kommissionens förlängda mandat-
16791:        tili slutresultat som är oskäliga och           tid för avgivande av slutligt betänkande går ut
16792:        kränker medborgarnas rättsskydd, och            30. 6. 1980.
16793:        om så är fallet,                                   Om kommissionen för den realiserade värde-
16794:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        stegringens del kommer tili en enhällig slut-
16795:        ta för att rätta tili ovannämnda missför-       sats, som vinner stort understöd, kan man inom
16796:        hållande, så att en rättvis behandling          finansministeriet ta ställning tili kommissio-
16797:        uppnås vid beskattningen?                       nens förslag redan under innevarande år. I
16798:                                                        samband med detta är det också möjligt att
16799:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          som en del av en större helhet förenkla och
16800: samt anföra följande:                                  förtydliga förfarandet vid beskattningen av
16801:    I samband med att lagen om skatt på in-              vinst från försäljning av egen bil och egen bo-
16802: komst och förmögenhet stiftades ansågs det att         stad. Härefter kan frågan överföras tili rege-
16803: en totalreform av beskattningen av försäljnings-       ringen och via den tili riksdagen för avgörande.
16804: vinst borde genomföras med en särskild lag-             I detta skede är det dock för tidigt att dess
16805: stiftning. Någon sådan lag har dock inte ännu           mera uttala sig i saken ellet ge ett mera in-
16806: stiftats. Prindpen borde vara den att vinsten          gående svar.
16807: av tillfällig överlåtelse alltid skulle vara skatte-
16808:      Helsingfors den 30 maj 1980.
16809: 
16810:                                                                         Minister Pirkko Työtäjärvi
16811:                                               1980 vp.
16812: 
16813: Skriftligt spörsmål nr 302.
16814: 
16815: 
16816: 
16817: 
16818:                                  Melin m.fl.: Om att Postbanken har en bä'ttre ställning än andra
16819:                                     banker i fråga om skatteåterbäringarna.
16820: 
16821: 
16822:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16823: 
16824:    I svaret på undertecknads skriftliga spörsmål    förhand uttryckt önskemål huruvida återbä-
16825: nr 16/1980 rörande skattemyndigheternas åt-         ringen skall ske via Postbanken ellet någon
16826: gärd att dirigera skatteåterbäringar genom Post-    annan bank.
16827: banken, vilket förskaffat denna en konkurrens-         Mot bakgrunden av denna utredning, som
16828: förmån i jämförelse med andra banker, sägs att      visar att svaret på sagda spörsmål varit miss-
16829: skatteförvaltningen inte vidtagit åtgärder som      visande, vill undertecknade med stöd av 37 §
16830: försatt Postbanken i en annan ställning än          1 mom. riksdagsordningen till vederbömnde
16831: andra penninginrättningar i fråga om inbetal-       medlem av statsrådet upprepa följande spörs-
16832: ning av återbäringar direkt på konto. I svaret      mål:
16833: sägs uttryckligen "I enlighet härmed har inte
16834: heller postgirokontonummer ifyllts på skatte-                 Är Regeringen medveten om att
16835: deklarationsblanketten, om inte den skattskyl·             skattdörvaltningen genom att dirigera
16836: dige föregående år har önskat få sin återbäring            skatteåterbäringar genom Postbanken
16837: direkt på sitt postgirokanto och gjort anteck-             utan att de berörda skattskyldiga själva
16838: ning härom i sin skattedeklaration".                       uttalat önskemål om att återbäringen
16839:    Efter att spörsmålets förste undertecknare              skulle ske genom inbetalning på konton
16840: bl.a. har tagit del av för honom företedda                 i Postbanken förskaffar denna en kon-
16841: auktoriserade kopiot av skattskyldigas dekla-              kurrensförmån i jämförelse med andra
16842: rationsblanketter har han kunnat fastställa, att           banker, och om så är fallet,
16843: skatteförvaltningen i strid med det svar som                  är Regeringen beredd att se tili att
16844: givits på det ovanciterade riksdagsspörsmålet              skatteförvaltningen  behandlar     olika
16845: har dirigerat skatteåterbäringar tili konton i             banker jämbördigt?
16846: Postbanken utan att den berörda personen på
16847:      Helsingfors den 24 april 1980.
16848: 
16849:          Ingvar S. Melin               Håkan Malm                     Boris Renlund
16850:          Jutta Zilliacus               Elisabeth Rehn                 Henrik Westerlund
16851: 
16852: 
16853: 
16854: 
16855: 088000659X
16856: 2                                              1980 vp.
16857: 
16858: Kirjallinen kysymys n:o 302.                                                              Suomennos.
16859: 
16860: 
16861: 
16862: 
16863:                                    Melin ym.: Postipankin muita pankkeja paremmasta asemasta ve-
16864:                                       ronpalautuksia koskevassa menettelyssä.
16865: 
16866: 
16867:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16868: 
16869:     Vastauksessa allekirjoittaneen kirjalliseen ky-   sessä oleva henkilö olisi etukäteen ilmaissut
16870: symykseen n:o 16/1980, joka koski verovi-             toivomuksensa siitä, että veronpalautuksen olisi
16871: ranomaisten toimenpidettä ohjata veronpalau-          tapahduttava Postipankin tai jonkin muun pan-
16872: tukset Postipankin kautta, mikä oli antanut           kin kautta.
16873: tälle pankille kilpailuedun verrattuna muihin            Tämän selvityksen antamaa taustaa vasten,
16874: pankkeihin, sanotaan, että verohallinto ei ole        joka osoittaa, että mainittuun kysymykseen an-
16875: ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin, jotka olisivat   nettu vastaus on ollut harhaanjohtava, allekir-
16876: asettaneet Postipankin erilaiseen asemaan kuin        joittaneet esittävät valtiopäiväjärjestyksen 37
16877: muut rahalaitokset veronpalautusten suoraan ti-       §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston asian-
16878: lille maksamisen osalta. Vastauksessa sanotaan        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
16879: nimenomaisesti: "Tämän mukaisesti ei myös-            myksen:
16880: kään postisiirtotilin numero ole tulostettu vero-
16881: ilmoituslomakkeelle, ellei verovelvollinen ole                   Onko Hallitus tietoinen sllta, että
16882: edellisenä vuotena halunnut palautustaan suo-                veroviranomaiset ohjaamalla veronpalau-
16883: raan postisiirtotililleen ja tehnyt tästä merkin-            tukset Postipankin kautta ilman että
16884: tää ilmoi tukseensa".                                        ko. verovelvolliset itse olisivat ilmais-
16885:     Sen jälkeen kun kysymyksen ensimmäinen                   seet toivomuksensa siitä, että veronpa-
16886: allekirjoittaja on tutustunut hänelle esitettyihin           lautus tapahtuisi Postipankissa olevalle
16887: oikeaksi vahvistettuihin jäljennöksiin verovel-              tilille tapahtuvan maksun muodossa,
16888: vollisten veroilmoituslomakkeista, hän on voi-               ovat antaneet tälle pankille kilpailuedun
16889: nut todeta, että verohallinto on, vastoin an-                verrattuna muihin pankkeihin, ja jos on,
16890: nettua vastausta ylempänä lainattuun eduskun-                    onko Hallitus valmis huolehtimaan
16891: takysymykseen, ohjannut veronpalautuksia Pos-                siitä, että veroviranomaiset käsittelevät
16892: tipankissa oleville tileille ilman että kysymyk-             eri pankkeja tasaveroisesti?
16893:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1980.
16894: 
16895:          Ingvar S. Melin                 Håkan Malm                     Boris Renlund
16896:          Jutta Zilliacus                 Elisabeth Rehn                 Henrik Westerlund
16897:                                               N:o 302                                               3
16898: 
16899: 
16900: 
16901: 
16902:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
16903: 
16904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      omaisten toimesta ole selvitetty eikä esitäy-
16905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tetty.
16906: olette 24 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn              Palautuksia ei ole verohallinnon toimenpitein
16907: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ohjattu muille kuin verovelvollisten veroilmoi-
16908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tuksissaan ilmoittamille tileille. Postipankki on
16909: edustaja Ingvar S. Melinin ym. näin kuuluvas-       ilmoittanut, että jos palautuksen saajalla on ol-
16910: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 302:              lut käytössä oleva postisiirto-, käyttö- tai sääs-
16911:                                                     tötili Postipankissa, pankki on omana asiakas-
16912:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      palvelunaan ohjannut veronpalautuksen saajan
16913:        veroviranomaiset ohjaamalla veronpalau-      tilille, vaikka hän ei ole sitä nimenomaisesti
16914:        tukset Postipankin kautta ilman että         pyytänytkään. Palautuksen saaja on saanut tästä
16915:        ko. verovelvolliset itse olisivat ilmais-    toimenpiteestä välittömästi postitse kirjallisen
16916:        seet toivomuksensa siitä, että veronpa-      ilmoituksen. Jos hän ei ole halunnut jättää ve-
16917:        lautus tapahtuisi Postipankissa olevalle     ronpalautusta tililleen vaan on halunnut rahat
16918:        tilille tapahtuvan maksun muodossa,          käyttöönsä, hän on voinut ne välittömästi nos-
16919:        ovat antaneet tälle pankille kilpailuedun    taa postitoimipaikasta tai Postipankin kontto·
16920:        verrattuna muihin pankkeihin, ja jos on,     rista. Mikäli palautus oli ohjattu postisiirto-
16921:            onko Hallitus valmis huolehtimaan        tai käyttötilille, palautuksensaaja on voinut
16922:        siitä, että veroviranomaiset käsittelevät    myös siirtää varat haluamallaan tavalla posti-
16923:        eri pankkeja tasaveroisesti?                 siirtona edelleen.
16924:                                                         Postipankin tarkoituksena on ollut vähentää
16925:                                                     ja tasoittaa veronpalautuksista johtuvaa työtä
16926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         postitoimipaikoissa sekä samalla parantaa asia-
16927: taen seuraavaa:                                     kaspalvelua. Järjestely on toteutettu Postipan-
16928:     Veronkantoasetuksen (903/78) 10 §:n mu-         kin toimesta ja se on koskenut vain pankin
16929: kaan veronpalautus suoritetaan postisiirron ti-     omia tiliasiakkaita.
16930: liltäottona tai maksetaan palautuksen saajan            Veroviranomaiset eivät ole osallistuneet jär-
16931: postisiirto- tai pankkitilille. Verovelvolliselle   jestelyyn eikä tileille ohjatuista varoista tai
16932: toimitettuun     veroilmoituslomakkeeseen     on    niitä saaneista tileistä ole jälkeenpäinkään pan-
16933: merkitty verovelvollisen edellisessä veroilmoi-     kin toimesta veroviranomaisille ilmoitettu. Pos-
16934: tuksessaan ilmoittama pankkitilin numero. Ellei     tipankista saadun tiedon mukaan Postipankin
16935: verovelvollinen ole merkinnyt pankkitilin nu-       asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta pitäneet jär-
16936: meroa veroilmoitukseensa, ei sitä veroviran-        jestelyä hyvänä palveluna.
16937:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
16938: 
16939:                                                                       Ministeri Pirkko Työtäjärvi
16940: 4                                           1980 vp.
16941: 
16942: 
16943: 
16944: 
16945:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
16946: 
16947:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På åtgärd av skatteförvaltningen har åter-
16948: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      bäringar inte förts på andra konton än sådana,
16949: av den 24 april 1980 tili vederbörande med-        som de skattskyldiga har uppgivit i sina skatte-
16950: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    deklarationer. Postbaoken har meddelat, att
16951: av riksdagsman Ingvar S. Melin m.fl. under-        den, såvida återbäringens mottagare disponerar
16952: tecknade spörsmål nr 302:                          ett postgirokanto eller en bruks- eller sparräk-
16953:                                                    ning i Postbanken, som bankens egen kund-
16954:          Är Regeringen medveten om att             service har fört skatteåterbäringen på mot-
16955:        skatteförvaltningen genom att dirigera      tagarens konto, även om denne inte uttryck-
16956:        skatteåterbäringar genom Postbaoken         ligen har begärt detta. Den som har erhållit
16957:        utan att de berörda skattskyldiga själva    återbäring har omedelbart skriftligen under-
16958:        uttalat önskemål om att återbäringen        rättats om detta förfarande med anlitande av
16959:        skulle ske genom inbetalning på konton      posten. Om han då inte har önskat låta åter-
16960:        i Postbaoken förskaffar denna en kon·       bäringen innestå på sitt konto utan har önskat
16961:        kurrensförmån i jämförelse med andra        få disponera pengarna, har han omedelbart
16962:        banker, och om så är fallet,                kunnat lyfta dem på en postanstalt eller vid
16963:           är Regeringen beredd att se tili att     Postbankens kontor. Ifall återbäringen har förts
16964:        skatteförvaltningen   behandlar olika       på ett postgirokanto eller en bruksräkning, har
16965:        banker jämbördigt?                          den som erhållit återbäring även genom post-
16966:                                                    giro kunnat överföra medlen på det sätt han
16967:                                                    själv har önskat.
16968:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Postbankens avsikt har varit att minska och
16969: samt anföra följande:                              utjämna den arbetsbörda som skatteåterbäring-
16970:    Enligt 10 § förordningen om skatteuppbörd       arna förorsakar postanstalterna och samtidigt
16971: (903/78) erlägges skatteåterbäring som uttag       förbättra kundservicen. Arrangemanget har
16972: från postgirokanto eller inbetalas på den skatt-   verkställts av Postbaoken och har endast gällt
16973: skyldiges postgiro- eller bankkonto. På den        bankens egna kontokunder.
16974: skattedeklarationsblankett som tillställts den        Skattemyndigheterna har inte deltagit i ar-
16975: skattskyldige har antecknats det bankkonto-        rangemanget och banken har inte heller efter-
16976: nummer som den skattskyldige uppgivit i            åt underrättat skattemyndigheterna om de
16977: föregående skattedeklaration. Hall den skatt-      medel som förts på kontona eller om de räk-
16978: skyldige inte har antecknat nummer på bank·        ningar som skatteåterbäringen har berört. En-
16979: konto i sin skattedeklaration, har numret inte     ligt uppgift från Postbaoken har kunderna
16980: heller genom skattemyndigheternas försorg ut-      nästan utan undantag betraktat arrangemanget
16981: retts eller förhandsifyllts.                       som god service.
16982:      Helsingfors den 30 maj 1980.
16983: 
16984:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
16985:                                              1980 vp.
16986: 
16987: Kirjallinen kysymys n:o 303.
16988: 
16989: 
16990: 
16991: 
16992:                                  Kortesalmi: Ns. biokaasun hyödyntämisestä.
16993: 
16994: 
16995:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16996: 
16997:    Tanskassa on ns. biokaasun hyödyntäminen            Nykyisenä energian hinnan kallistumisen
16998: onnistunut sangen hyvin kunnallisissa puhdis-       aikana, jolloin kaikki kotimainen energia olisi
16999: tuslaitoksissa. On arvioitu, että biokaasu voi      saatava tehokkaasti hyötykäyttöön, olisi mitä
17000: tällaisissa laitoksissa tuottaa Tanskassa sähkö-    suotavinta, että Suomessa erityisesti valtiovalta
17001: virtaa 30 miljoonan markan arvosta vuodessa.        tehostaisi toimenpiteitä, joiden avulla sekä maa-
17002:    Laskelmat on saatu Etelä-Sjellannista Vordin-    taloudessa että asutuskeskuksissa saadaan tal-
17003: borgin suurkunnasta, jossa kaupunkilietettä         teen lietteen tuottama biokaasu. Tämän bio-
17004: käytetään biokaasun tuotantoon. Kaasu käyttää       kaasun talteen ottamiseksi olisi yksityistalouk-
17005: generaattoria, joka tuottaa 20 prosentfu teholla    sille sekä kunnille ja yrityksille myönnettävä
17006: virtaa. Tulokset ovat olleet niin tyydyttävät,      verohelpotuksia sekä käynnistysavustuksia. Näin
17007: että sähkön tuotantoa tällaisin menetelmin tul-     myös luotaisiin uusia työpaikkoja ja parannet-
17008: laan laajentamaan.                                  taisiin terveellä tavalla työllisyysongelmaa. Hy-
17009:    Biokaasun tuotantoon kyseisessä laitoksessa      vää esimerkkiä Suomen olisi otettava näissä
17010: on investoitu 70 000 markkaa. Vuosittain on         asioissa Tanskasta.
17011: saatu virtaa 200 000 kWt. Hukkalämpö huol-              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17012: taa lisäksi puhdistamon lämmöntarpeen.              päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momelittiin esitän
17013:    Parhaillaan Tanskassa tutkitaan parissakym-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17014: menessä kunnassa biokaasun tuotantoa. Kaasu         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17015: kerätään säiliöistä, joissa liete mätänee. Hyö-
17016: dyntämällä kaasu päästään lisäksi pahimmista                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
17017: hajuhaitoista ennen kuin liete varastoidaan tai            asianmukaisiin    toimiin,    esimerkiksi
17018: ajetaan pelloille lannoitteeksi.                           käynnistysavustusten ja verohelpotusten
17019:    Myös Suomessa on maatalouden piirissä saa-              myöntämiseksi yrityksille, yksityista-
17020: tu rohkaisevia tuloksia karjatalouden jäteliet-            looksille ja kuntayhteisöille ns. biokaa-
17021: teen biokaasun hyväksikäytössä. Sen sijaan Suo-            sun hyödyntämistä varten sekä karja-
17022: messa ei liene kokeiltu asutuskeskusten kun-               taloudessa että kunnallisissa puhdistus-
17023: nallisten puhdistuslaitosten lietteen käyttämistä          laitoksissa sekä siten kotimaisen ener-
17024: biokaasun tuotantoon ja siten sähkövirran                  gian hyväksikäytön lisäämiseksi?
17025: tuottamiseen.
17026:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
17027: 
17028:                                        ]. Juhani Kortesalmi
17029: 
17030: 
17031: 
17032: 
17033: 088000706E
17034: 2                                            1980 vp~
17035: 
17036: 
17037: 
17038: 
17039:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17040: 
17041:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     vesipuhdistamojen liete mädättämällä kehittää
17042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaasua suuruusluokkaa 10 000 öljytonnia vas-
17043: olette 29 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn          taava määrä.
17044: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Esitetyt potentiaalit ovat siis selvästi pie-
17045: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nempiä kuin puu- ja turveperäisillä kotimaisil-
17046: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-          la energianlähdevaihtoehdoillamme. Biokaasun
17047: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 303:           tuotantoa maamme olosuhteissa ja tuotantoon
17048:                                                     liittyvää teknologiaa on kuitenkin tutkittu ja
17049:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä         kehitetty sekä julkisin varoin että yritysten
17050:        asianmukaisiin    to1m1m,     esimerkiksi    omalla rahoituksella. Alan tutkimuksen ja ke-
17051:        käynnistysavustusten ja verohelpotusten      hityksen vaihetta kuvannee se, että toimiva
17052:        myöntämiseksi yrityksille, yksityista-       biokaasulaitos on viime vuonna käynnistetty
17053:        louksille ja kuntayhteisöille ns. biokaa-    maatilan energiantuotantoa palvelemaan raaka-
17054:        sun hyödyntämistä varten sekä karja-         aineenaan sikalaliete.
17055:        taloudessa että kunnallisissa puhdistus-         Biokaasu on eräs kotimainen polttoainevaih-
17056:        laitoksissa sekä siten kotimaisen ener-      toehto. Sen käytön edistämisen suhteen pätevät
17057:        gian hyväksikäytön lisäämiseksi?             samat toimenpiteet kuin muidenkin kotimaisten
17058:                                                     polttoaineiden.
17059:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Tämä merkitsee sitä, että energiatutkimuk-
17060: vasti seuraavaa:                                    seen sekä teollisuuden tuotekehitys- ja tavoite-
17061:    Biokaasulla tarkoitetaan kaasua, jota syntyy     tutkimushankkeisiin on mahdollista saada sekä
17062: orgaanisen materiaalin käymisprosessin yhtey-       avustus- että lainamuotoista tukea kauppa- ja
17063: dessä hapettomassa tilassa. Raaka-aineena käy-      teollisuusministeriöltä. Kotimaista polttoainetta
17064: tetään yleisimmin karjatalouden jätteitä, liete-    käyttävien laitosten rakentamiseen on mahdol-
17065: lantaa tai yhdyskuntien jätevesilietettä. Tuote-    lista saada avustusmuotoista erityistukea.
17066: kaasu sisältää huomattavan määrän metaania          Kauppa- ja teollisuusministeriön kautta avus-
17067: ja on siten poltettavissa ja hyödynnettävissä       tusta on mahdollista saada lähinnä teollisuuden
17068: esimerkiksi energiantuotantoon.                     sekä alue- ja kaukolämmityksen hankkeisiin.
17069:    Tehtyjen selvitysten mukaan biokaasun teo-       Kotimaisten polttoaineiden käyttöönottoa maa-
17070: reettinen maksimituotantopotentiaali karjatalou-    tilatalouksissa edistetään vastaavin avustuksin
17071: den raaka-aineista olisi varsin huomattava, jopa    kuluvana vuonna työvoimaministeriön varoin.
17072: satojen tuhansien öljytonnien suuruusluokkaa.          Veropoliittisten toimenpiteiden käyttämistä
17073: Käytännössä hyötykäyttöön saatava kaasun            energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi
17074: enimmäismäärä jää kuitenkin murto-osaan mak-        valmistellaan par'aikaa energiapolitiikan neu-
17075: simipotentiaalista, sillä toimivan laitoksen ra-    voston energianhinnoittelujaostossa. Jaoston
17076: kentaminen edellyttää tarpeeksi suurta raaka-       esitys tullaan aikanaan käsittelemään energia-
17077: ainepohjaa eli suurehkoa karjaa.                    politiikan neuvostossa, joka tehnee oman esi-
17078:    Yhdyskuntajätteen kokonaislietemäärästä voi-     tyksensä kauppa- ja teollisuusministeriölle.
17079: taisiin esimerkiksi yli 10 000 asukkaan jäte-
17080:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1980.
17081: 
17082:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
17083:                                             N:o 303                                                3
17084: 
17085: 
17086: 
17087: 
17088:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17089: 
17090:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       slammet från t.ex. ett reningsverk för över
17091: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      10 000 invånare för rötning kunna utveckla
17092: av den 29 april 1980 till vederbörande med-        en gasmängd av en storleksklass motsvarande
17093: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    10 000 oljeton.
17094: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-            De anförda potentialerna är alltså uppenbart
17095: tecknade spörsmål nr 303:                          mindre än då det gäller de av våra alternativa
17096:                                                    inhemska energikällor som baserar sig på trä
17097:            Ämnar Regeringen skyndsamt vidta        och torv. Produktionen av biogas i vårt lands
17098:        vederbörliga åtgärder, t.ex. genom att      förhållanden och teknologin i anslutning tili
17099:        bevilja företag, privata hushåll och        produktionen har likväl undersökts och ut-
17100:        kommunsamfund startbidrag och skatte-       vecklats både med offentliga medel och genom
17101:        lättnader, för att utnyttja s.k. biogas i   företagens egen finansiering. En bild av det
17102:        såväl kreaturshushållning som de koru-      skede i vilket forskningen och utvecklingen på
17103:        munala reningsverken, och sålunda öka       området befinner sig ger den omständigheten,
17104:        tillgodogörandet av den inhemska            att en fungerande biogasinrättning med slam
17105:        energin?                                    från en svingård som råvara förra året igång-
17106:                                                    sattes för att betjäna en jordbrukslägenhets
17107:    Som svar på detta spörsmål får jag vörd-        energiproduktion.
17108: samt anföra följande:                                 Biogas är ett av de inhemska bränslealter-
17109:    Med biogas avses gas, som uppstår i sam-        nativen. Beträffande det av dess användning
17110: band med den jäsningsprocess organiskt ma-         gäller samma åtgärder som även i fråga om
17111: teria! genomgår i syrefritt utrymme. Som rå-       andra inhemska bränslen.
17112: material används oftast avfall från kreaturs-         Detta innebär, att det är möjligt att få
17113: skötsel, slamgödsel eller samhällenas avlopps-     bidrag från handels- och industriministeriet i
17114: slam. I den gas som produceras ingår en be-        form av såväl understöd som lån för energi-
17115: tydande mängd metan och gasen kan sålunda          forskning samt för industrins produktutveck-
17116: brännas och utnyttjas t.ex. för energiproduk-      lings- och målforskningsprojekt. För byggande
17117: tion.                                              av inrättningar som använder inhemskt bränsle
17118:    Enligt de utredningar som företagits skulle     kan understöd erhållas närmast för projekt i
17119: den teoretiska maximala produktionspotentialen     anslutning till industrin och regional- och fjärr-
17120: när det gäller att producera biogas av rå-         värme. Ibruktagande av inhemskt bränsle inom
17121: material från kreaturshushållningen vara rätt      gårdsbruken främjas under innevarande år
17122: betydande, rent av i storleksklassen hundratals    genom motsvarande understöd från arbets-
17123: tusen oljeton. I praktiken är dock maximi-         kraftsministeriets medel.
17124: mängden gas som kan utnyttjas endast en               Tillämpningen av skattepolitiska åtgärder i
17125: bråkdel av maximipotentialen, eftersom upp-        syfte att uppnå de energipolitiska målen bereds
17126: förandet av en fungerande inrättning förut-        för närvarande i energipolitiska rådets energi-
17127: sätter ett tiliräckligt råmaterialunderlag, dvs.   prissättningssektion. Sektionens förslag kommer
17128: ett stort boskapsbestånd.                          i sinom tid att behandlas i energipolitiska
17129:    Av den totala slammängden av avfallet från      rådet, som därefter torde göra sin egen fram-
17130: ett samhälle skulle man genom att utsätta          ställning tili handels- och industriministeriet.
17131:      Helsingfors den 6 juni 1980.
17132: 
17133:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
17134:                                              1980 vp.
17135: 
17136: Kirjallinen kysymys n:o 304.
17137: 
17138: 
17139:                                  Vänskä ym.: Veronmaksajan oikeusturvasta koskien liikevaihto-
17140:                                     verojen kantopalkkioitten maksamista ja lvv-palautuksia
17141:                                     kantouudistuksen jälkeen.
17142: 
17143: 
17144:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
17145: 
17146:    Liikevaihtoverojen keräys- ja perintätehtävät    on siis lvv-saatavaa vuodelta 1979 valtiolta
17147: siirrettiin vuoden 1979 alusta lähtien läänin-      huomattaviakin summia, jotka saadaan vasta
17148: hallitusten veronkanto-osastoille. Sittemmin on     huhti-toukokuussa. Tätä saatavaa ei verovel-
17149: käynyt ilmi, että sekä kantopalkkioiden mak-        linen voi laskea hyväkseen maksaessaan liike-
17150: saminen että veronpalautukset ovat viivästy-        vaihtoveroa vuoden alkukuukausilta.
17151: neet useilla kuukausilla. Tästä on aiheutunut          Verovelvollisen oikeusturvan heikkeneminen
17152: verovelvollisille huomattavia rahoituksellisia      ilmenee paitsi edellä selostettuna maksujen vii-
17153: ongelmia ja myös taloudellisia tappioita sekä       västymisenä myös siinä, että laki viivästymis-
17154: oikeusturvan heikkenemistä.                         korosta kohtelee eri tavalla verottajaa ja
17155:    Ennen edellä mainittua veronkantouudistusta      verotettavaa. Palautuksille maksetaan 9 % :n
17156: suoritettiin verovelvollisille lain mukaan tule-    vuotuinen korko, mutta myöhästyvälle verolle
17157: vat veronkantopalkkiot edelliseltä vuodelta         lasketaan 15 % :n vuotuinen korko ja lisäksi
17158: seuraavan vuoden syys-lokakuussa. Nyt on            2-10 % :n myöhästymissakko. Tasapuolisuus
17159: näiden palkkioiden suoritus lykkäytynyt 4-5         edellyttäisi ehdottomasti samanlaisten korkojen
17160: kuukaudella. Niinpä vuodelta 1978 tulevat           ja sakkojen käyttöä molemmin puolin.
17161: kantopalkkiot maksettiin vasta tämän vuoden            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
17162: tammi-helmikuussa.                                  3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
17163:    Sama viivästyminen on tapahtunut liikevaih-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17164: toverojen palautuksissa. Palautukset kaudelta       seuraavan kysymyksen:
17165: 2/79 (koskevat aikaa 1. 7.-31. 12. 79) tu-
17166: levat ATK-ajosta riippuen vasta joko 2. 4. tai                Onko Hallitus tietoinen liikevaihto-
17167: 22. 5. jälkeen, kun ne aikaisemmin tulivat                 verojen kantopalkkioiden ja lvv-palau-
17168: viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.                   tusten viivästymisestä sekä niiden vero-
17169: Epäkohta korostuu, kun tiedetään että suurim-              velvollisille aiheuttamista rahoitukselli-.
17170: malle osalle verovelvollisia muodostuu lvv-pa-             sista ongelmista, taloudellisista tap-
17171: lautusta. Näin siitä syystä, että verokaudelle             pioista, verottajan ja verovelvollisen
17172: 2/79 on otettava kaikki sille kaudelle kuulu-              erilaisesta korkokohtelusta sekä niiden
17173: vat tavaraostot ja rakennus- sekä koneinves-               mukanaan tuomasta oikeusturvan heik-
17174: toinneista saatavat veronhuojennukset vähen-               kenemisestä, ja
17175:  nyksiksi.                                                    mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
17176:     Suurimmalla osalla liikevaihtoverovelvollisia          epäkohtien kiireelliseksi korjaamiseksi?
17177:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
17178: 
17179:          Mauri Vänskä                  Pentti Sillantaus              Sampsa Aaltio
17180:          Saara Mikkola                 Heikki Järvenpää               Sauli Hautala
17181:          Matti Viljanen                Helge Saarikoski               Lauri Impiö
17182:          Mauri Miettinen               Tapani Mörttinen               Erkki Pystynen
17183:          Juhani Laitinen               Esko J. Koppanen               Matti Jaatinen
17184:          Pertti Salolainen             Arto Lampinen                  Eero Lattula
17185:          Ben Zyskowicz                 Tauno Valo                     Aila Jokinen
17186:          Ulla Puolanne                 Toivo T. Pohjala               Anna-Kaarina Louvo
17187:          Irma Rihtniemi-Koski          Helena Pesola                  Olavi Nikkilä
17188:          Sinikka Karhuvaara            Tuulikki Petäjäniemi           Pekka Löyttyniemi
17189:          Martti Ursin                  Eeva Kauppi                    Jalmari Torikka
17190:                                        Toivo Mäkynen                  Pekka Jokinen
17191: 0880006964
17192: 2                                            1980 vp.
17193: 
17194: 
17195: 
17196: 
17197:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17198: 
17199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-         viimeisen eli 2. verokauden verotus on saan-
17200: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       nönmukaisena käsittelyaikana toimitettu ja huo-
17201: hemies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1980           jennuspalautuksen saantiin oikeutetut samalla
17202: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-       selvitetty sekä verokauden veroliput lisäksi ovat
17203: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     erääntyneet maksettaviksi. Huojennuspalautus-
17204: kansanedustaja Vänskän ym. näin kuuluvasta          ta koskeva päätös tehdään kylläkin siitä riip-
17205: kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:                 pumatta, onko verovelvollinen maksanut ve-
17206:                                                     ronsa. Palautusta ei kuitenkaan makseta, jos
17207:           Onko Hallitus tietoinen liikevaihto-      veroa ei ole suoritettu, vaan palautuksen mää-
17208:        verojen kantopalkkioiden ja lvv-palau-       rällä lyhennetään maksamatta jäänyttä veroa.
17209:        tusten viivästymisestä sekä niiden vero-     Tästä syystä on vielä odotettava 2. verokauden
17210:        velvollisille aiheuttamista rahoitukselli-   verolippujen erääntymistä, jotta maksutilanne
17211:        sista ongelmista, taloudellisista tap-       olisi tiedossa.
17212:        pioista, verottajan ja verovelvollisen          Tukkuverovelvollisten erityisaseman poista-
17213:        erilaisesta korkokohtelusta sekä niiden      miseen liittyen muutettiin juuri kyselyssä tar-
17214:        mukanaan tuomasta oikeusturvan heik-         koitettuja vuodelta 1978 suoritettavia veron-
17215:        kenemisestä, ja                              kantopalkkioita ja huojennuspalautuksia koske-
17216:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden          via materiaalisia säännöksiä. Lainmuutosten
17217:        epäkohtien kiireelliseksi korjaamiseksi?     johdosta oli veronkantopalkkioiden ja huojen-
17218:                                                     nuspalautusten käsittelyssä tarvittavia atk-oh-
17219:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jelmia muutettava. Esiintyneet yllättävät ohjel-
17220: vasti seuraavaa:                                    mointivaikeudet · viivyttivät kantopalkkioiden
17221:     Kysymyksessä todetaan, että vuodelta 1978       maksamisessa tarvittavien tulosteiden saamista.
17222: verovelvollisille tulevat veronkantopalkkiot ja     Tulosteiden tarkastaminen liikevaihtoverotoi-
17223: verokaudelta 2/79 maksettavat liikevaihtove-        mistoissa osoittautui myös aikaisempaa hanka-
17224: ropalautukset ovat viivästyneet. Kysymyksen         lammaksi. Veronkantopalkkioiden viivästymi-
17225: perusteluissa on viivästymisen syyksi esiin tuo-    nen kyselyssä tarkoitetulta vuodelta on siten
17226: tu se, että "liikevaihtoverojen keräys- ja pe-      lähinnä seurausta kantopalkkioiden muuttunei-
17227: rintätehtävät vuoden 1979 alusta lähtien on         dea saantiperusteiden soveltamisesta ja siihen
17228: siirretty lääninhallitusten veronkanto-osastoil-    liittyvistä ohjelmointivaikeuksista.
17229: le".                                                    Vuoden 1979 alussa voimaan tulleessa ve-
17230:     Liikevaihtoverojen kuten muidenkin vero-        ronkantolaissa rinnastettiin verovelvollisille
17231: hallinnossa kannettavien verojen kanto ja pe-       maksettavat liikevaihtoveron kantopalkkiot en-
17232: rintä on siirretty lääninverovirastojen veron-      simmäisen kerran veronpalautuksiin, joita voi-
17233: kanto-osastoille vaiheittain veronkantouudis-       daan kuitata verovelvollisen verojäämien suo-
17234: tuksen yhteydessä 1978-1980.                        ritukseksi. Tämän johdosta on lääninveroviras-
17235:     Mitä ensinnäkin tulee liikevaihtoverovelvol-    toille ollut varattava lyhyehkö aika veronkuit-
17236: lisille   maksettavien    veronkantopalkkioiden     tausten toimittamiseen aikaisemmasta poiketen
17237: maksamisen viivästymiseen, on todettava, että       myös ennen kantopalkkioiden maksatusta, mi-
17238: niiden laskenta suoritetaan atk:ta käyttäen sa-     kä sekin osaltaan on pidentänyt palkkioiden
17239: manaikaisesti liikevaihtoverolain 55 b §: ssä       maksuaikaa.
17240: tarkoitettujen ns. huojennuspalautusten lasken-         Mitä tulee liikevaihtoveropalautusten mak-
17241: nan yhteydessä. Samanaikaisuudesta johtuu, et-      samisen viivästymiseen on todettava, että pa-
17242: tä laskenta voidaan tehdä vasta kun vuoden          lautukset hoidetaan liikevaihtoverotuksen ve-
17243:                                               N:o 304                                               3
17244: 
17245: rotuslaskennan yhteydessä, mikä to1m1tetaan          losteiden tarkistamiseen ja verotuspäätösten te-
17246: 95-prosenttisesti atk:n avulla. Kunkin verokau-      kemiseen. Loppuosan ajasta käyttää lääninvero-
17247: den verotuslaskenta tehdään neljässä tietokone-      virasto veronkuittausten toimittamiseen sekä
17248: ajossa. Verokauden 2/79 verotuslaskennan ajo-        palautusten maksatustoimenpiteisiin. Viime
17249: päivät ja vastaavat läänikohtaiset palautusten       mainittua aikaa voitaneen jossain määrin lyhen-
17250: maksatuspäivät ovat:                                 tää palautusten kuittauksessa ja maksatuksessa
17251:                                                      käytettävän atk-sovellutuksen valmistuessa vuo-
17252:      Ajopäivä           Maksatus                     den 1980 lopulla.
17253:      05.3.1980          31. 3.-11. 4. 1980              Liikevaihtoverotuksen tietokoneajojen ny-
17254:      27.3.1980          22. 5.-30. 5. 1980           kyistä aikaisempi aloittaminen ei ole mahdol-
17255:      19.5.1980          30. 6.-11. 7. 1980           lista. Liikevaihtoveroilmoitusten jättöajan päät-
17256:      27.6.1980          14. 8.-22. 8. 1980           tymisen ja kuukausimaksuja koskevien tietojen
17257:                                                      saamisen jälkeen tarvitaan tietty syöttöaineis-
17258:     Verohallitus on kirjeellään 4. 2. 1980 an-       ton valmisteluaika, jotta tietokoneajo olisi tar-
17259: tanut liikevaihtoverotoimistoille ohjeet käsitel-    koitustaan vastaava.
17260: lä palautuksiin johtavat veroilmoitukset kiireel-        Eduskuntakyselyssä on esitetty, että suurim-
17261: lisesti. Tilastojen mukaan näitä on noin 23 pro-     malle osalle liikevaihtoverovelvollisista muo-
17262: senttia, joten valtaosa verovelvollisista ei, toi-   dostuisi palautusta verokaudelta 2/79. Tilasto-
17263: sin kuin kysymyksen perusteluosassa on esitet-       jen mukaan vain noin 23 prosenttia liikevaih-
17264: ty, saa palautuksia. Verokauden 2/79 vero-           toveroilmoituksista johtaa vuosittain palautuk-
17265: ilmoituksista on kahdessa ensimmäisessä tieto-       siin.
17266: koneajossa käsitelty n. 80 prosenttia.                   Kuten edellä esitetystä ilmenee on veronpa-
17267:     Kaikki palautuksiin johtavat veroilmoitukset     lautusten viivästyminen vuoden 1979 toiselta
17268: eivät tietenkään ehdi edellä mainittuun ensim-       verokaudelta johtunut muun ohella uusista tuo-
17269: mäiseen ajoon. Veroilmoituksessa annetut lisä-       tannollisten investointien veronhuojennussään-
17270: tiedot tai muut seikat pakottavat usein liike-       nöksistä ja niitä koskevien veroilmoitustietojen
17271: vaihtoverotoimiston tutkimaan veroilmoitustie-       tarkistamisesta. Ensimmäisen kerran vuodelta
17272:  toja lähemmin ennen kuin veroilmoitus voi-          1978 maksettaviin veronkantopalkkioihin so-
17273: daan antaa tietokonekäsittelyyn. Useissa tapauk-     vellettava uudistus on toisaalta ratkaisevasti
17274:  sissa teollisuusrakennusten sekä kone- ja lai-      viivästyttänyt sanotun vuoden veronkantopalk~
17275:  teinvestointien vähennysoikeus on pakottanut        kioiden maksatusta. Kun nämä viivästymistä
17276:  tutkimaan veroilmoitustiedot niin huolellisesti,    aiheuttavat tekijät ovat vuosina 1978 ja 1979
17277:  ettei jälkiverotusoikeutta ilmoitustietojen joh-    toimeenpantuihin uudistuksiin liittyviä, eivät
17278:  dosta menetetä. Nämä uudet vähennyssäännök-         ne enää jatkossa voi viivyttää maksatusta siinä
17279:  set ovat siten hidastaneet verotuksen toimitta-     määrin kuin kysymyksessä on esiintuotu. Tä-
17280:  mista. Pääsääntöisesti nämä tapaukset on kui-       män vuoksi hallitus ei katso olevan syytä ky-
17281:  tenkin käsitelty jo 2. tietokoneajossa.             symyksen johdosta ryhtyä lainsäädäntö- tai
17282:     Pääosa verotuslaskennan ajopäivän ja palau-      muihin uudistustoimenpiteisiin nykyisessä uu-
17283:  tusten maksupäivän välisestä ajasta tarvitaan       sien verosäännösten ja veronkantouudistuksen
17284:  liikevaihtoverotoimistossa tapahtuvaan atk-tu-      synnyttämässä siirtymävaiheessa.
17285:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1980.
17286: 
17287:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
17288: 4                                            1980 vp.
17289: 
17290: 
17291: 
17292: 
17293:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17294: 
17295:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        heten beror, att uträkningen kan förrättas
17296: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse      först efter det den sista beskattningen för året,
17297: av den 29 april 1980 tili vederbörande med-         dvs. beskattningen för den andra skatteperio-
17298: 1em av statsrådet för avgivande av svar över-       den, har verkställts under regelmässig hand-
17299: sänt avskrift av följande av riksdagsman Väns-      läggningstid och i samband därmed de tili
17300: kä m.fl. undertecknade spörsmål nr 304:             nedsä ttningså terbäringar berä ttigade u tretts
17301:                                                     samt skatteperiodens debetsedlar därjämte har
17302:           Är Regeringen medveten om att ar-         förfallit tili betalning. Beslut om nedsättnings-
17303:        vodena för omsättningsskatteuppbörden        återbäring fattas visserligen oberoende av
17304:        och omsättningsskatteåterbäringarna är       om den skattskyldige betalat sin skatt eller
17305:        försenade samt om de finansiella pro-        inte. Återbäringen utbetalas likväl inte om
17306:        blem, de ekonomiska förluster och den        skatten inte erlagts, utan den obetalda skatten
17307:        olikhet vid behandlingen i fråga om          avkortas med återbäringsbeloppet. Av denna
17308:        räntan som olika skattsky1diza utsättes      orsak måste man ännu vänta tilis debetsedlar-
17309:        för från beskattarens sida samt om den       na för den andra skatteperioden förfaller tili
17310:        försämring i rättsskyddet denna för-         betalning, så att man känner tili utbetalnings-
17311:        sening medför, och                           läget.
17312:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         I anslutning tili avlägsnandet av de parti-
17313:        ta för att dessa missförhållanden skynd-     skattskyldigas särställning ändrades just de ma-
17314:        samt skall avhjälpas?                        teriella bestämmelser som avses i spörsmålet
17315:                                                     och som gäller erläggande av skatteuppbörds-
17316:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arvoden och nedsättningsåterbäringar för år
17317: samt anföra följande:                               1978. Med anledning av lagändringarna måste
17318:    I spörsmå1et konstateras att de arvoden          de vid behandlingen av arvoden för skatteupp-
17319: för skatteuppbörden som skattskyldig tilikom-       börd och nedsättningsåterbäringar behövliga
17320: mer för år 1978 och de omsättningsskatteåter-       ADB-programmen ändras. De överraskande
17321: bäringar som skall erläggas för skatteperiod        programmeringssvårigheter som förekom för-
17322: 2/79 har försenats. I motiveringen tili spörs-      dröjde erhållandet av för utbetalningen av
17323: må1et har såsom orsak tili dröjsmålet fram-         skatteuppbördsarvoden behövlig utmatning.
17324: förts, att "uppgifterna att insamla och indriva     Vid omsättningsskattebyråerna visade sig
17325: omsättningsskatter från ingånzen av år 1979         granskningen av utmatningen även vara be-
17326: har överförts på 1änsstyrelsernas skatteupp-        svärligare än tidigare. Dröjsmålet i fråga om
17327: bördsavdelningar".                                  skatteuppbördsarvodena för det i spörsmålet
17328:    Uppbörden och indrivningen av såväl om-          avsedda året beror således närmast på tili-
17329: sättningsskatter som även andra skatter inom        lämpningen av de föråldrade åtkomstgrunder-
17330: skatteförvaltningen har etappvis överförts på       na för skatteuppbördsarvodena och därmed
17331: 1änsskatteverkens skatteuppbördsavdelningar i       förknippade programmeringssvårigheter.
17332: samband med skatteuppbördsreformen 1978-               I lagen om skatteuppbörd, som trädde i
17333: 1980.                                               kraft vid ingången av år 1979, jämställdes ar-
17334:     Vad först och främst vidkommer dröjsmå1et       vodena för omsättningsskatteuppbörd som
17335: med utbctalningen av skatteuppbördsarvodena         skall utbetalas tili omsättningsskatteskyldiga
17336: tili de skattskyldiga, kan konstateras att dylika   för första gången med de skatteåterbäringar
17337: arvoden numera uträknas med tilihjälp av             som kan användas tili kvittning mot den
17338: ADB på samma gång som de i 55 b § 1agen              skattskyldiges skatterester. På grund av detta
17339: angående omsättningsskatt avsedda s.k. ned-          har man, med avvikelse från tidigare, varit
17340: sättningsåterbäringarna uträknas. Av samtidig-       tvungen att reservera länsskatteverken en kor-
17341:                                              N:o 304                                             5
17342: 
17343: tare tid för verkställande av skattekvittning      verkställande. I regel har dessa fall ändå be-
17344: även. före utbetalningen av skatteuppbördsar-      handlats i den andra datorkörningen.
17345: vodena, vilket även det för sin del har för-          Tiden mellan dagen för körning av be-
17346: längt utbetalningstiden för arvodena.              skattningsuträkningen och dagen för utbetal-
17347:    Beträffande förseningen med utbetalningen       ning av återbäringar åtgår huvudsakligen tili
17348: av omsättningsskatteåterbäringarna kan konsta-     granskningen av ADB-utmatningar och tili upp-
17349: teras, att återbäringarna ombesörjes i samband     görande av beskattningsbeslut i omsättnings-
17350: med uträkningen av omsättningsbeskattningen,       skattebyråerna. Den återstående tiden verkstäl-
17351: viiken till 95 procent förrättas med tilihjälp     ler länsskatteverket skattekvittningar samt vid-
17352: av ADB. Uträkningen av beskattningen för           tar åtgärder i anslutning tili utanordning av
17353: varje skatteperiod sker i fyra datorkörningar.     återbäringar. Sistnämnda tid torde i viss mån
17354: De dagar då beskattningsuträkningen för skat-      kunna förkortas då den ADB-tiliämpning som
17355: teperiod 2/79 kördes och motsvarande utan-         skall användas vid kvittning och utanordning
17356: ordningsdagar       fråga om återbäringar för      av återbäringar blir färdig i slutet av år 1980.
17357: varje Iän är:                                         Det är inte möjligt att påbörja datorkör-
17358:                                                    ningarna i fråga om omsättningsbeskattningen
17359:      Körning           Utanordning                 tidigare än vad för närvarande är fallet. Efter
17360:      05.3.1980         31. 3.-11. 4. 1980          det att inlämningstiden för omsättningsskatte-
17361:      27.3.1980         22. 5.-30. 5. 1980          deklarationerna utgått och uppgifter angående
17362:      19.5.1980         30. 6.-11. 7. 1980          månatliga inbetalningar erhållits, behövs en
17363:      27.6.1980         14. 8.-22. 8. 1980          viss tid för beredning av inmatningsmateria-
17364:                                                    let, för att datorkörningen skall vara ändamåls-
17365:    Skattestyrelsen har i sin skrivelse av den      enlig.
17366: 4 februari 1980 meddelat omsättningsskatte-           I riksdagsspörsmålet har anförts att största
17367: byråerna anvisningar om att i skyndsam ord-        delen av de omsättningsskatteskyldiga skulle
17368: ning handlägga de skattedeklarationer som le-      erhålla återbäring för skatteperiod 2/79. En-
17369: der tili återbäringar. Enligt olika statistiska    ligt olika statistiska uppgifter leder enbart
17370: uppgifter uppgår antalet dylika skattedeklara-     cirka 23 procent av omsättningsskattedeklara-
17371: tioner tili ungefär 23 procent av samtliga.        tionerna årligen tili återbäringar.
17372: Största delen av de skattskyldiga får därför          Såsom av det ovan anförda framgår har
17373: inte återbäringar i motsats tili vad i moti-       dröjsmålet med skatteåterbäringarna för den
17374: veringen tili spörsmålet anförts. I de två         andra skatteperioden av år 1979 bland annat
17375: första datorkörningarna har ca 80 procent av       berott på de nya stadgandena om skattelätt-
17376: skattedeklarationerna för skatteperiod 2/79        nader för produktiva investeringar och den
17377: behandlats.                                        därmed förknippade granskningen av upp-
17378:    Alla de skattedeklarationer som leder tili      gifterna i skattedeklarationerna. Reformen, som
17379:  återbäring hinner naturligtvis inte med i         första gången tillämpades på de skatteupp-
17380: ovannämnda första körning. De tilläggsuppgif-      bördsarvoden som utbetalades för år 1978,
17381: ter som lämnats i skattedeklarationen ellet öv-    har å andra sidan på ett avgörande sätt för-
17382: riga omständigheter tvingar ofta omsättnings-      dröjt utbetalningen av skatteuppbördsarvodena
17383: skattebyrån att närmare undersöka uppgifterna      för sagda år. Eftersom dessa dröjsmål or-
17384: i skattedeklarationen innan skattedeklarationen    sakande faktorer är förknippade med de un-
17385: kan ges tili databehandling. I många fall har      der åren 1978 och 1979 genomförda re-
17386: rätten att avdra industribyggnader samt maskin-    formerna, kan de inte fördröja utbetalningen
17387: och anläggningsinvesteringar tvingat omsätt-       i den grad som i spörsmålet framförts. På
17388: ningsskattebyråerna att undersöka skattedekla-     grund härav anser regeringen att det inte
17389: rationerna så noggrant, att rätten tili efterbe-   finns skäl att med anledning av spörsmålet
17390: skattning inte på grund av de lämnade uppgif-      vidta lagstiftnings- ellet andra reformåtgärder
17391: terna går förlorad. Dessa nya stadganden om        i det nuvarande, av skattestadgandena och skat-
17392: avdrag har sålunda fördröjt beskattningens         teuppbördsreformen orsakade övergångsskedet.
17393:      Helsingfors den 4 juni 1980.
17394: 
17395:                                                                     Minister Pirkko Työtäjärvi
17396: 
17397: 0880006964
17398:                                                 1980 vp.
17399: 
17400: Kirjallinen kysymys n:o 305.
17401: 
17402: 
17403: 
17404: 
17405:                                    Sutinen ym.: Maaseudun sähköistämiseen myönnettävien valtion
17406:                                        avustusten perusteiden tieventämisestä.
17407: 
17408: 
17409:                          Ed u s kun n a n He r r a         P u h e m i e he 11 e.
17410:    Kauppa- ja teol:lisuusministeriö on vahvista-          Myös edellytys, jonka mukaan uutta verkos-
17411: nut perusteet, joiden mukaan maaseudun säh-            toa saadaan rakentaa enintään 3 verkostoyksik~
17412: köistyksen tulremiseen tarkoitettua vrution            köä, on aiheuttanut tilanteita, joissa elinkel-
17413: avustusta myönnetään vuonna 1980 rakennet-             poinen tila on jouduttu jättämään sähköverkon
17414: tavien uudi.smuuntopiirien osalta.                     ulkopuolelle.
17415:    Ohjeiden mukaan rakennusohjeLmaan voi-                 Sähköverkon rakentaminen iLman valtion
17416: daan ottaa vain sellaisia sähköistyskohteita,          avustusta on lähes kaikissa vielä sähköistämät-
17417: joissa verkostoa joudutaan rakentamaan enin-           tömissä tapauksissa mahdotonta. 1-2 kilomet-
17418: tään 3,0 verkostoyksikköä taloutta kohti.              rin 1injan ja muuntajan rakentaminen aiheuttaa
17419:    Lisäksi edellytetään, että niistä kohteista,        50 000-100 000 markan kustannuksen tilaa
17420: joissa verkostoa joudutaan rakentamaan yli 2           kohti. Valtionavustuksen ehtoja pitäisikin tästä
17421: verkostoyksililiöä taloutta kohti, on avustusha-       syystä lieventää sit.en, että mahdollisimman
17422: kemukseen liitettävä kunnan maatalouslauta-            moni talous nopeasti saataisiin yleishyödykkeek-
17423: kunnan lausunto siitä, että tällaiset maatilat         si katsot-tavan sähköverkon piiriin.
17424: täyttävät tietyt elinkelpoisuutta koskevat vaati-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär~
17425: mukset.                                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
17426:     Elinkelpoiselle tilalle ohjeissa asetetut vähim-   me valtioneuvos,ton asianomaisen jäsenen vas-
17427: mäisvaatimukset ovat liian suuret. Tästä syystä        tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
17428: on jouduttu Luopumaan useista sähköistyshank-
17429: keista, koska niihin ei ole saatu valtion avus-                   Aikooko Hallitus lieventää perustei-
17430: tusta. Ohjeiden pitäisikin olla sellaiset, että                ta, joiden mukaan myönnetään valtion
17431:  ka~kki vakituiseen asumiseen käytetyt tilat voi~              ,avustusta maaseudun sähköistämiseen?
17432:  sivat saada sähkön.
17433:       Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
17434: 
17435:                 Lea Sutinen                                         Hannele Pokka
17436: 
17437: 
17438: 
17439: 
17440: 088000707F
17441: 2                                                  1980 vp.
17442: 
17443: 
17444: 
17445: 
17446:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17447: 
17448:    Valtiopäiväijärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           minen rakennettavalle verkostolle taloutta koh-
17449: mainitussa t·a,rkoituksessa T~e, Herra Puhemies,          ti ja dinkelpoisuusvaat,imuksen asettaminen yli
17450: olette 29 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn                2 ·verkostoyksikön talouksille. Näillä rajoituksil-
17451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             la pyritään s,iihen, että sähköistiimineo etenee
17452: asi.anomaisel1e jäsenelle jäljennöksen kansan-           .tasapuoHseSiti koko maassa eli avustuksia myön-
17453: edustaja Sutisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-           netään eniten niille alueil1e, joilla sä!hköistä-
17454: sesta kysymyksestä n:o 305:                               mättömiä talouksia on suhteellisesti enken.
17455:                                                           Elinroelpoisuusvaatimu'rosella pyritään siihen,
17456:            Aikooko Hallitus lieventää perustei-          että ensin sähköis~tetään ne t:aloudet, joille säh-
17457:         ta, joiden mukaan myönnetään valtion              kön· saanti on väi1ttämättömintä.
17458:         ,avustusta maaseudun sähköistämiseen?                T alouskohtaista verkostoyksiktkömäätän ylä-
17459:                                                          rajaa on vuosittain nostettu. Vuonna 1979 ylä-
17460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             raja oli 2 15 verkostoyksi:kköä/takms ja v. 1980
17461: vasti seuraavaa:                                         raja on 3,0. Alle 3 verkostoybiikön talouksia
17462:    Vuoden 1980 a1ussa oli maassamme vielä n.             on maa~samme vielä yli 4 500.
17463: 5 600 vakinaisesti asuttua taloutta sähkönjake-              Elinkelpoiselle maatilalle asetetut vaatimuk-
17464: luverkoston ulkopuolella. Lukumääräisesti eni-           set onlaadittu yhdessä maatilahallituksen kans-
17465: ten öh sähköis,tämättötniä talouksia Pohjoi,s-           sa ja ne vastaavat niitä ehtoja, joita käytetään
17466: Karjalän, Ou1Urt ja Kuopion lääneissä. Parina            maatilalainoituksessa seka luopumiseläke~ ja su-
17467: viime vuotena on valtion tuella vottu sähköis-           kupolvenvaihdoseläkelakia sovellettaessa. Elin-
17468: tää 500-1 000 taloutta vuodessa. Mhl<;:äli mää-          kelpoisuusvaatimuksia ei näin ollen voida pitää
17469: räftthä pysyy ny:kyisen suuruisena, pienenee             liian suurina.
17470: sahköistettävien ,talouks1en !Lukumäärä vuosit-              Kauppa- ja teollisuusministeriö nostaa talcus-
17471: tain.                                                    kohtaista verkostoyksikkömäärän ylärajaa sitä
17472:     Vuosittaisen määrärahan rajallisuuden vuoros,i       mukaa kuin sähköistys maassamme etenee kui-
17473: kauppa- ja veollisnnsministeriö on joutunut aset-        tenkin siten, että em. tavoite sähköistyksen
17474: tamaan eräitä rajoituksia sähköistettäville koh-         etenemisestä tasapuolises:ti koko maassa saavu-
17475: lleille. TäJ.J.aisia rajoituksia ovat ylärajan asetta-   tetaan.
17476:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1980.
17477: 
17478:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
17479:                                               N:o 305                                               3
17480: 
17481: 
17482: 
17483: 
17484:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17485: 
17486:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trifierade objekten. Sådana begränsningar är en
17487: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            övre gräns per hushåll för krav på det nät
17488: velse av den 29 april 1980 till vederbörande         som byggs och livsduglighet för över 2 näten-
17489: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       heters hushåll. Med dessa begränsningar försö-
17490: jande av riksdagsman Sutinen m. fl. underteck-       ker man uppnå att först elektrifiera de hushåll,
17491: nade spörsmål nr 305:                                vars tillgång tili elektricitet är nödvändigast.
17492:                                                          Vid varje hushåll har maximigränsen på
17493:           Ämnar Regeringen lindra på grunder-        nätenhetens mängd årligen höjts. År 1979 var
17494:        na enligt med vilka man ger statsstöd         maximigränsen 2,5 nätenheter/hushåll och år
17495:        för landsbygdens elektrifiering?              1980 är gränsen 3,0. I vårt land finns ännu
17496:                                                      över 4 500 hushåll med under 3 nätenheter.
17497:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Kraven på livsdugliga jordbruk har uppställts
17498: samt anföra följande:                                tillsammans med jordbruksstyrelsen och de
17499:    I början på år 1980 fanns det ännu i vårt         motsv,arar de villkor som används vid tillämp-
17500: land ca 5 600 varaktigt bebodda hushåll utan-        ningen av lagarna om avträdelsepension och
17501: för eldistributionsnätet. Antalet icke elektrifie-   generationsväxlingspension. Kraven på livsdug-
17502: rade hushåll är störst i Norra Karelens, Uleå-       lighet kan därför knappast anses vara alltför
17503: borgs och Kuopio Iän. Under de senaste två           stora.
17504: åren har man med statsstöd kunnat elektrifiera           Handels- och industriministeriet höjer det
17505: 500-1 000 hushåll per år. Hall anslaget håller       maximala nätenhetstalet per hushåll efter hand
17506: sin nuvarande storlek, minskar de elektrifierade     som elektrifieringen i vårt land framskrider,
17507: hushållen antal årligen.                             dock rså, att målsättningen angående elektrifie-
17508:    Emedan det årliga anslaget är begränsat, har      ringens framskridande jämnt över hela landet,
17509: handels- och industriministeriet varit tvunget       skall uppnås.
17510: att uppställa en del begränsningar för de elek-
17511:       Helsingfors den 2 juni 1980.
17512: 
17513:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
17514:                                              1980 vp.
17515: 
17516: Kirjallinen kysymys n:o 306.
17517: 
17518: 
17519: 
17520: 
17521:                                  P. Jokinen ym.: Voikkaan sillan uusimisesta.
17522: 
17523: 
17524:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17525: 
17526:    Kuusankosken uuden sillan rakennustyöt ovat         Edellä olevaan _ja valtiopäiväjärjestyksen
17527: paraillaan meneillään. Liikenteen joustavuuden      37 §:n 1 momenttun viitaten esitämme val-
17528: kannalta olisi tärkeätä, että myöskin Kuusan-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17529: kosken toinen suuri liikenteellinen pullonkaula     seuraavan kysymyksen:
17530: eli Voikkaan silta, joka on varsin kapea ja
17531: vanhanaikainen, myös uusittaisiin. Silta on ka-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus. ailwo
17532: peutensa vuoksi erittäin vaarallinen ja aiheuttaa           ryhtyä liikenteellisesti · erittäin ahtaan,
17533: iatkuvasti liikenteellisiä ruuhkautw,nisia.                 kapean ja vaarallisen Voikkaan sillan
17534:                                                             uusimiseksi?
17535:      H~bingissä 29. päivä1;1ä huhtikuuta 1980.
17536:               '          '
17537: 
17538: 
17539:          PykkaJokin~                   Maud Miettinen                  Terho Pursiainen
17540: 
17541: 
17542: 
17543: 
17544: 088000691Y
17545: 2                                           1980 vp.
17546: 
17547: 
17548: 
17549: 
17550:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17551: 
17552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nut yleissuunnitelman laatimisen kantatielle
17553: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-     n:o 60 Kymenrannan kohdalle. Tähän yleis-
17554: hemies, lähettänyt 29 päivänä huhtikuuta 1980      suunnittelukohteeseen sisältyy myös Voikkaan
17555: päivätyn kirjelniänne ohella valtioneuvoston       silta. Yleissuunnitelman laatimisen ja kasittelyn
17556: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tarkoituksena on löytää toteuttamiskelpoisin
17557: edustaja P. Jokisen ym. näin kuuluvasta kir-       ratkaisu myös Voikkaan sillan aiheuttamien
17558: jallisesta kysymyksestä n:o 306:                   liikenneongelmien poistamiseksi.
17559:                                                       Yleissuunnitelma valmistuu aikataulun mu-
17560:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaisesti syksyllä 1981. Tämän jälkeen laaditaan
17561:        ryhtyä liikenteellisesti erittäin ahtaan,   valitusta vaihtoehdosta yksityiskohtaiset tie- ja
17562:        kapean ja vaarallisen Voikkaan sillan       rakennussuunnitelmat. Koska toteutettavat toi-
17563:        uusimiseksi?                                menpiteet eivät vielä ole yksityiskohtaisesti sel-
17564:                                                    villä, ei hankkeen kustannuksiakaan ole voitu
17565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kovin tarkoin määritellä. Laadittavana olevassa
17566: vasti seuraavaa:                                   vuoteen 1986 ulottuvassa tienpidon toimenpi-
17567:   Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kymen tie- ja      deohjelmassa varaudutaan kuitenkin suoritta-
17568: vesirakennuspiiri on kuluvana vuonna aloitta-      maan kiireellisimmät toimenpiteet jo vuonna
17569:                                                    1983.
17570:      Helsingissä toukokuun 26 päivänä 1980.
17571: 
17572:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
17573:                                             N:o 306                                             3
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a I m a n.
17579: 
17580:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      raiplaneprojekt ingår även Voikkaa bro. Avsik-
17581: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         ten med uppgörandet och behandlingen av
17582: velse av den 29 april 1980 tili vederbörande      denna generalpian är att finna den bäst genom-
17583: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-    förbara lösningen även i fråga om att avskaffa
17584: jande av riksdagsman P. Jokinen m.fl. under-      de trafikproblem som förorsakas av Voikkaa
17585: tecknade spörsmål nr 306:                         bro.
17586:                                                      Enligt tidtabellen blir generalplanen färdig
17587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         hösten 1981. Efter detta uppgörs detaijerade
17588:        vidta för fömyande av den i trafikhän-     väg- och byggnadspianer för det alternativ som
17589:        seende synnerligen trånga, smala och       väljs. Eftersom de kommande åtgärdema inte
17590:        farliga bron i Voikkaa?                    ännu är utredda i sin helhet, har det inte
17591:                                                   heller varit möjligt att särskilt noggrant upp-
17592:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-     skatta projektets kostnader. I det åtgärds-
17593: samt anföra följande:                             program för väghållningen som för närvarande
17594:    Väg- och vattenbyggnadsverkets Kymmene         bereds och som gäller fram tili år 1986, be-
17595: väg- och vattenbyggnadsdistrikt har under inne-   reder man sig emellertid på att verkställa de
17596: varande år inlett uppgörandet av en pian för      mest brådskande åtgärderna redan år 1983.
17597: stamväg nr 60 vid Kymenranta. I detta gene-
17598:      Helsingfors den 26 maj 1980.
17599: 
17600:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
17601:                                              1980 vp.
17602: 
17603: Kirjallinen kysymys n:o 307.
17604: 
17605: 
17606: 
17607: 
17608:                                  Savola: Urheilulääketieteellisen säätiön Kuopion liikuntalääketie-
17609:                                     teelliselle tutkimuslaitokselle myönnettävästä valtionavustuk-
17610:                                     sesta.
17611: 
17612: 
17613:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
17614: 
17615:    Viime vuoden lopussa tehdyllä sopimuksella      laitos on esittänyt, että sille myönnettäisiin
17616: siirtyi Kuopion liikuntalääketieteellinen tutki-   vuonna 1981 valtionosuutta 300 000 mk. Sum-
17617: musasema Urheilulääketieteen säätiön alaiseksi     maa voidaan pitää perusteltuna ottaen huo-
17618: Kuopion liikuntalääketieteelliseksi tutkimuslai-   mioon sen, että Urheilulääketieteellisen säätiön
17619: tokseksi.                                          ja Kuopion yksikön taloudellisen vastuun siir-
17620:    Tutkimuslaitoksella on jo vankka tausta. Sen    tämisestä säätiölle, jonka rahoitus on kokonaan
17621: edeltäjä on ollut olemassa jo vuodesta 1976        valtion avustuksen varassa. Myös laitoksen toi-
17622: ja siellä on harjoitettu laajaa perustutkimusta.   minnassa tapahtuu siinä määrin lisäystä, että
17623:    Laitoksen ylläpidosta on vastannut lähinnä      valtionosuuden nostaminen olisi välttämätöntä.
17624: Kuopion kaupunki. Valtionapu on hyvin vaa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17625: timatonta luokkaa. Vuodelle 1976 se oli 30 000     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17626: mk, 1977 65 000 mk, 1978 75 000 mk ja              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17627: vuodelle 1979 7 4 650 mk. Samaan aikaan ko-        vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
17628: konaismenot ovat kasvaneet vuoden 1976
17629: 50 000 markasta 180 000 markkaan vuonna                       Miten Hallitus aikoo turvata Urheilu-
17630: 1979. Tutkimuslaitoksen vuoden 1980 talousar-              lääketieteellisen säätiön Kuopion liikun-
17631: vio päättyy loppusummaan 340 000 mk.                       talääketieteelliselle tutkimuslaitokselle
17632:     Kuopion liikuntalääketieteellinen tutkimus-            riittävän valtionavustuksen?
17633:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1980.
17634: 
17635:                                           Petter Savola
17636: 
17637: 
17638: 
17639: 
17640: 088000688V
17641: 2                                              1980 vp.
17642: 
17643: 
17644: 
17645: 
17646:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17647: 
17648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lausuntojen yleislinja oli mletmnön ehdo-
17649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuks~in nähden hyvin myönteinen. Toim1kunnan
17650: olette 30 päivänä huhtikuuta 1980 päivätyn            ehdotuksia tuettiin kaikkein varauksettomim-
17651: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          min juuri liikunta- ja urheilulääketieteellisen
17652: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tutkimustoiminnan osalta. Mietinnössä koroste-
17653: edustaja Petter Savolan riäin kuuluvasta kir-         taan liikunta- ja urheilulääketieteellisen tutki-
17654: jallisesta kysymyksestä n:o 307:                      musasemaverkoston merkitystä ja esitetaan,
17655:                                                       että alan neuvonta-asemat olisivat juuri liikunta-
17656:           Miten Ha®itus a~koo turvata Urhdlu-         ja urheilulääketieteellisten tutkimusasemien alai-
17657:        1ääketietee1lisen 'säätiön Kuopion Hikun-      suudessa. Urheilulääkäriasemien toimintaa ei
17658:        talääketieteelliselle tutkimuslaitokselle      viime vuosina ole juuri pystytty laajentamaan
17659:        riittävän valtionavustuksen?                   määrärahojen niukkuuden vuoksi. Vuodesta
17660:                                                       197 6 lähtien opetusministeriö on kuitenkin
17661:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voinut myöntää varoja Kuopiossa suoritettavaa
17662: vasti seuraavaa:                                      erinaltaehkäisevän kuntoliikunnan projektin yh-
17663:    Opetusministeriö pitää tä11keänä urheitlu- ja      teydessä suoritettavaa tutkimusta varten sekä
17664: liikuntalääketieteellisen toiminnan kehittämistä.     tulevana kesänä järjestettävää viidettä Puijo-
17665: Opetusministeriön alainen asiantuntijaelin, val-      symposiumia varten.
17666: tion :liikuntatietee1linen toimikunta on julkaissut      Opetusministeriö pitää tärkeänä liikunta- ja
17667: 18. 9. 1978 komiteanmietinnön (1979: 6) "Lii-         urheilulääketieteellisen tutkimustoiminnan ke-
17668: kunta- ja urheilulääketiet'eellisen toiminnan ke-     hittämistä liikuntatieteellisen toimikunnan esit-
17669: hittäminen vuosina 1980-1984, erityisesti             tämien suuntaviivojen mukaisesti. Tässä tarkoi-
17670: opetusministeriön urheilu- ja nuoriso-osaston         tuksessa ministeriö tulee mm. neuvottelemaan
17671: toimialueella". Mietinnössä on pyritty hahmot-        lääkintöhallituksen kanssa sen toimialaa sivua-
17672: teleroaan ne yleiset suuntaviivat, joiden puit-       vien ehdotusten toteuttamisesta. Opetusmini~ ·
17673: teissa maamme liikunta- ja urheilulääketieteel-       teriö pitää myös tärkeänä, että liikuntalääke-
17674: listä toimintaa on mahdollista kehittää.              tieteellinen koulutus ja tutkimus on erillisen
17675:    Valtion liikuntatieteellinen toimikunta käsit-     asemaverkoston ohella riittävän vahvasti edus-
17676: teli ~okou:ksessaan 21. 1. 1980 J.iikunta- ja         tettuna maamme korkeakouluissa.
17677: urheilulääketieteellisen toiminnan kehittämis-
17678: mietinnöstä annettuja lausuntoja. Lausuntoja oli
17679: saapunut kaikkiaan 30 kpl.
17680:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
17681: 
17682:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
17683:                                             N:o 307                                                  3
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17689: 
17690:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mittebetänkandet. Sammanlagt 30 utlåtanden
17691: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          hade e.l'hållits.
17692: velse av den 30 april 1980 tili vederbörande           Utlåtandena stäJlde sig i 'allmänhet positivt
17693: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     ti11 förs:lagen ~ betänkandet. Kommittens för-
17694: jande av riksdagsman Petter Savola underteck-      slag gäHande den idrottsvetenskapliga verk-
17695: nade spörsmål nr 307:                              samheten stöddes med det minsta anta:Let
17696:                                                    förbehålil. I betänkandet nnderstryks bety-
17697:          Hur ämnar Regeringen trygga till-         delsen av de idrottsvetenskapiliga forsknings-
17698:        räckligt statsunderstöd för den Idrotts-    centra:1erna och före&lås att rådgivningscentra-
17699:        vetenskapliga Stiftelsens motionsveten-     lerna skulle vara underställda de idrottsveten-
17700:        skapliga forskningsansta1t i Kuopio?        skapliga forskningscentralerna. Idrottsläkar-
17701:                                                    centralernas verksamhet har inte kunnat utvid-
17702:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      gas under de senaste åren p.g.a. otillräckliga
17703: samt anföra följande:                              anslag. Fr.o.m. år 1976 har undervisningsminis-
17704:    Undervisningsministeriet anser utvecklande      teriet dock kunnat bevilja medel för den
17705: av idrotts- och motionsvetenskapliga verksam-      forskning som utförs i Kuopio i anslutning tili
17706: heten vara av stor betydelse. Statens idrottsve-   projektet om förebyggande motionsverksamhet
17707: tenskapliga kommitte som är ett expertorgan        samt för det femte Puijo symposium som ord-
17708: underställt undervisningsministeriet publicerade   nas under kommande sommar.
17709: den 18.9.1978 sitt kommittebetänkande                  Undervisningsministeriet anser det vara vik-
17710: ( 1979: 6) "Utvecklande av den motions- och        tigt att utveckla den motions- och idrottsme-
17711: idrottsmedicinska verksamheten under åren          dicinska forskningsverksamheten enligt de rikt-
17712: 1980-84, särskilt inom undervisningsministe-       linjer som framförts av den idrottsvetenskap-
17713: riets idrotts- och ungdomsavdelnings verksam-      liga kommitten. Med anledning av detta kom-
17714: hetsområden". I betänkandet har man strävat        mer ministeriet att underhandla med medici-
17715: att utforma de allmänna riktlinjerna inom ra-      nalstyrelsen om förverkligande av de förslag
17716: men för vilka den motions- och idrottsveten-       som tangerar dess verksamhetsområde. Under-
17717: skapliga verksamheten i vårt land kunde ut-        visningsministeriet anser det också vara vik-
17718: vecklas.                                           tigt att den idrottsvetenskapliga utbildningen
17719:    Statens idrottsvetenskapliga kommitte be-        och forskningen är, vid sidan om idrottsläkar-
17720: handlade under sitt möte den 21. 1. 1980 de         centralerna tillräckligt väl representerade i vårt
17721: utlåtanden som avgetts med anledning av kom-       lands högskolor.
17722:      Helsingfors den 5 juni 1980.
17723: 
17724:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
17725:                                              1980 vp.
17726: 
17727: Kirjallinen kysymys n:o 308.
17728: 
17729: 
17730: 
17731: 
17732:                                  Miettinen ym.: Helsingin yliopiston metsäaseman asemanhoita-
17733:                                     jan viran perustamisesta.
17734: 
17735: 
17736:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17737: 
17738:    Helsingin yliopiston metsäasema, Hyytiälä,          - huolehtimalla kirjanpidosta sekä tilaok-
17739: toimii Juopajoen kunnas,sa metsähallinnon Kor-     sista ja inventaariosta,
17740: keakosken hoitoalueesta tonttialueeksi osoite-         - valvomalla kulkuneuvojen huoltoa ja
17741: tulla alueella. Hyytiälässä on sekä koulutuk-      käyttöä sekä
17742: seen että tutkimukseen ympärivuods~esti hyvin          - avustamaHa kurssien johtajia opetusai-
17743: soveltuva ja asianmukaisesti varustettu kenttä-    neiston hankinnassa ja kurssien ja retkeilyjen
17744: asema. Rakennustiloja on kaikkiaan n. 6 400         järjestämisessä.
17745: hyötyneliömetriä eli Hyytiälä on suurin bio·           AsemanhoLtajan virkaa on esitetty tulok-
17746: logis-l'ekninen kenttäasema Suomessa. Majoi-        setta valtion tulo- ja menoarvioon vuodesta
17747: tuskapasiteettia metsäasemalla on talvisaikana      1975 lähtien. Hoitokunnan päätöksellä ase-
17748: 80 kurssilaiselle ja tutkijalle, kesäaikana vas-   manhoitajan tehtävien hoidosta on toistarseksi
17749: taavasti noin 200:lle.                             ilman eri korvausta suostunut vastaamaan met-
17750:    Opetus- ja tutkimustoimintaa varten ase-        säaseman esimies. Opetusministeriön korkea-
17751: halla on mm. PDP 11 -tietokone, URAS-lait-         kouluneuvoston 23. 11. 1978 päivätyssä selvi-
17752: teisto, LÖKEN-germinaattori ja metsämeteoro-       tyksessä, joka koski kaikkia Suomen korkea-
17753: logista laitteistoa.                               koulujen kasvitieteellisiä puutarhoja ja kenttä-
17754:    Metsäaseman johtosäännön mukaan sen teh-        asemia, korkeakouluneuvosto pitää valtakun-
17755: tävänä on metsätieteellisen tutkimuksen ja ope-    nallisesti kiireelHsimpänä alan uutena virkana
17756: tuksen edrstämben. Metsäasema on Helsingin         metsäaseman asemanhoitajan viran perusta-
17757: yliopiston maatalous-metsädeteemsen tiedekun-      mista Hyytiälään. Maatalous-metsätieteellinen
17758: nan alainen. Keskeisen osan käytöstä muodos-       tiedekunta on uusia virkoja vuoden 1981 val-
17759: taa metsäalan opiskelijoiden käytännön harjoi-     tion tulo- ja menoarvioon esittäessään asetta-
17760: tuskurssitoiminta, mistä on säädetty tutkinto-     nut tämän viran ensimmäiselle sijalle. Viran
17761: vaatimuksissa. Käytön laajuutta kuvaavat seu-      perustaminen ensi vuoden budjetissa olisikin
17762: raavat luvut: vuosina 1977-78 kertyi 12 kuu-       välttämätöntä, sillä metsäaseman hallinnon ny-
17763: kauden aikana 11 797 opiskelija- ja kurssilais-    kytila on varsin outo. Ympärivuoden palkat-
17764: päivää. Todettakoon vertailun vuoksi, että vas-     tuja työntekijöitä on 11 ja kesäaikana, johon
17765: taavana aikana esimerkiksi Lammin biologi-         toiminnan painopiste ajoittuu, valtion palkkaa-
17766: sella asemalla oli 9 563 ja Tvärminnen eläin-      mien henkilöiden lukumäärä on yli 30. Orga-
17767: tieteellisellä asemalla 1 873 päivää. Mainitta-    nisaation mukaan paikalla ei ole kuitenkaan
17768: koon, että sekä Lammilla että Tvärminnessä         vastuullista työnjohtajaa lainkaan. Voidaankin
17769: on asemanhoitaja, Hyytiälässä sen sijaan ei        pitää eräänlaisena ihmeenä, että metsäasema
17770: ole.                                               yleensä toimii nykyisellä tavalla ja että teh-
17771:    Helsingin yliopiston kanslerin antaman joh-     tyjä investointeja on voitu edes osittain hyö-
17772: tosäännön mukaan metsäaseman hallintoa ja          dyntää. Ihmettelyä on toisaalta myös herät-
17773: toimintaa johtaa hoitokunta. Aseman toimin-        tänyt se seikka, että metsäaseman keittiöstä
17774: nasta ja hoidosta vastaa johtosäännön mukaan       muonitetaan päivittäin kesäaikana yli 200 hen-
17775: esimiehen ohjeiden mukaisesti asemanhoitaja:       kilöä, vaikka asemalla ei ole yhtään keittäjän
17776:    - huolehtimalla erityisesti aseman kojeis-      eikä keittiöapulaisen vakanssia.
17777: ton, välineistön, kokoelmien ja kirjaston kun·         Nykyisissä olosuhteissa metsäaseman kapa-
17778: nossapidosta,                                      siteetti on vajaakäytössä eikä sinne tehdyille
17779: 088000660Y
17780: 2                                            1980 vp.
17781: 
17782: investoi:nneille saada täyttä katetta organi:saa-         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17783: tion puutteesta johtuen.                                ryhtyä Helsingin yliopiston Hyytiälän
17784:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-        metsäaseman asemanhoitajan viran pe-
17785: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-           rustamiseksi, jotta aseman kapasiteetti
17786: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-            ja sinne tehdyt investoinnit voidaan
17787: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                        hyödyntää täysimääräisesti?
17788:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1980.
17789: 
17790:          Mauri Mi:etti:nen             Aimo Ajo                   Juhani Laitinen
17791:                                                N:o 308                                               3
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 
17796:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17797: 
17798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teessa. Verrattuna koko korkeakoululaitokseen
17799: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muun henkilöstön määrällinen tilanne on koh-
17800: olette kirjeellänne 30 päivältä huhtikuuta 1980      tuullisen hyvä. Yliopiston henkilöresurssien ko-
17801: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-        konaistilanteesta huolimatta joissakin yksittäi-
17802: nen vastattavaksi kansanedustaja Miettisen ym.       sissä laitoksissa tai yksiköissä olisi resurssien
17803: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-      lisäys tarvetta.
17804: myksen n:o 308:                                         Antaessaan ohjeet toiminta- ja taloussuun-
17805:                                                      nitelmien laatimiseksi vuosille 1982-86 val-
17806:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiovarainministeriö on kiinnittänyt huomiota
17807:        ryhtyä Helsingin yliopiston Hyytiälän         mm. voimavarojen uudelleenkohdentamishank-
17808:        metsäaseman asemanhoitajan viran pe-          keisiin. Valtiovarainministeriön antamien ohjei-
17809:        rustamiseksi, jotta aseman kapasiteetti       den mukaisesti henkilöstövoimavarojen uudel-
17810:        ja sinne tehdyt investoinn1t voidaan          leenkohdentamisessa ministeriöiden tulee käyt-
17811:        hyödyntää täysimääräisesti?                   tää hallinnonaloittaista järjestelymenettelyä,
17812:                                                      jonka puitteissa virkoja ja toimia voidaan jär-
17813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jestellä tulo- ja menoarviota hyväksikäyttäen.
17814: vasti seuraavaa:                                     Opetusministeriö odottaa Helsingin yliopistolta
17815:    Korkeakoululaitoksen opettajavoimien mää-         tämän mukaista henkilöstöresurssien uudelleen-
17816: rälliset normit on esitetty korkeakoululaitok-       kohdentamissuunnitelmaa.
17817: sen kehittämislainsäädännössä vuosille 1967-            Kun esimerkiksi Helsingin yliopiston opis-
17818: 86. Sen mukaan luonnontieteet ja maatalous-          kelijamääriltään supistuvissa matemaattis-luon-
17819: metsätieteet sisältäväliä tieteen II pääalalla tu-   nontieteellisessä osastossa ja lääketieteellisessä
17820: l~e olla keskimäärin vähintään ykSii opettaja        dedekunnassa on edellä mainitussa kehittämis-
17821: yhdeksää päätoimista opiskelijaa kohti. Halli-       lainsäädännössä edellytetyt henkilöstönormit
17822: tuksen esityksen yleisperusteluissa kyseiseksi       ylitetty, Helsingin yliopiston tulisi, mikäli se
17823: lainsäädännöksi on mainittu myös muun hen-           katsoo Hyytiälän metsäaseman asemanhoitajan
17824: kilökunnan tarve. Lain yleisperusteluissa on         viran perustamisen tärkeäksi, hoitaa asia yli-
17825: arvioitu, että muun henkilökunnan lisäystarve        opiston sisäisin virkasiirroin ottamalla viran
17826: on kokonaisuutena kolme neljäsosaa opetus-           perustaminen huomioon KTS-suunnitelman yh-
17827: henkilöstön lisäystarpeesta.                         teydessä.
17828:    Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-       Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
17829: sessä tiedekunnassa opettaja/ opiskelija -luktr      että ensi sijassa Helsingin yliopiston tulee, mi-
17830: määräsuhde on lähes edellä mainitun normin           käli katsoo asian tärkeäksi, tehdä esitys ase-
17831: mukainen. Muuta henkilökuntaa on Helsingin           manhoitajan viran perustamisesta.
17832: yliopistossa kokonaisuutena vastaavassa suh-
17833:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
17834: 
17835:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
17836: 4                                            1980 vp.
17837: 
17838: 
17839: 
17840: 
17841:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17842: 
17843:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Jämfört med hela högskoleväsendet är situa-
17844: anger har Ni, Herr Talma:n, med Eder skri·         tionen beträffande den övriga personalens stor,.
17845: velse av den 30 april 1980 tili vederbörande       lek rätt bra. Trots situationen beträffande uni-
17846: medlem av statsrådet för avgivande av svar         versi:tetets personalresurser i dess helhet skulle
17847: översänt följande av riksdagsman Miettinen         vissa enski:lda i:nstitutioner och enheter vara
17848: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 308:          i behov av ökade resurser.
17849:                                                       Vid utfärdandet av anvisningar för upp-
17850:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          görandet av verksamhets- och ekonomiplaner
17851:        vidta för att inrätta en stationsföre-      för åren 1982-1986 har finansministeriet fäst
17852:        ståndartjänst vid Helsingfors universi-     uppmärksamhet bl.a. vid projekt som går ut
17853:        tets forststation Hyytiälä, så att sta-     på omallokering av resurser. Enligt finansmi-
17854:        tionens kapaciret och de investeringar      nistedets anvi:sningar bör mi:nisterierna vid
17855:        som gjorts i den kan utnyttjas till         omallokering av personalresurser inom varje
17856:        fullo?                                      förvaltningsområde tillämpa ett regleringsför-
17857:                                                    farande inom ramen för vilket tjänster och
17858:    Såsom svar på spörsmålet får jag vörd-          befattningar kan regleras med utnyttjande av
17859: samt anföra följande:                              budgeten. Undervisningsministeriet väntar att
17860:    De kvantitativa normerna för lärarkrafterna     Helsingfors universitet skall lägga fram en
17861: i:nom högskoleväsendet är angivna i lagstift·      plan för omallokering av personalresurser i
17862: ningen om utbyggande av högskoleväsendet           enlighet härmed.
17863: åren 1967-1986. Enligt den bör det inom               Då de i ovan nämnda utbyggnadslagstift-
17864: vetenskapens II huvudområde, som omfattar          ning förutsatta normerna för personalens stor-
17865: naturvetenskaperna och agrikultur- och forst-      lek har överskridits t.ex. vid matematisk-natur-
17866: vetenskaperna, på nio heldagsstuderande fin-       vetenskapliga sektionen och medicinska fakul-
17867: nas i ruedeltai minst en lärare. I regeringens     teten vid Helsingfors universitet, vid vilka
17868: proposition angående ifrågavarande lagstift-       antalen studerande minskar, borde Helsing-
17869: ning nämns i den allmänna motiveringen även        fors universitet, om det anser det vara vik~
17870: behovet av övrig personal. I den aLlmänna          tigt att en stations föreståndartjänst inrättas
17871: motiveringen till lagen har behovet av en ök-      vid Hyytiälä forststation, sköta saken genom
17872: ning av den övriga personalen totalt beräk-        omplacering av tjänster inom universitetet och
17873: nats till tre fjärdedelar av ökningsbehovet be-    därvid beakta inrättandet av tjänsten i sam-
17874: träffande undervisningspersonalen.                 band med ekonomiplanen på medellång sikt.
17875:    Vid agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten       Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
17876: vid Helsingfors universitet är förhållandet mel-   regeringen att det i främsta rummet ankom-
17877: lan antalet lärare och antalet studerande så       mer på Helsingfors universitet att, om det
17878: gott som överensstämmande med ovan nämnda          anser saken vara viktig, göra framställning om
17879: norm. Totalt finns vid Helsingfors universi-       inrättande av tjänsten.
17880: tet övrig personai i motsvarande proportion.
17881:      Helsingfors den 3 juni: 1980.
17882: 
17883:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
17884:                                                1980 vp.
17885: 
17886: Kirjallinen kysymys n:o 309.
17887: 
17888: 
17889: 
17890: 
17891:                                    Kortesalmi: Erään perheen . asemasta Oulun kaupungin. Pate-
17892:                                       niemeä asemakaavoi tettaessa.
17893: 
17894: 
17895:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
17896: 
17897:     Oululainen Väinö Jaatinen perheineen on           ja Pateniemen sahalle johtavan rautatien väli-
17898: kirjoittanut 26. 5. 1978 Oulun kaupunginhalli-        nen alue vahvistamatta TVL:n tiesuunnitelmien
17899: tukselle Pateniemessä olevasta alueesta välillä       vuoksi. Asemakaavaehdotuksessa alueen käyttö
17900: Aaltokankaantie - Oulu Osakeyhtiön rautatie,          oli osoitettu siten, että Raitotie oli merkitty
17901: joka on ollut kaavoittamatta TVH:n tiesuun-           liikennealueeksi, sen eteläpuolinen osa käytet-
17902: nitelmien vuoksi ja on ollut kirjeen kirjoittami-     ty asutukseen ja pohjoispuolinen osa puisto-
17903: sen aikoina tulossa kaavoitusvaiheeseen. Tällä        alueeksi. Kysymyksessä oleva Jaatisten omis-
17904: alueella sijaitseva Jaatisten omistama tila Kul-      tama tila n:o 66:3 sijaitsee puistoalueella.
17905: lanmäki RN:o 66:3 on edellä mainituista syis-             Raitotie on nyt rakennettu ja se on TVL:n
17906: tä jäänyt toisarvoiseen asemaan. Jaatisilla ei        paikallistie. Kyseisen tien merkitsemistä asema-
17907: ole ollut mahdollisuuksia myydä yhtään tont-          kaavaan on käsitelty Kuivasjärven asemakaa-
17908: tia kuten toisilla samalla alueella olevilla ti-      van yhteydessä. Asemakaavaehdotuksessa se on
17909: loilla on ollut. Jaatiset ovat kumpikin vanhoja       merkitty liikennealueeksi, mutta kun TVH ei
17910: ja pieneläkkeen varassa eläviä. Toimeentulona         ole tätä hyväksynyt katsoen, että asemakaavas-
17911: heillä on aikaisemmin ollut tilalta saatava tu-       sa tie tulisi merkitä kaduksi, jätettiin kaavaeh-
17912: lo. Valtion tekemä tie on pirstonut Jaatisten         dotuksesta kaupungin pyynnöstä vahvistamatta
17913:  tilan niin, että peltopakettikorvaukset ovat         liikennealue ja sen eteläpuoleinen osa.
17914:  jääneet olemattomiksi.                                   Kaiken tämän seurauksena Jaatiset ovat jou-
17915:     Jaatisten omistama alue on alun perin kä-         tuneet huomattavan epäoikeudenmukaiseen
17916:  sittänyt 7,8 ha, josta on myyty Jaatisten po-        asemaan verrattuna alueen muihin tontinomis-
17917:  jalle 3 000 m2 ja TVH ottanut 1,126 ha. Jäl-         tajiin. Jaatiset ovat kaiken lisäksi siirtoväkeä.
17918:  jelle jäänyt osa on vielä siksi suuri, että Jaa-     Onkin todella kysyttävä: kuinka kauan Oulun
17919:  tiset pitävät ehdottomasti oikeudenmukaisena,        kaupunki saa tehdä haittaa ja kiusaa yhdelle
17920:  että alue kaavoitetaan ainakin Jaatisten omille      siirtolaisperheelle?
17921: lapsille tonteiksi sekä että Jaatiset saavat kaa-         Ydinkysymys Jaatisten asiassa on siis se,
17922:  voitetuksi myös myyntiä varten muutaman ton-         että valtio haluaisi merkitä Raitotien kaduksi,
17923:  tin. Maanvaihtokauppaan Jaatisen pojat eivät         jolloin kadun rakentamisen kustannukset siir-
17924:  suostu.                                              tyisivät kaupungille, mutta kaupunki puoles-
17925:      Jaatiset ovat ilmoittaneet, että jos tontteja    taan haluaa, että Raitotie merkitään liikenne-
17926:  koskevassa asiassa päästään sopimukseen, he          alueeksi, jolloin liikennealueen rakentamisen
17927:  tarjoavat lopun alueensa kaupungille ostetta-        kustannukset siirtyvät valtiolle. Tämän kaupun-
17928:  vaksi. Jaatiset eivät halua kyseistä aluetta         gin ja valtion riidan seurauksena siis yksi per-
17929:  myydä kokonaisena. Jaatisten mielestä kunnal-        hekunta, Jaatisten perhe, on joutunut kohtuut-
17930:  listekniikan rakentaminen Kuivasjärven tien          tomasti kärsimään.
17931:  ja rautatien välille ei tuota asuntotonttien osal-      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17932:  ta sen suurempia vaikeuksia kuin teollisuuston-      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
17933:  teillekaan, jonne se kuitenkin on rakennettava.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17934:  Nämä näkökohdat Jaatiset ovat pyytäneet ot-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17935:  tamaan huomioon kaavoitusta laadittaessa.
17936:      Oulun asemakaavaosaston 16. 5. 1978 anta-                 Pitääkö Hallitus oikeana, että Oulun
17937:  man lausunnon mukaan Pateniemen asemakaa-                   kaupungin Pateniemen kaupunginosassa
17938:  vaa vahvistettaessa on jäänyt Aaltokankaantien              asuva Väinö Jaatinen perheineen joutuu
17939: 088000718U
17940: 2                                         1980 vp.
17941: 
17942:      kärsimään huomattavia taloudellisia              miin sellaisen ratkaisun saamiseksi tässä
17943:      menetyksiä Oulun kaupungin ja valtion            asiassa, että Väinö Jaatiselle ja hänen
17944:      välisten    asemakaavaerimielisyyksien           perheelleen vihdoinkin jo tehdään oi-
17945:      vuoksi, ja                                       keutta?
17946:         aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
17947:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1980.
17948: 
17949:                                      J. Juhani Kortesalmi
17950:                                               N:o 309                                               3
17951: 
17952: 
17953: 
17954: 
17955:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
17956: 
17957:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-     tui. siitä, että tieviranomaisten kannan mukaan
17958: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        paikallistienä oleva Raitatie tulisi asemakaa-
17959: mies, olette 29 päivänä huhtikuuta 1980 päi-        vaan merkitä kaduksi, jolloin se siirtyisi kau-
17960: vätyn kirjeenne n:o 778 ohella toimittanut          pungin hallintaan. Asemakaavaehdotuksesta an-
17961: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    tamassaan lausunnossa tie- ja vesirakennuslai-
17962: nöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen         toksen Oulun piiri on katsonut, että kaava-
17963: kirjallisesta kysymyksestä n:o 309, jossa tiedus-   aluetta tulisi laajentaa pohjoiseen niin, ettei
17964: tellaan:                                            Herukan ja Pateniemen kaupunginosien väliin
17965:                                                     jäisi kaavoittamatonta aluetta. Tällöin Raita-
17966:           Pitääkö Hallitus oikeana, että Oulun      tieksi merkitty Pateniemen-Kuivasjärven pai-
17967:        kaupungin Pateniemen kaupunginosassa         kallistie sisältyisi kaavaan. Piirin mielestä Rai-
17968:        asuva Väinö Jaatinen perheineen joutuu       tatie tulisi kaavoittaa kaduksi. Oulun kaupun-
17969:        kärsimään huomattavia taloudellisia          ginhallitus on 28 päivänä tammikuuta 1980
17970:        menetyksiä Oulun kaupungin ja valtion        kuitenkin päättänyt, että kyseistä asemakaavaa
17971:        välisten      asemakaavaerimielisyyksien     ei toistaiseksi hyväksytä.
17972:        vuoksi, ja                                      Oulun kaupunginvaltuuston 2 päivänä tam-
17973:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    mikuuta 1978 hyväksymässä vuosille 1978-
17974:        miin sellaisen ratkaisun saamiseksi tässä    1982 laaditussa yleiskaavallisessa suunnitelmas-
17975:        asiassa, että Väinö Jaatiselle ja hänen      sa Jaatisten omistama tila on osoitettu puisto-
17976:        perheelleen vihdoinkin jo tehdään oi-        maisesti hoidettavaksi ulkoilu- ja virkistys-
17977:        keutta?                                      alueeksi. Myös alueelle aikanaan laaditussa ase-
17978:                                                     makaavaluonnoksessa tila_ on osoitettu puisto-
17979:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         alueeksi.
17980: taen seuraavaa:                                        Tieviranomaisten ja Oulun kaupungin eri-
17981:    Oulun kaupungin asemakaavaosaston ilmoi-         suuntainen käsitys siitä, milloin liikenneväylä
17982: tuksen mukaan alue, jolla Jaatisten omistama        osoitetaan asemakaavassa katualueeksi ja mil-
17983: tila sijaitsee, on aikanaan jäänyt asemakaavan      loin liikennealueeksi on vaikeuttanut asemakaa-
17984: ulkopuolelle keskeneräisten tiesuunnitelmien        voitusta Oulussa eräällä muullakin alueella. Si-
17985: vuoksi. Oulun kaupunginhallitus on sittemmin        säasiainministeriön ja Oulun kaupungin edus-
17986: 8 päivänä elokuuta 1978 tehnyt päätöksen ase-       tajien kesken käydyissä neuvotteluissa ministe-
17987: makaavan laatimisesta Raitatien ja Aaltokan-        riön taholta onkin korostettu tieviranomaisten
17988: kaantien väliselle alueelle. Samalla kaupungin-     ja Oulun kaupungin välisten nopeiden neuvot-
17989: hallitus on antanut kiinteistöviraston tehtäväk-    telujen tarpeellisuutta liikenneväylien asema-
17990: si neuvotella Jaatisten kanssa aluevaihdosta tai    kaavoittamisen periaatteiden ratkaisemiseksi
17991: heidän tilansa ostamisesta kaupungille.             Oulun .kaupungin alueella. Kaupungin viran-
17992:     Kaupungin viranomaisilta saadun tiedon mu-      omaisilta saadun tiedon mukaan tällaisia neu-
17993: kaan kaava-alueen rajaaminen Raitatielle joh-       votteluja onkin käyty.
17994:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
17995: 
17996:                                                                         Ministeri J. Koikkalainen
17997: 4                                           198o vp.
17998: 
17999: 
18000: 
18001: 
18002:                           T i 11 Ri k s d a g e n. s H e r r   T a lm a n.
18003: 
18004:    I det syfte 37 § 1111om. riksdagsordningen      devägen Raitotie skulle betecknas som gata i
18005: anget har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stadsplanen, varvid ·den skulle övergå i stadens
18006: nr 778 av den. 29 april 1980 tillställt veder·     besittning. 1 sitt utlåtande om stadsplane-
18007: börande medlem av statsrådet avskrift av föl-      förslaget har väg- och vattenbyggnadsverket,
18008: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          Uleåborgs distrikt, ansett att planområdet
18009: undertecknade skriftliga spörsmål nr 309:          borde utvidgas norrut, så att det inte skulle
18010:                                                    ligga något område utan stadsplan mellan
18011:           Anset Regeringen det rätt att i stads-   stadsdelarna Herukka och Pateniemi. Härvid
18012:        delen Pateniemi i Uleåborgs stad bo-        skulle den som Raitotie betecknade bygdevägen
18013:        satta Väinö Jaatinen med familj måste       mellan Pateniemi och Kuivasjärvi omfattas av
18014:        lida avsevärd ekonomisk förlust på          planen. Distriktet anser att Raitotie borde pla-
18015:        grund av meningsskiljaktigheter mellan      neras till gata. Uleåborgs stadsstyrelse har
18016:        Uleåborgs stad och staten angående          emellertid den 28 januari 1980 beslutat att
18017:        stadsplanen, och                            tillsvidare inte godkänna stadsplanen i fråga.
18018:           ämnar Regeringen skyndsamt vidta             I den pian av generalplanstyp som uppgjorts
18019:        åtgärder för åstadkommande av ett så-       för åren 1978-1982, vilken godkändes av
18020:        dant avgörande i detta ärende att Väinö     Uleåborgs stadsfullmäktige den 2 januari 1978~
18021:        Jaatinen och hans familj äntligen kom-      är den av familjen Jaatinen ägda lägenheten
18022:        mer rättvisa till del?                      utmärkt som ett fritids- och rekreationsområde,
18023:                                                    vilket skall skötas som park. Även i det stads-
18024:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      planeutkast som i sinom tid uppgjor&!s utgör
18025: samt anföra följande:                              lägenheten parkområde.
18026:    Enligt uppgift från Uleåborgs stads stadspla-       Vägmyndigheternas och Uleåborgs stads olik-
18027: neavdelning blev det område, där den av famil-     artade uppfattningar om när en trafikled skall
18028: jen Jaatinen ägda lägenheten är belägen, utan-     anges i stadsplanen som gatuområde och när
18029: för stadsplanen på grund av att vägplaneringen     som trafikområde har försvårat stadsplane-
18030: inte slutförts. Stadsstyrelsen i Uleåborg har      ringen i Uleåborg även beträffande ett annat
18031: sedermera den 8 augusti 1978 fattat beslut         område. Vid förhandlingar mellan represen-
18032: om att stadsplan skall uppgöras för området        tanter för ministeriet för inrikesärendena och
18033: mellan Raitotie och Aaltokankaantie. Samtidigt     Uleåborgs stad har man från ministeriets sida
18034: har stadsstytelsen gett fastighetskontoret i       framhållit nödvändigheten av snara förhand-
18035: uppdtag att underhandla med familjen Jaati-        lingar mellan vägmyndigheterna och Uleåborgs
18036: nen om områdesbyte ellet om att staden skulle      stad för att beslut. om principerna · för .stadspla~
18037: köpa deras lägenhet.                               n.erin.gen beträffande trafiklederna på Uleåbotgs
18038:    Stadens myndigheter har .uppgett att grän-      stads område skall kunna fattas.Enligt uppgift
18039: sen för planorri:tådef drogs vid Raitotie på       från stadens 111yndighetet har sådana förhan.d.
18040: grund av att vägmyndigheterna ansåg att byg-       lingar tedan fötts.
18041:      Helsingfors den 11 juni 1980.
18042: 
18043:                                                                         Ministet ]. Koikkalainen
18044:                                              1980 vp.
18045: 
18046: Kirjallinen kysymys n:o 310.
18047: 
18048: 
18049: 
18050: 
18051:                                  Astala ym.: Kirjastoautotoiminnan turvaamisesta.
18052: 
18053: 
18054:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18055: 
18056:    Suomessa on ollut kirjastoautotoimintaa 20       tyksen mukaan tarvittaisiin vielä noin 75 .kO-
18057: vuotta. Kirjastoautot ovat muodostuneet mer-        konaan uutta kirjastoautoa syrjäseutujen kirjas-
18058: kittäväksi osaksi maamme kirjastoverkkoa. Lä-       topalveluiden tehostamiseksi.
18059: hes 750 000 suomalaisen kirjastopalvelut ovat          Suomen Kirjastoseuran 25. 4. 1980 antaman
18060: kirjastoauton varassa. Noin 16 % kirjaston          tiedon mukaan vuoden 1980 lisätalousarvion
18061: käyttäjistä on kirjastoauton asiakkaita, maa-       kirjastoautomäärärahan tarve olisi ollut koulu-
18062: seudulla peräti joka viides. Kirjastoauto on mo-    hallituksen kirjastoautotyöryhmän laskelmiin
18063: nelle syrjäkylän asukkaalle, monelle kaupunki-      perustuen kaikkiaan 12,4 miljoonaa markkaa.
18064: lähiön asukkaalle tärkeä kulttuurin välittäjä.      Vuosina 1981-84 valtion kirjastoautomäärära-
18065: Tällä hetkellä käytössä olevista kirjastoautoista   hojen tarve olisi noin 8,4 miljoonaa markkaa
18066: joka neljäs on 10-13 vuoden ikäinen. Van-           vuodessa.
18067: hentuneet autot pitäisi nopeasti uusia.- Jos ei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18068: näin tehdä, on arviolta 200 000 kansalaisen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
18069: kirjastopalveluihin tiedossa katkoja tai he jää-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18070: vät kokonaan ilman kirjastoa.                       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18071:    Kouluhallituksen kirjastoautotyöryhmä on
18072: laskenut, että viime vuonna olisi pitänyt uu-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18073: sia 17 kirjastoautoa, tänä vuonna 13 ja ensi               kirjastoautotoimintaa uhkaa katastrofi,
18074: vuonna 8. Valtion budjetissa oli viime ja tänä             ellei kirjastoautoja kyetä uusimaan tar-
18075: vuonna kirjastoautojen hankkimiseen varattu                peen edellyttämällä tavalla, ja
18076: vain 1 miljoona markkaa. Vuosina 1977-79                      aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti
18077: valtion tähän tarkoitukseen varaamat rahat eivät           tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta lähes
18078: ole riittäneet ainoankaan uuden kirjastoauton              miljoonalle ihmiselle, syrjäkylien ja lä-
18079: hankintaluvan myöntämiseen.                                hiöiden asukkaalle, koululaiselle ja van-
18080:    Kirjastoautoverkko ei ole vielä kokonaisuu-             hainkotien asukkaalle voidaan taata tu-
18081: dessakaan valmis. Kirjastoautotyöryhmän käsi-              levaisuudessa kirjastopalvelut?
18082:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
18083: 
18084:          Heli Astala                   Ulla-Leena Alppi               Mikko Ekorre
18085: 
18086: 
18087: 
18088: 
18089: 0880006975
18090: 2                                            1980 vp.
18091: 
18092: 
18093: 
18094: 
18095:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18096: 
18097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      varattujen määrärahojen perustelun mukaan
18098: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       voitu kirjastoautojen hankkimiseen käyttää
18099: mies, olette 6 päivänä toukokuuta 1980 päivä-      kumpanakin vuonna 1 000 000 markkaa. Teh-
18100: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     dessään ennakkopäätöksiä kirjastoautojen hank-
18101: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     kimisen tarpeellisuudesta on kouluhallitus jou-
18102: sanedustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta       tunut rajoittamaan myönnettyjen lupien mää-
18103: kirjallisesta kysymyksestä n:o 310:                rän Eduskunnan myöntämien käytettävissä ole-
18104:                                                    vien määrärahojen mukaan.
18105:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         Kouluhallituksen kirjastoautotyöryhmän 19.
18106:        kirjastoautotoimintaa uhkaa katastrofi,
18107:                                                    10. 1978 valmistuneen muistion mukaan olisi
18108:        ellei kirjastoautoja kyetä uusimaan tar-    kirjastoautojen uusintahankintatarve vuosittain
18109:        peen edellyttämällä tavalla, ja
18110:                                                    keskimäärin 18 autoa ja lisähankintatarve, jos-
18111:           aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti       sa pienten kuntien yhteistoiminta on otettu
18112:        tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta lähes
18113:                                                    huomioon, keskimäärin 12 autoa vuodessa. Tar-
18114:        miljoonalle ihmiselle, syrjäkylien ja lä-
18115:                                                    vearvio on tehty vuosia 1979-1984 varten.
18116:        hiöiden asukkaalle, koululaiselle ja van-
18117:                                                    Sanotusta muistiosta ilmenee myös, että kirjas-
18118:        hainkotien asukkaalle voidaan taata tu-
18119:                                                    toautoja on vuosina 1961-1976, jolloin käy-
18120:        levaisuudessa kirjastopalvelut?
18121:                                                    tössä viimeisenä vuotena oli 205 autoa, uusit-
18122:                                                    tu yhteensä 10. Uusittujen autojen keskimää-
18123:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     räinen käyttöikä on ollut noin 10 vuotta. Kun
18124: vasti seuraavaa:                                   käytössä olevista kirjastoautoista lähes 80 pro-
18125:     Kunnan peruskoulun, lukion ja yleisen kir-     senttia on hankittu 1970-luvun ensimmäisellä
18126: jaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä     puoliskoLla, ajoittuu näiden autojen uusimistar-
18127: lainoista annetun lain (1112/78) 7 § :n mu-        ve 1980-luvun ensimmäisiin vuosiin. Sikäli kuin
18128: kaan kunta saa kirjastoauton ja -veneen hank-      varoja vanhan kirjastoautokannan uusimiseen
18129: kimisesta ja sen ensikertaisesta varustamisesta,   ei voida. riittävästi myöntää perustamiskustan-
18130: kirjahankintoja ja kulutustarvikkeiden perus-      husten valtionosuuksina, joudutaan kirjastoau-
18131: varasteja lukuun ottamatta, aiheutuviin perus-     totoimintaa entistä voimakkaammin tukemaan
18132: tamiskustannuksiin valtionosuutta kantokyky-       autojen korjauskustannuksista johtuvina käyt-
18133: luokasta riippuen 51-86 prosenttia. Kirjasto-      tökustannusten valtionosuuksina.
18134: asetuksen ( 268/62) 31 §: n mukaan kunta              Jo vuoden 1973 kirjastokomitea katsoi kir-
18135: voi alistaa kouluhallituksen ennakolta ratkais-    jastojen erääksi yhteiskuntapoliittiseksi tavoit-
18136: tavaksi, onko muun muassa kirjastoauton han-       teeksi kirjastolaitoksen kehittämisen siihen
18137: kintaa pidettävä kirjastotoimen kannalta tar-      suuntaan, että alueelliset erot kirjastopalvelujen
18138: peellisena. Kouluhallitus on vuodesta 1961,        tasossa vähenevät, jolloin erityistä huomiota
18139:  jolloin maamme ensimmäinen kirjastoauto sai       on kiinnitettävä kehitysalueiden, maaseudun
18140: hankintaluvan, vuoteen 1976 myöntänyt näitä        haja-asutusalueiden sekä kaupunkikeskuksia
18141: lupia yhteensä 219. Vuosina 1977-79, joihin        ympäröivien uusien asuma-alueiden kirjastopal-
18142: kysymyksessä viitataan, on kouluhallitus myön-     veluksiin. Tämän tavoitteen saavuttamisessa
18143:  tänyt yhteensä 12 kirjastoauton hankintalupaa     kirjastoautotoiminta on osoittautunut käyttö-
18144: sekä vuonna 1980 kaksi hankintalupaa.              kelpoiseksi keinoksi. Kirjastoauton käyttöönot-
18145:     Uuden kirjastojen valtionosuutta koskevan      to ja sivukirjastoverkoston lakkauttaminen on
18146: lain voimassa ollessa vuosina 1979-1980 on         yleensä merkinnyt myös kirjastopalvelujen te-
18147: näiden vuosien tulo- ja menoarvioiden kirjas-      hostumista.
18148:  tojen perustamiskustannusten valtionosuuteen         Siten kouluhallituksen em. työryhmän muis-
18149:                                              N:o 310                                              3
18150: 
18151: tiosta ilmenee, että esim. vuonna 1974, jolloin     tärkeänä ja käyttökelpoisena kirjastopalvelun
18152: hankittiin 27 kuntaan kirjastoauto ja lakkau-       muotona Ja pyrkii autojen uusintahankintaan
18153: tettiin 172 sivukirjastoa, lainaajien määrä näis-   myönnettävin määrärahoin turvaamaan auto-
18154: sä kunnissa kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja ko-     kannan säilyttämisen vähintään nykyisellä ta-
18155: tilainojen määrä viisinkertaiseksi.                 sollaan sekä mahdollisuuksien mukaan lisää-
18156:    Hallitus pitää edelleen kirjastoautotoimintaa    mään ja kehittämään kirjastoautotoimintaa.
18157:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1980.
18158: 
18159:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistä
18160: 4                                            1980 vp.
18161: 
18162: 
18163: 
18164: 
18165:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18166: 
18167:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        i enlighet med motiveringarna för de anslag
18168: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       wm reserverats för anläggningskostnader för
18169: av den 6 maj 1980 tili vederbörande medlem          bibliotek kunnat använda 1 000 000 mark
18170: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av      vartdera året för anskaffning av biblioteks bilar.
18171: riksdagsman Heli Astala m.fl. undertecknade         Då skolstyrelsen fattat beslut beträffande be-
18172: spörsmål nr 310:                                    hovet att anskaffa biblioteksbilar har styrelsen
18173:                                                     varit tvungen att begränsa antalet tillstånd
18174:           Är Regeringen medveten om att             efter de anslag som riksdagen beviljat.
18175:        biblioteksväsendet hotas av katastrof            Enligt den promemoria som utarbetats av
18176:        om man inte kan förnya biblioteksbilar-      skolstyrelsens arbetsgrupp för biblioteksbilar
18177:        na på ett sätt som motsvarar behovet,        den 19. 10. 1978 skulle det årligen finnas ett
18178:        och                                          behov att anskaffa i medeltal 18 nya bilar och
18179:           ämnar Regerinzen på det snaraste          behovet av tilläggsanskaffningar, vid vhllket sam-
18180:        skrida tili de behövliga åtgärderna för      arbetet mellan de små kommunerna beaktats,
18181:        att trygga bibliotekstjänsterna för när-     i medeltal 12 per år. Ur den nämnda prome-
18182:        mare en miljon människor, invånare i         morian framgår också, att under åren 1961-
18183:        g1esbygder och förorter, skolelever och       1976 hade sammanlagt 10 bilar förnyats och
18184:        personer i ålderdomshem, i framtiden?        att år 1976 sammanlagt 205 bilar var i bruk.
18185:                                                     Då närmare 80 % av de biblioteksbilar som
18186:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       är i bruk skaffats under första hälften av
18187: samt anföra följande:                                1970-talet kommer behovet av nyanskaffningar
18188:    Enligt § 7 i lagen om statsandelar och           att infalla under första hälften av 1980-talet.
18189: -understöd samt lån åt kommuna1a grund-             I den mån man inte kan bevilja tillräckligt
18190: skolor, gymnasier och allmänna bibliotek            med anslag ur statsandelarna för anläggnings-
18191: (1112/78) erhåller kommun för anläggnings-           kostnader till förnyande av det gamla biblio-
18192: kostnader, föran1edda av anskaffning och första     teksbillsbeståndet kommer bibliot~ksbilsverk­
18193: utrustning av biblioteksbil och -båt med un-        samheten ailt mera erhålla 1stöd i form av an-
18194: dantag av bokanskaffningar och grundförråd          shg för reparationskostnader ur statsandelarna
18195: av konsumtionsförnödenheter, beroende på            för driftskostnader.
18196: kommunens bärkraftsklass statsandel tili 51-            Redan år 1973 upptog bibliotekskommitten
18197: 85 %. Enligt § 31 i biblioteksförordningen          som en av bibliotekens samhällspolitiska mål-
18198: (268/62) kan kommun på förhand under-               sättningar utvecklande av biblioteksväsendet
18199: ställa skolstyrelsens avgörande bl.a. om man        så att de regionala skillnaderna i biblioteks-
18200: bör anse anskaffningen av biblioteksbil vara         tjänsterna minskas, varvid man bör speciellt
18201: nödvändig för biblioteksväsendet. Sko1styrelsen     rikta uppmärksamheten på bibliotekstjänsterna
18202: har från år 1961, då den första biblioteksbilen     i utvecklingsområdena, landsbygdens glesom-
18203: fick anskaffningstillstånd i vårt land, fram tili   råden samt de nya bostadsområdena omkring
18204: år 1976 beviljat sammanlagt 219 dylika tili-         stadsområdena. Biblioteksbilsverksamheten har
18205: stånd. Under åren 1977-79, som man hän-              visat sig vara ett ändamålsenligt medel för
18206: visar till i spörsmålet, har skolstyrelsen be-      uppnåendet av detta mål. Införandet av bib-
18207: viljat sammanlagt 12 anskaffningstillstånd för      lioteksbilar och indragandet av filialbibliotek
18208: biblioteksbi1ar samt år 1980 två tillstånd.          har i allmänhet lett tili en effektivering av
18209:    Under åren 1979-80 då den nya lagen om           bibliotekstjänsterna. Ur den promemoria som
18210: statsandel för bibliotek varit i kraft har man      skolstyrelsens ovannämnda arbetsgrupp utar-
18211:                                              N:o 310                                             5
18212: 
18213: hetat framgår att t.ex. år 1974, då 27 kommu-      fortsättningsvis vara en viktig och ändamålsen-
18214: ner skaffade sig biblioteksbilar och 172 filial-   lig form av biblioteksservice och strävar ti:ll
18215: bibliotek drogs m, ökade antalet låntagare i       att med anslag för anskaffning av bilar trygga
18216: dessa kommuner med det dubbla och antalet          åtminstone det nuvarande bilbeståndet och i
18217: hemlån femdubbelt.                                 mån av möjlighet att utöka och förbättra bib-
18218:   Regeringen anser biblioteksbilsverksamheten      lioteksbilsverksamheten.
18219:      Helsingfors den 6 juni 1980.
18220: 
18221:                                                                        Minister Kalevi Kivistö
18222: 
18223: 
18224: 
18225: 
18226: 0880006975
18227: Kirjallinen kysymys n:o 311.
18228: 
18229: 
18230:                                      P. Jokinen ym.: Kouvolan yhteistoiminta-alueella käytössä ole-
18231:                                         van poliisiradioaseman toiminnan parantamisesta.
18232: 
18233:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18234: 
18235:      Kouvolan yhtdstoiminta-alueeseen kuuliuvil:la      Vaikkaalla oil.evi:in partioihin, mutta koska tuki-
18236: Kouvolan rumismiespiiriJlä, Kuusankosken ni-            asema on ollut voimakkaampien laiva- tai mui-
18237: mismJ.espiirillä, Anjalankosken nimismiespiitiliä,      den radioasemien su1kema, niin yhteydenotto ei
18238: Iitin nimismiespiiriD.lä ja Elimäen nimi~miespii­       ole onnistunut. Myös toimpäin on ohlut jatku-
18239: riil:lä on yhteinen tukiatSema, joka toimii Kouvo-      via onge1mia, lähelläkään olevista autoista ei
18240: lassa. TukiasemalLa on neljä käyttölaitetta, jot-       ole saatu yhteyttä tukiasemaan. Vähän aikaa
18241: ka on sijoitettu Kouvolan, Kuusankosken ja              siten ·sattui mm. citlanne, joiliioin Kouvolan He-
18242: Myllykosiken poliisiasemi11e sekä lii.kkuvan po-        peil!lä vaikeas1sa takaa-ajossa o.hl.ut partioauto
18243: liilsin toimistoon Kouvolassa. Laite uusittiin          yritti saada apua, mutta radiolaitteiden ikel-
18244: noin kruksi vuotta sitten, jol!loin käytössä o.hl.ut    vottomuuden vuoksi se ei onn1stunut. Jokapäi-
18245: ja salaman v~oittama tukiasema vaihdettiin uu-          ,väinen thlanne on se, että Kouvolan päivystäjä
18246: teen. Ailk:aisemmin [aitteen oHessa käytössä            yrittää saada autoihin yhteyttä kertoakseen, että
18247: Kuusankosken pol!Usiasemalla ja MyHykosken              poliisin apua tarvittaisiin erhlaisilla häiriö- tai
18248: poliisias·emalla oli eri:Hiset lähetinvastaanotti-      liiJkennevahinkopaikoiUa, mutta yhteydenotto ei
18249: mensa, jotJka korvattiin pe!lkihlä käyttölairtteihla.   ole onniistunut kuin vasta pitkien yritysten
18250: Näin olJen ·koko yhteistoiminta-alue jäi yhden          jälkeen. Tämä radiolaiteongelma ei ole yksi-
18251: tukiaseman varaan. Vanha laite poistettiin käy-         nään Kouvolan seudun ongelma, mm. Porin
18252: töstä sen johdosta, että poliisin viestivadko1ta        seuduihl:a vai:keudet ovat 'suurån piirtein saman-
18253: ilmoitettiin,, ettei siihen ole saatavana varaosia.     laiset. Paits1 että kansalaisten turvallisuuspalve·
18254: Laite toimi vatl1'io1tuneenakin tyydyttävästi eikä      lujen saanti nykyisellään vaarantuu ja hidastuu,
18255: sen kanssa jouduttu vailk:euksiin. Asennusvai-          tilanne vaarantaa myös poliisin omaa työturval-
18256: heessa oli t1edo&·sa, että uusi laite on Ruotsis§a      lisuutta. Tällaisia pieniä kriisitilanteita poliisi-
18257: poistettu käytöstä vanhentuneena. Valtion han-          arjessa sattuu tavan takaa. Tilanteeseen on
18258: kittua laitt:eet niitä o1i tarjottu ens·in TVL:hle,     puuttunut myös Kouvolan yhteistoiminta-alu-
18259: joka ei kuitenkaan hyväksynyt niitä huonon              een työsuojelutoimikunta 20. 3. 1980 pitämäs-
18260: käyttövarmuuden vuoksi. Laitteiston taso oli            sään kokouksess,a. Heikoista laitteista johtuen
18261: si1s täysin tiedossa. Tämän jälkeen laitteet si-        koko yhteistoiminta"alueen poliisipalvelujen ta-
18262: joitettiin poliisin käyttöön ja Kouvolan yhteis-        so on [askenut.
18263: toiminta-alue sai yhden. Tämän jälkeen aLkoi-               Edellä olevaan ja va]tiopäiväjärjestyksen 3 7
18264: vatkin vai:keudet.                                      § :n 1 momenttiin vilitaten esitämme valtioneu-
18265:      Perusongelmana on nykyisen laitteiston heik-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
18266: kotehoisuus ja epävarmuus. Muut samoilla taa-           raavan kysymyksen:
18267: juuksilla toimivat voimakkaammat lähettimet,
18268: mm. Suomenlahdella sei:laavat ~aivat, sulkevat                    Mihin toimenpiteisiin Ha.hl.itus a.i!koo
18269: ajoittain poliisin radioliikenteen täysin. Tällöin             ryhtyä kansalai•sten turvaililisuuspalvelu-
18270: saattaa muodostua ja on muodostunutkin tilan-                  jen ,saannin ja po1&ien työturvallisuu-
18271: teita, että Kouvolan tukiasemalta on yritetty                  den takaamiseksi tarvittavan toiminta-
18272: saada yhteyttä Kouvolan ympäristön taajamiss:t                 kelpo1sen poli1shadioaseman hankkimi-
18273: esimel'kihi Koria•hla, Valkealan kirkol!la tai                 seksi Kouvolan yhteistoiminta-alueelle?
18274:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
18275: 
18276:           Pekka Jokinen                    Anna-Kaarina Louvo              Urpo Leppänen
18277:           Mikko Pesäilä                    Heikki Järvenpää                Mauri Miettinen
18278:           Pekka Star111st                  Esko Almgren                    Terho Purwainen
18279: 088000708H
18280: 2                                                19-80 vp.
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                           Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18286: 
18287:   .Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          liian täynnä radioliikennettä. Kouvolan alueen
18288: 1nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ohella kaikki muutkin alueet kärsivät ajoittain
18289: olette 6 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn               hyvin huonoista tai jopa kokonaan katkeavista
18290: kir}eenne n:o 816 ohella lähettänyt valtioneu-          poliisiradLoyhteyksis:tä. Nämä va~keudet haittaa-
18291: voston asianomais,ehle jäsenelle toimitettavaksi        vat poliisin toimintaa koko maassa.
18292: jälj,ennöksen kansa:nedustaja P~ekka Jok~sen ym.           Kouvo1an poliisiradioasema ei ole tyypihään
18293: kirjallisesta kysymyksestä n:o 311, jossa tiedus-       vanhentunut. Yli puolet poliisin kiinteistä ra-
18294: teHaan:                                                 dioasemrsta ovat •samaa tyyppiä. Kouvolan yh-
18295:                                                         teistoiminta-alueen radiojärjesteLmä on toimin-
18296:            Mihin toimenpiteisiin Ha:Hitus ~aikoo        naJ.listen syiden takia verraten mutkikas ja siitä
18297:         ryhtyä kansalaisten turvallisuuspalvelu-        aiheutuvat käyttövaikeudet ova:t •saattaneet osal-
18298:         jen ~saannin ja pd1i~sien työturvalJ.isuu-      taan haitata radio:lwkennettä. Pääsyy va&euk-
18299:         den taka,amiseksi tarvittavan toiminta-         siin on tkuLtenkin häiriölliseksi käynyt taajuus-
18300:         kelpoisen poli1siradioaseman hankkimi-          alue. Se on poistettavissa vain kokonaan uuden
18301:         seksi Kouvolan yhteistoiminta~alueelle?         poliisiradioverkon rakentamisella korkeammalle
18302:                                                         taajuusalueelle ja poliisin koko radiokaluston
18303:    VastauJksena :kysymykseen esitän kunnioitta-         uusimisella. Uusi vevkko onkin jo r:aken-
18304: vasti seuraavaa:                                        teilla. Kymen lääni on suunnitelmien mu-
18305:    Poliisin nykyistä radioliikennettä haittaavat        kaan vuorossa vuonna 1982. Mahdollisuudet
18306: koko mooss~a ajoittain hyvinkin voimakkaat häi-         Kouvolan alueen radioliikennevaikeuksien hel-
18307: riöt. Ne a:lkava:t juuri nyt olla pahimmil:laan         pottamiseen väliaikaistoimenpitein ovat sisäasi-
18308: tälle vuodelle sattuvan auringonpilkkujen mak-          ainm~nisteriössä tut'kittavina. Samalla pyritään
18309: simin maan yläilmakehässä aiheuttamien muu-             uuden radiovevkon rakentamista mahdo1Lisuuk-
18310: tosten takia. PoJ~i,sin käyttämän radioliikenteen       s1en mukaan jouduttamaan.
18311: taajuusa:lue on eri:ttäin altis häiriöille ja lisäksi
18312:       Helsingis·sä 9 päivänä kesäkuuta 1980.
18313: 
18314:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18315:                                                N:o 311                                                 3
18316: 
18317: 
18318: 
18319: 
18320:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
18321: 
18322:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vola-området lider även al!l:a andra områden
18323: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av tidvis synnerligen dåliga dler t.o.m. heit
18324: nr 816 av den 6 maj 1980 tili vederbörande           avbrutna poli1sraclioförbindelser. Des~sa 'svårighe-
18325: medlem av statsrådet översänt avskrift av            ter invellkar men!ligt på poltsens verksamhet i
18326: riksdagsman Pekka Jokinen m.fl. undertecknade        heLa [andet.
18327: spörsmål nr 311:                                        Kouvola polisradiostation är inte föråldrad
18328:                                                      tili sin typ. Över häilften av poliseos fasta ra-
18329:           Vi:l:ka åtgärder ämnar Regeringen vid-     diostationer är av ,samma typ. Radiosy:stemet
18330:        ta för a:nskaffning av en funktionsduglig     inom Kouvola samarbetsområde är av funktio-
18331:        polisradiostation ~nom Kouvola samar-         nella ~skäl rätt komplicerat och de därav föran-
18332:        betsområde 1så att medborgarnas möj-          ledda svårigheterna kan även ha bidragit tili
18333:        lighet att få servke i säkerhetsfrågor        att störa radiotrafiken. Den huvudsakliga or-
18334:        och polisernas trygghet i: arbetet kan        saken tiill. dessa svål'igheter är emellertid att
18335:        garanteras?                                   frek_v,en:sområdet är så utsatt för rstörningar.
18336:                                                      Detta kan avhjä:Lpas endast genom att ibygga
18337:                                                             1
18338: 
18339:    Såsom svar på detta spörsmåJ. får jag vörd-       ut ett hdt nytt polisl'adiosystem och förnya
18340: samt anföra följande:                                poliseos hela radioutrustning. Ett nytt nät är
18341:    I heLa landet försvåras poliseos radiotrafik      också redan under byggnad. Enligt planerna
18342: för närvarande av tidvis synnerligen kraftiga        står Kymmene ~än i tmen år 1982. Mini!steriet
18343: störningar. }UJst nu hålller des:sa på att b1i som   för ~imikesäl'endena undersöker som bäst möj-
18344: värst på grund av de förändcingar i jordens          ~igheterna ~att underlätta svårigheterna inom ra-
18345: övre atmosfär, som beror på att solfläckarna         diotraffk,en ·i Kouvola-området genom tilliälliga
18346: når sitt maximum vid denna tid på året. Det          arrangemang. Samtidigt strävar man efter att,
18347: frekvensområde ,som används i poliseos radio-        om möjligt, påskynda byggandet av det nya
18348: traHk är synnerligen sårbart för ,störningar och     radionätet.
18349: därti:ll fyJtlt av annan mcliotraHk. Förutom Kou-
18350:      Helsingfors den 9 juni 1980.
18351: 
18352:                                                      Mi:n~ster   för imikesärendena Eino Uusitalo
18353:                                                1980 vp.
18354: 
18355: Kirjallinen kysymys n:o 312.
18356: 
18357: 
18358: 
18359: 
18360:                                   Kortesalmi: Voimayhtiöiden vesioikeuksien ostotoiminnassa käyt-
18361:                                      tämistä menettelytavoista.
18362: 
18363: 
18364:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18365: 
18366:    Vesihallituksen suunnittelemat vesistöhank-        mineen ja kaikkine vesioikeuksineen voimalai-
18367: keet ovat viime vuosina entistä voimakkaam-           tosyhtiöille. Kauppakirjojen mukaan myyjälle
18368: min painottuneet ,tekoaltaiden suunnitteluun ja       jää yleensä oikeus korvauksetta kalas,taa myy-
18369: rakentamiseen sekä hyödyntämiseen pienissä            dyllä vesialueelia tai osakkaat ovat edelleenkin
18370: vesivoimaloissa tulvasuojduperus tein. Saadak-
18371:                                     1
18372:                                                       oikeutettuja vapaasti käyttämään hyväkseen ka-
18373: seen hyödynnetyksi vesihallituksen suunnittele-       lastusmahdollisuuksia. Omistusoikeus siirtyy
18374: man ja rakentaman tekoaltaan ja sen vaikutus-         tällä tavoin ostajalle ja myyjälle jää vain käyvtö-
18375: piirissä olevan joen vesivoiman, ostavat voima-       oikeus.
18376: yhtiöt jakokunnilta tai niiden osakkai1ta vallit-        Hankittuaan jakokunnilta kaikki omistusoi-
18377: sevan käytännön mukaisesti joessa olevan vesi-        keudet tai riittävän määrän osuuksia, yhtiöt ha-
18378: alueen täysin omistusoikeuksin kalastus- ja ra-       kevat jakolain ( 183 §) tarkoittaman lohkomis-
18379: vustusoikeus mukaan luettuna. Tämän jälkeen           toimituksen vesialueen muodostamiseksi koski-
18380: lobkomistoimituiksella erotetaan jokialue itse-       tilaksi. "Yhteinen koski ~tai jaossa muodostettu
18381: näiseksi koskitilaksi, jolloin vesialue ei enää ole   kosken osa on muodostettava koskitilaksi, jos
18382: tiloille kuuluva yhteinen etuus, vaan tilojen         sitä vaativat osakkaat, joille kuuluu siitä vähin-
18383: omistuksesta riippumaton itsenäinen voimayh-          tään kolmannes". Kun tilojen hallinnassa aikai-
18384: tiön omistuskohde. Tällä tavalla alkuperäiset         semmin ollut yhteinen koski on lohimttu koski-
18385: vesialueen omistajat usein tietämättään ja vesi-      tilaksi, ei se enää ole tiloihin kuuluva etuus,
18386: hallituksen myötävaikutuksella menettävät pait-       vaan itsenäinen tilojen omistuksesta riippuma-
18387: si omistusoikeuteen perustuvan puhevaltansa ja        ton omistuskohde.
18388: korvauksien saantimahdollisuutensa asiaan liit-           Vesioikeuskaupoilla ja sen jälkeen tapahtu-
18389: tyvässä vesioikeuskäsittelyssä, myös omistus- ja      valla koskitilojen muodostamismenettelyllä siir-
18390: hallintaoikeutensa vesialueeseen ja sen kalastuk-     tyvät rtällä tavalla jokialueilla omistusoikeudet
18391: seen ja ravustulkseen. Omistusoikeuden siirty-        vesialueisiin ja niiden kalastu:kseen ja ravustuk-
18392:  mistä ja sen aiheuttamia seurannaisvaikutuksia       seen alkuperäisiltä omistajilta voimalaitosyh-
18393: ei ole poliittisella taholla tiedostettu. Vesi-       tiöille, jotka voivat näin siirtyneen omistus-
18394:  alueen ja sen kalastus- ja ravustusoikeuden me-      oikeuden perusteella ilmeisesti päättää myös sii-
18395:  nettämisellä on suuri taloudellinen ja periaat-      tä, kuka ja millä ,tavalla koskitilojen alueella
18396:  teellinen merkitys nimenomaan jokivarten maa-        saa kalastaa ja ravustaa. Kauppakirjassa maini-
18397:  talousväestölle ja maatalouden sivuelinkeinojen      tulla käyttöoikeudella -        kalastaa myydyllä
18398:  harjoittajille. Voidaanko hyväksyä, että tulevai-    vesialueelia tai oikeudella käyttää hyväkseen
18399:  suudessa jdkialueiden kalastuksesta ja joen          kalastusmahdollisuuksia, ei ole koskitilan muo-
18400:  muusta käytöstä voivat päättää omistusoikeu-         dostamisen jälkeen omistusoiikeuteen perustuvaa
18401:  den siirtymisen kautta voimayhtiöt?                  suojaa, koska koskitila on sen muodostamisen
18402:     Vesivoimalaitoksien ja tekoaltaiden rakenta-      jälkeen itsenäinen tilojen omistUJksesta riippu-
18403:  minen ja käyttö voimatalouden hyväksi edellyt-       maton omistuskohde. Kauppakirjassa mainittua
18404:  tää vallitsevaa käytäntöä noudattaen vesivoiman      käyttöoikeutta kalastukseen ja ravustukseen ei
18405:  ja vesioikeuksien myymistä jakokunnilta tai nii-     lohkomistoimituksessa voida rasitteena perus-
18406:  den osakkailta voimalaitosyhtiöille. Jakokunnat      taa eikä turvata kiinnityksin.
18407:  tai niiden osakkaat myyvät joessa olevan vesi-           Vesioikeuskauppojen tulkinnat ja epäselvyys
18408:  alueensa yleensä täysin omistusoikeuksin tai         kalastusoikeuden omistuksesta ovat Pohjois-
18409:  kaikki edut ja oikeudet tai vesialueen koskivoi-     Suomen laajoissa vesivoimalahankkeissa ja nii-
18410: 088000742L
18411: 2                                              1980 vp.
18412: 
18413: den vesioikeuskäsittelyssä vailla lopullista oikeu-   ovat suurimmalta osin suojanneet erotuttamalla
18414: den päätöksiin perustuvaa ratkaisua. Kuka on          ne jakolain tar:koittamiksi itsenäisi'ksi koskiti-
18415: omistaja, kenelle kuuluvat korvaukset ja ke-          loiksi kuten on tapahtunut hälyttävän suuressa
18416: nelle kuuluu koskitilan alueella kalastuslain         määrin Kemi-, Oulu- ja Iijoella sekä melkoi-
18417: määräämä velvoite kala- ja rapukannan säily-          sessa määrin Siika-, Pyhä- ja Kalajoella.
18418: misen turvaamiseksi? Jakokuntien ja niiden               Tällaisen menettelyn seurauksena ja koska
18419: osakkaiden asemaa ja oikeusturvaa voitaisiin          siis voimayhtiöt useissa tapauksissa harhautta-
18420: vesistöhankkeissa huomattavasti parantaa ja           vat vesien omistajia pettävällä kauppakirjatek-
18421: esille tulleita ongelmia poistaa, jos kauppakir-      niikalla, on syntynyt epäselvä tilanne, kenelle
18422: joissa mainittu omistusoikeuden luovutus voi-         kuuluu kalastus- ja ravustusoikeus voimayhtiöi-
18423: taisiin kohdentaa vain vesivoiman käyittöoikeu-       den perustamien koskitilojen alueella ja kenelle
18424: den luovutukseen omistusoikeuden jäädessä             kuuluu kalastuslain 53 §: n tarkoittama vastuu
18425: edelleenkin kalastus- ja ravustusoikeus mukaan        kala- ja rapukantojen säilymisen turvaamisesta
18426: luettuna alkuperäisille omistajille.                  tällaisilla vesialueilla.
18427:    Käytännössä omistusoi'keudet viedään alku-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18428: peräisiltä omistajilta yleensä siten, että jako-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18429: kunnan kokouksessa, jossa Iuovutuksesta pää-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18430: tetään, selitetään voimayhtiöiden taholta kau-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18431: pan tarkoittavan vain vesivoiman luovutusta
18432: muun omistusoikeuden jäädessä edelleenkin                       Pitääkö Hallitus oikeana ja lain mu-
18433: osakkaille. Lopullista kauppakirjaa ei tässä vai-            kaisena voimayhtiöiden vesioikeuksien
18434: heessa vielä esitetä. Jakokunta valitsee kokouk-             ostotoiminnassa käyttämää ja hyväuskoi-
18435: sessaan toimitsijamiehet allekirjoittamaan kaup-             sia myyjiä harhauttauutta hämärää
18436: pakirjan, jonka yhtiö muotoilee sellaiseksi, että            kauppakirjatekniikkaa, jonka seuraukse-
18437: kaikki omistusoikeudet siirtyvät yhtiölle ja                 na mm. Kemi-, Ii-, Oulu-, Siika-, Pyhä-
18438: myyjille jää vain käyttöoikeus. Omistusoikeus                ja Kalajoen al:kuperäinen jokivarsiväestö
18439: siirtyy yhtiöille, jotka voivat koskitilan muo-              ja vesien omistajat ovat menettäneet
18440: dostamisen jälkeen päättää koskitilan käytöstä               omistus- ja hallintaoikeutensa kalastus-
18441: myös kalastukseen ja ravustukseen siirtyneen                 ja ravustusoikeus mukaan luettuna voi-
18442: omistusoikeuden pohjalta. Vesioikeuskauppojen                mayhtiöille, ja
18443: seuraamusvaikutuksia ei kerrota vesihallituksen                 aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
18444: suunnittelutoiminnassa eikä yhtiöiden taholta                miin, jotta näin harhautetuille vesioi-
18445: silloin, kuin voimalasuunnitelmia esitellään ja              keuksien myyjille nopeasti ja kiistatto-
18446: kauppoja tehdään. Kalastus- ja ravustusoikeu-                masti laillista tietä palautetaan ne vesi-
18447: den lisäksi menettävät alkuperäiset vesialueen               oikeudet -      mukaan lukien omistus-
18448: omistajat, jakokunnan osakkaat, koskitilan                   oikeuteen perustuva kalastus- ja ravus-
18449: alueella myös oikeutensa muihin yhteisiin                    tusoikeus -      joita he eivät ole itse
18450: etuuksiin, jotJka välillisesti vai'kuttavat mm.              asiassa tarkoittaneetkaan myydä tehdes-
18451: rantatonttien arvoon.                                        saan     kauppakirjoja     voimayhtiöiden
18452:    Tällä tavoin voimayhtiöt ovat menetelleet                 kanssa, mutta jotka voimayhtiöt ovat
18453: ilmeisesti koko maassa, mutta ainakin Pohjois-               voimalahankkeiden vesioikeuskäsittelyis-
18454: Suomessa, jossa Pohjolan Voima Oy, Kemijoki                  sä katsoneet omistavansa, ja
18455: Oy, Oulujoki Oy, Revon Sähkö Oy ja Kala-                        aikooko Hallitus myös kiireesti sel-
18456: jokilaakson Sähkö Oy ovat alkuperäisten ve-                  vittää, kenelle kuuluu kalastuslain
18457: denomistajien tietämättömyyttä ja hyväuskoi-                 53 §:n tarkoittama vastuu kala- ja rapu-
18458: suutta hyväkseen käyttäen hankkineet käytän-                 kantojen säilymisen turvaamisesta lailli-
18459: nöllisesti katsoen kaikki jokivesien omistus- ja             sesti muodostettujen koskitilojen ja yh-
18460: hallintaoikeudet kalastus- ja ravustusoikeudet               tiöiden edellä mainitulla tavalla hank-
18461: mukaan luettuina. Tällaisella kauppakirjateknii-             kimien vesialueiden osalta?
18462: kalla hankkimansa vesioikeudet kyseiset yhtiöt
18463:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
18464: 
18465:                                          J. Juhani Kortesalmi
18466:                                              N:o 312                                                  3
18467: 
18468: 
18469: 
18470: 
18471:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
18472: 
18473:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenti.ssa         Vesivoiman käyttöoikeudella tarkoitetaan
18474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,       oikeutta tietyltä vesialueelta saatavan vesivoi-
18475: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuu.ta 198~     man tai sen osan käyttämiseen. Oikeus tarvit-
18476: n:o 817 lähettänyt valtioneuvoston as.tanomat-      tavaan vesivoimaan voidaan hankkia esimerkik-
18477: sen jäsenen vastattavaksi kansanedust~J~. J,.,)u-   si ostamalla kysymyksessä oleva vesialue tai
18478: hani Kortesalmen tekemän seuraavan s1salt01sen      riittävän suuri .osuus siihen tarkka hankkimalla
18479: kysymyksen n:o 312:                                 vesilain mukainen tai muu pysyvä käyttöoikeus
18480:                                                     siihen.
18481:           Pitääkö Hallitus oikeana ja lain mu-         Lupahakemusta käsitellessään vesioikeus tar-
18482:        kaisena voimayhtiöiden vesioikeuksien        kastaa viran puolesta, että luvan myöntämisen
18483:        ostotoiminnassa käyttämää ja hyväuskoi-      oikeudelliset edellytykset ovat olemassa ja näin
18484:        sia myyjiä harhauttauutta hämärää            muodoin myös, että luvan hakijalla on oikeus
18485:        kauppakirjatekniikkaa, jonka seuraukse-      yrityksessä käytettävään vesivoimaan. Tässä yh-
18486:        na mm. Kemi-, Ii-, Oulu-, Siika-, Pyhä-      teydessä vesioikeus joutuu tietyssä laajuudessa
18487:        ja Kalajoen al~up7räinen jokivarsiv.~estö    tutkimaan, ovatko vesivoiman käy.ttöoikeuden
18488:        ja vesien omistajat ovat menettaneet         luovuttamista ja muut vesivoiman hankkimista
18489:        omistus- ja hallintaoikeutensa kalastus-     tarkoittavat oikeustoimet syntyneet lain säätä-
18490:        ja ravustusoikeus mukaan luettuna voi-       mässä järjestyksessä. Asian lu~nteesta. jo?tu~,
18491:        mayhtiöille, ja                              että tämä tutkiminen voi kohdtstua ,vatn tlmet-
18492:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    siin vesioikeuden käytettävissä olevan aineiston
18493:        miin, jotta näin harhautetuille vesioi-      perusteella havaittaviin virh~isiin. Vesioikeus <:;i
18494:        keuksien myyjille nopeasti ja kiistatto-     sen sijaan yleensä pysty vtran puolesta tutki-
18495:        masti laillista tietä palautetaan ne vesi-   maan, vastaako luovutussopimus sitä, mitä so-
18496:        oikeudet -      mukaan lukien omistus-       pimuspuolet ovat edellyttäneet sopivansa.
18497:        oikeuteen perustuva kalastus- ja ravus-         Suomen oikeusjärjestys pohjautuu sopimus-
18498:        tusoikeus -      joita he eivät ole itse     vapauden periaatteelle. Eräille sopimuksille on
18499:        asiassa tarkoittaneetkaan myydä tehdes-      säädetty laissa määrämuoto, mutta tämän ~uo­
18500:        sään     kauppakirjoja     voimayhtiöiden    tovaatimuksen puitteissa sopimuspuolet votvat
18501:        kanssa, mutta jotka voimayhtiöt ovat         itse varsin pitkälle määrätä sopimuksen aineel-
18502:        voimalahankkeiden vesioikeuskäsittelyis-     lisesta .sisällöstä. Sopimusvapauden periaattee-
18503:        sä katsoneet omistavansa, ja                 seen kuuluu myös se, että sopimuspuolten tu-
18504:           aikooko Hallitus myös 'kiireesti sel-     lee itsensä huolehtia siitä, että he ovat tietoi-
18505:        vittää, kenelle kuuluu kalastuslain          sia sopimuksen sisällöstä. Oikeusjärjestyksem-
18506:        53 §:n tarkoittama vastuu kala- ja rapu-     me on varautunut myös väärinkäytöksiä vas-
18507:        kantojen säilymisen turvaamisesta lailli-    taan. Oikeustoimilaissa on säädetty oikeustoin-
18508:        sesti muodostettujen koskitilojen ja yh-     ten pätemättömyydestä. Mikäli hankittaessa
18509:        tiöiden edellä mainitulla tavalla hank-      oikeus yrityksessä käytettävään vesivoimaan on
18510:        kimien vesialueiden osalta?                  menetelty kysymyksessä mainituin tavoin ereh-
18511:                                                     dyttäen tai käyttäen hyväksi toisen ymmärtä:
18512:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mättömyyttä, on tällaisen menettelyn kohteeksi
18513: taen seuraavaa:                                     joutuneella mahdollisuus vaatia oikeudessa so-
18514:    Voimalaitoksen rakentaminen edellyttää vesi-     pimuksen purkamista oikeustoimilain säännök-
18515: lain mukaan, että luvan hakijalla on omista-        siin vedoten.
18516: jana tai käyttöoikeuden haltijana oikeus yrityk-       Oikeusjärjestyksemme mukaan sopimukset ja
18517: sessä käytettävään vesivoimaan.                     muut oikeustoimet ovat tarkoitetut sitoviksi
18518: 4                                               1980 vp.
18519: 
18520: eikä niitä voida ilman osapuolten suostumusta          53 §:n tarkoittamaa vastuuta kala- ja rapukan-
18521: purkaa. Mikäli niihin haluttaisiin nyt puuttua         nan säilymisen turvaamisesta koskitilojen ja
18522: lainsäädännöllisltä 'tietä, vaatisi se perustuslain-   muiden kysymyksessä tarkoitettuj·en vesialuei-
18523: säätämisjärj'estyksen. Sopimusten pätevyys voi-        den osalta. Tämä vastuu kuuluu, kuten maini-
18524: daan, . kuten jo edellä on mainittu, saattaa           tussa lainkohdassa .säädetään, kalastusoikeuden
18525: oikeuden ,tutkittavaksi, mikäli niitä tehtäessä        haltijalle. Mikäli vesialueet tai -osuudet on luo-
18526: on syyllistytty virheellisyyksiin. Nykyisin tähän      vurettu niin, että kalastusoikeus siirtyy osta-
18527: on saatavissa myös uehokasta orkeusapua. Laki          jalle, kuuluu tälle myös lainkohdassa tarkoitet-
18528: maksuttomasta oikeudenkäynnistä .koskee ylei-          tu vastuu. Lisaksi ostaja yleensä veivoitetaan
18529: sissä tuomioistuimissa käytävän oikeudenkäyn-          voimalaitoksen rakentamista koskevassa lupa-
18530: nin lisäksi myös mm. vesioikeudessa käytävää           päätöksessä kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
18531: oikeudenkäyntiä. Lisäksi kunnallinen oikeus-           Mrkäli taas luovutukset on tehty niin, että ka-
18532: apuverkosto kattaa lähes koko maan.                    lastusoikeus jää myyjille, kuuluu kalastuslain
18533:    Kysymyksessä on sivuttu myös kalastuslain           53 §:n tarkoittama vastuukin heille.
18534:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
18535: 
18536:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
18537:                                              N:o 312                                               5
18538: 
18539: 
18540: 
18541: 
18542:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
18543: 
18544:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen         Med nyttjanderätten till vattenkraft avses
18545:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse      rätten att tillgodogöra sig vattenkraften eller
18546: 'nr 817 av den 6 maj 1980 tili vederbörande        del därav från visst vattenområde. Rätt tili er-
18547:  medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    forderlig vattenkraft kan erhå11as genom köp
18548:  jande av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi un-     av ifrågavarande vattenområde eller tillräckligt
18549: dertecknade spörsmål nr 312:                       stor del därav eller genom att erhålla nytt-
18550:                                                    janderätt enligt vattenlagen eller annan ständig
18551:           Anser Regeringen den skumma köpe-        nyttjanderätt av vattenområdet.
18552:        brevteknik vara riktig och lagenlig            Vid behandling av ansökan om tillstånd
18553:        som kraftbolagen använt sig av vid köp      kontrollerar vattendomstolen på tjänstens väg-
18554:        av vartenrätt och med vilken godtrogna      nar att rättsliga förutsättningar för beviljande
18555:        säljare har vilselett~ så, att s?m följd    av tillstånd föreligger och sålunda även att sö-
18556:        därav den ursprunghga befolknmgen v1d       kanden har rätt tili den vattenkraft som skall
18557:        bl.a. Kemi, Ijo, Ule älvs samt Siika-,      användas i företaget. I samband härmed blir
18558:        Pyhä- och Kalajoki stränder och de          vattendomstolen tvungen att i en viss utsträck-
18559:        ursprungliga vattenägarna har förlorat      ning undersöka om de avsedda rättshandlingar-
18560:        sin ägande- och besittningsrätt inklusive   na vid överlåtelse av rätten att nyttja vatten-
18561:        fiske- och kräftfångsträtt tili kraftbo-    kraft eller annan rätt atit tillgodogöra sig
18562:        lagen, och                                  vattenkraft har uppstått i den ordning lagen
18563:           ämnar Regeringen 1skyndsamt vidta        stadgar. På grund av ärendets natur kan denna
18564:        åtgärder så att de sålunda vilseledda       undersökning inriktas bara på uppenbara fel
18565:        säljarna av vattenrätt snabbt och obe-      som vattendomstolen kan upptäcka på basen
18566:        stridligt på laglig väg aterställs den      av det materia! som står den tili buds.
18567:        vattenrätt - inklusive den på ägande-       Däremot kan vattendomstolen inte i allmänhet
18568:        rätten baserade fiske- och kräftfångst-     på tjänstens vägnar undersoka om överlåtelse-
18569:        rätt - som de i själva verket inte äm-      av:talet motsvarar det som parterna har förut-
18570:        nat sälja då köpebreven gjordes upp         satt a1!t de kommer överens om.
18571:        med kraftbolagen men som kraftbolagen          Finlands rättsordning baserar sig på prin-
18572:        vid behandlirng av kraftverksbygget i       cipen om avtalsfrihet. För vis>Sa avtal är en
18573:        vattendomstolarna har ansett 1sig äga,      bestämd form stadgade men inom ramen för
18574:        och                                         detta formkrav kan avtalsparterna rätt långt
18575:           ämnar Regeringen odkså skyndsamt         själva bestämma om av:talet,s sakliga rnnehåll.
18576:        klarlägga på vem det i 53 § lagen om        Till principen om avtalsfrihet hör också att arv-
18577:        fiske avsedda ansvaret att trygga fisk-     talsparterna själva bör se tili att de känner till
18578:        och kräftbeståndets fortbestånd ankom-      innehållet i avtalet. Vår rättsordning har också
18579:        mer för de vattenområdens del som lag-      garderat sig mdt missbruk. I la~en om ~ä:t:S­
18580:        ligt bildade strömfallslägenheter och       handlingar stadgas om rättshandhngars og!ltlg-
18581:        bolag på ovannämnda sätt anskaffat?         het. Om man vid anskaffande av rätt tili den
18582:                                                    vattenkraft som skall användas i företaget har
18583:    Såsom svar på detta spöt~smiH får jag vörd-     förfarit på i ,spörsmålet nämnt sä:tt genom att
18584: samt anföra följande:                              vilseleda eller utnyttja annans oförstånd, har
18585:    Tillstånd att bygga kraftverk förutsätter en-   den som blivit utsatt för dylikt fönfarande möj-
18586: ligt vattenlagen aut sökanden såsom ägare eller    lighet att med åberopande av stadganden i
18587: innehavare av nyttjanderätt har rätt tiH den       lagen om rättshandlingar i domstol yrka på att
18588: vattenkraft som skall användas i företaget.        avtalet hävs.
18589: 0880007421
18590: 6                                           1980 vp.
18591: 
18592:    Enligt vår rättsordning är avtal och andra        om fiske avsedda plikten att trygga fisk- och
18593: rättshandlingar avsedda att vara bindande och        kräftbeståndets fortbestånd för de i spörsmålet
18594: de kan inte upplösas utan parternas med-             avsedda strömfallslägenheternas och andra
18595: givande. Hall man nu önskade ingripa i dem           vattenområdens del. Enligt vad i nämnda lag-
18596: på legislativ väg skulle det kräva att man iakt-     rum stadgas ankommer denna plikt på inne-
18597: tog ordningen för stiftande av grundlag. Hall        havaren av fis'kerätt. Hall vattenområden eller
18598: man vid uppgörande av avtal har gjort sig            -delar har överlåtits så, att fiskerätten övergår
18599: skyldig till felaktigheter kan man vid domstol       till köparen, ankommer även den i lag-
18600: väcka talan angående avtalens giltighet, såsom       rummet avsedda plikten på denne. Dessutom
18601: redan tidigare nämnts. Numera kan man även           förpliktigas köparen i allmänhet i samband
18602: härmed få effektiv rättshjälp. Lagen om fri          med beslut om tillstånd att bygga kraftverk att
18603: rättegång gäller förutom rättegång vid allmän        vidta vårdåtgärder för fiskbeståndet. Hall över-
18604: domstol även bl.a. rättegång vid vattendomstol.      låtelsen har skett så, att fiskerätten kvarstår
18605: Dessutom täcker det kommunala rättshjälpnätet        hos säljarna, tillfaller dem även den i 53 §
18606: så gott som hela landet.                             lagen om fiske avsedda plikten.
18607:    I spörsmålet berörs även den i 53 § lagen
18608:      Helsingfors den 11 juni 1980.
18609: 
18610:                                                    Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
18611:                                                1980 vp.
18612: 
18613: Kirjallinen kysymys n:o 313.
18614: 
18615: 
18616: 
18617: 
18618:                                    Pohto: Erään yksittäisen taloyhtiön väitetyistä epäselvyyksistä.
18619: 
18620: 
18621:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18622: 
18623:    Vuonna 196 7 tapahtui Järvenpään silloisessa       pään kaupungin nimismies. Tässä vaiheessa
18624: kauppalassa konkurssirikos, joka on vieläkin          koko yhtiö joutui täysin ulkopuolisten hallin-
18625: selvittämättä. Kun teon vaikutukset kohdistui-        taan, jossa se edelleenkin on.
18626: vat raskaimmin Asunto Oy Järvenpään Karta-                Ylemmät oikeusasteet kieltäytyvät vahvista-
18627: nonkulma -nimiseen yhtiöön, antoivat osakkaat         masta tai kumoamasta jutussa annettuja tuo-
18628: yksimielisen toimeksiannon yhtiön osakkaalle          mioita. Mainittakoon vielä, että talo on velaton
18629: ja isännöitsijälle Väinö Taskiselle asian hoita-      ja osakkaat täysivaltaisia Suomen kansalaisia.
18630: miseksi yhtiön osalta. Taskinen yritti 10. 5.         Talon omistajat, osakkaat, eivät edes tiedä,
18631: 1971 hoitaa juttua epäselvien omistussuhtei-          kuka heitä tänään hallitsee. Tilanne on jatku-
18632: den osalta Tuusulan kihlakunnanoikeudessa             nut tällaisena vuodesta 1975 lähtien. Kaikkiaan
18633: siinä kuitenkaan onnistumatta. Oikeustien tuk-        prosessi on jatkunut toistakymmentä vuotta.
18634: keutuessa on Taskinen tehnyt mm. rikosilmoi-              Väinö Taskiselta ulosmitattiin oma asunto
18635: tuksia Järvenpään kaupungin nimismiehelle,            irta1m1stoineen ja osa työpaikasta. Tämän toi-
18636: keskusrikospoliisille, poliisiylijohtajalle, useita   menpiteen perusteista ei ole Taskiselle ilmoi-
18637: eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskansle-        tettu.
18638: rille sekä Uudenmaan lääninhallitukselle.                 Koska oikeusvaltion viranomaisten ja myös-
18639:     Vuonna 1973 teki silloinen kansanedustaja         kin Suomen oikeuslaitoksen pitäisi toimia kai-
18640: Rainer Lemström asiasta eduskuntakyselyn.             kissa olosuhteissa puolueettomasti ja lakia nou-
18641: Oikeusministeri Matti Louekosken vastauksen           dattaen, ketään suojelematta, esitän valtiopäivä-
18642: mukaan asia ei kuulu valtioneuvostolle.               järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
18643:     Mikään isännöitsijä Taskisen toimenpiteistä       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18644: rikoksen selvittämiseksi ei ole antanut aihetta       seuraavan kysymyksen:
18645: millekään viranomaiselle viran puolesta toimen-
18646: piteisiin ryhtymiseksi.                                         Onko Hallituksen käsityksen mukaan
18647:     Sittemmin alkoi ajojahti yhtiön johtokuntaa              asunto-osakeyhtiöitä koskevassa lainsää-
18648: ja isännöitsijää vastaan oikeudenkäyntisariaineen            dännössämme kaikki kunnossa, kun
18649:  epämääräisten osakkaiden nimissä ja ulkopuo-                yksittäisen taloyhtiön asiat on ulkopuo-
18650: listen toimesta. Kun sekään ei auttanut, hää-                listen toimesta voitu saattaa näin seka-
18651: dettiin isännöitsijä Väinö Taskinen omasta asun-             sortoiseen tilaan, ja
18652: nostaan täysin tekaistujen ja perättömien syyt-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18653:  teiden nojalla. Tuomion antajana oli Tuusulan               ryhtyä, jotta ylipäänsä asunto-osakeyh-
18654:  kihlakunnanoikeus ja toimeenpanijana Järven-                tiön osakkaiden asema tulisi nykyistä
18655:                                                              turva tummaksi?
18656:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1980.
18657: 
18658:                                               Urho Pohto
18659: 
18660: 
18661: 
18662: 
18663: 088000642C
18664: 2                                           1980 vp.
18665: 
18666: 
18667: 
18668: 
18669:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18670: 
18671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18672: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
18673: olette kirjeellänne 6 päivältä toukokuuta 1980
18674: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-         Oikeusministeriö asetti 20. 3. 1980 toimikun-
18675: nen vastattavaksi kansanedustaja Pohdon teke-      nan selvittämään asunto-osakeyhtiölainsäädän-
18676: män, seuraavan sisältöisen kysymyksenn:o 313:      nön uudistamista. Tämän toimikunnan, jonka
18677:                                                    tehtävänä on muun muassa selvittää asunto-
18678:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan       osakeyhtiölainsäädännön puutteet, tulee saada
18679:        asunto-osakeyhtiöitä koskevassa lainsää-    ehdotuksensa valmiiksi vuoden 1981 loppuun
18680:        dännössämille kaikki kunnossa, kun          mennessä. Tässä yhteydessä toimikunnan on
18681:        yksittäisen taloyhtiön asiat on ulkopuo-    siten pohdittava, mitä puutteita asunto-osake-
18682:        listen toimesta voitu saattaa näin seka-    yhtiöiden osakkaiden asemassa on voimassaole-
18683:        sortoiseen tilaan, ja                       vassa lainsäädännössä sekä tehdä ehdotus näi-
18684:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     den puutteiden korjaamiseksi.
18685:        ryhtyä, jotta ylipäänsä asunto-osakeyh-        Yksittäisen taloyhtiön asioiden selvittely ei
18686:        tiön osakkaiden asema tulisi nykyistä       kuulu valtioneuvostolle.
18687:        turva tummaksi?
18688:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
18689: 
18690:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
18691:                                              N:o 313                                               3
18692: 
18693: 
18694: 
18695: 
18696:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18697: 
18698:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
18700: av den 6 maj 1980 tili vederbörande medlem            Justitieministeriet tillsatte 20. 3. 1980 en
18701: av statsrådet översänt följande av riksdagsman     kommission, som skall reda ut frågan om en
18702: Pohto undertecknade spörsmål nr 313:               reform av lagstiftningen om bostadsaktiebolag.
18703:                                                    Kommissionen, vars uppgift bl.a. är att ut-
18704:           Anset Regeringen att allt står rätt      reda bristerna i lagstiftningen om bostadsaktie-
18705:        tili med vår lagstiftning om bostadsak-     bolag, bör framlägga sitt förslag senast före
18706:        tiebolag då utomstående har kunnat          utgången av år 1981. I samband härmed bör
18707:        åstadkomma ett sådant kaos i ett en-        kommissionen således dryfta vilka brister det
18708:        skilt bostadsbolags affärer, och            finns i den nuvarande lagstiftningen när det
18709:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    gäller bostadsaktiebolagens aktieägares ställning
18710:        ta för att ett bostadsaktiebolags aktie-    samt komma med förslag om hur dessa brister
18711:        ägares ställning överhuvudtaget skall       kan avlägsnas.
18712:        kunna tryggas bättre än hittills?              Det ankommer inte på statsrådet att utreda
18713:                                                    enskilda bostadsbolags angelägenheter.
18714:      Helsingfors den 30 maj 1980.
18715: 
18716:                                                              Justitieminister Christoffer Taxell
18717:                     j
18718:                 j
18719:                 j
18720:             j
18721:             j
18722:         j
18723:         j
18724:     j
18725:     j
18726: j
18727: j
18728:                                               1980 vp.
18729: 
18730: Kirjallinen kysymys n:o 314.
18731: 
18732: 
18733: 
18734: 
18735:                                   Mikkola ym.: Lukion lukusuunnitelman äidinkielen tuntimää-
18736:                                      ristä.
18737: 
18738: 
18739:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18740: 
18741:     Lukionuudistus on tulossa ratkaisuun. Ensi       rasta kieltä, ellei äidinkielessä suoriteta ker-
18742: kesän alussa päätetään lukion uudesta luku·          tausta. Peruskoulusta saatu palaute puoltaa
18743: suunnitelmasta eli siitä, kuinka monta kurssia       myös äidinkielen aseman vahvistamista lukion
18744: mitäkin oppiainetta uudessa lukiossa opiskel-        osalta. Kouluhallituksen viime joulukuisessa
18745: laan. Samalla sinetöidään myös äidinkielen           ryhmäkirjeessä kiinnitetään huomiota juuri äi-
18746: osuus. Ratkaisun pohjana on neljä eri esitystä,      dinkieleen: " ... äidinkielen valmiuksien osalta
18747: joissa kolmessa ehdotetaan äidinkieleen 9: ää        oppilaissa esiintyvät puutteet ovat erityisen
18748: kurssia ja yhdessä 8:aa.                             huomionarvoisia sen vuoksi, että äidinkielen
18749:     Valtioneuvoston asettama lukion opetussuun-      taidot vaikuttavat monien muiden koulusaavu-
18750: nitelmatoimikunta on esittänyt mietinnössään         tusten kehittymiseen."
18751: 9:ää äidinkielen kurssia. Samalla kannalla on           Puhekasvatus ja kotimainen kirjallisuus jää-
18752: valtioneuvoston vuonna 197 8 hyväksymä ko-           vät lapsipuolen asemaan. Kouluhallituksen esit-
18753: keilusuunnitelma, jota nyt toista vuotta kokeil-     tämä kahdeksan kurssia merkitsee sisältöjen
18754: laan. Myös keskiasteen koulunuudistuksen joh-        karsintaa. Lukioon tulee oppilaita, joiden luku-
18755: toryhmä on mietinnössään vuonna 1978 esittä-         ja kirjoitustaito kaipaa kohennusta, joten käy-
18756: nyt äidinkieleen 9:ää kurssia. Näistä kolmesta       tännössä kahdeksan kurssia metkitsee puhekas-
18757: lukusuunnitelmasta poiketen kouluhallitus esit-      vatuksen osuuden supistamista entisestään ja
18758: tää kalevalanpäivänä 1980 julkistamassaan lu-        samalla suomalaisen mykkyyden vaalimista.
18759: kusuunnitelmaehdotuksessa äidinkieleen 8: aa         Kuitenkin n. 90 % kielellisestä viestinnästä on
18760:  kurssia.                                            suullista.
18761:     Äidinkielen 9:ää kurssia on perusteltu kol-         Toiseksi supistus koskisi kotimaisen kirjal-
18762:  meen asiakirjaan vedoten. Ensiksikin OECD-          lisuuden osuutta. Kouluhallituksen ehdotus ni-
18763:  maiden vertailusta käy ilmi, että äidinkielen       mittäin kaventaa äidinkielen opiskelua 3. luo-
18764:  osuus Suomessa on pienempi kuin OECD-mais-          kalla, jossa kansallinen kulttuurimme on etusi-
18765:  sa. Toiseksi kansainvälinen koulusaavutustutki-     jalla. Esimerkiksi yhden kurssin teemana on
18766:  mus eli ns. lEA-tutkimus 1970-luvun alusta          osoittaa suomen kielen ja kirjallisuuden vai-
18767:  osoittaa, että koulumenestys ja taito lukea, kir-   heet, tehtävä ja merkitys, yhden kurssin taas
18768:  joittaa ja puhua kytkeytyvät toisiinsa. Tutki-      tutustuttaa kansallisen kulttuurin nykyvaihee-
18769:  mukseen osallistui 22 maata.                        seen.
18770:     Kolmanneksi Suomen yliopistot asiantuntija-         Kaunokirjallisuuden lukeminen tutkimusten
18771:  lausunnossaan toteavat 1970-luvun puolivälissä,     mukaan kehittää oppilaan kielitaitoa enemmän
18772:  että opiskelijain pahimmat puutteet ovat äidin-     kuin päähänpänttäys ja oppilaan kielenkäyttö-
18773:  kielen taidoissa. Lukemisen taitoa pidetään va-     taito korreloi paremmin kirjallisuuden lukemi-
18774:  jaana: opiskelijat eivät aina osaa lukea pää- ja    seen kuin systemaattiseen kieliopin opiskeluun.
18775:  sivuasioita toisistaan erottaen ja kokonaisuuksia   Kouluhallituksen virkamiespäätös leimaa kui-
18776:  hahmottaen. Moni opiskelija pelkää puhumista.       tenkin oman kielemme ja kirjallisuutemme vä-
18777:  Monien opiskelijoiden kielitaito ei riitä essee-    häarvoiseksi asiaksi.
18778:  tyyppisiin vastauksiin eikä seminaarityöskente-        Huomisen maailmassa tarvitaan kielitaitoisia
18779:  lyyn. Tutkielmien laadinnassa puutteellinen kie-    yksilöitä. Yhteiskunta vaatii jäseniltään hyvää
18780:  litaito on haitaksi.                                kielitaitoa, jota edellyttää päätöksenteon demo-
18781:      Lukioon tulee tänä päivänä entistä enemmän      kratisoituminen, julkisen vallan ja yksityisen
18782:  oppilaita, jotka eivät kykene opiskelemaan vie-     ihmisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, pal-
18783:  088000780U
18784: 2                                             1980 vp.
18785: 
18786: veluammattien yleistyminen ja työelämän tek-          Edellä mamtttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
18787: nistyminen. Professori Pauli Saukkonen Ou-          37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
18788: lusta muistuttaa myös, miten olemme eriarvoi-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18789: sia demokraattisissa yhteisöissäkin sen mukaan,     seuraavan kysymyksen:
18790: millainen äidinkielentaito meillä on.
18791:    Yksilön persoonallisessa kehityksessä kieliky-             Onko Hallitus tietoinen lukionuudis-
18792: ky on tärkeä. Kieli on ajattelun väline ja kie-            tuksen lukusuunnitelmaan kaavaillusta
18793: len avulla ihminen analysoi ja jäsentää todelli-           äidinkielen tuntimäärästä, ja jos on,
18794: suutta. Eettisen, sosiaalisen ja esteettisen kas-             mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
18795: vatuksen kannalta kaunokirjallisuuden lukemi-              seen lukiolaisille kaiken opptmtsen
18796: nen on keskeistä aineistoa. Suomen kielen avul-            edellytyksenä olevan hyvän äidinkielen
18797: la nuori ihminen kasvaa suomalaisuuteen, tä-               taidon?
18798: hän yhteiskuntaan ja tähän maailmaan.
18799:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
18800: 
18801:          Saara Mikkola                 Sinikka Karhuvaara            Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
18802:          Anna-Kaarina Louvo            Ulla Puolanne                 Tuulikki Petäjäniemi
18803:          Tapani Mörttinen              Pekka Jokinen                 Eva Pukkio
18804:          Irma Rilitniemi-Koski         Pentti Sillantaus             Erkki Korhonen
18805:          Aila Jokinen                  M. Jaatinen                   Olavi Ronkainen
18806:          Helena Pesola                 Lauri Impiö                   Mauri Miettinen
18807:          Matti Viljanen                Martti Ursin                  Elsi Hetemäki-Olander
18808:          Tapio Holvitie                Mauri Vänskä                  Heikki Perho
18809:                                               N:o 314                                                3
18810: 
18811: 
18812: 
18813: 
18814:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18815: 
18816:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Keväällä 1979 valtioneuvo~to antoi ohjeet: lu-
18817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kion kehittämisestä jo käynnistyneen kokeilun
18818: olette kirjeellänne n:o 829 8 päivänä touko-         pohjalta. Kaikissa edellä mainituissa valtioneu-
18819: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-         voston kannanotoissa lukion lukusuunnitelmaan
18820: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         on sisältynyt äidinkieltä yhdeksän kurssia. Ky-
18821: Saara Mikkolan ym. tekemän seuraavan kirjalli-       symyksessä tarkoitetusta lukusuunnitelmaehdo-
18822: sen kysymyksen n:o 314:                              tuksesta (28. 2. 1980) opetusmmtsteno on
18823:                                                      pyytänyt eri tahojen lausunnot.
18824:           Onko Hallitus tietoinen lukionuudis-          Hallituksen käsityksen mukaan hyvä ja mo-
18825:        tuksen lukusuunnitelmaan kaavaillusta         nipuolinen äidinkielen käyttötaito kuuluu kan-
18826:        äidinkielen tuntimäärästä, ja jos on,         salaisen perusoikeuksiin; ilman sitä hän ei nyky-
18827:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        yhteiskunnassa selviä niistä erilaisista sosiaali-
18828:        seen lukiolaisille kaiken opp1m1sen           sista tilanteista, joihin hän ammattinsa, har-
18829:        edellytyksenä olevan hyvän äidinkielen        rastuksensa tai muun sosiaalisen aktiviteettinsa
18830:        taidon?                                       vuoksi elämässään joutuu. Tämän vuoksi on
18831:                                                      tärkeätä, että äidinkielen opetuksen kehittämi-
18832:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sen painopiste on peruskoulussa. Peruskoulun
18833: taen seuraavaa:                                      ensimmäisten luokkieQ opetuksen tehostamisek-
18834:     Keskiasteen kehittämisestä annetun lain          si alennetaan lukuvuodesta 1980-81 lähtien
18835:  ( 474/78) mukaan lukioissa ja ammatillisissa        ensimmäisten luokkien perusopetusryhmän ko-
18836: oppilaitoksissa järjestettävän opetuksen yleisenä    koa 32:sta oppilaasta 25:een oppilaaseen. Pe-
18837: tavoitteena on antaa persoonallisuuden moni-         ruskoulun yläasteen opetusjärjestelyitä. pyritään
18838: puolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelä-       vastaavasti uudistamaan laajan kokeilutoimin-
18839: män, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen sekä         nan avulla. Äidinkielen opetuksen sisällöllirien
18840: kansallisen kulttuurin ja kansainvälisen yhteis-     ja myös määrällinen kehittäminen ovat näin
18841: työn edistämisen kannalta tarpeellisia valmiuk-      ollen keskeisiä peruskoulun sisällöllisessä uudis-
18842: sia sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.             tamistyössä.
18843:     Lukion opetussuunnitelmalliseen kehittämi-          Edellä esitetyn perusteella on todettavissa,
18844: seen liittyviä kysymyksiä on perusteellisesti sel-   että kysymyksessä esitetyt näkökohdat ovat
18845: vitetty opetusministeriön asettamassa lukion         opetusministeriön tiedossa ja ne tulevat· ole-
18846: opetussuunnitelmatoimikunnassa        (Komitean-     maan myös valtioneuvoston ratkaisujen pohja~
18847: mietintö 1977: 2). Syksyllä 1978 valtioneuvos-       na, kun lukion uudesta lukusuunnitelmasta pää~
18848: to käynnisti lukion opetussuunnitelmakokeilun.       tetään.
18849:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuut·a 1980.
18850: 
18851: 
18852:                                                                     Opetusministeri Pär Stenbäck
18853: 4                                            1980 vp.
18854: 
18855: 
18856: 
18857: 
18858:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18859: 
18860:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      rådet anrvisningar om utvecklande av gymnasiet
18861: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      utgående från den redan inledda försöksverk-
18862: av den 8 maj 1980 nr 829 tili vederbörande          samheten. Enligt alla ovannämnda statsrådets
18863: medlem av s.tatsrådet översä.nt avstkrift av föl-   ställningsstadganden har gymnasiets läsplan in-
18864: jande riksdagsman Saara Mikkola m. fl. under-       nefattat nio kurser i modersmålet. Undervis-
18865: tecknade spörsmål nr 314:                           ningsministeriet har bett om utlåtanden från
18866:                                                     olika håll om det förslag tili läsplan (28. 2.
18867:           Är Regeringen medveten om det tim-        1980) som hänvisas tili i spörsmålet.
18868:        anta1 för modersmålet som planerats i           Enligt regeringens förmenande tillhör en god
18869:        gymnasiereformens 1äsplan, och om Re-        och mångsidig kunskap i modersmålet medbor-
18870:        geringen är medveten om detta,               garens grundrättigheter; utan denna kunskap
18871:           vad ämnar Regeringen göra för att         klarar han sig inte i de olika sociala situationer
18872:        försäkra att gymnasisterna erhåller en       i dagens samhälle som han hamnar i under sitt
18873:        god kunskap i modersmålet, vilket är         liv vid utövande av sitt yrke, sina intressen och
18874:        en förutsättning för all inlärning?          andra sociala aktiviteter. Därför är det viktigt
18875:                                                     att tyngdpunk:ten för utveck1ande av undervis-
18876:    Såsom s:var på detta spörsmål får jag vörd-      ningen i modersmålet läggs på grundskolan.
18877: samt anföra följande:                               För att effektivera undervisningen i grundsko-
18878:    Enligt lagen om utvecklande av utbildningen      lans första klasser skall undervisningsgrupper-
18879: på mellanstadiet ( 4 7 4/7 8) är det allmänna må-   nas storlek i de första klasserna minskas fr.o.m.
18880: let för undervisningen i gymnasiet och yrkes-       läsåret 1980-81 från 32 elever tili 25 elever.
18881: läroanstalterna att meddela sådana färdigheter      På motsvarande sätt strävar man att förnya un-
18882: som erfordras för ett mångsidigt utvecklande        dervisningsarrangemangen i grundskolans hög-
18883: av per.sonligheten, i samhället och arbetslivet,    stadium med hjälp av en omfattande försöks-
18884: för yrkesvalet och de for.tsatta studierna samt     verksamhet. Det innehållsmässiga och också
18885: för främjande av den nationella kulturen och        kvantitativa utvecklande av modersmålsunder-
18886: det internationella samarbetet samt jämlikheten     visningen är sålunda centrala i grundskolans
18887: meUan könen.                                        innehållsmässiga reformarbete.
18888:    Frågor i anslutning tili utvecklande av gym-        Utgående från ovanstående kan man konsta-
18889: nasi.ets läroplan har grundligt utretts i den av    tera att de synpunkter som framlagts i spörs-
18890: undervisningsministeriet tillsatta Läroplans-       målet är kända i undervisningsministeriet och
18891: kommitteen (Kommittebetänkande 1977: 2}.            de kommer också att ligga som grund för stats-
18892: Hösten 1978 inledde statsrådet ett läroplans-       rådets beslut om gymnasiets nya läsplan.
18893: experiment i gymnasiet. Våren 1979 gav stats-
18894:      Helsingfors den 19 juni 1980.
18895: 
18896: 
18897:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
18898:                                                 1980 vp.
18899: 
18900: Kirjallinen kysymys n:o 315.
18901: 
18902: 
18903: 
18904: 
18905:                                    Valo ym.: Työttömän henkilön työn vastaanottovelvollisuuden
18906:                                       laajentamisesta.
18907: 
18908: 
18909:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18910: 
18911:    Työllisyyslain (946/71) 3 §:n mukaan työtä          takaamaan mahdollisimman pitkäaikainen työ-
18912: hakeva henkilö tulee ohjata hänelle mahdolli-          paikka hänen varsinaisella kotipaikkakunnallaan.
18913: simman sopivaan työhön. Vastaavasti työllisyys-        Nykyisessä työllisyystilanteessamme kuitenkin
18914: asetuksen 9 § :n mukaan työttömyyskorvausta            joudutaan työvoiman ammatillista ja alueellista
18915: ei saa suorittaa mm. henkilölle, joka ilman            liikkuvuutta työtilaisuuksien hankkimiseksi ja
18916: pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta hä-          toisaalta työpaikkojen täyttämiseksi lisäämään.
18917: nelle tarjona olevaa, työlakosta, työsulusta tai          Elinkeinoelämämme rakenneuudistuksen to-
18918: muusta näihin verrattavasta työriidasta vapaata        teuttaminen edellyttää työvoiman joustavaa
18919: työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä        liikkuvuutta alalta toiselle. Tällä hetkellä kui-
18920: huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopi-            tenkin liian tiukat ja osin tulkinnanvaraisetkin
18921: vana ja josta maksetaan työehtosopimuksen mu-          ammattisuojapykälät työllisyyslaissa ja -asetuk-
18922: kainen palkka tai, jollei työehtosopimusta ole,        sessa ehkäisevät järjestäytyneiden työntekijöi-
18923: työpaikkakunnalla sellaisessa työssä käypä             den kohdalla työttömyystapauksissa siirtymistä
18924: palkka. Saman pykälän mukaan sen jälkeen,              uusille aloille, joilla työpaikkoja todella olisi
18925: kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana           tarjolla. Työn vastaanottovelvollisuuden rajoi-
18926: työnvälityksessä vähintään kolme kuukautta, on         tukset ovat epätoivottavia yhteiskunnan kan-
18927: hänen otettava vastaan työtä, ellei erityisistä        nalta etenkin niissä tapauksissa, jolloin ne
18928: syistä muuta johdu, jota hänen työkykynsä huo-         ehkäisevät työvoiman siirtymistä supistuvilta
18929: mioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana.           aloilta laajen:eville, taloudellisesti hyvät tulevai-
18930: Toisin sanoen kolmen kuukauden työttömyyden            suudennäkymät omaaville aloille.
18931: jälkeen ei työn enää asetuksen sanamuodon                 Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
18932: mukaan tarvitse vastata suoranaisesti hänen            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
18933: ammattitaitoaan.                                       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18934:    Tiettävästi työllisyyslakia ja työllisyysasetusta   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18935:  on käytännössä usein kuitenkin sovellettu niin,
18936: että henkilön ei mainituista säädöksistä huoli-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18937:  matta ole tarvinnut ottaa vastaan muuta kuin                  ryhtyä työllisyyslain (946/71) ja työl-
18938:  ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Tällä seikalla               lisyysasetuksen ( 948/71) työn vastaan-
18939: on omalta osaltaan vaikutusta siihen, että jat-                ottovelvollisuutta koskevien säännösten
18940:  kuvasti korkeasta työttömien lukumäärästä                     tarkentamiseksi, jotta työttömyyskor-
18941:  huolimatta myös pysyvästi avoimia työpaikkoja                 vauksen saamisen edellytykset selvenisi-
18942:  on eräillä aloilla olemassa ja niitä on tavatto-              vät ja jotta nykyisessä työllisyystilan-
18943:  man vaikea saada täytetyksi.                                  teessa suppeaksi osoittautunut työn vas-
18944:    Työllisyyspolitiikan tavoitteena tulee luon-                taanottovelvollisuus laajenisi?
18945:  nollisesti olla se, että henkilölle pystytään
18946:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
18947: 
18948:                 Tauno Valo                                          Helge Saarikoski
18949:                 Tapio Helvitie                                      Matti Viljanen
18950: 
18951: 
18952: 088000719V
18953: 2                                            1980 vp.
18954: 
18955: 
18956: 
18957: 
18958:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18959: 
18960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sessä ovat pitkään olleet auki, ovat usein sel-
18961: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       laisia, joihin hakijalta edellytetään erittäin kor-
18962: olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           keaa ammattikokemusta. Esimerkkeinä tällai-
18963: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sista mainittakoon terveydenhoitoalan työpai-
18964: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kat sekä teollisuuden alalta korkeata ammatti-
18965: edustaja Tauno Valon ym. näin kuuluvasta            taitoa edellyttävät luokkahitsaajan paikat. Min-
18966: kirjallisesta kysymyksestä n:o 315:                 käännäköisellä ammattisuojan poistamisella ei
18967:                                                     tällaisiin paikkoihin saada päteviä hakijoita.
18968:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Useimmissa tapauksissa on tarve kouluttaa teh-
18969:        ryhtyä työllisyyslain (946/71) ja työl-      täviin kykeneviä henkilöitä. Siihen tarvitaan
18970:        lisyysasetuksen (948/71) työn vastaan-       koulutuksen vaatima aika. Osittain on kyllä
18971:        ottovelvollisuutta koskevien säännösten      mahdollista, että tällaisiin toimiin on sopivia
18972:        tarkentamiseksi, jotta työttömyyskor-        hakijoita joillakin toisilla paikkakunnilla. Näissä
18973:        vauksen saamisen edellytykset selvenisi-     tapauksissa työnhakijat luonnollisesti saavat tie-
18974:        vät ja jotta nykyisessä työllisyystilan-     don näistä avoimista työpaikoista ja heitä voi-
18975:        teessa suppeaksi osoittautunut työn vas-     daan tarvittaessa tukea työvoimahallinnon liik-
18976:        taanottovelvollisuus laajenisi?              kuvuusavustuksilla asuinpaikkakunnan muu-
18977:                                                     tossa.
18978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Edustaja Valon ym. kysymyksen perusteluissa
18979: vasti seuraavaa:                                    viitataan järjestäytyneisiin työntekijöihin, joita
18980:    Työvoimaministeriön tilastotoimiston valmis-     koskeva työttömien toimeentuloturvan muoto
18981: tamassa vuotta 1979 koskevassa työvoimatoi-         on yleensä työttömyyskassa-avustus. Tämän toi-
18982: mikuntien toimintakertomuksessa on esitetty         meentuloturvamuodon maksamisperusteista sää-
18983: numeroina viime vuoden aikana tehdyt työttö-        detään valtakunnallisista työttömyyskassoista
18984: myyskorvauksen hylkäystapaukset. Kaikenkaik-        annetuissa laeissa ja sen nojalla annetuissa
18985: kiaan näitä hylkäyksiä oH 50 617, joista mie-       säännöksissä. Näihin kassa-avustusta koskeviin
18986: hiä oli 28 601 ja naisia 22 016.                    säännöksiin ei sisälly ammattisuojan kestoa ra-
18987:    Suurimpana hylkäysryhmänä olivat tapauk-         joittavia määräyksiä. Näin ollen jokainen ta-
18988: set, joissa katsottiin, että korvauksen hakija      paus, jossa asianomainen kieltäytyy hänelle tar-
18989: ei ollut ns. aktiivinen työnhakija, eli ei ollut    jona olevasta työstä ammattisuojaan vetoamalla,
18990: työmarkkinoitten käytössä. Tällaisia tapauksia      käsitellään yksittäistapauksena. Tältä osin rat-
18991: oli 16 769 eli n. 33 %. Seuraavaksi merkit-         kaisukäytännön yhtenäistäminen tapahtuu tul-
18992: tävin ryhmä olivat tapaukset, joissa korvauk-       kinnanvaraisten ammattisuojatapausten osalta
18993: senhakijan katsottiin eronneen edellisestä työ-     sosiaali- ja terveysministeriössä.
18994: paikasta ilman pätevää aihetta. Tällaisia tapauk-      Erityisesti ammatillisen liikkuvuuden edelly-
18995: sia oli 11 486, eli n. 27 %.                        tyksiä tulisi työmarkkinoilla lisätä. Tämän tu-
18996:    Sellaisia tapauksia, joissa hylkäyksen perus-    lisi tapahtua siten, että työnhakijat saavat
18997: teena oli se, että hakija ei ollut vastaanotta-     laaja-alaisesti tietoa työmarkkinoiden tarjoa-
18998: nut hänen työkykyään vastaavaa työpaikkaa, oli      mista eri mahdollisuuksista. Siihen tulee sa-
18999: 796 eli 1,6 %.                                      malla sisältyä myös mahdollisuus työllisyys- tai
19000:    Edellä olevat luvut osoittavat, että työttö-     muun koulutuksen avulla hankkia uuden työ-
19001: myyskorvauksen saantia on rajoitettu huomat-        paikan vastaanottamiseen tarvittavaa ammatil-
19002: tavasti. Työvoimaministeriössä tehtyjen selvi-      lista pätevyyttä. Näin käytännössä osittain jo
19003: tysten mukaan ne työpaikat, jotka työnvälityk-      tapahtuukin, tosin vielä tarpeisiin nähden riit-
19004:                                             N:o 315                                                 3
19005: 
19006: tämättömästi. Työvoima- ja ammattikasvatus-        täisiin tilanteelta, jossa samanaikaisesti on avoi-
19007: hallinnon yhteistyössä toteuttama työllisyys-      mena ammattitaitoa vaativia työpaikkoja ja
19008: koulutus jo nykyiselläänkin huomattavalta osin     työttöminä työnhakijoina ammattikoulutuksen
19009: valmentaa aikuisiässä olevia työttömiä uusiin      saaneita, mutta vailla työharjoittelua olevia
19010: ammatteihin tai täydentää heidän aikaisempaa       työntekijöitä.
19011: ammatillista koulutustaan. Nimenomaan amma-           Työsuhteita, niiden pysyvyyttä ja muodostu-
19012: tillista liikkuvuutta pyritään työvoimaviran-      mista käsittelevät selvitykset eivät anna perus-
19013: omaisten toimesta edistämään järjestämällä työl-   teita sille näkemykselle, että pakolla, eli tässä
19014: lisyyskoulutuslain mukaisia ammattikursseja        yhteydessä toimeentuloturvan menettämisen
19015: sekä ammatillisissa kurssikeskuksissa että yri-    uhalla muodostuneet työsuhteet olisivat sellai-
19016: tysten omissa tiloissa. Tällä toiminnalla pyri-    sia, joihin mm. maamme työnantajat ovat usein
19017: tään muun muassa saattamaan työnhakijoiden         korostaneet pyrkivänsä ja jota toimintalinjaa he
19018: ammattitaito työmarkkinoiden vaatimusten mu-       mm. työnvälityksen kehittämisen yhteydessä
19019: kaiseksi. Työnantajaosapuolen aktiivisuus am-      ovat korostaneet.
19020: matillisen liikkuvuuden edellytysten luomisessa       Nykyisin sekä sosiaalipolitiikan että myös
19021: olisi suureksi avuksi. Työvoiman tarjonnan ja      työvoimapolitiikan kehittämisen perussuunnat
19022: kysynnän välille syntynyt kuilu johtuu osittain    lähtevät tarpeesta ottaa huomioon yksityinen
19023: myös työnantajien työpaikan täyttöön asetta-       ihminen ratkaisuja tehtäessä. Elävä elämä on
19024: mista varsin korkeista vaatimuksista.              sangen vakuuttavasti osoittanut, että erityyp-
19025:     Työvoimaministeriö on pitänyt tärkeänä mm.     piset pakkoon perustuvat keinot soveltuvat
19026: nuorten työhönharjaannuttamisjärjestelmän voi-     huonosti niin työvoimapolitiikan kuin sosiaali-
19027: maansaattamista, jotta tulevaisuudessa säästyt-    poli tiikankin kehittämisen perusteiksi.
19028:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1980.
19029: 
19030:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
19031: 4                                            1980 vp.
19032: 
19033: 
19034: 
19035: 
19036:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19037: 
19038:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gjorts av arbetskraftsministeriet är de arbets-
19039: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           platser som länge kvarstått obesatta hos arbets-
19040: velse av den 8 maj 1980 tili vederbörande           förmedlingen oftast sådana som kräver ytterst
19041: medlem av statsrådet för besvarande översänt        stor yrkesskicklighet. Som exempel må nämnas
19042: avskrift av följande, av riksdagsman Tauno          arbeten inom sjukvården samt inom tiliverk-
19043: Valo m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 315:      ningsbranschen klassvetsararbetet som kräver
19044:                                                     ytterst stor yrkesskicklighet. Fastän yrkes-
19045:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            skyddet skulle avlägsnas får man ändå inte
19046:        vidta för precisering av lagen (946/         några kompetenta sökande tili dessa platser.
19047:        71) och förordningen (948/71) om             I de flesta fall är det nödvändigt att utbilda
19048:        sysselsättning, för att bestämmelserna       personer med förutsättningar att utföra sådant
19049:        som gäller villkoren för erhållande av       arbete. Utbildningen tar givetvis tid. I vissa
19050:        arbetslöshetsersättning och för att skyl-    fall kan det dock finnas lämpliga sökande på
19051:        digheten att ta emot arbete, som i nu-       andra orter. I sådana fall informerar man na-
19052:        varande sysselsättningsläge visat sig        turligtvis de arbetssökande om dessa lediga
19053:        snäv, skulle komma att gälla ett bre-        platser och de sökande kan vid behov ges
19054:        dare fält?                                   ekonomiskt stöd för byte av boningsort genom
19055:                                                     arbetskraftsförvaltningens rörlighetsunderstöd.
19056:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         I motiveringen för riksdagsman Valos m.fl.
19057: samt följande:                                      spörsmål refereras tili fackligt organiserade
19058:     Arbetskraftsministeriets statistiska byrå har   arbetstagare, för vilka utkomsttryggheten vid
19059: sammanställt en berättelse över arbetskrafts-       arbetslöshet i allmänhet utgörs av understöd
19060: kommissionernas verksamhet år 1979 där man          från arbetslöshetskassa. Om denna trygghets-
19061: bl.a. ger sifferuppgifter om avslagna ansök-        forms betalningsgrunder stadgas i de lagar och
19062: ningar om arbetslöshetsersättning. Antalet dy-      förordningar som gäller riksomfattande arbets-
19063: lika avslag var 50 617, varav 28 601 gällde         löshetskassor. I dessa bestämmelser om kassa-
19064: män och 22 016 kvinnor.                             understöd ingår inga som helst bestämmelser
19065:     Den största gruppen avslagna ansökningar        som skulle begränsa yrkesskyddet tidsmässigt.
19066: utgjordes av sådana fall där den ersättnings-       Därför behandlas varje vägran att ta emot
19067: sökande inte var en så kallad aktiv arbets-         erbjudet arbete med hänvisning tili yrkes·
19068: sökande, dvs. att personeo i fråga inte stod        skyddet in casu. I sådana fall sköts förenhet-
19069: tili arbetsmarknadens förfogande. Dessa fall        ligandet av beslutsförfarandet vid yrkesskydds-
19070: var 16 769 stycken, eller ca 33 %. Den näst         frågor av social- och hälsovårdsministeriet.
19071: största gruppen var sådana fall där den ersätt-        Det vore särskilt viktigt att förbättra möj-
19072: ningssökande ansågs ha sagt upp sin tidigare        ligheterna tili facklig mobilitet på arbetsmark-
19073: anställning utan godtagbar orsak. Dessa fall        naden. Det borde ske så, att de arbetssökande
19074: var 11 486 stycken eller ca 27 %.                   skulle ges mångsidig information om de möj-
19075:     De fall där avslaget berodde på att den sö-     ligheter som arbetsmarknaden har att erbjuda.
19076: kande inte hade tagit emot arbete som motsva-       Samtidigt bör man ge de sökande möjlighet
19077: rade hans eller hennes arbetsförmåga var 796        att skaffa sig den yrkesskicklighet som en ny
19078: stycken, eller 1,6 %.                               arbetsplats kräver genom sysselsättnings- eller
19079:    De ovanstående siffrorna visar, att viliko-      annan utbildning. Detta sker också redan i viss
19080: ren för erhållande av arbetslöshetsersättning       utsträckning, om också än så länge i alltför
19081: skärpts avsevärt. Enligt en utredning som           ringa grad med tanke på behovet. Den syssel-
19082:                                              N:o 315                                               5
19083: 
19084: sättningsfrämjande utbildning som arbetskrafts-     antal obesatta lediga arbetstillfällen som kräver
19085: ministeriet i samarbete med yrkesutbildnings-       stor yrkesskicklighet samtidigt som det finns
19086: styrelsen bedriver, är till stor del avsedd för     arbetslösa som har yrkesutbildning men som
19087: att ge vuxna arbetslösa utbildning för nya yrken    saknar arbetserfarenhet.
19088: eller fortbildning som anknyter till deras yrkes-      De utredningar som gjorts rörande arbets-
19089: utbildning. Arbetskraftsmyndigheterna arrange-      förhållanden, deras varaktighet och uppkomst
19090: rar yrkeskurser i enlighet med lagen om syssel-     stöder inte uppfattningen enligt viiken man
19091: sättningsfrämjande utbildning såväl i kurs-         genom tvång, vilket i detta fall avser arbets-
19092: centraler som i företag uttryckligen för att        förhållanden som uppstått under hot om för-
19093: främja den fackliga mobiliteten. Genom denna        lorad utkomsttrygghet, skulle åstadkomma det
19094: verksamhet försöker man bland annat få arbets-      slag av arbetsförhållanden som bl.a. arbetsgi-
19095: tagarnas yrkesskicklighet att motsvara arbets-      varna i vårt land vid flera tillfällen har under-
19096: marknadens krav. Det vore en värdefull hjälp        strukit som sitt mål och en verksamhetslinje
19097: om arbetsgivarsidan aktivt skulle gå in för att     som de förespråkat bl.a. då det gäller arbets-
19098: skapa förutsättningar för facklig mobilitet.        förmedlingens utvecklande.
19099: Klyftan mellan arbetskraftsutbud och arbets-           Grundlinjerna för både det social- och även
19100: kraftsefterfrågan beror delvis också på att         arbetskraftspolitiska utvecklingsarbetet utgår
19101: arbetsgivarnas krav är rätt höga då det gäller      numera ifrån behovet att ta hänsyn till den
19102: att besätta en plats.                               enskilda individen då beslut fattas. Det levande
19103:    Arbetskraftsministeriet anser det nödvändigt     livet har på ett mycket övertygande sätt visat,
19104: att bl.a. introducera ett system för ungas ar-      att olika tvångsmässiga metoder mycket illa
19105: betsupplärning, för att man i Iramtiden skall       lämpar sig som grunder för utvecklandet av
19106: kunna undvika en situation där det finns ett        såväl arbetskrafts- som socialpolitiken.
19107:      Helsingfors den 9 juni 1980.
19108: 
19109:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
19110: 
19111: 
19112: 
19113: 
19114: 088000719V
19115: 1
19116: 1
19117:  1
19118:  1
19119:   1
19120:   1
19121:    1
19122:    1
19123:     1
19124:     1
19125:      1
19126:      1
19127:       1
19128:       1
19129:        1
19130:        1
19131:         1
19132:         1
19133:          1
19134:          1
19135:           1
19136: '
19137:                                                    1980 vp.
19138: 
19139:     Kirjallinen kysymys n:o 316.
19140: 
19141: 
19142: 
19143: 
19144:                                       Valo: Valtakunnallisten veistoskilpailujen järjestämisestä.
19145: 
19146: 
19147:                              E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19148: 
19149:        Järjestettäessä valtakunnallisia veistoskilpai-   den ehdotukset. Kohtuudella voitaneen arVlOl-
19150:     luja kilpailun järjestäjä sitoutuu noudattamaan      da kunkin ehdotuksen keskimääräiseksi arvoksi
19151:     Suomen Kuvanveistäjäliiton hyväksymiä kilpai-        lunastuspalkinnon markkamäärä. Siihen ei kui-
19152:     lusääntöjä niin kilpailun kestäessä kuin sen         tenkaan vielä sisälly avustavan arkkitehdin tai
19153:     jälkeenkin.                                          muun vastaavan henkilön palkkio.
19154:        Kuvanveistokilpailut saavat kohteesta riip-           Kun edellä mainittujen menoerien jatkeeksi
19155:     puen osakseen erisuuruista kiinnostumista. Kun       lisätään vielä pakkaus- ja kuljetuskustannukset,
19156:     kyseessä on valtakunnallisesti ottaen merkittä-      ei mainittu lunastuspalkinnon suuruus ole kuin
19157:     vä hanke, on luonnollista, että sen saama jul-       vähäinen korvaus siitä kaikesta, johon kuvan-
19158:     kisuus ja mittasuhteet ovat moniin muihin kil-       veistäjä on joutunut osallistuessaan kilpailuun.
19159:     pailuihin verrattuna laajemmat.                          Mikäli kuvanveistokilpailussa jo etukäteen
19160:        Valtakunnallisten veistoskilpailujen järjestä-    olisi tiedossa voittaja, tuntuisi kohtuuttomalta
19161:     minen on mittasuhteiltaan ja taloudellisesti         järjestää lainkaan kilpailuja puhumattakaan sii-
19162:     erittäin suuri :investointi. Tämän vuoksi on         tä, että tuolloin uskottaisiin siihen, että kilpai-
19163:     välttämätöntä, että kulttuurimme kalleimpiin         lut ratkaistaan oikeudenmukaisella tavalla. Mi-
19164:     investointeihin perustuva ilmaisumuoto, kuvan-       käli kuitenkin näin sattuisi, tulisi silloin kysyä,
19165:     veisto, saa kaikin osin sille kuuluvan arvon.        kuka korvaa etukäteen hävinneille kuvanveistä-
19166:     Niinpä on huolehdittava myös siitä, että kilpai-     jille heidän työnsä kustannukset.
19167:     luissa noudatetaan tinkimättä hyväksyttyjä kil-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
19168:     pailusääntöjä.                                       3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
19169:        Ennen kilpailuajan päättymistä ei yleisesti       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19170:     ottaen pitäisi olla mahdollista, että joku kilpai-   raavan kysymyksen:
19171:     luun osallistuva olisi ennakoivasti valmentau-
19172:     tunut toteuttamaan teoksensa myös lopulliseen                  Onko Hallitus tietoinen eräiden val-
19173:     materiaaliin, ovathan kustannukset jopa satoja-             takunnallisten     kuvanveistokilpailujen
19174:     tuhansia markkoja. Itse teoksen valmistamisen               yhteydessä esiintulleista väitteistä, joi-
19175:     lisäksi joudutaan varoja käyttämään mm. ilmoi-              den mukaan kilpailujen lopputulos olisi
19176:     tus- ja järjestelykustannuksiin, kilpailua valmis-          jo etukäteen ratkaistu, ja jos on,
19177:     televien toimihenkilöiden palkkioihin, kutsut-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19178:     tuina osallistuvien kuvanveistäjien palkkioihin,            ryhtyä, jotta kilpailussa etukäteen hä-
19179:     kilpailupalkintoihin, palkintolautakunnan jäsen-            vinneille korvattaisiin heille aiheutuneet
19180:     ten palkkioihin. Mainittujen menoerien lisäksi              kulut ja jotta vastaavanlainen toiminta
19181:     on muistettava kilpailuun osallistuneiden ku-               ei pääse tulevaisuudessa toistumaan?
19182:     vanveistäjien tai muiden kilpailuun osallistunei-
19183:          Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19184: 
19185:                                                  Tauno Valo
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:     088000752X
19191:                                                                                                           '
19192: 2                                            1980 vp.
19193: 
19194: 
19195: 
19196: 
19197:                         Ed u s kun n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
19198: 
19199:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noudatettava opetusministeriön päätöksessä val-
19200: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tion taideteostoimikunnan kilpailusäännöiksi
19201: olette kirjeellänne 8 päivänä toukokuuta 1980       annettuja määräyksiä. Päätöksessä määrätään
19202: n:o 831 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       muun ohella mm.:
19203: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno         V a:ltion taideteostoimikunnan jäsenet, vara-
19204: Valon tekemän seuraavansisältöisen kysymyk-         jäsenet ja sihteeri eivät saa henkilökohtaisesti
19205: sen n:o 316:                                        tai välillisesti osallistua toimikunnan toimesta
19206:                                                     järjestettyyn kilpailuun. Toimikunnan jäsenten
19207:           Onko Hallitus tietoinen eräiden val-      ja kilpailijoiden väliset yksityiset neuvottelut ja
19208:        takunnallisten     kuvanveistokilpailujen    mielipiteidenvaihto kilpailuun liittyvistä kysy-
19209:        yhteydessä esiintulleista väitteistä, joi-   myksistä ovat kiellettyjä. Arvostelulautakunnan
19210:        den mukaan kilpailujen lopputulos olisi      toiminta arvostelun aikana on salainen. Kilpai-
19211:        jo etukäteen ratkaistu, ja jos on,           luluonnoksia ei saa näyttää sivullisille ennen
19212:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuin kilpailun tulos on julistettu ( 8 § ) .
19213:        ryhtyä, jotta kilpailussa etukäteen hä-         Jokainen kilpailuun jätetty luonnos on mer-
19214:        vinneille korvattaisiin heille aiheutuneet   kittävä salanimellä tai -merkillä, ja on sen
19215:        kulut ja jotta vastaavanlainen toiminta      ohessa jätettävä samalla nimimerkillä varustet-
19216:        ei pääse tulevaisuudessa toistumaan?         tu suljettu kirjekuori, jossa on tekijän nimi ja
19217:                                                     osoite. Ainoastaan palkittujen ja tunnustuspal-
19218:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kinnon saaneitten teosten nimikuoret avataan,
19219: taen seuraavaa:                                     mikä tapahtuu arvostelulautakunnan päätösval-
19220:    Taideteosten hankkimisesta ja sijoittamisesta    taisessa kokouksessa ( 14 § ) .
19221: valtion julkisiin rakennuksiin annetun valtio-         Arvostelun jälkeen on kilpailuun jätetyt
19222: neuvoston päätöksen ( 125/70, muut. 1043/           luonnokset asetettava näytteille, jolloin myös
19223: 75) mukaan valtion tulo- ja menoarvioon tar-        arvostelulautakunnan pöytäkirjan on oltava
19224: koitusta varten otetun määrärahan rajoissa voi-     nähtävänä ( 15 §).
19225: daan valtion julkisiin uudisrakennuksiin ja,           Opetusministeriön käsityksen mukaan val-
19226: mikäli erityisiä syitä on, myös muihin valtion      tion taideteostoimikunta on noudattanut järjes-
19227: virasto- ja edustustiloihin hankkia taideteok-      tämissään kilpailuissa tinkimättömästi opetus-
19228: sia.                                                ministeriön vahvistamia kilpailusääntöjä. Toi-
19229:    Taideteosten hankkimista ja sijoittamista var-   mikunnan puheenjohtaja ja kolme muuta jä-
19230: ten on opetusministeriön alainen valtion taide-     sentä ovat opetusministeriön, valtiovarainmi-
19231: teostoimikunta. Toimikuntaan, jonka opetus-         nisteriön ja rakennushallituksen virkamiehiä.
19232: ministeriö asettaa, kuuluu puheenjohtaja ja         Toimikunnan taiteilijajäsenet puolestaan ovat
19233: seitsemän muuta jäsentä varamiehineen. Siinä        valtakunnallisten kuvataidejärjestöjen nimeämiä
19234: on oltava edustettuina opetusministeriö, valtio-    ja nauttivat näiden järjestöjen luottamusta ja
19235: varainministeriö ja rakennushallitus sekä Suo-      ovat myös niille vastuullisia toiminnastaan mm.
19236: men kuvataidejärjestöjen liitto ry, Suomen ku-      valtion taideteostoimikunnan ·toimiessa pall~in­
19237: vanveistäjäliitto ry, Suomen taidegraafikot ry      tolautakuntana.
19238: ja Taidemaalariliitto ry.                              Lopuksi opetusministeriö ilmoittaa, ettei se
19239:    Toimikunta voi opetusministeriön vuosittain      ole tietoinen kysymyksessä lähemmin yksilöi-
19240: vahvistamassa yleissuunnitelmassa annetun lu-       mättä jätettyjen kuvanveistokilpailujen yhtey-
19241: van perusteella mm. tarvittaessa järjestää kil~     dessä esiintulleista väitteistä, joiden mukaan
19242: pailun taideteoksen hankkimiseksi. Kilpailua        kilpailujen lopputulos olisi jo etukäteen rat-
19243: järjestäessään valtion taideteostoimikunnan on      kaistu.
19244:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
19245: 
19246:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
19247:                                               N:o 316                                                 3
19248: 
19249: 
19250: 
19251: 
19252:                          T i 11   R i k s d a g en s     He r r   Ta 1m a n.
19253: 
19254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ordnande av tävling bör statens konstverks-
19255: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kommission följa de bestämmelser tili tävlings-
19256: av den 8 maj 1980 nr 831 tili vederbörande             regler för statens konstverkskommission som
19257: medlem av statsrådet översänt avskrift av              givits av undervisningsministeriet. I beslutet
19258: följande av riksdagsman Tauno Valo under-              är det fastställt bl.a. följande:
19259: tecknade spörsmål nr 316:                                  Statens konstverkskommissions medlemmar,
19260:                                                        suppleanter och sekreterare må icke personligen
19261:           Är Regeringen medveten om de på-             eller indirekt delta i de av kommissionen an-
19262:        ståenden som förekommit i samband               ordnade tävlingarna. Diskussioner och åsikts-
19263:        med en del skulpturtävlingar enligt             utbyten om frågor i anslutning tili tävlingen
19264:        vilka tävlingarnas slutresultat skulle          mellan kommissionens medlemmar och tävlings-
19265:        vara redan på förhand avgjort, och om           deltagarna är förbjudna. Prövningsnämndens
19266:        Regeringen är medveten om detta,                arbete under bedömningen är hemligt. Täv-
19267:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         lingsutkasten får inte visas åt utomstående in-
19268:        ta för att ersätta de redan på förhand          nan tävlingstesultatet tillkännagivits ( 8 §).
19269:        förlorande deltagamas kostnader och för             Varje utkast som tar del i tävlingen bör vara
19270:        att förhindra att dylikt uprepas i fram-        försett med pseudon)Mll ehler signum, och där-
19271:        tiden?                                          till bör inlämnas ett slutet kuvert försett med
19272:                                                        samma signatur vari upphovsmannens namn
19273:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-          och adress är uppgivet. Endast de kuvert som
19274: samt anföra följande:                                  tilihör arbeten som belönats ellet erhållit
19275:    Enligt statsrådets beslut angående anskaff-         hederspris öppnas under prövningsnämndens
19276: ning av konstverk och placering av dem i               beslutföra möte ( 14 §).
19277: statens offentliga byggnader ( 125/70, ändr.               Efter prövningen bör tävlingsu~kasten ställas
19278: 1043/75) må man inom ramen för anslag,                 ut, varvid också prövningsnämndens protokoll
19279: som för ändamålet anvisats i statsförslag, tili        bör finnas tili påseende ( 15 §).
19280: statens offentliga nybyggnader, och såvida sär-            Enligt undervisningsministeriet har statens
19281: skilda skäl föreligger, även tili statens övriga       konstverkskommission följt förbehållslöst de
19282: ämbets- och representationsutrymmen anskaffa           av undervJsningsministeriet godkända täv1ings-
19283: konstverk.                                             reglerna vid de tävlingar som kommissionen
19284:    Statens konstverkskommission, som är un-            anordnat Kommissionens ordförande och tre av
19285: derställd undervisningsministeriet, handhar            de övriga medlemmarna är tjänstemän vid un-
19286: anskaffningen och placeringen av konstverken.          dervisningsministeriet, finansministeriet och
19287: Kommissionen, som tilisätts av undervisnings-          byggnadsstyrelsen. Kommissionens konstmed-
19288: ministeriet, består av en ordförande och sju           lemmar å sin tur är utsedda av riksomfattande
19289: medlemmar med suppleanter. Undervisningsmi-            bild:konstorganisationer och åtnjuter dessa orga-
19290: nisteriet, finansministeriet, byggnadsstyrelsen        nisationers förtroende, och är också ansvariga
19291: samt Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto ry,            inför dem för sin verksamhet bl.a. i prövnings-
19292: Suomen kuvanveistäjäliitto ry, Finlands Grafis-        nämnden för statens konstverkskommission.
19293: ka Konstnärer rf och Målarförbundet rf skall               Slutligen meddelar undervisningsministeriet
19294: vara representerade i kommissionen.                    att det inte är medvetet om de påstående om
19295:    Kommissionen må, med stöd av tilistånd              skulpturtävlingarna som framförts utan några
19296: som godkänts årligen av undervisningsministe-          närmare detaljer och enligt vilka tävlingarnas
19297: riet i den allmänna planen, vid behov anordna          slutresultat skulle ha varit förhand avgjort.
19298: tävling för anskaffning av konstverk. Vid an-
19299:      Helsingfors den 13 juni 1980.
19300: 
19301:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
19302: 2                                                 1980 vp.
19303: 
19304: Kirjallinen kysymys n:o 317.                                                                 Suomennos.
19305: 
19306: 
19307: 
19308: 
19309:                                      Melin: Lomasetelin käyttöönottamisesta hotellipalvelusten hank-
19310:                                         kimista varten.
19311: 
19312: 
19313:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
19314: 
19315:    Viime vuosina on osoitettu huomattavia va-          ja ravitsemisliikkeissä, jotka itse haluavat pal-
19316: roja sosiaalisten lomajärjestöjen lomatoimintaan       vella lomasetelin haltijaa. Lomasetelin saaja
19317: sekä majoitustilojen investointeihin. Seuraava         saisi myös itse laajemman valintamahdollisuu-
19318: taulukko osoittaa niiden varojen määrän, jotka         den lomapaikkakunnan ja ravitsemisliikkeen
19319: Raha-automaattiyhdistys on vuosina 1971-80             osalta.
19320: osoittanut lomatoimintaan sekä majoitustilain-            Lomasetelijärjestelmä johtaisi omalta osaltaan
19321: vestointeihin:                                         myös siihen, että olemassaolevaa majoitustilo-
19322:                                                        jen ja ravitsemisliikkeiden kapasiteettia käytet-
19323:               Sosiaaliseen                             täisiin hyväksi ja siten turvattaisiin alan työlli-
19324:                   loma-      Investoin-   Yhteensä     syys. Mainittakoon tässä, että olemassaolevien
19325:                toimintaan      teihin     milj.mk
19326:                                                        majoitustilojen käyttöaste hotelleissa, motel-
19327:     1971          1,2          2,2          3,4        leissa ja niihin verrattavissa tiloissa on viime
19328:     1972          1,6          2,7          4,3        vuosina ollut seuraava: 1975 59%, 1976 56%,
19329:     1973          2,1          3,1          5,2         1977 56%, 1978 57%, 1979 59%. Kor-
19330:     1974          3,0          4,2          7,2        keampi käyttöaste lienee saavutettavissa, ja
19331:     1975          3,8          5,6          9,4        ponnistuksia tämän puolesta pitäisi tehdä myös
19332:     1976          4,4          5,0          9,4        hallituksen taholta.
19333:     1977          5,2          5,3         10,5           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäivä-
19334:     1978          6,3          5,6         11,9        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-
19335:     1979          7,2          5,4         12,6        kirjoittanut esittää valtioneuvoston asianomai-
19336:     1980          9,2          7,8         17,0        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
19337:                                                        sen:
19338:    Lisäksi raha-automaattivaroja on osoitettu                      Onko Hallitus valmis siihen, että
19339: esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen investointeihin               niistä varoista, jotka Raha-automaatti~
19340: majoitus- ja kylpylätiloihin.                                   yhdistys nyt asettaa sosiaalisten lomajär-
19341:    Ylempänä käsitellyt varat palvelevat varmasti                jestöjen lomatoiminnan ja majoitustila-
19342: hyvää tarkoitusta, joka ansaitsee jatkuvaa tu-                  investointien käyttöön, osa osoitettaisiin
19343: kea. Sitä vastoin on esitettävä kysymys, eikö                   käytettäväksi samaan tarkoitukseen lo-
19344: osaa näistä varoista voisi antaa lomasetelin muo-               masetelien muodossa, jotka oikeuttaisivat
19345: dossa, joka annettaisiin välittömästi niille hen-               käyttöön niissä hotelleissa ja ravitsemis-
19346: kilöille, joiden hyväksi lomatuki on tarkoitettu,               liikkeissä, jotka itse haluavat tarjota lo-
19347: ja joka oikeuttaisi käyttöön niissä hotelleissa                 masetelin haltijalle palvelujaan?
19348:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19349: 
19350:                                             Ingvar S. Melin
19351:                                                          1980 vp.
19352: 
19353: Skriftligt spörsmål nr 31 7.
19354: 
19355: 
19356: 
19357: 
19358:                                             Melin: Om ibruktagande av semestersedlar för hotellservice.
19359: 
19360: 
19361:                                   T i 11    R i k s d a g en s    H err     T a 1 m a n.
19362: 
19363:    Under senarc år har beaktansvärda medel an-                   själva önskar betjäna innehavare av semester-
19364: s1agits för sociala semesterorganisationers se-                  sedel. Mottagaren av semestersedeln skulle även
19365: mesterverksamhet och för investeringar i in-                     själv få ökad valmöjlighet beträffande semes-
19366: kvarteringsutrymmen. Följande tabell anger                       terort och näringsställen.
19367: storleken av de medel som Penningautomatför-                        Ett system med semestersedlar skulle bidra
19368: eningen åren 1971-80 anslagit för semester-                      till att i högre grad än vad nu är fallet ut-
19369: verksamhet och investeringar i inkvarterings-                    nyttja existerande kapacitet av inkvarteringsut-
19370: utrymmen:                                                        rymmen och näringsställen och därigenom tryg-
19371:                      För social                                  ga sysselsättningen i branschen. Det må här
19372:                      semester-    För investe-   Inalles         nämnas att utnyttjandegraden av existerande
19373:   '\    !\._        verksamhet       ringar      milj.mk         inkvarteringsrum i hotell, motell och jämför-
19374:         .f""
19375:        11971    1      1,2            2,2                        bara utrymmen under de senaste åren varit
19376:                                                    3,4
19377:        ~72
19378:          73 1
19379:                        1,6
19380:                        2,1
19381:                                       2,7
19382:                                       3,1
19383:                                                    4,3
19384:                                                    5,2
19385:                                                                  följande: 1975 59%, 1976 56%, 1977 56%,
19386:                                                                  1978 57% och 1979 59%. En högre ut-
19387:        1.9741          3,0            4,2          7,2           nyttjandegrad borde kunna uppnås och an-
19388:        [1975:          3,8            5,6          9,4           strängningar även från regeringens sida borde
19389:         1976           4,4            5,0          9,4           göras.
19390:         1977           5,2            5,3         10,5              Med hänvisning till det ovansagda och med
19391:         1978           6,3            5,6         11,9           stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ställer
19392:         1979           7,2            5,4         12,6           undertecknad fö1jande fråga till vederbörande
19393:         1980           9,2            7,8         17,0           medlem av statsrådet:
19394: 
19395:  \ Dessutom har penningautomatmedel anslagits                              Är Regeringen beredd att av de me-
19396: fÖr t.ex. pensionärsorganisationers investeringar                       del som Penningautomatföreningen nu
19397: i inkvarterings- och badanstaltutrymmen.                                ställer till förfogande för sociala se-
19398:    De anslag som ovan berörts tjänar säkert ett                         mesterorganisationers semesterverksam-
19399: gott ändamål som är värt fortsatt understöd.                            het och investeringar i inkvarteringsut-
19400: Däremot måste man ställa frågan huruvida                                rymmen anslå en del att användas för
19401: inte en del av dessa anslag kunde ges i form                            samma ändamå1 i form av semestersed-
19402: av semestersedel, som skulle ges direkt åt per-                         lar, som skulle berättiga till användning
19403: soner som skall komma i åtnjutande av semes-                            i de olika hotell och näringsställen, som
19404: terstödet och som skulle berättiga till använd-                         själva önskar erbjuda innehavare av se-
19405: ning i de olika hotell och näringsställen, som                          mestersedel sina tjänster?
19406:          Helsingfors den 8 maj 1980.
19407: 
19408:                                                    Ingvar S. Melin
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413: 088000753Y
19414:                                               N:o H7                                                 3
19415: 
19416: 
19417: 
19418: 
19419:                         E du skunnan         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19420: 
19421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vasti suoritettu sosiaali- ja terveysministeriön
19422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hallinnonalalla yhteistyössä ministeriön ja loma-
19423: olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn kir-       toimintaa harjoittavien· järjestöjen kanssa. Vii-
19424: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     meisin asiaa koskeva selvitystyö vahnistui vuo-
19425: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      den 1979 keväällä, jolloin lomajärjestöjen yh-
19426: Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta      teistyöryhmä jätti ehdotuksensa lomatoiminnan
19427: kysymyksestä n:o 317:                                avustusperusteiksi 1979-1988. Avustusten ja-
19428:                                                      kamisen painopisteestä työryhmä toteaa, että
19429:           Onko Hallitus valmis siihen, että          sitä tulisi vähitellen siirtää järjestöjen toimin-
19430:        niistä varoista, jotka Raha-automaatti-       taa vaarantamatta välillisen tuen puolelta vä-
19431:        yhdistys nyt asettaa sosiaalisten lomajär-    littömään tukeen. Samanaikaisesti palvelujen
19432:        jestöjen lomatoiminnan ja majoitustila-       hintoihin tulisi lisätä pääomakustannusten
19433:        investointien käyttöön, osa osoitettaisiin    osuutta investointiavustusten pienenemisen suh-
19434:        käytettäväksi samaan tarkoitukseen lo-        teessa.
19435:        masetelien muodossa, jotka oikeuttaisivat         Mikäli avustusten jaon painopistettä työryh-
19436:        käyttöön niissä hotelleissa ja ravitsemis-    män ehdottamalla tavalla tultaisiin muuttamaan,
19437:        liikkeissä, jotka itse haluavat tarjota lo-   olisi tämä omiaan lisäämään sosiaaliseen loma-
19438:        masetelin haltijalle palvelujaan?             toimintaan käytettävissä olevia varoja. Tällöin
19439:                                                      tulee myös tarpeelliseksi harkita uusia avus-
19440:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuksenjakomuotoja. Tarkoitus on, että edellä
19441: vasti seuraavaa:                                     mainitussa työryhmässä myös selvitetään tässä
19442:    Julkisin varoin tuettuun sosiaaliseen loma-       yhteydessä kysymystä lomasetelin käyttöönotta-
19443: toimintaan kohdistuvaa selvitystyötä on jatku-       misesta sosiaalilomia järjestettäessä.
19444:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
19445: 
19446:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
19447: 4                                            1980 vp.
19448: 
19449: 
19450: 
19451: 
19452:                          T i 11   Ri ksd age n s     H err     T a 1 m a n.
19453: 
19454:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som samarbete mellan ministeriet och organisa-
19455: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tioner som idkar semesterverksamhet. Det se-
19456: av den 8 maj 1980 tillställt vederbörande med-      naste av dessa utredningsarbeten slutfördes
19457: lem av statsrådet avskrift av följande av riks-     våren 1979, då semesterorganisationernas sam-
19458: dagsman Ingvar S. Melin undertecknade skrift-       arbetsgrupp lämnade sitt förs1ag tili grunder
19459: liga spörsmål nr 317:                               för beviljande av understöd för semesterverk-
19460:                                                     samhet under åren 1979-1988. Angående
19461:           Är Regeringen beredd att av de me-        tyngdpunkten vid beviljande av understöd kons-
19462:        del som Penningautomatföreningen nu          taterar arbetsgruppen att den gradvis och utan
19463:        ställer tili förfogande för sociala semes-   att organisationernas verksamhet äventyras bor-
19464:        terorganisationers semesterverksamhet        de förskjutas från indirekt understöd till direkt
19465:        och investeringar i inkvarteringsutrym-      understöd. Samtidigt borde prisen på tjänsterna
19466:        men anslå en del att användas för sam-       ökas med kapitalkostnadernas andel i förhållan-
19467:        ma ändamå1 i form av semestersedlar,         de till minskningen av investeringsbidrag.
19468:        som skulle berättiga till användning i de       Såvida tyngdpunkten vid utdelningen av
19469:        olika hotell och näringsställen, som själ-   understöd ändras på det sätt arbetsgruppen
19470:        va önskar erbjuda innehavare av semes-       föreslår, skulle detta bidra tili en ökning av
19471:        tersede1 sina tjänster?                      de medel som står till buds för social semester-
19472:                                                     verksamhet. Därvid blir det även nödvändigt
19473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        att överväga nya sätt för utdelning av under-
19474: samt anföra fö1jande:                               stöd. Avsikten är att i nämnda arbetsgrupp i
19475:   Utredningar angående den sociala semester-        samband med detta även utreda frågan om
19476: verksamhet som erhåller understöd ur allmänna       ibruktagande av semestersedel vid anordnande
19477: medel har fortlöpande utförts inom social- och      av social semester.
19478: hälsovårdsministeriets förvaltningsområde så-
19479:      Helsingfors den 10 juni 1980.
19480: 
19481:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
19482:                                               1980 vp.
19483: 
19484: Kirjallinen kysymys n:o .318.
19485: 
19486: 
19487: 
19488: 
19489:                                   Uitto ym.: Ansionmenetyksen korvaamisesta työajalla tapahtu-
19490:                                       vien terveystarkastusten ajalta.
19491: 
19492: 
19493:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19494: 
19495:    Työterveyshuoltot::oimintaan kuuluvat eräänä         Tähän perustuen työnantajat ovat eså.m. ta-
19496: merkittävänä osana yksilöön kohdistuvat ter-         lonrakennus-, maalaus- ja putkialoilla kieltäy-
19497: veystarkastukset. Työterveyshuolt::olain (7 43/      tyneet suorittamasta ansionmenetystä työajalla
19498: 78) tullessa asteittain voimaan tulee terveys-       tapahtuneiden terveystarkastusten ajalta, jos
19499: tarkastust::en määrä huomattavasti lisääntymään      tarkastukset on suoritettu muun kuin työehto-
19500: erhyisesti nilllä aloilla tai työpaikoilla, joissa   sopimuksiin otetun määräyksen nojalla.
19501: työterveyshuolto on aloitettu vasta lakisääteis-        Työnantajien menettely on johtanut siihen,
19502: ten määräysten perusteella.                          että työntekijät menettävät ansioita 2-4 tun-
19503:    Terveystarkastusten     suorirtamisvelvollisuu-   nin ajalta, joka heiltä kuluu terveystarkastuk-
19504: desta on säädetty työterveyshuoltolain (743/         sissa käydessään.
19505: 78) 2 §:n 1 momentin 3, 4, 5 ja 6 kohdissa.             Lainsäädäntöä näin tulkittaessa muodostuu
19506: T'erveystarkastusten järjestämisvelvollisuus on      työntekijöille työ·terveyshuollosta huomattavasti
19507: säädetty työterveyshuoltolain (743/78) 1 §:n         korkeammat kustannukset kuin työnantajalle,
19508: 1 momentissa työnantajan kustannuksella ta-          kun huomioidaan työnantajan Kansaneläkelai-
19509: pahtuvaksi toimenpiteeksi. Työterveyshuoltoa         t'okselta saarnat korvaukset työrerveyshuollosta
19510: toteuttaessaan työnantajan on käytettävä työ-        aiheutuneista kustannuksista.
19511: terveyshuollon ammattihenkilöitä ja palveluja.          Edellä olevaan perustuen ja valtiopäiväjär-
19512: Työntekijä ei voi työterveyshuoltolain (743/         jestyksen 37 §:n 1 moment,tiin viitaten esri-
19513: 78) 2 §:n 2 momentin mukaan kieltäytyä, il-          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19514: man perusteltua syytä, hänelle määrätyistä ter-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19515: veystal'kastuksista. Hyväksyttävinä kieltäyty-
19516: misperusteluina pidetään mm. röntgentutkimus-                   Onko Hallitus ti:etoinen siitä, että
19517: ta raskaana olevalle naiselle ja älykkyystasoa               työnantajat ovat kieltäytyneet ansion-
19518: mittaavia psykologisia älykkyystestejä. Työter-              menetyksen korvaamisesta työajalla ta-
19519: veyshuoltolaissa (743/78) tai sen nojalla an-                pahtuvien terveystarkastusten ajalta, ja
19520: netuissa alempiasteisissa säädöksissä ei ole suo-               onko tällainen menettely Hallituksen
19521: raviivaisesti määrätty työnantajaa koskevasta                mielestä työterveyshuoltolatin määräys-
19522:  palkanmaksuvelvollisuudesta niissä tapauksissa,             ten ja periaatteiden mukainen, sekä
19523:  jolloin terveystarkastukset tapahtuvat työai-                  jos menettely on väärä, ni:in mitä
19524: kana.                                                        Hallitus aikoo tehdä, että työnantajat
19525:     Voimassa olevissa työehrosopimuksissa ei                 ryhtyvät korvaamaan työntekijöille an-
19526:  myöskään -      muutamaa poikkeusta lukuun-                 sionmenetyksen kaikista niistä työaika-
19527:  ottamatta -     palkanmaksuvelvoitetta ole so-              na tapahtuvista terveystarkastuksista,
19528:  vittu muuta kuin työterveyshuoltolain (743/                 jotka suoritetaan työterveyshuoltolain
19529:  78) 2 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamissa                määräysten nojalla?
19530:  tarkastuksissa.
19531:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19532: 
19533:          Pauli Uitto                     Tarja Halonen                  Ulla-Leena Alppi
19534: 
19535: 
19536: 088000704C
19537: 2                                           1980 vp.
19538: 
19539: 
19540: 
19541: 
19542:                        E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
19543: 
19544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      ( 1009/78) onkin tarkemmin määritelty ne
19545: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       tapaukset, joissa terveystarkastuksia tarvittaes-
19546: mies, olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päi-        sa on järjestettävä.
19547: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         Sosiaali- ja terveysministeriön hankkiman
19548: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       selvityksen mukaan työmarkkinaosapuolten kä-
19549: kansanedustaja Uiton ym. näin kuuluvasta kir-      sitykset työnantajan kustannusvastuun sisällös-
19550: jallisesta kysymyksestä n:o 318:                   tä poikkeavat tällä hetkellä toisistaan. Työn-
19551:                                                    antajapuolen näkemyksen mukaan työajalla
19552:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      suoritettavista terveystarkastuksista aiheutuvat
19553:        työnantajat ovat kieltäytyneet ansion-      ansionmenetykset eivät kuulu työnantajan kor-
19554:        menetyksen korvaamisesta työajalla ta-      vattaviin. Työntekijäpuoli katsoo, että työter-
19555:        pahtuvien terveystarkastusten ajalta, ja    veyshuoltolain 1 § :n säännös työnantajan kus-
19556:           onko tällainen menettely Hallituksen     tannusvastuusta edellyttää myös näiden kus-
19557:        mielestä työterveyshuoltolain määräys-      tannusten korvaamista.
19558:        ten ja periaatteiden mukainen, sekä            Syntynyttä tilannetta on työterveyshuollon
19559:           jos menettely on väärä, niin mitä        täytäntöönpanoa ajatellen pidettävä huolestut-
19560:        Hallitus aikoo tehdä, että työnantajat      tavana. Työterveyshuoltolaista enempää kuin
19561:        ryhtyvät korvaamaan työntekijöille an-      sen perusteluistakaan ei välittömästi ilmene,
19562:        sionmenetyksen kaikista niistä työaika-     mitkä kustannuslajit on katsottava työnantajan
19563:        na tapahtuvista <terveystarkastuksista,     kustannusvastuun piiriin kuuluviksi. Tiedossa
19564:        jotka suoritetaan työterveyshuolt:olain     ei myöskään ole, että mainittuun tulkintakysy-
19565:        määräysten nojalla?                         mykseen olisi haettu ratkaisua tuomioistuinteit-
19566:                                                    se. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
19567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mukaan sellainen tulkintatulos, jonka mukaan
19568: vasti seuraavaa:                                   lakisääteisestä työterveyshuollosta aiheutuisi
19569:    Työterveyshuoltolain (743/78) 1 §:n mu-         työntekijöille ansionmenetyksiä, on kuitenkin
19570: kaan on työnantajan, jonka työssä on sovellet-     jyrkässä ristiriidassa niiden tavoitteiden kans-
19571: tava työturvallisuuslakia tai laivatyöturvalli-    sa, joita työterveyshuoltolakia säädettäessä ase-
19572: suuslakia, kustannuksellaan järjestettävä työ-     tettiin.
19573: terveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen        Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä työ-
19574: ehkäisemiseksi niin kuin mainitussa laissa erik-   terveyshuollon häiriötön täytäntöönpano olisi
19575: seen säädetään. Lain 2 §:n mukaan voidaan          joka tapauksessa varmistettava. Tämän vuoksi
19576: työterveyshuoltoon valtioneuvoston päätöksellä     ministeriö seuraa tilannetta ja ryhtyy tarvit-
19577: sisällyttää myös terveystarkastuksia. Työnanta-    taessa toimenpiteisiin työterveyshuoltolainsää-
19578: jan velvollisuudeksi säädetystä työterveyshuol-    dännön kustannusvastuusäännösten täsmentä-
19579: losta annetussa valtioneuvoston päätöksessä        miseksi.
19580:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1980.
19581: 
19582:                                             Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
19583:                                              N:o 318                                                  3
19584: 
19585: 
19586: 
19587: 
19588:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
19589: 
19590:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        78) har närmare preciserats de fall, då hälso-
19591: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       undersökningar vid behov bör anordnas.
19592: av den 8 maj 1980 tili vederbörande medlem              Enligt den utredning som social- och hälso-
19593: av statsrådet översänt avskrift av följande av      vårdsministeriet införskaffat avviker arbets-
19594: riksdagsman Uitto m. fl. undertecknade spörs-       marknadsparternas uppfattningar för närvarande
19595: mål nr 318:                                         angående innehållet i det ansvar för kostna-
19596:                                                     derna som ankommer på arbetsgivaren. Enligt
19597:           Är Regeringen medveten om att ar-         arbetsgivarpartens mening åligger det inte ar-
19598:        betsgivare har vägrat ersätta inkomst-       betsgivaren att ersätta det inkomstbortfall som
19599:        bortfallet för hälsoundersökningar under     förorsakas av hälsovårdsundersökningar under
19600:        arbetstid, och                               arbetstid. Arbetstagarparten anser att stad-
19601:           står ett dylikt förfarande enligt Rege-   gandet i 1 § lagen om företagshälsovård an-
19602:        ringens uppfattning i överensstämmelse       gående arbetsgivarens ansvar för kostnader även
19603:        med bestämmelserna och principerna i         förutsätter att dessa kostnader ersätts.
19604:        lagen om företagshälsovård, samt                 Med tanke på företagshälsovårdens verkstäl-
19605:           vad ämnar Regeringen vidta i det fall     lighet måste den uppkomna situationen anses
19606:        att förfarandet är felaktigt, för att ar-     oroväckande. Det framgår varken ur lagen om
19607:        betsgivarna börjar ersätta arbetstagama      företagshälsovård eller ur motiveringen tili den-
19608:        inkomstbortfallet för alla hälsounder-       samma direkt vilka slag av kostnader som
19609:        sökningar under arbetstid som utförs         bör anses höra tili de kostnader som arbets-
19610:        med stöd av bestämmelserna i lagen           givaren ansvarar för. Man känner inte heller
19611:        om företagshälsovård?                        tili att något avgörande i domstolsväg skulle
19612:                                                     ha skötts i nämnda tolkningsfråga. Enligt social-
19613:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       och hälsovårdsministeriets åsikt står den tolk-
19614: samt anföra följande:                               ning, enligt viiken arbetstagarna på grund av
19615:    I enlighet med 1 § lagen om företagshälso-       den lagstadgade företagshälsovården skulle för-
19616: vård (743/78) skall den arbetsgivare i vars         orsakas inkomstbortfall, bjärt i strid med de
19617: arbete lagen om skydd i arbete och lagen om          mål som uppställdes då lagen om företagshälso-
19618: skydd i skeppsarbete bör tiliämpas, på sin be-      vård stiftades.
19619: kostnad anordna företagshälsovård för att före-         Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
19620: bygga hälsorisker tili följd av arbetet, på sätt     fattning borde i varje fall ett ostört verkställan-
19621: i nämnda lag särskilt stadgas. Enligt lagens 2 §     de av företagshälsovården garanteras. På grund
19622: kan tili företagshälsovården genom statsrådets       härav följer ministeriet med situationen och
19623: beslut fogas även hälsoundersökningar. I stats-      vidtar vid behov åtgärder i syfte att precisera
19624: rådets beslut om företagshälsovård, viiken stad-     stadgandena i företagshälsovårdslagstiftningen
19625: gats såsom arbetsgivares skyldighet ( 1009/          angående ansvar för kostnaderna.
19626:       Helsingfors den 6 juni 1980.
19627: 
19628:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
19629:                                               1980 vp.
19630: 
19631: Kirjallinen kysymys n:o 319.
19632: 
19633: 
19634: 
19635: 
19636:                                   Raudasoja: Asuntolainanhakijoiden oikeu~turvan parantamisesta.
19637: 
19638: 
19639:                         Edusku nn an         H erra      P u h e m i e h e 11 e.
19640: 
19641:    Asunhallituksesta annetun lain perusteella        keusjärjestystä. Kun asuntohallituksen nk. pis-
19642: on asuntohallituksen tehtävänä mm. suunni-           teytysohjeet ovat varsin yksiselitteiset, niin voi
19643: tella, hoitaa ja valvoa asuntotuotannon ja asu-      ihmetellä, että kaupunginhallitus päätöksessään
19644: mistason edistämistä ja tukemista tarkoittavia       muutti järjestystä niinkin voimakkaasti kuin
19645: valtion toimenpiteitä sekä ohjata ja valvoa kun-     Kurikassa tapahtui. Sijaluvulta 52 siirrettiin
19646: tien asuntotuotanto-ohjelmien laatimista ja kun-     henkilö sijaluvulle 23, sijaluvulla 25 ollut hen-
19647: tien toimesta tapahtuvaa asuntotuotantoa.            kilö sijaluvulle 24, vastaavasti sijaluvulla 40
19648: Asuntolainoja koskevista tehtävistä asuntohalli-     ollut henkilö sijaluvulle 25 ja sijaluvulla 42
19649: tukselle kuuluu voimassa olevan lainsäädännön        ollut henkilö sijaluvulle 26. Toisaalta henkilö,
19650: mukaan mm. talokohtaisten lainojen myöntä-           joka oli pisteytyksessä sijaluvulla 23; siirrettiin
19651: minen, näiden lainojen maksattaminen raken-          äänestystuloksella sijaluvulle 27, Kun kyseinen
19652: nusvaiheittain, kunnan· välityksellä ja vastuulla    Kurikan kaupunginhallituksen menettely saa-
19653: myönnettävien lainojen myöntämisen hyväksy-          tettiin asuntohallituksen tietoon, asuntohallitus
19654: minen ja kuntakohtaisten maksatusmääräysten          palautti etuoikeusjärjestyksen siihen.· muotoon,
19655: antaminen..                                          jota tekninen lllutakunta oli esittänyt.
19656:     Lääninhallituksen tehtäviin .puolestaan kuu-         Kun on tiedossa, että asuntotuotantolakia
19657: luu ohjata ja valvoa kunnan välityksellä tapah-      on tarkoitus muuttaa siten, että kunnille anne-
19658: tuvaa lainoitustoimintaa sekä avustaa asunto-        taan lisää tehtäviä niin, että henkilökohtaisten
19659: hallitusta suoraan asuntohallituksesta tapahtu-      asuntolainojen myöntäminen annetaan lopulli-
19660: van lainoitustoiminnan valvonnassa. Kunnan           sesti kuntien viranomaisten tehtäväksi, niin täl-
19661: tehtävänä taas on käsitellä ja myöntää kunnan        laisten tapausten ilmenemiseen tulee kiinnittää
19662: välityksellä ja vastuulla laissa myönnettäväksi      huomiota. Tehtävien siirto kunnille on oikean-
19663: määrätyt omakotilainat ja henkilökohtaiset osa-      suuntainen ja myönteinen toimenpide, mutta
19664: kelainat sekä lisälainat ja antaa lausunto asunto-   samassa yhteydessä olisi pyrittävä parantamaan
19665: hallituksen myöntämistä talokohtaisista lai-         asuntolainan hakijoiden oikeusturvaa. vielä ny-
19666: noista.                                              kyisestäänkin.
19667:     Varsinaisen etuoikeusjärjestyksen asuntolai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19668: nojen kohdalla tekevät kunnalliset päätäntäeli-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19669: met asuntohallituksen antamien ohjeiden mu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19670: kaan. Asuntolainahakemusten etuoikeusjärjes-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19671:  tykseen asettamisessa on kuitenkin ilmennyt
19672:  eräin paikoin epäselvyyksiä ja poikkeamia asun-                Millä tavoin asuntoasioissa tehtäviä
19673:  tohallituksen antamista ohjeista. Esimerkiksi               ja päätäntävaltaa siirrettäessä kunnille
19674:  kun Vaasan läänissä, Kurikan kaupungissa käsi-              Hallitus aikoo huolehtia siitä, että asun-
19675:  teltiin omakotilainahakemuksia teknisen lauta-              tolainan hakijoiden oikeusturvaa pyri-
19676: kunnan esityksen pohjalta, niin asuntohallituk-              tään nykyisestään vielä parantamaan ja
19677:  sen ohjeiden mukaan valmisteltu teknisen lau-               että kunnissa asuntolainoja etuoikeus-
19678:  takunnan esitys ei tyydyttänytkään kaupungin-               järjestykseen asetettaessa noudatetaan
19679: hallituksen enemmistöä. Tämän vuoksi kaupun-                 asuntotuotantolain 3 § :n säännöksiä ja
19680:  ginhallitus äänestyksen jälkeen muutti etuoi-               asuntohallituksen antamia ohjeita?
19681:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19682: 
19683:                                           Juhani Raudasoja
19684: e880007617
19685: 2                                            1980 vp.
19686: 
19687: 
19688: 
19689: 
19690:                        E du sku nnan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
19691: 
19692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      män uudistaminen. Haettaessa muutosta kun-
19693: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nan viranomaisen lainan myöntämistä koske-
19694: olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           vaan päätökseen valituksen olisi voitava pe-
19695: kirjeenne n:o 834 ohella toimittanut valtio-        rustua paitsi laillisuus- myös tarkoituksenmu-
19696: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     kaisuussyihin. Mm. tämän vuoksi on hallituk-
19697: kansanedustaja Juhani Raudasojan näin kuulu-        sen esityksessä ehdotettu hallintovalitus otet-
19698: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 319:           tavaksi käyttöön nykyisen kunnallisvalituksen
19699:                                                     sijaan. Myös on lähdetty siitä, että virheet olisi
19700:           Millä tavoin asuntoasioissa tehtäviä      voitava korjata mahdollisimman aikaisessa vai-
19701:        ja päätäntävaltaa siirrettäessä kunnille     heessa päätöksen tehneen kunnan viranomaisen
19702:        Hallitus aikoo huolehtia siitä, että asun"   toimesta. Ensisijaiseksi muutoksenhakukeinoksi
19703:        tolainan hakijoiden oikeusturvaa pyri-       on siten ehdotettu oikaisun vaatimista päätök-
19704:        tään nykyisestään vielä parantamaan ja       sen tehneeltä kunnan viranomaiselta 14 päivän
19705:        että kunnissa asuntolainoja etuoikeus-       kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisu-
19706:        järjestykseen asetettaessa noudatetaan       vaatimuksen johdosta annettuun paätökseen
19707:        asuntotuotantolain 3 §:n säännöksiä ja       saataisiin hakea muutosta hallintovalituksin
19708:        asuntohallituksen antamia ohjeita?           asuntohallitukselta. Muutoksenhakuviranomat-
19709:                                                     sena toimiminen loisi asuntohallitukselle osal-
19710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       taan entistä paremmat edellytykset valvontaan
19711: vasti seuraavaa:                                    ra ohjaukseen.
19712:    Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä           Tehtävien ja toimivallan siirtämiseen liittyen
19713: asuntotuotantolain muuttamista koskeva halli-       on asuntotuotantolakiin myös ehdotettu otetta-
19714: tuksen esitys, jonka tarkoituksena on mm.           vaksi nykyisin asuntotuotantoasetukseen sisäl-
19715: kaikkien henkilökohtaisten asunto- ja lisälaino-    tyvä säännös siitä, että kunnan valtiolta saama
19716: jen myöntämisen siirtäminen kunnille vuoden         myönnettyä asuntolainaa vastaava laina voidaan
19717: 1981 alusta lukien. Käytännössä uudistus mer-       irtisanoa, mikäli kunta on lainaa myöntäessään
19718: kitsee sitä, ettei henkilökohtaisten lainojen       toiminut vastoin asuntotuotantolakia tai sen
19719: myöntämiseen enää tarvittaisi asuntohallituksen     nojalla annettuja säännöksiä taikka määräyksiä.
19720: hyväksymistä. Kun kunnan viranomaisille jää         Virheellisestä lainan myöntämisestä voisi seu-
19721: yksinomainen vastuu siitä, keille henkilökohtai-    raamuksena siten olla valtion ja kunnan välisen
19722: set lainat myönnetään, lisää tämä entisestä har-    velkasuhteen irtisanominen ja lainan jääminen
19723: kintaa kunnissa päätöksiä tehtäessä ja johtanee     yksinomaan kunnan vastuulle.
19724: useimmissa tapauksissa oikeudenmukaisiin rat-           Kirjallisessa kysymyksessä mainitun Kurikan
19725: kaisuihin.                                          kaupunkia koskevan omakotilaina-asian osalta
19726:    Tehtävien ja toimivallan siirtämiseen liittyen   asuntohallituksessa selvitetään, mihin toimen-
19727: on tarpeellista myös muutoksenhakujärjestel-        piteisiin vielä mahdollisesti olisi ryhdyttävä.
19728:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
19729: 
19730:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19731:                                               N:o 319                                               3
19732: 
19733: 
19734: 
19735: 
19736:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
19737: 
19738:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         beviljande av lån, borde besväret kunna mo-
19739: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            tiveras både med laglighets- och ändamålsen-
19740: velse nr 834 av den 8 maj 1980 tiliställt            lighetsskäl. Bland annat av denna orsak har
19741: vederbörande medlem av statsrådet avskrift av        i propositionen föreslagits ibruktagande av för-
19742: följande av riksdagsman Juhani Raudasoja             valtningsbesvär i stället för nuvarande kommu-
19743: undertecknade skriftliga spörsmål nr 319:            nalbesvär. Man har även utgått från att fel
19744:                                                      skall kunna rättas tili i ett så tidigt skede som
19745:           På vilket sätt ämnar Regeringen, då        möjligt på åtgärd av den kommunala myndighet
19746:        uppgifter och beslutanderätt i fråga om       som fattat beslutet. Som främsta rättsmedel
19747:        bostadsärenden delegeras tili kom-            har sålunda föreslagits yrkande om rättelse hos
19748:        munerna, tilise att bostadslånesökande-       den kommunala myndighet som fattat beslutet
19749:        nas rättsskydd ytterligare förbättras och     inom 14 dagar från beslutets delfående. I det
19750:        att kommunerna, då de gör upp en              beslut som fattats tili följd av yrkandet om
19751:        prioritetsordning     för   bostadslånen,     rättelse kunde ändring sökas genom förvalt-
19752:        iakttar .stadgandena i 3 § lagen om           ningsbesvär hos bostadsstyrelsen. Bostadssty-
19753:        bost:aasproaUkti()D. ocn bostadsstyrelsens    relsens roll som fullföljdmyndighet skulle sam-
19754:        direktiv?                                     tidigt ge den bättre möjligheter tili kontroll
19755:                                                      och vägledning än för närvarande.
19756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           I samband med delegeringen av uppgifter
19757: samt anföra följande:                                och behörighet har även föreslagits att i lagen
19758:    I riksdagen är en regeringsproposition an-        om bostadsproduktion borde intas ett stad-
19759: gående ändring av lagen om bostadsproduk-            gande, som för närvarande ingår i förordningen
19760: tion som bäst under behandling. Propositionens       om bostadsproduktion, om att lån, som kom-
19761: syfte är bl.a. en delegering av beviljandet av       mun beviljats av staten och som motsvarar det
19762: alla personliga bostads- och tiliäggslån tili        beviljade bostadslånet, kan uppsägas om kom-
19763: kommunerna från början av år 1981. I prak-           munen, då den beviljade lånet, handlade i strid
19764: tiken innebär reformen att bostadsstyrelsens         med lagen om bostadsproduktion eller de stad-
19765: godkännande inte längre skulle behövas vid           ganden och bestämmelser som givits med stöd
19766: beviljandet av personliga lån. Kommunernas           av denna lag. Påföljden i anledning av att lån
19767: prövning vid beslutsfattandet ökar ytterligare       beviljats felaktigt kunde sålunda vara att gäld-
19768: när enbart de kommunala myndigheterna an-            förhållandet mellan staten och kommunen upp-
19769: svarar för, tili vilka de personliga lånen be-       sägs, varvid kommunen ensam skulle ansvara
19770: viljas, och detta torde i de flesta fall leda tili   för lånet.
19771: rättvisa avgöranden.                                    Med avseende på det i det skriftliga spör-
19772:    I anslutning tili delegeringen av uppgifter       smålet nämnda ärendet beträffande egnahems-
19773: och behörighet är en reform av systemet för          lån i Kurikka stad, utreder bostadsstyrelsen
19774: ändringssökande även av nöden. Då ändring            vilka ytterligare åtgärder som eventuellt kunde
19775: söks i kommunal myndighets beslut angående           vidtas.
19776:      Helsingfors den 13 juni 1980.
19777: 
19778:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19779:                                             1980 vp.
19780: 
19781: Kirjallinen kysymys n:o 320.
19782: 
19783: 
19784: 
19785: 
19786:                                  Raudaskoski ym.: Petrolikäyttöisiksi muutettujen henkilöautojen
19787:                                     verotuksessa ilmenevien epäkohtien poistamisesta.
19788: 
19789: 
19790:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i eh e 11 e.
19791: 
19792:    Sellaisesta henkilöautosta, joka jälkeenpäin    usein käyttämään vähävaraiset syrjäisillä alueil-
19793: itse muutetaan bensiinikäyttöisestä petrolikäyt-   la asuvat kansalaiset. Tästäkin syystä on koh-
19794: töiseksi, joudutaan maksamaan vuosittain die-      tuutonta, että näiden autojen taloudellinen lop-
19795: selveroon verrattuna 21-kertainen vero, jonka      puun käyttö tarkoituksellisesti estetään koh-
19796: suuruuden tulee kuitenkin olla ;vähintään 5 000    tuuttomana verotuksella. Myös luonnonsuoje-
19797: markkaa. Tehdasvalmisteinen petroliauto on         lun kaqnalta petrolin käyttö olisi myrkyttö-
19798: taas kokonaan em, verosta vapaa moottoriajo-       mämpää ja sen hyötysuhdettakin pidetään ben-
19799: neuvolain nojalla. Tämä on ilmeinen epäkohta,      siiniin verrattuna parempana.
19800: sillä kansalaisten kohtelun tulisi olla tasapuo-      Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtiopäi-
19801: lista autoverotuksenkin kohdalla riippumatta       väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
19802: siitä, minkä laatuista polttoainetta ajoneuvossa   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19803: käytetään. Varsinkin vanhemmat, liikenteelle       vaksi seuraavan kysymyksen: .
19804: turvalliset suuremmat autot voitaisiin käyttää
19805: taloudellisemmin loppuun, jos verotuksella huo-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19806: lehdittaisiin siitä, että niiden käyttö ei olisi          siin petrolikäyttöisiksi muutettujen hen-
19807: raskaammin verotettu kuin esim. bensiini- ja              kilöautojen verotuksessa ilmenevien
19808: dieselautojen. Näitä vanhoja autoja joutuvat              epäkohtien poistamiseksi?
19809:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19810: 
19811:          Väinö Raudaskoski            Esko Pekonen                   Matti Maijala
19812:          Kalevi Mattila               Olavi Martikainen              Helvi Hyrynkangas
19813:                                       Markku Kauppinen
19814: 
19815: 
19816: 
19817: 
19818: 088000743M
19819: 2                                             1980 vp.
19820: 
19821: 
19822: 
19823: 
19824:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ie h e 11 e.
19825: 
19826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       polttoaineena. Petrolikäyttöisiksi muutettujen
19827: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        autojen varsinainen käyttöpolttoaine on tavalli-
19828: olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn kir-       sesti bensiini, joka on mootroripetrolia kor-
19829: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keammin verotettua ja hinnaltaan kalliimpaa
19830: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Raudaskos-      polttoainetta. Auton muuttaminen petrolikäyt-
19831: ken, ym. näin kuuluvasta kirjallisesta k~symyk­      töiseksi aiheuttaa näin ollen lisäverovelvolli-
19832: sestä ri:o 320:                                      suuden. Lisävero on ·autoista, joista on suori-
19833:                                                      tettava dieselvero, sekä bensiiniä käyttämään
19834:        . Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tarkoitetuista autoista· dieselveron laskemispe-
19835:         siin petrolikäyttöisiksi muutettujen hen-    rusteilla ·laskettu vero kaksikymmenkt!rtaisena,
19836:         kilöautojen verotuksessa. ilmenevien         kuitenkin vähintään 5 000 markkaa. Vero on
19837:         epäkohtien poistamiseksi?                    maksettava ~kalentetivuosittain.
19838:                                                          Auto't, joihin on valmistajatehtaalla asennet-
19839:     Vastauksena kysymykseen esitän. kunnioit-        tu sellainen bensiinipolttoainejärjestelmästä eril-
19840: taen seuraavaa:                                      linen polttoainejärjestelmä, joka mahdollistaa
19841:   · Moottoriajöneuvoverosta annetun lain ( 722/      bensiiniä lievemmin verotetun tai verottoman
19842: 66) eräänä tarkoituksena on pyrkiä erihintaisia      nestemäisen polttoaineen käyttämisen, on va-
19843: polttoaineita käyttävien moottoriajoneuvojen ja      pautettu dieselverosta ja lisäverosta. Tällaisissa
19844: sitä kautta rriyös autonomistajien tasapuoliseen     autoissa voidaan polttoaineena käyttää muun
19845: kohtelut1p:·; Tämä on .tarpeen, koska ·erityyppis-   muassa ,moottoripetrolia ilman edellä mainittuja
19846: ten. modttoriajöneuvoi.ssa käytettäviksi sopivien    veroseuraamuksia. Edellä mainittu erityiskoh-
19847: polttoaineiden hinnat ,vaihtelevat huomattavasti     telu on katsottu tarkoituksenmukaiseksi pyrit-
19848: lähinnä niistä perittävien valmisteverojen mää-      täessä kehittämään polttomoottoreita, joissa
19849: rällisistä eroista johtuen.                          voitaisiin käyttää polttoaineena hdkorripilaatui-
19850:     Moottoriajoneuvoverolain säännösten mu-          sia tuontipolttoaineita tai niitä korvaavia koti-
19851: kaan moottoriajoneuvon käyttämisestä muulla          maisia polttoaineita.
19852: voimalla tai polttöa!neella kuin sekoittamatto-          Moottoriajoneuvoverolain tarkoituksena on
19853: malla bensiinillä tai bensiinialkoholilla on suo-    pyrkiä verotuksellisin toimenpitein yhdenmu-
19854: ritettava valtiolle varsinaista ajoneuv<overoa eli   kaistamaan moottoriajoneuvoissa käytertävien
19855: niin sanottua dieselveroa tai Hsäveroa. Joissa-       erihintaisten polttoaineiden käytön autonomis-
19856: kin tapauksissa ajoneuvosta joudutaan suoritta-       tajille aiheuttamia kustannuksia. Toisaalta tar-
19857: maan molemmat edellä mainitut verot.                  koituksena on myös periä autonomistajilta tasa-
19858:     Dieselvero peritään muun muassa petrolia          puolisesti mm. tiestön kulumisesta yhteiskun-
19859: käyttämään tarkoitetusta ajoneuvosta. Ajoneu-         nalle aiheutuvia kustannuksia. Petrolikäyttöisik-
19860: von varsinainen käyttöpolttoaine on yleensä           si muutevtujen henkilöautojen nykyistä lievem-
19861: määritetty ajoneuvon tyyppikatsastuksen yhtey-        pi verokohtelu merkitsisi tällaisia autoja käyt-
19862: dessä ja käytettävän polttoaineen laatu ilmenee       tävien henkilöiden asettamista muita auton-
19863: ajoneuvon rekisteriotteesta. Henkilöauton die-        omistajia edullisempaan asemaan. Petrolikäyt-
19864: selvero määräytyy auton kokonaispainon pe-            töisiksi muutettujen aut'Ojen moottoriajoneuvo-
19865: rusteella ja se on suoritettava kalenterivuosit-      verotukseen ei Hallituksen mielestä .tällä het-
19866: tain.                                                 kellä liity sellaisia epäkohtia, jotka edellyttäisi-
19867:     Lisäveroa peritään moottoriajoneuvosta, jota      vät moottoriajoneuvoverolain säännösten muut-
19868: käytetään ajoneuvon varsinaista käyttöpoltto-         tamista.
19869: ainetta lievemmin verotetulla tai verottomalla
19870:       Helsingissä 10 päivänä kesakuuta 1980.
19871: 
19872:                                                                         Ministeri Pirkko Työläjärvi
19873:                                                N:o 320                                               3
19874: 
19875: 
19876: 
19877: 
19878:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19879: 
19880:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        de till att drivas med petroleum, är det egent-
19881: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        liga drivmedlet vanligtvis bensin, som är högre
19882: av den 8 maj 1980 till vederbörande medlem           beskattat än motorpetroleum och ett dyrare
19883: av statsrådet översänt avskrift av följande av       bränsle. En ändring av bilen så att den blir
19884: riksdagsman Raudaskoski m:fl. undertecknade          petroleumdriven medför sålunda skyldighet att
19885: spörsmål nr 320:                                     erlägga tilläggsskatt. Tilläggsskatten för bilar,
19886:                                                      för vilka dieselskatt bör erläggas, samt för
19887:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        bilar, som är avsedda att drivas med bensin,
19888:        att avlägsna de missförhållanden som          är tjugo gånger den på basen av dieselskatt
19889:        råder vid besbttningen av personbHar          beräknade skatten, dock minst 5 000 mk.
19890:        som ändrats 1till att drivas med petro-       Skatten bör erläggas per kalenderår.
19891:        leum?                                             Bilar som redan vid tillverkningsfabriken har
19892:                                                      fått installerat ett sådant bränslesystem som
19893:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        avviker från bränslesystemet för bensin och
19894: samt anföra följande:                                som möjliggör användning av lindrigare be-
19895:    Ett syfte med lagen om skatt på motorfor-         skattat ellet skattefritt flytande bränsle är be-
19896: don ( 722/66) var att sträva tili att motor-         friade från diesdskatt och tilläggsskatt. 1 dy-
19897: fordon som drivs med bränslen av olika pris          li:ka bilar kan bLa. motorpetroleum användas
19898: och sålunda även bilägarna behandlas jämlikt.        som bränsle utan ovannämnda skatteföljder.
19899: Detta erfordras eftersom prisen på de bränslen       Ovannämnda specialbehandling har ansetts vara
19900: som passar till olika motorfordon varierar be-       ändamålsenlig i samband med strävandena att
19901: tydligt, främst beroende på de kvantitativa          utveckla bränslemotorer som kunde drivas med
19902: skillnaderna i fråga om accis på bränsle.            importerat bränsle .av .sämre kvalitet eller med
19903:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på mo-        inhemska bränslen som ersätter dessa.
19904: torfordon skall för begagnande av motorfor-              Avsikten med lagen om .skatt på motorfor-
19905: don med annan kraft ellet annat bränsle än           don är att med beskattningsåtgärder försöka
19906: oblandad bensin ellet bensinalkohol tili staten      förenhetliga de kostnader som bilägarna för-
19907: erläggas motorfordonsskatt ellet så kallad die-      anleds av användningen av motorfordon som
19908: selskatt ellet tilläggsskatt. 1 vissa fall bör för   drivs med bränsle av olika pris. Å andra sidan
19909: motorfordon erläggas båda ovannämnda skatter.        är avsikten ock:så att på ett jämlikt sätt kräva
19910:    Dieselskatt erläggs bl.a. för motorfordon         bilägarna på bl.a. de utgifter som vägslitaget
19911: som är avsett att drivas med petroleum. Det          orsakar .samhället. En lindrigare beskattning än
19912: bränS'le som motorfordonet egentligen ddvs           hittills av personbilar som har ändrats tili att
19913: med bestäms i allmänhet i samband med typ-           drivas med petroleum skulle innebära att per-
19914: besiktningen av motorfordonet och det slag av        soner, som ·använder dylika bilar, skulle hamna
19915: bränsle som bör användas framgår av motor-           i ett fördelaktigare läge än andra bilägare. 1
19916: fordonets registerutdrag. För personbil bestäms      fråga om beskattningen av motorfordon som
19917: dieselskatten på basen av bilens totalvikt och       har ändrats tili att drivas med petroleum råder
19918: skatten bör erläggas per kalenderår.                 enligt Regeringens åsikt för närvarande inga
19919:    Tilläggsskatt bör erläggas för motorfordon        sådana missförhållanden som skulle förutsätta
19920: som drivs med bränsle, som är lindrigare be-         en ändring av stadgandena i lagen om skatt på
19921: skattat än foroonets egentliga drivmedel, ellet      motorfordon.
19922: med skattefritt bränsle. För bilar ,som är ändra-
19923:       Helsingfors den 10 juni 1980.
19924: 
19925:                                                                         Minister Pirkko Työläjärvi
19926:                                              1980 vp.
19927: 
19928: Kirjallinen kysymys n:o 321.
19929: 
19930: 
19931: 
19932: 
19933:                                  Palmunen: Kyläsuunnitelmien laatimisen tukemisesta.
19934: 
19935: 
19936:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19937: 
19938:     Useissa maalaiskylissä on viime vuosina vi-     pisiä riippuen siitä, kenen toimesta ne on laa-
19939: rinnyt vapaaehtoinen toiminta oman kylän            dittu. Esimerkiksi Laitilan kunnassa on kolme
19940: elvyttämiseksi. Keskeistä kylien elvyttämisessä     kunnanvaltuuston hyväksymää kyläsuunnitel-
19941: on, miten asunto- ja teoUisuusrakentamisen          maa: Kaivolan, Untamalan ja Soukaisten kylä-
19942: avulla voidaan turvata maaseutukylien perus-        suunnitelmat. Kun nämä suunnitelmat ovat
19943: palvelut. Monilla paikkakunnilla asukkaat ovat      syntyneet erilaisten selvitysten pohjalta eri ai-
19944: perustaneet erityisiä kylätoimikuntia pohtimaan     koina, ovat ne rakenteeltaan varsin erilaisia.
19945: kotikylän kehitysmahdollisuuksia. Kylätoimin-       Kun jo yhdessä kunnassa on erilaisia kyläsuun-
19946: nan viriäminen on eräissä tapauksissa johtanut      nitelmia, niin koko maassa kyläsuunnitelmat
19947: kyläsuunnitelman laatimiseen.                       muodostavat verraten kirjavan kokonaisuuden.
19948:      Toisaalta myös kunnan keskushallinnossa on     Olisikin varmasti paikallaan selvittää kyläsuun-
19949: monesti pidetty tarpeellisena maaseutukylien        nittelun tämänhetkinen asema ja tutkia, mitkä
19950: maankäytön suunnittelua. Kyläsuunnitelmana          mahdollisuudet valtion toimesta on tätä työtä
19951: voitaneen pitää valtuuston vahvistamaa ohjeei-      tukea, Tämän tekee erityisen ajankohtaiseksi
19952: lista maankäytön suunnitelmaa. Tarve kyläsuun-      se, että vuonna 1982 asuntolainojen myöntämi-
19953: nitelmien laatimiseen on syntynyt monesti siksi,    nen siirtynee kuntien hallintaan. On selvitet-
19954: että valtion asuntolainojen saanti ja rakennus-     tävä, edellytetäänkö silloin jonkinlaista vah-
19955: lupien myöntäminen on ainakin eräissä tapauk-       vistettua kyläsuunnitelmaa, jos haja-asutusalu-
19956: sissa tätä edellyttänyt.                            eille myönnetään entistä enemmän asuntolai-
19957:      Niin myönteistä kuin kyläsuunnitelmien laa-    noja.
19958: timinen onkin - varsinkin kun se tapahtuu              Edellä esitettyyn viitaten esitän valtiopäivä-
19959: kyläläisten itsensä aloitteesta - sisältyy näiden   järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
19960: laatimiseen ainakin eräs vaara: miten käy nii-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
19961:  den maalaiskylien, joista ei puheena olevaa        si seuraavan kysymyksen:
19962:  suunnitelmaa tulla laatimaan. Syntyykö tilanne,
19963: että kyläsuunnitelmien ulkopuolelle jäävät maa·                Miten Hallitus aikoo tukea kyläsuun-
19964:  seutualueet tulevat näin kuolemaan tuomituik-              nitelmien ,laatimista ja edesauttaa teh-
19965:  si.                                                        tyjen kyläsuunnitelmien toteuttamista?
19966:      Tehdyt kyläsuunnitelmat ovat varsin erityyp-
19967:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
19968: 
19969:                                           Lauri Palmunen
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 
19974: 0880007628
19975: 2                                             1980 vp.
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
19981: 
19982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että se luo edellytyksiä kunnassa tapahtuvan
19983: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muun suunnittelun suuntaamiselle asianomai-
19984: olette 8 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn            sen kylän kehittämistavoitteiden mukaisesti.
19985: kirjeenne n:o 836 ohella toimittanut valtioneu-         On tilanteita, joissa rakentamisen ja muiden
19986: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    maankäytön muutosten on katsottava edellyttä-
19987: sanedustaja Lauri Palmusen kirjallisesta kysy-       vän määrätyntasoista valmiutta maankäytön
19988: myksestä n:o 321, jossa tiedustellaan:               suunnittelun osalta. Kyläsuunnitelmien käyttö-
19989:                                                      kelpoisuus rakentamisen ohjauksessa joudutaan
19990:           Miten Hallitus aikoo tukea kyläsuun-       niiden kirjavuudesta johtuen arvioimaan kussa-
19991:        nitelmien laatimista ja edesauttaa teh-       kin tapauksessa erikseen. Jotta kyläsuunnitel-
19992:        tyjen kyläsuunnitelmien toteuttamista?        malla olisi vaikutusta maankäytön järjestämi-
19993:                                                      seen ja rakentamisen ohjaukseen, on edellytet-
19994:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tävä, että kyläsuunnittelu suoritetaan siinä jär-
19995: taen seuraavaa:                                      jestyksessä kuin maankäytön suunnittelusta on
19996:    Maaseudun suunnittelu on viime aikoina            rakennuslaissa (370/58) säädetty taikka suun-
19997: aktivoitunut ,erityisesti ns. kyläsuunnittelun       nitelmaa täydennetään rakennuslain tunteman
19998: muodossa. Kyläsuunnittelun tavoitteena on kei-       maankäytön suunnitelman avulla. Eräissä ta-
19999: nojen kartoittaminen kyläyhteisöjen elinkelpoi-      pauksissa edellytetään rakennuskaavan laati-
20000: suuden ja viihtyvyyden turvaamiseksi. Suunnit-       mista. Useimmiten kuitenkin riittää ns. osa-
20001: telu on usein tapahtunut kyläläisten oma-aloit-      yleiskaavatasoisen suunnitelman laatiminen.
20002: teisuuden pohjalta. Sekä suunnitelmien sisältö          Sisäasiainministeriö on mukana suoritutta-
20003: että niiden käsittelytapa on ollut vaihtelevaa.      massa ns. maaseututaajamatutkimusta, jonka
20004: Sisäasiainministeriössä kesällä 1979 toimitetun      tarkoituksena on muun ohella tuottaa ohjeistoa
20005: selvityksen mukaan sellaisia kyliä, joissa on jon-   siitä, miten kyläsuunnittelu tulisi kytkeä osa-
20006: kinlainen suunnitelma tai niissä toimii kylätoi-     vleiskaavoitukseen. Tutkimus valmistunee vielä
20007: mikunta, oli yhteensä noin 700.                      kuluvan vuoden aikana. Muun ohella tutkimuk-
20008:    Kyläsuunnittelun asema kunnan suunnittelu-        seen sisältyvän aineiston pohjalta tullaan har-
20009: järjestelmässä on epävirallinen ja jossain määrin    kitsemaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä.
20010: selkiintymätönkin. On kuitenkin luonnollista,
20011:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
20012: 
20013:                                                                          Ministeri J. Koikkalainen
20014:                                               N:o 321                                              3
20015: 
20016: 
20017: 
20018: 
20019:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20020: 
20021:    I det syfte 37 § 1 mom . .riksdagsordningen      sker i kommunen skall kunna inriktas så att den
20022: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       överensstämmer med ifrågavarande bys utveck-
20023: nr 836 av den 8 maj 1980 till vederbörande          lingsmål.
20024: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Det finns situationer, där förändringar i
20025: jande av riksdagsman Lauri Palmunen under-          fråga om byggande och annan markanvändning
20026: tecknade spörsmål nr 321:                           bör anses förutsätta beredskap på en viss nivå
20027:                                                     då det gäller pianeringen av markanvändning.
20028:          På vilket sätt ämnar Regeringen stö-       På grund av brokigheten i fråga om bypianerna
20029:        da uppgörandet av bypianer och främja        är det nödvändigt att uppskatta deras använd-
20030:        genomförandet av de byplaner som             barhet för styrningen av byggandet skilt för
20031:        uppgjorts?                                   sig i vart fall. Förutsättningen för att bypianen
20032:                                                     skall inverka på organiseringen av markanvänd-
20033:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningen och styrning,en av byggandet är, att
20034: samt anföra följande:                               bypianeringen företas i den ordning som i
20035:    Planeringen av Iandsbygden har under de          byggnadsiagen ( 370/58) är stadgad angående
20036: senaste tiderna aktiverats särskilt i form av       pianering av markanvändning ellet att pianen
20037: s.k. bypianering. Syftet med byplaneringen är       kompletteras med hjälp av den pian för mark-
20038: att kartlägga sätten att trygga bysamhällenas       användning som byggnadsiagen känner tili. I
20039: livsduglighet och trivsel. Pianeringen har ofta     vissa fall förutsätts att en byggnadsplan upp-
20040: skett på basen av bybornas eget initiativ. Såväi    görs. För det mesta räcker det likväi att upp-
20041: innehållet i planerna som sätten att behandia       göra en pian på s.k. delgeneralpiansnivå.
20042: dem har varierat. Enligt en utredning som              Ministeriet för inrikesärendena deltar i en
20043: företogs i ministeriet för inrikesärendena under    undersökning som gälier tätorter på Iandsbyg-
20044: sommaren 1979 fanns det sammaniagt ca 700           den. Undersökningens syfte är bl.a. att få till
20045: byar som hade något siag av pian eller i viika      stånd normer för det sätt på vilket byplane-
20046: en bykommission fungerar.                           ringen bör anknytas tili delgeneralplaneringen.
20047:    Bypianeringens stälining i kommunens pia-        Undersökningen torde bli färdig ännu under
20048: neringssystem är inof.ficie1I och i viss mån även   innevarande år. Man kommer bl.a. att på
20049: okiar. Det är Hkväl naturligt, att den skapar       basen av det materia! som ingår i undersök-
20050: förutsättningar för att den övriga pianering som    ningen överväga erforde11liga fortsatta åtgärder.
20051:      Helsingfors den 13 juni 1980.
20052: 
20053:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
20054: 
20055: 
20056: 
20057: 
20058: 0880007628
20059:                                               1980 vp.
20060: 
20061: Kirjallinen kysymys n:o 322.
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 
20066:                                   Söderström ym.: Kyrönjoen vesistösuunnitelman korjaamisesta.
20067: 
20068: 
20069:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20070: 
20071:    Vuonna 1965 valmistui Kyrönjoen vesistö-          telua ole käyty, vaan suunnitelmat on viety käy-
20072: suunnitelma, jota alettiin toteuttaa 1960-luvun      täntöön hyvinkin suppean keskustelun jälkeen.
20073: lopulla. Toistaiseksi valtion varoja tämän suun-     Tässä erityisesti on pantu merkille vesihallituk-
20074: nitelman toteutukseen on käytetty valtion tulo-      sen toimintatapa työlupien avulla panna toi-
20075: ja menoarvioiden mukaisesti 97-98 miljoonaa          meen vesistöjärjestelyt. Vesilain 2 luvun 26 §:n
20076: markkaa, joka tämän päivän rahassa merkitsisi        mukaan voidaan erityisistä syistä antaa työlupa,
20077: noin 150 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä           jonka avulla voidaan työt aloittaa ennen luvan
20078: ovat valmiina Pitkämön tekoallas Kurikan kun-        lainvoimaiseksi tulemista. Edelleen valtiolle taa-
20079: nassa, Kalajärven tekoallas Peräseinäjoen kun-       taan tämän pykälän mukaisesti mahdollisuus
20080: nassa ja valmistumaisillaan Kyrkösjärven teko-       aloittaa työ jo ennen luvan antamista. Tällä het-
20081: allas Seinäjoen kaupungin välittömässä lähei-        kellä vesihallitus hakee uutta työlupaa, vaikkei
20082: syydessä. Lisäksi odottaa avaamistaan Seinäjoen      mitään erityistä syytä Kyrönjoen yläosan töiden
20083: suuosan oikaisu. Edelleen Seinäjoen varressa         aloittamiseksi normaalia nopeammin ole. Tästä
20084: on pieni Liikapuron allas ja luonnonjärvi            on myös julkisuuteen herunut tietoja, joiden
20085: Seinäjärvi otettu säännöstelyn käyttöön.             mukaan vesihallituksen edustaja ilmaisee näke-
20086:     Kaikesta rakentamisesta huolimatta eivät         myksenään työluvan haun syyksi sen, että hank-
20087: Seinäjoen-Ilmajoen alueella tapahtuvat tulvat        keita vastustetaan niin paljon. Kyrönjoen ylä-
20088: ole poistuneet. Tänä keväänä Munakan alueella        osan töistä on vasta pidetty vuonna 1969 kat-
20089:  Ilmajoella oli tulvien kohteena noin kolme ja       selmuksen alkukokous ja tämän jälkeen on työ-
20090:  puoli tuhatta hehtaaria viljelysmaata.              lupien avulla teetetty pengerrys- ja tekoallastyöt.
20091:     Tällä hetkellä vesihallituksen suunnitelmien     Siitä huolimatta vesihallituksen johto on toden-
20092:  mukaan on tarkoitus jatkaa vesistösuunnitelman      nut ettei työlupia enää haeta. Kuitenkin työ-
20093:  toimeenpanoa niin sanotun Kyrönjoen yläosan         lupa-anomus on jälleen tehty ja esimerkiksi val-
20094:  toimenpiteiden kautta. Kyseessä on 30 . kilo-       tion tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on
20095:  metrin pengerrystyöt Ylistaron kirkolta aina        varattu 12 miljoonaa markkaa vesistöjärjestelyjä
20096:  Ilmajoen kunnan alueelle saakka. Tarkoitus on       silmällä pitäen. Työlupahakemuksesta on tehty
20097:  myöskin rakentaa kaksi voimalaa Ylistaron           viisi muistutusta, joukossa mm. tulva-alueen
20098:  keskikunnan alueelle.                               viljelijöitä, veden hankinnasta huolestunut
20099:     Vesistösuunnitelman perustarkoituksena ai-       Vaasan kaupunki ja Kyrönjokisuun ammatti-
20100:  koinaan oli tulvaongelman poistaminen, mutta        kalastajat. Toimitusinsinööri Aarre Paasonen ja
20101:  kaikesta rakentamisesta huolimatta tänä päivänä     häntä katselmustoimituksessa avustanut virka-
20102:  ei tulvaongelmaa vielä ole ratkaistu. Sen sijaan    mies kalabiologi Esko Vääriskoski ovat anta-
20103:  esimerkiksi vuonna 1979 tulvia oli kaiken           neet vesioikeudelle lausuntonsa työlupahake-
20104:  kaikkiaan kolme kappaletta. Eräät arviot viit-      muksen johdosta. Lausunnot ovat jyrkässä
20105:  taavat siihen, että juoksutussäännösten muutok-     ristiriidassa toistensa kanssa. Insinööri Paaso-
20106:  set Kalajärven ja Pitkämön tekoaltaiden koh-        nen kumoaa muistutukset ja toteaa, ettei mi-
20107:  dalla ovat johtaneet siihen, että tulvaongelmat     tään estettä työluvan myöntämiseksi ole, toi-
20108:  ovat lisääntyneet. Lähinnä on esitetty näkemyk-     saalta kalabiologi Esko Vääriskoski toteaa, ettei
20109:  siä että näitten kahden tekoaltaan juoksutus-       työlupaa tulisi myöntää vaan asia olisi käsitel-
20110:  säännöt on muutettu siten että ne lähinnä pal-      tävä normaalissa järjestyksessä katselmustoimi-
20111:  velevat voimataloutta eivätkä tulvasuojelua.        kunnassa. Vääriskoski mainitsee käsityksenään
20112:     Koko vesistösuunnitelman osalta ei laajaa        sen, että Kyrönjoessa tulisi tehdä laajoja kala-
20113:  kaikkia kansalaispiirejä kattavaa periaatekeskus-   taloudellisia ja vesiekologisia selvityksiä ennen
20114: 088000745P
20115: 2                                              1980 vp.
20116: 
20117: kuin luvan myontam1sen edellytyksiä yleensä           suuksia. Lisäksi Jokisuulla jäät ovat heikenty-
20118: katselmustoimikunnassa voidaan harkita. Työ-          neet ja aiheuttaneet jo tapaturmiakin. Lisäksi
20119: lupamenettelyyn turvautuminen tuntuu hyvin-           on todettu että säännösteltävissä joissa lisääntyy
20120: kin kyseenalaiselta etenkin suurissa vesistöissä,     raskasmetallien määrä voimakkaasti. Tästä vii-
20121: koska se on kansalaisten oikeusturvan vastai-         meisimpänä esimerkkinä ovat Lokan ja Portti-
20122: nen. Töiden aloittaminen työluvan turvin vie          pahdan alueella todetut elohopeamäärät.
20123: pohjan pois niiltä, jotka yrittävät normaalissa          Vaasan kaupungin kohdalla on myöskin to-
20124: katselmustoimituksessa valvoa etujaan. Luvatta        dettu vaarat vuorokausisäännöstelyn lisäämises-
20125: ei voi valittaa ja lain vaatimus, jonka mukaan        tä ennen kaikkea veden laadun suhteen. On
20126: vesistö tulee voida oleellisilta osilta palauttaa     todettu, että veden puhdistustoimet muodos-
20127: luonnontilaan mikäli lopullista lupaa ei myön-        tuvat hyvinkin kalliiksi mikäli veden laatu enti-
20128: netä, jää tyhjäksi kirjaimeksi. Ei voitane edes       sestään heikkenee. Lisäksi on todettu, että man-
20129: kuvitella että miljoonien markkojen töihin ryh-       gaanimäärät lisääntyvät vuorokausisäännöstelyn
20130: dyttäisiin vaitionkaan varoilla, jos käytännössä      tuloksena, mikä myöskin aiheuttaa suuria puh-
20131: jouduttaisiin siihen ettei lopullista lupaa saatai-   distusongelmia Vaasan kaupungin kohdalla.
20132: sikaan.                                                  Yhteenvetona voidaan tode.ta, että Kyrönjoen
20133:    Kalatalouden kannalta on voitu todeta, että        vesistösuunnitelmien toteutukset eivät ole tois-
20134: kalatalous on hyvinkin herkkä Kyrönjoen veden         taiseksi johtaneet haluttuun tulokseen ja että
20135: laadun suhteen. On mm. todettu, että Pudimon          monet kysymykset odottavat edelleen ratkaisua,
20136: seudussa vielä jokiveden läpimitta on noin neljä      ennen kaikkea vedenlaadun heikennykset, vai-
20137: metriä ja Mikkelin saarilla vielä kahden metrin       kutukset kalatalouteen ja vaikutukset yleensä
20138: paksuinen. Kyrönjoen suiston alueella Maksa-          joen virkistyskäyttömahdollisuuksiin.
20139: maan, Mustasaaren ja Köklotin kalaosuuskunnat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20140: muodostavat noin 100-200 kokopäivätoimisen            tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitäm-
20141: kalastajan määrästä. Kalatalouden kansantalou-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
20142: dellisen hyödyn on arvioitu Maksamaassa ole-          tavaksi seuraavan kysymyksen:
20143: van noin J-1,5 miljoonaa markkaa vuodessa.
20144: Tähän on vielä lisättävä muiden kuntien alueel-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20145: la tapahtuvat tuotot. Varovaisesti ottaen voita-             siin Kyrönjoen vesistösuunnitelman kor-
20146: neen sanoa että kalatalous kerää noin 5 miljoo-              jaamiseksi siten, että myöskin vaikutuk-
20147: naa markkaa vuodessa.                                        set kalatalouteen ja vedensaantimahdolli-
20148:    Kaikkein haitallisinta kalatalouden kannalta              suuksiin ja virkistyskäyttömahdollisuu-
20149: ovat veden happamuusasteen lisääntymiset ja                  det paranisivat, ja
20150: lisääntyneet muut aineet vuorokausisäännöstelyn                 aikooko Hallitus puuttua vesihallituk-
20151: vuoksi. Tämä on omalta osaltaan johtanut                     sen toimintaan niin sanotun työlupa-
20152: siihen, että talvijuoksutus on lisääntynyt ajoit-            menettelyn yleisen käytön poistami-
20153: tain ja heikentänyt kalojen kutemismahdolli-                 seksi?
20154:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1980.
20155: 
20156:          Sten Söderström                 Mikko Kuoppa                   E.-J. Tennilä
20157:          Urho Pohto                      Pertti Salolainen              Tarja Halonen
20158:          M.-L. Salminen                  Terhi Nieminen-Mäkynen         Jarmo W ahlsttöm
20159:          Kaj Bärlund                     Jacob Söderman                 Jorma Fred
20160:          Seppo Toiviainen                Juhani Raudasoja               Ole Norrback
20161:                                          Liisa Jaakonsaari
20162:                                              N:o 322                                                3
20163: 
20164: 
20165: 
20166: 
20167:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20168: 
20169:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tamiseen liittyvien kysymysten kanssa aiheutta-
20170: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nut mm. sen, että tulvasuojelutöiden valmistu-
20171: olette kirjeellänne 8 päivältä toukokuuta 1980     minen on viivästynyt.
20172: n:o 837 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         Suunnittelussa hyödyt on pyritty saavutta-
20173: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sten      maan siten, että hankkeen haittavaikutukset jäi-
20174: Söderströmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen     sivät mahdollisimman pieniksi. Tarkan, tutki-
20175: kysymyksen n:o 322:                                muksiin perustuvan vahinkoselvityksen tekemis-
20176:                                                    tä ennen töihin ryhtymistä on pidetty hanka-
20177:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     lana ja tästä syystä se on esitetty tehtäväksi töi-
20178:        siin Kyrönjoen vesistösuunnitelman kor-     den aikana ja niiden valmistuttua.
20179:        jaamiseksi siten, että myöskin vaikutuk-       Vesistötyön laajuudesta johtuen haittoja ei
20180:        set kalatalouteen ja vedensaantimahdolli-   kuitenkaan voida täysin välttää, mutta karkeana
20181:        suuksiin ja virkistyskäyttömahdollisuu-     etukäteisarviona niiden on laskettu jäävän hank-
20182:        det paranisivat, ja                         keen merkitykseen nähden vähäisiksi. Esim.
20183:           aikooko Hallitus puuttua vesihallituk-   Vaasan kaupungin vedenotolle ja joen suuosan
20184:        sen toimintaan niin sanotun työlupa-        kalastukselle on arvioitu aiheutuvan ennakkoon
20185:        menettelyn yleisen käytön poistami-         tarkemmin selvittämättömiä, mutta lyhytaikaisia
20186:        seksi?                                      ja vähäisiä haittoja, joiden on kuitenkin kat-
20187:                                                    sottu jäävän niin pieniksi, ettei niillä ole vaiku-
20188:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     tusta hankkeen toteuttamisedellytyksiin. Vesi-
20189: seuraavaa:                                         hallitus on kirjeellään 9. 5. 1980 Länsi-Suomen
20190:    Kyrönjoen vesistösuunnitelmassa on pyritty      vesioikeudelle joka tapauksessa esittänyt, että
20191: yhdistämään toisiinsa alueellisen voimatalouden    Kyrönjoen alaosalla suoritettavien vesistötöiden
20192: ja maatalouden edut suunnitteluajankohdan tie-     vaikutukset selvitetään yhdessä vesihallituksen
20193: tojen perusteella parhaan taloudellisen tuloksen   hakemuksista vireillä olevan Kyrönjoen yläosan
20194: tuottavalla tavalla. Suunnittelussa on mahdolli-   vesistöjärjestelyhankkeen kanssa vesihallituksen
20195: suuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon          kustannuksella.
20196: myös vesimaisema ja vesistön virkistyskäyttö,         Mitä sitten tulee työlupamenettelyyn, niin
20197: joihin hankkeen työllisyyden ohella arvioidaan-    vesistötyön aloittaminen työluvalla on poikkeus-
20198: kin vaikuttavan myönteisesti. Monet veden-         luontoinen toimenpide, jota käytetään vain sil-
20199: laatuun, kalatalouteen ja vuorokausisäännöste-     loin, kun erityiset syyt sitä vaativat. Tällöinkin
20200: lyyn liittyvät ongelmat kaipaavat kuitenkin        työn aloittamisen edellytyksenä on, että hank-
20201: vielä lisäselvityksiä, ja suunnitelmaa ei voida-   keen suunnitelma on valmis eikä tiedossa ole
20202: kaan ratkaisevasti muuttaa ilman, että hank-       sen toteuttamiseen kohdistuvaa sellaista vastus-
20203: keen toteutuminen entisestään viivästyy.           tusta, jolla saattaisi olla oleellista merkitystä.
20204:    Hanke lähti aikanaan liikkeelle tulvasuoje-     Nämä edellytykset ovat voimassa vielä silloin-
20205: lusta, mutta myöhemmin suunnitelmaa täyden-        kin, kun työlupa on jo myönnetty, eli työt aloi-
20206: nettiin muiden vesien käyttömuotojen mahdol-       tetaan työluvalla vain, jos tässäkään vaiheessa
20207: listamiseksi. Näin hankkeen kannattavuus saa-      ei ole ilmennyt epävarmuutta ko. suunnitelman
20208: tiin paranemaan siten, että sen toteuttaminen      toteuttamisen suhteen.
20209: tuli varainkäytön kannalta perustelluksi.             Kyrönjoen yläosan vesistötyön toteuttamiseen
20210:    Vesihallituksen toteuttamaksi Kyrönjoen ve-     tehdyn suunnitelman mukaan on aivan viime
20211: sistösuunnitelma on työmäärältään varsin suuri     aikoina varsinkin kohdistettu voimakasta vas-
20212: hanke. Tämä seikka on yhdessä töiden rahoit-       tustusta ja vaadittu suunnitelman perusteellista
20213: 4                                             1980 vp.
20214: 
20215: muuttamista. Samanaikaisesti vaatimukset suun-          Vesistötöihin yleisesti kohdistuvat odotukset
20216: nitelman toteuttamisen puolesta ovat toisaalta       ja vaatimukset ovat viime vuosina voimakkaasti
20217: lisääntyneet.                                        muuttuneet ja samalla monipuolistuneet. Usein
20218:    Vesihallitus, jossa on valmistumassa selvitys     niihin sisältyvät tavoitteet ovat vastakkaisia ja
20219: suunnitelman muuttamismahdollisuuksista, ei          parhaalla tahdollakin vaikeasti yhteensovitetta-
20220: tule - vaikka se saisikin siihen vesioikeuden        via. Myös ehdottoman kielteinen suhtautuminen
20221: luvan - aloittamaan Kyrönjoen yläosan ve-            kaikkeen vesistöä muuttavaan toimintaan on
20222: sistötyötä ennen kuin epävarmuus siitä, miten        lisääntynyt. Näistä seikoista johtuu, että nykyi-
20223: ja minkä suunnitelman mukaan hanke toteute-          sin saadaan entistä harvemmin aikaan sellaisia
20224: taan, on saatu paistettua. Tämä saattaa johtaa       suunnitelmia, joiden osalta työluvan edellytyk-
20225: siihen, että kyseistä työtä ei aloiteta ennen kuin   set ovat olemassa. Tämän vuoksi vesihallitus ei
20226: vesioikeuden varsinainen lupa on myönnetty.          enää yleensä haekaan työlupia.
20227:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
20228: 
20229:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
20230:                                               N:o 322                                                  5
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 
20235:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20236: 
20237:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        mer. Denna faktor har i anslutning tili frågor
20238: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        som sammanhänger med projektets finansiering
20239: nr 837 av den 8 maj 1980 tili vederbörande           bl.a. lett tili att arbetena för skydd mot över-
20240: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       svämningar har fördröjts.
20241: jande av riksdagsman Sten Söderström m.fl.               I planeringen har man strävat tili att tili-
20242: undertecknade spörsmål nr 322:                       fredsställa olika nyttosynpunkter på så sätt, att
20243:                                                      projektets skadeverkningar skulle vara möjligast
20244:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ringa. Det har ansetts vara besvärligt att upp-
20245:        korrigering av Kyro älvs vattendrags-         göra en noggrann, på undersökningar baserad
20246:        plan så, att även följderna för fiskeri-      skadeutredning innan arbetena inleds, och av
20247:        hushållningen och vattentillgången samt       denna anledning har det föreslagits att utred-
20248:        rekreationsmöjligheterna förbättras, och      ningen skall göras under arbetets gång samt då
20249:           ämnar Regeringen ingripa i vatten-         det slutförts.
20250:        styrelsens verksamhet för att bortska.ffa         På grund av vattendragsarbetets omfattning
20251:        den allmänna användningen av s.k.             kan olägenheter dock inte helt undvikas, men
20252:        arbets tiliståndsförfarande?                  enligt en grov förhandsuppskattning har de
20253:                                                      beräknats bli små med beaktande av projektets
20254:     Såsom svar på detta spörsmål .får jag vörd-      hela vidd. För t.ex. Vasa stads vattenupptagning
20255: samt anföra följande:                                och fiskeriet i älvens utlopp har man beräknat
20256:     I vattendragsplanen för Kyro älv har man         att på förhand icke noggrannare utredda, men
20257: strävat tili att förena den regionala krafthus-      kortvariga och ringa men skall uppstå. Dessa har
20258: hållningens och jordbrukets intressen på basen       dock uppskattats som så obetydliga att de inte
20259: av de uppgifter som vid planeringsskedet stod        påverkar projektet. Vattenstyrelsen har i alla
20260: tili förfogande, för att erhålla det ekonomiskt      fall i sin skrivelse 9. 5. 1980 tili västra Finlands
20261: sett mest produktiva resultatet. I planeringen       vattendomstol föreslagit att de följder som vat-
20262: har man även i mån av möjlighet försökt be-          tenarbetena i Kyro älvs nedre lopp förorsakar,
20263: akta vattenlandskapet o,ch användningen av           skall utredas samtidigt som den är vattensty-
20264: vattendrag i rekreationssyfte, på vilka projektet    relsen anhängiggjort ansökan om vattenregle-
20265: förutom i sysselsättningshänseende även be-          ri:ngsprojektet för Kyro älvs övre lopp, och
20266: räknas inverka positivt. Ett flertal problem i       detta på vattenstyrelsens bekostnad.
20267: anslutning tili vattnets kvalitet, fiskerihushåll-       Vad arbetstillståndsförfarandet ankommer, så
20268: ning och dygnsregleringen kräver emellertid          är inledande av vattendragsavbetet med arbets-
20269: ännu tiliäggsutredningar, och planen kan inte        tillstånd en åtgärd av undantagskaraktär, som
20270: ändras på några avgörande punkter utan att           kommer ifråga endast då särskilda orsaker det
20271: projektet ytterligare fördröjs.                      kräver. Även härvid är förutsättningen för att
20272:     Projektet kom ursprungligen igång för att        arbetena skall inledas att projektets pian har
20273: skyddet mot översvämningar skulle förbättras,        färdigställts och att man inte äger kännedom
20274: men senare kompletterades planen för att möj-        om något sådant motstånd mot dess genom-
20275: liggöra annan vattenanvändning. Sålunda öka-         förande som kunde vara av väsentlig betydelse.
20276: des projektets lönsamhet så, att dess genom-         Dessa förutsättningar gäller även då arbetstili-
20277: förande även kunde motiveras ekonomiskt.             ståndet har beviljats, d.v.s. arbetena inleds me-
20278:     För att vara ett av vattenstyrelsen verkställt   delst arbetstillstånd endast, om det inte heller
20279: projekt är Kyro älvs vattendragsplan ett synner-     i detta skede framkommit att osäkerhet vid-
20280: ligen stort projekt vad arbetsmängden ankom-         låder ifrågavarande plans verkställighet.
20281: 088000745P
20282: 6                                              1980 vp.
20283: 
20284:    Det planenliga genomförandet av vatten-               De förväntningar och krav som generellt
20285: dragsarbetena i Kyro älvs övre lopp har isyn-         ställs på vattendragsarbeten har undergått en
20286: nerhet under de allra senaste tiderna stött på        kraftig förändring under de senaste åren och
20287: motstånd och man har krävt en grundläggande           samtidigt har de blivit mångsidigare. Ofta är
20288: revidering av planen. Samtidigt har å andra           målsättningarna motstridiga och svåra att sam-
20289: sidan kraven på att planen genomförs ökat.            manjämka även efter bästa vilja. Även den
20290:    Trots att vattenstyrelsen är i färd med att        ovillkorligt negativa attityden tili all verk-
20291: utarbeta en pian över möjliga förändringar av         samhet, som leder till förändringar av vatten-
20292: planen, ämnar den inte - även om den skulle           dragen, har ökat. Därav beror, att man numera
20293: erhålla vattendomstolens tillstånd i detta syfte      allt mer sällan kan åstadkomma sådana planer,
20294: - inleda vattendragsarbetena i Kyro älvs övre         för vilka förutsättningarna för arbetstillstånd
20295: lopp innan osäkerheten om hur och enligt              föreligger. Av denna anledning ansöker inte
20296: viiken pian projektet skall verkställas har sking-    heller vattenstyrelsen i allmänhet längre om
20297: rats. Detta leder eventuellt tili att ifrågavarande   arbetstillstånd.
20298: arbeten inte inleds förrän vattendomstolens
20299: egentliga tillstånd har beviljats.
20300:       Helsingfors den 11 juni 1980.
20301: 
20302:                                                 Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
20303:                                               1980 vp.
20304: 
20305: Kirjallinen kysymys n:o 323.
20306: 
20307: 
20308: 
20309: 
20310:                                  Kortesalmi: Kansaneläkkeen korottamisesta.
20311: 
20312: 
20313:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20314:                                                                                                      .·,
20315:    Taloudelliset vaikeudet ja yhteiskunnassa teh-   kuukausitoimeentulo on· välttämätön,: kun. ote-
20316: dyt väärät poliittiset ratkaisut kasautuvat aina    taan ·huomioon. monet:kohonneet elinkustannuk-
20317: erisiksi heikoimpien yhteiskuntaryhmien kannet-     set kuten elintarvikkeiden hintojen ktlhoamine.n
20318: taviksi. Ne, jotka muutoinkin ovat- muita hei-      sekä lämmitys- ym>asuntokustimnustendurituva
20319: kommassa asemassa, joutuvat ensimmäiseksi           nousu.                       .... , ·  · •
20320: umpikujaan. Niinpä pelkän kansaneläkkeen va-           Edellä esitetyn perusteella. ja viitaten :valtio-
20321: rassa elävät ovat maassamme kiistatta sellainen     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
20322: yhteiskuntaryhmä, jonka vaikeudet ovat erittäin     kum1ioittavasti · valtioneuvoston 'asianomaisen
20323: suuret.                                             jäsenen, vastattavaksi seuraayan 'kysyniyksen:
20324:    Tämän' vuoksi SMP:n tavoitteena on ollut
20325: aina se, että pelkällä kansaneläkkeellä elävien               Aikooko Hallitus· kiireesti ryhtyä toi-
20326: eläkettä on korotettava huomattavasti eli että              miin kansaneläkkeellä elävien eläkkeen
20327: se tällä hetkellä vastaisi vähimmäispalkkaa vä-             korottamiseksi ·1 500 markkaan kuukau-
20328: hennettynä veroilla, ts. että vähimmäiskansan-              dessa verottomana?
20329: eläke olisi 1· 500 · mk kuukaudessa. Tällainen
20330:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.                                           ~-'.   : :. '
20331:                                                                                         •   _., ••     ~, . '   •   1   ·.~ '•   '
20332: 
20333: 
20334: 
20335:                                        J. Juhani Kortesalmi· . ·' ··
20336:                                                                                                                         : :.     -~·
20337: 
20338: 
20339: 
20340: 
20341:                                                                                                  r   • ~ -•
20342: 
20343: 
20344: 
20345:                                                                                                                         ;   '''.
20346: 
20347: 
20348: 
20349: 
20350: 0880007263
20351: 2                                             1980 vp.
20352: 
20353: 
20354: 
20355: 
20356:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20357: 
20358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       että pelkkää kansaneläkettä saava eläkkeensaaja
20359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saa edelleenkin eläkkeensä verottomana ja pien-
20360: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn kir-      ten työeläkkeitten verotus kevenee. Kansanelä-
20361: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     keuudistuksen kolmas vaihe, jossa luovutaan ko-
20362: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      konaan pääomatulojen tarveharkinnasta, toteu-
20363: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      tetaan 1. 1. 1985. Kansaneläkeuudistuksen nel-
20364: sesta kysymyksestä ri:o 323:                         jäs vaihe, jossa puolisoiden eläkkeiden ja laitos-
20365:                                                      hoidossa olevien eläkkeiden yhtenäistämisellä
20366:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      tehdään kansaneläke yhdessä työeläkkeen kans-
20367:        miin kansaneläkkeellä elävien eläkkeen        sa vähimmäiseläkkeeksi, toteutetaan myöhem-
20368:        korottamiseksi 1 500 markkaan kuukat1-        min sovittavana ajankohtana. Jo kansaneläkejär-
20369:        dessa verottomana?                            jestelmän kokonaisuudistussuunnitelman ensim-
20370:                                                      mäistä vaihetta koskevassa hallituksen esitykses-
20371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä todettiin, että uudistussuunnitelmaa ei voida
20372: vasti seuraavaa:                                     toteuttaa taloudelliset tekijät huomioon ottaen
20373:    Valtioneuvosto teki 23. 5. 1980 periaatepää-      yhdellä kertaa, vaan uudistus toimeenpannaan
20374: töksen eräiden talous- ja sosiaalipoliittisten ky-   vaiheittain. Tämä puolestaan edellyttää pitkä-
20375: symysten ratkaisemisesta. Sen mukaan kansan-         iänteistä ja johdonmukaista kokonaisuudistus-
20376: eläkeuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyen etu-    suunnitelman noudattamista. Uudistuksen lop-
20377: oikeutetaan 1. 1. 1983 lukien eläkkeensaajan         putavoitteen toteutumista häiritsisivät sellaiset
20378: omat ja puolison työtulot kokonaan, korotetaan       yksittäiset muutokset, jotka kohdistuisivat
20379: tukilisää ja yhdistetään tukiosa ja tukilisä eläk-   uudistussuunnitelman mukaan muutettaviin
20380: keen lisäosaksi. Tässä yhteydessä suoritetaan        lainkohtiin.
20381: eläkkeiden verotuksen yhtenäistäminen siten,
20382:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1980.
20383: 
20384:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
20385:                                              N:o 323                                                3
20386: 
20387: 
20388: 
20389: 
20390:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20391: 
20392:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        pensionstagare som enbart erhåller folkpension
20393: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       skall även i fortsättningen erhålla sin pension
20394: av den 13 maj 1980 tili vederbörande medlem         skattefritt och beskattningen av små arbetspen-
20395: av statsrådet översänt avskrift av följande av      tionen om det första skedet av folkpensions-
20396: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteckna-       reformens tredje skede, där behovsprövningen
20397: de spörsmål nr 323:                                 i fråga om kapital helt skall slopas, kommer
20398:                                                     att genomföras 1. 1. 1985. Folkpensionsrefor-
20399:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        mens fjärde skede, där man genom en samord-
20400:        ning vidta åtgärder för att höja pen-        ning av pensionerna för makar och för dem som
20401:        sionen tili 1 500 mark i månaden för         vårdas på anstalter skall göra folkpensionen till-
20402:        dem som lever på folkpension?                sammans med arbetspensionen tili en minimi-
20403:                                                     pension, kommer att genomföras vid en tid-
20404:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       punkt som senare fastslås. I regeringsproposi-
20405: samt anföra följande:                               tionen om det första skedet av folkpensions-
20406:    Statsrådet fattade ett principbeslut 23. 5.      systemets totalreform konstaterades redan att
20407: 1980 om lösningen av vissa ekonomisk- och           det med hänsyn till de ekonomiska faktorerna
20408: socialpolitiska frågor. Enligt beslutet och i an-   inte är möjligt att på en gång genomföra reform-
20409: knytning tili folkpensionsreformens andra ske-      planen, utan reformen kommer att genomföras
20410: de skall fr.o.m. 1. 1. 1983 pensionstagares egna    i etapper. Detta å sin sida förutsätter en lång-
20411: och makas arbetsinkomster helt prioriteras, un-     siktig och konsekvent planering av totalrefor-
20412: derstödstiliägget höjas samt understödsdelen        men. Det skulle bli besvärligare att nå refor-
20413: och understödstillägget sammanfogas tili pen-       mens slutmål om man företog sådana enstaka
20414: sionens tiliäggsdel. I samband med detta skall      ändringar som gäller de lagrum som skall ändras
20415: pensionernas beskattning samordnas så att en        enligt reformplanen.
20416:      Helsingfors den 6 juni 1980.
20417: 
20418:                                                                  Minister Katri-Helena Eskelinen
20419:                                             1980 vp.
20420: 
20421: Kirjallinen kysymys n:o 324.
20422: 
20423: 
20424: 
20425: 
20426:                                 Pelttari: Verojen kahdesti perimisestä.
20427: 
20428: 
20429:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
20430: 
20431:    Menneellä viikolla kävi ilmi, että Turun ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20432: Porin läänin alueella noin 1 500 yrittäjältä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
20433: ulosoton uhalla vaadittiin vuoden 1979 ennak-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20434: koveromaksun 8. erää, jonka mainitut verovel-     seuraavan kysymyksen:
20435: volliset olivat aikanaan suorittaneet.
20436:    Veroviranomaisten julkisuudessa esittämien               Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
20437: selvitysten mukaan syynä edellä mainittuun               ettei veroviranomaisten virheellisten
20438: menettelyyn oli tekninen virhe tietokoneajossa,          menettelyjen johdosta verovelvollinen
20439: jota ei huomattu ajoissa. Ulosottoviranomaiset           joudu tarpeettomasti käyttämään ai-
20440: ovat kehottaneet aiheettoman perimispyynnön              kaansa ja varojaan hänestä riippumat-
20441: saaneita ottamaan yhteyttä ao. ulosottoviran-            tomasta syystä tapahtuneiden virhieden
20442: omaiseen, jotta sekaannukset voitaisiin maksu-           oikaisemiseksi?
20443: kuitti esittämällä selvittää.
20444:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
20445: 
20446:                                             Matti Pelttari
20447: 
20448: 
20449: 
20450: 
20451: 0880006610
20452: 2                                            1980 vp.
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 
20457:                         Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
20458: 
20459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     raston kantorekisteriin kirjausajo keskeytyi tek-
20460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nisistä syistä. Tällöin yhteensä 51 537 mak-
20461: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn         susta 1 537 maksua jäi kirjaamatta. Kun tapah-
20462: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tunut virhe havaittiin, oli ennakon koko elo-
20463: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuun erän kanto selvitetty ja jäämät lähetetty
20464: edustaja Matti Pelttarin näin kuuluvasta kir-      24. 4. 1980 ulosottotoimin perittäväksi.
20465: jallisesta kysymyksestä n:o 324:                      Virheen selvittyä lääninverovirasto kehotti
20466:                                                    ulosottoviranomaisia lopettamaan perimistoimet
20467:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,    toistaiseksi vuoden 1979 elokuun erän osalta
20468:        ettei veroviranomaisten virheellisten me-   ja lähetti 12. 5. 1980 ulosoton peruutukset sel-
20469:        nettelyjen johdosta verovelvollinen jou-    vitetyistä tapauksista. Tällä hetkellä kaikki vir-
20470:        du tarpeettomasti käyttämään aikaansa       heet on jo korjattu.
20471:        ja varojaan hänestä riippumattomasta           Verojen maksusuoritusten käsittelyn virheet-
20472:        syystii. tapahtuneiden virheiden oikaise-   tömyyteen pyritään verohallinnossa kiinnittä-
20473:        miseksi?                                    mään erityistä huomiota. Muun muassa tieto-
20474:                                                    koneajon ajotilaston avulla voidaan todeta,
20475:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      onko koko maksuaineisto käsitelty. Esillä ole-
20476: vasti seuraavaa:                                   vassa tapauksessa on jäänyt havaitsematta
20477:    Kysymyksen perusteluissa on todettu, että       aineiston käsittelyssä ollut puutteellisuus. Tästä
20478: vuoden 1979 ennakkoveron elokuun eriä on           aiheutuneiden virheiden korjaamiseen lääninve-
20479: Jurun ja Porin läänissä vaadittu ulosottoteitse    rovirasto ryhtyi viipymättä. Verohallitus puo-
20480: noin 1 500 yrittäfäiTa,-valkka--ennakon erä on     lestaan tutkii, voidaanko nykyisten varmennus-
20481: aikanaan suoritettu. Verohallitukselta saadun      järjestelmien lisäksi veron jäämäksi siirron yh-
20482: selvityksen mukaan kirjattaessa vuoden 1979        teyteen Jiittää tarkistuksia, joiden avulla var-
20483: ennakon elokuun erän maksuja lääninverovi-         mistetaan käsittelyn virheettömyys.
20484:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1980.
20485: 
20486:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
20487:                                               N:o 324                                               3
20488: 
20489: 
20490: 
20491: 
20492:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a no
20493: 
20494:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        att lämnas utanför bokföringeno Då detta fel
20495: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       uppmärksammades, hade uppbörden av hela
20496: av den 13 maj 1980 tili vederbörande medlem         raten av förskottet för augusti månad utretts
20497: av statsrådet översänt avskrift av följande av      och uppbörden av restbeloppet i utsökningsväg
20498: riksdagsman Matti Pelttari undertecknade            avsänts 240 4o 19800
20499: spörsmål nr 324:                                        Då felet uppklarats uppmanade länsskatte-
20500:                                                     verket utsökningsmyndigheterna att tillsvidare
20501:           På vilket sätt ämnar Regeringen tillse    avbryta uppbördsåtgärderna beträffande augusti
20502:        att en skattsky1dig inte på grund av         månads rat för år 1979, och sände 120 50 1980
20503:        skattemyndigheternas felaktiga förfa-        en annullering av inkrävningen för de utredda
20504:        rande blir tvungen att i onödan använda      fallenas vidkommandeo För närvarande har alla
20505:        tid och tillgångar för att rätta fel, som    fel redan blivit rättadeo
20506:        begåtts på grund av orsaker som inte             Man strävar vid skattestyrelsen tili att fästa
20507:        beror på honom?                              särskild uppmärksamhet vid en felfri behandling
20508:                                                     när det gäller inbetalningen av skatteprestatio-
20509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nero Bland annat med hjälp av körningsstatis-
20510: samt anföra följande:                               tiken för datorkörningarna kan konstateras,
20511:     I motiveringen tili spörsmålet har konstate-    huruvida hela inbetalningsmaterialet har be-
20512: rats att augusti månads rater av förskottskatten    handlatso I det ifrågavarande fallet märktes
20513: för år 1979 har inkrävts i utsökningsväg för        inte bristerna i behandlingen av materialeto
20514: ca 1 500 företagares vidkommande i Abo- och         Länsskatteverket vidtog ofördröjligen åtgärder
20515: Björneborgs Iän, fastän förskottsraten redan        i syfte att avhjälpa de fel som föranleddes
20516: tidigare erlagtso Enligt den utredning som erhål-   därav 0 Skattestyrelsen å sin sida undersöker,
20517: lits från skattestyrelsen avbröts bokföringskör-    huruvida det är möjligt att utöver de nuvaran-
20518: ningen på grund av tekniska orsaker då bok-         de kontrollsystemen i samband med det för-
20519: föringen av de inbetalningar som gällde augusti     farande då skatten överförs tili restbelopp
20520: månads rat av 1979 års förskott infördes i          tillämpa granskningar, med hjälp av vilka be-
20521: länsskatteverkets uppbördsregister 0 Härvid kom     handlingens felfrihet kan säkras 0
20522: 1 537 av de sammanlagt 51 537 inbetalningarna
20523:      Helsingfors den 2 juni 19800
20524: 
20525:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
20526:                                                 1980 vp.
20527: 
20528: Kirjallinen kysymys n:o 325.
20529: 
20530: 
20531: 
20532: 
20533:                                    Valo: Tuottavien ideoiden ja keksintöjen tukemisesta.
20534: 
20535: 
20536:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20537: 
20538:    Yhteiskuntamme jatkuvasti koneeliistuessa           maamme vientiteollisuutta ja korvattaisiin ulko-
20539: eivät työpaikkojen määrät kasva siinä suhteessa,       maista tuontia.
20540: kuin kansantuottomme kokonaiskasvu edellyt-               Valtion tukitoimien tulisi olla lähinnä talou-
20541: täisi, vaan automatisoinnin myötä työpaikkojen         dellisia, joko lainojen tai avustusten muodossa,
20542: määrä jopa alenee aiheuttaen näin yhäti kas-           joita tälläkin hetkellä on olemassa, mutta jotka
20543: vavaa työttömyyttä.                                    ovat riittämättömiä.
20544:    Pienen ja keskisuuren teollisuuden piirissä            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
20545: on kuitenkin jo olemassa huomattava määrä              jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
20546: tuottavia ideoita ja keksintöjä, jotka voitaisiin      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20547: hyödyntää, mikäli ideoiden kehitystyötä tuet-          vaksi seuraavan kysymyksen:
20548: taisiin voimakkaasti valtion toimesta.
20549:    Hyvin useat näistä ideoista ja keksinnöistä                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20550: ovat erittäin kehityskelpoisia ja tyypillistä niille          ryhtyä edistääkseen erilaatuisten yritys-
20551: on, että näillä tuottavilla ideoilla luotaisiin               toiminnan piiriin kuuluvien ideoiden ja
20552: uusia työpaikkoja ja erityisesti edistettäisiin               keksintöjen kehittämistyötä?
20553:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980,
20554: 
20555:                                              Tauno Valo
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 088000783X
20561: 2                                             1980 vp.
20562: 
20563: 
20564: 
20565: 
20566:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
20567: 
20568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaa. Tarkoituksena on, että Säätiön rahoitus-
20569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mahdollisuuksia edelleen parannetaan mm. val-
20570: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           tion rahoitusosuutta lisäämällä ensi vuoden me-
20571: kirjeenne n:o 877 ohella toimittanut valtio-         noarvioesityksessä.
20572: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Monissa mietinnöissä ja kannanotoissa on vii-
20573: kansanedustaja Tauno Valon näin kuuluvasta           meisten vuosien aikana kiinnitetty erityistä huo-
20574: kysymyksestä n:o 325:                                miota teknisen tutkimuksen jälkeenjääneisyy-
20575:                                                      teen Suomessa. Asiantilaa on voimaperäisesti
20576:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ryhdytty kohentamaan valtiovallan toimesta.
20577:        ryhtyä edistääkseen erilaatuisten yritys-     Verrattaessa vuoden 1979 tulo- ja menoarviota
20578:        toiminnan piiriin kuuluvien ideoiden ja       tämän vuoden arvioon todetaan, että energia-
20579:        keksintöjen kehittämistyötä?                  tutkimukseen, soveltavaan tekniseen tutkimuk-
20580:                                                      seen, tuotekehitystyöhön ja vientimarkkinoin-
20581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tiin osoitetut määrärahat ovat voimakkaasti ko-
20582: seuraavaa.                                           honneet. Varsin todennäköistä on, että sama
20583:    Uuden idean tai keksinnön osoittaminen hyö-       kehitystrendi jatkuu lähivuosien aikana. Lisään-
20584: dyntämiskelpoiseksi on varsin vaikea tehtävä.        tyvien määrärahojen eräänä erittäin tärkeänä
20585: Tekninen toteutettavuus on monissa tapauksis-        edellytyksenä on kuitenkin, että teollisuuskin
20586: sa suhteellisen helposti toteen näytettävissä,       vastaavana ajankohtana lisää omia ponnistuk-
20587: käyttökelpoisen ja taloudellisen valmistusmene-      siaan näillä aloilla.
20588: telmän kehittäminen ja valinta eivät yleensä            Ideoiden ja keksintöjen hyödyntämisessä neu-
20589: ole ennalta helposti määriteltävissä, oikeat ma-     vontatyöllä on oma tärkeä merkityksensä.
20590: teriaali- ja komponenttivalinnat vaativat usein      Kauppa- ja teollisuusministeriön piirihallinnon
20591: pitkäaikaisia kokeita sekä markkinoinnin suun-       laajentamispyrkimykset tähtäävät mm. entistä
20592: nittelu ja ennakoiminen vuosiakin ennen niiden       parempiin ja hedelmällisempiin kontakteihin
20593: toteutumista on useimmissa tapauksissa osoit-        erityisesti pienten ja keskisuurten yrittäjien pii-
20594: tautunut kaikkein vaikeimmaksi tehtäväksi. Tie       rissä toimiviin tuotekehittäjiin. Valtion teknil-
20595: ideasta tai keksinnöstä markkinoilla olevaan         lisen tutkimuskeskuksen koeluontaisesti käyn-
20596: tuotteeseen on siis varsin vaikeakulkuinen.          nistämät tuotekehitys- ja markkinointiyksiköt
20597:    Näiden vaikeuksien voittamiseksi tai ainakin      Oulussa ja Helsingissä toimivat myös uusien
20598: helpottamiseksi valtiovalta voi tarjota erilaisia    ideoiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Toi-
20599: tukimuotoja. Vuonna 1971 perustettu Keksintö-        minnan mahdollisesta laajentamisesta tehdään
20600: säätiö, joka toimii lähinnä kauppa- ja teollisuus-   päätökset vuoden 1981 aikana.
20601: ministeriön sekä SITRAn tuen avulla, tukee              Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
20602: ja edistää suomalaista keksintötoimintaa ja kek-     että hallitus on ryhtynyt laajoihin toimen-
20603: sintöjen hyväksikäyttöä. Säätiön tukirahaa           piteisiin yritystoiminnan piiriin kuuluvien
20604: myönnetään avustuksina pääasiassa yksityisille       ideoiden ja keksintöjen kehittämistyön edistä-
20605: henkilöille. Alkavaan yritystoimintaan Keksintö-     miseksi. Hallitus toivoo Eduskunnalta laajaa
20606: säätiöllä on mahdollisuus myöntää riskilainaa        kannatusta, kun näistä asioista myöhemmin tänä
20607: rajoitetussa määrin. Säätiöllä oli käytettävissään   vuonna keskustellaan ensi vuoden budjettikäsit-
20608: vuonna 1979 noin 2,5 miljoonaa markkaa ja            telyn yhteydessä.
20609: tämän vuoden aikana noin 4 miljoonaa mark-
20610:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
20611: 
20612:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
20613:                                                N:o 325                                               3
20614: 
20615: 
20616: 
20617: 
20618:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
20619: 
20620:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Stiftelsen hade tili sitt förfogande 2,5 miljoner
20621: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mark år 1979 och under innevarande år ca 4
20622: nr 877 av den 13 maj 1980 till vederbörande           miljoner mark. Avsikten är att stiftelsens finan-
20623: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        sieringsmöjligheter ytterligare skall förbättras
20624: jande av riksdagsman Tauno Valo underteck-            bl.a. genom att öka statens finansieringsandel
20625: nade spörsmål nr 325:                                 i nästa års budget.
20626:                                                          Under senare år har i många betänkanden
20627:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och ställningstaganden ägnats särskild upp-
20628:        ta för att främja utvecklingsarbetet i         märksamhet åt den tekniska forskningens efter-
20629:        fråga om olika ideer och uppfinningar          släpning i Finland. På statens initiativ har man
20630:        inom företagsverksamheten?                     kraftigt börjat upphjälpa situationen. Då man
20631:                                                       jämför 1979 års budget med budgeten för inne-
20632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         varande år kan man konstatera att anslagen för
20633: samt anföra följande.                                 energiforskning, tillämpad teknisk forskning,
20634:    Det är en synnerligen svår uppgift att visa att    produktutvecklingsarbete och exportmarknads-
20635: en ny ide eller uppfinning går att utnyttja. Det      föring kraftigt har stigit. Det är synnerligen
20636: är i många fall jämförelsevis lätt att visa att det   sannolikt att samma utvecklingstrend fortsätter
20637: tekniska förverkligandet är genomförbart. Där-        under de närmaste åren. En mycket viktigt för-
20638: emot är det i allmänhet inte lätt att på förhand      utsättning för stigande anslag är dock att även
20639: bestämma utvecklingen och vai av en användbar         industrin under motsvarande tidpunkt ökar sina
20640: och ekonomisk framställningsmetod. Vai av rätt        ansträngningar på dessa områden.
20641: materia! och rätta komponenter kräver ofta               I utnyttjande av ideer och uppfinningar har
20642: långvariga prov och planeringen och förut-            informations verksamheten en egen viktigt be-
20643: sägandet av marknadsföringen t.o.m. år innan          tydelse. Handels- och industriministeriets strä-
20644: en ide eller uppfinning kan förverkligas. Pla-        vande att utveckla distriktsförvaltningen syfter
20645: nering och prognos av marknadsföringen har i          bl.a. tili allt bättre och mera givande kontakter
20646: flesta fall visat sig vara den svåraste uppgiften.    med produktutvecklare, som verkar speciellt
20647: Vägen från ide eller uppfinning tili en produkt       inom små och medelstora företag. Produktut-
20648: på marknaden är således synnerligen svår-             vecklings- och marknadsföringsenheterna som
20649: forcerad.                                             statens tekniska forskningscentral i försöks-
20650:     För att övervinna eller åtminstone underlätta     syfte har grundat i Uleåborg och Helsingfors
20651: dessa svårigheter kan staten erbjuda olika for-       verkar också i syfte att främja och förverkliga
20652: mer av stöd. Keksintösäätiö, som grundades år         nya ideer. Under år 1981 besluter man om
20653:  1971 och som verkar närmast med stöd från            en eventuell utvidgning av verksamheten.
20654: handels- och industriministeriet och SITRA,              På basen av det ovan anförda kan man kons-
20655:  stöder och främjar finsk uppfinningsverksam-         tatera att Regeringen har vidtagit omfattande
20656: het och utnyttjande av uppfinningar. Stiftelsens      åtgärdet för att främja utvecklingsarbetet med
20657: understödspenning beviljas i understöd huvud-         olika ideer och uppfinningar inom företagsverk-
20658:  sakligen åt enskilda personer. Keksintösäätiö        samheten. Regeringen hoppas på omfattande
20659: har möjlighet att för begynnande företagsverk-        stöd från Riksdagen när dessa frågor senare i
20660:  samhet bevilja risklån i begränsad utsträckning.     år dryftas i samband med budgetbehandlingen.
20661:       Helsingfors den 12 juni 1980.
20662: 
20663:                                                       Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
20664:                                               1980 vp.
20665: 
20666: Kirjallinen kysymys n:o 326.
20667: 
20668: 
20669: 
20670: 
20671:                                   Jokela ym.: Työriitojen sovittelujärjestelmän toimivuuden paran-
20672:                                      tamisesta.
20673: 
20674: 
20675:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11e.
20676: 
20677:     Työehtosopimusjärjestelmämme         to1m1vuus   vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tammi-huhti-
20678: on pyritty turvaamaan lähinnä työehtosopimus-        kuussa on teollisuuden piirissä työtaisteluihin
20679: lailla ( 4 36/46), työriitojen sovittelusta anne-    osallistunut noin 160 000 työntekijää tai toimi-
20680: tulla lailla ( 420/62) ja lailla työtuomioistui-     henkilöä. Tästä työntekijä- ja toimihenkilömää-
20681: mesta ( 646/7 4). Näistä laki työtuomioistui-        rästä on laittomiin työtaisteluihin osallistunut
20682: mesta on käytännössä osoittautunut hyvin toi-        noin 90 000 henkilöä. Työtaisteluissa on mene-
20683: mivaksi, mutta työehtosopimuslain hyvityssak-        tetty yli 1,5 miljoonaa työpäivää, joista laitto-
20684: koseuraamusjärjestelmän rcaaliarvon olennai-         missa lakoissa on menetetty noin 60 000 työ-
20685: sesta huononemisesta johtuen työtuomioistui-         päivää. Menetetyt bruttopalkat ovat tämän vuo-
20686: men käytettävissä olevilla sanktioilla ei ole ol-    den neljän ensimmäisen kuukauden työtaiste-
20687: lut ennalta estävää merkitystä. Hyvityssakkojen      luissa olleet noin 220 milj. markkaa, joista
20688: markkamääriä ei ole kertaakaan nostettu työ-         laittomien työtaistelujen osuus on ollut noin
20689: ehtosopimuslain säätämisen jälkeen.                  9 milj. markkaa. Lakkotunnin hinta huomioon
20690:     Myös työriitojen sovittelulain osalta voidaan    ottaen pelkästään lakkolaisen palkanmenetys on
20691: perustellusti kysyä, onko laki antanut tämän         ollut keskimäärin 18-19 markkaa. Todetta-
20692: kevään työriidoissa sovittelujärjestelmälle riit-    koon, että teollisuuden työntekijöiden keskitun-
20693: tävät mahdollisuudet työriitojen nopeaksi so-        tiansio IV nelj. 1979 on ollut 18,22 markkaa.
20694: vittelemiseksi, erityisesti ajatellen koko kansan-      Työtaisteluihin osallistuneet ovat olleet etu-
20695: taloudelle vahingollisia merenkulun työtaistelu-     päässä hyvin ansaitsevia ammattityöntekijöitä.
20696: ja. Erityisesti pienryhmien työtaistelujen ai-          Vuonna 1979 käsiteltiin työtuomioistuimessa
20697: heuttamat haittavaikutukset kohdistuvat usein-       91 työehtosopimuslakiin perustunutta työrau-
20698: kin raskaimmin työriidan ulkopuolisiin tahoi-        hakannetta. Työrauhakanteiden määrän erittäin
20699: hin. Yhteiskunnalla pitäisi olla turvanaan sel-      voimakas kasvu käy ilmi siitä, että vuonna
20700: lainen sovittelujärjestelmä, jonka avulla koh-       1978 oli kaikkien työehtosopimusasioiden -
20701:  tuuttomat vahingot voitaisiin välttää.              mukaan lukien myös tulkintakanteet - mää-
20702:     Vuoden 1979 aikana oli pelkästään teolli-        rä vain 64. Työrauhakanteita käsiteltiin työ-
20703:  suuden piirissä laittomia työtaisteluja yhteensä    tuomioistuimessa vuonna 1978 34. Työrauha-
20704: lähes 1 800. Näihin työtaisteluihin osallistui       kanteiden lukumäärä kasvoi siis noin kolmin-
20705:  noin 230 000 työntekijää tai toimihenkilöä ja       kertaiseksi. Vuoden 1979 aikana työtuomiois-
20706:  niissä menetettiin 223 500 työpäivää. Työtais-      tuimessa jouduttiin tuomitsemaan neljässä ta-
20707:  teluihin osallistuneiden palkanmenetykset ko-       pauksessa ammattiosasto samaa asiaa koske-
20708:  hosivat 35 miljoonaan markkaan. Jos huomioon        neesta laittomasta työtaistelusta vähintään kol-
20709: otettaisiin työtaistelujen heijastusvaikutusten      mesti, ennenkuin työrauha palautui.
20710:  vuoksi työtä vaille jääneiden työntekijöiden           Työehtosopimuslakikomitea        ( Komiteamie-
20711:  palkanmenetykset, luku olisi suurempi. Suurin       tintö 1945: 7) totesi aikanaan mm.: "On luon-
20712:  osa laittomista lakoista on viime vuosina ollut     nollista, että laissa säädettyjä hyvityssakkomää-
20713:  pienryhmien lyhytaikaisia työnseisauksia, joi-      riä rahan arvon alenemisen johdosta on koro-
20714:  den lamauttava vaikutus tuotantotoimintaan          tettava, mutta kysymykseen siitä, kuinka kor-
20715:  on kuitenkin suuri.                                 keiksi hyvityssakkojen enimmäismäärät olisi
20716:     Tämän vuoden ensimmäisten kuukausien             korotettava, on komitea rahan nykyisen arvon
20717:  aikana on lyhytaikaisten työtaistelujen luku-       huomioon ottaen jättänyt avonaiseksi". Halli-
20718:  määrä ollut yhä kasvussa verrattuna viime           tuksen esityksen mukaisesti hyvityssakon mark-
20719: 0880007551
20720: 2                                           1980 vp.
20721: 
20722: kamäärä tuolloin vuonna 1946 kymmenkertais-        osalta on jo saavutettu sovinnot, jotka nekin
20723: tettiin verrattuna vanhan, vuoden 1924 työ-        tuntuvasti ylittävät tämän kevään yleisen työ-
20724: ehtosopimuslain ( 88/24) tasoon. Työehtosopi-      markkinalinjan.
20725: muslakia vuonna 1946 säädettäessä oli hyvitys-        V akavan työmarkkinaongelman ovat tällä
20726: sakkojen arvojen ajallinen viive 22 vuotta, kun    neuvottelukierroksella      muodostaneet      myös
20727: se nyt on lähes 35 vuotta. Lisäksi on todet-       useilla teollisuusaloilla toimeenpannut työriito-
20728: tava, että työehtosopimuslain hyvityssakot ovat    jen sovittelulain vastaiset vauhdituslakot, jois-
20729: arvoltaan jäljessä vuonna 1970 säädettyjen vir-    sa ei ole noudatettu lain edellyttämää ennak-
20730: kaehtosopimuslakien hyvityssakoista.               koilmoitusaikaa. Laittomia vauhdituslakkoja on
20731:    Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin pe-   esiintynyt erityisesti metalli-, metsä-, rakennus-,
20732: rustuva sovittelujärjestelmämme on pääpiirteis-    tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa sekä teolli-
20733: sään toiminut hyvin. Tämän keväänkin neuvot-       suuden konttoritoimihenkilöiden toimeenpane-
20734: telukierroksen yhteydessä on kuitenkin esiinty-    mina.
20735: tynyt työriitoja, joissa sovittelujärjestelmä on      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
20736: osoittautunut voimattomaksi pienen avainryh-       väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla val-
20737: män vaatiessa itselleen huomattavasti yli ylei-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
20738: sen linjan meneviä etuuksia. Esimerkiksi me-       si seuraavan kysymyksen:
20739: renkulun lakkojen aiheuttamat vahingot koko
20740: kansantaloudelle ovat olleet huomattavat. Va-                Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
20741: rustamojen menetykset ovat olleet pitkälti tois-          nalle lakiesityksen työehtosopimuslaissa
20742: ta sataa miljoonaa markkaa ja lakoista merimie-           säädettyjen hyvityssakkojen reaaliarvon
20743: hille aiheutuneet palkkatulojen menetykset yli            palauttamisesta      työehtosopimuslakia
20744: 30 miljoonaa markkaa. Viennille ja tahtiliiken-           säädettäessä tarkoitetulle tasolle, ja
20745: teelle lakosta koitunut kokonaistappio on mi-                mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-
20746: tattavissa vasta myöhemmin, kun nähdään mil-              teisiin Hallitus aikoo ryhtyä työriitojen
20747: laiset markkinaosuuksien menetykset toimitus-             sovittelujärjestelmän toimivuuden pa-
20748: ten epävarmuus on aiheuttanut. Erityisen huo-             rantamiseksi siten, että koko kansanta-
20749: lestuttava piirre merenkulun työtaisteluissa on           loudelle vahinkoa aiheuttavat työtaiste-
20750: ollut se, että niin konepäällystö kuin radio-             lut voitaisiin sovittelulla nykyistä pa-
20751: sähköttäjätkin ovat jatkaneet työtaisteluaan              remmin, mikäli mahdollista, välttää?
20752: senkin jälkeen kun miehistön ja laivapäällystön
20753:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
20754: 
20755:         Mikko Jokela                  Lauri Palmunen                  Elisabeth Rehn
20756:         Mikko Kaarna                  Ole Norrback                    Boris Renlund
20757:         Hannu Tenhiälä                Kauko Juhantalo
20758:                                               N:o 326                                                 3
20759: 
20760: 
20761: 
20762: 
20763:                         E duskunn an         H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20764: 
20765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        Palkansaajapuolen keskusjärjestöt ovat korosta-
20766: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         neet, ettei hyvityssakkojen korottamiskysymys-
20767: mies, olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päi-         tä yksinään tulisi viedä ratkaisuun, vaan samal-
20768: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        la olisi otettava esille myös eräitä palkansaaja-
20769: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         järjestöjen kannalta keskeisiä työmarkkinaky-
20770: kansanedustaja Jokelan ym. näin kuuluvasta           symyksiä. Tällaisia olisivat työnantajapuolelle
20771: kirjallisesta kysymyksestä n:o 326:                  yksipuolisesti kuuluvan työehtosopimuksen tul-
20772:                                                      kintaetuoikeuden rajoittaminen, työrauhavel-
20773:           Milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-      voitteen absoluuttisuuden poistaminen ja työn-
20774:        nalle lakiesityksen työehtosopimuslaissa      antajapuoleen kohdistuvien taloudellisten seu-
20775:        säädettyjen hyvityssakkojen reaaliarvon       raamusten koventaminen työehtosopimusten
20776:        palauttamisesta      työehtosopimuslakia      rikkomistapauksissa.
20777:        säädettäessä tarkoitetulle tasolle, ja           Työriitojen sovittelulain tarkoittaman ennak-
20778:           mihin lainsäädännöllisiin toimenpitei-     koilmoituksen laiminlyönnistä voidaan rangais-
20779:        teisiin Hallitus aikoo ryhtyä työriitojen     ta sakolla. Laiminlyönnistä ei kuitenkaan viral-
20780:        sovittelujärjestelmän toimivuuden pa-         linen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei asian-
20781:        rantamiseksi siten, että koko kansanta-       omistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen panta-
20782:        loudelle vahinkoa aiheuttavat työtaiste-      vaksi. Asianomistajat ovat yleensä olleet ver-
20783:        lut voitaisiin sovittelulla nykyistä pa-      rattain haluttomia syytteen nostamiseen. Näyt-
20784:        remmin, mikäli mahdollista, välttää?          tääkin siltä, ettei syytteeseenpanoa työmarkki-
20785:                                                      nasuhteiden kannalta pidetä tarkoituksenmukai-
20786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sena eikä tuloksia tuottavana. Ennen kuin
20787: vasti seuraavaa:                                     enempiin toimenpiteisiin ryhdytään, tulisi yh-
20788:    Työehtosopimusjärjestelmämme          perustuu    dessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää,
20789: pääosiltaan työmarkkinajärjestöjen totmmnan          mistä johtuu, että niinkin runsaasti laittomia
20790: varaan. Tämän vuoksi työehtosopimuslakia             lakkoja toimeenpannaan, kuin mitä maassamme
20791: ( 436/46), työriitojen sovittelusta annettua lakia   viime vuosina on tapahtunut.
20792: ( 420/62) ja työtuomioistuimesta annettua la-           Pakkosovinnon mahdollisuudesta ns. pien-
20793: kia ( 646/74) koskevat muutostarpeet on sel-         ten avainryhmien työtaistelujen selvittämiseksi
20794: vitettava yhteistyössä työmarkkinaosapuolien         on viime vuosina keskusteltu runsaasti. Pal-
20795: kanssa. Työmarkkinoiden sopimus- ja neuvot-          kansaajajärjestöt ovat yleensä vastustaneet aja-
20796: telujärjestelmän kehittämistä on pidettävä ensi-     tusta. Ne ovat pelänneet, että lakko-oikeutta
20797: sijaisesti työmarkkinajärjestöjen välisenä asiana.   pyrittäisiin täten rajoittamaan. Lisäksi ne ovat
20798: Sekä palkansaaja- että työnantajapuolella tun-       painottaneet sitä, että ns. pienen avainryhmän
20799: nustetaan järjestelmässä olevan puutteita ja         määrittely on käytännössä erittäin vaikeata.
20800: epäkohtia, jotka kuitenkin nähdään hyvin eri         Niin ikään tuottaisi suuria hankaluuksia mää-
20801: tavalla.                                             rittää, milloin jonkin ryhmän työtaistelu koh-
20802:    Työehtosopimuslaissa säädettyjen hyvityssak-      distuu yhteiskuntaan sellaisella voimalla, että
20803: kojen markkamäärän korottamisesta on työ-            se tulisi veivoittavalla ratkaisulla lopettaa. Kol-
20804: markkinajärjestöjen kesken käydyissä neuvon-         mantena vaikeutena on nähty sen rajan mää-
20805: pidoissa oltu varsin pitkälle yksimielisiä. Peri-    rittely, jolloin katsotaan jonkin ryhmän vaati-
20806: aatteellisesta yksimielisyydestä huolimatta ei       musten ylittävän yleisesti hyväksyttävän tason.
20807: järjestöjen kesken ole saatu aikaan sellaista        Työnantajapuoli on suhtautunut myönteisesti
20808: sopimusta, jonka nojalla ne yhteisesti olisivat      ajatukseen pakkosovintomenettelyn kehittämi-
20809: lähteneet ajamaan hyvityssakkojen korottamista.      sestä pieniä avainryhmiä varten.
20810: 4                                            1980 vp.
20811: 
20812:    Työtaisteluoikeus kuuluu ammattiyhdistys-        neuvotteluilmapiiriä, jolla voidaan todennäköi-
20813: liikkeen kannalta katsottuna työehtosopimustoi-     sesti vähentää myös ns. pienten avainryhmien
20814: minnan perusedellytyksiin. Tämän vuoksi ky-         työtaisteluja. Valtion puolelta on syytä seurata
20815: symys pakkosovinnosta on kokonaisuudessaan          työmarkkinajärjestöjen välisten neuvottelusuh-
20816: arka ja osin vaikeaselkoinen. Tämän vuoksi          teiden kehittymistä ja pyrkiä myötävaikutta-
20817: olisi pyrittävä erityisesti kehittämään järjestö-   maan nykyisessä työehtosopimusjärjestelmässä
20818: jen välillä keskinäisten yhteistyösuhteiden         havaittujen puutteiden ja epäkohtien poistami-
20819: luottamuksellisuutta ja nykyistä avoimempaa         seen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
20820:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
20821: 
20822:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
20823:                                               N:o 326                                              5
20824: 
20825: 
20826: 
20827: 
20828:                          T i 11   Rik sd agen s       He r r   T a 1m a n.
20829: 
20830:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       av plikten. Löntagarpartens centralorganisatio-
20831: avser har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ner ~ar framhållit att frågan om en höjning
20832: velse av den 13 maj 1980 tiliställt vederböran-      av phkten inte borde avgöras som en isolerad
20833: de med1em av statsrådet avskrift av fö1jande av     fråga, utan samtidigt borde även vissa för lön-
20834: riksdagsman Jokela m.fl. undertecknade skrift-      tagarorganisationerna centra1a arbetsmarknads-
20835: liga spörsmå1 nr 326:                               frågor behand1as. Dylika vore en begränsning
20836:                                                     av privilegiet att tolka kollektivavtal, vilket
20837:           När ämnar Regeringen avge en propo-       ensidigt tilifaller arbetsgivarparten, samt en
20838:        sition tili riksdagen med förs1ag tili 1ag   eliminering av den absoluta förpliktelsen tili
20839:        angående återställande av rea1värdet av      arbetsfred och en skärpning av de ekonomiska
20840:        den i lagen om kollektivavtal stadgade       påföljderna för arbetsgivarparten vid fall av
20841:        plikten tili den nivå som avsågs då          brott mot kollektivavtal.
20842:        lagen om kollektivavta1 stiftades, och
20843:                                                        Försummelse av det förhandsmeddelande som
20844:           vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-
20845:                                                     avses i lagen om medling i arbetstvister kan
20846:        geringen vidta för att tilise att systemet
20847:                                                     bestraffas med plikt. För försummelse får dock
20848:        med medling i arbetstvister fungerar         allmänna åklagaren inte väcka åtal, såvida inte
20849:        bättre, så att sådana arbetsstrider som      målsäganden anmält försummelsen tili åtal.
20850:        är till skada för hela nationa1ekonomin      Må1sägande har i allmänhet varit relativt ovil-
20851:        bättre än för närvarande kunde und-          Iiga att väcka åtal. Det verkar i själva verlcet
20852:        vikas genom medling, så vitt möjligt?        som om det med avseende på förhållandena på
20853:                                                     arbetsmarknaden inte anses ändamålsenligt eller
20854:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fruktbringande att väcka åtal. Innan vidare åt-
20855: samt anföra fö1jande:                               gärder vidtas, borde orsakerna tili att så många
20856:    Vårt kollektivavtalssystem baserar sig i lm·     olagliga strejker verkställts i vårt 1and under
20857: vudsak på arbetsmarknadsorganisationernas           de senaste åren utredas tillsammans med ar-
20858: verksamhet. Därför måste krav på ändring av         betsmar knadsorganisationerna.
20859: lagen om kollektivavtal (436/46), 1agen om             Möjligheten av tvångsförlikning för att klara
20860: medling i arbetstvister ( 420/62) och lagen om      upp s.k. mindre nyckelgruppers arbetsstrider
20861: arbetsdomstolen ( 646/7 4) utredas i samråd         har diskuterats flitigt under de senaste åren.
20862: med arbetsmarknadsparterna. Utvecklandet av         Löntagarorganisationerna har i allmänhet mot-
20863: arbetsmarknadens avta1s- och förhandlingssys-       satt sig denna tanke. De har fruktat att man
20864: tem bör främst anses vara en fråga som av-          på detta sätt försöker begränsa strejkrätten.
20865: görs arbetsmarknadsorganisationerna emellan.        Dessutom har de framhållit att det i praktiken
20866: Både på löntagar- och arbetsgivarsidan erkän-       är synnerligen svårt att definiera s.k. mindre
20867: ner man att systemet har brister och missför-       nyckelgrupper. Likaså vore det mycket besvär-
20868: hållanden, vilka dock uppfattas på mycket           ligt att fasts1å när någon grupps arbetsstrid
20869: olika sätt.                                         träffar samhället med sådan kraft att den borde
20870:    Vid rådplägningar mellan arbetsmarknadsor-       avslutas genom ett förpliktande avgörande.
20871: ganisationerna har man varit synnerligen eniga      Som en tredje svårighet har man sett dragandet
20872: om att höja beloppet av den plikt som stadgats      av den gräns vid viiken någon grupps krav
20873: i lagen om kollektivavtal. Trots att principiell    anses överskrida en allmänt godtagbar nivå.
20874: enighet rått, har organisationerna emellan inte     Arbetsgivarparten har förhållit sig positivt tili
20875: kunnat åstadkommas någon överenskommelse            tanken på att utveckla ett tvångsförliknings-
20876: om att gemensamt börja arbeta för en höjning        system för mindre nyckelgrupper.
20877: 0880007551
20878: 6                                            1980 vp.
20879: 
20880:    Rätten tili arbetsstrid utgör enligt fackför-   nyckelgruppernas arbetsstrider sannolikt skulle
20881: eningsrörelsen en av grundförutsättningarna för    minska i antal. Skäl föreligger att från statens
20882: kollektivavtalsverksamheten. På grund härav        sida följa utvecklingen av förhandlingsrelatio-
20883: är frågan om tvångsförlikning i sin helhet öm-     nerna mellan arbetsmarknadsorganisationerna
20884: tålig och delvis svårtydd. Därför borde man i      och att tilisammans med dessa organisationer
20885: synnerhet sträva tili att utveckla förtroende-     försöka medverka tili att avhjälpa de brister
20886: fulla samarbetsrelationer mellan organisationer-   och missförhållanden som påvisats i det nuva-
20887: na och en sådan öppnare förhandlingsatmosfär       rande kollektivavtalssystemet.
20888: är den rådande, varigenom även de s.k. mindre
20889:      Helsingfors den 13 juni 1980.
20890: 
20891:                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
20892:                                              1980 vp.
20893: 
20894: Kirj4llirttt~ kysymys n:o 327.
20895: 
20896: 
20897: 
20898: 
20899:                                  Paakkinen ym.: Asutnistuen tarkistusmenettdyfi uudis·tamisesta.
20900: 
20901: 
20902:                         Ed u s kunnan He tt a P u he m i e he [1 e.
20903: 
20904:     Asumiskustannusten kalleus ja erttytsesti       kuluessa. Tämä on aiheuttanut aiheellistakin
20905: asuntojen vuokrien jatkuva, usein toistuva ko-      arvostelua asumistukien jakojärjestelmää koh-
20906: hoaminen rasittavat kohtuuttomasti monien           taan erityisesti viime aikoina, jolloin on toteu-
20907: perheiden elämää ja toimeentuloa. Tätä koh-         tettu useita vuokrien korotuksia lyhyenä aika-
20908: tuuttomuutta lieventämään on tarkoitettu se         na. Vuokrien korotukset ovat monessa tapauk-
20909: yhteiskunnan tuki, jota perheet voivat saada        sessa olleet perheen tulotasoon verrattuna ras-
20910: vuonna 1975 perusteellisesti uudistetun asu-        kaasti tuntuvia, kun palkkojen korotuksia ei
20911: mistukilain nojalla.                                ole saatu samassa tahdissa.
20912:     Asumistukilain mukaan voidaan asumisme-            Asumistukilaki on monilta muilta kohdil-
20913: nojen alentamiseksi päävuokralaisina vuokra-        taankin aiheuttanut kansalaisten parissa tyyty-
20914: asunnoissa asuville perheille ja omassa asun-       mättömyyttä ja arvostelua. Eräs ongelma on
20915: nossa asuville perheille myöntää asumistukea        ollut järjestelmän monimutkaisuus, mistä joh-
20916: valtion varoista laissa tarkemmin määritellyllä     tuen kansalaisten ja erityisesti vanhusten on
20917: tavalla ja ehdoilla. Asumistuen myöntää hake-       ollut vaikea asioida viranomaisten kanssa asu-
20918: muksesta kunnan sosiaalilautakunta.                 mistukiasioissa.
20919:     Lain mukaan asumistuki myönnetään toistai-         Vastatessaan tänä vuonna helmikuun 5. päi-
20920: seksi. Sosiaalilautakunnan on vähintään kerran      vänä tehtyyn kirjalliseen kysymykseen asumis-
20921: vuodessa tarkistettava tuen määrä. Samoin on        tuen rajoittamisesta aiheutuvista epäkohdista
20922: kerran vuodessa tarkistettava, että tuen saami-     on sisäministeri Eino Uusitalo todennut, että
20923: sen edellytykset edelleen ovat olemassa. Asu-       "asumistuen saamisen ensisijaiseksi kriteeriksi
20924: mistuen saaja on laissa velvoitettu viivytyksettä   tulisi ottaa asianomaisten taloudellinen asema
20925: ilmoittamaan sosiaalilautakunnalle perheensä        ja tuen tarve kiinnittämättä huomiota heidän
20926: olosuhteiden muuttumisesta, milloin perhe           asumismuotoonsa". Tämän perusteella olisi
20927: muuttaa toiseen asuntoon tai milloin muut asu-      myös johdonmukaista, että valtioneuvosto
20928: mistuen edellytykset muuttuvat. Näihin kuulu-       tarkistaisi asumistuen määräytymisperusteita
20929: vat asuntojen vuokrat.                              aina silloin kuin toteutetaan yleisiä vuokran-
20930:     Lain 5 § :n mukaan perheille maksettavan        korotuksia.
20931: asumistuen suuruus on perheen koosta sekä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20932: perheeseen kuuluville henkilöille määrättyjen       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
20933: veroäyrien yhteismäärästä riippuen 55-90 pro-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20934:  senttia markkamääräisen perusomavastuuosuu-        vaksi seuraavan kysymyksen:
20935: den yli menevästä kohtuullisten asumistukime-
20936: nojen määrästä. Valtioneuvosto vahvistaa vuo-                 Tietääkö Hallitus, että asumistukien
20937:  sittain perusomavastuuosuuksien markkamäärät              tarkistamismenettely vain kerran vuo-
20938:  sekä asumistuen prosenttimäärät. Koska valtio-            dessa on johtanut monien perheiden toi-
20939:  neuvosto näin ollen päättää vain kerran vuo-              meentulon kohtuuttamaan kiristymiseen
20940: dessa asumistuen perusteista, niin asumistuen              mm. vuokrien noustessa useammin kuin
20941: saajan tuki pienenee merkittävästikin vuoden               kerran vuodessa ja jos tietää
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 
20946: 088000773L
20947: 2                                          1980 vp.
20948: 
20949:            mihin toimenp1te1S1m Hallitus aikoo             ta silloin kun suoritetaan yleisiä vuok-
20950:         ryhtyä, jotta valtioneuvosto voisi tar-            rankorotuksia?                      ·
20951:         kistaa asumistuen määräytymisperustei-
20952:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
20953: 
20954:          Saara-Maria Paakkinen        Lea Savolainen                 Risto Tuominen
20955:          Tellervo Koivisto            Hannu Tapiola                  Matti Puhakka
20956:          Mikko Elo                    Liisa Jaakonsaari              Pirjo Ala-Kapee
20957:          Arvo Salo                    Pauli Uitto                    Mikko Rönnholm
20958:          Pirkko Valtonen              Anna-Liisa Piipari             Helvi Hyrynkangas
20959:          Juhani Raudasoja             Inger Hirvelä                  Peter Muurman
20960:          Tarja Halonen                Ulla-Leena Alppi               E.-J. Tepnilä
20961:          Kaj Bärlund                  Eino Grönholm                  Mikko Kuoppa
20962:          Pentti Lahti-Nuuttila        Paula Eenilä                   Juhani Vähäkangas
20963:          Pekka Starast                Olli Helminen                  Mikko Ekorre
20964:                                                N:o 327                                                3
20965: 
20966: 
20967: 
20968: 
20969:                          Ed u s kunnan H 'e r:r a Puhe m i e he f1 e.
20970: 
20971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den pituisena aikana niin runsaasti asumistuen
20972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         määrään vaikuttavia muutoksia, että järjestel-
20973: olette toukokuun 13 päivänä 1980 päivätyn             män hallinto huomattavasti vaikeutuisi, mikäli
20974: kirjeenne n:o 879 ohella toimittanut valtioneu-        muutokset aina tapahduttuaan tulisi ottaa huo-
20975: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           mioon. Näin ollen tuen määrä on päädytty mi-
20976: kansanedustaja Saara-Maria Paakkisen ym. näin          toittamaan perheen vuoden aikavälillä pysyvik-
20977: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 327:         si arvioitujen olojen mukaan. On myös todet-
20978:                                                       tava, että vuokra on ainoastaan yksi asumis-
20979:           Tietääkö Hallitus, että asumistukien         tuen suuruuteen vaikuttavista tekijöistä, ja sitä
20980:        tarkistamismenettely vain kerran vuo-          on tarkasteltava aina suhteessa perheen tuloi-
20981:        dessa on johtanut monien perheiden toi-        hin.
20982:        meentulon kohtuuttamaan kiristymiseen              Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa tapah-
20983:        mm. vuokrien noustessa useammin kuin           tuvat vuokrien korotukset on pyritty ajoitta-
20984:        kerran vuodessa ja jos tietää                  maan yhteen asumistukien vuositarkistuksen
20985:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kanssa siten, että jo useana vuonna valtioneu-
20986:        ryhtyä, jotta valtioneuvosto voisi tar-        vosto on samanaikaisesti vahvistanut asumis-
20987:        kistaa asumistuen määräytymisperustei-         tuen määräytymisperusteet ja antanut vuokrien
20988:        ta silloin kun suoritetaan yleisiä vuok-       korotus- ja tasoyleisohjeet. Asumistuen mää-
20989:        rankorotuksia?                                 räytymisperusteita valmisteltaessa on nämä tie-
20990:                                                       dossa olevat korotukset otettu huomioon. Asun-
20991:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tohallitus on hiljattain päättänyt uusista vuok-
20992: taen seuraavaa:                                       ranmääritysohjeista, joilla ns. aravavuokra-asun-
20993:    Asumistukilain mQkaan asumistuet tarkiste-         noissa siirrytään kerran vuodessa tapahtuvaan
20994: taan kerran vuodessa. Tarkistus suoritetaan val-      vuokrien tarkistamiseen ja pyritään näissäkin
20995: tioneuvoston kutakin vuotta varten vahvista-          tapahtuvat korotukset ajoittamaan mahdollisim-
20996: milla määräytymisperusteilla ja käyttäen per-         man hyvin yhteen asumistukien vuositarkistuk-
20997: heiden tuoreimpia verotustietoja. Samalla ote-        sen kanssa.
20998: taan huomioon kaikki perheiden olosuhteissa               Tänä vuonna tapahtuneen poikkeuksellisen
20999: tapahtuneet muutokset. Tuensaajat ovat velvol-        nopean energian hinnan nousun johdosta valtio-
21000: lisia antamaan kuntien viranomaisille tarkistus-      neuvosto päätti antaa ylimääräisen vuokrien ko-
21001: ta varten tarpeelliset tiedot. Tarkistusten välillä   rotusyleisohjeen, jonka perusteella vapaarahoit-
21002: tapahtuneita muutoksia ei oteta huomioon eikä         teisissa vuokra-asunnoissa voidaan korottaa
21003: tukipäätöstä muuteta asunnon vaihtotapauksia          vuokria loppukesästä eli asumistukien vuositar-
21004: lukuunottamatta. Tuensaajat eivät ole myös-           kistusten välillä. Asumistukilain mukaan nämä
21005: kään velvollisia ilmoittamaan muista muutok-          korotukset olisivat jääneet ottamatta huomioon.
21006: sista kesken tukikauden.                              Tämän vuoksi annettiin samanaikaisesti koro-
21007:    Kerran vuodessa tapahtuvaan tukien tarkis-         tusyleisohjeen kanssa Hallituksen esitys Edus-
21008: tamiseen on siirrytty lähinnä järjestelmän hal-       kunnalle laiksi asumistukien ylimääräisestä tar-
21009: linnollisen toimivuuden varmistamiseksi. Nuor-        kistamisesta.
21010: ten, kasvavien ja taloudelliselta asemaltaan va-          Lakiesityksen mukaan kaikkia asumistukia
21011: kiintumattomien perheiden, joita asumistuki-          korotetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti elo-
21012: perheet lain ulottuvuuden huomioonottaen              kuun alun 1980 ja maaliskuun lopun 1981 vä-
21013: enimmäkseen ovat, olosuhteissa tapahtuu vuo-          lisenä aikana 5,4 prosentilla. Korotusta makse-
21014:                                             1980 vp.
21015: 
21016: taan asuntohallituksen toimesta kaikille niille      Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan täl-
21017: tuensaajille, jotka saavat tukea heinäkuulta      laisen kesken tukikauden tapahtuvan tarkistuk-
21018: 1980. Korotuksen suuruus perustuu annettuun       sen tulee kuitenkin olla poikkeuksellista. Vas-
21019: vuokrien korotusyleisohjeeseen ja tapahtunee-     taisuudessa on muilla toimenpiteillä pyrittävä
21020: seen ansiotasokehitykseen niin, että asumisme-    siihen, että vuokrien korotukset ja asumistuen
21021: nojen tulonkäyttöosuudet säilytetään keskimää-    tarkistus kerran vuodessa ajoittuvat mahdolli-
21022: rin ennallaan.                                    simman hyvin yhteen.
21023:   Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
21024: 
21025:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
21026:                                             N:o 327                                              5
21027: 
21028: 
21029: 
21030: 
21031:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
21032: 
21033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       så många förändringar som påverkar bostads-
21034: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       bidragets belopp, att administrationen av syste-
21035: se nr 879 av den 13 maj 1980 tili vederböran-      met avsevärt skulle försvåras om förändringar-
21036: de medlem av statsrådet för avgivande av svar      na alltid borde beaktas genast då de inträffat.
21037: översänt avskrift av följande av ri:ksdagsman      Därför har man börjat dimensionera bidrags-
21038: Saara-Maria Paakkinen m. fl. undertecknade         beloppet enligt de förhållanden som uppskat-
21039: spörsmål nr 327:                                   tats vara bestående under ett år. Det bör även
21040:                                                    framhållas att hyran endast utgör en av de
21041:           Är Regeringen medveten om att en         faktorer som påverkar bostadsbidragets storlek,
21042:        justering av bostadsbidragen endast en      och den bör alltid granskas i relation tili fa-
21043:        gång om året har lett tili att många        miljens inkomster.
21044:        familjers utkomst försvårats oskäligt          Man har försökt förlägga hyresförhöjningarna
21045:        bl.a. då hyrorna stigit oftare än en gång   i fritt finansierade hyresbostäder tili samma
21046:        per år, och om så är fallet,                tidpunkt som den årliga justeringen av bostads-
21047:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          bidragen så, att statsrådet redan under flera
21048:        vidta för att statsrådet kunde kontrol-     år samtidigt har fastställt grunderna för bo-
21049:        lera grunderna för bostadsbidraget sam-     stadsbidraget och utfärdat allmänna direktiv
21050:        tidigt som allmänna hyresförhöjningar       om hyresförhöjningen och hyresnivån. Då grun-
21051:        företas?                                    derna för bostadsbidraget bereds, har dessa
21052:                                                    kända förhöjningar beaktats. Bostadsstyrelsen
21053:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har nyligen fattat beslut om nya anvisningar
21054: samt anföra följande:                              för bestämmande av hyran, genom vilka man
21055:    Enligt lagen om bostadsbidrag justeras bo-      i s.k. aravahyreshus övergår tili en hyresjuste-
21056: stadsbidragen en gång om året. Justeringen         ring en gång per år. Även de höjningar som
21057: företas på grunder som statsrådet fastställer      sker i dessa hus försöker man så väl som möj-
21058: särskilt för varje år och enligt de färskaste      ligt tidsmässigt samordna med den årliga juste-
21059: beskattningsuppgifterna rörande familjerna.        ringen av bostadsbidragen.
21060: Samtidigt beaktas alla förändringar i familjer-       På grund av den exceptionellt snabba steg-
21061: nas förhållanden. Bidragstagarna är skyldiga att   ringen av energipriset i år beslöt statsrådet
21062: lämna kommunernas myndigheter erforderliga         utfärda ett allmänt direktiv om en extra hyres-
21063: uppgifter för justeringen. De förändringar som     förhöjning. På basen av detta direktiv kan hy-
21064: skett mellan justeringarna beaktas inte och        rorna i fritt finansierade hyreshus höjas under
21065: bidragsbeslutet ändras inte, med undantag av       slutet av sommaren, dvs. mellan de årliga jus-
21066: sådana fall där bidragstagaren bytt bostad.        teringarna av bostadsbidragen. Dessa förhöj-
21067: Bidragstagarna är inte heller skyldiga att an-     ningar skulle ha blivit obeaktade enligt lagen
21068: mäla andra förändringar mitt under bidrags-        om bostadsbidrag. Därför avlät regeringen sam-
21069: perioden.                                          tidigt med de allmänna direktiven om hyres-
21070:    Man har övergått tili att justera bidragen en   förhöjningar en proposition tili Riksdagen med
21071: gång om året främst med tanke på att systemet      förslag tili lag om extra justering av bostads-
21072: skall fungera administrativt. I unga, växande       bidrag.
21073:  och tili sin ekonomiska ställning instabila          Enligt propositionen höjs alla bostadsbidrag
21074: familjer som utgör den största delen av de fa-     i år undantagsvis under tiden mellan ingången
21075:  miljer som berörs av lagen, sker under ett år     av augusti 1980 och utgången av mars 1981
21076: ossooonJ:ll
21077: 6                                            1980 vp.
21078: 
21079: med 5,4 procent. Förhöjningen betalas av bo-           Enligt mm1steriets för inrikesärendena upp-
21080: stadsstyrelsen tili alla de bidragstagare som får   fattning bör en dylik justering mitt undet"
21081: bidrag för juli 1980. Förhöjningens storlek         bidragsperioden dock företas endast i undan-
21082: grundar sig på de allmänna direktiven om            tagsfall. I framtiden bör man med andra åtgär-
21083: hyresförhöjningar och utvecklingen i förtjänst-     der försöka komma därhän att hyresförhöjning-
21084: nivån så, att den relativa del av inkomsterna       arna och justeringen av bostadsbidraget en
21085: som används för boendeutgifterna bibehålls i        gång om året tidsmässigt sammanfaller så väl
21086: genomsnitt oförändrad.                              som möjligt.
21087:     Helsingforsden 17 juni 1980.
21088: 
21089:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
21090:                                               1980 vp.
21091: 
21092: Kirjallinen kysymys n:o 328.
21093: 
21094: 
21095: 
21096: 
21097:                                   Itälä ym.: Vapaan lähiradiotoiminnan kokeilemisesta Suomessa.
21098: 
21099: 
21100:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21101: 
21102:    Sähköisen viestinnän pääperiaatteena Suo-         tavoitteista. Jotkut järjestöt t01m1vat 2 000-
21103: messa on valtion monopoli. Tätä tilannetta ei        3 000 kruunun vuosibudjetilla samaan aikaan
21104: ole määrätietoisesti pyritty muuttamaan, vaik-       kun toiset järjestöt käyttävät toimintaan sa-
21105: ka sananvapauden laajentaminen edellyttäisi          toja tuhansia kruunuja hankkimalla omat stu-
21106: monipuolisempien vaihtoehtojen etsimistä.            diot ja erikoishenkilökunnan ohjelmia hoita-
21107:    Erääksi parhaimmista tavoista laajentaa sa-       maan. Yleisesti on todettu pienten yhdistysten
21108: nanvapautta myös sähköisessä viestinnässä on         osalta lähiradiotoiminnan tulosten olleen odo-
21109: useissa maissa todettu paikallisen radiotoimin-      tettua parempia.
21110: nan vapauttaminen. Esimerkiksi Ruotsissa on             Ruotsin kokeilu viittaa selvästi siihen, että
21111: viime vuonna aloitettu lähiradiokokeilu.             kehittyneessä yhteiskunnassa on ilmeinen tarve
21112:    Ruotsissa alkanut lähiradiotoiminta on osoit-     julkisesta vallasta riippumattamaan vapaaseen
21113: tautunut mielenkiintoiseksi ja pääosin odotuksia     paikallisradiotoimintaan. Myös Suomessa olisi
21114: vastaavaksi sähköisen viestinnän lähidemokratia-     aiheellista ryhtyä kokeilemaan vapaata lähira-
21115: kokeiluksi.                                          diotoimintaa. Tällaisen kokeilun pohjalta voi-
21116:    Ruotsin lähiradiokokeilu toimii 17 eri paik-      taisiin löytää maahamme sopivimmat muodot
21117: kakunnalla. Mukana on ammatillisia, aatteelli-       paikallisen radiotoiminnan lopulliselle vapaut-
21118: sia, uskonnollisia ja poliittisia organisaatioita,   tamiselle.
21119: kansankorkeakouluja,     ympäristönsuojelijaryh-        Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
21120: miä, opiskelijaorganisaatioita, vuokralaisjärjes-    sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
21121: töjä, omakotiyhdistyksiä jne. Järjestöt ovat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21122: vuokranneet lähettimet maan lennätinlaitoksel-       vaksi seuraavan kysymyksen:
21123: ta 8 000 kruunun vuosimaksua vastaan. Tämä
21124: kiinteä kustannus jakaantuu edelleen mukana                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21125: olevien järjestöjen mukaan.                                 siin vapaan lähiradiotoiminnan kokei-
21126:    Ohjelmakustannukset riippuvat ohjelmatoi-                lemiseksi Suomessa?
21127: mintaa harjoittavan järjestön kunnianhirnosta ja
21128:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
21129: 
21130:          Jaakko Itälä                   Terhi Nieminen-Mäkynen         Helvi Hyrynkangas
21131: 
21132: 
21133: 
21134: 
21135: 0880007.562
21136: 2                                             1980 vp.
21137: 
21138: 
21139: 
21140: 
21141:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21142: 
21143:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         minnasta. Komitean tulee saada työnsä näiltä
21144: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         osin päätökseen vuoden 1983 loppuun men-
21145: mies, olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päi-         nessä.
21146: vätyn kirjeenne n:o 880 ohella toimittanut              Komitea luovutti 25. 4. 1980 ensimmäisen
21147: valtioneuvoston .asianomaiselle jäsenelle jäljen-    osamietintönsä, joka sisältää selvityksen ruot-
21148: nöksen kansanedustaja Jaakko Itäiän ym. näin         sinkielisen yleisradiotoiminnan asemasta ja ke-
21149: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 328:       hittämisestä.
21150:                                                         Yleisradiotoimintaa koskevan lainsäädännön
21151:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ja siihen liittyvien muiden säädösten valmistelu
21152:        siin vapaan lähiradiotoiminnan kokei-         on ollut pitkään vireillä. Radiolainsäädäntö on
21153:        lemiseksi Suomessa?                           peräisin vuodelta 1927.                      .
21154:                                                         Uusi viestintäteknologia ja sähköisten vies-
21155:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tintävälineiden uudet yhteiskunnalliset sovellu-
21156: vasti seuraavaa:                                     tukset edellyttävät radiolainsäädäntökysymyksen
21157:    Valtioneuvosto asetti 20. 12. 1979 komitean       tarkastelua kokonaisuutena ja yleisradiotoimin-
21158: laatimaan radio- ja TV-toimintaa koskevan ko-        nan osalta tehtävien mahdollisten muutosten
21159: konaisselvityksen ja sen pohjalta valmistelemaan     aikaansaamista parlamentaarisen selvitystyön tu-
21160: hallituksen esityksen uudeksi radiolainsäädän-       losten perusteella.
21161: nöksi: Komitean on mm. tehtävä ehdotus ra-              Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista
21162: dio- ja televisiotoiminnan asemasta ja tehtä-        ryhtyä tässä vaiheessa kokeilemaan lähiradio-
21163: vistä, radio- ja televisiotoiminnan organisaa-       toimintaa tai tehdä muitakaan yleisradiotoimin-
21164: tiosta ja taloudesta sekä viestintäsatelliittitoi-   taa koskevia merkittäviä uudistuksia.
21165:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
21166: 
21167:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
21168:                                               N:o 328                                             3
21169: 
21170: 
21171: 
21172: 
21173:                           T i 11   Ri k sdagen s      H err    T a 1m a n.
21174: 
21175:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      mitten avsluta sitt arbete före utgången av år
21176: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           1983.
21177: velse nr 880 av den 13 maj 1980 tili vederbö-          Kommitten överlämnade 25. 4. 1980 sitt
21178: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        första delbetänkande, i vilket ingår en utred-
21179: av följande av riksdagsman Jaakko Itälä m.fl.       ning om den svenskspråkiga rundradioverksam-
21180: undertecknade spörsmål nr .328:                     hetens ställning samt utvecklande av verksam-
21181:                                                     heten.
21182:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          En beredning av lagen om rundradioverksam-
21183:        att försök med fri närradioverksamhet        het och därtill hörande övriga stadganden har
21184:        skall kunna inledas i Finland?               länge varit aktuell. Radiolagstiftningen här-
21185:                                                     stammar från år 1927.
21186:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Den nya kommunikationsteknologin och nya
21187: samt anföra följande:                               samhälleliga tillämpningar av elektroniska me-
21188:    Statsrådet tillsatte 20. 12. 1979 en kom-        dier förutsätter att radiolagstiftningsfrågan
21189: mitte som skall utföra en helhetsutredning av       granskas som en helhet och för att rundradio-
21190: radio- och TV-verksamheten och på basen av          verksamhetens del åstadkomma eventuella för-
21191: utredningen förbereda en proposition tili rege-     ändringar på basen av resultatet från det par-
21192: ringen med förslag tili ny radiolagstiftning.       lamentariska utredningsarbetet.
21193: Kommitten skall bl.a. göra förslag om radio-           På grund härav är det inte ändamålsenligt att
21194: och televisionsverksamhetens ställning och upp-     i detta skede inleda försök med närradioverk-
21195: gifter, radio- och televisionsverksamhetens orga-   samhet ellet att genomföra andra betydande re-
21196: nisation och ekonomi samt kommunikations-           former av rundradioverksamheten.
21197: satellitverksamheten. För dessa delar bör kom-
21198:      Helsingfors den 13 juni 1980.
21199: 
21200:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
21201:                                              1980 vp.
21202: 
21203: Kirjallinen kysymys n:o 329.
21204: 
21205: 
21206: 
21207: 
21208:                                  Hietala: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain 6 a § :ssä tar-
21209:                                     koitetun valtakunnallisen suunnitelman antamiseen liittyvistä
21210:                                     epäkohdista.
21211: 
21212: 
21213:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21214: 
21215:    Lääkintöhallituksen tulee vuosittain laatia         Jotta suunnittelu olisi mielekästä, tulisi val-
21216: viittä seuraavaa kalenterivuotta varten valta-      takunnallisen suunnitelman olla sairaalapiirien
21217: kunnallinen suunnitelma sairaanhoidon JarJes-       sairaaloiden tiedossa vähintään 2 1/2~3 kk
21218: tämisestä keskussairaalapiirien alueen sairaan-     ennen kuin suunnitelmat joudutaan alistamaan
21219: hoitolaitoksissa ( yleissairaalalaki 6 a §).        lääninhallitusten vahvistettaviksi Nykyinen ti-
21220:    Keskussairaalapiirin on laadittava valtakun-     lanne, jolloin valtakunnallinen suunnittelupohja
21221: nalliseen suunnitelmaan soveltuva toiminta-         ei ainakaan viimeisen suunnitteluvuoden osalta
21222: suunnitelma sairaanhoidon järjestämisestä pii-      ole edes tiedossa, on omiaan entistä enemmän
21223: rinsä alueella olevissa sairaaloissa. Suunnitelma   turhauttamaan sairaalapiirien sairaaloiden ao.
21224: on alistettava lääninhallituksen vahvistettavak-    henkilökuntaa. Valtakunnan tason suunnittelun
21225: si valtioneuvoston määräämässä ajassa ( yleissai-   pysyttäminen hyvissä ajoin tapahtuvana olisi
21226: raalalaki 6 b § ) .                                 sitäpaitsi esimerkillistä työskentelyä koko
21227:    Vuoden 1980 sovellutus:                          suunnitteluprosessia ajatellen.
21228:    Valtakunnallinen suunnitelma sairaanhoito-          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21229: laitosten tourunnan järjestämisestä vuosina         päiväjärjestyksen .37 § :n 1 momenttiin esitän
21230: 1981-1985 on annettu 24. 4. 1980. Se on             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21231: saapunut mm. Mikkelin keskussairaalapiiriin 5.      vaksi seuraavan kysymyksen:
21232: 5. 1980.
21233:    Suunnitelman mukaan lääkintöhallitus antaa                 Tietääkö Hallitus, että lääkintöhalli-
21234: suunnitelmakautta koskevat yleiset ohjeet kes-             tuksen kunnallisista yleissairaaloista an-
21235: kussairaaloiden kuntainliitoille kolmen viikon             netun lain 6 a §:ssä tarkoitettu valta-
21236: kuluessa suunnitelman vahvistamisesta. Keskus-             kunnallinen suunnitelma saapuu keskus-
21237: sairaalan tulee suunnitelman mukaan alistaa                sairaalapiireille niin myöhään, ettei. sai-
21238: alueellinen suunnitelma lääninhallituksen vah-             raalapiirin sairaaloilla ole suunnitelman
21239: vistettavaksi 15. 6. 1980 mennessä ja vahvista-            sisältö täysin tiedossaan niiden antaes-
21240: misen tulee tapahtua .30. 9. 1980 mennessä.                sa lausuntonsa keskussairaaloille, ja
21241:    Keskussairaalapiirille jäi tänä vuonna (samoin          jos tietää,
21242: piirin sairaaloille) vain vajaat kaksi kuukautta              mihin toimenpiteisiin- Hallitus aikoo
21243: valtakunnallisen suunitelman vahvistamisesta,              ryhtyä edellä . mainitun epäkohdan kor-
21244: ja jos lääkintöhallituksen yleiset ohjeet tulevat          jaamiseksi niin; että kyseinen valtakun-
21245: määräajassa, noin kuukausi ohjeiden saamisesta             nallmen suunnitelma olisi sairaalapiirien
21246: sopeuttaa laaditut suunnitelmat valtakunnalli-             sairaaloiden tiedossa 2 1/2-.3 kk en-
21247: seen suunnitelmaan.                                        nen kuin suunnitelmat joudutaan esit-
21248:    Mm. sairaalapiirin eri sairaaloiden lausunnot           tämään lääninhallitusten vahvistetta-
21249: on Mikkelin keskussairaala joutunut pyytämään              viksi?
21250: ennen valtakunnallisen suunnitelman saapu-
21251: mista.
21252:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
21253: 
21254:                                           Pertti Hietala
21255: 0880007573
21256: 2                                                 1980 vp.
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 
21261:                           Eduskunnan             He r r a P u he m i e he 11 e.
21262: 
21263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentissa             nossa 7. 5. 1980 ja lähetettiin keskussairaala-
21264: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              kuntainliitoille 9. 5. 1980. Voimassa olevat
21265: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn                 määräykset edellyttävät ohjeiston antamista kol-
21266: kirje~nne Ohella toimittanut valtioneuvoston               men viikon kuluessa valtakunnallisen suunni-
21267: asiano.tRaisel.:k jäsenelle jäljennöksen kansan-           telman vahvistamisesta lukien.
21268: edustaja Hietalan näin kuuluvasta kirjallisesta               Edellä olevan perusteella on todettava, että
21269: kysymyksestä n:o 329:                                      terveysviranomaiset toimivat mahdollisimman
21270:                                                            nopeasti pyrkien saattamaan kaikki käytettävis-
21271:             . Tietääkö Hallitus, että lääkintöhalli- sä olevat tiedot sairaal«kuntainliittojen tietoon
21272:           tuksen kunnallisista yleissairaaloistll an- lyhimmässä mahdollisessa ajassa.
21273:           ~tr.Jn l,ain 6 a §:ssä tarkoitettu valta-           Terveydenhuolt{)alaa koskevilla· valtakunnal:
21274:           kl.m.tiallinen suQnnitelma· saapuu keskus- lisilla suunnitelmilla on poikkeuksellisen suuri
21275:           ~raalapiireiUe _niin myöhi,iä.n, ettei sai-. taloudellinen merkitys koko julkista taloutta
21276:           raalal?fuin saietaaloilla ole suunnitelman ajatellen. Onhan julkisen terveyd€Uhuollon pal-
21277:           s~s,iilt9- t~ysin tieqossaan ni~den antaes-      veluksessa olevien virkojen määrä jo suuruus-
21278:           sa lausuntonsa keskll$$airaaloille, ja luokaltaan 90 000 virkaa. Kun otetaan huo-
21279:           ios tLet.ää,                                     mioon, että sairaanhoitolaitosten palveluksessa
21280:               mihin. toimenpiteisiin Hallitus aikoo on lisäksi viransijaisia ja tilapäisiä toimihenki-
21281:           zyh.tyä edellä mainitun epäkohdan kor- löitä, voidaan arvioida, että henkilökunta on
21282:           jaamiseksi niin,_ että kyseinen valtakun- vuosittaiu n. 100 000 henkiJoo suurtrnsluokkaa.
21283:           nallinen suunnitelma olisi sairaalapiirien Näin ollen on ymmärrettävää, että määtiteltäes:.
21284:           $airaaloiden tiedossa 2 1/2~3 kk en- sä tulevien vuosien kasvuvauhtia; joudutaan
21285:           nen kuin suunnitelmat joudutaan esit- valtioneuvostossa tarkoin selvittämään ede~·~
21286:           tämään lääninhallitusten vahvistetta- tyksiä, joita on olemassa voimavarojen lisäämi-
21287:           viksi?                                           seksi lähivuosina terveydenhuollon alueella,
21288:                                                            Valtioneuvoston käsittelyssä onkin viime vuo-
21289:      Va§tAUksena kys.ymykseen esitän kunnioitta- sina jouduttu tekemään päätöksiä, jotka ovafi
21290: ~ti, &euraavaa:                                            johtaneet sairaanhoitolaitosten toiminnan ke·
21291:  ''. SoSiaali--·ja terveysministeriö pyrkii mahdol- hittämiseen hitaammalla kasvuvauhdilla kuin
21292: lisuuksien mukaan jouduttamaan saitaanhoito- mitä teruysvitanomaiset ovat pitäneet toivot-
21293: taito&ten ·toiminnan. järjestämistä k-eSkevan val- tavana. Lähinnä. näistä syistä on johtunutJ: että
21294: takunrt_allise-n ~unnnit~man- käsittelyä vuosit- valtakunnallisten .suunnitelmien. käsittely. 'wl-
21295: tain· ·valtioneuvoston piiFiss.ä..- · Tähän .liittyen tioneuvosto:s~ on l«;stänyt useidenkin kuuk..aa-
21296: vöida~ t-odeta, että lää,kintöh*llittiS- tekee esi-        sien ajan. Sosiaali-:ja terveysmittl.steriön taholta
21297: tyksensä ··n?:i:histel'löll.~ ·villtakurinällisek.Si suun- on kiinnitetty huomiota tämän; käsittelyn yhtey~
21298: ~mak-stjo edellisen vuoden lol;"ulla. Vuosia               dessä myös niihin vaikeuksiin, joita valtakun:
21299: 1<98t:.;_1965 Jrosk~an soonnitelman osalta tä- nallisen suunnitelman, hyväksymisen viivästymi-
21300: mä tapahtui 31. 10. 1979. Valtioneuvosto vah- nen aiheuttaa kunnille ja kuntoainUitoillt!.
21301: visti sanotun suunnitelman 24. 4. 1980. Lää-                  Sosiaali- ja terveysministeriö katsOO kuitea.:
21302: kintöhallitus puolestaan toimitti suunnitelmat kin, että terveydenhuollon suunnitelmien: sl.:
21303: lääninhallituksille ja keskussairaalakuntainlii- &ältö ja toi.minnalli.set tavoittef':t ovat. jp. siinä
21304: toille 30. 4. 1980. Valtakunnallisen suunnitel- ·määrin vakiintuneet; että -niiden ··oleelliSia muu-
21305: man edellyttämä lääkintöhallituksen vahvistama toksia ei ole odotettavissa. Tästä johtuen kun-
21306: ohjeisto vahvistettiin lääkintöhallituksen istun~. nilla ja kuntainliitoilla on varsin suuret edelly-
21307:                                              N:o·J29                                                3
21308: 
21309: tykset laatia lähivuosia kattava suunnitelma        jatkuvasti kiinnittää huomiota siihen, että kun-
21310: pääpiirteisesti toiminnan sisällön osalta pitäen    nat ja kuntainliitot saisivat mahdollisimman
21311: pohjana jo vahvistettuja vanhoja suunnitelmia,      aikaisessa vaiheessa riittävät suuntaviivat suun-
21312: jolloin suunnitelmien tarkistukset on voitu teh-    nitelmien laadintaa varten, jolloin lähinnä pe-
21313: dä sen jälkeen kun lopullisesti vahvistetusta       rustettavien uusien virkojen määrää koskevan
21314: suunnitelmasta on käytettävissä tiedot. Näin        päätöksen mahdollinen viivästyminen ei muil-
21315: ollen sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että   ta osin vaikeuta suunnitelmien käsittelyä kun-
21316: kunnat ja kuntainliitot eivät ole joutuneet ylen-   tien ja kuntainliittojen piirissä. Tässä työssä
21317: määräisiin vaikeuksiin vaikkakin ·valtakunnal-      valtion terveysviranomaiset toimivat yhteistyös-
21318: lista suunnitelmaa koskeva päätös on kuluvan        sä kunnallisten keskusjärjestöjen ja keskussai-
21319: vuoden aikana jonkin verran viivästynyt valtio-     raalapiirien kanssa. Samoin ministeriö pyrkii
21320: neuvostossa.                                        omalta osaltaan vuosittain jouduttamaan suun-
21321:    Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoitus on     nitelmien käsittelyä valtioneuvostossa.
21322:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
21323: 
21324:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
21325: 4                                             1980 vp.
21326: 
21327: 
21328: 
21329: 
21330:                           T i 11   Riksd agens         Herr     T a 1m a n.
21331: 
21332:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att direktiven utfärdas inom tre veckor efter
21333: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        det att den riksomfattande planen fastställts.
21334: av den 13 maj 1980 tili vederbörande medlem             Med anledning av det ovan anförda bör
21335: av statsrådet för avgivande av svar översänt         konstateras, att hälsovårdsmyndigheterna hand-
21336: avskrift av följande av riksdagsman Hietala          lar så snabbt som möjligt i syfte att snarast
21337: undertecknade spörsmål nr 329:                       möjligt bringa alla tiligängliga uppgifter tili
21338:                                                      centralsjukhusdistriktens kännedom.
21339:            Är Regeringen medveten om att me-            De riksomfattande planer som hänför sig tili
21340:         dicinalstyrelsens riksomfattande plan        området för hälsovård har en stor betydelse
21341:         som avses i 6 a § lagen om kommunala
21342:                                                      med tanke på hela den offentliga hushållningen.
21343:         allmänna sjukhus kommer centralsjuk-         Antalet tjänster inom den allmänna hälsovården
21344:         husdistrikten tili handa så sent, att
21345:                                                      är ju redan av storleksklassen 90 000 tjänster.
21346:         planens innehåll inte är helt bekant för
21347:                                                      Då man beaktar, att det i sjukvårdsanstalternas
21348:       . sjukhusdistriktets sjukhus då dessa av-      tjänst ytterligare finns vikatiet och tilifälliga
21349:         ger sina utlåtanden tili centralsjukhusen,
21350:                                                      funktionärer, kan man beräkna att personalen
21351:         och om så är,                                årligen uppgår tili ca 100 000 personer. Sålunda
21352:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      är det förståeligt att statsrådet, då det fast-
21353:         ta för att rätta tili ovannämnda brist så,   ställer tiliväxttakten för kommande år, nog-
21354:         att ifrågavarande riksomfattande pian        grant måste utreda de förutsättningar som
21355:         skulle vara bekant för sjukhusdistrik-       finns för att öka kraftresurserna på hälsovår-
21356:         tets sjukhus 2,5-3 mån. innan planerna       dens område under de närmaste åren. I stats-
21357:         måste företes länsstyrelserna för fast-      rådet har man under de senaste åren varit
21358:         ställelse?                                   tvungen att fatta beslut som lett tili en ut-
21359:                                                      veckling av verksamheten vid sjukvårdsanstal-
21360:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        terna i långsammare tiliväxttakt än vad som
21361: samt anföra följande:                                hälsovårdsmyndigheterna ansett önskvärd. Det
21362:    Social- och hälsovårdsministeriet försöker,       är främst av dessa orsaker som handläggningen
21363: såvitt möjligt, årligen påskynda behandlingen        i statsrådet av de riksomfattande planerna fort-
21364: i statsrådet av den riksomfattande planen för        gått t.o.m. under flera månaders tid. Från so-
21365: ordnandet av verksamheten i sjukvårdsanstal-         cial- och hälsovårdsministeriets sida har man,
21366: terna. I anknytning tili detta kan konstateras,      i samband med denna handläggning, även fäst
21367: att medicinalstyrelsen framlägger ministeriet        uppmärksamhet vid de svårigheter som dröjs-
21368: sitt förslag tili riksomfattande pian redan vid      målet med godkännandet av den riksomfattande
21369: utgången av föregående år. Angående planen           planen orsakar kommuner och kommunalför-
21370: för åren 1981-1985 skedde detta 31. 10.              bund.
21371: 1979. Statsrådet fastställde nämnda pian 24. 4.         Social- och hälsovårdsministeriet anser ändå,
21372: 1980. Medicinalstyrelsen tiliställde för sin del     att innehållet i samt målsättningarna för verk-
21373: länsstyrelserna och centralsjukhusdistriktena        samheten i planerna för hälsovården redan är
21374: planerna 30. 4. 1980. De direktiv som för-           så pass inarbetade, att några väsentliga änd-
21375: utsätts i den riksomfattande planen och som          ringar i planerna inte är att vänta. Med anled-
21376: medicinalstyrelsen skall fastställa, fastställdes    ning härav har kommunerna och kommunalför-
21377: vid medicinalstyrelsens sammanträde 7. 5.            bunden rätt stora förutsättningar att för de när-
21378: 1980 och sändes tili centralsjukhusdistrikten        maste åren utarbeta en pian som huvudsakligen
21379: 9. 5. 1980. Gällande bestämmelser förutsätter        gäller verksamhetens innehåll, utgående från
21380:                                              N:o 329                                               5
21381: 
21382: redan fastställda gamla planer. Eventuella juste-   tidigt skede som möjligt skulle erhålla tillräck-
21383: ringar kan göras efter det att uppgifter blir       liga riktlinjer för utarbetandet av planerna.
21384: tillgängliga om den slutgiltigt fastställda pla-    Ett eventuellt dröjsmål med beslutet som
21385: nen. Sålunda anser social- och hälsovårdsmi-        främst avser antalet nya tjänster som skall
21386: nisteriet att kommunerna och kommunalför-           inrättas, försvårar härigenom inte i övrigt hand-
21387: bunden inte råkat i omåttligt stora svårigheter     läggningen av planerna inom kommunerna och
21388: trots att beslutet angående den riksomfattande      kommunalförbunden. I fråga om detta arbete
21389: planen under innevarande år en aning fördröjts      samarbetar statens hälsovårdsmyndigheter med
21390: i statsrådet.                                       de kommunala centralorganisationerna och cen-
21391:     Social- och hälsovårdsministeriet har för av-   tralsjukhusdistrikten. Samtidigt försöker minis-
21392: sikt att fortgående fästa uppmärksamhet vid att     teriet för egen del årligen påskynda planernas
21393: kommunerna och kommunalförbunden i ett så           behandling i statsrådet.
21394:      Helsingfors den 13 juni 1980.
21395: 
21396:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
21397: 
21398: 
21399: 
21400: 
21401: 0880007573
21402: •:     __ ._._....,~ ___
21403:      ---~·-.-        -.~.-
21404:                           ,
21405:                                               1980 vp.
21406: 
21407: Kirjallinen kysymys n:o .330.
21408: 
21409: 
21410: 
21411: 
21412:                                  Impiö: Porojen suojelemiseen pedoilta tulo- ja menoarvioon mer-
21413:                                    kittyjen määrärahojen käyttämisestä.
21414: 
21415: 
21416: 
21417:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21418: 
21419:     Poronhoitoalueella valtakunnan itärajalla on    sitä, että em. vaikeana poronhoitovuonna peri-
21420: aika ajoin jouduttu suuriin vaikeuksiin rajan       aatteessa oli määrärahaa porojen suojelemiseen
21421: takaa tulevien petojen, varsinkin susien takia.     pedoilta.
21422: Koska huonoina vuosina kustannukset porojen            Paliskuntain yhdistys on marraskuussa 1979
21423: suojelemiseksi nousevat muutamien paliskun-         anonut maa- ja metsätalousministeriöitä tulo-
21424: tien osalta niin suuriksi, että porotalouden tu-    ja menoarvion momentilta 30.35.41.2 porojen
21425: los jää poron omistajalle kohtuuttoman pienek-      suojelemiseen pedoilta tehtyjen työpäivien kor-
21426: si ja paliskunnan tilinpäätös muodostuu kriitti-    vaamiseen 300 000 markkaa. Ministeriö on hy-
21427: sen alijäämäiseksi, on valtiovallan taholla asian   lännyt anomuksen perustellen sitä sillä, että
21428: vakavuus ymmärretty ja tultu tulo- ja meno-         tarkoituksena on ollut menoarviota laadittaessa
21429: arvion määrärahoissa porotaloutta tukevalle lin-    käyttää määrärahaa vahinkojen estämistä tar-
21430: jalle. Niinpä valtion tulo- ja menoarviossa vuo-    koittaviin toimenpiteisiin silloin, kun ne ta-
21431: delle 1979 on määräraha "Petoeläinten aiheut-       pahtuvat viranomaisen erityisestä toimeksian-
21432: tamien vahinkojen korvaaminen" -nimikkeelle         nosta. Ministeriön päätöstä perustellaan sillä,
21433: seuraavin perusteluin: "Petoeläinten tappamien      ettei vahinkojen estämistoiminta ole tapahtunut
21434: porojen ja petoeläinten kotieläimille aiheutta-     valtion viranomaisten toimeksiannosta, vaan ko.
21435: mien vahinkojen johdosta maksettavia korvauk-       poronhoitoon aina kuulunut toiminta on tapah-
21436: sia sekä vahinkojen estämistä tarkoittavia toi-     tunut porotalouden omasta aloitteesta ja poro-
21437: menpiteitä varten alamomentille ehdotetaan          talouden omaksi hyödyksi.
21438: enintään 2 400 000 markkaa. Lisäys 400 000              Valtion viranomaisten kannalta on toki sel-
21439: markkaa aiheutuu lähinnä vahinkojen lisäänty-       vää se, että varojen myöntämisessä on kysy-
21440: misestä sekä korvattavien porojen hintojen nou-     mys asiallisista perusteista. Porotalouden kan-
21441:  susta." Vuodelle 1980 määrärahaa on korotet-       nalta on yhtä perusteltua ajatella, että kovin
21442:  tu 100 000 markalla perustelujen ollessa sa-       erilaisissa ja usein vaikeissa, syrjäisissä olosuh-
21443:  mansuuntaiset.                                     teissa toimivien poronomistajien järjestäytynyt
21444:     Poronhoitovuosi 1978-1979 oli eräiden pa-       yhteisö, paliskunta ja sen virallisesti tarkistet-
21445:  liskuntien osalta petojen takia harvinaisen vai-   tava tilinpito, jota kuten koko toimintaa joh-
21446:  kea. Tilinpäätöstiedot kertovat, että porojen      taa ja valvoo valantehnyt poroisäntä, on vas-
21447:  suojelemiseen pedoilta käytetyt työpäivät olivat   tuunsa ja asiansa tunteva elin, johon tulisi voi-
21448:  pahimmissa tapauksissa seuraavat: Sallan poh-      da luottaa. Paliskunnalle on selvää, että toi-
21449:  joinen paliskunta 830 päivää, Alakitka 439         minnan on oltava oma-aloitteista ja sen on ta-
21450:  päivää, Kallioluoma 350 päivää, Voivanki 292       pahduttava porotalouden omaksi hyödyksi. El-
21451:  päivää, Sattasniemi 198 päivää, Niemelä 191        lei petojen häätämistä oteta vakavasti, ovat po-
21452:  päivää, Salla 175 päivää, Lappi 148 päivää jne.     ronomistajat pahimmissa tapauksissa kuten po-
21453:  Kaiken kaikkiaan syntyi yli 3 300 mies- ja noin     ronhoitovuonna 1978-79 esimerkiksi Sallan
21454:  250 moottorikeikkapäivää eli kustannuksiltaan      pohjoisessa paliskunnassa hyvin pian entisiä
21455:  noin 294 000 markkaa. Tässä yhteydessä on          poromiehiä. Kaiken lisäksi Paliskuntain yhdis-
21456:  todettava, että jo vuoden 1978 valtion tulo-        tys on tunnettu ja tunnustettu etujärjestö, jon-
21457:  ja menoarviossa oli perusteluissa todettu, että     ka samalla kun se pitää poronomistajien etua
21458:  määrärahaa saadaan käyttää vahinkojen estä-        esillä, on kannettava vastuunsa siitä, ettei kor-
21459:   mistä tarkoittaviin toimiin. Tämä merkitsee        vausanomuksessa voida asiattomalle perustalle
21460: 088000784Y
21461: 2                                             1980 vp.
21462: 
21463:  rakentaa luottamuksellista ja hyvää yhteistyötä     heikoimmassa asemassa olevien, eniten varojaan
21464: valtion viranomaisiin ja poliittisiin päätöksen-     uhranneiden paliskuntien kannalta, että Palis-
21465: tekijöihin.                                          kuntain yhdistyksen anomus voisi tulla uudel-
21466:     Poronhoitoaluetta edustavilla kansanedustajil-   leen käsiteltäväksi esimerkiksi valtion viran-
21467: la on saman suuntainen ajattelu porotalouden         omaisten tutustuessa paikan päällä suoritettujen
21468:  edustajien kanssa siinä, että tulo- ja menoar-      suojelutöiden välttämättömyyden toteamiseen.
21469: vion em. momentin perusteluilla on pyritty           Tässä yhteydessä on syytä korostaa niitä tosi-
21470: joustavaan korvausmenettelyyn silloin, kun to-       asioita, jotka ovat seurausta petovahingoista.
21471: della joudutaan petoeläinvahinkojen estämistä        Sallan pohjoisen paliskunnan alueella vasatuho
21472: tarkoittaviin toimenpiteisiin vaikeina petovuo-       suoritettujen merkintöjen nojalla on ollut niin
21473: sina. Käsityksemme mukaan perusteluita edus-         poikkeuksellinen, että kenellekään ei voi jäädä
21474: kunnassa olisi tarkistettu ja kirjoitettu ne toi-    kysymyksen alaiseksi suojelutöiden poikkeuk-
21475: sin, jos etukäteen olisi tarkoin tiedetty, mitä       sellinen välttämättömyys. Suojeluun käytetyistä
21476: menoarviota laadittaessa on viranomaisten ta-        miestyöpäivistä huolimatta vahingot ovat ainut-
21477: holla tarkoitettu. Täsmällinen momentin perus-       kertaisen suuria ei vain paliskuntien taloudelle
21478: telu ilmeisesti tulevaisuutta ajatellen on vält-     vaan myös yksityisille poronomistajille. Erityi-
21479: tämätön sekä valtion viranomaisten, porotalou-       sesti on toistamiseen toistettava sitä, että po-
21480: den edustajien että määrärahoista päättävien         ronhoitovuosi 1978-1979 oli poikkeukselli-
21481: kansanedustajien kannalta. Se edellyttänee tar-      nen. Kulumassa oleva toimintavuosi on em.
21482: kasti niiden viranomaisten luettelemista, jotka      paliskunnan osalta aivan toisenlainen, kun vas-
21483: voivat antaa luvan vahinkojen estämistoimen-         taavasti Sallan eteläosien tilanne on juuri tällä
21484: piteille ilman viivyttelyä, jotta korvaukset voi-     erää hyvin huolestuttava petokysymyksen takia.
21485: daan myös käytännössä maksaa. Tässä suhtees-            Laajasti esitetyn perusteluosan tulisi osaltaan
21486: sa on päästy verrattain pitkälle yhteistyössä        kuvata sitä kehitysalueella syvästi koettua ja
21487: silloin, kun on ollut kysymys esimerkiksi poik-      yleisesti tunnustettua problematiikkaa, jossa
21488: keuksellisen menettelyn luvasta petojen tuhoa-       luontaisten elinkeinojen säilyttäminen, elvyttä-
21489: misessa kaikkein kriittisimmissä tilanteissa         minen ja erikoistuki on laajojen kokemusten
21490: moottorikeikkoja tai helikopteria apuna käyt-        valossa nykyinen ja tulevien vuosien keskeinen
21491: täen. Porotalouden \annalta luvan antava vi-         aluepoliittinen kysymys.
21492: ranomainen voisi c 1 paikallisella tasolla, esi-        Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioitta-
21493: merkiksi nimismies. koska poroisäntä katsotaan       en valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
21494: kaiketi liian läheiseksi edunsaajien kannalta,       perusteella valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21495: vaikka asiantuntemuksessa hän ajaa valtion vi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21496: ranomaisten ohi. Ministeriöstä annettava lupa
21497: saattaa lisätä ao. viranomaisten työtä paliskun-               Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin po-
21498: tien lukuisuus huomioiden kohtuuttamassa mää-               ronhoitovuonna 1978-1979 porojen
21499: rin, vaikka luvan myöntämisessä joustavuus oli-             suojelemiseen pedoilta tehtyjen työpäi-
21500: sikin edellä kerrotun esimerkin mukaisesti mah-             vien korvaamiseen Paliskuntain yhdis-
21501: dollista.                                                   tyksen 28. 11. 1979 tekemän anomuk-
21502:    Paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen ku-             sen perusteella huomioonottaen synty-
21503: ten poronhoitoalueena aluetta edustavien kan-               neiden kulujen suuruus eräiden palis-
21504: sanedustajien kannalta on tärkeää, että luotta-             kuntien osalta, ja edellisestä kannan-
21505: musta omaava yhteistyö valtiota edustaviin vi-              otosta riippumatta,
21506: ranomaisiin säilyy ja kasvaa. Yhtä tärkeätä on,                aikooko Hallitus kirjoittaa vuoden
21507: että korvausmäärärahat saadaan maksatukseen                 1981 tulo- ja menoarvion ao. momen-
21508: niiden käsityksiä, jotka edustavat porotaloutta,            tin perustelut niin, että korvausmäärä-
21509: vastaavilla, budjetin perusteluissa lausutuilla             rahojen maksatuksessa ei synny tulkin-
21510: perusteilla. Kun näin ei ole tapahtunut vuon-               taristiriitoja viranomaisten ja porotalou-
21511: na 1979 osan määrärahasta jäädessä käyttämät-               den edustajien välillä?
21512: tä, on asiaan saatava korjaus. Tärkeätä olisi
21513:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
21514: 
21515:                                             Lauri Impiö
21516:                                               N:o 330                                              3
21517: 
21518: 
21519: 
21520: 
21521:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21522: 
21523:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-           Tarkoituksena on ollut menoarviota laaditta-
21524: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         essa suorittaa korvaukset petoeläinten tappamis-
21525: mies, olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päi-         ta poroista petoeläinten tappamien porojen kor-
21526: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        vaamisesta annetun lain (574/56 muut. 1011/
21527: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         73 ) mukaisena, korvaukset petoeläinten koti-
21528: kansanedustaja Impiön näin kuuluvasta kirjalli-      eläimille aiheuttamista vahingoista petoeläinten
21529: sesta kysymyksestä n:o 330:                          aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun
21530:                                                      valtioneuvoston päätöksen ( 251/63) mukaise-
21531:           Ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin po-      na sekä käyttää määrärahaa vahinkojen estä-
21532:        ronhoitovuonna 1978-1979 porojen              mistä tarkoittaviin toimenpiteisiin silloin kun
21533:        suojelemiseen pedoilta tehtyjen työpäi-       ne tapahtuvat viranomaisen erityisestä toimek-
21534:        vien korvaamiseen Paliskuntain yhdis-         siannosta.
21535:        tyksen 28. 11. 1979 tekemän anomuk-              Kuluvana vuonna alamomentin määrärahaa
21536:        sen perusteella huomioonottaen synty-         on käytetty petoeläinten vuonna 1978 tappa-
21537:        neiden kulujen suuruus eräiden patis-         mien porojen ja petoeläinten kuluvana vuonna
21538:        kuntien osalta, ja edellisestä kannanotos-    aiheuttamien vahinkojen johdosta maksettaviin
21539:        ta riippumatta,                               korvauksiin sekä riista- ja kalatalouden tutki-
21540:           aikooko Hallitus kirjoittaa vuoden         muslaitoksen kuluvana vuonna maa- ja metsä-
21541:        1981 tulo- ja menoarvioon ao. momen-          talousministeriön toimeksiannosta suorittamaan,
21542:        tin perustelut niin, että korvausmäärä-       petoeläinten aiheuttamien vahinkojen estämis-
21543:        rahojen maksatuksessa ei synny tulkin-        tä tarkoittavia toimenpiteitä koskevaan selvi-
21544:        taristiriitoja viranomaisten ja porotalou-    tystyöhön.
21545:        den edustajien välillä?                          Koska Paliskuntain yhdistyksen viitekirjees-
21546:                                                      sä tarkoitettu toiminta ei ole tapahtunut maa-
21547:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja metsätalousministeriön eikä muunkaan val-
21548: vasti seuraavaa:                                     tion viranomaisen toimeksiannosta, vaan on ko.
21549:    Paliskuntain yhdistys on kysymyksessä tar-        poronhoitoon aina kuulunut toiminta tapahtu-
21550: koitetulla, 28. 11. 1979 päivätyllä kirjeellä ano-   nut porotalouden omasta aloitteesta ja porota-
21551: nut vuoden 1979 menoarvion alamomentilta             louden omaksi hyödyksi, ei toiminnan korvaa-
21552: 30.35.41.2 (Petoeläinten aiheuttamien vahinko-       miseen valtion varoista ole maa- ja metsätalous-
21553: jen korvaaminen) valtionapuna 300 000 mark-          ministeriön käsityksen mukaan edellytyksiä."
21554: kaa porojen suojelemiseen pedoilta käytettyjen       Näillä perusteilla ministeriö on hylännyt Palis-
21555: työpäivien korvaamiseksi. Anomuksen johdosta         kuntain yhdistyksen anomuksen.
21556: on maa- ja metsätalousministeriö kirjeessään            Tulo- ja menoarvion sanotun alamomentin
21557: n:o 6215/63 MMM 1979; 27. 12. 1979 Palis-            perusteluja laadittaessa on tarkoituksena ollut
21558: kuntain yhdistykselle ilmoittanut mm. seuraa-        pyrkiminen soveltuvin osin samanlaiseen järjes-
21559: vaa:                                                 telmään, jota saman momentin alamomentin
21560:    "Tulo- ja menoarvion sanotun alamomentin          30.35.41.1 (Hirvieläinten aiheuttamien vahin-
21561: perustelujen mukaan voidaan alamomentin mää-         kojen korvaaminen) kohdalla jo vuosien ajan
21562: rärahaa käyttää petoeläinten tappamien porojen       on noudatettu. Hirvieläinten aiheuttamien va-
21563: ja petoeläinten kotieläimille aiheuttamien va-       hinkojen estämiseksi maa- ja metsätalousminis-
21564: hinkojen johdosta maksettaviin korvauksiin           teriö on tältä alamomentilta myöntänyt varoja
21565: sekä vahinkojen estämistä tarkoittaviin toimen-      mm. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle,
21566: piteisiin.                                           metsäntutkimuslaitokselle, Iiikenneturvalie ja
21567: 4                                              1980 vp.
21568: 
21569: metsästäjäin keskusjärjestölle vahinkojen estä-       hön sekä poikkeustapauksessa huomattavaa va-
21570: mistoimenpiteitä sekä tutkimuksia varten. Yk-         hinkoa aiheuttaneen petoeläimen poistamiseen.
21571: sittäisille vahingonkärsijöille ei heidän suoritta-   Kysymyksessä tarkoitettu "porojen suojelemi-
21572: miaan vahingonestämistoimenpiteitä varten ole         seen pedoilta tehtyjen työpäivien korvaaminen"
21573: varoja myönnetty eikä se käytännössä olisi ol-        ottaen huomioon, että vastaavia työpäiviä on
21574: lut mahdollista. Vastaavasti on ministeriö            tehty myös kotieläinten suojelemiseksi merkit-
21575: myöntänyt petoeläinten aiheuttamien vahinko-          sisi sekä nykyiseen korvausjärjestelmään että
21576: jen estämiseksi varoja riista- ja kalatalouden        omaksuttuun käytäntöön nähden niin suurta
21577: tutkimuslaitokselle vahinkojen estämistä tar-         muutosta, ettei siihen nykyisten määrärahojen
21578: koittavia toimenpiteitä koskevaan Selvitystyö-        puitteissa ole mahdollisuutta.
21579:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
21580: 
21581:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
21582:                                              N:o 330                                                 5
21583: 
21584: 
21585: 
21586: 
21587:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21588: 
21589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       om ersättning för renar, som dödats av rov-
21590: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          djur (574/56 ändr. 1011/73 ), ersättningar en-
21591: ve1se av den 13 maj 1980 tili vederbörande         ligt statsrådets beslut om ersättande av skada
21592: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     på husdjur, förorsakad av rovdjur (251/63)
21593: jande av riksdagsman Impiö stä11da skriftliga      samt att använda ans1aget för åtgärder som av-
21594: spörsmål nr 330:                                   ser förebyggande av skador då detta sker på
21595:                                                    särskilt uppdrag av myndighet.
21596:           Vidtar Regeringen åtgärder för ersät-       Under innevarande år har anslaget under un-
21597:        tande av de arbetsdagar som under ren-      dermomentet använts för erläggande av ersätt-
21598:        skötselåret 1978-1979 utfördes för          ningar för renar som år 1978 dödades av rov-
21599:        skyddande av renar för rovdjur på ba-       djur och för av rovdjur under innevarande år
21600:        sen av Renbetesföreningens ansökan 28.      förorsakade skador samt för av vilt- och fiskeri-
21601:        11. 1979 med beaktande av utgifternas       forksningsinstitutet på uppdrag av jord- och
21602:        storlek för vissa renbeteslag, samt, obe-   skogsbruksministeriet utfört utredningsarbete
21603:        roende av förenämnda ståndpunktsta-         rörande åtgärder avsedda att förebygga skador.
21604:        gande,                                         Emedan den i Renbetesföreningens brev av-
21605:           ämnar Regeringen i statsförslaget för    sedda verksamheten inte har skett på uppdrag
21606:        år 1981 skriva motiveringen tili ifråga-    av jord- och skogsbruksministeriet och inte hel-
21607:        varande moment på så sätt, att det inte     ler av någon annan statens myndighet, utan
21608:        vid utanordnandet av ersättningsmedel       verksamheten i fråga alltid har hört tili ren-
21609:        uppkommer tolkningsstridigheter mellan      skötseln och har skett på dess egna initiativ
21610:        myndigheterna och företrädarna för ren-     och tili renskötselns egen förmån, föreligger
21611:        hushållningen?                              enligt jord- och skogsbruksministeriets uppfatt-
21612:                                                    ning inte förutsättningar för ersättande av verk-
21613:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-     samheten av statsmedel." På dessa grunder har
21614: föra fö1jande:                                     ministeriet avslagit Renbetesföreningens ansö-
21615:    Renbetesföreningen har mede1s i spörsmå1et      kan.
21616: nämnda, 28. 11. 1979 daterade brev ansökt om          Vid uppgörandet av motiveringen tili sagda
21617: 300 000 mark i statsbidrag av medel under          undermoment i statsförslaget har avsikten va-
21618: undermoment 30.35.41.2 (Ersättning för rov-        rit att i tiliämpliga delar eftersträva ett liknan-
21619: djurs skadegörelse) i utgiftsstaten för år 1979    de system, som redan i åratal tiliämpats i frå-
21620: för ersättande av för skyddandet av renar för      ga om samma moments undermomentet 30.35.
21621: rovdjur använda arbetsdagar. Med an1edning         41.1 (Ersättning för hjortdjurs skadegörelse).
21622: av ansökan har jord- och skogsbruksministeriet     För förebyggande av skador förorsakade av
21623: i brev nr 6215/63 MMM 1979; 27. 12. 1979           hjortdjur har jord- och skogsbruksministeriet av
21624: meddelat Renhetesföreningen bl.a. följande:        medel under detta undermoment beviljat an-
21625:    "Enligt motiveringen tili nämnda undermo-       slag bl.a. åt vilt- och fiskeriforskningsinstitutet,
21626: ment i statsförs1aget kan medel under under-       skogsforskningsanstalten, trafikskyddet och jä-
21627: momentet användas för ersättningar, som beta-      garnas centralorganisation för åtgärder för fö-
21628: 1as för renar som dödats av rovdjur och för        rebyggande av skador samt för forskning. Me-
21629: skador som rovdjur vållat husdjur samt för         del har inte beviljats åt enskilda skadelidande
21630: åtgärder i syfte att hindra skador.                för åtgärder som de vidtagit för förebyggande
21631:    Vid uppgörandet av utgiftsstaten har avsik-     av skador och detta skulle inte i praktiken ha
21632: ten varit att erlägga ersättningar enligt 1agen    varit möjligt. På motsvarande sätt har minis-
21633: 088000784Y
21634: 6                                              1980 vp.
21635: 
21636: teriet beviljat vilt- och fiskeriforskningsinstitu-   rovdjur" skulle, med beaktande av att mot-
21637: tet medel för utredningsarbete vad gäller åtgär-      svarande arbetsdagar utförts också för skyd-
21638: der avsedda att förebygga skador samt i un-           dande av husdjur, innebära så stora förändring-
21639: dantagsfall för eliminerandet av rovdjursindi-        ar både i nuvarande ersättningssystem och i
21640: vid, som orsakar betydande skada. I spörsmå-          den praxis som tillämpas att det inte inom
21641: let avsedda "ersättande av de arbetsdagar             ramen för nuvarande anslag föreligger möjlig-
21642: som . . . utfördes för skyddande av renar för         het härtill.
21643:      Helsingfors den 17 juni 1980.
21644: 
21645:                                                                           Minister Veikko Saarto
21646:                                                 1980 vp.
21647: 
21648: Kirjallinen kysymys n:o 331.
21649: 
21650: 
21651: 
21652: 
21653:                                    Suonio: Yhopistojen päätoimisille tuntiopettajille suoritettavista
21654:                                       vuosilomakorvauksista.
21655: 
21656: 
21657:                          Ed u s kunnan H ,e r r a Puhe m i e h e 11 e.
21658: 
21659:    Maalisk,uun 7 päivänä 1979 antoi korkein            tykseen valtiovarainministeriö kuiten:kin ilmoitti
21660: hahlinto-orkeus päätöksensä valituksesta, joka         kantanaan, että päätoimisille tuntiopettajille ei
21661: koski vuosilomakorvauksen maksamista Turun             tule suorittaa vuosilomakorvauksia. Samalla val-
21662: yliopistossa tuntiopettajana annetusta opetuk-         tiovarainministeriö vahvisti aiemman kantansa,
21663: sesta. Korkein hallinto-oi!keus totesi, että kysei-    että sivut'Oimisille tuntiopettajille vuosilomakor-
21664: nen henkilö toimiessaan sivutoimisena tunti-           vaukset voidaan suorittaa KHO:n 7. 3. 1979
21665: opettajana Turun yliopistossa oli ollut virka-         antaman päätöksen mukaisesti.
21666: suhteeseen rinnastettavassa ju1kisoikeudel'lisessa        Edellä selvitetyistä valtiovarainministeriön
21667: palveLussuhteessa valtioon ja että koska hän oli       ohjehta on yliopistoissa ja korkea:kourluissa
21668: ollut vähintään 18 päivää valtion palveluksessa,       aiheutunut huomattavia ristiriitoja. S1vutoilmis-
21669: oli katsottava hänen olevan eräiden julkisoikeu-       ten tuntiopettajien aseman            korjaannuttua
21670: delliseSisa palvelussuhteessa valdoon o:levien hen-    KHO:n päätöksen johdosta jäivät päätoimiset
21671: kilöiden vuosiLomasta ja vuosilomakorvauksesta         tuntiopettajat vielä vuosilomakorvausten ulko-
21672: 31. 8. 1973 annetun asetukisen 3 §:ssä tarkoi-         puolelle lainsäädännön au!ko!Usuuden ja valtio-
21673: tettu henkilö. Tällä perusteella korkein ha1Hnto-      vararnministeriön kireän tulkinnan vuoksi. Tun-
21674: o1keus katsoi oikeaksi kumota Turun yliopiston         tiopettajia edustavien ammatillisten järjestöjen
21675: muutoksenhakuJautakunnan ja hallintoviraston           ja yliopistojen ja korkeakoufujen hallinnoHisen
21676: päätökset ja palauttaa asia haHintovirastolle          johdon väJ.illä on käyty neuvotteluja epäoikeu-
21677: vuosilomakorvauksen myöntämistä varten.                denmukaisten ja epäselvien ohjeiden tuLkinnas-
21678:    Korkeimman ha11into-o1keuden kyseisen pää-          ta. Tilannetta ei voida kuitenkaan tyydyttävästi
21679: töksen perusteella opetusministeriö pyydettyää:n       hoitaa i1man, että päätoimiset tuntiopet,tajat
21680: ensin lausunnon valtiovarainministeriöltä antoi        säännösten tasolla tai uudella tulkinnalla asete-
21681: ohjeet yliopis'toille ja korkeakouJuHle vuosilo-       taan samaan asemaan kuin sivutoimi,set ,tunti-
21682: makorvauksen maksamisesta tuntiopettajille.            opettajat vuosilomakorvauksien suhteen.
21683: Myöhemmin opetusministeriö kuitenkin vielä                EdeLlä olevaan vHtaten ja valtiopäiväjärjes-
21684: täsmentääkseen päätöstä tiedusteli valtiovarain-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kun-
21685: ministeriön kantaa päätoimisille tunt1opettajille      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21686: suoritettavasta vuosilomakorvauksesta. Opetus-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21687: ministeriö totesi, että koska kysdsiin henkilöi-
21688: hin ei sovelleta valtion virkamiehistä annetun                   M1hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21689: asetuksen säännöksiä ja koska päätoimista tun-                ryhtyä, jotta yliopisbojen ja korkeakou-
21690: tiopettajaa ei voida pitää asetuksen tarkoitta-               lujen päätoimisiNekin tuntiopettajille
21691: massa merkityksessä vaLtion toimen haltijana,                 maksetaan vuosilomakorvaukset samo-
21692: päätoimisiJJ.e tuntiopettajille tu11si voida suorit-          jen perusteiden mukaisesti kuin muille-
21693: taa vuos:Homakorvausta. Opetusministeriön esi-                kin virkamiehiHe?
21694:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
21695: 
21696:                                              Kaarina Suonio
21697: 
21698: 
21699: 
21700: 0880007850
21701: 2                                            1980 vp.
21702: 
21703: 
21704: 
21705: 
21706:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21707: 
21708:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa   järjestetty 16 päivänä toukokuuta 1980 anne-
21709: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tulla asetuksella (346/80) eräiden julkisoikeu-
21710: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn          dellisessa palvelussuhteessa valtioon olevien
21711: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauk-
21712: asianomaisel!le jäsenelle jäljennöksen kansan-      sesta annetun asetuksen (693/73) muuttami-
21713: edustaja Kaarina Suonion näin kuuluvasta kir-       sesta. Asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan
21714: jallisesta kysymyksestä n:o 331:                    yliopistojen ja korkeakoulujen, harjoittelukoulu-
21715:                                                     ja lukuun ottamatta, pää- ja sivutoimiselle tun-
21716:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tiopettajalle maksetaan lomakorvausta pykälän
21717:        ryhtyä, jotta yliopistojen ja korkeakou-     1 momentissa mainittujen perusteiden mukai-
21718:        lujen päätoimisiLlekin tuntiopettajille      sesti. Kyseinen asetuksen muutos, jota sovelle-
21719:        maksetaan vuosilomakorvaukset samo-          taan ensimmäisen kerran myönnettäessä loma-
21720:        jen perusteiden mukaisesti kuin mu:rlJe-     korvausta maaliskuun 31 päivänä 1980 päätty-
21721:        kin rvirkamiehiHe?                           neeitä lomanmääräytymiskaudelta, merkitsee
21722:                                                     sitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen päätoi-
21723:   Vastauksena kysym~kseen esitän kunnioittaen       misille tuntiopettajille maksetaan lomakorvaus-
21724: seuraavaa:                                          ta samojen perusteiden mukaisesti kuin muille-
21725:   Yliopistojen ja korkeakoulujen päätoimisten       kin virkamiehille.
21726: tuntiopettajien oikeus vuosilomakorvaukseen on
21727:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
21728: 
21729:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
21730:                                             N:o 331                                                3
21731: 
21732: 
21733: 
21734: 
21735:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
21736: 
21737:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arrangerats genom förordningen av den 16
21738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      maj 1980 (346/80) angående ändring av för-
21739: av den 13 maj 1980 tili vederbörande medlem        ordningen om semester och semesterersättning
21740: av statsrådet för avgivande av svar översänt       för vissa personer i offentligträttsligt tjänstgö-
21741: avskrift av följande av riksdagsman Kaarina        ringsförhållande tili staten (69 3/7 3) . Enligt
21742: Suonio undertecknad spörsmål nr 331:               3 § 2 mom. förordningen utges semesterersätt-
21743:                                                    ning tili timlärare i huvud- eller bisyssla vid
21744:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     universitet och högskola, med undantag av öv-
21745:        ta för att även tili timlärare i huvud-     ningsskola, enligt i paragrafens 1 moment stad-
21746:        syssla vid universitet och högskola beta-   gade grunder. Ifrågavarande ändring av förord-
21747:        las semesterersättning enligt samma         ningen, som tiliämpas första gången vid bevil-
21748:        grunder som tili andra tjänstemän?          jandet av semesterersättning på grundvalen av
21749:                                                    det semesterkvalifikationsår som utlöpt den 31
21750:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mars 1980, betyder, att tili timlärare i huvud-
21751: samt anföra följande:                              syssla vid universitet och högskola betalas se-
21752:   Rätt tili semesterersättning för timlärare i     mesterersättning enligt samma grunder som tili
21753: huvudsyssla vid universitet och högskola har       andra tjänstemän.
21754:      Helsingfors den 13 juni 1980.
21755: 
21756:                                                                      Minister Pirkko Työläjärvi
21757:                                                 1980 vp.
21758: 
21759: Kirjallinen kysymys n:o 332.
21760: 
21761: 
21762: 
21763: 
21764:                                    Toiviainen: Hiiilentuonnin turvaamisesta Puolasta.
21765: 
21766: 
21767:                           Ed u s kunnan H ·e r r a Puhe m i e he 11 e.
21768: 
21769:    Viime aikoina käydyssä vilkkaassa energia-          sen kanssa, mikä olisi ristiriidassa maamme ul-
21770: poliittisessa keskustelussa on yleisesti todettu,      kopolitiikan kanssa. Edelleen on korostettava,
21771: että Suomi tulee lisäämään ja Suomen pitää             että koko hankkeeseen sisältyy monia kansain~
21772: lisätä hiilen suhteellista osuutta energiantuotan-     välisten kriisien mahdollisuuksia, jotka voivat
21773: nossa. Erään tuoreen kansainvälisen tutkimuk-          tukkia koko järjestelmän toiminnan. Kansain-
21774: sen mukaan seuraavien kahdenkymmenen vuo-              väliset tahtihinnat heilahtelevat voimakkaasti,
21775: den aikana hiilen osuus energian kokonaistuo-          poliittinen epävakaisuus voi aiheuttaa reitin
21776: tannossa kasvaisi puoleen ja ohittaisi öljyn           varrella ongelmia jne.
21777: osuuden. Myös Suomessa hiilen kulutus kas-                Puola on Suomen perinteinen ja luonnolli-
21778: vaa kaik!kien ennusteiden ja arvioiden mukaan          nen hiilentoimittaja. Puolan viranomaiset ovat
21779: tuntuvasti jo lyhyelläkin aikavälillä.                 selkeästi ilmoittaneet, että Puola kykenee myös
21780:     Tällä hetkellä valtaosa hiilestä tuodaan maa-      tulevaisuudessa toimittamaan Suomeen riittä-
21781: hamme Puolasta, loput Neuvostoliitosta. Julki-         västi hiiltä. Näin ollen tuntuu hämmästyttäväl-
21782: suuteen on viime kuukausina tullut tietoja             tä, että Suomi on menemässä merta edemmäs
21783: uusista hiilenhankkimiskeinoista, jotka eivät          kalaan, jopa hyvinkin tuulisille ja karikkoisille
21784: kuulosta taloudellisesti eivätkä poliittisesti pitä-   vesille.
21785: viltä.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21786:    Kysymys on ns. yhteispohjoismaisesta hiili-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
21787: satamahankkeesta, jossa Suomen viranomaiset            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
21788: näyttävät olleen varsin aloitteellisia. Tietojen       si seuraavan kysymyksen:
21789: mukaan ajatuksena on tuoda suuria määriä hiil-
21790: tä yhteispohjoismaiseen suursatamaan ja siitä                    Millaisen kannan Hallitus ottaa yh-
21791: edelleen eri Pohjoismaiden käyttöön. Suursata-                teispohjoismaiseen hiilisatamahankkee-
21792: maa on kaavailtu Ruotsiin. Mahdollisina hiilen-               seen,
21793: toimittajina on mainittu Etelä-Afrikan Tasaval-                  - aikooko Hallitus ryhtyä toimen-
21794: ta, Australia ja Kanada. Hankkeeseen tulisi                   piteisiin hiilen hankkimiseksi Etelä-
21795: liittymään huomattavia louhinta-, kuljetus-, väy-             Afrikan Tasavallasta,
21796: länrakennus- ja satamainvestointeja.                             - ja mihin toimenpiteisiin Hallitus
21797:     Kuten sanottu, hankkeeseen liittyy taloudel-              aikoo ryhtyä Suomen hiilentuonnin tur·
21798: lisesti ja poliittisesti vakavia piirteitä.                   vaamiseksi Puolasta tapahtuvin toimi-
21799:     Aivan erityistä hämmästystä herättää mahdol-              tuksin myös tulevaisuudessa?
21800: linen yhteistyö Etelä-Afrikan rotusortohallituk-
21801:       Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
21802: 
21803:                                            Seppo Toiviainen
21804: 
21805: 
21806: 
21807: 
21808: 088000774M
21809: 2                                             1980 vp.
21810: 
21811: 
21812: 
21813: 
21814:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21815: 
21816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimittajan ja suomalaisten tuojien kesken. Tar-
21817: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vittaessa hallitus on valmis tutkimaan täyden-
21818: olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           täviä keinoja esim. Puolan tuonnin turvaami-
21819: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         seksi. Tämä on tehtävä yhdessä puolalaisen
21820: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        osapuolen kanssa ja siksi mahdollisten toimen-
21821: edustaja Seppo Toiviaisen näin kuuluvasta kir-       piteiden ennakointi ei ole tässä vaiheessa aiheel-
21822: jallisesta kysymyksestä n:o 332:                     lista.
21823:                                                         Mikäli hiilen kasvavaa kysyntää ei voida tyy-
21824:           Millaisen kannan Hallitus ottaa yh-        dyttää yksin nykyisistä hankintamaista, on tur-
21825:        teispohjoismaiseen hiilisatamahankkee-        vauduttava täydentäviin lähteisiin. Tällainen ti-
21826:        seen,                                         lanne saattaa syntyä 1980-luvun lopulla tai
21827:           - aikooko Hallitus ryhtyä toimen-          1990-luvulla. Siihen viittaavat mahdollisuus hii-
21828:        piteisiin hiilen hankkimiseksi Etelä-         lenkulutuksen kääntymiseen nopeaan nousuun
21829:        Afrikan Tasavallasta,                         Suomessa ja arviot vientitarjonnan verrattain
21830:           - ja mihin toimenpiteisiin Hallitus        hitaasta kasvusta Itämeren piirissä lähivuosi-
21831:        aikoo ryhtyä Suomen hiilentuonnin tur-        kymmeninä.
21832:        vaamiseksi Puolasta tapahtuvin toimi-            Tässä vaiheessa on ennenaikaista arvioida,
21833:        tuksin myös tulevaisuudessa?                  mistä hiiltä mahdollisesti tuotaisiin. V aihtoeh-
21834:                                                      toisia lähteitä on periaatteessa useita. Niistä
21835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tapahtuvaan tuontiin liittyvät tekniset, taloudel-
21836: vasti seuraavaa:                                     liset, poliittiset ja muut näkökohdat tulevat
21837:    Energiapoliittisessa ohjelmassa on asetettu       asianmukaiseen tarkasteluun sitten, kun tilanne
21838: erääksi tavoitteeksi kivihiilen osuuden lisäämi-     niin vaatii.
21839: nen tuontipolttoaineiden hankinnassa pitkällä           Kuljetus- ja satamajärjestelmän kehittyneisyy-
21840: aikavälillä. Tätä silmälläpitäen edellytetään sel-   dellä on huomattava vaikutus hiilentuonnin ta-
21841: vitettäviksi mm.:                                    louteen. Suomen satamajärjestelmä ei ole tässä
21842:    - mahdollisuudet edullisiin kivihiiliostoihin     suhteessa täysin tyydyttävällä tasolla. Sen vuok-
21843: eri hankintalähteistä,                               si on selvitetty mahdollisuuksia perustaa Suo-
21844:    - hiilen tuontiin liittyvät satama- ja kulje-     meen syväsatama hiilentuontia varten. Se loisi
21845: tuskysymykset,                                       edellytykset edullisten hiilierien tuomiselle sekä
21846:    - kivihiilen varmuusvarastointitarpeet.           nykyisistä että mahdollisista muista lähteistä.
21847:    Suomessa käytettävä kivihiili on pääosin pe-      Se saattaisi tarjota ratkaisun myös hiilen var-
21848: räisin Puolasta, jossain määrin sitä tuodaan         muusvarastointikysymykseen, johon energiaoh-
21849: myös Neuvostoliitosta. Tuonti perustuu pitkä-        jelmassa viitataan.
21850: aikaisiin sopimuksiin, jotka antanevat hyvät            Ennen kuin hankkeesta voidaan tehdä rat-
21851: edellytykset nykyistä tasoa vastaaville tuonti-      kaisua, on kaikki kyseeseen tulevat vaihtoehdot
21852: määrille myös tulevina vuosina.                      tutkittava. Sen vuoksi on kansallisten ratkaisu-
21853:    Hiilen kulutuksen odotetaan kuitenkin kas-        jen ohella kartoitettu edellytyksiä Pohjoismai-
21854: vavan maassamme ja erityistä huomiota on             den yhteisille kuljetus- ja satamajärjestelyille.
21855: kiinnitettävä tämän lisähiilen hankintaan. Hal-         On ajateltavissa esim. muissa Pohjoismaissa
21856: litus pitää toivottavana, että tarvitsemamme         sijaitsevien satamien käyttöä välipurkauspistei-
21857: hiili voitaisiin tulevaisuudessakin hankkia ensi     nä suurille hiilialuksille, jotka jatkaisivat ke-
21858: sijassa nykyisistä lähteistä. Tuonnin kasvu tuli-    vennettyinä omiin pienempiin satamiimme. Sa-
21859: si pyrkiä varmistamaan normaalia sopimustietä        manlainen menettely on tavallinen öljynkulje-
21860:                                             N:o 332                                              3
21861: 
21862: tuksissamme. On myös harkittu yhteistä kes-       ja arviointityö on lähivuosina tärkeätä ja ajan-
21863: kussatamavaihtoehtoa, joskin sen toteutumis-      kohtaista. Siihen velvoittaa myös energiapoliit-
21864: edellytykset vaikuttavat rajoitetuilta.           tinen ohjelma.
21865:    Kaiken kaikkiaan hiilen kuljetusjärjestelmän      Tuontienergian saannin riittävyyteen ja ta-
21866: kehittäminen on vasta selvitysvaiheessa eikä      loudellisuuteen on maassamme kiinnitettävä va-
21867: ratkaisuvaihtoehtoihin ole vielä syytä ottaa      kavaa ja jatkuvaa huomiota, koska tuontiener-
21868: kantaa.                                           gia kattaa vielä pitkään suuren osan energian-
21869:    Suomen ja kansainväliset hiilinäkymät huo-     kulutuksestamme. Tarkastelun on koskettava
21870: mioon ottaen hallitus katsoo, että hiilen han-    kaikkia tuontienergialähteitä, eikä kivihiili
21871: kintaa, kuljetusta ja käyttöä koskeva Selvitys-   muodosta tässä suhteessa poikkeusta.
21872:      Helsingissä kesäkuun 18 päivänä 1980.
21873: 
21874:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
21875: 4                                           1980 vp.
21876: 
21877: 
21878: 
21879: 
21880:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21881: 
21882:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ländska importöterna. Regeringen är vid behov
21883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       beredd att studera kompletterande utvägar för
21884: se av den 13 maj 1980 till vederbörande med-       tryggande av importen t.ex. från Polen. Detta
21885: lem av statsrådet för avgiva1lde av svar över-     böt ske i samverkan med den polska patten,
21886: sänt avskrift av följande av riksdagsman Seppo     och det ät därför inte i detta skede motiverat
21887: Toiviainen undertecknade spörsmål nr 332:          att antecipeta dessa eventuella åtgätder.
21888:                                                        Skulle den växande eftetfrågan inte kunna
21889:           Hur ställer sig Regeringen för pro-      tillgodoses enbart genom import från de le-
21890:        jektet om en samnordisk kolhamn,            verantörsländer som vi anlitar för ögonblicket
21891:           - ämnar Regeringen skrida till åt-       bör man ty sig till komplettetande källor. En
21892:        gärder för köpande av kol från Sydafri-     dylik situation kan uppkomma i slutet av 1980-
21893:        kanska Republiken,                          talet ellet på 1990-talet. Möjligheten att kol-
21894:           - och vilka åtgärder ämnar Rege-         förbtukningen bötjar snabbt öka i Finland
21895:        ringen vidta för att kolleveranserna från   ävensom kalkylerna om exportutbudets förhål-
21896:        Polen till Finland skall kunna tryggas      landevis tröga tillväxt inom Östetsjöområdet
21897:        även i framtiden?                           under de närmaste åttiondena tyder på detta.
21898:                                                        Det är i detta skede förtidigt att bedöma
21899:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt      vatiftån kolet möjligen skulle komma att im-
21900: anföra följande:                                   portetas. I ptincip finns det många möjliga
21901:     En ökad andel av stenkoi inom vår import       leverantötsländer. De tekniska, ekonomiska, po-
21902: av bränslen har uppställts som ett långsiktigt     litiska och andra synpunkter som ansluter sig
21903: mål i vårt energipolitiska program. Med sikte      till importen från dem kommer att upptagas
21904: härpå bör t.ex. följande omständigheter ut-        till behörig behandling då situationen så krä-
21905: redas:                                             ver.
21906:    - möjligheterna att köpa :kol förmånligt            Transport- och hamnsystemets utvecklings-
21907: från olika källor,                                 nivå har en avsevätd invetkan på kolimpor-
21908:    - hamn- och transportfrågorna i anslutning      tens ekonomi. Vårt hamnsystem är i detta hän-
21909: till kolimporten och                               seende inte fullt tillftedsställande. Man har
21910:    - behovet av säkerhetsupplag i fråga om         därför studetat vilka möjlighetet det skulle
21911: kol.                                               finnas att föt kolimporten inrätta en djuphamn
21912:    Det kol som används i Finland kommer            i Finland. En dylik hamn skulle skapa förut-
21913: huvudsakligen från Polen, i viss mån använder      sättningar för importering av fötmånliga koi-
21914: man också sovjetiskt kol. Importen bygger på       pattiet från såväl nuvatande som eventuella
21915: långfristiga avtal, vilka borde ge goda förut-     andta källot. Den kunde också etbjuda en lös-
21916: sättningar för importen av kol i nuvarande         ning till ftågan om säkerhetsupplagring, till
21917: utsträckning även under kommande år.               vi1ken även i enetgiptogrammet hänvisas.
21918:    Kolförbrukningen förväntas dock växa i lan-         Innan beslut kan fattas om projektet, bör
21919: det och just anskaffningen av tillskottet bör      alla alternativa lösningat studeras. Dätföt har
21920: fästas speciell uppmärksamhet vid. Regeringen      man fötutom nationella lösningat även kartlagt
21921: anser det önskvärt att det kol vi behöver skul-    förutsättningat för gemensamma nordiska trans-
21922: le även i framtiden kunna i första hand an-        port- och hamnarrangemang.
21923: skaffas från nuvarande källor. lmportökningen          Det är tänkbatt t.ex. att andra nordiska
21924: borde i mån av möjlighet säketställas genom        hamnar skulle användas för mellanlossning i
21925: normala avtal mellan leverantören och de fin-      ftåga om större kolfartyg, vilka efter den par-
21926:                                               N:o 332                                              5
21927: 
21928: tiella lossningen skulle fortsätta tili våra egna,   att det är angeläget och aktuellt att under de
21929: mindre hamnar. En dylik praxis är vanlig vid         närmaste åren reda ut och föregripa anskaff-
21930: våra oljetransporter. Även ett alternativ som        ningen, transporten och användningen av kol i
21931: skulle innebära gemensam centralhamn har             Finland. Även det energipolitiska programmet
21932: dryftats, men förutsättningarna för dess för-        förpliktar oss tili detta.
21933: verkligande förefaller begränsade.                      Fortsatt och allvarlig uppmärksamhet bör
21934:    Allt som allt är utvecklandet av ett system       fästas vid en tillräcklig och ekonomisk tillgång
21935: för koltransportens organisering först under         på importenergi i landet, emedan största delen
21936: beredning, och det är inte ännu skäl att fatta       av vår energiförbrukning ännu Iänge bör täckas
21937: ståndpunkt tili lösningsalternativen.                genom import. Bedömningen bör gälla alla im-
21938:    Med beaktande av utsikterna såväl i Finland       porterade bränslen, och stenkoi utgör härvidlag
21939: som på internationellt plan anser regeringen,        inget undantag.
21940:       Helsingforsden 18 juni 1980.
21941: 
21942:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
21943: 
21944: 
21945: 
21946: 
21947: 088000774M
21948:                                                1980 vp.
21949: 
21950: Kirjallinen kysymys n:o 333.
21951: 
21952: 
21953: 
21954: 
21955:                                    Bärlund ym.: Kioskitoiminnan aseman tarkentamisesta vähit·
21956:                                       täiska uppaportaassa.
21957: 
21958: 
21959: 
21960: 
21961:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
21962: 
21963: 
21964: 
21965:    Vähittäiskaupan rakenteessa on viimeisen           sääntymistä, missä työolosuhteet ovat kaupan
21966: vuosikymmenen aikana tapahtunut mittavia              keskimääräisiä työoloja heikommat. Ilta- ja
21967: muutoksia. Suurmyymälöiden asema on vahvis-           vuorotyön osuus työajasta on myös tuntuvasti
21968: tunut ja pienmyymälöiden poistuma on ollut            lisääntynyt. Ruotsalaisessa tutkimuksessa on li-
21969: valtava. Kaupan neljän hallitsevan ketjun ote         säksi todettu, että yksintyöskentely, joka on
21970: on entisestään tiivistynyt ja itsenäisten pien-       tavallisin työtapa kioskeissa, johtaa henkisiin
21971: kauppiaiden liikkumatila on supistunut lähes          paineisiin ja muihin ongelmiin työntekijöiden
21972: olemattomiin.                                         parissa.
21973:    Aivan viimeisten vuosien aikana kaupan ra-            Kuluttajien kannalta kioskien toimialan laa-
21974: kennemuutokseen on ilmestynyt lisäpiirre, jon-        jentuminen johtaa eri suuntaisiin vaikutuksiin.
21975: ka vaikutukset pitemmällä tähtäyksellä voivat         Lyhyellä tähtäyksellä saattaa tuntua miellyttä-
21976: olla arvaamattomat kuluttajien, pienkauppiai-         väitä saada iltaisin ja viikonloppuisin avoinna
21977: den ja kaupanalan työntekijöiden kannalta.            olevasta kioskista sellaisiakin hyödykkeitä, joita
21978: Kioskit ovat kasvavassa määrin muuttumassa            kioskeista ei perinteisesti ole voitu ostaa. Pi-
21979: pienoistavarataloiksi, joista voidaan ostaa mitä      demmällä tähtäyksellä kuva muuttuu kuitenkin
21980: erilaisimpia tavaroita kaupan tavanomaisten           synkemmäksi. Suuret kioskiketjut kilpailevat
21981: aukioloaikojen ulkopuolella. Elintarvikeliikkei-      pienet kioskit nurin. Kioskiverkko harvenee.
21982: den kupeisiin rakennetut kioskit ovat hälven-         Laajentuneet kioskit voivat myös muodostua
21983:  täneet liikkeen ja kioskin välistä rajaa. Huolto-    vakavaksi uhkaksi pienkaupoille, jotka eivät
21984: asemat ja baarit ovat perustaneet kioskintapai-       pysty kilpailemaan kioskien kanssa esimerkiksi
21985: set tavaravalikoimaitaan usein varsin laajat          aukioloaikojen suhteen. Edelleen on ilmeistä,
21986: myyntipisteet. Kioskien tehtäväalue on tällä          että kuluttajien mahdollisuudet perehtyä kios-
21987:  tavoin laajentunut yli sen mitä kioskeille on        keissa myytävänä olevien tavaroiden hintaan ja
21988:  alunperin tarkoitettu.                               laatuun ovat heikommat kuin tavallisissa myy-
21989:     Viime aikoina on käynyt ilmi, että eräät          mälöissä.
21990:  kioskialan yrittäjät ovat laajentaneet tavaravali-
21991:  koimaansa jopa kioskiasetuksen määräämien ra-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
21992:  jojen yli. Tämä osoittaa, että kioskien toimin-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
21993:  nan lainmukaisuutta tulisi valvoa entistä te-        taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
21994:  hokkaammin. Samalla olisi syytä suorittaa pe-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21995:  rusteellinen selvitys kioskien tulevasta asemas-
21996:  ta vähittäismyyntiportaassa suhteessa varsinai-                Onko Hallituksen tiedossa, että suur-
21997:  seen vähittäiskauppaan.                                     kioskien tavaravalikoiman voimakas
21998:     Työntekijöiden kannalta kioskien laajentu-               laajentuminen johtaa vaikeuksiin pien-
21999:  minen niille vieraille alueille merkitsee sellais-          kauppiaiden, kaupan työntekij.öiden sekä
22000:  ten työskentely-ympäristöjen merkityksen li-                kuluttajien kannalta, sekä
22001: 0880007861
22002: 2                                        1980 vp.
22003: 
22004:         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-        että edellä mainitut haitat voidaan pois-
22005:      siin kioskitoiminnan aseman tarkenta-          taa?
22006:      miseksi vähittäiskauppaportaassa siten,
22007:     Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1980.
22008: 
22009:        Kaj Bärlund                 Saara-Maria Paakkinen      Mikko Elo
22010:        Kaarina Suonio              Pentti Lahti-Nuuttila      Risto Tuominen
22011:        Paula Eenilä                Anna-Liisa Piipari         Matti Puhakka
22012:        Salme Myyryläinen           Pekka Starast              Juhani Raudasoja
22013:        Liisa Jaakonsaari           Hannu Tapiola              Jouko Tuovinen
22014:        Tellervo Koivisto           Tarja Halonen              Markus Aaltonen
22015:        Pirjo Ala-Kapee                                        Pirkko Valtonen
22016:                                                N:o 333                                              3
22017: 
22018: 
22019: 
22020: 
22021:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22022: 
22023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        laista merkitystä kuin sillä uskottiin em. lain-
22024: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         säädöksiä annettaessa olevan. Rakennekehityk-
22025: mies, olette 13 päivänä toukokuuta 1980 päi-         sen tuloksena ovat päivittäistavarakaupat kil-
22026: vätyn kirjeenne n:o 385 ohella lähettänyt val-       pailukeinonaan löytäneet uusia myyntiartikke-
22027: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitet-      leita ja hyväksyneet tavaravalikoimiinsa aikai-
22028: tavaksi jäljennöksen kansanedustaja Bärlundin        semmin usein perinteisillä kioskitavaroina pi-
22029: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 333, jossa        dettyjä tuotteita kuten sanomalehtien, kirjojen,
22030: tiedusteliaan:                                       kukkien, kemikaliotuotteiden myynnin. Tavara-
22031:                                                      talot ovat useissa tapauksissa ottaneet tavara-
22032:           Onko Hallituksen tiedossa, että suur-      valikoimiinsa huoltamojen perinteisen öljyn ja
22033:        kioskien tavaravalikoiman voimakas            bensiinin myynnin. Osaksi tästä johtuen kioski-
22034:        laajentuminen johtaa vaikeuksiin pien-        kaupassa on tapahtunut joko tahattomasti tai
22035:        kauppiaiden, kaupan työntekijöiden sekä       tarkoituksella asetuksen tavaraluetteloista poik-
22036:        kuluttajien kannalta, sekä                    keamisia.
22037:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Kioskien rakenteelliset muutokset etenkin
22038:        siin kioskitoiminnan aseman tarkenta-         asutuskeskuksissa ovat niin ikään muuttaneet
22039:        miseksi vähittäiskauppaportaassa siten,       kioskeista luotua kuvaa ja hämärtäneet kiinteän
22040:        että edellä mainitut haitat voidaan pois-     ja kioskimyymälän välistä rajaa. Moninaisten
22041:        taa?                                          myyntipaikkojen säännöstäminen eri asetuksissa
22042:                                                      mm. majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetussa
22043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          asetuksessa (502/69), on alusta pitäen luonut
22044: taen seuraavaa:                                      säädösten noudattamisen valvonnasta ongelman.
22045:    Kioskikauppaa koskevat määräykset yhtenäis-       Järjestelmän monimutkaisuudesta johtuen po-
22046: tettiin 24 päivänä kesäkuuta 1969 annetulla          liisi- tai terveydenhoitoviranomaisten ei aina
22047: asetuksella. Sitä ennen oli jo terveydenhoitola-     ole ollut helppo valvoa sitä riittävästi. Tämä
22048: kiin sekä erityisesti terveydenhoitoasetukseen       on aiheuttanut toistuvia tulkintaongelmia ja
22049:  (55/67) sisällytetty yksityiskohtaisia säännök-     erimielisyyksiä viranomaisten ja liikkeenharjoit-
22050: siä ns. elintarvikekioskeista tapahtuvasta myyn-     tajien välille. Tästä johtuen valvontakäytäntö
22051: nistä.                                               on vaihdellut eri kunnissa ja läänien alueilla.
22052:    Kioskiasetuksen valmistelun lähtökohtana pi-          Haja-asutusalueiden vähittäisliikkeiden tilaa
22053: dettiin kaupan tasapuolisten kilpailumahdolli-       on kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta
22054: suuksien luomista. Niinpä samaan aikaan kios-        tutkittu useammassa toimikunnassa ja työryh-
22055: kiasetuksen kanssa valmistellun ja annetun lain      mässä. Päivittäistavaroiden palveluiden saavu-
22056: vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-      tettavuusongelmaa haja-asutusalueilla ei kioski-
22057: ajasta (435/69) arveltiin vähentävän kulutta-        kaupan katsota voivan ratkaista, mutta toisaal-
22058: jien ostotarvetta myymälöiden laajentuvan auki-      ta sen merkitystä haja-asutusalueiden vähittäis-
22059: olaajan ulkopuolella ja tästä johtuen kioskikau-     kaupan rakennekehityksen vauhdittajana ei
22060: palle sallittiin vapaan aukiolaajan lisäksi aikai-   myöskään ole voitu pitää mitenkään merkittä-
22061: sempaa laveampi tuotevalikoima, joka asetuk-         vänä. Syntynyt kilpailuongelma keskittyykin
22062: sessa yksilöitiin tavaranimikkeittäin.               ostovoimaitaan suurehkoihin asutuskeskuksiin.
22063:     Vähittäiskaupan rakennekehityksestä johtuen          Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää tärkeä-
22064: on myös Suomen kioskikaupan asema viime              nä, että valtiovallan toimeksiannosta selvitetään
22065: vuosikymmenen aikana muuttunut. Vähittäis-           miten laajaa säännöksien ulkopuolinen tarvik-
22066: liikkeille lain sallimalla laajennetulla aukiolo-    keiden myynti on ja mitkä ovat tämän seuraus-
22067:  ajalla kilpailukeinona ei liene tänä päivänä sel-   vaikutukset kotimaankauppaan, erityisesti pien-
22068: 4                                            1980 vp.
22069: 
22070: kauppatoimintaan ja henkilöstökysymyksiin,          maankaupan kehitys 1980-luvulla uusia vaati-
22071: sekä olisiko 1970-luvulla tapahtuneiden lähinnä     muksia kioskiasetuksessa mainituille toiminnoil-
22072: ostotapojen ym. muutosten seurauksena uudis-        le. Tässä vaiheessa ministeriö pitää välttämättö-
22073: tamistarvetta kioskiasetuksen tavaraluetteloissa.   mänä, että asetuksen tavaraluetteloita noudate-
22074: Näin saadun tutkimusaineiston pohjalta voi-         taan ja antaa sen mukaisesti valvontaohjeita vi-
22075: daan arvioida asettaisiko nähtävissä oleva koti-    ranomaisille.
22076:      Helsingissä kesäkuun 16 päivänä 1980.
22077: 
22078:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
22079:                                               N:o 333                                              5
22080: 
22081: 
22082: 
22083: 
22084:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
22085: 
22086:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inte såsom ett konkurrensmedel idag ha den
22087: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        betydelse om man trodde när stadgandena ut-
22088: se av den 13 maj 1980 nr 385 tili vederbö-          färdades. Tili följd av strukturomvandlingen
22089: rande medlem av statsrådet för avgivande av         har dagligvarubutikerna funnit nya konkur-
22090: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     rensmedel i nya artiklar och börjat sälja t.ex.
22091: man Bärlund m.fl. undertecknade spörsmål nr         tidningar, böcker, blommor och kemikalier, vil-
22092: 333:                                                ka tidigare ansetts som traditionella kioskvaror.
22093:                                                     Varuhus har i flera fall i sitt sortiment inklu-
22094:           Är Regeringen medveten om att den         derat försäljningen av oljor och bensin, som
22095:        stora expansion som skett i storkiosker-     traditionellt ankommit på servicestationerna.
22096:        nas varusortiment föranleder svårighe-       Tili en del just därför har inom kioskhandeln
22097:        ter för småhandlarna, de som är an-          skett antingen oavsiktliga eller avsiktliga avvi-
22098:        ställda inom handeln samt konsumen-          kelser från förordningens varuförteckningar.
22099:        terna och                                       Kioskernas strukturella förändringar isynner-
22100:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       het i bosättningscentra har likaså modifierat
22101:        att kioskhandelns ställning i minuthan-      den bild som skapats om kioskerna och för-
22102:        delsledet skall kunna specificeras så,       dunklat gränsen mellan fast butik och kiosk-
22103:        att ovannämnda missförhållanden kan          butik. Regleringen av en mångfald försäljnings-
22104:        avhjälpas?                                   ställen genom olika förordningar, t.ex. förord-
22105:                                                     ningen om härbärgerings- och förplägnadsrörel-
22106:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        ser (502/69), har från första början försvårat
22107: anföra följande:                                    övervakningen av stadgandenas efterlevnad. På
22108:     Bestämmelserna om kioskhandel förenhet-         grund av systemets komplexitet har polis- och
22109: ligades genom en förordning den 24 juni 1969.       hälsovårdsmyndigheterna inte alltid befunnit
22110: Dessförinnan hade i hälsovårdslagen och isyn-       det lätt att övervaka det tillräckligt hra. Detta
22111: nerhet i hälsovårdsförordningen (55/67) redan       har medför kontinuerliga tolkningsproblem och
22112: intagits detaljerade stadganden om försäljning-     meningsskiljaktigheter mellan myndigheter och
22113: en från s.k. livsmedelskiosker.                     affärsidkare. Övervakningspraxis har därför
22114:    Beredningen av kioskförordningen gick ut         varierat i olika kommuner och Iän.
22115: ifrån att för handeln borde skapas jämbördiga          Minuthandelsbutikernas läge i gleshygder
22116: konkurrensmöjligheter. Så förväntades den lag       har på handels- och industriministeriets initia-
22117: som samtidigt med kioskförordningen bereddes        tiv utretts inom flere kommissioner och ar-
22118: och utfärdades om minuthandelns och vissa           hetsgrupper. Tillgänglighetsprohlemet i fråga
22119: affärsrörelsers affärstid (435/69) att minska       om dagligvaror inom sagda bygder kan kiosk-
22120: konsumenternas behov att göra uppköp utan-          handeln knappast lösa, och inte heller vid på-
22121: för butikernas förlängda öppenhållningstider,       skyndandet av minuthandelns strukturomvand-
22122: varför kioskhandeln beviljades, förutom en fri      ling har kioskerna kunnat anses som speciellt
22123: öppenhållningstid, rätt att hålla större varusor-   viktiga. Det uppkomna konkurrensprohlemet
22124:  timent än varit fallet tidigare. Sortimentet       koncentrerar sig i själva verket på hosättnings-
22125:  angavs i förordningen positionsvis.                centra där köpkraften är tämligen stor.
22126:     Med anledning av minuthandelns struktur-           Handels- och industriministeriet anser det
22127: omvandling har även kioskhandelns ställning i       angeläget att statsmakten skulle skrida tili åt-
22128:  Finland under det senaste decenniet föränd-        gärder för utredande av i viiken utsträckning
22129:  rats. Den utökade öppenhållningstid som lagen      förnödenheter säljs utanför gällande stadganden
22130:  i fråga om minuthandelsbutiker tillåter, torde     och vilka verkningar denna försäljning har på
22131: 6                                          1980 vp.
22132: 
22133: inrikeshandel, speciellt på småhandeln och per-   1980-talet uppställer nya krav på de i kiosk-
22134: sonalfrågor samt huruvida kioskförordningens      förordningen nämnda funktionerna. I nuläget
22135: varuförteckningar borde på grund av de för-       anser ministeriet det vara nödvändigt att varu-
22136: ändringar som på 1970-talet ägt rum i köp-        förteckningarna i förordningen iakttas och med-
22137: vanorna m.m. revideras. På basen av ett sålun-    delar i detta syfte anvisningar rörande över-
22138: da samlat material blir det böjligt att bedöma    vakning åt myndigheterna.
22139: om inrikeshandelns förutsebara utveckling på
22140:      Helsingfors den 16 juni 1980.
22141: 
22142:                                                   Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
22143:                                                1980 vp.
22144: 
22145: Kirjallinen kysymys n:o 334.
22146: 
22147: 
22148: 
22149: 
22150:                                   Kortesalmi: Byrokraattisten vääryyksien tutkimisesta.
22151: 
22152: 
22153:                         Ed u s kunnan         He r r a    Puhe m i e he 11 e.
22154: 
22155:    Tarjoilija Elsa Inkeri Kortekangas Helsingin       diagnooseja näkemättä potilasta, vaikka on ole-
22156: kaupungista on sairastuttuaan vuonna 1975             massa vapauttava psykiatrin lausunto. Korte-
22157: joutunut kertomansa mukaan monenlaisen by-            kangasta painostetaan edelleen menemään Hes-
22158: rokraattisen väärinkohtelun alaiseksi. Hän on         perian sairaalaan. Ovatko lääkäreiden virheel-
22159: lähettänyt asioittensa johdosta useita eri kir-       liset hoidot peitettävissä huumeisiin ja mielen-
22160: jelmiä viranomaisille. Kuitenkaan yhteiskunnan        terveystoimistoihin, Kortekangas kysyy.
22161: byrokratia ei näytä häntä ymmärtävän. Niinpä             Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22162: hän ei ole saanut haluamaansa hoitoa selkä-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22163: sairauteensa. Hän kertoo myös, että poliisikaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22164: ei asianmukaisesti ole tutkinut sitä, että hän        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22165: on kertomansa mukaan joutunut painostuksen
22166: kohteeksi sekä heitteillejätän ja uhkailujen uh-                Aikooko HaLlitus ryhtyä tehokkaisiin
22167: riksi. Myös hänen eläkerahojaan huoltotoimisto               toimiin niiden byrokraattisten väärin-
22168: ei ole kaikkia palauttanut lääninoikeuden ja                 ko:htelujen ja vääryyksien tutkimiseksi,
22169: korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä huo-                joiden uhriksi Helsingistä kotoisin oleva
22170: limatta. Eläke lähetetään edelleen huoltotoi-                Elsa Inkeri Kortekangas on joutunut,
22171: mistoon, johon ei ole ollut alkuunkaan laillista             ja
22172: perustetta, vain huoltotoimiston tarkastajien                   aikooko Hallitus myös pitää huolta
22173: ilkkuminen "he voivat tehdä mitä haluavat".                  siitä, että Elsa Kortekangas saa nopeasti
22174:     Elsa Kortekankaan mielestäni oikeutettua                 tarvitsemaansa asianmukaista lääketie-
22175: vaatimusta päästä hoidettavaksi reumakuntou-                 teellistä hoitoa ja kuntoutusta, invaliidi-
22176: tukseen Kangasalan kuntoutuslaitokseen olisi                 huoltolain mukaiset korvaukset vuodel-
22177: ymmärrettävä ja järjestettävä hänelle sitä hoi-              ta 1975, sairaspäivärahat vuodelta 1975,
22178:  toa, jota hän itse katsoo tarvitsevansa, eikä               työterveyslaitoksella v. 1976 olon aika-
22179: kirjoitettava hänelle sellaisia läakkeitä, joita             na tapahtuneen niskanikamien rikkou-
22180:  hän iJlmeisesti aivan syystä pitää väärinä ja jopa          tumisen korvauksen, sairaseläkkeen
22181:  terveydelleen vaarallisina. LääkintöhaHituksessa            asianmukaisesti korkoineen suoraan elä-
22182: on todisteet siitä, että Elsa Kortekankaalle on              kelaitokselta, sekä
22183: pakolla yritetty syöttää huumelääkkeitä ja uni-                 aikooko Hallitus myös huolehtia siitä,
22184: lääkkeitä, mutta ei ole annettu iskiaksen hoi-               että huoltotoimiston ja kirkon painostus
22185: toon tarvittavaa lepoa, ei asiallista anemian                Elsa Kortekangasta kohtaan ihmis- ja
22186: eikä astman hoitoa. Astma on todennäköisesti                 kansalaisoikeuksia loukkaavana lopetet-
22187: peräisin asiakkaiden tupakanpoltosta.                        taisiin ja tutkittaisiin?
22188:     Elsa Kortekankaalle on tehty psykiatrisia
22189:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
22190: 
22191:                                             J. Juhani Kortesalmi
22192: 
22193: 
22194: 
22195: 
22196: 088000765B
22197: 2                                             1980 vp.
22198: 
22199: 
22200: 
22201: 
22202:                        Ed u s kun n a n      He r r a    Puh e m i e he 11 e.
22203: 
22204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
22206: o~e~te 14 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn
22207: kirJeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Terveyden- ja sairaanhoito perustuu lailla
22208: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta poti-
22209: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       laan puoLe.lta ;rapaaehtoisuuteen. Niinpä poti-
22210: kirjallisesta kysymyksestä n:o 334:                  laan ratkaistavissa on, missä sairautensa vai-
22211:                                                      heessa hän kääntyy lääkärin puoleen. Lääkärin
22212:            Aikooko Hallitus ryhtyä tehokkaisiin      va~vomassa hoidossa potilaan tahdonvapaus ei
22213:        toimiin niiden byrokraattisten väärin-        kmtenkaa~ koskaan merkitse sitä, että potilaan
22214:        kohte1ujen ja vääryyksien tutkimiseksi        omat käsitykset lääkkeistä ja hoidosta olisi
22215:        joiden uhriksi Helsingistä kotoisin olev;     otettava ainoaksi lähtökohdaksi hoitoratkaisuis-
22216:        ~lsa Inkeri Kortekangas on joutunut,
22217:                                                      sa. Potilaan toivomukset otetaan huomioon sii-
22218:                                                      nä määrin kuin ne ovat lääketietee1Hsesti
22219:        Ja
22220:            aikooko Hallitus myös pitää huolta        perusteltavissa. Lääkärin valvomassa hoidossa
22221:        siitä? että Elsa Kortekangas saa nopeasti     lääkäri vastaa ehdottamansa ja määräämänsä
22222:        tarvitsemaansa asianmukaista lääketie-        hoidon oikeellisuudesta.
22223:        teellistä hoitoa ja kuntoutusta, invaliidi-      !'Jaassamme järjestetyt terveyden- ja sairaan-
22224:        huoltolain mukaiset korvaukset vuodel-        hoitopalvelut ovat kaikkien käytettävissä. Sai-
22225:        ta 1975, sairaspäivärahat vuodelta 1975       raanhoidon porrastuksesta johtuen palveluja ha-
22226:        työterveyslaitoksella v. 197 6 olon aika~     kevan tulee ensisijassa kääntyä joko kotikun-
22227:        na tapahtuneen niskanikamien rikkou-          tansa terveyskeskuksen tai valitsemansa muun
22228:        tumisen korvauksen, sairaseläkkeen            lääkärin puolen hoidontarpeensa arvioimiseksi.
22229:        asianmukaisesti korkoineen suoraan elä-          Eduskuntakysymyksessä mainitulla Elsa In-
22230:        kelaitokselta, sekä                           keri Kortekankaalla on ollut eri viranomaisissa
22231:            aikooko Hallitus myös huolehtia siitä,    vireillä mm. eläkettä ja hoitoa koskevia asioita.
22232:        että huoltotoimiston ja kirkon painostus      Asiasta hankittujen selvitysten perusteella ei
22233:        Elsa Kortekangasta kohtaan ihmis- ja          ole ollut todettavissa, että viranomaisten toi-
22234:                                                      mi~ta hänen asioittensa käsittelyssä olisi ollut
22235:        kansalaisoikeuksia loukkaavana lopetet-
22236:        taisiin ja tutkittaisiin?                     v~~.mas~.a oleva? lainsäädännön vastaista. Myös-
22237:                                                      kaan ?anen. hoid~~saan ei ole todettu syyllisty-
22238:                                                      tyn virheelhsyyksnn tai laiminlyönteihin.
22239:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1980.
22240: 
22241:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
22242:                                              N:o 334                                                 3
22243: 
22244: 
22245: 
22246: 
22247:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22248: 
22249:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Hälso- och sjukvården grundar sig, bortsett
22250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      från de i lagen stadgade undantagen, på fri-
22251: av den 14 maj 1980 tili vederbörande med1em        villighet från patientens sida. Det är alltså
22252: av statsrådet översänt avskrift av följande av     patienten som avgör, i vilket skede av sjuk-
22253: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi •ställda spörs-   domen han vänder sig tili läkare. I vård som
22254: mål nr 334:                                        övervakas av läkare innebär patientens vilj~
22255:                                                    frihet likväl aldrig att patientens egen uppfatt-
22256:           Ämnar Regeringen vidta effektiva åt-     ning om mediciner och vård skulle utgöra den
22257:        gärder i syfte att undersöka den orik-      enda utgångspunkten i fråga om avgöranden
22258:        tiga behandling och de oförrätter av        som gäller vården. Patientens önskemål beak-
22259:        byråkratisk natur som Elsa Inkeri           tas i den mån de i medicinskt avseende kan
22260:        Kortekangas från Helsingfors blivit         motiveras. När det gäller vård som övervakas
22261:        offer för, och                              av läkare ansvarar läkaren för riktigheten i
22262:           ämnar Regeringen också tillse, att       den vård han föreslagit och anvisat.
22263:        Elsa Kortekangas snabbt erhåller den           Den i vårt land anordnade hälso- och sjuk-
22264:        behöriga medicinska vård och rehabili-      vårdsservicen är tillgänglig för envar. På
22265:        tering som hon är i behov av, i lagen       grund av det sätt på viJket sjukvården är inde-
22266:        om invalidvård föreskrivna ersättningar     lad skaH den som ansöker om service i första
22267:        för år 1975, sjukdagpenning för år          hand vända sig antingen till hemkommunens
22268:        1975, ersättning för den skada i nack-      hälsovårdscentral eller till någon annan läkare
22269:        kotorna som hon ådrog sig under tiden       som ifrågavarande person väljer för att få en
22270:        vid institutet för arbetshygien år 1976,    bedömning av sitt våtxlbehov.
22271:        sjukpension med vederbörliga räntor            Den i spörsmålet nämnda Elsa Inkeri Korte-
22272:        divekt från pensionsanstalten, samt         kangas har hos olika myndigheter anhängig-
22273:           ämnar Regeringen även tillse, att den    gjort ärenden bl.a. angående pension och vård.
22274:        påtryckning som vårdbyrån och kyrkan        På basen av utredningar som inhämtats i ären-
22275:        utsatt Elsa Kortekangas för och som         det har inte kunnat konstateras, att myndig-
22276:        kränker hennes människo- och medbor-        heternas förfarande vid handläggningen av
22277:        gerliga rättigheter upphör och under-       hennes ärenden skulle ha stått i strid med
22278:        söks?                                       gällande lag. Inte heller i fråga den vård hon
22279:                                                    erhållit har det kunnat konstateras att någon
22280:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gjort sig skyldig ·tili oriJktigheter el:ler försum-
22281: samt anföra följande:                              melser.
22282:      Helsingfors den 16 juni 1980.
22283: 
22284:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
22285:                                              1980 vp.
22286: 
22287: Kirjallinen kysymys n:o 33.5.
22288: 
22289: 
22290: 
22291: 
22292:                                  Pekkarinen: Tie- ja vesirakennuslaitoksen tiemestaripiirien sivu-
22293:                                     tukikohtien säilyttämisestä eräissä Keski-Suomen läänin
22294:                                     kunnissa.
22295: 
22296: 
22297:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22298: 
22299:    Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on suunnit-         Maamme tienpidossa painopiste lähivuosina
22300: teilla ja osittain jo toteutettu sivutukikohtien    tullee suuntautumaan entistä enemmän uusien
22301: lakkauttamisia ja tiemestaripiirien rajojen tar-    teitten rakentamisen sijasta tiestön kunnossa-
22302: kistuksia. Näin on tapahtunut ja tapahtumassa       pidon suuntaan. Kunnossapitoa tulisikin tehos-
22303: myös TVL:n Keski-Suomen piirin alueella. Pyr-       taa mm. sivutukikohtien toimintamahdollisuuk-
22304: kimyksenä lienee kunnossapidon keskittämisellä      sia kehittämällä. Useilla sivutukikohdilla on
22305: saavuttaa kustannussäästöä ja lisätä tehokkuut-     käytössään verraten uudet tilat. Tiekoneiden
22306: ta. Keski-Suomessa lakkautusuhan alaisiksi on       turhat ajot lisääntyisivät, mikäli nykyisten sivu-
22307: mainittu ainakin Kivijärven, Kyyjärven, Kan-        tukikohtien käytöstä luovuttaisiin. Kaluston
22308: nonkosken, Konneveden, Multian, Jämsänkos-          siirtoajo kuluttaisi työajan lisäksi myös yhä kal-
22309: ken, Uuraisten, Petäjäveden, Laukaan ja Kon-        listumassa olevaa energiaa. Nykyisten tiemes-
22310: ginkankaan sivutukikohdat.                          taripiirien yhteistoimintaa voidaan huomatta-
22311:    Tällaiset kaavailut merkitsisivät kuitenkin      vasti tehostaa varsinkin raja-alueilla vastavuo-
22312: valtion työvirastojen pysyvien työpaikkojen vä-     roisilla suorituksilla ja joustavuudella asioiden
22313: henemistä, useissa tapauksissa heikoimmilta         hoidossa.
22314: työllisyysalueilta. Ensisijaisesti juuri julkisen      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
22315: vallan tehtävänä tulisi kuitenkin olla peruspal-    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
22316: velusten ja työpaikkojen turvaaminen syrjä-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
22317: seuduilla ja vaikeimmilla työllisyysalueilla.       seuraavan kysymyksen:
22318: Tämä näkökohta lienee saamassa tunnustusta
22319: myös parhaillaan valmisteilla olevassa uudessa                Aikooko Hallitus turvata TVL:n tie-
22320: aluepoliittisessa lainsäädännössä.                         mestaripiirien sivutukikohtien säilyttä-
22321:    Mikäli sanotut uudelleenjärjestelyt toteute-            misen Keski-Suomen lääniin kuuluvissa
22322: taan, heikkenisi erityisesti tiemestaripiirien             Kivijärven, Kyyjärven, Kannonkosken,
22323: reuna-alueilla teiden kunnossapidon taso, koska            Konneveden, Konginkankaan, Multian,
22324: päätukikohdista on useimmissa tapauksissa pit-             Uuraisten, Petäjäveden, Jämsänkosken
22325: kä etäisyys tiemestaripiirien rajoille. Kunnossa-          ja Laukaan kunnissa?
22326: pidon osalta tukikohdista kauimpana olevien
22327: alueitten osalta on jo nykyisellään ollut mo-
22328: nessa tapauksessa huomauttamista.
22329:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
22330: 
22331:                                          Mauri Pekkarinen
22332: 
22333: 
22334: 
22335: 
22336: 0880007872
22337: 2                                              1980 vp.
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 
22342:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22343: 
22344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaisuudessa, ilman tuottavuuden osuutta, on
22345: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra            vuoden 1980 tasossa n. 930 000 markkaa.
22346: Puhemies, 14 päivänä toukokuuta 1980 päivä-               Kaluston siirtoajokustannusten osalta voidaan
22347: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      todeta, että asia on kaksitahoinen. Työajosiir-
22348: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tojen osalta kustannukset kasvavat, mutta työn-
22349: edustaja M. Pekkarisen näin kuuluvasta kir-            johto- sekä kaluston korjaus- ja huoltomatko-
22350: jallisesta kysymyksestä n:o 335.                       jen osalta päätukikohtiin ne vähenevät. Siirto-
22351:                                                        ajokustannukset ovat rajojen muutosten jälkeen
22352:            Aikooko Hallitus turvata TVL:n tie-        n. 110 000 markkaa vuodessa. Toisaalta sivu-
22353:         mestaripiirien sivutukikohtien säilyttä-       tukikohdista päätukikohtiin tapahtuvat em.
22354:         misen Keski-Suomen lääniin kuuluvissa          matkoista syntyvät kustannukset ovat n. 90 000
22355:         Kivijärven, Kyyjärven, Kannonkosken,          markkaa vuodessa. Todellinen siirtoajakustan-
22356:         Konneveden, Konginkankaan, Multian,            nusten kasvu on noin 20 000 markkaa vuodessa
22357:         Uuraisten, Petäjäveden, Jämsänkosken           ja siten kokonaisuuden kannalta, ottaen huo-
22358:         ja Laukaan kunnissa?                           mioon edellä mainitut ylläpito- ja pääomakus-
22359:                                                        tannussäästöt, merkityksetön. Lisäksi on paino-
22360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tettava sitä, että sivutukikohtien henkilöstöä
22361: va:sti seuraavaa:                                      ja kalustoa käytetään monien hoito- ja kunnos-
22362:                                                        tustehtävien suorittamiseen koko tiemestaripii-
22363:    Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on käynnissä       rin alueella pitämättä sivutukikohtien tuntumas-
22364: selvitys, jossa koko tielaitoksen nykyinen tie-       sa olevan tiestön hoitoa yksinomaisena päätyö-
22365: mestaripiiriverkko, eriasteisten tukikohtien si-      nä. Tästä syntyviltä siirtoajokustannuksilLa väl-
22366: jainti ja tarve sekä tiemestaripiirien väliset hoi-   tyttäisiin mikäli resmssit voitaisiin kehittää si-
22367: toaluerajat tarkistetaan ja määritetään vallitse-     jainniltaan keskeisiksi muodostettaviin pää-
22368: vaan tilanteeseen tarkoituksenmukaisimmin so-         tukikohtiin. Kun tämän toimenpiteen seurauk-
22369: veltuvaksi. Toimenpiteen tavoite on tiestön           sena lakkautetaan tarpeettomiksi osoittautuvia
22370: hoidon laatutason yhtenäistäminen koko valta-         sivutukikohtia ja tukipisteitä, se toteutuu pit-
22371: kunnan tiestöllä sekä kunnossapitotoiminnan           källä aikavälillä ja lakkaa asteittain henkilös-
22372: tuottavuuden kohottaminen vähentämällä turhia         tön luonnollisen poistuman myötä.
22373: kustannustekijöitä kuitenkaan alentamatta tie-            Mainitut suunnitelmat Keski-Suomen läänin
22374: palvelujen tehokkuutta.                               alueella eivät vaikuta huonontavasti tiestön
22375:    Nykyinen tiemestaripiirijako ja käytössä ole-      hoidon laatutasoon. Hoidon laatutaso ja sen
22376: va tukikohtaverkko on pääosiltaan muotoutu-           mukaiset hoito-ohjeet määritellään valtakunnal-
22377: nut vuonna 19 58 annetun tielain voimaanpanen         lisesti liikennemääriin perustuen. Näiden ohjei-
22378: seurauksena. Kun lain voimaanpanosta on ku-           den mukaisesti tiemestaripiirit toteuttavat ties-
22379: lunut yli kaksikymmentä vuotta, on olosuh-            tön hoidon yhtenevällä käytännöllä koko valta-
22380: teissa ehtinyt tapahtua niin paljon muutoksia,        kunnan alueella alueen maantieteellisestä sijain-
22381: että tiemestaripiirien rajojen ja tukikohtaver-       nista riippumatta. Myös tiestön hoidon tehok-
22382: kon tarkistaminen on tullut eräiltä osin välttä-      kuus, kunnon tarkkailu ja hoitotoimenpiteiden
22383: mättömäksi.                                           oikea-aikaisuus toteutetaan em. ohjeiden mu-
22384:    Toimenpiteiden arvioidaan Keski-Suomen             kaisesti sivutukikohtien lakkauttamisen jälkeen-
22385: osalta kohottavan tuottavuutta n. 5 %, mikä           kin. Lopuksi on todettava, että tielaitoksen
22386: rahassa ilmaistuna on 1 325 000 markkaa vuo-          sivutukikohtakysymys on säännösten mukaan
22387: dessa. Taloudellisesta vaikutuksesta voidaan          tie- ja vesirakennushallituksen päätös- ja toimi-
22388: mainita, että saavutettava vuotuissäästö tule-        valtaan kuuluva asia.
22389:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
22390: 
22391:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
22392:                                              N:o 335                                                3
22393: 
22394: 
22395: 
22396: 
22397:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22398: 
22399:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Angående materielens ttansportkostnader kan
22400: anger har Ni, Herr, Talman, med Eder skri-          det konstateras att frågan har mer än en sida.
22401: ve1se av den 14 maj 1980 tili vederbörande          Arbetskratfstransportkostnaderna stiger, men
22402: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-      ifråga om arbetsledningens resor och resor till
22403: jande av riksdagsman M. Pekkarinen under-           huvudstationerna för reparation och underhåll
22404: tecknade spörsmå1 nr 335:                           av materielen minskar de. Transportkostnader-
22405:                                                     na är efter gränsändringarna ca. 110 000 mk i
22406:           Ämnar Regeringen trygga bibehållan-       året. Å andra sidan uppstiger kostnaderna för
22407:        det av vägmästardistriktens sidostatio-      ovannämnda resor som görs från sidostationer-
22408:        ner i Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski,      na tili huvudstationen ca. 90 000 mk per år.
22409:        Konnevesi,     Konginkangas,    Multia,      Den reella ökningen av transportkostnaderna
22410:        Uurainen, Petäjävesi, Jämsänkoski och        är ca. 20 000 mk i året och sålunda relativt
22411:        Laukaa kommuner i Mellersta Finlands         sett, betydelselös om man beaktar ovannämnda
22412:        Iän?                                         underhålls- och kapitalkostnader. Därtill måste
22413:                                                     det understtykas, att personalen och materielen
22414:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vid sidostationerna utnyttjas för ett flerta1 un-
22415: samt anföra följande:                               derhålls- och iståndsättningsarbeten inom hela
22416:    Inom väg- och vattenbyggnadsverket utreder       vägmästardistriktets område så att skötseln av
22417: man som bäst hela vägverkets nuvarande väg-         de vägar som ligger i närheten av sidostationen
22418: mästardistriktsnät, lokaliseringen och behovet      inte utgör den enda huvudsakliga arbetsupp-
22419: av stationer av olika grad och samtidigt jus-       giften. De därav föranledda transportkostnader-
22420: teras och fastställs underhållsområdesgränserna     na kunde undvikas ifall resurserna kunde kon-
22421: mellan vägmästardistrikten så, att de på ända-      centreras till de centrala huvudstationerna. Då
22422: må1senligaste sätt lämpar sig för rådande si-       man tili följd av en sådan åtgärd kan indra
22423: tuation. A vsikten med denna åtgärd är att för-     obehövliga sidostationer och stödjepunkter, kan
22424: enhetliga kvaliteten på vägskötseln inom hela       processen verkställas med ett långt tidsperspek-
22425: rikets vägnät samt att höja underhållets lön-       tiv och den avtrappas i och med personalens
22426: samhet genom minskning av onödiga kostnads-         naturliga avgång.
22427: faktorer, dock utan att vägservicens effektivitet      Nämnda planer inom Mellersta Finlands Iän
22428: sjunker.                                            inverkar inte försämrande på väghållningens
22429:    Nuvarande indelning i vägmästardistrikt och      kvalitet. Väghållningens kvalitet och på den ba-
22430: nuvarande sidostationsnätet har huvudsakligen       serade underhållsinstruktioner faststä11s riksom-
22431: tagit form tili följd av verkställigheten av 1958   fattande enligt trafikmängderna. Enligt dessa
22432: års väglag. Då det är över tjugo år sedan lagen     instruktioner verkställer vägmästardistrikten
22433: trädde i kraft, har omständigheterna undergått      väghållningen enligt samma praxis inom hela
22434: så många förändringar, att en justering av väg-     riket oberoende av områdets geografiska läge.
22435: mästardistriktens gränser och stationsnätet tili    Väghållningens effektivitet, tillsynen över väg-
22436: vissa delar blivit oundgängligt.                    nätets skick och bestämmande av den rätta
22437:    Åtgärderna beräknas för Mellersta Finlands       tidpunkten för olika underhållsåtgärder verk-
22438: del öka lönsamheten med ungefär 5 %, vilket         ställs enligt ovannämnda instruktioner även
22439: uttryckt i pengar är 1 325 000 mk i året. An-       efter det att sidostationerna indragits. Slutligen
22440: gående de ekonomiska verkningarna kan näm-          kan det konstateras, att frågan om vägverkets
22441:  nas, att den årliga inbesparningen i framtiden,    sidostationer enligt gällande stadganden är ett
22442: exkluvise produktiviteten, uträknad enligt 1980     ärende i vilket väg- och vattenbyggnadsstyrel-
22443: års nivå är ungefär 930 000 mark.                   sen äger beslutanderätt och befogenhet.
22444:      Helsingfors den 18 juni 1980.
22445: 
22446:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
22447:                 j
22448:                j
22449:               j
22450:              j
22451:             j
22452:            j
22453:           j
22454:          j
22455:         j
22456:        j
22457:       j
22458:      j
22459:     j
22460:    j
22461:   j
22462:  j
22463: j
22464:                                                1980 vp.
22465: 
22466: Kirjallinen kysymys n:o 336.
22467: 
22468: 
22469: 
22470: 
22471:                                    Tennilä: Hirvaan varikon työpaikkojen lisäämisestä.
22472: 
22473: 
22474:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i ·e h e 11 e.
22475: 
22476:    Metsähallinnon Hirvaan varikon työntekijät           jaustyöt tulisivat halvemmaksi Rovaniemellä
22477: ovat huolestuneina seuranneet tapahtumia Rah-          yksityisissä korjaamaissa varaosienkin saannin
22478: keen varikon osalta. Hirvaan varikon työnteki-          vuoksi. Ratkaisevaa ei kuitenkaan pitäisi toi~
22479: jöitä huolettaa myös oman työsuhteensa jatku-           mintakyvyn kannalta olla varikon ja rovanieme~
22480: minen tulevaisuudessa, sillä varikon toimin-           läisten korjaamaiden välinen 17 km:n etäisyys.
22481: nassa on havaittavissa suuntausta siirtää teh-             Huomioonottaen metsähallinnon Perä-Poh-
22482: täviä yksityisen sektorin suoritettavaksi. Esi-         jolan piirikuntakonttorin alueella, metsähalli-
22483: merkiksi sellaisia konepajatöitä, joita aikaisem-       tuksen hallinnassa olevan kaluston konepaja- ja
22484: min on suoritettu varikon omana, työnä, teh-           korjaamotarpeen, josta voidaan. tyydyttää vain
22485: dään nyt Rovaniemellä yksityisen konepajoissa.         osa varikolla, voitaisiin varikkoa laajentaa huo-
22486: On merkillepantavaa, että omassa verstaassa             mattavastikin nykyisestä. Tällä hetkellähän suu-
22487: )llonia koneenosia on tehty ns. prototyyppitöinä        rimpana puutteena on varikkotilojen riittämät-
22488: suunnittelusta lähtien, ja kun nämä ovat onnis-         töniy)rs, sillä tämänhetkiselläkiri korjaamokalus-
22489: tuneet, on piirustukset annettu yksityisille pa-        tolla, laajennetuilla tiloilla ja suuremmalla työn-
22490: joille valmistettavaksi vastaavat koneenosat sar-       tekijämäärällä voitaisiin saada aikaan paljon
22491: jatöinä. Tällöin on helppoa osoittaa oman työn         parempi tulos.                     .
22492: tulevan kalliimmaksi kuin vieraan, koska pro-              Ottaen huomioon Rovaniemen maalaiskun-
22493: totyyppityö melkein kaikissa tapauksissa vaatii        nan korkeat työttömyysluv)lt olisi tärkeätä, että
22494: enemmän aikaa sekä suunnittelijalta että teki-         paikkakunnalle luotaisiin valtion pysyviä, suh-
22495: jäitä. Viimeksi on annettu varik~lta raivaus-          danteiden vaihteluista riippumattomia työpaik-
22496: traktorin repijän valmistus yksityiselle kone-         koja. Ja edellä esitetyn huomioonottaen työ-
22497: pajalle suoritettavaksi.                               paikkojen lisäys ei tulisi kalliiksi verrattuna
22498:    Metsänparannusaurat voitaisiin täysin tehdä          kokonaan uusien laitosten työpaikkojen perus~
22499: varikon omina töinä, koska aikaisemmin on              tamiskustannuksiin.
22500: prototyyppeinä valmistettu varikolla muutamia         .• Edellä olevan perusteella ja valti~päiväjärjes­
22501: kappaleita ja niistä eräät ovat onnistuneet erit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22502: täin hyvin. Monessa muussa muodossa esiintyy           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22503:  voimakasta painetta siirtää varikon töitä muual-     ·vaksi seuraavan kysymyksen:
22504: le ja myös varikon työvoiman vähennystä, var-
22505: sinkin luonnollista tietä, jolloin eläkkeelle siir-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22506:  tyvien tilalle ei mielellään palkata uutta työ-              ryhtyä metsähallinnon Hirvaan . varikon
22507:  voimaa.                                                      laajentamiseksi ja työpaikkojen lisäämi-
22508: · On myöskin puhuttu siitä, että koneenkor-                   seksi varikolla?
22509:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1980.
22510: 
22511:                                          Esko-Juhani Tennilä
22512: 
22513: 
22514: 
22515: 
22516: 088000772K
22517: 2                                              1980 vp.
22518: 
22519: 
22520: 
22521: 
22522:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22523: 
22524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Varikon korjaamon tehtävänä on sen hallin-
22525: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           nassa olevien työkoneiden huolto ja korjaus.
22526: olette 14 päivänä toukokuuta 1980 pii.ivätyn            V arikko selviää näistä tehtävistä lähes koko-
22527: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston              naan. Ainoastaan aivan vähäisessä määrin eri·
22528: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           koisammattitaitoa ja -välineitä vaativia töitä jou-
22529: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta         dutaan teettämään varikon ulkopuolella. Täl-
22530: kysymyksestä n:o 336:                                   laisten töiden laskutus oli esimerkiksi vuonna
22531:                                                         1979 69 000 markikaa, joka oli vain 2,7 pro-
22532:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          senttia huolto- ja korjauskustannuksista.
22533:        ryhtyä metsähallinnon Hirvaan varikon                Hirvaan vatikolla tehdään jonkin verran ko-
22534:        laajetltamiseksi ja työpaikkojen lisäämi-        neiden ja työvälineiden hankintaan liittyvää
22535:        seksi varikolla?                                 valmistusta vapaan korjaamokapasiteetin puit-
22536:                                                         teissa. Sopivaa valmistustyötä on kuitenkin vai-
22537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kea löytää. Kyselyssä mainittua repijää ja met-
22538: vasti seutnva:a:                                        säauraa ei valmisteta edes yhtä kappaletta
22539:    Kansanedustaja Tennilä on kirjelmässiiän tuo-        vuotta kohden.
22540: nut esiin Hirvaan varikon työntekijöiden huo-               Varikon työkoneet, joiden huollosta ja kor-
22541: lestufieisuuden työsuhteidensa jatkumisesta tu-         jauksista varikko vastaa, ovat maansiirtokotlei•
22542: levaisuudessa sekä siitä, että varikon toimin-          ta. Näköpiirissä ei ole maansiirtokoneilla teh-
22543: nassa on havaittavissa suuntausta siirtää sen           tävien töidetl lisääntymistä Perä-Pohjolan piiri-
22544: tehtäviä yksityisen sektorin suoritettavaksi.           kunnassa. Näin ollen ei myöskään koneiden
22545: Samalla kun esiirttyy voimakasta painetta siir-         korjauskapasiteettia voida lisätä.
22546: tää vatikon töitä muualle ilmenee myös työ-                 Edellä esitettyyn viitaten varikon ulkopuo-
22547: voiman vähentämispyrkimyksiä erityisesti siten,         lella tehtävien korjaustöiden, uusien laitteiden
22548: ettei eläkkeelle siirtyvien tilalle mielellään pal-     valmistuksen ja maansiirtokoneiden korjaustar-
22549: kata uutta työvoimaa. Lisäksi on esitetty Hir-          peen varaan ei voida taloudellisin perustein
22550: vaan varikon laajentamisvaatimus, mihin esite-          suunnitella korjaamotilojen laajentamista ja
22551: tyn kysymyksen sanamuotokin viittaa.                    työntekijämäärän lisäämistä. Tilanne saattaa
22552:    Edellä sanotun johdosta todettakoon, että            muuttua tulevaisuudessa, jos metsänhakkuutoi-
22553: Hirvaan varikon korjaamotyöntekijäin määrä              mintaa koneellistetaan myös otnin konein. Tä-
22554: oli 22 vuonna 197.5 ja tällä hetkellä se on 24,         hän mennessä on kuitenkin hakkuun koneel-
22555: joten työntekijäin määrä on pidetty viime vuo-          listamis·esta pidättäydytty lähes kokonaan Perä-
22556: sien aikana vakaana. Metsähallituksella ei ole          Pohjolan piirikunnassa metsäalan työllisyyden
22557: suunnitelmia, jotka muuttaisivat nykyisen tilan-        säilyttämisen takia.
22558: teen.
22559:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
22560: 
22561:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22562:                                              N:o 336                                             3
22563: 
22564: 
22565: 
22566: 
22567:                           T i U R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
22568: 
22569:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       uppgift att sköta och reparera de arbetsmaskiner
22570: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      som den förvaltar. Depån klarar nästan helt
22571: av den 14 maj 1980 tili vederbörande medlem        denna uppgift. Endast i en ringa grad blir man
22572: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tvungen att låta utföra arbeten som kräver
22573: riksdagsman Tennilä undertecknade spörsmål         specialyrkeskunskaper och specialredskap utan-
22574: nr 336:                                            för depån. Räkningen för dylika arbeten var
22575:                                                    t.ex. år 1979 69 000 mk, vilket utgjorde bara
22576:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           2,7 procent av depåns s·ervice- och reparations-
22577:        vidta för att bygga ut forststyrelsens      kostnader.
22578:        depå i Hirvas och för att öka antalet          Inom ramen för fri kapacitet på reparations-
22579:        arbetsplatser på depån?                     verkstaden förekommer det på depån i Hirvas
22580:                                                    en viss produktion i samband med anskaff-
22581:    Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd-     ningen av maskiner och arbetsredskap. Det är
22582: samt anföra följande:                              dock svårt att hitta lämpligt produktionsarbete.
22583:    Riksdagsman Tennilä har i sitt spörsmål         Av rivare och skogsplogar, som nämns i spörs-
22584: tagit upp arbetarnas på Hirvas depå oro för        målet, produceras inte ens ett exemplar per år.
22585: deras arbetsförhållandes kontinuitet i fram-          Arbetsmaskinerna vid depån, för vilkas ser-
22586: tiden samt för att det i verksamheten på depån     vice och reparation depån ansvarar, är jord-
22587: kan skönjas en trend att överföra arbetsupp-       transportmaskiner. Det finns inga utsikter för
22588: gifter från depån tili den privata sektorn. Sam-   att de arbeten som kräver jordtransportma-
22589: tidigt som det förekommer ett starkt tryck på      skiner skulle öka i Nordbottens distrikt. Där-
22590: att överföra arbete vid depån att utföras an-      för kan man inte heller öka maskinernas repa-
22591: nanstans förekommer det också försök att           rationskapaci tet.
22592: minska arbetskraften i synnerhet så, att ingen        Med hänvisning till ovanstående kan man
22593: ny arbetskraft anställs i stället för den som      inte med tanke på de reparationsarbeten som
22594: blir pensionerad. Dessutom har det framförts       utförs utanför depån, produktionen av nya
22595: krav på att bygga ut depån i Hirvas, vilket        anordningar och jordtransportmaskinernas repa-
22596: även framgår av spörsmålets ordalydelse.           rationsbehov ekonomiskt motivera planer på en
22597:    Med anledning av ovanstående kan man            utvidgning av reparationsverksstaden och ök-
22598: konstatera att arbetarnas antal i reparations-     ning av antalet arbetstagare. Situationen kan
22599: verkstaden vid depån i Hirvas år 1975 var 22       förändras i framtiden Hall skogsavverkningen
22600: och att det för närvarande är 24, så arbets-       mekaniseras även med egna maskiner. Hittills
22601: tagarnas antal har under de senaste åren hållits   har man avhållit sig nästan helt från att me-
22602: konstant. Forststyrelsen hyser inga planer på      kanisera avverkningen i Nordbottens distrikt
22603: att ändra den nuvarande situationen.               för att bevara sysselsättningen inom skogs-
22604:    Reparationsverkstaden vid depån har som         branschen.
22605:      Helsingfors den 17 juni 1980:.
22606: 
22607:                                                Jord~ och skogsbruksminister Taisto    Tähkämaa
22608:                                              1980 vp.
22609: 
22610: Kirjallinen kysymys n:o 337.
22611: 
22612: 
22613: 
22614: 
22615:                                  Kortesalmi: Sodankylän Sompiossa sijaitsevaan tilaan sovelletta-
22616:                                     vasta perinnöksisaantimenettelystä.
22617: 
22618: 
22619:                        E du skun nan       H erra       P u he m i e he 11 e.
22620: 
22621:    Sodankylän Sompiossa on maatila nimeltä            Sukulaiset ovat vedonneet tasta asiasta kor-
22622: Magga RN:o 29. Tähän tilaan ei ole voitu so-       keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta koska asian
22623: veltaa perinnöksisaantimenettelyä siitä huoli-     eteneminen ilmeisesti edellyttää lain muutosta,
22624: matta, että tila oli aikoinaan rakennettukin.      olisi hallituksen puututtava asiaan. Saamani kä-
22625: Asiantila johtui lain täytäntöönpanon aikoihin     sityksen mukaan tulisi viipymättä saada aikaan
22626: kiireesti runnatusta Lokan altaan perustamises-    lain muutos marraskuussa 1965 annettuun
22627: ta ja siitä aiheutuneista toimenpiteistä. Tilan    kruununluonteisia tiloja ·koskevaan· lakiin.
22628: hallinta oli jaettu siten, että kaksi kolmasosaa      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
22629: tuli Niilo Maggalle ja yksi kolmasosa yhteisesti   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22630: Inkeri Hetalle sekä hänen veljelleen.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22631:    Inkeri Hetta möi hallintaoikeutensa Kemi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22632: joki Oy:lle, mutta toinen osa joka olisi kuu-
22633: lunut Niilo Maggan oikeudenomistajille, jäi                   Aikpoko . Hallitus kiireesti ryhtyä
22634: myymättä, koska kukaan ei tiennyt miten olisi              asianmukaisiin ·toimiin, •· jotta ·Sodankylän
22635: tullut menetellä Inkeri Hetan kaupanteon jäl-              Sompiossa sijaitsevaan ktuunuriluontei-
22636: keen.                                                      seen tilaan Magga RN :o 29 • voitaisiin
22637:                                                            ryhtyä soveltamaan perinnöksisaantime-
22638:                                                            nettelyä?
22639:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
22640: 
22641:                                       J. Juhani Kortesalmi
22642: 
22643: 
22644: 
22645: 
22646: 088000775N
22647: 2                                           1980 vp.
22648: 
22649: 
22650: 
22651: 
22652:                       E d u sk u n n an   H e r r a Puh e m i e he 11 e.
22653: 
22654:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa   lanosien järjestelystä annetun lain (598/ 65)
22655: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     nojalla silloisen asutushallituksen, nykyisen
22656: olette 15 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn        maatilahallituksen hallintaan. Tästä on Lapin
22657: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      lääninhallitus tehnyt sanottuna vuonna asutus-
22658: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     hallitukselle    lain   täytäntöönpaneasetuksen
22659: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-         (599/65) 4 §:n mukaisen siirtymisilmoituksen.
22660: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 337:         Kyseisen tilan maatilukset on sittemmin siirretty
22661:                                                   tilusvaihdon kautta kokonaan toiseen paikkaan.
22662:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä       Tilan uudessa paikassa olevat maatilukset ja
22663:        asianmukaisiin toimiin, jotta Sodankylän   entiseen paikkaan jääneet vesitilukset on käy-
22664:        Sompiossa sijaitsevaan kruununluontei-     tetty maatilahallituksen vuosina 1976, 1977 ja
22665:        seen tilaan Magga RN:o 29 voitaisiin       1979 vahvistamien käyttösuunnitelmien mukai-
22666:        ryhtyä soveltamaan perinnöksisaantime-     sesti kokonaan porotilalain (590/69) tarkoi-
22667:        nettelyä?                                  tuksiin. Näin ollen ei Maggan tilaa voida enää
22668:                                                   käyttää muihin tarkoituksiin. Kysymyksen pe-
22669:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       rusteluissa olevien asiatietojen niukkuuden
22670: taen seuraavaa:                                   vuoksi ei ole saatu selville, mitä asiaa perus-
22671:    Kysymyksessä tarkoitettu entinen kruunun-      teluissa mainittu sukulaisten vetoaminen kor-
22672: luontoinen Maggan tila RN:o 29 Sodankylän         keimpaan hallinto-oikeuteen lähimmin tarkoit-
22673: kunnan Sompion kylässä on vuonna 1969 siir-       taa.
22674: tynyt eräiden kruununluontoisten tilojen ja ti-
22675:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
22676: 
22677:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
22678:                                             N:o 337                                             3
22679: 
22680: 
22681: 
22682: 
22683:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r   T a 1m a n.
22684: 
22685:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     relsens, dvs. nuvarande jordbruksstyrelsens be-
22686: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      sittning. Angående detta har Lapplands länssty-
22687: se av den 15 maj 1980 tiliställt vederbörande     relse sagda år gjort den anmälan tili kolonisa-
22688: medlem av statsrådet avskrift av följande av      tionsstyrelsen, om att besittningen av lägen-
22689: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       heten övergått tili denna, som avses i 4 § för-
22690: nade skriftliga spörsmål nr 33 7:                 ordningen om verkställighet av nämnda lag
22691:                                                    (599 / 65) . Lägenhetens jordägor har sedermera
22692:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta        genom ägobyte flyttas tili ett annat ställe. Lä-
22693:        lämpliga åtgärder så att på den i Som-     genhetens jordägor på det nya stället och vat-
22694:        pio i Sodankylä belögna lägenheten av      tenägorna som blivit kvar på det gamla stället
22695:        krononatur Magga RNr 29 kan tiliäm·        har i enlighet med de av jordbruksstyrelsen
22696:        pas skatteköpsförfarande?                  åren 1976, 1977 och 1979 fastställda disposi-
22697:                                                   tionsplanerna helt använts för i lagen om ren-
22698:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     skötsellägenheter (590/69) avsedda syften. Så-
22699: samt anföra följande:                             lunda kan Magga lägenhet inte längre användas
22700:    Den i spörsmålet avsedda lägenheten Magga      för andra ändamål. På grund av de knapphän-
22701: RNr 29 i Sompio by av Sodankylä kommun,           diga sakuppgifterna i motiveringen tili spörs-
22702: viiken tidigare var av krononatur, har år 1969    målet har man inte kunnat utröna vilket ären-
22703: med stöd av lagen om reglering av vissa lägen-    de som närmare avses med den vädjan av
22704: heter och lägenhetsdelar av krononatur (598/      släktingar tili högsta förvaltningsdomstolen som
22705: 65) övergått i den dåvarande kolonisationssty-    nämns i motiveringen.
22706:      Helsingfors den 17 juni 1980.
22707: 
22708:                                             Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
22709:                                               1980 vp.
22710: 
22711: Kirjallinen kysymys n:o 338.
22712: 
22713: 
22714: 
22715:                                   Aaltonen ym: Asuntolautakuntien perustamisen edistämisestä.
22716: 
22717: 
22718:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22719:     Asuntohallinnon kehitys Suomessa on johta-       asuntoasioista on hajautunut eri lautakuntien
22720: massa asuntoasioiden käsittelyyn yhä enenevästi      hoidettaviksi ja tällöin myös toimenpiteet eivät
22721: paikallistasolle, kunnallishallintoon. Valtion       ole koordinoituja ja yhteneviä eri viranomaisten
22722: asuntolainoitus on muuttunut omistusasuntojen        kesken.
22723: lainoituksessa yhtiökohtaisesta lainoituksesta          Vapaaehtoisuuteen perustuva asuntohallinnon
22724: henkilökohtaiseksi, mikä on kunnan myönnettä-        kunnallinen organisaatio ei ole toiminut edes
22725: vissä ja kunnan vastuulla. Peruskorjaus- ja pe-      niissä kunnissa, joissa erillinen asuntolautakunta
22726: rusparannuslainoitus on voimakkaasti lisäänty-       olisi välttämätöntä, kuten suuremmat kunnat.
22727: mässä ja näiden lainamuotojen päätöksentekoa         Vapaaehtoisuus on myös vaikeuttanut uusien
22728: tulee tapahtumaan kuntatasolla. Samaan aikaan        virkojen perustamista kunnissa asuntoasioiden
22729: kunnallishallinnossa ovat lisääntyneet asunto-       hoitoon.
22730: asiat asumistuen, energia-avustusten, asuntolai-        Sisäasiainministeriössä ollaan valmistelemassa
22731: noitettujen vuokratalojen vuokravalvonnan ja         asuntohallinnon toimivallan siirtoa henkilökoh-
22732: asukkaiden valinnan hyväksymisen osalta voi-         taisten lainojen osalta asuntohallitukselta kun-
22733: makkaasti. Myös asuntojen välitystoiminnan ke-       nille. Tällöin kunta itsenäisesti ja lopullisesti
22734: hittäminen on vireillä. Asuntolainoitettujen         tulisi päättämään kaikista valtion henkilökoh-
22735: vuokra-asuntojen tuotannossa on kuntien osuus        taisista asuntolainoista. Tämä toimivallansiirto
22736: viime vuosina myös korostunut.                       tulee lisäämään kuntien vastuuta asuntoasioista
22737:     Kunnallishallinnossa asuntoasioiden hoito on     päätettäessä ja näillä päätöksillä on koko asun-
22738: epäyhtenäisesti järjestettyä sekä luottamusmies-     topolitiikan ja kansantalouden kannalta· suuri
22739: että toimeenpanotasolla. Ainoastaan 55 kunnas-       merkitys mm. yhdyskuntarakenteen muotoutu-
22740:  sa maamme runsaasta 460 kunnasta on erillinen       misessa. Tämän lisäksi ollaan valmistelemassa
22741: ja vapaaehtoinen asuntolautakunta. Näistä lau-       kunnallista asunnonvälistystä, vanhojen asun-
22742:  takunnista on 42 kaupungeissa ja 15 muissa          tojen oston tukemista, asunnon ostajan kunnal-
22743: kunnissa. Kuvaavaa tilanteelle on, että mm.          lisen neuvonnan järjestämistä yms. koskevia
22744:  yli 100 000 asukkaan kaupungeista vain Van-         uudistuksia valtion hallinnossa.
22745: taalla on erillinen asuntolautakunta. Lautakun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22746:  tien puute on johtanut kunnissa myös toimen-        tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
22747:  pidetasolla epäyhtenäiseen käytäntöön. On           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22748:  myös monia kuntia, joissa maatalouslautakunta       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22749:  hoitaa asuntotuotantolain mukaisia tehtäviä.
22750:  Tällaisella lautakunnalla, jolle kuuluu maatila-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22751:  lain mukaiset tehtävät, ei voi olla yleisen asun-           asuntolautakuntien perustamisen edistä-
22752:  topolitiikan riittävän monipuolista tuntemusta              miseksi, jotta asuntoasioiden hoito jär-
22753:  ja sen kokoonpanossa ja työskentelyssä painot-              jestettäisiin paikallistasolla yleisesti ny-
22754:  tuvat luonnollisesti maatalouselinkeinon kehit-             kyistä yhtenäisemmällä tavalla ja että
22755:  tämistarpeet.                                               asuntohallinnon toimivallansiirron muu-
22756:     Asukkailla ei siis ole monessakaan kunnassa              toksen mukaiset uudet tehtävät pystyt-
22757:  mahdollisuutta hoitaa asuntoasioitaan samassa               täisiin hoitamaan tehokkaasti kaikissa
22758:  toimipisteessä, kunnan asuntotoimistossa. Osa               kunnissa?
22759:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
22760: 
22761:          Markus Aaltonen                Pentti Lahti-Nuuttila           Lea Savolainen
22762:          Anna-Liisa Piipari             Jorma Rantala                   Mikko Elo
22763: 088000776P
22764: 2                                              1980 vp.
22765: 
22766: 
22767: 
22768: 
22769:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
22770: 
22771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den hoitamisessa erityisesti rakennusvalvonta-
22772: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         viranomaisten tehtävien osalta.
22773: olette toukokuun 15 päivänä 1980 päivätyn kir-           Edellä mainitun lakiesityksen perusteluissa
22774: jeenne n:o -s97 ohella toimittanut valtioneuvos-      on todettu olevan suotavaa, että kuntiin, joissa
22775: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        ei ole asuntolautakuntaa, perustettaisiin vapaa-
22776: sanedustaja Markus Aaltosen ym. kirjallisesta         ehtoinen asuntolautakunta, jos tehtävien määrä
22777: kysymyksestä n:o 338, jossa tiedustellaan:            sitä edellyttää. Tätä ehdotettiin sisäasiainminis-
22778:                                                       teriön asettaman asuntohallintotoimikunnan mie-
22779:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         tinnössä (Komiteanmietintö 1978:46) samoin
22780:        asuntolautakuntien perustamisen edistä-        kuin asuntohallinnon toimivallansiirtotyöryhmän
22781:        miseksi, jotta asuntoasioiden hoito jär-       mietinnössä. Sanotussa toimikunnassa ja työryh-
22782:        jestettäisiin paikallistasolla yleisesti ny-   mässä olivat kunnallisten keskusjärjestöjen edus-
22783:        kyistä yhtenäisemmällä tavalla ja että         tajat mukana. Vapaaehtoisten asuntolautakun-
22784:        asuntohallinnon toimivallansiirron muu-        tien perustaminen olisi suositeltavaa ainakin
22785:        toksen mukaiset uudet tehtävät pystyt-         suurissa ja keskisuurissa kunnissa.
22786:        täisiin hoitamaan tehokkaasti kaikissa            Tehtävien ja toimivallan siirtäminen kunnil-
22787:        kunnissa?                                      le edellyttää asuntohallitukselta ja myös läänin-
22788:                                                       hallituksilta muun muassa koulutustoiminnan
22789:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ohjauksen ja seurannan kehittämistä. Kuntien
22790: seuraavaa:                                            viranomaisten koulutus on sovittu järjestettä-
22791:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-       väksi yhteistyössä kuntien keskusjärjestöjen
22792: lituksen esitys laiksi asuntotuotantolain muutta-     kanssa.
22793: misesta (HE 59/80), jonka tarkoituksena on               Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan asun-
22794: asuntotoimen tehtävä- ja toimivaltajakoa kehit-       tohallinnon tehtävien ja toimivallan siirto, vaik-
22795: tämällä siirtää kunnille nykyisten säännösten         kakin se edellyttää kuntien asuntoasioiden hoi-
22796: mukaan asuntohallitukselle kuuluvia mutta kun-        don kannalta entistä suurempaa valmiutta, se
22797: nille paremmin soveltuvia tehtäviä. Esityksellä       vastuuta lisäämällä ja asioiden käsittelyä yksin-
22798: pyritään vahvistamaan kuntien asemaa ja itse-         kertaistamaila tehostaa kokonaisuudessaan asun-
22799: näisyyttä asuntoasioiden hoitamisessa. Ehdotet-       toasioiden hoitamista jokaisessa kunnassa.
22800: tu uudistus lisää kuntien vastuuta asuntoasioi-
22801:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
22802: 
22803:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
22804:                                             N:o 338                                                3
22805: 
22806: 
22807: 
22808: 
22809:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22810: 
22811:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      angående de uppgifter som hör tili byggnads-
22812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      tillsynsmyndigheterna.
22813: nr 897 av den 15 maj 1980 till vederbörande            I motiveringen tili ovannämnda proposition
22814: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     tili lag har det konstaterats vara önskvärt att
22815: jande av riksdagsman Markus Aaltonen m. fl.        i kommuner, där det inte finns någon bostads-
22816: undertecknade spörsmål nr 3 38:                    nämnd, skulle grundas en frivillig bostads-
22817:                                                    nämnd ifall uppgifternas mängd så kräver. Det-
22818:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    ta föreslogs i betänkandet av bostadsför-
22819:        för att främja grundandet av bostads-       valtningskommissionen ( Kommittebetänkande
22820:        nämnder, så att skötseln av bostads-        1978:46) som tillsattes av ministeriet för in-
22821:        frågor på Iokalnivå kunde ordnas på         rikesärendena samt i betänkandet av arbets-
22822:        ett mera enhetligt sätt än för närvarande   gruppen för kompetensöverföring av bostads-
22823:        i allmänhet och att de nya uppgifter        förvaltningen. I nämnda kommission och ar-
22824:        som ändringen av kompetensöver-             betsgrupp deltog även representanter för de
22825:        föringen    inom     bostadsförvaltningen   kommunala centralorganisationerna. Grundan-
22826:        medför kunde skötas effektivt i alla        det av frivilliga bostadsnämnder vore önskvärt
22827:        kommuner?                                   åtminstone i stora och medelstora kommuner.
22828:                                                        Uppgifts- och kompetensöverföringen tili
22829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kommunerna kräver av bostadsstyrelsen och
22830: samt anföra följande:                              även länsstyrelserna bl.a. att skolningsverksam-
22831:    Riksdagen behandlar som bäst regeringens        hetens ledning och uppföljning utvecklas. Man
22832: proposition med förslag tili lag angående änd-     har kommit överens om att skolningen av kom-
22833: ring av lagen om bostadsproduktion (Reg. prop.     munernas myndigheter organiseras i samarbete
22834: 59/80), vars syfte är att genom utvecklande        med kommunernas centralorganisationer.
22835: av bostadsväsendets uppgifts- och kompetens-           Enligt ministeriets för inrikesärendena upp-
22836: fördelning på kommunerna överföra de uppgif-       fattning effektiverar överföringen av bostadsför·-
22837: ter som enligt gällande stadganden ankommer        valtningens uppgifter och kompetens, genom
22838: på bostadsstyrelsen men som bättre Iämpar sig       att ansvaret därigenom ökas och behandlingen
22839: för kommunerna. Med propositionen strävar man       av ärenden förenklas, som helhet skötseln av
22840: tili att förstärka kommunernas ställning och        bostadsfrågor i varje kommun, trots att detta
22841: självständighet vid skötseln av bostadsfrågor.      med tanke på skötseln av kommunernas bo-
22842: Den föreslagna reformen ökar kommunernas            stadsfrågor förutsätter större beredskap av kom-
22843: ansvar vid skötseln av bostadsfrågor speciellt      munerna.
22844:       Helsingfors den 17 juni 1980.
22845: 
22846:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
22847:                                               1980 vp.
22848: 
22849: Kirjallinen kysymys n:o 339.
22850: 
22851: 
22852: 
22853: 
22854:                                   Lattula: Haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen elintarv1kehuoltoa
22855:                                      palvelevan myymäläautokaupan tukemisesta erityisesti Poh-
22856:                                       jois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
22857: 
22858: 
22859:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22860: 
22861:    Myymäläautopalvelut ovat vaarassa loppua          on useassa tapauksessa ollut yrityksille täysin
22862: heikon kannattavuuden vuoksi. Poistuma on            tappiollista toimintaa jo useina vuosina.
22863: arviolta 7 prosenttia vuodessa. Vastaava luku           Monet myymäläautokauppiaat mm. Kainuus-
22864: kiinteiden myymälöiden kohdalla on noin 3            sa ovat ilmaisseet syvän huolestumisensa syrjä-
22865: prosenttia. Tällä hetkellä maassamme on 640          kylillä asuvien ihmisten puolesta. Kyläkaupois-
22866: myymäläautoa.                                        ta suurin osa on joutunut lopettamaan, mutta
22867:    Myymäläautokauppaa käydään yleensä siellä,        myymäläautot ovat vielä toistaiseksi palvelleet
22868: missä kaupan palvelut ovat vaikeimmin saavu-         kuntalaisia, joilla saattaa olla etäisyys kirkon-
22869: tettavissa. Mikäli valtiovalta ei luo myymälä-       kylän kauppaan 50 kilometriä. Myymäläauto-
22870: autoille nykyistä parempia toimintaedellytyksiä,     kauppa on nyt kuitenkin joutunut esimerkiksi
22871: erityisesti syrjäseutujen ja haja-asutusalueiden     Pohjois- ja Itä-Suomessa umpikujaan.
22872: elintarvikehuolto vaarantuu jatkossa oleellisesti.      Myymäläautokaupasta aiheutuneet kulut ovat
22873: Viime vuosina tapahtunut haja-asutusalueiden         nousseet jyrkästi. Myynnistä jäävä kate ei enää
22874: väestökato ja toisaalta raju kustannusten nousu      peitä toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
22875: ovat aiheuttaneet sen, että myymäläautokauppa           Keskiarvolaskelma Kainuussa myymäläauto-
22876:                                                      kaupan osalta on seuraavanlainen:
22877: 
22878: 
22879: Liikevaihto ........................... .            950 000,-
22880: Myyntikate 16 % ...................... .             152 000,-        152 000,-
22881: Kiinteät kustannukset
22882: Kuljettaja/myyjäpalkka
22883:    12x5460,- ............. . 65 520,-
22884: Aputyövoima 12 x 1 500,- ... . 18 000,-
22885: Sos.kulut 50 % ............. . 41760,-               125 280,-
22886: Auton kustannukset .................... .             24 000,-
22887: Polttoaine . . . . . . . . . 12 000,-
22888: Vakuutus . . . . . . . . . .  5 000,-
22889: Huolto . . . . . . . . . . .  5 000,-
22890: Sähkö . . . . . . . . . . . . 2 000,-
22891: Yleiskustannukset ...................... .            15 000,-
22892: Varaston vuokrat ...................... .             12 500,-     =176 780,-
22893:                                                          Tappio    = 24 780,-/vuosi
22894: 
22895: 
22896:    Poistoja ei ole laskelmassa tehty laisinkaan.     hyväntekeväisyyslaitoksena, kun yrittäjänkin on
22897: On selvää, ettei tällaista liiketoimintaa kannata    pystyttävä saamaan toimeentulo perheelleen ja
22898: jatkaa, sillä yksityinen yritys ei pysty olemaan     itselleen.
22899: 088000788.3
22900: 2                                             1980 vp.
22901: 
22902:    Monet myymäläautokauppiaat ovat tehneet markan kilometrikorvaus tuottaisi liiketoimin-
22903: jo lopullisen toiminnan lopettamispäätöksen. nassa tasapelin = ei voittoa eikä tappiota,
22904: Sitä paitsi myymäläautokalusto on jo melko mutta poistoja ei ole silloin tehty.
22905: vanhaa ja sen uusiminen näillä näkymillä on           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22906: liiketaloudellisesti täysin virheellinen investoin- 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22907: ti, ellei ratkaisevaa parannusta yhteiskunnalta voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22908: tule. Polttoaineverottomuus ei riitä. Jos myy- raavan kysymyksen:
22909: mäläautolla ajetaan 25 000 kilometriä vuodes-.
22910: sa, on palautus vain noin 6 000 markkaa.                      Miten Hallitus aikoo hoitaa elintarvi-
22911:    On täysin selvää, että myymäläautokauppa-               kehuollon haja-asutusalueilla, erityisesti
22912: toiminta on nykyisin oikea ja yhteiskunnalle               Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-
22913: edullisin tapa hoitaa haja-asutusalueiden kaup-            Karjalassa, kun on todennäköistä, että
22914: papalvelut. On korostettava, että tämä toimin-             esimerkiksi Kainuussa myymäläauto-
22915: ta on merkityksellistä myös keräily- ja maata-             kauppaa harjoittavat yrittäjät joutuvat
22916: loustuotteiden ostopisteenä. Myymäläautokaup-              ylivoimaisen      suurten     kustannusten
22917: paa ei saa päästää loppumaan syrjäseuduilta.               vuoksi lopettamaan tämän liiketoimin-
22918: Kysymys on todella elintärkeästä, vakavasta                nan lähes kokonaan kahden vuoden ku-
22919: asiasta, jossa tarvitaan valtiovallan toimenpi-            luessa, ellei valtiovalta kiireellisesti tue
22920: teitä.                                                     myymäläautojen käyttökustannuksia ny-
22921:    Rahtikustannusten nousuun sidottu kilomet-              kyisin vähintään yhdellä markalla kilo-
22922: rikorvaus olisi oikea tukitapa. Nykyisin yhden             metriltä?
22923:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
22924: 
22925:                                             Eero Lattula
22926:                                                N:o 339                                                3
22927: 
22928: 
22929: 
22930: 
22931:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22932: 
22933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kintaan. Määrä on neljännes nykyisestä myymä-
22934: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          läautokannastamme. Myönnetty tuki on suun-
22935: mies, olette 15 päivänä toukokuuta 1980 päi-          tautunut ensisijaisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen.
22936: vätyn kirjeenne n:o 908 ohella toimittanut val-       Rahoitustuen lisäksi hallitus on katsonut tar-
22937: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      peelliseksi kehittää myös muita toimenpiteitä
22938: sen kansanedustaja Lattulan kirjallisesta kysy-       kauppapalvelujen saavutettavuuden turvaami-
22939: myksestä n:o 339, jossa tiedustellaan:                seksi vaikeimmassa asemassa oleville kuluttajil-
22940:                                                       le. Valtion kuluvan vuoden menoarviossa on
22941:           Miten Hallitus aikoo hoitaa elintarvi-      varattu yhteensä 700 000 markan määräraha,
22942:        kehuollon haja-asutusalueilla, erityisesti     jonka turvin kokeillaan kiinteän myymälän toi-
22943:        Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-        mintatukea, tavara- ja henkilökuljetuksia sekä
22944:        Karjalassa, kun on todennäköistä, että         myymälautojen sosiaalisia reittejä, joilla tarkoi-
22945:        esimerkiksi Kainuussa myymäläauto-             tetaan aikaisemmin käytössä olleiden, mutta
22946:        kauppaa harjoittavat yrittäjät joutuvat        kannattamattomina lopetettujen reittiosuuksien
22947:        ylivoimaisen     suurten      kustannusten     uudelleen käyttöönottoa.
22948:        vuoksi lopettamaan tämän liiketoimin-             Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut
22949:        nan lähes kokonaan kahden vuoden ku-           työryhmän seuraamaan kokeilutoiminnan edis-
22950:        luessa, ellei valtiovalta kiireellisesti tue   tymistä sekä tekemään 31. 12. 1981 mennessä
22951:        myymäläautojen käyttökustannuksia ny-          tarvittavat lainsäädäntöesitykset kokeilusta saa-
22952:        kyisin vähintään yhdellä markalla kilo-        tavien tietojen perusteella. Koska haja-asutus-
22953:        metriltä?                                      alueiden vähittäiskaupan rahoitustukilain voi-
22954:                                                       massaolo päättyy vuoden 1981 lopussa, selvi-
22955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetään samanaikaisesti myös rahoitustukilain
22956: vasti seuraavaa:                                      jatkamista sekä muutostarpeita. Työ edellyttää
22957:   Hallitus pitää tärkeänä harvaan asuttujen aluei-    saavutettavuuskehityksen selvittämistä, mikä
22958: den kauppapalvelujen turvaamista. Kauppapal-          suoritetaan em. kokeilujen yhteydessä. Samalla
22959: velujen saavutettavuutta mainittujen alueiden         pyritään selvittämään kokonaisuudessaan haja-
22960: asukkaille edistetään nykyisin lähinnä haja-          asutusalueiden kauppapalvelujen turvaamiseksi
22961: asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustukilain       tarvittavat toimenpiteet. Koska kauppa- ja teol-
22962:  (1086/74; 184/79) avulla. Lain perusteella           lisuusministeriö pitää tärkeänä mm. haja-asutus-
22963: on mahdollista myöntää korkotukea ja inves-           alueiden myymäläautopalvelujen säilyttämistä,
22964: tointiavustusta mm. myymäläauton hankintaan           tullaan tässä yhteydessä tarkastelemaan myös
22965: ja myyntitilan uusimiseen. Lain voimassaolo-          erilaisia myymäläautotoiminnan kannattavuutta
22966: aikana, 1. 4. 1975 lähtien, rahoitustukea on          parantavia toimenpiteitä.
22967: myönnetty yhteensä 170 myymäläauton han-
22968:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
22969: 
22970:                                                                              Ministeri Esko Rekola
22971: 4                                             1980 vp.
22972: 
22973: 
22974: 
22975: 
22976:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nuvarande butiksbilpark. Stödet har i första
22978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         hand gått till Norra och Östra Finland. För-
22979: se av den 15 maj 1980 nr 908 till vederböran-        utom finansieringsstöd har regeringen ansett
22980: de medlem av statsrådet för avgivande av svar        det behövligt att utveckla även andra åtgärder
22981: översänt avskrift av följande av riksdagsman         för tryggande av tillgängligheten i fråga om
22982: Lattula undertecknade spörsmål nr 339:               handelns tjänster för de konsumenter för vilka
22983:                                                      situationen är svårast. 1 statsförslaget för inne-
22984:           Hur ämnar Regeringen sköta livsme-         varande år ingår ett anslag på sammanlagt
22985:        delsförsörjningen i glesbygderna, spe-        700 000 mark för att användas för ett experi-
22986:        ciellt i Norra Finland, Kajanaland och        ment med verksamhetssöd för fasta butiker,
22987:        Norra Karelen, då det är sannolikt att        varu och persontransporter samt sociala rutter
22988:        t.ex. i Kajanaland företagare som idkar       för butiksbilarna, med vilka avses återinrättan-
22989:        butiksbilshandel håller på att på grund       de av ruttavsnitt som tidigare varit i bruk men
22990:        av de övermäktiga kostnaderna få s.g.s.       sedan nedlagts såsom olönsamma.
22991:        helt nedlägga denna sin affärsverksam-            Handels- och industriministeriet har tillsatt en
22992:        het under de närmaste två åren, om            arbetsgrupp med uppdrag att följa med experi-
22993:        inte statsmakten i brådskande ordning         mentets framskridande samt att före slutet av
22994:        bidrar till driftskostnaderna med minst       år 1981 framlägga förslag till nödig lagstiftning
22995:        en mark per kilometer enligt nuvarande        på basen av de uppgifter som experimentet
22996:        penningvärde?                                 ger. Då lagen om finansieringstöd för detalj-
22997:                                                      handeln i glesbygder upphör att gälla i slutet
22998:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         av år 1981 skall frågan om fortsättandet med
22999: anföra följande:                                     lagen samt de ändringar som vore påkallade i
23000:   Regeringen anser det angeläget att tillgången på   den samtidigt studeras. Arbetet förutsätter en
23001: handelns tjänster inom glesbygdsområden skall        utredning om hur tillgängligheten har utveck-
23002: kunna tryggas. Tillgängligheten av dessa tjäns-      lats och denna utredning skall göras i samband
23003: ter för den lokala befolkningen främjas i detta      med ovannämnda experiment. Samtidigt skall
23004: nu närmast på basen av lagen om finansierings-       man i sin helhet kartlägga de åtgärder som är
23005: stöd för detaljhandeln i glesbygder (1086/74;        av nöden för att tillgången på handelns tjänster
23006: 184/79). Lagen tillåter att bevilja räntestöd        i glesbygder skall kunna tryggas. Emedan han-
23007: och investeringsbidrag för t.ex. anskaffning av      dels- och industriministeriet håller det för vik-
23008: butiksbilar och för förnyelse av försäljnings-       tigt att bl.a. butiksbilsverksamheten skall fortgå
23009: utrymmen. Under den tid lagen varit gällande,        i glesbygderna, kommer man att i samman-
23010: alltså sedan 1. 4. 197 5~ _hat investeringsbidrag    hanget även studera de olika åtgärder genom
23011: beviljats för anskaffning av sammanlagt 170          vilka verksamhetens lönsamhet _kunde förbätt-
23012: butiksbilar. Antalet utgör en fjärdedel av vår       ras.
23013:      Helsingfors den 18 juni 1980.
23014: 
23015:                                                                              Minister Esko Rekola
23016:                                               1980 vp.
23017: 
23018: Kirjallinen kysymys n:o 340.
23019: 
23020: 
23021: 
23022: 
23023:                                   Salminen ym.: Lasten päivähoidosta perittävistä maksuista.
23024: 
23025: 
23026:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
23027: 
23028:    Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarvion              Nyt kun kuntien tilinpäätökset vuodelta
23029: perusteluissa todetaan, että päivähoidosta perit-    1979 ovat valmistuneet, voidaan tarkastella
23030: täviä maksuja tarkistetaan 1. 1. 1979 alkaen         uuden maksujärjestelmän vaikutusta maksujen
23031: ja maksujärjestelmää muutetaan siten, että mak-      kertymään. Tämä tarkastelu osoittaa useiden
23032: sujen kertymä vuonna 1979 kasvaa n. 8 %.             kuntien osalta, että vanhempien osuus päivähoi-
23033: Sosiaalihallitus antoi tähän perustuen kunnille      don kustantamisesta on noussut hyppäyksen-
23034: ohjeet uudesta maksujärjestelmästä yleiskirjeel-     omaisesti. Valtion tulo- ja menoarvioon kirjattu
23035: lään. Ohjeen mukaan porrastettiin maksut vii-        8 % :n maksukertymän kasvu on ylitetty mo-
23036: teen maksuluokkaan perheen nettotuloista riip-       ninkertaisesti.
23037: puen, huomioimatta mitään vähennyksiä. Mak-             Kotkassa kunnallisten päivähoitopaikkojen
23038: suluokat ovat 0-5-vuotiaitten kokopäivähoi-          määrä kasvoi vuoden 1978 lopusta vuoden
23039: don osalta: 360 mk/kk, 270 mk/kk, 180 mk/            1979 loppuun 1,6 %. Vanhemmilta perittyjen
23040: kk, 90 mk/kk ja maksuton. Samalla siirryttiin        päivähoitomaksujen kertymä kasvoi kuitenkin
23041: kuukausimaksujärjestelmään aiemman todellisiin       40 %. Toisena esimerkkinä Joensuu, jossa ker-
23042: hoitopäiviin perustuneen järjestelmän sijasta.       tymän kasvu on ollut vieläkin voimakkaampaa.
23043: Sairaus- ja muita poissaolopäiviä uusi järjestel-    Kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä kasvoi
23044: mä ei huomioi kuin vasta viisi päivää ylittä-        Joensuussa vuoden 1978 lopusta vuoden 1979
23045: vältä ajalta kullakin kuukauden jaksolla.            loppuun 4 %, hoitomaksujen kertymä nousi
23046:     Uuden maksujärjestelmän soveltaminen on          kuitenkin peräti 58,9 %.
23047: merkinnyt varsinkin asunto- ja opintovelkoja            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23048: maksaville perheille jopa useiden satojen pro-       jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
23049: senttien korotusta hoitomaksuihin. Erityisen         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23050: ankarasti korotukset ovat kohdistuneet yksin-        vaksi seuraavan kysymyksen:
23051: huoltajaperheisiin. Uuden maksujärjestelmän
23052: epäoikeudenmukaisuuksien, jotka ovat ilmeisiä,                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
23053: korjaamisesta on kansalaisjärjestöjen taholta ja            1. 1. 1979 voimaanastunut uusi päivä-
23054: myöskin eduskunnassa esitetty lukuisia aloit-               hoitomaksujärjestelmä on johtanut van-
23055:  teita. Hallitukselle on asiasta tehty niinikään            hempien osuuden voimakkaaseen kas-
23056: lukuisia eduskuntakyselyjä, joihin hallitus on              vuun päivähoidon kustantamisessa,
23057:  vastannut suorituttavansa asiaan liittyviä selvi-             ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
23058:                                                             maksujärjestelmän muuttamiseksi tai
23059:  tyksiä.
23060:                                                             muulla tavoin asian korjaamiseksi?
23061:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
23062: 
23063:                M.-L. Salminen                                    Marjatta Mattsson
23064:                E.-J. Tennilä                                     Terho Pursiainen
23065:                Irma Rosnell                                      Helvi Niskanen
23066: 
23067: 
23068: 
23069: 
23070: 088000777R
23071: 2                                              1980 vp.
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 
23076:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23077: 
23078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korvaamaan lapsen hoitoa samanaikaisesti kah-
23079: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den sosiaalipalvelujärjestelmän kautta mainitun
23080: olette 15 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn            viiden päivän osalta.
23081: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Sosiaalihallituksen 29. 9. 1978 antamat päi-
23082: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vähoitomaksuja koskevat ohjeet tulivat voi-
23083: edustaja Salmisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       maan 1. 1. 1979. Kunnat siis määrittelevät tu-
23084: sesta kysymyksestä n:o 340:                           lorajat, joihin maksuluokat sijoitetaan ottaen
23085:                                                       samalla huomioon, ettei tapahdu suuria muu-
23086:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         toksia maksuluokkiin sijoittelussa. Lisäksi so-
23087:         1. 1. 1979 voimaanastunut uusi päivä-         siaalihallitus korosti 1. 12. 1978 päivätyssä täy-
23088:        hoitomaksujärjestelmä on johtanut van-         dennyskirjeessään sitä, että kunnilla on harkin-
23089:        hempien osuuden voimakkaaseen kas-             tavelvollisuus ja siten mahdollisuus poiketa an-
23090:        vuun päivähoidon kustantamisessa,              netuista ohjeista yksittäistapauksissa.
23091:          ja aikooko Hallitus ryhtyä toimiin               Erityisesti vuorotyötä tekevien huoltajien
23092:        maksujärjestelmän muuttamiseksi tai            asema kuukausimaksujärjestelmässä turvattiin
23093:        muulla tavoin asian korjaamiseksi?             ohjeilla niin, että heidän lastensa usein epäsään-
23094:                                                       nöllisestä päivähoidosta perittävä maksu mää-
23095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           räytyy erikseen tehtävän sopimuksen mukaan
23096: taen seuraavaa:                                        todellisten läsnäolopäivien edellyttämässä suh-
23097:    Vuoden 1979 valtion tulo- ja menoarvion             teessa kuukausimaksuun.
23098: perusteluissa edellytettiin, että lasten päivähoi-        Sosiaalihallitus teki laajan selvityksen lasten
23099: dosta perittäviä maksuja tarkistetaan ja maksu-       päivähoidon maksuluokista ja niiden tulorajois-
23100: järjestelmää muutetaan 1. 1. 1979 lukien siten,       ta vuoden 1978 lopulla. Tällä selvityksellä saa-
23101: että maksujen kertymä vuonna 1979 kasvaa              tiin tietoa hoitomaksujen vaikutuksista ennen
23102: noin 8 %. Sosiaalihallitus antoi ohjeet uudesta       uuteen hoitomaksujärjestelmään siirtymistä.
23103: maksujärjestelmästä 29. 9. 1978 tekemällään           Tämä selvitys osoitti, että vuonna 1978 hoito-
23104: päätöksellä. Samalla siirryttiin kuukausimaksu-       maksuluokkien tulorajat vaihtelivat eri kunnis-
23105: järjestelmään sekä nettotuloihin maksujen mää-        sa voimakkaasti.
23106: räytymisperusteina.                                       Saadakseen tietoa uuden maksujärjestelmän
23107:    Uudessa kuukausimaksujärjestelmässäkään ei         vaikutuksista sosiaalihallitus käynnisti laajan,
23108: ole tarkoitus periä maksua kaikilta poissaolo-        koko maata koskevan päivähoitopalvelujen
23109: päiviltä. Maksu peritään tilapäisiltä poissaolo-      käyttäjiä koskevan otantatutkimuksen vuodelta
23110: päiviltä aina viiteen päivään asti kalenterikuu-       1979. Siinä pyrittiin saamaan tietoa muun
23111: kaudessa. Mikäli lapsi sairauden, vanhempien          muassa päivähoidon piirissä olevien perheiden
23112: loman tai muun syyn vuoksi on poissa päivä-            tulorakenteesta, perhekoosta, yksinhuoltajaper-
23113: hoidosta enemmän kuin viisi päivää kalenteri-         heiden osuudesta, työssäkäynnistä sekä kuntien
23114: kuukaudessa, ei maksua viisi päivää yli mene-         soveltamista maksujen määräämisperusteista.
23115: vältä osalta peritä lainkaan. Sosiaalihallitus on     Tämän tutkimuksen perusteella selvitellään
23116: antanut yleiskirjeellään 11. 1. 1979 ohjeet päi-      edelleen mahdollisuuksia yhdenmukaisten tulo-
23117: vähoidossa olevan lapsen sairastumisen johdosta       rajojen antamiseksi eri maksuluokkiin sijoitta-
23118: annettavasta kodinhoitoavusta perittävästä kor-       miselle.
23119: vauksesta. Mainitun yleiskirjeen mukaan kun-              Sosiaalihallitus suoritti lisäksi keväällä 1980
23120: nan tulee harkita korvauksen määrää jokaises-          tiedustelun lasten päivähoidon käyttömenoista,
23121: sa yksittäistapauksessa, jotta huoltaja ei joutuisi    hoitomaksuista ja maksuttoman päivähoidon
23122:                                              N:o 340                                               3
23123: 
23124: tulorajoista vuonna 1979, joka osoitti, että hoi-   ja vuonna 1978 15,5% (ei toteutettu indeksin
23125: tomaksujen suhteellinen osuus päivähoitotoi-        korotusta hoitomaksuissa). Uuden järjestelmän
23126: minnan käyttömenoista kasvoi vuonna 1979            voimassa ollessa vuonna 1979 oli hoitomaksu-
23127: koko maassa 1,3 prosenttiyksikköä. Hoitomak-        jen osuus päivähoidon käyttökustannuksista
23128: sujen osuus käyttömenoista lisääntyi 321 kun-       16,8 %, joten sanottavaa muutosta ei ollut ta-
23129: nassa ja väheni 98 kunnassa ja pysyi muuttu-        pahtunut vanhempien suorittamien hoitomak-
23130: mattomana tai ei tiedetty tai ei ollut päivä-       sujen osuudessa koko päivähoidon kustannuk-
23131: hoitoa 29 kunnassa.                                 siin.
23132:    Markkamääräinen hoitomaksukertymä on                Tehtyjen selvitysten perusteella, vähentääk-
23133: ollut vuonna 1977 126 351 000 markkaa, vuon-        seen suurempia poikkeamia eri kuntien hoito-
23134: na 1978 143 034 000 markkaa ja vuonna 1979          maksujen tulorajojen määrittelyssä, sosiaalihal-
23135: 181 800 000 markkaa. Selvitys on osoittanut,        litus on 20. 5. 1980 päivätyllä yleiskirjeellään
23136: että hoitomaksujen kokonaiskertymän lisäys          ilmoittanut pitävänsä tärkeänä, että kunnat tar-
23137: vuonna 1979 on tuottanut noin 11 %, kun             kistavat uuden toimintavuoden alkuun mennes-
23138: uusien hoitopaikkojen lisäyksestä johtuvaa hoi-     sä eri maksuluokille asettamiaan tulorajoja si-
23139: tomaksukertymää ei oteta huomioon.                  ten, että ne vastaavat läänikohtaisia keskiarvo-
23140:    Lasten päivähoidon käyttäjätutkimuksen mu-       ja, jotka on kirjeen mukaan lähetetty kunnille
23141: kaan oli maksuttamassa luokassa olleiden las-       tiedoksi.
23142: ten vanhempien bruttotulo kuukaudessa keski-           Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edelleen
23143: määrin 2 464 markkaa ja kalleimmassa luokassa       kiinnittämään huomiota lasten päivähoidosta
23144: keskimäärin 5 497 markkaa.                          perittäviä maksuja koskevaan asiaan ja tarvit-
23145:    Koko maan huomioon ottaen vanhempien             taessa ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisten
23146:  suorittamien hoitomaksujen osuus päivähoidon       epäkohtien korjaamiseksi.
23147: käyttökustannuksista oli vuonna 1977 16,4 %
23148:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1980.
23149: 
23150:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
23151: 4                                            1980 vp.
23152: 
23153: 
23154: 
23155: 
23156:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23157: 
23158:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tvungen att ersätta barnets vård för de ifråga-
23159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        varande fem dagarna genom två system för
23160: se. av den 15 maj 1980 till vederbörande med-       social service samtidigt.
23161: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        Socialstyrelsens anvisningar 29. 9. 1978 om
23162: av riksdagsman Salminen m. fl.. undertecknade       dagvårdsavgifter trädde i kraft 1. 1. 1979.
23163: spörsmål nr 340:                                    Kommunerna fastställer alltså de inkoinstgrän-
23164:           Är Regeringen ·medveten om' att det       ser inom· vilka avgiftsklasserna placeras, sam-
23165:        nya avgiftssystemet för dagvården har        tidigt med beaktande av att stora förändringat
23166:        lett till att föräldrarnas andel i fråga     inte sker vid placeringen i avgiftsklasser. Där-
23167:        om finansierip.gen av dagvården starkt       jämte framhöll socialstyrelsen i ett komplette-
23168:        har ökat, . ' ·           .. ·        .      rande brev daterat 1. 12. 1978, att kommuner-
23169:           och ämnar Regeringen vidta åtgärder       na är prövningsskyldiga och sålunda i enskilda
23170:        i syfte att ändra avgiftssystemet eller      fall kan avvika från de anvisningar som ut-
23171:        för att på annat sätt rätta till saken?      färdats.
23172:                                                        Särskilt vårdnadshavare i skiftesarbete fick
23173:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sin ställning i systemet med månadsavgifter
23174: samt .anföra följande:                              tryggad genom anvisningarna på så sätt, att
23175:    I motiveringen tili statsförslaget för år 1979   den avgift som uppbärs för den ofta oregel-
23176: förutsattes, att avgifterna för barndagvården       bundna dagvården för deras barn fastställs en-
23177: justeras och att avgiftssystemet ändras räknat      ligt en överenskommelse som ingås skilt för
23178: från 1. 1. 1979 så, att intäkterna från avgifter-   sig i det av de faktiska närvarodagarna förut-
23179: na ökar med ca 8% år 1979. Socialstyrelsen          sätta förhållandet till månadsavgiften.
23180: meddelade i sitt beslut 29. 9. 1978 anvisningar        Socialstyrelsen företog en omfattande utred-
23181: om det nya avgiftssystemet. Samtidigt skedde        ning av avgiftsklasserna för barndagvården och
23182: en övergång till ett system med månadsavgifter      inkomstgränserna för dem i slutet av år 1978.
23183: samt till att använda nettoinkomster som grund      Genom denna utredning erhölls uppgifter om
23184: för fastställande av avgifterna.                    vårdavgiftens inverkningar före övergången till
23185:    lnte heller i det nya systemet med månads-       det nya vårdavgiftssystemet. Denna utredning
23186: avgifter är syftet att avgift skall uppbäras för    visade, att inkomstgränserna för vårdavgifts-
23187: alla frånvarodagar. Avgiften uppbärs för tillfäl-   klasserna varierade starkt i olika kommuner
23188: liga frånvarodagar för upp till fem dagar per       år 1978.
23189: kalendermånad. Om barnet på grund av sjuk-             För att få uppgifter om det nya avgiftssys-
23190: dom, föräldrarnas semester eller av annat skäl      temets inverkningar igångsatte socialstyrelsen
23191: är borta från dagvården mer än fem dagar            en utförlig, riksomfattande sticksprovsunder-
23192: under en kalendermånad, uppbärs avgift över-        sökning om personer som utnyttjade dagvårds-
23193: huvudtaget inte för den del som överstiger fem      servicen år 1979. Syftet med undersökningen
23194: dagar. Socialstyrelsen har i sitt cirkulär 11. 1.   var att få uppgifter beträffande familjer som
23195: 1979 meddelat anvisningar om den ersättning         omfattas av dagvården bl. a. i fråga om in-
23196: som uppbärs för hemvårdshjälp som erläggs           komststruktur, familjestorleken, ensamförsörjar-
23197: med anledning av att ett barn i dagvård insjuk-     nas andel, pendling samt de principer kommu-
23198: nar. Enligt ovannämnda cirkulär skall kommu-        nerna tillämpar vid fastställandet av avgifterna.
23199: nen i vart enskilt fall överväga ersättningens      På basen av denna undersökning utreds ytter-
23200: storlek, för att vårdnadshavaren inte skall bli     ligare möjligheterna att fastställa enhetliga in-
23201:                                            N:o 340                                              5
23202: 
23203: komstgränser för placeringen i olika avgifts-        Med beaktande av hela landet var den av
23204: klasser.                                          föräldrarna betalade vårdavgiftsandelen av dag-
23205:    Socialstyrelsen företog därjämte på våren      vårdens driftsutgifter år 1977 16,4% och år
23206: 1980 en förfrågan om barndagvårdens drifts-       1978 15,5 % (indexförhöjning företogs inte
23207: utgifter, vårdavgifterna och inkomstgränserna     i fråga om vårdavgifterna). Då det nya syste-
23208: för den avgiftsfria dagvården år 1979, varav      met gällde år 1979 var vårdavgifternas andel
23209: framgick att vårdavgifternas relativa andel av    av dagvårdens driftsutgifter 16,8 %, vilket in-
23210: driftsutgifterna för dagvårdsverksamheten steg    nebär att någon nämnvärd ändring inte hade
23211: med 1 ,3 procentenheter i hela landet år 1979.    skett i fråga om den av föräldrarna erlagda
23212: Vårdavgifternas andel av driftsutgifterna ökade   vårdavgiftsandelen i förhållande tili de totala
23213: i 321 kommuner och minskade i 98 kommuner.        kostnaderna för dagvården.
23214: I 29 kommuner förblev andelen densamma               Socialstyrelsen har på basen av de utredning-
23215: som förut, eller också saknades uppgifter eller   ar som företagits och i syfte att minska större
23216: fanns ingen dagvård.                              avvikelser vid olika kommuners fastställande
23217:    Intäkterna av vårdavgifterna i markbelopp      av inkomstgränserna, genom ett cirkulär daterat
23218: har år 1977 varit 126 351 000 mk, år 1978         20. 5. 1980 meddelat att det är viktigt att
23219:  143 034 000 mk och år 1979 181 800 000 mk.       kommunerna före ingången av det nya verksam-
23220: Utredningen har visat, att ökningen av de to-     hetsåret justerar inkomstgränserna för de olika
23221: tala intäkterna från vårdavgifterna år 1979 har   avgiftsklasserna så att de motsvarar de medel-
23222: varit ca 11 %, då intäkterna av vårdavgifter      tal för länet, som i samband med cirkuläret
23223: med anledning av det ökade antalet nya vård-      meddelats kommunerna tili kännedom.
23224: platser inte beaktas.                                Social- och hälsovårdsministeriet kommer
23225:    Enligt undersökningen av personer som ut-      alltjämt att fästa uppmärksamhet vid frågati
23226:  nyttjar barndagvården var bruttoinkomsterna      om avgifter som uppbärs för barndagvården
23227: per månad för föräldrarna tili barn i den av-     och vid behov att vidta åtgärder i syfte att
23228: giftsfria klassen i medeltal 2 464 mk och i den   avhjälpa missförhållanden.
23229: dyraste klassen i medeltal 5 497 mk.
23230:       Helsingfors den 16 juni 1980.
23231: 
23232: 
23233:                                                               Minister Katri-Helena Eskelinen
23234: 
23235: 
23236: 
23237: 
23238: 088000777R
23239:                                                  1980 Vp.
23240: 
23241: Kirjallinen kysymys n:o 341.
23242: 
23243: 
23244: 
23245: 
23246:                                     Pohto ym.: Mahdollisen liikevaihtoverolain muutoksen vaikutuk-
23247:                                        sista maidontuottajille.
23248: 
23249: 
23250:                           E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
23251: 
23252:     Valtio on maksanut meijereille niiden tuotta-          Etelä-Pohjanmaalla on rneijeritoiminhan ra..
23253: jilta vastaanottamasta maidosta ns. alkutuote-          tienalisoinnin ( Maitojaloste) avulla saatu mai-
23254: vähennyksenä 1,50 X 14% = 21% maidon                    dolle tavoitehintaa korkeampi tilityshinta. Jos
23255: tilityshinnasta. Kesäkuun 7 päivänä 1978 on             nyt liikevaihtoverolakia muutetaan siten, että
23256: annettu laki maidosta ja eräistä maitojalosteista       palautus maksetaan vain maidon tavoitehintaan
23257: liikevaihtoverotuksessa myönnettävästä ylimää-          saakka, aiheuttaa se tämän maakunnan maidon-
23258: räisestä vähennyksestä v. 1978. Laki tuli voi-          tuottajille n. 6 miljoonan markan tulonvähen-
23259: maan kahdessa vaiheessa siten, että 1 päivästä          nyksen vuodessa. Tämä on laskettu vuoden
23260: toukokuuta 1978 lukien sanottu ylimääräinen             1979 tulosten perusteella.
23261: vähennys oli 15 prosenttia maidon ostohin-                 Jos suunniteltu muutos toteutetaan eikä ta-
23262: nasta. Ostovähennys maidon osalta muodostui             voitehinnan ylitystä muulla tavoin hyvitetä, on
23263: siten 1,65-kertaiseksi (1,65 X 14 %                     se uusi menetys tälle "väliinputoaja"-maakun-
23264: 23,1 %) . Tämä ensimmäinen vaihe oli voi-               nalle. Voidaan myös kysyä onko lain muutos
23265: massa 31. 8. 1978 saakka. 1. 9. 1978 alkaen             suunnitellussa muodossa toteutettuna edes pe-
23266: ylimääräinen vähennys korotettiin 40 prosen-            rustuslain mukainen.
23267:  tiksi eli 1,9-kertaiseksi ( 1,9 X 14 % ::'::::            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23268:  26,6 %) . Tämän suuruisena korotus on ollut            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23269:  voimassa siitä saakka ja on tällä hetkelläkin.         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23270:  Esimerkki: Meijeri on eräänä kuukautena tilit-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk~
23271:  täilyt tuottajille maidosta 600 000 mk. Meijeri        sen:                                          -
23272:  saa silloin alkutuotevähennyksenä valtiolta lii-
23273:  kevaihtoveron takaisinmaksua eli liikevaihto-                     Tietääkö Hallitus, että suunniteltu
23274:  v-eroilmoituksessaan tehdä ostovähenr.1 K:sen:                liikevaihtoverolain muutos aiheuttaisi
23275:  500 000 mk X 1,9 X 14% = 159 600 mk.                          esim. Etelä-Pohjanmaan maidontuotta·
23276:  Palautus on siis maksettu maidon koko osto-                   jille noin 6 miljoonan markan tulon"
23277:  f:linnasta, oli tilityshinta ollut alle tai yli mai-          vähennyksen vuodessa, ja
23278:  lan tavoitehinnan.                                                pitääkö Hallitus tällaista karjatalous-
23279:     Nyt on aikomuksena muuttaa liikevaihtovero-                poliittista suuntausta oikeana, vai
23280:   lakia siten, että mahdollisesti 1. 7. 1980 alkaen                aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
23281:   Jalautus maksetaan vain maidon tavoitehintaan                liikevaihtoverolain muutoksella ei aiheu-
23282:   iaakka 1,9-kertaisena ja tavoitehinnan ylittä-               teta maidontuottajille tulonvähennystä?
23283:   •ältä osalta ei palautusta maksettaisi lainkaan.
23284:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1980.
23285: 
23286:                 Urho Pohto                                          J. Juhani Kortesalmi
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291:  1880007606
23292: 2                                              1980 vp~
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
23298: 
23299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mioon 31. 3. 1980 hyväksytyssä maataloustulo-
23300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sopimuksessa. Esityksen sisältämä verolainsää-
23301: olette 15 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn            dännön muuttaminen nimittäin muodostaa osan
23302: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          sanottua maataloustulosopimusta. Sopimuksessa
23303: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         meijereiden tilityskyvyn aleneminen sovittiin
23304: edustaja Pohdon ym. näin kuuluvasta kirjalli-         osittain kompensoitavaksi maataloustulon kaut-
23305: sesta kysymyksestä n:o 341:                           ta. Miten kompensoimatta jäänyt meijereiden
23306:                                                       tilityskyvyn ja tätä vastaava maidontuottajien
23307:             Tietääkö Hallitus, että suunniteltu       tulojen pienentyminen jatkossa hoidetaan, on
23308:         liikevaihtoverolain muutos aiheuttaisi        maataloustuloneuvotteluissa ratkaistava kysy-
23309:         esim. Etelä-Pohjanmaan maidontuotta-          mys, joka ei välittömästi liity hallituksen Edus-
23310:         jille noin 6 miljoonan markan tulonvä-        kunnalle antamaan alkutuotevähennysjärjestel-
23311:         hennyksen vuodessa, ja                        män aiheuttamien epäkohtien korjausesitykseen.
23312:             pitääkö Hallitus tällaista karjatalous-   Kompensoimatta jäänyt meijereiden tilityskyvyn
23313:         poliittista suuntausta oikeana, vai           huonontuminen korottaa maataloustulolain mu-
23314:             aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    kaisesti tuottajille maksettavia tavoitehintoja
23315:         liikevaihtoverolain muutoksella ei aiheu-     ja tämä korotus voidaan maataloustuloneuvot-
23316:         teta maidontuottajille tulonvähennystä?       teluissa sopia kohdistettavaksi esimerkiksi juuri
23317:                                                       maitotaloustuotteisiin tai myös maksaa maidon-
23318:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tuottajille esim. maidon lisähintana. Kun edus-
23319: seuraavaa~
23320:                                                       kuntakysymyksessä tarkoitettu kysymys on
23321:    Se, että hallituksen esitys eräitä elintarvik-     sovittu 31. 3. 1980 päättyneissä maataloustulo-
23322: keita koskevista poikkeuksista liikevaihtovero-       neuvotteluissa ja tullee esille uudestaan seuraa-
23323: lakiin annetun lain muu-ttamisesta toteutuessaan      vissa neuvotteluissa, joissa käsiteltäviin kysy-
23324: tietää meijereiden tilityskyvyn alentumista ja        myksiin se asiallisesti kuuluu, ei kansanedus-
23325: tätä kautta ainakin kuluvalta vuodelta vähen-         taja Urho Pohdon kysymys tässä vaiheessa anna
23326: tää maidontuottajien- tuloja, on otettu huo-          aihetta toimenpiteisiin.
23327:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
23328: 
23329:                                                                        Ministeri Pirkko Työläjärvi
23330:                                             N:o 341                                               3
23331: 
23332: 
23333: 
23334: 
23335:                          T i 11   Ri ksdagen s      H err    T a 1 m a n.
23336: 
23337:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      bruksinkomstavtal som godkändes 31. 3. 1980.
23338: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     Den ändring av skattelagstiftningen som propo-
23339: av den 15 maj 1980 tiliställt vederbörande        sitionen innefattar utgör nämligen en del av
23340: medlem av statsrådet avskrift av följande av      sagda lantbruksinkomstavtal. I avtalet kom
23341: riksdagsman Pohto m.fl. undertecknade skrift-     man överens om att delvis kompensera meje-
23342: liga spörsmål nr 341:                             riernas sänkta avräkningsförmåga genom lant-
23343:                                                   bruksinkomsten. Hur den sänkning av meje-
23344:           Är Regeringen medveten om att den       riernas avräkningsförmåga som inte kompense-
23345:        planerade ändringen av lagen angående      rats och motsvarande minskning av mjölkpro-
23346:        omsättningsskatt skulle föranleda t.ex.    ducenternas inkomster i fortsättningen skall
23347:        ett inkomstbortfall om ca 6 miljoner       skötas, är en fråga som avgörs vid lantbruks-
23348:        mark per år för mjölkproducenterna i       inkomstförhandlingarna och som inte direkt an-
23349:        södra Österbotten, och                     sluter sig tili regeringens proposition tili Riks-
23350:           anser Regeringen en så inriktad bo-     dagen angående avhjälpande av missförhållan-
23351:        skapshushållningspolitik vara riktig,      den förorsakade av systemet med primärpro-
23352:        eller                                      duktavdrag. Den försämring av mejeriernas av-
23353:           ämnar Regeringen tilise att ändringen   räkningsförmåga som inte kompenserats höjer
23354:        av lagen angående omsättningsskatt inte    i enlighet med lantbruksinkomstlagen de rikt-
23355:        leder tili inkomstbortfall för mjölkpro-   priser som skall betalas åt producenterna, och
23356:        ducenterna?                                vid lantbruksinkomstförhandlingarna kan man
23357:                                                   avtala om att höjningen uttryckligen skall avse
23358:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     t.ex. mjölkhushållningsprodukter, eller så kan
23359: samt anföra följande:                             mjölkproducenterna erhålla höjningen t.ex. i
23360:    Att regeringens proposition angående ändring   form av ett tilläggspris på mjölk. Emedan den
23361: av lagen om undantag beträffande vissa livs-      fråga som avses i riksdagsspörsmålet avtalats vid
23362: medel från lagen angående omsättningsskatt då     de lantbruksinkomstförhandlingar som slutför-
23363: den verkställs kommer att innebära en sänk-       des 31. 3. 1980 och då den torde upptas för
23364: ning av mejeriernas avräkningsförmåga och där-    behandling även vid följande förhandlingar, vid
23365: igenom åtminstone under innevarande år kom-       vilka den sakligt sett bör behandlas, föranleder
23366: mer att leda tili en minskning av mjölkprodu-     det av riksdagsman Urho Pohto undertecknade
23367: centernas inkomster, har beaktats i det lant-     spörsmålet i detta skede inga åtgärder.
23368:      Helsingfors den 10 juni 1980.
23369: 
23370:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
23371:                                               1980 vp.
23372: 
23373: Kirjallinen kysymys n:o 342.
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:                                   Aaltonen: Liikennerikkamosten ilmoittamisesta liikenneluvan
23379:                                       haltijalle.
23380: 
23381: 
23382:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
23383: 
23384:    Seinäjoen kaupungissa on tullut esiin tapauk-        Kohtuuttomalta tuntuu, että luvan omistajat
23385: sia, joissa tilausliikenneluvan alaisilla taksiau-   vuosienkin kuluttua menettäessään luvan mää-
23386: toilla liikennettä harjoitettaessa on toistuvasti    räajaksi saavat kuulla kuljettajien saamista sa-
23387: ylitetty suurin sallittu nopeus. Lääninoikeuden      koista. Liikenneluvan peruuttaminen .vaikkapa
23388: mukaan lupaehtoja ei ollut näin ollen nouda-         vain kuukaudeksi merkitsee sitä, että auto ei
23389: tettu eikä liikenneluvan mukaista liikennettä        tuota mitään, mutta omistajan on kuitenkin
23390: hoidettu asianmukaisesti. Lääninoikeus on näin       maksettava pysyvät yleiskulut, so. pakolliset
23391: ollen harkinnut oikeaksi ammattimaisesta moot-       vakuutukset, auton pääoman kuoletus ym. tuol-
23392: toriajoneuvoliikenteestä     annetun     asetuksen   takin ajalta. Kuukaudenkin ajokielto aikaansaa
23393: 24 § :n nojalla sekä ottaen myös huomioon tie-       näin luvanhaltijalle suuren taloudellisen vahin-
23394: liikennelain 5 §:n 4 momentin säännökset mm.         gon sellaisten Iiikennerikkomusten takia, joista
23395: peruuttaa erään tieliikenneluvan yhden kuukau-       luvanhaltija ei ole ollut tietoinen.
23396: den ajaksi.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23397:    Puheena olevassa tapauksessa sakot on an-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23398: nettu neljälle eri henkilölle, jotka ovat toimi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23399: neet liikenneluvan haltijan auton kuljettajina.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23400: Liikenneluvan omistaja ei ole saanut tietoa
23401: nopeussakoista. Kuljettajien intresseissä ei ole                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23402: kertoa liikenteen harjoittajalle saamistaan no-             luodakseen sellaisen järjestelmän, jossa
23403: peussakoista eikä myöskään poliisilaitoksen vel-            poliisilla olisi velvollisuus ilmoittaa lii-
23404: vollisuutena ole niistä liikenteen harjoittajille           kenneluvan haltijalle puheena olevista
23405: ilmoittaa. Liikenneluvan haltijoiden mahdolli-              liikennerikkomuksista, jotta liikennelu-
23406: suudet valvoa kuljettajien ajotapaa ovat näin               van haltijalla olisi näin mahdollisuus
23407: ollen puutteelliset.                                        valvoa kuljettajiensa ajotapaa?
23408:   Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
23409: 
23410:                                           Markus Aaltonen
23411: 
23412: 
23413: 
23414: 
23415: 088000766C
23416: 2                                               1980 vp.
23417: 
23418: 
23419: 
23420: 
23421:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23422: 
23423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuljettajien runsaat toistuvat liikennerikokset
23424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          saattavat kuitenkin osoittaa, että liikenneluvan
23425: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn             haltija on laiminlyönyt hänelle kuuluvan valvon-
23426: kirjeenne n:o 911 ohella toimittanut valtioneu-        tavelvollisuuden. Nykyisin liikenneluvan haltija
23427: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           ei saa välttämättä tietoonsa kuljettajiensa liiken-
23428: kansanedustaja Markus Aaltosen näin kuulu-             nerikoksia. Valvontavelvollisuutta on arvioitava
23429: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 342:              sen perusteella, mitkä ovat liikenneluvan hal~
23430:                                                        tijan tosiasialliset mahdollisuudet kuljettajiensa
23431:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         valvomiseen. Tätä valvontaa voisi ehkä olennai-
23432:         luodakseen sellaisen järjestelmän, jossa       sestikin tehostaa järjestelmä, jossa liikenneluvan
23433:         poliisilla olisi velvollisuus ilmoittaa lii-   haltija saisi automaattisesti tiedot kaikista kul-
23434:         kenneluvan haltijalle puheena olevista         jettajiensa liikennerikoksista.
23435:         liikennerikkomuksista, jotta liikennelu-          Rikosoikeudellisessa järjestelmässä pyritään
23436:         van haltijalla olisi näin mahdollisuus         kuitenkin välttämään sitä, että rikoksista ilmoi-
23437:         valvoa kuljettajiensa ajotapaa?                tetaan viranomaisaloitteisesti ulkopuolisille.
23438:                                                        Tästä syystähän esimerkiksi rikosrekisteristä
23439:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           luovutetaan tietoja vain tarkoin edellytyksin.
23440: vasti seuraavaa:                                       Pitäisi olla olemassa vakavat perustelut sille,
23441:                                                        että näistä hienotunteisuus- ja oikeusturvanäkö-
23442:    Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikentees-         kohdista luovuttaisiin tässä yhteydessä ja jär-
23443: tä anetun asetuksen 24 § ( 696/76) oikeuttaa           jestettäisiin automaattinen tiedonvälitys työn-
23444: liikenneluvan myöntäneen viranomaisen peruut-          tekijän rikkomuksista työnantajalle.
23445: tamaan liikenneluvan määräajaksi tai toistai-             Kysymyksessä mainittu ongelma koskee lä-
23446: seksi, jos lupaehtoja ei noudateta tai jos lii-        hinnä vain tilanteita, joissa liikenneluvan hal-
23447: kennettä ei muutoin hoideta asianmukaisesti.           tija käyttää yhden auton kuljettamiseen useita,
23448: Toistuvat liikennerikokset voivat osoittaa, että       lähinnä sivutoimisia kuljettajia. Päätoimekseen
23449: liikenneluvan haltija ei hoida liikennettä asian-      autoa kuljettavan oma etu on välttää liikenne-
23450: mukaisesti.                                            luvan peruutukseen ehkä johtavaa menettelyä
23451:     Liikenneluvan haltija vastaa liikenteen asian-     ja tällaisessa päätoimisessa työsuhteessa valvon-
23452: mukaisesta hoitamisesta myös käyttäessään              ta on yleensäkin helpompaa.
23453: muita kuljettajia. Hän ei kuitenkaan yleensä              Oikeusministeriön käsityksen mukaan ei ole
23454: vastaa kuljettajiensa liikennerikoksista. Poik-        olemassa riittäviä perusteita ottaa käyttöön ky-
23455: keuksen voivat muodostaa tilanteet, joissa lii-        symyksessä esitettyä järjestelmää.
23456: kennesääntöjä rikotaan liikenneluvan haltijan
23457: intressissä ja hän on tavalla tai toisella osalli-
23458: sena rikkomukseen.
23459:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
23460: 
23461:                                                                      Oikeusministeri Chrisoffer Taxell
23462:                                                N:o 342                                                 3
23463: 
23464: 
23465: 
23466: 
23467:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23468: 
23469:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          trafiktillstånd har försummat det övervaknings-
23470: anger har Ni, Herr Talman, med eder skrivelse         ansvar som ankommer på honom. Nuförtiden
23471: nr 911 av den 16 maj 1980 tili vederbörande           får innehavare av trafiktillstånd inte nöd-
23472: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        vändigtvis kännedom om sina chaufförers tra-
23473: jande av Markus Aaltonen undertecknade spörs-         fikbrott. Övervakningsansvaret bör betraktas på
23474: mål nr 342:                                           basen av de faktiska möjligheter som trafik-
23475:                                                       tillståndshavaren har att övervaka sina chauffö-
23476:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        rer. Denna övervakning kunde kanske väsent-
23477:        ta för att skapa ett sådant system,            ligt effektiveras om man införde ett system
23478:        enligt vilket polisen vore skyldig att         där innehavaren av trafiktillstånd automatiskt
23479:        meddela innehavare av trafiktillstånd          skulle få kännedom om alla trafikbrott hans
23480:        om ifrågavarande trafikförseelser så, att      chaufförer gjort sig skyldiga tili.
23481:        innehavare av trafiktillstånd sålunda              I det straffrättsliga systemet försöker man
23482:        skulle ha en möjlighet att övervaka            dock undvika att på myndigheternas initiativ
23483:        sina chaufförers körsätt?                      tillkännage brott åt utomstående. Av denna
23484:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          orsak utlämnas ju t.ex. uppgifter ur straff-
23485: samt anföra följande:                                 registret bara under särskilda förutsättningar.
23486:                                                       Det bör finnas grava skäl för att man skall
23487:    Enligt 24 § förordningen om yrkesmässig            frångå dessa finkänslighets- och rättssäkerhets-
23488: motorfordonstrafik ( 696/76) har myndighet            synpunkter i dylika sammanhang och införa
23489: som beviljat trafiktillstånd rätt att återkalla       automatisk information till arbetsgivare om
23490: tillståndet för viss tid eller helt ifall villkoren   arbetstagares förseelser.
23491: i tillståndet inte iakttas eller om trafiken inte         Det i spörsmålet nämnda problemet gäller
23492: eljest skötts på behörigt sätt. Upprepade trafik-     främst bara situationer, där trafiktillstånds-
23493: brott kan visa att innehavare av trafiktillstånd      havaren för körande av ett fordon anlitar flera
23494: inte sköter trafiken på behörigt sätt.                chaufförer, speciellt sådana för vilket körandet
23495:     Innehavaren av trafiktillstånd svarar för be-     är en bisyssla. För den för vilket bilkörande
23496: hörig skötsel av trafiken även då han anlitar         är en huvudsyssla, ligger det i eget intresse att
23497: andra chaufförer. Han svarar dock inte i all-         undvika förfarande som kanske leder tili att
23498: mänhet för sina chaufförers trafikbrott. Undan-       trafiktillståndet återkallas och i ett dylikt ar-
23499: tag kan utgöras av sådana fall, där trafikregler-     betsförhållande, där arbetet sköts som huvud-
23500: na bryts i trafiktillståndshavarens intresse och      syssla, är även övervakningen i allmänhet
23501:  han på ett eller annat sätt är delaktig i förseel-   lättare.
23502:  sen.                                                     Enligt justitieministeriets uppfattning finns
23503:     Ofta upprepade trafikbrott från chaufförer-       det inte tillräcklig grund att ta i bruk ett
23504:  nas sida kan likväl utvisa att innehavare av         sådant system som framförs i spörsmålet.
23505:   Helsingfors den 17 juni 1980.
23506: 
23507:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
23508:                                                1980 vp.
23509: 
23510: Kirjallinen kysymys n:o 343.
23511: 
23512: 
23513: 
23514: 
23515:                                   Lahti-Nuuttila ym.: Ohjelmatoimistoalan saattamisesta luvanva-
23516:                                      raiseksi toiminnaksi.
23517: 
23518: 
23519:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
23520: 
23521:    Ohjelmatoimistotoimintaa on maassamme                 Yleisen .edun mukaista olisi näin ollen har-
23522: harjoiltettu useamman vuosikymmenen ajan.             ki-ta ohjelmatoimistoliikkeen harjoittamisen
23523: Ohjelmatoimistot ovat yrityksiä ja työnantajia.       muuttam1sta luvanvaraiseksi ja ohjesääntöiseksi
23524: Ne pitävät palveluksessaan esiintyviä truteili-       elinkeinoksi. Joiltakin osin ohjelmatoimistoja
23525: joita ja muita työntekijöitä, joille ne osoittavat    voidaan rinnastaa matkatoimiMoliikkeisiin, joi-
23526: esi:intymispaikat. Ohjelmatoimistot ovat pidät-       den harjoittaminen on sallittua vain kauppa-
23527: täneet itselleen niihin työsuhteessa oleviin joh-     ja teollisuusministeriön luvalla ja luvan saami-
23528: to- ja valvontavallan. Näin ollen ohjelmatoimis-      nen edellyttää mm. v,akavaraisuutta. Muusikko-
23529: to on yksinään vastuussa työnantajalle kuulu-         järjes1töjen ja SAK:n toimesta on useassa yhtey-
23530: vista velvollisuuksista kuten esim. palkan ja         dessä tehty valtiovallalle toimenpide-ehdotuk-
23531: sosiaaliturvan sekä eläkemaksujen maksamises-         sia alan monien epäkohtien poistamiseksi. Lu-
23532: ta. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa          kuisat oikeudenkäyntitapaukset osoittavat, että
23533: toimisltot eivät voi toimia työnvälittäjinä.          elinkeinon kehittymiseksi ja alan palveluksessa
23534:    Maassamme toimii yli 50 ohjelmatoimistoa.          oLevien ,t,yöntekijöiden aseman ja työsuhdetur-
23535: Var,sin usein ohjelmatoimistoliikkeitä peruste-       van parantamiseksi olisi välttämätöntä ryhtyä
23536: taan ja wimintaa harjoitetaan riittämättömin          tarvittaviin toimenpiteisiin.
23537: ta'loudellisin edellytyksin, jolloin niiden työnte-      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
23538: kijät ovat turvattomia toimistojen jättäessä          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
23539: maksamatta työntekijöiden palkkoja sekä työn-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
23540: antajalle kuuluvia sosiaaliturva- ja eläkemaksu-      seuraavan kysymyksen:
23541: ja. Saataviaan ja oikeuksiaan työntekijät joutu-
23542: vat juuri tämän elinkeinon piirissä hyvin usein                 Onko Hallitus tietoinen ohjelmatoi-
23543: hakemaan oikeusteitse. Alaan liittyy muitakin                mistoala:lla ilmenevistä monista epäkoh-
23544: epäkohtia, mm. jMkuva suuntaus lyhyisiin työ-                dista, ja
23545:  suhte1siin, jolloin etuudet vuosilomaan, sairaus-              mihin toimenpiteisiin Hamtus aikoo
23546: ajan palkkaan jne. muodostuvat heikoiksi tai                 xyhtyä alan työntekijöiden työsuhdetur-
23547:  olemattomiksi. Main1ttakoon, että noin 60 pro-              van parantamiseksi, sekä
23548:  senttia ravintoloissa soittavista muusikoista on               aikooko Hallitus harkita ohjelmatoi-
23549:  ohjelmatoimistojen palveluksessa.                           mistoalan saattamista luvanvaraiseksi
23550:                                                              toim1nnaksi?
23551:    Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
23552: 
23553:           Pentti Lahti-Nuuttila          Risto Tuominen                Olli Helminen
23554:           Kaisa Raatikainen              Juhani Raudasoja              Pi·rjo Ala-Kapee
23555:           Jacob Söderman                 Mikko Rönnholm                Aimo Ajo
23556: 
23557: 
23558: 
23559: 
23560: 0880007252
23561: 2                                            1980 vp.
23562: 
23563: 
23564: 
23565: 
23566:                         E d u s k u n n a n H •e r r a P u he m i e he i1 e.
23567: 
23568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 .§:n 1 momentissa        Ohjelmatoimistoalalla on edelleen esiintynyt
23569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sellaisia •epäterveitä ilmiöitä, joihin tehdyssä
23570: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn          kysymyksessä viitataan. Mitä kuitenkin tulee
23571: lcirjeenne ohella toimilttanut valtioneuvoston      erityisesti lyhyisiin työsuhreisiin, joina kysymyk-
23572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       s•essä pidetään eräänä epäkohtana, niin on to-
23573: edustaja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuu-       dettava niiden olevan alalle luonteenomais.ta.
23574: luva,st·a kirjallisesta kysymyksestä n:o 34 3:      Ravintolat, jotka ovat ohjelmatoimistojen pää-
23575:                                                     asiallisia asiakkaita, eivät yl.eensä käytä samaa
23576:           Oniko Hallitus tieto1n,en ohjelmatoi-     yhtyettä 1-2 kuukautta pitempään, vaan kil-
23577:        mistoalalla ilmenevisfä monista epäkoh-      pailusyistä haluavat vaihtelua ohj-elmistoonsa.
23578:        dista, ja                                    Työsuhteen p1tuuteen ei siis näin ollen vaikuta
23579:           mihin toimenpiteisiin Halli:tus aikoo     se, työskenteleekö yhtye ravintolassa ohjelma-
23580:        ryhtyä alan työntekijöiden työsuhdetur-      toimiston palvelukses.sa olevana vai onko sillä
23581:        van parantamiseksi, sekä                     suora sopimus ravintolan kanssa.
23582:           aikooko Hallitus harkit·a ohj-elmatoi-       Ministeriön keväällä 1979 työvoiman vuok-
23583:        mistoalan saattamista luvanvaraiseksi        rausta selvittämään asettama toimikunta on
23584:        toiminnaksi?                                 19. 5. 1980 luovuttamassaan mietinnössä käsi-
23585:                                                     tellyt myös ohjelmatoimistoja ja todennut nii-
23586:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      den toiminnan olevan määriteltävissä työvoi-
23587: vasti seuraavaa:                                    man vuokraustoiminnan harjoittamis·eksi. Toi-
23588:     Ohjelmatoimistojen asemaa ja toimintaa sekä     mikunta ehdottaa mietinnössään työvoiman
23589: muusikoiden työllisyyskysymyksiä on .sdvitetty      vuokraustoiminnan harjoittamisen säätämistä
23590: useissa eri yhteyksi•ssä. Yleisesti ottaen on ke-   luvanvaraiseksi ja saattamista siten sääntelyn ja
23591: hity'hen tällä alalla katsottava kulkeneen myön-    valvonnan alaiseksi. Harkitessaan mahdollisia
23592: teiseen suuntaan sen jälkeen, kun ravintolamuu-     jatkotoimenp1teitä toimikunnan selvitysten ja
23593: sikoiden palkkauksesta ja muista työehdoista on     ehdotusten pohjalta tulee minis·tJeriö näin ollen
23594: päätetty vaLtakunnallisilla työehtosopimuksilla     ottamaan myös ohjdmatoimisto}en aseman tar-
23595: vilirne vuosikymmenen puolivälistä lähtien.         kastelun kohteeksi.
23596:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1980.
23597: 
23598:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
23599:                                               N:o 343                                              3
23600: 
23601: 
23602: 
23603: 
23604:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23605: 
23606:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Inom programbyråbranschen har dock fort-
23607: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        farande förekommit sådana osunda företeelser
23608: se av den 16 maj 1980 tili vederbörande med-        som spörsmålsställaren refererar tili. Då det
23609: lem av statsrådet för besvarande översänt           gäller korta arbetsförhållanden, vilka spörsmåls-
23610: avskrift av följande, av riksdagsman Pentti          ställaren anser som en nackdel, bör man konsta-
23611: Lahti-Nuuttila m. fl. ställda skriftliga spörsmål   tera att de tyvärr är karakteristiska för bran-
23612: nr 343:                                             schen. Restauranger, som utgör programbyråer-
23613:                                                     nas huvudsakliga kundkrets, anlitar i allmän-
23614:           Är Regeringen medveten om de              het inte samma orkester längre än 1-2 måna-
23615:        många olägenheter som förekommer             der, utan vili av konkurrensskäl få en mer
23616:        inom programbyråbranschen, och               omväxlande       repertoar.  Arbetsförhållandets
23617:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           längd påverkas således inte av, huruvida orkes-
23618:        vidta i syfte att förbättra anställ-         tern blivit anställd hos restaurangen via en
23619:        ningstryggheten för branschens arbets-       programbyrå eller genom direkt kontrakt med
23620:        tagare, samt                                 restaurangen.
23621:           ämnar Regeringen överväga möjlighe-          Den kommission för utredning av arbets-
23622:        ten av att licensbelägga programbyråer-      kraftsuthyrning som arbetskraftsministeriet till-
23623:        nas verksamhet?                              satte våren 1979 har i sitt betänkande, som
23624:                                                     gavs ut 19. 5. 1980, behandlat också program-
23625:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       byråer och konstaterar, att deras verksamhet
23626: samt följande:                                      kan definieras som arbetskraftsuthyrning. I be-
23627:    Programbyråernas ställning och verksamhet        tänkandet föreslår kommissionen att arbets-
23628: samt musikernas sysselsättningsfrågor har varit     kraftsuthyrningen borde licensbeläggas genom
23629: föremål för flera olika utredningar. Allmänt        en lag för att på det sättet fås under bättre
23630: taget kan utvecklingen inom detta område            reglering och kontroll. På basen av kommis-
23631: anses ha gått i en gynnsam riktning sedan res-      sionens utredningar och förslag kommer mi-
23632: taurangmusikernas avlöning och övriga arbets-       nisteriet att överväga eventuella fortsatta åt-
23633: villkor från och med mitten av förra decenniet      gärder, och därvid kommer också program-
23634: börjat fastställas genom riksomfattande kollek-     byråernas ställning att tas upp tili granskning.
23635: tivavtal.
23636:      Helsingfors den 9 juni 1980.
23637: 
23638:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
23639:                                                 1980 vp.
23640: 
23641: Kirjallinen kysymys n:o 344.
23642: 
23643: 
23644: 
23645: 
23646:                                    Nikkilä ym.: Satovahinkojen korvaamisesta annetun asetuksen
23647:                                       muuttamisesta.
23648: 
23649: 
23650:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e helle.
23651: 
23652:    Heinäikuun 4 päivänä v. 1975 annettiin laki            Nuoret yri:ttäjät ovatkin rohkeasti lisänneet
23653: satovahinkojen korvaamis·esta (530/75). Vas-           em. kasvien viljelyä. ~uitenkin kolmena edeHi-
23654: taavan asetuksen ( 820/7 5) 1 § :·ssä säädetään        senä satokautena näistä ka·sveista on epäedul-
23655: ne kasvit, joita kohdanneet vahingot otetaan           listen kasvuolosuhteiden takia saatu huonoja
23656: huomioon viljelmän satovahinkoja määrättäes.sä.        satoja. Tässä suhteessa ne voidaan rinna·staa
23657: Korvauksen piiriin kuu1uvat vilja:kasvit, herne,       viljelyominaisuuksiensa puolesta sokerijuurik-
23658: peruna, sokerijuurikas, peltoheinä, nurmikasvien       kaaseen, jonka satovahingot s~sähyvät satova-
23659: siemenet, öljysiemenkastViJlajit, seosviljaan sisäl-   hinkojen korvaamisesta annetun asetuksen pii-
23660: tyvät kasvilajit ja viljellyt rehukasvilajit. Nämä     riin.
23661: a·setuksessa mainitut kasvit kattavat lähes koko-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23662: naisuudessaan varsinaisen peltoviljelymme lajis-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23663: ton.                                                   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
23664:    Luettelosta puuttuvat kuitenkin ne tärkeät          tavaksi seuraavan kysymyksen:
23665: vihannes- ja juurikasvit (porkkana, puna juuri,
23666: lanttu), joiden viljely on merkittävästi lisään-                 A1kooko Hallitus muuttaa Mtovahin-
23667: tynyt ja joiden sopimusviljelyksiHä mm. elintar-              ~ojen korvaamisesta 24. 10. 1975 annet-
23668: viketeollisuus ja tukkukauppa hankkivat jalos-                tua asetusta (530/75) niin, että sato-
23669: tukseen ja kauppaan tarvitsemansa tuotteet.                   vahinkokorvausten piiriin tuHsivat kuu-
23670:    Näiden kasvien viljelyä on pyritty maatalou-               Jumaan myös tärkeimmät sopimusvilje-
23671: den tiedotus- ja neuvontatoiminnalla edistä-                  lyksin viljeltävät vihannes- ja juurikas-
23672: mään, jotta niiden omavaraisuus saavutettaisiin               vit?
23673: ja jotta yrittäjien tulotaso erikoi•stumalla ko-
23674: hoaisi.
23675:       Helsingi:ssä 16 päivänä toukokuuta 1980.
23676: 
23677:          Olavi Nikkilä                    Sampsa Aaltio                  Toivo T. Pohjala
23678:          P. Mäki-Hakola                   Heikki Perho                   Tapani Mörttinen
23679:                                           Matti Hakala
23680: 
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 0880007894
23685: 2                                           1980 vp.
23686: 
23687: 
23688: 
23689: 
23690:                        Ed u s kunnan He u a Puhe m i e he 11 e.
23691: 
23692:    Valtiopäiväjärjestyks·en 37 §:n 1 momentissa       Kysymystä puutarhakasvien sisällyttämirsestä
23693: mainitus·sa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,    satovahinkojen korvaamisjärjestelmään on kulu-
23694: olette 16 päilvänä toukokuuta 1980 päivätyn        neen kevään aikana harkittu satovahinkoneuvot-
23695: kirjeenne oheLla toimittanut valtioneuvoston       telukunna:ssa. Tällöin on muun muassa todettu,
23696: asianomaiseLle jäsenelle jäljennöksen kansan-      että puutarhakasveista ei ole olemassa s·elJaisia
23697: edustaja Olavi Nikkilän ym. näin kuuluvasta        normisatojen laskemisessa tarvittavia •satotilas-
23698: kirjalli.sesta kysymyksestä n:o 344:               toja eikä tietoja keskittnääräisistä <tuottajahin-
23699:                                                    noista, joita ·satovahinkojärjestelmän mukaisten
23700:           Ailkooko Hallitus muuttaa •sa:tovahin-   korvausten määräämises1sä tarvittaisiin. Näin
23701:        kojen korvaamisesta 24. 10. 1975 annet-     ollen ei tällä hetkellä vielä ole olemassa edelly-
23702:        tua asetusta (530/75) niin, että sato-      tyksiä kysymyksessä määriteltyjen kasvilajien
23703:        vahinkokorvausten piiriin turHsivat kuu-    sisällyttämisestä satovahinkokorvausten piiriin.
23704:        lumaan myös tärkeimmät sopimusvilje-        Puutarhakasvien tilastoinnin kehittämistä val-
23705:        lyksin viljeltävät vihannes- ja juurikas-   mistehlaan maatilahallituksessa ja maatilatilaston
23706:        vit?                                        neuvottelukunnassa.
23707:    Vastauksek!si kysymytkseen esitän kunnioit-
23708: taen seuraavaa:
23709:      Hdsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
23710: 
23711:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
23712:                                              N:o 344                                              3
23713: 
23714: 
23715: 
23716: 
23717:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23718:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Frågan om att inbegripa trädgårdsväxter i
23719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       systemet för ersättning av skördeskador har
23720: av den 16 maj tili vederbörande medlem av           under vårens förlopp övervägts i delegationen
23721: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   för skördeskador. Härvid har bl.a. konstaterats,
23722: dagsman Olavi Nikkilä m.fl. undertecknade           att det inte i fråga om trädgårdsväxter finns
23723: spörsmål nr 344:                                    sådan vid beräkningen av normskördar erfor-
23724:                                                     derlig skördestatistik ellet sådana upgippfter
23725:           Ämnar Regeringen ändra förordningen       om de genomsnittliga producentpriserna, som
23726:        den 24 oktober 1975 om ersättande av         skulle behövas för fastställande av ersättningar
23727:        skördeskador (530/75) så, att ersätt-        enligt systemet för skördeskador. Sålunda finns
23728:        ningarna för skördeskador skulle gälla       det för närvarande ännu inte några förutsätt-
23729:        också de viktigaste av de grönsaker och      ningar för att de i spörsmålet angivna växtar-
23730:        rotväxter som odlas på basen av kon-         terna skulle kunna omfattas av ersättningarna
23731:        traktsodling?                                för skördeskador. Utvecklandet av statistiken
23732:                                                     angående trädgårdsväxter bereds inorn jord-
23733:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bruksstytelsen och delegationen för lantbruks-
23734: samt anföra följande:                               statistik.
23735:      Helsingfors den 17 juni 1980.
23736: 
23737:                                                     Jord- och skogsbruksrninister Taisto Tähkämaa
23738:                                                 1980 vp.
23739: 
23740: Kirjallinen: kysymys n:o 345.
23741: 
23742: 
23743: 
23744: 
23745:                                    M. Puhakka ym.: Siviilipalvelusmiesten matkalippualennuksi~ta
23746:                                       valtionr.autateillä. ·
23747: 
23748: 
23749:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23750: 
23751:    Suomen Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jo- tusvoimain rautatiekuljetuksia koskevan sopi-
23752: kaineo Suomen kansalainen on velvollinen ole- muksen eli sotilastariffin mukaan. Siviilipalve-
23753: maan osallisena maanpuolustuksessa tai sitä lusmiesten ollessa yksi osa asevelvollisia on mi-
23754: avustamaan, niin kuin siitä laissa säädetään. rtis'tedöh mielestä luonnollista; että myös näiden
23755: Asevelvollisuuslain 1 §:ssä määrätään; että jo- osalta vastaavat menot jäisivät rautateiden kan-
23756: kainen Suomen mies on asevelvollinen maan nettavaksi solmittaessa mahdollisesti sopimus
23757: ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustuk- työvoimaministeriön ja valtionrautateiden kes-
23758: seksi. Asevelvollisuuslain 34 § :n mukaisesti ken.· Tältä pohjalta· valtionrautatiet ei ole tois-
23759: palvelusvelvollisuuden täyttämisestä sellaisissa taiseksi kuitenkaan valmis tekemään sopimusta,
23760: tapauksissa, joissa asevelvollinen uskonnolliseen vaan ori edellyttänyt menojen korvaamista työ-
23761: tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vaka- voimaministeriön varoista.
23762: vien omantunnon syiden vuoksi on vapautettu                 :Rautatiehallitus on lausunnossaan ilmoittanut
23763: aseellisesta palveluksesta rauhan aikana, on mää- -käsityksenään, että siviilipalvelusmiehille ei
23764: rätty aseettomlista palveluksesta ja siviilipalve~ _ voida myöntää matkalippualennusta valtionrau-
23765: luksesta annetussa 'laissa (21. 2.1969/132}:: niteil)ä, ellei siltä aiheutuvaa-tulojen menetystä
23766: Siviilipalvelus on ·siten· hallitusmuotoon ja ase- · korvata           valtionrautateiden · taloudenhoidon
23767: velvollisuuslakiin ·perustavl!n palvelusvelvolli-' · yleisistä perusteista annetun låin 3: 'fn 3 roo-
23768: suuden täyttämistä; sainoin kuin aseellinenkin mentin mukaisesti. Rautatiehallitus ·6n lausun-
23769: palvelus. Kuitenkaaii'tämä·' lain perusajatus _ei ·>nossaan·'edelleen pitänyt mahdollisena alennuk-
23770: ole toteutunut -valtionrautateiden 0 oudath1< 'sen myöntämistä siviilipalvelusta· suorittavalle
23771: massa tariffipolitiikassa. Siviilipalveh:ismi:ehille' -~. asevelvolliselle saman suuruisena· ja samoin eh·
23772: ei myönnetä valtionrautateillä matkustaessaan doin kuin muillekin asevelvollisille edellyttäen,
23773: samaa 50 prosentin matkalippualennusta kuin että alennuksesta aiheutuva tulojen menetys kor-
23774: muille asevelvollisille. Kansalaisten yhdenvertai- vataan valtionrautateille.
23775:  suudenkannalta ei ole asianmukaista eikä perus-             Liikenneministeriö on lausunnossaan esittä-
23776: teltua, että valtionrautatiet julkisena laitoksena nyt kantanaan, että siviilipalvelusmiehillä tulisi
23777: kohtelee asevelvollisuudesta johtuvaa palvelus- olla samat matkakuluetuudet ja muut matkustus-
23778: velvollisuutta lakiin perustuvalla tavalla täyttä- ehdot kuin varusmiehilläkin. Liikenneministeriö
23779: viä kansalaisiaan eri tavoin sen mukaan, suorit- on yhtynyt rautatiehallituksen käsitykseen siitä,
23780:  tavatko he sanottua palvelusta aseellisena palve- että siviilipalvelusmiehille ei voida ilman liike-
23781: luksena vai siviilipalveluksena.                          taloudellisia perusteita myöntää matkalipun
23782:       Asiasta on suoritettu kantelu eduskunnan alennusta valtionrautateillä ellei siitä aiheutu-
23783: oikeusasiamiehelle mm. Suomen Siviilipalvelus· vaa tulojen menetystä korvata valtionrauta-
23784: miesliitto ry:n toimesta. Kanteluiden johdosta teitten taloudenhoidon yleisistä perusteista an-
23785: eduskunnan oikeusasiamies on suorittanut selvi- netun lain 3 §:n 3 momentin mukaisesti. Koska
23786:  tykset ja pyytänyt työvoimaministeriöltä, liiken- siviilipalvelusmiehet nykyisellään kuuluvat työ-
23787:  neministeriöitä ja rautatiehallitukselta asiasta voimaministeriön alaisuuteen ja heidän aiheut-
23788: lausunnon.                                                tamansa kustannukset katetaan työvoimaminis-
23789:     Työvoimaministeriön lausunnon mukaan ase- teriön määrärahoista, niin liikenneministeriö on
23790: velvollisten matka-alennuksista aiheutuvat me- katsonut, että myös heidän matkakustannuksen-
23791:  not jäävät valtionrautateiden tappioksi puolus- sa siltä osin, kuin he eivät niitä itse maksa,
23792: 0880007584
23793: 2                                             1980 vp.
23794: 
23795: tulisi korvata työvoimaministeriön määrärahois-      miesten saattamiseksi tasavertaiseen aseQ.l~an
23796: ta. Matkalippukysymys olisi liikenneministeriön      muihin asevelvollisiin verrattuna. Kuitenkaan
23797: mielestä tällöin yksinkertaisimmin järjestettävis-   eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotosta huo-
23798: sä siten, että työvoimaministeriö ja mahdollises-    limatta valtioneuvoston toimesta ei ole tällaista
23799: ti siviilipalveluslaitokset neuvottelisivat rauta-   päätöstä tehty.
23800: tiehallituksen kanssa matkalippujen ostojärjes-         Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
23801: telmästä sekä mahdollisesta liiketaloudellisesta     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
23802: alennuksesta ja muista matkustusehdoista.o           tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23803:    Edellä olevat lausunnot ovat eduskunnan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23804: oikeusasiamiehen antaman kannanoton liitteenä.
23805: Lausuntojen perusteella on selvästi nähtävissä                 Onko Hallitus tietoinen, että siviili-
23806: se tosiasia, että siviilipalvelusmiehet ovat jou-           palvelusmiehet ovat valtionrautateitten
23807: tuneet hallinnollisen byrokratian pompoteltavak-            50 prosentin matkalippualennusta myön-
23808: si. Perusteltua syytä ei oJe sille, miksi siviili-          nettäessä eri asemassa kuin asevelvolli-
23809: palvelusmiehille ei anneta vastaavaa etuutta                set, ja jos on,
23810: kuin asevelvollisuuslakiin perustuvan palvelus-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23811: velvollisuuden perusteella aseellista palvelua              ryhtyä, että siviilipalvelusmiehille myön-
23812: suorittaville annetaan.                                     nettäisiin valtionrautateillä vastaava 50
23813:    Eduskunnan oikeus~siamies onkin lausunnos-               prosentin matkalippualennus kuin muil-
23814: saan todennut tarpeelliseksi kehottaa valtioneu-            lekin asevelvollisille? ·
23815: vostoa ryhtymään toimenpiteisiin siviilipalvelus-
23816:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
23817: 
23818:          Matti Puhakka                  Paula Eenilä                   Mikko Rönnholm
23819:          Kaisa Raatikainen              Pekka Starast                  Pirjo. Ala-Kapee
23820:          Matti Luttinen                 Kaarina Suonio                 Juhani Raudasoja
23821:          Jermu .Laine                   Helvi Niskanen                 Saara-Maria Paakkinen
23822:          Seppo Tikka                    Terho Pursiainen               Tarja Halonen
23823:          Sakari Knuuttila               Helge Siren                    Risto Tuominen
23824:          Kaj Bärlund                    Mikko Elo                      Mauno Forsman
23825:          Anna-Liisa Piipari.            Arvo.Salo                      Reino Breilin
23826:          Liisa Ja11konsaari             Hannu Tapiola                  Marjatta Mattsson
23827:          Aimo Ajo                       Pentti Lahti-Nuuttila
23828:                                               N:o 345                                              3
23829: 
23830: 
23831: 
23832: 
23833:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
23834: 
23835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              prosentin matkalippualennus kuin muil-
23836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               lekin asevelvollisille?
23837: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn
23838: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
23839: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    vasti seuraavaa:
23840: taja Matti Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjalli-
23841: sesta kysymyksestä n:o 345:                             Työvoimaministeriö on estttanyt 1 000 000
23842:                                                      markan suuruisen määrärahan ottamista vuoden
23843:            Onko Hallitus tietoinen, että siviili-    1981 menoarvioon. Momentin perustelujen mu-
23844:       . palvelusmiehet ovat valtionrautateitten      kaan ehdotettua määrärahaa saadaan käyttää
23845:         50 prosentin matkalippualennusta myön-       siviilipalvelusmiesten lomamatkalippujen kor-
23846:         nettäessä eri asemassa kuin asevelvolli-     vauksiin saman suuruisina alennuksina kuin
23847:         set, ja jos on,                              muillekin asevelvollisille ·myönnetään. Ministe-
23848:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      teriö on myös ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta
23849:         ryhtyä, että siviilipalvelusmiehille myön-   alennusliput voidaan ottaa käyttöön heti budje-
23850:         nettäisiin valtionrautateillä vastaava 50    tin valmistuttua.
23851:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
23852: 
23853:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
23854: 4                                               1980 vp.
23855: 
23856: 
23857: 
23858: 
23859:                           T i 11       Riksd agens       H err     T a 1 m a n.
23860: 
23861:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   samma 50 procents · rabatt som gäller
23862: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                      för andra värnpliktiga?
23863: velse av den 16 maj 1980 tillvederbörande
23864: med1em av statsrådet för besvarande översänt             S0m svar på detta spörsmål anför jag vörd-
23865: avskrift av följande, av riksdagsman Matti             samt följande:
23866: ;Puhakka mofL ställda skriftliga spörsmål nr
23867: 3~:           .                    0
23868:                                                            Arbetskraftsininisteriet har föreslagit att . ett
23869:                                                        anslag på 1 000 000 mark skall upptas i stats-
23870:            Är Regeringen medveten om att civil-        förslaget för år 1981. Enligt motiveringen till
23871:         tjänstepliktiga är i en annorlunda ställ-      moinentet får det föreslagna anslaget användas
23872:      :: ning än vätnpliktiga, då det gäller den        tili utbetalning .av ersättningar för permissions-
23873:         50 ptocents rabatt som statsjärnvägarna        resebiljetter åt såväl ·civiltjänstepliktiga som
23874:        beviljar .för resehiljetter, och orri detta     vanliga värnpliktiga och' tili samma beloppo
23875:        ·är fallet;                                     Ministeriet har .också vidtagit åtgärder för att
23876:        . vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          rabattbiljetterna skall kunna tas i bruk genast,
23877:         ta för att ge civiltjänstepliktiga tätt till   då budgetförslaget blivit godkänto
23878:      Helsingfors den 13 juni 1980        0
23879: 
23880: 
23881: 
23882: 
23883:                                                                     Arbetskraftsminister Arvo Aalto
23884:                                               1980 vp.
23885: 
23886: Kirjallinen kysymys n:o 346.
23887: 
23888: 
23889: 
23890: 
23891:                                   Valo ym.: Hangon lentokentän toiminnan tukemisesta valtion
23892:                                      varoista.
23893: 
23894: 
23895: 
23896: 
23897:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23898: 
23899: 
23900:    Hangon lentokenttäyhdistys ry:n tarkoituk-        ta 30 000 markkaa aJOittuu vuodelle 1979.
23901: sena on sääntöjensä 2 §:n mukaan edistää             Sen lisäksi Hangon kaupunki on myöntänyt
23902: Länsi-Uudenmaan talousalueen liikenteellistä         kentälle avustusta saman ajan kuluessa yhteensä
23903: kehitystä, etsintä- ja pelastuspalvelua sekä         30 000 markkaa, josta 10 000 vuonna -79.
23904: ilmailuharrastusta rakentamalla ja ylläpitämällä     Vuoden -79 avustus on käytetty kentän asfal-
23905: voittoa tavoittelematta Hangon lentokenttää          tointiin ja valaistuksen asentamiseen. Lento-
23906: siihen kuuluvina rakennuksineen ja laitteineen.      turvallisuutta ja kentän mahdollisimman teho-
23907: Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu       kasta käyttöä silmällä pitäen on kiitoradan le-
23908: järjestämään maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia    ventäminen ensiarvoisen tärkeätä. Samoin kiito-
23909: ja liiketoimintaa, jonka tarkoituksena ei kuiten-    radan pidentämistöiden jatkaminen pikaisesti
23910: kaan ole voiton tai muun välittömän taloudel-        on erittäin tärkeätä. Näihin toimenpiteisiin
23911: lisen ansion hankkiminen siihen osaliisiTie.         lentokenttä tarvitsee kuitenkin huomattavasti
23912: Lentokenttäyhdistys on siis luonteeltaan yleis-      nykyistä enemmän julkista tukea, olihan vuosi
23913: hyödyllinen yhteisö.                                 -79 lentokenttäyhdistykselle erittäin tappiolli-
23914:    Hangon lentokenttä on ympärivuotisessa            nen.
23915: käytössä ja mm. 1978-79 kentältä tehtiin yli            Hangon lentokenttäyhdistys on anonut val-
23916: 1 400 starttia toimintavuoden aikana. Vuonna         tionapua liikenneministeriöitä vuotta 1980 var-
23917:  1978 tuli kentän käyttökelpoisuus erityisesti       ten 90 000 markkaa kentän kestopäällystystöitä
23918: merelle suuntautuvien etsintäpelastuslentojen        ja 20 000 markkaa perusparannustöitä varten.
23919: suhteen todetuksi Viikinki-onnettomuuden yh-         Tähän mennessä valtionapua ei tälle vuodelle
23920: teydessä. Veneen hylky löytyi paikallisten len-      näihin tarkoituksiin kuitenkaan ole myönnetty.
23921: täjien oma-aloitteisen etsintälennon perusteella.    Me allekirjoittajat katsomme, että hallituksen
23922:     Huomattava osa kentältä suoritetuista len-       tulisi ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin valtion
23923:  noista on liike- ja vierailulentoja sekä Hangon     tuen huomattavaksi lisäämiseksi Hangon lento-
23924:  lentokerhon suorittamaa koulutus- ja muuta          kentälle, joka on parhaita pienkenttiä maas-
23925:  toimintaa. Kentän sijainnin tultua ilmailupii-      samme ja jonka rakentaminen ja toiminta on
23926:  reissä tunnetuksi ovat mm. pohjoismaiset vie-       kokonaan yksityisen yritteliäisyyden ja talkoo-
23927:  railut kentällä huomattavasti lisääntyneet.         hengen ansiota.
23928:     Vuoden 1979 vuositarkastuksessa on kentän           Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
23929:  todettu joitakin pieniä puutteita lukuunotta-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23930:  matta olevan hyvässä kunnossa ja maassamme          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23931:  luokkansa parhaita. Tämän vuoksi on valitet-        vaksi seuraavan kysymyksen:
23932:  tavaa, että kentälle julkisista varoista saatavat
23933:  avustukset ovat olleet vähäisiä. Viimeisten vii-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23934:  den vuoden aikana on kentälle saatu avustusta              ryhtyä valtion avustusten huomattavaksi
23935:  valtion varoista yhteensä 60 000 markkaa, jois-            lisäämiseksi Hangon lentokentälle, joka
23936:  0880007905
23937: 2                                           1980 vp.
23938: 
23939:      on yksi parhaista pienkentistä maas-              suuntautuvien etsintä- ja pelastuslen-
23940:      samme ja jonka toiminta on havaittu               tojen yhteydessä?
23941:      erittäin tarpeelliseksi erityisesti merelle
23942:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
23943: 
23944:        Tauno Valo                     Aila Jokinen              Heikki Järvenpää
23945:        Sinikka Karhuvaara             Anna-Kaarina Louvo        Asser Stenbäck
23946:        Mauri Vänskä                   Eeva Kauppi               Ben Zyskowicz
23947:        Eero Lattula                   Impi Muroma               Matti Jaatinen
23948:        Helena Pesola                  Eva Pukkio                Esko Almgren
23949:        Elisabeth Rehn                                           Matti Viljanen
23950:                                               N:o 346                                                3
23951: 
23952: 
23953: 
23954: 
23955:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23956: 
23957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eräs parhaimpia Suomen 51: stä yleisilmailun
23958: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lentoken tästä.
23959: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn              Lentoturvallisuuden       kannalta   katsottuna
23960: kirjeenne n:o 915 ohella toimittanut valtio-         Hangon lentokenttä täyttää tämän tyyppisille
23961: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lentokentille asetetut vaatimukset, Ja esimer-
23962: kansanedustaja Tauno Valon ym. näin kuulu-           kiksi po. kysymyksessä esiintuotu kiitotien
23963: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 346:            päällysteen kapeus - kun kiitotie on päällys-
23964:                                                      teen ulkopuolisilta osiltaankin tasaisuus- ja
23965:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kantavuusvaatimukset täyttävä - on enemmän-
23966:        ryhtyä valtion avustusten huomattavaksi       kin käyttömukavuuskysymys kuin lentoturvalli-
23967:        lisäämiseksi Hangon lentokentälle, joka       suutta vaarantava asiantila. Kiitotien pidentä-
23968:        on yksi parhaista pienkentistä maas-          mistavoitteesta on samoin todettava, että sillä
23969:        samme ja jonka toiminta on havaittu           pyritään ensisijaisesti mahdollistamaan lento-
23970:        erittäin tarpeelliseksi erityisesti merelle   kentän liikennöiminen myös liikesuihkukoneilla.
23971:        suuntautuvien etsintä- ja pelastuslen-           Muiden kuin valtion hoidossa olevien lento-
23972:        tojen yhteydessä?                             kenttien rakentamisen ja ylläpidon avustami-
23973:                                                      seen on valtion tulo- ja menoarviossa ollut
23974:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuodesta 1972 lähtien momentilla 31.4 7.41
23975: vasti seuraavaa:                                     määräraha. Määrärahasta on vuosittain suurin
23976:    Hangon lentokentän pitäjänä toimii Hangon         osa - keskimäärin 91 % - käytetty neljän
23977: Lentokenttäyhdistys ry. Yhdistyksen jäsenkun-        reittiliikenteen piirissä olevanlentokentän (Kuu-
23978: nan muodostavat 22 Hangon seudulla toimivaa          samo, Mikkeli, Savonlinna, Varkaus) avusta-
23979: teollisuuslaitosta ja yritystä; joukossa mm.         miseen. Muiden lentokenttien avustamisessa on
23980: Kone Oy, Suomen Potsiitti Dynamiitti Oy,             pyritty tasapuolisuuteen, ottamalla mm. huo-
23981: Visko Oy sekä Printal Oy.                            mioon avustettavien lentokenttien liikenteelli-
23982:    Itse Hangon lentokenttä sijaitsee Täktomin        set tarpeet, kenttien merkitys ao. seudun elin-
23983: kylässä noin 6 km Hangon kaupungista itään.          keinoelämälle sekä yleisille oloille ja niiden ke-
23984: Kenttäalueesta suurimman osan omistaa Han-           hittämiselle, kehitysaluepoliittiset näkökohdat,
23985: gon kaupunki; 2,65 ha on valtion omistuksessa.       nuoriso- ja urheiluilmailun tarpeet sekä seu-
23986: Kenttäalue on vuokrattuna lentokenttäyhdis-          dullinen ja alueellinen aloitteellisuus kenttien
23987: tykselle. Lentokentän rakennustyöt aloitettiin       kehittämisessä.
23988: v. 1973 ja keväällä 1974 lentokenttä otettiin           Hangon Lentokenttäyhdistys ry:lle on myön-
23989: rajoitettuun käyttöön. Yleiseen käyttöön lento-      netty valtionapua v. 1975: 10 000 mk, v.
23990: kenttä hyväksyttiin 26. 9. 1975.                     1977: 20 000 mk, v. 1979: 30 000 mk ja vii-
23991:    Nykyisellään Hangon lentokentän kiitotie-         meksi kuluvana vuonna 20 000 mk eli yhteensä
23992: pituus on 1 000 m ja leveys 23 m. Kiitotiestä        80 000 mk. Kun otetaan edellä esitettyjen
23993: on päällystettyä 840 m x 6 m sekä tämän              seikkojen lisäksi huomioon se, että avustusta
23994: lisäksi yhdystie ja 10 x 30 m:n suuruinen len-       saaneiden yleisilmailua palvelevien lentokent-
23995: tokoneiden seisontataso. Lentokentällä on kii-       tien avustusosuuksien vastaava keskiarvo on
23996: totievalot sekä lentotoiminnan edellyttämä len-      vv. 1972-1980 ollut 72 000 mk, on todet-
23997: nonvarmistus-, alkusammutus- ja ensiapuväli-         tava, että Hangon Lentokenttäyhdistys ry on
23998: neistö.                                              saanut lentokenttänsä rakentamiseen ja kehittä-
23999:     Kokonaisuutena voidaan Hangon lentoken-          miseen varsin kohtullisesti tukea valtion va-
24000:  tästä todeta, että se on kunnoltaan ja tasoltaan    roista.
24001: 4                                           1980 vp.
24002: 
24003:   Momentin 31.4 7.41 perustelujen mukaisesti       asettamia vaatimuksia, satunnaisesti kysymyk-
24004: lentokenttien ylläpidon tukeminen ei ole ollut     seen tulevat etsintä- ja pelastuspalvelulennot
24005: mahdollista muiden kuin Kuusamon, Mikkelin,        mukaanlukien. Tämän vuoksi Hangon lento-
24006: Savonlinnan ja Varkauden lentokentän osalta.       kenttään on kohdistettu kohtuullinen määrä
24007:    Hangon lentokenttä vastaa jo nykyisellään       niistä avustusmäärärahoista, jotka ovat vuosit-
24008: varsin hyvin siltä harjoitettavan lentotoiminnan   tain olleet käytettävissä.
24009:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1980.
24010: 
24011:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
24012:                                              N:o 346                                             5
24013: 
24014: 
24015: 
24016: 
24017:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24018: 
24019:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Med avseende på flygsäkerheten uppfyller
24020: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Hangö flygfält de krav som ställs på flygfält
24021: nr 915 av den 16 maj 1980 tili vederbörande        av denna typ, och t. ex. det i spörsmålet på-
24022: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     talade faktum att den permamentbelagda delen
24023: jande av riksdagsman Tauno Valo m. fl. ställda     av hanan är smal är - då hanan även tili
24024: skriftliga spörsmål nr 346:                        de delar som är utanför beläggningen upp-
24025:                                                    fyller kraven på jämnhet och bärighet - mera
24026:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          en fråga om hur bekvämt flygfältet är att
24027:        vidta i syfte att avsevärt öka statens      använda än en omständighet som äventyrar
24028:        understöd för Hangö flygfält, som är        flygsäkerheten. Beträffande ambitionerna att
24029:        ett av de bästa småflygfälten i vårt        förlänga hanan bör det likaså konstateras att
24030:        land och vars verksamhet har befunnits      man härmed främst strävar tili att göra det
24031:        vara ytterst nödvändig, i synnerhet i       möjligt även för affärsjetflyglan att trafikera
24032:        samband med efterspanings- och rädd-        flygfältet.
24033:        ningsflygningar över havet?                    För understöd för byggande och upprätt-
24034:                                                    hållande av andra än av staten skötta flygfält
24035:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      har sedan år 1972 i statsförslaget funnits ett
24036: samt anföra följande:                              anslag under moment 31.4 7 .41. Av anslaget
24037:    Hangö flygfält upprätthålls av Hangö Flyg-      har en stor del - i medeltal 91 % - årligen
24038: fältsförening rf. Föreningens medlemskår ut-       använts tili understöd för fyra flygfält med
24039: görs av 22 i hangötrakten verksamma industri-      linjetrafik (Kuusamo, St Michel, Nyslott, Var-
24040: o.a. företag, bl. a. Kone Oy, Finska Forcit-       kaus). Vid understödjandet av andra flygfält
24041: Dynamit Aktiebolaget, Visko Ab och Printal         har man strävat tili opartiskhet och därvid
24042: Oy.                                                beaktat bl. a. de ifrågakommande flygfältens
24043:    Själva Hangö flygfält är beläget i Täktom       trafikmässiga behov, flygfältens betydelse för
24044: by ca 6 km öster om Hangö stad. Största            traktens näringsliv och för dess allmänna för-
24045: delen av flygfältsområdet tilihör Hangö stad;      hållanden och utvecklandet av dessa, utveck-
24046: 2,65 ha är i statens ägo. Flygfältsområdet är      lingsområdespoli tiska synpunkter, ungdoms-
24047: uthyrt tili flygfältsföreningen. Byggnadsarbe-     och sportflygningens behov samt den lokala
24048: tena på flygfältet inleddes år 1973, och våren     och regionala företagsamheten vid utvecklan-
24049: 1974 togs flygfältet i bruk i begränsad om-        det av flygfälten.
24050: fattning. För allmänt bruk godkändes flyg-            Hangö Flygfältsförening rf. har beviljats
24051: fältet 26. 9. 1975.                                statsunderstöd som följer: år 1975 10 000 mk,
24052:    För närvarande är Hangö flygfälts hana          år 1977 20 000 mk, år 1979 30 000 mk och
24053: 1 000 m lång och 23 m bred. Permanentbe-           senast innevarande år 20 000 mk, eller sam-
24054: lagda är 840 x 6 m av hanan samt taxibanan         manlagt 80 000 mk. Då man förutom ovan
24055: och en 10 x 30 m stor parkeringsplatta för         nämnda omständigheter ytterligare beaktar att
24056: flygplan. På flygfältet finns banljus samt den     motsvarande medeltal av understödsandelarna
24057: flygsäkerhets-, primärsläcknings- och första-      för de flygfält för allmän luftfart som erhållit
24058: hjälpsmateriel flygverksamheten förutsätter.       understöd varit 72 000 mk åren 1972-1980,
24059:    Angående Hangö flygfält som helhet kan          måste det konstateras att det stöd Hangö
24060: det konstateras, att det tili sitt skick och sin   Flygfältsförening erhållit av statens medel för
24061: nivå är ett av de bästa av Finlands 51 flyg-       byggandet och utvecklandet av sitt flygfält har
24062: fält för allmän luftfart.                          varit fullt skäligt.
24063: 0880007905
24064: 6                                          1980 vp.
24065: 
24066:   Enligt motiveringen tili moment 31.47.41       samheten på fältet ställer, även om man beak-
24067: har det inte varit möjligt att stödja upprätt-   tar de efterspanings- och räddningsflygningar
24068: hållandet av andra flygfält än flygfälten i      som sporadiskt kommer i fråga. Följaktligen
24069: Kuusamo, St Michel, Nyslott och Varkaus.         har ett helt skäligt belopp av de understöds-
24070:   Hangö flygfält motsvarar redan i sitt nu-      anslag, som årligen stått tili förfogande, an·
24071: varande skick rätt väl de fordringar flygverk-   visats för Hangö flygfält.
24072:      Helsingfors den 19 juni 1980.
24073: 
24074:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
24075: Kirjallinen kysymys n:o 347.
24076: 
24077: 
24078:                                  Linna ym.: Suomen Pankin rahalaitoksilta perimistä kassavaran-
24079:                                     totalletuksista.
24080: 
24081: 
24082: 
24083:   . Suomen :J;>an!dn ja rahalaitosten kesken on     Suomen viljanviljelyalueiJla, joilla use:n .lmonot
24084: maaliskuun 8 päivänä 1979. alleldrjoitettu kas-     satovuodet ovat aiheuttal1eet. pääomapulaa.: ..
24085: savarantosopimus, joka ,on tullut. vqimaan             Kun kassavarantosopimusten p}ukainen t~l:
24086: l5. 3. 1979. Tähän sopimukseen perustuen oli        letusvelvollisuus pankkien ottolainauksesta     on
24087: s{roPJ.en Pankkiin kerääntynyt kassavarantotal"     tällä· hetkellä 3.,6 % nousee se 31.5. -BO:
24088: letuks1a 30. 4. 1980 mennessä 2 405,4 milj.         3,8 %:iin. Tämä kehityssuunta merkitsee sitä,
24089: markkaa. Näistä kassavarantotalletuksista Suo-      että Suomen Pankin ote pääomien ohjauksesså
24090: men· 'Pankki maksaa rahalaitoksille korkoa          kiristyy.                                ·
24091: 8,5 %.                                                 Kun nykyinen hallitus muodostettiin oli sil-
24092:     Samana ajankohtana 30. 4. 1980 olivat liike-    loin jo voimassa Suomen Pankin ja rahalaitos-
24093: pankit joutuneet käyttämään koko Suomen             ten kesken solmittu kassavarantosopimus. Kas-
24094: Pankin 1 000 milj. markan luottokiintiönsä,         savarantosopimuksen aiheuttamat kielteiset seu-
24095: josta ne maksavat korkoa 9,25 % ja tämän li-        raukset ovat selvästi ristiriidassa hallituksen
24096: säksi ottamaan ns. päiväluottoja 4 031 milj.        ohjelman kehitysaluepoliittisten tavoitteiden
24097: markkaa, josta ne joutuvat maksamaan korkoa         kanssa.
24098: 12,5 %.                                                Keskustelu valtasuhteista eduskunnan, halli-
24099:     Käytännössä nykyinen tilanne merkitsee sitä,    tuksen ja Suomen Pankin kesken tuskin on
24100: että Suomen Pankki on pakottanut rahalaitok-        myöskään tarpeellista kovin syvällisessä mie-
24101: set tallettamaan kassavarantotileille varoja jo     lessä kassavarantosopimusten yhteydessä, sillä
24102: yli 2,4 miljardia markkaa 8,5 % :n korolla ja       hyvin todennäköistä on, että eduskunnan enem-
24103: samanaikaisesti lainaa takaisin rahalaitoksille     mistö ei hyväksy niin pitkälle menevää yksityis-
24104: yli 4 miljardia markkaa 12,5 %:n korolla.           ten pääomien ohjailua, johon kassavarantojär-
24105:     Tällaisen rahapolitiikan seuraukset näkyvät     jestelmä johtaa.
24106: erittäin kielteisinä esim. maatilatalouden pää-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme vaLtio-
24107: omahuollon turvaamisessa. Kun valtion tulo- ja      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteel-
24108: menoarviossa vuodelle 1979 maatilatalouden          la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
24109: korkotukiluottojen myöntämisvaltuus oli 300         tavaksi seuraavan kysymyksen:
24110: milj. markkaa pystyivät rahalaitokset tästä                    Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
24111: myöntämään ainoastaan 227 milj. markkaa.                    Pankin rahalaitoksilta perimät kassava-
24112: Tästä määrästä suuntautui 17,4 % ensimmäi-                  rantotalletukset ovat käytännössä erit-
24113:  selle ja 34,2 % toiselle kehitysaluevyöhykkeelle           täin voimakasta yhteiskunnan taholta
24114:  sekä 48,4 % muualle maahan.                                tapahtuvaa yksityisten pääomavirtojen
24115:     Näyttää myöskin aivan selvältä, että kun                ohjailua ja ovat leikanneet maamme ke-
24116: kassavarantosopimuksen voimassaoloaikana met-               hitysalueilta niitä taloudellisen kasvun
24117:  säkaupat ovat lisääntyneet voimakkaasti ovat               mahdollisuuksia, joita niillä olisi muuten
24118: metsärahat parantaneet talletuskehitystä erikoi-            ollut olemassa ja jos on,
24119:  sesti maamme kehitysalueilla ja johtaneet sii-                mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee
24120:  hen, että näiltä alueilta on jouduttu maksamaan            ryhtymään terveen yritteliäisyyden vas-
24121: kassavarantotalletuksia kohtuuttoman paljon.                taisen ja hallituksen kehitysaluepoliittis•
24122:     Kaavamaisen kassavarantosopimuksen järke-               ten tavoitteiden mitätöimiseen johtavan
24123: vyyttä ei myöskään voida käsittää niillä Etelä-             kassavarantosopimuksen purkamiseksi?
24124:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
24125: 
24126:          Heimo Linna                   Einari Nieminen                 Lauri Palmunen
24127:          Pentti Poutanen                                               Orvokki Kangas
24128: 088000778S
24129: 2                                             1980 vp.
24130: 
24131: 
24132: 
24133: 
24134:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
24135: 
24136:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set voidaan välittömästi ulottaa koko talletus-
24137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        pankkikenttään.
24138: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn               Maassamme saattaa löytyä alueita, joilla kas-
24139: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         savarantosopimuksen soveltaminen voi eri syistä
24140: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tuntua perusteettomalta. Sopimuksen alueelli-
24141: edustaja Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta            sesti porrastettu soveltaminen ei käytännössä
24142: kirjallisesta kysymyksestä n:o 347:                  kuitenkaan ole mahdollista vaarantamatta koko
24143:                                                      sopimuksen tasapuolista ja oikeudenmukaista
24144:           Onko Hallitus tietoinen, että Suomen       pankkiryhmittäistä soveltamista. Alueellisten
24145:        Pankin rahalaitoksilta perimät kassava-       erojen tasoittaminen tapahtuu luontevimmin
24146:        rantotalletukset ovat käytännössä erit-       paikallispankkijärjestöjen ja valtakunnallisten
24147:        täin voimakasta yhteiskunnan taholta          pankkien sisäisin järjestelyin. Näin on myös
24148:        tapahtuvaa yksityisten pääomavirtojen         käytännössä ainakin jossain määrin tapahtunut.
24149:        ohjailua ja ovat leikanneet maamme ke-           Kassavarantosopimus ei merkitse varsinaista
24150:        hitysalueilta niitä taloudellisen kasvun      yksityisten pääomien ohjailua. Ensinnäkin kas-
24151:        mahdollisuuksia, joita niillä olisi muuten    savarantotalletukset ovat edelleen pankkien va-
24152:        ollut olemassa ja jos on,                     roja, jotka palautetaan pankeille taloudellisen
24153:           mihin toimenpiteisiin Hallitus tulee       tilanteen sitä edellyttäessä ja ovat tällöin pank-
24154:        ryhtymään terveen yritteliäisyyden vas-       kien vapaasti käytettävissä. Toiseksi kassava-
24155:        taisen ja hallituksen kehitysaluepoliittis-   rantotalletusten kerääminen perustuu Suomen
24156:        ten tavoitteiden mitätöimiseen johtavan       Pankin, valtakunnallisten pankkien ja paikallis-
24157:        kassavarantosopimuksen purkamiseksi?          pankkijärjestöjen keskinäiseen vapaaehtoiseen
24158:                                                      sopimukseen. !Käytettävissä olisi ollut myös
24159:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       laki rahalaitosten erityistalletuksista, ellei sopi-
24160: seuraavaa:                                           mukseen olisi päästy.
24161:    Hallituksen ja Suomen Pankin välisen työn-           Suomen Pankki maksaa kassavarantotalletuk-
24162: jaon mukaan kuuluu rahapolitiikan hoito Suo-         sille koron, joka on 314 % Suomen Pankin pe-
24163: men Pankille. Näin ollen hallitus ei voi päättää     ruskorkoa alhaisempi eli tällä hetkellä 8 112 %.
24164: rahalaitoksilta perittävistä kassavarantotalletuk-   Tämä korko ylittää selvästi koron, joka raha-
24165: sista eikä myöskään siitä, miten niitä kerätään.     laitosten erityistalletuksista annetun lain mu-
24166:    Suomen Pankin ilmoituksen mukaan kassa-           kaan vastaaville talletuksille olisi maksettava.
24167: varantotalletusten perimistä puoltavat seuraavat     Se ylittää myös tuntuvasti talletuspankkien kes-
24168: näkökohdat.                                          kimääräisen ottolainauskoron, jota lähinnä tu-
24169:    Suhdannekehitys ja sitä koskevat lähikuukau-      lisi pitää vertailupohjana.
24170: sien ennusteet sekä inflaation jo tapahtunut            Suhdanteiden tasoittamiseksi Suomen Pankki
24171: kiihtyminen ovat osoituksena siitä, ettei raha-      joutunee jatkossakin käyttämään kassavaranta-
24172: politiikka ole kansantaloutta kokonaisuutena         talletusten keräämistä osana harjoittamaansa
24173: tarkastellen ollut ainakaan liian kireätä viimeksi   rahapolitiikkaa. Hallituksen käsityksen mukaan
24174: kuluneen 15 kuukauden aikana, jolloin kassa-         alueelliset rahoitustilanteen eroavuudet on kui-
24175: varantosopimusta on sovellettu. Kassavaranta-        tenkin pyrittävä ottamaan tulevaisuudessa en-
24176: talletusten keräämisellä rahapolitiikan vaikutuk-    tistä paremmin huomioon.
24177:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1980.
24178: 
24179:                                                                Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
24180:                                              N:o 347                                              3
24181: 
24182: 
24183: 
24184: 
24185:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
24186: 
24187:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ralbanksfinansiering igen träffar endast affärs-
24188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      bankerna omedelbart.
24189: av den 16 maj 1980 tili vederbörande medlem           Det är mycket möjligt att det finns områden
24190: av statsrådet översänt avskrift av följande av     i vårt land, för vilka en tillämpning av kassa-
24191: riksdagsman Heimo Linna m. fl. ställda skrift-     reservavtal kan av olika orsaker kännas omoti-
24192: liga spörsmål nr 347:                              verad. En regionalt graderad tillämpning av av-
24193:                                                    talet är dock inte möjlig i praktiken utan att
24194:           Är Regeringen medveten om, att kas-      riskera en jämlik och rättvis tillämpning mellan
24195:        sareservdepositionerna som Finlands         bankgrupperingarna. En utjämning av regionala
24196:        Bank uppbär av bankinrättningarna i         olikheter sker naturligast genom inre arrange-
24197:        praktiken innebär en synnerligen stark      mang mellan de lokala bankorganisationerna
24198:        styrning från samhällets sida av det pri-   och de riksomfattande bankerna. Så har det
24199:        vata kapitalflödet och att de har av-       också åtminstone tili en viss mån skett i prak-
24200:        skurit vårt lands utvecklingsområdens       tiken.
24201:        möjligheter tili den ekonomiska tillväxt        Kassareservavtalen innebär inte någon egent-
24202:        som de annars skulle ha haft och            lig styrning av de privata kapitalen. För det
24203:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     första är kassareservdepositionerna fortsätt-
24204:        taga för att upplösa kassareservavtalet     ningsvis bankernas tillgångar som återbördas
24205:        som motarbetar sund företagsamhet och       tili bankerna då det ekonomiska läget förutsät-
24206:        leder tili att de regionalpolitiska mål-    ter det och kan då fritt användas av bankerna.
24207:        sättningarna omintetgörs?                   För det andra grundar sig uppbörden av kassa-
24208:                                                    reservdepositionerna på ett frivilligt avtal knu-
24209:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tet mellan Finlands Bank, de riksomfattande
24210: samt anföra följande:                              bankerna och de lokala bankorganisationerna.
24211:    Enligt den arbetsfördelning som tillämpas       Aven lagen om penninginrättningarnas special-
24212: mellan regeringen och Finlands Bank hör sköt-      depositioner skulle ha varit tillgänglig såvitt
24213: seln av penningpolitiken tili Finlands Bank.       man ej skulle ha nått ett avtal.
24214: Under dessa omständigheter kan regeringen inte         Finlands Bank betalar en ränta på kassa-
24215: fatta beslut om av bankinrättningarna uppburna     reservdepositionerna, som är 3/4 % lägre än
24216: kassareservdepositioner och inte heller om hur     Finlands Banks basränta ~ller för tillfället
24217: de uppbärs.                                        8 1/2 %. Denna ränta överstiger klart den
24218:    Följande omständigheter talar för uppbörden     ränta, som skulle betalas för dylika depositioner
24219: av kassareservdepositioner enligt Finlands Banks   enligt den om penninginrättningarnas special-
24220: underrättelse.                                     depositioner givna lagen. Den överstiger också
24221:    Konjunkturutvecklingen och dess prognoser       påtagligt depositionsbankernas        upplånings-
24222: för de närmaste månaderna samt den redan           ränta, vilket närmast borde framstå som jäm-
24223: stegrade inflationen är ett bevis för, att pen-    förelsegrund.
24224: ningpolitiken granskat ur nationalekonomisk            För att utjämna konjunkturutvecklingen bör
24225: helhet åtminstone inte varit för stram under de    Finlands Bank eventuellt utnyttja uppbörden
24226: senaste förlidna 15 månaderna, då kassareserv-      av kassareservdepositioner såsom en del av den
24227: avtalet tillämpats. De penningpolitiska verk-      utövade penningpolitiken även i fortsättningen.
24228: ningarna av uppbärandet av kassareservdeposi-      Enligt regeringens mening, bör man dock ta
24229: tioner når omedelbart det hela depositions-        hänsyn tili de regionala olikheterna bättre i
24230: banksfältet, då regleringen av bankernas cent-     framtiden än tidigare.
24231:      Helsingfors den 16 juni 1980.
24232: 
24233:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
24234: ··-':":
24235:                                             1980 vp.
24236: 
24237: Kirjallinen kysymys n:o 348.
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 
24242:                                 Kauppi ym.: Terveydenhuollon           suomenkielisen   koulutuksen
24243:                                    aloittamisesta Vaasassa.
24244: 
24245: 
24246:                        Edu sku nnan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
24247: 
24248:    Vaasan kaupunki on useampaan otteeseen          työskentelemään Länsipohjan alueelle Ruotsiin.
24249: esittänyt ammattikasvatushallitukselle ja Vaa-     Suomenkielisen sairaanhoitohenkilöstön puute
24250: san lääninhallitukselle terveydenhuollon suo-      ilmenee siinäkin, että Vaasan keskussairaalassa
24251: menkielisen koulutuksen aloittamista Vaasassa.     hoidettavista potilaista kaksi kohnasosaa on
24252: Esityksen mukaan koulutus aloitettaisiin Vaa-      suomenkielisiä, mutta hoitohenkilökunnasta
24253: sassa ensi vaiheessa väliaikaiskoulutuksena syk-   vain noin kolmatmes hallitsee suomen kielen.
24254: systä 1980 lähtien ja pysyvänä vuonna 1988.           Edellä mammujen viranomaisten ohella
24255: Vaasan kaupunki on myös neuvotellut Seinä-         myös lääkäri- ja sairaanhoitajakunta suhtautu-
24256: joen sairaanhoito-oppilaitoksen, lääninhallituk-   vat periaatteessa myönteisesti hankkeeseen.
24257: sen sekä ammattikasvatushallituksen edustajien     Käytännössä opetuksen aloittamisen edellytyk-
24258: kanssa koulutuksen opetuksellisesta ja hallin-     sistä tärkeimmiksi nousevat opetusharjoittelun,
24259: nollisesta järjestämisestä.                        tilojen ja opetushenkilöstön järjestäminen, joi-
24260:    Ammattikasvatushallitus ja lääkintöhallitus     hin tekijöihin alueen sairaalat, lääkäri- ja hoito-
24261: ovat antaneet ymmärtää suhtautuvansa myön-         henkilöstö sekä Vaasan ammattikoulu ilmoitta-
24262: teisesti hankkeeseen. Vaasan kaupungin teke-       vat omaavaosa valmiuksia. Hallinnollisina tiloi-
24263: mien aloitteiden pohjalta Vaasan lääninhallitus    na on lisäksi mahdollista käyttää Vaasan kau-
24264: on esittänyt keskiasteen koulunuudistuksen toi-    pungissa vapautuvia koulutiloja.
24265: meenpanosuunnitelmassaan varauksen, jonka             Mielestämme kaikki edellä mainitut seikat
24266: mukaan tulisikin viipymättä tarkistaa mahdolli-    puoltavat suomenkielisen terveydenhuollon
24267: suudet aloittaa suomenkielinen terveydenhuol-      koulutuksen mahdollisimman pikaista aloitta-
24268: lon koulutus Vaasassa.                             mista Vaasassa.
24269:    Keskiasteen koulutuksen kehittämistoimi-           Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
24270: kunta. on Vaasassa suorittamassaan selvitykses-    sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24271: sä päätynyt siihen, että ko. koulutuksen aloit-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24272: taminen Vaasassa on tarpeellista työvoimati-       vaksi seuraavan kysymyksen:
24273: lanne, palvelutason kehittyminen ja koulutus-
24274: mahdollisuudet huomioon ottaen. Terveyden-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24275: huoltoalan koulutus on Vaasan läänissä edel-               ryhtyä, jotta terveydenhuollon suomen-
24276: leen valtakunnan tason alapuolella ja toisaalta            kielinen koulutus voitaisiin aloittaa
24277: Seinäjoen ja Keski-Pohjanmaan oppilaitoksista              Vaasassa ensivaiheessa väliaikaiskoulu-
24278: ei toivotussa määrin hakeuduta Vaasan alueelle.            tuksena jo ensi syksystä lähtien ja py-
24279: On valitettavaa, että täällä koulutetusta sai-             syvänä vuodesta 1988 alkaen?
24280: raanhoitohenkilökunnasta suurehko osa siirtyy
24281:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
24282: 
24283:          Eeva Kauppi                   Markus Aaltonen                 .Aila Jokinen
24284:          P. Mäki-Hakola                Asser Stenbäck                  Urho Pohto
24285:          Jorma Fred                    Väinö Rautiainen                Anssi Joutsenlahti
24286:          Anna-Kaarina Louvo            Impi Muroma                     Ritva Laurila
24287:          Helena Pesola                 Esko Almgren                    Tuulikki Petäjäniemi
24288:          Juhani Raudasoja              Sten Söderström                 Timo Ihamäki
24289: 088000811U
24290: 2                                             1~80   vp.
24291: 
24292: 
24293: 
24294: 
24295:                         Ed u s kunnan        Herra         P. u he m i e he 11 e.
24296: 
24297:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hoito-oppilaitoksen parhaillaan käynnissä oleva
24298: mainitussa tarkoituksessa 'te, Herra Puhemies,       rakentaminen asettaa esteitä koulutuksen alka-
24299: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           miselle syksyllä 1980. Seinäjoen sairaanhoito-
24300: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         oppilaitos on kuitenkin suhtautunut asiaan
24301: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        myönteisesti ja on valmis alkamaan väliaikaisen
24302: edustaja Eeva Kaup~n ym. näin kuuluvasta kir-        koulutuksen Vaasassa ensi tilassa, todennäköi-
24303: jallisesta kysymyksestä n:o 348:                     sesti jo vuonna 19tH.
24304:                                                         Terveydenhuollon koulutuksen järjestäminen
24305:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on sidoksissa· henkilöstön tarpeen ohella useaan
24306:        ryhtyä, jotta terveydenhuollon suomen-        muuhun tekijään kuten esimerkiksi mahdolli-
24307:        kielinen koulutus voitaisiin aloittaa         suuksiin järjestää käytännön opetus sairaaloissa
24308:        Vaasassa ensivaiheessa väliaikaiskoulu.       ja terveyskeskuksissa, muiden opetustilojen ja
24309:        tuksena jo ensi syksystä lähtien ja py-       opettajien saantiin sekä koulutuksen hallinnol-
24310:        syvänä vuodesta 1988 alkaen?                  liseen järjestämiseen.
24311:                                                         Vaasan lääninhallitus on 'kirjeessään ammatti-
24312:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kasvatushallitukselle 19. 5. 1980 ilmoittanut,
24313: vasti seuraavaa:                                     että se tulee asettamaan työryhmän, jonka teh-
24314:    Vaasan läänissä on kolme sairaanhoito-oppi-       tävänä on selvittää suomenkielisen terveyden-
24315: laitosta, joista yksi, ruotsinkielinen oppilaitos,   huollon koulutuksen kehittämisen tarve Vaa-
24316: sijaitsee Vaasassa. Vaasan kaupungissa tapah-        san läänissä, jolloin erityisesti tulee otettavaksi
24317: tunut kielisuhteiden nopeahko muuttuminen            huomioon tämän koulutuksen tarve Vaasan
24318: on nostanut esiin kysymyksen myös suomen-            kaupungin ja sen lähiympäristön terveydenhuol-
24319: kielisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutta-        topalveluja silmälläpitäen sekä koulutuksen jär-
24320: misesta Vaasassa, mihin seikkaan lääninhalli-        jestämismahdollisuudet Vaasassa. Ammattikas-
24321: tus on keskiasteen koulunuudistusta koskevas-        vatushallituksen ohella Vaasan kaupunkia ja
24322: sa toimeenpanosuunnitelmassaan ammattikasva-         Vaasan sairaanhoitopiirin kuntaloliittoa on pyy-
24323: tushallitukselle syksyllä 1979 viitannut.            detty nimeämään edustajat työryhmään, jossa
24324:    Ammattikasvatushallitus on sille tehtyjen         on lisäksi edustettuna lääninhallituksen koulu-
24325: esitysten pohjalta ehdottanut, että Vaasassa         osaston. ohella sen sosiaali- ja terveysosasto.
24326: järjestettäisiin väliaikaisena koulutuksena Sei-        Hallitus pitää asianmukaisena, että perusteel-
24327: näjoen sairaanhoito-oppilaitoksen alaisena apu-      lisesti selvitetään terveydenhuollon suomenkie-
24328: hoitajan ja mahdollisesti myös sairaanhoitajan       lisen koulutuksen tarve Vaasassa ja Vaasan
24329: tutkintoon johtavaa suomenkielistä koulutusta.       läänissä. Selvityksen valmistuttua tulee ratkais-
24330: Asiasta on käyty neuvotteluja Vaasan läänin-         tavaksi, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryh-
24331: hallituksen, kaupungin ja Seinäjoen sairaanhoi-      tyä suomenkielisen terveydenhuoltohenkilöstön
24332: to-oppilaitoksen kesken. Näissä neuvotteluissa       kouluttamiseksi Vaasassa.
24333: on kuitenkin todettu, että Seinäjoen Sairaan-
24334:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1980.
24335: 
24336:                                                                              Ministeri Kalevi Kivistö
24337:                                               N:o 348                                                3
24338: 
24339: 
24340: 
24341: 
24342:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
24343: 
24344:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        som håller på för närvarande, förhindrar in-
24345: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ledandet av skolningen hösten 1980. Seinäjoki
24346: velse av den 16 maj 1980 till vederbörande           sjukvårdsläroanstalt har dock förhållit sig posi-
24347: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       tivt tili frågan och är redo att inleda temporär
24348: jande av riksdagsman Eeva Kauppi m. fl. un-          utbildning i Vasa på det snaraste, troligen
24349: dertecknade spörsmål nr 348:                         redan hösten 1981.
24350:                                                         Anordnande av skolning inom hälsovårds-
24351:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            branchen är beroende förutom av personalbe-
24352:        vidta för att inrätta finskspråkig ut-        hovet, också av flera andra faktorer, såsom
24353:        bildning inom hälsovården i Vasa i            t.ex. möjligheterna att anordna praktisk under-
24354:        första hand som temporär utbildning           visning i sjukhusen och hälsocentralerna, tili-
24355:        fr.o.m. nästa höst och såsom ordinarie        gången tillläroutrymmen och lärare samt admi-
24356:        utbildning fr.o.m. 1988?                      nistrativa synpunkter.
24357:                                                         Länsstyrelsen i Vasa har i sitt brev av den
24358:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        19. 5. 1980 tili yrkesutbildningsstyrelsen med-
24359: samt anföra föijande:                                delat att styrelsen ämnar tillsätta en arbets-
24360:    I Vasa Iän finns tre sjukvårdsläroanstalter,      grupp vars uppgift blir att utreda behovet av
24361: varav en, den svenskspråkiga Iäroanstalten, är       att utveckla den finskspråkiga utbildningen
24362: belägen i Vasa. Den relativt snabba utveck-          inom hälsovårdsbranschen varvid man speciellt
24363: lingen av språkförhållandena i Vasa stad har         bör beakta behovet av denna utbildning med
24364: fört fram frågan om utbildning av finskspråkig       tanke på hä:lsovårdstjänsterna i Vasa stad med
24365: sjukvårdspersonal i V asa, vilket länsstyrelsen      omnejd samt möjligheterna att anordna dylik
24366: har hänvisat tili i sin verkställighetspian för      skolning i Vasa. Förutom yrkesutbildnings-
24367: mellanstadieutbildningen till yrkesutbiidnings-      styrelsen har Vasa stad och V asa sjukvårds-
24368: styrelsen hösten 1979.                               distrikts kommunförbund blivit ombedda att
24369:    Yrkesutbildningsstyrelsen har utgående från       utnämna representanter tili arbetsgruppen i
24370: framställningar framförda tili styrelsen föresla-    viiken förutom länsstyrelsens skolavdelning
24371: git inrättande av temporär skolning av hjälp-        också dess social- och hälsovårdsavdelning är
24372: skötare och eventuellt också inrättande av           representerade.
24373: utbildning som skulle Ieda tili sjuksköterske-          Regeringen anser det vara sakenligt att
24374: examen i Vasa vilka skulle vara underställda         grundligt utreda behovet av finskspråkig ut-
24375: Seinäjoki sjukvårdsläroanstalt. Vasa länsstyrelse,   bildning inom hälsovårdsbranchen i Vasa stad
24376: V asa stad och Seinäjoki sjukvårdsläroanstalt        och Vasa Iän. Efter att utredningen blivit
24377: har fört diskussioner om frågan. Under dessa         färdig bör man avgöra vilka åtgärder är nöd-
24378: diskussioner har man dock konstaterat att ut-        vändiga för utbildningen av finskspråkig sjuk-
24379: byggandet av Seinäjoki sjukvårdsläroanstalt,         vårdspersona1 i Vasa.
24380:       Helsingfors den 19 juni 1980.
24381: 
24382:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
24383:                                              1980 vp.
24384: 
24385: Kirjallinen kysymys n:o .349.
24386: 
24387: 
24388: 
24389: 
24390:                                  Hirvelä: Osaeläkkeen myöntämisestä täyden työkyvyttömyyseläk-
24391:                                     keen sijasta.
24392: 
24393: 
24394:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24395: 
24396:    Valmet Oy:n työntekijät ovat kiinnittäneet          Valmet Oy:n työkyvyttömyyseläkkeellä ole-
24397: huomiota Valmet Oy:n Eläkesäätiön päätök-           vat eivät ole ainoa ryhmä, joka joutuu kärsi-
24398: siin, joilla työkyvyttömyyseläkkeitä on muutet-     mään työntekijöille epäedullisesta laintulkin-
24399: tu osaeläkkeiksi. Päätösten perusteiksi on esi-     nasta. Tapauksia on runsaasti. Tilanne olisi pi-
24400: tetty työkyvyn osittainen palauttaminen, mutta      kaisesti korjattava joko lakia tarkistamaila tai
24401: tällöin ei ole lähtökohtana ollut asianomaisen      muin sellaisin toimin, joilla asianomainen voi-
24402: oma ammatti, josta työkyvyttömyys on aiheu-         taisiin siirtää osaeläkkeelle vain, milloin hänel-
24403: tunut.                                              le voidaan osoittaa sopivaa työtä.
24404:    Perusteena osaeläkkeelle siirtämiselle on mai-      Niinpä esitänkin valtioneuvoston asianomai-
24405: nittu myös työhön sijoittamisen helpottaminen.      sen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärjestyk-
24406: Kuitenkaan osaeläkkeelle siirretyille ei Valmet     sen 37 §:n 1 momentin nojalla seuraavan ky-
24407: Oy ole järjestänyt työtä viitaten mm. siihen,       symyksen:
24408: ettei ole tarjolla tehtäviä osa-aikatyövoimalle,
24409: sekä siihen, että asianomaiset on tehtaan lää-                Aikooko Hallitus muuttaa lakia tai
24410: käri todennut työkyvyttömiksi. Työvoimatoi-                lain soveltamista siten, että osaeläkettä
24411: mistoista puolestaan vastataan, että asianomais-           voidaan myöntää täyden työkyvyttö-
24412: ten sairauden takia heitä ei voida sijoittaa työ-          myyseläkkeen sijasta vain, milloin hen-
24413: hön. Uudelleenkoulutukseenkaan ei liioin oh-               kilölle voidaan osoittaa sopivaa työtä?
24414: jata, mikäli ikä lähenee kuuttakymmentä.
24415:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
24416: 
24417:                                            Inger Hirvelä
24418: 
24419: 
24420: 
24421: 
24422: 88800076ID
24423: 2                                            1980 vp.
24424: 
24425: 
24426: 
24427: 
24428:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24429: 
24430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiselle
24431: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       enää ole. Osaeläke myönnetään usein tällaises-
24432: mies, olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päi-       sa tapauksessa, jotta tuettaisiin henkilön työ-
24433: vätyn kirjeenne ohella toimittanut jäljennöksen    hön sijoittumista.
24434: kansanedustaja Inger Hirvelän näin kuuluvasta         Sosiaali- ja terveysministeriön saamien tie-
24435: kirjallisesta kysymyksestä n:o 349:                tojen mukaan Valmet Oy:n Eläkesäätiössä on
24436:                                                    viimeisen puolentoista vuoden aikana annettu
24437:           Aikooko Hallitus muuttaa lakia tai       kuusi päätöstä, joissa henkilölle ensin on myön-
24438:        lain soveltamista siten, että osaeläkettä   netty määräaikainen työkyvyttömyyseläke ja
24439:        voidaan myöntää täyden työkyvyttö-          tämän eläkkeen päätyttyä henkilön uudelleen
24440:        myyseläkkeen sijasta vain, milloin hen-     hakiessa eläkettä hänelle on myönnetty osaelä-
24441:        kilölle voidaan osoittaa sopivaa työtä?     ke. Näissä tapauksissa on yleensä ollut kysy-
24442:                                                    mys työkyvyn palautumisesta ja työkyvyttö-
24443:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        myyseläkkeen asteittaisesta lakkauttamisesta.
24444: taen seuraavaa:                                    Yksi tapauksista on käsitelty eläkelautakunnas-
24445:    Voimass~ olevien säännösten mukaan työ-         sa, joka vahvisti eläkesäätiön ratkaisun. Tämä
24446: kyvyttömyyseläke myönnetään joko täytenä           asia on parhaillaan valituksena vireillä vakuu-
24447: työkyvyttömyyseläkkeenä tai osaeläkkeenä. Tä-      tusoikeudessa.
24448: mä riippuu siitä, missä määrin vakuutetun työ-        Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
24449: kyvyn arvioidaan alentuneen. Lähtökohtana          toimikunnan, jonka tehtävänä on selvittää työ-
24450: osaeläkejärjestelmässä on, että sellaiselle hen-   kyvyttömyyden toteamiseen ja työkyvyttömyys-
24451: kilölle, joka sairaudestaan huolimatta voi käyt-   asiain ratkaisua koskevaan toimintaan liittyvät
24452: tää jäljellä olevaa työkykyään, ei myönnetä        puutteet ja epäkohdat. Toimikunnan mietinnön
24453: täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Toisaalta osa-      valmistuttua hallitus ottaa kantaa myös nyt
24454: eläke voidaan myöntää sellaiselle henkilölle,      esiintulleeseen osaeläkejärjestelmän epäkohtaan.
24455: jonka työkyky on palautunut eikä perusteita
24456:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
24457: 
24458:                                            Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
24459:                                              N:o 349                                               3
24460: 
24461: 
24462: 
24463: 
24464:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24465: 
24466:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       föreligger. I dylika fall beviljas delpension ofta
24467: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       för att stödja personens placering i arbete.
24468: se av den 16 maj 1980 tili vederbörande med-           Enligt uppgifter som inhämtats av social-
24469: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    och hälsovårdsministeriet har Valmet Oy:s
24470: av riksdagsledamot Inger Hirvelä underteckna-      Pensionsstiftelse under de senaste 18 månader-
24471: de spörsmål nr 349:                                na fattat sex beslut, enligt vilka personen först
24472:                                                    beviljats tidsbegränsad invalidpension och, ef-
24473:           Ämnar Regeringen ändra lagen eller       ter att invalidpensionen gått ut, delpension då
24474:        lagens tillämpning så, att delpension       han återigen sökt pension. I dessa fall har det
24475:        skulle kunna beviljas i stället för full    i allmänhet varit fråga om att arbetsförmågan
24476:        invalidpension endast då personen kan       blivit återställd och invalidpensionen gradvis
24477:        anvisas lämpligt arbete?                    dragits in. Ett av fallen har tagits upp tili
24478:                                                    behandling i pensionsnämnden, som bekräftade
24479:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      pensionsstiftelsens beslut. Ärendet är för när-
24480: samt anföra följande:                              varande anhängigt som besvär vid försäkrings-
24481:    Enligt gällande stadganden beviljas invalid-    domstolen.
24482: pension antingen som full invalidpension eller         Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
24483: som delpension. Detta är beroende av i viiken      en kommission med uppgift att utreda de
24484: mån den försäkrades arbetsförmåga anses ha         brister och missförhållanden som förekommer
24485: minskat. Utgångspunkten i delpensionssystemet      i samband med konstaterandet av arbetsoför-
24486: är att sådan person som oavsett sin sjukdom        måga och i samband med beslut i invalid-
24487: kan utnyttja den återstående arbetsförmågan        ärenden. När kommissionens betänkande blivit
24488: inte beviljas full invalidpension. Å andra sidan   färdigt kommer regeringen att ta ställning även
24489: kan delpension beviljas en person, vars arbets-    tili det missförhållande som nu kommit fram i
24490: förmåga blivit återställd, då några skäl för       delpensionssystemet.
24491: beviljande av full invalidpension inte längre
24492:      Helsingfors den 12 juni 1980.
24493: 
24494:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
24495:                                                1980 vp.
24496: 
24497: Kirjallinen kysymys n:o .350.
24498: 
24499: 
24500: 
24501: 
24502:                                    Halonen ym.: Nk. Rooman sopimuksen pikaisesta hyväksymisestä
24503:                                       ja tekijänoikeuslainsäädäntömme uudistamistyön loppuunsaat·
24504:                                       tamisesta.
24505: 
24506: 
24507:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24508: 
24509:     Kansainvälinen yleissopimus esittävien taitei-    den luvatta tehtyjä ns. bootleg-äänitteitä esiin-
24510: lijoiden, äänitallenteiden valmistajien sekä ra-      tyy enemmän kuin aikaisemmin.
24511: dioyritysten suojaamisesta, nk. Rooman sopi-             Radio-ohj-elmissa on Suomessa tällä hetkellä
24512: mus, solmittiin Roomassa 26. 10. 1961. Sopi-          ulkomaisten äänitteiden soitto täysin ilmaista.
24513: mus on nimensä mukaisesti tarkoitettu mai-            Tämä saattaa olla utkomaisen äänilevymusiikin
24514: nittujen ryhmien oikeuksien yleiskonventioksi.        osuutta radion ohjelma-ajasta kasvattava tekijä.
24515: Sopimus tuli voimaan 18. 5. 1964. Suomi on            Tekninen kehitys on johtanut muutoinkin esit-
24516: sopimuksen alJekirjoittajavaltio.                     tävien taiteilijoiden työtilaisuuksien vähenemi-
24517:     Esittävillä taiteilijoilla tulee sopimuksen mu~   seen. Rooman sopimuksen periaatteita sovelta-
24518: kaisesti olla mahdollisuus estää ilman taiteili-      malla voidaan haittoja kompensoida. Sopimus
24519: jan suostumusta tapahtuva elävän esityksen tal-       suojaa toisaalta myös yleisradioyhtiöitä. Roo-
24520: lentaminen, radioimineo sekä tallenteen monis-        man sopimus antaa suojan myös satelliittilähe-
24521: taminen tietyin edellytyksin. Toisaalta äänit-        tykseen nähden. Sopimuksen asiasisältö sivuaa
24522:  teiden vaLmistajalla on oikeus saNia tai kieltää     myös yksityistä äänitteiden kopiointia. Selvi-
24523: äänitteiden väliJlinen tai välitön monistaminen.      tysten mukaan suurin osa nauhoitustoiminnasta
24524: Radioyrityksillä on sopimuksen mukaan oikeus          tapahtuu yleisradio-oh jelmi's ta.
24525: sallia tai kieltää lähetystensä jälleen lähetys,         Äänitetuotannon edellytykset eivät ole Suo-
24526: Hrhetystensä tallennus, tallenteidensa monista-       messa niin hyvät kuin suurissa maissa. Äänite-
24527: minen sekä tv-lähetystensä toisintaminen pai-         tuotanto on osa kulttuurin tuotantorakenteesta
24528:  koissa, joissa yleisöllä on pääsy pääsymaksua        ja se ansaitsee tarvitsemansa tuen. Sopimuksen
24529:  vastaan.                                             ratifioimatta jättäminen hidastaa oikeussuojan
24530:     Sopimuksen 12 artiiklan mukaan esittäviHe         parantamista myös muiden selvien suojakohtei-
24531:  taiteilijoille, äänitteiden valmistajille tai mo-    den kuten jukeboxien, diskoteekkien ja suoja-
24532: lemmHle tulee suorittaa kohtuullinen korvaus,         aikakysymyksen alueella.
24533:  jos yleisölle myytäväksi tarkoitettua äänitettä         Suomessa Rooman sopimuksen ratifiointi-
24534:  käytetään radiolähetykseen tai julkiseen toi-        kysymystä on käsitelty hallituksen ulkoasiain•
24535:  sin tamiseen.                                        valiokunnassa 1969 ja 1974. MolemmHla ker-
24536:     Sopimuksen voimaan saattamisen jälkeen suo"       roil1a asia jätettiin pöydälle lisäselvitysten saa-
24537:  malainen esittävä taide, äänitetuotanto sekä         mista varten. Asia on pitkän tauon jälkeen tul-
24538:  yleisradiolähetystoiminta saavat toisissa sopi-      lut uudeHeen esille.
24539:  musmaissa sopimuksen edellyttämän suojan.               Hallituksen epäröintiin Rooman sopimuksen
24540:  Vastaavasti toisista sopimusmaista perä1sin ole-     ratifiointikysymyksessä lienee vaikuttanut Oy
24541:  vat suojakohteet saavat Suomessa suojan lain-        Yleisradio Ab:n ottama kielteinen kanta. Yleis-
24542:  säädäntömme mukaisesti.                              radio on pitänyt ehtona sopimuksen ratifioi-
24543:     Sopimuksen ratifioiminen auttaisi esittäviä       miselle täyden varauman tekemistä sopimuk-
24544:  taiteilijoitamme monella tavoin. Rooman sopi-        sen 12 artiklan kohdalla. Kielteistä kantaansa
24545:  mus on suoranainen keino luvatonta äänittei-         YLeisradio on perustellut useilla eri syiHä, jotka
24546:  den kopiointia ja taiteilijoiden esitysten luva-     eivät kuitenkaan ole mielestämme hyväksyttä-
24547:  tonta tallenteiden levittämistä vastaan. Luvat-      viä. On esitetty, että sopimus aiheuttaa Suo-
24548:  tomien äänitteiden levittäminen on edelleen          melle yli 2 miljoonan markan valuuttamenon
24549:  huomattava kansainvälinen ongelma. Taiteilijoi-      ja tuloa vain muutaman miljoonan. Järjestel-
24550: 088000834K
24551: 2                                             1980 vp.
24552: 
24553:   män perustana ovat kuitenkin kansainväliset        äänitteiden tuottajia vientiponnistuksiin. Suo-
24554:   keskinäiset käyttäytymissäännöt ja oikeudenmu-      malaisen äänitetuotannon ja esittävän taiteen
24555:  kaisuus. Suomi on riippumatta valuuttapoliitti-      status tulisi näin parantumaan. Ruotsiin näh-
24556:   sista syistä saattanut vo1maan myös l-ainsäädän-    den, jonka osuus Yleisradion äänitetoistoista
24557:  nön, joka on tehnyt mahdolliseksi teollisoikeu-     on ylivoimaisesti merkittävin, on saavutettavis-
24558:  dellista suojaa koskevan Pariisin sop~muksen        sa lähes tasapainoinen tilanne. Tämä johtuu
24559:  ratifioimisen. Lisäksi Yleisradion taholta on       mm. siitä, että Ruotsissa maksetaan yleisradio-
24560:  esitetty, että sopimuksen hyväksyminen toisi        soitoista Suomeen verrattuna noin kaksinker-
24561:  myös lisäkustannuksia maan sisällä yleisradiolle.   taiset korvaukset.
24562:  Oy Yleisradio Ab:n budjetti on tällä hetkellä            Kysymys Rooman sopimuksen ratifioimisesta
24563:  noin 600 miljoonaa markkaa. Yleisradion mak-         on ollut poikkeuksellisen pitkään Suomen hal-
24564:  samat tekijänoikeudelliset korvaukset ovat vain      lituJksen käsiteltävänä. Kun kysymys on kan-
24565:  vähän yli 50 miljoonaa markkaa. Tästä huoli-         sainvälisestä sopimuksesta, jota olemme itse
24566:  matta Yleisradion ohjelma-ajasta yli 50 prosent-    olleet tekemässä ja joka on lukuisten sivi•stys-
24567:  tia on musiikkia ja tästä valtaosa äänilevy-         maiden hyväksymä ja kansainvälisten järjestö-
24568:  musiikkia. Musiikki on siis verrattomasti hal-       jen suosittelema, on tilanne muodostumassa
24569:  vin ohjelmalaji. Lisäksi suuri osa niistä kor-      meille kansainvälisesti kiusaNiseksi.
24570:  vausvaroista, jotka Yleisradio joutuisi maksa-           Rooman sopimuksen on ratifioinut jo 24
24571:  maan voi·taisiin alan keskinäisin sopimuksin        maata. Näiden joU!kossa ovat Ruotsi, Tanska
24572:  saattaa suomalaisen musii:kkielämän tukemi-         ja Norja. Lisäksi sopimus on ratifiointi- ja
24573:  seen.                                               lainsiiädäntökäsittelyssä yhdeksässä maassa.
24574:      Rooman sopimuksen mukaisten korvausten              Sopimuksen takana ovat UNESCO, WIPO ja
24575: on väitetty vähentävän radion mahdollisuuksia        ILO. Samoin sopimuksen ratifioinnin puolesta
24576: käyttää elävää musiikkia ohjelmissaan. Oman          on voimakkaasti ottanut kantaa kansainvälinen
24577:  käsityksemme mukaan on tasapainon saavutta-         muusikkojen keskusjärjestö FIM sekä äänittei-
24578:  miseksi sekä parannettava tallennetun musiikin      den tuottajien järjestö IFPI. Lisaksi Euroopan
24579:  käyttämisen korvausjärjestelmää että tietoisesti    Yleisradiounioni, joka aikaisemmin oli sopi-
24580:  tuettava elävää musiikkia lisäämällä sen käyt-      muksen kiivas vastustaja, on virallisesti ilmoit-
24581:  töä ja työtilaisuuksia. Näitä kahta eri tuki-       tanut lopettaneensa jo 17. 6.1974 sopimuksen
24582:  muotoa ei voida asettaa toisiaan korvaaviksi.       vastustamisen.
24583:      Oy Yleisradio Ab:n viittaukset siihen, että         Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede-
24584:  se ei halua tukea äänitetuotantoa vaan ainoas-      ja kulttuurijär}estö UNESCO ja Kansainvälinen
24585:  taan esittäviä taiteilijoita on tuntunut epä-       työjärjestö ILO ovat tämän vuoden maaliskuus-
24586:  uskottavalta. Sinänsä äänitetuotannon kannatta-     sa Pariisissa hyväksytyssä taiteilijoiden aseman
24587:  vuus on hälyyttävästi alentunut mm. yksityi-        kehittämistä koskevassa suosituksessa jälleen
24588:  sen yleisradio-ohjelmista tapahtuvan nauhoitta-     kerran edellyttäneet Rooman sopimuksen mah-
24589:  misen johdosta. Tuotannosta lasketaan noin 80       doUisimman nopeata ja laajaa hyväksymistä.
24590:  prosenttia olevan tällä hetkellä tappiollista.          Suomalaiset alan järjestöt ovat voima:kkaasti
24591: Suomessa on kaksi osakepääomaltaan urkomaa-          puoltaneet sopimuksen ratifiointia. Lisäksi ope-
24592:  laista äänilevy-yhtiötä. Näiden tuotannosta yli     tusministeriö on ilmoittanut puoltavansa sopi-
24593:  50 prosenttia on suomalaista musiikkia, suo-        muksen ratifiointia ilman sen asiasisältöä kos-
24594:  malaisten esittämänä. Näiden yhteen laskettu        kevia varaumia. Tämä on ollut myös tekijän-
24595:  markkinaosuus on alle 20 prosenttia. Ulkomai-       oikeudellisen asiantuntijalautakunnan kanta. Li-
24596: 'set yhtiöt, joilla on edustaja Suomessa, ovat       säksi tekijänoikeuslainsäädäntöämme uudistavan
24597:  antaneet vakuutuksen siitä, että korvaukset         vuoden 1976 tekijänoikeuskomitean työ siltä
24598:  käytetään tuotantoon Suomessa. Tämä merkit-         osin, kuin se erityisesti koskee esittävien tai-
24599: see kulttuuripoliittisesti arvokkaan tuotannon       teilijoiden, muusikkojen ja näyttelijöiden ase-
24600:  tukemista ja työtilaisuuksia suomalaisHle muu-      man turvaamisen kannalta välttämättömiä
24601:  sikoille.                                           uudistuksia, on ollut pysähdyksissä useita kuu-
24602:     On myös esitetty, että Suomi ei pysty tosi-      kausia siksi, että komiteassa odotetaan Suomen
24603: asialliseen vastavuoroisuuteen sopimuksen puit-      hallituksen kannanmäärittelyä Rooman sopi-
24604: teissa. On totta, että Suomi tuo enemmän levy-       musta koskevassa asiassa.
24605: musiikkia kuin vie. Toisaalta saatava sopi-              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
24606: mus olisi omiaan motivoimaan suomalaisia             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
24607:                                              N:o 350                                             3
24608: 
24609: kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen Ja-               onko Hallitus lisäksi tietoinen suta,
24610: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                että tekijänoikeuslainsäädäntöämme uu-
24611:                                                          distava, vuoden 1976 tekijänoikeusko-
24612:          Tietääkö Hallitus, että Yhdistyneiden           mitean työ siltä osin kuin se erityisesti
24613:       Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kult-            koskee esittävien taiteilijoiden, muusik-
24614:       tuurijärjestö UNESCO ja Kansainväli-               kojen ja näyttelijöiden aseman turvaa-
24615:       nen työjärjestö ILO ovat maaliskuussa              misen kannalta välttämättömiä uudis-
24616:       Pariisissa hyväksytyissä taiteilijoiden            tuksia, on ollut pysähdyksissä useita
24617:       aseman kehittämistä koskevissa suosi-              !kuukausia siksi, että komiteassa odote-
24618:       tuksissa jälleen kerran edellyttäneet esit-        taan Suomen hallituksen kannanmäärit-
24619:       täviä taiteilijoita, äänilevyntuottajia ja         telyä Rooman sopimusta koskevassa
24620:       yleisradioyhtiöitä suojaavan nk. Rooman            asiassa, ja jos Hahlitus on näistä tietoi-
24621:       sopimuksen mahdollisimman nopeata ja               nen, niin
24622:       laajaa hyväksymistä, ja että Ruotsi,                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24623:       Norja ja Tanska ovat jo tehneet sen,               ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien
24624:       ;sekä                                              korj aarniseksi?
24625:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1980.
24626: 
24627:         Tarja Halonen                  Pentti Lahti-Nuuttila        Hannu Tapiola
24628:         Pauli Uitto                    Liisa Jaakonsaari            Lauri Palmunen
24629:         1.-C. Björklund                J. Vähäkangas                Helvi Hyrynkangas
24630:         Pirjo Ala-Kapee                p,eter Muurman               Eva-Maija Pulkkio
24631:         Mikko Rönnholm                 Seppo Toiviainen             Ant,ero Juntumaa
24632:         Arvo Salo                      Markus Aaltonen              Anssi Joutsenlahti
24633:         Pekka Starast                  Seppo Tikka                  Ole Norrback
24634: 4                                              1980 vp.
24635: 
24636: 
24637: 
24638: 
24639:                         Ed u s kunnan H ,e r r a Puhe mi e he 11 e.
24640: 
24641:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomi on allekirjoittanut vuonna 1961 teh-
24642: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dyn nk. Rooman sopimuksen 21. 6. 1962. Sopi-
24643: olette 16 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn            muksen ratifiointia on Suomessa viivyttänyt
24644: kii:j,eenne ohella toimittanut valtioneuvoston        toisaalta sopimuksen hidas kansainvälinen voi-
24645: asianomaiselle jäs·enelle jäljennöksen kansan-        maantulo-sopimusmaiden lukumäärä on täHä
24646: edustaja Tarja Halosen ym. näin kuuluvasta            hetkellä 24 - ja toisaalta Oy Yleisradio Ab:n
24647: kirjallisesta kysymyksestä n:o 350:                   sopimukseen ottama varovainen kanta.
24648:                                                          Rooman sopimuksen ratifiointia valmistel-
24649:            Tietääkö Hallitus, että Yhdistyneiden      laan hallituksen piirissä. Asiasta on pyydetty
24650:        Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kult-        eri viranomaisten, Oy Yleisradio Ab:n ja ao.
24651:        tuurijärjestö UNESCO ja Kansainväli-           järjestöjen lausunnot. Oy Yleisradio Ab:n ta-
24652:        nen työjärjestö ILO ovat maaliskuussa          hoha on esitetty sellainen näkemys, että mikäli
24653:         Pariisissa hyväksytyissä taiteilijoiden       Suomi ratifioi sopimuksen, tulisi Suomen tehdä
24654:         aseman kehittämistä koskevissa suosi-         täysi varauma sopimuksen 12 artiklaan, jonka
24655:         tuksissa jälleen kerran edellyttäneet esit-   mukaan yLeisradiolähetyksessä tai muussa julki-
24656:         täviä taiteilijoita, äänilevyntuottajia ja    sessa toisinnossa käytetyistä äänitallenteista tu-
24657:        yleisradioyhtiöitä suojaavan nk. Rooman        lee suorittaa korvaus varsinaisten tekijänoi-
24658:        sopimuksen mahdollisimman nopeata ja           keusmaksujen lisäksi myös esittäville taiteili-
24659:        laajaa hyväksymistä, ja että Ruotsi,           joille ja levytuottajille. Esittävien taiteilijoiden
24660:        Norja ja Tanska ovat jo tehneet sen,           ja levytuottajien järjestöt sen sijaan puoltavat
24661:        'Sekä                                          sopimutksen ratifiointia Hman varaumaa. Ope-
24662:            onko Hallitus lisäksi tietoinen siitä,     tusministeriö puolestaan on esittänyt ratifioin-
24663:         että tekijänoikeuslainsäädäntöämme uu-        tia varaumalla, jonka mukaan sopimuksen 12
24664:         distava, vuoden 1976 tekijänoikeusko-         artiklaa soveLletaan vastavuoroisuuden perus-
24665:         mitean työ siltä osin kuin se erityisesti     teella radio- ja televisiolähetysten osalta ja ai-
24666:        koskee esittävien taiteilijoiden, muusik-      noastaan 1. 9. 1961 jälkeen hankittuihin äänit-
24667:        kojen ja näytteLijöiden aseman turvaa-         teisiin.
24668:         misen kannalta välttämättömiä uudis-             Ottaen huomioon esitetyt erilaiset käsitykset
24669:         tuksia, on ollut pysähdyksissä useita         Rooman sopimuksen ratifioinnista Suomessa
24670:         kuukausia siksi, että komiteassa odote-       hallitus tulee tarkoin perehtymään kysymyksen
24671:         taan Suomen hallituksen kannanmäärit-         eri puoliin ja sen jälkeen tekemään päätöksen
24672:         telyä Rooman sopimusta koskevassa             asiassa. Kuten tehdyssä kysymyksessä on to-
24673:         asiassa, ja jos Ha1litus on näistä tietoi-    dettu, kansainvälisesti Rooman sopimuksen
24674:         nen, niin                                     merkitystä korostaa se, että sellaiset kansain-
24675:            mihin toimenpiteisiin Hallitus ai'koo      väliset järjestöt kuin ILO, UNESCO ja WIPO
24676:        ryhtyä edellä mainittujen epäkohtien           ovat suositelleet sen mahdoLlisimman laajaa voi-
24677:         korjaamiseksi?                                maantuloa. Sopimuksella on merkitystä myös
24678:                                                       eri pohjoismaissa vireillä olevan tekijänoikeus-
24679:   Vastauksena kysymy:kseen esitän kunnioitta-         lainsäädännön uudistamisen kannalta. Toisaalta
24680: vasti seuraavaa:                                      sopimuksesta Suomelle aiheutuvat kustannukset
24681:                                                       on myös tässä arvioinnissa otettava huomioon.
24682:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1980.
24683: 
24684:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24685:                                               N:o 350                                              5
24686: 
24687: 
24688: 
24689: 
24690:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24691: 
24692:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordninge?        ikraftträdande- de fördragsslutande ländernas
24693: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skn-            antal uppgår för närvarande till 24 - och å
24694: velse av den 16 maj 1980 tili vederbörande          andra sidan av den försiktiga hållning som Oy
24695: medlem av statsrådet översänt avskrift av           Yleisradio Ab har intagit gentemot konven-
24696: följande av rtksdagsman Tarja Halonen m. fl.        tionen.
24697: stäl,Ida <Skriftliga spörsmål nr 350:                  Ratificeringen av Romkonventionen är under
24698:                                                     beredning i regeringen. Utlåtanden i ärendet
24699:           Vet Regeringen, att Förenta Nationer-     har inbegärts av olika myndigheter, Oy Yleis-
24700:        nas organisation för utbildning, veten-      radio Ab och vederbörande organisationer.
24701:        skap och kultur UNESCO och Interna-          Från Oy Yleisradio Ab:s sida har framförts
24702:        tionella arbetsorganisationen ILO i re-      den åsi:kten, att om Finland ratificerar konven-
24703:        kommendationer, godkända i mars i            donen bör Finland inlämna fullständig reser-
24704:        Paris, rörande utveckling av konstnärers     vation' mot dess ardkel 12, enligt vilken vid
24705:        ställning än en gång förutsatt ett så        sidan av de egentliga upphovsrättsavgifterna er-
24706:        snabbt och omfattande godkännande            sättning även skall utbetalas åt utövande konst-
24707:        som möjligt av den sk. Romkonven-            närer och skivproducenter för fonogram som
24708:        tionen viiken skyddar utövande konst-        använts i radioutsändning eller annan offentlig
24709:        närer,' skivproducenter och rundradio-       återgivning. De utövande konstnärernas och
24710:        bolag och att Danmark, Norge och             s1dvproducenternas organisationer förordar
24711:        Sverige redan godkänt den, samt              däremot ratificering av konventionen utan re-
24712:           är Regeringen ytterligare medveten        servation. Justitieministeriet å sin sida har fö-
24713:        om att arbetet på förnyelse av vår lag-      reslagit ratificering med en reservation, enligt
24714:        stiftning om upphovsrätt i 1976 års          viiken arti:kel 12 i konventionen skulle till-
24715:        upphovsrättskommitte, till den del det       lämpas på ömsesidighetsbas för radio- och te-
24716:        särskilt gäller nödvändiga förnyelser i      levisionssändningarnas del och enda:st på efter
24717:        fråga om tryggandet av utövande konst-       den 1 september 1961 införskaffade ljudband.
24718:        närers, musikers och ,skådespelares ställ-      Med beaktande av de olika uppfattningar
24719:        ning, har legat nere flera månader på        som framförts om Finlands ratificering av
24720:        grund av att kommitten väntar på en          Romkonventionen kommer regeringen att nog-
24721:        klarläggning av regeringens ståndpunkt       grant undersöka frågans olika aspekter och där-
24722:        ifråga om Romkonventionen, och om            efter fatta beslut i ärendet. Såsom i det ställda
24723:        Regeringen är medveten om dessa, så          spörsmålet konstaterats, understryks Romkon-
24724:             vilka åtgärder ämnar &egeringen         ventionens betydelse internationellt sett av att
24725:        vidtaga för korrigering av ovannämnda        sådana internationella organisationer som ILO,
24726:        missförhållanden?                            UNESCO och WIPO har rekommenderat ett så
24727:                                                     omfattande ikraftträdande som möjligt. Kon-
24728:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ventionen är av betydelse även med tanke på
24729: samt anföra följande:                               den törnyelse av lagstiftningen om upphovsrätt
24730:    Finland har den 21 juni 1962 undertecknat        som pågår i olika nordiska Iänder. Å ~ndra
24731: den sk. Romkonventionen av år 1961. Konven-         sidan bör även de kostnader som konventwnen
24732: tionens ratificering har i Finland fördröjts å      åsamkar Finland beaktas i denna avvägning.
24733: ena sidan av dess långsamma internationella
24734:      Helsingfors den 19 september 1980.
24735: 
24736:                                                     Minister för utri'kesärendena Paavo Väyrynen
24737: 088000834K
24738:                                                 1980 vp.
24739: 
24740: Kirjallinen kysymys n:o 3.51.
24741: 
24742: 
24743: 
24744: 
24745:                                    Almgren: Tupakkalain vastai5esta toiminnasta.
24746: 
24747: 
24748:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24749: 
24750:     Tupakkalain 8 ja 9 § määrittelevät rajoituk-       kirimistä savukkeiden suuruusjärjestyksessä.
24751: set ja kiellot tupakan, tupakkatuotteen ja -jäl-       Kun Belmont·· oli toissa vuonna yhdeksänneksi
24752: ji:terlmä:n sekä tupakointivälineen mainonnasta        suurin merkki, niin viime vuosi nosti sen pe~
24753: ja kuluttajiin kohdistuvasta myynninedistämis-         räti 6. sijalle." ·
24754: toiminnasta. Laki tuli voimaan 1. 3. 1977.                Kun mainitun Bern-Clubin toiminta tähtää
24755:     Lain selv1stä rajoituksista ja kielloista huoli-   tietyn savukemerkin menekin lisäämiseen,      on
24756: matta on esiintynyt kuluttajiin kohdistuvaa            toimintaa pidettävä lain vastaisena.
24757: myynninedistämistoimintaa mm. siinä muodos-               Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
24758: sa, että Bern-Club -niminen järjestö jakaa kir-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
24759: jeitä, rintamerkkejä ja muita tarvikkeita tietyn       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24760: Belmont-nimisen savukemerkin myynnin edis-             vaksi seuraavan kysymyksen:
24761: tämiseksi. Mainittu Bern-Club sanoo jakeluna
24762: lähetetyssä kirjeessään mm.: "Belmont-tuote-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24763: merkki on vuoden 1979 kuluessa lisännyt voi-                  siin, jotta Bern-Clubin laiton myynriin-
24764: makkaasti suosiotaan. Ja sehän on hyvä merkki                 edistämistoiminta saataisiin loppumaan?
24765: se! Ja tämä tietää edelleen Belmontin huimaa
24766:                                                                                                      ',,;
24767: 
24768: 
24769: 
24770:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
24771: 
24772:                                              Esko Almgren
24773: 
24774: 
24775: 
24776: 
24777: 088000779T
24778: 2                                          1980 vp.
24779: 
24780: 
24781: 
24782: 
24783:                        E d u s k u n n a n He N a P u h e miehelle.
24784: 
24785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    muiden tuotteiden myyntiin tai luovutukseen
24786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tahi palvelujen antamiseen on lain 9 § :n mu-
24787: olette 20 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn        kaan kielletty.
24788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Lääkintöhallituksen ohjekirjeessä         (DN:o
24789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     117710 3180) todetaan, että kaupan alalla työs-
24790: edustaja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kir-      kentelevien ammattitaidon ylläpitämistä ja edis-
24791: jallisesta kysymyksestä n:o 351:                  tämistä sekä ·ammatillisen tiedon tarpeen tyy-
24792:                                                   dyttämistä varten julkaistuissa aikakautisissa
24793:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    painokirjoituksissa ja muissa niihin verrattavis-
24794:        siin, jotta Bern-Clubin laiton myynnin-    sa julkaisuissa saa olla tuotetietoja. Sallitut tuo-
24795:        edistämistoiminta saataisiin loppumaan?    tetiedot on tarkemmin yksilöity mainitussa oh-
24796:                                                   jekirjeessä. Viime aikoina on ollut havaittavissa
24797:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     joidenkin kaupan alalla työskenteleville tarkoi-
24798: vasti seuraavaa:                                  tettujen tuotetietojen olevan luonteeltaan mai-
24799:    Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi      nonnallisia. Lääkintöhallituksessa harkitaan toi-
24800: säädetyn lain (693/76) 8 §:n mukaisesti tu-       menpiteitä tämän asiantilan korjaamiseksi.
24801: pakan, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tu-      Lääkintöhallituksen suorittamien selvitysten
24802: pakointivälineen mainonta ja kuluttajiin koh-     mukaan Bern-Club on tupakkatuotteiden kau-
24803: distuva muu myynninedistämistoiminta sekä         pan alalla työskentelevien ja tupakkatuotteiden
24804: niiden liittäminen muiden tuotteiden tai palve-   markkinoijan välinen viestintäkanava. Näin ol-
24805: lujen mainontaan tahi myynninedistämistoimin-     len sen toimintaa ei voida saatujen selvitysten
24806: taan on kielletty. Tupakan, tupakkatuotteen ja    perusteella pitää tupakkalain 8 ja 9 § :n vas-
24807: -jäljitelmän sekä tupakointivälineen kytkeminen   taisena.
24808:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
24809: 
24810:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luja-Penttilä
24811:                                             N:o 351                                               3
24812: 
24813: 
24814: 
24815: 
24816:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24817: 
24818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ellet tili utförande av tjänster är förbjuden en-
24819: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       ligt lagens 9 §.
24820: se av den 20 maj 1980 tili vederbörande med-          I medicinalstyrelsens anv1smngar (DNr
24821: lem av statsrådet översänt avskrift av föijande    1177/03 /80) konstateras, att det i periodiska
24822: av riksdagsman Esko Almgren undertecknade          tryckalster och andra med dem jämförbara pub-
24823: spörsmål nr 351:                                   likationer, som publiceras för att upprätthålla
24824:                                                    och främja yrkeskunskapen för sådana personer
24825:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      som arbetar inom handeln samt för att tillfred-
24826:        att få ett slut på Bem-Clubs olagliga       ställa behovet av fackämneskunskap, får ingå
24827:        försäljningsfrämjande verksamhet?           produktinformation. De tillåtna produktuppgif-
24828:                                                    terna har närmare preciserats i nämnda anvis-
24829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningar. Under senaste tid har man kunnat
24830: samt anföra följande:                              märka att vissa produktuppgifter, som är av-
24831:    Enligt 8 § lagen om åtgärder för inskrän-       sedda för dem som är verksamma inom han-
24832: kande av tobaksrökning (693/76) är reklam          deln, varit av reklamkaraktär. Inom medicinal-
24833: för tobak, tobaksprodukt och -imitation samt       styrelsen övervägs som bäst åtgärder för att
24834: rökdon och tili konsumenterna riktad annan         rätta tili detta missförhållande.
24835: försäljningsfrämjande verksamhet samt deras           Enligt medicinalstyrelsens utredningar är
24836: anknytning till reklam för övriga produkter        Bern-Club en kommunikationskanal mellan per-
24837: eller tjänster eller övrig försäljningsfrämjande   soner som är verksamma inom handeln med
24838: verksamhet förbjuden. Anknytning av tobak,         tobaksvaror och marknadsförare av tobaksva-
24839: tobaksprodukt och -imitation samt rökdon tili      ror. Sålunda kan dess verksamhet inte enligt
24840: försäljning eller överlåtelse av andra produkter   införskaffade utredningar anses stå i strid med
24841:                                                     tobakslagens 8 och 9 § §.
24842:      Helsingfors den 18 juni 1980.
24843: 
24844:                                            Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
24845: Kirjallinen kysymys n:o 352.
24846: 
24847: 
24848: 
24849: 
24850:                                  Muroma ym.: Sairaanhoidon opettajille järjestettävästä suoja-
24851:                                    vaatetuksesta.
24852: 
24853: 
24854:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
24855: 
24856:    'sair~~boidon opettajat osallistuvat potilaic    sen;. työnantaja ei. kuluihin osallistu. T-ämä, on
24857: den hoitoon itsekin opastaessaan opiskelijoita      kohtuutonta ·etenkin, kun sairaanhoidon ·opet-
24858: hoitotyössä. Näin ollen on erityisen suojavaat-     tajat usein toimivat useammassa eri sairaalassa
24859: teen käyttö välttämätönt:ä infektioiden ehkäise-    ja joutuvat hankkimaan jokaista sairaalaa var-
24860: miseksi. Tämän vuoksi on joillakin klinikoilla      ten eri suojavaatteen, jotta ei aiheuteta infek-
24861: edehlytetty, että kaikkien potilaita haitavien      tioita.
24862: tulee käyttää suojavaatetta.                           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
24863:    Opettajan esimerkillä asianmukaisen suoja-       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24864: vaatteen käytössä on myös kasvatuksellinen          tämme kunnioittavasti valtioneuvosron asian-
24865: merkitys opiskelijoille, mitä ei tule unohtaa.      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
24866: Sitä paitsi ilman suojavaatetta opettajat eivät     myksen:
24867: riittävän selvästi erotu vierailijoista ja muista
24868: ulkopuolisista.                                               Mihin toimenpitelSllO Hallitus aikoo
24869:    Kuitenkin nykyisen käytännön muka:an sai-               ryhtyä, että sairaanhoidon opettajille
24870: raanhoidon opettajat joutuvat itse kustanta-               järjestetään suojavaatetus opetussairaa-
24871: maan sairaalassa tarvitsemansa suojava:atetuk-             loissa?
24872:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980·.
24873: 
24874:          Impi Muroma                 Väinö Rautiainen                Ulla Järvilehto
24875:          Antero Juntumaa             Esko Almgren                    Helvi Hyrynkangas
24876:          Sauli Hautala               Erkki Korhonen                  Aila Jokinen ·
24877:          Asser Stenbäck              Olavi Ronkainen                 Anna-Kaarina Louvo
24878:                            Pekka Vennamo                        Lea Sutinen
24879: 
24880: 
24881: 
24882: 
24883: 088000812V
24884: 2                                           1980 vp.
24885: 
24886: 
24887: 
24888: 
24889:                        Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
24890: 
24891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    jolloin 1sen asemesta hoitohenkilöstölle ryhdyt-
24892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tiin järjestämään työnantajan toimesta ja kus-
24893: ole'tte 20 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn       tantamana suojavaat·etus. Täten samasta !ähtö-
24894: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      kohdasta, samansuuruisesta pukurahasta, on
24895: asianomaiselle jäsenehle jäljennöksen kansan-     hoitohenkilöstön ja toisaalta sairaaloissa ja
24896: edustaja Impi Muroman ym. näin kuuluvasta         muilla opetuskentillä osan työstään suoritta-
24897: kirjallisesta kysymyksestä n:o 352:               vien sairaanhoidon opettajien osalta päädytty
24898:                                                   keskenään erilaiseen ratkaisuun työvaatetuk-
24899:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    sen järjestelyissä virkaehtoneuvotteluJen tulok-
24900:        ryhtyä, että sairaanhoidon opettajille     sena.
24901:        järjestetään suojavaatetus opetussairaa-      Valtion virkaehtosopimusten aUekirjoitustilai-
24902:        loissa?                                    suudessa 15. 3. 1980 päivätyn pöytäkirjan mu-
24903:                                                   kaan osapuolten kesken selvitetään sopimus-
24904:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     kauden aikana virkamiesten henkilökohtaiseen
24905: vasti seuraavaa:                                  ja työpaikkakohtaiseen suojavaatetusjärjestel-
24906:   Sairaanhoidon opettajat ovat aikaisemmin        mään 1'iittyviä kysymyksiä ottaen lisäksi huo-
24907: saaneet samansuuruisen pukurahan kuin tervey-     mioon työturvallisuuslainsäädännön mukaiset
24908: denhuoHon hoitohenkilöstökin. Pukurahan mak-      turvavarusteet.
24909: saminen sairaanhoidon opettajille lopetettiin        Valtiovarainministeriön tatikoituks.ena on aset-
24910: kuitenkin 1. 7. 1972 lukien valtion virkaehto-    taa työryhmä edeHä sanotun mukaisesti selvit-
24911: sopimuksen asiaa koskevan nimenomais·en sopi-     tämään suojavaatetuskysymystä. Hallitus kat-
24912: muskohdan nojalla. Hoitohenkilöstölie puku-       soo, että tässä yhteydessä voidaan käsitellä
24913: raha sen sijaan on maksettu vuoteen 1979,         asiaa myös sairaanhoidon opettajien osalta.
24914:      HeLsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1980.
24915: 
24916:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
24917:                                                N:o 352                                                3
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922:                             T H 1 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
24923: 
24924:    I det ISyfte t1kisdagsordningen 3 7 S 1 mom.      då skyddskläder åt vårdspersonal<en började
24925: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ordnas av .arbetsgivaren på dennes bekostnad.
24926: av den 20 maj 1980 ti1:J: vederbörande medlem        Sålunda har man utgående från samma princip,
24927: av statsrådet översänt avs'krift av följande av      lika stor 'k1ädpenning, som resultat av under-
24928: riksdagsman Impi Muroma m. fl. underteck-            handlingarna om tjänstekollektivavtal nått o1ika
24929: nade spörsmål nr 352:                                lösningar vad beträffar å ena sidan vårdsperso-
24930:                                                      na:len och å andra sidan ~ärare inom sjukvårds-
24931:           Vilka åtgärder ämnar- Regeringen vid-      branschen och andra läroanstalter.
24932:        ta för att ordna skyddskläder för l:ärare        Enl'igt protokohlet för statens tjänstekollek-
24933:        inom .sjukvårdsbranschen i undervi-s-         tivavtal daterat den 15 mars 1980 ska11 frågor
24934:        ningssjukhus?                                 rörande tjänstemännens personHga skyddsklä-
24935:                                                      der samt skyddsklädsel som hänför sig ti11
24936:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        arbetsplatsen utredas av par.terna i frågan un-
24937: samt anföra följande:                                der avtalstiden med ytterligare beaktande av
24938:    Lärare inom sjukvårdsbranschen har tidigare       den skyddsutrustning .som föreskrivits i arbets-
24939: fått lika stor klädpenning .som vårdpersonalen       skyddslagstiftningen.
24940: inom häl!Sovårdsbranschen. Utbetal:ning ·av kllid-      Finansministeriet har för avsikt att tillsätta
24941: penning åt lärare inom sjukvårdsbranschen upp-       en arbetsgrupp i entighet med ovanstående för
24942: hörde dock fr.o.m. 1. 7. 1972 med stöd av ett        att utreda frågan om skyddsklädsel. Regeringen
24943: särskilt moment rörande denna fråga i statens        anser att också frågan om skyddskläder för
24944: tjänstekollektivavtal. Klädpenning utbetalades       lärare inom sjukvårdsbranschen kan behandlas
24945: däremot åt vårdspersonalen fram tili år 1979         i detta sammanhang.
24946:      Helsingfots den 24 juni 1980.
24947: 
24948:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
24949:                                              1980 vp.
24950: 
24951: Kirjallinen kysymys n:o 3.53.
24952: 
24953: 
24954: 
24955: 
24956:                                  Korhonen ym.: Eläinlääkäripalvelujen turvaamisesta syrjäseu-
24957:                                     duilla.
24958: 
24959: 
24960:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24961: 
24962:    Eläinlääkintäpalvelujen saannin ja yleensäkin    aiheuttaa eläimenomistajille suuriakin kustan-
24963: eläinlääkintähuollon turvaamiseksi on kunnilla      nuksia. Avun viipyminen voi aiheuttaa useiden
24964: mahdollisuus perustaa kunnaneläinlääkärin vir-      eläinten menetyksiäkin.
24965: koja, joiden palkkaukseen maksetaan eläinlää-          Aluepoliittisesti tehokkaasti järjestetty eläin-
24966: kintähuoltolain nojalla valtionosuutta. Aikai-      lääkintäpalvelujen saanti on edellytyksenä eri-
24967: semmin ei kunnaneläinlääkärin virkojen saan-        tyisesti syrjäseutujen kotieläinhoidon harjoitta-
24968: tia ole haitallisesti rajoitettu tulo- ja meno-     jien toimeentulolle. Valtiovallan pitäisi mah-
24969: arviolla. Kuitenkin vv. 1979 ja 1980 on val-        dollisuuksien mukaan pyrkiä luomaan nämä
24970: tionosuuteen oikeutettuina voitu perustaa yh-       edellytykset.
24971: teensä vain kolme virkaa, kun tarve olisi ollut        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
24972: saada vähintään kahdeksan. Kaikkiaan on tällä       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
24973: hetkellä perustettu tai suunnitteilla runsaasti     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24974: toistakymmentä kunnaneläinlääkärin virkaa. Ky-      vaksi seuraavan kysymyksen:
24975: seiset virat ovat pääosin syrjäseuduilla, missä
24976: kotieläinhoidon merkitys maatalouden toimeen-                  Tietääkö Hallitus, että kunnaneläin-
24977: tulolle on ratkaiseva.                                      lääkärin virkoja ei ole maassamme vielä
24978:    Koska eläinlääkäreitä on harvassa, ovat mat-             riittävästi ja
24979: kat pitkiä ja hankaliakio erityisesti päivystys-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24980: aikoina. Eläinlääkintäpalvelujen tehokas ja riit-           ryhtyä eläinlääkäripalvelujen turvaami-
24981: tävän nopea saanti on monesti vaikeaa ja                    seksi erityisesti maamme syrjäseuduilla?
24982:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
24983: 
24984:          Erkki Korhonen                Hannu Tapiola                   Asser Stenbäck
24985:          Olavi Nikkilä                 Juhani Laitinen                 Väinö Rautiainen
24986:          Matti Hakala                  Olavi Ronkainen                 Esko Almgren
24987:          Inger Hirvelä                 V. J. Rytkönen                  P. Puhakka
24988:          Einari Nieminen               Impi Muroma                     Anssi Joutsenlahti
24989:          Heikki Perho                  Antero Juntumaa                 Markku Kauppinen
24990:          Jouko Tuovinen                Sauli Hautala                   Anneli Kivitie
24991: 
24992: 
24993: 
24994: 
24995: )880007916
24996: 2                                            1980 vp.
24997: 
24998: 
24999: 
25000: 
25001:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
25002: 
25003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tystä ja ryhtyvän asian vaat1m1m toimenpltel-
25004: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       siin, jos ilmenee, että rajoittamistoimenpiteiden
25005: olette 20 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn          asianmukainen hoitaminen estyy tai vaikeutuu
25006: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kohtuuttomasti.
25007: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Vuonna 1979 saatiin menoarvioon valtion-
25008: edustaja Erkki Korhosen ym. näin kuuluvasta         osuudet vain kahteen ( 2) kunnaneläinlääkärin
25009: kirjallisesta kysymyksestä n:o 353:                 virkaan, mikä merkitsee eläinlääkärihenkilös-
25010:                                                     tölle 0,8 %:n kasvua ja vuonna 1980 yksi (1)
25011:           Tietääkö Hallitus, että kunnaneläin-      virka, mikä taas osoittaa vain 0,4 % :n kasvua.
25012:        tlääkärin virkoja ei ole maassamme vielä     Eläinlääkärihenkilöstön määrän kasvu ei näin
25013:        riittävästi ja                               ollen ole ylettynyt läheskään sille tasolle, jonka
25014:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ylärajaksi pysyväisluonteisen kunnallisen henki-
25015:        ryhtyä eläinlääkäripalvelujen turvaami-      löstön määrän kasvulle on kunnallistalouden
25016:        seksi erityisesti maamme syrjäseuduilla?     suuntaviivoja vuosina 1977-1980 koskevassa
25017:                                                     asiakirjassa asetettu 2 %.
25018:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           Jotta eläinlääkäripalvelut saataisiin kyselijäi-
25019:    Maassamme on eläinlääkintähuoltolain mu-         den tarkoittamalle tyydyttävälle tasolle syrjäseu-
25020: kaiseen valtionosuuteen oikeuttavaa 107 kau-        duilla, joissa mainittujen palvelujen saanti eläin-
25021: pungineläinlääkärin ja 254 kunnaneläinlääkärin      lääkäreiden vähyydestä johtuen on huomatta-
25022: virkaa. Suurin osa kaupungineläinlääkäreistä ja     vasti alapuolella valtakunnallisen keskitason,
25023: kolme kunnaneläinlääkäriä suorittaa pääosin         olisi valtion kyettävä vuosittain lisäämään val-
25024: elintarvikevalvontaa, joten eläinlääkintäpalvelu-   tionosuuteen oikeuttavia kunnaneläinlääkärin
25025: jen antaminen jää 251 kunnaneläinlääkärin teh-      virkoja kuudella ( 6) viralla vuodessa.
25026: täväksi. Tähän eläinlääkintäpalvelujen lähinnä         Poronhoitoalueena on eläinlääkäreiden työ-
25027: minimitason turvaavaan eläinlääkärimäärään on       maataan lisäävästi vaikuttanut vuonna 1975
25028: käytännössä päästy vuoteen 1977 mennessä si-        voimaan tullut poronlihan tarkastuspakko ja
25029: ten, että v. 1965 annetun eläinlääkintähuolto-      poroihin kohdistuva muu eläinlääkintähuolto,
25030: lain täytäntöönpanon yhteydessä on vuotuinen        kuten kurmujen torjunta.
25031: kunnaneläinlääkärin virkojen lisäys ollut 5-12         Edellä mainitulta alueelta samoin kuin
25032: kpl. Sen jälkeen on kasvu lähes tyrehtynyt,         muualta on maa- ja metsätalousministeriön tie-
25033: mihin on ollut syynä valtion menoja rajoittavat     toon tullut oikeutettuja pyyntöjä tarpeesta te-
25034: valtioneuvoston periaatepäätökset ja ns. rajoi-     hostaa eläinlääkintähuoltoa, mihin ei kyetä ny-
25035: tuslait.                                            kyisellä eläinlääkärivahvuudella. Tämän johdos-
25036:    Eläinlääkintähuoltolain väliaikaisesta muutta-   ta onkin katsottava, että nykyinen kunnaneläin-
25037: misesta 29 päivänä joulukuuta 1976 annetun          lääkärimäärä ei ole riittävä ja hallitus katsoo jo
25038: lain (1117 /7 6) ja sanotun lain voimaantulo-       näiden syiden sekä nykyisten aluepoliittisten
25039: säännöksen muuttamisesta 15 päivänä joulu-          pyrkimysten vuoksi olevan tarpeen esittää vuo-
25040: kuuta 1978 annetun lain (974/78) nojalla val-       sittain valtion tulo- ja menoarvioon huomatta-
25041: tionosuuden suorittamisen edellytyksenä on se,      vasti aikaisempaa enemmän valtionosuuteen
25042: että eläinlääkärin virka on perustettu valtion      oikeuttavia kunnaneläinlääkärin virkoja, jolloin
25043: tulo- ja menoarvion puitteissa. Hyväksyessään       syrjäseutujen eläinlääkintäpalvelujen saanti voi-
25044: ensin mainitun lain eduskunta vastauksessaan        taisiin paremmin turvata.
25045: edellytti hallituksen seuraavan tilanteen kehi-
25046:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
25047: 
25048:                                                     Maa- ja metsätalousministeriTaisto Tähkämaa
25049:                                               N:o 353                                                3
25050: 
25051: 
25052: 
25053: 
25054:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
25055: 
25056:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         med hur situationen utvecklas och vidtar av
25057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ärendet erfordrade åtgärder om det framgår,
25058: av den 20 maj 1980 tili vederbörande med-            att det vederbörliga handhavandet av de be-
25059: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      gränsande åtgärderna förhindras eller försvåras
25060: av riksdagsman Erkki Korhonen m. fl. under-          i orimlig grad.
25061: tecknade spörsmål nr 353:                                Ar 1979 ingick i statsförslaget statsandelar
25062:                                                      för endast två ( 2) kommunalveterinärtjänster,
25063:           Är Regeringen medveten om att det          vilket innebär en tillväxt på 0,8 % av veteri-
25064:        inte ännu finns tillräckligt med kom-         närpersonalen och år 1980 en ( 1) tjänst, vilket
25065:        munalveterinärtjänster i landet och           innebär en ökning om endast 0,4 %. ökningen
25066:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            av veterinärpersonalens antal har således inte
25067:        vidta för att trygga tillgången på vete-      på långt när uppnått den Övre gräns om 2 %
25068:        rinärservice isynnerhet i vårt lands gles-    för den stadigvarande kommunala personalens
25069:        bygder?                                       tillväxt, som uppställts i dokumentet angående
25070:                                                      riktlinjerna för den kommunala hushållningen
25071:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       åren 1977-1980.
25072: samt anföra följande:                                    För att veterinärservicen skall kunna bringas
25073:     1 vårt land finns 107 stadsveterinärtjänster     tili den av spörsmålsställarna avsedda tilifreds-
25074: och 254 kommunalveterinärtjänster som be-            ställande nivån i glesbygderna, där tillgången
25075: rättigar tili statsandel i enlighet med lagen om     till nämnda service på grund av det ringa an-
25076: veterinärvård. Största delen av stadsveterinärer-    talet veterinärer ligger betydligt under riks-
25077: na och tre av kommunalveterinärerna utför            genomsnittet, borde staten vara i stånd till att
25078: huvudsakligen livsmedelsövervakning, varför          öka antalet tili statsandel berättigande veteri-
25079: veterinärservice ges av de övriga 251 kommu-         närtjänster med sex ( 6) tjänster i året.
25080: nalveterinärer. Detta veterinärantal som när-            Inom renskötselområdet har veterinärernas
25081: mast tryggar en miniminivå för veterinärservi-       arbetsbörda ökats av det granskningstvång för
25082: cen, har uppnåtts fram till år 1977 så, att den      renkött som trädde i kraft år 1975 och annan
25083: årliga ökningen av kommunalveterinärtjänster         veterinärvård av renarna, såsom bekämpningen
25084: i anslutning tili verkställandet av veterinär-       av renbroms.
25085: vårdslagen av år 1965 har varit 5-12 tjänster.           Från ovannämnda område såväl som andra,
25086: Därefter har tillväxten nästan helt stagnerat.       har tili jord- och skogsbruksministeriets känne-
25087: Otsaken tili detta är de av statsrådet fattade       dom inkommit berättigade anmodanden om en
25088: principbeslut som begränsar de statliga utgifter-    effektivering av veterinärvården, vilket man
25089: na och de s.k. begränsningslagarna.                  dock inte är i stånd tili med den nuvarande
25090:     Enligt lagen om temporär ändring av lagen        veterinärstyrkan. Av denna anledning bör det
25091: om veterinärvård ( 1117/7 6) av den 29 de-           även anses att det nuvarande veterinärantalet
25092: cember 1976 och lagen den 15 december 1978           är otillräckligt, och Regeringen anser att det
25093:  (974/78) om ändring av ikraftträdelsestadgan-       redan av dessa skäl samt i enlighet med de nu-
25094: det i ovannämnda lag, är en förutsättning för        varande regionalpolitiska strävandena är nöd-
25095: att stadsandel skall erläggas, att veterinärs-       vändigt att årligen i statsförslaget föreslå be-
25096:  tjänsten inrättats inom ramen för statsförslaget.   tydligt flera tili statsandel berättigande veteri-
25097: Då riksdagen godkände den förstnämnda lagen          närtjänster, varvid tiligången tili veterinärser-
25098: förutsatte den i sitt svar, att regeringen följer    vice i glesbygderna bättre kunde tryggas.
25099:      Helsingfors den 18 juni 1980.
25100: 
25101:                                                      Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
25102:                                                1980 vp.
25103: 
25104: Kirjallinen kysymys n:o 354.
25105: 
25106: 
25107: 
25108: 
25109:                                    Elo: Koululautakuntien itsenäisen päätäntävallan 'lisäämisestä
25110:                                        virkoja täytettäessä.
25111: 
25112: 
25113:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25114: 
25115:     Viime vuosina on aivan oikeutetusti kiinni-          Hakijan soveliaisuutta arv1o1taessa tulisi ot-
25116: tetty huomiota poliittisiin virkanimityksiin. On      taa huomioon sellaisia henkilökohtaisia ominai-
25117: väitetty, että politii~ka yhä useammin ratkaisee      suuksia, jotka ovat tärkeitä viranhoidon ja koko
25118: sen, kuka tulee valituksi. Kiistämätön tosiasia       koulun kannalta. Nämä ovat usein ominaisuuk-
25119: on kuitenkin, että virkojen hakijat ovat usein        sia, jorka eivät tule niinkään esille päästä-
25120: hyvin tasaväkisiä, joten pätevimmän ehdokkaan         todistuksessa. On myös kyseenalaista se, miten
25121: valinta ei ole aina kovin yksiselitteistä.            eri opettajainvalmistuslaitosten arvosanat vas-
25122:     Peruskoulun opettajavaalit ovat usein hyvin       taavat toisiaan.
25123: vaikeita juuri siksi, että hakijat ovat tasaväkisiä       Kaiken yllä olevan perusteella tuntuisi luon-
25124: ja ettei ole olemassa selviä ohjeita siitä, miten     nolliselta, että koululautakuntien, jotka tunte-
25125: kansakoululain 58 § :n määräystä siitä, että          vat parhaiten paikalliset olosuhteet, asemaa tu-
25126: "virkaan on valittava säädetyt kelpoisuusehdot        lisi vahvistaa opettajavalintoja suoritettaessa.
25127: täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain", tu-
25128: lisi soveltaa. Tietämäni mukaan kouluhallitus           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25129: on lähettänyt kunnille ohjeet siitä, miten opet-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25130: tajatutkinnon arvosanat on otettava huomioon          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25131: taitavuutta ratkaistaessa. Sen ·sijaan ei ole ole-    vaksi seuraavan kysymyksen:
25132: massa kouluhallituksen ohjeita siitä, miten lisä-
25133: opinnot ja virkavuodet eli viranhoidossa saa-                   Onko Hallitus tietoinen 'siitä, ettei
25134: vutettu kokemus olisi otettava huomioon.                     ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita suta,
25135: Useimmissa lääneissä lienee olemassa vain lää-               miten kansakoululain määräämät taita-
25136: ninhallitusten antamat ohjeet.                               vuus ja soveliaisuus määritellään, ja
25137:     Tuntuu siltä, etteivät lääninhallitukset kiin-           jos on,
25138: nitä suurtakaan huomiota siihen, miten monta                    mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
25139:  virkavuotta hakija on palvellut kunnallista kou-            ryhtyä, jotta koululautakunnat saisivat
25140:  lulaitosta. Niinpä esim. Turun ja Porin lää-                täsmälliset ja yhtenäiset ohjeet siitä, mi-
25141:  ninhallituksen kouluosasto jätti vahvistamatta              ten virkavuodet ja lisäopinnot tulisi ottaa
25142:  Porin koululautakunnan suorittaman vaalin,                  huomioon ja miten koululautakuntien
25143:  jossa koululautakunta oli valinnut virkaan viisi            itsenäistä päätäntävaltaa voitaisiin lisätä
25144:  vuotta Porin kaupungin koululaitosta tunnol-                virkoja täytettäessä?
25145:  lisesti palvelleen muodolliset pätevyysvaatimuk-
25146:  set täyttävän hakijan.
25147:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1980.
25148: 
25149:                                               Mikko Elo
25150: 
25151: 
25152: 
25153: 
25154: 088000840S
25155: 2                                             1980 vp.
25156: 
25157: 
25158: 
25159: 
25160:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
25161: 
25162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on tuskin yks1selitteisin ohjein määriteltävissä.
25163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Taitavuus ja soveliaisuus ovat jo sinänsä eri
25164: olette 20 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           tavalla keskenään arvioitavia seikkoja, joten
25165: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         aina on kysymys myös niiden keskinäisestä
25166: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        painottamisesta ja yhteensovittamisesta.
25167: edustaja Mitkko Elon näin kuuluvasta kirjalli-          Edellä esitetystä syystä ei mainituista sei-
25168: sesta kysymyksestä n:o 354:                          koista voida antaa täsmällisiä ja yhtenäisiä oh-
25169:                                                      jeita. Virkavuosien ja lisäopintojen huomioon-
25170:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei       ottaminen sisältyy sinänsä lain määräykseen.
25171:        ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita siitä,   Näiden vertaileminen esimerkiksi opettajankou-
25172:        miten kansakoululain määräämät taita-         lutuksen arvosanoihin tai koululautakunnan ja
25173:        vuus ja soveliaisuus määritellään, ja         lääninhallituksen tiedossa oleviin muihin sove-
25174:        jos on,                                       liaisuutta koskeviin seikkoihin ei ole siten
25175:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       määriteltävissä, ettei mahdollisten ohjeiden an-
25176:        ryhtyä, jotta koululautakunnat saisivat       tamisen jälkeenkin nimittävällä ja vaalin vah-
25177:        täsmälliset ja yhtenäiset ohjeet siitä, mi-   vistavalla viranomaisella ole taitavinta ja so-
25178:        ten virkavuodet ja lisäopinnot tulisi ottaa   veliainta hakijaa selvittäessään tietyissä suhteel-
25179:        huomioon ja miten koululautakuntien           lisen suppeissa rajoissa omaa harkintavaltaa.
25180:        itsenäistä päätäntävaltaa voitaisiin lisätä      Koululautakuntien itsenäinen havkintavalta
25181:        virkoja täytettäessä?                         nimittämisen yhteydessä on lisättävissä lähinnä
25182:                                                      sillä, että opettajanvaalin alistaminen läänin-
25183:   Vastal.llksena kysymykseen esitän kunnioitta-      hallitukseen poistetaan. Tällöin vaalista voitai-
25184: vasti seuraavaa:                                     siin valittaa. Tämä kysymys on muun muassa
25185:                                                      tutkittavana koululainsäädännön valmistelun vh-
25186:    Kansakoululain määräys, jonka mukaan opet-        teydessä.                                       ·
25187: tajan virkaan on valittava taitavin ja soveliain,
25188:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25189: 
25190:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
25191:                                               N:o 354                                               3
25192: 
25193: 
25194: 
25195: 
25196:                            T i II R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
25197: 
25198:    I det ,syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       är redan i sig omständigheter som sinsemellan
25199: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           bör värderas på olika sätt, och det är därför
25200: velse av den 20 maj 1980 tili vederbörande          alltid även fråga om en inbördes accentuering
25201: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      och sammanjämkning av dessa.
25202: jande av riksdagsman Mikko Elo underteck-              Av ovan anförda skäl kan exa:kta och enhet-
25203: nade spörsmål nr 354:                               liga anvisningar angående nämnda omständig-
25204:                                                     heter inte ges. Beaktandet av tjänsteår och till-
25205:            Är Regeringen medveten om att det        läggstudier ingår redan i och för sig i lagens
25206:        inte finns entydiga anvisningar angåen-      stadgande. En jämförelse av dessa med tili
25207:        de hur den skioklighet och lämplighet        exempel lärarutbildningens vitsord eller andra
25208:        1som anges i fo1kskollagen skall definie-    omständigheter angående lämplighet, som skol-
25209:        ras, och om så är fallet,                    nämnden och länsstyrelsen har kännedom om,
25210:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     kan inte fastställas så, att den myndighet som
25211:        ta för att skolnämnderna skall få mera       är utnämnande myndighet och som inte stad-
25212:        exakta och enhetliga anvisningar om          fäster valet, även efter det eventuella anvis-
25213:        hur tjänsteår och tilläggsstudier skall      ningar utfärdats, skulle ha egen prövningsrätt
25214:        beaktas och hur skolnämndernas själv-        inom vissa relativt snäva gränser då det gäller
25215:        'ständiga beslutanderätt skall kunna ökas    att utreda vem som är den skickligaste och
25216:        i fråga om besättandet av tjänster?          lämpligaste av sökandena.
25217:                                                        Skolnämndernas självständiga prövningsrätt
25218:    Såsom svar på detta spöl'smål får jag vörd-      i samband med utnämningar kan närmast ökas
25219: samt anföra följande:                               på så sätt, att valet av lärare inte längre under-
25220:    Stadgandet i folkskollagen, enligt vilket till   ställs länsstyrelsen. Härvid skulle det vara
25221: lärartjänst skall väljas den skickligaste och       möjligt att anföra besvär över valet. Bl.a.
25222: lämpligaste, kan knappast preciseras genom en-      denna fråga undersöks i samband med bered-
25223: tydiga anvisningar. Skicklighet och lämplighet      ningen av skollagstiftningen.
25224:      Helsingfors den 23 september 1980.
25225: 
25226:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
25227:                                               1980 vp.
25228: 
25229: Kirjallinen kysymys n:o 355.
25230: 
25231: 
25232: 
25233: 
25234:                                   Söderman ym.: Valtionrautateiden vaihtotyöhenkilöstön työtur-
25235:                                      vallisuuden puutteista.
25236: 
25237: 
25238:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25239: 
25240:    Rautatieläisten liiton äänenkannattajalehden      kentelyssä. Työryhmä jätti 29. 6. 1978 rautatie-
25241: Rautatieläisen numerossa 8/1980 julkaistiin          hallitukselle ehdotuksen vaihtotyöhenkilöstön
25242: Valtionrautateiden ratapihojen työturvallisuut-      työturvallisuuden parantamiseksi. Rautatiehalli-
25243: ta voimakkaasti arvosteleva kirjoitus. Kirjoituk-    tus ei kuitenkaan ole ryhtynyt ehdotuksen poh-
25244: sessa käsiteltiin lähinnä Turun ja Porin työ-        ja1ta käytännön toimenpiteisiin.
25245: suojelupiirin alueella ilmenneitä työturvalli-          Vuonna 1979 rautatiehallitus tilasi Työter-
25246: suuskysymyksiä, mutta samat työsuojelulliset         veyslaitdkselta ratapihan ja junahenkilöstön työ-
25247: puutteet ovat olemassa koko valtakunnan              olosuhteiden- ja terveydentilatutkimuksen, jon-
25248: alueella.                                            ka valmistumisajaksi on sovittu huhtikuu 1981.
25249:     Rautateillä sattuu vuosittain useita vakavia,       Huhtikuussa 1980 rautatiehallitus on jälleen
25250: joko kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen           asettanut työryhmän pohtimaan vaihtotyömene-
25251: johtavia työtapaturmia. Näistä suuri osa aiheu-      telmien kehittämistä ratapihoilla. Määräajaksi
25252: tuu ratapihoilla suoritettavassa vaunujenvaihto-     on asetettu 31. 12. 1980.
25253: työssä. Erityisen vaaralliseksi on osoittautunut        Kun ratapihoilla jatkuvasti tapahtuu vakavia
25254: liikkuvaan kalustoon ja siitä pois hyppääminen       työtapaturmia, ei tunnu kohtuulliselta että rau-
25255: sekä liikkuvan kaluston mukana astimilla tai         tatiehallitus jatkuvasti lykkää tilanteen vaati-
25256: muuten vaunujen ulkopuolella kulkeminen.             mien käytännön toimenpiteiden toteuttamista
25257: Myös vaihtotyoalueiden puutteellinen kunto on        silläkään perusteella, että asiaa käsitellään eri
25258: aiheuttanut lukuisia tapaturmia.                     työryhmissä.
25259:     Kuten em. kirjoituksestakin ilmenee, työn-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25260: antajan ja työntekijöiden edustajat ovat pit-        tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
25261: kälti yksimielisiä puutteiden olemassaolosta ja      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25262: siitä, miten ne teknillisesti ja rakenteellisesti    vaksi seuraavan kysymyksen:
25263: ovat korjattavissa. Valtionrautateillä on olemas-
25264: sa sekä kotimaista että ulkomaistakin tietoa                   Tietääkö Hallitus, että valtionrauta-
25265: rautateiden työturvallisuudesta. Lisäksi VR:llä             teiden vaihtotyöhenkilöstön ratapihoilla
25266: on oma laaja ja henkilömäärältään vahva työ-                tapahtuvassa työskentelyssä on vakavia
25267: suojeluorganisaatio.                                        puutteita työturvallisuudessa ja
25268:     Jo 23. 5. 1976 rautatiehallitus asetti työryh-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25269:  män tutkimaan mahdollisuuksia parantaa vaih-               ryhtyä mainittujen puutteiden poista-
25270:  totyöhenkilös,tön työturvallisuutta ratapihatyös-          miseksi?
25271:       Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1980.
25272: 
25273:                Jacob Söderman                                    Reino Breilin
25274: 
25275: 
25276: 
25277: 
25278: 0880007927
25279: 2                                             1980 vp.
25280: 
25281: 
25282: 
25283: 
25284:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
25285: 
25286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyiseen vaihtotyöhön sisältyy jonkin ver-
25287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ran vaaratekijöitä, samalla kuitenkin todetta-
25288: olette 21 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           koon, että vaarat eivät johdu yksinomaan työ-
25289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         olosuhteista tai vaihtotyömenetelm1stä, vaan
25290: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        usein on myös kyse virheellisestä menettelystä
25291: edustaja Jacob Södermanin ym. näin kuuluvasta        tai annettujen ohjeiden noudattamatta jättämi-
25292: kirjallisesta kysymyksestä n:o 355:                  sestä. Rautateillä on myös havaittu, että nopeat
25293:                                                      muutokset totuttuihin työmenetelmiin aiheutta-
25294:           Tietääkö Hallitus, että valtionrauta-      vat uusia vaaratekijöitä, mistä johtuen muutok-
25295:        teiden vaihtotyöhenkilöstön ratapihoilla      set ja niiden vaikutukset on riittävän perusteel-
25296:        tapahtuvassa työskentelyssä on vakavia        lisesti tutkittava tavoitteena ja laadittavien oh-
25297:        puutteita työturvallisuudessa ja              jeiden tulee olla yks1selitteisiä ja käytäntöön so-
25298:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       pivia. Valtionrautateille on perustettu 28. 4.
25299:        ryhtyä mainittujen puutteiden poista-         1980 työryhmä, jonka tehtävänä on laatia
25300:        miseksi?                                      konkreettiset uudet vaihtotyön turvallisuusoh-
25301:                                                      jeet, jotka tulevat sisältämään myös uuden
25302:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vaihtotyömenetelmän. Tässä työryhmässä on
25303: vasti seuraavaa:                                     edustettuina myös henkilökuntajärjestöjen edus-
25304:    Vuonna 1979 sattui valtionrautateillä 11,4        tajat.
25305: vaihtotyötapaturmaa/1 000 henkilöä. Tapatur-            Kuluvan vuoden aikana tullaan kiinnittämään
25306: mien lukumäärä on laskenut lievästi lähes joka       erityistä huomiota työskentelyolosuhteisiin rata-
25307: vuosi. Kuolemaan on päättynyt vuodesta 197 4         pihoilla ja toimenpiteet tullaan kohdistamaan
25308: kolme tapaturmaa. Vertailun vuoksi todetta-          lähinnä ratapihoilla olevien kulkuväylien paran-
25309: koon, että tavarankäsittelytöissä sattui noin        tamiseen.
25310: 50 % ja ratatöissä lähes 2 kertaa enemmän ta-           Valtionrautatiet noudattaa kansainvälisiä
25311: paturmia kuin vaihtotyössä. Kansainvälisissä ti-     UIC-maiden suosituksia ja ohjeita työturvalli-
25312: lastoissa valtionrautatiet sijoittuu hieman keski-   suuden parantamiseksi silloin, kun ne ovat so-
25313: tason huonommalle puolelle.                          vellettavissa Suomen työskentelyolosuhteisiin.
25314:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
25315: 
25316:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
25317:                                              N:o 355                                               3
25318: 
25319: 
25320: 
25321: 
25322:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
25323: 
25324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       konstatetas att risketna inte enbatt otsakas av
25325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      arbetsförhållandena ellet av atbetsmetoderna i
25326: av den 21 maj 1980 tili vederbötande medlem        rangetingsarbetet, utan att det ofta även är
25327: av statstådet översänt avsktift av följande av     ftåga om felaktigt förfatande ellet att föresktiv-
25328: riksdagsman Jacob Söderman m. fl. underteck-       na anvisningat inte iakttas. Man hat på stats-
25329: nade spötsmål nr 355:                              järnvägatna även mätkt att snabba fötändringat
25330:                                                    i invanda arbetsmetoder otsakat nya riskfak-
25331:           Är Regeringen medveten om att det        toter, vatföt man böt ha som mål att under-
25332:        finns allvarliga brister i skyddet i det    söka förändtingatna och detas följder tillräck-
25333:        arbete för statsjärnvägarnas rangetings-    ligt ingående och göta upp tilltäckligt entydiga
25334:        petsonal som sker på bangåtdarna och        och i ptaktiken tillämpbara föteskrifter. Stats-
25335:           vilka åtgätder ämnar Regeringen vid-     järnvägatna hat 28. 4. 1980 tillsatt en atbets-
25336:        ta för att avhjälpa nämnda brister?         grupp, vars uppgift är att göta upp nya
25337:                                                    konkteta säkerhetsföreskrifter för rangerings-
25338:     Såsom svat på detta spötsmål får jag vörd-     atbetet. I säkethetsfötesktiftetna ingår även en
25339: samt anföta följande:                              ny metod för tangeringsatbetet. I arbets-
25340:     Åt 1979 skedde vid statens jätnvägar 11,4      gruppen ingåt även teptesentanter för perso-
25341: olycksfall/1 000 personer i rangeringsarbete.      nalens otganisationer.
25342: Antalet olycksfall har sjunkit något så gott som      Under innevatande åt kommet man att fästa
25343: varje år. Sedan år 197 4 har tte olycksfall lett   speciell uppmärksamhet vid atbetsförhållandena
25344: till döden. Som jämförelse kan konstateras att     på bangårdarna och åtgätdet kommer att vidtas
25345: det i godshantetingen skedde 50 % och i ban-       närmast för att förbättra ttafiklederna på ban-
25346: arbetet nästan två gånger flera olycksfall än i    gårdarna.
25347: rangeringsatbetet. I den intetnationella sta-         Statsjätnvägarna iakttar de internationella
25348: tistiken placetar sig statens järnvägar en aning   UIC-ländernas rekommendationer och föresktif-
25349: under genomsnittsnivån.                            tet för att fötbättta skyddet i arbete då dessa
25350:     I det nuvatande rangeringsatbetet ingår i      kan tillämpas på atbetsföthållandena i Finland.
25351: viss mån riskfaktorer, men det bör samtidigt
25352:      Helsingfors den 18 juni 1980,
25353: 
25354:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
25355:                                              1980 vp.
25356: 
25357: Skriftligt spörsmål nr 356.
25358: 
25359: 
25360: 
25361: 
25362:                                  Norrback m. fl.: Om sjöbevakarnas skyldighet att flytta till
25363:                                     annan ort.
25364: 
25365: 
25366:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25367: 
25368:    Sjöbevakningen fyller en mycket viktig funk-     av sin arbetsgivare. Ofta är båda föräldarna
25369: tion i vårt samhälle. Vid sidan av sina tradi-      förvärvsarbetande, barnen är förankrade i sin
25370: tionella bevakningsuppgifter har sjöbevak-          miljö, och många har skaffat sig egna bostäder
25371: ningen i allt större utsträckning börjat handha     som det är svårt att i avfolkningsbygder få
25372: uppgifter som rör säkerheten tili sjöss samt        fulla ekonomiska värdet ur ifall flyttning blir
25373: räddningsverksamhet. Enligt den allmänt rådan-      aktuell. Vad en bortflyttad familj kan betyda
25374: de uppfattningen kommer med säkerhet den            när det gäller samhällsservice nämndes ovan.
25375: här delen av verksamheten att öka. Det all-         För svenskspråkiga familje är det oftast ännu
25376: männa intrycket är också att sjöbevakningen         svårare, eftersom barnen ofta inte kan finska.
25377: rätt väl fyllt denna sin uppgift på något              I Vasa skärgård planeras flera omflyttningar
25378: iögonenfallande undantag när.                       för detta år. Omflyttningarna har skapat en
25379:    Med tanke på sjöbevakningens arbetsupp-          del irritation och tili och med lett tili att en
25380: gifter är det viktigt att kvalificerade krafter     del anställda slutat vid sjöbevakningen. När
25381: kan rekryteras och hållas kvar i sjöbevak-          konsekvenserna av omflyttningarna blir av det
25382: ningens tjänst. Av många orsaker är det natur-      här slaget, måste det ändamålsenliga i över-
25383: ligt att en stor del av sjöbevakarna rekryteras     Hyttningarna kunna ifrågasättas.
25384: bland skärgårdsbefolkningen. Genom att bereda          Med ovanstående motivering och med hän-
25385: den bofasta befolkningen arbetsmöjligheter kan      visning tili vad i riksdagsordningens 37 §
25386: ett i övrigt sviktande befolkningsunderlag bibe-    mom. 1 stadgas ber vi att tili vederbörande
25387: hållas. Vad detta betyder för skolor, butiket       medlem av statsrådet få framföra följande
25388: och annan service i skärgården säger sig självt.    skriftliga spörsmål:
25389: Fördelen med att rekrytera bofasta skärgårdsbor
25390: är dessutom att de så väl känner såväl far-                   Anser Regeringen att stadgandena om
25391: vattnen som befolkningen, vilket är tili stor              tvångsmässig förflyttning av sjöbevakare
25392: nytta i alla avseenden.                                    svarar mot tidens krav och är ändamåls-
25393:    Enligt gällande bestämmelser kan anställda              enliga, samt
25394: inom sjöbevakningen förflyttas tili arbetsplats               anser Regeringen att de förflyttningar
25395: på annat håll också mot sin vilja. De här be-              som denna vår görs inom Vasa sjö-
25396: stämmelserna har någon gång i tiden varit mo-              bevakningsdistrikt är nödvändiga och
25397: tiverade, men förefaller i dag starkt föråldrade.          med tanke på god arhetsgivarsed accep-
25398: För många familjer är det helt otänkbart att               tabla?
25399: flytta bara för att fadern i familjen förflyttas
25400:      Helsingfors den 21 maj 1980.
25401: 
25402:          Ole Norrback                  Håkan Malm                    Boris Renlund
25403: 
25404: 
25405: 
25406: 
25407: 088000781V
25408: 2                                             1980 vp.
25409: 
25410: Kirjallinen kysymys n:o 356.                                                               Suomennos.
25411: 
25412: 
25413: 
25414: 
25415:                                   Norrback ym.: Merivartijoiden         siirtovelvollisuudesta   toiselle
25416:                                      paikkakunnalle.
25417: 
25418: 
25419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25420: 
25421:    Merivartiosto täyttää yhteiskunnassamme           antajansa toimesta siirretyksi. Usein molemmat
25422: erittäin tärkeän tehtävän. Rinnan perinteisten       vanhemmat ovat työssä, lapset ovat juurtuneet
25423: valvontatehtävien kanssa merivartiosto on yhä        ympäristöönsä ja monet ovat hankkineet itsel-
25424: laajenevassa määrin saanut tehtäviä, jotka kos-      leen omistusasuntoja, joista väestökatoalueilla
25425: kevat turvallisuutta merellä sekä pelastustoi-       on vaikeata saada täysi taloudellinen korvaus,
25426: mintaa. Yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan      mikäli siirtyminen tulee ajankohtaiseksi. Mitä
25427: tulee tämä osa toiminnasta varmuudella lisään-       poismuuttanut perhe voi merkitä yhteiskunta-
25428: tymään. Yleinen vaikutelma on myös se, että          palvelujen osalta on jo ylempänä mainittu.
25429: merivartiosto on varsin hyvin täyttänyt tämän        Ruotsinkielisille perheille on usein vielä vaike-
25430: tehtävänsä lukuunottamatta erästä huomiota           ampi muuttaa, koska lapset usein eivät osaa
25431: herättänyttä poikkeusta.                             suomea.
25432:    Silmälläpitäen merivartioston työtehtäviä on         Vaasan saaristossa suunnitellaan tänä vuonna
25433: tärkeätä, että siihen voidaan rekrytoida päteviä     useita siirtoja. Siirrot ovat synnyttäneet ärty-
25434: voimia ja että ne saadaan pysymään merivar-          mystä ja jopa johtaneet siihen, että osa meri-
25435: tioston palveluksessa. Monesta syystä on luon-       vartioston palveluksessa olevista on iritisanou-
25436: nollista, että suuri osa merivartijoista rekrytoi-   tunut. Kun siirtojen seuraukset ovat tämän kal-
25437: daan saaristoväestöstä. TarjoamaHa pysyvälle         taiset on asetettava kyseenalaiseksi siirtojen tar-
25438: väestölle työmahdollisuuksia voidaan muuten          koituksenmukaisuus.
25439: katoava väestöpohja säilyttää. On itsestään sel-        Edelläolevin perusteluin sekä valtiopäiväjär-
25440: vää, mitä tämä merkitsee kouluille, kaupoille        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
25441: sekä muille palveluille saaristossa. Pysyvästi       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25442: saaristossa asuvien keskuudessa tapahtuvalla         vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
25443: rekrytoinnilla on lisäksi se etu, että he niin
25444: hyvin tuntevat sekä kulkuväylät että asuk-                     Onko Hallitus sitä mieltä, että meri-
25445: kaat, mikä on suureksi hyödyksi joka suhteessa.             vartijoiden siirtymisvelvollisuutta koske-
25446:    Voimassaolevien määräysten mukaan voidaan                vat määräykset vastaavat ajan vaati-
25447: merivartioston palveluksessa olevat siirtää myös            muksia ja ovat tarkoituksenmukaisia,
25448: vastoin tahtoaan toisella paikkakunnalla olevaan               ja katsooko Hallitus, että ne siirrot,
25449: työpaikkaan. Saattaa olla, että nämä määräykset             jotka tänä keväänä tehdään Vaasan
25450: ovat aikanaan olleet perusteltuia, mutta ne vai-            merivartioston piirissä ovat välttämättö-
25451: kuttavat tänä päivänä selvästi vanhentuneilta.              miä ja silmälläpitäen työnantajakäytän-
25452: Monille perheille on täysin mahdotonta muut-                töä hyväksyttäviä?
25453: taa vain sen vuoksi, että perheen isä tulee työn-
25454:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1980.
25455: 
25456:          Ole Norrback                   Håkan Malm                     Boris Renlund
25457:                                               N:o 356                                                3
25458: 
25459: 
25460: 
25461: 
25462:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25463: 
25464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa            Kuten edellä olevasta ilmenee rajavartiolai-
25465: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toksesta annettu laki on suhteellisen uusi ja
25466: olette 21 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           rajavartiolaitoksesta annettu asetus osittain
25467: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vieläkin uudempi. Välttämätön tarve siirto-
25468: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        velvollisuuden säätämiselle johtuu ensinnäkin
25469: edustaja Ole Norrbackin ym. kirjallisesta kysy-      siitä, että rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys
25470: myksestä n:o 356, jossa tiedustellaan:               on sotilaallinen, mikä edellyttää, että virat ja
25471:                                                      toimet täytetään haettavaksi julistamatta virka-
25472:           Onko Haliitus sitä mieltä, että meri-      siirroin. Rajavartiolaitoksen koulutusjärjestelmä
25473:        vartijoiden siirtymisvelvollisuutta koske-    ja ennen muuta koko rajavartiolaitoksen toi-
25474:        vat määräykset vastaavat ajan vaati-          mintavalmius ja toiminta edellyttävät myös,
25475:        muksia ja ovat tarkoituksenmukaisia,          että toiminnasta vastuussa olevalla päälliköllä,
25476:           ja katsooko Hallitus, että ne siirrot,     tässä tapauksessa merivartioston komentajalla
25477:        jotka tänä keväänä tehdään Vaasan             tulee olla mahdollisuus nopeasti ja tarkoituk-
25478:        merivartioston piirissä ovat välttämättö-     senmukaisesti toteuttaa henkilövoimavarojen
25479:        miä ja silmälläpitäen työnantajakäytän-       jako kulloistenkin tarpeiden mukaan. Rajavar-
25480:        töä hyväksyttäviä?                            tiolaitoksen sotilasviran ja sotilastoimen haltija
25481:                                                      on velvollinen tarpeen vaatiessa siirtymään
25482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunniaitta-        koko rajavartiolaitoksen alueella siis esimer-
25483: vasti seuraavaa:                                     kiksi myös merivartiostosta toiseen. Nämä ra-
25484:    Rajavartiolaitoksesta 10 patvana tammikuu-        javaratiolaitoksen virkamiesten erityisvelvoit-
25485: ta 1975 annetun lain (5/75) 7 §:n mukaan             teet on otettu riittävästi huomioon voimassa-
25486: rajavartiolaitoksen viran ja toimen haltijain        olevissa palvelussuhteen ehdoissa. Virkaehtoso-
25487: velvollisuudesta erota virastaan tai toimestaan      pimus valtion virkamiesten muuttokustannus-
25488: ja velvollisuudesta siirtyä toiseen virkaan tai      ten korvaamisesta hyvittää vähintään kohtuul-
25489: toimeen säädetään asetuksella. Rajavartiolai-        lisella tavalla paitsi ne kustannukset myös
25490: toksesta annetun asetuksen 35 §:n, sellai-           haitat, joita siirtymisvelvollisuuteen perustu-
25491: sena kuin se kuuluu 7. 10. 1977 annetussa            vasta siirrosta voi aiheuttaa.
25492: asetuksessa (718/77) virkamies, jonka toimi-             Pohjanlahden merivartiostossa on kuluvan
25493: paikka ei ole määrätty nimittämis- tai mää-          vuoden aikana 1. 6. 1980 tapahtuneet siirrot
25494: räyskirjassa tai palvelussopimuksessa, on velvol-    mukaan luettuna toteutettu virkamiesten siir-
25495: linen siirtymään ja olemaan virantoimituksessa       toja yhteensä 30, joista vastoin siirtyvän vir-
25496: sillä paikkakunnalla, jonka 34 § :ssä mainittu       kamiehen tahtoa on siirretty toiselle paikka-
25497: virka-asemaan määräävä viranomainen tai, mui-        kunnalle 6 henkilöä. Siirtojen toteuttamisen
25498: den kuin everstin ja kommodorin viranhaltijan        tarve on ensi sijassa ollut henkilötäydennys
25499: osalta rajavartiolaitoksen päällikkö osoittaa. Sa-   eroamisiän johdosta palveluksesta eronneiden
25500: man asetuksen 34 §:n 3 momentin mukaan               osalta. Toisena välttämättömänä perusteena on
25501: muun viran tai toimen haltijan määrää virka-         ollut Vaasan merivartioalueen johtamiskyvyn
25502: asemaan nimittävä viranomainen. Asetuksen            parantaminen sekä vartiolaivojen henkilöstön
25503: 30 §:n 3 momentin 5-kohdan ja 31 §:n 1 mo-           saattaminen sille tasolle, jota rajavartiolaitok-
25504: mentin mukaan merivartijan ja ylimääräisen           sessa noudatettavat pätevyysvaatimukset eräis-
25505: merivartijan nimittävä ja palvelukseenottava         sä tehtävissä edellyttävät. Merivartiostojen hen-
25506: viranomainen on merivartiostossa merivartios-        kilömääriltään pienet vartioyksiköt eivät mah-
25507: ton komentaja.                                       dollista tarkoituksenmukaisen virkauran luo-
25508: 4                                              1980 vp.
25509: 
25510: mista yksikön puitteissa. Harkittaessa siirtojen      kaan aina onnistuttu välttämään sitä, että vir-
25511: toimeenpanoa on ollut otettava huomioon se,           kamies siirron johdosta joutuu tosiasiallisesti
25512: että kullakin merivartioyksiköllä on mahdolli-        työskentelemään eri paikkakunnalla kuin mis-
25513: suuksien mukaan sekä riittävästi koulutettua          sä hänen perheensä asuu. Pohjanlahden meri-
25514: että riittävän monipuolisen kokemuksen omaa-          vartiostossa toteutetut siirrot eivät siis ole mi-
25515: vaa henkilöstöä ja että nämä voimavarat ja-           tenkään poikkeuksellisia. Tässä yhteydessä on
25516: kautuvat mahdollisimman tehokkaasti. Siir-            erityisesti otettava huomioon se, ettei merivar-
25517: retyistä henkilöistä on yksi anonut siirto-           tiostoissa yleensäkään ole tarjolla valtion puo-
25518: päätöksen jälkeen eroa ja se on hänelle               lesta perheasuntoja. Tähän on eräänä syynä se,
25519: myönnetty.      Virkamiesten       yhdenvertaisuus    että merivartioasemat sijaitsevat alueellisesti
25520: myös velvollisuuksien osalla vaatii, että             usein sellaisissa paikoissa, ettei niiden yhtey-
25521: kaikki palveluksessa olevat ovat tässäkin suh-        teen olisi tarkoituksenmukaista rakentaa per-
25522: teessa samassa asemassa. Näin ollen ei ole            heasuntoja. Vartiolaivoilla palvelevat virkamie-
25523: mahdollisuutta jättää siirtymisvelvollisuutta         het asuvat yleensä muualla kuin laivan tuki-
25524: siirretävän virkamiehen suostumuksen varaan,          kohtapaikkakunnalla.
25525: koska tällöin merivartioston komentajan mah-             Edellä olevan nojalla on todettava, että ra-
25526: dollisuus voimavarojen ohjaamiseen tarpeiden          javartiolaitoksen toiminta vaatii aika ajoin hen-
25527: mukaisesti jäisi tosiasiallisesti alaisten henkilö-   kilösiirtojen toteuttamista. Siirtojen toimeen-
25528: kohtaisista mielipiteistä riippuvaksi. Pohjanlah-     panossa kuullaan siirrettäviä henkilöitä ja hei-
25529: den merivartioston kohdalla yksiköiden väliset        dän toivomuksiaan otetaan huomioon siinä
25530: poikkeuksellisen pitkät etäisyydet johtavat siir-     määrin kuin se on mahdollista rajavartiolaitok-
25531: totapauksissa siirtymiseen tavallista etäämmäl-       sen toimintaa haittaamatta ja virkamiesten yh-
25532: le. Rajavartiolaitoksen piirissä ei ole muulloin-     denvertaisuutta loukkaamatta.
25533:       Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1980.
25534: 
25535:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25536:                                                N:o 356                                                5
25537: 
25538: 
25539: 
25540: 
25541:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
25542: 
25543:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom av det ovansagda framgår är lagen om
25544: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         gränsbevakningsväsendet relativt ny · och för-
25545: av den 21 maj 1980 tili vederbörande medlem           ordningen om gränsbevakningsväsendet delvis
25546: av statsrådet översänt avskrift av följande av         ännu nyare. Det oundvikliga behovet att stadga
25547: :riksdagsman Ole Norrback m. fl. underteckna-         om skyldighet att acceptera förflyttning beror
25548: de spörsmål nr 356:                                   för det första på att gränsbevakningsväsendets
25549:                                                       inre organisation är militär, vilket innebär att
25550:           Anser Regeringen att stadgandena om          tjänster och befattningar besätts utan ledigan-
25551:        tvångsmässig förflyttning av sjöbevakare       slående, via tjänsteförflyttningar. Gränsbevak-
25552:        svarar mot tidens krav och är ändamåls-        ningsväsendets utbildningssystem och framför
25553:        enliga, samt
25554:                                                       allt gränsbevakningsväsendets aktionsberedskap
25555:           anser Regeringen att de förflyttningar
25556:                                                        och verksamhet kräver även att den för verk-
25557:        som denna vår görs inom Vasa sjö-
25558:                                                       samheten ansvariga chefen, i detta fall sektions-
25559:        bevakningsdistrikt är nödvändiga och
25560:                                                       kommendören, har möjlighet att snabbt och
25561:        med tanke på god arbetsgivarsed accep-
25562:                                                       ändamålsenligt fördela personresurserna efter
25563:        tabla?
25564:                                                       behov vid olika tilifällen. Innehavate av mili-
25565:                                                       tärtjänst och militärbefattning vid gränsbevak-
25566:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningsväsendet är skyldig att vid behov förflyt1Ja
25567: samt anföra följande:                                 sig inom gränsbevakningsväsendets hela områ-
25568:    Enligt 7 § lagen den 10 januari 1975 om            de, således, t. ex. även från en bevaknings-
25569: gränsbevakningsväsendet ( 5/7 5) stadgas ge-          sektion tili en annan. Dessa för tjänstemännen
25570: nom förordning om skyldighet för innehavare           vid gränsbevakningsväsendet speciella skyldig-
25571: av tjänst eller befattning vid gränsbevaknings-       heter har i tillräcklig grad beaktats i de för
25572: väsendet att avgå från tjänst eller befattning        närvarande gällande villkoren i anställnings-
25573: och om hans skyldighet att övergå tili annan          förhållandet. Tjänstekollektivavtalet om flytt-
25574: tjänst eller befattning. Enligt 35 § förordningen     ningskostnadsersättningar tili statens tjänstemän
25575: om gränsbevakningsväsendet, sådan den lyder           ger en fullt skälig kompensation förutom för
25576: i förordning av den 7 oktober 1977 (718/77),          kostnaderna även för de olägenheter som flytt-
25577: är tjänsteman, vars tjänstgöringsort icke har         ning tili följd av skyldighet att acceptera för-
25578: bestämts i utnämningsbrev eller skriftligt för-       flyttning kan föra med sig.
25579: ordnande eller i tjänsteavtal, skylgid att flytta         Vid Bottniska vikens sjöbevakningssektion
25580: tili och tjänstgöra på ort, som den i 34 §            har under innevarande år skett 30 förflyttning-
25581: nämnda tili tjänsteställning förordnande myn-         ar av tjänstemän, inklusive förflyttningarna 1.
25582: digheten eller, i fråga om andra än innehavare        6. 1980. Sex tjänstemän har mot sin vilja för-
25583: av överstes och kommodors tjänst, chefen för          flyttats tili annan ort. Förflyttningarna har be-
25584: gränsbevakningsväsendet anvisar. Enligt 34 §          rott främst på behovet att besätta tjänster som
25585: 3 mom. nämnda förordning förordnas inneha-            blivit lediga till följd av att tjänstemän har av-
25586: vare av annan tjänst ellet befattning tili tjänste-   gått vid uppnådd avgångsålder. En annan ors·ak
25587: ställning av den utnämnande myndigheten. En-          har varit strävan att förbättra administrationen
25588: ligt 30 § 3 mom. 5 punkten och 31 § 1 mom.            inom Vasa sjöbevakningsdistrikt samt att tryg-
25589: förordningen är den utnämnande och anställan-         ga en sådan personalnivå på bevakningsbåtarna
25590: de myndigheten vid utnämnandet och anställan-         som förutsätts i kompetensfordringarna för vis-
25591: det av sjöbevakare och extraordinarie sjöbeva-        sa tjänster inom gränsbevakningsväsendet. De
25592: kare vid bevakningssektion sektionskommen-            tili sin personai små bevakningsenheterna er-
25593: dören.                                                bjuder inga möjligheter till egentlig karriär
25594: 088000781V
25595: 6                                             1980 vp.
25596: 
25597: inom ramen för enheten. Vid övervägandet av          vika att en tjänsteman på grund av förflytt-
25598: förflyttningarna har man varit tvungen att ta        ning i praktiken tvingas tjänstgöra på annan ort
25599: i beaktande, att det inom varje sjöbevaknings·       än dens där hans familj bor. De förflyttningar
25600: enhet så vitt möjligt bör finnas både tillräckligt   som skett vid Bottniska vikens sjöbevaknings-
25601: utbildad och tillräckligt erfaren personai samt      sektion utgör således inte något undantag. I
25602: att dessa resurser fördelar sig så effektivt som     samband härmed bör man speciellt ta i beak-
25603: möjligt. Av de förflyttade personeroa har en         tande att familjebostäder vid sjöbevakningssek-
25604: person efter beslutet om förflyttning anhållit       tionerna i allmänhet inte ställs tili förfogande
25605: om avsked, vilket har beviljats honom. Tjäns-        på statens vägnar. En av orsakerna tili detta är
25606: temännens likställdhet, även med hänsyn tili         att sjöbevakningsstationerna ofta är belägna på
25607: plikterna, kräver att alla också i ovannämnda        sådana platser att det inte är ändamålsenligt
25608: avseende är i samma ställning. Man kan inte låta     att i samband med dem bygga familjebostäder.
25609: skyldigheten att acceptera förflyttning bero på      De tjänstemän som tjänstgör ombord på bevak-
25610: tjänstemännens eget samtycke, eftersom möjlig-       ningsbåtarna bor i allmänhet på annan ort än
25611: heten för sjöbevakningssektionens kommendör          dens där båten är stationerad.
25612: att styra resurserna efter behov då i praktiken         På basen av det ovanstående kan det konsta·
25613: skulle bli beroende av de underordnades per-         teras att gränsbevakningsväsendets verksamhet
25614: sonliga åsikter. När det gäller Bottniska vikens     tidtals kräver personalförflyttningar. Vid verk-
25615: sjöbevakningssektion är avstånden mellan en-         ställandet av förflyttningama hörs de personer
25616: heterna exceptionellt långa, vilket i fall av för-   som skall förflyttas och deras önskemål tas i
25617: flyttning leder tili att flyttningen sker längre     beaktande i den mån det är möjligt utan att
25618: bort än vanligt. Inom gränsbevakningsväsendet        gränsbevakningsväsendets verksamhet störs
25619: har man inte heller annars alltid lyckats und-       eller att tjänstemännens likställdhet rubbas.
25620:      Helsingfors den 27 juni 1980.
25621: 
25622:                                                        Minister för inrikesävendena Eino Uusitalo
25623:                                                 1980 vp.
25624: 
25625: Kirjallinen kysymys n:o 357.
25626: 
25627: 
25628: 
25629: 
25630:                                    Laitinen ym.: Korkeimman metsäopetuksen aloittamisesta Joen-
25631:                                        suun korkeakoulussa.
25632: 
25633: 
25634:                           Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he II e.
25635: 
25636:     Hajasijoituskomitean mietintö esitti v. 1974,      lutusta aluksi laajuudessa, joka edellyttäisi kah-
25637: että korkein metsäopetus olisi siirrettävä Hel-        denkymmenen opiskelijan aloituspaikkaa. Ope-
25638: singin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä        tusministeriö on tosin juuri hiljattain lausun-
25639: tiedekunnasta Joensuun korkeakouluun. Mietin-          nolle lähettämässään korkeakoulujen mitoitusta
25640: nöstä annetuissa lausunnoissa pidettiin suun-          koskevassa luonnoksessaan esittänyt sisäänotok-
25641: nitelmaa huonmu, eikä mietintö aluksi näyt-            si v. 1982 30 ja vuodesta 1983 alkaen 40.
25642: tänyt johtavan toimenpiteicsiin. Vasta v. 1977         Saman opetusalan aloituspaikkoja on Helsin-
25643: asia tuli uudelleen esille opetusministeriön ase-      gin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tie-
25644: tettua työryhmän suunnittelemaan em. komi-             dekunnassa vHme vuosina ollut n. 30. Opetus-
25645: teanmietinnön mukaisesti metsäopetuksen siir-          ministeriö suunnittelee siis todellisuudessa eko-
25646: toa Joensuun korkeakoulun yhteyteen. Erimie-           logis·hiologisesti orientoituneiden metsänhoita-
25647: lisen :työryhmän mietintö sai jälleen jyrkän kiel-     jien opiskelukiinJciön kaksinkertaistamista tai
25648:  teisen vastaanoton. Kaikki metsätaloutta lähellä      mahdollisesti näiden opetuspaikkojen siirtämis-
25649: olevat piirit tuomitsivat suunnitelman. Lähinnä        tä Helsingistä. Suoritettava tutkinto oikeuttaisi
25650: korostettiin S'euraavia seikkoja: Yhteistyö Met-       metsänhoitajan nimikkeeseen ja pätevyyteen.
25651: säntutkimuslaitoksen kanssa on korkeimmalle               Uutta metsäopetusosastoa varten olisi pe-
25652: metsäopetukselle välttämätön. Tämä laitos jää          rustettava neljä professorin ja kuusi apulais-
25653: Helsinkiin, samoin kuin Metsätieteellisen seu-         professorin viTkaa sekä joukko lehtorin, assis-
25654:  ran kirjasto, joka on oleellinen osa opetuksen        tentin ym. virkoja. Koulutuksen alkuvuosina
25655:  ja tutkimuksen käyttämää Metsäkirjastoa. Maa-         ei rakennuskantaa tarvitsisi lisätä, sillä Joen-
25656: talous-metsätieteellisen tiedekunnan monia yh-         suun korkeakoulun nykyiset tilat ovat suu-
25657:  teislaitoksia ja opetusresursseja, jotka ovat eli-    resti ylimitoitettuja. Lisärakennuksia tarvittai-
25658:  mellisiä metsäopetuksen osia, on vaikea kor-          siin kyllä myöhemmin.
25659:  vata Joensuussa. Kaupallisen opetuksen järjes-           Suunnitelmaan aloittaa Joensuun korkeakou-
25660:  täminen Joensuussa kohtaisi suuria vaikeuk-           lussa metsä- ja turvealan koulutusta liittyy
25661:  sia. Lisäksi ruotsinkielisten opiskelijoiden irrot-   kolme eriävää mielipidettä. Suunnitelman val-
25662:  tamista omasta kielimiljööstään pidettiin ar-         mistaneen työryhmän kaikki metsäalaa ymmär-
25663:  veluttavana.                                          tävät jäsenet - siis kuusi kymmenestä - ovat
25664:      Metsäopetuksen siirtäminen Joensuuhun siis        eriävien mielipiteiden allekirjoittajina. Eriävissä
25665:  hylättiin. Mutta keväällä 1979 opetusministe-         mielipiteissä koros:t:etaan seuraa~ia näkökohtia:
25666:  riö antoi Joensuun korkeakoululle tehtäväksi          Metsänhoitajien kouluttaminen Joensuussa on
25667:  laatia suunnitelmat uuden ekologis-biologisesti       tarpeetonta. Tehtyjen ennusteiden mukaan
25668:  painotetun metsänhoitajakoulutuksen aloittami-        metsänhoitajien koulutustarve tulee lähivuosina
25669:  sesta Joensuun korkeakoulussa. Tämä työryh-           ilmeisesti pienenemään. Jos lisäystarvetta tule-
25670:  mä, johon kuului neljä jäsentä Joensuun kor-          vaisuudessa kuitenkin esiintyisi voisi maatalous-
25671:  keakoulusta, neljä jäsentä Helsingin yliopis-         metsätieteellinen tiedekunta varsin vähin re-
25672:  tosta sekä jäsenet Metsäntutkimuslaitoksesta ja       surssilisäyksin suurentaa sisäänottoa tarpeen
25673:  ammattikasvatushallituksesta, on nyt saanut           mukaan. Metsänhoitajien kouluttaminen Joen-
25674:  suunnitelmansa valmiiksi. Suunnitelma julkis-         suussa tulisi muodostumaan kalliiksi. Laskel-
25675:   tettiin Joensuussa 16. 4. 1980.                      mien mukaan yhden metsänhoitajan koulutta-
25676:      Suunnitelman mukaan Joensuun korkeakou-           minen tulisi Joensuussa maksamaan 300 000-
25677:  lussa aloitettaisiin metsä- ja turvetalouden kou-     600 000 mk, kun se Helsingin yliopistossa nyt
25678: 088000841T
25679: 2                                           1980 vp.
25680: 
25681: maksaa n. 90 000 mk. Esitetyn suunnitelman         koskevaan suunnitteluun. Näyttää jopa ilmei-
25682: mukaine:1 koulutusohjelma tuottaisi liian ah-      seltä, että opetusministeriö ei aio pyytää ko.
25683: taasti spesialisoituneita metsänho1tajia. On ky-   suunnitelmasta lausuntoja.
25684: seenalaista, voiko metsätalous yleensä sijoittaa      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
25685: tehtävHnsä metsänhoi:tajia, joiden koulutuksessa   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
25686: teknologinen ja taloudellinen koulutus jää esi-    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25687: tetyn koulutusohjelman mukaisesti täysin riit-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25688: tämättömäksi. Sama koskee myös turvetalouden
25689: opetusta.                                                    Onko Hallitus tietoinen maallemme
25690:    Lopuksi haluamme vielä todeta, että opetus-            elintärkeää metsäopetusta heikentävistä
25691: ministeriön toimenpiteet, joiden hyväksyttävänä           ja metsätaloudelle tarpeettomista ope-
25692: tarkoituksena ilmeisesti on korjata Itä-Suomen            tusministeriön suunnitelmista aloittaa
25693: korkeakoulujen suunnittelussa tehtyjä virheitä,           metsäopetus vastoin metsäopetuksen ja
25694: on suunniteltu ja aiotaan toimeenpanna valtio-            metsätalouden asiantuntijoiden mielipi-
25695: järjestyksemme sisältöä ja henkeä ajatellen var-          teitä Joensuun korkeakoulussa, ja
25696: sin epädemokraattisesti. Toimenp~teiden asian-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25697: osaisille, nykyiselle metsäopetukselle ja koko            ryhtyä näiden yhteiskunnalle kalliiden
25698: maan metsätaloudelle on annettu vain muodol-              ja metsäopetuksen tasoa vaarantavien
25699: linen mahdollisuus vaikuttaa heitä syvällisesti           suunnitelmien toteutuksen estämiseksi?
25700:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
25701: 
25702:                Juhani Laitinen                                 Mauri Miettinen
25703:                                               N:o 357                                                 3
25704: 
25705: 
25706: 
25707: 
25708:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
25709: 
25710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lua yhteistyössä Helsingin yliopiston, metsän-
25711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tutkimuslaitoksen ja ammattikasvatushallituksen
25712: olette kirjeellänne 22 päivänä toukokuuta 1980       kanssa suunnittelemaan metsäalan koulutusoh-
25713: n:o 963 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        jelman Joensuun korkeakouluun sekä tekemään
25714: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lai-        ehdotuksen metsänhoitajien koulutusvastuun
25715: tisen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o         jaosta Helsingin yliopiston ja Joensuun korkea-
25716: 357:                                                 koulun kesken. Muun muassa korkeakouluneu-
25717:            Onko Hallitus tietoinen maallemme         vosto on katsonut tarkoituksenmukaiseksi toi-
25718:         elintärkeää metsäopetusta heikentävistä      sen opetusyksikön perustamisen metsätieteisiin
25719:         ja metsätaloudelle tarpeett:omista ope-      ja pitänyt sen sopivimpana sijo1tuspaikkana
25720:         tusministeriön suunnitelmista aloittaa       Joensuuta. Itä-Suomen korkeakoulutustoimi-
25721:         metsäopetus vastoin metsäopetuksen ja        kunta, jonka tehtävänä on ollut suunnitella
25722:         metsätalouden asiantuntijoiden mielipi-      Kymen, Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kuopion
25723:         teitä Joensuun korkeakoulussa, ja            läänin korkeakoulutusta keskipitkällä ja pitkällä
25724:            mihin toimenpi:teisHn Hallitus aikoo      aikavälillä, on ehdottanut viime vuoden lo-
25725:         ryhtyä näiden yhteiskunnalle kalliiden       pussa valmistuneessa mietinnössään (Komitean-
25726:         ja metsäopetuksen tasoa vaaraotavien         mietintö 1979: 51) ensisijaisena ratkaisuna
25727:         suunnitelmien toteutuksen estämiseksi?       metsäopetuksen siirtämistä kokonaisuudessaan
25728:                                                      Kuopioon ja mikäli tämä ei ole mahdollista,
25729:                                                       toisen metsäopetusyksikön perustamista Joen-
25730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuhun. Toimikunta korostaa metsätalouden
25731: vasti seuraavaa:                                      suurta merkitystä Itä-Suomessa ja näkee kor-
25732:    Hajasijoituskomitea esitti välimietinnössään       keimman metsäopetuksen aloittamisen alueella
25733: vuonna 197 3 metsäntutkimuslaitoksen sutta-           välttämättömäksi. Opiskelijoiden vuosittaiseksi
25734: mistä Helsingistä Joensuuhun. Loppumietinnös-         aloituspaikkamääräksi Joensuussa toimikunta
25735: sään seuraavana vuonna komitea esitti väli-           esittää 40.
25736: mietintöön viitaten myös korkeimman metsä-               Joensuun korkeakoulun metsäopetusta kos-
25737: opetuksen siirtämistä Hels~ngin yliopistosta          keva suunnitelma valmistui viime maaliskuussa.
25738: Joensuun korkeakouluun. Valtiovarainministe-          Koulutuksen sisällön ja tavoitteiden sekä tar-
25739: riön pyynnöstä opetusministeriö asetti kesällä        vittavien resurssien osalta suunnitelma on yksi-
25740: 1977 työryhmän selvittämään metsäopetuksen            mielinen lukuunottamatta ammattikasvatushal-
25741: siirtoon liittyviä ,toimenpiteitä sekä arvioimaan     lituksen edustajaa, joka katsoo, että taloudel-
25742: siirrosta aiheutuvia kustannuksia. Vuonna 1978        lista suuntausta opetuksessa olisi lisättävä. Se;}
25743: valmistuneessa miednnössään työryhmä käsit-           sijaan koulutusmäärien osalta erimielisyys on
25744: teli siirtoa sekä siinä tapauksessa, että metsän-     huomattava. Helsingin yliopiston edustajat kat·
25745: tutkimuslaitos siirtyy samassa yhteydessä Joen-       sovat eriävässä mielipiteessään, että sisäänotto
25746: suuhun, että siinä tapauksessa, että metsäntut-       metsänhoitajakoulutukseen tulisi vähentää ny-
25747: kimuslartos jää Helsinkiin.                           kyisestä noin 80 opiskelijan vuositasosta 50-
25748:    Hajasijoituskomitean mietinnöstä saadun laa-       60:een tämän vuosikymmenen puolivälistä läh-
25749: jan lausuntoaineiston sekä em. työryhmän sel-         tien ja että Joensuun vuosittaisen aloituspaikka-
25750: vityksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella    määrän tulisi laskea alkuvuosien 20: stä 6-
25751: opetusministeriö ei ole katsonut tarkoituksen-        9: ään. Kysyjien väitteet metsäopetuksen suh-
25752: mukaiseksi metsäopetuksen siirtämistä Helsin-          teellisesta kalleudesta perustuvat näihin eriä-
25753: gistä Joensuuhun. Sen sijaan opetusministeriö         vässä mielipiteessä esiteiJtyi:hin pieniin sisään-
25754: huhtikuussa 1979 kehotti Joensuun korkeakou-          ottoihin ja ovat näin ollen harhaanjohtavia.
25755: 4                                           1980 vp.
25756: 
25757:    Koulutuksen määrälliseksi suunnitteluperus-     lähtenyt siitä, että 1980-luvulla koulutusta tu-
25758: taksi on laissa keskiasteen koulutuksen kehittä-   lisi hi:eman laajentaa siten, että koulutukseen
25759: misestä hyväksytty se, että koko ikäluokalle       otetaan vuosittain 90-100 opiskelijaa.
25760: annetaan myös ammatillisesti eriytyvä koulutus.        Edellä esitetyn perusteella ja metsäntutki-
25761: Tämän yleisperiaatteen mukaisesti koulutusta       muslaitoksen Joensuun tutkimusaseman tultua
25762: pyritään jakamaan eri aloille siten, että koulu-   ratkaistuksi kuluvan vuoden tulo- ja meno-
25763: tusmäärät vastaisivat mahdollisimman hyvin         arviossa (mom. 30.76.74) opetusministeriö
25764: eri alojen työvoimatarpeita. Puhtaasti "oman       katsoo, että metsäopetus tulisi aloittaa Joen-
25765: alan" työpai'kkojen perusteella laskettu koulu-    suun korkeakoulussa vuonna 1982 samalla Hel-
25766: tustarve johtaisi lähes kaikilla akateemisilla     singin yliopiston vastaavan koulutuksen sisään-
25767: koulutusaloilla suunniteltuja pienempiin opis-     ottoa jonkin verran pienentäen. Opetuksen
25768: kelijamääriin. Metsänhoitajakunnan työllisyys-     aloittaminen voidaan käynnistää tehdyn suun-
25769: tilanne on ollut koko 1970-luvun varsin hyvä       nitelman pohjalta, mutta opetuksen tulee -
25770: ja heidän sijoittumismahdollisuutensa perinteis-   kuten muunkin korkeakouluopetuksen - olla
25771: ten työtehtävien ulkopuolelle ovat myös hy-        jatkuvan kehittämisen kohteena.
25772: vät, Opetusministeriö onkin suunnitelmissaan
25773:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25774: 
25775:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
25776:                                              N:o 357                                               5
25777: 
25778: 
25779: 
25780: 
25781:                            T i II R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
25782: 
25783:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       betänkande, samt på grund av nämnda arbets-
25784: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       grupps utredning och utlåtandena som erhållits
25785: nr 963 av den 22 maj 1980 tili vederbörande         därom, har undervisningsministeriet inte ansett
25786: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      det vara ändamålsenligt att flytta forstundervis-
25787: jande av riksdagsman Laitinen m.fl. underteck-      ningen från Helsingfors tili Joensuu. Däremot
25788: nade spörsmål nr 357:                               uppmanade undervisningsministeriet i april
25789:                                                     1979 Joensuun korkeakoulu att i samarbete
25790:           Är Regeringen medveten om de pla-        med Helsingfors universitet, skogsforsknings-
25791:        ner som kommer att försämra den för         institutet och yrkesutbildningsstyrelsen planera
25792:        vårt land så livsviktiga forstundervis-     ett forstundervisningsprogram för Joensuun
25793:        ningen och som med tanke på skogs-           korkeakoulu samt att göra ett förslag till för-
25794:        bruket är onödiga, som undervisnings-       delningen av ansvaret för utbildningen av forst-
25795:        ministeriet har att emot forstundervis-     mästare mellan Helsingfors universitet och
25796:        nings- och skogsbruksexperternas åsikter    Joensuun korkeakoulu. Bl.a. högskolerådet har
25797:        påbörja forstundervisning vid Joensuun       ansett det ändamålsenligt att grunda ytterligare
25798:        korkeakoulu,                                en undervisningsenhet för forstvetenskaperna
25799:           och vilka åtgärder ämnar Regeringen      och ansett det lämpligast att förlägga den tili
25800:        vidta för att förhindra verkställandet      Joensuu. Kommissionen för bedömning av hög-
25801:        av dessa planer som blir dyra för sam-      skolebehovet i Östra Finland, som haft tili
25802:        hället och som äventyrar forstunder-        uppgift att på medellång och lång sikt planera
25803:        visningens nivå?                            högskoleutbildningen i Kymmene, St Michels,
25804:                                                    Norra Karelens och Kuopio Iän, har i sitt be-
25805:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tänkande som blev färdigt i slutet av förra
25806: samt anföra följande:                              året (Kommittebetänkande 1979: 51) i första
25807:    Decentraliseringskommitten föreslog i sitt      hand föreslagit en förflyttning av forstundervis-
25808: delbetänkande år 1973 en överflyttning av          ningen i sin helhet tili Kuopio och om detta
25809: skogsforskningsinstitutet från Helsingfors tili    inte är möjligt grundläggandet av en annan
25810: Joensuu. I sitt slutbetänkande följande år före~   forstundervisningsenhet i Joensuu. Kommis-
25811: slog kommitten med hänvisning tili delbetän-       sionen betonar skogsbrukets stora betydelse
25812: kandet även överflyttning av den högre forst-      för Östra Finland och anser inledandet av en
25813: undervisningen från Helsingfors universitet tili   högre forstundervisning på området nödvändigt.
25814: Joensuun korkeakoulu. På begäran av finans-        Kommissionen föreslår att antalet årliga ny-
25815: ministeriet tillsatte undervisningsministeriet     börjarplatser i Joensuu skulle vara 40.
25816: sommaren 1977 en arbetsgrupp för att utreda           Planen angående forstundervisningen vid
25817: åtgärderna i anslutning tili överflyttningen av    Joensuun korkeakoulu blev färdig senaste mars.
25818: forstundervisningen samt för att göra en upp-      I fråga om undervisningens innehåll och mål
25819: skattning av de kostnader som flyttningen för-     samt i fråga om erforderliga resurser fick
25820: anleder. I sitt betänkande, som blev färdigt       planen ett enhälligt understöd av alla utom
25821: år 1978, behandlade arbetsgruppen flyttningen      av representanten för yrkesutbildningsstyrelsen,
25822: både i händelse att skogsforskningsinstitutet i    som anser att den ekonomiska inriktningen
25823: samma förbindelse flyttar tili Joensuu, och i      inom undervisningen borde utökas. Däremot
25824: händelse att det stannar i Helsingfors.            finns det betydande meningsskiljaktigheter i
25825:    På basen av det omfattande remissmaterialet,    fråga om antalet utbildningsplatser. Represen-
25826: som erhållits om decentraliseringskommittens       tanterna för Helsingfors universitet anser i sin
25827: 6                                            1980 vp.
25828: 
25829: reservation, att intagningen till forstmästarut-    råden leda tili ett mindre antal studeranden än
25830: bilclningen fr.o.m. medlet av detta årtionde bor-   planerat. Sysselsättningsläget för forstmästare
25831: de minskas från nuvarande 80 studerande per         har under hela 1970-talet varit synnerligen gott
25832: år till 50-60 och att antalet nybörjarplatser       och deras möjligheter att placera sig utanför
25833: per år i Joensuu borde sänkas från 20 tili 6-9      sina traditionella arbetsuppgifter har likaså va-
25834: de första åren. Spörsmålsställarnas påstående       rit goda. Undervisningsministeriet har även i
25835: om forstundervisningens relativa dyrhet grun-       sina planer utgått ifrån att man borde utvidga
25836: dar sig på det ringa antalet intagningar, som       utbildningen en aning så, att 90-100 stude-
25837: framhålls i reservationen och är därför miss-       randen årligen kan intas.
25838: visande.                                               På grund av det ovan anförda och då skogs-
25839:    Som kvantitativ grund för utbildningsplane-      forskningsinstitutets forskningsstation i Joensuu
25840: ringen har man i lagen om utvecklande av ut-        blivit avgjord i statsförslaget för innevarande
25841: bildningen på mellanstadiet godkänt, att hela       år (m01n. 30.76.74), anser undervisningsmi-
25842: åldersklassen erhåller yrkesinriktad utbilclning.   nisteriet att forstundervisningen vid Joensuun
25843: Enligt denna allmänna princip försöker man          korkeakoulu borde inledas år 1982 samtidigt
25844: fördela utbildningen mellan olika områden så,       som intagningen för motsvarande utbildning vid
25845: att antalet utbildade så väl som möjligt mot-       Helsingfors universitet minskas i någon mån.
25846: svarar arbetskraftsbehovet på de olika område-      Undervisningen kan inledas på basen av den
25847: na. Ett utbildningsbehov räknat enbart utgåen-      utarbetade planen, men undervisningen bör -
25848: de från "det egna områdets" arbetsplatser           såsom även övrig högskoleundervisning - vara
25849: skulle nästan på alla akademiska utbildningsom-     föremål för kontinuerlig utveckling.
25850:      Helsingfors den 23 september 1980.
25851: 
25852:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
25853:                                               1980 vp.
25854: 
25855: Kirjallinen kysymys n:o 358.
25856: 
25857: 
25858: 
25859: 
25860:                                   Mikkola ym.: Opetus- ja sivistystoimen tehtävien ja toimival-
25861:                                      ian siirtämisestä keskushallinnosta läänin- ja kuntatasolle.
25862: 
25863: 
25864:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25865: 
25866:     Koulutoimen piirihallinto yhtenäistettiin pe-     misesta ja hallinnon saattamisesta palvelemaan
25867: rustamalla vuonna 1970 lääninhallituksiin kou-        yksityisiä kansalaisia nykyistä paremmin. Mie-
25868: luosa:stot. Samalla näilie osastoille siirrettiin     lestämme juuri opetusministeriön hallinnon-
25869: ~ouluhallitukselta runsaas ti uusia tehtäviä. Ne
25870:                            1                          alalla olrsi mitä parhaimmat mahdollisuudet
25871: koskivat mm. oppikoulujen, kansanopistojen,           byrokratian vähentämiseen. Pääperiaatteeksi tu-
25872: kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjastojen       lisikin hyväksyä tehtävien ja tloimivallan ha-
25873: hallintoa. Kou~uosastojen tehtäviin on kuulunut       jauttaminen. Siten läänin alueen yhteisöjä ja
25874: myös peruskoulun toteuttaminen ja sen edel-           kansalaisia koskevat hallintopäätökset tulisi
25875: leen kehittäminen.                                    siirtää kuntiin tai lääninhallituksiin.
25876:     Kouluosastojen tehtävät ovat sittemmin laa-           Opetusministeriön halHnnonalalla olisi eri
25877: jentuneet mm. ammatilHsen opetuksen suun-             väliportaan toiminnat koottava yhteen osas-
25878:  nitteluun sekä yleensä keskiasteen koulutuksen        toon. Tällä tavoin lääninhallitus muodostuisi
25879:  suunnitteluun. Alkamassa on myös lukion ope-         ensimmäiseksi muutoksenhakuportaaksi. Laaja-
25880:  tussuunnitelman uudistaminen.                        mittainen ,tehtävien ja toimivallan siirto kes-
25881:     Edellä olevat ovat esimerkkejä lääninhalli-        kushallinnolta lääniin ja kuntiin tulisi toteut-
25882:  tusten kouluosastojen merkityksen kasvamises-         taa myös opetus- ja sivistystoimessa riippumatta
25883:  ta. Kuitenkin kouluosastot ovat eräässä suh-          väliportaanhallinnon uudistuksen etenemisvauh-
25884:  teessa lääninhallituksen muita osastoja esimer-       dista. Keskushallintokomitean toisesta osamie-
25885:  ~kiksi sosiaali- ja terveysosastoa heikommassa        tinnöstä, opetusministeriön väliportaanhallinto-
25886:  asemassa. Kouluosaston mahdollisuudet vaikut-         työryhmän mietinnöstä sekä koululakityöryh-
25887:  taa hallinnonalansa asioihin ja itsenäisesti päät-     män mietinnöstä dn löydetJtävissä valmiita
25888:  tää niistä ovat paljon vähäisemmät kuin so-           suunnitelmia tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
25889:  siaali- ja 1lerveysosastolla. Opetusministeriö ja        Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
25890:  sen alaiset keskusvirastot eivät ole vielä yhtä       sen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme
25891:  suuressa määrin kuin esimerkiksi sosiaali- ja         valtioneuvos~ton asianomaisen jäsenen vastatta-
25892:  terveysministeriö olleet halukkaita siirtämään        vaksi seuraavan kysymyksen:
25893:  tehtäviä ja toimivaltaa lääninhallituksiin ja kun-
25894:  tiin. Erityisen ongelmallisena tämä on näyt-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25895:  täytynyt mm. va'ltionosuurksien maksatltamises-              ryhtyä tehtävien ja ~roimivallan siirtä-
25896:  sa. On vaikea ymmärtää, miJksi nämä lakisäätei-              miseksi keskushallinnolta läänin- ja kun-
25897:  set maksatustoimenpiteet on opetustoimen osal-               tatasolle opetus- ja sivistysroimen alalla
25898:  ta säilytetty keskusviraston tehtävinä.                      ja sitä kautta hallinnon yksinkertaista-
25899:     Hallinnon kehittämisessä on viime aikoina                 miseksi ja saattamiseksi nykyistä parem-
25900:  ~orostunut ajatus byrokratian purkamisesta,                  min palvelemaan käyttäjiänsä?
25901:  toisin sanoen hallintokoneiston yksinkertaista-
25902:       Helsingi'ssä 22 päivänä toukokuuta 1980.
25903: 
25904:                 Saara Mikkola                                     Irma Rihtniemi-Koski
25905:                 Tapani Mörttinen                                  Elsi Hetemäki-Olander
25906:                                            Ulla Puolanne
25907: 
25908:  088000842U
25909: 2                                            1980 vp.
25910: 
25911: 
25912: 
25913: 
25914:                         E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
25915: 
25916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jen käsittelyyn liittyvien menettelytapojen osal-
25917: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta on todettava, että vuoden 1979 alusta voi-
25918: olette 22 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn          maan astuneen peruskoulun, lukion ja yleisen
25919: kir}eenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä
25920: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lainoista annetun lain (1112/78) tarkoituksena
25921: edustaja Saara Mikkolan ym. kirjallisesta ky-       on ollut mm. yksinkertaistaa valti:onosuusme-
25922: symyksestä n:o 358:                                 nettdyjä. Tässä suhteessa olennaista parannusta
25923:                                                     aikaisempiin menettelyihin on merkinnyt se,
25924:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      että opettajapalkkaukseen tuleva valtionosuus
25925:        ryhtyä tehtävien ja toimivallan siirtä-      määrätään uuden lain mukaan laskennallisesti
25926:        miseksi keskushallinnolta läänin- ja kun-    dkJä prosenttiosuutena todellisista kustannuk-
25927:        tatasolle opetus- ja sivistystoimen alalla   sista. Niinikään kirjastojen valtionosuudet mää-
25928:        ja shä kautta hallinnon yks1nkertaista-      räytyvät k!okonaan laskennallisin perustein.
25929:        miseksi ja saattamiseksi nykyistä parem-     Koulutoimessa tämä käytännössä merkitsee shä,
25930:        min palvelemaan käyttäjiänsä?                että koulun vuotuinen työsuunnitelma, jonka
25931:                                                     lääninhallitus vahvistaa, tulee valtionosuuden
25932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       määräytymisen kannalta ratkaisevaksi asiakir-
25933: vasti s'euraavaa:                                   jaksi. Lääninhallitusten ratkaisuvaltaa valtion-
25934:    Opetusministeriön hallinnonalalla tehtäväja-     osuusasioissa on näin ollen 'tosiasiallisesti li-
25935: koon 'eri hallintotasojen välillä on erityisesti    sätty.
25936: kouluasioissa vaikuttanut se, että alalla on to-       Tehtävien ja toimivallan jako keskushallin-
25937: teutettu merkittäviä järjestelmäuudistuksia. Val-   non, lääninhallinnon ja kuntien kesken on par-
25938: talmnnallisesti johdonmukaisen toimeenpanon         haillaan selvitettävänä kahdella tavalla. Perus-
25939: kannalta on ollut tarpeen, että uudistukset on      koulun ja lukion lainsäädännön uudistamisen
25940: toteutettu koko maata ikruttavien yhtenäisten       yhteydessä tullaan selvittämään, mitä tehtäviä
25941: suunnirtelmien mukaan. Perusasteen uudistuk-        voitaisiin si:il'tää ylhäältä alaspäin. Niinikään
25942: sen toimeenpanon tultua 'loppuun saatetuksi         peruskoulun, lukion ja kirjastojen valtionosuus-
25943: voidaan työnjakoa keskushallinnon ja muiden         lain seurannan yhteydessä selvitetään k!oulujen
25944: hallintotasojen kesken tarkistaa.                   ja kirjastojen rakentamiseen liittyviä menettely-
25945:    Valtionosuuksien myöntämiseen ja asiakirjo-      tapoja.
25946:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
25947: 
25948:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
25949:                                             N:o 358                                               3
25950: 
25951: 
25952: 
25953: 
25954:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25955: 
25956:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       beviljandet av statsandelar och till behandlingen
25957: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av handlingar kan det konstateras, att avsikten
25958: av den 22 maj 1980 till vederbörande medlem        med lagen om statsandelar och -understöd samt
25959: av statsrådet översänt avskrift av följande av     lån åt kommunala grundskolor, gymnasier och
25960: riksdagsman Saara Mikkola m.fl. undertecknade      allmänna bibliotek ( 1112/78), som trädde i
25961: spörsmål nr 358:                                   kraft i början av år 1979, bl.a. varit att
25962:                                                    förenkla förfarandet med statsandelar. I detta
25963:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     avseende har en väsentlig förbättring i jäm-
25964:        ta för att överflytta uppgifter och be-     förelse med tidigare förfarande åstadkommits
25965:        fogenheter inom undervisnings- och          genom att den statsandel som tillkommer lärar-
25966:        bildningsområdet från centralförvalt-       avlöningar enligt den nya lagen fastställs ge-
25967:        ningen till läns- och kommunplanet i        nom kalkylering och inte som procentandel av
25968:        syfte att därigenom förenkla förvalt-       reella kostnader. Likaså fastställs bibliotekens
25969:        ningen och bättre tillgodose förbrukar-     statsandelar helt enligt kalkylerade grunder.
25970:        nas behov?                                  Inom skolväsendet betyder detta i praktiken,
25971:                                                    att skolans årliga arbetsplan, som fastställs av
25972:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      länsstyrelsen, blir det avgörande dokumentet
25973: samt anföra följande:                              med tanke på fastställandet av statsandel. I
25974:    Fördelningen av uppgifterna mellan olika        realiteten har sålunda länsstyrelsens avgörande-
25975: förvaltningsnivåer har inom undervisningsmi-       rätt i fråga om statsandelsärenden utökats.
25976: nisteriets förvaltningsområde, i synnerhet i          Fördelningen av uppgifter och befogenheter
25977: fråga om skolfrågor, påverkats, av de betydande    mellan centralförvaltningen, länsförvaltningen
25978: systemreformer som gjorts på området. Med          och kommunerna utreds för närvarande på två
25979: tanke på en riksomfattande avseende konse-         sätt. I anslutning till grundskole- och gymna-
25980: kvent verkställighet har det varit nödvändigt,     sielagstiftningsreformen kommer man att ut-
25981: att reformerna genomförts enligt enhetliga pla-    reda, vilka uppgifter som kunde överföras
25982: ner som omfattar hela landet. Då grundstadie-      uppifrån nedåt. Likaså utreds i samband med
25983: refol'mens verkställighet slutförts, kan arbets-   uppföljningen av ovan nämnda lag om statsan-
25984: fördelningen mellan centralförvaltning och öv-     delar tili grundskolor, gymnasier och bibliotek,
25985: riga förvaltningsnivåer justeras.                  förfaringssätten i anslutning tili byggandet av
25986:    Angående förfaringssätten i anslutning tili     skolor och bibliotek.
25987:      Helsingfors den 23 september 1980.
25988: 
25989:                                                            Undervisningsminister Pär Stenbäck
25990:                                              1980 vp.
25991: 
25992: Kirjallinen kysymys n:o 359.
25993: 
25994: 
25995: 
25996: 
25997:                                  Kortesalmi: Vesiliikennelainsäädännön juopumussäännösten muut-
25998:                                     tamisesta.
25999: 
26000: 
26001:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26002: 
26003:    Vuosittain maassamme hukkuu noin 400 hen-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26004: kilöä. Suurin osa vesillä sattuneista onnetto-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26005: muuksista tapahtuu alkoholin vaikutuksen alai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26006: sena.                                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26007:    Alkoholin käyttö aiheuttaa vesillä nykyisin
26008: kaksi kertaa enemmän onnettomuuksia kuin                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
26009: kymmenen vuotta sitten. Vuonna 1979 vene-                  miin nykyisen vesiliikennelainsäädännön
26010: onnettomuuksissa kuoli 92 henkilöä, heistä                 ao. säännösten muuttamiseksi ja täsmen-
26011: 66 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena.                   tämiseksi siten, että se vastaisi maantie-
26012:    Nykyisen lainsäädännön mukaista vesiliiken-             liikenteestä annettuja liikennejuopumus-
26013: nejuopumusrajaa on pidettävä aivan liian kor-              säännöksiä?
26014: keana. Vesiliikennelainsäädäntöä tulisikin kehit-
26015: tää ja täsmentää vastaamaan maantieliikenteestä
26016: annettuja liikennejuopumussäännöksiä.
26017:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
26018: 
26019:                                        J. Juhani Kortesalmi
26020: 
26021: 
26022: 
26023: 
26024: 088000769F
26025: 2                                             ,1980 vp.
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
26031: 
26032:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitäisi pyrkiä siihen, että alkoholin käyttöä
26033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yleensä vältettäisiin liikuttaessa vesillä tai veden
26034: olette 22 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           läheisyydessä. Tarvitaan valistustoimenpiteitä.
26035: kirjeenne n:o 965 ohella toimittanut valtioneu-       Myös veneiden turvavarusteita koskevien mää-
26036: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         räysten tiukentamisella ja turvavarusteiden käyt-
26037: kansanedustaja ]. Juhani Kortesalmen näin kuu-        töä muutoin edistämällä voidaan vähentää alko-
26038: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 359:          holin vaarallisuutta vesillä.
26039:                                                          Oikeusministeriön mielestä olisi syytä harkita
26040:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     vesiliikennejuopumuksen nykyisen 1,5 promil-
26041:        miin nykyisen vesiliikennelainsäädännön       len rajan alentamista. Vesiliikennejuopumus-
26042:        ao. säännösten muuttamiseksi ja täsmen-
26043:                                                      säännös tosin kieltää tätä alhaisemmatkin alko-
26044:        .tämiseksi siten, että se vastaisi maantie-   holipitoisuudet veressä, jos kuljettajan kyky teh-
26045:        liikenteestä annettuja liikennejuopumus-      tävän vaatimiin suorituksiin on tästä syystä huo-
26046:        säännöksiä?
26047:                                                      nontunut. Varsin yleinen käsitys kuitenkin näyt-
26048:                                                      tää olevan, että 1,5 promillea alhaisempi veren
26049:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alkoholipitoisuus olisi aina sallittua vesillä. Tä-
26050: vasti seuraavaa:                                     män virhekäsityksen oikaisemiseksi saattaisi olla
26051:    Hukkumiskuolemat ovat maassamme yksi              tarpeen muuttaa lakia. Oikeusministeriön mie-
26052: keskeisimmistä tapaturmaisista kuolinsyistä. Al-     lestä olisi myös aiheellista harkita vesiliikenne-
26053: koholilla on huolestuttavan suuri osuus hukku-       juopumusta koskevan rangaistussäännöksen
26054: miskuolemiin.                                        eriyttämistä esimerkiksi aluksen koon, käyttö-
26055:    Hukkumisonnettomuuksista kuitenkin vain           tarkoituksen, moottorin tai rekisteröimisvelvol-
26056: pieni osa on sellaisia, joissa soutuvenettä tai      lisuuden perusteella. Koska vesiliikenteessä
26057: purjejollaa suuremman vesikulkuneuvon kuljet-        alukset, olosuhteet jne. vaihtelevat huomatta-
26058: taja olisi ollut alkoholin vaikutuksen alainen.      vasti enemmän kuin tieliikenteessä, rangaista-
26059: Useimmat alkoholinkäyttöön liittyvät hukku-          vuutta ei voida säännellä siinä yhtä kaavamai-
26060: misonnettomuudet ovat sellaisia, joissa uimari,      sesti kuin tieliikenteessä.
26061: laiturilla tai soutuveneessä ollut tai isomman           Olennaisinta kuitenkin on, että vesiliikenne-
26062: aluksen matkustaja on ollut alkoholin vaikutuk-      juopumussäännöksen noudattamista valvotaan
26063: sen alainen. Näitä tilanteita vesiliikennejuopu-     riittävästi. Jos valvonta on heikkoa, rangaistus-
26064: mussäännös ei lainkaan koske. Humalassa ui-          säännöksillä ei voida olettaa olevan paljoakaan
26065: mista tai olemista matkustajana aluksessa ei voi-    merkitystä. Oikeusministeriö pitääkin tässä vai-
26066: da säätää rangaistavaksi.                            heessa kiireellisimpänä asiana valvonnan tehos-
26067:    Muilla keinoilla kuin rangaistussäännöksillä      tamista.
26068:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
26069: 
26070:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
26071:                                              N:o 359                                                 3
26072: 
26073: 
26074: 
26075: 
26076:                            T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1m a n.
26077: 
26078:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        heten av vatten. Upplysningsåtgärder är av
26079: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nöden. Alkoholens farlighet vid färdsel på vat-
26080: nr 965 av den 22 maj 1980 tili vederbörande         ten kan minskas även genom en skärpning av
26081: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bestämmelserna angående säkerhetsutrustning
26082: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-       för båtar och genom att främja säkerhetsutrust-
26083: dertecknade spörsmål nr 359:                        ningens användning överhuvud.
26084:                                                        Enligt justitieministeriets uppfattning borde
26085:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidta          man överväga en sänkning av gällande 1,5 pro-
26086:        åtgärder för att bestämmelserna i nu-        millegräns för fylleri i sjötrafik. Stadgandet an-
26087:        gällande sjötrafiklagstiftning skall änd-    gående fylleri i sjötrafik förbjuder visserligen
26088:        ras och preciseras så, att de matsvarat      även lägre alkoholhalter i blodet än denna, för-
26089:        de stadganden som utfärdats i fråga om       såvitt båtförarens förmåga tili de prestationer
26090:        trafikfylleri?                               uppgiften kräver av denna orsak är nedsatt. En
26091:                                                     relativt allmän uppfattning synes dock vara, att
26092:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        en lägre alkohoihait i blodet än 1,5 promille
26093: samt anföra följande:                               alltid skulle vara tillåten på sjön. En ändring
26094:    I vårt land utgör drunkningsolyckorna en av      av lagen skulle kanske vara behövlig för att
26095: de centralaste orsakerna tili död genom olycks-     rätta tili denna felaktiga uppfattning. Enligt
26096: händelse. Alkohalen har en oroväckande stor         justitieministeriets uppfattning skulle det vara
26097: andel i drunkningsolyckorna.                        motiverat att överväga även en differentiering
26098:    Endast en liten del av drunkningsolyckorna       av straffstadgandet om fylleri i sjötrafik, t.ex.
26099: är likväl sådana där den som framför en större      på basen av farkostens storlek, användnings-
26100: farkost än en roddbåt ellet segeljolle skulle ha    sätt, motor ellet registreringsskyldighet. Efter-
26101: varit alkoholpåverkad. De flesta drunknings-        som farkosterna och förhållandena m.m. va-
26102: olyckor med anknytning tili alkoholförbrukning      rierar betydligt mera i sjötrafik än i vägtrafik,
26103: är sådana, där simmare, person på brygga ellet      kan straffbarheten i fråga om sjötrafik inte gö-
26104: i roddbåt ellet på större farkost varit alkohol-    ras lika schematisk som i fråga om vägtrafik.
26105: påverkad. Stadgandet om fylleri i sjötrafik            Det väsentligaste är dock att efterlevnaden
26106: gäller inte alls dessa situationer. Att simma i     av sjötrafikstadgandet övervakas tillräckligt.
26107: berusat tillstånd ellet att vara passagerare i      Om övervakningen är svag, kan straffstadgan-
26108: farkost kan inte göras straffbart.                  dena inte antas ha någon större betydelse. Det
26109:    Med andra medel än med straffstadganden          mest brådskande ärendet i detta skede är enligt
26110: borde man sträva tili att bruket av alkohoi över-   justitieministeriets åsikt en effektivering av
26111: huvud undviks vid färdsel på vatten ellet i när-    övervakningen.
26112:      Helsingfors den 17 juni 1980.
26113: 
26114:                                                                Justitieminister Christoffer Taxell
26115: Kirjallinen kysymys n:o 360.
26116: 
26117: 
26118: 
26119: 
26120:                                           Savolainen ym.: Vanajaveden vedenjuoksun säännöstelyissä ilmen-
26121:                                             ..·neistä epäkohdista.
26122: 
26123: 
26124:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26125: 
26126:  · Useamman -vuoden - aikana Vanajaveden ja                lyttämiseksi velvollinen kustantamaan sellais•
26127: erityisesti sen i!Iapuolella Valkeakosken ja Toi-          ten kalalajien istuttamisen ja siinä laajuudessa
26128: jalan kaupunkien sekä Viialan ja Lempäälän                 kuin maataloushallituksen kalatalousosasto kat-
26129: kuntien- alueella olevien järvien (Kärjennie-              soo tarpeelliseksi".
26130: ltle:ilselkä, Rautunselkä, Ma-kkaraselkä, Konhon-             Lienee vähintään kohtuullinen oikeus aina-
26131: selkä, Jumtisselkä, Liponselkä ja Korteselkä)              kin vesistön ranta-asukkailla ja virkistyskalas-
26132: vettä on juoksutettu talven aikana kyseenalai·             tusta harjoittavilla kansalaisilla kysyä, eivätkö
26133: sella tavalla. Tämä on aiheuttanut monenlais·              vastuussa olevat viranomaiset lrutrkaan tiedä
26134: ta haittaa ranta-asukkaille sekä vähentänyt huo-           puheena olevan vesistön kalakannan vähenty-
26135: mattavasti alueella aikaisemmin ollutta run-               mistä säännöstelyn aikana ja eivätkö he tunne
26136: sasta kalakantaa;                                          velvollisuuksiaan, joita vedenjuoksun säännös-
26137:     Jo aikaisemminkin, mutta erityisesti viime             telystä annettu lupapäätös edellyttää.
26138: talven aikana vedenpinnan alentaminen on                      Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
26139: aiheuttanut tilanteen; ettei veden pinta vielä-            päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
26140: kään· ole noussut ranta·asukkaita tyydyttävään             me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26141:  korkeuteen, vaikkakin se saattaa olla lupa·               sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26142:  ehtojen. määräämän alarajan tuntumassa ..                 sen:
26143:     Vedenpinnan poikkeuksellisen StJ.uti alenta-                      Onko Hallitus tietoinen Vanajaveden
26144: minen ja sen saattaminen liian myöhään ke-                         vedenjuoksun säännöstelyssä ilmennds-
26145:  väällä riittävän korkealle tasolle on aiheutta-                   tä epäkohdista, jotka tuottavat haittaa
26146: nut säännöstelyn .aikana huomattavan kalakan-                      ranta-asukkaille ja ovat lisäksi vähentä-
26147: liari··vähentymisen· vesistössä; Veden alhaisuu-                   neet erittäin huomattavasti alueen jär-
26148:  desta johtuen useiden kalalajien kutu epäonnis-                   vien kalakantaa, ja jos on,
26149: tuu ja vähentää edelleen kalakantaa.                                  ai:köoko· Hallitus kiireellisesti ryhtyä
26150:     Kalakannan säilyttämisen osalta ei myös-                       sellaisiin toimenpiteisiin, jotka takaavat
26151: kään edelHi luetelluissa vesistön järvissä liene                   haittojen poistamisen niin veden juok-
26152: suoritettu sellaisia toimenpiteitä, joita lupa-                    sutukseri kuin -kalakannan säilyttämi-
26153: päätös edellyttää. Lupapäätöksen 17) kohdan·                       senkin osalta?
26154:  rimban ''hakija on vesistön· kalakannan säi-
26155:              Helsingissä22 päivänä toukokuuta 1980.
26156: 
26157:                     · Lea. Savolainen                                  Pentti Lahti-Nuuttila
26158:                       Tellervo Koivisto                                Helge Siren
26159: 
26160: 
26161:  ,1'    '.
26162: 
26163: 
26164: 
26165: 
26166:  ~·--
26167: 
26168: 
26169: 
26170: 
26171: 088000835L
26172:  2                                             1980 vp.
26173: 
26174: 
26175: 
26176: 
26177:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he in i e h e 11 e.
26178: 
26179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kannalta. Lähtötilanne oli normaalia vetisempi,
26180: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja kuitenkin kevättulva jäi hyvin vähäiseksi.
26181: olette 22 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn            Kevään vähävetisyyttä osoittaa, että Vanajavesi
26182: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          olisi luonnontilassa jäänyt kuluneena keväänä
26183: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         alemmaksi kuin kertaakaan vajaat 20 vuotta
26184: edustaja Lea Savolaisen ym. näin kuuluvasta           kestäneenä säännösteltynä kautena eli runsaat
26185: kirjallisesta kysymyksestä n:o 360:                   puoli metriä keskimääräistä alemmaksi.
26186:                                                          Koska vähäiset kevättulvavedet eivät pysty-
26187:            Onko Hallitus tietoinen Vanajaveden
26188:                                                       neet riittävästi nostamaan vedenpintaa, oli sii-
26189:         vedenjuoksun säännöstelyssä ilmenneis-        hen pyrittävä juoksutusta supistamalla, joka
26190:         tä epäkohdista, jotka tuottavat haittaa
26191:                                                      on hitaampi tapa nostaa vedenkorkeutta. Kesä-
26192:         ranta-asukkaille ja ovat lisäksi vähentä-     kuun 9 päivään mennessä Vanajaveden pinta
26193:         neet erittäin huomattavasti alueen jär-       oli kuitenkin saavuttanut saman korkeuden
26194:         vien kalakantaa, ja jos on,
26195:                                                      kuin mille järvi olisi tänä keväänä luonnon-
26196:            aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
26197:                                                       mukaisessa tilassa noussut. Saavutettu kor-
26198:         sellaisiin toimenpiteisiin, jotka takaavat
26199:                                                       keus oli vain 15 cm keskimääräistä alempi.
26200:         haittojen poistamisen niin veden juok-
26201:                                                          Vanajaveden säännöstely lähti aikoinaan liik-
26202:         sutuksen kuin kalakannan säilyttämi-
26203:                                                      keelle rannanomistajien aloitteesta. Vuonna
26204:         senkin osalta?
26205:                                                       1941 valtioneuvosto päätti oikeuttaa tie- ja
26206:                                                      vesirakennushallituksen valtion puolesta ano-
26207:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
26208:  taen seuraavaa:                                      maan lupaa Vanajaveden ja Pyhäjärven sään-
26209:                                                      nöstelyyn Kokemäenjoessa · olevien vesilaitos-
26210:     Vuoden 1979 kesän ja syksyn runsassatei-         ten vesivoiman lisäämiseksi ja tasoittamiseksi
26211: suudesta johtuen Kokemäenjoen vesistön vesi-         ottaen huomioon, että Vanajaveden ja Pyhä-
26212: varat olivat viime vuoden joulukuussa myös           järven rannoilla oleville normaalivedenkorkeu-
26213: poikkeuksellisen runsaat. Kokemäenjokeen ke-         den vallitessa viljelyskelpoisille maille samalla
26214: hittyikin tällöin talvitulvan 1974-197 5 alkua       saadaan runsasvetisinäkinn vuosina mahdolli-
26215: muistuttanut tilanne.                                simman riittävä kuivatus ja että laiva- ja uitto-
26216:    Lumitilanne oli kuluvan vuoden alussa kes-        liikenteelle järjestetään niiden tarvitsema kul-
26217: kimääräinen. Kokemäenjoen vesistön pinta- ja         kusyvyys, pitäen kulloinkin silmällä suurimman
26218: pohjavesivarojen runsaudesta huolimatta talvi-       kansantaloudellisen hyödyn aikaansaamista.
26219: kauden vesitilanne jäi kuitenkin verraten niu-           Vanajaveden säännöstelyyn saatiin toisen
26220: kaksi. Tämä johtui lähinnä suojasäiden vähä-         vesistötoimikunnan lupa 13. 1. 1958: Korkein
26221: lukuisuudesta sekä siitä, että lopputalvella lun-    hallinto-oikeus vahvisti sen 1.2. 1960, ja sään-
26222: ta satoi hyvin vähän. Esim. Vanajaveden vesis-       nöstely aloitettiin vuonna 1962.
26223: töalueella lumipeite karttui ·tällöin vain noin          Säännöstely on mainitun luvan ja asetettu-
26224: kolmanneksella siitä mitä se normaalisti on.         jen tavoitteiden mukaisesti laskenut tulvakor-
26225: Vanajaveden juoksutusta pienennettiinkin tal-        keuksia ja kevättalven vedenkorkeuksia. Lop-
26226: ven kuluessa, ja alimmillaan ollessaan järvi oli     pukesän vedenkorkeudet sen sijaan ovat säily-
26227: vielä noin 15 cm alarajansa yläpuolella. Vähä-       neet ennallaan.
26228: sateisen huhtikuun takia juoksutus oli vielä            Valkeakosken alapuoliseen vesistön osaan,
26229: pienennettävä lähes minimiinsä huhtikuun lop-        jolla kalakanta kysymyksen perustelujen mu-
26230: pupuolella.                                          kaan on erityisesti vähentynyt, kohdistuu myös
26231:    Kulunut talvi ja kevät olivat näin ollen poik-    erittäin raskas teollisuuden ja asutuksen jäte-
26232: keuksellisen hankalia Vanajaveden säännöstelyn       vesikuormitus. Mivkä muutokset kalakannassa
26233:                                               N:o ,360
26234: 
26235: johtuvat säännöstelystä ja mitkä muista teki-        vaa kalakantojen hoitosuunnitelmaa. Selvitys-
26236: jöistä on kysymys, jota parhaillaan selvitetään.     ten ja suunnitelman valmistuttua tullaan arvioi-
26237: Vuonna 1975 hyväksytty tutkimusohjelma               maan näiden riittävyys sekä ottamaan harkit-
26238: käsittää säännöstelyhaittojen selvittämisen lisäk-   tavaksi säännöstelylupapäätökseen kuuluvan lu-
26239: si myös jätevesien johtamisen haittavaikutusten      paehdon n:o 17 toimeenpanotapa.
26240: selvittelyyn tähtääviä osia. Harkittaessa sään-         Kokemäenjoen vesistön vesien käytön koko-
26241: nöstelijän silloiseksi kustannusosuudeksi 10 %       naissuunnitelmassa on tutkittu mahdollisuuksia
26242: tutkimuksen kokonaiskustannuksista ei kuiten-        tarkistaa säännöstelyä siten, että se entistä
26243: kaan otettu lopullista kantaa säännöstelyn           enemmän ottaisi huomioon vesiensuojelun, kala-
26244: aiheuttamien       kalataloushaittojen  kokonais-    talouden ja virkistyskäytön edut. Suunnitelmas-
26245: määrään.                                             sa on todettu, ettei säännöstelytilavuutta voida
26246:    Vuonna 1978 kerättiin lisää aineistoja sään-      pienentää nykyisestä aiheuttamatta samalla tul-
26247: nöstelyn haitoista, kun tutkimusohjelmaa oli         vavahinkojen lisääntymistä Kokemäenjoella.
26248: muutettu. Tutkimusselostus on tiettävästi val-       Etenkin kesäaikaisten vedenkorkeuksien nosto
26249: mistumassa Kokemäenjoen veistön vesiensuoje-         taas aiheuttaisi selvityksen mukaan niin suuria
26250: luyhdistyksessä. Alustavan tiedon mukaan Va-         korvattavia vahinkoja, että se ei olisi taloudel-
26251: najaveden säännöstelyalueella erityisesti matalat    lisesti perusteltavissa. Näistä syistä vesihalli-
26252: selkä-, lahti- ja jokisuualueet ovat voimakkaasti    tus on Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistö-
26253: kärsineet talvisesta vähävetisyydestä (mm.           jen vesien käytön kokonaissuunnitelman toi-
26254: jään mekaanisesta vaikutuksesta).                    menpidesuosi tuksissa päätynyt korostamaan
26255:    Sanottu vesiensuojeluyhdistys on parhaillaan      vain, että talvialennuksen ,suuruutta tulisi sää-
26256: laatimassa kyseessä olevan vesistöalueen katta-      dellä tulvaennusteista riippuen.
26257:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1980.
26258: 
26259:                                                Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
26260:                                             i9So:vJ?;
26261: 
26262: 
26263: 
26264: 
26265:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26266: 
26267:    r det rsyfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      nästan tili ett minimum under senare hälften
26268: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av april.
26269: av den 22 maj 1980 till vederbörande medlem            Senaste vinter och vår var alltså osedvan-
26270: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ligt besvärliga med tanke på regleringen av
26271: riksdagsledamot Lea Savolainen m. fl. under-       Vanajavesi. Utgångsläget var, att det fanns
26272: tecknade spörsmål nr 360:                          mera vatten än normalt, och likväl blev vår-
26273:                                                    översvämningen synnerligen liten. Den vatten-
26274:           Är Regeringen medveten om de             fattiga våren visar, att Vanajavesi i sitt natur-
26275:        missförhållanden som uppstått i sam-        liga tillstånd under senaste vår skulle ha varit
26276:        band med regleringen av vattenflödet        lägre än någonsin tidigare under den period
26277:        i Vanajavesi och som medför men för         på knappt 20 år regleringen varat, dvs. drygt
26278:        strandborna och som därjämte i högst        en halv meter lägre än i genomsnitt.
26279:        betydande grad minskat fiskbeståndet i          Eftersom det ringa vattenflödet under vår-
26280:        sjöarna på området, och, om så är           översvämningen inte i tillräcklig grad förmådde
26281:        fallet,                                     höja vattenytan, måste man försöka åstadkom-
26282:           ämnar Regeringen skyndsamt vidta         ma detta genom att inskränka avtappningen,
26283:        åtgärder som garanterar att dessa miss-     vi1ket är ett långsammare sätt att höja vatten-
26284:        förhållanden avlägsnas, i fråga om så-      nivån. Fram tili den 9 juni hade Vanajavesis
26285:        väl vattenavtappningen som bibehållan-      yta likväl uppnått samma höjd som den till
26286:        det av fiskbeståndet?                       vilken sjön denna vår skulle ha stigit i sitt
26287:                                                    naturliga tillstånd. Den uppnådda höjden var
26288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      endast 15 cm lägre än i genomsnitt.
26289: samt anföra följande:                                  Regleringen av Vanajavesi igångsattes i tiden
26290:    På grund av de rikliga regnen sommaren          på initiativ av strandägarna. År 1941 beslöt
26291: och hösten 1979 var vattenreserverna i Kumo        statsrådet befullmäktiga väg- och vattenbygg-
26292: älvs vattendrag i december förra året också        nadsstyrelsen att på statens vägnar anhålla om
26293: osedvanligt rikliga. I Kumo älv utvecklade sig     tillstånd att reglera Vanajavesi och Pyhäjärvi i
26294: ookså härvid ett tillstånd som påminde om          syfte att öka och utjämna vattenkraften vid
26295: början av vinteröversvämningen 1974-1975.          vattenförsörjningsanläggningarna i Kumo älv,
26296:    Snösituationen var i början av innevarande      med beaktande av att man samtidigt även
26297: år medelmåttig. Trots de rikliga yt- och grund-    under vattenrika år därigenom kunde få tili
26298: vattentillgångarna i Kumo älvs vattensystem        stånd en möjligast tillräcklig dränering av
26299: blev vattensituationen under vintersäsongen lik-   sådana marker på stränderna av Vanajavesi
26300: väl relativt knapp. Detta berodde närmast på       och Pyhäjärvi som då normalt vattenstånd
26301: att det sällan var blidväder samt på att det       råder är odlingsbara, och att för båt- och
26302: snöade myoket litet under vinterns senare hälft.   flottningstrafiken kunde ordnas erforderligt
26303: Tili exempel inom området för Vanajavesi vat-      seglationsdjup, likväl med beaktande av att
26304: tensystem blev snötäcket endast ca en tredje-      största möjliga nationalekonomiska nytta skulle
26305: del av vad det i normala fall är. Avtapp-          fås tili stånd.
26306: ningen av Vanajavesi minskades ookså under             För regleringen av Vanajavesi erhölls den
26307: vinterns förlopp, och då sjön var som lägst        andra vattendragskommissionens tillstånd 13. 1.
26308: var den fortfarande ca 15 cm ovanför sin           1958. Högsta förvaltningsdomstolens faststäl-
26309: nedre gräns. På grund av att april var regn-       lelse gavs 1. 2. 1960, och regleringen inleddes
26310: fattig måste avtappningen ytterligare minskas      år 1962.
26311:                                              N:o 360                                               5
26312: 
26313:     Genom regleringen har, i enlighet med            den vattenfattiga vintern ( bl.a. av isens meka-
26314: nämnda tilistånd och de mål som uppställts,          niska inverkan).
26315: översvämningsnivåerna och vårvinterns vatten-           Den ovannämnda vattenvårdsföreningen hål-
26316: nivåer sänkts. Sensommarens vattennivåer har         ler som bäst på att utarbeta en pian, som
26317: däremot bibehållits på samma höjd som förut.         täcker de ifrågavarande vattendragen och
26318:     Den del av vattendraget nedanför Valkea-         som gäller skötseln av fiskbestånden. Då
26319: koski, där fiskbeståndet enligt motiveringen         utredningarna och planen blivit färdiga kommer
26320: till spörsmålet särskilt har minskat, utsätts        deras tillräcklighet att bedömas samt sättet att
26321: också för synnerligen tung belastning av av-         vevkställa det tili beslutet om regleringstili-
26322: loppsvatten från industrin och bosättningen.         stånd hörande tillståndsvillkoret nr 17 att
26323: Frågan om vilka förändringar i fiskbeståndet         övervägas.
26324: är en följd av regleringen och vilka är en              I helhetsplanen för användningen av vatt·
26325: följd av andra faktorer utreds som bäst. Ett         nen i Kokemäenjoki vattensystem har man un-
26326: år 1975 godkänt forskningsprogram omfattar,          dersökt möjligheterna att kontrollera regle-
26327: förutom en utredning av de olägenheter regle-        ringen så, att den i högre grad än tidigare
26328: ringen medför, även avsnitt som siktar tili en       skulle beakta vattenvårdens, fiskeriets och
26329: utredning av de menliga inverkningarna av            rekreationsanvändningens intressen. I planen
26330: avledandet av avloppsvatten. Då den dåvarande        har konstaterats, att regleringsvolymen inte
26331: kostnadsandelen för den som genomför regle-          kan minskas från sin nuvarande omfattning
26332: ringen prövades uppgå tili 10 % av undersök-         utan att det samtidigt medför ökade översväm-
26333: ningens totalkostnader, tog man likväl inte          ningsskador i Kokemäenjoki. Särskilt en höj-
26334: slutligt ståndpunkt tili den totala omfatt-          ning av vattennivåerna under sommartid skul-
26335: ningen av de men för fiskeriet som regleringen       le enligt utredningen åter medföra så stora
26336: medför.                                              sådana skador, för vilka ersättning utges, att
26337:     Ar 1978 insamlades ytterligare materia! om       det inte skulle kunna motiveras ekonomiskt.
26338: de menliga invevkningarna av regleringen, efter- ·   Av dessa orsaker har vattenstyrelsen i sina
26339: som forskningsprogrammet hade ändrats. Ve-           rekommendationer tili åtgärder angående hel-
26340: terligen håller en undersökningsredogörelse på       hetsplanen för användningen av Kumo älvs
26341: att färdigställas inom Kumo älvs vattenvårds-        och Karviajoki vattensystems vatten, beslutat
26342: förening. Enligt preliminära uppgifter har på        endast framhålla, att vintersänkningens storlek
26343: Vanajavesi regleringsområde särskilt fjärd-, vik-    bör regleras beroende på övers.vämningsprogno-
26344:  och älvmynningsområdena i hög grad lidit av         serna.
26345:      Helsingfors den 22 'september 1980.
26346: 
26347:                                               Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 0880008351
26353:                                              l980 '1>·
26354: 
26355: Kirjallinen kysymys n:o 361.
26356: 
26357: 
26358: 
26359: 
26360:                                  Saukko: Liikuntaesteisten vaikeuksia liikenteessä selvittävän
26361:                                     komitean asettamisesta.
26362: 
26363: 
26364:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
26365: 
26366:    Liikenneympäristöä, -väyliä, -välineitä ja          Periaatteellisella tasolla vallitsee laaja yksi-
26367: muita liikennejärjestelyjä koskevat asiat ovat      mielisyys liikenne-esteiden poistamisen tarpeel-
26368: keskeisiä liikuntavammaisten ja muiden lii-         lisuudesta. Käytännöllisiin tuloksiin pääsemi-
26369: kuntaesteisten toimintamahdollisuuksia edistä-      seksi tarvitaan valmistelutyötä ja toimenpiteitä.
26370: vässä yhdyskuntasuunnittelussa, jossa on vii-       Uudistuksen etenemistä helpottaisi, jos asetet-
26371: me vuosina saavutettu käytännöllisiä tuloksia.      taisiin komitea tai ministeriön toimikunta sel-
26372: Sisäasiainministeriössä on valmistettu normisto     vittämään liikuntavammaisten ja muiden lii-
26373: siitä, mitä on otettava huomioon yleisön käyt-      kuntaesteisten asemaa joukkoliikenteessä.
26374: töön tarkoitettujen tilojen suunnittelussa ja ra-      Komitean tai toimikunnan tulisi selvittää
26375: kentamisessa liikuntavammaisten kannalta ar-        liikuntaesteistenkin kannalta arvioituna liiken-
26376: vioituna. Asuntoviranomaiset ovat kehittäneet       neväylien suunnittelussa ja rakentamisessa var-
26377: samassa tarkoituksessa varsinkin valtion asun-      teenotettavat näkökohdat sekä liikennepaikois-
26378: tolainoittaman asuntotuotannon suunnittelu-         sa tarvittavat järjestelyt. Liikenneväylien mi-
26379: ohjeistoa. Monissa kunnissa on suoritettu lii-      toitusta ja liikennesääntöjä, liikennemerkkejä
26380: kuntaesteiden kartoitusta ja ryhdytty tarpeelli-    sekä liikenteestä annettavia muita ohjeita olisi
26381: siksi havaittuihin toimenpiteisiin liikuntaestei-   myös yhtenäistettävä liikuntaesteiset huomioi-
26382: den poistamiseksi. Liikennettä koskeva yhdys-       den.
26383: kuntasuunnittelu olisi luonteva, välttämätön ja        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
26384: ajankohtainenkin osa tätä kokonaisuutta.            jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
26385:    Joukkoliikenteen kehittämiseen liikuntavam-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26386: maisten ja muiden liikuntaesteisten kannalta on     seuraavan kysymyksen:
26387: vammaisjärjestöjen toimesta viime aikoina
26388: kiinnitetty huomiota. Ruotsissa on asetettu                   Aikooko Hallitus asettaa komitean
26389: valtion komitea tutkimaan joukkoliikenteen so-             tai työryhmän selvittämään liikunta-
26390: veltuvuutta liikuntaesteisille.                            esteisten vaikeuksia liikenteessä sekä
26391:                                                            tekemään asiaa koskevia esityksiä?
26392:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
26393: 
26394:                                             Alvar Saukko
26395: 
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 088000801H
26400: 2                                            1980 vp.
26401: 
26402: 
26403: 
26404: 
26405:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
26406: 
26407:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uusien asemien ja väylien rakentamiseen ja
26408: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       näissä on pyritty em. suunnitteluohjeiden mu-
26409: olette kirjeellänne 22 päivältä toukokuuta 1980     kaisesti ottamaan huomioon myös liikuntaes-
26410: n:o 967 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       teiset.
26411: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Alvar         Viime vuosina on meillä sekä varsinkin muis-
26412: Saukon tekemän seuraavan sisältöisen kysy-          sa pohjoismaissa alettu kiinnittää voimakkaam-
26413: myksen n:o 361:                                     min huomiota liikuntaesteisten oikeuteen liik-
26414:                                                     kua sekä liikkumismahdollisuuksiin. Vuodesta
26415:           Aikooko Hallitus asettaa komitean         1977 työskennellyt yhteispohjoismainen työ-
26416:        tai työryhmän selvittämään liikunta-         ryhmä onkin jättänyt tämän vuoden alussa
26417:        esteisten vaikeuksia liikenteessä sekä       kaukoliikenteen linja-autoja ja junia koskevan
26418:        tekemään asiaa koskevia esityksiä?           selvitystyön tuloksena raporttinsa. Raportissa
26419:                                                     esitellään nykyisten linja-autojen ja junavau-
26420:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nujen puutteita liikuntaesteisten kannalta sekä
26421: vasti seuraavaa:                                    tehdään joukko ehdotuksia ja suosituksia puut-
26422:    Liikenneministeriön hallinnonalalla on lii-      teiden poistamiseksi. Raporttia tullaan käsit-
26423: kuntaesteisten ongelmia pyritty ratkomaan tä-       telemään pohjoismaisen ministerineuvoston ko-
26424: hän saakka siten, että keskusvirastot ja -lai-      kouksessa, jonka jälkeen siinä esitettyihin kan-
26425: tokset ovat suunnitteluohjeissaan edellyttäneet,    nanottoihin tullaan ottamaan kantaa kansalli-
26426: että rakennettavat asemat ja niille johtavat        sella tasolla.
26427: kulkuyhteydet olisivat myös liikuntaesteisille         Jotta myös Suomessa päästäisiin konkreetti-
26428: sopivia. Kevyen liikenteen väylien rakentami-       siin toimiin käsiksi, on liikenneministeriö aset-
26429: sen osalta on olemassa vastaavia määräyksiä.        tanut 16. 6. 1980 työryhmän, jonka tehtävänä
26430: Mitoitusperusteena on käytetty pyörätuolia          on mm. selvittää liikuntaesteisten määrät ja
26431: käyttävää henkilöä. Puutteita esiintyy kuiten-      asema liikenteessä, tehdä esitys todettujen
26432: kin vielä runsaasti lähinnä aiemmin rakenne-        puutteiden poistamiseksi sekä liikennevälinei-
26433: tullia asemilla ja kevyen liikenteen väylillä.      den että pysäkkien ja terminaalien osalta. Li-
26434:    Liikennevälineiden puutteisiin liikuntaesteis-   säksi työryhmän tulee hahmotella tulevaa vi-
26435: ten kannalta ei liikenneministeriö ole tähän        ranomaisten ja muiden tahojen välistä yhteis-
26436: mennessä puuttunut, vaikkakin eri tahoilta on       toimintaa ratkottaessa liikuntaesteisten ongel-
26437: esitetty, että liikenneministeriön tulisi vaikut-   mia. Työryhmä tulee tekemään ensimmäiset
26438: taa mm. linja-autojen rakennemääräyksiin ja         ehdotuksensa tämän vuoden loppuun mennessä
26439: uusien rautatievaunujen suunnitteluun sekä ra-      sekä laatimaan perusteellisemman ehdotuksia ja
26440: kentamiseen.                                        suosituksia sisältävän selonteon liikuntaesteis-
26441:    Esiintyneitä puutteita on pyritty yksittäis-     ten liikennekysymyksistä 31. 5. 1981 mennessä.
26442: tapauksissa korjaamaan ja erityisesti maamme        Työryhmässä ovat edustettuina liikenneminis-
26443: vammaisjärjestöt ovat tehneet runsaasti aloit-      teriö, rautatiehallitus, sosiaalihallitus, Linja-
26444: teita. Rahaa asemien ja liikenneväylien sanee-      autoliitto ry., Invalidiliitto ry., Sokeain Kes-
26445: raamiseen ei kuitenkaan ole ollut niin runsaas-     kusliitto ry. ja Kynnys ry. Työryhmä tulee
26446: ti, että jokainen asema ja kaikki kevyen lii-       työnsä aikana kuulemaan eri tahoja, jotta
26447: kenteen väylät olisi voitu saattaa sopiviksi lii-   liikuntaesteisten liikenneongelmiin voitaisiin
26448: kuntaesteisille. Suurin osa varoista on käytetty    tehokkaasti löytää ratkaisuja.
26449:      Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1980.
26450: 
26451:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
26452:                                               N:o .361                                              3
26453: 
26454: 
26455: 
26456: 
26457:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26458: 
26459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nybyggen har man strävat tili att, i enlighet
26460: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med planeringsdirektiven, beakta även de rö-
26461: av den 22 maj 1980 nr 967 tili vederbörande         relsehindrade.
26462: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Under de senaste åren har man hos oss,
26463: jande av riksdagsman Alvar Saukko ställda           och i synnerhet i de övriga nordiska länderna,
26464: spörsmål nr 361:                                    börjat fästa allt större uppmärksamhet vid de
26465:                                                     rörelsehämmades rätt att röra sig i samhället .
26466:           Har Regeringen för avsikt att tili-       samt möjligheterna tili detta. Den samnordiska
26467:        sätta en kommitte eller arbetsgrupp för      arbetsgrupp som suttit fr. o. m. år 1977 har
26468:        att utreda de rörelsehindrades svårighe-     i början av detta år avgivit en rapport om
26469:        ter i trafiken samt avlåta propositioner     sitt utredningsarbete gällande bussar och tåg
26470:        i saken?                                     i fjärrtrafik. I rapporten upptas bristerna i
26471:                                                     de nuvarande bussarna och järnvägsvagnarna
26472:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sedda ur de rörelsehindrades synvinkel och
26473: samt anföra följande:                               man framför förbättringsförslag och -rekom-
26474:     Inom trafikministeriets förvaltningsområde      mendationer. Rapporten kommer att behand-
26475: har man hittilis försökt lösa de rörelsehindra-     las vid det nordiska ministerrådets möte, var-
26476: des problem sålunda att de centrala ämbets-         efter man på nationell nivå kommer att ta
26477: verken och inrättningarna i sina planerings-        ställning tili de ståndpunkter som framförts i
26478: direktiv har förutsatt att nybyggda stationer       den.
26479: och uppfarter skall vara lämpliga även för rö-         För att man också i Finland skall få tili
26480: relsehindrade personer. För byggandet av leder      stånd någonting konkret, har trafikministeriet
26481: med lätt trafik finns motsvarande bestäm-           16. 6. 1980 tillsatt en arbetsgrupp, vars upp-
26482: melser. En rullstolsbunden person har använts       gift bl. a. är att utreda de rörelsehindrades
26483: som mått vid planeringen. Det förekommer            ställning och antal i trafiken samt föreslå hur
26484: dock ännu många brister, i synnerhet på äldre       konstaterade brister kunde avhjälpas både med
26485: stationer och leder för lätt trafik.                hänsyn tili trafikmedlen samt hållplatser och
26486:     Trafikministeriet har ännu inte befattat sig    terminaler. Dessutom skall arbetsgruppen pla-
26487: med de brister som rörelsehindrade upplever         nera det framtida samarbetet mellan myndig-
26488: i trafikmedlen, trots att det från olika håll har   heterha och övriga instanser för en lösning
26489: framförts att trafikministeriet borde påverka       på de rörelsehindrades problem. Arbetsgrup-
26490: bl. a. konstruktionsbestämmelserna för bussar       pen kommer att avge sitt första förslag före
26491: samt planeringen och byggandet av nya järn-         utgången av detta år samt tili 31. 5. 1981
26492: vägsvagnar.                                         göra en grundligare utredning med förslag och
26493:      De brister som förekommer har man i            rekommendationer, angående de rörelsehindra-
26494: enstaka fall försökt avhjälpa och i synnerhet       de och trafiken. I arbetsgruppen är trafikmi-
26495: de olika handikapporganisationerna i vårt land      nisteriet, järnvägsstyrelsen, socialstyrelsen, Lin-
26496: har varit flitiga initiativtagare. Det har dock     ja-autoliitto ry., Invalidförbundet r.f., De
26497: inte funnits så mycket pengar för sanering av       Elindas Centralförbund r.f. och Kynnys ry.
26498: stationer och trafikleder, att varje station och    representerade. Under arbetets gång kommer
26499: alla leder för lätt trafik kunnat göras lämpliga    arbetsgruppen att höra olika instanser för att
26500: för de rörelsehindrade. Den största delen av de     nå effektiva lösningar på de rörelsehindrades
26501:  tiligängliga medlen har använts för att bygga      trafikproblem.
26502: nya stationer och trafikleder och vid dessa
26503:       Helsingfors den 22 juli 1980.
26504: 
26505:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
26506:                                               1980 vp.
26507: 
26508: Kirjallinen kysymys n:o 362.
26509: 
26510: 
26511: 
26512: 
26513:                                   Jaakonsaari: Kotimaisen energian käytön lisäämisestä.
26514: 
26515: 
26516:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26517: 
26518:    Suomen tulevassa energiantuotannossa tulee        yhteensä 65 prosenttia maamme käyttökelpoi-
26519: uus1en kotimaisten energialähteiden merkitys         sista turvevaroista. Näiden turvevaroiltaan rik-
26520: kasvamaan olennai·sesti nykyisestä. Maa- ja          kaimpien läänien kuten koko maankin osalta
26521: metsätalousministeriön asettaman energiamet-         jopa inventoiva turvevaratutkimuskin on kui-
26522: sätoimikunnan mukaan tulee käytännöllisesti          tenkin vielä pahasti kesken.
26523: katsoen koko tämän ja ensi vuosikymmenen                Öljyn hinnan äkkinäinen ja jyrkkä nousu
26524: energrantuotannon lisäys perustumaan Suo-            on paitsi paljastanut maamme huonon val-
26525: messa turpeen hyväksikäyttöön, energiapuun           miuden hyödyntää omia energialähteitämme
26526: kasvatukseen ja puun tehostettuun talteen-           myös ylikuumentanut kotimaista energiakent-
26527: ottoon. Näillä nykyiseen tilanteeseen verrattuna     tää. Turpeen ja hakkeen hinta on ruvennut
26528: lähes uusilla energialähteillä tuotettaisiin ener-   osoittamaan perusteettoman suurta nousutai-
26529: giametsätoimikunnan mukaan vuonna 2000 jo            pumusta. Turvesoiden omistajia on kehotettu
26530: 11,5 miljoonaa öljytonnia vastaava energiamää-       pidättymään turvesoiden myymisestä ja luovut-
26531: rä eli 33 prosenttia maan koko energiantuotan-       tamisesta turvetuotantoon, koska hintojen odo-
26532: nosta.                                               tetaan nousevan.
26533:     Vaikka energiametsätoimikunnan ennusteet            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
26534: eivät aivan sellaisinaan toteutuisikaan, tulee       järjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla val-
26535: ulkomaisten energialähteiden osuus ilmeisesti        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26536: ja toivottavasti supistumaan ja kotimaisten tun-     seuraavan kysymyksen:
26537:  tuvasti kasvamaan. Tämän takia on kaikin ta-
26538: voin kiirehdittävä kaikkien kotimaisten ener-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26539: gialähteiden määrän, käyttöönoton ja käytön                 ryhtyä turpeen, hakkeen ja muiden
26540: tutkimusta ja valmistelua, mikä halvan öljyn                kotimaisten energialähteiden käyttöön-
26541: vuosina pääsi lähes unohtumaan.                             ottojärjestelmän luomiseksi, turpeen ja
26542:     Geologisen tutkimuslaitoksen laskelmien                 hakkeen hintakehityksen hillitsemiseksi,
26543: mukaan maamme 10 miljoonasta suohehtaarista                 soiden varaamiseksi riittävässä määrin
26544: noin 15 prosenttia on yli kaksi metriä sy-                  toisaalta suojelu- ja virkistysalueiksi toi-
26545: vää eli maamme käyttökelpoisten turvevarojen                saalta teollisuuden raaka-aineiksi ja
26546: määrä olisi runsaat 40 miljardia suokuutio-                 polttoturpeeksi sekä kotimaisten ener-
26547: metriä, mikä vastaisi noin 2 000 miljoonan                  giavarojen ja niiden käytön tutkimuk-
26548:  öljytonnin energiaa. Oulun läänissä näistä tur-            sen lisäämiseksi maamme rikkaimpien
26549: vevaroista sijaitsee runsas viidesosa ja Oulun,             turvealueiden ympäröimään Ouluun?
26550: Lapin, Vaasan ja Pohjois-Karjalan lääneissä
26551:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1980.
26552: 
26553:                                         Liisa Jaakonsaari
26554: 
26555: 
26556: 
26557: 
26558: 088000888A
26559: 2                                               1980 vp.
26560: 
26561: 
26562: 
26563: 
26564:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
26565: 
26566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                Energiatutkimuksen julkista rahoitusta on
26567: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra              viime vuosina lisätty erittäin voima!kkaasti.
26568: Puhemies, olette 22 päivänä toukokuuta 1980            Kotimaisen energian tutkimukseen osoitettiin
26569: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-          vuonna 1976 tutkimusvaroja kauppa- ja teolli-
26570: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        suusministeriön kautta 270 000 mk. Kuluvana
26571: kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren näin kuulu-          vuonna tähän tarkoitukseen tullaan käyttämään
26572: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 362:              lähes 9,5 milj. mk. Energhttutkimuksen kei-
26573:                                                        noin luodaan valmiuksia kotimaisen energhm
26574:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         käyttöönottoon koko ketjun osalta raaka-ainei-
26575:        ryhtyä turpeen, hakkeen ja muiden               den tuotannosta pohtojätteiden käyttöön. Ky-
26576:        kotimaisten energialähteiden käyttöön-          syjän viittaamaan kotimaisten polttoaineiden
26577:        ottojärjestelmän luomiseksi, turpeen ja         käyttöönottojärjestelmien kehittämiseen liitty-
26578:        hakkeen hintakehityksen hillitsemiseksi,        vänä voidaan mainita mm. SITRAssa valmis-
26579:        soiden varaamrseksi riittävässä määrin          tumassa oleva tutkimus kotimaisten poltto-
26580:        toisaalta suojelu- ja virkitStysaluciksi toi-   aineiden hankinta- ja jakelujärjestelmistä.
26581:        saalta teollisuuden raaka·aineiksi ja              Todettakoon, että puun tuottamista energia-
26582:        polttoturpeeksi sekä kotimaisten ener-          käyttöön selvitetään maa- ja metsätalousminis-
26583:        giavarojen ja niiden käytön tutkimuk-           teriön rahoittamassa puu energian raaka.gineena
26584:        sen lisääm1seksi maamme rikkaimpien             -tutkimusproj;ektissa.
26585:        turvealueiden ympäröimään Ouluun?                  Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen yhtey-
26586:                                                        teen perustettiin viime vuonna kotimaisten
26587:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:          polttoaineiden laboratorio sijaintipaikkanaan Jy-
26588:     Vuonna 1979 maassamme käytettiin ener-             väskylä. Otaniemessä sijaitseva pohto- ja voi-
26589: gian tuottamiseen kotimaisia polttoaineita n.          teluainelaboratorio jatkaa turpeen ja puun
26590: 4,5 mfljoonaa raskasöljytonnia vastaava määrä          jalostukseen, kaasutukseen ja nesteytykseen liit-
26591:  ( Mtoe). Energiapoliittisessa ohjelmassa on ase-      tyvää tutkimustyötä.
26592: tettu tavoitteeksi kotimaisten polttoaineiden              Turpeen käyttöönottojärjestelmien osalta on
26593: energiakäytölle vuonna 1990 7-9 Mtoe. Ta-              todettava, että Valtion polttoainekeskus vas-
26594: voitteen mukaisesta lisäkäytöstä arviolta puo-         taa 90 % jyrsin- ja palaturpeen tuotannosta
26595: let tulisi turpeen ja puolet puuperäisen ener-         j,a jakelusta. Jakelujärjestelmä yli 500-1 000
26596: ~ian osalle.                                           kW:n tehoisille turvetta käyttäville lämpökes-
26597:     Edellytys normaalioloissa kaikkien energia-        kuksille on siten Valtion polttoainekeskuksen
26598: vaihtoehtojen käytölle on niiden käytön yk-            toimesta jo luotu. Puun ja turpeen pohtotek-
26599:  sityis- tai liiketaloudellinen kannattavuus. Kun      niikka on edennyt yleensä tyydyttävälle ta-
26600:  kotimaiseen energiaan liittyy sen käytön li-          solle, joskin käyttötekniikassa tulisi päästä in-
26601:  säämistä puoltavia kansantaloudellisia perus-         vestoinneiltaan halvempiin ja siten öljyn kans-
26602:  teita, valtiovallan taholta on ryhdytty toimen-       sa kilpailukykyisempiin ratkaisuihin. Koko
26603:  piteisiin kotimaisen energian käytön edistämi-         maan kattavaa pienkiinteistöjen kiinteiden polt-
26604:  seksi. Merkittävimpänä valtion menoarviossa           toaineiden jakelujärjestelmää ei ole luotu osit-
26605:  näkyvänä toimenpiteenä on investointiavustus-         tain näiden polttoaineiden vielä pienen kysyn-
26606: ten myöntäminen kotimaisia polttoaineita käyt-         nän ja osittain tällaisen järjestelmän kalleu-
26607:  tävien energiantuotantolaitosten rakentamiseksi.      den vuoksi. Kysynnän kasvaessa tilanne ilmei-
26608: "Sitoumuksia avustusten maksamiseksi tähän             sesti paranee. Nykyisin käytäntö esimerkiksi
26609:  tarkoitukseen myönnettiin viime vuonna 87             palaturpeen kohdalla on usein se, että ku-
26610: :hankkeelle yhteensä 63 milj. mk.                      luttajat noutavat polttoaineen turvetyömailta.
26611:                                                N:o 362                                                3
26612: 
26613: Briketin osalta jakelun hoitavat lähinnä tukku-       vien turvevarojen määrästä. Tämä tieto on tar-
26614: kauppa- ja vähittäismyyntiketjut.                     peellista arvioitaessa mahdollisen suurmutta-
26615:     Jyrsinturpeen hintaa on jouduttu tarkista-        kaavaisen turpeenjalostustoiminnan sijoittumis-
26616: maan melkoisesti. Hiilimurskan hinnan nous-           mahdollisuuksia Pohjanmaalle.
26617: tua on ollut mahdollista nostaa Valtion poltto-          Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa
26618: ainekeskuksen jyrsinturpeen hinta vastaamaan          on harjoitettu varsin vilkasta tutkimustoimin-
26619: paremmin tuotantokustannuksia. Myös Turve-            taa turpeen tuotantoon, jalostukseen ja polt-
26620: ruukki Oy on kannattavuussyistä seurannut             toon liittyvissä lukuisiss,a ongelmissa. Ministe-
26621: Valtion polttoainekeskuksen jyrsinturpeen hin-        riö on rahoittanut myös sikäläisissä y1"itytksissä
26622: nankorotuksia. Valtion polttoainekeskuksen jyr-       ja Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa ta-
26623: sinturpeen hintakehitys tulee vastaisuudessa          pahtuvaa tutkimustoimintaa, mutta tämän li-
26624: olemaan rauhallisempaa. Palaturpeen ja turve-         säksi saattaisi yliopiston teknillisessä tiedekun-
26625: briketin hintakehitys on ollut varsin kohtuul-        nassa olla tarpeen antaa korkeakoulutasoista
26626: lista verrattuna polttoöljytuotteiden runsaan         opetusta turpeen ja puun tuotantoa, jalostusta
26627: vuoden aikana voimakkaasti nousseihin hin-            ja energiakäyttöä käsittelevien kurssien muo-
26628: toihin.                                               dossa.
26629:     Kauppa- ja teollisuusministeriössä toimii             Turpeen tuotannolle ja käytölle on löydetty
26630: energiahuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyö-       käytännön ratkaisut, joiden toimivuutta ja kan-
26631: ryhmä (EYR), jonka suotyöryhmä on käynyt              nattavuutta voidaan käynnissä olevalla tutki-
26632: lävitse sekä soiden suojelun että turvetuotan-        mus- ja tuotekehittelytyöllä vielä edelleen pa-
26633: non kannalta kiinnostavat suot maassamme.             rantaa. Turpeen käyttö polttoaineena 1980-
26634: Työryhmä, jossa on edustettuina maa- ja metsä-        luvulla on kuitenkin erittäin voimakkaasti nou-
26635:  talousministeriö, sisäasiainministeriö, kauppa- ja   semassa ja sen mahdollinen käyttö suurimitta-
26636:  teollisuusministeriö ja Valtion polttoainekeskus,    kaavaisen jalostuksen raaka-aineena on asetta-
26637: on esittänyt käsittelyn kohteina olleista n.          massa ongelmia turvevaroiemme riittävyyden
26638:  1 100 suoalueesta 17 4 suota (pinta-alaltaan         suhteen. Keskustelua siitä, tulisiko turvevaro-
26639: yht. 90 000 ha) varattavaksi turvetuotannon           iemme riittää 50 vuotta tai pitempäänkin, esi-
26640: piiriin ja n. 900 suota (pinta-alaltaan 780 000       merkiksi yhtä kauan kuin maailman hiilivaro-
26641:  ha) jätettäväksi turvetuotannon ulkopuolelle         jen, ei ole käyty. Turpeen kokonaiskäytölle
26642:  eli suojeltavaksi. Jo suojeltujen soiden lisäksi     voidaan joutua asettamaan yläraja, jotta emme
26643:  nyt turvetuotannon ulkopuolelle sovittavaksi         kuluttaisi tätä käytännössä uusiutumatonta
26644:  jätettävät suot merkitsevät huomattavaa li-          energiavaraamme liian nopeasti. Jalostamatto-
26645:  säystä jo aiemmin rauhoitettujen soiden mää-         man polttoturpeen viennin tarkoituksenmukai-
26646:  rässä.                                               suus tulisi ottaa myös tarkastelun kohteeksi.
26647:     Kauppa- ja teolHsuusministeriön rahoituksel-      Erityisesti valtion hallussa olevat suoalat tu-
26648: la on käynniJstetty Etelä- ja Pohjois-Pohjan-         lisi varata valtionyhtiöiden mahdo!Hsia jalos-
26649:  maan soiden turvevarojen inventointia koskeva        tustarpeita varten. Kauppa- ja teollisuusminis-
26650:  projekti, jonka kokonaiskustannukset ovat 3,3         teriö on esittänyt näiden kysymysten selvittä-
26651:  miljoonaa markkaa. Inventoinnin suorittaa            miseksi erityisen turvekomitean asettamista,
26652:  Geologinen tutkimuslaitos ja sen avulla saadaan       jotta turvevaroiemme käyttö olisi mahdollisim-
26653:  lisätietoa Pohjanmaan teollisesti hyödynnettä-       man järkevää tulevina vuosikymmeninä.
26654:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1980.
26655: 
26656:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
26657: 4                                            1980 vp.
26658: 
26659: 
26660: 
26661: 
26662:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26663: 
26664:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       fjol för 87 projekt tili ett sammanlagt värde av
26665: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       63 miljoner mark.
26666: av den 22 maj 1980 tili vederbörande medlem            Den offentliga finansieringen av energiforsk-
26667: :av statsrådet för avgivande av svar översänt       ningen har under de senaste åren radikalt ökats.
26668: avskrift av följande av riksdagsman Liisa Jaa-      Medan de forskningsmedel som år 197 6 anvisa-
26669: konsaari undertecknad spörsmål nr 362:              des genom handels- och industriministeriet för
26670:                                                     forskningen rörande inhemsk energi uppgick tili
26671:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       270 000 mark, kommer man att i år använda
26672:        ta för att möjliggöra skapandet av ett       för ändamålet nästan 9,5 miljoner mark. Me-
26673:        system för ibruktagande av flis och and-     delst energiforskning skapar man beredskap för
26674:        ra inhemska energikällor, stävja prisut-     allt vad ibruktagandet av inhemsk energi inne-
26675:        vecklingen i fråga om torv och flis, re-     bär, från råvaruproduktion ända tili utnyttjande
26676:        servera tiliräckligt med mossar för an-      av förbränningsavfall. Såsom ett exempel på
26677:        vändning som dels naturskydds- och           de forskningsprojekt som ansluter sig tili ut-
26678:        rekreationsområden och dels områden          vecklandet av de i spörsmålet avsedda systemen
26679:        som ger industrin råmaterial och bränn-      för ibruktagande av inhemska bränslen kan
26680:        torv, och öka forskningen av de in-          nämnas studien över anskaffnings- och distri-
26681:        hemska energitiligångarna och deras an-      bueringssystemen i fråga om inhemska bränslen,
26682:        vändning i Uleåborg, som ju är om-           som håller på att färdigställas vid SITRA.
26683:        given av de rikaste torvområdena i              Det må konstateras, att frågan om produce-
26684:        landet?                                      ring av trä för energiändamål utreds inom
26685:                                                     ramen för det av jord- och skogsbruksministe-
26686:     Såsom svar på spörsmålet får jag anföra         riet finansierade projektet "Trä som energi-
26687: följande:                                           källa".
26688:     Ar 1979 användes i Finland inhemska bräns-         Inom Statens tekniska furskningscentral in-
26689: len för producering av energi en mängd som          rättades i fjol ett laboratorium för inhemska
26690: motsvarade cirka 4,5 miljoner ton tungolja          bränslen med Jyväskylä som förläggningsort.
26691:  (Mtoe). Enligt det energipolitiska program-        Bränsle- och smörjemedelslaboratoriet i Otnäs
26692: met borde mängden fram tili året 1990 höjas         fortsätter forskningsarbetet rörande förädling,
26693: tili 7-9 Mtoe. Av det tiliägg som sagda             förgasning och förvätskning av torv och trä.
26694: mål förutsätter skulle uppskattningsvis 50 %           Beträffande ibruktagningssystemen i fråga om
26695: täckas genom torv och den andra hälften genom       torv bör konstateras, att fräs- och stycketorven
26696: trä i olika form.                                   produceras och distribueras tili 90 % av Statens
26697:     En förutsättning för alla energialternativ är   bränslecentral. Ett distribueringssystem för de
26698: under normalförhållanden att deras användning       värmecentraler på över 500-1 000 kW som
26699: blir privat- ellet affärsekonomiskt lönsamma.       använder torv som bränsle har bränslecentralen
26700: Då de inhemska energ1källorna är förknippade        alltså redan skapat. Förbränningstekniken i frå-
26701: med nationale'konomiska synpunkter som talar        ga om trä och torv har allmänt taget fram-
26702: för att deras användning bör ökas, har stats-       skridit tili en tilifredsställande nivå, även om
26703: makten vidtagit åtgärder för främjande av må-       man inom drifttekniken ännu borde kunna hitta
26704: let. Den allra synligaste åtgärden i statsförsla-   på lösningar som skulle innebära mindre inves-
26705: get är beviljandet av investeringsbidrag för upp-   teringar och alltså ge bättre möjligheter tili
26706: förande av energiproduktionsanläggningar som        konkurrens med olja. Något system för distri-
26707: drivs med inhemska bränslen. Förbindelser om        buering av fasta bränslen tili mindre fastig-
26708: erläggande av bidrag för ändamålet medgavs i        heter har inte skapats; orsaken är dels den
26709:                                                N:o 362                                               5
26710: 
26711: änsålänge ringa efterfrågan på dessa bränslen,       kommer att därigenom få tilläggsinformation
26712: dels de höga kostnader som ett sådant system         om de torvresurser i Österbotten som går att
26713: skulle innebära. En ökad efterfrågan kommer          nyttiggöra industriellt. Denna information be-
26714: troligtvis att hjälpa situationen. I dag är praxis   hövs vid bedömning av de möjligheter som det
26715: t.ex. i fråga om stycketorv ofta den, att för-       finns att påbörja torvförädling i stor skala i
26716: brukarna hämtar bränslet från själva mossar.         Österbotten.
26717: Distribueringen av briketter ombesörjs främst           De talrika problem som ansluter sig till pro-
26718: av grossist- och minutförsäljningskedjorna.          duktionen, förädlingen och förbränningen av
26719:    I fråga om frästorv har man varit nödsakad        torv har studerats rätt intensivt vid Uleåborgs
26720: att verkställa betydande prisjusteringar. Då         universitets tekniska fakultet. Ministeriet har
26721: priset på kolkross stigit, har det blivit möjligt    även finansierat forskning vid lokala företag
26722: att även höja priset på bränslecentralens fräs-      och Statens tekniska forskningscentral. Därtill
26723: torv så att det kommit att bättre motsvara pro-      kunde det dock vara skäl att vid universitetets
26724: duktionskostnaderna. Turveruukki Oy har av           tekniska fakultet börja ge undervisning på hög-
26725: lönsamhetsskäl följt Statens bränslecentrals         skolenivå i form av kurser, som skulle beröra
26726: exempel och verkställt prisförhöjningar. Fram-       produktion och förädling av torv och trä samt
26727: deles kommer prisutvecklingen i fråga om             deras användning för energiändamål.
26728: bränslecentralens frästorv att vara lugnare. I          För produktioneo och användningen av torv
26729: fråga om stycketorv och torvbrikett har den          har funnits praktiska lösningar, vilkas funk-
26730: redan hittills varit rätt moderat jämförd med        tionering och lönsamhet genom det pågående
26731: de stora förhöjningarna i brännoljepriserna          forsknings- och produktutvecklingsarbetet yt-
26732: inom drygt ett års tid.                              terligare kan förbättras. På grund av den radi-
26733:     Vid handels- och industriministeriet finns en    kalt ökade användningen av torv på 1980-talet
26734: samarbetsgrupp för energiförsörjnings- och mil-      dels som bränsle, dels som ett råmaterial för
26735: jövårdsfrågor, inom viiken en speciell sektion       förädlingsverksamhet i stor skala är torvtill-
26736: fått i uppdrag att uppräkna de mossar i landet       gångarnas framtida tillräcklighet dock hotad.
26737: som kan vara av intresse ur miljövårds- eller        Någon debatt om huruvida våra torvtillgångar
26738: energisynpunkt. Sektionen, vid viiken jord- och      borde förslå 50 år eller kanske ännu längre,
26739: skogsbruksministeriet, ministeriet för inrikes-      t.ex. lika länge som det finns kol i världen,
26740: ärendena, handels- och industriministeriet och       har inte förts. Man kan bli tvungen att sätta
26741: Statens bränslecentral är representerade, har        ett maximum på den totala torvförbrukningen
26742:  föreslagit att bland de cirka 1100 mossar, som      för att vi inte skulle använda denna praktiskt
26743: räkningen omfattat, 174 (på sammanlagt               sett oförnyelsebara energitillgång i alltför snabb
26744:  90 000 hektar) skulle reserveras för torvpro-       takt. Frågan om hur ändamålsenligt det är att
26745: duktion och att cirka 900 mossar (780 000            exportera bränntorv borde likaså upptas till
26746: hektar) skulle skyddas. De sistnämnda områ-          prövning. I synnerhet de statsägda mossområ-
26747: dena innebär ett betydligt tillskott till de         dena borde reserveras för statsbolagen för deras
26748: mossar som redan är fridlysta i landet.              förädlingsändamål. Handels- och industriminis-
26749:     Genom handels- och industriministeriets fi-      teriet har föreslagit, att för utredande av dessa
26750:  nansiering har startats ett projekt rörande in-     frågor skulle tillsättas en speciell torvkommitte
26751:  ventering av torvtillgångarna i Södra och Norra     för att användningen av våra torvresurser under
26752: Österbotten. Inventeringen, vars totala kost-        de kommande deeennieroa skulle vara så för-
26753:  nader uppgår till 3,3 miljoner mark, genomförs      nuftig som möjligt.
26754:  av Geologiska forskningscentralen och man
26755:       Helsingfors den 3 oktober 1980.
26756: 
26757:                                                      Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762: 088000888A
26763:                                               1980 vp.
26764: 
26765: Kirjallinen kysymys n:o 363.
26766: 
26767: 
26768: 
26769: 
26770:                                   Fred: Lohtajan Vattajanniemen kovapanosammuntojen aiheutta-
26771:                                      mista epäkohdista.
26772: 
26773: 
26774:                          Ed u s kun n a li Herra Puhe m i e he 11 e.
26775: 
26776:    Lohtajalla, Vattajanniemessä on puolustus-        myöten mennä kalaan silloin kun tällä meri-
26777: voimilla ollut 1950-luvun alusta JT-harjoituslei-    alueella olisi kalastusaika.
26778: rialue. Alue on aikoinaan pakkolunastettu pai-          Puolustusvoimien varsinaisen ja suoja-alueen
26779: kalliselta väestöltä. Varsinaisen harjoitusalueen    lähettyvillä on myös runsaasti turkistarhausta.
26780: lisäksi alueeseen on liitetty suoja-alue, jolla on   Kova harjoitusmeteli aiheuttaa runsaasti kes-
26781: viljelmiä yli kymmenellä viljelijällä. Alkuaan       kenmenoja odotusaikana. Hädissään elukat
26782: puolustusvoimilla oli noin 20 harjoituspäivää        myös syövät poikasiaan.
26783: vuodessa, nykyään jo yli 100. Alueen maan-              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26784: viljelijöiden ja kalastajien elinkeino on vaa-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
26785: rassa.                                               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
26786:    Harjoitusleiristä on tullut lisäksi järeämpien    tavaksi seuraavan kysymyksen:
26787: aseiden harjoituspaikka, mm. laivastoakio on
26788: ollut joskus mukana.                                           Tietääkö Hallitus, että Lohtajan Vat-
26789:    Puolustusvoimat on kuulematta paikallista                tajanniemessä toimeenpannut ilmator-
26790: väestöä, ennen muuta maanviljelijöitä, ajanut               juntatykistön ampumaharjoitukset ai-
26791: läpi lääninhallituksessa määräykset, jossa pai-             heuttavat haittaa paikalliselle väestölle
26792: kallista asukasta on sakon uhalla kielletty me-             sekä maataloudelle, kalastukselle ja tur-
26793: nemästä pelloilleen harjoitusten aikana ..                  kistarhauselinkeinolle, ja
26794:    Tähän asti on maataloustyöt voitu tehdä                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26795: myös harjoitusten aikana.                                   siin ampumaharjoitusten ajoittamiseksi
26796:    Kalastajat kokevat samoin asemansa huo-                  siten, että haitat jäävät mahdollisim-
26797: nontuneen. Tiukennettu harjoitustahti ei anna               man vähäisiksi?
26798:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
26799: 
26800: 
26801:                                               Jorma Fred
26802: 
26803: 
26804: 
26805: 
26806: 088000802]
26807: 2                                           1980 vp.
26808: 
26809: 
26810: 
26811: 
26812:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
26813: 
26814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Pohjanmaan sotilasläänin esikunnan esityk-
26815: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sestä on Vaasan lääninhallitus 22. 11. 1979
26816: olette 27 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn         tekemällään päätöksellä kieltänyt asiauoman
26817: kirjeenne n:o 1016 ohella toimittanut valtio-      liikkumisen ja oleskelun Lohtajan leirialueen
26818: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi       tarvetta varten pakkolunastetulla alueella sekä
26819: jäljennöksen kansanedustaja Jorma Fredin näin      siihen liittyvällä suoja-alueella asianmukaisesti
26820: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 363:     ilmoitettujen leirin alueella tapahtuvien am-
26821:                                                    muntojen aikana.
26822:           Tietääkö Hallitus, että Lohtajan Vat-       Pohjanmaan sotilasläänin esikunnan ilmoi-
26823:        tajanniemessä toimeenpannut ilmator-        tuksen mukaan Vaasan lääninhallituksen pää-
26824:        juntatykistön ampumaharjoitukset ai-        tös ei kohdistu pakkolunastustoimituksen mää-
26825:        heuttavat haittaa paikalliselle väestölle   rittämiä rasitteenomistajia vastaan, sillä liikku-
26826:        sekä maataloudelle, kalastukselle ja tur-   misrajoituksia ei ole määritetty pakkolunastus-
26827:        kistarhauselinkeinolle, ja                  pöytäkirjan kohtia ankarammiksi. Sen sijaan
26828:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     täsmennetyillä ohjeilla pyritään estämään asiat-
26829:        siin ampumaharjoitusten ajoittamiseksi      tomien liikkuminen alueella ja siten pienentä~
26830:        siten, että haitat jäävät mahdollisim-      mään onnettomuusriskiä.
26831:        man vähäisiksi?                                Lohtajan leirialue on puolustusvoimille erit-
26832:                                                    täin tarpeellinen mm. ilmatorjunta-ammunto-
26833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        jen kannalta. Vastaavanlaista uutta leirialuetta
26834: tavasti seuraavaa:                                 olisi muualta vaikea löytää. Tälle vuodelle on
26835:    Lohtajan leirialue on pakkolunastettu val-      leirivarauksia tehty yhteensä noin 130 vuoro-
26836: tiolle puolustusvoimien käyttöön vuosina           kaudeksi. Harjoitukset ja ammunnat painottu-
26837: 1954-56. Päätöspöytäkirjoista ilmenee, että        vat alkukesään ja syksyyn. Niiden ajankohtien
26838: pakkolunastustoimikunta on mm. supistanut          merkittävä muuttaminen ei ole mahdollista,
26839: omistajien oikeutta käyttää suoja-alueeksi mer-    sillä leiriharjoitukset ovat sidoksissa varus-
26840: kittyä aluetta siten, että oleskeleminen ja        mieskoulutuksen jaksotteluun.
26841: liikkuminen siellä voidaan suoritettavien am-
26842: muntojen aikana kieltää. Tästä haitasta on
26843: omistajille maksettu lain mukainen korvaus.
26844:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1980.
26845: 
26846:                                                                  Puolustusministeri Lasse Aikäs
26847:                                               N:o 363                                               3
26848: 
26849: 
26850: 
26851: 
26852:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
26853: 
26854:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            På framställning av staben för Österbottens
26855: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-           militäriän har Iänsstyrelsen i Vasa Iän genom
26856: veise nr 1016 av den 27 maj 1980 tili veder-        besiut av 22. 11. 1979 förbjudit obehöriga tili-
26857: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      träde tili och vistelse på det för Lohtaja Iäger-
26858: av föijande av riksdagsman Jorma Fred un-           områdes bruk exproprierade området och det
26859: dertecknade spörsmåi nr 363:                        därtili ansiutna skyddsområdet under pågående
26860:                                                     skjutning, varom vederbörligen meddelats.
26861:            Är Regeringen medveten om, att              Enligt vad staben för Österbottens militär-
26862:        Iuftvärnsartilleriets skjutövningar i Vat-   Iän har meddelat, riktar sig Iänsstyrelsens i Vasa
26863:        tajanniemi i Lohtaja medför oiägenheter      Iän beslut inte mot de servitutsinnehavare som
26864:        för den Iokala befoikningen och lant-        fastställts i expropriationsförrättningen, eme-
26865:        bruket, och                                  dan de begränsningar som gäller vistelse på
26866:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     området inte är strängare än de som intagits
26867:         ta, för att tidpunkten för skjutövning-     i expropriationsprotokollet. I stället strävar
26868:         arna .skall kunna förläggas så, att         man tili att genom preciserade instruktioner
26869:        oiägenheterna minimeras?                     hindra obehöriga att vistas på området och
26870:                                                     att därmed minska olycksrisken.
26871:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-           Lägerområdet i Lohtaja är av stor vikt för
26872: samt anföra föijande:                               försvarsmakten bl. a. med hänsyn tili luftvärns-
26873:    Lägerområdet i Lohtaja har exproprierats av      artilieriets skjutövningar. Det vore svårt att
26874: staten för försvarsmaktens bruk åren 1954-          annorstädes finna ett motsvarande nytt Iäger-
26875: 56. Av siutprotokollet framgår, att expro-          område. För detta år har Iägerreserveringar
26876: priationsprocedurkommitten bl. a. har begrän-       gjorts för sammanlagt ca 130 dygn. Övningar-
26877: sat ägarnas rätt att använda det som skydds-        na och skjutningarna har föriagts tili försom-
26878: område märkta området så, att tiliträde tili        maren och hösten. Det är inte möjligt att
26879: området och visteise där under pågående             nämnvärt ändra tidpunkterna, emedan Iäger-
26880: skjutning kan förbjudas. För denna oiägenhet        övningarna är bundna av den indelning som
26881: har ägarna erhållit Iagenlig ersättning.            gjorts angående utbildningen av beväringar.
26882:      Helsingfors den 13 augusti 1980.
26883: 
26884:                                                                     Försvarsminister Lasse Äikäs
26885:                                             1980 vp.
26886: 
26887: Kirjallinen kysymys n:o 364.
26888: 
26889: 
26890: 
26891: 
26892:                                  Juvela ym.: Työrajoitteisten työhönsijoitustoiminnan edellytysten
26893:                                     parantamisesta.
26894: 
26895: 
26896:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26897: 
26898:    Vuonna 1963 työrajoitteisten työhönsijoitus-    1990 mennessä kasvaa kaksinkertaiseksi ja am-
26899: toiminta siirrettiin työvoimahallinnolle. Työ-     matillisen kuntoutuksen tarpeen on arvioitu
26900: voimatoimistojen yhteyteen perustettiin neu-       kehittyvän saman suuntaisesti.
26901: vontaosastoja, joiden vastuulle ko. toiminnan         Paineen lisääntyminen neuvontaosastoilla ei
26902: hoitaminen annettiin. Tällä hetkellä neuvonta-     johdu yksistään huonosta työllisyystilanteesta,
26903: työstä vastaavia virkailijoita on koko maassa      vaan siihen on vaikuttanut myös lääkinnällisen
26904: 52, joista 48 suorittaa varsinaista työhönsijoi-   kuntootuksen kehitys, kiristyneet vaatimukset
26905: tusneuvontaa. Tämä tärkeä työkenttä on kui-        työmarkkinoilla, työelämässä tapahtuneet muu-
26906: tenkin kärsinyt pahasti työvoiman vähyydestä.      tokset sekä tiukentunut eläkepolitiikka. Neu-
26907: Vuodesta 1973 lähtien on nimittäin neuvojien       vojan suorittamat palvelut ovat jokaisen asiak-
26908: lukumäärä pysynyt samana, kun työvoimahal-         kaan kohdalla yksilöllisiä. Siksi tämä työ vaa-
26909: linnon muille aloille on sentään vuosittain jos-   tii valtavaa henkistä panosta. Asiakkaiden on-
26910: sain määrin henkilökuntaa lisätty. Viimeksi        gelmat muodostuvat fyysisistä ja psyykkisistä
26911: kuluvan vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin on      sairauksista, vammoista tai sosiaalisesta poik-
26912: merkitty työvoimahallintoon sata uutta virkaa,     keavuudesta, joka vaatii ymmärtäväistä suhtau-
26913: mutta työrajoitteisten palvelujen parantaminen     tumista. Neuvojien työ on täysin luottamustyö-
26914: on valitettavasti jälleen kerran unohtunut.        tä, koska asiakkaita neuvojille lähetettäessä
26915:    Kuitenkin tosiasia on se, että paine työvoi-    niin asiakkaassa itsessään kuin lähetettävässä
26916: matoimistojen neuvontaosastoilla on kasvanut       tahossakin on herännyt toivo ja odotus, että
26917: huomattavasti. Kun nämä osastot palvelivat v.      jotain parempaa on tapahtumassa ja vastuu siir-
26918:  1978 noin 16 000 asiakasta, oli se vain pieni     tyy neuvojalle. Neuvojan työ onkin mitä moni-
26919: osa näitä palveluja tarvitsevista. Toiminnan       naisempaa yhteydenpitoa eri suuntiin.
26920: ulkopuolelle jää jatkuvasti suuri määrä ihmisiä,      Vaikuttaa siltä, että tämän työn tärkeään
26921: joista osa on kouluttamatonta ja osa ammatti-      merkitykseen ei ole riittävästi kiinnitetty huo-
26922: koulutettuja vammaisia nuoria, työiässään sai-     miota, kun terveidenkin kansalaisten työhön-
26923: rastuneita ja vammaantuneita aikuisia, jotka       sijoittamisessa on esiintynyt suuria ongelmia.
26924: kaikki kipeästi tarvitsisivat neuvonnan palve-     Näin ei kuitenkaan ole oikein. Tietääksemme
26925: luja. Kuitenkin henkilökunnan vähyys asettaa       työvoimaministeriön asettama vajaakuntoisten
26926: inhimilliset rajoitukset tehtävän hoitamiselle.    työvoimapalvelujen kehittämistoimikunta on
26927: Mainittakoon vain esimerkkinä, että kun yksi       kiinnittänyt huomiota neuvojien riittämättömyy-
26928: henkilö hoitaa neuvojan tehtävää Rauman, Uu-       teen sekä samalla myös heidän palkkojensa jäl-
26929: denkaupungin, Laitilan ja Euran työvoimatoi-       keenjääneisyyteen. Toimikunnan kannanotto on
26930: mistojen alueella, jonka väestöpohja on noin       mielestämme perusteltu ja oikeansuuntainen.
26931:  100 000, voi silloin varsin hyvin käsittää, mi-   Tämän vuoksi olisikin vähintään kohtuullista,
26932:  ten ylivoimaisen urakan eteen hänet on asetet-    että vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa tilan-
26933: tu. Ja tilanne on suunnilleen samanlainen ko-      netta lähdettäisiin korjaamaan. Ennen kaikkea
26934:  ko maassa. Ja samanaikaisesti on todettava,       vajaakuntoisten työhön ohjaus ja neuvonta oli-
26935:  että Kansaneläkelaitoksen tekemän arvion mu-      si saatettava tasavertaiseen asemaan muun
26936:  kaan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve vuoteen    työnvälitystoiminnan kanssa.
26937: 
26938: 0880007595
26939: 2                                           1980 vp.
26940: 
26941:    Edellä olevan pemst~ll~ ja valtiopäiväjärjes-        pitkään kärsinyt neuvojien vähyydestä,
26942: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme-           ja jos on,
26943: kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-              aikooko Hallitus viimeistään vuoden
26944: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                        1981 tulo-. ja, menoarvioon ottaa riittä-
26945:                                                         vän suuren määrärahan uusien neuvo-
26946:           Onko Hallitus tietoinen, että työra-          jien palkkaamiseksi työvoimatoimistoi-
26947:        joitteisten työhönsijoitustoiminta on jo         hin?
26948:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
26949: 
26950:          Aulis Juvela                  Vappu Säilynoja            Mauno Forsman
26951:          Helvi Niskanen                Anna-Liisa Jokinen         Lauha Männistö
26952:          Ulla-Leena Alppi              V. J. Rytkönen
26953: 
26954: 
26955: 
26956: 
26957:                                                                       i   ,-.
26958:                                                   N:o 364                                                 3
26959: 
26960: 
26961: 
26962: 
26963:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26964: 
26965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           työvoimahallinnossa on 48. Lukumäärä on teh-
26966: mainitussl! tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tävän laatuun ja erityisesti potentiaaliseen (lsia-
26967: olette 27 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn               kasmäärään nähden vähäinen. Todettakoon,
26968: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             että vajaakuntoisten työvoimapalvelun kehittä-
26969: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            mistoimikunta (komiteanmietintö 1979: 8)
26970: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta               katsoo, että tarvitaan 100 erityistoimihenkilöä
26971: kirjallisesta kysymyksestä n:o 364:                      tätä tehtävää varten. Kuitenkin koko 70-lu-
26972:                                                          vulla on tälle palvelulohkolle saatu yhteensä
26973:            Onko Hallitus tietoinen, että työra-          vain 14 uutta vakanssia, vv. 1972-1973.
26974:         joitteisten työhönsijoitustoiminta on jo            Riittämättömän erityshenkilöstön vuoksi on
26975:         pitkään kärsinyt neuvojien vähyydestä,           työvoimahallinnon piirissä pyritty hoitamaan
26976:         ja jos on,                                       työrajoitteisten henkilöiden työhönsijoittamis-
26977:            aikooko Hallitus viimeistään vuoden           tchtäviä mahdollisimman suuressa määrin nor-
26978:         1981 tulo- ja menoarvioon ottaa riittä-          maalin työnvälitystoiminnan piirissä. Tässä tar-
26979:         vän suuren· määrärahan uusien neuvo-             koituksessa on mm. muodostettu erityinen vas-
26980:         jien palkkaamiseksi työvoimatoimistoi-           tuuhenkilöjärjestelmä näitä tehtäviä varten eri-
26981:         hin?                                             tyisesti niille alueille, joilla erityistoimihenki-
26982:                                                          löstöä on vähiten. Näillä järjestelyillä ei kui-
26983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tenkaan kyetä hoitamaan ongelmallisempia ta-
26984: vasti seuraavaa:                                         pauksia. Tähän on vaikuttanut myös se, että
26985:    Työrajoitteisten henkilöiden työhönsijoittu-          työnvälitystoiminnan piiriin on tullut jatkuvasti
26986: mismahdollisuudet ovat heikentyneet. Kun työ-            uusia ja vaativia tehtäviä, jonka vuoksi myös
26987: rajoitteisten työnhakijoiden määrä työnvälityk-          varsinainen työnvälitys on kärsinyt henkilöstö-
26988: sessä on kasvanut vuodesta 1970 ( 10 000                 pulaa.
26989: työnhakijaa) vuoteen 1979 ( 16 500 työnhaki-                Vaikka vajaakuntoisten työvoimapalvelun ke-
26990: jaa) 65 %, on työhönsijoitusten määrä sama-              hittämistoimikunta katsoo tarvittavan 100 eri-
26991: na aikana vähentynyt 5 300 sijoituksista 3 700           tyistoimihenkilöä po. tehtävää varten, se joutui
26992: sijoitukseen eli 30 %. Työhönsijoitusten laatu           esittämään nykyisten 48 toimihenkilön lisäksi
26993: on myös muuttunut siten, että yhä suurempi               vain 35 uuden toimen perustamista viisivuotis-
26994: osa sijoituksista on aikaansaatu erityisjärjeste-        kaudelle 1980-85, lähinnä valtiontalouden ra-
26995: lyin ja suojatyötä. hyväksi käyttäen.                    johtuneiden mahdollisuuksien vuoksi. Työvoi-
26996:    Työrajoitteisten henkilöiden työhönsijoitta-          maministeriön pyrkimyksenä on saada tot~ute­
26997: mistoiminta on, kuten kyselyssä todetaan, vaa-           tuksi vähintään ko. toimikunnan esitt.ä.mät
26998: tiva ja 4uomattavalta osaltaan erityisasiantun-          henJdlölisäykset. Perusongelma työrajoitteisten
26999: tem.usta · edellytiävä · .· teh_täv~. Työrajoitteisten   työhön sijoittamisessa on kuitenkin työpaikko~
27000: henkilöiden työhönsi)oitt~uni,stoiill,intaa hoitavat     jen puute. .                             · ··
27001: erityiset työhönsijoiti:amisasiain neuvojat, joita
27002:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
27003: 
27004:                                                                        Työvoimaministeri Al"vo Aalto
27005: 4                                                    1980 vp.
27006: 
27007: 
27008: 
27009: 
27010:                               Till      Riksdagens            Herr      Talman.
27011: 
27012:   I det syfte 37 § 1 mom, riksdagsordningen                 bet:skraftsförvaltningen. Denna siffra är låg
27013: anger har Ni, Herr Talman, med · Eder skri-                 med tanke på arbetets art och i synnerhet .på
27014: velse av den 27 maj 1980 · till vederbörande                antalet potentiella kunder. Man kan konstatera,
27015: medlem av statsrådet för besvarande översäiit               att kommissionen för handikappades arhetsin~
27016: avskrift av · följande, av riksdagsman Aulis                satser (kommittehetänkartde · 1979: 8) anser;
27017: Juvela m.fL 'ställda skriftliga spörsmål nr 364:            att det hehövs 100 specialtjänstemän för denna
27018:             Är. · Regeringen medveten om, att
27019:                                                             uppgift. Ändå har man under hela 1970-talet
27020:                                                             fått endast 14 nya. vakanser .för denna service-
27021:          arbetshandikappades       arbetsplacerings-        sektor (åreii 1972--:-1973).             .
27022:        . verksamhet redan länge lidh .· av knapp-               På grund av att antalet arhetspl~ceringskon­
27023:          heten på konsulenter, och om detta är              sulenter varit otillräckligt har ma.Q inom ar-
27024:          fallet,                                            hetskraftsförvaltningen försökt sköta handikap-
27025:             ämn;u Regeringen senast) statsför-              pades arbetsplaceringsuppgifter så långt som
27026:         -slaget för å~ 1981 uppta ett tillräcldigt          möjligt ioom ramen för den normala arhets-
27027:        . 11tort anslag.för avlönande av nya arbets-         förmedlingsve.rksamheten. I detta syfte har
27028:          placeringskonsulenter , vid arbetskrafts-          man hl.a. · bildat ett särskilt system med stöd-
27029:          byråer?                                            personer för dessa uppgifter, främst inom de
27030:                                                             områden, där antalet.konsulenter är lägst. Ge-
27031:     Som svar på,.detta spörsmål anför jag vörd-             nom dessa arrangemang kan ma,n dock inte
27032: samt följande:                                              sköta de svåraste prohlemfallen. En bidragande
27033:    Arbetshandikappade personers ·· möjligheter              orsak till detta har varit att arhetsförmedlings-
27034: till arbetsplacering har försvagats. Trots att an-          verksamheten fått kontinuer~igt nya och krä-
27035: talet arbetshandikappade arbetssökande vid ar-              vande uppgifter; varför också · den sedvanliga
27036: betsförmedlingen ökat med 65 % från år 1970                 arhetsförmedlingen··Iidit av persorialbristen.
27037: ( 10 000 · sökande) tili år 1979 ( 16 500 sökan-              · Trots att kommissionen 'för handikappades
27038: de) , har antalet arbetsplli.ceringar under samma           arhetsinsatser heräknat hehovet av. specialtjäns-
27039: period minskat från 5 300 tili · 3 700 place-               teinän för denna uppgift tili 100, kunde den,
27040: ringar, dvs. med30 %. Samtidigt har arbetspla-              främst på ·grund av statens hegränsade finari-
27041: ceringamas art ändr~lts så, att en·· allt större            sieringsmöjligheter, endast föreslå inrättaride av
27042: andefav placeringarna har åstadkotriri1its genom            35 nya konsulenttjänster utöver de nuvarande
27043: spedålarrangemang · .eller i forn1 av ··skyddat             48 under feniårsperioden 1980-1985·: Arhets-
27044: arbete;     ' ·'   .. . '        .     . .. :.. '           kraftsministeriet strävat: efter ah få' åtmiristone
27045:  · At~ p1ac~ta: ~rl;eJshan~ikappå~~ ,.}iersonet i           de .av .koiniTiissioneti för~sTa~a l)ersonalöl<-
27046: arbete: ·är;: såsom ·sporsniåls~tå1latri!i' :könst~u:rat,   ni~~~ia genomförda . pet \.Sttin4ll!ggiind~ . pto!
27047: en kiävånde öC:h högkvalifketad uppgift. beni:ia            ö_lefllet me~ , handtkapp~des '~p1acenn~ i arhete
27048: verksamhet sköts av särskilda arbetspla'cerings-            ~t dt>ck brtsten' pa' atbet~,rl.ntser: ·   '       ·
27049:                                                                                          •' ~     ~   '.
27050: konsulenter, som är sammanlagt 48 inom ar-
27051:                                                                                                            ,,   f.
27052:       Helsingfors den 13 juni 1980.
27053: 
27054:                                                                          Arbetskraftsminister Arvo Aalto
27055:                                               1980 vp.
27056: 
27057: Kirjallinen kysymys n:o 365.
27058: 
27059: 
27060: 
27061: 
27062:                                   Salminen ym.: Erään päivähoitajan erottamisesta Lohjan kun-
27063:                                      nassa.
27064: 
27065: 
27066:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27067: 
27068:    Maamme lainsäädäntö takaa jokaiselle kansa-       opettajana toimivan lastenhoitaja Hely Vilppu-
27069: laiselle uskonnonvapauden. Tämän oikeuden to-        lan 90 päiväksi 'sen johdosta, että hän kieltäytyi
27070: teutumista tulee viranomaisten valvoa.               uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, osallistu-
27071:    Käytännössä ei uskonnonvapaus toteudu mm.         masta päiväkodin uskontokasvatukseen ja us-
27072: maamme koululaitoksessa ja päivähoidon pii-          konnollista sisältöä omaaviin lasten merkkipäi-
27073: rissä. Eri uskontokuntiin kuuluvat tai uskonto-      vien viettotapoihin. Asianomainen oli esittänyt,
27074: kuntiin kuulumattomat ovat eriarvoisessa ase-        että päiväkodin sisäisellä työnjaolla voitaisiin
27075: massa evankelisluterilaisen kirkon jäseniin ver-     syntynyt ongelma ratkaista. Tähän ei kuiten-
27076: rattuna olipa sitten kyse oppilaista tai opetta-     kaan suostuttu vaan asia vietiin kunnanhallituk-
27077: jista. Ainoa tapa millä uskonnonvapaus käytän-       seen, joka ryhtyi rankaisutoimenpiteisiin.
27078: nössä voidaan toteuttaa koulutuksen ja kasva-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärje>-
27079:  tuksen piirissä on tunnustuksellisen uskonnon-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esnämm.'!
27080: opetuksen ja uskontokasvatuksen poistaminen          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27081: kokonaan opetussuunnitelmista ja kasvatusta-         vaksi seuraavan k)"symyksen:
27082:  voitteista. Tiedot käynnissä olevasta opetus-
27083:  suunnitelmien uusimisesta ja päivähoidon kas-                On'ko Hallitus tietoinen Lohjan kun-
27084:  vatustavoitteiden määrittelystä kertovat valitet-          nanhallituksen suorittamasta uskonnon-
27085:  tavasti päinvastaisista pyrkimyksistä.                     vapauslain rikkomisesta ja
27086:     Huolestuttava uskonnonvapauden loukkaus,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27087:  josta on mahdollista muodostua ennakkotapaus               ryhtyä Hely Vilppulan oikeuksien tur-
27088: ellei asiaan puututa, tapahtui Lohjan kunnassa              vaamiseksi ja laittomuuden oikaisemi-
27089: kun kunnanhallitus päätti erottaa lastentarhan              seksi?
27090:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
27091: 
27092:                Marja-Liisa Salminen                              Mikko Kuoppa
27093: 
27094: 
27095: 
27096: 
27097: 0880007938
27098: 2                                              1980 vp.
27099: 
27100: 
27101: 
27102: 
27103:                          E d u s k u n n a n !H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27104: 
27105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten periaatteiden mukaan toteutetaan uskonnol-
27106: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lisia asioita käsittelevät tuokiot, elleivät joiden-
27107: olette 27 päivänä toukokuuta päivätyn kirjeen-       kin lasten vanhemmat erityisesti toivo muuta
27108: ne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         ohjelmaa lapsilleen esimerkiksi joulu- ja p3ä-
27109: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      siäiskertomuksen ajaksi. Päiväkodin uskonto-
27110: Marja-Liisa Salmisen ym. näin kuuluvasta kir-        kasvatuksen pääperiaatteina on, että vastataan
27111: jallisesta kysymyksestä n:o 365:                     lasten kysymyksiin, kerrotaan lapsille juhlapäi-
27112:                                                      vien merkityksestä ja välitetään heille tietoa
27113:           Onko Hallitus tietoinen Lohjan kun-        kulttuuriperinteeseen liittyvistä uskonnollisi~ta
27114:        nanhallituksen suorittamasta uskonnon-        tavoista sekä keskustellaan lasten kanssa per-
27115:        vapauslain rikkomisesta ja                    heen piirissä tutuiksi tulleista kirkollisista toi-
27116:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mituksista.
27117:        ryhtyä Hely Vilppulan oikeuksien tur-             Parlamentaariset voimasuhteet huomioon ot-
27118:        vaamiseksi ja laittomuuden oikaisemi-         taen asetetun päivähoidon kasvatustavoitekomi-
27119:        :seksi?                                       tean 17. 6. 1980 julkistetussa mietinnössä ( ko-
27120:                                                      miteanmietintö 1980: 31) lähdetään siitä, että
27121:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          päivähoidossa eri uskontokuntiin kuuluvia ja
27122: taen seuraavaa:                                      uskontokuptien ulkopuolella olevia lapsia ei pi-
27123:    Suomessa on uskonnonvapauslain ( 267/22)          dä erottaa toisistaan uskonnollisen kasvatuksen
27124: mukaan jokaisella oikeus harjoittaa julkisesti ja    vuoksi. Tällainen erottelu olisi epäluontevaa
27125: yksityisesti uskontoa mikäli lakia tai hyviä ta-     huomioon ottaen päivähoidon muu sisältö ja
27126: poja ei loukata. Jos oppilaitoksessa annetaan        voisi aiheuttaa pienissä lapsissa tunteen syrji-
27127: tunnustuksellista uskonnon opetusta, on oppilas      tyksi joutumisesta. Lapsen mahdollinen tiettyyn
27128: vapautettava edusmiehen vaatimuksesta sellai-        uskonnolliseen vakaumukseen ohjaaminen on lä-
27129: sesta uskpnnonopetuksesta. Kyseinen säädös ei        hinnä lapsen kodin asia, sen sijaan päivähoidon
27130: kuitenkaan koske opettajia. Kirjallisessa kysy-      tehtävä on yleisempi. Päivähoidon henkilökun-
27131: myksessä tarkoitetun lastenhoitajan uskonnon-        nalla tulee kuitenkin olla tietoa uskonnosta osa-
27132: vapauslain mukaista uskonnonvapautta ei ilmei-       na suomalaista kulttuuriperinnettä, jotta se voi-
27133: sesti voitane katsoa rikotun.                        si vastata lasten mielissä nouseviin uskonnon
27134:    Vastaanottaessaan virkansa on lastenhoitaja       piiriin kuuluviin kysymyksiin ja ohjata suvaitse-
27135: sitoutunut noudattamaan päiväkotitoimintaa           vaisuuteen ja erilaisten vakaumusten, myös ei-
27136: koskevia lakeja, asetuksia, ohje- ja johtosääntöjä   uskonnollisten, kunnioittamiseen.
27137: sekä muita tehtävään liittyviä säädöksiä ja oh-          Avara ja suvaitsevaisuuteen ohjaava uskon-
27138: jeita. Sosiaalihallitus on päiväkotien uskonto-      nollinen kasvatus, joka ei loukkaa lasten van-
27139: kasvatusta koskevassa suosituksessaan vuodelta       hempien vakaumusta, ei ajaudu myöskään risti-
27140: 1975 lähtenyt siitä, että päiväkotien uskonto-       riitaan päivähoidon työntekijän henkilökohtai-
27141: kasvatuksessa on otettava huomioon kotien            sen vakaumuksen kanssa. Uskonnollinen kasva-
27142: asenteet ja odotukset. Opettajien on kunnic>i-       tus komitean ehdottamalla tavalla edellyttää
27143: tuksella suhtauduttava erilaisiin hänen omasta       päivähoidon henkilökunnalta koulutuksessa saa-
27144: kannastaan poikkeaviin arvomaailmoihin. Kir-         tua tietoa uskonnollisen kasvatuksen tavoitteis-
27145: kollisiin tapahtumiin liittyvien asioiden esittely   ta ja toteuttamisesta samoin hienotunteisuutta
27146: liittyy päiväkodin säännölliseen toimintaan. Us-     lasten ohjaamisessa ja yhteistyökykyä lasten
27147: kontokasvatus on muun kasvatuksen tavoin lap-        vanhempien kanssa. Uskontokasvatuksen tavoit-
27148: sen kokonaisvaltaista ohjausta ja on vaikea          teet on muotoiltu niin avarasti edellä mainitussa
27149: eriyttää opetusta erilaisten uskonnollisten tai      komiteanmietinnössä, ettei koulutuksessa komi-
27150: ei-uskonnollisten näkemysten mukaan. Tällais-        tean mielestä ole aihetta erivapauteen uskon-
27151:                                               N:o 365                                               3
27152: 
27153: nollisen kasvatuksen osalta ja että pätevyys        ta millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään ko. työn-
27154: päivähoitotyön toteuttamiseen on riippumaton        tekijään nähden. Työpaikan ja laajemminkin
27155: siitä, mikä on työntekijän elämänkatsomuksel-       kunnan sisäisin tehtäväjärjestelyin tulisi kuiten-
27156: linen vakaumus.                                     kin mahdollisimman pitkälle pyrkiä siihen, että
27157:    Mitä sitten tulee kunnallisen viranhaltijan      työntekijä ei joutuisi kohtuuttomien toimenpi-
27158: kieltäytymiseen viranhoitoon kuuluvista tehtä-      teiden kohteeksi henkilökohtaisen vakaumuk-
27159: vistä, on kunnallisen päätöksenteon asia ratkais-   sensa vuoksi.
27160:      Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1980.
27161: 
27162: 
27163:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
27164: 4                                            1980 vp.
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27170: 
27171:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ciper genomförs de tillfällen, vid vilka religiösa
27172: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       frågor behandlas, om inte föräldrarna till vissa
27173: av den 27 maj 1980 tili vederbörande medlem         barn särskilt önskar annat program för sina
27174: av statsrådet översänt avskrift av följande av      barn, t.ex. vid de tilifällen då jul- och påsk-
27175: riksdagsledamot Marja-Liisa Salminen m. fl. un-     berättelser tas upp. Huvudprinciperna när det
27176: dertecknade spörsmål nr 365:                        gäller daghemmets religionsfostran är att man
27177:                                                     besvarar barnens ,frågor, berättar om helgernas
27178:           Är Regeringen medveten om den             betydelse och förmedlar kunskap om religiösa
27179:        överträdelse av religionsfrihetslagen som    seder som hänför sig till det kulturella arvet
27180:        Lojo kommun gjort sig skyldig tili och       samt tillsammans med barnen diskuterar kyrk-
27181:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      liga förrättningar som barnen blivit bekanta
27182:        ta i syfte att trygga Hely Vilppulas rät-    med inom familjen.
27183:        tigheter och rätta lagstridigheterna?            1 det betänkande som 17. 6.1980 offentlig
27184:                                                     gjordes av den med beaktande av parlamen-
27185:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tariska styrkeförhållanden tilisatta kommitten
27186: samt anföra följande:                               för utformning av uppfostringsprinciper för
27187:     Enligt religionsfrihetslagen (267 /22) har i    dagvården (kommittebetänkande 1980: 31) är
27188: Finland envar rätt att offentligt och enskilt       utgångspunkten, att barn i barndagvård, vilka
27189: öva religion, såvida lag eller god sed inte         hör tili olika trossamfund eller står utanför
27190: kränks. Meddelas i en läroanstalt konfessionell     trossamfunden, inte för skiljas från varandra
27191: religionsundervisning, skall elev på yrkande av     på grund av religiös fostran. En sådan åtskill-
27192: målsman befrias från sådan religionsundervis-       nad skulle vara onaturlig med beaktande av
27193: ning. Det ifrågavarande stadgandet gäller likväl    dagvårdens övriga innehåll och skulle kunna
27194: inte lärare. Det kan uppenbarligen inte anses,      leda till att småbarnen kände sig diskrimina-
27195: att religionsfriheten, sådan den anges i reli-      rade. En eventuell handledning av barnet fram
27196: gionsfrihetslagen, har kränkts när det gäller       tili en speciell religiös övertygelse är närmast
27197: den i spörsmålet avsedda barnavårdaren.             en angelägenhet för barnets hem, dagvårdens
27198:     Då barnavårdaren tillträdde sin tjänst för-     uppgift är däremot mera allmän. Dagvårdens
27199: band hon sig att iaktta de lagar, förordningar,     personai bör likväl ha kunskap om religionen
27200: reglementen och instru'ktioner som gäller dag-      som en del av det finländska kulturarvet ·för
27201: hemsverksamheten samt andra stadganden och          att kunna besvara de frågor på det religiösa
27202: anvisningar i anslutning tili verksamheten. So-     området, som uppstår i barnens sinne, och för
27203: cialstyrelsen har i sin rekommendation år 1975      att kunna lära barnen tolerans och aktning för
27204: om daghemmens religionsfostran utgått i från        olika övertygelser, också de icke-religiösa.
27205: att hemmens inställningar och förväntningar             En religiös fostran som är vidsynt och leder
27206: bör beaktas när det gäller daghemmens reli-         tili tolerans och som inte stöter den övertygelse
27207: gionsfostran. Lärarna bör inte en respektfull       som barnens föräldrar företräder, leder inte
27208: hållning tili olika slag av värdevärldar, vilka     heller tili konflikter med den personliga över-
27209: skiljer sig från deras egna ståndpun:kter. Pre-     tygelse som en arbetstagare inom dagvården
27210: sentation av frågor i anslutning tili kyrkliga      omfattar. Religiös fostran, sådan den framställs
27211: tilidragelser hör tili daghemmets regelbundna       i kommittt!ns förslag, förutsätter att personalen
27212: verksamhet. Religionsfostran innebär, på sam-       inom barndagvården genom sin utbildning er-
27213: ma sätt som annan uppfostran, en helhetspräg-       håller kunskap om den religiösa fostrans mål
27214: lad handledning och det är svårt att diffe-         och om förverkligandet av dem liksom också
27215: ren:tiera undervisningen enligt olika religiösa     finkänslighet då det gäller att leda barnen och
27216: eller ickereligiösa synsätt. Enligt dylika prin-    samarbetsförmåga med barnens föräldrar.
27217:                                              N:o 365                                             5
27218: 
27219: Målen för religionsfostran har utformats så vid-   tili tjänsteutövningen kan konstateras, att det
27220: sträckt i det ovannämnda kommittebetänkan-         ankommer på den kommunala beslutsfattningen
27221: det, att det enligt kommittens åsikt inte finns    att avgöra vilka åtgärder som bör vidtas be-
27222: skäl tili dispens för religiös fostran inom ut-    träffande den ifrågavarande arbetstagaren. Man
27223: bildningen och att kompetensen för fullföljande    borde likväl genom inre arrangemang på arbets-
27224: av dagvårdsarbetet är oberoende av arbets-         platsen och i vidare omfattning inom kom-
27225: tagarens livsåskådning och övertygelse.            munen så långt som möjligt sträva tili att en
27226:    Vad beträffar en kommunal tjänsteinne-          arbetstagare inte utsätts för oskäliga åtgärder
27227: havares vägran i fråga om uppgifter som hör        på grund av sin personliga övertygelse.
27228:      Helsingfors den 27 juni 1980.
27229: 
27230: 
27231:                                                                Minister Katri-Helena Eskelinen
27232:                                               1980 vp.
27233: 
27234: Skriftligt spörsmål nr 366.
27235: 
27236: 
27237: 
27238: 
27239:                                   Bärlund m. fl.: Om fortsatta verksamhetsförutsättningar och
27240:                                      arbetsro för regionplansförbunden i Nyland.
27241: 
27242: 
27243:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
27244: 
27245:    Frågan om regionplaneringssystemets fram-         a:lltför mycket sker enligt loikala motiv inom
27246: tid i Finland har redan i åratal knutits tillläns-   ramen för nuvarande planeringsförvaltning.
27247: förvaltningsreformen. Reformeringen av läns-             Promemorian tili inrikesministeriet från Hel-
27248: förvaltningen har dock låtit vänta på sig, vi:Iket   singfors regionplansförbund visar tydligt att
27249: gjort att ma:n på sina håll börjat ställa ikrav på   förbundet med sina krav på organisationsänd-
27250: särreformer inom regionplaneringen. Dessa krav       ringar i planeringen strävar til:l en försvagning
27251: har uppenbarligen även fått näring a:v stats-        av de lokala oeh regiona:la intressen i krans-
27252: rådets diskussioner om delreformering av läns-       områdena i Nyland. För de kretsar som före-
27253: förvaltningen i första hand med ta:nke på sjuk-      träder dessa kransområden, viLka också annars
27254: husförvaltningen och 1änsindelningen.                ofta har svårt att hävda sig gentemot Star-
27255:     I Nyland har det oklara läget vad gäller         helsingfors, fra:mstår den här strävan som oac-
27256: regionplaneringens organisering i framtiden          ceptabel. För att återställa arbetsron för tjänste-
27257: föran:lett upprepade utspel från Helsingfors         männen oeh förtroendemännen i de existerande
27258: regionplansförbunds sida med framställningar         regionplaneförbunden samt för att lugna stäm-
27259: om å ena sidan utvidgning av detta region-           ningarna i de nyländska kransområdena vore
27260: planeförbunds område och å andra sidan om            det nödvändigt att erhålla klart besked av inri-
27261: tili ooh med sa:mmanshgning av al:la region-         kesministeriet om ministeriets inställning tili
27262: planeförbund i Nyland.                               läget. För kransområdenas regionplaneförbund
27263:     De tre övriga regionplaneförbunden i Ny-         måste målet vara att få fortsätta verka enligt
27264: land -      förbundet för de tvåsprå:kiga och        nuvarande organiseringsprinciper, särskilt som
27265: svensika kommunerna i västra Nyland, förbun-         länstörvaltningsreformen i fråga om planerings-
27266: det för de finskspråkiga kommunerna i västra         ärendena fortfarande tycks 1igga långt i fram-
27267: Nyland samt Östra Nylands regionplansför-            tiden.
27268: bund - har en:hälligt tagit avstånd från Hel-            Med hänvisning ti11 ovansagda och 37 § 1
27269: singfors regionplansförbunds avsikter. De tre        mom. riksd'agsordningen förelägger underteck-
27270: förbunden för kransområdena i Nyland menar           nade följande spörsmål att besvaras av veder-
27271: att de brister Helsingfors regionplansförbund        börande medlem av statsrådet:
27272:  hänvisar tili bäst kan lösas inom ramen för
27273: nuvarande system med hjälp av ett närmare                       Avser Regeringen att trygga fortsatta
27274:  samarbete mel'lan förbunden.                               veriksa:mhetsförutsättningar och arbetsro
27275:     I maj 1980 har Helsingfors regionplans-                 för de existerande regionplanef6rbunden
27276: förbund än en gång visat a:ktivitet för justering           i Nyland i en:Iighet med nuvarande
27277:  av regionplaneringsorganisationen i Nyland. En             gränser för dessa kommunalförbund
27278:  promemoria i frågan har bland annat tiHställts             ellet
27279:  inrikesministeriet. Där hänvisas tili att plane-               ämnar Regeringen vidta åtgärder för
27280:  ringen i Ny:larid inte bea:ktar helhetens intres-          ändring av regionplaneringens organi-
27281:  sen tillräckligt med nuvarande organisering.                sation i Nyland utgående från Helsing-
27282:  Vidare anser man att skärgårdens utnyttjande               fors regionplansförbunds framställningar
27283:                                                             i ärendet?
27284:       Helsingfors den 27 maj 1980.
27285: 
27286:                Kaj Bärlund                                       Matti Hakala
27287:                Henrik Westerlund                                 Elisabeth Rehn
27288: 088000859C
27289: 2                                              1980 vp.
27290: 
27291: Kirjallinen kysymys n:o 366.                                                               Suomennos.
27292: 
27293: 
27294: 
27295: 
27296:                                   Bärlund ym.: Uudenmaan seutukaavaliittojen työrauhasta ja toi-
27297:                                       mintaedellytyksistä.
27298: 
27299: 
27300:                          Ed u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
27301: 
27302:     Kysymys seutukaavasuunnittelujärjestelmän         siitä ilmenee, että saariston käyttö tapahtuu
27303: tulevaisuudesta on Suomessa jo vuosia 'kytketty       liian paljon pa~kahlisten tarkoitusperien poh-
27304: lääninhallintouudistukseen. Lääninhallinnon uu-       jalta nykyisen suunnitteluhallinnon puitteissa.
27305: distaminen on kuitenkin viivästynyt, mikä on             Helsingin seutukaavalii.ton sisäasiainministe-
27306: johtanut siihen, että eräillä tahoilla on alettu      riölle jättämä muistio osoittaa selvästi sen, että
27307: esittää seutusuunnittelun erityisuudistuksia kos-     liitto suunnittelun järjestelyn muuttamista kos-
27308: kevia vaatimuksia. Näitä vaatimuksia ovat il-         kevin vaatimuksin pynkii paikaHisten ja alueel-
27309: meisesti ravinneet myös valtioneuvostossa käy-        listen intressien hdkentämiseen Uudenmaan
27310: dyt keskustelut lääninhallinnon osauudistuk-          kehäalueilla. Niistä piireistä, jotka edustavat
27311: sista, ensi kädessä silmälläpitäen sairaalahallin-    näitä kehäalueita, joiden myös muutenkin on
27312: toa ja lääninjakoa.                                   usein vaikeata puolustautua Suur-Helsinkiä vas-
27313:     Uudellamaalla seutusuunnittelun järjestelyä       taan, tämä pyrkimys ei ole hyväksyttävissä. Jotta
27314: sista, ensi kädessä silmälläpitäen sairaalahallin-    voitaisiin palauttaa virkamiesten ja luottamus-
27315: heuttanut Helsingin seutukaavaliiton taholta          miesten työrauha olemassaolevissa seutukaa-
27316: toistuvia toimenpiteitä, jotka ovat sisältäneet       valiitoissa sekä mielialojen rauhoittamiseksi
27317: esityksiä toisaalta tämän seutukaavaliiton            Uudenmaan kehäalueella olisi välttämätöntä
27318: alueen laajentamisesta ja toisaalta jopa ehdo-        saada sisäasiainministeriöitä selvä ilmoitus mi-
27319:  tuksia kaikkien Uudellamaalla toimivien seutu-       nisteriön suhtautumisesta tähän tilanteeseen.
27320: kaavaliittojen yhdistämisestä.                        Kehäalueiden seutukaavaliittojen päämääränä
27321:     Ko~me muuta Uudenmaan seutukaavaliittoa           täytyy olla o~keus jatkaa toimintaansa nykyis-
27322: - Länsi-Uudenmaan kaksikielisten ja ruotsin-          ten järjestöperiaatteiden puitteissa, eten!kin kun
27323: kielisten kuntien liitto, Länsi-Uudenmaan suo-        lääninhallintouudistus suunnitteluasioiden osal-
27324:  menkielisten kuntien liitto sekä itäisen Uuden-      ta näyttää olevan kau1kaises.sa tulevaisuudessa.
27325: maan seutukaavaliitto -        ovat yksimielisesti        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
27326:  torjuneet Helsingin seutukaavaliiton suunnitel-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
27327: mat. Uudenmaan kehäalueiden kolme liittoa             taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
27328:  ovat sitä mieltä, että ne puutteet, joihin Hel-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27329: singin seutukaavaliitto viittaa, voidaan parhai-
27330:  ten ratikaista nykyisen järjestelmän puitteissa                Aikooko Hallitus turvata jatkuvat
27331: liittojen välisen lähemmän yhteistyön avulla.                toimintaedellytykset ja työrauhan Uudel-
27332:     Vuoden 1980 toukokuussa Helsingin seutu-                 lamaalla olevi'lle seutukaavaliitoille näi-
27333:  kaavaliitto on jalleen 1kerran osoittanut aktiivi-          den :kuntainHittojen nykyisten rajojen
27334:  suutta Uudenmaan seuturkaavasuunnittelujärjes-              puitteissa, vai
27335:  telmän uudistamisessa. Asiassa on mm. jätetty                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27336:  muistio sisäasiainministeriölle. Siinä viitataan            siin seutusuunnittelun hallinnon muut-
27337:  siihen, että Uudellamaalla tapahtuva suunnit-               tamiseen Uudellamaalla Helsingin seutu-
27338:  telu ei riittävästi huomioi kokonaisuuden                   kaavaliiton asiassa tekemien esitysten
27339:  intressejä nykyjärjestelmän vaHitessa. Lisäksi              pohjalta?
27340:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1980.
27341: 
27342:                 Kaj Bärlund                                       Matti Hakala
27343:                 Henrik Westerlund                                 Elisabeth Rehn
27344:                                              N:o 366                                                 3
27345: 
27346: 
27347: 
27348: 
27349:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27350: 
27351:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Aluksi: seutukaava-alueet perustettiin verrat-
27352: mainitussa tarkoituiksessa Te, Herra Puhemies,      tain suppeina. Niinpä UudeNeroaalle syntyi var-
27353: olette 27 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn          sinaisesti neljä ja Varsinais-Suomeen kolme seu-
27354: kirjeenne n:o 1019 ohelJa toimittanut va'ltio-      tukaava1iittoa. Sittemmin seutukaava-alueet on
27355: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     määrätty vähintään talousmaaikunnan käsittä-
27356: kansanedustaja Kaj Bärlundin ym. kirjallisesta      viksi. Myös Varsinais-Suomen 'kolme seutu-
27357: kysymyksestä n:o 366, jossa tiedusteHaan:           kaavaHittoa on yhdistetty yhdeksi. Siten enää
27358:                                                     vain Uudellamaalla seutukaavoitusta suoritetaan
27359:           Aikooko Hallitus turvata jatkuvat         suppea-a:laisten seutukaava-alueiden puitteissa.
27360:        toimintaedellytykset ja työrauhan Uudel-         Sisäasiainministeriölle on 23 päivänä touko-
27361:        lamaaUa olevHle seutukaavaliitoille näi-     kuuta 1980 toimitettu Helsingin seutukaava-
27362:        den kuntainliittojen nykyisten rajojen       liitossa laadittu muistio Uudenmaan seutukaava-
27363:        puitteissa, vai                               aluejaon muuttamisesta.
27364:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Sisäasiainminister1ö ei pidä nY'kyistä seutu-
27365:        siin seutusuunnittelun ha:llinnon muut-       kaava-aluejakoa UudeHamaaHa tyydyttävänä. Si-
27366:        tamiseen Uudellamaalla Helsingin seutu-       säasiainministeriössä on tämän vuoksi eri yh-
27367:        ikaavaliiton asiassa tekemien esitysten       teyksissä tehty selvityksiä Uudenmaan seutu-
27368:        pohjalta?                                     kaava-aluejaon kehittämisestä. Ministeriön käsi-
27369:                                                      tY'ksen mukaan seutukaava-ailuejaon tarkistami-
27370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         .nen edellyttää kuitenrkin kuntien taholla ratkai-
27371: taen seuraavaa:                                      suun kypsymistä niin, että se voidaan tehdä
27372:    Raikennuslain 18 § :n nojalla sisäasiainminis-    riittävän yhteisymmärryksen pohjalta. Lisäksi
27373: teriö määrää seutu:kaava-alueet. Seutukaava-         on edellytett.ävä, että ennen toimenpiteisiin ryh-
27374: alueen rajat tulisi määrätä siten, että siihen       tymistä väliportaanhallinnon uudistamiseen liit-
27375: kuuluvat kunnat muodostavat taiousmaantie-           tyvät eräät kysymykset selkiintyvät nykyises-
27376: teelJisesti ja muutoin tarkoituksenmukaisen ko-      tään. Tällä hetkellä ei näytä olevan edellytY'ksiä
27377: konaisuuden. Mahdollisuuksien mukaan seutu-          seutukaava-aluejaon tarkistamiskysym~sen esil-
27378: kaava-alueen tulisi käsittää lääni taikka läänin     le ottamiselle.
27379: tulisi jakaautua kahteen tai useampaan seutu-
27380: kaava-alueeseen.
27381:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1980.
27382: 
27383:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
27384: 4                                            1980 vp.
27385: 
27386: 
27387: 
27388: 
27389:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27390: 
27391:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         tivt begränsade. I Nyland bildades sålunda fyra
27392: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och i Egentliga Finland tre regionplansförbund.
27393: nr 1019 av den 27 maj 1980, tili vederbörande       Det har sedermera faststä:Hts att regionplane-
27394: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      områdena skall omfatta minst en ekonomisk
27395: jande av r1ksdagsman Kaj Bärlund m. fl. under-      region. Ä ven de tre regionplansförbunden i
27396: teoknade spörsmål nr 366:                           Egentliga Finland har sammanslagits. Det är
27397:                                                     sålunda endast i Nyland som regionplaneringen
27398:           Avser Regeringen att trygga fortsatta     slker inom ramen för begränsade regionplane-
27399:        veriksamhetsförutsättningar och arbetsro     områden.
27400:        för de existerande regionplaneförbunden         Ministeriet för inri:kesärendena har den 23
27401:        i Nyland i enlighet med nuvarande            maj 1980 från Helsingfors regionplansförbund
27402:        gränser för dessa kommunalförbund            tillställts en promemoria angående ändring av
27403:        ellet                                        indelningen i regionplaneområden i Nyland.
27404:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Ministeriet för inrikesärendena anser den nu-
27405:        ändring av regionplaneringens organi-        varande inde1ningen i regionplaneområden i
27406:        sation i Nyland utgående från Helsing-       Nyland vara otillfredsställande. På grund här-
27407:        fors regionplansförbunds framställningar     av har man i ministeriet för inrikesärendena
27408:        i ärendet?                                   i olika sammanhang gjort utredningar om
27409:                                                     utvecklande av indelningen i regionplaneom-
27410:    Såsom svar på detta spörsmå:l får jag vörd-      råden i Nyland. Enligt ministeriets uppfatt-
27411: samt anföra följande:                               ning är förutsättningen för justeringen av in-
27412:    Med stöd av 18 § byggnadsiagen ger minis-        delningen i regionplaneområden dock att lös-
27413: teriet för inrikesärendena förordnande om upp-      ningen på kommunhåll får mogna så att den
27414: görande av regionplan. Gränserna för region-        kan genomf.öras utgående från tillräokligt sam-
27415: planeområdet bör fastställas så, att därtill hö-    förstånd. En ytterligare förutsättning är att
27416: rande kommuner bildar en ekonomiskgeogra-           vissa frågor i anslutning tf11 mellaninstansför-
27417: fisk odh i övrigt ändamå:lsenlig helhet. I mån      valtningsreformen ännu får klarna innan åtgär-
27418: av möjlighet bör regionp[aneområdet omfatta         der kan vidtas i ärendet. Det förefaJ.ler för när-
27419: ett län ellet ett län bör uppdelas i två ellet      varande att inte finnas förutsättningar att upp-
27420: flere regionplaneområden.                           ta frågan om justering av indelningen i region-
27421:    Regionplaneområdena var ursprungligen rela-      planeområden till behandling.
27422:      Helsingfors den 25 september 1980.
27423: 
27424:                                                                          Minister ]. Koikkalainen
27425:                                              1980 vp.
27426: 
27427: Kirjallinen kysymys n:o 367.
27428: 
27429: 
27430: 
27431: 
27432:                                  Eenilä: Kansanedustajan -oikeudesta muuhun valtion virkaan
27433:                                     vielä 63 vuotta täytettyään.
27434: 
27435: 
27436:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
27437: 
27438:    Kansanedustaja Vennamo Jaa kesäkuussa            palvelussuhdettaan enää sen jälkeen, kun hän
27439: 1980 eläkkeelle tullineuvoksen virasta täyttäes-    saavuttaa yleisen eläkeiän, 63 vuotta, ainakaan
27440: sään 67 vuotta, mikä on valtion virassa olevan      mikäli hänellä tällöin jo on oikeus täyteen eläk-
27441: pakollinen eroamisikä.                              keeseen virastaan.
27442:    Yleinen eläkeikä valtion palveluksessa ole-         Kun asia kansanedustaja Vennamon tapauk-
27443: villa on 63 vuotta. Tällöin virkamiehellä on        sen johdosta on tullut ajankohtaiseksi on syytä
27444: siis oikeus päästä eläkkeelle.                      viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
27445:    Kansanedustajan tehtävä on muodostunut           menttiin esittää kunnioittaen valtioneuvoston
27446: miltei ympärivuotiseksi. Siksi kansanedustajaksi    asianomaisen jäsenen vastattavaksi <seuraava ky-
27447: valittu ei voikaan luottamustehtävänsä ohessa       symys:
27448: hoitaa virkaansa, vaan valtion palveluksessa ole-
27449: van kansanedustajaksi valitun tehtäviä väliaikai-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27450: sesti hoitamaan valitaan säännönmukaisesti toi-            kansanedustaja voi säilyttää valtion vir-
27451: nen henkilö. Kansanedustajan virka- tai työsuh-            kansa sen jälkeen, kun hänellä on
27452: de valtioon säilyy, samoin oikeus eläkkeeseen              oikeus 63 vuotta täytettyään päästä
27453: sillä, että kansanedustajalle maksetaan virkava-           eläkkeelle virasta, jota hän ei voi hoitaa
27454: pauden ajalta 2/3 palkasta.                                kansanedustajana toimiessaan, onko tä-
27455:    Ei kuitenkaan liene olemassa perusteita sille,          mä Hallituksen mielestä tarpeen ja tar-
27456: että kansanedustaja säilyttäisi virkansa tai toi-          koituksenmukaista vai
27457: mensa, kunnes saavuttaa ns. pakollisen eläke-                 mihin toimenpitdsiin Hallitus aikoo
27458: iän, 67 vuotta. Koska hän ei voi virkatehtä-               ryhtyä asian johdosta?
27459: viään hoitaa, ei liene aiheellista jatkaa hänen
27460:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
27461: 
27462:                                             Paula Eenilä
27463: 
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 0880007949
27468: 2                                            1980 vp.
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                         E d u s k u n 'n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27474: 
27475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      minen aikaisemmin ehkä aiheutti edustajantoi-
27476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       men hoitamiselle.
27477: olette 29 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn             Virkaehtosopimuksen mukaan valtion virka-
27478: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        miehelle, joka on estynyt hoitamasta virkaansa
27479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kansanedustajan tai muun julkisen tehtävän
27480: edustaja Paula Eenilän näin kuuluvasta kirjal-      vuoksi, josta ei ole lupa kieltäytyä, maksetaan
27481: lisesta kysymyksestä n:o 367:                       sanotulta keskeytysajalta 70 % kiinteästä palk-
27482:                                                     kauksesta.
27483:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Valtion eläkelain (280/66) 6 §:n mukaan
27484:        kansanedustaja voi säilyttää valtion vir-    eläkeajaksi valtion eläkelain mukaista eläkettä
27485:        kansa sen jälkeen, kun hänellä on            varten luetaan myös aika, jonka työ tai viran-
27486:        oikeus 63 vuotta täytettyään päästä          toimitus on ollut keskeytyneenä kansanedusta-
27487:        eläkkeelle virasta, jota hän ei voi hoitaa   jan tai julkisen tehtävän vuoksi, josta ei ole
27488:        kansanedustajana toimiessaan, onko tä-       lupa kieltäytyä.
27489:        mä Hallituksen mielestä tarpeen ja tar-         Lainsäädännössä ei ole asetettu rajoituksia
27490:        koituksenmukaista vai                        kansanedustajaksi valitun oikeudelle säilyttää
27491:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      virkansa 63 vuoden iän saavutettuaan. Virka-
27492:        ryhtyä asian johdosta?                       mies on velvollinen eroamaan virasta pakollisen
27493:                                                     eroamisiän saavutettuaan, joka tavallisesti on
27494:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ylempi kuin eläkeikä. Valtion virkamiesten ylei-
27495: taen seuraavaa:                                     nen eroamisikä on 67 vuotta ja se koskee myös
27496:                                                     kansanedustajaksi valittua virkamiestä.
27497:    Valtion viran tai toimen haltijan palkkauk-         Säännökset kansanedustajaksi valitun oikeu-
27498: sesta annetun lain ( 1030/42) 10 §:n säännök-       desta säilyttää virkansa ovat nykyisin hallituk-
27499: sen mukaan kansanedustajan toimeen valittu          sen mielestä tarkoituksenmukaiset. Kansanedus-
27500: valtion viran tai toimen haltija on tänä aikana     tajana toimivan virkamiehen virkasuhdetta ei
27501: estynyt virkaansa tai tointansa hoitamasta. Vi-     ole tarpeen katkaista vielä siinä vaiheessa, kun
27502: ran tai toimen haltija vapautuu edustajantoi-       hän saavuttaa eläkeiän. Oikeutta virkasuhteen
27503: men vuoksi lain nojalla virkansa tai toimensa       jatkamiseen eroamisikään saakka puoltavat sa-
27504: hoitamisesta tänä aikana. Käytännössä asian-        mat seikat kuin yleensäkin oikeutta viran säilyt-
27505: omainen viranomainen päätöksellään myöntää          tämiseen kansanedustajaksi valitsemisen jäl-
27506: virkavapauden, mutta viranomaisella ei ole vir-     keen. Kansanedustajana toimivan virkamiehen
27507: kavapauden myöntämisessä harkintavaltaa. Vir-       oikeus palkkaukseen virasta tänä aikana perus-
27508: kasuhdetta valtioon ei siten voida edustajantoi-    tuu virkaehtosopimukseen, joka on syntynyt
27509: men vuoksi päättää.                                 työmarkkinaosapuolten kesken, eikä hallitus voi
27510:    Kansanedustajaksi valitun oikeus säilyttää       sitä yksipuolisesti muuttaa. Kun sellainen virka-
27511: tuona aikana virkasuhteensa liittyy myös valtio-    vapausaika, jolta suoritetaan palkkausta, lue-
27512: päiväjärjestyksen säännöksiin. Valtiopäiväjärjes-   taan virkavapauden syystä riippumatta aina hy-
27513: tyksen 12 §:n mukaan edustajaa älköön kieliet-      väksi eläkettä varten, myöskään eläkelainsää-
27514: täkö valtiopäiville saapumasta ja edustajana toi-   dännön muuttamista kansanedustajana toimivan
27515: mimasta. Tuon säännöksen yhtenä tarkoitukse-        virkamiehen eläkeoikeuden osalta ei ole pidetty
27516: na on ollut poistaa ne esteet, joita viran hoita-   tarkoituksenmukaisena.
27517:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1980.
27518: 
27519: 
27520:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
27521:                                               N:o 367                                               3
27522: 
27523: 
27524: 
27525: 
27526:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27527: 
27528:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen           Enligt tjänstekollektivavtalet beta:las åt
27529: anget har Ni, Herr Talman, med Edet sktivelse       statens tjänsteman som ät föthindtad att sköta
27530: av den 29 maj 1980 tili vederbötande medlem         sin tjänst tili följd av riksdagsmannaskap ellet
27531: av statstådet övetsänt avskrift av följande av      annat sådant offentligt uppdtag som inte får
27532: riksdagsman Paula Eenilä undertecknade spörs-       avsägas, 70 % av den fasta lönen undet nämn-
27533: mål nt 367:                                         da avbrutna tjänsteperiod.
27534:                                                        Enligt 6 § lagen om statens pensioner (280/
27535:           Är Regeringen medveten om att en          66) räknas tili pensionstiden föt pension enligt
27536:        riksdagsman kan behålla sin statliga         lagen om statens pensioner även den tid, då
27537:        tjänst efter det att han, sedan han fyllt    atbete eller ,tjänstgöring vatit avbrutna på
27538:        63 år, har rätt att bli pensionetad ftån     grund av riksdagsmannavärv eller offentligt
27539:        sin tjänst, som han inte kan sköta tili      uppdtag, som inte fåt avsägas.
27540:        följd av riksdagsmannaskap, är detta en-      - 1 lagstiftningen finns ingen begränsning för
27541:        1igt Regeringens åsikt nödvändigt och        den tili riksdagsman valdas tätt att behålla sin
27542:        ändamånsenligt och                           tjänst eftet fyllda 63 åt. En tjänsteman ät skyl-
27543:           vilka åtgätder ämnar Regetingen           dig att avgå ftån sin tjänst då han uppnåt ob-
27544:        vidta med anledning av saken?                ligatotisk avgångsåldet, viiken i allmänhet ät
27545:                                                     högte än pensionsåldetn. Den allmänna av-
27546:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vötd-       gångsåldetn föt statens tjänstemän är 67 åt och
27547: samt anföta följande:                               detta gället även tjänstemän som valts till riks-
27548:    Enligt stadgandet i 10 § lagen om avlöning       dagsmän.
27549: i statens tjänster eller befattningar ( 1030/42)        Stadgandena om den tili riksdagsman valdas
27550: är innehavare av statlig tjänst eller befattning,   tätt att behålla sin tjänst är enligt regeringens
27551: som blivit vald att sköta tiksdagsmannaskap,        åsikt för nätvatande ändamånsenliga. Det ät
27552: under denna tid föthindrad att sköta sin tjänst     inte nödvändigt att avbtyta en som riksdags-
27553: eller befattning. Innehavate av tjänst eller be-    man tjänstgötande tjänstemans tjänsteförhål--
27554: fattning beftias med stöd av lagen på gtund av      lande ännu i det skede då han uppnåt pen-
27555: sitt riksdagsmannaskap ftån skötseln av sin         sionsålder. Rätten att fottsätta tjänsteförhållan-
27556: tjänst eller befattning undet denna tid. I ptak-    det tills avgångsåldern uppnås stöds av samma
27557: tiken beviljar vedetbötande myndighet genom         faktotet som i allmänhet i ftåga om rätten att
27558: sitt beslut tjänstledighet, men myndigheten hat     behålla en tjänst sedan man blivit vald tili riks-
27559: inte ptövningstätt vid beviljande av tjänstledig-   dagsman. En som riksdagsman verkande tjänste-
27560: het. Tjänsteföthållande tili staten kan således     mans tätt att ethålla lön föt sin tjänst undet
27561: inte avslutas tili följd av riksdagsmannaskap.      riksdagsmannaskapet basetat sig på tjänstekol-
27562:     Den tili riksdagsman valdas tätt att undet      lektivavtalet, som tillkommit atbetsmatknads-
27563: denna tid kvarstå vid sitt tjänsteföthållande       pattetna emellan och som tegetingen inte en-
27564:  anknytet även tili tiksdagsotdningens stadgan-     sidigt kan ändta. Då en sådan tjänstledighet
27565: den. Enligt 12 § tiksdagsotdningen må riks-         undet viiken lön erläggs även obetoende av
27566: dagsman inte förvägras att inställa sig vid riks-   otsaken tili tjänstledigheten alltid täknas tili
27567:  dag och utöva sitt värv. Ett syfte med detta       godo för pension, hat det inte heller ansetts
27568:  stadgande hat varit att avskaffa det hindet som    ändamålsenligt att ändta pensionslagstiftningen
27569:  handhavandet av en tjänst eventuellt utgjorde      tili den del som gället pensionstätten för som
27570:  för skötseln av riksdagsmannaskap.                 riksdagsman verkande tjänsteman.
27571:      Helsingfors den 18 juni 1980.
27572: 
27573: 
27574:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
27575:                                              1980 vp.
27576: 
27577: Kirjallinen kysymys n:o 368.
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 
27582:                                  Valo ym.: Öljyntorjunnan tehostamisesta.
27583: 
27584: 
27585:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27586: 
27587:     öljyntorjuntaan käytettävien laitteiden idea-   puolustuslaitoksen venekalustolla Svartvikin
27588: ja tuotekehittelyn parissa toimivat henkilöt ja     niemeen.
27589: yritykset ovat joutuneet työskentelemään erit-         Tilanne olisi voitu hallita todella erinomai-
27590: täin suurten vaikeuksien alaisina. Esimerkiksi      sesti, jos öljynkerääjälaitteita olisi ollut enem-
27591: kaksi valtion yritystä Televa ja Finnair Oy         män käytettävissä ja jos ne olisi saatu nopeas-
27592: yrittivät puolentoista vuoden ajan Valtion han-     ti onnettomuuspaikalle. Nykytilanne olisi väl-
27593: kintakeskuksen· tuella toteuttaa öljynkerääjä-      tetty: ei olisi tarpeen laskea kymmenen miljoo-
27594: ideaa, mutta eivät saaneet hankkeelle mistään       nan markan torjuntakustannuksia ja pohtia nii-
27595: rahoitusta. Laitteesta oli valmistettu pienois-     den rahoitusta. Me allekirjoittajat katsomme,
27596: malli, joka toimi erinomaisesti. Laitteen käyt-     että öljyntorjunnan tuntuva tehostaminen vaatii
27597: tökelpoisuus on todettu mm. Valtion hankin-         tehokkaan öljyntorjuntakaluston hankkimista
27598: takeskuksen, merenkulkuhallituksen, sisäasiain-     vähintään jokaiseen sisävesi· ja rannikkosata-
27599: ministeriön palo- ja pelastuspalvelun sekä Tek·     makaupunkiin.
27600: nillisen korkeakoulun asiantuntijoiden taholta.        Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
27601: Lopulta öljynkerääjälaitteita ryhtyi valmista-      sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27602: maan yksityinen yrittäjä.                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27603:     Öljyntorjuntalaite on nyt valmiina ja sitä      vaksi seuraavan kysymyksen:
27604: käytettiin jälkitorjunnassa Espoon ja Kirkko-
27605: nummen merialueella Helsingin edustalla ta-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27606: pahtuneen öljyvahingon jälkeen. Laitteella on-              ryhtyä maassamme kehitettyjen öljyn-
27607: nistutt1in keräämään merestä öljyä huomattava               torjuntalaitteiden hyödyntämiseksi ja
27608: määrä, arviolta noin 20 tonnia. Näin estettiin              sitä kautta öljyntorjunnan huomattavak-
27609: suurien ranta-alueiden saastuminen. öljyä kul-              si tehostamiseksi?
27610:  jetettiin mm. Nesteen veneillä Nesteelle sekä
27611:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
27612: 
27613:          Tauno Valo                    Timo Ihamäki                    Saara Mikkola
27614:          Jalmari T orikka              Erkki Pystynen                  Aila Jokinen
27615:          Helge Saarikoski              Toivo T. Pohjala                Juhani Laitinen
27616:          Sinikka Karhuvaara            Eva-Maija Pukkio                Olavi Nikkilä
27617:          Eeva Kauppi                                                   P. Mäki-Hakola
27618: 
27619: 
27620: 
27621: 
27622: 0880008226
27623: 2                                           1980 vp.
27624: 
27625: 
27626: 
27627: 
27628:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
27629: 
27630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuuluu 2-3 itsenäisesti t01m1van öljynkeruu-
27631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      aluksen hankkiminen. Näiden osalta on aluk-
27632: olette 29 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn         sen mallikokeet tilattu valtion teknilliseltä tut·
27633: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       kimuskeskukselta ja tarkoitus on aikanaan teet-
27634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      tää nämä alukset kotimaisella telakalla.
27635: edustaja Valon ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Öljyntorjuntaorganisaatiotyöryhmä ei tehnyt
27636: sesta kysymyksestä n:o 368:                        varsinaisia toimenpide-ehdotuksia öljyntorjun-
27637:                                                    nan kaluston osalta, vaan lähinnä viittasi me-
27638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     renkulkuhallituksen kalustohankintasuunni tel-
27639:        ryhtyä maassamme kehitettyjen öljyn-        miin vuosille 1980-82. Näiden suunnitelmien
27640:        torjuntalaitteiden hyödyntämiseksi ja       mukaan öljyntorjuntakalustohankintoja tehtäi-
27641:        sitä kautta öljyntorjunnan huomattavak-     siin vuonna 1980 14,6 miljoonalla markalla,
27642:        si tehostamiseksi?                          vuonna 1981 11,7 miljoonalla markalla ja
27643:                                                    vuonna i982 13,9 miljoonalla markalla. Valta-
27644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     osa näistä varoista käytettäisiin monitoimi-
27645: seuraavaa:                                         aluksen ja öljynkeräilyalusten hankkimiseen.
27646:    Öljyvahinkojen torjunnan kehittämistä on            Öljyntorjuntakalustoa hankkiessaan viran-
27647: viimeksi selvittänyt kauppa- ja teollisuusminis-   omaiset ovat pyrkineet kaikin tavoin tuke-
27648: teriön 21. 11. 1979 asettama öljyntorjuntaorga-    maan kotimaista tuotekehittelyä ja suunnanneet
27649: nisaatiotyöryhmä, joka jätti ministeriölle mie-    valtaosan hankinnoistaan kotimaisille yrityksil-
27650: tintönsä 16. 5. 1980. Mietinnössä on kiinnitet-    le. Monivuotinen yhteistyö muun muassa No-
27651: ty huomiota myös öljyntorjuntakaluston riittä-     kia Oy:n kanssa on johtanut kotimaisen öljyn-
27652: vyyden turvaamiseen. Työryhmä toteaa, että         kerääjän, kotimaisten puomien jne. valmistuk-
27653: Suomessa tarvitaan merioloja varten suunnitel-     seen. Myös öljyntorjunnnassa tarvittavien alus-
27654: tua erityiskalustoa, jotta Itämeren suojeluso-     ten hankinnat on tehty tai tehdään yhteistyös-
27655: pimuksen velvoitteet voitaisiin täyttää.           sä kotimaisten telakoiden kanssa.
27656:    Vuoden 1978 IV lisämenoarvioon sisältyi-            Kysymyksessä ilmeisesti viitataan Paavo Vuo-
27657: kin suunnitelma, jonka mukaan merenkulku-          riston kehittämään öljynkerääjään, jonka kevääl-
27658: hallitukselle tulisi hankkia öljyvahinkojen tor-   lä 1980 on Vuoriston idean pohjalta toteutta·
27659: juntakalustoja vuoden 1980 loppuun mennessä        nut Rolate Oy. Alkuperäinen idea ja pienois-
27660: yhteensä 10,5 miljoonalla markalla. Vuoden         malli esiteltiin merenkulkuhallitukselle jo elo-
27661: 1979 II lisämenoarviossa tätä määrää korotet-      kuussa 1978 keksijän ja Finnairin Savonlinnan
27662: tiin 16,2 miljoonaan markkaan ja vuoden 1980       tehtaan toimesta. Tässä yhteydessä merenkul-
27663: varsinaisessa tulo- ja menoarviossa öljyvahin-     kuhallituksen edustajat totesivat, että laite on
27664: kojen torjuntakalustojen hankintaohjelmaa on       periaatteeltaan samanlainen kuin merenkulku-
27665: muutettu siten, että kalustoa hankitaan yhteen-    hallitukselle vuonna 1970 hankittu norjalaista
27666: sä 24,2 miljoonalla markalla.                      valmistetta oleva Trygve Thune -laite.
27667:    Edellä mainitun suunnitelman toteuttaminen          Rolate Oy:n kehittämän laitteen käyttöön
27668: on jo varsin pitkällä. öljyntorjunnan perusyk-     liittyy kuitenkin eräitä rajoituksia:
27669: siköksi on suunniteltu ns. monitoimialusta, joka       - Laite toimii hyvin vain kun tuuli on
27670: toimisi öljyntorjunnan johtokeskuksena sekä        1-2 beaufortin luokkaa ja aallokko pientä,
27671: huolto- ja tukialuksena samoin kuin kerätyn        sillä laitteen merikelpoisuus on huono ja keräi-
27672: öljyn käsittely- ja varastointitilana. Mainittu    lyteho pienenee aallokon kasvaessa,
27673: monitoimialus on tilattu Oy Laivateollisuus            - Itsenäisen laitteen keräilyteho on pieni
27674: Ab:n telakalta Turusta. Lisäksi suunnitelmaan      (aukko noin 2,3 metriä). Laite vaatii puomien
27675:                                              N:o 368                                                     3
27676: 
27677: käyttöä tai että öljy muuten on keräytynyt ra-         Tässä yhteydessä voidaan myös todeta, että
27678: jatulle alueelle,                                   kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt
27679:    - Nestemäinen öljy kerääntyy hyvin kui-          vuoden 1981 tulo- ja menoarvioon 300 000
27680: luun ja on sieltä helposti siirrettävissä, mutta    markan määrärahaa jää- ja talviolosuhteissa
27681: kiinteämpi tavara ( esim. raskas polttoöljy, jo-    käytettävien öljyntorjuntamenetelmien tutki-
27682: hon on sekoitettu turvetta) on siirron kannal-      musta varten. Myös näiden tutkimusten tulok-
27683: ta ongelma, jota Rolate-laitteessa ei ole rat-      set tulisivat aikanaan hyödynnettäviksi suoma-
27684: kaistu.                                             laisten yritysten toimesta. Yleiset tuotekehitys-
27685:    Tämän laitteen käyttöön liittyvät rajoitukset    määrärahat ovat luonnollisesti myös käytettä-
27686: ovat aiheuttaneet sen, että vaikka periaate on      vissä vientikelpoisen Öljyntorjuntakaluston ke-
27687: ollut kauan tunnettu eivät tähän per.iaatteeseen    hittämistyöhön.                              ·
27688: perustuvat laitteet ole yleistyneet eri maiden         Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
27689: öljyntorjuntakalustossa. Erityisen ongelmallisek-   parhaillaan toteutetaan varsin mittavaa oljyn~
27690: si on osoittautunut kerätyn öljyn pois siirtä-      torjuntakaluston hankintasuunnitelmaa. ·Tätä
27691:  minen. Helsingin edustalla tapahtuneen öljy-       suunnitelmaa toteutettaessa on jouduttu totea-
27692:  vahingon yhteydessä tämä kysymys ratkaistiin       maan, että markkinoilla oleva öljyntorjuntaka-
27693:  käyttämällä varusmiehiä, jotka kukin vuorol-       lusto on usein puutteellista. Tämäi:i vuoksi han-
27694:  laan lapioivat 15 minuuttia sitkasta öljyä kui-    kinnat on pyritty tekemään ··mahdollisimman
27695:  lusta. Mainittu järjestely ei kuitenkaan täysin    suuressa määrin (?ljyntorjuritaviranomaisten ja
27696:  vastanne tehokkaalle öljynkerääjälle asetettavia   suomalaisten yritysten välisenä yhteistyönä. Tä-
27697:  vaatimuksia. Näiden puutteittensa ja norjalai-     män yhteistyön tuloksena on saatu aikaan tuo-
27698:  sen veneen käyttökokemusten vuoksi Paavo            tekehittelyä, . joka eräissä tapauksissa j_ohtanee
27699:  Vuoriston tekemää keksintöä ei aikanaan suo-        ja on jo ·johtanut ·myös· vientitöimit:uk~iin.­
27700:  siteltu teolliseen tuotantoon. Rolaten toteutta-   Myös tulevaisuudessa on tarkoitus· jä'tkaå-tatä
27701:   massa öljynkerääiässä nämä puutteet ovat edel-     kotimaisten yritysten kanss:a suoritettUa yhteis-
27702:  leen jäljellä.                                      työtä.
27703:       Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1980.
27704: 
27705:                                                                         Ministeri T< Kvikkal.ainen
27706: 
27707: 
27708: 
27709: 
27710:                                                                                                    <   -'·'·
27711: 4                                             1980 vp.
27712: 
27713: 
27714: 
27715: 
27716:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27717: 
27718:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        olja. Fartyget har beställts från Oy Laivateol-
27719: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            lisuus Ab:s varv i Åbo. Vidare omfattar pla-
27720: velse av den 29 maj 1980 till vederbörande           nen anskaffandet av 2 a 3 självständiot fung-
27721: medlem av statsrådet för avgivande av svar           erande oljesamlingsfartyg. Modelltester~a skall
27722: översänt avskrift av följande av riksdagsman         utföras av statens tekniska forskningscentral
27723: Valo m. fl. undertecknade spörsmål nr 368:           och det är meningen att dessa fartyg beställs
27724:                                                      i sinom tid från inhemskt varv.
27725:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Arbetsgruppen för organisering av oljebe-
27726:        ta för att den oljebekämpningsmateriel       kämp~ing~n inkom i fråga om bekämpningsc
27727:        som utvecklats i vårt land skall kunna       matenel mte med egentliga åtgärdsrekommen-
27728:        nyttiggöras och oljebekämpningen på så       dationer utan närmast åberopade sjöfartsstyrel-
27729:        sätt betydligt effektiveras?                 sens materielanskaffningsplaner för åren 1980
27730:                                                     -1982. Enligt sagda planer skulle värdet av
27731:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       ~essa ansk~f~ningar för oljebekämpning uppgå
27732: anföra följande:                                    ~111 14,6 milJoner mark år 1980, tili 11,7 mil-
27733:     Utvecklandet av bekämpningen av oljeskador      Joner mark år 1981 och till 13,9 miljoner
27734: har senast utretts av den arbetsgrupp som han-      mark år 1982. Den övervägande delen av med-
27735: dels- och industriministeriet tillsatte för orga-   len skulle användas för anskaffning av ett far-
27736: nisering av vår oljebekämpning 21. 11. 1979.        tyg med blandad verksamhet samt oljesamlings-
27737: Arbetsgruppen har i sitt betänkande, vilket         fartyg.
27738: den överlämnade till ministeriet 16. 5. 1980            Myndigheterna har vid anskaffande av olje-
27739: f~st sig bl:a. vid tryggandet av oljebekämp~        bekämpningsmateriel strävat till att på allt sätt
27740:                                                     understödja inhemsk produktutveckling och har
27741: rungsmater1elens tillräckl,ighet. Arbetsgruppen
27742: konstaterar, att i Finland ,behövs för sjöför-      r~kt~t den största delen av sina beställningar
27743: hållanden planerad specialmateriel för att de       tlll mhemska företag. Det mångåriga samarbe-
27744: förpliktelser som Östersjökonventionen innebär      tet med t.ex. Oy Nokia Ab har lett till byg-
27745: skall kunna uppfyllas.                              gandet av en inhemsk oljesamlare, inhemska
27746:     Fjärde tilläggsbudgeten för år 1978 innefat-    oljebommar osv. Även anskaffningarna av olje-
27747: tade faktiskt en plan, enligt viiken för sjö-       bekämpningsfartyg har utförts eller kommer att
27748: fartsstyrelsen borde fram tili slutet av år 1980    utföras i samverkan med inhemska varv.
27749: anskaffas materiel för bekämpning av oljeska-           I spörsmålet hänvisas uppenbarligen till den
27750: dor tili ett värde av sammanlagt 10,5 miljo-        av Paavo Vuoristo utvecklade oljesamlaren, vii-
27751: ner mark. I andra tilläggsbudgeten för år 1979      ken Oy Rolate Ab förverkligade på basen av
27752: höjdes sagda belopp till 16,2 miljoner mark         Vuoristos ide våren 1980. Den ursprungliga
27753: och i statsförslaget för år 1980 har anskaff-       iden jämte miniatyrmodell presenterades av
27754: ningsprogrammet för oljebekämpningsmateriel         uppfinnaren och Finnairs Nyslottsfabrik för
27755: vidare ändrats så, att sådan materiel skall an-     sjöfartsstyrelsen redan i augusti 1978. Repre-
27756: skaffas för sammanlagt 24,2 miljoner mark.          sentanterna för sjöfartsstyrelsen konstaterade i
27757:     Ovannämnda pian har redan förverldigats         sammanhanget, att apparaten är i princip ana-
27758: till en rätt stor del. Såsom grundenheten för       log med den norska apparaten Trygve Thune,
27759: oljebekämpning har planerats tjäna ett fartyg       som anskaffats för sjöfartsstyrelsen år 1970.
27760: med blandad verksamhet, vilket skc;lle fung-            Användningen av den av Rolate utvecklade
27761: era som ett ledningscentrum för oljebekämp-         apparaten har dock vissa begränsningar:
27762: ning, som ett service- och basfartyg och som            - Apparaten fungerar bra endast då vind-
27763: ett utrymme för hantering och upplagring av         styrkan är 1 a 2 beaufort och sjögången svag,
27764:                                               N:o 368                                               5
27765: 
27766: emedan apparatens sjövärdighet är dålig och          finning tili industriell produktion. I den av
27767: samlingskapaciteten minskar i takt med att           Rolate förverkligade oljesamlaren är dessa bris-
27768: sjögången hårdnar.                                   ter fortsättningsvis olösta.
27769:    - En enstaka apparat har liten samlings-             I detta sammanhang må också konstateras,
27770: kapacitet ( öppn.ingen bara ca 2,3 meter). Ap-       att handels- och industriministeriet har före-
27771: paraten förutsätter användning av bom eller          slagit att i statsförslaget för år 1981 skulle
27772: att oljan på annat sätt samlats tili ett begrän-     intas ett anslag på 300 000 mk för forskning
27773: sat område.                                          av lämpliga oljebekämpningsmetoder för is- och
27774:    - Flytande olja går lätt att samla i klyf-        vinterförhållanden. Ä ven i fråga om dessa
27775: tan och befordra vidare, medan bränslen med          forskningar skulle finska företag J sinom tid
27776: större viskositet ( t.ex. tung brännolja inblandad   komma att få utnyttja resultaten. Också de
27777: med torv) utgör, i vad flyttbarheten beträf-         allmänna produktutvecklingsanslagen står själv-
27778: far, ett problem tili vilket Rolates apparat inte    fallet att använda för utvecklandet av expor-
27779: medfört någon lösning.                               terbar oljebekämpningsmateriel.
27780:    Begränsningarna tili användningen av ifråga-         På basen av vad ovan sagts kan regeringen
27781: varande apparat har orsakat att ehuru princi-        konstatera, att den anskaffningsplan som nu-
27782: pen har varit känd länge, har därpå baserade         förtiden håller på att genomföras i fråga om
27783: apparater inte slagit igenom J olika länders ol-     oljebekämpningsmateriel är rätt omfattande.
27784: jebekämpningsmateriel. Ett speciellt stort pro-      Man har vid förverkligandet av planen fått se,
27785: blem har visat sig utgöra bortskaffningen av         att oljebekämpningsmaterielen i marknaden är
27786: redan samlad olja. I samband med oljeskadan          i månget fall bristfällig. Därför har man för-
27787: inför Helsingfors löstes detta problem genom         sökt utföra anskaffningarna i så stor utsträck-
27788: anlitande av beväringar, vilka i tur och ord-        ning som möjligt under samarbete mellan olje-
27789: ning för 15 minuters tid Öste viskos olja ur         bekämpningsmyndigheterna och finska företag.
27790: klyftan. Nämnda arrangemang torde dock inte          Samarbetet har resulterat i en produktutveck-
27791: helt motsvara de krav som bör kunna ställas          ling, som i vissa fall torde leda och har .::edan
27792: på en effektiv oljesamlare. Dessa brister och de     lett t.o.m. tili exportleveranser. Meningen är
27793: erfarenheter som man fått med den norska             att detta samarbete med inhemska företag skall
27794: båten gjorde på sin tid att man avhöll sig           fortsätta.
27795: från att rekommendera Paavo Vuoristos upp-
27796:      Helsingfors den 5 september 1980.
27797: 
27798:                                                                         Minister J. Koikkalainen
27799: 
27800: 
27801: 
27802: 
27803: 0880008226
27804:                                              1980 vp.
27805: 
27806: Kirjallinen kysymys n: o 369.
27807: 
27808: 
27809: 
27810: 
27811:                                  Tennilä: Simojärven säännöstelyhankkeiden torjumisesta.
27812: 
27813: 
27814:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27815: 
27816:    Simojärvestä alkava ja Perämereen laskeva        vesistön kalakantojen heikkenemisen. Kun
27817: Simojoki on ainoa kokonaan Suomen puolella          Simojoen kautta juoksutettava vesi vähenisi,
27818: oleva joki, johon lohi merkittävis·sä määrin        veden laatu heikkenisi. Normaalin keväthuuh-
27819: nousee. Lähes kahdensadan kilometrin pitui-         telun jäädessä pois joki tulisi nopeasti saastu-
27820: sesta Simojoesta ja noin sadan neliökilometrin      maan. Säännöstely tulisi vaikeuttamaan ranta-
27821: laajuisesta Simojärvestä voidaan edelleen pyytää    asukkaiden maanviljelystä ja aiheuttaisi myös
27822: mm. nahkiaista, siikaa, muikkua, taimenta, har-     metsämaiden vettymistä.
27823: justa ja monia muita kalalajeja.                       Simojärven säännöstely aiheuttaisi siis erit-
27824:    Ranuan ja Simon kunnan asukkaat ovat nyt         täin suuria menetyksiä tavallisille ihmisille ja
27825: aiheellisesti huolissaan suunnitelmista säännös-    s~ksi tästä hankkeesta on luovuttava ja joen
27826: tellä Simojärveä. Tätähän vesihallituksen aset-     entisöimistä on jaukettava. Epävarmuuden pois-
27827: taman Lapin vesien käyttöä selvittäneen työ-        tamiseksi tarvitaan selkeä päätös ja siksi esitän-
27828: ryhmän ehdotus menkitsee. Työryhmä nimit-           kin edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
27829: täin toteaa, että eräs mahdollisuus "olisi Simo-    .37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
27830: järven säännöstely ja tulvavesien kääntäminen       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
27831: I<Gemijokeen, jolloin hankkeesta saataisiin myös    kysymyksen:
27832: voimataloudellista hyötyä". Samoin työryhmä
27833: esittää tutkittavaksi Iso Tainijoen ja Ruonan-                 Mihin toimenp1te1s11n Hallitus a~koo
27834: joen latvaosien kääntämistä Runkausjoen vesis-              ryhtyä torjuakseen hankkeet säännös-
27835: töön.                                                       tellä Simojärveä?
27836:    Simojärven säännöstely aiheuttaisi Simojoen
27837:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1980.
27838: 
27839:                                        Esko-} uhani Tennilä
27840: 
27841: 
27842: 
27843: 
27844: 088000836M
27845: 2                                            1980 vp.
27846: 
27847: 
27848: 
27849: 
27850:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27851: 
27852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tustyön jatkamista ja ehdottanut toimenpide-
27853: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       suosituksissaan, että ves1stön suojelusta ja käy-
27854: olette kirjeellänne 29 päivältä toukokuuta          töstä tulisi laatia vesistöaluekohtainen yleis-
27855: 1980 n:o 1041 lähettänyt valtioneuvoston            suunnitelma.
27856: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         Mainitusta suunnitelmaehdotuksesta käy ilmi,
27857: taja Esko-Juhani Tennilän tekemän seuraavan-        että työryhmä on nähnyt Simojoen vesistön
27858: sisältöisen kysymyksen n:o 369:                     käytön tärkeimmät kehittämistarpeet pääasiassa
27859:                                                     muulta kuin voimatalouskäytön pohjalta. Ensi-
27860:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sijaisesti tulisivat kysymykseen vesistön vir-
27861:        ryhtyä torjuakseen hankkeet säännös-         kistyskäyttömahdollisuuksien ja kalatalouden
27862:        tellä Simojärveä?                            kehittäminen. Vesistön vähäinenkin voimata-
27863:                                                     loudellinen hyväks1käyttö edellyttäisi suunnitel-
27864:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      maehdotuksessa esitetyn mukaisesti jatkoselvi-
27865: seuraavaa:                                          tystä, jonka perusteella vaikutukset muihin
27866:    Tällä hetkellä ei ole vireillä hanketta Simo-    käyttömuotoihin voidaan arvioida. Tällaisen
27867: järven säännöstelemiseksi. Vesioikeus on vuon-      jatkoselvityksen suorittaminen ei kuitenkaan ole
27868: na 1975 kumonnut Simojoen uittosäännön ja           ajankohtainen.
27869: velvoittanut vesihallituksen suorittamaan tar-         Edellä tarkoitettu työryhmän ehdotus ei ole
27870: peelliset kunnostustyöt, jotka on pääosiltaan jo    vielä vesihallituksen virallinen kannanotto,
27871: suoritettu ja joiden on todettu olleen kala-        mitä erityisesti korostettakoon. Vesihallituk-
27872: taloudelle hyödyllisiä.                             sen suositukset tullaan esittämään nyt laadi-
27873:    Vesihallituksen asettama työryhmä on ehdo-       tuo kokonaissuunnitelmaehdotuksen ja siitä eri
27874: tuksessaan Lapin vesien käytön kokonaissuunni-      intressitahoilta pyydettyjen lausuntojen poh-
27875: telmaksi esittänyt Simojoen vesistön kunnos-        jalta.
27876:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1980.
27877: 
27878:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
27879:                                              N:o 369                                               3
27880: 
27881: 
27882: 
27883: 
27884:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27885: 
27886:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       ner tili åtgärder föres1agit att en generalpian
27887: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skri-           som gäller för de o1ika vattendragen skall
27888: velse av den 29 maj 1980 nr 1041 tili veder-        uppgöras för deras skydd och användning.
27889: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         Ur ovan nämnda pl.aneringsförslag framgår
27890: av följande av riksdagsman Esko-Juhani Ten-         att arbetsgruppen har ansett att de viktigaste
27891: nilä ställda spörsmål nr 369:                       utvecklingsbehoven vid användningen av vat-
27892:                                                     tendraget Simojoki i huvudsak gäller annat
27893:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            än energihushållningen. I första hand är det
27894:        vidtaga för att avstyra p1anerna på en       fråga om att utveckla möjligheterna tili fritids-
27895:        reglering av Simojärvi sjö?                  bruk och fiskerihushållningen. Enligt plane-
27896:                                                     ringsförslaget skulle även ett ringa utnyttjande
27897:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av vattendraget i energihushållningen förutsätta
27898: samt anföra följande:                               ytterligare utredningar, på basen av vilka det
27899:    I detta nu finns det inga aktuella p1aner på     vore möjligt att uppskatta verkningarna på de
27900: en reg1ering av Simojärvi. Ar 1975 har vatten-      övriga användningsformerna. Dylika fortsatta
27901: domsto1en upphävt flottningsstadgan för Simo-       utredningar är dock inte aktuella.
27902: joki och ålagt vattenstyrelsen att utföra nöd-         Det bör särskilt framhållas att arbetsgrup-
27903: vändiga underhållsarbeten, vilka redan i huvud-     pens ovan nämnda förslag ännu inte är vatten-
27904: sak är utförda och vilka man konstaterat vara       styrelsens officiella ståndpunkt. Vattenstyrel-
27905: nyttiga för fiskerihushållningen.                   sens rekommendationer kommer att framföras
27906:   Den av vattenstyrelsen tilisatta arbetsgrup-      på hasen av det nu uppgjorda förslaget tiU
27907: pen har i sitt förs1ag tili helhetsplan för an-     helhetsplan och de utlåtanden om det som
27908: vändningen av vattendragen i Lappland fram-         inbegärts från håll som representerar olika
27909: fört att underhållsarbetena i Simojoki vatten-      intressen.
27910: drag ,skall fortsätta och i sina rekommendatio-
27911:      Helsingfors den 22 september 1980.
27912: 
27913:                                                   Joi.-d- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
27914:                                                1980 vp.
27915: 
27916: Kirjallinen kysymys n:o 370.
27917: 
27918: 
27919:                                    Kortesalmi ym.: Äidinkielen yhdeksännen kurssin poistamisesta.
27920: 
27921: 
27922:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27923: 
27924:    Kouluhallitus on julkaissut 28 päivänä hel-            Jos oppimääräsuunnitelman sisältöä joudu-
27925: mikuuta 1980 uuden Jukion opetussuunnitel-             taan toteuttamaan suunniteltua lyhyemmässä
27926: man. Vastoin aiempia ehdotuksia ja kokeiluja           ajassa, taitojen harjo1ttelussa joudutaan tinki-
27927: tässä lukusuunnitelmassa kouluhallitus on pois-        mään. Varsinkin jokaisen oppilaan puhetaidon
27928: tanut äidinkielen yhdeksännen kuJ."ISsin, jolloin      harjoittelu vaatii runsaasti aikaa suurissa luo-
27929: siis äidinkielen kurssimäärä on pudotettu kah-         kissa. Äidi.rrldelen tuntimäärän vähentäminen
27930: deksaan.                                              merkitsee sitä, että suomalaiset edelleen jou-
27931:    Kouluhallitus on siis menetellyt täysin vas-        tuvat tyytymään siihen puhetaitoon, jonka
27932: toin arvovahaisten lukion opetussuunnitelma-          ovat oman sosiaaliryhmänsä jäseninä saaneet
27933: toimikunnan jäsenten, äidinkielen opettajien ja       pystymättä julkisessa esiintymisessään muuta
27934: alan tiedemiesten kantaa.                             kuin lukemaan puheensa suoraan paperista.
27935:    Lukion opetussuunnitelmatoimikunnan mu-            Jos haluamme nimenomaan puhetaidon osalta
27936: kaan yksi lukion neljästä pääperiaatteesta vaa-       päästä muiden kansojen tasolle, emme saa
27937: tii äidinkielen osuuden lisäämistä, koska Suo-        vähentää äidinkielen kursseja lukiosta.
27938: messa äidinkielen osuus Jukion lukusuunnitel-             Myöskään kirjoittamisen opetuksesta ei
27939: massa on pienempi kuin useimmissa muissa               voida karsia. On selvää, että lukion suoritta-
27940: Euroopan maissa ja koska lisäksi äidinkieli on         neen kansalaisen täytyy osata kirjoittaa omalla
27941: keskeisessä asemassa korkean asteen opintojen          äidinkielellään kielellisesti ja asiallisesti moit-
27942: välineenä ja sillä on tävkeä mevkitys persoonal-      teeton ja hyväksyttävä esitys. Hänen kirjoi-
27943: lisuuden kehittymisessä.                              tusta1tonsa tulee olla niin hyvä, että kirjoitta-
27944:    Lukion opetussuunnitelmakomitea vaatii ai-         minen on helppoa ja luonnollista ja että kieli-
27945: van oikein, että lukion suorittamisen tulee an-       virheet eivät heikennä sisällön arvoa.
27946: taa kaikille oppilaille ne tiedot ja valmiudet,           Paitsi koulutuksellisen tasa-arvon kannalta
27947: jotka ovat tarpeen opintojen jatkamiseksi kor-        edellä mainitut taidot ja valmiudet ovat vält-
27948: kean asteen oppilaitoksissa.                          tämättömiä opintojen jatkamiseksi korkean as-
27949:    Lisäksi opetussuunnitelmatoimikunta vaatii,        teen oppilaitoksissa.
27950: että lukion opintojen tavoitteena koulutukselli-          Lukion opetussuunnitelmatoimikunta esittää
27951: sen tasa-arvon kannalta tulee olla oppilaiden         lukion tavoitteiksi lisäksi sen, että lukion tu-
27952: saattaminen koulutuksessa yhdenvertaiseen ase-        lee monipuolisesti kehittää oppilaiden koko per-
27953: maan opi<skelumahdollisuuksien ja jatko-opinto-       soonallisuutta ja ottaa huomioon sekä tiedolli-
27954: jen suhteen.                                          nen, emotionaalinen että toiminnallinen kas-
27955:    Käytännössä koulutuksellisen tasa-arvon edel-      vatusalue. Oppilaan persoonallisuuden tasapai-
27956: lytyksenä on nimenomaan kielellinen tasa-arvo.        noinen kehittäminen jää puutteelliseksi ilman
27957: Jos oppilaalla on puutteita äidinkielen taidossa,     kaunokirjallisuuden tarjoamaa apua. Erityisesti
27958: hän ei ole minkään kouluaineen opiskelussa            krrjallisuus syventää tietojamme siitä, millaisia
27959: tasa-arvoinen äidinkielen taidoissa riittävän ta-     ihmiset voivat olla tai miten ihmiset elävät
27960: son saavuttaneiden kanssa: hänen on vaikea            eri maissa ja ovat eläneet eri aikoina. Taide-
27961: hankkia lukemalla uutta tietoa ja hänen on            teoksen maailmankuva on yleensä monivivah-
27962: vaikea antaa kirjoittamalla näyttöä hallitsemis-      teisempi kuin propagandan keinoin levitetty
27963: taan tiedoista. Koko yhteiskunnassa tiedon-           ja siksi minuuttaan rakentavalle nuorelle käyt-
27964: välityksen lisääntyminen vaatii kykyä valita          tökelpoisempi. Kirjallrsuuden opetuksen avulla
27965: tarpeelliset tiedot ja kykyä yhteistoimintaan.        voidaan kehittää myös tunne-elämää ja edistää
27966: Yhteistyö niin koulutuksessa kuin työelämässä         mielentervey~tä tarjoamalla avartavia elämyksiä.
27967: edellyttää sekä kirjallista että suullista esi!tys-   Mikäli äidinkielen yhdeksäs kurssi karsitaan,
27968: taitoa.                                               nimenomaan kaunokirjallisuuden opetus vähe-
27969: 088000843V
27970: 2                                              1980 vp.
27971: 
27972: nee ja sitä tietä pinnallistuu. Yhteiskuntakehi-      liitaidon hankkimiseen, äidinkielen yhdeksännen
27973: tyksen kannalta seuraukset olisivat valitettavat.     kurssin säilyttäminen lukion opetussuunnitel-
27974: Näin ollen yhtenä lukion taideaineista kirjalli-      massa on täysin väLttämätöntä.
27975: suuden opetusta ei ole tarkoituksenmukaista               Mikäli äidinkielen yhdeksäs kurssi poiste-
27976: ~arsil). sunniteltua vähemmäksi.                      taan, tästä aiheutuu myös monia muita haitta-
27977:     Lukion opetussuunnitelmatoimikunta esittää        tekijöitä. Ensiksrkin kokeilutoiminta on men-
27978: lukion tavoitteeksi vielä sen, että lähtien laaja-    nyt hukkaan. Toiseksi oppikirjatyö on aloitet-
27979: alaisesta kulttuurinäkemyksestä lukio-opintojen       tava alusta. Kolmanneksi työllisyyslaskelmat on
27980: tulee perehdyttää oppilaat keskeiseen kulttuuri-      tehtävä uudelleen. Samoin opettajain koulutuk-
27981: perintöön ja antaa valmiudet kulttuurin eri osa-      sessa tehty uudistussuunnitelma häiriytyy ja
27982: alueiden vastaanottamiseen ja kehittämiseen.          opettajien jatkokoulutus ·viivästyy: Myös oppi-
27983: Kulttuurin merkitystä korostaessaan lukion            määräsuunnitelmat olisi tehtävä uudestaan.
27984: opetussuunnitelmatJOimikunta on J. V. Snellma-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27985: nin ajattelun linjoilla. Kansallisen olemassa-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 monienttiin esi-
27986: olomme perusta ja oikeutus on sen omaperäi-           tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
27987: sessä ja elävässä kulttuurissa. Jokainen sivistys-    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
27988: maa huolehtii kielen ja kansallisen kuLttuurin        myksen:
27989: vaalimisesta. Suomessa äidinkielen opetuksen
27990: tuntimäärä on kansainvälisten tilastojen mu-                     Tietääkö Hallitus, että 28 päivänä
27991: kaan Euroopan alhaisimmalla tasolla.                          helmikuuta 1980 julkistamassaan esi·
27992:     Jos oppilaalla on puutteita äidinkielen tai-              tyksessä lukion uudeksi opetussuunnitel-
27993: doissa, lukion valinnaisilla lisäkursseilla niitä             maksi kouluhallitus on poistanut äidin-
27994: ei voida poistaa, koska kokemuksen mukaan                     kielen yhdeksännen kurssin vastoin ai-
27995: nämä opp1laat tarvitsevat tukiopetusta myös                   kaisempia ehdotuksia ja kokeiluja, ja
27996: vieraissa kielissä ja matematiikassa. Näin ol-                että tämä kouluhallituksen ratkaisu on
27997: len heillä ei ole voimia osallistua vapaaehtoi-               herättänyt laajaa ja oikeutettua levotto-
27998: seen lisäopetukseen. Jo nykyisessä lukiossa ovat              muutta niissä asiantuntijapiireissä ja
27999: olemassa lukusuunnitelmaan kuuluvat harjoi-                   vastuunalaisissa henkilöissä, joiden teh-
28000: tuskurssit, joten nämä lisäkurssit eivät mi-                  tävänä ja velvollisuutena on suomen-
28001: tenkään vastaa opetussuunnitelmasta nyt pois-                 kielisen sivistysperinnön viljeleminen
28002:  tettavaksi aiottua yhdeksättä kurssia.                        ja jatkaminen sekä riittävien valmiuk-
28003:     Lukion viimeisellä luokalla on lukion päättö-             sien antaminen maamme opiskelevalle
28004: kokeen takia käytettävä aikaa kirjoittamisen                   nuorisolle, sekä
28005: opetukseen aivan erityisen tehostetusti. Jotta                    aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
28006: jäi:s[ aikaa myös tietoiseen suullisen esitystaidon           että lukion äidinkielen yhdeksäs kurssi
28007: lisämiseen, persoonallisuuden kehittämiseen,                  kansallisen kulttuurimme kannalta vält-
28008: ja:tko-'Opiskelussa ja työelämässä tarvittavan kie-           tämättömänä säilytetään?
28009:     . Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
28010: 
28011:           J. Juhani Kortesalmi           Pertti Salolainen               Esko Almgren
28012:           P·ekka Vennamo                 Helena Pesola                   Elisabeth Rehn
28013:           Urpo Leppänen                  Ritva Laurila                   Anneli Kivitie
28014:           Veikko Vennamo                 Jalmari Torikka                 Helvi Hyrynkangas
28015:           Anssi Joutsenlahti             Irma Rihtniemi-Koski            Tellervo Koivisto
28016:           Urho Pohto                     Lauri Palmunen                  Impi Muroma
28017:           Amero Juntumaa                 Sauli Hautala                   Mikko Ekorre
28018:         , Veikko Pihlajamäki             Sampsa Aaltio                   Liisa Jaakonsaari
28019:                                              N:o 370                                                3
28020: 
28021: 
28022: 
28023: 
28024:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28025: 
28026:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: h 1 momentissa        Viime vuosina eri puolilla maailmaa tehdyt
28027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sosiolingvistiset tutkimukset ovat osoittaneet,
28028: olette kirjeellänne n:o 1042 30 päivänä touko-      että yksi keskeisistä kansalaisten eriarvoisuu-
28029: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-        teen johtavista syistä on kielenkäyttötaidon
28030: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        erilaisuus. Kyseisillä tutkimuksilla on myös
28031: Kortesalmen ym. tekemän seuraavan kirjallisen       kiistattomasti todettu, että peruskoulun ensim-
28032: kysymyksen n:o 370:                                 mäiselle Iuokalle tulevilla lapsilla on kovin eri-
28033:                                                     laiset valmiudet ja lähtökohdat koulunkäynnin
28034:           Tietääkö Hallitus, että 28 päivänä        aloittamiseen erityisesti äidinkielen osaamisessa.
28035:        helmirkuuta 1980 julkistamassaan esi-        Myöhempää koulunkäyntiä ja sen jälkeistä toi-
28036:        tyksessä lukion uudeksi opetussuunni:tel-    mintaa ajatellen on tärkeätä, että äidinkielen
28037:        maksi: kouluhallitus on poistanut äidin-     taitojen eri osa-alueiden kehittämiseen kiinni-
28038:        kielen yhdeksännen kurssin vastoin ai-       tetään ensisijaista huomiota viimeistään perus-
28039:        kaisempia ehdotuksia ja kokeiluja, ja        koulussa. Tämän jälkeen tapahtuvalla opetuk-
28040:        että tämä kouluhallituksen ratkaisu on       sella on jo vaikeampaa saavuttaa vastaavia tu-
28041:        herättänyt laajaa ja oikeutettua levotto-    loksia. Myös kansainvälinen koulusaavutustut-
28042:        muutta niissä asiantuntijapiireissä ja       kimus eli ns. lEA-tutkimus, johon osallistui
28043:        vastuunalaisissa henkilöissä, joiden teh-    22 maata, osoittaa, että koulumenestys ja taito
28044:        tävänä ja velvollisuutena on suomen-         lukea, kirjoittaa ja puhua kytkeytyvät toisiinsa.
28045:        kielisen sivistysperinnön viljeleminen          Edellä mainituista syistä on tärkeätä, että
28046:        ja jatkaminen sekä riittävien valmiuk-       äidinkielen opetuksen kehittämisen painopiste
28047:        sien antaminen maamme opiskelevatie          on peruskoulussa. Keskiasteen koulutuksen
28048:        nuorisolle, sekä                             uudistukseen liittyvät peruskoulun kehittämis-
28049:           aikooko Hallitus pitää huolen siitä,      toimenpiteet on ajoitettava siten, että lukuvuon-
28050:        että lukion äidinkielen yhdeksäs kurssi      na 1985-86 peruskoulunsa päättävillä on ylei-
28051:        kansallisen kulttuurimme kannalta vält-      nen jatko-opintokelpoisuus keskiasteen oppilai-
28052:        tämättömänä säilytetään?                     toksissa. Yläasteen eriyttämisratkaisun tarkista-
28053:                                                     miseen liittyvät uudelleenjärjestelyt on tarkoitus
28054:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ajoittaa alkavaksi peruskoulun seitsemännen
28055: taen seuraavaa:                                     luokan osalta lukuvuodesta 1983-84 lähtien.
28056:    Keskiasteen kehittämisestä annetun lain             Siinä yhteydessä on toteutettava myös äidin-
28057: ( 474/78) mukaan lukioissa ja ammatillisissa        kielen opetuksen tehostamiseen tarvittavat ope-
28058: oppilaitoksissa järjestettävän opetuksen yleisenä   tusjärjestelyt. Tämä voi tapahtua käytettävissä
28059: tavoitteena on antaa persoonallisuuden moni-        olevan tutkimustiedon ja yläasteella käynnissä
28060: puolisen kehittämisen, yhteiskunnan ja työelä-      olevan kokeilutoiminnan antamien kokemusten
28061: män, ammatinvalinnan ja jatko-opintojen sekä        pohjalta sellaisin opetusratkaisuin, joilla saavu-
28062: kansallisen kulttuurin ja kansainvälisen yhteis-    tetaan käytettävissä oleviin lisäresursseihin näh-
28063: työn edistämisen kannruta tarpeellisia valmiuk-     den koulutuksellisen tasa-arvotavoitteen saa-
28064: sia sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa.            vuttamisen kannalta mahdollisimman hyvät tu-
28065:    Hallituksen käsityksen mukaan hyvä ja mo-        lokset. Kokemukset viittaavat siihen, että pe-
28066: nipuolinen äidinkielen käyttötaito kuuluu kan-      ruskoulussa on annettava koulukohtaiset olo-
28067: salaisen perusoikeuksiin; ilman sitä hän ei         suhteet huomioon ottaen mahdollisuudet käyt-
28068: nyky-yhteiskunnassa selviä niistä erilaisista so-   tää joustavasti hyväksi myös nykyistä pienempiä
28069: siaalisista tilanteista, joihin hän elämässään      äidinkielen opetusryhmiä. Valtakunnallisesti ar-
28070: joutuu.                                             vioiden tämä merkitsee äidinkielen opetukseen
28071: 4                                            1980 vp.
28072: 
28073: käytettävän kokonaistuntimäärän lisäämisestä        seen. Tällöin lukiossa on mahdollista päästä
28074: nykyisestä. Tätä koskevan periaatepäätöksen         myös kirjallisuuden, itseilmaisun ja luovan sa-
28075: valtioneuvosto antoi 14. 8. 1980.                   nankäytön kehittämisessä asetettuihin tavoittei-
28076:    Mikäli peruskoulussa kyetään riittävän te-       siin kahdeksan äidinkielen kurssin avulla eikä
28077: hokkaasti vahvistamaan oppilaiden äidinkielen       siihen tarvita yhdeksää kurssia niin kuin lukion
28078: taitojen eri osa-alueita, on siRoin lukiossa mah-   opetussuunnitelmatoimikunta on ehdottanut.
28079: dollista keskittyä yksinomaan lukion äidinkie-      Nykytilanteeseen verrattuna kyseiset kahdeksan
28080: len opetukselle asetettujen tavoitteiden saavut-    kurssia äidinkieltä kaikilla yhteisenä aineena
28081: tamiseen eikä aikaa jouduta enää käyttämään         merkitsevät äidinkielen opetuksen lisäämistä
28082: peruskoulussa saavutettujen taitojen korjaami-      lukiossa noin 20 tunnilla.
28083:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
28084: 
28085:                                                                   Opetusministeri Pär Stenbäck
28086:                                              N:o 370                                               5
28087: 
28088: 
28089: 
28090: 
28091:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28092: 
28093:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        har visat att en av de centrala orsakerna tili
28094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       medborgarnas bristande jämlikhet är olikheter-
28095: nr 1042 av den 30 maj 1980 tili vederbörande        na i språkfärdighet. I dessa undersökningar har
28096: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      man även obestridligt kunnat konstatera att de
28097: jande av riksdagsman Kortesalmi m.fl. ställda       barn som börjar i grundskolans första klass in-
28098: spörsmål nr 370:                                    nehar mycket olika färdigheter och utgångs-
28099:                                                     punkter för skolstarten i synnerhet i fråga om
28100:           Är Regeringen medveten om att skol-       behärskandet av modersmålet. Med tanke på
28101:        styrelsen i sitt förslag av den 28 februa-   senare skolgång och verksamhet efter skolan är
28102:        ri 1980 tili ny läroplan för gymnasiet       det viktigt att senasti grundskolan fästa primär
28103:        har utelämnat den nionde kursen i mo-        uppmärksamhet på kunskaperna i modersmålet.
28104:        dersmålet i strid med tidigare förslag       Med undervisning, som meddelas efter denna
28105:        och försök och att detta skolstyrelsens      tidpunkt, är det redan svårare att uppnå mot-
28106:        avgörande har väckt en utbredd och be-       svarande resultat. Även den internationella
28107:        rättigad oro bland de sakkunnigkretsar       undersökningen om skolprestationer, dvs. den
28108:        och ansvarskännande personer, vilkas         s.k. IEA-undersökningen, i viiken 22 Iänder
28109:        uppgift och plikt det är att vårda och       deltog, visar att skolframgång och läs-, skriv-
28110:        föra vidare det finska kulturarvet och       och talfärdighet sammanhänger med varandra.
28111:        att åt vårt lands studerande ungdom ge           Av ovan anförda skäl är det viktigt att man
28112:        tiliräckliga färdigheter samt                vid utvecklandet av modersmålsundervisningen
28113:            ämnar Regeringen tillse att den för      lägger tyngdpunkten vid grundskolan. I anslut-
28114:        vår nationella kultur absolut nödvändiga     ning tili utvecklandet av utbildningen på mel-
28115:        nionde kursen i gymnasiet bibehålls?         lanstadiet skall åtgärderna gällande grundsko-
28116:                                                     lans utvecklande förläggas så, att de som går ur
28117:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grundskolan under läsåret 1985-86 har all-
28118: samt anföra följande:                               män behörighet för fortsatta studier i läroan-
28119:    I enlighet med lagen om utvecklande av ut-       stalter på mellanstadiet. Man har för avsikt att
28120: bildningen på mellanstadiet ( 474/78) är det        påbörja omorganiseringen i samband med jus-
28121: allmänna målet för undervisningen i gymnasier       teringen av högstadiets differentieringsavgöran-
28122: och yrkesläroanstalter att meddela sådana fär-      den i grundskolans sjunde årskurs fr.o.m. läs-
28123: digheter som erfordras för ett mångsidigt ut-       året 1983-84.
28124: vecklande av personligheten, med tanke på               I samband härmed skall även de undervis-
28125: samhället och arbetslivet, för yrkesvalet och       ningsarrangeman som är nödvändiga för en ef-
28126: för de fortsatta studierna, samt för främjande      fektiverad modersmålsundervisning förverkligas.
28127: av den nationella kulturen och det interna-         Detta kan på basen av tillbudsstående forsk-
28128: tionella samarbetet samt att främja likställd-      ningsresultat och på högstadiet pågående för-
28129: heten mellan könen.                                 söksverksamhet, ske genom de undervisningsav-
28130:    Enligt regeringens uppfattning hör en god        göranden genom vilka man med avseende på
28131: och mångsidig förmåga att använda moders-           tilibudsstående tiliäggsresurser uppnår möjligast
28132: målet tili en medborgares grundrättigheter;         goda resultat i fråga om att uppnå målet för
28133: utan denna förmåga klarar han sig inte i det        likställdhet inom utbildningen. Erfarenheterna
28134: moderna samhället i de sociala situationer han      pekar på att man i grundskolan med beaktande
28135: råkar i under sin livstid.                          av lokala förhållanden måste få möjlighet att
28136:    Sociolingvistiska undersökningar, som gjorts     smidigt använda även mindre undervisnings-
28137: under de senare åren på olika håll i världen,       grupper i modersmålet än för närvarande. En
28138: 6                                             1980 ~·
28139: 
28140: riksomfattande uppskattning ger vid handen att       som uppnåtts i grundskolan. Härvid är det
28141: detta medför en ökning av det totala antalet         även möjligt att uppnå de mål som ställts för
28142: undervisningstimmar i modersmålet jämfört            utvecklandet av litteraturen, förmågan att ut-
28143: med dagens läge. Statsrådet utfärdade ett prin-      trycka sig och ett skapande framställningssätt
28144: cipbeslut i denna sak den 14. 8. 1980.               med hjälp av åtta kurser i modersmålet, de nio
28145:    Om man i grundskolan lyckas stärka elever-        kurser som läroplanskommissionen för gymna-
28146: nas kunskaper inom modersmålets olika delom-         siet har föreslagit behövs alltså inte. Om man
28147: råden tillräckligt effektivt, möjliggör detta .att   jämför med situationen för närvarande innebär
28148: man i gymnasiet kan koncentrera sig enbart           ifrågavarande, för alla elever gemensamma åtta
28149: på att uppnå målen för gymnasiets modersmåls-        kurser i modersmålet, att modersmålsundervis-
28150: undervisning och att man inte längre behöver         ningen i gymnasiet ökar med ungefär 20 tim-
28151: använda tid tili att korrigera de färdigheter        mar.
28152:      Helsingfors den 23 september 1980.
28153: 
28154:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
28155:                                                1980 vp.
28156: 
28157: Kirjallinen kysymys n:o 371.
28158: 
28159: 
28160: 
28161: 
28162:                                   Kuuskoski-Vikatmaa ym.: , Autoverolain 17 §:n muuttamisesta.
28163: 
28164: 
28165: 
28166:                          E d u s k u n n a n H e r r a · P u h e m i e h e II e.
28167: 
28168:     Autoverolain 17 § :n perusteella on vaikeasti     Tämä edellyttää tietenkin mahdollisimman va-
28169:  näkö" tai · liikuntavammaiselle sekä työssäkäy-      paata liikkumista, mikä· puolestaan on vaikeasti
28170: .välle taikka ammattiopintoja harjoittavalle vam-     keuhkovammaisille mahdollista pääasiassa vain
28171:  maiselle palautettu auton hintaan sisältyvä auto-    omalla autolla. Tämän vuoksi katsommekin,
28172:  vero joko kokonaan tai osittain. Vaikka palau-       että autoverolakia olisi muutettava siten, että
28173:  tettavien summien määrät ovatkin tällä hetkellä      nykyisten vammaisryhmien ohella mm. vaikeasti
28174:  liian alhaisia, helpottaa veron palauttamismeka-     sairaat keuhkoinvalidit, jotka joutuvat käyttä-
28175:  nismi kuitenkin olennaisesti mainittujen invali-     mään Spira-hengityslaitetta, saisivat · osakseen
28176:  dien auton hankintaa. Kuitenkin eräät vaikea-        autoverolain 17 §: ssä säädetyn verohelpo-
28177:  vammaiset, jotka olisivat kipeästi tämän tuki-       tuksen.
28178:  muodon tarpeessa, ovat jääneet sen ulkopuo-             Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-
28179:  lelle. Eräs tällainen ryhmä on vaikeasti sairaat     sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28180:  keuhkoinvalidit, jotka joutuvat käyttämään Spi-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28181:  ra-hengityslaitetta muutaman tunnin välein. Mai-     vaksi seuraavan kysymyksen:
28182:  nittu hengityslaite on kookas ja painaa 10 kiloa
28183:  ja vaatii lisäksi toimiakseen valtakunnan ver-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28184:  kon jännitteen, joten sen käyttö junassa tai                 siin, jotta nykyistä useammat vaikea-
28185:  linja-autossa ei ole mahdollista. Sen sijaan liik-           vammaiset, esimerkiksi vaikeasti sairaat
28186:  kuminen omalla autolla on näille vammaisille                 keuhkoinvalidit, jotka joutuvat käyttä-
28187:  mahdollista myös hengityslaitetta käytettäessä,              maan Spira-hengityslaitetta, tulisivat
28188:  koska mukana voidaan käyttää pitkää jatko-                   osallisiksi autoverolain 17 §: ssä sääde-
28189:  johtoa, jonka avulla voidaan tarvittaessa saada              tystä autoveron palauttamista verovel-
28190:  sähköä huoltoasemalta tai esimerkiksi yksityis-              volliselle invalidille koskevasta vero-
28191:  talouksista.                                                 helpotuksesta ja jotta mahdollisimman
28192:      Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin ja kans-            vapaa liikkuminen ja sen . edellyttämä
28193:  sakäyminen Jähiympäristön kanssa on erityisesti              oman auton hankinta olisi heille mah-
28194:  vammaisille ihmisille ensiarvoisen tärkeätä.                 dollista?
28195:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
28196: 
28197:          Eeva Kuuskoski-Vikatmaa         Ritva Laurila                   Eva-Maija Pukkio
28198:          Ilkka Kanerva                   Heikki Perho                    Tuulikki Petäjäniemi
28199:          Helena Pesola                   Tapio Holvitie
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 
28204: ossooonoH
28205: 2                                           .1980 vp.
28206: 
28207: 
28208: 
28209: 
28210:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
28211: 
28212:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keuksia, koska tällöin lain edellyttämä 60 % :n
28213: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      haitta-aste määräytyy yleisinvaliditeetin perus-
28214: olette 30 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn         teella. Sen sijaan tapauksissa, joissa auto tulee
28215: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       invalidin henkilökohtaiseen käyttöön, palautuk-
28216: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Kuus-    sen saaminen edellyttää liikunta- tai näkövam-
28217: koski-Vikatmaan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      masta johtuvaa vähintään 80 % :n pysyvää
28218: sesta kysymyksestä n:o 371:                        haitta-astetta. Autoverolain 17 § :n tarkoitta-
28219:                                                    mana liikuntavammana pidetään alaraajojen,
28220:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     lonkkien ja lannerangan vammoja ja pysyviä
28221:        siin, jotta nykyistä useammat vaikea-       sairaustiloja. Sen sijaan sisäelin-, sydän- ja
28222:        vammaiset, esimerkiksi vaikeasti sairaat    keuhkosairauksia, vaikka ne välillisesti voivat-
28223:        keuhkoinvalidit, jotka joutuvat käyttä-     kin vaikuttaa henkilön liikkumiskykyyn, ei
28224:        maan Spira-hengityslaitetta, tulisivat      pidetä liikuntavammoina invalidipalautuksen yh-
28225:        Qsallisiksi autoverolain 17 §:ssä sääde-    teydessä. Liikuntavammakäsitteen suppea tul-
28226:        tystä autoveron palauttamista verovel-      kinta johtuu osittain liikuntavamman ja sen
28227:        volliselle invalidille koskevasta vero-     aiheuttaman haitta-asteen vaikeasta määrittele-
28228:        helpotuksesta ja jotta mahdollisimman       misestä, jos myös liikkumista välillisesti hait-
28229:        vapaa liikkuminen ja sen edellyttämä        taavat vammat ja sairaudet otettaisiin huo-
28230:        oman auton hankinta olisi heille mah-       mioon.
28231:        dollista?                                      Invalideihin, jotka eivät voi saada auto-
28232:                                                    veron palautusta autoverolain 17 §:n nojalila,
28233:    Vastauksena kysymykseen ·esitän kunnioitta-     mutta joiden liikkuminen on siinä määrin vai-
28234: en seuraavaa:                                      keutunut, että henkilökohtaisen auton käyttö
28235:    Autoverolain 17 §:n nojalla (L 970/78)          on heille välttämätön, on mahdollista soveltaa
28236: invalidille, jonka liikunta- tai näkövammasta      autoveron huojentamiseksi autoverolain 18 §:n
28237: johtuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 %       yleistä veronhuojennussäännöstä. Tämän lain-
28238: ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee,    kohdan nojalla autovero voidaan palauttaa
28239: voidaan palauttaa autosta peritty autovero,        kokonaan tai osittain, jos hakija esittää hake-
28240: kuitenkin enintään 14 500 markkaa. Samoin          muksensa tueksi kohtuus-, säälittäviä tai muita
28241: invalidille, jolle auton hankinta on hänen toi-    erityisen painavia syitä. Veronpalautuksen suu-
28242: mensa, työnsä tai ammattiin valmistumista var-     ruus määräytyy hakijan taloudelilisen aseman ja
28243: ten tapahtuvan opiskelun hoitamista varten         hänen esittämiensä muiden syiden nojalla.
28244: olennaisen tarpeellinen, voidaan palauttaa            Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
28245: autoveroa. Tällöin edellytetään täyden palau-      autoverolain 17 § :n soveltamisalaa ei ole käy-
28246: tuksen saamiseksi, että invalidin pysyvä haitta-   tännössä mahdollista laajentaa koskemaan jo-
28247: aste on vähintään 60 %. Invalidi, jonka liikun-    kaista vaikeavammaista henkilöä, jonka liikku-
28248: takyky on alataajavammojen vuoksi siten alen-      minen on vamman tai sairauden johdosta vai-
28249: tunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on        keutunut. Muiden kuin liikunta- ja näkövam-
28250: vähintään 40 % ja joka tarvitsee autoa työnsä      maisten henkilöiden mm. keuhkoinvalidien lii-
28251: tai opiskelunsa hoitamista varten, voi saada       kuntaesteisyyden vaikutus autoveron määrään
28252: takaisin 60 % autosta kannetusta autoverosta,      voidaan sen sijaan ottaa huomioon autoverdlain
28253: kuitenkin enintään 9 500 markkaa.                  18 § :n mukaista huojennushakemusta ratkaista-
28254:    Jos vaikeavammainen invalidi tarvitsee autoa    essa. Kysymyksessä tarkoitettujen vammaisten
28255: työnsä tai opiskelunsa hoitamista varten, ei       henkilöauton hankintaa tulisi helpottaa ensi-
28256: invalidipalautuksen saamiseen yleensä liity vai-   sijaisesti suoran tuen muodossa.
28257:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1980.
28258: 
28259:                                                                     Ministeri Pirkko Työläjärvi
28260:                                              N:o 371                                                3
28261: 
28262: 
28263: 
28264:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28265: 
28266:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av den allmänna invaliditeten. Däremot förut-
28267: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           sätts för erhållande av restitution, i de fall då
28268: velse av den 30 maj 1980 tili vederbörande          bilen kommer i invalidens personliga bruk, en
28269: medlem av statsrådet för avgivande av svar          av rörelse ellet synskada förorsakad varaktig:
28270: översänt avskrift av följande av riksdagsman        inva!liditetsgrad som är minst 80 %. Såsom i
28271: Kuuskoski-Vikatmaa m.fl. undertecknade spörs-       17 § lagen om bil- och motorcykelskatt avsedd
28272: mål nr 371:                                         rörelseskada anses skador på benen, höfterna:
28273:                                                     och ländkotorna och därmed förknippade be-
28274:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       stående sjukdomstillstånd. Däremot anses var-
28275:        att flera höggradigt invalidiserade per-     ken sjukdomar i de inre organen eller hjärt-
28276:        soner än för närvarande, tili exempel        och lungsjukdomar, trots att de indirekt nog
28277:        svårt [ungskadade person:er som mås,te       kan inverka på en persons rörelseförmåga, så-
28278:        använda Spira-respirator, skall bli del-     som rörelseskador i samband med återbäringar-
28279:        aktiga av den i 17 § lagen om hil- och       na för invaliditeten. Den snäva tolkningen av
28280:        motorcykelskatt stadgade skattelind-         begreppet rörelseskada beror delvis på att he-
28281:        ringen som gäller bilskatteåterbäring åt     greppen rörelseskada och av rörelseskadan för-
28282:        skattskyldig invalid och för att det skall   orsakad invaliditetsgrad skulle bli svårdefinier-
28283:        vara möjligt för dem att röra sig så         bara i den händelse att också de skador och
28284:        fritt som möjligt och för att de skall       sjukdomar som indirekt hämmar rörelseför-
28285:        kunna skaffa sig en egen bil vilket ut-      mågan skulle beaktas.
28286:        gör en förutsättning för detta?                  I syfte att lindra bilskatten är det möjligt
28287:                                                     att tiliämpa det allmänna skattelindringsstad-
28288:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd-        gandet i 18 § lagen om bil- och motorcykel-
28289: samt anföra följande:                               skatt på sådana invalider som inte kan återfå
28290:    Med stöd av 17 § lagen om bil- och motor-        bilskatt med stöd av 17 § lagen om bH- och
28291: cykelskatt (L 970/78) kan åt invalid, vars av       motorcykelskatt, men vars rörelseförmåga är
28292: rörelse- ellet synskada förorsakade varaktiga       tili den grad försvårad, att personligt bruk av
28293: invaliditetsgrad är minst 80 % och i vars per-      bil är nödvändigt. Med stöd av detta lagrum
28294: sonliga bruk bilen kommer, återbetalas den bil-     kan bilskatten återbäras helt ellet delvis om
28295: skatt som uppburits för bilen, dock högst           sökanden framlägger billighetsskäl, ömmande
28296: 14 500 mk. Likaså kan bilskatt återhetalas åt       ellet andra särskilt vägande orsaker ti!ll stöd
28297: invalid, för viiken anskaffningen av bil fyller     för sin ansökan. Skatteåterbäringens storlek be-
28298: ett väsentligt behov för att han skall kunna        stäms på basen av den sökandes ekonomiska
28299: handha sin befattning ellet sköta sitt arbete       ställning och av honom anförda andra skäl.
28300: ellet sina yrkesutbildningsstudier. För erhållan-       Med stöd av det ovan anförda måste konsta-
28301: det av full ersättning förutsätts härvid att in-    teras, att det inte är möjligt i praktiken att ut-
28302: validens varaktiga invaliditetsgrad är minst        vidga tillämpningsområdet för 17 § lagen om
28303: 60 %. Invalid, vars rörelseförmåga på grund         bil- och motorcykelskatt så, att den omfattar
28304: av skadade ben är så nedsatt, att hans var-         varje höggradigt invalidiserad person, vars rö-
28305: aktiga invaliditetsgrad är minst 40 % och som       relseförmåga på grund av skada ellet sjukdom
28306: behöver bil för att sköta sitt arbete ellet sina    är försvårad. Då man avgör ansökan om skatte-
28307: studier, kan återfå 60 % av den bilskatt som        lättnad i endlighet med 18 § kan man däremot
28308: uppburits för bilen, dock högst 9 500 mk.           beakta hur andra än rörelse- och synskadade
28309:    Om en höggradigt invalidiserad person he-        personers, t.ex. lungskadade personers, svårig-
28310: höver bil för att sköta sitt arbete ellet sina      het att röra sig inverkar på bilskattens belopp.
28311: studier är erhållandet av återbäring på grund       De i spörsmålet avsedda invalidernas anskaff-
28312: av invaliditeten i allmänhet inte förknippat        ning av personbil borde underlättas i första
28313: med svårigheter, ty den invaliditetsgrad på         hand i form av direkt stöd.
28314: 60% som lagen förutsätter, bestäms på basen
28315:      Helsingfors den 16 juni 1980.
28316: 
28317:                                                                       Minister Pirkko Työläjärvi
28318:                                                 1980 vp.
28319: 
28320: Kirjallinen kysymys n:o 372.
28321: 
28322: 
28323: 
28324: 
28325:                                    Tennilä: Ammattikursseja käyvän opiskelijan matkakorvausten
28326:                                       ylärajan korottamisesta.
28327: 
28328: 
28329:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h .e m i e h e 11 e.
28330: 
28331:     Monet ammattikurssilai-set kulkevat kursseil-        Ei voi olla oikeudenmukaista, että ammatti-
28332: la kotoa käsim. Erityisesti perheelHsten osalta        kurssia käyvä joutuu käyttämään matkakuluihin
28333: tätä on pidettävä parhaana ratkaisuna juuri            omia niukkoja varojaan vaan korvattavien mat-
28334: perhesyiden vuoksi. Monien perheellisten mah-          kakulujen ylärajaa tulee tuntuvasti korottaa.
28335: dollisml!S osalli.SJtua ammattikurssille on sit~       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
28336: paitsi suora·staan riippuvainen siitä, että kurs-      1 moment:tiin viitaten esitänkin valtioneuvos•
28337: sia voi käydä kotoa käsin.                             ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
28338:     Ammattikurssilaisille maksetaan matkakorva-        van kysymyksen:
28339: uksia kuitenkin vain linja-autotaksan mukaan
28340: 50 km:iin saakka. Päivittäisek:si korvaukseksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28341: muodostuu näin korkeintaan 16 mk. Tämä ei                     ryhtyä kotoa käsin ammattikursseilla
28342: läheskään kaikissa tapauksissa riitä peittämään               kulkevhlle maksettavien matkakorvaus-
28343:  todellisia matkakuluja erityisesti silloin jos kuJ-          ten ylärajan korottamiseksi?
28344:  ku tapahtuu omalla autolla varsinkin kun ben-
28345:  siinin hinta jatkuvas,ti nousee.
28346:       Helsing1ssä 30 päi-vänä toukokUJUta 1980.
28347: 
28348:                                           Esko-Juhani Tennilä
28349: 
28350: 
28351: 
28352: 
28353:  088000795A
28354: 2                                            1980 vp.
28355: 
28356: 
28357: 
28358: 
28359:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
28360: 
28361:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis'Sa   ki lasketaan käyttämällä perustana jurkisten lii-
28362:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kenneväHne~den liikennemaksuja. Matkakustan-
28363: olette 30 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn         nubet korvataan junalippujen hintojen mu-
28364: .kirjeenne ohella to1mittanut valtioneuvoston      kaan, mikäli junan käyttö on mahdollista, muu-
28365:  asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     toin laskentaperusteena ovat linja-autolippujen
28366:  edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta     hinnat. Linja-autotaksojen mukainen päivittäis-
28367:  kirjallisesta kysymyksestä n:o 372:               ten matkakustannusten korvausten yläraja on
28368:                                                    täLlä hetkellä 16 markkaa, mutta nousee 1. 7.
28369:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     1980 lukien 18 markkaan. Oman auton käyt-
28370:        ryhtyä kotoa käsin ammattikursseilla        tökorvauksia ei ole yleensä maksettu. Vastaa-
28371:        ~mlkeville maksettavien matkakorvaus-
28372:                                                    vanlainen käytäntö on monessa muussa valtion
28373:        ten ylärajan korottamiseksi?                soor1ttamassa matkakorvaukses.sa.
28374:                                                        Erityisistä syistä, mikäli koulutukseen osal-
28375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ~istuminen ei muutoin ole ollut mahdohlista, on
28376: vasti seuraavaa:                                   kuitenkin työvoimaministeriön erillisen päätök-
28377:    TyöLlisyyslmulutuksesta annetun asetuksen       sen perusteella maksettu lähinnä :saamelais-
28378:  (206/76) 38 §:n mukaan ammattikurssin oppi-       alueen työllisyyskoulutukseen osallistuvien kurs-
28379: laalle voivat työvoimaviranomaiset myöntää ta-     ·silaisten taksien yhteiskuJjetuksina toteutetut
28380: loudelHsta tukea oppilaan päivittäisiä kodin ja    päivittäiset matkat kod1n ja kurssipaikan välHlä.
28381: kurssipaikan välisiä matkoja varten sen mat-           Kaikille työllisyyskoulutukseen osaLlistuville
28382: kustustavan mukaan, joka kokonaiskustannukset      henkilöille maksetaan tämän lisäksi muuta ta-
28383: huomioon ottaen tulee valtiolle edullisemmaksi.    loudellista tukea (perheelliselle kotoa käsin
28384: Asetuksen sanamuodon mukaan kysymyksessä           kurssia käyvä1le maksetaan noin 1 700 mk/kk/
28385: ei ole täysimääräinen matkakustannusten kor-       netto).
28386: vaus, vaan taloudellinen tuki matkan suoritta-         Min1steriö selvittää mahdollisuudet erityista-
28387: mista varten. Asetuksen perusteella annettujen     pauksissa, jo1s:sa kurssimatkat tuovat kohtuutto-
28388: työvoimaministeriön ohjeiden mukaan ammat-         mia taloudelli:sia kustannuksia, maksaa erityistä,
28389: dkur:ssimatkoihin myönnettävä taloudellinen tu-    korkeampaa tukea.
28390:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1980.
28391: 
28392:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
28393:                                              N:o 372                                                3
28394: 
28395: 
28396: 
28397: 
28398:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r   T a I m a n.
28399: 
28400:   I den ordning 3 7 § 1 moment riksdagsord-         basen av tarifferna för resor med allmänna
28401: ningen avser har Ni, Herr Taiman, med Eder          kommunikationsmedel. Resekostnaderna ersätts
28402: skrivelse av den 30 maj 1980 tili vederbörande      enligt tågbiljetters pris då det är möjligt att
28403: medlem av statsrådet för besvarande sänt av-        anlita tåg, om inte, ligger bussbiljetternas pris
28404: skrift av riksdagsman Esko-Juhani Tenniläs          tili grund för uträkning av det ekonomiska
28405: skriftliga spörsmåi nr 372:                         stödet. Övre gränsen för ersättning av dagliga
28406:                                                     resor med buss är för närvarande 16 mark, men
28407:        Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ersättningen höjs från och med 1. 7. 1980 tili
28408:        för att höja övre gränsen hos reseersätt-    18 mark. Ersättning för användning av egen
28409:        ningar tili yrkeskursdeltagare som under     bil har sällan beviljats. Motsvarande praxis
28410:        kurstiden bor hemma?                         gäller även för flera andra slag av statlig rese-
28411:                                                     ersättning.
28412:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-           Arbetskraftsministeriet har dock av särskilda
28413: samt följande:                                      skäi, då deltagande i utbildning annars vore
28414:    Enligt 38 § förordningen om sysseisättning       omöjligt, med skilt beslut beviljat ersättning
28415:  (206/76) kan arbetskraftsmyndigheterna bevii-      för kursdeltagares dagliga samåkning med taxi
28416: ja eiev vid yrkeskurs ekonomiskt stöd för dag-      mellan hem- och kursort. Dessa beslut har
28417: liga resor mellan kursplats och hemort enligt       främst gällt samernas bosättningsområden.
28418: det resesätt som med beaktande av totalkost-            Samtliga deltagare i sysselsättningsfrämjande
28419: naderna är fördelaktigast för staten. Enligt för-   utbildning erhåller dessutom annat ekonomiskt
28420: ordningens formulering är det inte fråga om         stöd (familjeförsörjare som under kurstiden bor
28421: ersättning av de totala resekostnaderna utan        hemma erhåller ca 1 700 mk/mån/netto).
28422: om ekonomiskt stöd för resorna. Enligt arbets-          Arbetskraftsministeriet utreder möjligheterna
28423: kraftsministeriets direktiv, som bygger på          att i specialfall, där resorna tili kurser åsamkar
28424: nämnda förordning, uträknas det ekonomiska          oskäliga ekonomiska utgifter, utbetala högre
28425: stödet för resor tili och från yrkeskurser på       belopp i speciaistöd.
28426:      Helsingfors den 13 juni 1980.
28427: 
28428:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
28429:                                              1980 vp.
28430: 
28431: Kirjallinen kysymys n:o 373.
28432: 
28433: 
28434: 
28435: 
28436:                                  P. Puhakka ym.: Maaseudun sähköistämistyön jatkamisesta
28437:                                     Pohjois-Karjalassa,
28438: 
28439: 
28440:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e;
28441: 
28442:    Kuluvan vuoden valtion tulo- ja meno-           tyn:yt toimialueellaan tekemään sähköistystyötä
28443: arviossa on 25 miljoonaa markkaa maaseudun         ripeässä tahdissa.
28444: sähköistäiniseen. Tämä määrä on erittäin tär-         Edellä lausutun. ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28445: keä Pohjois-Karjalan kannalta, sillä maakunnan     § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
28446: alueella on vielä noin 1 000 sähköistämätöntä      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28447: taloutta eli enemmän kuin missään muussa           seuraavan kysymyksen:
28448: läänissä. Lisäksi Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:llä,
28449: joka käytännössä sähköistyksen hoitaa, on van-                Aikooko Hallitus ottaa valtion vuo-
28450: hoja valtionapusaatavia noin 8 miljoonaa mark-             den 1981 tulo- ja menoarvioon maa-
28451: kaa. Näiden vanhojen rästien maksaminen                    seudun sähköistämistoimikunnan mie-
28452: kehitysalueen ensimmäisellä vyöhykkeellä toi-              tinnössä edellytetyn 35 miljoonan mar-
28453: mivalle sähköyhtiölle olisi valtion ensitilassa            kan määrärahan ja ·osoittaa sllta
28454: hoidettava, sillä ovathan sähköistyskustannuk-             Pohjois-Karjalan Sähkö Osakeyhtiölle
28455: set harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa huo-               riittävän osuuden maaseudun sähköistä-
28456: mattavasti korkeammat kuin maamme tiheäm-                  mistyön jatkamiseen ja entisten yhtiöllä
28457: min asutuilla seuduilla. Kaikista vaikeuksista             saamatta olevien valtion osuuksien
28458: huolimatta Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on pys-               maksamiseen?
28459:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
28460: 
28461:          Pauli Puhakka                 Mauri Vänskä                   Jouko Tuovinen
28462:          Markku Kauppinen              Erkki Korhonen                 Lea Sutinen
28463: 
28464: 
28465: 
28466: 
28467: 088000908Y
28468: 2                                               1980 vp.
28469: 
28470: 
28471: 
28472: 
28473:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28474: 
28475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Viime vuosina on lisäksi työttömyyden lie-
28476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ventamtseen varatusta määrärahasta jaettu
28477: olette 30 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn             avustuksia sähkölaitoksille uudissähköistykseen.
28478: kirjeenne ohella .toimittanut valtioneuvoston          Esim. tänä vuonna on työllisyysavustuksia
28479: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan~          myönnetty sähkölaitoksille yhteensä n . 10 milj.
28480: edustaja J'. Puhakan ,ym. näin kuuluvasta kir-         markkaa, jo~ta uudissä.hköistyksen osuus on, n.
28481: jallisesta kysymyksestä. n:o 373:   ·                  7 milj. markkaa .. Kauppa- ja, teollisuti'sminis-
28482:                                                        teriö pyrkii vaikuttama.an siihen, että v. 1981
28483:           Aikooko Hallitus ottaa valtion vuo-          työllisyysavustuksia myönnettäisiin uudissäh-
28484:        den 1981 tulo- ja merioarvioon maa-             köistykseen v:ähintään: sama määrä kuin tänä
28485:        seudun sähköistämistoimikunnan mie-             vuonna.
28486:        tinnössä edellytetyn ,35 ~ljoonan mar-            . Maaseudun . sähköistämisavustusten maksa-
28487:        kan niäär~rahan. •ja ..· osoittaa snta          tusten. jälkeenjääneisyyttä ryhdyttiin. lyheritä~
28488:        Pohjois-Katjalä:h Siihkö Osakeyhtiölle          mään. v •. 1979 ja · maksatuksia nopeutetaan
28489:        riittävän osuuden maaseudun sähköistä-          lähivuosina &iten, että ns. ennakk0 suostumuk-
28490:        mistyön jatkamise~ri .'Jil ~ntistel1 yhtiöllä   sista. luovutaan .vuoden 1.984 loppuun mene
28491:        saåmatta . olevien valtion osuuksien            nessä.        _ ~      . .
28492:        inakSanliseeti?'       :;''         "               Sähköistämisavustl.l.s~en jaossa on pyritty
28493:                                                        siihen, ~ttä avustuksia myönnetään vuosittain
28494:   Vastauksena l<:ysytnykseen ·esitän kunnioitta-       sähkölaitoksille niiden alueella olevien sähköt7
28495: vasti seuraavaa:                                       tömien talouksien suhteessa. Koska Pohjois-
28496:   Vuodesta 1979 lähtien on maaseudun säh-              Karjalan Sähkö Oy:n jakelualue on sähköistä-
28497: köistämisen tukemiseen varattua määrärahaa             misen suhteen maamme heikoimpien alueiden
28498: vuosittain korotettu. V. 1979 määräraha oli            joukossa, on yhtiö viime. wosina ollut ja on
28499: 18 milj. markkaa ja v. 1980 se on 25 milj.             lähivuosma edelleen.yksi .suurimmista avustuk-
28500: markkaa. Vuoden 1981 tulo- ja menoarvio-               sen saajista.
28501: ehdotuksessa hallitus on esittänyt tarkoitukseen
28502: 28 milj. markan suuruista määrärahaa.
28503:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1980.
28504: 
28505:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist
28506:                                              N:o 373                                             3
28507: 
28508: 
28509: 
28510: 
28511:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
28512: 
28513:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Under de senaste åren har man dessutom
28514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          beviljat elverk bidrag för nyelektrifiering ur
28515: velse av den 30 maj 1980 tili vederbörande         anslaget för underlättande av arbetslösheten.
28516: medlem av statsrådet för avgivande av svar         T.ex. under innevarande år har dessa syssel-
28517: översänt avskrift av föijande av riksdagsman       sättningsmedel beviljats åt elverk sammaniagt
28518: P. Puhakka m. fl. undertecknade spörsmåi nr        ca 10 milj. mk, varav ca 7 milj. mk för ny-
28519: 373:                                               elektrifieringsprojekt. Handels- och industrimi-
28520:                                                    nisteriet kommer att i mån av möjlighet med-
28521:           Ämnar Regeringen intaga i statsför-      verka tili att sysselsättningsmedel skulle år
28522:        siaget för år 1981 det ansiag på 35 mil-    1981 beviljas för nyelektrifiering minst sam-
28523:        joner mark som kommissionen för             ma belopp som i år.
28524:        Iandsbygdens elektrifiering föresiagit i       Staten har år 1979 börjat betala de rester
28525:        sitt betänkande och reservera en till-      som den har vid betalningen av bidrag för
28526:        räcklig andel av summan åt aktiebola-       landsbygdens elektrifiering och dessa restbetal-
28527:        get Pohjois-Karjalan Sähkö Osakeyhtiö       ningar kommer att påskyndas under de när-
28528:        för att användas för fortsättande av        maste åren så, att systemet med s.k. förhands-
28529:        landsbygdens elektrifiering, för att så     samtycken slopas vid utgången av år 1984.
28530:        också amortera beloppet av de tidigare         Man har vid utdelningen av elektrifie·-
28531:        statsandelar som boiaget ännu inte fått?    ringsbidrag eftersträvat att årligen bevilja dem
28532:                                                    åt elverk i samma proportion som det finns
28533:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         oelektrifierade hushåll inom deras områden.
28534: anföra följande:                                   Då Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:s distributions-
28535:    Det årliga anslaget för stödjande av lands-     område hör tili de svagast elektrifierade i lan-
28536: bygdens elektrifiering har sedan år 1979 prog-     det, har sagda bolag under de senaste åren
28537: ressivt ökats. År 1979 var anslaget 18 milj.       utgjort och kommer att även under de när-
28538: mk och i år är det 25 miij. mk. I sin propo-       maste åren utgöra en av de största bidrags-
28539: sition tili statsförslaget för år 1981 har rege-   tagarna.
28540: ringen föreslagit ett anslag på 28 milj. mk för
28541: ändamålet.
28542:      Helsingfors den 13 oktober 1980.
28543: 
28544:                                                    Handels- och industriminister Ulf Sundqvist
28545:                                              1980 vp.
28546: 
28547: Kirjallinen kysymys n:o 374.
28548: 
28549: 
28550: 
28551: 
28552:                                  Raudaskoski ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta hengenpelastus-
28553:                                     välineiltä.
28554: 
28555: 
28556:                         E du sk unn an      H erra      P u h e m i e h e 11 e.
28557: 
28558:    Maassamme on noin 300 000 erilaista vesi-        toinen vuosi ja jo niiden hinta venettä kohti
28559: kulkuneuvoa, jotka, joko kansainvälisen ihmis-      liikkuu 400 markan tienoilla. Samoin sammut-
28560: hengen turvallisuudesta merellä tehdyn yleis-       timet, joiden hinta koosta riippuen on 150
28561: sopimuksen, aluksen hengenpelastuslaitteista        markasta ylöspäin, tarvitsevat toimiakseen vuo-
28562: annetun asetuksen nojalla annettujen meren-         tuishuollon, jonka hintaan liikevaihtovero vai-
28563: kulkuhallituksen määräysten, veneliikennease-       kuttaa.
28564: tuksen tai pursi- tai moottoriveneseurojen an-         Kun hengenpelastuslaitteet ovat pakolliset
28565: tamien sisäisten määräysten takia, on varustet-     vain viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvilla
28566: tava aluksen koosta ja käyttötarkoituksesta riip-   aluksilla, mutta tietenkin yhtä tarpeelliset
28567: puen erilaisilla hengenpelastusvälineillä.          myös huviveneilijöille, on hengenpelastuslaittei-
28568:    Ulkomaanliikenteessä oleville aluksille han-     den hinnan vuoksi esiintynyt jonkin verran ha-
28569: kittavat hengenpelastusvälineet ovat liikevaih-     luttomuutta näiden laitteiden hankkimiseen.
28570: toverovapaita. Samoin ovat yli 10 metriä pit-          Kun yhteiskunnan kokonaisedun kannalta
28571: kien kauppamerenkulkuun käytettävien koti-          asiaa tarkastellen olisi kuitenkin tärkeää suosia
28572: maanliikenteen alusten kiinteät pelastuslaitteet.   ko. laitteiden yleistymistä, olisi niiltä poistet-
28573: Kotimaanliikenteen alusten, mukaan lukien ka-       tava liikevaihtovero kokonaan ja tutkittava,
28574: lastusalusten, muut hengenpelastusvälineet sekä     voitaisiinko valtiovallan tukitoimin edistää koti-
28575: kaikki huvikäyttöön tarkoitettujen veneiden         maisten laitteiden käyttöä tällä varsin tärkeällä
28576: hengenpelastusvälineet ovat sen sijaan liikevaih-   alalla.
28577: toverollisia.                                          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
28578:    Hyvin varustetun 8 hengen huviveneen hen-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
28579: genpelastusvälineet ilman pelastuslauttaa mak-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28580: savat varustelutasosta riippuen 3 000-6 000         vaksi seuraavan kysymyksen:
28581: markkaa. Automaattisesti täyttyvän pelastus-
28582: lautan hinta liikkuu lautan koosta riippuen                   Katsooko Hallitus, että vesiliikenteen
28583: 3 600-10 000 markan välillä.                                hengenpelastusvälineiden      hankkimista
28584:    Suurin osa hengenpelastuslaitteista on kerta-            voitaisiin edistää poistamalla niiltä liike-
28585: hankintoja ja ne joudutaan uusimaan vain ku-                vaihtovero, ja
28586: lumisen myötä, mutta esim. pyrotekniset väli-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28587: neet kuten raketit joudutaan uusimaan joka                  ryhtyä veron poistamiseksi?
28588:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
28589: 
28590:          Väinö Raudaskoski             Esko Pekonen                    Alvar Saukko
28591:          Petter Savola                 Toivo Yläjärvi                  Mauri Pekkarinen
28592: 
28593: 
28594: 
28595: 
28596: 088000796B
28597: 2                                               1980 vp.
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 
28602:                          E d u sk u n n an     H erra      Puh e m i e he 11 e.
28603: 
28604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikevaihtoverolain säännösten mukaan ovat
28605: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          huvi- ja urheilukäyttöön tarkoitetut vesialukset
28606: olette 30 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn             verollisia tavaroita. Mikäli nyt puheena olevat
28607: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           hengenpelastusvälineet säädettäisiin liikevaihto-
28608: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          verosta vapaiksi, muodostuisi tilanne sellaiseksi,
28609: edustaja Raudaskosken ym. näin kuuluvasta              että itse huvikäyttöön tarkoitettu alus olisi ve-
28610: kirjallisesta kysymyksestä n:o 374:                    rollinen, mutta osa sen varusteista verovapaita.
28611:                                                        Paitsi, että verovapaiden varusteiden arvon
28612:           Katsooko Hallitus, että vesiliikenteen       erottaminen koko aluksen hinnasta sen hankin-
28613:         hengenpelastusvälineiden      hankkimista      nan yhteydessä olisi hankalaa, ei tällaista jär-
28614:         voitaisiin edistää poistamalla niiltä liike-   jestelyä muutoinkaan voida pitää tarkoituksen-
28615:         vaihtovero, ja                                 mukaisena.
28616:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Vesiliikenteessä käytettävien hengenpelastus-
28617:         ryhtyä veron poistamiseksi?                    välineiden verovapaus edellyttäisi näiden tava-
28618:                                                        roiden mainitsemista liikevaihtoverolain verot-
28619:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tomien tavaroiden luettelossa. Tätä luetteloa
28620: vasti seuraavaa:                                       on kuitenkin vaikea laatia sellaiseksi, että kaik-
28621:    Eräs liikev.tihtoverotuksen keskeisiä kysy-         ki hengenpelastusvälineet olisivat verotukselli-
28622: myksiä on, missä laajuudessa tavaroita voidaan         sesti samanarvoisessa asemassa. Tästä syystä ve-
28623: vapauttaa liikevaihtoverosta tai säätää normaa-        rovapaiden tuotteiden luettelolla on aikaa myö-
28624: lia alemman verorasituksen alaisiksi. Nykyisessä       ten taipumus laajeta. Mikäli kysymyksessä tar-
28625: verojärjestelmässämme tämän on katsottu voi-           koitetut hengenpelastusvälineet säädettäisiin ve-
28626: van tapahtua vain erityisen painavista syistä.         rottomiksi, tulisi seuraavaksi esille muiden yhtä
28627:    Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, ettei ve-       hyödyllisten ja turvallisuutta parantavien hyö-
28628: rosta vapauteta sellaisia tavaroita, joita ylei-       dykkeiden vapauttaminen liikevaihtoverosta.
28629: sesti myydään vähittäiskauppaportaassa. Vero-          Tämä puolestaan aiheuttaisi taas uusia perustel-
28630: tuksen onnistuminen tässä portaassa on mah-            tuja vaatimuksia ja lopulta päädyttäisiin sa-
28631: dollista vain silloin, jos veron suoritus on siellä    manlaiseen pitkään verovapaiden tavaroiden
28632: mahdollisimman yksinkertainen. Tämä edellyt-           luetteloon, mikä oli vuoden 19 50 liikevaihto-
28633: tää, että vähittäiskaupan koko myynnin tulee           verolaissa ja mistä nykyisen liikevaihtoverolain
28634: olla saman veroprosentin mukaan verollista             säätämisellä juuri haluttiin päästä eroon.
28635: eikä ryhmittelyä verovapaaseen ja veronalaiseen           Vesillä liikkumisen turvallisuuden paranta-
28636: myyntiin jouduta suorittamaan. Tähän seikkaan          miseksi pelastusvälineiden hankkimista vesi-
28637: kiinnitettiin nykyisen liikevaihtoverolain valmis-     aluksiin on pyrittävä edistämään kaikilla tar-
28638: teluvaiheessa eri.!)'istä huomiota. Huomattava         koituksenmukaisilla ja tehokkailla toimenpiteil-
28639: on, että myös kaupan järjestöt ovat johdon-            lä. Ottamatta kantaa siihen, miten vesiliiken-
28640: mukaisesti olleet tällä kannalla. Tästä myös           teen hengenpelastusvälineiden hankintaa voi-
28641: johtuu, että kaikki laitteet, joita yleisesti myy-     taisiin edistää, on edellä esitetyillä perusteilla
28642: dään vähittäiskaupassa, siis myös kysymyksessä         katsottava, ettei liikevaihtoverolain muuttami-
28643: mainitut vesiliikenteen hengenpelastusvälineet,        nen kysymyksessä tarkoitetulla tavalla ole kui-
28644: on säädetty veronalaisiksi tavaroiksi.                 tenkaan asianmukaista.
28645:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1980.
28646: 
28647:                                                                  Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
28648:                                               N:o 374                                              3
28649: 
28650: 
28651: 
28652: 
28653:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
28654: 
28655:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt stadgandena i omsättningsskattelagen
28656: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           är vattenfarkoster, avsedda för nöjes- eller
28657: velse av den 30 maj 1980 tili vederbörande          sportbruk, skattepliktiga varor. Om de aktuella
28658: medlem av statsrådet översänt avskrift av          livräddningsredskapen helt befriades från om-
28659: följande av riksdagsman Raudaskoski m.fl.           sättningsskatt, skulle läget vara det, att själva
28660: undertecknade spörsmål nr 374:                     båten, som är avsedd för nöjesbruk, skulle
28661:                                                     vara underkastad skatt medan en del av
28662:           Anset Regeringen att anskaffningen       redskapen skulle vara skattefria. Förutom att
28663:        av för vattentrafiken avsedda livrädd-       det vore svårt att särskilja de skattefria red.
28664:        ningsredskap kunde främjas genom            skapens värde från båtens totalpris i samband
28665:        slopande av omsättningsskatten på så-       med anskaffningen kan ett sådant arrangemang
28666:        dana redskap och                            inte heller i övrigt anses ändamålsenligt.
28667:           vilka åtgärder ämnar Regeringen              Skattefrihet för i samband med vattentrafik
28668:        vidta för skattens slopande?                använda livräddningsredskap skulle förutsätta
28669:                                                    att dessa artiklar nämns i förteckningen över
28670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skattefria varor i omsättningsskattelagen. Det
28671: samt anföra följande:                              är emellertid svårt att uppgöra denna för-
28672:    En av de centrala frågorna inom omsätt-         teckning så, att alla livräddningsredskap i be-
28673: ningsbeskattningen är frågan om i viiken           skattningshänseende är i samma ställning. Av
28674: utsträckning varor kan befrias från omsätt-        denna anledning tenderar förteckningen över
28675: ningsskatt ellet huruvida det är möjligt           skattefria varor att svälla ut med tiden. Om
28676: att stadga om en lägre skattebörda än den          de i spörsmålet avsedda livräddningsredskapen
28677: normala för vissa varor. I vårt nuvarande be-      befrias från skatt, skulle följande fråga bli
28678: skattningssystem har frågan bedömts så, att        omsättningsskattefrihet för andra lika nyttiga
28679: dettakan ske endast av särskilt vägande skäl.      och säkerhetsfrämjande nyttföremål. Detta
28680:    Man har ansett det vara särskilt viktigt att    skulle å sin sida leda tili nya motiverade krav,
28681: varor, som allmänt saluhålls inom minut-           varefter man tili slut skulle stanna vid en Iika-
28682: handeln, inte befrias från skatt. Beskattning      dan lång förteckning över skattefria varor som
28683: kan genomföras på denna nivå endast om för-        den, som ingick i 1950 års omsättningsskatte-
28684: faringssättet vid erläggandet är så enkelt som     lag och som man uttryckligen ville slippa i och
28685: möjligt. Detta förutsätter att minuthandelns       med stiftandet av den nuvarande omsättnings-
28686: hela försäljning beskattas enligt samma skatte-    skattelagen.
28687: procenttal så, att man inte nödgas indela för-        Man bör med alla ändamålsenliga och effek-
28688: säljningen i skattefri och skattepliktig sådan.    tiva medel sträva att befrämja anskaffningen
28689: Denna omständighet uppmärksammades särskilt        av livräddningsredskap tili vattenfarkoster med
28690: vid beredningen av den nuvarande omsättnings-      avsikt att öka vattentrafikens säkerhet. Utan
28691: skattelagen. Det är att märka, att även affärs-    att ta ställning tili frågan om hur anskaff-
28692: organisationerna konsekvent understött detta       ningen av livräddningsredskap för vattentra-
28693: synsätt. Därav beror också att alla anordningar,   fiken skulle kunna främjas måste man på basen
28694: som allmänt saluhålls inom minuthandeln,           av de ovan framlagda motiveringarna konsta-
28695: alltså även de i spörsmålet nämnda livrädd-        tera, att en ändring av omsättningsskattelagen
28696: ningsredskapen, har stadgats vara skattepliktiga   på i spörsmålet avsett vis likväl inte vore
28697: varor.                                             ändamålsenlig.
28698:      Helsingfors den 9 juli 1980.
28699: 
28700:                                                                     Finansminister Ahti Pekkala
28701:                                               1980 vp.
28702: 
28703: Kirjallinen kysymys n:o 375.
28704: 
28705: 
28706: 
28707: 
28708:                                   Piipari ym.: Sairaanhoito-oppilaitosten oppilaiden valintamenette-
28709:                                       lyn epäkohdista.
28710: 
28711: 
28712: 
28713:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28714: 
28715:    Sairaanhoito-oppilaitosten valintamenettely       ei voitu korjata. Edelleen selitettiin, että arvos-
28716: on kaksivaiheinen siten, että yhteisvalinnan         teluperiaatteet olivat saattaneet muuttua.
28717: yleisten hakupisteiden perusteella suoritetaan           Myöhemmin ilmeni, kun ammattikasvatushal-
28718: ensin hakijoiden jako suoraan hylättyihin ja pää-    lituksesta otettiin asiasta selvää, että Helsingin
28719: sykokeisiin kutsuttaviin. Viimeksi mainituille       työvoimapiirin tuottama esite oli tiedoiltaan
28720: suoritetaan soveltuvuuskokeet, jotka lopullisesti    pari vuotta vanha. Yleisten hakupisteiden arvos-
28721: ratkaisevat alalle pääsyn. Läänin oppilaslauta-      teluperiaatteet olivat muuttuneet. Siksi kysei-
28722: kunnalle hakija lähettää täyttämänsä hakukor-        sellä hakijalla oli todellisuudessa 45 pistettä
28723: tin. Hakuohjeessa on tiedot siitä, kuinka haku-      eikä esitteen mukaan laskettua 47 pistettä.
28724: kortti on täytettävä. Sen lisäksi työvoimapiiri
28725: on tuottanut sairaanhoitoalalle pyrkiville esit-         Helsingin työvoimapiirin esitteessä on painet-
28726: teen, jossa lukee: "Yhteisvalinta - 1980 -            tu vuosiluku 1980, vaikka se tiedoiltaan ei ole
28727: Lisätietoja sairaanhoitoalan hakijoille".            ajankohtainen. Esitteessä olevien lisätietojen pe-
28728:                                                      rusteella - siinä olevien arvosteluperiaatteiden
28729:    Ensimmäisessä vaiheessa hoitoalalle hakenei-
28730:                                                      mukaan - hakija oli laskenut, mille opintolin-
28731: den hakemukset asetetaan kouluittain ja linjoit-
28732:                                                       jalle hänen kannatti yrittää. Nyt kävi ilmi, että
28733: tain paremmuusjärjestykseen koulupohjan an-
28734:                                                      vanhentunut vihkonen tietoineen johti hakijan
28735: taessa pisteitä tiettyjen tekijöiden mukaan. Te-
28736:                                                       harhaan, eikä siten vastannut sille asetettuja pää-
28737: kijät ja pisteet on mainittu esitteessä.
28738:    Esite sisältää taulukon, jossa on edellisen       määriä. Jos hakija olisi tiennyt nykyiset arvoste-
28739:                                                      luperiaatteet, hän olisi hakenut sellaiselle opin-
28740: vuoden soveltuvuuskokeeseen kutsuttujen alim-
28741:                                                      tolinjalle, jolle olisi vaadittu vähemmän haku-
28742: pien pistemäärien keskiarvo koulupohjittain.
28743:                                                      pisteitä.
28744: Ylioppilaan keskiarvopistemäärä sairaanholtajak-
28745: si hakevalle oli 43 pistettä. Esitteessä on mai-         Nuorten ihmisten kannalta on käsitykseni
28746: nittu, että pääsykokeeseen pääsyn keskiarvopis-      mukaan ratkaisevan tärkeää, että he saavat am-
28747: temäärä ei oletettavasti muutu suuresti vuonna       matinvalinnan perusteista oikeita tietoja hakeu-
28748: 1980. Eräs hakija laski saavansa näiden perus-       tuessaan koulutukseen. Esimerkiksi sairaanhoi-
28749: teella 47 pistettä, kun hän pyrki sairaanhoita-      toalalla hakijoiden määrä on noin 30 000 vuo-
28750: jaksi. Maaliskuun alussa paperikarsinnan tulok-      sittain.
28751: set olivat selvinneet. Tällöin kävi ilmi, että ha-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28752: kija ei ollut päässyt Helsingin Sairaanhoito-opis-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
28753: toon, jonne hän oli ensisijaisesti hakeutunut.       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28754: Jatkoon kerrottiin päässyn 46 pisteellä. Tuntui      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28755: oudolta, että työvoimapiirin julkaiseman esit-       sen:
28756: teen perusteella pistemäärä oli 47. Uudenmaan
28757: läänin oppilasvalintalautakunnasta kerrottiin                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-
28758: tietokoneen merkinneen pistemääräksi 45. Tar-               raanhoito-oppilaitosten oppilaiden valin-
28759: kistuslaskenta osoitti hakijan pistemäärän edel-            tamenettely on nykyisellään jakautunut
28760: leen 47 :ksi. Oppilasvalintalautakunnassa oltiin            eri opintolinjoille niin, että jopa normaa-
28761: epävarmoja siitä, mistä ero johtui. Sanottiin,              li muutoksenhaku valintatuloksista on
28762: että jos tietokone oli tehnyt virheen, niin sitä            usein mahdotonta, ja
28763: 088000830E
28764: 2                                         1980 vp.
28765: 
28766:         että valinnassa noudatettavien perus-           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28767:      teiden tiedottamisessa on ilmennyt har-         siin näiden epäkohtien korjaamiseksi?
28768:      haanjohtavuutta, ja
28769:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1980.
28770: 
28771:             Anna-Liisa Piipari                           Lauha Männistö
28772:                                                N~o 375                                                 3
28773: 
28774: 
28775: 
28776: 
28777:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28778: 
28779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sijaisesti sairaanhoito-oppilaitoksiin. Yhteisvalin-
28780: mainituss,a tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taan kuuluvia ammatillisen koulutuksen aloitus-
28781: olette 30 päivänä toukokuuta 1980 päivätyn           paikkoja on kaikkiaan lähes 55 000. Näistä sai-
28782: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         raanhoito-oppilaitoksissa on noin 5 700. Yhtä
28783: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sairaanhoito-oppilaitoksen aloituspaikkaa koh-
28784: edustaja Piiparin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      den oli siten 7,2 hakijaa, kun vastaava määrä
28785: sesta kysymyksestä n:o 375:                          kaikkien yhteisvalintaan kuuluvien ammatillisen
28786:                                                      koulutuksen aloituspaikkojen osalta oli 1,9 ha-
28787:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-   kijaa.
28788:        raanhoito-oppilaitosten oppilaiden valin-        Kyselyssä mainitun Helsingin työvoimapiirin
28789:        tamenettely on nykyisellään jakautunut        esitteen tiedot on tarkistettu työvoimaviran-
28790:        eri opintolinjoille niin, että jopa normaa-   omaisten toimesta ja todettu ajan tasalla olevik-
28791:        li muutoksenhaku valintatuloksista on         si. Esite sisältää tiedot juuri niistä perusteista,
28792:        usein mahdotonta, ja                          joiden mukaan kevään 1980 yhteishaussa pis-
28793:           että valinnassa noudatettavien perus-      teet ovat määräytyneet. Hämmennys kyselyssä
28794:        teiden tiedottamisessa on ilmennyt har-       esitetyssä tapauksessa johtunee siitä, että asian-
28795:        haanjohtavuutta, ja                           omainen hakija ei ole osannut oikealla tavalla
28796:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       käyttää esitteen tietoja edellisenä vuonna
28797:        siin näiden epäkohtien korjaamiseksi?         ( 1979) valintakokeisiin kutsuttujen pistemää-
28798:                                                      ristä. Nämä tiedot on tarkoitettu auttamaan
28799:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       hakijoita heidän alustavasti arvioidessaan mah-
28800: vasti seuraavaa:                                     dollisuuksiaan päästä sairaanhoito-oppilaitoksiin.
28801:     Sairaanhoito-oppilaitokset kuuluVJat keskias-       Oppilasvalintaa koskevan muutoksenhaun
28802: teen oppilaitosten yhteisvalintajärjestelmään,       osalta voidaan todeta, että yhteisvalintajärjestel-
28803: josta on säädetty läänin oppilaitosvalintalauta-     mä ei ole aiheuttanut muutoksia hakijoiden
28804: kunnasta annetulla asetuksella ( 29 3/77). Yh-       oikeuksiin tässä suhteessa. Sen sUaan oppilaitok-
28805: teisvalinllaan kuuluvat lähes kaikki kansa-, kes-    seen hakijan oikeusturvan valintatilanteessa voi-
28806: ki- ja peruskoulupohjaiset ammatilliset oppilai-     daan katsoa parantuneen sen johdosta, että va-
28807: tokset ja lukiot sekä kansanopistojen yleislinjat.   lintaperusteet ovat yhtenäistyneet saman alan
28808:     Oppilasvalinta suoritetaan ammattikasvatus-      sisällä ja täten muuttuneet periaatteessa oikeu-
28809: hallituksen v,ahvistamien valintaperusteiden mu-     denmukaisemmiksi.
28810: kaan tietokoneella lasketussa paremmuusjärjes-           Opetusministeriö on 5. 6. 1980 asettanut toi-
28811: tyksessä. Eri oppilaitoksiin vaadittavaa alinta      mikunnan valmistelemaan keskiasteen oppilai-
28812: pistemäärää ei voida etukäteen vahvistaa, koska       tosten oppilasvalinnan ja oppilaanohjauksen ke-
28813: se määräytyy vuosittain hakemusten perusteella       hittämistä. Toimikunnan tulee vuoden 1981 op-
28814: valintamenettelyn yhteydessä. Sairaanhoito-oppi-     pilasvalintoja varten muun muassa laatia ehdo-
28815: laitosten valintakokeisiin kutsuttujen karsinta-     tus valintakriteerien tarkoituksenmukaistamisek-
28816: raja kulkee kuitenkin usein saman kokonaispis-       si ja 30. 6. 1981 mennessä laatia ehdotus eri
28817:  temäärän sisällä. Tämä osoittaa, että valittujen    hallinnonalojen ja virastojen yhteistyöstä ja yk-
28818: ja karsiutuneiden välillä on monesti vain pieniä     silön oikeusturvaa, persoonallisuuden kehittä-
28819: tasoeroja ja myös, että alalle on kova kilpailu.     mismahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvoa
28820:     Terveydenhuollon koulutukseen pääsyn vai-        silmällä pitäen laada ehdotus keskiasteen kou-
28821: keutta kuvaavat myös seuraavat luvut. Vuoden         lunuudistuksen edellyttämästä yhteisvalintajär-
28822: 1980 yhteisvalinnassa ammatillisiin oppilaitok-      jestelmästä ja sen edellyttämistä valintakritee-
28823:  siin pyrkineiden kokonaismäärä oli noin             reistä ja oppilaanohjauksesta sekä muun oppi-
28824:  104 000. Tästä määrästä noin 41 000 haki ensi·      laanohjauksen järjestämisestä.
28825:                                              1980 :vp.
28826: 
28827:    Kun oppilasvalintojen kehittäminen on toimi-     kokemukset, hallitus katsoo, ettei asiass1a ole
28828: kunnan valmisteltavana ja kun valmistelussa         tässä vaiheessa syytä ryhtyä muihin toimenpi-
28829: tarpeellisessa määrin joudutaan ottamaan huo-       teisiin.
28830: mioon yhteisvalinnasta eri koulutusaloilla saadut
28831:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1980.
28832: 
28833: 
28834:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
28835:                                               N:o 375                                               5
28836: 
28837: 
28838: 
28839: 
28840:                           T i 11   R ik sd age n s     Herr     T a 1m a n.
28841: 
28842:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Hur svårt det är att bli antagen tili utbild-
28843: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ning inom hälsovården utvisar även följande
28844: av den 30 maj 1980 tili vederbörande medlem           siffror. Det sammanlagda antalet inträdessökan-
28845: av statsrådet för avgivande av svar översänt          de tili yrkesläroanstalter var v:id den gemen-
28846: avskrift av följande av riksdagsman Piipari           samma elevantagningen år 1980 ca 104 000.
28847: m.fl. undertecknade spörsmål nr 375:                  Av dessa ansökte ca 41 000 i första hand om
28848:                                                       inträde tili sjukvårdsläroanstalter. Det samman-
28849:             Är Regeringen medveten om att för-        lagda antalet nybörjarplatser vid den gemen-
28850:        farandet vid antagningen av elever tili       samma elevantagningen tili yrkesinriktad utbild-
28851:        sjukvårdsläroanstalterna för närvarande       ning uppgår i det närmaste tili 55 000. Av
28852:        är uppdelat på olika studielinjer så, att     dem berör cirka 5 700 sjukvårdsläroanstalterna.
28853:        tili och med normalt ändringssökande           För varje nybörjarplats vid en sjukvårdsläroan-
28854:        i fråga om antagningsresultaten ofta          stalt fanns det med andra ord 7,2 sökanden,
28855:        är omöjligt och                               medan motsvarande antal sökanden tili samtli-
28856:             att vilseledande uppgifter förekommit    ga nybörjarplatser vid den gemensamma elev-
28857:        vid informeringen om de grunder som           antagningen tili yrkesinriktad utbildning var
28858:         tillämpas vid antagningen och                 1,9.
28859:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för          På åtgärd av arbetskraftsmyndigheterna har
28860:         att avlägsna dessa brister?                  de i spörsmålet nämnda uppgifterna, som ingår
28861:                                                      i Helsingfors arbetskraftsdistrikts broschyr,
28862:    Såsom svar på detta s,pörsmål får jag vörd-       granskats och konstaterats vara tidsenliga. I
28863: samt anföra följande:                                 broschyren ingår uppgifter om just de grunder,
28864:    Sjukvårdsläroanstalterna ingår i det system       enligt vilka poängen fastställts vid den gemen-
28865: för gemensam elevantagning som berör läro-            samma elevantagningen våren 1980. Oklarhe-
28866: anstalter på mellanstadiet och varom stadgats         terna i det fall som anförts i spörsmålet torde
28867: i förordningen om elevantagningsnämnder i             bero på att vederbörande sökande inte på rätt
28868: länen (293/77). Tili den gemensamma elev-            sätt kunnat använda uppgifterna i broschyren
28869: antagningen hör nästan alla yrkesläroanstalter        om poängtalen beträffande dem som föregående
28870: som bygger på folk-, mellan- och grundskola,          år (1979) kallats tili inträdesförhör. Nämnda
28871: samt gymnasier och folkhögskolornas allmänna         uppgifter är avsedda :som hjälp åt dem som
28872: linjer.                                               söker inträde då de på ett förberedande stadium
28873:    I enlighet med de urvalsgrunder som yrkes-         avväger sina möjligheter att vinna inträde i
28874: utbildningsstyrels.en fastställt förrättas elev-      sjukvårdsläroanstalter.
28875: antagningen enligt den rangordning som uträk-            I fråga om ändringssökandet som gäller elev-
28876: nats med datamaskin. Det lägsta poängtal som          antagningen kan konstateras, att systemet med
28877: krävs för de olika läroanstalterna kan inte          gemensam elevantagning inte medfört några
28878: fastställas på förhand, eftersom detta årligen       förändringar i sökandenas rättigheter i detta
28879: fastställs på basen av ansökningarna i samband       hänseende. Däremot kan man nog anse att
28880: med antagningsförfarandet. Gränsen vid gall-         rättsskyddet förbättrats vid elevintagningen för
28881: ringen i fråga om dem som blivit kallade till        den som söker inträde i läroanstalt på grund
28882: inträdesprov v1d sjukvårdsläroanstalter går          av att grunderna för intagning förenhetligats
28883: emellertid ofta vid samma totala poängantal.         inom samma område och härigenom i princip
28884: Detta utvisar att skilinaderna mellan antagna        blivit rättvisare.
28885:  och bortgallrade mången gång är liten och               Den 5 juni 1980 tilisatte undervisningsmi-
28886: dessutom att hård konkurrens råder på området.       nisteriet en kommission för att bereda utveck-
28887: 088000830E
28888:                                              1980 vp.
28889: 
28890: Jandet av elevantagningen som rör läroanstalter     utsatta förslag till system med gemensam elev-
28891: på mellanstadiet samt utvecklingen av elevhand-     antagning, förslag tili antagningskriterier och
28892: ledningen. Kommissionen bör uppgöra bland           förslag tili elevhandledning samt uppgöra förslag
28893: annat förslag tili ändamålsenligare elevantag-      tili anordnande av annan elevhandledning.
28894: ningskri terier beträffande elevantagningarna för       Eftersom kommissionen bereder utvecklandet
28895: år 1981 och tili den 30 juni 1980 uppgöra            av elevantagningen och då man vid beredningen
28896: förslag till samarbete mellan olika förvaltnings-   i erforderlig utsträckning kommer att beakta
28897: grenar och ärnbetsverk samt med beaktande av         de erfarenheter som inhämtats från olika ut-
28898: individens rättsskydd, personlighetens utveck-      bildningsområden, anser regeringen att det i
28899: lingsmöjligheter och jämlikheten mellan könen       detta skede inte finns anledning att skrida tili
28900: uppgör.a av skolreformen på mellanstadiet för-      vidare åtgärder.
28901:      Helsingfors den 19 september 1980.
28902: 
28903: 
28904:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
28905:                                               1980 vp.
28906: 
28907: Kirjallinen kysymys n:o 376.
28908: 
28909: 
28910: 
28911: 
28912:                                  Lampinen: Eläkeoikeuden valinnasta valtion eläkelain tai virka-
28913:                                     mieseläkelain perusteella.
28914: 
28915: 
28916:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e II e.
28917: 
28918:     Valtion virkamiehiin, jotka ovat olleet val-    nut merkittävästi. Tämä on oHut mahdoUista
28919: tion palveluksessa ennen 1. 1. 1967, voidaan        siHoin, kun eläkkeensaaja on asiantuntematto-
28920: soveltaa asianomaisen eläkkeensaajan valinnan       muuttaan jättänyt ilmoittamatta haluavansa py-
28921: mukaisesti valtion eläkelain (280/66) tai vir-      syä ns. vanhan virkamieseläkelain piirissä.
28922: ;kamieseläkelain (459/50) säännöksiä. Eläk-            Kun toisaalta työlkyvyttömyyseläkkeiden koh-
28923: keensaajan on tehtävä erillinen kirjallinen il-     daHa on kysymys henkilöistä, joiden kustan-
28924: moitus silloin, kun hän haluaa eläkkeensä ns.       nukset sairautensa hoitamiseksi ovat tavan-
28925: vanhan eläkelain perusteella. Muussa tapauk-        omaista suuremmat, on kohtuutonta, että vi-
28926: sessa hänen eläkkeensä määräytyy vuonna 1966        ranomaisella ei ole toisaalta velvollisuutta suo-
28927: säädetyn valtion eläkelain mukaisesti.              rittaa edulHsuusvertailua eikä toisaalta hake-
28928:     Valtiokonttori, joka huolehtii valtion virka-   muksesta oikaista annettua eläkepäätöstä eläk-
28929: miesten eläkkeiden maksamisesta, ei kuitenkaan      keensaajan eduksi, jos hän sitä säädetyssä muu-
28930: anna eläkkeen hakijalle ennakkotietoa siitä         toksenhakuajassa viranomaiselta pyytää.
28931: lkumpi eläkevaihtoehto olisi eläkkeensaajalle          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
28932: edullisempi. Näin ollen eläkkeensaajan on           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
28933: kyettävä kaikissa tapauksissa itsenäisesti suo-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28934: rittamaan vaihtoehtovertailu.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28935:     Eläkkeiden määräytyminen on kuitenkin
28936: kaikkine yhteensovitussäännöksineen niin mo-                   Onko Ha1litus tietoinen, että lain-
28937: nimutkainen toimenpide, että tavallisella kan-              säädännön turvaama eläkeoikeuden va-
28938: salaisella ei ole kohtuullisina pidettäviä mah-            linta eläkkeensaajalle edullisemman vaih-
28939: dollisuuksia suoriutua vertailusta. Erityisen               toehdon mukaan on käytännössä lähes
28940: heikkoon asemaan joutuvat ne lukuisat kansa-               mahdoton sen johdosta, ettei valtio-
28941: laiset, joiden henkiset voimavarat ovat sairau-            'konttori anna eläkettä hakevalle sellai-
28942: den tai vamman johdosta vähentyneet jopa niin              sia ennakkotietoja, jotka osoittaisivat
28943: paljon, että tästä syystä he tulevat oikeute-              mikä vaihtoehdoista on eläkkeensaajalle
28944: tuiksi työkyvyttömyyseläk:keeseen.                         edullisempi ja ettei valtiokonttori suo-
28945:     On ilmennyt tapauksia, joissa valtiokonttori           rita eläkepäätöksen oikaisua etunäkö-
28946: on muuttanut alkuperäistä eläkepäätöstään yh-              kohtien perusteella, vaikka oikaisuvaati-
28947:  teensovitussäännöksiin perustuen mm. tapauk-              mus olisi tehty säädetyssä ajassa, ja jos
28948: sissa, joissa oikeuden päätöksellä yksityinen              on,
28949: vakuutusyhtiö on määrätty suorittamaan lii-                   mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
28950: kenneonnettomuuden osapuolelle työkyvyttö-                 Hallitus aikoo ryhtyä asiantilan korjaa-
28951:  myyseläkettä, jolloin eläkkeen määrä on laske-            miseksi myös takautuvasti?
28952:      Helsingissä 3 päivänä kesåkuuta 1980.
28953: 
28954:                                              Arto Lampinen
28955: 
28956: 
28957: 
28958: 
28959: 088000858B
28960: 2                                             1980 vp.
28961: 
28962: 
28963: 
28964: 
28965:                         E d u s k u n n a n H ·e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28966: 
28967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riin kuuluville annettiin valintaoikeus. Alun-
28968: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pitäen valinta-aika säädettiin yhden vuoden
28969: olette 3 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       pituiseksi. Koska parhaaseen lopputulokseen
28970: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    johtavan valinnan suorittaminen etukäteen
28971: omaiselle jäsenelle jäljennöks.en kansanedustaja    osoittautui olevan vaikeaa ja lainsäädännön
28972: Lampisen näin kuuluvasta khjallisesta kysy-         muuttamisen vuoksi jopa mahdotontakin, va-
28973: myksestä n:o 376:                                   linta-aikaa on useaan otteeseen jatkettu ja ny-
28974:                                                     kyisten säännösten mukaan valinnan voi tehdä
28975:           Onko Ha1litus tietoinen, että lain-       vielä eläkkeelle siirtyessään.
28976:        säädännön turvaama eläkeoikeuden va-            Pääsääntö eläkejärjestelmien keskinäisessä
28977:        linta eläkkeensaajalle edullisemman vaih-    edullisuusvertailussa on, että uusi järjestelmä
28978:        toehdon mukaan on käytännössä lähes          on vanhaa edullisempi. Vanha järjestelmä on
28979:        mahdoton sen johdosta, ettei valtio-         parempi vain tietyissä erityistHanteissa, joita
28980:        konttori anna eläkettä ha!kevalle sellai-    esiintyy harvoin. Kysymys voi olla esimerkiksi
28981:        sia ennakkotietoja, jotka osoittaisivat      siitä, että uudessa eläkej.ärjestelmässä työ- ja
28982:        mikä vaihtoehdoista on elä>kkeensaajalle     virkaeläkkeet sekä ns. yhteensovitettavat muut
28983:        edullisempi ja ettei valtiokonttori suo-     korvaukset eivät saa ylittää asetettua tavoite-
28984:        rita eläkepäätölksen oikaisua etunäkö-       tasoa. Vanhassa eläkejärjestelmässä voidaan
28985:        kohtien perusteella, vaikka o~kaisuvaati­    tässä suhteessa todeta asian dlevan siten, että
28986:        mus olisi tehty säädetyssä ajassa, ja jos    henkilö voi esimerk~ksi pitkälti verovapaan
28987:        on,                                          liikennevakuutuskorvauksen lisäksi saada saman
28988:           mihin konkreettisiin toimenpiteisiin      vammautumisen perusteella valtion eläkkeen
28989:        Hallitus aikoo ryhtyä asiantilan korjaa-     vähentämättömänä. Valtion eläkelain yhteen-
28990:        miseksi myös takautuvasti?                   sovitussäännöksiä sovellettaessa eivät tällaiset
28991:                                                     ika!ksinkertaiset suoritukset ole mahdollisia.
28992:    Vastauksena kysymybeen esitän kunnioitta-           Kirjallisessa kysymyksessä on tuotu esiin,
28993: vasti seuraavaa:                                    ettei valtiokonttori anna enn~kotietoa siitä,
28994:    V aition eläkelainsäädäntö uudistettiin 1 päi-   kumpi eläkejärjeste1mä on eläkkeensaajalle edul-
28995: vänä tammikuuta 1967 voimaan tulleella val-         lisempi. Tältä osin on syytä kiinnittää huo-
28996: tion eläkelailla ja 1 päivänä tammikuuta 1969       miota siihen, ettei eläkejärjestelmien vertailua
28997: voimaan tulleella valtion perhe-eläkelailla.        voida tehdä vain markkamääräiseen tulokseen
28998: Uudistus saattoi valtion palvelukseen perustu-      päätyvien laskelmien pohjalta. Kysymys on
28999: van elifketurvan rakenteeltaan vastaamaan niitä     myös eläkkeen saamisen edellytyksistä ja eläk-
29000: nykyaikaisia periaatteita, jotka jo oli omak-       keen maksamiseen liittyvistä säännöksistä. Val-
29001: suttu työntekijäin eläkelaissa ja kunnallisessa     tiokanttorilla ei yleensä ole käytettävissään nii-
29002: eläkejärjestelmässä. Uudistus paransi eläketur-     tä yksityisen eläkkeenhakijan olosuhteisiin liit-
29003: van tasoa ja toi sen piiriin kaikki valtion pal-    tyviä tietoja, jotka asiaa arvosteltaessa olisi-
29004: velussuhteet niiden laadusta riippumatta.           vat tarpeen. Lisäksi olosuhteiden muutdkset
29005:    Valtion ns. vanhaa eläkelainsäädäntöä ei         vaikuttavat myös eläketurvaan niin kuin kysy-
29006: uuden lainsäädännön voimaan tullessa kumot-         myksen perusteluissa mainittu liikenneva!kuu-
29007: tu, koska yksittäisissä tapauksissa vanhaan jär-    tuskorvauksen saaminen valtion eläkkeen alka-
29008: jestelmään perustuva eläkeoikeus saattoi olla       misen jälkeen. Koska tällaiset seikat ilmaantu-
29009: uutta järjestelmää parempi. Tämän vuoksi oli        vat vasta eläkkeen myöntämisen jälkeen, ei
29010: kohtuullista, että kummankin järjestelmän pii-      siLloin kun eläke myönnetään myöskään valtio-
29011:                                              N:o 376                                                3
29012: 
29013: kanttorilla ole käytettävissään kaikkia eläke-         EläJkejärjestelmän valintatilanteessa on pyrit-
29014: järjestelmän valinnassa tarvittavia tietoja.        tävä siihen, että asianomaisilla henkilöillä olisi
29015:    Jos eläkehakemusta valtiokonttorissa käsitel-    itsellään riittävästi tietoa tai asiantuntija-apua
29016: täessä havaitaan, että eläkkeenhakija näyttää       saatavilla valinnan suorittamiseksi. Tämän
29017: suorittaneen ilmeisesti virheellisen valinnan, on   vuoksi eläkeasioita koskevalla tiedotustoimin-
29018: häneen otettu yhteyttä ja selvitetty tilanne.       nal1a on jatkuvasti tärkeä merkitys. Valtio-
29019: Sen sijaan valtiokanttorilla ei ole mahdolli-       varainministeriön yhteydessä toimiva valtion
29020: suuksia tehdä valintaa elåikkeenhakijan puo-        eläkeneuvottelukunta onkin asettanut jaoston
29021: lesta, vaan hänen on se itse tehtävä. Toisin        selvittämään tiedotustoimintaa valtion eläkejär-
29022: kuin kysymyksessä esitetään, eläkkeenhakijalla      jestelmän piirissä. Jaostossa ovat myös valtion
29023: on oikeus muuttaa valintaansa valtiokonttorin       palveluksessa olevaa henkilöstöä edustavien
29024: eläkepäätöksen saatuaan o1kaisuvaatimus- ja         järjestöjen nimeämät jäsenet.
29025: valitusteitse.
29026:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1980.
29027: 
29028:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
29029: 4                                            1980 vp.
29030: 
29031: 
29032: 
29033: 
29034:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29035: 
29036:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        det enligt det gamla systemet vara bättre än
29037: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          det nya. Av denna anledning var det rimligt
29038: velse av den 3 juni 1980 ti11 vederbörande          att man gav dem som tillhörde bägge systemen
29039: medlem av statsrådet översänt avsikrift av föl-     rätt att välja pensionssystem. Från första bör-
29040: jande av riksdagsman Lampinen ställda spörs-        jan stadgades att den tid, under viiken valet
29041: mål nr 376:                                         kunde ske, skulle vara ett år. Eftersom det
29042:                                                     visade sig att det är svårt och på grund av
29043:           Är Regeringen medveten om att det         lagändringar till och med omöjligt att på för-
29044:        genom lag tryggade valet av pensions-        hand välja det alternativ som leder till det för-
29045:        rätt enligt det för pensionstagaren för-     månligaste s1utresultatet, har tiden flera gånger
29046:        månligaste alternativet är så gott som       Wrlängts. Enligt nuvarande stadganden kan
29047:        omöjligt i praktiken på grund av att         va:let göras ännu i anslutning tHl avgången med
29048:        statskontoret inte meddelar pensions-        pension.
29049:        sökanden det förhandsbesked som skul-           Huvudregeln, vid en jämförelse mellan de
29050:        le utvisa det för vederbörande förmån-       två pensionssystemen, är att det nya systemet
29051:        Hgaste alternativet, samt att statskon-      är förmånligare än det gamla. Det gamla sys-
29052:        toret inte rättar pensionsbeslutet på        temet är bättre endast i vissa speciella fall,
29053:        basen av intressesynpunkter, trots att       som säNan förekommer. Det kan t. ex. vara
29054:        krav på rättelse framställts inom utsatt     så, att arbets- och tjänstepensioner samt övriga
29055:        tid, och om så är fallet,                    ersättningar, som bör samordnas i det nya pen-
29056:           vilka konikreta åtgärder ämnar Rege-      sionssystemet inte får överstiga en målsatt nivå.
29057:        ringen vidta för att med retroa:ktiv ver-    Man kan konstatera, att enligt det gamla pen-
29058:        kan rätta till detta sakförhållande?         sionssystemet en person för samma skada kan
29059:                                                     erhålla trafikförsäkringsersättning, som mycket
29060:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        långt är skattefri, och statlig pension utan av-
29061: samt anföra följande:                               drag. Då man följer samordningsstadgandena
29062:                                                     i lagen om statens pensioner är dylika dubbla
29063:    Statens pensionslagstiftning förnyades genom     utbetalningar inte möjliga.
29064: den lag om statens pensioner som trädde i              I spörsmålet har framförts att statskontoret
29065: kraft den 1 januari 1967 och den lag om sta-        inte ger förhandsbes:ked om vilket pensionssys-
29066: tens familjepensioner som trädde i kraft den 1      ~em som är f.ördela:ktigare f,ör pensionstagaren.
29067: januari 1969. Genom reformen kom det pen-           Här är det skäl att fästa uppmärksamhet vid
29068: sionss:kydd som baserar sig på statlig tjänst att   att en jämförelse mellan pensionssystemen inte
29069: motsvara de moderna principer som redan ti-         kan ske enbart på basen av uträkningar i mark
29070: digare antagits i lagen om pension för arbets-      och penni. Frågan gäller även förutsättningarna
29071: tagare och i det kommunala pensionssystemet.        för erhållande av pension och stadgandena i
29072: Reformen förbättrade pensionsskyddet och            anslutning tili pensionsutbetalningen. Statskon-
29073: medförde att alla statliga anställningsförhållan-   toret har i a11mänhet inte till sitt förfogande
29074: den oberoende av art omfattas av pensions-          de uppgifter om den enskilda pensionssökan-
29075: skyddet.                                            dens förhå:llanden, som är nödvändiga för en
29076:    Statens s.k. gamla pensionslagstiftning upp-     bedömning av saken. Ändrade förhållanden på-
29077: hävdes inte då den nya lagstiftningen trädde        verkar även pensionsskyddet, som till exempel
29078: i kraft, ty i enskilda fall kunde pensionsskyd-     erhållandet av den i frågans motivering nämn-
29079:                                              N:o 376                                               5
29080: 
29081: da trafi!kförsäkringsersättningen efter det att     ändra sitt val då han erhållit statskontorets
29082: man börjat lyfta statlig pension. Eftersom dy-      pensionsbeslut.
29083: lika omständigheter uppträder först efter bevil-       Vid valet av pensionssystem bör man sträva
29084: jandet av pension, har inte heller statskontoret,   tili att vederbörande själv har tillräckliga kun-
29085: då det beviljar pension, tillgång tili al1a upp-    skaper för valet eller möjligheter tili sakkun-
29086: gifter som behövs för valet av pensionssystem.      nig hjälp. Av denna anledning är informatio-
29087:    Om man i statskontoret vid handläggningen        nen l'Ötande pensionsärenden fortsättningsvis
29088: av en pensionsansökan upptäcker att pensions-       v~ktig. Därför har statens delegation för pen-
29089: sokanden gjort ett uppenbart felaktigt vai, har     sionsärenden, som verkar i anslutning tili fi-
29090: man kontaktat honom och utrett saken. Där-          nansministeriet, tillsatt en sektion för att ut-
29091: emot har statskontoret inte möjlighet att träffa    reda informationsverksamheten rörande statens
29092: valet i stället för pensionssökanden, utan ve-      pensionssystem. I sektionen sitter även med-
29093: derbörande måste göra det själv. I motsats tili     lemmar, utsedda av de organisationer som
29094: vad som framförts i frågan har pensionssökan-       representerar de statsanställda.
29095: den rätt att medelst rättelseyrkande och besvär
29096:      Helsingfors den 22 september 1980.
29097: 
29098:                                                                       Minister Pirkko Työläiärvi
29099: 
29100: 
29101: 
29102: 
29103: 2 088000858B
29104:                                              1980 \lp.
29105: 
29106: Kirjallinen kysymys n:o 377.
29107: 
29108: 
29109: 
29110: 
29111:                                 Järvilehto ym.: Juopuneen henkilön oikeustoimikelpoisuuden
29112:                                     rajoittamisesta.
29113: 
29114: 
29115:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
29116:    Alkoholistien omaisten oikeusturvassa on        juopuneena ollessaan menettää harkintakykyn-
29117: edelleen huomattavia puutteita. Varsin usein       sä. Tällaisessa tilanteessa vastuu oikeustoimien
29118: sattuu meidänkin maassamme tapauksia, joissa       seurauksista tulisi olla vastapuolella. Nykyinen
29119: alkoholistiperheenjäsen tuhlaa perheen omai-       tilanne antaa mahdollisuuden keinotelia juo-
29120: suuden muiden voimatta sitä estää, vaikka          puneitten henkilöitten omaisuudella ja aiheut-
29121: omaisuus olisi yhteisesti hankittua.               taa kohtuutonta vahinkoa hänen omaisilleen.
29122:    Laki ei millään tavoin rajoita juopuneen           Juopuneen henkilön oikeustoimikelpoisuu-
29123: henkilön oikeustoimikelpoisuutta. Hyvin moni       den rajoittamista vaikeuttaa juopumuksen mää-
29124: alkoholisti onkin lyhyessä ajassa tuhlannut esi-   rittely. Tämä ei kuitenkaan saisi estää nykyis-
29125: merkiksi saamansa perintörahat, arpajaisvoitot     ten epäkohtien korjaamista. Juopuneen oikeus-
29126: tai työllään hankkimansa omaisuuden. Erityi-       toimikelpoisuuden rajoittamisesta tuskin aiheu-
29127: sen kriittisiä vaiheita ovat elämäntilanteen       tuisi haittaa rehelliselle liiketoiminnalle.
29128: muutokset: esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäivä-
29129: saattaa aiheuttaa henkisen murroksen, jonka        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
29130: seurauksena on vajoaminen alkoholismiin ja         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29131: holtiton rahojen käyttö. Holhouslain 19 §:n        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29132: mukaan henkilö voidaan tuhlaavaisuuden tai
29133: juoppouden tähden julistaa holhouksen alai-                   Tietääkö Hallitus, että juopuneen
29134: seksi. Tämä edellyttää kuitenkin suhteellisen              henkilön rajoittamaton oikeustoimikel-
29135: hidasta oikeusprosessia ja voi tulla perheen               poisuus heikentää merkittävästi hänen
29136: omaisuuden suojaamisen kannalta liian myö-                 perheenjäsentensä taloudellista turval-
29137: häisessä vaiheessa. Varsin yleinen on myös                 lisuutta, ja jos tietää,
29138: tilanne, että henkilö selvin päin ollessaan pys-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29139: tyy täysin huolehtimaan raha-asioistaan, mutta             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
29140:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
29141: 
29142:          Ulla Järvilehto               Esko Almgren                   Sauli Hautala
29143:          Olavi Ronkainen               Jorma Fred                     Antero Juntumaa
29144:          Erkki Korhonen                Asser Stenbäck                 Impi Muroma
29145: 
29146: 
29147: 
29148: 
29149: 088000803K
29150: 2                                            1980 vp.
29151: 
29152: 
29153: 
29154: 
29155:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29156: 
29157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mikelpoisuuden puutteeseen johtanutta me-
29158: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nettelyä pitää eettisesti moitittavana vai ei.
29159: olette kirjeellänne 3 päivältä kesäkuuta 1980       Sanottua oikeusperiaatetta ei tosin ole otettu
29160: n:o 1084 lähettänyt valtioneuvoston asian-          kirjoitetun lainsäädännön piiriin, mutta sitä
29161: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        on pidettävä siinä määrin vakiintuneena ja rii-
29162: Ulla Järvilehdon ym. tekemän seuraavan si-          dattomana, ettei oikeusperiaatteen soveltami-
29163: sältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 377:           sesta ja sen voimassaotosta voine käytännössä
29164:                                                     aiheutua epäselvyyttä.
29165:           Tietääkö Hallitus, että juopuneen            Edellä sanotun lisäksi on varallisuusoikeudel-
29166:        henkilön rajoittamaton oikeustoimikel-       lisista oikeustoimista annettuun lakiin ( 228/
29167:        poisuus heikentää merkittävästi hänen        29) otettu säännös kunnianvastaisissa ja ar-
29168:        perheenjäsentensä taloudellista turval-      vottomissa olosuhteissa syntyneen oikeustoi-
29169:        lisuutta, ja jos tietää,                     men pätemättömyydestä. Tämän lain 33 §:n
29170:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mukaan oikeustointa, jota muuten olisi pidet-
29171:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              tävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos
29172:                                                     se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä
29173:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta
29174: taen seuraavaa:                                     vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoi-
29175:    Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan           mi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietä-
29176: oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä on kai-       neen. Säännöstä voidaan soveltaa muun ohessa
29177: kissa tapauksissa se, että oikeustoimen tehnyt      myös sellaisissa tapauksissa, joissa oikeustoi-
29178: henkilö on ollut oikeustoimikelpoinen. Jos          meen ryhtynyt henkilö on oikeustointa teh-
29179: yksittäistä oikeustointa tehtäessä oikeustoimeen    täessä ollut alkoholin tai muiden huumaavien
29180: ryhtynyt on ollut sellaisessa tilassa että hän      aineiden vaikutusten alaisena, vaikkakaan ei
29181: ei ole voinut ymmärtää oikeustoimen sisältöä        siinä määrin, että sanotun henkilön olisi kat-
29182: ja sen merkitystä, on oikeustointa pidettävä        sottava olleen suoranaisesti vailla oikeustoimi~
29183: sanottuun henkilöön nähden tehottomana. Tätä        kelpoisuutta.
29184: oikeusperiaatetta on sovellettava kaikissa ta-         Hallituksen käsityksen mukaan edellä esitet-
29185: pauksissa siitä riippumatta, mikä seikka on ol-     ty vakiintunut oikeusperiaate sekä sanottu
29186: lut oikeustoimikelpoisuuden puuttumisen syy-        oikeustoimilain 33 § antavat jo nykyisellään
29187: nä, onko henkilö itse saattanut itsensä oikeus-     tuomioistuimille riittävät mahdollisuudet sen
29188: toimikelvottomaan tilaan tai johtuuko oikeus-       torjumiseen, että alkoholin vaikutuksen alaise-
29189: toimikelpoisuuden puute henkilöstä itsestään        na olevan henkilön puuttuvaa tai vähentynyttä
29190: riippumattomista syistä. Merkitystä ei myös-        oikeustoimikelpoisuutta käytettäisiin hyväksi
29191: kään ole sillä seikalla, voidaanko oikeustoi-       oikeustointa tehtäessä.
29192:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
29193: 
29194:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
29195:                                              N:o 377                                                 3
29196: 
29197: 
29198: 
29199: 
29200:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29201: 
29202:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        någon betydelse om förfarandet som lett tili
29203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       avsaknaden av rättshandlingsförmåga kan an-
29204: nr 1084 av den 3 juni 1980 tili vederbörande        ses etiskt klandervärt. Nämnda rättsprincip
29205: medlem av statsrådet översänt avskrift av           har visserligen inte intagits i den skrivna
29206: följande av Ulla Järvilehto m. fl. underteck-       lagstiftningen, men den bör anses i den grad
29207: nade spörsmål nr 377:                               hävdvunnen och ostridig att det inte i prak-
29208:                                                     tiken torde uppstå någon oklarhet om rätts-
29209:           Är Regeringen medveten om att ifall       principens tiliämpning och giltighet.
29210:        en drucken person har obegränsad                 Utöver ovan sagda ingår i lagen om rätts-
29211:        rättshandlingsförmåga försvagar detta        handlingar på förmögenhetsrättens område
29212:        betydligt den ekonomiska tryggheten           ( 228/29) ett stadgande om ogiltighet av en
29213:        för hans familjemedlemmar och om så          sådan rättshandling som tilikommit i omstän-
29214:        är fallet,                                   digheter som strider mot tro och heder. En-
29215:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ligt lagens 33 § "må rättshandling, som eljest
29216:        ta för att rätta tili situationen?           vore att såsom giltig anse, ej göras gällande,
29217:                                                     där omständigheterna vid dess tillkomst voro
29218:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sådana, att det skulle strida mot tro och heder
29219: samt anföra följande:                               att med vetskap om dem åberopa rättshandlin-
29220:    Enligt i Finland gällande lag är förutsättnin-   gen, och den, gentemot viiken rättshandlingen
29221: gen för en rättshandlings giltighet i samtliga      företogs, måste antagas hava ägt sådan vet-
29222: fall den, att den person som utfört rättshand-      skap". Stadgandet kan tillämpas bl. a. även
29223: lingen har haft rättshandlingsförmåga. Om vid       i sådana fall, där vid utförandet av en rätts-
29224: utförandet av enskild rättshandling den som         handling den som vidtagit rättshandlingen har
29225: påbörjat rättshandlingen befunnit sig i ett så-     varit påverkad av alkohoi eller andra berus-
29226: dant tillstånd att han inte har kunnat förstå       ningsmedel, fastän inte i den grad att veder-
29227: rättshandlingens innebörd eller betydelse, bör      börande direkt kan anses ha saknat rättshand-
29228: rättshandlingen ifråga om vederbörande anses        lingsförmåga.
29229: vara ogiltig. Denna rättsprincip bör tiliämpas          Enligt Regeringens uppfattning ger ovanan-
29230: i samtliga fall oberoende därav, vad som varit      förda hävdvunna rättsprincip samt nämnda 33 §
29231: orsaken tili avsaknaden av rättshandlingsför-       lagen om rättshandlingar på förmögenhets-
29232: måga, om personen själv försatt sig i en            rättens område i sin nuvarande form tillräck-
29233: sådan situation att han saknar rättshandlings-      liga möjligheter för domstol att förhindra att
29234: förmåga eller om avsaknaden av rättshandlings-      bristande eller minskad rättshandlingsförmåga
29235: förmåga är en följd av orsaker som inte beror       hos en alkoholpåverkad person kunde utnyttjas
29236: på vederbörande själv. Det är inte heller av        vid utförandet av om rättshandling.
29237:      Helsingfors den 17 juni 1980.
29238: 
29239:                                                               Justitieminister Christoffer T axelt
29240:                                               1980 vp.
29241: 
29242: Kirjallinen kysymys n:o 378.
29243: 
29244: 
29245: 
29246: 
29247:                                   Järvilehto ym.: Ongelmajätelaitoksen sijaintipaikasta.
29248: 
29249: 
29250:                         E d usku nnan        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
29251: 
29252:    Yhdysvalloissa Niagaran putousten lähellä         ja Lahden kaupunkeja. Riihimäellä on ajateltu
29253: on todettu kanaaliin upotettujen, maalla pei-        tarkoitukseen sopivaksi jopa tonttia, joka on
29254: tettyjen ongelmajätteiden aiheuttaneen vakavia       aivan taajan asuntoalueen lähituntumassa. Mo-
29255: terveyshaittoja seudun asukkaille. Suuri joukko      net kaupunkilaiset ovat esittäneet asiasta syvän
29256: alueen ihmisiä on jouduttu evakuoimaan ko-           huolestumisensa laajan adressin muodossa, mut-
29257: deistaan. Monet vammat, esim. kromosomivau-          ta sitä ei tiettävästi ole otettu päättävissä eli-
29258: riot ja syöpäkasvaimet, ovat kuitenkin korjaa-       missä riittävällä vakavuudella huomioon.
29259: mattomia.                                               Edellä sanotun perusteella sekä viitaten val-
29260:    Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua on-       tiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momenttiin esitäm-
29261: gelmajätteistä. Myös meillä on viitattu toisaal-     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
29262: ta ongelmajätelaitoksen tarpeellisuuteen, toi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29263: saalta tällaisen laitoksen sijoittamiseen niin
29264: etäälle asutuskeskuksista, että mahdolliset pääs-               Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
29265: töt tai katastrofit eivät uhkaa väestön terveyttä.           että aiottu ongelmajätelaitos sijoitetaan
29266:    Suomessa on ongelmajätelaitoksen sijainti-                riittävän etäälle asutustaajamista väestön
29267: paikaksi kaavailtu mm. väkirikkaita Riihimäen                terveyshaittojen välttämiseksi?
29268:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
29269: 
29270:          Ulla Järvilehto                Esko Almgren                     Sauli Hautala
29271:          Olavi Ronkainen                Jorma Fred                       Antero Juntumaa
29272:          Erkki Korhonen                 Asser Stenbäck                   Impi Muroma
29273: 
29274: 
29275: 
29276: 
29277: 088000797C
29278: 2                                              1980 vp.
29279: 
29280: 
29281: 
29282: 
29283:                          E duskunn an         H erra      P u h e m i e h e 11 e.
29284: 
29285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lupaa saisi käsitellä ainoastaan omassa tmmm-
29286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nassa muodostuneita ongelmajätteitä sekä
29287: olette 3 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-          muualla muodostuneita ongelmajätteitä, jos nii-
29288: jeenne n:o 1085 ohella lähettänyt valtioneuvos-        den käsittely muodostaisi vain vähäisen osan
29289: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-      omien ongelmajätteiden käsittelystä tai ongel-
29290: jennöksen kansanedustaja Ulla Järvilehdon ym.          majätteitä vastaavien aineiden käytöstä. Käsit-
29291: kirjallisesta kysymyksestä n:o 378, jossa tiedus-      telylupajärjestelmän ulkopuolista toimintaa val-
29292: tellaan:                                               vottaisiin mm. jätehuoltolain 21 §:ssä edelly-
29293:             Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,       tettyjen kiinteistön jätehuollon järjestämistä
29294:          että aiottu ongelmajätelaitos sijoitetaan     koskevien suunnitelmien avulla.
29295:          riittävän etäälle asutustaajamista väestön       Ongelmajätteiden       käsittelylupa vmta1s11n
29296:          terveyshaittojen välttämiseksi?               myöntää mm. vain siinä tapauksessa, että kä-
29297:                                                        sittelylaitos tai -paikka taikka ongelmajätteiden
29298:                                                        käsittely täyttävät ympäristönsuojelun vaati-
29299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukset, että luvan hakijalla on käytettävänään
29300: vasti seuraavaa:                                       riittävä asiantuntemus ja että hakija on vaka-
29301:    Ongelmajätteiden käsittelylaitosten perusta-        varainen tai hän asettaa toimintaansa varten
29302: mista ja laitosten toiminnan valvontaa säänte-         riittävän vakuuden. Käsittelylupa voitaisiin esi-
29303: lee pääasiallisesti jätehuolto-, terveydenhoito- ja   tyksen mukaan rajoittaa koskemaan vain tietyn-
29304: vesilainsäädäntö. Näiden lisäksi voidaan yleises-      laisia ongelmajätteitä ja lupaan voitaisiin liittää
29305: ti soveltaa myös rakennus- ja myrkkylainsää-           tarpeelliseksi katsottavia ehtoja.
29306: dännön säännöksiä. Laitosten toiminnasta ei ole           Esityksen mukaan toiminnan laajentamista
29307: todettu aiheutuneen haittoja ympäristön asu-           koskeva lupa haettaisiin ja myönnettäisiin sa-
29308: tukselle. Useita tällaisia laitoksia on kuitenkin      massa järjestyksessä kuin käsittelylupa. Käsitte-
29309: vuosien varrella joutunut taloudellisten vai-          lylupa voitaisiin tietyin edellytyksin myös pe-
29310: keuksien vuoksi vararikkoon. Tällöin laitos va-        ruuttaa määräajaksi tai kokonaan. Samoin voi-
29311: rastoalueineen on jäänyt monessa tapauksessa           taisiin käsittelytoiminta keskeyttää tietyin edel-
29312: vaille vastuullista hoitoa, jolloin hoidotta jäte-     lytyksin. Myös jo olemassa olevien käsittelylai-
29313: tyistä varastoalueista on saattanut aiheutua hait-     tosten olisi haettava käsittelylupaa kuuden kuu-
29314: toja ympäristölle.                                     kauden kuluessa lain voimaantulosta. Ehdotettu
29315:    Jotta tällaisten epäkohtien syntyminen voi-         käsittelylupajärjestelmä ei poistaisi terveyden-
29316: taisiin estää ja jotta ongelmajätteiden käsitte-       hoito-, vesi-, rakennus- ym. lainsäädäntöjen
29317: lytoimintaa voitaisiin ohjata taloudellisesti,        edellyttämien lupien hakemisvelvollisuutta.
29318: alueellisesti ja valtakunnallisesti mielekkäällä          Hallituksen tarkoituksena on antaa lähiaikoi-
29319: tavalla, hallitus on sisällyttänyt 9. 5. 1980 edus-    na eduskunnalle myös esitys ilmansuojelulaiksi.
29320: kunnalle antamaansa jätehuoltolain muutosta           Lakiehdotuksen tarkoituksena on saattaa eri-
29321: koskevaan esitykseen (1980 vp. n:o 51) sään-          lainen ilmaa pilaava toiminta aikaisempaa tar-
29322: nösehdotukset ongelmajätteiden käsittelyn jär-         kempaan valvontaan siten, että mm. kaikista
29323: jestämisessä noudatettavista periaatteista ja me-     merkityksellisistä ilman pilaantumista mahdolli-
29324: nettelytavoista.                                      sesti aiheuttavista toiminnoista olisi tehtävä il-
29325:    Mainitun lakiesityksen mukaan ongelmajät-          moitus ilmansuojeluviranomaiselle. Ilmansuo-
29326: teitä ei pääsääntöisesti saisi käsitellä niiden       jeluviranomainen voisi saamansa ilmoituksen
29327: vaarattomaksi tekemiseksi ilman sisäasiainminis-      perusteella vaatia ilmoituksen tekijää ryhty-
29328: teriön myöntämää lupaa (käsittelylupa). Ilman         mään toimiin ilmaa pilaavan toiminnan rajoit-
29329:                                               N:o 378                                               3
29330: 
29331: tamiseksi tai ehkäisemiseksi. Säännökset kos-        la viranomaisilla on laajat valtuudet ja pitkäl-
29332: kisivat myös ongelmajätteiden käsittelytoimin-       le menevät velvoitteet ongelmajätteiden käsitte-
29333: taa.                                                 lylaitosten sijoittamisen sääntelyyn ja laitok-
29334:    Mitä ongelmajätteiden käsittelylaitoksen si-      sissa harjoitettavan toiminnan valvontaan sekä
29335: joitukseen yleensä tulee, on otettava huomioon,      ympäristöhygienian että yleensäkin ympäristön-
29336: että toiminta on luonteeltaan rinnastettavissa       suojelun kannalta. Valvonnassa mahdollisesti
29337: yhtäältä kemian teollisuuteen, toisaalta ener-       havaitut puutteet tulevat korjatuiksi, mikäli
29338: giantuotantoon fossiilisin polttoainein. Laitok-     hallituksen esitys jätehuoltolain muuttamisesta
29339: sessa käsiteltävien ongelmajätteiden määrä on        hyväksytään eduskunnassa esitetyssä muodos-
29340: kuitenkin suhteellisen pieni, jos sitä verrataan     saan. Esitetty jätehuoltolain muutos samoin
29341: kemian teollisuuden yleensä käsittelemiin aine-      kuin ilmansuojelulain aikaansaaminen patantai-
29342: määriin. Energiantuotantolaitoksena ongelma-         sivat olennaisesti nimenomaan hallituksen ny-
29343: jätteiden käsittelylaitos myöskin on pienehkö.       kyistä suoranaisempia vaikutusmahdollisuuksia
29344: Mm. tästä syystä ongelmajätteiden käsittelylai-      ongelmajätteiden käsittelylaitosten sijoittamisen
29345: toksen sijoitus on sen mahdollisesti ympäristöl-     ja käsittelytoiminnan järjestämisen asianmukai-
29346: le aiheuttamien haittojen kannalta merkityksel-      suuden valvonnassa. Jätehuoltolain muutosesi-
29347: tään toissijainen kysymys verrattuna laitoksen       tyksessä tarkoitetun ongelmajätteiden käsittely-
29348: prosessitekniikkaan ja sen päästöjen puhdis-         luvan myöntäminen veivoittaisi sisäasiainminis-
29349: tukseen, joiden luonnollisesti on täytettävä erit-   teriön huolehtimaan siitä, että myös kysymyk-
29350: täin suuret vaatimukset.                             sessä tarkoitettu ongelmajätteiden käsittelylai-
29351:    Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että   tos sijoitetaan ja rakennetaan siten, ettei siitä
29352: jo nykyisin voimassa olevien säännösten nojal-       ole haittaa ympäristön asutukselle.
29353:       Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1980.
29354: 
29355:                                                                         Ministeri ]. Koikkalainen
29356: 4                                            1980 vp.
29357: 
29358: 
29359: 
29360: 
29361:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1m a n.
29362: 
29363:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stånd av ministeriet för inrikesärendena (be-
29364: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       handlingstillstånd) . Utan tillstånd skulle få be-
29365: nr 1085 av den 3 juni 1980 till vederbörande        handlas endast problemavfall som uppkommit i
29366: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-      den egna verksamheten samt annorstädes upp-
29367: jande av riksdags1edamot Ulla Järvilehto m.fl.      kommet problemavfall, om behandlingen därav
29368: undertecknade spörsmå1 nr 37 8:                     utgör endast en ringa del av behandlingen av
29369:                                                     det egna problemavfallet eller av användningen
29370:           Kommer Regeringen att tillse, att den     av ämnen, som motsvarar problemavfall. Verk-
29371:        p1anerade anläggningen för prob1emav-        samhet som står utanför systemet med be-
29372:        fall p1aceras på tillräckligt avstånd från   handlingstillstånd skulle övervakas bl.a. med
29373:        bosättningscentra i syfte att undvika sa-    hjälp av de i 21 § lagen om avfallshantering
29374:        nitära o1ägenheter för befo1kningen?         förutsatta planerna för anordnande av fastig-
29375:                                                     heters avfallshantering.
29376:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-           Behandlingstillstånd för problemavfall skulle
29377: samt anföra fö1jande:                               bl.a. kunna beviljas endast i det fall, att be-
29378:    Inrättandet av behandlingsan1äggningar för       handlingsanläggningen eller -platsen eller be-
29379: problemavfall och tillsynen över an1äggningar-      handlingen av problemavfallet fyller de krav
29380: nas verksamhet reg1eras närmast av 1agstift-        som miljövården ställer, att den som söker till-
29381: ningen på avfallshanterings- och hä1sovårds-        stånd har tillgång till tillräcklig sakkunskap och
29382: området samt av vatten1agstiftningen. Därut-        att sökanden är ekonomiskt solid eller ställer
29383: över kan allmänt tillämpas också stadgandena        tillräcklig säkerhet för sin verksamhet. Behand-
29384: i byggnads- och giftlagstiftningen. Det har inte    lingstillståndet skulle enligt propositionen kun-
29385: kunnat påvisas, att an1äggningarnas verksamhet      na begränsas till att gälla endast vissa slag av
29386: skulle medföra men för den omgivande bosätt-        problemavfall, och tillståndet skulle kunna va-
29387: ningen. Ett f1erta1 sådana an1äggningar har lik-    ra förenat med villkor som anses erforderliga.
29388: vä1 under årens förlopp råkat i konkurs på              Enligt propositionen skulle tillstånd att ut-
29389: grund av ekonomiska svårigheter. Härvid har         vidga verksamheten sökas och beviljas i samma
29390: an1äggningen och dess 1agerområde i många fall      ordning som behandlingstillstånd. Det skulle
29391: lämnats utan ansvarig skötsel, varvid de lager-     också vara möjligt att under vissa förutsätt-
29392: områden som lämnats utan skötsel har kunnat         ningar återkalla behandlingstillstånd på viss tid
29393: medföra o1ägenheter för omgivningen.                eller helt och hållet. Likaså skulle det under
29394:     För att göra det möjligt att förhindra upp-     vissa förutsättningar vara möjligt att avbryta
29395: komsten av sådana olägenheter och styra den         behandlingsverksamheten. Också redan existe-
29396: verksamhet som avser behandling av problem-         rande behandlingsanläggningar skulle vara för-
29397: avfall på ett i ekonomiskt, regionalt och riks-     pliktade att söka behandlingstillstånd inom sex
29398: omfattande avseende förnuftigt sätt, har rege-      månader från det lagen trätt i kraft. Skyldig-
29399: ringen i en 9. 5. 1980 till riksdagen av1åten       heten att söka sådana tillstånd som förutsätts
29400: proposition angående ändring av lagen om av-        i lagstiftningen på hälsovårds- samt vatten- och
29401: fallshantering ( 1980 rd. nr 51) intagit förslag    byggnadsområdet och på andra dylika områden
29402: till stadganden om principer och förfaringssätt     skulle likväl inte upphöra i och med det före-
29403: som skall iakttas vid anordnandet av behand-        s1agna systemet med behandlingstillstånd.
29404: lingen av problemavfall.                                Regeringen har också för avsikt att under
29405:     Enligt den ovannämnda propositionen skulle      den närmaste tiden avlåta en proposition till
29406: det i regel inte vara tillåtet att behandla prob-   riksdagen med föts1ag till luftvårdslag. Lag-
29407: lemavfall i och för oskadliggörande utan till-      förs1agets syfte är att underställa vissa s1ag av
29408:                                               N:o 378                                              5
29409: 
29410: verksamhet som förorenar luften en noggranna-          På grund av det ovan anförda bör det anses,
29411: re kontroll än tidigare så, att det bl.a. skulle    att myndigheterna redan med stöd av de för
29412: vara nödvändigt att göra anmälan tili luftvårds-    närvarande gällande stadgandena har vid-
29413: myndigheterna om alla betydande slag av verk-       sträckta fullmakter och långt gående skyldig-
29414: samhet som eventuellt medför förorening av          heter när det gäller att reglera placeringen av
29415: luften. Luftvårdsmyndigheten skulle på basen        behandlingsanläggningarna för problemavfall
29416: av en dylik anmälan kunna fordra att den som        och utöva tillsyn över den verksamhet som
29417: gör anmälan vidtar åtgärder för att begränsa        bedrivs vid anläggningarna, detta såväl med
29418: ellet förebygga sådan verksamhet som förore-        tanke på miljöhygienen som allmänt med tanke
29419: nar luften. Stadgandena skulle gälla också verk-    på miljövården. De brister i övervakningen som
29420: samhet som avser behandling av problemavfall.       eventuellt observerats kommer att avhjälpas,
29421:    Vad allmänt beträffar placeringen av en be-      om regeringens proposition angående ändring
29422: handlingsanläggning för problemavfall bör det       av lagen om avfallshantering i riksdagen antas
29423: beaktas, att verksamheten tili sin natur är         i den form vari den avlåtits. Den föreslagna
29424: jämförbar med å ena sidan den kemiska in-           ändringen av lagen om avfallshantering samt för-
29425: dustrin, å andra sidan energiproduktionen med       verkligandet av luftvårdslagen skulle väsentligt
29426: fossila bränslen. Mängden problemavfall som         förbättra regeringens möjligheter just när det
29427: skall behandlas i en anläggning är likväl för-      gäller att mera direkt än för närvarande in-
29428: hållandevis liten, om den jämförs med en            verka på placeringen av behandlingsanlägg-
29429: mängd ämnen som i allmänhet behandlas inom          ningar för problemavfall och att tillse, att be-
29430: den kemiska industrin. Också som energipro-         handlingsverksamheten ordnas på ett saken-
29431: duktionsanläggning är en behandlingsanläggning      ligt sätt. Beviljande av det behandlingstilistånd
29432: för problemavfall rätt liten. Bl.a. av den an-      för problemavfall som avses i propositionen
29433: ledningen är placeringen av en behandlingsan-       angående ändring av lagen om avfallshantering
29434: läggning för problemavfall med tanke på             skulle förplikta ministeriet för inrikesärendena
29435:  eventuella men som den kan medföra för om-         att tilise, att också den i spörsmålet avsedda
29436:  givningen en andrarangsfråga jämfört med an-       behandlingsanläggningen för problemavfall pla-
29437:  läggningens processteknik och reningen av dess     ceras och byggs så, att den inte medför olä-
29438:  utsläpp, vilka vardera naturligtvis bör uppfylla   genheter för den omgivande bosättningen.
29439:  synnerligen stränga krav.
29440:       Helsingfors den 3 juli 1980.
29441: 
29442:                                                                        Minister ]. Koikkalainen
29443: 
29444: 
29445: 
29446: 
29447: 088000797C
29448:                                              1980 vp.
29449: 
29450: Kirjallinen kysymys n:o 379.
29451: 
29452: 
29453: 
29454: 
29455:                                  E. Laine: Turun yliopiston eräiden talonrakennushankkeiden
29456:                                     lykkäämispäätöksen peruuttamisesta.
29457: 
29458: 
29459:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
29460: 
29461:    Turun yliopiston taholta on jo vuosikausien         Yliopiston toiminnan kannalta sanottujen
29462: ajan esitetty toivomuksia ja vaatimuksia yli-       työkohteiden siirtäminen on erittäin haitallista.
29463: opiston lääketieteen laitosrakennuksen lisära-      Rakennusalan työllisyystilanteen huomioon ot-
29464: kennuksen rakentamisesta. Kuluvan vuoden            taen siirtoa ei voida pitää hyväksyttävänä.
29465: valtion tulo- ja menoarvioon saatiin vihdoin va-       Edellä esitetyn perusteella esitän valtiopäivä-
29466: ratuksi ensimmäiset määrärahat tarkoitusta var-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
29467: ten ja työt oli tarkoitus käynnistää elokuussa.     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29468: Samanlainen on tilanne kansanterveyslaborato-       seuraavan kysymyksen:
29469: rion Turun aluelaboratorion rakentamisen osal-
29470: ta. Näiden rakennuskohteiden yhteinen kustan-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29471: nusarvio on määrältään 19,5 milj. markkaa.                 siin Turun yliopiston lääketieteen laitos-
29472: Eduskunnan hyväksymästä valtion tulo- ja me-               rakennuksen lisärakennuksen ja kansan-
29473: noarviosta huolimatta hallitus on nyt tehnyt               terveyslaboratorion Turun aluelaborato--
29474: siitä poiketen päätöksen sanottujen talonraken-            rion rakennustöiden ja yliopiston työpa-
29475: nushankkeiden aloituksen siirtämisestä vuoteen             jarakennuksen peruskorjaustyön lykkää-
29476: 1981. Samoin hallitus on siirtänyt Turun yli-              mistä koskevan päätöksen peruuttami-
29477: opiston työpajarakennuksen peruskorjaustyön                seksi ja töiden käynnistämiseksi kuluvan
29478: aloittamisen ensi vuoteen, vaikka työ oli tarkoi-          vuoden puolella?
29479: tus aloittaa kuluvan vuoden lokakuussa.
29480:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
29481: 
29482:                                           Ensio Laine
29483: 
29484: 
29485: 
29486: 
29487: 088000844W
29488: 2                                            1980 vp.
29489: 
29490: 
29491: 
29492: 
29493:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29494: 
29495:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muuttunut, että käytettävissä olevien tietojen
29496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaan tuotannollisten investointien lisäys tu-
29497: olette kirjeellänne 3 päivältä kesäkuuta 1980       lee entistä todennäköisemmin edellisiin vuo-
29498: n:o 1092 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      siin verrattuna olemaan huomattavaa luokkaa.
29499: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ensio      Kun lähiaikoina ovat resurssit talonrakennus-
29500: Laineen seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o        alalla vielä pitkälle sidotut keskeneräisiin töi-
29501: 379:                                                hin, on ilmeistä, että talonrakennusalalla tulee
29502:                                                     esiintymään vaikeuksia työvoimapulasta ja han-
29503:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29504:                                                     kinta-aikojen pitenemisestä johtuen. Talonra-
29505:        siin Turun yliopiston lääketieteen laitos-
29506:                                                     kennusalan hyvä työllisyystilanne tulee ilmei-
29507:        rakennuksen lisärakennuksen ja kansan-
29508:                                                     sesti jatkumaan koko talvikauden.
29509:        terveyslaboratorion Turun aluelaborato-
29510:                                                        Turun yliopiston lääketieteen laitosrakennuk-
29511:        rion rakennustöiden ja yliopiston työpa-
29512:                                                     sen lisärakennuksen ja kansanterveyslaborato-
29513:        jarakennuksen peruskorjaustyön lykkää-
29514:                                                     rion Turun aluelaboratorion rakennushanke
29515:        mistä koskevan päätöksen peruuttami-
29516:                                                     sekä yliopiston työpajarakennuksen peruskor-
29517:        seksi ja töiden käynnistämiseksi kuluvan     jaustyö ovat kiireellisiä erityisesti Turun yli-
29518:        vuoden puolella?                             opiston lääketieteellisen .tiedekunnan nykyisten
29519:                                                     tilojen heikon kunnon johdosta. Myös opetus-
29520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      ministeriön suunnitelmissa on mainitut hank-
29521: seuraavaa:                                          keet sijoitettu kiireellisyysjärjestyksessä kär-
29522:    Valtioneuvosto teki 29. 5. 1980 periaatepää-     keen. Kuitenkin mahdollisimman tasaisen ra-
29523: töksen eräistä valtiontalouden alijäämää supista-   kennustuotannon turvaamiseksi sekä ,talonra-
29524: vista ja inflaatiota hillitsevistä toimenpiteistä   kennusalan ylikuumenemisen estämiseksi nykyi-
29525: vuonna 1980. Päätös sisälsi mm. eräiden vuo-         sessä suhdannevaiheessa ei ole mahdoMista poi-
29526: den 1980 aikana aloitettavaksi suunniteltujen        keta vaLtioneuvoston 29. 5. 1980 tekemästä pe-
29527: valtion talonrakennushankkeiden siirtämisen         riaatepäätöksestä. Tällöin Turun yliopiston lää-
29528: vuoteen 1981. Tämän tarkoituksena oli valtion-      ketieteen faitosrakennuksen ja kansanterveys-
29529: talouden alijäämän supistamisen ohella tasata       laboratorion Turun aluelaboratorion rakennus-
29530: talonrakennusalan suhdannevaihteluita alueilla,     työ sekä Turun yliopiston työpajarakennuksen
29531: joilla rakennusalan työttömyys on nopeasti vä-      peruskorjaus tulee opetusministeriön mielestä
29532: hentynyt.                                           aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
29533:    Tilanne talonrakennusalalla on mainitun val-     vuonna 1981.
29534: tioneuvoston päätöksen antamisen jälkeen sikäli
29535:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
29536: 
29537:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
29538:                                               N:o 379                                               3
29539: 
29540: 
29541: 
29542: 
29543:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
29544: 
29545:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        nolikt kommer att öka betydligt i jämförelse
29546: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            med läget under tidigare år. Då resurserna i
29547: velse nr 1092 av den 3 juni 1980 tili veder-         husbyggnadsbranschen under den närmaste
29548: börande medlem av statsrådet översänt av-            tiden i hög grad är bundna vid halvfärdiga
29549: skrift av följande av riksdagsman Ensio Laine        arbeten, förefaller det troligt att det på grund
29550: ställda skriftliga spörsmål nr 379:                  av bristen på arbetskraft och de förlängda leve-
29551:                                                      ranstiderna kommer att uppstå svårigheter i
29552:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        branschen. Det gynnsamma sysselsättningsläget
29553:        att upphöra beslutet att uppskjuta            i husbyggnadsbranschen kommer förmodligen
29554:        grundreparationsarbetena vid Åbo uni-         att förbli oförändrat under hela vintersäsongen.
29555:        versitets medicinska institutions tiliäggs-       Byggnadsprojekten angående tilibyggnader
29556:        byggnad samt folkhälsolaboratoriet för        tili institutionsbyggnaden för Aho universitets
29557:        Åbo distrikt samt universitetets verk-        medicinska fakultet och folkhälsolaboratoriets
29558:        stadsbyggnad samt för att byggnadsar-         regionala laboratorium i Åbo samt grundrepara-
29559:        betena upptas under innevarande år?           tionsarbetena på universitetets verkstadsbyggnad
29560:                                                      är brådskande särskilt på grund av att de nu-
29561:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        varande utrymmena som medicinska fakultetet
29562: samt anföra följande:                                vid Åbo universitet förfogar över är i dåligt
29563:    Statsrådet fattade 29. 5. 1980 ett princip-       skick. Även i undervisningsministeriets planer
29564: beslut om vissa åtgärder år 1980 i syfte att         har nämnda projekt placerats främst i skynd-
29565: minska statshushållningens underskott och att        samhetsordningen. Det är emellertid inte möj-
29566: stävja inflationen. 1 beslutet ingick bl.a. att      ligt för att trygga en så jämn byggnadsproduk-
29567: vissa statliga husbyggnadsprojekt, som plane-        tion som möjligt samt för att hindra en över-
29568: rats bli inledda år 1980 uppsköts tili år 1981.      hettning i husbyggnadsbranschen i nuvarande
29569: Avsikten med detta var att minska statshus-          konjunkturläge, är det emellertid inte möjligt
29570: hållningens underskott samt att utjämna kon-         att avvika från statsrådets principbeslut av
29571: junkturväxlingarna i husbyggnadsbranschen på         29. 5. 1980. Byggnadsarbetena angående insti-
29572: områden, inom vilka byggnadsbranschens ar-           tutionsbyggnaden för Åbo universitets medi-
29573: betslöshet snabbt har avtagit.                       cinska fakultet och folkhälsolaboratoriets regio-
29574:    Efter det statsrådet utfärdade ovan nämnda        nala laboratorium i Åbo samt grundreparatio-
29575: beslut har läget inom husbyggnadsbranschen           nen av universitets verkstadsbyggnad bör enligt
29576: såtilivida förändrats, att produktiva investe-       undervisningsministeriets uppfattning inledas år
29577: ringar enligt tiligängliga uppgifter högst San-       1981 i ett så tidigt skede som möjligt.
29578:      Helsingfors den 23 september 1980.
29579: 
29580:                                                              Undervisningsminister Pär Stenbäck
29581:                                                1980 :vp.
29582: 
29583: Kirjallinen kysymys n:o 380.
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 
29588:                                   Mattila ym.: Peruskoulun yläasteen opetusryhmien koon pienen-
29589:                                      tämisestä.
29590: 
29591: 
29592:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29593: 
29594:    Peruskoulun työrauhaongelmista on lukuvuo-          seen tapahtuvat huomattavasti nykyistä jousta-
29595: den 1979-80 aikana keskusteltu julkisuudessa          vammin ja toisaalta siten, että erityiskouluja
29596: varsin paljon. Keskustelussa on todettu ylei-         ja luokkamuotoista erityisopetusta lisätään huo-
29597: sesti, että työrauhaongelmat ovat vaikeimpia          mattavasti nykyisestään. Peruskoulun yläastei-
29598: peruskoulun yläasteilla eri puolilla maata. Perus-    den opetusryhmien pienentäminen on niin kii-
29599: koulun työrauhan palauttamiseksi on esitetty          reellinen toimenpide, että toimenpiteitä ei saa
29600: opettajien välittömien työrauhan ylläpitokeino-       siirtää mahdollisesti yläasteilla aloitettavan ns.
29601: jen parantamista, erityisopetuksen tehostamista        tuntikehysjärjestelmän kokeilun taakse. Opetus-
29602: luonnollisena joustavana osana peruskoulua            ryhmien pienentäminen välittömästi ei ole ris-
29603: sekä erityisesti peruskoulun yläasteiden ope~          tiriidassa suunnitteilla olevan tuntikehysjärjes-
29604: tusryhmien koon pienentämistä.                         telmän kokeilun kanssa. Mainitussa kokeilussa
29605:    Vaitioneuvosto on antanut ohjeet peruskou-         pyritään luopumaan nykyisistä opetusryhmien
29606: lun opetus- ja kasvatustyön kehittämisestä ja          jakosäännöksistä ja antamaan tietty tuntiresurs-
29607: koulun työrauhan parantamisesta. Näissä val-          si perusopetusryhmää kohti.        ·
29608: tioneuvoston ohjeissa esitetään 1) pienluokka-            Yläasteen vaikea työrauhatilanne edellyttää
29609: kokeilun laajentamista 2) peruskoulun luokan-         pedagogisten lähtökohtien asettamista ensisijai-
29610: valvojan toiminnan tehostamista nykyisen tunti-       seen asemaan peruskoulun opetusryhmien muo-
29611: jaon puitteissa 3 ) peruskoulun kerhotoiminnan        dostamisessa. Valtioneuvoston tulisi valvoa,
29612: edellytysten parantamista 4) peruskoulun ope-         että näin menetellään valtion viranomaisten oh-
29613: tussuunnitelman kehittämistä 5) kokeiluluon-          jeissa opetusryhmien muodostamisesta perus-
29614: toista peruskoulun kurinpitosäännösten tarkis-        koulussa.
29615: tamista 6) ohjeiden antamista harjoitetun itki-           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29616: vallan korvausten perimisestä 7) erityisopetuk-       §:n 1 momentin mukaisesti esitämme valtio-
29617: sen suunnitelmien tarkistamista kouluhallituk-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29618: sen ohjauksella sekä 8) toimikunnan asetta-           seuraavan kirjallisen kysymyksen:
29619: mista laatimaan ehdotusta opettajien mielenter-
29620: veystyön ja työnohjauksen kehittämiseksi.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
29621:    Kouluissa on oltu pettyneitä edellä mainit-               tynyt ja aikoo ryhtyä peruskoulun ylä-
29622: tuun valtioneuvoston periaatekannanottoon.                   asteen opetusryhmien mahdollisimman
29623: Erityisesti peruskoulujen yläasteilla ovat työ-              pikaiseksi pienentämiseksi, sekä
29624: rauhaongelmat vain kasvaneet ja toisiin oppi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on
29625: laisiin ja opettajiin kohdistuneet väkivaltaisuu-            ryhtynyt ja aikoo ryhtyä ero. valtioneuc
29626: det lisääntyneet.                                            voston peruskoulun opetus- ja kasvatus-
29627:    Peruskoulun työrauhaongelmat vaativat pikai-              työn kehittämisestä ja koulun työrauhan
29628: sia toimenpiteitä peruskoulun yläasteen opetus-              parantamisesta annetuissa ohjeissa mai-
29629: ryhmien pienentämiseksi ja erityisopetuksen ke-              nittujen peruskoulun erityisopetusta kos-
29630: hittämiseksi toisaalta siten, että siirrot erityis-          kevien suunnitelmien tarkistamiseksi?
29631: opetukseen ja sieltä takaisin normaaliopetuk-
29632:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1980.
29633: 
29634:          Kalevi Mattila                  Hannu Tenhiälä                 Mauri Pekkarinen
29635: 088000845X
29636: 2
29637: 
29638: 
29639: 
29640:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
29641: 
29642:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 26. 6. 1979 antamissa peruskoulun kehittämis-
29643: mainitussa tarko1tuk~es-sa:,'J'e,:Hertä~ Puhemies, .· ohjeissa.··edellytetään mm., että nykyisenkaitai-
29644: olette '3 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir- sesta · ryhmäjakoisesta opetuksen eriyttämisestä
29645: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- siirrytään opetusryhmän sisäiseen eriyttämiseen.
29646: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Kehittämistavoitteen edellyttämät yläasteen
29647: K. Mattilan ym. kirjalli&esta. kysymyksestä n:o ... uudet ryhmitysperusteet otetaan valtakunnalli-
29648: 380:                      ·       · ·     ·           sesti käyttöön asteittain luokka-aste kerrallaan
29649:                                                       lukuvuodesta 1983,---84 lukien. Kysymys siitä,
29650:            ·Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- miten mainittuja perusteita muutetaan, ratkais-
29651:          tynyt ja aikoo ryhtyä peruskoulun ylä- taan, käynnissä olevan kokeilutoiminnan tulos-
29652:          asteen· opetusryhmien mahdollisimman ten perusteella. Hallituksen käsityksen mukaan
29653:          pikaiseksi pienentämiseksi, sekä             peruskoulun yläasteen opetusryhmiä koskevieri
29654:             mihin toimenpiteisiin Hallitus on säännösten tarkistaminen on asetettava muita
29655:          ryhtynyt ja aikoo ryhtyä em. valtioneu- luokka-asteita kiireellisempään asemaan.
29656:          voston peruskoulun opetus- ja kasvatus- · Varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että
29657:          työn kehittämisestä ja koulun työrauhan perusopetusryhmän enimmäiskoon alentaminen
29658:          parantamisesta annetuissa ohjeissa mai- edistää edellä selostetun tavoitteen saavutta-
29659:          nittujen peruskoulun erityisopetusta kos- mista. Toisaalta taas tavoitteeksi asetettu ylä-
29660:          kevien suunnitelmien tarkistamiseksi?        asteen eriyttämisratkaisu edellyttää yhdessä ope-
29661:                                                       tettavan ryhmän alentamista eräissä aineissa
29662:     Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta- sellaiselle tasolle, johon ei kustannussyistä voi-
29663: vasti seuraavaa:                                      da kaikissa aineissa mennä. Näin ollen lisäre-
29664:     Opetusryhmien . enimmäiskoon alentaminen surssit tulee ohjata valikoidusti siten, että
29665: sekä ryhmiinjako-oikeuden lisääminen ovat ta- perusopetusryhmän enimmäiskoon lisäksi ote-
29666: loudellis-pedagogisia kysymyksiä, joiden vaiku- taan huomioon myös muut ryhmiinjako-oikeutta
29667: tusten arviointi on erittäin vaikeaa. Oppilas- koskevat säännökset. Hallituksen käsityksen
29668: määrän ·suuruuden vuoksi pienetkin peruskou- inukaan perusopetusryhmän enimmäiskoon alen-
29669: lun opetusryhmän en.immäiskoon alennukset tamista ei tulisi suorittaa erillisenä toimenpi-
29670: aiheuttavat huomattavia kustannuksia, minkä teenä, vaan kehittämistavoitteen vaatimia toi-
29671: vuoksi muutosten tuloksellisuus ja tarkoituksen- menpiteitä on tarkasteltava yhtenä kokonaisuu-
29672:  mukaisuus on pyrittävä ·varmistamaan. Toi- tena käytettävissä olevien resurssien rajoissa.
29673: saalta taas opetusryhmien muodostamista kos- Kuten edellä on todettu, ratkaisu tässä asiassa
29674:  kevien uudistusten tulee tukea asetettuja yleisiä tehdään kokeiluvaiheen jälkeen.
29675:  koulutuspoliittisia tavoitteita.                        Mitä sitten tulee kysymyksessä mainittuun
29676:     Peruskoulun kehittämisen keskeisin tavoite erityisopetukseen, niin tältä osin on syytä
29677:  perustuu tällä hetkellä keskiasteen koulutuksen todeta, että eräs erityisopetuksen kehittämisen
29678:  kehittämisestä .annetun lain (474/78) 3 §:n vaikeimpia esteitä on ollut pätevän henkilö-
29679:  1 momentin velvoitteeseen, jonka mukaan pe- kunnan puute. Tästä syystä kuluvana syksynä
29680:  ruskoulua on kehitettävä siten, että sen suo- aloitetaan Helsingissä erityisopettajien poik-
29681:  rittaminen tuottaa kelpoisuuden kaikkiin kes- keusvalmistus. Kouluhallituksen aloitteesta ovat
29682:  kiasteen koulutusta antaviin oppilaitoksiin lu- lääninhallitukset yhteistoiminnassa kuntien
29683:  kuun ottamatta ammatillisten oppilaitosten yli- kanssa selvittäneet erityisopettajien tarvetta.
29684: oppilaspohjaisia opintolinjoja. Valtioneuvoston
29685:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
29686: 
29687:                                                                      Opetusministeri Pär Stenbäck
29688:                                              N:o 380                                              3
29689: 
29690: 
29691: 
29692: 
29693:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
29694: 
29695:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       veckiandet av grundskoian av den 26. 6. 1979
29696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förutsätts bl.a. att man övergår från den nu
29697: av den 3 juni 1980 tili vederbörande medlem         gällande undervisningsdifferentieringen som
29698: av statsrådet översänt avskrift av följande av      grundar sig på gruppindelning tili en differen-
29699: riksdagsman K. Mattila m.fl. undertecknade          tiering inom undervisningsgruppen. De nya
29700: spörsmål nr 380:                                    grupperingsgrunderna för högstadiet som ut-
29701:                                                     vecklingsmåiet förutsätter tas i bruk på riks-
29702:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        nivå gradvis en klass åt gången fr.o.m. läsåret
29703:        tagit och har för avsikt att vidta i syfte   1983-84. Frågan om hur dessa grunder änd-
29704:        att så snart som möjligt minska under-       ras avgörs på grundvai av de resultat som er-
29705:        visningsgrupperna på grundskolans hög-       hålls av den pågående försöksverksamheten.
29706:        stadium samt                                 Enligt regeringens uppfattning bör stadgandena
29707:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    angående undervisningsgrupperna på grundsko-
29708:        och har för avsikt att vidta i syfte att     Ians högstadium justeras i mera brådskande ord-
29709:        justera de planer för grundskolans spe-      ning än de övriga årskursernas undervisnings-
29710:        cialundervisning som nämns i Statsrå-        grupper.
29711:        dets ovan nämnda anvisningar för ut-             En synnerligen stor enighet råder om att
29712:        vecklandet av grundskolans undervis-         minskningen av basgruppernas maximistorlek
29713:        nings- och uppfostringsarbete och för        bidrar tili att uppnå de måi varom ovan redo-
29714:        förbättrandet av arbetsfreden i skolan?      gjorts. Å andra sidan förutsätter den lösning av
29715:                                                     differentieringen på högstadiet som uppsatts
29716:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som mål, i vissa ämnen en så pass omfattande
29717: samt anföra följande:                               minskning av undervisningsgruppen, att den
29718:   Minskandet       av     undervisningsgruppernas   inte på grund av de kostnader som föranleds
29719: maximistoriek samt ökandet av rätten tili           kan tiliämpas i alla ämnen. Sålunda bör till-
29720: gruppindelning är ekonomisk-pedagogiska frå-        läggsresurserna användas selektivt så, att man
29721: gor, vilkas verkningar är synnerligen svåra att     förutom basgruppens maximistoriek beaktar
29722: uppskatta. På grund av ett stort elevantai kan      även övriga stadganden rörande rätten tili
29723: även små minskningar av maximistorleken för         gruppindelning. Regeringen anser att minsk-
29724: grundskolans undervisningsgrupper medföra be-       ningen av basgruppens maximistoriek inte bor-
29725: tydande kostnader, och därför bör man försöka       de genomföras som en separat åtgärd, utan att
29726: säkra sig om att ändringarna ger resultat och       de åtgärder som utvecklingsmålet kräver bör
29727: är ändamålsenliga. Å andra sidan bör refor-         granskas som en helhet inom ramen för de
29728: merna angående bildandet av undervisnings-          tiligängliga resurserna. Såsom ovan konstate-
29729: grupper stöda de allmänna skolpolitiska målsätt-    rats avgörs denna fråga efter försöksskedet.
29730: ningarna.                                               Beträffande den i spörsmålet nämnda spe-
29731:    Det mest centrala målet för grundskolans         cialundervisningen är det skäl att i detta av-
29732: utvecklande grundar sig för närvarande på           seende konstatera, att bristen på kompetent
29733: förpliktelsen i 3 § 1 mom. lagen om utveck-         personai har varit ett av de svåraste hindren
29734: lande av utbiidningen på mellanstadiet ( 474/       för utvecklandet av speciaiundervisningen. Där-
29735: 78), enligt viiken grundskolan bör utvecklas så,    för inieds innevarande höst i Helsingfors un-
29736: att fullgörandet av dess läroplan ger behörig-      dantagsutbildning av speciallärare. Länsstyrel-
29737: het tili alla läroanstalter som ger utbildning på    serna har i samarbete med kommunerna på ini-
29738: mellanstadiet, med undantag för yrkesiäroan-         tiativ av skoistyrelsen utrett behovet av spe-
29739: stalternas studielinjer, som baserar sig på stu-    ciallärare.
29740: dentexamen. I statsrådets anvisningar för ut-
29741:       Helsingfors den 23 september 1980.
29742: 
29743:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
29744: Kirjallinen kysymys n:o 381.
29745: 
29746: 
29747: 
29748: 
29749:                                  Viljanen: 50 cm3 :n kevytmoottoripyörien vakuutusmaksuluokan
29750:                                      puuttumisesta.
29751: 
29752: 
29753:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29754: 
29755:    Alle 125 cm3:n kevytmoottoripyörien vakuu-       verrattuna mm. jarruiltaan ja jousituksiltaan
29756: tusmaksu on vuodessa noin 1 000 markkaa kun         erittäin turvallisiksi.
29757: taas moposta maksetaan vakuutusmaksua vain             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
29758: noin 150 markkaa, eikä välikoolle 50 cm3 :n         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
29759: kevytmoottoripyörälle ole olemassa omaa mak-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
29760: suluokkaa. Koska nykyisin on energian säästö        raavan kysymyksen:
29761: myöskin erittäin voimakkaasti esillä, olisi mie-
29762: lestäni perusteltua suhtautua myönteisesti vähä-              Onko Hallitus tietoinen 50 cm3 :n ke-
29763: kulutuksisten kulkuvälineiden suosimiseen.                  vytmoottoripyörien vakuutusmaksuluo-
29764: Asiaa voidaan myöskin perustella liikennetur-               kan puuttumisesta, ja
29765: vallisuussyillä; mm. nopeudet ym. ovat pienem-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29766: mät. Koska kevytmoottoripyörän painoa ei ole                ryhtyä edellä mainitun epäkohdan pois-
29767: lainsäädännöllisesti rajoitettu, on ollut mahdol-           tamiseksi?
29768: lista rakentaa pyörät esimerkiksi mopoihin
29769:      Helsingissa 5 päivänä kesäkuuta 1980.
29770: 
29771:                                            Matti Viljanen
29772: 
29773: 
29774: 
29775: 
29776: 088000804L
29777: 2                                            1980 vp.
29778: 
29779: 
29780: 
29781: 
29782:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29783: 
29784:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     moottoripyörien. Tämän vuoksi sosiaali- ja
29785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       terveysministeriö vahvistaessaan vuoden 1979
29786: olette 5 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       moottoripyörien liikennevakuutusmaksun, yh-
29787: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    disti aikaisemman 06 maksuluokan 04 maksu-
29788: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     luokkaan. Moottoripyörien vakuutusmaksut
29789: Matti Viljasen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    määrätään siten sanotun vuoden alusta alkaen
29790: symyksestä n:o 381:                                 kahden maksuluokan mukaan.
29791:                                                        Käytettävissä olevien vahinkotilastojen mu-
29792:          Onko Hallitus tietoinen 50 cm3:n ke-       kaan ei nykyisessä alemmassa maksuluokassa
29793:        vytmoottoripyörien vakuutusmaksuluo-         olevien, sylinteritilavuudeltaan pienempien
29794:        kan puuttumisesta, ja                        moottoripyörien liikennevakuutusmaksua ole
29795:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voitu määrätä alemmaksi kuin minkä ministeriö
29796:        ryhtyä edellä mainitun epäkohdan pois-       on vahvistanut.
29797:        tamiseksi?                                      Lisäksi on todettava, että liikenteessä oleva
29798:                                                     moottoripyöräkanta ns. kevyiden moottoripyö-
29799:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rien (enintään 125 cm3 ) osalta on pääosin
29800: taen seuraavaa:                                     sylinteritilavuudeltaan yli 100 cm3 • Vasta viime
29801:    Moottoripyörien liikennevakuutusmaksut on        aikoina on huomattavammin tullut markkinoille
29802: vahvistettu kahdessa maksuluokassa, nimittäin       sellaisia kevyitä moottoripyöriä, joiden moot-
29803: moottoripyörille, joiden sylintedtilavuus on        torin sylinteritilavuus on 50-100 cm3• Näiden
29804: enintään 250 cm3 ja moottoripyörille, joiden        moottoripyörien vähäisen lukumäärän vuoksi ei
29805: sylintedtilavuus on yli 250 cm3 • Vielä vuoden      tilastollisin keinoin ole voitu näille vahvistaa
29806: 1978 voimassa olleet vakuutusmaksut oli vah-        omaa vakuutusmaksuluokkaa eikä omaa vakuu-
29807: vistettu kolmen maksuluokan mukaan. Maksu-          tusmaksua.
29808: luokat määräytyivät tällöin sylinteritilavuuden        Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin teet-
29809: mukaan luokkaan ( 04) enintään 125 cm\              tää vuosittain, aina ennen vakuutusmaksun vah-
29810: luokkaan ( 06) yli 125 cm3 ja enintään 250 cm3      vistamista, maksututkimuksen uusimman saata-
29811: sekä luokkaan ( 08) yli 250 cm3 •                   vissa olevan liikennevahinkoja koskevan tilasto-
29812:    Kun vuoden 1978 lopussa suoritetun lii-          aineiston perusteella ja tulee näin ollen asian-
29813: kennevakuutuksen maksututkimuksen mukaan            mukaisesti ottamaan huomioon moottoriajo-
29814: moottoripyörien tariffirakennetta tarkasteltiin     neuvokannassa, ja siten myös moottoripyörä-
29815: vuosiin 1976-1977 kohdistuvan maksuluok-            kannassa, tapahtuneet muutokset ja niiden mah-
29816: kakohtaisen tilastoaineiston pohjalta voitiin to-   dolliset vaikutukset liikennevahinkotilastoissa,
29817: deta, että maksuluokassa 06 olevien moottori-       ja ministeriö vahvistaa liikennevakuutusmaksut
29818: pyörien vakuutusmaksun ei olisi tullut olla         näihin maksututkimuksiin perustuen.
29819: korkeampi kuin maksuluokassa 04 olevien
29820:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1980.
29821: 
29822:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Luia-Penttilä
29823: 
29824: 
29825: 
29826:                                                                                            ·r.   ~   ~   '"' ....   ~   -
29827:                                                                                            ~~---·- _.,.'
29828:                                               N:o .381                                             3
29829: 
29830: 
29831: 
29832: 
29833:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29834: 
29835:      I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      motorcyklar i kategori 04. På grund av detta
29836:   anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sammanförde social- och hälsovårdsministeriet
29837:   av den 5 juni 1980 tili vederbörande medlem       den tidigare premiekategorin 06 och kategori
29838: · av statsrådet översänt avskrift av följande av    04, när trafikförsäkringspremien för motor-
29839:   riksdagsman Matti Viljanen undertecknade          cyklar för år 1979 fastställdes. Motorcyklars
29840:   spörsmål nr 381:                                  försäkringspremier bestäms sålunda efter två
29841:                                                     premiekategorier fr.o.m. början av sagda år.
29842:            Är Regeringen medveten om att                Med hjälp av tillgänglig skadestatistik har
29843:         50 cm3 lätta motorcyklar saknar för-        man inte kunnat införa en lägre trafikförsäk-
29844:         säkringspremiekategori, och                 ringspremie för motorcyklar med de minsta
29845:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     cylindervolymer än som nu fastställts av minis-
29846:         ta för att avlägsna ovan nämnda miss-       teriet.
29847:         förhållande?                                    Dessutom måste man konstatera att motor-
29848:                                                     cykelbeståndet i trafik för s.k. lätta motor-
29849:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       cyklars (högst 125 cm3 ) del i huvudsak har
29850: samt anföra följande:                               en cylindervolym överstigande 100 cm3 • Först
29851:    Motorcyklars trafikförsäkringspremier har        på senaste tid har antalet sådana lätta motor-
29852: fastställts i två premiekategorier, nämligen för    cyklar, vars motors cylindervolym ligger mellan
29853: motorcyklar, vars cylindervolym är högst 250        50-100 cml, blivit mera betydande på mark-
29854: cm3, och för motorcyklar, vars cylindervolym        naden. P.g.a. det ringa antalet av dessa motor-
29855: överstiger 250 cm3• Ar 1978 gällande försäk-        cyklar har man med hjälp av statistik varken
29856: ringspremier hade ännu fastställts efter tre        kunnat fastställa en egen premiekategori eller
29857: premiekategorier. Premiekategorierna bestämdes      en särskild försäkringspremie för dem.
29858: då efter cylindervolym enligt följande: kategori        Social- och hälsovårdsministeriet låter dock
29859: ( 04) högst 125 cm\ kategori ( 06) överstigan-      årligen, alltid innan en försäkringspremie fast-
29860: de 125 cm3, dock högst 250 cm3, och kategori        ställs, färdigställa en premieundersökning med
29861: ( 08) överstigande 250 cm3•                         utgångspunkt i den mest aktuella, tillgängliga
29862:    Då man i trafikförsäkringens premieunder-        statistiken över trafikskador och skall sålunda
29863: sökning i slutet av 1978 granskade motor-           tillbörligen beakta förändringarna i motor-
29864: cyklars tariffstruktur med utgångspunkt i           fordonbeståndet, och således även i motor-
29865: 1976-1977 års statistik, som avser premie-          cykelbeståndet, samt deras eventuella effekter
29866: kategorier, kunde man konstatera att försäk-        på trafikskadestatistiken, och ministeriet fast-
29867: ringspremien för motorcyklar i kategori 06          ställer trafikförsäkringspremierna med utgångs-
29868: inte borde ha överstigit försäkringspremien för     punkt i dessa premieundersökningar.
29869:       Helsingfors den 31 juli 1980.
29870: 
29871:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
29872:                                                 1980. vp.
29873: 
29874: Kirjallinen kysymys n:o 382.
29875: 
29876: 
29877: 
29878: 
29879:                                    Ronkainen ym.: Pomolainsäädännön tiukentamisesta.
29880: 
29881: 
29882:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
29883: 
29884:    Oikeusministeriössä asetettiin 27. 9. 1979          lapset ja nuoret alttiiksi pornografian · vaiku-
29885: professori Inkeri Anttilan johdolla toimiva työ-       tukselle tai pakottaisi esim. kadulla kulkijat
29886: ryhmä, joka sai tehtäväkseen selvittää, "miten         lehtien myyntipisteiden ohi mennessään näke-
29887: epäsiveellisten julkaisujen ja muun pornografi-        mään sopimattomia kuvia ja kirjoituksia.' Mie-
29888: sen aineiston tuottamista ja levittämistä koske-       lestämme tulee kiinnittää huomiota myös por-
29889: via säännöksiä nykyoloissa olisi uudistettava".        nolehtien mainontaan muissa lehdissä sekä
29890: Toimeksiannassa mainittiin myös, että "ehdo-           tarttua pomolehdissä oleviin kontaktisivuihin,
29891: tuksia laatiessaan työryhmän tulee kiinnittää          koska ne saattavat olla edistämässä moraali-
29892: huomiota erityisesti pohjoismaissa tapahtunee-         tonta elämäntapaa.
29893: seen kehitykseen sekä tutkia mahdollisuuksia              Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
29894: lain noudattamisen valvonnan tehostamiseen             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
29895: nykyisestään", kuten oikeusministeriön tiedote         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29896: asian ilmaisee. Työryhmän olisi pitänyt saada          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29897: työnsä valmiiseen lakitekstin muotoon 15. 12.
29898: 1979 mennessä.                                                   Aikooko Hallitus turvata terveiden
29899:    Samassa yhteydessä lykättiin Suomen Kris-                  eLämäntapojen säilymisen ja kehityksen
29900: tiJlisen Liiton ja Kristillisen Radio- ja televisio-          pomolainsäädäntöä tiukentamalla ja val~­
29901: liiton eräitä potnolehtiä vastaan tekemien ilmi-              vontaa tehostamalla, ja
29902: antojen käsittely myöhempään ajankohtaan,                        aikooko Hallitus pian saattaa ilmi-
29903: jota ei tarkemmin määritelty.                                 autojen perusteella eräät pornografiaa
29904:     Käsityksemme mukaan pomolainsäädäntöä ei                  sisältävät lehdet rikosoikeudelliseen kä-
29905: tule laatia sellaiseksi, että se helpottaisi porno-           sittelyyn?
29906: grafian maahantuontia ja levittämistä, saattaisi
29907:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
29908: 
29909:                 Olavi Ronkainen                                Erkki Korhonen
29910:                 Sauli Hautala                                  Esko Almgren
29911: 
29912: 
29913: 
29914: 
29915: 088000805M
29916: 2                                            1980 vp.
29917: 
29918: 
29919: 
29920: 
29921:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
29922: 
29923:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    lainsäädännöstä noin kymmenen vuotta sitten.
29924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Oikeusministeriön toimesta laadituissa selvi-
29925: olette 5 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-      tyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota lapsi-
29926: jeenne n:o 1095 ohella toimittanut valtioneu-      poroografiakysymykseen. Oikeusministeriön kä-
29927: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       sityksen mukaan pornografian levittämisen ja
29928: kansanedustaja Olavi Ronkaisen ym. kirjalli-       markkinoinnin säätelyyn tulisi kiinnittää ni-
29929: sesta kysymyksestä n:o 382:                        menomaista huomiota. Rikosoikeudellinen sää-
29930:                                                    tely tulisi ulottaa kansalaisten tavallisessa elin-
29931:           Aikooko Hallitus turvata terveiden       ympäristössä tapahtuvaan pornografian esitte-
29932:        elämäntapojen säilymisen ja kehityksen      lyyn ja markkinointiin. Pornografian näytteille-
29933:        pornolainsäädäntöä tiukentamalla ja val-    asettaminen ja mainostaminen olisi säädettävä
29934:        VIOntaa tehostamalla, ja                    rangaistavaksi. Myös poroografian myyminen
29935:           aikooko Hallitus pian saattaa ilmi-      lapselle tulisi kieltää. Tämänsuuntainen lain-
29936:        antojen perusteella eräät pornografiaa      valmisteluhanke on oikeusministeriössä vireillä.
29937:        sisältävät lehdet rikosoikeudelliseen kä-   Uudistus on tarpeen myös sen vuoksi, että
29938:        sittdyyn?                                   vanhentuneen lainsäädäntömme käsitteistön so-
29939:                                                    veltumattomuus pornografian rangaistavuuden
29940:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     selkeään määrittämiseen aiheuttaa säännösten
29941: vasti seuraavaa:                                   soveltamisessa vaaraa kansalaisten yhdenvertai-
29942:     Voimassaolevat rikosoikeudelliset säännökset   selle kohtelulle lain edessä.
29943: nk. pornografisten tuotteiden levittämisestä ja       Oikeusministeriön keväällä 1974 antamien
29944: valmistamisesta ovat vuonna 1927 annetussa         syytemääräysten johdosta korkeimman oikeu-
29945: lais.sa epäsiveellisten julkaisujen levittämisen   den käsiteltävänä on neljää erinimistä julkaisua
29946: ehkäisemisestä. Siinä säädetään rangaistavaksi     koskeva juttu. Oikeusministeriö pitää aiheelli-
29947: sukupuolikuria tai säädyllisyyttä loukkaavien      sena toistaiseksi pidättäytyä yksittäisten syyte-
29948:  tuotteiden levittäminen ja näytteille asettami-   määräysten antamisesta aina'kin siihen asti, kun-
29949: nen. Myös pornografisten tuotteiden valmista-      nes vireillä olevien syytteiden johdosta on saatu
29950: minen, maahantuonti ja maastavienti levittä-       korkeimman oikeuden ratkaisu.
29951: mistarkoituksessa on rangaistavaa. Mainittujen        Painovapauslain mukaan oikeusministeriö an-
29952: levittämistoimenpiteiden luvallisuus riippuu       taa määräyksen syytteen nostamisesta jos ha-
29953:  tuotteen ominaisuudesta eli siitä, onko tuo-      vaitaan, että painotuote on sisällöltään rikolli-
29954:  tetta lain sanamuodon mukaisesti pidettävä        nen. Ministeriö voi toimia myös ilmiannon joh-
29955:  "sukupuolikuria tai säädyllisyyttä" loukkaava-    dosta. Syytteen nostaminen edellyttää, että teon
29956: na. Sensijaan tUlOtteen levittämis- tai markki-    rikosoikeudellinen oikeudenvastaisuus selvite-
29957: nointitapa, olkoonpa se kuinka häiritsevää ta-     tään. Kun toisaalta on kuitenkin kysymys kan-
29958: hansa, ei vaikuta teon luvallisuuden arvoste-      salaisten sananvapaudesta, teon oikeudenvastai-
29959: luun.                                              suudesta ja rangaistavuudesta tulee vallita yh-
29960:     Naapurimaistamme Tanskassa ja Ruotsissa        teiskunnassa laaja yksimielisyys.
29961: luovuttiin Suomessa voimassaolevan kaltaisesta
29962:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1980.
29963: 
29964:                                                               Oikeusministeri Christoffer Taxell
29965:                                               N:o 382                                                   3
29966: 
29967: 
29968: 
29969: 
29970:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r    T a 1 m a n.
29971: 
29972:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         av justitieministeriet har man fäst speciell upp-
29973: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            märksamhet vid frågan om barnpornografi. En-
29974: velse nr 1095 av den 5 juni 1980 ti1l veder-         ligt justitieministeriets uppfattning borde man
29975: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       fästa uttrycklig uppmärksamhet vid regleringen
29976: av följande av riksdagsman Olavi Ronkainen           av pornografins spridning och marknadsföring.
29977: m.fl. undertecknade spörsmål nr 382:                 Den straffrättsliga regleringen borde utsträckas
29978:                                                      tili att gä1la den framställning och marknads-
29979:           Ämnar Regeringen genom att skärpa          föring av pornografi som sker i medborgarnas
29980:        lagstiftningen och intensifiera övervak-      vardagsmiljö. Utställande av pornografi och
29981:        ningen av pornografi trygga fortbestån-       pornografireklam borde göras straffbar. Även
29982:        det och utvecklingen för sunda levnads-       försäljningen av pornografi tili barn borde för-
29983:        vanor, och                                    bjudas. Ett lagstiftningsprojekt med detta syfte
29984:           ämnar Regeringen snart, på basen av        är anhängigt i justitieministeriet. Reformen är
29985:        gjorda angivelser, bringa vissa porno-        behövlig även på den grund att begrepps-
29986:        grafiska tidningar tili straffrättslig be-    komplexet i vår föråldrade lagstiftning inte går
29987:        handling?                                     att anpassa tili en tydlig definiering av porno-
29988:                                                      grafins straffbarhet och innebär, vid tiliämp-
29989:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningen av stadgandena, fara med tanke på
29990: samt anföra följande:                                principen om likhet inför ,lagen.
29991:    Stadgandena om spridning och framställning            Utgående från åtalsförordnanden som justi-
29992: av s:k. pornografiska alster ingår i den år 1927     tieministeriet utfärdat under våren 1974 är ett
29993: givna lagen angående undertryckande av osed-         mål rörande fyra publikationer av olika namn
29994: liga publikationers spridning. I sagda lag stad-     under behandling i högsta domstolen. Justitie-
29995: gas straff för spridande och utstäilande av          ministeriet anser det vara skäl att tillsvidare
29996: alster, som sårar tukt eller anständighet. Även      avstå från att utfärda enskilda åtalsförordnan-
29997: framställning samt import och export av porno-       den åtminstone tili dess att högsta domstolens
29998: grafiska alster i syfte att sprida eHer utställa     avgörande erhållits i fråga om de anhängiga
29999: dem är straffbart. Lovligheten hos nämnda            åtalen.
30000: spridningsåtgärder beror på alstrets egenskaper,         Enligt tryckfrihetslagen förordnar justitiemi-
30001: dvs. på huruvida det enligt lagens ordalydelse       nisteriet om väckande av åtal om det konsta-
30002: bör anses såra "tukt ellet anständighet". Däre-       teras att ett tryckalster tili sitt innehåll är för-
30003: mot inverkar inte sättet för spridning eller         gripligt. Ministeriet kan vidta åtgärder även
30004: marknadsföring, oberoende av hur störande det        som en följd av anmälan. Väckande av åtal
30005: är, på bedömningen av gärningens lovlighet.          förutsätter att gärningens straffrättsli~ rätts-
30006:    Bland våra grannländer frångick man i Dan-         stridighet utreds. Då det å andra sidan dock
30007:  mark och Sverige för ca tio år sedan en lagstift-    är fråga om medborgarnas yttrandefrihet, bör
30008:  ning av den typ som gäller i Finland.                det i samhället råda en omfattande enighet om
30009:     I de utredningar som har gjorts på uppdrag       gärningens rättsvidrighet och straffbarhet.
30010:       Helsingfors den 4 juli 1980.
30011: 
30012:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
30013:                                                1980 vp.
30014: 
30015: Kirjallinen kysymys n:o .383.
30016: 
30017: 
30018: 
30019: 
30020:                                    Väänänen: Peruskoulun opettajien eläkkeisiin liittyvistä kysymyk-
30021:                                       sistä.
30022: 
30023: 
30024:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30025: 
30026:     Peruskoulun palkkauslain 23 § :n mukaan on        keistä on viran tai toimen mukaan määräyty-
30027: peruskoulun opettajan eläkeikä 60 vuotta. Kun-        vä pääeläke ja toinen tuntiopetustunneista muo-
30028: nallisista ja yksityisistä oppi..l<ouluista annetun   dostuva ns. sivueläke. Sivueläke muodostuu suu-
30029: asetuksen 3 7 §: ssä todetaan toisaalta seuraa-       ruudeltaan hyvin pieneksi, koska eläkkeen pe-
30030: vaa:                                                  rusteena oleva palkka on yleensä pieni ja kos-
30031:     Valtionapua nauttivan oppikoulun ja perus-        ka eläkkeen ansainta-aika peruskoulujärjestel-
30032: koulua korvaavan kouluasteen rehtorilla ja opet-      män voimassaoloajasta johtuen jää lyhyeksi.
30033: tajalla on oikeus valtion varoista kustannetta-          Vaikka valtion eläkelaki perustuu ns. ansain-
30034: vaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen            taperiaatteelle, ei ansaintaperiaate tässä tapauk-
30035: soveltuvin osin samojen säännösten mukaan             sessa toteudu sen "hengen" mukaisesti, koska
30036: kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla        työansioita ja palvelusaikaa ei huomioida yhte-
30037: henkilöllä. Valtion eläkelain 4 §:n mukaan ylei-      nä kokonaisuutena.
30038: nen eläkeikä on 63 vuotta.                               Edellä mainitut ongelmat tulisi ratkaista si-
30039:     Peruskoulun ja lukion opettajien erilaista        ten, että lukion opettajien eläkeiäksi säädetään
30040: eläkeikää on pidettävä epäoikeudenmukaisena           60 vuotta ja että opettajapalveluksesta kokonai-
30041: ja epätarkoituksenmukaisena, koska kyse on sa-        suudessaan myönnettäisiin yksi yhteinen eläke.
30042: maa työtä tekevistä sekä usein samoissa tilois-       Erityisen tärkeää olisi, että keskiasteen uudis-
30043: sa työskentelevistä viran- tai toimenhaltijoista.     tuksen siirtymävaiheen aikana lukion opetta-
30044:     Lisäksi erilainen eläkeikä aiheuttaa käytän-      jien eläkeikä alennettaisiin peruskoulun siirty-
30045: nön ongelmia mm. silloin, kun opettajalla on          mävaiheen tapaan 58 vuoteen.
30046: lukion toimi ja tuntiopetustunteja peruskoulun           Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
30047: puolella. Tällöin hän ei voi saada peruskou-          § :n 1 momentin mukaisesti esitän valtioneuvos-
30048: lussa ansaitsemaansa eläkettä peruskoulun palk-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
30049: kauslain 23 §:n mukaisen eläkeiän saavutet-           van kirjallisen kysymyksen:
30050: tuaan, vaan hänen on käytännössä pidettävä pe-
30051: ruskoulun tunnit 63 ikävuoteen saakka.                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
30052:     Peruskoulun syntymisen yhteydessä 8-luok-                tynyt tai ryhtyy sellaisen peruskoulun
30053: kainen oppikoulu jakautui osaksi peruskoulua                 virassa tai lukion toimessa olevan opet-
30054:  ja lukiota. Opettaja, joka siihen asti oli toimi-           tajan, jolla on tuntiopetustunteja myös
30055: nut 8-luokkaisessa oppikoulussa, sai kokonais-               toisen koulumuodon puolella, eläkkeen
30056: eläkkeen kaikkien oppikoulussa ansaitsemien-                 myöntämiseksi kokonaiseläkkeenä, ja
30057: sa työansioiden perusteella.                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh.
30058:     Peruskoulujärjestelmän myötä on syntynyt                 tynyt tai aikoo ryhtyä lukion opettajien
30059: tilanne, jolloin peruskoulun virassa tai lukion              eläkeiän alentan1iseksi pysyvästi 60 vuo-
30060: toimessa oleva opettaja saa kaksi eri eläkettä,              teen ja keskiasteen koulunuudistuksen
30061: mikäli hänellä on tuntiopetustunteja myös toi-               siirtymävaiheen ajaksi 58 vuoteen?
30062:  sen koulumuodon puolella. Toinen näistä eläk-
30063:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
30064: 
30065:                                             Marjatta Väänänen
30066: 
30067: 088000865K
30068: 2                                             1980 vp.
30069: 
30070: 
30071: 
30072: 
30073:                         E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
30074: 
30075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koulumuodon puolella olevat tuntiopetustunnit
30076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toisistaan erillisen palvelussuhteen. Tästä seu-
30077: olette 5 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-        raa, että edellä mainitun, valtion eläkelain sää-
30078: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tämisestä saakka voimassa olleen, 1 §:n 4 mo-
30079: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      mentin nojalla opettajalle myönnetään puhee-
30080: Väänäsen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      na olevissa tapauksissa kummankin palvelus-
30081: sestä n:o 383:                                       suhteen perusteella oma eläke.
30082:                                                         Eläkkeen myöntäminen edellä mainituissa ta-
30083:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     pauksissa kummankin palvelussuhteen perus-
30084:        tynyt tai ryhtyy sellaisen peruskoulun        teella erikseen on valtion eläkelain pohjana ole-
30085:        virassa tai lukion toimessa olevan opet-      van ansaintaperiaatteen mukaista. Mikäli perus-
30086:        tajan, jolla on tuntiopetustunteja myös       koulun tai lukion opettaja lopettaa tuntiopetus-
30087:        toisen koulumuodon puolella, eläkkeen         tuntien pitämisen toisen koulumuodon puolella
30088:        myöntämiseksi kokonaiseläkkeenä, ja           aikaisemmin kuin siirtyessään eläkkeelle päätoi-
30089:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     mestaan, säilyttää hän kuitenkin tuntiopetus-
30090:        tynyt tai aikoo ryhtyä lukion opettajien      tunteihin perustuvan eläkeoikeutensa. Jos edel-
30091:        eläkeiän alentamiseksi pysyvästi 60 vuo-      lä mainitut palvelukset sitävastoin katsottaisiin
30092:        teen ja keskiasteen koulunuudistuksen         yhdeksi palvelussuhteeksi, ei opettajalla olisi
30093:        siirtymävaiheen ajaksi 58 vuoteen?            tuntiopetustuntien osalta erillistä eläkeoikeutta,
30094:                                                      vaan niistä saadut ansiot korottaisivat eläkkeen
30095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perusteena olevaa palkkaa ja näin myös eläket-
30096: vasti seuraavaa:                                     tä. Tuntiopetustunneista saadut ansiot eivät
30097:    Valtion eläkelain 1 §:n 4 momentin mukaan,        tällöin kuitenkaan aina tulisi otetuksi eläkkeen
30098: jos edunsaaja on samanaikaisesti kahdessa tai        perusteena olevaa palkkaa määrättäessä huo-
30099: useammassa palvelussuhteessa valtioon, hänellä       mioon. Valtion eläkelain 7 §:ssä olevan eläk-
30100: on oikeus eläkkeeseen niistä erikseen. Tämä lain-    keen perusteena olevan palkan laskentasään-
30101: kohta soveltuu myös nyt kysymyksessä olevaan         nöstä nimittäin seuraa, että tuntiopetustunteja
30102: tilanteeseen. Peruskoulun opettajan virkaan tai      edellytettäisiin opettajalle olleen nimenomaan
30103: lukion opettajan toimeen ei yhteisiä opettajan       niinä viimeisinä vuosina, joista eläkkeen perus-
30104: virkoja lukuunottamatta kuulu opetusvelvolli-        teena oleva palkka lasketaan. Muussa tapauk-
30105: suutta toisen koulumuodon puolella. Peruskou-        sessa eivät tuntiopetustunneista saadut ansiot
30106: lun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeistä ja      vaikuttaisi eläkkeen määrää korottavasti.
30107: perhe-eläkkeistä annetun lain ( 9/72) ja kunnal-        Valtion eläkelain 1 §:n 4 momentin toteut-
30108: lisista ja yksityisistä oppikouluista annetun ase-   taminen aiheutti käytännössä hankaluuksia sel-
30109: tuksen ( 444/70) mukaisesti pidetään peruskou-       laisissa tapauksissa, joissa edunsaajalla päätoi-
30110: lun opettajan virkaa ja lukion opettajan tointa      mensa ohella oli jokin valtion eläkelain alainen
30111: sekä toisaalta viran- tai toimenhaltijalla toisen    sivutehtävä, ja päätoimeen nähden oli säädetty
30112: koulumuodon puolella mahdollisesti olevaa tun-       erityinen yleistä eläkeikää alempi eläkeikä. Täl-
30113: tiopettajuutta, ellei kysymys ole yhteisen opet-     löin edunsaaja erityisen eläkeiän saavutettuaan
30114: tajan virasta, erillisinä palvelussuhteina. Tämä     saattoi saada eläkkeen ainoastaan päätoimes-
30115: palvelussuhteiden erillisyys koskee mm. heidän       taan, mutta toisesta tehtävästä tulevaa eläkettä
30116: palkkaustaan. Myöskin eläkeoikeuden osalta           hänen oli odotettava yleisen eläkeiän eli 63 ikä-
30117: muodostavat opettajan virka tai toimi ja toisen      vuoden saavuttamiseen saakka, tai jos hän oli
30118:                                                 N:o 383                                                  3
30119: 
30120: eronnut sivutehtävästään samaan aikaan kuin            ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen löytämistä
30121: päätoimestaan, hän sai eläkkeen sivutehtäväs-          eläkeikäkysymyksessä.
30122:  tään vasta 65 vuotta täytettyään. Tämä epäkoh-            Eri ammattiryhmien eläkeikien alentaminen
30123: ta poistettiin v. 1975 annetulla lailla (568/          on ollut valtion eläkejärjestelmän osalta vireil-
30124: 75) säätämällä, että jos edunsaaja on ollut sa-        lä parikymmentä vuotta. Vaikka kysymystä on
30125: manaikaisesti kahdessa tai useammassa virassa          eri tahoilla jatkuvasti selvitetty, ei asiassa ole
30126: tai .työssä, joita varten on säädetty erilaiset elä-   löydetty kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkai-
30127: keiät, hän on saavuttanut eläkeiän kaikkien osal-      sua. Eläkeikäkysymys on edelleen eräs keskei-
30128: ta hänen saavutettuaan eläkeiän siinä virassa tai      simpiä eläkepoliittisia kysymyksiä. Kysymys ei
30129:  työssä, josta eläkkeen perusteena oleva palkka        koske yksinomaan valtion eläkejärjestelmää vaan
30130:  on suurin. Näin on myös kirjallisen kysymyk-          myös muita eläkejärjestelmiä. Eri eläkejärjestel-
30131:  sen ensimmäisessä kohdassa ja sen perusteluissa       missä on pyrittävä yhtenäisyyteen. Valtion elä-
30132:  todettu erilaisten eläkeikien aiheuttama ongel-       kejärjestelmää ei näin ollen voida nykyisin ke-
30133:  ma rinnakkaisissa palvelussuhteissa tullut perus-     hittää muista eläkejärjestelmistä erillisenä.
30134:  koulun opettajien osalta poistetuksi.                     Erityisten eläkeikien määrittämiseksi suori-
30135:      Myös lukion opettajiin, joilla on opetustun-      tettavaa eri ammattiryhmien vertailua varten ei
30136:  teja toisen koulumuodon puolella sovelletaan sa-      ole löydettävissä yhtenäisiä ja kaikissa tapauk-
30137:  maa pääsääntöä, eli sivuvirasta tuleva eläke al-      sissa oikeaan lopputulokseen johtavia perustei-
30138:  kaa samasta ajankohdasta kuin päävirasta tuleva       ta. On myös otettava huomioon, että eläkkeelle
30139:  eläke. Näin sekä peruskoulunopettaja että lu-         siirtymisen tarve kunkin ammattiryhmän sisällä
30140:   kion opettaja voivat saada päätoimensa ja toisen     vaihtelee suuresti. Se määräytyy hyvin paljon
30141:  koulumuodon puolella olleiden opetustuntien           kunkin työntekijän yksilöllisten seikkojen pe-
30142:   perusteella kokonaiseläkkeen päätoimen mukai-        rusteella. Tämän vuoksi on eri yhteyksissä to-
30143:  sessa eläkeiäs.sä.                                    dettu, että tiettyjä ammattiryhmiä koskevien
30144:      Jo aikaisemmin voimassa olleiden säännös-         erityisten eläkeikien säätäminen entisestään vain
30145:   ten mukaan on ollut mahdollista perustaa kun-        lisäisi eri ammattiryhmien välisiä epäoikeuden-
30146:   nan peruskoulun ja lukion yhteisiä opettajan         mukaisuuksia johtamatta kuitenkaan aina asian-
30147:   virkoja sekä lukion ja kunnan peruskoulun yh-        omaisella alalla työskentelevien kannalta oikeaan
30148:   teisiä opettajan toimia. Tällaisissa viroissa ja     lopputulokseen. Eläkeikäkysymystä pohdittaes-
30149:   toimissa olevat opettajat saavat yhden koko-         sa onkin yhä enemmän alettu tutkia sitä, voi-
30150:   naiseläkkeen, jonka perusteena olevana palk-         daanko eläkkeelle siirtymisen ajankohdan mää-
30151:   kana on heidän yhteenlaskettu ansionsa. Yhteis-      rittelyssä ottaa nykyistä enemmän huomioon
30152:   ten opettajien käyttö lisääntynee kuitenkin huo-      työntekijän yksilöllisiä tarpeita ja olosuhteita ja
30153:   mattavasti entisestään yhteisistä opettajista an-    miten tällaisia seikkoja voitaisiin yhtenäisesti
30154:   netun lain ( 539/80) tultua voimaan viime elo-       arvioida.
30155:   kuun alussa. Mainitun lain 7 § :n mukaan yh-             Nimenomaan lukion opettajien osalta voidaan
30156:   teinen opettaja saa kaikista opetustunneistaan        todeta, että keskiasteen koulunuudistuksen vai-
30157:   yhden eläkkeen sitä oppilaitosta koskevien sään-     kutukset opettajien ja oppilaitosten muun hen-
30158:   nösten mukaan, johon sijoitetun viran tai toi-       kilökunnan asemaan on otettu huomioon kes-
30159:   men haltija yhteinen opettaja on.                    kiasteen koulutuksen kehittämisestä annetussa
30160:       Kysymyksen jälkimmäisessä osassa ja sen pe-      laissa (474/78). Mainitun lain 11 §:n mukaan
30161:   rusteluissa katsotaan, että lukion opettajien        lain toimeenpanosta aiheutuvasta opettajien ja
30162:    eläkeikä tulisi alentaa pysyvästi 60 vuoteen,        oppilaitosten muun henkilökunnan aseman jär-
30163:   mikä on peruskoulun opettajien eläkeikä ja kes-       jestämisestä säädetään erikseen. Tämän sään-
30164:   kiasteen koulunuudistuksen siirtymävaiheen            nöksen edellyttämää valmistelutyötä on tehty
30165:    ajaksi 58 vuoteen, kuten meneteltiin peruskou-      opetusministeriössä. Ministeriölle viime vuo-
30166:   lun siirtymävaiheessa. On todettava, että ny-         den toukokuussa jätetyssä koululakityöryhmän
30167:   kyiset erityiset eläkeiät ovat varsin vanhaa pe-     mietinnössä todetaan, että eläkeikää koskevat
30168:    rua, ja ne muodostavat vaikean rasitteen valtion    kysymykset ovat parhaillaan selvitettävinä muus-
30169:   eläkejärjestelmässä. Nykyisellään ne asettavat        sa yhteydessä, minkä vuoksi työryhmä ei ole
30170:    samankaltaistakin työtä tekevät eläkeiän osalta      esittänyt muutoksia lukiota koskeviin voimas-
30171:    toisistaan poikkeavaan asemaan. Ne myös toi-         sa oleviin eläkeikäsäännöksiin. Työryhmän mie-
30172:    saalta lisäävät vaatimuksia eläkeiän alentamiseen    tintöön sisältyvän lukiolakiehdotuksen mukaan
30173:    ja toisaalta vaikeuttavat tarkoituksenmukaisten
30174: 4                                             1980 vp.
30175: 
30176: lukion rehtorin ja opettajan eläkeikä olisi edel-   nä on selvittää eläkeikäkysymyksiä kaikkien elä-
30177: leet 63 vuotta.                                     kejärjestelmien osalta ja selvitystyönsä perusteel-
30178:    Edellä mainitussa koululakityöryhmän mie-        la laatia uudistussuunnitelmia ja tarvittavat
30179: tinnössä todetaan, että eläkeikää koskevat ky-      laimuutosehdotukset, ei ole tarkoituksenmu-
30180: symykset ovat selvitettävinä muussa yhteydes-       kaista ryhtyä kysymyksessä esitettyyn eikä mui-
30181: sä, millä tarkoitetaan parhaillaan työskentele-     hinkaan eläkeikien ammattiryhmittäistä alenta-
30182: vää Eläkeikäkomiteaa. Koska komitean tehtävä-       mista tarkoittaviin toimenpiteisiin.
30183:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1980.
30184: 
30185:                                                                       Ministeri Pirkko Työläjärvi
30186:                                              N:o 383                                                5
30187: 
30188: 
30189: 
30190: 
30191:                           T i 11   Riksdagens         H et t   T a 1 m a n.
30192: 
30193:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen       av vatandta obetoende kataktät gäller bl.a. av-
30194: anget hat Ni, Hett Ta1man, med Edet skri-            löningen. Även i ftåga om pensionstätten inne-
30195: velse av den 5 juni 1980 till vedetbötande med-     bät en 1ätattjänst ellet -befattning och timun-
30196: lem ov statstådet övetsänt avskrift av fö1jande     detvisning inom en annan skolfotm av vatandta
30197: av tiksdagsman Väänänen undettecknade               obetoende anställningsföthållanden. Hätav föl-
30198: spötsmå1 nr 3 8 3 :                                 jet, att en 1ätare i iftågavatande fall med stöd
30199:                                                     av ovan nämnda 1 § 4 mom. 1agen om statens
30200:           Vilka åtgätdet hat Regetingen vidta-      pensionet, som varit i ktaft sedan lagen stifta-
30201:        git ellet ämnat den vidta föt att            des, beviljas en sätskild pension på basen av
30202:        pensionen föt sådan 1ätate med gtund-        vattdeta anställningsföthållandet.
30203:        sko1etjänst ellet gymnasiebefattning,           Då pension i de ovan nämnda fallen beviljas
30204:        som även hat timundetvisning inom             på basen av vattdeta anställningsföthållandet
30205:        någon annan skolfotm, beviljas som to-       föt sig, övetenstämmet detta med den ptincip
30206:        ta1pension, och                               om baseting på föttjänst som utgöt gtunden
30207:           vilka åtgätdet hat Regeringen vid-        föt lagen om statens pensionet. Om en gtund-
30208:        tagit ellet ämnat den vidta föt              skole- ellet gymnasielätate slutat att som tim-
30209:        en petmanent sänkning av pensionså1-         lätare hålla lektionet inom den andta skol-
30210:        detn föt gymnasielätate till 60 åt och       fotmen tidigare än han pensionetas ftån sin
30211:        undet tiden föt mellanstadietefotmens        huvudsyss1a, bevarat han dock den tätt tili pen-
30212:        övetgångsskede tili 58 åt?                   sion som bygger på timundetvisningen. Hall de
30213:                                                     ovan nämnda anställningatna dätemot skulle
30214:     Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-      bettaktas som ett enda anställningsföthållande,
30215:  samt anföta fö1jande:                              skulle 1ätaten inte ha någon sätskild pensionstätt
30216:      Enligt 1 § 4 mom. lagen om statens pen-        föt timundervisningens del, utan intäktetna från
30217:  sionet ät fötmånstagaten, om han samtidigt         denna undetvisning skulle höja den pensions-
30218:  innehat två ellet flete anställningat, betätti-    grundande 1önen och så1unda även pensionen.
30219: .gad tili pension föt vat och en av dem. Detta      Intäkterna ftån timundetvisningen skulle dock
30220:  moment kan även tillämpas i den iftågavatan-       härvid inte alltid beaktas vid fastställandet av
30221:  de situationen. Med undantag föt tiänsterna        den pensionsgtundande 1önen. Av den i 7 §
30222:  såsom gemensam 1ätate höt vatken tili gtund-       lagen om statens pensionet ingående tegeln föt
30223:  skollätates tjänst ellet gymnasielätates befatt-   betäkning av den pensionsgtundande 1önen fö1-
30224:  ning någon undetvisningsskvldighet inom andta      jet nämligen, att lätate skulle fötutsättas ha
30225:  skolfotmet. I enlighet med 1agen om tjänste-       haft timundetvisning just undet de sista åt,
30226:  innehavatnas vid gtundskolan av1öning och pen-     som ät utgångspunkten föt betäkningen av den
30227:  sion samt om familjepension eftet dem (9/72)       pensionsgtundande lönen. I annat fall skulle
30228:  och fötotdningen om kommunala och privata          intäkterna av de lektionet lätaten hållit som
30229:  lätove11k ( 444/70) bettaktas gtundskollätates     timlärare inte vetka höjande på pensionsbe-
30230:   tjänst och gymnasielätates befattning samt å      loppet.
30231:   andra sidan den anställning som timlätate en         Tidigate åstadkom genomfötandet av 1 § 4
30232:  innehavate av tjänst ellet befattning möjligen     mom. i lagen om statens pensionet ptob1em i
30233:   hat inom den andra skolfotmen såsom sepatata      sådana fall dät fötmånstagaten vid sidan av
30234:   anställningsföthållanden, såvida det inte ät      huvudsyssla hade en bisyssla inom tillämpnings-
30235:   fråga om tjänst ellet befattning såsom gemen-     omtådet föt 1agen om statens pensionet och då
30236:   sam 1ätate. Denna anställningsföthållandenas      det föt huvudsysslan hade stadgats en sätskild
30237: 6                                            1980 vp.
30238: 
30239: pensionsålder, som var lägre än den allmänna        de nuvatatande särskilda pensionsåidrarna är av
30240: pensionsåldern. Härvid kunde det inträffa att       mycket gammalt ursptung och utgöt en tung
30241: förmånstagaren, då han uppnådde den särskilda       belastning i statens pensionssystem. I sin nu-
30242: pensionsåldern, endast erhöll pension för hu-       vatande fotm försätter de personet, som utföt
30243: vudsysslan, men blev tvungen att vänta på pen-      samma siags arbete, i oiika ställning bettäffan-
30244: sionen för bisyssian tills han hade fyllt 63 år.    de pensionsåidern. A ena sidan ökar stadgande-
30245: Hall förmånstagaren hade avgått från bisyssian      na också ktaven på en sänkning av pensions-
30246: samtidigt som från huvudsysslan erhöll han          åidern och å andta sidan försvåtat de möjlig-
30247: pension för bisysslan först efter fyllda 65 år.     heten att i fråga om pensionsåldern finna en
30248: Detta missförhållande aviägsnades genom en          ändamåisenlig Iösning som går att genomföta.
30249: Iag år 1975 (568/75), vari stadgades att om            I ett tjugotai åt har man dtyftat att inom
30250: förmånstagare samtidigt innehaft två eller flera    statens pensionssystem sänka pensionsåidern
30251: tjänster eller arbeten, för vilka olika pensions-   för olika ytkesgrupper. Fastän ftågan har uttetts
30252: åidrar är stadgade, har han nått pensionsålder      på olika håll hat man inte kunnat finna en
30253: i fråga om dem alla när han nått pensionsåidern     Iösning som skulle tillftedsställa alla pattet och
30254: för den tjänst eller det arbete vari den pen-       pensionsåidersfrågan ät fottfatande ett av de
30255: sionsgrundande lönen är högst. Sålunda har även     mest centrala problemen inom pensionspoliti-
30256: det probiem som oiika pensionsåidrar i sam-         ken. Frågan gället inte enbart statens pensions-
30257: tidiga tjänsteförhållandcn förorsakat och som       system utan även andta pensionssystem såtillvi-
30258: konstaterats i det skriftliga spörsmåiets första    da att man strävar till att fötenhetliga de olika
30259: punkt och dess motivering aviägsnats även i         pensionssystemen. Dätföt kan inte statens pen-
30260: fråga om grundskollärare.                           sionssystem utveckias skilt från andta pensions-
30261:     Ovannämnda huvudregel tillämpas i fråga         system.
30262: om gymnasieiärare som har undervisningstim-             Det hat inte gått att finna gemensamma gtun-
30263:  mar inom någon annan skolform, d.v.s. pen-         der föt en jämfötelse av olika yrkesgrupper i
30264: sionen för bisyssla börjar från samma tidpunkt      syfte att fastställa sätskilda pensionsåidtar så,
30265: som pensionen för huvudsyssian. Såiunda kan          att de även i varje enskilt fall skulle Ieda till
30266: både grundskollärare och gymnasielärate ethålla      tätt tesultat. Det bör även beaktas att behovet
30267: totalpension på basen av huvudsyssla och undet-      att avgå med pension i hög grad påverkas av
30268: visningstimmat inom någon annan skoiform vid        individuella faktoter och därför varietar stort
30269: den pensionsåider som gäller föt huvudsysslan.      inom varje yrkesgrupp. I olika sammanhang
30270:     Redan på basen av tidigare gällande stad-       har man därför konstaterat, att stadgande av
30271: ganden hat det vatit möjligt att inrätta gemen-     en särskiid pensionsåider för vissa ytkesgrupper
30272:  samma tjänstet för Iärare i kommunai grund-        bara skulle minska jämlikheten mellan olika yr-
30273: skoia och i gymnasium samt gemensamma befatt-       kesgrupper. Sett ur deras synpunkt som tjänst-
30274:  ningat för Iätare i gymnasium och kommunal         gör inom vedetbörande boonsch skulle stad-
30275:  grundskola. Lärate som innehar dyiika tjänster     gande av särskild pensionsåider ändå inte alltid
30276:  ellet befattningar ethåller en totalpension på     Ieda till rätt siutresultat. Därför har man då
30277:  basen av den sammanlagda förtjänsten. An-          pensionsfrågan dtyftas allt mera börjat under-
30278:  vändningen av gemensamma Iärate totde öka          söka om man vid fastställande av pensions-
30279:  betydligt efter det lagen om gemensamma Iä-        åidern mera än för nätvatande kunde beakta at·
30280:  rate (539/80) ttädde i ktaft i början av augus-    betstagarens individuella behov och situation
30281:  ti. I enlighet med 7 § nämnda Iag ethållet          ooh hur man på eH enhetligt sätt skulle kunna
30282:  gemensamma Iätare en pension för samtliga           värdera dylika faktoret.
30283:  undetvisningstimmar enligt stadgandena föt             Beträffande gymnasieiärare kan man konsta-
30284:  den lätoanstalt dät den gemensamma Iätarens        teta att den invetkan som mellanstadieteformen
30285:  tjänst ellet befattning ät placerad.                har på ställningen för lärare och annan perso-
30286:     I spötsmåiets senare del och dess motivering     nai vid Iäroanstalterna har tagits i beaktande
30287: föteslås att pensionsåidern föt gymnasielätate      i Iagen om utvecklande av utbildningen på mel-
30288:  permanent skulle sänkas till 60 år, vilket ät      Ianstadiet (474/78). Enligt 11 § nämnda lag
30289:  pensionsåidetn föt grundskollärare, och tili 58     stadgas särskilt om den regiering av ställningen
30290:  åt under tiden för mellanstadiereformens övet-      föt Iätare och annan personai vid Iäroanstalter-
30291: gångsskede, såsom även skedde vid övetgång-         na, vi1ken föranieds av vetkställigheten av Iagen.
30292: en till gtundskoian. Det bör konstatetas att         Det beredningsatbete som detta stadgande för-
30293:                                              N:o 383                                             7
30294: 
30295:  utsätter har utförts vid undervisningsministe-    grupp avg1v1t, konstateras att frågorna som
30296:  riet. 1 det betänkande som en arbetsgrupp för     gäller pensionsåldern som bäst utreds i annat
30297: utarbetande av en skollag avgav tili ministeriet    sammanhang, varmed avses den för närvarande
30298: i maj senaste år konstateras att frågorna som      fungerande Pensionsålderskommitten. Kom-
30299: gäller pensionsåldern som bäst utreds i annat      mittens uppgift är att utreda pensionsålders-
30300:  sammanhang och att arbetsgruppen därför inte      frågan inom alla pensionssystem och på basen av
30301: framlagt något förslag till ändring av gällande     utredningsarbetet göra upp reformplaner samt
30302: stadganden för pensionsåldern för gymnasie-        ge förslag tili de lagändringar som krävs. På
30303: lärare. Enligt det förslag tilllag om gymnasium,   grund härav är det inte ändamålsenligt att vidta
30304:  som ingår i arbetsgruppens betänkande, skulle     i spörsmålet föreslagna ellet andra åtgärder
30305:  pensionsåldern för rektor och lärare vid gym-     för att yrkesgruppvis genomföra en sänkning av
30306:  nasium fortfarande vara 63 år.                    pensionsåldern.
30307:     1 det betänkande som ovannämnda arbets-
30308:       Helsingfors den 26 september 1980.
30309: 
30310:                                                                     Minister Pirkko Työläjärvi
30311: 1
30312: 
30313: 1
30314: 
30315: 1
30316: 
30317:     1
30318: 
30319:     1
30320: 
30321:     1
30322: 
30323:         1
30324: 
30325:         1
30326: 
30327:         1
30328: 
30329:             1
30330: 
30331:             1
30332: 
30333:             1
30334: 
30335:                 1
30336: 
30337:                 1
30338: 
30339:                 1
30340: 
30341:                     1
30342:                                             l989 .,.
30343: 
30344: Sltdf~. ll'Örsmål nr 384.
30345: 
30346: 
30347: 
30348: 
30349:                                 NqttbAc;k m. fl.: Om teletrafik,n över Kvarken.
30350: 
30351: 
30352:                           T i 11 R i k s d a g e q s H e rt T a lm a. n.
30353:     Inoll). det nordiska samarbetet prioriteras   t. ex. Västerbottens Iän och Vasa Iän kunde
30354: just nu med rlitta det gränsregionaia sam-        förslagsvis vara i samma prisklass som samtai
30355: arbetet. Därmed ger man det lokaia närings-       inom länen.
30356: livet och de enskilda medborgarna och deras           Näringslivet på båda sidor om Kvarken har
30357: organisationer stöd för samarbete över de nor-    ett omfattande samarbete. Detta samarbete
30358: diska riksgränserna.                              utvecklas dessutom hela tiden. För att de dag-
30359:     I Kvarkenregionen är det nordiska samarbe-    liga kontakterna skall kunna ske smidigt och
30360: tet av hävd mycket gott. Trafiken mellan Vasa     tili rimliga kostnader är en direkt teleför-
30361: Iän och Västerbotten och Västernorrland är        bindelse helt nödvändig. Samarbetet mellan
30362: omfattande. Dagliga turer med färja och med       olika organisationer över Kvarken är också
30363: flyg upprätthålls. Däremot är teletrafiken över   mycket intimt. Också det samarbetet utvecklas
30364: Kvarken ännu helt outveckiad. Samtai per          hela tiden. Också för de kontakterna vore
30365: telefon går antingen via Sydfiniand och Mel-      direkt teleförbindelse ytterst nödvändig.
30366: lansverige eller över Torneå-Haparanda.               Med ovanstående motivering och med hän-
30367:     För att förenkia telekommunikationerna över   visning till riksdagsordningens 3 7 § 1 mom.
30368: Kvarken borde en direkt linkförbindelse skapas    vill vi tili vederbörande medlem av statsrådet
30369: mellan Vasa och Umeå. Investeringskostnader-      ställa följande skriftliga spörsmål:
30370: na för en sådan skulle inte bli alltför stora.
30371: Fördelen skulle vara att tvärgående nordisk                  Vilka åtgärder avser Regeringen att
30372: teletrafik kunde dirigeras över Kvarken. Där-             vidta för att en linkförbindelse för
30373: med skulle belastningen av de nord-sydgående              teletrafiken i snabb ordning skapas över
30374:  telekablarna bli betydligt mindre.                       Kvarken, samt för att prissättningen
30375:     Kostnaderna för telesamtal över den nya               för teletrafik mellan Vasa Iän i Finland
30376: linkförbindelsen över Kvarken kunde också                 och Västerbottens och Västernorrlands
30377: göras billigare än vad utrikessamtal normalt              Iän i Sverige blir på samma nivå som
30378: kostar. Nedsatta teletariffer finns redan i en            teletrafik inom Iänen?
30379: del gränsområden i Norden. Samtai mellan
30380:      Helsingfors den 5 juni 1980.
30381: 
30382:         Ole Norrback                  Boris Renlund                 Håkan Malm
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 
30387: 088000809S
30388: 2
30389: 
30390: Kirjallinen kysymys n:o 384.                                                     :,:, t::·::::.   Suomennos.
30391: 
30392: 
30393: 
30394: 
30395:                                   Norrback ym.: Teleliikenteetf järjestämisestä Merenkurkun yli.
30396: 
30397: 
30398:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30399: 
30400:    Pohjoismaisessa yhteistyössä on juuri nyt          ulkomaan puhelut normaalisti maksavat. Alen-
30401: aivan oikeutetusti asetettu prioriteettijärjestyk-    netut teletariffit ovat jo käytössä eräillä raja-
30402: sessä etualalle raja-alueiden yhteistyö. Tällä        alueilla Pohjoismaissa. Puhelut esimerkiksi
30403: tavalla tuetaan paikallista elinkeinoelämää sekä      Västerbottenin läänin ja Vaasan läänin välillä
30404: yksityisiä kansalaisia ja heidän järjestöjään Poh-    voisivat esimerkiksi olla samassa hintaluokassa
30405: joismaiden valtakunnanrajojen yli tapahtuvassa        kuin läänin sisällä tapahtuvat puhelut.
30406: yhteistyössä.                                            Merenkurkun molemmin puolin sijaitsevalla
30407:    Pohjoismainen yhteistyö Merenkurkun alueel-        elinkeinoelämällä on laaja yhteistyö. Lisäksi
30408: la on jo perinteisesti erittäin hyvä. Vaasan          tämä yhteistyö kehittyy jatkuvasti. Jotta päi-
30409: läänin ja Västerbottenin ja Västernorrlandin          vittäiset kontaktit voisivat sujua joustavasti ja
30410: välinen liikenne on laaja. Siellä ylläpidetään        kohtuullisin hinnoin välitön teleyhteys on täy-
30411: päivittäisiä lautta- ja lentoyhteyksiä. Teleliiken-   sin välttämätön. Merenkurkun yli tapahtuva
30412: ne Merenkurkun yli on sitä vastoin täysin             eri järjestöjen yhteistyö on myös hyvin läheistä.
30413: kehittymätön. Puhelinkeskustelut kulkevat joko        Myös tämä yhteistyö kehittyy koko ajan.
30414: Etelä-Suomen ja Keski-Ruotsin kautta tai Tor-         Myös näiden kontaktien kannalta välitön tele-
30415: nion ja Haaparannan kautta.                           yhteys olisi mitä välttämättömin.
30416:    Merenkurkun yli tapahtuvien teleyhteyksien            Edellä olevin perustein sekä valtiopäiväjärjes-
30417: yksinkertaistaiDiseksi pitäisi rakentaa suora         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
30418: linkkiyhteys Vaasan ja Uumajan välille. Täl-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30419: laisen investointikustannukset eivät tulisi ole-      vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
30420: maan kovin isoja. Etuna olisi se, että poikit-
30421: taissuunnassa kulkeva pohjoismainen teleliiken-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30422: ne voitaisiin ohjata Merenkurkun yli. Tällä ta-              ryhtyä, jotta pikaisesti aikaansaadaan
30423: valla kevennettäisiin pohjoisen ja etelän välis-             teleliikenteen linkkiyhteys Merenkurkun
30424: ten telekaapeleiden rasitusta huomattavassa                  yli ja jotta teleyhteyksien hinnat Vaasan
30425: määrin.                                                      läänin Suomessa ja Västerbottenin ja
30426:    Uuden linkkiyhteyden avulla Merenkurkun                   Västernorrlandin läänin välillä Ruotsissa
30427: yli tapahtuvien teleyhteyksien kustannukset                  asettuvat samalle tasolle kuin teleliiken-
30428: voitaisiin myös tehdä halvemmiksi kuin mitä                  teen hinnat läänin sisällä?
30429:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1980.
30430: 
30431:          Ole Norrback                    Boris Renlund                  Håkan Malm
30432:                                                                                                   3
30433: 
30434: 
30435: 
30436: 
30437:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30438: 
30439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa · Ruotsin liikenteen johtolisäyksiä varten. Ot-
30440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, taen huomioon edelläolevan sekä sen, että ny-
30441: olette 5 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir- kyiset liikennemäärät :-•edellyttävät · korkeintaan
30442: jeenne n:o 1097 ohella toimittanut valtioneu- 40-50 yhteyden johtotarvetta Vaasan ja
30443: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Uumajan välillä, ei nykytilanteessa voida pitää
30444: kansanedustaja Ole Norrbackin ym. näin kuu- perusteltuna suoran, investointikustannuksiltaan
30445: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 384:        n. 10-12 milj. markan suuruisen teleliikenne-
30446:                                                    väylän rakentamista Vaasan ja Uumajan välille.
30447:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Tämä vastaa myös Ruotsin telelaitoksen kantaa
30448:         ryhtyä, jotta pikaisesti aikaansaadaan asiassa.
30449:         teleliikenteen linkkiyhteys Merenkurkun       Pitemmän tähtäyksen suunnitelmissaan ovat
30450:         yli ja jotta teleyhteyksien hinnat Vaasan Suomen ja Ruotsin telelaitokset kuitenkin va-
30451:          läänin Suomessa ja Västerbottenin ja rautuneet suoran johtokimpun perustamiseen
30452:         Västernorrlandin läänin välillä Ruotsissa Vaasan ja Uumajan välille 1980-luvun lo-
30453:         asettuvat samalle tasolle kuin teleliiken- pulla. On kuitenkin epävarmaa, onko tällöin-
30454:         teen hinnat läänin sisällä?                kään taloudellisesti perusteltua toteuttaa yh-
30455:                                                    teyskimppu suorana Merenkurkun ylittävänä
30456:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- yhteysväylänä.
30457: vasti seuraavaa:                                      Mitä tulee esitettyyn kotimaisen puhelinlii-
30458:    Kun puhelinverkko maassamme on raken- kenteen ns. läänintaksan soveltamiseen toisaal-
30459: nettu kansallisten määräystemme sekä myös ta Vaasan ja toisaalta Ruotsin Västerbottenin
30460: kansainvälisten suositusten mukaiseksi, ei ti- ja Västernorrlandin väliseen puhelinliikentee-
30461: laajan kokema palvelutaso automaattisessa ul- seen, todettakoon, että tätä taksaa sovelletaan
30462: komaillekaan suuntautuvassa puhelinliikentees- Suomesta Ruotsiin suuntautuvassa puhelinlii-
30463: sä riipu siitä, mitä tietä puhelu ohjataan. Pu- kenteessä vain ns. rajaliikenteeseen, joka kä-
30464: helut voidaan näin ollen ohjata siten, että pu- sittää liikenteen Kemin, Pellon ja Muonion
30465: helinverkon käyttö saadaan taloudellisesti ja verkkoryhmistä kutakin verkkoryhmää vasta-
30466: teknisesti mahdollisimman tarkoituksenmukai- päätä valtakunnanrajan toisella puolella olevaan
30467: seksi. Automaattisessa puhelinverkossa käytet- Ruotsin suuntanumeroalueeseen. Vastaavansuu-
30468: tävä tekniikka suosii mahdollisimman harvojen ruista taksaa soveltaa myös Ruotsin telelaitos
30469: ja johtomääriltään suurten väylien käyttöä. liikenteessä päinvastaisessa suunnassa.
30470: Suomesta Ruotsiin suuntautuvassa liikenteessä         Kun tämä liikenne useimmiten ( esim. Tornio
30471: ovat tällaisia väyliä Helsinki-Tukholma, Hel- -Haparanda, Ylitornio-Övertorneå) on luon-
30472: sinki-Malmö, Turku-Tukholma ja Maarian- teeltaan paikallisliikenteeseen verrattavaa ja
30473: hamina-Tukholma. Kaikki nämä väylät, joiden kun poikittaisyhteydet maarajan yli on voitu
30474: yhteenlaskettu yhteysmäärä tällä hetkellä on toteuttaa pienin kustannuksin, on läänintaksan
30475: 800 yhteyttä, on toteutettu Turusta Ahvenan- soveltamista näissä tapauksissa pidettävä pe-
30476: maan kautta Ruotsiin kulkevan kahden radio- rusteltuna. Kun tilanne ei ole tällainen Vaasan
30477: linl{in avulla, joiden kokonaiskapasiteetti puo- ja Ruotsin Västerbottenin sekä Västernorr-
30478: lestaan on 2 760 puhelinyhteyttä. Vaikka näi- landin läänien välisen liikenteen osalta, eivät
30479: den radiolinkkien avulla välitetään pääosa Suomen ja Ruotsin telehallinnot ole katsoneet
30480: muustakin kuin Ruotsiin suuntautuvasta ullm- edellytyksiä olevan l&änintaksan soveltamiselle
30481: maanliikenteestämme, on niissä kuitenkin vielä tähän liikenteeseen.
30482: vapaata kapasiteettia verraten runsaasti myös
30483:      Helsingissä elokuun 12 päivänä 1980.
30484: 
30485:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
30486:                                               19~0 vp.
30487: 
30488: 
30489: 
30490: 
30491:                           T il J R i k s d 11- g ~ n s H e u   T a 1m a n.
30492: 
30493:   1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen         d.as för utäkning av antalet kdningar i tele-
30494: ang~ har Ni, Herr T alman, m!ed Ed.er skrivelse     trafiken till Sv<trige. Med heaktande av det
30495: nr 1097 av den 5 juni 1980 till vederbörande        ovan nämnda sarnt av att den nuvarande tra-
30496: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      fikmängden förutsätter ett ledningshehov om
30497: jande av riksdagsman Ole Norrback m. fl. un-        högst 40-50 förhindelser mellan Vasa och
30498: dertecknade spörsmål nr 384:                        Umeå, kan det under rådande förhållanden inte
30499:                                                     anses motiverat att hygga en direkt linkförhin-
30500:           Vilka åtgärder avser Regeringen att       delse, vars investeringskostnader skulle uppgå
30501:        vidta för att en linkförbindelse för         till ca 1-12 milj. mk, mellan Vasa och
30502:        teletrafiken i snabb ordning skapas över     Umeå. Detta motsvarar även den uppfattning
30503:        Kvarken, samt för att prissättningen         som televerket i Sverige har.
30504:        för teletrafik mellan Vasa Iän i Finland         I sina planer på längre sikt är dock tele-
30505:        och Västerbottens och Västernorrlands        verken i Finland och Sverige heredda att i
30506:        Iän i Sverige blir på samma nivå som         slutet av 1980-talet hygga direkta förhindelser
30507:        teletrafik inom länen?                       mellan Vasa och Umeå. Det är dock osäkert
30508:                                                     om det ens då är ekonomiskt motiverat att
30509:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förverkliga projektet som en direkt förhindelse
30510: samt anföra följande:                               över Kvarken.
30511:    Då telefonnätet i vårt land är byggt enligt          Beträffande förslaget att den s.k. länstariff
30512: de nationella bestämmelserna och även enligt        som används i teletrafiken inom landet skulle
30513: internationella rekommendationer, är den servi-     tillämpas i telefontrafiken mellan å ena sidan
30514: cenivå, som abonnenten upplever, inte ens           Vasa och å andra sidan Västerhotten och Väs-
30515: inom den automatiska telefontrafiken till ut-       ternorrland i Sverige hör det konstateras, att
30516: landet beroende av viiken väg samtalet diri-        denna tariff i telefontrafiken från Finland tili
30517: geras. Sålunda kan samtalen ditigeras så, att       Sverige används hara i den s.k. gränstrafiken,
30518: telefonnätet i såväl ekonomiskt som tekniskt        som omfattar trafiken från Kemi, Pello och
30519: hänseende utnyttjas såväl som möjligt.              Muonio nätgrupper tili motsvarande svenska
30520:    Den teknik som används inom det automa-          riktnummerområde på andra sidan gränsen.
30521: tiska telefonnätet gynnar ett system med så         Televerket i Sverige tillämpar motsvarande ta-
30522: få kanaler och så många ledningar som möj-          riff i trafiken tili Finland.
30523: ligt. Sådana kanaler i teletrafiken mellan Fin-         Då denna teletrafik t. ex. Torneå-Hapa-
30524: land och Sverige är Helsingfors-Stockholm,          randa, finska Övertorneå-svenska Övertorneå
30525: Helsingfors-Malmö, Aho-Stockholm och Ma-            för det mesta är jämförhar med lokaltrafik
30526: riehamn-Stockholm. Alla dessa kanaler, vil-         och då de tvärgående förhindelserna över riks-
30527: kas sammanlagda antal förhindelser för närva-       gränsen har kunnat förverkligas med små
30528: rande är 800, har förverkligats med hjälp av        kostnader, kan tillämpningen av länstariffer
30529: två radiolinkar som går från Aho via Aland till     i dessa fall anses motiverad. Då situationen inte
30530: Sverige. Dessa linkars totala kapacitet är          är densamma heträffande trafiken mellan Vasa
30531: 2 760 telefonförhindelser. Fastän även största      och det svenska Västerhotten och Västernorr-
30532: delen av den övriga teletrafiken tili utlandet      land, har teleförvaltningarna i Finland och
30533: förmedlas via dessa radiolink11r, har de ännu       Sverige ansett att det inte finns förutsättningar
30534: relativt mycket fri kapacitet som kan använ-        för att tillämpa länstariffer i denna trafik.
30535:      Helsingfors den 12 augusti 1980.
30536: 
30537:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
30538:                                              1980 vp.
30539: 
30540: Kirjallinen kysymys n:o 385.
30541: 
30542: 
30543: 
30544: 
30545:                                  Leppänen: Tansaniaan annettavasta kehitysavusta.
30546: 
30547: 
30548:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
30549: 
30550:    Tansaniaan annettavan kehitysavun suhteen          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
30551: on huomiota kiinnitettävä ainakin seuraaviin       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän
30552: yksityiskohtiin:                                   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30553:    1. Kehitysapua on annettu malmin etsintöi-      vaksi seuraavan kysymyksen:
30554: pin alueella, joka sijaitsee tuhannen kilomet-
30555: rin lähes tiettömän taipaleen takana. Kysymyk-                Onko Hallitus tietoinen suta, että
30556: sessä on ns. Kyerwa. Hyödyntämiseen ei liene               Tansanialie annetusta kehitysavusta osa
30557: mitään mahdollisuuksia.                                    on toimeenpantu tehottomasti .ja niin,
30558:    2. Kehitysapuna tehty yleiskaavasuunnitel-              että siitä ei ole mitään hyötyä .saajalle,
30559: ma on lähinnä vain hyllytavaraa.                           ja jos on,                    ..
30560:    3. Kehitysaputyöntekijöiden toimikausi on                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30561: niin lyhyt, että varsinaisesta työstä ei voida             ryhtyä asioiden korjaamiseksi ja kehi-
30562: puhua, vaan aika menee lähinnä tutustumiseen.              tysavun antamiseksi niin, että siitä on
30563:    4. Kehitysapuna on annettu Rauma-Repolan                todellista hyötyä vaikeuksissa olevalle
30564: rakentamia laivoja, jotka ovat seisoneet käyttä-           maalle ja sen kansalle?
30565: mättöminä satamassa.
30566:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
30567: 
30568:                                              Urpo Leppänen
30569: 
30570: 
30571: 
30572: 
30573: 088000837N
30574: 2                                             1980 vp.
30575: 
30576: 
30577: 
30578: 
30579:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
30580: 
30581:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         paljon kustannuksia kukin hanke vaatii. Tämän
30582: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         jälkeen yhteisesti sovitaan vastaanottajamaan
30583: mies, olette 10 päivänä kesäkuuta 1980 päi-          listalta toteutettavista hankkeista ja allekirjoite-
30584: vätyn kirjeenne ohessa toimittanut valtioneu-        taan neuvottelujen tuloksena ns. maaohjelmoin-
30585: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tipöytäkirja. Maaohjelmointipöytäkirja vahviste-
30586: kansanedustaja Urpo Leppäsen näin kuuluvas-          taan eduskunnan hyväksyttyä tulo- ja meno-
30587: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 385:               arvioesityksen.
30588:                                                         Ennen kuin hankkeen toteutus aloitetaan
30589:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        suoritetaan hankevalmistelu, jonka yhteydessä
30590:        Tansanialie annetusta kehitysavusta osa       laaditaan tarkka hankekuvaus, päätetään hank-
30591:        on toimeenpantu tehottomasti ja niin,         keen toteutustavasta, laaditaan toteutusaikatau-
30592:        että siitä ei ole mitään hyötyä saajalle,     lu ja budjetti sekä tarvittaessa solmitaan han-
30593:        ja jos on,                                    kesopimus tai -sopimukset. Tämä kaikki tapah-
30594:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuu läheisessä yhteistyössä vastaanottajamaan
30595:        ryhtyä asioiden korjaamiseksi ja kehi-        kanssa. Hankkeen toteutusta ja varojen käyt-
30596:        tysavun antamiseksi niin, että siitä on       töä seurataan ja valvotaan tarkasti sekä vas-
30597:        todellista hyötyä vaikeuksissa olevalle       taanottajamaan että Suomen viranomaisten toi-
30598:        maalle ja sen kansalle?                       mesta. Hankkeet pyritään mahdollisuuksien
30599:                                                      mukaan arvioimaan sekä toteutuksen aikana
30600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että hankkeen päätyttyä. Hankkeiden toteutuk-
30601: vasti seuraavaa:                                     sessa mahdollisesti havaitut virheet pyritään
30602:    Suomi on ollut YK:ssa mukana hyväksymäs-          korjaamaan ja ottamaan huomioon vastaisesta
30603: sä sen toisen kehityksen vuosikymmenen kan-          yhteistyöstä päätettäessä.
30604: sainvälistä kehitysstrategiaa. Eräs kehitysstrate-      Hankkeen toteuttaminen saattaa sisältää eri-
30605: gian keskeisiä periaatteita on, että kehitysmaat     tyyppisiä osia, esim. konsultti- ja suunnittelu-
30606: kantavat itse päävastuun omasta kehityksestään.      palveluja, rakennustoimintaa, asiantuntijapalve-
30607: Tätä periaatetta on Suomikin kehitysyhteistyös-      luita, koulutusta jne. Konsultti-, urakka- ja
30608: sään noudattanut.                                    työsopimukset pyritään tekemään kunkin osa-
30609:    Kehitysyhteistyön toteutus Suomen ohjelma-        hankkeen vaatimaksi ajaksi, ei kuitenkaan yli
30610: maissa, joihin T ansaniakin kuuluu, tapahtuu         sen ajan, johon ulkoasiainministeriöllä on bud-
30611: ns. maaohjelmointijärjestelmän pohjalta. Tämän       jetin mukaan valtuus sitoutua. Yksittäisten
30612: mukaisesti Suomi ilmoittaa vastaanottajamaalle,      asiantuntijoiden kanssa työsopimukset tehdään
30613: hallituksen annettua tulo- ja menoarvioesityk-       enintään kahdeksi vuodeksi, kuitenkin niin,
30614: sensä eduskunnalle, sille varatun määrärahan         että työsopimusta voidaan jatkaa vuodeksi ker-
30615: seuraavaksi budjettivuodeksi. Samalla ilmoite-       rallaan edellyttäen, että kaikki osapuolet, vas-
30616: taan kahden seuraavan varainhoitovuoden suun-        taanottajamaa, asiantuntija itse sekä ulkoasiain-
30617: nittelukehykset parlamenttivarauksin valtioneu-      ministeriö niin haluavat.
30618: voston tehtyä päätöksen suunnitteluvaltuuksien          Suomi ja Tansania ovat sopineet, että pää-
30619: maakohtaisesta jakamisesta.                          osa maiden välisestä kehitysyhteistyöstä suun-
30620:    Vastaanottajamaa esittää Suomelle, miten          tautuu metsäteollisuuden, vesihuollon ja raken-
30621: käytettävissä olevat varat jaetaan eri hankkei-      nusteollisuuden kehittämiseen sekä mineraali-
30622: den kesken. Vuosittain iäriestettävässä maa-         varojen tutkimiseen. Lisäksi tutkitaan maata-
30623: ohjelmointineuvottelussa käydään eri hanke-          louden ja maaseudun kehittämisen ottamista
30624: esitykset läpi, tutkitaan minkä hankkeiden            erääksi yhteistyön painopistealueeksi. Maaoh-
30625: toteuttamiseen Suomella on resursseja ja kuinka      jelmoinnissa nämä toimintasektorit on nähty
30626:                                                 N:o 385                                                3
30627: 
30628: alueiksi, joilla Tansanialla on sellaista enslSl-      ryhmien työtä on ollut maankäyttösuunnittelu-
30629: jaista kehittämistarvetta, joihin Suomen resurs-       järjestelmän aikaansaaminen ja sen niveltämi-
30630: sit ovat parhaiten käytettävissä.                      nen Tansanian 5-vuotissuunnittelujärjestelmään.
30631:    Useimmat Tansanian tärkeimmistä yhteistyö-          Uhuru-suunnitteluryhmästä yksi henkilö palkat-
30632: maista toteuttavat kehitysyhteistyötään maaoh-         tiin edelleen vuodeksi valvomaan raportin tie-
30633: jelmointijärjestelmän puitteissa, joka pääosin         dottamista ja valmistelemaan toteuttamissuun-
30634: vastaa niitä järjestelyjä, joita Suomen ja Tan-        nittelmaa. Raporttia on laajasti jaettu ja esi-
30635: sanian välisessä yhteistyössä noudatetaan. Maa-        telty sekä keskushallinnossa että lääni- ( region)
30636: ilmanpankin Tansanian konsultatiiviryhmän ko-          ja kuntatasolla ( district). Raportti on lähinnä
30637: kouksessa toukokuussa 1977 Tansanian halli-            taustatiedon ja vaihtoehtojen esittelyä päätök-
30638: tus esitti, että muutkin avunantajat siirtyisivät      sentekoa varten. Vasta tulevien 5-vuotissuunni-
30639: vastaavantapaiseen ohjelmoituun yhteistyöhön.          telmien myötä voidaan arvioida hankkeen
30640:    Mitä tulee kysymyksen yhteydessä käsitelty;i-       hyötyä. Toisaalta Suomen jatkuva apu tälle
30641: hin kehitysyhteistyöhankkeisiin voidaan todeta,        suunnittelusektorille varmistaa toimivan suun-
30642: että ne kaikki ovat tulleet yhteistyöohjelmaan         nittelujärjestelmän aikaansaamisen.
30643: edelläkuvatulla tavalla Tansanian ehdotuksesta.           Kuten edellä todettiin, kehitysyhteistyön
30644:    Kyerwan alueella Luoteis-Tansaniassa oli ol-        asiantuntijoiden työsopimukset tehdään pää-
30645: lut toimiva tinakaivos. Tansania esitti Suomelle       sääntöisesti kahdeksi vuodeksi. Sopimusta voi-
30646: alueen mineraalikartoituksen suorittamista sen         daan jatkaa vuodeksi kerrallaan. Yli viiden vuo-
30647:  selvittämiseksi, voitaisiinko kaivos avata teolli-    den jatkuvia sopimuskausia pyritään välttämään,
30648: seen tuotantoon. Ennen hankkeen ottamista              koska ulkoasiainministeriö ei voi taata asiantun-
30649: ohjelmaan suoritettiin esitutkimus, jonka perus-       tijoille kehitysyhteistyön puitteissa jatkuvaa
30650: teella varsinainen mineraalivarojen kartoittami-       uraa ja paluu kotimaahan viiden vuoden jälkeen
30651: nen näytti tarpeellis·elta ja hyödylliseltä. Esitut-   saattaa aiheuttaa asiantuntijalle kohtuuttomia
30652: kimukseen osallistui Suomen geologinen tutki-          sopeutumisvaikeuksia. Kokemuksen mukaan
30653: muslaitos. Varsinaisen tutkimuksen tuloksena           kahden vuoden sopimuskausi on riittävä kun-
30654: todettiin, ettei kaivosta ole kannattavaa avata        nollisen työpanoksen aikaansaamiseksi. Toisaalta
30655: teolliseen tuotantoon, mutta paikallisesti toimi-      sopeutumisen helpottamiseksi ministeriö järjes-
30656: vaa pienimuotoisempaa kaivostoimintaa voitiin          tää lähteville asiantuntijoille kuukauden mittai-
30657:  suositella ja tämä toiminta on aloitettukin.          sen valmennuskurssin.
30658: Hankkeen tuloksena Tansania välttyi suurilta              Vuosina 1975-77 Tansania hankki Suomen
30659: virheinvestoinneilta.                                  myöntämällä kehitysluotolla neljä Rauma-Repo-
30660:     Suomalainen suunnitteluryhmä on osallistu-         lan kalastustroolaria. Ensimmäisen troolarin
30661: nut Tansanian-Sambian välisen ns. Uhurun               kuljetuksen yhteydessä havaittuja puutteel-
30662: rautatien vaikutuspiirissä olevan alueen käyttö-       lisuuksia korjattiin seuraavissa laivoissa. Tansa-
30663: suunnitelman tekoon. Ryhmän työ päättyi v.             niassa kävi myös suomalainen asennusryhmä
30664:  1978. Samantapaista maankäyttösuunnitelmaa            korjaustöissä. Kaikki troolarit ovat olleet
30665:  tehdään nyt uuden ns. järvialueen osalta, uuden       Tansaniassa kalastuskäytössä.
30666:  suomalaisryhmän tukemana. Osana molempien
30667:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1980.
30668: 
30669:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
30670: 4                                             1980 vp.
30671: 
30672: 
30673: 
30674: 
30675:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30676: 
30677:    I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordning-        programmeringsförhandlingarna genomgås olika
30678: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder               projektförslag, undersökes vilka projekt Finland
30679: skrivelse av den 10 juni 1980 till vederbö-          har resurser att förverkliga samt hur mycket
30680: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         utgifter varje projekt kräver. Efter detta be-
30681: av fö1jande av riksdagsman Urpo Leppänen             slutes gemensamt vilka projekt på mottagar-
30682: ställda skriftliga spörsmål nr 385:                  landets lista som kan förverkligas o.ch som re-
30683:                                                      sultat av förhandlingarna undertecknas ett s.k.
30684:           Är Regeringen medveten om, att av          landprogrammeringsprotokoll. Landprogramme-
30685:        utvecklingsbiståndet tili Tanzania för-       ringsprotokollet bekräftas sedan riksdagen god-
30686:        verkligas en del ineffektivt och på ett       känt budgetförslaget.
30687:        sätt, som inte är tili nytta för motta-          Innan förverkligandet av projektet inleds,
30688:        garen, och ifall Regeringen är medve-         förbereds projektet, varvid uppgörs en nog-
30689:        ten härom,                                    grann projektbeskrivning, besluts om sättet för
30690:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       förverkligandet, uppgörs en tidtabell för för-
30691:        ta för att rätta till sakernas tillsånd och   verkligandet, och en budget, samt vid behov
30692:        för att ge utvecklingsbiståndet så, att       sluts ett eller flere projektavtal. Allt detta sker
30693:        ett 1and som befinner sig i svårighe-         i nära samarbete med mottagarlandet. Förverk-
30694:        ter och dess folk drar faktisk nytta          ligandet av projektet och användningen av med-
30695:        av biståndet?                                 len följs upp och övervakas noggrant av både
30696:                                                      mottagarlandet och de finländska myndigheter-
30697:    Såsom svar på detta spörsmål får jag hög-         na. Man strävar till att i mån av möjlighet
30698: aktningsfullt anföra följande:                       utvärdera projektet, både under förverkligan-
30699:    Finland har i FN varit med om att god-            det och sedan det slutförts·. Man strävar till
30700: känna den internationella utvecklingsstrategin       att korrigera och beakta de eventuella fel som
30701: för utvecklingens andra decennium. En av de          uppdagats i samband med projektets förverk-
30702: centrala principerna för utvecklingsstrategin är,    ligande när beslut om kommande samarbete
30703: att utvecklingsländerna själva bär huvudansva-       fattas.
30704: ret för sin egen utveckling. Denna princip har          Förverkligandet av projektet kan bestå av
30705: även Finland följt i sitt utvecklingssamarbete.      komponenter av olika typ, exempelvis konsult-
30706:    Förverkligandet av utvecklingssamarbetet i        och planeringstjänster, anläggningsverksamhet,
30707: Finlands programländer, till vilka också Tanza-      experttjänster, skolning etc. Man strävar till
30708: nia hör, sker på basen av ett s.k. landpro-          att uppgöra konsult-, entreprenad- och arbets-
30709: grammeringssystem. I enlighet med detta med-         avtal för den tid varje komponent kräver, dock
30710: delar Finland, sedan regeringen avgett sin bud-      ej utöver den tid, för viiken ministeriet för
30711: getproposition tili riksdagen, mottagarlandet om     utrikesärendena enligt budgeten har befogen-
30712: det anslag som reserverats för landet under          het att engagera sig. Med enskilda experter
30713: följande budgetår. Samtidigt meddelas plane-         sluts avtal högst för två år, dock så, att ar-
30714: ringsramarna för de två följande budgetåren          betsavtalet kan förlängas med ett år åt gången,
30715: med förbehåll för riksdagens godkännande se-         förutsatt, att alla parter -       mottagarlandet,
30716: dan statsrådet fattat beslut om planeringsbefo-      experten själv samt ministeriet för utrikesären-
30717: genheternas fördelning mellan mottagarländer-        dena - så önskar.
30718: na.                                                     Finland och Tanzania har kommit överens
30719:    Mottagarlandet framlägger för Finland sin         om, att merparten av utvecklingssamarbetet
30720: syn på hur de tillbudsstående resurserna skall       länderna emellan .inriktas på utvecklingen av
30721: fördelas på olika projekt. Under de årliga land-     skogsindustrin, vattenförsörjningen och bygg-
30722:                                             N:o 385                                                5
30723: 
30724: nadsindustrin samt utredningar av mineralföre-     1978. En dylik markanvändningsplan uppgörs
30725: komsterna. Dessutom utreds möjligheterna för       nu för det s.k. :sjöområdet med stöd av en
30726: att göra utvecldingen av lantbruket och lands-     ny finländsk grupp. Ett av syftena med bägge
30727: bygden tili ett tyngdpunktsområde inom sam-        gruppernas arbete har varit att få tili stånd
30728: arbetet. I landprogrammeringen har dessa verk-     ett system för markanvändningsplaneringen o,ch
30729: samhetsområden ansetts vara områden, där Tan-      att inlemma detta i Tanzanias 5-årsplanering.
30730: zania har ett primärt behov av utveckling,         En person i Uhuruplaneringsgruppen avlöna-
30731: och för viiken Finlands resurser bäst kan an-      des för ytterligare ett år för att övervaka in-
30732: vändas.                                            formationen om rapporten och att utarbeta en
30733:     De flesta av Tanzanias viktigaste samarbets-   pian för förverkligandet. Rapporten har distri-
30734: länder förverkligar sitt utvecklingssamarbete      buerats och presenterats i vida kretsar både
30735: inom ramen för ett landprogrammeringssystem,       inom centralförvaltningen och på län:s- ( region)
30736: som i huvudsak motsvarar de arrangemang,           och kommunnivå ( district). Rapporten är när-
30737: som följs i samarbetet mellan Tanzania och         mast en presentation av bakgrundsinformation
30738: Finland. På Världsbankens konsultativa grupps      och alternativ för beslutsfattandet. Först i sam-
30739: för T anzania möte i maj år 1977 föreslog          band med kommande 5-årsplaner kan nyttan
30740: Tanzanias regering, att även andra bistånds-       av projektet uppskattas. A andra sidan stärker
30741: givare skulle övergå tili ett programmerat sam-    Finlands fortlöpande bistånd tili denna plane-
30742: arbete av dylikt slag.                             ringssektor utformningen av ett fungerande pla-
30743:     Vad gäller de utvecklingssamarbetsprojekt      neringssystem.
30744: som togs upp i spörsmålet, kan konstateras,            Såsom tidigare konstaterades, slut:s utveck-
30745: att alla har intagits i programmet på Tanza-       lingssamarbetsexperternas arbetsavtal enligt hu-
30746: nias förslag på det sätt som tidigare beskri-      vudregeln för två år. Avtalet kan förlängas med
30747: vits.                                              ett år åt gången. Avtalsperioder som överskri-
30748:     I Kyerwa-området i nordvästra Tanzania har     der fem år strävar man tili att undvika, eme-
30749: funnits en ibrukvarande tenngruva. Tanzania        dan ministeriet för utrikesärendena inte kan
30750: föreslog för Finland att man skulle utföra en      garantera experterna en fortsatt karriär inom
30751: mineralkartläggning för att utreda huruvida        utvecklingssamarbetet och då återkomsten tili
30752: gruvan kunde öppnas för industriell produk-        hemlandet efter fem år kan förorsaka exper-
30753:  tion. Innan projektet intogs i programmet gjor-   ten oskäliga anpassningssvårigheter. Erfarenhe-
30754: de man en förundersökning, på basen av vii-        terna visar att en avtalsperiod på två år är
30755: ken en egentlig kartläggning av mineralresur-      tiliräcklig för att åstadkomma en duglig ar-
30756: serna tycktes nödvändig och nyttig. I förun-       betsinsats. För att å andra sidan underlätta
30757:  dersökningen deltog Finlands geologiska forsk-    anpassningen ordnar ministeriet en förberedan-
30758:  ningsanstalt. Som en slutledning av den egent-    de kurs på en månad för de avresande ex-
30759: liga undersökningen konstaterades, att det inte    perterna.
30760:  är lönsamt att öppna gruvan för industriell           Under åren 1975-77 anskaffade Tanzania
30761:  produktion, men att lokal gruvverksamhet i        fyra fisketrålare av Rauma-Repola genom en
30762:  mindre skala kunde rekommenderas och denna        utvecklingskredit beviljad av Finland. De bris-
30763:  verksamhet har också inletts. Som en följd        ter som uppdagages i samband med transpor-
30764:  av projektet undvek Tanzania stora felinves-      ten av den första trålaren rättades tili i de föl-
30765:  teringar.                                         jande farkosterna. En finländsk monterings-
30766:     En finländsk planeringsgrupp har deltagit i    grupp besökte också Tanzania för reparations-
30767:  utformningen av en användningsplan för den        arbete. Alla trålare har varit i fiskeribruk i
30768:  tanzanisk-zambesiska s.k. Uhuru-järnvägens in-    Tanzania.
30769:  fluensområde. Gruppens arbete slutfördes år
30770:      Helsingfors den 18 september 1980.
30771: 
30772:                                                                Utrikesminister Paavo Väyrynen
30773: 
30774: 
30775: 
30776: 
30777: 088000837N
30778:                                               1980 vp.
30779: 
30780: Kirjallinen kysymys n:o 386.
30781: 
30782: 
30783: 
30784: 
30785:                                   Saarikoski ym.: Yritysvarallisuuden verotuksesta ja perheyritys-
30786:                                       ten toiminnan turvaamisesta.
30787: 
30788: 
30789:                         Eduskunnan           Herra       P u h e m i e h e 11 e.
30790: 
30791:    Yksityinen yrittäjätoiminta on maamme ta-         verotustoimikunnan välimietintö (kom. 1979:
30792: louselämän selkäranka. Erityisesti pienet ja         40). Tulokset eivät kuitenkaan yritysvarallisuu-
30793: keskisuuret yritykset ovat perinteisesti olleet      den verotuskohtelun osalta ole näkyneet lain-
30794: yksityisten yrittäjien käsissä. Maatamme on ra-       säädännössä.
30795: kennettu ja hyvinvointia kasvatettu näiden yrit-        Nykyisen hallituksen toimesta annettiin va-
30796: täjien avulla, jotka ovat voineet tarjota työ-       rallisuusveroasteikon huojennus, joka koskee
30797: paikkoja sadoille tuhansille ihmisille.              verovuoden 1980 verotusta ( as.kok. 884/79)
30798:    Kuitenkaan yrittäjätoiminnan aate tai into-       mutta tällä ei voida poistaa todellista ongel-
30799: mielinen yrityshalu eivät yksinomaan ole kan-        maa, joka kohdistuu sidotuli yritysvarallisuu-
30800: nustamassa liiketoimintaa. Yrittäjä katsoo           den verotukseen.
30801: myös, että hänen tulisi saada kohtuullinen kor-         Yritysvarallisuuden verottaminen muodostaa
30802: vaus tekemästään työstä, ottamastaan riskistä        erityisen ongelman nimenomaan hyvinmenesty-
30803: ja sijoittamastaan pääomasta. Nykyisen verotus-      vissä pienissä ja keskisuurissa perheyrityksissä.
30804: järjestelmämme puitteissa tähän ei kuitenkaan        Yhtiön varallisuuden ja tuoton kasvaessa syntyy
30805: ole mahdollisuuksia, sillä ankara verotus on         verokierre, jossa yhtiön on näytettävä niin suur-
30806: vienyt yrittäjiltä halun ottaa uusia riskejä, laa-   ta verotettavaa tuloa, että omistajien osakkeis-
30807: jentaa toimintaansa ja toteuttaa ideansa.            taan maksama varallisuusvero ja osinkotulosta
30808:    Nykysuuntauksesta antaa selvän ja totuuden-       menevä tulovero voidaan kattaa. Moninkertai-
30809: mukaisen kuvan viime kuukausina julkisuudes-         nen verotus, ensin yrityksessä ja myöhemmin
30810: sakin olleet tiedot hyvin menestyvien perhe-         osakkeiden tuotossa ja varallisuusarvossa, tekee
30811: yritysten myynneistä lähinnä verotuksellisista       yrityksen kehittämisen mahdottomaksi. Ruot-
30812: syistä. Tämä suuntaus näyttää jatkuvan ja tap-       sissa vastaava ongelma on ratkaistu verotta-
30813: pavan yritystoimintaa tavalla, jolla saattaa olla    malla yritysomaisuutta vain 30 prosentista sen
30814: tuhoisat seuraukset koko talouselämällemme.          arvosta.
30815: Erityisen ankarana kohdistuu verotus menesty-           Ankarasta verotuksesta johtuen tuottovaati-
30816: viin perheyrityksiin. Samaan tuloon kohdiste-        mukset yrityksen osakepääomalle kohoavat
30817: taan jopa kolminkertainen verotus, jonka vii-        mahdottomuuksiin. Yritysverotustoimikunnan
30818: meisenä renkaana on yritysvarallisuuden perus-       välimietinnön liitteessä 1 on varsin maltillisella
30819: teella maksuunpantava omistajiin kohdistuva          laskelmalla päädytty seuraavaan tulokseen:
30820: varallisuusvero.                                        Jotta omistajaosakkaalle jäisi 6 % suuruinen
30821:    Tähän asiaan ovat yrittäjäjärjestöt pyrkineet     netto-osinkotuotto osingosta menevän tuloveron
30822: saamaan kevennystä. Samoin valtiovallan aset-        ja osakekannasta maksettavan varallisuusveron
30823: tamissa toimikunnissa on yritysverotukseen jat-      jälkeen, on hänen osinkovaatimuksensa oltava
30824: kuvasti puututtu ja esitetty erilaisia käyttökel-    15-22 %, mikä puolestaan edellyttää sitä, että
30825: poisia verotusvaihtoehtoja.                          yhtiön tuottovaatimus nousee peräti 27-41
30826:    Valtiovalta on asettanut toimikuntia ja komi-     % :iin osakepääomalle.
30827: teoita, jotka aikanaan ovat jättäneet yritystoi-        Useimmissa perheyrityksissä yritysomaisuu-
30828: mintaa tai elinkeinoverotusta koskevat esityk-       den verotusarvo on täysin teoreettinen. Yrityk-
30829: sensä. Näistä viimeisimpiä ovat PKT-toimikun-        sessä oleva varallisuus on sidottua eikä usein-
30830: nan mietintö (kom. 1978:42), elinkeinoverotoi-       kaan ole omistajansa vapaasti määrättävissä ei-
30831: mikunnan mietintö (kom. 1978:44) ja yritys-          kä silloin voida puhua varsinaisesta vaihtokel-
30832: 088000782W
30833: 2                                            1980 vp.
30834: 
30835: poisesta omaisuudesta. Tämäkin näkökohta vaa-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30836: tii yritysvarallisuuden erikoiskohtelua varalli-         nykyinen varallisuusverotus kohdistuu
30837: suusverotuksessa.                                        erityisesti yritysvarallisuuteen niin anka-
30838:    Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-        rana, että useat yrittäjät ovat joutuneet
30839: tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-           luopumaan toiminnastaan yksinomaan
30840: tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-             tästä syystä ja jos on,
30841: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30842: myksen:                                                  ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
30843:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
30844: 
30845:          Helge Saarikoski              Urpo Leppänen                Ritva Laurila
30846:          Jalmari Torikka               Anssi Joutsenlahti           Tapani Mörttinen
30847:          Lauri Impiö                   Anna-Kaarina Louvo           Matti Hakala
30848:          Timo Ihamäki                  Esko J. Koppanen             Arto Lampinen
30849:          Martti Ursin                  P. Mäki-Hakola               Jaakko Itälä
30850:          Mauri Vänskä                  Matti Jaatinen               Anneli Kivitie
30851:          Urho Pohto                    Pentti Sillantaus            Veikko Vennamo
30852:          Matti Viljanen                Olavi Nikkilä                Asser Stenbäck
30853:          Tauno Valo                    Sinikka Karhuvaara           Terhi Nieminen-Mäkynen
30854:          Pertti Salolainen             E. Pystynen                  Orvokki Kangas
30855:          Heikki Perho                  Ilkka Kanerva                Väinö Raudaskoski
30856:          Toivo T. Pohjala              Pekka Vennamo                Einari Nieminen
30857:          Irma Rihtniemi-Koski          Markku Kauppinen             Lea Sutinen
30858:          Tapio Holvitie                Veikko Pihlajamäki           Juhani Tuomaala
30859:          Sauli Hautala                 Mauri Miettinen              Matti Maijala
30860:          Helena Pesola                 Juhani Laitinen              Väinö Rautainen
30861:          Eeva Kauppi                   Pekka Löyttyniemi            Ingvar S. Melin
30862:          Erkki Korhonen                Ben Zyskowicz                Håkan Malm
30863:          Pekka Jokinen                 Saara Mikkola                Kauko Juhantalo
30864:          Impi Muroma                   Tuulikki Petäjäniemi         Lauri Palmunen
30865:          Eva Pukkio                    Sampsa Aaltio                Juhani Saukkonen
30866:          Jorma Fred                    Antero Juntumaa              Henrik Westerlund
30867:          Helvi Hyrynkangas             Aila Jokinen                 Mikko Kaarna
30868:          Ulla Järvilehto               Toivo Mäkynen                Elsi Hetemäki-Olander
30869:          Olavi Ronkainen               Elisabeth Rehn               Paavo Vesterinen
30870:          Esko Almgren                  Eero Lattula                 Matti Pelttari
30871:          J. Juhani Kortesalmi          Ulla Puolanne
30872:                                                N:o .386                                                3
30873: 
30874: 
30875: 
30876: 
30877:                         E d u sk u n n an    H erra       P u h e m i e h e 11 e.
30878: 
30879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       108 000 markkaa. Korkein marginaaliveropro-
30880: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sentti vuodelta 1980 toimitettavassa varallisuus-
30881: olette 10 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       verotuksessa on 1,7 prosenttia, kun se edellise-
30882: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     nä vuonna oli 2,0 prosenttia. Osakkeiden Ve·
30883: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      rotusarvoperusteita koskevaa valtiovarainminis-
30884: Helge Saarikosken ym. näin kuuluvasta kirjal-        teriön päätöstä on täsmennetty viimeksi 24.
30885: Hsesta kysymyksestä n:o 386:                         10. 1979 annetulla valtiovarainministeriön pää-
30886:                                                      töksellä (790/79) siten kuin yritysverotustoi-
30887:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        mikunta oli välimietinnössään (Komiteanmie-
30888:        nykyinen varallisuusverotus kohdistuu         tintö 1979:40) ehdottanut.
30889:        erityisesti yritysvarallisuuteen niin anka-      Valtiovarainministeriön asettaman yritysvero-
30890:        rana, että useat yrittäjät ovat joutuneet     tustoimikunnan toimeksiantoon kuuluu yritys-
30891:        luopumaan toiminnastaan yksinomaan            omaisuuden verotuskohtelu ja varallisuusvero-
30892:        tästä syystä ja jos on,                       tus samassa yhteydessä, kun toimikunta sel-
30893:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vittää kysymystä realisoituneen arvonnousun
30894:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?               verottamisesta sekä eri omaisuuslajien verotus-
30895:                                                      arvojen yhtenäistämisestä. Toimikunnan jatket-
30896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tu määräaika päättyy 15. 8. 1980, jonka jälkeen
30897: vasti seuraavaa:                                     valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus ottaa
30898:   Verotettavan varallisuuden alaraja on vuo-         tarkemmin kantaa toimikunnan loppumietin-
30899: delta    1980 toimitettavassa verotuksessa           nössään tekemiin ehdotuksiin.
30900: 180 000 markkaa, kun se edellisenä vuonna oli
30901:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1980.
30902: 
30903: 
30904:                                                                          Ministeri Pirkko Työläjärvi
30905:                                              1980 vp.
30906: 
30907: 
30908: 
30909: 
30910:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r     Ta 1m a n.
30911: 
30912:   · I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       mk. Vid beskattningen för år 1980 är margi-
30913: anger · har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         nalskatten högst 1,7 % då den föregående år
30914: velse av den 10 juni 1980 till vederbörande         vat 2,0 %. Finansministeriets beslut gällande
30915: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      grunderna för beskattningsvärdet på aktier har
30916: japde av riksdagsman Helge Saarikoski m.fl.         senast preciseratt; medelst finansministeriets be.
30917: ställda spörsmål nr 386:                            slut 24. 10. 1979 (790/79) på det sätt som
30918:                                                     företagsbeskattningskommissionen föreslagit i
30919:           Är Regeringen medveten om att den         sitt delbetänkande (Kommittebetänkande 1979:
30920:        nuvarande beskattningen av förmögen-         40).
30921:        het drabbar företagssektorn så strängt,         Den av finansministeriet tillsatta företagsbe-
30922:        att många företagare har varit tvungna       skattningskommissionens uppdrag är skattebe-
30923:        att upphöra med sin verksamhet enbart        handling och förmögenhetsbeskattning av före-
30924:        av denna orsak och om så är fallet,          tagsegendom i samband med att kommissionen
30925:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      utreder frågan om beskattning av realiserad
30926:        taga för att rätta till detta förhållande?   värdestegring och ett förenhetligande av be-
30927:                                                     skattningsvärdet för olika förmögenhetsslag.
30928:  <såsoni svar på detta spörsmål får jag vörd-       Kommissionens förlängda frist utgår 15. 8.
30929: såmt framföra följande:                             1980, varefter det är möjligt för finansminis-
30930:  . Vid beskattningen för år 1980 är den undre       teriet att närmare ta ställning tili de förslag som
30931: g~~l:l~eA för . beskattningsbar förmögenhet         kommissionen framlägger i sitt slutliga betän-
30932: 180 000 mk, då den föregående år var 108 000        kande.
30933:      Helsingfors den 25 juni 1980.
30934: 
30935: 
30936:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
30937:                                                 1980 vp.
30938: 
30939: Kirjallinen kysymys n:o 387.
30940: 
30941: 
30942: 
30943:                                     Hirvelä ym.: Bensiinitkauppia~siin kohdistuvista kohtuuttomista
30944:                                        sopimusehdoista.
30945: 
30946: 
30947:                       E duskunnan           H erra      P u h e m i e h e II e.
30948: 
30949:    öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden välisis-       den sopimusaikaa, eräillä muilla yhtiöillä näyt-
30950: sä sopimussuhteissa on havaittu yleisemminkin           tää olevan 10 vuoden sopimuksia.
30951: olevan korjaamisen varaa. Sopimukset vaihtele-             Sopimuksille on luonteenomaista se, ettei
30952: vat ehdoiltaan hyvinkin suuresti riippuen toi-          niissä ole ainuttakaan ehtoa, joka turvaisi ben-
30953: saalta öljy-yhtiöstä ja toisaalta siitä onko kysy-      siinikauppiaan omia etuja, päinvastoin niissä
30954: myksessä niin sanottu omistaja- tai vuokra-            luetellaan suuri joukko bensiin1kauppiaalle kuu-
30955: dealeri. Tunnusomaista kaikille sopimuksille on         luvia velvoitteita:
30956: kuitenkin, että öljy-yhtiö laatii ehdot omien
30957: intressiensä mukaisesti vakiosopimuksen muo-               - bensiinikauppias saa ostaa vain sopimuk-
30958: toon eikä bensiinikauppiaana ole muuta mah-             sentehneen öljy-yhtiön tuotteita
30959: dollisuutta kuin allekirjoittaa valmiiksi laadittu         - bensiinikauppias noudattaa öljy-yhtiön
30960: sopimus. Bensiinikauppias on täysin alistetussa         määräämiä aukioloaikoja ja muita aseman hoi-
30961: asemassa öljy-yhtiöön nähden. Öljy-yhtiöthän           don osalta annettuja määräyksiä
30962: ovat yleensä suurimpia monikansallisia yrityk-             - öljy-yhtiöllä on oikeus muuttaa taloudel-
30963: siä ja pienimmilläänkin Suomen suurimpia yh-            lisia ehtoja yksipuolisesti
30964: tiöitä. Bensiinikauppiaat taas ovat tavallisesti           - bensiinikauppias sitoutuu siihen, ettei os-
30965: melko vähäisen koulutuksen saaneita yrittäjiä,          ta muita tarvikkeita kuin mitä öljy-yhtiöt tar-
30966: joilla ei ole asiantuntemusta eikä toisaalta va-        joavat
30967: raa käyttää esimerkiksi juristeja apunaan sopi-            - bensiinikauppias asettaa vakuuden, joka
30968: muksia tehtäessä.                                       takaa, ettei öljy-yhtiö kärsi vahinkoa bensiini-
30969:    Bensiinikauppiaat eivät ole ainoa kauppias-          kauppiaan mennessä konkurssiin
30970: ryhmä, jolla on ongelmia tukkuportaan kanssa,              Kaikissa bensiinikauppiaiden ja öljy-yhtiöi-
30971: pikemminkin näyttää olevan niin, että valta-           den välisissä sopimuksissa on ehto, jonka mu-
30972: kunnalliset tukku- ja keskusliikkeet saattavat         kaan öljy-yhtiö voi täysin mitättömän laimin-
30973: vaikeuksiin kaikki vähittäiskauppiaat liian an-        lyönnin perusteella irtisanoa sopimuksen. Ben-
30974: karien sopimusehtojen avulla. Huoltoasematoi-          siinikauppiaan osalta taas irtisanominen on käy-
30975: minnan osalta ongelma näyttää kuitenkin ole-           tännössä lähes mahdotonta, esimerkiksi Esson
30976: van kaikkein suurin.                                   osalta bensiinikauppias voi lähteä siitä, että so-
30977:    Bensiinikauppiaat, jonka omistavat itse huol-       pimus velvoittaa häntä koko eliniän.
30978: toasemakiinteistönsä, niin sanotut omistajadea-            Öljy-yhtiö myy polttoaineen ja muun tavaran
30979: lerit, rakentavat itse huoltoasemaJ<:iinteilstön ra-   bensiinikauppiaalle, joka myy sen kuluttajalle
30980: kennuksineen ja laitteineen. Bensiinikauppias          korkeammasta hinnasta ja saa erotuksen itsel-
30981: saattaa saada jonkun verran taloudellista tukea        leen myyntipalkkiona. Myyntipalkkioon vaikut-
30982: öljy-yhtiöltä, mutta sitä ennen tämän on kui-           tavat lisäksi monet alennukset, kuten paljous- ja
30983: tenkin tehtävä öljy-yhtiön kanssa pitkäaikainen        vuosialennukset niin, että sellainen huoltoase-
30984: yhteistyösopimus. öljy-yhtiön apu rajoittuu            ma, jolla on suuri myynti, ostaa polttoaineen
30985: kuirtenkin hyvin usein know-how'n antami;seen          halvemmalla kuin pieni huoltoasema. Öljy-yh-
30986: ja siihen, että öljy-yhtiö vaatii bensiinikauppias-    tiöllä ei itsellään ole mitään riskiä koko huol-
30987: ta rakentamaan huoltoaseman omien normiensa            toasematoiminnasta. Tappio jää aina bensiini-
30988: mukaisesti.                                            kauppiaan kannettavaksi, investoinnit tekee
30989:    öljy-yhtiöiden ja bensiinikauppiaiden väliset       aina bensiinikauppias itse ja öljy-yhtiön tuotto
30990: sopimukset ovat hyvin pitkä-aikaisia. Esso esi-        perustuu myytyihin bensiinimääriin dkä ben-
30991: merkiksi noudattaa lähes poikkeuksetta 25 vuo-         siinikauppiaan saamaan voittoon.
30992: 0880008160
30993: 2                                             1980 vp.
30994: 
30995:    Käytännössä bensiinikauppias joutuu työs-            Vuokradealerit, joiden huoltoasemat omistaa
30996: kentelemään itse huoltoasemalla jopa 70-80           öljy-yhtiö itse, eivät ole sopimusehtojen kap-
30997: -tuntisia vii~koja pyhät ja arjet. Bensiinikaup-     nalta niin huonossa asemassa kuin omistaja-
30998: pias ei tavallisesti pyrsty pittämään vuosilomaa     dealerit, sillä heidän asemansa muistuttaa jo
30999: eikä sosiaaliturvasta voida muutenkaan juuri         hyvin paljon työsopimussuhdetta. Vuokradea-
31000: puhua, sillä sopimuksen katkeaminen, esimer-         leri ei investoi rakennuksiin eikä laitteisiin ja
31001: kiksi bensiinikauppiaan sairastumisen takia,         maksaa öljy-yhtiölle tietyn vuokran litramyyn-
31002: johtaisi bensiinikauppiaan taloudelliseen ka-        tiin perustuen. Joissakin öljy-yhtiöissä on käy-
31003: tastrofiin.    Taloudellisesti kannattamattomia      tössä kiinteäkin vuokra. Sopimus on tavalli-
31004: näyttävät olevan sellaiset huoltoasemat, joiden      sesti irtisanottavissa hyvin lyhyellä aikavälillä,
31005: myynti jää alle 1 miljoonan litran vuodessa.         esimerkiksi kolmessa kuukaudessa. Vuokra-
31006: Tämän myöntävät öljy-yhtiöiden edustajat itse-       dealeri ei voi kuitenkaan irt1sanoa sopimusta
31007: kin, mutta väittävät, että huoltoasemien yhtey-      esimerkiksi toiminnan tappiollisuuteen vetoa-
31008: dessä olevat kahviot tuottavat niin paljon, että     malla, sen sijaan öljy-yhtiö voi irtisanoa sopi-
31009: niillä tappio pystytään kattamaan. Kahviota          muksen päättymään ilman perusteluita.
31010: hoitaa yleensä bensiinikauppiaan vaimo, joka            On aivan selvää, että nykyinen lainsäädäntö
31011: joutuu tekemään yhtä pitkiä työviikkoja kuin         ei riittävästi turvaa bensiinikauppiaiden ase-
31012: bensiinikauppias itse. Alle miljoona litraa myy-     maa öljy-yhtiöihin nähden. Bensiinikauppias,
31013: viä huoltoasemia on paljon ja ne ovat jääneet        olipa tämä sitten niin sanottu omistaja- tai
31014: huonoon asemaan jo senkin vuoksi, että val-          vuokradealeri, on täysin sidoksissa öljy-yhtiön
31015: tiovallan     toimesta tehdyt polttoneisteiden       antamiin määräyksiin. öljy-yhtiö määrää myyn-
31016: myyntipalkkioiden korotukset perustuvat 1.2          tihinnat, aukioloajat, mitä tuotteita huoltoase-
31017: miljoonaa litraa myyvien huoltoasemien mu-           maila on myytävä, miten bensiinikauppiaan on
31018: kaan.                                                pukeuduttava ja niin edelleen. Voidaan hyvin
31019:    Bensiinikauppias ei voi irtisanoa öljy-yhtiön     kysyä, millä tavalla bensiinikauppias on itse-
31020: kanssa tekemäänsä yhteistyösopimusta sillä pe-       näinen yrittäjä muutoin kuin siinä suhteessa,
31021: rusteella, että toiminta ei kannata. Sopimussuh-     että joutuu kantamaan riskin toiminnan tap"
31022: teesta irrottautuminen ei yleensäkään ole mah-       piollisuudesta.
31023: dollista muulla tavalla kuin myymällä huolto-           Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuo-
31024: asemakiinteistö sellaiselle ostajalle, jonka öljy-   den 1978 keväällä niin sanotun Y rittäjänsuoja-
31025: yhtiö hyväksyy, mikä ei ehkä ole helppoa sil-        toimikunnan, jonka tehtävänä oli valmistella
31026: loin kun kysymyksessä on huonosti menestyvä          säännökset erityisesti pienyrittäjien suojan li-
31027: huoltoasema.                                         säämiseksi. Toimikunta jätti mietintönsä kaup-
31028:    Sopimuksen purkaminen öljy-yhtiön taholta         pa- ja teollisuusministeriölle viime vuoden lo-
31029: jonkin sopimusrikkomuksen perusteella, esi-          pussa. Toimikunnassa on ollut osittain erimieli-
31030: merkiksi laskujen maksamatta jättämisen vuok-        rsyyttä siitä, miten suojakoneisto olisi rakennet-
31031: si, johtaa, kuten sanottu, bensiinikauppiaan ta-     tava. Yksimielinen toimikunta on ollut kuiten-
31032: loudelliseen katastrofiin. Öljy-yhtiö hakee ja-      kin siinä, että on aikaansaatava sellainen sään-
31033: kelumittarit ja öljysäiliöt pois, kaikki velat       nöstö, jolla on mahdollista kieltää käyttämästä
31034: erääntyvät heti maksettaviksi ja lisäksi yhtiöt      ja sovitella kohtuuttomia sopimusehtoja.
31035: veloittavat 16 prosentin sururu1sen viivästys-          Elinkeinonharjoittajan suojantarve lähenee
31036: koron.                                               monissa suhteissa kuluttajien suojantarvetta.
31037:    Räikeimpänä esimerkkinä siitä, kuinka öljy-       Kuluttajansuojalainsäädännön      säännöksiä ei
31038: yhtiö alistaa sopimuksillaan bensiinikauppiaan,      kuitenkaan voida soveltaa elinkeinon- ja am-
31039: voidaan pitää Esson käyttämää menettelyä.            matinharjoittajien suojaamiseksi kohtuuttomil-
31040: Bensiinikauppias, joka omistaa itse huoltoase-       ta sopimusehdoilta niin kuin ei yleensäkään elin-
31041: makiinteistön, vuokraa koko kiinteistön tiettyä      keinonharjoittaj~en keskinäisiin suhteisiin.
31042: vuokraa vastaa Essolie ja Esso vuokraa sitten           Aineellisen sääntelyn osalta toimikunnan eh-
31043: huoltoasemakiinteistön esimerkiksi liikevaih-        dotus sisältää yleislausekkeet niin sanottujen
31044: toon perustuvaa vuokraa vastaa takaisin ben-         vakiosopimusehtojen sääntelystä ja yksittäisten
31045: siinikauppiaalle. Tällaisesta manipuloinnista        sopimusehtojen sovittelusta. V akiosopimuksia
31046: saattaisi olla seurauksena, että sopimuksen pur-     koskevan yleislausekkeen ydin on se, että elin-
31047: kautuessa öljy-yhtiö vaatisi bensiinikauppiasta      keinonharjoittaja ei voi toiseen elinkeinonhar-
31048: häädettäväksi omalta maaltaan ja huoltoasemal-       joittajaan soveltaa ehtoa, jota on pidettävä koh-
31049: ta, jonka tämä itse omistaa.                         tuuttomana. Samalla tavalla olisi myös kiellet-
31050:                                                 N:o 387                                               3
31051: 
31052: tyä soveltaa yksittäistä kohtuutonta sopimus-             Yrittäjänsuojatoimikunnan enemmistön teke-
31053: ehtoa toiseen elinkeinonharjoittajaan nähden.          mät ehdotukset olisi pikaisesti toteutettava.
31054:    Pienyrittäjien aseman turvaaminen edellyttää        Vaikka toimikunnan esitykset eivät sinänsä
31055: luonnollisesti myös riittävien oikeussuojakeino-       voikaan poistaa sitä, että esimerkiksi bensiini-
31056: jen luomista. Toimikunta on esittänyt, että yk-        kauppias suhteessaan öljy-yhtiöön on alistetus,sa
31057: sittäisten sopimusehtojen sovittelun suorittaisi-      asemassa, voitaisiin bensiinikauppiaiden asemaa
31058: vat viime kädessä yleiset tuomioistuimet, mut-         huomattavasti parantaa ja ainakin korjata räi-
31059: ta sen lisäksi on esitetty perustettavaksi niin        keimmät epäkohdat.
31060: sanottu yrittäjien sopimuslautakunta, joka toi-           Kilpailuasiamiehelle ehdotettu velvollisuus
31061: mikunnan enemmistön mielipiteen mukaan oli-            puuttua kohtuuttomien sopimusehtojen sovel-
31062: si perus'tettava kauppa- ja teollisuusministeriön      tamistilanteisiin on erityisen tärkeätä, koska
31063: yhteyteen. Lautakunta voisi tutkia ja antaa lau-       pienyrittäjän itsensä on usein mahdotonta läh-
31064: suntoja ehtojen kohtuuttomuudesta, mutta ei            teä esimerkiksi oikeudenkäyntiteitse hakemaan
31065: sen sijaan voisi kieltää ehtojen soveltamista.         muutosta sopimuksiin.
31066:    Vakiosopimusehdon kieltämistä koskeva asia             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
31067: olisi hoidettava      markkinatuomioistuimessa,        jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
31068: jonka kokoonpanoa olisi näiden asioiden kä-            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
31069: sittelyn osalta uudistettava.                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31070:    Toimikunnan enemmistö on vielä ehdotta-
31071: nut, että kilpailuasiamiehelle annettaisiin vel-                 Tietääkö Hallitus, että bensiinikaup-
31072: vollisuus seurata ja valvoa, ettei elin..\:einonhar-          piaat ja muut vastaavat pienyrittäjät
31073: joittajien kesken käytetä pienyrittäjien oikeus-              ovat joutuneet alistumaan täysin koh-
31074: asemaa vaarantavia kohtuuttomia sopimusehto-                  tuutuomiin 'sopimusehtoihin suhteissaan
31075: ja. Samalla kilpailuasiamiehen tulisi pyrkiä sii-             tukkuportaan suuryrityksiin, ja
31076: hen, että vakiosopimukset laadittaisiin kum-                     mitä Hallitus aikoo tehdä pienyrit-
31077: paakin sopijapuolta edustavien järjestöjen yh-                täjien suojaamiseksi kohtuuttomilta so-
31078: teistoimin eikä yksipuolisesti niin kuin nyt ta-              pimusjärjestelyiltä?
31079: pahtuu.
31080:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
31081: 
31082:          Inger Hirvelä                   Lauha Männistö                  Mauri Pekkarinen
31083:          Helvi Niskanen                  Anna-Liisa Hyvönen              Risto Tuominen
31084:          Saara-Maria Paakkinen           Mikko Kuoppa                    Helge Siren
31085:          Mikiko Rönnholm                 Marjatta Mattsson               Aulis Juvela
31086:          Pekka Starast                   Pauli Puhakka                   Paula Eenilä
31087:          Liisa Jaakonsaari               V. J. Rytkönen                  Eino Grönholm
31088:          Anna-Liisa Piipari              Irma Rosnell                    Kaisa Raatikainen
31089:          Hannu Tapiola                   P. Liedes                       Salme Myyryläinen
31090:          Lea Savolainen                  Kaj Bärlund                     Seija Karkinen
31091:          Aarne Koskinen                  Kauko Tamminen                  Jouko Tuovinen
31092:          Niilo Hämäläinen                Sten Söderström                 Matti Luttinen
31093:          I.-C. Björklund                 Pirjo Ala-Kapee                 Tarja Halonen
31094:          Pauli Uitto                     Pertti Hietala                  Matti Puhakka
31095:          Mauno Forsman                   Terhi Nieminen-Mäkynen          Paavo Vesterinen
31096:          Pirkko Valtonen                 Anneli Kivitie                  Seppo Tikka
31097:          Niilo Koskenniemi               Urpo Leppänen                   Bror Lillqvist
31098:          E.-J. Tennilä                   Vdkko Vennamo                   Jermu Laine
31099:          Maija Rajantie                  Mikko Elo                       Olli Helminen
31100:          Juhani Surakka                  Unto Ruotsalainen               Einari Nieminen
31101:          Ulla-Leena Alppi                J. Juhani Kortesalmi            Lasse Lehtinen
31102:          Vappu Säilynoja                 Anna-Liisa Jokinen              Markus Aaltonen
31103:          Aarne Saarinen                  Anssi Joutsenlahti              Kaarina Suonio
31104:          Arvo Kemppainen                 Pekka Vennamo                   Terho Pursiainen
31105:          Arvo Salo                       Helvi Hyrynkangas               Matti Järvenpää
31106:                                          Sakari KnuuttiLa
31107: 4                                           1980 vp.
31108: 
31109: 
31110: 
31111: 
31112:                     E d u sk u n n an   H erra     P u h e m i e h e 11 e.
31113: 
31114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    erityisesti pienyrittäjän suojan lisäämiseksi mm.
31115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valmistella säännökset toimenpiteistä, joiden
31116: olette 10 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-     avulla voidaan valvoa elinkeinonharjoittajien
31117: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kesken tehtävien sopimusten ehtojen kohtuulli-
31118: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    suutta etenkin yrittäjän toimintavapauden ja
31119: Hirvelän ym. näin kuuluvasta kirjallisesti ky-     toimintamahdollisuuksien turvaamisekisi sekä
31120: symyksestä n:o 387:                                velvoittaa elinkeinonharjoittaja luopumaan koh-
31121:                                                    tuuttomaksi katsottavasta sopimusmenettelystä
31122:           Tietääkö Hallitus, että bensiinikaup-    ja ryhtymään toimiin kohtuuttomia sopimuseh-
31123:        piaat ja muut vastaavat pienyrittäjät       toja sisältävien sopimusten oikaisemiseksi teke-
31124:        ovat joutuneet alistumaan täysin koh-       missään sopimuksissa.
31125:        tuuttomiin sopimusehtoihin suhteissaan         Kaikissa edellä mainituissa tutkimuksissa ja
31126:        tukkuportaan suuryrityksiin, ja             selvityksissä on tarkastelun kohteena ollut
31127:           1mirtä HalHtus aikoo tehdä pienyrittä-   myös huoltoasemaydtysten ja markkinointiyh-
31128:        jien suojaamisekisi kohtuu'ttomilta sopi-   tiöiden väliset sopimussuhteet. Hallitus onkin
31129:        musjärjestelyiltä?                          useiden ky.symykisessä tarkoitettuja sopimusrs.uh-
31130:                                                    teita koskevien tutkimusten ja selvitysten pe-
31131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rusteella hyvin tietoinen huoltoasema-alalla ja
31132: vasti seuraavaa:                                   muissa vastaavissa sopimussuhteissa vallitse-
31133:    Viime vuosilta on olemassa useampia pien-       vasta tilasta. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
31134: yrittäjien ja tukkuportaan yritysten välisiä so-   lisäksi käynnistänyt erillisen tutkimuksen ni-
31135: pimussuhteita koskevia tutkimuksia ja säänte-      menomaan huoltoasema-alan kehityksestä ja ke-
31136: lyehdotuksia. Näistä mainittakoon mm. seuraa-      hitysnäkymistä 1980-luvulla.
31137: vat:                                                  Yrittäjänsuojatoimikunta on asiantuntijoita
31138:    - kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-      kuultuaan tullut siihen tulokseen, ettei tyyty-
31139: man virkamiestyöryhmän vuonna 197 6 valmis-        mättömyyttä pienyrittäjien solmimien yhteistoi-
31140: tunut mietintö, jossa tarkasteltiin yksityisten    minta- ja muiden vastaavien sopimusten osalta
31141: vähittäiskauppiaiden ja tukku- tai keskusliik-     esiinny niinkään sopimusjärjestelyihin sellaisi-
31142: keiden keskinäisiä yhteistyösopimuksia sekä        naan, vaan lähinnä eräisiin yksityiskohtiin sekä
31143: selvitettiin viranomaisten mahdollisuuksia ja      jossain määrin menettelytapoihin sopimuksia
31144: tapaa puuttua näihin sopimuksiin mahdollisesti     solmittaessa tai niitä muutet.taessa. Usätkisi on
31145: s1sältyviin kohtuuttlomina pidettäviin sopimus-    sopimusosapuolten osalta todettu yleisesti, että
31146: ehtoihin,                                          usein ehtojen soveltamiskäytäntö ei ole ollut
31147:    - Liiketaloustieteellisessä Tutkimuslaitok-     niin ankara kuin mihin ehto sanamuotonsa
31148: sessa vuonna 1979 valmistunut tutkimussarja        puolesta näyttäisi oikeuttavan. Edelleen on toi-
31149: yritysten sidonnaisuudesta. Osatutkimukset kä-     mikunnassa käynyt selville, että useilla toimi-
31150: sittelivät vähittäiskauppojen sidonnaisuuden       aloitila on sopimusehtoja jatkuvasti uusittu.
31151: muotoja yksityisen päivittäistavarakaupan pii-        Milloin elinkeinonharjoittaja ei vapaaehtoi-
31152: rissä, huohoasemayritysten ja markkinointiyh-      sesti suostu toisen sopimusosapuolen kohtuut-
31153: tiöiden välisen sidonnaisuuden muotoja ja mer-     tomana pitämän sopimusehdon oikaisutoimen-
31154: kitystä sekä sopimustuotannon aiheuttaman si-      piteisiin, joutuu sopimusosapuoli nykyisin tur-
31155: donnaisuuden muotoja, yleisyyttä ja merkitystä     vautumaan yleiseen tuomioistuimeen, joka vii-
31156: maatalousyrityksissä sekä                          me kädessä ratkaisee sopimusehdon kohtuulli-
31157:    - vuonna 1979 annettu yrittäjänsuojatoimi-      suruden. Kyse1set o1keudenkäynnit ovat käy-
31158: kunnan mietintö (1979:61). Toimikunnan tuli        tännössä olleet harvinaisia.
31159:                                              N:o 387                                               5
31160: 
31161:    Yrittäjänsuojatoimikunnan mtetmtö sisältää          Todettakoon lisäksi, että Keskuskauppaka-
31162: konkreettiset säännÖSiehdotukset pienyrittäjien     marin yhteyteen perustettu yrittäjien sopimus-
31163: ja muiden elinkeinonharjoittajien suojaamiseksi     lautakunta a1oit·taa toimintansa vuoden 1981
31164: kohtuuttomilta sopimusjärjestelyiltä. Toimikun-     alussa.
31165: ta on ollut yksimielinen siitä, että elinkeinon-       Yrintäjänsuojatoim~kunnan miet1ntö on vast-
31166: harjoittajien välisiä sopimussuhteita varten oli-   ikään ollut lausuntokierroksella siten, että vii-
31167: si aikaansaatava säännöstö, jonka perusteella       meiset lausunnot ovat saapuneet ministeriölle
31168: olisi mahdollista nykyistä tehokkaammin kiel-       kuluvan kesän loppupuolella. Lausuntojen kä-
31169: tää käyttämästä tai sovitella kohtuuttomia so-      sittelyn jälkeen ja sitten kun on saatu selvyys
31170: pimusehtoja. Toimikunnassa on sen sijaan            siitä, johtaako oikeusministeriössä valmisteltu
31171: esiintynyt erilaisia näkemyksiä siitä, miten suo-   ehdotus yleiseksi kohtuullistamissäännökseksi
31172: jan li~äämiseen tarvittava organisaatio olisi ko-   lainsäädäntötoimenpiteisiin, tulevat harkitta-
31173: konaisuudessaan järjestettävä.      Toimikunnan     viksi mahdolliset jatkotoimenpiteet yrittäjien
31174: enemmistön keskeisimmät ehdotukset oikeus-          sopimusehtosuojan tehostamisen toteuttami-
31175: suojakeinojen osalta käyvät ilmi ko. kysymyk-       seksi.
31176: sestä.
31177:       Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1980.
31178: 
31179:                                                                           Ministeri Esko Rekola
31180: 6                                               1980 vp.
31181: 
31182: 
31183: 
31184: 
31185:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r    T a 1m a n.
31186: 
31187:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          ligheten av de villkor som arrknyter sig tiU
31188: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              olika avtal mellan näringsidkare kunde förttyg-
31189: velse av den 10 juni 1980 till vederbörande            gande av företagens verksamhetsfrihet och
31190: medlem av statsrådet för avgivande av svar             -betingelser övervakas, samt att förplikta nä~
31191: översänt avskrift av följande av riksdagsrnan          ringsidkare att dels frisäga sig från varje så-
31192: Hirvelä m. fl. undertecknade spörsmål nr 387:          dant avtalsförfarande som bör anses orimligt
31193:                                                        och dels 1skrida tili åtgärder för rättande av
31194:            Vet Regeringen att bensinhandlarna          orimliga villkor i avtal som de ingått .. ,
31195:         och andra motsvarande småföretagare               Alla ovannämnda studier och utredningar
31196:         bort i sina relationer till storgrossist-      har även gällt avtalsrelationerna mellan servi-
31197:         leden underkasta sig helt orimliga av-         cestationsföretag och marknadsföringsbolag.
31198:         talsvillkor, och                               Regeringen har fa:ktiskt tack vare de talrika
31199:            vad ämnar Regeringen göra för att           studier och utredningar som man utfört rö-
31200:         småföretagarna skall kunna skyddas             rande dessa avtalsrelationer blivit fullt med-
31201:         mot orimliga avtalsarrangemang?                veten om det sakläge som råder i fråga om av-
31202:                                                        talsrelationerna inom servicestations- och andra
31203:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsarnt         motsvarande branscher. Handels- och industri-
31204: anföra följande:                                       ministeriet har dessutom alldeles nyligen igång-
31205:     Avtalsrelationerna mellan småföretagare och        satt en särskild studie om utvecklingen just
31206: grossister har under de senaste åren berörts i         inom servicestationsbranschen och utvecklings-
31207: ett flertal studier och regleringsförslag. Bland       utsikterna för denna på 1980-talet.
31208: dessa studier och förslag må närnnas:                      Företagarskyddskommissionen har efter att
31209:    - den av handels- och industriministeriet           ha hört sakkunniga kommit till det resultatet,
31210: tillsatta ärnbetsrnannagruppens betänkande av          att missnöjet över de samarbets- och andra
31211: år 1979, vilket koncentrerade sig dels på de           rnotsvarande avtal sorn småföretagare ingått
31212: sarnarbetJSavtal sorn privata minutför,säljare stif-   inte gällt så mycket avtalsarrangemangen såsom
31213: tat med parti- och centralaffärerna, dels på           sådana utan frärnst vissa detaljer och i någon
31214: rnöjligheterna och medlen att ingripa i sådana         rnån även de tillvägagångssätt som man tillämpat
31215: i dessa avtal eventuellt ingående avtalsvillkor        vid träffande eller ändrande av sagda avtal.
31216: som bör anses som orirnliga,                           Beträffande avtalsparterna har man dessutom
31217:    - den vid Företagsekonorniska Forsknings-           gjort den allrnänna iakttagelsen, att tillämp-
31218: institutet år 1979 utgivna utredningsserien an-        ningspraxisen i fråga om avtalsvillkor ofta inte
31219: gående för.etagsbundenhet. Debtudi,erna be-            varit så sträng som visst villkor på basen av
31220: handlade formerna av minuthandelsledens                sin ordalydelse kunde synas ge möjlighet till.
31221: bundenhet inom den privata dagligvaruhandeln,          Kommissionen har också konstaterat, att av-
31222: formerna och betydelsen av bundenheten mel-            talsvillkor inom flera branscher ständigt revi-
31223: lan servicestationsföretag och marknadsförings-        derats.
31224: bolag ·samt formerna, allrnänheten och bety-               Ger näringsidkare inte frivilligt sitt samtycke
31225: delsen av den bundenhet som avtalsproduktio-           till rättelseåtgärder i fråga om visst avtalsvill-
31226: nen åsarnkat lantbruksföretagen och                    kor som den andra avtalsparten anser orirnligt,
31227:    - företagarskyddskornmissionens betänkande          bör den lidande parten nuförtiden vända sig
31228: av år 1979 (1979:61). Kommissionen förvän-             till allmän domstol, viiken i sista hand avgör
31229: tades, isynnerhet för förbättrande av skyddet i        om villkoret bör anses vara rimligt ellet ej .
31230: fråga om 'småföretagare, att bl. a. bereda stad-       Dylika rättegångsfall har i praktiken varit säll-
31231: ganden orn sådana åtgärder, genom vilka rim-           synta.
31232:                                                 N:o 387                                                7
31233: 
31234:     Företagarskyddskommissionens         betänkande       Det må ytterligare konstateras, att den vid
31235: innefattar konkreta förslag tili stadganden an-        Centralhandelskammaren för behandling av fö-
31236: gående 1sik:yddet för ·småföretagare och andra nä-     retagarnas avtal inrättade nämnden inleder sitt
31237: ringsidkare mot orimliga avta1sarrangemang.            arbete i början av året 1981.
31238: Kommis·s1onen har V1ar1t ense om att för avtals-         Företagarskyddskommissionens betänkande har
31239: relationerna mellan näringsidkare borde åstad-         först nyligen avslutat remissrundan, så att de
31240: kommas regler, på ba:sen av vilka det vore möj-        sista utlåtandena anlänt tili ministeriet mot slu-
31241: J:igt att .effek:tivare än nu är fallet förbjuda an-   tet av sommaren i år. Efter att de erhållna ut-
31242: vändningen av orimliga avtalsvillkor ellet jämka       låtandena behandlats och då man fått reda på,
31243: sådrana. Däremot har olika synpunkter anförts          huruvida det vid justitieministeriet beredda för-
31244: inom kommissionen beträffande det sätt på vil-         slaget till ett allmänt ·stadgande om ökad dmlig-
31245: ket organisationen för ökande av skyddet borde         het leder tili lagstiftningsåtgärder, kommer de
31246: såsom en helhet ordnas. De centrala förslag            fortsatta åtgärder som eventuellt behövs för
31247: som kommissionens majoritet beslutit sig för i         förverkligande av intensifierat företagarskydd i
31248: vad angår rättskyddsmedlen framkommer redan            fråga om avtalsvillkor att tas upp tili övervä-
31249:  av spörsmålet.                                        gande.
31250:       Helsingfors den 28 augusti 1980.
31251: 
31252:                                                                               Minister Esko Rekola
31253:                                                 1980 'vp;
31254: 
31255: Kirjallinen kysymys n:o .388.
31256: 
31257: 
31258: 
31259: 
31260:                                    Rihtniemi-Koski: Artjärven kunnan Taulunportin kylän tiejär-
31261:                                        jestelyistä.
31262: 
31263: 
31264:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31265: 
31266:    Uudenmaan läänin pienistä muuttotappiokun-          vaihtoehto 2, joka on suunnittelun pohjana,
31267: nista Artjärven kunta on heikoimpia. Kunnan            toteutuessaan pilkkoisi viiden maatilan pelto-
31268: elinkelpoisena säilyttäminen on läänin kannalta        kuviot, pinta-ala pienenisi ja peltotilkut tuli-
31269: tärkeätä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että            sivat erittäin hankaliksi viljellä uuden tien kah-
31270: kunnan kehityksen kannalta tärkeät tieyhteydet         ta puolta. Tilojen talouskeskuksiin jouduttai-
31271: ja palvelut säilyvät.                                  siin perustamaan uutta tietä omat vähäiset
31272:    Artjärven kunnan Taulunportin kylässä on            pellot maapohjana. Ratkaisu on tilojen kan-
31273: parhaillaan suunnitteilla sillan korjaus ja tie-       nalta kallis ja hankala. Tiloista tulee entistä
31274: järjestelyt. Uudenmaan tiepiirin suunnittelutoi-       kannattamattomampia pitäjässä, joka on maa-
31275: mialan työryhmä on laatinut kolme vaihtoehtoa,         talousvaltainen.
31276: joista suunnittelua jatketaan vaihtoehdon n:o 2            Asukkaat katsovat, että jos tien suunta
31277: pohjalta. Vaihtoehto 2 merkitsee kokonaan              muuttuu nykyisestään, se merkitsee postin ja
31278: uuden tien rakentamista ja vanhan tien oikai-          kaupan varmaa kuolemaa. Noin kymmenen vuo-
31279: semista sekä risteysjärjestelyjen muuttamista.         den kuluessa kunnassa on tapahtunut jo kym-
31280: Nykyisessä teiden risteyksessä sijaitsee kauppa        menen kauppakuolemaa. On suuri asia, että
31281: ja posti. Se on muutenkin muodostunut kes-             vielä edes muutama kyläkauppa palvelee asuk-
31282: kuspaikaksi alueen asukkaille ja on hyvin saa-         kaita pienessä pitäjässä. Nykyinen tienristeys
31283: vutettavissa asutukseen nähden. Kylän asukkaat         pysäkkeineen kaupan edessä palvelee erikoisen
31284: ovat vastustaneet vaihtoehto 2:n valitsemista          hyvin autottornia vanhuksia ja muita joukko-
31285: ja kannattavat vaihtoehtoa n:o .3, joka pääpiir-       liikennevälineiden käyttäjiä. Liikennejärjestelyt
31286: teittäin tiejärjestelyjen osalta noudattaa vanhaa      eivät saisi heikentää palvelutasoa.
31287: tielinjausta ja säilyttäisi keskeiseksi palvelupis-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
31288: teeksi muodostuneen tienristeyksen ennallaan.          päiväjärjestyben 3 7 §: n 1 momenttiin esitän
31289:    Perusteluna tien säilyttämiselle vanhalla pai-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31290: kallaan (vaihtoehto 3) kylän asukkaat esittävät        vaksi seuraavan kysymyksen:
31291: seuraavaa: Jos tie pääasiassa noudattaisi vanhaa
31292: linjausta ja risteys säilyisi paikallaan, seurauk-               Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
31293: sena olisi, että kauppa säilyisi, postin palvelut             läänin Artjärven kunnan Taulunportin
31294: säilyisivät, asujaimiston liikenneyhteydet säilyi-            kylässä tien Ratulansalmen silta maan-
31295: sivät - risteyksessä on mm. bussipysäkki -                    tie n:o 170-04 ja 17.3 Orimattilan ja
31296: viiden maanomistajan pienehköt tilat säilyisivät              Taulunportin välillä syntyneestä tilan-
31297:  (viljelypinta-ala taloa kohti on nyt noin 12                 teesta, ja jos on,
31298: hehtaaria) .                                                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31299:    Vastustuksensa perusteluiksi asukkaat esittä-              ryhtyä, jotta tiejärjestelyt eivät heiken-
31300: vät seuraavaa: Kun vaihtoehto 3, jota he kannat-              täisi maanviljelysammatin harjoittamista
31301: tavat, pilkkoo vain pari peltolohkoa, joita vielä             tiloilla ja kylän kaupallisia ja liikenne-
31302:  kesäisin vaivaa tulvavesi, joka rajoittaa viljelyä,          palveluja?
31303:       Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1980.
31304: 
31305:                                        Irma Rihtniemi-Koski
31306: 
31307: 088000846Y
31308: 2                                            1980 vp •
31309: 
31310: 
31311: 
31312: 
31313:        ... --' ..
31314:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31315: 
31316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toista suunnitelmaa. Vaihtoehto 1 olisi edellyt-
31317: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tänyt uuden sillan tekemistä nykyisen sillan
31318: olette 10 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-      kohdalle käyttäen hyväksi osittain nykyisen
31319: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sillan rakenteita. Nämä ovat kuitenkin osoit-
31320: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tautuneet niin huonokuntoisiksi, että tästä vaih-
31321: Irma Rihtniemi-Kosken näin kuuluvasta kirjal-       toehdosta on luovuttu. Jäljellejääneistä vaihto-
31322: lisesta kysymyksestä n:o 388:                       ehdoista 2 ja 3 tieviranomaiset tulevat laati-
31323:                                                     maan kummastakin suunnitelmat, jotka lähete-
31324:           Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan         tään lausuntokierrokselle. Suunnittelua ei siis
31325:        läänin Artjärven. kunnan Taulunportin        jatketa, kuten kysymyksessä on esitetty, vain
31326:        kylässä tien Ratulansalmen silta maan-       vaihtoehdon 2 pohjalta. Mainitut suunnitelmat
31327:        tie n:o 170-04 ja 173 Orimattilan ja         valmistunevat vuodenvaihteen tienoilla, jonka
31328:        Taulunportin välillä syntyneestä tilan-      jälkeen ne lähetetään yleisistä teistä annetun
31329:        teesta, ja jos on,                           lain mukaisesti lääninhallitukseen ja kuntaan
31330:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lausunnolle, jolloin ne myös pidetään kunnassa
31331:        ryhtyä, jotta tiejärjestelyt eivät heiken·   yleisesti nähtävänä muistutusten tekemistä var-
31332:        täisi maanviljelysammatin harjoittamista     ten. Näiden lausuntojen ja mahdollisten muis-
31333:        tiloilla ja kylän kaupallisia ja liikenne-   tutusten jälkeen voidaan vasta tehdä päätös
31334:        palveluja?                                   siitä kumman jäljellä olevan vaihtoehdon mu-
31335:                                                     kaan alussa mainittu silta tullaan rakentamaan.
31336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kun kysymyksessäkin esille tuotu "kylän asuk-
31337: vasti seuraavaa:                                    kaiden mielipide" ja kunnan kanta on käytettä-
31338:   Kuten kysymyksessä on mainittu, tieviran-         vissä vasta ensi vuoden alussa, ei liikennemi-
31339: omaiset ovat laatineet Ratulansalmen sillan         nisteriöllä ole perusteita ottaa kantaa em. silta-
31340: uudelleen rakentamisesta kolme eri vaihtoeh-        vaihtoehtoihin vielä asian tässä vaiheessa.
31341:      Helsingissä syyskuun 22 päivänä 1980.
31342: 
31343:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
31344:                                               N:o 388                                              3
31345: 
31346: 
31347: 
31348: 
31349:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31350: 
31351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bron genom att delvis utnyttjat den nuvarande
31352: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           brons konstruktioner. Dessa har emellertid visat
31353: velse av den 10 juni 1980 tili vederbörande         sig vara i så dåligt skick, att man har avstått
31354: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      från detta alternativ. Vägmyndigheterna kom-
31355: jande av riksdagsman Irma Rihtniemi-Koski           mer att utarbeta planer för de båda återståen-
31356: undertecknade spörsmål nr 388:                      de alternativen 2 och 3, angående vilka utlåtan-
31357:                                                     den kommer att inbegäras. Man fortsätter allt-
31358:           Är Regeringen medveten om den si-         så inte planeringen endast på basen av alterna-
31359:        tuation som uppstått i Tauluportti by        tiv 2, såsom i spörsmålet framlagts.
31360:        i Artjärvi kommun i Nylands Iän i fråga      Nämnda planer kommer sannolikt att bli
31361:        om vägen Ratulansalmi brolandsväg nr         färdiga omkring årskiftet, varefter de enligt
31362:        170-04 och nr 173 mellan Orimattila          lagen om allmänna vägar sänds tili länssty-
31363:        och Taulunportti, och om så är fallet,       relsen och kommunen för avgivande av ut-
31364:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      låtande, då de för framställning av anmärk-
31365:        ta för att idkandet av jordbrukaryrket       ningar även hålls tili offentligt påseende i kom-
31366:        på lägenheterna och affärs- och trafikser-   munen. Beslutet därom, enligt viiken av de
31367:        vicen i byn inte skall försämras på          kvarvarande planerna den i början nämnda
31368:        grund av vägbyggena?                         bron kommer att byggas, kan fattas först efter
31369:                                                     att dessa utlåtanden och eventuella anmärk-
31370:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ningar inkommit. Då den även i spörsmålet
31371: samt anföra följande:                               nämnda "bybornas åsikt" och kommunens ställ-
31372:    Såsom i spörsmålet nämnts har vägmyndig-         ningstagande kommer att finnas tili förfogan-
31373: heterna utarbetat tre olika alternativa planer      de först i början av nästa år, har trafikministe-
31374: för ombyggnaden av Ratulansalmi bro. Alter-         riet inte orsak att ännu i detta skede ta ställ-
31375: nativ 1 hade förutsatt att den nya bron skulle      ning tili de ovan nämnda broalternativen.
31376: ha byggts på samma plats som den nuvarande
31377:      Helsingfors den 22 september 1980.
31378: 
31379:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
31380:                                                1980 vp.
31381: 
31382: Kirjallinen kysymys n:o 389.
31383: 
31384: 
31385: 
31386: 
31387:                                    Salolainen: Biologian opetuksen tuntimäärästä lukiossa.
31388: 
31389: 
31390:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31391: 
31392:    Luonnonsuojelujärjestöt, Maailman Luonnon          Suomen koululaitoksen biologian opetuksen
31393: Säätiön Suomen rahasto, Suomen Luonnonsuo-            määrä on tavattoman vähäinen. Tästä tosiasiasta
31394: jeluliitto sekä Natur och miljö -yhdistys yhdes-      huolimatta uuteen lukion opetussuunnitelmaan
31395: sä Suomen Arkkitehtiliiton sekä Suomen Koti-          on tiettävästi kaavailtu vielä nykyistäkin vähäi-
31396: seutuliiton kanssa jättivät opetusministeriölle       sempiä biologian opetuksen tuntimääriä.
31397: kannanoton luonnon- ja ympäristönhoidon ope-             Biologisella maailmankatsomuksella on mie-
31398: tuksen vähäisyydestä peruskoulussa ja lukios-         lestäni suuri merkitys maailmanlaajuisten ongel-
31399: sa. Myös yliopistojen opettajat ovat todenneet,       mien ratkaisuja tehtäessä. Ennen muuta tulee
31400: että yliopistoihin tulevilla jopa biologiaa pää-      kysymykseen maapallon ravinnontuotannon te-
31401: aineenaan opiskelevilla on erittäin heikko luon-      hostaminen ympäristön, siis luonnon, ehdoilla.
31402: non tuntemus. Muutos edellisiin vuosiin on hei-       Erityisesti maamme peruselinkeinojen kannalta
31403: dän mukaansa todella suuri. Entisaikojen oppi-        on välttämätöntä, että kansalaiset ymmärtävät
31404: laiden tuntemien perustietojen opettaminen on         niiden perustavaa laatua olevan kansantalou-
31405: jäänyt yliopiston tehtäväksi, sillä biologisen        dellisen merkityksen. Tämä on mahdollista
31406: kenttäopetuksen antaminen on mahdotonta,              vain, jos heillä on riittävän hyvät biologiset
31407: ellei opiskelijoilla koulusta päästyään ole riittä-   perustiedot.
31408: vää kotimaan luonnon tuntemusta. Yliopistojen            Asutuskeskusten laajeneminen, maanviljelyn
31409: opettajat ovat pitäneet valitettavana sitä, että      tehostuminen ja kemiallistuminen, teollisuuden
31410: he ovat joutuneet käyttämään suhteettoman             ja liikenteen laajeneminen valtaavat jatkuvasti
31411: suuren osan opetusajastaan alkeiden opettami-         alaa luonnolta, ihmisen alkuperäisimmältä elin-
31412: seen, kun yliopisto-opetuksessa pitäisi voida         ympäristöltä. Tämä merkitsee myös ihmislajin
31413: keskittyä korkeampaan opetukseen ja sovellu-          elinympäristön jatkuvaa heikkenemistä. Tämän
31414: tuksiin.                                              huolestuttavan kehityksen hillitsemiseksi olisi
31415:    Nykyisen peruskoulun ala-asteella on varsin        juuri koulujen annettava oppilaille nykyistä pa-
31416: tyydyttävästi biologiaa, joka onkin välttämätön       rempi käsitys elinympäristöämme muokkaavista
31417: perusta luonnon- ja ympäristönhoidon ymmärtä-         tekijöistä, ympäristöongelmista ja luonnonva-
31418: miselle. Ala-asteella opettajat lähes poikkeuk-       rojen käytön ja -hoidon perusteista. Biologian
31419: setta ovat kuitenkin luokanopettajia, eivätkä he      opetukseen voidaan sisällyttää paljon jokaista
31420: ole erikoistuneet biologiaan. Yläasteella opetta-     kansalaista koskettavia aineksia, joten se muo-
31421: jina ovat aineenopettajat, mutta tässä vaihees-       dostuu oppilaita kiinnostavaksi oppiaineeksi.
31422: sa biologian tuntimäärä onkin jo paljon alhai-        Se tarjoaa nykyaikaisia ajatusmalleja luonnosta
31423: sempi kuin ala-asteella.                              ja sen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Mie-
31424:    Lukiossa biologiaa opetetaan toisella ja kol-      lestäni biologian asemaa peruskoulussa ja eri-
31425: mannella luokalla puolitoista tuntia viikossa.        tyisesti lukiossa olisikin supistamissuunnitel-
31426:  Tämä merkitsee sitä, että koko lukion aikana         mien asemesta voimakkaasti parannettava.
31427:  biologiaa opetetaan vain hieman yli 80 tuntia.          Edellä esittämääni ja valtiopäiväjärjestyksen
31428:  Useimmista ammatillisen koulutuksen sektorien        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
31429:  suunnitelmista biologian opetus puuttuu koko-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31430:  naan. Lisäksi kansainvälisen vertailun mukaan        raavan kysymyksen:
31431: 
31432: 0880008470
31433: 2                                       1980 vp.
31434: 
31435:         Aikooko Hallitus supistaa nykyises-           lukion biologian. opetuksen tuntimääriä,
31436:      tään kansalaisten luonnon- ja ympäris-           jotka nyt jo ovat kansainvälisesti kat-
31437:      tönhoidon tuntemuksen ja myös aineen             soen vähäisiä?
31438:      yliopisto-opintojen kannalta keskeisen
31439:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
31440: 
31441:                                   Pertti Salolainen
31442:                                               N~o 389
31443: 
31444: 
31445: 
31446: 
31447:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
31448: 
31449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pohjalta. Talvella 1980 kouluhallitus laati eh-
31450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dotuksen (28. 2. 1980) lukion uudeksi luku-
31451: olette kirjeellänne n:o 1196 11 päivänä kesä-        suunnitelmaksi.
31452: kuuta 1980 lähettänyt valtioneuvoston asian-            Edellä todetun valmistelutyön pohjalta ja
31453: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         ottaen huomioon valmistelun eri vaiheissa anne-
31454: Pertti Salolaisen tekemän seuraavan kirjallisen      tut lausunnot opetusministeriö laati esityksen
31455: kysymyksen n:o 389:                                  lukion lukusuunnitelmaa koskevan asetuksen
31456:                                                      muuttamisesta. Nykytilanteeseen verrattuna
31457:           Aikooko Hallitus supistaa nykyises-        asetuksen muutos merkitsee biologian kohdalla
31458:        tään kansalaisten luonnon- ja ympäris-        kokonaistuntimäärän lisääntymistä yli 40 tun-
31459:        tönhoidon tuntemuksen ja myös aineen          nilla. Vastaavasti lisääntyy myös maantieteen
31460:        yliopisto-opintojen kannalta keskeisen        opetus, kun maantiede siirtyy kahden kurssin
31461:        lukion biologian opetuksen tuntimääriä,       laajuisena kaikille yhteisenä aineena opetetta-
31462:        jotka nyt jo ovat kansainvälisesti kat-       vaksi. Nykyisin maantiede on ollut lukion
31463:        soen vähäisiä?                                pakollisena oppiaineena ainoastaan lyhyen ma-
31464:                                                      tematiikan valinneilla.
31465:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Hallituksen käsityksen mukaan biologialla ja
31466: seuraavaa:                                           maantieteellä on keskeinen tehtävä maa- ja met-
31467:    Lukion opetussuunnitelmalliseen kehittämi-        sätaloutta sekä luonnon- ja ympäristönsuojelua
31468: seen liittyviä kysymyksiä on perusteellisesti sel-   koskevan tiedon välittäjänä. Tämän vuoksi Hal-
31469: vitetty opetusministeriön asettamassa lukion         litus on katsonut tarpeelliseksi lisätä kyseisten
31470: opetussuunnitelmatoimikunnassa ( Komiteanmie-        oppiaineiden tuntimääriä lukion uudessa luku-
31471: tintö 1977: 2). Syksyllä 1978 valtioneuvosto         suunnitelmassa lukuvuodesta 1982-83 lähtien,
31472: käynnisti lukion opetussuunnitelmakokeilun.          jolloin lukusuunnitelmaa koskeva asetuksen-
31473: Keväällä 1979 valtioneuvosto antoi ohjeet lu-        muutos tulee voimaan.
31474: kion kehittämisestä jo käynnistyneen kokeilun
31475:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1980.
31476: 
31477:                                                                    Opetusministeri Pär Stenbäck
31478: 4                                            1980 vp.
31479: 
31480: 
31481: 
31482: 
31483:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a lm a n.
31484: 
31485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utarbetade skolstyrelsen ett förslag ( 28. 2.
31486: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      1980) tili ny läroplan för gymnasiet.
31487: ;nr 1196 av den 11 juni 1980 till veder-               På basen av det ovan nämnda beredningsar-
31488: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      betet och med beaktande av de utlåtanden som
31489: av följande av riksdagsman Pertti Salolainen        givits i olika skeden, utarbetade undervisnings-
31490: undertecknade spörsmål nr 389:                      ministeriet ett förslag till ändring av gymnasiets
31491:                                                     läroplan. Jämfört med den aktuella situationen
31492:          Ämnar Regeringen ytterligare skära         betyder ändringen av förordningen för biolo-
31493:        ner timantalen för den för medborgar-        gins del, att det totala timantalet ökar med
31494:        nas natur- och miljövårdskunskap och         över 40 timmar. Även geografiundervisningen
31495:        för ämnets universitetsstudier så viktiga    ökar i motsvarande grad, då geografin, i en
31496:        biologundervisningen i gymnasiet, som        omfattning av två kurser, blir ett gemensamt
31497:        redan nu internationellt sett är få?         undervisningsämne för alla. För närvarande
31498:                                                     är geografin ett obligatoriskt ämne i gymnasiet
31499:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       endast för elever som valt den korta matema-
31500: samt anföra följande:                               tiken.
31501:    Frågor i anslutning till utvecklandet av gym-       Enligt regeringens uppfattning har biologin
31502: nasiets läroplan har grundligt utretts i den av     och geografin en central uppgift i förmedlingen
31503: undervisningsministeriet tillsatta läroplanskom-    av kunskaper om jord- och skogsbruk samt om
31504: missionen för gymnasiet ( Kommittebetänkande        natur- och miljövård. På grund härav har re-
31505: 1977: 2).                                           geringen ansett det erforderligt att utöka tim-
31506:    På hösten 1978 igångsatte statsrådet ett läro-   antalen i sagda läroämnen i gymnasiets nya
31507: plansförsök. På våren 1979 gav statsrådet på        läroplan fr.o.m. läsåret 1982-83, då änd-
31508: basen av det redan inledda försöket direktiv för    ringen av förordningen angående läroplanen
31509: utvecklandet av gymnasiet. På vintern 1980          träder i kraft.
31510:      Helsingfors den 23 september 1980.
31511: 
31512:                                                             Undervisningsminister Pär Stenbäck
31513:                                               1980 vp.
31514: 
31515: Kirjallinen kysymys n:o 390.
31516: 
31517: 
31518: 
31519: 
31520:                                  Salolainen: Vaarallisten vesakkomyrkkyjen käytöstä.
31521: 
31522: 
31523:                         E dusku nn an       H erra       Puhe m i e h e 11 e.
31524: 
31525:    Äskettäin Yhdysvalloissa ja Hollannissa pal-        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31526: jastuneet myrkkyskandaalit paljastivat dioksiini-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
31527: nimellä tunnetun myrkyn äärimmäisen vaaralli-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31528: suuden. Sen on todettu aiheuttaneen mm. kes-        raavan kysymyksen:
31529: kenmenoja sekä vaikeita aivovaurioita. Myös
31530: Suomessa dioksiinia on joutunut luontoon 2,4,                   Onko Hallitus tietoinen, käytetäänkö
31531: 5-T -nimisen vesakkomyrkyn mukana. Viralli-                  Suomessa edelleen dioksiinia sisältävää
31532: sesti on ilmoitettu, että tämän myrkyn käyttö                2,4,5-T vesakkomyrkkyä joko lento-
31533: lopetettiin Suomessa viime vuoden lopussa.                   tai maasta tapahtuvissa ruiskutuksissa
31534:    Lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan                 sellaisenaan tai eri seoksiin lisättynä ja
31535: Suomi olisi kuitenkin ostanut Ruotsissa kiellet-             onko Suomi ostanut tähän tarkoituk-
31536: tyjen vesakkomyrkkyjen varastot, joihin kuului               seen Ruotsin vesakkomyrkkyvarastot,
31537: myös 2,4,5-T:tä. Lehtitietojen mukaan 2,4,                   joiden joukossa on myös 2,4,5-T:tä,
31538: 5-T:tä käytetään lisäksi edelleen joissakin ve-              ja jos on,
31539: sakkomyrkkyseoksissa, joita levitetään maasta                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31540: käsin.                                                       ryhtyä 2,4,5-T:n lopulliseksi ja täy-
31541:                                                              delliseksi kieltämiseksi Suomessa?
31542:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
31543: 
31544:                                          Pertti Salolainen
31545: 
31546: 
31547: 
31548: 
31549: 088000810T
31550: 2                                            1980 vp.
31551: 
31552: 
31553: 
31554: 
31555:                        E d u s kun n a n    H erra        P u h e m i e h e 11 e.
31556: 
31557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:h 1 momentissa           Useimmat torjunta-aineiden maahantuojat
31558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päättivät jo vuonna 1978 luopua 2,4,5-T:tä
31559: olette 11 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-        sisältävien torjunta-aineiden markkinoimisesta
31560: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ja peruuttivat näiden valmisteiden rekisteröin-
31561: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nin. Viimeisetkin 2,4,5-T:tä sisältävät torjun-
31562: Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta       ta-aineet poistettiin torjunta-ainerekisteristä 31.
31563: kysymyksestä n:o 390:                                 12. 1979. Tämän jälkeen näiden torjunta-ainei-
31564:                                                       den markkinointi maassamme on lain mukaan
31565:           Onko Hallitus tietoinen, käytetäänkö        kiellettyä. Kasvinsuojelulaitoksen arvion mu-
31566:        Suomessa edelleen dioksiinia sisältävää        kaan puheena olevia torjunta-aineita ei enää
31567:        2,4,5-T vesakkomyrkkyä joko lento-             ole varastoissa tai kentällä juuri lainkaan. 2,4,
31568:        tai maasta tapahtuvissa ruiskutuksissa         5~ T: tä   sisältäviä vesakontorjunta-aineita ei
31569:        sellaisenaan tai eri seoksiin lisättynä ja     vuonna 1979 enää käytetty lentolevityksessä.
31570:        onko Suomi ostanut tähän tarkoituk-               Saatujen tietojen mukaan Suomeen ostettiin
31571:        seen Ruotsin vesakkomyrkkyvarastot,            vuonna 1979 Ruotsista yksi erä 2,4,5-T:tä
31572:        joiden joukossa on myös 2,4,5-T:tä,            sisältävää vesakontorjunta-ainetta. Kaupan teki
31573:       ·ja jos on,                                     eräs suomalainen yritys ostamalla eräältä ruot-
31574:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        salaiselta yritykseltä tämän itävaltalaisen pää-
31575:        ryhtyä 2,4,5-T:n lopulliseksi ja täy-          miehen toimittamaa torjunta-ainetta. Kysymyk-
31576:        delliseksi kieltämiseksi Suomessa?             sessä ei ollut Ruotsin myrkkyvarastojen ostami-
31577:                                                       nen vaan tavanomainen kauppa.
31578:   Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-              Edellä sanotun perusteella Hallitus katsoo,
31579: taen seuraavaa:                                       että kysymys ei anna aihetta enempiin toimen-
31580:                                                       piteisiin.
31581:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1980.
31582: 
31583:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
31584:                                              N:o 390                                                 3
31585: 
31586: 
31587: 
31588: 
31589:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r     T a 1m a n.
31590: 
31591:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nadsföra bekämpningsmedel som innehåller 2,
31592: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             4,5-T och återkallade registreringen av dessa
31593: velse av den 11 juni 1980 tili vederbörande           produkter. De allra sista 2,4,5-T innehållande
31594: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        bekämpningsmedlen avlägsnades ur registret
31595: jande av riksdagsman Pertti Salolainen ställda        för bekämpningsmedel 31. 12. 1979. Efter den-
31596: spörsmål nr 390:                                      na tidpunkt är det enligt lag förbjudet att
31597:                                                       marknadsföra dessa bekämpningsmedel. Enligt
31598:           Är Riksdagen medveten om huruvida           växtskyddsanstaltens uppskattning finns ifråga-
31599:        det i Finland vid besprutning från flyg-       varande bekämpningsmedel numera knappast
31600:        plan ellet från marken fortfarande an-         alls i lager eller ute på fältet. Slybekämpnings-
31601:        vänds 2,4,5-T slybekämpningsmedel som          medel innehållande 2,4,5-T användes inte läng-
31602:        innehåller dioxin, antingen som sådant         re år 1979 vid spridning från luften.
31603:        eller som tillsats i olika blandningar,           Enligt erhållna uppgifter köptes från Sverige
31604:        och har Finland för detta ändamål              år 1979 tili Finland ett patti slybekämpnings-
31605:        köpt Sveriges slygiftslager, i vilka in-       medel som innehöll 2,4,5-T. Affären gjordes
31606:        går även 2,4,5-T, och om så är fallet,         av ett finländskt företag, som av ett svenskt
31607:           vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       företag köpte bekämpningsmedel som levere-
31608:        för att definitivt och totalt förbjuda an-     rats av en österrikisk huvudman. Det gällde
31609:        vändningen av 2,4,5-T i Finland?               inte inköp av Sveriges giftlager utan en van-
31610:                                                       lig affär.
31611:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             På grund av det ovansagda anser regeringen
31612: samt framföra följande:                               att frågan inte ger anledning tili vidare åt-
31613:   De flesta importörer av bekämpningsmedel            gärder.
31614: beslöt redan år 1978 att avstå från att mark-
31615:      Helsingfors den 18 augusti 1980.
31616: 
31617:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
31618:                                                1980 vp.
31619: 
31620: Kirjallinen kysymys n:o .391.
31621: 
31622: 
31623: 
31624: 
31625:                                   Tuominen ym.: Kkjastoautojen vaidonavun riittämättömyydestä.
31626: 
31627: 
31628:                          E d u :s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31629: 
31630:     Kuntien kirjastotoimessa kirj<astoautoilla on    taisiin pitää ajan tasalla. Esimerkiksi pelkästään
31631: tärlreä merkitys palvelus'ten s:aavutettavuuden      Kymen läänis,sä on vireillä 1tänä vuonna yli
31632: kannalta: Edtyisen 1tärkeitä kirjastoautot ovat      kymmenen hanketta.
31633: harvaanasutuilla seuduilla, mutta myös kaupun-          Kumpanakin vuotena (1979, 1980) on lisä-
31634: kien laitaosien palvelujen kannalta kirjasto-        menoarvioilla yritetty parantaa tilannetta kir-
31635: autoilla on huomattavaa käyttöä.                     jastoautojen valtionosuuksien os·alta, mutta
31636:     Kunnat ovat olleet aktiivisia kirjastoautojen    turhaan.
31637: hankkimisessa ja :autojen liikennekelpoisuuden          Paitsi kirj·as'toautojen tarpeella, nykyistä suu-
31638: ylläpitämisessä. Valtion taloudellinen mukana-       rempaa kirj:astoautomäärärahaa voidaan puoltaa
31639: olo tässä tehtävässä sensijaan on ollut viime        myös siksi, että kirjastoautojen valmistuksella
31640: a1koina vajavais:ta määrärahojen niukkuuden          on työllistävä vaikutus maamme auto- ja auto-
31641: vuoksi.                                              kori·teollisuudelle (Kiitokori, Erikoiskori, Sisu) ,
31642:     Ennen nykyisen kirjastoautojen v~altionosuus­    jonka tuotantoa kirjastoautot pääosaltaan ovat
31643: lam (laki kunnan peruskoulun, lukion ja kir-         olleet.
31644: jaston v·al tionavuista) voimaantuloa ( 1. 1.
31645:              1                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31646: 1979) ,tilanne oli parempi, koska valtionosuut-      tyks-en 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31647: ta kirjastoautoille voitiin osoi:ttaa 'suuremmasta   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vast>atta-
31648: yhteismäärärahas'ta. Nykyisin V!altion tulo- ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
31649: menoarviossa kirjastoautoilla on oma moment-
31650:  ti, jolla tänä ja vHme vuonna on ollut kumpana-                Onko Hallitus tietoinen kirjastoauto-
31651: kin yksi miljoona markkaa.                                   jen valtionosuusmäärärahan riittämättö-
31652:     Miljoonan mark,an vuosittainen määräraha on              myydestä, ja
31653: kuitenkin osoittautunut täysin riittämättömäk-                  aikooko Hallitus vastaisuudessa huo-
31654: si. Se rHt>tää keskimäärin neljän kirjastoauton              lehtia siitä, ettei kuntien kirjastoauto-
31655: valtionosuuteen vuosittain. Vuosit•rainen mini-              toiminnan ylläpitäminen vaarannu val-
31656: mitarve on maassamme kuitenkin noin 10-12                    tionosuuden riittämättömyyden vuoksi?
31657:  autoa, jotta edes nykyinen määrä kalustoa voi-
31658:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
31659: 
31660:          Risto Tuominen                 Mikko Pesälä                     Kaj Bärlund
31661:          Eino Grönholm                  Mikko Rönnholm·                  Toivo T. Pohjala
31662:          Kaisa Raat1kainen              Aimo Ajo                         Sinikka Karhuvaava
31663:          Perui Hietala                  Markus Aaltonen                  Tapio Holvitie
31664:          Hannu Tapiola                  Niilo Hämäläinen                 Pentti Lahti-Nuuttila
31665:          Tellervo Koivisto              Olli Helminen                    Jouko Tuovinen
31666:          Peter Muurman                  Pirjo Ala-Kapee                  Mauno Forsman
31667:          Pekka Starast                  Saara-Maria Paakkinen            Juhani Surakka
31668:                                         Mikko Elo
31669: 
31670: 
31671: 
31672: 
31673: 088000813W
31674: 2                                                198'0 vp.
31675: 
31676: 
31677: 
31678: 
31679:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31680: 
31681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tusta arviomäärärahas•ta. Vuosina 1979 ja 1980
31682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on kirjastoautojen hankintaan-kumpanakin vuo-
31683: oletlle 11 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn           tena varattu 1 miH. markkaa. Uuden valtion-
31684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         osuuslainsäädännön mukahien . kirjastoautqjen
31685: asianomaiselLe jäsenelle jäljennöksen kansan-        hankintaan myönneMävän valtionosuuden kas-
31686: edustaja Risto Tuomisen ym. näin kuuluvasta          vu sekä em. määrärahajärjestely't ovat aiheutta-
31687: kirjallisesta kysymyks·estä n:o 391:                 neet sen, että viranomaisten mahdollisuadet
31688:                                                      tarveharkintaan kirjastoautojen . hankintalupia
31689:             Onko Hallitus tietoinen kirjastoauto- myönnettäessä ovat huo1nattav.asti ·. sup1stt.meet.
31690:          jen valtionosuusmäärärahan riittämättö- Kouluhallitl1ksen •kirjastOa:uto.työryhmijssä •vuon-
31691:          myydestä, ja                                na 1978 tehdy11 ·sdv1tyksenmukaWl : n kirjas-
31692:             aikooko Hall1tus vastaisuudessa huo- toautojen vuosittainen hankintatarve 0k1Jitenkin
31693:          lehtia siitä, ettei kuntien kirjastoauto- varsin huomattava. Selvityksen mukaan .. oUsi
31694:          •toiminnan ylläphäminen vaarannu val- kirjastoautopalvelun tason • säilyttämis..eksi •van-
31695:          tionosuuden riittämättömyyden vuoksi? hojen, jo 10~16 vuotta käy•tössä olh!iden ;kir-
31696:                                                                                                        1
31697:                                                      jastoautojen uusimiseksi ·vuosilla. 1979_.,.19&4
31698:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankittaya 18 ja, ~1riastoautopalvelun !tarkoituk-
31699:  vasti seuraavaa:                                    senmukaiseksiclaa1·entam1seksi 1,2 aQt<?a . vuode~-
31700:     Kunnan peruskoulun, lukion ja yMsten kir- sa. Valtion vuosittain ll)yönnevtävä valtionpsws
31701:  jastojen valtionosuuksista ja -avustuksista sekä mainittujen, .aqtQjen hankkimis~ksL 9:1i!li seJvi-
31702:  lainoista annetun ja 1. 1. 1979 voimaan tulleen tyksen mukaan.)l. 4,7 ,milj. mat>kkaa,. _ .· ... :
31703:  lain ( 1112/78) mukaan kunta saa kirjasto-             Maamme kirjastoau,tojen:: suoritta,m~ .·kirj~­
31704:  auton ja -veneen harrkkim~sesta ja sen ensiker- topalvelua, voidaan ha1Htuks~t1 •käsity~~ mu-
31705:  taisesta varustamisesta, kirjahankintoja ja ku- kaan pitää hyvänä keinona :kirjastopalveltlwn
31706:  lutus<tarvikkeiden perusvarastoja lukuun otta- alueellisten erojenJtasoittamisess.a, mk;ä,jo:,Yuq-
31707: .matta, ·aiheutuviin .perustamrskustannuksiin val- den . 197 } .. k-i~jastokomitea ~piti erääpii J*jastQ-
31708: tionosuutta kantokykyluokan mukaan 51-86 laitoksen .kehitt~tn,ista;vo~tteet}~f·. J(irjastoaut9}e:n
31709:  prosenttia. Tältä osin kumotun kirjastolain mu- avulla-. void,:a~J:!~·.l!lYi?s: m,aaseU;gt.ln .haja-a~u·tu~
31710:  kainen valtionapu on ollut kaupunkien kirjas- alueiden väestö ja kaupunKikeskuksia ympäröi-
31711:  toautohankintoihin 1/3 ja muiden kuntien kl.r- vät uudet :..a:Snm'li-alueet;rehökkaastL,saaftila kir-
31712:  jastoautohankintoihin 2/3 hyväksytyistä han- jastopalvduf.sta osallisiksi. Käytäntö on osoit-
31713:  kintakus'tannuksf.sta. Kirjastolain voimassa olles- tanut; että kirjastoautot} :k~yrtöönott,o kunnas-
31714:  sa on koulu}lallitus vuosina 1961-78 myöntä- sa, jolloin sivukirjastoia· -f>tl.-~s.~mallafa:kkautet­
31715:  nyt kunn}lle yhteensä 230 kirjastoauton hank- - tu, .-on merkinnyt kirja:stoj)l)Jvel~n> ~oimakasta
31716:  kimi:slupaa ja .uuden valtionosuuslain voimassa uehost1.1mista.                 .· . . .. . . ; ..
31717:  ollessa yuooina 1979:_80 yhteensä kolme lu-           Hallitus on tietoinen :kh:i?stqaut,gjqn hankin-
31718:  paa, määrärahan .riittäessä vuonna 1980 vielä nassa esif.ntyneistä ongehni>sta. ~MI:ltäli varoja
31719:  yhden luvan. ,myöntämiseen. Valtion tulo. ja vanhan kirjastoautokanuan. U\.!simiseen ei voida
31720:  menoarviossa ovat-valtionosuuslain voimaantu- ri.l:Hävä~i myöntää perust:am,iskqsta:nnusten val-
31721:  Ion jälkeen kirjastoautojen hankintaan varatut tionosuuksina, joudutaan kirjastoautotoimintaa
31722:  varat määrältään tarkoin yksilöidyt, kun vuo- .entistä voimakkaammin tukemaan autojen kor-
31723:  teen 1979 saakka oli ollut mahdollista myön- jauskustannuksista johtuvina käyttökustannus-
31724:  tää valtionapu kirjas-toauto1en hankintaan har- t'en valtionosuuksina. Niinpä hall1tus pyrkii
31725: lcinnan mukaan kirjastojen valtionapuun vara- autojen uusintahankintaan esitettävin määrära-
31726:                                                                                                 3
31727: 
31728: hoin turvaamaan autokannan säilyttämisen vä-      myös kirjastoautokannan tarkoituksenmukaiseen
31729: hintään nykyisellä määrällisellä tasollaan sekä   lirsääm1seen.
31730: mahdollisuuksien mukaan esittämään varoja
31731:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1980.
31732: 
31733:                                                                      Ministeri Kalevi Kivistö
31734: 4                                              1980 vp.
31735: 
31736: 
31737: 
31738: 
31739:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
31740: 
31741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de förslagsanslag som reserverats för biblio-
31742: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivel-         tekens ·statsunderstöd. Under åren 1979-80
31743: se av den 11 juni 1980 tili vederbörande med-         har man reserverat 1 miljon mark för anskaff-
31744: lem av sta~srådet översänt avskrift av följande       ning av biblioteksbilar. Ökningen av anslagen
31745: av riksdagsman R1sto Tuominen m. fl. under-           för anskaffning ·av biblioteksbilar i enlighet
31746: tecknade spörsmål nr 391:                             med den nya lagstittningen om statsandelar
31747:                                                       samt ovannämnda bestämme1ser om anslagen
31748:           Är Regeringen medveten om att stats-        har förorsakat att myndigheternas möjligheter
31749:        anslagen för biblioteksbilar är otiliräck-     till materialanskaffningar i samband med bevil-
31750:        liga, och                                      jande av anskaffningstilistånd för bibliort:eksbi;.
31751:           ämnar Regeringen framdeles ombesör-         lar har avsevärt minskat. Enligt den utredning
31752:        ja att upprätthållandet av kommunala           som gjordes år 1978 av arbetsgruppen för bib-
31753:        biblioteksbilar inte äventyras tili följd      lioteksbilar vid skolstyrelsen är det årliga be-
31754:        av otillräckliga statsanslag?                  hovet av anskaffningar för biblioteksbilarnas
31755:                                                       del likväl mycket ·stort. För a:tt upprätthålla
31756:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         servicenivån i biblioteksbilarna borde man en-
31757: samt anföra följande:                                 ligt utredningen under åren 1979-84 skaffa
31758:    Enligt lagen om statsandelar och -understöd        18 bilar för att ersätta de bilar som varit i
31759: samt lån åt kommunala grundskolor, gymnasier          bruk i 10-16 år, Mmt årligen 12 bilar för
31760: och allmänna bibliotek, som trädde i kraft den        att på ett ändamålsenligt sätt utvidga biblio-
31761: 1. 1. 1979 (1112/78), erhåller kommun, be-            teksbilarnas servicenivå. De årliga statsandelar-
31762: roende på kommunens bärkraftsklass, statsan-          na för anskaffning av ovannämnda bilar skulle
31763: del 1tili 51-86% för anläggningskostnader,            enligt utredningen vara ca 4,7 miljoner mark.
31764: föranledda av anskaffning och första utrustning           De bibliotekstjäns.ter som våvt lands biblio-
31765: av biblioteksbil och -båt, med undantag av            teksbilar utför kan enligt regeringens för-
31766: bokanskaffningar och grundförråd av konsum-           menande anses väl tjäna utjämnande ·av de
31767: tionsförnödenheter. Statsunderstödet för bib-         regionala skillnaderna i bibliotekstjänsterna vil-
31768: lioteksbilanskaffningar i enlighet med biblio-        ket redan 197 3 års bibliotekskommitte upptog
31769: tekslagen som tili dessa delar upphävts har           som en .av biblioteksväsendets utvecklingsmål-
31770: varit 1/3 av de godkända anskaffningskostna-          sättningar. Med hjälp av biblioteksbilar kan
31771: derna i 'Städerna och 2/3 i andra kommuner.           också befo1kningen i landsortens glesbygder
31772: Under den tid bibliotekslagen var gällande be-        och i de nya bosättningsområdena kring stads-
31773: viljade skol•styrelsen under åren 1961-78             kärnorna på ett effektivt sätt få del av biblio-
31774: kommunerna >sammanlagt 230 ·anskaffningstill-         tekstjänsterna. 1 prakt1ken har det visat sig att
31775: stånd för biblioteksbilar och under den tid           införandet av biblioteksbilar i kommuner i
31776: den nya lagen om ·S'tatsandelar varit gällande        samband med indragningen av filialbibliotek
31777: 1979-80 har sammanlagt tre tillstånd bevil-           inneburit en betydande effektivering av biblio-
31778: jats varvid det finns tillräckligt med anslag         tekstj änsterna.
31779: för beviljandet av ytterligare ett tillstånd år           Regeringen är medveten om de svårigheter
31780: 1980. Efter att lagen om stat:sandelar trätt i        som förekommit vid anskaffning av biblioteks-
31781: kraft har de medel som reserverat•s ~ statsför-       bilar. Hall det inte finns tillräckliga möjligheter
31782: slaget för ans•kaffning av biblioteksbilar tili sin   att bevilja medel i form av statsandelar för
31783: storlek noga specifiserats då det fram rtili år       anläggningskostnader för att förnya det gamla
31784: 1979 var möjligt att bevilja enligt prövning          bibliotekls·beståndet kommer man att allt mera
31785: s'tatsanslag för anskaffning av biblioteksbil från    vara tvungen att understöda biblioteksbilsverk-
31786:                                            N:o 391                                             5
31787: 
31788: samhetren med statsandelar för driftskostnader   anslag för nyanskaffning av bilar 'Samt att i
31789: förorsakade av bilarnas reparationskostnader.    mån av möjlighet föreslå medel också för ett
31790: Därför s:trävar regeringen tili att trygga he-   ändamålsenligt utökande av bihliotreksbilhe-
31791: varandet av bilheståndet åtminstone på dess      ståndet.
31792: nuvarande kvantitativa nivå genom att föreslå
31793:      Helsingforsden 28 augusti 1980.
31794: 
31795:                                                                      Minister Kalevi Kivistö
31796: 
31797: 
31798: 
31799: 
31800: 088000813W
31801:                                                1980 vp.
31802: 
31803: Kirjallinen kysymys n:o 392.
31804: 
31805: 
31806: 
31807: 
31808:                                   Tennilä: Metsäautoteiden käytön rajoittamisesta.
31809: 
31810: 
31811:                         Ed uskunnan          Herra        Puh e m i e h e II e.
31812: 
31813:    Metsähallitus ja puutavarayhtiöt ovat raken-         Metsäautoteiden käytön rajoittamiseen ei ole
31814: taneet metsäautoteitä puiden kuljettamista var-      olemassa päteviä perusteita ja siksi esitänkin
31815: ten. Nämä metsäautotiet voivat palvella myös         edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31816: tavallisia ihmisiä, jotka niitä pitkin voivat ajaa   37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
31817: autollaan esim. retkelle jonkin lammen ran-          asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
31818: nalle, käydä kalassa jne.                            kysymyksen:
31819:    Metsäautoteiden käyttöä kuitenkin rajoite-
31820: taan puomittamalla niitä. Yksistään Lapissa on                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31821: puomit asetettu useiden kymmenien metsäauto-                 ryhtyä estääkseen sen, että metsäauto-
31822: teiden päihin. Puomittaminen aiheuttaa myös                  teiden käyttöä tavallisten ihmisten osal-
31823: eriarvoisuutta, sillä esim. metsähallituksen vir-            ta rajoitetaan puomeilla?
31824: kamiehet voivat kyllä näitä yleisillä varoilla
31825: rakennettuja metsäautoteitä käyttää.
31826:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
31827: 
31828:                                         Esko-Juhani Tennilä
31829: 
31830: 
31831: 
31832: 
31833: 088000806N
31834: 2                                              1980 vp.
31835: 
31836: 
31837: 
31838: 
31839:                         Ed u s kunnan        Herra        Puhe m i e he 11 e.
31840: 
31841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siin tieyksiköiden puitteissa, mitkä jaetaan sen
31842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaan kuin osakkaat tietä käyttävät. Tieosak-
31843: olette 11 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       kaat ovat myös vastuussa tienpitäjänä tiellä
31844: jeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       aiheutuneista vahingoista.
31845: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Suurin osa kysymyksessä tarkoitetuista met-
31846: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjalli-       sähallituksen metsäautoteistä on kuitenkin
31847: sesta kysymyksestä n:o 392:                          luonteeltaan sellaisia, ettei niihin sovelleta yksi-
31848:                                                      tyistielain säännöksiä teiden sijaitessa kokonaan
31849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       valtion maan sisällä. Muuhunkaan lainsäädän-
31850:        ryhtyä estääkseen sen, että metsäauto-        töön ei sisälly määräyksiä näiden pelkästään
31851:        teiden käyttöä tavallisten ihmisten osal-     yhden kiinteistön tai valtion metsämaan sisällä
31852:        ta rajoitetaan puomeilla?                     sijaitsevien teiden käytöstä. Tästä seuraa, että
31853:                                                      maanomistajalla niin myös metsähallituksella on
31854:    Vastauksenani kysymykseen esitän kunnioit-        hallinnassaan olevilla mailla sijaitsevien metsä-
31855: tavasti seuraavaa:                                   autoteiden osalta oikeus maanomistajan isäntä-
31856:    Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä on kir-        valtaan perustuen määrätä teiden käytöstä ja
31857: joituksessaan tuonut esille huolestuneisuutensa      käytön rajoittamisesta. Tähän ratkaisuun on
31858: siitä, että metsähallitus ja puutavarayhtiöt ovat    myös eduskunnan oikeusasiamies päätynyt met-
31859: sulkeneet puomeilla puutavaran kuljettamista         sähallituksen hallinnassa olevien metsäautatei-
31860: varten rakentamiaan metsäautoteitä estäen näin       den osalta 24. 9. 1975 antamassaan päätök-
31861: tavallisia ihmisiä autolla liikkuessaan käyttä-      sessä.
31862: mästä näitä teitä retkeilyyn ym. sellaisiin tar-        Harkittaessa muiden kuin metsähallituksen
31863: koituksiin.                                          oikeutta käyttää metsähallituksen metsäauto-
31864:    Edellä esitetyn johdosta on todettava, että       teitä on sovitettava yhteen toisaalta valtion
31865: tien käyttöä ja ylläpitoa sekä eri tien käyttä-      metsätalouden ja toisaalta muiden tarpeet käyt-
31866: jien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia mää-      tää näitä teitä. Ensisijaisesti on luonnollisesti
31867: räyksiä sisältyy voimassa olevassa lainsäädän-       kiinnitettävä huomiota metsätalouden tarpei-
31868: nossa muun muassa lakiin yleisistä teistä            siin, kun se kerran on ollut syy niiden raken-
31869:  (234/74), ja lakiin yksityisistä teistä (358/       tamiseen. Mikäli metsähallituksen oma teiden
31870: 62).                                                 käyttö vaatii niiden sulkemista ulkopuolisilta,
31871:    Yleisistä teistä annetun lain 1 §: n mukaan       on se voitava suorittaa. On ymmärrettävää, että
31872: sovelletaan sanottua lakia sellaisiin teihin, jot-   esimerkiksi puutavara-ajon tulee voida tapahtua
31873: ka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja joi-      metsähallituksen tiellä ulkopuolisen liikenteen
31874: den pitämisestä huolehditaan julkisena tehtävä-      haittaamatta. Metsähallituksella saattaa olla
31875: nä. Näitä tie- ja vesirakennushallituksen hoi-       myös muita syitä kieltää ulkopuolisia käyttä-
31876: dossa olevia yleisiä teitä on periaatteessa jo-      mästä teitään tai rajoittaa tien käyttöä. Tiet
31877: kaisella oikeus käyttää. Mikäli tie taas on yksi-    eivät muun muassa rakenteeltaan saata aina
31878: tyisistä teistä annetun lain alainen päättävät       täyttää niitä vaatimuksia, joita yleinen liikenne
31879: tieosakkaat tien käytöstä. Pääsääntöisesti pe-       edellyttää. Ottaen huomioon tienpitäjän melko
31880: rustetaan yksityisen tien käyttöä ja hoitoa var-     ankaran vastuun tiellä aiheutuneista vahingois-
31881: ten myös tiekunta sanotun lain mukaisessa            ta, on teiden sulkeminen tai tien käytön rajoit-
31882: järjestyksessä. Tiekunta päättää tienkäytöstä ja     taminen vain niihin, jotka tietä välttämättä
31883: käytön rajoituksista. Tieosakkaat ovat velvolli-     tarvitsevat, usein perusteltua. Valtion metsä-
31884: set osallistumaan tiestä aiheutuviin kustannuk-      omaisuuden suojeleminen ulkopuolisten aiheut-
31885:                                              N:o '392                                               3
31886: 
31887: tamilta vahingoilta sekä laittoman metsästyk-       väestön tarve marjastamiseen ja metsästämi-
31888: sen ja kalastuksen estäminen valtion maa- ja        seen. Tämän vuoksi on ensisijaisesti näiden
31889: vesialueilla vaativat myös teiden käytön rajoit-    ryhmien oikeus teiden käyttämiseen turvattu.
31890: tamista, koska metsähallituksella ei ole riittä-    Muun muassa poromiehille on annettu avaimet
31891: västi henkilökuntaa valvontatehtävien suoritta-     lukoilla suljettuihin puomeihin, mikäli teiden
31892: miseen.                                             sulkeminen yleiseltä liikenteeltä on ollut aiheel-
31893:   Tarkasteltaessa ulkopuolisten tarvetta metsä-     lista.
31894: hallituksen metsäautoteiden käyttämiseen, ha-          .Myös marjastusaikana on metsäautoteitä pi-
31895: vaitaan, että eri henkilöryhmät ovat eri asemas-    detty auki. Tässä yhteydessä on myös syytä ko-
31896: sa tien käyttötarvetta ajatellen toisiinsa näh-     rostaa, että teiden sulkemisella ei loukata tapa-
31897: den. Metsähallitus on teiden käytöstä päättäes-     oikeuteen pohjautuvaa jokamiehen oikeutta.
31898: sään lähtenyt siitä, että pysyvää tarvetta teiden   Teiden sulkeminen ei estä jalan tai muulla kul-
31899: käyttämiseen on lähinnä niillä, joiden on vält-     kuvälineellä kuin moottoriajoneuvolla liikku~
31900: tämätöntä liikkua teillä elinkeinonsa harjoitta-    mista. Kalastus- ja metsästysoikeuksien ja luon-
31901: misen vuoksi ( esim. porotalouden ja maatalou-      nontuotteiden keräilyoikeutta ei teiden sulke-
31902: den harjoittajat) tai muusta vastaavasta erityi-    misellä myöskään estetä.
31903: sestä syystä, joista tärkeimpänä ovat paikallisen
31904:      Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 1980 .
31905: 
31906:                                                 .Maa- ja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa
31907:                                               198.0 vp~
31908: 
31909: 
31910: 
31911: 
31912:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
31913: 
31914:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vägenheter. Dessa fördelas i en1ighet med den
31915: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            omfattning i vilken delägarna använder vägen.
31916: velse av den 11 juni 1980 till vederbörande          Vägde1ägarna är också i egenskap av väghållare
31917: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-       ansvariga för skador, som har uppstått på
31918: jande av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä             vägen.
31919: ställda skriftliga spörsmå1 nr 392:                     Största delen av forststyrelsens skogsbilvägar,
31920:                                                      vilka avses i spörsmålet, är dock av sådan ka-
31921:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             raktär att stadgandena i lagen om enskilda
31922:        vidta för att förebygga att utnyttjandet      vägar inte tillämpas på dem, emedan de helt
31923:        av skogsbilvägar för vanliga människors       är belägna inom statens mark. Ingen annan
31924:        del begränsas med bommar?                     lagstiftning innehåller heller några bestämmel-
31925:                                                      ser om användningen av dessa vägar, som en-
31926:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        bart befinner sig inom en enda fastighet eller
31927: samt anföra fö1jande:                                inom statens skogsmark. Härav följer att mark-
31928:    Riksdagsman Esko-Juhani Tennilä har i sin         ägaren, så också forststyrelsen, i fråga om
31929: skrivelse uttryckt sin oro över att forststyrelsen   skogsbilvägar på mark i sin besittning äger rätt
31930: och trävarubo1agen med hjä1p av bommar har           att med stöd av markägares husbondevä1de be-
31931: stängt av de skogsbilvägar, som de har anlagt        stämma om vägarnas användning och om in-
31932: för forsling av trävaror, varigenom de hindrar       skränkningar i denna. Till denna slutsats har
31933: vanligt fo1k att vid bilfärder använda dessa vä-     också riksdagens justitieombudsman kommit i
31934: gar för exkursioner och andra liknande ända-         sitt beslut 24. 9. 1975 om skogsbilvägar i forst-
31935: mål.                                                 stryrelsens besittning.
31936:    Med anledning av det ovan anförda bör                Vid en prövning av frågan om rätt för andra
31937: påpekas att bestämme1ser om användning och           än forststyrelsen att använda forststyrelsens
31938: underhåll av väg samt om de rättigheter och          skogsbilvägar gäller det att jämka samman dels
31939: sky1digheter som tillkommer dem som i olika          det behov som statens skogshushållning har av
31940: egenskaper använder vägar inom ramen för gä1-        att använda dessa vägar, dels det behov andra
31941: 1ande 1agstiftning bl.a. ingår i 1agen om all-       har av att använda dem. Främst bör givetvis
31942: männa vägar (234/74) och i 1agen om enski1-          skogshushållningens behov beaktas, då de en
31943: da vägar (358/62).                                   gång har varit orsaken till att de aktuella vä-
31944:    Enligt 1 § 1agen om allmänna vägar tilläm-        garna har byggts. Såvida forststyrelsens egen
31945: pas nämnda 1ag på sådana för den allmänna            användning av vägarna kräver att dessa stängs
31946: samfärdseln upplåtna vägar, som hålls genom          för utomstående bör detta kunna ske. Det är
31947: det allmännas försorg. 1 princip har envar rätt      förståeligt att t.ex. trävaror bör kunna fors1as
31948: att använda dessa vägar, som ,sköts av väg-          på forststyrelsens vägar utan att annan trafik
31949: och vattenbyggnadsstyrelsen. Om en väg där-          vållar o1ägenhet härför. Forststyrelsen kan
31950: emot lyder under 1agen om enski1da vägar be-         också ha andra skäl till att förbjuda utom-
31951: sluter vägdelägarna om vägens användning. 1          stående att använda dess vägar eller att be-
31952: regel grundas också ett väglag i den ordning         gränsa användningen av väg. Det kan bl. a.
31953: nämnda 1ag anger för att handha skötsel och          hända att dessa vägar inte alltid i fråga om
31954: användning av enskild väg. Väg1aget bes1uter         sin konstruktion fyller de krav som allmän tra-
31955: om vägens användning och om inskränkningar           fik ställer på väg. Med hänsyn till väghållares
31956: i denna. Vägde1ägarna är skyldiga att bidra till     tämligen strikta ansvar för skador, som inträf-
31957: kostnaderna för vägen inom ramen för sina            far på väg, är det ofta motiverat att stänga av
31958:                                              N:o 392                                               5
31959: 
31960: vägar eller inskränka rätten att använda dem          motsvarande, särskild orsak. De viktigaste
31961: enbart tili sådana som nödvändigt behöver be-         bland dessa sistnämnda orsaker är ortsbefolk-
31962: gagna dessa vägar. Skyddet av statens skogs-          ningens behov av att ploeka bär ellet jaga.
31963: tillgångar mot skador från utomstående samt           För den skull har i första hand dessa gruppers
31964: förebyggandet av olaga jakt och fiske inom            rätt att använda vägar säkerställts. Bl. a. har
31965: statens market och vattenområden påkallar             renkarlar fått nycklar tili sådana bommar som
31966: också de att användningen av vägar inskränks,         har stängts med lås i de fall då det har varit
31967: ty forststyrelsen har inte tillräckligt med per-      påkallat att stänga av vägarna för allmän
31968: sonai för bevakningsuppdrag.                          trafik.
31969:     En bedömning av utomståendes behov att               Skogsbilvägar har också hållits öppna under
31970: använda forststyrelsens skogsbilvägar ger vid         bärplockningstiden. 1 detta sammanhang är det
31971: handen att olika grupper av personer sins-            även på sin plats att betona, att den på sed-
31972: emellan är olika ställda med tanke på behovet         vanerätt grundade allemansrätten inte kränks
31973: av att uttnyttja dessa vägar. Forststyrelsen har,     genom att vägarna stängs av. En avstängning
31974: när den har beslutat om användningen av vä-           av vägar hindrar inte någon att röra sig tili
31975: garna, utgått från att ett bestående behov av att     fots eller med andra kommunikationsmedel än
31976: använda väg närmast föreligger hos dem som            motorfordon. Rätten att jaga och fiska samt
31977: nödvändigt måste röra sig på vägarna för att          att samla naturprodukter inskränks inte heller
31978: idka sitt näringsfång (t. ex. sådana som be-          genom att vägarna stängs av.
31979: driver renskötsel eller jordbruk) eller av annan
31980:       Helsingfors den 16 juli 1980.
31981: 
31982:                                                     Jord- och skogsbruksminister Taisto Tähkämaa
31983: 
31984: 
31985: 
31986: 
31987:  088000806N
31988:                                                1980 vp~
31989: 
31990: Kirjallinen kysymys n:o 393.
31991: 
31992: 
31993: 
31994: 
31995:                                    Starast ym.: Ongelmajätteiden käsittelyn epäkohdista.
31996: 
31997: 
31998:                          Ed u s k u n n a n   Herra       Puh e m i e he 11 e.
31999: 
32000:    Kymi-Kymmenen Porvoon kemialliselta teh-           johtaa ns. myrkkyoja Kuusaanlampeen. Viran-
32001: taalta kuljetettiin kesäkuun alussa 184 ongel-        omaisten julkisuuteen antamien tietojen mu-
32002: majätettä sisältänyttä tynnyriä Kuusankoskella        kaan kaatopaikalle saa tuoda vain kuivia puun-
32003: sijaitsevalle yhtiön omistamalle Saksanahon           jalostusteollisuudessa syntyviä jätteitä. Talous-
32004: kaatopaikalle. Tynnyreissä oli nestemäisessä ti-      ja ongelmajätteiden tuonti kaatopaikalle on
32005: lassa olevaa polyesterihartsia ja tynnyrit oli tar-   kielletty.
32006: koitus haudata kaatopaikalle kaivettuihin kuop-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32007: piin. Useat tynnyreistä rikkoutuivat purkamisen       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
32008: aikana ja maahan pääsi valumaan styreeniä si-         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
32009: sältävää kovettumatonta hartsiliuosta. Asian          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32010: tultua julkisuuteen keskeytettiin jätteiden kul-
32011: jetus.                                                          Onko Hallitus tietoinen siitä,
32012:    Terveysviranomaisten antamien tietojen mu-                   - että ongelmajätteitä tuhottaessa tai
32013: kaan polyesterihartsi on nestemäisessä muodos-               varastoitaessa saatetaan aiheuttaa vaka-
32014: sa ongelmajäte, jolla saattaa olla samanlainen               vaa vaaraa luonnolle ja ihmisten tervey-
32015: haitallinen vaikutus pohjaveteen kuin esimer-                delle
32016: kiksi öljylläkin. Polyesteri sisältää 40-50 pro-                - että ongelmajätteiden käsittelyä,
32017: senttia styreeniä, joka luokitellaan toisen luo-             kuljetusta, varastointia ja tuhoamista
32018: kan myrkyksi. Styreenin on epäilty aiheuttavan               koskevat määräykset ovat puutteellisia
32019: mm. syöpää.                                                     - että yksityisten kaatopaikkojen
32020:    Kymiyhtiön julkisuuteen antamien tietojen                 valvonta on käytännössä vaikeaa, ja
32021: mukaan oli hartsitynnyreihin lisätty kovetin-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32022: ainetta, mutta sen teho oli jäänyt vähäiseksi.               ryhtyä tilanteen korjaamiseksi siten,
32023: Toisaalta kovettuneestakaan hartsista ei ole pit-            että Kymiyhtiön kaltainen ongelmajät-
32024: kältä ajalta kokemuksia.                                     teiden käsittely voitaisiin estää?
32025:    Saksanahon kaatopaikka sijaitsee suolla, josta
32026:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1980.
32027: 
32028:          Pekka Starast                   Arvo Salo                      Olli Helminen
32029:          Hannu Tapiola                   Kaarina Suonio                 Tarja Halonen
32030:          Pentti Lahti-Nuuttila           Matti Luttinen                 Tellervo Koivisto
32031:          Liisa Jaakonsaari               Pauli Puhakka                  Kaisa Raatikainen
32032:          Arvo Kemppainen                 Helvi Niskanen                 Markus Aaltonen
32033:          Unto Ruotsalainen               Pirjo Ala-Kapee                Paula Eenilä
32034:          Risto Tuominen                  Saara-Maria Paakkinen          Helge Siren
32035:                                          Kaj Bärlund
32036: 
32037: 
32038: 
32039: 
32040: 088000869P
32041: 2                                            1980 vp.
32042: 
32043: 
32044: 
32045: 
32046:                        Eduskunn an          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
32047: 
32048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yhä suurempaa osaa öljyjätteistä hyötykäyttöön.
32049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Jotkin suuret teollisuuslaitokset ovat vieneet
32050: olette 11 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-      ongelmajätteitä käsiteltäviksi ulkomaille. Talou-
32051: jeenne n:o 1207 ohella lähettänyt valtioneu-        dellisista syistä tämä ei yleensä ole ollut mah-
32052: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     dollista keskisuurille eikä varsinkaan pienille
32053: jäljennöksen kansanedustaja Pekka Starastin         yrityksille. Niinpä tällaisia jätteitä on jouduttu
32054: ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 393, jossa       runsaasti varastoimaan teollisuuslaitosten omil-
32055: tiedus tellaan:                                     le alueille odottamaan asianmukaisen käsittelyn
32056:                                                     järjestymistä.
32057:           Onko Hallitus tietoinen snta,                Keskeiset ongelmajätteitä koskevat säännök-
32058:           - että ongelmajätteitä tuhottaessa tai    set sisältyvät nykyisin jätehuolto-, terveyden-
32059:        varastoitaessa saatetaan aiheuttaa vaka-     hoito- ja vesilainsäädäntöön. Lisäksi voidaan
32060:        vaa vaaraa luonnolle ja ihmisten tervey-     soveltaa mm. myrkky- ja rakennuslainsäädännön
32061:        delle                                        säännöksiä. Näiden säännösten mukaan tarvi-
32062:           - että ongelmajätteiden käsittelyä,       taan jätteiden käsittelylaitosten perustamiseen
32063:        kuljetusta, varastointia ja tuhoamista       useita lupia, joiden tarkoituksena on lähinnä
32064:        koskevat määräykset ovat puutteellisia       terveydellisten ja vesiensuojelua koskevien nä-
32065:           - että yksityisten kaatopaikkojen         kökohtien huomioon ottaminen. Jätehuoltolain
32066:        valvonta on käytännössä vaikeaa, ja          edellyttämissä kiinteistön jätehuollon järjestä-
32067:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mistä koskevissa suunnitelmissa voidaan lisäksi
32068:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi siten,        asettaa erityisvaatimuksia jätehuollon järjestä-
32069:        että Kymiyhtiön kaltainen ongelmajät-        miselle. Suunnitteluvelvoite tulee täysin voi-
32070:        teiden käsittely voitaisiin estää?           maan kuitenkin vasta 1. 4. 1981.
32071:                                                        Edellä esitetyn perusteella on todettava, et-
32072:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tei ongelmajätteiden nykyinen käsittelytaso täy-
32073: vasti seuraavaa:                                    tä ympäristönsuojelun ja yleisen terveydenhoi-
32074:    Ongelmajätetoimikunnan (komiteanmietintö         don edellyttämiä vaatimuksia. Ongelmajättei-
32075: 1975:102) arvion mukaan sellaisia liuotin-,         den huoltoa ei ole myöskään riittävästi organi-
32076: öljy-, kemikaali- ja muita ongelmajätteitä, jotka   soitu ja vain vähäinen osa ongelmajätteistä
32077: olisi tehtävä vaarattamiksi erityisessä ongelma-    käytetään taloudellisesti hyödyksi. Myös ongel-
32078: jätteiden käsittelylaitoksessa, muodostuu Suo-      majätteitä koskevassa lainsäädännössä on puut-
32079: messa vuosittain noin 100 000 tonnia.               teita. Säännökset ovat hajallaan eri säännök-
32080:    Liuotin- ja kemikaalijätteiden joukossa on       sissä ja niiden valvonta kuuluu eri viranomai-
32081: myrkyllisiä ja muita ympäristölle haitallisia       sille.
32082: aineita, joiden pääsy pohjaveteen tai maaperään         Lainsäädännöllisten puutteiden korjaamiseen
32083: ja sitä tietä ravintoketjuun, voi muodostaa vaa-    on ryhdytty ja hallitus on sisällyttänyt 9. 5.
32084: ran elolliselle luonnolle ja siten myös ihmisen      1980 eduskunnalle antamaansa jätehuoltolain
32085: terveydelle. Huomattava osa näistä jätteistä        muutosta koskevaan esitykseen (1980 vp. n:o
32086: joutuu nykyään kaatopaikalle, viemäreihin ja        51) säännösehdotukset ongelmajätteiden huol-
32087: vesistöihin. Tämä johtuu riittämättömistä mah-      lon järjestämisestä. Esityksen mukaan jätehuol-
32088: dollisuuksista tehdä vaarattamiksi tällaisia jät-   tolakiin lisättäisiin säännökset, joiden mukaan
32089: teitä. Myös osa öljyjätteistä joutuu kaatopai-      ongelmajätteen tuottajan olisi huolehdittava jät-
32090: koille, maaperään, vesistöihin ja viemäreihin.       teen asianmukaisesta pakkaamisesta ja säilyttä-
32091: Tosin öljyn hinnankorotukset ovat ohjaamassa        misestä sekä jätteen merkitsemisestä ja sen kä-
32092:                                                  N:o 393                                                3
32093: 
32094: sittelyä varten tarvittavien tietojen antamisesta.      teiden käsittelytoiminnan keskeytettäväksi, jos
32095: Ongelmajätteiden kuljetuksesta esitykseen sisäl-        toiminta aiheuttaisi merkityksellistä haittaa ym-
32096: tyy säännös, jonka mukaan jätteen tuottajan             päristölle. Esityksen toteutuminen ei poistaisi
32097: olisi huolehdittava jätteen asianmukaisesta kul-        muun lainsäädännön, kuten vesi-, rakennus- ja
32098: jettamisesta siten, että tämä tehtävä annetaan          terveydenhoitolakien, edellyttämien lupien ha-
32099: sellaisen kuljetuksen suorittajan tehtäväksi, jol-      kemisvelvollisuutta.
32100: la on siihen riittävät edellytykset.                       Käytännön edellytykset ongelmajätteiden vaa-
32101:     Ongelmajätteiden varastointiin, vaarattomak-        rattomaksi tekemiseen paranevat lähivuosina
32102: si tekemiseen tai muuhun käsittelyyn olisi mai-         valtion, kuntien ja teollisuuden yhteisen ongel-
32103: nitun esityksen mukaan pääsääntöisesti hankit-          majätelaitosyhtiön tultua perustetuksi syksyllä
32104: tava erityinen käsittelylupa. Ilman lupaa tapah-        1979. Yhtiön keräily- ja vastaanotto-organisaa-
32105: tuvaa toimintaa valvottaisiin jätehuoltolain            tion sekä ongelmajätteiden käsittelylaitoksen
32106: 21 §:n mukaisten jätehuoltosuunnitelmien avul-          suunnittelu on jo aloitettu. Näiden toimien to-
32107: la. Luvan tarkoituksena olisi varmistaa ongel-          teuduttua ongelmajätteiden käsittely saadaan
32108: majätteiden käsittelyn turvallisuus ja asianmu-         turvalliseksi ja järjestelmälliseksi. Myös ongel-
32109: kaisuus. Lupamenettelyn avulla voitaisiin myös          majätteiden huollon valvonta paranee, jos edel-
32110: ohjata ongelmajätteiden käsittelytoimintaa siten,       lä selostettu hallituksen esitys jätehuoltolain
32111: että se täyttäisi mahdollisimman hyvin sekä             muuttamisesta hyväksytään eduskunnassa esite-
32112: valtakunnalliset että alueelliset tarpeet. Lupaan       tyssä muodossaan. Sisäasiainministeriössä on li-
32113: voitaisiin liittää tarpeellisiksi katsottavia ehtoja.   säksi valmisteilla yleiskirje jätteiden käsittely-
32114:  Käsittelylupa voitaisiin peruuttaa määräajaksi         paikkojen suunnittelusta, perustamisesta, hoi-
32115: tai kokonaan, jos hakija ei enää täytä luvan            dosta ja valvonnasta. Yleiskirjeessä tullaan
32116: saamisen edellytyksiä. Lupa voitaisiin peruut-          kiinnittämään huomiota myös yksityisten kaato-
32117: taa myös, jos siinä määrättyjä rajoituksia tai          paikkojen hoitoon ja valvontaan. Lainsäädännön
32118: ehtoja taikka käsittelyä koskevia 'säännöksiä           toimeenpanon ja toiminnan valvonnan tehosta-
32119:  tai määräyksiä ei noudateta. Lupaviranomaise-          miseksi olisi myös alan henkilö- ja tutkimus-
32120:  na toimiva sisäasiainministeriö voisi määrätä          voimavaroja lisättävä.
32121: käsittelyluvan saaneen ja muunkin ongelmajät-
32122:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1980.
32123: 
32124:                                                                             Ministeri J. Koikkalainen
32125: 4                                          1980 vp.
32126: 
32127: 
32128: 
32129: 
32130:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
32131: 
32132:   I det 'syfte 3 7 § 1 m01n. riksdagsordningen    del av det avfall som innehåller olja på av-
32133: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      stjälpningsplatserna, i jorden, vattendragen och
32134: se nr 1207 av den 11 juni 1980 till veder-        avloppen. Förhöjningarna av priset på olja har
32135: börande medlem av statsrådet översänt av-         dock lett till att en allt större del av det avfall
32136: skrift av följande av riksdagsman Pekka Starast   som innehåller olja, utnyttjas.
32137: m. fl. undertecknade spörsmål m 393:                 Vissa stora industrianläggningar har trans-
32138:                                                   porterat sitt problemavfall utomlands för be-
32139:           Är Regeringen medveten om               handling. Av ekonomiska skäl har medelstora
32140:           - att det vid destruktion ellet lag-    och i synnerhet små företag inte haft möjlighet
32141:        ring av problemavfall kan åstadkom-        tili detta. Sålunda har man varit tvungen att
32142:        mas allvarliga faror för miljön och män-   till stor del lagra dylikt problemavfall på in-
32143:        niskans hälsa                              dustrianläggningarnas egna områden i väntan
32144:           - att bestämmelserna angående han.      på att vederbörlig behandling anordnas.
32145:        tering, transport, lagring och destruk-        De centrala stadgandena angående problem-
32146:        tion av problemavfall är bristfälliga      avfall ingår för närvarande i avfallshanterings-,
32147:           - att det i praktiken är svårt att      hälsovårds- och vattenlagstiftningen. Dessutom
32148:        övervaka privata avstjälpningsplatser      kan även stadganden som ingår i bl. a. gift-
32149:        och                                        och byggnadslagstiftningen tillämpas. Enligt
32150:           vilka åtgärder ämnar Regeringen         dessa stadganden behövs för grundade av en
32151:        vidta för att rätta tili situationen så,   behandlingsanläggning för avfall flera tillstånd
32152:        att en behandling av problemavfall i       närmast för att de synpunkter som gäller häl-
32153:        stil med Kymmenebolagets kan stop-         sovård och vattenvård skall beaktas. I de pla-
32154:        pas?                                       ner för anordnande av fastighets avfallshante-
32155:                                                   ring som lagen om avfallshantering förut,sätter,
32156:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan därtill speciella krav på anordnandet av
32157: samt anföra följande:                             avfallshanteringen ställas.      Planeringstvånget
32158:    Enligt Problemavfallskomissionens (kommit-     träder dock i kraft i sin helhet först 1. 4. 1981.
32159: tebetänkande 1975:102) beräkning uppkommer           På grund av det ovan anförda :kan man
32160: årligen i Finland ca 100 000 ton sådant prob-     konstatera att den nuvarande behandlingen av
32161: lemavfall som innehåller lösningsmedel, olja,     problemavfall inte fyller de krav som miljövår-
32162: kemikalier o.dyl. och som borde oskadliggöras     den och hälsovården förutsätter. Problemav-
32163: i en behandlingsanläggning för problemavfall.     fallshanteringen är inte heller tillräckligt orga-
32164:    Bland avfall som innehåller lösningsmedel      niserad och endast en liten del av problemav-
32165: och kemikalier finns gifter och andra ämnen,      fallet utnyttjas ekonomiskt. Även lagstiftningen
32166: som är skadliga för miljön och som, om de         angående problemavfall är bristfällig. Stadgan-
32167: hamnar i grundvattnet ellet jorden och den        dena är spridda i olika stadganden och över-
32168: vägen i näringskedjan, utgör en fara för den      vakningen av dessa stadganden ankommer på
32169: levande naturen och sålunda även människans       olika myndigheter.
32170: hälsa. För närvarande hamnar en betydande            För att korrigera bristerna i lagstiftningen
32171: del av sådant avfall på avstjälpningsplatserna,   har man vidtagit åtgärder och i regeringens
32172: i avloppen och vattendragen. Detta beror på       proposition till riksdagen med förslag till lag
32173: att det inte finns tillräckliga möjligheter att   om ändring av lagen om avfallshantering (1980
32174: oskadliggöra dylikt avfall. Likaså hamnar en      rd. nr 51) ingår förslag till stadganden om an-
32175:                                              N:o 393                                               5
32176: 
32177: ordnande av problemavfallshantering. Enligt         inte iakttas. Som tillståndsmyndighet kunde
32178: propositionen skulle tili lagen om avfallshante-    inrikesministeriet förordna om att behandlings-
32179: ring fogas stadganden, enligt vilka den som pro-    verksamhet, för vi1ken tillstånd beviljats, och
32180: ducerat problematvafallet borde ombesörja att       även annan för problemavfall avsedd behand-
32181: avfallet förpackas och förvaras på vederbörligt     lingsverksamhet avbryts, om verksamheten
32182: sätt. Dessutom skulle denna även vara skyldig       medför betydande olägenhet för miljön. Genom-
32183: att märka avfallet och Jämna de uppgifter om        förandet av propositionens förslag skulle inte
32184: det som behövs för behandling. Angående             utesluta den skyldighet att ansöka om tillstånd
32185: transport av problemavfall ingår i propositio-      som förutsätts i annan lagstiftning, såsom i
32186: nen ett stadgande, enligt vilket den som pro-       vatten-, byggnads- och hälsovårdslagarna.
32187: ducerar avfall vore skyldig att ombesörja en           De praktiska förutsättningarna att oskad-
32188: vederbörlig transport av avfallet så, att denna     liggöra problemavfall kommer att förbättras de
32189: uppgift skulle ges åt den som har de tillräck-      närmaste åren sedan staten, kommunerna och
32190: liga förutsättningarna därtill.                     industrin hösten 1979 tillsammans grundade
32191:     För lagring, oskadliggörande ellet annan be-    ett bolag för en problemavfallsanläggning. Man
32192: handling av problemavfall skulle enligt nämnda      har redan inlett planeringen av bolagets insam-
32193: proposition i regel inhämtas ett särskilt behand-   lings- och mottagningsorganisation samt be-
32194: lingstillstånd. Den verksamhet som sker utan        handlingsanläggningen för problemavfall. Då
32195: tillstånd skulle övervakas med bistånd av de        dessa åtgärder genomförts, blir behandlingen
32196: planer för avfallshantering som uppgjorts i en-     av problemavfall säker och systematisk. Även
32197: lighet med 21 § lagen om avfallshantering.          övervakningen av problemavfallshanteringen
32198: Avsikten med tillståndet skulle vara att garan-     blir bättre, om regeringens ovannämnda pro-
32199:  tera säkerhet och sakenlighet vid behandlingen     position med förslag tili ändring av lagen om
32200:  av problemavfallet. Med tillståndsförfarandet      avfallshantering godkänns av riksdagen i före-
32201:  kunde man även styra behandlingen av prob-         liggande form. Vid inrikesministeriet är därtill
32202:  lemavfall så, att den så långt som möjligt upp-    ett cirkulär om behandlingsplatsernas planering,
32203: fyller såväl riksomfattande som regionala           grundande, skötsel och övervakning under be-
32204:  behov. Tili tillståndet kunde fogas erforderliga   redning. I cirkuläret kommer man att fästa
32205:  villkor. Behandlingstillstånd kunde återkallas     uppmärksamhet även vid skötseln och över-
32206:  för viss tid ellet helt och hållet, om sökanden    vakningen av privata avstjälpningsplatser. För
32207:  inte längre uppfyller villkoren för erhållande     effektivering av lagstiftningens verkställande
32208:  av tillstånd. Tillståndet kunde återkallas även    och tillsynen över verksamheten borde även
32209:  om däri fastställda begränsningar, villkor ellet   person- och undersökningsresurserna inom
32210:  stadganden ellet bestämmelser om behandlingen      branschen ökas.
32211:       Helsingfors den 29 september 1980.
32212: 
32213:                                                                         Minister ]. Koikkalainen
32214:                                                1980 vp.
32215: 
32216: Kirjallinen kysymys n:o 394.
32217: 
32218: 
32219: 
32220: 
32221:                                    Mikkola: Kotitalouden neuvonta}ärjestöjen koulutuksellisen ja
32222:                                       taloudellisen aseman. turvaamisesta.
32223: 
32224: 
32225:                          Edu:skunnan Herra Puhemiehelle.
32226: 
32227:    Kotitalouden neuvontajärjestöjen neuvonta-         louden tuotannollisessa työssä, jonka lisäksi he
32228: työn rt:arve ja merkitys nyky~sessä koulutus- ja      joutuvat hoitamaan kotitaloustyönsä. Kaikkiaan
32229: kulutusyhteiskurrnas·sa on jatkuvasti kasvanut.       eri yhteiskuntaryhmiä edustavien naisten työ-
32230: Neuvonta on maamme kotitalousalan koulutus-           päivään kuuluu yhä huolehtiminen kotien tuo--
32231: toimintaan nivdtyvää ja sitä monipuolisesti ja        tanto-, kulutus- ja ho1totehtävistä.
32232: laajasti täyteen valmentavaa opetusta. Siksi sen         Kotitalouden neuvontajärjestöt ov:a:t jo pe-
32233: asemasta tulisi huo1ehtia myöskin parhaillaan         rinteisesti vastanneet aikuiskasvatuksess•a koti-
32234: opetusmin1s,teriössä valmisteltavana olevassa         talouden neuvonnasta ja kuluttajavalis,tuksesta,
32235: aikuiskoulutuksen yleissuunnitelmass·a.               ja ·tähän tarkoitukseen ne ovat saaneet valtion
32236:    Koska tiedon määrä jatkuvasti lisääntyy ja         budjettiin sisällytettyä määrärahaa aina vuodes-
32237: kuluttajien tiedontarve kehityksen myötä jat-         ta 1907 lähtien.
32238: kuvasti kasvaa, on neuvontajärjestöjen !tehtävä-         Kustannusten nous,tessa valtion tuen osuus
32239: nä mahdollisimman oikean, tutkimuksiin perus-         neuvontamenoista on jatkuvasti pienentynyt.
32240: tuvan ja kuluttajien kannalta tarkoituksenmu-         Omatoimineo neuvonnan rahoittaminen tuot-
32241: kaisen tiedon jakaminen sekä samalla kotita-          naa järj~estöil1e ylivoimaisia vaikeuksia, :sillä suu-
32242: londes•sa tarvittavien käytännön taitojen ja val-     rin osa neuvottavista on vähävaraisia j.a nykyi-
32243: miuksien lisääminen. Neuvonta saavuttaa vucr          sin tavoitteena on kasvavasti avoimen neuvon-
32244: sittain useita satoja tuhansia perheenemäntiä         nan periaate.
32245: kursseilla, havaintoesityksissä ym. tilaisuuksissa.      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
32246:    Kotitalouden tehtävät ovat laaja-alai.sia käsit-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
32247: täen kuluttaja-asiat, ravi•tsemuksen, asumisen,       voston asianomaisen jäsenen vast~attava:ksi seu-
32248: kotitalouden ja työn rationalisoinnin, taloudel-      raavan kysymyksen:
32249: lisen suunnittelun ,sekä vaativat kotitalouden
32250: hoitobehtävät. :K:aiken kaikkiaan kotinalouden                    Onko Hallitus huolehtinut kotitalous-
32251: tofmmta tähtää yhteiskunnallisesti tärkeään                   neuvontajärj·estöjen aseman vakiinnutta-
32252: työvoiman uusiintumiseen.                                     misesta aikuiskoulutuksen yleissuunni-
32253:    Suurin osa maamme perheenemännistä joutuu                  -telmassa ja neuvontajärjestöjen määrä-
32254: ansiotyönsä ohella hoitamaan aikaa ja voimia                  rahojen saattam1sesta yleisen aikuiskou-
32255: vaativat monet kotitalous,työt. Myös maatiloilla              lutuks:en rinnalle?
32256: emännillä on pitkä ja raskas työpäivä maata-
32257:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
32258: 
32259:                                             Saara M&kola
32260: 
32261: 
32262: 
32263: 
32264: 088000814X
32265: 2                                            1980 vp.
32266: 
32267: 
32268: 
32269: 
32270:                         Edu1skunnan He:rra Puhemiehelle.
32271: 
32272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Aikuiskoulutuskomitean työtä seurasi valtio-
32273: mainitussa .rarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       neuvoston päätös aikuiskoulutuksen suunnitte-
32274: olette 12 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       lu- ja kehi<ttämisperiaatteista vuonna 1978.
32275: jeenne ohella toimittanut vaitioneuvoston asian-    Tässä periaatepäätöksessäkin korostettiin ny-
32276: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kyisten vo~mavarojen mahdollisimman tehokas-
32277: Saara Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta         ta hyödyntämistä. Sen mukaan uusia organisaa-
32278: kysymyksestä n:o 394:                                tioita luodaan vain, milloin entisten toimintaa
32279:                                                      keh~ttämällä ei asetettuja tavoitteita voida saa-
32280:           Onko Hallitus huolehtinut kotioralous-    vuttaa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mu-
32281:        neuvontajärj·estöjen aseman vakiinnutta-     kaisesti asetettiin seuraavana vuonna väliaikai-
32282:        mises•t:a aikuiskoulutuksen y1eissuunni-      nen aikuiskoulutuksen kehittämisorganisaatio,
32283:        telmass•a ja neuvontajärjestöjen määrä-      joka jätti keväällä 1980 opetusministeriölle
32284:        rahojen saattam1sesta yleisen aikuiskou-      aikuiskoulutuksen kehittämisen yleissuunnitel-
32285:        lutuksen rinnalle?                            man. Tässä ·suunnitelmassa es1tetään viisitoista
32286:                                                     eri tehtäväaluetta, joilla aikui:skoulutusta olisi
32287:    Vas'tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ryhdyttävä lähiaikoina suunnittelemaan. Jatko-
32288: vasti seuraavaa:                                    suunnittelua esitetään muun muassa sellaisilla
32289:    Kotkalousneuvonta on osa monimumoista            'aloilla kuin aikuiskoulutuksen organisaatio ja
32290: ja valtion erilaisin perustein tukemaa ailuiskou-   hallinto, kustannusvastuun ja kustannustenjaon
32291: lutusjärjestelmää ja sen kehittäminen s~sältyy      selvittäminen sekä a1kuisten ammatillinen lisä-
32292: aikuhkoulutuksen           kokona1ssuunnitteluun.   koulutus, joiden yhteydessä erityisesti joudu-
32293: Aikuiskoulutuksen yleissuunnivtelun voidaan          taan käsittelemään myös neuvontajärjestöjen
32294: katsoa alkaneen maassamme Aikuiskoulutus-            asemaa.
32295: komitean nimittämisestä vuonna 1971. Komi-              Aikuiskoulutuksen kokonai:ssuunnittelulle ol-
32296: tea jätti I osamietintönsä nimi:ttämisvuonnaan      laan siten luomassa kehyksiä. Vasta nyt alka-
32297: ja II osamietintönsä vuonna 1975. Jo Aiku1s-        massa olevassa suunnittelun vaiheessa voidaan
32298: koulutuskomitea otti huomioon koti:talousneu-        aikuiskouhxtuksen eri osa-alueita käsitellä omi-
32299: vontajärjestöjen osuuden aikuiskoulutuksen ko-       na kokanaisuuksinaan. Tässä yhteydessä tulevat
32300: konaisuudessa. Se teetti työnsä pohjaksi muun       myös neuvontajärjestöjen tehtävät ja osuus
32301: muassa tutkimuksen maa-, metsä- ja kot~talous­      aikuiskoulutuksen kokonaisuudessa pohd1tta-
32302: alan neuvontajärjestöjen toiminnas•ta.              vaksi.
32303:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1980.
32304: 
32305:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
32306:                                                N:o 394                                                 3
32307: 
32308: 
32309: 
32310: 
32311:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32312: 
32313:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Efter vuxenutbildningskommittens arbete
32314: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          följde s:1latsrådets beslut om principerna för
32315: se av den 12 juni 1980 'tili vederhörande med-        planeringen och utvecklandet av vuxenutbild-
32316: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       ningen år 1978. Också i detta principbeslut
32317: av riksdagsman Saara Mikkola undertecknade            betonades ett så effektivt utnyttjande av de
32318: spörsmål nr 394:                                      nuvarande resurserna som möjligt. Enligt be-
32319:                                                       slutet skall nya organisationer skapas endast
32320:           Har Regeringen vinnlagt sig om att          då de upps'tällda målsättningarna inte kan upp-
32321:        befästa     hushållsrådgivning,sorganisatio-   nås genom att u'tveckla de gamla organisatio-
32322:        nernas s1:ällning i generalpianeo för          nernas verksamhet. I enlighet med statsrådets
32323:        vm..nenutbildrlli'1gen och att bringa an-      principbeslut tillsa:ttes följande år en tillfällig
32324:        slagen för rådgivningsorganisationerna         u tvecklingsorganisation för vuxenutbildningen
32325:        i nivå med den allmänna vuxenutbild-           som våren 1980 inlämnade till undervisnings-
32326:        ningen?                                        ministeriet en generalpian för utvecklandet av
32327:                                                       vm~enutbildningen.
32328:   Såsom sv~ar på detta spörsmål får jag vörd-            Denna plan innehåller 15 oHka arbetsområ-
32329: samt anföra följande:                                 den inom vilka planeringen borde inledas inom
32330:    Hushållsrådgivning är en del av det mång-          den närmaste framtiden. Man föreslår fortsatt
32331: sidiga vuxenutbildningssystemet som erhåller          planering bl.a. på områden såsom organisering-
32332: statligt understöd på olika grunder och utveck-       en och förvaltningen av vuxenutbildningen,
32333: lande av hushållsrådgivningen ingår i helhets-        utredandet ~av kostnadsansvar och kostnadsför-
32334: planen för vuxenutbildningen. Den a11männa            delningen 'Samt de vuxnas fackliga efterutbild-
32335: planeringen av vuxenutbildningen i vårt land          ning; i samband med dessa kommer man spe-
32336: kan anses ha fiht sin hörjan med utnämnande           dellt att behandla rådgivningsorganisationernas
32337: av Vuxenutbildningskommitten år 1971. Kom-            ställning.
32338: miaen lämnade in sitt första delbetänkande               Man håller sålunda på att skapa en helhets-
32339: under u'tnämningsåret och det andra delhetän-         plan för vuxenutbildningen. Först under det
32340: kandet år 1975. Redan vuxenutbildningskom-            p1aneringsskede som nu inleds kan vuxenutbild-
32341: mitten fäste uppmärksamhet vid hushållsråd-           ningens olika delområden behandlas som egna
32342: givningsorgarusationernas andel inom hela vux-        helheter. I detta sammanhang kommer ock:så
32343: enutbildningens område. Som grund för sitt            rådgivningsorganisationernas   uppgifter    och
32344: arhete Iät kommitten utföra bl.a. en undersök-        andel inom vuxenutbildningen att hegrundas.
32345: ning om rådgivningsorganisationerna inom lant-,
32346: skogs- och hemhushållningen.
32347:      Helsingfors den 28 augusti 1980.
32348: 
32349:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
32350:                                               1980 vp.
32351: 
32352: Kirjallinen kysymys n:o 395.
32353: 
32354: 
32355: 
32356: 
32357:                                  Joutsenlahti: Omaisuutensa menettäneen· eläkkeenhakijan oikeus-
32358:                                      turvasta.
32359: 
32360: 
32361:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m 1e h e 11 e.
32362: 
32363:    Porilaisen Erkki Antero Kinnusen, syntynyt       todistuksen mukaan Kinnusella ei hänen ta-
32364: 16Q525-117K, irtisanomis- ja eläkeläisasiassa       pauksensa erikoisalasuhteet huomioonottaen
32365: olen tehnyt kit:jallisen kysymyksen, johon olen     ole ollut mahdollisuutta saada työkyvyttömyys-
32366: saanut vasta.JJksen ~n:o 561980 vp.                 eläkeasiaansa · vireille aikaisemmin. Karran mu-
32367:    Erkki Kinnupen ei kuitenkaan, kuten vas-         kaan kaiken tapahtuneen jälkeen. näyttäisi
32368: tauksessa .sanptaan, ole itse vaikeuttanut eläke-   ainoalta mahdolliselta, ~ttä työnantaja tällaisessa
32369: hakemuksensa asiallista ratkaisemista, koska        tapauksessa päättäessään työsuhteen katkaise-
32370: hän on vedonnut asiassaan aina oikeuskansleriin     misesta myös vastaisi eläkkeen vireillesaatta-
32371: ja oi'keusasiamieheen asti ja lisäksi hän on teh-   misesta.
32372: nyt erottamisasiastaan rirkosflmoituksen. Näin         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
32373: Kinnunen on tehnyt kaiken voitavansa, mitä          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
32374: yksityinen henkilö V!Oi asiassaan tehdä.            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
32375:    Kinnunen ei ole eronnut Rauma-Repola             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32376: Oy:n palveluksesta, vaan hänet on erotettu
32377: väitetyn mielisairauden perusteella· henkilöstö-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32378: päällikkö Saunamäen todistuksena vainoharhai-                ryhtyä, että Erkki Antero Kinnuselle
32379: suudesta ja sen aiheuttaman työhön ja työolo-                korvattaisiin irtisanomisajan ja työky-
32380: suhteisiin sopeutumattomuuden tähden, jota                   vyttömyyseläkkeen alkamisen väliin jää-
32381: kuitenkaan ei minkään lääkärinlausunnon mu-                  vän ajan saamattoman palkan määrä
32382: kaan ollut todettu.                                          sekä se, mitä Kinnunen on kärsinyt
32383:    Kansaneläkelaitoksen Porin toimiston paikal-              ruumiillisesti ja henkisesti sekä. aineelli-
32384: lisjohtajan Eero Karran 8. .3. 1980 antaman                  sesti omaisuutensa menettäessään?
32385:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
32386: 
32387:                                         Anssi Joutsenlahti
32388: 
32389: 
32390: 
32391: 
32392: 088000831F
32393: 2                                                 1,980 vp;
32394: 
32395: 
32396: 
32397: 
32398:                           Eduskunnan I:Ierra Puhemiehelle.
32399: 
32400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kuussa päätöksen, jossa se määräsi kansaneläke-
32401: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            laitoksen maksamaan Kinnuselle työkyvyttö-
32402: olette 12 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn                myyseläkettä 1. 7. 1977 alkaen. Merimieseläke-
32403: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             asia sitävastoin on vielä valitusteitse vireillä
32404: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            vakuutusoikeudessa.
32405: edustaja Anssi Joutsenlahden näin kuuluvasta                Saatujen tietojen mukaan Kinnusen työsuhde
32406: kirjallisesta kysymyksestä n:o 395:                      Rauma-Repola Oy:öön päättyi maaliskuussa
32407:                                                          1972. Sen jälkeen Kinnunen oli merimiestoi-
32408:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          messa kahteen otteeseen vuosina 1973-1975.
32409:       · ryhtyä, että Erkki Antero Kinnuselle             Työttömyysavustusta Kinnunen sai vuosina
32410:          korvattaisiin irtisanomisajan ja työky-         1972-:---1975 yli 600 päivältä ja työttömyys-
32411:          vyttömyyseläkkeen alkamisen väliin jää-         korvausta vuosina 1976-1978 lähes 700 päi-
32412:       ·. vän ajan .saainattoman· palkan määrä            vältä.
32413:          sekä se, mitä Kinnunen on kärsinyt                 Eläkejärjestelmissä on rajoitettu työkyvyttö-
32414:          ruumiillisesti. }a henkisesti. sekä aineelli-   myyseläkkeen maksamista takautuvasti, ja yhte-
32415:          sesti ·omaisuutensa menettäessään?              nä syynä tähän on ollut, että luotettavaa näyt-
32416:                                                          töä työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta on
32417:    Vastauksena kysymykseen· esitän kunnioitta~           säännönmukaisesti sitä vaikeampi saada mitä
32418: vasti seuraavaa:                                         myöhemmin sitä pyritään esittämään.
32419:    Sosiaali- ja terveysn:linlsteriqn saamien tieto-         Työntekijäin eläkelain mukaista työkyvyttö-
32420: jen mukaan Erkki Antero Kinnunen· haki jou-              myyseläketdi ei voida suorittaa takautuvasti
32421: lukuussa 1977 sairausvakuutuslain timkaista              piieminältä ajalta kuin eläkkeen hakemista seu-
32422: päivärahaa ja samalla kansaneläkelain ja työ-            raavaa kuukautta edeltäneen vuoden ajalta.
32423: eläkelakien mukaista työkyvyttömyy~eläkettä.             Merimieseläkelaissa oleva säännös on periaat-
32424: Viimeksi mainittu hakemus toimitettiin sekä              teessa samansisältöinen. Kansaneläkelaissa läh-
32425: TEL:n mukaista toimintaa harjoittavalle eläke-           detään puolestaan siitä, että eläkettä makse-
32426: laitokselle että merimieseläkekassalle. Kaikista         taan eläkeoikeuden syntymisestä lukien, ei kui-
32427: hakemuksista puuttui Kinnusen terveydentilaa             tenkaan ilman erityisiä syitä pitemmältä ajalta
32428: koskeva lääkärinlausunto, eikä Kinnunen ke-              kuin kuuden kuukauden ajalta ennen eläkkeen
32429: hotuksista huolimatta täydentänyt hakemuk-               hakemista.
32430: siaan. Tämän vuoksi hakemuksiin ei myön-                    Sosiaali- ja terveysministeriön saarnat tiedot
32431: nytty. TEL-eläkeasiassa vakuutusoikeus katsoi            eivät osoita, että Kinnusen työkyvyttömyys-
32432: tammikuussa 1980 antamassaan päätöksessä,                eläke olisi viivästynyt viranomaisten toimen-
32433: että Kinnusen työkyvyn voidaan sairauden joh-            piteiden johdosta. Jos Kinnunen kuitenkin kat-
32434: dosta arvioida maaliskuusta 1972 alkaen yh-              soo, että hänen asiassaan on menetelty virheel-
32435: denjaksoisesti alentuneen täyteen työkyvyttö-            lisesti, ja että hänelle on aiheutettu vahinkoa,
32436: myyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin. Vakuu-             on hänellä mahdollisuus vaatia vahingonkor-
32437: tusoikeus määräsi asianomaisen eläkelaitoksen            vausta oikeudenkäyntiteitse. Asia ei anna
32438: suorittamaan Kinnuselle täyttä työkyvyttömyys-           sosiaali- ja terveysministeriön taholta aihetta
32439: eläkettä 1. 1. 1977 lukien. Kansaneläkeasiassa           enempiin toimenpiteisiin.
32440: vakuutusoikeus antoi kuluvan vuoden huhti-
32441:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1980.
32442: 
32443: 
32444:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Lu;a-Penttilä
32445:                                              N:o 39'                                               3
32446: 
32447: 
32448: 
32449: 
32450:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32451: 
32452:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        försäkringsdomstolen i april innevarande år
32453: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sitt beslut, vari den fastslog att folkpensions-
32454: av den 12 juni 1980 tili vederbörande medlem        anstalten skall erlägga invaliditetspension åt
32455: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Kinnunen fr.o.m. 1. 7. 1977. Sjömanspensions-
32456: riksdagsman Anssi Joutsenlahti undertecknade        ärendet är däremot fortfarande genom besvär
32457: spörsmål nr 395:                                    anhängigt vid försäkringsdomstolen.
32458:                                                         Enligt uppgift upphörde Kinnunens arbets-
32459:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      förhållande vid Rauma-Repola Oy i mars 1972.
32460:        ta för att Erkki Antero Kinnunen skall       Därefter var Kinnunen verksam som sjöman
32461:        få ersättning för det lönebelopp som         två gånger under åren 1973-1975. Kinnunen
32462:        han gått miste om under tiden mellan         erhöll arbetslöshetsunderstöd åren 1972-1975
32463:        uppsägningen och invaliditetspensionens      för över 600 dagar och arbetslöshetsersättning
32464:        början, samt för det som han fått utstå      åren 1976-1978 för närapå 700 dagar.
32465:        både fysiskt, psykiskt och materiellt            Erläggandet av invalidpension retroaktivt
32466:        genom att han förlorat sin egendom?          har i pensionssystemen begränsats, bl.a. på
32467:                                                     grund av att det regelmässigt blir svårare att
32468:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      på ett tillförlitligt sätt bevisa tidpunkten för
32469: samt anföra följande:                               arbetsoförmågans början, ju senare bevis för
32470:     Enligt vad social- och hälsovårdsministeriet    detta framläggs.
32471: inhämtat ansökte Erkki Antero Kinnunen i                Retroaktivt kan invalidpension inte erläggas
32472: december 1977 om dagpenning som utgår               i enlighet med lagen om pension för arbets-
32473: enligt sjukförsäkringslagen, och samtidigt även     tagare för längre tid än ett år, räknat från
32474: om invaliditets- och invalidpension, vilka utgår    den månad som följer närmast efter den, under
32475: enligt folkpensions- och arbetspensionslagarna.     viiken pension söktes. Stadgandet i lagen om
32476: Den sist nämnda ansökan tillställdes både den       sjömanspensioner har i princip samma innehåll.
32477: pensionsanstalt som bedriver verksamhet enligt      I folkpensionslagen utgår man däremot från
32478: APL och sjömanspensionskassan. Samtliga an-         att pension utbetalas från den tidpunkt då
32479: sökningar saknade läkarutlåtande om Kinnu-          rätten tili pension inträtt, likväl inte utan
32480: nens hälsotillstånd och Kinnunen har trots          särskild orsak för längre tid än sex månader
32481: uppmaningar inte heller kompletterat sina an-       innan pension sökts.
32482: sökningar. Därför bifölls inte ansökningarna.           Enligt de uppgifter som social- och hälso-
32483: I APL-pensionsärendet ansåg försäkringsdom-         vårdsministeriet fått har Kinnunens invalidi-
32484: stolen i sitt beslut av januari 1980 att Kin-        tetspension inte blivit försenad tili följd av
32485: nunens arbetsoförmåga på grund av sjukdom           myndigheters åtgärder. Om Kinnunen emeller-
32486: fr.o.m. mars 1972 kan anses ha tilltagit kon-        tid anser att man beträffande hans ärende
32487:  tinuerligt i sådan utsträckning, att han är        handlat fel och förorsakat honom skada, har
32488: berättigad tili full invalidpension. Försäkrings-   han möjJighet att i rättegångsväg kräva skade-
32489: domstolen fastslog att vederbörlig pensionstalt     stånd. Social- och hälsovårdsministeriet anser
32490:  skall erlägga invalidpension tili Kinnunen          att fdgan inte ger anledning tili vidare åt-
32491: fr.o.m. 1. 1. 1977. I folkpensionsärendet gav       gärder från ministeriets sida.
32492:       Helsingfors den 19 september 1980.
32493: 
32494: 
32495:                                             Social- och hälsovårdsminister Sinikka Luja-Penttilä
32496:                                                 1980 vp.
32497: 
32498: Kirjallinen kysymys n:o 396.
32499: 
32500: 
32501: 
32502: 
32503:                                    Anna-Liisa Jokinen ym.: Sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoimin-
32504:                                       nan parantamisesta.
32505: 
32506: 
32507:                          E duskunnan           H erra      P u h e m i e h e 11 e.
32508: 
32509:    Sosiaaliturvan parantuminen on merkinnyt            tystä, että saatu huoltoapu peritään kaikissa ta-
32510: sitä, että kansalaiset voivat entistä paremmin         pauksissa takaisin. Kääntymistä sosiaalilauta-
32511: saada taloudellisissa vaikeuksissaan tukea yh-         kunnan puoleen saattaa estää vieläpä pelko
32512: teiskunnalta. Toisaalta on samaan aikaan käy-          asunnon menettämisestä sen seurauksena.
32513: nyt ilmeiseksi, että on suuri joukko ihmisiä,             Niinpä apua ja turvaa vaikeuksissaan hake-
32514: jotka puutteellisten tietojensa vuoksi eivät joko      vat yhteiskunnalta eniten ne, joilla on siihen
32515: osaa tai rohkene käyttää hyväksi yhteiskunnan          eniten rohkeutta, henkisiä voimia ja oikeita tie-
32516: tarjoamaa apua.                                        toja avunsaantimahdollisuuksista. Kaikkein ki-
32517:    Usein avun tarpeessa olevalla ei ole riittä-        peimmin apua tarvitsevat monasti pyytävät ja
32518: västi voimia tai uskallusta kääntyä avunpyyn-          saavat sitä vähiten.
32519: nöin viranomaisten puoleen. Avun tarvitsija               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32520: saattaa pelätä joutuvansa antamaan loputtoman          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32521: määrän aikaa ja monimutkaisia selvittelyjä va~­        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32522: tivia selvityksiä perheensä taloudellisesta tilas-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32523: ta. Sosiaalihuollon palveluja käyttämään tottu-
32524: maton avun tarvitsija on usein myös taipuvai-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32525: nen vähättelemään mahdollisuuksiaan ja oikeuk-                 sosiaaliturvaa ja erityisesti huoltoapua
32526: siaan saada apua.                                              koskevan tiedotuksen parantamiseksi
32527:    Monasti avunpyynnön esteenä näyttää olevan                  niin, että kukaan avun tarpeessa oleva
32528: perusteeton velkaantumisen pelko ja epäselvyys                 ja siihen oikeutettu ei jättäisi sitä ano-
32529: siitä, missä tapauksissa huoltoapu saatetaan pe-               matta vain siksi, että häneltä puuttuvat
32530: riä takaisin. Viranomaiset eivät juurikaan ole                 oikeat tiedot avunsaantimahdollisuuk-
32531: välittäneet oikaista sitä yleistä virheellistä käsi-           sista?
32532:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
32533: 
32534:          Anna-Liisa Jokinen               Inger Hirvelä                   Lauha Männistö
32535:          V. J. Rytkönen                   Aulis Juvela                    U.-L Alppi
32536: 
32537: 
32538: 
32539: 
32540: 088000828C
32541: 2                                             1980 vp.
32542: 
32543: 
32544: 
32545: 
32546:                         E d u sk u n n an    H erra      P u h e m i e h e 11 e.
32547: 
32548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sena esimerkkinä mainittakoon, että sosiaali-
32549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja terveysministeriö ja sosiaalihallitus .tuottivat
32550: olette 12 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-       yhteistyössä yleisradion kanssa v. 1979 tv-
32551: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tietoiskun, jonka sanomana oli sosiaalihuollon,
32552: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      erityisesti huoltoavun tarjoaminen kansalaisille
32553: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjal-       mahdollisissa ongelmatilanteissa.
32554: lisesta kysymyksestä n:o 396:                           On ilmeistä, ettei tehostettu tiedotustoimin-
32555:                                                      takaan poista niitä ongelmia, joita eräiden so-
32556:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        siaalihuoltoon kuuluvien etuuksien käytön koh-
32557:        sosiaaliturvaa ja erityisesti huoltoapua      dalla on ja jotka syntyvät ns. rakenteellisista
32558:        koskevan tiedotuksen parantamiseksi           tekijöistä. Sosiaalihuollon hallintouudistuksen
32559:        niin, että kukaan avun tarpeessa oleva        viipyminen on johtanut kuntien sosiaalitoimis-
32560:        ja siihen oikeutettu ei jättäisi sitä ano-    tojen palvelukyvyn heikkenemiseen. Pulaa on
32561:        matta vain siksi, että häneltä puuttuvat      sekä työvoimasta sinänsä että ammattikoulu-
32562:        oikeat tiedot avunsaantimahdollisuuk-         tuksen saaneista työntekijöistä.
32563:        sista?                                           Kun tehostetulla tiedotustoiminnalla on ke-
32564:                                                      hotettu kansalaisia käyttämään sosiaaliturvaan-
32565:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa, on käytännössä noussut esteeksi palvelure-
32566: vasti seuraavaa:                                     surssien puutteet käytännön tilanteissa.
32567:                                                         Sosiaalihuoltoon kuuluva huoltoapu on yk-
32568:    Sosiaalihuollon valtakunnallisessa tiedotustoi-   sittäisistä avustusmuodoista juuri se, jonka
32569: minnassa on noudatettu seuraavia tavoitteita:        käyttöön kansalaisten kannalta liittyy kaikkein
32570: kansalaisille on aktiivisesti tarjottu palveluja,    eniten ongelmia. On kuitenkin ilmeistä, että
32571: kehotettu niiden käyttöön ja samanaikaisesti         avustuksesta sinänsä tiedetään, mutta että sii-
32572: korostettu sosiaalitoimistojen luonnetta kunnal-     hen turvautumista estävät omalta osaltaan jo
32573: lisina palvelukeskuksina. Sosiaalihuollon hallin-    em. asenteelliset tekijät. Avustus ei järjestel-
32574: to on ollut tietoinen siitä, että asioimista so-     mänä ole kyennyt saavuttamaan sitä luonnetta,
32575: siaalitoimistoissa ei aina koeta samansävyisenä      joka esim. sotilasavustuksella on ja siihen tur-
32576: kuin esim. terveyskeskusten palvelujen käyttä-       vautumista saatetaan vielä pitää häpeällisenä.
32577: mistä. Tämän takia on erityisesti pyritty tiedo-     Kun avustus on rakenteeltaan erittäin pitkälle
32578: tuksen keinoin poistamaan niitä asenteellisia es-    harkinnanvarainen, siitä päättäminen edellyttää
32579: teitä, joita sosiaalihuollon palvelujen käytössä     asiakkaan kohdalla hyvinkin tarkkoja ja yksi-
32580: ja tarjonnassa vielä ilmenee. Käytännön toi-         tyiskohtaisia selvityksiä.
32581: menpiteistä mainittakoon mm. että sosiaalihal-          Hyvin kohdennettukaan tiedotustoiminta ei
32582: lituksen toimesta on esimerkiksi toteutettu          voi poistaa niitä ongelmia, joita nimenomaan
32583: kaikkien läänien alueella paikallista tarvetta       huoltoavun kohdalla on avustuksen rakenteesta
32584: palveleva tiedotuksen peruskoulutus, kuntien         johtuen. Kun kunnat eivät saa valtionosuutta
32585: sosiaalilautakuntien käyttöön on jatkuvasti tar-     huoltoapumenoihin, se on johtanut siihen, että
32586: jottu ilmaiseksi sosiaalihuollon etuuksista ja       huoltoavun taso vaihtelee merkittävästi kun-
32587: palveluista informoivaa esiteaineistoa ja että       nasta toiseen. Huoltoapuasiakkaiden palvelussa
32588: sosiaalilautakuntia on jatkuvasti kehotettu kiin-    heijastuvat luonnollisesti myös kaikki ne teki-
32589: nittämään enemmän huomiota palvelun tarjon-          jät, jotka kuten edellä on mainittu heikentävät
32590: taan tiedotuksen keinoin. Eräänä havainnolli-        sosiaalitoimistojen palvelukykyä sinänsä.
32591:                                               N:o 396                                                3
32592: 
32593:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo pitkään   lä olevien uudistusten toteutuminen poista1st
32594: ollut valmiina sosiaalihuoltoon liittyviä uudis-     myös keskeisimmät niistä ongelmista, joihin ky-
32595: tussuunnitelmia, joiden toteutuminen toisaalta       selyssä on kiinnitetty huomiota.
32596: poistaisi sen jälkeenjääneisyyden, mikä sosiaali-       Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että on
32597: huollon alueella on sen palvelukyvyssä verrattu-     kuitenkin ilmeistä, että sosiaalitiedotuksen osal-
32598: na esim. terveydenhuoltoon. Näihin uudistuk-         ta on vieläkin tehokkaammin etsittävä keinoja
32599: siin sisältyy myös ehdotus huoltoavun muutta-        nimenomaan kunnallisen, ihmistä lähellä olevan
32600: misesta toimeentulotueksi, jonka perustason          tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmän tehos-
32601: valtioneuvosto vuosittain vahvistaisi.               tamiseen. On tärkeätä, että sosiaalihuollon sisäl-
32602:    Vireillä on myös ns. Valtava-projekti, jonka      tämä osa sosiaaliturvaamme on kansalaisten
32603: toteutuminen tarjoaisi voimavaroja nimen-            käytettävissä joustavalla, palveluhenkisellä ta-
32604: omaan sosiaalihuollon palvelukyvyssä olevan          valla.
32605: jälkeenjääneisyyden poistamiseen. Näiden vireil-
32606:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1980.
32607: 
32608:                                                                  Ministeri Katri-Helena Eskelinen
32609: 4                                            1980 vp.
32610: 
32611: 
32612: 
32613: 
32614:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
32615: 
32616:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       social- och hälsovårdsministeriet och socialsty-
32617: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          relsen i samarbete med rundradion år 1979
32618: velse av den 12 juni 1980 tili vederbörande        producerade en infochock i TV angående med-
32619: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-     borgarnas tillgång tili socialvård och speciellt
32620: jande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl.     socialhjälp i eventuella krissituationer.
32621: ställda spörsmå1 nr 396:                              Det är uppenbart att inte ens en intensifie-
32622:                                                    rad informationsverksamhet kan eliminera de
32623:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     problem som är förknippade med vissa för-
32624:        ta för att förbättra informationen om so-   måner inom socialvården och som uppkommer
32625:        cia1skyddet och i synnerhet socia1hjälpen   av s.k. strukturella faktorer. De kommunala
32626:        sålunda, att ingen som är i behov           socialbyråernas serviceförmåga har försvagats
32627:        av och berättigad att få hjälp under-       genom att förvaltningsreformen inom social-
32628:        låter att ansöka därom enbart på grund      vården fördröjts. Det råder brist på både ar-
32629:        av att han saknar den rätta informa-        betskraft som sådan och på yrkesutbildad ar-
32630:        tionen om möjligheterna att erhålla         betskraft.
32631:        hjälp?                                         Då man genom effektiverad information har
32632:                                                    uppmanat medborgarna att använda sig av
32633:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       socialskyddet, har detta i praktiken hindrats
32634: samt anföra följande:                              av de bristfälliga serviceresurserna.
32635:                                                       Av de enskilda understödsformerna inom
32636:    Den riksomfattande informationen om so-         socialvården är socialhjälpen den, vars utnytt-
32637: cia1vården har haft följande målsättning: med-     jande från medborgarens synpunkt är förenat
32638: borgarna har aktivt erbjudits olika service-       med de största problemen. Det är dock uppen-
32639: former och uppmanats att använda dem sam-          bart att man känner tili understödsformen som
32640: tidigt som socialbyråernas karaktär av kommu-      sådan, men att de ovan nämnda attitydsmäs-
32641: nala servicecentra har poängterats. Socialvårds-   siga faktorerna hindrar utnyttjandet. Understö-
32642: förvaltningen har varit medveten om att man        det har som system inte lyckats uppnå den
32643: inte alltid uppfattar besök vid socialbyrån på     ställning som t.ex. militärunderstödet har, och
32644: samma sätt som t.ex. nyttjandet av hälsovårds-     det kan hända att man ännu upplever det som
32645: centralernas tjänster. Man har därför med hjälp    skamligt att anlita socialhjälpen. Då understö-
32646: av information försökt eliminera speciellt de      det tili sin struktur i mycket hög grad är un-
32647: attitydmässiga hinder som ännu förekommer i        derkastat prövning, förutsätter ett beslut
32648: fråga om nyttjande och utbud av tjänster inom      mycket noggranna och detaljerade klientunder-
32649: socialvården. Bland de praktiska åtgärderna        sökningar.
32650: kan bl.a. nämnas att man på socialstyrelsens          Inte ens en välinriktad information kan eli-
32651: initiativ i alla Iän har genomfört en grundut-     minera de problem som p.g.a. understödets
32652: bildning i information för att täcka det lokala    struktur vidlåder i synnerhet socialhjälpen. Då
32653: behovet, kommunernas socialnämnder erbjuds         kommunerna inte erhåller statsandel för social-
32654: hela tiden gratis broschyrer och annat informa-    hjälpskostnaderna, har detta lett tili att social-
32655: tionsmaterial om socialvårdens tjänster och för-   hjälpens nivå varierar betydligt mellan kommu-
32656: måner och socialnämnderna uppmanas hela            nerna. I betjäningen av socialhjälpsklienterna
32657: tiden att genom information fästa större upp-      återspeglas naturligtvis även alla de ovan nämn-
32658: märksamhet vid frågan om utbudet av tjänster.      da faktorer, som är ägnade att försvaga social-
32659: Som ett illustrerande exempel kan nämnas, att      byråernas serviceförmåga.
32660:                                               N:o 396                                             5
32661: 
32662:    Inom social- och hälsovårdsministeriet har       av dessa aktuella reformer skulle eliminera
32663: redan länge funnits färdiga reformplaner för        även de centralaste av de problem som uppta-
32664: socialvården. Förverkligandet av dem skulle eli-    gits i spörsmålet.
32665: minera den efterblivenhet som belastar social-         Social- och hälsovårdsministeriet anser det
32666: vårdens serviceförmåga, om man jämför den           dock vara uppenbart att man, då det gäller
32667: med t.ex. hälsovården. I dessa reformer ingår       informationen om det sociala, ännu aktivare
32668: även ett förslag om att ändra socialhjälpen tili    än tidigare måste söka efter olika sätt att ef-
32669: ett utkomststöd, vars grundnivå årligen skulle      fektivera det kommunala, människonära infor-
32670: fastställas av statsrådet.                          mations-, handlednings- och rådgivningssyste-
32671:    På dagordningen finns även det s.k. Valtava-     met. Det är viktigt att sodalhjälpen, som en
32672: projektet, vars förverkligande skulle erbjuda re-   del av vårt socialskydd, finns tili för medbor-
32673: surser för en eliminering av efterblivenheten       garna på ett smidigt, serviceinriktat sätt.
32674:   socialvårdens serviceförmåga. Förverkligandet
32675:      Helsingfors den 15 september 1980.
32676: 
32677:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682: 088000828C
32683:                                              1980 vp.
32684: 
32685: Kirjallinen kysymys n:o 397.
32686: 
32687: 
32688: 
32689: 
32690:                                  Anna-Liisa Jokinen ym.: Oman auton käyttökorvausten verotta-
32691:                                     misesta.
32692: 
32693: 
32694:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
32695: 
32696:    Eräät viimeaikaiset toimenpiteet, jotka ovat     Tiukentunut tulkinta aiheuttaa ylimääräistä vai-
32697: tähdänneet aikaisemmin käytössä olleiden etui-      vaa niin työntekijälle kuin yrittäjäliekin eikä
32698: suuksien kaventamiseen, ovat suuresti huoles-       tulkinnan muutos myöskään helpota veroviran-
32699: tuttaneet kavennuksen kohteiksi joutuneita.         omaisten työtä.
32700: Varsin tuntuvaa kavennusta aikaisempaan on             Ylipäänsäkin olisi tarpeen kartoittaa ja pun-
32701: merkinnyt oman auton käytön korvausten ve-          nita erilaisten etuuksien verotuskohtelua, jotta
32702: rottamisessa. Monissa työtehtävissä, joissa au-     vältyttäisiin yllättäviltä joitakin ammattiryhmiä
32703: .ton käyttö on välttämätön kuten vartioinnissa,     yllättäenkin kaltoin kohteleviita ratkaisuilta .
32704: sähköasentajan työssä, erilaisissa korjaustöissä,      Niinpä esitämmekin valtioneuvoston asian-
32705: syntyy uuden käytännön takia suuria vaikeuk-        omaisen jäsenen vastattavaksi valtiopäiväjärjes-
32706: sia. Saamani tiedon mukaan ne, jotka joutu-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla seuraavan
32707: vat uusimaan autonsa alle viiden vuoden käy-        kysymyksen:
32708: tön jälkeen, saattavat joutua maksamaan jopa
32709:  10 000 markkaakio jälkiveroa saadusta kilo-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pal-
32710: metrikorvauksesta riippuen.                                kan lisäksi tulevien etujen ja korvaus-
32711:     Vastaavasti hankaluuksia tuottaa ruokailu-             ten verotuksen uudelleen järjestämi-
32712: etuuden verotuksen tiukentuminen niin, että                seksi ja syntyneiden epäkohtien mm.
32713:  sairauspäivältä tai muulta poissaolopäivältä pe-          oman auton käyttöön liittyen oikaise-
32714: ritään saadusta ruokalipusta vero, vaikka työn-            miseksi?
32715:  tekijä olisi maksanutkin siitä verotusarvon.
32716:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
32717: 
32718:          Anna-Liisa Jokinen            Unto Ruotsalainen              Pauli Uitto
32719:          V. J. Rytkönen                                               Pauli Puhakka
32720: 
32721: 
32722: 
32723: 
32724: 0880008569
32725: 2                                            1980 vp.
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 
32730:                         E d u s kun n a n Herra P u he m i e he 11 e.
32731: 
32732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan
32733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työnantajalta oman auton käytöstä saatu kor-
32734: olette 12 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-     vaus voidaan eräissä tapauksissa ottaa huo-
32735: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   mioon satunnaisen myyntivoiton määrää las-
32736: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    kettaessa. Korvaus voidaan ottaa huomioon,
32737: Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     mikäli korvauksen määrä on niin suuri, että
32738: lisesta kysymyksestä n:o 397:                      sen voidaan selvästi katsoa kattavan auton han-
32739:                                                    kintakustannuksia. Pelkästään se seikka, että
32740:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pal-     keskimääräisen kilometrikorvauksen katsottai-
32741:        kan lisäksi tulevien etujen ja korvaus-     siin kattavan hankintakustannuksia, ei riitä ve-
32742:        ten verotuksen uudelleen järjestämi-        rottamiseen, vaan verovelvolliselta hankitta-
32743:        seksi ja syntyneiden epäkohtien mm.         valla selvityksellä on pyrittävä selvittämään to·
32744:        oman auton käyttöön liittyen oikaise-       delliset kustannukset. Jos todelliset kustannuk-
32745:        miseksi?                                    set ylittävät verohallituksen antamien ohjeiden
32746:                                                    mukaiset kustannukset, on todennäköistä, että
32747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        verotettavaksi jää pienempi määrä tai ei ollen-
32748: taen seuraavaa:                                    kaan satunnaista myyntivoittoa.
32749:    Olen selvittänyt samaa aihetta .tämän ja vii-      Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 8 kohdan
32750: me vuoden aikana tehtyihin kirjallisiin kysy-      mukaan työnantajan määräyksestä tehdystä vir-
32751: myksiin (n:ot 304/79, 248/79, 108/80, 140/         ka- tai työmatkasta saadut matkustamiskustan-
32752: 80 ja 187 /80) antamissani vastauksissa seu-       nusten korvaukset eivät ole veronalaista tuloa
32753: raavaan tapaan.                                    sen mukaan kuin verohallitus vuosittain tar-
32754:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 1 mo-       kemmin määrää.
32755: mentin mukaan satunnaisena voittona pidetään          V erovapaisiin matkustamiskustannusten kor-
32756: omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa       vauksiin sisältyy myös korvausta auton arvon
32757: voittoa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai       alentumisen perusteella. Auton arvon alentumi-
32758: vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla       sesta maksettavat korvaukset ovat rinnastetta-
32759: saannolla vastiketta vastaan ja jos irtain omai-   vissa käyttöomaisuuden hankintamenosta myön-
32760: suus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta ly-       nettäviin poistoihin. Jos auton arvon alentumi-
32761: hyemmän ajan. Satunnaisen myyntivoiton suu-        sen perusteella saatua korvausta ei otettaisi
32762: ruus lasketaan pykälän 2 momentin mukaan si-       huomioon satunnaista myyntivoittoa lasket-
32763: ten, että omaisuuden luovutushinnasta vähen-       taessa, verovelvollinen, joka myy tai vaihtaa
32764: netään omaisuuden hankintamenon poistamat-         autonsa, olisi huomattavasti paremmassa ase-
32765: ta oleva osa ja voiton hankkimisesta olleet        massa kuin sellainen verovelvollinen, jonka vä-
32766: menot.                                             hennyskelpoiseksi hankintamenoksi katsotaan
32767:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o         TVL 21 §:n 2 momentin mukaan hankinta-
32768: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen        menon poistamatta oleva osa. Verotuksen yh-
32769: oli saanut työnantajaltaan korvausta oman au-      denvertaisuusperiaate edellyttää, että auton ar-
32770: ton käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin,     von alentumisen perusteella saadut kilometri-
32771: korvaukset oli, siltä osin kuin niitä oli mak-     korvaukset otetaan huomioon satunnaista
32772: settu auton arvon alentumisesta, otettava huo-     myyntivoittoa laskettaessa.
32773: mioon verovelvollisen auton myynnistä saamaa          Tulo- ja varallisuusverolaki ilmaisee sen jo
32774: satunnaista myyntivoittoa laskettaessa (vero-      aikaisemmassa lainsäädännössä omaksutun oi-
32775: vuosi 1971) .                                      keusperiaatteen, että ns. palautuvat poistot
32776:                                              N:o 397                                               3
32777: 
32778: ovat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, JOis-   taja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa käytyjen
32779: sa ne sisältyvät veronalaiseen satunnaiseen         keskustelujen pohjalta ja niissä on yksinkertais-
32780: myyntivoittoon. Kun auton arvon alentumises-        tettu 'sekä menettelyä että aikaisemmin an-
32781: ta maksettavat korvaukset ovat rinnastettavis-      nettuja ohjeita. Näiden ohjeiden mukaan "jot-
32782: sa käyttöomaisuuden hankintamenosta myön-           ta palkansaajat olisivat verotuksellisesti samas-
32783: nettäviin poistoihin, ei ole aihetta ryhtyä eril-   sa asemassa riippumatta siitä, saavatko he ate-
32784: lisiin toimenpiteisiin lakiin sisältyvän mainitun   rian työpaikkaruokalassa vai käyttävätkö ruo-
32785: oikeussäännöksen muuttamiseksi tältä osin.          kailulipukkeita, on vuosiloman, äitiysloman ja
32786:    Viime elokuussa työnsä päättänyt yritysvero-     pitempiaikaisten sairaslomien (esim. yhtäjak-
32787: tustoimikunta on selvittänyt mm. realisoitu-        soisesti yli kaksi viikkoa kestävien) ajalta an-
32788: neen arvonnousun verottamista. Toimikunta on        nettujen ruokailulipukkeiden k0ko arvo vähen-
32789: ehdottanut myyntivoittoverotuksen kehittämis-       nettynä palkansaajan työnantajalle lipukkeesta
32790: tä siten, että myyntivoittojen v,eronalaisuutta     mahdollisesti maksamalla määrällä katsottava
32791: laajennettaisiin lähinnä pitkän ajan omistetun      palkaksi, mikäli lipukkeita ei palauteta työn-
32792: omaisuuden osalta, mutta myös vähennettäisiin       antajalle tai vastaavaa määrää lipukkeita vä-
32793: jyrkistä omistusarkaedellytyksistä johtuvaa ve-     hennetä saman kalenterivuoden seuraavalle
32794: rojärjestelmän jäykkyyttä. Luovutusvoiton ve-       palkkajaksolle annettavasta määrästä. Enintään
32795: rotuksen uudistamiseen ja sitä koskevien laki-      viikon mittaisten erillisten vuosilomajaksojen
32796: esitysten antamiseen tullaan ottamaan kantaa        osalta voidaan oikaisu tehdä yhdellä kertaa ko-
32797: sen jälkeen kun toimikunnan mietintöön on           ko kalenterivuoden osalta sen kalenterivuoden
32798: saatu lausunnot.                                    aikana, jona lipukkeet ovat jääneet käyttämät-
32799:     Ruokailuetuuden verotuksen tiukentamisen        tä. Lyhytaikaisten sairaslomien ja muiden yk-
32800: osalta olen kansanedustaja Melinin kirjalliseen     sittäisten poissaolopäivien johdosta ei oikaisua
32801: kysymykseen n:o 89/1980 antamassani vas-            ole tarpeen tehdä."
32802: tauksessa viitannut verohallituksen asiasta an-        Ohjeilla on pyritty asettamaan työntekijät
32803:  tamiin yleisohjeisiin. Näitä ohjeita on sittem-    verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan riip-
32804: min täsmennetty sekä verotoimistoille annetta-      pumatta siitä, saavatko he aterian työpaikka-
32805: villa yksityiskohtaisemmilla ohjeilla (3. 4. 1980   ruokalassa vai järjestetäänkö heidän aterioin-
32806: n:o 2.362/33/80) että työnantajille tarkoite-       tinsa työpäivinä ruokailulipuketta käyttäen.
32807: tulla verohallituksen tiedotteella "ennakkope-      Koska asia lain mukaan kuuluu verohallituk-
32808: rintä 2/1980". Nämä ohjeet on verohallituk-         sen toimivaltaan, ei siihen ole mahdollista
32809: sesta saadun tiedon mukaan laadittu työnan-         puuttua enemmälti.
32810:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1980.
32811: 
32812:                                                                      Ministeri Pirkko Työläjärvi
32813: 4                                             1980 vp.
32814: 
32815: 
32816: 
32817: 
32818:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32819: 
32820:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        givaten föt användning av egen bil i vissa fall
32821: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        beaktas vid betäknande av beloppet av tillfäl-
32822: se av den 12 juni 1980 till vederbörande med-       lig fötsäljningsvinst. Etsättningen kan beaktas
32823: lem av statsrådet Öv·ersänt avskrift av följande    om etsättningens belopp ät så stott att det kan
32824: av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen m. fl. ställ-     anses klatt tiicka en del av anskaffningskost-
32825: da spörsmål nr 397:                                 naderna föt bilen. Enbatt det faktum att
32826:                                                     genomsnittlig kilometetetsättning skulle anses
32827:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        täcka anskaffningskostnaderna ät inte tilltäck-
32828:        omorganisering av beskattningen av för-      ligt för beskattning, utan man måste genom en
32829:        måner och ersättningar, som utgår ut-        uttedning som inbegäts av den skattskyldige
32830:        över lön, och för rättelse av uppkomna       fötsöka utteda de vetkliga kostnadetna. Om
32831:        missförhållanden bl.a. i anslutning till     de vetkliga kostnaderna överstiget kostnadetna
32832:        användningen av egen bil?                    i enlighet med skattestyre1sens anvisningat är
32833:                                                     det sannolikt att ett mindre belopp, ellet even-
32834:    Såsom svar på detta spörsmål får jag. vörd-      tuellt ingen tillfällig fötsäljningsvinst alls, skall
32835: samt anföra följande:                               beskattas.
32836:    Under detta och senaste år har jag i mina           Enligt 22 § 8 punkten lagen om skatt på
32837: svar på skriftliga spörsmål (nr 304/79, 248/        inkomst och fötmögenhet är resekostnadsersätt-
32838: 79, 108/80, 140/80 och 187 /80) utrett samma        ning för tjänste- ellet arbetslCesa som gjotts på
32839: ämne på följande sätt.                              atbetsgivatens order inte skattepliktig inkomst,
32840:    Enligt 21 § 1 mom. lagen om skatt på in-         i enlighet med vad skattestytelsen åtligen nät-
32841: komst och förmögenhet anses såsom tillfällig        mate bestämmet.
32842: vinst sådan vinst som uppkommit genom till-             I de skattefria färdkostnadsersättningatna in-
32843: fällig överlåtelse av egendom, om egendomen         gåt också etsättning på gtundval av minskning
32844: förvärvats genom köp ellet byte eller genom         av bilens värde. Ersättningarna för bilens ned-
32845: annat med dem jämförligt fång mot vederlag          satta värde kan jämföras med avskrivningat
32846: och lös egendom har varit i överlåtarens ägo        som beviljas på anskaffningar av anläggnings-
32847: kortare tid än 5 år. Storleken av tillfällig för-   tillgångat. Om den ersättning som erhållits för
32848: säljningsvinst beräknas i enlighet med 2 mom.       bilens nedsatta värde inte beaktades vid betäk-
32849: så, att från egendomens överlåtelsepris avdras      nandet av tillfällig fötsäljningsvinst, skulle en
32850: den oavskrivna delen av egendomens anskaff-         skattskyldig som säljer eller byter sin bil vara
32851: ningsutgift och utgifterna för vinstens för-        i en avsevärt bättte ställning än en sådan
32852: värvande.                                           skattskyldig, för viiken den icke avskrivna
32853:    I rättspraxis (HFD 21. 10. 1975 nr 4034)         delen av anskaffningsutgiften i enlighet med
32854: har det ansetts, att då en skattskyldig av sin      21 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst och
32855: arbetsgivare erhållit ersättning för användning     förmögenhet anses utgöra den avdragbara an-
32856: av egen bil för körningar, föranledda av arbe-      skaffningsutgiften. Principen om att beskatt-
32857: tet, ersättningarna, till den del de erlagts för    ningen skall vara lika för alla förutsätter att de
32858: minskning av bilens värde, borde beaktas vid        kilometerersättningar som ethållits på grund av
32859: beräknandet av de tillfälliga försäljningsvinst     minskningen av bilens värde beaktas vid beräk-
32860: som den skattskyldige erhöll vid fötsäljning av     nandet av tillfällig försäljningsvins.t.
32861: bilen (skatteåret 1971).                               Lagen om skatt på inkomst och förmögen-
32862:    Enligt de anvisningar skattestyrelsen utfät-     het ger uttryck för den rättsprincip som om-
32863: dat kan den etsättning som ethållits av atbets-     fattats redan i tidigare lagstiftning och enligt
32864:                                              N:o 397                                                 5
32865: 
32866: viiken avskrivningar som restitueras är skatte-     skattestyrelsen har dessa anv1smngar uppgjorts
32867: pliktig inkomst i de fall, då de ingår i skatte-    på basen av diskussioner med arbetsgivar- och
32868: pliktig tillfällig försäljningsvinst. Då ersätt-    arbetstagarorganisationer och de förenklar dels
32869: ningar för en bils nedsatta värde är att jäm-       själva proceduren och dels de tidigare utfärda-
32870: föra med avskrivningar som beviljas på an-          de anvisningarna. Enligt de nya anvisningarna
32871: skaffningsutgiften för anläggningstiligångar,       skall "för att löntagarna skulle i beskattnings-
32872: finns det inte anledning att vidta särskilda åt-    hänseende vara i samma ställning oberoende av
32873: gärder i syfte att ändra den nämnda rättsregel      om dessa får måltiden på arbetsplatsen ellet
32874: som ingår i lagen tili denna del.                   om de använder matkuponger, hela värdet på
32875:     Företagsbeskattningskommissionen, som slut-     matkuponger ,som givits för semester, moder-
32876: förde sitt arbete i augusti, har bl.a. utrett be-   skapsledighet och längre sjukledigheter (t .ex.
32877: skattningen av realiserad värdestegring. Kom-       ledigheter som varat över två veckor) , minska-
32878: missionen har föreslagit att beskattningen av       de med det belopp som löntagaren eventuellt
32879: fövsäljningsvinst skall utvecklas så, att skatt-    betalar tili arbetsgivaren för kupongen, betrak-
32880: skyldigheten för försäljningsvinster skall utvid-   tas såsom lön, om kupongerna inte ges tilihaka
32881: gas närmast i fråga om egendom som man be-          tili arbetsgivaren eller motsvarande antal ku-
32882: suttit en längre .tid, men att även osmidigheten    ponger avräknas från antalet som utdelas för
32883: p.g.a. stränga villkor om besittningstiden skall    följande löneperiod under samma 'kalenderår.
32884: minskas. Man kommer att ta ställning tili en        För separata, högst en vecka långa ·semester-
32885: reformering av beskattningen av försäljnings-       perioders del kan rättelsen göras på en gång
32886: vinst och tili avlåtande av propositioner i         för hela kalenderårets vidkommande under det
32887: saken efter det att utlåtanden om kommitte-         kalenderår, under vilket kupongerna inte kun-
32888: betänkandet inhämtats.                              nat utnyttjas. Vad kortvariga sjukledigheter
32889:     Angående den skärpta beskattningen av mål-      och andra enstaka frånvarodagar beträffar är
32890:  tidsförmån har jag i mitt svar på av riksdags-     det inte ~skäl att företa rättelse."
32891: man Melin ställda skriftliga spörsmål (nr 89/           Direktiven syftar tili att ställa arbetstagarna
32892:  1980) hänvisat tili de av skattestyrelsen ut-      i ett likvärdigt läge beträffande beskattningen,
32893: färdade anvisningarna. Dessa anvisningar har        oberoende av om de äter i personalmatsal ellet
32894:  sedermera preciserats både genom mera detal-       om deras måltider under arbetsdagar ordnas
32895: jerade anvisningar för skattebyråerna (3. 4.        med användande av matkuponger. Då saken
32896:  1980 nr 2362/33/80) och skattestyrelsens           enligt lagen hör tili skattestyrelsens befogen-
32897: broschyr "förskottsuppbörden 2/1980" som är         het, föreligger inte möjlighet tili vidare ingri-
32898:  avsedd för arbetsgivarna. Enligt uppgift från      pande däri.
32899:       Helsingfors den 24 september 1980.
32900: 
32901:                                                                        Minister Pirkko Työläjärvi
32902: 
32903: 
32904: 
32905: 
32906: 0880008569
32907:                                              1980 vp.
32908: 
32909: :irjallinen kysymys n:o 398.
32910: 
32911: 
32912: 
32913: 
32914:                                  Paakkinen ym.: Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen rakennus-
32915:                                     töiden aloittamisesta.
32916: 
32917: 
32918:                        E d uskunn an        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
32919: 
32920:     Uudenmaan kehitysvammapiirin kuntainlii-           Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksel-
32921:  on hanke, Kaunismäen opetus- ja työkeskus          lään (11.3. 1976 nro 617/57/76) hyväksynyt
32922:  l.läntsälässä, on odottanut lupaa rakennustöiden   Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen ·toiminnan
32923: 1loittamiseen ensi vuonna tasan 10 vuotta.          aloittamisen väliaikaisissa vuokratiloissa.
32924:     Tutkimusten perusteella on Uudenmaan eri-          Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen raken-
32925:  yishuoltopiirissä kehitysvammaisia yhteensä        nuspiirustuksia ja paikkalukua on vuoden 1971
32926:  win 3 300. Näistä kehitysvammaisista asuu          jälkeen muuteltu useampaan kertaan. Viimei-
32927:  aitoshuollossa noin 900, asuntoloissa 100, per-    nen valtion viranomaisten kanssa tehty suun-
32928: lehuollossa 120 ja muussa huoltolaitoksessa         nitelma lähetettiin Uudenmaan lääninhallituk-
32929: 10in 470.                                           selle lokakuussa 1979. Kaiken piti olla valmis-
32930:     Tutkimusten mukaan laitoshuollon ulkopuo-       ta rakennustöiden aloittamiseksi kesällä 1980.
32931:  ella asuvista aikuisikäisistä kehitysvammaisista   Tarvittavia valtion viranomaisten päätöksiä ei
32932: 1oin 75-80 prosenttia eli noin 1 100 kehitys-       kuitenkaan ole saatu ja hankkeen eteneminen
32933: rammaista asuu omassa lapsuudenkodissaan.           tuntuu jälleen pysähtyneen. Kuitenkin opetus-
32934: (un näiden kehitysvammaisten vanhemmat van-         ja työkeskuksen rakentaminen on mainittu val-
32935: 1enevat, he eivät enää pysty pitämään kehitys-      tioneuvoston hyväksymässä valtakunnallisessa
32936: mmmaista lastaan kotona, ja näiden ihmisten         suunnitelmassa kehitysvammaisten erityishuol-
32937: 1inoa mahdollinen sijoitus tulee sen jälkeen ole-   lon järjestämisestä vuosina 1981-85 ja val-
32938: maan laitoshoito, ellei tätä tilannetta ennakoi-    tion viranomaisten taloussuunnitelmissa val-
32939: h. Lisäksi on muistettava, että vain lapsi asuu     tionosuus hankkeelle on varattu vuosille
32940: 1ormaalisti vanhempiensa luona ja muuttaa           1980-83.
32941: sieltä aikuistuessaan omaan asuntoon. Myös ai-         Kaunismäen opetu~- ja työkeskuksen ohjeei-
32942: kuisella kehitysvammaisella tulee olla oikeus       linen paikkaluku on 60 ja sen tehtävänä on yli
32943: omaan asuntoon. Usein on myös kohtuutonta           16-vuotiaiden kehitysvammaisten
32944: olettaa, että vanhemmat huoltaisivat koko elin-        - asumisvalmennus, jotta he voivat siir-
32945: ikänsä aikuista kehitysvammaista kotona. Es-        tyä itsenäiseen tai osittain valvottuun asumi-
32946: tääkseen jo osittain itsenäistyneiden laitoshuol-   seen koti- tai työseudulleen
32947: lon ulkopuolella asuvien kehitysvammaisten si-         - työhön valmennus tavoitteena työnteko
32948: joittamista laitoksiin Uudenmaan kehitysvam-        joko avoimilla työmarkkinoilla tai suojatyössä
32949: mapiirin kuntainliiton suunnitelmissa on vuo-          - vapaa-aikatoimintojen käytön opettami-
32950: desta 1971 lähtien ollut Kaunismäen opetus- ja      nen normaalissa ympäristössä.
32951: työkeskuksen rakentaminen.                             Laitoshuollon ulkopuolella asuvista kehitys-
32952:     Kaunismäen opetus- ja työkeskusta koskevat      vammaisista on tällä hetkellä noin 540 kehitys-
32953: aikaisemmat päätökset on tehty seuraavasti:         vammaista ilman tarvitsemaansa opetusta ja
32954:     Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen perusta-     kuntoutusta Uudellamaalla. Lisäksi on todet-
32955: ruislupa on myönnetty 5. 5. 1971 (nro 112/          tava, että Uusimaa on voimakkaasti väestölli-
32956: 57/71 sosiaali- ja terveysministeriö).              sesti kasvavaa seutua. On arvioitu, että pel-
32957:     Perustaruissuunnitelma on vahvistettu 5. 12.    kästään muuttoliikkeen mukana Uudellemaalle
32958: 1972 (nro 6601/57/72 sosiaali- ja terveys-          muuttaa vuosittain noin 30 kehitysvammaista
32959: ministeriö) .                                       ihmistä.
32960: 
32961: 088000827B
32962: 2                                             1980 vp.
32963: 
32964:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-       koskettava Uudenmaan kehitysvamm
32965: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-            piirin hanke, Kaunismäen opetus- J
32966: me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen             työkeskus, voitaisiin rakennustöide
32967: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:              osalta saattaa alkuun kuluvana vuonn
32968:                                                          suunnitelmien mukaisesti, ja
32969:           Onko Hallitus tietoinen tämän kehi-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aiko
32970:        tysvammahuollolk tärkeän hankkeen                 ryhtyä yleensä nopeuttaakseen vastat
32971:        jatkuvasta siirtymisestä, ja jos on,              vien rakennushankkeiden hidasta ja m<
32972:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nimutkaista etenemistä valtion virat
32973:        ryhtyä, jotta Uudenmaan kehitysvam-               omaisten käsittelyssä?
32974:        maisia ja heidän perheitään läheisesti
32975:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1980.
32976: 
32977:          Saata-Maria Paakkinen          Kaarina Suonio             Arrna"Liisa Hyvönen
32978:          Kaj Bärlund                    Terhi Nieminen-Mäkynen     Irma Rihtniemi-Koski
32979:          Pauli Uitto                    Tarja Halonen              Matti Hakala
32980:                                         Seija Karkinen
32981:                                                N:o '39.8                                              3
32982: 
32983: 
32984: 
32985: 
32986:                         E du skun n an        H erra       P u h e m i e h e II e.
32987: 
32988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Perustamissuunnitelman hyväksymisen jäl-
32989: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keen kuntainliiton ja valtion viranomaisten vä-
32990: olette 12 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-        lillä on käyty neuvotteluja hankkeen tarkoituk-
32991: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      senmukaisesta toteuttamistavasta. Yhtenä kes-
32992: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       keisena tavoitteena oli tällöin päästä mahdolli-
32993: Paakkisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       simman avohuoltomaiseen ratkaisuun ottaen
32994: symyksestä n:o 398:                                   huomioon Uudenmaan suhteellisen suuren lai-
32995:                                                       tospaikkojen määrän ja sen, että · samanaikai-
32996:           Onko Hallitus tietoinen tämän kehi-         sesti rakennettiin uusia laitospaikkoja Killin-
32997:        tysvammahuoliolle tärkeän hankkeen             mäen keskuslaitokseen.
32998:        jatkuvasta siirtymisestä, ja jos on,               Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen toteut-
32999:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tamistapaa harkittaessa päädyttiin siihen, että
33000:        ryhtyä, jotta Uudenmaan kehitysvam-            hankkeeseen aikaisemmin kuuluneesta vam-
33001:        maisia ja heidän perheitään läheisesti         maisten asuntoloiden rakentamisesta luovutaan.
33002:        koskettava Uudenmaan kehitysvamma-             Sen sijaan hankitaan va1Ilmaisille asuntoja nor-
33003:        piirin hanke, Kaunismäen opetus- ja            maalin asuntotuotannon piiristä• Lisäksi pää-
33004:        työkeskus, voitaisiin rakennustöiden           dyttiin siihen, että Kaunismäen opetus- ja työ-
33005:        osalta saattaa alkuun kuluvana vuonna          keskuksen palveluja voivat käyttää myös van-
33006:        suunnitelmien mukaisesti, ja                   hempiensa kodeissa asuvat vammaiset päivä-
33007:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        huol topal veluina
33008:        ryhtyä yleensä nopeuttaakseen vastaa-              Hankkeen toiminnallisen sisällön osittain
33009:        vien rakennushankkeiden hidasta ja mo-         muututtua avohuoltokeskeisemmäksi sosiaali-
33010:        nimutkaista etenemistä valtion viran-          ja terveysministeriö hyväksyi 11. 3. 1976 ope-
33011:        omaisten käsittelyssä?                         tus- ja työkeskuksen pemstamisohjelman 15
33012:                                                       paikan osalta väliaikaisissa vuokratiloissa. Työ-
33013:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osasto aloitti toimintansa yhteisissä tiloissa
33014: taen seuraavaa:                                       Mäntsälän päivähuoltolan kanssa.
33015:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 5. 5. 1971           Asunnoiksi hankittiin vuokratiloja niin, että
33016: myöntänyt Kaunismäen opetus- ja työkeskuk-            Mäntsälässä voi asua kymmenen ja Hyvinkäällä
33017: selle perustamisluvan. Sen hetkisten suunnitel-       viisi vammaista. Lisäksi sosiaalihallitus esitti
33018: mien mukaan hanke oli tarkoitus toteuttaa             24. 10. 1979 asuntolapaikkojen lisäämistä yh-
33019: 160-paikkaisena laitosmaisena yksikkönä. Pe-          deksällä siten, että Mäntsälän kirkonkylästä os-
33020: rustamisluvan mukaan ensivaiheessa laitokseen         tetaan tarkoitusta varten omakotitalo. Kun ny-
33021: rakennettaisiin 120 paikkaa. Kuntainliitto oli        kyisten suunnitelmien mukaan asuntoja tullaan
33022: hakemuksessaan 18. 11. 1970 pyytänyt perusta-         tarvitsemaan 60 Kaunismäen opetus- ja työkes-
33023: mislupaa 200-paikkaiselle vajaamielislaitokselle.     kuksen asiakkaalle, tarvitaan vielä asuntoja 36
33024:    Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi 5. 12.   henkilölle. Tarkoituksena on, että puuttuvatkin
33025: 1972 hyväksynyt hankkeen pemstamissuunni-             asunnot tullaan hankkimaan kaikki normaalin
33026: telman 120-paikkaisena opetus- ja työtilojen,         asuntotuotannon piiristä, jolloin erillisten asun-
33027: toimintakeskuksen, koulutettavien asuntojen           toJoiden rakentamisesta voidaan luopua.
33028: sekä hallinto- ja taloustilojen osalta. Sen sijaan        Edellä olevan mukaisesti rakennettaviksi tu-
33029: henkilökunnan asuntojen osalta päätöksentekoa         levat Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen hal-
33030: siirrettiin myöhempään ajankohtaan, kunnes on         linto- ja toimintatilat sekä opetus- ja työtilat.
33031: selvitetty henkilökunnan mahdollisuudet saada         Tältä osin Uudenmaan kehitysvammapiirin
33032:  asuntoja Mäntsälän alueelta.                         kuntainliitto on esittänyt 19. 12. 1979 toteutta-
33033: 4                                             1980 vp.
33034: 
33035: misohjelman Uudenmaan lääninhallitukselle lau-       huollon palveluja täydentäväksi toimintakes-
33036: suntoa varten. Saatuaan asiasta lääninhallituk-      kukseksi.
33037: sen lausunnon ja kuntainliiton lisäselvityksen           Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen suun-
33038: 1. 2. 1980 sosiaalihallitus lähetti toteuttamis-     nittelu on kestänyt poikkeuksellisen pitkän
33039: dhjelman 15. 2. 1980 rakennushallitukselle kun-      ajan. Tähän on ollut syynä mm. se, että hank-
33040: tien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja        keen valmistelu on tapahtunut sekä vajaamielis-
33041: -avustuksista annetun asetuksen 5 §:n mukaista       lain että kehitysvammaisten erityishuollosta an-
33042: tarkastusta varten. Rakennushallitus valmistelee     netun lain aikana, jolloin suunnitelman käsit-
33043: asiasta parhaillaan lausuntoaan.                     telyä on jouduttu jatkamaan osittain muuttu-
33044:    Kun sosiaalihallitus saa rakennushallitukselta    neiden säännösten pohjalta. Lisäksi Kaunismäen
33045: pyytämänsä lausunnon, tekee se hankkeen to-          opetus- ja työkeskuksen toiminnallinen sisältö
33046: teuttamisohjelman hyväksymistä ja perustamis-        on kehittynyt koko suunnitteluprosessin ajan,
33047: kustannusten valtionosuuden suorittamista kos-       mikä on ollut omiaan vaikeuttamaan ja hidasta-
33048: kevat esitykset sosiaali- ja terveysministeriölle.   maan päätöksentekoa.
33049: Kehitysvammahuollon valtakunnallisten suunni-           Yleisesti ottaen vastaavien rakennushankkei-
33050: telmien puitteissa valtionosuutta rakennushank-      den suunnittelu ja toteuttaminen voidaan saat-
33051: keen perustamiskustannuksiin on varauduttu           taa päätökseen huomattavasti lyhyemmän ajan
33052: suorittamaan vuodesta 1980 alkaen niin, että         kuluessa. Kehitysvammaisten erityishuollosta
33053: kohteen valtionosuus tulisi loppuun suoritetuk-      annetun lain mukanaan tuomat viisivuotissuun-
33054: si vuoden 1983 määrärahasta.                         nitelmat ovat omalta osaltaan vakiinnuttaneet
33055:    Parhaillaan valtionviranomaisten käsiteltävä-     hankkeiden rakennus- ja rahoitussuunnittelua.
33056: nä olevan Kaunismäen opetus- ja työkeskuksen         Mikäli hankkeen suunnittelija, rakennuttaja ja
33057: toteuttamisohjelman mukaan yksikön ohjeeili-         valtion asianomaiset viranomaiset ovat yksimie-
33058: nen paikkaluku on 60. Tämän lisäksi opetus-          lisiä laitoksen toiminnallisista tavoitteista ja
33059: ja työkeskus voi antaa palveluja 40 kotonaan         rakennusteknillisestä toteutustavasta, perusta-
33060: asuvalle kehitysvammaiselle, jolloin tilat tulee     missuunnitelman ja toteuttamisohjelman laati-
33061: mitoittaa 100 asiakasta varten. Hankkeen suun-       minen ja hyv.äksyttäminen ei sosiaali- ja terveys-
33062: nitteluvaiheen aikana yksikön koko on siten          ministeriön käsityksen mukaan vie nykyisin
33063: huomattavasti pienentynyt ja sen toiminta-aja-       kohtuuttoman pitkää aikaa.
33064: tus on muuttunut laitosmaisesta yksiköstä avo-
33065:      H;elsingissä 17 päivänä syyskuuta 1980.
33066: 
33067:                                                                 Ministeri Katri-Helena Eskelinen
33068:                                             N:o 398                                                5
33069: 
33070: 
33071: 
33072: 
33073:                           T i II R i k s d a g e n s He r r   T a 1 m a n.
33074: 
33075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       verksamhetscenter, bostäder för studerandena
33076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       samt förvaltnings- och ekonomiutrymmena. Vad
33077: se av den 12 juni 1980 tili vederbörande med-      personalens bostäder beträffar uppsköts be-
33078: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    sluten däremot tili en senare tidpunkt, tills
33079: av riksdagsledamot Paakkinen m.fl. underteck-      man utrett personalens möjligheter att få bo-
33080: nade spörsmål nr 398:                              städer i Mäntsäläområdet.
33081:                                                        Efter det planen för inrättande av anstalten
33082:           Är Regeringen medveten om den            godkänts har förhandlingar förts mellan kom-
33083:        fortgående framflyttningen av detta         munalförbundet och statens myndigheter om
33084:        projekt, som är viktigt med tanke på        ett ändamålsenligt sätt att genomföra projektet.
33085:        specialomsotgerna om utvecklingsstörda,     Ett av de centrala målen var härvid att få tili
33086:        och om så är fallet,                        stånd en lösning viiken så långt som möjligt
33087:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          skulle vara av typen öppen vård, med be-
33088:        vidta för att projektet angående Ny-        aktande av det relativt stora antalet anstalts-
33089:        lands special'omsorgsdistr1kt, Kaunismäki   platser i Nyland och den omständigheten, att
33090:        underv1snings- och arbetscenter, som        nya anstaltsplatser samtidigt inrättades vid
33091:        nära berör de utvecklingsstörda i Ny-       Killinmäki centralanstalt.
33092:        land och deras familjer, vad byggnads-          Vid övervägandet av det sätt på vilket Kau-
33093:         arbetena beträffar planenligt kan in-      nismäki undervisnings- och arbetscenter skulle
33094:        ledas under innevarande år, och             förverkligas beslöt man sig för att frångå den
33095:           vilka åtgärder ämnar Regeringen          tili projektet tidigare anslutna planen angående
33096:        vidta för att i allmänhet påskynda de       uppförande av internat för utvecklingsstörda.
33097:        statliga myndigheternas långsamma och       Däremot anskaffas bostäder för de utveoklings-
33098:        invecklade behandling av motsvarande        störda inom ramen för den normala bostadspro-
33099:         byggnadsprojekt?                           duktionen. Därj.ämte beslöt man att de tjänster
33100:                                                    som Kaunismäki undervisnings- och arbetscen-
33101:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ter tillhandahåller kan utnyttjas också av ut-
33102: samt anföra följande:                              vecklingsstörda som bor i sina föräldrahem i
33103:    Social- och hälsovårdsministeriet beviljade     form av dagvårdsservice.
33104: 5. 5. 1971 tillstånd för inrättande av Kaunis-         Efter det projektet i fråga om sitt funktions-
33105: mäki undervisnings- och arbetscenter. Enligt       mässiga innehåll delvis ändrats så, att det i
33106: de då aktuella planerna var avsikten att pro-      högre grad är inriktat på öppen vård godkände
33107: jektet skulle genomföras som en enhet av           social- och hälsovårdsministeriet 11. 3. 197 6
33108: anstaiustyp med 160 platser. Enligt det ifråga-    inrättandet av 15 av det planerade undervis-
33109: varande tillståndet skulle 120 platser inrättas    nings- och arbetscentrets platser i tillfälliga
33110: vid anstalten i det första skedet. Kommunalför-    hyrda utrymmen. Arbetsavdelningen inledde
33111: bundet hade i sin ansökan 18. 11. 1970 anhållit    tillsammans med Mäntsälä dagvårdhem verk-
33112: om tillstånd för inrättande av en anstalt för      samheten i gemensamma utrymmen. Som bo-
33113: psykiskt efterblivna, som omfattade 200 plat-      städer anskaffades hyrda utrymmen på så sätt,
33114: s·er.                                              att tio utvecklingsstörda kan bo i Mäntsälä
33115:    Social- och hälsovårdsministeriet godkände      och fem i Hyvinge. Dessutom föreslog social-
33116: dessutom 5. 12. 1972, med tanke på att pro-        styrelsen 24. 10. 1979 att internatplatserna
33117: jektet skulle omfatta 120 platser, planeringen     skulle ökas med nio så, att ett egnahemshus i
33118: av undervisnings- och arbetsutrymmena, ett         Mäntsälä anskaffas för ändamålet. Då det en-
33119: 088000827B
33120: 6
33121: 
33122: ligt de nuvarande planerna kommer att finnas        platsantalet vid enheten 60. Därjämte kan
33123: behov av 60 bostäder ror klienterna vid Kaunis-     undervisnings- och arbetscentret ge service åt
33124: mäki undervisnings- och arbetscenter, behövs        40 utvecklingsstörda som bor i sina hem,
33125: ytterligare bostäder för 36 personer. Avsikten      varvid utrymmena bör dimensioneras för 100
33126: är att också alla de bostäder som ännu fattas       klienter. Under tiden för projektets planerings-
33127: skalla anskaffas inom ramen för den normala         skede har enhetens storlek sålunda minskat be-
33128: bostadsproduktionen, varvid man kan avstå           tydlligt, och dess verksamhetside har ändrats
33129: från att bygga särskilda internat.                  från att ha gällt en enhet av anstaltstyp till
33130:     I enlighet med det ovan anförda gäller          ett verksamhetscenter som kompletterar den
33131: byggnadsplanerna förvaltnings- och verksam-         öppna vårdens tjänster.
33132: hetsutrymmena samt undervisnings- och arbets-           Planeringen av Kaunismäki undervisnings-
33133: utrymmena vid Kaunismäki undervisnings- och         och arbetscenter har räckt osedvanligt länge.
33134: arbetscenter. Kommunalförbundet för Nylands         Orsaken tili detta har varit bl.a. det, att pro-
33135: specialomsorgsdistrikt . har beträffande detta      jektets beredning skett såväl under den tid
33136: 19. 12. 1979 tillställt länsstyrelsen i Nylands     som lagen om psykiskt efterblivna som under
33137: 1än ett program för projektets genomf>örande        den tid lagen angående specialomsorger om ut-
33138: i och för utlåtande. Efter att 1. 2. 1980 ha        vecklingsstörda varit gällande, varvid det har
33139: erhållit länsstyrelsens utlåtande och kommunal-     varit nödvändigt att fortsätta behandlingen av
33140: förbundets tilläggsutredning översände social-      planen på grundvalen av delvis ändrade stad-
33141: styrelsen 15. 2. 1980 det ifrågavarande pro-        ganden. Dessutom har Kaunismäki undervis-
33142: grammet tili byggnadsstyrelsen för i .5 § för-      nings- och arbetscenter i funktionsmässigt av-
33143: ordningen om statsandelar och -understöd åt         seende utvecklats under hela den tid planerings-
33144: kommuner och kommunalförbund avsedd                 processen . pågått, vilket varit ägnat försvåra
33145: granskning. Byggnadsstyrelsen bereder som           och fördröja beslutsfattandet.
33146: bäst ett utlåtande i ärendet.                         · Allmänt taget kan planeringen och förverk-
33147:    Då socialstyrelsen erhåller byggnadsstyrelsens   ligandet av motsvarande byggnadsprojekt slut-
33148: utlåtande kommer den att göra framställningar       föras inom förloppet av en betydligt kortare
33149: tili social- och hälsovårdsministeriet om god-      tid. De femårsplaner lagen angående special-
33150: kännande av programmet för projektets genom-        omsorger om utvecklingsstörda fört med sig
33151: förande och om utgivande av statsandelar för        har för sin del stabiliserat projektens byggnads-
33152: anläggningskostnader. Man har inom ramen för        och finansieringsplanering. Såvida projektets
33153: de riksomfattande planerna för omsorgerna om        planerare, byggherren och statens vederbö-
33154: utvecklingsstörda berett sig för att utge stats-    ,rande myndigheter är ense om de funktions-
33155: andel för byggnadsprojektets anläggningskost-       mässiga målen för inrättningens verksamhet,
33156: nader fr.o.m. år 1980 så, att statsandelen för      och om dess byggnadstekniska genomförande,
33157: projektet slutligt skulle erläggas från 1983 års    tar uppgörandet och godkännandet av anlägg-
33158: anslag.                                             ningsplanen och programmet för projektets
33159:     Enligt programmet för förverkligande av         förverkligande enligt social- och hälsovårdsmi-
33160: projektet angående Kaunismäki undervisnings-        nisteriets uppfattning nuförtiden inte oskäligt
33161: och arbetscenter, vilket för närvarande he-         lång tid.
33162: handlas av myndigheterna, är det normativa
33163:      Helsingfors den 17 september 1980.
33164: 
33165:                                                                 Minister Katri-Helena Eskelinen
33166:                                              1980 vp.
33167: 
33168: Kirjallinen kysymys n:o 399.
33169: 
33170: 
33171: 
33172: 
33173:                                  Kemppainen: Maamme virallista ulkopolitiiikkaa ja ystävällisiä
33174:                                     naapuruussuhteita vastaan suuntautuvan toiminnan estämi-
33175:                                     sestä.
33176: 
33177: 
33178:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33179: 
33180:    "Olen Neuvostoliitossa. Vieressäni maanalai-     Meller on järjestänyt puhetilaisuuksia, JOissa
33181: sen seurakunnan veli. Paikallisen elokuvateat-      on harrastettu suoranaista rahankeräystä, käyt-
33182: terin takaa häämöttää pimeä, linnakkeen kal-        täen asiasta nimitystä uhrilahja. Vastikkeettakin
33183: tainen rakennelma. 'Se on varrkileiri. Niitä on     lukuisat ihmiset ovat panneet rahaa keräyksiih,
33184: satoja. Ne on rakennettu muutaman vuoden            yleensä vanhukset ja sairaat, sellaiset, jotka
33185: aikana. Nyt ne ovat tyhjillään. Mutta olympia-      ovat vilpittömästi uskovaisia. Rukousrintamaan
33186: laisten jälkeen ne täyttyvät nopeasti. Kun ei       kuuluvia kehotetaan viikoittaisten esirukous-
33187: VenäjälLä enää tarvitse pelätä yleistä mieli-       ten "tehon varmistamiseksi" lähettämään Leo
33188: pidettä, silloin aloitetaan kauhistuttava! usko-    Mellerin yritylksen tilille sopiva!ksi katsomansa
33189: vien vainot.' Veli vaikeni ... .''                  rahasumma. Saamillaan rahoilla Meller ilmoit-
33190:    Näin kirjoittaa Kuva ja Sana/Patmos ry:n         taa rahoittavansa slaavilaisiin ja mu:hamettilai-
33191: ja Kristillisen solidaarisuustyöliikkeen johtaja    siin maihin tapahtuvaa kristillistä solidaarisuus-
33192: Leo Meller 24. 10. 1979 "jäsen"kirjeessään.         lähetystyötä.
33193: Hän jatkaa: "Jos jdkainen tämän erityiskirjeen          Kuten meillä Suomessa kuitenJkin varsin hy-
33194: vastaanottaja kykenisi antamaan vuoden lop-         vin tiedetään, Neuvostoliitossa ja muissa sosia-
33195: puun mennessä ainakin 100 markkaa ylimää-           listisissa maissa on kaikilla kansalaisilla täydel-
33196: räisenä uhrina idän työtä varten käyttäen tä-       linen uskonnon, myös uskonnon harjoittamisen
33197: män kirjeen sisällä olevia postisiirtdkortteja,     vapaus. Vaikka valtio onkin erotettu kirkosta,
33198: kommunistit joutuisivat häpeään. . .. uskom-        valtio kuitenkin tukee kirkkoa varsinkin vanho-
33199: me, että Jumalalla saattaa olla puhuttelussaan      jen, arvolk!kaiden kirkkorakennusten kunnossa-
33200: ne muutamat sydämet, jotka varaavat tänä            pitämisessä. Puheet marttyyriydestä, uskovais-
33201: vuonna joululahjan vangitulle Jeesukselle ja         ten heittämisestä vankileirei'hin - olympialais-
33202:  antavat lahjansa tässä marttyyrien keräyksessä."    ten jälkeen, kun yleinen mielipide ei enää kiin-
33203: Edelleen samassa !kirjeessä todetaan: "Varas-       nitä asiaan huomiota - ovat vailla minkään-
33204:  tossamme on Raamattuja ja yli 50' erilaista        laista todeLlisuuspohjaa. Puheissaan, kirjoissaan
33205:  venäjänkielistä kirjanimikettä ... pian aloitam-    ja kaseteissaan Leo Meller kuitenkin jatkuvasti
33206:  me 50 000 erityisen olympialaistestamentin         levittää tällaista valhepropagandaa.
33207:  painattamisen Suomessa . . . olemme ilmoitta-          Tällainen uskonnon varjolla tapahtuva ihmis-
33208:  neet tuJevamme mukaan taloudelliseen vastuu-        ten, varsinkin vanhusten ja sairaiden ihmisten,
33209:  seen Venä}än juutalaisia varten valmistettavan      joiden arvostelukyky ei enää ole riittävä, har-
33210:  radio-ohjelman kohdalla ... jne."                  haanjohtaminen ja suoranainen rahankeräys
33211:     Varsin yleisesti on tunnettua, että Patmos ry   heiltä on mielestäni rikosluontoista, maamme
33212:  Leo Mellerin johdo11a harjoittaa laajaa Neu-       lakien ja hyvien tapojen vastaista toimintaa.
33213:  vostoliiton ja muiden sosialististen maiden tör-   Leo Meller on sitä kuitenkin tähän saakka
33214:  keää mustamaalaamista, valheiden ja törkyjut-       saanut harjoittaa täysin vapaasti. Samoin on
33215:  tujen J1evittämistä lietsoakseen vihaa naapuri-    Patmos ry:n toiminnasta todettava, että se
33216:  maatamme ja sen kansaa kohtaan. Tämän toi-          suuntautuu kailkella voimaMaan virallista ulko-
33217:   mintansa rahoittamiseksi se järjestää jatkuvaa    politiikkaamme, Suomen ja Neuvostoliiton väli-
33218:  rahan!keräystä, jdka tapahtuu erityisen Rukous-     siä ystävällisiä suhteita vastaan ja lietsoo van-
33219:  rintaman muodossa. Eri puolilla maata Leo           haa naapurivihan ja sodan henkeä. Tästä ovat
33220:  088000838P
33221: 2                                             1980 vp.
33222: 
33223: osoituksena lukuisat Leo Mellerin kirjat ja          lerin toiminnan todellisen sisällön ja tarkoitus-
33224: kasetit ynnä muut julkaisut.                         petät.
33225:    Mielestäni tällaiseen toimintaan tulisi valtio-      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
33226: vallan puuttua. Kysymys ei ole uskonnonvapau-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
33227: den ja mie1ipiteen vapauden rajoittamisesta          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33228: vaan rikosluontoisen toiminnan, toisten ihmis-       vaksi seuraavan kysymyksen:
33229: ten henkisen hädänalaisen tilan häikäilemättö-
33230: män hyväksikäytön kieltämisestä. Leo Mellerin                  Onko Hallitus tietoinen Kuva ja
33231: toiminnalla ei ole mitään tekemistä todellisen              Sana/Patmos ry:n ja sen johtajan Leo
33232: kristinuskon sanoman ja Raamatun sanan le-                  Mellerin harjoittamasta maamme viral-
33233: vittämisen kanssa. Hän edustaa ka1kkein taan-               lista ulkopoliti~kkaa ja ystävällisiä naa-
33234: tumuksellisimpia voimia, kuten hänen julistau-              purisuhteita vastaan suuntautuvasta us-
33235: tumisensa Chilen verisen soti'lasjuntan esipuhu-            konnon varjolla tapahtuvasta toiminnas-
33236: jaksi Suomessa on osoittanut. Leo Mellerin                  ta, rikosluontoiseksi katsottavasta usko-
33237: perustama Chilen Ystävät -järjestö on perus-                vaisten vanhusten hyväksikäyttämisestä
33238: tettu julistamaan Suomen kansalle sitä, kuinka              ja laittoman rahankeräystoiminnan jär-
33239: oiikeutettu fasistinen, verinen sotilaskaappaus             jestämisestä, ja jos on,
33240: ja demokraattisten voimien tukahduttaminen,                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33241: mielipiteen ja muiden vapauiksien ja oikeuksien             ryhtyä tällaisen toiminnan estämiseksi?
33242: riistäminen Chilessä oli. Se osoittaa Leo Mel-
33243:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
33244: 
33245:                                          Arvo Kemppainen
33246:                                               N:o 399                                                3
33247: 
33248: 
33249: 
33250: 
33251:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33252: 
33253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Us<konnollinen toiminta on lisääntynyt ylei-
33254: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sesti ottaen eri maissa, myös Suomessa. Tämä
33255: olette 17 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn kir-      koskee yhtä lailla olemassa olevia kirkkoja,
33256: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    uskonnollisia yhdyskuntia sekä muuta rekiste-
33257: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     röityä ja rekisteröimätöntä uskonnollista toi-
33258: Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      mintaa.
33259: myksestä n:o 399:                                      Uskonnolliseen toimintaan on selvästi liitty-
33260:                                                     nyt sellaistakin poliittista toimintaa, joka ei ole
33261:           Onko Hallitus tietoinen Kuva ja           sopusoinnussa sen laajan kansalaismielipiteen
33262:        Sana/Patmos ry:n ja sen johtajan Leo         kanssa, joka on antanut ja jatkuvasti antaa
33263:        Mellerin harjoittamasta maamme viral-        tukensa Suomen harjoittamalle ulkopolitiikalle.
33264:        Jista ulkopolitiikkaa ja ystävällisiä naa-   Tässä yhteydessä on eräissä tapauksissa myös
33265:        purisuhteita vastaan suuntautuvasta us-      toimittu hyvien tapojen vastaisella tavalla.
33266:        konnon varjolla tapahtuvasta toiminnas-         Sikäli kuin Hallituksen tietoon on tuUut,
33267:        ta, rikosluentoiseksi katsottavasta usko-    Mellerin toiminnassa ei kuitenkaan ole havaittu
33268:        vaisten vanhusten hyväksikäyttämisestä       sellaista rikosluonteista tai muuta menettelyä,
33269:        ja laittoman rahankeräystoiminnan jär-       johon Hallituksella olisi aihetta tai johon se
33270:        jestämisestä, ja jos on,                     voisi puuttua.
33271:           mihi:n toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Hallitus on kiinnittänyt asianomaisten viran-
33272:        ryhtyä täHaisen toiminnan estämiseksi?       omaisten huomiota siihen, että laittomia rahan-
33273:                                                     keräyksiä ei päästä järjestämään. Tämä valvonta
33274:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuuluu luonnollisesti poliisiviranomaisille ja Si-
33275: vasti seuraavaa:                                    säasiainministeriön toimialaan.
33276:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1980.
33277: 
33278:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
33279: 4                                           1980 vp.
33280: 
33281: 
33282: 
33283: 
33284:                           T i 11 R i k s d a g e n s H ·e rr T a 1' m a n.
33285: 
33286:    I det syfte 37 § 1 mom. av rrksdagsord-            Religiös verksamhet har allmänt taget ökat
33287: ningen anger har Ni, Herr T alman, med Eder        i olika Iänder även i Finland. Detta gäller så-
33288: skrivelse av den 17 juni 1980 till vederbörande    väl· för existerande kyrkor, religiösa samfund
33289: medlem av statsrådet översänt avskrift av          som för registrerad och oregistrerad religiös
33290: följande av riksdagsman Kemppainen under-          verksamhet.
33291: tecknade spörsmål nr 399:                             I den religiösa aktiviteten har uppenbart in-
33292:                                                    gått även sådan politislk verksamhet som int.e
33293:           Är Regeringen medveten om den            står i samklang med den breda medborgaropt-
33294:        verksamhet som "Kuva ja Sana/Pat-           nion, som har givit och fortgående ger si~t stöd
33295:        mos" rf. och dess direktör Leo MeHer        åt den utrikespolitik som Finland bednver. I
33296:        under religionens täckmantel bedriver       detta sammanhang har man .även handlagt på
33297:        mot vårt lands officiella utrikespolitik    ett sätt som strider mot god sed.
33298:        och mot våra vänskapliga grannförhål-           Enligt vad Regeringen har erfarit har man
33299:        landen samt om ett utnyttjande av           dock inte i Mellers vetiksamhet kunnat iakttaga
33300:        troende åldringar, som måste betecknas      förfarande av brottslig natur ellet något annat,
33301:        som brottsligt till sin natur och anord-    som skulle ge Regeringen orsak eller möjlig-
33302:        nandet av alaglig penninginsamling och      het att ingripa.
33303:        i så fall,                                      Regeringen har fäst vederbörande myndig-
33304:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     heters uppmärksamhet på att olagliga penning-
33305:        taga för att stävja dylik verksamhet?       insamlingar inte skall kunna anordnas. Denna
33306:                                                    övervakning hör naturligtvis till polismyndig-
33307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      heterna och till Inrikesministeriets verksam-
33308: anföra följande:                                   hetsområde.
33309:      Helsingfors den 19 september 1980.
33310: 
33311:                                                     Minister för utrrkesärendena Paavo Väyrynen
33312:                                               1980 vp.
33313: 
33314: Kirjallinen kysymys n:o 400.
33315: 
33316: 
33317: 
33318: 
33319:                                   Ihamäki ym.: Etuoikeuslain säätämisestä.
33320: 
33321: 
33322:                         E dusk unn an        He r r a    P u h e m i e h e 11 e.
33323: 
33324:    Velkojien tulisi periaatteessa olla konkurs- yllätyksiä konkurssiin menneiden yritysten ali-
33325: sissa tasa-arvoisia. Tämän periaatteen on tuo- hankkijoille ja mahdollisille aliurakoitsijoille.
33326: nut julki mm. vuonna 1964 asetettu etuoikeus- Nämä ovat usein jääneet konkurssissa kokonaan
33327: lakikomitea, joka on tehnyt lainsäädäntötoimiin ilman korvausta, koska lukuisat etuoikeutetut
33328: johtaneet ehdotuksensa työpalkkasaatavien ker- saatavat, kuten maksamattomat verot, ovat niel-
33329: tymisen turvaamisesta konkurssissa ja ulosotos- leet kaikki konkurssipesän varat. Näin ollen
33330: sa sekä jättänyt perusteellisen, etuoikeusjärjes- konkurssivelallisen verovelka itse asiassa siirtyy
33331: telmän kokonaisuudistusehdotukset sisältävän konkurssivelkojien rasitukseksi, kun taas val-
33332: ja yksimielisen mietintönsä lokakuussa 1972. tio voi harjoittaa tällä tavoin suurinta ajatelta-
33333: Mietintö ei kuitenkaan sen valmistumista seu- vissa olevaa riskin tasoitusta.
33334: ranneiden kahdeksan vuoden aikana ole johta-            Eduskunta on muun muassa vuonna 1969
33335: nut lainsäädännön uudistamiseen.                     ja 197 3 hyväksynyt perustelulausumaehdotuk-
33336:    Vuodelta 1868 olevaa ja vuonna 1895 laa- set, jotka ovat tähdänneet etuoikeusasetuksen
33337: jemmin uudistettua etuoikeusasetustamme on osittaisuudistuksiin. Erityisesti jälkimmäinen
33338: muutettu useita kertoja siten, että sosiaalisilla näistä lausumista puuttuu yrittäjien asemaan,
33339: ja finanssipoliittisilla syillä eräät suurehkot saa- sillä siinä edellytetään hallituksen tutkivan
33340: tavaryhmät on säädetty etuoikeudella suoritet- mahdollisuudet kuorma-autoilijoiden ja muiden
33341: taviksi. Tämän seurauksena on ollut, ettei työkoneiden omistajien saatavien turvaamiseksi
33342: useassakaan konkurssissa riitä varoja etuoikeu- urakanantajan konkurssin tai muun maksuky-
33343: dettomille saataville. Etuoikeutettuja saatavia vyttömyyden sattuessa. Näihin rinnastettavia
33344: on nykyisin etuoikeuslakikomitean ryhmittelyn ovat käytännössä myös liikeyrityksille viljaa tai
33345: mukaan puolisentoistakymmentä tyyppiä ennen vihanneksia toimittavat yrittäjät.
33346: tavallisia, esim. kiinnittämättömiin velkasitou-        Perustelulausumista huolimatta etuoikeus-
33347: muksiin perustuvia saamisia. Varsin perusteltua asetuksen uudistaminen, ts. kokonaan uuden
33348: on, että työpalkkasaatavat ja mm. lapsen ela- etuoikeuslain säätäminen on viipynyt pian vuo-
33349: tusapusaatavat tietyltä ajalta saavat hyvän ase- sikymmenen asiaa koskevan komiteanmietinnön
33350: man konkurssissa, mutta sen sijaan erilaisten valmistumisesta lukien. Hallitus on mm. ker-
33351: verojen ja muiden julkisoikeudellisten saatavien tomuksessaan vuonna 1979 suorittamistaan toi-
33352: etuoikeus sekä yleensä ns. yleisten etuoikeuk- menpiteistä perustellut tätä viivyttelyä viittaa-
33353: sien suuri määrä rajoittavat kohtuuttomasti malla konkurssioikeuskomitean vuonna 1978
33354: etuoikeudettomien velkojien asemaa. Etu- valmistuneeseen mietintöön, josta viime vuon-
33355: oikeussäännöstön uudistaminen on tähän saak- na saadut lausunnot ovat vielä käsittelemättä.
33356: ka tapahtunut paljolti velkojien tasa-arvoisuu- Kuitenkin konkurssioikeuskomitea on työssään
33357: den periaatetta huomioonottamatta ja arvioi- etuoikeuksien osalta viitannut mainittuun yksi-
33358: matta etuoikeuksien perustamisesta velkojille mieliseen etuoikeuslakikomitean mietintöön,
33359: aiheutuvia seurauksia. Sen vuoksi etuoikeus- joka sisältää valmiit uudistusehdotukset aina la-
33360: lakikomitea onkin tehnyt yksityiskohtaiset eh- kitekstejä myöten.
33361: dotuksensa ns. yleisten etuoikeuksien poista-           Kun laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että
33362: miseksi ja rajoittamiseksi.                          julkisoikeudellisten saatavien etuoikeuksia olisi
33363:    Viime vuosien aikaisen taloudellisen laman vähennettävä, ja että normaalivelkojien ja mai-
33364: aiheuttamat kenkurssit ovat merkinneet ikäviä . nitsemieni yrittäjien asemaa velallisen kon-
33365: 
33366: 088000807P
33367: 2                                              1980 ,.p.
33368: 
33369: kurssissa olisi parannettava, olisi mielestämme               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
33370: etuoikeuslakikomitean mietinnön nojalla (KM                teisiin konkurssivelkojien tasa-arvoisuu-
33371: 1972: A 27) pikaisesti säädettävä etuoikeus-               den periaatteen nykyistä paremmaksi
33372: laki, jossa komitean esittämällä tavalla etu-              toteuttamiseksi     etuoikeussäännöstössä
33373: oikeusjärjestelmä oleellisesti yksinkertaistuisi ja        mm. alihankkijoina ja -urakoitsijoina
33374: eri velkojat tulisivat entistä tasa-arvoisempaan           toimineiden yrittäjien saatavien turvaa-
33375: asemaan.                                                   miseksi velallisyritysten konkurssissa
33376:    :Edellä esittämäämme ja valtiopäiväjärjestyk-           julkisoikeudellisten saatavien etuoikeut-
33377: sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  ta vähentämällä sekä etuoikeussäännös-
33378: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             tön yksinkertaistamiseksi etuoikeuslaki-
33379: vaksi seuraavan kysymyksen:                                komitean mietinnössä (KM 1972: A
33380:                                                            27) esitetyllä tavalla?
33381:        Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1980.
33382: 
33383:                Timo Ihamäki              Sampsa Aaltio               Arto Lampinen
33384:          .... Matti Pelttari             Matti Hakala                Ben Zyskowicz
33385:              · Pekka Löyttyniemi         Helena Pesola               Erkki Pystynen
33386:                Helge Saarikoski          Urho Pohto                  Tapani Mörttinen
33387:                Ulla Puolanne             Väinö Rautiainen            Tapio Helvitie
33388:              . ~ila Jokinen              Erkki Korhonen              Helvi Hyrynkangas
33389:                Saara Mikkola             Irma Rihtniemi-Koski        Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
33390:     , , · ,_ T~vo T. Pohjala             Pentti Sillantaus           Ritva Laurila
33391:                                               N:o 400                                               3
33392: 
33393: 
33394: 
33395: 
33396:                         E dusk unn an        H erra     P u h e m i e h e 11 e.
33397: 
33398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksen puutteita osittaismuutoksin. Erityisesti
33399: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       on pyritty etsimään keinoja pienyrittäjien saa-
33400: hemies, 17 päivänä kesäkuuta 1980 päivätyn           tavien turvaamiseksi. Harkittavana on ollut etu-
33401: kirjeenne n:o 1257 ohella toimittanut valtio-        oikeusasetuksen muuttaminen niin, että pien-
33402: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        yrittäjien saataville tulisi työpalkan etuoikeus.
33403: sen kansanedustaja Timo Ihamäen ym. näin             Tällöin on kuitenkin jouduttu toteamaan, että
33404: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 400:       tyydyttävää määritelmää työpalkan etuoikeutta
33405:                                                      nauttivista pienyrittäjien saatavista ei ole on-
33406:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       nistuttu löytämään. Samasta syystä etuoikeus-
33407:        siin konkurssivelkojien tasa-arvoisuu-        komitea päätyi mietinnössään ehdottamaan
33408:        den periaatteen nykyistä paremmaksi           pienyrittäjien saatavien jättämistä edelleen il-
33409:        toteuttamiseksi      etuoikeussäännöstössä    man etuoikeutta.
33410:        mm. alihankkijoina ja -urakoitsijoina            Hallituksen käsityksen mukaan etuoikeus-
33411:        toimineiden yrittäjien saatavien turvaa-      lainsäädäntöä uudistettaessa etuoikeudettomien
33412:        miseksi velallisyritysten konkurssissa jul-   velkojien asemaa on vahvistettava vähentämällä
33413:        kisoikeudellisten saatavien etuoikeutta       etuoikeutta nauttivien saatavien määrää. Riittä-
33414:        vähentämällä sekä etuoikeussäännöstön         vän yksimielisyyyden saavuttaminen siitä, millä
33415:        yksinkertaistamiseksi etuoikeuslakikomi-      tavoin tämä päämäärä käytännössä toteute-
33416:        tean mietinnössä (KM 1972: A 27)              taan, ei kuitenkaan ole helppoa. Päin vastoin
33417:        esitetyllä tavalla?                           kuin kirjallisen kysymyksen perusteluissa väi-
33418:                                                      tetään esimerkiksi julkisoikeudellisten saata-
33419:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vien etuoikeuden vähentämisestä ei olla laa-
33420: taen seuraavaa:                                      jalti yksimielisiä. Etuoikeuslakikomitean mie-
33421:    Konkurssi- ja etuoikeuslainsäädännön koko-        tinnöstä antamissaan lausunnoissa mm. valtio-
33422: naisuudistusta on valmisteltu jo kauan. Sekä         varainministeriö, verohallitus ja Suomen Am-
33423: etuoikeuslainsäädännön että konkurssilainsää-        mattiliittojen Keskusjärjestö vastustivat verojen
33424: dännön uudistamisesta ovat valmistuneet komi-        ja maksujen etuoikeuden poistamista.
33425: teanmietinnöt. Mietinnöistä pyydetyistä lausun-         Mikäli riittävä yksimielisyys on saavutetta-
33426: noista on laadittu oikeusministeriössä tiivistel-    vissa, hallitus tulee kuitenkin ennen konkurs-
33427: mät. Parhaillaan ministeriössä laaditaan kan-        silainsäädännön kokonaisuudistusta antamaan
33428: sainvälistä vertailua konkurssilainsäädännöstä.      esityksen etuoikeuslainsäädännön uudistamisek-
33429: Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistusta tar-       si siten, että etuoikeudettomien velkojien ase-
33430: koittavan hallituksen esityksen valmistelu aloi-     maa vahvistetaan vähentämällä etuoikeutta
33431: tetaan syksyllä 1980. Konkurssilainsäädännön         nauttivien saatavien määrää. Tässä yhteydessä
33432: uudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa         voitaisiin samalla ottaa harkittavaksi, olisiko
33433: myös etuoikeuslainsäädäntö.                          eräille julkisoikeudellisille saataville jopa an-
33434:    Oikeusministeriössä on jatkuvasti tutkittu        nettava huonompi oikeus konkurssissa kuin ta-
33435: mahdollisuuksia korjata nykyisen etuoikeusase-       vallisille etuoikeudettomille saataville.
33436:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1980.
33437: 
33438:                                                                Oikeusministeri Christoffer Taxell
33439: 4                                            1980 vp.
33440: 
33441: 
33442: 
33443: 
33444:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1m a n.
33445: 
33446:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        den nu gällande förordningen om förmånsrätt
33447: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           genom partiella ändringar. 1 synnerhet har me-
33448: velse nr 2157 av den 17 juni 1980 till veder-       del sökts genom vilka småföretagamas ford-
33449: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      ringar kunde tryggas. En sådan ändring av för-
33450: av följande av riksdagsman Timo Ihamäki m.fl.       ordningen om förmånsrätt har övervägts, att
33451: undertecknade skdftliga spörsmål nr 400:            småföretagarnas fordringar skulle utgå med
33452:                                                     samma förmånsrätt som arbetslöner. Härvid
33453:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         har man dock varit tvungen att konstatera att
33454:        syfte att principen om konkursborgenä-       någon tillfredsställande definition på småföre-
33455:        rers likställdhet bättre skall förverk-      tagares fordringar, som skall åtnjuta arbetslöns
33456:        ligas i stadgandena om förmånsrätt,          förmånsrätt, inte kunnat konstrueras. Av sam-
33457:        bl.a. för att vid gäldenärsföretagens        ma orsak föreslog förmånsrättskommitten i sitt
33458:        konkurs trygga sådana företagares ford-      betänkande att småföretagarnas fordringar fort-
33459:        ringar som handhaft underleveranser          sättningsvis skulle lämnas utan förmånsrätt.
33460:        och entreprenader genom att minska              Enligt regeringens uppfattning bör vid re-
33461:        förmånsrätten     för   offentligrättsliga   formen av förmånsrättslagstiftningen ställ-
33462:        fordringar samt för att förenkla stad-       ningen för borgenärer utan förmånsrätt stärkas
33463:        gandena om förmånsrätt på sätt som           genom att minska antalet fordringar med för-
33464:        föreslagits i betänkandet avgivet av         månsrätt. Det är dock inte lätt att uppnå till-
33465:        kommitten för revision av stadgandena        räcklig enighet om hur detta mål i praktiken
33466:        om förmånsrätt (1972: A 27)?                 skall uppnås. Tvärtemot vad i motiveringen till
33467:                                                     det skriftliga spörsmålet görs gällande, förelig-
33468:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ger t.ex. inte i det närmaste enighet om att
33469: samt anföra följande:                               förmånsrätten för offentligrättsliga fordringar
33470:    En genomgripande reform av lagstiftningen        skall minskas. 1 sina utlåtanden över betänkan-
33471: on konkurs och förmånsrätt har redan länge          det som avgivits av kommitten för revision av
33472: varit under beredning. Angående revision av         stadgandena om förmånsrätt motsatte sig t.ex.
33473: lagstiftningen om såväl förmånsrätt som kon-        finansministeriet, skattestyrelsen och Finlands
33474: kurs har kommittebetänkanden avgivits. Sam-         Fackförbunds Centralorganisation att skatter
33475: mandrag har uppgjorts vid justitieministeriet       och avgifter skulle fråntas sin förmånsrätt.
33476: av de utlåtanden som inhämtats över betän-             Om tillräckligt samförstånd kan uppnås,
33477: kandena. Som bäst sammanställs vid ministe-         kommer regeringen före totalreformen av kon-
33478: riet en internationell jämförelse angående kon-     kurslagstiftningen dock att avge en proposition
33479: kurslagstiftningen. Beredningen av en regerings-    angående en sådan reform av lagstiftningen om
33480: proposition avseende en totalrevision av kon-       förmånsrätt, att ställningen för borgenärer utan
33481: kurslagstiftningen inleds hösten 1980. Avsik-       förmånsrätt skulle stärkas genom att minska
33482: ten är att i samband med revisionen av kon-         antalet fordringar med förmånsrätt. 1 sam-
33483: kurslagstiftningen även revidera lagstiftningen     band med detta kunde även övervägas, huru-
33484: om förmånsrätt.                                     vida vissa offentligrättsliga fordringar borde
33485:    Vid justitieministeriet har möjligheterna        åtnjuta t.o.m. sämre rätt vid konkurs än van-
33486: fortlöpande undersökts att avhjälpa bristerna i     liga fordringar utan förmånsrätt.
33487:      Helsingfors den 9 juli 1980.
33488: 
33489:                                                           Justitieminister Christoffer Taxell
33490: